Demokraatti 09.09.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Sy yskuu TA 201 5 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Hinta 1,20 e (sis.alv) Kari Hulkko Pron Malinen ei jousta ay-jäsenmaksuissa: Verovähennyksiin kajoaminen tietää kapinaa ...8?9. N:o 135, 007435-15-37 . ?Nyt leikitään tulella? Malliesirivi Malliotsikko ?6?7 Palkansaajilta täystyrmäys hallituksen pakkokeinoille ...3 EU:n ay-pomo haluaa talouskuripäätöksiin demokratiaa ...10 120 vuotta KESK I V II KKO 9
Aiempi ennätys oli niinikään hänen nimissään, 120 metriä. Tampere ja ympäristö: . 9.9. Nimipäivät tänään: Eevert, Isto, Vertti (ruots.) Evert 4?5 6?7 10?11 12 14?15 10...15 14...16 Demokraatti.fi Hallitus ryhtyi leikkimään tulitikuilla Hallituksen kehitysapu leikkaukset tuomittiin, pääkirjoitus JHL perää muutosturvaa myös yksityiselle sektorille Avaus 8?9 Uutiskertaus 13...16 Nimipäivät huomenna: Kaleva, Kalevi (ruots.) Östen Uutiset 3 Aurinko nousee: Helsingissä 6.34 Oulussa 6.22 Aurinko laskee: Helsingissä 20.01 Oulussa 20.09 Ayvastaista ilmapiiriä ruokitaan koko ajan Euroopan ayliike: Talous kurista päätettävä yhdessä Hollanti yrittää nujertaa nuorisotyöttömyyttä Oslo. 0200 55888 puh. Osa täällä olevista perussuomalaisten edustajista totesi juuri, että rajujen työelämäleikkausten jälkeen pitää toreilla kotona vetää pipo syvälle. Maarit Feldt-Ranta Twitterissä Jos kehy-leikkauksissa perussuomalaiset vei kokoomusta ja kepua miten tahtoi, ja jälki on kamalaa, nyt vedetään perussuomalaisia kölin alta hitaasti ja hartaasti. Ilkka Kantola Twitterissä Päivä kuvana n Hallitus aikoo karsia korvauksia, lomat lyhenevät. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki arvioi, että jatkossa ihmisiä nähdään sairaina töissä, koska heillä ei ole varaa sairastaa. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne taas kyseenalaistaa hallituksen kilpailukykypaketin perustuslaillisuuden. Myös vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö arvioi Twitterissä, että pieni- ja keskituloiset naisvaltaiset alat ja sairastuvat maksavat eniten. SAK vaatii hallituksen keinot perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi SAK ei hyväksy hallituksen kaavailuja heikentää työntekijöiden työehtoja ja toimeentuloa. Sen jälkeen hallitus tekee lopulliset päätökset. 0800 96675 puh. Hallitus on päättänyt n Oppositio suomii työelämän muutosesityksiä. Pohjanmaa, varhaisjakelu: . 0200 71000. Muu Suomi: puh. Shi Liliang Quonzhou Shaolin -temppelistä juoksi vanerilankkujen päällä 125 metriä. Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: . 0200 30011 puh. Lisäksi ensimmäinen sairauspäivä siirtyy työntekijän vastuulle, seuraavat 80-prosenttisesti työnantajan. Myös vuosilomat lyhenevät julkisella sektorilla. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan työmarkkinaosapuolia kuullaan vielä huomisaamuna. Esitykset toteutetaan pakottavalla lainsäädännöllä. elämän muutosesityksiä. Ennätys vaati kolme yritystä, erinomaista tasapainoa ja suurta nopeutta. Päätoimittaja: Mikko Salmi Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: 09 701 041 (vaihde) Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Palkansaajajärjestö pitää toimia perustuslain vastaisena ja vaatii niiden arvioimista eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. AFP Photo Öljyntuotanto tuhoaa Afrikan kosteikkoja Arki 16?17 18?19 20 Ruokahoukutus on kavala Sarjakuvat, yhdistys toiminta, radio ja tv Nieminen Vee pakinoi Kiinalainen Shaolin-munkki rikkoi elokuun lopulla veden päällä juoksun maailmanennätyksen. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Mikkeli Uutistoimitus 050 5543430 toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi Lisätietoja: www.demokraatti.fi . Oppositio arvostelee työ- puolittaa ylityökorvaukset ja pienentää sunnuntaikorvauksia 100 prosentista 75 prosenttiin
He kuuntelevat, mutta eivät kuule, Lyly kommentoi eilen STT:lle. ?Hallitus leikkii tulitikuilla ruutitynnyrin lähellä? STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää hallituksen toimia rajuna hyökkäyksenä Suomen mallia ja työmarkkinoiden vakaata sopimuskulttuuria vastaan. . Lainsäädännöllä pakottaminen lisäisi rauhattomuutta työmarkkinoilla. STTK arvioi, että hallituksen suunnitelmat osuvat erityisesti pieni- ja keskituloisiin naisiin, jotka ovat enemmistö julkisen sektorin työpaikoilla ja monilla yksityisillä palvelualoilla. Demokraatti-STT Hallitus aikoo leikata korvauksia ja lomia ?Lainsäädännöllä pakottaminen lisäisi rauhattomuutta työmarkkinoilla.? Hallitus on päättänyt puolittaa ylityökorvaukset ja pienentää sunnuntaikorvauksia 100 prosentista 75 prosenttiin. SAK pitää toimia perustuslain vastaisena ja vaatii niiden arvioimista eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly varoittaa yksipuolis- ten pakottavien toimien vaikeuttavan myös merkittävästi edellytyksiä työpaikoilla tapahtuvaan paikalliseen sopimiseen. . Esitykset hallitus sanoo toteuttavansa ?pakottavalla lainsäädännöllä?. STT-Demokraatti Lehtikuva / Vesa Moilanen Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok,), pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja ulkoministeri Timo Soini (ps.) hallituksen tiedotustilaisuudessa eilen Helsingissä. Sanottua ?Suomen hallitus on ymmärtänyt tehtävänsä väärin. Toimenpidepaketti herätti heti laajaa vastarintaa työntekijäjärjestöjen ja poliittisen opposition keskuudessa. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kyseenalaistaa hallituksen paketin perustuslaillisuuden, koska suunnitellut leikkaukset kohdistuvat voimassa oleviin työ- ja työehtosopimuksiin. Näitä ovat esimerkiksi vuosilomien lyhennys, ylityö- ja sunnuntaityökorvausten leikkaus sekä sairausajan palkka. Suurin palkansaajakeskusjärjestö SAK ei hyväksy kaavailuja heikentää työntekijöiden työehtoja ja toimeentuloa. Sen jälkeen hallitus tekee lopulliset päätökset. Hallitus leikkii tulitikuilla ruutitynnyrin lähellä, Palola sanoo. . Lisäksi perhevapaista aiheutuvia kustannuksia aiotaan jakaa maksamalla 2 500 euron kertakorvaus äidin työnantajalle. Loppiainen ja helatorstai muutetaan palkattomiksi vapaapäiviksi vuosityöaikaa lyhentämättä. Muutosturvaa hallitus aikoo parantaa siten, että irtisanottavalle työntekijälle tulee oikeus työllistymistä edistävään valmennukseen. Lisäksi ensimmäinen sairauspäivä siirtyy työntekijän vastuulle, seuraavat 80-prosenttisesti työnantajan. Myös vuosilomat lyhenevät julkisella sektorilla. Vaihtoehdotonta talous- ja työmarkkinapolitiikkaa ei huonossakaan taloustilanteessa tarvitse harjoittaa. Tehtävänä olisi nujertaa lama, mutta sen sijaan hallitus yrittääkin nujertaa suomalaiset palkansaajat.? ?Hallitus hylkää sopimusvapauden ja tilalle tulee jäykkää sanelupolitiikkaa ja käskytystä.? SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ?Hallitus on tuhoamassa suomalaisen sopimisen kulttuurin työmarkkinoilla. Näyttää siltä, että hallitus ei ole kauhean kiinnostunut työmarkkinaosapuolten näkemyksistä. Vaikuttaa siltä, että hallitus haluaa jatkossa työmarkkinoille enemmän työnantajien ehdoilla toteutettavaa sanelua ja siitä seuraavaa riitelyä ja re- pimistä kuin aitoa neuvottelua ja sopimista. UUTISET 9.9.2015 3 ??SAK ja Rinne vaativat juridista arviointia Sipilän paketille Hallituksen toimet perustuslain vastaisia? Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi 24. Lisäksi työterveyshuolto kestää jatkossa kuusi kuukautta irtisanomisen jälkeen. Pääministeri Juha Sipilän mukaan työmarkkinaosapuolia kuullaan vielä keskiviikkoaamuna. Sillä on erittäin pitkälle menevät kielteiset vaikutukset, eikä ayliike voi katsella sitä sivusta.? Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto ?Tämä on poikkeuksellisen raju isku suomalaista sopimusyhteiskuntaa vastaan.? ?Hallituksen tänään esittelemät toimet edistävät kilpailukykyä.? Ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. elokuuta antavansa suunnitelman kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävistä uudistuksista syyskuun loppuun mennessä. Eilen hallitus ilmoitti esityksistään. Tämä koskee yli 20 työntekijän yrityksiä
Peräti 44 prosenttia pitää heikennystä erittäin epäoikeudenmukaisena ja 39 prosenttia pitää sitä melko epäoikeudenmukaisena. Myös hallituspuolueiden kannattajien enemmistöt suhtautuvat asiaan kriittisesti. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry selvitytti TNS Gallupilla suomalaisten suhtautu- mista maan hallituksen suunnitelmiin lakkauttaa eläkkeensaajille annettava eläkkeensaajien asumistuki ja muuttaa se vastaamaan yleistä asumistukea. Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastatteluin 24.8.-4.9.2015 välisenä aikana. Solidaari- kaukset vaikuttavat myös Kirkon Ulkomaanavun Suomen organisaatioon. Tällä aikataululla järjestöille ei jää aikaa sopeuttaa toimintaan muutoksiin, Katri Suomi toteaa. Kehitysyhteistyön tuen leik- kaan ihmisiä pitäisi auttaa heidän omassa maassaan. Tutkimusta varten haastateltu joukko edustaa maamme 15 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Haastatteluissa ei sovellettu yläikärajaa. Nyt tehtävät leikkaukset vähentävät nimeenomaan kehitysmaissa tehtävää työtä. Kirkon Ulkomaanavun tavoin esimerkiksi Solidaarisuus karsii yhden kohdemaan, Ugandan, avustuskohteistaan. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry vetoaa nyt, maan hallituksen budjettiriihen alla, että se ei toteuttaisi suunniteltua heikennystä. Tutkimustulos osoittaa selvästi, että maan hallituksen kaavailema heikennys eläkkeensaajien asemaan ei saa kansalta tukea ja se olisi nyt peruttava hallituksen budjettiriihessä, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Matti Hellsten. Kelan julkaisemassa työpaperissa arvioidaan, että hallituksen suunnittelemien toimenpiteiden johdosta noin 85 prosentilla maamme eläkeläiskotitalouksista käytettävissä olevat reaalitulot pienenevät vuonna 2016 verrattuna tilanteeseen, jos muutoksia ei tehtäisi. Erityisesti asumistuen muutoksen vaikutukset ovat suuria. Kela on laskenut rekisteritiedoistaan, että eläkkeensaajien siirtäminen yleiseen asumistukeen pienentäisi tukea vajaalla neljänneksellä yli 100 euroa/kk. Lähes 8 000 tuensaajaa eli runsaat 4 prosenttia tuensaajista menettäisi tuen kokonaan. Etenkin perussuomalaiset ovat ajaneet tätä linjaa. Summa kova ja myös leikkauksen toteuttamisaikataulu. . Järjestöissä alkoivat tiistaina yt-neuvottelut. Solidaarisuus jättää Ugandan Suomen hallituksen kehitysavun leikkaukset sotivat vastoin hallituksen linjausta, jonka mu- Kuvat Kari Hulkko Kirkon Ulkomaanavun työntekijät Katri Suomi (oik.), Saara Lehmuskoski ja Jouni Emberg olivat mukana tiistain mielenosoituksessa kehitysyhteistyön leikkauksia vastaan. Kansa vastustaa eläkkeensaajien asumistuen lakkauttamista Valtaenemmistö, useampi kuin neljä viidestä (83 %), suomalaisista tuomitsee hallituksen kaavailut eläkkeensaajien asumistuen lakkauttamisesta. Tänne olisi tultu, vaikka työnantaja ei olisikaan ollut mukana, toteavat yhteen ääneen Kirkon Ulkomaanavun työntekijät Katri Suomi ja Saara Lehmuskoski tiistaiaamun mielenosoituksessa kehitysyhteistyön puolesta Helsingissä. Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Suomi ja Kansainvälisen työn apulaisjohtaja Lehmuskoski osaavat työnsä takia arvioida, miten kehitysavun leikkaukset tulevat käytännössä näkymään: Eniten apua tarvitsevien ihmisten tilanne vaikeutuu entisestään. Kirkon Ulkomaanavun 20 kohdemaasta joudutaan karsimaan 5?6 maata. Hallitus leikkaa yhteensä noin 400 miljoonaa euroa kehitysyhteistyöstä. Tuki pienenisi yli 10 euroa/kk noin 63 prosentilla tuensaajista. ?Noin 85 prosentilla maamme eläkeläiskotitalouksista käytettävissä olevat reaalitulot pienenevät vuonna 2016 verrattuna tilanteeseen, jos muutoksia ei tehtäisi.? . Tutkimustulosten virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. . Hyvin suuri osa hallitusohjelman muistakin leikkauksista kohdistuu jo nimenomaan maamme ikäihmisiin, jatkaa puheenjohtaja Matti Hellsten. Demokraatti. Eläkkeensaajien asumistuen heikennyksen tuomat menetykset ovat valtavia summia pienituloisille eläkkeensaajillemme. 4 9.9.2015 UUTISET ??Hallituksen kehitysapuleikkaukset ja tavoitteet ristiriidassa Apua vähenee kohdemaista
Ilman sitä ei löydy yhteishenkeä, jolla tämä ajan vaatimia isoja hyppyjä ja irtiottoja vanhasta onnistuttaisiin tekemään. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Mikko Salmi. Ellei sen tarkoitus ole yleissitovuuden purun lisäksi romuttaa myös nykyinen työmarkkinajärjestelmä. Se teki kotimaassaan osavaltion, työnantajan ja palkansaajien kolmikantasopimuksen, jolla telakan työntekijöille turvataan työpaikat vuoteen 2030 asti. Nyt sopimuskulttuuri on muuttumassa saneluksi. Suomen nykytilanteen taustalla on varmasti yhtä lailla rakenteellisia kuin myös suhdanteisiin liittyviä syitä. Myönnytyksiä on vaikea tehdä, jos edessä näyttää olevan vain lista uusista myönnytyksistä. Suomessa on pilkattu ruotsalaista diskuteeramiskulttuuria, jossa asiat ratkotaan pitkän kaavan mukaan puhumalla. joiden varaan osin myös hallituksen budjetti perustuu. Valitettavasti Suomessa on myös hallitus, jolta ilmeisesti puuttuu syvällisempi työmarkkina-asioiden tuntemus. Merkittävä tekijä on myös luottamus. Supistukset vaikuttavat myös Solidaarisuuden henkilöstöön ja toimintaan Suomessa. Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkausten takia Solidaarisuuden vuoden 2016 budjetti pienenee 45 prosenttia tästä vuodesta. Solidaarisuuden toiminnanjohtaja Miia Nuikan mukaan Ugandasta vetäytyminen koskettaa etenkin sisällissodasta toipuvan Pohjois-Ugandan aluetta, jossa on valmisteltu työtä uusien elinkeinojen kehittämiseksi. . Sen verran kovalta sanelulta nyt julkaistu työntekijöiden etuihin puuttuva leikkauslista tuntuu. Aiheellisesti STTK:n puheenjohtaja Antti Palola totesi, että hallitus leikkii tulella ruutitynnyrin lähellä. Hallituksen kilpailukykypaketin iso testi on sen perustuslaillisuus. Leikkaukset kohdistuisivat voimassa oleviin työ- ja työehtosopimuksiin. Pulinat pois. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Siinä on mallia myös Suomen hallitukselle ja elinkeinoelämälle luottamuksesta, jolla siirretään vuoria ja tehdään mahdottomasta mahdollinen. TähäN saakka suoMEssa Demokraatti Kupla Lehtikuva / Jussi Nukari heikki.sihto@demari.fi Duunarin asialla Timo tässä hei. Hallitus tullaan muistamaan tästä, Kepan puheenjohtaja Elina Vuola muistutti ministeri Toivakkaa. Suomen hallitus aikoo leikata noin puolet varsinaiseen kehitysyhteistyöhön suunnatuista varoista ensi vuoden alussa. Järjestöt ovat huolissaan siitä, että ilman porrastusta to- teutettavien, nopeiden leikkausten takia hankkeita joudutaan ajamaan alas hallitsemattomasti, mikä jättää sadattuhannet kehitysmaiden ihmiset tyhjän päälle. Mielenilmaus alkoi kokoontumisella Espan lavalle, josta väkijoukko marssi ulkoministeriöön Katajanokalle. Me välitämme -mielenilmauksen järjesti kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepa ry yhdessä jäsenjärjestöjensä ja yhteistyökumppaneidensa kanssa. n n n työmarkkinaosapuolet ovat näkemyseroista ja riidoista huolimatta pystyneet pääosin sopimaan isoista asioista. Tällaisia leikkauksia kehitysyhteistyöhön ei ole koskaan ennen tehty. Eilen hallitus nokitti ja ilmoitti niin sanotuista kostotoimista eli säästöistä, joilla korvataan yhteiskuntasopimukseen ladatut säästötoiveet . Kehitysyhteistyöosaamisemme on vaivalla rakennettu. Se on helppo tuhota nopeasti mutta sitä on äärimmäisen vaikea saada takaisin. Ensin yritettiin yhteiskuntasopimusta aikataululla, jolla ei saada aikaiseksi edes maalaiskylän siltarummun rahoitusta. Kymmenet tuhannet ihmiset Ugandassa jäävät nyt per- heväkivallan vastaisen ja toimeentuloa edistävän kehitysyhteistyön ulkopuolelle. Hallitus on nipistämässä etenkin vuosilomista, ylityö- ja sunnuntaityökorvauksista sekä sairausajan palkasta. UUTISET Pääkirjoitus 9.9.2015 5 Heikki Sihto Lehtikuva / Vesa Moilanen suus on työskennellyt Ugandassa lähes 30 vuotta. Olennaista ei ole, pitääkö yltiöpäiseltä kuulostava sopimus vaan se, että kaikki osapuolet uskovat ja uskaltavat sitoutua siihen. Siellä kuitenkin on enemmän tai vähemmän yhteisymmärryksessä saatu erilaisia yhteiskunnallisia uudistuksia aikaiseksi. Esimerkiksi SAK vaatii hallituksen esitysten arvioimista eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Me välitämme -mielenilmaisuun osallistuneiden mielestä Suomi luistaa globaalista vastuunkannosta. ?Hallitus tullaan muistamaan tästä? Kehitysyhteistyöhön kaavailtuja leikkauksia vastaan marssi järjestäjien mukaan yli tuhat mielenosoittajaa tiistaina Helsingissä. Tempauksen lopuksi mielenosoittajat vetivät paperipussit päähänsä osoittaakseen, että Suomen luistaminen globaalista vastuunkannosta hävettää. Me välitämme -mielenilmaisuun osallistuneet luovuttivat vetoomuksen leikkausten perumiseksi kehitysministeri Lenita Toivakalle (kok.). Pelastakaa kehitysyhteistyö -vetoomuksen on allekirjoit- tanut yli 41 000 suomalaista. . Kai se sopii, että lomat lyhenevät, arkipyhät poistuvat ja sellaista? Näin on poikien kanssa sovittu. Osin niiden ansiosta Ruotsin talous onnellisesti porskuttaa taantumasta huolimatta. Toinen esimerkki on Turun telakan ostanut saksalainen Meyer Werft. Kaikkiaan Solidaarisuuden osalta leikkaukset tulevat vaikuttamaan 50 000 kehitysmaan ihmisen elämään, Miia Nuikka kertoo. Demokraatti Hallitusta naurattaa, mutta sen kilpailukykyä korjaavat toimet voivat muuttua vielä kaaokseksi. Luottamus on rahaa arvokkaampaa Hienoa, että Suomessa on hallitus, joka uskaltaa heittäytyä lähes hullunrohkeisiin hankkeisiin
6 9.9.2015 UUTISET ???Nyt tarvitaan malttia ja kaukokatseisuutta? JHL perää muutosturvaa myös julkiselle sektorille Ammattiliitto JHL perää budjettiriiheen kokoontuvalta hallitukselta malttia ja konkreettista muutoksenhallintaa. Tällaiset säästöt esimerkiksi varhaiskasvatuksesta, val- Timo Sparf Osa kunnista tulee tarjoamaan laadukkaita palveluita, osa kunnista heikentää palvelujaan, sanoo JHL. vonnasta ja erilaisten lakisääteisten suunnitelmien tekemisestä kostautuvat helposti myöhemmin kasvaneina kuluina. . Kestää varmasti aikansa ennen kuin tehdas pyörii taas entisellään. Ajatuksena on, että henkilöstö ja paikallinen työnantaja löytävät parhaat keinot tuottavuuden kasvattamiseen. . Sekä valtion että kuntien työntekijöille on määriteltävä kattava muutosturvapaketti, jonka turvin vältetään työttömyysjaksoja ja pystytään viemään merkittävät uudistukset yhdessä läpi. . Julkisten palvelujen taso ja saatavuus eivät sen jälkeen vastaa perustuslain mukaista yhdenvertaisuuden vaatimusta. JHL ei näe järkevänä tasapainottaa taloutta sellaisilla säästöillä, jotka tuottavat myöhemmin inhimillistä kärsimystä ja uusia kuluja yhteiskunnalle. Normien purkamisen ja retoriikan kanssa on käytettävä harkintaa. . Henkilöstön sysääminen vapaaseen pudotukseen ei tuottavuutta tai työllisyyttä paranna. Liiton mielestä päätös on linjassa muiden positiivisten signaalien kanssa, joita metalliteollisuudesta on viime aikoina saatu. . Hyvä mittari on myös se, että metalliliittolaisten työttömyys on vähentynyt tämän vuoden aikana yli viidellä tuhannella. Hyvin valvotut, järkevät normit suojelevat esimerkiksi terveyttä, lapsia, ympäristöä ja yritystoimintaa, Eloranta toteaa. Samalla hallinnointi eli byrokratiakulut kasvavat. . Nyt tarvitaan malttia ja kaukokatseisuutta leikkauksiin, painottaa JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. . Esimerkiksi lapsiryhmien kokoa kasvattamalla ja subjektiivista päivähoito-oikeutta rajaamalla ei pureta normeja, vaan asetetaan lapset eriarvoiseen asemaan. Sen sijaan tarvitaan muutosturvaa myös julkiselle sektorille. . Tämä päätös kertoo siitä, että isossa kansainvälisessä konsernissa luotetaan suomalaiseen työhön ja osaamiseen. Taloutta on katsottava pidemmällä aikajänteellä. Osa kunnista tulee tarjoamaan laadukkaita palveluja jatkossakin, osa tulee laskemaan palvelutasoa. . Hyvin toimiva, riittävän laaja julkinen sektori on täysin välttämätön Suomen talouden nousulle. Hallitus on päättänyt paitsi karsia menoja, myös heikentää julkisten palvelujen tärkeimmän voimavaran eli henkilöstön suojaa. . Kunnissa on juuri aloitettu Kunteko2020-ohjelma, jolla etsitään tuloksellisuutta parantavia keinoja lukuisissa kohteissa. Hallituksen tulee keskittyä turvallisen yhteiskunnan ja paremman tulevaisuuden luomiseen. Suomeen syntyy hallituksen päätösten seurauksena eriarvoisia alueita ja kuntia. Jo lopetettavaksi tuomittu tehdas jatkaa, kun luottamusmiehet ja koko tehtaan henkilökunta pystyivät osoittamaan, että Turussa syntyy maailmanluokan tuotteita, joita asiakkaat arvostavat. Aalto pitää ikävänä, että osa kovasta ammattiväestä ehti jo hakeutua muualle. . Elokuussa oli noin puolitoista tuhatta työtöntä vähemmän kuin vuosi sitten elokuussa, Riku Aalto iloitsee. Demokraatti Sandvik peruu Turun tehtaan alasajon.. Sellainen yhteiskunta rakentuu paremman, ei puretun sääntelyn varaan. Demokraatti Lehtikuva / Roni Lehti Metallin Aalto kehuu Sandvikia Metalliliitto kiittää Sandvikin johtoa siitä, että se on päättänyt perua yhtiön Turun tehtaan alasajon. Muutosturvan rahoitus on ratkaistava budjettiriihessä. Valtio on tukenut useita yksityisen sektorin yrityksiä muutosturvaa vaativissa tilanteissa, Eloranta muistuttaa. Naamioituja säästöjä Hallitus tavoittelee merkittäviä säästöjä karsimalla kuntien tehtäviä ja lisäämällä vapaaehtoisuutta. Sandvikin käännös antaa kuitenkin meille luottamusta siihen, että työnantaja pyrkii nopeasti korjaamaan syntyneet vauriot niin tehtaalla kuin alihankintaketjussakin. Aalto arvioi, että teknologiateollisuudessa näyttää tapahtuneen vähintäänkin hienoinen käänne parempaan suuntaan. Tästä kertovat niin yritysten saamat uudet tilaukset kuin pk-sektorin kohonnut toiveikkuuskin. . Vuodeksi 2016 esitettyjä säästöjä tulee vähintään kohtuullistaa. JHL vaatii budjettiriiheen malttia ja julkiselle sektorille työrauhaa. Ne myös tuovat asuinpaikasta riippumatonta yhdenvertaisuutta, joka nyt on vaarassa. . Suomessa pystytään tekemään kilpailukykyisesti vaativaa koneenrakennusta, Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto huomauttaa. Hän kiittää myös Sandvikin luottamushenkilöstöä hienosta ja pitkäjänteisestä työstä. . Erityisen paineen alla on julkinen sektori, joka on käymässä läpi valtavaa murrosta. . Osittain tässä on kysymys säästöjen naamioimisesta normien purkamiseksi, Eloranta kiteyttää.
09 766 0440 ti750 429 Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. ke 12-18, to-pe 10-16. Divari Punanurkka auki ke 16-18 www.tyovaenperinne.fi .org Ammattiliitto Nousu ry Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1 1/21/2013 3:57:51 PM Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. info@tyark.fi www.tyark.fi Uusi lehti vuoden alusta. Uusi lehti vuoden alusta. Demokraatti.fi 7. UUTISET 9.9.2015 OSOITTEEMME VERKOSSA UUSIMAA KÄHÄRÄ WWW.AYT.FI Uusi lehti vuoden alusta. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA www.jytyliitto.fi TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO www.pam.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki www. Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Avoinna: ma 429, suljettu, 10-18, Puh. (09) 774 3110, sähköp
Toisaalta jäsenistömme edellyttää liitolta, että se on mukana niissä neuvottelupöydissä, joissa turvataan työpaikkoja ja kehitetään uusia kasvualoja Suomeen. Insinöörin tunnisti jo kaukaa valkoisesta kypärästä, teknikon punaisesta ja työmiehen keltaisesta suojapäähineestä. . 8 9.9.2015 AVAUS Ay-vastaista ilmapiiriä ruokitaan jatkuvasti Pron Malinen kiistää olevansa jarrumies Mikäli järjestettäisiin kilpailu Suomen ärhäkimmästä ammattiliitosta, olisi kohtuullisen todennäköistä, että SAK-lainen Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ja STTK-lainen ammattiliitto Pro olisivat kärkisijoilla. Mikäli lähdetään sille tielle, että ay-maksujen verovähennykset poistetaan, niin poistetaan sitten kaikki muutkin vähennykset ja avustukset. Kastijako on katoamassa kokonaan, koska yleinen koulutustaso on kasvanut valtavasti, kuten ammattitaitokin. Jos ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuksiin kajotaan, siitä tulee kapina. Emmekä kaihda niitä tulevaisuudessakaan, Malinen toteaa. . Liiton jäsenet työskentelevät yksityisellä sektorilla teollisuus-, finanssi-, palvelu-, ict- ja viestintä- tai muulla näihin rinnastettavilla aloilla. . Kun minä aloitin toimihenkilötehtävissä 1990-luvulla ylemmät toimihenkilöt ja teknikot puuhastivat ihan omissa porukoissa. Kumpikin demarivetoisiksi koettuja edunvalvontajärjestöjä. Pron puheenjohtaja Jorma Malinen, 55, kuitenkin toppuuttelee. Meni 10 vuotta ja rajat muuttuivat täysin. Malisen mukaan Pro päinvastoin pyrkii hakemaan jäsenilleen etuja neuvotellen ja sopu koko ajan päässä takoen. Ajat ovat ankeat. Sanon vielä niille poliitikoille, jotka tällaista puuhastelevat, että poistetaan sitten myös puoluetuki, Malinen tuhahtelee. Kaksilla rattailla Pro on 120 000 jäsenen yhteenliittymä. Siitä vallitsee yksituumaisuus. Työnantajat saavat verovähennyksiä ja avustuksia. Pois vaan nekin. Nykyään firmoissa ollaan paljon erilaisissa asiantuntijatehtävissä, Pron puheenjohtaja muistuttaa. Malinen muotoilee tyylimuutoksen näin: alainen on asiantuntija, esimies on tiimin rakentaja. . Siellä meidän jäsentemme tulevaisuus on, hän lisää. Pro hakee uusia keskustelukumppaneita koko ajan. . Hierarkkiset raja-aidat kaatuivat.. Hänen mukaansa Pro ei ole mikään riidanhaastaja, eikä jatkuvasti lakkokirveitä teroittava organisaatio. Meidän täytyy edetä kaksilla rattailla. Olemme jäsenistömme edunvalvoja. Juha Sipilän (kesk.) johtama porvarihallitus on vasta sormiharjoitteluvaiheessa, mutta viestit palkansaajajärjestöjen suuntaan tulevista toimista eivät ainakaan mieltä ylennä. On vihjailtu muun muassa ammattiyhdistysjäsenmaksujen verovähennysoikeuksien poistamisella. . Yksi sellainen on Suomen Yrittäjät, koska aika moni liittomme jäsen on töissä Suomen Yrittäjien jäsenfirmoissa. Kastijako katoamassa Takavuosina kastijako tehtaissa oli selvä. Se on ihan selvä asia, Jorma Malinen tekee selväksi. . Se tarkoittaa, että joudumme joskus käyttämään kovia keinoja
Yleinen työttömyyskassa, YTK, ?Loimaan kassa. Yhteiskuntasopimuksen tekeminen oppositiosta on äärimmäisen vaikeaa. . Siellä he eivät hyödytä ketään. Minusta osaamiseen ja sen hyödyntämiseen pitää panostaa pirusti, hän tähdentää. Asiat eivät kadonneet mihinkään Hallitus ajoi yhteiskuntasopimukseksi kutsumaansa pakettia kuin käärmettä pyssyyn. Viikot hän asuu pääkaupunkiseudulla. Malisella on 18-vuotias poika. Pron edustajiston puheenjohtajana Malinen oli 2012 lähtien. On sanottu, että hallitusta johdetaan kuin yritystä, jossa on sata päivää aikaa tehdä merkittävimmät muutokset. Jonkun täytyy ottaa yhteinen vastuu kannettavakseen. Viikonloppuisin Turun seudulla Ennen päätoimiseksi ay-dirikaksi ryhtymistään Malinen työskenteli suunnittelukoordinaattorina telakkayhtiö STX Finlandissa. Kaikkien SAK:n ja STTK:n sekä muutaman akavalaisen liiton muodostaman järjestön on määrä aloittaa toimintansa vuoden 2017 alusta. Alaspäin on kuitenkin tultu. Itse asiassa aloitin jo kouluaikana, jolloin olin oppilaskunnan puheenjohtaja, vaikka en edes tiennyt, mikä on oppilaskunta. . Nyt me elämme mediayhteiskunnassa. Olen pitkän linjan järjestöaktiivi. YTK ei tarjoa mitään jäsenpalveluita. . Ay-liike kaatoi hankkeen loppukesästä. Jorma Malinen tuli toista vuotta sitten Pron keulaan, kun hänen edeltäjästään Antti Rinteestä tuli SDP:n puheenjohtaja. Se on lauma, Jorma Malinen toteaa.. Minä en katso viistoon niitä, jotka ovat menneet Loimaan kassaan, enemmänkin pohdiskelen onko meillä liitossa tehty riittävästi, jotta liikennettä Loimaan kassaan ei olisi, hän lisää. Lakkotuulia ilmassa . Siitä ei ole epäilystäkään, ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen tekee selväksi. Osaamiseen pitää panostaa pirusti Pron puheenjohtaja Jorma Malinen on osaamisen vankkumaton puolestapuhuja. Ammatillisen järjestäytymisen tärkeyden korostamisessa liitot eivät ole päässeet riittävästi kiinni mediaan, Jorma Malinen sanoo. . Se on ihan selvä asia?. Kuvat Kari Hulkko Malisen mielestä eri osapuolilla on yhteinen näkemys monista ongelmista: työpaikkojen synnyttäminen sekä tuottavuuden ja kannattavuuden parantaminen. Malinen heiluttelee puheenjohtajan nuijaa myös Teollisuuden palkansaajien yhdistyksessä. Rovaniemellä syntynyt Malinen on kirjoilla Turun naapurissa Ruskolla. Lisäksi keskusjärjestön hallituksen pitää olla tehokas. Kaksi kohdemaata on yli muiden Kanada ja Saksa. . SDP pyrkii nyt muotoilemaan oman esityksensä yhteiskuntasopimuksen pohjaksi. Malinen antaa ymmärtää, että homma on kaikkea muuta kuin helppo. . Minusta pääministeri Juha Sipilän kannattaisi unohtaa tämä yritysjohdon vanha hokema käytännössä välittömästi. . Ikävä juttu on, että iso osa taitajista on työttömyyskortistossa. Näistä asioista pitää päästä nyt keskustelemaan. Hän kuitenkin kiirehtii lisäämään, ettei missään nimessä toivo yleislakkoa. . Puolisolla on kaksi aikuista lasta. Hän oli myös toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n edustajiston puheenjohtaja. Ratkaisuja pitää tehdä muuttuvan tilanteen ja ympäristön mukaisesti. Pitkän linjan mies . Järjestön perustamiskokous pidettäisiin suunnitelman mukaan kuitenkin jo ensi kesäkuussa. Jorma Malinen on hanketta valmistelevan ohjausryhmän jäsen. Jos maan hallitus päättää repiä eikä rakentaa, on päivänselvää, että tässä maassa lakkoillaan ja paljon. . Ammattiliitot eivät saa kerrottua riittävästi järjestäytymisen tarpeellisuudesta. Eihän siitä mitään tullut. Minulle on aina ollut tärkeintä toisten ihmisten etujen valvominen. Ei siitä mitään tule, jos jokainen vastaa itse eduistaan. Vaimonsa kanssa Malinen harrastaa muun muassa luonnossa vaeltamista. Matkailu on myös suosikkilistalla. on saanut koukkuunsa yli 300 000 jäsentä. Siitä ei ole epäilystäkään, Jorma Malinen toteaa. 9.9.2015 9 Seppo Peltoniemi Demokraatti seppo.peltoniemi@ demari.fi ?Jos ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuksiin kajotaan, siitä tulee kapina. Hyvin koulutettuja osaajia Pron jäsenkunnasta löytyy pilvin pimein. . Työpaikkojen syntymisestä, tuottavuuden ja kannattavuuden parantamisesta oltiin yksimielisiä. Mikäli kaikki puolensataa liittoa saavat osallistujan hallitukseen, se ei ole mikään hallitus. Olennaista on, ettei mikään puolue pääse mestaroimaan järjestöä. Hän uskoo vahvasti, että uusi keskusjärjestö myös toteutuu. Pari riskitekijää Malinen kuitenkin tiedostaa. . Minä kuitenkin näen, että palkansaajajärjestöt ja muutkin etujärjestöt toivat neuvotteluissa hallituksen kanssa tärkeitä asioita esille. Mikäli hallitus päättää repiä eikä rakentaa, on päivänselvää, että tässä maassa lakkoillaan ja paljon. AVAUS Kiinni mediaan Ammatillinen järjestäytymisaste on edelleen Suomessa maailman kärkeä. Suomen asioiden ratkaiseminen on niin visainen juttu, ettei sata päivää siihen riitä alkuunkaan. Tärkeintä olisi päästä keskustelemaan asiallisesti niistä keinoista, joilla näihin tavoitteisiin päästään, Jorma Malinen tähdentää. Vahva usko mahtijärjestöön Kulisseissa neuvotellaan uuden ammatillisen keskusjärjestön perustamisesta. Ne asiat eivät ole mihinkään kadonneet. . Ennen sanottiin, että me elämme tietoyhteiskunnassa
Päätökset näistä leikkauksista tehdään Euroopan komissiossa ja Euroopan Keskuspankissa. Kun leikkaukset koskevat tavallisia ihmisiä, heidän mielipiteensä pitää saada kuuluviin. Visentinin mukaan Euroopan keskuspankin pitäisi neuvotella säästöpäätöksistä kansalaisia edustavien tahojen kanssa. . Ennen kuin euromaiden demokraattinen neuvosto saadaan perustettua, neuvotteluosapuolena voisivat olla Eurooppa-tason työnantaja- ja työntekijäjärjestöt. . Sama kehitys on meneillään Espanjassa. . Samaa vaadittiin Espanjalta, kun se tarvitsi väliaikaista tukirahoitusta Euroopan unionilta. . Nehän neuvottelevat työehdoista ja sosiaalietuuksista kansallisella tasolla. Yrityskohtaisuus ei luo kasvua ?Kun leikkaukset koskevat tavallisia ihmisiä, heidän mielipiteensä pitää saada kuuluviin.? Työolojen heikentäminen ja sosiaalietujen leikkaaminen talouden tasapainottamiseksi ovat Luca Visentinin mukaan hyvin vanhanaikaisia ratkaisuja. . Euroopan keskuspankin tehtävänä on puolustaa yhteistä valuuttaa, mutta ei yksittäisen jäsenmaan taloutta tai eurooppalaisia työmarkkinoita. 10 9.9.2015 AVAUS Jarno Mela Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n pääsihteeri Luca Visentini luottaa, että Euroopan talous lähtee nousuun investoimalla, ei leikkauksilla. Euroopan uusi ay-pomo Luca Visentini haluaa toimivat työmarkkinat ?Talouskurista päätettävä demokraattisesti? Kreikan talouskurimus tiukkoine ratkaisuineen osoittaa, että Euroopassa on selvä demokratiavaje. Itä-Euroopassa ei ole juurikaan yleissitovia työehtosopimuksia, mutta eipä siellä ole myöskään saavutettu riittävää kilpailukykyä eikä kasvua. Parhaiten toimivat työmarkkinat saavutetaan hänen mukaansa, kun työehdoista sovitaan yleissitovilla työehtosopimuksilla ja niitä sovelletaan paikallisesti. Komissio muutti mieltään Euroopan komissiokin on Luca Visentinin mukaan muuttamassa kantaansa ja asettumassa taas tukemaan kolmikantaisia neuvotteluja ja yleissitovia työehtosopimuksia. . Meidän kilpailuvalttimme ovat koulutus ja korkea laatu. Birgitta Suorsa UP. Irlannissa sovittiin keväällä paluusta kolmikantaisiin neuvotteluihin ja yleissitoviin työehtosopimuksiin. Ensimmäiset talouskasvun merkit näkyivät kolmen vuoden kuluttua, ja nyt maan talous kasvaa kovaa vauhtia. Työajan pidennys ja työehtosopimusten yleissitovuudesta luopuminen ovat hänen mielestä vastavirtaan kulkemista. Komissio on ymmärtänyt, että Itä-Eurooppaan täytyy saada yleissitovat työehtosopimukset ja kolmikantainen neuvottelumenettely, sillä muutoin EU ei kehity tasapainoisesti. Sosiaalisten etuuksien polkemisella Eurooppa ei pärjää kansainvälisessä kilpailussa. . Yhdysvallat valitsi sen tien seitsemän vuotta sitten. Aina löytyy maita, joissa valmistetaan tavaroita Eurooppaa halvemmalla. Siihen pitää saada muutos. Tasapaino saataisiin perustamalla demokraattisesti valittu euromaiden neuvosto, jonka kanssa EKP:n tulisi neuvotella. EU:n jäsenmaiden ministerien muodostama ministerineuvosto tai Euroopan parlamentti eivät Visentinin mukaan riitä täyttämään demokratiavajetta. Näin ajattelee Luca Visentini, joka valitaan Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n (ETUC) pääsihteeriksi syyskuun lopussa. Visentini huomauttaa, että talouskurin nimissä kreikkalaisten työehtoja on heikennetty ja sosiaalietuuksia on leikattu. Ammattiyhdistysliikkeen tärkeimpiä tehtäviä on saada tämä propaganda yleissitovia työehtosopimuksia ja kolmikantaisia neuvotteluja vastaan loppumaan. Viisaampaa olisi vauhdittaa taloutta investoimalla.
Isot ja pienet kunnat ovat eri asemassa, ainakin pienille jää tosi vähän tehtäviä. Samaan aikaan kun sotesoppaa on hämmennetty Helsingin kammareissa, monilla alueilla kunnat ovat olleet asiassa aktiivisia. . Esimerkiksi meillä Pohjois-Karjalassa valmistellaan Siun sote -mallia kuntayhtymäpohjalta. Myös toisen asteen koulutus pitäisi nivoa tähän kokonaisuuteen. Tässä on siksi paljon avoimia asioita rahoituksesta alkaen.. Nyt maakunnallisille itsehallintoalueille ollaan viemässä vain sote-asiat. Itsehallintoalueiden määrästäkin on hajontaa. Siksikin aluehallinnon uudistaminen on välttämätöntä. Jukka-Pekka Flander Hallituksen rivit sekaisin? Riitta Myllerin toivomaa hallituksen yksimielisyyttä saatetaan joutua odottamaan pitkäänkin, koska keskusta ja kokoomus aloittivat viime viikolla keskinäisen sotesodan. Kokoomus ei lämpene keskustan rahoitusmallille eli rahoituksen siirtämiselle kunnilta valtiolle. Ja näin Demokraatti, isoon kokonaisuuteen tarvitaan Mikkeli ehdottomasti laaja parlamentaarinen valmistelu, Myller sanoo. SDP:n aluepoliittisena vastuuhenkilönä pitkään toimineen Myllerin mielestä itsehallintoalueille olisi järkevä ottaa myös alueellisia kehittämistehtäviä keskushallinnosta, ELY-keskuksista ja maakunnallisista liitoista. . Vaikea uskoa, että se pitää. Ja enemmänkin. . Olisi turhauttavaa, jos tällaista tehtyä työtä ei voitaisi hyödyntää lopullisissa sote-ratkaisuissa. Riitta Myller pitää hallituksen sote-uudistuksen aikataulua erittäin kunnianhimoisena. Samassa yhteydessä Markku pitäisi tarkastella myös alueLahikainen hallinnon uudistamista. Hallitusohjelmassa puhutaan enintään 19 alueesta, asiantuntijaryhmä esittää 9?12 aluetta, mikä haarukka on ilmeisesti keskustalaistenkin lähtökohta, mutta kokoomukselle riittäisi viisikin aluetta. ?Tärkeintä on saada aikaan toiminnallisesti järkevät alueet, joilla pystytään turvaamaan sote-palvelujen toimivuus ja saatavuus.? Sote-alueiden määrä ja rahoitus ovat Myllerin mielestä asioita, joista pitäisi päästä keskustelemaan parlamentaarisessa valmistelussa, samoin muutosten erittäin merkittävistä vaikutuksista kuntiin. . . AVAUS 9.9.2015 11 SDP:n Riitta Myller vaatii parlamentaarista valmistelua Aluehallinnon uudistus rytmitettävä soten kanssa SDP:n joensuulainen kansanedustaja Riitta Myller vaatii Juha Sipilän (kesk) hallitukselta selkeää ja yksimielistä sote-esitystä. Myös esimerkiksi työvoima- ja yrityspalveluiden on oltava mahdollisimman lähellä tarvitsijoita. . Mitä tässä sitten oikein kunnille jää. Siihen on hyvää sitoutumista ja intoa. Tässä ollaan menossa kunta-alueet-valtio -malliin. Ennalta en halua ottaa kantaa alueiden lukumäärään. Sille on etsittävä demokraattisimmat ja toimivimmat ratkaisut. Tärkeintä on, että aikaan saadaan toiminnallisesti järkevät alueet, joilla pystytään turvaamaan sote-palvelujen toimivuus ja saatavuus
Se on erittäin yleistä Hollannissa. Suomikin sijoittuu Eurostatin tilastoissa 8:nneksi nuorten työllisyysasteella mitattuna. Yhtenä syynä hollantilaisopiskelijoiden suuntautumiseen työelämään löytyy opintotukijärjestelmästä. Opiskelijat tekevät töitä opiskelun ohessa. Sopimuksia tekevät yritykset tarvitsevat myös alhaisemman koulutuksen työntekijöitä, muistuttaa Berkhout. Työnantajille tarjotaan on myös taloudellisia kannustimia palkata nuoria työntekijöitä. Kari Leppänen UP Hollantilaisen nuorison työllisyysaste on Euroopan korkein, lähes 60 prosenttia. Valintoja hyvin nuorena Hollannin koulutusjärjestelmä on nuoren kannalta hyvin vaativa. Nuorten varhainen tutustuminen työelämään harjoittelijoina on erittäin tärkeää myös työmarkkinoiden toimivuudelle. sia. Se perustuu täysin opintolainaan. Opintorahaa saa vain sosiaalisin perustein. Opiskelijat työskentelevät varsinkin yksityisellä palvelusektorilla supermarketeissa, hotelleissa, kahviloissa ja ravintoloissa. . Niiden tavoitteena on saattaa työelämään nuoria, joiden koulutustaso on vähäinen tai jotka elävät sosiaalitukien varassa. . Nyt koulussa olevalla sukupolvella on Berkhoutin mukaan edessään runsaasti muutoksia työuransa aikana. . Pitää olla valmiuksia muovata opintoja urasuunnitelmiaan työelämän näkökulmasta. Samalla koulutusjärjestelmän pitää tehdä muutoksen hallinta opiskelijalle helpoksi. . Ajatus on, että he tekevät näitä töitä kouluaikana. Nuorilta ihmisiltä edellytetään valintoja, jota ulottuvat 40 vuoden päähän. Hän työskentelee ministeriössä nuorisotyöttömyyden torjunnan parissa. Hälytyskellot alkoivat soida viimeistään pari vuotta sitten, kun nuorisotyöttömyys ponnahti 14 prosenttiin. Nuorisotyöttömyys väheni muuta työttömyyttä nopeammin. Eurooppalaisessa vertailussa Hollannin nuorisotyöttömyys on kuudenneksi matalinta. Se oli paljon Hollannin mittakaavassa. Nuorisotyöttömyys on tavallisesti noin 4 prosenttiyksikköä keskimääräistä työttömyyttä korkeammalla tasolla. Tietenkin se on käytännössä mahdotonta, Berkhout, sanoo. Mahdotonta on nähdä myös työelämän ja työelämässä vaadittavan osaamisen muutoksia 40 vuoden päähän. Tuolloin ero revähti 8 prosenttiyksikköön. Yhdessä vuodessa nuorisotyöttömyys saatiin laskemaan 4 prosentilla. 12 9.9.2015 AVAUS Hollanti ottaa nuorisotyöttömyyden tosissaan ?Koulutuksen ja työelämän tiivis yhteys on vahvuus? Hollannissa nuorisotyöttömyys otetaan vakavasti, sanoo Lodewijk Berkhout Hollannin sosiaali- ja työllisyysministeriöstä. Heidän itsensä täytyy seurata aktiivisesti muutoksia. Tätä helpottaa, että esimerkiksi yliopistoissa ja korkeammassa ammatillisessa koulutuksessa on integroituja, yhteensopivia opintojaksoja. Sopimuksiin perustuvaa yhteistyötä Työnantajia rohkaistaan vahvasti yhteistyöhön paikallisten sosiaali- ja työvoimaviranomaisten kanssa. Yrityksille tarjotaan sopimuksiin perustuvaa pitkäaikaista kumppanuutta alueellisten sosiaali- ja työvoimatoimistojen kanssa. Yritysten kanssa on syntynyt satoja sopimuk- Nuorilta edellytetään jo 12?14 -vuotiaina valintoja, jotka ulottuvat 40 vuoden päähän sanoo Lodjewijk Berkhout. Kuvat Kari Leppänen Hollannissa on hyvin yleistä, että opiskelijat tekevät osa-aikatöitä opintojen yhteydessä.. Yhtenä kohteena on koulutus, toisena opiskelijat ja kolmantena työnantajat. Kaikissa kolmessa strategiassa tavoitteena on parantaa nuorten työmarkkinakelpoisuutta. Berkhoutin mielestä Hollannin koulutusjärjestelmän vahvuus on kiinteä kytkös työelämään. . Siihen löytyy Berkhoutin mukaan luonnollinen selitys. . Opintojen edetessä ja niiden jälkeen he siirtyvät koulutustaan vastaaviin töihin ja ammatteihin. Kolme kohtaa Berkhoutin mukaan Hollanti torjuu nuorisotyöttömyyttä komikohtaisella strategialla. Suomessa nuorisotyöttömyys on yli 20 prosentin. Sillä sijoitutaan eurooppalaisessa vertailussa vasta sijalle 20. Korkea työllisyysaste Hollantilaisen nuorison työllisyysaste on Euroopan korkein, lähes 60 prosenttia. Uravalintoja joutuu tekemään jo 12?14-vuotiaina koululaisina.
AVAUS 9.9.2015 13
Okavangojoen varrella on yhteisöjä, jotka elävät samaan tapaan kuin 400 vuotta sitten. Suot, umpeen kasvavat järvet, tulvaherkät alueet, matalat merenlahdet, veden peittämät ranta-alueet ja mangroverannat ovat kaikki uhanalaisia luontotyyppejä. Rukoilijasirkkoja havaitsimme 90 erilaista, hän kertoo. Muutokset veden virtauksissa, pensaspalot ja karjan laiduntaminen ovat kuitenkin muokanneet suistoa rajusti, paljastaa Botswanan viranomaisten ja BirdLife-järjestön selvitys. Kosteikot kuuluvat maapallon arvokkaimpiin ja uhanalaisimpiin luontotyyppeihin. 14 9.9.2015 AVAUS Taloudelliset edut ja tietämättömyys jyräävät suojelun Öljyntuotanto tuhoaa Afrikan kosteikkoja Yli 131 miljoonan hehtaarin laajuiset kosteikot peittävät reilu neljä prosenttia Afrikan pintaalasta, mutta ne kuuluvat maanosan runsaslajisimpiin ekosysteemeihin. Suisto on todellinen keidas keskellä rutikuivaa Kalaharia. Voimme oppia heiltä paljon luonnonsuojelusta, kertoo National Geographicin tutkimusmatkailija Steve Boyes. Okavangon lajikirjo Boyes löysi Okavangon suistosta 530 lintulajia, tuhansia kasveja, 160 nisäkästä, 155 matelijaa ja joukoittain sammakoita ja hyönteislajeja. Nigeriassa suuret öljyvuodot ovat aiheuttaneet ympäristökatastrofeja Nigerjoen suiston kosteikoissa ja viljelymailla. . Lepakoita laskimme 17 lajia kolmessa päivässä. Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät ja vettyneet matalat maa-alueet, matalat järvet ja merialueet, suot, tulvametsät ja virtaavat vedet. Kosteikot tarjoavat kasvualustan monille eläinja kasvilajeille, ja ne voivat toimia puskurina estäen voimakkaat ja äkilliset tulvat. Niihin kohdistuu kuitenkin valtavia paineita, ja satoja tuhansia hehtaareja on jo kuivattu. Kosteikkoja valtaavat kaupallinen ja paikallinen maatalous, matkailu ja asuntorakentaminen sekä huonosti suunnitellut kehityshankkeet. Myös uusia öljy- ja hiililöytöjä hyödynnetään usein ekologisesti aroilla alueilla. Esimerkiksi Nigeriassa, Guinea-Bissaussa ja Mosambikissa monet kaivannais- ja infrahankkeet sijoittuvat kosteikko- ja vuorovesialueille. Lamun satama Pohjois-Keniassa uhkaa vallata Intian valtameren rannikon tärkeimmän mangrovealueen, jonne kalat tulevat lisääntymään. Perintökohteetkin vaarassa Etelä-Afrikan KwaZulu-Natalissa on löydetty mineraalipitoista hiekkaa dyynimetsästä ja Itä-KaCathy Keifer Kosteikkojen häviäminen uhkaa myös rukoilija sirkkaa. Arvokas luontotyyppi Kosteikko on yleisnimitys luontotyypeille, jotka sijoittuvat kovanmaan ja avoveden välille. (Lähde: Wikipedia) Öljynporaus rannikkovesillä vaikuttaa tuhoisasti Afrikan rannikon ekosysteemeihin. pissa maakaasua kuivalta ja ekologisesti ainutlaatuiselta Karoon alueelta. Öljyä löytyy myös Kongon altaan trooppisesta sademetsästä ja Virungan kansallispuistosta, joka kuuluu YK:n maailmanperintökohteisiin ja kosteikkoja suojelevan Ramsar-sopimuksen piiriin. Perintökohde on myös Botswanan Okavangojoen suisto, joka on antanut suojan ja juomaveden monille uhanalaisille eläimille. Minne katsotkin, näet elämää. Aluetta syövät nyt kuivuva ilmasto, lisääntyvä laiduntaminen ja matkailu. . Esimerkiksi ruskokurkkuhaikaran pesimäpaikat ovat katoamassa, ja sen kanta on kutistunut noin 4 000 yksilöön. Okavangon suiston ja sen lajiston pelastamiseksi on aloitettu kampanja, jonka osana Botswana lopetti maaliskuussa safarilupien myöntämisen uusille yrittäjille alueella. Asukkaat voittivat Nigeriassa Nigeriassa suuret öljyvuodot ovat aiheuttaneet ympäristökatastrofeja Nigerjoen suiston kosteikoissa ja viljelymailla. Hollantilainen oikeusistuin tuomitsi vuonna 2013 Shellin nigerialaisen tytäryhtiön syylliseksi viljelymaiden saastuttamiseen Akwa Ibomin osa-
ja myös sotilaallista syistä, asevoimien polttoai n n n nehuollon takaamiseksi. Monia jalostamoita rakennettiin niillä ra hoilla. Sitä ten öljyn. riitti myös myytäväksi maa 1990luvulla Venäjä ei ra ilmanmarkkinoille. Kolmannes alueesta on kosteikkoja, joihin kuuluu maailman suurin mangrovemetsä. . Venäjän talousministeri polttoaineita. aleksei uljukajev sanoi maan bkt:n pudon Joka vuosi Venäjä vie ulkomaille enemmän neen noin 3,2 prosentilla kuluvan vuoden vii ja enemmän bensiiniä ja muita öljytuotteita. Tuon ajan jalostamot länsimaissa Ei olE riittävästi otettu huo edustavat vanhentunutta teknologiaa. Viimei näjä vei vuosittain 60 mil käyttöön. sinä kahtena vuoteena on käyttöön otettu 15 joonaa tonnia öljytuotteita, suurta projektia. Maailma tarvitsee niitä vielä kauan. on suuri tuotannon lisäys. Venäjä kuitenkin on Vuodesta 2008 alkaen uusia jalostamoja ra edelleen merkittävä raaka Nykyaikainen kennettiin kovalla vauhdilla. Vuoden 2011 tuotannosta 30 jalostamot pystyvät tuottamaan polttoaineita prosenttia oli dieselöljyjä, 24 prosenttia ben Euro5standartin mukaisesti. siiniä ja seitsemän prosenttia lentokoneiden Ongelmiakin on. Asiantuntijat väit toja. Uusien mioon, miten Venäjän öljyteollisuuden strate rakentaminen vaatii paljon pääomia, joita sil gia on nopeasti muuttumassa. AVAUS Maailma tänään 9.9.2015 15 Juri Vangonen Kirjoittaja seuraa venäläistä mediaa. Kolumni Venäjä tähtää raakaöljyn myyjästä jalostajaksi tävät, että nykyaikainen au sotaa Neuvostoliitolla ei ol totehdas on huomattavasti lut riittävästi öljyä ja sen ja helpompi ja edullisempi lostustuotteita. Sen vuoksi rakentaa kuin öljylähteen maan johtajat tekivät pal käyttöön ottaminen. jon turvatakseen valtion öl Öljytuotteiden myynti jytarpeen. Se den ensimmäisen kuukauden aikana. tuo Euroopalle ongelmia kilpailun kiristyessä. Vaikka sanktiot eivät onnistuneet tuhoa Osa nykyisestä eurooppalaista jalostamokapa maan Venäjän rahajärjestelmää, onnistuivat siteetista voi osoittautua turhaksi. ne katkaisemaan dollareiden investointivir EnnEn toista maailman valtiossa. Lähiaikoina miljoonaa tonnia. Vuonna 1950 se oli 38 ris Jeltsinin johdolla, ajatte voi tuottaa vaikeuksia etenkin eurooppamiljoonaa tonnia, vuonna laisille öljytuotteiden jalostajille. livat, että öljyn jalostaminen 1960 148 miljoonaa tonnia täytyy tapahtua Euroopassa. ja vuonna 1980 jos 603 miljoonaa tonnia. Kun vladimir Putin tuli valtaan, heräsi Öljyntuotannon kasvu mahdollisti sen ul kysymys uusien öljyjalostamoiden rakentami komaanviennin merkittävän lisäämisen. Vuonna 2014 sen kapasi den myyntiä ulkomaille. Kymmenessä vuodessa luotu jalostamoiden ketju mahdollistaa sivuuttaa al haisen öljynhinnan vaikutukset. Vaikka Venäjän talous monista ulkopuolisista ongelmista johtuen on väliaikaisesti vaikeuksissa, on maalla paljon maaperän rikkauksia, öljyä ja kaasua. Se oli voitto Maan ystävät järjestön tu kemille asukkaille, jotka ovat kamppailleet öljy yhtiön kanssa 40 vuotta. Nigerin suisto kattaa 7 000 neliökilometriä ja on Afrikan laajin. Öl tuotteiden hinta ei muutu jyä löytyi ja Neuvostoliitto jatkuvasti ja kaoottisesti ku turvasi öljyntarpeensa. Siksi Venäjä kovalla teetti nousi 11 miljoonaa tonnia vuodessa. Se kertoo Ve Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen öljyja näjän talouden riippuvaisuudesta öljyntuotan lostamot jäivät Ukrainalle ja ValkoVenäjälle. nosta ja toisaalta sen nopeuden, jolla ongelmia Neuvostoliiton aikana niitä rakennettiin lä ratkaistiin. helle rajaa siksi, että vienti oli helpompaa . Valmiiksi tulivat öljyn myyjä, vaikka bensii autotehdas on Putinin toisella kaudella aloitetut jalostamot. huomattavasti nin ja muita öljytuotteiden Yhteensä investoinnit jalostamoihin maksoi helpompi ja myynti on koko ajan kas edullisempi vat miljardeja dollareita. vussa. Putinin kolmantena kautena jalostamoiden rakentaa kuin Vielä 1990luvulla Ve saada öljylähde rakentaminen nopeutui esntisestää. Öljy kittävillä rahasummilla. Putinin toisEna kautEna avattiin kaasu Sen tilalle suunnitellaan jatkojalostustuottei kondensaattitehdas. Ny sesta. Nyt täytyy etsiä uusia rahalähteitä ja se jarruttaa rakentamista. Kreml ymmärtää, että omaa öljyteollisuutta täytyy kehittää huolimatta väliaikaisista ta lousvaikeuksista. Sank tiot peruutetaan joskus ja Venäjällä tulee olemaan hyvät mahdollisuudet myydä öljytuotteita.. Sen etsintää ra ulkomaille on tuottavam hoitettiin ja kehitettiin mer paa kuin raakaöljyn. Nyt öljyteolli loin valtiolla ei ollut. suudessa on meneillään toinen ratkaiseva vaihe. n n n Venäjän öljytalousohjelmassa on tapah tumassa luopuminen raakaöljyn myynnistä. Sitä pidettiin erittäin tärkeänä valtion kypäivänä 55 prosenttia Venäjän valtion bud taloudelle. jetin verotuloista tulee öljystä. Vielä rakennetaan noin 20 ja mutta jo vuonna 2014 se vei näitä tuotteita 165 lostamoa vuoteen 2018 mennessä. Se vauhdilla suunnittelee uusia öljyjalostamoita. Jos lakeja onkin, toimeenpano ontuu. Owino perää poliittista tahtoa Afrikan kos teikkojen suojelemiseksi ja asukkaiden ottamista mukaan käytännön työhön. Tonderayi Mukeredzi IPS, Harare Getty Images n n n Öljynjalostamoilla on mErkittävä rooli Venäjän öljytuotteiden jatkojalostamisessa. Jos öljynjalostamoiden rakentaminen jatkuu nykyistä tahtia, 10?15 vuoden kuluttua Venäjä lopettaa raakaöljyn viemisen ja tulevaisuu dessa se jalostaa kaiken tuottamansa öljyn itse. Tämä on suuri ja pitkäaikainen ohjelma. Nykyaikainen öljyn pumppaaminen maan sy vyydestä vaatii hyvin kehittynyttä teknologiaa ja satoja miljoonia dollareita investointeihin. Esiintymän löytäminen ja ottaminen käyttöön on suuri ja kallis projekti. Kosteikkoja tuhoutuu vääjäämättä miltei kai kissa Afrikan maissa, sanoo john owino, joka hoi taa vesi ja kosteikkoasioita Kansainvälisen luon nonsuojeluliiton toimistossa Kenian Nairobissa. Hän listaa tuhoon useita syitä: väestönkasvu ja tietämättömyys kosteikkojen roolista ekosys teemeissä sekä niitä suojelevien lakien ja laitos ten puuttuminen. Öljyn kentanut öljyjalostamoita. tuotannon kasvu oli mit Venäjä haluaa nykyistä suuremman Silloiset maan johtajat, Bo siivun öljytuotteiden jalostuksesta. Tämä tava
Tämä merkittävä syy ihmisten lihomiseen. . Professorilla on silti tarjota muutama käytännön neuvo, jolla syöpöttelyä voi vähentää. Lihominen alkoi kiihtyä 1980-luvun alussa, ja ylipainoisia on Suomessa jo 2,5 miljoonaa. . Kulutusta ohjaa myös hinta, joka on edullinen erityisesti runsaasti sokeria ja rasvaa sisältävissä ruuissa. Syöminen on usein automaattista Syöminen on usein pitkälti automaattista toimintaa, jota on vaikea itse säädellä. . Lihavia ihmisiä usein syyllistetään heidän kiloistaan. Turhaan, sanoo lihavuustutkija Pertti Mustajoki. Lihavuusepidemian syynä ovat isommat kuviot eli ruokaympäristön radikaali muutos. Isommasta kulhosta otettiin lautaselle 100 grammaa enemmän. Syöminen on luonteeltaan automaattista, joten sitä helposti jatketaan, vaikka ei olisi enää nälkä. Pelkkä ruoan sijoittaminen sivupöydälle, mikä edellyttää pientä vaivannäköä sen hakemiseksi, voi katkaista automatiikan. Kun opiskelijaruokalassa siirrettiin makeisia ja ranskanperunoita linjastolta välipalabaariin, niiden syöminen romahti. Lähde: Pertti Mustajoki, Duodecim 15/2015 nen tulee kylläiseksi ruuan määrästä mahalaukussa, eikä aisti syödyn ruuan kalorimäärää. Kunnissa tartuttiin toimiin Lihomista voi vähentää hintapolitiikalla ja muilla säädöksillä. Apuna ovat myös terveysohjelmat, kuten Kansallinen lihavuusohjelma, jonka ensimmäinen nelivuotiskausi on päättymässä. Se on vedonnut eri alojen ammattilaisiin ja päättäjiin lihomisen vähentämiseksi. Kunnissa onkin tartuttu toimiin, kerrotaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Hampurilais-, kebab- ja pitsaravintoloita löytyy kaikkialta, ja kaupoissa myyntinimikkeitä on kymmeniätuhansia. Lihomiseen johtava syöminen on luontaista käyttäytymistä nykyisessä ruokaympäristössä, sisätautien erikoislääkäri professori Mustajoki huomauttaa. Elintapojen muutoksiin on useita syitä, kuten ruuan hankinnan helpottuminen. Ylipainoisille saatetaan sanoa, että pitää vain ottaa itseään niskasta kiinni. Liikasyömiseen vaikuttaa mahalaukun fysiologia. Ihmi- Syömistä ohjaa automatiikka ?? ?? ?? ?? ?? ?? Suuri annoskoko houkuttaa syömään enemmän. Eräässä tutkimuksessa syötiin perunalastuja erikokoisista pusseista. 16 9.9.2015 ARKI ??Lihavuuden taustalla ei ole heikko itsekuri vaan ruokaympäristön muutos Ruokahoukutus on aikaisempaa kavalampi Ruoka on aikaisempaa lihottavampaa. Esimerkiksi Helsingissä aloitettiin Sutjakka stadi -ohjelma. Myös päiväkodeissa ja kouluissa on mietitty, miten lapset liikkuisivat enemmän ja söisivät. 170 gramman pussista syötiin 180 kcal enemmän kuin 42 gramman pussista. Toisessa tutkimuksessa annosteltiin pastaa kulhoista, joista yhdessä oli kilo ja toisessa puoli kiloa pastaa. Se on haitallinen ohje. Kun ennen ateriat valmistettiin pitkällä kaavalla, nyt mennään ravintolaan tai ostetaan kaupasta valmisruokia. Myös valikoimat ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti
Kehitykseen vaikuttaa tiheäenergisten ruokien voittokulku. Kuluttajatutkimuskeskuksen mukaan keksit ovat aiempaa houkuttelevampia, koska makeisvero ei koske niitä. On arvioitu, että vasta yli viidenneksen hinnanmuutos vaikuttaa ostokäyttäytymiseen. Keksien, vohveleiden ja pikkuleipien kulutus on kasvanut viime vuosina jyrkästi. Silloin tiivistemehusta maksetaan enemmän veroja kuin valmiista juomasta. Teollisuus on arvostellut veroa siitä, että se kohtelee samankaltaisia tuotteita eri tavalla, mikä vääristää kilpailua. Verottomia ovat esimerkiksi keksit ja leivonnaiset. Erikoistutkija Heli Kuusipalo THL:stä puolestaan kat- soo, että vero ei ole vaikuttanut selkeästi kulutukseen. . Markkinoille on tullut myös uusia makeisten tapaisia keksejä. 9.9.2015 17 Puolukkasadosta on tulossa runsas Kotimaan ennätyksellinen marjavuosi huipentuu runsaaseen puolukkasatoon. Lisäksi ohjelmassa on Tapio Rautavaaran syntymän satavuotisjuhlan kunniaksi järjestettävä viiden kilometrin kuntokävely ?Tapsan patikka?. Lisätietoja: www.kaisaniemenjuoksu.fi Syöminen on pitkälti automaattista toimintaa, jota on vaikea itse säädellä.. puolimaraton . Mehumyynti on laskenut vajaan viiden vuoden aikana arviolta 15?35 prosenttia, jäätelön 20 prosenttia. Makeisten ja suklaan myynti on vähentynyt samassa ajassa arviolta viisi prosenttia, kertoo Elintarviketeollisuusliitto (ETL). . Seinäjoella jo saatiin lasten ylipaino laskuun. Eräs keino tässä oli muokata päiväkoti- ja koululounaat terveellisiksi Sydänmerkki-aterioiksi. Tarja Repo STT Ruoka on yhä lihottavampaa ?? ?? Ruuasta saatava energiamäärä on noussut jyrkästi 1980-luvun alusta. Yhdysvaltalainen syö päivässä 700 kilokaloria enemmän kuin 20 vuotta sitten, ja vastaavia havaintoja on muistakin länsimaista. 5 km Puolimaraton on samalla myös avoin TUL:n Suomen-mestaruuskipailu. ARKI terveellisemmin. Energiatiheys tarkoittaa energiamäärää painoyksikköä kohti. ?? Osasyynä lihomiseen ovat naposteluherkut, joita syödään ohimennen kuin huomaamatta. Makeisvero nakersi mehujen menekkiä Vuodesta 2011 kerätty makeis-, jäätelö ja virvoitusjuomavero on vaikuttanut erityisesti mehujen myyntiin. Esimerkiksi jäätelön kauppaan vaikuttaa sää, tarkentaa elintarvikeasiantuntija Mari Lukkariniemi ETL:stä. Hänen mukaansa mehumyynnin laskua selittää osaltaan se, että vero peritään valmista juomaa kohden. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan Etelä- ja Keski-Suomessa sekä valoisissa puolukkatyypin kangasmetsissä puolukka kypsyy tällä viikolla. Kainuussa puolukkakausi alkaa syyskuun puolivälin jälkeen ja Lapissa syyskuun lopussa. Suomessa poimitaan tänä vuonna taloudellisesti tärkeim- piä metsä- ja suomarjoja ennätykselliset 64,5 miljoonaa kiloa. Siitä 12,5 miljoonaa kiloa on ulkomaalaisten poimijoiden ja loput suomalaisten kotitalouksien keräämää, Luke kertoo. Puolukkaa kotitaloudet poimivat noin 25 miljoonaa kiloa ja mustikoita 22 miljoonaa kiloa. STT 85. Kaisaniemen juoksu 13.9.2015 Koodilla D lehden lu EMOKRAATTI k alennus il ijoille 5 euron mottau maksust tumisa!
Jätä auto kotiin ja kävele pysäkille tai seuraavalle pysäkille. Jos kävelet arkipäivinä kaksi pysäkinväliä enemmän aamulla ja illalla, kertyy kilometrejä noin 300 vuodessa. Jos istuu paljon, kannattaa muuttaa arkea asia kerrallaan ja pitää taukoja pitkissä istumisjaksoissa. Niiden mukaan kaikki arjen aktiivisuus ja liikkuminen on hyväksi. Paljon istuvalle kertyy helposti ylipainoa ja unen ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöt ovat yleisiä. Huolestuttavaa istumisessa on se, että säännöllinen ja runsaskaan vapaa-ajan liikunta ei kompensoi runsaan istumisen aiheuttamia terveyshaittoja. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http:// ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/ yhdistyksille, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Kahvitarjoilu kello 16.45 alkaen. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. ETELÄ-SAVO . avoimen tilaisuuden aiheena SDP:n oppositiopolitiikka. Alustajana kansanedustaja Timo Harakka. Tilaisuuden järjestää Yhteiskuntapoliittinen sos. dem. klo 19. Tapaaminen ti.15.9. Tervetuloa! . Pohdiskelutilaisuus valtion suhteesta kirkkoon ja uskonnollisiin yhteisöihin ke 16.9. klo 13 Laivurintalossa, Länsikirkkokatu 26, Kokkola. Myös nuoret ja lapset istuvat lähes saman verran. Runsaalla ja pitkäkestoisella istumisella on todettu olevan terveydelle haitallisia vaikutuksia, erityisesti tuki- ja liikuntaelimistölle sekä sydämelle ja verenkierrolle. klo 14. Keski-Pohjanmaan Wanhat Toverit. Järvenpään Työväenyhdistys ry:n kuukausikokous Järvenpää-talolla to 17.9. 18 9.9.2015 ARKI Getty Images Maksuvälinepetoksissa tilastopiikki elokuussa Poliisin tietoon tuli elokuussa poikkeuksellisen korkea määrä maksuvälinepetoksia. Tervetuloa! HELSINKI . Suurin osa ilmoitetuista tapauksista koskee maksukorttien väärinkäyttöä internetissä. Poliisi varoittaa ihmisiä tilausansapetoksista ja kehot- taa huolellisuuteen epäilyttävän edullisilta vaikuttavien tarjousten kanssa. Verkkokaupan tilausehdot on aina syytä lukea tarkasti. Jos henkilö on hyväksynyt tilausehdot, poliisin vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset ja tappio jää yleensä kortinhaltijan maksettavaksi. Poliisi muistuttaa, että oikein käytettynä maksukortit ovat turvallisia maksuvälineitä verkkokaupassakin. STT Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Mikkelin työväenyhdistys järjestää ke 16.9. Jos siis käy juoksemassa tai salilla useita kertoja viikossa, mutta Sarjakuvat Tutustu KSR:n upeisiin apurahatarinoihin, lahjoittajien ajatuksiin ja säätiön rahastoihin. Nouda tai tilaa KSR:n esite maksutta kotiisi - tai useampi tilaisuuksissanne jaettavaksi. l Säästöpankinranta 2 A 8 krs., Helsinki puh. Savonlinnan Työväenyhdistyksen ja Savonlinnan Sos.dem Kunnallisjärjestön Poliittisen syksyn avaus Taipaleenniemessä 13.9. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. Mielenkiintoiset ja ajankohtaiset asiat. UUSIMAA . Poliittisen tilannekatsauksen pitää kansanedustaja Suna Kymäläinen. Sorsan ajatuksiin voi ennakkoon tutustua Kirkon tutkimuslaitoksen verkkosivustolla, josta voi ladata maksutta hänen julkaisunsa Kirkkona valtiossa; Katsaus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon valtiosuhteen edellytyksiin ja uudistuspaineisiin. Häntä kommentoi Kirkon tutkimuslaitoksen tutkija, teol. tri Leena Sorsa. Eikä mikään estä seisomasta bussimatkan aikana!. Lisää liikkumista asioissa, jotka toistuvat usein arkipäivässäsi. Liisa Harjula Valonia B.Virtanen - Urja ?? ?? ?? ?? Kävele tai pyöräile edes osa työmatkastasi Työpaikalla vaihtele asentoja työskentelyn aikana Monet asiat voi tehdä seisten tai kevyesti liikkuen Lue lehdet ja juo kahvisi seisten, kokouskin voidaan pitää seisten tai kävellen Katso kotona televisiota seisten tai nouse sohvalta ainakin kerran pari tunnissa Työmatkalla arkiliikunnan lisääminen on helppo yhdistää joukkoliikenteen käyttöön. Niitä ilmoitettiin lähes tuhat, kun tyypillinen lukema on 500?700 tapausta kuukaudessa. Keskusrikospoliisin mukaan maksuvälinepetosilmoitukset lisääntyvät kesäisin, mutta tämänvuotinen tilastopiikki on normaalia korkeampi. klo 18 Paasitornissa, Paasivuorenkatu 5 A, kokoushuoneessa 304 (III krs). klo 17.15 työväenyhdistyksen kokoustiloissa, Vuorikatu 11 A alakerta. yhdistys YPSY ja se on avoin. Pohdiskelun aloittaa alustuksellaan suurlähettiläs Ilkka Ristimäki otsikkonaan Valtion suhde uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin vakaumuksiin ja yhteisöihin. Alustajana Demokraatti -lehden uusi päätoimittaja Mikko Salmi. Ennen suomalaisten terveyttä uhkasi epäterveellinen ruoka, nyt liiallinen istuminen. Istu vähemmän ja voi paremmin Aikuiset suomalaiset istuvat, seisovat paikoillaan tai makaavat yli kolme neljäsosaa valveillaoloajastaan. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Tervetuloa! Lisätietoja Ilkka Ristimäki, ristimaki@kolumbus.fi. POHJANMAA . (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi Uskottava ja koskettava Uusi lehti vuoden alusta. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi Tee töitä seisten Ekovinkki ?? ?? istuu muuten paljon, haitat eivät pienene. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut suositukset istumisen vähentämiseen
16.00 Uutiset ja sää. 07.00 Uutiset ja sää. 20.06 Metsäradio. 10.55 Pikkujuttu. Dokumentti voitti parhaan dokumenttielokuvan Oscar-palkinnon vuonna 2015. Kuvassa Edward Snowden. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 Akuutti 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Keski-Suomi 11.40 Uutiset Itä-Suomi 11.47 Uutiset Pohjanmaa 11.54 Uutiset Pohjois-Suomi 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 9.9. Fragancia Fernandez pidätetään tehtaanjohtajan pojan murhan yrityksestä. 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Perhesirkus Rohkeat vieraat keskustelevat tärkeästä aiheesta, syömishäiriöistä. 22.30 Schrödingerin kissa Ilmansaasteet ovat iso ongelma, etenkin suurkaupungeissa. 07.12 Maakuntaradio. Docventures 14.00 Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 16.00 Urheiluilta: Koripallon EM: BIH - FIN 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta 20.00 Puheen Ilta 22.00?22.05 Uutiset 23.03 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio 00.00?06.00 Arkisto. Heathcliffen ja Cathyn rakkaustarina koetaan taustanaan 1700-luvun lopun ankara ja julma elämä Yorkshiren nummilla. 00.05 Neandertalilaisten arvoitus Pohjois-Espanjasta on löytynyt luola, jossa on kivityökalujen lisäksi 49 000 vuotta vanhoja neandertalinihmisen luita. 22.00 Uutiset ja sää. Takauma paljastaa miten Jane päätyy poliisin erityisavustajaksi. NELONEN 07.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.25 Transformers Rescue Bots (7) 07.50 Eläinten ABC 08.20 Eläinten ABC 08.50 Neljät häät Amerikassa 09.50?10.50 Taste 13.50 Deittikamera Meksikolaista tunnelmaa. 14.15 Deittikamera Suoraa toimintaa. 14.45 Suomi-tytöt New Yorkissa Parisuhteita ja paniikki Los Angelesissa. 15.40 Hauskat eläinvideot 16.10 Frasier Häiden jälkipyykki, osa 2/2. 16.40 Ou Nou! Jorma härkänä. Jakso vastaa kysymyksiin, onko lähimmäisesi pelkojen kunnioittaminen hänen erilaisuutensa arvostamista ja onko päiväkirja sittenkään ainoa, jolle kannattaa uskaltaa avautua? 17.15 Team Ahma (7) Elämän kevät. 17.50 MasterChef Australia Napsijasta on moneksi. 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hottikset (7) Märkä nisäkäs ja muovikassimies. 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 1/12. 14.03 Ajantasa. 15.00 Uutiset. Epäluottamus Britannian ja Saksan välillä syvenee. 19.00 Ranskalainen kylä (12) Marraskuun yhdestoista. Vastarintaliikkeen suuri päivä on koittanut, enää odotetaan ratkaisevaa merkkiä. Miten ne vaikuttavat ihmisten terveyteen. 19.03 Urheiluradio. 19.05 Luonto-Suomen sieni-ilta 0203-17600. Jussi69, Olli Herman ja Santa Cruzin Archie pahamaineisella Bodominjärvellä. 17.25 Kauniit ja rohkeat Äitien väijytysiskut. 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (7) Lähentymistä lastendiskossa. 18.30 Emmerdale (7) Koulutyttö kadoksissa. 04.00 Teematieto 17.00 24 h Jerusalem tunneittain 18.00 18.50 Titanic . Illan teemana salaliitot. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana. N: Robert De Niro, Billy Crystal, Lisa Kudrow, Chazz Palminteri, Joe Viterelli. 22.00 22.20 22.25 22.30 22.40 Kymmenen Uutiset Päivän sää Viking Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Myytinmurtajat Salamira- 22.00 Kino: Humiseva harju (12) Andrea Arnoldin ohjaama naturalistinen tulkinta Emily BrontÎn klassikkoromaanista. 21.50 Merisää. 1/12. 15.49 Kapteeni Tasapaino ja aikakone (7) Auringonpistos. 15.54 Ruohonjuuritasolla 16.00 Spotlight: Työsuhde ilman töitä 16.30 Sportmagasinet 17.00 Koripallon EM: BIH - FIN Bosnia-Hertzegovina - Suomi. Selostus Antti-Jussi Sipilä. 17.55 18.00 18.30 18.44 18.56 19.00 19.30 20.00 Yle Nyheter TV-nytt BUU-klubben: Hittehatt Limbo 2 (7) Yökoulu. Clay Kids (7) Maailma Jessin silmin. Gazoon Daavid ja Goljat. Puutarhasissit 4/8. Yle Nyheter TV-nytt Lasso Millainen maailma olisi nyt, jos Hitler olisi voittanut toisen maailmansodan. 10.03 Ajantasa. 21.03 Päivä tunnissa. 02.02 Yöradio. 23.03 Yöradio - toiveiden yö. 15.52 Maakuntaradio. 21.40 Urheiluradio. 08.00 Uutiset ja sää. 12.55 Suomi tänään. 04.02 Kantritohtori Teppo Nättilä. 16.17 Maakuntaradio. 12.12 Maakuntaradio. Poliitikot eivät onnistuneet suojelemaan luontoa. 23.50 Puoli seitsemän 00.20 Uutisikkuna 12.10 Blogistania Anniina Nurmen Vihreät vaatteet. 12.40 Ajankohtainen kakkonen 13.30 Erätulilla: Norppasoutu 14.00 Ypäjä Jaksaa, jaksaa! 14.30 Kohti Rioa: Painin MM Miesten kreikkalais-roomalaisen painin 59 kg, 80 kg ja 130 kg finaalit. 21.00 Uutiset. 06.52 Mitä ihmettä. 20.05 Sää. 03.53 Yöradio. Amerikka 15.00 Huima konttihuutokauppa 15.30 Hurja remontti 16.30 Suomen huutokauppakeisari 17.30 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 18.30 Leijonan luola USA 19.30 Hell?s Kitchen 20.30 Panttilainaamo 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Wahlburgers 23.00 Leijonan luola USA 23.55 Rantavahdit (7) 00.25 Rantavahdit 00.55?01.50 Huijari pilasi elämäni LIV 09.00 Hurja painonpudotus 10.00 Näin meistä tuli Ruotsin miljonääriäidit 11.00 Tanssin superäidit 12.00 Hotellit haltuun 13.00 Hurja painonpudotus 14.00 Pelasta perheemme, Supermarjo! 15.00 Tanssin superäidit 16.00 Hurja painonpudotus 17.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 17.30 Arvostele mun illallinen Suomessa 18.00 Huippumalli haussa 19.00 Ruotsin miljonääriäiti Maria Montazami 20.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 21.00 Toisenlaiset äidit 22.00 Greyn anatomia (7) 23.00 Nakudeitit 00.00 Temptation Island Suomi (7) 01.00?02.00 Huippumalli haussa AVA 09.30 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 10.00?10.55 Trinny & Susannah Skandinaviassa 11.55 Lääkärit 12.50 Jamie Oliverin etniset herkut 13.50 Makuja ja elämää 14.05 Beverly Hillsin täydelliset naiset 15.05 Trinny & Susannah Skandinaviassa 16.00 Beverly Hills, 90210 17.00 Lemmen viemää 18.00 Grand Designs - unelma-asunnot 19.00 Dieetit vaihtoon! 20.00 Ensitreffit alttarilla 21.00 Muodin huipulle 22.00 Sinkkuelämää (7) 22.35 Beverly Hillsin täydelliset naiset 23.35 New Yorkin luksuslukaalit 00.30?01.30 Vaimot vaihtoon UK YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras 11.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 21.55 Suomi tänään. 22.05 Café Tropical. 03.00 Uutiset. 13.00 Uutiset. 00.05 Yöradio . 19.00 Uutiset ja sää. 07.53 Maakuntaradio. 04.00 Uutiset ja sää. 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 14.45 Kohti Sibelius-viulukilpailua 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Aristoteleen kantapää 17.45 Näkökulma 18.00 Arvassalo ry: Sota on uhka, Venäjä ei! 18.20 Radioteatteri esittää. 06.30 Maakuntaradio. 03.02 Tero Liete - Rocktoimittajan illallinen. toiveiden yö. Samoin meillä Suomessa, koulutuksen korkeasta tasosta huolimatta. 15.00 15.05 15.10 15.15 Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Huume-Suomen historia 4/4. Biologinen öljyntorjunta helpottaa työtä. 23.00?01.55 SVT:n ohjelmaa 9.9.2015 19 FOX 06.00 Sky News 06.09 FOX Kids 08.55 Wipeout Kesä 09.45 Sara Chafak suolasta sahramiin 10.15 Hurjat mökkiurakat 11.05 Hurjat mökkiurakat 12.00 Maailmanlopun odottajat 12.55 FOX Wild: Eläinkunnan oudoimmat tabut 13.50 Uskomaton eläinlääkäri Pol 14.45 Lentoturmatutkinta 15.40 Varastojen metsästäjät 16.05 Huutokaupan Metsästäjät 17.00 Autotallien metsästäjät 17.30 Mitä hittoa! 18.00 How I Met Your Mother 18.30 Family Guy 19.00 Typerät videot 19.30 Mitä hittoa! 20.00 Huutokaupan metsästäjät 21.00 Bimbo Oy 22.00 Ilman johtolankaa 22.55 Kulttielokuva: Alien 01.05 Bostonin poliisit 02.00 The Walking Dead 02.55 Supertehtaat 03.55 Sara Chafak suolasta sahramiin 04.25?05.59 Sky News SUB 10.00?11.00 Lemmen viemää (7) 14.00 Mahdoton taloprojekti 15.00 Farm Kings 16.00 Top Chef: Mestarit 17.00 Walker, Teksasista (12) 18.00 American Idol 19.00 Naapurittuloslähetys 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Mutsi (7) 20.00 Rillit huurussa 20.30 Simpsonit (12) 21.00 Ruotsin surkein kuski 22.00 112 (7) 23.00 Sleepy Hollow (16) 00.00 Vampyyripäiväkirjat (16) 01.00?02.00 Bones (16) TV5 06.50 Nanny 07.50 Akvaariomestarit 08.40?09.35 Dawson?s Creek (7) 12.35 Fame 13.30 70?s show 14.20 Hulluna sinuun 14.45 Terapian tarpeessa 15.15 Kadonneet (7) 16.05 Nanny 17.05 Hulluna sinuun 17.35 70?s show (7) 18.30 Terapian tarpeessa 19.00 24 tuntia putkassa 20.00 Pelastajat 20.30 Pelastajat 21.00 Jutan ja Vertin supersinkkudieetti 22.00 Elokuva: 28 päivää (12) 00.00 Elokuva: Magic Mike (12) 02.05 American Chopper 02.55?03.46 Kadonneet (7) JIM 11.10 Maistuvimmat liikeideat 12.05 Hurja remontti 13.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 14.00 Jyrki Sukulan makujen maa 14.30 Henkka & Niki vs. 13.03 Maakuntaradio. O: Ville Salminen. 09.10 Sää. 00.00 Uutiset ja sää. Ace kaipaa apua kostaakseen entisille kumppaneilleen, ja nuori Nathan Israel näyttää olevan juuri sopiva mies. 01.25?04.00 Uutisikkuna Rokkikukot kalassa. Sir David Attenborough esittelee kaksi eläintä, jotka pystyvät tuottamaan jälkeläisiä ilman hedelmöitystä. 16.50 16.55 17.00 17.06 17.10 18.00 18.22 18.30 19.00 Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Uutiset Uutiset alueeltasi Murdochin murhamysteerit (12) Ihailijakerho. Uutiset Uutiset alueeltasi Puoli seitsemän Prisma: Aarteenetsijät 2/2. 20.00 Tanskan aarteenmetsästäjät 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Inhimillinen tekijä Kun äijä uupuu. 22.50 Uutiset 22.55 Ulkolinja: Luonnon hintalappu Jos mehiläiset kuolevat, mitä maksaa käsintehty pölytys. 18.50 Merisää. Niili. 18.55 Luonto-Suomen sieni-ilta 0203-17600. Entä miten immuuneja olemme fasismin kutsuhuudolle. Entisen Neuvostoliiton alueen ihmisoikeuspuolustajat yhteistyössä. 23.00 Uutiset. 12.45 Merisää. ARKI TV- ja radio-ohjelmat Keskiviikko 9.9.2015 YLE TEEMA MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. Giorgio Locatelli esittelee Andrew GrahamDixonille kotikaupunkiaan Corgenoa Pohjois-Italiassa. Milanossa vieraillaan Duomossa ja La Scalassa. Mantovan kaupunki hurmaa upealla arkkitehtuurillaan. 21.00 Simon Reeve ja mahtavat joet 1/3. Mikä on lajin hinta. 15.50 Veneilysää. Joen alkulähde on vaatimattoman näköinen pyhiinvaelluskohde. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät Sergei seuraa kerrankin juonta. 20.00 Terapian tarpeessa (12) (Analyze This, Yhdysvallat) Rikoskomedia ahdistuneisuuden riivaamasta mafiapomosta, joka hädissään turvautuu psykiatrin apuun sotkien tämän keskelle rikollisliigojen välienselvittelyä. O: Harold Ramis, USA 1999. Maailman pisin joki virtaa läpi PohjoisAfrikan kuvien alueiden. 11.00 Uutiset. 04.55?05.00 Yöradio. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.25 Alivaltiosihteeri 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.02 Riku ja Tunna . 18.00 Uutiset. 10.00 Uutiset. 09.11 Maakuntaradio. Tony Samuelsson on kirjoittanut romaanin natsijohtoisesta Ruotsista. 20.30 Sex & Sånt 20.45 Oddasat 21.00 Kruununjalokivet (12) Sarja alkaa, osa 1/3. Ypäjällä käynnistyy yksi Suomen suurimmista ratsastuskilpailuista, Finnderby. Peltsin Lappi Peltsi lähtee Lokan kylälle, koska paikalliset kalastajat ovat antaneet saalistakuun. Uusi päivä ?Mun sydämeni tänne jää?. Uusi päivä ?Kaikki mitä sanoin, mitä tein?. 21.00 Docventures: elokuvan esittely Riku Rantala ja Tunna Milonoff esittelevät viikon dokumentin CITIZENFOUR. 07.10 Urheiluradio. Kontrollin vastaisku. 16.25 Luontohetki: Attenborough?n erikoiset 1/10. Tutkijat toivovat löytävänsä viimein vastauksen kysymykseen, miksi tämä ihmissuvun laji hävisi. ketti. 23.45?00.45 Mentalist (12) Punainen sarastus. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Lahden Sibelius-festivaali: Sinfonia Lahden konsertti 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Eurooppalaisia puheenvuoroja. 11.03 Maakuntaradio. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. 18.03 Luonto-Suomen sieni-ilta 0203-17600. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi: Ung Nordisk Musik 2015 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. Neitseellinen lisääntyminen. Heikki Meriläinen: Pietolan tytöt, osa 34. Jyrki laittaa kuosiin ex-missin ravintolan. 20.58 Keno 21.00 Poliisit - kotihälytys (12) Oulu. 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 Rantavahdit (7) Äänekäs äiti. 23.30 Rantavahdit (7) Jäätävä joulu. 00.00 Poliisit (7) Kuopio. 00.30 Castle (12) Peitehommissa. 01.30 NCIS Rikostutkijat (12) Luodinkestävä. 02.30?03.00 Frasier Häiden jälkipyykki, osa 2/2. 01.00?04.00 Teematieto YLE FEM 07.25?15.00 SVT:n ohjelmaa 15.30 Samin taikasormus Sarja alkaa. 16.15 Urheiluradio. 21.35 Novosti Yle. 12.00 Uutiset ja sää. 17.20 Suomi tänään. 17.30 Pyöreä pöytä. 09.00 Uutiset. 09.05 Urheiluradio. 06.58 Jokeri Pokeri Box 07.02 Max ja Meeri 07.11 Q Putti 5 07.22 Nyt mennään!: Tarkkuuspelit 07.27 Pikku hirviötyttö 07.36 Noksu 07.41 Taavi-tiikerin naapurissa 07.57 Touhukkaat: Pehmolelu hukassa 08.20 Martine (7) 08.33 Joraavat juurikkaat 08.36 Kesäleiri (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Kohti Rioa: Painin MM 11.00?11.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 11.40 Blogistania 12.01 Yle Oddasat 12.05 Oddasat 12.20 Vielä virtaa Kannat kattoon. 12.48 Vielä virtaa Hymyhuulet. 13.20 Taas tyttö kadoksissa (7) (Suomi 1957, 66?) Jännityselokuva reportterista, joka alkaa tutkia kadonneen naisen tapausta. 07.50 Merisää. Mv. 14.25 Euroopan nuoret työttömät Euroopassa nuorisotyöttömyys on vaikea ongelma. Suunnitelma on laadittu kellontarkasti, mutta onnistuvatko aikeet? 20.00 Kulttuurimatkalla Italiassa 2/3. Selostus Pertti Tapola. 15.30 Koripallon EM: BIH - FIN Bosnia-Hertzegovina - Suomi. Selostus Antti-Jussi Sipilä. Montpellier, Ranska. 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 19.30 20.00 20.28 Mitä meistä jää. Ypäjä Isot kisat. Sen hyödyntämisestä käydään kiivasta taistoa naapurimaiden kesken. Ongelmaan on kehitetty uusia ratkaisuja. 20.00 Uutiset. 20.03 Urheiluradio. verta ja terästä (12) Britannian meriministeriö järjestää kuulemistilaisuuden Olympicin haverista. N: Leni Katajakoski, Santeri Karilo. Teemana: salaliitot. 21.15 Docventures: CITIZENFOUR NSA-vuotaja Edward Snowdenista kertova Oscarvoittaja CITIZENFOUR on syksyn odotetuin tv-tapaus. Jakso 1/8. 23.03 Docventures: jälkikeskustelu Elokuvan jälkeisessä Rikun ja Tunnan hostaamassa suorassa lähetyksessä teemana salaliitot. 00.05 Ypäjä Isot kisat. 00.35 Luck (16) 3/9. Osallistu: yle.fi/ docventures. 21.09 Docventures: studiovieraat Riku ja Tunna valmistautuvat elokuvan CITIZENFOUR katsomiseen vieraidensa kanssa. 01.00 Uutiset ja sää. 01.02 Yöradio . 02.00 Uutiset. 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale 10.40 Emmerdale 11.10?12.05 Lääkärit 13.35 Haaveiden talo hartiapankilla Pieni on kaunista. 14.35 Mitä tänään syötäisiin? 14.40 Pilanpäiten 14.45 Pilanpäiten 14.55 Manitbois 15.25 Ketonen & Myllyrinne (12) 15.55 Salatut elämät (7) Ulla tanssii yli hautojen. 16.25 Merta lähemmäs kalaan Docventures: Citizenfour Yle TV2 klo 21.15 Docventuresin kolmas tuotantokausi esittää 8 dokumenttia, joista ensimmäisenä nähdään Laura Poitrasin ohjaama, vuonna 2014 valmistunut Citizenfour. Se kertoo Edward Snowdenista ja NSA:n joukkovalvontaskandaalista. 08.12 Maakuntaradio. 08.10 Urheiluradio. 12.10 Urheiluradio. 14.00 Uutiset. 17.00 Uutiset ja sää. 15.05 Maakuntaradio. Varsinkin Etelä-Euroopassa nuorten tulevaisuus on toivoton
Vertaistensa lailla jo unohtua saiskin, sanoisi tästä runoilijakin. Listoja on toki muuallakin väsätty, kuten esimerkiksi kuulu pakotelista. Avustihan Paananen ilmeisesti kunnon summilla vaaleissakin keskustan ja kokoomuksen ehdokkaita. Ja nimenomaan pakolaisia koskevasta osasta, jossa kehoitin tutkistelemaan Sanaa, mitä Matteus on asiasta sanonut. Missä luuraa nyt Suomen Angela, kysyi hän. Kyllä kait nyt jo hallituksen pitäisi alkaa muuttaa sanaansa lihaksi, kansa alkaa jo nääntyä tiedonjanoon, jota puheet eivät sammuta. E n n n U n n n nt. Lauri Viita antoi selkeät ohjeet: ?Sen joukon johtajaksi nimittäisin, ken pitkäkaulaisin on, pienipäisin ja takapuoleltansa täyteläisin. Hyvän johtajan pitää olla pitkä ja tukassaan jo harmaata. Johtajalla pitää olla myös pahat peräpukamat. Ehdottihan sahurikansan edustaja Hakkarainen, että tänne tulevat pakolaiset ohjattaisiin suoraan Ahvenanmaalle. Vai onko kiittämättömyys tässäkin maailman palkka. Samantapaista viestiä tulee myös eri puolilta maata. Tämän toverin lailla uskon minäkin, että persut eivät tästä saa uutta nousua, vaan heidän todellinen luonteensa tässä kyllä paljastuu. Eli pohditaan, luvataan jne. Se lieneekin ainoa lupaus, jonka persut tulevat pitämään. Nieminen Vee Timo Roos Rasismin vastustamisessa emme voi olla haaleassa vedessä. timo.roos@kopteri.net. Kas, kun jää painopiste matalalle, voi nousta kukonnuppi korkealle ja loistaa tunkiolta maailmalle!? Toinen asiallinen ehdotus on amerikkalaista perua. Rasismistakin palautteissa oli. Hallituksen ja etenkin pääministerin puheet muistuttavat ensimmäisiä vaalien jälkeisiä vappupuheita. Arvostettu sosiaalipuolen asiantuntijatoveri kirjoitti muun muassa, että rasismin vastustamisessa emme voi olla haaleassa vedessä. Toteamalla, että se on kyllä hyvä ajatus, mutta viety liian pitkälle. usi gallup-tutkimus taas ilmestyi mieliä nostamaan tai painamaan. Mielenkiinto tällaisten tuloksia kohtaan on korkeimmillaan yleensä aina puolueen puheenjohtajan vaihduttua. Vai olivatko annetut summat liian vähäisiä, almuiksi verrattavia? M n n n inulta on tiedusteltu, tiedänkö, millä sivistyneellä tavalla voi tappaa hankalat ehdotukset. Vastaan nyt, että tiedän. Samaa kysyi opettajakin, vaikka muuten ei niin kovasti Merkelin kannattaja olekaan. H n n n allituksemme mahdollisia edesottamuksia seurataan nyt tarkkaan. Taikka tarkennettuna, seurattaisiin, jos seurattavaa alkaisi tulla. Ja juuri siksi kaikkien nyt pitäisi tuomita tämä kylmä ja julma suhtautuminen. SDP:n kannatuskäyrä on tehty niin kankeasta materiaalista, että ei vain taivu pystyasentoon. Niiden ansiosta hän jo luonnostaan näyttää kärsivältä. M n n n äkisen Jallu sanoi kylän paarissa, että persuissakin on vähitellen alettu kiinnostua ulkomaan asioista, kun on oma mies ulkoministerinä. 20 9.9.2015 ARKI Tavallista tarinaa K ylän entinen opettajakin soitteli. Kerroin viime kirjoituksestani tulleista palautteista. Häneltä sain myös kuulla, että väkeä on tulossa auttamaan paikkakunnalle tulevia pakolaisia. Herätkää Suomen porvarit pelastamaan tämä kelpo, vilpitön ja pyyteetön miehenne. Yksi kärkihanke saatiin puserrettua ja kiville meni sekin. Sillä listalla on myös liikemies Kai Paananen. Miksi ei Viitasaarelle, saari kun saari? Jallu sanoi myös lukeneensa persuryhmän johtajan Sampo Terhon sanoneen persujen jatkossakin venyttävän poliittisen Kolumni korrektiuden rajoja. Mitään ei tapahdu. Siitähän yleensä aina seuraa jotakin tai ainakin odotetaan seuraavan. toveri Putkosen mustaa listaa on nyt tarpeeksi syynätty, joten ei siitä sen enempää. Toveri kirjoitti myös odottavansa meidän liikkeemme vahvaa viestiä tässä asiassa. Ei ole sitä kuulunut. Tokko tuo menestys on kiinni pelkästään henkilöstä? Eiköhän se riipu enemmänkin politiikan tekemisen taidosta tai kuten tässä tapauksessa, sen puutteesta. Vaikka emme olekaan puheenjohtajaa vaihtamassa, niin silti edes hieman hymyä alaspäin kääntyneisiin suupieliin tuottamaan tässä pari ehdotusta harkittavaksi puheenjohtaja-asiassa. Eikä tässä nyt enää kummastuta siitä johtuva varovainen puheenjohtajakeskustelukaan