Demokraatti 1.10.2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Tilaa Demokraatti 39 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. Demok01102020_001.indd 1 23.9.2020 12.41. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 20 / 1. lo ka ku ut a PAL.VKO 2020-42 00 74 43 -2 01 7 CABARET Huima päivitys HUOLTOSUHDE Kuka meitä hoitaa KORONA Pohjois-Suomi kriisissä 1.10.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 17 /2 KANSAINVÄLISYYS TEEMA Ovi on auki JÄÄNSÄRKIJÄ Nasima Razmyar uskoo, että SDP voi johtaa Helsinkiä. Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti
Tuotto-osuuksiin voi tehdä kertasijoituksen tai erissä minimissään 100 euron arvosta kerrallaan. Tradekan tuotto-osuuksia voivat merkitä osuuskunnan 18 vuotta täyttäneet henkilöjäsenet ja yhteisöjäsenet 1 – 500 kpl:tta eli 100 – 50 000 euron arvosta huomioiden myös 2019 merkityt tuotto-osuudet. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Tradekan tuotto-osuusanti jatkuu, kunnes kaikki tuotto-osuudet on merkitty ellei antia tätä ennen keskeytetä. Osuuskunnan hallitus on vahvistanut sen tuottotavoitteeksi 3,5 %:n koron. Tradekan tuotto-osuus on tarkoitettu pitkäaikaiseksi sijoituskohteeksi tuottamaan vakaata vuosittaista tuottoa niitä merkinneille osuuskunnan jäsenille. Yhden tuotto-osuuden hinta on 100 euroa ja osuuskunnan jäsen voi merkitä niitä 1 – 500 kpl:tta eli enintään 50 000 euron arvosta huomioiden vuoden 2019 annissa tehdyt merkinnät. Tuottotavoite 3,5 % Pitkäaikainen sijoituskohde Osuuskunta Tradeka laskee liikkeelle 7.1.2020 tuotto-osuuksia 18 miljoonan euron arvosta. Huomaathan, että tuotto-osuuden historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä. Tradekan tuotto-osuusmerkintää harkitsevan jäsenen tulee huomioida, että tuotto-osuudella ei ole pääomaturvaa eikä se kuulu talletussuojan piiriin. Kerätyt varat on siirretään Tradeka-Yhtiöt Oy:lle käytettäväksi yhtiölle vahvistetun strategian mukaisten omistuskategorioiden sijoituskriteerit täyttäviin sijoituksiin. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Tradekan tuotto-osuusesitteen, annin ehdot ja lisätiedot sekä ohjeet merkintähakemuksen tekemiseksi löytyvät Tradekan verkkosivuilta osoitteesta tradeka.fi/tradekan-tuotto-osuus Demok01102020_002.indd 1 22.9.2020 18.52. Vuonna 2020 tuotto-osuuksille maksettiin hallituksen vahvistaman tuottotavoitteen mukainen 3,5 % korko. Sijoitukseen sisältyy riski tehdyn sijoituksen menettämisestä kokonaan tai osittain. Tuotto-osuuksille maksettavasta korosta päätetään vuosittain ja tuottotavoitetta voidaan muuttaa. Se on mahdollisuus hyötyä oman osuuskunnan liiketoiminnan tuloksesta. (09) 774 3110, sähköp. Tradekan tuotto-osuusanti Sijoitusmahdollisuus osuuskunnan jäsenille Tuotto-osuuksien merkintä oma.tradeka.fi Osuuskunta Tradekan tuotto-osuus on osuuskuntalain mukainen sijoitusmahdollisuus osuuskunnan omaan pääomaan. Korkoa 7.1.2020 alkavassa annissa merkittäville tuotto-osuuksille voidaan maksaa ensimmäisen kerran keväällä 2021 pidettävän osuuskunnan edustajiston kokouksen jälkeen
LOKAKUUTA 2020 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI MATKAILU MUUTTOLIIKE PORMESTARI Korona kaataa matkailualan yrityksiä. KASVO ILMIÖ Kuntavaalit ovat Helsingissä myös pormestarivaalit. De_01102020_03.indd 3 24.9.2020 11.18. Kolmas paikka ei enää riitä Helsingissä. Suomi kansainvälistyy liian hitaasti. 3 Demokraatti TEEMA 17 /2 32 14 55 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 1
Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 17 /2 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Mikä muuttui Viikon kuva: Kuin veljekset Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Pinja Perholehto D-analyysi: Vähemmällä lisää D-ilmiö: Matkailun katastrofi Arkadianmäeltä: Voiton salat Mepitshow: Miapetra Kumpula-Natri Alastalon salissa: Toivo elää Terveys: Hoivan pitkä peli Britannia: Labourin nousu Teatteri: Cabare on täysosuma Teatteri: Tylsää murmelointia Teatteri: Dynaamista Hamletia Kirjat: Koiviston taisteluvuodet Kirjat: Runoileva moniosaaja Kirjavisa: Autiot nummet Pelin purku: Futis on yhteiskuntaa Puheenvuoro: Mikkel Näkkäläjärvi Puheenvuoro: Eemeli Peltonen Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Jorma Malinen IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Nasima Razmyar Kolumni: Iisakki Kiemunki Kasvot peilissä: Farhia Abdi Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n 18 KILPAILUKYKY Kaikki vaikuttaa kaikkeen Koronan pitkä piiska kaataa matkailuyrityksiä ja samalla tiputtaa lohen hintaa. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 15.10. Va. 14 KORONAKRIISI Yrittäjät lujilla + TEEMA Kansainvälisyys 55 5 6 8 11 12 14 20 22 23 24 30 32 38 39 40 42 43 44 46 48 52 63 64 65 72 73 74 De_01102020_04.indd 4 24.9.2020 12.01
Pääkirjoitus EI OTETA HEILTÄ, JOILLA EI OLE OTETTAVAA. Jatkossa työttömän on haettava 0–4 työpaikkaa kuukaudessa, mutta luku voi todellakin olla myös nolla riippuen alan tilanteesta ja työttömän työkyvystä. Ketään ei ole tarkoitus kiusata, joten myös käytännön toteutuksen pitää huolehtia siitä. Senkin voi hyvällä itsetunnolla varustettu poliitikko reilusti tunnustaa, ettei yhtään työpaikkaa kuitenkaan synny sillä, että työnhakijaa ohjataan ja valvotaan aiempaa tehostetummin. Jatkossa työttömällä on paremmin oikeuksia mutta myös täsmällisempiä velvollisuuksia. Hyvinvointivaltio on täynnä velvollisuuksia. Kokonaan oma lukunsa keskustelussa on se, että oikeistopuolueiden kurinpitäjille mitkään työttömiä koskevat lisävelvoitteet eivät ole tarpeeksi, vaan piiskaa olisi annettava aina vain lisää. Tämä on mallin inhimillinen ja oikeudenmukainen piirre. Poliittinen oikeisto ja populistinen oppositio pyrkii leimaamaan mallin uudeksi aktiivimalliksi, vaikka se ei rankaise ketään siitä, ettei työtä ole tai työtä ei saa. Se ei ota heiltä, joilla ei ole otettavaa. Vaikkapa opintorahaa saadakseen on opiskeltava. Silti voi samaan aikaan hyväksyä, että uusi malli ei ole kenellekään työttömälle kohtuuton. NYKYISIN TYÖTÖN työnhakija voi menettää työttömyysetuutensa jopa kahdeksi kuukaudeksi jättäessään hakematta TE-toimiston tarjoamaa työtä, vaikka hakija olisi menetellyt muutoin moitteettomasti työnhaussaan. Työttömän työtä on työnhaku. Sen sijaan on syytä myöntää, että malli on lähellä viime kaudella hylättyä suunnitelmaa omatoimisen työnhaun mallista, mutta pehmeämmillä karensseilla ja paremmilla työvoimapalveluilla. Mikä muuttui nyt, kun sosialidemokraattijohtoinen hallitus ilmoitti budjettiriihessään uudesta ”pohjoismaisen työnhaun mallista”, joka kiistatta pyrkii lisäämään työttömien aktiivisuutta. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Mikä muuttui. De_01102020_05.indd 5 23.9.2020 16.57. V iime hallituskaudella voimaan jyrättyä niin sanottua aktiivimallia eli työttömiä kepin voimalla töihin patistellutta lakia vastustivat niin poliittinen vasemmisto kuin ammattiyhdistysliikekin koko arsenaalillaan. Työnhakija voi valita vapaammin, mitä työmahdollisuuksia hän hakee, kunhan ne vastaavat hakijan osaamista. 5 Demokraatti Rane Aunimo va
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , Se rg ei G ap on De_01102020_06.indd 6 24.9.2020 11.31
7 Demokraatti KUIN AUTORITÄÄRISET VELJEKSET. Putin totesi, että Valko-Venäjän on saatava hoitaa itse omat kriisinsä, ilman ulkopuolisten painostusta. Tapaamisen taustalla on enemmän jännitettä. De_01102020_06.indd 7 24.9.2020 11.31. Venäjän Vladimir Putinin ja Valko-Venäjän Aljaksandr Lukashenkan lähinnä symbolisessa tapaamisessa hehkutettiin maiden hyviä välejä. Putin pelkää, että Valko-Venäjän demokratiaa vaativat protestit voivat levitä myös Venäjälle. Joidenkin arvioiden mukaan Venäjä on lähettänyt venäläisjournalisteja valkovenäläisten tilalle ja venäläispoliiseja hajottamaan mielenosoituksia
Ensiksikin rahanpesua estävät säännöt eivät toimi kunnolla, ja niitä on pikaisesti uudistettava. MARIA KAISA AULA TWITTERISSÄ Voisi olla hyvä ajatus antaa ihmisten itse päättää rahojensa kohtalosta. Sama taho sai yli 12 miljoonaa ilmoitusta epäilyttävistä liiketoimista pelkästään vuosina 2011–2017, Eero Heinäluoma kirjoitti Twitterissä. Asiakirjat osoittavat suurten kansainvälisten pankkien laiminlyöneen rahanpesun ehkäisyn. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Kotimaista kannattaa suosia V IIK O N LU KU 2,8 euroa. Mikä järki siinä olisi. Noin kolmannes sanoo koronaepidemian muuttaneen heidän suhtautumistaan tuotteiden ja palveluiden alkuperään. Yle kertoi pari viikkoa sitten, että vuosina 2000–2017 rikollisjärjestöt, korruptoituneet poliitikot ja venäläiset oligarkit siirsivät pankkien avustuksella noin 1 800 miljardia euroa epäilyttävistä lähteistä peräisin olevaa rahaa. Ryhmä pohtii, pitäisikö hylätä direktiivit ja laatia sen sijaan rahanpesua koskeva EU-asetus. ANTERO SALO TWITTERISSÄ Suomessa kouluruokailun hintaan lasketaan muun muassa palkat, elintarvikkeet, laitteet ja kalusteet. iStock Tässä ajassa vastuullinen koronapolitiikka on parasta työllisyyspolitiikkaa. De_01102020_08.indd 8 24.9.2020 10.36. Toiseksi pankkien on tehtävä enemmän, oltava valppaina ja hylättävä tietyt kyseenalaiset liiketoimet. Koko maan keskihinta kouluruokailulle oppilasta kohden on päivässä Lä hd e: O pe tu sh al lit us Yhteiskunnan syöpä RAHANPESIJÄ KÄY jokaisen lompakolla, kun mijardit virtaavat ohi verottajan. SDP:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma johtaa Center of European Policy Studies (CEPS) tutkimuslaitoksen työryhmää, jonka tehtävänä on etsiä uusia keinoja rahanpesun lopettamiseksi. Suomessa rahanpesun arvioidaan leikkaavan verotuottoja noin 2–3 miljardia euroa vuodessa. Euroo pan poliisivirasto arvioi, että jopa 1,28 prosenttia EU:n vuosittaisesta bruttokansantuotteesta on yhteydessä rahanpesuun. TARJA FILATOV TWITTERISSÄ Jos ei kuntia tuettaisi nyt, niistä monet joutuisivat korottamaan veroprosenttiaan ensi vuodelle. Ylen mukaan aineisto koostuu ilmoituksista, jotka pankit ovat tehneet Yhdysvaltain rahaliikennettä valvovalle viranomaiselle FinCENille, koska tilisiirroissa on ollut rahanpesuun liittyviä tunnusmerkkejä. Esimerkkinä Saksan alv:n lasku. Kolmanneksi liiketoimien edunsaajien ja yritysten laillisten omistajien on oltava täysin avointa tietoa. Kotimaisen suosimisen merkitys tosin kannattaisi muistaa myös muulloin kuin korona-aikana. Toinen iso kysymys koskee valvontaa. Heinäluoma listaa tietoihin perustuen kolme asiaa. – Nyt tehdyt paljastukset saattavat olla vain jäävuoren huippu, sillä uusin vuoto RAHANPESU koskee ainoastaan 2 100 ilmoitusta, jotka tehtiin Yhdysvaltain rahanpesun vastaiselle vahtikoiralle. Kuluttajien ostokäyttäytymistä selvittäneen tuoreen tutkimuksen mukaan peräti 77 prosenttia vastaajista pitää tärkeänä, että suomalaiset ostaisivat koronaepidemian aikana tuotteita ja palveluita, jotka työllistävät suomalaisia. Suomalaiset ovat hoksanneet, että vaikeina aikoina kannattaa suosia kotimaista työtä. Jopa viidenneksessä vuotaneista tapauksista pankit eivät tienneet, kuka todellinen asiakas on
Yleisimpiä paikallisessa sopimisessa käsiteltäviä asioita ovat muun muassa työajat ja vapaapäivät. Mutta pannaampa eurot ja aikaisempien hallitusten velkaantumiset vertailuun. Raportin mukaan Suomessa monet taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet jäävät toteutumatta. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Hyvät poliittiset päättäjät Vielä on työtä jäljellä ihmisten tasavertaisen hyvinvoinnin parantamiseksi. Työntekijäpuoli pelkää, että paikallisen sopimisen laajentaminen heikentää työehtosopimusten yleissitovuutta ja luottamusmiesjärjestelmää. Finanssikriisin aikaan Matti Vanhasen johtama hallitus, valtiovarainministerinä Jyrki Katainen, teki vuodelle 2010 talousarvioesityksen, jossa inflaatio huomioiden budjetin nettolainanotto oli nykyrahassa noin 14,7 miljardia euroa. Hän pitää tärkeänä, että tekoälyllä luodaan uutta työtä ja kasvua Eurooppaan. De_01102020_08.indd 9 24.9.2020 10.37. Ihmisoikeusliiton mukaan varjoraportti osoittaa, että näin ei ole. Sen mukaan edellä mainitut asiat pitäisi tunnistaa Suomessakin ihmisoikeuskysymyksiksi, muistuttaa Demokraatin väki SANANSELITYS Paikallinen sopiminen työpaikoilla on käytännössä työnantajan ja työntekijän edustajien välistä neuvottelua. Komitean mukaan esimerkiksi sosiaaliturvan taso ei riitä kattamaan arjen välttämättömiä kuluja, eivätkä terveydenhuollon resurssit varmista yhdenvertaista pääsyä terveyspalveluihin. Tekoäly, data ja huippunopeat yhteydet ovat kokonaisuus, joka on Green Dealin ohella yksi EU:n keskeisimmistä prioriteeteista seuraavan vuosikymmenen aikana”, Miapetra Kumpula-Natri kuvaa uutta tehtäväänsä. Tällaisia ovat esimerkiksi puutteet sosiaaliturvassa ja yhdenvertaisessa pääsyssä terveydenhuoltoon. Monet raportin epäkohdista ovat sellaisia, joista YK on joutunut vuodesta toiseen huomauttamaan. Jos mennään vielä 1990-luvulle saakka ja suhteutetaan alijäämät bkt:n arvoon, niin tuolloin lamavuosina valtiontalous velkaantui vielä pahemmin. Lisäksi lainaraha oli 1990-luvulla todella kallista verrattuna nykypäivän nollakorkoihin. 24 suomalaisen kansalaisjärjestön varjoraportti YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitealle on tylyä tekstiä. ”Kyky ja nopeus soveltaa eettisesti tekoälyä, dataa ja digitalisaatiota määrittävät pitkälti Euroopan ja Suomen tulevien vuosien talouskasvun, ja jopa yhteiskunnan kehityksen laajemmin. Ja pääministeri Jyrki Kataisenkin aikana velkaa otettiin noin 11 miljardia. SDP:N MIAPETRA Kumpula-Natri on valittu Euroopan parlamentin Tekoäly-erityisvaliokunnan ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Tosin se ei ole tarjonnut todellisia vaihtoehtoja velalle. Monella alalla on jo laajat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen. Se on myös kehottanut Suomea vahvistamaan syrjinnänvastaista lainsäädäntöä ja parantamaan sukupuolten tasa-arvoa työelämässä. Ja tästähän oppositio riehaantui. Euroopassa on vahva teollisuus, ja tarvitsemme eurooppalaisia dataja tekoälyekosysteemejä, jolla digitalisoida se uudelle vuosikymmenelle. Muun muassa Suomen yrittäjät on esittänyt, että paikallista sopimista voivat tehdä muutkin kuin liittoon kuuluva luottamusmies. Tätä käytetään vain vähän. – Emme halua, että datatalouden ja tekoälyn hyödyt valuvat kaikki digijättien taskuun. Hyvät päättäjät, hyvinvointivaltioksi itseään kutsuvassa maassa pitäisi olla itsestäänselvää, että kaikilla sen kansalaisilla on yhdenvertaiset oikeudet ja mahdollisuudet esimerkiksi terveyteen, toimeentuloon ja iäkkäiden ihmisten hoivaan. EU POLITIIKKA Hui kauheaa! Velkaa! Älytä ja tekoälyä SUOMEN VALTIO ottaa ensi vuonna 10,8 miljardia euroa lisää velkaa
Torssonen erotettiin perussuomalaisista toukokuussa 2019. Työ väe nm use o Wer sta s MAAILMAN TILA • Poliittinen väkivalta Suomessa Äärioikeisto ujuttautuu politiikkaan P erussuomalaisten Keski-Suomen piirin vaalipäällikön, eduskunta-avustaja Pekka Katajan murhan yritys on harvinainen tapaus Suomessa. Pau la Ves ala 10. Kuka on Aleksi Yrttiaho. De_01102020_10.indd 10 23.9.2020 14.04. Vuo des ta 201 2 4. 1. Kuka on kuvassa. Ale k sei Nav aln yi 5. Kai kki äid ist ä ni 8. 3. 6. Kataja kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että äärioikeisto on yrittänyt usean vuoden ajan soluttautua puolueeseen epäiltyjen avulla. TH L:n tie don hal lin taj oht aja 3. Mikä on Suomen suurin maksuton museo. Helsingin Sanomat avasi Katajan murhayrityksen taustoja pari viikko sitten. Mistä vuodesta lähtien Silja Paavola on toimi nut hoitajaliitto Superin puheenjohtajana. 4. Kuka on uusi Japanin pääministeri. 197 2 7. lokakuuta. Nimeä yksi kuudesta teemasta, joista EU:n Copernicusohjelma kerää tietoa. 10. Näin järeää poliitikkoon kohdistuvaa väkivallantekoa ei ole Suomessa tapahtunut 1930-luvun jälkeen. Perussuomalaisten johto – puheenjohtaja Jussi Halla-aho, puoluesihteeri Simo Grönroos ja edellinen puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo – eivät kommentoineet asiaa Helsingin Sanomille. 2. Mikä suomalais kaupunki viettää juhla päivää 1. 7. Minä vuonna raitiotie liikenne loppui Turussa. Kataja itse arvioi, että teon taustalla ovat poliittiset ja henkilökohtaiset syyt. 8. Murhan yrityksestä ovat todennäköisin syin vangittuina jyväskyläläinen äärioikeistolaisjohtaja Tero Ala-Tuuhonen ja Jyväskylän kaupunginhallituksen jäsen Teemu Torssonen. Kuka valitsee arkkiteh tuurin Finlandiapalkinnon voittajan tänä vuonna. 5. Tam per e 6. 9. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT KCNA ”Ja tähän tulee seuraava kulissi.” 10 VIS V 1. Ilm ast onm uut os, ilm ake hä, mer iym pär ist ö, maa kar toi tus , tur val lisu us, hät ätil ant eet 9. Yos hih ide Sug a 2. Kataja oli piirin vaalipäällikkönä, kun Torssosen eduskuntavaaliehdokkuus estettiin ja kun tämä erotettiin puo lueesta. Minkä Kansallisteatte rin näytelmän ensiiltaa siirrettiin sen roolituksesta nousseen kohun vuoksi. Tero Ala-Tuuhonen on yrittänyt useasti liittyä perussuomalaisten jäseneksi, mutta hänen jäsenyyttään ole hyväksytty
Kuntavaalit ovat monelle jäsenellemme ensimmäiset, ja siksi meillä on paljon vaaleihin liittyvää koulutusta. Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva ja iStock NUORET ODOTTAVAT PUOLUEILTA PITKÄJÄNTEISTÄ TOIMINTAA ILMASTOTOIMISSA. Nuoret odottavat puolueilta pitkäjän teistä toimintaa esimerkiksi ilmastotoi missa. De_01102020_11.indd 11 23.9.2020 14.11. Miksi. Ja on hyvä muis taa, että uudis tuksen suurimmat hyödyt tulevat vasta seuraavilla vaalikausilla. Mikä meno Pinja Perholehto, Demarinuorten uusi puheenjohtaja. 11 Demokraatti nostaa nuorten määrää valtuustoissa. Eroahdistus kin vanhasta työstä SAK:ssa alkaa hel pottaa. Yritämme kannustaa mahdollisimman monia joko ehdokkaiksi tai jonkun toi sen vaalityöhön. Voimaeläimesi on lohi. Vaikka politiikka on usein komp romissien taidetta, pelkkä vaalikausien mittainen kädenlämpöinen ajattelu ja toiminta ei riitä. Esteistä se hyppää yli, vaikka ei aina tiedä, mitä takana on. Tästä huolimatta nuorten vaikuttamis mahdollisuuksia pitää vielä vahvistaa. Jos siinä lipsutaan, voi moni pet tyä. Mikä on Demarinuorten ykköstavoite, tässä ja nyt. Siihen pitää saada riittävästi resursseja. Olen itse Hyvinkään kaupunginvaltuutettu ja val tuustoryhmämme puheenjohtaja. Nyt on ladattu paljon odotuksia esimerkiksi oppivelvollisuus iän pidentämiseen. Muuten on turha haaveilla osallistumisen lisääntymisestä. Nuorille on tärkeää, että pääsee aidosti vaikuttamaan. Mikä on Demarinuorten tavoite kuntavaaleissa. Ihailen tuollaista sisua ja sinnikkyyttä sekä halua oppia uutta. SDP:ssä tämä toteutuu aika hyvin, esimerkiksi puoluekokouk sessa saimme useita aloitteitamme läpi. Lohi voi uida satoja kilometrejä vasta virtaan joessa. Määrällinen tavoite on Kädenlämpöinen ei riitä Nuoret kaipaavat aitoja vaikuttamismahdollisuuksia. Millä nuoria saadaan lisää mukaan politiikkaan. Koronan jälkeisessä ajassa kaksoishaas teeseen vastaaminen, miten turvaamme hyvinvointivaltion ja hiilineutraalin yh teiskunnan rakentamisen. Hyvä meno! Muutama viikko tiivistä tu tustumista uuteen työhön
O n kyse sitten Kaipolan paperitehtaasta, työajasta tai palkankorotuksista, pohditaan taustalla aina osaltaan myös työn tuottavuutta. Vähemmän voi olla enemmän Työn tuottavuus heikkenee. 1990-luvun puolivälissä työn tuottavuus oli yli kolme prosenttia mutta 2015 enää 0,6 prosenttia. Mutta niin sanottiin 1900-luvun alussakin, kun Suomessa ajettiin kahdeksan tunnin työpäivää. Myös lyhemmästä työajasta puhunut pääministeri Sanna Marinkin on liittänyt kuuden tunnin työpäivän edellytyksiin tuottavuuden parantumisen. Käytännössä tämä merkitsee, että tuotanto, joka meillä tehdään kymmenessä päivässä, saadaan Ruotsissa ja Saksassa aikaan yhdeksässä päivässä (Työja elinkeinoministeriö). Moni pitääkin työn tuottavuutta kansantalouden menestymisen mittaamisen ohittamattoman yksinkertaisena ja käyttökelpoisena mittarina. VAIKKA TYÖN tuottavuus on heikentynyt globaalisti, on Suomen kannalta huolestuttavaa kilpailijamaiden, etenkin Ruotsin ja Saksan, parempi työn tuottavuus. Lisäksi kun osa teollisen valmistuksen tuottavuuden kasvusta on käytetty työn määrän – eli työpaikkojen – vähentämiseen, on tehdasteollisuuden merkitys jäänyt vähäiseksi myös kokonaistuotannon kasvussa. Laita musta kuvapalkki kohdalleen vasempaan marginaaliin kun nostat pohjan kirjastosta! (yläosa leikkausvaraan) Otsikko ohut 40 > KESKITÄ! Ingressi pieni > KESKITÄ! ANF 5 Leipis Uuden kappaleen alkuun Leipis 1 kpl CAPS Poiminta viivoilla, mahdollisimman vähän tavutuksia analyysi SUOMALAISTEN ELINTASO ON KASVANUT 14-KERTAISEKSI 1900-LUVUN ALUSTA VUOTEEN 2013. Työja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan tehdasteollisuus ei ole enää vuoden 2007 jälkeen merkittävästi lisännyt työn tuottavuuden kasvua kansantaloudessa. Tämä kaikki siitä huolimatta, että tehtyjen työtuntien määrä asukasta kohti on vähentynyt samaan aikaan 10 prosenttia. Yhtenä osatekijänä on pidetty investointien hiipumista. Tuotannon tehokkuutta eli tuottavuutta mitataan tuotoksen ja panoksen suhteella. Marinin näkemystä tukee se, että Suomessa työn tuottavuus (bkt/työtunti) kasvoi 1900-luvun alusta vuoteen 2013 peräti 16-kertaiseksi ja samalla suomalaisten elintaso on kasvanut 14-kertaiseksi. Näissä kolmessa maassa erot työtuntien määrässä eivät ole merkittävät, mutta elintasoerot selittyvät työn tuottavuudella. Työn tuottavuutta ei ole Suomessa parantanut edes viime vuosien tekninen kehitys, digitalisaatio. Bruttokansantuote tehtyä työtuntia kohden oli Suomessa 10 prosenttia pienempi kuin Ruotissa tai Saksassa vuonna 2018. Kun tuottavuus kasvaa, saadaan enemmän aikaan vähemmällä. De_01102020_12.indd 12 23.9.2020 14.15. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Kokemukset kuuden tunnin työpäivästä olivat vaihtelevia, mutta suurella osalla kokeilutyöpaikoista tuottavuus ja etenkin työhyvinvointi parani. Lyhempää työaikaa kokeiltiin muun muassa 1990-luvulla Suomessa. Työtuntien määrä tai tuntipalkka ei yksin selitä tilannetta. Edellisen kappaleen perusteella voi seuraava yhtälö tuntua ainoalta totuudelta: vähemmän työtunteja on vähemmän tuotantoa. 1990-LUVUN TYÖAIKAKOKEILUT hiipuivat, ja niin hiipui Suomessa myös tuottavuuden hyvä kasvuvauhti. Tietotai informaatiotekniikan investointien osuus kaikista tuotannollisista investoinneista on Suomessa 12 prosenttia, kun se Ruotsissa on 22 ja Yhdysvalloissa 19 prosenttia. Ruotsissa Suomea parempi tuottavuuden kasvu on syntynyt palvelualoilla, etenkin tietointensiivisissä palveluissa
De_01102020_13.indd 13 23.9.2020 16.23. Sopiminen Työmarkkinoilla on paljon isoja asioita, joista on tavallista vaikeampaa saada sopua aikaan. Lähihoitajien työajasta kuluu noin puolet muihin tehtäviin (ruokailu, hygienia, vaatetus ja pyykki) kuin varsinaiseen hoitotyöhön. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: JH L Korona Onko nyt toinen aalto vai selittääkö tilannetta testi määrien kasvu. . 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Kuka meitä hoitaa jatkossa Väestö vanhenee ja samaan aikaan hoiva-alalla työntekijämäärä vähenee. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Ruokailut, hygienia, vaatetus ja pyykki Hallinto, tauot, kehittäminen ja sidosryhmät Lääkehoito ja terveydentila Yöhoito ja muu turvallisuus Turvallisuus, asiointi, raha-asiat ja ulkoilu 53 5 7 10 25 VÄESTÖLLISEN HUOLTOSUHTEEN KEHITYS SUOMESSA Huoltosuhde Ennuste LÄHIHOITAJIEN HOIVATYÖN AJANKÄYTÖN JAKAUTUMINEN KARKEASTI, % Kymenlaakson sosiaalija terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsoten selvitys . NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: THL Arvostamme suomalaista työtä
14 Demokraatti De_01102020_14.indd 14 24.9.2020 9.32
15 Demokraatti Edessä on KATASTROFI – Viime talvena meillä oli töissä 15 ihmistä. Nyt en ole rekrytoinut yhtään. Tavallisesti olisimme myyneet jo nyt 60–70 prosenttia joulukuusta, ohjelmapalveluyhtiö Arctic Reindeeriä johtava ja ravintoloille poronlihaa myyvä Miia Merkku sanoo. Teksti Simo Alastalo / Kuvat iStock, kuvankäsittely Arja Jokiaho ILMIÖ De_01102020_14.indd 15 24.9.2020 9.32
Jotkut ovat arvioineet, että lihan tuottajahinta laskisi 15–20 prosenttia. Sekä Miia Merkku että MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi arvostelevat matkailurajoituksia. Lohen niin sanotussa FCA-hinnassa ei ole vielä mukana esimerkiksi tullimaksuja tai veroja. Lapin matkailuyrityksiin ennakoidaan ennätyksellisen hiljaista talvisesonkia. Merkun ohjelmapalveluasiakkaista 95 prosenttia tulee ulkomailta. Kalatalo Hätälä oy:n toimitusjohtaja Riku Isohätälä on seurannut työkseen kalojen hintakehitystä 40 vuotta. 16 Demokraatti D-ILMIÖ K oronapandemia on ajanut vaikeuksiin suuren määrän matkailuja palvelualan yrityksiä. Erittäin huonolta näyttää. Normaalioloissa matkailuja ravintola-alan yritykset maksavat veroja 2,6 miljardia vuodessa. Hallitus asetti liikennevalomallin vihreätä valoa tarkoittavat matkustusrajoitukset 25 koronatapaukseen 100 000 henkilöä kohdan kahden viikon aikana. Isoilla ostoliikkeillä on viime keväältä suuret varastot. – Tilanne vaikuttaa myös tavalliseen poronhoitoon. Koronan myötä lohen hinta on hänen mukaansa pudonnut jopa 20–25 prosenttia. – Raaka-aineen hinta tuli Norjassa alas pahimpana korona-aikana 1,5 euroa kilolta, Isohätälä sanoo. Monet ravintolat ja hotellit ovat avanneet uudelleen karanteenin jälkeen, mutta etätyöt ja rajusti vähentynyt matkailu ovat monin paikoin romahduttaneet asiakasmääriä. De_01102020_14.indd 16 24.9.2020 9.32. Nyt en ole rekrytoinut yhtäkään. – Viime talvena meillä oli töissä 15 ihmistä. Toisaalta koronan rajut vaikutukset hotellija ravintola-alaan ovat siirtäneet kysynnän painopistettä ravintoloista ja catering-palveluista vähittäiskauppaan, jossa lohi on ollut kuluttajille aiempaa edullisempaa. MATKAILUJA ravintolapalvelut ry (MaRa) mukaan edessä on katastrofi. Muun muassa porosafareita järjestävällä Arctic Reindeerillä on parhaillaan varauksia vain noin 20 prosenttia normaalimäärästä ja peruutuksia tulee koko ajan. Toivotaan, ettei lasku ole niin kova, Miia Merkku sanoo. Tavalliselle kuluttajalle kaikki tappioiden heijastusvaikutukset eivät välttämättä tule ensimmäisenä mieleen. Tavallisesti olisimme myyneet jo nyt 60–70 prosenttia joulukuusta. Matkailurajoitus oli MaRalle pettymys erityisesti akuuteinta kriisiä elävän PohMAKSU LYKKÄYKSET TARKOITTAVAT EDESSÄ OLEVIA TUPLAMAKSUJA. Ohjelmapalveluyhtiö Arctic Reindeeriä johtava Miia Merkku myy toisena työnään ravintoloille poronlihaa, jota hänellä jäi kevään koronatilanteen vuoksi pakastimeen satoja kiloja. Kalan hinnan lisäksi matkailuja ravintola-alan synkkä tilanne näkyy muun muassa poron lihan kysynnässä. MaRan arvion mukaan julkinen talous on menettämässä tänä vuonna 1,5 miljardin euron verokertymän alan ahdingon vuoksi. Kalat ovat Isohätälän mukaan kasvaneet kesällä hyvin, mutta lohen kysyntää on romahduttanut muun muassa ulkomaille suuntautuvan lentorahdin loppuminen
Yli viikonlopun kestävillä vierailuilla testi ja 72 tunnin karanteeni vaaditaan myös Suomeen saavuttaessa. Päätös veti maton jalkojen alta Pohjois-Suomessa; 25 on jo ylittynyt Ruotsissa ja Saksassakin varmaan ylittyy. Nyt ne ovat puuttuneet, eivätkä suomalaiset korvaa sitä määrää. – Tässä pitäisi hakea puolin ja toisin win-win-tilannetta. Se katkesi heiltäkin ihan suoraan, kun laitoimme kesäkuussa hetkeksi kiinni. On vaikea kuvitella, että pankit tai verottaja lähtisivät suoranaisiin maksuvapautuksiin, Lintilä sanoo. – Hihasta voi arvion vetää, mutta tarkempaa on mahdotonta sanoa. De_01102020_14.indd 17 24.9.2020 9.32. Koronan myötä turnaukset ja leirit on peruttu. Samalla hän muistuttaa maksujen joka tapauksessa kumuloituvan lykkäysten myötä. Mahdollisten konkurssien määrää hän ei lähde ennakoimaan. – Jokainen yrittäjä itsekin mieltää, että jossakin vaiheessa lainat ja verot tulevat maksuun. Talous ei ole epidemiassa kesällä tapahtuneen hengähdystauon aikana elpynyt, ja toisesta aallosta Euroopassa varoittelee muun muassa maailman terveysjärjestö WHO. Tämä on todella kova isku matkailualalle, Timo Lappi sanoo. Lapin mukaan konkursseja on lähikuukausina luvassa varsinkin tapahtuma-alalle. Jos laskee, että lykkäyksiä on haettu huhti–toukokuussa, silloin ensimmäisiä havaitaan loka–joulukuussa. – Kassavirta ei ole monillakaan kehittynyt niin, että niistä olisi helppo selvitä. – Valtiontuet auttoivat jonkun verran, mutta nyt ollaan omillaan. – Osa paikallisista yrittäjistä saa 100 prosenttia töistään meiltä, osa puolet. Yritysten huhti–toukokuussa hakemat lykkäykset vuokriin, lainanlyhennyksiin, veroihin ja eläkemaksuihin tarkoittavat Malisen mukaan edessä olevia tuplamaksuja. Syynä on etätyö ja ihmisten liikkumisen vähentyminen. Vesileppis on palveluineen yksi Suomen suurimmista venäläisten urheilujoukkueiden leirittäjistä. Toivottavasti he käyttävät joustoja jatkossakin siinä määrin kuin se on heille mahdollista. Muutama pieni parturikampaamo ja kosmetologi pitivät auki, muuten siirryttiin kotihommiin. – Suurin osa kertoo ettei maksukyky ole noussut niin paljon, että tilanne olisi oleellisesti muuttunut. – Hallituksen matkustusrajoitukset ovat erittäin vaikeat ja hyvin erilaiset kuin olimme kuvitelleet. – On henkisesti raskasta itselle ja jokaiselle työntekijälle, kun varaustilanteeseen ei voi luottaa. Paikallinen huoltoasemayrittäjä sanoi, että he suunnittelivat avaamisensa meidän toiminnan mukaisesti. Pääsääntöisesti ne ovat pieniä yrityksiä, joilla kassavirta on seis ja maksut ovat kumuloituneet. – Heinä–elokuussa venäläisten ja saksalaisten osuus asiakaskannasta on 60 prosenttia. NYT EN OLE REKRYTOINUT YHTÄKÄÄN. VIIME TALVENA MEILLÄ OLI TÖISSÄ 15 IHMISTÄ. Osalle kesä oli hyvää aikaa, ja jotakin puskuria on kertynyt. Rahoituslaitokset suhtautuvat Malisen mukaan lisälykkäyksiin kielteisesti. Rossin mukaan tappioiden kuittaamiseen menee pari vuotta, vaikka tilanne palaisi pian normaaliksi. Monella muulla on ihan sama. – Osa vuokranantajista on tiputtanut vuokran puoleen tai antanut sen jopa täysin anteeksi. Malisen mukaan joustoja tarvitaan jatkossakin, ja tuplamaksut pitäisi ainakin syksyllä pyrkiä välttämään. Ministeri kertoo saaneensa yrittäjiltä palautetta. Kesän ryhmäkaupan ansiosta pää on Rossin mukaan edelleen vedenpinnan yläpuolella. Myös Vesileppiksen toimitusjohtaja Kimmo Rossi pitää talven näkymiä synkkinä. Kriisin yli on pyritty lainarahalla, vuokriin ja lyhennyksiin on haettu jo keväällä lykkäystä. Pikaruokasektori pärjää jollakin tavoin, mutta kaikki MaRan edustamat toimialat ovat vaikeassa tilanteessa. MATKAILUJA ravintola-alan vaikeudet eivät rajoitu vain pohjoiseen. – Lounasravintolalla työpaikkojen läheisyydessä voi olla edelleen katastrofaalinen tilanne, mutta asuinalueen lounasravintolalla voi olla paras tilanne koskaan, Malinen sanoo. YRITYSTEN PÄRJÄÄMISESSÄ on eroja myös alan sisällä. Mutta tilanne heikkenee myös muissa MaRan jäsenyrityksissä. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on Malisen kanssa varovaisesti samoilla linjoilla. Vaikka juridista estettä ei ole, se lisää pankin riskiä. Yrityksen menestys heijastuu myös monien paikallisten pienyrittäjien arkeen. MaRa olisi toivonut EU:n komission suosituksen mukaista päätöstä, jossa tapauksia olisi saanut olla puolet enemmän ja testi olisi edellytetty vain lähtömaassa. Yrityksissä herättää pelkoa se, kuinka joustamattomia lykkäysten myöntäjät ovat. Omat pääomat on monin paikoin käytetty. Leppävirran Vesileppis-kylpylä työllistää 70 ihmistä ja pitää osaltaan hengissä myös muita yrityksiä. Suomi on EU:n syrjäisin kolkka. Ihmiset yrittävät suunnitella elämäänsä, mutta en pysty lupaamaan heille mitään. Rahoituslaitokset vetoavat sääntelyyn, mutta ei pitäisi olla heidänkään etunsa mukaista ajaa yrityksiä tämän tilanteen takia konkurssiin. 17 Demokraatti jois-Suomen osalta. Suomen yrittäjien ekonomisti Petri Malinen ottaa esimerkiksi lounasravintolat. Kun tilanne on tämä, on mahdotonta sanoa, milloin käänne tapahtuu
Keväällä näytti siltä, että kustannuskilpailukyky heikkenisi merkittävästi, mutta nyt viimeisimmät ennusteet eivät yhtä selkeästi näytä siltä. Kun Suomen kustannuskilpailukyky heikkeni merkittävästi vuosina 2006– 2014, meillä jouduttiin turvautumaan KORONAKRIISI SEKOITTAA talouden pakkaa, ja osa korteista jaetaan uudelleen. Ja tämä sitten suhteutetaan kilpailijamaihin, Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja sanoo. Koronakriisi hidastaa kaikkialla talouden kehitystä. Yhtiön mukaan lakkauttamiseen johtivat muun muassa työvoiman, kuitupuun ja energian hinta. Fokus on palkoissa, mutta muutkin kustannukset näkyvät kustannuskilpailukyvyssä, koska ne vaikuttavat palkanmaksuvaraan. 18 Demokraatti Kilpailukyvyn voi laskea monella tavalla D-ILMIÖ Teksti Mikko Huotari / Kuva iStock KUSTANNUS KILPAILUKYKY RATKAISEE SEN, MISSÄ YRITYKSET PÄÄTTÄVÄT TEHDÄ TUOTANTONSA. Suomi on sillä saralla maailman kärkeä. Samaan aikaan UPM sulkee Suomen viimeisen sanomalehtipaperia tekevän koneen Kaipolassa. De_01102020_14.indd 18 24.9.2020 9.32. Avoin sektori viittaa yrityksiin, jotka kilpailevat suoraan ulkomaalaisten yrityksien kanssa. – Nyt näkymät ovat epävarmat. Kilpailukyvyllä voidaan tarkoittaa kahta eri asiaa. Kasvukilpailukyky on pitkän aikavälin kilpailukykyä, joka syntyy osaamisesta, infrastruktuuria ja luotettavasta yhteiskunnasta. Vaikea sanoa. Naapurimaan työmarkkinapolitiikassa ei puhuta kuitenkaan kustannuskilpailukyvystä yhtä kiihkeästi kuin meillä. Työmarkkinaneuvotteluja on lykätty Ruotsissa ja Saksassa, minkä vuoksi ennusteet eivät ole niiltä osin tarkentuneet. Ruotsi ei ole euromaa, Kajanoja sanoo. – Kustannuskilpailukyvyssä on kyse siitä, kuinka kustannukset, lähinnä työn hinta, kehittyvät suhteessa palkanmaksuvaraan. KUSTANNUSKILPAILUKYKY KERTOO talouden avoimen sektorin menestymisen edellytykset. – Kustannuskilpailukyvyn kehitys vaikuttaa siihen, missä yritykset päättävät tehdä tuotantonsa vai tuottavatko lainkaan, Kajanoja sanoo. Yksi Suomen tärkeimmistä kilpailijamaista on Ruotsi. Keskustelu kilpailukyvystä on jälleen nostanut päätään. – Kun vuoden alussa sovittiin työehtosopimuksia, näytti siltä, että kustannuskilpailukyky säilyisi ennallaan, Kajanoja aloittaa vastauksensa. – Työn hinnan nousu on ollut pienempää kuin muissa maissa, ja työn tuottavuuden kehitys parempaa, Kajanoja sanoo. – He seuraavat itselleen sopivia indikaattoreita, mutta Ruotsissa lähtökohta on aika toisenlainen. Toinen on kustannuskilpailukyky, joka tarkastelee vain muutaman vuoden aikahorisonttia. Viimeisen viiden vuoden aikana Suomen kustannuskilpailukyky on parantunut. Kuinka jo sovitut työmarkkinaratkaisut vaikuttavat Suomen kustannuskilpailukykyyn
Kotimarkkina-alojen palkkaratkaisut näyttävät vaikuttavan vientituotannon kustannuksiin suurin piirtein saman verran kuin vienti teollisuuden omat palkkaratkaisut. De_01102020_14.indd 19 24.9.2020 9.32. Entä parantaako sähköveron laskeminen EU-minimiin Suomen kustannuskilpailukykyä. – Ruotsissa kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen johtaa siihen, että keskuspankki reagoi tai kruunu heikkenee, Kajanoja sanoo. 19 Demokraatti kivuliaisiin sopeuttamisprosesseihin, kuten kiky-sopimukseen. KOTI MARKKINOIDEN PALKKATASO VAIKUTTAA VIENNIN KILPAILU KYKYYN. Vertailun vuoksi veronalennuksen koko on 245 miljoonaa euroa, eli se vastaa noin 0,2 prosenttia koko talouden palkansaajakustannusten summasta. Kotimarkkinat myyvät vientiyrityksille paljon palveluja. Yksikkötyökustannus tarkoittaa, kuinka paljon yhden yksikön tuottaminen maksaa työntekijöiden palkkoina ja työnantajan sosiaaliturvamaksuina. – Valtiovarainministeriön laskelman mukaan kiky-sopimus laski Suomen suhteellisia yksikkötyökustannuksia runsaat neljä prosenttia. – Sillä voi olla tuntuvakin vaikutus joillain toimialoilla ja joillekin yrityksille, mutta koko talouden tasolla vaikutus yritysten kustannuksiin ei ole kovin suuri, Kajanoja vastaa. Vaihtosuhde puolestaan mittaa maan vientihintojen suhdetta tuontihintoihin. Kajanojan mukaan kiky-sopimus kuitenkin vaikutti yksikkötyökustannuksiin paljon enemmän kuin pelkästään niin sanotut kiky-tunnit. Määritelmänsä mukaisesti kustannuskilpailukyky koskee suoraan vientiyrityksiä, mutta myös kotimarkkinoiden toimialoilla on välillinen vaikutus vientiyrityksien kustannusrakenteeseen. – Jos otetaan yksittäinen vientiyritys ja katsotaan, kuinka suuri osuus muodostuu sen omista palkoista, luku on yleensä aika pieni, Lauri Kajanoja sanoo. TYÖMARKKINANEUVOTTELUISSA PÄÄTETTIIN luopua kiky-tunneista. Ruotsilla on tässä suhteessa valttina oma valuutta. Kajanojan mukaan Suomen kannalta on hyödyllisintä käyttää mittaria, joka tarkastelee Suomen yksikkötyökustannuksia suhteessa muihin maihin, ja lisäksi otetaan huomioon ulkomaankaupan vaihtosuhteen kehitys. Niiden yhteenlaskettu vaikutus oli suurempi kuin kiky-tuntien. Se paljastaa, että kotimarkkinoiden palkkataso vaikuttaa viennin kilpailukykyyn. Tässä laskelmassa kiky-tuntien vaikutus oli puolitoista prosenttia, mutta todellisuudessa se oli pienempi, ehkä yhden prosenttiyksikön luokkaa, Kajanoja sanoo. Se voi tehdä itsenäisiä rahapoliittisia päätöksiä, joilla vientihintoja saa houkutteleviksi. – Mutta kustannuskilpailukyvyn kannalta se ei ole mielekästä, koska tuo yritys ostaa yleensä aika paljon panoksia muilta yrityksiltä Suomessa, ja palkat vaikuttavat näiden panosten hintaan. – Se on yksi sudenkuoppa näissä keskusteluissa. Jos haluaa tulkita tilannetta tietyllä tavalla, aina löytyy jokin mittari, joka tukee omaa tulkintaa, Kajanoja sanoo. Tätä yritetään selvittää toisella Suomen Pankin käyttämällä mittarilla. KUSTANNUSKILPAILUKYVYN MITTAREITA on vino pino, mutta kaikki eivät ole Suomen näkökulmasta hyödyllisiä. Kiky-sopimuksen yhteydessä alennettiin työnantajan sotumaksuja ja vuonna 2017 tehtiin nollakorotukset
SDP:n ja vasemmistoliiton mieskannattajatkin äänestivät naista useammin kuin muita puolueita äänestäneet miehet. SDP:tä, vihreitä ja vasemmistoliittoa vuonna 2019 kannattaneiden naisten suuri enemmistö äänesti oman sukupuolen ehdokasta. 2019 vaalit voitti Antti Rinteen johdolla SDP. Rinteen henkilökohtainen suosio oli kuitenkin korkeampi kuin pääkilpailijoiden Jussi Halla-ahon (ps.), Petteri Orpon (kok.) ja Juha Sipilän. Sosiaalidemokraateilla puolue on ollut puheenjohtajaansa suositumpi vuodesta 2007. Tämä näkyy puolueen äänestäjien asiapainotuksissa. Teksti Johannes Ijäs / Kuva Natcha Kaikki eduskuntapuolueet paitsi perussuomalaiset ja kokoomus asettivat 2019 vaaleissa suhteessa enemmän naisehdokkaita kuin 2015. 2010-LUVUN SUOMESSA ikääntyneiden ikäluokkien on uskottu sosiaalistuneen De_01102020_20.indd 20 24.9.2020 12.12. Perussuomalaisten ja keskustan kansanedustajista naisia oli alle kol mannes. Vihreät ja perussuomalaiset taas hankkivat omat hyvät kannatuksensa täsmäprofiloitumisella. Rinteen SDP:ssä tilanne oli päinvastoin. Vuoden 2003 vaaleissakin Paavo Lipposen suosio oli tasoissa koko puolueen suosion kanssa. VUODEN 2019 vaaleissa liki kaikkien puheenjohtajien henkilökohtainen suosio oli korkeampi tai yhtä korkea kuin heidän puolueensa. Sipilän (kesk.) hallitus epäonnistui kansalaisten mielipiteiden perusteella pahoin sotessa ja vanhustenhoidon asioiden ratkaisemisessa. Tutkijoiden mukaan on ilmeistä, että tämä siivitti SDP:n vaalien suurimmaksi puolueeksi. Vaikka sosialidemokraattisten puolueiden kannatus Euroopassa on pudonnut, Suomessa mentiin vastavirtaan. SDP on todellinen “catch all -puolue”, jonka äänestäjät ovat lähellä ideologista keskipistettä. Tähän vastaa vasta ilmestynyt Oikeusministeriön Eduskuntavaalitutkimus 2019. Esimerkiksi SDP:n listoilta valituista yli puolet on naisia. Demokraatti kävi 500-sivuisen tutkimuksen läpi ja selvitti, missä olivat puolueen voiton avaimet. Vihreät oli vuonna 2019 SDP:n kanssa suosituimpia naisten keskuudessa. K etkä äänestivät SDP:n pääministeripuolueeksi. SDP:n salaisuus vaaleissa oli riittävän laaja-alainen profiloituminen asiakysymyksissä. SDP:n kansanedustajista naiset ovat olleet enemmistönä jo vuodesta 2007. SDP:n voiton takana oli myös keskimääräistä iäkkäämpi äänestäjäkunta. Puolueen puheenjohtajan suosion merkitys puolueen kannatukselle ei olekaan välttämättä ratkaiseva. Samat asiat olivat tärkeimmät myös kansalaisille yleensä. Tässä ei ole erityistä uutta. SDP:n ehdokkaita äänestäneille tärkeimpiä asioita olivat vanhustenhoito, sote ja työllisyys. Myös naisehdokkaiden osuus äänistä kasvoi liki kautta puoluekentän. 20 Demokraatti ARKADIANMÄELTÄ Voiton salaisuus NAISTEN OHELLA SDP:N VOITON TAKANA OLI KESKIMÄÄRÄISTÄ IÄKKÄÄMPI ÄÄNESTÄJÄKUNTA
SDP nousi jälleen lähiöiden suosituimmaksi puolueeksi. Se perustuu pääosin kyselyaineistoon, johon vastasi 1 598 äänioikeutettua suomalaista. Sitten puolue on siirtynyt oikealle. Myös arvojen merkitys puoluevalinnalle on tärkeä. Oikeusministeriön Eduskuntavaalitutkimus 2019 on viides perättäinen vaalien tietopaketti. Sen sijaan perussuomalaiset ja toisaalta vasemmistoliittolaiset ja vihreät ovat mielipiteiltään toistensa ääripäitä. De_01102020_20.indd 21 24.9.2020 11.45. Ammattiasemat ja luokkaidentiteetit täytyy kuitenkin erottaa toisistaan. Demokraatille Tiihonen arvioi, että on vielä liian aikaista nähdä, mihin suuntaan uusi puheenjohtaja Sanna Marin vie SDP:tä. – Sosiaalidemokraattien kannalta ongelmallista on se, että kehittynyt hyvinvointivaltio näyttää edistävän yksilökeskeistä elämäntapaa. Oireellista on, että sosialidemokratian saavutukset näyttäisivät johtaneen sen kannatuksen laskuun. Tämän perusteella voisi ajatella, ettei Marinin löyhemmät suhteet ammattiyhdistysliikkeeseen ole SDP:n kannalta ongelma, ainakaan äänes täjäkunnan näkökulmasta, Tiihonen toteaa. Muissa uuden ajan arvoja asennekysymyksissä hajontaa saattaakin tulla sitten enemmän. Vasemmistoliiton äänestäjät ovat liikkuneet vasemmalle ja kohti liberaaleja arvoja. Tosin kokoomus menetti 55–64-vuotiaiden äänestäjien osuutta merkittävästi, mutta paikkasi muutosta kasvattamalla yli 65-vuotiaiden osuutta. Vuonna 2011 jytkyvaaleissa perussuomalaisten kannatus pohjautui vasemmistolaisiin ja oikeistolaisiin arvokonservatiiveihin. Suomessa on yhä luokkaäänestämistä. Marinilla ei vastaavanlaista taustaa ole. Perussuomalaiset menetti ääniä jopa 15 prosenttiyksikköä matalammin koulutetuilta mutta paikkasi menetystä keskiasteen koulutuksen, ammattikorkeakoulututkinnon ja yliopistokoulutuksen suorittaneilla. Vertailussa on 14 maata. Myös ”ei-työntekijät” voivat samastua työväenluokkaisiksi, Tiihonen kertoo. SDP:n äänestäjät ovat kaikilla tutkimuksessa hahmotelluilla ristiriitaulottuvuuksilla lähellä vaalien koko äänestäjäkuntaa. SDP kasvatti korkeasti koulutettujen äänestäjien osuutta muutamalla prosenttiyksiköllä, mutta SDP:n kannatus tulee matalasti koulutetuilta. EDUSKUNTAVAALITUTKIMUKSESSA VERTAILLAAN myös länsieurooppalaisten sosialidemokraattisten puolueiden kannatuspohjan muutosta. SDP (26 %), kokoomus (24 %) ja keskusta (22 %) keräsivät kukin noin neljänneksen yli 64-vuotiaiden äänistä. Sosialidemokraattisten puolueiden kannatuksen vähenemiselle Euroopassa on monia syitä. 2019 vaalit eivät muuttaneet asetelmaa. Vihreiden ja SDP:n äänestäjät ovat siirtyneet lievästi vasemmalle. Vaikka työväenluokkaan samastuminen on hieman laskenut viime vuosikymmeninä, edelleen noin joka neljäs äänestäjä katsoo olevansa työväenluokkainen. Johannes Ijäs eduskuntatoimittaja johannes.ijas@demokraatti.fi KOMMENTTI äänestämään keskustaa, kokoomusta tai SDP:tä. Osuus pysyy lähes samana ikäryhmästä huolimatta, mitä voidaan pitää SDP:n kannatuksen säilymisen kannalta positiivisena. Tiihonen muistuttaa, että Antti Rinteellä oli taustassaan vahvat siteet ammattiyhdistysliikkeeseen. Nuoret aikuiset eli 25–34-vuotiaat äänestävät pääosin perussuomalaisia (28 %) tai vihreitä (19 %). Työntekijöistä 30 prosenttia äänesti SDP:tä ja 35 prosenttia perussuomalaisia. Koulutus, elintason nousu ja hyvinvointivaltion tulontasaus antavat tilaa yksilökeskeiselle elämäntavalle, luvun kirjoittaneet Heikki Paloheimo ja Aino Tiihonen toteavat. – Aikaisemmassa omassa tutkimuksessani olen havainnut, että SDP:n ja SAK:n perinteisesti tiivis järjestötason linkki on löydettävissä myös äänestäjäkunnassa. Vuoden 2015 vaalien jälkeen perussuomalaiset on kuitenkin nostanut kannatustaan SAK:n alaisten liittojen jäsenistössä. – Työväenluokkaan samastuvat ovat ammattiasemistaan huolimatta sosioekonomisesti enemmän vasemmalla kuin oikealla. SDP on todellinen ”catch all -puolue”, jonka äänestäjät ovat lähellä ideologista keskipistettä. – Tämä ei aina ole yhteydessä äänestäjien ammattiasemaan. 21 Demokraatti Yrittäjätkin voivat samastua työväkeen Tampereen yliopiston tutkija Sini Tiihonen on havainnut hänen viimeistelyvaiheessa olevassa työväenluokan puoluevalintoja 2000-luvulla käsittelevässä väitöstutkimuksessa , että SDP:n kannattajia yhdistää yhä 2000-luvulla vahvasti työväenluokkainen identiteetti. Työväenluokkainen lapsuudenkoti lisää todennäköisyyttä nähdä itsensä työväenluokkaisena ammattiasemasta huolimatta
22 Demokraatti Miapetra Kumpula-Natri Europarlamentaarikko, Bryssel miapetra.kumpula-natri@ep.europa.eu SH W MEPIT E U-maiden yhteistä taloutta, sisämarkkinoita, säännellään tuhansilla EU-laeilla, jotta kilpailu yritysten välillä toimisi ja olisi reilua. Näin pitää olla. Mutta entä kilpailu eri EU-maiden työntekijöiden välillä. De_01102020_22.indd 22 24.9.2020 11.40. Esityksestä vastaava työkomissaari (S&D) Nicholas Schmit – jo viime kaudella Luxembourgin EU-puheenjohtajuuskaudella työministerinä toiminut – on suuri sopimisen ystävä. Tällä hetkellä voimassa on noin 23 000 EU-lakia, mutta niistä vain 25, eli noin joka tuhannes, on työelämän direktiivejä. Tämä on menneinä vuosikymmeninä ymmärretty, ja siksi EU:n perussopimuksissa Unionille on annettu paljon toimivaltaa asettaa työoloja ja työehtoja koskevia vähimmäisvaatimuksia. Hän on tehnyt selväksi, ettei esityksellä puututa millään tavalla palkanmuodostukseen maissa kuten Suomi, joissa työehtosopimuksilla on sovittu riittävän korkeista vähimmäispalkoista, ja joissa tessien kattavuus on korkealla tasolla. Taustalla on myös EU:ta rakentaneiden Jacques Delors’n kaltaisten demarien visio: EU ei ole vain yrityksiä vaan myös työntekijöitä varten. EU:n 26. LOKAKUUN LOPULLA annettava komission esitys minimipalkkadirektiiviksi tulee olemaan juuri tällainen. Kv-työehtosopimusten puuttuessa paras väline Euroopan työntekijöille ovat sellaiset EU-direktiivit, jotka voi toimeenpanna jäsenmaissa joko uudella lainsäädännöllä tai työehtosopimuksin. Suomenkin viennistä kaksi kolmasosaa suuntautuu muihin EU-maihin ja kansainvälisiä sääntöjä tarvitaan takaamaan tasapuolinen kilpailu. Mitä sen reiluuden eteen tehdään. Otetaan sen jälkeen tavoitteeksi 27. Näin annetaan tilaa sopimiselle – usein Suomen tessit ylittävät kirkkaasti EU-direktiivien vaatimukset – mutta kuitenkin varmistetaan, että kaikkien maiden työntekijät pääsevät nauttimaan tietyistä perusoikeuksista. Kussakin maassa vähimmäisansiot tulee asettaa tasolle, joka kannustaa edelleen työnantajia palkkaamaan uutta väkeä, mutta ei anna heille epäreilua kilpailuetua sisämarkkinoilla. Yritykset voivat vapaasti investoida siihen EU-maahan, mihin haluavat, ja Suomen työntekijät käytännössä kilpailevat jatkuvasti uusista investoinneista eli työpaikoista muiden maiden työntekijöiden kanssa. direktiivi. Monissa EU-maissa työntekijöiden järjestäytymisaste on niin alhainen, että sopimusten teko edes oman maan tarpeisiin ei ole mahdollista. työelämän direktiivi tekee EU:sta astetta paremman paikan niin Suomen kuin muidenkin EU-maiden työntekijöille. EU-direktiivi vähimmäispalkoista tulee tarpeeseen EU EI OLE VAIN YRITYKSIÄ VAAN MYÖS TYÖNTEKIJÖITÄ VARTEN. Uutta lakia tarvitaan, jotta kaikkien muidenkin EU-maiden työntekijät saavat oikeuden säällisiin vähimmäisansioihin ja jotta epäreilut erot työvoimakustannuksissa kapenevat. Tämä ei kuitenkaan ole todellisuutta; kansainväliset työehtosopimukset tai pitkälle menevä kansainvälinen tes-koordinaatio ei ole saanut tuulta alleen. Paras toki olisi, jos direktiivejä ei tarvittaisi yhtäkään, ja sisämarkkinoiden vähimmäistyöehdot ja -olot asetettaisiin työehtosopimuksin
Kun edessä on tehtaiden sulkemisia, työttömyyttä ja konkursseja, välttämättömät päivittäiset työt jäisivät ilman toivoa tekemättä. Arjessa toivon merkitystä ei aina huomaa. Ajatuksen voi kokea järjettömänä, jopa loukkaavana, mutta kysytpä asiaa Aasiasta tai Euroopasta, mystikoiden vastaus on sama. 23 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Sairastuvatko vanhat sukulaiset koronaan. Tästä on vielä matkaa siihen, että herääminen olisi ilon aihe, mutta omenapuutkaan eivät kanna satoa idullaan. Reformaattori Lutherin väitetään lausuneen, että hän istuttaisi tänään omenapuun, vaikka tietäisi maailman loppuvan huomenna. En väitä ymmärtäväni, mistä tuon oivaltamisessa on kysymys. Joku rakastuu, joku menettää kotinsa. Mutta se yleinen taso. HISTORIAN AJATTELIJOIDEN suuhun on kirjoitettu monenlaisia viisauksia. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Elämän pitämisestä tavoittelemisen arvoisena vaikeuksista huolimatta. VALMIS MAAILMA E dessä on erikoinen syksy. Jäänkö minä. Merkkejä toivosta, uskosta elämän jatkumiseen. Kahvin keittäminen, töihin meneminen tai ystävien tapaaminen ovat epätoivoisessa tilanteessa kuin pieniä puun taimia. Ilman toivoa paremmasta ei edes herääminen tunnu mielekkäältä. Se säteilee kaikkien tarinoiden taustalla. Yksi saa uuden työn. Yleinen tunnetila on huoli terveydestä ja taloudellisesta pärjäämisestä. Jäävätkö he henkiin. Toinen irtisanotaan. Toivo on joka tapauksessa asennoitumista, jota ilman sumuiset näkymät uhkaavat muuttua halvaannuttaviksi. Taustalla kummittelee mystiikan perinne, joka on ytimeltään samanlainen suurissa maailmanuskonnoissa. Tänäkin syksynä synnytään, sairastutaan ja kuollaan. Alkanut lokakuu voi olla yksityisesti mitä tahansa tavanomaisesta harmaudesta onneen tai katastrofin tuntuun. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Toivo voi olla totta, vaikka tilanne olisi epätoivoinen. Palaako maailma Yhdysvaltain presidentinvaalien tai koronarokotteen jälkeen takaisin tuttuun ja tavalliseen. De_01102020_22.indd 23 24.9.2020 11.40. Toivo voi olla totta, vaikka tilanne olisi epätoivoinen. Kun ihminen ei enää koe mielekkääksi sängystä nousua tai peseytymistä, tai kun hän pohtii päivittäin poispääsyä ja kuolemaa, voi huomata miten yksinkertaisetkin asiat perustuvat uskoon, että niistä seuraa jotakin hyvää ja tavoittelemisen arvoista. Kaikki, jotka ovat kokeneet masennuksen tai katsoneet sitä vierestä tietävät, mitä tarkoitan. Onko ensi vuonna vielä töitä. Mikäs tässä valmiissa maailmassa, kun kaikki on hyvin
24 Demokraatti PITKÄ PELI De_01102020_24.indd 24 23.9.2020 14.58
25 Demokraatti HOIVAN PITKÄ PELI Väestön ikääntymisen tuomia haasteita ei ratkota yhdessä vaalikaudessa, eikä hokkuspokkus ratkaise hoivahenkilöstön pulaa. JHL tarjoaa lääkkeeksi hoiva-avustajien määrän lisäämistä. Teksti Anna-Liisa Blomberg, Heikki Sihto Kuvat Nora Vilva, iStock De_01102020_24.indd 25 23.9.2020 14.58
Nyt hänellä nimittäin on edessään tilastoja, jotka lähtivät JHL:n terveisinä hallituksen budjettiriiheen. Koen, että luvut ovat helpompia ymmärtää. HOITAJAPULA SANAT OVAT TULKINNANVARAISIA. Työmarkkinoiden ilmiöiden tutkiminen kvantitatiivisin menetelmin alkoi kiinnostaa häntä Jyväskylän yliopistossa taloustieteen opinnoissa, ja kiinnostus syveni Tilastokeskuksessa, valtiovarainministeriössä ja SAK:ssa tehtyjen harjoittelujen aikana. Hän muistuttaa, että nyt pelataan ”pitkää peliä”. Tarvitaan laajaa yhteistyötä ja jatkuvaa keskustelua. Tämä vaatisi nykyisen ammatillisen koulutuksen muuttamista vastaamaan yliopistojen järjestelmää, jossa voi edetä tutkinto kerrallaan. 26 Demokraatti uvut ja tilastot vetävät Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) ekonomistina helmikuussa aloittanutta Youssef Zadia puoleensa. JHL:n teettämien laskelmien mukaan jo nyt ongelmalliseksi arvioitu henkilöstöpula pahenee vuosi vuodelta. Hän innostuu, kun häneltä kysyy Suomen vanhustenhoivaan laittamasta euro määrästä verrattuna Pohjoismaihin. Zadin mukaan konkreettisia päätöksiä on tärkeä saada pian, vaikkei ongelmia ratkaista yhdessä tai kahdessakaan vaalikaudessa. – Meillä on enemmän ihmisiä hoivan tarpeessa ja vähemmän ihmisiä maksamassa tätä koko touhua. LUVUT KERTOVAT ASIAT SUORAAN, ILMAN KIERTOILMAISUJA. – Sanat ovat enemmän tulkinnanvaraisia. Koin, että voisin olla siinä aika hyvä – lukujen tutkimisessa ja niistä totuuden irti saamisessa, ekonomistiksi keväällä valmistunut Youssef Zad sanoo. – Tosi mielenkiintoinen kysymys, haluaisin päästä pläräämään tilastoja saman tien, hän intoilee. Niemi-Laineen mukaan tutkintoja pitäisi muuttaa niin, että ne olisivat osia ylemmästä tutkinnosta eli hoiva-avustaja voisi edetä osa kerrallaan De_01102020_24.indd 26 23.9.2020 14.58. Arvioiden taustalla on väestön ikääntyminen. JHL laskee, että hoivahenkilöstön määrää pitäisi kasvattaa vuoteen 2029 mennessä pelkästään vanhusten kotija ympärivuorokautisessa hoidossa 23 300 vakanssilla. TYÖNTEKIJÄT LOPPUVAT vanhustenhoidosta ja vähitellen myös terveydenhoidosta, ellei asialle pian tehdä jotain. – Jatkuvasti puhutaan, että päätöksenteon pitäisi perustua tutkittuun tietoon, ja se haetaan usein juuri luvuista. Näihin lukuihin Zad ei ole vielä työssään syventynyt, joten jätetään ne toistaiseksi. Tilanteeseen vaikuttaa myös hoivamitoituslaki, jonka mukaan vanhusten ympärivuorokautisessa tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa on jokaista hoidettavaa asiakasta kohden työvuoroissa vähintään 0,7 työntekijää. Hoivan tarve kasvaa ja suuri osa tällä hetkellä alalla työskentelevistä on jäämässä eläkkeelle. Nyt esimerkiksi hoiva-avustajan koulutus kestää vuoden ja lähihoitajan kolme vuotta. Silloin meidän resurssimme ovat yhtä hoidettavaa henkilöä kohden pienemmät, mikä aiheuttaa isoa painetta julkiselle taloudelle, Youssef Zad kiteyttää. JHL:N PUHEENJOHTAJA Päivi Niemi-Laine pitää työntekijäpulaan parhaana – ja nopeimpana – ratkaisuna hoiva-avustajien määrän kasvattamista. Ne kertovat asiat suoraan, eksaktisti ja ilman kiertoilmaisuja, hän kuvailee
27 Demokraatti vaikka sairaanhoitajaksi. Olennaista on, että työehdot – palkka, työajat ja muut – koetaan työn raskauteen nähden riittäviksi. Tällaista oppisopimuksella hoiva-avustajasta lähihoitajaksi -polkua on jo kokeiltu Suomessa. – Sillä on selkeä yhteys, että mitä korkeampi koulutus henkilöllä on, sitä pidempi on työura ja sitä parempi on hänen kiinnittymisensä työmarkkinoille. JHL on jo neuvotellut oppilaitosten kanssa koulutuksen muuttamisesta. HOIVAAVUSTAJAN TUTKINTO EI SAISI OLLA UMPIPERÄ. TYÖLLISYYSASTEEN NOSTAMINEN, syntyvyys ja työperäinen maahanmuutto ovat JHL:n mukaan tekijöitä, joilla voidaan pehmentää väestörakenteen muutoksen aiheuttamia haasteita. Yksi olennainen konsti ensin mainittuun on Youssef Zadin mukaan osaamistason kasvattaminen. – Olennaista on, ettei hoiva-avustajan tutkinto olisi nykyisen kaltainen umpiperä. Tällä olisi myös työllisyyteen iso vaikutus, Päivi Niemi-Laine sanoo. – Työllisyysasteeseen voidaan vaikuttaa myös perhepoliittisin päätöksin esimerkiksi siten, että vanhemmille – etenkin äideille – tarjotaan tosiasialliset mahdollisuudet kiinnittyä työmarkkinoille. Vastaanotto on ollut hyvä. Se olisi avuksi ihmisille, jotka haluaisivat töihin, mutta empivät, koska maksujen vuoksi työmarkkinoille paluu ei olisi kannattavaa. TÄRKEÄÄ TYÖLLISYYSASTEEN kannalta on Youssef Zadin mukaan myös huolehtia siitä, että ihmiset pysyvät töissä, eivät kä esimerkiksi pala loppuun liian raskaaksi koetussa työssä. Oppivelvollisuusiän korottaminen on hyvä asia, ja sillä on positiivisia vaikutuksia pitkällä aikavälillä, hän sanoo. Uudistettuna se varmasti kiinnostaisi myös niitä, jotka pitävät lähihoitajan kolmivuotista tutkintoa liian pitkänä. Zad pitää tärkeänä myös koulutuspaikkojen kohdentamista siten, että koulutus vastaa paremmin työelämän tarpeisiin. Asia on parhaillaan Opetushallituksessa selvitettävänä. Olennaista olisi, että opintoja voisi suorittaa osin työssä oppimisena. Kannustinloukkuja voitaisiin Zadin mukaan purkaa varhaiskasvatusmaksuja alentamalla. Zad pohtii, että 0,7 henkilöstömitoitus saattaa hyvinkin vähentää kokemusta työn hektisyydestä. De_01102020_24.indd 27 23.9.2020 14.59. Työperäisestä maahanmuutosta taas on mahdollista paikata niitä aukkoja, joissa työvoiman tarve ja sen kotimainen saatavuus eivät kohtaa
Tähdellistä on ainakin lisätä työllisyyttä ja kasvattaa näin verotuloja, Zad toistaa. Vaikeampaa on eritellä, mitä kaikkea budjetin tasapainon saavuttamiseksi tarvitaan. – Pitkällä aikavälillä myös sote-uudistuksella voidaan pienentää kustannuksia, kun toiminta tehostuu ja terveysongelmiin saadaan pureuduttua ennaltaehkäisevästi. Nämä ”asenteet” varmaankin kumpuavat meistä kansalaisista ja siitä, minkälaisia arvoja toivomme, että poliittisessa päätöksenteossa kannatetaan. MIKÄÄN YHTEISKUNNAN toimi ei ole ilmainen. Mikä avuksi. Tämä juttu on julkaistu aiemmin osittain verkossa ja siihen liittyvät vastineet ovat tämän lehden sivuilla 68 ja 69. Sen mukaan Ruotsissa ja Norjassa vanhuspalvelujen osuus bruttokansantuotteesta on 2,2 prosenttia, kun Suomessa se on 1,6. Kuntien ahdinkoonkin sote-uudistus voi Zadin mukaan tuoda helpotusta, kun tehtäviä siirtyy kunnilta sote-maakunnille, joilla on paremmat edellytykset suoriutua niistä. Mitä ekonomisti tuumaa, kertooko jotain yhteiskunnan asenteista se, kuinka paljon rahaa eri maissa vanhusten hoitoon laitetaan. Sen mukaan hieman yli puolet työajasta kuluu perushoitoon, kuten ruokailuihin ja hygieniaan. Hän löytää tilastokutinansa ensiavuksi Jyväskylän yliopiston professori Teppo Grögerin haastattelun Yleltä (31.1.2019). – Nyt Tehy haluaisi irtautua laista siltä osin, mitä hoiva-avustajista siinä päätettiin. Se ei ole mikään ”dumppausammatti” edes palkan osalta. JHL:n jäsenistöön kuuluville lähihoitajille ja sairaanhoitajille tehdyissä kyselyissä tätä on pidetty isona motivaattorina. – Jos palvelut ja toiminnot on hoidettu tehottomasti, ei suurikaan summa paikkaa sitä. Hän sanoo, että hoiva-avustajat voivat liittyä yhtä hyvin muihinkin liittoihin kuin JHL:äänkin. Päivi Niemi-Laine uskoo, että hoiva-avustajien määrän lisääminen helpottaisi lähihoitajien ja sairaanhoitajien työtaakkaa. 28 Demokraatti – Kun helpotetaan henkilöstön resurssointia lainsäädännöllä siten, että työ ei olisi niin kuormittavaa, saadaan myös alan houkuttelevuutta parannettua, hän sanoo. Lisäämällä heidän määrää päästäisiin pureutumaan ajankäytön tehokkuuteen, Youssef Zad sanoo. Mutta pidemmän päälle on kestämätöntä, jos sairaanhoitajat ja lähihoitajat joutuvat tekemään hyvinvointiin liittyviä tehtäviä. PALATAAN ALKUUN ja Youssef Zadin sormet syyhyämään saaneeseen kysymykseen. Niemi-Laineen mukaan JHL:n tavoite on löytää ratkaisu hoitajapulaan ja saada eri tehtävänkuvista ammattia vastaavat – ja parantaa samalla vanhusten hyvinvointia. De_01102020_24.indd 28 23.9.2020 14.59. – Työssä jaksamista helpottaa, jos voi keskittyä oman koulutuksen ja ammattinimikkeen mukaisiin tehtäviin. Hoiva-avustajille on selkeä paikka hoivaketjussa. HOITAJAPULA Onhan ylemmälläkin tasolla eli lääkäreiden ja sairaanhoitajien välillä onnistuttu siirtämään tehtäviä hoitajille. Myös valtionosuuksien kasvattaminen voi auttaa, joskaan se ei edistä valtion budjetin tasapainoa. – Onhan se lopulta poliittinen päätös, kuinka paljon jaamme resursseja vanhusten hoitoon. – Tilastotietojen perusteella siellä käytetään paljon aikaa sellaisiin tehtäviin, joiden tekemiseen riittäisi hoiva-avustaja. Niemi-Laine muistuttaa, että vanhuspalvelulakia olivat yhteistyössä tekemässä ja hyväksymässä kaikki alan liitot. – JHL:n näkökulmana on moniammatillinen hoivaketju, jossa kaikki voivat tehdä osaamistaan vastaavaa työtä. Nyt suuri osa heistä joutuu tekemään hoitotyön lisäksi myös hoiva-avustajille kuuluvaa hyvinvointityötä. Hoiva-avustajan peruspalkka on ilman lisiä 1800 euroa kuukaudessa ja lähihoitajalla 2127 euroa. Toisaalta, jos puhutaan miljardin euron erosta, ei sitä ihan pelkällä toiminnan tehostamisella paikata, hän pohtii. Erityisesti pienten kuntien pulma on ikääntyvä väestö ja heidän kasvava palveluntarpeensa. Muuttoliike vie nuoria kunnista kasvukeskuksiin, kun työikäisiä tarvittaisiin palveluissa. En hyväksy hoiva-avustajien työn väheksymistä. – Välillä tuntuu, että ammatillisessa väännössä on tärkeintä se, minkä liiton leima on vahvin työpaikalla. Keskeinen kysymys onkin, miten henkilöstömitoituksen ja hoivantarpeen kasvun kustannukset katetaan. JHL:llä on käytössä Kymenlaakson sosiaalija terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsoten selvitys (katso graafi sivulta 13), joka tarkastelee ikäihmisten tehostetun asumispalvelun henkilöstön työajan jakautumista. Youssef Zad toteaa, että on helppo sanoa ”tarvitaan lisää tuloja ja vähemmän menoja”. Zad huomauttaa, ettei rahasumma ole tärkein asia vaan myös se, miten se käytetään. – Työntekijöiden saatavuutta pienissä kunnissa voidaan tukea muun muassa työnteon liikkuvuutta parantamalla. OPPI VEL VOLLI SUUS IÄN KOROTTA MINEN ON HYVÄ ASIA. PÄIVI NIEMI-LAINE korostaa, ettei JHL ole kalastelemassa uusia jäseniä hoiva-avustajien määrän lisäämisellä
Puheenjohtaja on huomannut, että liiton jäsenet itse tuntevat ylpeyttä ammattitaidostaan, ja he kokevat tekevänsä arvokasta työtä – jota ei kukaan pystymetsästä ilman kunnon koulutusta pysty tekemään. Kahdeksan vuotta Superia luotsannut 63-vuotias Paavola ei empinyt, vaikka tiesi, että seuraavasta rupeamasta ei tule yhtään helpompaa kuin kahdesta edellisestä – päin vastoin. Edunvalvonnassa on pidettävä huolta, että superilainen pystyy elämään palkallaan. – Mutta edelleenkin jotkut työnantajat ja organisaatiot katkaisevat urapolun, vaikka ihminen olisi kuinka osaava ja pätevä, koska ”tällä ja tällä koulutuksella ei saa tehdä tätä hommaa”. HOITOALAN TYÖN TEKIJÄT OVAT OTTA NEET TERVEYDELLISEN KRIISIN VASTUULLEEN SYVÄSSÄ ETUNOJASSA. 29 Demokraatti ”Olemme piinkovia ammattilaisia” ”Super-Paavolan” iso huoli on, miten työntekijät saadaan pysymään hoitoalalla. Yksi iso huoli on nyt se, miten saamme ihmiset pysyTYÖELÄMÄ mään alalla kovan paineen alla – koronahan ei ole ohi. Superiin kuuluu 90 000 sosiaalija terveyssekä kasvatusalan ammattilaista, jota työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla. – Siellä ollaan väsyneitä. Paavola haluaa luotsata liittonsa väen ehjin nahoin yli pandemian ja tuoda näkyvämmäksi superilaisten tekemä työ. – Se ei ole paikka, jossa pitäisi säästää. – He ymmärsivät, että nyt pitää vain venyä ja joustaa. De_01102020_29.indd 29 23.9.2020 16.54. Teksti Marja Luumi Kuva Lehtikuva / Vesa Moilanen S ilja Paavola sai syyskuun puolivälissä pidetyssä liittokokouksessa hyvin vahvan mandaatin jatkaa Suomen lähija perushoitajaliitto Superia vielä seuraavat neljä vuotta. Superilaisten palkat tulevat verovaroista, ja useimmat työskentelevät lakisääteisissä hyvinvointipalvelutehtävissä. PAAVOLA TIETÄÄ kentän tunteet. Rahoitus on löydyttävä. Se tarkoitti lomien perumista, ihmisten siirtämistä työpaikasta toiseen, ylitöitä... Suuri huolenaihe on myös raha. Hän varoittaa kuntia talousahdingossaan karsimasta kovalla kädellä hyvinvointipalveluista ja sitä kautta säästämään henkilöstökustannuksissa. Hän korostaa, etteivät hoitajaliitot vaadi mitään ”sikasummia” vaan kohtuullista koronakorvausta. Mikään ei ole niin ihana, muuttuvainen ja erikoinen kuin ihminen. Superin jäsenet tekevät työtä laajalla skaalalla varhaiskasvatuksesta välinehuoltoon ja jopa adoptiotyöhön. – Heidän piinkovaa ammattitaitoaan ei edelleenkään huomioida. Sote-alan työntekijät olivat ainoa ammattiryhmä, johon korona-ajan valmiuslakia sovellettiin. Hoitajille on annettava rahallinen korvaus riskialttiista työstä korona-aikana myös Suomessa, kuten on tehty useissa muissa Euroopan maissa, Paavola totesi liittokokouksen avajaispuheessaan. Paavola heittää palloa valtiovallan suuntaan, jolla on kaikki mahdollisuudet antaa harkinnanvaraista rahoitusta. Lähi-, perusja apuhoitajien työtä ei pysty tekemään kuin rautaisella ammattitaidolla, itse apuhoitajan koulutuksen saanut Paavola painottaa Demokraatille. Paavola povaa siitä vääntöä tulevinakin vuosina. PAAVOLA ON jo ehtinyt miettiä, mihin Superin on syytä keskittyä erityisesti seuraavien neljän vuoden aikana. – Sote-ala on todella houkutteleva, koska me olemme tekemisissä koko ajan ihmisten kanssa. Koronapandemiaa ei ole nitistetty, ja hoitoalan työntekijät ovat ottaneet terveydellisen kriisin vastuulleen syvässä etunojassa. Raha on se toinen. Superilaisten työnkuvan kirkastaminen on yksi asia, koska moni haluaa nykyisin muihin töihin
Koronan hapuileva ja huono hoitaminen on merkittävä syy Britannian pääministerin Boris Johnsonin kannatuksen alamäelle. Naispoliitikkojen menestys covid 19:n hoidossa on täällä selitetty sillä, että taistelu virusta vastaan vaatii tylsiin ja arkisiin käytännön yksityiskohtiin paneutumista, johon naiset ovat varsinkin perheenäiteinä tottuneempia kuin miehet. Keir Starmer tietää, että kiistanalaiset vaalipiirit ovat sosiaalisesti konservatiivisia, mutta ehkä taloudellisesti radikaaleja. Työväenpuolue syyttääkin konservatiiveja epäpätevyydestä, koska Starmer on niin selvästi pätevämpi kuin pääministeri Johnson. Karisman lumo haihtuu nopeasti, kun ihmisiä alkaa kuolla koronavirukseen. Konservatiiviset kansanedustajat ovat epätoivoisia. De_01102020_30.indd 30 24.9.2020 10.17. Vedotakseen niiden äänestäjiin Starmer on puolestaan päättänyt jättää brexit-kysymyksen rauhaan, vaikka hän pitääkin mahdollisena, että Britannia joskus tulevaisuudessa liittyy takaisin Euroopan yhteisöön. Työväenpuolue koki viime vaaleissa pahimman tappionsa sitten vuoden 1935, mutta nyt ovat konservatiivit ja työväenpuolue taas tasoissa. Tämä joukko on myös hiukan nationalistinen tai patrioottinen, ja Jeremy Corbynin haluttomuus laulaa kansallislaulua julkisissa tilaisuuksissa loukkasi sitä. Starmer arvioi, että jos hän omaksuu monen äänestäjän yleisisänmaallisen sosiaalisen konservatiivisuuden, hän voi vastineeksi pitää suurimman osan Jeremy Corbynin vasemmistolaisesta taloudellisesta ohjelmasta luonnollisten monopolien kansallistamisineen kaikkineen. Rooseveltina pitääkseen kiinni noistä vaalipiireistä. Hän on mielipidetutkimusten mukaan suositumpi kuin konservatiivinen pääministeri Boris Johnson. Pätevyys on taas valttia. Vain puolessa vuodessa Keir Starmer on tehnyt työväenpuolueesta jälleen uskottavan hallituspuolueen. Laulakoot. Keir Starmer varoo loukkaamasta näitä tunteita. 30 Demokraatti PÄTEVYYS voitti karisman LABOURIN NOPEA NOUSU Keir Starmer nosti vain puolessa vuodessa Britannian työväenpuolueen kannatuksen vaalitappion alhosta konservatiivien rinnalle. Tavallisesti oikeisto vetoaa pätevyyteen ja vasemmisto ideologiaan, mutta nyt on vanha sääntö päälaellaan. Tuloksena on, että paljon siitä keskiluokasta, joka aikaisemmin äänesti konservatiiveja, suosii nyt Starmeria. Mutta nyt kaikki näyttää menevän pieleen, eikä vähiten brexit. Näille ihmisille edellisen johtajan Jeremy Corbynin identiteettipolitiikka ja lontoolainen kulttuuriradikalismi olivat myrkkyä. Mutta myös juristeille on ominaista yksityiskohtien hallinta, ja Keir Starmer on huippujuristi, jolla on takanaan moitteeton yleisen syyttäjistön johtajan ura. Keir Starmerilla ei ole karismaa niin kuin Boris Johnsonilla, mutta hän on älykäs ja pätevä. Nuo ihmiset haluavat laulaa BBC:n prom-konserteissa perinteistä Rule Britannia-laulua, vaikka se olisi kuinka imperialistinen. Boris Johsson vieroksuu yksityiskohtia. Se yrittää valloittaa takaisin ne perinteiset kannatusalueensa, jotka se viime vaaleissa brexitin takia menetti konservatiiveille Keski-ja Pohjois-Englannissa. MUTTA TYÖVÄENPUOLUE ei halua muuttua uudeksi konservatiiviseksi puolueeksi. Teksti Eeva Lennon / Kuva AFP, Oli Scarff B ritannian työväenpuolueella on pitkästä aikaa suosittu johtaja, joka nauttii yleistä arvostusta. Mutta Boris Johnson ei anna helpolla periksi ja esiintyy nyt keynesiläisenä, suorastaan vasemmistolaisena uutena Franklin D. Bo-Jo valittiin puolueen johtoon nimenomaan siksi, että hän oli kansansuosikki
Ideologisesti puolue saa olla leveä kirkko, ja corbynismin lahkolaisuudesta ja antisemitismistä on tultava loppu. Starmerin mielestä yhteiskunta on vaarallisesti polarisoitunut, ja nyt on aika palata perinteisemmän sosialidemokratian arvoihin. Kirjoittaja on Lontoossa asuva toimittaja. Neljänkymmenen vuoden ajan työntekijät ovat nyt menettäneet osuuttaan kansantulosta, ja monet ovat saaneet kestää asemansa konkreetttisen huononemisen. LISÄKSI TYÖVÄENPUOLUE haluaa auttaa sitä uutta työväenluokkaa, joka covid-kriisin aikana pitää urheasti yhteiskuntaa pystyssä oman terveytensä ja jopa henkensä vaarantaen. 31 Demokraatti Radikaalilla talousohjelmalla Starmer pyrkii palauttamaan takaisin puolueen syliin myös ne pääasiassa entisillä teollisuusalueilla ja pienissä kaupungeissa asuvat miesäänestäjät, jotka puolue menetti Tony Blairin aikakaudella 2000-luvulla. Kummankaan nimeen ei liity mitään ismejä, mutta heidän hallituksensa tekivät paljon työntekijöiden hyväksi. Starmerin tavoitteena on tehdä työväenpuolueesta uudelleen se työntekijöiden puolue, joka se oli toisen maailmansodan jälkeen kansanterveyshuollon isän Clement Attleen ja 1960-luvulla Harold Wilsonin aikana. Kaikki nuo huonosti palkatut tai prekariaattiin kuuluvat yleisön palvelijat – kansanterveyshuollon sankareista tavallisiin kauppa-apulaisiin ja julkisten liikennevälineiden kuljettajiin – ansaitsevat totisesti arvostusta, jonka pitää näkyä myös heidän asemansa ja palkkojensa kohentamisena. De_01102020_30.indd 31 24.9.2020 10.18. Varsinaisten tehdastyöläisten määrä supistuu, ja loputkin heidän työstään tekevät kohta robotit. Se uusi tehdas on vanhojen koti, ja uuden proletariaatin muodostavat huonosti palkatut vanhusten hoitajat ja muut vastaavat yleisön palvelijat
Helsingin herruudesta käydään ensi keväänä kova kamppailu. Teksti Sari Saloranta / Kuvat Jani Laukkanen De_01102020_32.indd 32 23.9.2020 14.28. 32 Demokraatti KASVO Raikas tuuli Nasima Razmyar haluaa valaa uskoa demareihin
33 Demokraatti De_01102020_32.indd 33 23.9.2020 14.28
– Päivääkään en ole katunut, hän sanoo. Kaupunginjohdossa keskustellaankin jatkuvasti, pitääkö hallintosääntöä jotenkin muuttaa. – Lähdin eduskunnasta kohti täysin tuntematonta. Se tekeminen on täällä muualla. Näin Razmyar kuvailee kolmen vuoden takaista päätöstään. Päätöstä helpotti myös se, että nykyinenkin tehtävä on poliittinen. Raikas, alkusyksyn tuuli puhaltaa mereltä kaupungintalolle päin. Asioiden käsittelyä lautakuntatyöskentelyssä helpottaa paljon, kun on itse käynyt paikan päällä. Silloin Helsinki tuntui kuin rakkaalta perheenjäseneltä, jolle halusi toivottaa hyvää joulua. HYPPY TUNTEMATTOMAAN. VALTAA EI SAA KERTYÄ MIHINKÄÄN. Uusi pormestarimalli vaatii Nasima Razmyarin mukaan kuitenkin vielä kirkastamista. 34 Demokraatti D-KASVO P ienenä koulutyttönä Nasima Razmyar lähetteli joulukortteja Helsingille. Ja päätös on osoittautunut oikeaksi. Kunnallisvaalien 2017 jälkeen Helsinki siirtyi hallinnossa uuteen pormestarimalliin. Kirjastosta puuttuu kirjoja, liikuntapaikan pukukopit ovat rikki, on häirintää – yhteydenotot saattavat koskea mitä tahansa. Razmyarin työhön kuuluu esimerkiksi kiertää nuorisotilat, kirjastot, liikuntapaikat. Kun selvisi, että kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestarin paikka on SDP:n, Razmyar päätti vastata myöntävästi pyyntöihin lähteä apulaispormestarin tehtävään. APULAISPORMESTARI PÄÄSEE työssään paljon lähemmäs ihmisten arkea kuin kansanedustaja. – En ole politiikasta mihinkään kadonnut, päinvastoin. Pormestari ja apulaispormestarit eivät ole virkasuhteessa kaupunkiin vaan poliittisia luottamushenkilöitä. – Ja voin sanoa mielipiteeni siitä, mitä asialle pitäisi tehdä, mutta minä en ole se operatiivinen johto. Razmyar vastaa tietysti kaikkiin yhteydenottoihin. Alkuaikoina ei ollut sukulaisia, ei tukiverkostoa. Helsinki oli tärkeä koko hänen perheelleen, joka 1990-luvulla pakeni Afganistanista Suomeen. De_01102020_32.indd 34 23.9.2020 14.28. Raikasta tuulahdusta tarkoittaa myös Razmyarin etunimi, Nasima. Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyarin työhuoneen ikkunan alla Pride-viikon liput liehuvat kaikissa sateenkaaren väreissä. Olen sosialidemokraatti ja teen tätä työtä sosialidemokraattisten arvojen pohjalta. – Eikä poliittisia jännitteitä puutu kaupunginhallinnostakaan, hän lisää. Mutta hyvä ohjesääntö mulla on aina ollut, että pitää olla myös kyky tarttua tilaisuuteen. Nyt kaupunkilaiset ottavat usein Razmyariin yhteyttä, kun joku mättää palveluissa. Siinä kun luokkakaverit raapustivat hyvän joulun toivotuksiaan isovanhemmille, Nasima kirjoitti uudelle kotikaupungilleen. Tässä ollaan vähän niin kuin kädet savessa. Kyllä tämä on paljon konkreettisempaa. Mutta eipä olisi Razmyar osannut kuvitellakaan, miten läheisesti hän aikuisena pääsisi vaikuttamaan kaupungin asioihin. Niin että se vastaisi myös kuntalaisten odotuksia. Ja rakkaus Helsinkiä kohtaan on vuosien mittaan vain kasvanut. Mikä on apulaispormestarien rooli ja miten se konkretisoituu päivittäisessä tekemisessä. Kansanedustajan paikka sai jäädä. – Sitä kautta ymmärtää, mikä on kaupungin syke ja pulssi. Sekä niitä tavoitteita, joita koko järjestelmälle asetettiin, kun siihen päädyttiin. – Olen aika pohdiskeleva ja mietin tarkkaan, mitä seuraavaksi teen elämässä
35 Demokraatti 1 Pysäytetään eriarvoistumiskehitys. Razmyar pitää tärkeänä, suorastaan ohjenuoranaan, että Helsingin kaupunginosat eivät eriydy. – Niin ettei tasapaksusti anneta kaikille vain enemmän sinne, missä on ongelmia. VIIMEISIMMÄT MIELIPIDETIEDUSTELUT kertovat, että demarien suosio on vahvassa nousussa Helsingissä. 3 TÄRKEINTÄ – On tärkeää ymmärtää, ettei järjestelmä ole vielä todellakaan täydellinen. Kun järjestelmää luotiin, tavoitteena oli, että valtuuston rooli kasvaa, demokratia ja avoimuus lisääntyvät. 3 Vähemmistöjä tulisi kohdella yhdenvertaisesti. Korona on vaikeuttanut erityisesti nuorten työttömyyttä ja palvelualojen toimintaa. Miten täällä tapahtuu paljon, on monipuolista, virikkeellistä toimintaa, saaret ovat avautuneet kaupunkilaisille ja voidaan puhua suorastaan museobuumista. Jokaisella pitää olla tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvään elämään. Sd-valtuustoryhmä onkin esittänyt, että erityiskohtelun määrärahaa maksettaisiin myös kulttuurin ja vapaa-ajan palveluille. Helsinki maksaa niin kutsuttua pd-rahaa, (joka tulee sanoista positiivinen diskriminaatio eli myönteinen erityiskohtelu) kouluille ja päiväkodeille, joiden alueella on paljon työttömiä ja pienituloisia. Razmyarin mielestä pd-ajatteluun olisi lähdettävä entistä rohkeammin. – Ja että pääministerinä on Sanna Marin, hänen persoonansa ja se mitä hän edustaa, sillä on varmasti vaikutusta erityisesti Helsingissä. – Valtaa ei saa kertyä mihinkään. Ihmisten mielikuva siitä vastaa myös demarien harjoittamaa politiikkaa pääkaupungissa. Tampereellakin, missä se on toiminut jo monta vuotta, sitä viilataan jokaisella kaudella. – Se on ollut meidän hieno strateginen tavoitteemme, että mahdollistetaan ihmisten liikkuminen omassa arjessa. Siitä on tullut paljon positiivista palautetta. Meillä on vasta yksi kausi kohta takana. Erityisenä onnistumisena Razmyar pitää sitä, että Helsinki palkittiin viime tammikuun Urheilugaalassa Suomen liikkuvimpana kuntana. Razmyar uskoo, että syitä puolueen räjähdysmäiseen nousuun alhaisista kasvulukemista on monia. – Nyt on tosi tärkeää, että uskotaan itseemme, ja siihen, mitä me täällä tehEN OLE POLITIIKASTA MIHINKÄÄN KADONNUT, PÄINVASTOIN. On ihan ymmärrettävää, että nyt meidän pitää katsoa, mikä toimii ja mikä ei. Valtakunnan politiikassa on onnistuttu. Kolme asiaa, mitä haluaisit muuttaa Suomessa. Eikä niin, että erityisesti pormestarin valta kasvaa. – Se vaikuttaa kaikkeen, ikäihmisten viihtyisyyteen, nuorten syrjäytymiseen, perheiden olemiseen ja tekemiseen. RAZMYAR ILOITSEE siitä, miten Helsinki on saanut tunnustusta vahvana kulttuurikaupunkina. 2 Pyritään yhteisymmärrykseen ja keskinäiseen kunnioitukseen. Yksi on kuitenkin ylitse muiden. Jokaisen pitää saada turvallisesti olla oma itsensä riippumatta taustasta tai henkilökohtaisista ominaisuuksista. Se tarkoittaa sitä, että pääkaupungin alueita on jatkuvasti kehitettävä. Seuraavat kunnallisvaalit käydään ensi vuoden huhtikuussa. Keskustelukulttuurissa näkyy nyt syvä kahtia jakautuminen. De_01102020_32.indd 35 23.9.2020 14.28. Itäisen Helsingin Myllypuro ja Kontula ovat Razmyarin mielestä hyviä esimerkkejä siitä, miten alueiden kehittämisessä voidaan onnistua ”ihan mielettömällä tavalla”. Mutta tulevat vuodet ovat tosi kriittisiä ja hyvin erilaisia, mihin on totuttu, hän muistuttaa. Monimutkaisiin yksityiskohtiin menemättä yksi on kuitenkin selvä asia. – Tämä oli mielestäni se ydin. Myllypuron ostoskeskus on uusittu ja Kontulassa on iso uudis tushanke suunnitteilla. Kun ne pidetään siisteinä, turvallisen oloisina ja näköisinä, ei kenenkään tarvitse pelätä itselle vieraita kaupunginosia. Arjen viihtyisyys näkyy konkreettisena vaikkapa juna-asemien kunnossa. Myllypuroon on noussut muun muassa ammattikorkeakoulu Metropolian monen tuhannen opiskelijan kampus. Ero vihreisiin ja kokoomuksen on kaventunut merkittävästi. Ei ole mitenkään tavatonta, että ihmiset tulevat kadulla tai metrossa juttelemaan ja kertomaan, miten hienona Helsinki näyttäytyy
En olisi täällä, jos ajattelisin, että me olemme se keskisuuri kolmas puolue. Hän oli silloin 34-vuotias ja joukon ainoa suomalainen. Erityisesti naisten ja tyttöjen puolesta.” VUONNA 2018 Nasima Razmyar pääsi sadan maailman vaikutusvaltaisimman nuorten päättäjien listalle. Mitä jos nyt ensimmäistä kertaa ruvettaisiin ajattelemaan, että meidän on mahdollista myös joku päivä johtaa tätä kaupunkia. naimisissa, kaksi lasta . Moskovan suurlähettiläänä työskennellyt isä oli kotimaassaan Afganistanissa huomattava poliitikko. Lapsilleen Razmyar haluaa opettaa olemaan elämässä kiitollinen, arvostamaan sitä, mitä on saanut. Jokaisen kaupunginosan, jokaisen kolkan, jokaisen helsinkiläisen. . Isovanhempiensa luona nelivuotias esikoinen katselee äitinsä lapsuudenkuvia Afganistanista. Maahanmuuttajaja pakolaistaustainen nuori nainen, joka on päässyt kaupunginvaltuustoon ja eduskuntaan. Hän on saanut tietää, että siellä tapahtui pahoja, ikäviä asioita. . Itse hän haluaa olla myös se ensimmäinen maahanmuuttajataustainen poliitikko, jolla ei jatkuvasti ole leima otsassa. . Kielitaidottoman ja työttömän pakolaisperheen tyttärestä tuli kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu ja yksi kaupunginjohtajista. . . Ei sellaiseen pidä tuudittautua. Aina oli varaa lasten Lauantaipussiin. Niukkoja varoja on annettava sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Eikä häntä enää vuosiin ole pyydetty ”maahanmuuttajien edustajana” kommentoimaan maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä. Ja kohtelemaan hyvin muita ihmisiä. Hän haluaa tietää, miksi sieltä piti lähteä. ”No pitää se nukke joskus hakea”, poika on todennut äidilleen. Koulussa ja kotona oli hyvä olla. . – Ehkei kuulosta riittävän räväkältä, mutta ehdottomasti olisin koko Helsingin pormestari. . Tässä tullaan taas alueiden kehittämiseen. Isä keksi maailmanlaajuisia konflikteja, joita tyttären piti YK:n virkamiehenä ratkoa. kaupunginvaltuutettu vuodesta 2011 . Razmyarin haaveena on, että jonain päivänä todella olisi mahdollista mennä poikien kanssa Afganistaniin. – Seistä vain siellä kadulla, katsoa ympärilleen ja ihmetellä, että mistä kaikki on alkanut. yhteisöpedagogi . Maailmalla hän on monesti saanut kuulla, miten voimaannuttava ja valloittava hänen elämäntarinansa on. harrastaa juoksemista . Tietokirjallisuuden Finlandiapalkinnon 2020 valitsija dään. valmistelee kulttuuri tuottajan (ylempi AMK) lopputyötä . Kirjassa Nasima (Raila Kinnunen, Tammi 2017) Razmyar kertoo, miten isä valmensi häntä nuoresta pitäen yhteiskunnallisiin asioihin. Eikä äiti voinut ottaa oikein mitään mukaansa, nukkekin jäi sinne. Jos sinusta tulisi pormestari, millainen kaupunginjohtaja olisit. – Nämä ovat pormestarivaalit. ”Mene eteenpäin, tee, toteuta ja toteuta niidenkin puolesta, jotka eivät siihen pysty. Helsingin apulais pormestari . NASIMA RAZMYARIN matka suomalaisen yhteiskunnan vaikuttajaksi on huomattu myös kansainvälisesti. Kansainvälisen vaikuttajaverkoston Apoliticalin listalla on nuoria poliitikkoja ja korkeita virkamiehiä ympäri maailmaa. . Toki perheessä oli paljon henkistä pääomaa. Me olemme totuttuneet olemaan se kolmas puolue. . RAZMYAR ON ollut monessa kohtaa jäänmurtaja ja lasikattojen rikkoja. Eihän se motivoi ketään meistä. syntynyt 1984 Kabulissa, Afganistanissa . SDP:n kansanedustaja 2015–2017 . Razmyar on valmis jatkamaan Helsingin johdossa. Samaan aikaan hänestä on kuitenkin selvää, etteivät demarit lähde kamppailemaan ainoastaan apulaispormestarin paikasta. Ja sitten oli isän mieletön kannustus. Nasiman uran sijaan Jonas, 4 ja Jacob, 1, ovat nyt hänen silmäteränsä. Samalla hän sanoo nyt olevansa hieman helpottunut, kun isän huomio on kiinnittynyt täysin lapsenlapsiin. 36 Demokraatti D-KASVO NASIMA RAZMYAR . Hän kyselee ja ymmärtää, että äiti ei ole syntynyt täällä vaan kaukaisessa maassa, jonka nimi on Afganistan. De_01102020_32.indd 36 23.9.2020 14.28. Eikä perheeltä myöskään aineellisesti koskaan puuttunut mitään. Razmyar halusi ”tavallaan, totta kai” olla jatkajana isän politiikan uralle, joka jäi kesken
37 Demokraatti – Totta kai se on osa mun identiteettiäni. Silloin hän oli koulussa ainoa ulkomaalaistaustainen. Mutta jos halutaan, että yhteiskunta muuttuu ja että nuoret, jotka ovat syntyneet täällä eivätkä koskaan ole nähneet vanhempiensa kotimaata, ovat ikuisia toisen, kolmannen tai ties kuinka monennen polven maahanmuuttajia… Onhan se valtava taakka ja leima, joka toivottavasti saadaan hälvennettyä pois. De_01102020_32.indd 37 23.9.2020 14.28. NÄMÄ OVAT PORMESTARIVAALIT. Nyt pääkaupungin asukkaista vain noin joka neljäs on syntyperäinen helsinkiläinen. – Nyt jos kiertää helsinkiläisiä päiväkoteja ja kouluja näkee, miltä kaupunki näyttää 10–20 vuoden päästä. Helsinki on muuttunut paljon siitä ajasta, kun Nasima lähes kolmekymmentä vuotta sitten muutti Suomeen
Tuottavuus ja hyvinvointi ovat huomattavasti heikompia kuin normaalissa tilanteessa. Omat vanhempani ainakin asettivat työn oikeastaan kaiken muun edelle. Ylen gallup osoitti puoluekokouksen jälkeen SDP:lle (tai Marinille) kahden prosenttiyksikön pudotuksen heinäkuun huippulukemista. Tilanne on varmasti parempi kuin työttömiksi jääneillä, mutta on pakko sanoa, että elämä on aika ilotonta, jos siihen ei mahdu juuri muuta kuin työ. MARININ VISIO ANTAA TOIVOA ELÄMÄNLAADUN PARANEMISESTA. Lyhyempi työpäivä ei maistu – eläkeläisille KOLUMNI Iisakki Kiemunki iisakki.kiemunki@khshp.fi Kirjoittaja on totuutta arvossa pitävä politiikan kehäraakki. 38 Demokraatti PUHEENJOHTAJA SANNA MARININ Tampereen puoluekokouksessa jälleen vahvasti esiin nostama työpäivän lyhentäminen ei ottanut varsinaisesti tuulta alleen. Eikä paljon muulla. Olisi kiva elääkin välillä, eikä sitä arvoa gallup tai eläkeläisten mielipide hetkauta, sorry vain. Henkilökohtaisesti koko kuluva vuosi on tarkoittanut koronan vuoksi kesälomaa lukuun ottamatta kellon ympäri työskentelyä, eikä lepoa työstä ole usein saanut edes viikonloppuina. Vaikuttaa siltä, että omalla työpaikalla keskussairaalassa porukka alkaa olla katkeamispisteessä. Ei yksinkertaisesti nähdä, miten esimerkiksi tekoäly tulee mullistamaan lähes kaiken työnteon tulevaisuudessa, joten porvarien propagandalla on altis alusta itää. De_01102020_38.indd 38 24.9.2020 11.24. Toinen selitys on kenties vieläkin raadollisempi: kun oma tinki on tehty ja eläketulon varmuus on kiinni siitä, että pienemmät ikäluokat tuottavat arvoa suhteessa huomattavasti enemmän, ei ole varaa antaa nuorempien löysätä tahtia. Omassa kuplassani huomasin, että jopa vakaat ja viisaat vanhat toverit suhtautuivat tavoitteeseen jokseenkin nuivasti. Normaaliin tapaan oikeisto-oppositio tietysti lyttäsi, vääristeli ja tahallaan ymmärsi väärin tulevaisuusvision lyhyen aikavälin tavoitteeksi – ja tällä kertaa onnistui siinä, ainakin jos gallupeilla asiaa mitataan. Senioreilla on aito huoli Suomen kilpailukyvystä, pohjoismaisen hyvinvointivaltion kestävyydestä ja ikärakenteen vinoutumisesta. Lopputulos ihmisyyden kannalta oli aika surkea. Tällaiseen ajatusmaailmaan nuorison chillailu tuskin kovin hyvin sopii. Ensimmäinen selitys voi olla niin sanottu protestanttinen työetiikka. Kolmas selitys on miellyttävin. Suurille ikäluokille on iskostettu vahvasti takaraivoon, että ihmisen arvo mitataan työllä. Kun ei itse tarvitse tehdä, on helppo lykätä taakkaa toisille. Mutta kun ei ole. Mikään ei olisi järkevämpää kuin jakaa työkuormaa, jos se olisi vain mahdollista työnantajan taloustilanteessa. Isälleni ainakin epäinhimillisen pitkät työvuorot tai -suoritukset olivat sankaritekoja, joita sitten ankaralla ryyppäämisellä nollattiin ja säestettiin. JÄIN PÄHKÄILEMÄÄN, miksi juuri eläkeläiset, jotka eivät työelämässä enää ole, kokevat työajan lyhentämisen tavoitteen niin huonona asiana. Silloin ihminen on koko ajan pahalla tuulella, lapsille tai puolisolle ei jää tarpeeksi aikaa, fysiikka pettää ja väsyneenä helpotkin työsuoritukset vievät liikaa aikaa. OLI MITEN oli, Marinin asettama visio antaa toivoa siitä, että elämän laatu tästä voisi vielä parantuakin. Kannatuksen lasku tuli käytännössä yksinomaan eläkeläisiltä ja yli 65-vuotiailta
Nyt huomaan, että olen alkanut näyttää häneltä. Nautin työstä, jossa voin auttaa muita ihmisiä. Peilikuvassa näen oman vahvan persoonallisuuteni. Sillä on aina sama tunne kuin minulla, ja siksi se pystyy vastaamaan oikein. Opiskelin teatterialaa vuonna 1988, kun asuin Somaliassa. Kun katson peiliin, huomaan ihastuvani kasvoissani juuri niihin piirteisiin, jotka muistuttavat äidistäni. Oma peilikuva on aina rehellinen ja ystävällinen. Professori opetti meitä näyttelijöitä käymään keskusteluja ja harjoittelemaan tunteiden ilmaisua peilin avulla. 39 Demokraatti P ikkutyttönä kasvoni olivat hyvin laihat enkä ollut äitini näköinen. Teen ammatikseni työtä, jossa voin edistää lasten ja vanhusten hyvinvointia. Peilikuvani avulla pystyn hyväksymään onnistumiseni ja epäonnistumiseni. Äiti asuu hyvin kaukana, Keniassa. Joskus, jos aiheet ovat vaikeita, suhtaudun tilanteeseen rauhallisesti. Jokainen ihminen puhuu itselleen päänsä sisällä, mutta jos puhuu peilikuvalleen, tulee siitä keskustelu. Olen luonteeltani auttaja. Farhia Abdi 47-vuotias Vuoden pakolaisnainen 2020 KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi De_01102020_39.indd 39 24.9.2020 10.44
Suomessa Cabaret nähtiin ensi kerran niinkin varhain kuin 1968, jolloin Svenska Teatern tarttui siihen. Omassa katseluhistoriassani mieliinpainuvimpia versiointeja ovat olleet Kari Heiskasen ohjaus Helsingin kaupungintetterissa 20 vuotta sitten, kun Jukka Virtanen raikastutti tätä musikaalia tuoreilla laulusuomennoksillaan sekä TTT:n railakas toteutus vuonna 2016, jolloin erityisenä hurmaajana oli seremoniamestarin roolin tehnyt Antti Lang. Siis jotain ihan muuta kuin, mitä tässä meidän polyfobisessa ajassamme tarjotaan uusnormiksi. Hän on viskannut Cabaret-tulkinnastaan syrjään perinteisen angloamerikkalaisen musikaali-glitterin, joka on monissa aiemmissa versioissa ollut löysentämässä teoksen kovaa ydintä – täyttymyksen saavan rakkauden mahdottomuutta maailmassa, jossa fasistiset voimat nostavat päätään. Tuloja ja lähtöjä, ramppaamista, syöksyjä nautintoihin, tirkistelyä, kyttäystä – kaikkeen tällaiseen nämä kevyesti liikkuvat ukset avautuvat. Sen jälkeen Cabaret’a on tehty meillä näyttämöille tasaisen tappavaan tahtiin nelisenkymmentä kertaa. Yleistä juhlavaa frakkilinjaa ryydittäneet punaiset puuhkat ja sifongit ovat mennyttä, Kit Katin tanssijat on nyt puettu Masteroff Kander Ebb: Cabaret Turun kaupunginteatteri, suuri näyttämö Teksti: Joe Masteroff – Sävellys: John Kander – Laulujen alkuperäistekstit: Fred Ebb – Suomennos: Esko Elstelä – Laulujen suomennos: Jukka Virtanen – Ohjaus ja koreografia: Jakob Höglund – Musiikin sovitus, johto ja harjoitus: Jussi Vahvaselkä – Lavastus: Sven Haraldsson – Puvut: Heidi Wikar – Valot: Jarmo Esko – Äänisuunnittelu: Eero Auvinen – Maskeeraussuunnittelu: Jessica Rosenberg – Rooleissa: mm. 40 Demokraatti KULTTUURI Berliini 1929: Elämän tarkoitus on ikävän karko(i)tus Jakob Höglundin Cabaret-ohjaus Turun kaupunginteatterissa on suosikkimusikaalin vaikuttava tuoreistus. Esityksen roolihenkilöiden tulevaisuuskuvien epäselvyydestä ja päämäärättömyydestä voisivat kieliä myös ovet, joita Höglund pyörivällä keskinäyttämöllä käyttää paljon ikään kuin koreografisina elementteinä. Syntinen meno on näissä antaa mennä -tunnelmissa se ”uusi normaali”, jonka motoksi käy hyvin musikaalin nimibiisin ”life is a cabaret”. Christopher Isherwood) – ovat todella hyvissä käsissä, mutta tämä musikaali ei junttaudu muistin lokeroihin yksittäisillä roolisuorituksillaan vaan erityisesti ohjaaja-koreografi Jakob Höglundin kokonaisnäkemyksen ansiosta. Eipä hallitse enää väliajan jälkeen. PIMEÄN UHKA on Höglundin hahmotuksissa hienosti läsnä koko ajan. Hakaristi hehkuu nyt valoputkissa, natsisympparin svastika-somisteinen punainen käsivarsinauha loistaa räikeänä näyttämökuvaa hallitsevan bordellinpunaisen värityksen keskelläkin. Anna Victoria Eriksson, Olli Rahkonen, Miiko Toiviainen, Riitta Salminen, Mika Kujala, Stefan Karlsson, Minna Hämäläinen TEATTERI De_01102020_40.indd 40 23.9.2020 15.57. Höglundin visioissa pääsevät oikeuksiinsa 1920-luvun lopun Berliinin dekadenssi ja sen kinkymmätkin ilmenemismuodot. Tuossa keskeisessä roolissa on ikimuistoon jäänyt myös Jorma Uoti nen Lahdessa kymmenisen vuotta sitten. Tämän maailmanlopun meiningin vastavoimaksi alkaa näytelmässä nousta pinnan alta ideologia, joka pyrkii tekemään tyranniasta ja totaalikontrollista oman normaalinsa. TURUSSAKIN CABARET’N kolme keskeistä roolia – Kit Kat Clubin seremoniamestari, tanssityttö Sally Bowles ja kirjailija Clifford Bradshaw (vrt. Joe Masteroffin Christopher Isherwoodin Jäähyväiset Berliinille -novellin pohjalle kirjoittama ja John Kanderin säveltämä musikaali kantaesitettiin Broadwaylla jo 1966, ja se sai lisää buustia vuonna 1972 ensi-iltaan tulleesta Bob Fossen ohjaamasta elokuvasta, joka putsasi sinä vuonna Oscar-pöydän varsin totaalisesti. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Otto-Ville Väätäinen P uolenkymmentä eri toteutusta Cabaret-musikaalista muistelen vuosien varrella nähneeni mutta en yhtään niin tenhoavaa ja syvälle porautuvaa kuin Turussa. Niinpä natsisymbolien ilmaantuminen näyttämökuvaan juuri ennen väliaikaa ei tule enää yllätyksenä, oikeastaan katsomossa on jännitetty vain tapaa, jolla se tehdään. Ne näkyvät niin epätoivoisessa kollektiivisessa pyrkimyksissä irrottautua ankeasta arjesta kuin yksityisemmissä parisuhdepeleissä. Nyt, herran vuonna 2020, jolloin erilaiset oikeistoradikaaliset tuulet puhaltelevat eri puolilla maailmaa
Fred Kanderin kattauksessa on jo valmiiksi tarttuvuutta ja hittipotentaalia, mutta näin sovitettuna ja vallattomasti esitettynä musiikkinumerot saavat vielä paljon lisää kierrettä ja voimaa. Paikka ei välttämättä ole niitä kiitollisimpia kahden säihkeisemmäksi kirjoitetun hahmon rinnalla, mutta ei Rahkonen seinäkoristeeksi jää, varsinkaan laulunumeroissa. De_01102020_40.indd 41 23.9.2020 15.57. Mahtavat äänivarat, dynaaminen liikekieli, koko ajan kehittyvä näyttelijäntyö. Kaikkien Cabaret-tulkintojen katseenvangitsija, Kit Katin seremoniamestari, on Turussa poikkeuksellisen monikasvoinen, kun roolissa säihkyy transtaustainen Miiko Toiviainen. Anna Victoria Eriksson on todellinen lahja suomalaiselle musikaaliskenelle. Erikssonin rinnalla musikaaleissa Turussa useammasti ja viime kesänä Seinäjoen Monty Python -irrottelussa nähty Olli Rahkonen näyttää musiikkiteat teriosaamisen tasoaan kirjailija Cliff Bradshawn roolissa. 41 Demokraatti mustiin. Valospotteihin on vaihdettu koleammat suodattimet. Sen jäljiltä joutuu hetken miettimään, kehtaako äityä aplodeeraamaan... On hienoa, että tässä musikaalissa laulut eivät töksähtele irtonumeroina toinen toisensa perään, vaan ne ikään kuin liukuvat sisään kohtauksiin. Anna Victoria Eriksson on Sally Bowlesina Turun kaikkinensa upean Cabaret’n pippurinen dynamo. Loppukohtauksen synkkyys keskitysleiriestetiikkoineen hakee sitten jo vertaistaan ainakin suomalaisessa Cabaret-kuvastossa. Enempää ei voi toivoa. Kabaree on avainsana myös Turun toteutuksen musiikillisessa maisemassa. Toisen puoliskon avaava, valtavan hienosti koreografioitu, pääosin tuoleilla istuen toteutuva joukkokohtaus viestii sekin marssijärjestykseen paluusta. Ja alleviivataan vielä se nimikappaleen reprise-veto – maailmanluokkaa. JA NE soolot sitten. Toiviainen hallitsee hienosti myös pienemmän ilmaisun silloin, kun on sen paikka. Avauslaulusta Willkommenista lähtee ilotulitus, josta ei puutu väriä eikä räiskettä. Eriksson solahtaa pippurisen Sally Bow lesin rooliin kuin se olisi hänelle kirjoitettu. Jussi Vahvaselän sovittamissa biiseissä on vähemmän perinteistä musikaali-tingeltangelia ja mahtipontta, enemmän eurooppalaista kabareeperinnettä, marssirytmejä, schlaageria. Punaiset ilmapallot on puhkaistu. Perinteinen musikaalipönötys loistaa poissaolollaan, orkesterin ja ensemblen hurtti ote ja saumaton yhteispeli tekee koko repertuaarista, niistä vähemmän hitahtavistakin biiseistä, elämyksellisiä
Lari Halme, Maria Lund, Raili Raitala, Tuomas Uusitalo, Pertti Koivula, Antti Timonen, Sami Uotila, Sonja Pajuoja TEATTERI Päiväni murmelina -musikaalissa lavalla hyörii valtavasti esiintyjiä, mutta todellista tekemistä on vain pääosia esittävillä Lari Halmeella ja Maria Lundilla, jotka ovat rooleissaan mainioita. PÄIVÄNI MURMELINA on hassu satu, ja kun sen sellaisena osaa ottaa, katsomossa viihtyy paremmin. Haastava se on näyttämöversionnissakin. Hän kokee joka aamu, joka keskipäivä ja joka ilta samat asiat uudelleen samassa pennsylvanialaisessa tuppukylässä, johon hän on kuvausryhmineen lumimyräkän vuoksi jumittunut. Ohjaaja Samuel Harjanne pystyy ottamaan asetelmasta iloa irti monilla nokkelilla ratkaisuilla, mutta silti Päiväni murmelina käy jotenkin puuduttavaksi sen jälkeen kun Connorsin kohtalo on tehty selväksi ja päivänkulku pari kertaa hieman varioiden toistettu. Viihtymistä auttavat hyvät pääosien esittäjät. Hyytävän hauska tiivistelmä itsariyritelmiä! Punxutawneyhyn Connorsin kanssa loukkuun jäävää tv-tuottajaa esittävä Maria Lund on vastaavasti laulunumeroissa enemmän kuin ”riittävän hyvä”, ja vaikka dialogipuolella ei Halmeen tasoinen, on hän vuosien saatossa kehittynyt musikaalinäyttelijänä kovan luokan ammattilaiseksi. Onhan tarinan clou – äkeänsorttinen tv-kanavan säämies jumittuu mystisesti tiukkaan aikaluuppin eli alkaa herätä joka aamu samaan päivään – outo ja kerronnallisesti hiukka haastava. Sen sijaan Punxsutawneyn (mikä hurmaava paikannimi suomalaisnäyttelijöille repliikeissa jatkuvasti toistettavaksi) pikkukaupungin muu väki ei ole millänsäkään, he elävät luupissa autuaan tietämättöminä päättymättömästä yhden päivän kierrosta. Kaikkinensa lavalla on ihan valtavasti väkeä, mutta harvoille riittää muuta tekemistä kuin lausua ne pari repliikkiä, jotka toistuvassa kierrossa roolihahmon on määrä sanoa. Danny Rubin – Tim Minchin: Päiväni murmelina Helsingin kaupunginteatteri, suuri näyttämö Suomennos: Reita Lounatvuori, Hanna Kaila (laulut) – Ohjaus: Samuel Harjanne – Koreografia: Simon Hardwick – Orkesterinjohto: Eeva Kontu – Lavastus: Peter Ahlqvist – Valot: Palle Palmé – Äänisuunnittelu: Kai Poutanen – Rooleissa: mm. Miten välttää tylsä toisteisuus tarinassa, jossa toisteisuus on jutun ydin. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Robert Seger B ill Murrayn tähdittämä Päiväni murmelina oli aikoi naan vähän yllättävä elokuvamenestys. 42 Demokraatti Jumittunut päivänkierto sekoittaa säämiehen MUSIKAALIT Helsingin kaupunginteatterin uutuusmusikaali on värikäs ja railakas, mutta tarinaltaan vähän – no, tylsän toisteinen. Loppunousu on totta kai amerikkalaisen musikaaliperinteen mukaisesti näyttävä, kuuluva ja – aika siirappinen. Eipä ongelmaa oikein saada ratkaistuksi Helsingin kaupunginteatterin syksyn musikaalissa. Säämies Phil Connorsin tilanne on klaustrofobinen. Ensin hän häkeltyy, sitten ahdistuu ja alistuu, ja lopulta alkaa opportunisisesti käyttää outoa ajankäyntiä hyväkseen. Halmeen venymiskyky pääsee oikeuksiinsa kohtauksessa, jossa mennään läpi Connorsin yrityksiä päättää päivänsä. Connorsia esittämään on hankittu Lari Halme, ja valinta osuu nappiin, sillä hän on komedianäyttelijänä erittäin notkea tapaus. De_01102020_42.indd 42 24.9.2020 10.08. Tekstinkäsittelijänä verraton, kropankielellään ilmaisuvoimainen, mikroilmeilläkin paljonpuhuva ja myös musikaalinumeroihin riittävän hyvä tulkki
Sieltä Hamlet kapuilee milloin kenenkin keholle. Nuo rock (keinua, ravistaa) ja roll (vieriä, kieriskellä) voivat tulla Tero Saarisen luomasta liikeidentiteetistä – uusi määrittely teatteriesitysten tekijäkrediiteissä. Biisit eivät töksähtele ikään kuin rock-keikan soittolistalta pudoteltuina vaan niistä muodostuu kokonaisuus, äänimaisema. sossa, petetyn perspektiivissä. Vaikka Tampereen Työväen Teatterin esityksessä on jonkin verran tyhjäkäyntisiä jaksoja, sen visuaalinen loistokkuus, vaikuttavat musiikkinumerot ja uuden suomennoksenkin myötä dramaturgisesti onnistunut päivitys takaavat, että tämä Hamlet rocks and rolls, totisesti. Kuningasparin käskyläiset Guildenstern ja Rosencranz ovat jo vallan hovinarrin osassa, sellaistahan ei tarinassa muuten ole kuin haudattuna, sinä kuuluisana pääkallona. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Kari Sunnari R ock-musikaalin historia sekä näyttämöllä että valkokankaalla tuntee komeita onnistumisia, katkeria floppeja ja esityksiä, jotka ovat muuten vain saavuttaneet kulttimaineen. TTT:N HAMLET on musiikillisesti runsas. Sen sijaan Inke Koskisen esittämä Ofelia saa tässä tulkinnassa hienosti olla enemmän kuin vain järkensä menettävä tytönheitukka. Siksi se vaatiii ehkä toisenkin kuunteluja katselukerran. Teatterinjohtaja Otso Kauton rohkea projekti maailman ehkä tunnetuimman näytelmän musikalisonnista rockin kielellä asettuu tuohon ykköskategoriaan. Pelkkä rock-musikaali tämä ei ole, sillä kohtauksissa kuuluu niin räppiä, lattaria, flamencoa kuin klassisempia saundeja barokkiin asti. Saska Pulkkinen, Petra Karjalainen, Jari Ahola, Auvo Vihro, Sini-Suvi Peltola, Inke Koskinen, Pentti Helin KUNINGASTRAGEDIA Laerteen (Jussi-Pekka Parviainen, edessä vasemmalla) ja Hamletin (Saska Pulkkinen) lopputaisto käydään sekä miekoin että kitaroin. Soolobiiseissään Pulkkinen on hyvin asian päällä. Taustalla muusikot Jarmo Saari ja Varre Vartiainen. De_01102020_42.indd 43 24.9.2020 10.08. 43 Demokraatti Keiku ja kieri, juoni ja kosta TTT:n dynaamisen Hamletin musiikillinen skaala ulottuu rokista barokkiin. Se laittaa esimerkiksi nimihenkilön ryömimään ja kierimään lattiatanouse esiin niin isosti kuin joissain toisissa tulkinnoissa. Käytännössä läpi esityksen näyttämöllä olevien Jarmo Saaren ja Varre Vartiaisen kitaramiekkailu Hamletin ja Laertesin fataalissa loppuottelussa on esityksen huima huipennus. Saska Pulkkisen esittämä Hamlet on luikurimaisen kiero isänmurhan kostoa viritellessään. Tämä prinssi on ehkä vähemmän vimmainen kuin monet edeltäjänsä, nyt korostuvat pelurin piirteet. Gertruden (Petra Karjalainen) ja Claudiuksen (Jari Ahola) lauluissa on jykevästi potkua, mutta draamallisesti kuningaspari ei loppua lukuunottamatta Shakespeare Kontu Saari Vartiainen: Hamlet – Rock-musikaali Tampereen Työväen Teatteri, suuri näyttämö Suomennos: Michael Baran – Ohjaus: Otso Kautto – Musiikin sävellys: Eeva Kontu, Jarmo Saari, Varre Vartiainen – Musiikinjohto: Joonas Mikkilä – Visuaalinen suunnittelu: Kimmo Viskari – Liikeidentiteetti: Tero Saarinen, Satu Halttunen – Valot: Eero Auvinen – Äänisuunnittelu: Kalle Nytorp – Rooleissa: mm. Sitä kulttikamaa par excellence. OHJAAJA KAUTTO on komediallistanut ”kansliapäällikkö” Poloniuksen hahmon (oivallinen Pentti Helin), mikä oli ensi-illassa yleisön mieleen
Teksti Antti Vuorenrinne / Kuva Demokraatti T apio Bergholm päättää Mauno Koivisto -elämänkertansa ensimmäisen osan koukuttavasti. Suunnitelmatalouden avulla saavutettaisiin sosiaa linen oikeudenmukaisuus. Bergholm kiteyttää tutkimustuloksensa kirjan otsikkoon, Kiihkeä Koivisto. VUOSI 1956 oli Mauno Koivistolle tärkeä vuosi. Koivisto hahmotteli 1950-luvulla eräänlaista itsehallinnollista sosialismia, johon oli saanut inspiraation muiden muassa brittiläisen C. 44 Demokraatti Mauno Koiviston taisteluvuodet KIRJAT VAIKUTTAA, ETTÄ SYNTYMÄSSÄ ON POLIITTISEN HENKILÖHISTORIAN MERKKITEOS. Toisaalta hän kuuluu juuri niihin nuorimpien sotilaiden ikäluokkiin, joille sodan jälkeen tärkeämpää oli ammatin, asunnon ja ”lämpimien vaatteiden” hankkiminen kuin politiikan suunnanmuutos. Sota oli sodittava loppuun, hän päätteli. Jännitys pysyy yllä, vaikka lukija tietää, kuinka siinä sitten kävi. Hän päätyi taistelijaksi kaikkein kovimpiin paikkoihin aivan sodan lopussa. Johdannossaan ”Muuttuva Koivisto” Bergholm lupaa hakevansa Mauno Koivistosta uutta tietoa ja haastaa aikaisempia tulkintoja. Britanniaan Koivisto oli matkustanut vuonna 1950 ja Puumies ihasteli Turun Päivälehdessä brittien ”uutta ihanteellista sosialistista radikaalisuutta”. H. Väitöskirja valmistui ja herätti valtakunnallistakin huomiota. Bergholmin mukaan Koivisto oli vähän samaan tapaan myöhäisherännäinen lähtiessään sodan jälkeen lopulta SDP:n riveissä kamppailuun työpaikkojen herruudesta. Joissakin kohdin hän haastaa jopa kohteensakin. Tähän ryhmään SDP:n aseveljien sanoma upposi. PRESIDENTTI KOIVISTO jätti jälkeensä myös nuoruusvuosiltaan valtavan lähdeaineiston, josta Tapio Bergholm erikseen mainitsee kirjeet, päiväkirjat ja lehtikirjoitukset. Puumiehen mielestä sosialismi ja suunnitelmatalous olivat käytännönläheisiä, eivät ideologisia ratkaisuja. Neuvostoliiton ja muiden ”sosialististen” maiden järjestelmää Puumies ei pitänyt lainkaan sosialistisena vaan valtiokapitalismina. Sotaan Koivisto osallistui aluksi kenttäsammutusjoukoissa, mutta lopussa vapaaehtoisena pikakiväärimiehenä Lauri Törnin johtamassa komppaniassa. MAUNO KOIVISTON sotatietä kuvatessaan Tapio Bergholm löytää tiettyä samankaltaisuutta siihen taisteluun, johon Koivisto osallistui sodan jälkeen – taisteluun työpaikoilla kommunisteja vastaan. Vapaa talous taas lisäisi eriarvoisuutta. Työ on kantanut myös hedelmää. Tämä päämäärätietoinen nuori Koivisto puolustaa myös oikeaksi katsomiaan asioita tarvittaessa särmikkäästi, eikä tappionkaan hetkillä ole valmis luovuttamaan. Samaan aikaan Koivistosta tuli 211 äänellä Turun De_01102020_44.indd 44 23.9.2020 9.37. Koiviston Puumies-nimimerkillä julkaistut kirjoitukset on usein liitetty nimenomaan sosialidemokraattien ja kommunistien sodanjälkeiseen välienselvittelyyn. ”Tuhoutuisiko Mauno Koiviston poliittinen tulevaisuus SDP:n ja sen vihollisten keskinäisen kaunan ristitulessa?”, Bergholm kysyy. Runsaudenpulasta seuraa, että aineiston läpikäynti, seulonta ja tulkinta on vaatinut tutkijalta luultavasti poikkeuksellisen ison työn. Tämän lupauksen hän myös pitää. Hän ei ilmeisesti ollut aseveljien liiton jäsen. Koiviston vuoden 1959 linjanmuutos oli iso riski. Nuori Mauno Koivisto osoittautuu taistelijaksi, joka päämääriinsä pyrkiessään ei välttämättä valitse helpointa reittiä. Vaikuttaa eittämättä siltä, että syntymässä on poliittisen henkilöhistorian merkkiteos, joka tulee olemaan lajissaan pitkään ohittamaton. Mauno Koivisto liittyi SDP:n jäseneksi vuonna 1947 ja välittömästi Sosialistin (vuodesta 1951 Turun Päivälehti) avustajaksi. Tällainen lopetus lataa odotuksia jatkosta. D. Bergholmin mukaan Puumies on aihepiireiltään kuitenkin huomattavasti monipuolisempi. Bergholm pitää ongelmallisena, että Koivistoa on pidetty asevelisosialistina. PUUMIES AVAA tutkijalle näkymän siitä, minkä sortin sosialisti nuori Koivisto oli. Colen kirjoista. Kyse on silloinkin vain valtiokapitalismista. Myöhemmässä vaiheessa Puumies arvioi myös, että pelkkä tehtaiden tai muiden tuotantovälineiden valtiollistaminen ei johda sosialismiin. Uusi Koivisto-kirja haastaa aikaisempia tulkintoja
Kumppanuus Rafael Paasion kanssa muuttui läheisemmäksi. Hän totesi itsekin olleensa jo vuonna 1956 leskisläisen ryhmän ”pahimpia tappelupukareita”. Bergholm toteaa, että syksyllä 1956 Mauno Koivisto oli valmis astumaan kansalliseen julkisuuteen. MYÖSKÄÄN SDP:N 1950-luvun puoluehajaannuksessa Mauno Koivisto ei ollut mikään syrjään vetäytynyt sovunrakentaja. Mutta samalla vuoden 1958 yöpakkaskauden jälkeen SDP oli joutumassa vuosiksi poliittisen paitsioon. Bergholm luonnehtii puolueriidan Koivistoa ”vasemmistoleskisläiseksi”. Vuonna 1959 Mauno Koivisto tarkisti linjaansa ja etääntyi silloisesta puoluejohdosta. KUN KOIVISTOT vuonna 1958 muuttivat Helsinkiin ja Mauno Koivistosta tuli seuraavan vuoden alussa Helsingin Työväen Säästöpankin toimitusjohtaja, hänestä tuli samalla valtakunnallisestikin SDP:n sisäpiiriläinen. 464 s. Perhe oli saanut uuden modernin asunnon Turun Patterihaasta ja perheenlisäystä odo tettiin. Tapio Bergholm: Kiihkeä Koivisto. ELÄMÄKERTA De_01102020_44.indd 45 23.9.2020 9.38. Bergholmin mukaan Koivisto haki myös puolueriitaan ideologisia argumentteja ja korosti SDP:n ”sosialistisia kaukotavoitteita”. Kenties Paasion kuuluisassa telakkapuheessa (1966) oli joitakin kaikuja Mauno Koiviston 1950-luvun ihanteellisesta sosialismista. Väitöskirjatyö antoi itsevarmuutta, ja nuori Koivisto syöksyi antaumuksella myös tiedemaailman ajankohtaisiin kahinoihin. 45 Demokraatti kaupunginvaltuutettu. Nuoruus, sota, onni 1923–1959. Koivisto herätti huomiota sekä politiikassa että myös akateemisissa piireissä. Otava 2020
Andersson oli monilahjakkuus, jonka henkilössä yhdistyivät boheemi taiteilija ja pedantti tekijä. Teos on silti niin hyvin kirjoitettu, kuvitettu ja taitettu, että siihen tutustuu mielellään. Kylänpään työtä vaikeutti se, että siinä missä Linkola antoi hänelle päiväkirjojaan, Andersson ei ollut säästänyt mitään, ei edes muistiinpanojaan. Anderssoniin liittyvä huumori on sen sijaan erilaista, kuten Uteliaan mielen kohdassa, jossa kerrotaan Eeva-lehden lukijoiden äänestäneen hänet ”vuoden 1995 Suomen toiseksi seksikkäimmäksi mieheksi.” Vaikka elämäkerta sisältää kiintoisaa lähihistoriaa, kuten juttuja Anderssonin toimimisesta politiikassa, sen viihdyttävimmät kohdat ovat lyhyitä anekdootteja. Nyt aiheena on monessa mukana ollut Claes Andersson, kalastaja Linkolaa selvästi mukavampi mies. Utelias mieli perustuukin lähinnä haastatteluihin. Syitä voittoon oli kaksi: Kylänpään hieno kieli ja Linkolan jyrkkä persoona. Esipuheessa tunnustetaan: ”Hänelle oli tärkeää, että kirjasta tulisi rehellinen, mutta hän ei halunnut loukata ketään, jälkikäteen.” Utelias mieli – Claes Anderssonin elämä on jatkoa taiteilijana, psykiatrina ja poliitikkona tunnetun Anderssonin omille kirjoille, kuten Luovalle mielelle (2002). OMA VAIMO luonnehti vakavaa Claes Anderssonia ”aika jöröksi”, ja hänen elämäkertansa kärsii vastaavasta huumorintajuttomuudesta. Kirjalliseksi ongelmaksi nousee kuitenkin se, ettei Andersson ollut nuorenakaan niin ehdoton kuin Linkola. Vaikka Anderssonin elämä ei ollut mitään ilotulitusta, ihmissuhdesotkut, paniikkikohtaukset, itsemurha-aikeet ja addiktiot käydään silti läpi turhan nopeasti. Teksti Esa Mäkijärvi / Kuva Jari Soini R iitta Kylänpää (s. Hyväsydämisyys tekee Uteliaasta mielestä tylsemmän. 46 Demokraatti Kauniista mielestä ANDERSSON OLI MONILAHJAKKUUS, JOSSA YHDISTYY BOHEEMI TAITEILIJA JA PEDANTTI TEKIJÄ. Kylänpään teksti on jälleen ensiluokkaista, mutta hänen kanssaan yhteistyötä tehneen Anderssonin halu miellyttää tekee tästä elämäkerrasta löysemmän. Pentti Saarikoski laittoi Anderssonille antamaansa runokokoelmaan omistuskirjoituksen ”Tavataan helvetissä”, museossa vieraillut Andersson ”sai erektion Rubensin maalauksia katsoessaan” ja hänen serkkunsa Leo kirjoitti pitkän väitöskirjan pornografiasta, jota yksikään yliopisto ei huolinut. 1957) sai Pentti Linkolaa käsitelleestä edellisestä elämäkerrastaan (2017) Tieto-Finlandian. Elämäkerrassaan Claes Andersson ruoskii lähinnä itseään ja kohtelee jopa vihamiehiään silkkihansikkain. Elämäkerrassaan hän ruoskii kuitenkin lähinnä itseään ja kohtelee jopa vihamiehiään silkkihansikkain. Toisin kuin Linkolan, joka piti yksittäisistä ihmisistä, mutta vihasi ihmiskuntaa, Anderssonin oli ”mahdoton ymmärtää, KIRJAT De_01102020_46.indd 46 23.9.2020 9.55. Linkola oli sentään kierolla tavalla hauska tyyppi, vaikka vaatikin ihmiskunnan tuhoamista luonnon pelastamiseksi
Riitta Kylänpää: Utelias mieli – Claes Anderssonin elämä Siltala 2020, 352 s. Hän uskoi, ”että kaikissa ihmisissä on kaikki mahdollisuudet hyvään mutta myös kaikki mahdollisuudet pahaan. Hän suhtautui kaikkiin vertaisinaan ja sai siksi paljon ystäviä. Hän tiesi, että potilaat halusivat lähinnä jonkun olevan heille ystävällinen, keskittyvän kuuntelemiseen ja ymmärtämiseen. Nopea elämä muuttui hiljaisuudeksi ja toiveeksi levosta, kuten hän kirjoitti: ”Jokin minussa kaipaa pois, haluaa muuttua ruohoksi ja puuksi, jossa käy tuuli ja latvuksissa on valoa.” De_01102020_46.indd 47 23.9.2020 9.55. 47 Demokraatti miten yhteiskunta saattoi kohdella joitakin jäseniään niin huonosti.” Hänestä huono-osaisia piti auttaa. Kaikki on kiinni olosuhteista.” Vasta elämänsä lopussa touhukas Andersson ymmärsi hidastaa ja antaa aikaa läheisilleen, joita oli laiminlyönyt kiireisen työuransa aikana. Tällaista sisältöä elämäkerta voisi sen sijaan tarjota lisääkin: ”Kerran Andersson kysyi Niinistöltä, miksi tämä pukeutui aina tummaan pukuun ja valkoiseen paitaan aivan kuin olisi menossa omiin hautajaisiinsa.” Sisäinen pakko auttaa syrjäytyneitä ja muuttaa maan tapoja ajoi Anderssonia eteenpäin. Laman aikaisena poliitikkona Andersson sai esimerkiksi paeta ”Tampereen torilla kananmunien heittäjiä” ja kestää huutelijoita, mutta oli muuten melko suosittu. Uteliaasta mielestä muodostuu kohteensa näköinen, eli kiltti ja asiallinen kirja, mutta se tuntuu enemmän tilaustyöltä kuin sydämen asialta. Narsismin lisäksi hänessä oli vaatimattomuutta ja lämpöä. Kauneimmat ja tärkeimmät ajatukset löytyvät edelleen Anderssonin omista kirjoista, ja etenkin hänen selkeistä runoistaan. Andersson koki silti olevansa ennen kaikkea runoilija, minkä lisäksi hänen piiriensä nuoret etsivät ”suoria vaikuttamiskeinoja – innostuivat kansanliikkeistä, valtasivat taloja, luonnonsuojelijat sitoivat itsensä puihin ja metsäkoneisiin.” Sovitteleva Andersson ei antanut periksi ja piiloutunut, vaikka kova työ vaati veronsa: Helsingin Sanomien Kaija Valkosen mielestä hän näytti ’laiskalta pandalta’ tummine silmäpusseineen. Hän oli henkeen ja vereen vasemmistolainen, mutta ei mikään kommunisti vaan aito humanisti, jolla oli ”vahva sosiaalinen omatunto.” Psykiatrin virassa hän kritisoi pelkkiin lääkkeisiin perustuvaa sairaanhoitoa. ELÄMÄKERTA KANSANEDUSTAJANA CLAES Andersson aloitti vasta 50-vuotiaana ja opittavaa riitti
muusikkona ja säveltäjänä 18-vuotiaana, koska oli nainen. Sodan ja rikollisuuden maailmassa naiset ovat jo vuosisatojen ajan olleet muitakin kuin uhreja ja sivustaseuraajia. Pettersson on asettanut joitain kriteereitä kirjaansa mukaan ottamille naisille: heidän tuli olla jännittäviä, kuolleita ja ei-suomalaisia. Pettersson ei esittele vain ihmiskunnan parasta ajaneita naissankareita, vaan mukana on myös suoranaisia ihmishirviöitä. Voimme lukea myös Maria Anna Mozartista. HISTORIAN JÄNNITTÄVIEN naisten sivuilta voi lukea lähes sadan naisen pienoiselämäkerrat. Jatko-osana mielellään lukisi joskus tulevaisuudessa esipuheessa ikään kuin luvatun kirjan suomalaisista jännittävistä vaikuttajanaisista. De_01102020_48.indd 48 23.9.2020 15.52. Historian yleisesitysten sivuilla naisia näkyy lähihistoriaa lukuun ottamatta vähän. Mieleen tulee Katariina Suuren ja kuningatar Viktorian kaltaisia hallitsijoita ja tiedenaisia, kuten ydinfyysikko Marie Curie. Pienoiselämänkertojen joukossa on 1700-luvun loppupuolella syntynyt ilmapalloasiantuntija Sophie Blanchard. Heitä varmasti löytyy, ja mielenkiintoisia tarinoita riittää kerrottavaksi yksi, jos toinenkin. HISTORIAN NAISET MAAILMA ON VALMIS KOHTAAMAAN KIILTOKUVIEN SIJAAN MENNEISYYDEN NAISET KOKONAISINA IHMISINÄ. 48 Demokraatti Historian unohdetut naiset heräävät eloon Teksti Ville Jalovaara L uemme kirjoja yleensä oppiaksemme jotain uutta. Hän oli säveltäjä Wolfgang Amadeus Mozartin vanhempi sisko, joka joutui lahjakkuudestaan huolimatta lopettamaan uransa Maria Pettersson: Historian jännät naiset – Merirosvoja, meedioita, varkaita ja vakoojaprinsessoja Ateena 2020. Napoleon Bonaparte pyysi Blanchardin suunnittelemaan kuumailmapallohyökkäyksen Britanniaan, jota ei tosin milloinkaan yritetty toteuttaa Englannin kanaalin vaarallisten tuulien vuoksi. Samalla haluamme laajentaa käsitystämme maailman nykyisyydestä ja menneisyydestä. Pettersson perustelee valintaansa sillä, että maailma on valmis kohtaamaan kiiltokuvien sijaan menneisyyden naiset kokonaisina ihmisinä. Hollantilaissisarukset Freddie ja Truus Oversteegen taistelivat toisen maailmansodan aikana Hollannin vastarintaliikkeen riveissä natseja vastaan ja pelastivat juutalaislapsia joutumasta keskitysleireille. Jos nämä ovat toiveesi seuraavaa luettavaa kirjaa valitessa, toimittaja ja historiaharrastaja Maria Petterssonin uusi kirja historian jännistä naisista kannattaa valita. Erityiskiitosta on paikallaan lausua Petterssonin kirjan kauniista ulkoasusta, jonka takia se sopii hyvin myös lahjaksi. Kate Leigh ja Tilly Devine olivat rikollisjohtajia, jotka vaikuttivat Australian Sydneyn alamaailmassa 1900-luvun alussa. Hän rynnäköi huumediilereiden asuntoihin ja ryhtyi mielellään kummiksi seksityöläisten lapsille. 280s. Suomessa ehkä jotkut vielä muistavat nimeltä sotakirjeenvaihtaja Martha Gellhornin, joka kertoi maailmalle talvisodan ensimmäisen päivän Helsingin pommituksista ja oli myös todistamassa Normandian maihinnousua Ranskassa kesällä 1944. Myös kuvat on hyvin valittu. Poliisikouluun 1915 valittu Lillian May Armfield oli yksi Australian ensimmäisiä naispoliiseja. KIRJAT Tutustumme myös Dora Salteriin, josta tuli Yhdysvaltojen ensimmäinen naispormestari, kun hänet valittiin johtamaan Kansasin Argonian kaupunkia keväällä 1887. Maria Petterssonin tietokirja ei kuitenkaan kerro heistä, vaan hän on kerännyt kirjaansa kokoelman historian unohtamia naisvaikuttajia, joista tuskin monestakaan olemme aiemmin edes nimeä kuulleet. Heidän joukossaan tapaamme esimerkiksi Sonja Kovalevskajan, joka oli 1800-luvun lopulla vaikuttanut venäläinen matemaatikko ja maailman ensimmäinen naispuolinen matematiikan professori
DRAAMA Ennakkoluuloja. Armomurhaajassa viimein pääosan saanutta Suomi-filmin uurastajaa Matti Onnismaatakin vain säälii, että loistava näyttelijä on uhrannut kesäänsä näin masentavalle käsikirjoitukselle. Kata ja Mervi (Susanna Pukkila, Almila Bagriacik) matkaavat suomalaiseen tuppukylään. De_01102020_48.indd 49 23.9.2020 15.52. Tässä elokuvassa silmätikkuja ovat turvapaikanhakijat ja ylipäänsä ”epäsuomalaisilta” näyttävät vieraat, joita tuppukylän punaniskat eivät siedä tonteillaan. Masentava komedia koettaa yhdistää perähikiän natsit, kaupunkien lesbot, promiskuiteetin ja kansainvälisen politiikan. Jokaiselle jotakin, mutta kellekään ei yhtikäs mitään. Kekseliäs nuorisojuttu Lovemilla (2015) ja hirtehinen Armomurhaaja (2017) ovat onnistuneita outolintuja, joille olisi toivonut paljon kantavampia siipiä teatterilevityksessä. Ei siksi, ettei yleisesti haluaisi menestystä suomalaiselle elokuvalle ja sen tekijöille vaan siksi, että kaikin tavoin surkuhupaisaan pannukakkuun käytetty tukiraha on pois jostakin muusta, sataprosenttisen varmasti vähemmän murheellisesta teoksesta. 49 Demokraatti Aivot narikkaan ELOKUVA Nimby Ohjaus: Teemu Nikki Pääosissa: Susanna Pukkila, Almila Bagriacik, Mari Rantasila, Antti Reini, Elias Westerberg, Ona Kamu, Jouko Puolanto ja Matti Onnismaa 2020, 93 minuuttia Ensi-ilta 9.10. Teksti Rane Aunimo Teemu Nikin pitkät elokuvat jakaantuvat kahtaalle. On nuori naispari Kata ja Mervi ja Mervin maaseudulla asuvat vanhemmat, Katan iranilainen komissaariäiti ja saksalainen isä sekä Mervin entinen kihlattu, nykyinen nahkapää. Nimby ei ole sitä vaan joka käänteessään ilmeistä, paikallaan junnaavaa, tyhjäpäistä ja puuduttavaa puskafarssia, jonka erottavat Speden ja Pekon pohjamudista vain tekninen laatu ja päälleliimatut poliittiset julistukset, joita voisi pateettisuudessaan luulla ironisiksi. Nimby on siis komedia, joka varmasti haluaisi tulla kutsutuksi anarkistiseksi. On pakolaisia, maahanmuuttokammoisia rikollisia ja seksiä vapaasti harrastavia uskovaisia. Nimby (2020) taas on kuin kaupunkilaisen 3Simoa-kalkkunan (2012) sukurutsainen maalaisserkku, jolle ei toivoisi lainkaan yleisöä. Nimi Nimby tulee englanninkielisistä sanoista ”not in my back yard”, ei minun takapihalleni, jolla viitataan usein ahdasmielisestä asennemaailmasta kielivään vastustukseen. Nikin komedia koettaa yhdistää perähikiän natsit, kaupunkien lesbot, promiskuiteetin ja kansainvälisen politiikan nauramalla kaikkien heikkouksille ja näennäiselle suvaitsevaisuudelle
Taiteilijoiden ahdinko on tullut selväksi. Kesällä näytti jo siltä… K esällä näytti jo siltä, että kohta helpottaa. Dokumenttielokuvan puolella Virpi Suutarin Alvar Aalto -elokuva on myös kansainvälisen tason ponnistus. Riskit nähdään helposti suurina. Valkokankaalta saattoi lukea käyttäytymisohjeita, istumapaikat osoitettiin kaukaa toisista ja maskeja opeteltiin käyttämään. En tiennyt, että tilanne oli ikuistunut kameralle. Ensimmäinen iso ulkomainen elokuva pitkään aikaan, Tenet, vetää hyvin katsojia. Epävarmuuteen on vain totuttava. Mutta on hyvä, jos tarjolla olevia kulttuuripalveluja käytettäisiin. Yksi tutuista tapahtumanjärjestäjistä kertoi joutuvansa 62 päiväksi lomautetuksi. Ja järjestelytyö ylimääräisine kiemuroineen valuu hukkaan. Siihen ei tyhjiä hetkiä paljon mahdu. Jos tapahtumia ei keväälläkään voida järjestää, edessä ovat irtisanomiset. Osa joutunee niitä palauttamaan. Nyt olen hetken vielä hiljaisempi. Muu ryhmä oli kiivennyt näkötorniin maisemia katsomaan, mutta me huonompijalkaiset etsiydyimme penkille istumaan ja jutustelemaan niitä näitä. Täytyy myöntää, että olin kuunteluoppilas, vaikka en niihin hiljaisimpiin tavallisesti kuulukaan. Tilanne jatkuu vielä pitkään, vaikka niin sanottua toista aaltoa ei sitten tulisikaan. Elokuvateat terit avattiin ja kulttuuritapahtumia voitiin järjestää, vaikka yleisömääriä rajoitettiin. Mutta vanhan liiton työmyyrien tulos, vaikka ajattelisi vain nälkävuottakin pidempää teosluetteloa, on lyhyesti sanoen käsittämätön. Toinen on järjestänyt ja sitten taas peruuttanut konferensseja ja niihin liittyviä matkustusja majoitusjärjestelyjä. Eikä tylsiä hetkiä. Itsekin olen jo käynyt leffassa, leffaseminaarissa ja elokuvavieraita katsomassa – ohjaaja oli flunssaoireiden vuoksi paikalla etänä. Vaikka nykyisen populaarikulttuurin tempo on kiihkeä, on ilmiöitä ollut ennenkin, ajatellaanpa vaikka ”yhden hitin ihmettä” tai ”päiväperho”-ilmausta. Oma kaupunkini Helsinki on ryhtynyt tukitoimiin, jotka eivät tietenkään läheskään korvaa menetyksiä. Molemmat jättivät valtaisan perinnön ja lähtiessään myös aukon suomalaiseen sielunmaisemaan. Apurahan jakajat miettivät mitä tehdä niille apurahoille, joita ei ole voinut esimerkiksi matkustusrajoitteiden vuoksi käyttää koulutukseen. Jari Sedergren Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tutkija Kulttuurikolumni De_01102020_50.indd 50 23.9.2020 15.04. Syksyn odotetuin kotimainen, muuminluoja Tove Janssonin elämästä kertova Tove, joka on saanut maailmalla hyvän vastaanoton, on tätä kirjoittaessa vasta tulossa elokuvateattereihin. Riskit tietysti minimoiden. Tuttavilla on ollut kestämistä. 50 Demokraatti KULTTUURI EI JUURI NYT OLE SOPIVA SÄÄSTÖKOHDE. KESÄLLÄ FACEBOOK-YSTÄVÄ julkaisi sivustollaan kuvan, joka palautti mieleen elämän kohokohtiin kuuluvan tilanteen parin vuoden takaiselta Berliinin matkalta. Muisto sekä Jörnin että Vexin elämänvoimaisille hahmoille. Mutta siitä kertoi jo Kalevala: ”Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi, lähteäni laulamahan, saa’ani sanelemahan, sukuvirttä suoltamahan, lajivirttä laulamahan.” Varmasti uusistakin sukupolvista nousee sanansaattajia tulevaan. Kulttuuri ei juuri nyt ole todellakaan sopiva säästökohde. Jo se, että saisi paikalle eri puolilta Suomea ryhmän ja järjestäisi heille koulutustapahtuman, on osoittautunut vaikeaksi. Katsomisen arvoisia tietenkin kaikki
Kuuden kuukauden evakko Karjalassa päättyi Niipperin porteille hetki sitten... 51 Demokraatti Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VISASITAATTI 14* Asteriskitehtävillä eli jo visassa esiintyneillä kirjailijoilla mennään ainakin vuoden loppuun asti. Heathcliff on mielenkiintoisin hahmo, ainakin minulle. ”Eläimistä tuli susia, millä liikaa häntää, millä iso murheellinen pää. Eero Reijonenkin päätti juuri tällä kertaa olla lyhytsanainen, kun tilaa olisi ollut. Runoilijoita ei tässä setissä ole vielä näkynyt, joten nyt on korkea aika. Varmaan molempia, mutta mikä on syy ja mikä seuraus. Teosta pidetään rakkausromaanina, mutta sellaisenakin se on aika poikkeuksellinen, koska teoksen ydintä ovat pettymys ja ristiriidat. Lisäksi huomiota kiinnittää ihmiskuvaus, erityisesti pahojen ihmisten suuri määrä sekä erityisesti (yhden) päähenkilön Heathcliffin häikäilemättömyys. klo 14 mennessä osoitteella kirjavisa@demokraatti.fi. Tuolloin ymmärsin kyllä, että nämä nk. ”Pesiskatsomoissa kipeytyneet kurkut ja oheiskuumeet on saatu hoidettua. Mutta kirjatietoa ei näinkin jykevästä klassikosta herunut kuin vähän malliksi. (rb) De_01102020_50.indd 51 23.9.2020 15.04. Visakirjailija on Emily Brontën (Ellis Bell), kirja Humiseva harju vuodelta 1847, suomentaja Juhani Lindholm.” Vastaavasti yleensä aika ytimekkäitä vastauksia pudotteleva Matti Kärkkäinen avaa tällä kertaa sana-arkkuaan enemmän, joten otetaan hänen tuumintansa tähän liki koko mitassaan. Yhdelle palkinto. Mitä symboliikkaa on siinä, että heitteille jätetystä ja perheeseen adoptoitusta lapsesta tulee kahden maatilan omistaja oveluutensa ja häikäilemättömyytensä ansiosta.” Sirpa Taskinen on laihallakin viikolla mukana. Kaikille kolmelle urhealle lähtee kirjapalkinto. Tekijä tulee, totta kai, sieltä kanonisoiduimmasta päästä, vaikka riitti hänellä vihaajiakin. ”En ollut aikaisemmin tätä Humiseva harju -klassikkoa lukenut, mutta onneksi nyt viimein tuli luetuksi. nummiromaanit (joita väristyksellä luin) ovat jo määritelmällisesti synkkiä. Emily Brontë (1818–1848) julkaisi sen ensin miehisellä salanimellä, ja kun asian oikea laita paljastui, jo aikalaiset ihmettelivät, kuinka suojatuissa oloissa kasvanut papin tytär on voinutkin kehitellä niin hurjan tarinan.” Siinäpä sitten kaikki. Catherine (vanhempi) menee naimisiin varakkaan naapurin pojan kanssa, koska tämä turvaa hänelle elämisen edellytykset. Yhdellä tasolla teos on luokkayhteiskunnan ja naisen aseman kuvaus. Siis kuka on hän ja mistä maineikkaasta runosta löytyvät nämä alkusäkeistöt. Vähä vähältä ne alkoivat sopeutua kävivät maisemaan taloksi, saivat täpliä, somistuivat. Mutta kuningaspallon katselu teki hänelle temppujaan... Ja muutenkin opus visakallolle vähän vaikeaa kirjallisuutta. Tämä ratkaisu lienee selitys myöhemmille tapahtumille, koska Heathcliff sai pettymyksestä oikeutuksen kostaa. Siispä kerrankin lyhyesti. Onko hän muiden tuhoaja vai itse uhri. Kissa, kissa yksin ilmaantui valmiina ja ylpeänä: se oli heti syntyään täydellinen, kulki yksin ja tiesi mitä tahtoi.” Kovin oli nummilla autiota M ahtoiko ylipitkä vastausaika sotkea visaväen pasmat vai se, että tehtävä soljui verkkoon tällä kertaa vähän poikkeukselliseen aikaan – mene ja tiedä. ”Humiseva harju (1847) on niin tiukkaa tavaraa, että en ole palannut sen ääreen ensimmäisen lukukerran jälkeen. Lukukokemus oli aika hämmentävä, kun odotin jotakin samankaltaista kuin on Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo, ainoa teos jonka brittiläisistä naisklassikoista olen aikaisemmin lukenut. Huomiota teoksessa kiinnittää aluksi teoksen kertojarakenne, jossa kertojana on pääasiassa perheen palvelija ja kertomuksen kuulijana tilapäinen vuokralainen, joka on myös tapahtumien nykyajan kertoja. Tosin taustalla on ennen tätä Heathcliffin huono kohtelu perheen pojan taholta kasvatti-isän kuoleman jälkeen. Avioliitto rakastetun (Heathcliff) kanssa olisi merkinnyt taloudellista kurjuutta. Vastaukset viimeistään 5.10
Suuren maailman malliin käyttäytyvät kannattajat poseeraavat kattojärjestön markkinointimateriaaleissa ja HS opettaa suurelle yleisölle maajoukkueen kannattajien laulujen sanoja sekä raportoi otteluita edeltävistä ilosaattueista positiivisin, ellei jopa ihailevin, sanankääntein. Suuri mediahuomio, äänekkäät kannattajat sekä loppuunmyydyt stadionit ja niille satojen, ellei tuhansien eurojen ylihintaan keinotellut pääsyliput kertovat siitä futishuumasta, jossa maamme elää. Satunnaisesti maahan saapuvia näkyviä ja kuuluvia vieraskannattajajoukkioita ihailtiin – ja kauhisteltiin. Futis on hyväksytty osaksi yhteiskuntaa Suhtautumisessa jalkapalloon on tapahtunut valtava muutos vajaassa 20 vuodessa, kirjoittaa Lauri Kervinen, intohimoinen futiskatsoja sekä alasarjaseuran perustaja ja puheenjohtaja. Katsomoihin halutaan kunnon väkeä kuten lapsiperheitä. Jalkapalloyleisö saapui stadionin lehtereille median aikalaiskertomusten mukaan – ei, ei ihaillakseen oman joukkueensa esityksiä tai kannustaakseen suosikkejaan, vaan – lähinnä nauttimaan nimekkäistä vierailijoista tai aurinkoisesta kesäsäästä. Voitot olivat lähinnä vastustajan yllättävää huonoutta, ja ainoastaan ulkomailla pelaavaa suomalaista saattoi tituleerata ammattilaiseksi; kotimaan kentillä päätoimisesti ammattiaan harjoittavaa taas ei. HS kirjoitti lokakuussa 2000 suomalaiskannattajista, ”jotka haluaisivat seurata pelejä suuren maailman malliin: huutaen, laulaen, sytyttäen soihtuja, heitellen paperisilppua ja kuittirullia”. Vaikka esimerkiksi historiallista Liechtenstein-ottelua edeltäneellä kannattajamarssilla kerrottiin huutojen raikuneen, ilotulitteiden paukkuneen, soihtujen palaneen ja alkoholia kuluneen, oli tunnelma lehden mukaan ”siitä huolimatta jopa perheystävälliDe_01102020_52.indd 52 23.9.2020 16.02. Suomalaisyleisö oli vaitonaista, ja otteluiden meininkiä kuvailtiin lähinnä hautajaistunnelmaiseksi. Kannoin oman korteni kekoon pro gradussani, joka käsittelee maajoukkuejalkapalloon liittyviä narratiiveja sekä yleisön muuttuneita kulutuspäätöksiä ja käyttäytymismalleja globalisoituvassa Suomessa 1990-luvun alusta aina viime marraskuun kisapaikkajuhlintaan. Enkä ollut ainoa, sillä saman unelman jakoivat kanssani tuhannet suomalaiset. Silloisen ihannefaniuden muottiin ei moinen käytös sopinut, sillä lehti totesi, etteivät tapahtumajärjestäjät ja viranomaiset ”ole elämöinnistä ilahtuneet. Vielä 90-luvulla mediavälitteinen kuva suomalaisesta jalkapalloilusta oli vähättelevä – ellei jopa halventava. Kyse on, kuten arvata saattaa, miesten jalkapallomaajoukkueen, Huuhkajien, ensimmäisestä arvokisapaikasta. Laji liikuttaa – fyysisesti ja henkisesti – useampaa kuin joka kymmenettä suomalaista, mutta yhteiskunnalliseen ilmiöön keskittyvä tutkimus on maassamme vielä sangen vähäistä. Suomalaisen jalkapallokansan odotettiin täyttävän kisakaupunkien kadut ja stadionit EM-pelien yhteydessä alkukesästä 2020. Jalkapalloa suuremmat voimat astuivat kuitenkin tämän unelman tielle, ja kisat siirtyvät – toivottavasti – kesälle 2021. Y ksi suurimmista unelmistani toteutui marraskuussa 2019. JALKAPALLON YHTEISKUNNALLISTA merkitystä tuskin ymmärretään laajalti. 52 Demokraatti PELIN PURKU JALKAPALLON YHTEISKUNNALLISTA MERKITYSTÄ EI YMMÄRRETÄ KUNNOLLA. Humalaiset ja tavaraa heittelevät öykkärit eivät kunnon ihmisiä houkuttele.” VUOSIKYMMENIEN KULUESSA Suomi muuttui monimuotoisemmaksi ja -arvoisemmaksi. Vähitellen ”etelänmaalainen” kannustuskulttuuri löysi tiensä myös paikallisen futisväen toimintamalleihin. päivänä, jona maajoukkue varmisti kisapaikkansa. Iltapäivälehtien hehkutuksesta ja yhtäkkisen futisherätyksen saaneista somesankareista huolimatta muutos ei kuitenkaan syntynyt yhdessä yössä: Suomi ei muuttunut jalkapallomaaksi juuri sinä viime marraskuun 15
Ja onhan tasavallan presidenttikin tehnyt vierailuistaan aktiivikannattajien Pohjoiskaarteeseen jo pienimuotoisen maaotteluperinteen. Laji, joka liikuttaa näin valtavaa määrää ihmisiä, totisesti ansaitsee sen arvostuksen, jota sille vähittäin on opittu antamaan. 53 Demokraatti iS to ck nen”. Muutoksen näkyvin airut lie maajoukkuepalloilu, mutta vähintään yhtä arvokas on lajin asema suurten joukkojen liikuttajana sekä päivittäisten ilon ja intohimon tunteiden tuottajana. Jalkapallo on pienin askelein levittäytynyt yhä merkittävämmäksi osatekijäksi suomalaiseen yhteiskuntaan. De_01102020_52.indd 53 23.9.2020 16.02. Eivätkä arvostusta ansaitse vain Helmarit ja Huuhkajat, vaan myös tuhannet seuratoimijat, juniorit, vanhat ja nuoret, jotka lajin parissa puurtavat. Palloliiton mukaan jalkapalloa pelaa ja harrastaa yli puoli miljoonaa suomalaista
54 Demokraatti De_01102020_54.indd 54 23.9.2020 15.55
TEEMA De_01102020_55.indd 55 23.9.2020 15.51. 55 Demokraatti » K an sa in vä lis yy s Ve to ap ua yh te ist yö st ä Vienti tarvitsee veturiyrityksiä Työnantajat nihkeitä maahanmuuttajille Kolumni: EU-vaikuttamisen ABC Avoimet ovet Sotien jälkeen Suomi alkoi kansainvälistyä. Enää emme pärjäisi ilman muita
De_01102020_56.indd 56 23.9.2020 15.41. 56 Demokraatti TEEMA AALLON STRATEGIASSA ON LAHJAKKUUKSIEN HOUKUTTELEMINEN JA MYÖS PITÄMINEN MAASSA
Aallon perustehtävä on vahvistaa ja rakentaa Suomen innovaatiokapasiteettiä. Yhteensä Aallolla on tutkinto-opiskelijoita noin 15 000. Kansainvälistyminen on modernille yliopistolle elinehto. Aalto-yliopisto toimii tekniikan, kauppatieteiden ja taiteen aloilla. A alto on suosittu ulkomaisten opiskelijoiden keskuudessa. Heitä on 2600, Aallon kansainvälisten asioiden päällikkö Kirsi Kettula sanoo. – Nyt meillä Aallossa ei ole kansainvälisten asioiden toimistoa, vaan kansainvälisyys katsoTeksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho De_01102020_56.indd 57 23.9.2020 15.41. Vielä 1990-luvulla kansainvälisyys tarkoitti yliopistossa käytännössä kansainvälisten asioiden toimistoa, jonne ohjattiin englanninkieliset kirjeet. 57 Demokraatti AALTO NOUSEE kansainvälisyydellä Ulkomailta rynnitään Suomeen opiskelemaan ja tutkijat ovat maailmalla verkottuneita. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vaihto-opiskelijoiden määrä on kasvanut yli kolmanneksella. Se aloitti vuonna 2010 kolmen aikaisemmin itsenäisen korkeakoulun Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun yhdistyessä. Sitä voi tehdä vain kansainvälistymällä. – Aallolla on Suomessa eniten kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita. ASKELET KOHTI globaalia yhteistyötä ovat edenneet harppauksin. Vielä kun saisi suomalaisopiskelijat innostumaan vaihdosta
– Ja globaalit ongelmat ovat luonteeltaan sellaisia, että niitä tutkitaan yhdessä. Jos Ilomantsiin perustettaisiin uusi oppilaitos, kukaan ei olettaisi, että kaikki parhaat tekijät ja opiskelijat löytyvät oman kunnan alueelta. 58 Demokraatti TEEMA taan täysin läpileikkaavaksi, se kuuluu kaikkeen, Kettula sanoo. Käytännössä kansainvälistymisen motivaatio ponnistaa siitä faktasta, että yksin emme pärjää. Suomen väestö verrattuna koko maailmaan väestön kokoon on suurin piirtein sama kuin Ilomantsin väestö verrattuna Suomeen. – Aallon menestystarina on työntekijöiden rekrytointisysteemi, jossa AALLOLLA ON TAVOITTEENA SAADA LAHJAKKAIMMAT OSAAJAT. – Rekrytointia ei tehdä lukuvuosimaksujen vuoksi, vaan siksi, että saisimme parhaat osaajat. EUja Eta-alueen ulkopuolelta tulevat opiskelijat maksavat lukuvuosimaksua, joka on 12 000–15 000 euroa vuodessa. Kansainvälisyys on yliopistojen toiminnassa perusedellytys. – Niin ne ovatkin, mutta ne huomataan Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Suomi on elinvoimainen, mutta hyvin pieni maa. – Suomalaiset opiskelijat ovat kuitenkin kiinnostuneita kansainvälistymisestä. Sanotaan, että ne eivät mittaa oikeita asioita ja ovat jotenkin vääristyneitä. Alakohtaiset erot ovat suuria, Kettula sanoo. Esimerkiksi muodissa ja designissa olemme kymmenen kärjessä. De_01102020_56.indd 58 23.9.2020 15.41. KIINNOSTUS AALTOA kohtaan on kasvanut vuosi vuodelta. KANSAINVÄLISTYMISEN KASKESSA on myös kantoja. levästi. – Aallolla on tavoitteena saada lahjakkaimmat osaajat. Kun ulkomaalaisten vaihto-opiskelijoiden määrä on kasvanut Aallossa kolmanneksella viimeisen kymmenen vuoden aikana, niin Aallosta vaihtoon lähtevien suomalaisten määrä on polkenut lähes paikallaan. Osa heistä tulee myös EUja Eta-alueen ulkopuolelta, Kettula sanoo. – Lähtevien määrä ei ole kasvanut samalla tavalla kuin tänne tulevien‚ Kettula sanoo. – Kymmenen vuotta sitten Aaltoa ei tunnettu, mutta nyt meitä kuunnellaan, Kettula sanoo. Ja hienoa, kun voi lyödä pöytään kohentuneen sijoituksen listalla. Suomalaiset opiskelijat ovat hieman nihkeitä lähtemään ulkomaille vaihtoon. Hyvän maineen ja aktiivisen rekrytoinnin seurauksena Aallon tutkimus ja opetus on kansainvälistynyt kovaa vauhtia. Siksi Aalto tuskin pääsee yleisrankingissa kovimpaan kärkeen. Laadun vuoksi täytyy olla mukana kansallisvaltioita suuremmissa yhteisöissä. Yksi syy lienee se, että Aalto on sijoittunut monissa kansainvälisissä ranking-listoissa kärkisijoille. Myös opiskelijoita rekrytoitaessa tähyillään meren yli. Sen ansiosta 70 prosenttia hakijoista tulee ulkomailta, Kettula sanoo. – Suomella ei ole myöskään varaa investoida isoihin tutkimuksellisiin infrastruktuureihin, Kettula sanoo. Tutkimus on kansainvälistä. Aalto ei ole yleisyliopisto, siihen ei kuulu esimerkiksi lääketieteellistä tiedekuntaa. – Meidän omilla painopistealueillamme olemme kuitenkin kärjessä. Suomessa suhtaudutaan yliopistojen paremmuutta arvioiviin listoihin epäihaut on avattu kansainvälisiksi
Suomi siirtyi matalan jalostusasteen tuotteista teollisiin tuotteisiin, kuten raskaaseen metalliteollisuuteen. Suomessa toimiville yrityksille Talent Explorer -rahoituksella kv-osaajan palkkaukseen voi myös saada rahallista tukea. Matkapuhelinjätin vanavedessä myös alihankintaketjut, elektroniikkaja muoviteollisuus, pääsivät nauttimaan ulkomaan liiketoiminnan hedelmistä. Kotimaahansa palaavatkaan eivät ole täysin menetettyjä meidän kannaltamme. Opittiin kansainvälistä markkinointia ja brändiosaamista koko toimittajaketjussa ja koko Suomi sai mainehyötyä, Vuohelainen summaa. Kun Aallosta valmistuneet tohtorit menevät professoreiksi ulkomaille, kontaktit vanhaan opinahjoon voivat nousta arvoon arvaamattomaan, puolin ja toisin. Opetusministeriön uudessa rahoitusmallissa tulee olemaan osuus, joka pureutuu nimenomaan pitovoiman kasvattamiseen. Kansainvälistymisen ansiosta Suomi on sadassa vuodessa kehittynyt köyhästä maatalous yhteiskunnasta yhdeksi maailman kilpailukykyisimmistä maista. De_01102020_56.indd 59 23.9.2020 15.41. Alumnien, eli entisten opiskelijoiden, kautta meillä on ulkomailla iso verkosto Suomi-tuntijoita, Kettula vastaa. – Ei. 59 Demokraatti Uutta vientiä synnyttämässä Aallon kauppakorkeasta yli 60 prosenttia lähtee vaihtoon, mutta insinööriopiskelijoita ei kiinnosta ulkomailla opiskelu samaan malliin. Jos pystytään luomaan kokonaistarjontaa, saadaan aikaan suurempia kauppoja. Nyt puhutaan pitovoimasta ja sen parantamisesta. Isot askelet kohti kansainvälisiä markkinoita otettiin jo sotien jälkeen. – Liiketoiminnan pyörittäminen ulkomailla vaatii erityistä osaamista, Business Finlandin kansanvälisistä verkostoista vastaava johtaja Risto Vuohelainen sanoo. Se auttaa elinkeinoja uudistumaan ja kehittymään teknologian ja innovaatioiden keinoin sovittaen yritysten potentiaalia tarjolla oleviin globaaleihin mahdollisuuksiin. Aallon uudessa strategiassa on lahjakkuuksien, ei ainoastaan houkutteleminen, mutta myös pitäminen maassa. Business Finlandin Talent Boost -verkosto tarjoaa sparrausta ja käytännönläheisiä palveluita tukemaan kansainvälisen osaajan palkkausta. – Toisaalta monet työpaikat Suomessa ovat hyvin kansainvälisiä, ja koetaan, että ollaan kansainvälisessä yhteisössä, vaikkei lähdetäkään ulkomaille. Tai koetaan, että vaihto ei mahdu omaan elämään. – Nokia oli maailmalla top 10 -brändien joukossa. Vaikka matkapuhelimien menestys hiipui eikä Suomen elektroniikkateollisuus ole elpynyt aiemmalle tasolle, Vuohelainen näkee tähdenlennossa paljon hyvää. – Ulkomaille tähyilevän pk-yrityksen kannalta kansainvälisen osaajan palkkaaminen Suomen toimintoihin on hyvä ensimmäinen askel, Vuohelainen sanoo. – Yksi tavoitteemme on löytää hyviä veturiyrityksiä, jotka pystyvät viemään maailmalle suomalaisyrityksiä ryhminä. Onko raha heitetty hukkaan, jos tutkinnon suorittanut palaa kotimaahansa. – Tämä liittyy myös meidän henkilökuntaamme. Jos he eivät koe integroituvansa yhteiskuntaan, niin eiväthän he pysy Suomessa, Kettula sanoo. Osaaminen kasvoi entisestään. Metallija metsäteollisuus ovat tuoneet suomalaisille valtavasti kansainvälistä kokemusta. – Vähäisen innon syynä voi olla esimerkiksi se, että on työpaikka täällä ja pelätään sen menettämistä. – Mutta toivomme, että meiltä valmistuneet jäisivät Suomeen. T utuksi tulleen ilmaisun mukaan Suomi on pieni ja avoin talous. Tai Suomessa on tarpeeksi mielenkiintoisia tehtäviä, Kirsi Kettula listaa. BUSINESS FINLAND syntyi vuoden 2018 alussa, kun kansainvälistymispalveluja yrityksille tarjonnut sekä suoria ulkomaisia sijoituksia ja matkailua edistänyt Finpro ja innovaatiorahoittaja Tekes yhdistyivät.Business Finlandin yhtenä tavoitteena on edistää yritysten kansainvälistä verkottumista. Suomalaisyritysten kansainvälinen liiketoiminta nytkähti kunnolla eteenpäin 1990-luvulla, kun Nokiasta tuli ympäri maailmaa tunnettu brändi. Käytännössä se tarkoittaa, että hyvinvointimme ja pärjäämisemme ovat riippuvaisia viennistä ja asemastamme kansainvälisessä yhteisössä. – Lisäksi tuli paljon koodausosaamista ja muuta digitaalista osaamista. ULKOMAILTA TULLAAN mielellään Suomeen opiskelemaan, mutta aika moni palaa tutkinnon suorittamisen jälkeen kotimaahansa tai lähtee jonnekin muualle
Tutkimuksien mukaan vieraskielisellä nimellä voi olla vaikea päästä jopa työhaastatteluun. Toinen on se, että aika monessa työvoimapulaa kärsivässä ammatissa vaaditaan kielitaitoa ja niihin liittyy myös muita pätevyysvaatimuksia, Kyntäjä sanoo. Suomeen on tullut työntekijöitä käytännössä lähinnä Virosta, muista EUmaista tulleiden työntekijöiden määrä on lähes marginaalinen. Tarvitaan kielitutkintotodistus ja ammattipätevyyden tunnustaminen. Suomen työikäisten määrä vähenee 75 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Pula osaavasta työvoimasta koskee eniten kuntien vastuulla olevaa sosiaalija terveydenhuoltoa. – Ja kun yrityksille tulee talousvaikeuksia, ulkomaalaiset joutuvat ensimmäisenä irtisanotuksi, Kyntäjä sanoo. – Ensiksikin se, että unohdetaan, että viennin aloittaminen on sijoitus, joka ei maksa itseään heti takaisin, vaan vasta De_01102020_56.indd 60 23.9.2020 15.41. Työja elinkeinoministeriö teki yrityksille kyselyn halukkuudesta palkata maahanmuuttajia. KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE suuntaamisessa on sekä hyötyjä että riskejä. Aukkoa ei voida paikata syntyvyyden nostamisella, koska nyt syntyvät ovat kymmenvuotiaita vuonna 2030. Kyntäjän mukaan asenneilmapiiri Suomen työmarkkinoilla ei valitettavasti ole maahanmuuttajille suotuisa. Kolmas syy on asenteet. Terveydenhuollon alalla on useita koulutuksia, joiden sisältöä ei ole Euroopan unionin tasolla harmonisoitu. SUOMALAIS YRITYKSIEN PERISYNTI ON JÄÄDÄ OSATOIMIT TAJAKSI. Sitä paitsi syn– Suomalaisyrityksien perisynti on, että tehdään yhtä tuotetta, jolloin jäädään osatoimittajaksi, vaikka asiakas haluaa ostaa isomman kokonaisuuden, Vuohelainen sanoo. – Yksi syy on toki kysyntä. – Ja vaikka kasvun rajat eivät Suomessakaan tulisi vastaan, niin kansainväliset markkinat voivat vahvistaa yrityksen asemaa ja kilpailukykyä kotimaassa. 60 Demokraatti TEEMA Maahanmuuttajia palkataan nihkeästi S uomi ei ole enää kovin suosittu eurooppalaisten työntekijöiden keskuudessa. – On siis paljon ammatteja, joissa erilaisten pätevyysvaatimuksien vuoksi on vaikea tai mahdoton työskennellä ulkomaan kansalaisena, myös toisen EUmaan kansalaisena, Kyntäjä sanoo. Tilastoista näkee, että vaikka työperusteisten oleskelulupien määrä on kaksinkertaistunut, niin jatkolupia myönnetään vuodessa noin tuhat vähemmän kuin ensimmäisiä lupia, joten kaikki eivät jatkolupaa edes hae, Eve Kyntäjä sanoo. Jos koulutus on hankittu ulkomailla, terveydenhuollon ammatin harjoittaminen Suomessa edellyttää yleensä laillistusta. – Mutta ei tänne kovin paljon jäädä. Viime vuosina työn perässä Suomeen tulleiden virolaistenkin määrä on selvästi laskenut, ja monet Suomeen jo muuttaneet virolaiset ovat palanneet takaisin. Ennusteiden valossa Suomi tarvitsee paljon työvoimaa ulkomailta. Siksi Valvira ei voi automaattisesti myöntää muualla EUtai Eta-maassa hankitun ammattipätevyyden haltijalle ammatinharjoittamisoikeutta Suomessa. – Tulokset eivät olleet kovin riemullisia, Kyntäjä sanoo. – Vuonna 2015 Suomi rekisteröi 5700 EU-kansalaisen työperäisen oleskelun, mutta viime vuonna luku oli enää 3865, SAK:n maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä sanoo. Suuri osa työnantajista ei palkkaa maahanmuuttajaa. Jos yritys ei pysty enää kasvamaan Suomessa, se voi löytää uusia mahdollisuuksia ulkomailta. Viimeisen viiden vuoden aikana määrä on tipahtanut melkein puolet pienemmäksi. Vaikka EU-kansalaisten työperäinen maahanmuutto on nuupahtanut, Euroopan unionin ulkopuolelta tulevien määrä on kaksinkertaistunut vuoden 2015 jälkeen. Mitkä ovat perusvirheitä, kun yritys koettaa suunnata ulkomaille. Tulevaisuuden vientinäkymissä siintää esimerkiksi Afrikan digitalisaatio. Syitä innon lopahtamiseen ei ole kunnolla tutkittu, mutta Kyntäjän mielestä pitäisi miettiä, mistä kaikesta on kysymys. – Tällaisissa ratkaisuissa on yleensä muutama iso veturiyritys ja sitten parikymmentä pk-yritystä, jotka tarjoavat omia ratkaisujaan kokonaisuuteen. Merkittävin hyöty on se, että markkina on kymmentai satakertainen. – Meillä on iso tiimi Suomessa ja Afrikassa selvittämässä, mihin suuntaan digitalisaatio on siellä kehittymässä ja mitkä valtiot lähtevät ensimmäisinä liikkeelle, Vuohelainen sanoo
Tähän asti on ollut niin, että hyväksikäytön uhri on joutunut sijaiskärsijäksi ja jopa karkotetuksi. – Aikaisemmin ei ole ollut kunnon työkalupakkia, mutta nyt alkaa tunnelin päässä näkyä valo. Harmaan talouden sijaan osuvampi termi tälle hytietyn ajan kuluttua, Vuohelainen vastaa. – Monella on Suomessa verkostoja, jotka ovat rakentuneet pitkän ajan aikana. tyvyys on pikemminkin hiipumassa kuin kasvamassa. – Se on erinomainen tuote. Mutta jos vastapuoli ei ole valmis ostamaan sitä eikä tunnista ongelmaa, jonka se ratkaisee, niin eivät he tule sitä ostamaan. De_01102020_56.indd 61 23.9.2020 15.41. Samaan aikaan hyväksikäyttäjä eli työnantaja on voinut jatkaa toimiansa. – Jatkossa uhri saa enemmän suojaa ja hyväksikäyttöön syyllistyvän työnantajan tilanne tehdään tukalammaksi, Haatainen kertoo. Työryhmä on nyt valmistellut ehdotukset lakimuutoksiksi. SAK:n Kyntäjä on iloinen ministeriön ehdotuksista. – Tärkeä on, että hyväksikäytön uhrille myönnettäisiin tilapäinen oleskelulupa työn hakemista varten, ja mahdollisuus jatkaa työntekoa omalla tai muulla alalla, Kyntäjä sanoo. Yrityksen täytyy pystyä punnitsemaan, onko sen tuote kilpailukykyinen ja tarpeellinen suunnitellulla kohdemarkkinalla. Ongelma on kärjistynyt rakennusja ravintola-aloilla. Kun on opiskellut täällä, tutustunut ihmisiin ja luonut työuraa, Vuohelainen sanoo. Toinen SAK:lle tärkeä muutosesitys on, että alipalkkaukseen tai muuhun työehtojen rikkomiseen syyllistyvältä työnantajalta evätään lupa ulkomaisen työvoiman palkkaamiseen määräajaksi tai toistaiseksi. Työministeri Tuula Haatainen (sd.) asetti maaliskuussa poikkihallinnollisen työryhmän selvittämään ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisyä. Ne ovat samansuuntaisia kuin SAK on aiemmin esittänyt. Vuohelainen ottaa esimerkiksi suomalaisen Maiju Gebhardin loistavan innovaation, astiakaappien kuivaustelineen. Rakennusalalla jotkut firmat maksavat työehdoista tietämättömille ulkomaalaisille alempaa palkkaa kuin mihin työehtosopimus oikeuttaisi. ULKOMAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN kohtelu on ollut luvattoman huonoa ja jopa lainvastaista joissakin yrityksissä. Kolmas kompastuskivi voi olla markkinan valinta. – Jos haluaa suunnata liiketoimintansa niinkin lähelle kuin esimerkiksi Viroon, niin verkostot pitää rakentaa myös siellä alusta asti uudelleen. Toinen on se, että myös verkostojen rakentaminen ulkomaille vie oman aikansa. Helsingin Sanomien selvityksen mukaan nepalilaisissa ravintoloissa tapahtuu laajaa ja systemaattista työntekijöiden hyväksikäyttöä. – Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö on harmaan talouden ilmiö, jossa ei suinkaan ole kyse vain verojen ja maksujen laiminlyönnistä, vaan pahimmillaan ihmisten törkeästä hyväksikäytöstä. väksikäytölle on riistotalous, Haatainen sanoo ministeriön tiedotteessa. 61 Demokraatti ASENNEILMAPIIRI SUOMEN TYÖMARKKINOILLA EI OLE MAAHAN MUUTTAJILLE SUOTUISA. – Siitä on turha lähteä tekemään kovaa vientiponnistelua esimerkiksi Espanjaan, kun siellä ei tiedetä, mikä astiakaappien kuisvausteline on, Vuohelainen sanoo
Se ei riittänyt. Joskus vaikuttamistyö on sekunteista kiinni. Vaikka Junckerilla oli kiire, hän eteni ovea kohti kätellen samalla osanot tajia. Jos kokoustulkeilta kysytään, monien toivotaan puhuvan äidin kieltään/kieliään. Sanoin ranskaksi (joka on jo sävyltään kohtelias kieli), että hänen toiveensa mukaisesti ETUC:n varapää sihteerinä puhun tänään ranskaa. Vaikuttamistyössä asiat on osattava. Hän lähestyi. Aikaa oli vähän. Seuraa valla kerralla voi puhua sisällöistä. Euroop palaisessa vaikuttamistyössä eivät ratkaise pelkät faktat vaan se, miten ne esi tetään. Sanoman piti olla lyhyt. Yritin parhaani. Sellainen tyyli oli Euroo passa moukkamaista. Sitten syy selvisi. Keväällä 2019 Euroopan unionin sosiaalisessa huip pukokouksessa Brysselissä puheenjohtaja Juncker oli läsnä viimeistä kertaa ja kansainvälisen ranskan kielen edistämisen päivän kunniaksi ilmoitti puhuvansa rans kaa. SUORAAN ASIAAN MENEVÄ TYYLI ON EUROOPASSA MOUKKAMAISTA. Mielestäni tekstini ei ollut epä kohtelias. Joskus toisen osapuolen kanssa kan nattaa puhua Tour de Francen raskaasta etapista. Olin 26vuotias harjoittelija Liikasen ensimmäisessä ka binetissa, ja valmistelin hänelle kirjeenvaihtoa. Luonnos tuli takaisin. Myös seuraava ver sio tuli takaisin. Hän hymyili: ”Très bien.” VAIKUTTAMISTYÖSSÄ EI voi koskaan olla täysinoppinut eikä siinä jaeta pikavoittoja. Tekstin piti täyttää koko sivu. 62 Demokraatti V aikuttaminen eurooppalaisiin päätöksente kijöihin noudattaa tiettyjä lainalaisuuksia. Ei kannata ymmärtää minua väärin. Asiat olivat käsittääkseni oikein. Tekstini ei ollut tarpeeksi kohtelias. De_01102020_62.indd 62 23.9.2020 15.46. Suomalaiselle lakimiehelle tyypillinen lyhytsanainen, napakka ja suoraan asiaan menevä tyyli oli hylättävä. Kun Euroopan työnantajajärjestön ranskalainen puheenjohtaja Pierre Gattaz alkoi puhua englantia, Juncker huokaisi mikkiin. Asioi den lisäksi on tunnettava se, miten eurooppalaiset instituu tiot toimivat ja ketkä ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Keskustelukumppaniasi kiinnostaa, mistä olet lähtöisin, miten kaukana se on pääkaupungista, mikä on kotimainen lempiruokasi, miten valmistat sen, kuka on sinulle eurooppalainen suosikkikirjailija, taiteilija, urhei lija. Kirjoitin kolman nen version: meni läpi. Opettajani tällä saralla, Euroopan komission ensimmäi nen suomalainen jäsen, Erkki Liikanen, oli tinkimätön. Mutta silloinkin kan nattaa aloittaa siitä, mihin viimeksi jäi. Olin ymmälläni. Euroopan ammatillisen yh teisjärjestö ETUC:n edustajina me ku ten muutkin nousimme seisomaan. Euroopan komission puheenjohtaja Liikasesta Junckeriin – EU-vaikuttamisen abc KOLUMNI Teksti Katja Lehto-Komulainen, FinUnions, johtaja TEEMA Ursula von der Leyen kuten edeltäjänsä Jean-Claude Juncker hallitsee täysin saksan, ranskan ja englannin. EUROOPPALAISESSA KANSSAKÄYMISESSÄ laajasta kie litaidosta on hyötyä. Moni ehkä miettii, mistä keksisi ”small talkin” aiheita, jotta osaisi varoa liian nopeasti asiaan menemistä. Vaikuttaminen ei ole viiva suoraa etenemistä. Näistä samoista asioista hän voi kertoa sinulle. Juncker joutui lähtemään edellä mainitusta kokouksesta kesken brexi tin takia. Kannattaa läh teä liikkeelle läheltä. Gattaz kat soi Junckeriin ja anteeksi pyytäen to tesi, että puhe oli valmisteltu englan niksi
On ymmärrettävää, että silloin myös toimet olivat rajuja. PUHEENVUORO Uskon kuitenkin, että kun koronakriisi hellittää ja ihmisten luottamus terveysturvallisuuteen palautuu, tulee matkailukin elpymään voimakkaasti. LAPIN MATKAILUN tulevaisuus on koronaviruksen ja matkailurajoituksien takia täynnä epävarmuutta. Jos ulkomaalaisia matkailijoita ei tule ensi talvena Lappiin, se aiheuttaa ison määrän konkursseja, tuhansia työttömiä ja vakavan kuntatalouden kriisin useisiin Lapin matkailuvaltaisiin kuntiin, kuten Inariin, Kittilään, Kolariin ja Enontekiölle. Ulkomaanmatkailua tarvitaan silti myös. Se on harmi, koska yrittäjien mukaan tulijoita olisi ja varauksia on ollut. Maailma ei palaa varmaankaan vielä vuosiin kokonaan aikaan ennen koronakriisiä, jolloin ihmisten liikkuminen oli hyvin vapaata ja matkustaminen luontevaa. Asia olisi mahdollista hoitaa siten, että riskit saadaan hallituiksi, mutta Lapin matkailu voidaan pelastaa. Hallitus lievensi matkustusrajoituksia (11.9.) mutta teki tosiasiassa tiukat säännöt sille, että Lappiin olisi mahdollista matkustaa ulkomailta. Lapin matkailun tulevaisuus on epävarmuutta täynnä K oronavirus on koetellut yhteiskuntia globaalisti, ja etenkin keväällä elettiin syvässä epätietoisuudessa. Eiköhän moni jo nyt kaipaa matkoille ja muistele kaiholla aiempia reissuja. Hallittua ja terveysturvallista tapaa matkustaa Lappiin on valmisteltu jo kuukausia Lapin elinkeinoelämän ja terveysviranomaisten yhteistyössä. Samalla se nostaa tummia pilviä myös tuleville vuosille. Toki niitä on peruttu koko ajan. Matkailun kokonaisarvosta ulkomaalaisten matkailijoiden osuus on vielä enemmän. 63 Demokraatti Matkailu on tuonut Lappiin noin noin miljardi euroa vuodessa. TÄTÄ KIRJOITTAESSA Lapin matkailun tulevan sesongin kohtalo on epäselvä. Haastavaa oli keväälläkin, mutta Suomi on selvinnyt koronakriisistä olosuhteisiin nähden ja kansainvälisesti vertailtuna kuitenkin hyvin. Itsekin olen palannut monesti muistoissa jouluiseen Etelä-Afrikan reissuun, kun olimme vaimoni kanssa häämatkalla. Mikkel Näkkäläjärvi Palvelualojen ammattiliitto PAMin Pohjois-Suomen aluepäällikkö De_01102020_63.indd 63 23.9.2020 16.06. Vuosia kasvussa ollut matkailu on työllistänyt Lapissa noin 10 000 ihmistä ja tuonut talouteen noin miljardi euroa vuodessa. Nyt koko matkailuelinkeinon ja Lapin huolena on se, että vaikka halukkaita tulijoita on ja matkustus Lappiin on periaatteessa mahdollista, on se kuitenkin tehty niin vaikeaksi, että aniharva tulee. Iloitsen todella kasvaneesta kotimaan matkailusta ja toivon, että suomalaisetkin löytävät Lappiin jatkossa entistä enemmän. Vuosikymmenten kehittämistyö on vaarassa mennä hukkaan. Ulkomaalaisten matkailijoiden osuus Lapin talvimatkailun yöpymisistä on noin 70 prosenttia, ja joulun aikaan jopa 80 prosenttia. Sitä ei toivo varmasti kukaan. Kukaan ei halunnut, että epidemia karkaa käsistä, koska sen inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset olisivat olleet sietämättömiä
Puoluetta ei pidä typistää vain sen kulloiseenkin johtoon. Siksi on arvokasta, että SDP katsoo rohkeasti tulevaisuuteen. Eemeli Peltonen SDP:n puoluevaltuuston jäsen ja Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja De_01102020_64.indd 64 22.9.2020 9.59. PoliittiÄänestäjät eivät enää palkitse menneitä tekojaan juhlivia puolueita. Siihen sopii myös puolueen puheenjohtajaksi valitun Sanna Marinin pitämä ensimmäinen linjapuhe puoluekokouksessa. Suomessa juuri SDP:hen on yritetty viime vuosina iskeä leimaa enemmän menneisyyteen, kuin tulevaisuuteen katsovana puolueena. Vaikka kauaskantoista ohjelmaa on tarkoitus päivittää puoluekokouskausittain, en usko sen vanhentuvan käsiin kovin nopeasti. Tampereen puoluekokous, jossa huipentui jo vuosia käynnissä ollut ohjelmallinen valmistelutyö, teki nämä puheet kerralla tyhjiksi. Skotlantilainen vaaliasiantuntija John McTernan on osuvasti todennut, etteivät äänestäjät enää palkitse menneitä tekojaan juhlivia puolueita. Liian usein kokousedustajien ajan ja huomion vievät henkilövaalit asiakysymysten jäädessä vähäisemmälle huomiolle. En jaa PUHEENVUORO mediassa monesti esitettyä näkemystä siitä, että vain henkilövaalien ympärillä pyörivät puoluekokoukset olisivat kiinnostavia ja tärkeitä. puoluekokous oli järjestyksessään neljäs puoluekokous, johon olen saanut osallistua Uudenmaan piiristä valittuna kokousedustajana. Siksi puolueilla täytyy olla tuoretta sanottavaa siitä, millaiseen suuntaan ne haluavat viedä yhteiskuntaa tulevina vuosikymmeninä. Ohjelmatyötä on tehty aidosti kansanvaltaisella tavalla, osallistaen mukaan puolueen jäseniä eri puolilta Suomea. Kummeksun erityisesti kokoomuksen ja perussuomalaisten ajattelutapaa, jossa eduskuntapuolueen puheenjohtajalle ei katsota sopivaksi esittää tällaisia pidemmälle aikavälille asetettavia tavoitteita. Ohjelma tarjoaa vastauksia siihen, miten SDP:n johdolla Suomea viedään kohti sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävämpää yhteiskuntaa. 64 Demokraatti SDP katsoo rohkeasti tulevaisuuteen E lokuussa järjestetty SDP:n 46. Tällä kertaa kokouksen keskiöön nousi puolueen poliittisen linjan määrittely, sillä tärkeimmät henkilövalinnat olivat jo etukäteen pitkälti selvillä. TÄLLÄ HETKELLÄ SDP:n muista puolueista erottaa juuri vahva tulevaisuusote. nen keskustelu näivettyy, jos puolueilta evätään mahdollisuus lausua uusia ja kunnianhimoisia tavoitteita useampien vuosikymmenien päähän. Puolueen uuden ja laajan työryhmäorganisaation voimin rakennetun poliittisen ohjelman tavoitteet on asetettu rohkeasti aina 2030-luvulle asti. Pidän myönteisenä, että puoluekokous painottui viime vuosien kokouksia vahvemmin politiikan sisältöihin. Nykyisessä irtopisteiden kalasteluun kannustavassa ja lyhytnäköisessä poliittisessa keskustelukulttuurissa tarvitsemme enemmän, emme vähemmän, tulevaisuuteen katsovia avauksia. Vastaanotosta päätellen nykyisille oppositiopuolueille Marinin avauksen visionäärisyys oli liikaa. Eniten julkisuudessa keskustelua herättänyt puheen osuus käsitteli avausta työajan lyhentämisestä työn tuottavuuden kohotessa. Kokouksessa puolueelle hyväksyttiin uusi periaatejulistus ja poliittinen ohjelma sekä käsiteltiin yhteensä 246 aloitetta
Näin minun oli mahdollista tukea vanhimpien lasteni esikoulun ja koulun aloitusta sekä hoitaa pienemmät lapset kotona ilman, että perheeni kuormittui liikaa kotona tehtävästä työstä. Tämän kaiken lisäksi on pidettävä huolta kodista ja tuettava kokopäiväisesti työssäkäyvää puolisoa ja hoidettava parisuhdetta. Mielestäni koomista on lähinnä se, että yhdessä maailman tasa-arvoisimmista maista ei oltaisi valmiita työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseen. Työn vaativuus kasvaa monella alalla tavalla, joka kuormittaa meitä enemmän kuin aiemmin. Yhteiskunnan asettamat paineet vanhemmille vaativat lapsen imettämistä mahdollisimman myöhään, lapsen tunnetaitojen vahvistamista vahvana ja sensitiivisenä kasvattajana, terveellisen ruuan tarjoamista ja liikkumisen tukemista. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Vuosittain on käytävä perheenä lomalla, vähintään kotimaan matkalla. Kentän laidalla peukuttamisen ja rahankeräyksen lisäksi on kustannettava varusteet. Teknologia kehittyy ja vaatii meiltä jatkuvaa osaamisen päivittämistä. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki M ie lip id e LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Moni pienen lapsen äiti tai isä lähtisi työelämään aiemmin, jos se olisi mahdollista keveämmin. 65 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Jossakin vaiheessa kuvioon astuvat harrastukset ja niihin rohkaiseminen sekä kuljettaminen. Työajan lyhennys voi olla monelle helpotus Nykypäivän työelämä on vaativaa, ja sen kehitys ei näytä menevän yhtään helpompaan suuntaan. Virikkeitä tulee tarjota sopivasti, ja lukeminen lapselle on enemmän kuin suotavaa. Jousto täytyy silloin löytyä ympäröivistä rakenteista. Työnteko kotona oli minulle mahdollista oman ammattini puolesta, mutta ei toki ole sitä monelle muulle. Suomen pääministeri ja SDP:n tuore puheenjohtaja Sanna Marin on aiemminkin puhunut työajan lyhennyksistä, jotka nousivat hänen SDP:n puoluekokouksessa pitämänsä linjapuheen yhdeksi paljon mediassa sen jälkeen ruodituksi aiheeksi. Lapsiperheessä elämä on hektistä ja vaatii paljon työssäkäyviltä vanhemmilta. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Vastustajat ovat lausuneet julkisuudessa jopa hieman koomisiakin kommentteja muun muassa kuuden tunnin työpäivästä. Väitän, että useampi pienen lapsen äiti tai isä lähtisi työelämään aiemmin, mikäli se olisi mahdollista hieman keveämmin. Työelämän lisäksi meillä kaikilla on oma yksityinen vapaa-aika: perhe-elämä, läheiset, vapaaehtoistyö, harrastukset ja niin edelleen. Kodin ulkopuolelle olisin tuolloin ollut valmis lähtemään töihin vain lyhyemmällä työajalla. Muutama vuosi sitten pohdin paljon työelämän joustamattomuutta Suomessa. Sanna Siekkinen Varhaiskasvatuksen opettaja SDP:n Keski-Suomen piirihallituksen jäsen De_01102020_64.indd 65 22.9.2020 9.59. Näiden kahden ristiaallokko voi muuttua myrskyksi ja tehdä elämästä hetkellisesti tai pysyvästi vaikeaa. En myöskään tehnyt täyttä viikkoa tuolloin kuin pari vuotta. Itse olen äitinä aina suhtautunut omaan tehtävääni lasteni kasvattajana hyvin tunnollisesti ja koen välillä turhautumista siitä, etten ole voinut työni vuoksi aina olla läsnä ja lasteni saatavilla. Silloin olin neljän pienen lapsen äiti, joka haaveili lisäkouluttautumisesta ja teki työtä kotoa käsin
Päätökseen menossa oleva sote-uudistus perustuu 21 maakuntaan ja Helsinkiin. Näen ne perinneyhdistyksinä, joiden hoidossa on muun muassa entisissä lainajyvämakasiineissa olevat kotiseutumuseot. Tarvittaisiin erilaisia työajan sekamuotoja toteuttamaan työolojen parannusta alakohtaisesti. Seuraava olisi bussien joukkoliikenne, jossa nyt samalla alueella toimii kolme järjestelmää toisistaan tietämättä. Kun Suomessa yritettiin toteuttaa suurta kuntauudistusta, SDP:n keskuskaupungeissa asuvat kannattajat ajattelimme, että nyt vihdoin saadaan asuinkuntiemme elinvoimaa syövät kehyskunnat, vapaamatkustajat liitettyä. Sen osoittaa kotimaakuntani pohjoisosassa oleva kuntaliitoshanke. Sami Korkiakoski Lahti MIELIPIDE De_01102020_66.indd 66 22.9.2020 10.06. Uskon työajan lyhenemiseen tulevaisuudessa, jos työurat pitenevät. Tampereella pidettiin SDP:n puoluekokous ja siellä käytiin läpi huimat määrät puoluekokousaloitteita. Hallitusohjelmassa jo suunnitellaan, että mukaan tulisi elinvoimasta huolehtiminen. Entisenä osakunnan kotiseutusihteerinä ja ylioppilaskunnan kotiseututoimikunnan jäsenenä näen perinteenkantotehtävän tärkeänä yhteisöllisyyden ylläpitämisen kannalta. Edetä voisi pienin askelin. Kuitenkin unelmat elävät, ja eräs palkansaajan unelmista lausuttiin puolueen puheenjohtajan suulla. Tässä on katsottava kuitenkin työelämän kokonaisuutta, jos eläkeikä vain kohoaa. Tapio Lampinen professori, Jyväskylä Kuuden tunnin työpäivä ei ole utopiaa tulevaisuudessa, jos halutaan parantaa työoloja. Minulle on jäänyt epäselväksi, mikä on SDP:n visio. Myös alustatalous ja epätyypilliset työsuhteet haittaavat palkansaajan työolojen kehittämistä. Tässä mielessä voisi olla tarpeellista palauttaa liitoksissa kadonneita kuntia ja luoda jopa uusia. Niin hiljalleen pääsemme tilanteeseen, jossa maassamme on väestöpohjamme kannalta järkevät 22 kuntaa. Ne eivät ole olleet suunniteltuja vaan sattumanvaraisia, joskus jopa järjettömiä kuten Leivonmäen liittäminen Joutsaan ja Lavian Poriin. Jatkaa voitaisiin matkailulla ja yhdyskuntasuunnittelulla ja niin edelleen. On tärkeää lausua tavoitteet ääneen Näen nykyiset kunnat perinne yhdistyksinä. Maakunnalle tulee myös verotusoikeus. 66 Demokraatti Mikä on SDP:n visio Suomen tulevasta kuntarakenteesta. Sanovatpa työnantajat mitä hyvänsä. Uskon, ettei kuuden tunnin työpäivä ole utopiaa tulevaisuudessa, jos halutaan parantaa työoloja. Työn jakaminen useammalle on myös työajan lyhentämiselle tärkeä perustelu. Vähitellen tehtäviä voitaisiin lisätä, ensimmäiseksi koulutus ala-astetta lukuun ottamatta. Pettymyksemme oli suuri, kun puolue lähtikin keskustan kelkkaan päättäessään ”Ei pakkoliitoksia”. Eräs aloite on klassinen työajan vähentämiseen tähtäävä kuuden tunnin työpäivää koskeva puoluekokousaloite. Saatetaan kysyä: mitä olisivat sitten nykyiset kunnat. Sen toteutuessa supistuu SDP:n valta pohjoisessa Keski-Suomessa olemattomiin. Sen jälkeen vallinneessa sekavassa tilanteessa on tapahtunut kuntien talouden aiheuttamia tosiasiallisia ”pakkoliitoksia”. Puoluekokous ei kannattanut kuuden tunnin työpäivän kokousaloitetta, mutta myöntyi ajatukselle työajan vähentämisestä. Pikkulinnut ovat laulaneet, että puolue ei hyväksy 22 kunnan malliakaan vaan haluaa pitäytyä kolmessa tehtävässä. Niin tulee varmasti käymään. On tärkeää lausua tavoitteet ääneen. Puolueen kannaltakaan nämä eivät ole ongelmattomia. Näistä maakunnista olisi mahdollista kehittää Suomeen sen asukasluvun kannalta sopiva 22 kunnan rakenne
Kokonaiskysynnän ylläpitämisen ohella laaja julkinen sektori tasaa kriisien haittavaikutuksia ihmisten kesken. LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Julkisilla palveluilla on tärkeä merkitys talous kasvulle ja tuottavaan työ elämään osallistumiselle. Siksi klassisiin talousteorioihin pohjautuvat päättelyt eivät päde todellisessa maailmassa. Henny Hinz ASI, Islanti Ilkka Kaukoranta SAK, Suomi Ola Pettersson LO, Ruotsi Roger Bjørnstad LO, Norja Allan Lyngsø Madsen FH, Tanska Kirjoittajat ovat pohjoismaisten ammatti liittojen keskusjärjestöjen pääekonomisteja. Toiseksi kriitikot näkevät julkisen sektorin yksinomaan passiivisena toimijana, joka vain vaikuttaa tulonjakoon ja vääristää taloutta veronkannon kautta. Toisin sanoen yhteiskuntaa kannattelee solidaarisuus. Tehkäämme siis tästä perustasta vahvempi, mikä on myös yksi tie ulos koronakriisistä. Mutta kuten voimme todeta, arki on paljon mutkikkaampaa kuin, mitä yksinkertaiset olettamukset antavat ymmärtää. Silti talousliberaalit usein argumentoivat, että talout ta painaa alas Pohjoismaiden suhteellisen raskas verotaakka, minkä vuoksi maan saamiseksi ulos kriisistä tarvitaan rakenteellisia verotoimenpiteitä. 67 Demokraatti Pohjoismainen hyvinvointivaltio on osoittanut voimansa koronakriisissä Pohjoismaat ovat vauraita ja kuuluvat myös niiden maiden joukkoon, joissa tuloerot ovat maailman pienimpiä. Mutta mitä nämä tarkoittaisivat käytännössä. Siksi Pohjoismaat näyttäytyvät todellisena paradoksina, jos niitä tarkastellaan klassisten teorioiden kautta. Tilanne kuitenkin näyttää olevan juuri tämä, ja se johtuu kolmesta seikasta. Kolmanneksi kuvitellaan, että ihmiset eivät halua tehdä työtä vaan mieluummin elää sosiaaliturvalla. Usein myös kuullaan toiveita henkilöverotuksen ja pääomatulojen verotuksen laskemisesta, julkisen alan työntekijöiden määrän pienentämisestä, julkisen sektorin kaventamisesta ja sosiaaliturvan alentamisesta. Klassisten talousteorioiden mukaan Pohjoismaat olisivat paljon vauraampia, jos me noudattaisimme talousliberaalia politiikkaa. Ensiksikin klassiset talousteoriat pohjautuvat sille oletukselle, että markkinat selviytyvät hyvin ilman julkisen sektorin puuttumista niihin. Samalla tavalla koronakriisi on osoittanut, että sosiaaliturvajärjestelmä ja veroilla rahoitettu julkinen sektori turvaavat myös yksityisen sektorin toimintaa silloinkin, kun ollaan kaukana normaalista arjesta. De_01102020_66.indd 67 22.9.2020 10.06. Kyseessä on siis vuosia vallinnut tilanne. Julkisen sektorin puuttuminen on siis kaiken pahan alku ja juuri. Mietitään vaikkapa, miten tärkeä merkitys koulutuksella, päivähoidolla, terveydenja vanhustenhuollolla sekä muilla julkisilla palveluilla on talouskasvun ja tuottavaan työelämään osallistumisen kannalta. Harva asia on mustavalkoinen. Miten Pohjoismaat voivat olla alue, jossa tulotaso on hyvä, työllisyysaste korkea, julkinen sektori laaja, toimeentulo turvattu ja yritykset yleisesti ottaen pärjäävät hyvin kansainvälisillä markkinoilla. Tilanne oli tämä vuosina 2000 ja 2010 ja on sama edelleen vuonna 2020 covid-19-tilanteesta huolimatta. Tämän ei pitäisi olla mahdollista. Se, että olemme vuosikymmeniä kuuluneet vauraimpiin ja tasavertaisimpiin yhteiskuntiin, johtuu pitkälti pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta: vahvoista ja toimivista työmarkkinoista, julkisesta sektorista, jonka ytimessä on kaikkien kansalaisten vapaasti saatavilla olevat, yhtenäiset ja korkeatasoiset hyvinvointipalvelut sekä makrotalouspolitiikasta, jonka tavoitteena on varmistaa täystyöllisyys
Hoiva-avustajakoulutus on hokkupokkus-keino, jolla kudotaan mattoa toisesta päästä ja puretaan toisesta. Henkilöstön osaamisvaatimusten heikentäminen vaarantaa potilasturvallisuuden. Surullista on, että hoiva-avustajilla luodaan matalapalkka-alalle uusi matalapalkkaryhmä. Tällainen menettely vaarantaa potilasturvallisuuden ja hoidon laadun. Asiakkaat ovat monisairaita ja valtaosalla on myös muistisairaus. Tehyn tavoitteena on laadukas vanhuspalvelu. Tämä kuormittaa koulutettua hoitohenkilöstöä. Vanhusten tehostetussa palveluasumisessa ja kotihoidossa vastataan elämän loppuvaiheen hoidosta. Tehy on vaatinut, että hoiva-avustajakoulutuksen sudenkuopat ja hoiva-avustajien työhön liittyvät väärinkäytöt on korjattava. mattihenkilö, muut korvataan esimerkiksi hoiva-avustajilla. Ensinnäkin hoiva-avustaja-nimike antaa virheellisen kuvan tehtävän sisällöstä ja nimike on muutettava esimerkiksi tukipalvelutyöntekijäksi. Todettakoon, että tällaista väärinkäyttöä ei tapahtunut esimerkiksi kokkien ja siivoajien osalta. On muistettava, että koulutetun ammattihenkilön on valvottava myös hoiva-avustajien työtä. Hoitotehtävien vyöryttäminen hoiva-avustajille on selvä osoitus siitä, että nimike on harhaanjohtava. 68 Demokraatti MIELIPIDE Hoiva-avustajakoulutus heikentää vanhustenhoidon laatua Demokraatti.fi:ssä (15.9.20) julkaistussa artikkelissa JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine väittää, että Tehy haluaisi irtisanoutua vanhuspalvelulaista. Näihin tehtäviin ei avustavissa tehtävissä toimivan osaaminen riitä. Millariikka Rytkönen Tehyn puheenjohtaja De_01102020_68.indd 68 22.9.2020 10.11. Hoiva-avustajakoulutuksella ei tätä tavoitetta saavuteta. Kyseessä on arvovalinta: jos haluamme hoitaa vanhuksemme arvokkaasti, on tähän satsattava rahaa. Koulutetun hoitohenkilöstön tehtävänä on ylläpitää ikäihmisten toimintakykyä, mikä edellyttää muun muassa lääkehoidon hallitsemista, osaamista sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa sekä tietoa ikäihmisten ravitsemuksesta. Sinänsä on selvää, että tukitehtäviin tarvitaan avustavaa henkilöstöä esimerkiksi siivous, pyykkija ruokahuoltoon. Hälytyskellojen pitäisi soida kaikilla, kun on ilmennyt, että hoitotehtäviä ja lääkehoitoa on vyörytetty hoiva-avustajille. Näihin tehtäviin on kuitenkin jo olemassa tutkinnot. Toiseksi työnantajat ovat ryhtyneet kiertämään henkilöstömitoitusta ja korvaamaan koulutettua hoitohenkilöstöä hoiva-avustajilla. Pahimmillaan työvuorossa saattaa olla vain yksi koulutettu amHOIVA-AVUSTAJILLA LUODAAN MATALAPALKKAALALLE UUSI MATALA PALKKARYHMÄ. Tehyn tietoon on myös tullut, että hoiva-avustajiksi hakeutuu henkilöitä, jotka ovat toisessa organisaatiossa menettäneet oikeuden käyttää lähihoitajanimikettä. Väite ei pidä paikkaansa ja perustuu tahalliseen väärinymmärrykseen. Asiakkaiden lääkehoito on vaativaa ja tavoitteena on, että asiakas saa myös kivunlievityksen ja saattohoidon ilman siirtoa sairaalaan
välillisestä ja välittömästä työajasta, ja hoiva-avustajan kuulumisesta mitoitukseen välittömän työajan osalta. Päivi Niemi-Laine puheenjohtaja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Marjut Manka koulutuspoliittinen asiantuntija Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry De_01102020_68.indd 69 22.9.2020 10.11. Se, että JHL näkee hoiva-avustajien arvon osana moniammatillista tiimiä, ei poista arvoa äärimmäisen vaativaa työtä tekeviltä lähija sairaanhoitajilta. Keskustelu siitä, onko hoiva-avustajalle paikkaa vanhustyön moniammatillisessa tiimissä, on eri keskustelu kuin se, millä koulutuksella hoiva-avustajan tehtävää hoidetaan. 69 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Hoiva-avustajat ovat jo olemassa – nyt on varmistettava heidän osaamisensa Millariikka Rytkönen kirjoittaa Demokraatti.fi:ssä (17.9.), että hoiva-avustajakoulutuksen vakiinnuttaminen synnyttäisi vanhustyöhön uuden matalapalkka-ammatin. Mielestämme nyt olisi nimenomaan siirryttävä puhumaan hoiva-avustajien osaamisen varmistamisesta. Koemme tärkeäksi korjata tämän väitteen. JHL edustaa myös lukuisia vanhustyössä toimivia lähihoitajia, eikä JHL:n intresseissä ole heikentää lähihoitajien työoloja tai työllistymisen mahdollisuuksia. JHL:n näkemys on, että eri ammattiryhmiä tarvitaan vanhustyössä ja kullekin ammattiryhmälle tarvitaan oman osaamisensa ja koulutuksensa mukaiset tehtävät. Kun puhutaan hoiva-avustajien koulutuksesta, on puhuttava selkeästä tehtävänjaosta ja toimivasta valvonnasta. Päinvastoin. JHL ei missään nimessä hyväksy sitä, että yksi ammattiryhmä korvataan toisella ammattiryhmällä. Aito moniammatillisuus ei ole nollasummapeliä. Tosiasia on, että nyt ei olla luomassa hoiva-avustajien ammattikuntaa, koska sellainen on jo olemassa. Aito moniammatillisuus ei ole tämän kanssa mitenkään ristiriidassa. Näin varmistetaan myös omalta osaltaan lähihoitajien riittävyys vanhustyössä tulevina vuosina. JHL on kaiken aikaa vaatinut aitoa moniammatillisuutta ja jokaiselle osaamisensa mukaisia tehtäviä eli selkeyttä tehtävänjakoon. Yhteisesti on myös tuotettu näkemys hoiva-avustajan tehtävistä välittömän työajan osalta. Ylilyöntejä varten meillä on oltava toimiva valvonta. Emme näe, miten asiakasja potilasturvallisuutta vahvistaisi, jos vanhustyöhön pääsisi vielä matalammalla ja SORA-lainsäädäntöön kuulumattomalla koulutuksella. Ehdottoman tärkeää on myös, että hoiva-avustajakoulutuksesta olisi mahdollisimman vahvat kannusteet lähteä suorittamaan koko lähihoitajan tutkintoa, esimerkiksi oppisopimuksella työn ohessa. Uskomme myös, että hoiva-avustajien koulutuksen vakiinnuttaminen on avainasemassa alan palkkauksen kehittämisessä. Hoiva-avustajia myös palkataan vanhustyöhön yhä enenevässä määrin. Vanhustyöstä puuttuu niin vetokuin pitovoimaakin. On tiedettävä, mitä tehtäviä hoiva-avustaja tosiasiallisesti voi moniammatillisessa tiimissä tehdä. Varmasti vanhustyön vetoja pitovoiman turvaaminen on meidän kaikkien sydämen asia, ja yhteistyötä näiden kysymysten ratkaisuun tarvitaan nyt ja tulevina vuosina. Vanhustyön kriisi on tosiasia. Nämä asiat eivät ole mielipidekysymyksiä, vaan tosiasioita. Hoiva-avustajia siis on jo vanhustyössä. Näin ollen JHL näkee, että malli, jossa hoiva-avustajan koulutus koostuu kahdesta Sosiaalija terveysalan perustutkinnon tutkinnon osasta, nimenomaan tuottaa asiakasja potilasturvallisuutta, koska opiskelijat ovat tällöin SORA-lainsäädännön piirissä opintojensa ajan. On hämmentävää, että yhteisen näkemyksen muodostamisen jälkeen aloitetaan jälkipyykki julkisuudessa ja näin vaarannetaan mitoituslainsäädännön toteutuminen. SORA-säädökset antavat mahdollisuuksia puuttua opiskelijan alalle soveltumattomuuteen. STM:n mitoitusjaosto, jossa niin JHL kuin Tehykin olivat edustettuina, tuotti yksimielisen näkemyksen mitoituslainsäädäntöön liittyvästä ns
Kovassa kansainvälisessä kilpailussa tämä nousee entistäkin tärkeämmäksi tekijäksi. Samalla pitää muistaa, että kyse ei ole vain palkoista ja verotuksesta, vaan myös laajemmasta kokonaisuudesta. Metsä teollisuuden kilpailukyvyn ongelma ei ole alle 10 prosentin palkkakustannukset. Huolimatta siitä, miten hyvän ja toimivan järjestelmän saamme luotua, pandemia on globaali ja tilanteet lähtömaissa voivat muuttua vielä ennen joulua. Hallitus on jo tehnyt mittavia toimia, mutta työtä on yhä jäljellä. Monella matkailualan toimijalla on yöuni ollut vähissä. Vuoden 2011 työnantajien Kela-maksun poisto kevensi palkkauksen kuluja työnantajille. Suomea pidetään usein korkean verotuksen maana, mutta tosiasiassa yritysten verotus on meillä hyvin kilpailukykyinen esimerkiksi tärkeimpiin kilpailijamaihimme verrattuna. Huoli tulevaisuudesta painaa suurten toimijoiden ohella pienissä alihankintaa tai itsenäistä toimintaa tekevissä yrityksis sä. Marinin hallituksen on työstettävä kestävä ja turvallinen malli, joka kannattelee meidät ainakin ensi talven yli. Jos talven matkailusesonkia ei pystytä toteuttamaan edes pienimuotoisesti matkailukuplan avulla, lappilaiset yritykset, työntekijät ja kunnat ovat todella dramaattisessa tilanteessa. Koronapandemia kohtelee kaltoin matkailuelinkeinoa. Vientivetoisena taloutena kansainvälisen talouden ja kaupan heilahdukset näkyvät meillä voimakkaasti. Siksi pandemian hoito ja kansainvälinen yhteistyö ovat tärkeintä pitkän aikavälin työtä matkailuelinkeinonkin eteen. Samoin väylämaksujen puolittaminen ja teollisuuden sähköveron alentaminen EU:n minimitasolle vahvistavat toimintaedellytyksiä. Itäja Pohjois-Suomelle hallituskauden mittainen päätös vientiteollisuuden kuljetustuesta on tärkeä kilpailukyvyn kannalta. Metsäyhtiö UPM:n päätös Kaipolan tehtaan sulkemiseksi nosti jälleen esille keskustelun suomalaisten tuotteiden ja viennin kilpailukyvystä. Vientiteollisuutemme vahvuus on perustunut tutkimukseen, tuotekehitykseen, osaavaan työvoimaan ja korkeaan jalostusasteeseen. Yhteisöveroa laskettiin hallituskaudella 2011–2015 yhteensä kuudella prosenttiyksiköllä, mikä vahvisti merkittävästi vientiteollisuutemme kilpailukykyä. Suomalaisen vientiteollisuuden menestyminen vaatii kansallista yhteistä suuntaa ja entistä tiiviimpää ja laajempaa yhteistyötä. Matkailijoiden testaus on ensiarvoisen tärkeää. Matkailun liikevaihto on Lapissa miljardin luokkaa, ja suora työllisyysvaikutus 6 700 henkilötyövuotta. Työmarkkinoilla on pitkään tehty maltillisia ratkaisuja, unohtamatta vuoden 2016 kilpailukykysopimusta, jossa palkansaajat hyväksyivät ansiotason alennukset ja työajan pidennyksen. Suomalainen työ ja työntekijä ansaitsisi joskus myös ”patruunoiden” arvostuksen. Valitettavasti panostuksemme uusiin innovaatioihin ovat hiipuneet. Tavoite on hallita matkailijan kulkua ja huolehtia suojaustoimenpiteistä joka vaiheessa. Tätä kehityskulkua kääntämään hallitus onkin esittänyt ensi vuoden budjettiin yrityksille ylimääräistä verovähennystä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa yhteistyössä tehtyjen tutkimusja innovaatiohankkeiden menoista. Myös hallituksen merkittävät liikenneinvestoinnit kuljetusten turvaamiseksi pitivät teollisuuden pyörät pyörimässä. Epävarmuutta lisää, että emme voi tietää matkustushalukkuutta lähtömaissa. Suomessa ja meillä Lapissa on syksyn mittaan paljon puhuttu matkailukuplan tai käytävän luomisesta. Yritysten investointien vauhdittamiseksi nykyinen hallitus otti tämän vuoden budjetissa käyttöön koneiden ja laitteiden kaksinkertaisen poistomahdollisuuden verotuksessa vuosille 2020– 2023, mikä tarkoittaa yrityksille arviolta lähes 900 miljoonan veroetua. Viennin kilpailukyvyn ja teollisuutemme aseman vahvistaminen on meidän kaikkien yhteinen asia. Seppo Eskelinen kansanedustaja (sd.) De_01102020_70.indd 70 22.9.2020 10.15. Matkailijoille, työntekijöille ja paikallisille kohdistuva riski koronaviruksen tarttumisesta ja leviämisestä minimoitaisiin, mutta samalla mahdollistetaan edes auttava matkailutoiminta. 70 Demokraatti MIELIPIDE Turvallisella matkailulla kohti talven sesonkia Matkailijoiden testaus on ensiarvoisen tärkeää. Samalla matkailualan työntekijöiden terveysturvallisuus ja hyvinvointi on hoidettava nykyistä paremmin. Palkanmuodostus ei suomalaisessa mallissa kuulu poliitikoille vaan työmarkkinapöytiin. Maria-Riitta Mällinen Puheenjohtaja, Lapin sosialidemokraattinen piiri SDP:n puoluehallituksen jäsen Viennin vahvistaminen tehdään yhdessä Metsäteollisuuden kilpailukyvyn ongelma ei ole alle 10 prosentin palkkakustannukset
Paneelikeskustelun alustajana Joona-Hermanni Mäkinen, elinkeinopäällikkö Lauri Muranen, SAK ja ekonomisti Mikko Kiesiläinen, Elinkeinoelämän keskusliitto. Marja-Liisa Tykkyläinen veteraanikansanedustaja, kunnallisneuvos, Kuopio 4.10. TUL:n Tampereen piirin hallituksen kokous viikolla 41. klo 11 Puistotornissa, kokoustila Tellervo. Mahdolliset onnittelut voi ohjata Kehitysyhteistyöhankkeeseen tilille Out of Africa “Lesken Ropo” klinikka vanhuksille, lapsille ja koko kyläyhteisöön, FI52 1257 3000 5352 88, viite 5225. 80 VUOTTA 75 VUOTTA Syntymäpäivät Erkki Koskelin kiinteistöpäällikkö, eläkeläinen, Turenki 1.10.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Kari Laitisen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Erkki Koskelin. Koronan vuoksi tilaisuuteen ote. Seminaari torstaina 1.10. Ilmoittautuminen sähköpostilla perinne@tyovaenperinne.fi tai puhelimella numeroon 09 766 429. klo 14 Karhulan Työväentalolla, Vesivallinaukio 5 D:n peilisalissa. 2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Kari Laitisen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Irja Appelroth. Vapaa pääsy, tervetuloa! Tilaisuutta voi seurata netistä suorana tai jälkikäteen osoitteessa vapausvalitatoisin.com. HÄME • Lahden Sos.dem. Alustajana Kotkan ympäristönsuojelupäällikkö Heli Ojala. De_01102020_71.indd 71 23.9.2020 16.00. Kai Kalima oikeustieteen tohtori, Helsinki 6.10. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 3:ssa torstaisin klo 10. Le ik ka a ta lte en ! taan 30 ennalta ilmoittautunutta. Tervetuloa! Johtokunta klo 14. 2020 Juhlin perhepiirissä. 2020 Olen kotona, Atrainkuja 2, 70820 Kuopio. Tervetuloa! HELSINKI • Demokratiaa tuotannon omistukseen ja hallintaan. Keskustelun moderoija VVT:n puheenjohtaja Arja Alho. Veteraanien toimintaryhmän kokous ke 14.10. klo 15 Demari-tilassa, Hämeenkatu 7, Lahti. PIRKANMAA • TUL Tampere. 70 VUOTTA Irja Appelroth eläkeläinen, Hämeenlinna 2.10. naisyhdistyksen kuukausikokous su 11.10. 71 Demokraatti POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus KIITOSILMOITUKSET TAKASINVETO Yhdistystoiminta KYMENLAAKSO • Etelä-Kymenlaakson Wanhat Toverit järjestävät keskustelutilaisuuden aiheesta: ”Kotkan ympäristöpolitiikka ja ilmasto-ohjelma” to 1.10. 2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Työväen Kukkasrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Kai Kalima Ilkka Joenpalo Forssa 14.10. Seuraa tapahtumiamme myös Facebookissa www.facebook.com/tultampere. Alustava puheenvuoro Joona-Hermanni Mäkinen, varapuheenjohtaja Parecon Finland. klo 16.30–18.30 Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten Rantatie 25 A 1, Helsinki
Nimi: Osoite: De_01102020_72.indd 72 22.9.2020 10.20. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 72 Demokraatti RISTIKKO 17/2020 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
Lähdin siis matkaan, kun kuulin, että niitä voisi nyt olla hyvin kuvattavissa Pornaistennie messä – piilokojulla tai Lam massaaren pitkospuilla. Tätä on lintuharrastus ja kuvaus! Jokainen retki on silkkaa fanfaaria ja lintuku vafestivaalia. co m 2 5 8 5 9 2 6 3 4 2 1 9 6 7 6 3 9 1 2 8 8 6 1 3 5 S P A A K O H O I T R O N K A L O A R M A N S K A T R A A A T A A S A K A S V I R S U T E L I A S A T I U A S P I L A S S E S T A N P O T I T L A V O E M I I R I E R O T E O S A T A R A N I K K A R I H I O S T A A S T O U T S I K S A K I R T I A T O E T A K I T T A L U N T O N N I R A A P I A T E L I A I T A L O R U M U L T A T A I V A S A I T A R P U T I N I V T A A S E N J U R M O A K I R A R A N E T A R K A S T O R U A T A T T I S A K T I T H A N T T R I O A H T A A T U L K O A S U K N U D A A T E L ähdin Pirkanmaalta ihan varta vasten ju nalla päiväretkelle Helsinkiin, jotta sai sin vihdoin kuvan variksesta. Ensin kuitenkin päätin käydä ihmettelemässä Suo messa hyvin harvinaista vie railijaa, haapanaa. Jännitti, mutta tur haan – siellä se oli ja posee rasikin nätisti! Pornaistenniemessä olin varautunut pitkään odotuk seen ja kyttäsinkin kärsiväl lisesti tuntitolkulla. ais ud ok u. Oli hui keaa, kun viimein varis – tuo persoonallinen pallero, jonka olen aina halunnut ku vata, mutta olen onnistunut vain näkemään vilaukselta – lensi kuvattavaksi. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Se oli viih tynyt Vanhankaupunginlah den Herttoniemen puolella pitkään ja edellisenä iltana sen oli ilmoitettu olevan yhä paikalla. Odotin tuntitolkulla, näin, en saanut kuvaa. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Erkki Hytönen Porvoosta. Koska olin ajoittanut lähtöni niin upeas ti, ehdin vielä ennen paluu tani Vantaalle katsomaan niin ikään Suomessa harvi naisempaa sinisorsaa. Varis on ehdottomasti yksi suosikkilinnuistani. Ajoitin paluuni päin mäntyä, enkä ehtinyt Vantaalle katsomaan mandariinisorsaa. Silti en vaih taisi harrastusta toiseen!) De_01102020_72.indd 73 22.9.2020 10.20. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 43 29 86 17 5 85 97 21 64 3 76 13 45 89 2 28 75 63 41 9 59 41 78 23 6 31 62 94 58 7 64 38 59 72 1 17 54 32 96 8 92 86 17 35 4 TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 15/2020 RATKAISU 3.9. Hert toniemessä punapäänarsku ei ollut enää paikalla. (Lukuohje, koska kaikki ei ole sitä miltä näyttää: Ku vassa on varis Lammassaa ren pitkoksilla, mutta sen piti olla suosikkilintuni viik sitimali. Se olisi ol lut siellä. Näin siinä linturet killä usein käy
Tolkien: Taru sormusten herrasta Jo Nesbø: Veitsi Eeva-Liisa Hynynen, Pekka Viljanen: Kittilän laki Politiikan kirjahylly 1 3 2 Olen innokas lukemaan ja lukenut aina paljon, jo pienestä saakka. Pidän erityisen paljon siitä, että Päätalo ei säästele itseään eikä maalaa itsestään sellaista kuvaa, mikä näyttäisi ulkopuolisista kauniilta. Kirja liittyy Kittilän kuntapäättäjien touhuihin. Minulta on kysytty tätä ja väitetty etten puhu totta, koska kukaan ei kuulemma kykene siihen, mutta kyllä, olen lukenut Kalle Päätalon tuotannon kokonaan läpi. Jos ajan tuolla moottoritiellä 120 lasissa, minun on aika vaikea kuvitella, että uppoutuisin johonkin kirjaan siinä samalla. Asuin maalla, pienessä kylässä Sodankylän ja Rovaniemen välissä. Ajan melkein joka viikko Helsingin ja Turun väliä, ja istun autossa monta tuntia yhtäjaksoisesti. Elokuvan takia luin kirjan uudelleen. Kaikki Tarzanit ja seikkailuromaanit tietenkin. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Koko Päätalon tuotanto luettu Pron Jorma Malinen epäilee, että kirjakieli olisi vienyt lukuinnon. Aikanaanhan sitä pidettiin mahdottomana. Lukeminen oli vuosien projekti. Nykyään se onnistuu. Eli tottakai Kittilän asiat kiinnostavat, käyn siellä useita kertoja vuodessa. Äänikirjojen maailmaan en ole päässyt kiinni. Jos kirja on hyvä, niin siihenhän pitää uppoutua. Nykyinen työni on sellainen, että ehdin lukea omaksi ilokseni vähemmän kuin koskaan aikaisemmin. Halusin nähdä, millä tavalla romaanista on pystytty tekemään elokuva. Olen tälläkin hetkellä Kittilän asioiden kanssa tekemisissä, koska pyöritämme siellä Hotelli Levitunturia, joka on alueen suurimpia majoituspalvelun tarjoajia. Pysäkki oli kuuden kilometrin päässä kotoani. Ei olisi. Hän avaa oman raadollisuutensa ja ajatusmaailmansa. Minun arvomaailmallani ja mittapuullani tämä on kiehtovin kertomus, minkä olen koskaan lukenut. Toinen kerta oli hitaampi, ja pystyin paremmin ymmärtämään kaikkea, mitä siinä kerrottiin. Siinä lohikäärme ottaa haltuunsa sen aarteen. R. Keskityn liikenteeseen tai äänikirjaan, mutta en pysty keskittymään molempiin. Millä tavalla hän kuvaa vaikka isänsä ja äitinsä käytöstä. Asiat kerrotaan murteella. Oli myös taukoja välissä. Päätalon kerronta on omaperäistä ja loistava sekoitus faktaa ja fiktiota. Moni on ehdottanut, että eikös äänikirja olisi kiva siihen matkalle. Ennen kaikkea pidän ihmishahmoista. Jotta Taru sormusten herrasta -tarinaan pääsee kiinni, pitää ensin lukea kirja nimeltään Lohikäärmeen vuori. R. Ensimmäisellä lukukerralla, kun romaani lähti viemään, se meni ahmimalla. Ja naapureita ja ystäviä ja muita. Olen varmastikin lukenut koko Nesbøn tuotannon läpi. Paljon omaelämänkerrallista kerrontaa. Siinä on paljon ihmisiä, joita tunnen henkilökohtaisesti, vaikka en tietenkään ole itse osallistunut kirjan kuvaamiin tapahtumiin. Sinne piti talvellakin mennä polkupyörällä. Yksi lempikirjalijoitani. Siellä ei ollut kirjastoa, mutta kirjastoauto kulki kesät talvet. Luin naapurin pojan kanssa kilpaa lainaamiamme kirjoja. Jos se kaikki olisi kirjoitettu kirjakielellä, lukeminen olisi varmaan jäänyt kesken. De_01102020_74.indd 74 24.9.2020 11.02. J. Sehän on kokonaisen aikakauden ja ihmisen kasvun kuvaus
Korkoa 7.1.2020 alkavassa annissa merkittäville tuotto-osuuksille voidaan maksaa ensimmäisen kerran keväällä 2021 pidettävän osuuskunnan edustajiston kokouksen jälkeen. Kerätyt varat on siirretään Tradeka-Yhtiöt Oy:lle käytettäväksi yhtiölle vahvistetun strategian mukaisten omistuskategorioiden sijoituskriteerit täyttäviin sijoituksiin. Tradekan tuotto-osuusesitteen, annin ehdot ja lisätiedot sekä ohjeet merkintähakemuksen tekemiseksi löytyvät Tradekan verkkosivuilta osoitteesta tradeka.fi/tradekan-tuotto-osuus Demok01102020_002.indd 1 22.9.2020 18.52 www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Tradekan tuotto-osuusmerkintää harkitsevan jäsenen tulee huomioida, että tuotto-osuudella ei ole pääomaturvaa eikä se kuulu talletussuojan piiriin. Tradekan tuotto-osuusmerkintää harkitsevan jäsenen tulee huomioida, että tuotto-osuudella ei ole pääomaturvaa eikä se kuulu talletussuojan piiriin. Yhden tuotto-osuuden hinta on 100 euroa ja osuuskunnan jäsen voi merkitä niitä 1 – 500 kpl:tta eli enintään 50 000 euron arvosta huomioiden vuoden 2019 annissa tehdyt merkinnät. Tuotto-osuuksiin voi tehdä kertasijoituksen tai erissä minimissään 100 euron arvosta kerrallaan. Tradekan tuotto-osuusanti jatkuu, kunnes kaikki tuotto-osuudet on merkitty ellei antia tätä ennen keskeytetä. Sijoitukseen sisältyy riski tehdyn sijoituksen menettämisestä kokonaan tai osittain. (09) 774 3110, sähköp. Se on mahdollisuus hyötyä oman osuuskunnan liiketoiminnan tuloksesta. Vuonna 2020 tuotto-osuuksille maksettiin hallituksen vahvistaman tuottotavoitteen mukainen 3,5 % korko. Tuotto-osuuksiin voi tehdä kertasijoituksen tai erissä minimissään 100 euron arvosta kerrallaan. Tradekan tuotto-osuusesitteen, annin ehdot ja lisätiedot sekä ohjeet merkintähakemuksen tekemiseksi löytyvät Tradekan verkkosivuilta osoitteesta tradeka.fi/tradekan-tuotto-osuus Demok01102020_002.indd 1 22.9.2020 18.52. Korkoa 7.1.2020 alkavassa annissa merkittäville tuotto-osuuksille voidaan maksaa ensimmäisen kerran keväällä 2021 pidettävän osuuskunnan edustajiston kokouksen jälkeen. Tradekan tuotto-osuuksia voivat merkitä osuuskunnan 18 vuotta täyttäneet henkilöjäsenet ja yhteisöjäsenet 1 – 500 kpl:tta eli 100 – 50 000 euron arvosta huomioiden myös 2019 merkityt tuotto-osuudet. Tuotto-osuuksille maksettavasta korosta päätetään vuosittain ja tuottotavoitetta voidaan muuttaa. Huomaathan, että tuotto-osuuden historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä. Tuottotavoite 3,5 % Pitkäaikainen sijoituskohde Osuuskunta Tradeka laskee liikkeelle 7.1.2020 tuotto-osuuksia 18 miljoonan euron arvosta. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Osuuskunnan hallitus on vahvistanut sen tuottotavoitteeksi 3,5 %:n koron. Huomaathan, että tuotto-osuuden historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä. Tradekan tuotto-osuusanti jatkuu, kunnes kaikki tuotto-osuudet on merkitty ellei antia tätä ennen keskeytetä. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. (09) 774 3110, sähköp. Tradekan tuotto-osuusanti Sijoitusmahdollisuus osuuskunnan jäsenille Tuotto-osuuksien merkintä oma.tradeka.fi Osuuskunta Tradekan tuotto-osuus on osuuskuntalain mukainen sijoitusmahdollisuus osuuskunnan omaan pääomaan. Tradekan tuotto-osuus on tarkoitettu pitkäaikaiseksi sijoituskohteeksi tuottamaan vakaata vuosittaista tuottoa niitä merkinneille osuuskunnan jäsenille. Sijoitukseen sisältyy riski tehdyn sijoituksen menettämisestä kokonaan tai osittain. Osuuskunnan hallitus on vahvistanut sen tuottotavoitteeksi 3,5 %:n koron. Tuotto-osuuksille maksettavasta korosta päätetään vuosittain ja tuottotavoitetta voidaan muuttaa. Kerätyt varat on siirretään Tradeka-Yhtiöt Oy:lle käytettäväksi yhtiölle vahvistetun strategian mukaisten omistuskategorioiden sijoituskriteerit täyttäviin sijoituksiin. Tradekan tuotto-osuusanti Sijoitusmahdollisuus osuuskunnan jäsenille Tuotto-osuuksien merkintä oma.tradeka.fi Osuuskunta Tradekan tuotto-osuus on osuuskuntalain mukainen sijoitusmahdollisuus osuuskunnan omaan pääomaan. Tuottotavoite 3,5 % Pitkäaikainen sijoituskohde Osuuskunta Tradeka laskee liikkeelle 7.1.2020 tuotto-osuuksia 18 miljoonan euron arvosta. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Tradekan tuotto-osuus on tarkoitettu pitkäaikaiseksi sijoituskohteeksi tuottamaan vakaata vuosittaista tuottoa niitä merkinneille osuuskunnan jäsenille. Vuonna 2020 tuotto-osuuksille maksettiin hallituksen vahvistaman tuottotavoitteen mukainen 3,5 % korko. Yhden tuotto-osuuden hinta on 100 euroa ja osuuskunnan jäsen voi merkitä niitä 1 – 500 kpl:tta eli enintään 50 000 euron arvosta huomioiden vuoden 2019 annissa tehdyt merkinnät. Tradekan tuotto-osuuksia voivat merkitä osuuskunnan 18 vuotta täyttäneet henkilöjäsenet ja yhteisöjäsenet 1 – 500 kpl:tta eli 100 – 50 000 euron arvosta huomioiden myös 2019 merkityt tuotto-osuudet. Se on mahdollisuus hyötyä oman osuuskunnan liiketoiminnan tuloksesta. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p
Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. lo ka ku ut a PAL.VKO 2020-42 00 74 43 -2 01 7 CABARET Huima päivitys HUOLTOSUHDE Kuka meitä hoitaa KORONA Pohjois-Suomi kriisissä 1.10.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 17 /2 KANSAINVÄLISYYS TEEMA Ovi on auki JÄÄNSÄRKIJÄ Nasima Razmyar uskoo, että SDP voi johtaa Helsinkiä. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 20 / 1. Tilaa Demokraatti 39 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. Demok01102020_001.indd 1 23.9.2020 12.41