010 766 1047. 09 774 33 477 Avoinna ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 palvelutiskit Prisma Itäkeskus, Vanhanlinnantie1, Helsinki P. 6 politiikka . 010 766 8912 S-Market Sokos Helsinki Postikatu 2 Helsinki P. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . 10 Taistolaisuus selätti Maon Suomessa elämä . Hinta 2 € 9. . 20 liike . KesäKuuTA 2016 n0 23 Takaisin Neuvostoliitoksi politiikka . 14 politiikka . 35 Asiatulva hautaa demokratian Uber-politiikkaa vai demokratiaa. Yhdellä loikalla yli Pitkänsillan tehtaanmyymälä Vanha talvitie 8 00580 Helsinki P
Maon hirmuhallintokin olisi ehkä ollut vähemmän hirmuista. 2 9. 8 Kiky on kopio SAK:n tarjouksesta 9 Demokraatti.fi 10 Maon punainen kirja heilui myös Suomessa 14 Back in the U.S.S.R 16 Kiky – huonoista vaihtoehdoista vähiten huono 19 Relaa, se on loma nyt 20 Olipa kerran minä 24 Kasvot peilissä: Mikkel Näkkäläjärvi 25 Kemikaaleilla läträily on luonnon tuho 27 Bonk elää! 28 Kevään lastenkirjakatsaus 30 Elokuvat: Tähti on syttynyt 32 Ihmissuhdedraamaa kaukalon vierellä 33 Kielen päällä 33 Demokraatti 100 vuotta sitten 35 Asiatulva hukuttaa päättäjät 36 Ken on mummoista parahin 38 Mielipiteet: Puheenjohtajapeli käynnistymässä 39 Mielipiteet: Perustulo pettää pienituloisen 40 Suomalainen demari 41 Salmiakkia 42 Miina sai oman liputuspäivän 43 Järjestötoiminta 45 Ristikko 46 Televisio 48 Mun luontoni, Närästäjä, radio 35 Liike 27 Kulttuuri 19 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Mai Kivelä 4 Demo, Ville Ranta, Oppositiosta kajahtaa 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Harmi, että taistolaisuudesta ei saatu vientituotetta. Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Ammattiliitto Nousu ry .org www. www.paperiliitto.fi. KesäKuuTA 2016 Lehdessä 6 Pelastaako avoimuus puolueet
Onko vegaani onnellisempi. Tämä tarkoittaa tukien voimakasta painopisteen siirtoa eläinkunnan tuotteista kohti kasvissyöntiin perustuvaa tuotantoa. Suosittelen laitumelle kuten muihinkin tilaisuuksiin kasvimaitoa. Yllättävää, että vasemmistoliiton jäsenistä vain 63 prosenttia vaivautui osallistumaan neuvoaantavaan puheenjohtajaäänestykseen, jonka perusteella valinta tehdään. Koulutukseltaan MA in Environment and Development ja yhteisöpedagogi . Eläinten hyvinvoinnin edistäminen on tavoite, joka todella yhdistää myös ihmisiä. Ehdottomasti! Tänä vuonna julkaistun Eurobarometrin mukaan 99 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että tuotantoeläinten hyvinvointi on tärkeää ja 90 prosenttia vaatii parempia oloja eläimille. Eläimillä on tutkitusti paljon positiivia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja nyt meidän pitää myös parantaa eläinten asemaa. Uskon, että jokaisen onnellisuutta lisää se, että voi ja saa tehdä valintoja, jotka ovat sopusoinnussa oman arvomaailman kanssa. 3 9. toiminnanjohtaja . Ei ihme, kun omistaja vetää VR:n toiminnalta ja kehittämiseltä kiskoja alta. ” Harva asia oikeastaan on niin monella tapaa haitallinen kuin lihansyönti. Tukien pitäisi ohjata voimakkaasti siihen suuntaan, että ruokajärjestelmä muutetaan kestäväksi. Matto alta ja uusiin töihin. Maailmanparantaja TEKSTI hEIKKI SIhTO . 33 vuotta . Tuoko tieto tuskaa. Mikä ajaa kyynisyyteen. Harva asia oikeastaan on niin monella tapaa haitallinen kuin lihansyönti. Ilmapuntari . Toisaalta demarileiristä on kuulunut kommentteja, että siellä äänestysprosentti olisi jäänyt vielä pienemmäksi. Harva haluaa vahingoittaa eläimiä tai pahentaa ilmastonmuutosta. Hallitus ajaa kilpailijoita kiskoille ja vielä tarjoaisi niille VR:n kalustoa. Voiko lempeä lehmänkatse parantaa. Vegaani samoin kuin koko perhe . Kalojen kärsimys. Uuteen eläinsuojelulakiin vaadimme, että parsinavetat kielletään. Se, että turkistarhaus on edelleen sallittua Suomessa. Terveellisyyden lisäksi veganismi lisää tätä kautta onnellisuutta. . VR Groupin toimitusjohtaja Mikael Aro irtisanoutui. Kalat tuntevat kipua ja jopa kalojen mielenterveysongelmista on nykyään tutkittua tietoa. Tieto tuo ennen kaikkea valmiuksia toimia asioiden muuttamiseksi ja mahdollistaa sen, että voi tehdä kestäviä ja vastuullisia valintoja. KesäKuuTA 2016 Löydä lehmä sisältäsi, älä lautaselta Paraneeko maailma eläinten oikeuksia ajamalla. Harrastaa kiipeilyä, melomista ja lukemista Mai Kivelä. . Tämä ei vielä toteudu Suomessa. Paljon vai vähän. Minkä maapallon osan laastaroisit ja miksi. . Kasvis voittaa 100-0. Animalian vs. Tuleeko maidosta maukkaampaa laitumella. Ilman tietoa muut päättävät puolestasi. Parressa kiinnikytkettynä eläessään lehmä ei pysty liikkumaan eikä sosiaaliseen kanssakäymiseen lajitovereidensa kanssa. . Tämä on väärin. On häpeällistä, että Suomessa edelleen sallitaan näin räikeä eläinsuojelullinen epäkohta, kun samaan aikaan Euroopassa muut maat kieltävät tai tiukennuksin lopettavat tämän teollisuuden. KUVA jArI SOInI Mikä on eläintenkohtelun musta piste. . Laastaroisin maataloustuet. Uuteen eläinsuojelulakiin vaadimme kaikille naudoille mahdollisuutta laiduntamiseen. Kasvis voittaa lihan kun arvioidaan niin terveyden, ympäristöystävällisyyden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, eläinten oikeuksien tai ruokaturvan näkökulmasta. Voittaako lautasella liha vai kasvis. Uusi tieto kalojen tuntoisuudesta asettaa kyseenalaiseksi oikeutemme aiheuttaa niille kärsimystä
Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksessä on meneillään Kaiku-hanke, jonka sisällä toimii asiakasraati. Ehkäisy on kallista. Monilla vähävaraisilla opiskelijoilla ja pienituloisten vanhempien lapsilla ei ole varaa käyttää hormonaalista ehkäisyä. Kuitenkin kaikkien kuntien tulisi tarjota alle 20-vuotiaille kuntalaisille ilmainen ehkäisy. Valitettavasti hallituksen toimet eivät vakuuta, ja osassa päätöksistä on jopa nöyryyttävä sävy. Hallitus luottaakin työllisyystoimissa lähinnä vain keppiin. Kondomit voivat eksyä niitä tarvitsemattomien ala-asteikäisten käsiin, mutta niistä saatava hyöty esimerkiksi aborttien vähentämisestä on paljon tätä merkittävämpää. Kysymys ei ole laiskuudesta vaan siitä, että avoimilla työmarkkinoilla ei ole töitä tarjolla. Kondomien jakamista tulee lisätä kaiken ikäisille nuorille. Jopa nuoret joutuvat odottamaan ammattihenkilön kohtaamista puolesta vuodesta vuoteen. Nuorten seksuaaliterveydestä pitää puhua entistä enemmän, eikä seksi saa olla tabu. Näistä esimerkkinä on se, että työttömyysturvaa voisi käyttää aktiivisesti palkkatukena. Raatilaiset kuvasivat tilannettaan muun muassa sanomalla, että ”Työtön on hädässä muutosten kourissa, ja lait muuttu. Luulisi hallituksen olevan asiasta todella huolissaan ja käynnistävän tehokkaita keinoja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Hallitus on kuitenkin päättänyt heikentää järjestöjen työllistämismahdollisuuksia. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd). Myös TE-toimistojen työntekijät viestivät eri puolilta samansuuntaista hätää. Toki myönteisiäkin ehdotuksia hallitus on esittänyt. Ensimmäisessä raadissa kysyttiin työttömiltä itseltään kokemuksia työttömyydestä ja saaduista palveluista. Useat kunnat tarjoavat nuorille naisille ensimmäiset kolme kuukautta e-pillereitä ilmaiseksi, mutta sen jälkeen lääkkeisiin menee noin 150 euroa vuodessa. 4 9. Onneksi sentään hallitus on luopumassa suunnitelmistaan ilmaisesta työnäytteestä. Resurssit ovat niin huonot, etteivät työtehtäviä ehditä hoitaa edes tyydyttävästi. Menevätkö Opposition ääni merja mäkisalo-ropponen vat niin nopeasti, etteivät edes TE-toimiston virkailijat pysy mukana muutoksissa.” TE-toimiston palvelut saivat raatilaisilta paljon kritiikkiä: muun muassa henkilökohtaista tapaamisaikaa on melkein mahdoton saada, nettisivuja on hankala käyttää ja puhelinnumeroita vaikea löytää tai niihin ei vastaa kukaan. Bush: Se on selvästikin budjetti – siinä on paljon numeroita. Kun työvoimatoimistojen tilanne on tämä, niin hallituksen tavoitteet pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisestä tuntuvat utopialta. Raumalla tehty kokeilu osoitti, että kunnille ei tule lisäkustannuksia ilmaisten e-pillereiden ja kondomien tarjoamisesta, sillä aborttien vähenemisen myötä syntyneet säästöt olivat huomattavasti suuremmat kuin ehkäisyvälineistä tulleet kustannukset. Juho saari on todennut, että ”mitä kauempaa työtöntä katsoo, sen laiskemmalta hän näyttää’. Tätä SDP on vaatinut pitkään. Kirjoittaja on Demarinuorten liittohallituksen jäsen. KesäKuuTA 2016 Viikon sana » George W. Nuorten seksuaaliterveydestä pitää puhua entistä enemmän, eikä seksi saa olla tabu. kaikki työtä vailla olevat työttömät kuntouttavaan työtoimintaan, vaikka kuntoutuksen tarvetta ei olisi. Pitkäaikaistyöttömyys ei ratkea hallituksen keppikeinoilla HuHtikuun lopussa oli 121 000 yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä ollutta. Järjestöt pystyisivät tarjoamaan mielekästä työtä, joka voi toimia siltana myös avoimille työmarkkinoille. Ville Ranta UUsien ajatUsten koeponnistamo Demo sara holappa Nuorten seksi ei ole tabu Tällä hetkellä vain muutama kunta tarjoaa ilmaisen ehkäisyn nuorille. Sen tarjoaminen vähentää aborttien, sukupuolitautien ja jälkiehkäisyn määrää
Ympäristöministeriöstä käytiin raju poliittinen kamppailu. Keskusta saikin osavoiton, kun ministerien tehtävät yhdistettiin. olIpa KErran mInä haaSTaTTElU SIVUlla 20. Isojen hankkeiden kohdalla alettiin edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA). Erityisesti Kurosta närästää porvarihallituksen ”normienpurkutalkoot”, joiden varjolla myös ympäristönormeja ollaan purkamassa. Vieläkö sisällissodan trauma näkyy suomalaisessa yhteiskunnassa, oikeiston ja vasemmiston suhteissa. Ympäristöhallintoon perustettiin alueelliset ympäristökeskukset ja Suomen Ympäristökeskus Syke. Hallituspuolueista keskusta ja RKP äänestivät vastaan. Keskustan synkeästi vastustamaa ympäristöministeriötä oltiin yhdistämässä kepuvetoiseen maaja metsätalousministeriöön. Itsenäistä ympäristöhallintoa on ajettu alas erityisesti 2010-luvulla. Pitkäsilta muistuttaa myös vuoden 1918 tapahtumista. Viime hetkiin asti kiisteltiin siitä, kuinka laaja-alaiseksi uusi ministeriö tulisi. Uhkana on, että ely-keskuksetkin lopetetaan. Kuvaan kuuluu, että luonnonsuojelun ja ympäristöhallinnon määrärahoja supistetaan rajusti, useassa ta pauksessa sopeutukset ovat suurempia kuin muilla hallinnonaloilla. KUVa jarI SoInI Kohtaamisia pitkällä sillalla Kaisaniemestä Hakaniemeen kulkeva Pitkäsilta on paitsi helsinkiläinen maamerkki myös symboli, joka on erottanut työväestön porvareista. Historiallisesti Kallio on ollut porvarillista Kruununhakaa köyhempää työväen asuinaluetta. Sipilän hallituksen metsähallituslaki jatkaa samalla linjalla. Puhelinvaihde: 09 701041 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko salmi, 09 701 0504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 701 0560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula IssN-L 2242-6892 Demokraatti, IssN 2242-6892 (painettu), IssN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Kohtaaminen TEKSTI SImo alaSTalo . Stubbin hallituksen aikana bisnes edellä -ajattelu vesitti soidensuojelun. MielipiDepAlSTAT mielipide@demokraatti.fi tekstiviestipalsta: 050 4698 445 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Tapasin Pitkälläsillalla entisen SDP:n vaikuttajan, joka hiljattain vaihtoi poliittisesti sillan toiselle puolelle. Heinäkuussa Yhdysvaltojen republikaanien presidenttiehdokkaaksi huudettavan Donald Trumpin kampanja kompuroi, kun hänen ”yliopistonsa” vedätykset paljastuivat viime viikolla. Normienpurku näyttäytyy surulliselta käänteeltä Suomen luonnonsuojelun historiassa. Sote-uudistuksen siivellä ollaan nyt uudistamassa aluehallintoa. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 701 0555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: simo Alastalo, 050 311 0737 Elämä: Nora Vilva, 09 701 0528 Demokraatti.fi TilAAjApAlvelu Puhelin (09) 701 0500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 701 0539 Liike: Markku Lahikainen, 050 5543430 JK Normienpurku nakertaa ympäristöä S uomen ympäristöpolitiikka ja -hallinto olivat pitkään etulinjassa koko maailman mittakaavassa. Ympäristöhallinto ja -lainsäädäntö kehittyivät pääasiassa myönteisesti vuosituhannen vaihteeseen saakka. Alueel liset ympäristökeskukset tulivat osaksi Elykeskuksia. Kurosen mielestä kyse on puhtaasti ympäristönsuojelun tason heikentämisestä. Keskustajohtoisen hallituksen ympäristövihamielinen politiikka on väärä signaali maailmassa, jossa ilmastonmuutoksen vastustaminen pitäisi olla osa kaikkea politiikkaa. Hallitus haluaa myös ”sujuvoittaa lupaprosessien käsittelyä”. Veronmaksajienkin rahoilla pyöritetyn Talvivaaran kaivoksen ympäristötuhoja joudutaan korjaamaan summilla, jotka ylittävät koko ympäristöhallintoon käytettävät määrärahat. Eduskunnan lopullisessa äänestyksessä Kalevi Sorsan hallituksen esittämää laajempaa versiota kannattivat kansanrintamahallituksessa olleet vasemmistopuo lueet SDP ja SKDL sekä oppositiosta kokoomus. Puhuimme sosialidemokratiasta, oikeistosta ja vasemmistosta ja siitä, miten sata vuotta pian täyttävässä Suomessa muistetaan historiaa. Samankaltainen poliittinen jakolinja on ainakin ajoittain näkynyt ympäristöasioissa näihin päiviin asti. Kurosen esiin nostamien heikennysten lista on hämmästyttävän pitkä. Sipilän hallituksen metsähallituslaki jatkaa samalla linjalla. Sen toiselta puolelta Siltasaaresta alkoi väkilukuun suhteutettuna eräs Euroopan historian verisimmistä sisällissodista. Kesällä eläköityvä vuosikymmenet ympäristöpolitiikkaa seurannut Suomen luonnonsuojeluliiton johtava asiantuntija Ilpo Kuronen on tuoreessa haastattelussaan (Luonnonsuojelija 2/2016) huolestunut 2010-luvulla alkaneesta ympäristönsuojelun alasajosta. Muistona siitä on sillan kyljissä edelleen näkyvillä Helsingin valtauksessa syntyneitä ampumajälkiä. Vahinkoja ei taida korvata yllättäen ja pyytämättä Pohjois-Koreasta saatu tuki. Kun ympäristöministeriö aloitti toimintansa vuonna 1983, se oli ensimmäisiä maailmassa. 5 9. KesäKuuTA 2016 seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Pienistä puroista uhkaakin kasvaa vuolas virta. Stubbin hallituksen aika na bisnes edellä -ajattelu vesitti soidensuojelun
Teot ratkaisevat. KesäKuuTA 2016 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 050 311 0737 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITIT » Dimitri Qvintus: Hallituspuolueet ovat itse kiristäneet turvapaikkapolitiikkaa. Pelastaako avoimuus puolueet?. Nyt jeesustellaan Twitterissä. 6 9
to 9.6. Kun kannatus laskee, tulee paniikkireaktio ja puheenjohtaja halutaan vaihtaa. Pamfletin mukaan puolueiden valta on keskittynyt liikaa puoluejohdolle eli niin sanotulle puolueen hoville. Tujunen näkee kansalaisaloitteiden suosion hyvänä asiana. Kampanjan kalleus kangistaa Railon mielestä yksi syy puolueiden kankeuteen on vaalirahoituksessa. Vaaliraha antaa mahdollisuuden poimia hyviä ja sopivia ehdokkaita, ja puolueeseen tulee samanmielistä porukkaa, Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkija Railo pohtii. Mitä se kertoo päätöksentekojärjestelmästä, jos kansanedustaja kokee, ettei voi vaikuttaa politiikkaan oman hallituspuolueensa kautta vaan tekee kansalaisaloitteen. Puolueiden ajatushautomoja pitäisi tukea kuten liike-elämän start-upeja. Viestintätoimisto Ellun Kanojen toimitusjohtaja Tujunen on kokoomuksen entinen puoluesihteeri ja vaikuttanut muun muassa Sauli Niinistön presidentinvaalikampanjassa, Jungner viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja ja SDP:n entinen puoluesih teeri, ja Apunen Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n johtaja. Matleena Kantola Demokraatti ” Vaalit eivät ole riesa vaan äänestäjille mahdollisuus tulla kuulluiksi. P elastakaa Puolueet! -pamfletti haluaa tehdä politiikasta ketterämpää ja avoimempaa. Vaikutusmahdollisuuksista huolimatta kansalaisten äänestysaktiivisuus ei ole noussut. Tosiasiassa puheenjohtajan valta on rajallinen, Railo huomauttaa. Näitä ovat esimerkiksi vähemmistöihin, maahanmuuttoon tai ympäristöön liittyvät aiheet. Yhdysvaltalainen puolustusja ilmailualan yhtiö Lockheed Martin esittelee monitoimihävittäjä F-35 Lightning II:ta.. Railon mielestä puolueet ovat aina olleet kriisissä. KesäKuuTA 2016 Dimitri Qvintus: Hallituspuolueet ovat itse kiristäneet turvapaikkapolitiikkaa. – Haluamme tarjota näkökulman siihen, miten puolueilla olisi mahdollisimman hyvät edellytykset toimia edustuksellisessa demokratiassa tulevaisuudessakin, Taru Tujunen sanoo. Tujunen ei halunnut kommentoida kokoomuksen tilannetta, eikä pamfletin julkaisuajankohta hänen mukaansa liittynytkokoomuksen puheenjohtajavaaleihin. Myös politiikan tutkija Erkka Railon mielestä puheenjohtajalle annetaan liikaa painoarvoa. Nyt ovat vuorossa amerikkalaiset. – Ollakseen tehokas ison organisaation pitää keskittää valtaa, jolloin syntyy tehokkuutta demokratian kustannuksella. – Kysymys on siitä, riittääkö kansalle, että he tulevat kuulluiksi neljän vuoden välein, ja kokevatko he äänestettävän sisällön tärkeäksi Pamfletti ehdottaa vaihtuvuutta eduskuntaan niin, että osa kansanedustajista vaihdettaisiin äänestämällä kahden vuoden välein. Demokraatin viikon valinnat Hoitaja palaa loppuun Terveydenhoidon säästöt ovat uuvuttamassa monen alalla työskentelevän. Välivaaleilla valittaisiin tai jätettäisiin valitsematta puolet istuvista kansanedustajista. Yhä tiheämpi kampanjointi ei haittaisi. 7 9. Myös viestintäteknologioiden muutos ja erityisesti sosiaalinen media haastaa perinteiset puolueet. Yli puolet heistä joutui työskentelemään pakotettuina tai vaarallisissa työympäristöissä. Avoimuus edistää keskustelua Tujusen mielestä muun muassa lainsäädäntöhankkeiden valmistelua pitäisi avata enemmän, ja muidenkin kuin eduskunnassa olevien puolueiden pitäisi saada puoluetukea. – Vaaleihin osallistuminen vaatii kymmeniätuhansia euroja. ostaisitko HäVittäjän. – Ajatus siitä, että puolueet pystyisivät lupaamaan kaikkea maan ja taivaan väliltä ei tähän monimuotoiseen maailmaan sovi, Tujunen sanoo. – Retoriikka on muuttunut ja esimerkiksi työmarkkinajärjestöt koetaan taakaksi. – Paras esimerkki on kansanedustaja Paavo Väyrysen (kesk.) kansalaisaloite euroeron puolesta. Poliitikot saisivat myös muuttaa mieltään, eikä äänestyslupauksiin hirttäydyttäisi. Tujunen uskoo puolueisiin, eikä halua muuttaa niitä yrityksiksi tai yhden asian liikkeiksi. Railon mukaan kansalaisaloitteiden suosio kertoo siitä, etteivät ihmiset koe poliittisia puolueita riittävänä osallistumisväylänä. ma 13.6. Lisää valtaa kansalle Äänestäjät painottavat valinnoissaan yhä enemmän arvoihin ja identiteettiin liittyviä kysymyksiä, jotka eivät sijoitu perinteiselle oikeistovasemmisto-janalle. Jos jokin aloite saa 50 000 allekirjoitusta, siinä on joku järki. Hävittäjien myyntimiehet ramppaavat riesaksi asti Suomessa. Varastettu lapsuus YK:n Lapsityön vastaista päivää vietetään sunnuntaina. su 12.6. Teot ratkaisevat. SuPer julkistaa lähija perushoitajien työkuormaselvityksen tulokset. Hallituksessa on tehty tällä hetkellä niin vaikeita päätöksiä, että kannatusta on vaikea saada nousuun. – Puolueet ansaitsevat tulla pelastetuiksi. Railosta kokoomuksen pitkään jatkunut valta on kääntynyt sitä vastaan ja nykykokoomuksessa on sisäisiä ristiriitoja. Taru Tujusen, Mikael Jungnerin ja Matti Apusen pamfletti pohtii, miten puoluepolitiikkaa voisi kehittää. Vuonna 2013 arviolta 215 miljoonaa lasta teki työtä täyspäiväisesti. Tujusen mielestä vaaleja ei kuitenkaan ole liikaa tai liian usein. Nyt jeesustellaan Twitterissä. – Vaalit eivät ole riesa vaan äänestäjille mahdollisuus tulla kuulluiksi, Tujunen pohtii. Usein ajatellaan, että puheenjohtaja on sataprosenttisesti vastuussa puolueen kannatuksesta. – Kaikki järjestelmät, joilla edistetään yhteiskunnallista keskustelua, ovat hyväksi. – Puolueet saatetaan kokea hankaliksi ja byrokraattisiksi, mutta kukaan ei ole toistaiseksi keksinyt puoluejärjestelmää parempaa tapaa hoitaa yhteisiä asioita
Tosin muhEIKKI SIhTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Liian hyvä haudattavaksi Uutisviikko KOONNuT hEIKKI SIhTO Hallitus taitamattomuuttaan politisoi ammatti yhdistysliikettä. Siksi, että sellaista tarvitaan. Kilpailukykyneuvottelujen saaminen maaliin oli osoitus järjestöjen neuvotteluja yhteistykyvystä. – Hallitus teki virheen siinä, että tavoite ja sisältökin olivat pitkälti määriteltyjä. 8 9. Lehtikuva / Kalle Parkkinen. Veikkaan, että viimeistään jo vuoden kuluttua viritellään uudelleen keskustelua uuden keskusjärjestön tarpeellisuudesta. Sanoisin, että 70–80-prosenttisesti kilpailukykysopimuksen isot asiat ovat sieltä SAK:n esityksestä, mutta se ei silloin vielä kelvannut, Lyly kertaa kiky-vääntöjen vaiheita. Se ei keskusjärjestölle käy, me lähdemme aina omilla tavoitteilla, ja kukin saa tuoda siihen, mitä tavoitteita haluaa. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Eläkkeelle jäävä Lauri Lyly ei ole suunnitellut tulevaisuuden varalle mitään tiettyä – hän uumoilee, että jatkaa aktiivista toimintaa syksyllä. Käytiinkö pitkiä vääntöjä siis vähän turhaan. KesäKuuTA 2016 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TApAhTuMIA U utiset uuden keskusjärjestön kuolemasta ovat ennenaikaisia. SAK:n esityksen perusrunko on nyt Lylyn mukaan osana ratkaisua odottavaa kilpailukykysopimusta. kana oli myös järjestöjen omaa politiikkaa ja valta-asemapeliä. Siitäkin huolimatta, että isot teollisuusliitot ovat perustamassa omaa liittoa, joka todennäköisesti jatkossa Ruotsin mallin mukaan määrittelisi palkankorotusten linjan. Uusi keskusjärjestö kaatui politiikkaan. Minusta presidentti Niinistö kuvasi aika hyvin: kun äärilaidasta sanotaan yhtä ja toisesta toista, on sopiminen siinä jossain välissä, Lyly sanoo. – Kyllä silloin olisi kannattanut lähteä mukaan, kun mukana olivat kaikki SAK:n liitot ja päätös oli yksimielinen. Esimerkiksi Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Mikko Majander totesi STT:n haastattelussa, että hallitus taitamattomuuttaan politisoi ammattiyhdistysliikettä. Keskeinen syy siihen oli Lylyn mukaan lähtöasetelma, jossa ”työehtoja haluttiin heikentää yksikkötyökustannusten kautta ja hallitus oli voimakkaana pelaajana”. SAK:n puheenjohtajuuden jättänyt Lyly arvioi uraansa taakse katsoen, että kilpailukykysopimuksen kanssa painiminen on ollut neuvottelukierroksista vaikein. Miksi. Uusi keskusjärjestö on toistaiseksi jäissä, mutta ay-liike on yhä vahva. Elementit olivat hyvin kasassa. Lisäksi hiersivät kiky-neuvottelut ja jäsenistön kalastelu yli järjestörajojen. Moni hankkeessa mukana ollut järjestö piti SAK:ta liian poliittisena. Myös hallitus sotki neuvotteluja. Sopimuksen kaatuminen ja hallituksen suunnittelemien pakkolakien toteuttaminen olisi syönyt ammattityhdistysliikkeen – ja keskusjärjestöjen – vahvaa roolia yhteiskunnallisena vaikuttajana. Sekin toi oman sävynsä, että hallituksen ja työnantajien tavoitteet olivat samanlaiset. Kiky kopioi SAK:n tarjousta SAK:n eläkkeelle jäänyt puheenjohtaja Lauri Lyly luettelee asioita, joita keskusjärjestö kantoi omassa esityksessään pöytään jo kilpailukykysopimusvääntöjen aiemmassa vaiheessa: nollakorotus, työttömyysturvamaksun siirto, paikallinen sopiminen työehtosopimuksen pohjalta
Kunhan rahan mahti oikein kurmuuttaa ihmisiä niin vielä hoksataan sekin, että hyvinvointia voidaan jakaa muillekin kuin vain omistavalle luokalle.” Kalevi Tikka ”Pitkästä aikaa raikas ja hyvä esitys! Sosialismilla ja sosialisoinnilla on niin pahat mielikuvat ihmisten mielissä.” Heikki Dahlbo ”1 % maailman ihmisistä omistaa 60 % varallisuudesta, ja sosialismia ei muka tarvita! No ei sitten.” Juha Louhelainen Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi koonnut rane aunimo SDP:n Seuraavaan PuoluekokoukSeen valmiSteltavan Periaateohjelman työ ryhmäSSä on keSkuSteltu SoSialiSmiSanan välttämättömyyDeStä. Puheenjohtajuutta myös tavoitelleet Aino-Kaisa Pekonen ja Jari Myllykoski vetäytyvät kisasta. Tampereella palkansaajakeskusjärjestö SAK:n edustajakokouksessa puhunut Niinistö esitti varovaiset onnittelut kilpailukykysopimuksen todennäköisestä syntymisestä. Tämä tarkoittaa lähes 3 300 euron kuukausituloja, jos mukana on vain perheenyhdistäjän tulot. Muuttuuko linja nyt vielä jyrkemmäksi?” Matti Ridanpää ”SDP = Suomen Demokraattinen Puolue olisi ihan hyvä. Vuoden takaiseen verrattuna ruokakassin hinta halventui useilla euroilla valtaosassa vertailun kaupoista. Yhteensä ääniä annettiin jäsenäänestyksessä runsaat 6 300, ja äänestysprosentti oli noin 63. Luottamus Suomen talouteen vahvistuu Kilpailukykysopimus vaikuttaa Suomen vientiin ehkä ensi vuodesta alkaen, arvioi Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas. Luottoluokituksen laskun yhteydessä Moody’s muutti luokituksen näkymät negatiivisista vakaiksi. – Harva suomalainenkaan saisi pidettyä perhettään Suomessa näillä tuloilla. Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto. 9 9. KesäKuuTA 2016 ”Tässä kulkee raja minun kohdallani. Suomi menetti viimeisen kolmen A:n luokituksensa Luottoluokittaja Moody’s on laskenut Suomen valtion luottoluokituksen tasolta Aaa tasolle Aa1. Onko edes tarkoitus kannustaa työntekoon vai pelkästään antaa lähtöpassit mahdollisimman monelle. Esimerkiksi kahden vanhemman ja kahden lapsen perheen käteen jäävien tulojen on oltava jopa 2 600 euroa kuukaudessa. Hän aikoo jättää hallitukselle kirjallisen kysymyksen lasten oikeuksista perheenyhdistämisessä. Hän sai toisella kierroksella noin 69 prosenttia äänistä. Metalliliiton hallitus päätti perjantaina äänin 12-8 lähteä mukaan kilpailukykysopimukseen. Tätä on pakko kohtuullistaa, Razmyar sanoo. Ruoka on halventunut selvästi viime vuodesta Elintarvikkeet ovat halventuneet selvästi vuoden aikana, kertoo Helsingin Sanomat. Jos luopuu, lähden.” Eila Vainikka ”Olen kuullut sanottavan, että demarit kannattavat sosialismia, mutta vastustavat siihen siirtymistä. SDP on yli 110 vuotta vanha puolue, ajat ja sanojen merkitykset muuttuvat.” Kim Soares ”Sosialismi on entistäkin tarpeellisempi sana. Andersson voitti puolueen jäsenten neuvoaantavan puheenjohtajaäänestyksen. Investointeihin sopimus vaikuttaa kuitenkin hitaammin kuin vientiin, Ilmakunnas arvioi. Presidentillinen kiitos sopimiselle Presidentti Sauli Niinistö korostaa työmarkkinasopimusten arvoa luottamuksen rakentamisessa tulevaisuuteen. Puheenjohtaja valitaan puoluekokouksessa lauantaina. Päivittäistavarakaupan mukaan hintojen laskuun ovat vaikuttaneet kauppojen keskinäisen hintakilpailun kiristyminen sekä raaka-aineiden halpeneminen. Li Andersson nousee vasemmistoliiton johtoon Vasemmistoliiton uudeksi puheenjohtajaksi nousee Li Andersson. Suomi menetti samalla viimeisen kolmen A:n luottoluokituksensa. Ilmakunnas uskoo, että myös investointi-ilmapiiri paranee ja suomalainen vientiteollisuus alkaa innokkaammin investoida Suomeen. Hinnat olivat laskeneet myös viimeisimmästä vertailusta joulukuussa. Mäkisen mukaan työajan pidentäminen ja palkkojen nollakorotus ovat valtuustossa hiertäviä kysymyksiä. Venäjä tietää, mitä Suomen pitää ymmärtää Ulkoministeri Sergei Lavrovin mukaan Venäjä ei salaa kielteistä suhtautumistaan Naton linjaan edetä kohti sen rajoja. Liiton valtuusto päättää asiasta ensi perjantaina. Luottoluokittajan mukaan syynä luokituksen laskuun ovat Suomen talouden ongelmat ja heikko kasvu sekä julkisen talouden rahoitusaseman heikkeneminen. Metalliliiton valtuuston johto odottaa tiukkaa äänestystä Metalliliiton liittovaltuustossa on odotettavissa tiukka äänestys kilpailukykysopimuksen hyväksymisestä, arvioivat valtuuston puheenjohtaja Pentti Mäkinen ja toinen varapuheenjohtaja Pasi Karttunen. Tässä vaiheessa astuu jo voimaan Venäjän suvereeni oikeus puolustaa omaa turvallisuuttaan tarpeellisiksi katsomillaan menetelmillä, Lavrov totesi tavattuaan ulkoministeri Timo Soinin (ps.) Moskovassa. Niinistö vertasi nykyistä tilannetta 1990-luvun lamavuosiin, jolloin silloinkin työmarkkinajärjestöjen sopimuksilla luotiin ennalta-arvattavuutta ja luottamusta epävarmaan tulevaisuuteen. Tulot tai ulos SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyar ihmettelee Suomen maahanmuuttoviraston perheiden yhdistämisen toimeentulovaatimuksia. Lavrov jatkoi olevansa varma, että Venäjän suomalaiset naapurit ja ystävät ymmärtävät tämän. alla lukijoiDen kommentteja aiheeSta. Li Andersson valitaan lauantaina virallisesti vasemmistoliiton puheenjohtajaksi
Kumouksen aktiivinen vaihe kesti vuoteen 1969. Opiskelijaradikalismin tie idealistisesta 1960-lukulaisuudesta taistolaisuuden pakkopaitaan 1970-luvun puolella on suomalainen erikoisuus. Maolaiset olivat esillä mielenosoituksessa, joka Helsingissä järjestettiin Neuvostoliiton suurlähetystön edessä Tshekkoslovakian miehityksen jälkeen elokuussa 1968. Kiina leimasi Neuvostoliiton revisionistiseksi maaksi. – Kiinaa pidettiin kolmannen maailman vapautusliikkeiden pääasiallisena tukijana, Kastari sanoo. Maolaisuus tuli Suomeen pari vuotta kulttuurivallankumouksen alkamisen jälkeen, vuonna 1968. Kiinan ja Neuvostoliiton välirikko taustalla Nuorvasemmiston keskinäisessä väännössä maolaisuus jäi sitenkin lähes kuriositeetiksi. Ilkka Yrjä Demokraatti. Arviot kulttuurivallankumouksen vaatimista uhrimääristä vaihtelevat vajaasta miljoonasta pariin mil joonaan. Maon henkilökultti huipentui. SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja, aito 60-lukulainen itsekin, huomautti vuonna 1993 julkaistussa muistelmakirjassaan Kukkaisvallasta Kekkosvaltaan, että väkivaltaan ja terrorismiin päätynyt maolaisuus-trotskilaisuus olisi ollut yhtä lailla mahdollinen valinta. Eurooppalainen uusvasemmisto näki Vietnamin konfliktin köyhän maan vapaussotana. Suomen kommunistinen puolue (SKP) oli perinteisesti Moskovalle lojaali. Paineen kasvaessa osa maolaisista siirtyi taistolaisiin, menestyjien leiriin. Myös Suomessa perustettiin FNL-ryhmiä. Ranskassa ja Länsi-Saksassa mielenosoitusten pääjärjestäjät olivat maolaisia, anarkisteja ja trotskilaisia. – SKP jakautui edustajakokouksessa 1969, sen jälkeen taistolaiset ottivat Kiinan maolaiset erityisesti hampaisiinsa, Kastari huomauttaa. Radikaalin vaiheen symbolisena lähtölaukauksena pidetään Maon propagandauintia Jangtsejoessa 16.7.1966. Kastarin mukaan maolaisuus tuli Suomeen Ruotsin kautta. – Siellä maolaiset olivat muutenkin voimakkaampia kuin meillä. Taistolaisuus imi elintilan mao laisuudelta. toukokuuta 1966. – Vuosikymmenen kestänyt sisäinen kaaos oli valtava katastrofi, lehti kirjoitti. Punakaartit kilpailivat ideologisella puhdasoppisuudellaan, ne ottivat myös verisesti keskenään yhteen. Maolaisuus tuli Suomeen Hulluna vuonna Puhemies Mao Zedongin (silloin Mao Tsetung) ja hänen aatteensa löysi meillä Kastarin mukaan pieni, muutaman sadan hengen aktivistien joukko. Jaakko Laakso aloitti maolaisten riveissä Maolaisia marxilais-leniniläisiä ryhmiä alettiin perustaa syksystä 1967 alkaen. Suhtautuminen miehitykseen johti rajankäyntiin. Aluksi ne olivat opintopiirejä. Johtajia ja vanhempia nöyryytettiin, pahoinpideltiin ja karkotettiin maaseudulle. Miksi siitä ei tullut valtavirtaa. Osa maolaisista vaikutti SDP:stä erkaantuneen TPSL:n eli Työväen ja pienviljelijöiden sosialidemokraattisen liiton sateenvarjon alla. Maltilliset demarit lähtivät silloin toiminnasta pois. Vastaavasti porvaripiireissä ”maolaisuus” oli partaradikalismin kaltainen haukkumanimi kaikelle epäilyttävälle nuorisoliikehdinnälle. Mao Zedong aloitti poliittisen puhdistuksen kehottamalla työlaisiä, opiskelijoita ja nuoria punakaartilaisia kapinoimaan hallintoa ja puolueen revisionisteja vastaan. Ryhmiä syntyi lisäksi ainakin Raumalle, Turkuun, Jyväskylään ja Ouluun. Johtohenkilöinä Kastari pitää Matti Puolakkaa (Helsinki), Jarmo Lavilaa (Tampere) ja Tauno-Olavi Huotaria (Helsinki). Taistolaiset hyKiina myöntää: Kulttuurivallankumous oli iso virhe Kiinan kommunistisen puolueen pää-äänenkannattaja Kansan päivälehti myönsi 50-vuotispäivän yhteydessä, että kulttuurivallankumous oli paha virhe. – Siellä olivat kaikki, myöskin oikeis todemarit, Kastari kertoo. Pintaan haluttiin nostaa maolaisten asia: Punainen Helsinki ja sosialistinen Suomi. väksyivät sen, maolaiset muiden tavoin eivät. Oltiin ollakseen – ja ärsytettiin porvaria. Kastarin mukaan ratkaiseva tekijä oli Kiinan ja Neuvostoliiton välirikko. Historiantutkija, filosofian tohtori Pirkko Liisa-Kastari sanoo samaa: – Jos ei olisi ollut läheistä Neuvostoliitto-suhdetta, yhtä hyvin maolaisista olisi voinut tulla johtava radikaaliryhmä meilläkin, hän uskoo. Tässä ajattelussa Kiina oli kolmannen maailman esikuva, koska maa oli oman vallankumouksensa tehnyt. Maolaiset olivat kohta SKP:n piirissä suurimpia vihollisia. Kulttuurivallankumous sinetöi vastakkainasettelun. Kiina oli saanut vastakaikua Suomessa jo kommunistisen kansantasavallan perustamisen aikaan vuonna 1949. Demokraatille se antoi sytykkeen selvittää, mitä oli suomalainen maolaisuus. Kulttuurivallankumouksen avulla Mao Zedong halusi saada puolueen takaisin hallintaansa. Se vanha tarina: ideologisesti lähellä olevat ovat suurimmat viholliset. Marxilais-leniniläisten ryhmien toimintaan osallistui myös Jaakko Laakso, myöhempi SKP:n vähemmistön eli taistolaisten keskeinen vaikuttaja ja vasemmistoliiton kansanedustaja. Kiinan kulttuurivallankumous Suomen keskusteluissa hyväksyttiin ja julkaistiin vuonna 2001. Heitä voi luonnehtia Suomen varsinaisiksi maolaisiksi. Manner-Euroopassa ne kaikki olivat vahvoja ryhmiä. Kampanjaan kuului suuria joukkokokouksia ja itsekritiikkitilaisuuksia. Tarkoitus oli kitkeä porvarillinen ajattelu sekä vanhat tavat ja tottumukset. Kolmannen maail man asioihin herättiin myös Suomessa. Vietnamin sodan osapuolista Kansallinen vapautusrintama FNL oli Etelä-Vietnamin hallitusta vastustanut sissiliike. Puolue julisti kumouksen alkaneeksi 16. Virallisesti kampanja päättyi vasta Maon kuolemaan 1976. 1960-luvulla asenteita muokkasivat Vietnamin sota ja kansalliset vapautusliikkeet. Ensiksi Helsingissä. Kansan päivälehden mukaan kulttuurivallankumoukselle ei ole sijaa nykyisessä Kiinassa. Maolaisuus oli myös aikansa nuorisomuotia. ”Punainen Helsinki, sosialistinen Suomi” Vuonna 1968 Helsingissä marssittiin Vietnamin sotaa vastaan ja järjestettiin Punaisia kesälauantaita. Puhemiehen lausunnoista koottu Pieni punainen kirja oli esillä kaikkialla. Neuvostopropaganda iski takaisin. FNL-ryhmien aktiivit totesivat kesän -68 aikana, että varsinainen Vietnamin asia uhkasi jäädä takaalalle. Kastari on asiantuntija. KesäKuuTA 2016 Maon punainen kirja heilui myös Suomessa ” Jos ei olisi ollut läheistä Neuvostoliitto-suhdetta, yhtä hyvin maolaisista olisi voinut tulla johtava radikaaliryhmä meilläkin.” K iinan kulttuurivallankumouksen alkamisesta tuli toukokuussa kuluneeksi 50 vuotta. – Yhteiskuntarauhan kannalta stalinismi oli paljon vaarattomampi ilmiö niin kauan kuin neuvosto-armeija pysyi rajan takana, Tuomioja kirjoitti. Punaisten lauantaiden esikuvina olivat tapahtumat Pariisissa ja Berliinissä. Pian myös Laakso löysi tiensä SKP-vähemmistön huomaan. 10 9. Hänen väitöskirjansa Mao, missä sä oot. Se taisteli sekä Etelä-Vietnamin armeijaa että Yhdysvaltain joukkoja vastaan
11 9. KesäKuuTA 2016
– Minähän olin sadankomitealainen ja pasifisti. Sitä on sanottu maailman laajalevikkisimmäksi kirjaksi Raamatun jälkeen. Kulttuurivallankumoukseen verrattuna Vietnamin sodan vastainen toiminta oli isompi juttu opiskelijaliikkeelle. – Taistolaiset eivät pitäneet minua varmaan maolaisena, Ilkka Taipale naurahtaa. Taipaleen kontakti maolaisiin muodostui lokakuussa 1968 perustetun kolmannen maailman järjestön Tricontin kautta. Tultiin maolaisten kanssa hyvin toimeen Tricontissa ja muualla, hän kertoo. – Välitön syy oli, että valtaosa sosialidemokratian vasemmalle puolelle kääntyneestä radikalismista muuntui taistolaisuudeksi. Demokraatti kysyi heiltä muistikuvia Kiinan kulttuurivallankumouksesta ja orastavasta maolaisuudesta Suomessa. Sundman muistaa nähneensä maolaisaktiiveja ensimmäisen kerran Punaisten lauantaiden mielenosoituksissa 1968. Kuuba, Vietnamin sota ja siirtomaiden vapautuminen olivat enemmän tapetilla kuin Kiina ja kulttuurivallankumous. – Tricontin toimistossa marxilaisleninistiset maolaiset painoivat Punakaarti-lehteä, Taipale kertoo. – Ihmiset olivat ystävällisiä meille. Folke Sundman oli lukiolainen kulttuurivallankumouksen käynnistyessä 1966. Taistolaisuus sai niin suuren vetovoiman, että se mitätöi tilan kaikelle muulle, Sundman sanoo. Kesällä 1972 ja 1974 Taipaleet olivat mukana seuran Kiinan matkalla. – Siellä se samainen kuusikko silloin tällöin kävi. Katumellakointia emme nähneet. Ystävyysseura oli maolaisten hallussa. Sundman yhtyy näkemykseen maolaisuudesta marginaali-ilmiönä. Useimmilla on kädessä Pieni punainen kirja, kokoelma sitaatteja puhemies Mao Zedongin puheista ja kirjoituksista. 12 9. Pekingin oopperassa esitettiin vallankumousoopperoita. Sundmanin mukaan maolaisista oltiin tietoisia, mutta eivät he dominoineet. – Minulla ei ollut siihen porukkaan muuta yhteyttä kuin, että olin 1970–1975 Suomi-Kiina-seuran varapuheenjohtaja. Koululaisten, opiskelijoiden ja punakaartilaisten iskuryhmät liikkeellä Pekingissä kulttuurivallankumouksen käynnistymisvuonna 1966. KesäKuuTA 2016 ”Siellä se maolaisten kuusikko kävi” Ilkka Taipale ja Folke Sundman ovat pitkän linjan sosialidemokraattisia kansalaisaktivisteja. AFP / Jean Vincent. Seinälehtiä oli paljon, ja vallankumouskomiteoita joka tehtaassa. Pieni porukka, vain kourallinen. Pitivät kovana luuna
Taipaleen mukaan Sofian stadionille marssi suomalaisdelegaation kärjessä ”tietysti” Jaakko Laakso heiluttaen Pientä punaista kirjaa. Sampo Oyj:n konserniviestintä vastasi Demokraatille, että Björn Wahlroos ei kommentoi asiaa. Tuomiojan mukaan Laakso heilutti suomalais-venäläistä sanakirjaa. Sosiaalisen median viestiketjuissa elää omaa elämäänsä ”tieto” Wahlroosin osallistumisesta maolaiseen nuorisotoimintaan 1960-luvun lopulla. Historiantutkija Pikko-Liisa Kastari sanoo samaa. Mitä Mao sanoi. – En ole törmännyt mihinkään sellaiseen, hän vahvistaa. Kommunismi on vasara, jota käytämme murs kataaksemme vihollisen.” ”Jos ihmiset näkevät nälkää, on parempi että puolet kuolee, jotta toiselle puolelle jää ruo kaa.” ”Vallankumous ei ole illal lisjuhla tai esseen kirjoitus... Jakke Laakso heiluttamassa pientä punaista kirjaa Sofiassa löytyy myös Erkki Tuomiojan Kukkaisvallasta Kekkosvaltaan -kirjan sivuilta. Marxin nimeen vannovana vasemmistonuorena Wahlroos saattoi olla mukana samoissa mielenosoituksissa, mutta ei se tee hänestä maolaista. Muistelmakirjassaan Venäjä Mon amour Ilkka Taipale kertoo vuoden 1968 nuorisofestivaaleista Bulgariassa. Vallankumous on kapina, väkivaltainen teko, jossa yksi yhteiskuntaluokka kukistaa toisen.” ”Politiikka on sotaa ilman verenvuodatusta, sota on politiikkaa verenvuodatuk sella.” ”USA on paperitiikeri” ”Antakaa sadan kukan kukkia ja sadan koulukunnan kil pailla.” ”Luokat taistelevat, jotkut luokat voittavat, toiset elimi noidaan. 13 9. Entä Björn Wahlroos. ”Palvelkaa kansaa” ”Kommunismi ei ole rak kautta. Vastaus otsikon kysymykseen on: ei ollut. Tätä juttua tehdessäni en löytänyt sellaisesta mitään faktaa. Koska Laaksolla ei ollut aitoa Mao Tsetungin laitosta, kelpasi punakantinen suomalaisenglantilainen sanakirja korvikkeeksi. KesäKuuTA 2016 ilkka yrjä ilkka.yrja@demokraatti.fi Kommentti Oliko Wahlrooskin maolainen. Tutkivan journalismin keinoin tehdyssä Wahlroosin epävirallisessa elämäkertakirjassa ei löydy edes hakusanaa Maolle. Tällaista on his toria.” ”Valta kasvaa kiväärin pii pusta.”
Öljyn korkeasuhdanteen aika na he saivat vastineeksi taloudellista hyvää. AFP / Petras Malukas Graffitin mukaan Donald Trump ja Vladimir Putin ovat kaikesta huolimatta ystäviä. 14 9. Näkyväksi se tuli Putinin kolmannen presidenttikauden aNTTi vUOreNriNNe Maailma tänään alkaessa 2012. Lista on vaikuttava: talouslehti Kommersant (2011), verkkolehti Gazeta.ru (2013), uutistoimisto RIA Novosti (2013), tv-kanava Dozhd (2014), Lenta.ru (2014), opVenäläiset ovat myyneet vapautensa. Kuulijoiden joukossa oli paikallinen tandem-pari Vladimir Putin ja Dmitri Medvedev. Silloin elettiin vielä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisiä post soviet -vuosia, sitä noin 20 vuoden mittaista aikakautta, jonka aikana pidettiin ehkä mahdollisena, että Venäjästä joskus tulee osa länttä. Yhdysvallat on venäläisten mielestä ylivoimaisesti pahin vihollinen (72 prosenttia). Espanjassa pidetään uusintavaalit kesäkuun 26. Demokraattien puoluekokous järjestetään ensi kuussa. Seuraavina tulevat Ukraina (48), Turkki (29) ja Puola (24). päivänä. Entinen pahis Georgia on tipahtanut top tenin viimeiseksi eli kymmenenneksi. (Demokraatti) Clinton voitti demokraattien ehdokaskisan Yhdysvalloissa demokraattien Hillary Clinton on jo saanut taakseen tarpeeksi puoluekokousedustajia noustakseen demokraattien presidenttiehdokkaaksi, laskee uutis toimisto AP. Lyriikka oli hienovaraisen hirtehistä. Protestina verkkojulkaisun 80 journalistia erosi. Ystävälistalla ykkösinä olivat Putinin hellimän euraasian liiton maat, Valko-Venäjä ja Kazakstan. Paul McCartney pääsi esittämään kappaleensa Punaisella torilla vuonna 2003, 35 vuotta sen levyttämisen jälkeen. Kun se loppui, he saivat Krimin. Galluppien mukaan PSOE uhkaa jäädä kolmanneksi porvarien PP:n ja vasemmistolaisen Podemosin jälkeen. Nyt nämä ajat ovat ohi. Myös Baltian maat sijoittuvat hyvin listalla. Ystävälistalta löytyvät myös Kiina, Intia, Kuuba ja Syyria. – Ehdotus on vilpitön ja rohkea, Katalonian sosialistit kiittelevät El Pais -lehden mukaan. Laulaja ihaili Moskovan ja Ukrainan kauniita tyttöjä ja Gruusia (Georgia) oli ”always on my mi mi mi mi mi mi mind”. Suomi ei esiinny kummallakaan listalla. T he Beatlesin kuuluisa Valkoinen albumi (1968) alkaa Paul McCartneyn räväkällä rockbiisillä Back in the U.S.S.R. Timtshenko siirtyi Riikaan, jossa hän nykyään toimittaa ryhmänsä kanssa Meduza-verkkojulkaisua. u u u Maaliskuussa 2014 venäläisen verkkolehden Lenta.ru:n päätoimittaja Galina Timtshenko sai potkut. Varsinainen vedenjakaja on silti helmikuu 2014, jolloin pienet vihreät miehet ilmestyivät Simferopolin paikallisen parlamentin edustalle. AP:n mukaan Clintonia kannattaa jo suoraan ehdokasvalintaan vaadittavat 2 383 puoluekokousedustajaa. Joulukuun vaaleissa PSOE oli toiseksi suurin puolue ja Sanchez yritti hallitustunnustelijana pitkään muodostaa hallitusta keskustaliberaalin Ciudadanoksen ja Podemosin kanssa. Toukokuussa Meduza kertoi jutussaan, kuinka Kremlin viranomaiset tekevät harvennushakkuita venäläisessä mediassa. Seinämaalaus sijaitsee Liettuan Vilnassa.. Clintonin haastaja Bernie Sanders on tyrmännyt AP:n laskelman ja aikoo jatkaa taistelua aina puoluekokoukseen asti. Niiden taustalla sanottiin olevan regiimin taholta tullut ”virallinen varoitus”. Sanchez on valmis turvaamaan Katalonialle perustuslaillisen erityisaseman ja kehittämään maan itsehallintoa. Viidessä vuodessa 12 mediataloa pantiin kuriin ja järjestykseen, joukossa myös Lenta.ru. Lenta. Epäonnistuminen johti uusintavaaleihin. (Demokraatti) Gallup listasi Venäjän ystävät ja viholliset Venäläinen riippumaton tutkimuslaitos Levada-Center on julkaissut mielipidetutkimuksen Venäjän ystävistä ja vihollisista. Back in the U.S.S.R. (Jälleen Neuvostoliitossa). Valtioideologian muutos muhi pitkään. ru:n jutussa ukrainalaisesta nationalistista oli linkki ”ekstremistiseen materiaaliin”. KesäKuuTA 2016 Maailmankuvia KOONNUT aNTTi vUOreNriNNe Sanchez ehdottaa kompromissia Kataloniaan Espanjan sosialistien (PSOE) johtaja Pedro Sanchez esittää uudenlaista lähestymistapaa Katalonian itsenäisyysasiassa
Venäläiset ovat myös ruvenneet pitämään maataan taas suurvaltana. Mutta valtion ideologia ei Kolesnikovin mukaan tarjoa mitään konseptia tulevaisuudesta, se ankkuroituu niin tiukasti menneeseen suuruuteen. Parhaimmillaan venäläisten EU-sympatiat olivat vuodenvaihteessa 2003– 2004, jolloin luku oli lähes 80 prosenttia. Vladimir Putin on onnistunut tuotteistamaan ja myymään tämän ideologian. Venäjän media on käytännössä kokonaisuudessaan siirtynyt Kremlin ohjaukseen. Myönteistä ja kielteistä suhtautumista kuvaavien käyrien leikkauspiste osuu tarkalleen Krimin valtaamisen ajankohtaan. Median välittämä tarina on yhdenmukaista ja yksipuolista propagandaa, jossa faktat ja fiktio sekoittuvat iloisesti toisiinsa. Riippumattoman Levada-tutkimuslaitoksen mukaan 52 prosenttia venäläisistä on sitä mieltä, että Stalinilla oli positiivinen historiallinen rooli (2014). Nythän se on lähes 15 prosenttia. Vladimir Trenin Sama koskee venäläisten suhtautumista Yhdysvaltoihin. Sellaiselle on ollut 1990-luvun jälkeen selvä sosiaalinen tilaus. Se perustuu menneeseen suuruuteen, kunniakkaisiin traditioihin ja osaksi fiktiivisiin historian tapahtumiin. Nyt asetelma on kääntynyt päinvastaiseksi: 69 prosenttia pitää Venäjää suurvaltana. Venäjän uusi ideologia on helposti omaksuttava. Ennen Krimin valtaamista yli puolet venäläisistä suhtautui myönteisesti Euroopan unioniin. Peräti 38 prosenttia oli sitä mieltä, että Stalinin vainot olivat oikeutettuja ”suurten historiallisten saavutusten” vuoksi. 15 9. Vapaudettomuudesta on tehty pyhää. Ideologiaan liittyy Neuvostoliitosta tuttuja piirteitä. Gallupit korreloivat mielenkiintoisesti talousdatan kanssa. Siis mitä Venäjällä tapahtuu seuraavaksi. Syyskuun duuman vaalit ovat Kremlin eliitille eräänlainen harjoitus, astinlauta kohti tärkeämpää tavoitetta, vuoden 2018 presidentinvaaleja. Kolesnikovin mukaan venäläiset ovat myyneet vapautensa. u u u Moskovan Carnegie-keskuksen tutkija Andrei Kolesnikov on koonnut tutkimusdatan pohjalta raportin Venäjän konservatiivisen ja nationalistisen valtioideologian voittokulusta. Kymmenen vuotta sitten 67 prosenttia oli sitä mieltä, että Venäjä ei ole suurvalta. Sellainenhan myös Neuvostoliitto oli. On siirrytty huhujen yhteiskuntaan. Sen jälkeen nähdään, mitä Putin-idelogia voi tarjota kansalle, kun Krimin kortit on pelattu loppuun. Siksi sen elinkaari ei voi olla kovin pitkä. Lähteitä: Andrei Kolesnikov: Russian ideology after Crimea (Carnegie Center, Moskova 2015), Mihail Zygar: Putinin sisäpiiri (Otava 2016), Levada.ru, Meduza.io. Pajunköysi on säännöllisesti niin paksua, etteivät tavalliset venäläiset juuri luota siihen. Isä aurinkoinen komeilee jo ainakin kommunistipuolueen vaaliesitteissä. KesäKuuTA 2016 position verkkojulkaisu Grani.ru (2014), tv-kanava REN (2014), Russkaja Planeta (2014), tomskilainen tv-kanava TV2 (2015), useita radioja tv-kanavia omistava Russian Media Group (2015), talousuutisia tuottava saksalaistaustainen Forbes (2016) ja viimeksi lehtitalo RBK (toukokuu 2016). Ilmiön toinen puoli on se, etteivät venäläiset luota enää mihinkään muuhunkaan. u u u Venäjän ilmapiirin muutosta ja valtiollisen ideologian läpimurtoa voi hahmottaa myös mielipidetutkimusten kautta. Kun se loppui, he saivat Krimin. Krimin jälkeen myös Stalin-kultti on nousussa Venäjällä. Pääsääntöisesti myönteinen asenne muuttui jyrkän kielteiseksi maaliskuussa 2014. Nyt 70 prosenttia venäläisistä suhtautuu EU:hun kielteisesti. Kaukosäätö on päivittäistä. Kansallisen uhon nousu ajoittui kuin taikaiskusta samaan ajankohtaan, kun ruplan inflaatio Krimin valtauksen jälkeen lähti nousuun. Öljyn korkeasuhdanteen aika na he saivat vastineeksi taloudellista hyvää. Putin on brändi ja samalla osa tätä tuotetta, uutta ideologiaa
– On tarpeen ymmärtää toisten liittojen ihmisten tilannetta – eri aloilla tarpeet ja haasteet ovat erilaiset. JHL:n Tampereen yhteisjärjestön puheenjohtaja ja Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen työsuojeluvaltuutettu Helena Nieminen uumoilee, että jos hallitus olisi tullut neuvottelupöytään toisella tavalla, ei kikyn kalkki olisi niin katkeraa nieltäväksi. – Olen sitä vastaan, koska tiedän, ettei tämä lopu tähän. – Olen tottunut siihen, että Suomessa sovitaan asioista. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Tampere. Olen sitä vastaan, koska tiedän, ettei tämä lopu tähän. Meillä ainakin Metallissa on laskettu, että se tarkoittaa vähennystarpeita tehtaisiin, Koivisto sanoo. Ruohonjuuritasolla tärkeää yhteistyötä on heidän mielestään tiivistänyt uuden keskusjärjestön valmistelutyö. Jatkossa edustajakokous ja järjestön valtuusto korvataan kerran neljässä vuodessa valittavalla ja kaksi kertaa vuodessa kokoontuvalla edustajistolla. Sama meno saa jatkua, vaikka keskusjärjestöhanke kaatuikin. – Olen niin ylpeä, että saan olla täällä, tässä ay-perheessä! Tämä on niin huippua, SAK:n aluenuorten vetäjä Iida Viljanen hehkuttaa. Ja en ymmärrä, että lisätään työaikaa, kun työtä ei ole. Uudistus otettiin hyvin vastaan. Edustajakokoukselta pirkanmaalainen nelikko toivoo tulevaisuuteen katsovaa otetta, hyvää vuoropuhelua ja mahdollisuutta verkostoitua eri puolilta Suomea saapuneiden kokousedustajien kanssa. – Kumpikaan ei ole hyvä ratkaisu. ” Olen niin ylpeä, että saan olla täällä, tässä ay-perheessä! Kilpailukykysopimus, tuttavallisemmin kiky, pohditutti liittojen edustajia SAK:n tänään alkaneessa edustajakokouksessa Tampereella. Kuitenkin jos ajattelee suurempaa kuvaa pitemmällä aikavälillä, niin se, mitä sieltä on tulossa rangaistuksena, jollei sopimus mene läpi, on ehkä vielä pelottavampaa, kommentoi puolestaan Palvelualojen ammattiliitossa vaikuttava Iida Viljanen. Mielestäni muutos on sellainen, että se keventää ja nopeuttaa, Nieminen sanoo. Liittorajat ylittävää yhteistyötä Yhteistyö on Koiviston, Niemisen, Adamssonin ja Viljasen seurueen mielestä tärkeää. Meidän on hyvä katsoa yhteiskuntaa laaja-alaisesti, Koivisto perustelee. Sen verran vahva luotto hallitukseen on, hän sanoo tarkoittaen hallituksen valmiutta tarjota työntekijöille ennemmin keppiä kuin porkkanaa. – Elämme niin hektisessä yhteiskunnassa, että meidän täytyy pystyä tekemään päätöksiä nopeammalla aikataululla. Metalliliiton pääluottamusmies Heidi Koivisto moittii hallituksen tapaa lähteä liikkeelle uhkaillen ja kiristäen. Poppoo toivoo ainakin ”SAKlaisessa perheessä” liittojen välisen yhteistyön tiivistyvän entisestään. Iida Viljasen mielestä yhteiskunnallista vuoropuhelua on tärkeää herätellä lisäksi niiden keskuudessa, joita ei politiikka tai ay-asiat ole aiemmin kiinnostanut. AKT:lainen pääluottamusmies Vili-Petteri Adamsson sen sijaan toivoo sopimuksen mieluummin jäävään syntymättä. Oli aivan posketon veto hallitukselta lähteä kiristämään näin vakavilla asioilla. KesäKuuTA 2016 ”Huono kompromissi huonoista vaihtoehdoista” Anna-Liisa Blomberg Vili-Petteri Adamsson, Heidi Koivisto, Iida Viljanen (edessä vasemmalla) ja Helena Nieminen ovat SAK:n edustajakokouksen pirkanmaalaisia. Nieminen kuuluu niiden joukkoon, jotka toivovat kilpailukykysopimuksen syntyvän. Kohti tulevaisuutta SAK:n käynnissä oleva edustajakokous on viimeinen laatuaan. Hallituksen kiristyslinjaa voi Viljasen mielestä kiittää siitä, että tämä keskustelu on myös virinnyt. Hänen mielestään se toisi työrauhan – hetkeksi ainakin. 16 9. – Tämähän on nyt tosi huono kompromissi huonoista vaihtoehdoista, ja julkinen sektori valitettavasti on vielä maksumiehenä, Nieminen luonnehtii
KesäKuuTA 2016. 17 9
kerros H Polttokaiverrusta (myös asiakkaiden omiin tuotteisiin) H Visakoivusta käsintehdyt kortit, kellot, aforismitaulut, ym. krs p. taskussasi Lataa puhelimeesi ilmaiseksi Tervetuloa kesäiseen Hakaniemen Kauppahalliin l l Palvelemme: arkisin 8–18, lauantaisin 8–16 l l www.hakaniemenkauppahalli.fi l l KESÄHATUT KUROSELTA Hattuja kaikille, myös lapsille Yöasuja, joka makuun 138 M.KURONEN Hakaniemen halli 2. Koko Demokraatti. p. KesäKuuTA 2016 P E R U S T E T T U V U O N N A 1 8 9 5 ke ve ä ja helppo ... 18 9. pli ng Ilmoitukset seuraamistasi uutisista reaaliajassa uu tis et , ku lt tu ur i, Vi lle Ran ta, ... ja kyllä, se on ilmainen plin g ... 09-701 3658 Ritvan POLTTOPUU 2. 040 765 0176 ritvamyllymaki@hotmail.com Katso myös Facebook
Carpe diem – on aika nauttia hetkestä. 19 9. Suorittamisen oravanpyörän saa vihdoinkin jarruttaa kokonaan pysähdyksiin. Katsella kuinka pikkulinnut kisailevat jäätelötötterön murusista tai huomata voikukan täydellisen keltainen kirkkaus. Ja loman tuomasta vapaudesta. Istahtaa rantakalliolle, puiston penkille, kyläkaupan rappusille. E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 050 3024 533 nora.vilva@demokraatti.fi G et ty Im ag es. On aika höllätä kierroksia ja päästää arjen aikataulut haihtumaan pois mielestään. Olla vaan, tässä ja nyt. On aikaa rauhoittua katsomaan ympärilleen. Tuntea tuulen kosketus kasvoillaan ja auringon lämpö käsivarsillaan. KesäKuuTA 2016 Carpe diem Koulujen lukuvuoden päättyminen tietää monille kesälomakauden alkua
KesäKuuTA 2016 TeksTi simo AlAsTAlo . 20 9. kuvAT JAri soini Olipa kerran minä
Ongelma on vasemmistolaisen politiikan keinoissa, joista aika on Vartiaisen mukaan ajanut ohi.. Siitäkin huolimatta, että siirtyi viime vaalien alla kokoomuksen ehdokkaaksi ja pääsi eduskuntaan. KesäKuuTA 2016 Oikeiston demari K ansanedustaja Juhana Vartiainen on yhä sielultaan sosialidemokraatti. 21 9. – Visioni on sosialidemokratian ja markkinaliberalismin liitto, mutta olen aivan liian idealisti toimiakseni tässä nykyisessä sosialidemokratiassa. Sanon sen vähän haikeasti. Kun demarius ei hänen tapauksessaan enää liity puolueen jäsenkirjaan, se näkyy politiikan arvoissa ja tavoitteissa. Vartiainen kannattaa kokoomuksessakin hyvinvointivaltiota
. Vartiainen käytti valmistellun puheenvuoronsa eduskunnan täysistunnossa, jonka poliittista keskustelua hän ei kovin korkealle arvosta. Markkinareformien kannattaminen on ajanut Vartiaisen Suomessa oikeistoon. Aamulla ei tiedä mitä iltaan mennessä on tapahtunut. – Tulen aika konservatiivisesta uskonnollis-oikeistolaisesta perheestä. En ole mistään puheesta saanut niin paljon kehuja. SDP on käyttänyt hänen asiantuntemustaan muun muassa talouspoliittisessa työryhmässä. Sosialidemokratia valikoitui aatteeksi keskitien vaihtoehtona, jota kannattivat myös kaverit. Ruotsalaisuuden apostoli Juhana Vartiainen on esiintynyt suomalaisessa keskustelussa eräänlaisena ruotsalaisuuden airuena. 22 9. koulutus valtiotieteen tohtori (kansantaloustiede) . Aluksi nauroin, että kamoon oletko järjiltäsi. Myös Vartiaisen puoliso, professori Johanna Mäkelä on ollut nuoruudessaan vasemmiston piirissä. Nämä uudistukset tekisivät meistä Ruotsin, Tanskan tai Norjan. asuu Helsingissä . Paljonko unta tarvitset. Sitä alkaa luonnostaan ajatella, että en minä nyt ainakaan tuollaiseksi halua tulla kuin omat vanhempani. Sen saivat huomata myös entisen kotipuolueen SDP:n edustajat, kun Vartiainen vastasi eduskunnassa heidän toukokuun välikysymykseensä. Ulf Sundqvist, Willy Brandt, Kalevi Sorsa ja Olof Palme tuntuivat järkeviltä keskitien kulkijoilta ja sosialidemokratia ainoalta järkevältä vaihtoehdolta. rilla. – Sosiaalisesti se on kummallista mutta vähemmän kuin luulin. . Loikka oikeistoon järkytti hänen entisiä aatetovereitaan, jotka viettävät vappunsa edelleen Hakaniemen to. Niitä on tullut myös demareilta ja ihan merkittäviltä valtakunnan merkkihenkilöiltä nimiä mainitsematta. Kaistapäistä teatteria Kun Vartiainen puhuu, hän pitää kiinni virkamiesuraltaan tutusta värikkäästä kielenkäytöstä. Vanhempiensa työn vuoksi Ranskassa asunut Vartiainen palasi Suomeen 14-vuotiaana vuonna 1972 keskelle taistolaista kuohuntaa. Kaoottisesta salikeskustelusta huolimatta hän kokee politiikkaan siirtymisen palkitsevana ja jännittävänä. Hän kirjoitti Sosialistinen politiikka -lehteen ja oli Sosialidemokraattisten opiskelijoiden varapuheenjohtaja. KesäKuuTA 2016 – Kun yritän miettiä miten vasemmistolaisia tasa-arvoihanteita toteutettaisiin, niin ratkaisut menevät nykymaailmassa liberaalikokoomuslaiseen suuntaan. Arvokasta eduskunnassa on valiokuntatyö, jossa eri taustoista tulevat ihmiset keskustelevat keskenään järkevästi ja sovittavat yhteen erilaisia arvoja ja todellisuutta. – Ajattelin, että nyt sanon mitä oikeasti ajattelen ja koetin tämän sosialidemokratian surkean taudinkuvan tiivistää siinä viiteen minuuttiin. Eihän sitä teinijätkä kestä, että kerrotaan sormi pystyssä, että koti, uskonto, isänmaa. Hallitusneuvottelut olivat jännittäviä ja kaikki sen jälkeenkin on ollut aika jännittävää. Toisaalta on niin, että siitä tulee pikkuisen vahva olo, että hitto, minun ei tarvitse aina tehdä asioita niin kuin minulta odotetaan. Säveltaide on minulle elämää kantava kokonaisuus. Nuori Vartiainen ihaili Kalevi Sorsaa Vartiainen tunnetaan Suomessa ennen muuta talousasiantuntijana, joka on toiminut Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtajana ja tehnyt virkamiesuraa myös Ruotsissa. Sehän on myös eräänlaisen inspiraation ja keskustelun lähde. Nukun noin kahdeksan tuntia kahdessa jaksossa yöllä ja mielelläni 10 minuutin päiväunet. Helsingin Sanomat on nimittänyt häntä jopa laitaoikeistolaiseksi. Nuoruudessaan hän kutsui itseään sosialistiksi. Sitten rupesin miettimään, että ajatushan on aika omaperäinen.. Olen lukenut kaksi osaa Knausgårdia, luen ilman muuta kaikki. Voisin sanoa, että ykkösharrastukseni on julkistalouden tasapainottaminen ja hyvinvointivaltion modernisoiminen. Minä harrastan yhteiskunnallista vaikuttamista ja keskustelua hyvästä yhteiskunnasta. Mediassa hänet sijoitettiin poliittisesti oikealle jo ennen kokoomukseen siirtymistä. Beethoven oli portti klassiseen musiikkiin, mutta rakastan nykymusiikkia (Lutoslawski, Salonen, Tiensuu, Lindberg, Ferneyhough...) Mitä pidit Karl Ove Knausgårdin Taisteluni-sarjasta. Vanhemmat olivat Karjalan evakkoja, joten heillä oli sydämessään pelko radikalismia kohtaan. Julkisuuteen Vartiainen nousi viimeistään Esko Ahon porvarihallituksen talouspoliittisena kriitikkona 90-luvulla. – Vissiin olen, jos laitaoikeistolaisuutta on se, että haluaa työmarkkinoiden toimintaan isoja muutoksia kuten paikallista sopimista. Hänellä ei ollut eduskuntatyöstä vahvoja ennakkokäsityksiä. Ulkoilun, konserttimusiikin ja kirjallisuuden lisäksi Vartiainen harrastaa omaa työtään. Minut vakuutti peruskoulu, jota omat vanhempani ja silloinen kokoomus vastustivat. Ajan vahva yhteiskunnallisuus löi leimansa myös harrastuksiin. Tunnen nuortuneeni. Mutta täysistunto, se kuva jonka suuri yleisö näkee, on minusta todennäköisesti vain vahingollista demokratian kannalta. . Vartiainen ei suhtautunut aatteelliseen valintaansa kepeästi. Silloin hän oli vielä demari. – Ajattelin silloin, että täällä yksi porukka haluaa Neuvostoliittoon ja toinen vastustaa peruskoulua ja ylipäänsä kaikkea mikä on nuorille tärkeää. Ilmaisu on suoraa ja herättää poliittisissa vastustajissa tunteita. Sellaisessa ympäristössä arvoina olivat koti, uskonto ja isänmaa. Sitten rupesin miettimään, että ajatushan on aika omaperäinen. Taus” Nauroin kun Alex soitti ja pyysi kokoomuksen ehdokkaaksi. – Olen kylmän sodan lapsi. – Henkilökohtaisesti tämä on ollut kiinnostavaa ja vauhdikasta. Oli selvää ketkä olivat väärässä ja ketkä oikeassa. Se näyttää hullujenhuoneelta. syntyi Helsingissä 28.5.1958 . . Uskallan tehdä ratkaisun, joka ihmisiä yllättää. Sen takia vasemmisto on vaikeuksissa. Jälkikäteen kokoomuslaisuus on tuntunut ajoittain erikoiselta mikä ei ole yllättävää, olihan Vartiainen demari neljän vuosikymmenen ajan. Kokoomuslaisuus järkytti aatetovereita Ajatus kokoomukseen siirtymisestä tuli runsas vuosi sitten puhelimessa silloiselta pääministeriltä Alexander Stubbilta (kok.). perhe: puoliso Johanna Mäkelä (ruokakulttuurin professori HY), poika Pyörni, 17 vuotta Juhana Vartiainen KOLMe KYSYMYStÄ Ja VaStauSta Kuka on lempisäveltäjäsi. – Olin tullut jo aika epätoivoiseksi sosialidemokratian suhteen, kun Alex soitti ja pyysi kokoomuksen ehdokkaaksi. Ovatko ne laitaoikeistolaisia maita, Vartiainen kysyy. – Täysistuntokeskustelu on ihan kaistapäistä teatteria. Se on minulle tärkeää. Knausgaard on Proustinsa lukenut
– Olin pikkupoikana paljon yhdessä tanskalaisperheessä ja muistan miten siellä riideltiin tai keskusteltiin niin, että kaikki huusivat ihan uskomattomasti omaa kantaansa. Järkevä suhtautuminen politiikkaan on sitä, että haluan äänestäjänä tietynlaista politiikkaa ja tietynlaisia ratkaisuja, mutta minulle ei pitäisi olla niin tärkeää millaiset ihmiset sitä toteuttavat. Ruotsissa puhuttelevat erityisesti asiantuntijavetoinen komiteatyöskentely ja listaeli blokkivaalit. Se olisi hänen mukaansa paljon tärkeämpää kuin kolmas versio Tuntematon sotilas -elokuvasta.. Minusta tuntuu, että Suomessa on paljon vaikeampi olla eri mieltä isoista kysymyksistä ja olla silti kavereita. KesäKuuTA 2016 talla on kolmetoista Ruotsissa vietettyä vuotta ja viehtymys skandinaavisten naapureiden poliittiseen elämään. Meillä tämä on liian henkilökeskeistä. Kun keskustelu oli käyty, kaikki olivatkin ihan lunkeja. Se on minusta parempi järjestelmä. Esimerkiksi Elina Lepomäelle tulevassa palautteessa väitetään, että hänen mielestään köyhillä ei ole ihmisoikeuksia. Myös pohjoismaisten naapurimaiden mentaliteetissa olisi Vartiaisen mukaan meille opittavaa. Otan tässä aina esille sisällissodan. Ruotsissa ja Tanskassa osataan olla eri mieltä rakentavasti, Vartiainen sanoo. – Nyt kun olen kokoomuksessa poliitikkona, niin kohtaan hirveästi vihaa. – Ajatellaan, että elämä kantaa ja kyllä minä pärjään vaikka jäisin työttömäksi tai tänne tulisi 150 000 ihmistä. Ajattelin, että kauheata, nyt täällä tulee avioero ja loma loppuu. Väitetään, että haluamme vain lisätä yhtiöiden voittoja. Hän ottaa myönteiseksi esimerkiksi Saksan, jossa natsimenneisyyttä on käyty läpi vuosikymmeniä. 23 9. Kun suomalaiset keskustelevat keskenään ja ovat jostakin eri mieltä, se saa meissä herkästi aikaan ajatuksen, että olemme vihollisia ja riidoissa. – Blokkipolitiikassa on se valtavan hyvä juttu, että silloin vaaleissa keskustellaan asioista eikä tarvitse käydä vaalikampanjoita, joissa laitetaan omaa kuvaa julisteisiin ja kehutaan itseä. Meille oli kriisi, kun tänne tuli 35 000 ihmistä. Korpikommunistinen viha on vahvaa. Vartiainen toivoisi, että ensi vuonna vietettävä Suomen satavuotisjuhla käytettäisiin rehelliseen itsevalaisuun. Meillä on semmoinen ahdistus sydämessä. Tai sanotaan, että oikeasti haluaisitte köyhät hengiltä. Olemme paljon pelokkaampia ja aggressiivisempia. Vartiainen on havainnut ruotsalaisten luottavan vähän enemmän toisiinsa ja tulevaisuuteen. Hän arvelee, ettei sisällissodan traumaa ole käsitelty riittävästi
Lapissahan se ei ole niin yleistä. Aika kului jääkiekkokaukalon laidalla, pelatessa ja valmentaessa. On tärkeää, että elämässä on muutakin kuin politiikka. On rakkaat ihmiset ja kavereita muuallakin kuin politiikassa. Pysähtyä katsomaan, mitä ympärillä tapahtuu. Pitäisi ehtiä tekemään enemmän asioita ja katselemaan vähän sivuillekin. Kun päätän tehdä jonkin asian, teen sen. Tiedän, että siitä ei edes kannatakaan tinkiä. En ole juna, joka pysähtyy joka pysäkillä. Olen voimakastahtoinen. Tietääkseni olen sukuni ensimmäinen demari. Olen elänyt tosi tavallisen nuoruuden lappilaisessa pikkukylässä, Inarissa. Kotipaikka Inarijärven rannalla on minulle rakkain paikka. Olen tullut mukaan omaa tietäni. Olen ihmisenä tavallaan kuin linja–auto, menen eteenpäin niin kauan, kunnes joku painaa nappulaa ja jarruttaa. Kiinnostuin politiikasta lukioaikojeni loppupuolella. Joskus tosin koen myös riittämättömyyttä. KesäKuuTA 2016 Kasvot peilissä TeksTi Nora VilVa . Lapsuudenkodissani on aina kannustettu eteenpäin ja valitsemaan itse sen, mihin uskoo ja mitä haluaa aidosti tehdä. 24 9. Mikkel Näkkäläjärvi on Demarinuorten puheenjohtaja.. Tulevaisuus ja uudet jutut ehkä vähän jännittävätkin. kUVa ella kaVerMa Mikkel Näkkäläjärvi, 25 N äen peilissä ihmisen, jonka elämä on muuttunut aika paljon. On tärkeää, että pääsen aina välillä käymään lapsuuden kodissani. Politiikan lisäksi toinen intohimoni on jääkiekko. Olen odottavainen sen suhteen, mitä edessä on. Peilistä näkyy onnellinen ihminen, joka on kiitollinen siitä, mitä elämä on viime aikoina tuonut tullessaan. Julkisen jyrkentyneen ja ihmisvihamielisen keskustelun lisääntyminen ja inhimillisyyden puute olivat lopulta ne viimeiset kimmokkeet, jotka saivat minut liikkeelle, tuomaan oman panokseni oikeudenmukaisemman ja inhimillisemmän yhteiskunnan edistämiseen. Politiikasta puhuttiin, mutta mihinkään puolueeseen ei ole kannustettu mukaan
Jäljet TarinoiTa hyväsTä elämäsTä Kemikaalipihi on ympäristön ystävä Ekovinkki Jarkko leka, valonia Kemikaalivalinnoillamme ja ku lutustottumuksillamme voimme vaikuttaa vesistöjemme ja ym päristömme hyvinvointiin. Tutkimus myös osoitti, että ihminen, joka osaa jalostaa itsestään jonkin persoo nallisuuden piirteen tuotteeksi, pärjää. Molemmilla on tulevaisuus edessä, mutta varsin eri laisina. Metallimies on ehkä viiden seuraavan vuoden ku luessa löytänyt työpaikkansa, ehkä avioitunut ja hank kinut asunnon tai kodin. Olisiko yksi tule vaisuuden työllistymismalleista käsityöläisyys. Kanadalainen tutkimus loi ennusteen, että yhteis kunta tarvitsee palvelijoita, sovittelijoita ja terapeut teja. Merkin saajan pitää täyttää tiukat ym päristö, laatu ja turvallisuus kriteerit. Hänkin meni kesä töihin ja menee vuoden alusta armeijaan, jona aikana myös ammattiin hakeutuminen kehittynee. Sitä ei kuulemma ostanut kuin yksi. ” Suuri määrä kemikaaleja ja lääkeaineita livahtaa puhdistusprosessien läpi päätyen vesistöihin ja luonnon kiertokulkuun. Kau passa pesuaineita ja kosmetiik kaa valitessa kannattaa uhrata hetki tuotteiden ympäristövai kutusten pohtimiseen. Palveluyhteiskunta tarvitsee toimijoita; lakimie hille sekä fysio ja psykoterapeuteille on kysyntää ongelmien ratkomisessa. Onko ympäristöystävällisyyttä otettu huomioon tuotteen valmistuk sessa ja aineosissa. Voi olla, että hänelläkin on jo perhe ja koti, mutta taatusti elää lainalla. Kannattaa myös etsiä tuote, jossa ainesosaluettelo on mahdollisimman lyhyt. Sai suutarin tekemät kengät ja ompelijan tekemät mekot. On monen nuoren valmis tumisjuhlapäivä. Kulu tetuista kemikaaleista valta vat määrät erilaisia kemialli sia yhdisteitä päätyy viemäriin ja edelleen jätevedenpuhdista moille, jotka on suunniteltu en nen kaikkea puhdistamaan jäte vesistä ravinteita ja eloperäistä ainesta. Valkea hattu päässä tyttö otti juhlijoita vastaan. Hän on jo opiskelun alkuvaiheessa liittynyt Metalliliittoon ja on ylpeä ammatistaan. Ympäristömerkke jäkin on paljon, mutta kannat taa etsiä kattavia yleismerkkejä: Joutsenmerkki eli Pohjoismai den ympäristömerkki, EUym päristömerkki, Hyvä ympäris tövalinta (Bra Miljöval). Muu rari tuli korjaamaan hellan ja raken nusmies talon portaat. Vuonna 2014 Suomessa myy tiin kosmetiikkaa ja pesu aineita 605 miljoonalla eurolla. Matka tästä ajasta on lähes 70 vuotta ja yhteiskunnan muutokset ovat asettaneet eri ammatit eri arvoiseen asemaan. Hän menee kesätöihin ja sitten armeijan jälkeen miettii työpaikan hakua. Pirkko Lahti Kirjoittaja on psykologi ja Suomen Mielenterveysseuran entinen toiminnanjohtaja. Kuulemma eri koistuotteille on aina kysyntää. Vierailin kaksissa valmistujaisissa. Toisesta, ammattikoulusta valmistuneesta tuli koneis taja metallilinjalta. Ylioppilas lienee vielä opis kelemassa, käyttänyt opintolainansa ja asuntotukensa ja valmistuttuaan alkaa etsiä työpaikkaa. Pakosti alkaa miettiä, mikä on juuri nyt viisautta: Löytää ala, jossa työtä on ja selvitä ammattimiehenä elämänsä tai etsiä yliopistoala, jonka jälkeen saa työtä. Myös lainan maksu alkaa. Löytyykö tuoteryhmästä ympäristömer kittyjä vaihtoehtoja. KesäKuuTA 2016 Nuoren tule vaisuus on kysymysmerkki Suomen liput liehuvat. Sen symbolinen arvo on kehittymässä. Silti erilaista ja moniosaamista tarvitaan. Altin Osmanaj Olisiko yksi tulevaisuuden työllistymismallleista käsityöläisyys?. Kotona voimme helposti ke ventää kemikaalikuormaa käyt tämällä pesuaineita ja kosme tiikkaa säästeliäästi. Toinen sai ylioppilastutkintonsa valmiiksi. Suuri määrä kemikaa leja ja lääkeaineita livahtaa puh distusprosessien läpi ja päätyy vesistöihin ja luonnon kierto kulkuun. Ammattihaa veet olivat vasta kehkeytymässä. 25 9. Poika ei ollut halunnut ammattikou lulaisten lakkia. u u u aSuin maalla, jonka kirkonky lässä oli käsityöläisammattien kes kittymä. Mikä siis neuvoksi kaupan lu kemattomien pesu ja puhdiste ainepakkausten tai pitkien kos metiikka ja hygeniatuotehylly jen äärellä
Lehti sopii hyvin myös jaettavaksi eri tilaisuuksissa. Suosittele tilaamista ystävillesi, niin puheenaiheista ei tule pulaa!” Reijo Paananen SDP:n puoluesihteeri Jari Soini. KesäKuuTA 2016 ”Uudistunut Demokraatti nostaa raikkaasti esiin ihmisiin ja politiikkaan liittyviä asioita. 26 9
Bonk Expo 2016 -näyttelyn tuottaja Tiina Schreck-Damstén tosin tietää kertoa, että sepite on mennyt myös läpi. Helsingin kaupungintalon Virka Galleriassa juuri avattu Bonk Expo 2016 -näyttely tuo teknillis-taiteellisen nonsensen jälleen kaikkien tutustuttavaksi. Yrityshistorian ja toimialojen kuvauksista voi pääteellä, että kyse on fiktiosta. Kuvataiteilija Alvar Gullichsenin luotsaama Bonk-projekti on kertonut kuvin, sanoin sekä ennen kaikkea konein ja esinein tarinaa Bonkin suvun teollisuusyrityksestä. Ja tiedän, että monet vanhatkin defunktionaalisten koneiden ystävät ovat kaivanneet uutta näyttelyä. Rolf Bamberg Demokraatti Bonk-yhtymän kehittämä elektromagneettinen ilmapalloalus BK 50 koe-esittelyssä. Edellisen kerran Bonk-kulttuuriperintöä on Helsingissä nähty Katajanokan tullija pakkahuoneella 1994. 27 9. KesäKuuTA 2016 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 701 0539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Bonk-yhtymän tarina elää ja voi hyvin ” Olen antava ihmisille koneita, jotka tekevät onnelliseksi.” – Pär Bonk 1893 ”Back in the business” voivat defunktionaalisten koneiden harrastajat ilolla todeta. O lli Le ht in en. Reilu parikymmentä vuotta sitten julkisuuteen lanseerattu Bonk – virallisemmin Bonk Business Inc – aloitti näyttävästi heti satavuotisnäyttelyllä Porin taidemuseossa vuonna 1993, mutta viime vuosina on ollut valtakunnallisella tasolla hiljaisempaa. – Se on niin taitavasti rakennettu ja esille pantu tarina, että kyllä jotkut ovat sen aikojen kuluessa ottaneet ihan tosissaan. Koneiden lisäksi Virka Galleriassa pääsee tutustumaan myös ”koskettaviin tragedioihin ja seikkailuihin, jotka kohtasivat jokaista Bonk-dynastian sukupolvea.” Siis koko siihen tarinaan, joka tekee uskomattomasta lähes uskottavaa. Näillä eväin anjovisjalostuksella aloittaneesta perhefirmasta on yli sadan vuoden aikana kasvanut ”multiglobaali teollisuusyritys”. – Tässä on ehtinyt varttua jo kokonaan uusi sukupolvi, joka ei vielä ole päässyt näkemään Bonk-aarteistoa näyttelyoloissa. Helsingin uuden näyttelyn takana on alkuperäinen 1990-luvun Bonktiimi, johon Gullichsenin lisäksi kuuluvat valokuvaajat Olli Lehtinen ja Magnus Scharmanoff, käsikirjoittaja Richard Stanley ja koneenrakentaja Henrik Helpiö. Bonk Expo 2016 on avoinna Helsingin kaupungintalon Virka Galleriassa 8.6.–11.9. Sen erityisosaamista ovat erityisesti nuo defunktionaaliset (lue: toimimattomat) koneet ja laitteet sekä muun muassa ”disinformaatiojärjestelmien kehittäminen” ja ”kosmisen terapian sovellutukset”. Meillä onkin mahdollisuus tuoda nyt näytille myös ennennäkemättömiä laitteita, joita näyttelyyn on saatu eri yksityiskokoelmista, kertoo Tiina SchreckDamstén
Jopa jäätelötahra oppii tottelemaan vihellystä, kun sille päälle sattuu! Kivirähkin kirja saa mainiota lisäväriä suomennosversion tekijävoimilta, sillä Heli Laaksosen suomennos on nautittavan hauska ja Joel Melasniemen kuvitus mukaansatempaava. Tarina kertoo futislahjakkuus Karrista, joka yllättäen päättää lopettaa pelaamisen kokonaan. Kalle Veirton toinen Sählymestarit -sarjan kirja ”Vain vessapaperia” sen sijaan luottaa loputtomaan kohellukseen ja huumoriin. Vain vessapaperia -kirjassa tulevaisuus alkaa loistavien joukkuevahvistusten, huippuvalmentajan ja täydellisten harjoitteluolosuhteiden ansiosta näyttää hiukan valoisammalta. KOOnnut rOlf bamberg Jukka Itkonen: Tiira tiiraa tiiraa Lasten Keskus Kuka mahtaa olla kaislikon arvokas lintuherra, entä mikä sipsuttaa rantahiekalla. Kentiltä vetäytymisen syitä on useita, muun muassa raha, jota Karrin alkoholisoituneella isällä ja pätkätöissä kärvistelevällä äidillä ei ole liikaa. melkoista sählyilyä Wickströmin teoksessa ollaan paikoin aika vakavienkin teemojen äärel lä. Oikeastaan heidät huijattiin koko puuhaan. Teksti rullaa notkeasti, aika usein dialogin varassa. Camilla Pentin kuvitus lisää kirjan hykerrytyskerrointa. Wickström on myös luontevasti tavoittanut nuorKevään lastenkirjoja Andrus Kivirähk: Koiranne alkaa kohta kukkia Otava Virolaisen Andrus Kivirähkin tarinoiden äärellä ei kukaan voi olla naama rutussa. Wickström on annostellut tarinaan reilulla kädellä tarkkoja harjoitteluja otteluraportteja, mutta mukaan mahtuu runsaasti myös uskottavia kuvauksia muusta teinielämästä, ihmisten välisistä suhteista sekä sekavista perhetilanteista. Monet kirjan sankareista ovat tuttuja pihapiiristä, lähimetsästä tai tai järveltä, mutta on mukana myös jokunen vähän eksoottisempikin eläjä. Yläkouluikäisiin ja alakoulun ylimmillä luokilla oleviin jalkapallofaneihin puree varmasti Mika Wickströmin nuortenromaani ”Meidän jengin Zlatan”. Kirjan sivuilla pääsee ääneen monenlaista visertäjää, sirkuttajaa ja rääkyjää – kaikki reilusti ihan omalla äänellään. Kirjasarja kertoo Vilpun, Leksan ja Tapion ponnisteluista kohti alle 12-vuotiaiden sählyn Suomen mestaruutta. Kuka on lentävä nokikolari, ja mistä linnusta lähtee lujimmin mölyä. Onkin mainio ta, että tutusta ja innostavasta aihepiiristä ilmestyy myös luettavaa. Näihin ”ornitologisiin” kysymyksiin voi löytää vastauksen lastenrunouden ja nonsenseloruilun mestarin Jukka Itkosen uudesta eläinrunokokoelmasta, joka keskittyy siis lintuihin. 28 9. Parhaan kaverinsa Arsan perhe kuitenkin tukee Karria monin tavoin, ja lopulta kokonaan uuden joukkueen perustamisen myötä löytyy uudelleen myös pelaamisen ilo. Uutuuskirjan parissakymmenessä kertomuksessa mikään ei ole mahdotonta, sillä yleisesti tunnetut luonnonlait eivät nyt ole voimassa: voikukka rakastuu koirankakkaan, sukat alkavat munia, kissa ryhtyy joulupukiksi… Arkiset asiat ja esineet näyttäytyvät hilpeässä uudessa valossa ja kertomusten henkilöt ajautuvat, joutuvat tai pääsevät mitä yllättävimpiin käänteisiin. Varsinkin nihkeästi lukevia poikia houkuttelevat varmasti kirjat, joiden henkilöhahmoihin ja tapahtumiin on helppo samastua omien kokemusten kautta. Pojat – ja taitava tyttövahvistus Ruotsista – pelaavat alueotteluissa yllättävän hyvin, ja joukkue on kovaa vauhtia matkalla välikarsintaan. Varmaksi tarina ei. Tehtävä ei ole helppo: pojat eivät ole mitään kenttien kuninkaita, eikä mestaruuden tavoittelu ollut edes poikien oma idea. KesäKuuTA 2016 Tarinoita kentältä ja kentän laidalta Monet lapset ja nuoret harrastavat jotakin urheilulajia. ten poikien rennonkiusoittelevan puhetavan
”Miisa ja jääprinsessa” on hallittu tarina paitsi kurinalaisesta ja tavoitteellisesta luisteluharrastuksesta myös kimuranteista ihmissuhteista. Mummo on päättänyt etsiä Sibeliuksen kadonneen laulun numero 110. Marja-Liisa Dieckmann: Ville Romunen ja Sibeliuksen kadonnut sävel Kustannus-Mäkelä Jean Sibeliuksen viimevuotisen synttärijuhlinnan pitopöydästä on jäänyt pikkuherkkuja vielä tällekin kirjavuodelle. Retken ykköskohde on kuitenkin Ainola, säveltäjämestari Sibeliuksen kotitalo. Veirton kirja viettelee alakouluikäiset lukijat puolelleen leppoisalla sählysekoilulla, eriskummallisilla (aikuis)hahmoilla sekä helppolukuisella otteella. Harmi kyllä, Miisan paras kaveri Kata ystävystyy Even kanssa ja alkaa viettää tämän seurassa yhä enemmän aikaansa. 29 9. KIRJAT Mika Wickström: Meidän jengin Zlatan WSOY 2016, 200 s. Väljästi ladottu teksti ja vauhdikkaasti etenevät tapahtumat armahtavat tahmeampaakin lukijaa. Pitkän ja tuotteliaan uran lasten ja nuortenkirjallisuuden parissa tehnyt Maija-Liisa Dieckmann vie tutut kirjasarjansankarinsa Ville Romusen ja mummo Mutikaisen Tuusulanjärven kulttuurimaisemiin. Uupumattomasti toistetut lentoharjoitukset eivät vain tahdo johtaa toivotuun lopputulokseen: mukkelista, makkelista riittää yritys toisensa jälkeen. Henna Helmi Heinonen: Miisa ja jääprinsessa Tammi 2016, 207 s. Tärkeä paperi on hukassa, ja ryhmä Mutikaisen hoksottimia tarvitaan avuksi. Kirjan houkuttelevuutta lisää varmasti sekin, että sählyn lisäksi tarinassa pelataan antaumuksella myös konsolipelejä. Tarinoita kentältä ja kentän laidalta jatkopaikkaa lupaa, sillä kirja päättyy kutkuttavan koukuttavaan lauseeseen: ”Meidät on diskattu”. Myös henkilöt ovat onnistuneita. Reino-hiiri alkaa vähän kadehtia huolettomana kukasta toiseen lentelevää mehiläistä ja päättää toteuttaa unelmansa lentämisestä. Löytyykö se Ainolan saunasta. Miisan elämään tuo hankausta vanha vihamies Eve, joka palaa harjoitusryhmään tauon jälkeen. Mutta sitten Reino löytää, kommellusten kautta sisäiset siivenalkunsa, joita se ryhtyy kasvattamaan eliksiireinään tahto, tarkkaavaisuus ja mielikuvitus. Marjo Jääskä. Kalle Veirto: Sählymestarit 2: Vain vessapaperia Karisto 2016, 180 s. Reino tarkkailee luonnossa kaikenlaisia siivekkäitä ja ottaa mallia omien siipien rakentamiseen. Kirjoittaja onnistuu hienosti tasapainottelemaan luisteluja ihmissuhdekuvausten välillä. Tarinassa on käsitelty hienosti myös kolmilapsisen perheen sisäisiä jännitteitä. KesäKuuTA 2016 Kevään lastenkirjoja Pirkko Vainio: Reino saa siivet Lasten Keskus Jos hiirellä on niin äijämäinen nimi kuin Reino ja se saa selkäänsä siivet, niin johan siinä on lastenkirjalle aineksia. Tarina on lapsipsykologialtaan harvinaisen ehyt, uskottava ja syvälle sukeltava. Erityisesti Miisan hahmo näyttää koskettavasti nuoruuden ristiriitaisuuden. Kotona Miisaa repii normaali teini-iän angsti, eivätkä välit poikaystävä Antoniinkaan ole aivan mutkattomat. Sama ihminen voi yhdessä tilanteessa olla hyvin tavoitesuuntautunut ja päättäväinen, mutta seuraavassa hetkessä pikkuasioista leimahteleva hermokimppu. Teinien jäätävät kuviot Tyttöjen urheilumaailmaan puolestaan sukelletaan Henna Helmi Heinosen kolmannessa Miisa-kirjassa. Heinonen on koulutukseltaan psykologi, mikä varmasti näkyy tekstissä. Mummo on mukavuusalueellaan esitelmöidessään Aleksis Kiven kovasta kohtalosta ja Pekka Halosen maalauksista
Alussa mainitsemani lainaus kuullaan Alessandro Nivolan esittämän tylyn muotisuunnittelijan suusta elokuvan julistaman hyytävän teesin kiteytymänä. Meistä kukaan ei ole immuuni vanhenemiselle ja viimein kuolemalle. The Neon Demon jättää maailman taakan tosissaan ottavan lukiopojan yksinuottisen teelmyksen vaikutelman seuratessaan maalaistytön nousua kohti mallimaailman huippua ohi kateellisten kilpailijoittensa, Sen mahdolliset ironiset viritykset eivät kuitenkaan järkytä ketään. Maailman kurjuutta kuuluttava ohjaaja on aiemminkin tunnustanut velkaansa ranskalaiselle Gaspar Noélle, eikä hänen visuaalinen palettinsa ole nytkään kaukana Irreversiblen (2002) hurjuudesta. Tälläkään kertaa tanskalaisohjaajalla ei ole tarjota minkäänlaista toivoa tai pelastusta henkilöilleen. Pari viikkoa sitten niinikään Cannesissa esitelty The Neon Demon (2016) on sinänsä näyttävissä verenkarvaiden ja sysimustien sekä puhtaanvalkoisten ja neonvalojen kuvavuorotteluissaan silti suorastaan jännitteetön. Mässäilyn rinnalla yhteiskunnallinen viesti tuntuu hurskastelulta. Tällä Refn teki siis nopeasti selväksi, että edellisen surumielinen retroeksistentialismi jää jatkossa kakkoseksi hänen tarpeelleen tyrkyttää provokatiivista primitismiä. Rane Aunimo Demokraatti ELOKUVA The Neon Demon Ohjaus: Nicolas Winding Refn Pääosissa: Elle Fanning, Jena Malone, Alessandro Nivola, Karl Glusman, Keanu Reeves 2016, 118 minuuttia Tähti on syttynyt ” Tanskalaisohjaajalla ei ole tarjota minkäänlaista toivoa tai pelastusta henkilöilleen. Nousukas. KesäKuuTA 2016 tää lopulta tuimaan huipennukseen. Kenties satiiri The Neon Demon lienee satiiri tai kärjistävä kauhukuva, jonka korostuneen epädramaattinen alku räjäh. Maalaistyttö Jesse (Elle Fanning) loikkaa melkein yhdessä yössä huipulle Los Angelesin valoloisteessa. ”Kauneus ei ole kaikki, mitä on. Elle Fanningin rooli tähdeksi nousevana tyrkkynä on epäkiitollinen, koska tämän henkinen muutos näyttäytyy loikkana eikä niinkään siirtymänä, jossa valta viettelee hitaasti mutta varmasti. Kamppailun syvempi traagisuus syntyy siitä, ettei kukaan tunnusta horisontissa häämöttävää tappiota. En ole valinnasta mielissäni. Etenkin Terrence Malickin Knight of Cups (2015) ja David Cronenbergin Maps to the Stars (2014) kertovat paljon kiinnostavammin kuuluisuuden kiroista ja elämänvalheiden kasautumisesta. Mutta aina voi yrittää, ja sitä tämän elokuvan henkilöt tekevät nihilistisesti ja traagisesti. 30 9. Mitään todellista vimmaa tai eetosta Refn ei silti onnistu loihtimaan, vaikka elokuva kuinka koettaa kohahduttaa päälle liimatuilla kauheuk sillaan. Rappiokuvausten tulva Kaikkien huulilla tärkeillä kansainvälisillä filmifestivaaleilla nykyään keekoileva Refn onnistui yllättämään vuosikymmenen alussa viipyilevällä autofilmillä Drive (2011). Cannesissa palkittua ohjausta seurannut tyhjäpäinen kostofantasia Only God Forgives (2013) tuuttaa puolestaan onttoa symboliikkaa ja pulp-kuonaa sellaisella syötöllä laveriin, ettei teoksen anniksi jää kuin tehokkaasti tyrmäävää väkivaltaviihdettä ryöpsähtävine raakuuksineen. Ongelma korostuu, koska vastaavia Los Angelesiin sijoittuvia rappiokuvauksia on riittänyt markkinoilla viime vuosina. Siinä hän yhdistää onnistuneesti myyttisen westernin ja kovaksikeitetyn noirin maailmat vaiteliaan erakon sankarihahmoon. Teoksen johtoajatus tarkentuu liki dystooppiseksi, kuinka kaikki oikeasti kaunis on uhrattavissa tämän väärän jumalan alttarilla ja kuinka pitkälle epätoivoiset ihmiset ovat valmiita menemään jo valmiiksi utopististen ja aina vain kauemmas karkaavien haaveidensa vuoksi ja mitä voidaan menettää hävityssä taistelussa. Kauneus on ainoa, mitä on.” Pysäyttävän ajatuksen zeitgeististamme sisältävä Nicolas Winding Refnin tuorein elokuva käsittelee viihteen ja laajemmin koko länsimäisen kulttuurin obsessiivista suhtautumista kauneuteen ja nuoruuden häviävään unelmaan. Siinä elämän tarkoituksena ovat menestys ja täydellisen ulkokuorisuuden tavoittelu. Totinen ilme hymyttömine henkilöineen vaikuttaa silti vain ryppyotsaiselta
Mukana ovat kaikki puolueen huippupoliitikot puheenjohtaja Antti Rinteen ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin johdolla. Tule mukaan nauttimaan loistavasta ohjelmasta ja tapaamaan tuttuja. Niemi, Arman Alizad ja Riikka Kämppi. Paneelissa keskustelevat euroedustaja Liisa Jaakonsaari, kirjailija Elina Hirvonen, laulaja Hanna Pakarinen, kansanedustaja Lauri Ihalainen ja näyttelijä Riku Suokas.. Ismo Jokinen DEMOKRAATIN OMA KATTAUS SUNNUNTAINA KLO 9.30–11.30 Paljonko maksaa onnellinen elämä. Laiva on M/S Baltic Queen ja suuntana Tallinna. Varaaminen käy helposti soittamalla Matkapojille p. Veikko Somerpuro Mike Siren Risteilyllä keskusteluun virittävät muun muassa Antti Rinne, Mari K. KesäKuuTA 2016 LAIVA ON LASTATTU DEMAREILLA VARAA PAIKKASI HUIPPURISTEILYLTÄ! Vuoden mielenkiintoisin matka on tiedossa, kun SDP ja Demokraatti järjestävät huippuristeilyn 27.–28.8. Lisäksi osallistut 500 euron matkalahjakortin arvontaan. Katso risteilyn ohjelma osoitteesta sdp.fi/demariristeily Tule yksin, kaksin tai porukalla, mutta varaa matka saman tien. Mielenkiintoinen asiaosuus kruunataan hauskanpidolla ja tasokkaalla viihde ohjelmalla. Arvonta suoritetaan risteilyn päätös seminaarin jälkeen. 31 9. Tähtiartisteina Hanna Pakarinen yhtyeineen, Standupkoomikko Riku Suokas, Työmiehet sekä Työväen tytöt. 010 232 31 09 tai netin kautta: www.matkapojat.fi/demarit Hinta per henkilö alkaen 40 e/B4 ja 70 e/B2
Nathan tyrmistyy tajutessaan, mitä sekava purkaus ehkä tarkoittaa. Hän on jopa lukemattomia kertoja katsellut kohtalokkaan taklauksen hidastuksia. Se pysyy Parkerin arvoituksena, ehkä arvoituksena myös Timille ja Nathanille, ja lopulta romaanin keskeisenä kätkettynä teemana. Jälkimmäinen korosti ”luovalla tuhollaan” talouskriisien hyviä puolia: vanhojen toimintatapojen ja keksintöjen tulee antaa tietä uusille innovaatioille ja taidoille. Hänet näytetään rähjäisessä seksiklubissa, jonka friikkinumerona on sokean Janetin tirkistelyshow. Motiiviksi kävisivät itsetuhoisuus, kosto ja syyllisyys tai ne kaikki. Timillä on vaikea neliraajahalvaus, eivätkä lääkärit tarjoa optimistisia ennusteita. Uusklassisen taloustieteen formaali luonne jättää tilaa tulkita sisällöt eri tavoin. Taloustieteen ihmiskäsitys sallii myös vaihtoehtoiset valinnat. Risto Heiskalan ja Akseli Virtasen toimittama kirja osaa tasapainottaa jyrkkinäkin vastakohtina pidettyjä teoreetikkoja, poimia näiden hyvät ja hylätä huonot puolet. Kirjassa halutaan myös muistuttaa, että kaikki tunnetut teoreetikot – niin oikeistolaiset kuin vasemmistolaisetkin – ovat olleet länsimaisia tutkijoita. Avokätisessä realismissaankin romaani ikävä kyllä jättää teemansa ja siten henkilönsä ohuesti perustelluiksi. Nykyään pidetään lähes selviönä, että talous on omalakinen ja itsenäinen koneisto, jonka ympärillä muu yhteiskuntaelämä pyörii. Vaikka yhteiskunta on muuten muuttunut paljon, monet taloustieteen nykyiset lait keksittiin jo yli sata vuotta sitten. 1965) kolmas romaani ilmestyy jälleen neljä vuotta edellisen jälkeen. Huippukalliissa laitoksessa Tim pystyy suullaan ja hengityksellään ohjaamaan hienoteknisiä ja elektronisia laitteita ja niillä hivenen lähiympäristöä. Lipsonin siviiliammatti tuo mukaan lääkärin arvovaltaa. Hän vainuaa Timin ja Nathanin suhteessa mahdollisuuden elämänsä juttuun ja varjostaa siksi Nathania. Kuntoutuksen yritykset lähtevät aivan alkeista. Yksilö valitsee vapaasti arvojensa mukaan, mutta joku voikin pitää askeettista elämäntapaa arvokkaimpana. Niissä on mahdotonta erottaa taloutta muusta kulttuurista ja jopa uskonnollisista rituaaleista. Hän hylkää vähitellen kaiken entisen luiskahtaen anonyymien kaupunkien laidoille, kuin haluaisi kadota kokonaan. Janetin kautta hän toivoo saavansa aavistuksilleen tukea. Pekka Wahlstedt Katri Lipson osaa kirjoittaa yhtaikaa nokkelan eloisasti ja julmasti.. Päähenkilöistä 19-vuotias Timothy Callahan viruu potilaana Green Springsin kuntoutusklinikalla USA:ssa. Ahdinko johtuu rajusta, sääntöjenvastaisesta laitataklauksesta Detroitissa. Heistä tulee myös kämppäkavereita, kunnes Nathan saa valmiiksi oman ökytalonsa. Näkyvimmin ovat esillä Max Weber, Georg Simmel, John Rawls, Joseph Alois Schumpeter ja John Maynard Keynes. Amok-luistelijan jäljillä Romaani kehittelee monelta kantilta vihjeitä, että intiimi välirikko olisi jotenkin syynä Timin katastrofiin. Uusklassisen taloustieteen toimija on täydellisen informaation omaava ja tyhjiössä laskelmia ja valintoja tekevä homo economicus. Tästä henkiystävästä ei ole kuulunut yhtään mitään. Otsikon Detroit ei viittaa perusmiljööseen vaan paikkaan, jonne draaman ratkaisevat sekunnit sattuvat. Janetin seurassa Nathan rohkaistuu hakeutumaan klinikan läheisyyteen ja lopulta Timin seuraan. Siitä eteenpäin teksti vie ihmissuhdetragediaa suoraviivaisesti kohti irvokasta lopputulostaan, joka ei paljasta arvoituksia mutta tuntuu väistämättömältä. Viinan, naisten jahtaamisen ja yleisen rehvastelun miehinen ilmapiiri kuvataan eloisasti, usein ilkeästikin. Timiltä sentään sujuvat hengitys ja puhe, mutta raajojen ja kropan motoriikasta ei ole puhettakaan. Esimerkkinä markkinoiden epävakautta korostaneet mutta päinvastaisiin suuntiin kulkeneet Keynes ja Schumpeter. Uutuuteen siis kohdistuu odotuksia. Avartavaa on, että kirjassa esitellään tarkemminkin länsimaissa tuntemattomampien kulttuurien talout ta. 375 s. Tim ja Nathan tutustuvat tultuaan samaan seuraan (jonka nimeä ei tietenkään mainita). Keynesilaisuus taas turvaa valtion säätelyn avulla kehityksen kelkasta pudonneiden elämän ja tasaa taloudellisia tappioita. Mukana on myös kolmansien maiden tutkijoita, jotka huomauttavat, että vielä orjuuden päättymisen jälkeenkin kolmansia maita kohdellaan alentuvasti ja kasvatetaan ja koulutetaan länsimaisten oppien ja arvojen ehdoilla. Romaanin aikarakenteessa klinikalta palaudutaan NHL-lähimenneisyyteen. Tyylinsä mukaisesti Lipson etsii nytkin aiheensa kaukaa, silkalla mielikuvituksella. Mitään epäilyttävää siitä ei silti löydä edes vastuullinen vakuutusyhtiö. Kirjan teksteissä löydetään myös uusklassisen taloustieteen hyvät puolet ja oikaistaan joitain siihen liittyviä harhakäsityksiä. Myös taloustiede samaistetaan usein vallitsevaan uusklassiseen taloustieteeseen, joka juuri hahmottaa talouden irrallisena muusta yhteiskunnasta. Kirjassa esitellään taloutta muuhun yhteiskuntaan ja taloustiedettä muihin tieteisiin, eritoten sosiologiaan kytkeneitä ajattelijoita. Puoliväkisin ja rahalla hän puhuu Janetin mukaan päämäärättömälle amok-luistelulleen. Välit eivät voisikaan mennä täysin poikki, mutta ystävyyden perusta romahtaa. Juorumedian mukaan hän on saanut potkut ja huuhtoo ties missä elämäänsä viemäriin. Jossain tunnesumussa Tim antaa Nathanin ymmärtää, että tämä merkitsee hänelle enemmänkin kuin pelija kämppäkaveria. Pojat tulevat hyvin toimeen myös vapaa-aikana. Sijaintia ei tarkenneta, kuten ei muitakaan paikkoja. Esikoisteos ”Kosmonautti” sai Finlandia-ehdokkuuden ja HS:n esikoispalkinnon, kakkoskirja ”Jäätelökauppias” EU:n kirjallisuuspalkinnon. 32 9. Salomonsaarten Malaitassa asuvat kwaiot käyttävät seteleitä koristeina bambusaloissa, jotka ovat morsiusmaksujen suorittamisen keskeinen rituaaliesine. Juhani Ruotsalo KIRJAT Katri Lipson: Detroit Tammi 2016. KesäKuuTA 2016 Tragediaa kaukalosta klinikalle Katri Lipsonin (s. Lipson kirjoittaa eloisasti, väliin hyvin nokkelasti, väliin julmalla naturalismilla. Vääränlaista kiintymystä Klinikkarupatteluissa tulee heti alussa puheeksi toinen päähenkilö Nathan Delorme, Timin vähän vanhempi seuratoveri ja läheisin kaveri lyhyellä NHL-uralla. Tyynenmeren intiaanit taas harjoittavat vieläkin Potlatchvaihtoa, jossa luovutetaan tai tuhotaan rituaalinomaisesti kilpaa tavallista omaisuutta ainutkertaisten ja pyhien esineiden arvon kohottamiseksi. Suoraviivaisesti päätyyn On totta, että muutkin jääkiekon tuntijat pitävät outona Timin passiivista reagointia taklaustilanteessa. Kaukalossa heistä sukeutuu juhlittu tutkapari. Muutoksen aistivat myös joukkue ja valmentaja, vaikka pojat eivät ole enää puhuneet asiasta edes keskenään. Ehkä tämä ilmaisee ammattipelaajien arkea, jossa sama ruletti pyörii vieraiksi jäävissä kaupungeissa. Teksti jättää Nathanin aluksi vaille henkilöyttä, avatessaan toisen pääjuonensa klinikan rinnalle. Janetia ahdistelee myös kulahtanut lehtimies Tommy Lee Parker. Romaani on raaka ihmissuhdedraama, päähenkilöinä kaksi nuorta jääkiekkotähteä Pohjois-Amerikan NHL:stä. Sivuhenkilöistä Parker ja Timin äiti ovat suorastaan mainioita, mutta teksti hukkaa heidät loppupuolella täysin. Suoraan ei väitetä mitään. Yhtä kaikki Nathanin ura ja elämä joutuvat alamäkeen heti Timin vammauduttua. Kokeneempi Nathan opastaa Timiä huippulätkän maailmaan. Talousteorioiden plussia ja miinuksia KIRJAT Risto Heiskala ja Akseli Virtanen (toim.): Talous ja yhteiskuntateoria II Gaudeamus 2016, 427 s. Talous ja yhteiskuntateoria -kirjasarjan toinen osa lähtee liikkeelle 1800-luvulta, jolloin myöskin uusklassisen taloustieteen perusta luotiin
Asia, josta Björn Wahlroos muinoin tokaisi empaattiseen tapaansa, että tavalliset konttoriasiakkaat ovat etupäässä riesa, joka tuo vain rapaa pankkisalin lattialle. Vaihteiden pulmien takia rikkauteni ovat siirtyneet pyöräkorjaamolle ja pyörämatkat olleet vaiheikkaita. (TO) Veikko Somerpuro Katri Lipson osaa kirjoittaa yhtaikaa nokkelan eloisasti ja julmasti. Vaihteita ja rikkauksia Kuuntelin äskeisellä lomallani eräänä aamupäivänä Ylen Ykköseltä talouselämän mekanismeja mainiosti kansantajuistavaa JuhaPekka Rantalan ohjelmaa ”Mikä maksaa”. Mutta onko sinun elämäsi – aktiivipyöräilijä kun olet – ollut viime aikoina vaihderikasta, Tua. Händelserik ja vastaavat ovat ruotsin kantana, mutta jotenkin suomessa on vaihe saatu vääntymään vielä vaihteeksi. Tuohon pöyhkeilyyn nähden pankkien asiakaspuhe kuulosti radio-ohjelmassa ihan toisenlaiselta. u u u Pyöräni vaihderikkaus onkin aiheuttanut viime aikoina päänvaivaa. Toista sarjaa edustavat virkkeet, joissa kielenkäytön ajatus katoaa kesken kaiken. Vaihteiden pulmien takia rikkauteni ovat siirtyneet pyöräkorjaamolle ja pyörämatkat olleet vaiheikkaita. Nämä kohtaamiset ovat asiakastapaamisia, ja silloin liikutaan asiakasrajapinnassa, joka oli käytetysti a-termeistä se värisyttävin. Minusta kirjoittajan tehtävä on lukea lauseensa uudestaan ja uudes taan, ei lukijan. Sen sijaan raivostun sellaisista kielioppija tyylivirheistä, joita normaalitaitoiset kielenkäyttäjät tekevät tahallaan tai laiskuuttaan. Onhan se nyt ihmeellistä, että joku kirjoittaa ”kukka kauppa”, vaikka kukaan ei lausu niin, siis jälkimmäistä osaa painottaen. 33 9. Kuukauden sanahirviöksi valitsisin kuitenkin jo monesti viime aikoina silmiini ja korviini osuneen ilmauksen”vaihderikas”. Asiakas, jopa tavallinen tallettaja, tuntui pankkien palvelupomojen ajatuksissa olevan niin ykkösjuttu, että alkoi jo tympiä. Epäilemättä yhdyssanavirheet kertovat jonkinlaisesta sivistymättömyydestä, mutta niin kauan kuin sivistymättömyys ei ole yhteiskunnassa pelkkä yksilön valinta, en erityisemmin huvitu siitä. Pyöräni vaihderikkaus onkin aiheuttanut päänvaivaa. KesäKuuTA 2016 Aforismi välipalaksi Kielen päällä Kielipoliisioperaatioista ja Kielen ilmiöistä KesKUsteleVat rolf BamBerg ja tUa onnela Onko sinun elämäsi – aktiivipyöräilijä kun olet – ollut viime aikoina vaihderikasta. Vaikka yksi haastatelluista sanoikin, että pankeilla on nykyisin oikeus tehdä asiakasvalintaa, niin toinen pyrki lujasti kieltämään käsitteen hankala asiakas olemassaolon. Siinäpä on jymäkkä esimerkki siitä, miten svetsismi kohtaa suomen kielen tajun puutteen. Luen parhaillani romaania, jossa suomentajalla käy niin yhtenään: ”Päätin olla luottamatta liikaa kehenkään ja pysymään mahdollisimman valppaana.” Aargh! Päätin pysymään. Tympääntymisesi aiheita, Rolle, lueskellessani aloin miettiä laajemmin, minkälainen kielenkäyttö ihmisiä ärsyttää. Jouduin eroamaan Facebookin Yhdyssana on yhdyssana -ryhmästäkin, koska meno kävi siellä niin ylemmyydentuntoiseksi. Eihän puhe kaiketi ole kuitenkaan esimerkiksi seitsenvaihteisesta autosta. Tässäpä, Rolle, sinullekin lisää aiheita, ellei kesä kuumenna tarpeeksi. Pankeissa ihan tavallisia tiliasiakkaitakin palvelemassa eivät enää tietenkään ole pankkineidit ja pankkitoimihenkilöt vaan asiakasneuvojat ja asiakasvastaavat. Joskus yhdyssanavirheiden vainoaminen menee kuitenkin minun makuuni överiksi. Ensimmäiseen sarjaan kuuluu poliitikkokieli, jotka olen aiemminkin haukkunut. Se ainakin on selvää, että et ole ainoa, jota muotisanat korpeavat. Kun seuraa vanaa, on aina seuraavana.. Jakson aiheena oli pankkityön katoava kansanperinne eli konttoripalvelut. Kieleen ängetään väkisin toimintojen suorittamista, osaamistason kehittämistavoitteita ja muuta mongerrusta ihan vain, jotta kuulostettaisiin jotenkin hienommilta ja päättäjämäisemmiltä. Myös yhdyssanavirheet suututtavat monia, eikä ihme. Tämän adjektiivin alkumuodolla on tarkoitus kuvata jotain monivaiheista eli vaiheikasta tapahtumaa tai asiaa
kehittivät joukkomme, seuraten lyödyn vihollisen kintereillä, hyökkäystään Rowno-Kowelin suunnalla ja valloittivat taistelun jälkeen Lutskin kaupungin ympärillä olevan seudun ja valtasivat itse kaupungin. Punch-lehden pilakuvassa Saksan ja Itävallan keisarit aikovat kävella Venäjän yli. Se oli koko ensimmäisen maailmansodan suurin meritaistelu ja myös ainoa, jossa avomerilaivastojen taistelulaivat kävivät täysmittaisesti toistensa kimppuun. Taistelun voittajasta ei heti saatu selvää. 4–7 päivinä tapahtuneiden taistelujen tuloksen johdosta voimme jo nyt pitää saavutettua tulosta suurena voittona aseillemme ja vihollisen varustetun rintaman täydellisesti murretun. (P.T.) Pietarista, kesäk. Stalinistiset voimat alkoivat pian likvidoida trotskilaisia ”väärinajattelijoita”. Vasta kun neljä Warspite-mallia olevaa 15-tuuman tykeillä varustettua sangen nopeakulkuista englantilaista dreadnoughtia saapui paikalle, tasottui taistelu ja saksalainen ylivoima kääntyi pakoon ja pääsi Helgolannin suojaan. – Jo klo 12 yöllä oli palvelijataryhdistyksen kuoro herättänyt Miinansa makoisimmasta unestaan ja sitten aamulla puoli 8 ilmestyi Koiton sekakuoro kaiut tamaan säveliään, lehti jatkoi. – Tarkkoja yksityiskohtaisia tietoja tämän nykyisen sodan suurimman meritaistelun kulusta ei vielä ole ainakaan täällä saatavissa. Galitsian taisteluissa peräti 200 000 itävaltalaista jäi venäläisten vangeiksi. Sitäpaitsi vallotimme vielä laskemattoman määrän tykkejä, kuularuiskuja ja asevarastoja, kenttäkeittiöitä ja puhelintarpeita. ”Juuri niihin aikoihin siat muuttivat yhtäkkiä päärakennukseen ja asettuivat asumaan sinne. Kesäk. Kalastajat muistelevat kuitenkin Skagerrakin meritaistelun jälkeisiä aikoja, jolloin ankeriaat olivat todella suuria. Yli 2 000 miestä upposi laivojen mukana. Meritaistelusta alkoi tihkua tietoja vain vähän kerrallaan. – Kaiken yötä kuului tykinjyske ja näkyi tykkituli. Kesäkuussa 1916 Venäjän asevoimat olivat kuitenkin vielä hyvässä vedossa. 8 p:nä Korkean ylipäällikön esikunta ilmottaa: läntinen rintama. Myöhemmin paljastui, että britit voittivat ainakin strategisessa mielessä, sillä saksalaisten avomerilaivasto ei kyennyt tämän jälkeen murtamaan Pohjanmeren saartorengasta. – It seems that something is wrong with our bloody ships today, amiraali David Beattyn kerrotaan todenneen. Taistelussa kuoli yli 6 000 saksalaista ja yli 5 000 brittien merisotilasta. Työmies 9.6.1916 Skagerrakista tihkuu tietoja Günter Grassin Peltirumpu-kirjassa liikutaan myös Saksan Pohjanmeren rannikolla. Ankeriailla riitti todella syötävää. – Onkohan se varmasti kuollut, kuvassa kysytään. 1 pn aamuna tuli suuri joukko laivoja jatkaen taistelua eteläänpäin. 34 9. KesäKuuTA 2016 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Maailman kirjallisuuden katekismus GEORGE ORwEll: EläINTEN VAllANkUmOUs (ANImAl FARm, 1945, sUOmENNOs PANU PEkkANEN 1969) . Kalastajat näkivät, miten eräs risteilijä meni pohjaan. Varsinkin kirjan pohjalta tehdystä elokuvasta jää mieleen kohtaus, jossa kalastetaan ankeriaita hevosenpään avulla. Voimakkaiden jalkaväkihyökkäysten jälkeen, joita on tukenut tykkituli, olemme alaisen Strypan varrella Galitsiassa vallottaneet vihollisen vahvasti varustamot asemat Trihibukovtsen-Jailovetsin rintamalla. Oli ehdottoman välttämätöntä, se sanoi, että siat, jotka olivat maatilan aivot, saivat rauhallisen työskentelypaikan.”. Seuraavana päivänä (4.6.) otsikkona oli ”Suuri meritaistelu”. miina sillanpää 50 vuotta – Palvelijana innostunut toimimaan palvelijain järjestöissä, Työmies kertoi naisliikkeen johtohahmon ja kansanedustajan Miina Sillanpään 50-vuotispäivästä. Vallankumous söi lapsensa, taas kerran. TUlkINTA ROlF bAmbERG mitä se on: Etonin eliittikoulun kasvatti George Orwell hankkiutui 1936 Espanjan sisällissodassa ääriradikaaliin katalonialaiseen porukkaan, ja alkoi taistella täydellisen tasa-arvon puolesta. Aluksi Työmies kirjoitti 3.6.1916 ”Pohjanmeren meritaistelusta” tanskalaisten silminnäkijöiden kuvauksia. 6 p. Wolyniassa ja Galitsiassa kesäk. Pari päivää myöhemmin (6.6.) siteerataan venäläistä Rjeth-lehteä: ”Lisätietoja Pohjanmeren meritappelusta”. – Rjethin kirjottaja otaksuu, että Saksan päälaivasto oli pyrkimässä ulos avomerelle, jolloin se kohtasi vahdissa olevan englantilaisen panssariristeilijälaivaston ja hyökkäsi ylivoimalla sitä vastaan ja tuotti sille tuhoja. Joukot ovat edenneet aivan Strypa-joen linjan ääreen. Skagerrakin meritaistelu käytiin 31.5.1916. Jälleen eläimet olivat muistavinaan, että alkuiaikoina oli tehty tämän kieltävä päätös, ja jälleen Vinku pystyi vakuuttamaan, ettei näin ollut asian laita. Paitsi eilen mainittua vankien lukua, 40,000 miestä ja voittosaalista, olemme eilisissä taisteluissa jälleen ottaneet vangiksi 58 upseeria ja noin 11,000 sotamiestä. Monin paikoin olivat joukkomme sekä vallottaneet Styrja Ikva-jokien linjan että myöskin kulkeneet näiden jokien yli ja jatkavat hyökkäystään. Tk. Englantilaisten kannalta taistelu alkoi todella huonosti, kun saksalaiset upottivat heti kärkeen kaksi taistelulaivaa, Indefatigablen ja Queen Maryn. Orwellin pettymyksestä kummuneessa eläinsatiirissa idealismi muuntuu lopulta muotoon ”kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta jotkin eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.” Virallinen venäläinen tiedonanto. Ja pettyi
– Kun monistuskone tuli kaupungintalolle, se johti luottamushenkilöiden päätöksentekomateriaalin moninkertaistumiseen. Iso paperipinkka ei lisää demokratiaa Samalla kun virkamiesten valta on kunnissa kasvanut, luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuudet ovat pienentyneet. – Liikkumavara jää pieneksi. – Kuntademokratia on kaventunut. 35 9. Tässä on päästävä kohtuullisuuteen, jotta jokainen luottamushenkilö pystyy paneutumaan keskeisiin kysymyksiin päätettävissä asioissa.. Lisäksi kunnat ovat yhtiöittäneet monia toimintojaan eli valtaa on siirtynyt kaupunginhallituksen pöydän ulkopuolelle. Kunnille jää vain marginaalisia tehtäviä ja yhtenä pelkona on, miten ihmiset saadaan jatkossa kiinnostumaan kunnan asioista ja lähtemään mukaan niitä hoitamaan. Hän korostaa, että asiakirjojen määrällä demokratia ei kasva vaan heikkenee. Kun sitten otettiin digitaalihyppyjä, materiaali on monikymmenkertaistunut. – Luottamushenkilöille tulee asioita niin paljon, että kunnollinen paneutuminen niihin on erittäin vaikeaa, sanoo Heikki Luukkanen. KesäKuuTA 2016 L Liike Tuottaja: Markku Lahikainen 050 554 3430 markku.lahikainen@demokraatti.fi ” Asiakirjojen määrällä demokratia ei kasva vaan heikkenee.” Asiatulva uuvuttaa päättäjät ja demokratian Kokenut pitkän linjan imatralainen demarivaikuttaja Heikki Luukkanen on huolestunut kunnallisen demokratian nykytilasta ja tulevaisuudesta. Luukkanen arvioi myös, että soteratkaisun jälkeen kuntiin jää nykytilaan verrattuna vain 5-10 prosenttia vapaasta liikuteltavasta resurssista. Esimerkiksi Imatralla pelätään, että soten kustannukset kaupungille kasvavat jatkossa. Esimerkiksi meillä Imatralla on ollut tämän vuoden alusta vain kaksi lautakuntaa. Ja vaikeutuneet
Supermummo nro 4 Hilkka Heinonen Akaa Työväentalon talonmiehenäkin toiminut Hilkka Heinonen on aina halunnut hoitaa asioita. Tällä hetkellä Luukkanen on kaupunginhallituksen jäsen ja demareiden valtuustoryhmän puheenjohtaja. – Seuraavissa kuntavaaleissa en enää todennäköisesti asetu ehdolle. Mutta touhuaminen on hauskaa, ja tykkään olla aktiivinen. Mutta aion ainakin olla vahvasti mukana hankkimassa hyviä ehdokkaita SDP:n listalle. Olemme kuin perhe. Hän on toiminut myös työväenyhdistyksen keskeisissä tehtävissä sekä ay-liikkeen että kunnan luottamustehtävissä. Sen ansiosta kaukolämmön asiakashintaa on voitu pudottaa viidenneksellä. Kaupunki on sijoittanut ylijäämiään infraan, liikuntapaikkojen rakentamiseen, matkailun edistämiseen ja velan lyhentämiseen. 35 vuoden pituinen valtuustokausi päättyy. Kilpaurheilua harrastanut Hilkka on ollut myös yleisurheiluvalmentaja ja yli 20 vuotta Viialan Pyryn puheenjohtaja. Imatra on yksi Suomen sosialidemokraattisimmista kunnista. KesäKuuTA 2016 Ken on supermummoista parahin. – Eihän mikään kunta voi näinä aikoina nousujohtoisesti. Päätimme kahdeksan vuotta sitten, että kaupunki toimii kehyksen pohjalta ja siitä lähtien Imatra on tehnyt ylijäämäiset tilinpäätökset. Imatra on saamassa myös uuden teatterin. 36 9. Se valmistuu ensi vuonna. Hilkka on ahertanut pitkään työväenyhdistyksessä ja sen ” Touhuaminen on hauskaa ja tykkään olla aktiivinen.” naisosastossa sekä toiminut keskeisesti kuntapolitiikassa, muun muassa ensimmäisenä naisena Viialan kunnanhallituksessa ja liikuntalautakunnan puheenjohtajana. – Talkooporukkamme yhteishenki on todella hyvä ja lämmin. Hän aloitti Nuorissa kotkissa ja sittemmin nuoriso-osastossa. ” Auttamisen pitää lähteä sydämestä.” Yljäämäisiä tilinpäätöksiä Heikki Luukkasen mukaan Imatralla on mennyt kohtuuhyvin. Vuoden 2012 kuntavaaleissa kannatus oli 38,3 prosenttia ja vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 37 prosenttia. ” Imatra on yksi Suomen sosialidemokraattisimmista kunnista. – Kaupunki vuokrasi Imatran sosialidemokraattien taloa pitkään, ja siellä toimi teatteri. – Auttamisen pitää lähteä sydämestä. – Viime vuonna kaupunki rakensi yli 20 miljoonalla oman lämpölaitoksen. Nykyisin Hilkka on erittäin aktiivinen EKL-toimija ja puheenjohtajatehtävien lisäksi hän ohjaa omalla työväentalolla viittä eri EKL-kerhoa. Viimeisen 20 vuoden aikana Aila on ollut usein tuttu näky vaalien aikoihin kahvitushommissa demariteltalla ja muissakin demareiden talkootouhuissa. ” Valtaa on siirtynyt kaupunginhallituksen ulkopuolelle.” Nyt talo on purettu ja samalle tontille rakennetaan uutta noin kuuden miljoonan teatteritaloa. Markku Lahikainen Demokraatti, Mikkeli Aulis Kirves. Supermummo nro 5 Aila Kähkönen Kuopio Evakkoperheen tyttärenä ja neljän lapsen yksinhuoltajaksi jääneenä 77-vuotias Aila Kähkönen tietää, miten auttava käsipari voi olla ihmiselle todella tärkeä asia. Myyjänä työskennellyt Aila onkin ollut aina valmis yhteisiin rientoihin. – Ja kun en osaa sanoa ei, olen joutunut monenlaisiin pyörityksiin. Vuosien varrella hän on toiminut muun muassa kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja jäsenenä, valtuuston varapuheenjohtajana ja monissa keskeisissä tehtävissä kuntayhtymissä. Ehkäpä kunnallinen toimintani ei vielä kokonaan pääty, sillä voihan kuntapolitiikassa olla mukana ei-valtuutettukin. Heikki Luukkanen valittiin Imatran valtuutetuksi vuonna 1981
Totta kai Eila on lähtenyt kenttätyöhön aina kun puolueosasto on kutsunut. Kun ei ole ollut halukkaita puheenjohtajan vastuulliseen tehtävään, olen siinä jatkanut. Muistathan, että tässä kisassa tuetaan postinkantajia eli kilpailussa voi äänestää vain vanhanaikaisesti postitse. toiveena demariyhdistysten yhdistyminen Imatralla on kolme demariyhdistystä. Supermummo Palstalla esittelemme sd-liikkeen korvaamattomia taustavoimia Ken on supermummoista parahin. Risteilylle saa kahden hengen lahjakortin myös Demokraatin supermummo 2016. – Vanhassa talossa on ollut korjattavaa ja talo on kautta yhdistyksen historian ollut toimijoille taloudellinen haaste. Laskut ovat isot ja tuloja on aina pitänyt saada. Työväenyhdistyksen puheenjohtaja Heikki Luukkasen mielestä yhdelläkin pärjättäisiin. Omaisuusmassat voitaisiin panna yhteen, ja näin saisimme toimintaan lisää tehokkuutta. Ehkäpä kiinteistön pyörittäminen pitäisi eriyttää osakeyhtiöksi, tuumailee Luukkanen. Kulttuurilautakunnan vetäjänäkin vierähti yli 20 vuotta. Voittaja julkistetaan juhannuksen numerossa. Työväentalo on mennyt veriin Päivän nuorista lähtien eli kuusivuotiaasta alkaen demarikuvioissa mukana ollut Heikki Luukkanen liittyi Imatran työväenyhdistykseen vuonna 1963. Virpi Kirves-Torvinen Marjatta Karlsson. – Toivon, että yhdistykset saataisiin pyyteettömästi yhteen katsomatta, kuka on rikas ja kuka köyhä. Näin äänestät suosikkiasi supermummoksi Sosialidemokraattinen liike on täynnä korvaamattomia ihmisiä, jotka eivät näy julkisuudessa. Aiemmin yhdistyksissä oli yhteensä yli tuhat jäsentä, nykyisin Imatran työväenyhdistyksen, Imatran sosialidemokraattien ja Vuoksenniskan työväenyhdistyksen yhteinen jäsenmäärä on noin 500. Lehdessä esitellään viikkoina 22–24 supermummokisan 10 ehdokasta pikakertauksena. Vastuullisuutta tehtävässä tarvitaankin, sillä yhdistys omistaa Tainionkosken 1900-luvun alussa rakennetun työväentalon. Hän tanssii yhä Kokkolan Jymyn tanssiryhmässä ja toimii työväenyhdistyksen johtokunnassa sekä kolmen yhdistyksen sihteerinä. KesäKuuTA 2016 – Silloin tehdään eikä jäädä nyreksimään. Juhlallinen tittelin luovutus on risteilyllä. Nyt tulemme toimeen, talossa on vuokralaisia. Äänestäneiden kesken arvotaan kahden hengen matka Demokraatin lukijaristeilylle 27.–28.8.2016. Minulla on aina ollut vimmattu halu osallistua. Nyt hän on johtanut yhdistyksessä puhetta 30 vuota. Supermummo nro 6 Eila Pohjonen Kokkola Ikä ei paina 95-vuotiasta Eila Pohjosta. Ja hän on tuttu näky myös vaalityössä. – Työväentalo ja tämä yhdistys ovat menneet minulla veriin. Eila on toiminut erittäin aktiivisesti sd-liikkeen eri tehtävissä demarinuorista alkaen ja monenlaisissa kansalaisjärjestöissä, usein vieläpä perustajana ja puheenjohtajana. ” Minulla on aina ollut vimmattu halu osallistua.” Markku Lahikainen Kunnallisneuvos Heikki Luukkanen on johtanut Imatran työväenyhdistystä 30 vuotta. Toki korjausvelkaa on koko ajan. 37 9. Ansioituneena kulttuuri-ihmisenä hän on ollut kantava voima myös TSL:n riveissä. Suosikkiasi voit äänestää viikon 24 lehdessä olevalla lipukkeella. Demokraatti nostaa nyt supermummot esiin, jotta ymmärtäisimme, mitä ihmisläheinen ja intohimoinen järjestötyö on
Kenen linja eroaa Rinteen ajamasta ”annetaan työpaikat ulkomaalaisille” -linjasta. Oppositiossa on hyvä olla. Suomen lisäksi puolueettomia ovat Ruotsi ja Irlanti. Valtio rahoittaa vain perusosan. Sekä Suomi että Ruotsi saadaan polvilleen katkaisemalla täsmäpommeilla energian siirtolinjat. Kriisissä Pohjois-Euroopassa sotiminen tapahtuisi ohjuksilla ja kybertoimilla. On tavallaan luonnollista, että Baltian maat ovat liittyneet Natoon, joka on ottanut ne avosylin vastaan saadessaan lähikontaktin viholliseen. Tavallisen tallaajan kannalta Natoa mukaileva ja Venäjää rikollisena pitävä politiikka on kummallista, ja toivon, että Suomen herrat eivät hakkaisi päitään Karjalan mäntyyn. Veikko Simpanen Sosiaalineuvos, Espoo Kari Hulkko Mielipide Kirjoita omalla nimelläsi. Baltiassa on kommunismista vapautuminen nostanut kansallistuntoa. Valtio ei rahoita ansiosidonnaisen päivärahan ansio-osaa. Se käy ilmi lukuisista johtavien poliitikkojen julkisuudessa esittämistä kommenteista. Miksi he eivät halua, että eläkeindeksiä korjattaisiin, jotta eläkkeidenostovoima pysyisi riittävällä tasolla. Puheenjohtajalta vaaditaan särmää, ja hänellä tulee olla riittävästi elämän ja työelämän kokemusta, jotta hän pystyy ajamaan tavallisen palkannauttijankin asioita. Vielä ajatuksia puheenjohtajan vaihdosta. Valtion työttömyysturvamenot riippuvat siis vuosittain vain maksettavien päivärahojen lukumäärästä eli pelkistäen työttömien lukumäärästä. Onko tämä seurausta Antti Rinteen johtajuudesta vai siitä, että perussuomalaiset ovat munanneet itsensä täysin. Kenestä voisi olla Rinteen haastajaksi. rajattiin Venäjän vaikutuspiiri ja Natoon päin kallellaan olevat maat. Tavallisesta kansalaisesta tuntuu oudolta Venäjän kauhistelu. Verottajat saavat siitä suoraan verotuloja ja välillisiä veroja ansio-osan mahdollistavan kulutuksen seurauksena. Näyttää siltä, että kansanedustajat eivät uskalla ottaa sitä riskiä, että häviäisivät istuvalle puheenjohtajalle. Ansiopäivärahojen ansioosasta, jota valtio ei rahoita, on päinvastoin hyötyä julkiselle taloudelle. Kun puoluejohtajat Sipilä, Soini ja Stubb sekä heidän puolueensa uhkaavat ansiosidonnaisen päivärahan leikkaamisella, uhkaavatkin he tosiasiassa valtion verotulojen pienentämisellä ja asumistukija toimeentulotukimenojen suurentamisella. Meidät pohjolassa olevat nimetään Venäjän uhkaamiksi. lähetä mielipiteesi osoitteeseen mielipide@demoKraatti.fi tai demoKraatti, pl 338, 00531 helsinKi. Yksikään SDP:n kansanedustaja ei ole myöskään korjaamassa eläkeindeksiä. Onko vika Antin persoonassa, vai onko hän tehnyt jotain, mikä ei miellytä jäsenistöä ja äänestäjiä. Yksikään kansanedustaja ei ole sulkemassa rajoja halpatyöntekijöiltä eikä pakolaistulvalta. Puolueen kannatus on kuitenkin nousussa. SDP:n puheenjohtajapeli on käynnistymässä, mutta löytyykö Antti Rinteelle haastajaa. Kaikki tuo on täysin huuhaata. Miksi SDP ei ole ottanut voimakasta kantaa suomalaisten asunnottomien asunnottomuuden poistamiseksi. 38 9. Kirjoitusten maKsimimitta on 3000 merKKiä. Toiseksi, päivärahan ansioosan korottaessa päivärahaa säästyy julkiselta taloudelta asumisja toimeentulotukimenoja. Venäjän intressit eivät kohdistu Suomeen. KesäKuuTA 2016 Kenestä SDP:n uusi puheenjohtaja. Heikki Tidenberg Ansiosidonnaisen leikkaus lisäisi valtion menoja Ansiosidonnainen päiväraha ei vaikuta valtion velkaantumiseen. Eelis Pulkkinen Hämmästelen Sipilän hallituksen toimia ja niitä kommentteja, joissa nähdään kustannustasoltaan korkeassa Suomessa nykyinen ansiosidonnaisen työttömyysturvan päiväraha tasoltaan hyvänä. Antti Rinne ei ole ollut kovinkaan paljon äänessä, ja silloin, kun hän on äänessä, tuntuu siltä kuin hän pyytäisi anteeksi olemassaoloaan. Jotkut kaiken lisäksi luulevat, että ansiosidonnaisten päivärahojen suuruudesta johtuu jopa valtion velkaantuminen. Tämä käsitys on väärä. Missä on ollut suurin vika. Hirmuinen ja pelottava Venäjä Suomalaiset ovat kääntyneet sotilasliitto Natoon päin. Se on pannut eräät heistä heristämään nyrkkiä Venäjälle ja Putinille. Antti Rinnettä on jo pitkään oltu suistamassa pois tuoliltaan; hänen toimintaansa ei ole oltu tyytyväisiä. Lapin Kansassa 10.4. Yksikään kansanedustaja ei ole myöskään erottamassa Suomea eurosta. Oppositiopuolueella kannatus yleensä nousee, varsinkin jos et tee mitään ja hallituspuolueet kiristävät kansalaisten kukkaroa, kuten nyt on käynyt. Länsiliittoutuman silmissä vihollinen tulee Suomesta eli siellä lasketaan Venäjän valtaavan Suomen hetkessä ja vyöryvän sieltä uraata huutavilla maajoukoilla Ruotsiin ja Norjaan. Nyt tarvitaan johtajaa, joka vie SDP:n sille oikealle tielle, jolla puolue on aiemmin ollut, mutta joka on kadonnut jonnekin viimeisten 20 vuoden aikana. Eduskunnan kyselytunnilla äänessä ovat yleensä demareista Eero Heinäluoma tai Antti Lindtman
Perustulo sen sijaan passivoi ihmisen eristyksiin yhteiskunnasta. Erityisen huonoja kauppoja olivat lähetysverkkoyhtiö Digitan ja lannoiteyhtiö Kemira Growhown myynnit. Meidän tulee luoda edellytyksiä työpaikoille SuoLähihistoriasta löytyy paljon esimerkkejä siitä, miten valtio on epäonnistunut omaisuutensa myynnissä. Toistuvat kilpailutukset siivousalalla aiheuttavat epävarmuutta ja työtahdin kiristymistä. Demarinaisten mielestä tämä kuvastaa koventuneita arvoja. Onko inhimillistä, jos sairas vanhus joutuu päättämään ostaako lääkkeen vai ruuan. KesäKuuTA 2016 Lisää mieLipiteitä osoitteessa demokraatti.fi Naisen asema on huolestuttava Onko inhimillistä, jos sairas vanhus joutuu päättämään ostaako lääkkeen vai ruuan. Yrjö Saraste messa. Viimeksi europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) kehui hallituksen perustulokokeilua sen unohdetuksi saavutukseksi. Sairauslomien ajaksi ei palkata sijaisia, työt on tehtävä entistä pienemmällä porukalla. Onko oikein, että nuori äiti miettii, onko taloudellisesti järkevää mennä pienipalkkaiseen osaaika työhön. Milloin jaksamisen ja joustamisen raja tulee vastaan. Minulle myöntyminen perustuloon on luovuttamista. Minulle perustulokysymys on yhtä paha kuin tolkun ihmisille kuunnella Rajat kiinni -porukan rasistisia huutoja. Luullaan helpon vastauksen ratkaisevan kaikki ongelmat. Sosiaaliturvaa tulee kehittää huomiomaan tämän päivän tarpeet, sillä monin paikoin siitä on kehittynyt byrokratiaa palveleva harmaa koneisto. Työ on paljon muutakin kuin rahakysymys, se kehittää ihmistä ja luo sosiaalisen verkoston päivittäiseen elämään. Kaakkois-Suomen Demarinaiset kantavat huolta naisten asemasta niin työelämässä kuin yhteiskunnan päätöksenteossa. Myös liike-elämä kulkee miesten tahtiin. Luvataan, että yhtiöiden myynnistä saadut rahat käytetään kasvuun. Edelleenkin elinkeinoelämän toimitusjohtajat ja hallitukset ovat miesten valtakuntaa. Perustulo pettää kaikista heikoimmassa olevat hitaasti mutta varmasti ulos työmarkkinoilta. Työ luo hyvinvointia perheelle ja luo merkitystä elämään. Sillä viedään viimeinen toivo paremmasta elämästä. Kauppojen aukiolojen vapautuminen lisää yksintyöskentelyä, ryöstöjen uhkaa ja vaikeuttaa pienten lasten hoitoa. Tuotot eivät ole peruste omistukselle. Ei onnistu. En voi ay-aktiivina ja sosialidemokraattina hyväksyä työn merkityksen väheksymistä, mitä perustulo käsitteenä minulle merkitsee. Päivähoidon ryhmäkokoja kasvatetaan, mikä kuorittaa henkilökuntaa entistä enemmän. Perustulo pettää pienituloisen Perustulo koetaan ratkaisuna nykypäivän epäkohtiin työmarkkinoilla ja sosiaaliturvassa. Sosialidemokraattina olen tyytyväinen oman puolueeni kantaan. Sipilän ajatus on käyttää myyntitulot uuden yritystoiminnan tukemiseen. Valtionverotukseen tehtävät alennukset eivät hyödytä pienipalkkaisia, ei työttömiä eikä eläkeläisiä. Myydään tuottava yritys kavereille ja annetaan rahat toisille kavereille uuden yrityksen perustamiseen. Kuten Fortum, Neste, räjähdysaineja aseteollisuus, sähkönjakelun kantaverkko ja kaasuverkot. 39 9. Vuokrien, peruselintarvikkeiden, energian ja terveydenhoidon hinnat on pidettävä kurissa. Sari Melkko puheenjohtaja Virpi Torniainen varapuheenjohtaja Kaakkois-Suomen Demarinaiset Valtio, ketterä omistaja. Oman aikansa työläisnaisten aseman puolestapuhujana ja yksinäisten naisten aseman parantajana hän teki uraauurtavaa työtä. Omistajapolitiikan linjauksen kantava ajatus on tehdä valtiosta ketterä omistaja, joka kehitysyhtiönsä avulla kehittää yhtiöitä, tarvittaessa pääomittaa niitä ja oikean ostajan löydyttyä myy omistuksiaan. Missä on naisten paikka nykymaailmassa, ei kai vaan kotona. Valtion on jatkossakin pidettävä kiinni strategisesti tärkeistä omistuksistaan. Kaakkois-Suomen demarinaiset pitävät huolestuttavana myös poliittisen päätöksenteon luisumista miesten käsiin. Hallitus paljastaa voimakkaat myyntihalunsa todetessaan, ettei vät Solidiumin sijoituksista saatavat tuotot enää ole peruste pysyvälle omistukselle. Milloin ajatellaan ihmistä ja inhimillisyyttä, ei pelkästään rahaa ja mahdollisimman suurta taloudellista hyötyä. Alennukset jokapäiväisen elämisen kustannuksista tukisivat heidän arkista selviytymistään. Ari Wigelius Tampere. Tänä vuonna juhlitaan Miina Sillanpään syntymän 150-vuotisjuhlaa. Naisten asema on toki parantunut tuosta ajasta, mutta viime aikoina ollaan otettu askeleita taaksepäin. Valtion omistamia yhtiöitä valmistellaan nyt myyntikuntoon. Outo ajatus. Perustulo ei ratkaise mitään, eikä ole teoriassa edes mahdollista, koska sen kustannukset ovat moninkertaisia maahanmuuttoon liittyvien kustannusten rinnalla. Maan hallituksen toimet ovat päinvastaisia: lääkkeiden omavastuuta nostettiin, kunnille annettiin ukaasi rajoittaa lasten subjektiivista päivähoitoa, terveyskeskusten asiakasmaksuja on mahdollista nostaa. Lisäksi kun omistuksia myydään, tulot katoavat budjetin syövereihin – tulonsiirtoihin ja velkoihin. Suomessa valtion omistuksista on tullut ideologinen kysymys. Sosiaaliturvaa tulee kehittää ja nostaa sen tasoja, sen tulee jatkossakin ottaa huomioon erilaiset elämäntilanteet, eikä vain vastata perustulolla vaikeisiin kysymyksiin. Milloin näitä perustehtäviä suorittavia työntekijöitä oikeasti kuunnellaan, kysytään, kuinka he jaksavat. Hoitohenkilöstö ei ehdi tehdä työtään inhimillisesti. Pienipalkkaisilla naisten aloilla työtahti on tiukentunut, henkilökunta on jaksamisen äärirajoilla
KesäKuuTA 2016 Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia. Kirjoittajat haaveilevat puoluekentästä, jossa johtamisen rooli olisi huomattavasti pienemmässä roolissa. 41 9. Mieleen tulee, että kirjoittajat eivät oikeastaan haluakaan pelastaa puolueita vaan demokratian. Jarrumiehen tärkeä rooli. Pamfletti on monella tapaa kiehtova ja helppolukuinen. Hyvä havainto kirjassa on se, että nykyiset puolueiden raskaat ja koukeroiset rakenteet tappavat innon uusilta toimijoilta ja parhaat ideat jauhautuvat puoluekoneistossa palasiksi. Kirja siteeraa Britannian entisen pääministerin Tony Blairin The Guardianissa viime vuonna julkaistua artikkeSalmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@deMOKrAAttI.fI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@deMOKrAAttI.fI tWItter: @MSALMI lia, jossa hän hahmotteli työväenpuolueen vaalitappion syitä. Kolmikko on viisaasti huolissaan demokratian tilasta Suomessa. Samaan ansaan astuu helposti tämän päivän SDP. Usko puolueiden kykyyn hoitaa yhteisesti tärkeinä pidettyjä asioita on heikentymässä. Ongelmaksi silloin muodostuu poliittisen ennustettavuuden heikkous. Vuoristoradalle lähdetään sillä ajatuksella, ettei tulevaisuuden maailmassa jarrumiehiä tarvita. Löytyypä joukosta jo 1970-luvulla aloittanut jarruttelija. Sen vuoksi puolueiden olisi tarjottava äänestäjillä enemmän suoran demokratian mahdollisuuksia. u u u EVAn pamfletti tarjoaa ainakin yhden arvokkaan ajatuksen SDP:n kehittämistä ajatellen. Kekseliään kirjoittajajoukon perusteesi on raju: ”Puolueet ovat muuttuneet vuoristoradan jarrumiehiksi, jotka rystyset valkoisina pitävät kiinni jarrukahvasta ja omasta lainsäädäntövallastaan.” Tilalle kolmen kopla tarjoaa suoraa demokratiaa, kansalaisaktivismin vahvistamista ja puolueiden perustamisen helpottamista. Blairin mukaan työväenpuolue on ollut liian yksitoikkoisesti ”hoivan ja myötätunnon puolue” eikä puolue ole osannut ilmaista arvostavansa kunnianhimoa ja yrittelijäisyyttä. En suosittele SDP:lle poliittisessa huvipuistossa pelkästään jarrumiehen roolia, mutta jarruttamisen tärkeyttä on typerää arvostella. Mieleen tulee, että kirjoittajat eivät oikeastaan haluakaan pelastaa puolueita vaan demokratian. Entistä enemmän kansalaisvaikuttaminen suuntautuu yhden asian liikkeisiin, joista keskeisen sijan kirjassa saa Tahdon 2013 -aloite. Se tarjoaa lennokkaita sanankäänteitä sillä tiheydellä, että jalat irtoavat helposti maasta. Väistämättä kirjaa lukiessa tulee mieleen, että Suomelle olisi onnekasta, jos kaikki puolueet olisivat oikeistolaisia. K esäkuu käynnistyi raikkaalla poliittisella avauksella, kun Elinkeinoelämän valtuuskunta julkaisi pamfletin Pelastakaa puolueet! Kirjan ovat rustanneet yhdessä entiset puoluesihteerit kokoomuksen Taru Tujunen, SDP:n Mikael Jungner sekä EVAn johtaja Matti Apunen. Vuoristoradan kyljessä on uljas kuvakavalkadi, joka esittelee kesän jarrumiehet. Kysymys on pitkälti siitä, onko Suomella malttia kehittää demokratiaa. Ei riitä, että neljän vuoden välein ihmisiltä kysytään, mihin suuntaan yhteiskuntaa on kehitettävä. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat Espanjan Podemoksen ja Kreikan Syrizan poukkoileva politiikka. u u u Koska kyse on EVAn pamfletista, sen poliittisen hajun tunnistaa jo kaukaa. Vaikka vuoristorataa olisi hurjempaa ajaa ilman jarrumiestä, turvallisuus tekee ilosta huomattavasti kestävämmän. Kerrotaan, että entisten ja nykyisten jarrumiesten bileet ovat huipputasoa, jonne kaikki haluavat mukaan. Linnanmäellä jarrumiehen rooli on kesän tavoitelluin tehtävä. Samalla kun haluamme pitää heikoimmista huolta taloustilanteesta riippumatta, kerromme tiedostamattomasti ihmisille, että ”ei menestys ole tavoiteltavaa, riittää kun pärjätään.” Tällainen viesti rajaa ison osan äänestäjistä ulos
Miina Sillanpään Soihtumuistomerkillä Hakaniemen Tokoinrannassa vietettiin viime maanantaina Sillanpään, aikansa suuren kansalaisvaikuttajan, syntymisen 150-vuotisjuhlaa. (STT) Kauppiaat haluavat kovempaa kuria sarjanäpistelijöille Monet kauppiaat ovat tyytymättömiä siihen, miten voivat puuttua toistuvaan näpistelyyn. Sisäministeriö on myöntänyt tuolle päivälle juhlaliputuksen Miina Sillanpää 150 vuotta -juhlavuoden ja kansalaisvaikuttamisen kunniaksi. Yksilökeskeisen kulttuurin korostuminen ja pysyvien yhteisöjen puute on myös vähentänyt yhdessä ruokailua. Kaupan liitossa uskotaan, että pelote sarjanäpistelijöiden hillitsemiseksi on riittämätön. Paikalla oli myös juhlavuoden suojelija presidentti Tarja Halonen. Joka toinen perhe syö päivittäin tai lähes päivittäin yhdessä. Näpistykset vähenivät viime vuonna lähes 3 000:lla toissa vuodesta. Suurimpina yhdessä syömisen esteinä mainitaan muun muassa kiire ja ihmisten seurallisuuden puute. Jo nykylainsäädännön mukaan sarjanäpistelijät joutuvat käräjille seitsemännestä vuoden aikana saamastaan näpistelysakosta. Edelleenkin hän on puolueaktiivi osallistujana ja kirjoittajana sekä Hopealahden talkoolaisena. Demokraatti Suomalaiset kaipaavat yhdessä syömistä Suomalaiset haluaisivat ruokailla yhdessä enemmän, selviää maaja metsätalousministeriön tilaamasta Syödään yhdessä -tutkimuksesta. Juhlavuoden merkittävä päivä on myös ensimmäinen päivä lokakuuta. Yli puolet suomalaisista on täysin samaa mieltä siitä, että yhdessä syöminen on hyvä asia. Liitto kuitenkin haluaisi maksamattomien sakkojen johtavan taas vankeuteen. Sillanpää syntyi 4.6.1866 Sysmässä. 80 VUOTTA Syntymäpäivät Miina Sillanpää saa oman liputuspäivän Ella Kaverma Miina Sillanpäätä juhlittiin Soihtu-muistomerkillä maanantaina. Mahdolliset onnittelut Sakari Tahvanainen haluaa osoitettavan KSR:n Antti Jussi Kososen rahastolle: FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Sakari Tahvanainen, 80 v. Suomalaiset käyttävät kuitenkin monia muita maita vähemmän aikaa yhteisiin aterioihin. STT. 42 9. Ukkolan sahalla, SDP:n toimitsijana Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Karjala-lehden päätoimittajana ja toimitusjohtajana sekä Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton maakuntasihteerinä työskennellyt Tahvanainen on monien luottamustehtävien henkilö. Sakko näpistyksestä ei ole ulosottokelpoinen. Talouspaneelin toteuttaman internet-kyselyn kohderyhmänä olivat 18–65-vuotiaat suomalaiset. KesäKuuTA 2016 Emeritus maakuntasihteeri Sakari Tahvanainen täyttää 80 vuotta 13.6.2016. Tällöin näpistelijä ei voi välttyä seurauksilta
klo 18. Veteraanien kotiseutumatkalle Valkeakoskelle ke 15.6. KUULUTUS Vaasan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston kokous pidetään torstaina 16.6.2016 klo 18.00 isossa seurakuntasalissa, Koulukatu 28. POHJANMAA . PIRKANMAA . Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Vaasa 6.6.2016 Tuulikki Kouhi yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Espoon Wanhojen Tovereiden kesäretki saaristoveneellä Isoon Vasikkasaareen ti 14.6. Piirihallituksen kokous ti 14.6. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaali-ilmoituksia. Palkkauksessa noudatamme Järjestötyöntekijöiden liiton työehtosopimusta. Kokouksen asialista on 9.6.2016 alkaen nähtävänä Vaasan seurakuntayhtymän ilmoitustaululla, Koulukatu 26 C. Työhön kuuluu johdon avustamisen lisäksi hallinnollisia ja tapahtumien järjestämiseen liittyviä tehtäviä. klo 17.30 Tampereen Työväentalon Tellervossa. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi VAASAN SOS.DEM. KesäKuuTA 2016 Yhdistystoiminta Palvelukseen halutaan Kuulutukset Suomen Sosialidemokraattinen puolue rp hakee puoluetoimistolle ammattitaitoista JOHDON ASSISTENTTIA. Kahvitarjoilua, Tervetuloa! UUSIMAA . Esillä mm. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Sari-Kaarina Vähämäki 040 570 5688 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi 0400-423 835 Kaikki lakiasianne. Matka on 68+ kortilla maksuton. Edellytämme valittavalta soveltuvaa koulutusta ja työkokemusta. Lähtö Kivenlahden venesatamasta klo 9. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana enintään kaksi kertaa. Kokouksen pöytäkirja on nähtävänä suomalaisen seurakunnan kirkkoherranvirastossa 21.6.2016 lähtien. krs, 00530 Helsinki 09 5868 530, info@sivistysrahasto.fi www.sivistysrahasto.fi Lisätiedot ja hakulomake säätiön kotisivuilla KANSAN SIVISTYSRAHASTON APURAHAT Uusi hakuaika 1.8.-31.8.2016 Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Tarjoamme mielenkiintoisen työpaikan ja näköalan yhteiskunnalliseen toimintaan. Saaressa on hyvät kävelytiet, uimaranta, kahvila ja ravintola mm. Teatterit Säästöpankinranta 2 A 8. Laihian Sosialidemokraattien kuukausikokous kerhohuoneella su 12.6. Hakemus tulee lähettää sähköpostitse viimeistään 21.6.2016 hallintopäällikkö Ville Wallinille, joka vastaa myös avoinna olevaan tehtävään liittyviin kysymyksiin: ville.wallin@sdp.fi p. lähtö klo 8.30 Nokia, klo 8.45 Lamminpään Ylägrilli ja klo 9 Keskustorin Vanha Kirkko. kunnanvaltuustoon tulevat asiat ja Laihian markkinat. Lisätietoja antaa Matti Leikas puh. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen VIIMEISTÄÄN maanantaina klo 10 mennessä osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/ yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Toimisto suljettuna pe 10.6. 0400 815 719. 43 9. 050 584 9876 ja puheenjohtaja Jarkko Rahkonen puh. Hakemamme osaaja on kielitaitoinen, hyödyntää tietotekniikkaa monipuolisesti ja on viestintäorientoitunut. Tehtävä on vakinainen ja työ tulee ottaa vastaan elokuun alkupuolella. TUL-Tampere. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan Yhdistystoiminta -palstalla kerran maksutta. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. 040 5354 592 SINUSTAKO ASSISTENTTI SDP:N JOHDOLLE
krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. KesäKuuTA 2016 Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. (06) 220 1562 Aluetoimitsija Tuulikki Aikio (06) 220 1560, 0400 762 689 tuulikki.aikio@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 POHJANMAA VAASAN TOIMISTO avoinna ma–pe klo 9–16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö: Marja Salmivuori Toimitsija: Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja: Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila. 010 770 3620 »www.akt.fi »www.metalliliitto.fi »www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TURUN TOIMIPISTE Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi puh. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TURUSSA: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Yliopistonkatu 33 G, 4 krs., 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma–pe klo 9.00–16.00 Metallityöväen Liitto Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Porin aluetoimitsija Raija Raittio, puh. 020 77 41323, fax 020 77 41330 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Toimisto avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Puistokatu 6 A, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. 020 77 41423 marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA fax. 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi ?. 44 9. 010 770 3700, fax 010 770 3701 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi »www.facebook.com/Sahkoliitto »www.sahkoliitto.fi Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. 040 709 4337 sähköposti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Riikka Antinaho puh. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ VAASAN TOIMIPISTE » www.sak.fi ?. sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Metallityöväen liitto ry VAASAN ALUETOIMISTO Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Aluetoimitsija Katja Kaivonen puh. 020 774 0311 sähköposti: riikka.antinaho@sak.fi Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TAMPEREEN TOIMIPISTE »www.sak.fi/alueet Rautatienkatu 10, 7. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. 010 7703 640 (vaihde). 020 77 41424 AKT:n VAASAN TOIMISTO Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 020 774 0410 »www.sak.fi/Turku ?. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Julkistenja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluepäällikkö Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 sähköposti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547 Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043 Vaasanpuistikko 17, 7 kerros, 65100 VAASA puh. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh
Joe nsu un Lip eris sä (29 .7. 4. 5. Mikä on Suomen lyhytikäisin hallitus. Minkä bändin kappale on Macarena. 10. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron rahapalkinto. 10. 6. Krik ett i. 2. julkaistun ristikon 10 euron palkinnon voitti Raimo Lähteenmäki Harjavallalta. Minkä hallituksen lempinimi oli nappulaliiga. 9. Los del Río . Mikä on presidentti Mauno Koiviston toinen nimi. Millä paikkakunnalla on mitattu Suomen kaikkien aikojen lämpöennätys. 4. Jalkapallon ja jääpallon lisäksi minkä muun urheilulajin joukkueessa on 11 jäsentä. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. 3. Ratkaisuja Ristikon 21/2016 ratkaisu: Torstaina 26.5. 3. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. 5. Vie ske r 6. Elo kuu ssa 194 4 alo itt anu t Ant ti Hak cze llin hal litu s, kaa tui pää min ist erin sai ras tum ise en 41 päi vän jäl kee n. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Raf ael Paa sio n hal litu s (19 72) . Mikä on pinta-alaltaan Ruotsin suurin järvi. 2. 20 10 37, 2 ast ett a). KesäKuuTA 2016 Ristikko 23/2016 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. 7. 8. Mistä Faina (Dora) Kaplan tunnetaan. Hen rik . 8. 2 km pak sun . Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku 1. 45 9. Kuinka paksun hyönteispilven säätutka havaitsi Pohjois-Pohjanmaan yllä toukokuun lopussa. Onnea voittajalle! Tie tov isa n vas tau kse t: 1. Minkä niminen on Suomen menestynein kylmäverinen ravuri. Vän ern 7. Yrit ti mur hat a Len ini n elo kuu ssa 191 8.. 9
Englantilaisilla on tarjota dekkarisarjoja TV1:lle joka lähtöön. Yhden sortin totuushan on se, että nykypäivänä Skandinaviassa kirjoitetaan parhaat rikossarjat ja Britanniassa filmataan parhaat rikossarjat. 46 9. 09.45 Kauniit ja rohkeat (7) 10.10 Emmerdale (7) 10.35 Emmerdale (7) 11.05 Lääkärit 12.00 Ostoskanava Tvins.com 13.30 Grand Designs – unelma-asunnot 14.30 Mummomafia 15.30 Peter uutisvirrassa 15.55 Salatut elämät (S) 16.25 Suomen ihanimmat häät 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. MaaNaNTai 13.6, PerjaNTai 10.6. fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. Montreaux (7) 22.25 Kummelin kesä (S) 22.50 Kummeli (7) 23.20 VICE: An Erotic Publishing Empire (7) 23.31 VICE: The Biggest Guns Money Can Buy 23.44 VICE: Life After Sumo 23.50 Jalkapallon EURO 2016: Avajaiskonsertti 00.50 VICE: Deportee Slums of Mexico (16) 01.21–01.31 VICE: The Worst Place to Rent in America MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. 06.52 Kim ja Kai (S) 06.59 Lintumiehet 07.08 Kati ja Töppö (S) 07.19 Unohdettujen purkkien kansa (S) 07.27 Metkat Mesiläiset (S) 07.34 I-hah-haa 07.40 Petrin tiikeritarinat (S) 07.51 Kaapo (S) 08.18 Galaxi 08.19 Late Lammas (S) 08.26 Peter Pan (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Matkakassi: Tansania 10.30 Kioski: Mamu-suomi-mamu 11.00 Summeri (7) 12.00–12.50 Villi kortti 13.00– 13.50 Satuhäät 14.00–14.50 Doctor Who (12) 15.00 Uusi päivä (S) 15.28 Uusi päivä (S) 16.00 Summeri (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 The Musketeers (12) 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Jalkapallon EURO 2016: FRA ROU 00.15 Yle FOLK 00.43 Yle FOLK 01.11 Yle FOLK 01.39 Yle FOLK 02.07 Yle FOLK 02.35–03.05 Yle FOLK MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55. Yhteistyö arabien ja natsien kesken oli alkanut jo aiemmin Hitlerin hallitessa Saksaa. N: Joel Rinne, Leo Jokela, Matti Ranin. O: Matti Kassila. Kino: Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen (16) Yle Teema klo 21.00 (Tabor uhodit v nebo, Neuvostoliitto 1976) 1970-luvun suuriin kansainvälisiin menestyksiin kuulunut neuvostomusikaali pitkästä aikaa televisiossa. ”George Gentlyn tutkimuksia” (to klo 23.05, pe klo 21.45) on palannut ruutuun uusin jaksoin, ja tässä 1960-luvulle sijoittuvassa sarjassa poliisiparissa vasta särmää onkin, kun komisarion apuna ja joskus mieliharmina häärää rokkihenkinen John Bacchus. Fennada-Filmi. Veijarihenkeä on myös jälleen ruutuun palanneessa ”Ryhmä Pullmanissa” (la klo 19.35), joka ei kuitenkaan ole ihan entisensä alkuperäisen äijäkolmikon hajottua ja ryhmän veturin vaihduttua Amanda Redmanista Tamzin Outhwaiteen. Rosoisin ja rajuin on kuitenkin rikossarjan genrerajoja koetteleva ”Happy Valley” (ti klo 21.00), todellinen huipputeos pääosassaan mahtava Susan Lancashire. KesäKuuTA 2016 Yle TV1 06.25 MOT: Nordean Panamapyykki 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Kaikkea kaupan 10.00 Naapureita ja ystäviä (7) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.12 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Yle Uutiset Häme 11.33 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.40 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.47 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.54 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.01 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Yle Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Hurjia suomalaisia 13.05 Tiettömän taipaleen takana 13.35 Köyhä laulaja (S) 14.45 Arkistokuvia: Kuusi runoilijaa (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Naapureita ja ystäviä (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Kaikkea kaupan 19.00 Kriminalisti (12) 20.00 Puutarhaunelmia 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Outlander – Matkantekijä (16) 22.05 Ulkolinja: Pakolaisbisnes 23.00 Yle Uutiset 23.05–00.35 George Gentlyn tutkimukset (12) Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 9.6. 09 10 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Viikon vinkki ROLF BAMBERG Brittiherkkuja joka lähtöön Kino: Vodkaa, komisario Palmu (12) Yle Teema klo 21.00 (1969) Viimeisessä Palmuelokuvassa eläkkeellä oleva komisario kutsutaan selvittämään Yleisradion toimittajan murhaa. Kuvassa Matti Ranin, Joel Rinne ja Leo Jokela. 09.40 Kauniit ja rohkeat (S) 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Emmerdale (7) 11.05 Lääkärit 12.00 Ostoskanava Tvins.com 13.30 Diili 14.30 Pientä mökkiremonttia 15.30 Mike & Molly (S) 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Kädettömät kokit 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Sokerit pohjalla. Kuvassa näkymä Kairosta. Ohjaus Emil Lotjanu. Brittikattauksen ehdottomat helmet löytyvät uusintajaksoina pyörivistä ”Foylen sodasta” (su klo 22.40) ja ”Komisario Lewisistä” (la klo 22.00), joka vannoutuneimmille Morse-faneille on kai vaisu korvike mutta puree minuun paneutuneella kerronnallaan, hyvillä juonirakennelmillaan ja komisarion ykkösapuri Hathawaylla. Uusintakierrokselle on lähtenyt myös Shetlandsaarten murhat (to klo 23.00), joka tarjoaa hienoja maisemia mutta vähän kuivakasta rikostarinointia. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Mitä tänään syötäisiin. Perinteisimmästä päästä ovat veijarimaisesti virittynyt ”Isä Brown ja hänen laumansa” (su klo 17.10), jossa mainio brittikoomikko Mark Williams näyttelee katolista kirkonmiestä, joka tunkee nokkansa kaikkiin mahdollisiin murhamysteereihin, sekä tutut ja turvalliset neiti Marple -elokuvat (su klo 18.55), joissa nimihenkilöä tällä kertaa näyttelee vähän persoonaton Geraldine McEwan. Historia: Natsit ja Lähi-itä Yle TV1 klo 19.00 Toisen maailmansodan jälkeen monet arabimaat värväsivät natseja joukkoihinsa auttamaan taistelussa Israelia vastaan. 06.52 Lilli ja kukkaisystävät (S) 07.03 Puutarhan tonttu 07.10 Paula (S) 07.18 Lauran tähti (S) 07.33 Humps (S) 07.40 Lauri kilpa-auto (S) 07.50 Maltti ja Valtti (S) 07.54 Anniina Ballerina (S) 08.23 Galaxi 08.24 Viidakkokirja (7) 08.35 Kesäleiri (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Kaikkien aikojen susijahti 10.30 Kioski: Marjan vallassa 11.00 Summeri (7) 12.00 Islantia luontokuvaajan silmin 12.30 Tanskalainen maajussi 13.00 Meri leikkipaikkana 13.30 Matkakassi: Tansania 14.00–14.50 Doctor Who (12) 15.00 Uusi päivä (S) 16.00 Summeri (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 The Musketeers (12) 20.00 Uusi päivä (S) 20.28 Uusi päivä (S) 21.00 Ihmebantu (12) 21.30 Kummeli Pistohiekalla (S) 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Kummeli nuts. Susan Lancashire esittää Happy Valleyn kovaa poliisinaista.. TorsTai 9.6. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Löytäjät 20.30 Finnjävel – ravintola helvetistä 21.00 Suomen surkein kuski 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: Formulasirkus 23.05 Rikoksista pahin (7) 00.05 Believe (12) 01.05–02.05 Isänmaan puolesta (12) NeloNeN 06.00 Bumba (S) 06.05 Pound Puppies (S) 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 06.55 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo (S) 07.25 Lego Friends (S) 07.50 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 08.15 Lego Nexo Knights (7) 08.40 Lego Ninjago (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.15 Jukebox 10.20 Neljän tähden illallinen 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Jukebox 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.45 Neljän tähden illallinen 16.15 Onnenarpa 16.20 Matkaoppaat 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Huvila & Huussi 20.00 Grillit huurussa (S) 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Stolen – 10 miljoonan keikka (16) 23.05 Arman Pohjantähden alla 00.05 Elokuva: Haikein terveisin (12) 02.20 48 tuntia rikoksesta 03.20–04.20 Suomen Tulli Yle TeeMa 17.00 Yhteinen sävel: Moskovan valot 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00 Gran Hotel (12) 19.45 KC: Tango – rakkaus ja kriisi 20.00 Kuun pimeä puoli (12) 21.00 Kino: Vodkaa, komisario Palmu (12) 22.35 Kino Klassikko: Kirje tuntemattomalta naiselta (S) 00.00–00.55 Yhteinen sävel: Moskovan valot Yle TV1 06.25 Jarkko ja kuuro Amerikka 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Kaikkea kaupan 10.00 Naapureita ja ystäviä (7) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.12 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Yle Uutiset Häme 11.33 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.40 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.47 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.54 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.01 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Yle Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Hurjia suomalaisia 13.05 Tiettömän taipaleen takana 13.35 Kaikki rakastavat (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Avara luonto: Villi Kaakkois-Aasia 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Naapureita ja ystäviä (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Kaikkea kaupan 19.00 Hakekaa kätilö! (12) 20.00 Puolueet koolla 2016 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Puolueet koolla 2016 21.35 George Gentlyn tutkimukset (12) 23.05 Yle Uutiset 23.10 Outlander – Matkantekijä (16) 00.10–00.40 Valaistunut (16) Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 10.6. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Manitbois (S) 20.00 Uuno Turhapuron poika (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: F1 Extra 22.45 Päivä jona maailma pysähtyi (12) 00.45 Eurojackpot, Jokeri ja Lomatonni 00.50–02.05 Kadonnut (12) NeloNeN 06.00 Bumba (S) 06.05 Pound Puppies (7) 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 06.55 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo (S) 07.25 Lego Friends (S) 07.50 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 08.15 Lego Nexo Knights (7) 08.40 Lego Marvel Super Heroes: Superpahikset (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.15 Jukebox 10.20 Neljän tähden illallinen 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Palavaa rakkautta (S) 14.15 Eläinsairaala (S) 14.45 Matkaoppaat 15.15 Matkaoppaat 15.45 Matkaoppaat 16.15 Matkaoppaat 16.45 Onnenarpa 16.50 Hauskat kotivideot 17.50 Hauskat kotivideot 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hyvät kaupat (S) 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Sex and the City – Sinkkuelämää (12) 00.00 Elokuva: Elephant White (16) 01.50 Kauppaneuvos Jethro (7) 02.50–03.50 Leijonan luola USA Yle TeeMa 17.00 Yhteinen sävel: Mä mistä löytäisin sen laulun 17.55 Elävä arkisto: Neuvostoliitto tutuksi 17.57 LiiFilmin katsaus: Matka Leningradiin 18.05 Naapurikansat tutustuvat 18.19 Raz dva tri 19.00 Aljosha – moskovalainen (S) 19.20 Nero Wolfe (12) 21.00 Kino: Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen (16) 22.35 Foo Fighters – Sonic Highways 23.35–00.30 Yhteinen sävel: Mä mistä löytäisin sen laulun Kesän alkuun hemmotellaan kaikkia brittidekkareiden ystäviä oikein urakalla
13.30 Kioski: Mamu-Suomi-mamu 14.00 Uusi päivä (S) 14.30 Summeri (7) 15.30 Jalkapallon EURO 2016: ESP CZE 18.35 Jalkapallon EURO 2016: IRL SWE 21.25 Yle Uutiset 21.30 Jalkapallon EURO 2016: BEL ITA 00.15–01.12 Game of Thrones (16) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. 22.25–00.25 Kotiseutu (7) Yle TV1 06.15 Aamusydämellä 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Kaikkea kaupan 10.00 Naapureita ja ystäviä (7) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.12 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Yle Uutiset Häme 11.33 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.40 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.47 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.54 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.01 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Yle Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Voiko luontoa korjata. doc: Suomen tulevaisuus 16.00 Pomo piilossa 17.00 MTV Sport: Ravikunkku 18.00 Piilokamera 18.30 MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.20 MTV Sport Uutiset 19.30 1001 Rikua 20.00 Pop’n’Roll 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: F1 Paalupaikka 23.05 Johan Falk 3 – National Target (16) 01.05 MTV Sport: F1 Extra 01.15–02.15 Katujen kasvatti (16) NeloNeN 07.30 Onnenarpa 09.00 Matkaoppaat 09.30 Matkaoppaat 10.00 Elokuva: Lego Friends: Girlz 4 Life (S) 11.40 Suomen huutokauppakeisari 12.40 Suomen huutokauppakeisari 13.45 Leijonan luola USA 14.45 Leijonan luola USA 15.45 Neljän tähden illallinen 16.20 Neljän tähden illallinen 16.50 Neljän tähden illallinen 17.20 Neljän tähden illallinen 17.50 Suomen huutokauppakeisari Espanjassa 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Hyvät kaupat 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Kummeli kultakuume (12) 23.05 Elokuva: Sex and the City – Sinkkuelämää (12) 02.05 48 tuntia rikoksesta 03.05 Rekonstruktio (S) 03.35–04.05 Rekonstruktio (S) Yle TeeMa 11.30 Anna (S) 12.25 Venäjän arkki (S) 14.00–14.55 Yhteinen sävel: Tere Perestroika 15.05 L’Artiste (S) 15.20 Yle Live: Laura Moisio 16.20 Nero Wolfe (12) 18.00–19.50 Pariisi juhlii 2015 20.00 Historia: Stalin 21.00–23.35 Teemalauantai neuvosto-Virossa 21.00 Neuvostoliiton ainoa mainostoimisto 22.13 Disko ja ydinsota (7) 23.35–00.30 Yhteinen sävel: Tere Perestroika Yle TV1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Pikkuotusten maailmat 09.00 Yle Uutiset 09.05–09.45 Aamusydämellä 09.55 Yle Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Tartu Mikkiin 12.05 Puutarhaunelmia 12.35 Majakan kaksi puutarhaa 13.05 Rakkaudesta puutarhaan 14.00 Historia: Stonehengen valtakunta 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10–15.40 Unelmapäivä 15.50 Kotikylä (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15– 18.45 Lentävien jalokivien puro (S) 18.55 Neiti Marple: Murha maalaiskylässä (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Väärät juuret (12) 22.40–00.10 Foylen sota (12) Yle TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 12.6. 06.52 Taikakaruselli (S) 07.03 Viljami (S) 07.09 Leikitään: Kesäleikit 07.11 Puuharit (S) 07.26 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (S) 07.40 Pasin ja Kielon valtakunta (S) 07.51 Martta puhuu (S) 08.17 Galaxi 08.18 Milin miljoona kysymystä (7) 08.25 Roni Neutroni (7) 08.50 Jalkapallon EURO 2016 11.00 Summeri (7) 12.00 Sudenverinen (7) 12.25 Onnistuuko avioliitto. KesäKuuTA 2016 Yle TV1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Rakkaudesta puutarhaan 09.00 Yle Uutiset 09.05 Tanskan aarteenmetsästäjät 09.35 Luontohetki: Attenborough’n erikoiset 10.00 Yle Uutiset 10.05 Avara luonto: Villi Kaakkois-Aasia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.12 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Yle Uutiset Häme 11.33 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.40 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.47 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.54 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.01 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Yle Uutiset Lappi 12.15 Kuningatar Elisabetin juhlaparaati 15.05 Yle Uutiset 15.10 Yle News 15.15 Pisara 15.20 Elisabet II ja hänen pääministerinsä 16.20 Jarkko ja kuuro Amerikka 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Prisma: Taivaan valloitus 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Puolueet koolla 2016 18.45 Avara luonto: Pikkuotusten maailmat 19.35 Ryhmä Pullman (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.10 Komisario Lewis (12) 22.45 Tartu Mikkiin 23.35–00.05 Rouva varapresidentti (S) Yle TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 11.6. 47 9. 06.52 Matikkahirviöt (S) 07.04 Kotikisat 07.09 Olivia (S) 07.22 Saku & Vaakku (S) 07.34 Neppajymykerho 07.39 Pikku hirviötyttö (S) 07.44 Kimmo Kuu (S) 08.03 Sirkus Temppula 08.08 Vekarat! (S) 08.34 Galaxi 08.35 Ötökät (S) 08.37 Jack (7) 08.50 Jalkapallon EURO 2016 11.00 Summeri (7) 12.00 Sudenverinen (7) 12.25 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 13.25 Tanskalainen maajussi 13.55 Doctor Who (12) 14.45 Kioski: Rakelin kuplassa 15.15–15.45 Lapset ja alkoholi 15.55 Summeri (7) 16.55 Kivikauden elämää 17.35 Tulivuoren sisällä 18.30 Jalkapallon EURO 2016: AUT HUN 21.25 Yle Uutiset 21.30–00.15 Jalkapallon EURO 2016: POR ISL MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. 09.40 Kauniit ja rohkeat (S) 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Emmerdale (7) 11.05 Lääkärit 12.00 Ostoskanava Tvins.com 13.30 Jamien superruokaa 14.30 Elixir Life 15.00 Upeat skandikodit 15.30 Upeat skandikodit 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Löytäjät 16.55 Finnjävel – ravintola helvetistä 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Emmerdale (S) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Suomen ihanimmat häät 21.00 NCIS: New Orleans (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Diili 23.30 Rizzoli & Isles (12) 00.30–01.30 Americans (12) NeloNeN 06.00 Bumba (S) 06.05 Pound Puppies (7) 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 06.55 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo (S) 07.25 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.50 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 08.15 Lego Nexo Knights (7) 08.40 Lego Ninjago (7) 08.50 Lego Ninjago (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.10 Vaaleanpunainen pantteri (S) 09.20 Eläinsairaala (S) 09.50 Eläinsairaala 10.20 Neljän tähden illallinen 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Eläinsairaala 14.15 Eläinsairaala 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.45 Neljän tähden illallinen 16.15 Onnenarpa 16.20 Matkaoppaat 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HSuutiset 18.58 HS-sää 19.00 Ummikot ulkomailla 20.00 Huvila & Huussi 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Suomen huutokauppakeisari 23.00 Paratiisihotelli Ruotsi 00.00 Suomen Tulli 01.00 Poliisit – kotihälytys (12) 02.00 Leijonan luola USA 03.00–04.00 Ummikot ulkomailla Yle TeeMa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.05 Gran Hotel (12) 20.00 Kuun pimeä puoli (12) 21.00 Historia: Andrew Carnegie, rauhan mies 22.00 Elävä arkisto: Animaatioaarteita 22.02 Jasso-kissa: Kioskikeikka 22.03 Hinku ja Vinku: Suursyömäri 22.08 Nunnu ja namut 22.14 Heikkopeikko: Ystävä 22.23 Taikuri Savinen 22.33 Onnenlähde 22.54 Heikot jäät! 22.58 Tulen tyttö 23.18 Urpo ja Turpo (S): Urpo ja Turpo näyttelevät 23.26 Nasu 23.27 Jasso-kissa: Maailman vahvin kahvi 23.30–00.40 Ihmisiä sodassa ja rauhassa Yle TV1 06.25 Löytöretkiä luontoon 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Kaikkea kaupan 10.00 Naapureita ja ystäviä (7) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.12 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Yle Uutiset Häme 11.33 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.40 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.47 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.54 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.01 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Yle Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Kivet kertovat 12.55 Tiettömän taipaleen takana 13.28 Syntipukki (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Lentävien jalokivien puro (S) 16.20 MOT 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.07 Naapureita ja ystäviä (7) 18.00 Yle Uutiset 18.13 Yle Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Kaikkea kaupan 19.00 Prisma: Taivaan valloitus 20.00 Jarkko ja kuuro Amerikka 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Rebellion – verellä ja sydämellä (12) 22.30 Yle Uutiset 22.35 Ulkolinja: Pakolaisbisnes 23.30–23.59 Aistien haastaja Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 15.6. 09.40 Kauniit ja rohkeat (S) 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Emmerdale (7) 11.05 Formula 1: osakilpailu 13.30 Farm Kings 14.25 Koiralle koti 14.55 Koiralle koti 15.25 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 16.25 Vuosia nuoremmaksi 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 21.00 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Isänmaan puolesta (12) 23.35 Formula 1: osakilpailu 00.35 MTV Sport: F1 Extra 00.45–01.45 Mustamaalattu (7) NeloNeN 07.30 Onnenarpa 09.00 Jaksa paremmin 09.30 Huvila & Huussi 10.30 MM-ralli LIVE: Studio, Sardinia 11.00 Team Ahma (S) 11.30 Suomen huutokauppakeisari 12.30 Suomen huutokauppakeisari 13.35 Leijonan luola USA 14.40 Leijonan luola USA 15.40 Kauppaneuvos Jethro (7) 16.40 Elokuva: Autot 2 (7) 18.55 HS-uutiset 18.58 HSsää 19.00 Hyvät kaupat 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Elokuva: The Expendables (16) 23.10 MM-ralli: Power Stage, Sardinia 23.40 Criminal Minds (12) 00.40 Criminal Minds (12) 01.40 Pelastushelikopteri (S) 02.10 Pelastushelikopteri (S) 02.40 Pelastushelikopteri (S) 03.10–03.40 Pelastushelikopteri (7) Yle TeeMa 11.30 Elävä arkisto: Neuvostoliitto tutuksi 11.32 Lii-Filmin katsaus: Matka Leningradiin 11.40 Naapurikansat tutustuvat 11.54 Raz dva tri 12.35 Aljosha – moskovalainen (S) 13.00 Pariisi juhlii 2015 14.50 Oopperan voimahahmo 15.50 Tiededokumentti:†Ultrajuoksijat 16.50 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 18.00 Kino Klassikko: Yö voodoosaarella (7) 19.10 Tshernobylin babuskat 20.00 Karpov – Kasparov 21.00 Foo Fighters – Sonic Highways 22.00 Yle Live: Slipknot 23.15–00.15 Yle Live: Amorphis Yle TV1 06.25 Majakan kaksi puutarhaa 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Kaikkea kaupan 10.00–10.50 Naapureita ja ystäviä (7) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Jumalanpalvelus 12.10 Lintukamerat 12.35 Hurjia suomalaisia 13.05 Tiettömän taipaleen takana 13.35 Aatamin puvussa ja vähän Eevankin (S) 14.45 Arkistokuvia: Paimenen tarina (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Minun totuuteni: Thommy Berggren 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.07 Naapureita ja ystäviä (7) 18.00 Yle Uutiset 18.13 Yle Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Kaikkea kaupan 19.00 Historia: Natsit ja Lähi-itä 20.00 MOT 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Swing Game (S) 22.55 Yle Uutiset 23.00 Shetlandsaarten murhat (12) 23.55–00.55 Kotikylä (12) Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 13.6. 09.40 Kauniit ja rohkeat (S) 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Emmerdale (7) 11.05 Lääkärit 12.00 Ostoskanava Tvins.com 13.30 Grand Designs – unelma-asunnot 14.30 Mahdoton taloprojekti 15.25 Isän tyttö (S) 15.55 Salatut elämät (S) 16.25 Britannian hovi lähikuvassa 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 13.00 Tiettömän taipaleen takana 13.30 Katarina kaunis leski (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Puutarhaunelmia 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.07 Naapureita ja ystäviä (7) 18.00 Yle Uutiset 18.13 Yle Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Kaikkea kaupan 19.00 Rakkaudesta puutarhaan 19.50 Pohjolan luonto 20.00 Metsien kätkemä 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Happy Valley, varjojen laakso (16) 22.00 Kotikatsomo: Väärät juuret (12) 23.35–00.25 Prisma: Taivaan valloitus Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 14.6. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Kaappaus keittiössä 21.00 Rouva Ministeri 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Täydellinen kesä (S) 23.10 Myytinmurtajat 00.15 Happyish (S) 00.50–01.20 Villi ja vapaa (S) NeloNeN 06.00 Bumba (S) 06.05 Pound Puppies (S) 06.30 Transformers Rescue Bots (S) 06.55 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen & Minnin Toons (S) 07.25 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (S) 07.50 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 08.15 Lego Nexo Knights (7) 08.40 Lego Ninjago (7) 08.50 Lego Ninjago (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (S) 09.10 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.20 Eläinsairaala 09.50 Eläinsairaala 10.20 Neljän tähden illallinen 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Eläinsairaala (7) 14.15 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.15 Neljän tähden illallinen 15.45 Matkaoppaat 16.15 Onnenarpa 16.20 Leijonan luola USA 17.20 Suomen huutokauppakeisari 18.25 HS-uutiset 18.28 HS-sää 18.30 Kauppaneuvos Jethro (7) 19.30 Suomen Tulli 20.30 Ian Wright – sisäisen voiman jäljillä 20.58 Keno 21.00 Criminal Minds (16) 21.55 Criminal Minds (16) 22.55 Paratiisihotelli Ruotsi 23.55 Elokuva: KickAss (16) 02.20 Leijonan luola USA 03.20 Pelastushelikopteri (S) 03.50–04.20 Pelastushelikopteri (S) Yle TeeMa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00 Gran Hotel (12) 19.45 Mittatilaustyönä 20.00 Kuun pimeä puoli (12) 21.00 Sodankylä ikuisesti: Elokuvan vuosisata (12) 22.30–00.10 Milius (7) 11 12 13 14 15 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 06.53 Tiketi Tok (S) 07.04 Puput: Puput (S) 07.14 Q Putti 5 (S) 07.25 Ritari Mikke (S) 07.38 Kyllä Kasper osaa (S) 07.43 Laulujen ostoja myyntiliike 07.49 Pusse (S) 08.00 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia (S) 08.27 Galaxi 08.28 Tenavat (7) 08.36 Joraavat juurikkaat (S) 08.38 Ötökkämiehet 08.50 Jalkapallon EURO 2016 11.00 Summeri (7) 12.00 Sudenverinen (7) 12.30 Rokkarit vuorilla 13.00 Kioski: Kaarlen maailma 13.35–14.20 Doctor Who (12) 14.30 Summeri (7) 15.30 Jalkapallon EURO 2016: RUS SVK 18.35 Jalkapallon EURO 2016: ROU SUI 21.25 Yle Uutiset 21.30–00.15 Jalkapallon EURO 2016: FRA ALB MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) 20.05 Yökylässä Maria Veitola 21.00 Bones (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 112 (7) 23.35 Legends (16) 00.35–01.35 Kohde (12) NeloNeN 06.00 Bumba (S) 06.05 Pound Puppies (S) 06.30 Transformers Rescue Bots (7) 06.55 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo (S) 07.25 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.50 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 08.15 Lego Nexo Knights (7) 08.40 Lego Ninjago (7) 08.50 Lego Ninjago (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.15 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 10.15 Team Ahma (S) 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Palavaa rakkautta (S) 14.15 Eläinsairaala 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.45 Neljän tähden illallinen 16.15 Onnenarpa 16.20 Matkaoppaat 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HSuutiset 18.58 HS-sää 19.00 Grillit huurussa (S) 20.00 Neljän tähden illallinen 20.30 Neljän tähden illallinen 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Tie pohjoiseen (12) 23.20 Paratiisihotelli Ruotsi (7) 00.20 Rekonstruktio (S) 00.50 Rekonstruktio (S) 01.20 Leijonan luola USA 02.20 Pelastushelikopteri (S) 02.50–03.20 Pelastushelikopteri (S) Yle TeeMa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00 Gran Hotel (12) 19.45 Mittatilaustyönä 20.00 Kuun pimeä puoli (12) 21.00 Ovatko pitkät ihmiset onnellisia. 07.47 Hyrräpäät (S) 07.59 Lasten musiikkiestradi 08.02 Kimmo Kuu (S) 08.22 Dinojuna (S) 08.47 Fluugalaiset (S) 09.00 Galaxi 09.01 Kaikki kuvaa 09.04 Esteitä ja ylityksiä (S) 09.14 Aivokeskus 09.22 Tenavat (7) 09.29 Betonin särkijät 09.36 Villi tulevaisuus (7) 10.00 Jalkapallon EURO 2016 12.00 Uusi päivä (S) 12.28 Uusi päivä (S) 12.56 Uusi päivä (S) 13.30–13.55 Kummelin kesä (S) 14.10 Paavo Nurmi – paras kaikista 15.30–18.35 Jalkapallon EURO 2016: TUR CRO 18.30 Jalkapallon EURO 2016: POL NIR 21.25 Yle Uutiset 21.30 Jalkapallon EURO 2016: GER UKR 00.15–01.05 Satuhäät MTV3 08.05 Mokon suuri maailma (S) 08.20 Alvin ja pikkuoravat (S) 08.35 Madagascarin pingviinit (S) 09.00 Pikku Prinssi (7) 09.30 Paavo Pesusieni (7) 10.00 Loton ja Jokerin tulokset 10.05 Jamien superruokaa 11.05 Upeat skandikodit 11.30 Suomen kaunein koti 12.30 Kädettömät kokit 13.30 Pientä mökkiremonttia 14.30 Finnjävel – ravintola helvetistä 15.00 Diili 16.00 Mummomafia 17.00 Luojan kiitos! 18.00 Suomen lapsellisin ruokalista 18.30 MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat 18.55 Naapurittuloslähetys 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 MTV Sport: F1 Extra 19.30 Täydellinen kesä (S) 20.00 Elastinen feat. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. 07.47 Pikkuli (S) 07.53 Sormilla vai puikoilla 07.59 Hilla ja avaruuden Eetu (S) 08.10 Katinkontti 08.22 Ryhmä Hau (S) 08.46 Petteri Kaniini (S) 09.00 Galaxi 09.01 Nokkelikot (7) 09.12 Karvinen (7) 09.25 Aika härdelli! (7) 09.37 Lohikäärmeratsastajat (7) 10.00 Jalkapallon EURO 2016 11.30 Uusi päivä (S) 11.58 Uusi päivä (S) 12.26 Uusi päivä (S) 12.54 Uusi päivä (S) 13.22–13.55 Uusi päivä (S) 14.20 Satuhäät 15.00 Kummeli (7) 15.30 Jalkapallon EURO 2016: ALB SUI 18.30 Jalkapallon EURO 2016: WAL SVK 21.25 Yle Uutiset 21.30 Jalkapallon EURO 2016: ENG RUS 00.15 Muistin vanki (12) 01.00 Yle FOLK 01.28 Yle FOLK 01.56 Yle FOLK 02.24–02.55 Yle FOLK MTV3 08.05 Mokon suuri maailma (S) 08.20 Vikke Viikinki (S) 08.35 Madagascarin pingviinit (S) 09.00 Pikku Prinssi (7) 09.30 Paavo Pesusieni (S) 10.00 Ostoskanava Tvins.com 10.30 Salatut elämät (7) 11.00 Salatut elämät (S) 11.30 Salatut elämät (S) 12.00 Salatut elämät (7) 12.30 Piilokamera 13.00 Scooby-Doo! Camp Scare (7) 14.30 Piilokamera 15.00 MTV
Myöhemmin hän paransi ennätystään ja louhi itsensä Time-lehden kanteen. Kiviterapia kommunisti Stahanovin kikyminuutit Närästäjä Lääkettä POLIIttISeN LIIka haPPOISuudeN PuutteeSeeN Mun luontoni tIMO SPaRF Mustikankin kukinta oli tänä keväänä aikainen, ja monin paikoin halla hiiviskeli öisissä varvikoissa. 18.50 Kuuluttajan vieras: Yle Areenan palvelupäällikkö Kari Haakana 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 19.55 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10–06.00 Yöklassinen. Ja kirjasi sen viipymättä plokiinsa. 10.55 Äänitarina. Soini, ajattele kuinka paljon Stahanov olisi saanut aikaan kuuden ylimääräisen kiky-minuutin aikana. Joel Lehtonen: Putkinotko, osa 104. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Kolmannen maailman puheenvuoroja 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Vaeltava kisälli: Hymyn maa 15.00 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset, osa 7/20. Joel Lehtonen: Putkinotko, osa 102. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Joensuun musiikkijuhlien konsertissa pianisti Andrew Tyson 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Kolmannen maailman puheenvuoroja 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.10–06.00 Yöklassinen. Muistutan mieleesi tarinan kommunismin kultaisilta vuosilta. Vai miten pitäisi selittää, että Soini keksii lempinimiä aatteelle, joka kaatui kannattajineen yhtäaikaa rautaesiripun kanssa. TiisTai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Kiveen hakatut: Arto Tiainen – vain iso voitto puuttuu 10.35 Musiikkikamari 11.00 Utelias äänimatkailija: Metsävaelluksella 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Kaipaamaan jäi timo soini. 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Historiasarjoja 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Naantalin Musiikkijuhlat 2016 20.45 Musiikkia konsertin jälkeen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Leikola ja Lähde 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen. Köyhän keittokirja. 11.00 Tohtori Charles Burneyn matka Ranskaan ja Italiaan 1770 11.30 Musiikkia 1700-luvun Euroopasta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Soini hyvä. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzin sävel on vapaa / 09 144 800 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Maa-ilmapallo -ja sen rakenne eli besserwisserin opas 22.55 Radioateljeen jälkeen: Jack’s Holler 23.10–06.00 Yöklassinen. 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää: Mitä pikkulinnut kertovat. Odotellaan.. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kirjakerho: Willaim Faulkner harjoittelee New Orleansissa. Toukokuussa Soini syttyi plokissaan ilmaisulle fillarikommunistit. Joel Lehtonen: Putkinotko, osa 105. Mustikkasadosta kuitenkin odotetaan ihan hyvää. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Naispelimannien muotokuvia – Soittajille soppaa 19.50 Etnoilta: JuuriJuhla 2016 – VÄRTTINÄ 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset, osa 7/20. Yle radio 1 9.6.–15.6.2016 Kommunismi menehtyi 1900-luvulla. Vastaus on nopeasti laskettuna liki 2000 kiloa kivihiiltä. perjanTai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Musiikin voima: Taru Valjakka 11.45 Taru Valjakan valitsemaa musiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Alkukesästä löysi ulkoministeri Soini sisältään sanan kiviterapiakommunisti. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Säveltäjämuotokuvassa Outi Tarkiainen 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Aristoteleen kantapää: Donald Trumpin taustajoukot 17.45 Näkökulma 18.00 Tamminiemen saunassa – Hyvät veljet ja maan tavat 18.20 Radioteatteri esittää. Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikin voima: Pétur Sakari 14.45 Pétur Sakarin valitsemaa musiikkia 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Tamminiemen saunassa – Hyvät veljet ja maan tavat 17.40 Kulttuurisarjoja B 18.00 Kuunnelman esittely 18.15 Viikon luontoääni 18.20 Radioteatteri esittää. maananTai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Vaeltava kisälli: Elämää katastrofin partaalla 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Itä-Ukrainassa oli kaivos ja siellä työmies aleksei stahanov. Anonyymi addikti. Onhan niitä superfoodeja kuten inkaja gojimarja, mutta eiköhän kotoinen mustikkamme ole vähintäänkin yhtä terveellinen ja hyvänmakuinen. Uutiset ja sää 12.10 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 SF-tähtien kesä – Tuulikki Paananen 18.00 Äänivaltainen Eurooppa: Vähemmistöjen äänet 18.20 Radioteatteri esittää. Natsileski Lina Mannisen uskomaton elämä. Joel Lehtonen: Putkinotko, osa 103. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03–19.45 Radioteatterin valiouusinta: Kyyhky ja unikko, osa 2/2 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 20.50 Lähikuvassa sopraano Violeta Urmana 21.10 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.00 Roman Schatzin Maammekirja 23.10–06.00 Yöklassinen. Elettiin 30-lukua, vallassa Stalin ja neuvostopropaganda kukoisti. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana oopperalaulaja Jouni Kokora 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kultakuumeen kohvehtirasia 18.00 Musiikkikamari 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää. 11.00 Utelias äänimatkailija: Pöllösen lento 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 VocalEspoo-festivaalin avajaiskonsertti 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Näkökulma 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. lauanTai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen. 48 007443-1623 9. 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 SF-tähtien kesä – Tuulikki Paananen 22.45 Tamminiemen saunassa – Hyvät veljet ja maan tavat 23.10–06.00 Yöklassinen. 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. 18.00 Romano mirits 18.20 Radioteatteri esittää. keskiviikko 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: sisältötuottaja Aura Lindeberg 11.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä: Beethovenin kaukainen rakkaus 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. KesäKuuTA 2016 TorsTai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Siinä on sinulle kiviterapiakommunisti. Kirjailija Terhi Rannela ja omaani Frau 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 10.00 Jumalanpalvelus Helsingin Mikael Agricolan kirkosta 11.00 Ortodoksinen liturgia Pyhän Nikolaoksen kirkosta Joensuusta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä: Masentunut Rossini 15.00–15.45 Radioteatterin valiouusinta: Kyyhky ja unikko, osa 1/2. Köyhän keittokirja. Joel Lehtonen: Putkinotko, osa 106. 22.55 Kuuluttajan vieras: Yle Areenan palvelupäällikkö Kari Haakana 23.10– 06.00 Yöklassinen. Rosa Luxemburgin ideologia. Työvuorossaan elokuussa 1935 Stahanov ylitti työläisille säädetyn tuotantotavoitteen 14-kertaisesti ja porasi 102 tonnia kivihiiltä reilussa viidessä tunnissa. sunnunTai 07.00 Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana oopperalaulaja Jouni Kokora 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho