6 liike . 010 766 1047 Kunnan mies elämä . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . 33 Aluesivut tulevat melkein iholle Populismin myyräntyö jatkuu Lenin uudistui Tampereella kulttuuri . 18 politiikka . Hinta 2 € 8. 25. 10 Palkka-ale – lupa kyykyttää politiikka . SyySkuuTA 2016 n0 36 tehtaanmyymälä Vanha talvitie 8 00580 Helsinki P. 09 774 33 477 Avoinna ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 palvelutiskit Prisma Itäkeskus, Vanhanlinnantie1, Helsinki P. 010 766 8912 S-Market Sokos Helsinki Postikatu 2 Helsinki P.
www.paperiliitto.fi Politiikka Hallituksen muisti on lyhyt. 2 8. Hätäaputyö, nuorten halpapalkat tai muutkaan temput eivät ole taikoneet työpaikkoja lisää. KANTAKIRJADEMARI Wäinö. Nummisen kiihkeä jazz-elämä 32 Demokraatti sata vuotta sitten 33 Kuulumisia omilta kulmilta 35 Rafaelin enkelit musisoi rauhasta 36 Fantasiaa Herajoella 37 Puheenvuoro: Siru Aura 38 Mielipide: Kysymyksiä SDP:n periaateohjelmasta 39 Mielipide: Yhteistyössä VR:ää pelastamaan 40 Suomalainen demari 41 Salmiakkia 42 Järjestöt 45 Ristikko 46 Televisio 48 Närästäjä, Mun luontoni, radio 33 Liike 25 Kulttuuri 17 Elämä 6 3 MaailmanparantajaTarja Tiainen 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, kohtaaminen Eero Vainio kanssa Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Ammattiliitto Nousu ry .org www. A. SyySkuuTA 2016 Lehdessä 6 Populismin myyräntyö jatkuu 8 Hallitus hieroo riitaa ansidonnaisen porrastuksella 9 Demokraatti.fi 10 Palkkojen leikkaus kyykyttää vaan ei luo työpaikkoja 14 Koulutus on ratkaisu lapsikuolleisuuteen 15 Sipilän holtiton partaveitsi 17 Pähkinä, tuo luonnon oma terveyspommi 18 Olipa kerran minä: Eero Vainio 22 Älä anna syksyn yllättää 24 Kasvot peilissä: Maarit Hirvensalo 25 Lenin-museo uudistui 28 Taiteilijassa lukee: Omistaa Sara Hilden 29 Myymälävarkaat lavalla 30 M
Kuten päihdeongelmissakin, sairastavan kuitenkin pitää itse löytää halu toipua. Sairastuminen on aina monen tekijän summa, mutta laukaiseva tekijä on aina laihduttaminen. Olin jo pienenä lapsena huolissaan maailman näl kää näkevistä lapsista, sodista ja ympäristön tilasta, ja kannoin vastuuta jo varhain. Jos tuntuu, että toivo on mennyt. Maailmanparantaja . Läheisten rooli on iso. Syömishäiriöliitto myös kouluttaa hoitohenkilökuntaa ymmärtämään syömishäiriöitä ja niihin sairastuneita paremmin. Esimerkiksi Isoda Metal -yrityksessä neljännes työntekijöistä on 65–80-vuotiaita. Maailmanparannusgeenini ak tivoitui jo varhaisessa vaiheessa. Syömishäiriöliitto on sairastuneiden puolestapuhuja ja tuo sairautta näkyväksi. Yleisimmin syömishäiriöön sairastuu teini-ikäinen tyttö, joten siinä mielessä stereotypia pitää paikkansa Se ei kuitenkaan ole koko totuus. Onko syömishäiriö nuorten naisten sairaus. Tukiverkosto auttaa kokonaisvaltaisessa toipumisessa. Ruokailuhetkissä voi olla mukana ja mennä myös hoitokäynneille mukaan, jos sairastunut ei itse pysty puhumaan tilanteestaan suoraan. Japanilaiset ovat tunnetusti pitkäikäisiä. Aluepäälliköksi 2011 . Liiton toiminnan kautta sairastuneet pääsevät näkemään että toipuminen on mahdollista. . Myös aikuisena voi sairastua ja sairaus koskettaa myös poikia ja miehiä. Konkreettinen tuki, toivon ylläpitäminen ja kannustaminen on tärkeää. Mikä teki sinusta maailmanparantajan. Minulle on luontevaa ajatella miten voisin auttaa toisia ja toivon pystyväni siirtämään tämän ominaisuuden myös omille lapsilleni. Tyypillistä oireilua on, että joistakin elämän osa-alueista suoriutuu, mutta esimerkiksi ihmissuhteet kärsivät. Syömishäiriöitä on yhtä monenlaisia kuin sairastajia. SyySkuuTA 2016 Auttaminen tulee luonnostaan Miten syömishäriöliitto auttaa sairastuneita. Hallitus ihmettelee, miksi Ruotsissa ihmiset ovat työelämässä pidempään kuin Suomessa. Syömishäiriösairaudesta toipu misessa on enem män toivoa kuin toivottomuutta. Miten syömishäiriö vaikuttaa elämään. Miten läheiset voivat tukea sairastunutta. Tanja omin sanoin: innostuja ja innostava. Samalla unohdetaan, että Ruotsissa laki suojaa irtisanomisissa iäkkäämpiä työntekijöitä ja täällä yt-neuvotteluissa tuupataan vanhemmat työntekijät eläkeputkeen.. Kiusaaminen, psyykkinen kehitysvaihe tai yhteiskunnan paineet voivat altistaa herkän ihmisen sairaudelle. Tavoitteena on tuoda ymmärrystä sairastuneille ja läheisille siitä, että he eivät ole yksin sairauden kanssa. Tämä näkyy myös työelämässä. Pahimmillaan se voi lamauttaa koko elämän vuosiksi. Päällepäin voi näyttää pärjäävän hyvin. 3 8. Talouselämän mukaan yritykset ovat alkaneet palkata jopa 80–90-vuotiaita työntekijöitä. Töissä syömishäiriöliitossa vuodesta 2007 alkaen . Vaikka ei uskoisi pystyvänsä paranemaan, voi ajatella, että huominen voi olla hieman tätä päivää helpompi ja pieni pala kerrallaan kohti parempaa vointia. . Liitto vaikuttaa asenteisiin ja tarjoaa vertaistukea ja kokemustietoa. Mikä voi laukaista syömishäiriön. Matalapainetta. . KUVA JARI SOINI ” Syömishäiriöitä on yhtä monenlaisia kuin sairastajia.” Ilmapuntari Korkeapainetta. Suomessa yli 50-vuotias on yritysten mielestä työelämän ongelmajätettä. Tanja Tiainen TEKSTI LIISA KOMMINAHO
Jos katastrofi syntyy, kannabista voi olla vaikeaa enää vetää pois Alkon hyllyiltä. Kirjoittaja on Palkansaajien tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija. Jos sote-uudistuksen myötä neuvola pilkotaan useiden palveluntuottajien toiminnaksi, saavat lapsemme toki vastakin tarvitsemansa punnitukset. Jos kaikki sosiaalija terveyspalvelumme toimisivat kuten neuvola, puhuisimmeko silloin yhtiöittämisistä. Ongelmaksi voi muodostua, että osalla vanhemmista on varaa ostaa kaikki lisäpalvelut, mitä tulevat neuvolat tarjoavat. Tässä ehdotuksessa on siis riskinsä, jotka tulee punnita tarkoin. 4 8. Neuvolatoiminnan sisällöstä ei kuitenkaan sote-uudistuksessa kukaan ole puhunut mitään. Opposition ääni kRistiina saLonen säästämään rahaa lisäpalveluiden ostamiseen tai satsattava vakuutukseen. Suomessa laillistaminen olisi suhteellisen helppo toteuttaa, sillä Alko tarjoaa jo testatun ja toimivan jakeluverkon, joka ei myy alaikäisille. Jo kannabiksen laillistaneissa Uruguayssa tai Yhdysvaltain osavaltioissa ei mitään sosiaalista katastrofia ole lyhyellä aikavälillä vielä havaittu. Tarvitsemmeko Neuvola Oy:tä. Vuonna 2015 Suomen kokoisessa Coloradossa kerättiin matalilla veroilla kannabiksesta noin 130 miljoonan dollarin veropotti. Neuvolaan laitettu julkinen raha on tuottanut koko yhteiskunnalle hyvää yhtenäisenä rokotesuojana, terveinä lapsiryhminä päivähoidossa ja koulussa sekä varhaisempana ongelmiin puuttumisena. Nykyisen neuvolamme vahvuutena on, että yli 99 prosenttia lapsistamme saa täysin samat palvelut hyvän elämänalun turvaamiseksi. Aiheuttaisiko kannabiksen laillistaminen ja verottaminen sosiaalipoliittisen katastrofin. Julkisten palveluiden säästöjen myötä neuvolastakin on karsittu palveluja. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman, että neuvolajärjestelmämme tavoittaa lähes kaikki odottavat äidit ja lapset. Jatkossa vanhemman onkin ensin pystyttävä vertailemaan palveluntuottajia löytääkseen neuvolan. Tuskinpa. Julkinen sektori voisi ainakin aluksi ottaa hoitaakseen myös kannabiksen tuotannon. Tarvittaisiinko edes koko sote-uudistusta. Ikävä kyllä tähän kysymykseen ei voi luotettavasti etukäteen vastata. Yhdysvalloissa Coloradon osavaltiossa siirryttiin kannabiksen osalta vastaavanlaiseen järjestelyyn vuoden 2014 alusta. Moni vanhemmaksi tuleva ei kaipaa erilaisia palveluntuottajia neuvolalle, vaan sisältöä joka antaa turvaa tulevaan ja tukea uuteen elämänvaiheeseen. Esimerkiksi kotikäyntien määrä on vähentynyt. Osa näistä on sellaisia, joista jokainen lapsi hyötyisi. Lisäksi on varauduttava. Nyt myös itse vauva-arkea eläessäni olen enemmän kuin kiitollinen neuvolasta saamastani tuesta. Ei siis ole sattumaa, että viime vuosina trendiksi on tullut ostaa yksityisiltä markkinoilta lisäpalveluita kuten synnytysvalmennusta. Jotta kannabista voidaan verottaa, tulee sen myynti tietysti laillistaa. Paremmin toimivaa julkista terveyspalvelua en ole kohdannut. Ville Ranta UUsien ajatUsten koeponnistamo Demo oHto kanninen Kannabis lailliseksi, verolle ja Alkoon myyntiin SuomeSSa alkoholiveron avulla kerätään vuosittain noin puolitoista miljardia euroa verotuloja. PeruSterveelle aikuiSelle SoSiaalija terveyspalvelut tulevat tärkeiksi usein raskauden ja lasten syntymän myötä. Neuvola näyttää vanhemmiksi tuleville järjestelmästämme sitä parasta puoltaan. SyySkuuTA 2016 Viikon sana » Eino Leino: Ei hyvyys saavu huutaen, se kulkee hiljaa kuiskaten. Alkoholivero nostaa alkoholin myyntihintoja ja siten alentaa alkoholin kulutusta ja haittoja. Ymmärrämmekö, että paras voi olla hyvän vihollinen. Tuo hyvinvointiyhteiskuntamme yksi tukipilari on joutumassa remonttiin sote-uudistuksen myötä. Onko asia todellisuudessa näin. Julkinen sektori voisi ainakin aluksi ottaa hoitaakseen kannabiksen tuotannon. Pitkällä aikavälillä tai Suomessa vaikutukset voivat olla erilaisia. Pääministerin suulla olemme kuulleet, että mahdollinen yhtiöittäminen ei muuta kuin kyltin katolta muotoon Neuvola Oy. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.) Osa tuo vain mielenrauhaa vanhemmille
Kohtaaminen tEKstI VIRPI KIRVEs-tORVINEN KuVA EllA KAVERMA. Vainio pitää alkuun kiinni kunnanjohtajan roolistaan, joka on hänelle selvästi mieluinen. Sade hellittää. Sade ropisee kirkon kattoon ja ikkunoihin. Ukkonen jyrähtää. Euroopassa komission viime viikon Apple-päätös on viesti siitä, miksi ja mihin Euroopan unionia tarvitaan. Hän saattaa esittää vastakysymyksen tai tarkentaa sitä. Se on rakennettu vuosina 1763–1765. Vaikka Putinin puolueella on yhä gallup-ylivoima, Krimin valtauksen jälkeinen noste on hävinnyt. Viime vuonna tikun nokkaan nostettiin autovalmistaja Fiatin verokohtelu Luxemburgissa. Verojen välttely on herättänyt suuttumusta muun muassa viimeaikaisten paljastusten vuoksi. Euroopan parlamentti perusti keväällä erityisvaliokunnan selvittämään niin sanottujen Panama-paperien pohjalta tarpeita uudistaa lainsäädäntöä. Hetkessä kaikki on toisin. Myös eurooppalaisten puolueiden kesken näyttää nyt ainakin verokysymyksissä olevan mahdollista muodostaa enemmistöjä, joilla sadaan aikaan tärkeitä päätöksiä. Kaikenkaikkiaan Vainio on moniulotteinen persoona, jossa muhii aavistus salaperäisyyttä. Haastattelun loputtua Vainio lähtee polkemaan kotiinsa. Euroopan kilpailukomissaari, tanskalainen Margarethe Vestager on tehnyt hyvää työtä. Brexitin jälkeisessä Euroopassa komission viime viikon päätös on myös viesti siitä, miksi ja mihin Euroopan unionia tarvitaan. Vainio kertoo kirkon historiasta ja on opetellut läksynsä uudesta kotikunnastaan. Pikkuhiljaa hän kuitenkin rentoutuu ja vaihtaa vapaalle. MielipiDepAlSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Nämä ovat toki yksittäisiä tapauksia, mutta niillä on merkittävää periaatteellista merkitystä. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TilAAjApAlvelu Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 JK Kurinpalautus suuryritysten verokikkailulle V iime viikolla Euroopan komissio ilmoitti, että Irlannin valtio on tarjonnut Apple-yhtiölle veroetuja, joita se pitää laittomina yritystukina. Tuore Petäjäveden kunnanjohtaja Eero Vainio heittäytyy rennosti pyörän selästä saapues saan Unescon maailmanperintökohteeseen Petäjäveden vanhalle kirkolle. Juuri ennen kuvauksen alkamista tummat pilvet lähestyvät. Hän näyttää vapautuneelta. Vestager muistetaan Tanskan liberaalisen Radikale Venstre -puolueen johtajana, joka vei puolueensa sosialidemokraattien johtamaan punavihreään koalitioon ja oli hallitusvastuussa Tanskassa vuosina 2011–2015. Venäjällä pidetään ensi viikolla duuman vaalit, joita pidetään presidentti Vladimir Putinin astinlautana seuraavallekin kaudelle 2018–2024. SyySkuuTA 2016 Seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä. Luonto väläyttää mahtinsa ja maagisuutensa. Asenneilmaston muutos lisää myös poliittisia mahdollisuuksia säätää lakeja verokikkailua vastaan. Suuryritykset eivät voi miten tahansa kilpailuttaa EU:n jäsenmaita tavallisten eurooppalaisten veronmaksajien kustannuksella. Nuoresta iästä huolimatta hänessä on jotakin vanhaa. Komissio antoi Apple-päätöksellään selkeän viestin sekä monikansallisille suuryhtiöille että unionin jäsenmaille. 5 8. Komissio vaatii, että Applen on maksettava takaisin viime vuosien aikana saamansa laittomat tuet, yhteensä 13 miljardia euroa. Esimerkiksi Euroopan sosialidemokraatit ajavat EU-lainsäädäntöön uudistuksia, joilla varmistetaan, että monikansallisten yritysten voitot verotetaan siinä maassa, jossa ne ovat syntyneetkin. Aikaisemmilta vuosilta muistetaan kahvilaketju Starbucksin Hollannista saamat veroedut. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Saako Putin sittenkin näpäytyksen äänestäjiltä. EERO VAINION hAAstAttElu sIVullA 18 Ukkosen lähestyessä Saapuessani Petäjävedelle kesäsää näyttää täydelliseltä. Vainio on siinä mielessä tyypillinen poliitikko, ettei hän vastaa joka kerta suoraan. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Vainio istuu hyvin vanhaan rakennukseen. Hän istahtaa luontevasti kirkon penkille, kuuluuhan hän pappissukuun. Nyt onkin oikea hetki toimia. Asenteet ovat muuttumassa. EU:n linja suhteessa verokikkailuun ja jäsenmaiden väliseen verokilpailuun on kiristynyt
Myös demareista vasemmalle on syntynyt uusia ryhmiä, joista osa edustaa vasemmistopopulismia. SyySkuuTA 2016 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Teemu Hirvonen: Hallitus on ottanut monta torjuntavoittoa itsestään. Populismi tuskin jää tähdenlennoksi P opulistiset puolueet syövät keskustaoikeistolaisten ja vasemmistopuolueiden kannatusta kaikkialla LänsiEuroopassa. – Arvioni on, ettei länsieurooppalainen oikeistopopulismi jää tähdenlennoksi vaan ilmentää pitkäkestoisempaa puoluejärjestelmän muutosta, Paloheimo toteaa. 6 8. Belgian vuoden 2010 parlamenttivaalit johtivat hallitusneuvotteluihin, jotka rikkoivat yli puolentoista vuoden mittaisina Kambodžan aiemman hallitustunnustelujen pituusennätyksen. Uhkana passiivisuuden Suomen ennätys Äänien ja parlamenttipaikkojen menettäminen populisteille on paikoin vaikeuttanut jo enemmistöhallitusten muodostamista. – Se on mahdollista, jollei ilmeistä selvää vaihtoehtoa perussuomalaisille tule tai jos puolueen kannatus ei nouse. Vaikka yksittäisten puolueiden kuten perusuomalaisten kannatuksessa tapahtuu heilahteluja, eivät oikeistopopulisteja kannattelevat teemat , kuten maahanmuuton tai EU:n vastustaminen , ole kadonneet mihinkään, sanoo valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo. Espanjassa ei ole kaksista vaaleista huolimatta ollut toimivaa hallitusta kahdeksaan kuukauteen, ja tilanne on johtamassa jo kolmansiin vaaleihin. Jos perussuomalaiset ei nouse tai tilalle ei synny uutta ja menestyvää populistista liikettä, saattaa edessä olla Paloheimon mukaan poliittisen passiivisuuden uusi Suomen ennätys. Hän vertaa puoluekentän tilannetta 1900-luvun alkuvuosiin, jolloin liberaalipuolueet olivat hyvin suuria. Suomessa populismin satoa on niittänyt kaksissa viime eduskuntavaaleissa muun muassa maahanmuuttovastaisuudella kampanjoinut perussuomalaiset. Opposition ja kansalaisten kritiikki vaikuttaa. – Kehitys on edennyt hiipien, uudet puolueet ovat vallanneet pikkuhiljaa tilaa puoluejärjestelmissä. Hallitusvastuun myötä puolueen kannatus on pudonnut pienpuolueiden tasolle. Kannatusromahdus voi olla ohimenevä Taantuvilla teollisuuspaikkakunnilla, joiden väki pettyi 1990-luvulla demareihin ja siirtyi viimeistään vuonna 2011 kannattamaan perussuomalaisia, on Paloheimon mu. – Sittemmin liberaalien kannatus on laskenut eikä esimerkiksi Suomessa ole liberaalipuoluetta enää lainkaan eduskunnassa, vaikka niillä on kunniakas suuren puolueen historia takanaan
Nyt oikeistopopulismi voi Itävallassa taas hyvin ja kukkii useammassakin puolueessa. Populismi tuskin jää tähdenlennoksi kaan mahdollisuus paluumuuttoon demareihin. Elinkeinoelämän keskusliitto kertoo oman näkemyksensä Brexitin vaikutuksista. – Kun Vapauspuolue meni Itävallassa hallitukseen, sen kannatus romahti ja puolueessa oli hajaannusta. Paluumuuttoa saattaa tulla myös kokoomukseen, joka menetti perussuomalaisille pienyrittäjiä. Demokraatin viikon valinnat Brexit – ja mitä sitten Pitkin Eurooppaa arvioidaan, mitä Ison-Britannian EU-ero tarkoittaa muun muassa kauppasuhteille, ihmisten liikkumiselle, EU:n päätöksenteolle ja viime kädessä koko unionin tulevaisuudelle. Euroopasta löytyy esimerkkejä myös hallitusvastuun heikentämien populistipuolueiden uudesta noususta. Arviot sosiaalisen median vaikutuksesta vaihtelevat. 7 8. SyySkuuTA 2016 Teemu Hirvonen: Hallitus on ottanut monta torjuntavoittoa itsestään. miina – edelläkävijä Professori Aura Korppi-Tommolan kirjoittama teos Miina Sillanpää – edelläkävijä juhlistaa Miina Sillanpään juhlavuotta. ke 14.9. kunnat pohtivat tulevaa Kaksipäiväiset kuntamarkkinat kokoavat taas kuntapäättäjät Helsinkiin. Tilaisuuden monipuolisessa ohjelmassa on puoluejohdon paneelin lisäksi pohdintaa muun muassa sotesta, työllisyyden hoidosta kunnissa ja sukupuolisesta häirinnästä. – Mitä parempi on kansalaisten poliittinen lukutaito eli kyky ymmärtää yhteiskunnalliseen elämään liittyviä asioita ja niiden välisiä vaikutussuhteita, sitä vähemmän on tilaa tosiasioista piittaamattomalle politikoinnille. Kirja tarkastelee naisten ja lasten oikeuksien kehittymistä Sillanpään aikana ja sen jälkeen. – Suosio rakentuu johtavien henkilöiden varaan. ke 14.9. Perinteiset keskustaoikeistopuolueet ja isot vasemmistopuo lueet eivät Paloheimon mukaan ole kyenneet selvästi osoittamaan saavutuksiaan populistien omimmilla alueilla kuten Euroopan unionin ja talouden ongelmien tai maahanmuuton kohdalla. – Tilaa populisteille on edelleen, koska ongelmat eivät hetkessä poistu. Paloheimon mukaan mustavalkoisia kärjistyksiä tai väärää tietoa hyödyntävä populismi tehoaa parhaiten maissa, joissa sanomalehtiä luetaan vähän ja suurin osa yhteiskunnallisia asioita koskevasta viestinnästä saadaan televisiosta. Simo Alastalo Demokraatti. Toiset näkevät somen lisäävän yhteiskunnallisten asioiden seuraamista ja parantavan poliittista lukutaitoa. Valovoimainen henkilö voi koota äänestäjät uudelleen. – Viime eduskuntavaaleissa lähdettiin lunastamaan perussuomalaisten lupauksia, nyt suuri joukko heidän äänestäjistään on pettynyt. Timo Soinin valovoimaisuus on ollut hiipumassa, kun hän kantaa hallitusvastuuta. Populististen puolueiden kannatuskehityksen ennakointia vaikeuttaa Paloheimon mukaan kannatuksen vahva henkilökeskeisyys. Opposition ja kansalaisten kritiikki vaikuttaa. Jotkut taas kiinnittävät Paloheimon mukaan huomionsa siihen, että sosiaalinen media näyttää voimistavan ihmisten jakautumista samanmielisten sisäänlämpiäviin kuppikuntiin. to 8.9. Kannatus voi elpyä hallitusjakson jälkeen, tästä on populistien osalta esimerkkejä Länsi-Euroopasta. Hänen näkyvyytensä kotimaan asioissa ei ole ulkoministerinä ollut yhtä vahvaa kuin oppositiovuosina. – Sellainen kehitys ei paranna kansalaisten poliittista lukutaitoa vaan on pikemmin omiaan vahvistamaan tosiasioista piittaamatonta politikointia
Demokraatti Lehtikuva / Aleksi Tuomola. SAK ja STTK suhtautuvat kriittisesti uusiin heikennyksiin, kun turvan kesto on jo lyhenemässä sadalla päivällä vuodenvaihteessa. Jos sopua ei saada, sormi osoittaa valmiiksi kokoomuksen markkinaliberaalin siiven kammoamaan kolmikantaiseen sopimusjärjestelmään. Puheenjohtaja Antti Palolan mukaan STTK:ssa pidetään myös asteittaista leikkausta heikennyksenä. Tavoitteena on noin 10 000 uutta työpaiksIMO AlAsTAlO toimituspäällikkö simo.alastalo@ demokraatti.fi Kolmikannalla on taas näytön paikka Uutisviikko KOONNuT hEIKKI sIhTO Kilpailukykysopimuksesta ei olisi tullut mitään ilman neuvottelevaa asennetta. Pöydässä on esillä myös ayliikkeelle vaikea ansiosidonnaisen lyhentäminen porrastamalla. Työmarkkinoiden vapauttamista kannattavia markkinaliberaaleja järkytti päätös viedä työttömyysturvan uudistus kolmikantaiseen valmisteluun. Ansiosidonnaista pyritään yhteistuumin muuttamaan aktivoivaan suuntaan. Hallituksen tavoite on, että uudet työllisyystoimet parantaisivat työllisyyttä 10 000 ihmisellä. SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus ei tällaisessa työllisyysja taloustilanteessa toimi. Valtionvarainministeri Petteri Orpo (kok.) on jo luvannut, että uudistukset toteutetaan joka tapauksessa, jos sopua ei synny. SyySkuuTA 2016 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TApAhTuMIA S yksyn budjettiriihen työllistämistoimia on pidetty yleisesti epäonnistuneina. – Näköpiirissä ei ole sellaista porrastusmallia, joka sellaisenaan meille kävisi, Eloranta sanoi. Ratkaisu oli heistä osoitus hallituksen antautumisesta ay-liikkeen edessä. 8 8. Ansiosidonnaisen remontista seuraava riidanaihe Hallitus ja työmarkkinajärjestöt tuskin pystyvät yhdessä sopimaan isoista muutoksia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) esittää mallia, jossa heikennysten ohella työttömyysturvan tasoa nostettaisiin työttömyyden alkuvaiheessa. Yhtenä keinona hallitus pitää ansioturvan porrastamista niin, että työttömyysturvan taso heikkenisi työttömyyden kestäessä. Ay-liike taipui historiallisesti heikentämään jäsentensä etuja, kun vaa’assa painoi uhka neuvotteluaseman menettämisestä. Oppositiossa on surtu sitä, ettei hallitus esitellyt riihessä mitään uskottavaa tai uutta pitkäaikaistyöttömyyden taittamiseksi. Näin kyse ei Sipilän mukaan olisi leikkauksesta. Hallitus tavoittelee ansiosidonnaisen työttömyysturvan muutoksilla 8 000:ta työllistä. Kilpailukykysopimuksesta ei olisi tullut mitään ilman neuvottelevaa asennetta. Syyllinen on etukäteen selvillä myös nyt, kun työttömyysturvan uudistuksille on annettu aikaa syyskuun loppuun. Keinot voidaan sen mukaan sopia hallituksen ja keskusjärjestöjen kesken. Myös uhkailulla oli osansa. – Työttömyysturvaan on jo tehty merkittäviä heikennyksiä ja porrastuksia tämän hallituskauden aikana, Palola sanoo. kaa ja keinoina muun muassa ansiosidonnaisen käyttö palkkatukena tai yrityksen starttirahana
Rakennusliitto tyrmää sisäänheittopalkan Hallituksen pitkäaikaistyöttömille kaavailema uusi sisäänheittopalkka saa tyrmäyksen Rakennusliitolta. Sen mukaan indeksiuudistuksen lähtökohtana täytyy olla sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus.. Rinne sanoo, että sote-uudistus on liian iso hanke pelkästään kolmen hallituspuolueen valmisteltavaksi. Sosiaalidemokraatit säilytti asemansa suurimpana puolueena ja osavaltion toiseksi suurimmaksi puolueeksi nousi oikeistopopulistinen ja maahanmuuttovastainen Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD). Rinne haluaa kaikki puolueet soteneuvotteluihin SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne haluaa uudet neuvottelut sosiaalija terveyspalvelujen uudistuksesta, kertoo Turun Sanomat. Kiky saatiin lopulta maaliin Kuohuviinilaseja kilisivät maanantaina Kuntatalolla, kun kunta-alan neuvottelujärjestöt allekirjoittivat kilpailukykysopimuksen. Suokkaan mukaan suunnitelma on aivan liian byrokraattinen. Hallitukseen erittäin tai melko tyytyväisiä on 43 prosenttia, kun vuosi sitten heitä oli 47 prosenttia. – Hallituksen työllisyystavoitteeseen ei budjettiriihen päätöksillä päästä. demokraatti.fi haastatteli pertti paasiota. – Valtiovalta on luvannut tukea kuntien taloutta. Hallituksen tavoitteet vailla kunnianhimoa Etlan toimitusjohtajan Vesa Vihriälän mukaan hallituksen työllisyyspaketti sisältää oikeita asioita, mutta sen kunnianhimon taso jää tavoitteisiin nähden vaatimattomaksi ja toteutuminen epäselväksi. Parempi myöhään, kun ei ollenkaan.” Rolle Törnroos ”Kiljunen saattaa olla oikeassa, mutta varsinaiset köyhät eläkeläiset ovat takuuja kansaneläkkeellä, eivät työeläkkeellä. Joukko nimekkäitä sosialidemokraatteJa on tehnyt puoluekokousaloitteen, Jossa esitetään taitetusta indeksistä luopumista. Se tarkoittaa, että me emme tee työttömyyssopimusta, Paavola perusteli. Toisaalta melko tai erittäin tyytymättömien osuus on hieman laskenut vuoden takaisesta, ja epävarmojen osuus on kasvanut. Aloitteen allekirjoittajissa seitsemän ministeriä ja kaksi entistä ammattiliittojohtajaa. Tätä kuilua budjettiriihen toimet eivät täytä, Vihriälä sanoo. Hallitus ei päättänyt työllisyyspaketin sisällöstä vielä, vaan pani ne kolmikantaiseen jatkovalmisteluun. Tämä on puolueen huonoin tulos osavaltiossa kautta aikain. – Tätä työtä tehtiin yhdessä Sanaston (kirjallisuuden alan tekijänoikeusjärjestö) kanssa. Eläketurvakeskuksen arvion mukaan aloitteen toteutuessa varat suhteessa eläkemenoihin alkavat välittömästi pienentyä, kunnes ne loppuvat kokonaan 2060-luvulla. Kun valtaosa äänistä on laskettu, on CDU:n äänisaalis vain 19 prosenttia. Etlan arvion mukaan ilman uusia rakennepoliittisia päätöksiä asetettu työllisyystavoite toteutuu korkeintaan puoliksi. 9 8. Se ehdottaa pitkäaikaistyöttömille alempaa palkkatasoa, jotta heidät saataisiin mukaan työelämään. Vanhuus ja viisaus käyvät käsi kädessä. Mutta ehkä sanonta ”hullu se on joka töitä tekee viisas pääsee vähemmällä” pitää paikkaansa näissä tapauksissa, kun olemme olleet pienipalkkaisissa töissä ajatuksena, että kaikki kivet on käännettävä, ennen sossun luukulle menoa.” Aila Salo ”Tuokin korjaus pitää varmaan tehdä, mutta tärkeämpää olisi alkaa käyttää eläkerahastojen tuottoja pienten työeläkkeiden tasokorotukseen.” Veli-Matti Hurskainen Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi koonnut rane aunimo Taitetun indeksin korjaukselle kannatusta SDP:n tulevalle puoluekokoukselle on tehty 38:n entisen kansanedustajan allekirjoittama aloite taitetun indeksin muuttamisesta. – Viime vaalikaudellahan kaikki puolueet olivat mukana uudistusta tekemässä. Tyytyväisyys hallituksen toimintaan on suurinta alle 30 000 euroa vuodessa tienaavien joukossa.. Liiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas arvostelee Lännen Medialle työllisyyspaketti-suunnitelmaa. Paavolan mukaan ratkaisevaa oli valtiovallan tuore lupaus kilpailukykysopimuksen kustannusneutraaliudesta. SyySkuuTA 2016 Kirjailijoiden lainaus korvaukset kuntoon Itsenäisyyden juhlavuonna 2017 suomalaiset kirjallisuuden tekijät saavat vihdoin asianmukaista lainauskorvausta sekä yleisten kirjastojen että korkeakoulukirjastojen lainoista. Vai onko 765 €/kk paljon. Se esittää, että SDP ottaisi tavoitteekseen palkkatai palkkapainotteisemman indeksin palauttamisen työeläkkeisiin. Kiitos kuuluu koko eduskunnalle, kansanedustaja Pia Viitanen sanoo. Vanhat toverit eivät aikanaan päätöstä leikatusta indeksistä tehtäes sä ymmärtäneet, että hekin tulevat vanhoiksi. Tässä oli suuri rooli vuosina 2014–2015 kulttuurija asuntoministerinä toimineella Pia Viitasella (sd.). Hallituksen suosio laskussa, pienituloiset tyytyväisimpiä Tyytyväisyys hallitukseen on hienoisessa laskussa, ilmenee Ilta-Sanomien teettämästä kyselystä. SDP jatkaa parempiosaisten asialla?” Raimo Korhonen ”Sekin on jännä juttu, että kiistetään luvut, jotka Eläketurvakeskus on tehnyt.” Aki Blomberg ”Emme me eläkeläiset, jotka olemme olleet 45 vuotta työelämässä, ja saamme noin 1 100–1 500 euroa, kovin paremmin pärjääviä ole. Merkelin puolueelle katkera tappio Saksassa liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraatit (CDU) kärsi tappion Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiovaaleissa. Useat työeläkejärjestelmän asiantuntijat pitävät aloitetta riskinä tulevien sukupolvien eläkkeille. ”On hyvä, kun vanhat toverit ovat tulleet järkiinsä. Sanasto on kiittänyt lainauskorvauksen eteen tehdystä työstä. Mukana oli myös SuPer, jonka puheenjohtaja Silja Paavola ei viikonloppuna ollut varma liiton kannasta. Me oletimme, että sama käytäntö olisi jatkunut myös vaalien jälkeen, mutta käytännössä sotea linjaavat tällä hetkellä hallituspuolueet, eikä muilla ole vaikutusmahdollisuutta. Juttu herätti keskustelua some-kanavilla
Tämän teorian mukaan matalapalkkaisen työn lisääminen auttaa alhaisen koulutustason ihmisiä työllistymään. Maamme luopui niistä viimeisenä Euroopassa. Miehistä peSipilän hyppy tuntemattomaan ” Suomessa ei ole minimipalkkalakia. Toivoa paremmasta työttömällä ja hänen perhellään ei ollut. Ovatko Juha Sipilän (kesk.) hallituksen työllistämistoimet yhtään sen parempia. Demokraatti yritti ottaa selvää. Matalapalkkaisia maahan lisää Hallitus on todennut, että Suomi tarvitsee matalapalkkatyötä lisää. Siirtotyömaat olivat suomalaista työvoimapolitiikkaa vuosikymmenien ajan. SyySkuuTA 2016 rusasteen varassa oli 19 prosenttia ja naisista liki 15 prosenttia ikäluokasta. Alimmat palkat säädellään työehtosopimuksilla. Asiaan liittyy lisäksi tuloerojen kasvattaminen. Työttömät pakotettiin liki palkattomiin koviin ruumiillisiin töihin usein kotikuntansa ulkopuolelle. Mitä miettii se mies. Mihin matkustaa. Vuonna 2014 pelkän perusasteen suorittaneita 20–29-vuotiaita suomalaisia oli 115 816 , mikä on 17 prosenttia ikäluokasta. Nyky-yhteiskunta on niin monimutkainen ja alati muutoksessa, ettei pelkällä peruskoulutuksella siitä selviä kuin kekseliäimmät. Työtön oli työtön ja työllistyi, jos työllistyi, kun taloussuhdanteet paranivat. Palkkaa heille maksettiin hippusen, ruokaa myytiin – velaksi. Juuri tähän porukkaan hallitus on päättänyt tähdätä katseensa. Näillä suurimittaisilla ja vuosikymmeniä jatkuneilla hätäaputöiksikin kutsutuilla virapelihommilla ei ollut tietenkään mitään vaikutusta itse ongelmaan, työllistymiseen. Alimmat taulukkopalkat löytyvät palveluja kunta-aloilta ja ne pyörivät 1 500– 1 600 euron tietämillä. Oli vain töitä ja pakkotöitä – suhdanteiden mukaan. On selvää, että mitä alhaisempi koulutus, sitä suurempi riski on päätyä työttömäksi. Suomessa ei ole minimipalkkalakia Suomessa ei ole minimipalkkalakia. Sieltä löytyvät määrittelyt alimmista taulukkopalkoista jokaiselle ammattialalle. ” Tutkimusten valossa ei löydy tukea ajatukselle, että maksamalla ihmiselle vähemmän palkkaa hän työllistyisi enemmän.. Järjestelmämme on toinen. Tuonaikaiset työllisyyskonstit kun tuntuvat olleen Euroopan kehnoimpia. Joissakin ikäryhmissä pelkän peruskoulutuksen varassa elää liki kolmannes ihmisistä. On ruskea salkku ja takki, kumisaappaat ja lippalakki.” Näin alkaa runoilija Aulikki Oksasen ja säveltäjä Kaj Chydeniuksen sekä näyttelijä Kristiina Halkolan esittämä Laulu siirtotyöläisestä vuodelta 1970. Olisi maksettava alimpien taulukkopalkkojen alittaviakin palkkoja. Työttömät tekivät teitä ja rautateitä, rakensivat kerrostaloja ja sairaaloita, hoitivat metsää ja kunnostivat uittoja vesiväyliä sekä kotikuntansa puistoja ja pallokenttiä. Tämä kuiten”J una hiljaista miestä kuljettaa. 10 8. Vain siten saadaan mahdollisimman moni töihin. Erotus korvattaisiin valtion tuella. Alimmat palkat säädellään työehtosopimuksilla
SyySkuuTA 2016 5 10 15 20 25 30 35 % 5 10 15 20 25 30 35 % 2006 2010 Lähde: Eurostat EU-27 Euroalue Latvia Liettua Romania Puola Viro Kypros Saksa Britannia Bulgaria Irlanti Unkari Slovakia Malta Tšekki Alankomaat Slovenia Portugali Itävalta Espanja Luxemburg Kreikka Italia Tanska Belgia Ranska Suomi Ruotsi Islanti Norja Turkki Matalapalkkaiset palkansaajat. 11 8
Demokraatti kahlasi läpi lukemattoman määrän matalapalkkatukia käsitteleviä artikkeleita ja tutkimusselosteita ja haastatteli kahta taloustieteilijää. Siksikö, etteivät tulokset olleet hääppöisiä. Kokeilu lopetettiin vähin äänin vuoden päästä. Vuosina 1993–1995 nuorten vähimmäispalkkoja alennettiin tilapäisesti. Jospa maksettaisiin ikääntyville vähemmän. Ei, vaikka taloudessa olisi kaksikin matalapalkkaista tienaajaa. Tutkijat kutsuvatkin artikkelissaan kokeilua unohdetuksi ja sellaisena se on pysynyt Kansainvälistenkään tutkimusten valossa ei löydy tukea ajatukselle, että maksamalla ihmiselle vähemmän palkkaa hän työllistyisi enemmän. Alennus tehtiin yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa Alennuksella ei ollut vaikutusta nuorten työllisyyteen, vaikka todellisuudessa maksetut palkat alenivatkin jonkin verran erityisesti palkkajakauman alapäässä, todetaan Palkansaajien tutkimulaitoksen selvityksessä, jossa tutkittiin nuorten palkka-alea lamavuosina. Juhani Aro Demokraatti ” Näillä suurimittaisilla ja vuosikymmeniä jatkuneilla hätäaputöillä ei ollut mitään vaikutusta itse ongelmaan, työllistymiseen.. 12 8. Kun matalapalkkatuella pitkään eläneet ihmiset tulevat aikanaan eläkeikään, on heidän eläkkeensä hyvin pieni. 1 500 euroa ei nykyäänkään riitä elämämiseen ainakaan pääkaupunkiseudulla. Listaukseen ei kuulunut nuorison matalapalkkakokeilu, joten sitä voidaan todellakin pitää unohdettuna kokeiluna. Ainakin Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen pitää tuhlauksena, jos kansainväliseti verrattuna suhteellisen korkeasti koulutettuja ihmisiä siirtyy massoittain matalan osaamisen huonosti palkattuihin töihin, joissa heitä pitää vielä tukea julkisin varoin. Toinen selvittäjä oli Roope Uusitalo samasta laitoksesta. Uusia työpaikkoja syntyi 2 000 ja nekin pääosin julkiselle sektorille. Sipilän hallitus on totisesti viemässä Suomea taas kerran tuntemattomaan. Kokeilu tehtiin 2006 ja sillä yritettiin työllistää vähäisen koulutuksen saaneita yli 54-vuotiaita. Niitä voidaan muuttaa vain lakia muuttamalla. Kauhanen on samaa mieltä Demokraatti.fi:ssä haastatellun Raimo Sailaksen kanssa, että ilman talouskasvua työllisyys ei lähde kohenemaan. Toistuvasti kuitenkin keskusteluihin putkahtaa ”uutena” ajatus, että maksettaisiin ikääntyville työttömille vähemmän palkkaa, niin he työllistyisivät paremmin. Veikkaanpa, että istuva hallituskin mieluusti vaikenee tästä. matalapalkkatyöllisyyden kasvattamisen tavoittelu ei ainakaan palvele jälkimmäistä tavoitetta, Kauhanen sanoo. – Lopputulemaan vaikuttavat monet tekijät, kertoo toinen kokeilun tuloksia selvittänyt Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija Petri Böckerman. EU:n työllisyystrategian tavoitteena on luoda ei ainoastaan enemmän työpaikkoja, vaan myös parempia – siis paremmin palkattuja työpaikkoja. SyySkuuTA 2016 * Suomessa, Tanskassa, Italiassa, Kyproksella, Itävallassa ja Ruotsissa ei lailla säädettyä minimipalkkaa Lähde: Eurostat Albania Makedonia Bulgaria Romania Serbia Montenegro Liettua Unkari Tšekki Latvia Slovakia Kroatia Viro Puola Turkki Portugali Kreikka Malta Espanja Slovenia USA Ranska Saksa Belgia Alankomaat Britannia Irlanti Luxemburg Lailla säädetyt vähimmäispalkat EU:ssa* 250 500 750 1000 1250 1500 1750 € 2000 kin edellyttää, että työntekijä tekee täyden päivän, kahdeksan tuntia viitenä päivänä viikossa. Kuitenkin työpaikat syntyivät pääosin julkiselle sektorille. Suurimmassa osassa EU-maita ja muun muassa USA:ssa on voimassa matalapalkkalakeja. Ajatus pitää sisällään myös sellaisen eläkepommin, jota ei tule heti ajatelleeksi. He eivät halunneet palkata ikääntyneitä töihin edes alehinnalla. Taulukkopalkkoja voidaan alentaa vain sopimalla. Ja ihmisten työllistämisen piti tuoda säästöä, jotta velkaantuminen loppuisi. – On selvää, että, että ilman talouskasvun piristymistä ei uusia työpaikkoja synny Suomeen. Arvaamattomat sosiaaliset seuraukset Tuntuu siltä, ettei maan hallitus ole lainkaan ottanut lukuun sosiaalipoliittisiakaan seurauksia, jos suuri joukko ihmisiä siirtyisi tekemään töitä aiempaakin matalapalkkaisina, mutta tuettuina. Kukaan ei tiedä, miten siinä lopulta käy. Se tarkoittaa, että he joutuvat elämään loppuelämänsäkin erilaisten sosiaalitukien varassa. 1990ja 2000-luvuilla on tehty arviolta 12 työllisyystukikokeilua. Näillä eväillä se ei lopu. Kokeilu ei saavuttanut suurta innostusta työnantajien keskuudessa. Sen sijaan ihmisten suistumiseen sosiaaliseen kurjuuteen löytyi paljonkin todisteita. Vaikka heidän asiaa koskenut artikkelinsa julkaistiin jo 2007, on selvitys yhä ainoa laatuaan, koska asiaa koskevia kokeilujakaan ei sitten 1990-luvun ole tehty. Ikääntyvien matalapalkkatukikokeilulla piti syntyä työpaikkoja yksityiselle sektorille. Kerran. Niin itseasiassa on tehtykin. Ei selvinnyt olisiko matalapalkkaisellä työllä ja sen tukemisella vaikutuksia työllsyyden kohenemiseen. Kyse oli verotuesta ja positiivisin tulos oli, että ne, joilla jo oli töitä, saivat tunteja lisää
SyySkuuTA 2016 Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Kestää Helsingistä New Yorkiin. 13 8
Taustalla vaikuttavat työmarkkinoiden vapautuminen, globalisaatio ja ammattiyhdistysliikkeen heikkeneminen. El Niña laskee meren pintalämpötiloja ja sen seurauksena El Niñon aikana sekä kuivuudesta kärsineitä että tulvineita alueita piiskaavat rankkasateet. Kuva Pakistanista. Intiassa alle viisivuotiaana menehtyy 17 prosenttia lapsista ja Nigeriassa 15 prosenttia. Kouluun kuitenkin pääsee aiem paa pienempi osuus lapsista. Kattavan sosiaaliturvan piirissä on vain 27 prosenttia maapallon asukkaista. Ilman kansainvälisiä toimia seuraavan viidentoista vuoden aikana arvioidaan 69 miljoonan pikkulapsen kuolevan, suurimman osan heistä vältettävissä oleviin tauteihin. Aruna Dutt IPS, YK IPS / Ashfaq Yusufzai Kehitysmaissa lapsetkin voivat joutua vaarallisiin töihin, joiden ansiot eivät riitä köyhyysrajan ylittämiseen. Voimakkaimmin poikkeukselliset sääilmiöt iskevät Afrikkaan, Kaakkois-Aasiaan ja Väli-Amerikkaan. Turvan puute jarruttaa kehitystä, lisää eriarvoisuutta ja vaikeuttaa köyhyyden kitkemistä. Muita suuren lapsikuolleisuuden maita ovat Pakistan, Kongon demokraattinen tasavalta ja Angola. – Kun tyttö käy koulua, hänet tulkitaan todennäköisemmin lapseksi kuin vaimoksi ja äidiksi kypsäksi naiseksi. Heitä on 902 miljoonaa. Etelä-Aasiassa vastaava luku olisi 1,3 miljoonaa. Heikon tai olemattoman sosiaaliturvan varassa on siten 5,2 miljardia ihmistä. Talouspolitiikan tavoitteena on useammin inflaation hillintä kuin täystyöllisyys. Koulunkäynti myös voimauttaa tyttöjä, kehittää heidän tietojaan ja taitojaan sekä lujittaa sosiaalisia verkostoja, joiden avulla he voivat olla yhteydessä toisiinsa ja puolustaa oikeuksiaan, perustelee UNICEFin hyväntahdonlähettiläs Angelique Kidjo koulutuksen tärkeyttä lapsikuolleisuuden vähentämisessä. Tuloissa kurjimpiin kuuluvat maatalouden palkolliset. Varhainen synnytysikä vaarantaa sekä äidin että lapsen terveyden. Tyttölasten kuolleisuus Intiassa on huomattavasti suurempi kuin poikien. El Niñolla tarkoitetaan 3–7 vuoden välein toistuvaa ilmiötä, joka juontuu trooppisen Tyynenmeren keskija itäosien lämpenemisestä. 14 8. Jos raja nostetaan 3,10 dollariin, köyhien määrä yli tuplaantuu 2,1 miljardiin. Ennen 20 vuoden ikää synnyttäneen naisen vauva kuolee ensimmäisen elinkuukautensa aikana 1,5 kertaa todennäköisemmin kuin 20–30-vuotiaan äidin lapsi. Köyhään valtioon syntyminen on riski, mutta lapsikuolleisuus ei kasaudu vain maailman köyhimpiin maihin. Paras keino vähentää lapsikuolleisuutta on tyttöjen ja naisten koulutus. Valtaosa köyhyysrajan alapuolella elävistä tekee työtä, mutta joutuu silti tulemaan toimeen alle 1,90 dollarilla päivässä ja ilman minkäänlaista sosiaaliturvaa. Vauraus ei takaa hyvää hoitoa kaikille Erot ovat suuria myös maiden sisällä. Maailmanpankki määrittelee nykyisin köyhiksi ne, jotka ansaitsevat päivässä alle 1,90 dollaria. Suurin osa heistä menehtyy sairauksiin, jotka olisi paremmissa oloissa voitu estää tai hoitaa. Yhdysvalloissa lapsikuolleisuus on yleisempää kuin suurimassa osassa rikkaita maita. Se johtaa merien pintalämpötilojen nousuun ja vaikuttaa säätiloihin eri puolilla maailmaa. Yhdessä kyseisten viiden maan lapsikuolleisuus selittää yli puolet maailman kaikista lapsikuolemista. Kasvava työttömyys ja tulojen lasku aiheuttavat miljardeille ihmisille riskin vajota kurjuuteen. Noin miljoonan lapsen ensimmäinen elinpäivä jää myös viimeiseksi. Jos Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa jokainen äiti saisi vähintään toisen asteen koulutuksen, lapsikuolemien määrä vähenisi UNICEFin arvion mukaan noin 1,5 miljoonalla vuodessa. (IPS). Seurauksena on kuivuutta tai vastaavasti rankkoja sateita. Yleistyneet epätyypilliset työsuhteet ovat lisänneet myös kaupunkien työvoiman haavoittuvuutta, mikä koskee eritoten naisia. Työnteko ei läheskään aina pelasta köyhyydeltä. Koulutuksen tasokin vaihtelee: jopa 38 prosenttia lapsista päättää koulunsa osaamatta kunnolla lukea, laskea tai suorittaa peruslaskutoimituksia. Köyhissä maissa rikkain kymmenys lapsista vie 46 prosenttia kaikista koulutukseen käytetyistä varoista. (IPS) Maailmankuvia KOONNUT heiKKi sihTO Koulutus vähentää lapsikuolleisuutta ” Paras keino vähentää lapsikuolleisuutta on tyttöjen ja naisten koulutus. Koululainen ei ole valmis äidiksi Lapsena solmittu avioliitto on keskeinen tyttöjen koulutuksen este. El Niño tuottaa eri puolilla maailmaa normaalista poikkeavia ilmiöitä: kuivuudesta kärsitään monissa paikoissa sadekausina ja vastaavasti kuivan kauden sijaan saadaan kovia sateita. Suurin osa kuolleista pikkulapsista on taustaltaan afroamerikkalaisia, joiden riski kuolla ennen viidettä ikävuottaan on kaksi kertaa suurempi kuin valkoisten amerikkalaisten. Koulutus myös jakautuu epätasaisesti. Ihmisiä ja muuta luontoa kurittavat säät ovat saamassa jatkoa, sillä El Niñon vastinpari El Niña kerää jo voimiaan. Tällä kertaa sen seuraukset olivat mittaushistorian voimakkaimpia. Tieto käy ilmi YKn lastenjärjestö UNICEFin julkaisemasta 2016 State of The World’s Children -raportista. El Niñon jälkeen kurittaa El Niña Viime vuonna käynnistynyt maapallon sääsysteemiin vaikuttava El Niño -ilmiö on hiipumassa. Miljoonat lapset kuolevat ennen kuin saavuttavat viiden vuoden iän. Raskaana oleva äiti tyttärineen Puraliassa, Intian Länsi-Bengalissa. Esimerkiksi Intia ja Nigeria, joiden kummankin kansallinen varallisuus on kasvanut nopeas ti, eivät ole onnistuneet vähentämään lapsikuolleisuutta edes köyhimpien maiden tahtiin. SyySkuuTA 2016 Yhä useampi työtätekevä on varaton Vaikka YK:n tavoite äärimmäisen köyhyyden puolittamisesta saavutettiin etuajassa jo vuonna 2008, tilanne ei ole pysyvä
Vaikuttaisi siltä, että kansainvälisen talouden megatrendit rantautuvat tänne kolmen, jopa viiden vuoden viiveellä. ” Kehitysmaiden esitykset torjutaan OECDjärjestössä Yhdysvaltain johdolla. Kansainvälisen verotuksen epäonnistumista selittää paljolti se, että enemmistö maapallon valtioista on jätetty sitä koskevan päätöksenteon ulkopuolelle, Third World Network -järjestön tutkija Bhumika muchhala uskoo. Suomessakin olisi syytä havahtua siihen tosiasiaan, että maailmalla tuulet puhaltavat yhä innovatiivisemman elvytyspolitiikan suuntaan ja että olemme kohta täysin yksin leikkauslistoinemme ja palkkaaleinemme. Liekö syynä liian syvälle juurtunut hyvä veli -verkosto ja sen luoma pienryhmän sisäinen mukavuuden tunne. u u u suOmessa On viimekuukaudet elätelty melko omintakeista harhaa taantuman taittumisesta. Maana olemme yhä valitettavan takapajuinen ja hidasliikkeinen. Sosialidemokratialle, ja kernaasti koko oppositiolle, tästä pitäisi tulla sananmukaisesti kansallinen pelastustehtävä, niin vakava tilanne on. Nykyisin päätösvalta kansainvälisissä veroasioissa on teollisuusmaiden OECD-järjestöllä, ja kehitysmaiden esitykset torjutaan siellä Yhdysvaltain johdolla, sanoo tohtori manuel montes South Center -tutkimuslaitoksesta. Mutta ainakin talouspolitiikasta voisi näin päätellä, kun ”kohtuuttomia julkisen talouden menoja” leikataan tarmolla. Mutta pikkuhiljaa hitaampikin alkaa ihmetellä, mitäköhän seipäänkärkihankkeita sinne budjettiin enää jää, kun kaikki kipeänä mainostetut leikkaukset ovat viety loppuun. Olemme tippuneet muiden Pohjoismaiden vauhdista, ja vielä pahempaa meno on Etelä-Euroopan kriisimaissa. Suomessa olisi syytä havahtua siihen, että maailmalla tuulet puhaltavat yhä innovatiivisemman elvytyspolitiikan suuntaan. Tavallaan Suomineidolle on jäänyt partaveitsi käteen, sekä julkista taloutta että yrityselämää johdetaan leikkauslistat edellä. IPS. Turhat rönsyt ja koukerot on syytä karsia selityksistä ja malleista pois, kunnes jäljelle jää mahdollisimman pieni määrä selittäviä tekijöitä. Tämä on olennaisempaa kuin erilaisten puoluepoliittisten tuolileikkejen leikkiminen. Koulutus vähentää lapsikuolleisuutta IPS / Sujoy Dhar Kehitysmaat haluavat YK:n verovahdiksi Kansainvälinen veronkierto ja laittomat rahavirrat pitää saada YK:n alaisen elimen valvontaan, vaativat 134 kehitysmaan Ryhmä 77 ja Kiina. u u u eurOstatin tilastOt OsOittavat, että Suomessa jo 15,7 prosenttia 20–24-vuotiaista on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Länsimaat ovat torjuneet esityksen jo kahdesti: viime vuonna Etiopiassa pidetyssä kehitysrahoituskokouksessa ja nyt heinäkuussa Keniassa YK:n kauppaja kehityskonferenssi Unctadin kokouksessa. Diginavetat ja hevosenlannan hyötykäyttö. Me tarvitsemme uudelle ajattelulle perustuvan toimintasuunnitelman koko Suomen taloudelle. 15 8. Pelkästään Afrikka menetti vuosina 2002–2012 lähes 500 miljardia euroa laittomina rahansiirtoina, Unctad arvioi. Vaikka yksittäisiä myönteisiä uutisia löytyykin, kuten palveluviennin vahvuus, on tilanne yhä kokonaisuudessaan huono. – Vain sisulla voidaan saada aikaan merkittäviä muutoksia ja luoda uusia päätöksentekoelimiä, jotka murtavat vanhat imperialistiset rakenteet, hän vakuuttaa. En tiedä, mahtaako pääministeri sipilä lukeutua fransiskaaniveljemme palavien ihailijoiden joukkoon. SyySkuuTA 2016 mikko vesa Indeksi Sipilän partaveitsi Fransiskaaniveli Wilhelm Occamilainen kehitti jo keskiajalla kuulun filosofisen periaatteen, jonka mukaan hyvät teoriat ovat mahdollisimman yksinkertaisia. Tieteessä, tässä kaiken maailman dosenttien maailmassa, tämä on yhä kohtalaisen pätevä ajatusmalli. Hän toivoo, että Ryhmä 77 ja Kiina nostavat asian esiin kaikissa sopivissa tilanteissa
SyySkuuTA 2016. 16 8
Parapähkinöiden sisältämä seleeni toimii myös testosteronin lisääjänä niille, joilla on valmiiksikin seleenistä puutetta. Hakkuuaukeiden reunoilta on parapähkinäpuita siis turha etsiskellä. Parapähkinä, se pähkinäsekoituspussin suippo, rasvaisen mieto kummajainen, on kotoisin trooppisesta Amazonin viidakosta. 17 8. Superfoodin leima parapähkinöille tulee viimeistään niiden 87 prosenttisesti hyvää rasvaa sisältävästä koostumuksesta. Seleenin saantisuositus 40–50 mikrogrammaa ja sopiva taso on helppo säilyttä popsimalla pari parapähkinää päivässä. Ne saattavat elellä kevyesti viidensadan, jopa tuhannen vuoden ikään asti. Parapähkinää voidaan hyvillä mielin kutsua superfoodiksi sen sisälmän todella korkean seleenipitoisuuden ansiosta. Parapähkinää poskeen D ia na Ta liu n. SyySkuuTA 2016 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 050 3024 533 nora.vilva@demokraatti.fi Jos testosteronitaso laahaa alamaissa, mieli käy hitaalla eikä aineenvaihduntakaan oikein toimi, voi olla aika lisätä ruokavalioon pari luonnon omaa seleeniboosteria, parapähkinää. Pähkinäbisneksen harmiksi parapähkinäpuut eivät suostu kukoistamaan muualla kuin villeinä ja vapaina koskemattoman sademetsän uumenissa. Parapähkinäpuut ovat kooltaan valtavia ja käsittämättömän pitkäikäisiä. Seleeni on ihmiskeholle elintärkeä antioksidantti ja hivenaine, joka vaikuttaa kilpirauhasen toimintaan ja edesauttaa sitä kautta tervettä aineenvaihduntaa. Se helpottaa vyötärömakkaroiden polttamista ja alentaa kolesterolia
SyySkuuTA 2016 Olipa kerran minä TeksTi ViRPi kiRVes-TORViNeN . 18 8. kuVaT eLLa kaVeRMa
Kevät ja kesä olivat kiireistä aikaa. Vainio viimeisteli graduaan, hoiti kaksosia, rakensi mökkiään Viitasaarella, sekä matkusti Lahden ja Helsingin väliä. Silloin mies joutui priorisoimaan ajankäyttöään kaikkein tärkeimpiin asioihin. On turha stressata asioista, joihin ei voi itse vaikuttaa. SyySkuuTA 2016 Unelmien toteuttaja P etäjäveden tuore kunnanjohtaja ja demaripoliitikko Eero Vainio kertoo jo kotiutuneensa uuteen neljän tuhannen asukkaan kotipaikkakuntaansa. 19 8. Se ei kuitenkaan näy päällepäin. Niissä mihin voi, hän tarttuu toimeen. – Jos politiikassa on ilman tutkintoa, on riski joutua sisäiseen korruptioon, hän arvioi.. Mies ei ole moksiskaan sadepisaroista tai ukkosesta, saati Petäjäveden kunnanvaltuuston keskustalaisenemmistöstä. Se kertoo yleisestikin hänen suhtautumisestaan elämään. Kuljemme kuvauspaikalta vanhaa siltaa pitkin haastattelupaikalle keskustaan. Katujen kiireettömyys ja vanhat rakennukset kertovat omaa tarinaansa. – Elämässä pitää sulkea tiettyjä ovia, jotta toisia voi avautua, Vainio sanoo. Vainiolla ei tullut missään vaiheessa mieleen, että jättäisi gradunsa kesken. Puolitoistavuotiaat kaksostytöt ovat valvottaneet edellisenä yönä kunnanjohtajaa. Vainio tervehtii hyväntuulisesti ja vaihtaa muutaman sanan vastaan tulevan jo tutuksi tulleen kuntalaisen kanssa
Hämmentävää ystävällisyyttä Politiikassa ei ole samanlaista työyhteisöä kuin kunnan palveluksessa – puhumattakaan hyvän työelämän pelisäännöistä. avoliitossa ja kaksostytöt Vapautunut sielu Lahden kaupunginvaltuusto oli opettavainen koulu kunnanjohtajan ammattiin. Jos joku on antanut hänelle kielteistä palautetta, hän on lähtenyt keskustelemaan ja selvittelemään syitä. – Sosiaalinen statukseni muuttui täysin, Vainio muistelee. Vauhtia piisaa. Siinä on sopiva annos fyysisyyttä. Päijät-Hämeen maakuntavaltuuston (puolipäiväinen) puheenjohtaja 2012–2016 . Vainio oli koulukiusattu ensimmäisellä ja toisella luokalla. . eurovaaliehdokkaana vuonna 2014 . . Nyt en voi toimia vain yhden porukan äänimiehenä. Aikoinaan valinta SDP:n kolmanneksi varapuheenjohtajaksi oli Vainion mukaan huippukokemus. – Vaihdoin parin päivän sisällä viitisenkymmentä vaippaa. Haluan saada nykyisen saunamökin valmiiksi. – Olen oppinut syvällisesti tiedostamaan senkin, että joskus tulen väärinymmärretyksi, hän kertoo. Niin Meksikon osavaltiot kuin kanalajit vetivät puoleensa. . Sitä se on edelleen. 20 8. Se myös lujitti omaa identiteettiä ja tarjosi kullanarvoisia verkostoja. Sillä, että on itse innostunut, ei innosta ketään, Vainio veistelee. Myös Jyväskylän läheisyys on plussaa. Petäjävedellä paikkakuntalaiset ovat olleet hämmentävän ystävällisiä. syntynyt 1986 . Liika itsensä esilletuominen ei ole hyvä asia, vaan myös kuntalaisia tulee saada näkyville. – Mietin, miten ihmisten olisi hyvä olla täällä töissä. Olen huomannut, mitä stressaavampi ja tiukempi paikka, sen paremmin viihdyn, Vainio pohtii. Jokainen hakuprosessi oli opettavainen ja valmisti nykyiseen tehtävään. Mies oli ensin hölmistynyt ja sitten järkyttyneen ilahtunut huomatessaan kuvassa kaksi ihmisalkua. On erittäin hyvä, ettei minua valittu kunnanjohtajaksi aiemmissa hauissa, hän arvioi. Innostan ihmisiä käyttämään sosiaalisia taitojaan. Kaikki aika meni varapuheenjohtajan työhön. Jalkapalloa on helppo harrastaa. Lempeyttä ja rutiineja Vuonna 2014 Vainio oli puolisonsa kanssa ultraäänessä. . – Sielu on nyt vapaa. Politiikassa oli oltava välillä jopa agressiivinen, jos halusi viedä jonkin asian läpi. Pääsen haastamaan ja laittamaan itseni likoon. Ei ole mitään ykkösjuttua. Isä innosti Vainiota pienestä asti seuraamaan uutisia ja kiinnostumaan maailman tapahtumista. Tulevaisuudessa haluaisin rakentaa isoista haavoista saunan, jossa on turvekatto. Kunnanjohtajana rooli on aivan toinen. Jalkapallo ei ole liian kesyä, vaan siinä on voimaa ja vauhtia. SDP:n kolmas varapuheenjohtaja 2012–2014 . He pitävät kiipeilemisestä ja legojen rakentamisesta. – Olen kokenut sen, millaista on, kun kukaan ei tule puolustamaan. – Politiikka oli intohimoni. Hän uskaltaa olla eri mieltä isossakin joukossa. Se oli erittäin intensiivinen treeni isyyteen, Vainio muistelee. Oli hienoa tuulettaa saman aatteen omaavien hengenheimolaisten kanssa. Vainio tietää, millaista on odottaa vieraita syntymäpäiville, jonne ei tule ketään. Yksin omilla syntymäpäivillä Vainion isä on vakuutusvirkailija ja äiti lastentarhanopettaja. SyySkuuTA 2016 EEro Vainio . KoLME KYSYMYSTÄ Ja VaSTaUSTa. Synnytyssairaalaassa lasten äiti sairastui raskausmyrkytykseen. Minua kiinnostaa joukkuelajit. Myös kausimaksu on vain murto-osa isoihin kaupunkeihin verrattuna. Yläkoulussa hän sai hyvin kavereita ja lukiossa hän oli jo oppilaskunnan puheenjohtaja. – Haku Viitasaaren kunnanjohtajaksi ei ollut fiksuinta, mutta se piti tehdä. Vainio haluaa olla tehtävässään ihmisten palvelija. Se on tasa-arvoinen pelikentällä. Tuloja ei ollut, mutta se oli vaivan arvoista. . Petäjäveden kunnanjohtaja elokuusta 2016 . Millaisia haaveita sinulla on liittyen hirsirakentamiseen. Vainio sietää hyvin yksinäisyyttä, kovat kokemukset ovat karaisseet. – Tuona aikana Suomesta tuli aidosti kotimaa. Ihmiset haluavat kokea itsensä merkitykselliseksi työssään ja vaikuttaa siinä. En ole enää ennakkoluulojen vanki, hän luonnehtii. Vainio toivoo välittävänsä samaa lempeyttä tyttärilleen, mitä oma isä ” Jopa surullisinta tässä ajassa on tyhmyyden ylistäminen.” Mistä leikistäsi kaksoset pitävät eniten. Petäjäveden vuokrakoti löytyi pyöräilymatkan päästä keskustasta. Vaikuttaminen oli mielenkiintoista, mutta tuntui, ettei siinä tullut enää riittävästi uutta opittavaa. Yksinäisyyden kokemusta hän ei lähde kuvailemaan tarkemmin. En kuitenkaan voi sanoa ymmärtäväni aikuisten ihmisten totaalista yksinäisyyttä, koska siitä minulla ei ole kokemusta, Vainio arvioi. Lahden sivistyslautakunnan puheenjohtaja 2012–2016 . – Koulukiusaamiskokemuksesta minulle on tullut järkähtämättömyyttä, tulisieluisuutta, oikeudenmukaisuuden puolustamista ja tasapuolisuutta, Vainio summaa. . . valmistumassa hallintotieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta (pääaineena kuntaja aluejohtaminen) . Vainio on opetellut tietoisesti muuttamaan omaa toimintaansa. On monia paikkakuntia, joissa on tuttuja ihmisiä. Poliittisen värin poika valitsi itse. Heistä kukaan ei ole kuitenkaan kunnanjohtaja, vaikka ovatkin päässeet elämässä eteenpäin. Lahdessa Vainio joutui tottumaan vihapostiin, ja jopa hänen puolisoaan uhkailtiin. Vainio haki aiemmin Viitasaaren, Äänekosken sekä Hausjärven kunnanjohtajan paikkaa. Se ei ole jättänyt jälkeensä katkeruutta, eikä Vainio ajattele pahalla entisiä kiusaajiaan. Vainiosta on hienoa, että joukkueessa kaikki ovat samalla viivalla sosiaalisesta statuksesta riippumatta. Mikä jalkapallossa viehättää erityisesti. Vainio seurasi sivusta, millaisten ristipaineiden alla kunnanjohtajan on työskenneltävä. . Hän ilmoittautui oitis paikalliseen jalkapalloseuraan Petäjäveden Petäjäisiin, jossa pelaa myös turvapaikanhakijoita. Samalla viivalla Jalkapallo saa Vainion sydämen sykkimään
Vainio on pyrkinyt vähentämään sähköisten laitteiden käyttöä tyttöjen kanssa ollessaan. En ole elänyt muiden tai omien rajoitusteni mukaan, Vainio toteaa. Vainio kokee onnistuneensa oman osuutensa hoitamisessa varsinkin Lahden Tiirismaan koulun peruskorjauksessa viime keväänä. Siinä Vainiolla on omasta mielestään vielä opettelemista. Unohdettu sivistys Vainio sai Lahden sivistyslautakunnan puheenjohtajana pohtia sivistyksen merkitystä monestakin näkökulmasta. Kaksosten vanhempana oleminen on pakottanut hyvällä tavalla myös isää osallistumaan ja näkemään oman vajavaisuuden. Koen isyyden mahtavana asiana. Hän lisää samaan hengenvetoon, että kannattaa varoa, mitä unelmoi, koska unelmat voivat toteutua. – Kaksosvanhemmuus on hyvin tasapuolista. – Olen onnistunut elämään elämääni niin, että olen tarttunut mahdollisuuksiin ja uskaltanut unelmoida. Minusta on tullut melkein aamuihminen, hän hymyilee. Se on myötäelämistä ja pyrkimystä ymmärtämiseen, Vainio linjaa. Alkuun hän on miettinyt ainakin jumppapallon tai säkkituolin hankkimista työhuoneeseensa. Lähitulevaisuudessa hän keskittyy kuitenkin täysillä nykyiseen tehtäväänsä. – Suurimpaan tavoitteeseeni eli viisaaksi tulemiseen on vielä matkaa, Vainio lisää.. Useimmiten se osoittautuu vääräksi. 21 8. Koulun oppilaat ja henkilökunta olivat pitkään kärsineet sisäilmaongelmista. Hän lukee heille yhtä lailla iltasatuja kuin äiti. Mitä politiikkaan tulee, Vainio haluaa jättää oven auki. Vainio luonnehtii itseään isänä kannustavaksi ja rutiineista kiinni pitäväksi. – Sivistys ei ole kiinni oppiarvosta tai statuksesta. – Vaikka uusi koulu toteutuu vasta vuosien päästä, pystyin tuomaan monille ihmisille toivoa. Isä ei sano pahaa sanaa kenestäkään. Kaupunki luopui pitkän väännön jälkeen korjausrakentamissuunnitelmastaan ja päätti rakentaa uuden koulun. Hänestä ihmiset antavat ensivaikutelman toisesta ihmisestä vaikuttaa liikaa. En vaan voi enää käyttäytyä ihan samoin mitä politiikassa, Vainio laukaisee. Onhan hänellä vielä 39 vuotta työuraa edessä. Pitkää nenää omille rajoituksille Vainiolla on mielessä monia näkymiä uutta työtään ja tulevaisuutta ajatellen. Hän tietää, että moni isä jää taustalle. – Sivistys on aika laajasti unohdettu. Jopa surullisinta tässä ajassa on tyhmyyden ylistäminen, hän sanoo. – Koen olevani ihan Eero edelleen. SyySkuuTA 2016 ” Olen huomannut, mitä stressaavampi ja tiukempi paikka, sen paremmin viihdyn.” hänelle
Vedenpitävyys Vedenpitävät vaatteet suojaavat mukavasti pahimmillaan vaakatasossa päin iskeytyvältä syyssateelta. Vaikka vesipilariarvo olisi miten korkea tahansa, on oman mukavuuden kannalta hyvä muistaa, että kankaan vedenpitävät ominaisuudet eivät säily ikuisesti. 5000 mm vesipilariarvolla kangas pitää oikeaa sadetta ja 10 000 mm arvon kangas soveltuu rennompaankin sadepäivän oleiluun, kuten vaikkapa huolettomaan vesilätäkössä istumiseen. SyySkuuTA 2016 Älä anna syksyn yllättää Ensimmäinen virallinen syyskuukausi on pyörähtänyt käyntiin säiden puolesta varsin ylellisissä tunnelmissa. Tällöin syylliseksi paljastuvat todennäköisesti vaatteen saumat. Pitkävartiset saappaat soveltuvat lätäköissähyppijöille sekä niille, jotka varovat kastelemasta housunlahkeitaan. Kumisaappaat Kumisaappaat ovat tietysti kaikkein varmin tapa pitää jalat kuivana pahemmassakin tulvassa. Postikorttimaisella syysidyllillä on kuitenkin valitettava taipumus loppua tylysti ja yllättäen kuin seinään. Kankaan vedenpitävyydestä kerrotaan vesipilariarvo-nimisen luvun avulla. Mitä suurempi luku, sitä vedenpitävämpi kangas. Kankaan vesipilariarvosta ja samojen teippauksesta on yleensä merkintä jossakin kohtaa tuotteen hintalapun lähistöllä. Saumat Kun haaveissa on säilyttää kuiva olo, vaikka sade miten piiskaisi vaatteen pintaa, on kankaan vesipilariarvon lisäksi tarpeen kiinnittää huomiota vaatteiden saumoihin. Saappaiden pohjakuviot vai. Esimerkiksi 3000 mm arvolla vaate on lähinnä vain vettähylkivä ja suojaa luultavasti ainakin kevyessä ripottelussa. Kumisaappaan huono puoli on ehdoton vedenpitävyys kumpaankin suuntaan – ulkoapäin tuleva kosteus ei pääse varpaisiin, mutta saappaan sisäpuolelta tuleva kosteus eli jalan hikoaminen, jämähtääkin saappaan sisäpuolelle ja tuloksena voi olla nahkeat sukat. Mutta ei hätää, siitäkin synkästä hetkestä on mahdollista selvitä huolellisen etukäteisvalmistautumisen avulla. Esimerkiksi metsälenkillä kevyillä saappailla askel nousee puolta helpommin. Käyttötarkoituksesta riippuen kannattaa huomioida kumisaappaiden painoerot. 22 8. Villasukkien käyttö pelastaa tässä asiassa. Matalavartiset ja nilkkapituiset kumisaappaat saattavat näyttää tyylikkäiltä. Vaatteen saumat voivat olla teipatut, jolloin saumakohtien ompeleiden päälle on vedetty sadetta ja tuulta pitävä teippi. Joskus vedenpitävästä kankaasta valmistettu vaate tuottaakin pettymyksen ja vuotaa kuin seula. Aurinko ja leudot päivälämpötilat hellivät kansaa Suomen joka kolkassa. Aika ja pesukerrat kohtelevat armottomasti myös kankaan vedenpito-ominaisuuksia. Jotkut valmistajat ratkaisevat saumojen vedenpitävyyden hitsaamalla kankaat yhteen kuumuuden avulla, jolloin saumakohtiin ei tule ompeleen reikiä
Tottumuksesta. Ihastuksia tulee ja menee. Ellei siihen vesilasin pintaan jää painauma, kun otat sormen pois. Jos loikkaa kerran, loikkaa helposti uudestaankin. Ei kannata pitää itseään korvaamattomana. Vaihdetaan populistisen seireenin kutsumana väriä, ja yritetään epätoivoista comebackia paalupaikalle. Uuden elämän intohimokin laantuu aikanaan. Nora Vilva Demokraatti Halfpoint. Jos se on niin vaikeata, niin anna olla! Tuo kokenut ja viisas puolueen uskollinen soturi näkee pidemmälle. Kirjoittaja on neljännen kauden valtuutettu, avoliitossa. Miten sitä oppisi edes olemaan vapaiden iltojen kanssa. Lapset, kunnat ja puolueet ovat loppujen perin sopeutuvaista sorttia. Ei edes puhuta tai kätellä enää. Perhekin painostaa. Voi kun saisi viettää maanantai-illan muuten kuin kuivaa kampaviineria mutustellen. Kipinää ei oikein enää ole, mutta toisaalta turvallisesta ei halua millään luopua. Tuleeko lista täyteen, onko siinä tarpeeksi laatua. Jaksa myös luottaa kumppaniisi, vaikka pettymyksiäkin olisi yhdessä koettu. Uudet ja innokkaat tulijat ihmettelevät, miksei se dinosaurus saa jo päätöstä tehtyä. Mitä jos suurimman puolueen paikka jää juuri niistä minun äänistäni kiinni. Monella konkarilla on taatusti kansalaisvelvollisuus täytettynä, mutta luopumisen tuska polttelee vuoroin maailmanparantamisen palon ja vastuuntunnon kanssa. Liian moni odottaa niin kauan, että ovea enemmän tai vähemmän suoraan osoitetaan. Joku toinen osaa ottaa roolisi, ei ehkä heti, mutta varmasti myöhemmin. Sitten katkeroidutaan ja aletaan puhua selän takana pahaa entisestä rakkaasta. Toisaalta myös uusi elämä houkuttelee. Suomen 313 kunnassa pohditaan kuumeisesti, lähteäkö vielä ehdolle kevään vaaleissa. Yksiselitteistä neuvoa on mahdoton yhdenkään terapeutin antaa. Ja kuka lopulta tykkää hedonistisista kukasta kukkaan liihottelijoista. SyySkuuTA 2016 Iisakki Kiemunki Politiikan elähtänyt avioliitto T aas on se aika. Sileäpohjaisilla kumisaappailla on huomattavasti helpompi luistella loppusyksyisten pakkasöiden huurtamilla kaduilla. 23 8. Seura on aina suurempi kuin yksittäinen pelaaja. Ollaan yhdessä vain lasten takia, velvollisuudesta. Ystävinä on paljon mukavampi pitää huolta kupeidesi hedelmistä. Kaikkein vaikeinta on luopua ja siirtyä elämässä eteenpäin tyylikkäästi ja oikealla ajoituksella. Myrkytetään ympäristö, perillisten mielet ja pyydetään läheisiä valitsemaan leirinsä. Eikä sittenkään. Tassunpohjan karvat kannattaa leikata lyhyiksi, ja tassut sekä varpaanvälit kuivata huolellisesti jokaisen lenkin jälkeen. Kauanko uudessa parisuhteessa kestää, että kehtaa kaivaa nenää ja röhnöttää pieruverkkareissa. Silloin voi ehkä tulla takaisinkin. u u u Hetken mielijohteesta ei tietysti kannata erota. Vaikka karvanaama nauttisikin lätäköissä ja ojien pohjilla peuhaamisesta, saattaa niiden tassunpohjien iho alkaa reistaamaan muhivassa kosteudessa. kuttavat myös käyttömukavuuteen. Koira Koirat pääsevät tunnetusti ulkoilemaan säässä kuin säässä. Ja ajattele kohtuudella myös itseäsi. Nuo säälittävät ihmisrauniot ilman itsekunnioitusta. Eikä sittenkään. Tahrataan kaikki se, mikä yhdessä aikanaan oli kaunista ja hyvää. u u u Kunnallispolitiikka voi olla monella tapaa kuin pitkä, jo hieman hapantunut avioliitto. Kenties on parempi lähteä vielä silloin, kun olet kaivattu. Kukaan ei ympärilläsi nauti, jos itse kärsit. Voinko heivata ja jättää toverit pulaan. Luulisin kuitenkin, ettei kannata pitää itseään korvaamattomana. Ellei siihen vesilasin pintaan jää painauma, kun otat sormen pois. Jokainen suhde on omanlaisensa
Risteily meni tosi kivasti ja siitä tietenkin tuli onnellinen ja hyvä fiilis. Risteilyviikonlopun järjestely työllisti parin viikon ajan aika täydellisesti ja muutama uneton yökin tuli vietettyä. 24 8. SyySkuuTA 2016 Kasvot peilissä TeksTi ja kuva Nora vilva Maarit Hirvensalo, 39 T ällä hetkellä näen peilistä väsyneen, mutta onnellisen ihmisen. Osa on ollut huonossa kunnossa ja osa mennyt pois. On siinä ollut vähän taukojakin, kolmen äitiysloman verran. En kaipaa nuoruuden juttuja. Koen, että kaikki iät ovat tosi palkitsevia. Täytän ensi vuonna neljäkymmentä vuotta. Kyllä ne saavat miettimään elämän perusasioita. Siinä on paljon hyviä puolia. On kuitenkin iloinen asia, että vuodet vierivät. Peilissä näen myös omaa ikäpohdintaani. Äitini on kuollut, ja näen miten isäni vanhenee. Peiliin katsoessa mieleen tulee myös surullisia asioita. Olen ehtinyt toimia johdon assistenttina, eduskunnassa ja nyt parin vuoden ajan viestinnän puolella. Jos minun pitäisi kuvailla työtäni, niin se olisi ehkä tuottaja-toimittajakehittäjä-suunnittelija. Se on sellainen keski-iän juttu. Maarit Hirvensalo on SDP:n tiedottaja.. Kaikilla ne eivät vieri. Työnkuvani on monipuolinen ja laaja. On työkavereita, tovereita, joiden elämässä on tapahtunut isoja juttuja. Se pitää sisällään tiedottamista ja viestintää, sekä myös taittamista, kuvaamista, somea ja vaikkapa nyt risteilyviikonlopun järjestämistä. Lokakuun alussa tulee 11 vuotta täyteen puolueen leivissä. Sanan tiedottaja voisi melkein unohtaa. Ikä tuo varmuutta ja iän myötä oppii tietämään, mitä elämässään haluaa
– Ja tämähän on nykyaikaa, että voi kuunnella ja katsella ja saada halutessaan lisää tietoa multimedioista, Anja Kallio-Strömberg täydentää. Museonjohtaja Kalle Kallio on tyytyväinen siihen, että uusitun Lenin-museon ovet ovat käyneet tiuhaan.. Remontti sisällölle ja seinille Museon käsikirjoitusta tekemässä ollut projektitutkija Linda Heinonen kertoo, että usein yleisöpalautetta kysytään jälkikäteen, kun museo on jo valmis. 25 8. Museo on nyt entistä rehellisempi ja aidompi, Erkki Strömberg luonnehtii. SyySkuuTA 2016 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 701 0539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Lenin-museo uudistui moderniksi museoksi T ampereen työväentalossa sijaitseva Leninmuseo on saanut ylleen uudet vaatteet. Työ väenmuseo Werstaan ja Lenin-museon yhdistyessä vuonna 2014 alkoi suuri työ, jossa haluttiin muuttaa Lenin-museo kokonaisuutena tämän päivän museokävijän tarpeisiin vastaavaksi. Lammilaisilla Erkki Strömbergillä ja Anja Kallio-Strömbergillä on vierähtänyt jo pitempi tovi viime visiitistä Lenin-museoon, mutta muutosta entiseen ei voi olla huomaamatta, vaikka muistikuvat entisestä vähän hatarat olisivatkin. Tuskin Neuvostoliiton aikaan olisi voitu edes vihjailla, että Stalinkin osallistui pankkiryöstöihin. Juuri Strömbergin kiittelemää rehellisyyttä odotettiin. Nyt kysyttiin uudistustyön tueksi mielipiteitä ja toiveita museossa esiin tuotavista teemoista jo urakan alkajaisiksi. – Kyllä tämä on aivan eri tyylillä rakennettu
Sisällön lisäksi koko museotila remontoitiin. On tärkeää ymmärtää, ettei yhteiselomme ole ollut pelkkää kriisiä, Heinonen sanoo. Menopelin vieressä puolestaan seistä pönöttää Stalin. Uusi tila on värikäs ja raikas. Vakavan vastapainona hassuttelua Näyttely alkaa lyhytelokuvalla, joka perustelee, miksi Tampereen työväentalossa ylipäätään on Leninmuseon kaltainen omituisuus. Kokemusta rikkaampana Museonjohtaja Kalle Kallio kuvailee museokäyntiä yksilölliseksi kokemukseksi, josta ihmiset saavat irti hyvin erilaisia ja yllättäviä asioita. Pyörän selkään saa hypätä ja kameran voi antaa laulaa. Lenin-museo on pullollaan painavaa asiaa, mutta museon tekijöillä on ollut myös pilkettä silmäkulmassa. Uudistunut museo avaa kattavasti koko Neuvostoliiton tarinaa ja Suomen suhteita itänaapuriin eri aikakausina. Esimerkiksi toisinajattelijoiden kohtalot, pakkotyö ilmiönä Neuvostoliitossa, KGB:n historia sekä arjen historia ylipäätään Neuvostoliitossa olivat teemoja, jotka nousivat yleisön toiveita kysyttäessä esille, Heinonen kertoo. Kuvat Anna-Liisa Blomberg. – Toiveissa on ollut tehdä näyttely, joka kertoo tämän tarinan rehellisesti, ilman mitään ideologista sumutusta – vääristelemättä tai peittelemättä mitään, Heinonen kuvailee. Seinillä tekstiä on melko vähän, mutta neljässä multimediassa on paljon syventävää materiaalia tiedonjanoisille, Heinonen kertoo. 26 8. Hauska yksityiskohta on esimerkiksi Dnepr-moottoripyörä, jonka sivuvaunussa istuu Lenin itse. SyySkuuTA 2016 – Oli selvää, että museon pitää uudistua, sillä niin paljon asioita jätettiin kertomatta. Tila sai avaruuden tuntua, kun aiemmin peitossa olleet ikkunat Hämeenpuistoon avattiin. Näyttely johdattaa kävijänsä läpi suurlakon ja vallankumouksen kuohujen, valottaa Venäjän ja Suomen työväenliikkeen keskeisiä eroja ja pysäyttää Gulag-pienoismallin ääreen pohtimaan ihmiskohtaloita Stalinin ajan vankileireillä. Poissa on ”mummon sukkahousujen värinen” aineisto. Lenin-museo ei Kallion mukaan pakkosyötä mitään tiettyä historiantulkintaa, vaan ihmiset saavat poimia museosta matkaansa sen, mikä heitä itseään neuvostotarinassa kiinnostaa. Nimensä mukaisesti Lenin-museo keskittyi aiemmin pitkälti Vladimir Iljits Leninin henkilöhistoriaan, persoonaan sekä hänen ja Suomen välisiin suhteisiin. Näkökulmaa on nyt laajennettu. – Sehän on hauskaa, kun pääsee yhteiskuvaan Leninin tai Stalinin kanssa! Tämä on kehittyneempi versio sellaisesta reikälevystä, johon naama laitetaan, Erkki Strömberg tuumii. Historiaa avataan vaihe vaiheelta monipuolisesti sota-ajan läpi aina Neuvostoliiton romahtamiseen ja edelleen tähän päivään saakka. Yhteistyötä on tehty monella tasolla, ja me suomalaiset olemme myös hyötyneet maiden hyvistä väleistä. Minusta on tärkeää, että suomalaiset ymmärtävät taustan Suomen ja Venäjän suhteissa. – Toivon, että museota tullaan hyödyntämään myös kouluopetuksessa. Projektitutkija Linda Heinonen pitää museossa erityisesti Marja Hepoahon ja Kari Alakosken tekemästä lasiteoksesta, joka kuvaa Suomen suurruhtinaskunnan asemaa osana Venäjän keisarikuntaa. – Olemme halunneet tehdä asiallisen mutta kuitenkin viihdyttävän näyttelyn, joka stimuloi aisteja. Täällä on paljon ääntä ja liikkuvaa kuvaa. Kaikki eivät tiedä, että samaisessa talossa pidettiin vuonna 1905 bolsevikkien salainen kokous, jossa Lenin kohtasi ensi kertaa erään Josif Stalinin
27 8. Mustan nauhan päivänä kävi 446 vierailijaa. – Se oli hauskasti tehty. Anja Kallio-Strömberg ja Erkki Strömberg istahtivat museokäynnin aluksi katsomaan johdantovideota. Niemelää kiinnostivat erityisesti aidot ja alkuperäiset esineet ja Anneli Luukila piti koko kokonaisuutta mielenkiintoisena. Museonjohtajan iloksi yleisön kiinnostus uudistettuun museoon on ylittänyt odotukset. Onnistunut museokokemus tuntuu olleen myös Jussi Niemelällä sekä Anneli ja Lotta Luukilalla. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Lenin-museo kuvaa työväen liikehdintää Suomessa ja itä rajan takana. Tykkäsin myös tietovisasta, vaikkei kovin suurta menestystä siinä ollutkaan, hän nauraa. Lotta Luukilalle parhaiten jäi mieleen 1960-luvun virolainen olohuone. Päiväkohtaiset kävijämäärät ovat olleet yli kaksinkertaisia aiempaan verrattuna, joten olemme oikein tyytyväisiä, Kallio hymyilee. Kahden kuukauden aikana kävijöitä on ollut vähän yli kuusi tuhatta. Öljyä saranoihin Uudistettu Lenin-museo avattiin yleisölle kesäkuussa. Mustan nauhan päivänä eli stalinismin ja natsismin uhrien eurooppalaisena muistopäivänä 23.elokuuta museolla järjestettiin avointen ovien päivä, joka sekin veti Kallion mukaan väkeä tungokseksi asti. Vanha Lenin-museo keräsi noin 10 000 kävijää vuodessa. Suurlakkokansan vaatimuksia voi kuunnella nostamalla kuulokkeen korvalleen. Mustan nauhan päivän viettoa jatketaan avoimien ovien merkeissä myös ensi vuonna. Kolmikko kiittelee uudistusta hyvällä maulla tehdyksi. – Sehän käy kuin lapselle sadusta, kun Lenin-setä juttelee, he tuumivat. – Öljyä on jouduttu saranoihin lisäämään. Anneli Luukila, Jussi Niemelä ja Lotta Luukila pysähtyivät museokierroksen jälkeen katsomaan, mitä museokaupasta löytyy.. SyySkuuTA 2016 – Jos ihminen saa uusia ajatuksia, viihtyy tai katsoo museokäynnin jälkeen maailmaa uuden kokemuksen rikkaampana, olemme onnistuneet, Kallio summaa
Saran myöhemmissä vaiheissa tiiviisti läsnäolevan ”Professorin” (esikuvanaan museonjohtaja Timo Vuorikoski) kautta hahmottuu se prosessi, joka johti Sara Hildénin taidemuseon perustamiseen 1979. Sara antoi hänelle siihen puitteet, mutta Erik ilmeisesti tulkitsi, ettei hänen tarvinnut piitata avioliiton normeista kuten läsnäolosta, tuesta tai uskollisuudesta. Siksi näemme tauluista vain taustapuolet, joille liimatuissa lapuissa lukee: ”Omistaa Sara Hildén”. Kohtausten ja aikasiirtymien nopean frekvenssin vuoksi tarina on aluksi vähän työläästi hahmotettava, mutta kun taajaiskuisuuteen tottuu, rytmi alkaa tuntua juuri tälle esitykselle luontevalta. Temperamenttinen Erik palvoi Saraa, mutta vain taiteelle hän halusi omistautua. Sitten järjestys vaihtui. Pirjo-Riitta Tähden kirjoittama ja Maarit Pyökärin ohjaama, kaikella hyvällä tavalla vanhaliittolainen puhenäytelmä ”Sara ja Erik” nousi liitoon, joka vei aina vain korkeammalle, nopeammin, voimakkaammin. Saran toisella olkapäällä tuntui kuiskuttelevan lemmenjumala Amor, toisella sodan ja taiteen jumalatar Minerva. Vahva viesti sekin. Näyttämön takaseinällä nähdään sitten suurikokoisina vaihtuvina kuvina voimaa uhkuvia EnKari Sunnari. Kiihkeähän se pulssi oli myös päähenkilöiden elämänmenossa. Tunne ja voima Taidetta itse luomistapahtumana ei ole näyttämöllä helppo kuvata. Eväät kunnon draamalle siis löytyvät todellisuudesta. Ensimmäisen puolituntisen jälkeen olin vähän tuskastunut. Hän halusi omistaa paitsi Erikin, myös tämän taiteen. Kiihkeä pulssi Tamperelaisen muotimoguli Sara Hildénin ja tulisieluisen helsinkiläislähtöisen kuvataiteilija Erik Enrothin avioliittoon sisältyi intohimoja joka lähtöön. SyySkuuTA 2016 Tauluissa ja taiteilijassa lukee: ”Omistaa Sara Hildén” TeaTTeri Tampereen Työväen Teatteri Pirjo-riitta Tähti: Sara ja erik Ohjaus Maarit Pyökäri – Lavastus, puvut ja videosuunnittelu – Reija Hirvikoski – Valot Eero Auvinen – Ääni Niklas Vainio – Rooleissa Teija Auvinen, Ilkka Heiskanen, Minna Korhonen, Kristiina Hakovirta, Jukka Saikkonen, Matti PussinenEloranta Tanssiinkutsusta se alkoi, Sara Hildénin ja Erik Enrothin myrskyisä liitto. Matkan varrella nimihenkilöt syvenivät kiinnostaviksi sekä suhteessa toisiinsa että oman elämänsä päämääriin. Vastaus tuli pian. Löytyisikö jostain kipinä, joka sytyttäisi alussa paperinmakuisen dialogin roihuun. 28 8. TTT:n hienossa draamassa heitä esittävät Teija Auvinen ja Ilkka Heiskanen. Pariskunnan lähipiiriin kuuluvat ystävät Rut (Bryk siis) ja modernismin hermolla intoutuneesti elävä ”Maisteri” kommentoivat dialogissa luontevasti niin vallitsevaa taideilmastoa kuin Erikin taiteilijalaatua. Jäisikö lähtökohtaisesti hyvin kiinnostavista aineksista kasattu näytelmä vain jähmeäksi oleiluksi näyttämöllä. Sara Hildénille avioliitto oli aluksi rakkautta mieheen ja tämän taiteeseen. Parisuhteellisesta nimestään huolimatta Tähden näytelmän näkökulmahenkilö on Sara, jonka elämänkaaren yhteen osaan tarina fokusoituu, vaikka myös sen alkupäätä ja erityisesti loppua valaistaan. Ei Erik Enrothia näyttelevältä Ilkka Heiskaselta voi sentään edellyttää maalarin taitoja. Ja alun laahustelua lukuunottamatta ne on aseteltu maittavasti. Kunnes loppui seesteiseen rauhaan. Heidän yhteiselonsa alkoi fyysisestikin poltteisena, heidän 13 vuotta kestänyt liittonsa oli alusta loppuun melkoista sturm und drangia, eikä suurta draamaa puuttunut eron jälkiselvittelyissäkään, joissa taisteltiin Enrothin oikeuksista Hildénille avioehdon myötä jääneisiin maalauksiinsa. Alkujäykistely olikin hetikohta ohi. 1950-luvun alussa taiteessa ollaan murroskohdassa, mikä tulee näppärästi valotetuksi Minna Korhosen, Matti Pussinen-Elorannan ja Jukka Saikkosen esittämien sivuhenkilöiden kautta
Tapio Vanhatalo Helena ja Pia joutuvat keksimään villejä keinoja peittääkseen saaliinsa sekä miehiltään että virkavallalta. Vauhti kiihtyy, kun poliisi järjestää massiivisen etsintäoperaation. Kuten vakaalle yhteiskunnan voimaan uskovalle Raimolle, joka Pertti Koivulan tulkitsemana on varsin humoristisen maanläheinen henkilöhahmo. Pääosin se johtuu suomennoksesta, joka monisanaisuudessaan tukkii esityksen ilman, mutta myös ohjauksesta, joka pakottaa esityksen tasarytmiseen tauottomaan laukkaan. Teija Auvinen ja Ilkka Heiskanen tekevätkin roolit ajatellusti, pieni sordiino päällä, jolloin hetkittäiset räiskähdykset saavat erityistä lataus ta. Aikansa tulipunaisen yhteiskuntakriitikon tekstejä paheksuttiin ja hyllytettiin. Myös lopun tekijänoikeuskiista menee vähän pöytäkirjamaiseksi pikakelaukseksi. Kysyä voi, miksi. Paavo Lipposen vuoden 2012 presidentinvaalikampanjan slogan ”Ei ole mitään pelättävää”. Farssin ainekset ovat olemassa, mutta esitys jää laimeaksi. Etenkin sisäsyntyisen anarkistisena yhteiskuntatieteiden maisteri-poliisina, liipasinherkkänä natsipoliisina, uskomattoman riemastuttavana hautausurakoitsijana ja svengaavana Raimon faijana, joka on näytelmässä se ympäröivästä maailmasta parhaiten kärryillä oleva henkilö. Ja niin nytkin Helsingin Kaupunginteatterin sovituksessa, jossa muistetaan poliisin sisäiset ongelmat ja työväen yt-ahdinko. Mutta pääasia on, että Tähden ja Pyökärin hienossa työssä päähenkilöitä toisiinsa sitovat riippuvuussuhteet tulevat kuvatuiksi julmankomeasti. Valheen poikasia Dario Fo tunnetaan kantaaottavista näytelmistä. Sopankeittäjinä naishahmot pikemminkin tekevät tilaa miehille. Jotenkin ajattelisi niin, että Raimon puolueuskollisuuden perusta olisi jossain hieman kauempana. Esityksen ehdoton virkistäjä on Ville Tiihonen kaikkine rooleineen. Ikään kuin teesiksi, että sellaisia taiteilijat nyt vain ovat, kun tulee luomistuskia tai ihmissuhdeonglmia... Yhteiskunnallisesti terävästä farssista uunituoreen version ovat tehneet Pentit Järvinen ja Kotkaniemi. Heiskanen taas antaa koomikon arsenaalinsa vilahtaa ohimennen Erikin puheessa ja elekielessä mutta malttaa olla päästämättä niitä liiaksi valloilleen. Jos farssissa tarkoitus olisi nauraa posket kipeiksi, nyt yleisöstä irtoaa naurut vain muutaman kerran. Auvinen myös muuntuu monta kertaa ihailtavan pienin keinoin lähiyhteisön pikkusormensa ympärille kietovasta tahtonaisesta yksinäisyyteen vetäytyneeksi vanhukseksi. Hyvä niin, sillä ne teokset ovat näytelmän seitsemäs, vahvaääninen rooli. Nyt esimerkiksi Erikin pulloon turvautuminen jää ilmaan viskatuksi itsestäänselvyydeksi. Osansa ovat saaneet katolinen kirkko, korruptoituneisuus ja yhteiskunnallinen epäoikeudenmukaisuus. Esityksen hienous ei piile niinkään naishahmojen varassa, mikä sinänsä on harmi. Sinänsä vuonna 1974 ensiesityksen yhteiskunnallisella ympäristöllä voi olla yhtymäkohtansa nykypäivään, jossa markkinatalouden perustukset ovat muutoksessa. Mukana tyhjentämisessä ovat myös Helena (Eija Vilpas) ja Pia (Kaisa Leppänen), jotka koheltavat muovikasseineen näyttämölle yleisön joukosta. Sekin sujuu hienovaraisesti, alleviivaamatta. Siitä episodista, joka todellisuudessa kesti toistakymmentä vuotta, olisi ollut enempäänkin. Eija Vilpas, Kaisa Leppänen, Ville Tiihonen ja kootut myymälävarkaan selitykset. Mieshahmojen hauskuus Naurun ainekset syntyvät henkilöhahmoista. Naurun herutukseen pyrkii myös esityksen yksityiskohta, joka jää askarruttamaan minua. Alkaa epätoivoinen piilottelu ja selittely, valheen paikkaaminen toisella, jotta rehdit työmiehet Raimo (Pertti Koivula) ja Saku (Mikko Virtanen) eivät saisi selville naisten tekoa. Näytelmässä Ei makseta, ei makseta pienipalkkaiset naiset ovat saaneet tarpeekseen hintojen noususta, ja he varastavat joukolla marketin tyhjilleen. 29 8. Pikaraskaudet ja synnytykset vievät naiset tilanteesta toiseen vauhdikkaasti. rolf Bamberg Demokraatti. Ja kun miehetkin vielä järjestävät itsensä pulaan, sotku on valmis, ja siitä pois selviytyminen monen kommelluksen takana. Kristiina Hakovirta kotiapulaisen osassa onkin saanut hoitaakseen esityksen hymyilyttävimmät viritykset. Toisessa viime aikojen vaikuttavassa taiteilijakuvauksessa ”Red” (Kansallisteatterissa 2015) paineltiin syvälle Mark Rothkon taidetta dominoivan punaisen värin ytimeen. Teksti on tuotu nyky-Suomeen henkilöiden nimiä ja uutisotsikoita myöten. SyySkuuTA 2016 Raimon faija ja rakastava poliisi TeaTTeri Dario Fo ei makseta, ei makseta Helsingin Kaupunginteatteri, Studio Pasila Suomennos ja sovitus Pentti Järvinen – Ohjaus Pentti Kotkaniemi – Lavastus Jyrki Seppä – Puvut Marja Uusitalo – Valosuunnittelu Teppo Saarinen – Äänisuunnittelu Ari-Pekka Saarikko – Rooleissa Eija Vilpas, Pertti Koivula, Kaisa Leppänen/Emilia Sinisalo, Mikko Virtanen, Ville Tiihonen ja Matti Rasila Dario Fon farssi Ei makseta, ei makseta (Non si paga, non si paga) sai ensi-iltansa Helsingin Kaupunginteatterin Studio Pasilassa. Pyökäri on pitänyt harkitusti ilmaisun vähän pienempänä – näyttelijöiden ei tarvitse huutaa sieluaan pihalle, jotta Saran ja Erikin intohimoisuus tulisi ymmärretyksi. TTT:n Salmelaisen näyttämöllä on toisin: värejä, tekniikoita ja teemoja sivutaan vain kevyesti. Tunne ja voima, jotka ajavat miehen maalaamaan ja naisen rakastamaan hänen maalauksiaan, ovat tärkeämpiä tutkiskeltavia. Viittauksia löytyy Aarniosta yhteistoimintaneuvotteluihin. Esitys on rytmiltään tasapaksu ja vitsit ennakoitavissa. Toisaalta esityksessä on viittauksensa muun muassa katolilaisuuteen, mikä on erikoinen alkuperäistekstin jäämä, sillä muuten näytelmään on yritetty istuttaa kotimaisuuden siemen. Samassa sävyssä kuin esityksen lavastus, joka vaatimattomuudessaan antaa tilaa taustakuvituksen maalauksille. Sara ja Erik -näytelmässä maalaustaide onkin enemmän esillä intohimona ja elämänsisältönä kuin tekemisenä, prosessina. Tarkemman syventämisen paikkojakin näytelmässä olisi. Myös ohjauk sellinen sekalaisuus häiritsee satunnaisine ticoticoineen, diskovaloineen ja hidastuksineen. Tv-viihteen veteraanien kädenjälki on vahva, mutta tätä farssia he eivät saa lentoon. Terhi Tarvainen rothin töitä, joten Heiskasen ei tarvitse maalauskohtauksissa kuin pidellä pensseliä
Matka alkoi siitä, kun hän 13-vuotiaana tutustui tähän (tangoSuomessa) erikoiseen ja eksoottiseen musiikkilajiin. A. Numminen: Jazzin meining Aviador 2016 muusikot, kuten Duke Ellingtonin, Dizzy Gillespien, Thelonius Monkin ja John Coltranen ja monet muut. Rumpalin muistoja Nummisen jazz-kirjasta löytyy kuva myös vuodelta 1957 hänen ensimmäisestä jazzyhtyeestä Tomas Park Quartet, jossa tuleva laulaja soitti rumpuja. Numminen vietti aikaansa tietysti myös legendaarisessa Mäyränkolossa, mitä hän kuvaa Jazzin meining -kirjassa eloisalla lainauksella oma. SyySkuuTA 2016 M. ”Keskityn tässä kirjassa vain jazziin ja jätän muun pois”, hän linjaa esipuheessaan. Yhtyeen suurimmat hitit, kuten ”Kissa vieköön”, ”Kotiharjun päällä” tai ”Kangastusta”, ovat koko kansalle tuttuja. Numminen kertoo, miten intohimoinen jazzin ystävä ja tangon vihaaja ja levyraadin vetäjä Jaakko Jahnukainen poistui 1960-alussa John Coltranen Kulttuuritalon konsertista todeten, että ”tämä ei ole enää jazzia”. Mauri Antero Numminen on kuitenkin ollut innokas jazzin harrastaja koko ikänsä. Samaa instrumenttia hän paukutti vakiorumpalin sijaisena 1960-luvullakin Unto Monosen orkesterissa. Nummisen kiihkeä jazz-elämä sanoin ja kuvin Liki kaikki suomalaiset ja monet muuallakin Pohjoismaissa tuntevat M. Numminen (s. Pitkälti juuri valokuvista koostuvassa kirjassa löytyvät ikuistukset muistakin Suomessa käyneistä jazzin mestareista. A. A. Itsekin rajojen rikkomisellaan monenlaisia reaktioita aikaansaanut Numminen sen sijaan tajusi Coltranen nerouden, ja otti hänestä hienoja valokuvia, jotka löytyvät meininkikirjasta. 30 8. 1940) käy kirjassaan ”Jazzin meining” läpi jazziin liittyvän elämäntaipaleensa. Nummisen Uusrahvaanomaisen Jatsiorkesterin (perustettu 1969) edesottamukset Jani Uhleniuksen ja sittemmin Pedro Hietasen huimine hanuri-improvisaatioineen. Hän on rakkaan harrastuksensa parissa päässyt näkemään 1960-luvulla Suomessa vieralleet jazzin merkittävimmät KIRJAT M
Ja hurjista improvisaatioistaanhan jazz tunnetaan. Nyt vasta me ruvetaan tekee totta tästä kaikesta.” Siinä kiteytyy niin pellonraivaajapolvien kuin nykyisten start up -slushien eetos. Ehkä tässä riittää ihailla kirjailijan taitoa rakentaa ajankuvaa, joka ei jää laimeaksi yhdistelmäksi nostalgiaa ja tunnistustehtäviä. Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja. Kaipuu be-popin kapinallisuuteen Mikä on jazzin tilanne Nummisen näkökulmasta nyt. Ne jalostuvat hulvattomasi kliimaksiksi, kun pojannulikat pistävät pystyyn merirosvoradion ja saksivat siihen ohjelmaa C-kasettinauhoituksista: ”Tänään suorassa lähetyksessä ovat ajankohtaisista asioista keskustelemassa herra Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen ja Suomen Maaseudun Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Veikko Vennamo.” Melkein harmittaa, että tätä mahtiväittelyä ei päästä lähettämään Helsingin työväentalon graniittitornista, kun väliin kiilaa nyrkkeilijän näköinen vahtimestari TUL:n verkkaritakissa ja prässihousuissa. Nummisen kirjasta Jazzin meining. Nummisen mielestä se, että jazz saa valtiolta samanlaisen tuen kuin klassinen musiikki, vahvistaa elitisoitumisen vaaraa. Oppirahat on maksettu ja opittu mikä on pelin henki. Viimeksi kuittasin venyneeltä lukulistalta Olli Jalosen Miehiä ja ihmisiä, jonka moni on jo ehtinyt kehua. Sen tyylikirjo saa minut edelleen vaivautuneeksi, vaikka retroiluun tottunut silmä on nyt ehkä armollisempi kuin aikanaan ensikohtaamisessa. Jazzin meining -teos taas ratkaisee kuvin ja sanoin tuon saman dilemman tyylikkäästi kirjallisella tasolla. Ei ole vaikea ymmärtää, millaisen ilon nuori ja toimelias, pyyteittä lojaali nainen on tuonut vanhan miehen arkeen. Pieni piiri pyörii siellä hiihdon, kalastuksen ja terveyshuolien ympärillä, väliin syödään silakoita ja pottuja, tai poronturpaa. Asemakuulutus oli valmiiksi mietitty: Tämä on Radio Saatana, vallankumous alkaa! u u u Gonzon rinnalle ripaus gagaa, kun tartun Maarit Tyrkön tarkkaan dokumentaatioon presidentin privaattipuolesta 1976–1981. Keltaiseksi vuonna 1974 uusitun keittiön yleisilme on tuttu monesta mummolasta. Aforismi välipalaksi elämäkerrallisesta ”Helsinkiin”-romaanistaan vuodelta 1999. 31 8. Kirjassa on muitakin valaisevia lainauksia tuosta romaanista, jota kannattaa lukea rinnan Jazzin meiningin kanssa. Esimerkiksi poliittinen maisema kesältä 1972 piirtyy kuin ohimennen aikuisten asenteista ja puheista. Rautatieasema 27.09.2016 23:30:15. Numminen katsoo, että jazzin tulee toki olla hienoa musiikkia, mutta siinä pitäisi olla mukana myös 1940-luvulla alkaneen be-bopin kapinallisuutta. Tunne vahvistuu, kun Tyrkön kirjan innoittamana käyn katsastamassa remontoidun Tamminiemen. ”Näin mahotonta menoa en oo nähnyt missään”, kaiken kokenut työmies sanoo siirtotyömaalla Risto Jarvan elokuvassa Yhden miehen sota, joka taltioi tuoreeltaan Jalosen romaanin ajan Suomea. Yhdestä näkökulmasta korostuu suomettuminen, toisesta hyvinvointivaltion rakennustyö. Ens?in kerätään työllä vähän ruunuja, opetellaan ruottin kieli, ja sitten vaikka englanti. Onneksi se elää pidempään kuin syksystä jouluun. ”Nuoret miehet lähtevät ensimmäinen tili taskussa etelän junnaan…” Tai Ruotsiin, kuten itsensä työllistänyt kauhakuormaaja, jonka päätössanoissa laivan kannelta on yhä yrittäjän uskoa: ”Ei Suomiesten elämä tähän lopu. Tulevaisuuden tosi-tv-viihdettä ovat turvakamerakuvat itse valitsemistasi kohteista. A. SyySkuuTA 2016 Tämä on Radio Saatana, vallankumous alkaa! P erustilanne: Uutta kirjasyksyä pukkaa, vaikka minä tavaan vielä parin edellisen helmiä. Niiden väleissä kipuiltiin suurta muuttoa ja murrosta. Entinen valtiatar Anita Hallama hahmottuu maailmanluokan syöjättärenä, ja Urkki nahjustelee siinä välissä kuin kuka tahansa kahden naisen loukussa. Koko kansan jazzmies on huolissaan jazzin muuttumisesta samankaltaiseksi pienen eliitin harrastukseksi kuin ooppera ja sinfoninen musiikki. Vuonna 2015 jazzveteraani toimi suojelijana We Jazz -tapahtumassa ja kirjoitti tilaisuutta varten oman jazzin harrastuksen historiansa tiivistävän runon, joka löytyy kirjan lopusta. Helsinkiläinen yhtye U-Street All Stars on Nummisen mielestä 2000-luvun onnistunut esimerkki suosion ja taiteellisuuden ristipaineiden selvittämisestä. Näkymät myyttisen vallan huipusta inhimillistyvät, kuten Kekkosen toivekin kuului, tulla kuvatuksi ihmisenä. Jotenkin lohdullista huomata, kuinka Suomessa elettiin samassa yhteiskunnassa ja yhtenäiskulttuurissa, proletaarista presidenttiin, vaikka eliitillä tietty oli resurssit omiin mukavuuksiinsa. Sittemmin Numminen on, pääasiassa duona Uhleniuksen tai Hietasen kanssa, vieraillut kansaa villiten eritoten Saksassa ja Ruotsissa. Mikko Majander Urkki nahjustelee kuin kuka tahansa kahden naisen loukussa. Pekka Wahlstedt Kuvitusta M. u u u Historian professori Pauli Kettunen on luonnehtinut 1970-lukua ”kirkuvan harmaaksi vuosikymmeneksi”, jota voi lähestyä hyvin erilaisina kertomuksina, niin kuin menneisyyttä aina
/--/ Syyskuun 3 p:nä soitettiin Työmiehestä sitten ”Valioon”. /--/ Terveeks’ vaan sitten käräjiin asti. SyySkuuTA 2016 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Voitaistelu Voitaistelu on kehittynyt varsin kiivaaksi ja yleiseksikin. Vaan ainoastaan Työmies-lehteä vastaan ja vaatia lehden vastaavalle rangaistusta herjauksesta. Seurasi painokanne. lauvantaimakkaraa muutamasta leikkelekaupasta Hakaniemen hallista. Samaan aikaan, kun Pitkänsillan toisella puolella nähtiin jopa nälkää, herrat herkuttelivat ranskalaisperäisillä herkuilla. Perhe söi makkaraa, huomaamatta ensinkään, että makkara oli toukissa. Ruuasta oli pulaa ja se näkyi Työmiehen sivuilla. Vasta sitten, kun lapsi, joka oli myös syönyt makkaraa, sai oksennuskohtauksen, ryhdyttiin syötyjä ruokatavaroita tutkimaan, jolloin huomattiin makkaran pahasti toukittuneen, Työmies kertoi 2.9.1916 numerossaan. Valion herrat suivaantuivat Ruokapulan symboliksi kohosi voi. – Valmistusohje: Ota keskikokoinen tasaisesti kypynyt meluuna, leikkaa siihen pyöreä noin 8 senttim. 19 p:nä oli – kuten muistetaan – Työmiehessä uutinen, jossa kerrottiin, että saman kuun 16 p:nä oli ”Valion” nimellä varustetulla ajoneuvolla viety 10 dritteliä pilaantunutta voita Kokos-saippuatehtaaseen. Se on ranskaa, joka kieli kuuluu hyvän päivällisen ruokalistaan, Työmies opasti. Erityisesti lehteä närästi se, että ruokapulasta huolimatta hyvää ruokaa meni hukkaan. Kirjuri ”Huomattiin makkaran pahasti toukittuneen” Elintarvikekysymys jäyti Suomen työväenluokkaa alkusyksystä 1916. /--/ Elok. Paraneekohan sillä voipula. /--/ Hirviän paljon ne kantavat Työmiehen päälle. Sitä on vaikea sanoa sen, jolla voimaailmassa ei ole vähäpätöisintäkään kirnunrasvaajan virkaa. – Melon frappée au Port. Mutta ”Valiota” edustanut puhelija ei enää edes luvannut sitä selitystä – väittäen, että sitä räävittäisiin – ja uhkasi lopuksi toisiin toimenpiteisiin ryhtymisellä. 32 8. Työmies pöyristyi myös Seurahuoneella järjestetyistä ”sievistä kalliinajan päivällisistä”. Mutta jos tuolla painokanteella voipula tulisi onnellisesti ratkaistuksi, niin Työmies-lehden sopisi pikkuhiljaa olla iloinen. Osuusmeijerien omistama Valio nousi Työmiehen jutuissa tikun nokkaan. Tuleeko voita ”Valiolle” ja meille ”Valion” nöyrille jonottaja-ostajille helpommin. suuri reikä kantaan, poista ruokalusikalla siemenet ja ydin, kaada sitten siihen hyvää portviiniä, pane poisleikattu kansi reikään ja aseta meluuna 2–3 tunniksi jäihin, Työmiehen nimimerkki Ema hehkutti porvarien herkuilla. – Sunnuntai-aamuna osti eräs perheenemäntä ns. Ei. ”Valion” herrat johtajat eivät olleet kohte liaita Työmiehelle ja sen kymmenille tuhansille lukijoille. ”Valio” ja sen herrat johtajat – sen toisen puolen päätaistelija – ovat kelien tarttuakseen uuteen aseeseen. Mutta sellaista ei tullut. En viitsi lähteä kertomaankaan, mitä kaikkea ne Työmiehen viaksi lukevat, ne ”Valion” herrat ihailtavasti – viattomuudessaan. Kirjalliseen kysymykseen olisi odottanut tulevan kirjallisen vastauksen, sillä ”Valion” herrat on havaittu eteviksi kynämiehiksi – alallaan ja ahkeriksi kirjailijoiksi voikysymyksissä. Lopuksi siinä uutisessa kysyttiin, että onko ”Valiolla” ja kumppaneilla tosiaankin voita varastossaan niin runsaasti, että sitä joutaa pilaantumaan. Siihen päättyivät diplomaattiset keskustelut. Myös tätä pilaantunutta ruokaa ilmaantui markkinoille. Siihen aikaan vastaavan toimittajan tehtävissä vuorottelivat toimituksen ulkopuoliset lehden toimihenkilöt, koska kanteita sateli, eikä toimituksella ollut aikaa jatkuvasti istua käräjiä. Vastaajaksi ei kuitenkaan joutunut päätoimittaja Edvard Valpas, vaan ”linnatoimittaja” J.K.Lehtinen. Sanottiin, että kun lehdellä on toiset, sen mielestä riittävän pätevät tiedot siitä saippuatehtaaseen viedystä voista, niin lehti puolestaan ei osaa toisellaisia tietoja antaa, mutta edelleen kehotettiin ”Valiota” laittamaan herrain johtajain ja liikkeen nimellä varmennettu selitys, joka kyllä julkaistaan. Keinottelusyistä ruokatavaraa pilaantui. Ymmärrättekö tätä kieltä. J.K.Lehtinen tunnettiin toimituksessa ”Jeesus Kristus” Lehtisenä erotukseksi toisesta lehden toimihenkilöstä J.A.Lehtisestä, joka oli puolestaan Lehtinen ”Jumalan Armosta”.. Ai, ai sitä kuormaa. Härjän ajajahan puhuu härjistään, sanan mukaan. Ovat päättäneet nostaa painokanteen! Koko maan lehtiäkin vastaan. Lakkaako voitaistelu ja siirtyykö muistoihin. Kun Työmies uutisoi elokuussa 1916, että Valion auto oli kuskannut ison pilaantuneen voierän saippuatehtaalle ”Valion herrojen” käämit paloivat
33 8. Kesän korvalla alkoi kuulumisia kaikua myös Varsinais-Suomesta. – Se on alueelle hirveän hieno mahdollisuus, että Demokraatti tarjoaa tällaista pohjaa. SyySkuuTA 2016 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Jari Soini kerAvAn vALTuusTo Pääkaupukiseudun sote-ratkaisu ja uimahallin jatko puhuttavat. Ensimmäisenä avautuivat Pirkanmaan sivut ja pian perässä seurasivat Keski-Suomi ja Kaakkois-Suomi. » Kuulumisia omilta kulmilta Demokraatti.fi:n lukijat ovat maaliskuusta alkaen saaneet luettavakseen aiempaa enemmän paikallistason juttuja ympäri Suomen, kun alueelliset sivut aloittivat toimintansa. Molemmilla alueilla omaa verkkolehteä oli pohdittu jo pitkään. Tätä kautta on mahdollisuus kertoa ja jakaa SDP:n näkökulmia paikallisiin asioihin, Koskenranta kertoo. Kaakkois-Suomen aluesivuja pyörittävä piirin toiminnanjohtaja Sanna Koskenranta ja Varsinais-Suomen juttutuotantoa koordinoiva tiedotussihteeri Petra Peltonen kertovat alueellisten sivujen tulleen tarpeeseen. Petra Peltonen ja Sanna Koskenranta (oik.) kannustavat muitakin alueita mukaan kertomaan paikallisia kuulumisia Demokraatti.fi:n aluesivuilla.. Muut paikallismediat eivät välttämättä tuo esiin asioita meidän näkökulmastamme
Hänen mukaansa aluesivut avaavat oven rikkaaseen kansanliikkeen elämään, ajatuksiin ja toimintaan. – Yksittäinen ihminen ei voi tietää, mitä kaikkea kertomisen arvoista alueella tapahtuu. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti ” Tätä kautta on mahdollisuus kertoa ja jakaa SDP:n näkökulmia paikallisiin asioihin.”. Jatkossa Demokraatti.fi:n alueellisten sivujen sisältöä nähdään myös Demokraatin Liike-sivuilla. Tämän syksyn aikana omat sivunsa polkaisevat pystyyn Häme, Helsinki, Uusimaa ja Lappi. Positiivista hyrinää Peltonen ja Koskenranta kertovat, että järin paljon suoraa palautetta aluesivuista heidän korviinsa ei ole vielä kantautunut, koska sivut ovat vielä uudet, eivätkä ne ole tulleet kaikille tutuiksi. – Kun mennään kohti kuntavaaleja, kasvaa aluesivujen merkitys entisestään. – Vaikka palautetta ei ole vielä hirveästi tullut, on myönteistä huomata, että aluesivujen juttuja kuitenkin jaetaan sosiaalisessa medias sa, Koskenranta sanoo. Juttuvinkkien lisäksi alueilla toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi kirjoittamisesta innostuneet nikkaroimaan juttuja paikallisista asioista tai kirjoittamaan kolumneja sivujen mielipideosioon. Ehkä tämä on sitä modernia jakamistaloutta – hyvät ideat kiertämään, Salmi virnistää. Ehdokkaille hyvä mahdollisuus on tarjota omia kolumnejaan oman alueensa sivuille. Uutta otetta viestintään Salmi muistuttaa, että poliittisia tavoitteita on mahdotonta saada perille ilman kattavaa ja monipuolista viestintää. Aluesivut antavat toimijoillemme äänen, itse erityisesti henkilöhaastattelujen tekemisestä innostunut Peltonen kuvailee. – Aluesivut ovat juuri niin paikallinen verkkolehti kuin sen halutaan olevan, kunhan juttuvinkkejä meille annetaan. SyySkuuTA 2016 Ääni paikallistoimijoille Demokraatin alueellisilta sivuilta on saanut tähän mennessä lukea esimerkiksi kuntapolitiikan kuulumisia ja juttuja erilaisista tapahtumista, kuten vaikkapa Sulkavan souduista. Syksyn myötä paikallispolitiikka herää kesähorroksestaan ja kerrottavaa kuntapolitiikan kiemuroista takuulla riittää. Tässä lehdessä aloittavalle Paikallista-palstalle nostetaan säännöllisin väliajoin poimintoja alueiden kuulumisista. 34 8. Haluan lähettää kuntiin ja osastoihin viestiä, että vinkkaisitte meille hyvistä aiheis ta, Peltonen sanoo Koskenrannan nyökytellessä vieressä. Alueellisten sivujen pyörittäjät toivovatkin, että lukijoille voidaan tarjota entistäkin enemmän paikallisia uutisia muualtakin kuin piirien keskuskaupungeista. – Hauskaa on ollut huomata, miten aluesivuilla julkaistut uutiset aktivoivat toisia sd-toimijoita. Tähän tavoitteeseen pääsemiseen kuitenkin tarvitaan yhteistyötä lukijoiden ja alueiden aktiivisten toimijoiden kanssa. Niissä onkin pohdittu monenlaisia aiheita – on puntaroitu niin erilaisuuden pelkoa, kuuden tunnin työpäivää kuin kilpailukykysopimustakin. Kentällä tuntuu kuitenkin olevan positiivinen hyrinä. – Tämä voi olla myös yksi tapa osallistua, tehdä puoluetyötä ja olla mukana kehittämässä paikallistason viestintää, Peltonen kiteyttää. – Olen pitänyt tätä hyvänä mahdollisuutena nostaa esiin alueemme ihmisiä, kuntavaaliehdokkaita ja -tavoitteita. Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi on hyvillään siitä, että Demokraatti.fi pystyy tarjoamaan entistä enemmän paikallista sisältöä. Sivuilla on myös paikkansa alueiden omien kynäniekkojen kolumneille ja mielipidekirjoituksille. Aivan varmasti kirjoitamme asioista, joista vinkkejä tulee, Koskenranta kannustaa. Salmen mielestä Demokraatin aluesivut antavat äänen niillekin toimijoille ja alueellisesti tärkeille teemoille, jotka paperilehdessä jäävät helposti infotulvan jalkoihin. Kun oman kolumninsa jakaa sosiaaliseen mediaan Demokraatin sivuilta, antaa se tekstille paremman näkyvyyden ja suuremman painoarvon, Salmi kuvailee. Piirit ovat Salmen mielestä lähteneet hankkeeseen mukaan hyvällä otteella
Rafaelin enkelit musisoi rauhasta Paikallista koonnut anna-liisa blomberg Poimintoja demokraatti.fi:n aluesivuilta Anna-Liisa Blomberg Rafaelin enkeleiden ensilevy on nimeltään Minä tahtoisin laulaa sinulle. Ryhmän puheenjohtajan Markku Turkian mukaan aloite ei syntynyt epäluottamuksesta, vaan halusta määritellä yhteiset pelisäännöt eettisyyden ja avoimuuden edistämiseksi. (Keski-Suomi) Mikkelissä tähdätään avoimuuteen Mikkelin sosialidemokraattisen valtuustoryhmän aloite esittää konsteja avoimuuden lisäämiseksi ja korruption ehkäisemiseksi. (Kaakkois-Suomi). Niin syntyi Rafaelin enkelit, joka musiikin keinoin viestii ihmisyydestä, rauhasta ja tasa-arvosta. – Kun minulle tuli tauko, Jukka Alari lainasi kitaraani ja jatkoi siitä. Hoito alkaa tarkastuksella, jolloin pyritään löytämään kaikki toimenpiteitä vaativat asiat ja sitten sopimaan, mitä hoitokäynnin aikana tehdään. – Piirijuhla Savonlinnassa on mahtava käynnistys politiikan syksyyn, kiitteli juhlaan kaupungin tervehdyksen tuonut valtuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen (sd.). Tavoitteena on vähentää ajanvarausrumbaa ja potilaiden juoksutusta hoitamalla kaikki suunterveyteen liittyvät pulmat yhdellä käynnillä. Tänä vuonna esiintyminen osuu Lasten oikeuksien päivään, jolloin ohjelmistossa on tietenkin teemaan liittyviä lauluja. – Kunnat joutuvat entistä tiukemmalle talouden kiristyessä ja on entistä tärkeämpää, että päätöksenteko on kuntalaisille avointa, Turkia sanoo. Rafaelin enkelit harjoittelevat viikottain ja esiintyvät kolmisenkymmentä kertaa vuodessa. Olen pyrkinyt puheenjohtajana siihen, että tälläkin kaudella olisi ollut hyvähenkistä, asiallista ja rakentavaa keskustelua valtuuston tasolla. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Anna-Kristiina Mikkonen.. Turun Päivälehden lukijamatkalla Tartossa vuonna 2001 istuttiin iltaa nuotion ympärillä. Iloiseen tunnelmaan mahtui myös painavaa puhetta päivän politiikasta, kuten koulutuksen eriarvoistumisesta, arjen turvallisuudesta ja hallituksen leikkauspolitiikasta. Osoittautui, että hän onkin parempi kitaristi kuin minä ja me osasimme vähän eri lauluja, Paasio muistelee. Yhtye julkaisi reilu viikko sitten ensimmäisen levynsä nimeltään Minä tahtoisin laulaa sinulle. SyySkuuTA 2016 Juhlaa ja politiikkaa Savonlinnassa Kaakkois-Suomen sosialidemokraatit juhlivat lauantaina aurinkoisella Savonlinnan kauppatorilla piirin 110-vuotista taivalta. Pertti Paasiolla oli kitara mukanaan, joten leiritunnelmaan kuuluvasti ryhdyttiin laulamaan. Toivon, että se jatkuu ja vaalit vahvistaa tätä, hän sanoo. (Kaakkois-Suomi) Mynämäellä luotetaan yhteispeliin Mynämäen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juuso Alatalo (sd.) näkee kevään kuntavaalit mahdollisuutena positiiviseen ajatteluun ja yhdessä tekemiseen eri puolueiden kanssa. (Varsinais-Suomi) Jyväskylässä kehitetään palveluita Jyväskylässä Kyllön terveysasemalla aloitetaan uudenlainen hammashoidon kokeilu. Jukka Alari oli muhittanut jo 1970-luvulta lähtien ajatusta porukasta, joka vaalisi työväenja rauhanlauluja. Kun Tartosta palattiin kotiin, päättivät Alari, Paasio ja Antti Vuorenrinne jatkaa lauluperinnettä. – Tämän kokoisessa pitäjässä yhteispeli on enemmän merkityksellistä kuin se, että yritetään hirveästi profiloitua itse. Yhdeksi perinteeksi on muodostunut marraskuinen keikka Turun Mikaelin kirkossa. Järjestelmää on kehitetty vastauksena kaupunkilaisten valituksiin venyvistä väleistä eri hammashoidon palveluiden välillä. – Kaikki tämä hävitys ja sota koituu kaikkein eniten lapsia koskevaksi tragediaksi, Paasio summaa. 35 8. – Varsinkin nyt, kun maailman tilanne on aika kaaosmainen, laulujemme sanat ovat hyvin tähän aikaan sopivia, Jukka Alari kertoo. triosta tentetiksi Kolmen miehen pumpusta on kasvanut kymmenen miehen kitaravetoinen yhtye, jossa esiintyvät kolmen perustajajäsenen lisäksi Reino Lemmetyinen, Kari Malinen, Aimo Massinen, Eero Pulli, Esko Randell, Kalevi Olin ja Christian Alari
Hän on ollut mukana soittajana ja muissa tehtävissä vuodesta 1954. Lasitehtaan suljettua ovensa lopullisesti vuonna 1976 alkoi itsenäisen työskentelyn aika. Demokraatti Demokraatin irtonumeromyyntipisteet Espoo R-kioski, Tapiola Sampokuja HElsinki Akateeminen Kirjakauppa Keskuskatu 1 Prisma Kaari, Kannelmäki Kantelettarentie 1 R-kioski, aseman lippuhalli Rautatieasema R-kioski, Elielinaukio Rautatieasema R-kioski, Hakaniemi Siltasaarenkatu 13 R-kioski, Sörnäisten metro Helsinginkatu 1 Suomalainen Kirjakauppa Aleksanterinkatu 23 imatra R-kioski, Lappeentie Lappeentie 16 R-kioski, Vuoksenniska Vuoksenniskantie 58 lappEEnranta R-kioski, Keskuskioski Valtakatu 36 B R-kioski, Luukkaa Karjalantie 25 JYVÄskYlÄ R-kioski, matkakeskus Hannikaisenkatu 20 Sokos Ajanviete Kauppakatu 24 kokkola R-kioski, linja-autoasema Tehtaankatu 13 oUlU R-kioski, rautatieasema Rautatienkatu 11 tampErE R-kioski, rautatieasema Rautatienkatu 25 tUrkU Matkahuolto Aninkaistenkatu 20 R-kioski, rautatieasema Ratapihankatu 37 R-kioski, tori Eerikinkatu 12 R-kioski Itäinen Pitkäkatu 12–14 R-kioski Viilarinkatu 1 Vaasa R-kioski Kauppapuistikko 30 R-kioski Rewell Center, nro 130. Hänen töitään on ollut esillä kymmenissä näyttelyissä kotimaassa ja taiteilijan yksityisnäyttelyissä mm. Riihimäen Sosialidemokraatit sai elokuussa Fantasian lahjoituksena Meriläiseltä. SyySkuuTA 2016 Fantasiaa Herajoen työväentalolle Riihimäen työväenyhdistys Fantasia – lasiteos. 36 8. Herajoen työväentalo on vuonna 1909 rakennettu kulttuurihistoriallisesti arvokas ja hyväkuntoinen rakennus. Saksassa, Tanskassa, Ranskassa, Hollannissa, Norjassa ja Ruotsissa. Lasitaiteilija Pertti Meriläisen veistos Fantasia koristaa nyt työväentalon kahvilaa. Herajoen työväentalolle on saatu uutta taidetta. Pertti Meriläinen on myös 110-vuotiaan Riihimäen Työväenyhdistyksen Soittokunnan aktiiveja. Yhdistys päätti sijoittaa Fantasia-teoksen Herajoen työväentalon kahvion seinälle. Tiloja vuokrataan edelleen perheja muihin juhliin sekä erilaisiin tilaisuuksiin Lasinpuhallusmestari ja lasitaiteilija Pertti Meriläinen oppi lasinpuhalluksen taidon Riihimäen Lasilla, jossa hän teki elämäntyönsä. Kyseessä on 17 osainen ja yhteensä noin 68 kiloa painava teos. Talo siirtyi Riihimäen Sosialidemokraatit ry:n omistukseen, kun Herajoen työväenyhdistys ry päätti toimintansa vuoden 2015 keväällä. Tällä tavoin arvokas rakennus saatiin säilytettyä työväenliikkeen omistuksessa ja toiminta voi siellä jatkua entisellään
Valtiovarainministeriön talousarvioesityksen mukaan kansalaisjärjestöjen rahoituksesta ei enää leikata lisää. Käyttäkää ja hyödyntäkää sitä, ettei tutkittu tieto valu hukkaan. 37 8. Tehokkuuden perään on huudettu samaan aikaan, kun järjestöjen kehitysyhteistyöstä on kylmästi leikattu ja näin heikennetty lukemattomien ihmisten mahdollisuuksia osallistua oman yhteiskuntansa kehittämiseen ja konflikteja tasoittavaan yhteistyöhön. Niiden mukaan arvioitujen järjestöjen kehitysyhteistyö on ollut tarkoituksenmukaista. Arvioinnissa ei ole paljastunut kirouksia, ei tuhlausta eikä turhuutta. Järjestöjen tulosohjausjärjestelmät ovat toimineet pääasiassa hyvin eli työtä on voitu kohdentaa oikein ja tuloksia hyödyntää suunnittelussa. Varsinaisesta kehitysyhteistyöstä äkkileikattiin viime vuonna 43 prosenttia; järjestöjen kehitysyhteistyöstä lähti peräti 49 miljoonaa euroa. 84 prosenttia kansalaisista kannattaa kehitysyhteistyötä ja yhä harvempi haluaa enää leikata siitä. Ford. Kirjoittaja on Solidaarisuuden viestintäpäällikkö. Jättileikkausten rinnalla ulkoministeriö on aloittanut mittavan ja monivaiheisen arvioinnin, jossa kansainväliset, riippumattomat tutkijat selvittävät perusteellisesti kolmessa eri vaiheessa ohjelmatukea saavien kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tuloksellisuutta. SyySkuuTA 2016 siru aura Puheenvuoro Tuloksia, ei oletuksia M onenlaiset oletukset ja epäluulot ovat pyörittäneet kehitysyhteistyön tuloksiin, kohteisiin ja tarpeellisuuteen liittyvää keskustelua. Se on tuottanut tuloksia ja vastannut paikallisten ihmisten tarpeisiin. Se on ollut tehokasta ja tarpeellista. Työtämme tutkitaan perusteellisesti. Loistavaa, että saamme lisää todisteita sen merkityksestä. Nyt keskusteluun on saatu mututiedon ja ennakkoluulojen lisäksi myös lisää tutkitumpaa tietoa. Arvioinnin ensimmäisen osan tulokset julkaistaan 15.9.2016. Kun hallitus ja eduskunta päättävät kehitysyhteistyön rahoituksesta, heillä on nyt entistä enemmän tietoa kansalaisjärjestöjen työn tuloksellisuudesta. Tällä romutettiin pitkäaikaisten ja ammattimaisesti toimivien kansalaisjärjestöjen huolellisesti paikallisten toimijoiden kanssa rakentamaa työtä ja toimintatapoja, joilla vaadittuja tuloksia voidaan parhaiten saada aikaan. Se, jos mikä, olisi tulosten tuhlaamista. Matthew D. Tutkimuksen mukaan yli 84 prosenttia kansalaisista kannattaa kehitysyhteistyötä ja yhä harvempi haluaa enää leikata siitä. Palautetta ja alustavia tuloksia arvioinnin ensimmäisestä vaiheesta, järjestöjen työn tuloksista ja työtä ohjaavista tulosohjausjärjestelmistä, on nyt saatu. Parhaillaan arviointi laajenee ja syvenee lisää: uusiin järjestöihin, aloihin ja maihin. Kolmannessa vaiheessa myös Solidaarisuus on järjestönä mukana. u u u Kesällä valmistui myös vuosittainen tutkimus suomalaisten asenteista kehitysyhteistyöhön. Se ei riitä, vaan rahoitusosuuden kasvattamiseen ja siten muun muassa tulevien pakolaiskriisien ehkäisyyn riittää perusteita
Kyseessä on ennen kaikkea poliittinen valinta: haluammeko rakentaa entistä joustavampaa ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Perhevapaajärjestelmämme kaipaa siirtymistä nykyaikaan. Hyvä! Mutta mitä periaatteesta seuraa SDP:n yliopistopolitiikassa. Tämä ei ole vain uusköyhien ongelma vaan myös puolueen menestyksen edellytys. Mitä feminismillä oikein tarkoitetaan. Tässä on minusta jo kylliksi ainek sia sosialismin käsitteen päivittämiseksi osaksi puolueen periaateohjelmaa. Edistyksellisenä kansanliikkeenä SDP:n on otettava rohkeasti aloite perhevapaiden suhteen. Vapaiden yliopisto-opettajien palkkaukseen ja taiteilijoiden toimeentuloon ja sosiaaliturvaan luonnoksessa ei kiinnitetä huomiota. Naisten työllisyysaste Ruotsissa 25–40-vuotiaiden keskuudessa on noin 10 prosenttia korkeampi kuin Suomessa. Ruotsissa, jossa järjestelmä mahdollistaa kummankin vanhemman samanaikaisen osa-aikatyön, naiset palaavat työelämään huomattavasti nopeammin. Olisi järkevää ja kohtuullista edellyttää ay-liikettä laajentamaan edunvalvontaa myös tavanomaisen palkkatyön ulkopuolella työskentelevien epätyypillisten työsuhteiden ehtoihin. Kimmo Sarje FT, Lauttasaaren sosialidemokraatit ry:n pj. SyySkuuTA 2016 Mielipide Kirjoita omalla nimelläsi. Mallia oli haettu muista pohjoismaista, ja se sisälsi paljon elementtejä, jotka toisivat joustoa perheiden arkeen. SAK julkaisi keväällä mallinsa perhevapaajärjestelmän muuttamiseksi. Näin perheet voisivat itse määritellä perhevapaiden pituuden ja kuukausittain saatavan rahan määrän. Se on kaikkien suomalaisten etu. Merkittävä syy tähän on Suomen nykyinen järjestelmä, jossa lasten kanssa kotona olevat äidit ovat vuosikausia poissa työelämästä. Puolueen nykyinen politiikka ei ainakaan itsensä työllistävien osalta vakuuta, eikä uusia konkreettisia toimenpide-ehdotuksia esitetä. ”SDP on perinteensä mukaisesti sivistyspuolue”. Periaateohjelmaluonnos on myös liian pitkä. Myös valtiovaltaa olisi vaadittava kehittämään sosiaaliturvaa, joka olisi oikeudenmukainen ja kohtuullinen itsensä työllistävien kannalta. Luonnoksessa todetaan, että SDP on myös ”itsensä työllistävien ja pienyrittäjien puolue”, mutta ei kerrota millä tavoin. Katariina Styrman Helsinki Siri Stafford. Tuen joustava käyttö mahdollistaisi myös lyhytaikaisen työn vastaanottamisen. Myös SDP:n tulisi katsoa rohkeasti tulevaan ja lähteä ajamaan uutta, joustavaa perhevapaamallia. Selkeyttääkö tämä keskustelua. Ohjelma toteaa, että ”Sosialidemokratia on feministinen liike”. Erityisen painon asia saa nyt, kun moukkamaisuus kukkii hallituksessa. Ohjelmaluonnoksessa hahmotellaan hyvin yhteiskunnallisen solidaarisuuden periaatteita, puolustetaan sekataloutta ja markkinoiden yhteiskunnallista ja valtiollista valvontaa. Molempia ratkaisuja pidän ontuvina ja huonossa mielessä muodikkaina. Tällä on suuri merkitys esimerkiksi pätkätöitä tekeville vanhemmille. Oikeudenmukaisuus ja tasaarvo ovat sosialidemokraattisia perusarvoja. Tässä se eroaa selvästi vuoden 1903 Forssan ohjelmasta, joka sisälsi uudistusehdotuksia ja vaatimuksia toimenpiteiksi kuten ”terveydenhoito valtion ja kuntain asiaksi”. SDP:n luomaan uutta perhevapaamallia Perhevapaajärjestelmämme kaipaa siirtymistä nykyaikaan. Mitä lisäarvoa feminismi tuottaisi ohjelmaluonnoksen muotoiluun, että ”sosialidemokratian … politiikassa ja toiminnassa kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia.” Samalla, kun feminismi on otettu osaksi ohjelmaluonnosta, sosialismi on siitä kokonaan poistettu. lähetä mielipiteesi osoitteeseen mielipide@demoKraatti.fi tai demoKraatti, pl 338, 00531 helsinKi SDP:n periaateohjelmaluonnos herättää kysymyksiä Puolueen olisi kiteytettävä realistiset tavoitteet ja keinot pätkätyöläisten, itsensä työllistävien ja ylipäätään prekaarin aseman parantamiseksi. Tämä on tehokkain tapa saada perhevapaat jakautumaan tasaisemmin, ja se kannustaa isiä käyttämään oman vapaansa. Tämä uudistus olisi perheille merkittävin palvelus vuosikymmeniin, sillä Suomen nykyinen perhevapaamalli on kankea eikä huomioi perheiden moninaisuutta tai työnteon murrosta. Muistutetaan, että samasta työstä sama korvaus sukupuolesta riippumatta on kestävä periaate. Puolueen olisi kiteytettävä realistiset tavoitteet ja keinot pätkätyöläisten, itsensä työllistävien ja ylipäätään prekaarin aseman parantamiseksi. Tällä hetkellä merkittävä osa SDP:n poten tiaalisista kannattajista äänestää puolueita, jotka ovat ottaneet uusköyhien aseman parantamisen omakseen. 38 8. Samalla olisi kuitenkin kiinnitettävä huomio myös prekaarin euroon, joka on usein vain murto-osa palkkatyöläisten keskimääräisestä ansiosta. Kuten SAK:n esittämässä mallissa, tulisi uudessa perhevapaamallissa perhevapaita voida käyttää joustavasti esimerkiksi osa-aikatyön ohessa. Käsitteellä pyritään nykyisin korvaamaan tasaarvon ja oikeudenmukaisuuden periaatteita. Olennainen osa tukijärjestelmää tulee olla se, että kahden vanhemman perheissä tukea on korvamerkitty kummallekin vanhemmalle. Näin ollen perhevapaajärjestelmä on myös merkittävä tasa-arvoteko. Tässäkin suhteessa Forssan ohjelma kävisi esikuvaksi. Tiettävästi tämä on nykyinen käytäntö Suomessa. Sydämen sivistys on humanismin ydintä, mutta sivistyksessä on keskeisesti kyse myös tieteestä, tutkimuksesta ja taiteesta. Kirjoitusten maKsimimitta on 3000 merKKiä. SDP:n periaateohjelmaluonnos on sympaattinen, maailmaa syleilevä asiakirja, mutta vailla riittävää konkreettisuutta
Tuo tehostus tarkoittaa tietenkin säästöjen ja voittojenkin edelleen lisäämistä ja yhteiskuntavastuun täydellistä unohtamista. Ismo Silvo Julkaisujohtaja, Yle. Suomessa tilanne on päinvastainen ja nyt sitä on joka osin lähdetty vielä heikentämään eli liikenneministerin suulla ”tehostamaan”. Ihmishenki on tässä pelissä arvoton. Ylen sivistystehtävä on edelleen vahva. Nämä summat sisältävät myös kuolemankaupan eli sotaaseiden viennin Syyriaan ja muihin organisoitua tappamista toteuttaviin maihin. Pelaaminen on maailman suosituin harrastus. Yle ei voi kääntää selkäänsä tällekään kulttuuriselle ilmiölle, joka on tärkeä osa monien elämää. Tarjonnassamme se perustuu julkisen palvelun lähtökohtaan arvostaa kaikkia ihmisiä tasa-arvoisina. Tietokonepelit ovat tulleet myös enenevästi TV-ruudulle e-sport-peliturnausten lisääntyessä. Paavo Salo Kristiinankaupunki Ylen sivistystehtävä on edelleen vahva Kimmo Hotulainen kritisoi Ylen lähettämiä peliohjelmia (Demokraatti 25.8.2016) ja kutsuu niitä piilosotakasvatustyöksi. Näitä näkee vielä useissa EU-maissa huolimatta joistakin yksityistämisistä. Varsinkin Venäjä ja Kiina ovat lisänneet menojaan rajusti. Tarjolla on vahvaa journalismia, uutis-, ajankohtaisja asiaohjelmia. Toisaalta Ylen tarjonnasta e-sport-ohjelmia on vuodessa muutama tunti. Asevoimat, sotakaluston hankinnat, sotiminen, hallinto, tutkimus ja palkat söivät ihmiskunnan voimavaroja moninkertaisesti yli kohtuuden rajojen. Syyriaankin on viety panssarivauja, pommittajia ja sotalaivoja eri ilmansuunnista – Venäjältä, Amerikasta ja Länsi-Euroopasta – eri osapuolille väkivaltaa vauhdittamaan. Vaativiakin sivistyksellisiä erityisyleisön ohjelmia esitetään suuren yleisön kanavilla hyvään lähetysaikaan. Syyriassa olisi paljon rauhallisempaa ja ihmishenkiä pelastuisi valtavat määrät, jos kuolemankauppa maahan lopetettaisiin. Jos murto-osakin näistä summista käytettäisiin kaivojen rakentamiseen tai lukuja laskutaidon opettamiseen Afrikan maiden köyhimpien ihmisten tarpeisiin, miljoonat ihmiset saisivat mahdollisuuden elää. 39 8. Hän epäilee, että Yle on unohtanut sivistystehtävänsä näiden peliohjelmien myötä. Nyt pitäisi isoimman oppositiopuolueen ottaa asia kärkihankkeeksi. lähetä mielipiteesi osoitteeseen mielipide@demoKraatti.fi tai demoKraatti, pl 338, 00531 helsinKi Kuolemankaupan kielto rauhoittasi Syyriaa Kuolemankaupan voitot menevät aseteollisuudelle ja alan lobbareille. Päätösten ja puheiden sekä tekojen välillä on sovittamaton ristiriita. Monien rauhanpolitiikasta ja aselevosta puhuvien viestin aitoutta on syytä epäillä. Varsinkin puolustusministeriö toimi tällöinkin härskisti, joskin sotaaseiden vientiluvista päätti lopullisesti kulloinenkin valtioneuvosto. Kaksinaismoraalisen politiikan tunnukset täyttyvät. SyySkuuTA 2016 Kari Hulkko Mielipide Kirjoita omalla nimelläsi. Ihmishenki on tässä pelissä arvoton. Asiaa, kulttuuria ja viihdettä on vuosittaisesta tv-tarjonnasta yli 8 000 tuntia. Kuolemankaupan voitot menevät aseteollisuudelle ja alan lobbareille. Puhtaat eivät ole jauhot Suomenkaan pussissa, sillä veimme vuosikymmenet monenlaisia sota-aseita sotaa käyviin maihin, vaikka jo aikanaan Pariisin rauhansopimus ja sitoumukset noudattaa YK:n päätöksiä olisivat edellyttäneet vientikieltoa. Myös Baltian maat ovat samassa kurssissa. Kivillä, seipäillä ja nyrkeillä saataisiin vähemmän tuhoa kuin ilmapommituksilla, panssarivaunuilla ja konekivääreillä. Julkisen palvelun toimijana Ylen täytyy palvella koko yhteiskuntaa ja lähestyä kansalaisten tarpeita tasavertaisina. Ei ehkä paljon auta, jos Harry Wallin Pohjanmaalla, Maarit Feldt-Ranta Uudellamaalla ja Satu Taavitsainen Itä-Suomessa ajavat kukin oman reviirinsä juna-asioita. Päätöksistä ja puheista huolimatta kuolemankauppa jatkuu koko ajan. Yksi Ylen tehtävistä on myös tukea suvaitsevuutta. Turvallisuuden ja asiakaspalvelun nimissä myös junanlähettäjät ja lipunmyyjät takaisin ja konduktöörit joka junaan. Tukholman rauhantutkimuksen instituutin mukaan valtiot käyttivät sotilasmenoihin viime vuonna 1700 miljardia dollaria. Reijo Päivärinta Kärkölä Yhteistoimin junia pelastamaan Hallituksemme aikeet rautateiden kilpailuttamiseen ja yksityistämiseen näyttävät pahaenteisiltä. Tämä heijastuu Ylen tarjonnassa tänäkin päivänä. Suomalaisen julkisen palvelun yleisradiotoiminnan perinteen juuret ovat syvällä kansansivistysaatteessa. Kiina 132 prosenttia ja Venäjä 91 prosenttia vuosina 2006–2015. Kirjoitusten maKsimimitta on 3000 merKKiä. Esimerkiksi Saksassa, jossa markkinat on osittain avattu yksityisille, on alkutilanne ollut erilainen eli rataverkko on erittäin tiheä ja tiheästi liikennöity väkilukuunkin nähden. Siksi on erittäin tärkeää, että kaikki löytävät Ylen tarjonnasta itselleen läheisiä ja koskettavia sisältöjä ja voivat kokea, että hekin saavat näkyvyyttä Ylen tarjoamassa julkisuudessa. YK:ssa on hyväksytty monia päätöksiä kieltää kuolemankauppa sotaa käyville valtioille ja monet valtioiden päämiehet paasaavat jatkuvasti, päivittäin, rauhan aikaansaamiseksi muun muassa Syyriaan, jossa tappaminen on kestänyt vuosia ja vienyt vähintäänkin satojen tuhansien ihmisten hengen ja pakottanut miljoonat kansalaiset maanpakoon. Nyt on kyseessä koko Suomea koskettava asia ja voimamme on yhdistettävä. Viime vuoden puolella rataliikenteestä tehty opposition yhteinen välikysymys oli tietenkin ilahduttava, vaikka se ei konservatiivisen hallituksemme suunnitelmia muuttanutkaan
Vuoteen 2050 mennessä köyhyys katoaa maailmasta. Työn tuottavuuden kasvu ei ole myöskään lisännyt keskituloa. Painopiste tulisi tulevaisuuden työn suunnittelussa ohjata koulutukseen, jossa ihmisiä rohkaistaisiin entistä luovempiin ratkaisuihin. Teknologia kehittyy räjähtävällä vauhdilla. Ratkaisevaa on vain se, mitkä arvot ohjaavat päätöksentekoamme. Tulevaisuudessa kone opettaa meille sen, mitä meidän tarvitsee tietää. Talousjärjestelmän lisäksi työ pitäisi keksiä uudelleen. u u u on hyvä Muistaa, että kiihtyvän teknologisen kehityksen keskelläkin ihmiskunnalla on enemmän valtaa kuin koskaan. Digitaaliset menestyskonseptit tehtailevat maailmaan entistä enemmän miljonäärejä. Se mukailee John Maynard Keynesin ajattelua, jonka mukaan ihmiset tekevät vuonna 2030 enää 15 tuntia töitä viikossa. Politiikassa pitäisi jo nyt keskittyä huomattavasti enemmän teknologian kehityksen aiheuttamiin muutoksiin. Noilla päästään turvallisesti ainakin 100 vuotta eteenpäin. Itse nostan kaksi periaatetta yli muiden: Toinen on kultainen sääntö: ”Kaiken minkä tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää te heille.” Ja toinen on kohtuus kaikessa. Tulevaisuuden pelisääntöjen rakentaminen on tärkein politiikan tehtävä.. Kuva on hämmästyttävän myönteinen. Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@deMOKrAAttI.fI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@deMOKrAAttI.fI tWItter: @MSALMI Minkälaisen maailman oikein haluamme. 41 8. Ihmisille jäävät olennaisimmat elämän prosessit, kuten kyky tehdä hyviä ja oikeita kysymyksiä. Kyse on vain halusta ja ”koodaamisesta”. ”K erron ensin hyvät uutiset. Enää puolikielinen suomalainen ei putoa neuvottelujen kelkasta. Tähän arvokeskusteluun sosialidemokratialla on paljon annettavaa. Singaporessa taksit toimivat jo nyt ilman kuljettajaa ja kansainvälisissä yhteyksissä reaaliaikainen tulkki helpottaa kommunikaatiota. Voimme koneiden avulla poista köyhyyden, parantaa suurimman osan sairauksista ja luoda työelämästä merkityksellisen. Tulevaisuuden pelisääntöjen rakentaminen on tärkein politiikan tehtävä. Koodaamisen kautta olemme opettaneet koneille, mitä osaamme. Kuitenkaan suurin osa ihmisistä ei hyödy teknologian kehityksestä taloudellisesti juuri lainkaan. Tulevaisuudessa robotit tekevät työt, niin että kaikista voi kasvaa kokopäiväisiä filosofeja.” Tähän tapaan MIT:n professori Erik Brynjolfsson kuvasi tulevaisuuden työtä ja yhteiskuntaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen 70-vuotisjuhlissa viime viikolla. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Tästä voisi helposti päätellä, että emme tulevaisuudessa enää hallitse elämäämme, vaan koneet kaappaavat osaamisemme ja identiteettimme. Lääkkeenä tähän eriarvoisuuden kasvuun on aktiivinen poliittinen päätöksenteko. Elämme jo nyt koneiden varaan rakennettua todellisuutta, jossa voimme vapautua työn orjuudesta. Platon pystyi keskittymään filosofiaan, koska orjat tekivät kaiken arjen uurastuksen. Loppuaika jää itsensä toteuttamiselle ja yhteisöllisyyden vahvistamiselle. Voimme oikeastaan tehdä maailmasta juuri sellaisen kuin haluamme. Voittajia näissä karkeloissa näyttävät olevan huippuosaajat ja pääomasijoittajat, kun taas alemmin koulutetut ja työväki jäävät nuolemaan sormiaan. u u u Jotta tulEvaisuudEn Kuva olisi ruusuinen, vaatii se nykyisiltä päätöksentekijöiltä poikkeuksellista viisautta ja kaukonäköisyyttä. Itse asiassa päättäjien tulisi keksiä talous uudelleen. Teknologian kehitys mullistaa teollisuustuotannon ja yhteiskuntajärjestyksen. Olennaista on löytää poliittinen linja, jossa tuottavuuden kasvun hedelmät jaettaisiin entistä tasaisemmin ihmisten kesken. SyySkuuTA 2016 Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia. Tulevaisuuden lehtityössä uutisiin ei tarvita toimittajaa, vaan kone hoitaa ajantasaisen uutisoinnin
Jäi öljyvärimaalauksia ja oopperalibrettoja. klo 17.–19. Meille on varattu lippuja Kansallisteatteriin katsomaan ”Minna Cant” näytelmään ja tällöin voi myös tehdä varauksen. Kokkolan vireä ja luova nuorisotyö oli Matin vastuualuetta vuosina 1971–76. Hän oli myös taitouinnin uranuurtaja Suomessa. klo. Timo Sandberg kertoo jännitysromaanistaan Murhakuja. 42 8. Anna Kontula Kuollut Työ ja kutsumus veivät Hännistä Matti Hänninen. Ilm. Sipin sandaalien painaumat tuskin ihan heti häviävät. Seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 8.9. Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Uudenmaan Kirjoittajien kirjakahvila. Hän toimi Kokkolan kaupunginvaltuutettuna 1992–2008 sosialidemokraattien ryhmässä. PIRKANMAA . Rovasti, herastuomari Matti Olavi Hänninen kuoli kotonaan Kokkolassa äkilliseen sairauskohtaukseen 14.7.2016. pe 9.9. Yhdessä työtovereidensa kanssa Matti uuras ti pitääkseen osin karismaattisuuteen taipuvat uudet aktiivit seurakuntalaiset luterilaisen kirkon sisällä. Hänninen oli voimakas ja maanläheinen puhuja. Kiitos osanotosta. Jäi kokoelma Eetu Saliniin liittyvää aineistoa sekä jokunen oppilas, joka löysi oman tiensä. HELSINKI . Hän halusi välittää RKP:n AnnaMaja Henrikssonille kiitokset radioesiintymisestä turvapaikanhakijoiden asiassa. Helsingin Kotien Puolesta ry:n ke 14.9. Nuoruudessaan hän kirjoitti myös runoja, joista osa elää edelleen lauluina. Molemmat ovat nyt poissa. klo 14 Kettumäen Palvelukeskuksessa. Kähkönen oli kuollessaan 85-vuotias. SyySkuuTA 2016 Yhdistystoiminta Yhdistystoiminta Tää yks sosiaalidemokraatti täält Porist Kuollut Tapani ”Sipi” Kontula (s. Hetken mietinnän jälkeen hän lisäsi: – Tai ainakin tää yks sosiaalidemokraatti täält Porist. – Sano sille, että me sosiaalidemokraatit tykättiin kovasti. Hän osasi olla nokkela ja karismaattinen seurueen keskipiste, mutta myös mahdoton kiukkupussi, jopa porilaisella mittapuulla. Hän ei pelännyt riskin ottoa. Aiheena ajankohtaiset sote-palvelut. KYMENLAAKSO . Mukana kaupungin valtuuston puheenjohtaja Harri Helminen. Hän edusti Suomea useissa arvokilpailuissa sekä maaotteluissa. 22.8.2016 Vantaa Kaivaten Inkeri sisaret perheineen Leena ystävät Vaivu varjohon kukkasten, lepää lehdossa rauhan maan. Parin vuoden kuluttua hänet nimitettiin Kaarlelan kappalaiseksi ja seurakuntaliitoksen myötä Kokkolan suomalaisen seurakunnan kappalaiseksi, josta virasta hän jäi eläkkeelle 2004. Jorma Hyvönen haastattelee. Australian suomalaissiirtolaiset ja heidän kysymyksensä tulivat Matti Hänniselle tutuiksi Adelaidessa ja Canberrassa vuosina 1983–88. Keskeisenä tutkijana toimii etsiväkonstaapeli Otso Kekki. Jäljistä tärkein on tietysti se, jonka jätämme kanssaihmisiin. Aulis Kähkönen (10.12.1930– 20.6.2016) saavutti monipuolisena uimarina niin Pohjoismaiden kuin Suomenkin mestaruuksia. Hän oli syntynyt 26.7.1940 Kokkolassa suuren perheen esikoisena. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaaliilmoituksia. Eläkeläisenä hän lähti vielä pariin otteeseen Viroon Tallinnan suomalaispapin viransijaiseksi. Viimeisen kerran Sipi soitti minulle elokuun alussa. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Syyskauden ensimmäinen kerho 13.9. Vuodet 1976–83 Kaarlelan kirkkoherrana osuivat Kokkolan seudulla koettuun voimakkaan herätyksen aikaan. Leena Märsylä Kirjoittaja on rovasti, työtoveri ja ystävä Kuollut Uintimme uranuurtajat ovat poissa Helsingin Työväen Uimarit, HTU, oli kahdesti 1960-luvulla Suomen paras uintiseura Kalevan Maljan voitoillaan. Parin vuoden kuluttua hän palasi kotiseurakuntaansa Kokkolaan papiston apulaiseksi. klo 11 Tampereen Työväentalon Tellervossa. Hän oli koko ikänsä sosialidemokraatti, suuren osan elämäänsä musiikin ja yhteiskunnallisten aineiden opettaja, monta vuotta kansalaisjärjestöaktiivi ja jonkin aikaa isäni. Kuten monet luovat ihmiset, hän vältti tekemästä asioi ta vain tavan vuoksi ja hämmensi siksi valinnoillaan toistuvasti ympäristöään. Hän sai pappisvihkimyksen kesällä 1969 ja ensimmäisen virkapaikan Pyhännältä vt. Hän oli viimeinen joukostamme poistunut Helsingin olympiakisojen miesuimari. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan Yhdistystoiminta -palstalla kerran maksutta. Sipistä ainakin Pori Jazz, jonka perustamisasiakirjan hän oli allekirjoittanut. Mitä meistä jää, kun matka on päättynyt. Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25 A 1, To 8.9. Tervetuloa keskustelemaan syksyn tapahtumista. kirkkoherrana. Kuusankosken Wanhat Toverit. Rovastin arvon hän sai 1990 ja herastuomarin 2004. Siinä jatkavat tarinaansa Mustamäestä ja Häränsilmästä tutut hahmot. Kauko-Aatos Leväaho Siunaus läheisten läsnä ollessa. TUL-Tampere. Kvartetti Hilkka Piispa, Airi Oksanen, Ritva Salminen ja Maire Helin esiintyi eritoten uintinäytösten kassamagneettina sekä Kaivohuoneenkin uima-altaan showssa. Rakkaamme Toivo Antero Myyry s. 6.2.1930 Kontiolahti k. Kuntoliikunnan toimintaryhmän kokous ke 14.9. Veteraanien toimintaryhmän kokous ke 14.9. Puolison, kolmen tyttären ja heidän perheidensä lisäksi Mattia jäivät kaipaamaan sisarukset perheineen, omaiset ja laaja ystäväjoukko. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. Matti Hänninen teki päätyönsä ohella merkittävän luottamusmiesuran kaupunkilaisten palvelijana. mennessä riittaliisa.ahoniemi@gmail.com, 0407386042 tai jukka.nieminen@tul.fi, 04577302122 Syysretkelle Lopen Poronpolulle su 25.9. Hilkka Piispa (24.12.1925– 11.8.2016) oli 1948 Lontoon olympiakisojen uintiedustajamme Margit Hietamäki-Leskisen sisko. Nuoremmat veljet noudattivat palokersanttina työskennelleen isän esimerkkiä Matin valitessa omien sanojensa mukaan sytytyspuolen. 23.5.1944) kuoli Satakunnan keskussairaalassa sunnuntaina 14.8. Väliin mahtui puolen vuoden sotilaspapin kausi Suomen YKjoukoissa Kyproksella. klo 10 vetäjänä Anita Heinonen. klo 12 Työväenliikkeen Kirjastossa Sörnäistenrantatie 25. Noiden saavutusten takana olivat merkittävällä tavalla 1952-olympiakisojen uimari Aulis Kähkönen ja selkäuinnin moninkertainen Suomen mestari, arvokisojen edustaja sekä maajoukkueuimari Hilkka Piispa. Hilkka Piispa oli kuollessaan 90-vuotias. – Ihmisoikeudet pitää olla samat kaikil, muute ne on vaan jottain säätyoikeuksia, hän selitti. Kähkönen muutti aikanaan Yhdysvaltoihin ja piti uintikuntoilua yllä aina kuolemaansa saakka. Australiaan hän lähti kirkkoherran virasta ja palasi samaan seurakuntaan viralliseksi apulaiseksi tuumaten, että hänen uraputkensa kulkee vastavirtaan. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen VIIMEISTÄÄN maanantaina klo 10 mennessä osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Murhakuja kertoo tapahtumista Lahdessa 1930-luvulla. Tervetuloa!
Turun sos.dem. 050 377 2202. Johtokunnan kokous. Tilaisuudessa on mm. Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi. Rauman Eteläiset sos.dem ry. klo 16–20 ja klo 18 alkaen huippulaadukkaan pienirtaimiston huutokauppa. klo 18. Tavattavissa valtuutettuja ja kuntavaaliehdokkaita. Puheenjohtaja. Vieraaksemme saamme työja elinkeinojohtaja Matti Tukiaisen SAK:sta. Käsittelyssä mm. 43 8. Suositut syyshuutokaupat jatkuu! Porukan paikat – yhteiset ympäristöt! Kahvitarjoilu! . krs, 00530 Helsinki 09 5868 530, muista@sivistysrahasto.fi www.sivistysrahasto.fi Tukea Kulttuurille ja taiteelle Opintoihin ja tutkimustyöhön Lasten ja nuorten toimintaan sekä maakuntahankkeisiin Lakiasiat Virat Teatteri LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Järjestää Turun Sos.dem. puoluekokousehdokkaiden asettaminen ja kunnallisvaaliehdokkaiden mahdollinen täydentäminen. mennessä! Piiritoimisto suljettuna 12.–13.9. Kahvitarjoilu. Ilmajoen työväenyhdistyksen avoimet ovet ja Euroopan kulttuuriympäristöpäivät La 10.9. klo.18.30 Kaupungintalo kokous Mänty es:mm:puoluekokous ehdokkaat ja kuntavaalitilanne. Ansiomerkkihakemukset vuodelle 2017 piiritoimistoon 15.9. Vaasanseudun Wanhat toverit kokoontuu ti 13.9. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 15 Tampereen Työväentalon Miinassa Cabaret musikaali TTT:n suurella näyttämöllä pe 7.10., lippuvaraukset 0457730212 tai jukka.niemine@tul.fi viimeistään ma 12.9. Pitkäkatu 50 kokoustilassa. . Turun Sos.dem. . klo 14.30. Ratas Ry:n kokous 19.9. klo 18.30 työväentalon 3 krs kokoushuoneessa. SyySkuuTA 2016 Säästöpankinranta 2 A, 8. Aiheita on meille antanut yllin kyllin maamme hallitus. VARSINAIS-SUOMI . Alkavan syksyn poliittisista kysymyksistä keskustellaan kunnallistoimikunnan jäsenen Juhana Turpeisen alustuksen jälkeen. SATAKUNTA . Asioina kunnallisvaalija puoluekokousedustajaehdokkaiden asettaminen sekä johtokunnan uudelleenjärjestelyt. UUSIMAA . Hän valottaa meille Kikyn saloja. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi VAASAN SOS.DEM. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Tervetuloa koko perheen kaikille avoimeen ja maksuttomaan lastentapahtumaan Hirvensalon Slalomin parkkipaikalla la 10.9. Kokouksessa nimetään ehdokkaat SDP:n puoluekokousedustajiksi. Toveriseura. Ursin-seura ry:n kokous on to 15.9. klo 13. . Tarjolla vohvelia ja aikuisille kahvia. poniajelua ja pomppulinna. . Tulevaisuusdemarit ry ylimääräinen kokous Tampereen työväentalon Tellervossa to15.9. Keski-Uudenmaan Wanhojen Tovereiden syksyn toiminta käynnistyy Nurmijärven Punatorpalla (osoite Punamullantie 9) to 15.9. 0400-423835 Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. klo 13–15. klo 17 Sierstantie 2, Kortela. Johtokunta klo 18 sama paikka. Hyvinkään Demarit ry kuukausikokous 15.9. POHJANMAA . klo 18 Linnankatu 67. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 Hautauspalvelut Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. klo 12–16, klo 14 Minna Salosen kuvataidenäyttelyn avaus ja seurustelujuhla, jossa tangojuniori Markus Kinnunen, trubaduuri Otto Mantere ja pianisti Alina Reinilä. Rakennusperinne puhuttaa Sirkka-Liisa Sihvonen, Satu Kangas-Kuittinen ja Antti Välimäki Ma 12.9. Olemme saanet kutsun Laila ja Risto Tätilän luokse su 11.9. Tärkeät päätökset asialistalla. Ilmoitathan tulostasi Sirkalle p. Mitä tuo paljon puhuttu kilpailukykysopimus oikeasti tarkoittaa
020 77 41323, fax 020 77 41330 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Toimisto avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Puistokatu 6 A, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. 44 8. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ VAASAN TOIMIPISTE » www.sak.fi ?. 020 774 0410 »www.sak.fi/Turku ?. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. 010 770 3700, fax 010 770 3701 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 040 709 4337 sähköposti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Riikka Antinaho puh. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. SyySkuuTA 2016 Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 020 77 41423 marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA fax. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TURUSSA: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Yliopistonkatu 33 G, 4 krs., 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma–pe klo 9.00–16.00 Metallityöväen Liitto Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi »www.facebook.com/Sahkoliitto »www.sahkoliitto.fi Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. 020 774 0311 sähköposti: riikka.antinaho@sak.fi Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Porin aluetoimitsija Raija Raittio, puh. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 010 7703 640 (vaihde). 020 77 41424 AKT:n VAASAN TOIMISTO Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. (06) 220 1562 Anne Latva (06) 220 1561 Aluetoimitsija Tuulikki Aikio (06) 220 1560, 0400 762 689 tuulikki.aikio@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 POHJANMAA VAASAN TOIMISTO avoinna ma–pe klo 9–16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö: Marja Salmivuori Toimitsija: Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja: Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila. 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi ?. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Julkistenja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluepäällikkö Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 sähköposti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547 Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043 Vaasanpuistikko 17, 7 kerros, 65100 VAASA puh. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TAMPEREEN TOIMIPISTE »www.sak.fi/alueet Rautatienkatu 10, 7. sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Metallityöväen liitto ry VAASAN ALUETOIMISTO Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Aluetoimitsija Katja Kaivonen puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. 010 770 3620 »www.akt.fi »www.metalliliitto.fi »www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TURUN TOIMIPISTE Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi puh
Latinan bulga (pussi) kulkeutui englantiin (budget) viittaamaan salkkuun, joka sisälsi valtion budjetin. Sarasvatia. 9. julkaistun ristikon 10 euron palkinnon voitti Olli Huovinen Limassolista. Tove Jansson 5. Tappiollinen kirjanpito.. Kuka on sanoittanut kappaleen Syyslaulu (Höstvisa). Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku 1. Kuka edelleen keikkaileva muusikko kuului yhtyeen perustajajäseniin. 4. Mikä on alijäämä. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. SyySkuuTA 2016 Ristikko 36/2016 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Cumulusyhtyeen 6. välillä 8. Ratkaisuja Ristikon 34/2016 ratkaisu: Torstaina 25.8. Ketä kutsutaan hindumytologiassa syksyn jumalattareksi. Milloin kekriä alkujaan vietettiin. 2. 2. 1.3. Riihipuinnissa käytetty väline 9. 3. 5. Minkä yhtyeen versio Syyslaulusta myi Ruotsissa 1977 yli 70 000 kappaletta. Vaihteli syystöiden mukaan. 4. 10. Milloin hirvenmetsästys on luvallista. 10. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 8. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron rahapalkinto. Mikä on varsta. 45 8. 6. Mistä sana budjetti on peräisin. Onnea voittajalle! -A Tietovisan vastaukset: 1. Heikki Harma 7. 3. Milloin syksy alkaa virallisesti Australiassa. Syyskuun viimeisen lauantain ja 31.12. 7
maananTaI 12.9. Se ei halua kauhistella, tirkistellä eikä valistaa. SyySkuuTA 2016 Yle TV1 05.55 MOT: Happikaupan harvainvalta 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Elämä pelissä 10.00–10.47 Midsomerin murhat (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset ItäSuomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Kuka kutsui Kokanderin 13.05 Jääkarhujen mailla 13.30 Pekka ja Pätkä sammakkomiehinä 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Elämä pelissä 19.00 Kahden keikka (12) 20.00 Kuningaskuluttaja 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Obaman Amerikka 23.00 Uutiset 23.05–00.35 Dicte (16) Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu 06.53 Lilli ja kukkaisystävät 07.03 Puutarhan tonttu 07.12 Mimmi Lehmä ja Varis 07.20 Tilda ja hänen ystävänsä 07.33 Humps 07.40 Lauri kilpa-auto 07.50 Hommat hoituu 07.55 Anniina Ballerina 08.23 Galaxi 08.24 Viidakkokirja (7) 08.35 Kesäleiri (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Luontoretkellä 10.30 Slummikokelaat 11.30 Niklaksen keittiössä 12.00 Blogistania: Katja Lahti 12.30 Blogistania: Isyyspakkaus 13.00 Malmön poliisit 14.00 Rion paralympialaiset 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Juoksuhaaste Afrikassa 19.20 VICE: Blowing Up Asteroids 19.30 Latela 20.00 Pulkkinen (7) 20.30 Rion paralympialaiset 21.00 Noin viikon uutiset 21.25 Kimmo (7) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Stacey Dooley: Seksin pimeä puoli (12) 22.55 Latela 23.30–03.35 Rion paralympialaiset MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55. Kun kielikurssille tullut nuori äänittäjämies lähestyy naista reissun jälkeen, heidän välilleen syntyy seksisuhde. Missä menee suurkuluttajan ja alkoholistin raja. Prisma: Valon olennot Yle TV1 klo 19.00 Miljoona vuotta ennen Edisonin hehkulamppua luonto kehitti bioluminenssin monissa eri eliölajeissa. 8 9 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Viikon vinkki RANE AuNImO Nelikymppistä naitattaa eLOKUVa: ei kiitos nelonen klo 21 Yle Forum: Sananvapausseminaari 2016 Yle TV1 klo 09.05 Sananvapaus on demokratian edellytys. Alkoholistin tarina – viina oli viedä kaiken. Onko sana vapaa Suomessa, Euroopassa, maailmassa. akuutti Yle TV1 klo 18.30 Erikoislähetys alkoholista. PerjanTaI 9.9. fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. Teennäisen saalistajaleiman taiten välttävän Anu Sinisalon valloittava rooli keski-iän jo ylittäneenä äitinä ja kosketusta kaipaavana vaimona lukeutuu lajin maukkaimpiin. Samuli Valkaman ohjaama Ei kiitos (2014) ansaitsee kiitosta tarjotessaan näkökulman paitsi nelikymppisen naisen seksuaalisille tarpeille myös pitkän avioliiton kriisiin, jonka yleisyys on jo nykyään tunnettua. Syntyy komediaa, kun vaimo koet taa vietellä miestään keinoja kaihtamatta, vaikka yritykset ovat tuomittuja epäonnistumaan. Turhautuneiden äitien iltapäiväunelmoinnilta kalskahtava kertomus himosta ei laajene hirveän paljon muuksi, mutta myös uskottomuuden eri muotoja, keskusteluyhteyden katkeamista ja hellyyden puutetta hipaistaan yhtä lennokkaalla hilpeydellä. Elokuva tuskin kannustaa syrjähyppyihinkään, vaikkei se moralisoikaan niitä. Kuvassa: Sari Eskola on raitistunut alkoholisti, jolta viina oli viedä kaiken. Ville Virtasen estoinen siippa saa kyllä ihmettelemään, miksei kaunis puoliso herätä hänessä minkäänlaista hyrinää. Saksanopettaja Helin ja puolisonsa Matin liitossa on moni asia mallikkaasti, mutta Mattia ei haluta milloinkaan. 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Emmerdale 10.05 Emmerdale 10.35 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Grand Designs Australia 14.30 Millerit 15.00 Millerit 15.30 Peter uutisvirrassa 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Ota rahat ja juokse 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Heli näet ottaa ohjat elämässään, johon hänellä on oikeus. 46 8. fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. Puhujina presidentti Martti Ahtisaari, Ylen ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen ja Sveriges Radion Cilla Benkö. Miten juomiseen voi puuttua. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät 20.05 Ota rahat ja juokse 21.00 Enbuske, Veitola & Salminen 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.40 X-Men: First Class (12) 01.15 Eurojackpot, Jokeri ja Lomatonni 01.20–01.50 Weird Loners (12) NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 07.00 Jääkiekon World Cup esiottelu: Suomi Ruotsi 09.15 Eläinsairaala (7) 09.45–10.50 Eläinpotilaiden pelastaja 13.45 Jääkiekon World Cup esiottelu: Suomi Ruotsi 16.00 Hauskat kotivideot 16.35 Onnenarpa 16.40 Kauppaneuvos Jethro 17.40 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 18.45 Soppa365 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Pelimiehen painajainen (7) 23.05 Elokuva: Judge Dredd – tuomari (16) 01.05 48 tuntia rikoksesta (7) 02.05– 03.05 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay Yle TeeMa 16.40 Elävä arkisto: Yleisradio 90 vuotta 16.42 Kouluradio – totta ja tarua kevään merkeissä 16.50 Studio 500 000 17.50 Jäämeri 30 päivässä 18.35 HKO:n ylikapellimestari Susanna Mälkki 19.00 HKO & Susanna Mälkki: Alkusoitto 21.00 Kino: Sun siskos systeri (12) 22.30–23.45 Kun rytmi oli laki Anna-Leena Härkösen kirjaan perustuva elokuva on vastaus toiveille löytää romanttisen komedian ja vakavamman draaman rajapinnasta kotimainen elokuva, joka kelpaa toteutukseltaan edelliseksi ja aiheel taan jälkimmäiseksi. Navan alta myyntivalttinsa ottavia elokuvia on riittänyt 2000-luvun kotimaisessa vaivaksi asti, mutta Ei kiitos erottuu joukosta. KeSKIVIIKKO 14.9. Tiede paljastaa niiden salaisuudet ja löytää niille valtavasti erilaisia uusia käyttötarkoituksia. Dramaattisempi vaihe alkaa lomamatkasta, joka kiristää parin välejä. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät 20.05 Keittiöelämää 21.00 Tuubi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Rikoksista pahin (7) 23.35 Ota rahat ja juokse 00.35 Backstrom (12) 01.35–02.05 Last Man on Earth (7) NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 06.50 Lego Friends 07.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds Toons 07.55 Angry Birds Piggy Tales 08.00 Angry Birds Stella 08.05 Star Wars Rebels (7) 08.25 Lego Legends of Chima (7) 08.50 Sonic Boom (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri 09.15 Eläinsairaala 09.45–10.50 Eläinpotilaiden pelastaja 13.45 Eläinpotilaiden pelastaja 14.50 Vaaleanpunainen pantteri 15.00 Hauskat kotivideot 15.30 Neljän tähden illallinen 16.00 Onnenarpa 16.05 Leijonan luola USA 17.05 MasterChef Australia 18.45 Soppa365 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Jääkiekon World Cup esiottelu: Suomi Ruotsi 21.55 Keno 22.00 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 23.00 Sol Presents: Local Heroes – Fine and Dandy 23.05 Elokuva: Stolen – 10 miljoonan keikka (16) 01.05 48 tuntia rikoksesta (12) 02.00 Poliisit 02.30 Poliisit 03.00 Kauppaneuvos Jethro 04.00–05.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! Yle TeeMa 17.00 Polkupyörällä Himalajalle 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00 RSO Musiikkitalossa 21.50 Kino Suomi: Kesäkapina (12) 23.10–00.00 Kuriilien saaret Yle TV1 05.55 Perheyrityksen sukupolvenvaihdos 06.25 Ylen aamu-tv 09.05 Yle Forum: Sananvapausseminaari 2016 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Kuka kutsui Kokanderin 13.05 Elämä pelissä 13.35 Pekka ja Pätkä Suezilla 14.45 Luontoretkellä 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 A-studio: Talk 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Tosi tarina: Perhe pelissä 19.00 Samassa veneessä (7) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 George Gentlyn tutkimukset (12) 23.30 Uutiset 23.35–00.35 Halpavaatteen kallis hinta Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Kim ja Kai 07.00 Nalle 07.10 Kati ja Töppö 07.22 Lumiukot 07.24 Metkat Mesiläiset 07.31 Pikku Kakkosen posti 07.38 Petrin tiikeritarinat 07.49 Kaapo 08.16 Galaxi 08.17 Late Lammas 08.24 Villit futarit (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Matkakassi 10.30 Malmön poliisit 11.30 Luontoretkellä 12.00 Blogistania: Isyyspakkaus 12.30 Blogistania: More to love 13.00 Veljesten seikkailuvene 13.30 Älä kokeile tätä kotona 14.00 Koiramies kiertää Islantia 14.30 Veneillen pitkin Norjan rannikkoa 15.00 Rion paralympialaiset 16.00 Niklaksen keittiössä 16.30 Meille tulee koiranpentu 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Satuhäät 19.50 VICE: London’s Underground Moscuito Labs 19.56 VICE: Stoned Moms (16) 20.30 Rion paralympialaiset 21.00 Rock’n’ Roll Never Dies 23.05 Kummeli (7) 23.30–02.55 Rion paralympialaiset MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55. Kaipuussa. 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.05 Emmerdale 10.35 Lääkärit 11.30 Jamie Oliverin helpot herkut 12.00 Ostoskanava Tvins.com 13.30 Diili 15.30 Millerit 16.00 Salatut elämät 16.30 Pomo piilossa 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. maananTaI 12.9. Kaiken kukkuraksi juttu laistaa myös pyhäkoulujen perinteiset paimennukset. Lasinen lapsuus jättää jäljen. Anu Sinisalo näyttelee avioliittonsa seksittömyyteen kypsynyttä vaimoa.
00.00 Arman Pohjantähden alla 01.00 Kuppilat kuntoon! 02.00 05.00 Jääkiekon World Cup esiottelu: USA Suomi Yle TeeMa 17.00–17.49 Ääniä El Altosta 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00–19.47 Gran Hotel (12) 20.00 Australian taiteen kehitys 21.00 Historia: Latinalaisamerikkalaiset 21.55 Elävä arkisto: 10 vuotta 21.58 Tietoisku 22.01 Mallasjuoma 22.02 Tietoisku: 22.06 Aurinkoranta 22.16 Itäprojekti: Metsästämässä Zavidovossa 22.28 Färjrallyt 22.42 Katsaus: Turvallista talviajoa 22.51 Hyrrä: Miten jouduit äidin vatsaan. 08.02 Hyrräpäät 08.15 Siiri ja Krokotiili 08.21 Dinojuna 08.46 Fluugalaiset 09.00 Galaxi 09.01 Galaxi Play 09.21 Tenavat (7) 09.28 Hevostähdet 09.36 Merten syvyyksissä (7) 10.00 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 10.25 Älä kokeile tätä kotona 10.55 Muhammad Alin suurin ottelu (7) 12.30 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 12.55 Palloilua: Pesäpalloa 15.30 Rion paralympialaiset 17.00 Ratsastuksen maailma 17.30 Ratsastusta: Esteratsastuksen GP 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Matkapassi: Venäjä 20.00 Rion paralympialaiset 20.30 Tapaus Punahilkka (7) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Satuhäät 22.55 Girls (16) 23.30–02.40 Rion paralympialaiset MTV3 08.05 Ella Elefantti 08.20 Maija Mehiläinen 08.35 Littlest Pet Shop 09.00 Pokémon (7) 09.25 Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat (7) 09.55 Loton ja Jokerin tulokset 10.00 Elixir Fitness & Sport 10.30 Elixir Life 11.00 Keittiöelämää 12.00 Grillikuume 13.00 Upeat skandikodit 13.30 Piilokamera 13.50 Top Gear Top 41 15.00 Diili 16.00 Ota rahat ja juokse 17.00 Ice Age 3: Dinosaurusten aika (7) 18.55 Naapurit-tuloslähetys 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 MTV Sport: CHL Extra 19.30 Prinsessa (12) 21.30 1001 Rikua 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Another Happy Day (16) 01.00 Enbuske, Veitola & Salminen 02.00–02.55 Rush (12) NeloNeN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Pound Puppies (7) 06.45 Transformers Rescue Bots (7) 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.30 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.55 Angry Birds Toons 08.00 Angry Birds Piggy Tales 08.05 Angry Birds Stella 08.10 Sonic Boom (7) 08.20 Lego City 08.30 Lego Nexo Knights (7) 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Jaksa paremmin 09.30 Hauskat kotivideot 10.00 Hauskat kotivideot 10.30 Liigasyke nousee: Mestariehdokkaat 11.00 Jääkiekon World Cup esiottelu: Ruotsi Suomi 13.15 Vaaleanpunainen pantteri (7) 13.25 Soppa365 13.40 Soppa365 13.50 Soppa365 14.00 Soppa365 14.15 Soppa365 14.25 Hauskat kotivideot 14.55 Pomo piilossa Suomi 15.55 Superpesis LIVE: 2. Finaali 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. 06.53 Matikkahirviöt 07.05 Unelmajuttu 07.10 Ludovic 07.23 Saku & Vaakku 07.34 Askarrellaan 07.40 Pikku hirviötyttö 07.45 Planeetta Kosmo 07.58 Sirkus Temppula 08.03 Vekarat! 08.29 Galaxi 08.30 Viidakkojytä 08.35 Karvinen (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Blogistania: Vatsasekaisin kilinkolin 10.30 Blogistania: Evil dressmaker 11.00 A2-ilta: Lisääntymisilta 12.30 Uutisluokka LIVE 13.05 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 13.30 Elämää Riossa 14.00 Luonnonkauneutta ja veteraaniautoja 14.30 Matkailuelämyksiä huimapäille 15.00 Rion paralympialaiset 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Intohimona italialainen ruoka 19.30 Imettäjät 20.00 Latela 20.30 Rion paralympialaiset 21.00 Jalkapallon Mestarien liiga: PSG Arsenal 23.55 Rion paralympialaiset 00.23 Jalkapallon Mestarien liiga 00.55 Rion paralympialaiset 02.40–03.35 Stacey Dooley: Seksin pimeä puoli (12) MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. 20.00 Ihan kuin ihmiset 20.58 Keno 21.00 Elokuva: In Time (12) 23.15 Criminal Minds 00.15 Liigasyke nousee: Kysymysmerkit 00.45 Temptation Island Suomi 2 01.45 –02.45Temptation Island Suomi 2 02.45 Yle TeeMa 10.00 Elävä arkisto: Yleisradio 90 vuotta 10.02 Kouluradio – totta ja tarua kevään merkeissä 10.09 Studio 500 000 11.10 Olla niin kuin ovi, kivet ja maa 12.10 Seija Rautio & konserttivieraat 12.30 Promien viimeinen ilta Lontoosta 15.25 Ovatko pitkät ihmiset onnellisia. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Pomo piilossa 21.00 Vares – Kaidan tien kulkijat (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Billions 23.55 NCIS: New Orleans (12) 00.50–01.45 Americans (12) NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Transformers (7) 06.50 Lego Friends 07.15 Disney esittää 07.35 Sonic Boom 07.50 Angry Birds 08.05 Star Wars Rebels (7) 08.25 Lego Legends (7) 08.50 Sonic Boom 09.05 Vaaleanpunainen pantteri 09.10 Soppa365 09.20 Eläinsairaala (7) 09.50–10.50 Leijonan luola USA 13.45 Hotellit haltuun 14.40 Kuppilat kuntoon! 15.40 Matkaoppaat 16.40 Soppa365 16.50 Leijonan luola USA 17.50 MasterChef Australia 18.55 Uutiset ja sää 19.00 Kauppaneuvos Jethro 20.00 Ihan kuin ihmiset 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Apulanta – Kosto Kaikista Vuosista 23.00 Haluatko miljonääriksi. 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Enbuske, Veitola & Salminen 14.30 Koiralle koti 15.00 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy (7) 16.00 Salatut elämät 16.30 Keittiöelämää 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 20.00 Kauppaneuvos Jethro 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Ei kiitos (16) 22.55 Arman Pohjantähden alla (7) 23.55 Haapasalo Goes America 00.55 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 01.55 Pomo piilossa Suomi 02.55 Poliisit – kotihälytys (12) 03.55–04.55 Kauppaneuvos Jethro 04.55 Yle TeeMa 17.00 Olla niin kuin ovi, kivet ja maa 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00–19.47 Gran Hotel (12) 20.00 Kirjaohjelma: Erlend Loe 20.30 Jäitä hattuun (7) 21.00 Maanalaiset taistelijat (16) 21.55 Palava pensas (16) 23.15–00.05 Uusi Kino: Soo Dhawoow, tule lähemmä Yle TV1 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Tosi tarina: Perhe pelissä 10.00 Midsomerin murhat (12) 10.45 Kuvakirjeitä maailmalta 11.00 Uuti set 11.05 Uutisia maakunnista: Uusimaa 11.12 Kaakkois-Suomi 11.19 Lounais-Suomi 11.26 Häme 11.33 Pirkanmaa 11.40 KeskiSuomi 11.47 Itä-Suomi 11.54 Pohjanmaa 12.01 Pohjois-Suomi 12.08 Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Kuka kutsui Kokanderin 13.05 Lintuvuorella 13.30 Pekka ja Pätkä mestarimaalareina 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Kuningaskuluttaja 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Junamatka Eurooppaan 20.00 Antiikkia, antiikkia 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Sota ja rauha (16) 22.30 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7) 23.25 Uutiset Uutis-Suomi 23.35 Uutiset 23.40 Prisma: Totuus lääkekaapista 00.40–01.10 Puoli seitsemän Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 13.9. 06.53 Taikakaruselli 07.04 Viljami 07.09 Puuharit 07.22 Kasper ja Liisa 07.33 Ihan satua 07.39 Pasin ja Kielon valtakunta 07.50 Ryhmä Hau 08.18 Galaxi 08.19 Milin miljoona kysymystä (7) 08.26 Lohikäärmeratsastajat (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Elämää Riossa 10.30 Matkapassi: Venäjä 11.30 Tienhaarassa 12.00 Blogistania: More to love 12.30 Blogistania: Vatsasekaisin kilinkolin 13.00 Matkakassi 13.30 Aleksander Gamme, etelänavan valloittaja 14.30 Noin viikon uutiset 15.00 Rion paralympialaiset 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Tyger tutkii: Pornosukupolvi 20.00 Kimmo (7) 20.25–20.50 Rion paralympialaiset 21.30 A2-ilta: Lisääntymis-ilta 22.50 Unelmien kolhimat (7) 23.30–02.35 Rion paralympialaiset MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55. 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale 10.35 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Pomo piilossa 14.30 Hyvästi lemmikki! 15.30 Mike & Molly 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Maajussille morsian 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 23.04 Karvakuonot 23.14 Lammas joka söi vain kukkia 23.25–00.18 Kielletyt äänet Yle TV1 05.55 Akuutti 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Midsomerin murhat (12) 10.45 Kuvakirjeitä maailmalta 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset ItäSuomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Kuka kutsui Kokanderin 13.05 Runde – lintusaari 13.30 Pekka ja Pätkä neekereinä 14.45 Arkistokuvia: Koulutietä kotitoimiin 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio viittomakielellä 16.20 MOT: MOT 2016 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Valon olennot 20.00 Prisma Studio 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Inhimillinen tekijä 22.50 Uutiset Uutis-Suomi 23.00 Uutiset 23.05 Obaman Amerikka 00.05–00.35 Puoli seitsemän Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Tiketi Tok 07.04 Hyvän kierrättäjät 07.17 Tie tähtiin 07.29 Babar ja Badun seikkailut 07.42 Urpo ja Turpo 07.50 Pusse 08.01 Puu Fu Tom 08.25 Galaxi 08.26 Tenavat (7) 08.34 Joraavat juurikkaat 08.36 Aika härdelli! (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Meille tulee koiranpentu 10.30 Retkikohteena: Huippuvuoret 11.30 Elämää Riossa 12.00 Blogistania: Evil dressmaker 12.30 Blogistania: Parolan asema 13.00 Matkalla maailmalla 13.40 Ihanat autot 14.00 Majakan miehet 14.30 Tienhaarassa 15.00 Rion paralympialaiset 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Slummikokelaat 20.00 20.25 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 20.30 Rion paralympialaiset 21.00 Docventures: Elokuvan esittely 21.08 Docventures: Esipuinti 21.17 Docventures: Naked (16) 22.08 Docventures: Jälkikeskustelu 23.10 VICE: Darknet 23.30–02.40 Rion paralympialaiset MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Huomenta Suomi: Omat rahat 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. SyySkuuTA 2016 Yle TV1 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Junamatka Eurooppaan 09.00 Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Näin Norjassa 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Dokumenttiprojekti: Tukea prostituoiduille 14.15–14.45 Ulos luontoon 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Antiikkia, antiikkia 15.50–16.37 Downton Abbey (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.08 Prisma: Humala vai tissuttelu. 47 8. 16.50 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 18.00 Kino Klassikko: Varastetut ihmiset (12) 19.20 Pompeijin viimeiset päivät 19.45 Neuvostoliiton ainoa mainostoimisto 21.00 Ritchie Blackmoren tarina 22.30–00.15 Yle Live: Eric Clapton, Slowhand at 70 Yle TV1 05.55 Kuningaskuluttaja 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Ulos luontoon 10.00 Midsomerin murhat (12) 10.45 Kuvakirjeitä maailmalta 11.00 Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Jumalanpalvelus 12.25 Kuka kutsui Kokanderin 12.55 Luontoretkellä 13.25 Pekka ja Pätkä miljonääreinä 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.05 Arto Nyberg 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Akuutti 19.00–19.48 Historia: Troijan puuhevonen 20.00 MOT: MOT 2016 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Nykänen omin sanoin 22.50 Uutiset 22.55 Scott & Bailey (12) 23.40–01.10 George Gentlyn tutkimukset (12) Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 12.9. 23.00 Elokuva: Narnian tarinat: Prinssi Kaspian (12) 02.05 Elokuva: Huijareitten paratiisi 04.00–05.00 48 tuntia rikoksesta (12) Yle TeeMa 10.00 Uusi Kino: Vapaaehtoiset 10.07 Uusi Kino: Matkalla Aleppoon (7) 10.30 USA:n naiset astuvat valtaan 11.20–11.49 Kirjaohjelma: Harald Rosenløw Eeg 12.00 Kantapöytä 13.00 Historia: Tuhon todistajat 13.50 Tiededokumentti: Sairauksien alkuperä 14.40 Historia: Villi länsi 15.30 Jäitä hattuun (7) 16.00 Yle Live: Imagine Dragons Torontossa 17.00 Australian taiteen kehitys 18.00 Norjan radion sinfoniaorkesteri esittää 18.40 Seija Rautio & konserttivieraat 19.05 Kun rytmi oli laki 20.20 Historia: Latinalaisamerikkalaiset 21.15– 00.05 Promien viimeinen ilta Lontoosta Yle TV1 08.00 Uutiset 08.05 Linnustomme aateliset 09.00 Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.15 Uutiset 11.20 Uutiset Viikko viitottuna 11.30 Pressiklubi 12.00 Perjantai 12.55 Näin Norjassa 13.10 Kiehtova maailma: Junamatka Eurooppaan 14.05 Historia: Titanic kuivalla maalla 14.55 Yle News 15.00 Uutiset 15.05 Hercule Poirot: Simeon Leen testamentti (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Ulos luontoon 18.45 Arto Nyberg 19.30 Kettu (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7) 22.00 Nousuvesi (16) 22.45 Ykkösaamu 23.25–00.25 Tanskalaisten antiikkiaarteita Yle TV2 07.45 Unna Junná 08.00 Pikku Kakkonen 08.01 Nimipäiväonnittelu: 11.9. 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Hinnalla millä hyvänsä (7) 14.30 Elixir Fitness & Sport 15.00 Elixir Life 15.30 Upeat skandikodit 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Vuosia nuoremmaksi 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Löytöretkiä maailmaan 18.30 Sinun tarinasi – Yle 90 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.00 Sinun tarinasi – Yle 90 21.35 Syrjäinen maa (16) 23.10 Hercule Poirot: Mabellen kahdet kasvot (12) 00.55 Uutisikkuna Yle TV2 07.46 Pikku Kakkonen 07.47 Nimipäiväonnittelu 07.48 Pikku Kakkosen posti 07.55 Pikkuli 08.01 Maltti ja Valtti – homma hanskassa 08.09 Musa rullaa! 08.33 Oktonautit 08.45 Petteri Kaniini 09.00 Galaxi 09.01 Moraalimittari (7) 09.22 Hullabalooba (7) 09.28 Lassie (7) 09.51 Late Lammas 10.00 Satuhäät 10.50 Ja he elivät onnellisina... 11.50 Latela 12.20 Tatuoinnin varjopuolet 12.55 Palloilua: Pesäpalloa 15.30 Rion paralympialaiset 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Noin viikon uutiset 19.35 Kimmo (7) 20.00 Rion paralympialaiset 20.20 Rahareikä 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 YleXPop: Benjamin 23.05 VICE: Wakaliwood 23.16 VICE: My Homie Sells Homies 23.30–02.30 Rion paralympialaiset MTV3 08.10 Ella Elefantti 08.25 Vikke Viikinki 08.40 Littlest Pet Shop 09.05 Pokémon (7) 09.35–10-00 Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat (7) 10.30 Salatut elämät (12) 11.00 Salatut elämät 11.30 Salatut elämät (7) 12.00 Salatut elämät 12.30 Salatut elämät 13.00 Ella ja kaverit 2 – Paterock 14.45 MTV.doc: Kuinka eläimet puhuvat. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Maajussille morsian 21.00 Ex-Onnelliset (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 112 (7) 23.35 Kohde (16) 00.35–01.35 Isänmaan puolesta (12) NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 06.50 Lego Friends 07.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds Toons 07.55 Angry Birds Piggy Tales 08.00 Angry Birds Stella 08.05 Star Wars Rebels (7) 08.25 Lego Legends of Chima (7) 08.50 Sonic Boom (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.10 Soppa365 09.20 Eläinsairaala 09.50–10.50 Eläinpotilaiden pelastaja 13.45 Hotellit haltuun 14.40 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.40 Matkaoppaat 16.10 Matkaoppaat 16.40 Soppa365 16.50 Leijonan luola USA 17.50 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Elämä Lapselle -konsertti 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Myytinmurtajat 23.45 Ensimmäisen asteen murha (12) 00.40–01.40 Pahan ajojahti (16) NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 07.00 Jääkiekon World Cup esiottelu: USA Suomi 09.15 Soppa365 09.25 Eläinsairaala 09.50–10.50 Leijonan luola USA 13.45 Jääkiekon World Cup esiottelu: USA Suomi 16.00 Matkaoppaat 16.30 Soppa365 16.40 Leijonan luola USA 17.40 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Pomo piilossa Suomi 20.58 Keno 21.00 Criminal Minds 22.00 Hottikset 2.0 23.00 48 tuntia rikoksesta (7) 00.00 Radio Aallon Helsinki-päivän kesäkonsertti 00.30 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 01.30 Australian rajalla 02.00–02.30 Australian rajalla Yle TeeMa 17.00 Kantapöytä 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00–19.46 Gran Hotel (12) 20.00 Simon Reeve Karibialla 21.00 Jäämeri 30 päivässä 21.45 Kino: Mestari (12) 00.00–00.30 Jäitä hattuun (7) 10 11 12 13 14 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 15.55 Koiralle koti 16.30 Teknavi 17.00 MTV Sport: Ravikunkku 18.00 Vintiöt (7) 18.30 Piilokamera 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Ketonen & Myllyrinne (12) 20.05 Tuubi 21.00 Solsidan 21.30 Solsidan (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Johan Falk 17 – Päätös (16) 00.45–01.40 Panttivangit (16) NeloNeN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Pound Puppies 06.45 Transformers Rescue Bots (7) 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.30 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.55 Angry Birds Toons 08.00 Angry Birds Piggy Tales 08.05 Angry Birds Stella 08.10 Sonic Boom (7) 08.20 Sonic Boom (7) 08.35 Lego Nexo Knights (7) 09.00 Elokuva: My Little Pony: Equestria Girls (7) 10.30 MasterChef Australia 11.45 MasterChef Australia 13.00 Vaaleanpunainen pantteri (7) 13.05 Vaaleanpunainen pantteri 13.15 Leijonan luola USA 14.20 Leijonan luola USA 15.20 Radio Aallon Helsinkipäivän kesäkonsertti 15.50 Kauppaneuvos Jethro 16.50 Suomen huutokauppakeisari 17.50 Ihan kuin ihmiset 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Jääkiekon World Cup esiottelu: Ruotsi Suomi 21.55 Keno 22.00 Haluatko miljonääriksi
18.50 Kuuluttajan vieras: Yle Arkiston suunnittelija Karoliina Koivula 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua. 22.55–23.05 Radioateljeen jälkeen 23.40–06.00 Yöklassinen lauanTai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa: Sinikka Sokka 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Helsingin kaupunginorkesterin kauden avajaiskonsertti 19.40 Kotimaisen konsertin väliaika 20.10 Konsertti jatkuu 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.40 Romantiikan katkoviiva 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.05 Radioateljee esittää: Sillan toisella puolen, Kohtaaminen ja Kaupungissa kylässä. Äänestysaika on päättynyt viimeistään silloin, kun voittajat julkaistaan tässä syksymmällä Mun luontoni -palstalla. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 48. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kirjakerho 18.00 Romano mirits 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla: Lisäkuvioita kansanmusiikin tilkkutäkkiin – uusia kansanmusiikkilevyjä 19.45 Etnoilta: Keinuva talo – Itävalta puhkuu ja puhaltaa, haastattelussa Federspiel 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Elämää suuremmat elokuvat: Riemuloma Rivieralla 22.55 Musiikkikamari 23.10–06.00 Yöklassinen. Nyt kun on siirrytty brexitin, Donald Trumpin ja yltiönationalistisen oikeistopopulismin aikakaudelle, Berlusconin helppoheikkiys alkaa näyttää aika vaisulta. Sanottiin, että pöljät menivät halpaan. Kuuntelijoiden toiveesta Risto Nordellin vieraana musiikkikriitikko Hannu-Ilari Lampila 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho: Masennuksesta kertoville kirjoille on kysyntää 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Tampereen tuomiokirkon kellot kutsuvat 10.00 Yle 90: Juhlajumalanpalvelus Tampereen tuomiokirkosta 11.15 Yle 90: Radiojumalanpalvelusten 90-vuotishistoriikki 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatterin valiouusinta: Kolera on raju bändi, osa 1/2. Silvion puheet olivat löysiä ja kansaa nauratti – ainakin aluksi. 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 21.00 Jascha Heifetzin Stradivarius ja muita arvosoittimia 21.25 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.10– 06.00 Yöklassinen. 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Poro on parasta. Uutiset ja sää 12.10 Yle 90: Tiedeykkönen 13.00 Yle 90: Klassista kahteen 14.00 Yle 90: Kohtauspaikka. Poro on parasta. Vai olisiko kuitenkin neidonkieli kissankello ja valkolehdokki, hmm.. Pakomatkalla kotimatkalla. Minun listani on: raate, järviruoko ja maitohorsma. 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Lukupiiri: Grimmin sadut 21.10 BBC:n Proms-festivaalin 2016 päätösilta 00.35 07.00 Yöklassinen. maananTai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Politiikassa helppoheikin tittelin sai ensimmäisenä Italian ex-pääministeri Silvio Berlusconi. Teen tukkimiehenkirjanpidolla listaa kaikista lemmikeistä, kaunokeista ja orvokeista. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Puheenvuoroja 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Radioteatteri esittää: Kuunnelman tiet, 3/12. peRjanTai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Yle 90: Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Yle 90: Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Yle 90: Pajatso 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 11.00 Tohtori Charles Burneyn matka Ranskaan ja Italiaan 1770 11.30 Musiikkia 1700-luvun Euroopasta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Menivätkö pöljät taas halpaan. 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radiodraaman 90-vuotisjuhlalähetys 20.45 Gustav Holstin Planeetat 21.45 Puheenvuoroja 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.10–06.00 Yöklassinen. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin kauden avajaiskonsertti 19.35 Väliajalla haastateltavina illan taiteilijat 20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.20 Franz Lisztin Vaellusvuosia Eero Heinonen soittaa 21.45 Näkökulma 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Närästäjä Lääkettä POLIIttISeN LIIka haPPOISuudeN PuutteeSeeN Mun luontoni tImO SParf Onko lumme Suomen kaunein kukka. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa: Sinikka Sokka 18.00 Todellisia tarinoita. Kuuntelijoiden toiveesta Risto Nordellin vieraana musiikkikriitikko Hannu-Ilari Lampila 15.00 Uutiset 15.05 Yle 90: Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Yle 90: Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Yle 90: Radioteatteri esittää: Knalli ja sateenvarjo. 48 007443-1636 8. 23.10–06.00 Yöklassinen. Äänes täkää kolmea mieluisinta kasvia. Kauppa kävi. Laita itsellesi mieluisimman Suomen luonnonvaraisen kukan/kasvin nimi sähköpostilla minulle: timo.sparf@demokraatti.fi. Sähköpostin aihekenttään: Kukka. Hyvät lukijat: kokijat ja näkijät, tehdäänpä pieni kalluppi. keSkiviikkO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: YleX:n musiikkipäällikkö Tapio Hakanen 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Sodan aika. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 49. Kyky pysähtyä, olla rauhassa ja ajatella. Huijatakin saa: saa äänestää esimerkiksi monta kertaa samaa tai eri suosikkia. Itse ehätän ensimmäiseksi, ja ääne ni saavat... SyySkuuTA 2016 TORSTai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. TiiSTai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 22.55 Kuuluttajan vieras: Yle Arkiston suunnittelija Karoliina Koivula 23.10 06.00 Yöklassinen. Boris Johnson ja Nigel Farage saivat brexitinsä valehtelemalla mojovasti. Kansaa oli aina kertynyt showmiehen ja naurattajan ympärille. Uutiset ja sää 12.10 Eläinten historiaa 3/4: Metsän kuningas 13.00 Klassista kahteen 14.00 Laulun paikka: Mozartin naisia 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Olipa kerran: Saapasjalkakissa 18.00 Kuunnelman esittely 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radioteatterin valiouusinta: Kolera on raju bändi, osa 2/2. Muutetaanpa sääntöjä. Ostajille kaupat eivät aina olleet kovin edullisia. SunnunTai 07.00 Uutiset 07.03 Yle 90: Kohtauspaikka. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Aristoteleen kantapää 17.45 Näkökulma 18.00 Vino sukellus Ylen radioaaltoihin. 18.00 Musiikkikamari 18.15 Nuntii Latini latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää. Tämähän onkin vaikeaa. Menivätkö pöljät taas halpaan, vai olisiko muun poliittisen eliitin pitänyt ajoissa huomata, että töiden siirtyessä halpamaihin turvattomuuden tunne hiipii keskiluokan tajuntaan. Uutiset ja sää 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Elämää suuremmat elokuvat: Riemuloma Rivieralla 18.10 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää. Yle radio 1 8.9.–14.9.2016 Takavuosina markkinoita kierteli joukko niin sanottuja helppoheikkejä, jotka myivät kintaita, kampoja ja rihkamaa kasan kerrallaan muka edullisesti. Samalla metodilla Donald Trump pääsi USA:n republikaanien ehdokkaaksi. Palkinnoksi saatte tietää yleisen mielipiteen