28. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . . 35 Kuka on pukin parran takana. Nyt pelataan valtuustobingoa! Uusia sävyjä Canth-kuvaan KULTTUURI . 12 POLITIIKKA . 6 Ulkomaalaisten äänet eivät kelpaa LIIKE . Hinta 2 € 1. JOULUKUUTA 2016 N0 48 Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi POLITIIKKA
2 1. 36 Puheenvuoro: Sirpa Paatero 38 MIelipide: Aaveet kaatuu 40 Suomalainen demari 41 Salmiakkia 42 Järjestötoiminta 45 Ristikko 46 Tv-ohjelmat 48 Mun luonto, Närästäjä ja Radio 33 Liike 25 Kulttuuri 17 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Pekka Puska 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Heikki Hiilamon kanssa Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Ammattiliitto Nousu ry .org www. www.paperiliitto.fi 27 % Wäinö KANTAKIRJADEMARI Juha, asiat ovat usein sitä miltä ne näyttävät.. JOULUKUUTA 2016 Lehdessä 6 Kielimuuri estää poliittisen osallistumisen 8 Rinteen haastajaehdokkaat vähenevät 9 Demokraatti.fi: Sipilän kytköksille kyytiä 10 Alussa oli vain suunnittelu 12 Valtuustobingosta iloa tylsään kokoukseen 15 Brexit on jo iskenyt Britannian talouteen 17 Suomalaisten suosikkiohjelma: kättely 18 Olipa kerran minä: Heikki Hiilamo 22 Matkailu: Ei Kuubaan kiire ole 23 Kasvot peilissä: Kimmo Kiljunen 24 Kolumni: Elina Hirvonen 25 Nukketeatteri sopii myös aikuisille 26 Kuvataide: outoja kasvoja ja pimeyden valoa 28 Canthin kuva kirkastuu 29 Elokuvat: Arrival 30 Kirjavisa 32 Demokraatti 100 vuotta sitten 33 Miten minusta tuli demari 35 Kuka on pukin parran takana
Jos globaalin terveyden mittarina käytetään ennenaikaista kuolleisuutta, se on tupakointi. Tupakointi on vastuussa noin joka kymmenennestä kuolemasta eli vuosittain noin kuudesta miljoonasta kuolemasta maailmassa. Ainakaan terveys ei ole kustannuskysymys. Näissä suhteissa voisi vielä huimasti parantaa suomalaisten terveyttä, edistää toimintakykyä ja tervettä ikääntymistä. Liikkua voi luonnossa ilmaiseksi. Lopettamalla tupakoinnin ja vähentämällä alkoholin käyttöä voi säästää rahaa. Mutta edelleen muut huijaavat, hän ei. Kansanterveyslaitoksen ja THL:n pääjohtaja (eläkkeellä) . Ja suomalainen sosiaaliturva varsin pitkälle auttaa myös terveyspalvelujen käytössä. Ja seuraukset näkyvät: Työikäisten kuolleisuus on romahtanut, ja suomalaisten elämään on tullut noin 10 tervettä lisävuotta. . Wisconsinin osavaltiossa lasketaan presidentinvaalien äänet uudelleen. Harrastukset: Lenkkeily, mökkeily ja luonnossa liikkuminen. Mikä elintapoihin liittyvä asia maailmassa vaatisi kipeimmin korjausta. Muutosten myötä myös nuorten terveystietoisuus ja elintavat ovat yleisesti paljon parantuneet. Donald Trump on urakoinut vaalipuheiden pyöristelyssä. Suomalaisten elintavat ovat dramaattisesti parantuneet. . Ovatko suomalaisten elintavat parantuneet urasi aikana. Mitä ajattelet ruuan ja treenaamisen ympärillä pyörivästä fitness-kulttuurista. Hyvillä suomalaisilla peruselintarvikkeilla Maailmanparantaja . . Kokonaisuutena ravinto lienee vielä tärkeämpi, mutta siinä on monta ulottuvuutta. 3 1. Noussee Olli Rehnin tilalle eduskuntaan tammikuussa 2017 . Ovatko Pohjois-Karjalaprojektin suositukset edelleen voimassa. Keskeiset suositukset ovat edelleen voimassa. Alko haluaisi korvata pieniä myymälöitään alkoholia myyvillä kauppa-autoilla. Tässä puhuu mies, joka jo ennen vaaleja sanoi, että vaalitulos tulee perustumaan vilppiin. Vettä kenkään. Tutkimusten mukaan suomalaiset eivät ole muita eurooppalaisia masentuneempia. Ilmapuntari. Tämä on Trumpin mukaan huijaus. KUVA JARI SOINI ” Liikkua voi luonnossa ilmaiseksi. . Maailmanlaajuisestikin kansanterveys on hyvin voimakkaasti riippuvainen neljästä elintapa-asiasta: ravinto, liikunta, tupakointi ja alkoholi. . Ei ole mitään järkeä juosta kaikkien muotivillitysten mukana tai huolestua hälyuutisista – puhumattakaan siitä, että jatkuvasti murehtisi erilaisista mahdollisista terveysriskeistä. Eräät elintavat ovat hyvin keskeisiä nykyajan jopa maailmanlaajuisten kansantautien synnyssä – ja siis myös ehkäisyssä. Toki tässä on lisääntyviä ongelmia, ja taloudellisessa ahdingossa voi terveysasioissa tulla paineita ja myös henkisen hyvinvoinnin ongelmia. Depressiota toki esiintyy, ja esimerkiksi varsin paljon työkyvyttömyyden syynä. PEKKA PUSKA TEKSTI SIMO ALASTALO . Terveiden elintapojen pitäisi olla iloinen ja yksinkertainen asia. Elintavat eivät ratkaise kaikkia asioita, mutta ovat elämässä tärkeitä. JOULUKUUTA 2016 Herra Kansanterveys Voiko elintavoilla parantaa maailmaa. Lasiin sataa. Lääketieteen ja kirurgian tohtori, valtiotieteen maisteri . voi syödä terveellisesti ja halvalla. Kasvikunnan tuotteiden lisääminen ravinnossamme on samalla toimintaa kestävän kehityksen ja ilmaston puolesta. Toki voi saada erilaisia ideoita uusista mahdollisuuksista terveytensä edistämiseksi. Olemme tietysti vähän juroja ja joskus alakuloisuuteen taipuvaisia. Ovatko suomalaiset masentunut kansa. Keskustan kansanedustaja 1987-1991 . Elintavoillamme on myös huomattava merkitys kestävän kehityksen ja maapallon tulevaisuuden kannalta. Ravinnossa on siirrytty kasvirasvoihin, vähennetty suolaa ja lisätty kasviksia. Ja sijoittaa ennen kassaa vielä apteekki ja A-klinikan palvelupiste. Mutta asiantuntijoiden mukaan tämä on vahvasti yhteydessä alkoholiongelman kanssa, eli depressio on yleensä seuraus runsaasta alkoholin käytöstä. Hallituksen tehostamistoimien nimissä samaan autoon kannattaisi lisätä myös peliautomaatteja. Missä määrin hyvinvointi on kustannuskysymys. Suomi on nopeasti siirtymässä savuttomaan suuntaan
Tällä vaalikaudella olemme oppositiona kuitenkin pystyneet vaikuttamaan hallitukseen varsin paljon ja hallitus on perunut ennätysmäärän esityksiään. Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava. Ajatuspajan vahvuus olisi siinä, että se voisi kehittää ja keskustella asioista, jotka eivät ole päivänpoliittisia. Ay-ajatuspajalla tätä rasitetta ei ole, vaan se voisi keskittyä ajatustuotantoon puhtaan idealistisista näkökulmista ja kehittää malleja, jotka mahdollisesti ajan kanssa jalostuvat virallisiksi kannoiksi ja toteutettavaksi politiikaksi. On vaikea käsittää, miten näiden erityisasiantuntemusta koskevien vaatimusten poistamisella saadaan aikaan mitään säästöjä. Ville Ranta UUSIEN AJATUSTEN KOEPONNISTAMO Demo SAMULI SINISALO Suomi tarvitsee ay-ajatuspajan SUOMEN JULKISEEN KESKUSTELUUN tarvitaan mukaan sellainen taho, joka aktiivisesti ja vapaasti edistäisi palkansaajan ammattiyhdistysliikkeen asemaa yhteiskunnassa. Myös tulevassa sote-uudistuksessa ikääntyvien hyvinvointia ylläpitävä monipuolinen erikoisosaaminen pitäisi sisällyttää sekä kuntia että maakuntia koskevaan lainsäädäntöön. Nykylain mukaan kunnan käytettävissä on oltava ikääntyOpposition ääni EEVA-JOHANNA ELORANTA kasta. Hallituspuolueiden edustajilla tilanne taas on päinvastoin. SANOTAAN, ETTÄ OPPOSITION kansanedustajilla on mukavaa maakunnissa, mutta ikävää Helsingissä. Ikäviä heikennyksiä on silti edelleen eduskunnan käsittelyssä. Vanhustyön kentälle tarvitaan nimen omaan enemmän asiantuntemusta, muun muassa gerontologista osaamista, jotta iäkkäiden ihmisten hoito ja hoiva on osaavaa ja laadu. Suomalaisessa ajatuspajaskenessä hyvään alkuun pääsisi parinsadantuhannen euron budjetilla, jolla palkattaisiin kourallinen nuoria tutkijoita etsimään, keksimään ja kehittämään ratkaisuja, jotka hyödyttävät palkansaajia ja ay-liikettä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Vanhusväestö kasvaa ja monimuotoistuu, mikä vaatii laajaa osaamista työntekijöiltä. JOULUKUUTA 2016 VIIKON SANA » Stanislaw Jerzy Lec: Hänen omtuntonsa oli puhdas – hän ei koskaan käyttänyt sitä. Se olisi pieni hinta hyvistä ratkaisuista kalliisiin mainoskampanjoihin verrattuna. Resurssit ovat tiukassa, mutta ajatuspajat ovat halpoja. Asiahan on nimenomaan päinvastoin. Eikö geriatreja enää tarvita vanhustyössä. Resurssit ovat tiukassa, mutta ajatuspajat ovat halpoja. Oppositiosta voi vaikuttaa. Nyt tämä listaus aiotaan poistaa laista ja tämän arvioidaan tuovan 14,9 miljoonan euron säästöt. Yksi ikävimmistä on vanhuspalvelulain heikennys. Palkansaajakeskusjärjestöillä on haasteena se, että kun ne jotain asiaa tai mallia esittävät, tulee sen olla hyväksytty järjestön viralliseksi kannaksi. vän väestön hyvinvointia ylläpitävää monipuolista asiantuntemusta ainakin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, gerontologisen hoitoja sosiaalityön, geriatrian, lääkehoidon, ravitsemuksen, monialaisen kuntoutuksen sekä suun terveydenhuollon alalta. 4 1. Niistä viimeisimpänä hallitus perui aikeensa vanhusten ympärivuorokautisen hoivan mitoituksen heikentämisestä. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.), sosiaalija terveysvaliokunnan jäsen. Maakunnissa on helppoa yhtyä kansalaisten kritiikkiin hallituksen politiikkaa kohtaan, mutta toisaalta eduskunnassa ei pysty politiikkaan vaikuttamaan. Erikoisosaaminen osaltaan varmistaa sen, että ikäihmisten hoivaa toteutetaan tarkoituksenmukaisesti muun muassa kuntouttavaa työotetta hyödyntäen ja samalla kustannustehokkaasti sekä vaikuttavasti. Hyvä niin. Vertailukohta löytyy helposti yhteiskunnan oikealta laidalta Liberasta. Siten, että jokaisella ikäihmisellä on oikeus asiantuntevaan ja laadukkaaseen hoitoon ja hoivaan.Toivottavasti vanhuspalvelulain heikennyksen peruutus on seuraavana hallituksen peruttujen esitysten listalla
Koulutuksesta ei leikata, luvattiin ennen eduskuntavaaleja. Hyväosaiset osallistuvat, muut eivät. Kyse on viime kädessä demokratian puolustamisesta. Löydämme kuitenkin rauhallisen nurkkauksen haastatteluun. Hiilamossa on mielenkiintoista se, miten hänessä yhdistyy kilpailuhenkisyys, uutteruus ja toisaalta kirkon pehmeät arvot. ”Me olemme osa Euroopan unionia”, Pekkarinen opasti. Hiilamosta kumpuaa ihmisenä olemisen taito. Ilmeisesti jonkinlaista uudelleenharkintaa tai perumista voi vielä olla tähänkin luvassa. Rahan käyttöä on kalkyloitava, mutta pitää katsoa myös lukujen taakse. Opposition linja on avoin ja sitä voi verrata vaikkapa siihen, miten paljon hallituspuolueet tarjosivat ennen viime vaaleja tietoa yhteiskuntasopimuksen rajuista toimista palkansaajia kohtaan. Elämässä on asioita, jotka eivät saa odottaa. SDP:ssä on halua estää verovarojen valuminen syntymässä olevien suurten yksityisten terveysyritysten voittoihin. Yhä useammalla on sanottavaa SDP:stä, jonka inhimillisempi politiikka kolkuttelee vaalien alla etenkin keskustan ja perussuomalaisten kansanedustajien omiatuntoja. 5 1. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on ilmoittanut, että sote-uudistusta katsotaan uusin silmin tulevalla hallituskaudella pakkoyhtiöittämisen ja valinnanvapauden osalta. Puolueet ovat liikkeellä hyvissä ajoin, eduskuntavaaleihin on aikaa kosolti. On totta, että sotea on vatuloitu aivan liian pitkään. Hän ei ole polvivamman takia pystynyt harjoittamaan judoa viimeiseen puoleentoista vuoteen, mutta odottaa jo pääsevänsä pian sen pariin. Kun SDP on sanonut oppositiosta tiettyihin asioihin ei, se on ollut ei oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden puolesta. Miten, on yhä hämärän peitossa. Mutta jos asia on tarpeeksi vakava, niin kuin kansalaisten terveys on, huoli pitää tässäkin vaiheessa pystyä sanomaan ääneen. Juha Sipilä on tämänkin jälkeen viestinyt uskovansa asian kääntyvän parhain päin. ”Siinä missä keskusta sanoo kyllä, eteenpäin, SDP näyttää sanovan ei, taaksepäin”, Kaikkonen julisti. Demokratian suurimmaksi ongelmaksi nähdään poliittisen osallistumisen epätasainen jakautuminen. Seuraavaksi hän voisikin laskea, kuinka monen toimeentulon alapuolella ja rajoilla kiikkuvan ihmisen yöunet vatulointi vei.. Kaikki on pidettävä porukassa mukana. Äänestäjän kuluttajansuoja ei ole vieläkään korkealla hallituksen prioriteettilistassa. Keskustan konkari Mauri Pekkarinen ilmoitti Demokraatin verkkolehdessä sen, mitä hallituksen ministerit eivät ole olleet valmiita sanomaan: sellaista lakia ei voi säätää, joka velvoittaisi Suomessa valinnanvapauden piirissä toimivia terveysyrityksiä maksamaan verot Suomeen. Nehän yllättivät äänestäjät täysin. Jos useampi ihminen käyttäytyisi kuten hän, maailma olisi helpompi paikka elää. Sipilän laskuopin mukaan se on vain 0,6 prosenttia valtion 55 miljardin budjetista. Hiilamo puhuu mielellään pitkäaikaisesta harrastuksestaan judosta. On siis jäämässä arvailujen varaan, onko lisäleikkauksia luvassa ja mihin ne kohdistuvat. Juha Sipilä näki hiljattain vaivaa laskiessaaan, että hallituksella oli tuolloin 300 miljoonaa euron edestä peruttuja päätöksiä. Rinteen kelkkaan, opposition sote-kolmikkoon, ovat sittemmin lähteneet myös vihreät ja vasemmistoliitto. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Hän näkee myös omat puutteensa ja virheensä olematta nöyristelevä. Vaikka keskustavetoinen hallitus riisuukin rajusti kuntien valtaa, vaalien alla ihmisillä täytyy olla oikeus saada tietoa valtakunnan politiikan suunnitelmista ja niiden vaikutuksista kuntakenttään. Hiilamo soittaa alkuun pojalleen, jonka kanssa hän on ollut vasta ostoksilla. Hänen elämästään näkee, miten suuri vaikutus yhdelläkin harrastuksella voi olla ja miten paljon siitä voi saada oppeja myös työelämään. Nyt Sipilän hallitus on siirtämässä puoliväliriihensä kuntavaalien yli. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Hiilamon perhekeskeisyys tulee monta kertaa haastattelun aikana esille, vaikka hän luonnehtiikin olevansa hieman poissaoleva isä. Viikonloppuna keskustan puoluevaltuustossa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen heilutti vanhaa leimakirvestä puhumalla SDP:stä ei-puolueena. Äänestäjän kuluttajansuoja ei ole vieläkään korkealla hallituksen prioriteettilistassa. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 HEIKKI HIILAMON HAASTATTELU SIVULLA 18 Ihmisenä olemisen taito Valtiotieteiden ja filosofian tohtori, tietokirjailija Heikki Hiilamo astelee vauhdikkaasti yliopistolta Senaatintorin poikki kantapaikkaansa Cafe Engeliin. Kahvila on täynnä. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, miten valtaosa suomalaisista kokee eriarvoisuuden uhkaavan yhteiskuntaa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Nyt ei nähtävästi uskalleta sanoa mitään. Hän ei yritä olla muita parempi tai älykkäämpi, vaikka tietääkin omat vahvuutensa. Kohtaaminen TEKSTI JA KUVA VIRPI KIRVES-TORVINEN JK Ei! Ei eriarvoistumiselle K untavaalien läheisyys näkyy ja kuuluu kaikkialla eduskunnassa. JOULUKUUTA 2016 Seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä
Jos pakolaiskriisiä seurannut maahanmuuttoaalto jätetään huomiotta, Suomessa asui vuonna 2015 noin 230 000 ulkomaan kansalaista. Väestörekisterikeskus on lähestynyt kuntavaalien alla ulkomaalaisia lapulla, jonka kielivaihtoehtona on myös englanti. – Kunnat voisivat tarkistaa tilastoista sen mitä kieliä heidän alueellaan puhutaan ja kohdentaa sen perusteella viestinsä äänestäjille. Taustalla on vuonna 1992 tullut lakimuutos, joka laajensi kuntavaalien äänioikeuden koskemaan myös ulkomaalaisia. Kielimuuri estää poliittisen osallistumisen U lkomaalaisilla on ollut pian 25 vuoden ajan äänioikeus Suomen kuntavaaleissa. 6 1. Eikä tiedotus, sikäli kun sellaista on, löydä kohdettaan, Jutila Roon sanoo. – Ehdottaisin, että ilmoitus tulisi muillakin kielillä, mutta se vaatisi lakimuutoksen. Virolaisista äänesti viime kuntavaaleissa 12 prosenttia ja Venäjän kansalaisista 16 prosenttia. Jutila Roonin mukaan osuus on vahvassa nousussa. Somaleista antoi kuntavaaleissa äänensä 39 prosenttia, mikä oli ruotsalaisiakin (36 %) enemmän ja lähestyy jo EU-vaalien keskimääräistä äänestysprosenttia Suomessa (41 %). Maahanmuuttajien äänestysaktiivisuutta kohentaa tutkimusten mukaan maassaolon kesto, suomalainen puoliso, alaikäisten lasten määrä ja aiemmat kokemukset ääKymmenet tuhannet ulkomaalaiset eivät tiedä ääni oikeudestaan kuntavaaleissa ” Somalian kansalaiset olivat huomattavasti virolaisia ja venäläisiä aktiivisempia äänestäjiä.. Venäläiset ja virolaiset muodostavat yhdessä yli kolmanneksen kaikista Suomessa asuvista ulkomaalaisista. – Kotouttamiskoulutuksessa tietoa saattaa olla, mutta esimerkiksi Suomeen töihin tai opiskelemaan tulleet eivät siihen osallistu. Tietämättömiä oli tutkimuksen mukaan enemmän kuin niitä, joita vaalit eivät kiinnosta. He tietävät verrattain hyvin äänioikeudestaan, mutta jättävät sen usein käyttämättä. Ulkomaalaisten äänestäjien määrä on kasvussa Vuoden 2012 kuntavaaleissa ääni oikeus oli 137 000:lla ulkomaan kansalaisella. Syitä on Jutila Roonin mukaan useita. Jos samanaikaisesti postitettaisiin lappu, jossa asiasta muistutettaisiin eri kielillä, lakimuutosta ei tarvittaisi. Jutila Roon tarjoaa ratkaisuksi muun muassa markkinointia sosiaalisessa mediassa. – Kevään kuntavaaleissa ulkomaalaisten äänioikeutettujen määrä tulee todennäköisesti olemaan kymmeniä tuhansia suurempi, hän sanoo. Nykyisin äänioikeus on muun muassa Suomessa asuvilla EU-maiden sekä Islannin ja Norjan kansalaisilla, ja sellaisilla muista maista Suomeen saapuneilla henkilöillä, jotka ovat asuneet täällä vakituisesti yli kaksi vuotta. Suurimmat ryhmät ovat lähinaapureitamme virolaisia, venäläisiä ja ruotsalaisia. – Suomalaiset eivät tiedä, että ulkomaalaisilla on äänioikeus – eivätkä myöskään ulkomaalaiset. Heidän osuutensa Suomen koko väestöstä oli vuoden lopussa 4,2 prosenttia. Somalian kansalaiset olivat huomattavasti virolaisia ja venäläisiä aktiivisempia. Postiluukusta tulee monenlaista paperia. JOULUKUUTA 2016 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Teemu Hirvonen: Pääministerin törähtäminen medialle ei ple yksittäinen episodi, vaan toimintamalli. Kun Kalevi Sorsa -säätiö teetätti aiheesta tutkimuksen kävi ilmi, että äänioikeutetuista ulkomaalaisista jopa 27 prosenttia ei tiennyt oikeudestaan. Lappu on kieliasultaan byrokraattinen eikä varsinainen asia selviä ilman perehtymistä. Jos tämän suhteuttaisi vuoden 2012 kuntavaaleissa äänioikeutettujen ulkomaalaisten määrään, se tarkoittaisi lähes 37 000 ihmistä. Ilmoitus äänioikeudesta lähetetään Suomessa kaikille äänioikeutetuille, myös ulkomaalaisille, mutta kielivaihtoehdot rajoittuvat suomeen ja ruotsiin. Kalevi Sorsa -säätiön tutkijan Merja Jutila Roonin mukaan asiassa on pieni ongelma
ASEILLA VAI ILMAN. Myös puolueet vastuussa tiedon puutteesta Tiedon puute ei koske pelkästään äänioikeutta. Monet Suomessa asuvat ulkomaalaiset ovat Jutila Roonin mukaan selittäneet äänestämättömyyttään sillä, ettei suomalainen poliittinen järjestelmä ole tuttu. Näitä ovat muun muassa puhdas luonto ja ruoka, rehellisyys, innovatiivisuus, koulumenestys ja tyttöjen mahdollisuudet. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta julkaisee tutkimuksen, joka selvitti suomalaisten mielipiteitä maanpuolustuksesta, turvallisuudesta ja ulkoja turvallisuuspolitiikasta. Simo Alastalo Demokraatti 27 % Em ili e U gg la. Juhlasalin ovet ja baari avataan klo 18.30 ja juhlat jatkuvat klo 22.30 asti. – Maahanmuuttajat eivät itse kokeneet, että syynä olisi ollut kielitaidon puute tai Suomessa asumisen väliaikaisuus. Haastattelukielinä olivat venäjä, viro, suomi ja englanti. Viranomaisten lisäksi asiasta voi Jutila Roonin mukaan syyttää myös puolueita. 7 1. Juhlien teema on Suomen vahvuudet. Myös lähtömaan demokraattisuuden ja kansalaisuuden saamisen on todettu lisäävän äänestysintoa. Viime kuntavaaleissa 2012 vain 19,6 prosenttia ulkomaan kansalaisista käytti äänioikeuttaan. Kyselyyn haastateltiin puhelimitse neljä sataa Suomessa yli kaksi vuotta asunutta vieraskielistä henkilöä. JALALLA KOREASTI Helsingin Sosialidemokraattien ja Helsingin Työväenyhdistyksen perinteiset tanssiaiset järjestetään Paasitornissa. Ja muistuttaa myös äänioikeudesta, mutta puolueista ja niiden ideologisista eroista on HARVA ULKOMAALAINEN TIETÄÄ ÄÄNESTYSOIKEUDESTA Äänioikeutetuista ulkomaalaisista jopa 27 prosenttia ei tiennyt oikeudestaan. – Puolueiden vastuu olisi tuoda esiin poliittisia vaihtoehtoja. Myös koulua käyvien lasten ja sen, että valtaosa somaleista asuu pääkaupunkiseudulla on arveltu nostavan äänestysaktiivisuutta. pe 2.12. Vuoden 2012 kuntavaaleihin suhteutettuna liki 37 000 äänioikeutettua ulkomaalaista jätti äänestämättä, koska ei tiennyt oikeudestaan. Lähde: Sorsa-säätiön tutkimus hyvin vaikea löytää tietoa englanniksi. Viikon tärpit nestämisestä. ti 6.12. Mitä mieltä suomalaiset ovat maanpuolustuksesta ja ulkoja turvallisuuspolitiikasta. Juhlapuheen pitää kansanedustaja Erkki Tuomioja, Nina Castén laulaa ja juhlakansaa tanssittaa Vallilan Tango. Somalia on tuskin demokratian mallimaa. Itsenäisyyspäivän vastaanotolle eli Linnan juhliin kutsutaan noin 1 800 vierasta. to 1.12. JA TAAS KÄTELLÄÄN Suomi täyttää itsenäisyyspäivänä 99 vuotta. Kalevi Sorsa -säätiö teetti tutkimuksen TNS Gallupilla kesä-heinäkuussa. Somaleiden kohdalla syiden lista vaikuttaa hämmentävältä. Tutkimuksissa syyksi on arveltu somalien aktiiviisuutta yhdistystoiminnassa. JOULUKUUTA 2016 Teemu Hirvonen: Pääministerin törähtäminen medialle ei ple yksittäinen episodi, vaan toimintamalli
Haluan tietää, onko näille näkemyksille kysyntää puolueessa, jonka toiminnassa olen ollut mukana puolet elämästäni, Tuppurainen kertoi tekstiviestillä Demokraatille. Raitin narulla pikkutahrat suurenevat katseita kerätessään. Antti Rinteen mukaan demareilla on sauma sössiä hyvät galluptulokset omalla toiminnallaan. Taustalla oli eduskuntaryhmän puhujalistoista noussut kohu. Rinne puhui saumasta sössiä. JOULUKUUTA 2016 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA Kaikille kertyy likapyykkiä, myös politiikassa. Pyykkipäiviä on muillakin puolueilla. SDP:n puheenjohtaja valitaan ensi vuoden helmikuun puoluekokouksessa. Haluan keskittyä eduskuntatyöhön, jossa sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtajuus vaatii nyt ja tulevana keväänä erityisesti soten osalta täyden työpanokseni, Tuula Haatainen perusteli päätöstään. Demokraatti. – Viime päivinä on tullut todella paljon kannustusta, hän jatkaa. Politiikan naapurit näyttävät sisäistäneen demareita paremmin Mauri Sariolan dekkarin opin: Pyykki on pantu ja pysyy. Ensimmäisenä kieltäytyi SDP:n eduskuntaryhmän vetäjä Antti Lindtman, jota pidettiin Rinteen vahvimpana haastajana. Vaihdos valtiovarainvaliokuntaryhmän vetäjän paikalla vahvisti käsitystä ryhmän eripurasta ja kahtiajaosta. Puheenjohtajavalinnan tekevät 500 puoluekokousedustajaa, jotka on valittu eri piirijärjestöistä. Tytti Tuppurainen pohtii edelleen Rinteen haastamista. Tuntuu, että siihen suorastaan tartutaan, kun kohdalle osuu. 8 1. Vajaa viikko valtuuston kokouksesta ja demarit olivat taas otsikoissa. Eikä nimettömistä lausunnonantajista ollut pulaa. Toiset pesevät omansa sisätiloissa, toiset kantavat kylille reposteltavaksi. – Harkinnan jälkeen olen päätynyt siihen, että en tässä tilanteessa lähde puheenjohtajaehdokkaaksi. Tarjottiin nappisyöttö politiikan toimittajien lapaan ja twitteristien reposteltavaksi. Hän sanoo, että viime aikojen tapahtumat ovat lisänneet hänen kiinnostustaan puheenjohtajakysymykseen, mutta ei aio ratkaista asiaa taktisin perustein. Maanantaina ilmoitti kansanedustaja Tuula Haatainen, että ei haasta Rinnettä. Tuppurainen on toisen kauden kansanedustaja Oulusta. Kansanedustaja Timo Harakka ei vielä paljasta kantaansa siihen, aikooko hän lähteä tavoittelemaan SDP:n puheenjohtajuutta. Hän kertoi harkitsevansa puheenjohtaja-asiaa ja kuulostelevansa, millaista tukea puoluekokousedustajien keskuudessa on. Ryhmän pelikirjaan perehtymätön ihILKKA YRJÄ toimittaja ilkka.yrja@ demokraatti.fi Kylillä tahratkin suurenevat Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO Nimettömistä lausunnon antajista ei ollut pulaa. Rinteen haastajat harvenevat SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen mahdolliset haastajat vähenevät. mettelee, oliko ylivoimaista käsitellä asia sivistyneesti oman porukan kesken. Tuskin oli nuija kopahtanut ryhmän kokouksen päätteeksi, kun mielensä pahoittaneiden katkeruus oli vuodettu julkisuuteen. – Harkitaan huolellisesti, Harakka kommentoi Demokraatille tekstiviestitse maanantai-iltana. – Kyse on siitä, että minulla on näkemyksiä muun muassa ihmisoikeuskysymyksistä ja Eurooppa-politiikasta. Puheenjohtaja vetosi SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa Hyvinkäällä, että riidat pitäisi riidellä sisäisesti, ei lehtien palstoilla
KOONNUT RANE AUNIMO AFP / press-service Tshernobylin ydinvoimalan uuden suojakuoren arvioidaan kestävän sata vuotta.. Ranskan nykyisen presidentin, sosialistien Francois Hollanden ehdokkuudesta ei ole vielä varmuutta. Projekti on maksanut yli kaksi miljardia euroa. Kuori on yhtä pitkä kuin kaksi jalkapallokenttää ja korkeampi kuin Yhdysvaltojen Vapaudenpatsas. Kyllä nyt Sipilän kommentit menevät koottujen selitysten puolelle.” Aila Salo ”Toivottavasti tämän kautta Sipilä painostetaan paljastamaan vakuutuskuoriensa sisältö.” Ari Baba ”Ymmärrän sen, että kaivoshanketta ja sen rahoittamista vastustetaan. Puolue lähetti sunnuntaina jäsenkyselyn, jossa tiedustellaan, haluaisivatko jäsenet nähdä Michelle Obaman, Yhdysvaltain nykyisen presidentin Barack Obaman vaimon ehdolla presidentiksi seuraavissa presidentinvaaleissa. Vallanvaihdon syynä oli Fidelin huono terveys. Vähittäiskaupan luottamus laski marraskuussa jonkin verran. Vastaehdokas oli entinen ulkoja pääministeri Alain Juppe. ”Katera Steel otti kyllä melkoisen riskin ottaen huomioon, että Terrafamen jatko oli ja on edelleen hyvin epävarmaa. Hänen mielestään teleliikenteen valvontaoikeudet toisivat supolle massoittain tietoa, joka koskisi jokaista suomalaista. Heinäluoman mukaan uudet toimivaltuudet vaativat aiempaa selkeämpää parlamentaarista valvontaa, jotta luottamus suojelupoliisiin voi säilyä. Kantelut liittyvät pääministerin mahdolliseen jääviyteen Terrafamen pääomittamisessa. Puolen millin urakka yhtiölle, jonka liikevaihto on n. Kansanedustaja, SDP:n valtiovarainvaliokunnan vastaava Krista Kiuru ihmettelee, missä hallituksessa mennään. Kuoren on tarkoitus estää radioaktiivisten aineiden leviäminen voimalan nelosreaktorista. Fidel Castro oli viimeinen oikea vallankumouksellinen Kuuban pitkäaikainen johtaja Fidel Castro, 90, kuoli viime perjantaina. Fillon selvin luvuin presidentti ehdokkaaksi Ranskassa Ranskan ex-pääministeri Francois Fillon, 62, voitti selvin luvuin keskustaoikeiston esivaalin presidenttiehdokkuudesta. Teollisuuden luottamusindikaattorin marraskuun saldoluku on – 4, kun sen pitkän aikavälin keskiarvo on + 1. Keskustaoikeiston ehdokas olisi pääsemässä mielipidekyselyiden mukaan toukokuisten presidentinvaalien toiselle kierrokselle, jossa vastaan voi tulla äärioikeiston Marine Le Pen. Kuuban vallankumousta 1950-luvun lopulla johtanut Castro oli maansa presidentti vuosina 1976–2008. Rakentamisen luottamusindikaattori painui lukemaan – 7, kun aikasarjan pitkän aikavälin keskiarvo on – 8. JOULUKUUTA 2016 Sipilän mahdollisesta esteellisyydestä kanteluita Oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle on tullut toistakymmentä kantelua pääministeri Juha Sipilästä (kesk.). NYT OIKEUSASIAMIES TULEE LAUSUMAAN ASIASTA TEHTYJEN KANTELUIDEN POHJALTA. Kommunistisen valtion pääministerinä hän oli vuodet 1959– 1976, mutta käytännössä hän johti Kuubaa jo tuolloin. Obamaa kehutaan muun muassa hänen intohimoisista puheistaan kampanjan aikana. – Miten on mahdollista, että hallituksen sisällä voi olla näin ristiriitaiset käsitykset maan talouden tilasta, hän hämmästelee. Palvelualojen luottamus pysyi lähellä keskiarvoa. varmempaa tietoa.” Arto Pyökäri ”Se koira älähtää mihin kapula kolahtaa...?” Kari Happonen ”Kuka ylipäätään on esteellinen, jollei tämän tarinan päähenkilö.” Teppo Tapani Lindh ”Kyllä pääministerillä itsellä pitäisi olla tieto siitä , milloin hänen on jäävättävä itsensä asioiden käsittelyistä. Myös Sipilän esikunnan pyytämä selvitys mahdollisesta esteellisyydestä tai jääviydestä siirtyy todennäköisesti oikeuskanslerilta oikeusasiamiehelle. Sipilän mukaan niistä ei ole huolta – ainakaan tässä vaiheessa. 5 milliä on melkoista riskipeliä ilman ns. Tshernobylille uusi suojakuori Ukrainassa paljastettiin tiistaina uusi suojakuori Tshernobylin ydinvoimalalle. 9 1. Tekeekö Michelle Obama Clintonit. Orpo väläytteli 1–2 miljardin lisäleikkauksia. En voi kuitenkaan hyväksyä sitä, että Sipilän kimppuun käydään noin epämääräisin ja tekaistuin perustein.” Jussi Palonen Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi PÄÄMINISTERI JUHA SIPILÄN (KESK.) TALVIVAARA-YHTEYKSISTÄ SYNTYI KOHU VIIME VIIKOLLA. Kaikki kantelut käsitellään oikeusasiamiehen kansliassa, koska asia tuli ensin vireille siellä. Reaktori vaurioitui pahoin ydinturmassa vuonna 1986. Kiuru on myös huolissaan siitä, että kevään kehysriihi ja samalla talouden isot päätökset ollaan hivuttamassa kuntavaalien jälkeiseen aikaan. Hallituksen talousnäkymät ovat ristiriitaisia Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) käsitykset Suomen taloudellisesta tilanteesta eroavat toisistaan. Fidel Castro luopui vallasta vuosikymmen sitten, jolloin saarivaltion johtoon nousi hänen veljensä Raul. MYÖS DEMOKRAATIN LUKIJAT KOMMENTOIVAT AIHETTA. Sen on määrä kestää sata vuotta. Yhdysvaltain demokraattinen puolue miettii jo seuraavia presidentinvaaleja. Suomen talouden persliuku jatkuu Elinkeinoelämän keskusliiton luottamusindikaattorit laskivat edelliskuusta teollisuuden, rakentamisen ja vähittäiskaupan aloilla. Heinäluoma: Supon valvonta osaksi tiedustelulakia Suojelupoliisin valvonta pitää sisällyttää tiedustelulainsäädännön uudistukseen, sanoo eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Eero Heinäluoma (sd.)
Alussa oli vain hyvä suunnittelu Mutta ei Hepaconia. Sujuisiko työ piirustuslaudan avulla. LVIS tulee sanoista lämpö, vesi, ilmastointi ja sähkö. 15 omistajaa ovat yrityksen työntekijöitä. – Olen kerran nähnyt kyseisen härvelin. Hän pitää suurena vahvuutena sitä, että Hepacon on suomalaisissa käsissä – yhtenä suurimmista omalla alallaan. Yhä useampi yritys on ostettu suurten ulkomaisten konsernien alaisuuteen. Yksi heistä on LVI-suunnittelija Timo Häyrinen, joka suunnittelee parhaillaan, miten ravintolan rasvanpoistosta syntyvä lämpö otetaan talteen. JOULUKUUTA 2016 S iitä, kun kuusi LVIS-asiantuntijaa pisti vuonna 1978 piirustuslautansa yhteen ja perusti Hepacon-yrityksen talotekniikan suunnittelu on muuttunut huimasti. Omistus omissa käsissä suuri etu Tekniikka on kehittynyt, mutta niin on myös ympäristö, jossa Hepacon ja muut talotekniikan suunnitteluja konsultointitalot yrittävät pärjätä. – Omissa käsissä oleva omistus antaa meille oikeuden olla joustava ja muuntautumiskykyinen, byToimitusjohtaja Otto Jokinen (vasemmalla) ja LVI-suunnittelija, projektipäällikkö Jukka Lehmussaari tutkivat piirustuksia hankkeesta, josta ”ei voi hirveästi huudella”.. Eikä tullakaan ostamaan, jos se on toimitusjohtaja Otto Jokisesta kiinni. 10 1. Suunnittelu sujuu tietokoneen äärellä. Helsingin Malmin toimitalossa työskentelee noin 60 ammattilaista. Pelottaisi joutua tekemään sillä töitä, hän naurahtaa. Hepaconin erityisosaamista on tätä nykyä myös rakennusautomaatio sekä kylmäja energiatekniikka. Piirustuslaudat ovat vaihtuneet 3D-tietokonemallinnuksiin
Tätä tilaajat eivät vain aina ymmärrä. – Se tietysti vaikuttaa hintaan, jos joku pystyy pelaamaan näiden laajuuksien kanssa. Jokisen mukaan yrityksen tavoitteena on kasvaa hillitysti. Hepaconin tulevaisuus näyttää valoisalta kaikista ympäristön epävarmuuksista huolimatta. – Luotan siihen, että houkuttelemme tekijöitä erikoisosaamisellamme ja hyvällä ilmapiirillä. – Lähes kaikissa julkisissa hankinnoissa pystytään parempaan. . Me pystymme kouluttamaan opiskelijoista ”meidännäköisiämme”, hän perustelee. Hankintalain uudistuksessa pyritään nostamaan juuri innovatiivisten julkisten hankintojen osuutta. Jokinen toivoo Mannosen tavoin, että koulutuksen järjestämisessä kuunneltaisiin enemmän ”kentän” ääntä. Hyvältä näyttää tällä hetkellä Talous näyttää pikkuhiljaa piristyvän Suomessa. Esimerkiksi LVI-, rakenne-, geoja prosessisuunnittelijoista on jo nyt huutava pula. Vientimarkkinat siintävät myös mielessä – pienessä mitassa. Jokinen toivoo, että Hepacon voisi keskittyä yhä enemmän erikoisosaamiseensa eli kylmätekniikkaan, Atex-selvityksiin ja matalan energian talosuunnitteluun. Hepacon on kunnostautunut myös muun muassa arvorakennuksien peruskorjauksissa. 11 1. Ja kukaan ei ole tyytyväinen. – Jos olisi vähän enemmän panostettu laadukkaaseen suunnitteluun ja urakointiin, monista homekouluista olisi jo päästy eroon, hän heittää esimerkin. . Kiire ja laatu on huono yhdistelmä Jokinen toivoo, että uudessa hankintalaissa laatu voitaisiin huomioida paremmin. Kylmätekniikan ammattilaiset ovat jo nyt vähissä – heistä kaksi on Hepaconin palkkalistoilla. Suunnitteluja konsultointiyrityksillä on niin sanottu positiivinen ongelma: riittävätkö osaavat tekijät tulevaisuudessa. Jokinen itse on hyvä esimerkki, mitä yrityksen oma koulutus tuottaa. Uusi laki saisi olla kunnianhimoisempi Hyvällä suunnittelulla säästyisi pitkä sentti. Se on täysin realistinen tavoite, Mannonen uskoo. Alalla käy kova kilpailu asiakkaista, mutta Jokinen luottaa yrityksen arvojen kantavan pitkälle. Työja elinkeinoministeriön pk-barometri tältä syksyltä osoittaa, että alan yritysten suurin este kehittyä on ammattitaitoisen työvoiman saaminen. Hankkeessa ei synny yhtään uutta innovaatiota. Töitä kyllä riittäisi, sillä vastanneista 85 prosenttia on palkannut lisää väkeä vuoden sisällä. Talo tuli tutuksi jo opiskeluaikoina. Kymmenen prosentin parannus julkisten hankintojen elinkaaritaloudellisuudessa poistaisi lähes puolet Suomen kestävyysvajeesta. . Hepaconilla ei ole ollut pelkoa yt-neuvotteluista. Kauppakeskuksia nousee kovalla vauhdilla ja peruskorjauksien tekemiselle ei näy loppua. . – Ala on erittäin suhdanneherkkää ja näkymä tiedetään vain 2–3 kuukautta eteenpäin, hän huomauttaa. Hepaconin Jokinen on tutkinut omia laskelmiaan: tilauksissa on nousua keskimäärin peräti 25–30 prosenttia. Suurten laivatilausten antama hyvä vire on aivan oma lukunsa, mutta muillakin sektoreilla menee hyvin. 176 yritystä ja 16 900 työntekijää . Pahimmilta lomautuksiltakin on vältytty. Osasuoritukset voivat riittää. Jokinen huomauttaa, että jopa 1990-luvun lamassa yritys ei irtisanonut ketään. Niitä on muun muassa ammattimaisuus, osaaminen, luottamus, työntekijöiden viihtyvyys ja pitkäjänteisyys. Yritys onkin saanut pitkäaikaisia asiakkaita niin elintarviketeollisuuden (Fazer, HK, Atria) kuin talonrakennuksen (Senaatti-kiinteistöt, HeKa) puolelta. Eli pelisääntöjäkin saisi rukata. Suhdannekysely kertoo, että suunnitteluja konsultointiyritysten henkilöstön määrä on kasvanut tänä vuonna ja ennakoidaan kasvavan kahdella prosentilla seuraavan puolen vuoden aikana. Jokinen on huolissaan, että alan kylmätekniikan opiskelu on loppumassa Suomessa nähtävästi kokonaan. . Otto Jokista kismittää se, että tarjouspyyntöjen tehtäväluettelossa saattaa olla paljon vaatimuksia, mutta joissain tapauksissa niitä kaikkia ei sitten loppupeleissä vaaditakaan. Teollisuus (kokonaislaskutuksesta 41 %), talonrakentaminen (36 %), yhdyskunta (20 %) SKOL RY Jari Soini Alussa oli vain hyvä suunnittelu. Hepaconin toimitusjohtaja Otto Jokinen jakaa huolen, mutta ei vaivu synkkyyteen. Suunnitteluja konsultointialan yritysten työnantajajärjestö . Mannonen esittelee pysäyttävän esimerkin sairaalahankkeen elinkaarikustannuksista: 80– 90 prosenttia kustannuksista sidotaan suunnittelun ja konsultoinnin vaiheessa. Jotta kaikki pysyvät ajan tasalla, elinkeinoelämän ja oppilaitosten vuoropuhelua tarvittaisiin lisää. JOULUKUUTA 2016 Mistä löytyvät osaajat. Teknologiateollisuuden jäsen . Rakentamisen vilkastuminen tietää hyvää myös suunnitteluja konsultointitoimistoissa. Yhtälö on vaikea, kun aikataulut kiristyvät koko ajan: kiire, työn laatu ja halpa hinta eivät ole useinkaan kavereita keskenään. Marja Luumi Demokraatti . Talosektorilla tilauskanta on kasvanut vuoden takaisesta 17 prosentilla. – Tilaaja määrittelee tarjouspyynnössä yksityiskohtaisesti, miten hankittava tuote tulee tuottaa ja siitä ei saa poiketa tai esittää toista toteutustapaa. rokratiakin on vähäisempää, Jokinen pohtii. – Kaikkea ei siis tarvitse osata ennakkoon. Jäsenyritykset toimivat asiantuntijoina ja suunnittelijoina teollisuuden, rakentamisen ja yhteiskunnan kehittämisessä ja investoinneissa . Työnantajajärjestö SKOL ry:n toimitusjohtajalla Matti Mannosella on näyttää mustaa valkoisella: suunnitteluja konsultointiyritysten liikevaihto on noussut vuodessa 10 prosenttia. Yrityksen resepti – opiskelijoiden rekrytoiminen suoraan koulunpenkiltä – on osoittautunut toimivaksi. Mannonen pitää 5 prosenttia aika vaatimattomana. SKOL:n toimitusjohtajan Matti Mannosen mielestä opiskelupaikkoja pitää lisätä niille aloille, joissa on työvoimapulaa. Se ei tunnu aina reilulta. Suunnitteluja konsultointiyrityksissä kyse ei ole vain aavistuksesta: nousu on alkanut
Tästä aiheesta on turha vouhottaa, koska on olemassa suurempikin ongelma x.(Huomaa myös kohta ”Vanhukset ja vammaiset”.) Mikrofoni ulvoo. Tua Onnela Demokraatti Joku EI lue puhettaan suoraan paperista. Ehkä listalla on lähinnä rutiiniasioita, ehkä esitetyt puheenvuorot on kuultu jo moneen kertaan aiemmin. Ajattelin, että en sano tästä aiheesta mitään, mutta oli pakko. Bingoaminen onnistuu myös kotisohvalla valtuuston nettilähetystä seuraamalla, kunhan lähetys kuvaa salia laajasti. Tämä on vastuullinen päätös. Kun olet saanut kuusi rastia peräkkäin, joko vaakasuoraan, pystysuoraan tai viistoon, huuda ”Bingo!” mahdollisimman huomiotaherättävästi. 12 1. Valtuustobingoa voi pelata yhtälailla päättäjän tai katsojan ominaisuudessa. Tämänkin maksavat veronmaksajat. Sitaatti Muumeilta Sana ”tarkoituksenmukainen” esiintyy kolmesti samassa puheenvuorossa. Keskikohdan valmiit rastit helpottavat hieman urakkaasi. Puhuja pitää tauon lähes joka sanan jälkeen. Ei hätää! Apuun tulee Demokraatin valtuustobingo. Ota oheinen bingoruudukko kokoukseen mukaan ja rasti kuulemasi repliikit ja havaitsemasi ilmiöt. Myös ”kohdentaminen” käy. Vanhukset ja vammaiset. Samassa puheenvuorossa esiintyvät sanat ”osalta”, ”resurssi” ja ”prosessi”. HYVIS Tällä tavalla emme voi jatkaa.. ... JOULUKUUTA 2016 Valtuustobingo värittää puisevan kokouksen Kovimman luokan politiikkaharrastajallakin voi tulla hetki, jolloin oman kunnan valtuuston kokous ei tunnu säkenöivän mielenkiintoiselta. Palveluiden leikkauksia kutsutaan kiertoilmauksella kuten ”sopeutus”, ”menohillintä” tai ”tasapainotus”. Sitaattien ei tarvitse toistua sanasta sanaan, jotta ne saa rastittaa, samankaltaisuus riittää
Virkamiehet tirskuvat. Olkinukke Jos saatais tää nyt näkymään tässä kankaalla. Valtuutettu tai katsoja kutoo. Uudistuksessa henkilöstö on jätetty aivan liian vähälle huomiolle. Sitaatti Tuntemattomasta sotilaasta Puhuja lupaa sanoa ”muutaman sanan” mutta puhuu minuutteja. Puheenvuoroa pyytänyt valtuutettu ei ole paikalla. JOULUKUUTA 2016 Puheenjohtajistossa tai johtavien virkamiesten pöydässä on all male panel. Jonkun kännykkä soi. Talvisotavertaus Urheiluvertaus Valtuutettuja on enemmän kahvilla kuin salissa. Tämänkin maksavat veromaksajat. Emilie Uggla. 13 1. Aiheesta x voisi vielä todeta sen verran, että… Tästähän tässä on loppuviimeksi kyse. Tällä haetaan tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Puheenjohtaja heittää hauskan läpän. Puheenjohtaja heittää läpän. X X X X Valtuutettu läiskii toista olalle
Katsovatko kuntalaiset kokoussalin lehtereiltä pelkkää näytelmää. Lahti kertoo esimerkiksi tienpätkästä, jonka rahoitus päätettiin talousarviokokouksen tiimellyksessä muutama vuosi sitten vetäistä pois. Tietä ei ole vieläkään, ja monen kuntalaisen arki on siksi hankalampaa. Hän kuitenkin painottaa, että myös kuntalaisille pitää viestiä käsiteltävistä asioista jo aikaisessa vaiheessa ja kuntalaisia pitää ottaa valmisteluun mukaan. Sopimuksessa mukana olleiden ryhmien valtuutetut pitivät linjauksesta kiinni, ja kokous saatiin maaliin kohtuuajassa. Tällaista neuvottelua pitää lisätä entisestään, Lahti sanoo. Kaikki sopimuksessa mukana olleet ryhmät saivat joitain tavoitteitaan läpi ja joutuivat tinkimään jostain. Ei päätöksiä hatusta Kangasalan SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Lahti kertoo, että sopimuksella haettiin vastuullisempaa päätöksentekoa. Niin siitä tulee harkitumpi kokonaisuus kuin vetämällä uusia ehdotuksia kokouksessa hatusta. Kokous Valittu KUNTAVAALIEHDOKAS, OLETKO SINÄ ILMAINEN 14 VRK KOEKÄYTTÖAIKA TUTUSTU! Hanki voimaa vaalityöhösi verkossa ja ota käyttöösi moderni kampanjasivu osoitteessa: Valittu.fi. Salissa onkin joskus tehty pikamuutoksia budjettiin, eivätkä ne aina ole olleet hyviä. – Ja oli tässä yksi ajatus sekin, että ei tehtäisi kunnan rahoilla vaalibudjettia, hän lisää. Isoissa strategisissa asioissa on hänen mukaansa välttämätöntä päästää valtuutetut käsittelemään asiaa perusteellisesti etukäteen. Kangasalan Pekka Lahti tunnustaa, että etukäteen sovitut päätökset eivät ole kuntalaisille kovin läpinäkyviä. – Se on ehdottomasti tätä päivää. Se ei käy, että kuntalaiset kuulevat itseensä vaikuttavista muutoksista vasta, kun todelliset päätökset on jo tehty. Aikaisempina vuosina Kangasalla ei ole ollut vastaavaa sopimusta. Esimerkiksi Kangasalla Pirkanmaalla suurin osa valtuustoryhmistä oli sopinut ennen tämän vuoden talousarviokokousta, että varsinaisessa kokouksessa ei tehdä yhtään muutosesitystä. Myös kuntalaisille tieto ajoissa Etukäteen sopiminen siis tuottaa harkitumpia päätöksiä, mutta miltä se näyttää demokratian näkökulmasta. Heitä vartenhan talousarvio tehdään. Varsinaista kokousta on edeltänyt usein pitkä liuta seminaareja, asiantuntijakuulemisia, valtuustoryhmien puheenjohtajien tapaamisia ja ryhmäkokouksia, ja usein myös lopputulos on sovittu niissä ryhmien tai ainakin valtaryhmien kesken. Ajatuksena oli, että budjetti muokataan etukäteen huolella kaikille kelpaavaksi. 14 1. Sellaisia asioita ei voisi pelkän kokouksen aikana käsitellä riittävästi, Pekola-Sjöblom sanoo. JOULUKUUTA 2016 ” Katsovatko kuntalaiset kokoussalin lehtereiltä pelkkää näytelmää. Hän kuitenkin uskoo, että kunnolla harkittu talousarviokokonaisuus on nimenomaan kuntalaisten etu. – Talousarviotyö alkoi jo touko– kesäkuussa. – Kun kokouksessa joku yhtäkkiä ehdottaa viiden miljoonan säästöä, kuulostaahan se ihan hyvältä. Kuntademokratiaan perehtynyt tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta sanoo, että etukäteissopimuksissa on puolensa ja puolensa. Kaikille jäi hyvä maku. Mutta ei siinä ole mitään mahdollisuuksia selvittää, miten päätös todella vaikuttaa, Lahti sanoo. Pekola-Sjöblomin mukaan on myös asioita, joita ei voi nuijia loppuun saakka valmiiksi ennen varsinaista kokousta. Harva päätös syntyy valtuustosalissa Katsojan kannalta kunnanvaltuustojen kokousten seuraamista vaikeuttaa se, että todellisuudessa iso osa päätöksistä on jo tehty ennen kuin yksikään valtuutettu on edes painanut läsnäolonappia
Theresa Mayn hallitus ei tässä brexitin aiheuttamassa hätätilanteessakaan perunut edellisen hallituksen lupausta minimipalkan noususta noin 8,6 euroon tunnissa. Fidel Castron kuolema saattaa osaltaan helpottaa maiden lähenemistä. Valtiovarainministeri Philip Hammondin syyslausunnossa seuraavaksi viideksi vuodeksi lupaama noin 26 miljardin euron sijoitus infrastuktuuriin, kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseen, heikon täkäläisen tuottavuuden kohentamiseen ja tutkimuksen lisäämiseen on oikeansuntainen keynesiläinen toimenpide. Trump sanoi ennen vaalivoittoaan, että hän peruuttaa Obaman Kuuba-sopimuksen, ellei hänen ehtoihinsa – joihin kuluvat myös poliittinen ja uskonnollinen vapaus – suostuta. JOULUKUUTA 2016 EEVA LENNON Maailma tänään Brexit köyhdyttää jo Britanniaa Britit alkavat ensi vuonna maksaa brexitin laskua. Mutta jo seuraava vaihe, vähimmäispalkan nousu noin 13,5 euroon tunnissa voi olla uhattuna. Ensi vuonna on tosi kysymyksessä. Vuoden 2008 finanssikriisin aiheuttama 9 prosentin elintason lasku kolahti sentään suurin piirtein yhtä lailla kaikkiin tuloryhmiin. Sillä valtion velka sen kuin kasvaa ja vaatii samanaikaisesti jatkuvia säästötoimenpiteitä vuoden 2008 finanssikriisistä juontavan suuren budjettivajeen supistamiseksi. Britit menettävät brexitin takia noin 2,6 prosenttia taloudellista kasvua lähivuosina, arvioi hallitusta neuvova riippumaton tutkimuslaitos Budjettivastuun toimisto. Arvovaltaisen, kaikkea muuta kuin vasemmistolaisen tutkimulaitoksen Verotutkimus-instituutin johtaja Paul Johnson kauhisteli avoimesti, että Britannian palkansaajat eivät tällä vuosikymmenenä tulee saamaan minkäänlaista palkankorotusta. Ja mikä pahinta, kovimpia tulee kokemaan juuri Britannian köyhin kolmannes minimipalkkalaisia lukuunottamatta. Hän on kuitenkin jo saanut yritysmaailman vihat niskaansa suunnitelemistaan tämänsuuntaisista reformeista. Summan arvioidaan ylittävän kaksi miljardia euroa vuodessa, mikä tekee siitä suurimman kovan valuutan tuojan lääketieteellisten palvelujen jälkeen. Vaikka kuka siitäkään tietää, kaikkihan riippuu siitä, millaisen sopimuksen EU:n kanssa Britannia saa aikaan. Varmasti eivät, mutta niin siinä näyttää nyt käyvän. Punnan romahdus 20 prosentilla aiheuttaa inflaatiota, joka syö tuloja. Ei, työntekijät eivät saakaan edustusta yritysten johtokuntiin Saksan mallin mukaan, vaan heille luodaan jonkinlanen neuvoa-antava elin, Theresa May selitti äskettäin työnantajaliitto CBI:lle. Tähän on vielä lisättävä edellisen konservatiivisen hallituksen pienipalkkaisten työntekijöiden sosiaaliturvan supistus, joka Hammondin syyslausunnossa palautettiin palkansaajalle vain osittain. Mutta summa on pieni, eikä se paljoakaan lievitä kasvun hiipumista. Eikä palkansaajan tulotaso ole vielä edes päässyt takaisin vuoden 2007 tasolle vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen, vaikeroi TUC:n pääsihteeri Frances O’Grady syyslausunnon jälkeen. Mutta ensi vuoden aikana kasvu hidastuu 1,4 prosenttiin ja sitä seuraavana 1,7 prosenttiin, ilmoitettiin hallituksen syyslausunnossa, joka on eräänlainen minibudjetti. Yhdysvaltain liike-elämä ja maassa asuvat kuubalaiset kannattavat laajalti suhteiden normalisointia. Kuuba kaipaa kipeästi ulkomaisia investointeja, erityisesti energia-alalle. Ammattiliittojen keskusjärjestön TUC:n laskujen mukaan tavalliset työntekijät menettävät tuloistaan brexitin takia noin 1115 euroa vuoteen 2020 mennessä. Valtiovelan povatusta kasvusta noin 90 prosenttiin kansantulosta lähivuosina noin puolet eli noin 68 miljardia euroa luetaan täällä brexitin syyksi. Mutta mitä vielä, veropolitiikkakin suosii taas parempiosaisia, yhtiövero alennettiin syyslausunnossa 17 prosenttiin. Taloudellinen kasvu hiipuu ja palkansaajan keskitulon nousu pysähtyy. – Kuuban on joka tapauksessa jatkettava talousuudistuksia ja korjattava ongelmat, joiden kanssa olemme kamppailleet vuosikymmeniä, pohtii kuubalainen taloustieteilijä Pável Vidal. Kuuban talouden uusimmat vaikeudet johtuvat Venezuelan kriisistä. Seuraava presidentti voi kumota sen omalla määräyksellään. Äänestivätkö britit siis brexitiä tullakseen köyhemmiksi. 15 1. Vuonna 2019, jolloin Britannian eroprosessi EU:sta on ehkä päättynyt, kasvu saattaa uudelleen nousta pariin prosenttiin. Se Theresa Mayn lupauksesta, jonka mukaan Britanniasta tehdään maa, joka toimii kaikille eikä vain pienelle eliitille. Kuuba jännittää, miten Donald Trumpin nousu Yhdysvaltain presidentiksi vaikuttaa maiden välillä vasta hiljan alkaneeseen suojasäähän. Toinen tärkeä tulonlähde Kuuballe on vilkastunut matkailu. Hallitus haluaisi antaa osakkeenomistajille oikeuden määrätä sitovasti yritysjohtajien palkoista ja vaatii yrityksiä julkaisemaan yritysjohtajien palkkojen ja työntekijöiden ansioiden suhteet. Vain minimipalkkaa saavien tulot nousevat lähiaikoina. Ivet González IPS, Havanna. Mayn halituksen piti erityisesti huolehtia siitä tuloryhmästä, joka juuri ja juuri tulee toimeen. Tämä vuosi meni yllättäen punnan arvon laskun takia kiihtyneen kulutuskysynnän vuoksi vielä hyvin, taloudellista kasvua on luvassa peräti 2,1 %. Suojasää on kuitenkin helpottanut ulkomailla asuvien kuubalaisten rahan lähettämistä. Mayn hallituksen pyrkimykset työntekijöiden aseman parantamiseksi lyövät tietenkin korvalle brexitin vaatimaa yritystä hyvittää yritysmaailmaa, jotta yritykset pysyisivät täällä brexitin jälkeenkin. Kuuban mukaan saarto on aiheuttanut sille yli sadan miljardin euron tappiot. Se on ollut Kuuban tärkein tukija ja öljyntoimittaja. Se vapauttaa kyllä yhden pienituloisten ryhmän kokonaan veroista mutta hyödyttää vähintään yhtä paljon suurituloisia, joiden verotuskynnys myös nousee. Työntekijöiden keskiansiot alittavat vielä vuonna 2021 vuoden 2008 keskiansiot. Obama aloitti suhteiden lämmittelyn joulukuussa 2014 ja antoi asiasta presidentin määräyksen tämän vuoden lokakuussa. Nyt pääministeri on jo täyttä päätä vesittämässä lupaustaan yritysdemokratiasta. Pääministeri lupasi myös ensimmäisessä puheessaan yritysjohdon korkeiden palkkojen rajoittamista. Kaiken kaikkiaan brittiruokakunnan tulot kokevat seuraavina vuosina kovimman puserruksen 70 vuoteen, arvioi myös ajatushautomo Resolution Foundation. Uuden investointilain tultua voimaan 2014 rahaa on saatu vähän yli miljardi euroa yhteensä 83 hankkeeseen, mutta tarvetta olisi paljon enemmälle. Yritykset eivät halua sijoittaa ennen, kun saadaan tietää jääkö Britannia sisämarkkinoille. Punnan romahdus ei synnyttänyt edes suurta turistibuumia, matkailijoiden määrä ei ole paljoakaan lisääntynyt. Ensin oli finanssikriisi, ja nyt edessä brexi tin synnyttämä katastrofi. Vuodesta 1962 jatkunut kauppasaarto koostuu lakien verkostosta, jonka vain kongressi voi purkaa. Kuuba jännittää Trumpin kautta AFP / Ronaldo Schemidt Donald Trumpin suhtautuminen Kuuban ja Yhdysvaltain välien lämpenemiseen on kysymysmerkki. Verotuskynnystä nostettiin taas vähän, mutta se ei auta niitä tosi köyhiä, jotka eivät edes maksa veroa. Se taas vähentää kulutuskysyntää, joka on pitänyt yllä tämän vuoden kasvua. Kirjoittaja on Lontoossa asuva toimittaja
16 1. JOULUKUUTA 2016 (yksityishenkilöt)
On näyttäviä paraateja ja soihtukulkueita, on sankarivainajien muisteloa. JOULUKUUTA 2016 Ja taas kätellään Itsenäisyyspäivä on vahvojen perinteiden täyttämä juhla. Valtion johtohahmot osallistuvat itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelukseen. Linnan juhlat on perinteisesti vuoden katsotuin televisio-ohjelma. Koko 2000-luvun ajan on television itsenäisyyspäivän ohjelmistossa esitetty 61 vuotta sitten ensi-iltansa saanut mustavalkoinen elokuva, Edvin Laineen ohjaama Tuntematon sotilas. 17 1. Iltaviideltä alkavat suomalaiset ihan tosissaan pakkautua televisioidensa ääreen. Se kiinnosti viime vuonna yhä lähes neljäsataatuhatta katsojaa. Tavallisen kansan keskuudessa vankasti paikkansa lunastanut itsenäisyyspäivän perinne on television katselu. Tasavallan presidentti myöntää kunniamerkkejä ja puolustusvoimien ylennyksiä. Jollain tavalla kovin sympaattista, että tämä pohjoisten metsien ja järvien hiljainen kansa viettää maansa itsenäisyyspäivää televisiota katsellen, ja juhlaillan kohokohtana tuijotetaan reilun parin tunnin ajan kuinka ihmiset kättelevät toisiaan. Innokkaimmat aloittavat tradition puolen päivän aikaan lähes kahden ja puolen tunnin istuntosessiolla. Itsenäisyyspäivän paraatilla alkanutta television teemailtaa tuijotti vuosi sitten viidesosa kansasta, mutta tradition huipennus Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto eli Linnan juhlat, se vasta räjäyttikin katsojaluvut pilviin. Katsojalukumittausten mukaan kuusi kymmenestä viime vuoden katsotuimmasta Yle TV1:n ohjelmasta tuli kuinkas muuten kuin itsenäisyyspäivänä. Ohjelman sisältö vetoaa kansaan ilmeisen vahvasti, sillä noin puolet suomalaisista eli noin kaksi ja puoli miljoonaa silmäparia nauliutui silloin ruudun ääreen. E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi
JOULUKUUTA 2016 Lähimmäisen asialla H eikki Hiilamo oli kesällä 1992 nuorena toimittajana vaimonsa kanssa Somaliassa työmatkalla. Se oli kipeä ja vaiettu asia suvussa. 18 1. Hiilamon mielestä suomalaisilla on mutkaton suhtautuminen auttamiseen ja lähimmäisyyteen. KUVAT JARI SOINI Olipa kerran minä. Hiilamo ymmärsi, etteivät kaikki lähde elämässä samalta viivalta. Avun pyytämiseen kynnys on kuitenkin liian korkealla. Edellispäivänä Hiilamot olivat kohdanneet ihmisiä, jotka todennäköisemmin kuolivat hyvin pian nälkään. Samalla hän tajusi, että nälänhädästä kirjoittaminen on hänelle liikaa. Tuo hetki herkisti. Hänen serkkunsa kärsivät vaikeasta sairaudesta. TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . Heillä oli matkaeväänä kassillinen leipää, joka oli jäänyt kuitenkin käyttämättä. Matkalla lentokentälle he huomasivat autosta hoipertelevan nuorukaisen. Hiilamo ojensi leipäkassin pojalle. He pysäyttivät auton. Sen hän tietää omastakin kokemuksesta. – Se on vaikeaa, koska ensin täytyy hyväksyä oma avuttomuutensa, hän tähdentää. Vaimo kuvasi, ja Hiilamo kirjoitti lehtiin. Auttaminen ja lähimmäisyys ovat leimanneet valtiotieteiden ja filosofian tohtorin, tietokirjailija Hiilamon elämää jo lapsuudesta
JOULUKUUTA 2016. 19 1
Vähän ulkopuolisuuden tunne siitä tuli, hän kertoo. Hiilamo kuvaa judoa fyysiseksi shakiksi, jossa täytyy etsiä omia vahvuuksia ja vastustajan heikkoja kohtia. Alkuun harjoitukset tuntuivat stressaavilta, koska Hiilamo joutui mittelöimään itseään isompikokoisten ja kokeneempien kanssa. – Se oli sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti rikastuttava kokemus. Miehellä on musta vyö. JOULUKUUTA 2016 ” Jotkut ihmiset eivät halua edes miettiä tai ottaa asioista selvää. Judo avarsi maailmaa Hiilamo osallistui judon alkeiskurssille kaksitoistavuotiaana. Sitä ennen elämänpiiri oli varsin rajoittunutta. Hiilamon oli viiden lapsen perheen esikoisena itsenäistyttävä sisaruksia nopeammin. Kilpailuhenkisyys ja kurinalaisuus ovat. Isoisä opetti Hiilamoa kalastamaan ja hiihtämään. Isovanhemmat olivat jopa vanhempia läheisempiä. Heillä oli kaksi autoa, omakotitalo, uima-allas ja kotiapulaisia. – Olin vähän hintelä, erilainen lapsi ja nuori. Ahkeruus ja kova työnteko olivat kodin arvoja. Minulla ei ollut hirveästi kavereita. Hän sai kuitenkin opettajansa sanoista niin paljon voimaa, että lopulta kirjoitti englannista L:n. – Olin poika tehtaan varjossa, Hiilamo sanoo. 20 1. Ulkopuolisuuden tunne on seurannut myös toisinaan aikuisiällä. Varsin nopeasti hän tajusi, miten upea harrastus on kyseessä. Oli rohkaisevaa löytää oma rooli ilman vanhempia ja heidän yritystaustaansa. Siihen on voinut kuitenkin vaikuttaa omilla valinnoilla siitä, millaisissa ympyröissä liikkuu. Heillä oli aikaa. Oli hieno huomata, miten erilaisista sosiaalisista taustoista ja ympyröistä tulevat ihmiset olivat innostuneita samasta lajista. Opettaja sanoi, että Hiilamo tulee kirjoittamaan englannista L-arvosanan, vaikka siinä vaiheessa kyseisen kielen taito oli huomattavasti heikompaa tasoa. Se oli pakopaikka ja toinen todellisuus. Vanhemmat halusivat lapsensa Steiner-kouluun. Hiilamo nimesi tyttärensäkin opettajansa mukaan. Vanhempien työ oli läsnä kaikessa, lomallakin. Opin kilpailumatkoilla näkemään Suomea eri näkökulmista, Hiilamo luonnehtii. Hiilamon lukion Elli-opettaja vaikutti hänen itseluottamukseensa. Judo antoi itseluottamusta. Heikki Hiilamo uskoo sen olleen uutuuden viehätystä. – Isän kanssa hiihtäminen meni kilpailuksi, mutta isoisän kanssa hiihtäminen oli parasta, hän kiteyttää. He nojautuvat omiin ennakkoluuloihin ja jopa oikeuttavat näkemyksensä niillä.” Ulkopuolisuuden tunne Hiilamon lapsuuden perhe oli hyvin toimeentuleva
Töiden jatkuttua epävarmuus näkyi siinä, että molemmat paiskivat en tistä enemmän töitä. Hänestä kirkon päätök senteko muistutti lähinnä säätyval tiopäiviä. – Jotkut ihmiset eivät halua edes miettiä tai ottaa asioista selvää. Hiilamosta myös demarit voisi vat olla nykyistä enemmän köyhien asialla. . . – Ei pelkästään kansalaiset, vaan myöskään päätöksen tekijät eivät tiedä. Myös elämän valinnat, ar vostukset ja yhteiskunnalliset asiat ovat perheessä paljon esillä. Hiilamo käyttää paljon aikaa kalen terin ääressä suunnitteluun. Aikui siällä esiintymistä ei ole tarvinnut juuri jännittää. Katsoin lentokoneessa Ruben Östlundin Turistin. . Judon myötä keskittymi sestä on tullut helppoa. Enää yksi lapsista asuu ko tona. Puolison myötä kirkosta on tullut tuttu sosiaalinen ympäristö. Hiilamo sai tänä syksynä valtion tiedonjulkistamispalkinnon kirjas taan ”Hyvinvoinnin vakuutusyhtiö – Mistä soteuudistuksessa on kysy mys?”. Hiilamosta diakoniatyöntekijät ei vät ole edelleenkään saaneet käytän nössä heille kuuluvaa arvostusta. Hiilamoa ärsyttää joidenkin ih misten kyvyttömyys asettua toisten ihmisten asemaan, samoin nurkka kuntaisuus ja pinnallisuus. Sen sijaan etäisyyden ottamisesta ayliikkeisiin ei olisi haittaa saati nuorten kuuntelemisesta ja innosta misesta. Jos jo takin on saatava valmiiksi, hän aloit taa samantien. Lähde: Hiilamo, Heikki&Hiilamo, Elli-Alina: Isän kirjeitä tyttärelle (Into Kustannus 2012). Ayliike ei kuitenkaan kos keta kaikkia samoin, ja osa ei koe sitä omakseen. – Mitä teenkin, haluan tehdä sen hyvin ja tosissaan. Hänen van hempiensa yritys teki konkurssin, mies sai itse potkut, ja vaimo oli pätkätöissä. Hiilamo viihtyi näköalapaikalla, mutta samalla päätöksenteon ja ar vomaailman muutoksen hitaus tus kastuttivat. Jos vaimo olisi ollut toi sessa ammatissa, tuskin Hiilamo kaan olisi työskennellyt aikoinaan kirkkohallituksen diakonia ja yh teiskuntatyön johtajana. Siellä puhutaan armosta eikä ansioista, Hiilamo summaa. – Nostan hattua demareille yh teiskunnan oikeudenmukaisuuden puolustamisesta. Siinä kiteytyy hänen kykynsä kirjoittaa hankalistakin asioista ym märrettävästi. Vastakulttuuria kirkosta Hiilamon vaimo on ammatiltaan pappi ja hän työskentelee nykyisin perheneuvojana. Monet kysymykset ovat niin laajoja ja monimutkaisia. Voittoon tuudittautuminen ei vie eteenpäin. – Olin hirmu iloinen. Ajattelin, että kirja oli jo ajat sitten unohtunut. Papit eivät halunneet luopua omasta vallastaan, hän pohtii. Myös urakeskeisten pappien toi minta ja vallanhalu hämmensi. – Olen kalenterin orja. Jos unoh dan sen jonnekin, käy huonosti, hän paljastaa. . Miten lomailet. Siinä on edelleen paljon tekemistä. Nuorem pana hän itse suoritti kristillisyyttä raamatunlukuineen ja rukouspiirei neen. – Kirkko on minulle arvoyhteisö ja vastakulttuuri, jossa kovan kilpai luyhteisön arvot on käännetty ylös alaisin. vihreiden eduskuntavaaliehdokkaana vuonna 2011 . Vain harjoittelemalla pääsee eteenpäin, Hiilamo sel vittää. – Papit eivät halunneet antaa val taa diakoniatyöntekijöille, koska he olivat arvojärjestyksessä alempana. Judo kilpailumielessä sai kuiten kin jäädä työuran auettua. tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 2016 . . . – Demareissa on paljon asiaosaa jia. Urheilu on aika armotonta. Jompi kumpi olisi kärsinyt, jos molempia olisi tehnyt tosissaan. 21 1. Hiilamo ei ole lähdössä ehdok kaaksi kevään kunnallisvaaleihin, vaan haluaa keskittyä väitöskirja ohjattaviinsa. – Olennaista ei ole se, mitä kirkko sanoo vaan mitä se tekee, hän täh dentää. Elämänkokemus ja tuttujen asioi den parissa työskenteleminen ovat vapauttaneet enimmästä stressistä. JOULUKUUTA 2016 siivittäneet myös omaa uraa. . Hiilamo sai hyvin ääniä, mutta ei tullut valituksi. Lama kouraisi 1990-luvulla Hiilamon perhe sai kolauksensa 1990luvun lamassa. Hiilamo uskoo oppineensa eniten tappioista, koska silloin joutuu pun taroimaan tekemisiään eniten. Nyt se tuntuu kaukaiselta. työskennellyt aiemmin Kansaneläkelaitoksen tutkimusprofessorina, diakoniaja yhteiskuntatyön johtajana kirkkohallituksessa sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun Diak Etelän-yksikön johtajana Helsingissä . Perustulon ja osallistavan sosiaaliturvan puolustaminen olisi vat paikallaan. Lähdin vähän soitellen sotaan, hän kuvailee. Tampereen yliopiston sosiaalija terveyspolitiikan dosentti . Suunnistamisen aloittaminen on ollut suunnitelmissa, mutta en ole saanut vielä aikaiseksi. Kansalaiset olettavat päättäjien tietävän ja olevan valmiita ottamaan kantaa asiasta kuin asiasta. Se myös lisäsi arvostusta politiikkoja kohtaan. Hän sai kuitenkin aitiopaikan hal litusohjelmatyön seuraamiseen. Hiilamo on kasvanut ulos ahdas mielisestä kristillisyydestä. – Mun on helppo päästä flowti laan. Pettymys kirpaisi. Tiedonjulkistamispalkinto yllätti Hiilamo on halunnut olla isä, jolta lapset saavat tukea läksyissä ja ten teissä. – Tutkimusmaailmassa on paljon ratkaisemattomia isoja ja pienem piä ongelmia, joiden parissa haluan tehdä töitä, Hiilamo kertoo. Minkä elokuvan katsoit viimeksi. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA. Suunnistuksen. – Kilpailuasetelma oli minulle outo. . Hii lamo uskoo, että papit halusivat pi tää omaa arvostustaan yllä, koska ammatin yleinen arvostus oli laske massa. Suomen Sanomalehtimiesliiton Olli-palkinto 2010 . Tykkään juosta ja liikkua metsässä. Demokraatti.fi ” Ihmisten kyvyttömyys asettua toisten ihmisten asemaan ärsyttää, samoin nurkkakuntaisuus ja pinnallisuus. Harrastan kaupunkikävelyä eli maisemien ja ihmisten ihailemista ja ihmettelemistä erilaisissa kaupungeissa. Kun kirjoitan, en näe enkä kuule mitään, mitä ympärillä tapahtuu. . Hiilamot joutuivat turvautumaan hetkellisesti yhteiskunnan tukeen. Hän lähti täysillä mukaan ja sijoitti kam panjaansa omaa rahaa. . Arvostan Tarja Filatovia tosi paljon. He nojautuvat omiin ennakkoluuloihin ja jopa oikeuttavat näkemyksensä niillä, hän hiiltyy. julkaissut dokumenttija tietokirjallisuutta . syntynyt 1964 Lahdessa . naimisissa, viisi lasta HEIKKI HIILAMO Lisää: Katso videohaastattelu verkossa. Eduskuntavaalien ehdokas pääsi aitiopaikalle Hiilamo oli vihreiden eduskunta vaaliehdokkaana vuonna 2011. Esillä olemiseen ja esiintymiseen kilpai lut olivat hyvää harjoitusta. Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorina vuodesta 2013 . Hiilamo keskustelee mielel lään jälkikasvunsa kanssa arkisista asioista. ” Demarit voisivat olla nykyistä enemmän köyhien asialla.” Minkä uuden harrastuksen aloittaisit, jos se olisi mahdollista. Se tuli to della yllätyksenä
Niin vahva ja taistelutahtoinen kansa pysyy omaillaan, ei väliä mikä on Kuuban historian seuraava vaihe poliittisesti ja kulttuurisesti. JOULUKUUTA 2016 Ei Kuubaan kiire ole Nopeasti. Palatseissa on valtavia taidekokoelmia, merenkulun historiaa ja siirtomaa-ajan perinnettä. Ainakaan suurella vaivalla rakennetusta ilmaisesta koulujärjestelmästä ja terveydenhuollosta ei haluta luopua. Ainoa länsimainen ihminen, joka on saanut nimensä katukuvaan on John Lennon. Kuuban ohjuskriisin 1962 aikoihin maa oli omillaan, Neuvostoliiton karhumaisessa kainalossa. Joka paikassa on kuvia Che Guevarasta ja patsaita paatoksellisia isänmaarunoja kirjoittaneesta Jose Martinista. Vienti veti. Suojasää Yhdysvaltojen suuntaan on odotettua ja tervetullutta, mutta heti perään kuului, että avautuminen on tapahduttava kuubalaisten ehdoilla. Kuubalaisten väestö perustuu osin orjille, joita sinne rahdattiin jo 1500-luvulla. Keskustelu kuubalaisten kanssa on avointa eikä kriittisiä kannanottoja pelätty esittää. Eli siis kävimme Kuubassa nyt, mutta vain toteamassa, että ei maa miksikään muutu turistien määrästä riippumatta. Yksi kauppasaarto tai sen purku eivät maata mullista, kun on koettu kovempiakin, paljon kovempia. Näin meille sanottiin, kun kerroimme suunnittelevamme matkaa Kuubaan. Venäläisille maistui kuubalainen sokeri ja heidän kommunistipampuilleen rommi ja sikarit. Mutta suurimmatkaan linnat eivät tyydytä hotellitarvetta, vaan pilvenpiirtäjän kokoisia rakennuksia naputellaan joka puolella maata. Välillä vallassa piipahtivat britit ja taas Espanja. Jokaisessa historian käänteessä on tapettu aivan valtavia määriä ihmisiä ja samalla raunioitettu kyliä ja kaupunkeja. Vehmaan ja lämpimän Karibian saaren historia on kuitenkin sorron historiaa. Työn tekivät orjan asemassa olevat kuubalaiset tai Afrikasta yhä kiihtyvään tahtiin tulevat orjat. 1700-luvulla kansa alistettiin Espanjasta tulleiden suurmaanomistajien pelto-orjiksi. On selvää, että Kuuba on väistämättömästi menossa monessa kohti suuria muutoksia, jota koko 11 miljoonainen kansa odottaa yksissä tuumin. Eri rodut elävät rinta rinnan, karibialainen ruokaja musiikkikulttuuri, tanssi ja kuvataide värittävät arjen jokaista päivää ja hetkeä. Tuntuu ehkä hassulta, että niin yrittäjähenkistä porukkaa emme ole tavanneet missään, ei idässä eikä lännessä. Upeasti maalatuista amerikanraudoistakin on osa valtion takseja, osa yksityisyritteliäisyyttä. Ei niin pientä baaria, ettei siellä soi elävä musiikki. Tämä kaikki näkyy tänäänkin kuubalaisessa katukuvassa. Kuvat Anni Kotkamaa ” Kuuba on väistämättömästi menossa monessa kohti suuria muutoksia.. Hilkka Kotkamaa Demokraatti, Kuuba Kuuba on rajujen muutosten edessä, kuten se on ollut koko historiansa ajan. 22 1. Hurja menneisyys näkyy nykypäivässä Kuuban elinvoimaisen kulttuurin ja vahvan isänmaanrakkauden ymmärtää saaren hurjaa menneisyyttä vasten. He eivät saaneet mukaansa omaisuuttaan, eivät taideteoksiaan eivätkä autojaan. Nyt Kuuba on vielä Kuuba, mutta pian se on amerikkalaisten turistihyeenojen valloittama ja silloin on myöhäistä. Jokaisen, ainakin havannalaisen, unelma on ostaa oman asunnon lisäksi toinen asunto, jossa voi käynnistää pienimuotoisen hotellitoiminnan tai perustaa kauppa tai edes bändi, jonka avulla voi kerätä ylimääräisiä pesoja. Ulosheitetty yläluokka on tästä yhä raivoissaan, polvesta polveen. Heti. Historian heittopussina olo tuntuu ikuiselta. Kolumbus astui maihin 1492 ja hän kuvaisi paikkaa astuessaan maihin ”ihastuttavin, minkä silmä oli koskaan nähnyt”. Diktaattori Fulgencio Batista heitettiin maasta 1958 ja silloin vuorilta tuli joukkoineen Fidel Castro. Entiseen ei ole kaipuuta, vaikka sosialismin kritiikkiä ei juurikaan kuule. Sosialismi muutti ylimysten valtavat palatsit museoiksi ja hotelleiksi. Rapistuneita rakennuksia remontoidaan ja viemäreitä asennetaan niin, että välillä Havanna on kuin rakennustyömaa. Siirtomaaherrat tekivät maasta sokerin ja tupakantuottajan ja sitä se on edelleen. Kuuban historiaa tarkastellessa ihmettelee, mistä näitä ihmisiä piisaa. Kuuba odottaa tulevaisuuttaan hymyillen, mitä se sitten tuokaan tullessaan. Pablo Neruda on saanut nimisensä ravintolaan, jonka seinillä on hänen Havannarunojaan. Ei sinne kiire ole, siellä se pysyy eikä sen ainutlaatuinen tunnelma mihinkään häviä. Vallanpitäjät vaihtuivat. Menkää Kuubaan. Turistin on mahdoton erottaa onko kyseessä valtion vai yksityisen bisnes, mutta raha liikkuu. Ei niin pientä baaria, ettei siellä soisi elävä musiikki
Maksuton päivähoito, maksuton joukkoliikenne kaupungeissa. Mahdottomia vuonna 1903. Olen perinjuurin sosialidemokraatti Forssan hengessä: progressiivinen tulovero, yleinen yhtenäinen äänioikeus, kahdeksantuntinen työpäivä, maksuton terveydenhuolto ja perusopetus. Nyt minulla on sen verran ikää, että poliittinen karriääri on takana. Minulla on aina sata asiaa meneillään, monta rautaa tulessa. Nyt voin ajaa niitä asioita, joille sydämeni on myötä. Seniorineuvola. Tällaisia ajatuksia puoluekokouksen alla. Minun ei enää tarvitse miettiä, olenko suosiossa jonkun asian vuoksi vai en. Kimmo Kiljunen on ex-kansanedustaja ja tietokirjailija.. 23 1. Realismia 2020. Mahdottomia vuonna 2016. Rahamarkkinavero. JOULUKUUTA 2016 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Kimmo Kiljunen, 65 N äen peilissä intohimoisen idealistin, joka testaa kuinka pitkälle realismin rajat venyvät. Yksi julkinen työeläkeyhtiö
Pakkaamalla elintarvikkeet oikein ja sopivankokoi siin pakkauksiin pienennetään kotitalouksista hukkaan menevien elintarvikkeiden määrää. Hyvä pakkaus siis suojelee tuotetta sekä vähentää ruokahävikkiä. Liikehdintää yhdis tää eliittiin ja maahanmuuttajiin kohdistuva viha. Tunnelma oli jäätävä. 24 1. Siinä Suomessa kytee viha, pelko ja katkeruus, joiden purkamiseksi monet puhuvat väkivallasta. Pakkausma teriaaleja sekä koti talousmuovin kier rätystä myös kehite tään vauhdilla. Pakkaamattomien elintarvikkeiden hä vikki on huomattavasti suurempi kuin oikein pakattu jen. Elina Hirvonen Vihan päivät. u u u Mielenosoituksia kiertäessäni olen tehnyt havain toja Suomesta, joka aiemmin oli minulle vieras. Omistaja laski kätensä eläimen kaulalle ja alkoi silittää myös. Mikään ei muutu, ellemme ole valmiit murtautumaan ulos omista ympäristöistämme. Mielenosoituksen yhteydessä muisteltiin miestä, jonka kaksi turvapaikanhaki joina Suomeen tullutta irakilaismiestä tappoivat ryöstön yhteydessä. Olen pelännyt mielenosoituksissa. Pakkaus ei ole pahasta. Siksi eri maissa ta pahtuvan liikehdinnän yhteen niputtavat analyysit ovat usein liian yksinkertaisia. Netissä ja mielenosoituksissa vihaa lietsovat jou kot ovat pelottavia. ”S aanko silittää?” ”Joo.” Koira nuolaisi kättäni. Kyykistyin sen vie reen ja katselin ihmisjoukkoa, joka vaati vastaanot tokeskuksen lakkauttamista. Olimme Kajaanin Otanmäessä kuvaamassa do kumenttielokuvaa. Silti keskustelut yksittäisten osallistujien kanssa ovat olleet valaisevia ja hyviä. Mutta yksittäiset ihmiset ovat ihmisiä – syviä, ristiriitaisia, epävarmoja, ja täynnä paljon muutakin kuin vihaa. Jos ruoka päätyy syödyksi, niin turhaa tuotantoa ei synny, eivätkä ruokaketjun käytetyt resurssit ja synty neet ympäristövaikutukset ole hukkaan heitettyjä. Näiden osuus ruoan ja ruoka ketjun ympäristövaikutuksista on yleensä kuitenkin var sin vähäinen. JOULUKUUTA 2016 Ekovinkki REETTA TAPONEN, VALONIA Hyvä pakkaus suojaa ruokaa ja vähentää hävikkiä ” Pakkaamattomien elintarvikkeiden hävikki on huomattavasti suurempi kuin oikein pakattujen. u u u Ajattelin sitä, ja muita syksyn aikana kuvaamiani mielenosoituksia, kun luin artikkelin Silicon Val leyssä menestyneestä Dex Torricke-Bartonista. Jotta ruoan ympäristövaikutuksia voidaan vähentää te hokkaasti, on hyvä kiinnittää huomiota siihen, mitä syödään, miten paljon syödään ja että vaivalla tuotet tua ruokaa ei heitetä pois. Esimerkiksi yhden pois heitetyn kinkkusiivun valmistuksen ympäristövaikutus on suu rempi kuin leikkeleitä suojaavan pakkauksen valmista misen ympäristövaikutus. Tänä vuonna olen miettinyt enemmän kuin kos kaan ennen, mitä meidän, jotka uskomme avoimiin rajoihin, kansainväliseen yhteistyöhön ja ihmisoi keuksiin perustuvaan politiikkaan, pitäisi tehdä. Osa niihin osal listuneista ihmisistä on pelännyt minua, kuvausryh määni ja Yleisradiota. Olen kysymyksen suhteen neuvottomampi kuin ikinä. Viha kohdistui taposta kiinniotettujen miesten lisäksi kaikkiin turvapaikanhakijoihin, hallituspuolueisiin, valtamediaan ja Suomen Punaiseen Ristiin. Se tapahtuu sa maan aikaan maissa, jotka ovat taloudellisesti, kulttuurisesti ja poliittisesti erilaisia – ja joissa on toteutettu hyvin erilaista politiikkaa. Jotain totisesti tapahtuu Yh dysvalloissa ja useissa Euroo pan maissa. ”Koska saa tarttua aseisiin?” huusi joku. Kun ihmisiltä kysytään, mikä heidän mielestään ai heuttaa ruoan ympäristökuormaa, nousevat esiin usein pakkaukset ja kuljetukset. Hän vastusti kiivaasti Trumpin valintaa presiden tiksi, ja vaalien jälkeen irtisanoutui viestintäjohta jan työstään kiertääkseen Yhdysvaltoja, kuunnel lakseen ihmisiä ja ymmärtääkseen, mitä maassa tapahtuu. Pilin Petunyia Ruokien ja elintarvikkeiden pakkaukset suojaavat tuot teita kolhuilta, hapelta, bakteereilta sekä kuivumiselta ja kostumiselta. Monet heistä pelkäävät itsensä, ympäristönsä ja tulevaisuutensa puolesta ja kokevat, ettei kukaan ole kiinnostunut heidän huolistaan. Samalla olen vakuuttunut siitä, että mikään ei muutu, ellemme ole valmiit murtautumaan ulos omista ympäristöistämme, kohtaamaan toisin ajat televia ihmisiä ja keskustelemaan heidän kanssaan. Pakkaamisen osuus elintarviketuotteiden ympäristövaikutuksesta on vain 5–15 prosenttia, kun esi merkiksi maanviljelyn osuus on 50 prosenttia ja lannoit teiden 22 prosenttia. Suuri osa heistä ei seuraa pe rinteistä mediaa, vaan saa tietonsa MVlehdestä ja vastaavista julkaisuista. Toimivilla pakkauk silla voidaan parantaa ruoan säilyvyyttä ja varmistaa, että tuote saadaan kuluttajalle käyttökelpoisessa kun nossa. Ja siksi Tor rickeBartonin kiertue kuulostaa tärkeältä. Mielenosoituksiin osallistuville ihmisille kyse on silti muustakin kuin vihasta: voimaantumisesta, yh teisöllisyydestä, jaetusta päämäärästä – ja ympä ristön muuttamisesta paremmaksi. Kirjoittaja on kirjailija, toimittaja ja dokumenttielokuvaohjaaja
Se koostuus tumman huumorin sävyttämistä tarinoista, joiden yhteisenä nimittäjänä ovat eristäytyneisyys ja eristäminen. ”Kenen puhetta kuunnellaan, kenen kirjeisiin vastataan. JOULUKUUTA 2016 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 701 0539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Elävät mutta yksinäiset nuket Lähes yhtä vaikeaa kuin suomalaisten valtaosan on omaksua ”eurooppalaisia juomatapoja”, on meillä monen hankalaa uskoa, että sarjakuva ja nukketeatteri eivät ole vain lapsille suunnattua ajanvietettä. Ensi viikolla sen Omapohja-näyttämöllä saa ensi-iltansa Iida Vanttajan ja Antti Kasken uusi nukkedraama ”Kohtauspaikkoja kadonneille”. Turun ammattikorkeakoulussa tämän vuosituhannen alussa aloitettu alan koulutus on poikinut kaupunkiin muun muassa jokavuotisen TIP-festin, jossa nähdään paljon aikuisille tehtyä nukketeatteriesityksiä. Ranskassa ja Belgiassa sarjakuva on arvostettua taidetta ja merkittävä kulttuurinen vientituote. yksinäisyyden ja kärsimyksen ilmauksia.” Muun muassa tällaisia kysymyksiä esitys asettaa pohdittavaksemme. Turussa siihen tarjotaan jo aika hyvä mahdollisuus. Demokraatti.fi:”Turun TIP-Fest näytti esineteatterin monet kasvot” 14.11.) Kansallisteatterikin kantaa nyt kortensa kekoon uusien nukketeatteriyleisojen ”kasvatuksessa”. 25 1. Rolf Bamberg Demokraatti Sa ara M an sik ka m äk i. Esityksen nukeista ja ohjauksesta vastaava Iida Vanttaja on pitkän linjan nukketetteriammattilainen, joka on myös vetänyt alan työpajoja ja muita koulutusprojekteja eri väestöryhmille. lähtien kaikkiaan kahdeksan kertaa. (kts. Esimerkiksi Tshe kissä ja Puolassa taas nukketeatterissa tehdään huipputason draamaa nimenomaan aikuisille katsojille. Viime vuosikymmeninä aikuisille tehtyjä nukketeatteriproduktioita on alkanut putkahdella esiin kiihtyvällä tahdilla, mutta eivät ne vielä turhan laajoja yleisöjä tavoita. Tunnistaako vallitseva kieli vähäväkisten puhetta. Kohtauspaikkoja kadonneille on hänen 25-vuotistaiteilijajuhlaesityksensä ja se nähdään Omapohjassa 8.12
Niin vaikuttavia ne ovat. Näyttelyn nimen mukaisesti esillä on aaltoja, luolia ja koiria. Maisematkin vaikut tavat olevan enemmän kuin maise man kuvia. JOULUKUUTA 2016 Outoja kasvoja ja pimeyden valoa Kuvanveistäjä Zoltán Popovits asui ja työskenteli vuosikymenet Suo messa, mutta on nyttemmin muut tanut takaisin syntymämaahansa Unkariin. Siinä on teoksia viidenkymenen vuoden ajalta. Mustassa myrskyyössä aaltojen harjat väl kehtivät ja luolan suuaukolta kajas taa valo pimeyteen. Valoa pimeässä Antti Ratalahti käyttää teostensa valmistamiseen suuritöistä grafii kan menetelmää, mezzotintoa. Hellbergin maalauksissa ihastutti tietty valoisuus ja vilpittömyyden tuntu. Kasvot ovat olleet mukana Popo vitsin tuotannossa aina 1970luvulta lähtien. Se esittelee monipuo lisen taiteilijan, joka hallitsee erilai set mittakaavat, muodot ja materiaa lit, mutta jonka kädenjälki on kaiken aikaa tunnistettavissa. Popovitsin veistoksissa kiinittää huomiota myös suvereeni materiaa lin käsittely. Kiinnostava maalari. Mustanpuhuvaa maalausta Helsingin taidemuseon HAMgalle ria nostaa ansiokkaalla tavalla esille nuoria tai ainakin nuorehkoja taitei lijoita. Vedokset tuovat etäisesti mieleen Gustave Dorén kuuluisat Raamatun kuvitukset. KUVATAIDE Amos Anderson, Helsinki Zoltán Popovitsin teoksia vuosilta 1966–2016 Avoinna 9.1.2017 saakka, ma, to, pe 10–18, ke 10–20, la–su 11–17 Galleria G, Helsinki Waves, caves and dogs – Antti Ratalahden grafiikkaa Avoinna 18.12. Eeva Peura: Sunday, 2016.. Luolat ja kor keina kuohuvat merenaallot on mie likuvissamme ladattu vahvoilla mer kityksillä. Hän ylittää luontevasti myös taiteen ja desig nin rajan. Takautuva on uusikin näyttely. Taiteilija käyttää hie noja puulajeja kuten manteli, pää rynä ja eebenpuuta. Seppo Heiskanen Zoltán Popovits: Teapot of Illumination, 2012. HAM-galleria, Helsinki Black – Eeva Peuran maalauksia Avoinna 8.1.2017 saakka, ti–su 11–19. saakka ti, to, pe 11–17, ke 11–18, la–su 12–16. Ehkä tästä muutosta joh tuu, että taiteilijan edellisestä takau tuvasta näyttelystä on vierähtänyt jo neljännesvuosisata. Kyllä teoksia ihailee ja ihmette lee, vaikka tuota tekniikkaa ei tun tisikaan. Peuran teosten sävyt ovat tummempia, ne ammentavat sy vältä ihmismielen tuntoja. Vahvoja ne kuitenkin ovat. Sairaalassa ope roidaan ja kohtalokas musta lintukin pilkistää esiin. Hän työstää niitä huolellisesti ja saa arkisenkin esineistön näyttämään ylelliseltä myös pienoisveistoksissa. Maalauksissa kuvataan ihmistä arjen oloissa, peleihin tai seuruste luun kekittyneinä. Mutta on myös vakavia tilainteita. Usein niistä puuttuvat sil mät ja muutenkin ne ovat ilmeet tömät. Ratalahden teoksissa on vahva ro manttinen vivahdus. Pienten koirakuvien sarja vaikut taa ensikatsomalla olevan eri maail masta kuin maisemat. Veistokset ovat toisaalta myös kuvia muodonmuutoksista. Tässä mielessä ne tuovat mieleen modernistiset veistokset, ehkä lähinnä Constantin Brancusin teokset. Jälki on rosoista, se vaikuttaa viimeistele mättömältä. Hän näyttää ja jättää näin katsojalle tulkintamah dollisuuden. Veistokset yllättävät usein kat sojan, mutta Popovits ei selitä eikä avaa liikaa teoksiaan. Ankaruutta ja ehdottomuuttakin niissä on. Ne eivät paljasta sisintään, eivät vihjaa mihinkään itsensä ul kopuolella olevaan. Kuitenkin niissäkin näkyy graafikon varma ote yhtä hyvin valon kuin eläinhahmo jenkin tulkinnassa. Nyt on vuorossa Eeva Peura, omaperäinen maalari hänkin. Kasvot saavat jossakin teoksessa teekan nun hahmon, jossakin toisessa nii hin on kasvanut linnun pyrstö ja ja lat. Kun tämän tietää, ei voi muuta kuin ih metellä sitä herkkyyttä, vivahteik kuutta ja ilmaisuvoimaa, joka teok sista välittyy. Viime kevätkauden tapaus oli Karoliina Hellberg, josta tuli hetkessä suosittu ja kiitetty. Ne tuntuvat viestivän ih misen sisimmästä nousevista tun noista ja tunnelmista. 26 1. Tältä osin Popovitsin taiteessa mennään jo surrealismin puolelle. Jotakin outoa ja yllättävää on myös monissa huonekaluteoksissa
Se toi nostetta tämän graafikon työhön. JOULUKUUTA 2016 Kirsi Neuvonen on ollut yksi suosituimmista taidegraafikoistamme. Tuija Lampinen: Rajattu aika, 2015. Ne tuntuvat olevan tulossa, syntymisen tilassa. Luonnosmaisuudella, keskeneräisyyden tunnulla taiteilijat ovat aina hakeneet tuoreutta ja välittömyyttä ilmaisuunsa. saakka. Neuvonen on siihen kuitenkin ryhtynyt ja onnistunut. Uusissa vedoksissa ja monotypioissa aineksina on käytetty usein taidehistoriasta tuttuja hahmoja. saakka. KUVATAIDE Zoltán Popovits: Collective Memory, 1980. Avoinna Galleria Brondassa 4.12. Luonnosmainen on jälki myös Tuija Lampisen maalauksissa. Tiina Kivinen: The Undresser, 2016. saakka. Hän tuntuu viihtyvät parhaiten mustavalkoisessa ilmaisussa esittävän ja ei-esittävän rajoja koetellen. Antti Ratalahti: Luola, 2016. Ihmishahmot ja interiöörit vasta häivähtävät teoksissa. KUVATAIDE. Avoinna tm-galleriassa 4.12. Ja hyvä graafikkohan Kivinen on. 27 1. KUVATAIDE Näyttelykuvia KOONNUT SEPPO HEISKANEN Tiina Kiviselle myönnettiin nelisen vuotta sitten norjalainen Kuningatar Sonjan taidepalkinto. Avoinna Duetossa 11.12. Tällaisen aseman saavuttaneelta vaaditaan rohkeutta muuttaa ilmaisuaan
Vaikka esityksen lopetus on sisällöllisesti kumman onnahteleva, ovat näyttämökuvat silloin erityisen komeita. Hänen valovoimansa salojen pohtiminen on kiinnostavaa, mutta kun sitä Canthia tässä oltiin katsomassa. Hänen kuolemansakin on näyttämöllä kuin ilmoitusasia. Rolf Bamberg Demokraatti Minna Canth (Cecile Orblin, vasemmalla) katsoo Sylvi-näytelmänsä ensiesitystä Ruotsalaisessa Teatterissa. Inhimillistämisen tavoiteen täyttyminen jää vajaaksi, kun kuva ihmisestä nimeltä Minna Canth kirjailijan ja liikenaisen roolien takana jää tarkentumatta. Visuaalisesti Canth-näytelmä tarjoaa paljon komeita hetkiä. Joskus hankala ”teatteria teatterissa” -asetelma toimii nyt nautittavasti: ”Työmiehen vaimon”, Kovan onnen lapsien tai Sylvin esitystilanteita rekonstruoidaan 1800-luvun lopun estetiikalla, mutta näyttelijät ovat silti täysin läsnä tätä hetkeä elävinä. Käykin lopulta niin, että Minnan elämän loppuvaihe, jolloin hän kuitenkin kirjoitti koko ajan, jää hämärään. Kun 1960-luvulla sankarikuvia alettiiin zoomata uusista kulmista, Kansallisessa moista radikaalisuutta katseltiin vielä lähinnä pitkin nenänvartta. Ohjaajan, lavastaja Kati Lukan ja valosuunnittelija Kalle Ropposen yhteispelillä suuren näyttämön tilaa rajaillaan ja availlaan vaikuttavasti. Kuvassa keskellä näyttelijät Henri Tuominen ja Kristtina Halttu. 28 1. Canthin kirjallista laatua Korhosen ohjaus syventää hienosti viipaloimalla esityksen sisään kohtauksia kirjailijan keskeisistä töistä. Seppo Parkkisen kirjoittamassa, pelkistetysti nimetyssä näytelmässä ”Canth” nuo päämäärät tavoitetaan osittain. Näytelmän fokus on yhtäaikaa niin laajalla alueella, että Canthin sielun ja sydämen perimmäiset sopukat jäävät avautumatta. Suurempia esteitä luovat 1880-luvun loppupuolen Suomen henkinen ilmapiiri ja ennakkoluuloiset asenteet. Jo aika kärkeen Jouko Turkan ”Presidentin dementia”-näytelmän esityksestä käveli väkeä joukolla ulos ja virkeäksi lopuksi tuohduttiin Kristian Smedsin ohjaaman ”Tuntemattoman sotilaan” harkitusta kuvainraastosta. Suomalaisen teatterin aamuhämärässä Kaisa Korhosen ohjaama näytelmä repii sen matroonavalokuvan, joka meille on tavattu Minna Canthista tarjota. Aikaansaapana ihmisenä hän järjestelee Kuopioon muutettuaan suvun kauppahuoneen bisnekset sen verran hyvälle mallille, että toimeentulo on turvattu ja kirjailemiselle riittää aikaa. Esimerkiksi Ida Aalberg/Kristiina Halttu luo näin kihelmöivän kaksoisvalotuksen Sylvinä. Se kiillotti patsaat ja pölytti maalaukset, jotta ne näyttäisivät komeammilta. Kun Bergbomit joutuvat painostuksen alla vetämään työläisten elämän ankaruutta kuvanneen Canthin ”Kovan onnen lapsia” -näytelmän ohjelmistosta heti ensi-illan jälkeen, tapahtuu välirikko, Sen seurauksena omapäinen Minna kirjoittaa seuraavan näytelmänsä ”Sylvin” Ruotsalaiselle Teatterille. Uudet tuulet alkoivat kiertää talossa oikeastaan vasta Maria-Liisa Nevalan pääjohtajakaudella 1992–2010 luvun alussa. JOULUKUUTA 2016 Kirjailja Canthin kuva kirkastuu, kansalainen Minnan ei TEATTERI Suomen Kansallisteatteri, suuri näyttämö Seppo Parkkinen: Canth – Kertomus uuden ajan ihmisestä Ohjaus Kaisa Korhonen – Lavastus Kati Lukka – Musiikki Hannu Kella – Valot Kalle Ropponen – Ääni Esa Mattila – Rooleissa Cécile Orblin, Jukka Puotila, Pirjo Luoma-aho, Kristiina Halttu, Jussi Lehtonen, Pirjo Määttä, Pihla Maalismaa, Olli Ikonen, Taisto Reimaluoto, Harri Nousiainen, Henri Tuominen, Elli Närjä, Eeva Putro Kansallisteatteri oli muinoin suurmiesmuotokuvien vaalija (ja nimenomaan mies-). Nainen, joka kirjoittaa näytelmiä sosiaalisesti ja taloudellisesti ahtaalle ajetuista ihmisistä, juopoista miehistä ja heidän kaltoin kohtelemista naisista sekä muista polttavista yhteiskunnallisista ongelmista, ei ole helppo pala kirjallisen elämän oikeasisältöisyyttä vartioiville miehille. Niin käy, vaikka Cécile Orblinin roolityössä löytyy sielukkuutta ja jopa virkeää hulluttelua sana, jota ei tosiaankaan ole totuttu Canth-yhteyksissä käyttämään. Stefan Bremer. Esitys ei näin kangistu kaavamaiseksi elämäkertailuksi, mutta samalla kokonaisuudesta tulee varsin sirpaleinen. Tuuletuksesta ei ollut puhettakaan. Mika Myllyahon vuonna 2010 alkaneen johtajakauden ohjelmistoissa huomio on ollut muualla kuin suurmiesdraamoissa, ellei hiihtäjäsankaruudesta kertonutta ”Kansanhiihtoa” sellaiseksi halua laskea. Teatterituplaus toimii Kun Bergbomien asema näytelmän ytimessä hiipuu jälkipuoliskolla, Canthin kilpailijaksi huomionkerääjänä ilmaantuu Kristiina Haltun valloittavin diivaelkein esittämä jumaloitu tähtinäyttelijätär Ida Aalberg. Suurperheestä huolehtiminen ei ole sillä tiellä este. Esityksen alussa Minna jää leskeksi vain 36-vuotiaana ja sitä myötä suuren lapsikatraan yksinhuoltajaksi. Canth-näytelmä valottaa ensipuoliskollaan vähintään yhtä laajasti suomalaisen teatterin alkuponnisteluja kuin nimihenkilönsä elämänvaiheita. Suomalaisen Teatterin voimamies Kaarlo Bergbom (Jukka Puotila, oikealla) tarkkailee sivusta. Hän ei kuitenkaan sonnustaudu surupukuun loppuelämäkseen, vaan lähtee päämäärätietoisesti jatkamaan juuri käynnistynyttä kirjailijauraansa. Parkkisen teksti nostaa Kansallisteatterin edeltäjän eli Suomalaisen Teatterin perustajasisarukset Kaarlo ja Emilie Bergbomin (hienosti piirtyvissä rooleissa Jukka Puotila ja Pirjo Luoma-aho) avainhenkilöiksi sekä Minnan tukijoina että koko suomalaisen kulttuurielämän voimahahmoina. Nyt Kansallisteatterin päänäyttämöllä nähdään draama merkkihenkilöstä, suurnaisesta. Merkitykselliseksi henkilöksi, ainakin Kaarlo Bergbomin mahdollisena rakastajana, on kirjoitettu esimerkiksi näyttelijä Niilo Sala (Jussi Lehtonen). Varsin korostetusti on alleviivattu, että nyt ollaan kaatamassa pönöttäviä patsaita ja muokkaamassa uusiksi niitä luutuneita käsityksiä, joita suomalaisille tästä henkilöstä on vuosikymmenet syötetty
Ted Chiangin kirjasta laaditun käsikirjoituksen punnitumpaa laitaa edustavat esimerkiksi pyrkimykset valottaa ihmisten reaktiota pelkkää amerikkalaistai maanpuolustusnäkökulmaa laveammin. Kliseistymisen rinnalla Villeneuvesta on kehittynyt yksi nykyelokuvan audiovisuaalisimmista elokuvantekijöistä. Rooleina ne ovat univormuparaatin jäykkiä ilmentymiä. Forest Whitakerin ja Tzi Man yrmeät upseerit maapallon jättiläisvaltioista tasapainottavat elokuvan etnistä vaakaa kassahitiksi kaavaillun jutun sallimien rajojen verran. Nyt hänen taiteellista vapauttaan rajoittavat latteat käsikirjoitukset, joiden laatimiseen hän ei ole itse osallistunut. Kielinainen (Amy Adams) ja tiedemies (Jeremy Renner) kohtaavat muukalaisia. Denis Villeneuve nousi amerikkalaisen rikosdraaman ykkösnimien kastiin elokuvillaan Incendies (2010), Vangitut (2013) ja Sicario (2015). Elokuvan tulevaisuudesta vakavasti otettavana taiteenlajina kiinnostuneita kehitys on huolettanut jo pitkään. Arrival on sinänsä kiehtova ajatus tehdä hoks nokkaa kysyvä suuren yleisön scifi, mutta sen ajatussisältö tarjoaa vain vastaavaa sentimentaalista soopaa kuin esimerkiksi Christopher Nolanin Interstellar (2014). 29 1. Lingvistiikan ja teoreettisen fysiikan asiantuntijat alkavat hakea keinoa keskustella muualta tulleiden kanssa, mutta yhteisen kielen löytäminen kysyy asemiesten hermoja. Yhä harvempi ensi-iltaelokuva menettää mitään pienemmältä ruudulta huonommalla äänentoistolla, joten tässä mielessä hän on jo nyt poikkeus. Ensimmäinen yhteys. Kahteentoista maailmankolkan osaan laskeutuvat soikionmuotoiset jättiläisalukset pelästyttävät kansakuntia kaikkialla, mutta herättävät myös uteliasta kiinnostusta. Sen lähin sisarteos ei sentään ole Independence Day (1996) vaan Ensimmäinen yhteys (1997), jossa mieluummin punnitaan ihmiskunnan suhtautumista vieraisiin kuin halutaan räjäyttää heidät taivaan tuuliin. Sotilaallinen varautuminen potentiaaliseen uhkaan ei tapahdu tällä kertaa tähtilippua heiluttavan sankaripresidentin johdolla, vaan avainhenkilöiksi nostetaan valkoisen tiedemaailman poikkeusyksilöt (Amy Adams, Jeremy Renner). Kaupallista älyscifiä Science fictionin karkeaa lajityyppiä edustava teos on tietoinen pyrkimys naittaa älyllisemmin motivoitunutta scifiä kaupallisesti helpommin markkinoitavaan muukalaisten tulon teemaan. Pieni spektaakkeli Näyttävän toiminnallista spektaakkelia odottelevan aika voi käydä pitkäksi katsoessa elokuvaa kommunikoinnin vaikeudesta ja ihmiskunnan pienuudesta. Yhteenoton odotuksen lisäksi haaleaa jännitystä haetaan viestien vaihdosta, joten elokuvan kannalta katsoja tulee kiinnittäneeksi liikaa huomiota esimerkiksi onnettomasti roolitettuun Renneriin. Arrival (2016) on Villeneuven tähänastisen uran kallein teos. Kädenjälki on yhä tunnistettava, mutta samalla huolestuttavia merkkejä geneerisyydestä on ilmassa. Syyllisyyden ja koston johtoajatukset sen sijaan loistavat poissaolollaan, mutta muiston ja psyyken kysymyksistä voi joku (yli-)innokas kenties vetää kaukaa haettuja yhteyksiä Villeneuven tuotannon mysteerisempiin painotuksiin. Rane Aunimo Demokraatti ELOKUVA Arrival Ohjaus: Denis Villeneuve Pääosissa: Amy Adams, Jeremy Renner, Forest Whitaker, Michael Stuhlbarg, Mark O’Brien 2016, 117 minuuttia. Arrival lapioi kurkkuun ymmärryksemme rajat ylittävää kosmista lohdullisuutta näennäistieteellisten raamiensa siivellä. Kanadan ranskankielisestä Quebecistä kotoisin olevan ohjaajan teokset ovat parhaimmillaan järisyttäviä kokemuksia, jotka on tehty katsottavaksi suurelta kankaalta elokuvateatterin pimeydessä. JOULUKUUTA 2016 He ovat saapuneet ” Näyttävän toiminnallista spektaakkelia odottelevan yleisön aika voi käydä pitkäksi katsoessa elokuvaa kommunikoinnin vaikeudesta. Siinä tuotannonnolliset vaateet puristavat hänen liikkumavaraansa vielä aiempaakin kapeampaan uomaan. Sen imelän ikiaikainen viesti kehottaa tarttumaan hetkeen rohkeasti, vaikka sen lupaama onni jäisikin lyhyeksi. Selvimmin Arrival on ohjaajansa teos nimenomaan kuvallisen ilmaisun ja äänen aavamaisena yhdistelmänä
Hän on työskennel lyt muun muassa sosiologina ja toi mittajana ja ollut myös Riigikogun jäsen. Kolmas maailman sota voi kenties olla Euroopan sota Jaan Kaplinski.. Kaplinski opis keli kielitiedettä Tarton yliopistossa, ja hän on virontanut kirjallisuutta useista kielistä. ”Se parivaljakon Kirjavisassa jo mukana ollut on Johannes Salminen, joten tämänkertainen on Jaan Kaplinski ja heidän keskusteluteok sensa on ’Vieläkö Tartossa laulaa sa takieli?’” Helsinkiläinen Sirpa Taskinen kertoo Kaplinskista vähän lähemmin. Eurooppa tuntee it sensä piiritetyksi linnoitukseksi, jota tulee puolustaa terroristeilta ja maa hantunkeutujilta. Veret tömiä vallankumouksia tehdään, mutta niitä myös tukahdutetaan ve risesti. Syntyy runsaasti te räviä havaintoja ja oleellisia yhteyk siä saadaan esiin. He viitsivät ja osaavat ajatella laajasti tapahtumien sidok sista historiaan ja myös niiden vai kutuksesta tulevaisuuteemme. Kaplinski itse on sen koke nut ja asiantuntija jos kuka. Salmisen artikke leita on ilmestynyt kokoel missa ’Den blå stenen. Epäonnekseen he muuttivat takai sin Viroon, jolloin isä vangittiin ja kuoli keskitysleirillä. ”Neljännesvuosisata sitten Ber liinin muuri murtui, mutta toinen muuri särkyi Baltiassa. Toisaalta Kaplinskia huoles tutti noina aikoina myös jyrkkä kan sallismielisyys ja nouseva konserva tismi virolaisessa kulttuurielämässä. Siellä ilmeisesti seurattiin tark kaan suomalaisten mielipiteitä ja har miteltiin meikäläisten varovaisuutta. Ajankohtainenkin. Kuten se Kaplinskin arvelu, että Venäjän bolsevikkivallankaappaus 1917 olisi mahdollistanut myöhemmät hyvin vointivaltiot.” u u u Helsinkiläinen Raila Rinne nostaa esiin samojen miesten toisen kirjan. Viro laiset halusivat jälleen sitoutua län teen, vaikka heitä masensi länsimai den hallitusten laimeat reaktiot sii hen, miten Moskova uhkaili Baltian maita niiden vapautumispyrkimyk sistä. Si vistyneet herrat käyvät kirjeitse sivis tynyttä keskustelua, mitä nyt Kaplins ki runttaa Antti Eskolan, joka oli ot tanut (väärin) kantaa Viron tilantee seen. ”Niin, satakieli laulaa Tartossa, vastasi Jaan Kaplinski Johannes Sal misen kysymykseen vuonna 1990. Tässä tämä; Hieno, upea valinta marras pähkinäksi. Hänen runojaan on käännetty kymmenelle kielelle.” Maijaliisa Mattila Tampereelta on murheissaan tälläisten viisaiden äänien alitarjonnasta tässä ajassa. Se si sältää kirjeenvaihtoa vuodelta 2001. 30 1. Jaan Kaplinski on syntynyt Tar tossa 1941, mutta perhe muutti joksi kin aikaa Puolaan, josta hänen filo logian professoriisänsä oli kotoisin. Salminen ja Kaplinski jatkoivat maailmanmenon tarkastelua kir jassa ’Valkoiset yöt ja mustat’. He yrittävät omista näkö alapaikoistaan katsoen asettaa ta pahtumarikkaan kirjoitusajankoh dan ilmiöitä isompaan kuvaan, myös historiallisesti. JOULUKUUTA 2016 ”Nykyään tulee ikävä näitä avaria henkiä” Nippa nappa päästiin vastausmäärässä taas kipueli kymppirajan yli vaisumman viikon jälkeen. Tämä visateos näyttää herättäneen sivistyneillä pohdinnoillaan syvää ihastusta. Markkinatalous on saamassa tyr mäysvoittoa sosialismista. Nykyään tulee ikävä näitä avaria henkiä. Unto Vesa ehti taas Tampereella painaa ensimmäisenä lähetä-nappia, vaikka kertoo vasta yrittävänsä” toipua valkoisten amerikkalaisten miesten aiheuttamasta takaiskusta”. Jaan Kaplinski ja Johannes Salmi nen, melkein näköyhteyden päässä toisistaan, raportoivat kirjeissään historian suuresta murroksesta. Politiikkaa ei tuona Neuvostoliiton hajoamisen ajankohtana voinut vält tää, vaikka Kaplinskin ominta aluetta ovatkin kiinalainen runous ja filosofia sekä buddhalaisuus. Muistan toki lu keneeni Johannes Salmisen viisaita esseitä takavuosien sanomalehdistä, mutta Tarton kielitieteilijä on jää nyt vieraammaksi, vaikka hän kävi useita kertoja Suomessa puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa ja hänen haastattelujaan näkyi joskus leh dissä. ”Hieno kirja, jonka silloin tuoreel taan luin: molemmat olivat jo entuu destaan tuolloin kirjatuttuja. Elämä Virossa on muuttunut kiih keäksi kapitalismiksi. ”On se sitten kamalaa – eli erin omaista – että visaäijä viekoittelee ihan oikean viisauden pariin tässä hullussa nykymaailmassa! Sitaa tissa mainittu ’läntinen humanisti nen koulutus’ saa nykyään enemmän ja enemmän takkiinsa, mutta sen juu ret juontuvat antiikista asti eikä rau taesirippukaan kaikkia juuria kat kaissut. Manhattanilla räjähtää, Lähiitä käryää, kaivattu rauha repeilee aina jossakin.” Mauri Panhelainenkin on Kaplinskia livenä kuunnellut. Jaan Kaplinski, runoilijakin maa ilmanluokkaa, omalla Eino Leino pystilläkin palkittu ja Pispalan maisemistakin kirjoittanut taiteilija, on tämän visakallon intellektuellien ykkösketjuun sijoittama ajattelija: ’Euroo passa eieurooppalaisesta tu lee epäilyttävä. Nykyisin yhä kovemmin tiukkapipoista uusli beralismia kritisoiva esseisti, kaikki naisen suvaitsemattomuuden ja so taisan dualismin vieroksuja, totesi jo ennen Viron itsenäisyysjulistusta, ettei puhdasoppinen markkinatalous ole muuta puhdasoppista aatetta pa rempi. Myö hemmin minulla – kuten varmaan monella muullakin (kirjavisalaisella kin) – oli ilo tavata Kaplinski useam piakin kertoja: olin kuuntelemassa hänen luentojaan ja pari kertaa ta pasin hänet eräiden seminaarihom mien yhteydessä. Pysy västi. Luulen, että Kaplinski kohtasi vi sakirjan keskustelukumppaninsa Jo hannes Salmisen myös yleisön edessä kirjamessuilla, vaikka sellainen ta pahtuma ei ole jäänyt muistiin.” Veikko Huuska Ikaalisista muistelee merkittäviä hetkiä. Johannes Salminen surkuili sitä, ettei Suomessa ole osattu oikein hyödyntää lähellä olevaa rikasta ve näläistä kulttuuria. Anteckningar om öst och väst’ (1994) ja ’Gränsland’ (1984).” Veli-Pekka Salminen Helsingistä päästää vähän soraääntäkin. Hänen kanssaan jutellessaan oikeasti tunsi, että tässä on merkittävä henki!” u u u Sitten vielä highlightseja espoolaisen Eero Reijosen perusteellisesta vastauksesta ”Kerran vuodessa täytyy kisaduu narin visaisäntää lipaista. Tiukkaa kritiikkiä bolsevikeille, tietenkin. Jaan Kap linski kirjoittaa, että virolaiset, lat vialaiset ja liettualaiset murtautui vat parissa vuodessa läpi unohduk sen muurin, joka oli lännessä vallin nut vuodesta 1940 aina vuoden 1988 henkiinheräämiseen saakka. ”Kirjoittajien humanismi on laa jaalaista. Mutta he näkevät ta pahtumat paljon laajemmassa pers pektiivissä. Tämän toteavat myös viisaat esseistimme. ”Kirjoittajien laaja lukeneisuus, etenkin Vanhan testamentin ja an tiikin historian syvä tuntemus, suo rastaan häikäisee. Kaplinskin ystävällinen hahmo on tullut tutuksi lukevalle yleisölle Hel singin kirjamessuilla, joilla hän on useana vuonna osallistunut erinomai sesti suomen kieltä osaavana kirjalli siin ja yhteiskunnallisiin keskustelui hin. Tämän paljastaa Jaan Kap linskin ääni. Keskeiseksi teemaksi nousee Ve näjä – kiintoisaa luettavaa tänä kin päivänä! Toki jotkut ajatukset ovat vähemmän vakuuttavia. Jaan Kaplinski osaa suomea monen muun vieraan kielen lisäksi
Ja sitten ”Saikki” lahjoitti päälle päätteeksi palkintosumman Setalle. Nykykirjailijoilta vaaditaan kaikkialla peräänkuulutettua tiivistämisen taitoa. Siis jos haluavat parissa minuutissa ehtiä Finlandia-estradilla kertoa teoksensa synnystä, kiittää kaikkia läheisiä ja tärkeitä tukitahoja sekä pudottaa vielä jonkun kriittisen pommin, jolla räjäyttää median tajunnan. Nyt tuntui, jopa niin minuuttiaikataulutetulta, että aloin muistella menneitä palkintotilaisuuksia. Hyvää draamaa. Näyttelijät lukivat napakoita katkelmia ehdokasteoksista, palkitsijoiden ja palkittujen kuusihenkinen joukko asteli vuorollaan hyvätempoisesti kansallisnäyttämölle. Kirjeitä ystävyydestä”. Dramaturgia ei silloin tuntunut järin tiukalta. JOULUKUUTA 2016 Liennytetyt Finlandia-bileet P istäydyin viikko sitten ensimmäistä kertaa uusimuotoisessa, kolmen kategorian samankertaisessa Finlandia-palkintojuhlassa. Palkinto tällä kertaa Marjaliisa Mattilalle.. Voisiko joku palkittu tai palkitsija enää iskeä näköön samaan tapaan kuin joskus takavuosina tehtiin. Ja sille, että valitsi voittajaksi Kjell Westön ruotsiksi kirjoitetun romaanin ”Där vi en gång gått”. Vastaukset osoitteeseen viimeistään 7.12. Nykykirjailijoilta vaaditaan kaikkialla peräänkuulutettua tiivistämisen taitoa. Sen jälkeen hän jätti bisnesmaailman hommansa ja ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi – ei varmaan ole tarvinnut katua. Koko Erkko-suku meni siinä sivussa. Eipä siitä kamalia seurannut, mitä nyt hänen seuraavan romaaninsa ”Kaksi ikirjailijaa” lehdelle arvioinut Pertti Lassila (joka ei siis ollut kuukausipalkkaisia hesarilaisia) vähän moitiskeli sen homorakkauskuvastoa kitschiksi. Helsinkiläinen Petri Kettunen tarjoaa ihan fiksuksi vastaukseksi Paul Austerin ja nobelisti J. Ironista huumoriahan se toki oli, johdatusta sille, että Nummi piti pikaluennon suomalaisen romaanitaiteen vierasmaalaisista juurista. ”’Olin vain kävelyllä’, vanhus sanoi toivoen, etteivät poliisit huomaisi värinää hänen äänessään. M Coetzeen välisestä kirjeenvaihdosta koottua kirjaa ”Tässä ja nyt. Oletteko te nähnyt tai kuullut jotain?’ ’Tulin vasta äsken’, vanhus sanoi ja keskittyi katsomaan naista välttyäkseen kohtaamasta miehen tutkivaa katsetta. Entäs, kun kymmenen vuotta sitten palkitsija professori Jyrki Nummi avasi palkintopuheensa poleemisesti näin: ”Aloitan kysymällä, mitä yhteistä on missikisoilla, akateemisilla virantäytöillä ja kirjallisuuspalkinnoilla. Paitsi Otavan ja Ison karhun.’” niitä vastaan, jotka piirittävät sitä, tai joiden se kuvittelee piirittävän itseään.’ (Kaplinski: ’Titanic’, 1995).” Kaplinskin tunnistivat myös Pertti Vuorela, Espoo Juhani Niemi, Hanko. Miten myötätuntoisesti katsoimmekaanläsnäollutta Hesarin Suvi Aholaa, jonka Holappa oli valinnut iskujensa ensikohteeksi. Eikä kuka tahansa kioskikirjailija, vaan yksi niin sanotun nordic noir -ilmiön keskeisistä tekijöistä. mennessä osoitteella Demokraatti /Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Viime vuonna palkittu Laura Lindstedt haukkui kyllä hallituksen, mutta se jäi kiireessä vain pintaraapaisuksi. Ainakaan pidempiin kritiikkeihin luennoimisesta nyt puhumattakaan ei nykyisin suoda aikaa. ’Täällä puistossa oli muutama tunti sitten tappelu. u u u Kuunnellesani Kansallisteatterin katsomossa tämänvuotisia palkitsemisja kiitospuheita ajattelin, että näin tiukkassa dramaturgiassa ei taitaisi olla tilaa edellä kerrotun kaltaisille repäisyille. Nyt tilaisuuden puheista jäi päällimmäisinä mieleen lastenkirjallisuuden Finlandian voittaneen Juuli Niemen kaunis runomuotoinen kiitos edesmennelle mentorilleen ja kanssaehdokkaalleen Seita Vuorelalle, tietokirjapalkitsija Jörn Donnerin parit sarkasmit ja kauno-Finlandia-voittajan Jukka Viikilän tunnustus, että hän olikin salakavalasti ujuttanut romaanin kaavussa suuren yleisön luettavaksi vähälle huomiolle yleensä jäävää runoutta. ’En ole nähnyt mitään. Kansallisteatterin suurella näyttämöllä oli ilmassa tiiviksi dramatisoidun, hyvin harjoitellun esityskonseptin tuntua. Annettakoon tuo lukuvinkiksi viisaasta kirjeenvaihdosta kiinnostuneille. ”Taivas minua varjelkoon seurauksilta”, kirjailija ironisoi. ’Puun takana pitkä takki päällä. ’Vai niin’ sanoi Tom-niminen poliisi. Kuka, mikä, mitä kaikkea muuta. Ja vastaan: näissä kisoissa tehdään aina vääriä valintoja.” Täydensi sitten, että esiraati on valinnut väärät kirjat ehdolle. Sitä, miten tällainen ehdokasja palkitsemisprosessi jakaa kirjailijat Aja B-kastiin. Rolf Bamber g Aforismi välipalaksi Elämän tarkoitus on hyvä yritys olla hyvä ihminen. Tiedätkö, miksi me kutsumme sellaisia?’ ’Lopeta jo, Tom!’ Nyt puhui nainen ’Pahoittelen vielä kerran’ hän sanoi vanhuksen puoleen kääntyen. Niitäkin aikoja on nyt ikävä, kun vuoden 2003 palkittu Pirkko Saisio kehotti kiitospuheessaan – kollegansa Fredrik Langin Finlandia-ehdokkuudesta kieltäytymisen inspiroimana – pohtimaan koko kirjallisuuden kilpailuttamisen mielekkyyttä. Kirjavisa KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 VIIKON 48 SITAATTI Nyt seuraa se syyskauden puolipakollinen jännitysmomentti – tehtäväksi on siis aseteltu dekkari. 31 1. Viime vuonna katsoin tilaisuuden työpöydän ääres sä videostriimauksena. Yhdelle palkinto. uuu Oi niitä aikoja, kun Pentti Holappa vuonna 1998 Valkoisessa salissa pitämässään Finlandia-kiitospuheessa haukkui Helsingin Sanomien kirjallisuuskriitiikin. Hänen elämänsä muuttui parikymmentä vuotta sitten, kun hän sapattivapaallaan kirjoitti ensimmäisen rikosromaaninsa. Nuori poika pahoinpideltiin
Y l i m ä ä r ä i s t e n v o i t t o j e n s o k a i s e m i a taitaa nykyään olla paljonkin. Sotahomma alkoi mennä ketuille. joulukuuta 1916. marraskuuta ja sen toimintaa Työmies seurasi tarkasti. Me myymme kaiken, mitä ilman voimme olla ja ostamme ainoastaan, mitä ilman emme voi olla, siirtääksemme kaiken ensi vuoteen. Ainakin maanomistajista sellaista tiedetään. Mutta tulee kerran se aika, jolloin meidän taas täytyy rakentaa, korjata ja ostaa; se aika tulee varmaan, kun kysyntä heikkenee ja hinnat halpenee.” Kun sama herra vielä vahvistaa senkin, että maanomistajat myyvät maansakin, niin täytyy sanoa: Herra varjelkoon niitä manttaalimiehiä! Edelläolevan johdosta sietää lukijain harkita, oliko holhouslain 2:n luvun seuraavasti kuuluvassa 19 pykälässä mitään, mikä olisi sovellutettavana noin ruokottomasti eleleviin manttaalijusseihin: ”Joka on mielipuoli, niin myös se, joka tuhlaavaisuuden taikka juoppouden tähden on kykenemätön hallitsemaan omaisuuttansa, julistettakoon holhottavaksi. Lokakuun vallankumouksen ja Suomen sisällissodan jälkeen hän johti jonkin aikaa Helsingissä venäläisten emigranttien muodostamaa komiteaa. – …kun duuman puhujalavalle nousi ministerineuvoston puheenjohtaja A. Toispäiväisessä lehdessä kerrottiin, kuinka ne nyt voitontavotteluhurmiossa syöttävät viljoja ja perunoita elukoille, niin että siemenen saantikin tuleviin kylvöihin käy epävarmaksi, ///tässä kohtaa kaksi riviä on sensuroitu//// Se sama hienon maanviljelysseuran johtaja, joka edellämainitusta asiasta kertoi, antoi ammattikunnastaan, maanviljelijöistä nykyään seuraavan atestin: ”Me olemme lykänneet toistaiseksi tarpeellisten rakennusten laittamisen, me vaan korjailemme kaikkein välttämättömimpää, me emme laita lantasäiliöitä, pidämme pystyssä vain sen mitä jo on, me paikkailemme vanhoja loppuun kuluneita koneita – me e m m e y l i p ä ä n s ä k u l j e e t e e n p ä i n , me ponnistelemme, ettemme vaipuisi. Hallitusvaihdos oli ilmeisen myrskyisä. Joka vanhuuden heikkouden tahi muun heikontuneen mielentilan, ruumiinvian taikka pitkällisen sairauden tähden on kykenemätön hoitamaan asioitansa, asetettakoon myös holhouksen alaiseksi, jos hän sitä pyytää, taikka jos on pelättävä, että hänen omaisuutensa muuten hävitetään.” Visapää Työmies 1.12.1916 Venäjä oireilee Marras-joulukuun vaihteessa 1916 Venäjän monarkia eli viimeisiä kuukausiaan. Venäjän hallitus vaihtuu Tulevia tapahtumia ennakoi Venäjän hallituksen vaihtuminen marraskuussa 1916. SUPER., 1996) SUOMENNOS OUTI MENNA . Myös kirjallisuudessa. Lopun elämäänsä hän vietti Ranskassa. (*Kent on eräs huono kaveri.) Katsauksia. Trepov, niin kuului äärimmäisen vasemmiston penkeiltä: ”Alas! Ottakoon virkaeron.” Puheenjohtaja varottaa sosialidemokraatteja ja työryhmäläisiä mutta nämä jyskyttävät yhä pulpetteihinsa, Työmies kertoi 5. Lastenlelu Hakka on ratkaisuista huomattavin. Sotasensuurin vuoksi vastoinkäymisistä ei juuri raportoitu Suomenkaan lehdissä. ja tilalle tuli Aleksander Trepov, joka runsaan kuukauden pääministerikautensa aikana pyrki vähentämään Rasputinin vaikutusvaltaa. Samassa lehdessä kerrotaan uuden hallituksen ohjelmasta, jonka pääkohtana on ”sodan jatkaminen voittoisaan loppuun asti”. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: Parhaat keksinnöt ovat yksinkertaisia. joulukuuta. J. Tsaarittaren ja Rasputinin tuella valittu pääministeri Boris Stürmer sai lähteä 23.11. Rasputin sen sijaan murhattiin 30. Duumassa vasemmisto vastusti Trepovin hallitusta äänekkäästi ja osa sosialidemokraateista suljettiin pois istunnoista. joulukuuta. ”Haluan seuraavanlaisen esineen: – se auttaa minua purkamaan aggressioitani – se on kirkkaan värinen – sitä voi käyttää monta kertaa – siitä lähtee ääniä – se saa minut unohtamaan Kentin(*) ja ajan.”. Työmies kertoi kuitenkin 25.11. Tämä 25-vuotias nuori mies tuntee suurta merkityksettömyyttä, mutta ei jää tuuleen huutamaan, vaan etsii asioita listaamalla uutta asemointia elämäänsä ja ratkaisuja ongelmiin, lähes kaikkiin. numerossaan, että Venäjän uusin liittolainen Romania oli vaikeuksissa. JOULUKUUTA 2016 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Maailman kirjallisuuden katekismus ERLEND LOE: SUPERNAIIVI (NAIV. 32 1. pääjuttu Venäjän asioista on sensuroitu kokonaan. Monella tavalla se tosiasia niitten suhteen ilmenee. Asiat olivat kääntyneet huonolle mallille. Tsaari Nikolai II johti sotaa ”keisarillisessa päämajassaan” ja Pietarissa maan asioita hoitivat vaihtelevalla menestyksellä keisarinna Aleksandra Fjodorovna ja hänen takapirunaan toiminut munkki Rasputin. Parlamentti oli siirtynyt pois pääkaupungista Bukarestista, jonka saksalaiset valtasivat 7. Grigori Rasputin tunnetussa valokuvassa kahden venäläisen sotaherran, prinssi Putiatinin ja eversti Lomanin seurassa. Duuman istunnoista saattoi olla jopa lähes sivun mittaisia selostuksia. Venäjän duuma oli kutsuttu koolle 1. Trepov vetäytyi ”eläkkeelle” vuoden 1916 lopussa. Työmiehen 28.11. Pietarissakin alkoi olla pulaa muun muassa ruuasta ja polttoaineista. Loe loi hahmon, joka päättää nollata elämänsä ja tavoittaa nykykielellä ilmaisten downshiftaamisen korkeimman tason
Miten minusta tuli demari. JOULUKUUTA 2016 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Monen toimen nainen L aborantti, tig-hitsaaja, lähihoitaja ja päätoiminen luottamusmies. 33 1. TEKSTI JA KUVAT ANNA-LIISA BLOMBERG. Voisi helposti kuvitella, että nämä ammatit kuuluvat eri henkilöille. Tämä kokoelma kuitenkin löytyy yhden naisen, 33-vuotiaan Iris Pitkäahon, työhistoriasta
Sitten tuli kolmas lapsi ja talouden taantuma. Minkä asian haluaisit maailmassa muuttaa. Nyt valtuustossa pidetään paljon samaa sisältöä toistavia puheenvuoroja, kun jokainen poliitikko haluaa päästä ääneen. Siksi SDP tuntui omalta. Äitiyslomalta palaavaa odotti lomautus. Terveisesi sd-kentälle. Toki valtuustoryhmässä tulisi päästä sopuun siitä, että jokainen joskus pääsee salissa ääneen ja esittämään ryhmän kannan. Otin sen raskaasti, koska en ollut muuttunut ihmisenä, Pitkäaho muistelee. Ensimmäisen lapsensa hän sai jo 19-vuotiaana. Kun politiikka sitten Metalliliiton jäsenyyden aikana alkoi kiinnostaa, hän ryhtyi pohtimaan puoluekantaansa. Turkulaista Pitkäahoa elämä on tuuppinut eri urille pitkälti perheenlisäysten myötä. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Turku. Nyt ollaan tässä – taas uudes sa unelmaduunissa – hyvinvointialan, vanhusja vammaispalveluiden päätoimisena luottamusmiehenä. Sitten tulivat JHL:n luottamusmiesvaalit, ja Pitkäahoa kysyttiin ehdolle. Pitkäaho toivoo, että valtuuston toimintakulttuuria voitaisiin kehittää. Vaikka kotona politiikkaa ei puhuttu, on kotoa saatu vahva arvopohja kovin sosialidemokraattinen – solidaarisuutta ja toisten auttamista painottava. – Miksei voida sopia, että joku ryhmästä kertoo tiivistetysti, millaisia erilaisia kantoja ryhmässä on noussut esiin ja mikä on ryhmän kanta. – Silloin nuorena ainoa asia, joka esti minua olemasta kunnon liittoaktiivi, olivat puheet siitä, että minun pitäisi miettiä, mitä puoluetta kannatan. Miksi tuhlata aikaa samojen asioiden toisteluun, kun tärkeintä on tehdä päätöksiä, hän kysyy. Aiemmin hän oli myös vakuuttunut siitä, että vanhustyöhön – takapuolia pesemään – hänestä ei ole, mutta sinne hän lopulta päätyi, vaikka lähihoitajaopinnoissa suuntautumisvaihtoehto olikin hammashoito. Toimitaan yhdessä, autetaan uusia jäseniä ja ehdokkaita ja tuetaan toisiamme! KAKSI KYSYMYSTÄ ” Elämä on vienyt sillä tavalla, että kun joku ovi on sulkeutunut, on avautunut ikkuna, josta sitten ryömitään ulos. Monelle kaverille olikin yllätys, kun Pitkäahosta paljastui demari. Elämä on vienyt sillä tavalla, että kun joku ovi on sulkeutunut, on avautunut ikkuna, josta sitten ryömitään ulos, hän vastaa kuplivasti nauraen hänen työhistoriaansa hämmästelevälle. Parempaa politiikkaa Kuntapolitiikassa Pitkäaho on mukana varhaiskasvatusja perusopetusjaoston jäsenenä, ja hän pyrkii vaaleissa valtuustoon. Monesti ihmisten kuunteleminen, toisista välittäminen ja heidän hyväksyminen sellaisina kuin he ovat, johtaisi parempiin lopputuloksiin kuin oman kannan ajaminen laput silmillä. Eroon leimoista Pitkäahon mielestä puoluepolitiikka saa olla osa ay-toimintaa, mutta on paikallaan pohtia, miten se käytännössä näkyy. – Olen tosi sopeutuvainen ja olen tykännyt hirveästi kaikista töistä, joita olen tehnyt. 34 1. – Minulta tultiin jopa kysymään, että miltä tuntuu olla takinkääntäjä. Hänelle valkeni vasta myöhemmin, että osastoon liittynyt miellettiin automaattisesti vasemmistoliittolaiseksi. Mutta enhän minä ollut mitään takkia kääntänyt, oma itseni olin koko ajan ollut! Se harmittaa paljon, että yksi hyvä ystävä sanoi puoluevalintani jälkeen, ettei enää osaa puhua kanssani. Olihan siellä niitä putsattavia takapuoliakin, mutta kolmen lapsen äitinä olin jo niitä nähnyt, Pitkäaho nauraa. Ihmisen asenteen toisia kohtaan. Omasta kokemuksesta hän tietää, että takertuminen puoluekantoihin voi olla perin ikävää. Hän ehdottaa, että valtuutetut voisivat halutessaan avata omia kantojaan yksityiskohtaisesti esimerkiksi blogeissaan. Olen kasvanut Jehovan todistaja -perheessä, jossa on pysytty erillään politiikasta ja ay-toiminnasta, hän kertoo. Metallissa hän liittyi osastoon, johon muutkin työkaverit kuuluivat, eikä hän liittyessään ollut sen enempää ”vassari kuin demarikaan”. Laborantista tig-hitsaajaksi yksinhuoltaja ryhtyi toisen lapsen saatuaan. – Tärkeämpää on pystyä puhaltamaan yhteen hiileen ja hoitaa yhteisiä asioita ja ihmisten edunvalvontaa, Pitkäaho sanoo ja huomauttaa, että yhtä haitallista on puolueen sisällä jakaa ihmisiä erilaisiin demareihin. – Vanhusten kanssa työskentelyssä ihanaa on, että voit yrittää parantaa ihmisen viimeisiä vuosia olemalla heidän kanssaan, kohtelemalla heitä ihmisinä ja keksimällä heidän kanssaan kaikkea kivaa. Politiikka pysyi vieraana pitkään Ammattiyhdistysliike alkoi kiinnostaa Pitkäahoa, ja hän liittyi Toimihenkilöunioniin, kun hän oli valmistunut laborantiksi. JOULUKUUTA 2016 1. Pitkäahon mielestä niin ystävyyksissä kuin ay-toiminnassakin on hölmöä liiaksi tuijottaa puoluekantaa. Nuorempana hän oli ajatellut, että lähihoitajaksi hän ei ainakaan ryhdy. Pahimmillaan moinen rampauttaa toimintaa, jos jäädään vatvomaan, kuka kuuluu mihinkin porukkaan ja keiden kanssa ”kuuluu” asioita hoitaa. Pitkäaho päätti hommata ammatin, jossa työtä riittää. Hän haluaa tietää omista ja muiden asioista – oikeuksista ja velvollisuuksista – sekä siitä, missä ja miten häntä ja muita koskevia päätöksiä tehdään. – Ay-toimintaan oli kuitenkin helpompi lähteä mukaan, mutta politiikka oli pitkään asia, jonka kanssa en halunnut olla missään tekemisissä, kun en siitä ymmärtänyt, hän jatkaa. ” Silloin nuorena ainoa asia, joka esti minua olemasta kunnon liittoaktiivi, olivat puheet siitä, että minun pitäisi miettiä, mitä puoluetta kannatan. 2. Pitkäaho kertoo aina olleensa janoinen tiedolle
Joulupukkihan on... JOULUPUKKEINA OVAT JO OLLEET: Näin osallistut arvuutteluun Joulupukkikisaan voi osallistua kuka tahansa ikään, sukupuoleen tai puoluekantaan katsomatta. Lähetä veikkauksesi tai tietosi oheisella vastauskupongilla osoitteeseen Demokraatti/Joulupukkikisa, Siltasaarenkatu 18–20 C, PL 338, 00531 Helsinki. Demokraatin joulupukille tärkeimpiä arvoja ovat solidaarisuus, toisista välittäminen, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. – Joulupukki kyllä tuo kaikille lahjoja. Tarkista myös viereisestä listasta, ettet veikkaa jo aiemmin Demokraatin joulupukkina esiintyneitä. DEMOKRAATTI/ JOULUPUKKIKISA PL 338 00531 HELSINKI Kirjepostimerkki Jou-joujoulupukki – ken hän on. Jollei vielä varmuudella välähtänyt, vartoile rauhassa ensi viikon vihjekierrosta. Pukkimme on lempeä, eikä halua olla ilkeä kenellekään. Tämän kunniakkaan tittelin nimittäin saa vain kerran elämässään. joulukuuta, jolloin selviävät myös kilvan voittajat. Kuulostaa perin sosialidemokraattiselta, mutta liekö tuo mikään ihme – onhan pukin nuttukin punainen. Voit lähettää vastauksesi myös sähköpostitse osoitteeseen joulupukki@demokraatti.fi. Siksi helpotamme pähkäilyä antamalla tänään ja kahtena seuraavana torstaina vinkkejä harmaahapsen henkilöllisyydestä. Lisäksi arvomme kaikkien vastanneiden kesken kaksi kirjapalkintoa. 35 1. Ismo Kallio, Margit Eskman, Sakari Kiuru, Veikko Helle, Matti Ahde, Erkki Aho, Kaisa Raatikainen, Tellervo Koivisto, Vappu Taipale, Pekka Oivio, Antti Kalliomäki, Anu Kaipainen, Pirjo Ala-Kapee, Lasse Lehtinen, Arto Bryggare, Antero Kekkonen, Pertti Paasio, Tarja Halonen, Teemu Selänne, Liisa Jaakonsaari, Säde Tahvanainen, Kari Rajamäki, Päivi Lipponen, Mandi Malek, Pelle Miljoona, Erkki Tuomioja, Tapani Kansa, Erkki Liikanen, Reino Paasilinna, Maarit Feldt-Ranta, Maria Guzenina-Richardson, Eero Heinäluoma, Tommy Tabermann, Lauri Lyly, Jukka Virtanen, Mikael Jungner, Amin Asikainen, Ann Selin, Antti Lindtman ja Timo Harakka. Oikein vastanneiden kesken arvomme kahden hengen lahjakortin Restelin hotelleihin. Arvauksia sallitaan vastaajaa kohden vain yksi. Vastausten tulee olla perillä viimeistään maanantaina 19. Hänen kotiseudullaan onkin useita mukavia reittejä, jotka sopivat päivävaelluksille. Käsillä on taas se aika vuodesta, kun ryhdytään porukalla arvuuttelemaan, kuka onkaan Demokraatin joulupukki vuosimallia 2016. JOULUKUUTA 2016 VASTAAJAN NIMI: OSOITE: POSTINUMERO: PUHELINNUMERO: . Kaikissa on jotain hyvää ja kaikki ansaitsevat lahjoja, pukkimme kertoo. Joulupukin henkilöllisyys paljastuu Demokraatissa 22. Ja ri So in i. Tuhmat saavat sitten vain pienempiä paketteja, mutta solidaarisuuden hengessä kukaan ei jää ilman. Pukin parran taa on perinteisesti verhottu joku julkisuudesta tavalla tai toisella tuttu henkilö, eikä sitä aina helposti hoksaakaan, kuka hän on. Kuka hän voisi olla. Harrastuksina politiikka ja ulkoilu Punanuttumme asuu Helsingistä ylöspäin – mutta ei kuitenkaan Korvatunturilla saakka. joulukuuta. Hän kertoo harrastavansa politiikkaa, mutta hän viihtyy myös luonnossa ulkoillen. Pukin henkilöllisyyttä saa arvata vain kerran, joten varmuus on valttia! Jos keksit heti, kuka parran taakse on verhottu, lähetä meille vastauksesi oheisen ohjeen mukaan
Valo ja Olympiakomitea, joista TUL on jäsenenä Olympiakomiteassa, ovat yhdis tymässä ja aiheellista huolta on esitetty kunto ja harrasteliikunnan jäämisestä liian vähäiselle huomiolle tulevassa orga nisaatiossa. Kukaan tai mikään muu taho ei siis päätä TUL:n toiminnasta, vaikka jotkut ”urheilukonsultit” omissa suunnitelmissaan joskus puhuvat ymmär tämättömyyttään järjestöjen itsenäisyy den yli. Haasteita riittää niin taloudessa, yhteis työverkostoissa kuin oman paikan vahvis tamisessa muuttuvassa liikunnan ja urhei lun kentässä. Eräänä vahvuutena on sata vuotta jatkunut kansainvälinen toi minta, joka antaa muillekin kuin MM tai EMtasoisille urheilijoille mahdollisuuden kansainväliseen kilpailuun ja mikä parasta ihmisten tapaamiseen eri kulttuureista. Ulkopuolisen rahoituksen saaminen on haasteellista erityisesti tällä hetkellä, mutta liitto on velaton ja siltä osin vakavarainen.. Nyt siis tarvitaan vahvaa kou luttajaa ja käytännön apua siihen, miten alueilla ja seuroissa huomioidaan erilaiset liikkujat. TUL:lla on kiinteät ja luon tevat yhteydet työntekijäjärjestöjen kautta työpaikkaliikuntaan, joka on hyvin ajan kohtaista puhuttaessa työssä jaksamisesta ja työhyvinvoinnista. Valtiovallan osalta rahoituksen mää rällä on suuri vaikutus ja sopeuttamista on myös tehty aina tilanteiden mukaan. Liikunta ja urheilukentän nykyisessä murrosvaiheessa TUL:n päätetty strategia toimia vahvasti harrasteliikuntajärjestönä on ajankohtaisempi kuin koskaan. Liitolla on ollut ja tulee olla kiinteät yh teydet muihin kunto ja terveysliikuntajär jestöihin mutta myös kilpaurheilua järjes tävien kanssa. Pi tää kuitenkin muistaa, että noin kahden kymmenen henkilön organisaatio, jakautu neena alueille ja keskustoimistoon, myös tulevina vuosina, on ihan hyvän kokoinen verrattuna moneen muuhun liikuntajärjes töön tai lajiliittoon. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). TUL on jä sentensä eli seuro jen yhteisö, joita tällä hetkellä on noin 900. Nyt muutama viikko sitten keskustelua herätettiin myös Demokraatissa, onneksi lopputoteamuksella että ”tiedot kuole masta ovat ennen aikaisia”. Osa toimii vähemmän ja osa enemmän ak tiivisesti, kuten aina järjestötoiminnan aalloissa tapahtuu. TUL:n uusi johto, yhdessä työntekijöiden kanssa, on vahvalla pohjalla ”elämään ajassa” ja vahvistamaan harras teliikuntaa kaiken ikäisten ja kaikenlaisten liikkujien mahdollisuutena. Samalla tarvitaan yhä vahvem paa yhteistyötä esimerkiksi sosiaa li ja terveysalan tai muiden harrastetoimijoi den kanssa, sillä monesti liikuntaa jär jestetään tehokkaasti muiden kuin lajien kautta. Samalla on ollut tavoitteena saada näkyväksi kaikki alueiden toiminta, jota eri puolilla Suomea tehdään, myös valtakun nan tasolle, koska alueet saavat toimintaansa liiton rahallisen ja työntekijäresurssin. Viime kaudella toteutettiin paljon keskustelua herättänyt alueuudistus, jossa jaettiin työntekijäre sursseja tasaisemmin jakamalla Suomi neljään alueeseen. JOULUKUUTA 2016 SIRPA PAATERO Puheenvuoro TUL:n tulevaisuus on harrasteliikunnassa T yöväen urheiluliiton olemassaolosta on varmaankin keskusteltu koko sen lähes sadan vuoden olemassa olon ajan ja useimmiten aktiivisia ovat olleet oikeistopuolueiden vaikuttajat ja ihmiset, joilla ei ole tietoa siitä, mitä TUL:n toi minta oikeasti on. 36 1. Ulkopuolisen rahoi tuksen saaminen on haasteellista erityi sesti tällä hetkellä, mutta liitto on velaton ja siltä osin vakavarainen. Liiton arvoissa ja käytännön toiminnassa ta saarvo on tärkeä sen monissa muodoissa
37 1. JOULUKUUTA 2016
Pyrimme ampumaan populismin ja epärehellisyyden aaveet hajalle ratkaisuilla ongelmiin, jotka olemme itse määritelleet: tarjoamme tulonsiirtoja, parempaa hoivaa ja lisää investointeja taantuville teollisuuspaikkakunnille. Muistatteko ne useat kerrat, kun Euroopan unionilla on ollut vaikeuksia saada perussopimuksiaan ratifioitua jäsenmaissa, kun multimiljonääri Silvio Berlusconi palasi toistuvasti Italian politiikan huipulle tai kun yhtäkkiä Ranskan presidentinvaaleissa olikin toisella kierroksella äärioikeiston J-M Le Pen. Toivomme löytävämme syitä ja ratkaisumalleja ilmiölle niin arvon jakautumisesta pääoman ja työn välillä kuin maailmantalouden voittajista ja häviäjistä. Me demarit olemme tunnettuja siitä, että meillä on faktoja ja konkreettisia ehdotuksia, ja niitä tulee olla jatkossakin. Se on kunniaa janoava kiukku siitä, että maani ei tuota minulle enää ylpeyttä. Sillä toivon viesti voittaa kaiken ja sen tuojat voittavat kaikki. Jacques Chiracin vaalivoitosta on nyt 15 vuotta, ja tytär Le Pen kurkottaa toiselle kierrokselle ensi vuoden vaaleissa. Mutta tulevaisuus on tätä päivää parempi. Mutta ruutia on rajallisesti, ja aaveet laskevat haulimme läpi. Se on syyllisiä etsivä katkeruus siitä, että minulla voisi mennä paremmin. Mutta jos kyse onkin poliittisen muistimme ja ymmärryksemme ylittävästä trendistä. Siihen tarvitaan uskottava viestinviejä ja määrätietoinen sanoma: eilinen ei palaa, ja enää koskaan maailma ei tule olemaan niin kuin ennen. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Uskomme, että asiat kuitenkin kääntyvät oikeaan suuntaan, kun pääsemme totuuden jälkeisestä politiikasta takaisin faktojen politiikkaan. Tarkastellessamme analyyseja niin Brexit-äänestäjistä kuin jakaumasta Trumpin ja Clintonin välillä meidät valtaa hämmennys: kummallakaan puolella ei ole yksiselitteisesti globalisaatiossa takkiin ottanut työläinen. Olemme jo tottuneet ottamaan populistien voitot ja vaalit yksittäisinä tapauksina, torppaamaan ja hoitamaan ne yksi kerrallaan. Taustalla on kansallisvaltioiden voimattomuus, jonka ne ovat ulkoistaneet ihmisten hädäksi. 38 1. Mutta tarvitaan myös enemmän ymmärrystä siitä, miten mieli toimii. Muutosta on vauhdittanut arvoliberalismin nopea liike sinne, missä siihen ei koeta oltavan vielä valmiita. Tämä kokemus on pelko. Aalto pysäytetään vain vaihtamalla pelon tilalle toivo ja tulevaisuuden usko. Brexitin kannatus ei ollut selitettävissä tulonjaolla, ja niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, Clinton hävisi collegen käyneiden valkoisten äänestäjien enemmistön Trumpille. Ja näiden vastakohtien noustessa hiipii pelko, että menneisyyden aaveet ovat tulossa takaisin. JOULUKUUTA 2016 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Kuten heti Brexit-äänestyksen jälkeen, äimistelemme taas, miten yhden suurimman ja vanhimman demokratian äänestäjät voivat valita kokemuksen ja sirkuksen sekä faktan ja fiktion väliltä jälkimmäisen. Osasyynä on valkoisen keski-ikäisen miehen niin sosiaalisen kuin taloudellisen valta-aseman mureneminen. Jos ihminen etsii toivoa, hänen katseensa kääntyy kangastuksesta vain sinne, missä sitä on enemmän tarjolla. Yhden selkeän jaon tilastot tuntuvat kuitenkin näyttävän iän ja urbaaniuden muodossa: nuoret ja kaupunkilaiset eivät halua muureja, eroja tai rajoja. Osittain koska se on rationaalista, osittain koska se vahvistaa omaa maailmanselitystämme. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI Aaveet kaatuu Vaaleissa äänestetään aina toivosta tai sen vastakohdista. Mietimme miksi. Se on ratkaisuja janoava epätoivo siitä, että lapsillani ei mene yhtä hyvin kuin itselläni. Antton Rönnholm Kirjoittaja on johtava asiantuntija viestintätoimisto Miltonin Brysselin toimistossa.. Me perinteiset puolueet ja ideologiat mietimme, millä konkreettisilla politiikkatoimilla voimme padota tämän aallon ja rauhoittaa nämä ihmiset. Tämä populismin tai protestien kehitys on lähestynyt meitä pinnan alla kuin tsunami, joka kulkee yli valtamerten näkymättömissä, kunnes nousee pintaan, tunnetuin seurauksin. Tästä kaikesta ja paljosta selittämättömästä muodostuu kokemus, joka on alitajuinen mutta joka määrittää käyttäytymistämme. Emme edes tiedä, olemmeko aallon harjalla vai vasta sen alkupärskeissä – vasta kun haaveet ovat vakaalla pohjalla, kaatuvat aaveet. Tämän aallon ovat laittaneet liikkeelle monet järistykset. Ja ympärillämme näemme reaaliaikaisen tiedonvälityksen tarjoamien kiiltokuvien ja näennäisten mahdollisuuksien luomaa katkeruutta. Mutta he löytävät aina helpompia ratkaisuja kangastuksista, joille totuus ei aseta reunaehtoja
Haastajaehdokkaista varsinkin Timo Harakka kiersi kokoussalia saalistuksen äänet kengissään. Kehittynyt poliittinen silmä on siis suoraselkäisyyttä vaikeina hetkinä ja vakuuttelua siitä, että korjaamme virheemme. Hyvä johtaja ei sanele ylhäältä kansan parasta, vaan uskoo parhaan argumentin voimaan ideologioista riippumatta. Kun Rinteen jatkohalu kuultiin puhujakorokkeelta, toimittajat seurasivat intensiivisesti, kuka nousi seisomaan, kuka aloitti taputuksen, mikä mikroilme haastajien kasvoilta näkyi. Hän suhtautuu yliolkaisesti asialliseen kritiikkiin ja käyttää väärissä tilanteissa latteaa huumoria. u u u Suomen parhaan poliittisen silmän omistaa Ben Zyskowicz (kok.). Pääministeri Juha Sipilän poliittisessa silmässä on edelleen paha taittovirhe. 41 1. Sipilä uskoo Jumalan lisäksi vain itseensä, minkä takia voi perustellusti kysyä, onko hänen kuuloaistinsa kunnossa. JOULUKUUTA 2016 Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia. Näiden havaintojen perusteella politiikan analyysit tehdään. P olitiikka on tunnetyötä. Menestyvät johtajat ovat aina osanneet kuulla kansan ääntä. Hyvä johtaja on aina yhteisönsä palvelija, joka kantaa heikkoja, rohkaisee osaajia ja tökkii laiskoja. Puolueväki kerääntyi tunnustelemaan, onko nykyisellä johtajalla vielä riittävästi vitaalisuutta johtaa menestyksekkäästi lauma läpi pitkän talven. Menestyvän poliitikon ihokarvat ovat poikkeuksellisen herkät. Heitto siitä, ettei pääministerillä ilmeisesti saisi olla sukulaisia ollenkaan, oli paha rimanalitus. Herkimmät ja tarkimmat havainnoitsijat pärjäävät parhaiten. Juha Sipilä ei ole päässyt Kesärannan terassilla vieläkään eroon messias-kompleksistaan. Korppikotkat, nuo kiimaiset toimittajat, tarkkailivat potentiaalisten haastajien kehonkieltä hyvinkin tarkkaan. Kaikki viisi aistia tulee olla huippuunsa viritettyjä. Suuret johtajat aistivat yhteiskunnan heikotkin signaalit, Sipilä taas ei kuule edes kansan suoraa huutoa. SDP:n puoluevaltuuston kokous Hyvinkäällä marraskuussa oli kuin politiikan psykologian oppikirjasta. Benin metodi on yksinkertainen: hän menee aina sinne, missä jotain tapahtuu. Ei niinkään sen perusteella, mitä poliitikot sanovat. Jez Bennett. Suuret johtajat aistivat yhteiskunnan heikotkin signaalit, Sipilä taas ei kuule edes kansan suoraa huutoa. Kun muu kokoomusväki luikki pakoon, Ben oli valmis ottamaan kaiken sen kuran vastaan, joka olisi kuulunut koko puolueelle. Se on ilmaston muutoksen haistelua ja tuuliviirien katselua. Ellei Sipilä korjaa taittovirhettään pikaisesti, loppuu hänen pestinsä politiikan huipulla yllättävän nopeasti. Sellaisen puheenjohtajan myös SDP:kin helmikuussa tarvitsee. Kaikesta näkee, että hän on tullut nostamaan kansakunnan uuteen kukoistukseen, kysymättä lainkaan, mitä kansakunta johtajaltaan odottaa. Urho Kekkonen lienee tästä paras esimerkki. Kun kokoussalissa kuultiin puheenjohtajan ilmoitus puheenjohtajakisaan lähtemisestä, mikrofonit kääntyivät potentiaalisiin ”nuoriin leijoniin”, joiden haastamisintoa toimittajat yrittivät kaivaa kuin korppikotkat haaskan nahkasta. Vasta sitten voimme haaveilla pääministerin paikasta ja Kesärannan tenniskentästä keväällä 2019. Hyvä esimerkki oli Lenita Toivakan veroparatiisisotkujen Politiikan psykologia selvittely televisiossa
Julkaisemme tapahtumistanne ilmoitukset kaksi kertaa maksutta. Jatkuvasti itseään kehittänyt Erkkilä oli pidetty työtoveri, asiantuntija ja esimies. E. jukka. Siksi hän onnistui motivoimaan tasa-arvotyöhön sekä naisia että miehiä. Hän iloitsi myös tulevasta muutostaan Helsingin Kuninkaantammeen. (Julkaisematta jätettävistä teksteistä ilmoitamme lähettäjälle). klo 11.30–13 Jäkärlän Osuuspankin aukiolla. -Eino LeinoNuoret kutsutaan laatimaan uusi itsenäisyysjulistus Ensi vuonna vietettävän Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi maamme koululuokat pyydetään laatimaan uusi itsenäisyysjulistus. Jouluglögiä ja iloista seuraa tarjolla jo klo 16. Espoon Wanhat Toverit. Alustajina kansanedustajat Antti Lindtman ja Eero Heinäluoma. Istunnon teemana on: Kuntien valta kutistuu – kaventuuko kansanvalta. Hän jatkoi SAK:n palveluksessa vielä pitkään sen jälkeen, kun hänen terveydentilansa oli olennaisesti heikentynyt. klo 18–20 Suomalaisesta klo 11.30. klo 18-20 Herttoniemen säätiön kerhotiloissa Näätätie 21. Kuollut Marja Erkkilä oli tasa-arvon ja työelämän kehittäjä useissa tasa-arvoa ja samapalkkaisuutta edistäneissä toimielimissä. Lisäksi hän oli myös aktiivinen työelämän kehittäjä. Hän oli 63-vuotias, syntynyt 24.6.1946 Oripäässä Varsinais-Suomessa, mutta varttunut Karkkilassa. . ”Pieniä, hyviä tekoja täytyy löytää elämästä. Melkein aina on toivoa paremmasta. Hänen kommenttinsa olivat elämänläheisiä ja -myönteisiä. TUL-Tampere. Tapaamme Wanhassa herrassa 5.12. Työväenkirjaston ystävät ry. Työläisperheen tytär tunsi duunarin elämää monelta kantilta ja ymmärsi ihmisten huolia. Tapio Bergholm Lauri Lyly Outi Viitamaa-Tervonen Vellamo Vehkakoski Kirjoittajat ovat Marja Erkkilän työtovereita ja ystäviä SAK:n entinen kehittämispäällikkö ja apulaisjohtaja Marja Erkkilä kuoli 3.11.2016 Helsingissä pitkään sairastettuaan. Tervetuloa! Suurta persoonaa ja toveria muistaen ItäHakkilan Sosialidemokraatit ry. Vahvan yhteistyöverkostonsa avulla hän hankki lisää tietoa ja jakoi sitä muillekin. Maarian joulukauden avaus järjestetään su 4.12. Tarjoamme Joulupuuron ja glögin. Kari Lempinen: Hyvinvointikuntayhtymä ja Sote. Varaamme oikeuden lyhentää tekstejä. Se kannattelee”, Erkkilä kirjoitti. Jumpan vetää Pekka Ruohonen. Länsimäen koululla Pallastunturintie 27. Sukunsa ensimmäinen ylioppilas opiskeli ylioppilasmerkonomiksi. Matti Sadeniemi. nieminen@tul.fi tai 045 773 021 22 painileirille Kisakeskukseen 27.–30.12. Ilmoittautumiset viim. Syyskokous to 1.12. Alkuperäisen laati P. Puoluekokousedustaja Jarkko Rahkonen kertoo puoluekokousohjelmasta ja kunnallisjärjestön kuntavaaliohjelmasta. Helsingin Kotien Puolesta ry:n syyskauden viimeinen kerhotapaaminen 7.12. . joulukuuta 1917. Työpäivät olivat pitkiä. Sen sijaan hän muuttikin taivaaseen. demokraatti.fi/ilmoitusmyynti/yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. Erkkilän mielestä oli vaikutettava kulloinkin parhaaksi koetuilla areenoilla ja sellaisilla, jotka vaikuttivat eniten työpaikoilla. Svinhufvudin senaatti 4. Visio voi olla muodoltaan tekstiä, liikkuvaa kuvaa, valokuvaa tai piirros, tai siinä voi olla kaikkia näitä. Lähetä seuraavan viikon lehteen ilmoitus viimeistään maanantaina klo 11 mennessä. Turun SDP tarjoaa tilaisuudessa joulupuuroa. 42 1. Erkkilä ohjasi palkansaajapuolen edustajien työtä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen samapalkkaisuusohjelman alusta eli vuodesta 2006 lähtien. Lahden Seudun Wanhat toverit. Hän kiitti myös kaikkia, joiden kanssa sai vaeltaa maan päällä, samoin Meilahden teho-osastoa. Esityskieli voi olla suomi, ruotsi, saame tai viittomakieli. klo 10. Studia generalia -luennon 1.12. Maija Anttila ja Hakaniemen sosialidemokraattien pj. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 1.12. Kerho ma 5.12. Itä-Helsingin ja Itä-Vantaan sd osastojen tapahtuma ”Pääkaupunkiseutu porvarihallituksen maakuntauudistuksen kuristuksessa” to 1.12. Hänen aloitteestaan SAK lähti aikoinaan ensimmäisten työmarkkinajärjestöjen joukossa Pride-marssille osoittamaan tukeaan seksuaalija sukupuolivähemmistöille. 23.01.1936 Viipuri k. Erkkilällä oli voimakas yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden palo. Tervetuloa! PÄIJÄTHÄME . Tervetuloa! PIRKANMAA . Kuraattorina Sakari Kiuru. klo 17 Työväenliikkeen kirjastossa Sörnäisten rantatie 25 A 1, Helsinki. Maakunnittain valitaan 5–10 parasta visiota. Käsitellään vuoden 2017 toimintaa ja valitaan vuodeksi 2017 hallitus ja puheenjohtaja. Yhdistyksemme kunniajäsen Keijo Uolevi Houni s. Elämäntyönsä hän teki palkansaajajärjestö SAK:ssa, jossa ujosta maalaistytöstä kehittyi yhteiskunnallinen vaikuttaja, etenkin tasa-arvoasioissa. Vuosikokous to 1.12. Hän oli myös uudistamassa tasa-arvolakia vuonna 2005, ja hänen johdollaan SAK:n tasa-arvotyö laajeni koskemaan myös miehiä. Siksi hän oli arvostettu asiantuntija ammattiyhdistysliikkeen lisäksi myös työnantajajärjestöissä ja valtiollisissa elimissä. ja terveyslautakunnan pj. Hän oli huomaavainen loppuun asti. Itäväylän iltakoulun istunto to 8.12. Metroasema Siilitie. Kauhavan Eläkkeensaajat. UUSIMAA . Tervetuloa! VARSINAIS-SUOMI . ke 7.12. Hän oli suorasukainen, mutta ei koskaan loukkaava. VIetämme pikkujoulua glögin ja joulutorttujen kera sekä kekustelemme vuoden 2017 toiminnasta. 17.11.2016 Vantaa Kaivaten Marja Lapset: Pekka, Matti ja Helena perheineen sukulaiset ja ystävät Pois aurinko painui, lankesi ilta jäi taivahan rannalle säihkyvä silta, mut kaukaa korven tummuvan yöstä soi laulu ihmisen työstä. Millainen Helsinki, millainen Sote. Marja Erkkilä ei halunnut jättää asioita kesken. Sen muotoilun hänen ystävänsä julkaisi Erkkilän Facebook-sivulla tämän pyynnöstä. Ydinperheettömänä ja lapsettomana hän huolehti ystävistään ja heidän lapsistaan monin eri tavoin. Veikko kerää jäsenmaksuja. Pohjana voi olla alkuperäinen julistus, mutta aivan yhtä hyvin liikkeelle voi lähteä puhtaalta pöydältä. Suomalaisten nuorten uusi itsenäisyysjulistus on visio Suomen ja suomalaisten seuraavasta sadasta vuodesta, kerrotaan hankkeen kotisivuilla. klo 12 Työväen Liikkeen Kirjastossa Sörnäisten rantatie 25. Tervetuloa, toivoo hallitus. Työtovereille ja ystäville olivat korvaamattomia ”Marjan ventileeraukset” eli keskustelut, joissa asioita pohdittiin eri kanteilta. Kansanedustaja Timo Harakka kertoo mikä vaikutus Sipilän hallituksen veroja talouspolitiikalla on sosialidemokraattien kevään 2017 kuntavaaleissa menestymiseen. Kaikista niistä jäi päivitys valokuvineen Facebookiin. Erkkilä teki perusteellisesti kaiken, mihin ryhtyi. klo 12.30–15.30 Leppävaaran ty:n kokoustila Lintuvaarantie 8, Leppävaara. Hänellä oli kyky tajuta olennainen kulloisessakin asiassa ja toimia nopeasti sen mukaisesti. . Jäätyään sairauseläkkeelle vuonna 2011 hän suuntasi tarmonsa monipuoliseen liikuntaan ja kulttuuririentoihin ja matkusteluun. Luentoa kommentoi Sari Näre ja puhetta johtaa Pentti Arajärvi. Paneutuminen monimutkaisiin asioihin oli aina huolellista. klo 18.30 fasismista ja vihapuheesta pitää Oula Silvennoinen. Kunnallisvaalien merkitystä arvioivat yhdessä repliik-kiryhmän kanssa kaupunginvaltuutettu, Sos. Moni työtovereista puolestaan on kiitollinen, että kävi aikoinaan tasa-arvotyötä koskevan ”Marjan korkeakoulun”. Ansioistaan Erkkilä sai vuonna 2014 SAK:n historian ensimmäinen tasa-arvotunnustuksen, SAK:n tasa-arvomitalin, yhdessä professori Pentti Arajärven kanssa. Valtakunnallinen raati arvioi maakuntien parhaat itsenäisyysjulistukset ja valitsee voittajan. klo 12 POP pankin kokoustiloissa. Kuollut HELSINKI . Valtakunnallisesti hanketta koordinoi Satakuntaliitto. Hän edustikin SAK:ta. STT Marja Erkkilä. Marja Erkkilä oli poikkeuksellisen ahkera ja tunnollinen. Sytykettä tasa-arvotyöhön Erkkilä sai opiskellessaan työnsä ohella tasa-arvokonsultiksi Jyväskylän yliopistossa vuonna 1997. POHJANMAA . JOULUKUUTA 2016 Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys-, ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Piiritoimisto suljettuna 1.–2.12
Joka viikko arvotaan yksi seitsemän numeron rivi, jonka mahdollisuus toteutua on 1:18 643 560. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 Kokoukset Teatteri Palvelukseen halutaan Kuulutukset Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Valtuuston kokous pidetään maanantaina 12.12.2016 kello13.00 Finn-Medi 5:n auditoriossa, joka sijaitsee Tampereen yliopistollisen sairaalan välittömässä läheisyydessä (Biokatu 12). KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Jatkossa sen saaminen on entistäkin vaikeampaa. puoluekokoukseen VUODEN 2017 VALTION TUKI ASUMISNEUVOJATOIMINTAAN Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus (ARA) myöntää vuonna 2017 avustusta asumisneuvojatoimintaan mikäli eduskunta osoittaa vuoden 2017 talousarviossa tarkoitukseen määrärahavaltuuden. Lisäksi työtehtäviisi kuuluu kansanedustajien avustaminen valtiopäivätoimissa. Helsingissä 24.11.2016 SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE FINLANDS SOCIALDEMOKRATISKA PARTI r.p. JOULUKUUTA 2016 Lakiasiat Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Tampereella 1.12.2016 ASUNTOTOIMI EDUSKUNTARYHMÄ HAKEE TALOUSPOLIITTISTA ASIANTUNTIJAA Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä hakee talouspoliittista asiatuntijaa, jonka tehtävänä on asiantuntijatehtävän lisäksi avustaa kansanedustajaTimo Harakkaa. Avustusta voivat hakea kunnat, järjestöt ja yhteisöt, jotka harjoittavat tai käynnistävät asumisneuvontatoimintaa. Lisätietoja hakemusten hyväksymisen edellytyksistä sekä hakuohjeiden ja oppaiden sekä käytettävien lomakkeiden ajantasaiset versiot ARAn verkkosivulla www.ara.fi. Toivomme, että voisit aloittaa tehtävässä tammikuun 2017 alussa. Tampereella 28.11.2016 Arto Satonen valtuuston puheenjohtaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri www.pshp.fi Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Finlands Socialdemokratiska Parti r.p:n 45. Vero-osaaminen katsotaan eduksi. varsinainen puoluekokous pidetään Lahdessa, Lahden Messukeskuksessa, Salpausselänkatu 7, 15110 Lahti 3.-5.2.2017 alkaen ensin mainittuna päivänä klo 12.00. Kokous on siirretty alkamaan päivää myöhemmäksi verrattuna ennakkokutsuun (johtuen valtiopäivien avajaisten päällekkäisestä ajankohdasta). Veikkauksen mukaan ensi viikon lauantain arvonnasta lähtien lotossa on jälleen mukana numero 40. Hakemukset toimitetaan keskiviikkoon 15.12.2016 mennessä osoitteeseen: Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä/ pääsihteeri Kari Anttila, 00102 Eduskunta tai kari.anttila(at)eduskunta.fi Tiedustelut: Kari Anttila puh. Järjestöjen ja yhteisöjen hakemuksiin on liitettävä lisäksi sijaintikunnan lausunto hankkeesta. Puoluehallitus Antti Rinne Reijo Paananen Puheenjohtaja Puoluesihteeri Kutsu 45. Nykysääntöjen mukainen Lotto arvottiin lauantaina viimeistä kertaa. Palkkaus TESin mukaan. Tänä aikana huono-onninen numero 40 päätyi Veikkauksen mukaan 6 oikein -riviin vain 62 kertaa. Edellytämme sinulta sosialidemokraattista maailmankatsomusta ja politiikan tuntemusta. Tehtävä on määräaikainen 1.6.2019 saakka. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi Hautauspalvelut LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 16 §:n määräämät asiat sekä muutokset puolueen sääntöihin. 43 1. 040 583 9862 tai kari.anttila(at)eduskunta.fi ja Timo Harakka timo.harakka(at)eduskunta.fi SOSIALIDEMOKRAATTINEN EDUSKUNTARYHMÄ EDUSKUNTARYHMÄ Lottovoitto on yhä suurempi haave Kukapa ei haavailisi Loton muhkeasta päävoitosta. Tarjoamme mielenkiintoisen työtehtävän eduskuntatyön parissa ainutlaatuisella politiikan näköalapaikalla. Vuosina 1971–1980 Lotossa arvottiin 6 varsinaista numeroa. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Jos siis täytät yhden rivi kupongille on mahdollisuutesi saada päävoitto yksi vajaasta 19 miljoonasta. Kun Loton 40 numerosta arvotaan seitsemän, on mahdollisia erilaisia lottorivejä 18 643 560 kappaletta. Edellisen kerran numero 40 pyöri lottokoneen rummussa vuonna 1980. 0400-423835 VAASAN SOS.DEM. Jokaisen numeron osuminen oikeaan riviin on kuitenkin yhtä todennäköistä. Odotamme sinulta hyvää kirjallista ilmaisutaitoa, analyyttisyyttä ja sopeutumista vaihteleviin olosuhteisiin. Demokraatti. Hakuaika on 1.12.2016—12.1.2017. Hakemukset toimitetaan määräpäivään mennessä Asumisen rahoitusja kehittämiskeskukselle, PL 30, 15141 Lahti
JOULUKUUTA 2016 Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TURUSSA: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Yliopistonkatu 33 G, 4 krs., 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma–pe klo 9.00–16.00 Metallityöväen Liitto Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. 010 770 3620 »www.akt.fi »www.metalliliitto.fi »www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TURUN TOIMIPISTE Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi puh. 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi ?. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Julkistenja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluepäällikkö Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 sähköposti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547 Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043 Vaasanpuistikko 17, 7 kerros, 65100 VAASA puh. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. 020 77 41424 AKT:n VAASAN TOIMISTO Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Metallityöväen liitto ry VAASAN ALUETOIMISTO Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Aluetoimitsija Katja Kaivonen puh. 020 77 41323, fax 020 77 41330 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Toimisto avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Puistokatu 6 A, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. 010 7703 640 (vaihde). (06) 220 1562 Aluetoimitsija Tuulikki Aikio (06) 220 1560, 0400 762 689 tuulikki.aikio@akt.fi Toimistonhoitaja Anne Latva (06) 220 1561 POHJANMAA VAASAN TOIMISTO avoinna ma–pe klo 9–16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö: Marja Salmivuori Toimitsija: Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja: Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ VAASAN TOIMIPISTE » www.sak.fi ?. SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TAMPEREEN TOIMIPISTE »www.sak.fi/alueet Rautatienkatu 10, 7. 040 709 4337 sähköposti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Riikka Antinaho puh. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Porin aluetoimitsija Raija Raittio, puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. 44 1. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 020 774 0410 »www.sak.fi/Turku ?. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Rautatienkatu 10, 6. 020 774 0311 sähköposti: riikka.antinaho@sak.fi Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. 010 770 3700, fax 010 770 3701 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi »www.facebook.com/Sahkoliitto »www.sahkoliitto.fi Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. 020 77 41423 marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA fax
45 1. 10. Tha im aan seu raa va kun ing as 5. 1. Kuinka monta kertaa Gävlen olkipukki on poltettu. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Kuinka monta kutsua lähetetään Linnan itsenäisyyspäiväjuhlaan. 660 eur oa. 117 vuo tta 10. Kuinka vanha on Emma Morano, maailman vanhin ihminen. 6. Kuinka suuri on Tsernobylin ydinvoimalan uusi kuori. 9. 7. Sak san ja Suo men 7. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Missä puolueessa oli suhteessa eniten ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita vuoden 2015 vaaleissa. Kak si jal kap allo ken ttä ä pitk ä ja kor kea mpi kui n Yhd ysv alto jen Vap aud enp ats as 4. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron rahapalkinto. Noi n 180 8. 3. julkaistun ristikon 10 euron palkinnon voitti Ulla Ruohonen Turusta. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku Ratkaisu Ristikon 46/2016 ratkaisu: Torstaina 17.11. Minkä maan kansalainen on Nico Rosberg. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. 4. Läh es 30 6. Mikä on keskimääräinen veronpalautus tänä vuonna. 2. Viro lai set 2. Onnea voittajalle! KI MI KA TA MO NI MUT KAI SET HA SU TI KA ME LI E SI KOU LU TU NA TA RI KA TA JA TO KA KOI SA TA LUS A NEN PE TA LAA JA VA LA HA RI TUS SE KA LAIS TA VA RA TE KI TA LI HA VA MA RI TA RA LIN KA TA MI A HA KA TA LA LA SE SA TA VI A TA PA LO LET KU LA KIT AN NOS LOT RA TA KE TA SOT KA A SU A VA RA TA LOI KA TA HA NU RI SET TE RI TI NA 1. Minkä maalaiset ovat suurin ulkomaalaisryhmä Suomessa. RKP :ss ä 3. 8. Mikä on finanssikonserni OP:n uusi aluevaltaus. 5. JOULUKUUTA 2016 Ristikko 48/2016 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Säh köa uto jen vuo kra us 9. Kuka on Maha Vajiralongkornin
Rooleissa nähdään loistavia brittinäyttelijöitä. Hän sai siitä historian ensimmäisenä voimistelijana täyden kympin ja voitti kisoissa kaikkiaan kolme kultaa. Reilun kuukauden kuluttua ei olisi enää tarvinnut vaarantaa henkeään: Nicolae ja Elena Ceaucescu teloitettiin kommunismihallinnon kaataneessa verisessä kansannousussa joulukuun lopussa. 14-vuotiaasta romanialaisesta pikkutytöstä oli näin tullut maailmantähti, eikä hänen kotimaansa, joka oli valjastanut urheilun surutta propagandavälineekseen, jättänyt asiaa hyödyntämättä. Charles Dickensin ihmemaa (12) Yle TV1 klo 19.00 10-osainen kiehtova sarja alkaa. 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Emmerdale 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Grand Designs – unelma-asunnot 14.30 Hyvästi lemmikki! 15.30 Peter uutisvirrassa 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Aarteiden metsästäjät Suomi 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Lincoln taistelee palauttaakseen kansakunnan yhtenäisyyden. PERJANTAI 2.11. Pikku-Nadia osasi, ja niin hän pääsi Károlyin kovaan valmennukseen ja huimalle menestystielle. MAANANTAI 5.12. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Huippukokki landella 21.00 Pitääkö olla huolissaan. Kadonneiden omaisilla ei ole edes hautoja, joilla itkeä läheisiään. Dokkari palauttaa kuitenkin kylmäävästi mieleen Ceaucescujen hallinnon karmeat käytännöt. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät 20.05 Elokuva: Tupla-Uuno 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Elokuva: Lincoln (12) 01.30 Eurojackpot, Jokeri ja Lomatonni 01.35 Pitääkö olla huolissaan. 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Diktaattoriperheen ote alkoi ajan myötä tuntua Nadiasta turhan tukalalta, joten marraskuussa 1989 hän loikkasi Itävaltaan, jossa anoi turvapaikkaa USA:sta. JOULUKUUTA 2016 YLE TV1 05.55 MOT: Jalkapallohuliganismin maihinnousu 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Kotiin takaisin (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.20 Murha paratiisissa (12) 13.15 Eteenpäin elämään (7) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kettu (12) 20.00 Kuningaskuluttaja 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Ei hautoja joilla itkeä 22.50 Uutiset Uutis-Suomi 23.00 Uutiset 23.05 Arne Dahl: Pudotuspeli (16) 00.35–01.05 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Lilli ja kukkaisystävät 07.02 Pikku Kakkonen 07.03 Laura 07.14 Tilda ja hänen ystävänsä 07.28 Humps 07.36 Lauri kilpa-auto 07.46 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 07.58 Anniina Ballerina 08.26 Galaxi 08.27 Miika (7) 08.38 Nokkelikot (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Luontoretkellä: Norjan uusi lintulaji 10.30 Downshiftaajat (12) 11.10 Parturin Amerikan-matka 11.30 Niklaksen keittiössä 12.00 Valomerkki 12.28 Valomerkki 13.00 Unelmakoti 14.00 Matkakumppanit 14.30 Ravintola kaltereiden takana 15.00 Rachel Khoo: Ruokatuliaisia maailmalta 15.30 Marja Hintikka Live 16.20 Luottomies (12) 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 17.43 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 18.00 SAS: Erikoisjoukkojen kovassa koulussa 18.50 Ampumahiihdon MC: Miesten normaalimatka 20.40 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 21.00 Noin viikon uutiset 21.25 Kimmo (7) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Kioski 22.30 Villi kortti 23.20–00.15 Boardwalk Empire (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Studio55.fi 06.50 Makuja ja elämää 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. Ceaucescun hallinto kutsui kuitenkin Nadian aina näytille, kun maahan tuli ulkomaisia arvovieraita. PERJANTAI 2.11.. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Yövahti (12) 23.35 Kallista kipua (12) 00.35 Uhka (16) 01.30 Believe (12) 02.30 Bones (12) 03.30–04.25 Aku ja 7 ihmettä NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers (7) 06.45 Lazy Town 07.10 My Little Pony 07.30 Red Caps 07.55 Tashi 08.10 Angry Birds 08.25 Lego Ninjago (7) 08.45 Transformers (7) 09.10 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.20 Eläinsairaala 09.50–10.50 Jutta ja 10 suurta unelmaa 13.45 Karmeat kämpät 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.50 Grillit huurussa 16.45 Leijonan luola USA 17.45 Suomen huutokauppakeisari 18.45 Soppa365 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.58 Keno 21.00 Stand Up! 22.00 Elokuva: Suuri puhallus (12) 00.20 Liiga: Illan parhaat 00.25 Leijonan luola USA 01.25 Kauppaneuvos Jethro 02.25 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 03.25–04.25 Poliisit YLE TEEMA 04.00 Teematieto 17.00 Gotiikan jäljillä 18.00 Dadaismin aikakausi 19.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 KC: Kuosmasen vuosi 20.30 Prisma Studio 21.00 Tiededokumentti: HIV:n salaisuus 21.55 Kino Suomi: Täältä tullaan elämä (12) 23.55–01.25 Camorran miehet (16) YLE TV1 05.55 Prisma Studio 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.46 Kotiin takaisin (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murha paratiisissa (12) 13.30 Näin syntyi nykypäivä 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 A-studio: Talk 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.03 Uutiset alueeltasi 17.07 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Charles Dickensin ihmemaa (12) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 George Gentlyn tutkimukset (12) 23.30 Uutiset Uutis-Suomi 23.40 Uutiset 23.45–00.15 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Samsam 07.00 Nalle 07.08 Kati ja Töppö 07.19 Ystäväkirja 07.24 Nelli ja Noora 07.31 Pikku Kakkosen posti 07.38 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 07.50 Kaapo 08.16 Galaxi 08.17 Late Lammas 08.24 Villit futarit (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Matkakumppanit 10.30 Unelmakoti 11.30 Luontoretkellä: Luonnon sininen hetki 12.00 Valomerkki 13.00 Bensaa suonissa 13.30 Tanskan toisenlaiset frendit 14.00 Koiramies kiertää Färsaarilla 14.30 Merta päin! 15.00 Rokkarit vuorilla 15.30 Kioski 16.00 Niklaksen keittiössä 16.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 17.00 Pikku Kakkonen 17.44 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 18.00 Pikaluistelun MC 18.30 Jääkiekon Mestis 21.00 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 21.10 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Downshiftaajat (12) 22.45 Girls (16) 23.10 Hello Ladies (12) 23.40 Rauhassa – Robin 00.30–02.50 Yle FOLK MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Studio55.fi 06.50 Makuja ja elämää 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. O: Steven Spielberg TORSTAI 1.11. Alkaessaan varttua naiseksi fyysisesti Comaneci mennetti kirjaimellisesti otettaan telinevoimistelusta, mutta voitti kultaa vielä Moskovan olympialaisissa permantovoimistelussa. 02.35 Tyrant (16) 03.35–04.35 Bones (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers (7) 06.45 Lazy Town 07.15 My Little Pony (7) 07.35 Red Caps 08.00 Tashi (7) 08.15 Angry Birds 08.30 Lego Ninjago (7) 08.50 Transformers (7) 09.15 Tulossa: Talent Suomi Finaali 09.20 Eläinsairaala 09.50–10.50 Jutta ja 10 suurta unelmaa 13.45 Karmeat kämpät 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.50 Grillit huurussa 16.45 Leijonan luola USA 17.45 Kauppaneuvos Jethro 18.45 Soppa365 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Vain elämää Goes Punainen Risti 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Matka maan keskipisteeseen (12) 23.25 Tulossa: Talent Suomi Finaali 23.30 Liiga: Illan parhaat 23.35 Elokuva: Viimeinen manaus (16) 01.30 Leijonan luola USA 02.30 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 03.30–04.35 Ray Donovan (12) YLE TEEMA 17.00 17.50 Gotiikan jäljillä 18.00 Valitut sanat: Renberg & Teir 18.30 Elävä arkisto: Malmin lentokenttä 18.32 Malmin lentokenttä 50 vuotta 18.56 Potkurilla myrskyn silmään ja suihkulla pilven päälle 19.25 Taivaalta varjon varassa 20.00 Kaukasia 30 päivässä 20.45 Palanen: Muistot 21.00 Kino: Perikato (16) 23.30–01.15 Leonard Cohen: Bird on a Wire (12) Nadia Comanecin eritasonojapuuliike Montrealin olumpiakisoissa 1976 on yksi urheiluhistorian mykistävimpiä suorituksia. Samalla Lincoln yrittää kitkeä orjuuden. Romanian yksinvaltainen johtaja Nicolae Ceaucescu palkitsi Montrealin jälkeisissä kotiinpaluujuhlissa Comanecin Sosialistesen työn sankarin korkeimmalla arvonimellä, ja hänestä tuli kommunistisen maan ykkösmannekiini. Lincoln (12) MTV3 klo 22.35 Oscar-palkittu draama valottaa presidentin vaiheita tämän viimeisten elinkuukausien aikana. O. 46 1. Yhdysvaltojen sisällissota ei ota päättyäkseen. Kuvassa roolihahmot vasemmalta: Bill Sikes, Nancy, Artful Dodger, Amelia Havisham, tarkastaja Bucket ja Ebenezer Scrooge. TV1:n ranskalaisdokumentissa kerrotaan, miten unkarilaistaustainen voimisteluvalmentaja Béla Károlyi astui 1960-luvun lopulla eräänä päivänä Nadian koululuokkaan ja kysyi oppilailta, ketkä osaavat tehdä kärrynpyörän. Pertti Pesonen Kuvassa: Patricia on ollut Farc-sissien riveissä seitsemäntoistavuotiaasta. Ranskalaisdokumentissa jää monia kysymyksiä, muun muassa doping, käsittelemättä, eikä nyky-Nadiaa nähdä kuvissa kuin lopputekstien yhteydessä. 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Maajussille morsian 14.30 Lentävät koirat 15.30 Middle 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Pitääkö olla huolissaan. Aktiiviura loppui virallisesti 1984. 01 02 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Viikon vinkki ROLF BAMBERG Kympin tyttö diktaattorin mannekiinina Historia: Nadia Comaneci ja diktaattori TV 1 klo 19.00 Ulkolinja: Ei hautoja joilla itkeä Yle TV1 klo 22.00 Kolumbian sisällisodassa on surmattu yli 220 000. Viisi vuotta sitten hän soitti kerran äidilleen
07.09 Ryhmä Hau 07.33 Puuharit 07.45 Kasper ja Liisa 07.56 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 08.07 Katti Matikaisen kirjamylly 08.19 Galaxi 08.20 Milin miljoona kysymystä (7) 08.27 Lohikäärmeratsastajat (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Paloautolla Oslosta Mongoliaan 10.30 Matkapassi: Filippiinit 1 11.30 Sinikeltaisia unelmia 12.00 Valomerkki 12.28 Rintheessä 13.00 Matkakumppanit 13.30 Kioski 14.00 Koukussa paheeseen 14.30 Eläimellistä menoa Norjassa 15.00 Noin viikon uutiset 15.30 Uusi Päivä 15.58 Uusi Päivä 16.26 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 17.45 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 18.00 Salibandy MM: FIN EST 19.30 Märät säpikkäät (12) 19.55 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 20.05 Uusi Päivä 20.35 Kimmo (7) 21.00 Marja Hintikka Live 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Nuori Zlatan 23.35 Bates Motel (16) 00.20–01.15 Game of Thrones (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Duunikunto 06.50 Fysioaamu 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Pirates of the Caribbean: Maailman laidalla (12) 00.30 Liiga: Illan parhaat 00.35 Elokuva: Konnasota (12) 02.40 Stand Up! 03.40–04.40 Ray Donovan (16) YLE TEEMA 10.00 Sushimestari Jiron unelma 11.20 Kantapöytä 12.20Treffit 12.35 Prisma Studio 13.05 Historia: Seksi ja länsimaat 14.05 Tiededokumentti: HIV:n salaisuus 15.00 Jäitä hattuun (12) 15.35 Thomas 16.45 Kaukasia 30 päivässä 17.30 Notes on Saariaho 18.00 Saariaho: Only the Sound Remains 20.00 Historia: Ihminen ja öljy 21.00–23.20 Teemalauantai: Mel Brooks 21.00 Villiä hurjempi Mel Brooks 21.52 Kevät koittaa Hitlerille (7) 23.20–00.25 Uusi Kino: Idan päiväkirja (16) YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Katoava Pohjola: Valaanpyytäjien valtio 09.00 Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.55 Uutiset 10.00 Prisma: Elämän kivinen alku 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.40 Prisma Studio 13.10 Norsunluukoira 13.38 Historia: Kylmän sodan atomipommivarkaus 14.30 Uutisvuoto 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Hercule Poirot: Sininen juna (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Eränkävijät 18.45 Arto Nyberg 19.30 Midsomerin murhat (12) 20.15 Ruotsalaisia salaisuuksia 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Sorjonen (16) 22.05 Arne Dahl: Verikyynel (16) 23.35–00.15 Ykkösaamu YLE TV2 07.45 Unna Junná 08.00 Pikku Kakkonen 08.01 Nimipäiväonnittelu 08.03 Hyrräpäät 08.15 Killi ja Kiki 08.21 Dinojuna 08.47 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 09.00 Galaxi 09.01 Galaxi Play 09.21 Tenavat (7) 09.28 Esteitä ja ylityksiä 09.38 Merten syvyyksissä (7) 10.00 Uusi Päivä 10.28 Uusi Päivä 11.00 Hiihdon Ski Classics 12.05 Urheiluviikonloppu 12.10 Ampumahiihdon MC: Naisten takaa-ajokilpailu 13.00 Luottomies (12) 13.10 Uusi Päivä 13.39 Kandit 14.08 Urheiluviikonloppu 14.15 Ampumahiihdon MC: Miesten takaa-ajokilpailu 15.00 Urheiluviikonloppu 15.10 Salibandy MM: FIN SUI 17.15 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 17.40 Urheiluviikonloppu 17.45 Pikaluistelun MC 18.45 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Matkapassi: Filippiinit 1 20.00 SAS: Erikoisjoukkojen kovassa koulussa 20.50 Luottomies (12) 21.00 Odyssey (16) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Marja Hintikka Live 22.55 Märät säpikkäät (12) 23.20 Girls (16) 23.50–00.35 VICELAND: States of Undress MTV3 08.00 Pororo 08.15 Hello Kitty – Paratiisi 08.35 Littlest Pet Shop 09.00 Pokémon (7) 09.25 Thunderbirds (7) 09.55 Loton ja Jokerin tulokset 10.00 Elixir Fitness 10.30 Elixir Life 11.00 Huippukokki landella 12.00 Jamie’s Sugar Rush (7) 13.00 Aarteiden metsästäjät Suomi 14.00 Eläintarhan salaisuudet 15.00 Top Gear USA 16.01 Metsällä 17.00 Ex-Onnelliset (7) 18.00 Aku ja 7 ihmettä 18.55 Naapurit-tuloslähetys 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 MTV Sport Extra 19.30 Tähdet, tähdet -special 21.00 Roba (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Bosch (12) 23.35 Americans (16) 00.35 Kallista kipua (7) 01.35 Bones (12) 02.35–03.35 Ensimmäisen asteen murha (16) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Pound Puppies 06.45 Transformers Rescue Bots (7) 07.10 Lazy Town 07.35 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 08.00 Lego Legends of Chima (7) 08.20 Angry Birds Toons 08.25 Lego Ninjago 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Jaksa paremmin 09.30 Panttilainaamo Louisiana 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 MasterChef Australia 12.55 Tulossa: Talent Suomi Finaali 13.00 Leijonan luola USA 14.00 Soppa365 14.10 Soppa365 14.25 Soppa365 14.35 Soppa365 14.50 Soppa365 15.00 Elokuva: Christmas with Holly 16.50 Ummikot ulkomailla 17.50 Tulossa: Talent Suomi Finaali 17.55 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Rikas ja rakas (7) 14.00 Elixir Fitness 14.30 Elixir Life 15.00 Koiralle koti 15.30 Fresh Off the Boat 16.00 Piilokamera 16.30 Aku ja 7 ihmettä 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 10.36 Lääkärit 11.30 Koripalloilija Kobe Bryantin tarina 13.15 Piilokamera 13.30 Pomo piilossa 14.30 Eläintarhan salaisuudet 15.30 Faija hoitaa 16.00 Salatut elämät 16.30 Suomen ihanimmat häät 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät 20.05 Rakas, sinusta on tullut pullukka 21.00 Pomo piilossa 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Roba (12) 23.35 Kadonnut (12) 00.35 Extant (12) 01.35 Bones (12) 02.35 Bosch (12) 03.35–04.30 Rakas, sinusta on tullut pullukka NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots 06.50 Lazy Town 07.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.40 Red Caps 08.05 Tashi (7) 08.20 Angry Birds Toons 08.25 Lego Ninjago (7) 08.50 Transformers Rescue Bots 09.15 Eläinsairaala 09.45–10.50 Kielletty rakkaus 13.45 Karmeat kämpät 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.50 Grillit huurussa 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Kauppaneuvos Jethro 20.00 Vain elämää Goes Punainen Risti 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Broken City (12) 23.45 Liiga: Illan parhaat 23.50 Leijonan luola USA 00.50 Kauppaneuvos Jethro 01.50 Kanadan rajalla 02.20 Kanadan rajalla 02.50 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 03.50–04.50 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! YLE TEEMA 17.00 Tiededokumentti: Musikaalisuuden salat 17.53 Historia: Seksi ja länsimaat 18.45 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 20.00 Valitut sanat: Levengood & Liksom 20.30 Jäitä hattuun (12) 21.00 René Magritte: Mies ja hattu 21.50–23.30 Kino: Two-Lane Blacktop (12) 23.00 Uusi Kino: Hyvä ihminen 23.39–00.10 Uusi Kino: Aalto tuo, tuuli vie YLE TV1 07.20 Aamusydämellä 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Majavien valtakunta 09.00 Uutiset 09.05 Kuukkeli, metsän emäntä 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Uutiset 10.05 Kotiin takaisin (12) 11.00 Uutiset 11.05 Arkistokuvia: Rahan rata 11.25 Osoitelappu tuntemattomaan 11.55 Jumalanpalvelus 13.05 Itsenäisyyspäivä: Kohti linnan juhlia 15.00 Uutiset 15.05 Itsenäisyyspäivä: Kohti linnan juhlia 15.20 Dokumenttiprojekti: Sota ja mielenrauha (12) 16.35 Itsenäisyyspäivä: Kohti linnan juhlia 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.08 Itsenäisyyspäivä: Kohti linnan juhlia 17.10 Itsenäisyyspäivän paraati 17.55 Itsenäisyyspäivä: Kohti linnan juhlia 18.00 Uutiset 18.10 Itsenäisyyspäivä: Kohti linnan juhlia 18.50 Itsenäisyyspäivä: Linnan juhlat 20.30 Uutiset 20.40 Itsenäisyyspäivä: Linnan juhlat 22.15 Itsenäisyyspäivä: Linnan jatkot 23.30 Kotikatsomo: Sorjonen (16) 00.30–01.25 Prisma: Elämän kivinen alku YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Hei Taavi 07.00 Karhunpaini 07.07 Ludovic 07.20 Hilla ja avaruuden Eetu 07.30 Askarrellaan 07.37 Timppa 07.47 Sasu 07.58 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 08.11 Töötti ja Pulteri 08.35 Galaxi 08.36 Karvinen (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Koiramies kiertää Färsaarilla 10.30 Muuttoapua uusperheelle 11.30 Merta päin! 12.00 Rintheessä 12.27 Rintheessä 12.55 Erämaan armoilla 13.55 Bensaa suonissa 14.25 Nuori Zlatan 16.00 Kimmo (7) 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 17.45 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 18.00 Uinnin MM 19.00 Rachel Khoo: Ruokatuliaisia maailmalta 19.25 Kandit 19.55 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 20.10 Uusi Päivä 20.40 Luottomies (12) 21.00 Villi kortti: Jalkapalloetkot 21.15 Jalkapallon Mestarien liiga 23.55 Luottomies (12) 00.05 Luottomies (12) 00.14 Luottomies (12) 00.25 Jalkapallon Mestarien liiga 00.55 Uutisikkuna 01.25–03.30 Uinnin MM MTV3 06.00 Aamusää 07.00 Hello Kitty – onnistu kanssani! 07.10 Seikkailija Dora 08.00 Daltonit 08.30 Kung Fu Panda (7) 09.00 Mitä tänään syötäisiin. 02.15 Haapasalo goes lomalle 03.15–04.15 Kauppaneuvos Jethro YLE TEEMA 10.30 Valitut sanat: Levengood & Liksom 11.05 Näin tehtiin Human 12.00 Tuntematon sotilas (12) 15.00 RSO Musiikkitalossa 16.05 Luonnotar (7) 16.15 Poika, polkupyörä ja musiikki 16.30 RSO Musiikkitalossa 17.20 Hevoshullu 17.30 Taulukauppiaat 18.30 KC: Kuosmasen vuosi 19.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 René Magritte: Mies ja hattu 21.00 Historia: Ihminen ja öljy 21.55 Elävä arkisto: Itsenäisyyspäivä 21.57 Itsenäisyys ja rock 23.00 Onnen pyörät 23.55–00.05 Munaralli YLE TV1 05.55 Akuutti 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Saman taivaan alla: Hiljaiselo Öllölässä 10.00 Kun talvea ei tulekaan 11.00 Uutiset 11.05 Tukholman kuninkaanlinna 12.05 Koti Tärendon kylässä 12.35 Murha paratiisissa (12) 13.28 Kirkastettu sydän 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Kuningaskuluttaja 16.20 MOT 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Paluu linnan juhliin 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Inhimillinen tekijä 22.50 Uutiset Uutis-Suomi 23.00 Uutiset 23.05 Ulkolinja: Ei hautoja joilla itkeä 23.55–00.25 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu 06.54 Taitoset 07.01 Tie tähtiin 07.13 Babar ja Badun seikkailut 07.27 Herra Heinämäki 07.37 Jussin matkat 07.48 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 08.01 Puu Fu Tom 08.25 Galaxi 08.26 Tenavat (7) 08.33 Joraavat juurikkaat 08.36 Aika härdelli! (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Uinnin MM 11.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 11.30 Paloautolla Oslosta Mongoliaan 12.00 Rintheessä 12.28 Rintheessä 13.00–13.40 Tyttöjen erämaaseikkailu 14.00 Aamujumpan aakkoset 14.30 Sinikeltaisia unelmia 15.00 Puk ja Herman purjehdusretkellä 16.00 Luottomies (12) 16.15 Villi kortti: Jalkapalloetkot 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 17.44 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 18.00 Uinnin MM 19.00 Karl Pilkington: Elämän tarkoitus 19.45 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 20.00 Uusi Päivä 20.30 Pasila 2.5 – The SpinOff (7) 21.00 Downshiftaajat (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 VICELAND: World of Sports 22.21 VICELAND: Black Market 22.45 True Blood (16) 23.40 Seksiministeriö 00.10 Uutisikkuna 01.25– 03.30 Uinnin MM MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55. 47 1. 20.00 Talent Suomi 21.40 Keno 21.45 Elokuva: Divergent – Outolintu (12) 00.40 Stand Up! 01.40 Poliisit – kotihälytys (12) 03.40– 04.40 Ray Donovan (16) YLE TEEMA 10.00 Elävä arkisto: Malmin lentokenttä 10.02 Malmin lentokenttä 50 vuotta 10.26 Potkurilla myrskyn silmään ja suihkulla pilven päälle 10.55 Taivaalta varjon varassa 11.30 Notes on Saariaho 12.00 Saariaho: Only the Sound Remains 13.50 Valitut sanat: Renberg & Teir 14.20 Treffit 14.30 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.45 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 18.00 Kino Klassikko: Punainen virta (12) 20.10 Yayoi Kusama, täplätaiteilija 21.00 Nas: Time is illmatic (12) 22.15– 00.40 Yle Live: U2 Pariisissa 7.12.2015 YLE TV1 05.55 Kuningaskuluttaja 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Eränkävijät 10.00 Kotiin takaisin (12) 11.00 Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Unelma Ruotsista 12.10 Luonto taiteen lähteenä 12.40 Murha paratiisissa (12) 13.35 Taistelun tie 14.45 Vuosirenkaita 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.05 Arto Nyberg 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.03 Uutiset alueeltasi 17.07 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Akuutti 19.00 Historia: Nadia Comaneci ja diktaattori 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Elinkautinen 22.45 Uutiset Uutis-Suomi 22.55 Uutiset 23.00 Scott & Bailey (12) 23.45–01.15 George Gentlyn tutkimukset (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Taikakaruselli 07.04 Mitä ihmettä. JOULUKUUTA 2016 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Kuhiseva Kalkutta 09.00 Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Seniori työssä 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Dokumenttiprojekti: Tuntematon totuus (12) 14.15 Löytöretkiä maailmaan 14.30 Akuutti 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Eränkävijät 15.45 Ruotsin salaiset huoneet 16.00 Downton Abbey (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Pokka pitää 18.45 Katoava Pohjola: Valaanpyytäjien valtio 19.30 Midsomerin murhat (12) 20.15 Ruotsalaisia salaisuuksia 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 21.45 Ylikomisario Banks (16) 23.15–00.50 Hercule Poirot: Kohtalokas viikonloppu (12) YLE TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu 07.47 Pikku Kakkosen posti 07.54 Franklin ja ystävät 08.08 Sanni Sateenkaari 08.21 Rikun ja Ramin outo tapaus 08.36 Oktonautit 08.49 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 09.00 Galaxi 09.01 Unelmien koulukuva 09.20 Hullabalooba (7) 09.25 Törmäyskurssi 09.28 Lassie (7) 09.51 Late Lammas 10.00 Marja Hintikka Live 10.50 Luottomies (12) 11.00 Riistametsällä 11.40 Villi kortti 12.30 Urheiluviikonloppu 12.40 Ampumahiihdon MC: Naisten pikamatka 14.00 Salibandy MM: GER FIN 15.40 Ampumahiihdon MC: Miesten pikamatka 17.05 Palloilua: Käsipalloa 17.50 Palloilua: Käsipalloa 19.10 Pikaluistelun MC 19.50 Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu 20.00 Noin viikon uutiset 20.25 Kimmo (7) 20.50 Luottomies (12) 21.00 Taru sormusten herrasta: Sormuksen ritarit (12) 23.50 Odyssey (16) 00.35–02.55 Yle FOLK MTV3 08.00 Pororo 08.15 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.35 Littlest Pet Shop 09.00 Pokémon (7) 09.30–10.00 Thunderbirds (7) 10.30 Salatut elämät (12) 13.00 Elokuva: Rio (7) 15.00 Piilokamera 15.30 Tähdet, tähdet 17.00 MTV Sport: Lauantairavit 18.00 Taikuuden tuolla puolen 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.20 MTV Sport Uutiset 19.30 Elokuva: 21 tapaa pilata avioliitto (7) 21.30 Solsidan 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Elokuva: Wallander – Peitenimi (16) 00.25 Scorpion (12) 01.25 Limitless (12) 02.25–03.25 Bones (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Pound Puppies (7) 06.45 Transformers Rescue Bots (7) 07.10 Lazy Town 07.35 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 08.00 Angry Birds Toons 08.05 Angry Birds Piggy Tales 08.08 Angry Birds Stella 08.15 Lego Legends of Chima (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Tulossa: Talent Suomi Finaali 09.05 Elokuva: Space Chimps – avaruusapinat (7) 10.45 Tulossa: Talent Suomi Finaali 10.50 MasterChef Australia 12.30 MasterChef Australia 14.15 Tulossa: Talent Suomi Finaali 14.20 Elokuva: Monte Carlo 16.35 Talent Suomi 18.20 Tulossa: Talent Suomi Finaali 18.25 HS-uutiset ja sää 18.30 Vain elämää Goes Punainen Risti 19.55 Tulossa: Talent Suomi Finaali 20.00 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät 20.05 Keittiöelämää 21.00 Aarteiden metsästäjät Suomi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 MTV Sport: CHL Extra 22.50 Myytinmurtajat 23.55 Bear Grylls – selviytyjien saari 00.50 Aarteiden metsästäjät Suomi 01.50–02.50 Kuuma laki (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.50 Lazy Town 07.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.40 Red Caps 08.05 Tashi (7) 08.20 Angry Birds Toons 08.25 Lego Ninjago (7) 08.50 Transformers Rescue Bots (7) 09.15 Eläinsairaala (7) 09.45–10.50 Kielletty rakkaus 13.45 Karmeat kämpät 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.50 Grillit huurussa 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Kauppaneuvos Jethro 20.00 Ummikot ulkomailla 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Superhero Movie aka Superhero! (12) 22.50 Liiga: Illan parhaat 22.55 Kauppaneuvos Jethro 23.55 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 00.55 Leijonan luola USA 01.55 Poliisit kotihälytys (12) 02.55 Poliisit (7) 03.25–03.55 Poliisit (7) YLE TEEMA 17.00 Historia: Meren yli Amerikkaan 18.00 Kantapöytä 19.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Iiron musiikkiluokka 21.00 Kaukasia 30 päivässä 21.45 Kino: Pyhä lehmä (12) 23.15 Jäitä hattuun (12) 23.45–00.30 Peepshow (12) 03 04 05 06 07 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Päivän sää 19.20 MTV Sport Uutiset 19.25 Elokuva: The Big Year – posketonta bongausta (7) 21.25 1001 Rikua 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Myytinmurtajat 23.40 NCIS: New Orleans (12) 00.40 Zoo (16) 01.40–02.40 Bones (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers (7) 06.50 Lazy Town 07.15 My Little Pony 07.40 Red Caps 08.05 Tashi (7) 08.20 Angry Birds Toons 08.25 Lego Ninjago (7) 08.50 Transformers (7) 09.15 Eläinsairaala (7) 09.45 Kielletty rakkaus 10.50 Vaaleanpunainen pantteri (7) 11.00 Elokuva: Sammyn suuri seikkailu (7) 12.45 Eläinpotilaiden pelastaja 13.50 Karmeat kämpät 14.50 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.50 Grillit huurussa 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Elokuva: Pihalla (7) 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Anthony Bourdain maailmalla: Suomi-jakso 23.00 Elokuva: Viiden päivän sota (16) 01.15 Haluatko miljonääriksi. 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (12) 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Lentävät koirat 14.30 Tähdet, tähdet – special 16.00 Salatut elämät 16.30 Huippukokki landella 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin
Sen vuoksi muistakaa tämä: ”Rauhaa, Joulurauhaa!” JOUSIMIES 23.11.–22.12. Puolustusministeri Niinistö lausui painokkaasti i-naapurimme sotahaluista. Joulunaika on suuria tunteita. Punainen virta. Siinä nuori nousukas juutalainen saa Jeesukselta tiukan vastauksen, kun hän kyselee mahdollisuuksiaan taivaspaikkaan: ”Helpompi on kamelin käydä neulansilmästä, kuin rikkaan päästä taivasten valtakuntaan.” Kun Sipilää pohtii, tulee väkisinkin mieleen, että helpompi on kamelin käydä neulansilmästä, kuin rikkaan toimia Suomen pääministerinä. Miinaharavat heiluvat, etsitään ihmeidentekijöitä. Ei meillä täällä peräpohjolassa ole ennenkään numeroa hiprakasta tehty. 18.00 Kuunnelman esittely 18.20 Radioteatteri esittää. 22.55Musiikkikamari 23.10–06.00 Yöklassinen. Eduskuntaryhmällä on sama meno päällä. SKORPIONI 23.10–22.11. 18.10 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri esittää: Linnan juhlat 20.00 RSO:n konserttimestari Jari Valo – 50 vuotta viulunsoittoa 21.30 RSO soittaa Franz Schubertin sinfonian nro 6 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.10–07.00 Yöklassinen. Se on yhteistä tekeville, mutta laiskajaakko ei tästä vaivasta tiedä. ”Jättäkää perheeni rauhaan”, kuuluu pääministerin murahdus. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 107. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Kolmannnen maailman puheenvuoroja. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Sodassa ja rauhassa – mezzosopraano Joyce DiDonato ja Il pomo d’oro Musiikkitalossa 21.00 Sota ja rauha, Tuhkimo ja Lermontov – Sergei Prokofjevin valsseja 21.45 Ykkösvieras 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. TIISTAI 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Hienostelua: Itsenäisyyspäivän juhlat. Talviaika on pitkä ja kylmä, lämmintä päälle. Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN HÄRKÄ 21.4.–20.5. Vaihtelu virkistää sanoi Musti kun ... JOULUKUUTA 2016 007443-1648 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Muoti Neuvostoliitossa. 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kohtauspaikka: Risto Nordellin vieraana kirjailija Tapio Koivukari 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kultakuumeen konvehtirasia 18.00 Musiikkikamari 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Temppeliaukion kirkossa sonaatti – antisonaatti 21.00 Mendelssohnin Jousikvartetto nro 6 21.40 Syödään ensin! Kasvissyönnin uljas historia. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ääniversumi 23.10–06.00 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen. Juha Sipilän kysymys kuuluukin: ”Mihin ihmeeseen sukulaiset voivat rahojaan sijoittaa, kun omat lusikat ovat kaikissa valtion omistamissa keitoksissa?” Sipilä on herkkähipiäinen mies. SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Kohtauspaikka: Risto Nordellin vieraana kirjailija Tapio Koivukari 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho. 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.03 Kiveen hakatut: Risto Ryti 11.00 Klassikkoparatiisi 12.00 Itsenäisyyspäivän ekumeeninen Jumalanpalvelus Helsingin tuomiokirkosta 13.05 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Suomalaisena Ruotsissa: Ville Virtanen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kirjakerho: Antti Tuuri ja Tangopojat-orkesteri 18.00 Romano mirits 18.20 Radioteatteri esittää 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla 19.45 Etnoilta: Keinuva talo 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Paul Temple ja Valentinen tapaus, osa 12 /16 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Elämää suuremmat elokuvat. Ydinaseiden uusi tuleminen. KALAT 20.2.–20.3. Iloja ja pettymyksiä. Pitkäaikaistyöttömyys vain lisääntyy ja Lindströmin otsa punertuu, kuin Petteri-poron kuono. Vakaa vaaka kun huolestuu, niin se ei ole leikin asia. Todistettu on. Joulurauhaa! KAKSOSET 21.5.–21.6. 48 1. 11.00 Valkoista valoa 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Väkiviina nousee naisihmisenkin päänuppiin ja pistää pahus vielä kikattamaan. Uutiset ja sää 12.10 Eurooppalaista populismia ja historiaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Laulun paikka 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Suomalaisen juhlimisen 7 kuolemansyntiä 17.40 Syödään ensin! Ruokatabut. RAPU 22.6.–22.7. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. nuoli. OINAS 21.3.–20.4. Aloita juhlasi joulusta ja lopeta, kun siltä tuntuu. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 109. VESIMIES 20.1.–19.2. Ydinaseiden uusi tuleminen. Odotetaan joulunajan rauhoittavaa vaikutusta. Jouluglögillä on sama vaikutus. On meillä kestämistä! KAURIS 22.12.–19.1. ”Ei tähän kaupunkiin Guggenheimia”, julistaa Osku Pajamäki. Ei päivää ilman pientä sählinkiä. Punainen virta. Kun pääministerin yritystoiminnasta syntyneet varat on siirretty perheen lasten nimiin, toimittajien sopulilauma iskee kiinni kaikkiin vähänkin epäilyttäviin omistusjärjestelyihin. Sipilän ahdinkoa seuranneena tulee mieleen Raamatun sana Matteuksen evankeliumista. NEITSYT 23.8.–22.9. Ehkä Sipilän olisi kannattanut ennen pääministerin tehtävää muistaa Jeesuksen sanat: ”Myy kaikki mitä sinulla on ja anna köyhille.” Näin hurskaaksi ei Sipiläkään uskaltanut heittäytyä. Uskokaa Oskua, hän ei puhu potaskaa. Men snapvisor sjunger dom i Sverige. VAAKA 23.9.–22.10. MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. ’’Näyttelijälle suon anteeksi...’’ 18.50 Kuuluttajan vieras: Uutisvahti-uutissovelluksen tuotepäällikkö Jarno Koponen 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10–06.00 Yöklassinen. Mikä erottaa Sipilän ja kamelin. 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Ohjelma 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Paul Temple ja Valentinen tapaus, osa 12 /16 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää: Onko Tarzan mahdollinen. Syvälle sydämeen sattuu, kun vuosi loppuu ja hallituksen leikkaukset tupsahtavat tupaan heti vuoden alusta. Esteellisyyksiä ja jääviyksiä syntyy, kun enot, sedät ja lapset kylpevät rahassa. Varovasti, varovasti. Huominen huolestuttaa, sotejätit askarruttaa jo ex-ministeri Pekkarista. Ihmisiä ja yksinäisyyttä. Pedantti neitsyt hanskaa nämä kaikki. 10.55 Äänitarina. Uutiset ja sää 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Elämää suuremmat elokuvat. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Historiasarjoja 18.00 Ehtookellot: Lappeenrannan Sammonlahden kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Lukupiiri 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Leikola ja Lähde 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Aristoteleen kantapää: Tanhu, katrilli, polkka 17.45 Ykkösvieras: 18.00 Suomalaisen juhlimisen 7 kuolemansyntiä 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Tapiola Sinfonietta: Kolme mestaria 20.45 Wellingtonin voitto 21.45 Kolmannnen maailman puheenvuoroja. Politiikan horoskooppi LAATINUT MADAME LOVIISA VIIKON RAPU Jari Lindström.. Vaihtuu vuosi, mutta työtä ei näy! LEIJONA 23.7.–22.8. Finlandia-palkinnon voittanut kirjailija haastattelussa 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Jumalanpalvelus Kuopion Metodistiseurakunnasta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatteri esittää: Linnan juhlat 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. Ehdokkaista ja valinnoista riittää parranpärinää ja punahuulten papatusta. Haaveita ja unelmia. EI OLE RIKKAALLA pääministerillä helppoa. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.10–06.00 Yöklassinen. ’’Näyttelijälle suon anteeksi...’’ 22.55 Kuuluttajan vieras: Uutisvahti-uutis sovelluksen tuotepäällikkö Jarno Koponen 23.10–06.00 Yöklassinen PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle radio 1 1.12.–7.12.2016 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12