Demokraatti 09.04.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

N:o 52, 007443-15-15 . ...4?5 120 vuotta TO R STA I 9. Hinta 1,20 e (sis.alv) Kari Hulkko Presidentti Halonen patistaa uurnille: Äänioikeus oli kovan työn takana ...3, 20?21 Presidentti Tarja Halonen kävi äänestämässä jo eilen.. Hu htikuu TA 201 5 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Eero Heinäluoma ihmettelee Alexander Stubbin omahaukkuja ...4 Muoto ja sisältö vielä täysin auki Järjestöt hahmottelevat jo uutta yhteiskuntasopimusta ...6,8 Backman tulistui Haglundille: Haluatko Ruotsin vai Iranin mallin
Pakotteet Venäjää vastaan ovat hänestä haitallisia. mokraatit ja IRL allekirjoittivat keskiviikkona sopimuksen hallitusyhteistyöstä, kertoivat virolaismediat. 0200 71000. 0800 96675 puh. Kello 18:aan mennessä äänestämässä oli käynyt lähes 186 000 kansalaista. 0200 30011 puh. 9.4. Aurinko nousee: Helsingissä 6.20 Oulussa 6.04 Aurinko laskee: Helsingissä 20.23 Oulussa 20.35 Nimipäivät huomenna: Tero (ruots.) Tryggve Nimipäivät tänään: Eeli, Eelis, Elias, Eljas (ruots.) Elias, ElielElis Uutiskertaus -2...4 6...8 9...12 Uutiset Demokraatti.fi 3 ?Alexander Stubbin surullinen avautuminen FT:ssä (Financial Times) muistuttaa vanhasta sananlaskusta: joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön.? 4?5 6 Presidenti Halonen: Demokratiaa puolustetaan uurnilla Backman ja Haglund sanailevat veroista, pääkirjoitus Fjäder: Luottamus kolmikantaan palautettava 8 Järjestöt valmiina yhteiskuntasopimukseen Elämänmeno 10?11 12?13 14?15 16?19 Ajatukset tähdissä, tähdissä Kirjavisa Timo Kontio Twitterissä ?Stubbin mukaan ollaan vasemmiston kahleissa, vaikka eduskunnassa ja hallituksessa porvarienemmistö? Syyttelyn sijaan aika katsoa peiliin.? Joona Räsänen Twitterissä Päivä kuvana n Ennakkoäänestys alkoi vilkkaana. n Putin: Venäjä on kiinnostunut sijoittamaan Kreikkaan. Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: . Neljä vuotta sitten edellisissä vaaleissa vastaavana päivänä alkuillan äänestäjämäärä oli noin 164 000. Äänestysprosentti on nyt 4,4. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Mikkeli Uutistoimitus 050 5543430 toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi Lisätietoja: www.demari.fi . Reformipuolue saa seitsemän kaikkiaan 15 ministerinpaikasta. Pääministerinä jatkaa reformipuolueen puheenjohtaja Taavi Roivas ja ulkoministerinä samaan puolueeseen kuuluva Keit Pentus-Rosimannus. AFP Photo / Stefan Sauer Tapas, pikkusuolaista kulttuurinnälkään Oppilaiden auttamishalu yllätti Arki 20?21 Halonen auttoi Arajärven kampanjaa . Putin kertoi lehdistötilaisuudessa Kreikan pääministerin Alexis Tsiprasin kanssa, että Venäjä on kiinnostunut sijoituksista Kreikkaan ja taloudellisesta yhteistyöstä. Putinin mukaan venäläiset yritykset ovat kiinnostuneita osallistumaan kreikkalaisten valtionyhtiöiden yksityistämiseen. Tsipras sanoi Kreikan haluavan olla silta Venäjän ja EU:n välillä. Pohjanmaa, varhaisjakelu: . Neljä vuotta sitten vastaavana aikana äänestysprosentti oli 3,9. Kreikka ei ole pyy- n Viroon uusi kolmen puolueen hallitus.Virossa reformipuolue, sosialide- Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkoi eilen vilkkaasti. 0200 55888 puh. Naisia on käynyt äänestämässä miehiä enemmän. tänyt Venäjältä lainoja tai taloudellista tukea, sanoo Venäjän presidentti Vladimir Putin. tämän kerran 22?23 Sarjakuvat, yhdistystoiminta, 24 radio ja tv Pentti Salmen Vihellyskolumni Koti kevätkuntoon. Saksassa on linnunpönttöjen sisustuskausi jo käynnissä. Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Muu Suomi: puh. Tampere ja ympäristö:
Tänään hän lähtee ta kaisin Bostonin Harvardiin. Vaalitulokseen vaikutetaan vain äänestämällä, Halonen ko rostaa. . Ne, jotka tietävät Pentin, tietävät myös, että parempi Ilkka Yrjä Demokraatti ilkka.yrja@ demari.fi Vaalipiirit ja edustajapaikat 2015 vaaleissa ?? Uudenmaan vaalipiiri 35 ?? Helsingin vaalipiiri 22 ?? Pirkanmaan vaalipiiri 19 ?? Oulun vaalipiiri 18 ?? Kaakkois-Suomen vaalipiiri 17 ?? Varsinais-Suomen vaalipiiri 17 ?? Savo-Karjalan vaalipiiri 16 ?? Vaasan vaalipiiri 16 Demokratian tuoma etu . Meillä on mennyt pitkään hyvin demokratian kannalta. Mies on entistä kiireisempi, se on kyllä näkynyt. Kissakin vietiin maalle pääsi äisenä kampanjan loppusuoran lähestyessä. . ja kissa sai aikaistetun ke säloman. ?Sparraajan. Usein ihmiset ajattelevat, että joku tai jotkut menevät it sestään selvästi vaaleissa läpi, mutta yhtään vaalilippua ei ole uurnassa ennen kuin on käyty äänestämässä. Hän kehottaakin äänestä mään periaatteella, että jos jo takin henkilöä tukee, käy sen myös ilmoittamassa. Pentti Arajärven kampan jointi näkyy kotielämässä. . Se ei kuitenkaan takaa sitä, miten viesti menee sukupovelta toi selle, Halonen sanoo, Hyvään kasvatukseen kuu luu hänen mielestään lasten opastaminen siihen, että ak tiivinen osallistuminen yh teiskunnassa on demokratian tuoma etu . Siellä se de mokratian puolustus on. Halonen muistuttaa, että vaikka ihmiset ovat olleet val miita uhraamaan vaikka hen kensä saadakseen äänioikeu den, oikeus helposti arkipäi väistyy, kun se on ollut jonkin aikaa olemassa. Oikeus osallistua yhteiskun nalliseen päättämiseen ollut meilläkin aikoinaan kovan työn takana. . Ei mieheni vaan minä sa noin, että kyllä kissa viedään nyt rauhallisempaan paikkaan. Että saadaan keskittyä vaalei hin . Toivon todella, että ihmiset saadaan mahdollisimman hy vin vaaliruunille. UUTISET 9.4.2015 3 ??Presidentti Tarja Halonen muistuttaa, että äänioikeus oli kovan työn takana ?Demokratiaa puolustetaan vaaliuurnilla? Presidentti Tarja Halonen äänesti ensimmäisenä ennak koäänestyspäivänä Helsingin kaupungintalolla. Oli yksinkertaisempaa äänes tää Helsingissä kuin ulkomailta käsin, presidentti kertoi Demo kraatille. Ei minulla ole viime vuo sikymmenien aikana ollut vai keutta löytää ehdokasta. mutta myös vel vollisuus. Itsetyytyväisyyteen ei ole aihetta. ?? Keski-Suomen vaalipiiri ?? Lapin vaalipiiri 7 ?? Ahvenanmaa 1 olla liikaa sparraamatta kotoa. Puhumme jonkin verran poli tiikasta, mutta yksityiskohdat jäävät kodin ulkopuolelle. 8 10 Eduskuntavaalit 2015 ?? ?? ?? ?? ?? Uuden vaalipiirijaon mukaiset paikkamäärät vahvistettiin 31.10.2014. Ehdokasasettelu vahvistetiin torstaina 19.3.2015. Ennakkoäänestys on kotimaassa 8.?14.4. ja ulkomailla 8.?11.4. Eduskuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 19.4.2015. Tulokset vahvistetaan keskiviikkona 22.4. Kari Hulkko Presidentti Tarja Halonen äänesti eilen ennakkoon Helsingin kaupungintalolla. Vastapäätä vaalivirkailija Eveliina Tamminen.. ja velvollisuus ?? Hämeen vaalipiiri 14 ?? Satakunnan vaalipiiri Politiikassa on ollut värikkäi täkin vaiheita viime aikoina. Oletteko huolestunut siitä, mi ten suomalainen demokratia voi? . On asioista mitä mieltä tahansa, kun se käy ilmoitta massa, on suorittanut oman kansalaisvelvollisuutensa. Vain uurnissa olevat liput lasketaan Kysymykseen, oliko tällä ker taa helppo löytää oma ehdo kas, presidentti Halonen vas tasi näin: . roolia Tarja Ha losella ei kampanjassa ole. . Sen verran sitä seuraa politikkaa. Eikä kenenkään läpimeno ole kirkossa kuulutettu ennen kuin äänet on laskettu.
Jos se joukkueen henki heikkenee, maaleja tulee vähemmän, ja se on ollut tämänkin hallituksen ongelma. Aina kun on jonkinlainen ongelma edessä, se pitää pystyä ratkaisemaan. Työväenyhdistys auttaa jonkun verran rahoituksessa, samoin SDP:n piirijärjestö. Yksityishenkilöiltäkin tulee hiukan rahaa. Ne ovat pikemminkin kymppejä kuin satasia. Tero Savala (sd.) Pori . Jokusen tonnin laitan kuluihin omasta kukkarostani. Omaa rahaa olen laittanut likoon noin 500 euroa. SDP:n Jouni Backman. Kirsi Lehtimäki (sd.) Heinola . Vaaleihin kuluu minulta 3 800 euroa. Kokonaisbudjetti on noin 15 000 euroa. Juha Manni (sd.) Karstula . Vaalibudjettini on 16 000 euroa. Arvoin, että rahaa eduskuntavaaleihin kuluu noin 4 000 euroa. Suurin osa siitä tulee omasta sd-yhdistykseltäni. 4 9.4.2015 UUTISET Vaalipaneeli ??Backman ja Haglund riitelevät veroasteesta Lehtikuva / Vesa Moilanen Paljonko rahaa palaa vaaleissa? Kirsi Kandolin (sd.) Vähäkyrö . Muuta rahaa ei ole, enkä laita omaa rahaa lainkaan likoon. Arto Liikanen (sd.) Muurame RKP:n Carl Haglund. . kuten on urheilujoukkueen kapteenilla. . Pääministeri kuvailee neljää viime vuotta hallituksessa suorastaan traumaattiseksi kokemukseksi. Myös vihreiden Pekka Haavisto, Stubbin entinen ministeri ja SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinne ihmettelevät Stubbin reaktiota Financial Timesin haastattelussa. Rinne moittii MTV:n haastattelussa Stubbin kykyä ratkaista ongelmia. . Työväenyhdistys laittoi kolehdin kiertämään. Suurin osa rahoituksestani tulee sieltä. Kokonaispotti jää alle 15 000 euron. Ammattiliitoilta saan noin 10 000 euroa, loput tulevat ystäviltä ja sukulaisilta. Oma osuuteni noin tonnin luokkaa. Raisa Kinnunen (sd.) Petäjävesi . Se on yhdistyksen lahjoitus vaalikassaani. Jos siitä syntyy kuva, että on traagista, niin se osoittaa, ettei ihan ole tehtäviensä tasalla, Rinne sanoi. Demokraatti. Se on tarkalleen 13 070 euroa. Työväenyhdistys antoi 10 000 euroa, ammattiliitoilta tuli 1 900 euroa, yksityishenkilöt ovat avustaneet 670 eurolla. Omaa rahaa menee muutama tonni. Mikko Valtonen (sd.) Lappeenranta . Kun henki on heikentynyt, maaleja Stubb totesi Financial Times -lehden haastattelussa, että hallituksesta on aina puuttunut joukkuehenkeä. Eero Heinäluoma. on tullut vähemmän, Heinäluoma kommentoi MTV:lle. Stubb totesi Financial Times -lehden haastattelussa, että hallituksesta on aina puuttunut joukkuehenkeä. 2 000 euroa. Kenties noin 700 euroa kuluu omasta lompakostani. Heinäluoma: Hyvä kapteeni puolustaa omaa joukkuettaan SDP:n Eero Heinäluoma arvostelee pääministeri Alexander Stubbin (kok.) tapaa moittia johtamaansa hallitusta. Eduskunnan puhemies muistuttaa MTV:n haastattelussa, että pääministerillä on eniten valtaa ja myös vastuuta vaikuttaa hallituksen toimintaan . Se koostuu työväenyhdistyksen lahjoituksesta ja pikkulahjoituksista yksityishenkilöiltä. Jokaisen joukkueenjohtajan on hyvä puolustaa omaa joukkuettaan ja se on tie menestykseen. Tarkistin juuri tuoreen tilanteen
unohtamatta parjattuja terveyskeskusten vuodeosastoja. Osa vanhuksista on kunnossa, jossa vaaditaan jatkuvaa hoitoa. Moni terVeydenhoidon aMMattilainen n n n Lehtikuva / Markku Ulander kritisoitu turhaksi. Kotihoidon rinnalla Suomessa pitäisikin kehittää eräänlaisena välimuotona myös palveluasumista . Alhaista veroastetta haluavien on syytä varautua maksamaan erikseen koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja eläketurvasta. Käteen jäävä tulo olisi silloin alhaisesta veroasteesta huolimatta pienempi. Ekonomistit olisivat tyytyväisiä, vaikka todellisuudessa mikään ei oikeastaan muuttuisi. Demokraatti K a ri H u lk ko Alhaista veroastetta haluavien on syytä varautua maksamaan erikseen koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja eläketurvasta. Vaalikupla Koti tai laitoshoito, vanhusten pitää saada tarvitsemaansa hoitoa. Säästäminen ei saa ohjata vanhustenhoitoa hyvät tavoitteet eivät aina kohtaa. Tästä esimerkki on vanhusten kotona asuminen. Samassa haastattelussa hän arvailee, ovatko arviot laitoshoitoa tarvitsevien vanhusten määrästä laskettu yhteiskunnan rahatilanteen perusteella vai todellisen tarpeen mukaan. Turun yliopiston lääketieteen emeritaprofessori . Suomi on viime vuosina ripeästi ohjannut vanhustenhoitoa laitoksista kotihoitoon. Korkeimman veroasteen maat ovat itseasiassa usein myös kilpailukykyisimpiä. Backman muistuttaa, että pohjoismaiseen hyvinvointimalliin kuuluu laaja julkinen palvelusektori ja sen myötä korkea veroaste. . Pelkistetysti siitä, kuinka suuri osa taloudesta kulkee yhteisen kansanvaltaisen päätöksenteon kautta. Kansantalouden kilpailukyvystä tai tehokkuudesta se ei kerro, kuten edellä mainittu maalistaus todistaa. Kuulostaa hienolta. Kotona asuu vanhuksia, jotka tarvitsisivat lähes jatkuvaa hoitoa. Vuoden geriatriksi valittu turkulainen geriatrian erikoislääkäri Laura Viikari arvioi (Suomen Kuvalehti 2.4.), että moni vanhus elää kotonaan pahemmissa oloissa kuin vanki vankilassa. Mistä kokonaisveroaste kertoo. ja miehensä omaishoitaja . Nämä ovat Suomen ohella maailman korkeimman veroasteen maita. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Tämä oli yksi syy siihen, että vasta kautensa päättänyt eduskunta ei muuttanut suositusta laiksi. Hoidon kannalta suositusta vahvempi henkilöstömitoitus ei ole yksiselitteinen, mutta kuntien säästötoimien takia se on tarpeen. Hän on pohtinut, pitäisikö myös kotihoidossa olla hoitajilla henkilöstömitoitus. Yksi hoitomalli ei kata vanhusten koko elämänkaarta. Sirkka-Liisa Kivelä on näkyvästi ajanut vanhustenhoidon henkilöstömitoitusta. Kyselyissä moni kotona asuva vanhus pitää saamaansa kunnallista palvelua riittämättömänä. Vanhustenhoidossa arki ja n n n on huolissaan kotihoidon tilanteesta. ai niin, minähän olen pääministeri... Osa kunnista on tosin panostanut kotihoitoon, mutta riittämättömästi hoidettavien määrän kasvuun nähden. Hoitajien määrän pitäisi määräytyä hoidettavien kunnon mukaan. vai olenko? Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Missä sarjassa Haglund haluaisi Suomen kil- pailevan. Vanhuspalvelulaki tuli voimaan 2013. Vai olisiko parempi kilpailla samassa sarjassa kuin Libya, Tshad, Burma, Angola, Iran, Sudan, Afganistan, Jemen ja muut maailman alhaisimpien veroasteiden maat, Backman tiedustelee. Backmanin mukaan keskustelu kokonaisveroasteesta on monellakin tavalla hakoteillä. Verottajat kilpailukykyisimpiä . Yhteiskunta olisi myös paljon epätasa-arvoisempi. Backmanin mielestä valaiseva esimerkki keskustelun onttoudesta on ?taikatemppu?, jolla julkiset menot pienenevät ja veroaste alenee. . Sen jälkeen päätettiin laitoshoitoon tulevista säästöistä. Näin tapahtuu jos esimerkiksi lapsilisät ja yritystuet muutettaisiin verovähennyksiksi. Osa terveydenhoidon ammattilaisista pitää sitä kehitystä jäykistävänä. Miksi ei. mikä tuskin ketään yllättää. Kukapa ei haluaisi asua vanhana omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Samalla on voitu vähentää kalliita laitospaikkoja. Kotihoidossa tilanne kääntyy helposti säästämiseksi. Kuntalouden kurjan tilanteen takia monessa kunnassa vanhustenhoitoa ohjaavat säästöt ja vanhusten tarpeet ovat toissijaisia. Vanhustenhoidon henkilöstöMitoitusta on heikki.sihto@demari.fi Hallitus on huono, oikein huono... Tämä raha ei ole siirtymässä kotihoitoon . Vastaamista helpottanee seuraava listaus: Tanska, Ruotsi, Norja, Belgia, Ranska, Itävalta, Saksa. UUTISET Pääkirjoitus 9.4.2015 5 Heikki Sihto Haluaako Haglund Suomesta uuden Iranin vai Ruotsin? Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja jouni Backman ihmettelee RKP:n puheenjohtajan Carl haglundin vaalimainosta, joka julistaa: ?Maailman korkein veroaste ei ole hyvä kilpailuvaltti?.
Sipilä on sanonut, että hän haluaisi Suomeen yhteiskuntasopimuksen heti vaalikauden aluksi. Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä hän listasi, että neuvoteltavina olisivat esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkaaminen, työaikapankit, koeajan pidentäminen neljästä kuuteen kuukauteen ja työeläkemaksun väliaikainen alentaminen.. Meillä ei ole ollut tapana ajaa isoja asioita läpi ilman laajempaa yhteisymmärrystä. Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän ajatus yhteiskuntasopimuksesta ei ole aivan uusi. Suomessa sitä on totuttu käyttämään arkisemmin, kun haetaan yhteistä näkemystä hallituksen ja työmarkkinakes- kusjärjestöjen välille. Viimeksi neljä vuotta sitten Mari Kiviniemi ehdotti työmarkkinajärjestöille yhteiskuntasopimusta, jossa porkkanana olisivat olleet yritysveron kevennykset. Luottamus pitää palauttaa kahdella tasolla: työmarkkinaosapuolten kaksikantaisessa pöydässä, mutta myös kolmikannassa, Fjäder sanoi. Hän patisti Akavan tiedotustilaisuudessa poliittisia päätöksentekijöitä kantamaan oman vastuunsa, jotta luottamus saadaan palautettua myös kolmikantaan eli työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan välille. Akava on valmis maltillisiin palkkaratkaisuihin, kunhan palkansaajien ostovoimaa tur- vataan verotuksella. Hänelle ei ole ilmaantunut vastaehdokkaita. 2016 toukokuussa järjestö palaa neljän vuoden puheenjohtaja kausiin. STT ?Luottamus pitää palauttaa kahdella tasolla: työmarkkinaosapuolten kaksikantaisessa pöydässä, mutta myös kolmikannassa.? ?Yhteiskuntasopimuksen kaipuu kertoo vaikeasta tilanteesta? Ajatus yhteiskuntasopimuksesta kertoo taloustilanteen vaikeudesta, uskoo Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo. Laajaa konsensusta kaivataan, koska mikään puolue ei halua ottaa vastuuta yksin. Toisaalta se kertoo Heikki Hiilamon mielestä myös suomalaisen päätöksenteon perinteestä ja konsensusyhteiskunnasta. . 6 9.4.2015 UUTISET Lehtikuva/Heikki Saukkomaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder haluaa alentaa tuloveroja. ??Akavan Sture Fjäder vaatii: Luottamus kolmikantaan pitää palauttaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ehdottaa, että palkansaaja- ja työnantajapuoli ryhtyisivät yhdessä vuosittain arvioimaan alansa näkymiä. Elinkeinoelämän keskusliitto kuitenkin tor- jui ajatuksen siitä, että yritykset olisivat sitoutuneet kotimaisiin investointeihin vastineeksi yritysveron alentamiselle. Yhteiskuntasopimus on Hiilamon mielestä vähän turhankin juhlava sana, koska sillä viitataan yleensä hyvin perustaviin kysymyksiin yhteiskunnassa. Tämä olisi Fjäderin mukaan yksi keino palauttaa työmarkkinakentän luottamusta. Vuosittaisissa työmarkkinaanalyyseissa arvioitaisiin alan tai sektorin kilpailutilannetta, kustannustasoa ja työllisyysnäkymiä. Fjäder uskoo, että yhteinen tilannekuva vähentäisi turhaa vastakkainasettelua. . Järjestö lisäisi myös paikallista sopimista työehdoista, mutta tämä edellyttäisi Fjäderin mukaan vahvaa luottamusta työmarkkinakentässä. Fjäder julkisti keskiviikkona kolme hallituskautta käsittävän ?yhteiskuntareseptin?, jolla Suomen taloutta vahvistettaisiin. Kyse on puheenjohtajan omasta keskustelualoitteesta, mutta se noudattelee Akavan linjaamia tavoitteita. Korkeasti koulutettujen järjestön liittokokous valitsee toukokuussa puheenjohtajan poikkeuk- sellisesti vain yhdeksi vuodeksi. Fjäder on johtanut Akavaa neljä vuotta, vuodesta 2011
UUTISET 9.4.2015 7
Ehkä osaamisessa kummallakin puolella on aika iso haaste, sanoo SAK:n Lyly. Anniina Luotonen Susanna Jääskeläinen STT Sekä SAK:sta että STTK:sta korostetaan, että paikallista sopimista yrityksissä voidaan lisätä, kunhan se on aitoa sopimista. S o in i. Ensi vaalikauden tärkeät tavoitteet liittyvät siihen, miten saadaan talouden kasvu käyntiin, viennin kilpailuedellytykset turvattua ja julkinen talous tasapainotettua, Oksala sanoo. Ajatusta yhteiskuntasopimuksesta on nostanut esiin muun muassa keskustan pu- heenjohtaja Juha Sipilä. On ihan selvää, että työllisyysaste pitää saada nousuun, sanoo STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. Työnantajien EK on valmis osallistumaan keskusteluihin, mutta johtaja Ilkka Oksala ei vielä tarkenna, mitä sopimukselta toivottaisiin. . Pitää huolehtia kuitenkin myös ostovoimasta. Suomi on hankalassa tilanteessa, jossa on hidas talouskasvu, kasvava julkinen velka ja korkea työttömyys. Akavan mukaan työttömyysturvan tasoa pitäisi nostaa samalla kun ansiosidonnainen lyhenisi. ehdoista, mikä voisi myös auttaa yrityksiä vaikeiden aikojen yli ilman irtisanomisia. Nyt kun on paljon työttömyyttä, miksi juuri nyt lähtisimme pahentamaan ihmisten kea pieni- ja keskituloisia, Palola sanoo ja huomauttaa ostovoiman kääntyneen laskuun. SAK:n Lauri Lyly keventäisi kaikkein pienituloisimpien verotusta, jos kevennyksiin ylipäänsä on varaa. ahdinkoa, STTK:n Palola kysyy. . Paikalliseen sopimiseen tarvitaan selkeät pelisäännöt, jotta neuvottelu sujuu sekä työntekijä- että työnantajapuolella. . Kaikki palkansaajajärjestöt pitävät ajankohtaa tälle vaikeana, kun työttömyys huitelee kymmenessä prosentissa. . STTK pitää tärkeänä, että samalla kehitetään työllistymisen tukea. Mahdollisten veronkevennysten pitää tu- K s it t e u va n kä ly J a r i Suomen pelastamiseksi puuhataan uutta yhteiskuntasopimusta. Ansiosidonnaisen lyhentämiselle huono hetki Yhtenä keinona työllisyyden parantamiseen on nostettu esiin ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentäminen. Vuonna 2013 solmitussa sopimuksessa on optio ensi vuodelle, mutta jatkosta pitäisi sopia 15. Olen sitä mieltä, että on väärä aika tehdä muutoksia. Järjestöjen odotukset sopimuksen sisällöstä poikkeavat myös toisistaan. 8 9.4.2015 UUTISET ??Työmarkkinajärjestöt valmiita neuvottelemaan yhteiskuntasopimuksesta Sopimuksen sisältö on vielä täysin hahmottumaton Työmarkkinajärjestöt ovat valmiita keskustelemaan työelämää uudistavasta yhteiskuntasopimuksesta, mutta luettelevat listan omia ehtojaan. Isossa kuvassa kaikkien päätavoite on silti sama: työllisyyden parantaminen. . Keskiviikkona omaa yhteiskuntareseptiään esitteli korkeasti koulutettujen Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder. Fjäderin mielestä tietyissä asioissa, kuten koulutuksen ja osaamisen vahvistamisessa, pitäisi katsoa jopa kolmen vaalikauden yli. Pelisääntöjä paikalliseen sopimiseen Työnantajapuolella on haluja lisätä paikallista sopimista työ- Palkkamaltti jatkuu Työmarkkinakeskusjärjestöillä on joka tapauksessa pian edessä neuvottelut työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkosta. Järjestöissä uskotaan, että maltillinen palkkalinja jatkuu. . Eikä pidä paikkaansa, että ansiosidonnaiselta työllistyttäisiin hitaammin kuin perusturvalta, huomauttaa SAK:n Lyly. Jos lyhentämiseen kuitenkin lähdetään, on järjestöillä omat ehtonsa. kesäkuuta mennessä. Samalla pitäisi päättää palkankorotusten tasosta ensi vuodelle. Palkat nousevat todennäköisesti lähivuosina hyvin vähän, jos ollenkaan. Palkansaajajärjestöt suhtautuvat laajentamiseen varauksellisesti. Akavan Fjäder on valmis lisäämään, mutta tämä edellyttäisi vahvaa luottamusta.Sekä SAK:sta että STTK:sta korostetaan, että paikallista sopimista yrityksissä voidaan lisätä, kunhan se on aitoa sopi- mista
UUTISET Piirun verran punaisempi 9.4.2015 9
Musiikinjohto André de Ridder . Päähenkilöä kuvaa ?illuusion rikkaus?, perusparametrina kamppailu elämän ja kuoleman akselilla. Hän ei häpeile raivokasta, viekoittelevaa himokkuuttaan. Puvut Claudia Stephens Näyttämöllä Camilla Nylund; Suomen Kansallisoopperan orkesteri, Marianna Henriksson, cembalo. Vienoimmillaan partituuri on keijumaisen keveästi lapsen askellusta merkatessaan, toisaalla yllättävät, elektronisesti käsitellyt duettomuodostelmat. Musiikki liikehtii kuin paperille pudonnut pisara omapäisellä matkalla. Säveltäjä on aarteistonsa tarpeistonhoitaja, penkoo, valikoi ja lajittelee löydökset järjestykseen. Äänisuunnittelu Dan Dobson ? Valot Allen Hahn . Viisautta ja hulluutta, niin se oli. Hänellä on tekeillä Isaac Newtonin Philosophiae Naturalis Principia Mathematica -teoksen ranskannos, josta hän kantaa huolta, että se ehtisi valmistua ennen hänen kuolemaansa, ?että jälkipolvet muistaisivat hänet?. Ooppera on Spoleton festivaalin tuotantoa vuodelta 2012. Matti Saurama Libretto Amin Maalouf . Émilie Châtelet Claudia Stephensin näyttävässä puvussa oli elävä kiinto- Ooppera Suomen Kansallisooppera Kaija Saariaho: Émilie piste, jota seurata, sopraano Camilla Nylund erinomainen, suuriin rooleihin kypsynyt laulajatar. Lavastus Neal Wilkinson . Oopperaorkesteri oli hieno instrumentti kapellimestari André de Ridder sen sanamukaisesti mestarillisena johtajana, cembalisti Marianna Henriksson päähenkilön luonnekuvaa rikastaen. Ohjaaja Marianne Weems, videosuunnittelija Austin Switser, lavastaja Neal Wilkinson, äänisuunnittelija Dan Dobson ja valaisija Allen Hahn olivat luoneet suvereenisti otteeseensa vangitsevan näyttämön. Sävellys jakautuu yhdeksään kohtaukseen. Voimakkaan Châtelet?n elämä oli hyvin kaksijakoinen, kunnianhimoisen tieteentekijän uran rinnalla oli sisäinen maailma rakastamisen ja himon tahdittamana, tunteen ja taiteen (cembalisti) täyttämänä. Illuusioiden rikkaus Saariahon musiikki on monella tavalla värisevän elämänpalon heijastumaa. Videosuunnittelu Austin Switser . Täyttyvä ja tyhjenevä avaruus ei hetkeksikään laannu. Hän viittaa symbolisesti tuleen, myös itsensä sisällä. Émilie muistelee lämmöllä avaramielistä isäänsä ja toivoo lapselleen samankaltaista isäsuhdetta. Valon ja varjojen täyttämä elämä koetteli voimakastahtoista ja elämänhaluista, poikkeuksellisen oppinutta, tiedettä ja taidetta viljellyttä, monella tapaa valovoimaista Châtelet?ta. Ajan ja sitä seuranneiden jälkipolvien asenteita kuvastaa, miten hänestä puhuttiin lähinnä filosofi Voltairen rakastajattarena. Lähestyvän, kolmannen synnytyksen aikaa ahdisti myös kuolemanpelko. Kohtaukset saavat verta ja lihaa, palava tuli, intohimo ja kiusaukset yhtä lailla kuin aineettomuus ja viileä informaatio materiaalina. Muutama päivä lapsen syntymän jälkeen du Châtelet kuoli, vain 42-vuotiaana. Kaija Saariahon teos kertoo Émilie Châtelet?n tuntemuksista ja ajatuksista tämän ollessa viimeistä kertaa viimeisillään raskaana. Vuo etenee ja leviää, sekoittuu toiseen, vakauden ja irtipääsyn vuorovesi ohjailee virtauksia, on törmäyksiä, omakulkuista etenemistä, värien kirkastumista ja haalistumista. Ohjaus Marianne Weems . Sävelet työntyvät kuin puuskittain alkupisteestään suoraa omaa linjaansa edeten tai toisiaan leikaten, elementit toisiaan puoleensa vetäen. Säveltäjä luo illuusioita hänkin. Intiimi ja intensiivinen monodraama esittelee ja erittelee päähenkilön mietteitä syntyvä lapsi ainoana kuulijanaan. Châtelet kirjoittaa kirjettä lapsen isälle, entiselle rakastajalleen Saint-Lambert?lle, hän pohdiskelee millainen hänen tuleva hautakirjoituksensa olisi ja muistelee aikaa Voltairen rinnalla. Hän innostuu fysiikan oivalluksista, mekaniikan lait saavat ymmärrettävän asun. 10 9.4.2015 ELÄMÄNMENO Ajatukset tähdissä, tähdissä Ei liene pelkkää sattumaa, että ranskalaisen fyysikon, markiisitar Emilié du Châtelet?n (1706? 1749) tieteellinen läpimurto tapahtui valon olemusta käsittelevän tutkimuksen myötä. Häntä kahlitsivat myös ajan ihanteet äitiydestä: raskautta pidettiin vastenmielisenä
Parsifal täyttää tehtävän. Wagnerin kolme näytöstä ovat poissa. Tilalla on 19 kohtausta. Tapahtuu pitkäperjantain ihme. Ihmiskunnan suuret ristiriidat tiivistyvät siinä merkilliseksi menoksi. Toisena houkuttimena on uteliaisuus siitä, miten Kamula ja työryhmä kertovat sanoista koostuvan tarinan sanoja käyttämättä, fyysisen liikkeen avulla. Camilla Nylund tekee hienon nimiroolin Kaija Saariahon vaikuttavasti visualisoidussa oopperassa Emilié. Ritarien kurjuus Parsifalin keskiaikainen tarina tunnetaan nykyään Richard Wagnerin (1813?1883) oopperasta. Petra Poutanen-Hurmeen musiikki väräyttelee kuulijansa palleaa ja tuuppii tätä Parsifalin matkaan. Uusi Parsifal kannattaisi katsoa pelkästään tanssin kauneuden ja akrobatian komeuden takia, mutta muitakin syitä on. Nuori Parsifal huomaa, että hurskaat ritariparat ovat tulleet tavoittamatonta tavoitellessaan sokeiksi sille, mikä on tavoitettavissa. on wagnerilainen kokonaistaideteos, jossa teoksen kaikki taiteelliset elementit kokoontuvat elävässä ihmisruumiissa, joka tanssii toisten elävien ihmisruumiiden kanssa. -romaani sekä vanha intiaanilegenda hyvästä ja pahasta sudesta. Koreografia Heikki Järvinen . Näistä aineksista Kamula dramatisoi oopperamaisen näyttämöspektaakkelin, joka on henkisesti ja teknisesti sekä lähellä että kaukana Wagnerin oopperasta. Wagnerin sävellykset on poistettu. Tarinan jokainen sana on poissa. Kundryn ja Parsifalin välillä syntyy ihana sovinto. Se kertoo Graalin ritareista, jotka katuvat kärttyisästi syntejään ja tavoittelevat tuonpuoleista. Vanha Amfortas kärsii pahasta sairaudesta ja tahtoo kuolla, mutta Graalin malja pitää häntä väkisin elossa. Hän huomaa kolmannen näytöksen lopulla, että ?rakkaus. Rakkaus on yhdeltä puoleltaan agape, hyvien tyyppien hellyttävän hyvä fiilis, toiselta puoleltaan eros, sukupuolisen kauneuden antama tahdikas onnen tarjous. Pertti Julkunen. Riku Rikkonen, Veli-Matti Saarela, Petra Lesonen, Emil Virtanen, Henriikka Roo, Lauri Koskinen kaarelle vaan jokaiseen kohtaukseen erikseen. Kaikki mitä näyttämöllä tehdään, on käänteentekevää. Näyttämöllä mm. Kamula ottaa kolme aikaa mukaan kaikkiin kohtauksiin. Kohtausten sydämellinen itsenäisyys tuo mieleeni oopperan, joka minulla oli ilo nähdä muutama vuosi sitten Pekingissä. Wagnerin oopperassa ensimmäinen näytös keskittyy katumusta hautovaan menneisyyteen, toinen prameaan ?tähän päivään. virittää katsojansa otolliseen tilaan heti ensi sekunneillaan. Alavatsassa tuntuu pieni voimanpuuska, joka lämmittää kämmeniä. Graalin malja opettaa uppoutumaan siihen hyvään, mikä on saatavilla tässä ja nyt. Kuuskoski kutsuu Wagneria feuerbachilaiseksi kommunistiksi ja buddhalaiseksi sosialidemokraatiksi. Tilalla on karaten, capoeiran ja muiden taistelulajien pohjalta luotu tanssi ja akrobatia. Luonto alkaa kukoistaa. Kristus ei ole enää ristillä. Se yhdistää kuulijan kehotietoisuuden näyttämön tapahtumiin ja kertoo samalla, että jotakin on tapahtunut ja että jotakin on odotettavissa. Kamulan ?Parsifal. ei ole tekopyhä sana vaan tässä ja nyt olemassa oleva tapa, jota ihminen voi noudattaa ihmisten ja muun luonnon kanssa eläessään jo kaikkien näytösten alussa. Osaavan kehon lumous Kamulan teoksen taustana on Wagnerin libretto, Volter Kilven ?Parsifal. On luvattu, että maljan taikavoima muuttuu hyväksi, jos löytyy tomppeli, joka on niin jalo, että pystyy tuntemaan vilpitöntä myötätuntoa kärsiviä ritareita kohtaan. Sävellys Petra Poutanen-Hurme . Modernissa maailmassa Kristuk- sen palvelijat tavoittelevat tuonpuoleista ja pilaavat näin tämänpuoleisen. Valot Ville Syrjä . ELÄMÄNMENO 9.4.2015 11 Heikki Järvinen Stefan Bremer Disa Kamulan ohjaamassa Parsifal-spektaakkelissa puhe ja sanat on korvattu tanssilla ja akrobatialla. Hän saapuu linnaan, joutuu konfliktiin linnan vartijoiden kanssa ja tutustuu viekoittelevaan ja vaikeaselkoiseen Kundryyn. Turha kärsimys päättyy. Martti-Tapio Kuuskoski kirjoittaa, että ritarien huono olo johtui siitä, että he tavoittelivat tavoittamatonta. Kauneus ja sumeilematon taito todistavat, että elämä on suurenmoista tässä ja nyt. ja kolmas parempaan elämään eli siihen, mikä alkaa pöyhkeilyn jälkeen. Poutanen-Hurmeen komeavärinen musiikki tekee ihmeitä. Kuvassa viekoittelevaa Kundrya esittävä Henriikka Roo ja sinistä ritaria esittävä Lauri Koskinen. Quo vadis, Parsifal? Disa Kamulan ohjaama ?Parsifal. Näin tapahtuu hyvissä karaten harjoituksissa ja näin tapahtuu nyt Tampere-talon oopperaesityksessä, jos katsoja mallintaa mielessään esiintyjien liikkeitä. Feuerbach vastusti abstraktioiden valtaa, eli ideologiaa. Hartiat rentoutuvat, päälaki kohoaa kevyesti ja kainalot avautuvat. He pilaavat elämän kaikilta elollisilta olennoilta. Lavastaja Samuli Kivinummi . Ison salin ilmapiiri kertoo, että monet tekevät niin. Pitkäperjantain ihmekään ei ole esillä, vaikka Kamulan kantaesitys nähdään lankalauantaina 2015. Kamulan esitys ei tarvitse tarkkaan laskettua käännekohtaa, sillä jännitys ei lataudu draaman Tanssi Tampere-talo Parsifal Ohjaaja ja dramatisointi Disa Kamula . Buddha antautui hyvien asioiden valolle tässä ja nyt, uuteen yhteiskuntaan kurkottamatta. Puolueista riippumattomaan Parsifal-nuorukaiseen määreet sopivat mainiosti. Ensinnäkin itse Parsifalin tarina houkuttelee. Tilalla soi Poutanen-Hurmeen musiikki. Puvustaja Vilma Riittijoki . Kapitalistien palvelijat tavoittelevat tyydyttävää talouskasvua, vaikka kasvu ei koskaan tyydytä heitä
1949) on sijoittanut tapahtumat pääosin Tampereelle, mikä tietysti on ilahduttanut kaupungin kultturitointa. Pakostakin tulee ajatelleeksi, että Sakari Koskinen on suomalainen vastine Henning Mankellin Kurt Wallanderille. Työkaverit ovat kukin oma persoonansa. Tämä on yksi niistä kerroista, mutta eipä tuo haittaa, koska vastaus on ilmiselvä: Seppo Jokisen esikoisdekkari Koskinen ja siimamies. Nythän komisario Koskinen on esiintynyt sarjassaan jo yhdeksäntoista kertaa. Palaan asiaan kun/ jos saan teoksen tänään selville...? Palasihan hän: ?... Jokisella ja Koskisella tuntuu kuitenkin olevan yllättävän paljon vannoutuneita ystäviä, suorastaan faneja. Tiedettiin kyllä, että nyt tapahtuu jotain ratkaisevaa. Kovin kauan ei tämä tekijä ole romaaneja vielä kirjoittanutkaan, mutta muuten hän on kulttuurin kentillä ollut hyvinkin aktiivinen ja riemastuttanut tekemisillään jo kolmattakymmenettä vuotta. Elokuvien puutetta en erityisemmin ihmettele. hep!? Harakka lakkasi laulamasta ja Alhonkaaren lato näkymästä. Seppo Jokisen pörssiarvo heiluu keskivälillä.? Samansuuntaisessa arvossa Jokinen tuntuu olevan myös espoolaisen Pertti Vuorelan pörssissä. ?Sakari Koskisella on tyypilliset suomalaisen miehen harrastukset: vapakalastus, pitkän matkan juoksua ja polkupyöräilyä. Katkelma paljastaa yksiselitteisesti hänen vuosikertansa. Siis kuka, mikä romaani. Suoraviivainen poliisityön kuvaus ja keski-ikäisen Sakari Koskisen edesottamukset eivät kuitenkaan pidä otteessaan pidemmän päälle.? Helsinkiläinen Sirpa Taskinen ei tunnustaudu dekkarien ystäväksi. ?Seppo Jokisen Koskinen ja siimamies (1996) aloitti jo 16-osaiseksi kasvaneen komisaario Koskis-sarjan. Avaussanat lausuukin siis Unto Vesa. ?Kyllä se on Seppo Jokisen kynästä lähtenyttä, Sakari Koskisen poliisityötä kuvaavaa tekstiä. Kahdessa ensimmäisessä romaanissa hän on ylikonstaapeli ja lopuissa komisario. Työ on kaikki kaikessa. Koskinen työskentelee Tampereella Sorin poliisilaitoksella. Palkinto Paula Kruusille Sastamalaan. Kohisi, suhisi ja välähteli, kun kiihdytin kohti aurinkoa ja mieleen tulvi se valtava havainto, että Markku jää, ensin askelen, sitten toisen ja minä juoksen parivoittajana maaliin ja saan ajan 11,2.?. Tapahtumapaikoista on tehty peräti kartta, ja taidetaan siellä järjestää asiaan vihkiytyneille kiertokäyntejäkin. - - Olen lukenut rikoskirjallisuuden harrastajana pari hänen dekkareitaan visakirjan lisäksi, mutta en kuulu hänen lukijakuntaansa. ja se on tuoreemmasta päästä komissarion tutkimuksista: Koskinen ja siimamies ( 2012).? Tuohon ilmestymisvuoteen asti kaikki meni oikein. Se oli meidän 9-vuotiaiden miesten ensimmäinen urheilukilpailu. Kirjoista on ropissut alan palkintoja; kiitosta on saanut erityisesti niiden yhteiskunnallinen tausta. valmiina . Monet rikokset tapahtuvat, kuten esikoiskirjakin, Tampereella, jota kirjailija kuvaa asiantuntevasti. Nyt vain pitää jäljittää mistä teoksesta, niitä kun on tähän mennessä ilmestynyt yksi vuodessa melkein parinkymmenen vuoden ajan. On kyllä aika merkillistä, ettei niistä yhtään ole vielä siirretty valkokankaalle, vaikka sekä niiden henkilögallerian että tamperelaispaikkojen kuvaus tuntuisi suorastaan kutsuvan filmikameroita paikalle. Vastaukset oheisiin osoitteisiin viimeistään 14.4. Ei ollut nääs ihan tuoreimmasta päästä, kuten tietää toinen tamperelainen, Jari-Pekka Vuorela. ?Muutaman kerran vuodessa visaisäntä yllättää tapauksella, jonka luulisi ilman muuta esiintyneen palstoilla ennenkin. -teokseen asti. Tammen Markku osui minun parikseni. Hän on rehellinen ja ammattitaitoinen, vaikka kokee olevansa ihmissuhteissaan kömpelö. - - Seppo Jokisen proosa on vakaata ammattimiehen työtä. Me jätkät oltiin aivan itohkeissaan. Viimeisimmässä ja yhdessä parhaistaan Jokinen vie komissarionsa yhtä luontevasti ja tar- kasti Australiaan ja sen suomalaisyhteisöön. Tampereella asuva Jokinen (s. mennessä. Jossain vaiheessa Jokinen tunsi tarvetta vaihtaa maisemaa ja lähti Australiaan, mutta on sieltä jo palannut.? Kuopiolainen Taavi Lehtolainen heittää loppuun Jokisen kirjan nimeä lainaavan retoridsen kysymyjksen. ?Jokisen teokset sopisivat Tampereelle kuten Mäen Turkuun, mutta vasta teatteri on päässyt tositoimiin. Paikoillanne . Se on niin jämptiä ja miehekästä, ettei siitä viitsi enempää sanoa: jokainen lisäys tuntuu ikäänkuin liudentavan sitä, joten tyydyn näin jämerään lausuntoon tällä kertaa.? n n n Sitten jätetään Tampere ja sen lähiseudut ja mennään Jyväskylään Mauri Panhelaisen tykö. ?Vain muutaman Seppo Jokisen kirjan lukeneena kuulun lukijajoukkoon, joka ei odota kieli pitkällä komisario Sakari Koskisen seuraavaa rikosjuttua, vaikka lukeekin tarinan, jos se sattuu kirjastossa käteen. - - Suomalainen rikoskirjallisuus on nykyisin runsas ja moni-ilmeinen, suoranaisessa dekkaritulvassa kelluu jokaiselle jotakin maun mukaan. Matti Yrjänä Joensuu, uuden polven suomalaisen rikosromaanin keskeinen hahmo, säilytti tuotannossaan vahvan vireen viimeiseksi jääneeseen ?Harjunpää ja rautahuone. 12 9.4.2015 ELÄMÄNMENO Jämptiä ja miehekästä rikosproosaa Pääsiäisviikolla asetetussa, loppusaldoltaan ei niin kovin runsaassa visassa etuajo-oikeus kuuluu kiistatta tamperelaisille vastaajille. Sen si- Graafikko Lasse Rantasen näkemys Seppo Jokisesta kirjailijan nykyisen kustantajan Crime Timen pokkaripainoksessa. Kirjavisa Demokraatti, Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki kirjavisa@demari.fi jaan osa kotimaisista dekkaristeista on alkanut toistaa itseään siinä määrin, että heidän kurssinsa on laskussa omassa kirjapörssissäni. Jokisen teksista paljastuu elämä niin raadollisena kuin se on: Kukapa sellaista tekisi?? Siinä kaikki tällä kertaa. Yhdelle palkinto. ?Kansakoulun miesopettaja harppoi edellä pitkin syyskuista, keskeltä ruohottunutta peltotietä parinsadan metrin päähän koulurakennuksesta. Uskaltaakohan sanoakaan, että yksi sellainen löytyy maantieteellisesti määriteltynä aika läheltä. Jokisen realismi on niin lakonista, että ohjaajaksi olisi vaikea kuvitella muita kuin Kaurismäen veljeksiä, ja Tampereen ulkopuolella kaikki pitäisivät tulosta parodiana. Täällä todellisuus tunnetaan.? Sieltä lähimaastosta eli kirjakaupunki Sastamalasta tulee Paula Kruus. ?Viikon sitaatti on Seppo Jokisen dekkarista Koskinen ja siimamies.Kirja sattui uudelleen käsiini hiljattain ja luin sen uudelleen Sitaatti tuntui heti tutulta eikä tarvinnut edes tarkistaa.? Suunnilleen saman matkan päässä mutta pohjoiseen nuuskii Ikaalisissa Veikko Huuska ?Jotenkin minusta tuntuu, että tämän viikkoinen Kirjavisa leijuu hiukan täällä meillä päin... Nuuh, siis tuossa Tamperella, oletan. Opettaja veti tiehen viivan ja mittasi sitten teräsmitalla 60 hiekkaista metriä eteenpäin, jonne piirsi toisen viivan, maalin. SSitten hän jakoi meidät pareihin, ja Veikkarin kansakoulun kolmasluokkalaisten poikien virallinen 60 metrin juoksukilpailu syksyllä 1968 saattoi alkaa. (rb) Viikon sitaatti Viikon kirja on sieltä visa-ajanlaskun tuoreimmasta päästä, viime vuosikymmeneltä
Teoksen ansio on nimittäin arkisessa ahdistuksessa, jonka ilmaisemisessa etenkin Eero Aho on maan kärkinäyttelijöitä. Toista on vaikkapa Tanskassa, jonka moRane nipuolista laatuelokuvaa ihasAunimo tellaan ympäri maailmaa. Demokraatti Myös Petri Kotwican tuotantoa leimaa suppea synkistely ja taivastelu, vaikka yrityksestä ei ole pulaa. Keskenään niinkin erilaiset elokuvat kuin Kotiikävä (2005), Musta jää (2007) ja Rat King (2012) hyväksyvät yhteiseksi lähtökohdakseen perheiden ja yksilöiden pahoinvoinnin, ja niistä rakennellaan tarpeen mukaan joko sosiodraamaa, mustasukkaisuusjännäriä tai pelitrilleriä. Berliinin kilpasarjaan päässyt Musta jää ja Rat King vaikuttivat pyrkimyksiltä löytää myös kansainvälistä katsojakuntaa ja Kotwicalle uraa ulkomailla. Perusyksikkö on jälleen perhe, jota koetellaan. Kotwica ei lukeudu maan juhlituimpiin käsikirjoittajiin, mutta meillä hänen tarinansa erottuvat massasta, vaikka ne välillä kärsivätkin ankarista uskottavuusongelmista. ELÄMÄNMENO 9.4.2015 13 Rankka päivä. Artistinakin tunnettu näyttelijä pannaan laulamaan Sielun veljien klassikkoa ?Rakkaudesta. Silloin ei ole enää varaa huonoon henkilöohjaukseen, dialogiin tai rytmitykseen, jos mielii pitää paketin kasassa. Tarina on kuitenkin naisten. Kohtuuttomaksi rasitteeksi muodostuu hiljaisen ja intiimin näkökulman hylkääminen väkipakolla väännetyn trendikkään mutta ontuvan psykojännärin alttarilla. Minna Haapkylä heittäytyy tahtonaiseksi, joka ei ole pyhimys. Värikäs elokuva on teatteria Juhlitun Paul Thomas Andersonin elokuva erakkokirjailija Thomas Pynchonin romaanista ei saavuta tavoitteitaan, jos kohta ne olivatkaan selvillä. Mustaan jäähän sitä yhdistää kolmiodraama ja Rat Kingiin tekeytymisleikki, jossa henkilösuhteiden kaikki osapuolet eivät halua paljastaa todellisia kasvojaan naamiopuuhissa. avainkohtaukseksi ajatellussa jaksossa, jonka myötä elokuva kääntyy masentavaan loppuluisuun. Samalla Petri Kotwicalle niin tärkeä teema sovituksesta kääntyy jälleen kerran aivan liian konkreettiseksi ja saa elokuvassa muodon, jota ei pysty ottamaan millään tavalla tosissaan. Lupaavasti alkava ja ensin mallikkaasti kulkeva teos haksahtaa näin vielä kerran tarpeettomaksi kärsimysnäytelmäksi.. Myös vaivaksi, sillä henkilöt muistavat kertoa ääneen, mitä ajatella edelläkävijästä. johonkin. Liian usein Kotwican elokuvien tyypit vaikuttavat jonkin häiriön, ilmiön tai pakkomielteen ilmentymiltä kokonaisten ihmisten sijasta. He ovat paenneet Kotwican ja Johanna Hartikaisen laatima käsikirjoitus jaksaa silti kantaa varsin pitkään, joskin se väläyttää korttejaan ihmeen varhain. Ihmiset ovat arvaamattomia, tekevät virheitä puutteellisen tiedon varassa ja toimivat harkitsemattomasti, mutta tämä todellisuus iskee hänen elokuvissaan katsojaan aika falskilla tavalla. Seuraa ongelmia, jos ja kun juoni rakentuu jonkin tietyn yksittäisen koukun varaan. Niiden rinnalla kesäisen Turun ympäristössä avautuva Henkesi edestä (2015) vaikuttaa selvästi ?suomalaisemmalta?. Pappi ja kanttori (Eero Aho, Laura Birn) tekevät vaikeita valintoja Petri Kotwican tummanpuhuvassa elokuvassa. Perheen painajainen Kotimaisen fiktioelokuvan aiheet tuntuvat usein vähäpätöisiltä ja sisäänpäinkääntyneiltä. Henkilö- ja perhevetoiset näkökulmat ovat yliedustettuina, kun taas laajempi yhteiskunnallisuus ja poliittisuus loistavat poissaolollaan. Välikohtaus jäytää nuorta äitiä, joka tutustuu Hannaan (Mari Rantasila), jonka mies on hengityskoneessa. Raamatullisia korkeuksia tavoitteleva elokuva nostaa esiin alleviivatun suuria kysymyksiä, joita ohjaaja pyörittelee taitavan mahtipontisesti. Lyhyen pysähdyksen jälkeen matka jatkuu kiireesti kohti synnytyssairaalaa, kun mies kertoo, ettei nähnyt mitään. Sinänsä pätevälle Mari Rantasilalle jää yhtälössä kaikkein epäkiitollisin rooli. Elämän ihmeestä säteilevien vanhempien ammatit riittäisivät tosin itsessään kuvaamaan henkilöiden tekohurskauden määrää, mutta kamera kohoaa silti toistuvasti lintuperspektiiviin tiirailemaan heidän epätoivoista valheellisuuttaan monen sattumankin sanelemassa tapahtumaketjussa, jonka ratkaisu voisi löytyä peilistä. Elämän ja kuoleman tienhaarassa aikaa tuntuu liikenevän vain itsensä pelastamiseen. tavattuaan entisen tyttöystävänsä, mutta pääosassa on outo ympäristö kummajaisineen. Ihmisten pienuutta kirjaimellisesti kuvaava elokuva pohtii synnin taakkaa, anteeksiantamisen vaikeutta ja armon mahdollisuutta tummanpuhuvan tyylikkäissä kohtauksissa, joiden varsinaisen sisällön pitäisi pysyä ahtaan sielullisissa raameissa. Viimeisillään raskaana oleva kanttori (Laura Birn) ja pappimiehensä (Eero Aho) törmäävät autollaan Elokuva Henkesi edestä Ohjaus: Petri Kotwica Pääosissa: Laura Birn, Eero Aho, Mari Rantasila 2015, 92 minuuttia Avainkohtauksesta loppuluisuun ***** * * * * Erinomainen * * * Hyvä * * Ongelmallinen * Kehno Mestarillinen Poimintoja Armi elää! Inherent Vice Jörn Donnerin epätavallinen elämäkerta Marimekon perustajasta Armi Ratiasta ei piittaa kronikoinnista vaan luottaa rohkeasti subjektiiviseen tulkintaan. Pilveä poltteleva yksityisetsivä (Joaquin Phoenix) alkaa selvittää rikkaan grynderin katoamista ja teatraalinen
Mukana on myös alussa ja lopussa Natalia Domínguez Rangelin korvissa viiltävä äänikudos, jonka tehtävää kokonaisuudessa en oikein tavoittanut. Toisaalta miksi ei, keikkuihan Inferno vuonna 2013 toukokuusta jouluun kirjakauppaliiton ?Mitä Suomi lukee? -myyntilistauksen kärkitiloilla, enimmäkseen ykkösenä. Kohtaamisia esineiden kanssa Kuopiolaissyntyisen, Amsterdamissa esitystaiteen maisteriksi valmistuneen ja erilaisia kansainvälisiä esityksellisiä tutkimushankkeita tehneen Sonja Jokiniemen sooloteos ?Hmm. Niinhän tehtiin jo kirjailijan läpimurron ja maailmanlaajuisen megamenestyksen ?Da Vinci -koodin. tunneskaalaltaan hyvinkin monipuolisesti puurimojen kanssa, huomio on koko ajan hänessä itsessään. niitä, on esineiden kanssa eri mieltä, ja jopa raivoaa niille. Silti esineistä ei tule itsenäisiä tai elollisia. Liikettä esityksessä edustavat ennen kaikkea puurimojen eri tyyppiset käsittelytavat, kääntely, pyörittely, maahan hakkaaminen, kantaminen ja heittely. Ääni Natalia Domínguez Rangel ? Visuaalinen suunnittelu Miguel Angel Melgares . Valot Katinka Marac . Hän on esiintyjä, joka käsittelee esineitä. Hän toki ?kuuntelee. 14 9.4.2015 ELÄMÄNMENO Adam Boo th pikkusuolaista kulttuurinnälkään Kattauksen laati Rolf Bamberg rolf.bamberg@demari.fi Timo Sparf Johan nyt on inferno! Kuvaraamattu ja Danten Helvetti samassa paketissa! Tällaisen tasapuolisen opuksen voisi kuvitella saavansa luettavakseen, kun katselee päältä päin ja ihan esineenä WSOY:n kevätuutuutta ?Inferno?, jonka kirjoittaja ei kylläkään ole Dante Alighieri vaan Dan Brown. Brownin riittoisasta symbolismimyllystä vuonna 2013 ulos putkahtanut mysteerijännäri ? jonka nimi on siis tasan sama kuin alkuperäisellä Danten Helvetillä . Ne pysyvät Jokiniemen toiminnan kohteina ja apuvälineinä. Se oikeastaan onkin esityksen varsinainen juju, joka antaa katsojalle mahdollisuuden olla millään tavalla samaistumatta ja keskittyä Jokiniemen esiintymisen rytmiikkaan, äänelliseen ja äänteelliseen leikittelyyn sekä kokonaisuuden dynamiikkaan. taitavat ylipäätäänkin olla enemmän sukua levybisneksestä tutuille de luxe- ja jubileepainoksille, joilla bändien ja artistien uskolliset fanit saadaan rahastettua kerta toisaensa jälkeen uudelleen. Vaikka rajuimman Dan Brown -huuman luulisi Suomessa jo laantuneen kymmenisen vuotta Da Vinci -koodin jälkeen, niin kustantaja näyttää edelleen uskovan 2000-luvun alkuvuosikymmenen myyntivalttiinsa. Nämä romaanien ?kuvitetut laitokset. monivärisiksi maalatut eri kokoiset puurimat, sellofaanikasa ja pahvilaatikko. Puvut Janneke Raaphorst on ilkikurisuutta, joka saa hymyilemään. Infernon ku- vat ovat etupäässä pienikokoisia otoksia Firenzestä ja sen taideaarteista, Venetsiasta, Istanbulista sekä joitakin juonenkulkuun liittyviä kuriositeetteja kuten vaikkapa kuva Citation Excel -yksityssuihkarista, jolla romaanissa lennellään. Muutama karttakin löytyy. Tällaisesta kuvituksesta tuskin irtoaa ihan vallattomasti lisäarvoa Inferno-jännärin jo kerran lukeneille. Ne kaikki toimivat hyvin. Esityksen rytmitys on juuri sopivasti vaihteleva ja Jokiniemen äänenkäyttö monipuolista ja hyvin harjoitettua. Katinka Maracin valot pysyvät suurimman osan aikaa neutraalina täysvalona muutamin värillisin poikkeuksin. Hmm on hauska esitystaiteellinen välipala, joka hetkeksi saa katsomaan arkisia esineitä vähän toisella tavalla. Annikki Alku. Sellainen voisi olla melko tylsääkin, mutta tällä kertaa mukana Tanssi Zodiak ? Uuden tanssin keskus Hmm Konsepti, ohjaus, esitys Sonja Jokiniemi . Jokiniemi osaa Janneke Raaphorstin suunnittelemssa 70-luvun mieleen tuovassa beesissä kokohaalarissa täyttää näyttämön ja saada huomion kohdistumaan itseensä hyvin luonnollisesti. Suurin osa esityksen äänimaailmasta koostuu Jokiniemen ääntelystä ja puheesta sekä esineiden käsittelyn aiheuttamista äänistä. (joka julkaistiin suomeksi vasta Da Vinci -koodin jälkeen) ja jatko-osan ?Kadonnut symboli. Nämä kaikki joko kävellen tai tietoisen poseeraavissa asennoissa tehtynä. Ilkikurisuus hymyilyttää Teoksessa ei ole sen syvällisempää sisältöä. Se on leikittelevä liike- ja ääni tutkielma ihmisen ja esineiden suhteesta. Vaikka ne saavat jopa rooleja hampaita haluamattomana hirviönä (sellofaani) tai vastahakoisena jumalana (pahvilaatikko), ei kyse kuitenkaan ole nukketeatteriin kuuluvasta esineiden animoimisesta tai nukettamisesta. Vaikka Jokiniemi ?keskusteleekin. Zodiakin studiossa on aika metka esitys. Jokiniemen lisäksi näyttämöllä ?esiintyvät. sekä sen edeltäjän ?Enkelit ja demonit. kohdalla. Opuksella on tosiaan kokoa, näköä ja painoa (1,875 kg) kuin Gustave Dorén kuvittamalla kuuluisalla Raamatun laitoksella, mutta Infernon kuvituksessa ei ole likikään sellaista tenhoa kuin mainitun ranskalaistaiteilijan jyhkeän mahtipontisissa raamatullisissa visioissa. on nyt julkaistu ?kuvitettuna laitoksena?
Näin vapun alla viinamäelle kapuamiseen tarjotaan myös monenlaisia leikkimielisiä väyliä. ?Toisin kuin autolla ajaminen, neurokirurgia ja tekstiviestittely, ruoanlaittotaito voi jopa parantua pienessä sievässä.? Lainaus ei ole teekkareiden vappulehdestä, vaan jyväskyläläisen Atena-kustannuksen juuri julkaisemasta keittokirjasta nimeltään ?Hiprakkaruokaa. Se oli minusta tämän vuoden myönteisimpiä uutisia, kerrassaan vuoden paras toistaiseksi, ja hyvään suuntaan pitää maailman kääntyä, että paremmaksi pannaan. Ylen ulkomaantoimittaja jussi Hanhivaaran juttu ei lähtökohdiltaan ole välttämättä niin valoisa. Heimo elvyttämään alkupekommunikoi ihan oikeasti räiskansan merieläinten kanssa vuotuirakennuspesessa rituaalissaan. Quileuteihinkin tulevaisuuden arkkitehdit olivat viime vuosikymmennellä törmänneet luultavasti vain stephanie meyerin supersuositussa Twilight-kirjasarjassa. Aforismi aamupalaksi Sonja Jokiniemi keskustelee Hmm-sooloesityksessään liikekielisesti muun muassa värikkäiden rimojen kanssa. Timo Wright Lankeaminen ei ole kompastumista. Se on sopivan kompastumismahdollisuuden löytämistä.. Kyse on Yhdysvaltain luoteiskulmassa asuvasta noin 2000-henkisestä Quileute-alkuperäiskansasta, joka aikoo siirtää asuinsijansa Tyynenmeren rannasta puolisen kilometriä sisämaahan päin, koska se pelkää luonnonkatastrofin, tsunamin, hävittävän pian kylänsä. Sen arkkitehtiosaston maine puurakentamisen tuntijana on erinäisten luotettavien välikäsien kautta kiirinyt siis kauas. (?The Hungover Cookbook?, 2010) Uudessa keittokirjassa ovat kuulemma ?kiihkeät maut valttia. ELÄMÄNMENO Kolumni Keittöpuuhia soosissa Rolf Bamberg 9.4.2015 15 rolf.bamberg@demari.fi Kirjoittaja on Demokraatin kulttuuritoimittaja. Laulaa valaiden kanssa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, monet muut terveysvalistajat, vapaaehtoistahot ja raittiusjärjestöt sekä jotkut hullunrohkeat poliitikotkin ovat uupumatta yrittäneet kertoa kansalle, että kuppia ei tarvitse ottaa vuorokaudet ympäri ja kaikissa olosuhteissa, vaikka siihen nykyään suodaankin mahdollisuus. Vastapoolina olevalla röpötysliikkelläkin on takanaan suuret voimat, eikä nyt puhuta vain ?sosiaalisesta? mediasta. (alkuteos ?The Drunken Cookbook. Nyt ne ovat kertoneet edessä olevasta suuresta maanjäristyksestä. Hanhivaaran jututtama valastutkija rauno lauhakangas sanoo, ettei moinen eläinten kuuleminen ole mitään huuhaata, sillä alkuperäiskansat ovat aina osanneet lukea hyvin luonnonmerkkejä. Kaukainen intiaanikansa haluaa meikäläiset huippuosaajat avukseen, koska täällä tunnetaan puu ja sen mahdollisuudet. Tällaisen hankkeen toteuttamisesta uskoisi suomalaisille irtoavan kertaheitolla maailmanlaajuista goodwillia enemmän kuin yhden vuoden vienninedustamisreissuista yhteensä. Kunhan vaan homma hoidetaan kunnialla. Siinä mielessä jäljet vähän pelottavat. Quileutet ovat ehkä havainneet merieläinten käytöksessä muutoksia, jotka on syytä ottaa vakavasti. Eräs juttu Eilisissä n n n tekee eriyisen hyväksi se, että Quileute-heimo on valinnut kylänsä uudelleenrakentamisen suunnittelijaksi Aalto-yliopiston. Ei turha pelko maanjäristysherkällä USA:n länsirannalla. Quileute-kansa on saanut Aalto-ylivaroituksen tsunamista to- opisto kuidellisilta meren käyttäytymi- tenkin lupaa, sen asiantuntijoilta, siis del- että se pyrkii fiineiltä ja valailta. Perinteisemmän mediankin puolella osataan horjuttaa raittiuden ystäviä tasapainosta. Yksi merkittävä linkki on ollut Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen varajohtaja trev Harris. Harris kertoo Ylen jututtamana, että hankkeen päätymistä suomalaisten hoidettavaksi edesauttoi se, että Aalto-yliopistolla ei ole olsuomalaisittain tämän uutisEn lut ensimmäisenä ajatuksissaan raha . ilmestyi 2013), jonka tekijä milton Crawford tuntuu olevan alan miehiä. Eivät Henna Virkkunen, alexander stubb ja muut Aalto-yliopiston kätilöt muinoin ehkä aavistaneet, että huippuyliopistomme saisi jonain päivänä sellaisen varjelemisesta lisäarvoa. Kun nykysuomalaista kyläarkkitehtuuria market-laatikoineen, YÄÖ-huoltamoineen ja 1970-80-luvulla rinta rinnan pykättyine pankkikonttoreineen ajattelee, niin Quileuteheimoa voisi käydä sääliksi. eli pöhnäkeittiön erityisominaisuuksiin kuuluvat suolaisuus, tulisuus, rasvaisuus, valkosipulisuus ja savuisuus (mikä taas panee miettimään, onko kännikokkaaminen nimenomaan miesten erikoisalaa). Näin kustantaja vielä markkinoi teostaan: ?Hiprakkaruokaa-kirjan reseptit on laadittu niin, että ne ovat tarpeeksi yksinkertaisia hieman toistaitoisessa tilassa olevalle, ja lisäksi niin nopeatekoisia, ettei kokki ehdi lipua höyhensaarille. Tämän kirjan avulla vappukekkereiden ja -brunssin ruoanlaitto onnistuu taatusti!? Ihan varmasti, mutta olisiko teokseen ollut syytä liittää myös sellaisia käytännön ohjeita kuin ?miten hiljennän kahdessa promillessa palovaroittimen ruoan kärähtäessä?, ?kuinka sipulin sekaan silputtu etusormi parsitaan kokoon? tai ?reisille kaatuneen keitinveden edellyttämät välittömät toimenpiteet?. Täytyy silti sanoa, että kirjan mottona käytetty punanenäkoomikko W. Fieldsin mietelause on aika oiva: ?Käytän viiniä ruoanlaitossa paljon . Siinä del- rinteitä. fiinejä, valaita ja hylkeitä houkutellaan rummutuksin rantavesiin, ja heimopäällikkö kahlaa kuuntelemaan, mitä eläimet viestivät. päinvastoin kuin monilla amerikkalaistahoilla, joita alkoi heimon aikeista kuultuaan pörrätä sen ympärillä bisnesmielessä. n n n tässä HankkEEssa ollaan juuri sen clean techin ja pehmeän teknologian ytimessä, jonka nimeen lukuisat suomalaispoliitikot vannovat tulevaisuusvisioitaan esitellessään. joskus lisään sitä ruokaankin.? Ylen aamuuutisissa herätti hyvään päivään. C. Porvaripuolueiden kummipentuna kehdossaan kellinnyttä Aalto-huippuyliopistoa taas on paapottu tähän asti lähinnä ihmelapsena, joka teknologiainnovaatiollaan pelastaa suomalaisen teollisuuden maineen, vientinäkymät, kilpailukyvyn ja blaa blaa blaa... Ja tapahtuikin niin, että onnellisten sattumusten kautta mennään takaisin perusasioiden äärelle, metsään. Atenalta ilmestyi näet vuonna 2011 brittiveijarin edellinen, vähintään kulttimaineeseen noussut kirja ?Krapularuokaa. Aalto-yliopisto kuitenkin lupaa, että se pyrkii elvyttämään alkuperäiskansan rakennusperinteitä. Ylen nettisivujen kuvissa Quileute-heimon kylätalon edustalla seisoo ihan ehta toteemi
Olen oppinut paljon uutta. Tiedän, että he oikeasti tarvitsevat niitä. Huovila oli varautunut siihen, että osa oppilaista vastustaisi ideaa. Riitta Huovila toivoo, että myös ensi vuonna oppilaat voivat jatkaa huppariprojektia.. He ovat jo nähKirvesneet itse tekemänsä hupparit Torvinen tansanialaisten lasten yllä kuDemokraatti, vista. Alun perin oli tarkoitus, että oppilaat tekisivät vaatteen itselleen. Kun käsityönopettaja Riitta Huovila kuuli entiseltä työtoveriltaan Marjatta Rostilta Mufindin ystävät -yhdistyksestä, hänelle tuli mieleen ajatus, miksei oppilaat voisi tehdä huppareita toisille. Oli tosi kiva, että sai suunnitella hupparin alusta asti itse, Koskinen jatkaa. Tyttöjä yllätti tieto siitä, että Tansaniassa Iringan alueella sijaitsevassa Mufindissa on usein kylmä öisin. Oli iloinen fiilis, kun sai tehdä jollekin toiselle eikä vain itselle, Hyvönen lisää. Harrastuksilta ei jää aikaa Koskisen hupparissa oli pupu irtokorvineen. Kontro loihti pinkin hupparin, jossa taskun kohdalle tuli perhosen kuva. Koskinen on kilpauimari, Kontro soittaa pianoa ja tanssii. Hyvösen pinkin hupparin hupussa oli lintuja, Peltonen taas teki vetoketjullisen sinisen poikien hupparin. Parasta oli nähdä valmis työ iloisilla lapsilla, Peltonen paljastaa. . Hyvönen on ollut muutaman kerran mukana SPR:n lipaskerääjänä. Muuten tytöillä ei ole juuri kokemusta hyväntekeväisyydestä. KENIA Nairobi RUANDA BURUNDI TANSANIA Dodoma KONGO Sansibar Dar es Salaam Mufindi SAMBIA MALAWI MOSAMBIK ?Tein ainakin kaksi kertaa tarkemmin verrattuna siihen, jos olisin tehnyt itselle.? Koko nelikko on sitä mieltä, että ihmisiä pitää auttaa niin kotimaassa kuin ulkomailla. . Heitä lämmitti ajatus siitä, että lapset voisivat pitää hupparia myös silloin. Heillä ei ole siellä samanlaisia tukiverkostoja kuin meillä, Hyvönen jatkaa. Olosuhteiden pohdintaa Pakollinen käsityönopetus päättyy seitsemänteen luokkaan, jolloin nuoret tekevät astetta haastavamman työn. Jos he olisivat tehneet hupparin itselle, olisivat he turvautuneet tummaan ja yksiväriseen. . He myös kiinnittivät huomiota lasten risaisiin housuihin. Niinpä he ehdottivat jo opettajalle, että voisivat seuraavaksi tehdä Mufindiin housuja. . Tähän mennessä kolmen Jyväskylä seiskaluokan ryhmiltä huppareita on valmistunut 47. . Tein ainakin kaksi kertaa tarkemmin verrattuna siihen, jos olisin tehnyt itselle. Tansaniassa heitä on paljon enemmän, eikä heillä ole oikeasti mitään, Peltonen pohtii. . Hyvönen tanssii ja ratsastaa, ja Peltosen harrastuksena on käsityöt, kuvataide ja tanssi. Jos aikaa olisi, tekisin tällaista vapaa-ajallakin, Kontro sanoo. Tytöt ovat koulun ulkopuolellakin aktiivisia, eikä ylimääräistä aikaa juuri ole. 16 9.4.2015 ELÄMÄNMENO Seiskaluokkalaisten hupparit matkasivat Jyväskylästä Tansaniaan Oppilaiden auttamishalu yllätti Jyväskylän Normaalikoulun 7 B ja C -luokan oppilaat Riina Koskinen, Kerttu Kontro, Pauliina Hyvönen ja Maisa Peltonen ovat käsityötunnilla. Luokassa käy iloinen pulputus. Tytöt ovat syystäkin innostuVirpi neita ja ylpeitä. Toivoisin, että koulussa voisi olla enemmänkin hyväntekeväisyysjuttuja. Itselläni olisi ollut muitakin huppareita, Kontro selvittää.
ELÄMÄNMENO 9.4.2015 17 Kuvat Virpi Kirves-Torvinen Pauliina Hyvönen (vasemmalla) ja Maisa Peltonen odottavat, milloin näkevät uusia kuvia seuraavan hupparierän käytöstä Tansaniassa. ?Vaikka oppilailla olisi haluakin hyväntekeväisyyteen, ei tämänikäisille tarjoudu niin tilaisuuksia osallistua.? Riina Koskisesta (oikealla) ja Kerttu Kontrosta on ollut hienoa nähdä, että heidän tekemistään huppareista on toisille iloa.
Luottamuksen säilyttäminen ja kansalaisyhteiskunnan turvaaminen vaati- ?Mitä kauemmaksi me ajaudumme toisista ihmisistä, sitä vaikeampi on nähdä heitä, samaistua ja kokea sympatiaa.? vat tietynlaisia rakenteita, ja keräyskustannukset kuuluvat osaksi hyväntekeväisyysjärjestöjen toiminnan pyörittämistä. Huovilan yllätti myös se, ettei kukaan oppilaista halunnut luovuttaa kesken. Opettaja keskusteli oppilaiden kanssa myös siitä, millaisia kuvia huppareihin voi ommella ja mitkä on viisaampi jättää väliin kulttuurisista tai uskonnollisista syistä. Huppareiden lähettämisen yhteydessä oppilaat halusivat piilottaa huppareiden taskuihin karkkeja ja pieniä pehmoleluja. Pienellä voi mennä puolikin vuotta, ennen kuin saa lupa-asiat järjestymään, Saukko selvittää. Kaikkea ei voi mitata rahassa Saukko vastustaa rahankeräysmarkkinoiden täydellistä vapauttamista. Kaikilla ei ole myöskään yhtäläisiä mahdollisuuksia kantaa vastuuta itsestään. . Minut on yllättänyt se, että oppilaat eivät ole nähneet mitään eroa siinä, onko ihminen suomalainen, tansanialainen tai jonkun muun maan kansalainen, Huovila kertoo. Emilia Saukon mukaan mainonta ja näkyvyys vaikuttavat entistä enemmän hyväntekeväisyysjärjestöjen saamaan pottiin. Pienet hyväntekeväisyysjärjestöt jäävät isojen jalkoihin Itä-Suomen yliopiston sosiologian tutkija Emilia Saukko on huolissaan asenteiden asteittaisista siirtymistä hyväntekeväisyyttä kohtaan. Vaikkapa somessa pelkkä hyväntekeväisyyskampanjan tykkäysnapin klikkaaminen ei auta ketään, hän toteaa. Virpi Kirves-Torvinen. Mietin, hennovatko he luopua omasta työstään, Huovila sanoo. Niin ei kuitenkaan käynyt. Mainonta ja näkyvyys ovat saaneet huomattavan roolin. Hän muistuttaa, ettei kaikkea hyväntekeväisyyttä, kuten vertaistukea voi mitata rahassa. 18 9.4.2015 ELÄMÄNMENO Kari Hulkko . Kehitämmekö yhteiskuntaa siihen suuntaan, ettei yhteisvastuulla ole merkitystä, Saukko pohtii. Hyväntekeväisyysjärjestöjen läpinäkyvyyden lisääntyminen on tutkijasta hyvä asia. Lahjoittamisessa varallisuus ei ole keskeisellä sijalla, vaan kulttuuri ja asenneilmasto, Saukko luonnehtii. Erottautuminen vaikeaa Suomalaiset ovat kiinnostuneita hyväntekeväisyydestä. Hän kehottaa ennen kaikkea hankkimaan tietoa eri hyväntekeväisyysjärjestöistä. Kysymys on siitä, millaisen arvomaailman siirrämme tuleville sukupolville. . Hän on kuitenkin huolissaan siitä, hukkuvatko muut hankkeet sen varjoon ?vähemmän trendikkäinä?. Isot kampanjat vievät helposti huomiota muilta projekteilta. . Harvoin oppilas haluaa jäädä lomanalusperjantaina ylitöihin saadakseen työnsä valmiiksi, opettaja hehkuttaa. Yksi oppilaista on jo ehdottanut, voisiko ensi vuonna pitää kurssia, jonka aiheena olisi hyväntekeväisyys. . Osallistuminen kytkeytyy isompaan auttamisen ja altruismin teemaan. Oppilaat saivat itse päättää, tekisivätkö he hupparit isolle hyväntekeväisyysorganisaatiolle tai pienemmälle yhdistykselle. Mitä kauemmaksi me ajaudumme toisista ihmisistä, sitä vaikeampi on nähdä heitä, samaistua ja kokea sympatiaa. Saukko toivoo koteihin, kouluihin ja päiväkoteihin lapsille osallistumisen mahdollistamista hyväntekeväisyyteen. Haluammeko jättää ihmiset oman onnensa nojaan, olivat he sitten lähellä tai kaukana. Hänen mielestään olisi olennaista pohtia, millaiseen suuntaan nämä asteittaiset siirtymät johdattavat. . Yhden hupparin tekoon ensikertalaisilla hurahtaa aikaa puolestatoista kahteen kuukautta. Hän oli varautunut töiden viimeistelyyn, mutta siihen ei ollut tarvetta. Pienet järjestöt kamppailevat kuitenkin lomautusten ja työntekijöiden irtisanomisten kanssa eikä niillä ole samanlaisia mahdollisuuksia saada lahjoituksia. . Aktiivisimpia lahjoittajia ovat suurten ikäluokkien ihmiset. Erityisesti tyttöjä jännitti se, sopivatko hupparit käyttäjilleen. . Saukosta on hyvä, että ihmiset tukevat esimerkiksi uutta lastensairaalaa. Myös äkillinen tai muuten dramaattinen järkytys saa ihmisiä avaamaan kukkaron nyörinsä. . Tänä päivänä on vaikeampaa erottautua ja löytää oma brändi. Ihmiset odottavat järjestöjen viestinnältä oivalluksia ja ajatusten herättämistä. Saukko tekee parhaillaan väitöskirjaa kansalaisyhteiskunnan toiminnasta ja suomalaisten auttamisrakenteista. Kun vaate tuli lapselle, työn suunnittelu oli repäisevämpää ja vapaampaa kuin itselle tehdessä, Huovila summaa. Kukaan ei luovuttanut kesken Huovila pitää hupparin tekoprosessia varsin työläänä. Itse osallistumalla lapsi kokee auttamisen merkitykselliseksi. Oppilaita kiehtoi ajatus opettajan esittelemästä Mufindin ystävistä, koska silloin heidän olisi mahdollista nähdä kuvista, kenelle hupparit menevät. . Silti pienemmille järjestöille hän sallisi siihen helpotuksia. Ihmisten ennakkoasenteita on vaikea muuttaa. Saukko toivoisi ihmisiltä nykyistä parempia perusteluja fraaseihin siitä, ettei auttamisesta ole hyötyä. Isot järjestöt pystyvät toimimaan heti. Huovilasta on hienoa, että oppilaavat saavat sen kokemuksen, että heidän avullaan on merkitystä. . Lahjoitusrahoista kuitenkin 80 prosenttia menee parillekymmenelle suurimmalle järjestölle. Vaikka oppilailla olisi haluakin hyväntekeväisyyteen, ei tämänikäisille tarjoudu tilaisuuksia osallistua, Huovila luonnehtii. He pohtivat yhdessä, millaisiin olosuhteisiin hupparit tulisivat käyttöön vuoristoseudulla. Yksi kriteeri oli, että niiden täytyy kestää hyvin kulutusta. Esimerkiksi 15?16-vuotiaiden syrjäytyminen sekä päihde- ja mielenterveysongelmat eivät ole niin kiinnostavia suuren yleisön mielestä, Saukko arvioi. Ihmiset saattavat kiinnittää huomiota myös pieniin yksityiskohtiin ja samalla taustalle jäävät isommat kokonaisuudet
Kehitysyhteistyön määrärahoissakaan ei pitäisi lähteä siihen, että valtio leikkaisi koulutushankkeista, Osmo tähdentää.. Myös yhdistyksemme Facebook-sivuilla voi seurata, mitä Leena on tehnyt, Marjatta kertoo. Lähitulevaisuuden tavoitteena Rosteilla on kasvattaa avustussummaa. Osmo Rosti on tehnyt uransa diplomi-insinöörinä ja Marjatta äidinkielen lehtorina. He näkivät, miten monessa asiassa lapset tarvitsivat apua. Pakkauksen saamisen ehtona on käynti hiv-testissä. Rostit pitävät koulutuksen kehittämistä yhtenä tärkeimmistä kehitysyhteistyön tehtävistä. He ovat nähneet Tansaniassa, miten esimerkiksi aids on vaurioittanut yhteiskuntaa ja millaiseen elämään koulutuksen puute lapset ja nuoret ajaa. Tansaniassa kahden oppilaan pulpetissa voi istua vierekkäin viisikin lasta. Rosteista on ollut hienoa, miten yhdistys on voinut vaikuttaa siihen, mihin lahjoitettavat varat käytetään. Voisihan se hieman yksinkertaisempaa olla, kun kyseessä on kuitenkin rekisteröity yhdistys, Osmo sanoo. Yhdistyksen peruslähtökohtana on sitoutumattomuus. He ilahtuivat kovin, kun kuulivat Riitta Huovilan huppariprojektiideasta. Yläkoulun aloittaa vain viitisen prosenttia yhdestä ikäluokasta. . Vuoden 2014 alusta he olivat mukana perustamassa Mufindin ystävät -yhdistystä. Pasanen on Marjatan sisko, ja he olivat seuranneet hänen työskentelyään pitkään Tansanian lasten auttamiseksi. Erilaiset projektit kiinnostivat lahjoittajia enemmän kuin lastenkylän päivittäistoiminnan pyörittäminen. Niinpä he päättivät itse tehdä jotain. ELÄMÄNMENO 9.4.2015 19 Virpi Kirves-Torvinen Yksi Marjatta ja Osmo Rostin suunnitelmista on kerätä rahaa Mufindin lastenkylään myymällä tansanialaisia käsitöitä. Eläkeaika mahdollisti hyväntekeväisyyden ?Haluamme, että koulu tarjoaisi lapsille päivittäin lounaan, jota he eivät muuten saisi.? Jyväskyläläinen eläkeläispariskunta Marjatta ja Osmo Rosti vierailivat lääkäri Leena Pasasen luona Tansanian Mufindin lastenkylässä toista vuotta sitten. Tällä hetkellä he rahoit- tavat lasten koulunkäyntiä ja terveydenhuollon kotikäyntejä. . Oppilaiden innostus kasvoi entisestään, kun he näkivät, millaisille lapsille heidän tekemänsä hupparit olivat menossa, Marjatta Rosti iloitsee. Yhdistys on mukana myös Ella Vahtialan ideoimassa Äidiltä toiselle -projektissa, jossa käytetyt äitiyspakkaukset saavat uuden omistajan Mufindissa. Toistaiseksi keräysluvan puuttuminen heikentää mahdollisuuksia varojen keräämiseen. . Kuvittelimme, että voisimme tehdä yleistä rahankeräystä nettisivuillamme. Tuo aika vahvisti entisestään heidän haluaan toimia. Rahankeräyslupa tiukassa Alkuvaiheessa byrokratiaan ja muodollisuuksiin meni aikaa, mutta sen jälkeen Rostit ovat voineet keskittyä jäsenten hankkimiseen ja toiminnan suunnitteluun. Riitta pyysi Marjattaa vierailemaan käsityötunnilla. . Siellä on puutetta niin koulurakennuksista, opetusvälineistä kuin pätevistä opettajista. Emme saaneet rahankeräyslupaa, koska olemme niin uusi yhdistys, Osmo selvittää. Rostien toive rahankeräyslain suhteen on selkeä. Toiminnan pienimuotoisuus tekee siitä hallittavaa. Osmo lähti yhdistyksen puheenjohtajaksi ja Marjatta sihteeriksi. Vuoden lopussa he vierailivat Mufindissa uudelleen kuuden viikon ajan. Samalla he kuulivat, että lahjoitukset kylälle olivat romahtaneet. Haluamme, että koulu tarjoaisi lapsille päivittäin lounaan, jota he eivät muuten saisi, Osmo selvittää. Viisi lasta kahden hengen pulpetissa Rostit pitävät yhteyttä yhdistyksen jäseniin kirjeitse, joissa kertovat Mufindin lastenkylän asukkaista ja siitä, miten yhdistys on voinut heitä auttaa. . He ovat halunneet tehdä kaikki itse niin pitkälle kuin mahdollista, jotta yhdistys välttyisi ylimääräisiltä kuluilta.
Tässä on mukana hy viä keskustelijoita eri puo lueista. Hallituksen sisäiset muu tokset vaikuttavat, mutta kohta on uusi eduskunta ja hallitus, joten turha murehtia. Pekka Haavisto on mielenkiintoinen henkilö. Haluan saada kokonaisku van ennen äänestämistä. Pane listit kävivät tiivistä keskuste Halonen tuli USA:sta Presidentti Tarja Halonen tuli Yhdysvalloista pääsiäislomalle kotimaahan ja äänestämään. . Yh deksi keskeiseksi teemaksi on noussut eriarvoisuus, siitä ol laan huolestuneita. Arajärvi iloitsee ennakkosuo sikin asemastaan, mutta muis tuttaa jokaiselle suosikille tu tusta asiasta. . Siksi työtahtia on nyt pakko tiivistää. . Pekka Haavisto kertoi pitävänsä pien puutarhoista, joiden kautta ur baanisukupolvi löytää vihreän elämäntavan. Ihmisiä kiinnostaa nyt ko tikeskustelut, jotka ovat muun nos entisajan tupailloista. On myös kiva nähdä Tarja Halonen ja Pentti Arajärvi. Kaarina Malkamäki on sa moilla linjoilla. . Arajärvi on alansa ammattilainen, Malkamäki sanoi. Yleisö sai mitä halusi. Toivon, että kes kustelussa käsitellään konk reettisia asioita eikä pelkkää teoriaa. Olen kiinnostunut politii kasta laajasti. Eduskunnalla on aina viimeinen viikko kaoottinen, mutta nyt jäi liian isoja asioita ratkaisematta. . Äänestän ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä. On hämmästyttävää, että vaikka uutisia lukee, maantie teellinen etäisyys tekee sen, ettei niissä elä samalla tavalla mukana. 20 9.4.2015 ARKI ??Kestävä toiminta on läpinäkyvää Halonen ja Arajärvi saivat Helsingin Siltasaarenkadun kokoustila täyttyi kuulijoista, kun SDP:stä professori Pentti Arajärvi, vasemmistoliitosta kansanedustaja Silvia Modig ja vihreistä kansanedustaja Pekka Haavisto keskustelivat kestävästä kehityksestä tiis taina 7. Pentti Arajärvi totesi, että Helsingissä on pakko tiivistää asumista kerroksia lisäämällä. Arajärvi hyvässä taisteluvireessä Tiiviisti vaalityötä tekevä Pentti Arajärvi kertoi kampanjansa edenneen odotusten mukaisesti. . Jotkut asiat vain kestävät kauemmin Presidentti Halonen kertoi Yhdysvaltojen lamaantuneen suuren lumentulon takia. Tors taina lähden takaisin Bostonin, jossa olen luvannut olla kolme kuukautta. Suomalaisen systeemin hy vät puolet näkee, kun asuu vä lillä muualla. lua ekologisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä. Keskusteluun nousi parannus ehdotuksia koulutukseen, ve rotukseen, asumiseen ja ener giakysymyksiin liittyen. Keskustelijat lähestyivät aiheita eri näkökulmista. Vappuna palaan kotiin. Presidentti Halonen on yrit tänyt seurata kotimaan vaali kampanjointia. . Silvia Modig muis tutti, että kaupungit ovat avain asemassa maailmaa pelastetta essa. huhtikuuta. Aina ajankohtainen aihe ja panelistien puheenvuorot ja kanut presidentti Tarja Halonen, TH Globaalin kestävän ke hityksen säätiön puheenjohtaja, sai väen liikkeelle. Kokonaiskuvaa etsimässä Helsinkiläinen Aleksi Heikkilä tuli tilaisuuteen, koska yh teiskunnalliset asiat kiinnos tavat. . Pelkään, että ihmiset ajat televat, että läpihän se menee eivätkä äänestä. Arajärven puoliso presi dentti Tarja Halonen on ollut Bostonissa helmikuusta läh tien eikä ole voinut osallistua kampanjointiin tätä iltaa enem Presidentti Tarja Halonen, kansanedustajat Silvia Modig (vas.) ja Pekka Haavisto (vihr.), ja professori Pentti Arajärvi (sd.) vetivät kansaa vaalipaneeliin. Kaarina Malkamäki on kiinnostunut laajasti politiikasta. Kokoussali oli ääriään myöten täynnä.
Koetin ratkaista asian järjellä ja tunteella. ARKI 9.4.2015 21 vaalikansan liikkeelle Kuvat Kari Hulkko pää. Oikeudenmukaisuuden, ihmisten huomioonottamisen ajatus tunteen ja järjen takana viehätti minua. Arajärvi muistuttaa äänestämisen tärkeydestä. . Keskusteluja aiheesta toki on käyty. Arajärvi kertoo, miksi hän valitsi aikanaan sosialidemokratian. . Vain äänestämällä vaikutat. Jos ei äänestä, tukee tosiasiassa sitä joka on kauempana omista ajatuksista. Tuija Numminen Arajärvi kertoo, miksi hän valitsi aikanaan sosialidemokratian: ?Koetin ratkaista asian järjellä ja tunteella.? Aleksi Heikkilä haluaa saada laajan kokonaiskuvan politiikasta ennen äänestämistä.
Tiistaina 14.4. Akaan Wanhojen Tovereiden huhtikuun kerho pidetään ulkona Toijalan torilla la 11.4. Vietämme perinteistä Politiikan iltapäivää jälleen ti 14.4. 010 770 3620 » www.jhl.fi Yhdessä olemme enemmän. Turvallisuus on ollut korostuneesti esillä viimeaikaisessa keskustelussa, niin ulko- kuin sisäpoliittisessa kontektissa. 03 252 0111, avoinna 8.00?15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi » www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. Mikä on uhkana, mikä on vahvuutena? Aiheesta keskustelevat eri puolueiden kansanedustajaehdokkaat (sdp, vihr, vas ja kok.) Paneelin vetäjänä toimii Helsingin yliopiston poliittisen historian emeritusprofessori Seppo Hentilä. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. SDP:n vaalipäällikkö vierailee ke 15.4. Hirvensalon-Kakskerran Sosialidemokraatit ryn kevätkokous to 9.4. klo 17.30 Merikarinan kirjastotiloissa. Aiheena sääntömääräiset asiat toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2014. Valtuustoryhmän puheenjohtaja Päivi Pietarin katsaus kunnallispolitiikkaan sekä eduskuntavaalien tilanne. Karhulan sos.dem. Tervetuloa! Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. Alustajana kansanedustajaehdokas. B.Virtanen - Urja UUSIMAA . klo 12 Mäntän kaupungintalon kok.huoneessa 3. Läntisen Uudenmaan Wanhat Toverit. Lohjan Demarit, Läntisen Uudenmaan Demarit, Läntisen Uudenmaan Wanhat Toverit. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Kerrostalon vieressä olevasta pesästä muurahaiset saattavat parhaimmillaan kiivetä Lämmin alkukevät on herättänyt talvehtivat muurahaiset tavallista aiemmin ja saanut ne liikkeelle myös asuntoihin. Espoon Wanhojen Tovereiden tapaaminen on pe 10.4. Asia on huomattu sekä tuholaistorjuntayritys Rentokilissä että Helsingin yliopiston biotieteiden laitoksella. Rentokilin teknisen päällikön Jouni Siltalan mukaan muurahaiset ilmestyvät sisätiloihin yleensä huhti?toukokuussa. Nyt havaintoja on tehty helmikuusta alkaen. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 » www.akt.fi Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla osastot@ demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi » www.sak.fi/alueet Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaalitapahtumailmoituksia, ne ovat maksullisia. HELSINKI . Mäntän Wanhat Toverit kokoontuu poikkeavana päivänä ke 22.4. Politiikan ajankohtaiskatsauksen alustaa kehitys- ja omistajao hjausministeri,kansanedustaja Sirpa Paatero.Tervetuloa, kahvitarjoilu. PIRKANMAA . klo 13-15 Virkkalan Tietolassa. työväenyhdistys ry:n sääntömääräinen kevätkokous to16.4. Mitkä uhkakuvat kohtaavat nykypäivän Suomea. ei kokoonnuta. . Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. klo 17-18 Työväenlaulujen taustaa. Yleisö saa yhteislaulaa hänen johdollaan! Klo 18.30 Mikä uhkaa Suomea? -paneeli. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. klo 17 Lohjan työväentalolla Kalevankatu 1. Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25 A 1 muusikko Reino Bäckstöm kertoo to 9.4. klo 18 Seinäjoen Työväenyhdistyksen kerholle, Keskuskatu 17 A. Vapaa pääsy. Sörnäisten. Tervetuloa! Sarjakuvat KYMI . Lappeenrantaan. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Tampereen toimipiste Rautatienkatu 10, 7. 22 9.4.2015 ARKI Lämmin alkukevät aikaisti asuntojen muurahaisongelmia esiintyy niitä pohjoisessakin. Saamme säännöllisesti tilauksia sokerimuurahaisten hävittämiseksi Rovaniemen korkeudelle asti. Samalla voi ilmoittautua Suomen Wanhojen Toverien Kulttuuri- ja retkeilypäiville 28.-29.8. Pohjois-Suomessa taas on etelää enemmän hevosmuurahaisia, kertoo Siltala. Rentokil on hävittänyt omakoti- ja rivitaloasuntojen lisäksi paljon muurahaisia myös kerrostaloista. . Kerromme Akaan Wanhojen Tovereiden toiminnasta. klo 9-12. klo 13.3015.30 Kauklahdessa, Puikkarin kerhotalossa, Hansatie 4. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. Muurahaiset löytävät usein myös kerrostalojen alakertojen saunatiloihin. Kesän tullessa helpottaa Helsingin yliopiston biotieteiden laitoksen tutkija Heikki Helanterä muistuttaa, että mauriaiset tulevat yleensä keväisin sisätiloihin vain väliaikaisesti. . Sään kylmeneminen maaliskuun lopulla on paikoin ajanut muurahaiset takaisin pesiinsä, mutta sisätiloihin jo päässeisiin yksilöihin sillä ei välttämättä ole ollut mitään vaikutusta. . klo 18 Vesivallinaukio 5D:ssä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kaikille avoimessa tilaisuudessa keskustelemassa kansanedustajaehdokkaita. . Aiheena on huhtikuun 2015 eduskuntavaalit ja SDP:n eduskuntavaaliehdokkaiden tapaaminen. Myymme makkaraa ja arpoja toimintamme tukemiseksi. POHJANMAA . Keskusteluun johdattelevat kansanedustajaehdokkaat Vantaalta, Espoosta ja Lohjalta. Keskustelun lomassa kahvitellaan. Arpajaispalkintoja toivotaan tuotavaksi. Torilla tarjotaan Toijalan työväenyhdistyksen kahvit nisun kera. Lisätietoja Leena 040 559 0999. VARSINAIS-SUOMI . Seinäjoen ja naapurikuntien Wanhat Toverit kutsuu keskustelutilaisuuteen to 9.4. Mauriaiset eli pienet sokerimuurahaiset ovat suurin ongelma Etelä-Suomessa, vaikka toisen tai kolmannen kerroksen asuntoihin seinää pitkin ja parvekkeiden kautta. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20?12.00 ja 13.00?16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 » www.metalliliitto.fi JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. Tekninen johtaja Erkki Viitanen esittelee kaupungin investoinnit vuodelle 2015. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. Kun säät lämpenevät, sokerimuurahaiset siirtyvät hankkimaan ravintoa ulkosalta. Helanterän mukaan yksittäisen pesän tuhoaminen ei välttämättä vaikuta muurahaisongelmaan lainkaan, varsinkaan metsäisillä maaseuduilla. ?Teatterit Hanna Anttila STT Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Kahvitarjoilu.
09.00 Uutiset. 01.55 Totta vai tarua. 04.02 Café Tropical. 19.03 Urheiluradio. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Uutiset. 11.00 Uutiset. 11.03 Maakuntaradio. Jope Ruonansuun tähdittämä komediasarja. YLE TEEMA 04.00 Teematieto 16.00 Tiededokumentti: Todennäköisyydestä Miten maksimoit maollisuutesi elää satavuotiaaksi. 04.55 Yöradio. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25 Puheen Aamu 07.30 Uutiset tasatunnein 07.40 Puheen Aamu 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.02 Ali ja Polina 14.00 Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.06 Puheen Iltapäivä 17.30 Mikko ??Peltsi?? Peltola 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta: Teemailta 20.00 Puheen Ilta 22.00 Uutiset 22.05 Ali ja Polina 23.03 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio 00.00?06.00 Arkisto. N: Markku Toikka, Aino Seppo ja Esko Nikkari. 23.20 Pussy Riot, kapina kirkossa (12) Kolmen nuoren naisen performanssi kirkossa muutti venäläistä yhteiskuntaa. Ohjaus: Tom Shadyac. 23.10 SM-liiga Play-offs Extra 23.15 Aatami etsii Eevaa 1/8. 00.15 01.15 01.45 02.45 Tanja on määrätietoinen nuori nainen, jolla on tiukat kriteerit miesten suhteen. MasterChef VIP 9/10. Frasier (7) Virta (16) Oma huone, 2/3. Jopet-show 4/6. 12.45 Merisää. Onko oman käden oikeus sallittua, jos se tuottaa tulosta? 20.30 2.5?The Spin-Off (7) 27/40. Lotto. 21.00 Kätevän emännän juhlat 9/10. 15.00 Uutiset. Hyvät ja huonot uutiset. True Blood (16) 7/10. 12.00 Uutiset ja sää. 22.05 Euroopan taivaan alla. Suuret mestarit van Gogh, Mondrian, Magritte ja Delvaux nostivat uudestaan Hollannin ja Belgian taidemaailman suunnannäyttäjiksi. Tutkinto on suomalaiselle tärkeä virstanpylväs. On aihe mikä tahansa, ilman koulutusta, tutkintoa ja todistusta on maotonta tarttua toimeen. 21.25 21.50 21.55 22.00 22.55 23.51 00.44 01.38 02.40 Noin viikon uutiset Uutiset Urheiluruutu True Blood (16) 6/10. 08.10 Urheiluradio. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. 21.35 Novosti Yle. 16.15 Urheiluradio. Hyvästit. Maailma on valmis (12) 4/6. 03.30 Uutisikkuna Kaappaus keittiössä Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Armoton (16) (Unforgiven, Yhdysvallat) Clint Eastwoodin jo syntyessään klassinen lännenelokuva aloilleen asettuneesta pyssymiehestä, joka lähtee vielä kerran liikkeelle vääryyttä ja väkivaltaa vastaan. 21.50 Merisää. 03.02 Yöradio. 09.10 Sää. Rakkautta on kuolla. True Blood (16) 10/10. 23.03 Yöradio. Albert rakastuu. 16.20 Gazoon Kivenheitto. 16.25 Aistien haastaja 8/10. Täydellinen mainos. 16.55 Puutarhamaanantai Tänään perehdytään vanhaan viljelytapaan, terassiviljelyyn. 10.03 Ajantasa. 04.00 Uutiset ja sää. 02.25 Amerikan kovimmat vankilat 03.15 Suomen vartijat 04.10 Sky News SUB 10.00 Lemmen viemää (7) 14.00 Walker, Teksasista (12) 14.55 Rakas, sinusta on tullut pullukka 16.00 Hell?s Kitchen Suomi 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Top Chef Suomi: Kaksintaistelu 19.00 Naapurit-tuloslähetys 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Miehen puolikkaat (7) 20.00 Rillit huurussa 20.30 Simpsonit (7) 21.00 David Hasselhoff Show 22.00 Duudsonit (12) 22.30 Tuulitunneli 23.30 Lainvalvojat 00.00 Lainvalvojat 00.30 Miehen puolikkaat (7) 00.55 Revolution (16) 01.55 Nitro Circus Live (12) TV5 06.35 Fame 07.30 Akvaariomestarit 08.20 Alligaattorin metsästäjät 12.10 Fame 13.05 Kaikki rakastavat Raymondia 13.35 Pulmuset (7) 14.05 70?s show 14.35 70?s show 15.00 Alligaattorin metsästäjät 16.00 Kadonneet (7) 17.00 Hulluna sinuun 17.30 Pulmuset 18.00 Pulmuset 18.30 Terapian tarpeessa 19.00 Top 20 kotivideot 20.00 Tuurin kyläkauppias 21.00 Elokuva: Katastrofikytät (12) 23.15 Myyntimies Jethro 00.20 Konttori 00.50 Konttori 01.20 5D: Seksitutkijat (16) 02.15 Fame 03.10 Kadonneet (7) 04.00 Konttori 04.50 Tilt JIM 09.20 LIVE: Tiedä ja Voita 11.20 Elämää halpalentoyhtiössä 11.50 Muuttajat 12.20 Britannian paras leipomo 13.15 Leijonan luola Kanada 14.10 Kuppilat kuntoon Ruotsi 15.05 Top Chef 16.00 Hurja remontti 16.55 Kuuluisat kuppilat 17.25 Leijonan luola Kanada 18.20 MasterChef Australia 19.30 Top Chef 20.30 Poliisit (7) 21.00 Talent USA 22.50 Poliisit (7) 23.20 Australian kovimmat keräilijät 00.20 Villit nettivideot (12) 00.50 Villit nettivideot (12) 01.20 Leijonan luola Kanada 02.20 New Yorkin tatuointitarinat LIV 09.00 Hurja painonpudotus 10.00 Huikeat kakut 11.00 Liv D: Pikadieetit testissä 12.05 James Martin ja herkkuja Välimerellä 12.35 Pikakurssi kodinostoon 13.10 Tuhluriprinsessat 13.40 Häät sulhasen tapaan 14.55 Hurja painonpudotus 15.55 Olet mitä syöt 16.30 Eden 17.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 17.30 Arvostele mun illallinen Suomessa 18.00 Taste 19.00 Hurja painonpudotus 20.00 Äitien sota 21.00 Temptation Island Suomi 22.00 Gigolot (12) 22.30 Gigolot 23.00 Scandal (7) 00.00 Maailman övereimmät juhlat 01.00 Hurja painonpudotus 01.50 Käenpesä AVA 09.30 Tanskan kaunein koti 10.00 Kodinkohentajat 12.00 Suurin pudottaja 12.55 Lääkärit 13.50 Makuja ja elämää 14.05 Beverly Hillsin täydelliset naiset 15.00 Glee (12) 16.00 Jamie Oliverin ruokavallankumous 17.00 Koko Ruotsi leipoo 18.00 Unelmien koti 19.00 Suurin pudottaja 20.00 Dieetit vaihtoon! 21.00 Ensitreffit alttarilla Ruotsi 22.00 Beverly Hillsin täydelliset naiset 23.00 Tappavat salaisuudet 00.00 Tanssien tähtiin 01.40?05.55 Yön AVA YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus. 02.00 Uutiset. ARKI TV- ja radio-ohjelmat Torstai 9.4.2015 MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55 fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Mitä tänään syötäisiin. 22.00 Uutiset ja sää. 20.00 Uutiset. 20.03 Urheiluradio. Mutta miten nuorista naisista kasvoi modernin Venäjän sananvapauden ikoneja, joiden pidätyksestä tuli koko maailman puheenaihe? 00.50 Teematieto YLE FEM 07.25?15.50 STV:n ohjelmaa 15.55 Supersankari Energina (7) 9/10. Lukukausi vetelee viimeisiään, eikä Martin malta odottaa loman alkua. Miten Mondrianin filosofia heijastuu nykypäivään? 20.00 Prisma Studio Lisää tunteja vuorokauteen nokosilla. 20.30 Ruokaratsia 5/8. 21.00 Tiededokumentti: Lentopelko Millainen koettelemus lentäminen on lentopelosta kärsiville. 06.52 Raa Raa, leikkisä leijona 07.04 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.19 Kikattava Kakkiainen 07.27 Pipsa Possu: Sammakot, madot ja perhoset 07.32 Sukkapyykkiä 07.36 Neppajymykerho 07.42 Sasu 07.57 Touhukkaat: Puhuri 08.19 Viidakkokirja (7) 08.30 Viidakkokirja (7) 08.41 Pok ja Mok (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Vauhtimimmit 10.15 Slummikokelaat 11.15 Kohti täydellistä elämää 11.45 Teiniäidit 12.12 Teiniäidit 4/8. 01.02 Yöradio?artistitunti. 16.00 Uutiset ja sää. 19.00 Uutiset ja sää. 21.40 Urheiluradio. Grenadassa muskotti on esillä jopa maan lipussa. 00.35 Uutisikkuna TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 9.4. Onnea! Onnea, Elias, Eelis, Eeli ja Eljas. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus. 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti 20.05 Helsingin kaupunginorkesterin konsertin väliajalla haastateltavina Markus Stenz, Jan Söderblom ja Tomas NunezGarcés 20.30 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti jatkuu 21.00 Robert Schumannin lauluja 21.45 Tekijä: kuvataiteilija Timo Vaittinen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Yhteinen ääni on lämmin väri. Jo nyt joka neljäs maan asukas on syyrialainen pakolainen. Kuva mielenosoituksesta Tripolissa. TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Tosi tarina: Vaunullinen unelmia 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 10.50 Lenan matkassa 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Keski-Suomi 11.40 Uutiset ItäSuomi 11.47 Uutiset Pohjanmaa 11.54 Uutiset Pohjois-Suomi 12.01 Oddasat Saamenkieliset tv-uutiset. 02.02 Yöradio. 00.00 Uutiset ja sää. 03.45 Yöradio. 23.00 Uutiset. Ohjaus Toivo Särkkä. 01.00 Uutiset ja sää. 21.00 Uutiset. Eksyksissä 2/2. 23.50 Kiehtova maailma: Maustematkalla 4/6. Muskotti. 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. 16.17 Maakuntaradio. 12.55 Suomi tänään. 13.00 Uutiset. Pernilla luo iloa kevääseen ruukkuistutuksin. 02.00 SVT:n ohjelmaa 9.4.2015 23 FOX 06.00 Sky News 06.31 FOX Kid 10.05 Kalle?Chef on the Beach 10.35 Paras pöytä, paras kaupunki 11.05 How I Met Your Mother 11.30 Miehen paikka 12.00 Hätäkutsu 13.30 Lentoturmatutkinta 15.30 Lyödään ällikällä 16.30 Dubain lentokenttä 17.30 Lapin poliisit 18.00 How I Met Your Mother 18.30 Family Guy 19.00 Huutokaupan metsästäjät: Kanada 20.30 Lapin poliisit 21.00 Criminal Minds 21.55 ##### puhelinmyyjät! 22.55 Ilman johtolankaa 23.50 Elokuva: Dude, Where?s My Car? 01.25 Totta vai tarua. Suuri verokeskustelu. 11.00 Valkoista valoa 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Pääosissa: Clint Eastwood, Gene Hackman, Morgan Freeman, Richard Harris, Jaimz Woolvett, Saul Rubinek, Frances Fisher, Anna Thomson. 01.05 Teknavi 01.35 Roba (7) Kiusaajat. NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo 07.25 Disney esittää: Vaihdokit (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Onnea matkaan, Charlie! 08.30 Merieläinten pelastajat 09.00 Vaaleanpunainen pantteri 09.10 Vaaleanpunainen pantteri 09.20 Hotellit haltuun 10.20 Sarahin sisustusvinkit 13.50 Deittikamera 14.20 Gordon Ramsay?pannu kuumana 1/9. 15.20 Leijonan luola 6/10. 16.20 Sokkokokki 17.20 Frasier (7) Mielikuvitusystävä. 17.50 SM-liiga Play-offs Extra 17.55 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.00 Kaisa ja luksuskodit 3/10. 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Bruce?taivaanlahja (7) (Bruce Almighty/ USA 2003). John kertoo nurmikon keväthoidosta, ja Tareq etsii syötävää keväisestä keittiöpuutarhasta. 17.25 Lasso Miksi ihmiset juoksevat niin paljon? 17.55 Yle Nyheter TV-nytt Ruotsinkieliset uutiset. 18.00 BUU-klubben: Bärtil Fiavaris tuntee olevansa ulkopuolinen. 18.30 Hiukkasmysteeri (7) Hyökkäys. 19.00 Kiran keittiössä 6/8. 19.05 Ihan pihalla. 07.12 Maakuntaradio. 03.15 Pyöreä pöytä. 17.20 Maakuntaradio. Kira laittaa latinalaisamerikkalaisia ruokia suomalaisvaikuttein. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.55 Obs debatt 20.30 Vauhtimimmit 8/10. O: Antti Lindqvist. 18.05 Ruoka-Suomi Osa 4/7. 18.50 Löytöretkiä maailmaan Aleksandrian aarteet. 19.05 Taiteen maantiede: Alankomaat 3/3. Samuli Paulaharju: Sompio, osa 3. Katonteko jatkuu, ja kasvihuoneesta kerätään tomaatinsiemeniä ensi vuoden kylvöä varten. 03.00 Uutiset. 00.05 Yöradio. 21.55 Suomi tänään. 07.00 Uutiset ja sää. 09.05 Urheiluradio. 08.00 Uutiset ja sää. Tekstitetty suomeksi. 12.20 Sydämen asialla (7) (12). Robin Hood. 13.10 1918?mies ja hänen omatuntonsa (12) (1957) Jarl Hemmerin romaaniin perustuva elokuva kertoo papista kiusauksien keskellä kansalaissodan aikoina. 22.55 Kuuluttajan vieras: kuvanhallinnan esimies Martti Lyyra 23.10 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. 14.03 Ajantasa. 13.03 Maakuntaradio. 18.00 Uutiset. 06.30 Maakuntaradio. Kenties viimeistä kertaa. True Blood (16) 8/10. 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus. 10.55 Pikkujuttu. Unelmia ja painajaisia. Maan kristittyjen, shiia- ja sunnimuslimien välistä jännitteitä lisää naapurimaasta Libyaan tulvivat pakolaiset. Valoa tunnelin päässä. True Blood (16) 9/10. Frank lähtee Länsi-Jyllantiin opettelemaan lampaiden keritsemistä. 13.45 We Want More Miljoonasade palaa yhteen. 14.45 Sohvaperunat K 15.35 Moone Boy (7) 6/6. Pääosissa: Jim Carrey, Jennifer Aniston, Morgan Freeman, Philip Baker Hall, Catherine Bell, Steve Carell. Demillä on 17.05 100 tarinaa Lastensairaalasta 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat Bill Spencer?niin sadisti, niin dollari. 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale Mikään ei ole ilmaista. 18.30 Emmerdale (7) Kylmäävää kuultavaa. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) Pako Pihlajakadulta 20.05 Vaalit 2015: Kaksintaistelu Vastakkain puheenjohtajat Antti Rinne ja Timo Soini. 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 riitaa äitinsä kanssa. 12.45 Kioski 13.15 Tanskalainen maajussi 8/10. Ohjaaja: Clint Eastwood, USA 1992. Timantin arvoitus. 16.08 Clay Kids (7) 9. Uutiset ja sää 12.10 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 M-studio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Filmiryhmä: Robotit tulevat! 18.00 Arvassalo ry: Sota on uhka, Venäjä ei! 18.20 Radioteatteri esittää. Nyt he saavat tilittää tuntojaan matkaanlähdöstä alkaen älypuhelimiinsa ja keskittyä kohtaamaan pahimmat pelonhetkensä. 21.50 Kino Suomi: Rikos ja rangaistus (12) (1983) Aki Kaurismäen ensimmäinen elokuvaohjaus on sovitus Dostojevskin klassikkoromaanista. 18.50 Merisää. 20.06 Ihan pihalla. 09.45 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale (7) 10.40 Emmerdale 11.10 Lääkärit 13.35 Unelmien koti Pilvilinnan rakentajat. 14.35 Peter uutisvirrassa 5. 15.05 Mitä tänään syötäisiin? 15.10 Rikas ja rakas Häähumua, osa 2. 15.35 Salatut elämät (7) Sergei hulluttelee huulillaan 16.05 Vaalit 2015: Kaksintaistelu Vastakkain puheenjohtajat Paavo Arhinmäki ja Ville Niinistö. Ulkolinja: Libanon kuilun partaalla Yle TV1 klo 21.50 Libanon uhkaa ajautua sisällissotaan. Mukana Åke Lindman, Anneli Sauli, Pentti Irjala, Helge Herala, Ture Ara. 15.00 15.05 15.10 15.15 Uutiset Yle News Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Aamu-tv:n ajankohtaiset aiheet koosteena. 16.00 Eduskuntavaalit 2015: Alexander Stubb Kok Puheenjohtajatentissä Kokoomuksen pj. Selvitimme, mikä huonekaluissa maksaa. Kolme kovaa testaa aktiivisuusmittarit, joissa on mukana myös sykemittaus. 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Eduskuntavaalit 2015: Juha Sipilä Kesk Puheenjohtajatentissä Keskustan pj. Juha Sipilä. 21.50 Ulkolinja: Libanon, kuilun partaalla 22.50 Uutiset 22.55 Hiljainen todistaja (16) 4/12. 20.05 Sää. Kuinka sattuman voi määritellä? 17.00 Talo Espanjassa 2/9 17.30 Mateli?säkeitä runonlaulajan elämästä Lyhytelokuva (1994) ilomantsilaisen runonlaulajan ja parantajan Mateli Kuivalattaren (1771?1846) elämästä ja taiteesta. Alexander Stubb. 16.50 16.55 17.00 17.06 17.10 Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Uutiset Uutiset alueeltasi Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi Alueellisia uutisia. 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Bomb Girls (12) 3/12. Vihollinen sisälläni. 19.45 Mittatilaustyönä Lasitaiteilija. 07.10 Urheiluradio. 18.55 Ihan pihalla. 17.00 Uutiset ja sää. 15.05 Maakuntaradio. 08.12 Maakuntaradio. Sarjassa tutustutaan ranskalaisiin käsityöläisiin. 20.00 Kuningaskuluttaja Halpaa Ikeasta vai kallista kotimaasta. 14.00 Uutiset. Erika ja Emilie pääsevät kokemaan huikeaa vauhtia päätyessään Tierpsin moottoriradalle seuraamaan kiiytysajoja. 20.45 Oddasat 21.00 Efter Nio Kultareunuksista arkea. 21.57 Yle Nyheter TV-nytt Ruotsinkieliset uutiset. 22.00 Dok: Teräsmummot talouskasvua tutkimassa Miten usein yli 80-vuotiaat heitetään ulos koulusta? 23.00. 07.50 Merisää. 07.53 Maakuntaradio. 18.03 Ihan pihalla. 21.03 Päivä tunnissa. Koko perhe on varpaillaan, kun Sinead painii koulukokeiden kanssa. 16.00 Au pairit Los Angelesissa OMG, se vei mun sydämen! Janita ja Henna kilpailevat tuplatreffeillä. 16.30 Uusi päivä Suhdesotkuja. 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) Sydänten kuningatar 19.00 Erätulilla Unelmia ja uskallusta. 19.30 Kioski 20.00 Pedofiilinmetsästäjä Brittimies houkuttelee lasten hyväksikäyttäjiä ansaan tekaistuilla profiileilla. 12.10 Urheiluradio. 12.12 Maakuntaradio. Se on psykologinen jännityselokuva rakkaudesta, kostosta ja syyllisyydestä
Ei suinkaan tekemään valtaosaa joukkueen pisteistä vaan tarjoilemalla kavereille sellaisia namupasseja, etteivät he niistä pysty edes ohi heittämään. Kaikkien aikojen kausirekordi on yli parinkymmenen vuoden takaa, kun silloin vielä miestenkin pääsarjaa tahkonnut Forssan Alku onnistui peräti 82,9-prosenttisesti. Vapaaheittojen merkitys ottelutulokseen on kuitenkin niin merkittävä, ettei niitä heittoja kannata roiskia sinne tänne. TunTuu aika ihmeelliselTä n n n heittotarkkuuksiin, johan on eroa yhdenkin joukkueen sisällä kuin yöllä ja päivällä. Yleensähän pitkät miehet, yli kaksimetriset korstot, ovat vapariviivalta huonompia kuin lyhemmät metriheikit. Hänen koko nelivuoti- Pentti sen Suomen uran tarkkuus- Salmi kin oli hyvä 88,2 prosenttia. tai ohi. Kirjoittaja on Epäonnistumisten huippu koripalloilun oli taasen viisi kautta liigaa asiantuntija. pelannut Ryan mcDade. Hän ei saanut vaparia pussiin, ei oikein millään ilveellä: 808 heittoa, 304 sisään, tarkkuus vaivaiset 37,6 prosenttia. Tuli aina melkoinen myötähäpeä, kun Ryan pääsi vapaaheittoviivalle. n n n liigan runkosarja, jonka viime ajat ovat olleet jopa hieman puuduttavia, vaikka neljä parasta on kukin vuorollaan jopa kompuroinutkin ja aiheuttanut sydämentykyksiä. Kuten Kauhajoki hävitessään Joensuulle seurahistoriansa kotipelien suurimmalla erolla, miinusta 24. Liigassa eniten pisteitä tekevä Kataja näpäytti pääsiäismaanantaina sarjakärkeä KTP:täkin heittämällä 12. Syyksi veikkaillaan yleisesti tumppien parempaa koordinaatiokykyä. Biisoneissa kuitenkin poikkeus vahvistaa säännön, sillä 208-senttinen Trevor nelson on liigan tarkin vaparimies reilusti yli 90 prosentin sihdillään, kun taas saman joukkukun mennään henkilökohTaisiin een toinen sentteri, 205-senttineni Tuukka kotti on liigan huonoin vapaaheittojen suorittaja vain 46-prosenttisena onnistujana. Aikanaan naureskeltiin kun maailmanluokan sentteri, 218-senttinen shaq o?neal sai urallaan NBA:ssa peräti 13 569 vaparia, mutta pisti niistä naruihin ainoastaan 7103, eli tarkkuus oli 52,3 prosenttia. Mutta kuinkas suu nyt sitten pannaan, kun maajoukkueen vakiomies, Susijengin Tuukka Kotti rämpii vapaaheitoissaan vieläkin sameammissa vesissä. Kun Tuukka on muilla pelin alueilla todella ihan jees, miksiköhän tuo vapari takkuaa noin pahasti. Kotin huono vapaaheittotaito on sinällään mysteeri, koska mies lataa ahdistettunakin puolimatkan kakkoset sisään paljon tarkemmin kuin rauhoitetut vaparit. n n n muutama esimerkki ääripäistä, siis parhaista ja surkeimmista vapaaheittäjistä. Eniten onnistuneita vapaaheittoja pääsarjassamme on upottanut Gerald lee sr, joka pisti viivalta pallon häkkiin urallaan 2209 kertaa. muTTa oTeTaanpa vielä Yleensä pitkät miehet ovat vapariviivalta huonompia kuin lyhemmät metriheikit. Syyksi veikkaillaan tumppien parempaa koordinaatiokykyä. Kaikkien aikojen tarkkakäsi vapareissa Korisliigassa on ollut puolestaan Jeb ivey, joka pisti pari vuotta sitten ennätyksellisesti 51 vapaaheittoa peräkkäin pussiin. On parempia ja huonompia vapaaheittäjiä. perättäispelissään yli 80 pointsia. Jotta tuohon pistesumaan päästään, siihen tarvitaan Teemu Rannikko. Korisliigassa tällä hetkellä eri joukkueiden vaparien onnistumiset ovat 70 prosentin molemmin puolin. Kaikissa muissa joukkuepalloiluissa on erikoistilanteissa aina jokin estävä tekijä, rankkareissakin vielä maalivahti viimeisenä kantona kaskessa. Kun koriksen vapari heitetään aina kenenkään estämättä samalta etäisyydeltä korilevystä (4,6 metriä) ja kori on aina samalla korkeudella (3,05 metriä), osumatarkkuus on hiottavissa suorituksen automaatioksi. Mutta eihän se aina niin mene. Rannikon valinta liigan maaliskuun pelaajaksi oli näin kunnianosoitus pelin tekemiselle, kun useimmiten glooriaa suitsutetaan vain pistelingoille. Koriksen playoffsrumba, jossa voimasuhteet lopullisesti punnitaan, alkaa ensi viikon lauantaina. viikon kuluTTua pääTTyy Lehtikuva / Mikko Stig Bisonsin Tuukka Kotti (kesk.) on esimerkki kovan luokan maajoukkuemiehestä, joka ei kuitenkaan ole parhaimmillaan vapaaheitoissa.. 24 9.4.2015 ARKI Kolumni Vihellys Kun kukaan ei estele pallopelien fyysisessä maailmassa, että voit tehdä ottelussa vapaasti pisteitä kenenkään pistämättä hanttiin! Tämä on koriksen erikoisuus kun pelaaja saa kaikessa rauhassa heittää vapaaheittonsa pussiin