MARRASKUUTA 2018 N0 44 Talouskuri lisää populismia POLITIIKKA . 6 POLITIIKKA . 10 Pako pelosta Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi Turvakoti on usein uuden elämän alku.. Hinta 3 € 1. . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja
2 1. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. www.pam.fi www.teollisuusliitto.fi Nylénin Antti on sitten ihanan silitettävä vastarannankiiski. Ja usein oikeassa.. 4 Pari valittua sanaa, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Antti Nylénin kanssa Kannen kuva: xxx Nasima Razmyar jakaa työssään pormestarina onnellisuutta. Viikon valinta 16 Ota meihin yhteyttä! www.paperiliitto.fi www.pau.fi Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010560 www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. MARRASKUUTA 2018 Lehdessä 6 ”Paha” EU auttaa populisteja 8 Uutiskertaus: Nuorten Kotkien ”paluumuuttaja” 10 Turvakoti on monelle askel uuteen elämään 13 Demokraatin piirikierros: Helsinki 14 Talousarviota tuunaamassa 16 Onnellisuuden apulaispormestari 18 Syvässä päässä 19 Lintujen talviruokinta vaatii pitkäjänteisyyttä 20 Olipa kerran minä: Antti Nylén 25 Kasvot peilissä: Pekka Tuuri 27 William valloittaa taas 28 Baltialaista maalaustaiteen symbolismia 32 Kirjavisa 34 Elokuvat: Bohemian Rhapsody 36 Puheenvuoro: Harri Järvinen 37 Puheenvuoro: Juhani Aro 38 Mielipiteet 42 Suomalainen demari 43 Järjestöt 45 Ristikko 46 Televisio 48 Närästäjä, Radio 13 Liike 27 Kulttuuri 19 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Carmen Valerius
Olemme tukikonserttien ja kahvitusten avulla keränneet rahaa bulgarialaiselle romaniyhteisölle, jotta lapset voisivat päästä siellä kouluun. EU:n miesjohtajilla ei tunnu olevan riittävästi munaa siihen. Pääsen työssäni kohtaamaan monenlaisia ihmisiä ja tekemään niin erilaisia asioita, ettei työhön ehdi kyllästyä. 3 1. Jänis on samalla huolehtivainen. Työnantajat ja hallitus ovat kuuluttaneet uutta sopimisen kulttuuria, siis jopa uutta kolmikantaa – hups, nyt tuli sana, jonka EK on kieltänyt. Moni romaninuori on kokenut yhteiskunnassa syrjintää ja on saattanut jäädä sen takia pois koulusta tai työelämästä. Saksan liittokansleri Angela Merkel suunnittelee luopuvansa pestistään viimeistään tämän kauden jälkeen. Voi ei, kuka jatkossa pystyy puolustamaan EU:ta Venäjän Vladimir Putinia vastaan. Tuntuu, että pääministeri Sipilän näkemys asiasta on se, että neuvottetuloksen pitää olla hallituksen tahdon mukainen, muuten sanellaan. Tein nettitestin, jossa jänistä kuvaillaan araksi, mutta se kuitenkin menee ja tekee asioita – se kuvastaa myös minun luonnettani. Kun nuoret ymmärtävät, että omalla reippaudellaan ja asenteellaan voi päästä elämässään pitkälle, jos vain on halua. Se, kun pystyy omalla työllään vaikuttamaan nuorten asenteisiin. Yksityishenkilönä aion vielä mennä sinne uudestaan ja tehdä töitä heidän hyväkseen. Kylmää. Yritämme auttaa heitä löytämään itselleen sopivan polun kouluja työelämään. Voimaeläimesi on jänis, miksi. Mikä on parasta työssäsi. Kerran viikossa kokoontuva kerho on monelle nuorelle tärkeä paikka, jossa he voivat nauttia rennosta yhdessäolosta esimerkiksi musiikin parissa ja välillä tarjolla on ohjattua toimintaa. MARRASKUUTA 2018 KUULUMISIA KENTILTÄ TEKSTI JA KUVA ISMO PULJUJÄRVI Saamme olla kiitollisia, että meillä on Suomessa ilmainen koulutus. Rohkea tien näyttäjä Mikä meno Carmen Valerius, nuorisoprojektin työntekijä Suomen romaniyhdistyksestä. Vierailit työkaverisi kanssa Bulgarian romaniyhteisössä, mitä ajatuksia matka herätti. Saamme olla kiitollisia, että meillä on Suomessa ilmainen koulutus. Työhöni kuuluu yhdistyksen Au mensa 4 -nuorisoprojekti, jonka tarkoitus on saada romaninuorten ääni kuuluviin yhteiskunnassa. Ilmapuntari. Opiskelen nuorisoja yhteisöohjaajaksi oppisopimuksella Suomen romaniyhdistys ry:ssä. Aika kiireinen. Siellä lukukausimaksu on 50 euroa vuodessa ja köyhyys on alueen väestön keskuudessa suurta. Kuumaa. Miksi Au mensa -projekti on tärkeä romaninuorille
Ei muuta kuin uusia haasteita kohti! Lämmöllä teitä muistaen Demokraatin toimitus Luulimme Suomen poliittisessa historiassa jo kaikkien temppujen nähdyn.. Ei ole tainnut olla yhtä helppoa kuin oppositiossa räksyttäminen perussuomalaisina. On ennaltaehkäistävä se, että kun ihmisten vaivat pitkittyvät, ne aina myös mutkistuvat. Nykyisessä terveydenhuoltolaissa ei ole säädetty perusterveydenhuoltoon aikarajaa. Halvemmaksi tämä kuitenkin tulee kuin Sipilän miljardeja maksava sote-uudistus, johon on jo nyt palanut satoja miljoonia, mutta niillä on saatu aikaan vain järkyttävät pinot papereita, eikä ole autettu ihmisiä hädässä. Unohtaa ei toki saa Pirkko Mattilaa, josta nyt vain ei kukaan ota selvää, mitä hän oikein tekee. Ville Ranta Lääkäriin seitsemässä päivässä TEIN LAKIALOITTEEN, JOLLA taataan ihmisten pääsy lääkärille. Timo Soinin aika menee ympäri maailmaa aborttia vastaan taistellessa, Jussi Niinistölle ei maistu kasvikset, Jari Lindström itkee kuinka ay-liike ei kumarra entistä paperimiestä ja Sampo Terho leikkii puoluejohtajaa haukkumalla Antti Rinnettä. Siksi tein lakialoitteen, jossa esitän terveydenhuoltolain pykälään 51 lisättäväksi, että mikäli hoidon tarpeen arvioinnissa todetaan tarve perusterveydenhuollon lääkärin tutkimukselle, on potilaan päästävä lääkärin Opposition ääni SATU TAAVITSAINEN lee edelleen perusterveydenhuoltoon pääsyn. Eipä siis ole ihme, ettei lääkäriaikoja saa. Lääkäreiden virkoja on lisättävä ainakin tuhannella, ja sen maksamiseksi valtion pitää antaa enemmän valtionosuuksia kunnille. Ennaltaehkäisy ja varhainen apu auttavat aina paremmin kuin vitkuttelu. Jos nyt soittaa ja yrittää varata aikaa terveyskeskukseen, saattaa hyvässä lykyssä saada lääkäriajan joulukuulle. Ensi kevään eduskuntavaaleissa määritellään jälleen maamme tulevaisuutta, joka ei näytä olevan gallupien perusteella sininen. Sote-lakien yhteydessä ei ole hallituksen esityksiä sisältölakeihin, koska hallitus on tekemässä vain ”lain kuoria”. Esimerkiksi diabetespotilaiden ei pidä joutua odottamaan lääkäriaikaa jalkaongelmissaan. Mutta niinhän sitä sanotaan, että aika aikaansa kutakin. Viimeisimpien valtakunnan tilastojen mukaan jonossa on henkilöitä, jotka ovat odottaneet ajan saamista jopa yli 90 päivää. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). 4 1. Paljon puhuttu Sipilän sote-uudistus ei tuo lääkäriin pääsyyn parannusta, koska terveydenhuoltolaki sisältölakina määrittePari valittua sanaa Hyvät siniset, MILTÄ SE HALLITUSVASTUU on maistunut. Tällä hetkellä ihmiset eivät saa terveyskeskukseen lääkäriaikaa riittävän nopeasti, vaan usein vastaanottoaika siirtyy liian pitkälle ihmisen tarpeeseen nähden. Jos diabetekseen liittyviä jalkojen haavaumia ei hoideta heti, vaan viivyttelyllä aiheutetaan jalkojen tummuminen ja kuolio, on vaarana joutua jalka-amputaatioon. Ihmettelen sitä, miten hallitus ei ole ymmärtänyt ydintä. Jos haluat kauas, aloita läheltä. vastaanotolle viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä. Nykytilanne voidaan korjata terveydenhuoltolakia muuttamalla ja velvoittamalla kunnat järjestämään asia kuntoon. MARRASKUUTA 2018 VIIKON VIISAUS » Kiinalainen sananlasku: Jos haluat korkealle, aloita alhaalta. Ihmeen kaupalla olette kuitenkin onnistuneet pitämään ministeripaikkanne, vaikka kannatuksenne on ollut yhtä virhemarginaalia. Luulimme Suomen poliittisessa historiassa jo kaikkien temppujen nähdyn, mutta mitä vielä – kyllähän te jaksatte yllättää
Liittojohtajat ovat tästä vahvasti eri mieltä. Nylénistä jäi totisen ja ehdottoman, mutta myös älyllisesti rehellisen, työstään innostuneen ja siihen vakavasti suhtautuvan ihmisen vaikutelma. Ongelmallisena Rinne näkee sen, jos hallitus tuo oman esityksensä irtisanomislain perusteluista kolmikannalle ”valmiina pöytään”. JK Lähes neljän vuoden pääministeriyden aikana Sipilälle ei ole vieläkään valjennut, mitä tarkoittaa kolmikantainen neuvottelu.. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toi viikonloppuna Twitterissä julki huolensa siitä, miten hallitus mahtaa tulkita kolmikantaa. Terassilla hän kertoi suomentavansa Charles Baudelairen Pahan kukkia. Monet liitot ilmoittivat jo perjantaina, että ne keskeyttävät painostustoimet irtisanomislakia vastaan. Hallitus kutsuu työmarkkinajärjestöt käymään läpi hallituksen esityksen perusteluja kolmikantaisesti yhdessä työja elinkeinoministeriön valmistelevien virkamiesten kanssa.” Virkamiesvoimin lähdetään siis liikkeelle... Totisuus ei myöskään tarkoittanut tosikkomaisuutta, mistä todistivat vähäeleiset ironian välähdykset miehen puheissa. Uudessa Häviö-kirjassaan Nylén kuvaa näitäkin vuosia, kirjailijantyönsä alkuaikoja, jolloin hänellä oli vielä viaton illuusio omasta kirjailijantyöstä. Emme keskustelleet erityisen pitkään. 5 1. Liittojen hallinnot päättävät työtaistelujen jatkamisesta tai lopettamisesta itsenäisesti riippuen siitä, kuinka aidosti hallitus haluaa neuvotella ay-väen kanssa irtisanomisen perusteista. Hän tuskaili työn vaikeutta. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.f i TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 ANTTI NYLENIN HAASTATTELU SIVULLA 20 Kirjailija tiputti suomut silmiltään Ennen Demokraatin haastattelua olin tavannut kirjailija Antti Nylénin vain kerran, urjalalaisen keskiolutbaarin terassilla elokuussa 2009. Sovintoesityksen teksti ei näyttäisi lupaavan neuvotteluja vaan ”läpikäymistä”. Kaikkien palkansaajakeskusjärjestöjen puheenjohtajat totesivat kuin yhdestä suusta, että hallituksen työsopimuslain muuttamiseen liittyvät perustelut on valmisteltava kolmikantaisesti. Toinen hämmentävä seikka on se, että lähes neljän vuoden pääministeriyden aikana Sipilälle ei ole vieläkään valjennut, mitä tarkoittaa kolmikantainen neuvottelu. Sehän tarkoittaa sitä, että työmarkkinajärjestöt pääsevät aidosti sanomaan sanansa palkansaajiin vaikuttaviin lakeihin, joita hallitus valmistelee. Näin on toimittu aiemminkin, vaikka hallitus on ollut porvarivetoinen. Ja mitä tekee Sipilä. Eloranta tviittasikin, että tiedossa voi olla vielä draamaa, mutta ”toivottavasti ei ainakaan tragediaa”. Irtisanomiskiistassa saavutettu jonkinlaatuinen sopu – tai Sipilän sanoin välirauha – voi kaatua lainpykälien yksityiskohtiin, joissa sanonnan mukaan asuu se piru. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Kohtaaminen TEKSTI JANNE ORA . Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne varoitti Iltalehdessä hallitusta vedättämästä enää työntekijäjärjestöjä, tai riita ay-väen kanssa voi leimahtaa uudelleen. Pallo on siis edelleenkin hallituksella, miten yhteiskuntarauhan kanssa käy. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. MARRASKUUTA 2018 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. KUVA NORA VILVA Draaman ainekset jäivät vielä elämään P ääministeri Juha Sipilä (kesk.) huokaisi helpotuksesta perjantaina ehkä liian aikaisin, että jälleen yksi kriisi olisi hallituksen taipaleella nyt selätetty. Ehkä tässä on kyse samasta kuin sanotaan savolaisista: ”Vastuu jää kuulijalle.” Fjäderin äidinkieli kun on ruotsi. Harhakäsitys kuului: kirjoja kirjoittamalla hän voi elättää itsensä ja perheensä Suomessa. Meneillään oli kirjallisuustapahtuma Pentinkulman päivät. Hän totesi olevansa tyytyväinen, että olemassaoleva olotila – eli yrityksen koko ei suoraan vaikuta irtisanomiskynnykseen – kirjataan lakipykäliin. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Näin se on toiminut aiemminkin asenteella, ”jos tämä ei käy, hallitus vie esitystä joka tapauksessa eteenpäin”. Nylén oli paria vuotta aiemmin julkaissut hyvän vastaanoton saaneen esikoisensa, Vihan ja katkeruuden esseet. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder on saanut pyyhkeitä lausunnoistaan maahanmuuttajien palkoista. Sovintoesitykseen on kirjattu sanatarkasti näin: ”Hallitus lähtee työstämään esityksen yksityiskohtaisia perusteluita uuden pykälämuotoilun mukaisesti virkamiesvoimin. Paino on sanalla ”keskeyttävät”. Ei kuulosta kovin hyvältä, kun Sipilä jo perjantaina paperia esitellessään väitti, että irtisanomislakia on tähänkin asti valmisteltu kolmikannassa. Koolla oli esikoiskirjailijoita, joista Nylén oli yksi
Puolaa hallitseva Lakija oikeuspuolue jo toteutti 120 euron lapsilisän toisesta lapsesta alkaen. – Eu:sta on toivottu työkalua, jolla vastata globalisaation mukanaan tuomiin haasteisiin. Käytännössä populismi ilmenee jäsenmaissa sosiaalipoliittisina lupauksina, joilla esimerkiksi komission budjettivaatimuksia uhmaava Italian Viiden tähden liike aikoo tarjota yli 700 euron perustuloa 6,5 miljoonalle ihmiselle. Sosiaalipolitiikka kuuluu EU:n perussopimuksen mukaan suurimmaksi osaksi jäsenmaille. Toisaalta luvataan kansalaisille Trumpin tavoin etuja, mutta suositaan todellisuudessa rikkaita verotusta keventämällä tai sääntelyä purkamalla. – Myös Le Penin liike on Ranskassa harrastanut samaa. Oikeistopopulisteilla on Ristelän mukaan kahdenlaista linjaa. – On hyvä, että EU:ssa edistetään sisämarkkinoita ja tehdään kauppasopimuksia, mutta tarvitaan myös sosiaalisia investointeja, joilla Eurooppa pysyisi tulevaisuudessakin koulutettuna ja tasa-arvoisena. Kumpula-Natrin mukaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden olisi oltava osa EU:n arvoja. Valikoivaa hyvinvointiajattelua on suunnattu kapeasti vain ranskalaisille. Tämä antaa tilaa sosiaalisten asioiden populismille, ja tällä populismilla ratsastavat poliitikot yksinkertaistavat ongelman sysäämällä sen EU:n aiheuttamaksi, hän jatkaa. Kun talouskriisi alkaa olla selätetty, näitä äänensävyjä pitää nostaa. Vääriä johtopäätöksiä oikeasta kritiikistä Myös SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä toteaa, että jäsenmaiden talouden tervehdyttämisessä on kiinnitetty huomiota julkisten menojen leikkaukseen ja työvoimakustannusten alentamiseen ennemmin kuin hyvinvointi-investointeihin. – Rakennemuutoksesta on tullut monelle kirosana, joka tarkoittaa sosiaaliturvan ja koulutuksen romuttamista. – Sitten on Puolan esimerkki, jossa joitakin etuuksia oikeasti parannetaan, mutta samalla politiikka voi olla eriarvoistavaa tai perustua konservatiiviseen arvopohjaan. Mielikuvan budjettikuria vaativasta ”pahasta” EU:sta olisi Kumpula-Natrin mukaan pitänyt muuttua Britannian brexit-äänestyksen jälkeen. Ympäri Euroopan on nähtävissä, ettei rakennemuutos ole kohdellut kaikkia kansalaisia tasa-arvoisesti, Kumpula-Natri sanoo. – Vaikka lapsilisä on kannatettava ja äärimmäinen lapsiköyhyys on Puolassa merkittävästi vähentynyt, samaan aikaan naisten oikeuksissa mennään taaksepäin. Tämä on poliitiselle vasemmistolle vaikea haaste. Silti unionin perusarvojen vastainen populismi käyttää edelleen poliittisesti hyväkseen tarinaa ihmisten elämää vaikeuttavasta unionista. Sadat tuhannet naiset ovat olleet Puolassa huolissaan aborttikiellosta. MARRASKUUTA 2018 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Tommy Hellsten: Ikuisuus ei ole loputon määrä aikaa vaan sitä, ettei aikaa ole. 6 1. – Populistien johtopäätökset ovat usein vääriä, mutta heidän kritiikkinsä voi olla oikeaa, Ristelä sanoo. Ristelän mukaan sosiaalinen Eurooppa viittaa työmarkkinapolitiikkaan ja sosi. ”Paha” EU auttaa populisteja EU:n pitää pehmentää talouskuri ja rakennemuutos -imagoaan ja puhua enemmän sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. E uroopan unioni reagoi 2010-luvun talouskriisiin tiukalla talouskurilla, joka on sittemmin leimannut kansalaisten suhtautumista unioniin, uskoo europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.)
Tasa-arvolla on suuret talousvaikutukset. TAKSIUUDISTUS TUNAROITIIN Suomen CP-liitto ry on huolissaan toimintakyvyiltään rajoittuneiden ihmisten mahdollisuudesta liikkua turvallisesti ja yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti tuoreen taksilakiuudistuksen aiheuttamien ongelmien takia. Kun toimivalta on perussopimuksen mukaan kansallinen, vastuu pitää kantaa kansallisesti, Ristelä sanoo. – Jäsenmaat ovat olleet aika laajasti haluttomia ottamaan tähän kovin tiukkoja sääntöjä. MARRASKUUTA 2018 Toimiva sosiaalipolitiikka vähentää eriarvoisuutta ja myös oikeistopopulismin kannatuspohjaa. Simo Alastalo Demokraatti aaliturvaan, jossa unionilla on jonkun verran liikkumavaraa. Kysymys on nuorisotakuun rinnalle kaavaillusta, akuutista varhaisen vaiheen tuesta. Näyttää epätodennäköisltä, että direktiivi toteutuisi tällä vaalikaudella tai ainakaan kovin kunnianhimoisessa muodossa, Ristelä sanoo. Tuolloin Suomi sai suuren pakolaismäärän vuoksi poiketa komission asettamista budjetin alijäämäkriteereistä. Ristelä pitää komission pyrkimyksiä vaikuttaa jäsenmaiden sosiaalipolitiikkaan talousohjauksen avulla epäonnistuneena. Onko se EU:lla vai kansallisella hallituksella. Ristelän mukaan työehtojen vähimmäissääntelyä ollaan tälläkin kaudella uudistamassa. Esitys on kuitenkin vastatuulessa. Toimiva sosiaalipolitiikka vähentää eriarvoisuutta ja sitä kautta myös oikeistopopulismin kannatuspohjaa. Ristelä ei pidä komission suosituksia kaikilta osin huonoina, mutta näkee ne poliittisen vastuun kannalta ristiriitaisina. – Komission budjettiesityksessä on rakenneuudistuksia tukeva rahasto, joilla sen toivomia uudistukia voidaan tukea. KONSEKSULLA PYYHITÄÄN PÖYTÄÄ – Sipilän porvarihallitus pyyhkäisi pöytää kansallisella konsensuksella. Kumpula-Natrin mukaan Euroopan talousalue olisi yli 300 miljardia suurempi, jos naisilla ja miehillä olisi sama työllisyysaste. Takuun yksityiskohtia ei ole vielä konkretisoitu, mutta muun muassa terveydenhuollosta on puhuttu. – Kun EU:lla ei ole jossakin asiassa lainsäädäntövaltaa, toimivallan kiertäminen talouspolitiikan ohjauksen kautta on hyvin ongelmallinen strategia. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA iS to ck – Se nähdään turvallisuusja kilpailukykyinvestointina, jolla pyritään estämään syrjäytymistä. Se voisi luoda suomalaisellekin mallille ohituskaistan. Komissio on vuosien varrella suositellut muun muassa eläkeikien korottamista. Tuottavaa yhdenvertaisuutta EU:n toimivalta rajoittuu toistaiseksi lähinnä työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun kaltaisiin kysymyksiin, työsuojeluasioihin ja tasa-arvoon. – Jos uudistus koettaisiin komission painostuksen tulokseksi, herää kysymys missä on poliittinen vastuu. Nyt olemme nähneet, miten kansakunta saadaan hajalle. On myös ehdotettu, että Euroopan sosiaalirahasto, jonka tuella on Suomessakin edistetty työllistymistä, jakaisi varoja sillä ehdolla, että talouspolitiikan suosituksia noudatetaan. Sen mielestä nykyiset puoluejohdon avaukset vaaliteemoista tuntuvat suuntaavan lyhytnäköisesti vain seuraavalle hallituskaudelle. Kumpula-Natrin mukaan parlamentti käsittelee tulevaa seitsemän vuoden budjettikehystä, joka toisi seuraavalle kaudelle viiden miljardin euron lapsitakuun.. – Eläkejärjestelmää tai työttömyysvakuutusjärjestelmää uudistetaan Suomessa työmarkkinaosapuolten neuvotteluiden kautta. Jäsenmaat voivat hakea EU:lta myös budjettijoustoja kuten Suomi teki Eurooppaa vuonna 2015 koetelleen pakolaiskriisin yhteydessä. – Esimerkiksi epävarmoissa työsuhdemuodoissa työskentelevien työehtoja parannetaan. 7 1. SAK pitää ongelmallisena, jos jäsenmaita painostettaisiin talousohjauksella komission viisaksi näkemien uudistusten tekemiseen. Turvapaikanhakijoiden suureen määrään on joustojen toivossa vedonnut myös velkaantumisasteensa kanssa kamppaileva Italia. Ristelän mukaan komissio on esittänyt tätä edistämään työn ja yksityiselämän yhteensovittamista koskevaa direktiiviä, joka kiintiöisi vanhempainvapaasta osuuden myös isille. KESKUSTASSA KUOHUU Keskustan on nyt aika katsoa peiliin, ja tutkailla tarkemmin, mistä on kyse, vaatii Keskustanuoret kannanotossaan. – Työelämän asioissa EU:lla on aika paljon toimivaltaa, samoin sosiaaliturvan osalta mutta siihen vaaditaan yksimielisiä päätöksiä, joita on vaikea tehdä. Meille halutaan toisen tai kolmannen luokan työmarkkinat ja kansalaiset, kirjoittaa Rakennusliiton puheenjohtaja Raimo Suokas
Nuorten Kotkien Keskusliiton varapuheenjohtajaksi valittiin SAMOKin toiminnanjohtajana toimiva Miikka Lönnqvist (29). Hallitus paukutteli henkseleitään viime viikolla, kun se ja ammattiliitot saivat aikaiseksi välirauhan irtisanomissuojan heikentämiseen liittyvässä kiistassa. On laajoja väestöryhmäja maantieteellisiä eroja, jotka heijastuvat lapsiperheisiin sekä lasten harrastusmahdollisuuksiin, toteaa Piirainen suomalaisesta lapsuudesta. Jokainen lapsi tarvitsee harrastuksia ” Vanhempien taloudellinen asema ei saa olla este lasten yhdessäololle. Piirainen aloittaa puheenjohtajana vuoden 2019 alussa. Hän seuraa tehtävässä Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyaria, joka jo aiemmin tänä vuonna ilmoitti jättävänsä puheenjohtajuuden. – Kotkatoiminnassa rakennetaan tulevaisuuden kestäviä eväitä yhdessä tekemisen avulla, johon jokainen voi tulla mukaan ja olla reilusti oma itsensä, summaa Piirainen oman kokemuksensa Nuorista Kotkista. Jännityksellä odotetaan, tarkoittaako se jälleen paria puhelinsoittoa ja hallituksen sanelua. Mutta lopputulema oli jonkinlainen kolmikannan paluu. – Suomessa menee taloudellisesti kohtuullisen hyvin, mutta taloudellinen hyvinvointi ei valitettavasti jakaudu tasaisesti kaikille perheille ympäri maata. Ammattiliitot haluavat nyt hallituksen lupauksen mukaisesti neuvotella asiasta kolmikantaisesti. Vaiko kaikkien kolmen yhdessä hyväksymää kompromissia – vanhan kolmikannan malliin – työlakiesitykseksi, jonka eduskunta käsittelee. Piirainen (43) on aiemmin toiminut Nuorten Kotkien varapuheenjohtajana vuosina 2013–2014. Ei saatu lopullista sopua saati neuvottelutulosta, kyse oli vasta hallituksen HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Heikennyksiä haettiin, tuli kolmikantaa Kyse oli vasta hallituksen esityksestä, joka keskeytti työtaistelutoimet. Marko Piirainen on Nuorten Kotkien Keskusliiton uusi puheenjohtajaksi. Myös Piiraisen omat 11ja 10-vuotiaat pojat ovat osallistuneet Nuorten Kotkien toimintaan pienestä pitäen. Sipilän puheista saattoi ymmärtää, että asiassa olisi saatu sopu aikaan. Sosialidemokraattisessa järjestössä on noin 10 000 jäsentä. Vanhempien taloudellinen asema ei saa olla este lasten yhdessäololle eri muodoissa, Piirainen linjaa. esityksestä, joka keskeytti työtaistelutoimet, mutta ei lopettanut niitä. Nuoret Kotkat on valtakunnallinen lasten etuja toimintajärjestö, joka järjestää lapsille turvallista ja edullista toimintaa sekä tuo esille lasten oikeuksia ja edistää näiden asemaa. Moni asiantuntija pitää uuttakin mallia edelleen eriarvoistavana. MARRASKUUTA 2018 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA M ahtaa Suomen Yrittäjiä harmittaa. 8 1. Se masinoi irtisanomissuojan heikentämiseen tähtäävän operaation ja sai sen vetäjäksi vielä hallituksen. – Kotkatoiminta tuo yhteistä harrastustoimintaa lähes jokaisen lapsen ulottuville, myös työttömien sekä vähävaraisten perheiden lapsille. – Suomalaisessa yhteiskunnassa on tarve vaikuttamiselle lasten ja nuorten puolesta, ja tähän työhön Markolla on loistava osaaminen, toteaa edustajiston puheenjohtaja Tipsu Bazouleva. Käytännössä hallituksen uusi esitys ei merkittävästi poikennut aikaisemmasta, yrityksen henkilöstömäärään liittyneestä esityksestä. Demokraatti Kari Hulkko Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO. Jatkodraamaa voi olla odotettavissa, kuten SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta arvioi tilannetta. Sopiminen on vaikeaa
Akavan hallitus käsitteli Fjäderin puheita tiistaina. Suomalaisten tuloissa näkyy edelleen vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus, joka pidensi työaikoja, leikkasi julkisen puolen lomarahoja ja siirsi työntekijöiden maksettavaksi aiempaa enemmän palkasta vähennettäviä sosiaaliturvamaksuja. Luotettavuus on median tärkein ominaisuus Luotettavuus on nuorten aikuisten mielestä uutisja ajankohtaismedian tärkein ominaisuus, kertoo Sanomalehtien Liiton kysely. 18–24-vuotiaiden vastaajien mukaan luotettavuus toteutuu parhaiten sanomalehdissä. – SAK:n hallitus edellyttää, että sitten nämä jatkovalmistelut, jotka liittyvät tämän työsopimuslain perustelujen valmisteluun, olisi syytä tehdä kolmikantaisesti, Eloranta paalutti ehdoiksi hallituksen viimeisimmän irtisanomislakikompromissin hyväksymiseksi. Alkuviikosta jo toinen Akavan jäsenliitoista, Akavan Erityisalat, ilmoitti, että Fjäder ei enää nauti sen luottamusta. MARRASKUUTA 2018 Lisää uutisia: Demokraatti.fi Vihreät valitsee johtajansa suljetun oven takana Vahvana ehdokkaana pidetty Maria Ohisalo jää pois vihreiden puheenjohtajakisasta. Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto. Kuulostaa harmittomalta, mutta tiedossa voi olla draamaa, toivottavasti ei kuitenkaan tragediaa, Eloranta päivitti Twitterissä. 9 1. – Fjäderin ulostulot ovat herättäneet jäsenistössämme yleensä aina enemmän tai vähemmän kielteisiä kommentteja , Akavan Erityisalojen puheenjohtaja Maarit Helén sanoi STT:lle. – Merkelin henkilöön liittyvä vaikutusvalta on vähentynyt, mutta Saksa on silti EU:n merkittävin jäsenmaa Ranskan ohella. Tuorein kohu syntyi, kun hän esitti, että maahanmuuttajille voisi maksaa pienempää palkkaa. Vihreät päättävät puheenjohtajasta puoluevaltuuskunnan kokouksessa lauantaina. MITÄ TARKOITTAA TIEDOTTEESEEN KIRJATTU ”HALLITUS KUTSUU TYÖMARKKINAJÄRJESTÖT KÄYMÄÄN LÄPI HALLITUKSEN ESITYKSEN PERUSTELUJA KOLMIKANTAISESTI YHDESSÄ TYÖJA ELINKEINONOMISTERIÖN VALMISTELEVIEN VIRKAMIESTEN KANSSA”. Ohisalon luopumisen jälkeen vahvoina ehdokkaina puheenjohtajaksi pidetään etenkin Ville Niinistöä ja Pekka Haavistoa. Sitähän se ei voi olla, kun kaikki hommelit ovat työn alla.” Mika Salminen ”Kyllä perkele nyt asuu kokonaisuudessa.” Katriina Kajannes ”Tavoite oli, että hallitus vetää tuon kelvottoman lakiesityksen pois. Seuraavaksi tärkein on asiantuntevuus, jonka ilmoitti tärkeäksi 83 prosenttia nuorista aikuisista. – Kaksi tulkintaa kolmikannasta. Lue pitkä juttu verkossa: Demokraatti.fi ”Sipilä tykkää tulkita näitä harvoja onnistumisiaan siten, että asia on loppuun asti selvä. Näin on jo käynytkin Merkelin sisäpoliittisen aseman heikennyttyä. Kolmanneksi sijoittui radio, johon luotettavuuden liitti 28 prosenttia. Veronkevennyksillä hallitus on hyvittänyt kikyssä sovittujen sosiaaliturvamaksujen korotuksia palkansaajille. Fjäderin asemaa pöyhittiin Akavan hallituksessa Kohina Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin ympärillä jatkuu. Miksi ay-liike teki taas ”kikyt”?” Jyry Heinänen Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT RANE AUNIMO Syntymäpäivät KIISTA IRTISANOMISLAISTA ON NYT ”VÄLIRAUHAN” TILASSA, KUTEN PÄÄMINISTERI JUHA SIPILÄ ON TODENNUT. Sitä piti luotettavana 84 prosenttia, kun toiseksi tullutta televisiota noin joka kolmas. Tuo ns. Merkelille ei ole selkeää seuraajasuosikkia CDU-puolueensa johdosta väistyvälle Saksan liittokanslerille Angela Merkelille ei ole selkeää ennakkosuosikkia seuraajaksi, arvioi tutkija Tuomas Iso-Markku. Hallitus tasaa leikkauksia veronkevennyksillä Kuluneen hallituskauden politiikka näkyy tänään torstaina julkistettavissa verotiedoissa ainakin siinä, että tuloverotus on ollut aiempaa kevyempää. TILANNE ON SILTI EDELLEEN AUKI. Kokous pidetään suljetuin ovin. kompromissi, jonka Sipilä tarjosi, on arviointineuvoston mukaan lähes sama kuin alkuperäinen. Toisaalta hallitus on kiristänyt esimerkiksi tiettyjä kulutusveroja, kuten alkoholija tupakkaveroja. – Kukaan ole onnistunut profiloitumaan tulevana puheenjohtajana ja liittokansleriehdokkaana, Iso-Markku sanoo STT:lle. Iso-Markun mukaan ilmoitus väistymisestä saattaa heikentää Merkelin asemaa ulkopolitiikassa. Ohisalo on puolueen varapuheenjohtaja, ja hän on toiminut Aallon sijaisena tämän sairauslomalla. Luotettavuuden sanoi tärkeäksi 91 prosenttia 18–24-vuotiaista. Vasta välirauha hallituksen ja ay-liikkeen välillä SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta (kuvassa) arvioi, että kolmikannan tulkinta saattaa vielä tuoda mukanaan ylimääräistä draamaa nyt jo rauhoittuneeseen irtisanomislakikiistaan
Vähitellen, kun se on musertanut sinut kokonaan, alat tuntea itsesi riittämättömäksi ja ajatella, että ehkä sinulle saa tehdä niin. Kaikille on paikka jossain Nainen, kutsutaan häntä vaikka Johannaksi, on nyt turvassa. ”J os menisit suhteeseen, jossa toinen alkaisi heti hakata, tietysti tajuaisit heti lähteä. Mutta ei se niin me nekään.” Nuori nainen istuu sängyllä ja suukottelee ja hihittelee pienen vauvansa kanssa. Johannan lisäksi täällä pitää väliaikaista majaansa monta muutakin väkivallan kohteeksi joutunutta ihmistä, ja uusia tulee joka viikko. MARRASKUUTA 2018 Uuden alun alku Turvakoti auttoi Johannaa löytämään toivonsa takaisin. Jossain vaiheessa minä uskoin sen kohteliai suuden. Jossain päin Suomea on aina paikka vapaana, jos ei omalla paikkakunnalla.. Kun kaikki tapahtui vähitellen, en tajunnut, mikä oli liikaa. Hänen pieni pelkistetty oma huoneensa sijaitsee Tampereen turvakodissa. Yleensä tulijat ovat naisia mutta eivät aina. – Minäkin olin sen miehen kanssa neljä vuotta. – Eilen ja tänään repäisin ja kävin keskustassa, mutta muuten en ole paljon uskaltanut lähteä minnekään. Aina niin ei ollut. – Vuonna 2015 voimaan tullut turvakotilaki oli todella merkittävä. – Väkivaltainen ihminen alkaa hallita sinua, puuttua pieniin asioihin ja vähätellä. Edelleenkään turvakotipaikkoja ei ole Karsion mukaan niin paljon kuin pitäisi olla, mutta avunsaanti on sentään ennakoitavaa. Nykyään kaikkien iästä, sukupuolesta ja perhetilanteesta riippumatta kuuluu saada turvakotipalvelut, jos heihin kohdistuu lähisuhteessa väkivaltaa tai sen uhkaa, kertoo Tampereen ensija turvakoti ry:n ensija turvakotipalveluiden johtaja Jenni Karsio. Samalla nainen kertoilee tarinaansa perheväkivallasta: alistamisen ja mitätöimisen kierteestä, joka johti tönimiseen ja lyönteihin. 10 1. Toinen lapsi nukkua tuhisee vieressä päiväuniaan. Karsio kertoo, että aiemmin esimerkiksi lasten kanssa saapunut äiti saattoi saada paikan mutta yksin tullut nainen jäädä ilman. Hän perusteli minulle raivoamistaan sillä, että koska olin hänelle se läheisin, hän voi purkaa tunteitaan minulle. Hän viettää täällä kiireetöntä arkea, jutustelee muiden asiakkaiden kanssa ja puuhailee pihalla lasten kanssa. Sekin oli siis olevinaan kohteliaisuus
Silti hän näkee myös suuria onnistumisia.. MARRASKUUTA 2018 Kuvat Tua Onnela Johtaja Jenni Karsio kuulee työssään karmeita tarinoita. 11 1
– Jollakin voi olla kymmenen vuoden historia lähisuhdeväkivallasta, ja vasta sitten tapahtuu jotain sellaista, että hän uskaltaa hakea apua, Karsio kertoo. Tyypillinen asiakas viettää turvakodissa kolmisen viikkoa. Se on prosessi, jota me emme voi nopeuttaa. – Palveluiden kehittäminen väkivaltaa tehneille ihmisille on vielä ihan alussa, mutta se olisi ihan yhtä oleellista kuin väkivaltaa kokeneiden auttaminen. Tytti Happonen ja muut työntekijät tekevät parhaansa, jotta turvakoti tuntuisi hetken kodilta. – Painostaminen ei ole se tie. – Olen ollut onnellinen ennen väkivaltaa, ja tiedän, että voin olla myöhemminkin. On toki myös niitä, jotka hakevat apua jo varhaisessa vaiheessa. Ensinnäkin viranomaisten tietoa lähisuhdeväkivallasta, sen ehkäisystä ja uhreille tarjolla olevista palveluista pitäisi lisätä. Etukäteen voi ottaa selvää matalan kynnyksen palveluista ja ehdottaa niitä. Jos hän ei suostu lähtemään, kutsumme vartijan tai poliisin, Tiainen kertoo. – Esimerkiksi terveydenhuollossa oli aiemmin vaikeaa kysyä asiakkaan päihteidenkäytöstä. Ensija turvakotipalveluiden johtaja Jenni Karsio ottaa esiin kolme keinoa. Turvakotiin liittyy edelleen myös jonkinlaista leimaavuutta. Saatetaan miettiä, onko oma ongelma sittenkään ”riittävän suuri” tai onko esimerkiksi töniminen väkivaltaa. Entä läheiset. Voin saada jotain parempaa. Pelkäsin olla oma itseni. Ihmiskuvani on muuttunut, kun olen täällä nähnyt, että ihmiset voivat kohdella toisiaan hyvin. Jos lähtö on tullut kiireellä tai omat tavarat ovat muuten vähissä, turvakodin vintiltä löytyy kaikkea luistimista lastenrattaisiin. Väkivalta on alkanut vähitellen ja jatkunut pitkään, ennen kuin uhri on hakenut apua. Paljon on ylisukupolvisia käyttäytymismalleja, ja tieto voi auttaa katkaisemaan niitä. Karsio neuvoo kysymään väkivallasta turvallisessa paikassa, suoraan mutta syyllistämättä. Juuri kenelläkään lähtö turvakotiin ei silti käy tuosta vain. Ajattelen, että voin panostaa sen, minkä panostin mieheeni, lapsiini ja muihin, jotka arvostavat sitä. Mitä he voivat tehdä, jos epäilevät jonkun elävän väkivallan uhan alla. Sen ulkopuolella monet asiakkaat ovat kuitenkin todellisessa vaarassa. – Hakeutuvatko he sitten avopalveluihin tai menevätkö hotelliin, en tarkkaan tiedä. Meille tärkeä ajatus on se, että jos ihminen tulee turvakotiin uudestaan, hänellä on ainakin jonkinlainen luotto meihin. Edellisestä remontista on aikaa, mutta tunnelma on viihtyisä. – Joskus joutuu todella pelkäämään asiakkaan hengen puolesta. – Kun kerroin äidille, mitä olen kokenut, hän oli ihan kauhuissaan. Kyllä sellaisia tilanteita on, Tiainen sanoo. Tuntui kamalalta lähteä omasta kodistaan, ja kaikki itketti. – Jos tekijä on ovella, sanomme, että valitettavasti emme voi kertoa, keitä täällä on. Heitä täällä joka tapauksessa tapaa harvoin, Karsio kertoo. Osa jatkaa täältä uuteen omaan kotiin, osa saa avopalveluiden kautta apua koko perheelle – ja osa vain palaa takaisin väkivaltaiseen suhteeseen. Niin on käynyt Johannalle – vaikka oikeastaan muutos alkoi jo aiemmin. Ei pidä myöskään tuomita tekijää vaan teot. Se näkyy siinä, että korkeasti koulutetut ja hyvin tienaavat ihmiset harvemmin tulevat tänne. – Eka viikko oli kaikista kauhein ja hankalin. Se raivo ja viha, jota olen saanut päälleni, sitä minun ei tarvitse saada enää keneltäkään. Ohjaaja Hanna Tiainen vie kierrokselle turvakodin tiloihin. Ei ole väkivaltaa kokeneen vika, että hän on joutunut siihen. Mutta nyt minulla on rauhallinen olo. Kolmanneksi Karsio nostaa esiin tekijöiden auttamisen. MARRASKUUTA 2018 Kynnys on yhä korkea Monella tulijalla tarina lähisuhdeväkivallasta on hyvin samanlainen kuin Johannalla. ” Nyt minulla on rauhallinen olo. Turvajärjestelyt eivät ole raskaita, mutta niitä on sen verran, etteivät vainoajat voi livahtaa sisään. Uhkaavat tilanteet turvakodissa ovat Tiaisen mukaan harvinaisia. Se vaikuttaa henkilökunnan työhön. Joskus turvakodissa vietetty aika muuttaa myös käsityksen itsestä ja muista. Keittiössä tuoksuu lämmin ruoka, sohvalla voi loikoilla katsomassa Netflixiä ja lapsille on kirjoja ja leluja. – Jossain vaiheessa suhdetta tajusin, että mies suuttui niin helposti, että pelkäsin puhua hänelle. Toiseksi lähisuhdeväkivallasta pitää puhua. – Tieto on tärkeää väkivallan ehkäisyssä. Karsio kiittää ihmisiä, jotka ovat jakaneet tarinansa julkisuudessa. Vähintään se voi tarjota hetken verran turvallista, pelosta vapaata elämää. Kysy suoraan, älä syyllistä Lisääntyneet turvakotipaikat ovat auttaneet lähisuhdeväkivallan uhreja. 12 1. Hetki rauhassa ja turvassa Vaikkei turvakoti pystykään ratkaisemaan kaikkia ongelmia, se voi antaa yhden sysäyksen uuteen alkuun. Tua Onnela Demokraatti, Tampere ” Eilen ja tänään repäisin ja kävin keskustassa, mutta muuten en ole paljon uskaltanut lähteä minnekään. Ihmiset ovatkin hyviä Turvakodissa suuret onnistumiset näkyvät pelastettuina henkinä ja uusina alkuina. Aloin ajatella, että onko tämä nyt tätä vai voisinko saada jotain parempaa, Johanna kertoo. Ei ole helppo lähteä omasta kodista ja jättää ihmistä, jota kaikesta huolimatta rakastaa tai jota pelkää. Mutta mitä yhteiskunta voisi tehdä lisää, jotta itse väkivalta vähenisi. – On ihmisiä, jotka tulevat ja palaavat monta kertaa. Karsio kertoo, että asiakkaat eivät aina myöskään hahmota omaa tilannettaan oikein. Hän käski minun soittaa sosiaalipäivystykseen, ja siitä saman tien lähdin taksilla turvakotiin. Turvakoti on turvapaikka myös lapsille.. Sinä aikana hän saa oman huoneen, ruokaa ja apua asioidensa järjestämiseen. Läheisten tuki auttoi häntä tekemään lopullisen ratkaisun. Nykyään se on jo rutiinia, mutta lähisuhdeväkivallasta ei osata vieläkään kysyä
DEMOKRAATIN PIIRIKIERROS 2/12 HELSINKI Anna vinkki matkaajalle, missä on Helsingin piilotettu helmi. Mitä mieltä olet Helsingin pormestari Jan Vapaavuoresta. MARRASKUUTA 2018 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi SDP:n Helsingin piirin puheenjohtaja Pentti Arajärvi iloitsee toisen asteen koulutuksen maksuttomia oppimateriaaleja koskevan aloitteen läpimenosta. Ihmisestä riippuu, mihin hänet veisin. Hän on tavattoman taitava, ja erittäin poliittinen, vaikkei hän aina vaikuta siltä. SDP:n valtuustoryhmän aloitteesta toisen asteen oppilaitosten oppimateriaaleista tulee maksuttomia. Mikä on Helsingin suurin haaste lähitulevaisuudessa. Mitä kuuluu demareille Helsingissä. Kentällä kuplii TEKSTI ANNA-LIISA BLOMBERG . Maksuttomat materiaalit eivät tule kerralla, vaan parhaillaan menossa olevassa talousarvion laadinnassa prosessi käynnistetään. Ulkomaalaisille Helsingin saaristo ja kaikille Haltialan aarnimetsä voisivat olla hyviä kohteita kesällä. Hänen myönteiseen kuvaansa vaikuttaa, että kivat asiat menevät hänen kauttaan ja muut selittävät loput. Piirin toimintaan pöhinää tuo osallistava strategiatyö – koitamme saada koko piirin mukaan työhön sen sijaan, että yksi työryhmä laatii sen. Sitä hän tietysti saa olla, koska hänet on poliitikkona tehtävään valittu. Helsingissä luonto on lähellä. Millaisissa asioissa on koettu onnistumisia. KUVA NORA VILVA. Lisäksi kuvittelisi, että koulutuksen määrärahat olisivat keskeisiä kaupungissa, jonka strategian nimi on ”Maailman toimivin kaupunki”. Erityisesti vanhustenhuollossa – kotipalveluissa – on suuria puutteita. Aikoinaan yhden arkkitehtikilpailun tuomaristossa ollessani pidin tärkeänä, että pitää voida hiihtää Helsingin päärautatieasemalta Lappiin. Saa nähdä, milloin havaitaan, kuinka poliittinen hän lopulta on. Kaikesta vauraudesta huolimatta Helsingissä on melkoisia puutteita palveluissa. Se on hankala poliittinen kuvio, jossa helposti näyttää siltä, että ikään kuin meillä ei olisi omaa politiikkaa, vaan vain peesaamme muita. Budjettia valmistellessa näyttää, että opetustoimeen tehdään leikkauksia. Valtuustossa on toisaalta vihreiden ja kokoomuksen ja toisaalta meidän, vasemmistoliiton ja vihreiden enemmistö. Aarnimetsässä näkee, millainen metsä on aidossa luonnontilassa. Maksuttomuus on myös puolueen tavoitteissa ja ehkä vaalien jälkeen tähän lähdetään valtakunnallisesti. Tärkeää olisi myös laajentaa maksutonta varhaiskasvatusta. SDP:n yleinen nousu näkyy toiminnassa lisääntyneenä aktiivisuutena ja toritilaisuuksissa ihmisten kasvaneena kiinnostuksena. 13 1
Hallituksen sote-suunnitelmat aiheuttavat epävarmuutta, mutta SDP pitää tärkeänä, ettei sen anneta estää sote-toimialan kehittämistä. Peruspalveluista huolta Helsingin väestönkasvun ennustetaan jatkuvan huimalla kahdeksan tuhannen asukkaan vuosivauhdilla. Hän muistuttaa kaupungin toimialojen keväällä tekemistä laskelmista. Sote-palvelut edellä Heinäluoma kertoo SDP:n nostaneen budjettitavoitteidensa kärkeen sosiaalija terveyspalvelut, joiden kohdalla nähtiin budjettiesityksen suurimmat puutteet. Jonot terveyskeskuslääkäreille ovat nyt 15 vuorokautta, se on aivan liikaa. Sevander painottaa, että kaupungin strategian tavoite on saada ihmiset liikkeelle. – Esitys oli mielestäni hieman kunnianhimoton. Sen pyörittäminen kuitenkin vie paljon resursseja, jotka eivät saa olla pois esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyssä tärkeässä roolissa olevista nuorisopalveluista, luistelukenttien jäädyttämisestä tai muista toimialan palveluista, hän summaa. – Lisäksi terveyskeskuksiin tarvitaan lisää työpareja. Budjettiesityksessä kyllä tulee lisää rahaa, mutta ei riittävästi palvelujen nykyisen tason ylläpitämiseen, hän arvioi. Korvamerkittyjä euroja Toisen asteen maksuttomuutta kohden ryhdytään kulkemaan pienin askelin. 14 1. Aivan erityisesti ikäihmisten palveluissa, varsinkin kotihoidossa, tarvitaan kipeästi lisää resursseja. On selvää, että Helsinki ei ole niin houkutteleva lapsiperheille, jos emme kykene esimerkiksi rakentamaan päiväkoteja riittävästi koko Helsingin alueelle, myös kantakaupunkiin, Heinäluoma kuvailee. SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma odotti siltä vahvaa ja rohkeaa panostusta palveluihin – sekä niiden ylläpitoon että kehittämiseen. Sekin on omiaan suitsimaan syrjäytymistä. Ne kertoivat, mistä kaikesta on luovuttava, jos lisäeuroja ei heru keväällä annettuun raamiin nähden. Heinäluoma huomauttaa, että vaikka tahti tulevaisuudessa hidastuisi, se silti tuskin pysähtyy. Harvassa kaupungissa päästään puhumaan 288 miljoonan euron ylijäämästä. – Keskustakirjasto Oodi on hieno ja tärkeä investointi. Jos SDP pääsee hallitusvastuussa toteuttamaan oppivelvollisuusiän noston ja maksuttoman toisen asteen, on meillä Helsingissä jo testattuja toimintamalleja, joita voidaan kopioida valtakunnallisesti, Heinäluoma visioi. Sevander mainitsee monipuolisen asuntotuotannon eri asuinalueilla ja kummatkin puhuvat kasvatuksen ja koulutuksen resurssien huolehtimisen tärkeydestä. DEMOKRAATIN PIIRIKIERROS 2/12 HELSINKI Talousarviota tuunaamassa Helsingin SDP:n budjettitavoitteissa sote kohoaa korkealle. Kampissa on jatkossakin – sote-ratkaisusta riippumatta – asukkaita, jotka hakevat julkisia terveyspalveluja, Heinäluoma sanoo. Heinäluoma nostaa esimerkiksi Kampin hyvinvointikeskuksen. – Laskutavasta riippuen toimialoilla oli tarve yli 60 miljoonalle lisäeurolle. MARRASKUUTA 2018 ” Helsinki voi hyvässä taloustilanteessaan tehdä investoinnin tulevaisuuteen. SDP:n keskeinen kysymys on, että pysyykö kaupunki tällaisella taloudenpidolla väestönkasvun vauhdissa mukana, hän sanoo. Heinäluoma ja kaupunginhallituksen jäsen Tomi Sevander (sd.) muistuttavat, että Helsingin taloustilanne on kuitenkin valoisa. – Kun katsoo kaupungin tunnuslukuja, niin emme ole mitenkään sellaisessa tilanteessa, etteikö meillä olisi varaa toteuttaa asioita paremmin, Sevander kiteyttää. Kolmesta kuuteen vuorokautta olisi jotenkin hyväksyttävissä. – Aina, kun käyn Paloheinän portailla, siellä on aivan järkyttävästi porukkaa liikkeellä. Se on ollut Helsingissä toimiva työkalu eriytymisen vähentämisessä, Heinäluoma sanoo. H elsingissä päätöksenteon kuumin puheenaihe on kaupungin talousarvio tulevalle vuodelle. Pitkään SDP:n tavoitteena olleen rakennushankkeen edistämisestä päätettiin viime budjettineuvotteluissa. Kyse ei ole kuitenkaan mistään megaluokan investoinneista, niin miksei johonkin tällaiseen panostettaisi, jos se kerran on näin yksinkertaista saada ihmiset liikkeelle! Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Helsinki. Sinne ja perheiden palveluihin ylipäätään tarvitaan satsausta, Heinäluoma listaa. – Helsinki voi hyvässä taloustilanteessaan tehdä investoinnin tulevaisuuteen ja luoda painetta maksuttomuudesta myös valtion tasolle. Heinäluoma muistuttaa, että pitkällä tähtäimellä investointi maksaa itsensä takaisin esimerkiksi verotuloina, kun kouluttautuneet nuoret pääsevät työn syrjään kiinni tai jatkavat opintojaan kohti paremmin palkattuja töitä. – Esimerkiksi kouluihin, joiden alueella on paljon maahanmuuttajataustaisia ihmisiä tai vaikka työttömyyttä, on voitu ohjata myönteisen erityiskohtelun rahaa. Syrjäytymistä taklaamassa Syrjäytymisen, eriarvoistumisen ja kaupunginosien eriytymisen estäminen ovat myös korkealla SDP:n tavoitteissa. Budjettiesitys lupaa euroja kaupungin eri toimialoille, mutta Sevanderin mukaan se silti näyttää monin paikoin tiukalta. Lastensuojelun tarpeessa näkyy vahvaa nousua, ja siellä lasten ja nuorten tilanteet ovat entistä haastavampia. Samaa periaatetta pitää Heinäluoman mukaan noudattaa esimerkiksi kulttuurija vapaa-ajan palveluissa. SDP:n valtuustoaloite toisen asteen opetuksen oppimateriaalien maksuttomuudesta saatiin juuri läpi. Hän on huomannut, että houkuttimeksi voi riittää niinkin simppeli juttu kuin pitkät portaat. SDP haluaa huolehtia, että tärkeät hankkeet todella edistyvät, eivätkä päädy jäihin sote-ratkaisua odotellessa. Siksi he – ja SDP – jäivät kaipaamaan esitykseltä kunnon panostuksia peruspalveluihin. – Väestönkasvu väistämättä tarkoittaa, että erityisesti peruspalveluihin – päiväkoteihin, kouluihin, terveyskeskuksiin – pitää panostaa. Hän muistuttaa, että nyt yli 75-vuotiaiden lisäksi toinen suurin kasvava väestöryhmä on lapset ja nuoret. Tästä myönteisestä suunnasta kannattaa pitää kiinni. Sevanderin mielestä on tärkeää, ettei toimialan tarvitse yrittää rahoittaa sitä jo valmiiksi tiukasta budjetistaan, vaan siihen tulisi kohdentaa korvamerkitty raha. Pormestari Jan Vapaavuori (kok.) julkaisi budjettiesityksensä lokakuussa. Näihin ongelmiin Heinäluoma ja Sevander näkevät ratkaisun avaimia useilla kaupungin toimialoilla. – Lähtökohtamme on, ettei tällaisiin investointeihin liity epävarmuutta, eikä kaupunki voi tässä jarrutella. Osaavaa henkilökuntaa tarvitaan riittävästi jokaisessa koulussa ja lisätukea on jatkossakin ohjattava sinne, missä sitä kaivataan
15 1. . . Budjettiesitys on 288 miljoonaa euroa ylijäämäinen . Kaupunki investoi vuonna 2019 774,2 miljoonaa euroa . Veroprosentti pysyy 18 prosentissa . Esillä oli myös suuria leikkauslistoja, joihin tuli lisää resursseja. . Tomi Sevander . . . Pormestarin esitys parantui lautakuntien esittämän huolen jälkeen. Tomi Sevander . . Kunnallisveroa kerätään 2 670 miljoonaa euroa vuonna 2019 . Osoittaa sen tosiasian, että kaupungin talous on vahva, eikä syömävelkaa tarvitse ottaa. . Kaupunginvaltuusto käsittelee ensi vuoden budjettia kokouksissaan 14.11. . Ensi vuonna asukkaiden määrä kasvaa 8 000 asukkaalla . . Isoihin investointeihin on satsattu. . MARRASKUUTA 2018 HELSINKI Asukkaita vuoden 2018 alussa 643 272 SDP:n kannatus kuntavaaleissa 2017 13,8 % Paikkoja valtuustossa 12 SDP:n kannatus eduskuntavaaleissa 2015 15,5 % Kansanedustajat (sd.): Erkki Tuomioja Eero Heinäluoma Tuula Haatainen Pilvi Torsti Helsingin tunnuslajit: Orava Vaahtera Pihasyreeni HELSINGIN TALOUSARVIOESITYS 2019 . . . ja 28.11. Toimialat eivät välttämättä pysty ylläpitämään nykyistä palvelutasoa, jolloin esitys pitää sisällään tietynlaisen leikkurin. Tähän toivon neuvottelujen kautta muutosta. N or a V ilv a Kivaa, että Helsinki kasvaa! BUDJETTIESITYKSEN PLUSSAT JA MIINUKSET + – Eveliina Heinäluoma . . Pormestari ei ole kuunnellut kotihoidon työntekijöiden, vanhusten tai omaisten huolta kotihoidon huonosta tilasta. . Toteuttaa kaupunkistrategian talousosiota unohtaen sen muut kunnianhimoiset tavoitteet.. . Lähiöiden kuten Itä-Helsingin kehittämisen resurssit jäävät jälkeen kantakaupunkiin panostuksessa. . Eveliina Heinäluoma
Onnellisuuden apulaispormestari Nora Vilva Nasima Razmyar kehuu Helsingin liikkumisohjelmaa ”ihan mielettömäksi”. N asima Razmyar ei puntaroinut pitkään, kun kuntavaalien jälkeen selvisi, että hänellä on mahdollisuus tarttua kulttuurin ja vapaa-ajan toimialasta vastaavan apulaispormestarin tehtävään. Nyt reilun puolentoista vuoden aikana Razmyar on tavannut paljon kaupunkilaisia ja huomannut, että vapaa-ajan liikuntaja kulttuuripalveluista halutaan puhua melkein enemmän kuin peruspalveluista. Helsinkiä herätellään liikkeelle kampanjalla, jonka viestejä jo näkyy katukuvassa. Razmyar kuvailee, millaisin keinoin ihmisiä voidaan yllyttää lisäämään arkiliikuntaansa vaikka pieni askel kerrallaan. Razmyarille tärkeää onkin eheämmän yhteiskunnan ja kaupungin rakentaminen. Bussipysäkillä juliste voi ehdottaa seuraavalle pysäkille kävelemistä ja linja-autossa se vinkkaa jäämään kyydistä yhtä pysäkkiä aiemmin. Vaikka liikkumisen tärkeydestä on puhuttu paljon, meidän on silti helpompi ymmärtää, että alkoholi ja tupakka tappaa kuin että liikkumattomuus tappaa yhtä lailla, Raz myar sanoo. Hän korostaa, että puitteita tärkeämpää on vaikuttaa ihmisten asenteisiin eli sytyttää kipinä käyttää liikuntavälineitä. Nasima Razmyarin toimialalla on eväät vaikuttaa isoihin asioihin. – Yksi ihminen sanoi ihanasti, että tämä sinun toimialasi tuo onnellisuutta ja hyvinvointia. Upeimmatkaan lähiliikuntapaikat eivät auta, jos ihmisen sisällä ei syty kipinä käyttää niitä. – Aion korostaa keskustelussa jatkossa entistä enemmän myös sitä, kuinka tärkeää olisi käyttää kulttuurin, liikunnan ja vapaa-ajan palveluita hyödyksi kotouttamisessa. Kansanedustajuudesta oli luovuttava, mutta vaakakupissa painoi halu vaikuttaa juuri tämän toimialan asioihin. Kirjasto ei ole vain rakennus, vaan siihen liittyy sivistysvaltion pitkä perinne – koulutuksen ja lukemisen arvostus – miten olemme sen ansiosta nousseet kansakuntana, Razmyar kuvailee. On tärkeää, että puitteet liikunnalle ovat kunnossa, mutta olennaisin asia on vaikuttaa ihmisten asenteisiin. Minusta se on ihanaa, Razmyar kertoo. Tulin juuri kehityskeskustelusta kaksivuotiaan poikani päiväkodista, ja sain kuulla, että siellä ohjelma on otettu vakavasti ja lapset ovat päässeet tekemään asioita eri tavalla. Sehän on ihmisen elämän kannalta aivan kulmakiviä! Tämän toimialan kautta pystyy vaikuttamaan valtavan isoihin asioihin, Razmyar summaa. ” Kulttuuri ja liikunta yhdistää ihmisiä – niillä voidaan rakentaa yhteyksiä ja ymmärrystä ihmisten välille. Kulttuuri maalaa kaupunkikuvaa Razmyar arvioi, että kaupungin kulttuurissa on hyvä meininki, joka on huomattu kansainvälisestikin. Isoja asioita ovat muun muassa nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja eriarvoisuuden vähentäminen. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Helsinki DEMOKRAATIN PIIRIKIERROS 2/12 HELSINKI. – Ehkä elämässä täytyy välillä tehdä vähän radikaalejakin liikkeitä – tämä oli itselleni sellainen. – Tilastot käsittämättömän pienestä liikkumisasteestamme ovat hurjia. Kulttuuri ja liikunta yhdistää ihmisiä – sen kautta voidaan rakentaa yhteyksiä, ymmärrystä ja siltaa ihmisten välille aivan erityisellä tavalla, Razmyar sanoo. Razmyar uskoo, että tämän ”ainutlaatuisen tulevaisuuden kirjaston” avaaminen joulukuussa tulee olemaan hänen elämänsä hienoimpia hetkiä. 16 1. – Kansainvälisesti meillä on mahdollisuus viestiä samalla isommista asioista. Amos Rex -museo kiinnostaa, mutta myös keskustakirjasto Oodi saa ansaittua huomiota. MARRASKUUTA 2018 Kulttuurista ja vapaa-ajasta vastaava apulaispormestari Nasima Razmyar sanoo Helsingin kaupungin osaltaan yllyttävän kaupunkilaisia lisäämään arkiliikuntaa. Ylös, ulos ja liikkeelle! Helsingin yksi keskeinen tavoite on lisätä ihmisten liikkumista, ja Razmyarin mielestä kaupungin liikkumisohjelma onkin ”ihan mieletön”. – Asenteisiin pitää vaikuttaa mahdollisimman aikaisin – varhaiskasvatuksesta lähtien. Se tuntui oikealta, vaikka toki välillä pohdituttaa, mitä kaikkea tehtävää olisi voinut olla eduskunnassakin, Razmyar kuvailee
Isoja rakennusprojekteja on käynnissä ja lisää tulee. Tilaisuuksissa syntyi ideoita myös toiminnan kehittämiseen ja näistä ideoista näkyy, että puoluetoiminta on paljon muutakin kuin kokoushuoneissa istumista. Erityisesti hankaluuksia on vanhustenhuollon ja lastensuojelun jälkihoidon henkilöstön saamisessa. Synkkä musta pilvi lautakunnan yllä on tiukka budjettiraami. Hetkittäin tuntuu siltä, että joudumme aika kovasti pitämään kiinni siitä, että investointiohjelmassa jo oleva Itäväylän ja Kehä ykkösen eritasoliittymä myös pysyy siellä. Niin kauan, kun yleiskaava on vasta valmistelussa, on rakennuskieltoja, asemakaavoitus jäissä ja niin edelleen. Strategiatyö kuulostaa varmasti jonkun korvaan tylsältä ja puisevalta, mutta sitä tämä prosessi ei ole ollut. Kun jäsenten osaamisen ja innostuksen päälle lisätään vielä meidän timanttinen ehdokasjoukkomme, jota syksyn aikana täydennämme, on ilo lähteä vaalityöhön. Se on aivan kohtuuttoman tiukka kaupungin strategiaan suhteutettuna. Kun sen tason asiat ovat kunnossa, voidaan reippaasti ryhtyä suunnittelemaan yleiskaavan pohjalta asemakaavoja. Tulevaisuusilloissa kerättiin ajatuksia siitä, millaisen me – helsinkiläiset demarit – haluamme kotikaupunkimme tulevaisuudessa olevan. MARRASKUUTA 2018 Mikäasia lautakuntasi näkökulmsta on aurinkoisesti, entä mikä näyttää pilviseltä. Karita Toijonen Sosiaalija terveyslautakunnan varapuheenjohtaja Meillä on todella keskusteleva ja avoin lautakunta. On aina myönteistä, että yleiskaavatasoisia asioita saadaan tehtyä. Tähän vaikuttaa koko valtakunnan sote-tilanne eli sote-uudistuksen valmistelu ja epävarmuus siitä, mihin mennään ja milloin mitäkin ratkaisuja tehdään. Työ aloitettiin seminaarilla ja alueellisilla tulevaisuusilloilla. Kaupungin strategiassa kotipalveluja lisätään, mutta edelleen on ryhmiä, jotka ovat vaativamman hoidon tarpeessa. Vaikka kulttuurin toimialaan ei liity lakisääteisiä tehtäviä, niin mielestäni ihmisen tarvehierarkiassa on älyttömän korkealla, että hän saa kokea kulttuuria. Itse olen sitä mieltä, että kun tässä kaupungissa on ollut varaa esimerkiksi laskea veroja, pitäisi olla varaa myös riittäviin kulttuuripalveluihin. Sitä tehdään pontevasti ja positiivisella mielellä lautakunnan puolueiden kesken. Tämä koskee niin päällikkökuin työntekijätasoa. Tällaisia isoja, tulevaisuuteen katsovia asioita ovat olleet esimerkiksi maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille sekä paperittomien terveydenhuollon laajennus. S DP Helsingin kaupunkistrategiatyö lähti viime keväänä toden teolla käyntiin. Positiivista on myös, että maanalaisen yleiskaavan valmistelu on käynnissä. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla on puhuttu paljon mahdollisista leikkauksista, jotka aiheutuisivat talousraamin tiukkuudesta. Kansalaisilla on huolia siitä, millaisista asioista mahdollisesti leikataan budjettipaineissa. Tilaisuuksista on kertynyt sivutolkulla muistiinpanoja ja tärkeää materiaalia tulevaan strategiaamme. Selvä päivänpaisteen aihe on, että olemme uskaltaneet lähteä luotaamaan tulevaisuuteen, emmekä ole jääneet kiinni vanhaan. Sellaisen, jossa kokee pystyvänsä kehittämään itseään ja tekemään asioita, joita haluaa tehdä. Yhdessä jäsentemme kanssa jatkamme strategiatyötä vielä ensi keväänä. Harrastuksilla mahdollistetaan nuorten unelmia. Rahaa ei silti tule ovista ja ikkunoista, vaikka taloustilanne onkin kohtuullisen hyvä. Emme ole kuitenkaan tekemässä paperia pöytälaatikkoon, joten jäsentemme ideat ovat käytössä jo muun muassa ensi vuoden toimintaa suunniteltaessa ja vaaliohjelmaa rakentaessa. Helsinki kuitenkin kasvaa paljon ja toimialallamme on paljon hyviä toimijoita. Se tulee olemaan yksi väylä Östersundomin suunnasta ja niin kauan kuin metropäätöksiä ei ole, jopa linja-autot ajavat siellä. Työpaikkoja olisi, mutta ihmisiä on ollut todella vaikea saada. Elisa Gebhard Kulttuurija vapaa-aikalautakunnan kulttuurijaoston puheenjohtaja Kaupunki tukee nuorten kulttuuri-, liikuntaja harrastustoimintaan liittyviä uusia hankkeita 830 000 euron määrärahalla, ja lautakunta pääsi lausumaan tästä viime kokouksessaan. On tärkeää pitää huolta, että tämä merkittävä parannus liikenneturvallisuuteen tehdään. Aurinkoista on myös, että Helsingin uusi ydinkeskusta alkaa rakentua Kalasatama-Pasila-akselille. 17 1. Me kaavoitamme edelleen suhteellisen kunnianhimoisten tavoitteiden verran asumista Helsinkiin. Kaupunki voi kasvaa ja muuttua. Tilaisuuksiin osallistui lähes 300 jäsentämme! Se on valtava määrä ihmisiä, osaamista ja uusia ideoita. On tärkeää, että löytää mielekkään harrastuksen. Meitä demareita huolettaa erityisesti vanhustenhuollon tilanne. Jape Loven Kaupunkiympäristölautakunnan jäsen (sd.) Aurinkoista on, että puheet hitaasta ja jäykästä kaavoituksesta eivät pidä paikkaansa. Se tarkoittaa, että esimerkiksi uutta politiikan ja virkamiesten välistä suhdetta ja että dialogia haetaan ja rakennetaan. Me demarit olemme ajaneet asiaa, koska se on Helsingin vaarallisin risteys. On turha ajatella, että autot häviäisivät siitä liittymästä mihinkään. Kaupungin toimintamalli on uusi ja niin on lautakuntakin. Kaavoittaminen avaa vain mahdollisuuksia toteuttamispäätöksille. Kulttuuri on niin keskeinen osa ihmisten hyvinvointia ja sitä, että tunteeko ihminen tämän kaupungin oikeasti omakseen. Monet suunnitelmat toimivat vain kokonaisuuksina, eikä aina ymmärretä, että jos ne toteutetaan vain osin, on lopputulos tynkä ja toimimaton. Siellä tapahtuu eniten henkilövahinkoja ja pelti kolisee. Sillä on fyysisiä ja henkisiä terveysvaikutuksia ja vaikutusta siihen, kuinka hyvänä ihminen kokee oman elämänsä ja tilanteensa. HELSINKI KOONNUT ANNA-LIISA BLOMBERG Paikallissää Piiri pyörii LAURA YLITALO HELSINGIN SDP:N TOIMINNANJOHTAJA Jäsenten osaaminen käyttöön Jäsentemme ideat ovat käytössä jo ensi vuoden toimintaa suunniteltaessa. Esimerkiksi yleiskaavan iso idea kaupunkibulevardeista ei auta yhtään, jos tehtäisiin muutamia väyliä toisin ja muutamia jätetään entiselleen.. Tarkoitus on, että tehdään matalan kynnyksen projekteja, joiden avulla löydetään sellaiset nuoret, jotka eivät välttämättä muutoin löytäisi kulttuurin, liikunnan tai muun harrastustoiminnan pariin. Vaalit on ihmisen parasta aikaa. Pilvisen puolella on myös se, että tehdyt suunnitelmat eivät välttämättä toteudu. Se rasittaa kohtuuttomasti kotipalveluita. Jotta voidaan tehdä hyviä, suuria linjauksia – eikä vain ripotella murusia sinne tänne – tarvitaan rahaa. Rekrytointitilanne on vaikea
Hollanden sosialistihallituksen pääministeri Manuel Valls loikkasi Macronin listoille ja hoiti itsensä rimaa hipoen kansalliskokoukseen ja samalla sosialistit selvitystilaan. Luottamus rakentuu tilanteessa, jossa eliitit tuntevat vastuuta oman tulevaisuutensa lisäksi koko kansan kohtalosta. Eliitti voi pilata Suomen, jos se ei tähän pysty.” Aeron Davisin viesti on, että samalla kun eliitillä on mahdollisuus pilata koko maailma, se voi myös tuhota itsensä. 18 1. seuraavasti: ”Kärjistyneessä ilmapiirissä seurauksena on pelonlietsonta ja vastustus, jota myös eliitin sisältä ruokitaan. Monen ministeriön korkeimmassa virkamiesjohdossa on hallinnon kehittäminen korvattu sen alasajolla ja tutkimustieto uskolla markkinaehtoistamiseen. Hallinnossa taas arvostetaan saneeraajia, jotka ”järkeistävät” julkiset resurssit minimiin. Kiistelyn sijaan on keskityttävä ongelmanratkaisuun tavalla, jonka ihmiset ymmärtävät ja hyväksyvät. Johtajan asiantuntijuus alastaan on vähentynyt, sillä politiikassa tie huipulle kulkee useammin medianhallintataitoja kuin substanssia opiskelemalla. Ihmiset kysyvät, keitä nämä kanssakansalaiseni ovat ja miksi minun pitäisi heitä uskoa. Jos asiat menevät solmuun, vaihdetaan maata, sillä kriisin sattuessa ei olla vastuussa kenellekään. Kiistelyn sijaan on keskityttävä ongelmanratkaisuun tavalla, jonka ihmiset ymmärtävät ja hyväksyvät. Sillä he tiesivät johtajansa elävän toisen tunnetun mietelauseensa mukaan: ”Menestyksen hinta on vastuu.” Tällaisia johtajia uskon heidän kaipaavan yhä. u u u Luottamuksen hinta on vastuu Vaikka todellisuus on erilainen meillä pohjoisessa, emme ole ilmiöltä turvassa. Keskustan ajatuspaja e2:n johtaja Karina Jutila kirjoitti 2016 pamfletissaan Pilaako eliitti Suomen. Kontrollin asemesta vain luottamuksella voidaan johtaa. ANTTON RÖNNHOLM SDP:N PUOLUESIHTEERI ANTTON.RONNHOLM@SDP.FI TWITTER: @ANTTONR Syvässä päässä. Kirjan nimi on Piittaamattomat opportunistit, ja sen teesi on, että sitä mukaa kun globalisaatio on edennyt, johtajien keskuudessa myös vanhan luokkavallan jäänteet ovat karisseet: kaikki eivät ole enää miehiä, käyneet samoja tunnettuja opinahjoja tai istu samoilla klubeilla. Nyt hän on hakemassa Barcelonan pormestariksi. Kun brexitin arkkitehdit ovat yksi toisensa jälkeen lähteneet lipettiin, on hyvä miettiä, sulkisiko nykymaailmassa pelkästään pyylevä ulkomuoto ja mieltymys hyviin juomiin tien valtaan esimerkiksi vastarinnan symbolina toimineelta Winston Churchillilta. Davisin mukaan uusille eliiteille kyse on aina minusta, ei meistä. MARRASKUUTA 2018 K atsoin kuvia brexit-neuvotteluista ja mieleeni tuli poliittisen viestinnän professori Aeron Davisin hiljattain julkaistu kirja siitä, miten politiikan, liike-elämän, julkishallinnon ja median eliittien käyttäytyminen ja kokoonpano ovat Iso-Britanniassa muuttuneet. Valtakunnansovittelijan puolueettomuus ja oikeuskanslerin jääviys ovat keskustelun kohteena. Talouselämässä tie huipulle usein kulkee sektorista riippumatta finanssija kirjanpito-osaamisen kautta. Syitä tähän on monia. Samalla kun eliitit ovat positiivisesti monipuolistuneet, niistä on tullut ylikansallisempia ja vallattomampia – vallattomampia niin, että vain harvalla on näkemystä muutoksen johtamisesta ja niin, että ne eivät ole vastuussa kenellekään. Vaikka on positiivista, että politiikkaan voi tulla sen ulkopuolelta ja politiikasta voi siirtyä käyttämään osaamistaan muihin tehtäviin, ”pyöröovet” eivät saa asettaa kyseenalaiseksi poliittisen järjestelmän toimintaa. Hänen sanomansa kansalaisille sotabunkkerista pidetyssä kuuluisassa radiopuheessa ei nimittäin ollut helppo: ”Minulla ei ole teille tarjolla mitään muuta kuin verta, uurastusta, hikeä ja kyyneleitä.” Britit kuitenkin uskoivat. Juuri tätä on ollut David Cameronin piittaamaton uhkapeli brexit-kansanäänestyksellä. Velvollisuuden ja kunnian perinteet ovat rapisseet kansallisvaltion menettäessä painoarvoaan. Todellisuudesta irtautuneet eliitit eivät kykene näyttämään ihmisille suuntaa, mutta tekevät henkilökohtaisia ja eturyhmiensä etuja optimoivia päätöksiä, joilla on pitkäkestoisia vaikutuksia kaikille. Päättäjillä pitäisi olla paineiden keskellä harkinta-aikaa ja tilannetajua, koska viisaatkin ratkaisut jäävät kauas tavoitteestaan, jos ihmiset eivät koe niitä hyväksyttäviksi... Työehtojen huonontamista ja eläkeiän pidentämistä saarnaavat äänekkäimmin vuorineuvokset, joiden oman varhennetun eläkkeen veroja aurinko lieventää. Öljyja kaasulordit kautta maailman ovat imeneet maansa luonnonvarat ja tallettaneet varat muualle
19 1. Talviruokinta vaatii sitoutumista. MARRASKUUTA 2018 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Ruokaa lentäjille, kiitos K un sinitiainen ja mustarastas ilmestyvät pihapiiriin vaatimaan ruokaa, on se merkki, että eväiden hankinta luonnosta alkaa olla hankalaa. Lähde: Birdlife Demokraatti. Jo muutaman päivän lomamatkan aikana saattaa pieniltä ruokintapaikoilta ruoka loppua ja linnut joutuvat pulaan. Katkos säännöllisessä ruokinnassa saattaa olla kohtalokasta linnuille, jotka ovat tottuneet saamaan ravintoa tutusta paikasta. Uuden ravintolähteen etsiminen keskellä kovaa pakkastalvea pakottaa linnut liikkeelle ja saattaa viedä niin paljon energiaa, että lintuja menehtyy nälkään ennen kuin uusi ruokintapaikka löytyy. Lintujen talviruokintakausi on hyvä aloittaa silloin, kun maa jäätyy tai peittyy lumen alle. Sitä ei kannata aloittaa, ellei ole valmis jatkamaan kevääseen asti
suomennos Charles Baudelairen Pahan kukista (2011) palkittiin Maurice de Coppet’n palkinnolla 2013 . esseekokoelma Vihan ja katkeruuden esseet (2007) palkittiin Kalevi Jäntin palkinnolla . lastenkirja Eino ja suuri possukysymys (2018) käsittelee syömisen ja eläinten kohtelun etiikkaa TEKSTI JANNE ORA . muita teoksia: Halun ja epäluulon esseet (2010), Tunnustuskirja (2013) ja Kauhun ja ulkopuolisuuden esseet (2016) . . Esseitä ja kritiikkejä kirjallisuuslehdissä samoilta vuosilta alkaen . . harrastaa kemiallista valokuvausta . . 20 1. . syntynyt Helsingissä 1973, asuu Helsingissä . . KUVAT NORA VILVA Olipa kerran minä. suomennoksia ranskasta ja englannista vuodesta 1999 lähtien. . MARRASKUUTA 2018 ANTTI NYLÉN .
Nylén lyö Häviössä napakoita ja osuvia sarjoja. Julkinen taiteellinen työni on harso, jonka takana painin musertavien toimeentulon, motivaation ja mielenterveyden ongelmien kanssa.” Puhumme häviön tunteesta, tunnelmista ja taustasyistä Nylénin kanssa aurinkoisena lämpimänä lokakuun iltapäivänä Helsingin Maunulassa. Ikkunasta aukeaa vehreä näkymä, olemme kirjaimellisesti Keskuspuiston vieressä, se on kuin valtaisa Nylénin perheen kotipuutarha. Isännän yläruumista verhoaa tumma t-paita, jalat ovat sukitta. Hiski kehrää, kiehnää, puskee, ponkaisee pöydälle ja esittelee komeita kollinviiksiään, joitakin hetkiä myöhemmin pari vuotta nuorempi Paavali herää päiväuniltaan ja liittyy samoin elkein mukaan.. Teen poissaolo rikkoo auvoisaa brittitunnelmaa hitusen verran. 21 1. Vai sytyttääkö mielleyhtymän seinällä oleva mustavalkokuva Nicosta. Istumme kirjailijan lokoisassa, klassikkojen ja muiden kirjojen täyttämässä rivitalokodissa. Hän muistuttaa hieman Nick Cavea. Haluatko kahvia, Nylén kysyy, haluan, ja samassa hän kiehauttaa pannullisen vahvaa espressotyyppistä kahvia, hyvänmakuista. Kahdeksanvuotiaan Hiskin kaulassa helisee tiuku. Antti Nylén kirjoittaa näin: ”Kirjallisen menestykseni takana aukenevat uupumuksen ja tappion karut maisemat, häviön harmaat realiteetit. MARRASKUUTA 2018 Myrkyn sylkijä K irjailija Antti Nylén on vihainen ja turhautunut. Teos nostattanee ainakin suomalaiseen kirjallisuuslätäkköön minitsunameita syksyn mittaan. Periksi hän ei anna. Tuoreessa esseeteoksessaan Häviö Nylén kirjoittaa elämänsä ristiriidasta, siitä mitä on olla menestynyt häviäjä
Sepä se. – ”Lausu vain sana, niin minä paranen”. Ehkä hän myös haastattelussa provosoi, esiintyy, vedättää hyväuskoista haastattelijaa. 22 1. Häntä tympii romaanin ylivalta. Ikään kuin hän olisi tuomiolla, jota niin monesti on kokenut olleensa aiempien esseeteosten tultua julkisiksi. Yksi asia on varma. Nylén väittää Häviössä, että sokerinen hetken julkisuus on tyypillistä Suomen kirjalliselle ja älylliselle elämälle: ”Lahjakkaiden ja voimakkaiden, sanottavaan ja tyyliään vuosikausien ajan valmistelleiden kirjoittajien äkillinen vaipuminen näkymättömiin, poistuminen palstoilta, häviäminen, on tuttu, kaavamainen ilmiö suomalaisessa mediassa.” ”Tyypillinen elämänkulku” Peruutellaan ajassa lisää. Entä minkä äänilevyn, olettaen, että sinulla on saaressa levysoitin. Kostajan kirja Häviö ja häviäminen. Siksi olen halunnut puolustaa väkivaltaista retoriikkaa ja koston tapaisilla arveluttavilla ilmaisuilla operointia kirjallisuudessa. Katolinen päänsärkypilleri Nylén on katolinen kristitty. Ne sanat toistuvat monissa merkityksissään sekä Häviössä että Nylénin haastattelun aikana. Nylénin mielestä sivistyneistö on kyykytetty köyhälistöksi, jonka kroonisesti tulehtunut tunneskaala liikkuu osattomuuden ja avuttomuuden kuunmaisemissa. En ole nähnyt mitään ääriolosuhteita missään vaiheessa. Verta pystyy luovuttamaan kerralla vain tietyn määrän. Näihin aikoihin Nylén löysi laulaja-sanoittaja Morrisseyn ja kirjallisuuden. – Esseekirjoittamisessa on pakko kertoa sanoa juttuja, jotka eivät kuulu kenellekään muulle. Yläastepiina vaihtui sittemmin Torkkelinmäen kuvataidelukioon. Ainoa ero saattaa olla siinä, että kun romaanin päähenkilö käy Alepassa, niin kirjailija käykin K-kaupassa. Nylén toteaa, että esseen omakohtaisuus merkitsee väistämättä resurssien rajallisuutta. Käyn messussa harvakseltaan, vaikka joka sunnuntai aina ajattelen, että olisi pitänyt mennä. – Tunnen, että tehkää mitä lystäätte, en ole osa tätä yhteiskuntaa enkä välttämättä halua edes äänestää enää. Kyse oli pelon ja väkivallan uhan alla elämisestä ja sen alle pakottamisesta, jatkuvasta väkivallan mahdollisuudesta. Antti Nylén ei ole häviön tunteineen ainoa. Mikä häviön kokemuksessa on esiintymistä tai liioittelua, mikä osa on kirjaimellista ja mikä symbolista tunnetta. Tämä on se irvokas tilanne, jossa jatkuvasti elän, Nylén avaa Häviön, väittämänsä häviön, näköaloja Hän puhuu hiljaa, hitaasti, harkiten, ikään kuin jokainen yksittäinen sana olisi puntarille menevä kultahippu. Kosto, mutta mistä. Hän tähdentää, että julistuksessa on ironiaa ja kuvaannollisuutta. Minkä kirjan ottaisit mukaan autiolle saarelle. Morrisseyn Bona Dragin, saman vinyylin, jota silmät ymmyrkäisinä tutkin K-junassa lokakuussa 1990. Se on kuitenkin vain sana. Käsitys kirjallisuudesta on hänestä kapea. MARRASKUUTA 2018 Kravatti kaulassa, tili tyhjä Mikä täällä Maunulan ja Keskuspuiston syysidyllissä muka todistaa tappiosta. Ja kenelle. – Kiusaamisen kokemuksissani oli sama asia kuin mielenterveysongelmissani: ne eivät ole olleet vakavia. Taidamme lähestyä Häviön, mutta myös Nylénin kaiken kirjoittamisen ja työn ydintä. – On kyse siitä ristiriidasta mikä on menestymisen kulissin, kohtalaisen hyvässä jamassa olevan yksityiselämän ja yhteiskunnallisen avuttomuuden välillä. Kun menen kravatti kaulassa taidemuseo Amos Rexin eliittiavajaisiin ja tililläni on 6,30 euroa, läsnä on kaksi erilaista luokkakokemusta. Romaanin ylivalta tympii Esseen kirjoittaminen on Nylénille sekä esiintymistä että verenluovutusta. Nylén tuli tunnetuksi kymmenkunta vuotta sitten esseistään ja poleemisista puheenvuoroistaan. Millainen vaikutus tällä oli muovaavien vuosien Nyléniin. – Esseeproosa on kirjoittamisen laji, jossa on pakko ammentaa omasta todellisuudesta, historiasta ja kokemuspiiristä eikä turvautua kuvitteluun tai pelkästään referoida muista maailmoista. Ehkäpä mustavalkoisesti arvottavien ilmaisujen kohteeksi joutuminen on vain Nylénin henkilökohtainen kuonakorko; kuin some-ajan erityislaatuisesta hulluudesta esiin kuoriutuva itsestäänselvyys, symbolinen suojaamattomuusraha, jonka jokainen kirjoittava julkinen eläin joutuu tavalla tai toisella toimistaan maksamaan. Oli pelastumisen kokemus päästä omanlajistensa ihmisten joukkoon.. Olen kuin saaliseläin, joka on saatu kiinni ja näyttää kuolleelta, mutta joka sitten sylkee myrkkyä pedon kasvoille, kun se tulee katsomaan ja tökkimään, että joko se saalis kuoli. Vaimoni. Pahin vuosi oli seitsemäs luokka yläasteella, murrosiän alku. Moni nykyromaani kertoo päähenkilön elämästä, joka on täsmälleen samaa kuin kirjailijan elämä. Pikku kustannuspajan puolituntematon esseisti oli pian kirjallisen eliitin ja vähän muidenkin huulilla. Tuli televisio, radioja teatteriesiintymisiä, kirjallisuuspalkintoja, Nylén kuvattiin Imagen kanteen, hän esitti rocktähteä Savoy-teatterin lavalla, hänen käsityksiään aahan, oohon ja vähän ööhönkin tivattiin kaikkialla. Nylén vertaa katolista messua ibuprofeeniannokseen. Kenet ottaisit mukaan autiolle saarelle. Ai niin, yksi vielä: ristiriitainen. Mitä hän tarkoittaa veren luovuttamisella. Tekstiä on käsistä päästettyään enää mahdoton hallita. – Suomessa on tätä nykyä vallalla autofiktiomuoti proosakirjallisuudessa, jota en ihan hyväksy. Voin itse päättää vain annostuksen vahvuuden ja lääkkeen ottamisen ajankohdan. – Koston ajatus on minua piinannut ja kiusannut moraalisesti. Nylénin yläasteaika Vantaan Ruusuvuoren koulussa oli ankean piikikäs polku. Julkinen mielikuva miehestä on toinen. – Kosto, Nylén puuskahtaa. Hänen mukaansa valtaosa eri alojen taiteilijoista ja freelancereista, enenevässä määrin myös tieteentekijöistä ja yliopistoväestä muodostavat yhteiskunnan uuden paarialuokan. Sanataiteessa ei ole kysymys yksiselitteisesti yhteiskunnallisesta keskustelusta tai toimenpide-ehdotuksista. – Häviössä on koston intressi. Suomalaista nykykirjallisuutta ja kirjallisuuskulttuuria Nylén moittii. Menenkö iltamessuun sunnuntaina vai lauantai-iltana, otanko päämessun ja vieläpä ripittäytymisen: haluanko enemmän milligrammoja, oikein tujut annokset. – Liityin katoliseen kirkkoon 2005. Raamatun, koska siinä riittää sivuja ja se on kuulemma hyvä. Nylén sanoutuu Häviössä irti yhteiskunnasta – mitä yhteiskunta sitten onkaan ja mitä irtisanoutuminen merkitseekään. Hän on kirjoittanut ja kertonut julkisuudessa kiusaamisesta ja väkivallan uhasta. 3. Ei tapahtunut mitään pään huuhtelemista vessanpöntössä tai vastaavaa, mutta kokemuksen tasolla se oli musertavaa. – Koston tapaiset aiheet ovat vaikeita. Sellaiset aiheet tekevät kirjallisuudesta kuitenkin vaarallisen ja ne ovat myös kirjallisesti hedelmällisiä. Häntä pidettiin erilaisena ja omituisena. Joku, ehkä monikin, saattaa silti kysyä: kuka hiton Antti Nylén. Peruutellaan ajassa. Nylén hiljenee, hymähtää: – Mun elämä on mennyt melko tyypillisellä tavalla. Esikoisteos kirjailijana, Vihan ja katkeruuden esseet, nosti hänet vuonna 2007 kertarykäyksellä puheenaiheeksi ja ainakin Suomessa uuden esseetyylin juhlituksi ja palkituksi tekijäksi. Hänen suhteensa katoliseen uskoon vaikuttaa ainakin ilmija pintatasollaan pragmaattiselta ja mutkattomalta, humoristiselta jopa. Vastakääntyneen into ja vieraskoreus ovat jo karisseet minusta. Ehkäpä tylyt ja kuluneet arviot Nylénistä ovat väärinymmärrystä, vääristelyä miehen kirjoittamisista ja sanomisista: ajattelun ja kielenkäytön köyhtymisen ilmiasu. – Niin kosto, kenelle ja miksi. – Oli pelastumisen kokemus päästä omanlajistensa ihmisten joukkoon. – Jos tällainen köyhälistöön ja osattomiin perinteisesti liitetty ”pitäkää tunkkinne” -asenneilmasto leviää myös laajemmin sivistyneistöön, niin silloin ei hyvä heilu. Jos kerran kirjoittaa itsestään, niin eikö vain voi kirjoittaa omasta itsestään eikä väittää sitä romaaniksi. Antaa sinun, lukijan, muodostaa oma käsityksesi – niinhän Nylénkin korostaa tekstien tulkinnoille aina käyvän. Kirjallisuuden kuuluu liikkua arveluttavilla alueilla, kokeilla asentoja ja ajatuskulkuja, jotka normaalielämässä eivät ole käyttökelpoisia tai hyväksyttyjä. Räyhäkäs, ylimielinen, räksyttävä, harkitsematon, kärkäs, ynseä, joka paikan rääväsuu – senkaltaisia ovat olleet julkiset kuvaukset hänestä, inflaatioksi asti. En itsekään tiedä. Tuli menestystä, kunniaa, palkintoja, Nylén kirjoitti uusia menestyksekkäitä ja puhututtaneita esseeteoksia ja jatkoi myös käännöstöiden tekemistä. Se ajatus on eettisesti ala-arvoinen ja surkea. Kuka Antti Nylén
23 1. MARRASKUUTA 2018
Kaupan hyllyistä löytyy mandariineja, klementiinejä ja satsumia. Niissä ei yleensä ole siemeniä ja ne ovat maultaan makeita ja vähemmän hapokkaita kuin muut sitrushedelmät. Nora Vilva Demokraatti. Risteymälajike sai nimensä isä Clémentin mukaan. Kuoressa näkyy usein myös vihreitä laikkuja. Puutarhanhoidosta vastannut isä Clément huomasi, että orpokodin lapset suosisivat kyseisen puun hedelmiä enemmän kuin muita mandariinilajikkeita ja niinpä tätä varhain kypsyvää ja makeaa risteymälajiketta alettiin viljellä enemmän. Kaupat ovat väärällään klementiinejä juuri keskitalvella ja erityisesti joulun aikaan. Satsuman kuori on kiiltävä ja irtoaa helposti. Suomessa kaupat eivät aina ilmoita, mitä lajiketta milloinkin on myynnissä. Väri ei ole merkki siitä, että satsuma olisi raaka, vihreys vain kertoo kasvun aikana vallinneesta säästä. Ensimmäinen klementiinipuu kasvoi munkkien ylläpitämän orpokodin pihassa Algeriassa. MARRASKUUTA 2018 Talvi on pikkusitrusten kulta-aikaa Suomalainen puputtelee vuoden aikana keskimäärin 13 kiloa sitrushedelmiä. Ei liian hapokas satsuma Satsumille on tyypillistä muista sitrushedelmistä poikkeava keltainen väri. Satsumat aloittavat pikkusitrusten sesonkikauden ja ne ilmestyvät kauppoihin loka-marraskuussa. Orpokodin pihasta hittituotteeksi Kirkkaanoranssit klementiinit ovat suomalaisten suosikkeja ja niitä myydään pikkusitruksista eniten. Klementiinit ja satsumat kuuluvat sitrushedelmien mandariinilohkoon. Maku, kuoren paksuus ja irtoavuus sekä siementen määrä vaihtelevat lajikkeen mukaan. Klementiinit ovat saaneet syntynsä välimerenmandariinin ja Comuna-appelsiinilajikkeen risteytyksestä. Kaikki mandariinit ovat ravintokoostumukseltaan hyvin lähellä toisiaan, joten siitä näkökulmasta on aivan sama, mitä lajiketta syö. Klementiinejä on useita eri lajikkeita. 24 1. Mandariineja on yhteensä noin 300 eri lajiketta, joista Suomessa on saatavilla vain muutamia. Loppusyksyn ja talven suursuosikkeja ovat oranssiset ja keltaiset pikkusitrukset. Mandariini on pikkusitrusten yleisnimi. Eurooppaan ne rantautuivat 1800-luvun alussa ja saavuttivat suuren suosion jo 1900-luvun vaihteessa. Ne ovat alunperin lähtöisin Japanista ja Kiinasta, joissa mandariineja on viljelty 1500-luvulta lähtien
Teen ja sanon, ja joskus, kun joku uskaltaa sanoa vastaan, niin sitten olen kyllä valmis korjaamaan mielipidettäni. Pekka Tuuri on SDP:n kuntaja järjestöasiainsihteeri.. Ikinä se ei ole ollut ongelmallista. Se on varmaan geneettistä. En hirveän usein jää kyselemään. Tavallisesti ne liittyvät siihen, että kannattaisi mennä parturiin. Sillä tavalla näen kasvoissani Terttu-mummoni. Kun pohjalainen sanoo, että nyt on komiaa ja että on paras jossakin, niin luultavasti se henkilö tosiaan on esimerkiksi maakunnan paras hiihtäjä. Se on sellaista pohjalaista itsevarmuutta ja itserakkautta, jolla on todistettavaa katetta. Ei se mikään halvaus tai sellainen ole, muistan että mummollani oli sama piirre. Peilistä sitä ei ehkä huomaa, mutta valokuvissa se näkyy. Se sanotaan sitten ääneen, kun sen kerran tietää. 25 1. Joskus kulmakarvojen välistä pitää nyppiä pari karvaa. MARRASKUUTA 2018 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Pekka Tuuri, 28 T odella harvoin harmittaa katsoa peiliin. Vanhemmiten se paheni. Se ei ole valehtelua eikä se ole itserakkautta, se on vaan totta. Muiden sukulaisten piirteitä en tunnista kasvoiltani. Näen vain itseni. Kun hymyilen, nousee toinen puoli kasvoistani vähemmän. Välillä huomaan kehitysehdotuksia. Tai sitten näen, että peili on likainen. Toinen silmä oli paljon enemmän kiinni kuin toinen, kun hän hymyili. En kuitenkaan itserakas. Luonteeltani olen avoin ja iloinen, kovaääninen ja itsevarma
Samaan aikaan maailmalla vapautetaan niin sanottuja mietoja huumeita. u u u Huumeiden saatavuus on Suomessa kasvanut voimakkaasti. 26 1. u u u Tänä vuonna tilastoista oli sitten luettavissa, että vuonna 2017 lasten kiireelliset sijoitukset kasvoivat 15 prosenttia. Nuorimmat prostituutioon päätyneet ovat olleet 12–13-vuotiaita tyttöjä. Toivon, että otamme Islannista oppia. Toivon, että meillä on tahtoa tulla lasten puolelle. Päihdemyönteinen ilmapiiri saa kääntämään katseen pois huumeiden uhreista ja heidän tuottamistaan kuluista koko yhteiskunnalle. MARRASKUUTA 2018 VIERAILIN VIIME VIIKOLLA Keski-Suomen kunnassa, jossa nuori oli kuollut huumeiden yliannostukseen. Islantilaisilla on ollut lämpöä ja selkärankaa. Kansalaiset olivat heränneet. Kauppa käy. Vain tulokset ratkaisevat. Jämsässä pöydän ympärillä oli toivoa paremmasta. Näiden lasten kohdalla tämä yhteiskunta on epäonnistunut. Ymmärrän, että osassa maailmaa taistelu huumeparoneita vastaan on hävitty. Kävin hyvän keskustelun menneenä syksynä Islannin ministerin kanssa. Toisaalla hyvinvoivien sokeus saa aikaan ongelmat, jotka totisesti näkyvät osan perheistä elämässä. Seuraavalta hallitukselta tarvitaan valtioneuvoston päätöksellä vahvistettu ohjelma huumeiden saatavuuden vähentämiseksi ja lasten suojaamiseksi. Voitettava taistelu Tuomas Kurttila. Tämä luku on korkea. Nuorimmat prostituutioon päätyneet ovat olleet 12–13-vuotiaita tyttöjä. Vika on tämän yhteisön, joka ei näe näiden lasten elämää – ja lopulta yhteistä todellisuuttamme. Liian vähän, liian myöhään. Soittoja, viestejä ja kirjeitä tavallisilta äideiltä ja isiltä, vastuullisilta suomalaisilta, jotka näkivät elämässään huumeiden tuomat ongelmat. Suomessa etenkin nuorten aikuisten miesten asenteet huumeita kohtaan ovat lieventyneet. Islannissa tämä on tarkoittanut koulupäivän rakenteen uudistamista mahdollistamaan harrastamisen ja koulupäivän jälkeisen hyvin organisoidun lasten harrastustoiminnan. Tämän taistelun me voitamme. Toivon, että seuraava hallitus uskaltaa toimia huumeita vastaan. Pöydän ympärille oli kokoontunut luottamusja virkajohto, järjestöjä, vastuullisia aikuisia. Vuosi sitten kutsuin koolle hallinnon kokouksen, jossa käsittelimme menneen kesän monia yhteydenottoja kansalaisilta. Kirjoittaja toimii Suomen lapsiasiavaltuutettuna ja Euroopan lapsiasiavaltuutettujen puheenjohtajana. Nuorimmat huumeiden välittäjät ovat olleet 12-vuotiaita. Samaa en voi sanoa maamme poliittisesta johdosta. Nämä tuhannet lapset ovat kohdanneet päihteiden ja huumeiden maailman. Tämä taistelu on meidän voitettava. Nuorimmat huumeiden välittäjät ovat olleet 12-vuotiaita. Maahan asetettiin kotiintuloajat ja alkoholin myynti kiellettiin alle 20-vuotiaille. Ja vahvaa tahtoa toimia, jotta yhtäkään lasta ja nuorta ei tarvitsisi haudata huumeiden takia. On tehtävä enemmän, aiemmin. Tulokset ovat olleet hyviä. Tämä täytyy tehdä sisäministeriön, sosiaalija terveysministeriön, opetusja kulttuuriministeriön sekä oikeusministeriön tiiviillä yhteisellä työllä. Islantilaiset ovat ymmärtäneet, että huumeiden suurin vastus tulee hyvästä elämästä. Tarvitsemme yhteiskuntapolitiikkaa, joka nostaa heikot ja saa vahvat ymmärtämään tämän välttämättömyyden. Tämä taistelu on meidän voitettavissa. Suomessa kouluterveyskyselyssä 14–15-vuotiaista lapsistamme 38,8 prosenttia arvioi, että omalta paikkakunnalta on helppo saada huumeita
K uluva syksy on suomalaisissa ammattiteattereissa erikoinen, jopa poikkeuksellinen. Hamletin rooliin on pestattu edellä mainittu Jussi Nikkilä, joka Lontoossa muutama vuosi sitten suoritettujen Shakespeare-opintojen jälkeen on ohjannut kiitetyt tulkinnat mestarin kahdesta klassikosta. Keväällä kaikki on toisin. Turussa ollaan vielä jykevämmän järkäleen kimpussa, kun viime vuosina enempi Tshehov-klassikoiden parissa viihtynyt Paavo Westerberg ohjaa siellä kaupunginteatterin suurelle näyttämölle Shakespearen hurmeisten tragedioiden kingin, ”Hamletin” siis. Erityistä kiinnostusta tässä produktiossa nostattaa sen miehitys. Toki esimerkiksi Kansallisteatterissa jatkaa jo kevätkaudella uusia yleisöjä valloittanut Jussi Nikkilän ohjaus Julia & Romeo. Ofelian roolissa on Pia Andersson ja kuningatar Gertrudena, Hamletin äitinä Kirsi Tarvainen. 15.2.2019 ensi-iltaan tuleva suuren mittakaavan Hamlet-toteutus myös soi isosti, sillä Sanna Salmenkallion säveltämän musiikin esittää Turun Filharmoninen orkesteri. Tampereen Työväen Teatterissa saa tammikuussa ensi-iltansa Shakespearen esitetyimpiin draamoihin kuuluva ”Myrsky”, jonka ohjaa Tiina Puumalainen. Veronan rakastavaisten ohella hänen käsittelyynsä pääsi kuningasdraamoista se julmin, ”Rikhard III”. Yhdenkään ammattiteatterin ohjelmistossa ei syyskaudella ole ensimmäistäkään William Shakespearen teosta ensi-illassa. MARRASKUUTA 2018 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi William valloittaa taas O tto -V ille Vä ätä in en Jussi Nikkilä on Turun Hamlet. Shakespeare-klassikoita saadaan ensi-iltaan ainakin kahden kahden keskeisen teatterikaupungin teatterin suurille näyttämöille. – Hamlet on kaikkien aikojen näytelmä, ajaton ja täynnä mahdollisuuksia uusille tulkinnoille. Vallananastaja Claudiuksen roolissa nähdään Westerbergin luottonäyttelijä Eero Aho ja Poloniuksena ohjaajalle niin ikään hyvin tuttu Carl-Kristian Rundman. Sen maalaama kuva vallan sokaisemista ihmisistä on viiltävän rehellinen ja edelleen täysin ymmärrettävä, ohjaaja tiivistää lähtökohtansa. Rolf Bamberg Demokraatti. 27 1. Keskeisissä rooleissa Prosperona on Pentti Helin ja ilmanhenki Arielina hänen puolisonsa Jaana Oravisto
Liis Pählapuu on valmistunut Tarton yliopistosta pääaineenaan taidehistoria ja työskennellyt Kumussa kuuden vuoden ajan. Näyttelyssä nousevat esille eri ˆ. Rapetti, joka on tehnyt yhteistyötä myös Ateneumin taidemuseon kanssa, teki lopulliset valinnat näyttelyyn otettavista töistä. MARRASKUUTA 2018 Baltian symbolismissa korostuvat ainutlaatuiset erityispiirteet Konrad Mägi: Norjalaisen tytön muotokuva, 1909, Öljy, Tarton taidemuseo. Yhteisiä arvoja Viron taidemuseon kansainvälisten näyttelyiden ohjelma alkoi viime vuonna EU-puheenjohtajuuden myötä. 28 1. Kolmen maan yhteisnäyttely oli pääkuraattorin, merkittävän ranskalaisen symbolismin tutkijan Rodolphe Rapettin idea. – Näyttely oli todella menestynyt Pariisissa. Myös näyttelyn teokset ovat näiden museoiden kokoelmista 1800-luvun loppupuolelta 1930-luvun alkuun. Virpi Kirves-Torvinen Kesyttömät sielut – Symbolismi Baltian maiden taiteissa -näyttely tavoitti Pariisin d’Orsayn museossa esillä ollessaan lähes 250 000 katsojaa. Näyttely on osana Viro 100 -ohjelmaa. Se on hyvin hurmaavaa. Myytit ja legendat, sielu ja maisema ovat näyttelyn perusteemoja. On jännittävää nähdä, millaisia yhteyksiä töiden välille syntyy Kumun miljöössä, Pählapuu tähdentää. – Näyttelyn taiteilijat ovat hyvin erilaisia, mutta he jakavat yhteisiä arvoja. Mukana on monia merkittäviä taiteilijoita, kuten latvialainen Janis Rozentals, liettualainen Mikalojus Konstantinas Ciurlionis sekä virolaiset Kristjan Raud, Nikolai Triik, Konrad Mägi ja Oskar Kallis. Ohjelmapäällikkö-kuraattori Liis Pählapuu odottaa myös taidemuseo Kumussa Tallinnassa kolme viikkoa sitten avatun näyttelyn keräävän paljon yleisöä. Janis Rozent?ls: Kevään laulu, 1901, Öljy, Latvian Kansallistaiteen museo. Kumun lisäksi mukana ovat Liettuan taidemuseo, Mikalojus Konstantinas Ciurlionisin kansallinen taidemuseo sekä Latvian kansallinen taidemuseo. Se on kuitenkin täällä erilainen kuin d’Orsayssa. Kumussa graafisesta ilmeestä ja näyttelyarkkitehtuurista vastaa Tuuli Aule
Auringon moni-ilmeisyys Kesyttömät sielut -näyttelyn 150 teoksesta nelisenkymmentä on yhdeltätoista virolaiselta taidemaalarilta, mukana on myös muutama patsas. On hyvin koskettavaa, että nyt heidän työnsä olivat siellä esillä keskeisessä museossa ja saivat paljon huomiota, Pählapuu pohtii. Muutama vuosi sitten Zetterberg palasi väitöksensä teemaan ja sai käyttöönsä myös Viron ulkoministeriön aikakautta koskevan materiaalin. Ville Jalovaara. Suomi ei halunnut nähdä Suomenlahden vastarantaa bolsevikkien halussa. Itse näyttely siirtyy Tallinnasta Latvian kansalliseen taidemuseoon vuonna 2020 tai 2021. Virpi Kirves-Torvinen Demokraatti, Tallinna Naapurusten itsenäisyyden myrskyisät varhaisvaiheet KIRJAT Seppo Zetterberg: Viro ja Suomi 1917–1920 Docendo 2018, 405 s. Poikkeuksena tähän on nähty suomalaisen vapaaehtoisjoukon osallistuminen Viron itsenäisyyssotaan vuosien 1918–1919 taitteessa. Nyt ilmestynyt laajempaan lähdeaineistoon tukeutuva Zetterbergin väitöskirjan eräänlainen kakkosversio vahvistaa hänen jo neljäkymmentävuotta sitten esittämiä tutkimustuloksiaan siitä, että itsenäisen Viron ja Suomen varhaiset suhteet eivät olleet niin ongelmattomat kuin niitä on jälkeenpäin heimoaatteen hengessä haluttu muistella. Juuri nyt maidemme välit vaikuttavat hyvin mutkattomilta. He ovat saaneet vaikutteita myös Friedrich Reinhold Kreutzwaldin Kalevipoeg-kansalliseepoksesta, joka on syntynyt samojen aatteiden pohjalta kuin Kalevala. Siinä johdantona on Rapettin essee Terra incognita. Zetterberg käsitteli nyt ilmestyneen kirjansa aihepiiriä jo vuonna 1977 tarkastetussa väitöskirjassaan. Silti esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan maalaustekniikka on hyvin erilainen, Pählapuu sanoo. Seppo Zetterberg ei näe teoksensa esipuheessaan myöskään 1920ja 1930-lukuja erityisen auvoisana aikana Viron ja Suomen suhteissa. Viron kulttuuriministeriön tukema näyttely huipentuu ensi vuoden puolella kansainväliseen taidekonferenssiin teemasta Symbolist Art and the Baltic Sea Region 1880–1930. Kesyttömät sielut – Symbolismi Baltian maiden taiteissa -näyttely jatkuu Tallinnan Taidemuseo Kumussa 3.2. Kanssakäyminen maidemme välillä on monella tapaa tiivistä. Näyttelyn yhteydessä viroksi ja englanniksi julkaistava laaja näyttelyluettelo on samalla ensimmäinen perusteellinen teos Baltian maiden symbolismista. Hänen mukaansa vasta Viron palattua itsenäiseksi 1990-luvun alussa ja liityttyä Euroopan unioniin suhteet ovat vähitellen normalisoituneet ja arkipäiväistyneet. Suomen ja Viron kohtalot kietoutuivat jo vuosisata sitten, molempien valtioiden itsenäistyessä, yhteen. Molempien kohtaloihin vaikutti tuolloin yhtä lailla keisarillinen Saksa, joka Suomessa oli sisällissodassa valkoisen osapuolen kutsumana apujoukkona ja Virossa vihattuna miehittäjänä. Kun Saksa hävisi maailmansodan, Suomi turvautui länsivaltoihin ja Viro ajautui sotaan sen alueen hallintaansa halunneen Neuvosto-Venäjän kanssa. Värien käyttö on kokeilevaa. Kaikkea Baltian taiteesta ei ole kirjoitettu historiaan, voimme nyt korostaa ja esittää niitä puolia hyvin laajalle yleisölle, Pählapuu kuvailee. 29 1. Apujoukon lähettämisen motiivina oli toki myös Suomen oman aseman lujittaminen suhteessa Neuvosto-Venäjään. Harvalle tutkijalle avautuu vastaavaa tilaisuutta. Tuolloin suomalaisella tutkijalla ei ollut mitään asiaa Suomenlahden eteläpuolen arkistoihin, ja Zetterberg joutui kokoamaan väitöstyönsä aineiston Suomesta ja kolmansista maista, kuten Ruotsista, kerätyn aineiston avulla. Satavuotiaat Viro ja Suomi ovat tänä päivänä läheisiä naapureita. – Tekijät ovat aikoinaan unelmoineet Pariisista. Suomi antoi julistuksen, jonka todettiin 71 vuotta myöhemmin Viron uudelleen itsenäistyessä olevan edelleen voimassa, vasta niinkin myöhään kuin kesäkuussa 1920. Zetterbergin mukaan näin tapahtui silloin ensimmäistä kertaa sataan vuoteen. melodiat ja tunteet. Viron symbolismilla on Pählapuun mukaan uniikit kasvonsa. – Suomalaiset voivat löytää teosten historiallisista taustoista samankaltaisuuksia. 2019 saakka. MARRASKUUTA 2018 Ferdynand Ruszczyc: Nec Mergitur, 1904–1905, Öljy, Liettuan taidemuseo. Väitöskirjan päivitys kunnon lähteillä Seppo Zetterberg on tutkinut Viron historiaa myös siinä vaiheessa, kun maa oli neuvostotasavalta, jolloin itsenäisen Viron historian tutkimusta saatettiin pitää Suomessa ulkopoliittisesti epäkorrektina. Tämä käy ilmi Suomen Viron historian kiistatta tunnetuimman asiantuntijan Jyväskylän yliopiston emeritusprofessori Seppo Zetterbergin uusimmasta teoksesta. Yksi näyttelyn erityispiirre ovat aurinkoon liittyvät työt, kuten Vilhelms Purv?tisin auringonlasku ja Konrad Mägin liekehtivä aurinko. Zetterbergin mukaan Suomi ja Viro olivat sata vuotta sitten kaksi tyypillistä pikkuvaltioita, jotka ajattelivat kansainvälisessä politiikassa ensisijaisesti omaa etuaan ja eivät suinkaan pohtineet aina toinen toisensa parasta. Virolaiset taiteilijat yhdistävät skandinaavisia ja länsieurooppalaisia piirteitä. Hurjimmissa suunnitelmissa oli jopa kaksoisvaltio tai Pietarin valtaus yhteisin joukoin. Sodan päättymisen jälkeen kilpailuhenki palasi suhteisiin aiempaan tapaan. ” Tekijät ovat aikoinaan unelmoineet Pariisista. Viron vasemmalle kallellaan ollut hallitus ei miellyttänyt Helsinkiä, ja Suomen Viron itsenäisyyden virallisen tunnustamisen viivyttäminen aiheutti Tallinnassa närää. – Aurinko voi kuvata esimerkiksi onnellisuutta, palamista ja tuhoa, Pählapuu luonnehtii. Molemmat jäivät haaveiksi. On hyvin koskettavaa, että nyt heidän työnsä olivat siellä esillä keskeisessä museossa ja saivat paljon huomiota. Historian professori pääsi ikään kuin tarkastamaansa itse väitöskirjansa tutkimustulokset uudelleen merkittävän lisämateriaalin avulla. Suomi ja Viro itsenäistyivät Venäjästä ensimmäisen maailmansodan kaaoksen keskellä peräjälkeen vuodenvaihteessa 1917–1918. Lisäksi teoksessa on esittelytekstejä kolmen Baltian maan teoksista. – Se, että kirjoittajia on useita, antaa lisää näkökulmia näyttelyyn, Pählapuu luonnehtii
Yhtäällä on se suurempi eli Anna Kareninan eskaloituva hurmio ja moraalisesti niin osallisia kuin ulkopuolisia arveluttava avioliiton ulkopuolinen suhde kreivi Vronskiin, Suurin on rakkaus. Ja niin lumoava, että kolmetuntiseen mahtuvat kerronnallisesti jumittavat hetket, jotka jossain toisenlaisessa toteutustavassa olisivat haukotuttaneet koko naaman leveydeltä, kiitävät nyt häiritsemättöminä ohitse. Tampereen Teatterin uljaassa klassikkotulkinnassa Anna Kareninan (Pia Pilz) ja kreivi Vronskin (Marc Gassot) kiihkeä romanssi on täynnä intohimoa mutta myös syyllisyydentunnetta.. Kun näin jykevää viestiä kuljetetaan vielä visuaalisesti ja liikkeellisesti loppuun asti mietityin siirroin, syntyy äärimmäisen kaunis esitys. 30 1. Ei ole tarvinnut, kun on pidetty huoli siitä, että Tolstoin teoksen kova ydin on näyttämöllä fokuksessa: rakkaus vapauttavana, raastavana ja vuoria siirtävänä voimana. Niin koskettava, että koskee, jos Kostantin Leviniä vähän mukailee. Ei, vaikka mukaan laskisi nekin dramatisoinnit, joissa teoksia on siirretty nykypäivään. Eikä nyt kyseessä ole mikään unelias pysähtyneisyys vaan dynaaminen ja latautunut ajan, tilan ja toiminnan hybridi. Brittiläisen näytelmäkirjailija Helen Edmundsonin dramatisointi on sekin jo hieman aikaa nähnyt – 26 vuotta – mutta eipä ole minun silmiini vielä tällä vuosituhannella osunut yhtä vapaasti hengittävää ja intensiivistä sovitusta venäläisen kirjallisuuden klassikoista. Vaikka rakkaus on Tolstoin romaanissa ylikäyvä mielenkuohuttaja, sen vanavateen ujuvat kerronnassa luontevasti ne seuraavaksi suurimmat tunteet, kuin johdannaisina: riittämättömyyden ja menettämisen pelko, häpeä, katkeruus, epätoivo, suru... Dialogi, jota ei koskaan kirjoitettu Edmundsonin dramatisoinnin suurin nerokkuus on siinä, miten juohevasti se liittää yhteen Tolstoin tiiliskiviromaanin kaksi pääosin erillään kulkevaa suurta rakkaustarinaa. Mitä Edmundson, sen enempää kuin Leo Tolstoin Anna Kareninan Tampereella ohjannut Marika Vapaavuorikaan, ei ole tehnyt. MARRASKUUTA 2018 Harri Hinkka Niin kaunista, että koskee Tampereen Teatterin vähän ahdas, vähän ikäloppu, mutta puitteiltaan epookkisen arvokas päänäyttämö on oivallinen tila tälle esitykselle, joka sisäänrakennetulla vetovoimallaan seisauttaa ajan
Ja Aleksei Karenin on jo alkuteoksessa tuomittu häviäjäksi, vaikka yrittää pitää kiinni edes kunniastaan (kun vaimosta ote ei pidä) kiristämällä, pelottelemalla ja lopulta, antautuen, sovittelemalla. Niin käy myös Levinin palvonnan kohteelle Kittylle. Sama kertautuu sitten lopussa. Onhan Annassa myös pimeämpiä puolia kuten itsekkyys ja pyrkimys uhriutumiseen eikä Pilz jätä niitä vakan alle. Heidän yhteytensä on suhteessa romaaniin imaginäärinen, mutta silti se tulee niin todeksi, niin lähelle katsojaa, että jossain vaiheessa huomaa miettivänsä/toivovansa, että entäpä jos nuo kaksi... Lämmöllä ajattelen usein tätä erikoista Paasilinnan klaania ja näinä aikoina erityisesti Artoa, joka oli, kuten ranskalaiset sanovat,suuri ajattelija ja eksoottisen Suomen ääni maailmalla. Pääteasemina ovat toisella tuho ja murhe, toisella onni. Tarjoilu pelasija muutenkin oli mukavaa. Tapasin myös isosisko Salmen. Kävimmepä kerran myös kulttuurimatkalla Latviassa, jossa hänen tarinansa ja sudenulvontaesityksensä saivat myrskyisän suosion. Reinon kanssa tein paljonkin yhteistyötä, myös Brysselissä. Niistä häneltä liikeni Artolle kitsaasti juhlimiseen, mieluummin hän sijoitti viisaasti muun muassa asumiseen. Vapaavuori vyöryttää finaalin traagiset tunnelmat eteemme koskettavana infernona. Niin luovia kuin heistä tulikin, oli kaikkien poikien ensimmäinen ammatti metsuri. Arto on sanonut sarkastisesti, että lapsuuden ruokapöytä oli niukka, siinä oli vain lohta, poroa ja hillaa. Poissa hän oli ollut jo muutaman vuoden, kun aivoinfarkti vei kyvyn normaaliin elämään. Kaikien kielenkäyttö on värikästä ja räväkkää. Esityksen näyttämökuvaa hallitsee tummuus, mikä ei ole yhtä kuin synkkyys. Epookkiasut ovat ylipäätään tyylikkäästi ajattomia. Pia Pilz on varsin täydellinen nimihenkilö tälle esityksille. Tässä päivässähän tuo kirjallisuustieteen jykevä käsite on latistettu ilmaisemaan kaikkea vähänkin keskikokoista suurempaa, merkittävämpää, mageempaa, yllättävämpää. He huolehtivat toistensa jaksamisista, kommentoivat toistensa tekemisiä, tukevat ja haastavat toisiaan ikään kuin kaikkien muiden elämissään vaikuttavien henkilöiden ohi. Koko suku oli kimppu suuria persoonallisuuksia. Erityisesti muistan Arton työhuoneen, joka oli täynnä karttoja. Perheellä olisi ollut halua kouluttaa lapsia, mutta rahat riittivät vain vanhimmalle pojalle Pasin opiskeluun. Romaanissa Anna Kareninan ja Levinin kohtalonpolut risteytyvät vain ohuesti ja satunnaisesti, lähinnä yhteisten ystävien vaikutuksesta, mutta tässä näyttämösovituksessa Anna ja Kostja ovat koko ajan dialogissa keskenään. Hilkka Kotkamaa Demokraatti TEATTERI Tampereen Teatteri, päänäyttämö Leo Tolstoi: Anna Karenina Suomennos Aino Piirola – Dramatisointi Helen Edmundson – Ohjaus Marika Vapaavuori – Lavastus Marjatta Kuivasto – Puvut Leena Rintala – Valot Raimo Salmi – Ääni Hannu Hauta-aho – Video Joonas Tikkanen – Kampaukset ja naamiointi Jonna Lindström – Rooleissa Pia Pilz, Marc Gassot, Lari Halme, Turkka Mastomäki, Pihla Pohjolainen, Eeva Hakulinen, Ville Majamaa, Matti Hakulinen, Elina Rintala, Kirsimarja Järvinen, Elisa Piispanen, Martti Manninen, Risto Korhonen, Otso Majamaa/Veikka Välikoski; tanssijat Miika Riekkinen, Vera Pekkonen/Petra Porspakka toisaalla sivujuonteenomaisempana kartanonherra Konstantin Levinin yksipuolisena alkava väkevä ihastus moskovalaisneito Kitty Štšerbatskajaan. Niin, eeppinen... Rolf Bamberg Demokraatti. Varakkuudestaan Arto sai kiittää vaimoaan Terttua, sillä tämä oli veroasiantuntija ja piti tiukasti kiinni miehensä tienaamista rahoista. Marc Gassotilla on siinä mielessä vähän epäkiitollinen rooli, että hän on tässä tulkinnassa enemmän objekti kuin subjekti. Maurin hienot kirjat avasivat minulle tiedon muun muassa Lapin sotaan, josta hän on kirjoittanut upeita romaaneja ja Sirpaan, joka oli ystäväni, mutta jota Sveitsissä asuvana tapaan harvoin. Äänellään vakuuttaa myös Kareninia näyttelevä Turkka Mastomäki, joka aina keskiöön päästessään vakuuttaa, niin vastaanpanijana kuin alistujana. Siksi hän näyttäytyy kesynä rajun Annan rinnalla. Metsämökissä hän kasvatti yksin, lasten isän kuoltua jo nuorena, tuon katraan, josta kasvoi työtäpelkäämättömiä, luovia ja älykkäitä aikuisia. Vaihtuvat vuodenajat ovat visuaalisessa ilmeessä läsnä, mikä omalta osaltaan kertoo Tolstoin romaanin eeppisestä mittakaavasta. Hän vangitsee huomion vaiti ollessaankin. Tampreen Teatterin Anna Karenina on joka tapauksessa eeppinen esitys ihan minkä ajan merkityksissä tahansa. Kävin myös hänen kauniissa kodissaan Espoossa ja kesämökeillään, joita oli useita. Siksi haastatteluissani ei ollut poikkipuolista sanaa, sillä niistä kirjailija ei tykännyt. Yleiskuvaa rikotaan ja kirkastetaan monilla säteilevän valkoisilla puvuilla. Sain tutustua Artoon ja hänen puolisoonsa Terttuun 1990-luvulla, kun hän valitsi minut niin sanotusti luottotoimittajakseen. Haastattelin häntä lukuisiin juttuihin, kirjamessuilla, taiteiden yössä ja kirjastoissa. Vapaavuoren ohjauksessa Annan ja Kostjan ”keskinäisiä” kohtauksia heitetään rohkean simultaanisesti muun näyttämökerronan keskelle, joten vaaditaan valppautta erottaa, kuka milloinkin puhuu kenelle. 31 1. Sain myös hyvän yhteyden myös Paasilinnojen värikkääseen sukuun. Valtoihinsa ottavaa, taidokkaasta äänenkäytöstä lähtevää läsnäoloa alusta loppuun. Niissä hän kuljetti kirjojensa henkilöitä hurjiin seikkailuihin ja sielun syövereihin. Hän tekikin elämäntyönsä opettajana. Kovan ja pehmeän yhtäaikainen kosketus. Noita juttujani voisi kutsua vaikka nykykielellä fanihaastatteluiksi. Karvasta ja makeaa yhtenä siemauksena. Sytyttävä Anna, Karismaattinen Kostja Anna Kareninan ja Levinin roolit on nostettu niin väkevästi pintaan, että jopa Annan hurmion kohde, kreivi Vronski, uhkaa jäädä kolmanneksi pyöräksi, vaikka hän oikeastaan on se keskeinen pyörittäjä tässä tunteiden karusellissa. Yksi asia on ollut heille kaikille pyhä: äiti. Mutta ei siitä ongelmaa tule, sillä Aino Piirolan suomentama tolstoilainen teksti on perustaltaan niin ottessaan pitävää, ettei sitä halua huolimattomasti kuunnella. Kriitikoiden mollaamisesta Arto kärsi. Kun on nähnyt Lari Halmetta viime aikoina tamperelaisilla estradeilla enempi koomisissa hommissa, on tämä Levinin rooli mieliinpalautus siitä, kuinka upea draamanäyttelijä hän myös osaa olla. Vronski on enemmän Annan päämäärä kuin päinvastoin. Latvia on yksi niistä lähes neljästäkymmenestä kielestä, joille hänen kirjojaan on käännetty. Hän oli silloin huipulla, tuottelias, kuuluisa, käännetty, juhlittu, mutta myös kritisoitu ja juorujen painama. Koko komeuden väräyttävin kohtauskokonaisuus on, kun Anna tekee lopullista pesäeroa aviomieheensä Aleksei Kareniniin samalla kun näyttämön toisessa osassa Levinin ja Kittyn suhde alkaa ottaa kierroksia kohti molemminpuolista rakkautta. Hänen Annansa on sytyttävä, kaunis, uhmakas – ja juuri sellainen tämä tulkinta on kautta linjan. MARRASKUUTA 2018 Suuren filosofin jalanjäljissä A rto Paasilinna on poissa. Karismaksi sellaista kutsutaan
32 1. Ufoistakin löytyy mielipiteitä, ja ufouskovaisista, joiden ’tapuli on täynnä lepakoita’. ”Orpona, ilman kotikirjastoja, ja miten kuten pelaavan netin kanssa pähkäilevä pähkinänpurija seuloi mielessään vaihtoehdot nopeasti kahteen. Sen osoittaa viikon visakirja Kotona maailmankaikkeudessa. Äijä on hankkinut suureen päähänsä (hatun osto ihan oikeasti pirun hankalaa) huiman määrän dataa avaruustieteen ulkopuoleltakin. MARRASKUUTA 2018 Hallussa kaikkeus – tai ainakin valtaosa Yötaivaalle kurkottava sitaatti sai visaväen näin syvenevän kaamoksen keskellä kohtalaisen virkuksi. Ufoja on ja tulee olemaan. Tosin hänen mielipiteensä voivat närästää herkimpiä kaunosieluja. Aku Ankassa Esko Valtaojan esiintyy nimellä Asko Valtaosa.” Juhani Niemi aloittaa sillä, mihin edellinen lopetti. Mistä kiitokset hänelle, näin jälkikäteen.” Eero Reijonen vastaa taas Välimeren rannoilta. Kiitettävästi hän on onnistunut popularisoimaan varsinkin tähtitiedettä – joskin ’Kaiken käsikirja’ oli varsin raskassoutuinen, lehtien kolumnit sulavat paljon paremmin. ”Esko Valtaoja on näitä hengästyttävän tuotteliaita tyyppejä, jolla on mielipide joka lähtöön. Pyysin pari vuotta vanhempaa veljeäni opettamaan, mutta hän ”heitti minut veteen ja käski uida” -menetelmällä pakotti minut toimeen. Varsin anteliaasti hän kertoo myös itsestään, ja opettajaisän opetukset ovat hyvin jääneet mieleen.” u u u Näin muistelee Veikko Huuska: ”Esko Valtaoja taisi tutustua 1950-luvulla Mikki Hiiren avaruusaluksiin, ehkä samoihin aikoihin, kun minäkin opin lukemaan sarjakuvia katsomalla. Juuri kosmologien puheet ja kirjoitukset, joissa ei lopullisia vasJari Soini Esko Valtaoja lukee tähden valossa.. Matti Kärkkäinen pohjustaa ytimekkäästi. Valtaoja on tunnettu tieteen kansantajuistajana, jonka vahvuutena on kyky kirjoittaa vaikeistakin asioista ymmärrettävästi. – – – Ensin hylkäämäni vaihtoehto– loistava monipuolisuuskynäilijä Johanna Sinisalo. Kyllähän visakallokin kohtaa professorin sanojen virrassa itselleen passeleita totuuksia; tämä ensimmäinen on visailijalle outoa aluetta, mutta luultavasti totta ainakin toinen puoli:” Maailman ainoa yhteinen kieli on matematiikka.” Sitten kotikentälle: ’Maailman ainoa laki on luonnonlaki; ihmisen lait ovat mitä ovat, luonnonlait ovat niitä, joita on toteltava kaikkina aikoina.’ Eipä minulla tähän ole mitään lisättävää. Se on pohjimmiltaan ihmisiä tavattomasti kiinnostava asia, mutta ilmiönä kuitenkin ääretön ja tietenkin paljolti selittämätön. Minäkään en muuttanut kielteistä kantaani.” Sirpa Taskinen tykkää lyhyemmän muodon maailmanselityksistä. ”Vihjeiden perusteella oli aika helppo päätellä, että kyseessä on avaruustähtitieteen professori (nyt emeritus) Esko Valtaoja, mutta oikea kirjan löytäminen teetti aika paljon töitä. Sic!” Pertti Vuorela jatkaa taas tästä ufohihhulismista. Tieteen popularisoijana Esko Valtaoja on Suomen ykköstykki. Sitaatti on Esko Valtaojan kirjasta ’Kotona maailmankaikkeudessa’. Päädyin siis lopulta muutama vuosi sitten nenäpäivänä partansa menettäneeseen avaruustutkijaan, siis jo toiseen näissä viime ajan visakinkereissä – ’Eno’ Enqvist sen maapallon ensimmäisen sekunnin kuvaaja oli ensimmäinen... (Ennen käytettiin termiä ’kansantajuisesti’ , mutta minusta se aliarvioi sekä tiedettä että kansaa.) Kosmologit ovat tieteestä kertojina erikoisasemassa tutkiessaan maailmankaikkeutta. Valtaojaa lukee sujuvasti ja samalla, kuin huomaamattaan, oppii jotain avaruudesta ja astrobiologiasta. En millään tavalla pystynyt horjuttamaan ufouskovaisten näkemyksiä. ”Kerran jouduin väittelyyn ufouskovaisten kanssa. Kiusallisen paljon puoltavia indisioita hänellekin olisi visakohteeksi julistamiseen tarjolla. Siitä pieni hämmennys, mikä ei estä ajatusta juoksemasta taas hulvattomana virtana. Tietävämpiäkin ihmisiä Suomessa on, siitä Valtaojan leipälajistakin, mutta nämä tyypit eivät ole julkisuushakuisia. Yhteiskunta hyötyy tavallista suoremmin ja enemmän niistä alansa eksperteistä, jotka osaavat kertoa suurista ja vaikeistakin asioista taitavasti. ”Esko on hyvä puhumaan, mutta vielä parempi kirjoittamaan. Sitä on toki myös visakohde itse, eläkepäivinäänkin hyvin esillä itsensä pitävä mies. Faktat eivät tehonneet. Siis mies! Taidettiin nääs tehdä visahistoriaa, kun sesonki avattiin kolmella naiskirjailijalla. ”Tällä kertaa kyseessä on, tietenkin, Asko Valtaosa, ei kun Esko Valtaoja, Kemin lahja suomalaiselle tähtitieteelle ja avaruustutkimukselle, ja hänen ensimmäinen kirjansa, Tieto-Finlandia-palkittu Kotona maailmankaikkeudessa ja siitä nimenomaisesti luku Marsin sotavaltias potkukelkassa. Kaveri pystyy hurmaamaan körttikansaa ja komukkareliikkejä – nipoista tiedemiesnörteistä nyt ei tarvitse välittääkään. Supliikkitaito ja kansantajuinen kerronta tekee Kemin Yhteiskoulun entisestä lorvailijasta, tosin nerokkaasta sellaisesta, monikäyttöisen esiintyjän. Laitetaan piste tähän, sillä Esko Valtaojan ajatuksista saisi kevyesti aikaan kyhäelmän, joka kenties katkaisisi demokraattisen Visiirin kamelinselän Korfun kynäilijää kohtaan.” Mauri Panhelainen pilkkoo erään termin osuvasti. Sarjakuvafriikki, tähtitiedon harrastaja. Valmistauduin lukemalla ufohavaintoja selittävän kirjan, jota käytin tukenani
Minulle niin kovin rakkaiden tiedekirjojen esittely oli sullottu takanurkkaan, ja ahdasta oli. Pientä kohuakin syntyi siitä, että joitakin tietokirjojen tekijöitä oli tarkoituksella suljettu esittelyistä pois. Vastaukset viimeistään 7.11. Juttelin taannoin samanikäisen toverin kanssa ja keskusteluun ampautui mukaan naapuripöydän lounastaja. Itse olisin selvinnyt kertakäynnistä esimerkiksi ilman country-laulantaa. Ohjelmaa oli kevennetty monin tavoin. u u u Pientä kriittistä vipinää kuului myös Helsingin kirjamessujen yhteydessä. Tämäkin journalismiksi ja kulttuuriksi laskettava maailma pimenee muka tehokkaiden markkinointistrategioiden myötä. – Eihän hän tänään ollut kirkossakaan. Kritiikki on nimittäin tarpeellista. Kuten kaikissa nykyaikaisissa taideinstituutioissa, tavoitteena on ensinnäkin hyvä, monipuolinen ohjelmisto. MARRASKUUTA 2018 A ikamoisia uutisia kantautuu tietoisuuteen ahkeran somepäivystyksen m myötä. Kävijäennätyksiä rikottiin, mutta ehkä on aika tunnustaa, että ei sinne enempää mahdu yhtä aikaa messuilemaan. Lopulta ryhdistäydyin ja totesin, että ei mekään enää poikasia olla, seuraavaksi molemmilla tulee täyteen 60 elettyä vuotta. – Kurkistapa raosta, mitä siellä tehdään, kehottivat useat äänet. Palkinto V-P Salmiselle. Mutta talonpoikaista kansaa ja sen elämää hän ymmärsi. Ei sitä silla lailla pitäisi mennä itseään kehumaan, laskemaan vuosia ja keräämään klikkauksia synttäripäivillä. Sitä on kyllä viime aikoina ollut ilmassa. u u u Tietysti markkinointia tarvitaan. mennessä osoitteella Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Nämä teot tulkittiin uuden, nuoren messujohdon linjanvedoiksi, joissa viihde korvaa tiedon ja tieteen. Jari Sedergren Kritiikkiä tarvitaan Aforismi välipalaksi Kuin uudisraivaaja, joka paalutti valtauksensa, nykyihminen paaluttaa oman todellisuutensa. 33 1. Me ihmiset nyt vain olemme sellaisia, että ihan itsestään liikkeelle lähtee liian harva. suurta yleisöä.” Lopuksi Veli-Pekka Salminen kiteyttää tämän kierroksen mainiosti sanoilla leikitellen: ”Kun on kotona kiehtovassa maailmankaikkeudessa, niin voi ottaa rohkeasti käsittelyyn kaiken – tai ainakin valtaosan.” Oikeaa tietoa löytyi myös Lappilan Kirjapiiristä (kirjurina Kirsti Luova), Vexi Lehdolta, Unto Vesalta ja Orvo Vitikaiselta. Ei olisi uskonut. Kysyntää olisi enempäänkin esittelyyn. Omalla työpaikallanikin mietitään paraikaa päät puhki, miten Helsingin uuden Oodi-kirjaston yhtä tuliterä arkistoteatteri Kino Regina saadaan ensi keväänä täyttymään ilta toisensa jälkeen. Linjanvedot ovat sitten jatkossa tärkeitä sisällön hiomisessa. Ei siinä sitten muuta kuin lappu luukulle niiden osalta. Siis kuka, mikä kirja. Mutta tunnustettava on, että vähiin se on käynyt. Sen kirjoitti mies, joka ei juuri saanut arvostusta elinaikanaan – ehkä siksi, että sivalteli teksteissään niin oikealle kuin vasemmalle, niin papistoa, poliisia kuin ylintä hallintovaltaa. Nämä teot tulkittiin uuden, nuoren messujohdon linjanvedoiksi, joissa viihde korvaa tiedon ja tieteen. Niin että osataan sitä olla itsekriittisiäkin. Mittarismia on kyllä tarjolla omassa elämässäkin. Kirjoittaja on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin erikoistutkijana työskentelevä elokuvaja televisiotutkimuksen dosentti. Se kelvoton akka on vajonnut niin syvälle syntiin, ettei enää pelkää Jumalaa, ei omaatuntoa, ei ihmisten silmiäkään. Ruuhkaa messuilla kyllä piisasi, vaikka päätähdet saivat moniakin esiintymisiä isoilla lavoilla. Vaikka teos itse on pieni, novelli oikeastaan. Kaipaako joku itsekritiikkiä lopuksi. Ei paha. Siitä on jo monta kymmentä vuotta, kun ikkunan alla viimeksi huuteli joku ystävällinen ihminen pyytämässä mukaan elokuviin. – Katsokaa, siellähän on valoa, huomautti koneenkäyttäjä ja osoitti kirkasta juovaa ikkunan ulkoluukkujen raossa. Ja siitä sitten voi puhua, levittää sanaa ja antaa vaikka kritiikkiä. Kun nuo markkinointirahat ovat kortilla julkisrahoitteisessa maailmassa, kyllä se pää kääntyy kulttuurijournalismin puoleen toiveikkaasti. Yhdelle palkinto. Koneenkäyttäjä kohottautui kahden toverinsa olkapäiden varaan ja ennätettyään tuskin asettaa toisen silmänsä rakoon, alkoi huutaa pahalla äänellä: – Veikkoset, hyvät ihmiset, täällä kuristetaan jotakuta! Kuristetaan!”. Muutenkin halli oli kovin hälyisä. Kännykkäni askelmittarin mukaan messuhallia tuli seilatuksi iltapäivän aikana edestakaisin 7 000 askeleen verran. Sisältö edellä siis mennään. Hän kertoi olevansa kahdeksankymppinen. Iltapäivälehdet ovat laskeneet klikkauksia, eivätkä ensi-iltaelokuvat saa niitä tarpeeksi. Ja kyllä kaikkialla myös osallistetaan, vierailujen, seminaarien tai vaikkapa sing-a-longien myötä, jos kotipesän esimerkkien avulla tätä havainnollistaa. Kauhulla odottelen alan käynnissä olevien yt-neuvottelujen tuloksia. tauksia anneta, kiinnoxstavat ns. – Vähän hän kirkosta. ”– Senhän tietävät jo kaikki, vastasi eräs sinisellä nankiinikankaalla päällystetty puoliturkki. (rb) KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 VIIKON 44 SITAATTI Viikon kirjan nimessä on sekä tarkahko paikanmääritys että suurta draamaa. Toivottavasti se edes avaa markkinarakoja toisille, konseptisuunnittelun paremmin taitaville toimijoille. Kävijämäärät ja klikkaukset eivät ole kaikki kaikessa
Mitään boheemista tai melodisesti rapsodista elokuvassa ei juuri näy. Bändin soitto näyttäytyy uskottavana, mutta en tiedä onko LeeMayn kitaratilutuksissa käytetty stunt-sormia. Ja onnistui. Eikä etenkään vain Freddie Mercurya säestävänä orkesterina. Se oli se pysäyttävä Live Aid -veto Wembleyllä 100 000-päisen yleisön ja 1,5 miljardin tv-katsojan silmien edessä. Tässä suuruuden tavoittelun kuvauksessa myös elokuva onnistuu parhaiten. Eikä Singerin elokuva Rami Malekin vähän ulkokohtaiseksi (miksi hänelle piti lyödä suuhun ne rekvisiittavaraston ihan isoimmat irtohampaat?!) jäävään roolityöhön kaadu, jos ei siitä siivillekään kohoa. Freddie Mercury ei ollut kuin 177 senttiä pitkä, mutta näytti livenä aina mittaansa isommalta. Queenia vähemmän harrastaneet saattavat elokuvan katsottuaan jäädä siihen käsitykseen, että yhtye ponkaisi staraluokkaan heti ensialbumillaan. Alkupäässään kässäri vetelee mutkia turhankin suoraksi. Freddien pään sisään olisi voinut kaivautua syvemmälle siksikin, että hän ei eläessään tehnyt mitään näyttävää kaapista ulos -rituaalia. Työmaana rock-bändi Tämän rock-historiikin nimeksi olisi voinut antaa vaikka ”Freddie” tai ”Mercury”, mutta se olisi lopulta ollut epäoikeudenmukaista. Brian Mayna tiluttelee Gwilym Lee ja John Deaconina bassottelee Joseph Mazzello.. 34 1. Enemmänkin tai ainakin eheämminkin soittoa olisi kelvannut kuulla. Tätä vaihetta elokuva käsittelee kiinnostavasti ja moni-ilmeisesti sekä draaman että komedian sävytyksin. Mike Myers pellenä näyttäytyvänä skeptisenä levymogulina on toki jo ylipanostusta jälkimmäisessä tyylilajissa. Käsikirjoittaja Anthony McCartenin (aiempia meriittejä muun muassa elokuvat ”Kaiken teoria” ja ”Synkin hetki”) ansioksi taas pitää lukea se, että Bohemian Rhapsody kulminoituu oikeaan kohtaan, Queenin suuren saagan suurimpaan, vaikka todellisuudessa vain alle puolituntiseen hetkeen. Kun ”We Are The Champions” tärähtää Wembleyllä ilmoille, elkeet hyvin opetellut Malek ei sittenkään veny stadion-mittaan. Ilman korkokenkiä, pelkällä luontaisella karismallaan. Niin kirkas keulahahmo kuin Freddie Mercury Queenissa olikin, bändistä ei olisi kasvanut joka suhteessa galaktisten mittojen supercomboa ilman kaikkien neljän jäsenen osallisuutta. Leffatarinassa – ja miksei myös todellisuudessa – ”Sheer Heart Attack” ja tulevasta oopperaorientaatiosta vihjaava ensimmäinen iso biisi ”Killer Queen” olivat läpimurto, mutta takana oli siinä vaiheessa jo kaksi albumia, joista varsinkin ”Queen II” saavutti aika ison huomion. Muuten bändin nuoruusvaiheet laukataan läpi näissä rock-elokuvissa tutuin askelrytmein: hankalia levy-yhtiökuvioita, yhteisen sävelen etsimisen liittyviä skismoja, tyttöjuttuja, vapaata sekoilua. Tällaiseen dramaturgiaan ei yltänyt edes David Bowie elämänsä päättyessä. MARRASKUUTA 2018 Kun suuri oli kaunista Brian Singerin ohjaaman ”Bohemian Rhapsodyn” nimi on kohdetta ajatellen ymmärrettävä valinta, mutta sanojen merkityksiä eritellen katteeton. Pari osoittelevaa kohtausta nuoruudesta, pohdiskeleva seisahdus amerikkalaisen homovessan ovella, lyhyt avautuminen avovaimolle, ero ystävinä – ja se on siinä. Queen-musa pääsee nyt kuuluviin aikamoisena silppuna, ainoastaan Opera-levyn työstön ja Wembleyn loppunousun yhteydessä klassikkobiisejä kuullaan pidemmässä mitassa. Muista Queen-soittajia esittävistä Brian Mayna nähtävä Gwilym Lee on näköisin, rumpali Roger Tayloria näyttelevä Ben Hardy kiinnostavin. Muuten aika tavanomaiseksi, paikoin jopa kliseiseksi jäävän bändielämäkertaelokuvan merkittävin vahvuus on juuri siinä, että se näyttää yhtyeen neljän luovan henkilön työmaana, ei pelkkänä rock-unelman toteutumana. Rolf Bamberg Demokraatti ELOKUVA ELOKUVA Bohemian Rhapsody Ohjaus Brian Singer Pääosissa Rami Malek, Ben Hardy, Gwilym Lee, Joseph Mazzello, Lucy Bounton 2018, 135 min. Siihen on leffa hyvä lopettaa, olihan kyseessä koko Queenin uran komea loppukohotus ennen 1980-luvun lopun hiipumista laulusolistin sairauden myötä. Hänelle suuruus oli kauneutta. Rami Malek on jota kuinkin Mercuryn mittainen, mutta hän ei kuvissa kasva lava-Freddien kokoiseksi. Malek ei ole mittaansa isompi Queenin lopullinem pankinräjäytys oli 1975 ilmestynyt albumi ”A Night at The Opera”, joka sisälsi sen radiosoitolle ylipitkäksi pelätyn, mutta yhä taajaan kanavilla ympäri maailmaa soivan Bohemian Rhapsodyn. Tehtävä on kenelle tahansa liki mahdoton: esittää uskottavasti rock-kukkoa, joka on luonut standardit koko käsitteelle. Queenin megalomaniseen tarinaan sopii jotenkin se, että Mercury ikään kuin virallisti homoseksuaalisuutensa vasta ilmoittaessaan aids-tartunnastaan – ja kuoli heti seuraavana päivänä. Queen-yhtye halusi alusta alkaen olla suuri ja ainutlaatuinen, ja teki määrätietoisesti töitä noustakseen nopeasti klubibändistä stadionkategoriaan. Rami Malek ei kovasta yrityksestä huolimatta veny Freddie Mercuryn mittoihin. Vaikka bänditarina onkin, Bohemian Rhapsodya tullaan arvioimaan pitkälti siitä vinkkelistä, millaisen Freddie Mercuryn se meille näyttää. Mercury heiluu toki kukkona kultakasalla, mutta ehkä samassa suhteessa kuin todellisuudessakin. Freddie Mercuryn eheytyminen, homoseksuaalisen identiteetin löytyminen, kuvautuu kiusallisen ohuesti, kun ottaa huomioon, millainen gay-ikoni hänestä myöhemmin tuli
35 1. MARRASKUUTA 2018 Jukka-Pekka Flander ”Suomalainen yhteiskunta tarvitsee monipuolista mediaa. Kerran viikossa ilmestyvä viikkolehti taustoittaa ajan ilmiöitä ja antaa tilaa uudelle ajattelulle.” Antti Rinne SDP:n puheenjohtaja. Sähköiseen maailmaan Demokraatti on tuonut vahvimmankin toimijan haastavan ajankohtaisen, analyyttisiä uutisia tarjoavan vaihtoehdon
Pahimmillaan sote-uudistus voi jopa johtaa siihen, että ”maailman paras” tippuukin mestaruussarjasta maakuntasarjaan. Varmasti Suomen sosiaalija terveyssektorilla on parantamisen varaa, muun muassa terveyskeskusjonojen lyhentämisessä ja terveyskeskuslääkäreiden saatavuudessa, mutta koko jättipaketin, mukaan lukien maakuntauudistus, laittaminen kerralla uusiksi johtaa helposti kivikkoiselle polulle. MARRASKUUTA 2018 HARRI JÄRVINEN Puheenvuoro P olitiikka on mahdollisuuksien taidetta, sanotaan. Ja näyttää vahvasti siltä, että uusi tuotantokausi on suunnitteilla. Valinnanvapaudesta, joka on kaunis sana, on taas annettu liian ruusuinen kuva. Voisi siis kysyä senkin perään, miksi koko sote-sektorin uudistus on nostettu näin isoon rooliin poliittisessa päätöksenteossa, kun Suomessa on paljon akuutimpiakin ongelmia, joita poliitikkojen soisi ratkovan. Näin voi todellakin todeta, kun on seurannut sosiaalija terveysuudistuksen (sote) moninaisia vaiheita. Maakuntasarjaan?. Eli että päätös on tehtävä, tuli mitä tuli. Avoimuuteen liittyy muun muassa se, että yksityisten palveluntuottajien kustannusten ja tilinpäätösten on oltava julkisia, kuten julkisella puolella, josta se raha siis yksityiselle puolellekin valtaosaltaan tulee. Tulisi varmasti paljon parempaa jälkeä, eikä korjaussarjoihin olisi niin suurta tarvetta. Ei ihme, että sotkua syntyy. u u u Toki kaikkihan me tiedämme, mistä sote-vaikeudet hyvin pitkälle juontuvat. Samaan aikaan, kun Suomessa on selvitystenkin mukaan maailman paras – tai ainakin parhaasta päästä oleva – terveydenhuoltojärjestelmä, myös taloudellisesti – sote-sektorista on haluttu tehdä Suomen suurin ongelma. Korjataan myöhemmin. Siltä se on ainakin näyttänyt näinä kaikkina tuotantokausina, mitä sarjaa on eri hallituksissa ja eduskunnassa esitetty. Tämän koplauksen jälkeen uudistusta on johdettu näistä kahdesta ideologisesta tavoitteesta lähtien, ja samalla uudistuksen alkuperäiset tavoitteet on unohdettu, tai ainakin alistettu näille kahdelle ”päätavoitteelle”. Jatkossa yksityisen sektorin on kuitenkin oltava avoimempi ja kannettava yhteiskunnallinen vastuunsa. Kirjoittaja on SAK:n yhteyspäällikkö. Jos ja kun yksityiset terveysjätit saavat/ ottavat aikaisempaa suuremman osuuden sote-sektorista hoidettavakseen, on vaikea nähdä, että kustannukset edes reaalisesti lähtisivät laskuun. Yhteistyötä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa toki tarvitaan, kuten tähänkin asti, mutta kuskin paikka on oltava julkisella sektorilla. u u u SAK:n lähtökohtana sote-uudistuksessa on ollut, että alkuperäisten tavoitteiden toteutuminen edellyttää vahvaa julkista palvelutuotantoa. Valinnanvapaudesta, joka on kaunis sana, on taas annettu liian ruusuinen kuva. Moni alan arvostettu asiantuntija on todennut, että sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet eli muun muassa kustannusten hillintä, palvelujen parempi integraatio, terveysja hyvinvointierojen kaventaminen sekä valinnanvapauden lisääminen eivät jättikokonaisuudessa toteudu. Nykyiset päähallituspuolueet ovat tehneet sopimuksen, jossa kokoomus saa valinnanvapauden ja keskusta maakuntauudistuksen. Yhteiskuntavastuuseen taas liittyy muun muassa osallistuminen koko sote-järjestelmän kehittämiseen ja veronkierrosta pidättäytyminen. Integraa tio terveydenhuollon ja sosiaalihuollon välillä näyttää sekin ohuelta ainakin sillä perusteella, että pääpaino niin poliitikkojen kuin median osalta on ollut terveyspuolella, ei sosiaaliasioissa. Kuten on huomattu. Ainakin minun korviini poliitikkojen suusta on vastuutonta puhetta todeta, että ”tämä on nyt saatava maaliin, ja että korjataan valuviat sitten myöhemmin”. On vaikea nähdä, että kustannukset edes reaalisesti lähtisivät laskuun. Joten voisiko uudistuksessa hieman laskea kunnianhimon tasoa ja edetä kohti parempaa pienemmin askelin, ei kertaloikalla. 36 1. Jatkossakaan kuka tahansa ei voi sännätä hoitoon mihin tahansa, vaan valinnanvapaudellakin on rajansa. Ei ihme, että poliitikkojen arvostus ei ole ihan tapissaan
Häntä ei tunneta varsinaisena charmöörinä. Isoja. Toinen, kansanedustaja, puolestaan näyttäisi entiseltä jo eläköityneeltä kirvesmieheltä, mikäli olisi pysynyt alkuperäisessä ammatissaan. u u u Pöydässä istuu noin 80 vuotta suomalaista työmarkkinaosaamista. Mutta. Nyt, ikämiehenä, hän on viimeisiä aikojaan kansanedustajana. Mutta onko kysytty. Se kuitenkin katkeaa väkivaltaisesti, kun paikalle säntää tukka pystyssä ja kravatti vinossa hallituspuolueen kansanedustaja, työmarkkinamiehiä paljon kokemattomampi miekkonen. Syksyn lehtiä putoilee puista. Ei hän ole pisteitä kerännyt sulavasta käytöksestäänkään, pikemminkin päinvastoin. Ilmassa on melkoinen annos karismaa, kokemusta ja historiaa. JUHANI ARO Puheenvuoro. Niissä nimittäin asuu piru. Ei. Se puhuttaa. Suomessa vallitsee perustuslaki, jonka mukaan kansalaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Lasiseinien takana on kuitenkin lämmintä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) antoi kolmikannan tehtäväksi muotoilla lakiesitys uudelleen. Eikä Sipilä haluaisi millään päästää kolmikantaa sorvaamaan lakiesityksen yksityiskohtaisia perusteluja. Ja perustuslaki, tuo oikeistohallituksen paha uni, saattaa jälleen nousta esteeksi. Julkista anteeksipyyntöä emme miekkoselta kuulleet. Pari päivää myöhemmin Vartiainen toivotti omassa kirjoituksessaan koko ay-liikkeen, konsensuksen, molemmat Lasset ja kaikki muutkin neuvotteluhaluiset alimpaan helvettiin ja julisti sisällissodan alkaneeksi. Hän alkaa suoltaa v-alkuisia sanoja Laatuselle, joka on vähintään yhtä hämmästynyt kuin Ihalainenkin. MARRASKUUTA 2018 Kravatti vinossa ja tukka pystyssä E duskuntatalon vieressä, ravintola Pikkuparlamentin kuppilan pöydässä istuu kaksi vanhempaa herrasmiestä aamukahvilla. Puhetta riittäisi vaikka kesän kalasäistä. Hallitus on jälleen kerran puuttunut asiaan, josta se ymmärtää yhtä vähän kuin puolueensa v-sanoja viljelevä kansanedustaja työelämästä. Aiheena on Laatusen kirjoitus Iltalehdessä edelliseltä viikolta. Hän on mielestään aina oikeassa, eikä voi sietää niitä, jotka ovat eri mieltä hänen kanssaan. Ne on keskeytetty. Molemmat kyllä tietäisivät, miten tästä tullaan ulos. Keneltäkään ei jää huomiotta, jos jompikumpi heistä astuu huoneeseen. Vinon kravatin alla piilee edustajalle pahanlainen piirre. Hän on mielestään aina oikeassa, eikä voi sietää niitä, jotka ovat eri mieltä hänen kanssaan. Lokakuu on juuri alkanut. Toinen kahvittelijoista on entinen johtaja, työnantajapamppu, miltä hän eittämättä näyttääkin. Hän on kutsunut aamiaiselle EK:n entisen työmarkkinajohtajan Lasse Laatusen. Miekkonen on ensimmäisen kauden kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.), jonka vinon kravatin alla piilee edustajalle pahanlainen piirre. Mutta ei tämä uusi pohjaesityskään ongelmaton ole, sen ovat useat lainoppineetkin todenneet. 37 1. Mutta ei hän pysynyt, ay-liike vei. Pöydässä on myös aimo annos charmia, sen nämä herrat ovat aina osanneet. Eikä kysytäkään. Ei ole vaikea arvata miesten keskustelunaihetta, vaikka he ovatkin tuttuja vuosien takaa. Toistaiseksi. Sitä Vartiainen ei tiennyt, että löytäisi v-sanansa edestään paperille painettuna. Maan hallitus on ajanut työmarkkinat tilanteeseen, jossa viattomille ulkopuolisille syntyy vahinkoja. Hallitus joutui perääntymään mahdottoman lakiesityksensä kanssa. Ennenkuin Lasse Laatunen julkaisi senkin. Hallituksen haudatussa lakiesityksessä kansalaiset jaettiin vuohiin ja lampaisiin sen mukaan, minkäkokoisessa yrityksessä he sattuvat olemaan töissä. Mutta eipä tieto häntä lainkaan hillinnyt. Se ei ollut miekkosen mieleen. Hän on Lauri Ihalainen, SAK:n pitkäaikaisin puheenjohtaja ja entinen työministeri. u u u Keskustelu soljuu rauhallisesti. u u u Olen kuvannut episodia näinkin pitkään, koska se kuvastaa syksyn asetelmaa työmarkkinoilla. Ja poliittiset lakot
Johtamisoppaissa kerrotaan, kuinka työntekijöille tulee antaa tilaa ja vastuuta. Työelämä muuttuu ja järjestelmien pitää muuttua mukana. Toistaiseksi innovatiivisuus Suomessa lepää edelleen muutamien edistyksellisten yritysten varassa. Kuinka moni palkaton työntekijä vie paikan palkkaa saavalta nyt ja tulevaisuudessa. Kilpailukykysopimuksessa sovittu 24 työtunnin vuosittainen lisäys on tästä yksi, arkijärjelle vieras esimerkki. Seura lehti uutisoi kesällä että jo noin puoli miljoona suomalaista tekee palkatonta työtä! Moni asiantuntija sanoo, ettei työntekijää voi asettaa eriarvoiseen asemaan irtisanomisen suhteen sen perusteella, minkä kokoisessa yrityksessä on töissä. Kiky-väännöstä aiheutunut mielipaha voi jopa vaikuttaa – negatiivisesti. Työelämän tutkimuksessa ja kirjallisuudessa korostetaan työelämän mielekkyyttä tuottavuuden keskeisenä ajurina. Nämä puolestaan edellyttävät mahdollistavaa ja kannustavaa lainsäädäntöä työntekijöiden turvattomuutta lisäävän lillukanvarsissa näpertelyn sijaan. Kuinka moni valitsee mieluummin haun kohteeksi 11 hengen yrityksen kuin 9 hengen yrityksen. Työttömyysturvaa on leikattu, työaikalain kokonaisuudistuksesta on annettu eduskunnalle esitys ja työvoimapalveluita sekä työttömyysturvan velvoitteita ollaan uudistamassa tulevia maakuntia silmällä pitäen. Kestävä talouskasvu vaatii tuekseen koulutusta, tutkimusta, innovaatioita ja osaamista. Jos hallituksen esitys irtisanomissuojan heikennyksestä alle 10 hengen yrityksissä olisi mennyt läpi, niin miten luulette työnhakijoiden käyttäytyvän sen jälkeen. Hyvä, että sopu löytyi, mutta paremmalle otteelle olisi tarvetta ja tilausta. 38 1. Kertokaas minulle, kuinka moni noista 115 000 työllisestä on kokoaikaisessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, jonka palkalla elää joutumatta hakemaan tukia Kelasta ja sosiaalitoimistosta! Kuinka monella työttömällä on loppunut huoli tulevasta ja on mahdollisuus tehdä suunnitelmia elämässä eteenpäin positiivisessa mielessä. Kuinka moni on ”työllistynyt” vain näennäisesti tilastokikkailulla (= nollasoppari ilman tunteja, tunti töitä viikossa, palkaton työ tai muu temppu). Kuinka moni niistä oikeista palkkatyöpaikoista on syntynyt hallituksesta huolimatta eikä sen takia. Suomen talous ja työllisyys kohenevat, mutta työelämän kehittäminen on jumittunut, viimeksi pitkään kiistellyn irtisanomissuojan heikennyksen vuoksi. Hallituksen toiminta herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia! Hallituksen toiminta on aiheuttanut enemmän ongelmia kuin tuonut ratkaisuja! ”Elämä on ikään kuin tikapuita myöten kiipeämistä: alapää etääntyy, mitä ylemmäksi pääsee” Santeri Alkio Tiina Arlin Varavaltuutettu (sd.), Vantaa Tuottavuus ei kepillä parane Tuottavuuden kasvu on yhteinen huoli, jota ei työntekijöiden turvaa nakertamalla ratkaista. Moni taloustieteilijä on huomauttanut, ettei Suomessa vallalla olevalla työvoimakustannuksien alentamiseen ja julkisen talouden menojen supistamiseen tähtäävällä politiikalla saada aikaan suhdannekehityksen vakauttamista kummempaa. Tuottavuuden kasvu on yhteinen huoli, jota ei työntekijöiden turvaa nakertamalla ratkaista. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Yhdenvertaisuus on perus oikeus. Istuva hallitus on kuitenkin edistänyt uudistuksia etenkin työntekijöiden näkökulmasta rangaistuksin kannusteiden sijaan. Samaan aikaan kun päättäjät puhuvat Suomesta innovaatiovetoisena korkean osaamisen maana, tarkastellaan työvoimaa ikään kuin matemaattisena suureena, jota voi siirrellä sinne tänne ja jonka synnyttämän tuloksen voi aukottomasti esittää excel-taulukossa. Tämä on hyvin arkista psykologiaa: jokainen tietää omalta kohdaltaan, kuinka motivoivaa komentelu on. Työntekijä haluaa palkan lisäksi myös yhdenvertaista kohtelua ja turvaa. Jostain syystä hallitus uskoo työelämää raamittavassa lainsäädännössä silti enemmän keppiin kuin porkkanaan. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Hallitus, nyt halutaan vastauksia Hallitus väittää saaneensa toimillaan hallituskauden aikana yli 115 000 työllistä lisää. MARRASKUUTA 2018 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Irtisanomissuojan keventämistä perusteltiin työllisyyden isolla kuvalla, vaikka uudistus arvioitiin jopa pääministerin toimesta kirpuksi. Käytännön politiikan ja juhlapuheiden välillä aukeaa kuilu. Miksi tällainen show ja sirkus pistetään pystyyn näin lähellä tulevia vaaleja. Todellinen kasvu löytyy korkeasta työllisyysasteesta, osallisuudesta ja innovaatioista, uudella tavalla tekemisestä. Jenni Karjalainen johtava asiantuntija, VTM iStockphoto. Istuva hallitus on tarmokkaasti muokannut työelämän lainsäädäntöä. Etenkään asiantuntijatyössä kuusi minuuttia pidempi työpäivä ei vaikuta tuottavuuteen juuri lainkaan
Urheiluseurojen vähentynyt vapaaehtoistyö on johtanut myös siihen, että toiminnan pyörittämiseksi ohjaajille ja valmentajille on maksettava korvaus. Valitettavasti päättävällä taholla ei ole vielä ollut rohkeutta tehdä selkeitä linjauksia, jotka edellyttäisivät päiväkoteja ja kouluja lisäämään liikuntaa osaksi kokonaiskoulupäivää. 39 1. Liikunta on kirjattu hallitusohjelman kärkihankkeisiin, joista toisessa pyritään edistämään kansalaisten liikkumista terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. On todella hienoa, että liikunnan ja liikkumisen merkitys kansantaloudellisesti ja terveyttä edistävänä toimintana on tunnustettu. Vapaampi harrastaminen ja koulun yhteydessä pelailu ja harjoittelu tukevat lapsen ja nuoren valinnanvapautta ja tasa-arvoista mahdollisuutta harrastaa haluamaansa lajia. Koulumaailmaan uudistuksia on edistetty erilaisilla kokeiluilla ja hankkeilla. Ongelmana on myös se, että valtiovalta ei ole riittävästä resursoinut taloudellisia panostuksia urheiluseurojen osaamisen hyödyntämiseen osana koulupäivän liikunnallistamista. Molemmat ovat tuottaneet lukuisia uusia upeita innovaatioita liikkumattomuusongelman ratkaisemiseksi. Liikunnan harrastaminen ja liikkuminen on aidosti sidottava osaksi koulutusjärjestelmää. Mukaan saaduista harrastajista pidetään kiinni mustasukkaisesti, eikä menettämisen pelossa haluta mahdollistaa heidän monipuolista liikkumista. Harrastusmahdollisuuksien vähentyminen on vastaavasti osaltaan lisännyt syrjäytyneisyyttä ja liikkumattomuuden aiheuttamia yhteiskunnallisia kustannuksia. Tämä tukisi myös seurojen elinvoimaa ja niiden mahdollisuutta järjestää matalankynnyksen harrastamista. Näin jokaisella lapsellaja nuorella olisi tasa-arvoinen mahdollisuus harrastaa hänelle mielekästä lajia. Juuri näille lapsille ja nuorille pitäisi pystyä rakentamaan liikkumiseen tukeva malli, koska nuorena sisäistetty liikunnallinen elämäntapa jatkuu läpi elämän. Nykyinen valtion rahoitusjärjestelmä rakentuu pitkälti lisenssimäärien tarkasteluun. Todellisuudessa niiden osallistaminen osaksi liikkumista tukevaa koulupäivää on jäänyt yksittäisten kuntien ja toimijoiden satunnaisiksi ratkaisuksi. Ilmainen liikuntaharrastus osana koulupäivää alueen urheiluseurojen tarjoamasta liikunta kalenterista mahdollistaisi lapselle ja nuorelle hänelle mielekkäisiin lajeihin osallistumisen 2–3 kertaa viikossa. Valitettavasti saamme kuitenkin samanaikaisesti lukea, kuinka suomalaiset lapset ja nuoret liikkuvat aivan liian vähän. Myös valtion urheiluun liittyvää rahoitusjärjestelmää tulee tarkastella liikunnan monipuolisen ja terveyttä edistävän toiminnan näkökulmasta laaja-alaisemmin. Kohtuullisesti liikkuvien määrä on pudonnut. Nuoriso on polarisoitunut niin, että osa harrastaa liikuntaa hyvinkin runsaasti ja toinen puoli on lähes passiivinen. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Sanahelinää vai tekoja liikkumisen lisäämiseksi Harrastusmahdollisuuksien vähentyminen on lisännyt syrjäytyneisyyttä. Tästä johtuen nuorten ja jopa heidän vanhempien ”sieluista” käydään kovaa kamppailua. Pekka Tiitinen Kemin demareiden kunnallisjärjestön puheenjohtaja. Toisessa koulumaailmaan liittyvässä kirjauksessa oppimisympäristöjä uudistamalla pyritään varmistamaan jokaiselle lapselle tunti liikuntaa jokaiseen koulupäivään. Nyky-yhteiskunnassa on siirrytty ostamisen maailmaan, jossa vanhemmat ostavat palveluja urheiluseuroilta osallistumatta muuten seuran toimintaan. Tämä on johtanut liikunnan harrastamisen kustannusten kasvuun niin, että kaikilla lapsilla ja nuorilla ei ole enää tasa-arvoista mahdollisuutta harrastaa haluamaansa liikuntamuotoa. Liittojen ja urheiluseurojen pitäisi yhdessä ja yhteistyössä rakentaa yhteistä koulumaailman kanssa tehtävää toimintamallia, jossa jokaiselle lajille sekä seuralle annettaisiin mahdollisuus olla osa järjestelmää ja toimintaa. Urheiluseuroilta pitäisi löytyä myös uskallusta sisällyttää kokonaiskoulupäivän aikana tuotettu vapaamuotoisempi liikkuminen osaksi lapsen ja nuoren harjoittelua. Järjestöjen ja urheiluseurojen merkitystä korostetaan juhlapuheissa. Valitettavasti yksittäiset temput eivät riitä ongelman ratkaisemiseksi, ellei koko järjestelmää muuteta. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Koulupäivää pitäisi kehittää niin, että siirryttäisiin kokonaiskoulupäivä tyyppiseen toimitaan. Koulut toimisivat samalla harrastamisen ympäristöinä ja koulupäivän mielekkyyttä voitaisiin lisätä. Osallisuus ja osallistaminen on nostettu keskiöön tulevaisuuden kuntien toiminnassa. Tämän vuoksi kouluilla pitäisi olla resursseja tehdä ”palvelusopimuksia” urheiluseurojen kanssa ja koulujen pitäisi koordinoida koko toimintaa paikkakuntakohtaisesti. Seurojen vapaaehtoistyöntekijät ovat nykyaikana kiven alla ja jo perusseuran arjen pyörittäminen vie aktiivitoimijoiden voimavarat. Osallistuminen yhtenä rintamana on ainoa oikea tapa saada yhteiskunnallista arvostusta ja näkyvyyttä. Oletetaan, että vapaaehtoistyöhön perustuva seuratoiminta on ratkaisu näin laajaan yhteiskunnalliseen ongelmaan, mutta näin ei ole. Vain näin voidaan saada aito rakenteiden muutos aikaiseksi. Tällöin kouluarkeen pystytään sisällyttämään matalankynnyksen liikunnan harrastamista. MARRASKUUTA 2018 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Perusasteelle on suunnattu Liikkuva Koulu ja toisen asteen opiskelijoille Liikkuva Opiskelu -ohjelmat. Viime vuosien aikana on julkaistu useita tutkimuksia liikunnan merkityksestä terveydelle. Julkisuudessa käydään jatkuvaa keskustelua siitä, kuinka yhteiskunnan pitäisi panostaa liikunnan lisäämiseen ja sitä kautta ennaltaehkäistä elintapasairauksia sekä muita liikkumattomuuteen liittyviä ongelmia
Hallitus on itse saanut tilanteen aikaiseksi ajamalla irtisanomislakia, jonka vaikutuksista tai tehosta ei ole mitään tutkittua tietoa. Mika Yli-Kaakinen Heinola Soviteltu päiväraha poistettava kokoaikatyöstä Ihmiset haluavat tehdä oikeita töitä oikeilla palkoilla, eikä olla 55 prosenttia pienemmällä työttömyyskorvauksella. 40 1. Ne on taattu myös meidän perustuslaissamme, josta hallitus ei tunnu piittaavan lainkaan, ja se tuntuu aiheuttavan hallitukselle jatkuvasti harmaita hiuksia. Ainakin silloin, kun ollaan jälleen leikkaamassa etuuksia. Ei yhteisistä asioista päätetä musta tuntuu -mentaliteetilla, vaan niiden tulee perustua faktoihin. Eli se siitä parlamentarismista. Mielestäni nyt haukutaan täysin väärää puuta. Tällä menolla ollaan pian samassa tilanteessa kuin sata vuotta sitten. Hallituksen suunnitelmat ovat saaneet ay-liikkeeltä täystyrmäyksen, vaikka hallitus on hänen mielestään ollut asian suhteen hyvin sovitteleva. Oikeassa elämässä mitään ylisuuria päivärahoja tai liian pitkiä korvausjaksoja ei ole olemassa. Hallitus myös kuvittelee, että kun heidät on demokraattisesti valittu, se antaa heille avoimen mandaatin tehdä ihan mitä lystää, keinoista ja seuraamuksista välittämättä. Miksi siis pitää jatkaa tuota sanelukulttuuria eikä voida istua saman pöydän ääreen. Tällainen henkilö olisi äkkiä syrjäytynyt tämän tason työpaikkojen saannin kilpailusta. Eikö niistä virheistä opittu yhtään mitään. Tapio Niemelä metallin komennusmies evp Jämsä. Sivistysvaltiossa ja yhteisten asioiden hoitamisessa se ei vain mene niin, vaan asioista sovitaan yhdessä. Kovasti paukutellaan henkseleitä, kuinka se on muka luonut 115 000 uutta työpaikkaa. Se teiltä kyllä onnistuu, kuten nyt esimerkiksi kansaneläkkeen ja muiden etuuksien jäädyttäminen – myös sotaveteraaneilta, joka on minusta todella härskiä. Siinä poistuisivat niin kannustin-, tulo-, kuin byrokratialoukutkin. Näin ei tapahdu edes noususuhdanteissa. Lyhyiden kokoaikaisten työkeikkojen vastaanottaminen olisi tällä mallilla aina järkevää. Työtön vain merkkaa työkeikat korvaushakemukseen työssäolopäiviksi. Julkisuuteen on syötetty paljon väärää tietoa ansiosidonnaisista työttömyyskorvauksista. Sen sijaan Suomessakin on jatkuvasti tarjolla kokoaikatyötä, jonka jatkeeksi työntekijä joutuu hakemaan sosiaalisia tulonsiirtoja saadakseen edes auttavan toimeentulon järjestetyksi. Muutenkin sopimusten ja lupauksien pitäminen on tälle hallitukselle ylivoimaista. Ihmiset haluavat tehdä oikeita palkkatöitä oikeilla palkoilla eivätkä esimerkiksi olla 55 prosenttia pienemmällä työttömyyskorvauksella syrjäytymistä odottelemassa. Asiallista työtä, jolla saa ihmisarvoisen elämän myös pääkaupunkiseudulla, ei ole ollut eikä ole nytkään kaikille halukkaille tarjolla, varsinkaan niin, että sitä eheinä työvuosina jatkuvasti riittäisi jokaiselle haluavalle. Työhistorian kolmen ensimmäisen vuoden aikana korvauspäiviä on ainoastaan kolmesataa. Eniten ansiosidonnaisten etuuksien meisselöintiä haluaisivatkin harjoittaa ne, joilla ei ole ymmärtämystä niistä ihmisistä, joille vuodesta toiseen vakiintunut ansiotaso muodostuu palkan ja ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen yhdistelmästä. Pääministeri Juha Sipilän häikäilemätön tyyli ajaa omia ja yritysten intressejä on jakamassa kansan kahtia. Vastakkainasettelu on lisääntynyt, ja puheet ovat koventuneet puolin sun toisin, myös minun. MARRASKUUTA 2018 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Kaksi esimerkkiä bruttokuukausiansiosta ja kuinka monen prosentin työttömyyskorvaus palkkatuloon nähden niistä muodostuu: Kuukausipalkka 2 500 e = 58 %, 4 500 e = 45 %. Näin hän saa työttömyyskorvauksen työttömiltä päiviltä ja palkan työssäolopäiviltä. Ongelma ovat liian pienet palkat ja niistä muodostuvat minimaaliset ansiosidonnaiset etuudet. Joidenkin lähteiden mukaan niiden varassa eletään herroiksi töitä vältellen. Todellisuudessa ne ovat syntyneet maailmantalouden kasvusta, ja hallitus on saanut aikai seksi vain joitain työpaikkoja matalapalkka-aloille, joilla ihmiset eivät tule palkallaan toimeen. Aina näin, kunhan omavastuuaika vain on suoritettuna. Hallitukselta tuntuu myös unohtuneen, että Suomi on sitoutunut kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimukseen sekä Euroopan ihmisoikeussopimukseen, joissa tällaiset työtaistelut sallitaan. Jos minulta kysytään, tämä hallitus on häpeäksi koko Suomelle. Työntekijä toimittaa erittelyt työkeikoista omalle työttömyyskassalleen heti kun hän on ne työnantajiltaan saanut. Unohdetaan myös, että työntekijät ovat yrityksen tärkein voimavara, ja ilman heitä yritykselläkään ei mene hyvin. Kuka kehtaa edes kuvitella, että joku keskituloinen pystyisi keplottelemaan aina takaisin samalle palkkatasolle, josta edellinen korvaus on laskettu, kun olisi ensin ”laiskotellut” maksimit kortistossa. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Hallitus harrastaa ulkoparlamentillista sanelua Työministeri Jari Lindströmin mukaan meillä on havaittu ulkoparlamentaarisia voimia. Kokoaikatyössä alle kahden viikon työsuhteiden osalta on palattava alkuperäiseen käytäntöön työttömyyskorvausten määräytymisen suhteen: Joko olet työssä ja saat palkkaa tai olet työttömänä ja saat työttömyyskorvausta. Alle 58 vuoden ikäisillä niitä ei ole neljääsataa enempää ja ennen näiden rajojen saavuttamista pitää uuden työssäoloehdon täyttyä tai putoaa pois ansioturvan piiristä. Minusta on väärin, että sinä olet hallituksessa, vaikkei sinua tai puoluettasi ole kukaan äänestänyt. Oikeassa elämässähän ongelma eivät ole liian suuret tai pitkäkestoiset työttömyyskorvaukset
Sipilän hallitus ilmeisesti on nyt perunut lakiesityksen, jonka ainoa tarkoitus oli heikentää palkansaajien asemaa. Se on väärin. Näyttää pahasti siltä, että irtisanomislailla on tarkoitus heikentää naisten asemaa työelämässä ja hiljentää pienempien yritysten työntekijät hiljaisiksi. Nuoren ei pitäisi kuitenkaan joutua perustelemaan perheensä taloudellista ja sosiaalista tilannetta saadakseen tukea oppimateriaaleihin. Tällaiset perusteet johtavat käytännössä mielivaltaan. Tänäkin syksynä monessa perheessä on yllätytty toisen asteen koulutuksen kalleudesta. Meillä on kymmeniä tuhansia ihmisiä, joilla ei ole digitaalisia yhteyksiä. Irtisanomislaki on jälleen kerran konkreettinen osoitus toimenpiteistä, joilla heikennetään tasa-arvoa työpaikkojen ja sukupuolten välillä. Tätä esimerkkiä pitäisi seurata, kuten sosialidemokraatit ovat esittäneet. Suurin osa alle 20 työntekijän yrityksistä on naisvaltaisilla aloilla, sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Minulla on nyt kädessäni viimeinen puhelinluettelo. Lukuisat asiantuntijat ovat todenneet, ettei lakimuutos lisää työllisyyttä. MARRASKUUTA 2018 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Voimaan tullessaan laki olisi asettanut työntekijät epätasa-arvoiseen asemaan. Sipilän hallitus on esittänyt opintorahaan kytkettävää oppimateriaalilisää, joka kohdennettaisiin vähävaraisille toisen asteen opiskelijoille. Tämä tukisi myös Suomen menestystä, työllisyystavoitteiden toteutumista ja kansalaisten hyvinvointia. Ehdotus on sinänsä oikeansuuntainen. 41 1. Nyt olisi kiire korjata tämä puhelinluetteloihin liittyvä valtakunnallinen vääryys, suoranainen kyykytys, jolla halutaan ohjata pienen ihmisen roposet Fonectan pussiin. Pelkän peruskoulun varassa olevien nuorten työttömyysaste on korkea ja työurat useimmiten lyhyitä ja katkonaisia. Tämä on viimeinen niitti. Suomen pitäisi olla tasa-arvoisen ja maksuttoman koulutuksen mallimaa. Toteutuessaan tämä laki olisi ollut vasta alkusoittoa. Selkein ja tasa-arvoisin ratkaisu olisikin maksuton toisen asteen koulutus. Anneli Kiljunen Kansanedustaja (sd.) Tämä on pienen ihmisen hätähuuto epätasa-arvoa vastaan. Liiketoimintajohtajan tasa-arvossa ilmeisesti kuuluu ottaa huomioon vain eliitin ja yritysmaailman tarpeet, ikään kuin muita kansalaisia ei olisi olemassakaan. Perusteluna irtisanomislain muutoksille on tuottavuuden lisääminen. Ay-liikkeen yhteinen rintama on vahva, periksi ei anneta! Sirkka-Liisa Kähärä JHL:n edustajiston puheenjohtaja, Vantaa iStockphoto. Tulevaisuudessa koulutuksen merkitys vain kasvaa. Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa tarvittavien materiaalien ja työvälineiden kustannukset voivat liikkua tuhansissa euroissa. Seuraavaksi se laajennettaisiin koskemaan kaikkia yrityksiä. Helsinki päätti vastikään alkaa valmistella toisen asteen oppimateriaalien maksuttomuutta. Ja kuka uskaltaa enää odottaa, mikä uudistus on meitä vastassa seuraavaksi. En ymmärrä mitä hallitus kuvittelee saavuttavansa näillä surullisen kuuluisilla uudistuksilla. Oppivelvollisuus takaa kuitenkin maksuttoman koulutuksen vain perusasteen loppuun. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Tasa-arvolautakunta Irtisanomissuojan heikentäminen on viimeinen niitti Maksuton toisen asteen koulutus ratkaisisi monta ongelmaa Kenenkään ei pitäisi jäädä vaille koulutusta rahanpuutteen vuoksi. Jos Sipilän aikeet olisivat menneet läpi, jatkossa irtisanominen olisi ollut mahdollista joskus keksittyjenkin syiden perusteella. Työsuhdeturva pienissä yrityksissä olisi heikompi kuin suuremmissa yli 20 työntekijän yrityksissä. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Lakiesityksellä ei ollut mitään muuta tavoitetta kuin vaikeuttaa työntekijöiden elämää ja romuttaa järjestäytyneen ammattiyhdistysliikkeen mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa. Kyseessä on investointi nuorten tulevaisuuteen, jonka hedelmiä ovat väestön korkeampi osaaminen, korkeampi työllisyys ja vahvempi kilpailukyky. Tällä liiketoimintajohtajalla ei ole oikeaa tietoa tämän maan kansalaisista. Siksi ammattiyhdistysliike on laajalla rintamalla lähtenyt työtaistelutoimenpiteisiin vastustaakseen lakiesitystä. Kun kyse on ihmisten työstä, palkasta ja toimeentulosta, tulee kaikilla olla samat säännöt. Näin väittää liikennejohtaja Vesa-Pekka Kirsi Fonectasta ja kertoo, että on aika siirtyä digitaalisiin yhteystietoihin. On jo pitkään ollut selvää, että perusasteen koulutus yksinään ei riitä nykyajan työmarkkinoilla. Tuoreimman Nuorisobarometrin mukaan rahapula on taustalla jopa joka neljännessä toisen asteen koulutuksen keskeyttämisessä. Kenenkään ei pitäisi jäädä vaille koulutusta rahanpuutteen vuoksi. Esimerkiksi ”luottamus” on työpaikalla vaarantunut tai työntekijän katsotaan heikentävän työilmapiiriä. Ratkaisu myös lisäisi byrokratiaa ja monimutkaistaisi sosiaaliturvajärjestelmää entisestään. Tieto kuluista tulee opiskelijoille ja heidän perheilleen usein lyhyellä varoitusajalla, mikä saattaa aiheuttaa jo aloitettujen opintojen keskeyttämisiä. Jokaisella on oltava mahdollisuus kouluttautua ja työllistyä omalle alalleen. Lakimuutos olisi täysin tarpeeton, jo voimassa oleva laki mahdollistaa irtisanomisen pätevin ja perustelluin syin. Asia pitäisi ottaa tasa-arvolautakunnan käsittelyyn. Veikko Vuorinen Kauhava Sipilän hallitus halusi heikentää jälleen kerran työntekijän asemaa, tällä kertaa murentamalla irtisanomissuojaa
Sarjakuva yhteiskunnan peilinä. Vain sarjan ensimmäinen osa ”Mitä suomalaisten tulisi tietää islamista maahanmuuton näkökulmasta” ehdittiin viime keväänä toteuttaa. MARRASKUUTA 2018 Kuollut Yhteistyön rakentaja ja ihmisyyden puolustaja Yhteiskuntapoliittisen sos.dem. Ohjelmaryhmä Metalli 5. Tapani Sarvannin poismeno järkytti Ypsyn johtokuntaa – vielä aivan äskettäin hän oli innostuneesti suunnitellut Ypsylle laajaa seminaarisarjaa siitä, miten Eurooppa selviytyy väestöliikkeessä, haastaen hakemaan ennakkoluulottomasti vaihtoehtoisia linjauksia Suomen Eurooppa-politiikalle väestöliikkeiden, maahanmuuton ja uusien turvallisuusuhkien oloissa. Miten kirjastolla ja kulttuurilla luodaan hauskempaa Helsinkiä. Sarvanti teki työuransa sosiaa lija terveysministeriössä monipuolisissa tehtävissä vuodesta 1980 eläkkeelle jäämiseensä asti vuonna 2013. Monet tapahtumistamme toteutuivat Sarvannin aloitteesta ja ideoimina. 60 VUOTTA 75 VUOTTA Syntymäpäivät. Jo lyhyessä ajassa Sarvavntin panos puolueen ohjelmatyötä koskevien lausuntojen muotoiluissa ja Ypsyn seminaariohjelmien ideoimisessa ja syventämisessä oli merkittävä. klo 12–19, su 11.11. Valkoisten vankina -tanssiteoksesta kertovat Tuomo Railo ja Kaisa Leppänen Kirsti Laatunen apulaisrehtori, eläk., Orimattila 1.11.2018 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Hämeen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Kirsti Laatunen. Saimme Ypsyssä myös nauttia Tapani Sarvannin ystävyydestä ja seurustelutaidoista Ypsyn järjestämillä retkillä ja kulttuurikäynneillä, joihin hän mielellään osallistui. 43 1. Carola Grönlund toimistonhoitaja, byråföreståndare, Borgå 7.11.2018 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n K. Riitta Seppälä Ypsyn sihteeri Aatosta jaloa marraskuun valoa T yöväenkirjasTon ysTäväT ry Stadin työväenkirjalliSuuSpäivät 2018 pe 9.11. Hän rohkaisi Ypsyä jättämään vähälle huomiolle lyhyen tähtäimen kysymykset kuten toistuvasti eteen tulevat vaalit ja päivänpolitiikan pintakuohun ja keskittymään pitkän tähtäimen yhteiskuntapoliittisiin ja globaaleihin kysymyksiin sekä politiikan taustalla vaikuttaviin aatteisiin. A. länsimaat. Hän oli keskeinen huumepolitiikan vaikuttaja, joka edisti huumepolitiikan yhteistyötä eri ministeriöiden välillä ja oli rakentamassa Suomen ja myös EU:n ensimmäistä huumausainestrategiaa. Liityttyään SDP:n jäseneksi vuonna 1978 Sarvanti oli aina valmis tarjoamaan asiantuntemustaan puolueen hyväksi. Ypsyn toimintaan hän aktivoitui eläkevuosinaan ja valittiin johtokuntaan vuonna 2016. Tai nostaa keskusteluun politiikan takana vaikuttava ajattelu, esimerkiksi deontologia vs. klo 15–21, la 10.11. Syyskuun jäsenkokouksessa ja yleisökeskustelussa, jonka aiheena oli Macronin Ranska ja populistien Italia, täysi sali, noin 60-henkinen yleisö piti seisaallaan hiljaisen hetken kunnioittaen Tapani Sarvannin muistoa. yhdistyksen Ypsyn johtokunnan jäsen sosiaalineuvos VTT Tapani Sarvanti kuoli Helsingissä 69 vuoden ikäisenä 29. Fagerholmin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Carola Grönlund. Hän oli todella oivallinen, suorastaan esimerkillinen jäsen, jota jäämme kaipaamaan. Alustajiksi tuli pyytää parhaita tutkijoita ja asiantuntijoita, joiden ajatuksia voitaisiin hyödyntää analyysissa, ongelmien ratkaisussa ja politiikan linjaamisessa. klo 14–16 Työväenliikkeen kirjasTo, Sörnäisten rantatie 25, Helsinki julkisten ja hyvinvointialojen liitto , Sörnäisten rantatie 23, Helsinki www.tyovaenperinne.fi/tky/stkp2018 Perjantaina klo 15 Työväentutkimus 2018 -vuosikirjan ja Osuusliikkeen matkassa -kirjan julkistus, klo 17 Hannu Niklanderin luento Kössi Kaatrasta ja klo 18 Kapinarunoilta IV. ja klo 17 Kollektiivinen trauma. elokuuta 2018. Tyypillistä hänen ajattelulleen oli kutsua etiikan professori Ypsyn kokoukseen puhumaan yhdenvertaisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta ja pohtimaan, miten etiikka ohjaa politiikkaa. utilitarismi; etelävs. pohjoiseurooppalainen ajattelu; Kiina vs. Kirjailijahaastatteluja. Lauantaina paneelikeskustelut Kapinan perintö klo 12, klo 15 Rahat vai henki. Sunnuntaina klo 14 laulunäytelmä On sitä aikoja eletty
Tervetuloa! PÄIJÄTHÄME . Tervetuloa! PIRKANMAA . Kahvitarjoilu. 44 1. 20100 Turku, turku@pam.fi Lahjoita Kansan Sivistysrahastoon – olet tukemassa suomalaista kulttuurija sivistystyötä Säätiö jakaa vuosittain satoja apurahoja tavallisten, työikäisten suomalaisten luovuuden tukemiseen. . täytekakkukahvit. klo 14 Kettumäen Palvelukeskuksessa. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Teollisuusliitto ry www.akt.fi www.teollisuusliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku etunimi.sukunimi@sak.fi Outi Rannikko 040 5434 875 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. Kokoukset Marraskuun yleisöluennot Vaasa-opistossa RUOTSALAISUUDEN PÄIVÄN LUENTO Dialekter i finlandssvenska suomenruotsin murteita ti 6.11. klo 18. Isänpäivätervehdys Pentti Arajärvi. Piirihallituksen kokous ma 5.11. TUL:n Seurapäivät Hämeenlinnassa 24.–25.11., ilmoittautuminen ja ohjelma www.tul.fi. Tervetuloa Vaasan Työväenyhdistyksen syyskokoukseen 6.11. . Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Emma Haapasaari 040 535 8669 Varapuheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Sihteeri Suvi Nissilä 040 861 1506 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Lahden Seudun Wanhat toverit. klo 12 Ravintola Scandic Turku, Eerikinkatu 28. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Liput 12 euroa. Muista! Aatosta jaloa – marraskuun valoa Stadin työväenkirjallisuuspäivät 2018 pe 9.11. näytelmällinen isänpäivä Työväenliikkeen kirjastossa klo 14. klo 15–21, la 10.11. Mukana kaupungin rakennuttaja päällikkö Antti Nyberg. Tilaisuuden järjestää Helsingin krist. Stadin työväenkirjallisuuspäivät 11.11. klo 14–16. vaasa.fi/vaasa-opisto 12–19 ja su 11.11. Alustajavieraana Turun kaupunkisuunnittelija Timo Hintsanen, ajankohtaiset asiat, yleiskaava ja liikenne. klo 12 Hervannan vapaa-aikakeskuksessa, info www.nokianvoimisteluseura.fi. krs. Turun Wanhat Demarit. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Avoimet piirin joukkuevoimistelun välinesarjojen mestaruuskilpailut su 4.11. HELSINKI . Keskustelemassa Rakel Hiltunen, Pertti Hyvärinen, Tarja Kantola ja Leena Niinivaara. 45 vuotisjuhlatanssit ohjelmineen 7.11. fi/tky/stkp2018. Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25, Helsinki ja JHL-opisto, Sörnäisten rantatie 23, Helsinki. VTY:n kerhohuone, Kasarminkatu 19 A, Vaasa.. Soittaa Antti Sivulan kvintetti. Kirkon tulevaisuus. Tapaamme ma 5.11. sis. klo 18 Tampereen Työväentalon Jennyssä. Edustamme työväenliikkeen arvoja ja teemme omalta osaltamme Suomesta parempaa paikkaa. klo 10. | Psykiatri Juha Kemppinen ja kokemusasiantuntija Tomi Paalosmaa. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi VAASAN SOS.DEM. Puhetta johtaa Paavo Salakka. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. klo 18.30 Torkkelinkatu 11 kokoushuoneessa. MARRASKUUTA 2018 Yhdistystoiminta Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Kuusankosken Wanhat Toverit kokoontuvat 13.11. Solistina Lea Mäkisuvio. Marraskuun lounaskokous ma 12.11. sd.yhdistys. Tutustu toimintaamme ja ota yhteyttä sähköpostitse info@sivistysrahasto.fi tai puhelimitse 050 3200 272. Kauhavan Eläkkeensaajar ry. 11.12. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etun.sukunimi@teollisuusliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. klo 12 alk. klo Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. Wanhassa herrassa. KYMENLAAKSO . VARSINAIS-SUOMI . Mukana valtuutettu Joonas Honkimaa. Kuulemme myös alustuksen Vaasan energiaja ilmasto-ohjelmasta, kehittämispäällikkö Maija Alasalmi. TUL-Tampere. ke 21.11. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 1.11. www.tyovaenperinne. klo 18 | FT Viveca Rabb MIKÄ ON KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ. Keskustelutilaisuus 5.11. Kauhavan nuorisoseuralla. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. POHJANMAA . KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 560 5513 Varapuheenjohtaja Matias Kvist 040 840 1994 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Yhteistyössä FinFami Pohjanmaa ry:n kanssa. Jumpan vetää Pekka Ruohonen
Ratkaisu Ristikon 42/2018 ratkaisu: Torstaina 18.10. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. 7. Kom eet ta 3. Noi n 4 40 00. Irw in Goo dm an 2. Pun atu lkk ua 5. 10. Mikä oli Antti Hammarbergin taitelijanimi. Mikä on Suomen kansalliskukka. Minkä järjestön tunnus on WHO. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku 1. 4. MARRASKUUTA 2018 Ristikko 44/2018 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Minkä linnun latinankielinen nimi on pyrrhula pyrrhula. 5. Kie lo 7. Kuinka paljon Suomessa on äänioikeutettuja. Onnea voittajalle! 1. 8. Maa ilm an ter vey sjä rje stö n 8. Luettele ammattiyhdistysliikkeen keskusjärjestöt. Entäpä mitä lintua kutsutaan Ruotsissa nimellä domherre, kirkkoherra. Ves im elo nia 9. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Leila Nieminen Vantaalta. Pun atu lkk u 4. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Toivo Kankare Forssasta. Millä toisella nimellä kutsutaan pyrstötähteä. 45 1. 6. 9. SAK , STT K ja Aka va 10. Leh mää 6. Mitä eläintä kutsutaan Etelä-Pohjanmaalla itikaksi. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. 3. Mitä hedelmää kutsutaan myös arbuusiksi. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Who. 2. Onnea voittajalle! Ristikon 41/2018 ratkaisu: Torstaina 11.10
Viikon vinkki MARJA LUUMI PITÄÄKÖ OLLA HUOLISSAAN. Viidettä kauttaan vetelevä paneelishow ei näytä aina kaan toistaiseksi väsähtämisen merkkejä. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Dok: Ydren jättiläiset 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.00 TEEMA 20.00 Paris etc. Kansalaiset voivat osallistua ohjelmaan kysymällä mitä tahansa mieltä askarruttavaa asiaa. ei ole tässä mielessä niin haavoittuvainen. Moni on kauhistunut, että kerran jo kuopattu Uutisvuoto tulee takaisin. Kolme kirjailijaa ja Pääskysaari ovat niin valovoimaisia, että he kannattelevat vähän vähemmän nokkelaa vierastakin. MTV klo 21.00 Pitääkö olla huolissaan. (12) 21.10 Kolme väriä: Valkoinen (12) 22.40 Yle Live: Paperi T 23.40–00.00 Hiljainen viikko (12) Ruokamatka Meksikoon Teema & Fem klo 21.15 1/7. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Rankat duunit 11.00–12.00 Ikuisesti nuori 13.00 Peter Nyman 13.30 Gok Wan: Kekseliäät kierrättäjät 14.25 Upeat skandikodit 14.55 Roosa nauha Tanssii Tähtien Kanssa 16.55 Viettele vaatteilla 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Rankat duunit 11.00–12.00 Ikuisesti nuori 13.00 Teknavi 13.30 Remonttipiiskuri 14.25 Ota rahat ja juokse 15.25 Jahti 16.25 Heikelä syndrooma 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 01 02 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Luontoretkellä: Vaistot Teema & Fem klo 08.50 1/6. Työuupumus hiipi salakavalasti arkeen ja ajoi pitkälle sairauslomalle. Kuva: Laura Euro uupui jo opiskeluaikana ja omasta jaksamisesta on pidettävä koko ajan huolta. Tutustumme eläinten vaistoihin katsojavideoiden kautta, ja pääsemme seuraamaan sinirintojen soidinmenoa. (12) x 2 21.05 Kino Klassikko: Seittien linna (12) 22.50 Elävä arkisto: Linnunradan pianobaarit 22.52 Linnunradan pianobaari – Marian musiikki 00.20–01.19 Timanttinen keikka YLE TV1 05.55 Akuutti: Lapseni on Down 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Piikkejä paratiisissa (7) 10.50 Näin Norjassa 11.00 Alueuutisia 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 13.20 Fennada-klassikot: Ylijäämänainen (7) 14.35 Ikimuistoinen: Tauno Palo 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio: Talk 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Piikkejä paratiisissa (7) 18.00 Uutiset 18.23 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Durrellin perhe 19.46 Mittatilaustyönä 20.00 Sannikka & Ukkola 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 SuomiLOVE 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Oddasat 23.30 Outlander – Matkantekijä (16) 00.42–01.10 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Timppa 07.03 Kim ja Kai 07.10 Satuja Soitosta 07.22 Ninni ja Nestori 07.34 Pikku Kakkosen posti 07.40 Postimies Pate 07.55 Ilmojen kunkut 08.01 Anton Siilinen 08.18 Galaxi 08.19 Late Lammas 08.26 Villi tulevaisuus (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Au pairit Miamissa x 2 12.00 Tanskalainen maajussi 12.30 Team Bachstad 13.10 Kerran viikossa (7) 13.35 Marja Hintikka Live 14.25 Yliopistollinen eläinsairaala 14.55 Telinevoimistelun MM: loppukilpailuja 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Telinevoimistelun MM: loppukilpailuja 18.30 Taitoluistelun GP : Parien, naisten ja jäätanssin lyhytohjelmat 20.15 Viki, Köpi & Henkka – tieteen armoilla 20.30 20.55 Noin viikon studio 21.00 Sohvaperunat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 FTW Live x CS:GO 23.45 Koukussa (16) 00.35–00.55 Kimmo (7) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi x 3 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Mikä ohjaa eläimiä tekemään tiettyjä valintoja. Joka viikko vakioraati täydentyy yhdellä vieraalla, ja kysymys kuin kysymys saa arvoisensa vastauksen. LAUANTAI 3.11. 17.25–20.00 FEM 17.25 Kysymyksiä kulutusvalinnoista 17.55 Nyheter 18.00 BUU-klubben 18.30 Kolmikko ja Keplerin timantit (7) 18.54 Ruohonjuuritasolla 19.00 Obs debatt 19.30 Nyheter 20.00–01.19 TEEMA 20.00 Paris etc. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Jahti 21.00 Heikelä syndrooma 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 23.00 Billions (7) 00.15 Jahti 01.10 American Horror Story: Cult (16) 02.10 Rikoksista pahin (12) 03.05–04.55 112 (7) x 2 NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds Piggy Tales 06.55 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.20 Ritariprinsessa Nella 07.45 Disney: LEGO Star Wars (7) 08.10 Madagascarin pingviinit (7) 08.35 Disney: Star Wars Rebels (7) 09.00 Hauskat kotivideot 10.00–11.00 Remppa vai muutto x 2 14.55 Tulossa: Syke (7) 15.00 Pikakurssi kodinostoon 15.30 Pientä pilaa 15.35 Hauskat kotivideot 16.40 Leijonan luola USA 17.40 Tulossa: Syke (7) 17.45 MasterChef Australia 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Idols 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Napakymppi 22.00 Stand Up! 23.00 Kummeli: Kontio & Parmas (7) 00.00 48 tuntia rikoksesta (12) 01.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 02.00–03.00 Katastrofin anatomia TEEMA&FEM 09.20–12.00 FEM 09.20 Norjan kovin 10.00 Toivomus: Eva Biaudet 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Älä kokeile tätä kotona 11.30 Sportmagasinet 12.00–17.20 TEEMA 12.00 Viro – Tuulten pieksämä maa (12) 13.10 Historia: Ensimmäiset naiset 14.00 Philip K. Ammattinaurattajien ohella esimerkiksi ex-alppinisti Kalle Palander kertoo ainakin aika ajoin aivan mainioita tarinoita. Joillekin ohjelmille on kohtalokasta se, millainen vieras vakioporukan lisäksi showhun astelee. San Francisco – Monterey. Kovin spontaanista vastaamisesta ei voi puhua ainakaan Hotakaisen kohdalla, kun hän lukee suoraan paperista briljanttia tekstiä naama täysin pokerina. Millaista tuhoa burnout saa aikaan ja voiko uupumuksesta palautua koskaan. Dickin toinen todellisuus 15.00 Simon Reeve Venäjällä 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 17.00 Toteutuuko unelmani. MARRASKUUTA 2018 YLE TV1 05.55 Tehtaan sankarit 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Piikkejä paratiisissa (7) 10.50 Näin Norjassa 11.00 Alueuutisia 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 13.20 Laulava sydän (7) 14.35 Ikimuistoinen: Tapio Rautavaara 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Luontoretkellä: Oslovuonon salaisuudet 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Piikkejä paratiisissa (7) 18.00 Uutiset 18.23 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kriminalisti (12) 20.00 Metsien kätkemä 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Taistelu Valkoisessa talossa 00.00 Uutiset Uutis-Suomi 00.10 Oddasat 00.25 Nousuvesi (16) 01.10–01.40 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Raa Raa, leikkisä leijona 07.03 Mohvelit 07.08 Nalle 07.15 Planeetta Kosmo 07.29 Franklin ja ystävät 07.44 Simo 07.50 Vilkki Ankka 08.02 Puu Fu Tom 08.27 Galaxi 08.28 Karvinen (7) 08.40 Lulu ja lehmä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Au pairit Miamissa x 2 12.00 Älä kokeile tätä kotona 12.30 Vita ja Wanda 12.50 Tobias leipoo maailmalla 13.35 Kerrostalojen prinsessat 14.10 Kimmo (7) 14.30 Kerran viikossa (7) 14.55 Telinevoimistelun MM: N 4-ottelu 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Doctor Who 19.50 Viki, Köpi & Henkka – tieteen armoilla 20.00 Yliopistollinen eläinsairaala 20.30 Härölä (12) 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Noin viikon studio 22.25 Bates Motel (16) 23.10–00.00 Billie Porterin Kiina MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Toinen suomalaisohjelma, joka on yllättänyt hauskuudellaan on Villi kortti, joka pureutuu raatinsa avustuksella urheilun ihmeelliseen maailmaan. Nyt pitää olla tosissaan huolissaan. Ensimmäisessä jaksossa Kari Toft tutustuu sinirinnan soidinmenoihin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Posse 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Kukkoilijat (16) 00.40 Heikelä syndrooma 01.35 Crazy Ex-Girlfriend (7) 02.30 Kolme miestä ja tyttö 03.00 Kolme miestä ja tyttö 03.25–04.50 Versus NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds Piggy Tales (7) 06.55 My Little Pony (7) 07.20 Ritariprinsessa Nella 07.45 Madagascarin pingviinit (7) 08.10 Disney: Star Wars Rebels (7) 08.35 Disney: DuckTales (7) 09.00 Hauskat kotivideot 10.00–11.00 Remppa vai muutto 11.00 13.55 Remppa vai muutto 14.55 Pikakurssi kodinostoon 15.25 Hauskat kotivideot 16.30 Kaikki vastaan 1 18.00 The Wall Suomi 19.00 Vain elämää 21.55 Keno ja Synttärit 22.00 Elokuva: Kova kuin kivi (16) 00.20–02.10 Elokuva: Diktaattori (12) TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Luontomatkalla 10.00 Iloa puutarhasta 10.30 Kysymyksiä kulutusvalinnoista 11.00 Kulutustavaratarkastajat 11.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 12.00–17.25 YLE TEEMA 12.00 Strauss: Danaen rakkaus 14.40 Elävä arkisto: Linnunradan pianobaarit 14.42 Linnunradan pianobaari: – Marian musiikki 16.10 Isä Matteon tutkimuksia (7) 17.03 Toteutuuko unelmani. Sen Pitääkö olla huolissaan. Joskus vastauksista on jopa vaikea saada selvää nauruntyrskähdysten lomasta. Ruokaseikkailija Rick Stein lähtee haaveilemalleen ruokamatkalle Yhdysvaltain länsirannikolta kohti Meksikoa. ei toivottavasti jatku vuosikymmeniä. Kaikilla ohjelmilla on oma elinkaarensa, jonka jälkeen ne menettävät makunsa. Studiossa on myöskin hauskaa. taitaa. MTV3. KESKIVIIKKO 7.11. Pitääkö olla huolissaan. Jenni Pääskysaari johtaa puhetta, ja vakioraatiin kuuluu kirjailijakolmikko Kari Hotakainen, Tuomas Kyrö ja Miika Nousiainen. Raatilaiset saanevat käsiinsä kysymykset, joita ehditään ohjelmassa ruotia jotakuinkin viisi tai kuusi. Keskustelu lähtee polveilemaan hyvin usein varsinaisesta kysymyksestä täysin omille sivupoluilleen. 17.25–20.00 FEM 17.25 Kuka, mitä, milloin. -raadissa vieraili muun muassa kirjailija Mikko-Pekka Heikkinen. Murehtimisesta taidetta tekeviin suomalaisiin uppoaa tv-ohjelma, jonka nimikin on jo vetävä: Pitääkö olla huolissaan. Pitääkö olla huolissaan. San Franciscossa Rick maistelee alueen legendaarisia ruokia ja vierailee Alice Watersin Chez Panisse -ravintolassa. Akuutti: Loppuun palaneet TV1 klo 20.00 Stressaava työ ja liian vähän unta. Sarjassa tutustumme mielenkiintoisiin tieteellisiin aiheisiin. Naurattaminen on taitolaji. KESKIVIIKKO 7.11. Ikinä ei voi murehtia liikaa KESKIVIIKKO 7.11. Sen aistii kotisohvalle asti. 46 1
19.30 Kaikki vastaan 1 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Keisari Aarnio (7) 22.00 Keisari Aarnio Talk Show 22.30 Elokuva: Mud (12) 01.15 Stand Up! 02.15–03.15 Arman ja viimeinen ristiretki TEEMA&FEM 08.15–13.05 FEM 08.15 Unna Junná 08.30 BUU-klubben 09.00 Hullunkuriset perheet 09.23 Kalsaripiraatit (7) 09.27 Kolmikko ja Keplerin timantit (7) 09.51 Ruohonjuuritasolla 09.56 Mysteerisaari (7) 10.08 Lohikäärmesydän (7) 10.22 Bon 10.30 Kaikkea kaupan 11.00 Kotikenttä (7) 11.55 Metten kesäiset jälkiruokaherkut 12.00 Jumalanpalvelus 13.05–17.23 TEEMA 13.05 Kirjeenkantajien koulu 13.20 Talon maistiaiset 13.33 Juhliva saari 14.00 Varo vasentasi 14.15 Through the supermarket in five easy pieces 14.25 Säveltäjät 1. 20.00 Idols 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Kummeli: Kontio & Parmas (7) 22.00 Konttori 22.30 Elokuva: Mission Impossible – Ghost Protocol (12) 01.10 48 tuntia rikoksesta (12) 02.10 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 03.10– 04.10 Katastrofin anatomia (7) TEEMA&FEM 08.25–12.00 FEM 08.25 Ruotsalaisuuden päivä 09.45 Vem vet mest. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.05 Rankat duunit 11.00–12.00 Ikuisesti nuori 13.00 Tuija tähtien kanssa 13.30 Tanssii Tähtien Kanssa 15.15 Pilanpäiten 15.25 Remonttipiiskuri 16.25 Maajussille morsian 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 06.52 Metkat Mesiläiset 07.00 Titta Pikkanen 07.09 Tinga Tinga -tarinat 07.22 Astroset 07.34 Pingu 07.40 Ryhmä Hau 08.06 Galaxi 08.07 Lassie (7) 08.30 Unna Junná 08.45 Kujeilevat eläimet 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Matkapassi: Uruguay ja Paraguay 11.00 Au pairit Miamissa x 2 12.00 Tuntematon perillinen: Sisko joka katosi 13.00 Merimiehet 13.30 Jätämme jäähyväiset: Viimeinen ninja 14.00 Ginan maailma 14.30 Silicon Valley (12) 15.00 Noin viikon studio 15.30 Uusi päivä x 2 16.26 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 The Bold Type (12) 19.40 Viki, Köpi & Henkka – tieteen armoilla 20.00 Uusi päivä 20.30 Yliopistollinen eläinsairaala 21.00 Härölä (12) 21.25 Jenny+: Nainen, mikset jo lisäänny. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.05 Rankat duunit 11.00–12.00 Ikuisesti nuori 13.00 Sadan tonnin talot 14.00 Ota rahat ja juokse 15.00 Putous 16.25 Villien jäljillä 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 The Wall Suomi 22.00 Gaala 23.30 Konttori 00.00 Elokuva: Mission Impossible – Ghost Protocol (12) 02.40–04.55 Elokuva: Kova kuin kivi (16) TEEMA&FEM 08.50–12.00 FEM 08.50 Luontoretkellä: Vaistot 09.30 Egenland 10.00 Obs debatt 10.30 Kuka, mitä, milloin. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Taivaallista menoa: Älä häpeä sitä, että olet vain ihminen 19.00 Dok: Teresan sydän 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Närbild 20.30 Egenland 21.00 Efter Nio 22.00 Loukussa (12) x 2 23.45–00.44 Bella kirjautuu sisään YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Piikkejä paratiisissa (7) 10.50 Näin Norjassa 11.00 Alueuutisia 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 13.20 Se alkoi sateessa 14.45 Arkistokuvia: Kuusi runoilijaa 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Metsien kätkemä 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Piikkejä paratiisissa (7) 18.00 Uutiset 18.23 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Itse asiassa kuultuna: Pär Stenbäck 20.00 Tehtaan sankarit – Onnea etsimässä 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Turhuuden turuilla (12) 22.20 Uutiset Uutis-Suomi 22.30 Uutiset 22.35 Oddasat 22.50 Perjantai 23.45 Prisma: Koirien salainen elämä 00.35–01.05 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Viljami 06.57 Kuminakuja 19 07.05 Tilda ja hänen ystävänsä 07.17 Tiedonjyvä 07.26 Pusse 07.39 Askarrellaan 07.45 Mimosa ja Lennu 07.56 Vekarat! 08.22 Galaxi 08.23 Urheiluhullut 08.25 Peter Pan (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Matkapassi: Delhi ja Rajasthan 11.00 Au pairit Miamissa x 2 12.00 Ruokamatkailua 13.00 Tobias leipoo maailmalla 13.30 Team Bachstad 14.15 Kerrostalojen prinsessat 14.45 Away – Bali 15.15 Härölä (12) 15.40 Sohvaperunat 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Kimmo (7) 19.30 Uncle (12) 20.00 Uusi päivä 20.30 20.52 Kerran viikossa (7) 21.00 FOMO LIVE 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00–04.00 Sekasin2: Täältä tullaan elämä 22.12 Viimeinen samurai 22.24 Bonnie ja Clyde 22.36 Spagettiwestern 22.48 Lapsia ja aikuisia 23.00 Hallitut överit 23.12 Dostojevskille bensaa 23.24 Pako Alcatrazista 23.36 Nasta laudassa 23.48 Elävät ja kuolleet MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 17.25– 20.00 FEM 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Älä kokeile tätä kotona 19.00 Sportmagasinet 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.55 TEEMA 20.00 La otra mirada – Toinen katse (7) 21.15 Ruokamatka Meksikoon 22.15 Kino: Mitä tuleman pitää (12) 23.55–00.55 Yle Live: Paperi T 03 04 05 06 07 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Marja Hintikka Live 22.55 Away – Bali 23.25–23.55 Rouva varapresidentti (7) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. maailmansodassa 15.20 Norjan RSO: Asrael-sinfonia 16.25 RSO Musiikkitalossa 17.25–23.22 FEM 17.25 Strömsö 17.55 Nyheter 18.00 BUU-klubben 18.30 Operaatio Storuman 19.30 Nyheter 19.39 Sportnytt 19.50 Skavlan 20.50 Lenan matkassa 21.00 Aika on meidän (12) 22.00–23.22 Dok: Usko YLE TV1 05.55 Metsien kätkemä 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Piikkejä paratiisissa (7) 10.50 Näin Norjassa 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 11.50 Näin Norjassa 12.05 Antiikkikaksintaistelu 12.35 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 13.25 Silmät hämärässä (12) 14.45 Lyhytelokuva: Yhteisvoimin maatamme rakentamaan 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Arto Nyberg 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Piikkejä paratiisissa (7) 18.00 Uutiset 18.23 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Euroopan uudet tuulet 1918–1939 (12) 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Herttakuningatar 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Sorjonen (16) 00.00–00.30 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 5.11. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Suomen kaunein koti 21.00 Pitääkö olla huolissaan. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Rankat duunit 11.00–12.00 Ikuisesti nuori 13.00 The Chefs’ Line 13.30 Remonttipiiskuri 14.30 Diili 15.25 Posse 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 47 1. Cyber (16) 00.05 Ota rahat ja juokse 01.00 Suomen kaunein koti 01.55 Ulosottomiehet 02.50–04.45 Diili x 2 NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa 06.25 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 06.50 Angry Birds Piggy Tales 06.55 My Little Pony 07.20 LEGO Star Wars (7) 07.45 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti (7) 08.10 Madagascarin pingviinit (7) 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Hauskat kotivideot 10.00–11.00 Remppa vai muutto 13.55 Remppa vai muutto 14.55 Pikakurssi kodinostoon x 2 15.55 Hauskat kotivideot 17.00 Leijonan luola USA 18.00 MasterChef Australia 19.00 Et sä tiedä kuka mä oon. 10.26 Laatua lyhyesti 10.30 Ruokamakasiini 11.00 Strömsö 11.30 Spotlight 12.00–17.19 TEEMA 12.00 Francon jälkeen – Alcantaran perhe 13.10 Pariisin afroamerikkalaiset taiteilijat 14.05 Timanttinen keikka 15.05 Viisi mestaritaloa: Le Cabanon 16.05 Isä Matteon tutkimuksia (7) 17.00 Toteutuuko unelmani. MARRASKUUTA 2018 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Judi Dench ja puiden neljä vuodenaikaa 09.00 Uutiset 09.10 Eränkävijät 09.40 Eläinten ystävät 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 10.45 Näin Norjassa 11.00 Uutiset 11.05 Alueuutisia 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 RSO Musiikkitalossa 14.30 Luontoretkellä: Oslovuonon salaisuudet 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Akuutti: Lapseni on Down 15.45 Poldark (12) 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Flinkkilä & Tastula 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Strömsö 18.45 Avara luonto: Alaskan monet kasvot 19.45 Midsomerin murhat (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Hyvät katsojat 22.00 Nuori Morse (12) 23.30–00.25 Doctor Foster (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 3.11. 12.10 SuomiLOVE 13.10 Dokumenttiprojekti: Viimeinen taistelu 14.08 Palanen: Viimeinen työpäivä 14.30 Sannikka & Ukkola 15.00 Uutiset 15.05 Perjantai 16.05 Hyvät katsojat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Eränkävijät 18.45 Arto Nyberg 19.30 Perjantai-dokkari: Btw, mä en oo tyttö 19.45 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Sorjonen (16) 22.05 Nousuvesi (16) 22.50–00.43 Ulkolinja: Taistelu Valkoisessa talossa YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Hyrräpäät 07.04 Pikku perunat 07.07 Anniina Ballerina 07.33 Nelli ja Iiro 07.40 Killen kimppakyyti 07.53 Mimmi Lehmä ja Varis 08.01 Uula ja Kuu 08.14 Ryhmä Hau 08.36 Pii ja Poju 08.48 Yökyöpelit 08.59 Galaxi 09.01 Aappo ja Tööt 09.08 Näin meillä (7) 09.19 Late Lammas x 2 09.22 Villien Toiveiden Virasto 09.33 Jessi ja Janni – etevät etsiväkaksoset 09.56 Tipu Touhukas 10.00 Uusi päivä 10.28 Uusi päivä 10.56 Uusi päivä 11.25 Nörtti: DragonSlayer666: Ahneella on paskanen alku 11.39 Kaksintaistelu 11.54 Kilpikonnapuolustus 12.08 TheImmortalisTeam 12.23 Karsintaturnaus 12.38 Itsekäs paska 12.50 Marseilles 13.03 Next Level 13.15 Overwatch World Cup finaali 14.30 Taitoluistelun GP: Miesten vapaaohjelmat 16.00 Ratsastuksen maailma 16.25 Yliopistollinen eläinsairaala 16.55 Villi kortti 17.45 Taitoluistelun GP: Loppunäytös 20.00 Billie Porterin Kiina 20.53 Juuri tulleen tiedon mukaan 21.00 Noin viikon studio 21.25 Away – Bali 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.10 Freestylen MC: Modena 23.10 Silicon Valley (12) 23.40 Girls (16) 00.05–00.35 Uncle (12) MTV3 08.00 Monchhichi 08.15 Muumilaakso 09.10 Littlest Pet Shop 09.35 Winx-klubi (7) 10.00 Pilanpäiten x 2 10.20 Maajussille morsian 11.20 Ex-Onnelliset (7) 12.20 Sunnuntailounas 12.50 Teknavi 13.20 Ota rahat ja juokse 14.20 Duudsonit tuli taloon 15.20 Putous 16.50 Posse 18.50 Urheiluextra: UEFA Champions League 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Tanssii Tähtien Kanssa 21.00 Diili 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Theroux ja pornotyöläiset (12) 23.50 Americans (16) 01.00 Billions (7) 02.15 Bull (12) x 2 04.05 Paimelan autoparoni NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 Rusty Rivets 06.50 Sonic Boom (7) 07.05 Ritariprinsessa Nella 07.30 Angry Birds Blues (7) 07.35 My Little Pony 08.00 Disney: DuckTales (7) 08.25 Disney: Avalorin Elena 08.50 Lasten uutiset 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Jaksa paremmin 10.30 Pikakurssi kodinostoon 11.00 MasterChef Australia x 2 13.45 Leijonan luola USA x 2 15.55 Idols 17.00 Gaala 18.30 Haluatko miljonääriksi. 11.00 Dok: Lindan kaipuu 11.30 Mysteerisaari (7) 11.42 Lohikäärmesydän (7) 11.56 Bon 12.00–17.20 YLE TEEMA 12.00 Henry Miller – mielihalujen mestari (12) 12.55 Paris etc. (12) 16.10 Francon jälkeen – Alcantaran perhe 17.25–19.54 FEM 17.25 Minun maisemani 17.40 Tämä tästä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU: Superapulaiset 18.30 Kotikenttä (7) 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.49 På spåret: Erikoislähetys 20.00–01.25 TEEMA 20.00 Teemalauantai esittää 20.01 Sting, vapaa mies 20.56 Sting Pariisissa 22.38 Dyyni (16) 00.50 Uusi Kino: Momentum 01.05–01.25 Uusi Kino: Perillinen (7) YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto 09.00 Uutiset 09.05 Flinkkilä & Tastula 09.55 Uutiset 10.00 Historia: Euroopan uudet tuulet 1918–1939 (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Tehtaan sankarit – Onnea etsimässä 11.45 Voiko luontoa korjata. 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Gaala 23.30 Haluatko miljonääriksi. Svinhufvud 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Piikkejä paratiisissa (7) 18.00 Uutiset 18.23 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Koirien salainen elämä 20.00 Akuutti: Loppuun palaneet 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Huuto syvyydestä 22.35 Uutiset Uutis-Suomi 22.45 Uutiset 22.50 Oddasat 23.05 Sannikka & Ukkola 23.35–00.05 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Ludovic 07.05 Hertan maailma 07.08 Nipa ja Pete 07.15 Wilma Vikkelä 07.20 Kerkko Kukko 07.27 Kikattava Kakkiainen 07.33 Fluugalaiset 07.44 Riku ja Rami 07.54 Kaapo 08.21 Galaxi 08.22 Aappo ja Tööt 08.29 Tenavat (7) 08.36 Näin meillä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Matkapassi: Tie Andeilla 11.00 Au pairit Miamissa x 2 12.00 Jätämme jäähyväiset: Viimeinen ninja 12.30 Vegard Ulvang ja Luoteisväylän salaisuus 13.00 Ikuisesti nuori 13.30 Away – Bali 14.00 Tuntematon perillinen: Sisko joka katosi 15.00 Merimiehet 15.30 Villi kortti 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Härölä (12) 19.30 Jenny+: Nainen, mikset jo lisäänny. (16) 00.05 Heikelä syndrooma 01.00 Villien jäljillä 01.55 Americans (16) 03.00–04.50 60 päivää kiven sisässä (16) x 2 NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 06.50 Angry Birds Piggy Tales 06.55 My Little Pony (7) 07.20 Disney: Star Wars Rebels (7) 07.45 Ritariprinsessa Nella 08.10 Madagascarin pingviinit (7) 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Hauskat kotivideot 10.00–11.00 Remppa vai muutto x 2 14.55 Pikakurssi kodinostoon 15.25 Pientä pilaa x 2 15.40 Hauskat kotivideot 16.45 Leijonan luola USA 17.45 MasterChef Australia 19.00 Idols 20.00 Et sä tiedä kuka mä oon. (16) 00.05 Diili 01.00 Posse 03.00 NCIS: New Orleans (12) 03.55–04.50 NCIS: New Orleans (12) NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds Piggy Tales 06.55 My Little Pony 07.20 Disney: Star Wars Rebels (7) 07.45 Ritariprinsessa Nella 08.10 Disney: Kaksin karkuteillä: TV-sarja (7) 08.35 LEGO Ninjago 09.00 Hauskat kotivideot 10.00–11.00 Remppa vai muutto 13.55 Remppa vai muutto 14.55 Pikakurssi kodinostoon 15.25 Hauskat kotivideot 16.30 Leijonan luola USA 17.30 MasterChef Australia 19.00 Idols 20.00 Grillit huurussa 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Arman ja viimeinen ristiretki 23.00 Keisari Aarnio (7) 00.00 Keisari Aarnio Talk Show 00.30 48 tuntia rikoksesta (12) 01.30 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 02.30–03.30 Katastrofin anatomia TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Tämä tästä 09.15 Riistametsällä 10.00 Operaatio Storuman 11.00 Skavlan 12.00–16.55 TEEMA 12.00 Elävä arkisto: Linnunradan pianobaarit 12.02 Linnunradan pianobaari – Marian musiikki 13.30 Historia: Vietnamin sota (12) 14.25 Junamatka Eurooppaan 15.25 Arkistojen salat 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 17.00–00.44 FEM 17.00 Norjaa ristiin rastiin 17.03 På spåret: Erikoislähetys 17.10 Vem vet mest. 20.00 Uusi päivä 20.30 Catastrophe (12) 21.00 Koukussa (16) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 FOMO LIVE 22.45 London Spy (12) 23.45–00.15 TVÆRS PÅ DR3 1–4 MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikospaikka 23.05 C.S.I. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Maajussille morsian 21.00 Ex-Onnelliset (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Teknavi 23.05 C.S.I. 06.52 Hau Hau, Piip ja Veli 07.03 Dinojuna 07.30 Nelli ja Noora 07.38 Tilkkupeiton tarinoita 07.42 Oktonautit 08.04 Tete ja Mama 08.11 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.33 Petteri Kaniini 08.45 Retki-Roope 08.59 Galaxi 09.02 Otso ja sopulit (7) 09.08 Peter Pan (7) 09.31 Meidän luokka 09.56 Urheiluhullut 10.00 Yliopistollinen eläinsairaala: Pertsa-koira hätäverenluovutuksessa 10.30 Jenny+ : Diagnoosi on uusi normaali 11.00 Kohteessa: Kypros 11.50 Away – Bali 12.20 Sateenkaaren tuolla puolen (12) 14.00 Taitoluistelun GP: Miesten lyhytohjelmat ja parien vapaaohjelmat 15.55 Käsipallon Mestarien liiga 17.40 Taitoluistelun GP: Naisten vapaaohjelmat 19.20 Telinevoimistelun MM: Telineloppukilpailuja 20.10 Taitoluistelun GP: Jäätanssin vapaaohjelmat 21.20 Lumilautailun MC: Modena 22.05 Sohvaperunat 22.55 Villi kortti 23.45– 00.35 YleXPop 2018: Mikael Gabriel MTV3 08.00 Puuha-Pete 08.15 Muumilaakson tarinoita x 2 09.10 Littlest Pet Shop 09.35–10.00 Winx-klubi (7) 10.30 Salatut elämät (7) x 5 13.00 Elokuva: Kaunotar ja Monsteri – Seikkailu Pariisissa (7) 14.50 Pilanpäiten 15.10 Teknavi 15.40 Tuija tähtien kanssa 16.10 Tanssii Tähtien Kanssa 18.00 Jahti 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Putous 21.00 Sunnuntailounas 21.30 Tuija tähtien kanssa 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Wallander: Syyllisyys (16) 00.30 Rikospaikka 01.00 Ulosottomiehet 01.55 Pop’n’Roll 02.50 Tuubi 03.45–04.40 112 (7) NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 Rusty Rivets 06.50 Sonic Boom 07.05 Ritariprinsessa Nella 07.30 K3 07.45 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.10 Disney esittää: DuckTales (7) 08.35 Kung Fu Panda (7) 09.00 Hauskat kotivideot x 2 11.00 MasterChef Australia x 2 13.15 Pientä pilaa x 2 13.30 Leijonan luola USA x 2 15.30 Planet’s Got Talent 16.00 Idols 17.00 Vain elämää 20.00 Haluatko miljonääriksi. 17.25–21.10 FEM 17.25 Ruokamakasiini 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Toivomus: Mark Levengood 19.00 Spotlight 19.30 Nyheter TV-nytt 19.50 Ruotsalaisuuden päivä 21.10–01.27 TEEMA 21.10 Historia: Ensimmäiset naiset 22.00 Timanttinen keikka 23.00 Uusi Kino: Kaksi koulua 23.45–01.27 Sting Pariisissa YLE TV1 05.55 Eränkävijät 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Piikkejä paratiisissa (7) 10.50 Näin Norjassa 11.00 Alueuutisia 12.10 Yle Oddasat 2.14 Oddasat 12.30 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 13.20 Hilja, maitotyttö (7) 14.40 Arkistokuvia: P. E. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Villien jäljillä 21.00 Ota rahat ja juokse 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Peter Nyman 23.05 C.S.I. 00.30 48 tuntia rikoksesta (12) 01.30 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 02.30–03.30 Katastrofin anatomia TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Efter Nio 10.00 Taivaallista menoa: Älä häpeä sitä, että olet vain ihminen 10.26 Norjaa ristiin rastiin 10.30 Karaokea Klippanissa 11.00 Närbild 11.30 Maantieteilijän testamentti: Eurooppa 12.00–17.19 TEEMA 12.00 Kino Tulio: Rikollinen nainen (12) 13.50 Historia: Marx, Nietzsche ja Freud 14.50 Sissi Sitruuna ja Ali Appelsiini (7) 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 17.00 Toteutuuko unelmani
Ja vähitellen aika moni on valmis äänestämään demareita. Osa 3: Kahden tulen välissä 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Euroopan valot 18.10 Äänitarina. 22.50 Musiikkikamari 22.55 Äänitarina. Osa 2. MARRASKUUTA 2018 007443-1844 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Mikä maksaa. 11.00 Valkoista valoa: Mihin ihmisiä enää tarvitaan. Lapsemme ovat numeroita. 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 HyYle radio 1 1.11.–7.11.2018 vää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 11.00 Narrin aamulaulu 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 26 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana kirkkoherra Mauri Vihko 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 HKOn solistina Maj Lind -voittaja Mackenzie Melemed 21.00 Schumannin säveliä 21.40 Huutoja kiven sisästä. 48 1. 15.20 Etnohetki 15.30 Luomiskertomus 15.50 Yle Uudizet karjalakse – karjalankielinen viikkokatsaus 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Pyhäinpäivän Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Radio 1 vastaa 17.15–18.00 Viron tie itsenäisyyteen. Hieman yllättäen hallituksen, kokoomuksen ja keskustan kanssa samoilla linjoilla oli suuri osa eläkeikäisistä ja eläkeläisistä. Kun ikää karttuu ja ihminen siirtyy opinnoista työelämään, alkaa yhteiskunnallinen realismi kaatua päälle. 17.50 Lapsuuden laulut 18.00 Radio Variaatio. Paronien valta murtuu 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Kirkkomusiikin ja hengellisen musiikin sävel on vapaa / 09 144 800 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromun pitkä ja hiljainen yö 03.00–07.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.02 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana kirkkoherra Mauri Vihko 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Tarinatarha 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 10.00 Jumalanpalvelus Haapajärveltä Kristuksen Kirkastumisen kirkosta 11.00 Ortodoksinen liturgia Ilomantsin Ortodoksisesta seurakunnasta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Horisontti 12.50 Draamanpurkajaiset 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatteri esittää: 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 16.30 Pyhiä juutalaisia kirjoituksia 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Valkoista valoa: Mihin ihmisiä enää tarvitaan. Lapsemme ovat numeroita. Samassa kyselyssä SDP oli vasta viides. Askeleen edellä kuolemaa. 17.50 Etnohetki 18.00 Romano mirits 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 20.45 Surugondoli ja muita Franz Lisztin myöhäisiä pianokappaleita 21.00 Ajassa soi 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Brysselin kone 10.45 Oopperaketju: Menneen äänen lumo – alkuvuosikymmenten naislaulajia 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Ruokapuhetta 13.00 Klassista kahteen 14.00 Euroopan konserttilavoilla 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Aristoteleen kantapää 17.35 Luomiskertomus 17.55 Maailmanpolitiikan arkipäivää 18.15 Äänitarina. Tästä kertoo – vähän mutkissa oikaisten – kysely kansalaisten suhtautumisessta hallituksen esitykseen irtisanomissuojan heikentämisestä. 18.50 Etnohetki 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Jazzklubi 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10–06.00 Yöklassinen MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Viron tie itsenäisyyteen. Teatteri avaa vankilan muurit 17.30 Keidas 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Ahjo Ensemblen 5-vuotisjuhlakonsertti 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radio Variaatio: Lähde – surma menee suota myöten. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin 15–19-vuotiaille tekemän kyselyn mukaan vihreät on nuorten keskuudessa selkeästi suosituin puolue. Asia jakoi kansaa vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon. Nyt tullaan asian metkaan osaan. Teatteri avaa vankilan muurit 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Iltahartaus 23.10 07.00 Yöklassinen LAUANTAI 07.00 Uutiset 07.02 Pyhäinpäivän Aamusoitto 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Lapsuuden laulut 09.00 Uutiset 09.05 Musiikista valoa pimeyden keskelle 10.00 Jumalanpalvelus Salpausselän kirkosta 11.00 Klassikkoparatiisi 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Radio 1 vastaa 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.30 Pyhäinpäivän Musiikkikamari 12.50 Kuuluttajan vieras 13.00 Pyhäinpäivän Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Viha on paha vieras, osa 1/10. 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 IltahartausHeikki Hietanen 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Helsingin barokkiorkesteri: Amour de loin – arabien Välimeri 21.00 Kamarimusiikkia keskiviikkoiltaan 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kuusi kuvaa 22.50 Draamanpurkajaiset 23.00 IltahartausHeikki Hietanen 23.10–06.00 Yöklassinen IKÄ JA SEN vaikutus ihmisen poliittiseen ajatteluun on metkaa. Kun ihminen siirtyy eläkkeelle, hän alkaa nähdä yhteiskunnallisia asioita uudesta näkökulmasta, vaikka demareilla on vahva kannatus eläkeläisten joukossa. Demarius iskee keski-iässä Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Demokraatin irtonumeromyyntipisteet JYVÄSKYLÄ R-kioski, matkakeskus Hannikaisenkatu 20 KOKKOLA R-kioski, linja-autoasema Tehtaankatu 13 TAMPERE R-kioski, rautatieasema Rautatienkatu 25 TURKU Matkahuolto, Aninkaistenkatu 20 R-kioski, rautatieasema Ratapihankatu 37 R-kioski, tori Eerikinkatu 12 VAASA R-kioski, Kauppapuistikko 30 VARKAUS R-kioski, Torikulma Kauppakatu 55 HELSINKI Akateeminen Kirjakauppa Keskuskatu 1 Prisma Kaari, Kannelmäki Kantelettarentie 1 R-kioski, aseman lippuhalli Rautatieasema R-kioski, asema-aukio Elielinaukio 3 R-kioski, Hakaniemi Siltasaarenkatu 13 R-kioski, Sörnäisten metro Helsinginkatu 1 Suomalainen Kirjakauppa Aleksanterinkatu 23 IMATRA R-kioski, Lappeentie Lappeentie 16 R-kioski, Vuoksenniska Vuoksenniskantie 58 LAPPEENRANTA R-kioski, Keskuskioski Valtakatu 36 B R-kioski, Luukkaa Karjalantie 25. Solo Mama. Samalla myös kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin syvenee. 11.40 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Havaintoja ihmisestä: ’’Sana suru ei oikeastaan kuvaa sitä, miltä oman lapsen kuolema tuntuu’’ 12.40 Musiikkikamari 12.50 Kuuluttajan vieras 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riikan tähtitarha: Vieraana kanttori Anna-Maria Lehtoaho 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Huutoja kiven sisästä. 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radioteatteri esittää: 20.00 Etnoilta: Sydänjuurilla 21.00 Etnoilta: Keinuva talo – Vierailuja Amerikasta, kelttimaisemaa Skotlannista 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Horisontti 22.50 Draamanpurkajaiset 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 10.55 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Uudet levyt 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Tiistain kulttuurisarja 17.30 Radioteatteri esittää: Viha on paha vieras, osa 1/10