Demokraatti 09.01.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

N:o 3, 007443-14-2 . ?Jotain ihan muuta? SDP:n jäsenristeily lähestyy ... 7 TO R STA I 9. Hinta 1,20 e (sis.alv) Tervetuloa Guggenheim, mutta ei verorahoilla Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Osku Pajamäki seisoo Helsingin Etelärannassa, jonne Guggenheim-säätiö haluaisi taidemuseon. Pajamäki toivottaa museon tervetulleeksi, mutta ei veroeuroilla rakennettavaksi. Jukka-Pekka Flander Osku Pajamäki on hyvin, hyvin vihainen ... 4?5 Kipailutuksessakin voi epäonnistua ...3. tammikuu ta 201 4 Demokraatin erikoisnumero herättää keskustelemaan ...10 Painettu sana pitää pintansa myös tulevaisuudessa ...6?7 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?
Hän sanoo, että paras ajankohta kilpailulle olisi talvella. Politiikka Kulttuuri Demari.fi 3 15 ?Jos Suomessa on syntyäkseen blokkipolitiikkaa, sen tulisi tapahtua jonkin asiakysymyksen ympärillä, ei väkinäisesti puolueliittoutumina.? 4?5 6?7 8?9 10?11 13 14 Raideliikenteen kilpautus mietityttää Osku Pajamäki komentaa jenkkejä, pääkirjoitus 16?17 Kirjavisa siirtyy toiselle päivälle Pohjoisen luonnon ja kulttuurin ylistys Painettu sana kestää Päihteidenkäyttäjät siirtyvät opioideihin Demokraatille kuukausilehti Juhana Vartiainen Twitterissä Ihmiset Egyptistä eksoottisia lemmikkejä 18?19 Keskustelua ja taustaa 20?21 Sarjakuvat ja tehtävät, yh- Sisustuksesta talouteen ja tekniikkaan distystoiminta 22?23 Radio ja TV ?Kreikka on nyt EU:n puheenjohtajamaa, jonka aikana talous on spartalainen, mutta henki ateenalainen: kravatteja tai huiveja ei nyt tipu.? Liisa Jaakonsaari Twitterissä Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Helsinki, Uusimaa, . Lisäksi koulunkäynti aloitettaneen jo kuusivuotiaana, kertoo opetusministeri Jan Björklund. Ruotsissa on käyty vilkasta koulutuspoliittista keskustelua viime kuusta lähtien. Yhtiö on yhteydessä asiakkaisiin korvaavien matkavaihtoehtojen löytämiseksi tai maksettujen matkamaksujen palauttamiseksi. -2...1 1...4 Tapio Soivio en siirtämistä pohtivan työryhmän näkemykset ovat edelleen kaukana toisistaan. Työmarkkinakeskusjärjestöjen sekä Kirkkohallituksen edustajat selvittävät, voidaanko loppiainen ja helatorstai siirtää kiinteästi lauantaille. Kirkko puolustaa arkipyhiä muun muassa siksi, että ne tukevat ihmisten jaksamista. 9.1. Nimipäivät tänään: Veikko, Veli, Veijo, Veikka (ruots.) Bror Päivä kuvana Aurinko nousee: Helsingissä 9.17 Oulussa 10.11 Aurinko laskee: Helsingissä 15.38 Oulussa 14.40 Nimipäivät huomenna: Nyyrikki (ruots.) Sigurd Uutiskertaus -12...-8 n Kristina Cruises myi laivansa, matkoja peruuntuu. Ruotsissa oppivelvolli- n Fifa: Qatarin MM-lopputurnausta ei pelata kesällä. Jalkapalloilun MM-lop- nyt risteilylaiva Kristina Katarinan ja luopuu varustamotoiminnasta. Elinkeinoelämän keskusjärjestön mukaan kyse on paremminkin siitä, halutaanko luopua saavutetusta edusta. syi marraskuussa ennätystasolla eli 12,1 prosentissa, kertoo EU:n tilastoviranomainen Eurostat. Samalla yhtiö irtisanoo koko merihenkilöstönsä. Yhtiö keskittyy risteilylomien myyntiin matkanjärjestäjänä. 0200 72822 Pohjanmaa, varhaisjakelu: puh. Kristina Cruises on myy- n Arkipyhien siirtämistä pohtivassa työryhmässä sopu kaukana. Euromaissa oli työttömiä yhteensä runsaat 19 miljoonaa, lähes puoli miljoonaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Euroalueen työttömyysaste on Eurostatin mukaan pysynyt ennallaan jo kahdeksan peräkkäistä kuukautta. suus saattaa tulevina vuosina kestää kymmenen vuotta. 0200 30011 Lounais-Suomi, varhaisjakelu: puh. 0200 71000. Tampere . 0800 96675 Muu Suomi: puh. Euroalueen työttömyys py- n Ruotsissa koulutiestä suunnitellaan 10-vuotista. Arkipyhi- n Euroalueen työttömyys pysyi ennätystasolla. Vaasa . Mikkeli Uutistoimitus (03) 212 9455 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 Uutistoimitus (06) 317 8711 Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 Uutistoimitus toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi 050 5543430 Lisätietoja: www.demari.fi ? ? ? ? varhaisjakelu: puh. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus (02) 277 0477 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 . Tuolloin Pisatutkimus osoitti Ruotsin sijoittuvan alle OECDmaiden keskiarvon monissa oppiaineissa. puturnausta 2022 Qatarissa ei pelata kesä-heinäkuussa, kertoo kansainvälisen lajiliiton pääsihteeri Jerome Valcke. 0200 55888 Tampere ja ympäristö: puh
3 9.1.2014 Kari Hulkko Lähijunaliikenne joutuu kilpailutuksen piiriin. Lonka-sopimuksen piiriin. ??Vesa Mauriala tahtoo bussiliikenteen Lonka-sopimuksen myös raiteille Raideliikenteen kilpailutus lisää edunvalvonnan tarvetta Suomessa raiteilla kulkeva mat kustajaliikenne on vielä toistai seksi ollut suojassa kilpailulta, mutta tulevaisuudessa ainakin pääkaupunkiseudulla lähiju naliikenteen kilpailutus on to dennäköinen. Myös rautateille pitäisi saada aikaan samanlainen sopi mus, joka on bussiliikenteessä. Lonkasopimuksessa määritel lään, miten henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä kilpai lun voittaneen yhtiön palveluk seen, Mauriala sanoo. Kilpailu tuskin laajenee Pääkaupunkiseudun lähilii kennettä laajempaan kilpailun avaamiseen ja sen hyötyihin matkustajalle Mauriala suh tautuu skeptisesti, koska Etelä Suomen radat ovat jo täynnä. . Uutta liikennettä nykyisille radoille on erittäin vaikea kuvi tella saatavan. Pääkaupunkiseu dulla HSL aikoo kilpailuttaa lä hijunaliikenteen noin neljän vuoden kuluttua. Raideammattilaisten yhteis järjestö JHL ry:n puheenjohta jan Vesa Maurialan mukaan kuljetusalan ammattiliitot ovat jo käynnistäneet uudistusta koskevan keskustelun HSL:n kanssa. Yleissitova työehtosopi mus pitää huolen palkoista, mutta henkilöstön asemaa pi täisi kilpailun keskellä pyr Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Pääkaupunkiseudulla HSL aikoo kilpailuttaa lähijunaliikenteen noin neljän vuoden kuluttua. kiä turvaamaan muilla tavoin. Mauriala patistaa työnantajaa mukaan keskusteluun niin sa notun Lonkasopimuksen tii moilta. . Jos mennään vain hinnalla kilpailuttamiseen, ollaan täs mälleen niissä ongelmissa, missä lentoliikennekin on, Mauriala sanoo. Kilpailun vapautus voi tulla kalliiksi Monissa muissa maissa raide liikenteen kilpailua on avattu laajemmin. Työntekijöiden edunvalvonnan kannalta esi merkit muista maista, joissa vahvojen valtionyhtiöiden rinnalle on tullut uusia yri tyksiä, eivät ole Raideammat tilaisten puheenjohtajan Vesa Maurialan mukaan rohkai sevia. . Esimerkiksi rautatieliikenteessä uudistus on lehden mukaan johtanut tyhjien junien rahtaamiseen edestakai sin. Oikeastaan pää kaupunkiseutu on ainoa sellai nen, jossa on teoreettisesti ole massa rautatiemarkkina, Mau riala sanoo. Maurialan mukaan on toden näköistä, että matkustajien kan nalta ongelmia syntyy, jos kil pailutuksen yhteydessä ei pi detä huolta henkilöstö ja laa tuvaatimuksista. . Se on selvitysten mukaan maksanut valtiolle viisi miljar dia kruunua eli noin 550 miljoo naa euroa.. Unkarin kollega piti tilan netta lähinnä toivottamana. JHL:n raideammattilaisten puheenjohtaja Vesa Mauriala haluaa rautatiet nk. On tehty tutkimuksia, joissa väitetään yksityistämisen mak saneen 16 miljardia puntaa enemmän verrattuna siihen, että valtionyhtiö olisi jatkanut raideliikenteen hoitamista, Päi viö kertoo. Kauppalehti kertoi maanan taina Ruotsin tarkistusviran omaisen havainneen kilpailun vapauttamisen eri aloilla mak saneen maltaita. Esi merkiksi työntekijöiden edun valvonta on vaikeutunut mer kittävästi, kun yhtiöitä tuli niin paljon, Mauriala sanoo. Kilpailun avaaminen on JHL:n Jussi Päiviön mukaan todettu monessa maassa vikati kiksi. Päiviön mukaan esimer kiksi englantilaiset ovat otta neet takkiinsa sen jälkeen, kun kilpailu aikoinaan Margaret Thatcherin aikakaudella va pautettiin.
On syyllistetty ihmisiä, jotka ovat rinnastaneet peruspalvelut ja Guggenheimin. Pyytävät 200 miljoonaa euroa ja ihmettelevät, kun mukaan sotketaan politiikkaa, Pajamäki tuhisee. . Tässä hankkeessa ei ole yksityistä rahoitusta. Las Vegasissa 2001 avattu venäläis-amerikkalainen Hermitage lopetti toimintansa 2008. Pietarin Eremitaasin ja Guggenheimin yhteistyösopimus Eremitaasin yhteyteen perustettavasta museosta ei ole edennyt. Mitä tarkoittaa termi Verisunnuntai? 3. Pienituloiset tämän ovat jo tienneet. Tosin sitä ennen Helsingin virkamiesjohto kävi kolkuttamassa Guggenheim-säätiön oveen. Guggenheim-museo haluttaisiin rakentaa Helsingin Etelärantaan. Yli puolet suomalaisista on nimittäin sitä mieltä, että lakia ei saa rikkoa, vaikka sen noudattaminen on ristiriidassa oman moraalin kanssa. Muun poliisiasioista vastaava sisäministeri Päivi Räsänen on nostanut tietyissä asioissa Raamatun lakikirjan yläpuolelle.. Abu Dhabiin museon rakentaminen yskii. Viisi kysymystä Osku Pajamäen mukaan Guggenheinsäätiö on arvokas ja kunnioitettava järjestö, mutta he eivät ole toimineet julkisen sektorin kanssa. Yhdysvalloissahan rahoitus on pääsääntöisesti yksityistä. Ilmapuntari Getty Images Räntää. Yksityisellä rahalla ei saa muuta kuin nimen. 4 9.1.2014 ??Osku Pajamäki sanoo Guggenheimin kaatuvan veronmaksajien syliin ?Turha tulla Amerikasta sanomaan, minne pysäköidään? . 5) Sanomalehti Hämeen Sanomat ilmoitti siirtyvänsä tabloidiin tämän vuoden kuluessa. Lunta tupaan. Toinen tuore tutkimus sai kristillisten Päivi Räsäsen puntit tutisemaan. Tuore tutkimus todistaa todeksi jo monessa perhees- sä tehdyn empiirisen tutkimuksen siitä, että pieni- ja suurituloisuus periytyy. Minä vuonna YK:n päämaja avattiin New Yorkissa? 2. Kuinka moni työttömäksi joutunut on ollut muutosturvan piirissä vuosina 2005?2013? 4. Mikä sanomalehti on vastikään ilmoittanut siirtyvänsä tabloid-kokoon? Vastaukset oikealla. Vastaukset: 1) YK:n päämajan avajaiset olivat 9.1.1951 2) Verisunnuntai oli tsaarin joukkojen suorittama verilöyly Talvipalatsin edessä 9.1.1905 3) Muutosturvan piirissä on ollut lähes sata tuhatta ihmistä. Vihreät harrastavat poliittista käsienpesua ja medialeikkiä, Pajamäki tiivistää. Demokraatti seppo.peltoniemi@ demari.fi Valtuustoon vasta 2016 Pajamäen mukaan Guggenhein-säätiö on arvokas ja kunnioitettava järjestö, mutta he eivät ole toimineet julkisen sektorin kanssa. Suurituloiset ovat mielellään antaneet ymmärtää, että varallisuus on itse luotua, eikä suinkaan mamman tai papan peruja. 1. Kuinka suuri osuus muutosturvaan oikeutetuista on työllistynyt kolmen kuukauden sisällä? 5. Turha on tulla tänne Amerikasta sanomaan, mihin helsinkiläiset haluavat autonsa pysäköidä, Pajamäki toteaa. ?Mikäli Guggenheim-museo rakennetaan Helsinkiin yksityisellä rahalla, niin siitä vaan?. Seppo Peltoniemi . Tontilla on nyt parkkipaikka. . Mikäli Guggenheim-museo rakennetaan Helsinkiin yksityisellä rahalla, niin siitä vaan. Ei siihen tarvitse edes keneltäkään mitään kysellä, hän lisää. Vihreiltä absurdeja ehtoja Vihreät ovat Pajamäen mukaan asettaneet absurdeja reunaehtoja Guggenheim-museon hyväksymiselle. Joka vuosi maksetaan silti näyttelyistä, näillä näkymin viisi miljoonaa euroa. Guggenheimin säätiön ensimmäinen museo oli non-objektiivisen taiteen museo, joka toimi New Yorkissa. Sen jälkeen se on kasvattanut museoiden maailmanlaajuisen verkoston, joka toimii New Yorkissa, Venetsiassa ja Bilbaossa. Vilnaan kaavailtu museo ei toteutunut rahoitusvaikeuksien takia.Berliinissä toiminut Deutsches Guggenheim loppui osapuolten yhteisestä päätöksestä. Ensimmäisen kerran se tuotaneen kaupunginvaltuuston ruodittavaksi ehkä vuonna 2016. Guggenheimmuseosta tuntuu tulevan Helsingissä elämää suurempi juttu. Kaikki ei käy kuin Guggenheimissa Solomon R. Ne maksetaan veronmaksajien kukkaroista. Pajamäki arvioi, että ensi maanantaina kokoontuva Hel- singin kaupunginhallitus tuuppaa Guggenheim-hanketta eteenpäin kokoomuksen ja vihreiden äänillä. Guggenheim-museota on puuhattu vuodesta 2011. Minua ottaa päähän, kun tullaan sanomaan, että haluatteko säilyttää Guggenheim-museon sijaan parkkipaikan. Tämä on täysin kaupungin ja sen veronmaksajien kustantama hanke, Helsingin sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Osku Pajamäki tähdentää. Guggenheim-museosta tuntuu tulevan Helsingissä elämää suurempi juttu. . Hänestä on älyllisesti yhtä lailla epärehellistä rinnastaa liikennehankkeet ja Guggenheim-hanke. Vihreät ottaisivat Guggenheim-rahoja esimerkiksi Kehä I:n Itäkeskukseen kaavaillusta monitasoliittymästä, johon on varattu kymmeniä miljoonia. Pajamäki palauttaa mieliin, että Guggenheim-säätiö sai ensin kahdella miljoonalla dollarilla itse selvittää itselleen haluaako se tulla Helsinkiin. Hän muistuttaa, että Guggenheim ei itse sijoita hankkeeseen mitään eikä ole hankkinut yksityisiä rahoittajia. . Yhdysvalloissahan rahoitus on pääsääntöisesti yksityistä. . 4) Kolmen kuukauden sisään työllistyneitä on jopa 35 prosenttia irtisanotuista muutosturvalaisista. Olin ilahtunut siitä, että iso kansainvälinen museotoimija haluaa tulla Helsinkiin
Toivon mukaan tämä mittaustulos ei ole saanut ansanedustajia allekirjoittamaan lakialoitetta. Vastavuoroisuuden nimissä omia rajoituksiamme voisi puoltaa. He ennakoivat myös ulkomaisten omistajien ja paikallisten asukkaiden välisiä jännitteitä. Riskeiksi katsotaan rahanpesu sekä kiinteistönomistajan velvoitteiden laiminlyönti. Suuren suurista määristä ei siis ole kyse. Valtakunnallinen kiinteistöjen ostokielto tuntuu moukarin käytöltä ongelmaan, joka saattaisi olla korjattavissa kevyellä vasaralla. Sitä ei voi suoralta kädeltä sivuuttaa, että Venäjä rajoittaa ulkomaalaisten maa- ja kiinteistöhankintoja. Jos se on pääasiallinen motiivi, hankkeen leimaaminen populistiseksi on oikeutettua. Huoli ulkomaisten omistajien Kupla Lehtikuva / Markku Ulander Naamiointi on vähän edistynyt Työväen presidentti -ajoista! Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Tältä ja eräiltä muiltakin osin aloite voi törmätä perustuslakiin. Mielipidetiedustelujen mukaan yli puolet suomalaisista ei pidä siitä, että venäläinen ostaisi asunnon tai mökin naapurustosta. Mutta kuinka järkevää torjunta on. Myös se, mitä ulkomainen omistus poikii. Näillä perustein kansanedustajat vaativat, että ulkomaalaisen pitäisi asua Suomessa viisi vuotta ennen kuin hän voisi ostaa tai vuokrata kiinteistöjä. Venäläisten kiinteistöomistusta rajaaVa n n n kermankuorinnasta on periaatteessa ymmärrettävä. Niihin kuuluvat asuntotaajamien tarkoitusperien muuttuminen ja kansallisia luontoarvoja omaavien alueiden valuminen ulkomaalaisomistukseen. Tiedämme, että kaikki työ ja toimeliaisuus on nyt Suomessa tarpeen. Eniten tarjoavan - tai ehkä ainoan - ostajakandidaatin tarjoukseen ei voisikaan tarttua. Käytännössä edustajien aloitteellisuus on suunnattu rajaamaan venäläisten kesämökkikauppoja Kaakkois- ja Itä-Suomessa. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Allekirjoittajia on kaikista eduskuntapuolueista, SDP:stä 14. Aloitteen tekijät näkevät, että ulkomaalaisten tekemistä kiinteistökaupoista seuraa ikäviä ilmiöitä. Kiinteistöomistuksesta keskustellaan. Potku naapurin saappaaseen voi osua omaan nilkkaan aloite puhuttaa. Nippa nappa puolet eli 101 kansanedustajaa on allekirjoittanut lakialoitteen, jolla vaikeutettaisiin ETA-maiden ulkopuolelta tulevien oikeutta ostaa ja vuokrata kiinteistöjä Suomesta. Kotimaisia huvilan tai kakkosasunnon ostajia ei ole liialti liikkeellä, sillä suomalaisia kiinnostavat entistä enemmän asunnot Virossa, Espanjassa tai Turkissa. Lakialoite on pulmallinen senkin vuoksi, että se asettaisi esteitä suomalaisille kiinteistöjen myyjille. Käytännössäkin on aihetta valppauteen, kun on kyse strategisesta ja kansallisesti merkittävistä kohteista tai omistusosuudet uhkaavat nousta todella isoiksi. 9.1.2014 5 Pääkirjoitus Jukka-Pekka Flander Lehtikuva / Jussi Nukari Venäläisten matkailijoiden arvo on alettu ymmärtää. Suomen kiinteistökaupoista ulkomaalaiset tekevät tätä nykyä noin yhden prosentin. Venäläiset ostavat Suomesta noin 500 kiinteistöä vuodessa
(STT) Arkipyhien siirtämisessä sopu kaukana Arkipyhien siirtämistä poh tivan työryhmän näkemykset ovat yhä kaukana toisistaan. Työmarkkinakeskusjärjestöjen ja Kirkkohallituksen edustajat selvittävät, voidaanko loppiai nen ja helatorstai siirtää kiin teästi lauantaille. Luterilainen kirkko puolus taa arkipyhiä muun muassa siksi, että ne antavat hengäh dystauon ja tukevat ihmisten jaksamista. Suomi elää yli varo jensa, eikä tästä selvitä mil lään muulla kuin suomalaisen työn määrää lisäämällä, sanoo EK:n johtava asiantuntija Jyrki Hollmen. EK:n mukaan arkipyhien siirto voisi onnistua nopeim millaan ensi vuoden puolella. Kirkkohallituksen mukaan muutoksen läpivieminen veisi ainakin 2?3 vuotta, koska se edellyttäisi kirkkolain muutta mista. Työryhmä kokoontuu toisen kerran keskiviikkona. Niiden yhteinen koko naisvaikutus on laskenut lehtien tilausmääriä, hän ko rostaa. Esko Ranto odottaa valtiolta toimia, joilla sanomalehti pi tää pintansa myös tulevaisuu dessa. Erityisen lohdullista on tieto siitä, että nuorista ikä luokistakin noin puolet arvioi lukevansa nimenomaan pai nettua sanomalehteä lähitule vaisuudessakin, Kustannus Oy Demarin toimitusjohtaja Esko Ranto painottaa. Printin ja verkon roolit selkeät Ranto näkee printtilehden eri tyisesti ylivoimaisena mainos välineenä. . Vähennyksillä saavutetaan noin 13 miljoonan euron vuositason säästöt. Kouvola työllistää nyt yh teensä 6 600 henkilöä. Henkilöstövähennysten taustalla on kaupungin tie ushintaan kaksi vuotta sitten lisätystä kymmenen prosentin arvonlisäverosta. . (STT) Kaupunginjohtaja hakee Heinolalta korvausta Heinolan lyhytaikainen kau punginjohtaja Tita Rinnevaara hakee kaupungilta 120 000 euron korvausta irtisa nomisestaan. Vaatimus perustuu johtaja sopimukseen, joka ei kaupun gin mielestä enää potkujen jäl keen päde. Valmisteluistunnossa keski viikkona sovittiin, että riidan pääkäsittely pidetään 19. Eläköitymisen tai muun tehtävän vapautumisen seurauksena lähtee noin 230. Määräaikaista henkilöstöä vä hennetään 50:llä. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) mukaan kyse on paremminkin siitä, ha lutaanko luopua saavutetusta edusta. . tarjota lukukokemuksia uutisten ohella. Jakelu ja alv suurimmat huolet Suurimmaksi uhkaksi sanoma lehden valoisalle tulevaisuu delle on hiipinyt jakelukustan nusten nopea nousu. 6 9.1.2014 ??Sanomalehden suurin uhka on jakelukustannusten nousu Painettu sana pitää pintansa lähitulevaisuudessakin Sanomalehtien Liiton viimeai kaiset tutkimukset ovat osoitta neet, että painettu sanomalehti on tärkeä media myös tulevai suudessa. Keväällä valtaosa, kolme neljästä suomalaisesta, uskoi, että lukee maksullista sano malehteä myös viiden vuoden päästä. . (STT). hel mikuuta PäijätHämeen käräjä oikeudessa Heinolassa. Tita Rinnevaara on valitta nut irtisanomisestaan Kouvo lan hallintooikeuteen, jonka päätöstä odotetaan tänä ke väänä. Irtisanomista edeltänyt kir joittelu sai Rinnevaaran teke mään poliisitutkintapyynnön. Kunnianloukkausta koskeva esitutkintapaketti on parhail laan syyteharkinnassa Lah dessa. Korkein hallintooikeus to tesi viime keväänä, että Rinne vaaran valinta Henolan johtoon oli laiton valtuuston puheen johtajan menettelytapavirheen takia. Hän kehottaa keskuste luun jakelutuesta vähintäänkin hajaasutusalueilla. Valtiolla syytä omistajapolitiikkaan Ranto toivoo, että valtio har joittaisi yleensäkin jonkinlaista omistajapolitiikkaa omistamas saan Itellassa, jotta kohtuuhin tainen jakelu turvattaisiin koko maassa. Hän epäilee sitä, miten mah dolliset yksityiset jakeluope raattorit selviäisivät urakasta. . Sillä olisi merkitystä tavalli sen ihmisen kannalta, hän huo mauttaa. Marja Luumi Demokraatti ?Printissä pitää tarjota lukukokemuksia uutisten ohella.? Valtaosa suomalaisista haluaa lukea lehtensä myös tulevaisuudessa paperisena versiona. dotteen mukaan kuntatalou den kiristyminen, joka johtuu pääasiassa valtionosuusleik kauksista sekä alueen teol lisuuden rakennemuutok sen aiheuttamista työpaikka menetyksistä. Kaupunginhallitus käsitte lee asiaa ensi maanantaina. Sen tar koitus ei ollut tehdä esitystä siirtämisen puolesta tai sitä vas taan, vaan selvittää mahdollisen siirtämisen vaikutuksia. Nopea uutisvirta pyörii ver kossa ja niin pitää ollakin. Syk syllä asetettiin tavoitteeksi 600 työntekijän vähennys. Kaupunginhallitukselle esi tetään enintään 37 henkilön ir tisanomista. Mainos huomataan pal jon tehokkaammin sanomaleh dessä kuin verkossa. Hänen mielestään painetulla sanomalehdellä ja verkkoleh dellä on omat roolinsa. . Ranto on huolestunut myös lehden tila Kouvola vähentää väkeä yli 300 tänä vuonna Kouvola aikoo vähentää ytneu vottelujen ensi vaiheessa 320 työntekijää tänä vuonna. Jos Itella ei pysty kannatta vasti hoitamaan lehtien jakelua, on vaikea kuvitella, että uusi toimija voisi rakentaa nopeasti kannattavan järjestelmän. Lehtien arvonlisävero olisi Rannon mukaan mahdollista laskea EUlainsäädännönkin perusteella viiteen prosenttiin. . Prin tissä täytyy keskittyä enemmän syventäviin ja taustoittaviin jut tuihin . Lo puista vähennyksistä neuvotel laan kevään aikana
Aiemmin kasvuvauhti oli viisi prosenttiyksikköä vuodessa. telmiä osin karsimaan, Eskola listaa. Hänen mukaansa tutkimuslaitoksen toiminta hidastuu ja esimerkiksi epidemioiden toteamisessa joudutaan tyytymään vähemmän tarkkaan diagnostiikkaan. . Viime vuosi oli heikompi kuin edellinen. Pipatti ennustaa, että kuluva vuosi on vielä huonompi kuin viime vuosi. STT kijöiden osuus on aiempia arvioita vähäisempi. Lopuksi verottaja vertaa ja tarkastaa tiedot. . Ulkomaalaisten lähetettyjen työnte- Harmaata taloutta on yritetty kitkeä rakennustyömailta jo muutaman vuoden ajan. Työnantajien ilmoitusvelvollisuus rakennustyömailla laajenee ensi kesänä koskemaan myös yksityishenkilöitä. Ulkomaisten rakennustyöläisten määrä tasaantuu THL supistaa toimintaansa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) väenvähennykset hidastavat epidemioiden todentamista, arvioi laitoksen pääjohtaja Juhani Eskola. (STT) Tuula Väätäinen jää sairauslomalle Ulkomaisen työvoiman käyttö on tasaantunut SDP:n kansanedustaja Tuula Väätäinen on alkuvuoden sairauslomalla eduskuntatyöstä. Väätäinen kaatui vuosi sitten työmatkallaan ja sai jalkaan hoitoa vaatineen jännevamman. Vamma on korjattu, mutta Väätäinen joutuu uudestaan sairauslomalle, koska hänelle tehdään myös leikkaus käsivamman vuoksi. Loput vähennyksistä tehdään osa-aikaistuksin ja eläkejärjestelyin. Eskolan mukaan väen vähennykset tarkoittavat joidenkin toimintojen tuntuvaa supistamista. . Näyttää siltä, että ulkomaisen työvoiman kasvu jäsenyritystemme työmailla on varsin hallittua. Se saattaa näkyä alan työllisyysluvuissa. Pipatin mukaan työllisyystilanne on yllättävän hyvä verrattuna siihen, että rakentamisen määrä on pudonnut 2?4 prosenttia. Rajat ovat epäselvät. Se saattaa hidastaa joidenkin epidemioiden selvittämistä ja tehdä sen haasteellisemmaksi. Vakavien infektioiden seurantajärjestelmä aiotaan Eskolan mukaan kuitenkin pitää riittävällä tasolla. THL:n toiminta muuttuu muun muassa valtion tuottavuusohjelman ja valtion tutkimuslaitosuudistuksen takia. THL:ssä työskenteli viime vuoden lopussa noin 1 360 henkilöä. (Demokraatti) Tuula Väätäinen. Ulkomaisten työntekijöiden osuus rakennustyömailla ei ole kasvanut entistä vauhtia. Ulkomaalaisten määrä talonrakennustyömailla on noussut keskimäärin kahdella prosenttiyksiköllä parin viime vuoden aikana. Selitys voi olla se, että työntekijöitä on siirtynyt harmaan talouden piiristä laillisen talouden piiriin. Lisäksi ulkomaisten työntekijöiden työehtoja ja veronmaksua kyetään jatkossa valvomaan entistä tehokkaammin lainsäädäntömuutoksen mahdollistamien keinojen avulla, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti toteaa. Viime vuoden maaliskuusta alkaen kaikilla rakennustyömailla työskentelevillä on oltava veronumero ja heidät on merkittävä veronumerorekisteriin. THL ilmoitti keskiviikkona sadan henkilötyövuoden vähennyksistä. Laitos irtisanoo 44 työntekijää. Väätäinen palaa töihin vointinsa mukaan maaliskuun aikana. (Demokraatti). Löin vetoa, ettei Jutta Urpilainen uskalla ajaa ilmoitusvelvollisuutta yksityishenkilöille, kertoo Rakennusteolli- suuden toimitusjohtaja Tarmo Pipatti. Niin vain uskalsi. Paljon riippuu verottajan laintulkinnasta. Ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen yksityishenkilöihin liittyy laajempaan ilmoitusvelvollisuuden tiukentamiseen. Tiedot työmaalla työskentelevistä henkilöistä on ilmoitettava pääurakoitsijalle, jonka täytyy pitää luetteloa työmaalla työskentelevistä henkilöistä. Pääurakoitsija ilmoittaa tiedot verohallinnolle kuukausittain. Rakennuksen tilaajan on kerrottava verottajalle alihankkijat ja niiden saamat maksut. Kullakin työntekijällä pitää olla veronumero ja henkilötunniste, josta veronumero ilmenee. Aina on mahdollista, että rikotaan lakia, mutta silmukka on tiukka, sanoo Rakennusteollisuuden työmarkkinoista vastaava johtaja Tapio Kari. Näkyy työllisyysluvuissa Ka ri H ulk ko Jatkossa ei veronkierto onnistu enää omakoti- tai kesämökkityömaillakaan. Järjestön mukaan ilmoitusvelvollisuudesta tulee suuri haaste omakotirakentajien lisäksi taloyhtiöille ja niiden isännöitsijöille. Omakotitalojen ja kesämökkien rakennuttajan on jatkosssa ilmoitettava palkkatiedot verottajalle ja maksut alihankkijoille. Jukka-Pekka Flander Ongelmana ovat muun muassa talkooporukat. 9.1.2014 7 ??Ilmoitusvelvollisuus laajenee kesällä Verottaja ryhtyy tiiraamaan yksityistä rakentamista Työnantajien ilmoitusvelvollisuus rakennustyömailla laajenee heinäkuun alussa yksityishenkilöihin, jotka rakennuttavat lupaa edellyttävän rakennuksen. Esimerkiksi omakotitalojen ja kesämökkien rakennuttajan on ilmoitettava palkkatiedot verottajalle ja maksut alihankkijoille. . Aiemmin kasvua on ollut viisi prosenttiyksikköä vuodessa. Järjestäytyneiden pääurakoitsijoiden työmailla noin joka viides talonrakentamisen työntekijä on ulkomaalainen. Uudellamaalla ulkomaalaisia on kolmannes ja muualla Suomessa kymmenesosa. Työvoimakyselyn mukaan ulkomaisten työntekijöiden osuus on noussut enää keskimäärin kahdella prosenttiyksiköllä parin viime vuoden aikana. Myös suhdannetilanne vaikuttaa asiaan. Työttömien määrä on kuitenkin kasvussa. Esimerkiksi laboratoriotoimintoja joudutaan supistamaan, tiettyjä kansainvälisen sosiaalipolitiikan toimintoja ohentamaan ja seurantajärjes- Yli puolet rakennusyrityksistä arvioi, että ulkomaisen työvoiman osuus pysyy ennallaan tai jopa laskee seuraavan kolmen vuoden aikana. Asia ilmenee Rakennus- teollisuuden työvoimakyselystä. Ulkomaisen työvoiman osuuden kasvu on jo hidastunut. Tiedot perustuvat Rakennusteollisuuden marraskuussa tekemään työvoimakyselyyn.
Neste Oilin mukaan erimielisyydessä Tullin kanssa on kysymys jakeluvelvoitelain tulkinnasta. Yhtiö kertoo maksavansa seuraamusmaksun tässä kuussa. suurten leikkausten ja vammojen, sydäninfarktin ja syövän loppuvaiheiden aiheuttamaan kovaan kipuun. Opioidit eivät ole ensisijainen lääke kroonisissa kivuissa, koska ne saattavat aiheuttaa riippuvuutta henkilöille, jotka ovat taipuvaisia päihdeongelmiin. Opioidilääkitys krooniseen kipuun aloitetaan yleensä kipuklinikalla. Opioidien yleisiä haittavaikutuksia ovat väsymys, pahoinvointi ja oksentelu sekä ummetus. Äkillisen yliannostuksen vaarallinen haittavaikutus on hengityslama. Lähde: Terveyskirjasto, Duodecim. Monet keräilevät mummojen kaapeista eri lääkkeitä ja ottavat niitä sitten sekaisin alkoholin kanssa saadakseen ?kunnon kännit?. Useimmat heistä, jotka ryhtyvät käyttämään buprenorfiinia, ovat käyttäneet muita opioideja suonensisäisesti jo kaksi vuotta. Piikittämään ryhdytään Suomessa todella nuorena. Tyypillinen uhri on noin 30-vuotias mies, kertoo Ojanperä. Ojanperän mukaan buprenorfiini on periaatteessa turvallista, mutta tilanne muuttuu, jos ohessa käytetään rauhoittavia aineita. Opioidien jatkuva käyttö suurina annoksina aiheuttaa fyysistä ja psyykkistä riippuvuutta, mutta myös toleranssia. 8 9.1.2014 ??Lääkeopioidit syynä valtaosaan lääke- ja huumemyrkytyskuolemista Neste Oilille 44 miljoonan seuraamusmaksu Tulli on määrännyt Neste Oilin maksamaan 44 miljoonan euron seuraamusmaksun biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen alittamisesta. Asiasta itse keskiviikkona tiedottaneen Neste Oilin mukaan seuraamusmaksu koskee vuosia 2009 ja 2010. Jakeluvelvoitelain perusteella polttoaineita jakelevien yhtiöiden asiakkaille toimittamista polttoaineista tietyn osuuden pitää olla biopolttoaineita. Tällaisia myrkytyskuolemia sattui 55, kun yhteensä vuonna 2012 Suomessa todettiin noin 500 lääke- ja myrkytyskuolemaa. . Heroiinin korvasivat suomalaisessa katukaupassa lääkeopioidit. Simojoen mielestä ihmisiä pitäisi hoitaa jo siinä vaiheessa, kun he ovat jääneet koukkuun lääkeopioideihin, koska hoito olisi siinä vaiheessa helpompaa. . Näin on valitettavan usein: A-klinikkasäätiön ylilääkäri Kaarlo Simojoki kertoo, että opioideja käyttävistä yli puolet käyttää myös bentsodiatsepiineja. Lääkkeitä mummon kaapista Kiva oli muistella yhteisiä kokemuksia vuosien varrelta. 45 prosenttia huumeidenkäyttäjistä Mitä ovat opioidit? ?? Kipulaastareitakin on käytetty päihtymistarkoituksiin. Yhtiö pitää seuraamusmaksua perusteettomana ja on valittanut tullin päätöksestä hallinto-oikeuteen. Tulli ei halunnut kommentoida tapausta, koska kyse on yksittäisen yrityksen asiasta. (STT) Moni päihteidenkäyttäjä turvautuu opioideihin Lehtikuva / Vesa Moilanen Kun suomalainen kuolee lääkkeen tai huumausaineen aiheuttamaan myrkytykseen, syynä on todennäköisimmin opioidikipulääke. Toissa vuonna kolme neljäsosaa päihteidenkäyttäjistä käytti opioideja, kun esimerkiksi heroiininkäyttäjiä oli seitsemisen prosenttia. Vielä 14 vuotta sitten opioidit olivat syynä vain kymmenesosaan lääke- ja huumemyrkytyskuolemista. Lämmin kiitos kaikille kanssajuhlijoille ja minua muilla tavoin muistaneille. Irja Askola, Teemu Laajasalo, Csaba Baranyay (Unkari), Kristel Engman ja Tiit Salumäe (Viro), Veikko Lisitsin (ort.), Jaakko Simojoki. Mahdolliset huomionosoitukset: Veli-Matti Hynnisen rauhanstipendirahasto FI 52 8000 2612 5550 51 Suurin osa nuorista saa lääkkeet kavereilta tai sukulaisilta. ?? ?? on aloittanut sen alle 17-vuotiaana. . Suurin osa nuorista saa lääkkeet kavereilta tai sukulaisilta. Kansan sivistysrahasto sai merkittävän panoksen apurahoina jaettavaksi. Kuva: Seppo Sirkka Jarkko Rahkonen Rovasti, kamarineuvos Veli-Matti Hynninen 70-vuotta 15.1.2014 Tervetuloa Kallion kirkkoon la 18.1. * Klo 15 JUHLAKONSERTTI * MariaTurunen (sopraano) Matti Turunen (basso) Seeli Toivio (sello) Olli-Pekka Tuomisalo (saksofoni) Armaan Madar (piano) Suomalaisten päihdekäytön profiili on myös muuttunut. Kuvassa fentanyyliä sisältäviä kipulaastareita. Reseptillä saatavien vahvojen opioidilääkkeiden osuus lääke- ja huumemyrkytyskuolemista on kasvanut viime vuosina yli kolmannekseen. Oikeuskemian professori Ilkka Ojanperä kertoi keskiviikkona Lääkäripäivillä, että toissa vuonna eniten lääke- ja huumemyrkytyskuolemia aiheutti opioidiriippuvaisten korvaushoidossa käytettävä buprenorfiini. Tuolloin yleisin tappava aine oli heroiini, jonka saatavuus kuitenkin väheni Afganistanin sodan vuoksi. Nuoren miehen epäillään kuolleen huumausaine fentanyyliin Kuopiossa. * KAHVITARJOILU * * Klo 18 SIIONINVIRSISEURAT * mm. Vanhempien olisikin mietittävä, miten huolehtivat lääkkeistään, sanoo Simojoki. STT ?? ?? ?? ?? Opioidit vaikuttavat keskushermoston eli aivojen ja selkäytimen alueella oleviin kivunsäätelyjärjestelmän osiin. Niiden kipua lievittävä kokonaisteho on suurempi kuin tulehduskipulääkkeillä. Opioideja käytetään esim
Ennakoivuus voi toteutua jo ennen yt-neuvotteluja, mikäli tieto tulossa olevista neuvotteluista saadaan TE-toimistoon hyvissä ajoin ja yritykseltä löytyy halua ja oikeaa asennetta asiaan paneutumiseen, Ålander uskoi. TE-toimistojen kommenteissa todetaan, että jos tieto yrityksen yt-neuvotteluista saadaan vasta viime hetkellä, muutosturvan toteutus on aluksi lähinnä tulipalojen sammuttamista. Myös tutkimuksen vastaanottanut työministeri Lauri Ihalainen (sd) pitää muutosturva- tarpeiden ennakoitavuuden parantamista tärkeänä. . Tämä on ymmärrettävää, koska muutosturvahenkilöstö hoitaa useimmiten myös muita tehtäviä. Kyselyssä nousi esiin myös toive päästä ennakoivampaan palveluun. . Itellalla on tätä varten henkilöstön tukiohjelma. Itella tukee rahalla ja koulutuksella Postialan rakennemuutoksen kourissa oleva Itella tarjoaa muutosturvaa henkilöstölleen erityisellä tukiohjelmalla. Rahallisen kertakorvauksen lisäksi tarjolla on valmennusta ja tukea työnhakuun, uudelleenkouluttautumiseen tai yrittäjäksi ryhtymiseen. Ohjelmaan hakeutuminen on vapaaehtoista, Itella kertoo tiedotteessaan. Yhteistyökumppaneina Itellalla on tahoja, joilla on osaamista rakennemuutosten hoitamisessa. Esimerkiksi työntekijöiden koulutusta järjestetään yh- dessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Itellan muutosturvatarpeiden taustalla on arvio kirje- ja lehtijakelumäärien puolittumisesta vuosikymmenen loppuun mennessä. STT Kari Hulkko. Tiedot ja ilmoittautuminen www.sdp.fi/jasenristeily. Lisätietoja Monica FribergVälimäki, puh. Vapaamuotoisissa keskustelutilaisuuksissa ja perinteisissä seminaareissa käsitellään niin eurooppalaista sosialidemokratiaa, perhepolitiikkaa kuin vasemmiston tulevaisuuttakin. Kyselytunneilla voi tentata puolueen kansanedustajia, ministereitä ja eurovaaliehdokkaita. Kun tapaa toisia ihmisiä, jotka hekin puurtavat tahoillaan, ja voi vaihtaa mielipiteitä siitä, mikä menee hyvin, ja missä pitäisi parantaa, se antaa uutta puhtia, Paananen sanoo. Viihdepuoltakaan ei ole unohdettu, vaan luvassa on muun muassa karaokea ja muita virkistäytymismahdollisuuksia. 040 559 8230 tai monica@sdp.fi. Kyselytunneilla voi tentata puolueen kansanedustajia, ministereitä ja eurovaaliehdokkaita. Muutosturva on auttanut työllistymään Muutosturva toimii hyvin, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön teettämä tutkimus. Työmarkkinajärjestöt ovat jo lupautuneet mukaan työryhmään. Mika Peltonen UP Posti on hyvä esimerkki muutosturvaa tarvitsevasta alasta, kun sähköiset palvelut ovat korvanneet perinteisen postinkannon. Lisäksi käydään läpi konkreettista vaalityötä eri muodoissaan. Kari Hulkko Sirpa Taskinen Demokraatti SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen. . Paanasen mukaan risteily toimiikin samalla lähtölaukauksena kevään kenttätyölle: Euroopan parlamentin vaalien lisäksi toukokuussa on edessä Seinäjoella järjestettävä puoluekokous. Aattellinen keskustelu käyntiin Asiaseminaareja Paananen pitää myös tärkeinä aatteellisen keskustelun käynnistäjinä, sillä puolueen periaateohjelmaa ollaan uusimassa. Se on ehdottoman hyvä paikka tavata tovereita ympäri maata ja toki muitakin, koska olemme kehottaneet ihmisiä tuomaan myös kavereita mukanaan, hän sanoo. Luvassa on myös paljon tiukkaa asiaa. 9.1.2014 9 ??SDP:n jäsenristeily on lähtölaukaus kevään kenttätyöhön Toverien tapaaminen nousee ykkössijalle SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen tähyää innostuneesti reilun viikon päästä järjestettävää jäsenristeilyä. Ykköseksi nousee ihmisten sosiaalinen kanssakäyminen. . Tutkimus osoittaa, että yhteistyötä pitäisi tiivistää etenkin suurissa irtisanomistilanteissa, Ålander kertoi. Muutosturvan kehittämistarpeista TE-keskuksille tehdyssä kyselyssä nousi esiin muun muassa resurssipula. . Risteily on järjestetty yhteistyössä sisarorganisaatioiden kanssa samaan tapaan kuin viime syyskuussa Tampereella järjestetty tapahtuma. . Siten tuodaan koko per- hettä mukaan toimintaan, Paananen päättää. SDP:n jäsenristeily 18.? 19.1.2014. Syitä lähteä mukaan on listaksi asti. Laajennus näyttää lisänneen muutosturvan tuloksellisuutta, kertoi tutkimukseen osallistunut TK-Evalin erikoistutkija Tommi Ålander ministeriön tiedotustilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona. Muutosturvalaisten työllistymisessä on kuitenkin merkittäviä, toimialasta riippuvia eroja. Esimerkiksi palvelualoilta on työllistytty selvästi keskimää- räistä paremmin ja nopeammin niin lyhyellä kuin pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna. Sen sijaan esimerkiksi paperin sekä paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksessa työllistyneiden määrä on vähentynyt. TE-keskukset kaipaavat ennakointia Muutostilanteita hoidetaan alueilla muun muassa TE-keskusten, alueellisten yrityspalveluiden ja pk-yritysten yhteistyönä. . Kolmen kuukauden sisällä 35 prosenttia ja puolentoista vuoden kuluessa lähes 56 prosenttia sen piiriin tulleista on työllistynyt. Muutosturvan tavoitteena on auttaa ihmisiä työllistymään uuteen työhön mahdollisimman nopeasti irtisanomis- ja lomautustilanteissa. Vuonna 2005 aloitetun muutosturvan kohderyhmää laajennettiin vuonna 2009 vakituisista työsuhteista työttömiksi joutuneista myös lomautettuihin ja määräaikaisiin työsuhteisiin. . Aion asettaa kolmikantaisen työryhmän, joka työstää muutosturvan kehittämisehdotuksia
ja pian pitäisi olla jo valmista. . 10 9.1.2014 ??Kerran kuussa ilmestyvä erikoisnumero aloittaa helmikuussa Demokraatin uutuus ravistelee keskusteluun Demokraatin toimituksessa on ollut havaittavissa innostunutta pöhinää, kun syksyn kuluessa on tartuttu uuden erikoisnumeron suunnitteluun. Helmikuusta alkaen kerran kuussa ilmestyvästä Demokraatin erikoisnumerosta ollaan toimituspäällikkö Tua Onnelan mukaan leipomassa lehteä, joka tukee ja herättelee yhteiskunnallista keskustelua journalistisesti kunnianhimoisella otteella. . Ensimmäisessä osassa avataan keskustelua uusista aiheista ja näkökulmista. Osiossa muun muassa puidaan politiikan kieltä ja annetaan käyttötietoa yhteiskunnalliseen osallistumiseen. . Esimerkiksi teemahaastatteluissa on monta ihmistä keskustelemassa samasta aiheesta. Luvassa on muun muassa raati, jossa kansalaisjärjestöaktiivit juttelevat eri aiheista, Onnela kertoo. Kolmas osio painottaa lukijan oman keskustelun tukemiseen. Onnela kertoo, että tarkoitus on antaa lukijalle hyvinkin konkreettisia vinkkejä keskustelun käymiseen ja siihen osallistu- miseen. Lehden sisällön ja rakenteen suunnittelun jälkeen alkaa hahmottua lehden luonne ja ulkoasu, graafikko Arja Jokiaho kertoo. Onnela toivoo, että lehdestä löytyy jokaiselle jotakin uutta ajateltavaa . Muuten Demokraatti jatkaa normaalisti ilmestymistään viitenä päivänä viikossa. Erikoisnumero palvelee myös SDP:n jäsenlehtenä, ja se korvaa entisen jäsenlehti Aimon. Ajattelemme, että monella on tarve nimenomaan laadukkaaseen keskusteluun, joka on jollain tavalla valikoitua ja toimitettua, hän jatkaa. Kolme kulmaa keskusteluun Lehden sivuilla keskustelun teemaa lähestytään kolmessa eri osiossa. Erilaisia fontteja, palstaleveyksiä, värejä ja muita visuaalisia elementtejä mietitään ja kokeillaan parhaillaan . Haluamme, että lehdessä on myös paikkoja, joissa lukija joutuu miettimään, miksi hän ajattelee tietyllä tavalla ja pitäisikö ajattelua ehkä muuttaa. Keskustelu valikoitui lehden avainsanaksi, koska kaikesta päätellen ihmisillä on nykyään suuri tarve yhteiskunnalliseen keskusteluun. Erikoisnumeron ilmestyessä uutistarjontaa on netissä demari.fi-sivuilla, toimituspäällikkö Tua Onnela linjaa. Jotain ihan muuta on tiedossa myös lehden ulkoasun suhteen, jos perus-Demokraattiin verrataan. Paperi ja koko pysyvät samoina, mutta muutoin lehden ilmettä viedään aikakauslehtimäisempään suuntaan. Olemme tehneet sellaisen valinnan, että Demokraatin eri- koisnumero ei ole uutislehti, eikä sinne uutisia perinteisessä muodossa tule. Tähän osioon kuuluu tietysti myös sellaista käyttötietoa, jota juuri SDP:n jäsen tarvitsee omaan poliittiseen osallistumiseensa . Erikoisnumero jaetaan pääsääntöisesti kuun viimeisenä torstaina kaikille SDP:n jäsenille. Erikoisnumero pyrkii herättämään ja tukemaan yhteiskunnallista keskustelua. Kari Hulkko Toimituspäällikkö Tua Onnela istahti katsomaan graafikko Arja Jokiahon (takana oikealla) tekemää luonnosta erikoisnumeron kannesta. Haluamme, että lehti mahdollistaa myös oman ajattelun kehittämisen, eikä oma ajattelu tietenkään kehity, jos se kulkee vain vanhoja latuja pitkin, Onnela muistuttaa. Erilainen ote ja toisenlainen ilme Tulevaisuudessa kuun viimeiset torstait lupaavat lukijalle niin sanotusti ?jotain ihan muuta?, kun postiluukusta tipahtaa tutun Demokraatin sijaan Demokraatin erikoisnumero. Keskusteluteeman ympärille tiukasti kietoutuvassa erikoisnumerossa ei esimerkiksi ole Demokraatista tuttuun tapaan päivänpolttavia uutisia. . Erikoisnumerossa on pieni uutiskertaus, jossa kerrotaan päivän tärkeimmät tapahtumat. Lopputulos voi olla, että ajattelee jutun luettuaan samoin kuin ennenkin, mutta oma mielipide on vahvistunut ja saanut uusia aineksia sen tueksi, Onnela sanoo. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Demokraatin erikoisnumero ?? ?? ?? ?? Demokraatin erikoisnumero ilmestyy ensimmäisen kerran 27.2.2014. Erikoisnumero korvaa ilmestymispäivänään Demokraatin peruslehden. esimerkiksi tietoa SDP:n järjestämistä tapahtumista, Onnela kuvailee. Välillä väitetään vastakarvaan Kerran kuussa ilmestyvää erikoisnumeroa tehdään Demo- kraatin toimituksen voimin. Onnelan mukaan toimitus huomioi aiheiden ja näkökulmien valinnassa lukijakunnan arvomaailman ja kiinnostuksen kohteet, mutta keskusteluun haetaan eloa myös silittämällä vastakarvaan ja tarttumalla vaikeisiin, lukijassa joskus närkästystäkin herättäviin aiheisiin. . joko kokonaan uusia asioita mietittäväksi tai uusia näkökulmia tuttuihin aiheisiin. . Sitä tutkailemaan saapuivat myös taittaja Ilkka Nieminen, toimituspäällikkö Heikki Sihto ja toimittaja Marja Luumi. ?Haluamme, että lehti mahdollistaa myös oman ajattelun kehittämisen, eikä oma ajattelu tietenkään kehity, jos se kulkee vain vanhoja latuja pitkin.?. Toisessa osiossa käydään keskustelua juttujen sisällä, kun eri mielipiteet asetetaan rinnakkain. . Yhteiskunnassa syntyy kohuja ja netti on täynnä kaikenlaista keskustelua, mutta se ei ole kovin laadukasta, Onnela pohjustaa.
Rovaniemeläisen pienyrityksen Carouselin huoneentau- Carousel Oy ?Yhteisiksi arvoiksi ja työpaikan tärkeiksi asioiksi nostettiin onnellisuus, rentous, toimivuus ja luottamus.? lun rakentaminen käynnistyi yhteisistä arvokeskusteluista. Yhteisiksi arvoiksi ja työpaikan tärkeiksi asioiksi nostettiin onnellisuus, rentous, toimivuus, 22574 sitoutuneisuus, tunnollisuus ja luottamus. Mika Peltonen UP Leikki-, liikunta- ja puistokalusteita valmistavan rovaniemeläisen Carousel Oy:n työpaikan huoneentaulu näyttää tältä.. Voidaan esimerkiksi miettiä yhdessä asioita, joita halutaan kehittää ja joihin halutaan sitoutua. Taulu toimii työpaikan ohjenuorana. Mitä hyötyä huoneentauluista on? . He nostavat tärkeimmäksi asiaksi johdon ja henkilöstön aidon sitoutumisen yhdessä luotuun toimintamalliin ja jatkuvaan kehittämiseen. . 9.1.2014 11 ??Yhteiset tavoitteet kannattaa kirjata näkyviin Miksi työpaikoille tarvitaan huoneentauluja? Työpaikkojen toivotaan tekevän huoneentauluja, jotka muistuttavat työyhteisön tärkeistä asioista. Suurin hyöty tulee oman työpaikan näkökulmasta. Se kuitenkin kokoaa hyviä kokemuksia ja toivottavasti herättelee työpaikkoja kehittämistyöhön. Hankkeenne mukaan huoneentauluista on jo hyviä kokemuksia? . Ei hanke itsessään työelämää kehitä. On tärkeää, että siellä saadaan kehitettyä yhteistoimintaa ja ilmapiiriä niin, että jokaisella on hyvä tehdä työtä. Halutaanko tauluilla kehittää työelämää? . Jokainen työpaikka voi omalla toiminnallaan ja hyvällä huoneentaulullaan osallistua näihin talkoisiin. Minkälaisia tauluja työpaikoilla tarvitaan? . Huoneentaulut ovat osa työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Työterveyslaitoksen Työelämä 2020-hanketta. Mihin työpaikat tarvitsevat huoneentauluja, hankejohtaja Margita Klemetti? . Hyötyä tulee jo siitäkin, että voi olla mukana näissä talkoissa. Hankkeen iso tavoite on tehdä Suomen työelämästä Euroopan parasta. On tärkeää, että taulun idea lähtee kunkin työpaikan omista lähtökohdista. Uskon, että se onnistuu pienin askelin. Meillä oli kaksi pilottia, joissa tehtiin erilaiset taulut. Porilaisessa perheyrityksessä Fiblonissa korostetaan työniloa kannattavuuden perustana
10 ?/hlö, C4-luokan hytissä Tarjous koskee vain uusia varauksia! VARAA MATKASI NYT! MATKALIPPUJEN MYYNNISTÄ vastaa Matkapojat, osta matkasi täältä: http://www.matkapojat.fi/risteily/teemaristeilyt/jasenristeily tai puhelimitse 010 2323 200. Luvassa tiukkaa asiaa, puhetta politiikasta ja hyvää seuraa. 12 9.1.2014 JÄSENRISTEILY 18.-19.1.2014 set i e iim v t u Lop a i k at lö! p /h ? 0 1 . k al Tervetuloa mukaan SDP:n jäsenristeilylle. 010 2323 117. Katso koko ohjelma ja liityntäreitit: www.sdp.fi/jasenristeily. Älä jätä tätä väliin! M/S EUROPA lähtee lauantaina 18. tammikuuta klo 16.00. Ministereiden kyselytunnilta saat vastaukset ajankohtaisiin asiakysymyksiin. Koko kansan karaokekilpailu - osallistu kilpailuun ja laula lempibiisisi. EU-ehdokkaiden talk show. Kenestä SDP:n väittelymestari? Markkinatorilta ajatuksia politiikan tekemiseen. Illan juhlissa luvassa loistava show, musiikkia ja tanssia. Työväenlaulujen yhteislaulua, bingoa ja paljon muuta ohjelmaa. Muista ottaa passi tai virallinen henkilökortti mukaan laivalle. SEMINAAREJA LAIVALLA: Vasemmiston tulevaisuus. Sosialidemokratia Euroopassa. Sosialidemokraattisen koulutuspolitiikan visiot. FSD:n ruotsinkielinen kv-seminaari. Arvokeskustelu vapaudesta. SDP:n perhepolitiikan suuntaviivat. TERVETULOA HINNAT ALK. Yli 10 hengen ryhmät puh. tammikuuta 2014 klo 18.30 Helsingin Länsisatamasta ja saapuu takaisin sunnuntaina 19
Ääriryhmän puhemies kehotti tiistaina nettinauhoitteessa taistelijoitaan murskaamaan muut hallintoa vastaan kapinoivat oppositioryhmät. Perheellämme on pitkä kokemus alalla. (STT-TT) Ruotsin koulutiestä Allenden kuolinsyyn suunnitellaan tutkimukset 10-vuotista lopetettiin Ruotsissa oppivelvollisuus saattaa tulevina vuosina kestää kymmenen vuotta. Meiltä saa minkä tahansa eläimen, ja voimme lähettää sen minne tahansa, kerskuu perheyritystä johtava Salah Tolba. . Hänen hallintonsa aikana surmattiin tai katosi yli 3 200 ihmistä. Meillä on isot häkit ja kohtelemme eläimiä paremmin kuin eläintarhoissa. Eläinaktivisti Dina Zulfikar uskoo Tolban puhuvan totta. Hänen mukaansa se ei silti tarkoita, että vangittujen eläinten olosuhteet olisivat riittävän hyvät. Viranomaiset mukana Kun Egyptin viranomaiset löytävät salakuljetettuja eläimiä, ne viedään valtion Giza-eläintarhaan. Poliisi pelkää salakuljettajia, Amman sanoo. Cam McGrath IPS, Kairo Lintuja wc-rullissa Egyptin kautta salakuljetetaan eläimiä Afrikasta Aasiaan ja Arabian niemimaalle. (STTAFP). Lisäksi koulunkäynti aloitettaneen jo kuusivuotiaana, kun nyt lapset menevät kouluun seitsenvuo- Chilen korkein oikeus on virallisesti pannut pisteen presidentti Salvador Allenden kuolinsyyn tutkimuksille. Siellä on häkeittäin hyeenoja, petolintuja, servaaleja, aavikkokettuja ja mangusteja. . Kysyjälle luvataan järjestää myös eksoottisempi eläin, kuten krokotiili tai leijonanpentu. Zamalekin hienostoalueella suljettiin viime vuonna salakuljetettuja eläimiä myynyt kauppa asukkaiden valitusten vuoksi. . Poliittisten ja taloudellisten ongelmien keskellä eläinkuljetusten tarkastaminen ei ole ensisijaista. Viranomaiset ovat löytäneet kasseja täynnä kuolevia kilpikonnia, harvinaisia lintuja wc-paperirullissa ja delfiiniparin sameasta uima-altaasta. Ääri-islamistiryhmä uhkailee Syyrian oppositioryhmiä Syyriassa toimiva ääri-islamistien taisteluryhmä uhkailee muita kapinallisryhmittymiä ja oppositiopoliitikkoja. Tuolloin Pisa-tutkimus osoitti Ruotsin sijoittuvan alle OECD-maiden keskiarvon monissa oppiaineissa. (STT-AFP) tiaana, kertoo opetusministeri Jan Björklund. Ruotsissa on käyty vilkasta koulutuspoliittista keskustelua viime kuusta lähtien. Syyrian kapinalliset ovat julistaneet sodan ryhmää vastaan hallitsemillaan alueilla. Ääriryhmän taistelijat valtasivat viime viikolla Irakissa Fallujan kaupungin ja osia Ramadin kaupungista. 9.1.2014 13 ??Sekava tilanne heikentää salakuljetuksen valvontaa Eksoottisten lemmikkien kauppa käy Egyptissä Tehoton rajavartiosto ja viranomaisten piittaamattomuus ovat tehneet Egyptistä tärkeän lenkin eläinten salakuljetuksessa ja laittomassa kaupassa. Pienessä kairolaisessa lemmikkikaupassa on tarjolla koiran- ja kissanpentuja sekä sairaan näköisiä undulaatteja. On mahdotonta saada ketään puuttumaan asiaan. Tuomioistuimen päätös on, että Al- Salvador Allende. lende teki itsemurhan. Samalla oikeus hylkäsi kaksi vetoomusta kuoleman tutkimiseksi uudelleen. Kuolemaa tutkinut tuomari päätyi vuonna 2012 tulokseen, että presidentti ampui itsensä, kun presidentinpalatsia pommitettiin. Ennen itsemurhaa Allende oli määrännyt rakennuksen evakuoitavaksi. Kenraali Augusto Pinochet nousi valtaan ja hallitsi Chileä vuoteen 1990. Liikettä ei suljettu uhanalaisten lajien kaupan tai eläinten huonon kohtelun vuoksi, vaan siksi, että naapurusto valitti pahasta hajusta, kertoo lähistöllä asuva Dalia Awad. Viranomaiset ovat kuitenkin löytäneet kasseja täynnä kuolevia kilpikonnia, harvinaisia lintuja wc-paperirullissa ja delfiiniparin sameasta uima-altaasta. Eläin joka tarpeeseen Eläimiä pidetään Kairossa ja Aleksandriassa vuokra-asunnoissa, joihin asiakkaat voivat tulla ostoksille. Tolban perheen eläinnäyttelytila sijaitsee Abu Rawashissa Kairon lähistöllä. Niitä tuodaan meritse, lentäen tai maitse Libyan ja Sudanin vuotavien rajojen yli. Salakuljetuksen yleistymisen taustalla on vuoden 2011 arabikeväästä alkanut poliittinen kaaos. Niissä epäiltiin, että sotilaat ampuivat pre- sidentin vallankaappauksen yhteydessä. Oikeuden mielestä todisteet eivät kuitenkaan tue tätä epäilyä. Allende kuoli vallankaappauksessa vuonna 1973. Se erotettiin Maailman eläintarhojen yhdistyksestä vuonna 2004 surkeiden tilojen ja eläinten huonon kohtelun takia. Osa salakuljetetuista eläimistä päätyy yhtä kehnoihin oloihin yksityisiin eläintarhoihin. Egypti on mukana uhanalaisten lajien kansainvälistä kaup- paa koskevassa Cites-sopimuksessa. Eläinsuojelija ja -kuvaaja Karl Ammanin mukaan on todisteita, että Egyptin villieläimistä vastaavat virkamiehet ja jopa paikalliset Citesin edustajat ovat mukana salakaupassa. . Hän nimesi hyökkäysten kohteeksi erityisesti pääoppositiopuolue Kansallisen koalition poliitikot. Terroristiverkosto al-Qaidaan yhdistetty ääriryhmä tunnetaan nimellä Irakin ja Levan- Korppikotkien ja muiden eksoottisten lemmikkien laiton kauppa rehottaa Egyptissä. tin islamilainen valtio
Ehdotusten tueksi ei ole empiiristä näyttöä tai esimerkkejä. Äänestäjän kuluttajansuoja näyttää olevan uusi suosikkisana. Kuluttaja ostaa; äänestäjä valitsee ja rakentaa yhteiskuntaa. tuottaa koetun varmuuden siitä, että rakennamme parempaa yhteiskuntaa oman puolueohjelman mukaisesti, oman puoleen edustajan ja äänestäjän yhteistyöllä. Vaaleissa on kyse ensisijaisesti muusta kuin asiakkuudesta. Täysivaltainen tasavalta ja täysi kansalaisuus kuuluvat yhteen. Mikä on yhteiskunnan lain ja yksilön ?oman moraalin. Aktiivinen, vahva kansalaisuus vahvistaa kuitenkin yhteiskuntaa, sillä vapaus ei ole samaa kuin kaaos. Kyse on vastavuoroisesta ja palkitsevasta suhteesta, jonka jotkut ovat voineet kokea myös äänestäessään, vaikka äänestämisen tunnekokemus on nykypäivänä jo liudentunut. HS esittää, että äänestäjien pitäisi päästä äänestämään hallitusohjelmista jo ennakkoon. Matti Apunen sanoi sen näin: ?Demokratia voittaisi, jos valitsisimme vaalilupauksien sijasta parhaan hallitusohjelman.. Siitä, onko se yhteiskunnallisesti onnistuneempi kuin monen puolueen pluralistinen järjestelmä, ei taida olla selvyyttä. Missään EU-maassa ei kuitenkaan ole 10 prosentin huimaa äänikynnystä, jonka HS:n korjaussarja heittää pöytään poliittisen karta selkiyttämiseksi. Unkarin hallituksen toiminta ei ainakaan ole ollut rohkaiseva esimerkki. Eila Nevalainen YM, Helsinki Kirsi Saurén KT, KTM, Helsinki. Kuten: äänestäminen vaaliohjelmasta ja äänestäjän kuluttajansuoja sekä puolueiden allianssit tai puolueblokit. Lisäisivätkö nämä ehdotukset äänestysvilkkautta, on arvailun varassa. Pel- tekee fiilispohjalta mitä tipoliisit tien varressa ovat oivalhuvittaa. linen esimerkki tästä mekanismista. Selitys voi olla myös muu. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Politiikka tarvitsee kansalaisia, ei kuluttajia Helsingin Sanomat esitteli 5.1. seitsemän keinoa politiikan korjaamiseksi otsikolla politiikan korjaussarja. Yksi tutkimuksen kysymyksistä koski suhtautumista väitteeseen ?lakia voi rikkoa, jos oma moraali ja laki ovat ristiriidassa.. Sellaista kansalaista politiikka tarvitsee, ja sellainen kansalainen on samalla politiikan suuri haaste. Kepeä sanaleikki kuulostaa hauskalta, mutta vie harhaan. sekä säätämisen oikeudenmukaiseksi ja siten moraalisesti hyväksyttäväksi. Ehkä tämä on yksi syy siihen, että useimmat suomalaiset asettavat demokraattisessa prosessissa säädetyn lain oman moraalin yläpuolelle. On parempi, että noudatetaan lakia kuin että jokainen tekee fiilispohjalta mitä huvittaa. Kolmas selitys voi olla siinä, että suomalaiset kokevat lainsäädännön . Yksilöiden henkilökohtaisen moraalin asettaminen yhteiskunnan lain yläpuolelle merkitsisi riskiä yhdenvertaisuuden toteutumiselle. Siksi: lailla on maata rakennettava. Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. välinen ero. (Politiikan sekahaku, EVA, 25.9. 2013). Tätä kahtiajakoa myös poliittinen journalismi omilla valoinnoillaan sekä kunnioittaa että lujittaa. Toiset puolestaan ovat huolissaan siitä, että lainsäädännöllä yritetään saada aikaan moraalisia muutoksia. conscientia) ja yhteisöllisyydestä henkilökohtaiseen ja fiilispohjaiseen kannanmuodostukseen. (Politiikan sekahaku). Varmaan tahallaan unohdetaan, että puolueilla on poliittiset ohjelmat. Kun ne saavat vaaleissa painoarvon, demokratia voittaa. Oleellista olisi se, että äänestäjä kiinnittyisi poliittisen liikkeen ohjelmaan ja ankkuroituisi aatepohjaan, jotta äänestys ei tilanteena kaventuisi vain kuluttajakokemukseksi. Aatepohjaan ankkuroituminen tapahtuu, kun poliittinen ohjelma . Olisi mukava tietää, mitä kyselyyn vastanneet ovat ajatelleet ?omalla moraalilla?. Ne mahdollistavat sellaisen poliittisen toimijuuden, jossa voi toteuttaa sitä muutoksen tarvetta, joka jokaisella sukupolvella on. Kohti kaksinapaisuutta? Blokkiajattelu, jota HS:n korjaussarja esittää ja josta Apunen puhuu alliansseina, johdattelee kohti kahden puolueen järjestelmää. Voi olla, että perustuslain jo toteutetut muutokset korostavat yhä enemmän kaksiblokkista politiikkaa. Jotkut niistä ovat samoja, joita EVAn johtaja Matti Apunen on aiemmin tuonut julki. Tulokset viittaavat tutkijoiden mukaan vahvasti siihen, että valtaosa suomalaisista asettaa lain noudattamisen oman moraalin edelle. Mistä kertoo tulokseksi saatu vahva lain kunnioitus. n n n Korkea lainkunnioitus voi ker- On parempi, toa suomalaisten vahvasta auk- että noudatoriteettiuskosta. Onko tuloksiin vaikuttanut Päivi räsäsen vaatimus, että terveydenhuollon työntekijä voisi omantunnon syistä kieltäytyä osallistumasta raskauden keskeytystoimenpiteen tekemiseen silloinkin kun lainsäädäntö mahdollistaa ja potilaan oikeudet puoltavat toimenpidettä. on jo sanana sellainen, joka ohjaa ajatukset pois yhdessä tietämisestä (lat. On helppo ymmärtää, että sillä tarkoitetaan poliitikon vastuuvelvoitetta kansalaisille ja sen mittaamista vaaleissa. Toisin sanoen, ovatko vastaajat ajatelleet, että oman moraalin puolustaminen merkitsisi asettumista Päivi Räsäsen kannalle? Ylen Pirstoutunut suoMi . Meillähän on vaalikaudella voimassa hallitus-oppositio -asetelma, joka saa pohjansa pääministerin vallan vahvistamisesta. Hän tarjoaa ?Remonttitaitoisen unelmaa. Suomalaisten arvoasteikossa juuri yhdenvertaisuus on keskeinen arvo ja tavoite. Omatunto tai oma moraali ei samalla tavalla ole yhdenvertaisen kohtelun lähde. Kuluttaja on markkinatalouden toimija, kansalainen yhteiskunnan jäsen. Suomen ?omatunto. Keskeinen pyrkimys on, että ihmiset ovat yhdenvertaisia lainsäädännön edessä. 14 9.1.2014 Kolumni Ilkka Kantola Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja ja EU-vaaliehdokas. Lailla on maata rakennettava kyselytutkimuksessa selvitettiin, mitkä arvokannanotot jakavat Suomen kansaa. Keskimäärin edetään sopivalla nopeudella. Neljänneksi, luulen että kysymys on yhdenvertaisuudesta. Toimivassa kansanvallassa tavoitteena on tasavertaisuus, aktiivinen kansalaisuus ja siten myös poliittinen toimijuus. Mielekästä on pitkällä tähtäyksellä sellaisen yhteisön jäsenyyden tavoittelu, joka tukee ihmisen luontaista, ennalta määritellystä ohjauksesta vapaata kehitystä. Äärimmillään omatunto tai oma moraali koetaan jonkinlaiseksi moraaliseksi fiilikseksi, jota ei oikein pysty eikä tarvitsekaan perustella. Markkinatalouden sanastoa ei voi siirtää yhteiskunnan kuvaamiseen siitä yksinkertaisesta syystä, että emme elä markkinayhteiskunnassa, vaikka elämme markkinataloudessa. Onneksi perustuslaki näkee kansalaisten vallan äänestämistä . joka on puhumisen, kertomisen, tekemisen, esittämisen, kirjoittamisen luoma kokonaisuus . Lainsäätäjä on ilmeisen hyvin onnistunut kuulemaan ja ottamaan huomioon suomalaisten moraalissa tapahtuneita muutoksia. Ei ole myöskään näyttöä siitä, että vähemmistön suojaksi rakennettujen määräenemmistöjen täydellinen poistaminen lisäisi kansalaisten uskoa poliittisiin vaikutusmahdollisuuksiin. Valtiovaltaa ei tetaan lakia ehkä tarvitse rakastaa, mutta pe- kuin että lätä tulee sen verran, että moti- jokainen voituu noudattamaan lakeja. Miksi oma moraali jää toiseksi, jos se joutuu ristiriitaan lain kanssa. Oman moraalin ja lainsäädännön ero on siinä, että lainsäädäntö on universaalista eli sitoo kaikkia samalla tavalla. saatikka kuluttamista ? laveampana: ?Kansanvaltaan sisältyy oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.? On hyvä, että HS julkaisi (2.1.2014) Mikko Majanderin kirjoituksen, jossa tämä epäili blokkipolitiikkaa ja muistutti siitä, että vaaleissa on kyse ensisijaisesti muusta kuin asiakkuudesta. Äänestäminen on vain hetkellinen kosketus kansanvaltaiseen vaikuttamiseen, eikä se kuluta vaan vahvistaa kansalaisuutta. Perustuslaki sitoo yksilön yhteiskuntamme merkitykselliseksi, vaikuttavaksi jäseneksi. Se on kansalaisuutta. Joidenkin mielestä lainsäädäntö laahaa perässä
Vilkkaimman palautteen nostattivat Pertti Niemisen runo heti kauden avaustehtävänä, sitä seurannut Bond-kirjailija Ian Flemingin lastenkirja Chitty Chitty Bang Bang ja Anto Leikolan esseekokoelma. Sitten ei kun uusia pähkinöitä särkemään, ja ilmestymispäivää lukuunottamatta vanhoin nuotein. Satunnaisten kirjevastaajien pitää nyt sitten vaan olla liikkeellä jo ennen viikonloppua. Syyskaudella ehdittiin vähän myöhäisen startin takia käydä läpi 11 tekstinäytettä ja kirjailijaa, joista neljä tuli Suomesta ja seitsemän ympäri maailmaa Nigeriasta Venäjälle ja antiikin Kreikasta Kanadaan. Niitä oli hänellä kaksi. Lähtöaamuna hän siivosi hyvin jälkensä. Hän nuohosi huolellisesti toiminnassa olevien tulivuorten kraaterit. 9.1.2014 15 Uusi visavuosi tuo uuden ilmestymispäivän Kirjavisan 23. Sitten hänellä oli myös yksi sammunut tulivuori. Yksi palkitaan. ?Luulen, että hän pakoaan suunnitellessaan käytti hyväkseen muuttolintujen vaellusta. Visat puretaan siis jatkossa keskiviikon lehdessä ja vastaavasti viimeiseksi palautuspäiväksi tulee maanantai. Aikataulullisesti muu- t Ge ty Im ag toksella ei ole suurempaa merkitystä kai sen enempää visaan vastaaville lukijoille kuin tekijällekään. Eli: kunkin viikon sitaatin ratkojien keskuudesta visadiktaattori poimii aina yhden palkittavan, ja tämä lahjakortti postitetaan voittajille sesongin päätteeksi. Nykyisin visavastauksista noin 97,25 prosenttia tulee sähköpostin (jota ei siis ollut olemassakaan vielä visan aloittaessa!) välityksellä, joten perinnepostin rooli on jäänyt vähäiseksi. Mutta, kuten hän sanoi, ?Ei voi koskaan olla varma!. toimintavuosi tuo tullessaan merkittävän muutoksen, jollaisen se on kokenut vain kerran aiemmin: ilmestymispäivä muuttuu! Ihan aluksihan visapäiväksi tuli perjantai, mutta pian, kun koko silloinen kulttuurin viikkopaketti siirtyi torstaille, myös rakastetun kirja-arvuuttelun ilmestymispäiväksi vakiintui torstai. Tiistai-torstai yhdistelmä oli aikoinaan paras siinä mielessä, että se jätti ratkontatyölle aikaa vaikka koko viikonlopun ja postinkululle sitten tarvittavan arkipäivän. Jos kraaterit ovat hyvin nuohottuja, palavat tulivuoret hiljalleen ja säännöllisesti, ilman purkauksia. Siis liittäkää postiosoitteenne vastaukseen, lahjakortti ei kulje vielä sähköisessä muodossa. Rolf Bamberg Demokraatti Viikon sitaatti Aluksi arvuutettavaksi tulee teos, joka on kulunut hyvin monen ikäisten lukijoiden käsissä jo vuosikymmeniä, itseasiassa teoksen alkuilmestyksestä tuleekin kuluneeksi tasavuosia tänä vuonna. Ja niinpä hän nuohosi myös sammuneen tulivuorensa kraaterin. Kirjasta on haettu paitsi seikkailua myös suuria viisauksia, mielenrauhaa tai kosmista ulottuvuutta. Tämä riittäköön vihjeeksi, koska kyse on niin kuulusta teoksesta, ettei pidä viedä puhdasta tekstistä tunnistamisen iloa. Kuka kirjailija, mikä klassikko, mitä kaikkea muuta. Sillä sijalla se on ollut tähän vuodenvaihteeseen saakka, mutta ?tulee aika toinenkin?, kirjailija Anja Vammelvuon teatterilegenda Aarne Orjatsalosta kirjoittaman näytelmän nimeä lainataksemme. Demokraatissa pian tapahtuvan rakenteellisen uudistuksen eli kunkin kuun viimeisenä torstaina ilmestymään alkavan kuukausispesiaalin vuoksi Kirjavisa heilahtaa ensi viikosta alkaen päivää aikasemmaksi. Ja ne olivat hyvin mukavia ja käytännöllisiä aamuteen lämmittämistä varten. Tulivuorien purkaukset muistuttavat nokivalkeita.? es Kirjavisa Demokraatti, Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki / kirjavisa@demari.fi. Vastaukset oheisiin osoitteisiin viimeistään maanantaina 13.1. mennessä
Valkeapää (1943-2001) oli saamelaiskulttuurin edusmies vailla vertaa. Tämä Enontekiöllä syntynyt ja sittemmin opettajaksi kou- luttautunut pieni suuri mies oli paitsi saamelaisasian viestinviejä myös tunnustettu kirjailija, kuvataiteilija ja musiikintekijä. Sámi Na?unálateáhterin kanssa. Kansallisteatteri on itse asiassa tilannut Ruska Ensembleltä kokonaisen trilogian pohjoisen elämänpiirin aiheista kumpuavia näytelmiä. Áilloha. Vastanäyttelijöihin kuuluu myös norjansaamelainen Mary Sarre.. Hän oli innoissaan paitsi Kansallisteatterin kevään viidestä kantaesityksestä, joista kolme on kotimaisia uutuuksia, sekä kiintoisista yhteistuotantoproduktioista ja vierailuesityksistä myös pidemmän näkymän suunnitelmista. . K ieliratkaisu lähtee pitkälti siitä, että Kansallisteatterin esitysrupea- Jarkko Lahti irrottelee tanssien, laulaen ja kahdella kielelläreplikoiden nimiroolissa näytelmässä Áilloha. Auringon poika. Se toteutetaan Omapohja-näyttämölle yhteistuotantona Lahden yhdessä sekkunsa Jarkon kanssa luotsaaman Ruska Ensemblen ja Beaivvá. Muistan omilta kouluajoiltani, että koko saamelaisuutta käsiteltiin jollain yhteiskuntaopin tunnilla oppikirjan yhden tekstikappaleen verran. Runoudesta se lähti Nils-Aslak ?Ailu. Auringon poika. Kolmisen vuotta sitten sain luettavakseni hänen runojaan, ja ne kolahtivat kovaa. Osallis- tuin myös Oulussa järjestettyyn Valkeapää-seminaariin. Merkittävä askel eteenpäin prosessissa oli tutustuminen professori Marjut Aikion Valkeapää-materiaaliin. lähtee kiertueelle Saamenmaalle Norjaan ja Riksteaternin vierailuohjelmistossa Pohjois-Ruotsiin. Lahti näkee näytelmänsä tulevan tarpeeseen myös valtaväestölle. . Hän oli taiteellisilla töillään vaikuttamassa vahvasti 1970-luvulla alkaneeseen saamelaiskulttuurin nousuun, ja hänelle myönnettiin sekä Pohjoismaiden kirjallisuuspalkinto (1991) että Suomi-palkinto (-96). Ari-Pekka Lahden kiinnostus Valkeapään elämäntyöhön alkoi viritä nimenomaan runojen kautta. . Hän on jo useamman vuoden työstänyt elämäkertaa Ailusta, ja Lahdelle siunautui tilaisuus käydä läpi tätä aineistoa. Myllyaho tyytyi toteamaan tällaisten avauspuheenvuorojen itsestäänselvyyden eli että pihtailla pitää, mutta vaihtoi jo kohta valoisampaan soundiin. Olemme sopineet kaikkiaan kymmenen uuden kotimaisen draaman esittämisestä tällä näyttämöllä seuraavan 5-10 vuoden aikavälillä, joten tulevaisuus näyttää hyvältä, kertoi Myllyaho suuren näyttämön lavalta, joten ilmeisesti teatterin pääestradin ohjelmistoon riittää jatkossa vetonauloja. Rolf Bamberg Demokraatti man jälkeen Áilloha. . (Elämäkerralle ei ole löytynyt Suomesta vielä kustantajaa, mutta Norjassa siitä on kiinnostuttu jo laajasti) . Ajattelin, että näiden tekstien pohjalta haluan tehdä jotain teatteriin, joten aloin haalia käsiini lisää aineistoa Ailusta. 16 9.1.2014 ??Kansallisteatterin Omapohjan lavalla kuullaan kohta saamea Taiteilijakuva ?Ailusta? laulaa ylistystä pohjoiselle luonnolle ja kulttuurille Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho ei eilen uutta näytäntövuotta avatessaan haaskannut montakaan sekuntia teatterinjohtajien pakollisiin kuvioihin. Meidän näytelmämme on siis enemmän henkilötasolta kumpuava taiteilija-identitee- tin kuvaus kuin mikään elämäkerta, määrittelee Lahti. Ari-Pekka Lahdella on plakkarissaan paitsi teatterikorkeakoulusta hankittu maisteritutkinto myös biologin koulutus. Vahva yhteys luontoon onkin yhdistävä tekijä hänen ja NilsAslak Valkeapään välillä. . Auringon poika kertoo saamelaisen kulttuurin merkkimiehen Nils Aslak Valkeapään elämästä ja taiteesta. Se on ottanut nimensäkin Valkeapään Ailu-kutsumanimen saamenkielisestä muodosta. Saamen kieli on esityksessä muutenkin vahvasti läsnä, sillä Ari-Pekka Lahden mukaan noin puolet näytelmän puheesta esitetään tällä kolmannella kotimaisella eli virallisella vähemmistökielellämme. . Siis nurinaan taloudellisesti ankeista ajoista ja niiden juuri kulttuurikenttään heijastuvista säästöpaineista. Juuri se varmaan oli syynä siihen, miksi sekosin niistä Ailun runoistakin niin väkevästi. Ailun henkilössähän on vahvasti läsnä saamelaisuuteen liittyvä luonnonuskonto, syvä kunnioitus luontoäitiä kohtaan. Siksi toivonkin, että isoin asia, mikä tästä esityksestämme tulee läpi, on ylistyslaulu pohjoiselle luonnolle. Sitä laulua Lahti on ollut saattamassa ilmoille jo aiemminkin. Muutama vuosi sitten Ruska Saamelaiskulttuuria tutuksi Yksi kevään kolmesta kotimaisesta uutuudesta on Kansallisen näyttämöillä jo kuusi vuotta sitten näytelmällä Kaukana kavala maailma debytoineen Ari-Pekka Lahden uutuus Áilloha. Näin kypsyi päätös, että teen Valkeapäästä näyttämölle taiteilijakuvan, jossa paitsi tutkaillaan hänen taiteensa lähtökohtia käydään samalla vähän läpi myös saamelaisten historiaa. . Suomalaisista iso osa ei tiedä saamelaiskulttuurista juuri mitään
Opetuksena on, että me kaikki olemme poikkeavia. Tarina kertoo äideistä ja lapsista sekä lapsien ja äitien menettämisistä. Pirjo Kinos niittää katalana akkana suosiota yleisöltä. Lysti tekee hyvää harrastajateatteria ja ylipäätään hyvää teatteria. Kevään esitykset: su 12.1. Esimerkiksi äänen käyttöä on harjoiteltu kiitettä- västi. Rakkaustarinassa kysytään myös, miksi toisilleen hyvää tarkoittavat ihmiset tekevät pahaa. Kaisulla (Paula Toivonen) on vahva ote Ernistä (Eetu Huovila). Mäen mukaan ?Liian paksu perhoseksi. klo 14.00 Pertti Julkunen. Oikeastaan Kaisua voi kutsua tavallista tavallisemmaksi ihmiseksi. Myöhemmin Kaisulle sattuu yhtä ja toista yhtä kauhistuttavaa tai vielä kauhistuttavampaa. Toivonen osaa olla merkillisen imponoivasti yhdellä kertaa ironinen ja valaistunut. Miten kaiken voi kestää. Olimme Hannan kanssa äsken kaksi ja puoli viikkoa Kau- tokeinossa hakemassa eväitä esitykseen. Esitys on hyvin hervantalainen, joten sitä kannattaa mennä katsomaan kauempaakin. Kauppias osoittautuu sananmukaisesti heti kättelyssä araksi ja heiveröiseksi ihmispoloksi. Hän ei petä myöskään Kaisun rehevän realistisessa roolissa. Tarina ylistää yrittämisen eetosta ja tutkii työn etiikkaa. Eetu Huovila tekee vahvan roolityön heikkona Erninä. klo 18.00, su 19.1. klo 14.00, ke 22.1. Kaisu raivostuu vasta sitten, kun hänen itsensä lisäksi loukatuksi tulee oikeudenmukaisuuden periaate. Ohjaaja Mäki kirjoittaa käsiohjelamassa, että ?Liian paksu perhoseksi. Paksun perhosen työryhmä osaa elävöittää teoksensa esityspaikan hengessä. Sellainen syntyy väliajan jälkeen osittain ikään kuin alkupuolen vastakkainasettelujen muistoista. Harrastajateatterit tekevät Tampereella ilahduttavaa yhteistyötä ja ajatustenvaihtoa keskenään. Kauppiaan omaiset ovat poikkeavaa ihmistä polkevia siivellä eläjiä. Kaisu näkee kaiken tarkasti. Kaupan väki puolestaan näkee heti Kaisussa pelastajansa. Kaisu on kokenut paljon pilkkaa ja kamalia sattumuksia. Kuulantyönnön piirinmestari hirtti itsensä, kun naisihminen pukkasi leikillään pitemmälle kuin hän. Se on yleispätevästi hauska. Brotheruksella on tanssitaiteilijan tausta, mikä tulee näkymään myös tässä produktiossa. . Jokainen saa tilaa vuorollaan. Ernin loismaiset omaiset ovat tuon eetoksen vastakohtia. Tulos ei ole hullumpi. on monisäikeinen, mutta silti koherentti romaani. Samat luonnehdinnat sopivat Hanna-Maria Mäen ohjaamaan teatteriesitykseen. Kauppa osoittautuu kelvottomasti hoidetuksi. Pyrkimyksenä on, että mahdollisimman paljon voitaisiin toteuttaa liikekielellä. Myös musiikilla on keskeinen osa, se soi eri muodoissa läpi koko esityksen. Voiko elämän muuttaa paremmaksi? Kaisu panee kaupassa tuulemaan. Näytelmä alkaa syvällä 1960-luvulla. on Ernin tarina, jossa kysytään, kantaako rakkaus, kun voimat loppuvat. Mukana on niin ikään Ruska Ensembleen kuuluvan Tuomas Rounakarin säveltämää musiikkia kuin Ailun joikujakin. Kahden suomalaisnäyttelijän, Ailua esittävän Jarkko Lahden sekä Tiina Weckströmin, rinnalla lavalla nähdään saamelaisnäyttelijät Mary Sarre ja Ingor Antte Áilu Gaup. Áilloha. klo 14.00, ke 29.1. on myös tarina pienestä kylästä Pohjanmaalla. Niinpä Teatteri Lystin esitys on kahdella tavalla nostalginen. Häntä ovat vastassa kauppias Erni (Eetu Huovila) äitinsä (Pirjo Kinos) ja sisarensa (Jenni Thusberg) kanssa. Hän osaa näyttää tarkasti, minkälaista toisen ihmisen tarkka näkeminen on. Toivonen ei polje lättänäksi Lystin omia näyttelijöitä. klo 18.00, su 26.1. He ostelevat itselleen kalliita tavaroita kaupan laskuun ja kaataisivat koko yrityksen, jos ei Kaisu panisi koko valtavaa työvoimaansa liikkeelle. Fyysisesti ja psyykkisesti vahva Kaisu on poikkeava ihminen, mutta ne ihmiset, joita hän kohtaa, ovat tavalla tai toisella yhtä poikkeavia. Auringon poika -näytelmän kantaesitys on Kansallisteatterin Omapohjassa saamelaisten kansallispäivänä 6. helmikuuta. Kuvat Kari Hulkko Laura Ruohosen Luolastonäytelmässä maan alle painuvat muun muassa Sari Mällinen, Markku Maalismaa ja Heikki Pitkänen. Kansallisteatterin kevään muut ensi-illat Ian McEwan: Lauantai Ohjaus: Irene Aho Suomen kantaesitys pienellä näyttämöllä 12.2. Juha Hurme: Europaeus Ohjaus: Juha Hurme Kantaesitys Willensaunassa 28.2. Laura Ruohonen: Luolasto Ohjaus: Laura Ruohonen Kantaesitys suurella näyttämöllä 5.3. Roland Schimmelpfennig: Kultainen lohikäärme Ohjaus: Mika Leskinen Suomen kantaesitys Willensaunassa 9.4. Teatteri Hervannan perhonen lepattaa henkevästi Teatteri Lysti, Tampere Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Ohjaus Hanna-Maria Mäki Musiikki Suvimarja Halmetoja Valot Susan Ketonen Lavastus ja puvustus Työryhmä Rooleissa Paula Toivonen, Eetu Huovila, Pirjo Kinos, Jenni Thusberg, Anu Leiramo, Anne Rajala, Jarno Puusniekka, Mauri Könönen, Heta Hirvisaari, Monna Laaksonen Elämän mäiskeessä kuuluu monta tarinaa Vahvaa miestä kookkaampi ja vahvempi Kaisu (Paula Toivonen) lähtee nuorena tyttönä töihin pienen ja tuntemattoman maalaiskylän sekatavarakauppaan. Hän tuntuu ajattelevan, että on hyvä, että ihmiset kiusaavat mieluummin häntä kuin muita, koska hän kestää muita enemmän. Hän on realistinen, pragmatistinen ja hyväsydäminen. Se aiheuttaa surullisen ja samalla jotenkin hassunkurisen kaipuun niissäkin ihmisissä, jotka eivät ole tuota erinomaista ajanjaksoa itse eläneet. Lähiöteatteri vilauttaa monta ilmettä Nostalgian tuore taso nousee esityspaikasta. 9.1.2014 17 Sisko Istanmäen ?Liian paksu perhoseksi. Teemojen painotusten valinta ja yhteen solmiminen on epäilemättä vaatinut harkintaa ja reipasta mieltä. Tarina kertoo ilman omaa syytä tunnetusta syyllisyydestä. Jotakin arvokasta on myöhäismodernin mukana menetetty. klo 18.00, la 8.2. Hän solmii toimivan näyttelijäparisuhteen Toivosen kanssa. klo 14.00, ke 15.1. Se kyselee elämisen taidoista. Alkupuolella kohtaukset seuraavat toisiaan hieman liian tasatahtisesti, eikä kokonaisjännite oikein tahdo virittyä. Nyt Legioonateatteri oli lainannut Lystille varmaotteisen Anu Leiramon Kaisun äidiksi ja Toivosen Kaisuksi. Toivonen on tehnyt äskettäin erinomaista työtä melko tyylitellyissä miesosissa Gyldensterninä Antti Mankosen ja Toivo Kärkenä Timo Seppälän ohjauksissa. Se ratkoo rohkeasti kaikkia koskevia ongelmia. Lystin näyttämö on entisessä elokuvateatteri Cinolassa, joka puolestaan sijaitsee Raili ja Reima Pietilän piirtämässä Hervannan toimintakeskuksessa Tampereella. Pietilöiden ylellisesti orgaaninen ja ylevästi yhteiskunnallinen kulttuuripalatsi muistuttaa hienotunteisesti mieleen, että maailma on ympärillä kaikessa meluisuudessaan jotenkin kulahtanut ja kummallisella tavalla autioitunut. Teatteri Lystin perhonen on sopusuhtainen, katsojaansa monella tavalla puhutteleva teatteriteos. Ari-Pekka Lahti ja Hanna Brotherus antavat liikekielen ja musiikin puhua Aillohasohjauksessaan. Ensemble teki Kokkolan kaupunginteatteriin näytelmän Viimeinen aamutähti, joka kertoi Siperiassa elävän hanti-kansan uhatusta elämänpiiristä ahnaiden uusia valloituksia etsivän öljyteollisuuden puristuksessa. Liikekieli ja musiikki isossa osassa Áilloha?in toteutukseen Lahti löysi ohjaajaparikseen Hanna Brotheruksen, joka muistetaan Kansallisteatteri-yhteyksistä sen vierailunäyttämölle pari vuotta sitten ohjaamastaan kiitetystä Paperiankkuriesityksestä. Se ei enää toimi. Lysti toimii esimerkkinä suomalaisten harrastajateattereiden hyvästä laadusta.
Minulla oli pieni huoli siitä, kuinka töitä riittää yrittäjänä. Ajattelin, jos keksisin jotain muuta, Keski-Suomen maakuntahallituksen puheenjohtaja kertoo. Perämäellä on myös sairaanhoitajan koulutus ja hänellä kävi mielessä uudelleenkouluttautuminen alalle. Tähänkään tehtävään ei ole olemassa minkäänlaista koulutusta. Sitä ei voi ymmärtää ihminen, joka on ollut aina työnantajan palveluksessa. Yrittäjänä sitä on aivan oman onnensa seppä, hän sanoo. Nykyinen tehtävä sopii siinäkin mielessä entiselle yrittäjälle hyvin, koska toimenkuva on itsenäinen ja siinä on selkeät vastuualueet. 18 9.1.2014 ??Yrittäjyydestä luopuminen toi uuden vaihteen elämään Sisustuksen pyörteistä Sisustussuunnittelija Ulla Perämäki aloitti viime syyskuussa työt Helsingissä Kuntatekniikan asiantuntijoiden eli KTK:n järjestösihteerinä. On pitänyt muistuttaa itseä, että nyt minulla on pomo, jolta pitää kysyä lupa esimerkiksi etäpäiviin, Perämäki naurahtaa. Omaksumista Perämäellä on ollut järjestön organisaation sisäistämisessä ja kirjanpitojärjestelmässä. Heti aamulla hänellä on tiedossa päivän aikataulut ja rutiinit. Pysähdyttävä oli se hetki, kun Perämäki huomasi suunnittelevansa uudessa kodissa omaa sistustaan. Lama oli jo puraissut. Yrittäjäkokemus on opettanut näkemaan asioita laajaalaisemmin. Työnantaja auttoi asunnon järjestämisessä. Työpaikan saaminen tuntui upealta. . Vielä yrittäjänä itseään ja osaamistaan joutui jatkuvasti markkinoimaan. . Aiemmin hänellä oli ollut aina ensimmäisenä mielessä asiakkaiden ?Alussa oli sellainen tunne, kuin olisin nuori tyttö ja opiskelemaan lähdössä. Tähänkään tehtävään ei ole olemassa minkäänlaista koulutusta. Hän istuu Jyväskylässä käydessään kahvikupin ääressä rauhallisena ja säteilee uutta energiaa, vaikka ulkona vihmoo vettä. Hieman yli viisikymppinen Perämäki tajusi reilu vuosi sitten, että hänellä on viimeiset mahdollisuudet hankkia parempaa eläketurvaa olemalla työnantajan palveluksessa. . Hän saa edelleen vaikuttaa paljon tekemäänsä työhön. Ihmisen omat ominaisuudet ratkaisevat.? tarpeet ja toiveet. Alussa oli sellainen tunne, kuin olisin nuori tyttö ja opiskelemaan lähdössä. Oma työhuone löytyy nykyisin Helsingin Pasilasta.. Kuntatekniikka oli tullut tutuksi kun- nallispolitiikan kautta Muuramen valtuustossa. Nyt koko palkka jää itselle, eikä siitä tarvitse vähentää arvonlisäveroja, tai yrityksen vakuutus- ja eläkemaksuja, järjestösihteeri iloitsee. Vinkkejä mielekkääseen työhön: ?? Opettele tuntemaan itsesi. ?? Jos työssäsi jokin asia kaivelee sinua, ota siitä itse vastuuta. ?? Muista, että entinen työnantajasi voi olla tuleva asiakkaasi. ?? Älä anna muiden määritellä sinulle hyviä asioita. ?? Jos haluat yrittäjäksi, kannattaa kokeilla ensin hieman taitojaan pienimuotoisen yritystoiminnan avulla. ?? Kirjaa ylös asioita, joita haluaisit muuttaa työssäsi. ?? Hae työtehtävää kyseisen työyhteisön tyylin mukaisesti. ?? ?? ?? Valittamisen sijaan mieti, miten voisit ratkaista tilanteen. Joskus ainoa keino voi olla muuttaa omaa asennettaan. Pieneltäkin tuntuva vaikuttamisen mahdollisuus parantaa usein motivaatiota. Työ voi olla myös kaukana unelmatyöstä, ja vapaa-ajalla tekee sitä, mistä haaveilee. ?? Älä pelkää epäonnistumista. ?? Luota omaan kokemukseesi ja elä hetkessä. Lähteet: Ekholm, Kai&Koski, Jussi T.: Pysähtymiskirja Paremman etsijälle (Into Kustannus Oy 2013), Leppänen, Eero&Kortesuo, Katleena: Uuden työelämän aakkoset-Kuinka saat työn, josta tykkäät (Docendo Oy 2013). Kari Hulkko Ulla Perämäelle sisustus on enää rakas harrastus. Myös ensimmäisen kuukauden palkka tilillä on asia, jota hän ei unohda. . Uutena ihmisenä hänen pitää myös alkuun näyttää pätevyytensä, mutta sen jälkeen riittää hyvä työnteko. Ihmisen omat ominaisuudet ratkaisevat, Perämäki sanoo. Muutos oli helpotus Virpi KirvesTorvinen Demokraatti, Jyväskylä Uuden työn myötä Perämäen elämä muuttui täysin ja samalla eteen tuli muutto Helsinkiin. Ainoa luottamustehtävä, mikä jäi taakse oli SDP:n Keski-Suomen piirin puheenjohtajuus. Toisen palveluksessa työskenteleminen tuntui jopa helpottavalta. Se ei kuitenkaan motivoinut riittävästi. Heti järjestösihteerin tehtävän saatuaan Perämäki ajoi töitään nopeasti alas, jotta pystyisi aloittamaan uuden työn mahdollisimman jouhevasti. Perämäki tekee 10?12 tuntista päivää, jotta saa kerättyä tunteja Keski-Suomessa pidettäviin kokouspäiviin.
Ihmisten kohtaamistaito korostui koulutuksessa ja Kalmari huomasi käyttäneensä samoja taitoja toimittajan työssään. Hän teki välillä juttukeikkoja, ja harrastukset pitivät huolen siitä, ettei tekemisestä ollut pulaa. Hän aloitti kuitenkin sairaanhoitajan opinnot viime syksynä. Opinnoissa korostui, miten monipuolinen sairaanhoitajan koulutus on. Muutenkin jos leipiintyminen omaan työhön on päi- vittäistä kannattaa miettiä, mitä asialle voisi tehdä. . Siinä oli aika samoin kuin työelämässä, eli jos ei tee omia hommia, niin ne kaatuvat jonkun toisen niskaan, hän kertoo. kapa veren ja eritteiden kanssa. Vieraana hän ei pidä myöskään ajatusta toimittajan ja sairaanhoitajan työn yhdistämisestä. Katariina Kalmari odottaa parhaillaan innolla uuden työn alkamista. Halusin tehdä työtä, jossa autan ihmisiä. Olin sanonut kaverilleni vuosi takaperin, ettei minusta voisi koskaan tulla sairaanhoitajaa, Kalmari paljastaa. Kalmarilla ei ollut entuudestaan kokemusta vuodepotilaiden pesemisestä tai neulalla pistämisestä. 9.1.2014 19 talouteen ja tekniikkaan Jäsentä varten Aiemmin Perämäki ajatteli, että järjestömaailma olisi dynaaminen. Alku tuntui hieman epävarmalta, koska Kalmari haikaili toimittajan töihin, eikä ollut varma, olisiko sairaanhoito hänen juttunsa. Se osoittautui kuitenkin mieluisaksi. . Toimittajan työn mielekkyys oli kuitenkin säilynyt kirkkaana mielessä, joten hän päätti ottaa lähitulevaisuudessa alkavan tehtävän vastaan. Edelleenkin näen sairaanhoitajana työskentelemisen vaihtoehtona joskus tulevaisuudessa, varsinkin kun mediassa ei ole järin valoisat näkymät. Sairaanhoitajan opintojen myötä Kalmari on oppinut näkemään toimittajan työn uudesta näkövinkkelistä. Aiemmin hän oli työskennellyt esimerkiksi Suur-Jyväskylän lehdessä ja Keski-Suomen Viikossa. Meillä oli aika paljon tiimityötä. Hän silti uskoo, että luovuus pääsee putkahtamaan myös nykyisessä tehtävässä esiin. Syys?joulukuussa auton mittariin kertyi yli 12 000 kilometriä. Järjestösihteeri peräänkuuluttaa avointa keskustelua, sillä muuhun ei ole järjestöillä, eikä puolueilla tällaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa varaa. . Häntä ei ole koskaan jännittänyt olla itse pistettävänä, mutta toisen pistäminen oli ihan eri juttu. Kalmari keskeyttää opinnot toistaiseksi, mutta aikoo suorittaa muutaman verkkokurssin keväällä. . Uudessa työssään hän on huomannut, miten yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ovat sekoittaneet myös järjestökenttää. Toivon, että eri järjestöjen demaritoimijat olisivat myös lojaaleja toisilleen. Perämäki ei voisi enää kuvitella lähtevänsä yrittäjäksi. Päätös ei ollut helppo, koska hän oli jo mielessään sopeutunut ajatukseen opiskelemisesta ja sairaanhoitajan työstä. Toimittajan työssä ei tarvitse olla tekemisissä vaik- ?Alan vaihtaminen ei ole luovuttamista vaan yrittämistä ja uuden uskaltamista.? Katariina Kalmarille niin sairaanhoitajan kuin toimittajan työssä tärkeää on uuden oppiminen. Virpi Kirves-Torvinen. Varsinkin työn positiiviset puolet ovat korostuneet. Hänestä jär- jestöjen pitäisi muistaa, että ne ovat olemassa nimenomaan jäsentä varten. . Sen sivun hän on jo kääntänyt pysyvästi. Hän piti sisustamiseen kuuluvasta luovuudesta, mutta työ oli myös kuluttavaa. Alan vaihtaminen ei ole luovuttamista vaan yrittämistä ja uuden uskaltamista, Kalmari sanoo. Kiperä päätös Kun opinnot olivat lähteneet hyvään vauhtiin Kalmari sai joulun alla yllättäen työtarjouksen toimitustehtävistä. Opinnot ovat lisänneet myös ymmärrystä terveydenhuollosta ja sairaanhoitajan työstä. . SDP:n tulisi pitää enemmän yksityisyrittäjien puolia. Perämäki voisi hyvin kuvitella työskentelevänsä KTK:ssa vaikka eläkeikään asti. . Vuodepotilaan peseminenkään ei ollut kummempaa, kun siihen suhtautui tavallisena tehtävänä. . Yksi hänen toimenkuvaan kuuluvista tehtävistä onkin selkeyttää ja kehittää KTK:n toimintaa. Se on hänelle ai- kaa siirtää ajatuksia tuleviin koitoksiin. Sairaanhoitajan työ vaikutti sellaiselta, jossa pystyn parhaiten auttamaan, 31-vuotias Kalmari selvittää. Kalmari ei kokenut työttömyysaikaa kovin raskaana. Hän ei halunnut lähteä Jyväskylästä, ja Keski-Suomessa viestinnän alan työpaikkoja oli vähän tarjolla. Minulle tärkeintä niin työelämässä kuin politiikassa on yhteistyö. Kaikki ei ollut kuitenkaan sairaanhoitajan opinnoissa täysin uutta. Oli tosi mielenkiintoista aloittaa jotain aivan erilaista. Olin aivan liekeissä ja minulla oli hirmu vauhti päällä, Kalmari hehkuttaa. Ihmisten kohtaamistaito vahvistui Toisaalta toimittajan urasta luopuminen ja kokonaan uuteen alaan sopeutuminen harmitti Kalmaria. Toisia pitäisi tukea, eikä viedä mattoa kenenkään alta, hän tähdentää. Perämäellä on vielä asunto Muuramessa ja hän ajaa itse viikottain Muuramen ja Helsingin välin. Muutokset vahvistavat. Niissä on aina uuden alku ja saa mahdollisuuden löytää itsestään uusia puolia, Perämäki vakuuttaa. Toimittajasta sairaanhoitajaopiskelijaksi ja takaisin Jyväskyläläinen toimittaja Katariina Kalmari jäi työttömäksi toissa syksynä. Aktiivisen työnhaun jälkeen hän alkoi miettiä alan vaihtoa. . Hän suosittelee alan vaihtamisen miettimistä niille, jotka eivät ole löytäneet töitä omalta alaltaan. Suuta- rit, räätälit ja muut käsityöläiset ovat aikoinaan olleet perustamassa puoluetta. Kalmari aloitti ripeästi uuden työn etsimisen, mutta tilanne ei näyttänyt kovin valoisalta. Nyt opinnot ovat entisestään vahvistaneet hänen kykyään kohdata erilai- sia ihmisiä moninaisissa tilanteissa; kaikkien kanssa ei voi toimia samalla kaavalla
Riippuu lukemattomista asioista, miten tavaraan suhtaudutaan. Jos ei halua itselleen tai lapsilleen lahjavuorta, siitä pitää kertoa useaan otteeseen ja mainita syy. Silloin Tiina Tenkanen saa vastapuolen ymmärtämään asian. . Turhasta luopuminen ja hyvä organisointi vapauttavat voimia tarpeellisempaan, te Velde-Luoma kertoo. Tavaroiden ja papereiden hallinta on osa elämänhallintaa. Ammattijärjestäjän mukaan heräteostokset jäävät taakse, samoin kädestä suuhun -elämäntapa ja myöhästyneet maksut. Luopumalla hyödyttömästä tavarasta saa helposti siivottavan, virkistävän ja huonomuistisellekin sopivan kodin. Siitähän meillä on erityisen suuri pula nykyään, Anne te Velde-Luoma toteaa. Yhteinen kävelylenkki tai kulttuuritapahtuma on mainio lahja siinä missä syötävät tai juotavatkin. Älä mene mainosten mielikuvamaailmaan mukaan. Jos tavaroiden huoltamisesta ja säilyttämisestä johtuva työtaakka tuntuu liian suurelta, arvota asiat uudelleen. Lähde: Anne te Velde-Luoman kirja Kaaoksen kesyttäjä. Tavaroista huolehtiminen ja niiden säilytyksen järjestäminen vievät energiaa ja ar- vokasta vapaa-aikaa. Painostaminen synnyttää vain vastarintaa. . Tausta, perinteet, työkavereiden esimerkki, oma persoonallisuus ja elämäntilanne määrittävät tavarasuhdetta, ammattijärjestäjä Anne te Velde-Luoma kertoo. . Henkilö, jolla on jo kaikkea, ilahtuu varmasti huomiosta. 20 9.1.2014 ??Tavaratulvaa voi oppia hallitsemaan Organisointi ja turhasta luopuminen vapauttavat energiaa Suomalaisessa kodissa lasketaan olevan kaikkiaan kymmeniätuhansia tavaroita. Nuorempi polvi osaa jo kyseenalaistaa tavaratulvaa, hän arvioi. Hollannissa asuva te VeldeLuoma on järjestänyt kohta viiden vuoden ajan Suomessa kursseja, jotka tähtäävät tavaramäärän järkeistämiseen ja hallintaan. Kurssilla aloitetaan tavaroista ja papereista, sillä liialliset tavaravuoret tuottavat stressiä. Niistä 70 prosenttia on vailla käyttöä. . Tavararöykkiöt ja organisoimaton asunto hävettävät omistajaansa, te Velde-Luoma tietää. Hänen mukaansa erityisesti Suomessa erakoidutaan erityisen nopeasti, kun koetaan, ettei koti ole kunnossa. Huomiota tavaran sijaan Omalla esimerkillään voi inspiroida lähimmäisiään keventämään tavarakuormitusta. Lahjan ei pidä olla saajalleen rangaistus. te Velde-Luoma ehdottaa antamaan ehjät, mutta ylimääräiset esineet vaikkapa hyväntekeväisyysjärjestöille, jolloin tavarat pääsevät tekemään hyvää jonkun toisen elämässä. Tiina Tenkanen UP Vinkit tavaramäärän vähentämiseen Anne te VeldeLuoma kertoo, että etenkin suomalaiset erakoituvat helposti, jos koti ei ole kunnossa. Sudoku Ruudukon jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1-9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. Sarjakuvat B.Virtanen - Urja Merkitse kalenteriin päivät, jolloin siivoat ja järjestät esimerkiksi yhden komeron. Hyvä suunnitelma säästää aikaa. Tee ystävän kanssa vaihtokauppa: auta minua tavaroiden järjestelyssä, niin autan sinua leivonnassa. Tiedosta yhteiskunnan kaupallisuus. Jokainen määrää omasta hyvinvoinnistaan, joten lahjoja saa antaa pois. Monelle isovanhemmalle saattaa olla vaikeaa ajatella tulevansa lapsenlapsensa syntymäpäiville ilman lahjakassia. Se voi johtua siitä, että hän on kokenut pulaa ja köyhyyttä, te Velde-Luoma arvioi. Lahjan voi laittaa kiertoon Monet noudattavat vanhaa tapaa, jonka mukaan lahjaa ei saa antaa eteenpäin. Perinteille on kuitenkin annettava arvonsa ja toisten päätöksiä on kunnioitettava. te VeldeLuoma rohkaisee luopumaan tavarasta, jolla ei ole itselle käyttöä. . Ystäviäkin voi kutsua hyvillä mielin kylään. . Tavoite on paljon suurempi; elämänhallinta ja hyvinvointi. Uudet valinnat, uusi elämä te Velde-Luoma kehottaa ihmisiä kriittisiin valintoihin.
Hyökkäyspelimme lepäsi olli kunnarin, antti siltavalan ja matti oivasen varassa. LentopaLLossa miesten maajoukkue n n n sanotaan, että puoLustuspeLi on lentopallon suola. 9.1.2014 Kolumni Yhdistystoiminta Katsomosta Henkseleitä paukuttamaan! teki MM-karsinnoissa Slovakiassa historiaa. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. . Tervetuloa. Paikalla <ddd> <d>.<m>.<yyyy> Tilaa ihmiselle. . Tilaisuuden järjestää Etelä-Kymenlaakson Wanhat Toverit. 21 suomi ansaitsi ykköspaikkansa » www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi Uusi sanomalehti Suomessa! Tilaa ihmiselle. Se on tilattava. Vuodesta 1895. Unto Laurila SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Auto- ja Kuljetusalan Tilaa Avaa Työntekijäliitto AKT Ry toinenkin ihmiselle. Rautatienkatu 10, 6. Hakaniemen Demareiden kuukausikokous to 9.1. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi Vuodesta 1895. silmä. puh. tulevat eurovaalit. . krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. klo 13 Demokraatin kokoustiloissa. 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palv.numero 020 690 455 Tilaa JHL-Julkisten ja ihmiselle. Avaa toinenkin hyvinvointialojen liitto Vuodesta 1895. silmä. Rautatienkatu 10, 7. SDP:n toukokuun puoluekokousasioita ja valitaan yhdistyksen edustajat kokoukseen. Ilmoitus julkaistaan maksuttomana kaksi kertaa. 020 774 0370 toimistonhoitaja Salme Hautakorpi, puh. klo 18 Vesivallinaukio 5 D:ssä. Käsitellään mm. Ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. ry 1 x 30 Avaa toinenkin silmä. Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. 020 774 0371 1 x 34sähköposti: mm 1 x 34 mm aluejohtaja Teuvo Pernu, puh. Parannettavaa on vielä aloituksissa ja verkkotorjunnoissa. Uusi sanomalehti Suomessa! POHJANMAA HELSINKI 2 myös alustamassa ajankohtaisista poliittisista asioista kansanedustajat Sirpa Paatero ja Pauliina Viitamies. Kahvitarjoilu, tervetuloa. . työväenyhdistys ry:n jäsenistön kuukausikokous to 23.1. Esko on eittämättä maailman tähtikermaan kuuluva pelaaja, jolle tulee työtarjouksia kaikista huippuseuroista. Voi sanoa, että Mikko on maailman kovapalkkaisimpia pelaajia. Toinen Suomen voittojen puolustaja oli nuori mies Kokkolasta, libero kyösti kerminen. Kyösti haki uskomattomia palloja takaisin peliin yleisön ensimmäiseltä penkkiriviltä. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi Uusi Aina uutta.Yhteisiä sanomalehti Suomessa! unelmia Tilaa ihmiselle. vuodesta 1 x 23 mm 1895. Tilaa ihmiselle. Tilaa ihmiselle. Uusi sanomalehti Suomessa! Tilaa ihmiselle. Rautatienkatu 10, 7. Vaasanseudun Wanhat Toverit kokoontuu ti 14.1. krs, 33100 Tampere etunimi.sukunimi@sak.fi, puh. 040 546 7750 » www.puuliitto.fi Tilaa Avaa Yhdessä olemme enemmän toinenkin ihmiselle. Vuodesta 1895. silmä. T ih. Ja kun todetaan vielä, että ykköstykkimme konstantin shumov, Venäjän lahja Suomen lentopallolle, oli polvivaivainen, eikä pelannut juuri lainkaan, olimme altavastaajia hyökkäyksessä. Mutta eipä rakennella pilvilinnoja. Ei ollut ihme, että Kerminen palkittiin turnauksen parhaana liberona. Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. krs, 33100 Tampere sähköposti: pauli.ukkonen@puuliitto.fi Pauli Ukkonen puh. krs, 33100 Tampere Avoinna: » www.metalliliitto.fi klo 8.20-12.00 ja 13.00-16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi tsto puh. 010 770 3620 T ih » www.jhl.fi Puu- ja erityisalojen liitto Rautatienkatu 10, 6. Lisäksi sinulYleisohje: la on mahdollisuus hyödyntää tarjoamia edullisia ja Mikroilmot (koko alle 70 mm) kulman leikkaus 51 astetta, liiton sisämarginaali tässälomapienimmässä koossa (38 mm) 3 m harrastusmahdollisuuksia. Tyylejä tässä tiedostossa: _MIKROILMO_NEGA bold ja _MIKROILMO_light SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Tampereen toimipiste 1 x 38 mm Uusi sanomalehti ?Teatterit Suomessa! Tilaa ihmiselle. 1 x 39 mm Se on tilattava. Vuodesta 1895. Rautatienkatu 10, 7. klo 9.30-14.30 sekä Kuntakoulutus sd-valtuutetuille ja lautakuntien luottamushenkilöille 1.-2.2. Ähtärissä, jossa mukana myös peruspalveluministeri Susanna Huovinen. Ilmoita pikaisesti puheenjohtajalle, jolta saat lisätietoja. . Slovakia, Ukraina ja Kreikka olivat hyviä, mutta taistelutahtomme ja puolustuksemme pudottivat vastustajat laulukuoroon. On 32 vuotta, kun Suomi oli Argentiinassa MMkisoissa. klo 18 Paasitornissa, Paasivuorenkatu 5, kokoushuoneessa Johtokunta. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www.demari.fi/ yhdistystoiminta, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10.00 mennessä. Karhulan sos.dem. Pohdimme myös yhdistyksemme tulevaisuuden linjauksia. Kaikki jäsenet tervetuloa. KYMI . Heikki montosen tuolloin valmentama joukkue pääsi kisoihin ilman karsintoja. Suomi on mukana EM-kisoissa, maailmanliigassa ja nyt MM-areenalla. 020 774 0371 » www.sak.fi/pirkanmaa Tilaa ihmiselle. Sähköalojen ammattiliitto Vuodesta 1895. (03) 230 1510, (03) 230 1515 fax (03) 230 1520 T ih » www.akt.fi Metallityöväen liitto 1 x 55 mm ssä pienimmässä koossa (38 mm) 3 mm. MERKKIPÄIVÄKERÄYKSET 1 x 34 mm Onnittele ja osallistu työväen kulttuurin 1 x 30 mm tukemiseen. Avaa toinenkin silmä. puh. Esillä vuoden tuleva toiminta. ?Hautaus?palvelut Sudokun ratkaisu Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. Ilmajoen työväenyhdistys. klo 13 Karhulan Työväentalolla, Vesivallinaukio 5 D. Venäjä-seuran Seinäjoen osaston johtokunta kokoontuu ti 14.1. Keskustelun aiheena mm. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. klo 17.30 Yst.seurojen kokoustilassa Puskantie 38. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 - 15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi n n n Slovakian turnauksessa. Sd-piirin koulutus johtokunnan jäsenille E-P:n opistolla la 25.1. SDP:n varapuheenjohtaja, EU-parlamenttiehdokas Eero Vainio alustaa avoimen keskustelutilaisuuden ke 22.1. Käsiteltävinä asioina kevään toiminta (Puoluekokous, EUvaalit). Se voitti karsinnat ja pääsi ensi syksyn MM-areenalle Puolaan. Henkseleitä voidaan paikutella, sillä isäntä Slovakia, Ukraina ja Kreikka olivat kovinta luokaa pelitaidoissa. Vastustajilla oli lyöntivoima kovempaa kuin Suomella, mutta Leijonien puolustus oli korkeata luokkaa. Työn ja oikeudenmukaisuuden demokraattinen Eurooppa. Vaikka vastustajillamme oli yli kaksimetrisiä halonhakkaajia reilu kentällinen, Leijonat kypsytti heidät riemukkaalla puolustuksella. Kyllä se vaan niin oli, jälleen kerran, että Venäjän kivikovasssa liigassa pelaava pelinrakentaja mikko esko oli ykköspelaajamme
Aurinko. 21.00 Yle Uutiset. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 06.25 Aamusoitto. 12.15 Maakuntaradio. 16.15 Maakuntaradio. 18.30 Hartaita säveliä. Helena on ihan muistelmilla. 20.00 Maajussille morsian Esittelyssä kahdeksan uutta maajussia, jotka etsivät rinnalleen elämänkumppania. 21.00 Tappajan näköinen mies (16) Osa 3/8. 11.00 Yle Uutiset. 22.55?23.05 Kuuluttajan vieras: toimittaja Ari-Pekka Sirviö. 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala. 07.15 Aamusoitto. 20.03 Urheiluradio. Synteettinen heroiini tappaa nuoria Helsingissä. 22.00 22.20 22.25 22.35 Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Kultapoika (12) Uhkapeliä ja uskottomuutta. 23.35 Löytäjä (12) Kaksi luotia. 00.35 - 06.00 Eurojahti NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (S) 07.25 Disney esittää: Kim Possible (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Eläintarhojen elämää 08.45 Huippukokki lähtee maalle 09.20 Supernannyn paluu (7) 09.50 Kauneusleikkaukseen vai ei? 10.20?10.50 Pikakurssi kodinostoon 13.20 Kauneusleikkaukseen vai ei? 13.55 Pikakurssi kodinostoon 14.25 Huippukokki lähtee maalle Keltapyrstönapsijoiden kannoilla. 15.00 Vaaleanpunainen pantteri (S) 15.10 Vaaleanpunainen pantteri (S) 15.20 Huikeat kakut Los Angelesin kakkupaineet. 16.20 Supernanny (7) Neljän lapsen mafia. 17.25 Matkaoppaat Kyyneleitä. 17.55 Himohamstraajat (S) Linturouva. 18.55 Nelosen uutiset 18.58 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden illallinen Jyväskylä-viikko päättyy laulaja Isto Hiltusen illallispöytään. 19.30 Matkaoppaat Uusi maa, uudet oppaat! 20.00 Suuri painonpudotus Päättäväisiä askelia. 20.57 Keno 21.00 Toimintatorstai: Die Hard: Koston enkeli (16) (USA 1995). 06.05 Hartaita säveliä. Aikuiset eivät kuuntele, kun Isak ja Anneli kertovat, mitä ovat saanet tietää. 18.54 Gazoon (S) Merikäärme. 19.00 Elävä kulttuurimaisema 4/5. 11.03 Maakuntaradio. 15.00 Yle Uutiset. 22 9.1.2014 tv- ja RaDIO-Ohjelmat Torstai 9.1.2014 MTV3 06.00 Aamusää 07.50 Jamie Oliverin helpot herkut 08.20 Kirjapiiri 08.50 Sydänmailla (7) 09.45 Mitä tänään syötäisiin. Muurille kiipeäminen. Game of Thrones (16) 7/10. 2/2. 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) Sama laki kaikille. 18.00 18.22 18.25 18.30 Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Vieraana Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi. Lisäksi kerromme, kuinka itsetuntemus paranataa urheilumenestystä. 19.00 Makumatka Italiaan 3/6. Italialainen ruoka soveltuu täydellisesti illanistujaisiin. 19.30 Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerta 7/10. Winston Churchilliin liittyvät muistoesineet saavat yleisön takuuvarmasti liikkeelle, mitä maksetaan hänen ihailijalleen lahjoittamasta sikarista? 20.00 Pelastetaan duunit Myyntimies Matti lyö hanskat tiskiin. 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk Stoppi venäläisten tonttikaupoille. Vieraina Esko Aho SuomalaisVenäläisestä kauppakamarista, kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.) sekä yrittäjät Hannu Lahikainen ja Andrei Karkkonen. 12.05 Kansallisaarre: Kansallispuku Tekijöinä suunnittelijapariskunta Aamu Song ja Johan Olin sekä toisen polven kansallispukuompelija Soja Murto Imatralta. 12.35 Kansallisaarre: Kekkonen Uuden vuosituhannen Kekkosta etsivät filosofi Aleksi Neuvonen, copywriter Taro Korhonen ja roolittaja Pia Pesonen. 13.05 - 13.55 Tartu Mikkiin 14.00 Herdalenin metsänneito Herdalenin laakson rinteitä on käytetty laidunmaina jo 300 vuoden ajan, ja vuonomaisema on päässyt mukaan Unescon maailmanperintölistalle. 09.05 Muistojen bulevardi. 10.00 Yle Uutiset. 18.00 Yle Uutiset. Yle Uutiset ja sää. 15.55 Yle News. Äiti. 02.43 - 04.00 Uutisikkuna Ihmisiä sängyssä ja melkein sängyssä. 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (7) Salaisuudet julki, osa 2. 18.30 Emmerdale (7) Ken uskoo, ken ei. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) Osa 2526. Uusimmat teleskooppikuvat ovat auttaneet meitä ymmärtämään, millaisia uusia maailmoja maailmankaikkeudessa piilee. SUB 06.00 SubChat 06.30 Eurojahti 09.20 Eastenders (S) 09.55?10.50 Lemmen viemää (7) 13.50 Myytinmurtajat 14.55 Pieniä ihmeitä 15.55 Vauvaonnea (7) 16.25 Eastenders (S) 17.05 Lemmen viemää (7) 18.00 Miehen puolikkaat (7) 18.30 Muodin huipulle 19.30 Tyhjätaskut (7) 20.00 Simpsonit (7) 21.00 Arrow (12) 22.00 Revolution (16) 23.00 Entourage (S) 23.35 Tyhjätaskut (7) 00.05 Bones (16) 01.00 Rikos ratkaistu 01.50 Eurojahti 04.00?06.01 SubChat JIM 11.40 Krokotiilimies 12.10 Start! 12.40 Lentokenttä (S) 13.05 JIM D: Insinöörien painajaiset 13.55 Huippusalaiset reseptit 14.45 MasterChef Australia 15.45 Leijonan luola USA 16.40 Kuppilat kuntoon Ruotsi 17.35 Gordon Ramsay?pannu kuumana 18.30 MasterChef Australia 19.30 Kuppilat kuntoon Ruotsi 20.30 Poliisit (7) 21.00 Talent USA 22.00 Poliisit (7) 22.30 JIM D Rikos: Jengielämää (12) 23.25 Vaihtokauppiaiden kuninkaat 23.50 Trigger Happy TV (7) 00.20 Jussi Seljas: Showdown (S) 00.50 JIM D: Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla (12) 01.45 Leijonan luola USA 02.35 Taksi (S) 03.05 Älypää-TV LIV 09.00 Kodikkaasti vuokralla 09.30 Arvostele mun illallinen Ruotsissa 10.00 Hulluna häämekkoihin 10.30 Heikin lähiruokaa 11.00 Sikke?Ruokaa rakkaudella 11.30 Lauran matkakuvia: Tukholma 12.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 13.00 Häät sulhasen tapaan 14.05 Tyyliä vai ei 15.00 Leila leipoo Ranskassa 15.30 Huippukokki lähtee maalle 16.00 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 16.30 Kauneusleikkaukseen vai ei? 17.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 18.00 Häät sulhasen tapaan 19.05 Supernanny (7) 20.00 Liv D: Teiniseksiä (S) 21.00 Totuuden anatomia (12) 22.00 Entistä övereimmät häät (S) 23.00 Ruotsin plastiikkakirurgit (12) 23.55 Supernanny (7) 00.45 Arvostele mun illallinen Suomessa 01.40 Häät sulhasen tapaan 02.45?03.15 Kauneusklinikka Tiina Jylhä AVA 06.00 Aamun AVAus 08.00?08.30 Namaste jooga 09.30 Lääkärit 10.25 Grand Designs Australia 11.30 Kodinkohentajat 12.30 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 13.00 Miljoonan dollarin sisustukset 14.00 Stylisti Rachel Zoe 15.00 NYC:n täydelliset naiset 16.00 Lääkärit 16.55 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 17.20 Eastenders (S) 18.00 Marbellan täydelliset talot 19.00 Koko Ruotsi leipoo 20.00 Malliduunarit 21.00 Vieraat toisilleen 22.45 Tyhjätaskut (7) 23.45 Sydänmailla (7) 00.45?04.45 Yön AVA on tullut hupeneva luonnonvara ja kaupunkien taivaalla ei tähtiä juuri pysty erottamaan. 11.57 Päivän mietelause. 18.20 Maria Jotuni: Huojuva talo, osa 6. Facebookia vastaavassa Weibo-sovelluksessa kiinalaiset ilmaisevat itseään kriittisemmin kuin missään aikaisemmin. 21.58 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Dok: Kylä maailman laidalla Kaunis dokumentti pienestä Niaqornat-nimisestä kylästä Luoteis-Grönlannissa, kylän 59 asukkaan oloista ja tulevaisuudesta. 23.20 - 23.35 Oddasat 23.50 SVT:n ohjelmaa eläinmaailma: Michaelan eläinmatkat 08.05?09.00 Matlock (7) 10.00 Musavisa 12.05 Pomo keittiössä 12.35 Kakkukuningas 13.05 Lasten eläinmaailma: Michaelan eläinmatkat 14.00 Todella upeeta (7) 14.35 Hale ja Pace?hauskat pojat 15.05 Matlock (7) 16.00 Kolmas kivi auringosta (7) 17.00 Pulmuset (S) 17.30 Kaikki rakastavat Raymondia (S) 18.00 70?s show (7) 19.00 Hengenvaarallinen saalis 20.00 NCIS Rikostutkijat (12) 21.00 Elokuva: Mardi Gras: Spring Break (12) 22.30 5D: Kuoleman rajamailla (12) 23.45 Elokuva: Panic Room (16) 01.50 Sukupuolitautien klinikka (16) 02.45 Star Trek: The Next Generation (12) 03.35 Hasta La Lista 04.00 Ranuan kummit (7) 04.25?05.21 Ihmemies MacGyver (12) YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset. 16.15 Faunin iltapäivä. 10.03 Ajantasa. O: Matti Kassila. 07.15 Urheiluradio. 19.03 Urheiluradio. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 13.00 Yle Uutiset. 12.15 Ajankohtainen Ykkönen. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Yle Uutiset. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 18.00 Arvassalo ry. 18.50 Iltahartaus. 19.03 Kuninkaantien muusikoiden loppiaiskonsertti. 07.45 Hartaita säveliä. 08.15 Urheiluradio. 15.00 Yle Uutiset. 17.30 Taustapeili. 13.06 Maakuntaradio. Nyt suunnitellaan Kuuhun, Marsiin ja niitäkin kauemmas tehtäviä avaruusmatkoja. 20.00 Maailman vaarallisimmat taudit 1/2. 21.55 Suomi tänään. Taistelua aidsia vastaan on käyty jo pitkään, mutta tehokasta rokotetta tautia vastaan ei ole löydetty. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. Karhu ja kaunokainen. Game of Thrones (16) 8/10. 23.00 Yle Uutiset. 09.50 Tunteita ja tuoksuja (S) 10.40 Emmerdale (7) 11.10 Emmerdale (S) 11.40?12.35 Lääkärit 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Koko Britannia leipoo Piirakat. 15.15 Mitä tänään syötäisiin? 15.20 Middle (S) Toinen näytös. 15.45 Jamie Oliverin helpot herkut Venereissu. 16.15 Erilaiset äidit Perhe Keinonen. 17.15 Uutiset 17.20 Suomen ja maailman sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) Dok: Kylä maailman laidalla Yle Fem klo 22.00 Dokumentti kertoo luonnosta, ympäristöstä ja tulevaisuudesta pienessä 59:n asukkaan kylässä Grönlannissa. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Pelastetaan duunit 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Paikan kertomaa: Tuomarinkylän kartano 11.00 Yle Uutiset 11.05 Puoli seitsemän 11.35?12.25 A-studio 04.00 Uutisikkuna 06.50 Neposen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 9.1. 06.52 Kikattava Kakkiainen (S) 06.58 Kuvat liikkuvat: Säästäminen 07.03 Possu Pallero (S) 07.15 Vertailuruutu 07.21 Lilli ja kukkaisystävät (S) 07.32 Mikko Mallikas (S) 07.45 Neppajymykerho 07.54 Franklin ja ystävät (S) 08.17 Kaapo (S) 08.41 Late lammas (S) 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Bensaa suonissa 09.30 Yle Uutiset alueittain 10.50 Oddasat 11.05 Ravintola kaltereiden takana 11.35 Terveyttä lautaselta 12.30 Pelastetaan duunit 13.00 Lakeuksien lukko (7) (Suomi 1951). 10.55 Pikkujuttu. 22.05 Todellisia tarinoita. Suuri täipuhdistus. 18.30 Sydämettömät (7) Osa 3/8. 18.50 Merisää. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 08.15 Ykkösaamu. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Parisuhde-osassa paljastetaan, miten avoin suhde toimii ja miksi joka parisuhteessa on ainakin seitsemän ihmistä. 21.25 Kimmo (12) Osa 2/16: Lapsenvahti. 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Game of Thrones (16) 22.58 22.00 Ulkolinja: Putinin olympialaiset Kuinka talvikisat 23.55 rakennetaan subtropiikkiin? 00.52 23.05 Yle Uutiset 23.10 Hiljainen todistaja (16) Missä on Rachel? 00.50 Uutisikkuna Kerrostaloelämää (7) Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset Suora linja Teinipomo Susanna on 01.43 6/10. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. N: Tea Ista ja Paul Osipow. 07.53 Maakuntaradio. 09.10 Sää. 11.00 Valkoista valoa. Amatööriastronomi Ian Cheney tutkii, kuinka keinovalo vaikuttaa terveyteemme ja koko maapallon eliöstöön. FOX 06.00 Sky News 06.24 FOX Kids 09.10 24Kitchen 11.10 Mandelan perijättäret 11.35 Futurama 12.00 Alaskan poliisit 12.50 Hullut tiedemiehet 13.15 Uskomaton eläinlääkäri Pol 14.05 Supertehtaat 15.00 STT Uutiset 15.03 Eläinkunnan hurjimmat 16.00 24Kitchen 18.00 Futurama 18.30 Family Guy 19.00 Seiska News 19.04 Autiotalojen aarteet 19.30 Matkalaukkujen metsästäjät 20.00 Varastojen metsästäjät 20.30 Huutokaupan Metsästäjät 21.00 Ilman johtolankaa 21.50 Criminal Minds 22.40 Da Vinci?s Demons 23.35 Elokuva: Villi valtataistelu 01.35 Nolot vartalot 02.30 Suomen vartijat (TXT) 02.55 24Kitchen 03.55?05.59 Sky News 21.55 Kino Suomi: Haluan rakastaa, Peter (12) (1972) TV5 06.10 Pulmuset (7) 06.40 Todella upeeta (S) 07.15 Lasten 21.00 Tiededokumentti: Pimeyden arvo Pimeydestä Eroottinen elokuva leskirouvan seksuaalisesta vapautumisesta ja lemmensuhteesta balttilaisen lääkärin kanssa. Pohjautuu Aila Meriluodon romaaniin. 12.45 Merisää. 23.33 Minna Pyykön maailma. 11.45 Valomusiikkia. 09.00 Yle Uutiset. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 08.17 Maakuntaradio. 20.30 Yo-Yo Man sellosooloja 20.45 Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 2 B-duuri 21.15 Brysselin kone. 00.00 Yle Uutiset ja sää. N: Aku Korhonen, Eija Inkeri, Matti Oravisto. 13.00 Klassista kahteen. 14.00 M-studio. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 Urheiluradio. 22.56 Suomi tänään. 19.06 Pelastetaan duunit. Toimintatrilleri. Pääosissa: Bruce Willis, Jeremy Irons, Samuel L. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Jackson. Ohjaus: John McTiernan. 23.35 Hannibal (16) Kylmä noutopöytä. 00.35 Anna Puu ja Timo Lassy: Mielentilaa 00.40 Metcalfe: Kuoleman lähettiläs (12) Osa 1/2. Ensimmäinen osa kaksiosaisesta draamasta. 02.05 Matkalla kiven sisään (12) San Bernardinon piirikunnan vankila. 03.00 - 05.00 Älypää-TV YLETEEMA 04.00 Teematieto 17.00 Gorkyn abstrakti elämä Ohjaaja Cosima Spenderin kertomus suvustaan, jonka keskiössä on vuonna 1948 itsemurhan tehnyt isoisä, taidemaalari Arshile Gorky. 18.00 Pyhimys (12) Loikkari. 18.50 Pieni tarina (7) Osat vaihtuvat. 19.00 Art nouveau aikansa peilinä 1/3. Hiv. 06.15 Aamuhartaus. 07.50 Aamuhartaus. Pariisi. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 21.03 Päivä tunnissa. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Lähikuvassa Riki Sorsa. 20.06 Sää. 14.00 Yle Uutiset. O: Matti Kassila. 23.25 - 04.00 Teematieto YLE FEM 07.25?11.00 SVT:n ohjelmaa 16.55 Tonttupartio Red Caps (S) Ahneet kalastajat. 17.20 Pingviinipuuhia (S) 17.22 Pingviinipuuhia (S) 17.25 Urheilevat norjalaiset Taekwondo. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Marikin hassut seikkailut Osa 2/4. 13.03 Urheiluradio. Artturi Leinosen romaaniin perustuva elokuva 1850-luvun Pohjanmaalta, missä patruuna ja maatalon isäntä joutuvat maariitoihin. 14.20 Suuri rakkaus Edith ja Svenn Randa asuvat Norjan Paatsjokilaaksossa Venäjän ja Suomen rajan tuntumassa. He rakastavat komeaa laaksoaan, kveenikulttuuria ja tietysti toisiaan 15.00 15.05 15.10 15.15 Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Jääkarhun salattu elämä Miten pienet pennut ilmaantuvat pesästään tutkimaan uutta maailmaa. 09.00 Yle Uutiset. 17.20 Filmiryhmä. 18.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 15.05 Maakuntaradio. 10.05 Kalle Haatanen: Euroopan hullu vuosi 1989. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 21.35?21.39 Novosti Yle. 20.07 Euroopan taivaan alla. 1890-luvulla syntynyt art noveau -tyylisuunta vaikutti etenkin arkkitehtuurissa ja taideteollisessa muotoilussa aina ensimmäisen maailmansodan alkuun. 19.50 Avaruuskansiot Minne seuraavaksi. Nyt on seudulle tullut rastalettinen kaunotar Namibiasta. 14.40 McLeodin tyttäret (7) Rahasta tai rakkaudesta. 15.25 Ampumahiihdon mc: Miesten viesti 4 x 7,5 km. Ruhpolding, Saksa. 17.00 Pikku Kakkonen Taavi tiikerin naapurissa, Hertan maailma, Olivia, Karvakuonojen salapoliisitoimisto sekä Mikko Mallikas. 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) Vaarallisilla vesillä. 18.50 19.00 19.10 19.16 19.20 19.30 perheensä esikoinen ja prinsessa. 20.30 Pasila (12) Luennoitsija. 21.00 Siskonpeti (7) 2/12. 07.17 Maakuntaradio. Tanskalainen Anders Fomsgaard on kehittänyt rokotteen, jonka uskotaan lopultakin tehoavan. 20.30 Ikkunoita avaruuteen 1/12. 07.50 Merisää. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 18.28 Suomi tänään. 09.05 Urheiluradio. Lofootit houkuttelee matkailijoiden lisäksi myös taiteilijoita ja tutkijoita. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Andalusiasta Vuokattiin Suomalaisen suunnistuksen hämmästyttävä MM-vuosi. Tarina siitä, miten urheilulaji voittaa epäilykset. 21.00 Strömsön talkoot Kasvihuoneen rakentaminen alkaa 21.30 Cyberwar: Kiina 3/3. Kiinassa on maailman eniten internetin käyttäjiä, yli puoli miljardia. 14.03 Ajantasa. 18.55 Suomi tänään. 12.55 Suomi tänään. Castameren sateet. Game of Thrones (16) 10/10. 23.03 Taustapeili. 00.05?05.00 Yöradio. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.02 Päivä tunnissa 23.30?00.00 Politiikkaradio. 15.05 Kultakuume. Toiset pojat. Game of Thrones (16) 9/10. 20.00 Yle Uutiset
Entä mihin ihminen tarvitsee tähdenvaloa? Ulkolinja: Putinin olympialaiset Yle TV1 klo 22.00 Presidentti Vladimir Putinin johtaman tiukan lobbauksen seurauksena Sotshi, Venäjän Rivieran aurinkoinen rannikkokaupunki, valittiin talviolympialaisten isäntäkaupungiksi. Valintaa pidettiin erikoisena, sillä olympiakomitean päättäessä asiasta Sotshissa ei ollut yhtään olympialaisiin soveltuvaa kisapaikkaa valmiina, ja kaupunki sijaitsee Venäjän lämpimimmällä vyöhykkeellä.. Tänään esitettävä Lakeuksien lukko (1951) on Artturi Leinosen romaaniin perustuva elokuva 1850-luvun Pohjanmaalta. Pääosissa nähdään Aku Korhonen, Eija Inkeri ja Matti Oravisto. Teemalla nähtävä Haluan rakastaa Peter (1972) kertoo leskirouvan seksuaalisesta vapautumisesta ja lemmensuhteesta balttilaisen lääkärin kanssa. Pääosia esittävät Tea Ista ja Paul Osipow. Maajussille morsian MTV3 klo 20.00 Maajussille morsian -sarjan seitsemäs kausi esittelee jälleen uusia maaseudun ihmisiä, jotka etsivät elämäänsä rakkautta. Kuusi rohkeaa miestä ja kaksi naista laittavat sydämensä peliin ja avaavat ovet elämäänsä maaseudun arjessa. Juontajana toimii Miia Nuutila. Revolution Sub klo 22.00 Kun sähköt yllättäen katoavat, maailma sellaisena kuin sen tunnemme loppuu. 15 vuotta katastrofin jälkeen kaupungit ovat autioituneet ja selviytyneet ovat paenneet maalle kyliä muodostaen. paljon toivottu jännityselokuva Jäähyväiset presidentille (1988), joka on viimeksi nähty ruudussa 1990-lu- vulla. 14. Suurkaupunkien taivaalla ei tähtiä juuri pysty erottamaan: esimerkiksi vuorokauden ympäri keinovalossa kylpevän New Yorkin taivaalta erottaa vain viisi tähteä. tammikuuta, jolloin nähdään Kassilan klassinen Komisario Palmu -trilogia kokonaisuudessaan. Trilogia uusitaan Kassilan varsinaisena syntymäpäivänä sunnuntaina 12.1. Se esitetään 23. Sarjasta irrallinen Palmun vodkaseikkailu nähdään seuraavalla viikolla Kino Suomessa. Tuntemattominta Kassilaa esitetään Yle Teeman Elävässä arkistossa. Arvellaan että miljardi lintua saa tällä tavalla surmansa vuosittain. Merenrantojen häikäisevät valot sekoittavat myös uhanalaisten merikilpikonnien synnynnäistä navigaatiojärjestelmää. Ihmisellekin on haittaa sähkövaloista, sillä ne haittaavat luontaisen melatoniinin eritystä ja aiheuttavat siten unettomuutta, mahdollisesti myös syöpää. Koko maapallolla on itse asiassa vain kourallinen paikkoja, joista kat- Koko maapallolta löytyy vain muutama paikka, jossa yötaivas näyttää tummalta. sottuna yötaivas näyttää todella tummalta. Tiededokumentissa Pimeyden arvo amatööriastronomi Ian Cheney tutkii, kuinka keinovalo vaikuttaa terveyteemme ja koko maapallon eliöstöön. Kaupunkien valot haittaavat muuttolintuja, jotka kadottavat suuntavaistonsa keinovalojen ja tornitalojen viidakossa. Yle TV1 esittää lähes koko tuotannon kronologisesti. Yle Teeman Kino Suomi esittää Kassilan harvinaisimpia elokuvia tästä illasta alkaen. Mukana on mm. 9.1.2014 23 Yle juhlistaa Kassilaa YLE TV1 klo 13.00 Yle Teema klo 21.55 Jäähyväiset presidentille, Komisario Palmut ja harvinaiset lyhytelokuvat juhlistavat ensi sunnuntaina 90 vuotta täyttävää ohjaajamestari Matti Kassilaa Yle Teemalla. Vastakkain ovat sotilasjoukot ja sankarilliset vapaustaistelijat. Revolution on koukuttava kuvaus siitä, millaista on selviytyä maailmassa, joka on luotu olosuhteiden pakosta uudelleen. Pääosissa nähdään Tracy Spiridakos ja Billy Burke. Matti Kassila on jo yli 60 vuoden ajan ollut suomalaisen näytelmäelokuvan keskiössä. Keinovalot sotkevat luontoa YLE Teema klo 21.00 Pimeydestä on tullut hupeneva luonnonvara. tammikuuta. Teemalauantai juhlii synttärisankaria 11. tammikuuta on lyhyt- ja mainoselokuvista koottu paketti, joka huipentuu paljon toivottuun tv-elokuvaan Luoti sydämessä (1964). Elävän arkiston toisessa paketissa 21. tammikuuta nähdään muun muassa 1950-luvun ikiihania iskelmiä, Helsinki-dokumentti, sekä Mika Waltarin kirjaan pohjautuva tv-elokuva Pariisilaissolmio (1965). TV1 esittää iltapäivisin Kassilan pitkän uran merkkiteoksia jokaisena arkipäivänä tam- mikuun loppuun saakka
E AL -3 E 0% AL E E E VUODESOHVAT E AL AL AL RUNkOpATJAT RUOkARYHMÄT E VALAiSiMET HiNNOiSTA SOHVAT AL MODULiSOHVAT E JENkkiSÄNGYT ALE % -30 AL RUOkAiLUTiLAN kALUSTEET kAikiSTA E AL kULMASOHVAT AL E 9.1.2014 AL 24 HYLLYSTÖT kOSkEE kAikkiA TUOTTEiTA E E AL kAApiSTOT E AL AL E LipASTOT, SENkiT AL Ei kOSkE AiEMMiN TEHTYJÄ kAUppOJA EikÄ EkORNES-TUOTTEiTA. AL kONTTORikALUSTEET E ALENNUS OVH- SEkÄ ALE-HiNTAiSiSTA TUOTTEiSTA. Kampanja-aika 9.2.2014 asti. kLikkAA SUOMEN kOViN ALE MOOTTORiSÄNGYT E LEpOTUOLiT AL masku.com TASOT