Demokraatti 08.04.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 1,20 e (sis.alv) Kari Hulkko Ulkoministeri Erkki Tuomioja luottaa SDP:n talouslääkkeisiin ?Paniikkileikkaukset pahentaisivat tilannetta? ...10?12. N:o 51, 007435-15-15 . H u h t iku uTA 2015 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Vain vihreät vastustavat Malliesirivi Malliotsikko ?6?7 SDP:n ehdokkaat kannattavat ruuan alv:n alentamista ...6 Naispoliisi ei voi pehmoilla Argentiinassa ...16?17 Vaalien loppukiri alkaa nyt Ennakkoäänestys alkaa tänään ...4 120 vuotta KESK I V II KKO 8
Muu Suomi: puh. Eduskuntavaalien hallinto joutuu palauttamaan Nokian Renkaille 100 miljoonaa euroa perusteettomasti perittyjä lisäveroja. Konserniverokeskuksen oikaisulautakunta on kumonnut Verohallinnon päätökset Nokian Renkaiden lisäveroista vuosilta 2007?2010. Oikaisulautakunnan mukaan Verohallinto oli laiminlyönyt kuulemisvelvoitteensa. Verohallinto oli päättänyt, että merkittävä osa Venäjän tytäryhtiöiden tuloksesta tuli lisätä yhtiön verotettavaan tuloon Suomessa. Nokian Renkaiden mukaan tämä johtaisi käytännössä kahdenkertaiseen verotukseen. turi Vectron on tuotu Suomeen testejä varten. VR kertoo, että Suomen rataverkolla kesän ja kevään aikana testattava Vectron ei vielä vastaa täysin yhtiön käyttöön tulevia vetureita, vaan veturit räätälöidään Suomen olosuhteisiin. Varsinaiset koeajot alkavat ensi vuoden alussa. 0200 30011 puh. pääkirjoitus Työeläkejärjestelmälle löytyy yhä tukea Antti Rinne venyttäisi säästöjen aikataulua Avaus 10?12 14?15 16?17 0...6 5...7 7...9 Demokraatti.fi Uutiset 3 Aurinko nousee: Helsingissä 6.25 Oulussa 6.10 Aurinko laskee: Helsingissä 20.20 Oulussa 20.32 Mitkä ovat Erkki Tuomiojan talouslääkkeet? Uusi eduskunta ratkaisee TTIP:n kohtalon ?Vanhusten kotipalvelussa kokonaisuus unohtunut. SDP on Hesarin selvityksen mukaan vetovoimaisin puolue Uudellamaalla. Tampere ja ympäristö: . 0200 71000. 0800 96675 puh. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Mikkeli Uutistoimitus 050 5543430 toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi Lisätietoja: www.demari.fi . Ensimmäinen VR:n uusi sähköve- n Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa huomenna. 0200 55888 puh. Ei toimi.? Kristiina Salonen Twitterissä ?Aikamoinen paukku ennakkoäänestyksen alle. 8.4. Nimipäivät tänään: Suoma, Suometar (ruots.) Rea Nimipäivät huomenna: Eeli, Eelis, Elias, Eljas (ruots.) Elias, Eliel, Elis 4?5 6?7 8?9 SAK purkaisi kannustin loukkuja Putoavatko Laura Räty ja Päivi Räsänen edus kunnasta. Isoimmassa vaalipiirissä.? Matti Linnanahde Twitterissä Päivä kuvana Uutiskertaus n Verottaja joutuu palauttamaan Nokian Renkaille 100 miljoonaa.Vero- n VR:n uusi veturi aloittaa testiliikenteen. Pohjanmaa, varhaisjakelu: . Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: . Ensimmäisten Vectronien on määrä aloittaa kaupallisessa liikenteessä vuonna 2017. ennakkoäänestys alkaa huomenna. Äänestäjän on esitettävä kuvallinen henkilöllisyystodistus äänestämisen yhteydessä. AFP Photo / Frederick Florin Naispoliisit lujilla Argentiinassa Arki 18?19 Faktat haltuun taloudesta 20?21 Neuvoja talousvesikaivon huoltoon 22?23 Sarjakuvat, yhdistys 24 toiminta, radio ja tv Nieminen Vee Kattohaikara pesällään kukkivien magnoliapuiden lähellä Strasbourgissa Ranskassa. Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Ennakkoäänestys kestää kotimaassa viikon, joten viimeinen ennakkoäänestyspäivä on ensi viikon tiistai. Ennakkoon voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Työstä on tullut sarja eri ihmisten suorittamia yksittäisiä toimenpiteitä kotona
SAK:n mallissa työssäkäyvän yksinasuvan henkilön käteen jäävät tulot nousisivat jopa sata euroa kuukaudessa, kun kuukausipalkka on noin 2 000 euroa, Koski sanoo. Asumistukea SAK haluaa muuttaa niin, ettei tulojen nousu leikkaisi sen määrää yhtä jyrkästi kuin nyt. Veronkevennykset kohdennettaisiin kannustinpaketissa pienituloisille. . Reaktorissa ja sen suojakuvussa oleva teräs sisältää hiiltä, joka heikentää teräksen vahvuutta. Ranskan ydinturvallisuudesta vastaava ASN kertoo, että Areva kertoi ongelmasta viime vuoden lopulla tehtyjen testien jälkeen. Flamanvilleen Ranskaan rakennettava EPR-reaktori on samanlainen kuin Olkiluodon kolmosreaktori. Esitämmekin seuraavan hallituksen ohjelmaan kokonaisuutta, jossa muutetaan samanaikaisesti työn verotusta ja asumistukea. SAK:n pääekonomisti Olli Koski pitää järjestön tiistaina julkistamaa kannustinpakettia oikeudenmukaisempana kuin nykyjärjestelmää. Ostovoima paranee Kannustinpaketti elvyttäisi talouskasvua parantamalla pie- nituloisten kotitalouksien ostovoimaa. Suurempi ostovoima puolestaan lisää työn kysyntää, vauhdittaa kasvua ja lisää työllisyyttä. . Molemmat voimalat ovat myöhässä vuosia aikataulustaan, ja niiden kustannusarvio on ylittynyt miljardeilla euroilla. Areva rakentaa Flamanvillen voimalaa ranskalaiselle energiayhtiölle EDF:lle. Asumistuen muutos toimisi kuin veronalennus pienituloisille, Koski selventää. Veronkevennykset kohdennettaisiin kannustinpaketissa pienituloisille muuttamalla työtuloon liittyviä verovähennyksiä. Pääekonomisti Olli Koski pitää SAK:n tiistaina julkistamaa kannustinpakettia toimivana ja oikeudenmukaisena keinona kasvattaa työn tarjontaa. . Samalla he menettävät julkiselta sektorilta saamiaan tulonsiirtoja. Työhön voi kannustaa joko leikkaamalla työttömiltä tai tukemalla työssäkäyviä. Kumpikaan yhtiö ei arvioinut lausunnoissaan, johtavatko teräsongelmat lisäviivytyksiin reaktorien rakennustöissä. STT-Reuters Lehtikuva / Heikki Saukkomaa Olkiluoto kolmonen on niinikään Arevan murheenkryyni.. UUTISET 8.4.2015 3 ???Käteen jäävät tulot nousisivat jopa sata euroa kuukaudessa? SAK purkaisi kannustinloukkuja SAK haluaa purkaa kannustinloukkuja alentamalla pienituloisten verotusta ja vähentämällä työtulojen vaikutusta asumistukeen. Kannustinloukut koskevat erityisesti pienituloisia, jotka työllistyessään tai lisätuloja saadessaan maksavat enemmän veroja. Rajaverojen nousu voitaisiin välttää muuttamalla samalla myös valtion tuloveroasteikkoa. Demokraatti ?Esitämmekin seuraavan hallituksen ohjelmaan kokonaisuutta, jossa muutetaan samanaikaisesti työn verotusta ja asumistukea.? Palkansaajajärjestö SAK purkaisi kannustinloukkuja alentamalla pienituloisten verotusta ja vähentämällä työtulojen vaikutusta asumistukeen. Arevan reaktorista löytyi heikkouksia Ranskassa Ranskalainen ydinvoimalavalmistaja Areva on havainnut heikkouksia Ranskassa rakenteilla olevan reaktorin teräsrakenteissa
Summia on arvioitu Natoon kuuluvien suunnilleen samankokoisten verrokkimaiden kulujen pohjalta. Kalustohankintoihin Natojäsenyys ei toisi suuria muutospaineita. Osassa ulkomaiden äänestyspaikoista aika on kuitenkin vielä tätä lyhyempi. Ennakkoon voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Kaksi prosenttia ei kerta kaikkiaan ole realismia jäsenmaille, sanoo konserniohjausyksikön johtaja Janne Kuusela puolustusministeriöstä. Suomen puolustusmenoissa on joka tapauksessa lähivuosina nousupaineita etenkin tulevien hankintojen vuoksi. 4 8.4.2015 UUTISET ??Tässä Suomen Nato-lasku: ?Kaksi prosenttia ei kerta kaikkiaan ole realismia? Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys ei toisi Suomen puolustusmenoihin suuria säästöjä, muttei myöskään isoa lisälaskua. Arvioiden mukaan jäsenyyden hinnaksi tulisi noin 40 miljoonaa euroa vuodessa, joka tulisi nykyisten 2,7 miljardin puolustusmenojen päälle. Nato-maiden yhteinen tavoite on, että puolustusmenot yltäisivät 2 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hornetit maksavat 150 miljoonaa euroa kappale, jolloin pienikin säästö on jo valtava, hän huomauttaa. Kuuselan mielestä tarkkoja säästökohteita on vaikea ennalta osoittaa, mutta rahankäyttöön tulisi tiettyä joustovaraa, kun joitain asioita voitaisiin laskea liittolaistuen varaan. Demokraatti/STT Suomen puolustusmenoissa on joka tapauksessa lähivuosina nousupaineita etenkin tulevien hankintojen vuoksi. Kari Hulkko Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa tänään Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona. Ennakkoäänestys kestää kotimaassa viikon, joten viimeinen ennakkoäänestyspäivä on ensi viikon tiistai. Tähän tavoitteeseen yltää harva jäsenmaa, ja Suomen nykyinen taso eli 1,3 prosenttia olisi Nato-maiden joukossa hyvää keskitasoa. . Äänestäjän on esitettävä kuvallinen henkilöllisyystodistus äänestämisen yhteydessä. Kotimaan ennakkoäänestyspaikkoja on yli 900. Niitä on muun muassa kunnan- ja kaupungintaloissa, kirjastoissa, kauppakeskuksissa sekä posteissa. Silloin saa äänestää vain omassa äänestyspaikassa, joka on kerrottu postitse tulleessa ilmoituskortissa. STT. Kaikki paikat löytyvät verkkosivulta http://www.vaalit.fi. Varsinainen vaalipäivä on ensi viikon sunnuntai. Jo 1990-luvulta lähtien Suomi on hankkinut ainoastaan Nato-yhteensopivaa kalustoa, ja tällä tiellä jatketaan jäsenyydestä riippumatta. . Meidän puolustusvoimiemme tekninen osaaminen ja Nato-yhteensopivuus olisivat varmaan tällä hetkellä ihan hyvää keskitasoa Nato-maiden joukossa, arvioi Kuusela. riippumatta lähivuosina nousupaineita etenkin tulevien hankintojen vuoksi. Puolustuksen parlamentaarinen selvitystyöryhmä esitti viime syksynä, että Puolustusvoimat saisi 50 miljoonaa euroa lisää vuonna 2016 ja summa nousisi asteittain vuoteen 2020 mennessä 150 mil- Hankinnoissa mahdollista säästää Suomen puolustusmenoissa on Natojäsenyydestä joonaan euroon indeksikorotusten lisäksi. Muun muassa Hornetit ollaan korvaamassa, jolloin puhutaan jo miljardiluokan kertahankinnasta. Karvinen arvioi, että Natojäsenyys voisi tuoda säästöjä esimerkiksi yhteisissä hankinnoissa. . Henkilöstökulut voisivat tarkasta väki- määrästä riippuen olla 15?20 miljoonaa. Hornetien korvaaminen on jo yk- sinään miljardiluokan hanke. Puolustuksen parlamentaarinen selvitystyöryhmä esitti viime syksynä, että Puolustusvoimat saisi 50 miljoonaa euroa lisää vuonna 2016 ja summa nousisi asteittain vuoteen 2020 mennessä 150 miljoonaan euroon indeksikorotusten lisäksi. Kalusto jo Nato-kuosissa Käytännössä Nato-jäsenyyden suurimmat kiinteät kuluerät olisivat maksuosuus Naton yhteisiin budjetteihin sekä henkilöstön lähettäminen Naton komentorakenteisiin. Maailmanpankin tilastoista laskettu Suomen osuus budjetteihin olisi vajaa prosentti, mikä tekisi vuoden 2013 luvuilla reilut 20 miljoonaa. Ulkomailla ennakkoäänestysaika on 8.? 11.4
Kulisseissa on vaikea haalia kansansuosiota. Muuten alexander stubb (kok.) ei varmaankaan olisi tullut Iltalehden kyselyssä valituksi neljännesvuosisadan huonoimmaksi pääministeriksi. OnkO kyselyiden kansansuOsikeilla n n n kyselyistä vOi Päätellä myös, etteivät suomalaiset ole keskimäärin kovin otollista riistaa helppoheikkipopulisteille. Helsingin vaalipiirissä on nytkin tarjolla ehdokkaita, jotka ovat rakentaneet kampanjansa jonkin oletetusti kansaan menevän mutta kansanedustajan työssä epäolennaisen asian varaan, vaikkapa viskibyrokratian vastustamisen. Pehmeet touhuu, Salme Pasi totesi. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Näkyvyys ei kuitenkaan selitä mitään yksinään. Heitä ei muisteta vain asioista ja päätöksistä vaan myös siitä, millaisia he ovat. Heissä on värikkäitä luonteenpiirteitä, ja julkisuudessa esiintyessään he antavat näiden piirteiden näkyä . Joka neljäs vastaaja nimesi hänet parhaaksi. Helsingin Sanomat puolestaan asetteli puolueiden tämänhetkisiä Helsingin vaalipiirin eduskuntavaaliehdokkaita suosituimmuusjärjestykseen. Vastaajilta kysyttiin, keitä ehdokkaita he voisivat ajatella äänestävänsä eduskuntavaaleissa. Kiuru ja Lahti ovat demareita, Heino ja Ranta vasemmistoliiton kandidaatteja. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Hyvin moni kertoo voivansa äänestää yksittäisiä ehdokkaita jostakin muusta puolueesta kuin siitä, jota kannattaa. Näin voi toki tehdä, jos pitää useaa puoluetta melko tasavahvana. Muussa tapauksessa siinä ei ole järkeä, sillä ääni menee aina ensisijaisesti puolueelle. Kuvassa vasemmalta Oili Heino, Krista Kiuru, Salme Pasi, Raisa Ranta ja Petteri Lahti. Taitaa olla. Niin Lipponen kuin ehdokaskyselyn suosikit ovat hyvin tunnistettavia persoonia. Ministerit ovat vaarassa jäädä rannalle näissä vaaleissa. Vedonlyöntitoimisto antaa molempien ministereiden läpimenolle kertoimen 2 ja poisjäännille 1,7. Tukalin tilanne on erityisesti kahdella naisministerillä, eli Päivi Räsäsellä (kd.) Hämeessä ja laura Rädyllä (kok.) Helsingissä, sanoo yhtiön edustaja Markus Jalakas. Vedonlyöntitoimisto antaa molempien ministereiden läpimenolle kertoimen 2 ja poisjäännille 1,7. . Hänen mukaansa iäkkäät asiakkaat eivät pysy mukana, kun pankkipalvelu tulee enenevästi koneiden kautta. . Uutta ja vanhaa palvelujärjestelmää on kuljetettava rinnakkain niin kauan kuin tarve vaatii. Demokraatti Lähetä kuvaterveisesi vaalikentiltä. Sen ei tarvitse tarkoittaa vaatekaapin esittelyä naistenlehdessä, vaan aitous riittää. Ihmiset haluavat äänestää ihmistä eivätkä poliitikon pahvikuvaa. Kaikki kyselyissä paljon mainintoja saaneet ovat toki lisäksi näkyviä. Niitä asiakkaita, jotka haluavat hoitaa pankkiasioitaan pank- Pääkirjoitus 8.4.2015 lähtökohtana asiakkaan kokonaistilanne. . Ykkössija kyselyssä vei Paavo lipponen (sd.). Ne myös jakavat huomattavia osinkoja omistajilleen. Lipposen mielestä pankkien tulisi uudistaa palvelukonseptiaan Vaaliterveiset 5 Tua Onnela Jukka-Pekka Flander Paavo Lipponen on kyselyn mukaan paras pääministeri aikoihin. Poliitikko saa olla persoona kaksi kiinnostavaa kyselyä, jotka kertovat, minkälaiset päättäjät ovat kansan mieleen. Iltalehti selvitytti, kuka on ollut suomalaisten mielestä viimeisen neljännesvuosisadan paras pääministeri. Tällaiset ehdokkaat eivät näytä nousseen kummoisiksi hiteiksi. Kuvat teksteineen voi lähettää osoitteeseen toimitus@demari.fi. jotain yhteistä. Toisin sanoen he ovat inhimillisiä. Tullakseen kansansuosikiksi poliitikon pitää siis antaa kansalle jotain itsestään. Neljä eniten mainintoja saanutta olivat Pekka Haavisto (vihr.), erkki tuomioja (sd.), Ben Zyskowicz (kok.) ja Paavo arhinmäki (vas.). Pääsiäisen aikaan julkaistiin n n n Päivi Räsänen. Lipponen jyrähtää pankeille maksuista Kansanedustaja Päivi lipponen (sd.) sanoo, etteivät pankkien asiakkaat ole tasa-arvoisessa asemassa palveluteknologian kehittyessä. . Kerro lyhyesti kuka kuvassa on, missä ollaan ja mitkä ovat vaalitunnelmat. UUTISET Laura Räty ja Päivi Räsänen ulos eduskunnasta? Veikkaushuone.com arvioi, että tulevissa eduskuntavaaleissa tullaan näkemään harvinainen tilanne, jossa ehdolle asettunut istuva ministeri ei tule valituksi kansanedustajaksi. . jotkut melko kulmikkaastikin. Rädyn mahdollisuuksia eduskuntaan heikentävät myös viime syksyn kohut, jotka näyttävät edelleen vaikuttavan negatiivisesti ministerin julkisuuskuvaan, Jalakas sanoo. Vedonlyöntitoimisto muistuttaa, että myös Helsingin Sanomien vetovoimakyselyssä Räty sai poikkeuksellisen heikot luvut, jotka saattavat näkyä äänestyskopille saakka. Demokraatti Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty muistetaan myös tästä Demokraatti.fi-sivuston helmikuisesta jutusta. Muukalaisvihallakaan ei pötkitä pitkälle. Sen sijaan Lipposen valinta parhaaksi pääministeriksi osoittaa, ettei poliitikon tarvitse suosituksi tullakseen edes tehdä pelkkiä suosittuja päätöksiä. Vähemmän mairittelevan kuvan kyselyt antavat suomalaisten vaalijärjestelmätuntemuksesta. Itselle väärän puolueen ehdokasta ei kannata äänestää, vaikka tämä olisi kuinka hyvä tyyppi. tua.onnela@demari.fi Liitto-orava Salme Pasi on piipahtanut vauhdittamssa porilaisten vaali-intoa tasapuolisesesti. Jokaisen ihmisen pitää itse kyetä hoitamaan omat pankkipalvelunsa. Niinikään puheet suomalaisten tulotasosta eivät miellyttäneet kansaa. kitiskillä, ei pidä rangaista kohtuuttomilla maksuilla ja tiskipalveluiden rajoittamisella. Pankeilla on myös yhteiskuntavastuu, kun niiden toimintaa pönkitetään erityisesti Euroopan Keskuspankin toimin
Poliittisten päättäjien laaja ja vahva tuki suomalaiselle työeläkemallille on hieno asia. Heistä yli neljä viidestä, 82 prosenttia pitää erittäin tai jokseenkin tärkeänä nykyistä mallia, jossa yksityisen sektorin työeläkkeitä hallinnoidaan hajautetusti useissa eri työeläkeyhtiöissä sekä eläkesäätiöissä ja -kassoissa, jotka kilpailevat keskenään. . Eläkkeensaajan kannalta usean työeläkevakuuttajan toimeenpanoon perustuva malli on turvallisin, Työeläkeva- kuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes sanoo. . Vain 2 prosenttia ehdokkaista haluaisi nostaa ruoan arvonlisäveroa. Tulos selviää SOK:n eduskuntavaaliehdokkaille teettämästä kyselystä. Keskustan ehdokkaista jopa 66 prosenttia olisi valmiita laskemaan elintarvikkeiden arvonlisäveroa nykytasosta. SDP:n ehdokkaista sitä kannattaa 55 prosenttia ja kokoomuksen ehdokkaista 52 prosenttia. Varovaisimmin elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamista kannattavat vihreiden ehdokkaat, joista vain 35 prosenttia laskisi elintarvikkeiden verotusta ensi vaalikaudella. Eduskuntavaaliehdokkaat suhtautuvat myös kielteisesti arvonlisäverokantojen yhtenäistämiseen. Hajautetulla mallilla turvataan se, että eläkevarat käytetään yksinomaan työeläketurvan rahoittamiseen. Ehdokkaista 66 prosenttia suhtautuu arvolisäverokantojen yhtenäistämiseen kielteisesti tai erittäin kielteisesti. Kevennyksiä säädöksiin Ehdokkailta kysyttiin, miten he toivovat kaupan alan sääntelyn kehittyvän tulevalla vaalikaudella aukioloaikoissa, alkoholin vähittäismyynnissä sekä kaavoituksessa. Kauppojen aukiolosääntelyä keventäisi huomattavasti tai jonkin verran 65 prosenttia ehdokkaista. Se velvoittaa pitämään työeläkevakuuttamisen erillään muusta vakuutustoiminnasta. 6 8.4.2015 UUTISET ???Työeläkevaroja ei valtion budjetin tilkkeeksi? Työeläkejärjestelmälle löytyy yhä tukea Hajautetulle työeläkejärjestelmämallille löytyy edelleen runsaasti tukea poliittisten päättäjien keskuudessa. Suomi saa käyttää lakisääteisiä työeläkevakuuttajia ja niiden hallinnoimia varoja ainoastaan eläketurvan rahoittamiseen ja hoitamiseen, ei muiden kansallisten päämäärien edistämiseen. Demokraatti Vahvinta tuki mallille oli kokoomuksessa, keskustassa, perussuomalasissa, kristillisdemokraateissa ja sosialidemokraateissa. FK:n ja Telan työeläketeesit ?? ?? ?? ?? ?? ?? Työeläkkeiden maksajien ja saajien etu turvataan hajautetulla toimeenpanolla. Työeläkevarat on käytettävä yksinomaan työeläketurvan rahoittamiseen. Lakisääteistä työeläkettä ei tule avata rajat ylittävälle kilpailulle. Työeläketurvasta päättämisen tulee kuulua Suomen omaan harkintaan. Työeläkevaroja pitää sijoittaa monipuolisesti ja pitkäjänteisesti. Työeläkejärjestelmän on kestettävä myös tuleville sukupolville. Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes (vas.) ja FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi Finanssialan Keskusliiton FK:n ja Työeläkevakuuttajat Telan järjestämässä tiedotustilaisuudessa eilen Helsingissä. Enemmistö SDP:n ehdokkaista kannattaa ruoan alvin alentamista elintarvikkeiden alemmasta verokannasta. 72 prosenttia 18?35-vuotiaista pitää hajautettua järjestelmää erittäin tai jokseenkin tärkeänä. Työeläkevarat ovat meillä eläkevakuuttajien hoidossa erillään valtion budjetista. . Meillä eläkevaroja ei ole otettu budjetin tilkkeeksi eikä eläkkeitä ole tarvinnut leikata, niin kuin joissakin EU-maissa on talousvaikeuksien takia jouduttu tekemään. Suomalaisesta eläkejärjestelmän toteuttamistavasta on sovittu EU-liittymissopimuksen yhteydessä. Siksi lakisääteinen eläkevakuuttaminen ei ole rajat ylittävän kilpailun piirissä. . Alkoholin vähittäismyynnissä 57 prosenttia olisi valmis keventämään sääntelyä huomattavasti tai jonkin verran. Siinä luovuttaisiin eri verokannoista, kuten. Vahvinta tuki mallille oli kokoomuksessa, keskustassa, perussuomalasissa, kristillisdemokraateissa ja sosialidemokraateissa. Myös nuoret kannattava Myös nuoret kannattavat hajautettua työeläkejärjestelmää, vaikka heidän joukossaan on myös eniten en osaa sanoa -vastauksia. On ehdottoman tärkeätä, että tuleva eduskunta ja hallitus kunnioittavat tätä periaatetta. Puolet eli 51 prosenttia ehdokkaista keventäisi myös kauppaa koskevan kaavoituksen sääntelyä. Demokraatti Kauppojen aukiolosääntelyä keventäisi huomattavasti tai jonkin verran 65 prosenttia ehdokkaista. Getty Images Eduskuntavaalien ehdokkaista 64 prosenttia kannattaa elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamista tulevalla vaalikaudella ja 33 prosenttia pitäisi niiden verotuksen ennallaan. Työeläkkeet ovat olennainen osa sosiaaliturvaamme, Finanssialan Keskusliiton (FK) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi korostaa. Aula Research -tutkimuslaitos selvitti päättäjien suhtautumista työeläkemalliin Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta
South Stream -kaasuputken rakennustöiden lakkautus viime syksynä oli Kreikalle pettymys, josta syytetään EU:ta. Kutsun syystä on muutamia arvailuja. Venäläislehti Kommersantin haastatteleman hallituslähteen mukaan Venäjä saattaa tarjota Kreikalle uusia lainoja tai kaasua alennettuun hintaan. Maan oma taloustilanne ei kuitenkaan ole paras mahdollinen lainan antamiselle ilman takuita tuotoista. Sen sijaan kaasualennus on tuttu ja todennäköinen työväline. Kreikka on ostanut valtaosan kaasustaan Venäjältä, vuonna 2012 60 prosenttia. Jos Kreikka kysyy, katsotaan sitten. Niin vastasi Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov jo helmikuussa, kun toimittajat tiedustelivat Venäjän mahdollisista aikeista lainata rahaa Kreikalle. Kysymys on ehkä tullut nyt ajankohtaiseksi. Näyttäisi siltä, että Kreikan rahat riittävät torstaina 450 miljoonan euron velkaerän maksuun, kuten Kreikan valtiovarainministeri Gianis Varoufakis maanantaina vakuutti. Silti EU-maiden mielenrauha jää hetkelliseksi, sillä Kreikan rahapulaa ei ole lähellekään ratkaistu. SDP:n puoluevaltuuston 1 varajäsen Uusimaa. Minulle tärkeintä on politiikan sisältö ja toiminta myös vaalien välillä. Turvallinen elinympäristö, tarvittavat palvelut koko elinkaaren ajan ja vanhuuden hyvä hoiva. Palkalla ja eläkkeellä pitää tulla toimeen. Ei enää lisää välillisten tasaverojen korotuksia. www.kolumbus.fi/tarja.eklund. Venäjän maatalousministeriö on jo lähettänyt tarkastajia kreikkalaisille maatiloille, jotta tuotteiden maahantuonti voidaan aloittaa ?heti kun mahdollista?. Alipalkkaus on kriminalisoitava. . Venäjä ja Turkki kuitenkin suunnittelevat uutta kaasuputkea, jonka on määrä päättyä Kreikan rajalle. Nollatuntisopimukset on kiellettävä. Työsopimuksen täytyy pitää sisällään työtä. Yksinäiset yhdessä Tsipraksen vierailu on näytös niin Kreikan kuin Venäjänkin kotikentille. Tavattavissa: 11.00?12.00 Mellunmäen metro 15.00?16.00 Ala-Malmin tori 17.00?18.00 Ylä-Malmin tori torstaina 9.4. 11.00?12.00 Myllypuron Metro 15.00?16.00 Kauppakeskus Arabia perjantaina 10.4. 11.00?12.00 Herttoniemen metro 15.00?16.00 Maunulan S-market 17.00?18.00 Oulunkylän ostoskeskus Tukiryhmä . Sitä kautta Kreikkakin saisi alekaasua. Venäjä on antanut myös ymmärtää olevansa kiinnostunut kreikkalaisista hedelmistä ja maitotuotteista, vastapakotteista huolimatta. Lisää päänvaivaa Brysselille aiheuttaa maan pääministeri Alexis Tsipras, joka tapaa keskiviikkona Venäjän presidentti Vladimir Putinin. 134 Arajärvi Ilmoituksen maksaa P.Arajärvi Tsipras neuvottelee Moskovassa h-hetkellä Duunareita eduskuntaan! Ehdokkaana Helsingissä Aito kansan edustaja. www.paivi.fi 272 Vantaan kaupunginvaltuutettu, tarkastus,- ja kaupunkisuunnittelulautakunta Seurakuntayhtymän kirkkovaltuusto, Hok- Elannon edustajisto, Uudenmaan demarinaisten hallitus. UUTISET 8.4.2015 7 Lehtikuva / Heikki Saukkomaa Kaasua tai hedelmiä Kreikkalaisviranomaisten mukaan Tsipras vierailee idässä Moskovan aloitteesta. Toistaiseksi hedelmäpeli on jäänyt vihjailun tasolle. Iida Tikka STT, Moskova kansanedustaja, fil. tohtori, historian opettaja 141 HELSINKI Helsinki Tarja Eklund Jape Lovén . Venäjällä on tarve korostaa, että ystäviä lännestä löytyy, eikä maa ole eristäytynyt. Omien vaalilupaustensa umpikujaan ajama Tsipras taas kaipaa kipeästi näyttöä siitä, että vaihtoehtoja EU-velkojille löytyy. Päivi Lipponen keskiviikkona 8.4
Emme voi säästää itseämme kuoliaaksi. Mutta nykypellossakin on rikkaruohoja!??. Hänen mielestään työnjako on edelleen selkeä: . Se ei käy meille, eikä se ole käynyt meille, eikä tule käymään, Rinne vastasi painokkaasti. Samassa yhteydessä palattiin twiittiin. . Se kestää aikansa, hän myönsi HSTV:n suorassa lähetyksessä tiistaina. . 8 8.4.2015 UUTISET ??Antti Rinne venyttäisi säästöjen aikataulua: Päätökset heti, voimaantulo kaksi vaalikautta SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinteen mukaan Suomi saadaan kuntoon vientivetoisen kasvun ja säästöpaketin avulla parin vaalikauden aikana. . Jos joku henkilö väittää työttömiä rikkaruohoiksi, on vaikea nähdä häntä SDP:n listoilla, Rinne sanoi. Twitter-viestissään syksyllä 2014 Juhana Vartiainen kirjoitti: ?Suomi tarvitsee lisää työvoimaa. Virkamiehet valmistelevat, poliitikot päättävät. Ensimmäisen kerran säästötoimien purevuutta olisi Rinteen mielestä hyvä tarkastella tulevan vaalikauden puolivälissä, se olisi ensimmäinen mittauspiste. . Ei näin mittavia säästöjä voi yhdellä vaalikaudella toteuttaa. Lehtikuva / Jussi Nukari Työtön ja rikkaruoho ei sovi samaan lauseeseen Antti Rinteen mielestä päätökset kolmen miljardin euron säästöistä on on tehtävä heti, kun uusi hallitus aloittaa. Moni työttömäksi työnhakijaksi joutunut suomalainen pahoitti mielensä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajan, kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaaksi asettuneen Juhana Vartiaisen taannoisesta Twitter-viestistä. Ei näin mittavia säästöjä voi yhdellä vaalikaudella toteuttaa, Antti Rinne varoitti liian rajusta aikataulusta. Päätökset kolmen miljardin euron säästöistä on Rinteen mukaan tehtävä heti, kun uusi hallitus aloittaa. Vaikka aikataulu niiden toteuttamiselle olisikin noin kahdeksan vuotta, on säästöjä käynnistettävä jo ensi vaalikauden aikana. Virkamiehet valmistelevat, poliitikot päättävät. Valtiovarainministeriön virkamiesjohto julkisti pari viikkoa sitten oman käsityksensä menojen leikkaustarpeesta. Rinne kiisti HS:n puoluejohtajatentissä, että poliitikot nyt kilvan toistavat ministeriön virkamiesten säästökalvoja sellaisinaan. Juhana Vartiainen lähtee siitä, että työvoiman tarjonnalla hoidetaan työttömyysongelmat pois, ja ihmisten arkea kurjistamalla ikään kuin saadaan parempaa maailmaa aikaiseksi. On arvioitava, mitä päätökset tekevät kasvulle, Rinne sanoi. Demokraatti Emme voi säästää itseämme kuoliaaksi. Mutta meillähän on työttömiä! Tila tarvitsee lisää peltoalaa. Sen saattoi tulkita niin, että hän vertaa työttömiä pellossa kasvavaan rikkaruohoon. SDP:n puheenjohtajalta Antti Rinteeltä kysyttiin HSTV:n tentissä tiistaina, eikö puolueessa pitkään toiminutta Vartiaista pyydetty demareiden ehdokkaaksi. Rinteen mukaan ei pyydetty.
(09) 774 3110, sähköp. info@tyark.fi www.tyark.fi AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO KÄHÄRÄ Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. ke 12-18, to-pe 10-16. Kirjakahvila: 9.4. UUTISET 9 8.4.2015 SINUN PUOLESTASI! Varsinais-Suomi OSOITTEEMME VERKOSSA WWW.EEVA-JOHANNA.NET UUSIMAA www.jytyliitto.fi www.pam.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki www. WWW.AYT.FI .org Ammattiliitto Nousu ry Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. klo 17 Työväenlauluja, klo 18.30 Mikä uhkaa Suomea? -paneeli Divari Punanurkka auki ke 16-18 www.tyovaenperinne.fi 1/21/2013 3:57:51 PM Aina uutta. Demokraatti.fi
Enemmän kuin velkaantumista ja alijäämiä meidän täytyy pelätä EU:n näitä koskevia sääntöjä ja niiden mekaanista tulkintaa, joka voi pakottaa terveenkin talouden sellaisiin toimiin, jotka vain pahentavat taloudellista tilannetta ? työllisyyttä . on päässyt julkisuuteen. . 10 8.4.2015 AVAUS Mitkä ovat ulkoministerin talouslääkkeet? Erkki Tuomioja sanoo Ulkoministeri Erkki Tuomioja moitti taannoin blogissaan (27.3.) valtamediaa, joka on ?pitkään toistanut Euroopan komission ja Suomen talouspapiston virkaa toimittavien viisaiden mantraa niin sanotusta kestävyysvajeesta?. Matokuuria Tuomioja ei Suomelle suosittele.. Tuomiojan mukaan kuitenkin viime aikoina myös ?kriittisen järjen ääni. ja leikkaavat kasvua, Tuomioja sanoo Demokraatille. Tuomiojan mukaan EU:n linja Etelä-Euroopan maiden suhteen näyttää varoittavaa esimerkkiä. Kreikka, Portugali ja Espanja on Tuomiojan mukaan ?pakotettu sellaisiin matokuureihin, jotka ovat tuottaneet koko Euroopalle suuria kustannuksia?
Eduskunnalta jäi kesken tällä vaalikaudella kolme isoa asiaa . Mutta käytännössä nollakorkoista lainaa ei kannata lyhentää niin kauan kun valtio voi ?Kreikka, Portugali ja Espanja on pakotettu sellaisiin matokuureihin, jotka ovat tuottaneet koko Euroopalle suuria kustannuksia.? investoida rahan tuottaviin kohteisiin, hän jatkaa. Leikkaukset osuvat pienituloisiin Tuomioja muistuttaa, että leikkauksilla on sekä kerroinvaikutuksia että rakenteellisia vaikutuksia. Kaikki menee kulutukseen ja sitä kautta taloudellisen kasvun ylläpitämiseen. Tätä ei yleensä valtiovarainministeriön laskelmissa pahemmin noteerata, Tuomioja sanoo. Toisaalta esimerkiksi koulutuksesta tinkiminen tarkoittaisi rakenteellisia vaikutuksia . Keskeistä on kasvun ja työllisyyden nousuun saaminen. . Totta kai velkaantuminen täytyy jossain vaiheessa saada kuriin, mutta sitä ei pidä millään etupainotteisilla paniikkileikkauksilla ryhtyä heti vaalien jälkeen toimeenpanemaan, koska se vain pahentaisi tilannetta, Tuomioja katsoo. . Monet ovat tehneet, mutta kyllä tämä kokonaisuutena on pahasti kesken, Tuomioja sanoo. Erkki Tuomioja arvioi, että uusi eduskunta voi nopeastikin aloittaa uudelleen metropolihallinnon ja soteuudistuksen käsittelyn.. Tuomiojan mukaan kuntauudistuksen suhteen demarit kaipaavat ?tiettyä itsekritiikkiä?. Tuomiojan mukaan kuntauudistusta ilman sitä mahdollisuutta, että kuntia voidaan liittää valtioneuvoston päätöksellä yhteen, on vaikea viedä eteenpäin. . Varsinkin viimeksi mainittu ja myös metropolihallinto ovat jo niin pitkälle valmisteltuja, että siinä ei tarvitse kauaa aikailla ennen kuin eduskunta voisi ryhtyä niitä käsittelemään hallituksen esityksen pohjalta, Tuomioja sanoo. Kuntauudistus puolestaan vaatinee pitemmän käsittelyn. Kansantulot ja työllisyys supistuvat sen myötä automaattisesti. . Jos meillä olisi yksi prosenttiyksikkö nopeampi kasvu, haihtuu laskennallinen kestävyysvaje suurin piirtein ilmaan, Tuomioja sanoo. SDP painottaa myös rakenteellisia uudistuksia, jotka eivät ole Tuomiojan mukaan ensisijaisesti säästöjä, vaan tähtäävät toimintojen tehokkuuden lisäämiseen. leikkausten myötä osaaminen, tietotaito ja koulutus vähenevät. Leikkaukset tarkoittavat vähenevää kysyntää Kari Hulkko Anna-Liisa Blomberg Demokraatti anna-liisa.blomberg@ demari.fi ja rahankäyttöä. Jos suurituloisilta leikataan jotain, sillä ei ole samanlaista vaikutusta, koska heillä säästämisaste on paljon korkeampi, Tuomioja muistuttaa. Ylipäätään leikkaukset osuvat Tuomiojan mukaan yleensä kipeämmin pienituloisiin, koska suurituloiset eivät tarvitse ja käytä lainkaan samassa suhteessa julkisia palveluita. Kasvun tielle ja uudistukset maaliin Tuomiojan mukaan olennaiset talouslääkkeet, joita Suomi kaipaa, löytyvät SDP:n vaaliohjelmasta. Pienituloisilla ei ole mahdollisuuksia panna rahaa säästöön. kuntauudistus, metropolihallinto ja sote-uudistus. . Mitä pienempituloisiin leikkaukset kohdistuvat, sitä enemmän sillä on vaikutusta kysyntään. . Se ei tarkoita sitä, että lähtisimme siitä liikkeelle, mutta pelkästään se mahdollisuuden olemassaolo on tärkeä tuki sille, että kunnat ottavat asian vakavasti ja ovat valmiita tekemään liitoksia. Se on juuri se, mihin mikä tahansa tuleva kasvu perustuu, hän painottaa. Sosiaaliturvan leikkaukset taas tarkoittavat niin ikään kysynnän leikkaamista. Tuomiojan mukaan inhimilliseen pääomaan sijoittamista ei pidä unohtaa. . AVAUS 8.4.2015 11 ei paniikkileikkauksille
Tuomiojan mukaan nyt näyttää siltä, ettei pakotteita ole vielä mahdollista purkaa. Tuomioja huomaut- taa, että näiden kautta tavoitetaan myös ihmisiä, joilla ei ole ?valmista mielipidettä?. . Rauhaa ja rakkautta on myös vaalivideolla, jossa ulkoministeri puhuu painavaa asiaa turvallisuudesta rapsutellen samalla somaa kissaa. Kissaihmiseksi tunnustautuva Tuomioja harmittelee, ettei juuri nyt elämäntilanne salli perheenjäseneksi kissaa, joten videolla esiintyvä kissa ei ole oma. siitäkin huolimatta, mitä kriisejä maailmalla parhaillaan tapahtuu ? on ilmastonmuutos ja kestämätön kehitys. Se mahdollisuus olisi kuitenkin olemassa, jos parin seuraavan kuukauden aikana Minskin sopimusta ryhdyttäisiin panemaan toimeen selvästi nykyistä voimakkaammin. Ilmastopolitiikka vaikuttaa turvallisuuteen Tuomioja muistuttaa, että turvallisuuden suhteen olennaisempi uhka . Tuomioja luonnehtii tilanteen näyttävän nyt yhtä hyvältä tai huonolta kuin se on näyttänyt jo pitkään. Varastin koko show. Sivuosanesittäjänä toimi Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja. Jos ilmastonmuutosta ei pystytä hillitsemään ja siirtymään kestävään kehitykseen, se on myös pohjaa erilaisille jopa aseiden käyttöön johtaville konflikteille, Tuomioja sanoo. Tätä vuotta Tuomioja kuvaa ilmastopolitiikan kannalta tärkeäksi. Euroopan unioni on tässä asiassa osoittanut ihan kiitettävää johtajuutta, mutta se ei tietenkään yksinään riitä, hän jatkaa.. Vuoden lopussa on luvassa Pariisin ilmastokokous. . Minskissä sovittu rauhansuunnitelma, jolla konflikti pitäisi lopettaa, etenee Tuomiojan mukaan ?hyvin takkuisasti?. Tuomiojan mukaan konfliktin pidentyminen kasvattaa riskiä siihen, että toimijat, jotka eivät ole sen enempää Venäjän kuin Ukrainankaan hallinnassa, tekevät omia provokaatioitaan ja syyllistyvät rauhanprosessia vaarantaviin tekoihin. . Nyt puolueosastojen järjestämiin tilaisuuksiin ei juuri tule kuin se uskollinen oma väki, vaikka tilaisuudet olisivat avoimia, Tuomioja kuvailee. Vastapainona erilaiset yhteiset vaalipaneelit yhteistyössä muiden puolueiden ehdokkaiden kanssa ovat lisääntyneet. Aikanaan melkein kaikki puolueosastot järjestivät omia tilaisuuksiaan, joissa kävi enemmänkin ihmisiä. Ihmisiä kiinnostaa muun muassa Ukrainan tilanne. Äänestäjien epävarmuus on myös kasvanut. Se näkyy gallupeissa, joissa lähes puolet ei halua tai osaa ilmoittaa, mitä puoluetta äänestäisivät. Millään puolueella ei ole enää sellaista varmasti mobilisoitavaa omaa joukkoa, Tuomioja sanoo. Asiallinen kissavideo ? ?Sivuosassa Erkki Tuomioja? Vaalikentillä Tuomiojalle näkyvyyttä tuo muun muassa kampanjatapahtumiin huristeleva punainen Volkswagen Kleinbus, joka istuu hyvin rauhan miehen imagoon. Sieltä odotetaan sitä, että pystytään tekemään oikeudellisesti sitova sopimus päästövähennyksistä. Se on vielä hyvin, hyvin epävarmaa, miten siinä tulee käymään, Tuomioja sanoo. . Se vaikuttaa niin Suomessa kuin muualla maailmassa. . Yhteistyö sen kanssa sujui kuitenkin mallikkaasti. . Blogissaan kissamaisella egolla varustettu Viiru käykin läpi kokemustaan vaalivideosta. . Ei mitään arkuutta, vaan hän otti tilan heti haltuunsa, Tuomioja naurahtaa. Viiru-kissa onkin tottunut esiintyjä, jolla on oma Twitter-tili ja blogi. Minulla oli siinä päärooli. 12 8.4.2015 AVAUS Raimo Granberg Ulkoministeri Erkki Tuomiojalla on näköisensä vaalimobiili, Volkswagen Kleinbus. Bussi kiinnostaa väkeä vaalitilaisuuksissa. Äänestäjät ovat epävarmoja ?Millään puolueella ei ole enää sellaista varmasti mobilisoitavaa omaa joukkoa.? Vaalityö on Erkki Tuomiojalle tuttua kauraa . vaaliesitteitä on jaettu itsen ja muiden ehdokkaiden puolesta monissa vaaleissa nuoruudesta lähtien. Tuomiojan mukaan kampanjoinnissa sosiaalisen median merkitys kasvaa jatkuvasti, ja iso muutos vaalikentillä on kasvokkain tapahtuvan kampanjoinnin ohentuminen. . Annoin Erkin hoitaa puhumisen ja minä olin katseenvangitsijana, Viiru kertoo. Viirun blogi löytyy osoitteesta: viiruthecat.blogspot.fi. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka puhuttaa vaaleissa Ulkoministeri Erkki Tuomioja pitää tärkeänä, että vaaleissa keskustellaan myös turvallisuudesta. Tuomiojan mukaan nyt ensimmäistä kertaa vaaleissa ihmiset ovat todella kiinnostuneita ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Tämä koskee separatisteja, mutta myös Uk- rainan vapaaehtoispataljoonia, jotka muodollisesti ovat kansalliskaartin osana, mutta joiden lojaliteetti valtion johtoon on kysymysmerkki, Tuomioja kuvailee. Venäjään kohdistuvia pakotteita pohditaan uudelleen tulevana kesänä
äänestä. LIITTOKOKOUSVAALIT 23.3.-12.4. EDUSKUNTAVAALIT 19.4. www.pam2015.fi 8.4.2015 13. AVAUS MINNE MENEVÄT PALVELUT, SINNE MENEE SUOMI. PAMin jäsen, lähde liikkeelle
Käytävät TTIP-neuvottelut koskevat kaupan lisäksi myös monia muita asioita kuten palkansaajien oikeuksia.. TTIP-sopimus voi tuoda tältäkin osin parannusta: perusoikeuksia koskeva yhteistyö voidaan nostaa entistä korkeammalle tasolle. Jari Soini TTIP voi helpottaa Suomen metallii- ja konealan vientiä Yhdysvaltoihin. Suomalaisia palkansaajajärjestöjä Brysselissä edustava Pekka Ristelä toivoo, että puolueet ja ehdokkaat aktivoituvat asiassa. Suomelle erittäin tärkeää on neuvotteluissa painopisteenä oleva tavoite parantaa nimenomaan pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia päästä USA:n valtaville markkinoille. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ja Eurooppaneuvoston puheenjohtaja Donald Tusk vahvistivat maaliskuussa, että neuvottelut tulisi saattaa tänä vuonna valmiiksi. Aikataulu uhkaa venyä Neuvotteluprosessin epäillään kuitenkin venyvän. Osapuolten taloudet edustavat yli puolta maailman bruttokansantuotteesta. Kaupan esteiden purkamisen lisäksi neuvotellaan investointikumppanuudesta eli kyse on vapaakauppaa huomattavasti laajemmasta kokonaisuudesta. TTIP-neuvottelujen kahdeksas kierros käytiin helmikuussa Brysselissä. Neuvottelutahtia on tiivistetty ja parhaillaan valmistaudutaan yhdeksänteen kierrokseen Washingtonissa. 14 8.4.2015 AVAUS Pekka Ristelä: ehdokkaiden ja puolueiden puhuttava aktiivisesti Uusi eduskunta ratkaisee TTIP:n kohtalon EU ja USA käyvät tiiviitä neuvotteluja isosta askeleesta vapaakaupan edistämiseksi Atlantin valtameren yli. Vaikka suomalainen pk-yritys saisi tuotteensa tai palvelunsa hyväksyttyä EU:ssa, nykyisin se joutuu hakemaan hyväksynnän myös USA:n viranomaisilta. Suomen palkansaajajärjestöjen (SAK, STTK ja Akava) etuja Brysselissä ajavan Finunionsin johtaja Pekka Ristelä muistuttaa, että esimerkiksi laivanrakennus on Suomessa ala, jossa USA:n nykyisin soveltama sääntely on estänyt tuotteittemme vientiä Atlantin taakse. Kasvuetua saataisiin myös yhtenäistämällä metallialan ja koneenrakennuksen teknisiä ja turvallisuusstandardeja EU:n ja USA:n kesken. TTIPsopimuksen odotetaan vahvistavan työllisyyttä ja kasvua. Nyt on oltava tarkkana Tärkeintä palkansaajille on, että TTIP-sopimuksen odotetaan vahvistavan työllisyyttä ja kasvua. Ristelä lisää työntekijöiden perusoikeudet tärkeiden neuvottelukysymysten listalle. On seuraavan eduskunnan asia hyväksyä tai hylätä neuvoteltava TTIP-sopimus. EU:n ja Yhdysvaltojen kesästä 2013 saakka käymien neuvottelujen taustalla on tarve luoda uutta kasvua ja lisää työpaikkoja sekä varmistaa hyvinvointi. Neuvottelujen kohteena on transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus TTIP (Transatlantic Trade and Investment Partnership). TTIP olisi kunnianhimoinen askel ensinnäkin sen vuoksi, että EU ja USA ovat maailman kaksi suurta kauppamahtia. Myös suomalaiset TTIP-prosessia seuraavat virkamieslähteet pitävät haasteellisena tavoitetta saada aikaan neuvottelutulos jo ennen vuodenvaihdetta. Suomen ja palkansaajien kannalta TTIP-pöydässä on isoja asioita. Suuryrityksille on helpompaa selviytyä kaupan esteiden viidakossa. Suomi tukee neuvotteluja kunnianhimoisesta ja kattavasta sopimuksesta, joka purkaisi kaupan esteitä, kuten kaksinkertaisia tarkastus- ja sertifiointivaatimuksia. Eräs syy on se, että USA:ssa lähestyvät 2016 presidentinvaalit
AVAUS TTIP:stä Maailma tänään 8.4.2015 15 Joachim Kasten Kirjoittaja on Hampurissa asuva vapaa toimittaja. Kolumni Saksassa päättäjät joutuvat tasapainoilemaan ?vapaaseen autoiluun. ja puolueen liittopäiväryhmässä parikymmentä ?tietulliaktivistia. tottuneiden autoilijoiden ja tiestön ylläpitokustannusten välillä. ?Muukalaisvihaa? Saksan moottoriteillä Työntekijöiden perusoikeuksien kirjaamiseen EU:n ja USA:n väliseen sopimukseen on Ristelän mukaan periaatteellista valmiutta ja asia nousee ehkä esille tänä keväänä. Kun järjestelmän ylläpitoon tarbittava noin 200 miljoonaa otetaan päältä pois, tulevaisuuden investointeihin jää 500 miljoonaa. Tosin useimmat riippumattomat liikennealan asiantuntijat epäilevät Alexander Dobrindtin laskelmia. Esimerkiksi iso julkisen sektorin liitto Verdi vastustaa sopimusta. Esimerkiksi autoilijoiden etujärjestö ADAC arvioi tietullien tuotoiksi 262 miljoonaa, joista suurin osa kuluu maksujen perintään ja systeemin valvontaan. Myös Die Zeit -viikkolehti luonnehtii CSUministerin laskelmia enemmän tai vähemmän toiveuneksi. VAAlien jälkeen bAijeRilAisTen n n n läpi liittopäivien äänestyksessä toissa perjantaina. kuuluu: Älä häiritse autoilijan asiaa tai käy hänen lompakollaan, jos haluat saavuttaa tai säilyttää valta-asemasi. ?TTIP-sopimus ei saa rajoittaa demokraattista osallistumista eikä kuntaja alueyhteisöjen toimivaltaa.? emopuoluetta ilmoitti, että tietullit tarvitaan. Mutta koska myös Münchenissa tunnettiin mainittu ?kultainen sääntö?, vakuutettiin, etteivät tietullit koskisi saksalaisia autoilijoita. n n n kova painostus johti lopulta siihen, että tietullit mainittiin CDU:n, CSU:n ja SPD:n koalitiosopimuksessa. ole puolueen ?ydinkysymyksiä. Ay-liikkeen on oltava tarkkana myös työturvallisuuden osalta, sillä TTIP-sopimus loisi uusia tapoja vaikuttaa lainsäädäntöön. ToisinAAn PoliiTTisen PääTöksenTeon Hannu Taavitsainen Demokraatti, Bryssel Pekka Ristelä toivoo ehdokkailta ja puolueilta aktiivisuutta puhua EU:n ja USA:n vapaakaupasta. Eduskuntaan kohta valittavat joutuvat TTIPsopimuksen ratkaisijoiksi. n n n siinä, ?Älä häiettä 13 000 kilometrin mootto- ritse autoiritieverkon rakentaminen ja yl- lijan asiaa läpitäminen on kallista puuhaa. Myös liittokansleri Angela Merkel lupasi useissa vaalipuheissaan ja televisioesiintymisissään, että ?minun aikanani mitään tietulleja ei oteta käyttöön?. Jo silloin ongelmana oli kuitenkin CDU:n baijerilainen sisarpuolue CSU, joka vastoin ongelMA on kuiTenkin TTIP on tärkeä myös kunnille Saksan suurimman osavaltion Nordrhein-Westfalenin parlamentin jäsen Markus Töns (SPD) pitää TTIP-sopimusta tärkeänä myös kunnille ja alueille. Vastaus on yksinkertainen. vastusti hanketta. Nyt hyväksytyt lait voidaan vielä asettaa kyseenalaisiksi Brysselissä. Mutta rahapula estää tarpeellisetkin tietyöt. Ensiksi mieleen tuleva ratkaisu pulmaan on tietenkin se, että kaikki autoilijat saisivat maksaa viulut. Se määriteltiin maksimissaan 130 euroksi jokaiselle autonomistajalle riippumatta siitä, käyttääkö hän moottoriteitä vai ei. Mutta koska Alexander Dobrindtilla on myös poliittista silmää ja hänkin haluaa tulla uudelleen valituksi, päätettiin maksu kompensoida autonomistajille alentamalla autoveroa täsmälleen samalla summalla. Kysymys kuuluu, miten tällä systeemillä rahoitetaan kalliit tieinvestoinnit. kukkaroa koskevaa osaa. Syksyn 2013 vaalikampanjassa kaikkia autoilijoita koskeva tietulli kuitenkin nousi keskusteluagendalle. Saksassa ay-liikkeessä on paljon TTIP-kriittisiä. tai käy Saksan sijainti Euroopan kes- hänen lomkellä merkitsee tuhansien ras- pakollaan, kaiden rekkojen kauttakulkulii- jos haluat saavuttaa kennettä ja loma-aikoina miltai säilytjoonien turistien ilmestymistä tää valtaSaksan teille matkallaan loma- asemasi.? kohteeseen ja takaisin. sopii yhteen EU:n diskriminointisäädösten kanssa. Satiiri voi jatkua Euroopan tuomioistuimissa. DobRinDTin TieTulliT MeniVäT. Hallitusvaltaa kurkottaneelle SPD:lle tämä aihe osoittautui kuitenkin liian uhkarohkeaksi ja se hylättiin. Se on ulkomaisten autoilijoiden ongelma. Mutta heti kun tällainen idea on esitetty ja leviää mediassa, poliittinen eliitti havaitsee rikkoneensa ?kultaisen säännön. Tarve korjauksiin ja uusinvestointeihin on monin paikoin suuri. Liikenneministeriön laskelmien mukaan tietulleista saadaan 700 miljoonan euron tuotto. Jotta Merkel ei olisi rikkonut antamiaan vaalilupauksia, kerrottiin, että kyseessä ei ole tietulli vaan ?infrastruktuurimaksu?. Niitä ovat muun muassa julkiset terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, energia-, jäte-, vesi- ja jätevesihuolto, julkinen liikenne sekä kaupunki- ja asuntorakentaminen samoin kuin kaupunkikehittäminen. Tönsille tärkeintä on se, mitä hyötyjä TTIPsopimus tuo työntekijöille ja kansalaisille. Vastuu niiden suunnittelusta annettiin yllätys-yllätys CSU:ta edustavalle liikenneministerille Alexander Dobrindtille. Lainsäädäntöprosessin aikana julkisuuteen tulivat myös uudistuksen yksityiskohdat. Hän odottaa, että Suomen Kuntaliiton edustajat tarttuvat sääntelynäkökulmiin sekä siihen, kuinka TTIP-sopimus vaikuttaa demokratian toteutumiseen Suomessa. todellisuus ja ilmiöt näyttäytyvät ikään kuin ne olisivat satiiria. Lopputulosta ei voi selittää muulla kuin valtaopolitiikalla tai sitten sillä, että jossain kaukaisessa tulevaisuudessa maksu ulotetaan myös saksalaisiin autoilijoihin. SPD:n liikennepolitiikan vastaava totesi, ettei ?infrastruktuurimaksu. Tönsin EU:n Alueiden komitealle laatima mietintö korostaa lisäksi, että neuvottelujen piiriin eivät kuulu julkisen vallan käyttöön kuuluvat palvelut. Viimeisin esimerkki tällaisesta prosessista on ollut käynnissä jo useita vuosia. Muutamat maailman johtavat automerkit, kuten Mercedes, BMW ja Volkswagen ovat saksalaista alkuperää. Hän arvioi, että TTIP-sopimus toisi talous- ja työllisyysetuja etenkin pk-yrityksille. Tönsin mielestä kasvuvaikutusten rinnalla tulee tarkastella kuitenkin myös sopimuksen mahdollisia riskejä. TTIP-sopimus ei saa Tönsin mukaan rajoittaa demokraattista osallistumista eikä kunta- ja alueyhteisöjen toimivaltaa. Satiiri astui kuvaan. Vaikka kuorma-autoilijat ovat jo muutaman vuoden ajan maksaneet eräänlaista tietullia teiden kulumisesta, tämä infrastruktuuri rappeutuu silti. Saksa onkin Euroopan ainoa maa, jonka moottoriteillä ei ole minkäälaisia nopeusrajoituksia vastoin ilmastoon tai onnettomuustilastoihin liittyviä järkiperusteita. Kaikki tähän mennessä käyty keskustelu sääntöjen muuttamiseksi on ollut hyödytöntä. Autoalan lobbareiden 1970-luvun slogan on yhä voimissaan: ?freie Fahrt für freie Bürger?. Asettuminen vastahankaan paikallisen Autoliiton (ADAC) ja sen 18 miljoonan jäsenen kanssa vaatii kaikilta poliittisilta päättäjiltä melkoista tasapainottelua. Siksi varsinkin Saksan suurimpien puolueiden ?kultainen sääntö. Saksalaisilla on myös varsin tunnepitoinen suhde arvostettuihin menopeleihinsä. Liittokansleri Angela Merkel on ollut toistaiseksi haluton edistämään keskustelua asiasta ennen vuoden 2017 liittopäivävaaleja. Markus Tönsin tavoin Finunionsin Pekka Ristelä kiinnittää huomiota TTIP-sopimuksen kuntaulottuvuuteen. Siellä kysytään, miten Saksan moottoriteiden ?muukalaisviha
Nyt tasa-arvo hiipii poliisikuntaan, jossa naiset taistelevat rikollisuuden ohella seksismiä vastaan. Marina Faustino, 39, päätti jo teininä seurata poliisi-isänsä jalanjälkiä tämän estelyistä huolimatta. . 16 8.4.2015 AVAUS Tasa-arvon lisääntyessä asenteet muuttuvat vähitellen Argentiinassa naispoliisi ei voi pehmoilla 20 vuotta sitten naispoliisit olivat harvinaisia Argentiinassa ja heidän täytyi näyttää kovaa naamaa saadakseen miesten kunnioituksen. Äitiysloma ja imetystauot tulivat osaksi ammattikäytäntöä. Garré korosti tasa-arvon ulottamista myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Liittovaltion poliisissa naisten osuus on vajaa neljännes. Miersin mukaan toimiminen miesvaltaisen joukon esimiehenä ei ollut aluksi helppoa. . Poliisivoimat määrättiin palkkaamaan transihmisiä osana taistelua homo- ja transfobiaa vastaan. ?Jos käyttäytyi vähänkään ystävällisesti tai tuttavallisesti, pidettiin heti helppona saaliina tai luultiin, että muhinoit pomosi kanssa.? Väärät stereotypiat Perinteisen ajattelutavan mukaan hyvältä poliisilta edellytetään miehisinä pidettyjä ominaisuuksia, kuten fyysistä voimaa, johtajuutta ja rohkeutta, sanoo argentiinalainen ihmisoikeusjuristi Natalia Federman. Federmamin mielestä tällaisten usein miehisten stereotypioiden takia unohtuvat toiset, vähintään yhtä tärkeät ominaisuudet, kuten empatia, kyky keskustella ja neuvotella sekä taito motivoida alaisia. . Siihen aikaan naispoliisit leikkasivat tukkansa lyhyeksi ja yrittivät näyttää miehiltä. Naisviha on ollut syvälle juurtuneena Argentiinan poliisivoimissa, sanoo ihmisoikeusjuristi Natalia Federman. Minä päätin vaatia kunnioitusta naisena, sanoo Faustino, joka ei ole luopunut pitkistä vaaleista hiuksistaan. Nykyisin hän on esimiestehtävissä Argentiinan liittovaltion poliisissa ja opiskelee psykologiaa parantaakseen taitojaan konfliktien ratkaisijana. Häijyin naisupseeri Apulaispoliisitarkastaja Silvia Miers, 38, työskentelee nyt lentokenttäpoliisissa, jossa naisia on eniten, 38 prosenttia. Liittovaltion poliisivoimissa on naisia jo 38 prosenttia.. Ne kaikki liitetään pikemminkin naisiin, hän muistuttaa. Naispoliisit ovat nykyisin yleinen näky Argentiinassa jopa mellakoita torjumassa. Isä varoitteli, että joutuisin kärsimään, koska poliisissa ei kunnioitettu naisia, Marina Faustino kertoo. Faustino aloitti kuitenkin poliisiopinnot 20-vuotiaana . ja sai kärsiä. . Oli oltava äärimmäisen tosissaan, tiukka ja kova. . Jos käyttäytyi vähänkään ystävällisesti tai tuttavallisesti, pidettiin heti helppona saaliina tai luultiin, että muhinoit pomosi kanssa, hän selittää. Lasikatto murtui Federmanin johtama turvallisuusministeriön osasto teki vuonna 2011 kyselyn syistä, jotka estävät naisten urakehitystä alalla. Vastanneista naisista 38 prosenttia ja miehistä 55 prosenttia uskoi, että miehet sopivat naisia paremmin estämään ja hillitsemään mielenosoituksia. Naisista liki 14 prosenttia kertoi joutuneensa seksuaalisen ahdistelun kohteeksi, useimmiten Naisviha syvällä . Hän toimi 2010?2014 turvallisuusministeriön ensimmäisenä ihmisoikeusjohtajana ja loi alalle tasa-arvostrategian, joka on YK:n mukaan maailman huippua. Keskusta-vasemmistoa edustava presidentti Cristina Fernández käynnisti muutoksen nimittämällä turvallisuusministeriksi naisen. Nilda Garré hoiti virkaa 2010?2013 ja kielsi rajoittamasta naisten pääsyä poliisivoimiin ja alan oppilaitoksiin. Minut muistetaan kaikkein häijyimpänä naisupseerina, sanoo Miers, jolla on nyt 80 alaista. . Vaihtoehtoja ei ollut
Vain 8 prosenttia oli raportoinut asiasta. Sittemmin on perustettu poliisin tasa-arvokeskuksia, joihin voi valittaa ahdistelusta, väkivallasta ja syrjinnästä työpaikalla. Ne auttavat myös sovittelemaan työn ja kodin vaatimuksia, joiden ristipaineissa moni naispoliisi kamppailee. . Lasikattoa ei enää ole?, Miers sanoo, mutta myöntää, että edetäkseen urallaan nainen joutuu opiskelemaan ja paiskimaan töitä miestä enemmän. Fabiana Frayssinet IPS, Buenos Aires 8.4.2015 #hyväätyötäSuomi IPS / Fabiana Frayssinet Jokaisella on oikeus hyvään elämään ja työhön. Äänestä hyvän työelämän puolesta. Ennakkoäänestys 8.?14.4.2015 Eduskuntavaalit 19.4.2015 www.sak.fi/hyväätyötäSuomi ja ammattiliitot 17. AVAUS ?Edetäkseen poliisiuralla nainen voi joutui opiskelemaan ja paiskimaan töitä tuplasti mieheen verrattuna.? miespuolisten esimiesten taholta
Tästä sijoitusmassasta saadaan tuloja. Valtio lusikoi tähänkin kakkukerrokseen osan omasta tai- kinastaan . valtio siirtää varoja suoraan budjetistaan myös työttömyysvakuutusrahastoon. Myös Kelan toiminta rahoitetaan vakuutettujen ja työnantajien sairausvakuutusmaksuilla ja julkisen sektorin osuuksilla. Valtion osuus Kelan rahoituksesta vuonna 2014 oli 69 prosenttia, vakuutusmaksuista saatiin 26 prosenttia ja kunnilta viisi prosenttia. Leipurit Julkisen talouden kakkua leipoo koko Suomi, sillä ilman maksamiamme veroja ja maksuja taikina jäisi varsin ohueksi. Myyntituloiksi merkitään esimerkiksi kuntien liikelaitosten perimät korvaukset. Kuntien liiketoimintaa voi olla esimerkiksi jätehuolto. Kakun kerroksia ovat valtiontalous, kuntatalous ja työeläke- ja sosiaaliturvarahastot. Myös kunnat käyttävät lainarahaa. Työeläke- ja sosiaaliturvarahastot Työeläkerahastoihin kerättävän työeläketurvan taikinaa kasvattavat pääasiassa työnantajat ja työntekijät eläkemaksuina. 18 8.4.2015 ARKI ??Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan julkisesta taloudesta? Talouskakkua tarjolla! Julkinen talous on kuin kerroskakku. Eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen budjetista ja voi tehdä siihen muutoksia. Valtio myös päättää, mitä tiettyjä tehtäviä kuntien hoidettavaksi kuuluu, joten eduskunta päättää myös paljon siitä, mistä kuntien menot muodostuvat. Kunnissa kaupungin- ja kunnanvaltuutetut päättävät kaikesta siitä kuntien rahankäytöstä, joka ei perustu valtakunnallisiin päätöksiin.. Maksutulot puolestaan ovat asiakasmaksuja tai muita maksuja tavaroista ja palveluista. Valtio osallistuu kuntien tehtävien rahoittamiseen valtionosuuksin eli valtio lusikoi omasta kakkutaikinastaan kunnille. sijoitetaan esimerkiksi arvopapereihin ja kiinteistöihin. Valtion talousarviossa määrätään valtion varojen käyttämisestä. Maksamme esimerkiksi tuotteiden ja palvelujen hinnoissa arvonlisäveroa, energiankulutuksesta energiaveroa ja valmisteveroja tupakasta ja makeisista. Valtio kauhoo aineksia myös omaisuudestaan . Kiinteistöverotulot kuuluvat kokonaan kunnalle. Myyntituloja kunnat saavat tavaroiden ja palvelujen myynnistä. Valtion talous on ollut vuodesta 2009 lähtien alijäämäinen, joten kakkua on leivottu osin lainatuilla aineksilla. Kuntatalous Kuntatalouden kakkutaikinaan puolet saadaan verotuloista, noin viidennes erilaisista maksuista ja myyntituloista ja vajaa viidennes valtionosuuksista. Kuntien verotulot saadaan kunnallisverosta, yhteisöveron osuudesta sekä kiinteistöverosta. esimerkiksi valtion omistamien pörssiyhtiöiden maksamat osingot leivotaan mukaan valtion kakkuun. Valtio voi myös joutua koputtamaan rahoitusmarkkinoiden ovea ja pyytämään lainaksi sitä kaapista juuri nyt uupuvaa sokerikupposta. Osa työeläkemaksuista rahastoidaan tulevaisuuden varalle . Politiikassa usein kiistellään siitä, missä suhteessa mitäkin kakun leipomiseen tarvittavaa ainesosaa käytetään ja millä tavalla valmista kakkua jaetaan. Tässä jutussa ei oteta kantaa reseptiikkaan tai kakun jakoon vaan tarkastellaan sitä, mistä aineksista kakku tyypillisesti koostuu ja mihin kakun siivut yleensä jaetaan. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti anna-liisa.blomberg@ demari.fi Kerroskakun ainekset (eli tulot) Valtiontalous Valtion kakkukerroksen aineksia saadaan muun muassa ihmisten ansiotulojen ja pääomatulojen verotuksesta sekä yritysten voittojen verotuksesta. Valtion kakkutaikinaa kohottavat myös kulutuksesta kerättävät verotulot. Ministeriöt tekevät ehdotuksensa valtio- varainministeriölle ja valtiovarainministeriön ehdotus käsitellään hallituksen budjettiriihessä. Kaikki leipurit eivät kuitenkaan mahdu keittiöön, joten kunta- ja valtiotasolla valitaan kansan parhaaksi katsomat leipurit päättämään kakun kasvattamisesta ja sen jaosta. Valtion menoista päättää eduskunta, joka käytännössä hyväksyy jokaisen valtion käyttämän euron. Kuntaliiton mukaan tuloveroista kunnallisveron osuus on noin 60 prosenttia ja yhteisöveroista kunnille ohjautuu noin 30 prosenttia
Tulonsiirtoja ovat esimerkiksi erilaiset tuet. Kunnat haukkaavat palansa valtion kakusta, kun ne saavat valtionosuuksia palvelujensa hoitamiseen. Palvelujen tuot Laaduntarkkailijat Kakun leivonnan ja sen jaon laillisuutta tarkastellaan esi merkiksi Valtiontalouden tar kastusvirastossa. Samoin lusikalli sensa vievät työeläkerahastot. Valtiontaloudesta lusikoi daan muun muassa poliisitoi meen, maanpuolustukseen, ministeriöiden toimintame noihin, maahanmuuttoon liit tyviin menoihin, elinkeino politiikkaan, työllisyyspoli tiikkaan, infrarakentamiseen ja valtion velkojen korkojen maksuun. Kuntatalous Kunnat ja kuntayhtymät käyttä vät kuntaliiton mukaan noin 42 miljardia euroa vuodessa pal velujen järjestämiseen ja kun talaisten hyvinvoinnin edistä miseen. Julkisen talouden suuret menoerät, kuten terveyden huolto, sosiaalipalvelut ja pe rusopetus, ovat valtaosin kun tien vastuulla. (eli menot) Valtiontalous Valtion tasolla suuria kakun syöjiä ovat erilaiset tulonsiir rot kotitalouksille, yrityksille ja muille tahoille. Se on edus kunnan yhteydessä toimiva ylin ulkoinen tarkastaja, joka tarkastaa valtion taloudenhoi toa sekä valvoo finanssipoli tiikkaa ja vaali ja puoluera hoitusta. Viraston riippumaton tar kastustyö varmistaa, että val tion varoja käytetään eduskun nan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi ja että finanssipolitiikkaa hoidetaan kestävällä tavalla. Lähteet: Suomi.fi, Tilastokeskus, Kuntaliiton tietopankki, Eläketurvakeskus, Kela, Valtiontalouden tarkastusvirasto, Valtiovarainministeriön aineistot ja taustahaastattelu. tamiseen tarvitaan tekeviä kä siä. Työeläkettä sai vuoden 2013 lopussa yhteensä 1 409 000 henkilöä. Kelan etuusrahastojen ko konaiskulut olivat 14,5 miljar dia euroa vuonna 2014. Etuus kulujen osuus kokonaisku luista oli 97 prosenttia. Kelan etuusrahastot ovat kansanelä kerahasto, sairausvakuutusra hasto ja sosiaaliturvan yleis rahasto. Sosiaaliturvan yleisrahas tosta maksetaan muun muassa työttömyysturvan perusturva, lapsilisät ja opintoetuudet.. 8.4.2015 19 Faktat haltuun ARKI Kuka kakkua syö. Julkisella sektorilla työs kentelevistä valtaosa on kun tien ja kuntayhtymien palkka listoilla. Kunnat myös investoivat muun muassa rakentamalla ja kunnostamalla terveyskeskuk sia, kouluja ja muita palvelu jen kannalta olennaisia raken nuksia. Työeläke- ja sosiaaliturvarahastot Työeläkelaitoksien saamista tuloista kolme neljäsosaa an netaan ulos samana vuonna työeläkkeinä. Yksi neljäsosaa rahastoidaan
Kaivon sisälle pääs seet roskat ja pohjalle mah dollisesti kertynyt liete tulee poistaa. Tarkkaile veden makua ja hajua Jos veden haju, maku tai väri on muuttunut oleellisesti tai jos epäilee veden aiheuttavan ter veysoireita, tulisi veden laatu aina tutkituttaa. Jos kaivo on ollut koko talven käyttämättä, on vesi hyvä vaih taa ainakin kerran ennen käyt töönottoa. Eritystä huomiota kannattaa kiinnittää kaivon rakenteisiin, tiiviyteen sekä putkien ja liitosten kun toon. Kattavaa tietoa kaivoista löytyy myös Suomen ympäristökeskuksen infopaketista: www.ymparisto. fi/kaivot. Hanna Sarkki Valonia Useimmissa tapauksissa kaivoveden laadun pilaa kaivoon päässyt pintavesi.. Toi nen syy voi olla kaivon kannen huono kunto tai kaivon huono tiivistys. Jos veden riittävyys on hyvä ja huono veden laatu johtuu vain pintavesien pääsystä kai voon, kannattaa huonokuntoi nenkin rengaskaivo kunnostaa. Kannattaa muistaa, että talous vesikaivo kaipaa huoltoa kaik kina vuodenaikoina. Lähellä olevat lumikasat kan nattaa siirtää sulamaan sellai Ekovinkki seen paikkaan, josta sulamisve det eivät pääse valumaan suo raan kaivon suuntaan. Vesi saattaa näyttää kirkkaalta ja käyttökelpoiselta, mutta siinä voi silti olla haital lisessa määrin aineita, joita ei paljaalla silmällä näe tai joita ei huomaa veden maussa. Kaivoveden laatu tulisi tut kituttaa kolmen vuoden vä lein, koska kaikkia veden laa dussa tapahtuvia muutoksia ei huomaa vettä käytettäessä. Talvi oli paikoin hyvin runsaslumi nen ja kaivoja ympäröivät pit kään nyt paksut lumikerrokset. Jos rakenteet ovat huonossa kunnossa, kevään sulamisvedet saattavat päästä suoraan kai voon ja heikentää veden laatua. Yleisimmin pintavedet pää sevät kaivoon huonokuntoisten kaivonrenkaiden kautta. Havaitut puutteet kannat taa korjata välittömästi. Kevään edistyessä kaivon ympäriltä ja kannelta poiste taan tuulen lennättämät oksat, risut ja mätänevät lehdet. Ve sinäytteen voi itsekin ottaa tai antaa tehtäväksi asiantuntijalle. Kummassakin tapauksessa la boratoriosta saatavat puhtaat, desinfioidut näytteenottovä lineet ja näytteenottopullot ovat olennainen osa laadukasta näytteenottoa. Näytteenottoon liittyvistä asioista saa lisätietoa paikka kunnan ympäristö tai elintar vikeviranomaisilta. Tuu letusputki on hyvä puhdistaa ja säätää ilmaaukko sopivaksi ke Kaivoveden laatu tulisi tutkituttaa kolmen vuoden välein, koska kaikkia veden laadussa tapahtuvia muutoksia ei huomaa vettä käytettäessä. Getty Images sän ajaksi. Kevät auringon sulattaessa lunta, voi kaivon lähelle muodostua lam mikoita ja ojia, joiden vesi on hyvä ohjata kaivon ohi. 20 8.4.2015 ARKI Talousvesikaivo kannattaa huoltaa keväällä Keväällä lumien sulaessa on aika kiinnittää huomiota ta lousvesikaivon kuntoon
Asiat olivat monimutkaisia, keskustelu vilisi ennakkoluuloja ja alan maine täynnä kolhuja. Heikki tuotti muun muassa Pertti Metsäkedon yhtyeen juhlalevyn. Hän oli syntynyt Kuusankoskella 15.9.1944. Heikki Malin oli läpeensä Kymenlaakson poikia. Heikki imi kotiseudultaan ja kotoaan vankat sosialidemokraattiset arvot: olihan isä Kymijoen varren suuren paperitehtaan luottamusmies. Hän oli myös mukana Suomalaisen jatsin vuosikymmenet -levykokoelman teossa ja osallistui klassisen musiikin levyjen tuottamiseen. Heikki Malin. Heikki Malin teki suuren viestintäurakan vuonna 1998, kun hän viestintäjohtajana osallistui Eläke-Sammon ja Eläke-Varman fuusion järjestelyihin, joiden seurauksena syntyi Suomen suurin eläkeyhtiö Varma-Sampo. Harva ihminen pystyi muutamassa tunnissa luomaan ystävällisen ja avoimen keskusteluyhteyden uuteen tuttavuuteen. Heikki näki ja kuuli uransa aikana erilaisia suomalaisen yhteiskunnan asioita. Heikki Malinin sydäntä lähellä oli erityisesti se, että kysymys oli palkansaajien ansaitusta eläketurvasta. Työeläkealaa ja sen viestintää leimasivat jatkuvat lainsäädäntömuutokset sekä laajat yhteydet eri puolille yhteiskuntaa. Jo vuonna 1967 hän aloitti yli 40 vuotta kestäneen uransa vakuutusalalla, kun hän siirtyi Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton yhteydessä toimineen Vakuutusyhtiöiden tiedotuskeskuksen lehdistösihteeriksi. Vakuutusalan lehdistö- ja sidosryhmäsuhteiden hoitaminen oli kaikkea muuta kuin helppoa. ARKI Syntymäpäivät Kuollut Eläkealan vaikuttaja puolusti palkan saajien eläkerahoja Pitkään eläke- ja vakuutusalalla vaikuttanut Heikki Malin nukkui 70-vuotiaana pois 3.3.2015 kotonaan Helsingissä. Paitsi oma kirjoittaminen, johon välillä tuli suoranainen pakko, kirjallisuus eri muodoissaan kuului tärkeisiin harrastuksiin, musiikki samoin. Tärkeää oli kuitenkin aktiivisesti jakaa oikeaa tietoa ja hankkia tarpeellista palautetta. Vuona 1980 Heikki siirtyi Eläke-Varman tiedotuspäälliköksi, ja hänen työnsä keskittyi yhä selkeämmin työeläketurvan kysymyksiin. Vaikka hänen tiedettiin sairastelleen, Heikin poislähtö tuli monelle ystävälle järkyttävänä uutisena. Lähipiiri on pitänyt Heikin muistotilaisuuden, ja hänen viimeinen leposijansa on Hietaniemen hautausmaan Kuusilehdossa. Heikki Malinia jää läheisten lisäksi kaipaamaan poikkeuksellisen suuri ystävien joukko. Päällimmäisenä on muisto valoisasta persoonasta, joka suhtautui ihmisiin ja elämään vakavasti, mutta oli aina valmis hymyyn, kepposiiin ja hauskanpitoon. Markku Hyvärinen Kimmo Norrmén Kirjoittajat ovat Heikki Malinin ystäviä ja entisiä työtovereita 8.4.2015 21. Heikin paremmin tuntevat tiesivät, että hän oli tunneihminen, ja tämä tunteellisuus tuli esille muun muassa vahvana suhteena synnyinseutuun. Ylioppilaskirjoitusten ja armeijan jälkeen Heikki Malin muutti Helsinkiin, jossa hän toimi aluksi Suomen tietotoimiston toimittajana. Yhtiön nimi oli vaihtunut Varmaksi, kun Heikki jäi vanhuuseläkkeelle yhteysjohtajan tehtävästä vuonna 2007. Heikki oli loistava verkostoituja ja taustavaikuttaja. Itsestään selvää oli myös se, että Sirpa-vaimo löytyi kotikylästä ja Malinien kesämökki Jaalasta. Tarkka sosiaalinen omatunto näkyi myös toiminnassa esimerkiksi Terhokodin hyväksi. Heikki oli erittäin monipuolisesti kiinnostunut kulttuurista. Hänelle oli kuitenkin itsestään selvää, mitkä asiat ovat luottamuksellisia. Kaikki Heikin tuntevat tietävät myös, miten läheisiä hänen vaimonsa, lapsensa ja lastenlapset olivat hänelle
Tervetuloa! KANTA-HÄME . Hirvensalon-Kakskerran Sosialidemokraatit ryn kevätkokous to 9.4. klo 17.30 Merikarinan kirjastotiloissa. Aiheena sääntömääräiset asiat toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2014. Esillä myös kirkolliskokousvaalit. Tule kuulemaan ja kysymään! . Pohjanmaan työväen kristillisen jaoston kevättapahtuma ke 8.4. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Vodkamuseo, Nevaristeily, Pietarhovi) . Työväenliikkeen kirjastossa to 9.4. klo 17?18 muusikko Reino Bäckstöm kertoo Työväenlaulujen taustaa. Yleisö saa yhteislaulaa hänen johdollaan! Klo 18.30?20 Mikä uhkaa Suomea? -paneeli. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. mitä nyt kuuluu eläkeikäisten sosiaali- ja terveyspalveluille. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Paneelin vetäjänä on poliittisen historian emeritusprofessori Seppo Hentilä. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaalitapahtumailmoituksia, ne ovat maksullisia. HELSINKI . julkaistun ristikon 10 euron palkinnon voitti Rauni Sankala Oulusta. klo 13 Demokraatin kokoustiloissa, Pitkäkatu 50. Turengin Eläkkeensaajat. Ilmajoen työväenyhdistys! Johtokunta kokoontuu ti 21.4. Kaikille avoimessa tilaisuudessa keskustelemassa kansanedustajaehdokkaita. VARSINAIS-SUOMI . Tervetuloa! . Uudenmaan Liiton maakuntavaltuuston jäsen ja sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja, Vantaan kaupunginvaltuutettu ja Vantaan sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja, sairaanhoitaja Sirkka-Liisa Kähärä kertoo mm. Espoon Wanhojen Tovereiden tapaaminen on pe 10.4. linja-auto as. Ota kaikki myytävät työt mukaan. Vammais- ja kansanterveysjärjestöt! Vertaistukihenkilökurssi 16.18.4. Tervetuloa! . klo 17.30 toiminta- ja tiliasioineen. . Pietari (mm. Novgorod (mm. Vaasanseudun Wanhat Toverit kokoontuu 14.4. Venäjä-seura! Mielenkiintoinen opastettu matka Viipuri (argeologia) . Käsityökerho ke 15.4. Etelä-Kymenlaakson Wanhat Toverit. Kiljavantie 1 Rajamäki. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja muut esille tulevat asiat. Kahvitarjoilu. Kansanedustaja, kehitys- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero alustaa poliittisesta tilanteesta su 26.4. Tervetuloa! Johtokunta Avaa toinenkin silmä.. Onnea! aseuran viestintäjohtaja Terhi Huovari. Agricolan päivää vietetään torstaina. Tutkimus tehtiin IRO Re searchin kuluttajapaneelin kautta maaliskuussa, ja siihen vastasi tuhat ihmistä. STT Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Tervetuloa! ?Hengelliset Turun seurakunnat Turun tuomiokirkkoseurakunta Kastetut: Hugo Oskari Herrala, Neela Cecilia Lauttia. Kuolleet: Rauha Ingrid Koulu 89 v, Helmi Kaarina Voutilainen 85 v, Rainer Kari Ilmari Akkola 69 v. Kuolleet: Anja Tellervo Grönlund 80 v, Esko Olavi Myöhänen 75 v. Turun Katariinanseurakunta Kastetut: Ellen Aleksandra Järvi nen, Evan Jeremy Valdemar Kal lioranta, Eevi Alexandra Kontio, Jonatan Gabriel Paukkunen. Kuolleet: Reino Puolokainen 92 v. Piikkiön seurakunta Kastetut: Niilo Onni Benjam Pirttilä. Turun Henrikinseurakunta Kastetut: Angela Siri Ingrid Falck, Aarno Olavi Harjunpää, Lotta Ilona Hentunen, Tinja Saara MaTurun Mikaelinseurakunta tilda Koivisto, Verneri Aleksanteri Kastetut: Oosa Lotta Peltonen. Lammasniemi, Gabriel Milo MaAvioliittoon kuulutetut: Mika tias, Oiva, Väinö Johannes Suomi. Petteri Gottschalk ja Iina Loviisa Nurminen. Paattisten seurakunta Kuolleet: Eero Verner Järvinen 92 Ei kirkollisia ilmoituksia v, Raili Oma Hillevi Koponen 92 v. Kaarinan seurakunta Turun Martinseurakunta Kastetut: Sisu Eino Elmeri AiloKastetut: Alisa Katriina Järviö, ranta, Elias Juhani Hörkkö, Emil Aada Maria Santasaari, Julius Juhani Hörkkö, Laura Aurora Anthony William Tarr. Toivanen. Åbo svenska församling Döpta:Levi Johannes Ahola, Filippa Leona Fernhout, Axel Vilhelm Maarian seurakunta Jung. Kastetut: Akseli Matti Hiito, Aava Döda. Lahden Seudun Wanhat toverit tapaavat Wanhassa herrassa ma 13.4 klo 11.30. Seinäjoen ja naapurikuntien Wanhat Toverit kutsuu keskustelutilaisuuteen to 9.4. Tilaisuudessa voi liittyä yhdistyksemme jäseneksi. Karakallion Eläkkeensaajien Keskiviikkokerhossa on tarjolla ajankohtaista ja mielenkiintoista tietoa eläkeläisille ke 8.4. Tilaisuudessa on maksuton pullakahvitarjoilu. Kahvitarjoilu. klo 11. E-P:n opistolla. Lisätiedot puh 0400-662471/Toive tai toive.tynjala@ pp.inet.fi tai www.epopisto/kurssit. . Harva tietää, että jopa 60 prosenttia Mikael Agricolan sanoista ja ilmaisuista on edel leen käytössä, kertoo Pipli Ristikon 13/2015 ratkaisu Torstaina 2.4. Ohjelmaryhmä klo 11.30. Keskustelua käynnistää Tuomas Rönkkö ja lakiasiaa. UUSIMAA . Valtuustoryhmän puheenjohtaja Päivi Pietarin katsaus kunnallispolitiikkaan sekä eduskuntavaalien tilanne. Syntymäpäiväkerho srk-keskuksessa 13.4. klo 13. Vandi Elisabet Nordgren Adele Koski, Ronja Alexandra 91 år. Elisabeth Lehtisalo, Oliver Urho Antero Myllyaho, Ilona Maria Bintou Paajanen. Kokoukset RAJAMÄEN TYÖVÄENYHDISTYS ry sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 23.4.2015 klo 18.30. klo 16 Tiutisen työväentalolla Sarjakuvat Laulaen kohti vappua -tilaisuudessa. Yhteislaulun juontaa Pirjo Romppanen. klo 17 Työväentalossa! Tulossa kevätparlamentti ti 21.4. Karakallion Eläkkeensaajat ry www.karakallio.elakkeensaajat.fi. . Ilm. ja lisätiedot 06-4234 961/Helena. PÄIJÄT-HÄME . Mm. Alustajana kansanedustajaehdokas. 22 8.4.2015 ARKI Joka kolmas ei osaa nimetä suomen kirjakielen isää Joka kolmas suomalainen ei osaa nimetä Mikael Agricolaa suomen kirjakielen isäksi, ilme nee Pipliaseuran teettämästä tutkimuksesta. klo 13.30? 15.30 Kauklahdessa, Puikkarin kerhotalossa, Hansatie 4. Vastaajista noin kolmannes kertoi lisäksi, että tuntee Agricolan melko huo nosti tai sitäkin heikommin. Kyselyn vastaajat tunsivat Agricolaa paremmin kansallis runoilija Johan Ludvig Runebergin. Mikael Agricola käänsi Uuden testamentin suomeksi ja loi siten perustan suomen kirjakielelle. . Vieraaksi saapuu kaupunginvaltuutettu, Vaasan keskussairaalan, Tehyn luottamusmies Kim Berg. Sisun kerholla, Keskuskatu 17 B, Seinäjoki. Klo 17.30 Veljellistä keskustelua kansanedustajaehdokkaiden kanssa, klo 18.30 jaoston kokous, toimikunta klo 17. Keski-Pohjanmaan Wanhat Toverit. Tapaaminen ke 22.4. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. Tervetuloa! POHJANMAA . klo 13?15 Palvelutalo Hopeakotkassa, Kotkapolku 2. klo 13 Kansan kahvilassa, Rantakatu 13, Kokkola. Esillä ajankohtaiset asiat. klo 18 Seinäjoen Työväenyhdistyksen kerholle, Keskuskatu 17 A. Iko- B.Virtanen - Urja nimuseo, Sofian katedral) 8.?11.6. Kouvolan Työväenyhdistyksen jäsenkokous 23.4. Tuolijumppa joka perjantai liikuntahallilla klo 10. KYMI . klo 18 Oikokatu 4.ssä, Puistoportissa. käydyt eduskuntavaalit. . Tervetuloa! . Tervetuloa kuulemaan ja kysymään tulevaisuuden näkymistä. Hallitus kokoontuu klo 16.30
08.00 Uutiset ja sää. 20.05 Sää. 21.50 Merisää. 21.55 Suomi tänään. Samuli Paulaharju: Sompio, osa 2. 03.53 Yöradio. 07.50 Merisää. 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Euroradion konsertti-ilta 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Kolmannen maailman puheenvuoroja. 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi. Tenttijöinä Kirsi Heikel ja Seija Rautio. 21.50 Poliitikon aviomies (12) 3/3. 22.50 Yle Uutiset 22.55 Ulkolinja: Euroopan nuoret ja Isisin lumo Miksi tavalliset eurooppalaiset nuoret liittyvät radikaaleihin islamisteihin. 19.05 Luonto-Suomen soidintanssit. 20.00 Uutiset. Miten saavuttaa täydellinen elämä? 13.45 Luonnonkauneutta ja veteraaniautoja Vanhojen kuorma-autojen intomieliset harrastajat tapaavat mielellään toisiaan. 14.15 Onnenetsijät 2/8. 19.03 Urheiluradio. Imperiumin aikakausi. Kuvassa Véronique Chambon (Sandrine Kiberlain). TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 Rekiseppä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 10.50 Lenan matkassa 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Keski-Suomi 11.40 Uutiset Itä-Suomi 11.47 Uutiset Pohjanmaa 11.54 Uutiset PohjoisSuomi 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 8.4. 06.53 Rytmireissu 06.58 Mitä ihmettä. 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: kuvanhallinnan esimies Martti Lyyra 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 12.45 Merisää. 18.50 Merisää. 11.00 Uutiset. 11.03 Maakuntaradio. 09.10 Sää. 04.02 Kantritohtori Teppo Nättilä. 04.55?05.00 Yöradio. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00?18.00 Uutiset tasatunnein 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25 Puheen Aamu 07.30 Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.03 Puheen Aamu 08.30 Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.02 Puheen Aamu 09.30 Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.03 Puheen Päivä 11.03 Puheen Päivä 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.02 Katariina Souri 14.03 Puheen Iltapäivä 15.01 Puheen Iltapäivä 16.03 Puheen Iltapäivä 17.06 Puheen Iltapäivä 18.00?22.00 Uutiset tasatunnein 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 21.30 Puheen Ilta 22.05 Katariina Souri 23.03 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio 00.00?06.00 Arkisto. 17.20 Suomi tänään. 21.35 Novosti Yle. Saarna Rune Lindblom, liturgia Jessica Bergström-Solborg. Kanttori Susanne Westerlund, urkuri Ann-Christine Källström-Nordqvist. 16.25 Hevostila Mistral (7) Kilpailut. 16.47 Nina Patalo (7) Supertähti. 16.55 Spotlight: Maailman isoin diili Kova kiista EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimuksesta. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. 07.04 Max ja Meeri 07.12 SanaArkku: Kalle Kärpäsen ystävä 07.21 Pikku hirviötyttö 07.27 Laululeikit: Ujo metsähiiri 07.30 Samsam Haaste 07.39 Taavi-tiikerin naapurissa 07.55 Touhukkaat: Pinomestarin pulma 08.17 Babar ja Badun seikkailut 08.39 Hupsis 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 10.30 Tuhkimotarinoita 11.20 Rannalla tuoksuu savukala 11.50 Teiniäidit 12.01 Yle Oddasat 12.05 Oddasat 12.20 Sydämen asialla (7) Sotajalalla. 13.10 15.00 15.05 15.10 15.15 15.50 16.50 16.55 17.00 17.06 17.10 Vain kaksi tuntia Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Ruotsin kuningasperheen vuosi 2014 Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Isä Brown ja hänen laumansa (12) Jerusalemin tyttäret. 18.00 18.22 18.30 19.00 Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Puoli seitsemän Prisma: Vuosisadan komeetta Tiedemiehet seurasivat jännittyneinä komeetta ISONin matkaa kohti aurinkoa vuoden 2013 lopulla. 18.55 Luonto-Suomen soidintanssit. 06.30 Maakuntaradio. 07.10 Urheiluradio. 21.03 Päivä tunnissa. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.10?06.00 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. On Ignasin syntymäpäivä, ja sen muistoksi Toni yrittää koota vanhan jengin kokoon. 18.42 Sairaan kaunis elämä (12) Cristinan tilassa tapahtuu käänne huonompaan. 19.30 Tanskalaisarkkitehtien koteja Eva Harlou tapaa arkkitehti Mette Langen, joka on suunnitellut mm. 08.10 Urheiluradio. 10.03 Ajantasa. Toivo Urpola pelastaa kadonneen lapsen, sisarensa ja murtuman saaneen vanhuksen. 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Slummikokelaat 1/3. Mumbai. 22.50 Au pairit Los Angelesissa 6/9 OMG, se vei mun sydämen! 23.20 Silminnäkijä: Tuhat työhakemusta 23.50 Hung (16) 3/10. 12.55 Suomi tänään. 13.00 Uutiset. 21.40 Urheiluradio. 10.55 Pikkujuttu. 20.03 Urheiluradio. Eräänä päivänä hän tapaa poikansa opettajan, neiti Chambonin, joka poikkeaa hänen tuntemistaan naisista. Onnellisuuden etsinnästä on tullut myös bisnestä. 14.45 Ajankohtainen kakkonen 15.35 Moone Boy (7) 5/6. Toimittaja Dan Granqvist. 20.45 Oddasat 21.00 Perilliset (12) 2/7. 09.05 Urheiluradio. Emil joutuu kokemaan vankilan kovat olot. 09.45 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale 10.40 Emmerdale 11.10?12.05 Lääkärit 13.35 Kiinan kesytön luonto Mongolian arot. 14.35 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat Ankkaa ja salaattia. 15.05 Mitä tänään syötäisiin? 15.10 Ensisilmäyksellä (7) Kiperiä valintoja. 15.35 Salatut elämät (12) 16.05 Suomen kaunein piha Rinnetonttien kauniit pihat. Yle Teema klo 22.00 Kino: Neiti Chambon Jean elää tavallista, sopusointuista elämää. ARKI TV- ja radio-ohjelmat Keskiviikko 8.5.2015 MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin. 00.05 Yöradio-toiveiden yö. Mitä on nukkumisen nautinto? 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Eduskuntavaalit 2015: Alexander Stubb Kok Puheenjohtajatentissä Kokoomuksen pj. 00.00 Uutiset ja sää. Urpolan status alenee, Möttö paljastuu salavarakkaaksi. 07.53 Maakuntaradio. 15.05 Maakuntaradio. Ruusuntuoksua. 00.35 Uutisikkuna 12.17 Teiniäidit 3/8. 23.30 Kulttielokuva: The Rocky Horror Picture Show 01.20?01.45 Lyödään ällikällä Amerikan kovimmat vankilat 03.05?03.30 Suomen vartijat 04.00?05.59 Sky News SUB 10.00. 07.00 Uutiset ja sää. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Uutiset. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Aristoteleen kantapää 17.45 Tekijä: kuvataiteilija Timo Vaittinen 18.00 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää. 1/8. 03.00 Uutiset. 17.00 Uutiset ja sää. 22.00 Uutiset ja sää. Norjalainen tosi-tv-sarja. 23.00?01.35 SVT:n ohjelmaa 8.4.2015 23 FOX 06.00 Sky News 06.32?09.34 FOX Kids 09.55 Kalle Yle 10.25 Sara Chafak suolasta sahramiin 10.55 How I Met Your Mother 11.20 Miehen paikka 11.50?13.30 Cosmos: kaikki elämästä 14.30?15.30 Lentoturmatutkinta 16.30?17.00 Lyödään ällikällä 17.30 Lapin poliisit 18.00 How I Met Your Mother 18.30 Family Guy 19.00?20.00 Huutokaupan metsästäjät 20.30 Lapin poliisit 21.00 Criminal Minds 21.55 Elokuva: Dude, Where?s My Car. David Dimbleby etsii britti-imperiumin suuruudenajan jälkiä Britanniasta, Amerikasta ja Intiasta. Englantiin laivattiin tuolloin myös erikoisia taideaarteita siirtomaista. 17.55 Sairaan kaunis elämä (12) Jordi tekee kaikkensa jättääkseen sairaalaelämän taakseen. kelluvia koulurakennuksia Intiaan. Lange on käyttänyt samoja ratkaisuja Tanskan-kotinsa suunnittelussa. 20.00 Välimeri lautasella 3/4. Kreeta. 21.00 Ruokamatka Intiassa 4/6. Booth ja CIA-agentti Danny Beck tutkivat yhdessä erään CIA:n ilmiantajan murhaa. 08.12 Maakuntaradio. 12.00 Uutiset ja sää. 23.03 Yöradio-toiveiden yö. Suorana syyskuun avauskierroksesta aina huimiin mestaruusjuhliin asti. Poliisit-kotihälytys (7) Vantaa. Myllyrinne company (12) 1/9. Brennan tahtoisi tehdä enemmän kenttähommia Boothin kanssa eikä ymmärrä vakuutusyhtiön kielteistä kantaa. 01.10?02.10 Kallista kipua (12) Romanttisia aikeita. NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo 07.25 Disney esittää: Vaihdokit (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Onnea matkaan, Charlie! 08.30 Merieläinten pelastajat 09.00 Vaaleanpunainen pantteri 09.10 Vaaleanpunainen pantteri 09.20 Hotellit haltuun 10.20?10.50 Sarahin sisustusvinkit 13.50 Deittikamera Vauhdikasta menoa. 14.15 Koiralle koti Hauvat hädässä. 15.20 16.20 17.50 17.55 18.55 18.58 19.00 20.00 Leijonan luola 5/10. Sokkokokki SM-liiga Play-offs Extra Kaisa ja luksuskodit 2/10 HS-uutiset HS-sää MasterChef VIP 9/10. Aatami etsii Eevaa 1/8. Tanja on määrätietoinen nuori nainen, jolla on tiukat kriteerit miesten suhteen. 20.57 Keno 21.00 Greyn anatomia (12) Loppuun saakka. 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 SM-liiga Play-offs Extra 23.05 00.05 Koko jääkiekon SM-liiga yksinoikeudella. Alexander Stubb. 16.17 Maakuntaradio. Päiväkoti Raudikosta katoaa lapsi. 20.06 Metsäradio. 21.00 Uutiset. Demi pääsee keskusteluohjelmaan televisioon. 12.45 Kioski 13.15 Kohti täydellistä elämää Sarja alkaa. 04.00 Uutiset ja sää. Uskaltaako hän heittäytyä suhteeseen? 23.40?04.00 Teematieto YLE FEM 07.25?14.30 SVT:n ohjelmaa 15.25 Jumalanpalvelus: Pääsiäisen riemua Mustasaaren kamariorkesteri ja kuorot Mustasaaren kirkossa. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus. Julkisuus. Castle (12) 47 sekuntia. Frasier Illallinen yhdelle. 00.35 01.35 02.05 Neljän tähden illallinen 02.35 Neljän tähden illallinen Tampere-viikon päätteeksi kokkaa laulaja Kaija Pohjola. 03.05?03.35 Jopet-show 3/6. YLE TEEMA 04.00 Teematieto 16.00 Tanssia äärirajoilla Teema tanssii: kolme nuorta energistä tanssija-koreografia Montrealissa, Kanadassa. Virginie Brunelle, Frédérick Gravel ja Dave St-Pierre kokeilevat omia ja myös yleisönsä rajoja rohkeilla valinnoillaan. 16.55 Britannian taiteen aikakaudet 6/7. 03.02 Tero Liete-Rocktoimittajan illallinen. 12.10 Urheiluradio. 12.12 Maakuntaradio. 19.00 Uutiset ja sää. Hankalia tapauksia. 01.55?04.00 Uutisikkuna 17.05 100 tarinaa Lastensairaalasta 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat Quinn, gretagarbosteleva riski. 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (7) Murhaajana kohdeltu. 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 Emmerdale Viidakon lait. Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (7) Vaalit 2015: Kaksintaistelu Vastakkain puheenjoh- tajat Paavo Arhinmäki ja Ville Niinistö. 21.00 Mentalist (12) Mustasukkaisuutta. 22.00 22.20 22.25 22.30 22.40 Kymmenen Uutiset Päivän sää Viking Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Teknavi Markku Alén & Por- sche 911 Turbo S. 01.02 Yöradio-toiveiden yö. Timantin arvoitus. 18.43 Clay Kids (7) Albert rakastuu. 18.55 Gazoon Kivenheitto. 19.00 Puutarhamaanantai Tänään perehdytään vanhaan viljelytapaan, terassiviljelyyn. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Lasso Miksi ihmiset juoksevat niin paljon? 20.30 Sex & Sånt Suosittu radioohjelma nyt myös televisiossa. 15.00 Uutiset. 16.00 Uutiset ja sää. 14.03 Ajantasa. 13.03 Maakuntaradio. 22.05 Café Tropical. 23.00 Uutiset. Martin päättää ryhtyä kotikirkkonsa kuoripojaksi. 16.00 Au pairit Los Angelesissa 5/9 Judith loistaa koeesiintymisessä. 16.30 Uusi päivä Ansa laukeaa. 17.00 Pikku Kakkonen Katsellaan Senjan kanssa Noksu, Sirkus Temppula, Planeetta Kosmo, Taikakaruselli, Kolme pientä koiranpentua sekä Puuharit. 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Au pairit Los Angelesissa 6/9 OMG, se vei mun sydämen! 19.30 Kioski 20.00 Uusi päivä Suhdesotkuja. 20.30 Moone Boy (7) 6/6. Tanskalainen draamasarja. 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Onnistuuko avioliitto? 4/5. 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus. Eräänä päivänä hän tapaa poikansa opettajan, neiti Chambonin, joka poikkeaa hänen tuntemistaan naisista. Uskaltaako hän heittäytyä suhteeseen. Lleólla on vaikeuksia sopeutua taudin uusiutumiseen. Langatonta äänentoistoa kotiin ja reissulle. 23.10 Myytinmurtajat Kokeile tätä kotona. 00.15 Bones (12) Ruumis rapakossa. Lucknow ja Punjab. 22.00 Kino: Neiti Chambon (7) Jean elää tavallista, sopusointuista elämää. 09.00 Uutiset. 16.15 Urheiluradio. 17.30 Pyöreä pöytä. Onko vaatteiden valmistus Etelässä kestämätöntä. Komeetan uskottiin voivan antaa tietoa aurinkovkuntamme synnystä ja koko maailmankaikkeuden rakenteesta. 20.00 Prisma Studio Lisää tunteja vuorokauteen nokosilla. Testissä yksinpurjehtijan unirytmi. 14.00 Uutiset. 01.00 Uutiset ja sää. Monen nuoren läheiset tajuavat tilanteen vasta, kun nuoret ovat jo lähteneet taistelijoiksi Syyriaan, eikä silloin ole enää mitään tehtävissä. 23.50 Rakkaudesta puutarhaan 3/6. Lukukausi vetelee viimeisiään, eikä Martin malta odottaa loman alkua. 21.00 Maailma on valmis (12) 4/6. Mikä on puolueen tavoite, arvot ja ohjelma vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. 11.00 Lemmen viemää (7) 14.00 Walker, Teksasista (12) 14.55 Rakas, sinusta on tullut pullukka 16.00 Hell?s Kitchen Suomi 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 112 (7) 19.00 Naapurit-tuloslähetys 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Kolme miestä ja tyttö 20.00 Rillit huurussa (7) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Top Chef Suomi: Kaksintaistelu 22.00 Penny Dreadful (16) 23.00 Scorpion (12) 00.00 Lainvalvojat 00.30 Lainvalvojat 01.00 Kolme miestä ja tyttö 01.25?02.25 Maailman kauheimmat naapurit TV5 06.35 Fame 07.30 Akvaariomestarit 08.20?09.10 Alligaattorin metsästäjät (7) 12.10 Fame 13.05 Kaikki rakastavat Raymondia 13.35 Pulmuset 14.05?14.35 70?s show 15.00 Alligaattorin metsästäjät (7) 16.00 Kadonneet (7) 17.00?17.30 Pulmuset (7) 18.00?18.30 70?s show (7) 19.00 24 tuntia putkassa 20.00 Koomikot 21.00 Elokuva: Green Zone (12) 23.15 Blacklist 00.20 Elokuva: Kunnian miehiä (7) 02.55 Ritari Ässä (12) 03.45 Kadonneet (7) 04.35 Ammattina sankari 05.00 Kaara 05.25?06.13 Alastomat selviytyjät (7) JIM 11.40 Elämää halpalentoyhtiössä 12.10 Muuttajat 12.40 Britannian paras leipomo 13.35 Leijonan luola Kanada 14.30 Kuppilat kuntoon Ruotsi 15.25 Top Chef 16.20 Hurja remontti 17.15 Leijonan luola Kanada 18.10 MasterChef Australia 19.30 Top Chef 20.30 Poliisit (7) 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Poliisit 22.30 Panttilainaamo 23.00 Poliisit Norja 23.30 Poliisit Norja (7) 00.00 Rekkakuskit jäällä (7) 01.00 Anthony Bourdain maailmalla 01.55 Leijonan luola Kanada 02.50?03.45 New Yorkin tatuointitarinat LIV 09.00 Hurja painonpudotus 10.00 Kiinalaisen keittiön herkut 10.30 James Martin ja herkkuja Välimerellä 11.00 Pikakurssi kodinostoon 11.30 Kellyn sisustussalaisuudet 12.35 Tuhluriprinsessat 13.10 Häät sulhasen tapaan 14.25 Emilyn sisustussalaisuudet 14.55 Hurja painonpudotus 15.55 Olet mitä syöt 16.30 Eden 17.00 Pariskunnan superdieetit 18.00 Taste 19.00 Hurja painonpudotus 20.00 Jutta ja huikeat häädieetit 21.00 Temptation Island Suomi (7) 22.00 Seurapiirisäpinää Teksasissa (7) 23.00 Perception (12) 00.00 Pariskunnan superdieetit 00.55 Supermarjo ja tytöt 2 01.50 Hurja painonpudotus 02.40?03.35 Käenpesä AVA 09.30 Koiralle koti 10.00?11.00 Miljoonan dollarin sisustukset 12.00 Suurin pudottaja 12.55 Lääkärit 13.50 Makuja ja elämää 14.05 Beverly Hillsin täydelliset naiset 15.00 Glee (12) 16.00 Jamie Oliverin ruokavallankumous 17.00 Koko Ruotsi leipoo 18.00 Mahdoton taloprojekti 19.00 Suurin pudottaja 20.00 Mira ja miljoonakodit 21.00 Mallikoulu 22.00 Beverly Hillsin täydelliset naiset 23.00 Neljä huonetta 23.55 Miljoonan dollarin sisustukset 00.55?01.50 Tanssien tähtiin YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus. 07.12 Maakuntaradio. 18.03 Luonto-Suomen soidintanssit 0203-17600. 02.02 Yöradio. Herra Drecker. 00.14?00.43 Hung (16) 4/10. 02.00 Uutiset. 18.00 Uutiset. Gro järkyttyy kuullessaan Emilistä eikä keksi muuta keinoa kuin pyytää apua Fredrikiltä. Onko kyseessä vapaa kauppa vai kuluttajansuojan romuttaminen? 17.25 Urheilevat norjalaiset Uppopallo. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Löytölä Piilosilla. 18.30 Supersankari Energina (7) 9/10
Mahdollisesti siinä meni ohi myös ministerin pesti. Poistuessaan oli Jallu nimennyt Soinin perusmarttyyriksi. Ankela on nyt kuulemma maailman vahvin nainen. Hyvää oli ollutkin ja Jallu olikin ilmoittanut että ääni tulee sille porukalle. kokoomusporvari pääsi ministeriämme opettamaan. Vastaan nyt, että tiedän. 24 8.4.2015 ARKI Politiikanteon opissa K ylän entinen opettajakin soitteli. Keskustelimme eräästä juuri tehdystä tärkeästä päätöksestä, miten siihen oli tultu, miten sellaisiin vastaisuudessa pitäisi tulla ja mitä tästä kaikesta ainakin demarien pitäisi oppia. Kysymys oli Fortumin johtajien palkkioiden rankasta korottamisesta. Ja myös, että varakkaiden asialla ovat aivan muut. Missähän jamassa SDP nyt olisi ja mitä vuossataisen historiansa aikana saanut hyvää aikaiseksi, jos sitä aina olisi ensin porvarien pitänyt herätellä? Kun SDP:n uusi eduskuntaryhmä kokoontuu ensimmäisiin kokouksiinsa, sopisi kutsua politiikanteosta puhumaan joku vanhoista veteraaneista ajalta, jolloin politiikassakin sai ja osattiin politikoida. Tyypillistä katteetonta vaalipuhetta ja arvioinnit olivat sen mukaisia. Kaikki siis hyvin, mutta ei meille kovin kunniakkaasti . Mielikuvituksella ei ole muita rajoja kuin taivaanranta, erityisesti vaalien alla! M n n n äkisen Jallu poikkesi kylän paarissa kertomassa vaalityöstään. Oli käynyt naapurikaupungin lauantaitorilla. Ben Z, on tunnettu kyllä joustavasta selkärangastaan, mutta nyt ei kysymys ollut siitä. Demarien teltalle tultuaan kertoi luvanneensa äänestää kahdeksaa ehdokasta. Jallu totesi Saksan Ankelan käyneen täällä rakasta ystäväänsä Alekseita katsomassa. Opettaja sanoikin, että tästä SDP:n sopii oppia, että politiikkaakin kannattaisi politiikassa harrastaa. Opettajan kanssa totesimme, että meiltä ei neuvoa kannata kysyä. Lopuksi muistutti Tilta meitä ja lukijoita äänestämisen merkityksestä ja tärkeydestä. Tilta sanoi, että äänioikeus on oikeus, jonka jokaisen tulisi ymmärtää olevan myös velvollisuus. V n n n aalit ovat kirvoittaneet myös paikallisissa viestimissä värikkäitä nettikommentteja. Titteli kuului aikaisemmin Peppi Pitkätossulle. Valtionyhtiöistä vastaava demariministeri oli muiden kanssa yksimielisesti päättänyt, että nostaa pitää ja kunnolla. Näin merkittävän naisen vierailusta seuraa varmaan sekin, että valistunut porvarillinen rouvasväkemme tulee seuraamaan Ankelan pukumuotia. Ja niin ryhdistäytyi ministerimme ja hoiti jatkon tyylikkäästi. Väki kiitti kuultuaan Jallulta vielä kaksi uuttakin tapaa, millä johtajaansa on sorrettu. Persujen teltalla oli käynyt ottamassa osaa Soinia kohtaan harjoitetun puolueellisuuden johdosta. Lähimmäksi taisi päästä hän, joka sanoi, että itsensä kehuja tuskin pystyisi tekemään edes sotamies Honkajoen aseeseen ammusta. Viikkotyöaika nostettava 40 tuntiin, mutta palkat pidettävä entisellään, sanoo tämä kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja. n n n Kolumni Vee Nieminen Timo Roos Maailman vahvin nainen, vaiko vasta toiseksi? SDP:n sopii oppia, että politiikkaakin kannattaisi politiikassa harrastaa. P ersujen entinen suurjuoksija Juha Väätäinen, jo kolmannessa puolueessa toimiva, oli sitä mieltä, että paha sairaus vei häneltä mahdollisuuden pyrkiä ja päästä edelleen eduskuntaan. Siellä hänelle luultavasti olisi annettu puhetai varapuhemiehen homma. Monen sortin suuhunpantavaa, muun muassa tuottajapuolueen papusoppaa, oli tarjolla. Näin olisikin tapahtunut, ellei Ben Z, erittäin kok, olisi puuttunut asiaan. Sastamalan Vammalassa sikäläinen kokoomuskansanedustaja kehaisi hankkineensa paikkakunnalle takaisin ammustuotannon. Jättijytky.. Jallu sanoi odottavansa tästä saksalaisvierailusta vielä keihäsmies Seppo Rädyn puolueetonta arviota. Lopuksi sanoi Jallu pohtineensa, mitä tarkoittaa juuri lehdestä lukemansa rauhanajan sotilaallinen yhteistyö, epäillen sen olevan vastakohdan sodanajan rauhantyölle. M n n n inulta on tiedusteltu, tiedänkö, mikä tulevissa vaaleissa on pahinta, mitä oppositiolle voisi sattua. Asialle oli taputettu. timo.roos@kopteri.net Noin kymmenen porvariehdokkaan juttusilla oli Jallu käynyt vatsansa ja kassinsa täyttämässä