Demokraatti 08.12.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

J oulu kuu TA 201 4 101vuotias Hannes Hynönen nousi Linnan juhlien suosikiksi ...14?15 Esitys metropoli hallinnoksi tällä viikolla ...4?5 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. kovia ? tapahtumia muisteltavaksi. Ammattiosaston toiminnasta riittää paljon värikkäitä . Aatos Mäki-Paavola oli ahtaajana Sompasaaressa jo 1964. Sen kunniaksi nykyistä Kalasatamaa korostaa nyt osaston laatta. Kun jokainen tilipussi oli lopputili Satamajätkien haikeat jäähyväiset Sompasaarelle ?6?7 Loistoristeilijän aikataulu vaarassa ...3. N:o 232, 007419-14-50 . Hinta 1,20 e (sis.alv) Kari Hulkko Antti Kurtelius (vas.) tuli 1974 korjaamomieheksi Länsisatamaan. Tänään liitteenä: MA ANA N TA I 8
Poliisi epäilee kolmentoista syyllistyneen 0...3 2...4 Tapio Soivio rikokseen anarkistien mielenosoituksen liepeillä eilen. Ruotsin enti- n Kuusi Guantanamon vankia vapauteen Uruguayssa. Pohjanmaa, varhaisjakelu: . 0200 55888 puh. Muu Suomi: puh. 8.12. Nimipäivät tänään: Kyllikki, Kylli (ruots.) Magnhild, Magna Päivä kuvana Aurinko nousee: Helsingissä 9.09 Oulussa 10.08 Aurinko laskee: Helsingissä 15.15 Oulussa 14.12 Nimipäivät huomenna: Anna, Anne, Anni, Anu, Anneli, Annikki, Annika, Annukka (ruots.) Anna, Anne, Anni, Annika, Anneli, Annette Uutiskertaus -9...1 n Ainakin 13:a epäillään rikoksista itsenäisyyspäivän mielenosoitukses- sa. Heitä epäillään lähinnä vahingonteoista. Kiinni otettuja on poliisin tuoreimman tiedon mukaan noin 30. Kaikki on vapautettu kuulusteluiden jälkeen. Vahingontekoja mielenosoittajien marssin varrella tehtiin kymmeniä, ja poliisi teki yli kaksikymmentä rikosilmoitusta. n Kansan suosio yllätti 101-vuotiaan veteraanin. 0200 71000. Puolue jäi oppositioon, mutta uudet vaalit ovat tulossa maaliskuussa. nättänyt kuusi pahamaineisen Guantanamon vankilan vankia Uruguayhin. Vapaaksi päästettävien vankien joukossa on neljä syyrialaista, tunisialainen ja palestiinalainen. Miehet ehtivät istua Guantanamossa yli kymmenen vuotta. Presidentti Barack Obama lupasi vuosia sitten sulkea Guantanamon. Tampere ja ympäristö: . Helsinki, Uusimaa, . 0800 96675 puh. Monia vastaan ei ole nostettu edes syytteitä. Politiikka Kulttuuri 3 12?13 4?5 6?7 8?9 10?11 Loistoristeilijän aikataulu vaarassa Turussa Pääkaupunkiseudun jätti kuntaa ei tule, pääkirjoitus Satamajätkien jäähyväiset Sompasaarelle Unkarista tuli EU:n pään vaiva Keskustelua ja taustaa, Antti Vuorenrinne kirjoittaa sivis tyksestä Demari.fi Pohjasakalla on aina toi sensa Ihmiset 14?15 16?17 18?19 20 ?Minä lupaan liittyä kirkkoon heti, kun arkkipiispa Kari Mäkinen kävelee vetten päällä.? Ari Wigelius Twitterissä Linnan juhlat Sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta Radio ja TV Kauko-Aatos Leväahon kolumni ?Nollasopimukset ovat kyseenalainen tehokkuuden haun muoto. Itse asiassa ne ovat haitaksi.? Esa Suominen Twitterissä Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Tampere . 0200 30011 puh. Vaasa . Yhdysvallat on len- dentinlinnan juhlavastaanotolla juhlinut sotaveteraani Hannes Hynönen kertoo olevansa yllättynyt internetissä saamastaan suosiosta. 101-vuotiaan Hynösen antamat hyväntuuliset haastattelut ja hänen tanssinsa kirjailija Sofi Oksasen kanssa nostivat hänet suosikiksi sosiaalisessa mediassa. sen pääministerin Fredrik Reinfeldtin mielestä Pohjoismaat voivat ottaa huomattavasti nykyistä enemmän pakolaisia. Hän sanoo tanskalaisen Politiken-lehden haastattelussa, että esimerkiksi Ruotsin maaseudulla on vaikka kuinka paljon tilaa. Reinfeldt on jättämässä tehtävänsä maltillisen kokoomuksen puheenjohtajana. Mikkeli Uutistoimitus (03) 212 9455 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 Uutistoimitus (06) 317 8711 Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 Uutistoimitus toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi 050 5543430 Lisätietoja: www.demari.fi varhaisjakelu: . Itsenäisyyspäivää Presi- n Ruotsin Reinfeldt haluaa lisää pakolaisia Pohjoismaihin. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus (02) 277 0477 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 . Siellä on silti yhä liki 140 vankia
Työmaiden loppukirissä sähkömies on se viimeinen ja nyt nämä työmaat viivästyvät, Alakoski sanoo. Timo Vainio Demokraatti timo.vainio@ demari.fi STTA julisti 5000 sähköja teleasentajaa työsulkuun, vaikka valtakunnansovittelija oli sopinut neuvottelujen jatkamisesta. Perjantaina sovittelija ilmoitti Sähköliitolle katsovansa tilannetta vielä kuun puolivälissä. . Työnantaja kieltää työntekijöiltä pääsyn työpaikalleen tekemään töitä ja keskeyttää palkanmaksun. Työtaistelutoimiin voidaan ryhtyä, kun alalla ollaan sopimuksettomassa tilassa. Muistissa on Metsäteollisuuden paperiteollisuuteen julistama työsulku toukokuulta 2005. Puheenjohtaja Alexander Stubb peräänkuuluttaa uudistuksia ja suomii muita puolueita men- neisyyden haikailusta, mutta samaan aikaan Kokoomuksen ministerit tekevät kaikkensa, ettei asioita viedä sovitusti maaliin, Marin kommentoi. 8.12.2014 3 ??Sähköasentajia uhkaavaa työsulkua sovitellaan vielä joulun alla Risteilijän aikataulu voi sekin vaarantua . Vielä voi tapahtua jotain. Sovittelija toimii tehtävänsä mukaan, Alakoski sanoo. STTA:lle potkut EK:sta Kymmenkunta vuotta sitten synnytetty ja Elinkeino- elämän keskusliiton (EK) jäseneksi maaliskuussa hyväksytty sähköteknisten työnantajien STTA erotettiin torstaina EK:sta, koska se julisti sulun ilman EK:n lupaa. Ennen ensi viikon neuvottelujakaan työsulun laajuudesta ei ole tarkkaa tietoa, koska jokainen yrittäjä ratkaisee itse, yhtyykö se työsulkuun vai jatkaako töiden teettämistä. Työsulusta irtaantuvilta yrittäjiltä Sähköliitto poistaa ylityökieltonsa. Kokoomuksen sanat ja teot ovat jatkuvasti ristiriidassa. Näin tietoisesti tämä työsulku on asetettu, puheenjohtaja Martti Alakoski sanoo. Kari Hulkko SDP:n hallitusryhmä vaihtoi avustajia SDP:n puoluehallitus nimitti torstaina 4.12. Se kesti 44 päivää ja päättyi, kun työehtosopimus solmittiin. vän palkan, kun saamatta jäävät joulu- ja tammikuun lomakertymät, arkipyhäkorvaukset ja Pekkas-päivät. . hallitusryhmään uusia erityisavustajia. Ministeri Antti Rinteen esikunnassa tapahtuu muutoksia Jyrki Konolan siirtyessä vuodenvaihteessa Palvelualojen ammattiliitto PAM:n toiminnanjohtajaksi. (STT) Sanna Marin. SAK:laisen Sähköliiton puheenjohtaja Martti Alakoski pelkää luksusristeilijän viivästyvän, jos työsulku käynnistyy.. Sitä ei myöskään ole toisen työnantajaliiton, Paltan jäsenfirmoilla, joissa Sähköliiton jäseniä on tuhatkunta. STTA:n työsulku on alkamassa ensi viikon torstaina ja kestää pitkälti Loppiaisen yli 14.1. Ministeriryhmän viestintäasiat siirtyvät erityissavustaja Ilmari Nalbantoglulle. Aiemmin valtiovarainministeriössä Jutta Urpilaisen erityisavustajana toiminut Matti Niemi palaa erityisavustajaksi. Hänen tehtäviinsä kuuluvat taustamateriaalien valmistelu, kansalaisyhteydenotot ja eduskuntaan liittyvät asiat. (Demokraatti) SDP:n Marin: Miksi Kokoomus viivyttää ja vesittää? SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin ihmettelee Kokoomuksen tapaa viivyttää ja vesittää useaan otteeseen sovittuja päätöksiä. . saakka. Työsulkuun asetettu asentaja menettää pahimillaan 14 päi- Työnantajan työtaistelutoim ?? ?? ?? Työsulku on työnantajapuolen työtaistelutoimi. Muutokset astuvat voimaan ensi vuoden alusta. Ministeriryhmän viestintäsuhteista vastaavana erityisavustajana toimi- nut Matti Hirvola siirtyy Jyrki Konolan tilalle hallitusryhmän sihteeriksi. Sähkömiestä vikaa korjaamaan, vaikkapa sulaketta vaihtamaan, tarvitseva kotitalous ei häntä saa, mutta suurin ongelma on valmistuvilla työmailla. Kuinka bisnekset kestävät kuukauden seisokin, kun on kiire. Sähköliiton puheenjohtaja Martti Alakoski kummastelee sähköteknisten työnantajien yhdistyksen STTA:n päätöstä sähkö- ja teleasentajien työsulusta ja sitä, että päätöstä tekemässä oli myös Turussa tiukalla aikataululla rakennettavassa ristelijässä sähkötöitä urakoiva yrittäjä. Työt telakalla eivät ole ainoita, joihin STTA:n työsulku toteutuessaan vaikuttaa.
Kyllä tehyläinen aina pakkasukon voittaa, kun kyse on kuntabyrokratiasta. Ristiaallokkoa. vuosisadalla -tutkintoja, Helsinki Torstai 11.12. ?? ?? ?? MaRa kertoo miltä näyttävät matkailu- ja ravintola-alan talousnäkymät Valtiovarainministeriö kertoo näkemyksensä tulevaisuuden kunnasta Suomen Pankki julkaisee talousennusteen vuosiksi 2015?2017 Perjantai 12.12. ?? Joulupukin logistiikkakeskuksen suunnittelukilpailun voittaja julkistetaan Lauantai 13.12. ?? Kansanedustajien joulupuurotilaisuus Hakaniemessä, puuroa jakamassa muun muassa Eero Heinäluoma, Erkki Tuomioja, Päivi Lipponen ja Rakel Hiltunen. Liukasta. Seutukunnalla asuu paljon kokoomuslaisia isoja maanomistajia, jotka pelkäävät maittensa pakkolunastamista, Kähärä sanoo. Sirkka-Liisa Kähärän mukaan maan hallitukselta tulee tällä viikolla esitys siitä, miten metropolihallinto järjestetään, ja mitkä kunnat ovat siinä mukana. Seppo Peltoniemi yhdistämistä vuoden 2017 alusta. Hallitus laittoi erillisjakoselvityksen vireille alkuvuodesta. Demokraatti seppo.peltoniemi@ demari.fi Kannatus riittämätön Kaupunginjohtajakin vastaan Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen arvosteli myös metropolialueen kuntajakoselvitystä monin tavoin puutteelliseksi. Asumiseen, liikenteeseen ja kaavoitukseen liittyviä ongelmia ei ratkaista millään muotoa siten, että viisi pääkaupungin kuntaa yhdistyisivät, SirkkaLiisa Kähärä sanoo. Kuka on Jimmie Åkersson? 3. Lisäksi metropolikaupunkiin esitetään liitettäväksi Tuusulan eteläisin, Helsinki-Vantaan lentokenttään rajoittuva osa. Jättikunnan mahdolliset menot ilmenevät raportista, jossa selvittäjät esittivät viiden kunnan ?? ?? Suomalaisten hyvinvointi 2014 -tutkimus julkaistaan Hyvinvointiyhteiskunnan kolmoishaaste: Kestävyysvaje, rakennemuutos ja suhdanneongelma -tilaisuus, Turku Tiistai 9.12. ?? ?? ?? ?? Monikulttuurisuuspolitiikkaa käsittelevä Euroopan omatunto -raportti julkaistaan EK kertoo verotavoitteistaan ja uudesta hyvinvointiohjelmasta Kirkon Ulkomaanapu kertoo lasten ja nuorten kouluttamisesta pakolaisleireillä Kansainvälinen korruptionvastainen päivä Vihti Kirkkonummi Sirkka-Liisa Kähärä. Ilmapuntari Politiikan viikko Maanantai 8.12. Kuntaselvittäjät ovat hyvin tietoisia siitä, ettei pääkaupunkiseudun kuntaliitoksilla ole riittävää kannatusta. Pari viikkoa sitten metropolihallintoa selvittävän työryhmän nokkamiehet kansanedustajat Antti Lindtman (sd.) ja Tapani Mäkinen (kok.) arvioivat, ettei kuntaliitoksilla ole menestysmahdollisuuksia. Lindtman on Vantaan valtuuston puheenjohtaja ja Mäkinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Keskiviikko 10.12 ?? ?? ?? ?? Kainsainvälinen ihmisoikeuksien päivä STTK:n edustajiston kokous alkaa TEMin raportti matkailusta julkaistaan Thomas Piketty ja Suomi: Thomas Pikettyn Pääomaa 21. siis hoitohenkilöstön puuttumisen . 4 8.12.2014 ??Hallitukselta esitys metropolihallinnoksi tällä viikolla Viisi kysymystä 1. takia hiekoituskäytäntöjä. Hän on Vantaan sos.dem.valtuustoryhmän puheenjohtaja. Kähärä muistuttaa, että mitään tietoa verotuksesta ja kustannuksista ylipäätään ei ole. Onko ajatus pääkaupunkiseudun jättikunnasta nyt lopullisesti kuollut ja kuopattu? . Mukana olisivat Helsinki, Espoo, Kauniainen, Sipoo ja Vantaa. Ei tässä ole mitään järkeä. Tässä on hukattu vain aikaa ja rahaa. Mikä tietokanta on nimeltään SUMU? 2. Millaisista elokuvista ohjaaja Hayao Miyazaki tunnetaan? 5. Mistä maasta on snookerpelaaja Robin Hull? Vastaukset palstan alalaidassa. Päivän lista Suomalaisia säveltäjiä ?? Jean Sibelius ?? Armas Järnefelt ?? Robert Kajanus ?? Aarre Merikanto ?? Leevi Madetoja ?? Einojuhani Rautavaara ?? Olli Mustonen ?? Leif Segerstam ?? Kaj Chydenius ?? Chisu ?? Gabi Hakanen ?? M.A.Numminen All over press Vastaukset: 1) Suomalaisen musiikin tietokanta 2) Ruotsidemokraattien puheenjohtaja 3) John Lennon 4) Animaatioelokuvista 5) Suomesta Pääkaupunkiseudun jättikunta on kuollut ja kuopattu . Liukastumisvammojen välttämiseksi hiekoitus voidaan nyt aloittaa suunniteltua aikaisemmin, jos säät kylmenevät. Kenet ammuttiin 8.12.1980 New Yorkissa? 4. Ahvenan- maan tehyläisten lakossa on myös myönteisiä piirteitä. Ahvenanmaalla muutettiin lakon . Metropolihallinnossa päätösvaltaa käyttäisi vaaleilla valittava valtuusto. Jos SDP on innostunut metropolihallinnosta, niin vastaavasti kokoomus ei sitä kaikilta osin ole. . Kyllä on, Kähärä vastaa. Vaikka Sirkka-Liisa Kähärä vastustaa kuntien yhdistämistä, hän lämpenee metropolihallinnolle. Helsingin seudulle valmistellaan metropolihallintoa, joka hoitaisi jatkossa monia sellaisia tehtäviä, joissa tarvitaan nykyistä tiiviimpää, kuntarajat ylittävää päätöksentekoa ja yhteistyötä. Sitä käyttää myös päämininisteri Alexander Stubbin neuvonantaja Eero Lehti (yrit.), jonka mukaan tähän sopimukseen kuuluvat muun muassa irtisanomissuojan ja työttömyysturvan heikennykset sekä työajan pidentäminen. Yhteiskuntasopimus on hieno sana. Esimerkiksi seudun kilpailukykyä tai alueiden eriytymistä ei selvityksen esityksillä Nenosen mukaan ratkaista. Nenonen katsoo Kähärän tavoin, että metropolialueen ongelmiin voidaan tarttua paremmin vahvistamalla yhteistyötä ja päätöksentekoa metropolilain myötä. Alueella 1,5 miljoonaa ihmistä Metropolialueen kuntajakoselvittäjät Mikko Pukkinen, Cay Sevón ja Matti Vatilo esittivät metropolialueen viiden kunnan yhdistymistä uudeksi 1,5 miljoonan asukkaan metropolikaupungiksi. Kuulostaa enemmän yrittäjän märältä unelta kuin eri osapuolten yhteiseltä sopimukselta.
yrityksiä hirvittää tulla mainituksi poliittisen lehden sivuilla edes tavallisessa uutisjutussa. Pahimmissa yrityksissä työntekijän poliittinen toiminta vapaa-ajallakin on ongelma. Politiikkahan on se, millä demokraattista yhteiskuntaa pyöritetään. Vähemmänkin huvittavia esimerkkejä on. Poliittiset opiskelijajärjestöt ovat vuosia taistelleet päästäkseen oppilaitoksiin kertomaan toiminnastaan ja järjestämään poliittisia tilaisuuksia, vaikkapa vaaliväittelyitä. Menestys ei ole ollut kaksista. Lievemmissä tapauksissa työntekijöiden oletetaan vain olevan puhumatta puoluekannoistaan. Yritäpä vaikka kysyä toimittajalta, mitä puoluetta hän kannattaa. Vastaukseksi ammattikunta on oppinut mutisemaan jotakin objektiivisuudesta ja puolueettomuudesta, vaikka toimittajilla arvot ohjaavat elämää ja äänestyslappuun piirtyy numero ihan niin kuin muillakin ihmisillä. n n n oli kySeeSSä TyöPaikka, oppilaitos tai muu yhteiskunta, politiikan- vastaisuus on kummallista. Edelleen monet oppilaitokset kieltävät tiloissaan käytännössä kaikki poliittiset tapahtumat. Yrityksissä ei olla juuri rohkeampia. Yleensä ?poliittista leimautumista? vältellään visusti, jopa niin, että joitakin . Tasa-arvoisen avioliittolain kampanjassa koettiin harvinaisuus, kun useat yritykset uskaltautuivat julkisesti asettumaan lain taakse. Ei se sen arkaluontoisempaa ole. Varo . Moista arkaluontoista materiaalia sai määräyksen mukaan lukea työntekijöiden omissa tiloissa mutta ei kahvipaikoilla tai ruokalassa. Myöhemmin tehtaan johto veti kieltonsa takaisin. onneksi harvoja . Koska eri ihmisryhmillä on erilaisia tavoitteita, tarvitaan puolueita. Jos joku tehtaalla ei vielä äskettäin tuntenut Demokraattia, nyt varmasti tuntee. Valtakunnanjulkisuuttakin ropisi mukavasti. Tehtaan työnantajan tavoite tosin oli päinvastainen. Satakunnan Kansa kertoi torstaina, että tehdas oli kieltänyt työntekijöiltään Demokraatin, Uuden Ajan, Kansan Uutisten ja Viikkolehden hallussapidon tehtaan yleisillä paikoilla. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Ei se ole sen kummempaa, arkaluontoisempaa eikä pelottavampaa. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 8.12.2014 5 Pääkirjoitus Lehtikuva / Roni Rekomaa Kerava ?Ei tässä ole mitään järkeä. Tässä on hukattu vain aikaa ja rahaa.? Tuusula Politiikassa päätetään yhteisistä asioista. Sampo Rosenle- Kauniainen Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan muodostama 1,5 miljoonan asukkaan metropolikaupunki ei toteudu.Ei tässä ole mitään järkeä. Tässä on hukattu vain aikaa ja rahaa. Kupla AFP/ Ken Bohn Kyllä se siitä, minäkin käyn vähän hitaalla maanantai-aamuisin... win tehdas ei silti valitettavasti ole ainoa paikka, jossa politiikanvastainen ilmapiiri pulpahtelee pintaan. Tarkoitus oli kuulemma ollut kieltää kaikki poliittiset lehdet eikä vain vasemmistolaisia, mutta jostain syystä tehtaalla ei ollut juuri Nykypäiviä pyörinyt. Helsinki n n n TaPauS TunTuu Tähän maailmanaikaan hupaisalta. kädessäsi on poliittinen julkaisu Porilainen SamPo roSenlewin puimuritehdas nosti poliittiset leh- Sipoo Vantaa Espoo det hetkeksi poikkeuksellisen kirkkaaseen valokeilaan. Miksi yhteiskuntamallimme perusta pitäisi siivota pois silmistä? Politiikassa päätetään meitä kaikkia koskevista asioista
Satamatyöläisillä on merkittävä osa kaupungin historiassa. Miehet nostalgisina entisessä. AKT:n varapuheenjohtaja Arto Sorvali, entinen ahtaaja, kummastelee satamien muuttokiirettä, kun vieläkin Länsisataman kautta kulkee 3,5 miljoonaa tonnia rahtia ja Vuosaaressa on työt vähissä. Sörnäisten ja Mustikkamaan väliset pikkusaaret jyrättiin ai- Tästä alkaa Kalasataman aika Jape Loven oli ehtinyt toimia muutaman kauden ahtaajien pääluottamusmiehenä, kun työpaikka vuonna 2008 siirtyi Vuosaareen. Niille nousee uusi asuinalue. Kalasataman ensimmäiset talot ovat jo pystyssä. Valmiiksi rakennettuna alueesta tulee noin 10 000 helsinkiläisen asuinpaikka. . Myllerrystä on tapahtunut myös kirjoituspöydällä: tuleva asuinkaupunginosa on nimeltään Kalasatama. Satamajätkien hidas arvonnousu Sompasaaressa ovat satamatyöläiset selkänahassaan kokeneet yhteiskunnallisen ja teknologisen myllerryksen. Työsuhteiden vakinaistaminen, eläketurvan järjestäminen ja palkanmaksun siirtyminen tilipusseista pankkiin nostivat lopulta satamatyöntekijät raskaan ja vaativan työn ansaitsemaan arvoon, Mäki-Paavola sanoo. Sompasaaressa ovat satamatyöläiset selkänahassaan kokeneet yhteiskunnallisen ja teknologisen myllerryksen. Eino Nykänen Aatos Mäki-Paavolan ensimmäinen satamakeikka oli kahvilaiva Aconcaguan lastin purku vuonna 1964. Tuolloin oli kaupungin rahtisatamien määrä kokonaan siirtyä Vuosaareen. Kalasataman rakentaminen meni jäihin kaavoituskiistojen takia. Nyt tämän alueen valtikka on rakennustyöntekijöillä, ja satamaviranomaisilta kehittämisvastuu siirtyy kaupunkisuunnittelulle ja asuntotuotannolle. Jape Lovenin työpaikka vaihtui Vuosaaren satamaan, mutta kaupunginvaltuutettuna hänellä on edelleen paljon tekemistä Kalasataman tulevaisuudensuunnitelmien kanssa. koinaan yhtenäiseksi satamaksi, mutta nyt on entiset herrasväen huvilasaaret erotettu toisistaan kanavilla. Ei ihme, että iso mies heittyy tunnelmoimaan. . Työsuhteet kestivät päivän tai laivan kerrallaan, ja jokainen tili oli lopputili. Vuonna 1964 satamaan töihin tullut Aatos Mäki-Paavola muistelee, kuinka vielä 1970-luvun alussa suuressa vaatekaupassa satamamiehille ei myyty osamaksulla, jota kauppa lujasti uutuutena markkinoi. . Lovenista tuli Sompan viimeinen pääluottamusmies. Sörnäisten rantojen asioista kaupunginvaltuutettu Loven ei pääse eroon. Ammattiosasto halusi jättää pienen sormenjäljen Helsingin historian lehdille. Saman- lainen laatta on aikaisemmin kiinnitetty Länsisataman entisen huutokonttorin kivijalkaan. Tästä alkaa nyt Kalasatama -nimisen kaupunginosan tulevaisuus. Raskaiden taakkojen kantaminen ja säkkien lemppaus käsivoimin on vaihtunut järkyttävän korkeiden ja pelottavan nopeiden lukkinostureiden vauhtisirkukseksi. Samalla on halveksituista satamajätkistä kehkeytynyt huipputaitureiden ammattikunta. Muutoksen hintana on rajusti supistunut ihmistyövoiman tarve. Enimmillään Sörnäisten, Länsisataman ja Katajanokan huutokonttorien nurkille vaelsi päivittäin satoja, jopa tuhansia satamatyöläisiä odottelemaan työn saantia. 6 8.12.2014 ??Erään aikakauden muistotilaisuus Satamajätkät jättivät jäähyväiset Sompasaaren satamalle Satamatyöntekijäin puolesta Sompasaaresta voi nyt alkaa rakentaa uutta kaupunginosaa tuhansille helsinkiläisille. Vahdinvaihdon kunniaksi Helsingin Ahtaustyöntekijäin ammattiosaston toiminnasta kertova muistolaatta Sompasaaren huoltorakennuksen seinässä paljastettiin viime viikolla. Kaivinkoneet ovat myllertäneet Sompasaaren aluetta jo vuodesta 2008
Äärimmäisinä hajaannuksen vuosina satamissa toimi kolmekin eri liittoihin lukeutuvaa ammattiosastoa; oli kommunistivetoinen, demarijohtoinen ja vielä hetken aikaa TPSL:n väen osasto. Ay-liikkeen eheytyssopimuksen mukaan pienemmät paikalliset osastot sulautuivat suurempaan, ja vuonna 1970 Helsingin Ahtaustyöntekijöistä tuli Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n kaikkialla maassa tunnettu voimapesä, osasto numero 131. Kuvat Kari Hulkko lemme kielteisten uutisten luvattu maa. Tuloksista voi vetää sellaisenkin johtopäätöksen, että suomalaiset ymmärtävät, että ilman pätevää koulutusta sekä elinikäistä oppimista yksilön mahdollisuudet menestyä työmarkkinoilla ovat entistä heikommat. Maailmalla suomalaisen koulutusjärjestelmän laadukkuutta on ihailtu pitkään. Kolmanneksi kärkipäähän sijoittui oikeuslaitoksemme. Maamme opinahjoissa, aina peruskouluista yliopistoihin, tarjotaan edelleen laadukasta opetusta, joka on periaatteessa kaikkien saatavilla, varallisuudesta tai syntyperästä huolimatta. Tämänkin hallituksen aikana on käyty useita kiistoja koulutuspaikkojen leikkaamisesta milloin ammatillisista oppilaitoksista milloin lukioista. Asetelma on yksinkertainen; ilman huippukoulutusta meiltä ei voi myöskään odottaa huippuosaamista, oli sitten kyseessä perinteiset teollisuuden alat, tai uudet mahdollisuudet, aina peliteollisuudesta ympäristöosaamiseen. Sekin on tietysti ymmärrettävä ja myönnettävä, että yhteiskuntamme rakenteet eivät uudistu juustohöyläperiaatteella, vaan jatkossa päättäjien on tehtäviä myös selkeitä arvovalintoja. n n n tutkimus on aina tutkimus, mutta tämänkin selvityksen takana on yli 3500 ihmisen mielipiteet, joita ei voi noin vaan sivuuttaa. Ilman sarkasmia voikin todeta, että nuorisomme on riiteleviä päättäjiämme visaampi, heidän näkemyksissään korostuu vahva usko tulevaisuuteen. Yksilöllisen onnellisuuden mittaaminen on tietenkin vaikeaa, mutta kovin huonosti asiamme eivät ole, jos 81 prosenttia vastaajista katsoo olevansa joko erittäin tai melko onnellinen. Nuorisomme on hereillä. Myönteistä tulevaisuutta ei ole peruttu. Esimerkiksi luottamus Euroopan unioniin on vahvassa kasvussa nuorten 15?24 vuotiaiden suomalaisten joukosssa. Ahtaajille kerrottiin, että perusteilla ?maltillisempien satamatyöläisten. Olemme edelleen koulutuksen mallimaa, mutta kuinka parhaista huoltorakennuksessa. 7 pitkään. Siksi halusimme jättää pienen sormenjäljen Helsingin historiaan. Helsingin satamatyöväki on tullut tähän päivään värikkäiden vaiheiden kautta. Suomalaiset nuoret haluavat, että olemme luonnollinen osa Eurooppaa, myös valuuttaunionin ja globaalin talouden muodossa. He ovat perillä eläkeiän nostosta, nuorisotyöttömydestä ja posiivisesta startupboomista. Luottamuksessa tutkimuksen kolme heikointa instituutiota ovat media, työnantajajärjestöt ja kuntapäättäjät. osasto. Saman tien osasto liittyi Helsingin Työväenyhdistykseen. . Nuoret uskovat vahvasti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, vaikka esimerkiksi eduskunnan arvostus on vuodessa laskenut selvästi. Noin kolme neljästä 15?24 vuotiaasta nuoresta pitää äänestämistä ja yhteiskunnallisten asioiden seuraamista tärkeänä. Nuorten katse yltää yli EU:n byrokratian, EU:n talouskriisin ja Ukrainan sekä sotilaallisen että humanitäärisen kriisin. 8.12.2014 Kolumni Kari Väisänen kari.vaisanen@tat.fi Kirjoittaja on taloudellisen tiedotustoimiston toimitusjohtaja. Kansa uskoo huomiseen o Maltillisten ammattiosasto Helsingin Ahtaustyöntekijäin ammattiosasto perustettiin syyskuun 15 päivänä 1949. Osaston synty liittyi taisteluun ammattiyhdistysliikkeen herruudesta. Sitä itseruoskintaa meille tarjoillaan päivittäin isolla kauhalla. Myönteisyyden airueita on vähemmän. Muistolaattaan on kirjoitettu Helsingin Ahtaustyöntekijäin syntymäaika 1949, mutta osaston esihistoria on alkanut jo 50 vuotta aikaisemmin, varapuheenjohtaja Jape Loven muistuttaa. uskovat edelleen yhteiskuntaamme. Media on pahnan pohjimmainen, kuten viime vuonna. Siihenkin on totuttu, että naiset kokevat olevansa onnellisempia kuin miehet. n n n Yksi tutkimuksen Suomalaiset nuoret haluavat, että olemme luonnollinen osa Eurooppaa, myös valuuttaunionin ja globaalin talouden muodossa. uutisista on se, että eri instituutioista suomalaiset luottavat kaikkein eniten koulutusjärjestelmäämme. Tulos on jopa uutinen, jonka toivoisi eksyvän myös päättäjien korviin. Toiseksi eniten luotetaan poliisiin, vaikka luottamukseen on syntynyt säröjä poliisilaitoksen sisäisten kriisien myötä. Olisiko arvollisen uudistumisen paikka?. Vaikeuksista huolimatta Suomi on edelleen nuorille mahdollisuuksien maa, jos sen niin haluaa nähdä. Politiikka on politiikka, se ei voi sotkea jokaista arkipäivää. ja erityisesti nuoret . Silti olemme vuodesta toiseen eri mittauksissa yksi maailman onnellisimmista kansoista, tai yksi maailman kilpailukykyisemmistä talouksista. Itsenäisyyspäivän aattona ilmestyi toisen kerran T-Median tekemä laaja Kansan arvottutkimus, johon vastasi yli 3500 suomalaista. Tuloksista on löydettävissä, jopa ilman suurennuslasia, paljon myönteistä. Lukuisia vahvoja signaaleja, jotka osoittavat, että suomalaiset
Orban on tehnyt useiden lakien muuttamisen vaikeaksi, ellei hallitus nauti hänen puolueensa tavoin kahden kolmasosan enemmistön tukea parlamentissa. Orban on myös rajoittanut tuntuvasti perustuslakituomioistuimen valtaa. Tämä on ollut iso huolenaihe, kun EUmaiden perustuslakeja tarkkaileva Venetsian komissio on arvioinut Unkarin tilannetta. Annu Marjanen STT Kulta rahoittaa yhä selkkauksia Kampanjat konfliktialueilta kaivettujen metallien kauppaa vastaan ovat tuottaneet tulosta, mutta varsinkin kullan osalta tekemistä on vielä paljon, kertoo Washingtonissa toimivan Enough-projektin raportti. Länsimaat ovat Yhdysvaltain johdolla rajoittaneet konfliktimetallien kauppaa vuodesta 2010. 8 8.12.2014 ??Maan johto koettelee oikeusvaltion ja demokratian pelisääntöjä Unkarista on kehittynyt EU:n päänvaiva Unkari aiheuttaa Euroopan unionille jatkuvaa päänsärkyä. Menettely on olemassa vasta paperilla. Tuomiojan mielestä Unkarilta voitaisiin esimerkiksi jäädyttää EU-rahoitusta tarpeen vaatiessa. Biron IPS, Washington. 98 prosenttia pienimuotoisen kullankaivuun tuotannosta salakuljetetaan maasta ulos, ja huomattava osa siitä rahoittaa aseellista toimintaa, järjestö raportoi. Vuonna 2013 kultaa salakuljetettiin alueelta 8?10 tonnia eli noin 320 miljoonan euron arvosta. Sen jälkeen ei ole ollut mitään mekanismia. Erkki Tuomioja AFP Photo / Attila Kisbenedek Mielenosoittaja piti kädessään kylttiä, jossa luki ?Macho parlamentti ei ole demokratiaa?. lin demokratian sijaan Venäjän ja Kiinan kaltaista ?epäliberaalia valtiota?. Jalometallin alkuperä salataan, ja se päätyy yleensä Dubain kansainvälisille markkinoille. Raportin mukaan kullan suurin yksittäinen käyttäjä on jalokiviteollisuus. Perusarvojen loukkauksissa unionin työkalupakki on hyvin rajallinen. . Pelkästään Kongosta salakuljetettiin vuonna 2013 kultaa noin 320 miljoonan euron arvosta. Konfliktikulta tahraa jalokivialan mainetta. Alalla jo vaaditaan selkkausvapaaksi sertifioitua raakaainetta. . EU:n välineet ovat tehokkaimmillaan, kun joku valtio on pyrkimässä EU:n jäseneksi. Sen jälkeen ei ole ollut mitään mekanismia, sanoo Brysselissä vieraileva ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.). EU-mailla on periaatteessa mahdollisuus viedä äänioikeus maalta, joka rikkoo unionin arvoja. Se on padonnut nykyteknologiassa tarvittavien tinan, tantaalin ja volframin tuontia Kongon demokraattisen tasavallan väkivaltaisilta alueilta. Nyt noita metalleja louhivista itäisen Kongon kaivoksista jo kaksi kolmesta on selkkausten ulkopuolella, Enough arvioi. Alueen neljännen tärkeän mineraalin, kullan, osalta edistys on ollut hitaampaa. Stockbyte Konfliktialueilta salakuljetettavat jalometallit ovat iso bisnes. Keppiä pidetään kuitenkin liian rajuna. EU-komissio on herännyt hiomaan uusia työkaluja ja kehittänyt mekanismia, jolla voitaisiin seurata oikeusvaltioperiaatteen loukkauksia ja lisätä painostusta riittävän ajoissa. Maan valtapuoluetta kritisoidaan siitä, että se käyttää hyväkseen vahvan enemmistön tukea ja sitoo päätöksillään tulevien hallitusten käsiä. Orbanin mielestä tämä ei ole ristiriidassa maan EU-jäsenyyden kanssa. EU:n perussopimuksen mukaan jäsenvaltioiden on kunnioitettava kansalaisvapauksia ja vähemmistöjen oikeuksia. Orbanin hallinto on rajoittanut median ja kansalaisjärjestöjen vapautta. Unkarin arvostelun taustalla on muutakin. Oikeudellista perustaa tähän ei ole. Vapauksia rajoitettu EU-parlamentissa on kavahdettu Viktor Orbanin heinäkuista puhetta, jossa hän ilmoitti kannattavansa liberaa- EU:n välineet ovat tehokkaimmillaan, kun joku valtio on pyrkimässä EU:n jäseneksi. Talouskriisin aikana EU-virkamiehet rakensivat urakalla seuranta- ja sanktiomekanismeja maille, jotka rikkovat velka- ja alijäämäsääntöjä. Konfliktikulta uhkaa tahrata koko alan maineen, vaikka eräät alan suurimmat toimijat ovat alkaneet vaatia selkkausvapaaksi sertifioitua raaka-ainetta, Enough varoittaa. Carey L. Maan hallituksen toimia arvostellaan laajalti EU:n perusarvojen kuten oikeusvaltion ja demokratian periaatteiden vastaisiksi. Unkarin pääministeri Viktor Orban on keskittänyt valtaa itselleen ja ajanut läpi pikavauhdilla, oppositiota kuulematta, perustuslain, jonka katsotaan heikentävän oikeuslaitoksen riippumattomuutta. EU:n ongelma on, ettei sillä ole riittäviä välineitä puuttua asiaan
Heidän tehtäviinsä kuuluu myös lehden jakelu ja naisten kokousten järjestäminen, Merei kertoo. Toimittajat ilman rajoja on järjestänyt lehden väelle kaksi koulutustilaisuutta ja lahjoittanut mustetta ja paperia. Koneet ja laitteet Mallakilla oli omasta takaa. Shelly Kittleson IPS, Gaziantep, Turkki. ja laki, joka epää syyrialaisen äidin lapselta kansalaisuuden, jos isä on ulkomaalainen. Merein kieltenopiskelu vaihtui lehdentekoon, kun hän joutui tukemaan taloudellisesti äitiään sekä kahta vangittua veljeään, joiden vapauttamisesta vaadittiin lahjuksia. köyhän ja vanhakantaisen sunnikodin perintönä. Merei liittyi Syyrian opposition liikehdintään 2011 vastustaakseen epäoikeudenmukaista lainsäädäntöä ja varsinkin naisten kohtelua. Sähkön ja nettiyhteyksien kanssa on koko ajan ongelmia, ja Syyria on ollut alusta asti Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuonna 2006 aloittamalla internetin viholliset -listalla. . Perheen iäkäs isä kuoli pian vangiksi jouduttuaan, ja muu perhe joutui pakenemaan kotoaan. Avarampi maailmankuva Lehti ei keskity pelkästään naisten kärsimyksiin. Vakituista kolumnipalstaa pitää Syyrian hallituksen alueella asuva naisjuristi, joka vietti 13 vuotta vankilassa. Kansainvälisyyttä tuovat ulkomaisista lehdistä käännetyt artikkelit. Lehden joka numeroon on painettu katkelma YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän kieltävästä yleissopimuksesta (Cedaw), jonka Merei aikoo lopulta julkaista kokonaisuudessaan. Kädestä käteen Lehden painos on noin 5 000, josta 3 500 leviää Syyriassa toreilla ja opposition hallitsemissa virastoissa. Jos mies ei ole maksamassa perheen kuluja, hänellä ei ole myöskään määräysvaltaa, ki- Syyrialainen naistenlehti haluaa avartaa lukijoiden maailmankuvaa ja tuoda naisten ääntä esiin maansa vallankumouksessa. teyttää Mohammad Mallak. Hän päätoimittaa tänä vuonna perustamaansa Saiedet Souria (Syyrialainen nainen) -lehteä. Lehteä tehdään Turkin puolella Gaziantepissä, jossa ilmestyy myös Mallakin omistama Dawda (Melu). Aktivistista lehdentekijäksi Vain harvoissa naistenlehden kuvissa näkyy päähuiveja. Turkin puolella painettava lehti pyrkii avartamaan Syyrian naisten maailmankuvaa. ??Maanpaossa toimitettu julkaisu leviää netissä ja kädestä käteen Syyrian naisten ääni kuuluu lehdessä Sota on merkinnyt katastrofia valtaosalle Syyrian naisista, mutta joillekin se on antanut uusia vapauksia. Lukijat kierrättävät lehtiä tehokkaasti. Aluetoimitukset toimivat Syyrian Daraassa, Damaskoksessa, Suweidassa sekä Qamishlissa, ja sellainen aiotaan pian avata myös Aleppoon. Facebookissa lehdellä on yli 40 000 seuraajaa. Lehti maksaa Syyriassa työskenteleville toimittajilleen Syyrian pakolaiset Marraskuun lopulla Syyriassa oli maan sisäisiä pakolaisia noin 6,5 miljoonaa, ja maasta oli paennut yli 3,2 miljoonaa. Tärkeimmät kohdemaat ovat: ?? Libanon: 1 144 000 ?? Turkki: 1 098 000 ?? Jordania: 619 000 ?? Irak: 225 000 ?? Egypti:139 000 Lähde: UNHCR säännöllistä 160 euron kuukausipalkkaa. 8.12.2014 9 AFP Photo / Joseph Eid Sota on kurjistanut syyrialaisnaisten elämää, mutta samalla tuonut uusia vapauksia, kun miehet ovat sotimassa. Yksi heistä on maanpaossa toimitetun naistenlehden toimituspäällikkö Yasmine Merei. Kun yhä useampi mies on sotimassa, vankilassa, kadonnut, kuollut tai haavoittunut, naisista on tullut perheen elättäjiä. Moni on todella kovilla, mutta heitä kahlitaan aiempaa vähemmän, Merei sanoo. . Erityisesti häntä suututtivat rankaisemattomat ?kunniamurhat. Se on paljon Syyriassa, jossa sivusto oli suljettu vuodesta 2007 helmikuuhun 2011. Mereikin luopui hiljan omastaan, jota hän oli käyttänyt ?noin 20 vuotta. Merei haluaa avartaa lukijoiden maailmankuvaa ja tuoda naisten ääntä esiin maansa vallankumouksessa. Lehden tuoreessa numerossa kerrotaan syyrialaisessa vankilassa kidutetun naisen kokemuksista, esitellään Germaine Greerin feministinen merkkiteos 1970-luvulta ja haastatellaan opposition hallitsemalla alueella työskentelevää naispoliisia. Edelleen pohditaan naisten alistetun taloudellisen aseman vaikutuksia sekä tartuntatautien leviämistä pakolaisleireissä
Pikkusaari kuvaa, mi- Antti Vuorenrinne Demokraatti antti.vuorenrinne@ demari.fi. Tästä syystä kirja ei voikaan olla varsinaista historiantutkimusta, vaikka se sitäkin palvelee. Tällä eheydellä en todellakaan tarkoita sitä, että kaikkien demarien pitäisi olla kaikista asioista samaa mieltä. n n n TSL:n entinen pääsihteeri Jussi Pikkusaari on kirjoittanut aihepiiriä sivuavan kirjan, jonka nimeä ei ainakaan kukaan kustannustoimittaja ole päässyt pilaamaan: Työväen omaehtoisen sivistystyön aatteen kantavuus. Työväen sivistysliitto 1919?1999. Pikkusaari tunnetaan demariliikkeessä itsenäisenä ajattelijana ja usein myös vastavirran kulkijana. Etenkin Oittinen korosti ?uuden ihmisen. 1950-luvulle tultaessa työväen omaehtoiselle sivistystyölle oli luotu vahva aatteellinen perusta ja valtakunnallinen koneisto. TSL:n historiassa alkoi Pikkusaaren mukaan ?kiurulais-hurrilainen. SDP kannattaa verotuksen keventämistä tarkkaan kohdennettuna pienija keskituloisille. Monet eivät varmaankaan ole hänen kanssaan samaa mieltä, mutta tarkoitus lieneekin keskustella. Omaperäiseen tapaansa Pikkusaari on kustantanut itse kirjansa. kausi. Kirjoittaja oli itse keskeisenä toimijana niissä taistoissa, jotka vaikuttavimmin kirjasta nousevat esiin. Minunkin pitää mainita jääviyteni, koska olin Pikkusaaren johtaman TSL:n palveluksessa vuosina 1981?86 ja olin tietysti tiukasti työväen omaehtoisen sivistystyön kannattaja. Pikkusaari miksaa mielenkiintoisella tavalla historiaa, omia muistikuviaan ja pamflettimaista julistusta. Olen pahoillani siitä, että jaanaus jatkuu taas. Olen joskus muistuttanut siitäkin, että SDP:llä ja esimerkiksi myös Suomen keskustalla on juurissaan vahva sivistyspuolueen tausta. Vastuu Suomen taloudesta on yhtä raskas seuraavalla vaalikaudella kuin mitä se on viime vuosinakin ollut. Puolueiden kannatusmittauksissa on n n n suomen taloutta Painaa Vastuu Suomen taloudesta on yhtä raskas seuraavalla vaalikaudella kuin mitä se on viime vuosinakin ollut. sama kaksinkertainen taakka, joka veti meitä alaspäin 90-luvun alussa. Aate tiivistyi SDP:n vuoden 1952 periaateohjelmassa ja sen perusteluosassa. Hyvä vaalitulos on tietysti tavoitteemme, mutta vaaleissa tulee menestyksen ja vallan mukana myös vastuuta. Vastaavasti SDP:n suunta on nyt ylöspäin. Samanaikaisesti tuontiöljylaskun pieneneminen alentaa sekä yritysten että kotitalouksien kustannuksia. Suomen viennin kilpailukyky on parantunut euron devalvoitumisen myötä. Mielikuvamaakarit ovat nyt alennusmyynnissä: Kokoomuksen kovuuden päälle pingotettu pirteys tai perussuomalaisten tyhjänpäiväinen iskulausetehtailu eivät käy kaupaksi. SDP:n käänne on tällainen: olemme nousseet nelossijalta gallupkakkosen paikasta kisaamaan. Kun aikaa suosikkien etumatkan saavuttamiseen on aivan tarpeeksi, on tavoite ykköspaikasta ainoa oikea. Varovaisessa toiveikkuudessa pitää erityinen paino olla varovaisuudella. Pikkusaaren mukaan onnistuminen tässä olisi estänyt sosialidemokratian ?aatteellisen ehtymisen?, kuten hän muotoilee. Ajatusta kannatti myös puolueen puheenjohtaja kalevi sorsa, jonka vuoden 1979 kannanottoa Pikkusaari lainaa kirjassa: ?Emmekö me juuri tänä erikoistuneisuuden aikana ja juuri paikallisella tasolla tarvitse työväenliikkeessäkin yhteistoimintaa, joka kokoaa osanottajansa mitä erilaisimmista järjestöistä ja siitä riippumatta, miten aktiivisesti he ovat mukana järjestötoiminnassa tai miten he aktiivisuutensa suuntaavat ttyöväenliikkeessä! Sellainen yhteistoiminta on parhaimmillaan, laajimmillaan ja luontevimmin sivistystoimintaa. On kuitenkin väärin väitetty, ettei meillä olisi varaa kohtuullistaa pieni- ja keskituloisten verotusta. Kun Euroopan keskuspankki vielä jatkaa rahapolitiikan keventämistä, tuo euroalueen elpyminen lisää vetoapua. Keskuspankin rahaelvytys sattuu meidän kannaltamme juuri oikeaan aikaan . Kolmikannan osapuolilta tarvitaan malttia ja työmarkkinaosaamista. Jos työmarkkinoilla jatketaan maltillisten korotusten linjalla, on selvää, että ostovoimaa on tuettava verohelpotuksin. Sitä ei saa kirjakaupoista. Siksi täytyy poiketa hyvästä lehtimiestavasta ja syyllistyä tekstimainontaan: kirjaa saa tekijältä (jussi.pikkusaari@elisanet.fi) kahdellakympillä, postikulut päälle. n n n Sitä ennen oli kuitenkin kuljettu pitkä tie. 10 8.12.2014 Kolumni Tytti Tuppurainen Näkökulma Kirjoittaja on SDP:n vaalipäällikkö ja kansanedustaja Oulusta. Suunta ylöspäin suurien heilahteluiden ohella myös vakiintuvia kehityslinjoja. Samaan aikaan uusi idänkauppa on syöksyssä Venäjän talouden laman ja ruplan romahduksen myötä. Kyse oli siis sivistyksestä. Olen ollut hieman huolissani siitä, että SDP:n toiminnassa mukana olevien käsitys työväenliikkeen kokonaisuudesta ja sen historiasta on ohentunut. Työväenliike on ollut muutakin kuin poliittista toimintaa. Miten käy SDP:n idelogisen eheyden, jos ja kun liikkeen sivistystoiminta, tai vaikkapa sen lehdistö hiipuu. Puolueet ovat siis ainakin historiallisessa mielessä sivistyspuolueita, mutta niiden toiminnassa sivistyksen taso saattaa vaihdella. Vaikka vanhan työväenliikkeen aikoinakin ideologisen sivistystyön volyymi oli merkittävää, pimeyden voimat pääsivät kuitenkin valloilleen vuoden 1918 sisällissodassa, sen molemmilla puolilla. Siksi perustettiin vuonna 1919 Työväen sivistysliitto (TSL). Mainitut Voionmaa, Oittinen ja myös yrjö kallinen loivat liitolle vahvan aatteellisen perustan. Sosialidemokratian tehtävänä ei ollut pelkästään köyhälistön nostaminen aineellisesta kurjuudesta, vaan myös henkisestä. ehkäpä entistä useammalle valkenee, ettei euroalueeseen liittyminen ollut sittenkään virhe Suomelle. n n n Viennin kilPailukyVylle Valuuttakurs- voivat olla merkittävä helpotus. Suomen omasta taloushistoriasta kuitenkin tiedetään, että tällaiset kilpailukykyhyödyt voivat hävitä, mikäli työmarkkinoilla ei päästä sopuun ja yhteiseen näkemykseen. Päinvastoin: meillä ei ole varaa olla tukematta tavallisten kansalaisten ostovoimaa ja pärjäämistä. simuutokset Sivistyksestä Olen luultavasti rasittanut liikaa mahdollisia lukijoitani muistuttamalla vähän väliä esimerkiksi Väinö Voionmaan tai reino Henrik oittisen merkityksestä kansakunnan ja sosialidemokratian henkiselle kehitykselle. Kyseessä olivat siis TSL:n puheenjohtajana 1966?79 ollut sakari kiuru ja pääsihteeriksi vuonna 1963 valittu olavi Hurri. Nimenomaan Hurrin idea oli tehdä paikallisista opintojärjestöistä TSL:n ykkösnyrkki. Jussi Pikkusaari valittiin TSL:n pääsihteeriksi Hurrin jälkeen vuonna 1973. Kuten nytkin. Kirjan pääteemaksi kohoaa kuvaus siitä, miten 1980-luvulla käyty kamppailu TSL:n toiminnan suunnasta hävittiin. Liiton tärkeimpien jäsenjärjes- Kari Hulkko Jussi Pikkusaari kuvaa tuoreessa kirjassaan, millainen työväen sivistysliikkeestä olisi voinut tulla. Olen ollut hieman huolissani siitä, että SDP:n toiminnassa mukana olevien käsitys työväenliikkeen kokonaisuudesta ja sen historiasta on ohentunut. töjen, SDP:n ja ay-liikkeen olisi pitänyt 1980-luvulla ymmärtää siirtää liiton voimavarat ?suoraan toimintaan?, eli TSL:n omille paikallisille opintojärjestöille kilpailemaan sivistystoiminnalla muiden aikuiskasvatusorganisaatioiden kanssa työväenliikkeen jäsenten sieluista ja vapaa-ajasta. /---/ Sivistyksellinen yhteistoimintaa on tärkeää senkin takia, että muistaisimme ja kokisimme, että sosialidemokraattinen työväenliike on sittenkin kokonaisuus ja sen yksityinen jäsen on kokonaisuus.? Sorsan ajatuksista huolimatta TSL:n tehtäväksi tuli sen jäsenjärjestöjen palveluorganisaation rooli. ten järjestöllinen nousu alkoi 1960-luvulla, kun myös sosialidemokraattinen liike nousi kärkiliikkeeksi yhteiskunnan kehittäjänä. ideaalia, henkistä kehittyneisyyttä, kypsyyttä ja kulttuuria. Eurooppalaiset päämarkkinamme hoippuvat taantuman ja nollakasvun välissä. Ensi vuodesta tulee vaisu talousvuosi, vaikka mitä tekisimme. Taloudessa on jo kuitenkin myös heikkoa valonkajastusta. Palkansaajien lisäksi pienituloisille suunnattu verotuksen kevennys tukisi sitä suurta pienyrittäjien joukkoa, joka nostaa yrittäjäntulonsa palkkana osinkojen sijaan. Veronkevennykset on pakko sovittaa julkisen talouden tiukkoihin puitteisiin. Itsestään selvää on, ettei meillä ole varaa samankaltaiseen yhteiskunta- ja työmarkkinakokeiluun, johon porvarihallitus meidät viime vaalikaudella vei
Ukkojen luontoretki Nuuksiossa. Hiihtoa, patikkaa ja leppoisaa yhdessäloa. 20.-22.2. Kroatia myös muita teemoja tilaa esite - kysy lisätietoja Taavi tykkää talvesta. Savusaunaa lupsakkaasti. Helvi Juvonen 1949 30.1.-1.2. Kuva: Reino Tuominen. TRL:N MAJAT KÄKKÄLÖ VARKHAMMUKKA ovat luonnonRIHMAKURU kauniilla paikoilla Länsi-Lapissa ja Pohjois-Karjalassa. Tutustu liiton nettisivuilla ja UKONJOKI varaa kevään parhaat viikot KOIVULA ajoissa! Puh. ASUNTA KANGASALAN 045 1369 744 TORPPA PUTRETTI tiistai-torstai. Kunnon talvi on reipasta meininkiä! Talvi herättää eloon monet tutut harrastukset, jotka ovat halpoja ja helppoja harrastaa kotiseudulla, pihamaalla ja kunnan laduilla. Perheen ulkoilu-ja pilkkipäivä Itä-Helsingin jäillä (HTR) HARRASTEMATKAT Patikointimatkat Kreetalle ja Santorinille Saaristopyöräilyä Kroatiassa ja pyöräilyä Kreetalla. Kreikka . Helmiretki. Monipuolista toimintaa Kolilla. Viikot 13-14 Hiihto/kalastusviikot Raattaman Rihmakurussa, HTR 10.-18.4. Akkain rämpimisretki - erätaitoja huumorilla. Tapanin taaperrus Nuuksiossa. Leppoisa hiihtoviikko Pallaksella Varkhanmukkan retkeilykeskuksessa, ER. Näistä löydät lisätietoja lehden sivuilta 2 ja 7 sekä TRL:n nettisivuilta www. tyovaenretkeilyliitto.com. Kuva: Tanja Kuikka Koivulan rantaan Kallaveden jäälle tulee tänäkin talvena napakelkka, koko perheen suosikki. 43 vuotta toimintaa Nro 4 11 8.12.2014 Talven tarjou jokaisksia, e jotaki lle n! Lisää Asuu kaikissa puissa kauneus hiljainen Viipyy lintujen suissa onni sen. sisäsivuil la. 26.12. Lapset eivät seiso tumput suorina, vaan häärivät lumileikeissä. Ulkona heiluvat kolat ja lapiot . Kinkku sulaa! 24.-25.1. Koko perheen Pyrypäivät Stenbackassa 1.3. Sieltä pääset myös jäsenyhdistysten sivuille. Sinitiainen ensi lumen aikaan jolloin sen hento sirkutus kuuluu lintulaudan läheisyydestä. hyötyliikkujat ovat kömpineet tietsikoitten ja telkkarien uumenista lumitöihin. Pilkkijät pääsevät odottelemaan soppakaloja aurinkoisille jäille. STENBACKA Eila Oranen on taitava ?kalamies?, joka kaikki kalapaikat hyvin ties. Luepa sivulta 3, kuinka siika 2,6 kg kesytettiin. Kuvan viime talven lastentapahtumassa otti Liisa Niskanen. info@matkapaletti.fi 010 320 2690 www.matkapaletti.fi. Kuva: Pertti Oranen. Koko perheen tapahtumia 21.-22.2. 8.12.2014 TRL . Sen pystyttää jälleen Kuopion retkeilijöiden Kauko Laitinen
Ehkäpä puisto tuo tullessaan työpaikan monelle luonnon ja liikunnan parissa työskentelevälle. mennessä: pertti.mikkela@gmail.com tai puh. klo 10. Kuljetaan metsässä joko suksilla tai kävellen, lumitilanne ratkaisee kulkumuodon. Yöpyminen teltoissa. Savusaunaan pääsemme retken lopuksi(sisältyy retken hintaan). Omat eväät maastossa, saunan päälle saamme maksua (10e) vastaan soppaa. Osallistumismaksu 15 . Ei pidä myöskään unohtaa Karjalan Retkeilijöiden arvokasta työpanosta. Viimeisin rakennelma on Ukonjoelle tehty varasto. Komonen Matkalla Haltille 70-luvulla. Kaikki alkoi kun muutin työn perässä Kuopioon suureen sairaalaan töihin. Nyt on viimeinen hetki toimia ja estää jätevesien pääsy luontoon. Olkoon vastuunkantaja vaikka valtio, jos ei muita tahoja löydy. Epäilivät ettei noilla varusteilla Pitsukselle suksita. Raotetaanpa hiukan salaisuuksien verhoa eli miten minusta tuli retkeilijä. TRL:n toimistoon: e-mail tyovaenretkeilyliitto@gmail.com tai puh. Opastettu hiihtoretki * lumikenkäilyä * ahkionvetoharjoitukset ja kisa * lumiukkokisa * sauna ja avanto * rokkaa, makkaraa, lättyjä nuotiolla * takkailta 22.2. 2 tuntia. Rokasta ja makkarasta peritään pieni korvaus (5,-), yöpyminen 10,-/hlö. Suositamme kimppakyytejä, Veikkolasta noudetaan bussilta. Järj. Lahjoituksia voi osoittaa Työväen Retkeilyliiton tilille Nordeaan, IBAN FI66 1521 3007 119458. sisältää majoituksen, aamu- ja iltapalat ja lauantain vahvan keiton. Maksu Työväen Retkeilyliiton tilille FI66 1521 3007 1194 58, viitenumero 12988. Ilmoittautuminen 26.1. 0400 475 254. Järj. Tytöt kuitenkin hieroivat meidän miesten, tai poikasiahan vielä silloin oltiin, hartiat ja aamulla oltiin taas uudessa iskussa. klo 12 Nuuksion kansallispuiston 21-v-juhla perinteiseen tapaan. Maanomistajat ovat oikeutettuja korvauksiin, mutta raha tuskin tuo puhdasta luontoa takaisin, ei ainakaan lyhyellä aikavälillä. Toimistohengettärelle erityiskiitos. Ilman häntä hommat eivät kerta kaikkiaan toimisi. Joten uskon että vilskettä retkipoluilla tulee riittämään. - 24.5. Lapin majoilla 6.- 13.6. Matkakustannuksissa avustetaan ja ruoka tarjotaan. Ukonjoen osalta ilmoittautumiset Ilmolle, puh. Kiitos kaikille rakennustarvikkeita lahjoittaneille. Osa meloen ja osa kävellen. 050 543 1954, ilmo.nousiainen@elisanet.fi ja lapintalkoiden osalta Paulille (0400 350 515, paulitkomonen@gmail. com) tai liiton toimistolle. TRL:N MAJAVUOKRAT 2015 aikuinen 8 e aikuinen 12 e Kokoontuminen Lopen Nesteellä lauantaina 24.1. Olinhan toki Lapissa käynyt mutta kokemukset olivat silti varsin vähäiset. Pahimmassa tapauksessa vallien pettäessä vesimassat vyöryvät Kuopioon saakka. Tavarat omatekoiseen rinkkaan ja matkaan linjabussilla. Voitontavoittelun huumassa vähät välitettiin ympäristövastuista. 0440-500354, hilkka.laitinen@gmail.com Seuraava Retkeilijä ilmestyy 10.3. Houkuttelivat mokomat kevättalven hiihtovaellukselle Kilpiselle. Asiantuntijatkin ovat olleet eri mieltä siitä kestävätkö tehdasalueella olevat maavallit jätevesien painetta. Espoon Retkeilijät ja NUUKA ry. Lisätietoja: hilkka.laitinen@gmail.com p. Haluamme pitää majamme sellaisessa kunnossa, että niissä on miellyttävä viettää omatoimista, liikunnallista vapaa-aikaa. Vas. Kuopiossa otettiin koppi ja lähdemme tutustumaan puistoon ensi keväänä. 0400 350 515 TRL:n tili: Nordea FI66 1521 3007 119458. Retkeilijä-lehti: Toimitus Hilkka Laitinen, puh. Vesistöt ja rannat pilaantuivat mahdollisesti vuosikymmeniksi. krs , 00530 Helsinki, puh. Tarinan opetus: Ei ole olemassa huonoja varusteita vaan huonoja kelejä. NFI internetissä www.nf-int.org Palvelemme: ti, ke, to klo 9-16 Toimistonhoitaja: Maija Koponen Puheenjohtaja: Pauli T. Kaivoksesta piti tulla rahakaivos omistajilleen, mutta kuinkas sitten kävikään. 2015 Demokraattilehden liitteenä. Aineistot kuukautta aiemmin. Kysy TRL:sta vapaita kämppiä ja tilaa Kämppäopas, puh. Ja vielä omatekoinen rinkka, joka painoi julme- tusti. 045 1369 744 Tiedustelut joko Riitta Sairinen, puh. Etsitään syyllisiä tapahtumille sitten myöhemmin jos on tarpeen. 045 1369 744. myös aikaisempia a, ss vi ta et lu on i ht le äRetkeilij uilla näköissivuina. numeroita TRL:n nettisiv o.com www.tyovaenretkeilyliitt Puheenjohtajan palsta Hilkka Laitinen Tämä vuosi alkaa olla taputeltu pakettiin Liiton majoilla on taas aherrettu ahkerasti, kunnostettu vanhaa ja rakennettu uutta. Saarijärven kämpällä hartiat olivat niin lukossa että ei yläroppa liikkunut mihinkään suuntaan. Rohkeasti lupauduin mukaan. Vähänkös porukat katselivat viistoon Saanan majalla kun meikäläinen saapasteli farkut jalassa ja anorakki päällä lähtöpaikalle. TRL-Retkeilytoimikunta/Espoon Retkeilijät Helmiretki 20.?22.2.15 Kolin vaaramaisemiin Talkoot majoillamme Ukonjoella 22. Työväen Retkeilyliiton tilille FI66 1521 3007 1194 58, viitenumero 12865. Ilmoittautuminen viimeistään 15.1. 0440 500354 Tervetuloa Stenbackaan . Hyvää joulun odotusta ja onnellista uutta vuotta, Pauli T. 045 1369 744 . Mikä on vuoden olio, miettikääpä! Juhlan kesto n. Meno jatkuu illalla valaistulla ladulla. Voit tulla mukaan päiväksi tai majoittua koko viikonlopuksi Koli Freetimeen. Yhteinen ruokailu omakustannushintaan. Ilmoittautumiset 16.2. Varusteita keräiltiin keneltä sattui joutamaan. 040 574 5051 tai Armi Salenius, 040 509 8259. Toivottavasti päästään hiihtämään! Ukkojen luontoretki pe 30.1.-1.2.15 Nuuksion kansallispuistossa Some-kurssi 7.-8.3.15 jäsen ei-jäsen Akkain rämpimisretki 24.-25.1.15 Lopella Herätys talveen! Majoja voi vuokrata vuodepaikkamaksulla tai viikko/vrk-hinnalla omaan käyttöön. Tarkemmat tiedot netissä www.tyovaenretkeilyliitto.com sivulta Majat / Majamaksut. Käkkälön majaa Enontekiöllä vuokrataan vain kesäaikaan viikko- tai vrk-hinnalla. Maksut majavuokrauksesta TRL:n tilille IBAN FI66 1521 3007 119458 Tervetuloa Kolille hiihtämään, laskettelemaan, lumikenkäilemään, kalastamaan tai muuten vain hauskaa pitämään ja rentoutumaan hyvässä seurassa. Koli on jylhien vaarojen tyyssija ja Suomen tunnetuin kansallismaisema. Päivällä seikkailemme Pielisen erämaaluonnossa, tykkylumisilla vaaroilla, valkoisilla hangilla, kvartsiittikallioilla ja kaskitulien muovaamissa perinnemaisemissa. klo 14. Tutustutaan ympäristöön ja lämmitetään puusauna myöhemminkin tulijoille. Lauantaina tehdään hiihto- tai patikkaretki tutustuen kansallispuistoon ja saunotaan. Sunnuntaina ulkoilua ja mahdollisuus tutustua Luontokeskus Haltiaan. Osallistumismaksu 30 . 2 12 8.12.2014 TYÖVÄEN RETKEILYLIITTO ry Luonnonystävien kansainvälisen Liiton (Naturfreunde Internationale, NFI) Suomen jäsenjärjestö, perustettu 1971. Toimisto: Säästöpankiranta 6 C, 6. Ilman näitä ?houkutuslintuja. Ilman lahjoituksia emme olisi saaneet varastoa tehtyä näin nopealla aikataululla. Tulkaahan muutkin seurat mukaan. Nyt ottaa pattiin, nimittäin tämä Talvivaaran tapaus. Etelä-Konneveden kansallispuisto täydentää loistavasti kansallispuistojen joukkoa. Viikko oli hieno ja mieleen painuva. Luonnon piittaamaton tuhoaminen ei saa jatkua. Tämän lehden punaisena lankana on talviretkeily. mennessä Arvo Åkelle, 050 520 4141. Pääkaupunkiseudun väelle: Koko perheen Pyry-päivät 21.-22.2.15 Nuuksion Stenbackassa Ohjelmaa lumitilanteen mukaan: 21.2. HYVÄN MIELEN TALKOOT -lahjoituskampanjalla kartutetaan TRL:n majojen hoitorahastoa. Lahjoittamalla sopivan summan tilillemme olet mukana kämppätalkoissa omalla ?hyvän mielen. sähköposti tyovaenretkeilyliitto@gmail.com www.tyovaenretkeilyliitto.com . panoksellasi. Hieno juttu että monen vuoden työ palkittiin. Sen vaikutusalueella asuu 300.000 asukasta. Tutustuin retkeilyäkin harrastaviin ihmisiin. Kiinteistötoimikunta kiittää ja kumartaa. Etelä-Konneveden kansallispuisto sai lainvoiman syyskuun alussa. en otsa hiessä vääntäisi tätäkään juttua. Kiitokset kuluneesta vuodesta yhteistyökumppaneille, liittohallituksen ja toimikuntien jäsenille sekä kaikille retkeilijöille. Viitenumero on 11633. Hyvän mielen keräykseen ovat 1.1.2012 - 20.11.2014 osallistuneet: Matti Vikström, Kerttuli Karonen, Erkki Anttila, Ossi Lindroth, Risto ja Leena Tiitinen, Riitta Rissanen, Anneli Riikonen, Helena Ranta, Seppo Passinen, Aino ja Heikki Kluukeri, Juha Saarinen, Leo Pennanen, Kirjanpitotoimisto Karvinen, Laajasalon Reippailijat Kiitokset lahjoittajille! Vuodepaikkamaksut Varkhanmukkassa (Enontekiöllä) alle 12-vuotiaat 4 e alle 12-vuotiaat 7 e Rihmakurussa (Kittilässä) ja Ukonjoella (Lieksassa) jäsen ei-jäsen aikuinen 10 e aikuinen 14 e alle 12-vuotiaat 5 e alle 12-vuotiaat 8 e Majoitus Nuuksion Stenbackassa, Kurjolammentie 2, Tervalampi. Makuupussi mukaan! Aloitetaan perjantaina n. siellä on aina hyvä ilmapiiri!. Pauli Komonen, Tatu Piiparinen ja Isto Rissanen. Opiskellaan sosiaalisen median taitoja Kuusankoskella alkaen klo 11. Suotavaa ottaa oma läppäri mukaan. Kotisivuilta lisätietoa kun asiat tarkentuvat. Ilmoittautumiset TRL:n toimistolle 10.2. Tarvitsevathan ihmiset majoitusta, elintarvikkeita, opastusta ja mahdollisesti valmiiksi mietittyjä opastettuja retkiä puistoalueelle. 045 1369 744 Hyvän mielen keräys Majat kaipaavat joka vuosi huoltoa ja parannuksia. Uho oli kova ja matkaan lähdettiin. mennessä: tyovaenretkeilyliitto@gmail.com puh. Komonen, puh. Seurasi luonnonkatastrofi
Portugalilaiset kertoivat odotustensa täyttyneen kiitettävästi. Vahvat miesäänet saavat minut rauhoittumaan kuten Leonard Cohen, mielikappale on Take this waltz. Muikkuverkon nosto ei ole ihan helppo juttu. pelkäsin, että se katkaisee siiman ja vie kultamorrini. Mistä innostus kalojen narraamiseen? Joo, olen ns. Ne toimitettiin jäteasemalle, jonka toimintaan vapaaehtoiset pääsivät läheltä tutustumaan. Toimintaan liittyi myös yhdessäoloa KuuRet 55+-ryhmän jäsenten kanssa. Vapaaehtoiset olivat mukana Kouvolan Vanhan ajan markkinoilla maistelemassa muikkuja ja Elimäen ruokamessuilla uutispuuron, talonpojan pyttipannun ja lettujen parissa. Muistan kuinka isäni viiden aikaan anivarhain herätti minut ja kysyi ?Lähetkö tyttö pitelemään venettä, katotaan verkot?. Viimeksi lukemani on rantasalmelaisen kirjailijan Olli Kauhasen Taimenen tanssi. Jokeen yritettiin tehdä pilkkireikää onnistumatta, koska siinä oli ainakin kolmessa kerroksessa jäätä. 10. 10 viikkoa vuodessa Inarin ja Enontekiön maisemissa. Into ja halu kalastukseen alkoi jo kahdeksanvuotiaana. Näköpiirissä on kyllä vain keväällä matka TRL:n Rihman majoille ja huhtikuun lopulla Inarille. 8. Melikirjallisuus, entä musiikkikappale? Luen mielelläni kalastusaiheisia kirjoja. Mikä on Helsingissä parasta. Tauno taustalla vasemmalla. Lumipallukat joessa. Ahkerat kädet Portugalin vapaaehtoiset ja KuuRetin jäsenet Mäkikylän palvelukeskuksen asukkaiden ulkoilutuksessa. Kun Ukonjoki veti tilapäisesti 20 cm:n jäähän syntyi Einari-majan läheisyyteen varastokoppi. Sitä oli rakentamassa mm. ?Auttavat kädet?-projekti on saanut EU:n Elinikäisen oppimisohjelmaan liittyvää Grundtvig-rahoitusta. Mieluisin saaliskala ja merkittävin kalasaalis? Mieluisin kala on siika. Hiihdimme hankikannolla Onnasjärvien kautta Pyhäkerolle ja siitä Sioskurun kämpälle, Tappurin kautta Ketomellalle ja siitä suunnistaen Käkkälön kämpälle takaisin. Kilpailutin sen Vapaa-ajan kalastajien keskusliitossa ja sain sillä kultaisen lätkän reppuuni: ?Vuoden suurin yksilö aktiivisilla välineillä saatuna?. 6. Kyllähän Helsingissäkin voi retkeillä, luontoa on! Koti ja perhe on täällä, seitsemän lastenlasta. Lapset ruokkisivat minua ym. 7. Se alkoi jo 70-luvulla Lapin majoilta, ensimmäinen kohteeni oli Varkhanmukka. Kamalinta. Vihdoin sain sen tulemaan n. Vas. Erkki Wiksten, Hannu Flink, Ritva Hietanen, Lemmikki Aniluoto, Eila ja Pertti Oranen. Kuvan otti Eila Flink. kg. Näin sen silmät ja kiskaisin sen jäälle. Hän totesi kokouksen venyvän ja porukan tarvitsevan taas runsaasti kahvia. Kiitos Eila haastattelusta! Hilkka Laitinen Eilan haukiresepti on sivulla 8. Auttavia käsiä Portugalista Kuusankosken Retkeilijät ry:n KuuRet 55+-jaosto on muutamien viime vuosien aikana ollut mukana Euroopan Unionin rahoittamassa kansainvälisessä ruohonjuuritason toiminnassa. Olet innokas lapinkävijä ja kalastaja. Hän oli töissä Helsingin Satamalaitoksella, josta liittyi paljon työntekijöitä siihen aikaan HTR:n jäseniksi. Olin innostunut toiminnasta, retkistä ja tapahtumista ja oli kova halu tehdä jotain kuntoni puolesta kivassa seurassa ja vielä vain ?kohtuullisen kuppauksen? periaatteella. 2. Sinä olet niitä TRL:n ja HTR:n ?veteraaniretkeilijöitä?. Piteleminen tarkoitti hiljaista soutamista ja ennen kaikkea veneen oikeassa suunnassa pitämistä. Rihmakurussa oli myös mahdollisuus viimeisten maalitippojen sutimiseen saunan ulkoseinään. Olen syntynyt Rantasalmella seitsenlapsiseen perheeseen, joten vanhimmasta päästä piti lähteä leipää etsimään. Minkälaiset luontoelämykset ovat jääneet mieleen Lapista? Niitäkin on monia, mutta yksi on muisto ylitse muiden, jo kolmenkymmenen vuoden takaa. Vietämme kotitilallani aikaa nykyään noin kaksi kuukautta vuodessa. ja ruisleipä. Kuusi vapaaehtoista portugalilaista senioria oli syyskuussa kolmen viikon ajan tutustumassa ja osallistumassa suomalaiseen yhteiskunnalliseen vapaaehtoistyöhön. Unelmaretkesi, onko sellainen näköpiirissä? Unelmissa on matka Oregoniin, jossa on hyvä nuoruuden ystäväni. Olimme huhtikuussa viikon lomalla TRL:n Käkkälöjoen kämpällä. Portugaliin ensi kevään aikana kuuden seniorin voimin. Teksti: Teuvo Nurmi Kuvat: Seppo Tahvanainen Varastokoppi valmiina. Portugalin vapaaehtoiset odottavat Tauno Hellstenin ohjeita talkoiden aloittamiseksi Rihmakurussa. Näin voimme olla avuksi lapsillemme tässä kovassa yhteiskunnassa. Koska liityit seuraasi ja mikä oli innostuksen syy? Liityin seuraan mieheni Pertin vanavedessä 1969. Olemme Lapissa n. Omistan edelleen isäni tekemiä pilkkejä ym. Sitä en unohda koskaan. Retkeilijöiden ruskamatkaryhmälle tarjottu portugalilainen ilta maistiaisineen, lauluineen ja esittelyineen oli odotettu tapahtuma. ?Auttavat kädet?, senioreiden vapaaehtoisten projekti oli mukanaolijoiden mielestä osoittautunut onnistuneeksi tapahtumaksi. 8.12.2014 Yksi meistä TRL:ssa Eila Oranen Helsingin Työväen Retkeilijät ry:n sihteeri ja taloudenhoitaja 10+2 kysymystä Eilalle: 1. Oli maaliskuun puoliväli ja jäätä oli yli puolimetriä, lunta jäällä toinen mokoma. He kertoivat saaneensa niin Kuusankoskella kuin Lapin matkallaankin positiivisia kokemuksia vapaaehtoistyön monipuolisuudesta ja tehokkuudesta yhteiskunnan tarjoamisen palvelujen ohessa. Projektin suomalainen osapuoli KuuRet 55+ tekee vastaavan ?työmatkan. Varaston julkisivun laudat ovat ajan tyylikkäästi patinoimat Einarin entisen pärekaton aluslaudat. Näyttääpä luontevalta kuten Ukonjoen pintakin luonnon taiteilimin lumipallosin. Kuvat: Ilmo Nousiainen.. Yhteisiä illanviettoja järjestettiin suomalaisessa luonnossa ja kesämökkiympäristössä. Paras kalareseptini on ?Haukea sipulipedillä?. +1 Mottosi? Minkä voit tehdä tänään, tee se tänään. +2 Kuka mahtoikaan sanoa, ?juotaiskos taas ammeellinen kahvia?? Oliskos ollut Georg Grönman? Ei ollut, vaan Erkki Wiksten, liiton ja HTR:n ensimmäinen puheenjohtaja. Sitä ei osaa selittää. Jos olisit kala, mikä kala olisit? Joskus tunnen sääliä kaloja kohtaan. Ehkä siksi haluaisin olla kultakala jossakin hyvän, siistin ja huolehtivan perheen akvaariossa. Kamalinta on pelko, että työn ja iän tuoma tulos, eläke, ei riitä loppuelämäksi. Onneksi voi retkeillä ja ulkoilla ilman rahallista menoa eikä verottaja ole hoksannut laittaa liikuntaa verolle! Helsingissä on hyvä harrastaa retkeilyä, lähellä on paljon upeita ulkoilualueita ja kansallispuistojakin kuten Nuuksio ja Sipoonkorpi. 4. Tuli suojasää koko Lappiin ja sit- ten kunnon pakkanen. Viisituumainen pilkkireikä ja pyyntivälineenä pilkkivapa ja siinä kultainen, pienen herneen kokoinen morri, siima 0,18. puolen tunnin väsytyksen jälkeen sentti sentiltä reikään, johon se jäi kiinni keskikohdastaan. Siinä se oli. Siellä on aina jotain tehtävää, etenkin Pertillä, joka tykkää siitä halonhakkuusta. 3. Oli ihanaa hiihtää omia latujaan, suunnistuskurssi oli käyty retkenohjaajakurssin yhteydessä, eikä eksytty. Kuva: Pertti Oranen 133 9. Olen ollut n. 30 vuotta työpaikkani kalakerhon hallituksessa sihteerinä ja toiminnassa mukana. 5. Oletko alkuperäinen helsinkiläinen vai junan tuoma. Kala nappasi sen jään alta. Luonnossa ovat parhaat nautinnot tulilla tehdyt ?tikkuahvenet. En uskaltanut työntää kättäni sinne, kun luulin, että kala on hauki. Vihdoin se alkoi pumpata itseään ylöspäin pilkkireiässä. Jos, niin onko vielä kiinnekohtia vanhaan kotiseutuun? En ole alkuperäinen helsinkiläinen. Tulin Helsinkiin 1964 opiskelun ja työnsaannin takia. Jätettä kertyi parissa tunnissa uskomaton määrä. Myös SPR:n kirpputorilta kertyi kaksi kuormaa rojua. Vapaaehtoistoiminnasta esittelyn kohteina olivat Kouvolan kaupungin ja Etapin sekä Kuusankosken vapaapalokunnan ja SPR:n toiminnat. Kuusankoskella vapaaehtoiset olivat mukana oman jäsenistömme kanssa muun muassa vanhusten ulkoiluttamisessa ja siihen liittyvässä virkistystoiminnassa, hautausmaan haravoinnissa, roskien keruussa, puutarhatalkoissa Perheniemen opistolla Iitissä sekä Portugalin ja erityisesti sen musiikin esittelyssä useissa eri yhteyksissä. Ympäristön siivoustalkoot keskittyivät Kuusankoskella Urheilupuiston alueelle, jossa jätteiden valtava määrä yllätti niin vieraat kuin isännätkin. lapinhullu. Vapaa-ajan matkat Helsinkiin, Haminaan ja Kotkaan avarsivat näkemystä eteläisen Suomen luonnosta, historiasta ja ihmisten elämästä. Lapissa työskentelyosuuteen sisältyi roskien keruuta ulkoilureittien varrelta, marjojen poimintaa sekä piha-alueiden siivousta Rihmakurussa ja Sirkkatalolla sekä avustamista keittiötöissä. Tutustuminen Elimäen kotiseutumuseoon ja Verlan Unescon suojeleman museoalueeseen toivat esille paljon yhtäläisyyksiä Portugalin ja Suomen perinteiden välillä. Paras kalareseptisi? Syömme kalaa ainakin kaksi kertaa viikossa. Siikoja saimme isäni kanssa isäni tekemällä kuparisella pystypilkillä, ketjussa oli koukku ja koukussa punaista villalankaa, saalista tuli valtavasti. Merkittävimmän kalasaaliin sain muutamia vuosia sitten eräästä tunturijärvestä. Isäni mielestä olin siinä hommassa taitavampi kuin äitini, se kannusti kovasti. Kävin pilkillä ja ongella isäni kanssa, kalat olivat tarpeeseen kaksitoistahenkiseen ruokapöytään. Se oli siika 2,630 Tulipaikalla ItäHelsingissä joskus 1970-luvulla. Erkki Ajakainen ja Toivo Raassina
414 8.12.2014 Kuvaaja, Reino Tuominen ruokkii hömötiaista. ä ä v y H a j a u Joul a t s i l l Onne Uutta ! a t t o u V . klo 12 Joulujuhlaamme ja Baruntse-kakulle Stenbackaan. Espoon Retkeilijät Rauhaisaa Joulua ja Riemukasta retkivuotta 2015! Kangasalan Retkeilijät ry Arjen pikku tähtiä jos antaa pitkin vuotta, ei joulutaivaan kirkkain tähti loista silloin suotta. Tähtien valoa kaikille toivottaen Kuopion Retkeilijät ry Takaa metsien humisten Joulu jo matkalla on, luokse koivujen lumisten juurelle kuusikon! Helsingin Työväen Retkeilijät / Helsingin Luonnonystävät Rauhaisaa Joulua Ja Retkeilyllistä Vuotta 2015! Kuusankosken Retkeilijät ry Joulunrauhaa sydämeen ja onnea vaellukselle 2015 Hämeenlinnan Retkeilijät ry Lämmintä joulumieltä ja Reipasta Retkeilyvuotta 2015! Laajasalon Reippailijat ry LARE Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Salpausselän Samoojat ry Taas saapui joulun aika ja sen ihmeellinen taika, halu läheisiänsä kiittää. Uudelle vuodelle lupaukset tehdä ja vanha vuosi muistoihin liittää. Riihimäen Retkeilijät ry Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Tapiolan Maa- ja Meriretkeilijät ry Liekki lämmin kynttilästä syttyy ihmissydämeen, matkaa arjen hämärästä teemme juhlaan jouluiseen. Stenbackan hyvät haltijat odottavat lumihiutaleiden leikkiä ja toivottavat tunnelmallista Joulua. Lämmin joulutervehdys ja retkirikasta Uutta Vuotta Järvenpään Retkeilijät ry Joulutervehdys Nuuksion pohjoislaidalta. Voimaannutaan luonnosta! Vihdin Retkeilijät ry Lumista ja luistavaa Joulua sekä eteenpäin vievää Uutta Vuotta! Retkeilyseura Vipeltäjät ry NUUKA ry toivottaa ystävilleen kautta maailman kuusentuoksuista Joulua. Tunnelmallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta! Riemukasta joulua ja hyviä, onnekkaita retkiä vuodelle 2015. Tapaamme taas Matka2015 Messuilla. Penedon Retkeilijät Rovaniemen Retkeilijät Karjalan Retkeilijät ry Hilma ja Topi toivottavat lumista Joulua. MERRY CHRISTMAS! . Kuva: HL Luovuus kukkii läpi lumen ja jään. ER:n Luovuus kukkii -kerho Hyviä vesiretkiä 2015! Kyselkää talvihintaisia kanootteja, sekä uusia että käytettyjä. Retkeilijä-lehti kiittää kaikkia kirjoittajia ja kuvaajia sekä tiedottajia, jotka ovat omalla panoksellaan osallistuneet lehden syntyyn. Jatketaan samalla innolla ja tuotetaan jatkossakin miellyttäviä lukuhetkiä kaikille lukijoillemme. Kynttilöiden tuiketta ja Luovaa Uutta Vuotta 2015 kaikille Retkeilijä-lehden ystäville! Toivottaa Retkeilijä-lehden toimitus Hilkka Laitinen Maija Koponen Retkiluisteluun kaikki varusteet meiltä. Myös vuokraus. Nyt myynnissä Tubbs-, TSL- , MSR- ja Atlaslumikengät! Lahjavinkki! Koirien ja kissojen kelluntaliivit Kauppakuja 10, 01800 Klaukkala, Puh. GOD JUL! . HÄID JÕULE! . (09) 879 8886 e-mail: welho@info.welhonpesa.fi www.welhonpesa.fi. MEILLEURS VOEUX DE NOËL! Iloista Joulua! Tervetuloa 13.12. BUORRI JOULLUO! . FROHE WEIHNACHTEN!
Suolaus tehdään jo edellisenä päivänä tai antaa suolan imeytyä ainakin muutama tunti. Kuva: Liisi Juvonen Luonnon ihmeitä Pohjoinen kaunokainen Pahtahanhikki (Potentilla nivea) TRL:n Loistavalla retkiviikolla syyskuun puolessa välissä oli Liisi Juvonen tarkkana luonnossa ja kuvasi tämän keltaisena loistavan, meille tuntemattoman kasvin. Ihmettelimme mikä se on, miksi näin myöhään kukkii. Voi kokeilla omenapuutakin, pyökkiä, katajaa. Parhaan tuloksen saa vain kokeilemalla. Itse laitan purut ja sokerin kalan koosta riippuen 10-15 min. Kauniilla reitillä ja avarilla järvimaisemilla on ihailijoita vauvasta vaariin. Nyt ylösmeno on helpompaa. Hannu Melin poimi kulkiessaan porukalle puuromarjat. Oma bussikyyti on kätevä tapa matkustaa tutussa porukassa. Osa joukosta jäi Muotkan Ruoktun majoitustiloihin Ivaloon ja kolme ryhmää lähti omia reittejään viikon vaellukselle. Muotkatuntureilla ei reittiä voi suunnitella tunturimajojen tai laavujen mukaan, koska niitä ei siellä ole. Kuva: Pertti Mikkelä Mustakeron nuotiotulilla nauruterapiaan osallistuivat Seppo Hentilä ja Kirsti Lumiala. Emme kulkeneetkaan Metsähallituksen uutta reittiä iki-ihanalle Hietajärvelle ja sen komealle laavulle, vaan kiersimme järven pitkin poropolkuja, joilla rapisivat kävyt jalan alla ja vierillä punersivat pulleat puolukat. Jokaiselle jotakin Järvenpään retkeilijöiden 19 hengen joukko pakkasi 5. Perille päästyä, kunnon aamiaisen jälkeen retkeilijä on kuitenkin jo toipunut ja valmis lähtemään maastoon. Perillä hajaannuimme eri tahoille, kukin mieltymystensä mukaan. ennen kalan kypsymistä. Kypsennysaikoja: muikku 1525 min, iso ahven, siika (200-400g) 25-35 min, lohifile 30-40 min, kokonainen kala n. Kuva: Erkki Sivula Hämyiseen satumetsään kurkisti aurinko kuin vahingossa valaisten kyhmyräisiä honkia ja oksien naavapartoja. 125 g. Se kasvaa tuntureiden ja rotkolaaksojen kalliopengermillä, pahdoilla. Tullessani alas, huutelivat vastaantulijat hymyssä suin ?Vieläkö on pitkä matka?? Mielelläni vastasin ?ei ole, kohta olette huipulla. Huomasin heti, että tasaisella laella oli puoleensa kutsuvaa, pehmeää sammalta. Kuva: Kirsti Lumiala Retkiryhmä matkalla kohti Hietajärveä. Seuraavana aamuna kuukkelille oli puuroannos tutulla laudalla. Se ei kuitenkaan silloin syttynyt keskiyön auringosta pilvisen sään vuoksi. piukutteli lintu ja käpsähti puurolle. Olimme kuukkelin reviirillä, jonne kuvastuivat sinistä taivasta vasten Pallaksen kerot houkutellen korkeuksiinsa. Montellin maja on Varkhanmukkan kävijöille tuttu ja sopiva kohde alkaa vaellusviikko. Intoa riitti katsastaa Nammalakurun uusi, hieno varaus- ja avokämppä ja kipaista Jäkäläkerollekin. Retkeilijöitä oli 15 kolmesta eri seurasta. Kivises- tä maaperästä huolimatta teltanpaikkoja löytyi hyvin. Myöhäinen uusintakukinta johtuu lämpimistä syyssäistä - ilahduttava bongaus! Hilkka Laitinen Hannu Melin savustaa Varkhammukkan laavulla porukalle Seppo Kuosmasen kalasaalista. 2012 Juha Mieto tapahtuman 60-vuotismuistojuhlassa. Joogaa avaralla Keimiö-tunturilla. 8.12.2014 155 Marjaliisa Hentilä joogaa Keimiö-tunturilla. Hän tunnisti kuvan perusteella sen Pahtahanhikiksi, joka on rauhoitettu kasvi. Itse olen savustanut puoliammattimaisesti n 15 vuotta, ja nyt voin sanoa, että osaan asian. Hannu Melin, Karjalan Retkeilijät. ?Jaha, ovat tulleet ja tietävät talon tavat. Suolan määrä n. Sen teki v. Sitä esiintyy vain PohjoisLapissa sekä Kuusamossa. syyskuuta rinkkansa bussin uumeniin ja suuntasi kohti Muotkatuntureita. 1 kg 50-60 min Ajat ovat ohjeellisia ja riippuvat hyvin paljon uunin lämpötilasta, mutta mieluummin kypsennys miedolla lämmöllä 150-175 astetta hieman pidempään. Liian kuumassa kala palaa helposti tai siitä tulee kuiva. Vanha ohje sanoo: kun rasvaevä irtoaa taivuttamalla, niin kala on kypsää. Älä lannistu, jos ekalla kerralla ei tule hyvää kalaa. Näköalat mitä ihanimmat. Viimeisenä yönä lämpötila laski pakkasen puolelle ja onnekkaat yökukkujat näkivät revontuliakin. Ennen kotimatkalle lähtöä nautittiin yhdessä erinomaista poronkäristystä Muotkan Hansin isossa pirtissä. Kokeile eri vaihtoehtoja ja erilaisia savustusaikoja, lämpötiloja ja puruja. Hieno merisuola on mielestäni parasta savukalalle. Seuraava päivä oli edelleen aurinkoinen, lämminkin, vetäjämme Nousiaisen Ilmon tilaama. Marjaliisa Hentilä kertoo tunturin vetovoimasta: ?Olimme saavuttaneet tunturin laen noin tunnin reippaan nousun jälkeen. Kyllä maistui! Kuva: Pertti Mikkelä Hannun mainio savustusohje Savustaminen kannattaa tehdä kiireettömästi. Avaraa tunturimaisemaa noustaan harmaarakkaiselle laelle, jossa on muistomerkki Helsingin olympialaisten v.1952 olympiatulelle. Riekonmarjan, juolukan ja mustikan lehdet hehkuivat kuin tulenliekit, marjat vielä täynnä kesän makeaa voimaa. Kuukkelit käpsähtelivät Varkhanmukkan petäjissä tuumaten ?Juuri nyt on oikea aika turistin tulla tunturiin?. Sitä tuli Vuontisjärvestä syväongella reilut 10 kg ahvenia ja haukia. Kävelysauvat kopisivat ja kaikilla oli hyvä mieli. Lapin kankaiden makeat marjat ropisivat ämpäreihin. Mustikoita oli todella runsaasti, ja niitä kauhottiin suuhun ja astioihinkin, etelään tuotavaksi. Innokkaimmat tekivät pitkän marssin Hannukuruun ja Suasvaaralle päätyen Varkhanmukkan lauteille hehkuttamaan luonnon ja vaeltamisen mahtavaa yhteisvaikutusta. Särkitunturille pääsevät melkein kaikki sillä sinne on valmistunut baana, jolla ruska-aikaan on ruuhkaa. Sitäpaitsi, oli mukavaa katsella ihmisiä ja maailmaa toisesta horisontista.? Sammaltunturi kuului vielä päiväohjelmaan. Ilmon poropoluilla. Maasto oli helppokulkuista ja komeita maisemia oli riittämiin. Säät suosivat meitä, sillä sadevarusteita tarvittiin vain yhtenä aamupäivänä. Maaruska kaunistui ja syveni viikon aikana, ja riekonmarjojen ja mustikanvarpujen puna sai tuntureiden rinteet hehkumaan. Aurinko, navakka tuuli ja liikunta tekivät tehtävänsä. Varkhanmukkan löylyt ja Telaojapulahdus palauttivat tasapainon. Taivaskero eli Himmelriiki on Pallaksen tuntureista lähimpänä taivasta. Sen laki kurkottaa 809 metriin. Kukkii heinäkuussa. Tosin ulkopuolisen on vaikea ymmärtää, miten varsinkaan iäkkäämpi ihminen suostuu vapaaehtoisesti nuokkumaan yön bussin kapealla penkillä. Kuva: Marjaliisa Hentilä Särkitunturin luonnontaidetta. Asia selvisi, kun kyselin tutulta biologilta. Pinnaltaan kosteasta kalasta tulee muuten helposti ?nokinen?. Leppäpuru ja palasokeri antavat hyvän maun ja kullanruskean pinnan. Hyväntahtoisesti jätimme niitä karhuillekin talviunien evääksi ja emokarhun äidinmaidon vitamiineiksi ja hivenaineiksi. Kiitos osallistujille iloisesta seurasta ja kuvista ja erityisesti Karjalan vaarojen kasvatille Ilmo Nousiaiselle, joka hötkyilemättä johdattelit meidät Pallaksen komeimmille tuntureille ja luontoelämysten pariin. Ilolla viikkoa muistellen Hilkka Laitinen Nauruterapeutti Liisi Juvonen poseeraa Taivaskerolla. Luna-koiran omistajat Meeri ja Seppo Kuosmanen toivoivat kuvan nimeksi ?Ensi rakkaus?. Siihen ei ollut aikaa, mutta päälläseisontaan toki. Se on rankka liike, mutta samalla mitä rentouttavinta, koska kaikki elimet ovat yhtäaikaa ylösalaisin. Hans esitti meille vielä lähtötervehdykseksi komeat joiut. 2,5 % kalan painosta, esim. Ensi vuonna uudelleen! Hannele Pöllä Retkiryhmä Muotkan Ruoktun tunturikylän päärakennuksen edustalla. Ilmo, Jussi ja Maija koirineen, Pertti, Hilkka, Seppo, toinen Seppo, Meeri, ylhäällä Toivo, Marjaliisa, Kirsti, Hannu. Vas. Seisoin päälläni vain pari minuuttia ja rentouduin täydellisesti. Siinä voisi vaikkapa joogata! Rentoutus olisi ponnistuksen jälkeen paikallaan. Sinne on rattoisampaa nousta Vatikurua pitkin kuunnellen puron solinaa. Suolaliuokseen upottaminen on myös kätevä tapa suolata kalat. Tehdään 10 % suolaliuos ja annetaan kalojen suolautua muutama tunti (pakastettu kala on kätevää sulattaa suolaliuoksessa) Kaloja kannattaa kypsentää savustusuunissa jonkin aikaa ennen kuin laittaa savustuspurun ja sokerin uunin pohjalle. 5 kg muikkuja sekoitetaan hienoa merisuolaa n. Kuva: Pertti Mikkelä Loistava retkiviikko Varkhanmukkassa 13.- 20.9.14 Joogaa tunturilla - nauruterapiaa nuotiolla Maaruska Pallaksen rinteillä ryöpsähti silmille
Liiallista ryppyotsaisuutta pitää välttää ja uusia ihmisiä ja kulttuureita pitää lähestyä ennakkoluulottomasti, mutta kunnioittaen. Jukka Tarkkala Espoon Retkeilijät Yksi yläleireistä lumen täyttämässä railossa n. Oli paljon juteltavaa menneistä. Jussi kirjoitti puolen vuoden ikäisen tyttärensä nimen lumihankeen. Luiskahtaminen jäisellä rinteellä laskeutumisen aikana puolipimeässä on jäänyt hyvin minun mieleeni. Retkikunnan ajalle osuivat myös äänestys Suomen EU-jäsenyydestä ja Estonian uppoaminen, joista molemmista saimme kuulla viikkoja myöhemmin palattuamme takaisin Katmanduun. Retkikunnan onnistunut ja turvallinen läpivienti kokonaisuutena oli silloin pääasia ja on edelleen ensimmäisenä mielessä. Ja kaikista parasta on, että se jatkuu edelleen. Kuitenkaan huipulla käynti ei tule ensimmäisenä mieleen, vaan esimerkiksi viimeisen päivän ponnistelu kohti korkeuksia jätti paljon enemmän muistijälkeä. Meillä oli myös hyvää onnea, sillä Kesport ja Suomen Intersport toivat 90-luvun puolivälissä McKinley-tuotemerkin Suomen markkinoille. Varmaan muistelivat myös menneitä. Lokakuun lopussa istuin iltaa muutaman työkaverin kanssa kiipeilyillan päätteeksi Tapanilassa. Me autoimme heitä asiantuntijoina ja saimme itse suuren ja tunnetun tukijan. Kerroin miten Sami postitti kirjeitä Nepaliin ja miten viestien vaihto oli aivan erilaista kuin nykyään. 616 8.12.2014 Baruntsen huippu edessä oikealla. Me koimme asiat päinvastaisessa järjestyksessä. Sami matkusti sinne muita ennen hoitamaan mahdollisia epäselvyyksiä. Ahti huolehti lääkkeiden hankkimisesta ja terveydenhuollon valmisteluista. Vaikka tauteja ja vammoja tuli, oli niihin varauduttu. Itselleni Baruntsen retkikunnasta oli myös ammatillista hyötyä, sillä opin luottamaan sinnikkyyteen, huolellisuuteen ja valmistautumiseen. Jussi ja Sami kävivät tänä syksynä yli kymmenennen kerran Nepalissa vaeltamassa. Ensin oli matkustettava ja rämmittävä ennen kuin pääsi roikkumaan seinämille. Meillä neljällä seikkailijalla oli kaikilla omat roolimme retkikunnassa ja ne roolit olivat muodostuneet monen vuoden ja reissun aikana. Sitä kohti ponnistelemassa Juha Saarinen ja Sami Etelälahti. Seinäkiipeilijöitä kiinnosti rahoitus, joten kerroin Jussin kyvyistä ja sinnikkyydestä. Ennen lähtöä jouduimme turvautumaan jopa työpaikkani telefaxiin. Uusien, tärkeiden ja isojen asioiden kanssa pärjää kyllä. Kuva: Jukka Tarkkala Ahti matkalla kohti yläleiriä, selässä täysi lasti. 6,2 km korkeudessa. Sumuisella huipulla seisomisesta ei saatu hyviä valokuvia. Kuva: Jukka Tarkkala 20 vuotta myöhemmin Vaikka elämä on ihmisen parasta aikaa, on muistorikas elämä vielä parempaa. Pääosa varusteista lähetettiin monta viikkoa etukäteen lentorahtina ja jouduimme itse huolehtimaan, että ne tulisivat oikeaan aikaan Katmanduun. Kuva: Jukka Tarkkala Retkikunta Jukka Tarkkala, Ahti Korhonen, Sami Etelälahti, Juha Saarinen, edessä kokki Lakpa ja opas Mangale perusleirin liepeillä. Kiipeily ja retkeily ovat meille Baruntsen veteraaneille edelleen rakkaita harrastuksia. Kävimme tänä syksynä Helsingissä syömässä samassa nepalilaisessa ravintolassa kun reilut 20 vuotta sitten. Kuva: Jukka Tarkkala Ahti seikkailee maailman katolla. Tämä kokonaisuus kiinnostaa myös seinäkiipeilijöitä, joilla ei ole mitään kokemusta esimerkiksi erämaissa rämpimisestä. Luulin, ettei nuorisoa kiinnosta keskustella menneiden vuosikymmenien asioista, mutta olin väärässä. Sain kertoa Baruntsen retkikunnan tarinaa kiinnostuneille kuulijoille. 23.10.1994 olimme ensimmäisenä suomalaisena Himalajan retkikuntana saavuttaneet tavoitteemme 7168 m korkeudessa. Kuva: Sari Laakkonen
Joulujuhla Stenbackassa yhdessä ER:n kanssa. Liput 12/10 ?. 26.12. mennessä: Ilpo Rossi 0400700787 ilporossi5@gmail.fi Valokuvien tunnistusta Työväenliikkeen kirjastossa. s. Arvoituksia maasta. joka toinen keskiviikko 14.5. Tarkemmin s-postilla ja paikallislehtien seurapalstoilla. 21.-22.2. Ukkojen luontoretki. Ks ilm. 040 588 1439, Tiina Pesola p. mennessä. Kevätkokous Ukonjoella 11.4. klo 15 ja pilkkikisa klo 10. Lisätietoja: ilmo.nousiainen@elisanet.fi tai puh. myöh. 15.4. mennessä. 5.2. +358 500 967941 tai ellen. granholm@gmail.com ?Vuoden maisema. Yöpymismahdollisuus. Osallistuminen 10 ?. Lisätietoja Tuulalta, tuula.touru@ gmail.com, p. Mato-ongintakisat Suinulan Lapinsaaressa 27.6. sisältää lento- ym. Nupurintie 24, Espoo la-su 28.-29.3. klo 11 Tapanin taaperrus. klo 13 Ateneum, Kaivon Nuuksion kansallispuistokatu 2. -kohteeksi vuosille 2013-2014. Hankkeen aikana järjestettiin yli sata tapahtumaa: seminaareja, kokouksia, ympäris- tön kohentamishankkeita, vaelluksia, pyöräilyretkiä, matkoja, luonnonsuojeluprojekteja ja jopa kielikursseja. Jääveistoksia, EteläAmerikka-talo ym. Ilmoittaudu viimeistään tammikuussa, Eila Oraselle 0407344913 oranen.eila@ gmail.com 24.5.Tutustumisretki Helsingin Harakansaareen. ja lisätiedot: Riitta Sairinen, puh. 050 5658883 n Turun seudun Retkeilijät (TSR) Tiedustelut: Klaus Vuorinen, puh. Joulumarkkinat ja joulukodit avoinna Loviisassa. Kimppakyytimatka. Pyhätunturilla Pietarhovin lasten ja nuorten retkeilyjärjestön kanssa. Ilm. Tervetuloa. Lisätietoja tapahtumista s-postilla ja facebookissa sekä paikallislehtien seura- ja järjestöpalstoilla. Kotisivut: www.vihdin-retkeilijat.fi n Tapiolan Maa- ja Meriretkeilijät (TMMR) la 13.12. 050 340 3394. n Vihdin Retkeilijät (ViRet) 11.12. ilm. Lähtö Ursulan rannasta klo 10. Lisät. Ks. ilm. 0505214141. 040 7568 444. n Savonlinnan Työväen Retkeilijät (STR) Tiedustelut: Erkki Muukkonen, 044 361 7953, Raili Muukkonen, 050 581 6320. 177 kous. ja liikuntaa saaren lumossa Si- poon Kallioniemessä Ilmoittautuminen 30.6. Ks. Aika aikaisemmin. 15,-/vrk/hlö. Lapset 0/2,- alle 16v. Tapahtumien yhteyshenkilöt: Juha Saarinen jpt@kolumbus.fi, armi.salenius@gmail.com Tiedottaja: hilkka.laitinen@ gmail.com p.0440 500354 Nettisivu www.trekkari.fi n Helsingin Työväen Retkeilijät (HTR) /Helsingin Luonnonystävät 1.3.2015 Koko perheen ulkoilu- ja pilkkipäivä Itä-Helsingin jäille Maaliskuussa hiihto/pilkkiviikot 13-14 Raattaman Rihmakurussa. ViRetin pikkujoulu Rientolassa klo 18. 0400 210 011. n Retkeilyseura Vipeltäjät Tiedustelut: Erkki, 0500 971608, Leena, 040 8398668. n Riihimäen Retkeilijät (RiRet) Lapin hiihtoviikko 27.3.4.4.15 Enontekiön Vuontispirtin maisemissa. Kaupunkiretken mukava kohde. 040 7254 898 tai Annelille p. 040 7610 415. Uimalavuorot, tämän vuoden viimeinen sunnuntai 14.12. Todella persoonallisesti sanottu elämänviisaus, omakohtainen kokemus. 2 4.2. hiihtoretkelle lähdetään klo 10, suunta kerrotaan jäsenkirjeessä. Melontaretki Vääräjoella 17.6. 22.2.15 Kolille. klo 18 aiheena luontosivustoja netissä. 24.-25.1. 040 504 8296. Kulttuurihiihto 14.2.15. 2. 30.1.-1.2. klo 11 Tapanin taapersu 22.2. Osakseen hän sai lukuisia palkintoja, oli legenda jo eläessään. Kaksi vuotta NFI:n toiminnan keskipisteenä ollut hanke päättyi lokakuussa ja sen todettiin onnistuneen erinomaisesti. ?Vuoden maisema -hanke on yhdistänyt Ylä-Reininmaan asukkaita ja yhteisöjä sekä edistänyt vuoropuhelua ja yhteisten kokemusten syntymistä. ?hanke YläReininmaalla päättyi yhteiseen juhlaan Karlsruhessa vietettiin 18. (lumitilanne ratkaisee) Hiihtoretki Lopen Luutasuon maisemiin maaliskuulla (aika paikallislehdissä) Kevätkokous maaliskuussa (ajankohta avoin) n Rovaniemen Retkeilijät Joulukuusenhakuretki 14.12.14 Kulttuuri-ulkoiluviikonloppu 30.1-1.2.15 Rovaniemi150 -talkoot helmi- kuussa Kevätkokous helmikuussa Kuutamohiihdot 5.3. Tiedustelut: Hannu Puhalainen, puh. Kiitos. ilmoitetaan myöh. su 22.3. 2. 21.-22.2. kevätkokous. Kummiluokan ja retkeilijöiden talviriemut Koivulassa, pilkkimistä, napakelkkailua, hiihtelyä. Lisätietoja: Pj. Joulurauhan julistus Korteniemen perinnetilalla. to ViRetin sääntömääräinen kevätkokous Rientolassa klo 18. klo 12. Lopelle Riihisalon alueelle. Ilmoitt. kevätkokous, paikka ilm. s. Lähtöaika ja kyydit ilmoitellaan myöh. 22.1.15 Jäsenilta Rientolassa torst. Akkain rämpimisretki. Hän menehtyi 86-vuotiaana keuhkosyöpään. Hänen muistoaan kunnioittavat hänen taiteensa, Muumimaailma Naantalissa, Muumimuseo Tampereella ja juuri avattu Tove Jansson-puisto Katajanokalla. 050 543 1954 sekä seuran nettisivuilla. n Kuopion Retkeilijät (KuRet) Pikkujoulu Tätilässä Inkilänmäellä la 13.12. Matkanjohtajana toimii Suomi-Brasilia Seuran pj, matkailun opettaja Hannele Leppäneva. Kokoontuminen alustavasti klo 11 kartanon kahviossa Vanhankylänniemessä. Ilm. gmail.com Kansallisteatteri, suuri näyttämö klo 13. koko perheen joulujuhla Stenbackassa alk. Yhdyshenkilöinä Kauppiset ja Leo Ketola. Hiihdetään Kymijärvellä 15.3. Kokoonnutaan Karisman pysäköintialueelle klo 10. Tikankolo. Ulkoilupäivä Pikku-Herityssä Torpan talkoot ja saunaillat alk. 6.5. Taskisen Pertti tietää tarkemmin, p.040 867 8638. 29.3. 2. 26.3. Akkojen rämpimisretki. Näihin osallistui yhteensä noin 4 000 Ylä-Reininmaan asukasta kolmesta maasta. NFI:n presidentti Manfred Pils kertoo, että kaikille hankkeeseen osallistuneille on kirkastunut se, että rajavaltioiden asukkailla on yhteisiä haasteita ja että kestävän kehityksen teema ylittää valtioiden rajat. ?Muutos lähtee kansalaisista, ja siihen olemme toivottavasti myötävaikuttaneet.? Keskusjärjestöllämme NFI:llä on noin 500 000 jäsentä, joista pari tuhatta Työväen Retkeilylii- tossa Suomessa. Tutustumme Vanhankylän kartanon historiaan. klo 14 Kevätvuosiko- Tove Janssonin taika Tänä vuonna 2014 on kovasti muistettu Tove Janssonia (19142001). Ne ovat omistettu suomalaisille kirjailijoille. . Pyrypäivät Stenarissa. Nuuksion kansallispuiston 21-vjuhlat Pyrypäivien yhteydessä. Ks. s. 8.12.2014 Toimintakalenteri Retkiä tapahtumia kursseja l n Espoon Retkeilijät (ER) 13.12. Muista ilmoittautua 2014 loppuun mennessä Raijalle, p. Metsähallituksen luontopalveluihin tutustuminen klo 17 Metsähallituksen Kuopion toimipisteessä. 8.3. Liisa Niskanen 040 7516143, lm.niskanen@suomi24.fi Kuopionretkeilijat.fi -sivuilta ja lehtien muistiopalstoilta ajankohtaista tietoa. Penedon Retkeilijät järjestää Brasilian kiertomatkan maaliskuussa 2015 Rio de Janeirosta Penedoon ja edelleen Iquassun putouksille, Amazonakselle mm. Hänen työtään ylistää ja tutkii nimikkoseura. matkat ja majoitukset aamiaisineen. Lisätietoja Ellen Granholmilta, p. Siellä on penkki Tovellekin, joka toi iloa moneen suomalaiseen kotiin. 040 574 5051. JäRetin kevätkokous 22.3. Tammirannassa. Ilmoitt. 2. 24.2. Maailmanlaajuinen turismijärjestö UNWTO myönsi vuonna 2012 hankkeelle Ulysses-palkinnon. Hannele Pöllä NFI, Kansainväliset luonnonystävät julkistivat 1.12. Wienissä valokuvakilpailunsa 2014 tulokset. Kilpailuun osallistui neljässä sarjassa yhteensä 1000 kuvaa. Ensimmäisen sarjan voitti saksalaisen Robert Sommerin kuva. s. Hän oli rohkeuden ja itsenäisyyden legenda jo eläessään. Vauhdikas ja valloittava, liikkuvainen merentuntija hän oli. Viisauksia hän suolsi kuin ohimennen teksteihinsä. 0440 500 354 ko Saisio ja Jussi Tuurna. 040 502 9399 tai Kerttulilta kerttuli.karonen@ gmail.com, p. Kansainvälinen keskusjärjestömme NFI oli nimennyt maiden yhteisellä raja-alueella sijaitsevan Ylä-Reininmaan alueen ?Vuoden maisema. s. 30 päivää, kohde Lover Dolpo. s. Ks. Metallinetsintä harrasteena ja löydöksiä Glimsin alueelta. Ympäristöarvojen vaaliminen ja alueen virkistysmahdollisuuksien turvaaminen, asukkaiden kiinnostuksen herättäminen ympäristöasioita kohtaan sekä rajat ylittävän yhteistyön vahvistaminen olivat hankkeessa keskeisiä teemoja. ke Kuutamohiihto/lumikenkäkävely. Kahden viikon matkan arvioitu hinta 2.700 . Pyry-päivät Stenbackassa. Jäähiihto Espoon saaristossa 1- tai 2-päiväisenä 10.-18.4. 31.1. Hämmästyin, sillä kuva oli aivan kuin Suomessa otettu. Hyvät TRL-kuvaajat, havahtukaa huomaamaan omat kykynne ja Suomen upea ympäristö. Kyllä meilläkin osataan! Seuraavaan kisaan me otamme osaa! Omassa piirissämme on hyviä kuvaajia. Katso palkitut kuvat osoitteesta www.nf-int.org Tulemme julkaisemaan kuvia myös Retkeilijässä ensi vuonna. Kerromme, kun uusi kilpailu julistetaan. ?Yksi hyvä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa? Uskoo Hilkka Laitinen l n Kuusankosken Retkeilijät (KuuRet) Helmikuu: Retkeilyilta, Pulkkamäki Maaliskuu: Ulkoilu- ja pilkkipäivä, Kuutamohiihto, Kevätkokous Huhtikuu: Lapin hiihtoviikko Tarkempia tietoja PK:sta ja Kouvolan Sanomista sekä kotisivuilta. Tiedustelut: jaana.hyvonen@kotikone.fi tai 040 7032668 n Länsi-Karjalan Retkeilijät (L-K R) Kevätkokous 26.3.15 klo 18. (Paikka myöh.) Valamon hiihtoon osallistutaan muiden yhdistysten kanssa. Kanoottien maalaustalkoot toukokuussa Retki Petkeljärvelle ja Kotajoelle Karjalan Retk:n kanssa 14.5. alkaen, kesto 1-3 päivää Korvasieniretki touko-kesäkuun vaihteessa Tiedustelut: heikki.haapea@ pp.inet.fi, puh. ilm. Inselmbaum. Taiteen keskellä Sibelius. yhdistys NUUKA ry Asiantuntijoiden puheenvuoroja pitkin päivää Ateneum-Salissa. 13.12. s. Ilmoittaudu Kerttulille. su 8.3. Arvo Åkelle p. jokiristeilylle ja Bahian Salvadoriin sambaamaan. klo 15. Ks. Tukkikämppä Nuuksiossa, nuotio, sauna ym. lokakuuta kolmen valtion rajat ylittävää juhlaa, johon osallistui noin 800 vierasta Saksasta, Ranskasta ja Sveitsistä. s. 0400 474 477, sähköposti rovaniemenretkeilijat@gmail.com n Salpausselän Samoojat (SalSa) Osallistutaan Akkojen rämpimis- ja Ukkojen luontoretkelle. Liput 4/3 ?. to 5.2. Helatorstain perinteinen ulkoilupäivä Torpalla 23.5. 2 30.1.-1.2. Syystä kyllä! Tunnemme hänet Muumilaakson piirtäjänä ja tarinoiden kertojana, mutta myös taidemaalarina ja kirjailijana. Läh. Omat eväät. 24.-25.1. 28.3. Tämä on hyvin tärkeää juuri nyt, kun rajat ylittävälle kanssakäymiselle ja yhteistyölle on erityistä tarvetta?, toteaa Michael Müller Saksan NFI:stä. NFI:n tavoitteena hankkeessa oli edistää tietoisuutta kestävän kehityksen merkityksestä. Tapio Rautavaaran ilmestyy 10.3 2015. 100-vuotispatikka, kokoontuAineistot kuukautta minen Oulunkylän torilla. ilm. Kohtaamme Tove Janssonin uskomattoman monissa yhteyksissä, onneksi. Aira Heinänen, Laajasalon Reippailijat. 4. 26.12. kirsti.lumiala@tyovaenperinne.fi Tarkemmat tiedot saatavana tammikuussa jäsenkirjeessä tai ota yhteys yllä oleviin tietoihin. Tapahtumat ovat kaikille avoimia! n Hämeenlinnan Retkeilijät (HäRet) Tiedustelut: Hannu Joensuu, 050 526 9814. n Jyväskylän Kunto- ja Luontoliikkujat (JyKuLuLi) Tiedustelut: Leena Yksjärvi puh. 040-769 6198, leena.yksjarvi@ invalidiliitto.fi n Järvenpään Retkeilijät (JäRet) Pikkujoulukonsertti Järvenpäätalolla 11.12.14 klo 19. Liput 36 ?, jos lunastetaan ennen 15.12., sen jälkeen 42 Seuraava Retkeilijä ?. Vuokrat jäsenet: 10,-/vrk/hlö, ulkop. Kaikki jäsenet tervetuloa! 17.12. ja ensi vuoden ensimmäinen 4.1. Tiistaiset kerhot Heiskan majalla klo 9-11 (paikallislehdissä v. 2015 aloitusaika). Heiskan maja on avoinna lauantaisin ja sunnuntaisin hiihtokaudella klo 10-15 sekä hiihtolomaviikolla 8 joka päivä 10-15. Monnin hiihto su 1.3. NFI on jo vuodesta 1989 lähtien valinnut kahden vuoden välein jonkin ympäristön kannalta arvokkaan alueen Euroopassa ?Vuoden maisemaksi?. Sääntömäär. Vetää Leo Ketola, puh. s.2. Hiihtoviikko TRL:n Varkhanmukkassa Nepal-vaellus 2015 lokakuussa n. Ks. Ilmoittautuminen. Elokuussa ?Läppäriviikko. Mennään yhdessä kokemaan joulurauhaa ja vanhoja perinteitä. Kansallispuistoretki Seitsemiseen Seuraa Kangasalan Sanomien ?Seurat-toimii?-palstaa. Tiedustelut: Risto Mäntylä puh. 040 828 9146 tai mantylaristo@ gmail.com n Karjalan Retkeilijät (KR) Helmiretki 20. Korkeasaaressa kesää rus Metsäpirtiltä Nuuksion nuoja talvea. Ks ilm. Metsäpirtiltä Nuuksioon. Retken kesto 3 tuntia säästä riippuen. Yhdyshenkilö akkojen retkellä Helena Nurmio, helena. nurmio@gmail,com ja Ukkojen retkelle Tarmo Tikka, tarmo.tikka@phnet.fi Kuutamohiihto/-kävely lumikengin viikolla 10. klo 18 Seuran vuosikokous Tapiolassa, Kulttuuriaukio 2, 02100 Espoo, kellarikerroksen kokoushuone. 14.-15.3. Lähtö klo 9. Kysy tarkemmin Tuulalta. su 11.1.klo 13 Talomuseo Glims, Glimsintie 1, Espoo. SLAVA! Kunnia Lisätietoja: hilkka.laitinen@ (Oligarkkien ooppera) Pirkpuh. myöh. n Kangasalan Retkeilijät (KangRet) 21.-22.2.15 Lumikenkä/hiihtoretki Torpan maastossa 25.3. Hän vastusti väkivaltaa ollen rohkea pasifisti silloinkin kun hirmuvaltiaat Stalin ja Hitler ?jylläsivät?. Julkisesti hän sanoi iloitsevansa, kun saattoi mollata heitä sikamaisista teoistaan! Kuvia tehdessään hän uskoi pelottavallakin kuvalla lieventävänsä pelkoa ja kykenevänsä vihjeillään vahvistavan havaintoa sekä ennen kaikkea kuvillaan pidentävänsä onnellista hetkeä. Tove Janssonin elämisen motto oli ?tee työtä ja rakasta?, jonka Topeliuksenkadulla Kelan toimitalon takana on pieni, viehättävä puisto, jossa on mukavia penkkejä. Liisalle 10.12. Ukkojen luontoretki Nuuksiossa. Ks. Tiedustele lippuja Hannelelta, puh. Hänet tuntee koko maailma erityisesti Japania myöten. Hän on Suomen eniten käännetty kirjailija, peräti 45 kielellä on hänen tekstejään välitetty. Hänen sarjakuvasarjojaan on ilmestynyt 1500. Tove Janssonin 100-vuotisnäyttelyssä Ateneumissa kävi noin 300.000 katsojaa, lähes yhtälailla kuin taannoisessa ennätyksellisessä Picasso?näyttelyssä. Kokoonnum- tiotulille. Kansallispuiston 21-v-juhme klo 13 Mustikkamaalla sijaitla Pyry-päivien yhteydessä 22.2. sevalla portilla. klo 12. la 28.2. Juha Saarinen, jpt@kolumbus.fi ja Sami Etelälahti, sami.etelalahti@gmail.com Seuran tukikohta Stenbacka Nuuksiossa. Kuva: Hilkka Laitinen hän merkitsi myös kirjanomistajamerkkiinsä eli exlibrikseensä. Se on myös nimenä Tuula Karjalaisen upeasti tekemässä Toven elämäkerrassa. Tove Jansson on todennut onnistuvalta taiteilijalta edellytettävän kolmea seikkaa: ?halua, loistoa ja hinkua?. 2. Hiihtoviikko 21.. Lisätietoja myöhemmin. Akkojen rämpimisretki 24.25.2
Suomun suuri sauna oli kuumana useita tunteja ja rohkeimmat uskaltautuivat uimaan. Retkeilijöillä oli myös mahdollisuus osallistua Metsähallituksen järjestämään metsäjoogaan ja usea kokeili tätä uutuutta. Kuullota sipulit voissa paistinpannulla. Laita palat sipulien päälle uunivuokaan. Hauen katiskaan pyydystänyt Rauno Sarantaus piipahti visiitille Hetan Väärtipäiviltä Varkhanmukkaan sopivaan aikaan. Salpausselän Samoojat juhlivat 30-vuotistaivaltaan myös patikan aikana ja niinpä saimme Leon keittämät maittavat juhlakahvit Seelammin laavulla heti alkajaisiksi. pätee tässäkin ohjeessa. TÄSTÄ HAUESTA TEHTIIN KALAKEITTO TRL:n Loistavalla retkiviikolla. 1994 Everestiä ihaillut) Lapakiston syyspatikalla Luutalammella Riihimäen Retkeilijöiden ryhmä nuotiolla 8.11. Kuva: Reino Tuominen 8.11.2014 olimme Lopen Luutasuolla 20 henkeä otti hyvää happea tuolla. Oli nousua, laskua ja pitkospuita ei se mitään, kun herkut odottaa suita. Hyvä nuotiopaikka ja peilityyni vesi, makkarat, nokipannukahvi ja kakku se suut pesi. Myös juhlaan oli aihetta, tasavuosia Inkeri täytti, mutta ikinuorelta silti näytti. Hyvä yhdessäolo luonnossa antaa puhtia arkeen hyvässä kunnossa. Aino Takaharju Kalajuttuja Eila Orasen mieliresepti käy vaikka joulupäivän aterialle. 818 8.12.2014 Kultaisia retkimuistoja Espoolaisia jälleen Himalajalla Riihimäen Retkeilijät isänpäiväretkellä Monena vuonna olemme vieneet isät ulos syömään. Kaikille oli sopivia vaihtoehtoja luonnossa ulkoiluun niin lapsiperheille kuin kokeneille vaeltajille. Lahden keskustaa kiertävällä Lehmusreitillä. Kyllä kelpasi ruokaa kypsentää ja lämpimässä evästellä. s.7). Utelias kyselijä Hilkka Laitinen (Kala-Patharilla v. Parkkipaikalta ensin nuotiopaikalle, sieltä osa lähti Luutalammen rantapolkua ja osa Pikku-Samolle. Ensin paistettiin makkarat ja sitten juotiin kakkukahvit. ?Eihäm meillä oikiaa mettää ol se on kaik sellaista lapakistoo. Kolmella nuorukaisella ja parilla Himalaja-konkarilla oli kunnia käydä tervehtimässä maailman korkeinta (8848m) Everest-vuorta, Chomolungmaa, maailmankaikkeuden äitiä (tiibettiläinen nimitys). Tänä vuonna kohde oli Lopen Luutasuolla. Suomessa on vanha jouluperinne, presidenttikin saa hauen joulukalaksi Saaristomeren kalastajilta. Haukea sipulipedillä 4 hengelle 800-1 kg haukifileitä (ruodottomia tai ruodollisia) Y-ruodot on helppo poistaa, netissä on ohjeita. 3 sipulia 3-4 dl ruokakermaa sitruunapippuria suolaa tillisilppua, kuivattua tai tuoretta voita paistamiseen Kuori sipulit ja halkaise kahtia, siivuta pieniksi. kunnes pinta on hiukan ruskea. Syödään vaikkapa keitettyjen puikulaperunoiden kera. (Kala voi olla muutakin kuin haukea) Vanha viisaus ruuanlaitossa, ?Se, joka kahdesti paistaa, se makean maistaa. Raija oli leiponut ja tuonut kakun meille kaikille. Päivä oli paras mahdollinen ulkoiluun, ei kylmä mutta raikas syyssää. Sunnuntaina maastossa tapasimme paljon lapsiperheitä. Kiitokset lahtelaisille retken järjestelyistä! Teksti ja kuva: Armi Salenius Retkeilijät Seelammin laavulla. Salpausselän Samoojien kuutamoretki Tarmo Tikka: ?Olimme kuutamokävelyllä 7.11. Helena oli kirjamessujen aikaan ?verkostoitunut. Tyytyväiset osallistujat antoivat kiitosta hyvin järjestetystä retkestä. Merja Koivuluhta, KR Päätoimittaja Hilkka Laitinen. Työväen Retkeilyliitto ry:n järjestölehti. Toimitus: Säästöpankinranta 6 C, 00530 Helsinki. siinä joukko sitten ajoittain hajaantui, mutta aina löysimme toisemme. Puoli ämpärillistä ehdittiin kerätä, loput jäivät karhuille. Nappisilmäisten lumiukkojen tekijöinä olivat Kauko Laitinen, Liisa Niskanen, Eeva-Liisa Palkispää, Tuula Laitinen, Leena Laukkanen, Maija Pitkänen, Pertti Taskinen. Kuva: Nina Pendikainen. Suomen luonnon päivän retki Suomunjärvelle Patvinsuolle 30.8.14 Karjalan ja Länsi-Karjalan Retkeilijöiden yhdessä järjestämä koko päivän retki Patvinsuon kansallispuistoon onnistui erinomaisesti suotuisassa retkisäässä. Puh. (vanha paikallinen sanonta). Retkeilyalueella on Lapakisto-järven länsirannalla esteetön tulipaikka, jonne johtaa katettu väylä eli lastenvaunuilla, rollaattorilla ja pyörätuolilla pääsee järven äärelle tulistelemaan. 045 1369744. tyovaenretkeilyliitto@gmail.com ISSN 0783-165X Painopaikka: Keski-Uusimaa Oy, Tuusula. Ruskista palat pannulla kuumassa voissa, älä kypsennä. Siinä mietittiin, mistä alue oli nimensä saanut. Pääjoukko kulki Tarmon jäljessä kuka marjoja syöden kuka sieniä keräten . 30 min. Osa poimi sieniä ja marjoja, pienimmät leikkivät metsässä. Lyhyemmän reitin valinneet palkitsivat pääjoukon nuotion loimulla ja hiilten hehkulla. Hyväntuulisina lähdimme kotiin, tulihan päivän kuntolenkki tehtyä. Tuulikki Nurmi Tällä kertaa Everestin seudulla lokakuun ajan. Kala painoi 10 kg ja oli metrin mittainen. Sumusuhmurainen keli kesti koko päivän, kun viikonloppupatikalle kerääntynyt kuusitoistapäinen joukko kulki Tarmon opastamana vaihtelevaa Lapakiston maastoa. Mukana oli 56 eri-ikäistä osallistujaa eli täysi bussillinen, eivätkä aivan kaikki edes mahtuneet mukaan. Retken ohjelmassa oli eripituisia ohjattuja vaellusreittejä, joissa myös tutustuttiin alueen luontoon ja historiaan. Parhaiten sen näkee Kala-Pathar -nyppylältä 5550 metristä. Monen suomalaisenkin kiipeilijän saavuttama jyhkeä kuuluisuus oli siellä missä aina. Kuukauden trekki oli onnistunut ensikertalaistenkin mielestä. ja selvisi, että Lapakisto tarkoittaa vesiperäistä rantamaata . Ripottele tillisilppua kalojen päälle ja kaada ruokakermaa päälle. Paista 200 asteessa n. Se onnistui muutoin hyvin mutta kuu oli harvinaisen paksun pilviverhon takana. Leo Ketola runoili oheisen runon.? Leon runo Samoojat kuutamokävelyllä pilven takana mollottaja muuten fiilis kyllä. Lehmusreitti, ensilumi siitä se elämys tuli. Kierros harjuja noudattaen, osin ei katuvaloja, vaan otsalampun kajoa. Taivallus kulki Kivistön-, Metelin-, Ruolan-, Radiomäen kautta takaisin satamaan, uutta retkeä varten lataamaan. Joukkomme oli 14-77-vuotista Hilkka Tikka on kuvannut näin ei siis valettu samasta muotista. komean kuun aikaisemmin. Kivaa oli, päätettiin: Keväällä uudestaan kierrettiin. Kiitos Helena, Irmeli, Marja, Aune, Siiri, Tarmo, Markku, Raimo, Tapio ja koira Jetta. Kuopiolaisten puolukkaretki syyskuussa Ukonjoelle vaihtui iloiseen lumisotaan ja lumiukkojen rakenteluun. Ensi vuoden lokakuulle on suunnitteilla Lover Dolpo -vaellus Nepalissa. ?Haluamme nähdä Nepalia ja sen vuoristoseutuja lisää?, totesivat 19-vuotiaat espoolaiset, ystävät lapsuudesta saakka. Kuvassa Kala-Patharilla muitakin kuin suomalaisia, toinen oikealta kuitenkin Mikael Väisänen, vierellään L.G.Sherpa. Maa oli hienossa kuurassa, vähän luntakin. Aarno oli nuotion sytyttänyt ja kahviveden kuumentanut kun palasimme lenkiltä. Rannan puut kuvastuivat Luutalammen pintaan kauniisti. Onneksi mukana oli Tuomisen Reino, joka otti kuvia. kehnoa metsää. Ilmoittautuminen on alkanut jo (katso ER:n toim.kal. Kaada sipulit uunivuoan pohjalle. Pilko fileepalat 3-4 osaan, mausta sitruunapippurilla ja suolalla molemmilta puolilta. Nuotion ympärillä oli iloinen puheensorina - olihan meitä 20 henkeä. Kuvaajana Ossi Perttu. Everest taustalla keskellä. Muut Everest-vaellukselle osallistuneet: Sami Etelälahti, Atte Ahti ja Juha Saarinen, joka jatkoi vielä Annapurna-kierrokselle palaten marraskuun lopulla
KURONEN ? - toisen kerroksen vanhin myymälä ? Hakaniemen halli II krs. polttokaiverrukset ONNENAURINKO ? ? . kellot, aforismitaulut ? ? . visakoivusta käsintehdyt kortit ? ? . Tervetuloa! ? * pusero * housuja ? * hattuja * lyhyitä ja pitkiä ? JOTAIN Joulun aidot lahjat! ? * lakkeja * nahkakäsineitä, villa ERILAISTA... . 134-136 * 09-701 36 58 ? ? Monipuolinen valikoima naisille ja miehille mm. ? *Laamapaidat ja housut ? *Silkkivillakerrastot ? *Villahousut ? *Villapaidat ? ? *Diabetessukat ? *Hatut ja lakit ? *Henkselit ja vyöt ? ? Myymälä täynnä pehmeitä paketteja. suositut Kivet - Korut - Feng-shui kynttiläpaketit Hakaniemen kauppahalli 2 krs ? ? puh 050 5631449 p. 8-20 Ke 24.12. 8-12 ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? Toivotamme asiakkaillemme Hyvää Joulua ja onnea vuodelle 2015 ! ? ? ? ? ? ? ? ? ? M. 8.12.2014 11 ??????????????????? ?? ?? l Hakaniemen Kauppahallin aukioloajat Ma-Pe 15.-18.12. 8-18 Pe 19.12. 8-20 La 20.12. 8-18 Su 21.12. 10-18 Ma-Ti 22.-23.12. 09-714 140 Facebookissa Kuuselan Juustopuoti ? ? ? ? ? kaulakorut, helminauha, korvakoru, rannekoru, rintaneula, riipus, enkelikello, pinssi, medaljonki, sormus, rakas,.... Swarowskin kristalli, Fenix-lintu, kivimuna, koti... Turkoosi, ametisti, karneoli, tiikerinsilmä, malakiitti, vuorikide, ruusukvartsi, sodaliitti, joulu... www.hakaniemenkauppahalli.fi order.info@onnenaurinko.fi Hakaniemen Kauppahalli l Palvelemme: arkisin 8?18, lauantaisin 8?16 l l www.hakaniemenkauppahalli.fi l l. 040 765 0176 ? ? ? ? ? ? KuusELAN ?? juustopuoti ? Itkevää mustaleimaa ? Vastakirnuttua ? Tuoretta kalaa ammatti? irtovoita kalastajilta jo vuodesta -41. ? Perinteinen Joulun ? paistettu munajuusto REITIN KALA ? Hakaniemen halli, % 714 563 ? myymälä 30, 32 www.kuuselanjuustopuoti.net ? puh. ky ? ? ?
Kuten sitäkin, että kun puhumaan puhjetaan, pitääkö sen tapahtua heti kakofoniana ja kohtausta kerraten. Reko Lundán teki aikoinaan saman Tshehovin Lokissa, käynnisti näytelmän kolmasti. Sillekään en oikein syttynyt. Loppu olikin sitten yhtä teatterintekemisen juhlaa. Niin on myös Janne Reinikaisen ja hänen 12-henkisen näyttelijäensemblensä Pohjallaesityksessä, joka osa-alueella. Yhteisöllisyyden onni Alkuvierastelujen jälkeen pienen näyttämön 60-vuotisjuhlanäytelmä ottaa heti kohta valtoihinsa. Se tuottaa onnellisuutta ja auttaa kestämään esimerkiksi tyrannimaisen vuokraisännän pompotukset ja muut märät rätit, joita maailma kasvoille läiskii. Maksim Gorki oli utopisti ja myöhemmin bolshevikki, mutta molempia kriittisesti. Siksi Pohjalla (ilmestyi alunperin novellina 1902) kestää aikaa. Isolla puolella touhuaa Maksimi Leea Klemolan ihan teatterillisilla ansiollakin puheenaiheeksi kelpaavassa ?Maaseudun tulevaisuudessa?. Pienellä näyttämöllä tehdään suurta teatteria Gorkin Maksimin pohjalta. Kansallisteatterin näytelmässä ?Pohjalla. ei puhuta ensimmäiseen varttiin sanaakaan. Jään miettimään, onko ratkaisu toimiva. joka kylläkin on yleisessä vertailussa suurehko . Voi toki nostaa framille vaikka Paula Siimeksen esittämän emohahmo Kvashnjan topakat soolot, Antti Pääkkösen esittämän snobin Kleshtshin älykkäät kuviot tai sielukkaan Inga Björnin sirkuslaisen ammattitaidolla toteutuvat irrottelut Nastjana, mutta urheilujargon tietäköön kerrankin paikkansa: kiitos kuuluu koko joukkueelle. Kansallisteatterin näyttämöillä nämmä mennään maksimitehoilla vuoden loppua kohti. Hän luo yömajaan lähes maagista tunnelmaa, joka syntyy paljolti myös Timo Hietalan tenhoavan musiikin ja Max Wikströmin hyvin pohditun valosuunnittelun tukemana. Jotkut ohjaajan loihtimista näkymistä jäävät vain kauniiksi Vinkiksi viikolle Virolainen Lumen valo -joulukonsertti Espoossa Suomen Kansallisteatteri, pieni näyttämö Maksim Gorki: Pohjalla kuviksi, mutta paljon useammin ne painuvat syvälle mieleen, ja pysyvät siellä vielä jälkikuvina aidoissa väreissä. Gorkin teksti ei etsi eikä anna yksiselitteisiä vastauksia siihen, millä ismiellä köyhyys ja yhteiskunnallinen epäoikeudenmukaisuus tulisi poistaa, mutta hän kuvaa olemassa olevaa kurjuutta mestarillisen syvätarkasti. Saman tekee ohjaaja Janne Reinikainen, mutta hän tuo kuvaan vielä oman teatterinäkemyksensä tuottamia vivahteita. Yömajan ihmisiin, kaikkine omituisuuksineen ja arveluttavuuksineen, ei voi olla rakastumatta. sydämeenkäypää, puhtaan lumovoimaista teatteria yhtä kaikki. Paljon väkeä, kylliksi tilaa Reinikainen saa aikaan myös omanlaisensa tilaihmeen. Tõnis on laulujen kirjoittaja, säveltäjä, esittäjä ja myös näyttelijä. Hänen tuotantonsa laajuus ja panos koko Viron musiikkiin on ollut unohtumaton ja kuuluu alan huippuihin. Tõnis on musiikkiuransa aikana ollut osallisena yhtyeissä Rütmikud, Kärjed, Laine, Muusik Seif, 777 ja Ultima Thule. Suomennos Sami Parkkinen Ohjaus Janne Reinikainen Sovitus Eva Buchwald ja Janne Reinikainen Musiikki Timo Hietala Lavastus Kati Lukka Puvut Tarja Simonen Valot Max Wikström Rooleissa Inga Björn, Esa-Matti Long, Pirjo Luoma-aho, Petri Manninen, Harri Nousiainen, Jukka-Pekka Palo, Pia Piltz, Antti Pääkkönen, Tuomas Rinta-Panttila, Paula Siimes, Lauri Tilkanen, Linda Wiklund yhtä kaikki he kauhovat kaiken toivonsa yhteisöllisyydestä. Voi olla, että 1900-luvun alun todellisiin yömajaolosuhteisiin nähden näyttämöllä on jopa väljää. Mestariluokan joukkojenhallintaa on joka tapauksessa se, miten ohjaaja liikuttaa rajallisessa tilassa näyttelijöitään si- sään ulos, ylös alas ja limittäin ilman että itse draama kärsisi mistään hermostuneesta levottomuudesta. Nuo 12 näyttelijää ovat kuin kuvattavansa, siis voimallinen yhteisö. klo 19. Vapaa pääsy. Sisäänpääsy kirkkoon klo 18.45 asti. Tõnis Mägi (s. Koko porukan rituaalinen ruokailuhetki, ja koristelaatikon aarteilla leikittely, ilotyttö Nastjan köysiakrobatia, keuhkotautisen Antonin kuolema . Tällainen draivi lataa odotuksia talon kolmosnäyttämön, Willensaunan, ylihuomiselle Pinter-ensi-illalle. Rolf Bamberg Demokraatti rolf.bamberg@ demari.fi Koonnut Sari Saloranta Hänen lauluistaan vaikuttavin on vuonna 2009 Viro etsi lempilaulu -televisio-ohjelmassa kansan parhaaksi äänestämä ja voittajaksi julistettu laulu Koit eli Koitto, jolla oli olennainen merkitys 1980-luvun lopulla laulavaksi vallankumoukseksi kutsutussa ajassa. Kärt Johanson on laulaja ja näyttelijä sekä Theatrumin perustajajäsen. Lumen valo - Lumevalgus -joulukonsertti Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5, Espoon keskus. Nämä yhteiskunnan hylkyihmiset, nykykielellä ?syrjäytyneet?, ovat köyhiä ja monet kipeitä, enemmän ja vähemmän kompleksisia kuitenkin joka iikka. Venäjän ansioitunut taiteilija -arvonnimen saanut Akulovitsh on Pietarin kulttuuri- ja taideyliopiston orkesterinjohdon professori. Konsertin ensimmäisellä puoliskolla kuullaan Helsingin. Akulovitshin ja helsinkiläisen orkesterin yhteistyö on jatkunut jo lähes 20 vuotta. Voi olla, että joku on aikoinaan suhtautunut skeptisesti ajatukseen 12 näyttelijän tuotannon mahduttamisesta Kansallisteatterin pienelle näyttämölle . Jokaisella on kollektiivissa hetkensä kuten instrumenttinsa virtuooseista koostuvassa big bandissa konsanaan mutta yhteissointi on koko ajan se tärkein. 1948) on yksi Viron musiikkielämän suuria nimiä. Jüri Kaljundi Balalaikat soivat Balderin salissa Kohta 105-vuotias Helsingin Balalaikkaorkesteri vastaanottaa vuoden viimeiseen konserttiinsa Balderin saliin lauantaina pietarilaisen kansansoitinorkesteri Skomorokhin. Soittimien lisäksi orkestereita yhdistää kapellimestari Viktor Akulovitsh, joka on Helsingin Balalaikkaorkesterin kunniakapellimestari. mutta kaikki mahdollinen ahtauden tunne on lopulta asiaankuuluvaa. ja siksi toivo Äänentoistolla korostetut aamupuuhastelukolinat ja monet ruumiintoiminnoista lähtevät saundit hallitsevat yömajan äänimaisemaa. On varasta, juoppoa, tuberkuloottista narkkaria, peluria, huoraa, menneiden aikojen illuusioissa elävää pudokasparonitarta ja arroganttia älykköä, joka katsoo joutuneensa väärään seuraan. He kyräilevät toisiaan ja kiistelevät raivokkastikin, mutta Teatteri 12 Viton tunnetut laulajat, aviopari Tõnis Mägi ja Kärt Johanson esiintyvät Lumen valo -joulukonsertissa Espoon tuomiokirkossa tiistaina. Tõnis Mägi on yksi Viron tunnetuimpia muusikoita. 8.12.2014 ??Kansallisteatterin pieni näyttämö sai hienon juhlanäytelmän Pohjasakalla on aina toisensa . Tiistaina 9.12
klo 18 ja la 13.12. Lauluso- listeina toimivat Heli Jormanainen ja Slava Druzhinin. Orkesteria johtaa Gennadi Klykov. La 13.12.2014 klo 19 (ovet aukeavat klo 18.30) Balderin salissa, Aleksanterinkatu 12, Helsinki. Rakkauden kaipuu näyttäytyy joskus kummallisina tapoina. Näytelmä on toteutettu yhteistuotantona Taittuu ry:n ja Helsingin vankilan kanssa. Sipoolaiset veljekset päättävät jäädä äidin kuoleman jälkeen asuttamaan kotitilaa ja lähettävät Eeron maa- ja metsätalousoppilaitokseen oppimaan tilanhoitoa. Onko suomalaisen miehen kuva muuttunut Kiven ajoista, ja miten nykymies pärjää? Seitsemän broidia Sipoosta eli Kiven (sisältä) Seitsemän veljestä. Kahdeksan Sörkan vankia pureutuu Kiven mestarilliseen kuvaukseen Jukolan veljessarjasta tuoden nykymiehen suoraan iholle. Eikö myös nykymies kaipaa osallisuutta ja rakkautta. To 11.12. Seitsemän broidia Sipoosta on Tait- tuu ry:n kolmivuotisen vankilateatterihankkeen viimeinen ja samalla miesten suljetun laitoksen ensimmäinen teatterituotanto. Seitsemän broidia Sipoosta -näytelmä Kokoteatterissa, Hämeentie 3, Helsinki. klo 14 ja klo 18. Tänä päivänä orkesterissa on 25 soittajaa. Balalaikkaorkesteria. Liput alk. Orkesterissa on 25 soittajaa. klo 18 ensi-ilta, pe 12.12. 8.12.2014 13 Stefan Bremer Pohjalla-näytelmässä nähdään kahden yhteiskuntakerroksen väkeä. Ylhäällä Harri Nousiainen ja Linda Wiklund, kellarikerroksessa, sielllä pohjalla vasemmalta Petri Manninen, Tuomas Rinta-Panttila, Paula Siimes, Esa-Matti Long, Inga Björn, Pirjo Luoma-aho, Pia Piltz ja Jukka-Pekka Palo. Helsingin Balalaikkaorkesteri Petri Tuhkanen Sörkan miesvangit näyttelevät Kokoteatterissa Helsingin Balalaikkaorkesteri perustettiin vuonna 1910. 10 e (alle 12 -vuotiaat ilmaiseksi) Tiketistä ja ovelta. Kokoteatterin ensi-illassa torstaina on Seitsemän broidia Sipoosta eli Kiven (sisältä) Seitsemän veljestä. Väliajan jälkeen Skomorokhi esittää venäläistä kansan- ja taidemusiikkia. Se on perustettu vuonna 1910. Orkesterit soittavat myös yhdessä muutaman kappaleen. Helsingin Balalaikkaorkesteri on maailman toiseksi vanhin balalaikkaorkesteri
Poliisin mukaan kiinni otettuja on 23. Poliisin arvio protestien aikana aiheutettujen vahinkojen arvosta pyörii sadantuhannen euron tienoilla. Rikosylikonstaapeli Petri Jehkosen mukaan vahinkosumma voi olla suurempikin. Osa mielenosoittajista muun muassa rikkoi rakennusten ikkunoita ja vahingoitti autoja. Poliisin mukaan parikymmentä henkilöautoa ja toistakym-. Itsenäisyyspäivää Presidentinlinnan juhlavastaanotolla juhlinut sotaveteraani Hannes Hynönen kertoi olevansa yllättynyt saamastaan suosiosta.101-vuotiaan Hynösen Linnassa medialle antamat hyväntuuliset haastattelut ja hänen tanssinsa kirjailija Sofi Oksasen kanssa nostivat hänet suomalaisten suosikiksi. Hynönen kertoi pitävänsä kutsua itsenäisyyspäiväjuhliin erittäin arvokkaana asiana. Hän kuvaili iltaa yhdeksi elämänsä ikimuistoisimmista. Helsingin poliisi kuulusteli sunnuntaina itsenäisyyspäivän mielenosoitusten yhteydessä kiinni otettuja protestoijia. Linnan juhlia on 2 000-luvulla, muutamia vuosia lukuun ottamatta, seurannut Ylen mukaan vuosittain yli kaksi miljoonaa television katsojaa. Viime vuonna ohjelmaa seuraavia oli suurin piirtein yhtä paljon kuin eilen. Kun Linnassa itsenäisyyspäivänä seurusteltiin, Helsingin kaduilla osoitettiin mieltä. Anarkistien mielenosoitus kärjistyi tänäkin vuonna rähinäksi, ja poliisi otti kiinni parikymmentä ihmistä. Juhlat järjestettiin ensi kertaa remontoidussa Linnassa. Hannes yli muiden Mittavat tuhot Yksi oli yli muiden. 14 8.12.2014 Kuvat Lehtikuva / Heikki Saukkomaa Sofi Oksanen ja Hannes Hynönen tanssilattialla itsenäisyyspäivän vastaanotolla linnan juhlissa. ??Linnan juhlia seurasi 2,4 miljoonaa suomalaista Sisällä juhlittiin ? ulkona rähinöitiin Linnan juhlat on kestosuosikki vuodesta toiseen. Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoa seurasi lauantaina televisiosta parhaimmillaan 2,4 miljoonaa katsojaa, kertoo Yle. Eniten yleisöä Linnan juhlilla oli iltakahdeksan aikaan. Ohjelman keskikatsojamäärä oli illan aikana yli 2,1 miljoonaa. Mielenosoittajat rikkoivat muun muassa ikkunoita ja vahingoittivat autoja. Mielenilmaus päättyi poliisin saartoon Etelärannassa. Linnan juhlissa tunnelma oli toinen. Linnan juhlien jatkojakin seurasi lähes 1,4 miljoonaa katsojaa. Itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton lähetys pitää pintansa suosittuna tv-ohjelmana
vastustaneet anarkistit ajoivat itsenäisyyspäivänä metrolla Helsingin Itäkeskuksesta Hakaniemeen ja marssi- vat Senaatintorin kautta Etelärantaan Elinkeinoelämän keskusliiton päämajan eteen. Etelärannassa parisenkymmentä ihmistä yritti läpäistä mellakkapoliisin linjan Eteläranta 10:n edessä. Myös yksi metrovaunu sotkettiin poliisin mukaan sisätiloiltaan niin, että se jouduttiin poistamaan siivouksen ajaksi käytöstä. Teemu Selänne ja presidentti Martti Ahtisaari vaihtoivat ajatuksia Linnan juhlissa. Viesti jäi epäselväksi Eriarvoistumista ja ?eliitin juhlia. Protestoijia pääs- tettiin pois saarroksesta yksitellen. Tilanne Helsingin keskustassa rauhoittui iltakymmeneen mennessä. STT/Demokraatti. Myö- hemmin poliisi motitti mielenosoittajat Unioninkadulle Esplanadinpuiston reunalle. Poliisi kertoi halunneensa lopettaa motituksella ikkunoiden ja muun omaisuuden hajottamisen. Ilkivaltaa tehtiin Hakaniemen ja keskustan alueilla. 8.12.2014 Presidenttipari Sauli Niinistö ja Jenni Haukio valmiina vastaanottamaan juhlavieraita. 15 Presidentti Tarja Halonen ja Pentti Arajärvi itsenäisyyspäivän vastaanotolla linnan juhlissa. Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto Anarkistien mielenosoitus muuttui vandalistiseksi. Joukkio aiheutti 100 000 euron vahingot. Poliisin arvio protestien aikana aiheutettujen vahinkojen arvosta pyörii sadantuhannen euron tienoilla. mentä kiinteistöä kärsi vahinkoa
Miksi sota kuitenkin voitti rauhan ja työväenliikkeessäkin internationalismi musertui nationalismin jalkoihin? Samu Nyström kuvaa artikkelissaan, kuinka sota vaikutti Pasilan konepajan työmiehen Juho Alfred Mäkelän elämään. Eero Haapanen tutkii kirjoituksessaan Helsingin Vanhankaupunginlahden kalastajia maailmansodan vuosina. Artikkeleissa perehdytään myös valokuvan merkitykseen paikallisen työväenperinteen tallentajana sekä suomalaisen yhteistoimintalain syntyvaiheisiin. Kolumneissa pohditaan tutkimustiedon ja politiikan suhdetta. Entiseen tapaan vuosikirjassa on myös laaja kirja-arvioosio vuoden uutuusteoksista. Arvioitavana on muun muassa työväenliikkeen ja työn historiaa käsitteleviä teoksia, tämän päivän yhteiskunnallisiin kysymyksiin paneutuvia tutkimuksia ja puheenvuoroja, muistelmia . Arbetartradition ry:n kustantama ja työväen perinnelaitosten, Työväen Arkiston, Kansan Arkiston, Työväenliikkeen kirjaston, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran, Työväenmuseo Werstaan ja Työväenperinne ry:n, yhdessä julkaisema tieteellinen aikakauskirja. Tänä syksynä se ilmestyy 128-sivuisena. 2 ko <ddd> <d>.<m>.<yyyy> Yleisohje: Mikroilmot (koko alle 70 mm) kulman leikkaus 51 astetta, sisämarginaali täs Tyylejä tässä tiedostossa: _MIKROILMO_NEGA bold ja _MIKROILMO_light Demokraatti Artikkeleissa perehdytään myös valokuvan merkitykseen paikallisen työväenperinteen tallentajana sekä suomalaisen yhteistoimintalain syntyvaiheisiin. Sudoku Hulk Sarjakuvat 1 x 39 mm 1 x 38 mm 1 x 34 mm Uusi sanomalehti Suomessa! Tilaa ihmiselle. Se on tilattava. Vuodesta 1895. Tilaa ihmiselle. Vuodesta 1895. B.Virtanen - Urja 1 x 55 mm Uusi sanomalehti Suomessa! Tilaa ihmiselle. Yhteisiä unelmia vuodesta 1895. Tilaa ihmiselle. Vuodesta 1895. Tilaa ihmiselle. Uusi sanomalehti Suomessa! Tilaa ihmiselle. Ruudukon jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1-9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. 5 x 26 mm Tilaa ihmiselle. Vuodesta 1895.. yhteensä yli 30 teosta. Vuosikirjassa kerrotaan myös työväen perinnelaitosten ta- Kari pahtumista kuluneen vuoden aikana. Kirja myös esittelee lukuvuoden 2013?2014 aikana yliopistoista valmistuneita työväentutkimuksen alaan kuuluvia opinnäytetöitä. Työväentutkimus vuosikirja on Työväenperinne . 16 8.12.2014 ??Sota voitti työväenliikkeen rauhanprojektin Työväentutkimuksen vuosikirja pohtii sotaa Työväentutkimuksen vuosikirjan teemana on tänä vuonna työväenliike ja sata vuotta sitten syttynyt ensimmäinen maailmansota. Seppo Hentilä kirjoittaa artikkelissaan kansainvälisen työväenliikkeen suuresta rauhanprojektista
Tämä on vuoden viimeinen tapaaminen, jonka vietämme jouluisissa merkeissä, puuron ja torttukahvien kera. Keskustelua. klo 18 JHL:n tiloissa, Sörnäisten rantatie 23. 8.12.2014 Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Sudokun ratkaisu 1 x 30 mm ammattiliiton jäseneksi! Martti Juvonen Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 Veikkaus 49/2014 Liity sinäkin SAK:n Sihteeri Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Avaa toinenkin silmä. 17 Täyden palvelun toimisto hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi Forum Hakaniemi Töölö Itäkeskus Malmi Espoonlahti Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää 010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66630 010 76 66640 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 ?/puh.+0,1209 ?/min) VAASAN ALUETOIMISTO Aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita. . Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. klo 17 on kansanedustaja Rakel Hiltusen emännöimä keskustelutilaisuus eduskunnan pikkuparlamentin kansalaisinfossa aiheesta Turvallinen vanhuus Helsingissä. kunnallisjärjestö. Avoin keskustelutilaisuusPanimoravintola Koulussa, WecksellSali, Turku ma 8.12. klo 16.00 TÄYSISTUNTO Suullinen kyselytunti. Aina uutta. Suorat verkkolähetykset: www. eduskunta.fi/verkkolahetys. Istunnot ovat yleisölle avoimia. Ovet lehterille avataan 15 min. ennen täysistuntoa. Kansalaisinfo on avoinna ma-pe klo 10 . Sääntömääräinen syyskokous ma 15.12. Johdatus otsikon aiheeseen Eeva-Johanna Eloranta, kansanedustaja, FM, VTM. Kahvitarjoilu. Lisätiedot: Eeva-Johanna Eloranta, gsm 050 52 32 309. KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Os. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Esa Kant 040 778 9810 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sakari Ruisaho 040 838 7697 Taloudenhoitaja 1X1 XX1 222 111 X 1 xVoitonjako: 34 mm 13 oik. Paikkana Museokahvila Vanha Kassu. klo 13. Kahvitarjoilu! Tilaisuuden järjestää TSL ja Turun sos.dem. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. Biotalous, digitalous ja cleantech Teppo Virta, aluepäällikkö, Teknologiateollisuus ry. Kestävyysvaje, rakennemuutos ja suhdanneongelma. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. 020 77 41424 PÄIVYSTYS PARILLISELLA VIIKOLLA KOKKOLASSA Pitkänsillankatu 23, 67100 Kokkola, puh. (5 kpl) 25 685,50 e 12 oik. 1 043,70 e 11 oik. 83,40 e 10 oik. 15,80 e MiniVakio: 6 oik. (06) 220 1562 Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. Tervetuloa! . Perinteinen joulupuurotilaisuus 10.12. klo 13 Kouvolan Puistoportissa, Oikokatu 4, Kouvola. Puuropuheen pitää Jukka Nyberg. Naisvuoren Wanhat Toverit kokoontuvat ma 8.12. Roihuvuoren Eläkkeensaajien viikkokokous ma 8.12. Itäisen Uudenmaan Wanhat Toverit Tämänvuotinen joululounas nautitaan ti 9.12. kansalaisaloite avioliittolain muuttamisesta. Perjantaina 12.12. avoinna ma-pe klo 9-16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö Marja Salmivuori Toimitsija Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila KOKKOLAN TOIMISTO . Paikkana on Cafe Cabriolé, Porvoon torin laidalla. HUOM! Uusille jäsenille jaetaan tietoa tuntia aikaisemmin (klo 17.30) yhdistyksen toiminnasta. klo 14.00 TÄYSISTUNTO Hallituksen esitysten lähetekeskusteluja. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www.demari.fi/ilmoitus, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. (145 kpl) 139,60 e 040 730 3388 VAASAN SOS.DEM. KUNNALLISJÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Avaa toinenkin silmä. Tilaa ihmiselle. 1 x 23 mm Kokoukset Aina uutta. Hautauspalvelut Surun kohdatessa et jää yksin tukee omaehtoista kulttuurityötä Vuoden 2015 apurahat tulee hakea ajalla 1.11.-31.12.2014 Apurahojen hakuohjeet ja hakusovellus löytyvät sivuiltamme www.sivistysrahasto.? Avaa toinenkin silmä. Tilaa ihmiselle. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Vaasan toimipiste Aluetoimitsija Katja Kaivonen, puh. klo 14-15 kolme lyhytelokuvaa seuran alkuajoilta; Suomen ja Neuvostoliiton kulttuurisuhteet alkavat 1945, Neuvostoliiton vientituotteiden näyttelyn avajaiset Helsingissä 1946 ja Ystävien seurassa, 1977 Kino Orionissa, Eerikinkatu 15, vapaa pääsy. 040 709 4337 s-posti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Riikka Antinaho, puh. klo 13.00 TÄYSISTUNTO Äänestyksiä. AKT:n VAASAN TOIMISTO Aluetoimitsija Tapio Huotari (06) 220 1560, 0400 476 005, tapio.huotari@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. klo 11.30 alkaen. 16. Sähköalojen ammattiliitto ry Metallityöväen liitto ry Keskiviikkona 10.12. Yhdistys ry. klo 17-19. Aiheena hyvinvointiyhteiskunnan kolmoishaaste. klo 16 Kirjan saunatiloissa. Alustajina KaakkoisSuomen Sos.dem.piirin toiminnanjohtaja Sanna Koskenranta ja järjestösihteeri Taina Salomäki. HELSINKI . Tervetuloa! . Terveemmät kansalaiset; Hyvinvointihaasteiden ennaltaehkäisy Kyösti Kurvinen, liikunnan lehtori. Asiasta ovat keskustelemassa sosiaalioikeuden professori Pentti Arajärvi ja Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen. Tikkurilan Työväenyhdistys ry:n joulukuun tapaamisessa ti 9.12. klo 18.30 Tiksolla, Unikkotie 17 on luvassa vanhaa ja uutta. klo 13.30 kirkon seurakuntasalissa, Tulisuontie 2. Tervetuloa! KYMI . Vietämme syntymäpäiväsankarien juhlaa Ruusukahvien merkeissä ja jouluisia lauluja laulaa ja laulattaa Pirjo Tervamäki. . Tervetuloa! . klo 14.00 TÄYSISTUNTO Hallituksen esitysten lähetekeskusteluja. Mistä löytyvät ratkaisun avaimet. Lakiehdotusten käsittelyjä. Avaa Tilaa toinenkin ihmiselle. Työväenliikkeen itsenäinen säätiö silmä. SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua mm. (06) 414 3832 Yhdessä olemme enemmän. Bioalat viennin veturina ja hyvinvointihaasteiden ratkaisijana Semi Korpela, toimitusjohtaja, Biohit oy. Manteli yllätys löytynee puurosta ja saa laulaa ja vähän tonttuilla! Tervetuloa uudet ja kokeneet Wanhat Toverit ! ssä pienimmässä koossa (38 mm) 3 mm. UUSIMAA . Helsingin Kirjatyöntekijäin sos. dem. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. (06) 723 2018 Keskiviikkoisin 14.00-16.00 PÄIVYSTYS PARITTOMALLA VIIKOLLA SEINÄJOELLA Matti Visannin kuja 10L 3, 60100 Seinäjoki, puh.(06) 414 3833 keskiviikkoisin klo 11.00-15.00 fax. Tiistaina 9.12. avoinna ma 9-12, 13-16 Kauppatori 2, 2.krs, 67100 KOKKOLA Palveluneuvoja Anneli Kalliosaari faksi 020 774 2422 Torstaina 11.12. Juusankosken Wanhat Toverit kokoontuvat Kettumäen Palvelukeskuksessa 9.11. Vielä ehtii mukaan, ilmoittautumiset Matille, puh. 0400 501 983. VARSINAIS-SUOMI . 010 7703 640 (vaihde). sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Pohjanmaa VAASAN TOIMISTO . Mistä löytyy uusi kasvu. Pentti Arajärvi kutsuu kokoukseen ja pikkujouluun ma 8.12. Lakiehdotusten käsittelyjä mm. 020 774 0311, 040 738 3718, s-posti: riikka.antinaho@sak.fi » www.sak.fi SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Julkisten- ja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 s-posti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 576 547 Aluetoimistosihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 443 2043 Pitkäkatu 43, 65100 VAASA puh. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 - 15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Tiistaina 9.12. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaalitapahtuma ilmoituksia, ne ovat maksullisia. ETELÄ-SAVO . (06) 822 3516 keskiviikkoisin klo 11.00-13.00 PÄIVYSTYS PARILLISELLA VIIKOLLA PIETARSAARESSA Tehtaankatu 13, 68600 Pietarsaari, puh. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Tervetuloa! . Yhdistys tarjoa glögiä, puuroa, kakkua ja kahvia sekä kukittaa tasavuosia täyttäneet. 020 77 41423, marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Etuuskäsittelijä Maija Uura (äitiyslomalla) Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA, fax. Suomi-Venäjä-Seuran Hakaniemen osasto esittää su 14.12. Kouvolan Wanhat Toverit. klo 14
18.20-18.29 Radioteatteri esittää. Elämä hymyilee: Laura ja Jamie ovat onnellisesti yhdessä. 22.50-23.05 Arvassalo ry: Turisti, älä öykkäröi! 23.10-06.00 Suomalaisen musiikin Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala. 11.57 Päivän mietelause. 07.50 Merisää. 07.53 Maakuntaradio. 08.15 Urheiluradio. 07.15 Urheiluradio. 07.17 Maakuntaradio. 22.05 Jake Nyman. 21.50 Merisää. N: Veikko Sinisalo, Uljas Kandolin. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 08.15 Ykkösaamu. 09.11 Maakuntaradio. 07.15-07.44 Aamusoitto. 17.20-17.28 Urheiluradio. 07.00-00.00 Yle Uutiset tasatunnein. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03-19.58 Radioteatteri esittää: Puputyttö 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla. 18.50 Merisää. 06.30 Maakuntaradio. Paikalliseen taidegalleriaan tehdään väkivaltainen ryöstöisku, jonka seurauksena galleristi kuolee. 22.00 22.20 22.25 22.35 23.35 00.35 01.35 02.05 21.00 Gustavs Klucis ja hänen taiteensa Latvialainen Gustavs Klucis on varhaisen Neuvostoliiton konstruktivistisen taiteen suuria nimiä ja valokuvamontaasin uranuurtajia. 22.30 Kino: Modesty Blaise - Pistävä perhonen (16) Sarjakuvien viettelevin naisagentti yrittää kumppaninsa Willie Garvinin kanssa estää arkkikonna Gabrielin timanttiryöstöt. 09.05-09.10 Urheiluradio. 22.05 Julkinen sana. 15.05 Kultakuume. 12.15 Maakuntaradio. 12.45 Merisää. Pelin paikka 11.00 Välilevyjä. 21.03 Kahden polven treffit. 21.55 Suomi tänään. Sotilasfarssi rykmentin entisen murheenkryynin pojasta, joka alkaa suorittaa omaa asepalvelustaan ja saa isänsäkin palaamaan kasarmialueelle. 15.00 15.05 15.10 15.15 16.05 16.50 16.55 17.00 17.10 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 19.50 19.55 Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Arto Nyberg Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset - 17.55 Murdochin murhamysteerit (12) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Tosi tarina: Nukketohtori Prisma: Mannerten synty Amerikka. Tarinoita metsästä : Sammakot, matelijat Kahden polven treffit 24-vuotias Ida keskustelee isoäitinsä Riitta Rantasen kanssa naisihanteista, ylipainosta ja ulkonäköpaineista. 20.00 MOT: Säteilevä sukupolvi Maailman terveysjärjestö luokittelee matkapuhelimen säteilyn mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi. L.Onerva: Mirdja, osa 3. 10.03 Ajantasa: Suora linja. 10.55 Pikkujuttu. Elokuva on syntynyt rakkaudesta lajiin ja kertoo tarinan intohimosta ja suomalaisuudesta, surffarin näkökulmasta. 01.20 - 04.00 Teematieto YLE FEM 07.25 SVT:n ohjelmaa 11.00-11.26 Sydänystävät 12.30 13.00 13.30 14.00 SVT: Landet runt SVT: Sverige! SVT: Sportspegeln SVT: Nobel i Rinkeby en språklig utmaning 15.00 - 16.00 SVT: Allt för Sverige 17.45 Claus Dalbyn joulu Sarja alkaa. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Joulukalenteri: Joulukuningas 18.30 Taivaallista menoa: Pahuksen kuolema 19.00 Luontoretkellä: Tunturihirven jäljillä 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Närbild 20.30 Strömsön saunaillan parhaat palat 20.45 Oddasat 21.00 Efter Nio 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Arkistosta revittyä: Pyörätuoli 22.30 - 23.10 Strömsö 23.15 SVT: Nobelstudion 00.15 SVT: Aktuellt 00.55 SVT: Kulturnyheterna 01.00 SVT: Kulturnyheterna 01.10 SVT: Nyhetssammanfattning 01.15 SVT: Gomorron Sverige sammandrag 01.35 SVT: Programtablå 01.45 SVT: Julkalendern: Piratskattens hemlighet 02.00 SVT: Lilla Aktuellt 02.05 SVT: Värsta kalaset 02.20 SVT: Nina Patalo 02.30 SVT: Studio natur 03.00 - 03.30 SVT: Fråga doktorn FOX 06.00 Sky News 06.35 FOX Kids 09.05 Wipeout Kesä 09.55 Karita, raakaa ja makeaa 10.00 24Kitchen: Sara leipoo 10.25 How I Met Your Mother 11.15 Futurama 11.40 Cesar Millanin hauvahelvetti 12.30 Eläinkunnan hurjimmat 13.20 Jaakon matkassa 14.15 Hetki ennen tuhoa 15.05 Lentoturmatutkinta 16.00 How I Met Your Mother 16.50 American Dad 17.15 Family Guy 17.40 Karita, raakaa ja makeaa 17.45 Cosmos: kaikki elämästä 18.30 Huutokaupan metsästäjät 20.00 Rojua, rojua 21.00 Bones 21.55 Criminal Minds 22.50 S.H.I.E.L.D. Yle Uutiset ja sää. 10.00-10.03 Yle Uutiset. 19.06 Metsäradion Joulupuuilta 0203-17600. 19.03 Urheiluradio. 18.50 Iltahartaus. HD Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Rizzoli & Isles (12) Helleaallon kuumentamat. Kuuma laki (12) Oikeutta Lee Annelle, osa 2/2. The Good Guys (12) Konttorirotta Dan. Super Fun Night (S) Rehellisyyden nimissä. Isänmaan puolesta (16) Maanista ajatuksen virtaa. 03.10 - 06.33 Voittostudio NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja MikäMikä-Maan merirosvot (S) 07.25 Disney esittää: Kim Possible (7) 07.50 Lazy Town (S) 08.15 Vaaleanpunainen pantteri (S) 08.25 Waverly Placen velhot (7) 08.50 Eläinten ABC 09.20 SikkeRuokaa rakkaudella 09.50 Pikakurssi kodinostoon 10.20-10.50 Jyrki Sukulan makujen maa 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Kodikkaasti vuokralla 14.20 Bill Grangerin makoisat matkat Sussex. 15.20 Hulttio ja herrasmies (S) Työpaikkaromanssi. 15.50 Olipa kerran (12) Torni. 16.50 Panttilainaamo Harrison presidentiksi. 17.20 Frasier (S) Juoruamisen jalo taito. 17.50 Gordon Ramsay ja paras ravintola 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.00 Ravintola X 20.57 Keno 21.00 Elokuva: White Chicks - agentit minimekoissa (12) Hillittömän vauhtikomedia kertoo kahdesta FBIagentista (Shawn ja Marlon Wayans), jotka komennetaan suojelemaan upporikkaita Wilsonin hotelliperijätärsiskoksia kidnappaajilta. Pääosissa: Shawn Wayans, Marlon Wayans, Jaime King. Ohjaus: Keenen Ivory Wayans. 23.20 Kylmä rinki (16) Pelaa henkesi edestä. 00.30 Frasier (S) Juoruamisen jalo taito. 01.00 Jengielämää (16) Likaiset enkelit. 01.55 Maailman vaarallisimmat tiet (7) Kuoleman kisa. 02.50 - 03.45 Mitä tuli tehtyä 00.25 Uusi Kino: Hellsinki Street (S) Elokuva kadusta, joka elää kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina. 00.35 Uusi Kino: Finnsurf (S) Surffielokuva lainelautailusta Suomessa ja vähän muuallakin. 20.06 Sää. Säteilyturvakeskus kehottaa rajoittamaan lasten matkapuhelimen käyttöä. Miksi kukaan ei piittaa suosituksista? 20.30 20.55 21.00 21.30 Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Dokumenttiprojekti: Pohjolan terroristit Afrikkalaiseen Al-Shabaabiin tiedetään liittyneen nuoria miehiä Skandinaviasta, myös Suomesta. Sarja päättyy. 21.00 Mentalist (12) Taiteen tähden. 14.03 Ajantasa. 09.00 Yle Uutiset. 04.02-04.56 Kissankehto. YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto 06.00-06.30 Yle Puhe esittää 06.40-07.00 Puheen Aamu 07.20-07.25 Alivaltiosihteeri 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Olga Temonen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03-17.00 Puheen Iltapäivä 17.0818.00 Puheen Iltapäivä 17.15-17.45 Urheilijaelämää 18.00 Yle Uutiset 18.03-21.30 Urheiluilta 18.03 Puheen Ilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Olga Temonen 23.02 Päivä tunnissa 23.30-00.00 Politiikkaradio. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti. 20.03 Urheiluradio. 13.03 Urheiluradio. O: Joseph Losey. Jenni on päässyt eroon vauvan iltapullosta. Kätevä emäntä (7) 21.25 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Lain viitta (12) Martha puolustaa kapteeni Peter Ryania, jota syytetään sääntöjen rikkomisesta, mikä johti sotilaan kuolemaan. 23.00 Valomerkki Täysosuma. 23.30 Unelmien kolhimat (7) Vaatimuksia. 00.13 - 04.02 Uutisikkuna 16.10 16.40 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 Amazing Race Millerit (7) Alueellinen sääennuste Mitä tänään syötäisiin? Mahtavimmat jouluvalot Upeat skandikodit Upeat skandikodit Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Rakastan, 04.00 Teematieto 17.00 - 17.47 Tiededokumentti: Rakennusten salattu elämä Julkiset tilat. 18.00 - 18.53 Historia: Viikingit Viikingit muistetaan luostareita ryöstelleinä verenhimoisina merirosvoina, mutta keitä he olivat ja kuinka he elivät? 19.00 - 19.45 Gran Hotel (12) Teresa joutuu nöyrtymään saadakseen tahtonsa läpi, mutta suostuuko Andrés tanssimaan hänen pillinsä mukaan? 20.00 Tekijänä: Samu-Jussi Koski Samu-Jussi Koski suunnittelee vaatteita ajatteleville naisille. 09.05-09.58 Muistojen bulevardi. 06.05 Hartaita säveliä. 21.35-21.39 Novosti Yle. 12.15 Omintakeiset, osa 4/6, Martti Silvennoinen 13.00 Suomalaisen musiikin Klassista kahteen. 17.30 Taustapeili. 18.03 Sekahaku-Tarja Närhi. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 00.05-05.00 Yöradio. 15.5515.58 Yle News. 08.17 Maakuntaradio. 18.55 Suomi tänään. 13.06 Maakuntaradio. Elina ei halua Niklaksen rahoja, mutta mies saa neuvotteluapua yllättävältä taholta. Ykskaks paksuna (12) 8/8. 12.55 Suomi tänään. 15.00 Yle Uutiset. 22.00 Yle Uutiset ja sää. HD Valomerkki Täysosuma. Levy saadaan melkein ajoissa ulos, ja Constantinen keikka kotona Jyväskylässä on riemukas ja tunteikas. Uusi päivä (S) Viimeinen vaatimus. Työn ytimessä ovat eettisyys, materiaalit ja klassinen linjakkuus. 20.30 10 kirjaa lapsuudesta Tällä kertaa Enid Blytonin lasten seikkailukirjoista, erityisesti Viisikoista keskustelevat kuvataiteilija Kaarina Kaikkonen ja kansanedustaja Erkki Tuomioja. mutten sitä tunnusta. 18.30 Emmerdale (S) Nainen, jolle ei sanota ei. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (12) Osa 2731. 15.05 Maakuntaradio. 09.39 Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Tukikummit Onnenpeli 09.50 Kauniit ja rohkeat (S) 10.15 Emmerdale (S) 10.45 Vapun valtakunta 11.15-12.05 Lääkärit 13.35 14.35 15.05 15.10 15.15 Gustavs Klucis ja hänen taiteensa Yle teema klo 21.00 Latvialainen Gustavs Klucis on varhaisen Neuvostoliiton konstruktivistisen taiteen suuria nimiä ja valokuvamontaasin uranuurtajia. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 Liikkeellä luonnossa: Merellä 06.25 Ylen aamutv 09.30 Akuutti 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Jumalanpalvelus 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN: Jyrkin ja Neposen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 8.12. Ismo kääntää kyynelkanavalle 20.05 Suomen kaunein koti Kenellä on Suomen kaunein koti 2014. 07.45 Hartaita säveliä. 16.15-16.57 Faunin iltapäivä. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu: musiikkivieraana säveltäjä-muusikko Lauri Porra. 23.33 Illan vieras. 06.25 Aamusoitto. 07.50 Aamuhartaus. Sitä kutsutaan arkimaailmaksi. Jamie tahtoisi jakaa ilouutisen kaikkien kanssa, mutta Laura pitää matalaa profiilia. Imettäjät 6/8. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 Ikuiset kaupungit: Kairo Mahfouzista Ondaatjeen 17.40 Rakenna minut, osa 8/10: Skeittipuistojen arkkitehti Janne Saario 18.00-18.15 Kuunnelman esittely: Puputyttö. 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja. Tehtävän vakavuus paljastuu Pirpanalle. N: Monica Vitti, Terence Stamp, Dirk Bogarde. 21.50 Selim Palmgrenin Kolmikohtauksinen nokturni. Agentit 23.45 Elokuva: Terminal velocity 01.30 Nolot vartalot 02.20 Alaskan poliisit 03.10 Rojua, rojua 04.00-05.59 Sky News SUB 10.00-11.00 Lemmen viemää (S) 14.00 X Factor UK 16.30 Explorers 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Suomen surkein kuski 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Lähiöunelmia (7) 19.30 Miehen puolikkaat (S) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (12) 21.00 J. 16.15 Maakuntaradio. 21.08 Päivä tunnissa. 21.40 Urheiluradio. 06.15 Aamuhartaus. Edgar (12) 23.40 Lähiöunelmia (7) 00.05 Grimm (16) 01.05-02.05 Hävyttömät (12) TV5 06.30 Lasten eläinmaailma: Michaelan eläinmatkat 07.25 Ihmemies MacGyver (12) 08.20-09.15 Matlock (7) 12.15 Kellarin kunkku (S) 13.10 Kadonneet (7) 14.05 Ihmemies MacGyver (12) 15.05 Matlock (7) 16.00 Suhdekoukerot (7) 16.30 Kaikki rakastavat Raymondia (S) 17.00 Pulmuset (7) 18.00 Kellarin kunkku (S) 19.00 Myyntimies Jethro 20.00 Justimus (7) 21.00 Elokuva: Holiday (7) 23.40 5D: Ammattina strippari (12) 00.45 Elokuva: Onnen kukkuloilla (16) 02.30 Spartacus: Areenan kuninkaat (18) 03.40-04.35 Ritari Ässä (12) JIM 11.35 Jeff Corwin ja valtamerten salaisuudet 12.05 Jeff Corwin ja valtamerten salaisuudet 12.30 Pomo piilossa 13.20 Kuuluisat kuppilat 14.15 Leijonan luola USA 15.10 MasterChef Australia All Stars 16.10 JIM D: Modern Marvels 17.05 Kuuluisat kuppilat 18.05 MasterChef 19.00 Leijonan luola 20.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 21.00 Australian kovimmat keräilijät 22.00 Panttilainaamo Louisiana 22.30 Panttilainaamo 23.00 Leijonan luola USA 00.00 Martina ja hengenpelastajat 00.55 Rekkakuskit jäällä 01.50 Rikkaiden panttilainaamo 02.45 MasterChef 03.35-04.05 Vankilapoliisit (12) LIV 09.00 Sikke-Ruokaa rakkaudella 09.30 Sarahin sisustusvinkit 10.00 Maailman övereimmät jouluhäät (S) 10.55 James Martin ja herkkuja Välimerellä 11.25 Korealaisen keittiön aakkoset 11.55 Emilyn sisustussalaisuudet 12.25 Kirstien jouluvärkkäilyt 13.20 Kellyn sisustussalaisuudet 14.10 Supermarjo ja tytöt 14.40 Kirsi ja himoshoppaajat 15.35 Hotellit haltuun 16.30 Olet mitä syöt 17.00 Tanssin superäidit: Miami 17.55 Hotellit haltuun 18.55 Kaksi julkkista ja yhdet häät 19.50 Sinkkuelämää (12) 20.30 Sinkkulaiva 21.00 Devious Maids (7) 22.00 Sinkkuelämää (12) 22.40 Näin meistä tuli Ruotsin miljonääriäidit 23.40 Sinkkulaiva 00.10 Täydelliset naiset (7) 01.05 Fashion Star 02.00 Ruotsin plastiikkakirurgit (12) 02.55 -03.50 Häähullut (S) AVA 06.00-08.30 Aamun AVAus 09.30 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 10.00-11.00 Hyvästi lemmikki! 12.00 Beverly Hillsin panttilainaamo 12.30 Makuja & Elämää 12.50 Lääkärit 13.40 Kiinteistöjen kuningas 14.39 Pientä pintaremonttia 15.40 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 16.10 Makuja & Elämää 16.30 Hyvästi lemmikki! 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 19.00 Grand Designs 21.00 Löytäjät 21.30 Tervetuloa Ruotsiin! (S) 22.00 Savuna ilmaan (12) 23.00 Kosto (7) 00.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 01.00-05.00 Yön AVA YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset. 20.07 Bluesministeri. 03.02-03.56 Levylautakunta. 11.03 Maakuntaradio. Miten ja miksi Pohjoismaissa varttuneista miehistä tulee ääri-islamilaisia, itsemurhaiskuihin syyllistyviä terroristeja? 22.30 Kotikatsomo: Tellus Telluksen on tehtävä päätös: paljastaa kaikki medialle tai siirtyä henkilöuhreihin? 23.20 Yle Uutiset 23.25 Lupa välittää 23.55 Kansanluonto (12) Elokuva suomalaisen luonnon ja suomalaisen ihmisen 90-vuotiaasta yhteisestä taipaleesta perustuu kuvan, musiikin, äänen ja aikalaistarinoiden vuoropuhelulle. 00.55 Uutisikkuna 12.20 12.45 13.20 13.45 Kakola - 13.10 Kakola Kimmo (7) Pandora. Uusi päivä (S) Turbulenssia. 14.13 Uusi päivä (S) Paljastuksia. 14.41 - 15.10 Uusi päivä (S) Vallan narrit. 15.15 Pasila 2.5 - The Spin-Off Guugelheim. 15.40 - 16.20 Sikarikkaaksi pelaamalla Nuori Emil Thorup kokeilee eri menetelmin, voiko eri uhkapeleillä rikastua. 16.30 Nuoret mestarit: Skeittimestari 17.00 Joulukalenteri: Porokuiskaajan arvoitus (S) 17.09 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Yle Live: Jukka Poika Jukka Poika & Sound Explosion Bandin pehmeä reggaepumppaus täytti Ruisrockin Rantalavan Turussa vuonna 2012. 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.20 Joulukalenteri: Porokuiskaajan arvoitus (S) 19.30 20.00 20.30 21.00 Osa 8. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 18 8.12.2014 tv- ja RaDIO-Ohjelmat Maanantai 8.12.2014 YLETEEMA MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. 06.52 Fungi (S) 07.00 Isot koneet 07.04 Pikku Toni (S) 07.10 Nelli ja Iiro (S) 07.19 Tommin kiertävä sirkus (S) 07.30 Maltti ja Valtti (S) 07.38 Olivia (S) 07.51 Joulukalenteri: Porokuiskaajan arvoitus (S) 08.00 Martta puhuu (S) 08.24-08.50 Muumilaakson tarinoita (S) 09.00 Paikka vailla vertaa 09.45 Tanskalainen maajussi 10.15-11.10 Matkapassi: 20 vuotta maailman ympäri 11.20 Nälän kasvot 11.50 Yesminen eksoottiset herkut 12.20 Kuningaskuluttaja 12.50 Sydämen asialla (7) Pikku enkeli. 13.40 - 14.55 Murheenkryynin poika (S) (Suomi 1958, 75?) O: Aarne Laine. 23.03 Taustapeili
pääsee lähelle pelättyä järjestöä. 8.12.2014 Terroristijärjestön houkutus YLE TV1 klo 21.30 Mogadishussa juhlitaan vastavalmistuneita iloisissa tunnelmissa samalla, kun muuan toimittajaksi esittäytynyt nuori mies ottaa heistä valokuvia. Elokuva kertoo nuorista miehistä, jotka jättävät mukavan elämänsä Euroopassa päästäkseen taistelemaan tai tekemään itsemurhaiskun Somalian puolesta. Kukaan ei aavista, että ?toimittaja. Pistävä perhonen Yle Teema klo. Elokuva valottaa myös Hooverin kiisteltyä ja salattua yksityiselämää. Kino: Modesty Blaise . 22.30 Maineikas brittiohjaaja Joseph Losey tarttui vuonna 1966 sarjakuva-aiheeseen, ja toi valkokankaalle viettelevän naisagentti Modesty Blaisen, joka oli Suomessakin tuolloin tuttu monen päivälehden sivuilta. on Abdi Rahman Tanskasta . Dokumenttiprojektissa esitettävä tanskalaisdokumentti ?Pohjolan terroristit. Edgar Sub klo 21.00 Clint Eastwoodin ohjaama ja Leonardo DiCaprion tähdittämä väkevä draama FBI:n pitkäaikaisesta johtajasta, J. Edgar Hooverista, jonka johtotähtinä olivat kommunismin pysäyttäminen ja rehottavan rikollisuuden kitkeminen. Miksi Pohjoismaissa varttuneista miehistä tulee ääriislamilaisia terroristeja? 19 J. Elokuvassa Modesty yrittää kumppaninsa Willie Garvinin kanssa estää arkkikonna Gabrielin timanttiryöstöt. eikä sitä, että hetkeä myöhemmin hän räjäyttää itsensä surmaten samalla useita vastavalmistuneita. Afrikkalaiseen Al-Shabaabiin tiedetään liittyneen nuoria miehiä Skandinaviasta, myös Suomesta. Nimiroolissa nähdään Monica Vitti.. Hoover muistelee uransa käännekohtia keskittyen erityisesti Charles Lindberghin pojan karmivaan sieppaukseen. Valtaosa näistä nuorista on syntynyt ja kasvanut Pohjoismaissa, mutta silti he haluavat tukea terroristijärjestöä säilyttääkseen islamilaisen hallinnon Somaliassa. Al-Shabaabiin tiedetään liittyneen nuoria miehiä Skandinaviasta, myös Suomesta
Kaikkihan alkoi siitä kun porvarimieliset urheilujohtajat kansalaissodan jälkeen erottivat työväen urheiluseurat omaan karsinaansa ja jatkoivat jahtiaan kielipolitiikan takia erottamalla 1930-luvulla myös ruotsinkieliset seurat. On niitä muitakin porvariston tuhotöitä kansalaistemme tasa-arvoisuuden suhteen koettu itsenäisyytemme aikana. Ei urheilu ole ainoa. n n n Silloin kun Jani Sievinen parikymmentä vuotta sitten ui Suomen ennätyksiä, niin ne olivat myös maailmanennätyksiä. Nyt kun uimarimme ilahduttavasti rikkovat SE-aikoja, niin ei puhettakaan maailman kärkiajoista. 20 8.12.2014 Kolumni Katsomosta Jako jatkuu, menestys vaimeaa Kun porvarihallitus 1990-luvulla kavensi TULn toiminnan edellytyksiä eikä onnistunut aikomuksissaan kansalaisten varoilla pelastaa SVUL konkurssilta on maamme urheilun johtaminen ollut ja on yhäkin tuuliajolla. Mäkäräinen johtaa maailmancupia. Takaa-ajoon Mäkäräinen lähti eilisen kolmannelta sijalta ja ampaisi heti kärkeen. Toisen ampumapaikan ohilaukauksen myötä Mäkäräinen putosi viidenneksi yli 30 sekunnin päähän kärjestä. Hän paikkasi ampumalla ensimmäiseltä pystypaikalta puhtaasti ja nousi takaisin kärkeen. Maalissa eroa toiseksi sijoittuneeseen ukrainalaiseen Valj Semerenkoon oli 47,9 sekuntia. Italialainen Dorothea Wierer ylsi kolmanneksi. Ja onnistunutkin osin. TUL ei kuitenkaan ole aikeissa lähteä mukaan. Samalla rahapanoksella pääsisin seuraamaan vain pari-kolme HIFK-matsia. Kauko-Aatos Leväaho Mäkäräinen vankisti cup-johtoaan voitolla Östersundissa Kaisa Mäkäräinen on voittanut ylivoimaisesti ampumahiihdon maailmancupin kymmenen kilometrin takaa-ajon Östersundissa. Voitto oli Mäkäräiselle kymmenes maailmancupissa. Hän napsi Östersundista voiton, toisen ja kolmannen sijan. SLU (Suomen Liikunta ja Urheilu) epäonnistui. Jo tämä aiheuttaa sen, ettei Suomen urheilun yhtenäisyyttä saavuteta vieläkään. Matti Ahde kirjoittaa kirjassaan: ?Parannusta suomalaisen huippu-urheilun kurimukseen eivät tuo myöskään viime vuosina synnytetyt Huippu-urheilun toimintatavan muutoksen projektiryhmä Humu ja Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry Valo. Keskitysyrityksiä on kyllä ollut. Olemme suurten ongelmien ja haasteiden äärellä.? Matti kiinnittää huomion myös urheilun byrokratiaan ja sisäisen valmennuksen sekä kilpailun puuttumiseen kun SVUL ja TUL eivät enää kamppaile paremmuudesta. Syvällä ovat urheilunme jakaantumisen juuret. Mari Laukkanen sijoittui 43:nneksi 4.43,9 minuutin päähän Mäkäräisestä. Maailmancup jatkuu ensi viikolla Itävallan Hochfilzenissä. STT. Sopii korostaa, että Janin valmennus perustui TULpohjaiseen Markku Pohjolan maailmalta kokoamiin ja isänsä Esan toteuttamiin oppeihin. Nyt juuri ei tule mieleen milloin SVUL-urheilija on rikkonut ME-fuloksen mitenkään väheksymättä SVULn panosta Suomen urheilun ykkösjärjestönä. On niitä muitakin porvariston tuhotöitä kansalaistemme tasaarvoisuuden suhteen koettu itsenäisyytemme aikana. Isot lajiliitot jäivät aluksi ulos. Se maksoi 99 euroa ja sillä näen 30 KHL-kamppailua. Sen sijaan Pasilassa hän viihtyy. . Ei urheilu ole ainoa. n n n Arvostamani jääkiekon asiantuntija ja ystäväni Juhani Katajamäki selvitti kantansa siihen, ettei häntä ole näkynyt enää HIFK-ottelujen katsomossa. Nyttemmin, ilmeisesti Risto Nieminen, on suostutellut niitä myönteisiksi niiden vaikustusvallan lisäämisellä. Uusinta ponnistusta Valoa (Valtakunnallinen liikuntaorganisaatio) sinnitellään järjestöjen suosioon. Ostin Jokerien kausikortin