Demokraatti 08.10.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Ailu Valle on tottunut ylittämään niin kielikuin valtiorajoja Räppistara Saamenmaalta ?6?7 Puoluesihteeri paljastaa: SDP:n puoluekokous jo helmikuussa 2017 ...3 120 vuotta TO R STA I 8. Hinta 1,20 e (sis.alv) Virpi Kirves-Torvinen Syövästä selviytyminen voimaannutti ?Pahinta on välinpitämättömyys? ...20?23. Lo kakuuTA 201 5 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. N:o 152, 007443-15-41
Ilmaiskuihin on liittynyt maataisteluja Syyrian hallituksen joukkojen ja kapinallisten välillä, kertoi Syyrian tapahtumia seuraava järjestö. Kemian Nobelin saa kolme tutkijaa, ruotsalainen Tomas Lindahl, yhdysvaltalainen Paul Modrich ja turkkilais-amerikkalainen Aziz Sancar. 8.10. Nimipäivät tänään: Hilja (ruots.) Peik Uutiskertaus Aurinko nousee: Helsingissä 7.41 Oulussa 7.48 Aurinko laskee: Helsingissä 18.33 Oulussa 18.22 Nimipäivät huomenna: Ilona (ruots.) Marina 0...3 3...4 4...6 Uutiset Demokraatti.fi 3 Kyllä vanhuus koittaa myös hallituksenkin jäsenille. Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: . Kannattaisi miettiä vanhustenhoidon leikkauksia edes sitä kautta. 4?5 6?7 8?9 SDP:n puoluekokous pidetään jo helmikuussa 2017 SDP: Kärkihankkeista kohti järkihankkeita, pääkirjoitus Eläkkeensaajien mitta on tullut täyteen, Maria Guzenina hoitajamitoituksesta: Kuka kantaa vastuun? Ruotsin terveyspalveluja siirretään pieniin yksiköihin, Soini jurnuttaa hallintarekisteristä Elämänmeno 10?11 12?13 14?15 16?17 Pohjoissaame on soljuva rap-kieli Maria Guzenina Twitterissä Hollande ja Merkel #EPlenary ssa kuin rocktähdet. 0200 71000. Viime viikkoon ver- n Ruotsin kruunun odotetaan vahvistuvan. 0200 55888 puh. kuninkaan paluu, Kari Hotakainen liikkuu rikoksen ohuilla rajoilla Smedsin Tabu: Näyttämöprogea ja ristiintuiujotusta, Eduskunta III ja toinenkin totuus Ronald Harwoodin Pukija nyt Tampereen komediateatterissa, Elokuva: Yksin Marsissa 18?19 Kirjavisa 20?23Maarit Feldt-Ranta: Toivo herätti eloon Arki 24?25 Jonne Koski on Euroopan kovakuntoisin 26?27 Sarjakuvat, yhdistystoimin28 ta, radio ja tv Luonto: Revontulten loimotusta Mitä, turkoosi sieni! Viherkaulussieni on kuin satukirjan kuvituksesta. Päätoimittaja: Mikko Salmi Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: 09 701 041 (vaihde) Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Kruunu on heikentynyt vuo- n Venäjä tukee ilmaiskuin Syyrian joukkojen maahyökkäystä. Tampere ja ympäristö: . 0200 30011 puh. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Mikkeli Uutistoimitus 050 5543430 toimitus@demokraatti.fi ilmoitukset@demokraatti.fi tilaajapalvelu@demokraatti.fi etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Lisätietoja: www.demokraatti.fi . Arm- n strongin asema seurassa joutui tarkastelun alle, kun hän ei saapunut sunnuntain liigaotteluun, vaan toimi MTV:n valioliigastudion kommentaattorina. Timo Sparf Jari Litmanen . Presi- rattuna. Muu Suomi: puh. Pohjanmaa, varhaisjakelu: . He ovat tutkineet dna:n korjausmekanismeja. n Jalkapalloliigaseura Tampereen Ilves on purkanut päävalmentaja Keith Armstrongin sopimuksen. 0800 96675 puh. Tuo Ranska-Saksa yhteys pitää nyt unionia koossa. Liisa Jaakonsaari Twitterissä Päivä kuvana n Turvapaikanhakijoiden määrä laskee Torniossa. Tornion järjestelykeskukseen saapui eiliseen alkuiltaan mennessä hieman yli 200 turvapaikanhakijaa. den 2012 puolivälistä lähtien noin 12 prosenttia, mikä on parantanut maan kilpailukykyä. Jos kruunu alkaa nyt vahvistua, muun muassa Suomen kilpailukyky kohenee Ruotsiin verrattuna. dentti Vladimir Putinin mukaan Venäjän toimet tahdistetaan Syyrian joukkojen toimintaan
Kuntavaalikampanja on tuolloin jo täydessä vauhdissa. Demokraatti.fi kertoi asiasta ensin keskiviikkoaamuna. Kuntaa, jossa kokous pidetään, ei ole vielä päätetty. Sen jälkeen kukaan ei puhu ?puheenjohtajapelistä?. Rane Aunimo rane.aunimo@demokraatti.fi. Selvitys on käynnissä, ja Paanasen mukaan siinä menee loppuvuosi. Mutta ellei puolueen kannatus ole jotain muuta kuin nyt, sekin voi olla edessä. Tällä hetkellä hallitus syöttää SDP:n lapaan. Vaihdoksia tulee tai ei tule riippumatta siitä, koska kokous järjestetään. Rane Aunimo Demokraatti Monta monessa Jos SDP:n puoluekokous pidetään helmikuussa 2017, ajankohta on monessa mielessä mielenkiintoinen. Kuntavaaleihin olisi siitä matkaa ainoastaan kaksi kuukautta ja presidentinvaaleihin vuosi. SDP:llä on takanaan jo liian monta hävittyä vaalia. Vaatisi pokkaa käydä puheenjohta- Kommentti jakamppailua kuntavaalien alla. Lisäksi kuntavaaleja pidetään enteenä eduskuntavaalien menestyksestä. Vaihtoehtoja on viisi. . Tasavallan presidentin aikomusta emme kuiten- kaan vielä tiedä emmekä sitä, koska hän siitä kertoo. Viime presidentinvaaleissa istuvaa presidenttiä ei ollut ehdolla, ja SDP:n ehdokas Paavo Lipponen nimettiinkin vasta alkusyksyllä 2011, kun vaalit pidettiin alkuvuonna 2012. Kaksi kuukautta kuntavaaleihin Seuraavat kuntavaalit pidetään puolestaan huhtikuussa 2017. Paananen sanoo, ettei puoluekokouksen ajankohtaa valmistelevissa keskusteluissa ole läh- dettty siitä, että puheenjohtajan vaihtaminen kaksi kuukautta ennen vaaleja tekisi autuaaksi. . Yleensä istuvaa presidenttiä vastaan on hiukan vaikeampi kamppailla. On puolueen aika mahdotonta muuttaa oman kampanjansa sisältöä kahta kuukautta ennen vaaleja. Aikamoinen temppuhan se olisi. Kaikkihan on mahdollista, kuten viimeksikin nähtiin. Jos kokous on alkuvuonna 2017, ajankohdasta on matkaa seuraaviin presidentinvaaleihin noin vuosi. Paanasen mukaan SDP:n presidenttiehdokkaan valinnasta päättää puolueen sääntöjen mukaan puoluevaltuusto, mutta Vaihdoksia tulee tai ei tule riippumatta siitä, koska kokous järjestetään. se voi luovuttaa asiasta päättämisen puoluekokoukselle. . Jos kokous on helmikuussa ja löytyy valmiutta lähteä pitkään vaalikampanjaan, on mahdollista, että nimeäminen tapahtuu siellä. Tätä ei ole vielä valmisteltu. Paananen arvioi, että jos istuva presidentti Sauli Niinistö hakee jatkokautta, se voisi puoltaa pidempää kampanja-aikaa myös SDP:n ehdokkaalla. . Tiloja tarvitaan noin 800 hengen kokoukselle plus majoitustilat. Presidentti paljon vartijana Puoluekokous voidaan pitää minä hyvänsä aikana vuonna 2017. Vahvin vaihtoehto on helmikuun ensimmäisen viikon loppu. UUTISET 8.10.2015 3 Kari Hulkko SDP:n puoluesihteeri Reijo Paanasen mukaan puoluekokouksen ajankohdan mahdolliseen siirtoon vaikuttaa sopivan kokouspaikan löytäminen. ??Helmikuu 2017 vahvoilla seuraavan puoluekokouksen ajankohdaksi SDP:n presidenttiehdokas selville jo vuotta ennen vaaleja? SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen paljastaa Demokraatille, että SDP:n seuraava puoluekokous pidetään todennäköisesti helmikuun ensimmäisen viikon lopulla 2017. Tämä on riippuvainen siitä, että löydämme sopivat tilat niin kokouksen kuin majoituksenkin suhteen. Päätös on toistaiseksi siis ehdollinen. On koko puolueen asia lyödä kiekkoa verkkoon. Jos puolue on asiassaan uskottava ja johdonmukainen kaikilla toiminnan tasoilla, kannatus nousee
Hallitus ensin leikkaa moottorisahalla ja sitten palauttaa rahaa lusikalla. Vakuutusyhtiö If mainostaa itseään lauseella ?ole huoletta, me autamme?. Kah deksantena lokakuuta kokoo muksen hellimä rojalistinen perustuslaki äänestettiin kui tenkin eduskunnan kahden kolmasosan enemmistöllä yli vaalien. Kuningashanke eli kuiten kin vielä tämän jälkeenkin. Seuraavana päivänä eli 9.10. eduskunnassa suoritettiin ku ninkaanvaali, jota tasavaltalai set kansanedustajat boikotoi vat. Tämä koskee maksavia asiakkaita, ei työntekijöitä. Hallitus käyttää leikattua rahaa kärkihankkeisiinsa miljardi euroa kolmen vuoden aikana. Mutta sitten paljastuu keskustalainen asioiden tärkeysjärjestys: teiden ja väylien kunnostamiseen annetaan 600 miljoonaa euroa. Hessenin prinssi Friedrich Karl valittiin siten muo dollisesti yksimielisesti ku ninkaaksi. Yhtiö ei suunnittele vakuutusta irtisanomisen varalta. Suomeen ei tullut kuningasta Porvarien niin sanottu tynkä eduskunta käsitteli lokakuussa 1918 perustuslakiasioita. Tällaisia paketteja on helppo tehdä: ensin leikataan, sitten palautetaan ja palautusta mainostetaan kasvupakettina, on Sipilä sanonut oppositiossa ollessaan. ?Supistaminen jättää nämä aloitteet varjoonsa? Harakka muistutti luottoluoki tuslaitos Standard & Poor?sin lausunnosta 25. Friedrich Karl lykkäsi omaa päätöstään ja Saksa muut tui 9.11. Vuosi sitten yrityksen yt-neuvotteluissa lähti 122 henkilöä. takaisin 90-luvulle.. keisarikunnasta tasaval laksi. Lopullisesti kuningashanke hautautui vasta 1919 maalisvaa lien jälkeen, kun lepäämään jä tetyt monarkistiset hallitus muodot hylättiin tasavaltalais ten murskaenemmistöllä. Demokraatti litiikan aika ei ole ohi. Uskomme, että hallituk sen suunnittelema laajempi julkisen talouden supistami nen jättää nämä aloitteet var joonsa?. Harakan mukaan ulkomainen ammattitarkkailija kyllä tajuaa, että neljän miljardin leikkauk set vaalikaudessa heikentävät kasvua paljon enemmän kuin SDP:n ryhmäpuheenvuorossa otettiin esille myös maahanmuuttajien kotouttaminen. Ku ningashanke alkoi vähitellen Vastatuulta. . If aloittaa jälleen laajat yt-neuvottelut, jotka koskevat noin 212 työntekijää eli yli 12 prosenttia Suomen henkilöstöstä. Siltarumpupo- hiipua. Tämä vuosittainen yhden promillen kärkihankesatsaus on vahvasti ylimainostettu. Eduskunnan osalta päätös oli sitova. Tässä vaiheessa oli jo tie dossa Saksan sotaonnen kään tyminen tappion puolelle. Sen uudistaminen on aivan elintärkeää, kansanedustaja Timo Harakka painotti. Merkkipäivä Ilmapuntari 8.10.1918 Yöpakkasta. 4 8.10.2015 UUTISET ???Jos hallitus vähän antaa, se ottaa paljon enemmän? SDP: Kärkihankkeista kohti järkihankkeita . Ehkä puolueettoman ku van antaa ulkomainen tark kailija, jolle nämä hankkeet on esitelty. Kyllä tällaisella kasvupaketilla Suomi loikkaa... Lainaus: ?Emme usko paketin lisäävän kasvua mer kittävästi keskipitkällä aikavä lillä. syyskuuta. . Suurimmat potit saavat osaaminen ja koulutus sekä biotalous ja puhtaat ratkaisut, molempiin 300 miljoonaa euroa. Jos jalkapallojoukkueesta otetaan yksitoista pelaajaa ja annetaan takaisin yksi, hallitus nimittää sitä ?maalivahtitoiminnan kär kihankkeeksi?. Näin kiteytti kansanedustaja Timo Harakka SDP:n ryhmä puheenvuorossa eilen eduskun nassa. Eduskunta keskusteli halli tuksen kärkihankkeista ja uu distussuunnitelmista, kun pää ministeri Juha Sipilä (kesk.) antoi niistä ilmoituksen. Harakka siteerasi myös pääministerin aiempaa kom menttia.
myös Valtio Oy Ab:ssa. Suomessa elää edelleen monissa yrityksissä vahvana autoritäärinen ?management by perkele. Nopea tempoilevuus, huono etukäteisperehtyminen asioihin ja sanelu eivät ole hyvää johtamista. Hän korostaa tavallisuutta. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Mikko Salmi. Alahuhta ei ole niitä myyttisiä johtajia, jotka julkisuudessa kertovat sukkuloivansa jatkuvasti mantereelta toiselle lähes syömättä ja nukkumatta. Alaisilleen huutamisesta tunnetulle Ollilalle oli vaikea kertoa asioita. Tosin luulisi hallituksen kuuntelevan tarkalla korvalla myös Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtajana toimivaa Matti Alahuhtaa. Toivottavasti kukaan ei huomaa, että viritin radion BBC:lle. heikki.sihto@demokraatti.fi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Tämän johtamistyylin elinvoimaisuudesta kertoo tuore Pelolla johtaminen on perseestä -kirja. Käytännön esimerkki pelolla johtamisesta oli Nokia suuruuden päiviensä loppusuoralla. Se halvaannutti yhtiön päätöksenteon, eikä yhtiö pystynyt vastaamaan markkinoiden muutokseen. Nokia kaatui tutkimuksen mukaan johtamisen ongelmiin, kun ylin ja keskijohto eli pelon kulttuurissa. Lopulta keskijohto peitteli ja valehteli vaikeista asioista, koska niitä ei uskallettu kertoa. SuomalaiSeSta johtamiSeSta on n n n nokiaSSa oli myöS toisenlaista johtamista. Työntekijöitä ei vähennetty, vaan panostettiin Koneen kasvuloikkaan. Jälkikäteen on mielenkiintoista pohtia, mikä olisi ollut Nokian tulevaisuus, jos Alahuhdasta olisi tullut sen toimitusjohtaja Koneen asemesta. Alahuhta kertoo kirjassaan paljon myös näkemyksiään johtajuudesta. etenkin vaikeina aikoina, joita nyt eletään. Näin ei voi jatkua. Nokian jälkeen Alahuhta johti pitkään Konetta. ja juuri siitä hallitus leikkaa 96 prosenttia.? Demokraatti Kupla Hyvä johtaminen ratkaisee menestyksen viime aikoina julkaistu useita mielenkiintoisia tutkimuksia ja kirjoja, jotka osaltaan selvittävät johtamisen merkitystä hyvässä ja pahassa. Hän nosti yrityksen huikeaan kasvuun ja teki siitä johtavan pelurin Kiinassa. Erityisen merkittävän Alahuhdan johtajaurasta Koneessa teki se, että hän väänsi yrityksen kasvuun vuonna 2007 alkaneen taantuman aikana. Esimerkiksi matkailunhallitus on täysin unohtanut.? ?? Työllistämisen ja osaamisen uudistaminen ?Viides järkihankkeemme on tehdä Suomesta työllistämisen ja osallisuuden edelläkävijämaa. Tämä on se kuuluisa iso kuva. Kertooko tämä jotain hallituksen konsulteista, joihin joidenkin tietojen mukaan kuuluu myös Jorma Ollila. Jos hallitus vähän antaa, se ottaa paljon enemmän. Yhteistyön kättä hallitukselle Harakka esitti puheessaan SDP:n näkemyksen aidon kasvun edellytyksistä ja puolueen oman vaihtoehdon . Hän näki talouden hidastumisen mahdollisuutena. UUTISET Pääkirjoitus 8.10.2015 5 Heikki Sihto Patrik Stollarz Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto minkä pienen osan palautus voisi korjata. . viisi järkihanketta. Niitä ovat muun muassa harmaan talouden ja verovuodon Ilkka Yrjä Mobiili-Nokian tuhon yhtenä syynä pidetään huonoa johtamista. Demokraatti ilkka.yrja@ demokraatti.fi ulkomaille torjuminen, arktisen talouden kasvu ja palvelualojen kasvuohjelma. . Tarjoamme jälleen kerran yhteistyön kättä, jotta kärkihankkeista tulisi järkihankkeita, Timo Harakka päätti sd-ryhmäpuheen. SDP:n vaihtoehto ?? Energiajärjestelmän uudistaminen ?Jos navettanäpertelyn sijaan panostettaisiin kunnolla kaikkeen uusiutuvaan energiaan ja samalla uusiutuvaan energiarakenteeseen, saisimme älykkäitä, tehokkaita, säästäviä ja kestäviä ratkaisuja sekä Suomeen että maailman ilmastoteknologian markkinoille.? ?? Harmaan talouden torjunta ?Reilu peli valtioiden välillä, reilu kilpailu yritysten välillä, reilu peli omistusten julkisuudessa.? ?? Arktisen talouden ohjelma ?Juuri nyt on oikea hetki tiivistää yhteistyötä ja käynnistää isoja hankkeita suomalaisen rakentamisen, meriteknologian ja ympäristöosaamisen voimin.? ?? Palvelualojen tulevaisuusohjelma ?Neljäs järkihankkeemme on palvelualojen kasvuohjelma, jossa tuottavuutta kasvatetaan määrätietoisella työllä. Pari viikkoa sitten julkaistiin ranskalaisen arvostetun Insead-kauppakorkeakoulun selvitys mobiili-Nokian alamäestä ja sen syistä. Ne myös herättävät mielenkiintoista pohdintaa siitä, mikä rooli hyvällä johtamisella on yritysten menestymisessä . Tai tehdä se uudelleen. Nuorisotakuu oli näet järjestelmä, jota kopioitiin ympäri Eurooppaa . johtamistyyli, vaikka se kertoo enemmän heikoista sosiaalisista taidoista kuin hyvästä johtamisesta. Myös Jorma Ollila saa osan kritiikistä. Nämä kärkihankkeet edustavat vuositasolla yhtä promillea kansantuotteesta. . Nokian kuuluisan dream teamin johtajan Matti Alahuhdan kirja Johtajuus julkaistiin tällä viikolla. Hän korostaa keskustelua sekä alaisten kuuntelemista ja haastamista. Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto n n n hyvää johtamiSta tarvitaan myös maan hallituksen toiminnassa
Paikalle on kutsuttu myös sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps.). Välikysymys tulee oikeaan aikaan Hallitus aikoo myös puuttua monin tavoin eläkeläisten ar- Eläkkeensaajat osoittavat mieltä hallituksen kulukuripolitiikkaa vastaan tänään. Kuva on palkansaajien Stop-mielenilmauksesta 18. Asumistuki on henkilökohtainen etuus, jonka tarkoituksena on alentaa pienituloisten asumiskustannuksia. Porukka on pirun vihaista, Kokko kuvailee kentän tuntoja. Pieni lievennys ei lämmitä Heikomman puolella -mielenosoitus syntyi erityisesti huolesta eläkkeensaajien asumistuen kohtalosta. 6 8.10.2015 UUTISET ??. Mielenosoitukseen osallistuu vähintään 2 000 ihmistä. Ylärajaa on vaikea arvioida, koska ei ole tietoa, miten paljon pääkaupunkiseudulta tulee mukaan väkeä, Eläkkeensaajien keskusliiton EKL:n toiminnanjohtaja Timo Kokko pohtii. Eläkeläiset ovat harvoin korottaneet isolla väkimäärällä ääntään. . Nyt on näytön paikka. Kokko muistuttaa, että katto ei esimerkiksi koskisi uusia eläkkeensaajia. . Se ei kuitenkaan lämmitä eläkeläisiä. Tavoitteena on, että ihminen voisi asua kotonaan mahdollisimman pitkään, Kokko korostaa. Hän viittaa myös perustuslakiin, jonka mukaan ?jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon?. Laki määrää, että julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon. . Kokonaispaketti vihastuttaa eläkkeensaajia. . Hallitus on korottamassa palkansaajien työtulovähennystä, mutta vastaavaa korotusta ei ole tulossa eläkkeensaajille, hän ottaa esimerkiksi. EKL:n ja Eläkeläiset ry:n mielenilmaisu järjestetään torstaina kello 12.30 alkaen Helsingin Kansalaistorilla. Meidän jäsenemme ymmärtävät, että kovina aikoina kaikkien on osallistuttava talkoisiin. Mutta monet säästöt iskevät rajusti erityisesti pienituloisiin ja paljon sairastaviin eläkeläisiin, Kokko muistuttaa. Hänen mielestään näiden säästöjen takia asumistukea pitäisi itse asiassa parantaa. SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden välikysymys eläkeläisten asemasta tulee Kokon mukaan oikeaan aikaan. . Siirto yleisen asumistuen piiriin olisi pahimmillaan syönyt tukea 200 eurolla kuukaudessa. Laajan arvostelun takia hallitus laittoi katon 60 euroon kuukaudessa. Nyt on näytön paikka. Porukka on pirun vihaista? Eläkeläiset ryntäävät Helsinkiin bussilasteittain Eläkkeensaajien mitta on tullut täyteen hallituksen aikomista leikkauksista. syyskuuta. Näin hallitus rokottaa muun muassa ?? Heikentää eläkeläisten asumistukea ?? Korottaa sosiaali- ja terveyspalvelusmaksuja ?? Pienentää lääkekorvauksia ?? Suurentaa sairaiden taksimaksakorvausten omavastuita ?? Nostaa sähkö-, kiinteistö- ja lämmityspolttoaineiden veroja ?? Poistaa ruokavaliokorvauksen ?? Jäädyttää kansaneläkkeet 2017 alkaen. Nyt pitää selvittää, onko hallituksen esitys perustuslain mukainen, sen hengen mukainen se ei ainakaan ole. Marja Luumi Demokraatti marja.luumi@ demokraatti.fi jen sujumiseen nostamalla erilaisia maksuja ja pienentämällä korvauksia. Siitä kertoo jo sekin, että Helsinkiin on tulossa torstaina noin 30 bussilastillista mielenosoittajia eri puolilta Suomea vastustamaan säästöjä.
Näkeekö hallitus päätöksissään ihmisiä laisinkaan? Guzenina huomauttaa hallitusta, että vanhuspalveluiden henkilöstö on jo nyt liian tiukoilla. . Onko mietitty, mitä henkilöstön vähentäminen tarkoittaa matalapalkkaisten ja jo nyt jaksamisen äärirajoilla vanhusten parissa työskentelevien jaksamiselle. (STT). Sitä ennen Cameron yrittää neuvotella Britannialle nykyistä edullisemmat jäsenyysehdot unionissa. Pääministeri Cameron on sanonut, että hän haluaa myös muilta osin uudistaa EU:ta. Cameron vastustaa EU-maiden välisen poliittisen yhteistyön ja integraation tiivistämistä. Tynkkynen julkaisi listalle ilmoittautuneet tänään Tynkkynen kokoaa listaa, jotta perussuomalaiset järjestäisivät yleiskokouksen. Guzenina pitää tätä epäinhimillisenä. . Mielenosoituksiin kylläkin. Guzenina muistuttaa, että historiallinen vanhuspalvelulaki saatiin aikaan viime hallituskaudella kovan väännön jälkeen. . Schäuble sanoo tekevänsä kaiken mikä on mahdollista, jotta saarivaltio pysyy Euroopan unionin jäsenenä. Britannian pääministeri David Cameron on päättänyt, että britit äänestävät EU-jäsenyyden kohtalosta viimeistään vuoden 2017 loppuun mennessä. Vanhusten hoidon henkilöstömitoituksista ei voi luopua. Karenssipäivän vaikutuksista ei ole Työterveyslaitoksen mukaan juurikaan tutkittua tietoa. Työterveyslaitoksen mukaan karenssipäivä rankaisee enemmän pienipalkkaisia, koska esimerkiksi lähihoitajat ja siivoojat ovat kahdesta kolmeen kertaa useammin sairauslomalla kuin asiantuntijat. Kuka kantaa vastuun, kun murheelliset uutiset aliravituista ja sänkyihin vangituista vanhuksista alkavat taas yleistyä? Rehula perustelee säästöillä Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) sanoo, että vanhuspalvelujen hoitajamitoitusta pitää kiristää hallitusohjelmassa sovitun säästötavoitteen vuoksi. Hallitus tavoittelee kiristyksellä 70 miljoonan euron säästöjä vuoteen 2019 mennessä. Uuden mitoituksen on määrä olla käytössä vuonna 2017. Rehulan mukaan myös kunnista on tullut toistuvasti viestiä siitä, että kunnat haluavat katsoa mitoituksen itse. Demokraatti/STT Maria Guzenina puolustaa edellisen eduskunnan päättämää vanhuspalvelujen hoitajamitoitusta. Otetaan kauhalla, annetaan lusikalla Kuntien vanhuspalveluiden henkilöstömitoituksen muutos 0,5:stä hoitajasta 0,4:ään asiakasta kohden säästäisi 25 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja seuraavana kahtena vuonna 50 ja 70 miljoonaa euroa. Vähennystä vanhuksille ei kompensoi kotihoidon korotus, joka samaisena aikana pyörisi noin viiden miljoonan tietä- missä. UUTISET 8.10.2015 7 Ex-ministeri: Kuka kantaa vastuun aliravituista vanhuksista? T im o S parf SDP:n kansanedustaja, entinen peruspalveluministeri Maria Guzenina kritisoi ankarasti hallituksen aikomusta alentaa vanhuspalveluiden hoitajamitoitusta. Käytän- nössä henkilöstön määrän mitoitus tarkentuisi asteittain ja jäisi todennäköisesti hieman tätä potentiaalia pienemmäksi. Terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaishoidossa suositus säilyisi kuitenkin tasolla 0,60-0,70 hoitotyöntekijää asiakasta kohti. Sairauskarenssista ei tule säästöä Tynkkysen lista julki STT Lehtikuva / Pekka Sakki Wolfgang Schäuble. Schäuble: Britannian EU-ero olisi katastrofi Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble varoittaa, että Britannian ero EU:sta olisi katastrofi. Silloinen oppositiopuolue perussuomalaiset puolestaan haukkui lain huonoksi, koska kokonaisuuteen saatiin huomioitua henkilöstömitoitukset, mutta heidän mielestään riittämättömällä tavalla. Guzeninasta näyttää siltä, että perussuomalaiset on pettänyt tässäkin vaalilupauksensa. . (STT) Sairausloman ensimmäisen päivän muuttaminen palkattomaksi ei välttämättä alenna työnantajien kustannuksia pitkällä aikavälillä, Työterveyslaitos arvioi. Lisäksi vetoomukseen on liittynyt yli 150 muuta nimeä, mutta niitä ei julkaista puutteellisten tietojen vuoksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on tyrmännyt yleiskokouksen järjestämisen. Ei ole mitään syytä paraatiin. Lyhyellä aikavälillä työnantajien kustannukset todennäköisesti laskevat. Hallituksen suunnitelmana on muuttaa sairausloman ensimmäinen päivä palkattomaksi ja leikata seuraavien päivien palkkaa 80 prosenttiin. Kokouksen tarkoitus olisi päättää, jatkaako puolue hallituksessa vai ei. Tynkkysen mukaan listalle on ilmoittautunut yli 200 perussuomalaista. Kokoomus ei halunnut henkilöstömitoituksia sitoviksi, Jukka-Pekka Flander mutta ne saatiin silti sisällytettyä kokonaisuuteen. Kyse on kaikkein heikoimmassa asemassa olevien vanhusten oikeudesta saada ruokaa ja vaippansa vaihdettua oikea-aikaisesti. Tämä hallitus on keisari ilman vaatteita. (STT) Perussuomalaisten kansanedustajista vain Vesa-Matti Saarakkala on puolueen kolmannen varapuheenjohtajan Sebastian Tynkkysen keräämällä listalla. Luvut ovat valtiovarainministeriön kuntatalousohjelmasta 2016-2019. Keväällä hallitusohjelmassa ilmoitettiin väljemmin, että tehostetun palveluasumisen ja vanhainkotien henkilöstön ehdoton vähimmäismitoitus on 0,40-0,50 hoitotyöntekijää kutakin hoidettavaa kohti. Alun perin hallitus arvioi, että tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa 0,1 prosentti yksikön lievennys merkitsisi kaikkien hoidossa olevien osalta noin 200 miljoonan euron säästöä vuodessa. Koska ikäihmisistä noin puolet tarvitsee erityisen paljon hoitoa ja palveluja, säästöpotentiaali olisi siten puolet tästä eli noin 100 miljoonaa
Viidessä päivässä joukkorahoituksella on saatu kokoon 14 000 euroa. . Heikoimmassa asemassa olevat eivät aina tiedä, mistä apua hakea, Gabriel Wikström sanoo. Ruotsissa ?raha seuraa potilasta. Kukaan ei valvo, minkä laatuista tulosta se tuottaa. Määrällisiä mittareita on useita Potilaskäynnit lasketaan, mutta ei sitä, kuinka potilas kuntoutuu. (STT) Sampo-konserniin kuuluva vahinkovakuutusyhtiö If aloittaa yt-neuvottelut, joiden kohteena on 212 henkilöä. Alustava arvio henkilöstövähennysten tarpeesta on enintään 89 henkilöä. Isoilla kaupunkiseuduilla lääkäripalveluita on tarjolla runsaasti, syrjäseudulla vain vähän. Tähän on ministerin mukaan tulossa muutos. Ruotsin terveydenhuoltoja sairaanhoitojärjestelmää on Wikströmin mukaan rakennettu keskivertokäyttäjää varten, ei pitkäaikaissairaille. . Tavallisimmin työssäkäyvät turvautuvat julkisesti rahoitettuihin terveys- ja sairaanhoitopalveluihin. Yt-neuvottelut pyritään saamaan päätökseen ilman irtisanomisia. Henkilövähennysten perusteena on toimintojen keskittämistarve erityisesti internet- ja puhelinpalvelun suosion sekä automaation kasvun vuoksi. If vahinkovakuutusyhtiössä työskentelee kaikkiaan hieman yli 1 700 henkeä. Vakuutusväen liitto pitää hurskasteluna, että neuvottelut pyritään saamaan päätökseen ilman irtisanomisia. Monilla harvaan asutuilla alueilla turvaudutaan keikkalääkäreihin. Vastikään Ruotsissa on ryhdytty tekemään selvitystä, kuinka hoiva- ja hoitopalvelut tulisi järjestää. Keskitetystä mallista siirrytään takaisin hajautetumpaan malliin. Terveysministeri Gabriel Wikström sanoo, että Ruotsin terveydenhuolto- ja sairaanhoitojärjestelmä rakennettiin keskivertokäyttäjää varten, ei kroonisesti sairaita vanhuksia ajatellen. ?Väitetään, että meillä on pulaa lääkäreistä ja sairaanhoitajista. Näin ei ole, vaan heidän aikansa kuluu liiaksi hallintotehtävissä.? Finnwatchin joukkorahoitus käyntiin If aloittaa yt-neuvottelut Merkel ja Hollande syventäisivät EU-yhteistyötä Suomalaisyritysten vastuullisuutta seuraava Finnwatch kerää joukkorahoituksella itselleen varoja. Kaikista sairaanhoidon menoista 85 prosenttia johtuu kroonisesti sairaista, Wikström kertoo. Yhtenä keinona kulujen hillitsemiseksi harkitaan, että osa erikoissairaanhoidon palveluista liitetään vanhusten kotiasumiseen. -periaate on poikinut sekä hyvää että huonoa. . Ensi alkuun on luvassa laadullisia muutoksia, mutta julkisuudessa on keskustelu myös maakäräjien määrän pudottamisesta kuuteen. Juha Saarinen ?Järjestelmä ei huomioi pitkäaikaissairaita? Ruotsissa terveydenhuolto- ja sairaanhoitomenoista kustannetaan verovaroilla 82 prosenttia, Suomessa 60 prosenttia. Ero johtuu suomalaisesta työterveydenhuollosta, sillä Ruotsissa ei ole vastaavaa. Kampanjan tavoitteena on kerätä 60 000 euroa kahteen tutkimusraporttiin. Ainoastaan joillakin isoilla yrityksillä on oma terveydenhoitajansa ja lääkärinsä. Terveysministerin mukaan viimeisenä kolmena vuosikymmenenä järjestelmän kulut ovat kasvaneet koko ajan. . (STT). Järjestö hakee rahoitusta tutkiakseen yritysten verovälttelyn aiheuttamaa verovajetta sekä kehitysyhteistyövaroilla toimivien yritysten vastuullisuutta. Aikaa varojen keräämiseen on 90 päivää. Kerättävä rahamäärä vastaa summaa, jonka Finnwatch on vuosittain saanut ulkoministeriön nyt jäädytetystä viestintä- ja globaalikasvatustuesta. Mietinnön pitäisi valmistua viimeistään vuoden 2017 alussa. Järjestelmää on pakko muuttaa, sillä vanheneva väestö vaatii entistä laadukkaampia hoitoja. (STT) Saksan ja Ranskan johtajat vetoavat EU-maihin yhteistyön tiivistämiseksi pakolaiskriisin ja muiden Euroopan kohtaamien haasteiden hoidossa. Liittokansleri Angela Merkel ja presidentti Francois Hollande vierailivat keskiviikkona EU-parlamentissa Strasbourgissa. Kyseessä on harvinainen esiintyminen, sillä edellisen kerran Saksan ja Ranskan johtajat puhuivat EU-parlamentille vuonna 1989 Berliinin muurin murtumisen jälkeen. Molemmat valtiojohtajat korostivat puheessaan, että EU ei selviä pakolaiskriisistä, talousongelmista tai Ukrainan konfliktista ilman syvempää yhteistyötä. Hollanden mukaan Eurooppa ymmärsi liian myöhään Lähi-idän ja Afrikan kriisien vakavuuden. 8 8.10.2015 UUTISET ??Terveysministeri Wikström pitää nykyjärjestelmää kalliina Ruotsin terveyspalveluja siirretään pieniin yksiköihin Ruotsissa terveydenhuollosta ja sairaanhoidosta vastaavat maakäräjät, joita on 19. Korkeasti koulutetut osaavat hyödyntää yksityisiä palveluja. Potilaalla on alueen sisällä oikeus valita itse lääkärinsä joko julkiselta tai yksityiseltä sektorilta. Terveysministeri Gabriel Wikström (sd.) kertoo, että ?raha seuraa potilasta. -malli on johtanut siihen, että sairauskulut kasvavat vauhdilla. Terveyserot kasvavat. Tavallisten kansalaisten tuen ansiosta hallitus ei onnistu ajamaan toimintaamme alas, vaan työmme jatkuu, arvioi Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala tiedotteessa. Edelliset yt-neuvottelut If:ssä käytiin viime vuonna. Huonoimmillaan vain pieni osa käyttää palveluja hyväkseen, mutta osa jää palvelujen ulkopuolelle
Miksi muuttaa toimivaa nykykäytäntöä. Väitetään, että meillä on pulaa lääkäreistä ja sairaanhoitajista. Se hyväksyy suun- nitelman, ja sen pohjalta kerrotaan, miten takaisinvetokampanja toteutetaan ja missä aikataulussa, kertoo osastopäällikkö Toni Pallaspuro Trafista. Suomessa on tällä tietoa noin 64 000 diesel-autoa, joissa on päästömanipuloitu moottori. Volkswagen on luvannut maailmanlaajuisesti korjata skandaaliin liittyvät autot ensi vuoden loppuun mennessä. STT Kaliforniassa Yhdysvalloissa on hyväksytty uusi laki, jonka tarkoitus on tasata naisten ja miesten välisiä tuloeroja. Laki kieltää työnantajaa maksamasta naiselle ja miehelle eri palkkaa, mikäli he tekevät osapuilleen samaa työtä. Nyt mietitään, kuinka järjestelmää tulisi muuttaa. Arvostelijat varoittavat, että muutos tietäisi verovarojen valumista suuryritysten osakkeenomistajien taskuihin, sillä iso osa vanhuspalveluista on nykyisin yksityisten palveluntarjoajien hoidettavana. Tässä on ollut joku informaatiokatkos. Käsitykseni mukaan hallituksen tulee olla yksimielinen asiasta. Hänen mukaansa asian käsittely hallituksessa on kesken. . Tämän takia työryhmä pohtii myös rajoitusta yksityisten hoiva- ja hoitoyritysten voitoille. Lääkäreitä riittävästi, tukihenkilöstöä tarvitaan Terveydenhuolto- ja sairaanhoitojärjestelmää aiotaan aluksi muuttaa sisältäpäin. Wikströmin mukaan potilas ja tämän tarpeet otetaan keskiöön uutta palvelumallia suunniteltaessa. . Sipilän mukaan asiaa on käsitelty useissa hallituksen istunnoissa ja myös hallituspuolueiden puheenjohtajien niin sanotussa triossa. . Aikaisemmassa laissa puhuttiin saman työn tekemisestä, mikä teki lain kiertämisen helpoksi. Los Angeles Times -lehti nostaa esimerkiksi hotellien siivoushenkilökunnan: naisten työnimike on usein siivooja ja miesten huoltomies, mikä aiemman lainsäädännön puitteissa oikeutti maksaman miehille isompaa palkkaa käytännössä samoista tehtävistä. Kalifornian laki on tähän menneessä painokkaimpia yrityksiä pienentää sukupuol- ten välisiä tuloeroja Yhdysvalloissa. Hollywoodissa monet naistähdet olivat kampanjoineet näkyvästi uuden lain puolesta. UUTISET 8.10.2015 9 UP / Birgitta Suorsa Uusi laki pyrkii pienentämään tuloeroja Kaliforniassa Ruotsalaisten terveyserot ovat kasvaneet ja terveydenhoitokulut ovat nousseet. Asia ei ole vielä valmis päätettäväksi. Demokraatti/STT. Myös potilaan ja lääkärin suhteessa on parantamista. Heidän pitäisi ymmärtää paremmin toisiaan. Olen huomattavasti kriittisempi. Asia on sen verran tuore, että meillä ei Suomessa ole tietoa aikatauluista tai muista asioista. Olemme yhteydessä päämieheemme Saksassa ja kun sieltä saadaan tietoa näistä ratkaisuista, informoimme asiakkaitamme, kertoo VV-Auton viestintäpäällikkö Riitta Karjalainen. . tienasi viime vuonna 80 miljoonaa dollaria (reilut 70 miljoonaa euroa), kun taas parhaiten palkattu naisnäyttelijä Jennifer Lawrence tienasi 52 miljoonaa dollaria (reilut 46 miljoonaa euroa). Minimipalkka Yhdysvalloissa on 7,25 dollaria (noin 6,40 euroa) tunnilta, jos työnantaja maksaa työntekijälle sairausvakuutuksen ja 8,25 dollaria (noin 7,30 euroa) tunnilta, mikäli sairausvakuutusta ei makseta. STT-AFP Soini jurnuttaa hallintarekisteristä: Informaatiokatkos Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) mukaan hänen ja pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ristiriitaiset lausunnot osakeomistusten hallintarekisteriasiassa johtuvat informaatiokatkoksesta. Soini sanoi lauantaina Iltalehdelle, että hallituksessa ei ole keskusteltu hallintarekisteriasiasta. Forbes-lehden mukaan Hollywoodin parhaiten palkattu miesnäyttelijä Robert Downey Jr. Volkswagen antaa korjausehdotuksensa tyyppihyväksyntäviranomaiselle, joka tässä on Saksan hyväksyntäviranomainen KBA. Tässä uudesta teknologiasta on varmasti apua. Jos henkilökuntaa pitää kasvattaa, eniten tarvitaan tukihenkilöstöä, lähihoitajia ja sairaalaapulaisia. Birgitta Suorsa UP ?Ruotsin terveydenhuolto- ja sairaanhoitojärjestelmää on rakennettu keskivertokäyttäjää varten, ei pitkäaikaissairaille.? Päästöhuijausautojen Suomen korjausaikataulu auki Volkswagenin päästöskandaalin seurauksista Suomessa ei edelleenkään ole tarkkaa tietoa. Maahantuoja VV-Auto ei tiedä vielä korjausten aikataulua tai laajuutta. . Näin ei kuitenkaan ole, vaan heidän aikansa kuluu liiaksi hallintotehtävissä. En osallistunut viimeiseen hallituksen strategiaistuntoon, jossa asiasta on kuulemani mukaan puhuttu, Soini kirjoittaa STT:lle sähköpostiviestissään. Soini ei jaa Sipilän näkemystä siitä, että hallintarekisteri lisää avoimuutta, parantaa pörssiomistusten julkisuutta ja palvelee harmaan talouden torjuntaa. . Tästä varoittaa myös poliisi ja harmaan talouden torjuntatyöryhmä. Ennen päätöksentekoa tarvitaan kunnollinen ja monipuolinen vaikutustenarvio, Soini kirjoittaa. Sipilä arvioi maanantaina, että hallituksen esitys hallintarekisteriasiasta on tarkoitus saada eduskunnalle loka-marraskuun vaihteessa. Soini suhtautuu asian etenemiseen epäilevämmin. Koulutetut osaavat käyttää palveluja, mutta osa jää ulkopuolelle. Meidän pitää saada ict-taidot ja -välineet paremmin haltuun, jotta potilaille jää enemmän aikaa. Wikström huomauttaa, että julkisella sektorilla on enem- män lääkäreitä kuin koskaan, nelinkertaisesti 1970-lukuun nähden.
on Vallen mielestä paljon henkilökohtaisempi kokonaisuus. 10 8.10.2015 ELÄMÄNMENO Ailu Valle ajaa kielivähemmistön asiaa urbaanimusiikin Pohjoissaame on soljuva Suomenkielinen rap-musiikki otti ensi askeleitaan neljännesvuosisata sitten turkulaisen Pääkköset-yhtyeen huutaessa Anjaa apuun ja hyvinkääläisen Raptorin turinoidessa ?Karvanoppaelviksestä?. Messuilla olivat edustettuina kaikki Suomessa puhuttavat saamen kielet eli koltansaame, inarinsaame sekä pohjoissaame. Viimemainitun puhujia on Utsjoen Kaamasmukasta kotoisin oleva Ailu Valle, jonka debyyttialbumi ?Du??i du??e du??at. Ekan levyn aikoihin tunsin hyvin ristiriitaisena sen maailman, jossa elin. Romanien ykkösnimi on Bulle (Jan Bollström), joka kuitenkin esiintyy etupäässä suomen kielellä, saamelaisten räppitähdet Amoc (Mikkâl Antti Morottaja) ja Ailu Valle sen sijaan vetävät kielimuureja kavahtamatta saameksi. Rolf Bamberg Demokraatti rolf.bamberg@ demokraatti.fi Sointuvuus korvaa citysanaston puutteen Saamenmaan molemmat räppiylpeydet olivat totta kai mukana myös viime viikonvaihteessa Turun kirjamessuilla, jossa saamenkielinen kirjallisuus ja saamelaiskulttuuri yleisemminkin olivat tapahtuman yhtenä pääteemana. Valtakunnallisesti tunnetuin on viittomakielellä esiintyvä Signmark (oikealta nimeltään Marko Vuoriharju), mutta myös saamelaisilla ja romaneilla on omat rap-tähtensä, jotka puhuvat biiseissään nimenomaan oman vähemmistönsä asemasta ja ihmisoikeuksista. Noissa tunnelmissa harva uskalsi povata, että jonain päivänä rapista voisi tulla yhteiskunnallisesti merkittävä kanava, ja että myös erilaiset vähemmistöt voisivat välittää viestiään räpäten. Tänään rap . Kun olen kasvanut niin monenlaisen kulttuurin keskellä, niin se, että eletään suoraan luonnosta ja että luonto on ollut aina ihan kosketeltavissa, oli tärkeä teema. on ehkä merkittävin protesti- ja poliittisen laulun perinteenjatkaja. Hän on ammentanut teemoja muun muassa joogan filosofiasta. Ailu Vallen esikoisalbumilla kappaleiden aiheet kumpusivat pitkälti kaikille saamelaisille tärkeistä kysymyksistä kuten luonnosta ja sen säilymisestä jälkipolville sekä saamelaisten asemasta ja oikeuksista alkuperäiskansana. . Ja niillä myös räpätään. Nuorempana ajattelin, ettei saameksi voi räpätä, kun siinä ei ole oikein urbaania sanastoa. Mutta aikuistuessani ja alkaessani tajuta, mistä biiseissä ylipäätään pitää puhua, huomasin, että saame on itse asiassa paljon monipuolisempi räpin kieli kuin suomi. Toisaalta huolestutti, kuinka markkinatalous levittää lonkeroitaan joka paikkaan meidänkin kulttuurialueellamme, sitä piti vähän dissata, Valle kertoo. Hiljattain ilmestynyt kakkosalbumi ?7. Se on yllättävän soljuva kieli siihen tarkoitukseen. Vaikka sanasto ei tarkoitukseen olisikaan niin laaja, niin siellä on paljon sellaisia soivia ilmaisuja, joilla voi rimmailla loppuja alkusointuja. Valle on räpännyt keikoilla myös englanniksi ja suomeksi, jälkimmäisellä on tullut vedettyä levylläkin, muun muassa pohjoisen pojista koostuvan ?Pummiharmonia?-räppikollektiivin kanssa. Ailu Valle piti saamelaiskulttuurin esittäytymistä Turun kirjamessuilla merkittävänä voimannäyttöä. (suomeksi Turha vain tuhoutua?) oli vuonna 2012 ensimmäinen Suomessa julkaistu rap-albumi tällä kielellä. Ailun mielestä pohjoissamme sopii hyvin rapkieleksi. . härmäläisittän ihan reilusti siis räppi . Nyt hän on pyrkinyt keskittymään. Räppäreitä löytyy nykyään moneen lähtöön ja kielivähemmistötkin saavat puhelaululla sanomaansa perille Suomessa puhutaan nykypäivänä yli sataa kieltä, joista kielilakimme perusteella erityisaseman ovat saaneet romanikieli, saame ja viittomakieli. Vaikuttavilla esiintymisillään hän sai itsekin varmasti uusia faneja etelästä. Saamelaisteemoista sisäisiin maailmoihin Ailu Vallen uuden albumin biisit ovat entistä henkilökohtaisempia
Levyltä löytyykin siivujokaiselle noille seitsemälle tasolle. Repertuaarissa on sellaisia biisejä kuin ?Varas varain máras. ELÄMÄNMENO 8.10.2015 11 keinoin rap-kieli Kuvat Kari Hulkko sisäiseen maailmaansa ja siksi hän on ottanut vaikutteita muun muassa harrastamastaan joogasta, mihin viittaa levyn nimikin. . (Tuorein voimin ihmisvirrassa), ?Sáhtán ja máhtán?, (?Voin ja osaan?), ?Sielu sávaldagat. Presidentin puoliso kun tunne- tusti sattuu olemaan myös kirjamessujen ohjelmapäällikkö. Vallella ei ole ihan kirkasta käsitystä siitä, missä mitassa hänen levynsä ovat päätyneet etelän väen kuunneltavaksi, mutta albumeille on kyllä ylipäätään löytynyt kysyntää. . (?Luonnon kieli?). Kaikkien rajojen yli Kaikki saamen kielet on luokiteltu Unescon uhanalaisten kielten joukkoon, ja niistä inarinsaame ja koltansaame erittäin uhanalaisiksi. Suomessa puhuttavia kolmea saamen kieltä ilmoittaa nykyisin pitävänsä äidinkielenään pari tuhatta ihmistä. Saamelaiskulttuuri on luonteeltaan vahvasti rajat ylittävää, joten Ailu Vallekin heittää keikkaa koko kielialueella. Ja totta kai myös sen ulkopuolella. . Ja oon mie räpännyt presidentillekin, Valle myhäilee. Ehkä sillä oli vaikutuksensa myös siihen, että Saamenmaa nousi tänä vuonna Turun kirjamessujen teemaksi. Eka levy meni loppuun, joten eiköhän sen ole joku saamea osaamatonkin hankkinut. Norjassa olen tehnyt aika paljon keikkoja paitsi ihan pohjoisessa myös etelämpänä Oslossa asti. Mutta nythän ei puhutakaan isoista määristä, tämähän on enemmän tällaista kulttuurityötä kuin mitään kaupallista toimintaa, Ailu Valle sanoo. Turussa se kulttuurityö näytti kantavan hedelmää, sillä Ailun esiintymiset keräsivät väkeä mukavasti ja uutta levyäkin näytti menevän lantalaisille. Ne joilla sitä ei vielä ole, voivat käydä vaikka youtubesta kurkkaamassa, kuinka pohjoissaame soljuu hienosti räppinä esimerkiksi kappaleessa Sáhtán ja máhtán. ?Tämä on enemmän tällaista kulttuurityötä kuin mitään kaupallista toimintaa.?. Joogafilosofiassa ihmisen kehossa on seitsemän pääkeskusta. jotka vaikuttavat hienovaraisesti fyysiseen olemiseemme. Esiintymisiä on ollut myös erilaisten juhlatilaisuuksien ja seminaarienkin yhteydessä. . Suomessa minulla on ollut monenlaisia yleisöjä ihan vauvasta vaariin, ja olen vetämissäni räppityöpajoissa tavoittanut paljon uusia ihmisiä. (?Sielun toivomukset?) ja ?Luonddu giella
Litmanen pystyi kuitenkin jatkamaan ammattilaisena melko vanhaksi, kiitos sitkeytensä. Kiinnostavan sisällön sijaan lukijalle tarjoillaan tämän tästä latteuksia ja itsestäänselvyyksiä: ?Huippu-urheiluun kuuluu, että ei tyydy siihen, mitä on aikaisemmin saavuttanut. Tämä on valitettavaa. Litmanen kertoo, kuinka hänessä yhdistyivät lahjakkuus ja innokkuus. Siellä on yleisurheiltu, pelattu jalkapalloa, jääkiekkoa, koripalloa, lentopalloa ja pesäpalloa. Kaupunki tunnetaan tietysti myös hiihtourheilusta, ja Salpausselän kisat on suomalainen klassikko. Kuva jälkimmäiseltä Ajax-kaudelta Mestarien liigan ottelusta Lyonia vastaan. Jos lyhyttä johdantoa ei lasketa, Litmanen 10 alkaa lannistavasti: ?Synnyin Lahdessa, ja urheilu . Kun menestyy, menestystä haluaa lisää.? Uhrautuminen maajoukkueen puolesta Jari Litmasen kaksi tärkeintä joukkuetta olivat Ajax ja Suomen maajoukkue. Siellä hänet laitettiin piilokärjeksi maailmalle lähteneen Dennis Bergkampin paikalle. Tästä ajasta hän toteaa vaatimattomasti: ?Lopulta tosin tein toisella Ajax-kaudellani yhtä paljon maaleja kuin Bergkamp edellisellä ja voitimme myös mestaruuden 1994.? Litmasen panssari ei elämäkerrassa säröile. Hän mahdolliset ristiriitansa ja jalkapalloa koskevat ajatuksensa pääsevät kirjassa vain harvoin esille. urheilijoiden aliarvioiminen tekee niistä tylsiä. Lehtikuva / Markku Ulander Seuratasolla Jari Litmasen uran parasta aikaa olivat vuodet Amsterdamin mahtiseura Ajaxissa. 1971) on yksi Litmanen kertoo elämästään ja Kirjat Suomen kaikkien aikojen jalkaurastaan valitusta tyylistä huopalloilijoista. Hänen urheilullilimatta varautuneesti. Urheilu on edelleen keskeinen osa entisen jalkapalloilijan elämää. on auttamattoman keskinkertainen. Kirja syntyi erikoisella tavalla. Niissä hän oli parhaimmillaan, niissä hän antoi kaikkensa. Litmanen 10 muistuttaa läheisesti toista mitäänsanomatonta urheimanen 10. Se tuntuu laskelmoidulta isänpäivä- tai joululahjalta. 12 8.10.2015 ELÄMÄNMENO Kuninkaan paluu Latteuksia ja itsestäänselvyyksiä Jari Litmanen (s. Hänen tekee Litmanen 10:stä helppokirjalliset kykynsä eivät kuitenkaan ole kum- lukuisen, mutta aiheuttaa samalla vaikutelman moiset. Teos etenee kronologisesti jättäen kuitenkin Jari Litmasen lukuisat loukkaantumiset ja hänen muut vaikeutensa pitkälti käsittelemättä. Maajoukkueelle uhrautuminen ei aina uponnut seurojen valmentajiin, joista osa piti Litmasen omistautumista alisuorittavalle Suomelle outona. Ongelmat johtuivat erityisesti jatkuvasti vihoitelleesta oikeasta nilkasta. Huippupelimiehen muistelmateos ?Lit- lukijan aliarvioimisesta. Sellaisessa ympäristössä oli vaikea välttyä urheilulta.? Onneksi kirja piristyy vaisustanalusta. Hänet nostettiin Reippaan edustukseen 16-vuotiaana ja hän harjoitteli 3?6 tuntia päivässä. oli kaupungissa läsnä. Litmanen 10 on menetetty mahdollisuus, keskinkertainen kirja poikkeuksellisesta miehestä. Esa Mäkijärvi. Molemmat ovat ympäripyöreitä purkivat sen tekstiksi. Lisäksi hän kouluttautuu valmentajaksi. Litmanen oli parhaimmillaan Ajaxissa 1990-luvun puolivälissä. siinsa kunnioittavan etäisyyden, eivätkä kerro Tietokoneeseen hän ei koskenut, minkä huomaa kiinnostavasti kuuluisista miehistä. Urheilun ja tekstin jutustelevuudesta ja puhemaisuudesta. Ne pitävät kohteimanen teki käsikirjoitukseen korjauksia kynällä. oikeastaan kaikki mahdolliset kesä- ja talvilajit, yksilö- ja joukkueurheilussa . Litmanen pu- lijaelämäkertaa, Teemu Selänteestä kertovaa hui elämäntarinansa nauhuriin, mistä avustajat Teemua (2014). Sivuraiteille ajautumisen täytyi silti olla henkisesti vaikeaa. Hän väittää kirjassaan maajoukkueuransa loppuneen nopeasti ja yllättäen, vaikka vuosiin mahtui lukemattomia pelejä. Keskikenttämiehen siirtyminen sivuun ei sujunut kivuttomasti, vaan valmentaja Mixu Paatelainen ilmoitti hänelle tylysti jättävänsä Litmasen peliajatta. Lahti oli silloin ja on vieläkin urheilukaupunki. Ilman ikoniaan Suomi olisi kuitenkin ollut pahassa pulassa. Litmanen edusti maajoukkuetta pitkään, vuodesta 1989 vuoteen 2011. Oikolukuvaiheessa Lit- ja värittömiä kokonaisuuksia. Litmanen päätyi Lahsaa kirjan tuntumaan vajavaiTammi 2015, s. 300 den Reippaasta Ajaxiin, Barceselta. lonaan, Liverpooliin ja muihin Kieli on yksinkertaista. Litmanen harjoittelee ja pelaa ystävyysotteluita ympäri maailmaa. Hän vaJari Litmanen: sia saavutuksiaan ei voi kyseenroo paljastamasta liikoja, mikä Litmanen 10 alaistaa. Tähän pelaaja ei ymmärrettävästi suostunut. Mitä pidemmälle Litmasen ura jatkui, sitä enemmän hänelle tuli pahoja loukkaantumisia sekä penkki- ja katsomokomennuksia. Mitään vähänkään kiinnostavampaa tai syvällisempää se ei sisällä. Ajaxissa Litmasesta tuli Mestarien liigan voittaja ja huipputasoisen turnauksen maalikuningas. Tämä tunnettuihin seuroihin. Litmanen ei näistä tuntemuksista valitettavasti paljoa paljasta: ?Urheilijana lähteminen olisi tuntenut luovuttamiselta.? Litmanen 10:n kertomus tuntuu kirjan kiertelystä ja kaartelusta huolimatta uskomattomalta. On käsittämätöntä, että lahtelainen jalkapalloilija pelaa suurissa joukkueissa ja tekee loistavan uran. Kirjasta jää yhtä kaikki vaisu vaikutelma
Rikoksen erottaa normaaliudesta vain ohut raja. Vielä useampi hautoo sellaisia. Nyt ei puhuta suurrikollisista, vaan tavallisten tallaajien kestokyvyn pettämisestä. Harrastuksekseen hän laulaa sekakuorossa, johon on liittynyt lehti-ilmoituksen herättämänä. Elämänfilosofiaa tykitetään lyhyin, kärkevin, usein paradoksaalisin kiteytyksin. Ehkä mukaan on kerrostunut kirja kirjalta lisää apeutta ja armottomuutta. Äänestään ja sävelkorvastaan hän ei luule liikoja, mutta kuoronjohtajan mukaan tärkeintä on omien tuntemusten sulautuminen kokonaisuuteen. Kuoro tarjoaa vaihtelua, henkireiän poliisityöstä, jota ei saa mielestään työpäivän päätyttyäkään. Myös kirjassa kuvataan monia ihmisiä, ja monologimuoto kutkuttaa jopa enemmän kuin teatterissa. Puhevirran alku jättää epäselväksi, kuka puhuu ja miksi. Ehkä olisi myös ollut hyvä jättää enemmän ilmaa aforistiikan saumoihin. Viimeisen sivun yllätyksiin kuuluu, että puhuja on nainen. Kyse ei ole akuutista kriisistä, mutta ehkäpä jokin malja on täyttymässä. Rikoshanke vireillä Muuan Suntio (puhuja kutsuu kuorotovereita heidän ammattinimillään) on ensimmäinen avautuja. Tämä on kuluttavaa, vaikkei johtaisikaan virheisiin. Armottomat aforismit Pitkän linjan rikospoliisi ei enää hämmästy mistään. Rikospoliisi ei ota juttua tosissaan, mutta työkokemus muistuttaa, ettei mikään ole varmaa. Hän paljastaa arveluttavan rutiininsa riisua hautausvalmisteluissa vainajilta vaatteet ennen arkun sulkemista. Väliin se yltyy vetäviksi toiminnan ja piinaaviksi epäröinnin jaksoiksi. Tässä kuten koko tekstissä seurataan puhujan omia tulkintoja, väliin kuvitelmiakin. Hänen ammatinvalintansa ei ole sattumaa. Näin rikospoliisi esittelee lukuisia uransa tapauksia. Kirjat Kari Hotakainen: Henkireikä Siltala 2015. Kuulija ei silloin ole välttämätön, usein kylläkin toivottava. Laulava rikospoliisi Ilmenee, että puhuja on kokenut rikospoliisi. ELÄMÄNMENO 8.10.2015 13 Kari Hulkko Kari Hotakainen kohtasi lukijoitaan viime viikonvaihteessa Turun kirjamessuilla. Rikoksen ohuilla rajoilla Kari Hotakaisen uutuusromaani on luontevaa minäpuhetta, kuten hänen henkilöillään aina. Tarkkaan katsoen se koostuu yhdestä ainoasta, yhtenäisestä monologista. tai niin puhuja kuvittelee. Ihmisten lukija Suntion ja Parturikampaajan rikoshanke antaa monologille ryhtiä, vaikka edustaa vain osaa aiheista. Ne hän antaa vaimolleen, joka yrittelee ompelijana saatuaan potkut vanhasta firmastaan. Vaivautunut puhuja tulee sanoneeksi, että Suntion kannattaisi puhua asiasta tarkemmin jollekulle, johon tosiaan luottaa. Vaikka rikokset ovat harvinaisia, melkein kuka tahansa voi ajautua syylliseksi henkirikokseen tai pahoinpitelyyn. Ellei Suntio suostuisi, kiristäjä kertoisi hänen salaisuutensa kaikille. Hädissään Suntio lähestyy uudelleen puhujaa vaatien häntä poliisina puuttumaan asiaan sen ratkaisuvaiheessa. Vuosikymmenet tämä on pyörätuolistaan komennellut, ilkeillyt ja pitänyt ikuista oikeassaolijan yksinpuhelua maailman asioista. Vaimo keksii kiristää Suntiota surmaamaan aviomiehen puolestaan. Minäpuhuja osoittaa kaikki sanansa oletettavalle kuulijalle, joka paljastuu vasta viimeisellä sivulla, melko yllättävästi. Viestinnän ohella puhe ilmaisee myös puhujansa pyrkimystä selvittää asioita itselleen. Lukiessa sukupuolta ei tule edes ajatelleeksi, ei siksi että sen olettaisi etukäteen mieheksi, vaan niin että näyttää kuin näyttääkin mahdolliselta kirjoittaa neutraali teksti. Juhani Ruotsalo. Harjoituksissa tutustuu uusiin ihmisiin, saa ehkä uutta ajateltavaa. Tosin puhuja suhtautuu tutustumisiin varautuneesti. Varsinkaan hän ei välittäisi kuulla avomielisiä vuodatuksia muiden huolista. Muoto on rakennettu hyvin taitavasti. Romaanin sanotaan syntyneen yhteydessä monologinäytelmään Palvelija, joka jatkaa edelleen Helsingin kaupunginteatterissa Martti Suosalon esityksenä. Suntio valitsee uskotukseen Parturikampaajan, jonka tuntee kuorotoverina ja asiakkaana. Parturikampaaja vihaa vammautunutta aviomiestään leppymättömästi. Jo lapsena hän muistaa matkineensa vanhempiensa tuttuja, mistä kasvoi vahva eläytymiskyky. Surkeiden elämänkohtaloiden ohimarssi koettelee rikospoliisin kykyä torjua eläytymisestään liikanainen samaistuminen. Monologi on puheenomaista, mutta tapansa mukaan Hotakainen viilaa lauseensa tiukoiksi aforismeiksi. Nyttemmin hän kutsuu itseään ?ihmisten lukijaksi?. Eläytyminen on avain ihmisten ymmärtämiseen, siten myös poliisin työhön. Virkatehtävissä hän kohtaa masentavia tapauksia riittämiin. Monologin ajankohtaisella tasolla sattuu kumminkin, että kaksi uutta kuorotuttua vetää puhujan mukaan ikävyyksiin, joiden surkeus voi olla monologin syy. 200 s. Vähitellen hahmottuu rikospoliisi-puhujan omakuva. Koko ajan puhetta liudennetaan kolmannen persoonan kerronnaksi. Sen kirouksena on jatkuva uhka täydestä samaistumisesta. Päätetyn tekohetken lähestyessä salaliitto etenee järkkymättä . Teko naamioitaisiin onnettomuudeksi yhteisellä illallisella. Sen ylittäminen ei ole aina omassa vallassa. Puhuja muistaa rikolliset usein itsekin uhreina, vaikka tekoja ei hyväksykään
Valot Antti Kujala . Tyttären roolissa nähdään Hanna Seppä.. Näyttelijät puhuvat välillä Mikko Mäntyniemi Teatteri Teatteri Avoimet Ovet Anneli Kanto: Pala palalta pois Ohjaus Heini Tola . Puvut Auli Turtiainen . Ääni Eeppi Ursin ja Antti Kujala . Videosuunnittelu Pietu Pietiäinen . Totuuden eteen langenneena Seela Sella. Elämän viimeinen vaikea paikka Mitä tapahtuu, kun ihmisen on pakko nöyrtyä unohdukseen, ja ihmisyydestä on jäljellä enää rippeet. Teemu Nurmelinin valaistusratkaisuissa on mykistävän hienoja efektillisiä ja graafisia ratkaisuja. Moraalia määrittämättä Smedsin Tabua ei voi millään kutsua Timo K. Mukan romaanin näyttämösovitukseksi. Samoin kuin viulisti Pekka Kuusiston esitykseen säveltämä musiikki, jonka hän itse kulisseissa soittaa . Tätä tematiikkaa on lavastaja VeeraMaija Murtola on käyttänyt myös esityksen visualisessa maailmassa. Elävä surutyö Heini Tolan ohjauksessa yhdistyvät etäyttäminen ja läheisyys. Rooleissa Sinikka Sokka, Jukka Pitkänen ja Hanna Seppä suoraan yleisölle, ja lähelle mennään tyttären (Hanna Seppä) ja äidin (Sinikka Sokka) välisissä kohtauksissa. Hänen ensimmäinen Kansallisteatterin residenssitaiteilijana syntynyt ohjauksensa ?Tabu? onkin silkkaa näyttämöprogea. Kristian Smeds: Tabu Ohjaus Kristian Smeds . ja näyttämölläkin muistiin nauliutuvasti yhden ohikiitävän hetken kera kuuden pienen musiikkiopistolaistytön. Teatteri Suomen Kansallisteatteri, suuri näyttämö Timo K. Tabussa on vain muutama minuutti puhetta, sekin nauhoituksena kaiutettua. Näyttelijät Seela Sella ja Tero Jartti, klovniksi maskeerattu Kristus-hahmo, eivät sano mitään, Kristian Smedsin Tabussa riittää ristisymboliikkaa. Sen visiot olisivat hyvin saattaneet kelvata vaikkapa Yesin kulta-aikojen 20-minuuttisista biiseistä koostuvan albumin videoksi tai Pink Floydin livekonsertin visualisoinniksi. mutta heidän vähäilmeisyytensä ja kehonsa puhuvat väkevää kieltä. Sokka elää roolinsa niin, että Alzheimerin taudin hipaisut ja lopullinen hyökyaalto äidin yli tuntuvat katsojassa voimakkaasti, koskettavasti. Sinikka Sokka tekee syvälle menevän roolityön Teatteri Avoimien Ovien näytelmässä Pala palalta pois. Tappamista, viettien varaan heittäytymistä, suvaitsemista tai sen puutetta, tekojen tai ajatusten pyhittämistä jonkun uskon tai ismin nimissä ? isoja asioita näyttämöllä kuvattavaksi. Dramaturgia Heini Tola ja Anneli Kanto . Etenkin Sokka piirtää äidin sairastumiskaaren syvästi ja vahvan tunteikkaasti. Ääni Tuuli Kyttälä . Usein komeaa ja kaunista mutta joskus myös esoteerista ja onttoa taidetta. Siis progea. Niin isoja, etteivät sanat riittäisi kertomaan, joten ne on jätetty pois liki kokonaan. Anneli Kannon romaanista dramatisoitu näytelmä ?Pala palalta?Teatteri Avoimissa Ovissa kertoo valistajan ottein Alzheimerin taudista ja siitä, miten se vaikuttaa niin sairastuneeseen kuin häntä hoitavaan omaiseen. Tauti ei vaikuta vain sairastuneeseen. Musiikki Eeppi Ursin . Toki se vapaasti hyödyntää Mukan keskeisiä teemoja, siis uskonnollisuutta, väkivaltaisuutta ja seksualisuutta, mutta ei missään kohtaa tartu alkuteokseen yksityiskohtaisemmin. 14 8.10.2015 ELÄMÄNMENO Näyttämöprogea ja ristiintuijotusta Teknisesti virtuoosimaista, suureellista, hankalasti avautuvaa, valtavirtoja karttavaa. Skenografia Veera-Maija Murtola . Rakenteesta myös näkyy, että esitys on dramatisoitu romaanista. Etäältä on myös helppo arvostella omaisten valintoja ja vanhuksen siirtämistä hoitokotiin. Pala palalta pois on karun kaunis tarina siitä, miten persoona katoaa. Itse suhteesta ei tehdä moraalisia määrityksiä, ei tuomita eikä armahdeta. Tehdään vain ristin merkkejä, kropalla, videoilla, nesteellä. Moraalia pohditaan paljon yleisemmällä tasolla. Se hiipii hiljaa ja näyttäytyy ensin vain niille, jotka ovat läsnä sairastuneen arjessa paljon. Tuollaisella määrenipullahan voisi hyvin luonnehtia 1960?70-luvun taitteessa kukkaan puhjennutta progressiivista rockia. Samat adjektiivit istuvat jokseenkin osuvasti myös Kristian Smedsin uusimpaan teatterityöhön. Sitä eivät huomaa heti lääkärit eivätkä etäiset tutut, joiden onkin helppo kommentoida, ettei ole mitään hätää. Hän on pirteä ja aikaansaapa äiti, joka haipuu pala palalta pois sairauden alle. Musiikki Pekka Kuusisto . Sairaus on helppo sairastuneille, mutta vaikea omaisille. Kun muistin jäljet pyyhkiytyvät pois kuin rantahiekka aaltoihin tai pilvet tuuleen. Valot Teemu Nurmelin . Myös dialogissa on kirjallinen sävy. Sekä Seppä että Sokka tulkitsevat henkilöhahmojaan hienopiirteisesti ja koskettavasti. Näyttämöllä Seela Sella ja Tero Jartti Vaikuttavaa valoa ja pimeää Eniten Tabussa puhuvat kuvat, joita Smeds loihtii näyttämölle huippuosaajien kanssa. Mukka . Dialogi on jätetty pois kokonaan, roolihahmot viitteellisiksi ja moniselitteisiksi. Romaanin lolitatarinan muunnelman avainhenkilöt, 13-vuotias maalaistyttö Milka ja Kristus Perkeleeksi kutsuttu viriili lentojätkä, ja heidän epämoraalinen suhteensa hullantumisineen ja ahdistuksineen on kyllä teatteriesityksessäkin ajatuksellisesti läsnä
Hedelmällisempää on nauttia siitä, mitä se ehdottomasti on: kuvillaan ja näyillään, äänillään ja hiljaisuudellaan vangitseva näyttämöteos. Projektiahan edelsi myös kolmiosainen Valtuusto-trilogia, jonka materiaali perustui Helsingin kaupunginvaltuuston pöytäkirjoihin. Eduskunta-näytelmien poliittinen tendenssi on ollut alusta alkaen selvä. Ärsyttävähän tällaisen politiikkateatterin pitääkin olla. Eduskunta III on nimensä mukaisesti Susanna Kuparisen dokumenttiteatteritrilogian kolmas osa. Yhteiskunnallinen kantaaottavuus on kuitenkin esityksen kantava voima ja peruste. Terhi Tarvainen . Pekka Korpinen (Jari Hanska) tarjoilee tässäkin esityksessä synkän yksinpuhelun, kenties siksi, että Hanska on tässä roolissa niin hauska. Ja voihan joku imeä pimeää Mukan taustateoksen hengessä uskonnollisestikin, maailman luomisen alkuhetkenä ja kadotuksena. Taitaa olla turhanaikaista yrittää lokeroida, onko Smedsin Tabu teatteria, esitystaidetta vai jotain muuta lajia. Hidas kuvaa esityksen ongelmallisuutta, ärsyttävä sen ansioita. Vastavoimina olevat vasemmistopoliitikot ovat toisinaan heitä, mutta joutuvat liian usein alistumaan ylivoiman edessä. EK:n Lasse Laatunen (Matti Onnismaa) palaa kehiin. ELÄMÄNMENO 8.10.2015 15 Toisenkin totuuden maa Rolf Bamberg Demokraatti Ulla Jokisalo Pietu Pietiäisen vaikuttavissa videoajoissa piisaa ristisymboliikkaa. Elämän viimeinen vaikea paikka nostaa esiin vihaa ja mustia tunteita, jotka kuitenkin kumpuavat rakkaudesta. Tekijät löytävät valtavasta materiaalipinosta itseään kiinnostavia kehityspolkuja eivätkä malta editoida tekstitulvaa. Kolme ja puoli tuntia tätä on ongelma. Sen lisäksi Eduskunta III palaa hetkittäin aikaisempien esitysten teemoihin. Alussa ne terävöittävät aistit tuleville näyille, jolloin pimeälle näyttämölle syttyvä yksinäinen kynttiläkin miltei häikäisee. Esimerkiksi suuren näyttämön katsomoparven ovien aukominen yksitellen valonlähteeksi tai teräsleikkureista sinkoutuvat näyttävät, mutta itsetarkoitusellisilta tuntuvat kipinäsuihkut eivät juuri palvele kokonaisuutta. Ehkäpä on vielä muitakin totuuksia? Tämä luultavasti auttaa katsojaa näkemään totuudellisuuden mahdollisuuden. Kenties syynä on taannoinen nahistelu Kuparisen ja Hanskan kanssa Suomi-areenalla. Muitakin totuuksia on Valtiovarainministeri Antti Rinne (Santtu Karvonen) virkamiestensä käsittelyssä. Jo käsiohjelmassa esitellään pääkaupunkiseudun kaupunkien vanhustyötä ja esitys alkaa faktatiedolla Alzheimerin taudista. Juuri niissä mainittu Pink Floyd ja bändin uusia visuaalisia ratkaisuja aukonut The Wall -elokuva animaatoineen nousee mieleen. Ei Smeds kyllä vältä ulkokohtaisuuttakaan suurellisissa väläyksissään. Repliikit kun ovat lyhyitä. Seuraavassa vaiheessa kulukurinpalautuksen kohteeksi joutuu Urpilaisen seuraaja Antti Rinne (Santtu Karvonen), jota nöyryytetään lisää kun VM tuhoaa paperisilppurilla demariministerin näkemyksen osakeomistusten hallintarekisterilaista. Kun oma-aloitteisuus katoaa, hoivatarve kasvaa. Esitysdramaturgia ja lavastus Akse Pettersson . Tässä tuhotaan ministerin näkemys hallintarekisteristä. Siksi tämä trilogia kannatti tehdä.. Mielenjäristys, joka saa sekä haltioitumaan että ärsyyntymään. Siihen, miten apua saa vähän, miten hoitotyö on bisnestä ja perushoidoksi kuviteltu auttaminen onkin listahintaista ostopalvelua. Ja miten hoitamisen taakkaa kantavat naiset. Näytelmän valistava luonne hieman häiritsee, vaikka päällimmäiseksi mielikuvaksi siitä jääkin koskettavuus. Rooleissa Noora Dadu, Jari Hanska, Mitro Härkönen, Santtu Karvonen, Martina Myllylä, Matti Onnismaa, Piia Peltola, Pihla Penttinen, Robin Svartström Ja vaaleissa käy niin kuin käy. Demokratia on hidasta ja ärsyttävää, Kreikan entinen valtiovarainministeri Giannis Varoufakis sanoo Susanna Kuparisen haastattelussa. Varoufakis-video on osa ?Eduskunta III. Toiset taas lomppaavat sujuvasti herrojen kanssa marjassa. Kulukurisirkuksen paha uni Tämän näytelmän rosvoja ovat mustahuppuiset valtiovarainministeriön virkamiehet, Suomen vaihtoehdottoman kulukuripolitiikan auguurit. Ihmisyys on itsenäisyyttä, vaikuttamista, tunteita. Median messiaaksi korottama Juha Sipilä (Robin Svartström) saa VM:n pyöveleiltä pikkuvasaransa tilalle lekan ja kulukurisirkuksen paha uni alkaa. SSS-hallituksen pääosassa on kepu, sivuroolissa kokoomus. Perussuomalaisille on jätetty kuoripoikien ja -tyttöjen osa. Ratkaisu on perusteltu. Esitys ei tökkää näyttelijäntyöhön. Niin ajankohtaista. Mitä tästä kaikesta jää käteen. Tämä on yksi näytelmän hersyvimmistä kohtauksista . Mukka 19441973. ja yllättäen taas ajankohtainen. Ilkka Saastamoinen Teatteri Ryhmäteatteri Eduskunta III, satiiri yhden totuuden maasta Ohjaus Susanna Kuparinen . ja tämän kolmannen ?satiiri yhden totuuden maasta?. Työryhmä on yrittänyt haastatella molempia kohtalaisen huonolla menestyksellä. Taustatutkimus Jari Hanska, Susanna Kuparinen, Olga Palo . Lasse Laatunen sähköpostiviesteineen lienee esityksen parhaita käsikirjoittajia. Kokenut työmarkkinamies arvioi SSS-hallituksen taidot kevyiksi ja Onnismaa osaa tulkita tämän vastaansanomattomasti. Esityksen lopussa palataan peräti Valtuustotrilogiaan ja alleviivataan siinä esitettyä kritiikkiä Helsingin lastensuojelun määrärahoista. Syynä lienee Vilja Eerikan surullinen kohtalo, jota työryhmä ei malttanut olla käyttämättä materiaalinaan. Eduskunta III:n Kulukuriteemaan liittyviä pääkonnia on VM:n lisäksi löydetty kaksi, Mikkelin pojat Erkki Liikanen ja Olli Rehn. Pala palalta pois kertoo myös ympäristön suhtautumisesta sairauteen. Tarina alkaa Kataisen hallituksen rakennepaketista, jota esittelee Jutta Urpilainen (Pihla Penttinen). Ikäänkuin kuuntelisi omaa tekstiään, mutta moninkertaisesti venytettynä. Tälllä on tietysti arvonsa. Ja ristiriitaisuushan pakottaa aina ajattelemaan tarkemmin. Ehkä ensi-illasta pois valuneiden rypistyneet otsat kertoivat juuri siitä. Eniten Tabussa puhuvat kuvat, joita Smeds loihtii näyttämölle huippuosaajien kanssa. Esityksen kantava teema on ihmisyys ja se, mitä se tarkoittaa. Elämän surutyötä tehdään jo kauan ennen lopullista luopumista. Katsojalle selviää, että valtamedian ja porvarihallituksen tarjoileman totuuden lisäksi on olemassa ainakin Susanna Kuparisen ja kumppanien totuus. Samoin näyttämön takaseinään loppumetreillä heijastuva teksti ?Timo K. Pitkin matkaa saamme tietoa vanhustenhoidon tai hoitamattomuuden tolasta. Myös edellisen esityksen ?pääkonna. Dramaturgia Jukka Viikilä . Liikanen taitaa saada vielä erityiskohtelun. on aika turha alleviivaus. Esityksen alun ja lopun totaalipimeydet monoliittisine äänivalleineen häiritsevät hetken, mutta alkavat pikku hiljaa kiehtoa. Ensemble onnistuu taas. yliampuvia mutta ei liikaa. Antti Vuorenrinne Demokraatti Hahmot ovat Tekstitulvan editoinnin tuska Tämän dokumenttiteatterin ongelmana on, että dokumentteja on liikaa. Ensimmäisen osan alaviitteenä oli ?satiiri vaurauden uusjaosta?, toisen ?satiiri veljeskuntien Suomesta. Sankareita on vähemmän. Teemasta ja tendenssistä ei jää epäselvyyttä. Kun itse on muutamia alleviivauksia lukuunottamatta suunnilleen samalla kannalla, jää vähän outo olo. Tuloksista on tehty pitkitettyä draamaa. Lopun pimennyksessä taas alkaa epäillä itse esityksen jälkikuvien näkymistä verkkokalvolla, vaikka todellisuudessa näyttämön syvyydessä sykkivät syvän violettiset, nipin napin aistittavat valot. Tarinoiden rosvojoukkoon kuuluu kapitalisteja, harmaan talouden hämärämiehiä ja heidän apujoukkoinaan toimivia järjestöjohtajia ja oikeistopoliitikkoja. Miten ulkopuolisilla on mielipide ja neuvoja riittää. Esitys ottaa kantaa hoitotyöhön ja yhteiskuntaan. -esitystä. Varoufakisin lausunto voisi kuvata myös itse esitystä
Ensemble näyttää, onko Sir taiteilija vai mielistelijä. Viherjuuri on päättänyt, minkä laatuisia työnäytteitä Sir saa antaa muka Learina esiintyessään. Tampereen komediateatterin ?Pukija? näyttää ilman kyynisyyden häivää, että tyhjä valtataistelu voi olla pysyvä osa vilpitöntä taidetta. Sitä mitä taiteen tekijä arvostaa taidetta tehdessään ja taiteen kokija sitä kokiessaan ei voi kuvailla sanallisesti. 16 8.10.2015 ELÄMÄNMENO Kunnianosoitus teatterin tekemiselle ja kokemiselle Ronald Harwoodin ?Pukija. käsittelee. Mitä nyt odotetaan? Sir ja Norman käyvät valtataistelua, jossa kumpikin on välttämätön toiselle. Mutta hänen olemisensa ei välttämättä latistu näihin käytöspiirteisiin. melko latteana komediana ihmisen heikkoudesta ja yhteiskunnan pikkumaisuudesta. Jos katsoja tulee siihen tulokseen, että Sir arvostaa taidetta ja omahyväisyys on vain oikeutetusta tunnustuksen tarpeesta syntyvää loiskiehuntaa, niin hän tuntee katsovan liikuttavaa tragediaa, joka ylistää ihmisen pyrkimyksen arvoituksellisuutta ja nauraa sille myötätuntoisesti. Herran ja rengin dialektiikka Katsoja on väliajalla mukavan hämmentyneellä mielellä. nimiroolia. Pukija Norman (Ola Tuominen) avustaa sairasta näyttelijää intohimoisen ammattiylpeästi. Saksalaiset pommittavat lähikortteleita heti, kun näyttelijä on saatu vastoinkäymisten jälkeen näyttämölle. Vain hän puolustaa järkähtämättä ja keinojaan kainostelematta Sirin tahtoa, hänen oikeuttaan esiintyä. Lavastus Oskari Löytönen . Hän vain haaveilee aatelisarvosta ja muustakin arvonannosta. Mistä taistellaan, kun taistellaan vallasta? Tunnustuksen ja taiteen taistelu Yksityishenkilönä Sir on yhteiskuntansa naurettavuuksien mitään kyseenalaistamaton noudattaja, jopa harvinaisen falskisti, halpamaisesti ja omahyväisesti käyttäytyvä ihminen. Rooleissa Heikki Kinnunen, Ola Tuominen, Tuija Vuolle, Sanna Majanlahti, Esko Raipia ja Panu Raipia Peero Lakanen keaa sen mukana, mikä on se oma hyvä, jota Sir vaalii ja minkälaisia arvoeroja hän ratkaisee. Jos taiteilija arvostaa sitä mitä tekee, eli taidetta, niin on selvää, että hän haluaa tunnustusta taiteelleen. Jos tunnustettaisiin, niin taistelu lakkaisia ja valtasuhde romahtaisi. Herran ja rengin sodassa ei voi kysyä, kumpi voittaa. Mutta kaikki tuntuu nyt ratkenneen. Kyse on arvojärjestyksestä: kumpi on Sirille tärkeäpää, taide vai tunnustus? Harwoodin teksti on avoin. Se on näytettävä. Tuomisen taito ajoituksissa ja hänen suorastaan hassun herkät toisen mielenliikkeiden aavistelunsa tai Kinnusen voima ja voiman säännöstely ovat moneen kertaan ylistettyjä ansioita. Nyt he ovat harvinaisen hyvällä tavalla omalla asiallaan. pohtii Mikko Viherjuuren ohjauksessa samaa pontevien kamppailujen pohjalla piileskelevää kolkosti onttoa mutta irti päästämätöntä ponnettomuutta, jota ?Kuningas Lear. Jos katsoja arvelee Kinnusen antamien näytteiden perusteella, että Sir arvostaa enemmän tunnustusta kuin taidetta, niin hän pitää ?Pukijaa. Elämän latteus tai traagisuus rat- Teatteri Tampereen Komediateatteri Ronald Harwood: Pukija Suomennos Arto af Hällström . Alkupuolella jännitettiin, saako Norman ylipäätään ylirasittuneen ja kuolemansairaan Sirin näyttämölle. Teatterin tuulikone on huono. Seurueen kaikki muut jäsenet vaativat esityksen peruuttamista, vain Norman ymmärtää, mikä merkitys taiteella on taiteen tekijälle. Ääni Antti Hyvönen . Sovitus ja ohjaus Mikko Viherjuuri . Mitä se sitten lieneekään. Pertti Julkunen Ammattiylpeä pukija (Ola Tuominen) avustaa ja sparraa viimeistään vetelevää Shakespeare-näyttelijää (Heikki Kinnunen) Tampereen komediateatterin brittinäytelmässä Pukija.. Sir on saatu näyttämölle. Halu tehdä taidetta ja halu saada tunnustusta ovat ristiriidassa. Jos on valmis, niin hän tekee roskaa. Mihin Norman ja Sir pyrkivät tämän jälkeen. Repliikkien kokonaisuus ei kerro, minkälaista taidetta Shakespeare-näyttelijä Sir tekee. Norman on voittanut. Toisen välttämättömyyttä ei tunnusteta. Näytelmän yksi ristiriita virittyy taiteen ja tunnustuksen te- matiikassa. Ohjaajan ja työryhmän on päätettävä Sirin työn laadusta, pystyttävä toteuttamaan päätöksensä ja pantava katsoja ajattelemaan, mitä mieltä on asiasta. kertoo Englantia syksyllä 1940 kiertelevästä teatteriseurueesta. Teatteria johtava vanha näyttelijä Sir (Heikki Kinnunen) valmistautuu esittämään William Shakespearen ?Kuningas Learin. Valot Hannu Naamanka . Mikä on se arvo, jota taitelija palvelee työssään ja jolle hän haluaa tunnustusta muilta? Toinen jännite kiristyy Normanin ja Sirin valtataistelussa. Jos ei ole, hän voi tehdä taidetta. Kun hän haluaa tunnustusta taiteelleen, hän haluaa samalla tunnustusta itselleen, tekijälle. pitää kirjoittaa isolla alkukirjaimella, sillä se ei ole arvo- vaan kutsumanimi. Sir ei ole aatelinen. Koneet tulivat hänen mielestään harmillisen aikaisin. Ilmasota on näyttelijälle näytön paikka. Sana ?Sir. Kumpikin on toisen yläpuolella. Normania ei Sirin vallan takaajana olisi, jos ei olisi Siriä. Siriä ei olisi vallankäyttäjänä olemassa, jos ei olisi Normania. Kummankin asema perustuu valheeseen. Olisi ollut toista, jos pommit olisivat räjähtäneet vasta myrskykohtauksen kohdalla. Tragiikka alkaa, kun taitelija päättää, onko hän valmis muuttamaan teostaan, jotta saisi tunnustusta. He näyttävät, että elämässä on mielettömyyden rinnalla jotakin mieltä. Näin on ja on oltava. Puvut Maiju Veijalainen . ?Pukija. Siinäkin on kyse tunnustuksesta ja sen puutteesta, mutta teksti antaa mahdollisuuksia myös muuhun
Esimerkiksi nolosta töppäyksestä tai vakavasta turvallisuuspuutteesta taiotaan mieluusti esiin mieltä ylentävä sankaritarina säätämällä hivenen jutun painopistettä. Kasvitieteilijä (Matt Damon) joutuu pahaan pulaan avaruusmatkallaan. Turha töpeksintä Kallishintaisten spektaakkelien aateloidun herrasmiehen, Sir Ridley Scottin elokuvissa paha kohdataan silmästä silmään. Tällä kertaa Scott höystää synkkää tarinaa myös hurtilla huumorilla, jonka osuvuus on vähintäänkin kyseenalainen. Varma kuolema? Amerikkalaiset megafilmit ovat myös mestareita selittämään mustaa valkoiseksi. Avaruusseikkailun (1968) kanssa. Scottin paluuta lajityyppiin odotettiin hartaasti, vaikka hän on elokuvantekijänä taantunut visuaalisesti korskeiden jättiläisfilmien spesialistiksi, joka tehostemyllytyksen tiimellyksessä tuputtaa läpinäkyvää poliittista viestiä. Astronautin ajatukset ja ideat kuullaan puolestaan videopäiväkirjassa, jottei pökkelön Damonin ilmaisuun tarvitse uskoa. koituu ongelmaksi silloin, kun elokuvamaailman sisäinen logiikka ontuu. Alien-sarjaa osaltaan sivunneen, vaivoin vältetyn pannukakun Prometheuksen (2012) jälkeen Scott tarttuu Andy Weirin kiitosta keränneeseen scifiromaaniin The Martian (2011). Etenkin luettavuudestaan ja teknisistä yksityiskohdistaan kehutun kirjan kääntäminen niminäyttelijöillä varustetuksi luksusluokan elokuvaviihteeksi onnistuu brittiveteraanilta tyydyttävällä rutiinilla, mutta syvempää sielua ulkoisen prameuden takaa löytyy valitettavan vähän myös tällä kertaa. ?Uskottavuus. ELÄMÄNMENO 8.10.2015 17 Tienraivaaja. Nämä ovat ihmeellisen helppoja ratkaisuja kautta linjan. Varsinaisena scifiksi tehtynä yksilötragediana Yksin Marsissa taas vertautuu liikaa huomattavasti kiinnostavammin rakenneltuun Alfonso Cuarónin Gravityyn (2013). Edellisen poliittisemmat täyt iskevät Independence Dayn (1996) hienovaraisuudella, kun maailman mahtavimman maan avaruusvelhot kokoavat taakseen kansainvälisen rintaman hurraamaan tähtitarhaan matkanneiden menestykselle. Lipevässä liennytyshengessä mukamas tehty paketti on silti tähtilippua liehuttavaa sankaridraamaa, joka pyhittää toistuvat töpeksinnät riemuparaatilla.. Näin esimerkiksi kolmen hengen kuulennon kaatuminen tekniseen vikaan kääntyy häpeätahrasta miehistön sitkeyttä julistavaksi ylistyslauluksi tositapausta tulkitsevassa Ron Howardin jättimenestyksessä Apollo 13 (1995). Yksin Marsissa on samaa maata, hyväntuulisen astronautin käsityskykyä uhmaava koettelemus puutteellisen varautumisen mutta myös huonon onnen seurauksena. Toiveet pelastumisesta ovat tietysti täydellisen teoreettiset, mutta onneksi uudisasukas osoittautuu hoksnokaltaan ja kädentaidoiltaan itsensä MacGyverin perilliseksi. Matt Damonin esittämä kasvitieteilijä-avaruuslentäjä jämähtää yksinään punaiselle planeetalle ilman keskusteluyhteyttä kollegoihinsa avaruudessa tai maassa, joten neronleimauksille on tilausta kummassakin päässä. Sinänsä simppeliä tarinaa, jossa miekkonen koettaa kestää hengissä loihtiakseen itselleen lisää aikaa, keksitään kyllä vääntää monenmoisiin suuntiin ennen kuin valoa kajastaa, mutta koukut ovat kuluneita, eikä eksistentiaalisesta lohduttomuudesta näy häivääkään. Maailmanpolitiikkaa Myös pitkän elokuvan rytmitys falskaa ikävästi. Scottin tyylikeinoista esimerkiksi kuvan nopeutus ja holtiton musiikin käyttö istuvat huonosti Elokuva Yksin Marsissa Ohjaus: Ridley Scott Pääosissa: Matt Damon, Kate Mara, Jessica Chastain, Michael Peña, Kristen Wiig, Jeff Daniels, Naomi Scott 2015, 142 minuuttia * * * * * Mestarillinen * * * * Erinomainen * * * Hyvä * * Ongelmallinen * Kehno verkkaisuutta kysyvään tarinaan, joka nimenomaan kaipaisi yleisön huolellista samastamista päähenkilön muuttuneeseen aika- ja tilakäsitykseen sekä turhauttavaan erakkona odottamiseen. Siinä missä Robert Zemeckis luottaa katsojan haluun Rane seurata haaksirikkoutuneen Aunimo miehen tylsää arkirutiinia ja Demokraatti luopuu kokonaan myös musiikista elokuvassaan Cast Away (2000), Scott hoputtaa tapahtumia ja luukuttaa David Bowien Starmania ja Abban Waterloota alleviivatakseen asiaansa. Usein sen tulos on verta ja sisälmyksiä säästämätöntä silpomista. Yksin Marsissa (2015) on siivompi, kuten sen suomenkielinen nimekekin paljastaa. Scottin tieteisfilmien virstanpylväistä Alien ? kahdeksas matkustaja (1979) on modernin hirviöelokuvan monumentti, sinfoninen Blade Runner (1982) taas kamppailee kaikkien aikojen merkittävimmän scifielokuvan tittelistä Stanley Kubrickin 2001
Osan ajasta Tabucchi vietti Lissabonissa, jossa hän mm. Listassa on ainakin noin 30 Nobel-palkittua. Nimihenkilö on Lissabonilainen-lehden kutritoimittaja Portugalin pääkaupungissa vuonna 1938, jolloin Salazar jo johtaa muutoinkin vanhoillista maata diktaattorin ottein. Liisa Ryömän suomentama romaani on herkullinen kertomus itsensä tärkeäksi kokevasta mutta muille yhdentekevästä maisteri Pereirasta. Parasta on mainio ajankuvaus, minkä ansiosta kirja on käännetty lukuisille kielille. Ilmeisesti mo- Kirjavisa lemmat tavoittavat alkuperäisen vähän samalla tavoin kuin Olavi Virta fadon tai Frank Sinatra bossa novan. Portugalinkielinen kirjoittaja on Antonio Tabucchi ja teos ?Sostiene Pereira?, suomeksi englantiakin kuivemmin ?Kertoo Pereira?.? Ossi Lehtiö Tervakoskelta lähestyy ydinasiaa poleemisesti kaarrellen. ?Vihdoinkin kolahti! Olen täysin osaamaton kotimaisen kertovan kirjallisuuden tuntemisessa. Mieluimmin luen 800 sivua SAK:n historiaa kuin jonkun melkein huumoripitoisen niin sanotun kertomakirjallisuuden 150-sivuisen teoksen. Alkuteos oli ilmestynyt vähän aiemmin vuonna 1985. Keksimistä haittasi, että kirja on näköjään vaihtanut englanninkielistä nimeään. Silloin joskus kyseessä oli ?Pereira Declares: A Testimony?, mutta sama käännös on nyt julkaistu myös otsikolla ?Pereira Maintains?. Portugalista hän löysi vaimon, ja asui tämän ja lastensa kanssa Demokraatti, Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki kirjavisa@demari.fi puolet vuodesta Lissabonissa. johti Italian kulttuuri-instituuttia. Hän eli kahdessa kulttuurissa, kahdessa kielessä.? Tamperelainen Jari-Pekka Vuorela olisi ensipäätelmänsä pohjilta voinut harhautua, mutta ei. ?Maahan selvisi vihjeistä nopeasti: Portugalissa ollaan. Tämä lehtimies oli onnistunut huijaamaan sensuuria Portugalissa Salazarin diktatuurin aikana ja sai julkaistua lehdessä hallitusta ja poliisia ankarasti kritisoivan artikkelin. Elokuvan ohjasi Roberto Faenza ja keskeisissa rooleissa olivat Pereirana Marcello Mastroianni ja tohtori Cardosona Daniel Auteuil. Teos Sostiene Pereira niitti tekijälleen mainetta ja kunniaa sekä sai lukuisia kirjallisia palkintoja: Super Campiello, Scanno-palkinto, Jean Monnet -palkinto eurooppalaiselle kirjallisuudelle... Minunkin mielestäni se on hyvää kirjallisuutta.? n n n Helsinkiläinen Sirpa Taskinen selvittelee italilaisen Portugali-yhteyksiä. ?Antonio Tabucchi (1943?2012) syntyi Italiassa, Pisassa (josta muuten maabrändityöryhmä voisi hakea oppia: on meilläkin huonosti pykättyjä tönöjä, joita katsomaan houkutella turisteja), mutta oli mieleltään enemmänkin portugalilainen. Itse teoskin kyllä soitti kelloja heti, mutta lukukokemuksesta on pari vuosikymmentä. - - Jose Saramago on mielestäni parasta, mitä Portugali on meillä kirjojen rakastajille antanut. 18 8.10.2015 ELÄMÄNMENO Yhden kulttuurisivun ihme Vaikka viime viikolla suollettiin vihjeitä aika riittoisasti, tuli sitaatti valituksi ikään kuin harhautusmielessä, ettei liian helpoksi menisi. Varsinkin tutustuttuaan Pessoan tuotantoon hän innostui portugalin kirjallisuudesta ja kieltä opiskeltuaan opetti sitä Sienan yliopistossa. Muut kustantajat ovat julkaisseet kaksi hänen teostaan. Nyt kyseessä oleva Antonio Tabucchin teos filmattiin jo sen ilmestymistä seuraavana vuonna eli 1995. Ja päätyi juuri siihen kirjailijaan, joka harhauttajalla oli ajatuksissa. Näin varma on Ulla Vaara Lahdesta: ?Kyseessä on Nobel-voittaja Jose Saramago ja hänen jo vuonna 1984 Portugalissa julkaistu, mutta vasta vuonna 2012, kaksi vuotta Saramagon kuoleman jälkeen, Suomeksi käännetty romaani ?Ricardo Reisin viimeinen vuosi?. Tämän jälkeen hän oli lähtenyt aanpakoon, mutta palannut Portugaliin maan saatua demokratian. Kirja syntyi kahdessa kuukaudessa Vecchianossa 1993.?. lienee oiva esimerkki.? n n n Raila Rinne Helsingistä saa kertoa, mistä ja kenestä oikeasti oli kyse. ?Viikon sitaatti 1.10. Se onneksi on vain minun omakohtainen rajoittuneisuuteni, joka näin pääsee kukoistamaan. Ranskalaisilla on Pléiade-kirjastonsa (Bibliothèque de la Pléiade), johon ei Nobelin kirjallisuuden palkinto suo pääsyä. on italialaisen Antonio Tabucchin romaanista Kertoo Pereira. Tabucchi hallitsi portugalin kielen niin hyvin, että kirjoitti yhden kirjansa suoraan sillä kielellä. Italiassa 1994 julkaistussa romaanissa on nähty myös viittauksia Berlusconin häikäilemättömään politiikkaan. Tammen keltaisessa kirjasto on julkaistu jopa viisi kirjailijan teosta, joka tekee hänestä merkittävn myös suomenkielisellä alueella. Kirjasto alkoi ilmestyä vuonna 1931 ja jatkuu edelleenkin. Portugali oli niin selvä osoite, että pari vastaajaa lähti seuraamaan sitä polkua. Siellä hän kuoli sattumalta löydettyyn syöpään vain 68-vuotiaana.? Pertti Vuorela Espoosta taas aukoo visakirjan syntytarinaa. ?Visakirjailija Antonio Tabucchi (1943-2012) kertoo saaneensa pakottavan sysäyksen Kertoo Pereira-romaanin kirjoittamiseen erään lehtimiehen hautajaisissa Lissabonissa 1992. Sananvapautta on niin houkuttavaa rajoittaa kaikkina aikoina. Antonio Tabucchi toimi Sienan yliopistossa portugalinkielisen kirjallisuuden professorina. Hän oli erityisesti perehtynyt Portugalin 1900-luvun maineikkaimpaan kirjailijaan Fernando Pessoaan, joka tunnetaan useista pseudonyymeistään. Niteitä on ilmestynyt noin 700 nimikettä. Meillä Suomessa Jarl Hellemann perusti vuonna 1950 Tammen Keltaisen kirjaston, jossa ilmestyy vain maailman huippua olevaa kirjallisuutta käännettynä. - - - On vaan hankittava (tai lainattava) loputkin nobelistin epäilemättä) upeasta tuotannosta, josta muun muassa nyt kirjavisassa kysytty ?Ricardo Reisin viimeinen vuosi. Useiden teokset ovat ilmestyneet sarjassa jo ennen palkintoa. Haettuun kirjailijaan tutustuin juuri Keltaisen kirjaston kautta, ilmestyihän Jorma Kaparin kääntämä ?Pieni yhdentekeviä väärinkäsityksiä? vuonna 1989. Jos runoilija Fernando Pessoa kiinnostaa, hänen metafysiikkaan ja moniin runoilijapersooniin voi tutustua Pentti Saaritsan käännöksinä kokoelmassa ?En minä aina ole sama?.? Hmm, eipä Pessoakaan ei ole vielä visassa ollut...? Helsinkiläinen Tapani Sihvola paineli samoille jäljille. ?Tämän vihjeen perusteella huomasin kuinka vähän olenkaan José Saramagoa lukenut, vasta Luolan, Kertomuksen sokeudesta ja Elefantin matkan. Nämä lähes 2 000 sivua laajat niteet ovat ranskankielisen kirjallisuuden huippua, mutta kyllä sinne jotkut vieraskieliset käännöksinä pääsevät
Ajatte kuitenkin Ladalla. Aleksanderia ei päästetä ennen kuin se tunnustaa jonkun kommariksi, yleensä isänsä.? mauri panhelainen Jyväskylästä huomioi ennen varsinaiseen kohteeseen siirtymistä erään aiemman visakirjailijan poismenon. ?Suru-uutinen kertoo, että Henning mankell, yksi Pohjoismaiden dekkarigenren kärkinimistä, on kuollut syöpään 67-vuotiaana. Täältähän on lähdetty kymmenin ja sadoin tuhansin siirtolaiseksi Amerikkaan sekä sotalapsiksi tai töihin Ruotsiin. Toisaalta kansalliseksi uroteoksi kelpaa se, kuinka karjalainen siirtoväki kotoutettiin pinta-alaltaan ja resursseiltaan kutistuneeseen maahan. Vähemmän on muisteltu lokakuun vallankumouksen jälkeisiä vuosia, jolloin Neuvosto-Venäjältä virtasi tänne yli 30 000 pakolaista. Tämä kirjailija on papin poika, mutta teologia ei tiettävästi ole kuulunut hänen lukuisiin yliopistollisiin suuntautumisvaihtoehtoihin. Vastineeksi kysyttiin, montako miljoonaa kiinalaista toimittamme ensi viikolla Kaliforniaan. Arabikevään lakastumisen jälkeen taidetaan taas katsoa läpi sormien autoritaarista järjestystä, jos iHmiset äänestäVät jaloillaan, sen vaihtoehto on anarkia tai fundamentalismin voitto. n n n suuret VäestöliiKKeet eiVät kouraise nyt ensimmäistä kertaa syrjäistä Suomea. Kirja sijoittuu kuumaan Lissaboniin kesällä 1938, Salazarin pitkän diktatuurin (1932?1968) alkuaikoihin. Tarina on pieni helmi, kirkas yhteiskunnan tilaa heijastava kertomus epäpoliittisesta kulttuuritoimittajasta, joka joutuu ja lopulta asettuu vastakkain valtion väkivaltakoneiston kanssa. Mutta ei vapaa liikkuvuus ole helppo universaali perusoikeus liberaalillekaan demokratialle. Kun vapaan maailman lipunkantaja Yhdysvallat avasi aikanaan suhteita Kiinaan, kaskun mukaan kissingerit moittivat kommunisteja muun muassa ihmisten liikkumismahdollisuuksien rajoittamisesta. mennessä. Asiaan ei palattu sen enempää. Mittakaavalla on väliä, kuten olemme viime viikkoina kokeneet kovin konkreettisesti. Enkä voinut mitenkään ymmärtää, kuinka mahtava imperiumi saattoi romahtaa tapain turmellukseen ja germaanien kansainvaelluksiin, kuten kouluhistoria sen suurin piirtein kiteytti. Vähän myöhemmin oli vaikea asennoitua tasapuolisesti kylmän sodan kahteen kilpailevaan järjestelmään ja leiriin, vaikka Neuvostoliitto kuinka pärjäsi urheilukentillä, asevarustelussa ja avaruudessa. En. . Sairauden kehityksestä ja vaikutuksista hän raportoi julkisesti: kirjailija elämänsä loppuun saakka. Siinä missä viime viikon visakirjailija ianmcewan, myös tämän viikon kirjailijamme on ollut toistuvasti ehdokkaana kirjallisuuden nobelistiksi. Tällä kertaa etsintäkuulutettiin Sienan yliopiston Portugalin kielen ja kirjallisuuden professori Antonio Tabucchia ja hänen parikymmentä vuotta sitten ilmestynyttä teostaan Kertoo Pereira. Hänet on palkittu lukuisilla kirjallisuuspalkinnoilla ja huomattavista ansioistaan sanavapauden puolustajana.? n n n Hankolainen juhani niemi tuntuu olevan alati liikkeessä. ?No, nyt väliaikaisesti Suomessa, vastaamassa visakysymyksen, ja hakemassa läppäriä mukaan seuraavaan keikkaan. Kuka. Vaikka opettaja muisti erikseen tähdentää, että Saksan talousihme koski liittotasavallan lisäksi myös DDR:ää. Kapitalismin kääntöpuolia enemmän koulupojan kapeaa järkeä rassasi se, kuinka kommunistimaissa ja -maista ei päässyt edes matkustamaan vapaasti. Nyt EU tekee presidentti recep tayyip erdoganin kanssa miljardidiiliä, jonka tarkoitus on pysäyttää pakolaisvirrat Turkin puolella. Ja Suomessa puolustusvoimat tarjoaa virka-apua länsirajalle, jota jotkut vaativat suljettavaksi. Aforismi aamupalaksi Valinnanvapaus luo valinnanpakon.. Onks faijas sitte. . ELÄMÄNMENO Kolumni Mikko Majander 8.10.2015 19 mikko.majander@sorsafoundation.fi Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja. Viikon sitaatti Viikon kirja on visaskaalassa taas tuoreempi tapaus, ja erityisen tuore on puolestaan tietty kirjailijan kohdalle osunut tapaus. Moni asia on jo mennyt mullin mallin päälaelleen. Unkari oli neljännesvuosisata sitten edelläkävijä avatessaan länsirajansa, jota kautta ihmiset ja elinvoima karkasivat kansandemokratian kuplasta. Menköön se tällä viikolla Ossi Lehtiölle. Yksi palkitaan. ?Näen kuinka Aleksander laahustaa koulun jälkeen kumarassa alas rinnettä, ruskea reppu selässään. Ei. . Ootsä kommari. . (rb) Kun ihmiset äänestävät jaloillaan Ben-Hur, Quo Vadis, Kleopatra ? Nuo Hollywoodin huikeat spektaakkelielokuvat panivat poikasena pään pyörälle Rooman valtakunnasta. Olen nähnyt kuinka illalla kotona sen äiti laittaa pipon tottuneesti pesukoneeseen. Siikala nappaa tukevan otteen repun nahkaremmistä ja ravistaa niin että Aleksanderilta on mennä jalat alta. . Kuhakin on ollut hänelle läheinen. Siis mikä. Muistan ajatelleeni, että jonain päivänä ihmiset saavat reaalisosialismista yksinkertaisesti tarpeekseen, itäsaksalaisetkin, ja lähtevät liikkeelle. Se hetki koitti kesällä 1989, ja jälleen sortui yksi imperiumi. n n n jos eivät voi muuten vaikuttaa valtasuhteisiin tai kohentaa olojaan. Nyt Unkari patoaa väestöpainetta eteläisellä rajallaan aidoilla. Eurooppa on viime vuodet ollut huolissaan Turkin kehityksestä yhä itsevaltaisempaan suuntaan. Moni toivoisi, perusettä Helsingistä hyppy Pietarin oikeus junaan olisi yhtä mutkatonta liberaalillekuin nousu Tukholman tai Tal- kaan demokratialle. linnan laivaan. n n n euroopan unioni ei ole imperiumi, mutta ai- kamme kansainvaellukset ravistelevat senkin sisäisiä solidaarisuuksia ja pelisääntöjä. Vastaukset oheisiin osoitteisiin viimeistään 13.10. Mutta ymmärrän siis samaistumisen.? Juu, ei täällä ihan noin syvissä vesissä uida, vaan katsellaan optimistisesti eteenpäin ja tehdään useampaa kuin yhtä kulttuurisivua jatkossakin. Mutta palkinto. - - Tabucchin ansioista ei vähäisin ole se, että hän arvosteli julkisuudessa leppymättömästi Silvio Berlusconia ja vastusti hänen pääministerikaudella esiintyneitä pyrkimyksiä kiilottaa mussolinin aikakauden julkisivua. Ja Pereira pohdiskeli kuolemaa?? No, toivottavasti Visa-Rollella on muutakin pohdittavaa. On helpompi pitää rajat auki ja huolehtia yksilöiden universaaleista oikeuksista individualistisen lännen standardein, kun kyse on sadoista ja tuhansista eikä sadoista tuhansista, saati miljoonista. Samaan suhteellisuusdilemmaan törmäävät naiivit unelmat demokratiasta. Se pysäytetään joka kerta samassa kohdassa, pipo repäistään päästä ja tallotaan lätäkköön. Jotain vastaavaa ehdittiin pelätä 1990-luvun alussa, kun Suomen itärajalla arvioitiin olevan yksi maailman syvimmistä elintasokuiluista. Venäjän-raja on kuitenkin Ei vapaa pysynyt kontrollissa, ja neuliikkuvuus vostoaikaa vapaampi vuoro- ole helppo vaikutus on molemmin puo- universaali lin tervetullutta. Melkein jo annoin periksi tällä kertaa, mutta kuitenkin jostain mielen perukoilta muistui mieleen Antonio Tabucchin teos ?Påstår Pereira?, tai siis suomeksi Kertoo Pereira (minulla nyt sattui olemaan ruotsinkielinen verso).? Päätössanat lausuu Ikaalisten kulttuuriässä Veikko Huuska, joka lainaa lauseen visakirjan ensimmäiseltä sivulta. ?Lissabonilaisella oli nyt kulttuurisivukin ja hän toimitti sitä yksikään
Puoleen vuoteen hän ei pystynyt ottamaan teiniikäisistä lapsista vas tuuta saati miettimään äidin roolia. . Hänelle on avautunut, miten monella eri tavalla voi tehdä kansanedustajan työtä. Tämän syksyn poliittisen agendan kautta tunnen itseni tärkeäksi ja tarpeelliseksi. Kun televisi osta tuli ohjelmaa Afrikasta, FeldtRanta tarkkaili sisaruksineen vilahtaisiko kuvassa jokin heidän vanha vaatteensa. Nyt kuuden vuoden jälkeen päällim mäisenä on levollinen kiitollisuus, FeldtRanta hehkuu. Kansanedustaja voi tällä hetkellä hyvin. Hän on opetellut katsomaan vaikeitakin asioita monesta näkökulmasta ja keskittyy olennaiseen. On asi oita, joihin täytyy nyt puuttua ja saada ihmisiä aktivoitua, hän selvittää. Raadollinen sairaus ja yhteiskunta Vatsasyöpä on muuttanut kansanedustajaa mo nin tavoin niin henkisesti kuin fyysisesti. Aiemmin hän meni vaikka seinästä läpi ja ylenkatsoi velt toilua. Karjaalla asuneella perheellä oli taloudellisesti tiukkaa, mutta kanslistiäiti opetti sydämen demarina ajattelemaan globaa lia maailmantilannetta ja antoi sisarusten van hat vaatteet kehitysyhteistyöhön. Tämä on tosi monelle kova aika sairastaa, koska yhteiskunta on jo pidempään säästänyt ter veydenhuollossa. Alussa FeldtRanta ei tien nyt, mitä tuleman pitää. FeldtRanta nauttii nykyisin aiempaa enemmän elämästä ja on läsnä. . FeldtRanta on kiitol linen, että lasten elämässä oli tuolloin muita tur vallisia aikuisia, joiden puoleen kääntyä. Pelko, kauhu, tuska ja suru tulivat läpi, kun FeldtRanta sai tietää en simmäistä kertaa sairastumisestaan. Se on soljunut hallitus tikin, mikä on ollut jälkikäteen yllättävää, Feldt Ranta kuvailee. ?Tämä on tosi monelle kova aika sairastaa, koska yhteiskunta on jo pidempään säästänyt terveydenhuollossa.?. Sairastuminen on ollut kuin syvä joki, jossa ei ole ollut äkkikäännöksiä. Nyt sopiva kiire pitää vireessä ja voi maantumista ei voi olla huomaamatta. . Heikompien suojeleminen ja vahva oikeudentunto seurasivat mukana lapsuu desta. Vastuu lapsista jäi muille Sairastuminen ensimmäisellä ja toisella kerralla olivat kuin yö ja päivä. Vaikka kuinka yritin keksiä, en löytänyt sai rastumisesta mitään positiivisia asioita. Jouduin varautumaan siihen, etten tule takai sin siltä reissulta. Nykyisin toisenlaiset asiat tuntuvat tärkeämmiltä, kuten eettiset isot kysymykset. Sen sijaan lapsilisän indeksikorotus ja valtion osuusprosentti eivät herätä samaa intohimoa kuin ennen, vaikka niidenkään arvoa hän ei vä hättele. . Feldt Ranta sairastui vuonna 2009, ja syöpä uusiutui neljä vuotta myöhemmin. FeldtRanta luonnehtii nykyhetkeä maassamme kylmäksi. ?Sairastuminen on valtava uhka sosiaaliselle elämälle. Pehmeät piirteet, kuten herkkyys ja em paattisuus ovat vahvistuneet. 20 8.10.2015 ELÄMÄNMENO Maarit Feldt-Rannan sairastuminen muutti häntä myös kansanedustajana Toivo herätti eloon Demarikansanedustaja Maarit Feldt-Ranta as telee rennosti haastatteluun tuulitakissa ja far kuissa. Ihmiset eivät tiedä, miten suhtautua.? . Tunnen itseni paremmaksi ihmiseksi kuin ennen ja olen armollinen itselleni. Hän haki pukeutumisel laan lisää uskottavuutta. Hän ymmärsi jo lapsena, ettei kaikki ole välttämättä sitä, miltä päällepäin näyttää. Aiem min minulla ei ollut mitään kapasiteettia ymmär tää, millainen sairaus tämä on ja mihin tämä voi johtaa, FeldtRanta muistelee. Nykyisin pitkäjänteinen vaikuttaminen on tul lut päiväkohtaisen suorittamisen tilalle. Päämäärä ei enää pyhitä keinoja, ja ko konaisuudessaan hän on rauhoittunut. Aikaisemmin hän ei olisi voinut kuvitel lakaan tekevänsä niin. Tuntuu, että aurinko paistaa koko ajan minun kasvoihini. Hän luon nehtii vatsasyöpää raadolliseksi. . Olen sinut it seni kanssa, FeldtRanta summaa. FeldtRannan isä oli sokea. Säästöt kirpaisevat ja heikentä vät niiden ihmisten asemaa, jotka ovat heikoim milla yhteiskunnassa, kansanedustaja pohtii. Vahva oikeudentunto Kansanedustaja ei kirjoita nykyisin puheitaan, koska on huomannut, että siinä säästyy aikaa ja vaivaa. Toisella kerralla oma henkinen valmius, elämänkokemus, ja se, että lapset olivat jo aikuisia auttoivat paljon. . Se oli vaikein paikka elämäs säni, FeldtRanta huokaa. Tuo aika on jättänyt jonkinasteisen varjon niin äidin kuin lasten elämään. Hän latautui kesällä Lapissa ja ahmi kaunokirjal lisuutta
ELÄMÄNMENO 8.10.2015 21 Kuvat Virpi Kirves-Torvinen Maarit FeldtRanta puhuu syövästään julkisesti, jotta ihmiset tietäisivät, miten kokonaisvaltaisesti elämään vaikuttavasta sairaudesta on kyse.
Feldt-Ranta uskoo, että suhteen lähtötilanne sairastumisen alussa vaikuttaa siihen, miten selviää koitoksesta. . Sivkin tekisi niin, jos saisi elää. Virpi Kirves-Torvinen Demokraatti Neljä kysymystä ja vastausta Minkä kirjan lukeminen on auttanut sinua? Luin Kjell Westön Kangastus 38 -kirjan odottaessani leikkausta sairaalassa. Se oli järisyttävä kokemus. Kirjoitin Westölle kirjeen, jota en saanut koskaan lähetetyksi. Moni ajattelee, että jos on nuori mies, jolla on kännykkä, niin ei voi olla hätää, hän kiteyttää. Turhautumista hautajaisissa Feldt-Ranta on saanut lukuisia ystäviä sairaalassa. Syöpä ja sen raskaat hoidot toivat mukanaan muistivaikeuksia. Kansanedustaja saattoi ajatella menevänsä keittiöön ja noustuaan hän mietti, mihin olikaan menossa. Hän oli kahden pienen lapsen äiti ja kuoli toissa kesänä. Surun keskelle tuli valtava turhautuminen. Istuin kirkon penkissä ja ajattelin, etten ikinä ystävysty syöpäpotilaiden kanssa, koska kaikkihan kuitenkin kuolevat, hän lataa. Tunnevaltainen päätös ei kuitenkaan pitänyt. Hän ymmärsi, mistä kaikesta jäisi paitsi, jos ei Minne lähtisit nyt mieluiten? Jos saisin valita, lähtisin neljäksi viikoksi Lappiin. Mitä haluaisit sanoa ihmiselle, joka on vasta sairastunut syöpään? Aina on toivoa. ?Sairastuminen on ollut kuin syvä joki, jossa ei ole ollut äkkikäännöksiä. Pahinta on kuitenkin välinpitämätömyys. . Minulle tuli ensimmäistä kertaa sellainen tunne, että vuoroni olisi ollut ennen häntä, FeldtRanta vakavoituu. Feldt-Ranta meni kirkkoon tuntia ennen siunaamistilaisuuden alkua ajatellakseen rauhassa. Hän kävi läpi virsikirjaa, mutta kaikki virret tuntuivat synkiltä. . Hän oli jonkin aikaa seitsemän hengen huoneessa, josta lyhyehkön ajan sisällä kaikki muut potilaat kuolivat. Feldt-Ranta etsi ja pohti hengellisiäkin kysymyksiä. Feldt-Ranta ja Kallionpää löysivät nopeasti oman paikkansa uudessa tilanteessa. . Hän painottaa, että jokaisella on oma tarinansa eikä niitä voi yleistää. Hän saattoi tuntikausia miettiä. Yksi sairaalassa tutuksi tulleista ystävistä oli norjalainen Siv NystedVartiainen. Sitä ei voinut yksinkertaisesti hyväksyä. . Myös hiukset lähtivät molemmilla sairastumiskerroilla. Sairastuminen on todellinen uhka sosiaaliselle elämälle. Hänen kohdallaan hyvät sosiaaliset taidot ovat kantaneet. Varsinkin vertaistuki on ollut voimaannuttavaa. . Ihmiset eivät tiedä, miten suhtautua, hän tietää. Feldt-Ranta kertoo, että hänen kehonsa on arpinen ja huomattavasti vanhempi kuin hänen ikänsä. Tapasimme myöhemmin. Millaisesta musiikista olet saanut voimaa? Pahinta välinpitämättömyys Johann Sebastian Bachilla on mieltä ja sielua vahvistava vaikutus. Kun kansanedustaja makasi sairaalassa sängyn pohjalla eikä voinut tehdä mitään, hän löysi oman ajatusmaailmansa. 22 8.10.2015 ELÄMÄNMENO Huoli yksin sairastavista Syöpä on asia, joka usein yhdistää entisestään tai erottaa pariskunnat. Olennainen asia hänestä on silti se, kehittyvätkö puolisot samaan vai eri suuntaan. Se on hirmu armelias ajatus, hän sanoo. Turvapaikanhakijoiden kriisin myötä FeldtRannasta on korostunut se, miten helposti ihmiset yleistävät. Hän haluaa myös vaikuttaa syöpäjärjestöjen kautta ja iloitsee edistyneestä syöpätutkimuksesta. Feldt-Ranta aloitti kesällä metsäkiipeilyn. Puun latvassa kahdenkymmenen metrin korkeudessa hän mietti, että haluaa elää juuri tässä hetkessä ja tehdä merkityksellisiä asioita. Hänelle itselleen ikuinen elämä on kuitenkin tässä ajassa. . Ajattelin, että kirja saattaa jäädä viimeisekseni. Uskon, ettei kuoleman jälkeen ole mitään. Kävin omaa taisteluani samassa paikassa Helsingin Kasarmikadulla, jonne kirjan tapahtumat sijoittuivat. Se on soljunut hallitustikin, mikä on ollut jälkikäteen yllättävää.?. Rakkauden huuma oli valtava voimavara. Hän ei kuitenkaan löytänyt itselleen niistä vastausta. ?Uskon, ettei kuoleman jälkeen ole mitään. Koin ensimmäistä kertaa, että sain olla heikko ja minua silti kannatellaan, Feldt-Ranta iloitsee. Kansanedustaja on huolissaan niiden ihmisten tilanteesta, jotka joutuvat sairastamaan yksin. Sairaus jo itsessään eristää helposti. Se on hirmu armelias ajatus.? Feldt-Rannan äiti oli katolinen ja nykyisin kansanedustaja on oppinut näkemään sitä kautta katolisuuden kauniita piirteitä kovien sijaan. Minulle ei tullut mieleenkään, että jos sairastuisin vakavasti, avioliittoni olisi vaarassa, hän toteaa. Feldt-Rannan avioliitto kariutui, mutta hän löysi myöhemmin rinnalleen politiikan toimittaja Vesa Kallionpään. Onneksi se on takanapäin. ystävystyisi kohtalotovereidensa kanssa
Välillä kyyneleet herahtavat. Sairaudesta toipumista ei voida laskea oman asenteen piikkiin, vaikka sillä onkin merkitystä. Moni suomalainen elää tällä hetkellä kyllästyneenä arkiseen elämäänsä, jossa on perusasiat hyvin. Se ei riitä. Samalla he unohtavat, että onnen tavoittelussa joku tai jotkut voivat tallautua jalkoihin. Sen sijaan voi aistia, että Feldt-Ranta on käynyt oman kamppailunsa. ELÄMÄNMENO Kommentti kille ei käy yhtä hyvin. Ne ovat enemmän ilon kuin surun kyyneleitä. Syöpään on helppo yhdistää ahdistus ja pelko tulevasta. Turvapaikanhakijoiden tilannetta on helpompi käsitellä leimaamalla heidät elintasopakolaisiksi. Kai- 8.10.2015 seen kasvuun. Uusi hallitus uskoo taloudelli- Virpi Kirves-Torvinen 23 Maarit Feldt-Ranta saattaa juoda nykyisin sunnuntaina aamukahvia miehensä kanssa kolme tuntia ja keskustella. Ihmiset tavoittelevat omaa kasvuaan ja onneaan. Silti juuri ihmisen kohtaamisessa voi oppia näkemään asioita hetken toisen kanssamatkaajan näkökulmasta. Rauha, ilo ja kiitollisuus eivät synny itsestään. Hän on oppinut nauttimaan kiireettömyydestä. Unesta voi herätä Aurinko paistaa ravintolan ikkunasta suoraan Maarit Feldt-Rannan kirkastuneisiin kasvoihin. Se voi herättää unesta, jossa elämme. virpi.kirves-torvinen@demokraatti.fi. Hyvä olo tarttuu. Kumpaakaan ei huomaa hänestä. Samalla se leikkaa juuri niiltä, joilla on muutenkin vähän. Elämän varjopuolista muistuttavaa, sairasta ystävää tai naapuria voi olla vaikeaa kohdata
Sitä ennen hän voitti Euroopan karsinnan. . Hän pääsi. Kilpailijat lyhenevät lyhenemistään, koska pituus vaikuttaa suoraan liikkeiden taloudellisuuteen. Crossfitissä lahjakkuus on monipuolisuutta. Se oli yksi syy, miksi kyllästyin uintiin. Jäin jo lähtöhypyssä metrin, Koski virnistää. ?Vaatii luonnetta? Koski vaihtoi uinnin crossfitiin neljä vuotta sitten kerättyään ikäluokkansa SM-uinneissa useita mestaruuksia. 24 8.10.2015 ARKI ??Crossfitin kovin eurooppalaisnimi psyykkaa itseään Rocky-elokuvilla Euroopan kovakuntoisin Maratonin juokseminen vaatii kuntoa, mutta niin myös koko taloyhtiön kaikkien autojen talvirenkaiden kantaminen portaita pitkin vintille. Hänellä on mittaa 172 senttiä, painoa 83 kiloa ja voimistelu- ja voimaliikkeisiin sopivat lyhyet raajat. . Ei auta vaikka olisi supervahva tai superkestävä, vaan molemmissa Crossfitissä yhteistä kaikille on se, että kovissa harjoituksissa täytyy pystyä viemään itsensä aivan äärirajoilleen. pitää olla keskivertoa parempi, Koski sanoo. Crossfit on yhä nuori laji, sillä Games on järjestetty vuodesta 2007 lähtien. Lajin huiput ovat jo ehtineet käydä läpi samanlaisen evoluution kuin kaikissa uusissa lajeissa: alkuvaiheissa huiput olivat taustoiltaan ja mitoiltaan kirjava joukko, mutta nykyinen parhaimmisto on aloittanut crossfitin entistä nuorempana ja on ulkoisestikin yhtenäinen joukko. . Jos toinen on 170 senttiä ja toinen kaksi met- riä pitkä ja pitää nostaa tanko suorille käsille, täytyy pitemmän tehdä puolet pitempi suoritus ja se myös kestää kauemmin, Koski selittää. Koski, 20, sopii hyvin crossfitin nykymuottiin. Ja jos etsii jälkimmäisen kaltaisissa suorituksissa Suomen kovakuntoisinta ihmistä, vastaus voi hyvinkin olla Jonne Koski. Kosken laji on crossfit, jonka tavoite on kehittää laaja-alainen ja monipuolinen suorituskyky. Viime heinäkuussa Kaliforniassa järjestetyissä lajin epävirallisissa maailmanmestaruuskisoissa CrossFit Gameseissa Koski sijoittui yhdeksänneksi
Viime vuoden olin Porissa varastolla töissä 40 tuntia viikossa ja päivän harjoitukset piti tehdä aamulla puoli seitsemältä ja illalla töiden jälkeen. Tiedän miten harjoitella. Uskon etten ole vielä lähelläkään potentiaaliani. Tarkoitus on välttää ylirasitus, joka vaanii crossfitin vannoutuneita harrastajia ja kilpai- lijoita. Monipuolisuuden takia voi harjoitella korkealla intensiteetillä joka päivä. Ei kai kukaan tykkää siitä tunteesta, kun makaa lattialla oikein kovan treenin jälkeen ja tuntuu kuin maailma romahtaisi päälle, Koski sanoo. 8.10.2015 25 Harjoittelussa tarkoitus on välttää ylirasitus, joka vaanii crossfitin vannoutuneita harrastajia ja kilpailijoita. Raiko Häyrinen STT Kuvat Lehtikuva / Vesa Moilanen Ammattilaisuus vaatii valmentamista ja brändäämistä Jonne Koski on Suomen ja Euroopan crossfitin ykkönen. Jonne Koski on muuttanut Helsinkiin ja aloittanut crossfit-ammattilaisen elämän. Uskon, että näin jää enemmän aikaa. Hän ohjaa tunteja kolmella helsinkiläissalilla kymmenestä kahteenkymmeneen tuntia viikossa ja harjoittelee. . ARKI pian kotikaupungissaan Porissa Mikko Salon valmennukseen. Salo oli crossfitin alkuvuosien suuria nimiä ja voitti Gamesin vuonna 2009. Koski harjoittelee edelleen Salon opettamalla järjestelmällä, jossa eri ominaisuuksia painotetaan eri kausina, mutta yksittäiset harjoitukset suunnitellaan vain päiväksi tai kahdeksi eteenpäin. Mitään muuta ei ehtinyt, Koski kertoo. Maailmalla crossfitin ammattilaisten työnkuva on samankaltainen kuin Koskella nyt. Koski kuuntelee kehoaan ja säätää jatkuvasti harjoituksia. . He ohjaavat tunteja ja pitävät luentoja kaikesta harjoitteluun liittyvästä. Kun rasitetaan eri ominaisuuksia ja lihaksia, voi tuntua että on palautunut, vaikka todellisuudessa on kuormittanut joka päivä voimakkaasti keskushermostoa, Koski sanoo. Crossfit on niin nuori laji, ettei siitä ole vielä tehty laajaa liikuntatieteellistä tutkimusta. Siksi maailman huippujenkin harjoittelussa on eroja. Vaatii tiettyä luonnetta, että on valmis rääkkiin. En ole käyttänyt siihen paljon aikaa ja olen pyrkinyt olemaan oma itseni somessa, Koski kertoo.. Tärkeää on myös tehdä itseään tunnetuksi netissä, missä crossfitin harrastajia kiinnostaa nähdä otoksia huippujen harjoittelusta. Myös Koski luo omaa brändiään Instagramissa. . CrossFit.comissa harrastajat vertailevat päivän tuloksiaan päivän harjoituksessa, josta näin tulee helposti päivän kilpailusuoritus. . Yhteistä kaikille on kuitenkin, että kovissa harjoituksissa täytyy pys- tyä viemään itsensä aivan äärirajoilleen. Koski psyykkaa itseään ennen kisarypistyksiä katsomalla Rocky Balboa -elokuvia.
Kahvitarjoilu. Toivotamme kaikki jäsenemme tervetulleiksi, uudet ja vanhat! . Ilmajoen ty:n johtokunta kokoontuu ma 12.10. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi sinulla on Uusi mahdollisuus hyödyntää lehti vuoden alusta. liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. Viikkolehti ja SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Tampereen toimipiste netti: demokraatti.fi Rautatienkatu 10, 7. klo 18 KahviKaisassa Ala-Kivenlahdessa, Kivenlahdenkatu 10. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi » www.jhl.fi Yhdessä olemme enemmän U. 03 252 0111, avoinna 8.00?15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Teatterit Tärkeitä sähköpostiosoitteita Henkilökunta etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Toimitus toimitus@demokraatti.fi Mielipide mielipide@demokraatti.fi Tilaajapalvelu tilaajapalvelu@demokraatti.fi Ilmoitusmyynti ilmoitukset@demokraatti.fi Yhdistystoiminta-palsta yhdistyspalsta@demokraatti.fi » www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. istunnossa kansainvälisyyden asiantuntijat Tarja Kantola ja Tero Shemeikka virittävät pohdinnan Suomen ja EU:n kestokyvystä. Tervetuloa! Länsi-Uudenmaan humanistiyhdistys ry. POHJANMAA . Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi » www.sak.fi/alueet Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. Espoonlahden Demarit ry:n 40-vuotistapahtuma ke 14.10. Myös baletti- ja tanssikoululaisille tarjotaan edulliset liput. Tampereen seudun metallityöntekijäin ao 195:n EHDOKKAIDEN ASETTELUKOKOUS Uusi lehti alusta. pidetään torstaina lokakuun 22. Uusi lehti vuoden alusta. 26 8.10.2015 Uusi lehti vuoden alusta. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi ARKI Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Jäsenliput ennakkoon edullisesti teatterin lippukassalta. klo 14 Seinäjoen kaup.teatterissa. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. HELSINKI . 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 » www.akt.fi Metallityöväen liitto Tutustu KSR:n upeisiin apurahatarinoihin, lahjoittajien ajatuksiin ja säätiön rahastoihin. Nouda tai tilaa KSR:n esite maksutta kotiisi - tai useampi tilaisuuksissanne jaettavaksi. Rautatienkatu 10, 7. Mukana myös puoluesihteeri Reijo Paananen. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@ demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. Dosentti FT Pekka Borg kertoo viime keväänä ilmestyneestä kirjastaan 21.10. Itäkeskuksen sosialidemokraattien keskustelutilaisuus to 8.10. Istunnon kuraattorina toimii Sakari Kiuru. Tilaisuus pidetään poikkeuksellisesti Herttoniemen kirjaston tapahtumatilassa Kettutie 8 C. : yhdistysp Uusi lehti vuoden alusta. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi alsta@dem okraatti.fi . 010 770 3620 l Säästöpankinranta 2 A 8 krs., Helsinki puh. Itäväylän iltakoulu ke 25.10. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. päivänä kellovuoden 18.00 alkaen Viikkolehti ammattiosaston toimistolla, osoitteessa Rautatienkatu 10, 6.jakerros. netti: demokraatti.fi Esillä: sääntömääräiset asiat. Tervetuloa Kahvitarjoilu U Toimikunta Sarvilla ja HELSINGIN SOS.DEM. ailla p m a h TYÖVÄENYHDISTYS RY VUOSIKOKOUS pidetään keskiviikkona 14.10. He kartoittavat Euroopan nykyongelmia ja etsivät niihin yhdessä kuulijakuntansa kanssa ratkaisumahdollisuuksia. klo 17 työväentalossa. Esillä syyskauden tärkeät asiat, kuten kuntavaalit. U Uusi lehti vuoden alusta. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi 1 x 40 1x 2Kokoukset x 100 UUSIMAA . klo 13. klo 19.00 Työväentalolla salissa 301. Kokouksessa alustaa kansanedustaja Tuula Haatainen poliittisesta tilanteesta. Tilaisuus on avoin, joten voit tuoda ystäviäsi tullessasi. Lisäksi esillä ovat sääntömääräiset asiat. B.Virtanen - Urja 2 Uusi lehti vuoden alusta. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi U Uusi lehti vuoden alusta. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. klo 18-19.45 Sellon kirjaston Lavalla Leppävaarassa, autolla parkkihalliin Leppävaarankatu 9. Vapaa pääsy. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. klo 18.30 Puotilassa, Vartiokylän yläasteella, Rusthollarintie 6. Kokoonnumme Pitkäkatu 50 kokoustilassa. Keskustelussa ajankohtaiset asiat. . krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. alustajana puheenjohtaja Antti Rinne Kaikki ajankohtaisesta Sarjakuvat U Uusi sähkö p ostiosoite Suomen ja Euroopan tilanteesta kiinnostuneet tervetulleita. . Vaasanseudun Wanhat Toverit kokoontuu ti 13.10. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20?12.00 ja 13.00?16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 » www.metalliliitto.fi JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. Maapallo ja me - Luonnonvarat ja kasvun rajat. Venäjä-seuran Seinäjoen seudun osasto! Young Russian Balett, ammattibaletti Moskovasta su 11.10. Aiheena ?Euroopan kriisi ja Suomi. klo 18-20, Syyskauden 2
Asiantuntijoina Kaija Saariaho, Tero Asp ja Heikki S. 5/8. 21.00 Jalkapallon Euroopan karsinnat: ROM - FIN Romania - Suomi. Koirapuisto. 09.00 Uutiset. 09.05 Urheiluradio. deittihuijarit 00.00 Zoo (12) 01.00 Bones (16) 01.55?02.25 Lainvalvojat (12) TV5 06.10 Nanny 07.10 Akvaariomestarit 08.05?09.00 Fame 12.00 Fame 13.00 70?s show (7) 14.00 Hulluna sinuun 14.30 Terapian tarpeessa (7) 15.00 Kadonneet (7) 16.00 Nanny 17.00 Hulluna sinuun (7) 17.30 70?s show 18.30 Terapian tarpeessa 19.00 Hullut häävideot 20.00 Maailman hauskimmat kotivideot 21.00 Hittikärpänen 22.00 Elokuva: American Pie 2 (12) 00.00 Konttori 00.30 Seinfeld 01.30 Miesten juttuja 02.00 Tervetuloa perheeseen (7) 02.30 Hullut häävideot 03.25 5D: Naisten seksitunnustukset (12) 04.15 Las Vegas (12) 05.00?05.51 Kadonneet (7) JIM 11.00 JIM D: Käsittämättömät koneet 12.00 Guinness World Records 13.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 14.00 Top Chef 15.00 Kuuluisat kuppilat 15.30 Leijonan luola USA 16.30 Hurja remontti 17.30 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 18.30 Leijonan luola USA 19.30 Poliisit (7) 20.30 Panttilainaamo 21.00 Martina ja hengenpelastajat 22.00 Jim Akatemia: Välimerelliset reseptit 22.05 Talent UK 00.05 Muinaiset avaruusoliot (7) 01.05 Leijonan luola USA 02.05?03.05 Mestariampuja LIV 09.00 Hurja remontti 09.55 Rullaavat tytöt 10.30 Unelmamökki 11.00 Fashion Star 12.00 Hotellit haltuun 13.00 Hurja remontti 14.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 15.00 Nätti nakuna 16.00 Kaisa ja luksuskodit 17.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 18.00 Huippumalli haussa 19.00 Lätkävaimot 20.00 Kaisa ja luksuskodit 21.00 Unelmien poikamies 23.00 Loop ja Me Naiset esittää: Olisinpa tiennyt 23.30 Sinkkulaiva USA 00.30 Nätti nakuna 01.30?02.30 Huippumalli haussa AVA 09.30 Hyvän leivän juurella 10.00?10.55 Trinny & Susannah Skandinaviassa 11.55 Lääkärit 12.50 Jamie Oliverin ruokavallankumous 13.50 Makuja ja elämää 14.05 OC:n täydelliset naiset 15.05 Trinny & Susannah Skandinaviassa 16.00 Beverly Hills, 90210 (12) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Grand Designs . 13.00 Uutiset. Lemmenloukkuja. 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän Vieraana selostajalegenda Matti Kyllönen. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. 21.03 Päivä tunnissa. 14.00 Uutiset. 23.03 Yöradio. Onko paljasjalkajuoksu terveellisempi kuin lenkkarijuoksu? 20.30 20.55 21.05 22.00 Uutiset Urheiluruutu A-studio: Talk Ulkolinja: Eurooppa myytävänä Lamasta kärsivät Europan maat myyvät kansallisomaisuuttaan: vuoria, puistoja, metsiä, saaria ja satamia . Metsästäjät lähtevät supijahtiin. 14.00 Isot ja pienet (7) 2/7. 14.30 Viikonloppusoturit Mutaisella radalla järjestettävät Tough Mudder -kilpailut ovat suosittuja maailmalla. 20.00 Uutiset. Richard Ayoade selvittää, olisiko itsensä kokoavista lastenvaunuista tai robottihoitajasta apua kiireisille vanhemmille. 21.00 Sehän on Sibelius!: Terveys ja hermot Sibelius kuolee 91-vuotiaana onnellisesti vanhuuteen. 08.12 Maakuntaradio. 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 18.03 Ihan pihalla. Mauno, tyttö ja Diego. 4/8. 22.00 22.20 22.25 22.40 Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset One Hour Photo (12) (One Hour Photo, Yhdysvallat) Trillerissä valokuvaliikkeessä kuvia kehittävän yksinäisen miehen kiintymys nuoreen perheeseen kehittyy piinaavaksi pakkomielteeksi. 19.03 Urheiluradio. 19.05 Ihan pihalla. 03.02 Yöradio. Kuka lohduttaisi Newtiä? Criminal Minds (16) Paluu. Kanadan rajalla Kuumana käyvä ranskatar. Kanadan rajalla Irstas robottimies. Frasier Mentorin uudet vaatteet. Team Ahma Muutto. Isänmaan toivot (7) 4/10. Vierivät kivet eivät sammaloidu. 04.35?05.10 Isänmaan toivot Jakso 5/10. Millainen on yksityistetyn Euroopan tulevaisuus? TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 MOT: Maailman kallein soijatehdas . 1/8. 20.00 Kuningaskuluttaja Paljonko hautajaiset keskimäärin maksavat ja miksi hautaustoimiston palveluista ei löydy selkeitä hintoja. Terveinä vuosinaan hän pelkää tauteja ja kuolemaa sekä suunnittelee ruumisarkkuaan. 01.00 Uutiset ja sää. 07.10 Urheiluradio. 01.02 Yöradio . 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus. 10.55 Pikkujuttu. Miksi Sibelius ihailee enemmän kurkia ja joutsenia kuin peipposia ja hömötiaisia. 17.00 Uutiset ja sää. 03.15 Pyöreä pöytä. 03.00 Uutiset. 16.15 Urheiluradio. 18.50 Merisää. unelma-asunnot 19.00 Dieetit vaihtoon! 20.00 Yökylässä Maria Veitola 21.00 Beach (16) 23.15 OC:n täydelliset naiset 00.15?01.15 Vaimot vaihtoon USA YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus. Onni. Onnellisuuden määritelmä vaihtelee eri kulttuureissa. Meksikossa Karl tapaa ihmisiä, jotka tavoittelevat sitä kiduttamalla itseään. Kaliforniassa osa etsii onnea plastiikkakirurgilta. 20.50 Justimus esittää: Fuck the Police (7) (12). Ecuador ? viimeinen Waorani. 20.00 Katastrofin anatomia (12) 4/10. 21.35 Novosti Yle. 00.00 Uutiset ja sää. 15.05 Maakuntaradio. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 20.05 Sää. 20.06 Ihan pihalla. Paluu kotiin voi vaatia sisarusten erottamisen toisistaan - vaan kulkee se juna Pohjois-Karjalaankin. 01.15 Kioski: Marjan vallassa Vallanpitäjät ovat vuorollaan Marja Sannikan vallassa. 01.45 Angry Boys (12) 5/12. 02.15?04.07 Yle FOLK Yle FOLK kuratoi ja kasvattaa suomalaisia tarinoita. 06.30 Maakuntaradio. 22.05 Euroopan taivaan alla. 04.55?05.00 Yöradio. YLE PUHE 06.00 Uutiset 06.05 Yle Puhe esittää 07.00 Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.25 Alivaltiosihteeri 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 16.00 Uutiset 16.03 Mikko ??Peltsi?? Peltola 17.00 Uutiset 17.06 Päivä tunnissa 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 21.00 Puheen Ilta 21.30 Urheiluilta: Jalkapallon Euroopan karsinnat: ROM . 11.00 Valkoista valoa: Pelastaako palikkaleikki. 21.00 Uutiset. Romania. 00.10 Jalkapallon Euroopan karsinnat Kooste. 00.50 Paluumuuttajat Idylliä ja kompromisseja. N: Ansa Ikonen, Uuno Laakso, Unto Salminen. 15.00 15.05 15.10 15.15 16.00 16.55 16.57 17.00 17.06 17.10 Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Eduskunnan kyselytunti Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Uutiset Uutiset alueeltasi Naiskonstaapeli 56 (12) 4/5. Sello. 20.58 Keno 21.00 Under the Dome (12) Uusia liittolaisia. 22.00 23.00 23.05 23.35 00.05 01.10 02.05 02.35 03.05 03.30 04.00 Kauppaneuvos Jethro SM-Liiga: Illan Parhaat Poliisit (7) Vantaa. Poliisit (7) Kuopio. Comanche Moon (16) Jakso 5/6. N: Robin Williams, Connie Nielsen, Michael Vartan. 00.35?01.35Americans (12) Robottiongelmia. NELONEN 07.00 Bubble Guppies 07.25 Lego Legends of Chima (7) 07.50 Kaksi julkkista ja yhdet häät 08.50 Neljät häät Amerikassa 09.50?10.50 MasterChef Suomi 13.50 MasterChef Australia Yllättävä putoaja. 15.05 Hauskat eläinvideot 15.15 Kaksi julkkista ja yhdet häät 3/8. 06.52 Popi Kissa 07.03 Me Peltiset 07.07 Franklin ja ystävät 07.18 Samu ja Salla 07.30 Pipsa Possu 07.35 Herää pahvi: Ritarilinna 07.41 Lauri kilpa-auto 07.54 Ryhmä Hau 08.17 Viidakkokirja (7) 08.29 Kanikenttä (7) 08.41 Pok ja Mok (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Seitsemäs kevääni 09.55 Elokuvan hetki: Onnelin ja Annelin talvi 10.00 Afrikan kansallispuistojen eläimiä 10.30 Teinipomo 11.30 Annen espanjalaisherkut Mika Waltarin menestysnäytelmän elokuvasovitus nuoren polven edesottamuksista ja kuuluisan professorin identiteettikriisistä. 04.02 Café Tropical. 07.53 Maakuntaradio. Suomeen 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00?10.47 Naiskonstaapeli 56 (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset KeskiSuomi 11.40 Uutiset Itä-Suomi 11.47 Uutiset Pohjanmaa 11.54 Uutiset Pohjois-Suomi 04.00 Yle FOLK 04.56 Uutiskkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 8.10. 21.55 Suomi tänään. maailman pienin filosofi (7) Pelko. 16.55 Puutarhasissit 8/8. 17.25 Lasso Hanki elämä! 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil, Palomies Sam Kärpässienet. 18.30 Hiukkasmysteeri (7) Komeetta. 19.00 Purtavaa Pohjolasta 1/8. Ahvenanmaa. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.55 Obs debatt 20.30 Ruotsalaisia salaisuuksia Tukholman salaisuuksia. 20.45 Oddasat 21.00 Efter Nio 21.57 Yle Nyheter TV-nytt Ruotsinkieliset uutiset. 22.00?23.35 Dok: Something better to come (Tanska, 2014) Hanna Polak on seurannut 14 vuoden ajan Yulaa, joka asuu Euroopan suurimmalla kaatopaikalla Moskovan liepeillä. 23.45?01.15 SVT:n ohjelmaa FOX 06.00 Sky News 06.30 FOX Kids: Pound Puppies 06.50 FOX Kids: My Little Pony 07.10 FOX Kids: Pac-Man 07.30 FOX Kids: Julius-apina 07.55 FOX Kids: Monsuno 08.20 FOX Kids: Prätkähiiret 08.40 FOX Kids: Timmy ja haltijakummit 09.00 Wipeout 10.00 Teemu Laurell 10.30 Suomiehet 12.30 Maailmanlopun odottajat 13.30 Tuppukylän turvaajat 14.00 Luonnon salaiset kansiot 15.00 Uskomaton eläinlääkäri Pol 16.00 How I Met Your Mother 16.30 Family Guy 17.00 Lapin poliisit 17.30 Aivopelit 18.30 Varastojen metsästäjät 19.00 Kokeile tai kuole 19.30 Aivopelit 20.00 Huutokaupan metsästäjät 20.30 Lapin poliisit 21.00 Toimintakomedia: Rush Hour 3 22.40 Elokuva: The X-Files . 08.00 Uutiset ja sää. 12.55 Suomi tänään. 02.02 Yöradio. 22.55 Kuuluttajan vieras: Yle Oppimisen vasataava tuottaja Marja Paavilainen. 02.00 Uutiset. artistitunti. ARKI TV- ja radio-ohjelmat 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Mitä tänään syötäisiin. N: Martti Syrjä, Kaija Pakarinen ja Esko Salminen. 23.00 Uutiset. 12.12 Maakuntaradio. 09.45 Kauniit ja rohkeat (7) 10.10 Emmerdale 10.40 Emmerdale 11.10?12.05 Lääkärit 13.35 Suomen kaunein koti Kompaktit kodit. 14.30 Mitä tänään syötäisiin? 14.35 Peter uutisvirrassa 15.00 Vauvaonnea Hermosauhut. 15.25 Moderni perhe Naapuriainesta. 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Yökylässä Maria Veitola Ulkolinja: Eurooppa myytävänä Yle TV1 klo 22.00 Lamasta kärsivät Europan maat myyvät kansallisomaisuuttaan: vuoria, historiallisia rakennuksia, puistoja, metsiä, saaria ja satamia . Onko tämän pienen populaation sairauden tutkimisesta apua neurologisten sairauksien syiden etsintään? 22.10 Kino Suomi: Yötyö (12) (1988) Radioaseman yötiskijukan rauhallinen jutustelu saa uuden tahdin, kun yksi vakiosoittajista ottaa suoraa kontaktia. jopa Rooman Colosseum on myytävänä. 22.50 Uutiset 22.55 Silta (16) 2/10. 2/8. 19.05 Tiededokumentti: Keskosena syntynyt 20.00 Prisma Studio Oletko viisaampi yksin vai yhdessä? Miten meille käy, jos mehiläiset katoavat. 23.10?06.00 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. Asiantuntijoina Kaija Saariaho, Laura Kolbe ja Kari Korhonen. Saga saa uuden kollegan ja tutkijoilla on käsissään uusi murha. 23.55 Puoli seitsemän 00.25 Uutisikkuna 27 Torstai 8.10.2015 MTV3 12.01 Yle Oddasat 12.20 Murdochin murhamysteerit (12) Sähkö. 13.10 Kuriton sukupolvi (1937) 8.10.2015 12.00 Hehku Tutustu kumppaniin parisuhdepelin avulla. 12.30 Hehku Kotikeittiön aineksista kosmetiikkaa. 13.00 Kioski: Kaarlen maailma 13.30 Erätulilla Evolla kunnostetaan jahtitorni ja Onnin majalle rakentuu hämäläistä riukuaitaa. 09.11 Maakuntaradio. 22.00 Uutiset ja sää. Taistelu tulevaisuudesta 01.00 Britannian alamaailma 02.00 The Walking Dead 02.55 The Walking Dead 03.50?05.10 The Walking Dead SUB 10.00?11.00 Lemmen viemää (7) 14.00 Unelmien koti 15.00 Jamie Oliverin etniset herkut 16.00 Ruotsin surkein kuski 17.00 Walker, Teksasista (12) 18.00 Myytinmurtajat 19.00 Naapurit-tuloslähetys 19.05 Simpsonit (12) 19.30 Kolme miestä ja tyttö 20.00 Rillit huurussa 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Kurjat kuppilat 22.00 Antti Holma Show 23.00 Catfish . 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. 10.00 Uutiset. 11.03 Maakuntaradio. 09.10 Sää. 03.45 Yöradio. Esko Eerikäisen ja Niko Nousiaisen vuoro järjestää unelmien häät! Laura ja Mikko haaveilevat rennoista hääbileistä sirkushengessä. 16.15 Frasier Mentorin uudet vaatteet. 16.45 Isänmaan toivot 7/10. Sivuvaikutuksia. 17.15 Team Ahma Syksee. 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Arman ja viimeinen ristiretki (7) 5/8. O: Mika Kaurismäki. 22.55 Kino Suomi: Jackpot 2 (7) (1981) Mika Kaurismäen lyhytelokuva kolmesta nuoresta viettämässä perjantaiiltaa suurkatastrofin jälkeen. N: Martti Syrjä, Jukka Mikkola ja Tiina Bergström. Ei täysin tiedetä, mihin lintujen suunnistustaito perustuu. YLE FEM 07.25?16.00 SVT:n ohjelmaa 16.25 Kysy Laralta (7) Liian cool kouluun. 16.38 Clay Kids (7) Pikselimies. 16.49 Knietzsche . 07.50 Merisää. Vuorinen. 3/8. 21.10 Tiededokumentti: Taudin mysteeri Tyynenmeren Guamin saarella esiintyy sairautta, joka muistuttaa mm. K: Aki ja Mika Kaurismäki. 23.30?00.25 Taitavat kirjekyyhkyt Parhaimmat kirjekyyhkyt osaavat suunnistaa kotiin maanosan toiselta laidalta ennätysajassa. 16.17 Maakuntaradio. jopa Rooman Colosseum on myytävänä. 12.10 Urheiluradio. O: Mark Romanek, USA 2002. 16.00 Uutiset ja sää. 18.00 Uutiset. 07.12 Maakuntaradio. Kuka tahansa suomalainen voi hakea FOLKin pienrahoitusta omalle mediaprojektilleen. Kalle Palander. 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) Äidin tuska. 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale Hämmentävä syntymäpäivä. 18.30 Emmerdale Maailman huonoin äiti. 19.00 19.20 19.30 20.05 Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (7) Kädettömät kokit Roope Salminen. 21.00 Antti Holma Show Mies ja nainen. Reitin varrella odottavat vesiesteet, tulenlieskat ja sähkösokit. 15.30 Yle FOLK 16.00 Voittajana maaliin Norjalaiset ovat urheilukansaa, mutta myös maahanmuuttajista kasvaa huipputekijöitä. 16.30 Uusi päivä Yllätysten päivä. 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) Selville vesille. 19.00 Paluumuuttajat Idylliä ja kompromisseja. 19.30 Kioski: Marjan vallassa 20.00 Karl Pilkington: Elämän tarkoitus 2/5. Kommuuninen manifesti. YLE TEEMA 17.00 Impressionistit 4/4. 13.03 Maakuntaradio. O: Wilho Ilmari. 00.05 Yöradio. 20.20 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti jatkuu 21.00 Puhaltajien iltasoitto 21.45 Näkökulma: ohjaaja Susana Kuparinen ja mitä näyttämöllä ei saa tehdä 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti 20.00 Väliajalla vieraina konsertin ajankohtaisia vieraita. 17.20 Maakuntaradio. 08.10 Urheiluradio. 04.00 Uutiset ja sää. 14.03 Ajantasa. 15.00 Uutiset. Parkinsonin ja Alzheimerin tautia. Asiantuntijoina Kaija Saariaho, Minna Kaipainen ja Tero Asp. 07.00 Uutiset ja sää. 11.00 Uutiset. Kurkistamme ammattinyrkkeilyn maailmaan. 19.00 Mr Selfridge (12) 7/10. Itse Sir Arthur Conan Doyle vierailee tavaratalossa signeeraamassa kirjojaan. 19.50 Sehän on Sibelius!: Ulkonäkö ja luonne Kokovartalokuva Jean Sibeliuksesta, joka tulee sitä pitemmäksi, lihavammaksi ja kaljummaksi, mitä laajemmalle hänen maineensa leviää. 12.45 Merisää. 18.55 Ihan pihalla. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus. Uutiset ja sää 12.10 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 M-studio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Elämää suuremmat elokuvat: Taksikuski 18.10 Viiden minuutin matka. Waldemar Januszczak esittelee Georges Seurat?n, van Goghin ja Monet?n maalauksia. 18.00 Niki de Saint Phalle Amerikanranskalaisen taiteilijan Niki de Saint Phallen muotokuva keskittyy hänen vähemmän tunnettuun työhönsä monumentaalisten veistosten parissa. 18.55 Sehän on Sibelius!: Nero ja luonto Minkälainen luonnon ystävä Suomen ainoa nero on. Selostus Matti Härkönen. 20.03 Urheiluradio. 19.00 Uutiset ja sää. FIN 00.00?06.00 Arkisto. 18.20 Radioteatteri esittää. Heikki Meriläinen: Pietolan tytöt, osa 55. 12.00 Uutiset ja sää. 10.03 Ajantasa. Miltä maistuu valehunaja? 20.30 Vempainmies 3/6
Niiden esiintymiskorkeus on noin 100?200 kilometriä Sininen väri syntyy ionisoituneista typpimolekyyleistä samalla korkeudella kuin vihreäkin, joskin se on harvinaisempi ja myös kuvaajalle ongelmallisin. Kuluvan vuoden maaliskuussa ja nyt syyspimeiden alettua on voitu havaita revontuliaktiviteetin lisääntyneen. Usein päiväntasausten ja -seisausten aikaan kannattaa omaa tarkkailu- ja kuvaamisenkin aktiivisuutta kasvattaa . Vuorokautinen revontuliaktiivisuus on usein kello 22.00?23.30 aikaan, joten uniaikaakin jää tarkkailijalle riittävästi.. tilaisuuksien potentiaali hyvin todennäköisesti silloin lisääntyy. Me saamme planeettaamme osuvat aurinkomyrskyn terveiset värikkäinä ja liekehtivinä revontulina. Kun maahan suuntautuneet hiukkaset saavat riittävästi nopeutta, ne oman planeettamme magneettikentän muodon takia ohjautuvat navoille muodostaen napojen ionosfääriin kehän, joita kutsutaan revontuliovaaleiksi. Ionosfääreissä tapahtuvien törmäysten seurauksena energian siirtymien purkaukset hiukkasista aiheuttavat pienen valonvälähdyksen, joita miljardilukuisten hiukkaspaljouksien myötä kertyy valtaisia määriä, minkä voimme havaita revontulina. Alimpana, suunnilleen 90 kilometrin korkeudessa, niin kutsuttuna revontuliemissiona näemme runsaiden hiukkasten ja typpimolekyylien törmäilystä purppuranpunaisen revontulen. Ylimpänä eli noin 150?1 000 kilometrin korkeudessa tavataan myös kirkkaita punaisia reposia, peräisin happiatomeista. Punaiset revontulet syntyvät pitkäkestoisista viritystiloista, joten niissä harvoin näkyy rakenteellisia kuvioita. Vihreät loimotukset syntyvät, taustanaan happiatomit, noin sekunnin mittaisten viretilojen tuloksena, ja siksi niissä voi nähdä monenlaisia rakenteita. Kuitenkin vain murto-osa niistä osuu maapalloon. Sen syntyminen puolestaan perustuu siihen, että atomit ovat menettäneet elektroneja. tilassa, joka on alle kaksi prosenttia koko auringon tilavuudesta ja käsittää kuitenkin suunnilleen puolet koko auringon massasta. sen kokonaismassaan nähden kuitenkin häviävän pieni määrä. 28 8.10.2015 Luonto ARKI Antti Simonen Antti Simonen Vihreät revontulet näkyvät usein rakenteina ja kuvioina, punainen esiintyy sinällään komeana mutta vailla rakenteita. Luvassa revontulten loimotusta Pohjoisen pallonpuoliskomme yksi komeimpia ilmiöitä on revontulet, vuorokauden pimeään puoliskoon ajoittuva valoilmiö. Revontulien, koko komeuden, taustavoimana on yksi aineen olomuoto, plasma. Lyhyesti sanottuna: plasma on sähköisesti varautuneita hiukkasia, elektroneja ja positiivisesti varautunutta ionimassaa, jota kutsutaan myös usein aineen neljänneksi olomuodoksi. Plasma syntyy varsin kuumassa keitoksessa, jossa lämpötila kohoaa useisiin tuhansiin asteisiin ja jopa hurjiin lu- Revontulien, koko komeuden, taustavoimana on yksi aineen olomuoto, plasma. kemiin eli 15 miljoonaan celsiusasteeseen auringon keskiössä . Paine on siis hirvittävä, mutta pienenee auringon pintaa kohti aineen määrän vähentyessä, jolloin myös lämpötila laskee. Aurinkomyrsky näkyy revontulina Auringon prosesseista sinkoutuu jatkuvasti aurinkotuulena avaruuteen plasmaa yli miljoona tonnia sekunnissa ja parhaimmillaan koronan massapurkaukset vähentävät auringon ainetta jopa miljardeja tonneja