Demokraatti 08.01.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

N:o 2, 007435-14-2 . Elenita Hipolito kerää jätteitä ? ja on onnellinen Filippiineillä ei valiteta ...16?17 KESK I V II KKO 8. Ei kuitenkaan kauaa. ...19. Hinta 1,20 e (sis.alv) Turkuun tavoitellaan nyt jopa neljää tilausta ?Telakka ei ole auringonlaskun ala? ...4?5 Pohjolan Voima Kepu kannattaa, SDP pohdiskelee Kollajaa kaivetaan taas haudastaan ...3 Lenin-museo vaihtaa näkökulmaa Museonjohtaja Kalle Kallion mukaan Tampereen Leninmuseon näyttelyssä jyllää nyt brezhneviläinen historiantulkinta. tamm ikuu ta 201 4 Seija Ilmakunnas varoittaa hätiköimästä lisäsäästöjen kanssa Suomen luottoluokitus näyttää vakaalta ...6?7 Kauppakamarit ja EK kiistävät yhdistyvänsä ...8 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Museo on päätetty uudistaa, ja näyttelystä tulee entistä objektiivisempi
Venäläisaluksella oli eilen enää 22 miehistön jäsentä, koska matkustajat evakuoitiin viime viikolla. Mikkeli Uutistoimitus (03) 212 9455 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 Uutistoimitus (06) 317 8711 Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 Uutistoimitus toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi 050 5543430 Lisätietoja: www.demari.fi ? ? ? ? varhaisjakelu: puh. Korkomarginaali tarkoittaa pankin lainasta perimää hintaa. Lehtikuva / Vesa Moilanen Uutistoimisto Xinhuan mukaan kiinalaisalus oli eilen alkuillasta jo avomerellä. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus (02) 277 0477 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 . Kymmenen viime vuoden aikana katastrofit ovat vaatineet keskimäärin 106 000 ihmishenkeä vuotta kohden. n Alppihiihtäjä Lindsey Vonn ei osallistu Sotshin olympialaisiin. Kiinalaisalukselle kävi samoin, kun se yritti apuun. Kiinalaisaluksella oli satakunta ihmistä. Luonnonkatastrofit eivät olleet päättyneenä vuonna niin tuhoisia kuin viime vuosina keskimäärin. 8.1. Nimipäivät tänään: Titta, Hilppa (ruots.) Gunnar Päivä kuvana Aurinko nousee: Helsingissä 9.19 Oulussa 10.13 Aurinko laskee: Helsingissä 15.36 Oulussa 14.37 Nimipäivät huomenna: Veikko, Veli, Veijo, Veikka (ruots.) Bror Uutiskertaus -4...0 Päätös Guggenheim-arkkitehtuurikilpailusta ja siihen kytkettävästä tonttivarauksesta siirtyy ensi viikon maanantaihin. siis aivan kaikki ? naukuvat eri tavoin lisää hyötyä itselleen samalta valtiolta, jota he moittivat holhoamisesta.? Matti Linnanahde Twitterissä Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Vonn sai vakavan polvi- ja säärivamman viime talvena. 0800 96675 Muu Suomi: puh. Helsinki, Uusimaa, . Tampere . 0200 30011 Lounais-Suomi, varhaisjakelu: puh. Asia jäi pöydälle Helsingin kau- n -1...3 punginhallituksessa puheenjohtaja Tatu Rauhamäen (kok.) pyynnöstä. Aiemmin päivällä myös SDP:n ryhmän puheenjohtaja Osku Pajamäki arvioi, että asia pyydetään kokouksessa pöydälle. 3...5 n Asuntolainakannan kasvu hidastui marraskuussa edelleen. Suomen Pan- n Etelämantereella jäihin jumiutuneet tutkimusalukset pääsivät irti jäistä. kin mukaan uusia asuntolainoja otettiin kuukauden aikana 400 miljoonalla eurolla vähemmän kuin vuotta aiemmin. Asuntolainojen korkomarginaalin kasvu on Suomen Pankin mukaan syksyn aikana pysähtynyt. Hän on syöksylaskun hallitseva olympiavoittaja. No onkos tullut kesä... Niissä n myös kuoli aiempaa vähemmän ihmisiä. Maailman suurimman jälleenvakuuttajan Munich Ren mukaan erilaisissa katastrofeissa kuoli viime vuonna yhteensä yli 20 000 ihmistä. Lämpimän talven innoittamana sinivuokot kukkivat Helsingissä loppiaisena. Politiikka Kulttuuri Demari.fi 3 14?15 ?Kuntien taloutta ei ratkaista valtionosuuksilla, koska se on vain pieni osa kuntien tuloista.? 4?5 6?7 8 10?11 12 Kollajan altaasta kiistellään taas Hallitus on aktiivisesti mukana telakkakuvioissa, pääkirjoitus, Tätä mieltä Vaisu talouskasvu nostaa lisäsäästöt päydälle, Antti Rinteen kolumni Paraniko työttömän ansioturva? Kuuban taloudessa puhaltavat uudet tuulet Keskustelua ja taustaa Räjähdyspisteitä ja hienoa ihmiskuvausta Ihmiset 16?17 18?19 Tarja Filatov blogissaan Vaikeudet eivät hyydytä filippiiniläisten hymyä Muistatko vielä kauppaauton? 20?21 Sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta 22?23 Radio ja TV 24 ?Keilailu kesäolympialaisiin? ?Kaikki . Venäläisalus oli yhä jäiden keskellä mutta seilasi hitaasti pohjoiseen kohti avomerta. Venäläisalus jäi jumiin jäihin jouluna. 0200 55888 Tampere ja ympäristö: puh. 0200 72822 Pohjanmaa, varhaisjakelu: puh. Vaasa . 0200 71000
Hän kuitenkin myöntää, ettei ole perehtynyt riittävästi elykeskuksen raporttiin. . Jos ympäristöarvot voidaan turvata, niin silloin täytyy etsimällä etsiä syyt, jotka estäisivät kotimaisen energian lisäämisen, hän sanoo. . Nykyisin viidennes vuotuisesta vesimäärästä joudutaan juok- suttamaan ohi voimaloiden tulvien vuoksi. Toteutuessaan Kollajan vesivoimala lisäisi eräiden arvioiden mukaan Suomen energiatuotannon kokonaismäärää kenties maksimillaan yhden prosentin. Kollajan tekoallas nousi puheenaiheeksi jo 1980-luvulla. Suomen kaksi suurinta tekojärveä ovat Sodankylässä sijaitsevat Lokka ja Porttipahta. Suunnitellun allasalueen maastoa ja turvetuotantoalueita.. Minusta jo rakennettujen vesivoimalaoiden sähköntuotannossa on tehostamisen mahdollisuuksia, hän lisää. Seppo Peltoniemi Demokraatti seppo.peltoniemi@ demari.fi Ympäristöarvot ratkaisevat SDP:ssa on Kollajan rakentamisesta vähintään kahta ilmaa. Uskon, että ely-keskus on tehnyt viranomaisena hyvää työtä. Luotan sen asiantuntemuksen, Tiilikainen sanoo Demokraatille. Puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä kertoi MTV:lle, että keskusta pitää hanketta hyvänä ja hän olisi valmis muuttamaan koskiensuojelulakia. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen mielletään yleisesti puolueensa niin kutsuttuun vihreään siipeen. SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen kuuluu viimeksi mainittujen joukkoon. . Tekojärvi on suunniteltu Iijoen tulvavesien patoamiseksi ja PVO:n nykyisten viiden Iijoen voimalan tuotannon parantamiseksi. Hänkään ei välttämättä laita kapuloita Kollajan rakentamisen rattaisiin. . Ayväki kannattaa, osa vastustaa ja osa horjuu näiden välimaastossa. Tämän vaalikauden aikana ei asiaa arvioida uudelleen. Mikäli koskiensuojelulaki halutaan avata, se tehdään seuraavan hallituksen hallitusohjelmaneuvotteluissa, Tuppurainen ounastelee. Hän muistuttaa, että ely-keskuksen lausunto ei ollut yksimielinen. Kimmo Tiilikainen. Tytti Tuppurainen. Kollaja Pudasjärvi Iijoki Oulu Kollajan tekoallas nousi puheenaiheeksi jo 1980-luvulla. Suomen kaksi suurinta tekojärveä ovat Sodankylässä sijaitsevat Lokka ja Porttipahta. Pohjolan Voima ?Tämän vaalikauden aikana ei asiaa arvioida uudelleen?. Kollajaa on ?rakennettu? yli 30 vuotta Mikäli Pohjolan Voiman tytäryhtiö PVO-Vesivoima joskus pääsee rakentamaan Kollajan altaan ja voimalan, rakentamisvaihe kestänee viisi vuotta. 8.1.2014 3 ??SDP:n Tuppurainen korostaa ympäristöarvoja Kepu ajaa Kollajan allasta kuin käärmettä pyssyyn Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus katsoi muutama päivä sitten, että Kollajan allashanke ei heikennä merkittävästi Pudasjärven Natura-aluetta. Kollajan altaan rakentaminen on ollut keskustalle tärkeä juttu
Miljardiluokan tilauskantaan päästään, jos sak- salainen TUI-varustamo tilaa kahden nyt rakenteilla olevan risteilijän lisäksi vielä toiset kaksi ja tanskalainen Scandilines sittenkin kaksi omaansa, joiden lipuminen Saksaan jou- lun tienoilla näytti jo varmalta. Rauman telakan alasajon jälkeen telakka Turussa on ainoa, Yksin valtio ei ole lähtemässä telakkayrittäjäksi ja myös telakan luotoille tarvitaan lisää yksityistä rahoitusta. Tätä mieltä Olli Hella olli.hella@demari.fi Ilmapuntari Raekuuroja. Mitä ihmettä? Kuka kumma mahtoi syksyllä keksiä ajatuksen viedä 70 miljoonaa euroa Suomen Akatemialta, VTT:ltä ja muilta valtion tutkimuslaitoksilta ja antaa se valtioneuvoston kanslialle ?strategiseksi tutkimuksen rahoitusvälineeksi?. Ja nämä tutkijat ovat sentään lukeneet lukuisia raportteja alastaan. Nyt kai kokoomus haluaa rahoittaa omien kavereidensa konsulttifirmoja yhteiskunnan tutkimuksen kustannuksella. 4 8.1.2014 ??Turun telakka tavoittelee nyt jopa neljää tilausta Hallitus on aktiivisesti mukana telakkakuvioissa Tiistaipäivä toi Turkuun harmaudestaan huolimatta hieman toivoa sille, että laivanra- kennus jatkuu edelleen Pernon telakalla. Aiemmin sillä kelpasi vielä 65 vuoden ikä. Tällaista uudistusta VNK ajaa Suomen tutkimukseen. Moni esimerkiksi akatemian professori ryhmineen olisi todella iloinen jo vaikkapa miljoonasta eurosta. Miten ihmeessä ulkona oleva konsultti voisi olla pätevämpi kuin jo vähän vanhempi virkamiesmäinen tutkija? Entä miten käy 2015 vaalien jälkeen, kun tutkimusmäärärahasta päättävätkin persut? Pojasta polvi pahenee kokoomuksessa. EK periaatteena on heittää peliin luvut, joista sillä on varaa tinkiä. Kokoomusnuoret ja heidän puheenjohtajansa Susanna Koski olivat tipahtaa puoluekartan oikealta reunalta ulos ohjelmallaan viime syksynä. Sellaisella summalla ryhmä alaansa perehtyneitä tutkijoita saisi paljona aikaan. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) otti tuloneu- votteluista tutut keinot eli tinkivaran käyttöön eläkeikäkeskustelussa. EK perustelee esitystään eräiden EU-maiden eläkeikärajoilla, mutta unohtaa, että Suomessa todellinen eläkkeellejäämisikä on eurooppalaisittain korkea.. EK esittää eläkeikärajaksi 67 vuotta. Maakuntasarjassa Hämeenlinnan kokoomusnuoret vaativat kaupunkiin kovia irtisanomisia, vaikka puolueen aikuissiipi on enemmän huolissaan työvoiman riittävyydestä lähivuosina. Epävakaista
Telakka ei ole mikään auringonlaskun ala. Normaalimaailmassa voisi ajatella myös, että se ei ole ihme, jos mittatikuksi otetaan perussuomalaisten oma käytös ja saavutukset kansallisesti ja paikallisesti. Tosin perussuomalaiset eivät luota mediaankaan. Numeropalvelu Helsingin Sanomat paransi Suomen ennätystä yhdellä kertaa irtisanottujen toimittajien määrässä. Kaikki muutkin ajattelevat 37 niin, että on se kumma, jos on tilauksia saatavilla ja ne ovat rahoituksesta kiinni. Tämä on erittäin huolestuttavaa. Sama huoli toistuu, kun kysytään luottamusta oman kunnan päättäjiin. Korealaiset eivät edelleenkään ole il- moittaneet, että Suomen tytäryhtiö olisi myynnissä, joten ostotarjouksia siitä ei ole voinut jättää. Hallituslähteistä todetaan Demokraatille, että uutta tilannetta on hankala, käytännössä mahdoton kommentoida. Kun se ei ole kunnossa, eivät varustamot tee tilauksiaan. Nyt Kauppalehti kertoi tiistaina, että Turkuun on saatavilla TUI:n optio kolmannesta risteilijästä ja parhaimmillaan varustamon aikomus neljännestäkin. Option aika umpeutuu tammikuun lopussa ja lähiviikot telakan rahoitusratkaisua odottaa myös Scandilines. Telakan rahoitus ratkeaa, kunhan STX Finlandin omistusjärjestelyt ratkeavat. Samanlaista asennetta on esiintynyt maanosassamme ja maassammekin aiemmin. Tällaisia asenteita hyväksikäyttäen nousivat 1930-luvulla eri maiden antidemokraattiset ja diktatoriset liikkeet. Epäluottamus demokratiaan on helppo kääntää jonkin sortin suuren johtajan tueksi. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Ainoastaan kolmannes kaikista luottaa erittäin tai melko paljon itse valitsemiinsa valtuutettuihin. Vaikka kyselytutkimusten luotettavuutta voidaan hyvin perustellusti usein arvostella, luvut ovat niin selkeät, että niillä täytyy olla jonkinasteinen yhteys todellisuuteen. Vaikka tutkimus osoittaa suurta luottamusta presidentti-instituutioon, demokratian kannalta kysely on äärimmäisen huolestuttava. Vain 43 prosenttia vastanneista luottaa eduskuntaan, joka sentään on äänestäjien itsensä valitsema. Laatusisältö ei näytä olevan alalla kovassa kunniassa. Ehkä tässäkin tarvittaisiin pieni vilaus mammoista. Demokraattisen valinnan kohteista ainoastaan tasavallan presidentti kerää selkeästi yli 50 prosentin luottamuksen kyselyyn vastanneiden keskuudessa. Menestystä on tullut vain palstamillimetreillä mitaten. Huonointa luottamus on perussuomalaisten keskuudessa. Ensin tukea löytyy epäluuloisilta vähän koulutetuilta ja taloutensa edistymiseen pettyneeltä koulutetulta keskiluokalta. He eivät luota edes oppositioon. 37 irtisanottua takaa sen, että tulevienkin uudistusten kes- Eduskunnan istuntosali on tyhjänäkin suomalaisen yhteiskunnan tärkein päätöksenteon paikka. tujen laatuun ei enää ole luottamista. He ovat todellakin kannattajiensa keskuudessa kansan parhaimmistoa. n n n keskustan kannattajien selkeä enemmistö sentään luottaa eduskuntaan. Mahdollisista valtion toimista ei sanota kuin, että hallitus tietää, mitä on tapahtumassa ja on aktiivisesti mukana kuvioissa. Yksin valtio ei ole lähtemässä telakkayrittäjäksi ja myös telakan luotoille tarvitaan lisää yksityistä rahoitusta. Ja jälleen perussuomalaisten luottamus on kaikkein vähäisin. Se on merkki siitä, että Suomessa on poliittinen voima, jonka kannattajat eivät laisinkaan luota politiikkaan. Puolueen puheenjohtaja Timo Soini on itse paras esimerkki tästä. Edellytykset kummankin ryhmän suuttumukseen ovat jälleen olemassa. Jotain kummallista on siinä, että kyselyn mukaan kansalaiset luottavat demokratian toimimisen tärkeimpään pilariin eli tiedotusvälineisiin. On vaikea ymmärtää, miksi kansanedustajiin ei luoteta, vaikka edustajat ovat ensin tulleet oman kannattajaryhmänsä valitsemiksi, sitten kampanjoineet vaaleissa ja saaneet valituksi tulemiseen tarvittavan äänimäärän. Risteilyaluksissa nähdään 6-8 prosentin kasvu tuleville vuosille. Sundman sanoo, että kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa telakkayhtiön rahoitustilanteeseen ovat hyvin rajalliset. Häntä tukee nykyisin kuitenkin varsin merkittävä joukko toimittajia, joiden on pakko saada Soinin kommentti kaikista asioista, mitä maa päällään kantaa. sdp:n, kokoomuksen ja n n n perussuomaLaisten asennoituminen poLitiikkaan kätkee kui- tenkin alleen mahdollisesti pahaenteisemmän juovan. Taustalla käydään jatkuvasti neuvotteluja mahdollisista tilauksista, vaikka julkisuudessa puhutaan enemmän menetetyistä tilauksista. Turun kaupunkikehirysryhmän johtaja pekka sundman piti tiistaisia uutisia erittäin positiivisina Turulle, jossa on koko ajan uskottu meriteollisuuteen. . Näin voi päätellä keskustataustaisen Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämästä mielipidekyselystä. Se on jotain, mitä ei tahdo ymmärtää. Siihen, että Turun kaupunki lähtisi telakkayrittäjäksi ei usko valtuutettu mika maaskolakaan (sd.), joka Varsinais-Suomen liiton telakkatyöryhmän jäsenenä oli joulukuun alussa vaatimassa laajaa yhteistyötä rahoituksen ja omistuksen järjestelyihin niin, että valtiokin olisi valmis omistajaksi. Seuraavassa kokouksessaan telakkaryhmä saa uusimman tiedon työ- ja elinkeinoministeriön silloisista suunnitelmista. kellä Helsingin Sanomien laatu sen kun laskee. Joululahjansa saivat aikanaan ennakkoon jo Suomen tietotoimiston toimittajat. Senkään jut- Luottamuspula horjuttaa demokratiaa Luottamus parLamentaariseen demokratiaan ei ole Suomessa kovin korkeassa kurssissa. Massiivisissa talousvaikeLehtikuva / Roni Rekomaa Timo Vainio Demokraatti uksissa olevan STX-konsernin ongelmat Suomenkin tytäryhtiössään liittyvät rahoitustilanteeseen. 8.1.2014 5 Pääkirjoitus Lehtikuva / Vesa Moilanen jossa korealaiset STX Finlandin nimissä laivoja rakentavat. Turun telakan alihankkijayritykset ovat pitkään väläytelleet mahdollisuudesta lähteä osaomistajaksi uuteen yhtiöön. Turussa elää usko meriteollisuuteen Päivä voi paistaa vielä Turun telakallekin. Katso kuvat! Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Edunvalvonnalla pyritään vaikuttamaan siihen, että valtio järjestää asiat niin, että rahoitus on kunnossa.
Se on 2,6 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. (STT) Stockmann karsii markkinoinnista, 33 irtisanotaan Kauppakonserni Stockmann vähentää Suomen markkinointitoiminnoistaan 50 työpaikkaa. Vähennykset toteutetaan siten, että 33 työntekijää irtisanotaan, osa jää eläkkeelle ja osa siirtyy muihin tehtäviin yhtiön sisällä. Stockmann kertoi lokakuussa alkaneiden yt-neuvottelujen lopputuloksesta tiistaina. Toisin kuin vielä vuosi sitten näytti, nyt tarvitaan rakennepaketin lisäksi myös lähitulevaisuuteen vaikuttavia toimia, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä. Vihriälän mukaan on selvää, ettei velkasuhdetta, eli velan suhdetta BKT:hen, saada taitettua kuluvalla vaalikaudella. . Hänen mukaansa tähän lukuun ei pidä hirttäytyä, mutta uusien sopeuttamistoiLehtikuva / Mikko Stig Palkansaajien tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Seija Ilmakunnas arvioi, että kunhan Euroopan talous vain jatkaa toipumistaan, Suomikin selviytyy. Kauppatase kääntyi ylijäämäiseksi Suomen kauppatase kääntyi marraskuussa ylijäämäiseksi, mutta sekä vienti että tuonti supistuivat vuoden takaisesta, kertoo Tulli. Tullin ennakkotilaston mukaan Suomen tavaraviennin arvo oli marraskuussa vajaat 4,7 miljardia euroa eli viisi prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Vienti EU-maihin kasvoi hieman, mutta vienti EU:n ulkopuolelle väheni 15 prosenttia. 6 8.1.2014 ??Suomen talous tarvitsee Euroopan vetoapua Vaisu talouskasvu nostaa lisäsäästöt pöydälle Suomen julkisen talouden velkaantumisvauhti on yhä huolestuttavammalla uralla, arvioivat STT:n haastattelemat ekonomistit. Uusien yrityslainojen lainamarginaalit sen sijaan ovat nousseet edelleen. Korkomarginaali tarkoittaa pankin lainasta perimää hintaa. Yhteensä suomalaisilla oli marraskuun lopussa euromääräisiä asuntolainoja 88,3 miljardia euroa. Keskeisemmäksi kysymykseksi onkin nousemassa se, että myös hallituksen tavoite rakenteellisesta alijäämästä on jäämässä saavuttamatta, Vihriälä arvioi. Vihriälä muistuttaa, että jos rakenteellisen alijäämän aukko haluttaisiin saada kurottua umpeen, tarvittaisiin yhteensä miljardin euron lisäleikkaukset ja verojen korotukset kevään kehysriihessä. Myös vienti Venäjälle laski selvästi. Tuonnin arvo kutistui vuoden takaisesta neljä prosenttia alle 4,6 miljardiin euroon. Vaikka marraskuun kauppatase oli 130 miljoonaa euroa ylijäämäinen, koko alkuvuoden eli tammi?marraskuun tase jäi yhä 1,7 miljardia euroa alijäämän puolelle. Toissa vuonna alijäämää oli samassa ajassa kertynyt yli 1,8 miljardia euroa. (STT) Asuntolainakannan kasvu hidastui yhä Asuntolainakannan kasvu hidastui marraskuussa edelleen, kertoo Suomen Pankki. Uusia asuntolainoja otettiin kuukauden aikana 1,2 miljardilla eurolla eli 0,4 miljardilla vähemmän kuin vuotta aiemmin. Uusien asuntolainojen keskikorko oli marraskuussa tasan kaksi prosenttia eli vähän alhaisempi kuin lokakuussa. Koko asuntolainakannan keskikorko on pysynyt kesästä lähtien lähes ennallaan ja oli marraskuussa 1,47 prosenttia. Asuntolainojen korkomarginaalin kasvu on Suomen Pankin mukaan syksyn aikana pysähtynyt. Raken-. Suomen taloudessa on ollut jo hentoisia merkkejä paremmasta, mutta vaimealta näyttävä talouskasvu nakertaa julkisen talouden näkymiä. Ekonomistien mukaan etusijalla tilanteen korjaamisessa on hallituksen onnistuminen rakennepaketin toimeenpanossa. Synkistyneet näkymät ovat kuitenkin nostamassa myös lisäsäästöt ja veronkorotukset pöydälle hallituksen maaliskuun kehysriihessä. . Niiden alkaessa markkinoinnin vähennystarpeeksi arvioitiin enintään 70 henkilöä. Markkinoinnin uudelleenorganisoinnista pitäisi kertyä noin neljän miljoonan euron vuosisäästöt. Stockmann-konsernissa on meneillään laaja säästöohjelma, jonka aloittamisesta kerrottiin jo viime keväänä
Suhteellisesti meidän asemamme on edelleen ihan vakaa ja vankka. Toimien pitäisi kohdistua menoihin, sillä jos haluamme talouskasvua, meillä ei ole varaa nostaa veroastetta. Lisäkiristyksistä hallaa talouskasvulle Valtiovarainministeriön tuoreen ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote jää ensi vuonna yli 12 miljardia euroa pienemmäksi kuin ministeriö vielä viime keväänä ennusti. Tämä painaa myös julkisen talouden tunnuslukuja alaspäin. Palkansaajien tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Seija Ilmakunnas muistuttaa, että julkisen talouden näkymiä lähitulevaisuudessa painavat myös tarkoituksella tehdyt poliittiset ratkaisut. Tämä lisissä järjestarkoittanee, että alinta töissä. eläkeikää pitää nopeasti nostaa. Auringon ultraviolettisäteiltä suojaavan kerroksen toipuminen on alkanut jo vuoden 1997 tienoilla. Otsonia tuhoavien aineiden pitoisuudet olivat huipussaan 17 vuotta sitten, mutta tämän Miljoonamieheltä kova puheenvuoro l ueskelin joulun pyhinä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n viime vuoden viimeistä Prima-lehteä. Luottoluokitus säilyy, mikäli Euroopan talouden toipuminen jatkuu ja vahvistuu, Ilmakunnas sanoo. teellisten muutosten lisäksi yhtiö tavoittelee yli 17 miljoonan euron säästöjä muun muassa leikkaamalla kiinteitä kuluja sekä lomauttamalla henkilöstöä. ?Markkinatalouden pitää antaa toimia työmarkkinoillakin?, toteaa Korhonen. Hän lisää, että keskitetyn sopimisen synnyttämiä ongelmia on nyt korjattava paikallisella sopimisella. Jos valtion luottoluokitus laskee, valtio joutuu maksamaan lainarahastaan suurempaa hintaa. STT:n haastattelemat ekonomistit pitävät hallituksen rakennepaketin edistymistä keskeisenä Suomen vahvan luot- toluokituksen säilymisen kannalta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtajan Vesa Vihriälän mukaan Suomen luottoluokitus näyttää vakaalta. . Siinä oli Outotecin toimitusjohtaja Pertti Korhosen useamman sivun haastattelu otsikolla ?Suomi on kuin uppoava laiva?. Arvostan monessa suhteessa Korhosen kykyjä Outotecin johdossa ja jaan täysin hänen tuossa haastattelussa ja monesti aikaisemminkin ilmaisseen huolensa Suomen vientitulojen pienenemisestä ja erityisesti teollisten työpaikkojen vähenemisestä. Siitäkin olen hänen kanssaan samaa mieltä, että suomalaiset eivät ole onnistuneet muuttuvassa maailmassa toteuttamaan nykyisiä työpaikkoja säilyttävää ja uusia työpaikkoja synnyttävää teollisuus- ja elinkeinopolitiikkaa. Minunkaan mielestäni suomalaisten edunvalvonta ei ole onnistunut EU-tasolla eikä kansainvälisissä järjestöissä. n n n SEN SIJAAN IHMETTELEN Korhosen näkemyksiä siitä, että ay-liike olisi ollut ajamassa työn ulosliputtamista, tahattomasti tai tietoisesti. Väite on niin absurdi, että luin haastattelua normaalia tarkemmin perusteita sille löytääkseni. 8.1.2014 Kolumni Antti Rinne antti.rinne@proliitto.fi Kirjoittaja on ammattiliitto Pron puheenjohtaja. ?Jos haluamme talouskasvua, meillä ei ole varaa nostaa veroastetta.? mien mittaluokka on joka tapauksessa satoja miljoonia euroja. . Näiden ratkaisujen hedelmät korjataan tulevina vuosina. Olisi väärin reagoida näiden toimien aiheuttamaan julkisen talouden heikentymiseen lisäkiristyksillä, sillä niillä toimilla tehtäisiin hallaa talouskasvulle, Ilmakunnas sanoo. Vihriälä, Ilmakunnas ja Pasi Holm kuuluvat ekonomistityöryhmään, jonka näkemyksiä on tarkoitus hyödyntää hallituksen valmistautuessa maaliskuun kehysriiheen. STT Suomi saa edelleen helposti lainaa markkinoilta Velkataakan paisumisesta huolimatta Suomi saa edelleen helposti lainaa markkinoilta. . (STT) jälkeen otsonin määrä on kääntynyt kasvuun. . Korhosen mukaan kaikki pääkaupunkiseudun kunnat pakolla vain yhteen ja kaikki hallintovirat avoimeen hakuun ja parhaat voimat valittakoon tehtäviin. Sijoittajat kysyvät edelleen mielellään meidän lainoja, sanoo valtion velanhoidosta vastaavan valtiokonttorin finanssijohtaja Teppo Koivisto. Suomella on paras mahdollinen AAA-luottoluokitus kaikilta kolmelta keskeiseltä luottoluokittajalta. Lisäksi ilmastonmuutos nopeuttaa otsonin toipumista kaikkialla muualla paitsi napaalueilla. Tutkijat loivat satelliittitietojen avulla 27 vuoden pituisen mittaussarjan, jossa muutokset näkyivät. Yhteisöve- ron alennus leikkaa valtion verotuloja ja yksityisen kulutuksen kasvua painavat työmarkkinaratkaisun matalat palkankorotukset. Yksityisen kulutuksen kehitys vaikuttaa merkittävästi valtion verotulojen kertymiseen. . Jos kuitenkin rakennepaketin toteuttaminen alkaa yskimään, niin tilanne on toinen, Vihriälä sanoo. Euroopassa on jo nähty orastavan talouskasvun merkkejä. Palkansaajien tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Seija Ilmakunnas uskookin, että Suomi pystyy säilyttämään luottoluokituksensa. . Kyllähän ne sieltä sitten löytyivät. Keskitetty ja myös liittotasolla tapahtuva palkoista sopiminen on viime vuosisadan jäänteitä. Nyt vaatimuksena tuntuu olevan 67 vuotta tai korkeampi ikä. Suomen vaikutusvaltaisimpien yritysjohtajien joukkoon kuuluva Korhonen vaati Primalehdessä vientiteollisuuden tilan ja yritysten kilpailukyvyn korjaamista pekkaspäivien poistamisella ja työttömyysturvan heikentämisellä. Jos nämä tavoitteet saavutettaisiin Korhosen esittämillä keinoilla, olisiko hän valmis ottamaan takaisin viime vuoden lopulla Outotecin kilpailukyvyn takaamiseksi poispotkitut 7 työntekijänsä, ja palkkaamaan viime kuukausina saamiensa tilausten tekijöiksi uusia? n n n lukea Korhosen näkemyksiä kuntapolitiikasta. Hän totesi Kansan Uutisten haastattelussa, että aika on ehkä kulunut aiemman EK:n vaatimuksen eli 65 vuoden alimman eläkeiän ohi. Tällä tavalla saataisiin vapautettua kunnan virkamiehiä yksityisen sektorin töihin. Puuttui vain yksilötason sopiminen, jota hän keskeisenä Teknologiateollisuus ry:n vaikuttajana todennäköisesti Suomalaisten kuitenkin tarkoitti. edunvalvonta Korhonen vaatii vahei ole onnistuvasti nopeaa sopimista nut EU-tasolla myös eläkejärjestelmän eikä kansainväuudistamisesta. (STT) Ilmakehän otsonikerros ei enää heikkene Ilmakehän otsonikerros on alkanut toipua, ilmenee suomalais-amerikkalaisesta tutkimuksesta. Korhosta on säestänyt vuoden vaihtuessa EK:n työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen. Uskon, että ehdoton valtaosa Outotecin suomalaisista työntekijöistä on tyytyväisenä hyödyntänyt verorahoin tuotettuja hyvinvointiyhteiskunnan palveluja lumenaurauksesta korkeakoulutukseen, päivähoidosta erikoissairaanhoitoon ja kaikkea näiden väliltä. Voi olla, että 2000-luvulla reilut 19 miljoonaa euroa tienanneelle vaikutusvaltaiselle johtajalle tämä on sivuseikka, kunhan osakkeenomistajat pärjäävät. HÄMMENTÄVÄÄ OLI MYÖS. Näinköhän nuo Korhosen mukaan kuntien palvelukseen kelpaamattomat kelpaisivat hänen yritykseensä. Muistaako Korhonen, että yli 80 prosenttia kuntien työntekijöistä työskentelee terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja sivistyspalveluiden parissa? Suomalaisten yritysten menestyksen ehdottomana edellytyksenä on ollut ja tulee olemaan hyvin toimiva, tehokas ja laadukas julkinen sektori. Käyttämällä monimutkaisia ilmakehämalleja voidaan ennustaa, että otsonikerros toipuu ennalleen vuosisadan puolivälissä, arvioi Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Erkki Kyrölä tiedotteessa. Kehityssuunnan kääntymisen syynä tutkijat pitävät vuonna 1988 solmittua Montrealin sopimusta, joka kielsi otsonia tuhoavien CFC-kaasujen käytön. Hän käytti esimerkkinä omaa asuinkuntaansa Espoota ja pääkaupunkiseutua
Työttömyyden alussa tuleva omavastuuaika lyheni seitsemästä arkipäivästä viiteen arkipäivään. Omavastuuaika tulee vain kerran vuodessa, vaikka työttömyysjaksoja olisi useita. . Mutta ei ole toimistojen asia pohdiskella tällaista. Mutta vuorovaikutusta tarvitaan ja tehostamisen varaa on. Viime vuoden sopimuksella liikahdettiin oikeaan suuntaan. Näinä aikoina eurot sanelevat, ei se, mikä on kivaa. Keski-Suomen kauppakamari tekee tiiviisti yhteistyötä EK:n kanssa. . Nyt työttömyysraha määritellään enää kerran vuodessa, vaikka työtön olisi vuoden aikana päässyt välillä työhön kuudeksi kuukaudeksi ja hänellä alkaisi kokonaan uusi päivärahakausi. Paljonko asiakkaita Metallityöväen työttömyyskassalla on? . Kauppakamarit taas ovat itsenäisiä toimijoita, joilla on vaikuttamisen lisäksi julkisia ja itsesääntelytehtäviä. EK:lla ja kauppakamareilla on yhteisiä jäseniä. joulukuuta jälkeen. Mikä on muutoksista vaikein? . Olemme alkaneet julkistaa kimpassa esimerkiksi suhdannebarometrejä, toimitusjohtaja Uljas Valkeinen kertoo. Päivittäin kontakteja on myös Suomen Yrittäjien aluejärjestöön. . Aiemmin vaadittiin 34 viikon työssäoloa ja yhtä pitkää kassan jäsenyyttä. 8 8.1.2014 ??Päivärahan määrittely on entistä tarkempaa touhua Paraniko työttömän ansioturva? Vuoden alusta työttömyysturvaan tuli useita muutoksia. Paraniko ansioturva, työttömyyskassanhoitaja Juha Vierimaa Metallityöväen työttömyyskassasta? . Luvut vaihtelevat metallialalla her- kästi sen mukaan, kuinka vienti vetää. Alle kolmen vuoden työhistorialla ansioturva kestää 400 päivää, aiemman 500 päivän sijaan. Ne ovat alueiden omaa edunvalvontaa ja alueiden vä- lillä voi olla kilpailutilanne, Mäkinen sanoo. Iso möhkäle ei houkuta Helsingin kauppakamarin varatoimitusjohtaja Jorma Nyrhilä pitää yhdistymispuheita vähälumisen talven keskusteluina. . Jos yksi iso möhkäle hoitaisi niin parturi-kampaajien asiat kuin tupon, se saattaisi olla valtio valtiossa, Valkeinen arvelee. Katariina Kivistö Demokraatti. Toiminnassakin on päällekkäisyyksiä, joita karsitaan yhdistämällä tilaisuuksia sekä vaihtamalla tietoja ja asiantuntijoita. . EK on työmarkkinaosapuoli. Yhteenlasku on poikinut huhuja organisaatioiden yhdistämisestä. EK:n pk-johtaja Pentti Mäkinen kiistää, että yhdistymisestä olisi keskusteltu ?tässä yhteydessä?. . Uskon että edunvalvonnan pilkkoutuminen kolmeen osaan on tehokas suomalainen tapa toimia. Päivärahan määrittely eli se, kuinka aiempi työhistoria vaikuttaa päivärahaan. Muutos astuu voimaan siten, että yksi työviikoista pitää olla tehtynä 29. Joulukuussa oli 15 800 päivärahan saajaa, elokuussa 12 590 ja maaliskuussa 18 300. Järjestöissä aina jäsenet päättävät järjestäytymisestä. Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Tommi Rasila ?Kahdelle ei haluta maksaa samasta työstä.? pitää yhdistymistä jokseenkin mahdottomana, koska järjestöillä on eri luonne. Samoihin aikoihin EK poisti oman alueorganisaationsa. Merkittävää on, että lisäpäivällä olevien osuus on kasvanut. Birgitta Suorsa UP UP / Aleksi Vienonen Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan ehtoihin tuli vuodenvaihteessa useita muutoksia. Kauppakamarit ja EK toimivat kimpassa Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja kauppakamarit ilmoittivat viime talvena tiivistävänsä yhteistyötään. Lisäksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin pääsee jo, kun on ollut 26 viikon aikana töissä vähintään 18 tuntia viikossa ja on kuulunut tämän ajan työttömyyskassaan. Muutoksella halutaan aktivoida työttömiä koulutukseen ja työnhakuun. Lisäksi jos ei osallistu TE-toimis- ton osoittamaan koulutukseen tai työkokeiluun tai keskeyttää sen, ansioturva lyhenee sadalla päivällä. Työttömyyspäivärahan määrittäminenkin muuttui, miten? . Jäsenet eivät halua maksaa kahdelle samasta työstä, Rasila tiivistää. EK on sopinut yhteistyöstä erikseen kunkin kauppakamarin kanssa. Hyötyjä koituu etenkin pienille kauppakamareille, jolla on vähän omia resursseja. EK aikoo pitäytyä ottamasta kantaa esimerkiksi maakunnallisiin liikennehankkeisiin tai oppilaitosverkoston muutoksiin. . Uuden järjestelmän myötä päiväraha määritellään eri tavalla eri ryhmille: alle kolmen vuoden työkokemuksen omaaville, 500 päivään oikeutetuille ja niille, joilla on oikeus työttömyysturvan lisäpäiviin. Mitä heikennyksiä muutos toi tullessaan? . Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tuli kaksi huomattavaa parannusta
Se on maailmanlaajuisesti arvostettu ja koskettaa jokaista työntekijää ja yrittäjää. 1.1.2014 kaksi alan tehokkaimpiin kuuluvaa yritystä, Eläke-Fennia ja LähiTapiola Eläkeyhtiö, yhdistivät voimansa. Uuden yhtiön nimi on Elo, ja nyt se voi kehittää entistä parempia palveluita tukemaan työhyvinvointia ja kasvua. Elo jatkaa tiivistä yhteistyötä LähiTapiolan ja Fennian työeläkekumppanina, ja sen palvelut ovat saatavilla ympäri Suomen. Tervetuloa Eloon. www.elo.fi 9. 8.1.2014 ELÄKÖÖN UUSI ELO. LähiTapiola Eläkeyhtiö ja Eläke-Fennia yhdistyivät. Tulevat eläkkeemme kertyvät työtä tekemällä. Niiden perustana on ainutlaatuinen, suomalainen työeläkejärjestelmä
Naapurit yllyttävät minua antamaan huoneen vuokralle, mutta ensin asunto pitäisi kunnostaa, eikä siihen ole varaa, valittaa nainen, joka ei halua kertoa sukunimeään. Kuuban talousvaikeudet alkoivat, kun sitä tukenut Neuvostoliitto romahti 1990-luvun alussa. Ostovoimaa ei missään tapauksessa heikennetä, varapresidentti Marino Murillo rauhoitteli hiljan niitä, jotka pelkäävät uudistuksen leikkaavan ulkomailta tulevien rahalähetysten arvoa. Kuubalainen tienaa keskimäärin alle 15 euroa kuussa. Eläke ei riitä Kaikki eivät ole hyötyneet uudistuksista. Kisojen alkuun on kuukausi aikaa. Osana turvatoimia Sotshiin pääsyä rajoitetaan ja kaikkien ulkomaisten olympiavieraiden on rekisteröidyttävä viranomaisille. Kisojen turvaamiseen osallistuu yli 30 000 turvallisuusjouk- kojen jäsentä. Taifuunissa kuoli yli 6 000 ihmistä. Suurimmat taloudelliset tuhot koituivat puolestaan KeskiEuroopan tulvista. Toimistotyötä tehnyt AFP Photo / Gabriel Bouys Mercedes, 67, saa eläkettä kahdeksan euroa kuussa ja huolehtii vammaisesta tyttärestään. . Taloustieteilijä Armando Nova selittää tuotteiden kalleutta sillä, että systeemi on edelleen jäykkä. Kuuban yli 11 miljoonasta asukkaasta liki puoli miljoonaa yrittää nyt omaan laskuunsa. vat joukot ovat taisteluvalmiudessa. Tavoitteena on siirtää 40 prosenttia työpaikoista yksityiselle sektorille vuoteen 2016 mennessä. Ennen uudistuksia osuus oli 20 prosenttia. Kuuba on luopumassa kahden valuutan järjestelmästä, jossa peson ohella käytetään dollarin arvoon sidottua vaihdettavaa pesoa. . Sotshin turvallisuusoperaatio on olympialaisten historian suurin. Pohjois-Kaukasian ääriislamistit ovat uhanneet iskeä olympialaisia vastaan. Viime kuussa yli 30 ihmistä kuoli Sotshista 700 kilometrin päässä Volgogradissa kahdessa pommi-iskussa. Novan mukaan se kielii tehokkuudesta. Kuuban yli 11 miljoonasta asukkaasta liki puoli miljoonaa yrittää nyt omaan laskuunsa. Menestystä jarruttavat kaupan tukkuportaan puuttuminen, kuluttajien heikko ostovoima ja ankara verotus. Kuuban talousvaikeu det alkoi vat, kun sitä tukenut Neuvosto liitto romahti 1990luvun alussa. Yksityistä työtä Hallitus kannustaa osuuskuntien perustamista muuallekin kuin maatalouteen. Joulu- kuussa kumottiin sääntö, joka vaati auton ostajalta kuljetusministeriön vaikeasti saatavan luvan. Hintataso ylittää kuitenkin eurooppalaisen moninkertaisesti, joten auton hankinta jää monelta haaveeksi. Esimerkiksi auton ostoon ei vaadita enää pinoa lupia, mutta autojen hinnat ovat edelleen tavallisen kuubalaisen ulottumattomissa. Luonnon katastrofeista vähemmän tuhoja Luonnonkatastrofit eivät olleet päättyneenä vuonna niin tuhoisia kuin viime vuosina keskimäärin. En pärjää tuloillani. Se näkyy myös katukuvassa, jossa yksityisten ravintoloiden ja majoitusliikkeiden valomainokset valtaavat alaa poliittisilta iskulauseilta. Matkustussääntöjen höllentämisen seurauksena neljännesmiljoona kuubalaista kävi ulkomailla viime vuoden tammi?marraskuussa. Vuodesta 2011 kuubalaisilla on ollut lupa myydä itse asuntonsa ja autonsa, mikä oli aiemmin valtion yksinoikeus. Lähetyksiä saa jopa 60 prosenttia kuubalaisista. Patricia Grogg IPS, Havanna Maataloudessa alkoi perinpohjainen mullistus 2008, mutta tuloksia odotetaan yhä. Hän pelkää, että viimeistään seuraava johtajasukupolvi lakkauttaa säännöstelykupongit. ?Miten me sitten hankimme syötävää?? Maatalous uudistuu Kuuba purkaa säännöstelyä kovaa vauhtia. Niissä myös kuoli aiempaa vähemmän ihmisiä. Maailman suurimman jälleenvakuuttajan Munich Ren mukaan erilaisissa katastrofeissa kuoli viime vuonna yhteensä yli 20 000 ihmistä. Kallein yksittäinen luonnonilmiö oli eteläisessä Saksassa heinäkuussa koettu raekuuro, jossa vaurioitui satojatuhansia autoja. Tutkijoiden mukaan Kuuban kaupunkilaisista koki vuonna 1988 puutetta 6 prosenttia, mutta vuonna 2000 jo 20 prosenttia. Kalliit kupongit Raúl Castron hallitus haluaisi luopua säännöstelykupongeista, joilla saa ostaa peruselintarvikkeita edullisesti. (STTReuters) Osuuskunnat ja yksityiset viljelijät hallitsevat neljäsosaa maasta, mutta tuottavat yli puolet ruuasta. Järjestelmä maksaa valtiolle liki kaksi miljardia euroa vuodessa, mutta sen lakkauttamista on vastikään lykätty. Sosiologi Mayra Espina sanoo, että köyhimpien aseman parantaminen vaatisi erityistoimia, sillä he eivät hyödy talousuudistuksista. Kymmenen viime vuoden aikana katastrofit ovat vaatineet keskimäärin 106 000 ihmishenkeä vuotta kohden. Eniten kuolonuhreja vaati supertaifuuni Haiyan, joka runteli marraskuussa Filippiinejä, Kii- naa ja Vietnamia. Heikko koulutus ja pääoman puute estää köyhiä ryhtymästä yrittäjiksi. Mercedestä kalvaa huoli tulevasta. Venäjän hätätilaministeri Vladimir Putshkov julisti, että tästä lähin kaikki olympialaisten turvaamisesta vastaa- Ranskalaistehtaan pomot pääsivät vapaiksi Kaikilla ei ole tänne asiaa. Ranskassa rengasvalmistaja Goodyearin työntekijät päästivät vapaiksi vankeinaan pitämänsä johtajat, kertoi BBC al-. Iskuista epäillään ääri-islamisteja. (STT-AFP) Lehtikuva / Heikki Saukkomaa Kuukausi kisoihin ? Sotshissa kiristettiin turvatoimia Olympiakaupunki Sotshissa kiristettiin tiistaina turvatoimia. 10 8.1.2014 ??Yhä useampi yrittää omillaan, köyhimmät pelkäävät tukien loppuvan Kuuban taloudessa puhaltavat uudet tuulet Kuuba elää muutosten aikaa
Monilta puuttuu mahdollisuus normaaliin koulunkäyntiin. Maahanmuuttovastaisuudella ratsastaa erityisesti oikeistolainen UKIP-puolue, joka myös haluaa Britannian pois EU:sta. Kyselyissä puolueen kannatus on ollut noin 17 prosenttia. Asiantuntijoiden mukaan puolueelle äänestäjiä ovat menettäneet erityisesti pääministeri david Cameronin konservatiivit. Samalla pelätään, että leireistä tulee pysyviä, niin kuin kävi 400 000 palestiinalaispakolaiselle, jotka ovat olleet maassa jo vuodesta 1948. Libanon saa taloudellista ja Pakolaislogistista apua Maailmanpan- ten suuri kilta ja YK:n eri järjestöiltä, lukumäärä mutta maan palveluverkosto aiheuttaa on murtumispisteessä. (STT-Reuters) n n n vastaan yli 600 000 syyrialaista pakolaista. Monien on vaikea saada ruokaa ja puhdasta vettä ja heiltä puuttuu perusterveydenhuolto. Osassa perheitä lap- maissa. sia on kehotettu etsimään töitä. He löytävät huonosti palkattua tilapäistyötä usein epäinhimillisillä työehdoilla. Suurin osa pakolaisista on sunnimuslimeja. Se huolettaa shiialaista Hizbollah-liikettä, joka näkee heidät uhkana vahvalle asemalleen Libanonissa. Maailmanpankki ja YK yrittävät helpottaa jordanialaisten valtavaa taloudellista rasitusta. (STT) Briteistä kolme neljästä vähentäisi maahanmuuttoa Maahanmuuttovastaisuus on lisääntynyt Britanniassa. Tiistaina julkaistun kyselyn mukaan 77 prosenttia briteistä on sitä mieltä, että maahanmuuttoa pitäisi vähentää. Koulun- taloudellisia, väeskäynnin järjestäminen lyhyessä töllisiä ja ajassa yhtä monille pakolaislap- sosiaalisia sille kuin Libanonissa on omaa haasteita lapsiväestöä, on osoittautunut Syyrian lähes ylitsepääsemättömäksi naapuritehtäväksi. Uuden sisällissodan vaaraa Libanonissa ei voi sulkea pois. suurin osa pakolaisista Yksityisyrittäjyys tuo täydennystä monen kuubalaiseen tilipussiin. Esimerkiksi pyörätaksit ovat yleisiä Havanan katukuvassa. kuillasta. Sen lisäksi sillä voi olla vakautta järkyttäviä poliittisia vaikutuksia erityisesti Libanonissa ja Jordaniassa. pakolaisVirta ei ole 11. Se on lähes 40 prosenttia maan väestöstä. Kuten Libanonkin, Jordania on ollut useiden satojen tuhansien palestiinalaisten pakopaikka. Vain muutama vuosi sitten Jordania otti 100 000 pakolaista Irakista. Maan monikirjava väestö muodostuu islaminuskoisista sunneista ja shiioista, kristityistä ja druuseista, joiden välillä vallitsee hauras poliittinen tasapaino. Useimmat pakolaisista ovat levittäytyneet joka puolelle Libanonia, mutta pakolaisten jatkuva virta on pakottanut maan hallituksen perustamaan heille leirejä. Tuhannet heistä elättävät itsensä myymällä ruokaa ja muita tuotteita pakolaisille, mutta monet ovat työttömiä. Tuloksena on monessa tapauksessa isättömiä ja hajonneita perheitä, joiden lapsilla on traumaattisia kokemuksia. Pakolaisten suuri lukumäärä aiheuttaa taloudellisia, väestöllisiä ja sosiaalisia haasteita Syyrian naapurimaissa. Viimeisen kahden Vuoden n n n on Libanonissa ja Jordaniassa. Osa heistä on toistaiseksi saanut katon päänsä päälle hylätyistä kouluista, moskeijoista ja muista rakennuksista. Monet heistä ovat järkyttyneet, kun he ovat palanneet tajuihinsa sairaalassa ja ymmärtäneet olevansa israelilaisen vihollisen luona. Vankeina ollut kaksikko pääsi piinastaan iltapäivällä pian sen jälkeen, kun poliisi oli tullut paikalle. Työntekijät lukitsivat johtajat Amiensissa Pohjois-Ranskassa sijaitsevaan tehtaaseen toissapäivänä. Työntekijät sanoivat haluavansa neuvotella Goodyearin kanssa tappiota tuottavan tehtaan tulevaisuudesta. Suurin osa näistä ihmisistä on menettänyt koko omaisuutensa ja sota on tuhonnut heidän kotinsa. Isättömissä perheissä jopa pikkupojat joutuvat etsimään työtä, joka toisi perheelle vähimmäiselannon. Kuusi miljoonaa ihmistä, noin 30 prosenttia Syyrian väestöstä, on joutunut kodittomiksi pakolaisiksi omassa maassaan. Sen jälkeen kun Hizbollah on osallistunut Syyrian sisällissotaan sunnien vihaaman assadin hallituksen puolella, sitä on voimakkaasti kritisoitu Libanonissa, mikä tietyssä määrin on heikentänyt Hizbollahin poliittista asemaa. Useimmat pakolaiset tukevat Assadin vastaista taistelua. Monien lasten isä on tapettu tai poissa. Työntekijät pelkäävät, että yhtiö aikoo sulkea tehtaan. Se asettaa heidät vastakkain Hizbollahin kanssa, mikä uhkaa häiritä poliittista tasapainoa. Libanon on jo ottanut vastaan noin miljoona syyrialaista pakolaista. Leirin vedenkulutus on aiheuttanut vesipulan useissa lähikylissä, mikä on synnyttänyt kielteisiä asenteita pakolaisia kohtaan. Syyrialaisten valmius tehdä työtä jordanialaisia pienemmällä palkalla on johtanut monien jordanialaisten työttömyyteen, mikä on myös aiheuttanut vihamielisyyttä pakolaisia kohtaan. Huolellinen hoito on kuitenkin saanut heidät nopeasti toipumaan järkytyksestä. Jos syyrialaisten pakolaisten valtava virta jatkuu, voi tilanne muuttua humanitääriseksi katastrofiksi. Heidän tilanteensa on monissa tapauksissa hyvin vaikea. Se tarkoittaa, että tämä arabikevään traaginen vaihe luultavasti jättää huomattavia jälkiä lasten tulevaan elämään. Monet heistä kärsivät unettomuudesta, yökastelusta, peloista ja muista oireista. He joutuvat väkivaltaisuuksien kohteeksi tällä hetkellä suuressa osassa Syyriaa vallitsevassa kaoottisessa tilanteessa. pakolaisista milJoona on n n n tähän asti suuntautunut Israeliin, jolla myös on raja Syyrian kanssa. Mutta Israel on vastaanottanut useita satoja loukkaantuneita syyrialaisia, joita hoidetaan täkäläisissä sairaaloissa. 8.1.2014 Maailma tänään AFP Photo / Adalberto Roque Semy Kahan Kirjoittaja on Israelissa asuva vapaa toimittaja. Kolumni Tuleeko Syyrian pakolaisista humanitäärinen katastrofi? aikana Syyrian sisällissota on synnyttänyt uutisotsikoita tasaisesti kasvavasta pakolaisvirrasta, joka pakenee maan rajojen yli naapurimaihin. Otsikoiden taustalta alkaa löytyä merkkejä mahdollisesta humanitäärisestä katastrofista. Lähes kaksi ja puoli miljoonaa ihmistä on paennut maasta ja kuusi miljoonaa on joutunut lähtemään kodeistaan raa?an sisällissodan repimässä Syyriassa. Se kamppailee myös valtavien taloudellisten ja sosiaalisten ongelJordania on ottanut mien kanssa. 56 prosenttia haluaa, että sitä rajoitettaisiin voimakkaasti. Maahanmuutto on noussut kuumaksi kysymykseksi Britannian ensi vuoden parlamenttivaalien alla. Heistä suuri osa on nykyään osallisina maan talouselämässä. Syyrialaispakolaisten Zafari-leiri on muuttunut kaupunkia muistuttavaksi pysyväksi asutukseksi, jossa on 130 000 asukasta. Jordanian hallitus pelkää, että ääriryhmät käyttävät jatkuvaa pakolaisvirtaa omiin tarkoituksiinsa, mikä taas voi järkyttää hallituksen asemaa. n n n lapsia, joista osalla on ollut hyvin traumaattisia kokemuksia
Osin ne pitävät paikkansa. Komissio on kuin Retuperän WBK. Meidän nähdäksemme syvenevä pohjoismainen yhteistyö on tehokkain keino vastata kansainvälisissä yhteyksissä eteemme tuleviin haasteisiin. Olemme valmiit jakamaan tietojamme ja kokemuksiamme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen edistämiseksi koko maailmassa. Yhteisessä tapaamisessamme Helsingissä eilen keskustelimme siitä, miten Suomi ja Islanti voivat yhdessä kumpikin omiin vahvuuksiinsa nojautuen, myötävaikuttaa pohjoismaiseen yhteistyöhön. Palkkataso on aivan muuta kuin 1950-luvulla, jolloin itse olin nuori. Tuolloin oli kovan säästämisen takana, että sai hankittua polkupyörän. Tulevaisuuden avaimet löytyvät yhteistyöstä. Erkki Tuomioja ulkoministeri Gunnar Bragi Sveinsson Islannin ulkoministeri Meneekö meillä liian hyvin Esko Vatanen kirjoitti asiaa otsikolla Kolme askelta työväenliikkeen nousuun. Tarkoituksella tapettu kysyntä on vienyt Suomen vientiteollisuudesta asiakkaat, ja se näkyy loputtomina yt-neuvotteluina. Tänä päivänä tuo ei ole mikään temppu. Vastaan: ammattiyhdistystoiminta, työväen urheiluliike, työväen musiikkiharrastus, työväen näyttämötoiminta. Yksi merkittävä askel yhteistyön tiivistymisessä tapahtui Helsingissä 2011, kun kaikkien viiden Pohjoismaan ulkoministerit hyväksyivät yhteisen solidaarisuutta koskevan julkilausuman. Keskeinen kansainvälisen yhteistyön foorumi näissä asioissa on Arktinen neuvosto, joka on muuttumassa politiikkaa kehittävästä politiikkaa tekeväksi foorumiksi. Tämäkin vuosi jää miinukselle. Välimeren maille Euroopan oikeistojohtajien ja komission ideologinen leikkauslinja on tarkoittanut katastrofia. Kriisimaille pakotetut palkanalennukset ja työehtojen heikennykset yritetään taatusti tuoda Suomeen myös palvelualoille. Kriisin ?hoidosta. Muuttaisin nousuun sanan- suuntaansanaksi. Siis mikä suunta. Suomessa ei ole pa- perän WBK. himmillaankaan ylletty näin hir- Torvet kyllä soivat, mutta veään lukuun. savuavissa Erityisen vaarallinen on nuoraunioissa ei risotyöttömyys, joka yltää Espan- enää mikään jassa ja Kreikassa 60 prosenttiin, kasva. Kroatiassa yli puoleen. Kansa kärsii ja katkeroituu, lakot ja mielenosoitukset lisäävät levottomuutta, uusfasistit jahtaavat kaduilla etnisiä vähemmistöjä ja järjestävät poliittisia murhia. Tämä ei ole Eurooppa, josta maailmansodan jälkeiset valtiomiehet unelmoivat. Neuvostossa on laadittu viime vuosina oikeudellisesti sitovat sopimukset etsintä- ja pelastustoiminnasta sekä varautumisesta ja toimista merien saastumisen yhteydessä. Arktisen alueen roolin kehittäminen entisestään on yhteinen intressimme. Alueellinen ja kansainvälinen yhteistyö auttavat rakentamaan laajaa turvallisuutta kaikille Pohjoismaille. Onneksi olivat ammattiosastot, jotka ajoivat jäsenistön etuja, palkkataso pikkuhiljaa parani ja työväen harrastusmahdollisuudet antoivat tietoja ja taitoja itsensä kehittämiseen. Millä saadaan työväenliike nousuun. Toivottavasti Timo joutuu vielä syömään omaa soppaansa. Pertti Meriläinen Syvenevä pohjoismainen yhteistyö on tehokkain keino vastata kansainvälisissä yhteyksissä eteemme tuleviin haasteisiin.. Tämä on lisännyt maailmanlaajuista kiinnostusta pohjoismaista mallia kohtaan, mutta meillä on silti parantamisen varaa. Paras tapa vastata tämän päivän haasteisiin on yhteistyö. Samalla minusta tulee EU-parlamentin Sosialistien ja demokraattien ryhmän jäsen . Latvian 25-vuotiaista joka viides on lähtenyt maasta. Euroopassa puhutaan kadotetusta sukupolvesta. Tällä menolla voidaan puhua myös kadotetusta Euroopasta. Pohjoismaat ovat monien tutkimusten perusteella pystyneet vastaamaan näihin haasteisiin hyvin. Sateenkaarihallitus luotsasi maan taas kasvuun. Euroalueen taantuma ei ole yhtä syvä kuin Suomen lama aikanaan, mutta se voi olla pidempi. Nykyinen komissio saa kunnian Euroopan pisimmästä virallisesta taantumasta, jolloin talous supistui kuusi vuosineljännestä peräkkäin. Ja siksi olen ehdokkaana EU-vaaleissa. Tänä aikana, tässä liikkeessä. Espanjan ja KrEiKan n n n voi päättää, että talous Euroopassa lähtee nousuun. 12 8.1.2014 Kolumni Timo Harakka Kirjoittaja on kirjailija ja toimittaja ja SDP:n EU-vaaliehdokas. Epätoivon Euroopasta toivon Eurooppaan Eurooppa on nyt samassa tilanteessa kuin Suomi vuonna 1994. Oikeistovallan jäljiltä talous on taantumassa, työttömyys on sietämätön ja tulevaisuudenusko kateissa. Parikymmentä vuotta sitten Suomessa uudet voimat loivat uutta toivoa ja luottamusta. Lääkäriin menokin oli aikoinaan tarkoin harkittava sillä se vaatii rahaa. Luetteloa voisi jatkaa. Noista toiminnoista syntyy ja kasvaa sosialidemokraattiseen puoluetoimintaan uutta väkeä. Miksei enää ole kiinnostusta edellä mainittuja kohtaan? Minun nähdäkseni työväestö on saavuttanut elintason, jolloin ei enää ole elämä tiukalla toimeentulon takia. Torvet kyllä soivat, mutta savuavissa raunioissa ei enää mikään kasva. n n n työttö- Komissio on myysluvut on käsittämättömät 27 kuin Retuprosenttia. Tarjoudun edustajaksesi nimenomaan Eurooppa-asioiden ja kansainvälisen talouden tuntijana. Olen sitoutunut liittymään puolueeseen heti valituksi tultuani. Ilmastonmuutos ja muut globaalit muutokset sekä niiden synnyttämät uudet haasteet ja mahdollisuudet koskettavat meistä jokaista. Pitäisikö oloja kurjistaa, palkkoja alentaa tai kahdeksan tunnin työpäivä pidentää vaikka kaksitoistatuntiseksi? Tällä tempullako asia hoituu? Wanhana toverina en haluaisi noita asioita takaisin, mutta mikäli nuoriso ei ymmärrä, että asioihin pitää olla kiinnostusta, saattaa tulla hetki, jolloin pelotteluni on totta. Olisi vielä eräs temppu, jota timo soini käyttää: haukutaan kaikkia toimia, joita Suomen hallitus tai eduskunta päättää, mikään ei ole ?kohden?, kaikki menee päin mäntyjä. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Pohjoismaista solidaarisuutta tarvitaan muuttuvassa maailmassa Elämme maailmassa, jossa maat ovat entistä enemmän riippuvaisia toinen toisistaan. vastaava komissaari on ihastunut palokuntavertauksiin. Mutta kaikki keinot, pienetkin, on löydettävä ja käytettävä uuden kasvun auttamiseen. Kevään vaalit, joissa europuolueen kärkiehdokas on tarjolla myös komission johtoon, voivat muuttaa suuntaa. Eurojohdon ihmiskoe on johtanut Kreikassa tilanteeseen, joka muistuttaa 1930-luvun Saksaa. yksi Suomen SDP:n kolmesta edustajasta. Euroopan parlamEntti Ei Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. Helmikuussa 2014 järjestettävä pohjoismainen ilmapuolustukseen liittyvä harjoitustapahtuma, johon Ruotsi ja Suomi osallistuvat, merkitsee yhtä virstanpylvästä Pohjoismaiden yhteistyössä. Suomen ja Islannin yhteistyö perustuu kokonaisturvallisuuden ja laajan turvallisuuden käsitteisiin. Sen mukaan maat auttavat toisiaan mikäli jokin maista joutuu vakavan uhkatilanteen, kuten luonnonkatastrofin, ihmisten aiheuttaman suuronnettomuuden ja kyber- ja terroristihyökkäyksen kohteeksi. Pohjoismainen puolustusyhteistyö on syvenemässä myös Nordefcon puitteissa. ei Eurooppaa vastaan, vaan epätoivoa vastaan, toivon puolesta. Olen listalla sitoutumattomana siksi, että en osallistu kotimaan politiikkaan. Ansaitsemme parempaa. Me puolustamme arvoja, jotka perustuvat demokratiaan, oikeusvaltioon, tasa-arvoon ja ihmis- oikeuksien kunnioittamiseen. Nämä arvot ohjaavat niin kotimaan politiikkaamme kuin toimintaamme kansainvälisissä järjestöissä, kuten YK, ETYJ ja Pohjois-Euroopan alueelliset järjestöt. Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö on vahvistumassa. Siksi palkansaajien kannattaa äänestää ja patistaa kaverikin äänestämään. Edessä on protestivaalit . Espanjan, Kreikan ja Portugalin talous supistuu koko ajan, joten velkaantuminen suhteessa kansantuotteeseen vain pahenee. Muu Eurooppa säästää. Olemme yhtä mieltä siitä, että ennalta estäminen ja varautuminen ovat tärkeitä, kun käsitellään mitä tahansa nykypäivän turvallisuusongelmia, kuten humanitaarisia kriisejä, ihmiskauppaa, kyberuhkia, tai ympäristöön tai ilmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä. Jotkut näistä haasteita ovat myös vaikuttaneet maidemme tapaan lähestyä alueillamme ja lähialueillamme tapahtuneita muutoksia tai ohjanneet niiden käsittelyä
8.1.2014 OSOITTEEMME VERKOSSA ginaali tässä pienimmässä koossa (38 mm) 3 mm. MO_light selle. a 1895. selle. a 1895. Sinun puolestasi Varsinais-Suomi www.eeva-johanna.net 1 x 34 mm Avaa toinenkin silmä. 1 x 30 mm 1 x 23 mm www.jytyliitto.fi Tilaa ihmiselle. Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki www. Ammattiliitto Nousu ry Avaa toinenkin silmä. Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. (09) 774 3110, sähköp. info@tyark.fi Aina uutta. WWW.AYT.FI .org Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1 AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA 1/21/2013 3:57:51 PM Tilaa ihmiselle. Aina uutta. Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. a 1895. Avaa toinenkin silmä. selle. Avaa toinenkin selle. EEVAJOHANNA ELORANTA Tilaa ihmiselle. Aina uutta. Tilaa ihmiselle. Aina uutta. 13
oli 2011 ehdolla sekä Finlandia-palkinnon että Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinnon saajaksi) kohteeksi nuo viikot. Elintarvikepulasta kärsi pahimmin köyhä kansa. Perustettiin verstaita, tehtaita ja kauppoja. Jo 1896 oli Malmille siirretty kunnan- ja käräjätaloksi Grasshoffin huvila. Keisarillisen Venäjän teettämät linnoitustyöt Helsingin ympärillä olivat päättyneet ja Helsinkiä ensimmäisinä Heini Lehväslaiho maailmansodan vuosina työllistäneet Venäjän sotatarviketilaukset supistuneet. Elokuussa väkijoukko piiritti kunnantalon eikä päästänyt päättäjiä ulos ennen kuin nämä olivat luvanneet hätäaputöitä ja palkankorotuksia. Kahtia jaettu kansa Jenni Linturi on ottanut toisen romaaninsa (esikoinen ?Isänmaan tähden. Venäläisten ja kiinalaisten rinnalla patteritöissä olleita suomalaisia jäi työttömäksi. Romaanissa viha on avointa ja julmaa, molemmilta puolilta tapetaan ihmisiä kuin elukoita. 8.1.2014 Räjähdyspisteitä ja hienoa ihmiskuvausta 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa Malmi ja Tapaninkylä kasvoivat voimakkaasti. Talolliset myivät maistaan palasia tonteiksi maalta tulleille. Näistä toiset rakensivat oman talon, toiset jäivät vuokralaisiksi vinttikamareihin ja piharakennuksiin. Myös kielitaisteluja käydään, ruotsinkieli- Jenni LInturin kakkosromaani oli taakse jääneen kirjasyksyn valioita.. Helsingin maalaiskunnan väestöllinen ja taloudellinen painopiste siirtyi Kirjat 14 Jenni Linturi: Malmi, 1917 Teos 2013, 206 s. tänne rautatien varteen, missä myös Tikkurila, Pukinmäki ja Puistola kasvoivat. Helsingin pitäjän seurakunta piti hallintonsa hiljaisessa kirkonkylässä vainioiden keskellä. Mutta vuodesta 1917 tuli Malmille raskas
Karlqvist säilyy loppuun asti sellaisena kuin on, kiivas Antero, Puolakan pojista vanhin, ei liioin muutu. Päähenkilöitä ovat ruotsinielinen talollinen Karlqvist ja hänen kaksi tytärtään sekä suomenkielinen apulaisnimismies Puolakka ja hänen kolme poikaansa. ja vain äärimmäistapauksissa penniä venyttäville kunnanisille. Muutenkin Suomi oli 1920-luvulla kokolailla paha paikka elää kapinaa yrittäneelle työväestölle. Oma minä on hänelle ainoa tärkeä eikä hän siitä luovu. Lähinnä hyväntekeväisyyspohjaisten asiaa ajavien pienten tukiyhdistysten valtaaminen ja muuttaminen talvisotaan mennessä Suomen Siviili- ja asevelvollisuusinvalidien liitoksi oli taidonnäyte. Läpimurto tapahtui murroksessa, jossa jyrkimmän oikeiston valta-asema Suomessa oli murtunut ja kansanrintamapolitiikan tuulet puhalsivat. (Kuva teoksesta Yhdessä omin voimin) Ei armopaloja! Sotien välisessä Suomessa olivat vielä vallalla säätyläisyhteiskunnan säännöt ja oikeudenmukaisuuskäsitykset: yhteiskunnan huono-osaisten auttaminen kuului kirkolle, sitä ajankulukseen harrastaville säätyläisrouville . Kalervon elämä Otava 2013, 255 s. mutta myös pienviljelysvaltaisissa maalaiskunnissa. Invalidipolitiikan voimatekijäksi Tälläisessä Suomessa . valmistautuivat myös erottamaan Kalervon SAIL:n johdosta. Romaani päättyy syksyyn 1917 eikä se siis ulotu varsinaiseen sisällissotaa eikä sitä seuraaviin aikoihin, mutta noin Oivasta uskaltaa ennustaa. Nuori Into pysyy hiljaisena piirtelijänä, joka muutaman kerran kyllä pudottaa Linturin kerronnalle ominaisen tarkan luonnehdinnan. Kihtovimmin kuvatun kolmikon muodostavat Puolakan keskimmäinen poika Oiva ja Karlqvistin tyttäret Ingeborg ja Letuksi kutsuttu Elisabeth. Ammattijärjestöt elvytettiin ja ne kehittivät taistelumenetelmät tilanteeseen, jossa työehtosopimuksia ei juurikaan tehty. Edistysmielinen osuuskauppaliike voimistui nopeasti ja pystyi paitsi vastaamaan työväen asuttamien keskusten kulutustavarahuollosta myös kokoamaan merkittäviä pääomia. Kalervo poistui oman käden kautta ajasta ikuisuuteen 2.5.1961. Hannu Vesa Kirjoittaja toimi SAIL:n yleissihteerinä vuosina 1967?69. Viha punaisia ja ryssiä kohtaan yhdisti sentään sen verran, että suojeluskunta perustettiin kaksikielisenä. yhteiskunnaksi yhteiskunnan sisällä. Työväen omaehtoinen sivistystoiminta oli vahvaa. Mutta myös siviileille. Suomen työväenluokka vastasi kokemaansa sortoon ja painostukseen ?koteloitumalla. Ja aivan erityisesti hävinneellä puolella raajarikoiksi (sen ajan nimitys invalideille) jääneille. Poliittisen oikeiston ja ?päämajapiirien? ehdottomana tavoitteena oli estää sotainvalidien järjestäminen työväenliikkeen kanssa hyvin toimeentulevaan SAIL:oon. Vastaavasti sotainvalidihuollon piti olla ainakin karvanverran parempaa kuin invalidihuolto keskimäärin. Ja nopeasti järjestäytyi uudelleen poliittinen työväenliikekin, joka pian oli enemmistöasemassa lukuisissa kaupunki- Kirjat set eivät halua luopua peritystä vallastaan. Vammautuneelle ihmiselle tuli antaa avut selvitä itse mahdollisimman hyvin elämässä. oli Työväen Urheiluliiton kasvatti. Elinkautisena malmilaisena totean, että ne olisivat olleet helposti vältettävissä paneutumalla historiaan vielä huolellisemmin. Ennenkaikkea Eino K. Kalervo yhdisti omista kokemuksistaan saamansa motivaation työväen järjestötoiminnasta saamaansa osaamiseen sekä laaja-alaisten jatko-opintojen antamaan tietämykseen. ja Helsingissä . Hänen sinnikkyytensä tähtää toisaalta Ingeborgiin, toisaalta selvyyteen siitä, mitä tässä yhteiskunnassa on vihan keskellä tehtävä. Isä on koettanut rehellisesti sovitella, ja hämmentyneenäkin poika ottaa vastaan isänsä näkemykset. Oiva kuuluu niihin, jotka tulevat vuoden 1918 rakentamaan nuorta tasavaltaa. Sodanjälkeisen Suomen pari ensimmäistä vuosikymmentä mahdollistivat SAIL:n kasvun merkittäväksi instituutioksi ja invalidipolitiikan voimatekijäksi, mitä se yhä vieläkin on. Ajatus invalideista yhteiskunnallisena voimavarana eikä painolastina oli Kalervon yhteiskunta- ja invalidipolitiikkaa. Ja niissä on nykyaikaisen sosiaali- tai hyvinvointivaltion voima. Suomessa ne saivat invalidiväestön varauksettoman kannatuksen. Kivi kengässä Kivenä suomalaisen invalidipolitiikan kengässä on näihin päiviin hiertänyt kysymys siviili- ja sotainvalidien eriarvoisesta kohtelusta. Historiallisessa katsonnassa tämä on ollut valitettavaa ja luultavasti sen seurauksena vammaishuollon yleistaso on jonkinverran kärsinyt. Eino K. Hänen kohdallaan teksti värähtelee ilmeikkäänä, kun tyttö yrittää samanaikaisesti pitää kiinni ja luopua. Romaanin Malmi-kuvauksessa on muutamia asiavirheitä, jotka eivät useimmille lukijoille merkitse mitään. 8.1.2014 Aarne Laurila Eino K. Kalervoa uhkasi henkilökohtainen konkurssi. Puolueriidassa silloin niskanpäällä olleet ns. ?leskisläiset. Tietoa kyllä on tarjolla. 15 Pentti Peltoniemi: Yhdessä omin voimin Eino K. Kirjailija kuvaa tilanteet nopeasti, kuin leikaten. Eino K. varttui kansakoulunsa käynyt Eino K. (Itse sota oli Malmilla raskas, Malmin punakaarti tuhoutui ja sen hengissä pysyneitäkin jäseniä odotti vankeus.) Letun rakkaus Oivaan ei pääty onnellisesti. Toiset koettelemukset hän läpäisee kastumatta. Kalervo ajoi järjestötyössä invalidien asiaa siihen malliin, että heidät alettiin nähdä muunakin kuin yhteskunnallisena taakkana. Samat ajatukset löytyvät sellaisilta nykyaikaisen sosiaalipolitiikan filosofisilta isiltä kuin Gunnar Myrdal ja Pekka Kuusi. Ingeborg mielii teatteriin. Kalervo, jonka isä oli suomentanut nimensä Fröberg ennen pojan syntymää. Sen lupaavimpia nyrkkeilijänalkuja ja Frankfurtin työläisolympialaisten 1925 hopeamitalisti. Suomen invalidien organisoija ja nykyaikaisen invalidihuollon isä hänestä tuli asevelvollisuutta suorittaessa tapahtuneen omakohtaisen vammautumisen jälkeen 1927. Kalervolle invalidiasiasta tuli elämää suurempi kysymys. Kirjailija on valppaimmillaan kuvitellessaan ja kuvaillessaan, miten ingeborg toimii vaikeimmissa käänteissä, joissa hänen on tunnustettava vankat tosiasiat. Oiva on Ingeborgin lailla hellittämätön. Keskinäistä ymmärrystä haluavat, kuten Hämeestä tullut apulaisnimismies, jauhautuvat voimattomiksi. Linturin historiasta rakentamat asetelmat ovat jyrkkiä ja dramaattisia. Osin seurauksena 1950-luvun lopulla leimahtaneesta SDP:n puolueriidasta, 1950-luvun alkupuolen niin sanottujen hyväntekeväisyyskauppojen jälkipyykki johti tilanteeseen, jossa Eino K. Romaani on kuitenkin syvimmiltään hienoa henkilökuvausta
16 8.1.2014 ??Manilan uudenvuoden juhlinnassa ei suruja muistella Vaikeudet eivät hyydytä filippiiniläisten hymyä Metrien mittaiset papattimatot paukkuivat Manilan kaduilla ja keskuspuisto Rizal Park oli valaistu kauniisti uudenvuoden kunniaksi. Hän nukkuu perheineen pyyhkeen päällä erään kadun varrella Manilan Malaten kaupunginosassa. . 35-vuotias Hipolito kerää työkseen muovia ja metallia ihmisten jätesäkeistä ja roskaastioista kaduilla. Kerjäämään hän ei ole ruvennut. ?Tärkeintä, että olemme yhdessä? Metro-Manilan metropolialueella asuu yli 20 miljoonaa ihmistä. Osin juuri tästä syystä perhe on filippiiniläi- sille niin tärkeä asia, myös Hipolitolle. . Erosin miehestäni, eikä häneltä juurikaan saa apua. Teen tätä joka päivä. Se on varjon puolella, Hipolito hymyilee. Hipolito kertoo haaveilevansa, että jonain päivänä hänellä olisi oma talo. Se on ehkä parasta Filippiineissä, että jaksamme aina hymyillä riippumatta siitä mitä tapahtuu. Haluamme nähdä asioissa aina hyvät puolet. Olen yksinhuoltaja. Vuoden vaihtuessa puiston valtava suihkulähde purskautti valaistun suihkun pyroteknisten tehosteiden saattelemana ja ilotulitus oli aasialaista huipputasoa. Puistoon oli kerääntynyt runsaasti perheitä, jotka odottivat yhdessä vuoden vaihtumista. Osalla oli jopa teltat mukana. Alkoholipullot puuttuivat kuvasta täysin. Filippiinien pääkaupungissa Manilassa vuosi vaihtui iloisissa merkeissä. Tuhannet ihmiset menettivät kotinsa ja taifuunin uhriluku on tiettävästi yli 10 000. . Joskus siirrymme kadun toiselle puolelle, jos on todella kuuma päivä. Sureminen ei auta ketään, manilalainen Shirlyn Bulatao sanoo. Elämää eurolla päivässä Uudenvuodenpäivä oli monelle filippiiniläiselle vapaapäivä, mutta ei Elenita Hipolitolle. Siitäkin huolimatta, että Kaakkois-Aasian saarivaltiota koettelee niin köyhyys, korruptio, poliittiset ja uskonnolliset jännitteet kuin luontokin. Maata rienaavat niin tsunamit, hirmumyrskyt, tulivuoret, tulvat kuin maanjäristyksetkin. Viimeisimpänä suurkatastrofina taifuuni Yolanda pyyhkäisi Filippiinien yli marraskuussa 2013. Vietin uudenvuoden lasteni kanssa. Olemme onnellisia näin. Usein Heverson auttaa äitiään, mutta uutena vuotena hän oli sairas. Olemme yhdessä, ja se on kaikkein tärkeintä. Antti Halonen Demokraatti Manilan kaduilla paukkuivat metrien mittaiset papaattimatot. Suomi ja Filippiinit Filippiinit Suomi Väkiluku 92 miljoonaa 5,3 miljoonaa Pääkaupunki Manila Helsinki Kielet pilipino ja englanti suomi ja ruotsi Bruttokansantulo 1790 USD/vuosi 45 680 USD/vuosi Tilastollinen elinikä 72 vuotta 80 vuotta Puhtaan veden saanti 91 % 100 % Sanitaatiojärjestelmät 76 % 100 % Alle 5-vuotiaiden kuolleisuus 33/1.000 3/1.000 Lähde: Plan ja State of the World?s Children 2011, Unicef. Romukauppa maksaa hänelle neljästä kilosta 70 Filippiinien pesoa, eli hieman reilun euron. . Hänellä ei ole työtä, ja hän vain juhlii. Elenita Hipolito poikansa Heversonin ja tyttärensä Jelenin kanssa. Hipolito on elättänyt itsensä jätteitä keräämällä 15 vuotta. Aikaisemmin hän myi kahvia ja tupakkaa kaduilla. Hipolitolla ei ole sisaruksia, hänen oma äitinsä kuoli synnytyksessä ja isä tytön ollessa kolmevuotias. . 70 peson päiväansiot eivät tosin tahdo riittää edes ruokaan. Filippiiniläisten kansallinen identiteetti on hatara. ?Haluamme nähdä asioissa aina hyvät puolet. Sureminen ei auta ketään.? Maata on hallinnut niin Espanja kuin Yhdysvallatkin ja kumpikin valtio on jättänyt vahvan jäljen paikalliseen kulttuuriin. Tuhannet ja tuhannet heistä elävät Elenita Hipoliton lailla kaduilla. Joskus saan neljä kiloa kerättyä viidessä tunnissa, joskus se taas voi viedä kymmenenkin tuntia. Hipolitolla on neljävuotias tyttö Jelen ja 17-vuotias poika Heverson
Voi myös harkita, että rahan sijaan antaa lapsille vaikka kyniä tai vihkoja. Auttaa voi myös Suomesta käsin. Omilla valinnoillaan ja rahankäytöllään voi matkailija silti vaikuttaa paljon. Kansainvälisten pikaruoka- ja hotelliketjujen sijaan voi tukea paikallisia ravintoloita tai majataloja. Planilla ja Punaisella Ristillä on lisäksi eettinen lahja -vaihtoehto. Koti katulapselle ry:lle voi myös lahjoittaa kirpputoritavaraa itsepalvelukirpputori Leppäkerttuun Helsingissä osoitteessa Hämeentie 32. Filippiineillä tippiä ei erityisesti odoteta, mutta arvostetaan kovasti. Aggressiivista kaupustelua tai kerjäämistä ei pitäisi tukea. Sen lisäksi, että se rohkaisee ihmisten riesaamiseen, toiminnan taustalla saattaa olla jopa rikollista toimintaa. Tilinumero on FI06 2219 1800 0680 00. Tuotto käytetään lasten hyväksi Filippiineillä ja Kolumbiassa. Rähjäisistä katukojuista voi ostaa vaikkapa sandaalit, aurinkolasit tai vaikkapa korun matkamuistoksi. Ei voikaan, vaikka pyöreäkasvoinen suloinen ja nälkäinen lapsi saattaa sydänalaa riipaistakin. Kummallakin on myös lahjoitustilit ja varainkeruukam- panjoita. Oleellista on, että raha kohdentuu paikallisille ilman välistävetäjiä. Hyvästä palvelusta voi antaa juomarahaa. 8.1.2014 17 Kuvat Antti Halonen Ilotulitus alkoi tasan kello 00.00. Jelen Hipoliton koti koostuu muutamasta matosta, pyyhkeestä ja pahvinpalasta. Elenita Hipolito keräämässä muovia majatalon jätesäkeistä. Aina voi auttaa ?Kaikkia ei voi auttaa. Pyöristäminen tasasummaan on usein hyvä tapa ja kymmenen prosentin peukalosääntökin on yleensä pätevä. Kaikkialla tippaaminen ei toki ole tapana ja joissain maissa se voi olla jopa loukkaavaa. on yleinen hokema suomalaisen suusta, kun puheenaiheena ovat köyhyys ja kurjuus. Toimintaa hoitavat ainakin kansalaisjärjestöt Plan ja Koti Katulapselle ry. Myyntipaikka on numero 50. Esimerkiksi Suomen Punainen Risti lähettää Filippii- nien taifuunialueelle katastrofiapua ja ottaa lahjoituksia vastaan. 15 euron tekstiviestilahjoituksen voi tehdä lähettämällä tekstiviestin SPR numeroon 16499. Suomalaisilla on mahdollisuus ryhtyä filippiiniläiselle lapselle kummiksi. Punaiselle Ristille voi lahjoittaa tavaraa Kontti -tavarataloihin, joita on ympäri Suomea.
Kauppa-autoon voi myös jättää kortit ja kirjeet postiin toimitettavaksi ja nostaa pankkikortilla käteistä. Se on valmistunut vuonna 2012. Vankkurin myymäläauto tekee pysähdystään malmilaisen palvelutalon pysäkillä kireänä pakkaspäivänä 18.1.2013. Myymäläautoja on kuitenkin enää vain kymmenkunta. . Asiakkaat odottavat malttamattomana, kun auto peruuttaa talon pihatielle aikataulunsa mukaisesti. Syrjäseutujen asukkaita palvelevat kauppaautot kuitenkin kiertävät ympäri vuoden - vieläkin. Kutemajärven kauppa-autoista toinen on varsin uusi. Vaatisi varmasti laajempaakin pohdiskelua, miten tulevaisuudessa liikkuminen ja palvelut järjestetään. Tarvittaessa vanhuksen ostokset kannetaan jääkaappiin saakka. ?Tätä kautta säästetään taksiseteleissä ja tuetaan kotona asumista, Pyrhönen summaa ja kuvailee, että tulevaisuudessa kauppa-auton valikoimassa voisi lain salliessa olla jokin pieni valikoima lääkkeitäkin. Kutemajärven talouskaupan verkkosivuilta voi lukea, että kauppa-autoon mahtuu noin 1500 eri tuotteen valikoima päivittäiselintarvikkeita. Mietin, että kuitenkin iso osa muistoista tulee kuvien kautta, Pyrhönen selvittää. Tulevaisuus pohdintaan Pyrhösen tapaan monella muullakin kauppa-autoihin liittyvät muistot keskittyvät kesiin, jolloin mökiltä piipahdettiin kauppa-autolla täydentämässä ruokavarastoja. Kyläkauppiaan kohdalla se tarkoittaisi samaa kuin että Tarvittaessa vanhuksen ostokset kannetaan jääkaappiin saakka. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti anna-liisa.blomberg@ demari.fi kauppias joko peruskorjaisi kauppansa 15 vuoden välein tai rakentaisi uuden talon, Pyrhönen vertaa. Vanhustenhuollon apureita Esimerkiksi Kangasniemen kunnassa sijaitseva Kutemajärven talouskauppa on Pyrhösen mukaan rakentanut toimintaa yhteistyössä kunnan kanssa niin, että kauppa-autot pelaavat yksiin alueen vanhustenhuollon kanssa. Kauppa-autot kiertävät usean kunnan alueella ja piipahtavat myös vanhusten ja palvelutalojen pihoihin. Kirja esittelee kauppa-autotoiminnan historiaa, kauppa-autoja, asiakkaiden kokemuksia ja henkilökunnan arkea myymäläautossa. Muistan sen tuoreen leivän ja hillomunkkien tuoksun, Pyrhönen kaivelee kauppa-autossa vierailun jättämiä muistijälkiä. Pyrhösen kirjoittama Kauppa-autokirja sukeltaa kauppa-autojen arkeen. En tiedä, mitä tulevaisuus tuo. Konsepti on siinä mielessä hyvä, että palvelu tuodaan ihmisen luo, Pyrhönen sanoo. Pyrhösen mukaan yksi ongelma myymäläautotoiminnan jatkuvuuden kannalta on raha. Myymäläauton hankinta ja ylläpitäminen ei nimittäin ole halpaa lystiä. 18 8.1.2014 ??Syrjäseuduilla myymäläautot palvelevat edelleen Muistatko vielä kauppa-auton? Kesäisinä keskiviikkoina tiettömän taipaleen päässä sijaitsevasta sähköttömästä mummonmökistä soudettiin Puulaveden lahden yli kauppa-autolle, muistaa Kimmo Pyrhönen. Kauppa-autoa odotellessa urheiltiin huitoen itikoita, mutta odotus palkittiin jäätelöllä. . Kirja on lähes sadalla kuvallaan hyvin kuvapainotteinen. . Jussi Lehtosen Viettelysten vaunu on hyvää tutkimusta, mutta siinä on hyvin vähän kuvia. Pakkanen paukkuu kahdessakympissä. Harmaaseen kesäpäivään tuo ilonpilkahduksen Kutemajärven talouskaupan myymäläauto Kangasniemen Synsiön kylällä 17.7.2012. Yksi idea kirjan synnylle oli, että myymäläautoista on tehty hyvin vähän teoksia. Kaikki eivät edes kerralla mahtuneet autoon, vaan osa jäi odottelemaan hetkeksi ulos ja juttelemaan tuttujen kanssa. Myymäläautopysäkillä juttu luistaa.. Myymäläauto maksaa Pyrhösen mukaan noin 200 000 euroa, eikä menopelin hyvä tekninen käyttöikä ole juuri 15 vuotta pitempi. . Veikkauspistekin on
Jatkajaa ei löytynyt. Kalle Kallio kertoo, että Lenin-museon uudesta näyttelystä tulee entistä objektiivisempi. 8.1.2014 Kuvat Kimmo Pyrhönen 19 Brezhneviläinen historiantulkinta väistyy Lenin-museossa ?Balsamointi?, uudistus vai koko toiminnan lopettaminen? Neuvostoliiton historiaan vihkiytynyt Lenin-museo on herättänyt mielipiteitä äärilaidasta toiseen, mutta nyt Tampereella sijaitseva museo on päätetty uudistaa vuoteen 2016 mennessä. ?Mahdollisimman monelle halutaan antaa mahdollisuus osallistua keskusteluun.? Museon toiminta jatkuu Tampereen työväentalossa, mutta nykyinen neuvostoaikainen näyttely uusitaan perusteellisesti. Viime vuonna museossa vieraili liki 10 000 henkilöä. STT Lehtikuva / Tuomas Arkimies Myymäläautot Suomessa ?? ?? ?? ?? ?? Ensimmäisen kauppa-auton otti käyttöön osuusliike Elanto Helsingin ympäristössä vuonna 1932 Enimmillään autoja liikennöi vuonna 1970: peräti 1228 kappaletta Nykyään myymäläautoja on enää noin kymmenen, joista pari kiertää pääkaupunkiseudulla Vielä 1980-luvun lopulla yrittäjä sai tukea kauppa-autoon valtiolta sekä keskusliikkeiltä, mikä edesauttoi kaluston uusimista ja lisäämistä Maaseudun väestökadon ja tuen loppumisen katsotaan vaikuttaneen paljon autojen vähenemiseen Lähde: Wikipedia Kauppa käy Oriveden Suomasemalla 21.8.2012 . Mahdollisimman monelle halutaan antaa mahdollisuus osallistua keskusteluun. Museosta on tullut neuvostonostalgian kulttikohde, mutta nyt siellä puhaltavat muutoksen tuulet. Museonjohtaja Kallion mukaan uudesta näyttelystä tulee entistä objektiivisempi ja sen perspektiivi vaihtuu. . Haluamme kuulla esimerkiksi siitä, kuinka paljon yleisö haluaisi käsitellä arkea Neuvostoliitossa tai leniniläistä teoriaa, Kallio sanoo. Uusi näyttely juhlavuodeksi Lenin-museon uudistamisen taustalla on Lenin-museon ja Työväenmuseo Werstaan yhdistyminen vuoden alussa. -näyttely. . Pälkäneläinen kauppias Jorma Luoma jäi kuun vaihteessa eläkkeelle ja sulki sekä kaupan että kauppaauton. Lenin-museo oli ennen Suomi-Venäjä-seuran ylläpitämä, mutta sillä ei ollut voimavaroja toteuttaa uudistusta. Kallio vakuuttaa, ettei muutoksen puhuri paina museon omaperäisyyttä unholaan. . Tulemme käsittelemään yhä enemmän Neuvostoliiton historiaa ja erityisesti Suomen suhteita Neuvostoliittoon. Uuden näyttelyn tarinallisena lähtökohtana on Leninin ja Stalinin ensitapaaminen Tampereella 1905. Vuonna 2016 Lenin-museo täyttää 70 vuotta, joten uuden näyttelyn on määrä valmistua juhlavuodeksi. Emme halua jonkun pääsevän sanomaan, että historiaa vääristellään, Kallio tuumaa.. Myös museon tilat peruskorjataan. Museon nykyinen perusnäyttely on suunniteltu 1980-lu- vulla Moskovan Lenin-keskusmuseossa, ja se edustaa museonjohtaja Kalle Kallion mukaan brezhneviläisen ajan historiantulkintaa. tosin viimeisiä kertoja, vaikka ostajia reitillä riittikin. Haluamme kertoa asiat tuoreimpaan tutkimustietoon nojaten. Emme halua jonkun pääsevän sanomaan, että historiaa vääristellään. Myös yleisö pääsee vaikuttamaan näyttelyn suunnitteluun, kun museossa avataan helmikuussa Millaisen Lenin-museon sinä haluat
Hän on joskus käynyt itsekin sienestämässä vielä tammikuussa. . Etelä- ja Länsi-Suomessa lunta ei kuitenkaan välttämättä tule kovin runsaasti. . Maa on lämmin ja märkä. Jos lunta ei tule älyttömästi, voi olla, että tulee pakkasjakso ilman vahvaa lumipeitettä. Muuttopuuhia on siirretty, kun vedet ovat pysyneet sulina. . Joulukuun keskilämpötila vaihteli lounaisrannikon ja Ahvenanmaan yli kahdesta plusasteesta Keski- ja Pohjois-Lapin noin yhdeksään pakkasasteeseen. Suurimmassa osassa maata myös satoi joulukuussa normaalia enemmän. Ne eivät mielellään lähde ennen kuin on pakko, Rusanen kertoo. Myös luonnossa on näkynyt harvinaisia ilmiöitä, kun lämpötila on pysynyt hieman nollan molemmin puolin eikä lumestakaan ole ollut paljon tietoa. Ilmatieteen laitokselta kerrotaan, että mittareiden odotetaan painuvan pakkasen puolelle viikonloppuun mennessä koko maassa. Ennusteen mukaan Lapissa on jo torstaina kylmää ilmamassaa, joka valuu maan kes- Numerotehtävä Täyttöohjeet: Tarkoituksena on täyttää ruudukko numeroilla 1-40 siten, että numerosta 1 lähdetään täyttämään suurenevilla numeroilla valkoisia ruutuja shakkihevosen tapaan, kunnes viimeinen ?loikka. Maan etelä- ja keskiosassa kuukauden jälkipuolisko oli jopa lauhempi kuin aiemmin yli 50 vuoden tarkastelujaksolla. 20 8.1.2014 ??Leuto sää muutti luonnon rytmiä Vielä ehtii sienimetsään! Pitkään jatkunut leuto sää on saanut suuret määrät vesilintuja viipymään Etelä-Suomessa tavallista kauemmin. Runsaat sateet johtivat tulviin länsirannikolla. Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen Tulvakeskuksen mukaan jokien virtaamat ovat kääntyneet laskuun mutta ovat edelleen suuria. STT Leuto sää sai vesilinnut viihtymään Suomessa. Ennuste lupaa pakkasta jo viikonlopuksi Sään odotetaan kylmenevän loppuviikolla. Tehtävää helpottavat valmiiksi annetut numerot jotka on jo sijoitettu oikeille paikoilleen. kiosaan perjantaina. Kyllä vahveroita voi löytää, mutta ei kyllä oikein muuten ruokasieniä, Kotiranta sanoo. Jokien virtaamat yhä suuria Ilmatieteen laitoksen mukaan joulukuu oli Suomessa tavallista lauhempi. osuu ruutuun 40. Etelä-Suomessa sataa ennusteen mukaan perjantaina lunta, räntää ja jopa vettä, mutta sateen odotetaan muuttuvan lumisemmaksi illan aikana. Suomen ympäristökeskuksen mukaan Suomenlahdella ja pääkaupunkiseudulla viihtyy yhä esimerkiksi kymmeniä tuhansia alleja sekä tuhansia telkkiä ja tukkasotkia, mikä on vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen paljon. . Se voi olla luonnolle koettelemus, sanoo meteorologi Erik Saarikalle Ilmatieteen laitokselta. Meteorologi arvelee, että talvinen sää jatkuu lähiviikkoina.. Luonnossa on näkynyt muun muassa hyppiviä sammakoita sekä kukkivia pajunkissoja ja orvokkeja. Ympäristökeskuksen erikoistutkijan Heikki Kotirannan mukaan metsistä on puolestaan voinut kerätä loppuvuodesta esimerkiksi suppilovah- Luonnossa on näkynyt muun muassa hyppiviä sammakoita ja kukkivia orvokkeja. Lehtikuva / Heikki Saukkomaa veroita ja kantarelleja. Ne ovat näitä karaistuneita vesilintuja. Pakkasen purevuutta lisää paikoin puuskittainen tuuli. Tukkasotkat ovat yleensä jo tähän aikaan Ahvenanmaalla, sanoo tutkija Pekka Rusanen Sykestä. Sisämaassa puolestaan majailee edelleen paljon joutsenia ja koskeloita. Lauantaina on eteläiseen Suomeenkin luvassa jo noin kymmenen astetta pakkasta. Lunta on lähipäivinä odotettavissa ainakin Pohjois-Suomeen ja todennäköisesti myös Sarjakuvat B.Virtanen - Urja itäpainotteisesti maan keskiosaan
Lääketieteen lisensiaatti Marjo-Riitta Hännisen väitös tarkastetaan ensi viikolla. STT Kohonnut verenpaine kasvattaa piilevänäkin sydän- ja verisuonitautien riskiä. Numerotehtävän ratkaisu Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Kotkan konserttitalolla. Mahdolliset muistamiset Työväenyhdistyksen tulevaisuus 2020 -rahastoon, Nordea FI13 1069 3007 1007 53. Demokraatti HELSINKI . Olemme linjanneet, että teemme omaa politiikkaamme ja yritämme tapauskohtaisesti saada muodostetuksi yhteistä rintamaa. Kouvolan Työväenyhdistys ry:n kuukausikokous to 16.1. klo 18 Liljasali, Härkitie 5. . 8.1.2014 Kotkan työväenyhdistys juhlii Kaupungin demariosastoista vanhin, Kotkan sosialidemokraattinen työväenyhdistys viettää 125-vuotisjuhlansa tulevana lauantaina päättämällä juhlansa perinteisesti, pistämällä jalalla koreasti. Juhlapuheen pitää eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma. . Yhdistyksen jäsenkokous to 9.1. Ehkä se muualla Suomessa olisi iso yhdistys, mutta ei täällä Kaakkois-Suomessa. Meillä on Kotkassa vielä kaksi suurempaa yhdistystä, puheenjohtaja Kim Soares sanoo. Viime vuoden syyskokouksessa työväenyhdistys kirjasi tärkeäksi tekemisekseen aktiivisen vaikuttamisen Kotkan kunnallispolitiikkaan tilan- teessa, jossa demarit ovat ensimmäistä kertaa ?mies muistiin. Keravan kirjaston satusiivessä. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www.demari. fi/yhdistystoiminta, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10.00 mennessä. Ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Kahvitarjoilu. . Jäsenet joukolla mukaan. KYMI . Aiheena ?Tämän hetken poliittinen tilanne? Huom! kahvit jo klo 13.30 alkaen. klo 17 Liljasali, Härkitie 5. Asioina mm. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi tyy usein muun muassa ylipainoon. Tutkimuksessa käytettiin kahta väestöaineistoa, joista toisessa oli yli 2 000 44?74-vuotiasta. Kuusankosken Wanhat Toverit kokoontuvat ti 14.1. Työttömyysaste oli loppuvuodesta edelleen noin 15 prosentissa. Kotka ja Kymenlaakso ovat perinteisesti vahvoja demarialueita. Keravan Demarit. Käydään läpi kevään toimintaa ja jaossa on myös alustava toimintakalenteri, vuoden 2014 jäsenmaksun 15 eur voi suorittaa jäsenkirjurille tai suoraan pankkiin, kahvit ja muuta klo 10.30 alkaen. http://korso.elakkeensaajat.fi/ 0400 402 172. VARSINAIS-SUOMI . Jääpalloseura Botnia-69 ry, Oulunkylän Kävelykerho sekä Kallion ja Kinaporin Kävelyklubi järjestää sauvakävelytempauksia. Korson Eläkkeensaajat ry. Helsingin Kotien Puolesta-iltapäiväkerho ke 8.1. päivinä klo 15 ja 18. HÄME . Johtokunnan kokous ma 13.1. Nokian Työväenyhdistys ry. Keskiviikkokerhossa, Korsontie 2, nuorisotilat, 8.1. klo 12 Kaupungintalon kok.huoneessa nro 1, 2. Kevään kerhotoiminta alkaa taas. Johtokunta kokoontuu klo 16.30. Someron Työväenyhdistyksen johtokunnan järjestäymiskokous su 12.1. klo 18 Juttutuvalla. ?Hengelliset Turun seurakunnat Turun tuomiokirkkoseurakunta Kastetut: Edith Eila Cecilia Kokkola Kuolleet: Jorma Elias Alanen 88 v, Kerttu Ann-Marie Salminen 68 v. Maarian seurakunta Kuolleet: Maila Kaarina Tuomi 90 v, Ebba Marketta Sere 84 v, Pekka Kalervo Suomela 81 v, Rauno Olavi Jalava 79 v, Teuvo Johannes Uotila Turun Mikaelinseurakunta 75 v, Risto Kaino Laihinen 74 v, Kastetut: Vanessa Alice Gustafsson Raija Annikki Kesseli 73 v, Markku Avioliittoon kuulutetut: Tony Antero Olavi Lindvall 64 v, Merja Kristiina Virtanen ja Tiina Maria Keinonen. klo 13 kerhotilassamme Saariniemenkatu 4, kivijalkakauppa. Johtokunta klo 12. . Tervetuloa vuoden ensimmäiseen tapaamiseen. PIRKANMAA . johtokunnan järjestäytyminen. . Meillä on kolmisensataa jäsentä. Hakaniemen Demareiden kuukausikokous to 9.1. Nokian Demarit. ja to 30.1. klo 13 ja 17. Tämä käy ilmi Turun yliopiston väitöstutkimuksesta. Jos ihmisellä on piilevä kohonnut verenpaine, hänen paineensa voi olla normaali vastaanotolla tehdyssä mittauksessa, vaikka se on koholla kotioloissa. Piilevä kohonnut verenpaine jää huomaamatta vastaanotolla. Ilmoitus julkaistaan maksuttomana kaksi kertaa. Asialistalla myös kaupunginvaltuuston kokousasioita. Aiheena Mänttä-Vilppulan ter- MERKKIPÄIVÄKERÄYKSET Onnittele ja osallistu työväen kulttuurin tukemiseen. puh. Joulun alla työväenyhdistys paljasti keväiset juhlansa ohittaneen Risto Tuomisen muotokuvan. Totuus verenpaineesta paljastuu kotioloissa Kotona mitattu verenpaine saattaa kuvata sydän- ja verisuonisairauksien vaaraa paremmin kuin mittaus lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. Toivottuja tai ei-toivottuja yhteistyökumppaneita ei ole, Soares sanoo. Kunnallispolitiikassa suurin haaste on Kotkan ?äärimmäisen heikko. klo 14 Kettumäen Palvelukeskuksessa. Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Anne Karjalainen alustaa Keravan vuoden 2014 talousarviosta. Raitanen 59 v. Kuolleet: Tyyne Aleksandra Ruohonen 102 v, Salme Liisa Haasto 94 v, Turun Henrikinseurakunta Unto Uljas Aalto 91 v, Rosa Sofia Kastetut: Amanda Karolina PaaElisabeth Kohvakka 91 v, Aino Ra- sikivi. kel Arola 89 v, Toivo Puranen 83 v. Karhupuistossa kokoonnutaan em. Kuolleet: Aarne Adolf Lepo 96 v, Soilikki Helena Aaltonen 80 v, MarTurun Martinseurakunta jo Irmeli Bergfors 68 v. Kastetut: Fanny Aleksandra HonkaHallila. Kaarinan seurakunta Avioliittoon kuulutetut: Tatu Kalle Kastetut: Juliet Patricia Elisabet Alpertti Lehmuskoski ja Katriina Lehtonen, Linnea Maria Kaarina Hannele Kakko. Lehtonen, Elli Aurora Elisabet Kuolleet: Paavo Kaarle Mäkinen 90 Valtonen. v, Aino Inkeri Uutinen 89 v, Anneli Kuolleet: Anneli Eleonora BergElvi Margit Gustafsson 83 v, Pek- man 69 v. ka Juhani Kaijala 81 v, Tea Marika Ylikännö 40 v. Piikkiön seurakunta Kuolleet: Jaakko Antero Vilkko 82 v. Turun Katariinanseurakunta Kastetut: Ellen Tuuli Helena Par- Åbo svenska församling tanen, Aura Lilja Emilia Rantanen, Döda: Margareta Ingeborg Lång Aku Nooa Aamos Tuomela. 89 år. Kuolleet: Aarne Heikki Juhani Pekola 67 v, Salli Sanelma Salminen 66 v, Uusi sanomalehti Suomessa! Intohimona kansanvalta. Aina uutta. ?Hautaus?palvelut. Käsiteltävinä asioina kevään toiminta (Puoluekokous, EUvaalit). Mäntän Wanhat Toverit kokoontuu poikkeuksellisesti pe 17.1. Kokouksessa asetetaan ehdokkaat jäsenäänestykseen puoluekokousedustajista. . kevään puoluekokouksesta ja europarlamenttivaaleista. klo 18 Paasitornissa, Paasivuorenkatu 5, kokoushuoneessa Johtokunta. klo 18.30 Rity-talon katutason kokoustilassa, käynti sisäpihalta. Kokouksen aluksi Hämeen piirin toiminnanjohtaja Mikko Suomalainen alustaa keskustelua mm. taloustilanne. Kunnallistoimikunnan kokous ma 13.1. Pohdimme myös yhdistyksemme tulevaisuuden linjauksia. Kaikki jäsenet tervetuloa. . klo 18 Oikokatu 4, Puistoportin kokoustiloissa. Oulunkylässä kokoonnutaan Tapio Rautavaaran patsaalla ke 15.1., su 19.1. krs. valtuustossa vasta toiseksi suurin ryhmä. . Riihimäen Sosialidemokraatit ry. Jäsenkokous to 9.1. Mukana kansanedustaja Pauliina Viitamies. Se lisää väitöksen mukaan sydän- ja verisuonisairauksien vaaraa lähes yhtä paljon kuin pysyvästi kohonnut verenpaine. Piilevää kohonnutta verenpainetta esiintyy noin 8 prosentilla aikuisista, ja se liit- Nyt Kim Soares sanoo, että ?Kymessä koetaan helposti, että puoluejohto on jättänyt meidät yksin tänne linnakkeeseen?, mutta uskoo paikkojen puoluejohdossa säilyvän myös kevään puoluekokouksessa. Huolissaan Soares on myös SDP:n piirijakouudistuksesta, koska ennenkin kuntapolitiikasta aika kaukana ollut piiri on nyt ?todella kaukana?. Kotkan sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen 125-vuotisjuhlat lauantaina 11.1. klo 11. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. 21 veyspalvelut, joista alustaa ja vastaa kysymyksiin Mäntänvuoren Terveyden palvelupäällikkö Pirkko Pääkkönen. Saman viikon tiistaina ei kokousta. Muulloin pyritään kokoontumaan kuukauden toisena tiistaina. UUSIMAA
06.52 Babar ja Badun seikkailut (S) 07.05 Ystäväni Ronja 07.10 Tiketi Tok (S) 07.24 Lauran tähti: Onko Tomi varas. Poliisi Martin törmää virantoimituksessa eloisaan nuoreen naiseen, joka tekee häneen vaikutuksen. 07.50 Aamuhartaus. Yle Uutiset ja sää. Raskaus yllätti ja mullisti 18-vuotiaan Natalien elämän. 21.00 C.S.I. 20.06 Sää. Isä ja poika kinastelevat myyntityöstä. 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio Varsinais-Suomessa toimii susisovittelija. Miksi koulussa on niin paljon uskonnonopetusta. 21.50 Merisää. 19.06 Luontomatkailijan Suomi 0203-17600. Miksi venäläisten talo- ja maakaupat ärsyttävä Kaakkois-Suomessa? 21.55 Keskiviikon ravisuora Toto65-ravit Vermossa. 22.00 The Hour (12) 11/12. 22.55 Yle Uutiset 23.00 Ulkolinja: Kasvot Syyrian sodalle (16) Syyrian sisällissotaa kuvataan vain suurilla luvuilla: yli 100 000 kuollutta, miljoonia pakolaisia. Dagmar koettaa sulatella Ruben Lemanin kuolemaa ja koota kaikki naiset puodin avajaisiin. 20.57 Keno 21.00 Under the Dome (12) Takaa-ajettu. 22.00 Hyvät ja huonot uutiset Vieraana Aku Hirviniemi. 21.58 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Murha Sandhamnissa (12) Osa 3/3. 11.00 Uudet levyt. 21.45 Eurooppalaisia puheenvuoroja. 18.03 Luontomatkailijan Suomi 0203-17600. 14.03 Ajantasa. Talon ainoa Taalasmaa. 20.00 Erilaiset äidit Perhe Keinonen. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Mitä arvotyyppiä edustaa Nina Mikkonen. 20.00 Yle Uutiset. Kari tapaa porilaisen avioeroperheen, jossa isä ottaa ensimmäisiä, haparoivia askeleitaan kotikokkina. 17.15 Uutiset 17.20 Suomen ja maailman sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) Riviera-kampaus riisuu sinua, Brooke! 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (7) Herää jo, Unelmien puutarhat Yle Fem klo 20.30 Cain. Neliosaisen sarjan aluksi Claus Dalby esittelee Fredensborgin linnan barokkipuutarhan. (16) Viimeinen nainen. 22.00 22.20 22.25 22.30 22.40 Kymmenen Uutiset Päivän sää Viking Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Rikoksista pahin (16) En- 04.00 Teematieto 17.00 Tiededokumentti: Geneettinen koodimme Elämän kirja. 12.15 Maakuntaradio. 09.00 Yle Uutiset. 15.05 Kultakuume. 21.40 Urheiluradio. 16.15 Faunin iltapäivä. Osa 1/4. Valokuvaaja Niklas Meltio kuvaa Syyriassa antaakseen sodalle kasvot. 23.50 - 04.07 Uutisikkuna 15.05 Luontoretkellä: Maria metsästäjä 15.35 McLeodin tyttäret (7) Valheita ja salaisuuksia. 16.20 Kerrostaloelämää (7) 16.30 Galaxi (S) Martan vieraana Galaxissa on sketsiryhmä Justimusfilms. 17.00 Pikku Kakkonen Katsellaan Rikun ja Ramin kanssa Tilda ja hänen ystävänsä, Puput, Raa Raa leikkisä leijona, Melkein mestari sekä Matikkahirviöt. 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) Rahasta tai rakkaudesta. 18.50 Kerrostaloelämää (7) 19.00 19.10 19.16 19.20 19.30 Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset Suora linja Uhanalaisen tiikerin jäljillä 3/3. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Yle Uutiset. 23.03 Kansanradio. Vanderpump 22.00 Kaunis mieli (12) 00.40 Gossip Girl (12) 01.30?05.30 Yön AVA FOX 06.00 Sky News 06.30 FOX Kids 09.30 24Kitchen 11.20 Mandelan perijättäret 11.45 Futurama 12.10 Alaskan poliisit 13.05 Totta vai tarua. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 18.50 Iltahartaus. 20.03 Urheiluradio. 14.00 Yle Uutiset. N: Philip Seymour Hoffman, Catherine Keener, Samantha Morton. nen ja jälkeen. 23.40 Fringe - rajamailla (12) Ajatusteneheyttäjä. 00.40 - 06.00 Eurojahti NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (S) 07.30 Disney esittää: Kim Possible (7) 07.55 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Shake It Up (S) 08.45 Huippukokki lähtee maalle 09.20 Supernannyn paluu (7) 09.50 Kauneusleikkaukseen vai ei? 10.20?10.50 Pikakurssi kodinostoon 23.45 - 04.00 Teematieto YLE FEM 07.25?11.00 SVT:n ohjelmaa 15.25 Ampumahiihdon mc: Naisten viesti 4 x 6 km. Ruhpolding, Saksa. 17.00 Ilmastohemmot 5/10. Vesipula. 13.20 Kauneusleikkaukseen vai ei. O: Charlie Kaufman. Egyptin turistikato. 3/5. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 07.15 Aamusoitto. 13.00 Klassista kahteen. 16.15 Maakuntaradio. Konsultti odottaa potkuja. maailman parhaan kiukaan jäljillä. 19.00 Historia: Hitlerin synkkä karisma 1/3. 19.50 Maailman matkailuaarteet Ceský Krumlov, Tsekki. 20.00 Pelastetaan duunit Väistyvän pomon Jaguaari siirretään sivummalle. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Sarja alkaa. 13.00 Professori Masa (S) (Suomi 1950). Nella lähetetään Brysselistä Lappiin selvittämään kiistaa metsureiden ja poromiesten välillä. 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 #lovemilla (12) Elämä Cafe Robotissa jatkuu. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 09.00 Yle Uutiset. Kuka kävi Mian kimppuun? 23.00 Dexter (16) Surutyön jälkeen. 00.05 4D: Maailman lyhyin mies (7) 01.05 Matkalla kiven sisään (12) Kovat keinot. 15.00 Yle Uutiset. 06.05 Hartaita säveliä. Claus Dalby esittelee Fredensborgin linnan barokkipuutarhan, jossa on upea lehmuskuja. 19.00 Neljän tähden illallinen Miljoonasateen Matti Nurro kutsuu syömään. 19.30 Matkaoppaat Kyyneleitä. 20.00 Himohamstraajat (S) Linturouva. 21.00 Neiti Frimanin taistelu (7) Osa 3/3. O: Matti Kassila. N: Tauno Palo, Ansa Ikonen, Leo Riuttu, Eija Inkeri, Lasse Pöysti ja Siiri Angerkoski. Komedia professorista, joka alkaa esiintyä satamatyöläisenä tutustuakseen työmiehen arkeen. 14.20 Aamusydämellä Konkurssi. 15.00 15.05 15.10 15.15 Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Avara luonto: Afrikka TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN: Katti Matikaisen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 8.1. Phil (7) Rakkauden sokaisemia teinejä. 18.45 Vaaleanpunainen pantteri (S) Vaaleanpunainen 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 bUU-klubben: Palomies Sam Lumiseikkailu, 2/2. 18.30 Tonttupartio Red Caps (S) Ahneet kalastajat. 18.55 Pingviinipuuhia (S) Meteoriitiin voimat. 18.57 Pingviinipuuhia (S) Kohti tähtiä. 19.00 Elävä kulttuurimaisema 3/5. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Sydänystävät Gunvor Lilja, Elis Tallberg ja Tove-Maj Kyrklund jakavat Magnuksen johdolla kokemuksiaan osallistumisestaan ohjelmaan. superpantteri. 18.50 Vaaleanpunainen pantteri (S) Vaaleanpunainen valintamyymälä. 20.30 Unelmien puutarhat Sarja alkaa. 06.15 Aamuhartaus. 10.03 Ajantasa. 17.45?18.15 Tekijä: kuvataiteilija Pilvi Takala 18.20 Maria Jotuni: Huojuva talo, osa 5. 12.55 Suomi tänään. 11.57 Päivän mietelause. 09.50 Tunteita ja tuoksuja (7) 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (S) 11.40?12.35 Lääkärit 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Pomo piilossa UK Pitsapojan paljastukset. 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Perhe 2.0 (S) Perhesuunnittelua. 15.45 Perhe 2.0 (S) Koti-isä. 16.15 Kaappaus keittiössä Jakso 2. 19.03 Lars Karlssonin 60-vuotissävellyskonsertti. 10.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Ari-Pekka Sirviö. 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala. 07.17 Maakuntaradio. Ps. 07.53 Maakuntaradio. 11.00 Yle Uutiset. Yksi tieteen historian merkkipaaluista saavutettiin vuonna 2000, kun koko yhden ihmisen perimä onnistuttiin tuolloin lukemaan. 17.50 Pieni tarina (7) Kolmen kuninkaan marssi. 18.00 Pyhimys (12) Tutkimusaseman salaisuus. 18.50 Pieni tarina (7) Ikuista rakkautta. 19.00 Rakkautta berliinin muurin varjossa (12) Operaatio kesäkuun yö. Martin rikkoo protokollaa ja perheensä arvoja vastaan ja etsii Julian käsiinsä. 12.15 Julkinen sana. 21.05 Béla Bartókin viulukonsertto nro 2. Elämää syövän kanssa. 09.10 Sää. 15.55 Yle News. 08.15 Urheiluradio. 18.30 Hartaita säveliä. 06.25 Aamusoitto. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05?23.05 Ajassa soi. Kongo. 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) Toisten saappaissa. 18.00 18.22 18.25 18.30 Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Vieraana ylikapellimestari SanttuMatias Rouvali. Millainen haaste on toteuttaa Barcelonan kuuluisin rakennus, Sagrada Familia -kirkko Gaudin suunnitelmien mukaisesti? 21.00 Jäämeri 30 päivässä Osa 2/10: Vienanmeri, Solovetski. Ville vierailee luostarissa, jossa pidettiin Stalinin aikaan vankina satojatuhansia ihmisiä. 21.45 Kino: Synecdoche, New York (12) (USA 2008) Ainutlaatuinen elokuva sairaalloisesta teatteriohjaajasta, jonka tuotannossa faktan ja fiktion rajat alkavat hämärtyä. 19.03 Urheiluradio. Ryhmä siirtyy ylemmäksi vuorella, sillä huhujen mukaan niissä osissa Bhutania asustaisi tiikereitä. 20.20 Kerrostaloelämää (7) 20.30 Pasila (12) 8/12: Phil Collins-darra. 20.55 Lopun alku (12) Minisarja. 1/2. 08.15 Ykkösaamu. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 09.05 Muistojen bulevardi. 13.06 Maakuntaradio. 14.00 Kantapöytä. 17.30 Taustapeili?Pyöreä pöytä. 20.07 Café Tropical. 22.05 Uudenkansanmusiikki. 23.00 Yle Uutiset. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 13.30 Uskomaton eläinlääkäri Pol 14.20 Supertehtaat 15.10 STT Uutiset 15.13 Eläinkunnan hurjimmat 16.05 24Kitchen 18.05 Futurama 18.30 Family Guy 19.00 Seiska News 19.03 Autiotalojen aarteet 19.30 Matkalaukkujen metsästäjät 20.00 Varastojen metsästäjät 20.30 Huutokaupan Metsästäjät 21.00 Ilman johtolankaa 21.50 Criminal Minds 22.40 The Bridge 23.35 Elokuva: Primeval?saalistaja syvyyksistä 01.15 Nolot vartalot 02.10 Nolot vartalot 03.00 Suomen vartijat (TXT) 03.25 24Kitchen 04.25?05.59 Sky News TV5 06.10 Pulmuset (S) 06.40 Todella upeeta (S) 07.15 Lasten eläinmaailma: Jeff Corwin?uhanalaiset villieläimet 08.05?09.00 Matlock (7) 10.00 Musavisa 12.05 Pomo keittiössä 12.35 Ostarikytät 13.05 Lasten eläinmaailma: Jeff Corwin? uhanalaiset villieläimet 14.00 Todella upeeta (S) 14.35 Hale ja Pace?hauskat pojat 15.05 Matlock (7) 16.00 Kolmas kivi auringosta (7) 17.00 Pulmuset (7) 17.30 Kaikki rakastavat Raymondia (S) 18.00 70?s show (7) 19.00 Hengenvaarallinen saalis 20.00 NCIS Rikostutkijat (12) 21.00 Elokuva: Panic Room (16) 23.05 Motiivi (12) 00.00 Elokuva: Vaaleanpunaisen pantterin poika 01.45 Twin Peaks (12) 02.40 Star Trek: The Next Generation (12) 03.30?04.27 Ihmemies MacGyver (12) YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset. 18.55 Luontomatkailijan Suomi 0203-17600. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 23.37 Metsää ja luontoa. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 10.55 Pikkujuttu. 13.03 Urheiluradio. 07.50 Merisää. 07.45 Hartaita säveliä. 17.20 Kulttuuritunti. 07.15 Urheiluradio. Kuvassa tulpaaneja Dalbyn omassa puutarhassa. TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Pelastetaan duunit 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Paikan kertomaa: Pelastusarmeijan Temppeli 11.00 Yle Uutiset 11.05 Uutisikkuna 12.30 Pelastetaan duunit Neljä firmaa taistelee työpaikkojensa puolesta teollisuuden tosi-tv:ssä. Keitä ovat mystinen Minka ja Konstaapeli Pastori? 23.50 - 04.01 Uutisikkuna 18.30 Emmerdale (S) Salaisuudet julki, osa 1. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) Osa 2516. (S) 07.37 Nallepaini 07.39 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (S) 07.52 Franklin ja ystävät (S) 08.16 Kaapo (S) 08.40 Late lammas (S) 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Elämäni eläimet 09.30 Yle Uutiset alueittain 10.50 Oddasat 11.05 Uutisikkuna 12.35 Kansallisaarre: Kansallispuku Tekijöinä suunnittelijapariskunta Aamu Song ja Johan Olin sekä toisen polven kansallispukuompelija Soja Murto Imatralta. EU edellyttää, että vuoteen 2020 mennessä 20 % energiankulutuksesta katetaan uusiutuvalla energialla. Onnea etsimässä. 14.25 Huippukokki lähtee maalle Vaahterasiirappia valuttamassa. 15.00 Vaaleanpunainen pantteri (S) Vaaleanpunainen valokuvaaja. 15.10 Huikeat kakut Las Vegasin kakkuhuumaa. 16.10 Supernanny (S) Kolme askelta kuriin. 17.15 Matkaoppaat Hyvästi jää, Bulgaria! 17.45 Dr. 09.05 Urheiluradio. 08.17 Maakuntaradio. Osa 1/9. 23.36 00.16 00.50 01.26 02.00 Lopun alku (16) Osa 2/9. Lopun alku (16) Osa 3/9. Lopun alku (16) Osa 4/9. Lopun alku (16) Osa 5/9. SVT:n ohjelmaa SUb 06.00 SubChat 06.30 Eurojahti 09.20 Eastenders (S) 09.55?10.50 Lemmen viemää (7) 13.50 Myytinmurtajat 14.55 Farm Kings 15.55 Vauvaonnea (S) 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Miehen puolikkaat (7) 18.30 Kurjat kuppilat USA 19.30 Isän tyttö (S) 20.00 Simpsonit (7) 21.00 Muodin huipulle 22.00 Viikingit (12) 23.00 Isän tyttö (S) 23.30 Vampyyripäiväkirjat (12) 00.30 Bones (12) 01.25 Rikos ratkaistu 02.25 Eurojahti 04.00?06.00 SubChat JIM 11.35 Krokotiilimies 12.05 Start! 12.35 Lentokenttä (S) 13.05 Mahdoton illallinen 13.55 Maistuvimmat liikeideat 14.50 MasterChef Australia 15.45 Leijonan luola USA 16.40 Kuppilat kuntoon Ruotsi 17.35 Gordon Ramsay?pannu kuumana 18.30 MasterChef Australia 19.30 Kuppilat kuntoon Ruotsi 20.30 Poliisit (7) 21.00 Villit nettivideot (16) (12) 22.00 Poliisit (7) 22.30 Arman ja viimeinen ristiretki (7) 23.00 Arman ja viimeinen ristiretki (12) 23.30 Gene Simmonsin sukukalleudet (S) 00.00 Appivanhemmilla kylässä (7) 00.30 JIM D: Metsien miehet (7) 01.20 Leijonan luola USA 02.10 Taksi (S) 02.40 Älypää-TV LIV 09.00 Pikakurssi kodinostoon 09.30 Arvostele mun illallinen Ruotsissa 10.00 Hulluna häämekkoihin 10.30 Hulluna second handiin 11.00 Unelmien talo 11.30 Olet mitä syöt 12.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 13.00 Häät sulhasen tapaan 14.05 Tyyliä vai ei 15.05 Häähullut (S) 16.00 Leila leipoo Ranskassa 16.30 Huippukokki lähtee maalle 17.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 18.00 Häät sulhasen tapaan 19.05 Supernanny (S) 20.00 Supermarjo ja tytöt 2 21.00 Liv D: Söin itseni hengiltä (12) 22.00 Kaisa ja puoli valtakuntaa 23.00 Huippumalli haussa 23.55 Sinkkulaiva 00.25 Sinkkulaiva 00.55 Supernanny (S) 01.45 Arvostele mun illallinen Suomessa 02.40 Kauneusklinikka Tiina Jylhä 03.10?05.00 Älypää-TV AVA 06.00 Aamun AVAus 08.00?08.30 Namaste jooga 09.30 Lääkärit 10.25 Kokeilussa perhe-elämä 11.30 9 kuukauden odotus 12.25 Esittelyssä: Meidän safkaa 12.30 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 13.00 Hullut hamstraajat 14.00 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 14.55 NYC:n täydelliset naiset 16.05 Lääkärit 16.55 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 17.25 Eastenders (S) 18.00 Kiinteistöjen kuningas 19.00 Stylisti Rachel Zoe 20.00 NYC:n täydelliset naiset 21.00 Täydellinen Mrs. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 21.55 Suomi tänään. 11.03 Maakuntaradio. 12.45 Merisää. 10.00 Yle Uutiset. Puhdas pinta. 13.55 Pikakurssi kodinostoon 17.30 Eurooppa pinteessä Osa 1/6: Energia. 20.50 Mozartin 10 muunnelmaa pianolle Gluckin aariasta ??Unser dummer Pöbel meint??. 21.35 Novosti Yle. 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Maakuntaradio. 13.00 Yle Uutiset. 10.05 Brysselin kone. Uusinta 13.05 Hymy Pyllyyn 13.35 Makuja saaristosta Mestarikokki Trond Moin unelmana on avata ravintola lakkautetun telakan tiloihin Ny-Hellesundiin. 14.15 Ajankohtainen kakkonen Auringosta polttoainetta autojen tankkeihin. 00.05?05.00 Yöradio?toiveiden yö. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Jenni Pääskysaari 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Olympiaradio ja jääkiekkokierros 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Jenni Pääskysaari 23.02 Päivä tunnissa 23.30?00.00 Politiikkaradio. 17.20 Urheiluradio. 18.50 Merisää. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 22 8.1.2014 tv- ja RaDIO-Ohjelmat Keskiviikko 8.1.2014 YLETEEMA MTV3 06.00 Aamusää 07.50 Jamie Oliverin helpot herkut 08.20 Kirjapiiri 08.50 Sydänmailla (S) 09.45 Mitä tänään syötäisiin. 21.00 Yle Uutiset. 21.03 Päivä tunnissa. 18.00 Yle Uutiset. 1/6 19.50 Pieni tarina (7) Koiranulkoiluttajat. 20.00 - 20.55 Gaudin Sagrada Familia Antoni Gaudille kivikin oli nestemäistä, kaikkiin hänen visioihinsa muotoutuvaa. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Nuoret pelästyvät, kun vanginvartijat aikovat laittaa heidät vankien joukkoon. 02.00 - 05.00 Älypää-TV 22.45 Oddasat 23.00 Lopun alku (16) Sarja alkaa
8.1.2014 23 Viikingit lähtevät valloitusretkelle Sub klo 22.00 Uusi toimintadraama Viikingit vie aikansa legendaarisimman viikinkisoturin Ragnar Lodbrokin brutaaliin ja sotaisaan maailmaan. Hän ei haluaisi palata synnyinseudulleen, josta hänellä on lähinnä huonoja ? joskin hyvin eläviä . Muissa osissa nähdään Jennifer Connelly, Ed Harris, Paul Bettany, Christopher Plummer.. Miksi kansa ihaili häntä ja yritti innokkaasti täyttää hänen toiveensa? Hitlerin hahmon tekee kiinnostavaksi myös se, että hän oli monin tavoin ihmisenä vajavainen. Ragnarin tukipilari on vaimo Lagertha (Katheryn Winnick), jonka perään tosin myös haikailee Ragnarin oma veli Rollo (Clive Standen). Pikkuhiljaa hänelle Kotimaisessa sarjassa EU-virkanainen Nella (Saana Hyvärinen, vasemmalla) ja Greenpeace-aktivisti Tiina (Liisa Mustonen) ihmettelevät mielenosoitusvideota. alkaa selvitä tilanteen monimutkaisuus ja hänen oma menneisyytensä. Femillä puolestaan uusintana nähtävä 9-osainen islantilainen draamakomedia kertoo maaseudulla sijaitsevasta psykiatrisesta sairaalasta, jossa potilaat nousevat kapinaan. Eletään vuotta 1992 Reykjavíkin ulkopuolella sijaitsevassa mielisairaalassa, joka usealle tulijalle on viimeinen pysäkki. Tuore tulokas on peruskoulun opettaja Einar (Halldór Gylfason). Einar ei pidä tavasta, jolla asiat sairaalassa hoidetaan, ja toivoo muutosta. Tarina kertoo valloituksista, verenvuodatuksesta ja petoksesta, mutta myös uskosta, perheestä, veljeydestä ja rakkaudesta. Hän on omaperäinen hahmo, joka tietää tasan tarkkaan, miten rakentaa laivoja, joilla lähteä seikkailuun suuria valtamerien tyrskyjä vastaan. Sarja ei kuitenkaan ole vain brutaalia aikalaiskuvausta sodankäynnistä ja taisteluista, vaan tarinan keskiössä ovat myös perhesiteet. Vallankaappaus lienee Einarin seuraava askel. Kaunis mieli AVA klo 22.00 Neljällä Oscarilla, mm. parhaasta elokuvasta ja parhaasta ohjauksesta, palkittu elämäkertaelokuva nerokkaasta matemaatikosta John Forbes Nash Jr:sta, jonka mieli pimenee kesken upean uran. Hän haluaa lähteä Norjasta etsimään uutta maailmaa ja uutta parempaa elämää valtamerien taakse uhmaten heimopäällikkö Haraldsonia (Gabriel Byrne). Tukena ja turvana taistossaan Ragnarilla on paras ystävä ja laivanrakentaja Floki (Gustaf Skarsgård). muistoja. Nellan esimies lupaa järjestää Nellalle hyväpalkkaisen viran, jos hän hoitaa tehtävän. Nella lähtee matkaan. Lapissa Nella joutuu sekä keskelle kiistaa että menneisyyttänsä. Sarjan on luonut monista historiallisista menestyssarjoistaan tunnettu Michael Hirst. Sarjan päähenkilö on viikinkisoturi Ragnar Lothbrok (Travis Fimmel), jolla on kunnianhimoiset tavoitteet. Isä haki hänet pikkutyttönä etelään pois lappalaiselta äidiltä. Nella on käynyt koulunsa ulkomailla ja asettunut Brysseliin, jossa toimii suomalaisen europarlamentaarikon avustajana. Nella saa tehtävän. Mies onnistuu saamaan useimmat potilaat puolelleen, mutta kuulevia korvia ei talosta löydy. Sarjan toisessa, kolmannessa ja neljännessä osassa näyttelee myös suomalainen Jouko Ahola. Sarja oli katsoja- ja arvostelumenestys Yhdysvalloissa History Channelilla keväällä 2013, ja siitä on tekeillä toinen tuotantokausi. Historia: Hitlerin synkkä karisma Yle TV1 klo 19.00 Hitler oli eittämättä poikkeusyksilö, joka onnistui saamaan miljoonat saksalaiset kannalleen ja tielle kohti tuhoa. Miksi saksalainen älymystö auttoi Hitleriä valtaan, vaikka tiesivät hänen väkivaltaisen luonteensa. 135 min. Vuonna 2001 valmistuneen elokuvan ohjasi Ron Howard pääosaa esittää Russell Crowe (kuvassa). Hänen tulee matkustaa Lappiin tekemään raporttia metsäkiistasta, jossa Greenpeace on paikallisten poromiesten kanssa py- säyttänyt metsäyhtiön hakkuut. Nella suhtautuu tehtäväänsä vastahakoisesti. alun perin Lapista kotoisin oleva . Hänellä ei ollut ystäviä, hän oli mahdoton keskustelukumppani ja täynnä vihaa. 3-osaisessa sarjassa historioitsija Laurence Rees pohtii syitä Hitlerin karismaattiseen vetovoimaan. Ragnar (Travis Fimmel) suunnittelee valloitusmatkaa länteen. Lopun alkuja kaksittain YLE TV2 klo 20.55 Ye Fem klo 23.00 Ylen kanavilla alkaa tänään kaksi Lopun alku -nimistä sarjaa. TV2:lla nähtävä Heikki Kujanpään ohjaama kaksiosainen draamasarja kertoo nuoren naisen valinnoista globaalin metsäsodan keskellä. Nella (Saana Hyvärinen) on Brysselissä asuva . uranainen
24 8.1.2014 Susanna Alatalo Kolumni Katsomosta Sykähdyttävä urheiluviikonloppu NuorteN lätkäpoikieN maail- Ruotsin kaato sen omassa kaukalossa, oli iso asia. (STTAFP ) Nieminen hävisi Sydneyssä Jarkko Nieminen jäi karsinnoista pääsarjaan edenneen Blaz kavcicin jalkoihin Sydneyn ATP-tennisturnauksen avauskierroksella. Suomen saalis olympiamitaleista olisi huomattavasti muhkeampi, jos keilailu olisi olympialaji. Nieminen oli voittanut kaksikon ainoan aiemman kohtaamisen. Kauden ensimmäinen Grand Slam -turnaus Australian avoimet alkaa ensi viikolla. söderman kyseli moniko maa maailmassa harrastaa ringetteä. Corinna schumacher toivoi median jättävän myös hänen perheensä rauhaan. . Joko penkillä istuen tai liikkumalla. Porin Ässien luotsaaminen Suomen ykköseksi ja nyt nuorten pelaajien ohjastaminen maailmanmestareiksi ovat kunnioitettavia tekoja. (STT) Schumacheria hoidetaan vakavan lasketteluonnettomuuden jäljiltä. Jääkiekko on peruisin Kanadasta. Nyt Suomi rökitti mennen tullen NHLvarauksia, kuuluisuuksia. Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta, oli perussävel. Samaan aikaan Malmön voittomaalihurmassa lätkässä lentispelaajamme palloilivat urheiluhistoriaa Slovakiassa selviämällä syksyn MM-kisoihin 24 maan joukkoon Puolaan. Nyt pallopelien fanit röyhistelevät, syystäkin. karri kivellä, jääkiekkovalmentajalla, tuli vajaan vuoden aikana kaksi uljasta sulkaa hattuun. Joukkuepelaaminen oli valttimme. Urheilu on vivahderikas lajivalikoimaltaan. Toisia harrastetaan enemmän, toisia vähemmän ja joitakin ei lainkaan. Pelkkä vilkaisu lajimme MM-mitalitaulukkoon todistaa tämän, Järvinen sanoo. Suomi on MM-mitalitaulukon kolmas USA:n ja Ruotsin jälkeen. Kun keilailu oli näytöslajina vuoden 1988 olympialaisissa Soulissa, Suomi menestyi ja otti kuudesta jaossa olleesta mitalista kaksi. . Kavcic oli etenkin ykkössyötön onnistumisessa roimasti Niemistä edellä. Kavcic, 26, pitää tuoreimmalla maailmanlistalla sijaa 102. Niemisen ranking on 39. Mediakin vastaa kansan mieltymyksiin. Kauko-Aatos Leväaho. Minulle on tärkeää, ettei lääkäreitä ja sairaalaa painosteta, jotta he saavat tehdä työnsä rauhassa, Corinna Schumacher kertoi medialle osoitetussa tiedotteessa. . Koivuranta palaa maailmancupiin Puolan Wislassa 16. Pääasia on kuitenkin, että harrastetaan urheilua! Se tuottaa iloista, tunnerikasta mieltä itse kullekin. (STT) Kavcic mursi Niemisen syötön viidesti, Nieminen pystyi kahteen syötönmurtoon. tammikuuta. Tukekaa yhteistä taisteluamme. Luottakaa heidän lausuntoihinsa ja lähtekää sairaalalta. Jättäkää myös perheemme rauhaan, hän jatkoi. Schumacher kaatui viikko sitten sunnuntaina Meribelin hiihtokeskuksessa Ranskan Alpeilla ja löi päänsä kiveen. Onnettomuudesta tulee lisää tietoa keskiviikkona. Olimmehan jo tuskallisen kauan olleetkin matalakiidossa maailman urheilumarkkinoilla. Elämän arvostettu moniosaaja Jacob ?Jacke. Monet perinteiset menestyslajimme ovat olleet pitkään alavireessä eikä toivottuja mitaleja ole tullut. Slovenialainen Kavcic kellisti Niemisen 6?4, 6?3 tunnissa ja 18 minuutissa. Schumacherin lääkäreille halutaan työrauhaa michael schumacherin vaimo pyysi mediaa pysymään loitolla ranskalaissairaalasta, missä Demokraatti n n n urheiluvuosi 2014 alkoi sykähdyttä- västi. Karri Kivi on ammattinsa osaava. tuomas sammelvuo on taituri hänkin. Osoitus siitä, että ykköslajissamme jääkiekossa osataan kasvatustyö. Riippuen maasta. Tavoitteen toteuttamiseksi tarvitsemme kuitenkin lisää medianäkyvyyttä, ra- Janne Ahonen. Janne Ahonen jää harjoitustauolle Mäkihyppääjä Janne ahonen valmistautuu olympialaisiin pidemmällä harjoitustauolla eikä osallistu maailmancupin seuraaviin kilpailuihin Itävallassa, kertoi lajiyhdistys Finnjumping nettisivuillaan tiistaina. Maailmancup jatkuu Tauplitz/Bad Mitterndorfin lentomäessä kahdella kilpailulla 11.? 12. Keilailu ei välttämättä ole mukana vielä vuoden 2020 Tokion olympialaisissa, mutta hyvin todennäköisesti jo vuosina 2024 ja 2028. USA ei selvinnyt mestaruuden puolustajana edes välieriin asti. Nöyryyttävä turnaus rapakon takaisilta mahtimailta! maNmestaruus, ??Keilailuliiton puheenjohtaja tahtoo lajilleen näkyvyyttä ?Keilailu saatava lajiksi kesäolympialaisiin? Suomen Keilailuliiton SKL:n puheenjohtaja harri Järvinen uskoo, että keilailu nousee kesäolympialaisten lajivalikoimaan tulevalla vuosikymmenellä. . Tietenkin pelaajat ratkaisevat, mutta eivät ilman taitavia, osaavia ja tietäviä valmentajiaan. Suomen nuorille MM-titteli oli kolmas. Aikaisemmat olivat vuosilta 1987 ja 1998. Vaikka arveluni mukaan ringettemaita on saman verran kuin jääpallossakin, niin silti MM-titteli kalskahtaa arvokkaana. Kun olympialaisissa osa lajeista on koko ajan rotaatiossa, olisi keilailun aika ottaa oma paikkansa olympialajien joukossa, Järvinen muistuttaa. Järvisen mielestä maailman 112 keilailumaan, maaosien ja muiden lajin intressitahojen olisi luotava vahva yhteinen rintama olympiatavoitteen edistämiseksi ja saavuttamiseksi. Suomen joukkueeseen valittiin Jarkko määttä, olli muotka, Janne happonen ja lauri asikainen. Myös mäkiviikolla Innsbruckin tynkäkisan voittanut anssi koivuranta jättää lentomäen väliin. anssi koivuranta, kaisa mäkäräinen, hiihtäjänaisemme ja ringeten maailmanmestarittaret täydensivät noiden kahden palloilulajin menestyssaavutuksien ohella huippu-urheilumme orastusta. Tuntee poppoonsa, tietää läpikotaisin lajinsa ja pitää lentopallon hanskassa. Tässä kaksi esimerkkiä valmentajien merkityksestä lajeilleen. tammikuuta. haa, yhteistyökumppaneita ja katsojia, Järvinen totesi SKL:n 75-vuotisjuhlassa sunnuntaina Helsingissä. Hänen mielestään Suomen intressissä on edistää keilailun olympiatavoitetta.