Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . 10 POLITIIKKA . 12 ELÄMÄ . Hinta 3 € 1. 16 POLITIIKKA . HELMIKUUTA 2018 N0 5 EU-Suomi pelaa itseään nurkkaan POLITIIKKA . 25 Sirkusja säätiötirehtööri Penny Kikyn pelimiehet karkaavat Ay-liike hakee uutta suuntaa Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi. 6 Kiitos Tuula POLITIIKKA .
4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Kaisa Pennyn kanssa Vain Suomi ja suomalainen osaa olla jääräpäisesti yhteisössä yksin. HELMIKUUTA 2018 WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. Viikon valinta. WWW.JYTYLIITTO.FI www.paperiliitto.fi www.teollisuusliitto.fi Ammattiliitto Nousu ry .org www. Kuten EU:ssa. Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010450 www.pau.fi Ota yhteyttä meihin! Lehdessä 6 Arvot voittivat vaaleissa 8 Uutiskertaus 9 Demokraatti.fi 10 Työnantajat lipeävät sovitusta, koko sopimusmalli on rapautumassa 12 Ay-liikkeen rooli kaipaa uudistamista 16 Suomi on jäämässä yksin EU-linjauksineen 18 Corbyn pelottaa ja ihastuttaa brittejä 19 SDP Samakin vetovastuuseen 20 Valtuustokierros: Kouvola 22 Salmiakkia 23 Kynttilänpäivänä on Suomessa syynätty variksia 24 Olipa kerran minä: Kaisa Penny 28 Orava on linnunruokarosvo 29 Kasvot peilissä: Timo Lappalainen 31 Mikkelissä elettiin ilon päiviä 32 Kuvataide 34 Elokuvat: The Post 36 Kirjavisa 38 Demokraatti 100 vuotta sitten 39 Puheenvuoro: Kimmo Suomi 40 Mielipiteet 42 Suomalainen demari 43 Järjestöt 45 Ristikko 46 Televisio 48 Horoskooppi, Närästäjä, Radio 19 Liike 31 Kulttuuri 23 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Sirpa Paatero. Kannen kuva: Jukka-Pekka Flander 10 Hallitus ja työnantajat pelaavat venäläistä rulettia työmarkkinapöydässä. 2 1
Molemmat asiat tietävät minulle vauhdikasta kevättä, kun olen sekä puolustusvaliokunnassa että hallintovaliokunnassa jäsenenä. Rakkain poliittinen vastustajasi. Krhöm. Ehkä Kotkan saariston alueelle ajamani ilmainen puutiaisaivotulehdusrokote ei varsinaisesti pelastanut kotkalaisia, mutta tärkeä se on. Eduskunta aloittaa ensi viikolla. Olen työskennellyt hänen kanssaan muun muassa puolustusvaliokunnassa ja rahapelityöryhmässä. Kyllä minä sinua olisin pitänyt kampanjassa mukana, mutta ne puoluetoimiston tyypit... Ja seuraavassa Nato-keskustelussa voisin tarvita vähän kevennystä, kun toimittajat aina jankkaavat samoja asioita.. Kaikki lajit käyvät. (Haastattelu tehtiin viime viikolla) Mistä eduskunnassa väännetään kevään aikana. Hyvä meno! Olen jo pitkään ollut tekemässä Helsingissä presidentivaaleja. Olemme monista poliittisista asioista eri mieltä, mutta arvostan hänen työtään ja suhtautumistaan politiikkaan pitkäjänteisenä työnä. KUVA NORA VILVA KUULUMISIA KENTILTÄ Politiikkaa ja punkkeja Mikä meno, kansanedustaja (sd.) Sirpa Paatero. SDP oli alusta alkaen mallia vastaan. Punkkiongelma on todellinen tällä alueella ja siksi mielestäni kotkalaisillekin piti saada mahdollisuus ilmaiseen rokotukseen kuten länsirannikolla. Mikä on poliittinen voimaeläimesi. Kotkalaisena: koripallo vai jalkapallo. TUL:n puheenjohtajana olen kaikkiruokainen lajiharrastaja. Toivottavasti asemani valtakunnan ykköskoirana ei tästä enää heikkene, kun edessäsi on todellinen ruuhkavuosi: presidentiksi, lapsi ja seiskakymppiset. On hienoa – ja vähän yllättävää – kuinka paljon aktiivimallia vastustava kansalaisaloite on kerännyt nimiä. Joopa, joo. Mielestäni aktiivimallin vastustus osoittaa hienoa solidaarisuutta siitä, kuinka erilaiset ryhmät lähtevät puolustamaan työttömiä. Ainakin tiedustelulait ovat heti alussa paljon esillä. Kyllä minä aina 10 pr-ihmistä vastaan. No tuota, jos hommaat kutsun Valkoiseen taloon, voisit päästä epäviralliseksi kummiksi. HELMIKUUTA 2018 TEKSTI HEIKKI SIHTO . Miltä tuntui pelastaa kotkalaiset punkeilta. Tarvittaessa toimintaan pystyvä tiikeri on pitkään ollut minulle eräänlainen toteemieläin, ei niinkään että näkisin itseni tiikerinä. 3 1. D-leaks VIIKON SOMEVUOTO Sauli Niinistö Lennu No niin, ”isäntä”, joko olisi kiitoksen paikka myös Lennulle. Mutta kysymykseen liittyen Kotkassa kallistun vähän enemmän jalkapallon puolelle. Ilkka Kanerva. Entä aktiivimalli. Tästä myös varmasti keskustellaan eduskunnassa. Ja tietenkin sote, kun valinnanvapauslaki tulee eduskunnan käsittelyyn maaliskuussa. Minut ulkoistettiin, vaikka Yhdysvaltojen mediassakin sain istuvaa presidenttiä enemmän palstatilaa
Tilastokeskus kertoi tällä viikolla, että kuluttajien mielialat ovat valoisammat kuin koskaan. Kiitos vielä kerran tulevaisuuden uskon valamisesta, hyvä kuluttaja. Pienistä palkoistanne tuitte yksityisiä palveluita, mikä toi monelle töitä. HELMIKUUTA 2018 VIIKON SANA » Bob Dylan: Sen tietää ilman säätiedotustakin, mistä tuuli puhaltaa. Taisi olla vuosi 2010, kun Suomen vienti alkoi sakata. Ville Ranta Hyvä suomalainen kuluttuja KIITOS SINULLE, HYVÄ suomalainen kuluttaja. Pari valittua sanaa Demokraatin irtonumeromyyntipisteet HELSINKI Akateeminen Kirjakauppa Keskuskatu 1 Prisma Kaari, Kannelmäki Kantelettarentie 1 R-kioski, aseman lippuhalli Rautatieasema R-kioski, asema-aukio Elielinaukio 3 R-kioski, Hakaniemi Siltasaarenkatu 13 R-kioski, Sörnäisten metro Helsinginkatu 1 Suomalainen Kirjakauppa Aleksanterinkatu 23 IMATRA R-kioski, Lappeentie Lappeentie 16 R-kioski, Vuoksenniska Vuoksenniskantie 58 LAPPEENRANTA R-kioski, Keskuskioski Valtakatu 36 B R-kioski, Luukkaa Karjalantie 25 JYVÄSKYLÄ R-kioski, matkakeskus Hannikaisenkatu 20 KOKKOLA R-kioski, linja-autoasema Tehtaankatu 13 TAMPERE R-kioski, rautatieasema Rautatienkatu 25 TURKU Matkahuolto Aninkaistenkatu 20 R-kioski, rautatieasema Ratapihankatu 37 R-kioski, tori Eerikinkatu 12 VAASA R-kioski Kauppapuistikko 30 VARKAUS R-kioski, Torikulma Kauppakatu 55. Työpanoksestanne maksoitte veroja, joilla pidettiin yhteiskunnan palveluita yllä. Silloin taloustaiston eturiviin astuivat muun muassa pienipalkkaiset naiset, nuo urheat kaupan kassojen takana ja kuntien virastoissa. Hyvä suomalainen kuluttaja, tulevaisuuden uskosi on uskomaton. 4 1. Onneksi talous on lopulta saanut vakaata maata alleen ja lähtenyt nousuun. Toivottavasti tulevaisuudenuskosi kohta tarttuu kohta myös hallitukseen, tuohon maan ykkösmasentajaan, joka optimismin asemasta tarjoaa kansalle lähinnä Raamatun vitsauksien täyttämää tulevaisuutta. Toivoo Demokraatin väki Te puskitte töitä, vaikka hallitus teki parhaansa työmotivaationne nujertamiseksi. Sinä olet taas pitänyt Suomen talouden pyöriä pyörimässä ja kantanut vakailla harteillasi maasi yli taantuman hetteikön ja suomaaston. Te puskitte töitä, vaikka hallitus teki parhaansa työmotivaationne nujertamiseksi
Tulos ei gallupien perusteella yllätä, mutta SDP:n kannalta se on vähintäänkin kiusallinen. Arki ei toimisi ilman hyvää tukiverkostoa. 5 1. Tätä mieltä näyttää olevan yli 60 prosenttia suomalaisista. Voi jopa olla, että seuraavissa vaaleissa näemme suomalaisen ”Macron-ilmiön”, jossa päivänpolitiikan ulkopuolelta tulee henkilökulttiin nojaava ehdokas, joka muuttaa kertaheitolla koko poliittisen järjestelmän. Ehdokkaan sitoutumista kampanjaan voi silti vilpittömästi kiittää ja onnitella. Kohtaaminen TEKSTI JA KUVA VIRPI KIRVES-TORVINEN Supersankareiden äiti. Suomi äänesti näissä vaaleissa ulkoja turvallisuuspolitiikan jatkuvuuden puolesta. Niin keskustan, sosialidemokraattien kuin kansandemokraattien yhteenlaskettu äänimäärä jää noin 10 prosenttiin. Tulos tai ulos -puheet voidaankin jatkossa unohtaa; Sipilä vie keskustan pää pystyssä eduskuntavaaleihin keväällä 2019. Olisiko tässä hyvä paikka kiittää Tuula Haataista arvokkaasta vaalityöstä. Niinistön Suomi on osa läntistä Eurooppaa, joka haluaa syventää eurooppalaista turvallisuusyhteistyötä. Sauli Niinistö on kuuden vuoden aikana osoittanut osaavansa määritellä Suomen ulkopoliittisen suunnan ja pysynyt siinä vakaana. Omasta itsestään hän puhuu varovaisemmin ja harkiten. On totta, että Haatainen toi vaalikeskusteluihin arvokkaita teemoja laajemmasta turvallisuuskäsityksestä ja eriarvoistumisesta, mutta äänestyspäätökseen nuo aiheet eivät silti kantaneet. Vatulointipuheistaan tunnettu pääministeri osoitti itsekin takinkäännön ja vatuloinnin taitojaan. HELMIKUUTA 2018 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Tuula Haataisen lento näissä vaaleissa riitti 3,3 prosentin kannatukseen. Ilmiö on Suomessa mahdollinen, sillä liberaalidemokraattista puoluetta ei tällä hetkellä maassamme ole. Sauli Niinistön yli 60 prosentin kannatus jo ennakkoäänten perusteella lässäytti koko vaali-illan kulun. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Muutos on niin merkittävä, että voidaan ounastella jopa pysyvämpää muutosta presidentinvaalien asetelmiin. Saamansa kansalaispalautteen perusteella hän ilmoitti vaali-iltana halukkuutensa jatkaa pääministerinä. Kuten Matti Vanhanen sanoi: ”Loppuilta oli vain desimaalijumppaa”. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 Presidentinvaalit olivat laimeat S unnuntai-illan jännitysnäytelmä oli ohi ennen kuin popkornit ehtivät mikrossa räjähtää. JK KAISA PENNYN HAASTATTELU SIVULLA 24 Demarivaikuttaja Kaisa Penny antaa mielellään haastattelun kotikaupungissaan Tampereella. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. – Ajatus siitä, että tietäisin kaiken, on kaukana minusta, hän sanoo. Penny on aloittanut juuri uuden työnsä Kalevi Sorsa -säätiön vt. Nämä presidentinvaalit muistetaan perinteisten kansanliikepuolueiden mahalaskuna. Kun Penny puhuu politiikasta Robert’s Coffeessa, voisi hänen kuvitella jatkavan loputtomiin. Hän toivoo, että hänen tekemänsä työ puhuu puolestaan. Vatulointipuheistaan tunnettu pääministeri osoitti itsekin takinkäännön ja vatuloinnin taitojaan pyörtämällä jo ennakkoäänien jälkeen puheensa puheenjohtajuudesta luopumisesta. SDP:n on heti alkajaisiksi päätettävä eduskuskunnan varapuhemiehen nimi. Voiton jälkeen ”Macron-ilmiöön” nojaava ehdokas perustaa uuden puolueen, joka nousee ryminällä myös eduskunnan keskeiseksi vaikuttajaksi. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Nato-kosintoihin Niinistö on suhtautunut toistuvan kielteisesti. Pennyllä on 11-, 9-, ja 2-vuotiaat lapset. Äiti nimittää lapsiaan supersankareiksi. Niin työssä kuin politiikassa Penny kertoo olevansa valmis vaihtamaan mielipidettään, jos faktatiedot puhuvat puolestaan. Vaalien mielenkiintoisin yksityiskohta lienee pääministeri Juha Sipilän ilmoitus, jossa hän ennen vaaleja sitoi oman jatkonsa keskustan puheenjohtajana Matti Vanhasen vaalimenestykseen. Kun entisen mahtipuolueen äänisaalis jää alle 100 000:teen, on syytä perusteelliseen itsearviointiin. Niin huikea oli istuvan tasavallan presidentin ylivoima vaalissa. Penny ei pidä itseään erityisen mielenkiintoisena henkilönä. toiminnanjohtajana. Vaalikrapulaa ei auta jäädä pitkäksi aikaa potemaan, sillä tämän hallituskauden merkittävin vuosi käynnistyy lähes välittömästi. Suurvallan naapurissa sotilaallinen liittoutumattomuus on Niinistön mukaan rauhan tae. Asialista on pitkä ja Suomen suuntaa haarukoidaan poikkeuksellisen jännitteisissä tunnelmissa. Mies työskentelee taikurina, ja temppujen harjoittelu on tuttu näky kotona. Mahdollista onkin, että kuuden vuoden päästä Pekka Haavisto käyttää samaa valitsijayhdistystaktiikkaa ja pyrkii keräämään laajan kannatusprofiilin niin oikean kuin vasemman laidan äänistä
6 1. HELMIKUUTA 2018 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Liisa Jaakonsaari: Pressanvaaleissa EU-myönteiset saivat äänistä 87 %, EU:n vastustajat 13 %. Upea tulos!
– Tämä on hitsannut meitä yhteen, se on arvo josta pitää pitää kiinni, Haatainen sanoo. – Kontulan soppatykillä eräs nainen tuli puhumaan minulle aktiivimallista ja puhkesi kyyneliin. – Sitten kaikki alkoivat puhua samoista asioista kuin minä. Muslimivähemmistö kasvaa väistämättä Helsingissä ja olisi syytä nähdä tämä tarve, apulaispormestari Nasima Razmyar sanoo. Politiikkaa puheiden mukaan Vaalikeskusteluissa arvokysymykset eivät aluksi nousseet esiin ja niitä voimakkaasti ajaneen Haataisen sanottiin jopa olevan ehdolla väärissä vaaleissa. 7 1. Globaalisti ajatellen naisten ja tyttöjen asema on kaiken kehityksen este. YLEISLAKKO LÄHELLÄ SAK:n liittoväki pohti viime viikolla, millä keinoin hallituksen työttömiä kyykyttävä ”aktiivimalli” kaadetaan ja hahmotteli omaa vaihtoehtoa työttömyysturvamalliksi. Kansan kahtiajakaminen – leikkaaminen niiltä, joilla menee entuudestaan heikosti samalla kun hyväosaiset saavat veronalennuksia – on teema, jota pitää nostaa esille myös eduskuntavaaleissa. Se puhuttelee nuoria, kun mukana on arvoista lähtevä viesti. – Kampanja-aika oli lyhyt, mutta sitä oli hienoa tehdä, kun mukana on ollut laajasti puolueen ihmisiä. Siihen joutuu tottumaan. Ihmiset eivät saa menettää uskoa, että me kaikki kuulumme tähän yhteiskuntaan. Siinä on kyse ihmisarvosta. Hän toivoisi, että puolueet miettisivät jatkossa miten kampanjaa ja vaalityötä tehdään. Yksi sanoi liittyneensä sen takia myös puolueeseen. Sauli Niinistön ensimmäisen kierroksen murskavoittoon päättyneitä vaaleja Haatainen kutsuu erikoisiksi. Kun halasin häntä, hän sanoi, että älkää unohtako meitä. – Tuli niin iso palauteryöppy, että se ei saa vaikuttaa, oli se tulos mikä tahansa. Niinistö oli kuusi vuotta sitten kokoomuksen ehdokas. – On ollut ihanaa, kun nuoret miehet ja naiset ovat tulleet sanomaan, että hienoa, kun olen puhunut näistä asioista. Kampanjateemat ovat Haataisen mukaan kiinnostaneet nuoria. Oma porukka oli liikkeellä ja se oli minulle tärkeää. Arvoja ei unohdeta Omat vaaliteemansa, kuten naisten oikeuksien ja yhteiskunnallisen tasa-arvon, Haatainen näkee SDP:n kansainvälisinä teemoina, joita on pidettävä esillä vastakin. Vaikka se ei johtanut massaliikkeeseen, niin siellä on selvästi potentiaalia mikä pitää pystyä hyödyntämään. – Nämä olivat kansainväliseen politiikkaan istuvia asioita, joista on puhunut myös Tarja Halonen. – On monenlaista tapoja tehdä vaikuttavaa kampanjaa, joka nostaa teemoja esiin tekemisen kautta. – Onhan maailmalla tietysti Ranskan presidentin Macronin kaltaisia ilmiöitä. Haatainen ei kuitenkaan näe, että kansaliikkeen ehdokkaana olleen Niinistön menestys olisi osoitus puolueiden merkityksen romahtamisesta presidentinvaaleissa. Eritysen iloinen hän on omassa kampanjassaan nuorten aktiivisesta roolista. – Kun puhutaan esimerkiksi maahanmuutosta, tulee roskapostia. Hän kertoo kohdanneensa ihmisiä, joita työttömyysturvan aktiivimalli koskettaa henkilökohtaisesti. Upea tulos! TAKINKÄÄNTÖ KESKUSTALAISITTAIN Pääministeri, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ei kytkekään – toisin kun aiemmin sanoi – omia jatkoaikeitaan Matti Vanhasen äänisaaliiseen. Nyt kun hän pyrki jatkokaudelle, hän keräsi itselleen valitsijayhdistyksen. Haatainen kertoo saaneensa samanlaisia viestejä eduskunnan joulutauon jälkeen paljon. – Sain näistä paljon hyvää palautetta. Nuoria, eläkeläisjärjestöjä, naisliittoa, palkansaajaliikkeen sosialidemoraatteja, eduskuntaryhmää ja europarlamentaarikkoja. Haatainen puhui kampanjassaan myös eriarvoistumisesta, nuorten mahdollisuuksista koulutukseen, oppivelvollisuuden laajentamisesta ja syrjäytymisen ehkäisemisestä. Ihmisten eriarvoisuus tuli Haataista vastaan myös toritilaisuuksissa. Ne kertovat siitä, että puolueiden rooli on väistynyt taka-alalle, Haatainen myöntää. Perinteinen vaalityö on hyvä asia, samoin sosiaalinen media, mutta myös uudenlaisia tilaisuuksia tarvitaan. Simo Alastalo Demokraatti ” Kansan kahtiajakaminen on teema, jota pitää nostaa esille myös eduskuntavaaleissa.. YHTEINEN MOSKEIJA TARVITAAN – Meillä ei ole moskeijaksi rakennettua tilaa, jossa voisi olla monenlaista toimintaa. Kokouspuheissa vihjattiin myös valmiudesta yleislakkoon. Sain tungettua ne agendalle. Niinistö oli täysin omilla luvuillaan jo ensimmäisistä mielipidemittauksista alkaen. – Se oli upeaa. – Se oli kaikille ehdokaille tosi tiukka ja haasteellinen paikka. HELMIKUUTA 2018 Liisa Jaakonsaari: Pressanvaaleissa EU-myönteiset saivat äänistä 87 %, EU:n vastustajat 13 %. Nämä arvot ovat olleet perinteisestä ulkoja turvallisuuspolitiikasta syrjässä, mutta nykyisin ne ovat vahvasti esillä muun muassa YK:n päätöslauselmissa. Tappiosta huolimatta Haataiselle itselleen jäi päälimmäkseksi kiitollisuus kampanjan tekijöille. Myös toisenlaista palautetta tuli. Nyt täytyy vahtia millaista politiikka on puheiden takana. Hänen miehensä oli jäänyt työttömäksi ja hän oli itse ollut aiemmin työtön, joten tuska ja ahdistus oli käsinkosketeltavaa. Sain paljon roskapostia, aiemmin en ole sellaista saanut. – Sellaista johtopäätöstä tästä ei voi suoraan tehdä. He ideoivat uudenlaisia tilaisuuksia kuten Helsingin Rautatientorin hävikkiruokatempauksen, josta tuli valtavasti hyvää palautetta. Kuitenkin taustalla oli kokoomuspuolue, ei se ole sieltä minnekään hävinnyt. Hienoa, että Niinistö ilmoitti jakavansa samat arvot. – Tämä pisti ihan oikeasti miettimään, että tehdyissä päätöksissä pitää olla tuntuma siitä, miten ihmiset ne kokevat ja mitä se kansalaisissa aiheuttaa. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA Jukka-Pekka Flander Arvojen voitto Haatainen nosti vaaleissa julkisuuteen paljon tärkeitä asioita, vaikka äänimäärä jäi alhaiseksi S DP:n presidenttiehdokas Tuula Haataisen vaaliurakka kuukausien kampanjointeineen ja tv-tentteineen on ohitse
– Ymmärrämme demokratian sillä tavalla, että kun on vaaleja, pitää olla ehdokkaita. Majanderin mielestä presidentinvaaleja pitäisikin jäsentää mieluummin erilaisten ryhmien kuin puolueiden kautta. Rinteen mielestä SDP:n oli isona ja valtakunnallisena puolueena kuitenkin ehdottoman tärkeää asettaa oma ehdokas. Ilman Tuulan panosta nämä asiat eivät olisi nousseet ollenkaan samalla tavalla keskusteluun. – Suora kansanvaali ei ole puolueuskollisuuden mittari, vaan siihen yhdistyy ajan henki, periaatteellista asennoitumista, ehkä antipatioita. Rinteen mielessä tässä presidentinvaalissa ei ollut kysymys vasemmistosta tai oikeistosta, vaan henkilöistä ja erityisesti yhdestä henkilöstä. Ihmiset ovat ymmärtäneet, mistä näissä vaaleissa on kysymys, Rinne sanoo. Näihin vaaleihin ei pidä jäädä piehtaroimaan SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei ruoski itseään, vaikka puolueen presidenttiehdokkaan Tuula Haataisen äänisaalis jäi laihaksi. Näin Väyrysen omasta mielestä. Etenkin kun se oli selvästi heikompi kuin vuoden 2012 presidentivaalien keskustan presidenttiehdokkaan Paavo Väyrysen 17,2 prosentin äänipotti. Näihin presidentinvaaleihin ei ole Majanderin mielestä mitään syytä jäädä piehtaroimaan. – Meillä on punavihreä globalistiliberaaliryhmä, kansalliskonservatiivinen populistiryhmä ja maltillinen keskustaoikeistolainen ryhmä. Lähtökohtamme oli, että halusimme keskustelua ilmastonmuutoksesta, globaalista köyhyydestä, naisten ja lasten oikeuksista. STT Ju kk aPe kk a Fl an de r Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO. Pitkän ja osin hienonkin poliittisen uran tehnyt Väyrynen osoittautui jälleen vaaleissa ei kansanliikkeen, vaan yhden asian ja yhden miehen liikkeeksi, joka ajaa vain ja ainoastaan Paavo Väyrysen valtapyrkimyksiä. Perinteisten kansanliikepuolueiden äänestäjäpohja murenee suorissa presidentinvaaleissa, arvioi Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja, poliittisen historian dosentti Mikko Majander. Osin samoista äänestäjistä kilpaillut perussuomalaisten Laura Huhtasaarikin vaikutti Väyrysen rinnalla todelliselta puolueen soturilta. Jokainen näistä saa yleensä yhden kärkiehdokkaan, jonka taakse kannatus pakkautuu – oli se iso tai pieni kannatus, Majander sanoo. HELMIKUUTA 2018 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA P aavo Väyrynen voitti presidentinvaalit. maksimoimisen erinomaisesti osaava Väyrynen mahdollisesti, jopa todennäköisesti, ilmoittautuu keskustan puheenjohtajaehdokkaaksi. Hämmentämisen ja julkisuusarvonsa HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Paavo hämmentää taas Hämmentämisen osaava Väyrynen mahdollisesti ilmoittautuu keskustan puheenjohtajaehdokkaaksi. Väyrynen ei olisi Väyrynen, ellei hän ottaisi kaikkea iloa irti siitä, että voitti vaaleissa keskustan ehdokkaan Matti Vanhasen. Istuvan presidentin Sauli Niinistön suosio oli poikkeuksellisen kova myös SDP:tä äänestävien keskuudessa. Ja jos tässä tapauksessa vihdoin keskusta päättäisi erottaa kaksilla korteilla pelaavan Väyrysen, ottaisi hän siitäkin irti kaiken marttyyrijulkisuuden. Muiden mielestä Kansanliikkeen presidenttiehdokkaan Paavo Väyrysen 6,2 prosentin äänisaalis kertoo jostain muusta. SDP:n kannattaakin hänestä nyt miettiä strategiaansa, yrittääkö se yhä torjua vuotoa perussuomalaisiin vai yrittääkö se voittaa globalistiliberaalin punavihreän äänestäjäkunnan johtajuusaseman. 8 1. – En ole kokenut minkäänlaista painostusta keneltäkään, että tämä tulos olisi jotenkin minun vikani
Irlanti äänestää abortista toukokuussa Irlannin kansanäänestys aborttilainsäädännöstä järjestetään toukokuun lopussa, kertoo pääministeri Leo Varadkar. Silloin vassarien ja demarien kannattaa laittaa ykkösketjun ykkösnimi peliin, jolloin vasemmiston äänimäärät ovat ihan eri luokkaa.” Mikael Kallavuo ”Viimeistään nämä presidentinvaalit osoittavat, että oikeisto tiedotusvälineineen on onnistunut missiossaan.” Matti Kouri Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Katainen pohtii EU-komission varapuheenjohtajan kisaa EU-komission johtoon haetaan ensi vuoden eurovaaleissa seuraajaa Jean-Claude Junckerille. helmikuuta. Hän on entinen pääministeri, komission varapuheenjohtaja ja Euroopan kansanpuolueesta (EPP), joka saattaa hyvinkin olla suurin puolue myös seuraavien vaalien jälkeen. Viime vuoden tammikuussa luottamusindikaattori sai arvon 21,0. Haatainen on sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtaja. Pääosa bussiliikenteestä jää perjantaina ajamatta HSLalueella kello 03–18. Sipilä vatuloi jatkollaan Pääministeri, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ei kytke omia jatkoaikeitaan siihen äänisaaliiseen, jonka keskustan ehdokas Matti Vanhanen saa presidentinvaaleissa. Ihmiset ovat tämän väitteen uskoneet, ja tulokset näkyvät.” Aimo Aaltonen ”Seuraavissa vaaleissa on uusi tilanne, kun Sauli Niinistö ei osallistu. Vaalien tulos kerro puolueiden kannatuksesta Laaja tuki istuvalle presidentille Sauli Niinistölle jo presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella kertoo siitä, että puolueiden ote kannattajistaan on löystynyt ja kannattajamäärät ovat muutoksessa, Helsingin yliopiston professori Anu Kantola arvioi. Sen verkkosivujen mukaan niiden liikenne käynnistyy normaalisti lauantaiaamuna. Kaksi kansalaisliikkeen ehdokasta poimi 70 prosenttia kansalaisten äänistä, puolueiden ehdokkaille jäi noviisin rooli.” Pentti Hotti ”SDP:n päättäjien tulee kertoa, että eduskuntaja kunnallisvaalit ovat ennen kaikkea puoluevaalit eivätkä henkilövaalit. Komission nykyinen varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) on puheenjohtajaveikkailuissa mukana. Katainen kertoo, että päätös syntyy hänen mukaansa kevään aikana. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin. Äänestyksessä kansalaisilta kysytään, hyväksyvätkö he muutokset maan aborttilainsäädäntöön, jonka mukaan raskaus on sallittua keskeyttää vain, jos odottavan äidin henki on vaarassa. AFP / Thierry Charlier. SDP:N TUULA HAATAINEN SAI ÄÄNISTÄ HIEMAN YLI KOLME PROSENTTIA. Kuluttajilla on superluottamus tulevaan Kuluttajien luottamusta mittaavan indikaattorin lukema näyttää korkeampaa lukemaa kuin koskaan aiemmin, kertoo Tilastokeskus. 9 1. ”Voitto rahalle ja mediakratialle on tappio yhteiskuntarauhalle ja demokratialle.” Katriina Kajannes ”Olemme uudessa tilanteessa poliittisesti. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 12,3. Hänen nimensä on ollut esillä puhemiesveikkailuissa. SDP:n eduskuntaryhmä käsittelee asiaa todennäköisesti tällä viikolla. Irlanti kertoi jo syyskuussa aikovansa järjestää kansanäänestyksen naisten oikeudesta raskaudenkeskeytykseen. Ratkaisevaa on se, mitä ajattelevat sadat Euroopan keskustaoikeistolaiset, muun muassa mepit ja jäsenjärjestöjen puheenjohtajat, jotka valitsevat puolueen kärkiehdokkaan. Eduskunnan puhemiehen ja varapuhemiesten vaalit käydään 5. Sipilä sanoo saaneensa palauteryöpyn kenttäväeltä, kun hänen tulkittiin harkitsevan omaa jatkoaan Vanhasen tuloksen perusteella. Kyllä minun täytyy sitä uskoa. Demokraatti.fi KOONNUT RANE AUNIMO SAULI NIINISTÖ VALITTIIN SUNNUNTAINA JATKOKAUDELLE PRESIDENTTINÄ. Hän kuitenkin muistuttaa, että presidentinvaalien tulos ei kuitenkaan anna suoranaisesti osviittaa puolueiden kannatuksesta seuraavissa eduskuntavaaleissa, koska vaaleissa keskitytään erilaisiin asiakysymyksiin. Pääkaupunkiseudun julkinen liikenne pysähtyy perjantaina Metrot, raitiovaunut ja liki koko bussiliikenne pysähtyy HSL-alueella perjantaina SAK:n mielenilmauspäivän takia, kertoo HSL. Kuluttajien luottamusindikaattori oli tammikuussa 24,2, kun se joulukuussa oli 24,0. HELMIKUUTA 2018 Lisää uutisia: Demokraatti.fi Tuula Haatainen nousemassa varapuhemieheksi STT:n tietojen mukaan SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen on nousemassa eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi. – Tuli niin iso palauteryöppy, että se ei saa vaikuttaa, oli se tulos mikä tahansa. Oikeisto on propagoinut pitkään, että asetelma on päinvastainen, he esittävät, että henkilö on tärkeä. – Toisaalta isojakin muutoksia puolueiden kannatuksessa saattaa tapahtua tulevaisuudessa, Kantola toteaa. Jutta Urpilainen kieltäytyi varapuhemiehen tehtävästä aiemmin
– Jos esimerkiksi me olisimme ir tautuneet siitä samalla tavalla kuin hallitus, päälle olisi tullut jumalaton älämölö. Vanhala muistuttaa työnanta japuolen saaneen kikystä kaiken hyvän. Työnanta jien pitäisi nyt sanoa ääneen, että hallitus vaarantaa käyttäytymisel lään työmarkkinajärjestelmän. Minä työnantajana huutaisin nyt Sipilälle enkä esimerkiksi Teollisuusliitolle, joka on nyt tehnyt lakkopäätöksiä. Vaikka he kahdenkeskisissä keskus teluissa hallitusta arvostelevat, jul kisesti he eivät uskalla sitä tehdä, hän jatkaa. Eihän tässä siitä ole kysymys vaan siitä, että sopimukset on tehty ja niistä pitää pitää kiinni, Aalto sanoo.. Miksi olet aiheuttanut tähän maa han tällaisen tilanteen vaikka me yhdessä sovimme tästä. – Yhdessä päätettyjen asioiden puolustaminen ei näköjään enää olekaan yhteinen agenda. Liittojen puheenjohtajille, Teolli suusliiton Riku Aallolle ja Paperi liiton Petri Vanhalalle on selvää, että kyse on myös aktiivimallia suu remmista asioista. – En tiedä oliko kiky viimeinen kolmikantainen sopimus, mutta kyl lähän se sillä lailla surullinen sopi musratkaisu on, että siitä ei ole nä köjään puolustamassa ketkään muut kuin palkansaajajärjestöt. – Nimenomaan siitähän tässä on kysymys. Ne joutui vat ratkaisunsa uhan edessä teke mään. Tässä kohtaan livetään ja ajatellaan, että tämä on poliittinen manööveri. Osa on siis aktiivimallin vastustamista mallin itsensä takia ja osa on sitä, että maan hallitus on pettänyt palkansaajat ja lähtenyt te kemään leikkauksia työttömyystur vaan, vaikka erityisesti juuri näistä leikkauksista he päättivät luopua, Aalto sanoo. Sillä vastustetaan vuoden alusta voi maan tullutta työttömyysturvan ak tiivimallia. Paperiliiton Vanhala ja Teollisuusliiton Aalto avaavat mielenilmauksen mutkikkaat taustat T eollisuusliitossa ja Pa periliitossa valmis taudutaan perjantaina Helsingin Senaatin torilla järjestettävään palkansaajien mielenilmaukseen. Työttömyystur van heikennykset ovat hallituksen päinvastaisista puheista huolimatta vastoin yhdessä sovittua kilpailuky kysopimusta. 10 1. HELMIKUUTA 2018 ”Työnantajana minä huutaisin nyt Sipilälle” ” Tämä on ihmeellinen tarina, jossa pelisäännöistä ei ole välitetty. Työnantajajärjestöistä ei ole yhteistä ratkaisua puolustamaan. Kritiikkiä Akavalle ja STTK:lle Sekä Aalto että Vanhala ilmaise vat olevansa pettyneitä myös Aka van ja STTK:n päätöksiin pysyä si vussa perjantain mielenilmauksesta, vaikka osa molempien keskusjär jestöjen jäsenliitoista siihen osallis tuukin. Huuto olisi tullut myös sil loin, jos työantaja olisi lähtenyt so pimuksesta kävelemään
– Hallituksella ei tunnu olevan mitään halua edes keskustella meidän kanssa näistä asioista. Nyt jäsenet kyselevät, että miten aktiivimalli on mahdollinen, kun asiasta sovittiin toisin. – Loputtomiin se pinna ei tuolla kuuluisalla kentällä kestä. En ole yhtään varma, että tämä on hyvä tapa ratkaista näitä asioita, Aalto sanoo. Aktiivimalli pitää perua SAK:n yhteinen vaatimus on, että aktiivimalli pitää perua. Sehän tässä ihmetyttää, että 130 000 nimeä tuli muutamassa viikossa eikä sillä näytä olevan mitään vaikutusta, vaikka se oli aidosti kansalaisten aktiivisuuden ansiota, Aalto sanoo. Tämä voi olla tulevaisuuden malli. Työnantajaosapuoli ei halua olla enää tukemassa sopimusjärjestelmää. Riku Aalto muistuttaa, että nykyisessäkin työtömyyslainsäädännössä on jo erittäin pitkiä karensseja, jos työtön ei suostu ottamaan työtä vastaan tai osallistumaan koulutukseen. Puhutaan loma-rahojen leikkauksista ja työajan pidennyksistä. Sekä Aalto että Vanhala näkevät perjantain mielenilmauksen ennemmin prosessin alkuna kuin sen päätepisteenä. Aallon mukaan liitossa neuvotellaan parhaillaan työpaikkakohtaisia lakkorajoja. Mennään sitten näin ja katsellaan sitten, miten tulevaisuudessa tulee käymään. Vanhalan mukaan myös STTK:n ja Akavan toiminta näyttää enemmän julkisuuden kautta hallitukselle huuteluna. EK:ta kiinnostaa, olemmeko me työtaistelussa vai emme. Teollisuusliitto on tehnyt perjantaina mielenilmauksen ajaksi lakkopäätöksen. Myös paperiliittolaisia, jotka ovat aktiivimallin uhreina. – Tämä on kaksinkertainen karenssijärjestelmä näille ihmisille. Tämä on ihmeellinen tarina, kaikki tietävät ettei ole toimittu pelisääntöjen mukaan, mutta nyt niistä pelisäännöistä ei vain välitetä. – Sellainen tunne tulee, ettei mitään tiivistä pohdintaa asioiden ympärillä ole. Aallon mukaan nyt kannetaan hedelmää työnantajajärjestö EK:n päätöksestä irtautua keskusjärjestösopimisesta. 11 1. Toivoisin, että kansalaisaloitteen yli 130 000 allekirjoittajasta iso osa näkyisi tuolla torilla, Vanhala sanoo. Simo Alastalo Demokraatti Loputtomiin se pinna ei tuolla kuuluisalla kentällä kestä.. – Vaikka ministeri sanoo, ettei tässä mitään rikota, niin jokainen sen kumminkin tietää. Samaan aikaan firmojen taloudellinen tilanne on kääntynyt merkittävästi positiivisempaan suuntaan. HELMIKUUTA 2018 Vanhalan mukaan kiky-sopimus ei ollut Paperiliitossa helposti myytävissä. Siitä huolimatta hallitus haluaa tehdä työttömiä kyykyttäviä ratkaisuja, Aalto ihmettelee. Yhteydenpito hallituksen suuntaan ei Aallon mukaan toimi ainakaan liittotasolla. – Oletusarvo on se, että väki saadaan liikkeelle. Mahdolliset muut toimenpiteet mietitään Aallon ja Vanhalan mukaan perjantain mielenosoituksen jälkeen. – Aika näyttää vaikuttaako tämä mihinkään. – Kun yhteisiä ratkaisuja ei tehdä, se johtaa tulevaisuuteen, jossa EK:ta eivät nämä asiat kiinnosta. – Toivottavasti sinne tulisi paljon myös muitakin kuin työssäkäyviä jäseniä. Vanhalan Paperiliitossa ei lakkopäätöstä tehty, mutta väkeä haalitaan torille muun muassa yhteiskuljetuksin. Aika monia isoja asioita on ollut
Tämä on ollut Melinin mukaan taktiikkaa. HELMIKUUTA 2018 A y-liike näyttäytyy eri tavalla sen mukaan, mistä sitä katsotaan. Siihen ei ole löytynyt luontevaa paikkaa. Vanha ennakkoluuloinen käsitys rasvanahkaisista duunareista nousee esille vain, kun ay-liikkeestä halutaan puhua kielteisesti. – Sillä tavalla voitaisiin saada kiinni yritystai tuoteketjukohtaisista ongelmista. Melinin mukaan ay-liikkeen tulisi mennä tiukemmin mukaan ihmisten arkeen. Väitän, että olemme jo murroksessa. Työnantaja haluaa valuttaa riskiä alaspäin työpaikkaja henkilökohtaisiin sopimuksiin. Jos ayliike ei pysty sitä antamaan, peli on Melinin mielestä menetetty. – Ay-liikkeeltä se oli huonoa julkisuuden hallintaa. Järkevintä olisivat Melinin mukaan isot arvoketjujen mukaan järjestetyt katto-organisaatiot, joiden sisällä voisi olla pienempiä verkostomaisesti toimivia alaorganisaatioita. 12 1. Ay-liikkeen kohtaaminen jää etäiseksi. Juhlikaa voittoja Kiky-sopimus ei jätä Melinin mielestä tahraa ay-liikkeeseen, mutta jatkuvat periksi antamiset kyllä. Syynä ovat uudet tuotantomenetelmät ja -tavat, jotka vaativat uudenlaisia työn organisoinnin ja johtamisen tapoja. Työntekijä tarvitsee tukea. Mukaan arkeen Viimeiset 20 vuotta on Melinin mukaan ollut niin vahvaa uusliberalistien pyöritystä, että ay-liike on menettänyt aloitteensa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Mitä nuorempiin ikäluokkiin mennään, sitä enemmän järjestäytyminen laskee. – Keskimääräinen palkansaaja noteeraa tämänkaltaisen politiikan tekemisen pikemminkin hyväksi kuin huonoksi. Hänen mukaansa kiky olisi pitänyt kääntää voitoksi, tuulettaa kunnolla, että ratkaisu auttoi luomaan uusia työpaikkoja. Se taas vaatisi toisin tekemistä ja haastamista. Pitkässä juoksussa vastuullisuus esimerkiksi työllisyydestä kääntyy voitoksi. Yksittäinen työntekijä on aika heikoilla neuvottelukumppanina. Ei ole yhtä ay-liikettä, sanoo sosiologian professori Harri Melin Tampereen yliopistosta. – Ne muuttavat myös edunvalvontaa ja siten ay-liikettä. Birgitta Suorsa Tiina Tenkanen UP Ay-liike kaipaa päivitystä Ay-liikkeelle on povattu loppua monet kerrat, mutta silti liike on pysynyt elävänä – nyt huolta nostattaa jäsenten keski-iän nousu. Pisteet otti Sipilän hallitus. Pitää löytää uusia, tähän aikaan sopivia järjestäytymisen muotoja. – Tämä näkyy jo. Ay-liikkeen on vaikea päästä tästä ulos, ellei se löydä rohkeita uusia avauksia. Ay-liike on kuin fb-kaveri, joka ei postaa eikä kommentoi. – Työpaikkatason kohtaamiset olisivat tärkeitä. Melinin mukaan ay-liike on eriytymässä entisestään. – Ay-liike on leimattu muistoksi menneisyydestä: ”Tällaista jarrua enää tarvita”
HELMIKUUTA 2018 Ku va t Ja ri So in i. 13 1
Se tarkoittaa, että duunarin lapsi ei välttämättä koe itseään duunariksi, puoluekantaa ei imetä äidinmaidosta eikä ammattiliiton jäsenyys ole yhtä tärkeä nuorelle ikäpolvelle. – Ay-liikkeen voimaan ja perusajatukseen kuuluu aktiivinen jäsenistö ja sen tahdon noudattaminen. – Nykyinen ilmapiiri ei suosi huolehtimista kollektiivisista eduista, yhdenvertaisuudesta tai tasa-arvosta, Mattila toteaa. Ammattiyhdistysliike näkyy tutkijoiden mukaan yleisölle keski-ikäisinä miehinä, mutta kenen äänellä ay-liike puhuu. Jutilan mukaan kansalaiset pohtivat jäsenyytensä hinta-laatu -suhteen lisäksi instituution edustamia arvoja. – Elinkeinoelämän keskusliitto EK on enemmän kokoomuksen loppusijoituspaikka. Myös terävämpi julkisuuden kautta toimiminen, jäsenille informointi ja ” Onko ammattijärjestöjen vahva työelämäosaamista osattu brändätä?. – Vasemmistopuolueiden kannatus on vain noin 20 prosenttia, joten loput kansalaisista ajattelevat jotenkin toisin. – Tulevaisuutta ajatellen puoluepolitiikka on ay-liikkeelle taakka. Samaan aikaan Yleinen työttömyyskassa YTK eli Loimaan kassa on kasvanut noin 400 000 jäsenen kassaksi. Hänen mukaansa keskusjärjestöjen rekrytoinnit paljastavat puoluesidonnaisuudet. Bergholm ehdottaa esimerkiksi palkkaneuvottelujen julkisempaa käsittelyä. Kriittinen jäsenyys tätä päivää Perinteiset ammattiliitot työttömyyskassoineen menettävät maksavia jäseniä. Jutila näkee puoluepoliittisuudesta pois pyrkimisen välttämättömäksi. – Koen, että yhteiskunnallinen ilmapiiri ei ole reilu ay-liikettä kohtaan. Hän luonnehtii SAK:ta puoluepoliittisesti ärhäkkääksi ja STTK:ta profiililtaan laimeammaksi. Ay-liike siivilöi jäsenistön kollektiivisen tahdon esiin. Liittotasolta kuulee, että pitäisi jo osata tehdä pesäero SDP:een, painotetusti SAK:ssa, Jutila toteaa. – Julkisuudessa näkyvien miehisten voimien äänellä, keskustaliberaalin E2 ajatushautomon johtaja, yhteiskuntatieteiden tohtori Karina Jutila vastaa. – Esimerkiksi Norjassa palkkaja työehtoneuvottelut tehdään melko julkisesti. Hänen mukaansa elämme yksilöllistymisen aikaa, jolloin muun muassa ajatellaan yksilön epäonnistumisen olevan hänen oma vikansa, eikä rakenteiden. Epäonnistuminen on oma vika Myös Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija Maija Mattila sanoo yhteiskunnallisen ilmapiirin muuttuneen. – Vaikutelma on, että keski-ikäisten, valtaa käyttävien miesten äänellä, projektitutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori Maija Mattila Kalevi Sorsa -säätiöstä kertoo. SAK:n Bergholmin mukaan puoluepolitiikka on jäänyt sivummalle ay-liikkeessä. 14 1. Suurin osa jäsenistöstä ja kansalaisista on puoluepoliittisesti sitoutumattomia. Hänen mukaansa ihmiset ovat aiempaa vaativampia. – Jäsenistön äänellä, SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm toteaa. Ay-liikkeen lisäksi kansalaiset arvioivat myös kirkon toimintaa ja pohtivat tarkasti, mihin rahansa laittavat. HELMIKUUTA 2018 Kenen ääni kuuluu ammattiyhdistysliikkeessä. Pesäero puoluepolitiikkaan Jutilan mukaan osaa ay-liikettä leimaa puoluepoliittinen sidonnaisuus. Sosialidemokraatit ovat ay-liikkeessä näkyvästi edustettuina, vasemmistoliittolaisetkin vähän. – Enää ei ole periytyvää ammatti-identiteettiä tai luokkaidentiteettiä, Jutila kertoo. SAK:hon rekrytoidaan tietämättä, mistä puolueesta kukakin on, Bergholm kertoo. Ay-liikkeen brändäys kesken Ay-liike voisi tutkijoiden mukaan päästä uuteen nousuun avoimuudella, kertomalla saavutuksistaan ja olemalla helposti lähestyttävä. Se ay-liikkeen pitää huomioida toiminnassaan. Palkansaajapuoli julkistaa tavoitteensa etukäteen myös työsopimuskierroksella. Perinteet painavat entistä vähemmän
3. Alustatalouden työntekijät ovat vielä heikosti järjestäytyneet. Jäsenten ja liitojen vuorovaikutusta pitäisi kehittää paremmaksi. Nuoret pitäisi saada mukaan, innostumaan ja liittymään jäseniksi. Näin tavoitetaan myös nuoria, kriittisiä ryhmiä. SAMU SALO puheenjohtaja, Insinööriliitto 1. Nuorten, syrjäytyneiden ja syrjäytymässä olevien. Jokaisen ääni on yhtä tärkeä. Myös työehtosopimusten saaminen niille aloille, joilla sitä ei ole, voisi houkutella uusia jäseniä. Eläkkeelle jääneiden ääntä kaivataan. työehtosopimuskierroksiin yhdistetty jäsenhankinta olisi Bergholmin mielestä luontevaa ay-liikkeelle. Pitää ymmärtää nuorten sukupolvien tarpeita. 3. Täytyy olla sosiaalisessa mediassa läsnä sille porukalle, joka ei osaa hyödyntää tai ei ole löytänyt omaa liittoa. Työelämä muuttuu. Kenen ääntä kaivataan. 15 1. MAIJA PIHLAJAMÄKI puheenjohtaja, Jyty 1. Huolena on yleissitovuuden katoaminen. 2. Ay-liikkeen pitäisi tuoda aktiivisesti ja positiivisesti esille omia vaihtoehtoja, eikä olla vain ei-liike. ” Ay-liike siivilöi jäsenistön kollektiivisen tahdon esiin.. Mattila toivoo ay-liikkeen osallistuvan enemmän julkiseen keskusteluun sekä kertovan nuorille ja työelämäänsä aloittaville, mitkä ay-liikkeen saavutukset ovat. HELMIKUUTA 2018 Kysymykset 1. Uusi nousu. 3. Yleissitovat sopimukset ovat sentään ay-liikkeen kulmakiviä. 2. Ay-liikkeen toiminta voisi olla kansanliikkeen omaista toimintaa, Mattila ehdottaa. Jäsen ykköseksi kaikessa toiminnassa. Nuoret eivät tunne työelämän pelisääntöjä eikä oikeuksiaan, heille pitäisi saada viestiä perille. – Pelkät kabinettikeskustelut eivät riitä. Tulevaisuuden haasteet. Kenen ääni kuuluu ammattiyhdistysliikkeessä. 3. Jokainen työntekijä on tärkeä ja tulevat jäsenet pitäisi ottaa jo opiskellessa kiinni. Hiljaisten, jotka eivät ole vielä kiinnostuneet ay-liikkeestä tai ay-toiminnasta. Heikoimmilla olevien sekä työelämään tulevien. Segmentoitua viestintää pitää lisätä. 2. – Ammattijärjestöillä on erittäin vahva työelämään liittyvä osaaminen, mutta onko sitä osattu brändätä, Jutila tiivistää. JAANA YLITALO edunvalvontajohtaja, PAM 1. Työn murros alustatalouksineen. Pitää tuoda enemmän esiin ay-liikkeen aikaansaannoksia, kuten äitiyslomia, eläkkeitä, lapsilisiä. Kun työnantajan äänenpainot kasvavat, ay-liikkeen on oltava terävämpi. Tutkijoiden mukaan ammattiyhdistysliikettä tarvitaan niin kauan kun ihmiset tarvitsevat työsuhdeturvaa. Työn rakennemuutos ja digitalisaatio, joka korvaa työntekijöitä ja vähentää työpaikkojen henkilöstömäärää. 2
Saksan majakka ja Suomen perävaunu Kreikan kriisin aikana Suomi tottui katsomaan Saksaan etsiessään liittolaista. Visioita tulevasta siis kaivataan kipeästi. Schultzin tavoitetta liittovaltiosta pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei vielä joulukuussa (HS 15.12) pitänyt realistisena. Hän näkee, että nyt on uhkana Suomen jääminen EU-kantoineen yksin. Suomen vaikutusmahdollisuuksien pohtimista EU:ssa ylipäänsä Miettinen pitää nykyisellään jopa hieman turhanakin. Miettisen mielestä suomalainen keskustelu on keskittynyt liikaa taloudellisten vastuiden kasvattamisen näkökulmaan. – Suomella voisi olla vaikutusvaltaa, jos se tuottaisi omia ehdotuksia. Timo Miettinen, yliopistotutkija ja projektijohtaja Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkosta sanoo, että viime vuosina Suomen linja on paikoin ollut jopa kovempi kuin Saksan. Yksi kysymyksistä, jonka puolesta olemme taistelleet, on EU-parlamentin valvoman Euroo pan valuuttarahaston perustaminen. Ymmärrys siitä, että euroalue tarvitsee perusteellisen rakenteellisen remontin, on kasvamassa, Udo Bullman sanoo. Maa toimi Suomen kannattaman talouskuripolitiikan veturina EU:ssa. Suomi haluaa viimeistellä pankkiunionin ennen EMU:n uudistamista. Olisivatko komission joulukuussa julkaisemat suunnitelmat sitten toteutuessaan haitallisia pienelle jäsenmaalle kuten Suomelle. Merkittävä osa komission ehdotuksista koskee juuri tämän institutionaalisen puolen selkeyttämistä. – Täällä ymmärretään huonosti tarvetta kehittää EU:ta niin, että siitä tulisi vakaampi ja pelisäännöiltään selkeämpi instituutio. HELMIKUUTA 2018 Kovanaama-Suomi on jäämässä EU:ssa yksin Saksan asenne yhteisvastuuseen on muuttumassa, Saksaa peesaillut Suomi on kadottanut EU-politiikkansa vision N äkemys siitä, mihin suuntaan Eurooppaa pitäisi viedä puuttuu Suomessa lähes kokonaan. – Tästä on todisteena menestyksemme hallitusneuvotteluissa Angela Merkelin kristillisdemokraattien kanssa. joulukuuta. Tällä hetkellä kuitenkin reagoimme lähinnä suurten jäsenmaiden kantoihin ja komission ehdotuksiin, Miettinen sanoo. Euroopan komissio julkaisi suunnitelmansa EMU:n kehittämiseksi 6. Saksassa sosialidemokraattien SPD:n puheenjohtaja Martin Schultz totesi joulukuun alussa kannattavansa Euroopan Yhdysvaltojen rakentamista vuoteen 2025 mennessä. Udo Bullman, saksalainen europarlamentaarikko ja parlamentin talousja raha-asioiden komitean jäsen (sd.) sanoo, että Saksan asenne yhteisvastuuseen on nyt kuitenkin muuttumassa. Meillä askarrellaan tulevaisuusnäkymien kanssa paikallisella tai korkeintaan kansallisella tasolla, sanoo eurokansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri (sd). Miapetra Kumpula-Natri viittaa tulonsiirtoihin yleisemmin. – Mikäli euroalueen budjettia kasvatettaisiin esimerkiksi Euroopan valuuttarahaston kautta, Suomen vastuut lyhyellä aikavälillä kasvaisivat. 16 1. – Suomella on pitkä linja sääntöperustaisen talouskoordinaation merkityksen korostamisessa. Pidemmällä tähtäimellä ei ole toivottavaa, että esimerkiksi EU:n ja euroalueen hallinto eriytyvät toisistaan. Hän sanoo, että harva EU-budjetin nettomaksajakaan vastustaa sitä, mitä. Tämä johtuu siitä, että EU:ssa tehtävät päätökset osuvat eri tavalla eri väestöryhmiin tai eri alueella asuviin ihmisiin. Suomen hallituksessa komission suunnitelmat eivät ole herättäneet innostusta. Timo Miettinen näkee, että puhe Suomen edusta on yleisesti harhaanjohtavaa. Yksiselitteistä vastausta Suomen edusta hän ei löydä myöskään euroaluekysymyksessä. Olemme suhtautuneet penseästi ajatukseen EU:sta aidosti poliittisena yhteisönä, Timo Miettinen kiteyttää Suomen linjan. Keskustelu EU:n sekä talousja rahaliiton (EMU) tulevaisuudesta on jälleen ajankohtainen. Suomen etu. Hallitus ei tue kaavaillun Euroopan valuuttarahaston päätöksentekomallia, yhteisvastuullisten rahastojen luomista eikä euromaiden valtionvarainministerin pestin perustamista. Toisaalta pitkällä aikavälillä talouden hyvä kehitys ja kysynnän vahvistuminen Euroopassa hyödyttävät viennistä riippuvaista Suomea, Miettinen sanoo
Udo Bullman ei pidä yllättävänä puolueensa johtajan näkemystä siitä, että EU:n tulisi syventää integraatiotaan Euroopan Yhdysvalloiksi. Udo Bullmanin mielestä EMU-keskustelussa tulisi keskittyä enemmän siihen, ovatko esitetyt ideat hyviä vai huonoja ja vähemmän vastakkainasetteluun pienten ja isojen jäsenmaiden välillä. Suomikaan ei ole ollut valmis rikkaampana maana aluetukia lopettamaan. Kohti liittovaltiota. Mitä sitten pitäisi ajatella Martin Schultzin puheista liittovaltiosta. Miapetra Kumpula-Natri (sd.) pitää Schulzin visiota selkeänä. Ei koko Euroopan pidä jäädä vastustajien vangiksi. HELMIKUUTA 2018 V iime vuosina Suomen linja on paikoin ollut jopa kovempi kuin Saksan. 17 1. Jenni Heikka Demokraatti, Bryssel Kuvitus: Emilie Uggla. – Euroalueen demokraattisempi ja läpinäkyvämpi hallinto olisi kaikkien etu, hän sanoo. – Schultzin kommenteissa näkyy visio EU:n tulevaisuudesta mutta myös selvä kyllästyminen siihen, että EU:n pitäisi edetä sataprosenttisesti yhteisymmärryksessä. Aluekehitys ja maataloustuet ovat EU-budjetin suurimmat alakohdat. Olemme erittäin EU-myönteinen voima. niillä saadaan aikaan, kunhan ne toimivat tehokkaasti. – Esimerkiksi rakennetukirahastoilla saadaan heikommin menestyneitä alueita mukaan talouskasvuun, mitä kukaan ei pidä pahana. Tutkimusrahoituksessa taas Suomi on ollut kokoaan suurempi saaja, Kumpula-Natri muistuttaa. ” Ymmärrys siitä, että euroalue tarvitsee perusteellisen rakenteellisen remontin, on kasvamassa. – Idea vaikuttaa ensi katsomalta radikaalilta, mutta todellisuudessa on kysymys Saksan sosialistien historiallisesta tavoitteesta, joka on kirjattu myös puolueohjelmaamme
HELMIKUUTA 2018 EEVA LENNON Maailma tänään Corbyn pelaa monella rintamalla K onservatiivinen puolue on aina ollut perinteisesti liike-elämän ystävä ja tulkki. Sitä on ajanut erityisesti työväenpuolueen pitkäaikainen entinen johtaja Tony Blair, ja nyt on hankkeelle antanut yllättäen siunauksensa EU:ta vastustavan rasistisen Ukip-puolueen entinen johtaja ja voimahahmo Nigel Farage. Työväenpuolue onkin saanut vettä myllyynsä monissa julkisen sektorin hankkeissa mukana olevan rakennusfirma Cariollionin romahduksesta. Yhteistä työnantajapiireille ja Corbynin työväenpuolueelle on kovan brexitin vieroksunta ja halu sijoittaa runsaasti varoja infrastruktuurin – rautateiden, teiden sekä rakennusten ja laitteiden parantamiseksi. Mutta vaikka Corbyn kauhistuu kovaa brexitiä, hän on toistaiseksi sitoutunut jäämään sisämarkkinoille ja tulliunioniin vain kahdeksi siirtymäkauden vuodeksi. Kirjoittaja on Lontoossa asuva toimittaja. Labour menestyi viime vaaleissa lähinnä siksi, että se aktivoi nuoret vaaliuurnille. Mutta sunnuntailehti Observerin teettämä mielipidetutkimus osoitti, että 56 prosenttia työväenpuolueen potentiaalisesta äänestäjäkunnasta suosii sisämarkkinoille jäämistä ja vain 13 prosenttia vastustaa sitä. Julkisissa yrityksissä johtajien palkat saisivat olla korkeintaan kaksikymmentä kertaa suuremmat kuin alimmat palkat. Samoin tutkimuksesta, jonka mukaan valtion ja yksityisten yhteishankkeet infrastuktuurin rakennusalla ovat tulleet veronmaksajalle paljon kalliimmiksi kuin puhtaat valtion hankkeet. Mutta sen jälkeen kun äänestäjät viime vaaleissa osoittivat, että hekään eivät suosi kovaa brexitiä ja Mayn hallitus menetti enemmistönsä parlamentissa, CBI:n kielenkannat ovat lauenneet. Eliitin sisällissota on todella katkeraa. u u u Mutta voiko liike-elämä niellä Corbynin vasemmistolaisen ohjelman. Lontoon City ja suurteollisuuden edustaja CBI, meidän EK:mme vastine, ovat brexitin takia sukset ristissä konservatiivisen hallituksen kanssa. Ja entä sitten sitoutumista uuden kansanäänestykseen vaatimukseen Brexit-sopimuksesta sen jälkeen, kun se on solmittu. Tietenkään sen edustajat eivät pidä siitä, että Corbyn haluaa nostaa yhtiöveron nykyisestä 19 prosentista, 26:een prosenttiin, panna erityisveron niin sanotun liiallisen palkan veron yrityksille, joiden henkilökunnalla on ”hyvin korkeat” palkat. Työväenpuolueen vaalivoitto johtaisi ehkä puntakriisiin ja sitä kautta inflaation kiihtymiseen, vaikka varjovaltiovarainministeri John McDonnell on ilmoittanut pohtivansa keinoja puntakriisin estämiseksi. Tässä ne ovat samoilla linjoilla kuin ammattiyhdistysten keskusliitto TUC, joka pelkää työpaikkojen puolesta, jos CBI:n jäsenillä menee brexitin takia huonosti. Toinen syy Corbynin haluttomuuteen sitoutua pitkän päälle edes Norjan ratkaisuun on, että työväenpuolueen työläisäänestäjistä osa äänesti brexitin puolesta. Ja vaikka osa työväenluokasta äänestikin brexitin puolesta, sekään ei välttämättä halua kovaa brexitiä. Niin kauan kun konservatiiveilla oli parlamentin alahuoneessa enemmistö, pääministeri May saattoi tukkia liike-elämän edustajien suut uhkaamalla, että julkisesti valittavia yritysjohtajia ei enää oteta vastaan Downing Streetin hallintorakennuksissa. Jotkut taloustieteilijät korostavat kuitenkin, että Corbynin varjohallituksen talouspolitiikka pyrkii ainakin talouden laajentumiseen, ja liike-elämä voisi siksi olla siihen tyytyväinen. Työväenpuolue haluaa myös nostaa suurituloisimpien palkansaajie tuloveroa julkisten palvelujen ja ilmaisen yliopisto-opetuksen rahoittamiseksi. Puolueen fanaattisille kovan brexitin kannattajille, he ovat epäisänmaallisia maanpettureita. Expertit täällä ovat todenneet, että kansallistaminen olisi vaikeampaa EU:n jäsenenä tai ehkä sisämarkkinoillakin, mutta ei mahdotonta. Mayn hallitus edustaa kovaa brexitiä eli vaatii Britanniaa lähtemään paitsi EU:sta myös sisämarkkinoilta ja tulliunionista. Liike-elämän edustajat toivovat Britannialle edes Norjan ratkaisua eli jäämistä sisämarkkinoille ja tulliunioniin. iStock. Työväenpuolue on valmis ottamaan uutta lainaa infrastuktuurin rahoittamiseksi, ja liike-elämä pelkää valtion liiallista velkaantumista. CBI:n vuosikokouksessa viime syksynä Jeremy Corbyn sai lämpimämmät suosionosoitukset kuin Theresa May. Hän pelkää, että EU:n jäsenenä tai sisämarkkinoilla hän ei voisi toteuttaa suurta kansallistamisohjelmaansa junien, vesilaitoksen ja energiayritysten kansallistamista. 18 1. Mutta nyt on Britannian konservatiivinen eliitti katkerassa sisällissodassa. Corbyn pelkää, että EU:n jäsenenä tai sisämarkkinoilla hän ei voisi toteuttaa suurta kansallistamisohjelmaansa. Kauanko Corbyn siis voi vastustaa liike-elämän, ammattiyhdistysliikkeen ja omien nuorten ja muidenkin äänestäjiensa painostusta ja välttää lopullista sitoutumista Norjan ratkaisuun. Observerin gallup paljastaa myös, että puolta enemmän työväenpuolueen kannattajista haluaa toisen kansanäänestyksen kuin vastustaa sitä. u u u Mutta voisiko liike-elämä sitten lähentyä työväenpuoluetta. Tutkimuksen mukaan 63 prosenttia Työväenpuolueen nuorista kannattajista haluaa Britannian jäävän sisämarkkinoille. Työväenpuolueen ohjelmassa mainitut kansallistettavat yritykset ovat usein valtion käsissä Manner-Euroopan maissa. Samoin yrityksissä, jotka pyrkivät saamaan tilauksia julkisilta sektoreilta. Mutta Britannian liike-elämässä pelätään Corbynin ”valtio hyvä, yksityinen paha” -asennetta ja epäillään, että luvatut kansallistamiset olisivat vasta alkua
HELMIKUUTA 2018 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi SDP ottaa Samakin ohjat S osialidemokraattisten puolueiden ja ammattiliittojen keskusjärjestöjen pohjoismainen yhteistyökomitea Samak kokoontuu vuosikokoukseensa Ruotsiin ensi viikon alussa. Rönnholmin mukaan tutkimus on jälleen tehnyt näkyväksi, ettei ilman sopimusyhteiskuntaa voi olla myöskään pohjoismaista mallia. – Meillä on mahdollisuus saada kampanjakokemuksia eri pohjoismaisista vaaleista ja voimme oppia muiden strategisista siirroista ja taktisista päätöksistä, Rönnholm summaa. – Suomalaisen sosialidemokratian kannalta on merkittävää, että SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne valitaan kokouksessa Samakin puheenjohtajaksi kaudelle 2018–2022, hän jatkaa. Verkostoituminen on valttia Rönnholm luonnehtii Samakia ainutlaatuiseksi organisaatioksi, jossa mukana olosta on monenlaista hyötyä. – Liian usein unohtuu, että mallin menestymisen edellytyksenä on ollut varallisuusja toimeentuloeroja tasaavien elementtien rinnalla vahva ammatillinen järjestäytyminen, ay-liikkeen sopimisoikeus ja yleissitovat työehtosopimukset, Rönnholm sanoo. . Sopimusyhteiskunta on vahvuus Samak on viime vuosina keskittynyt pohjoismaisen mallin turvaamiseen ja kehittämiseen NordMod2030-tutkimushankkeen sekä poliittisen Sømarkan julistuksen avulla. . Sen jäsenmaat ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti . Sosialidemokraattisten puo lueiden ja ammattiliittojen pohjoismainen yhteistyökomitea . Rönnholmin mukaan se on taannut paitsi yhteiskuntarauhan myös tavan luoda vakaata kysynnän kasvua markkinoille. . SDP:n puoluesihteeri Antton Rönn holm uskoo, että kokouksessa käydään mielenkiintoista keskustelua pohjoismaisen sosialidemokratian tilasta ja teemoista, kuten pohjoismaisen hyvinvointivaltion kehittämisen seuraavasta vaiheesta sekä käynnissä olevasta työelämän muutoksesta. 19 1. Mukana ovat myös autonomiset alueet Ahvenanmaa, Grönlanti ja Färsaaret SAMAK. . Verkostoitumalla pohjoismaisen sdja ay-liikkeen kanssa saadaan jatkuvasti uusia ajatuksia. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti . Samakin kokouksessa etsitään tapoja, joilla pohjoismaista mallia voidaan kehittää ja varmistaa menestymisen mahdollisuudet jatkossakin. Koostuu jäsenmaiden sosialidemokraattisista puolueista ja keskusammattijärjestöistä . Samakin puheenjohtajuus on kahden vuoden mittainen ja vetovastuu kiertää jäsenmaalta toiselle
– Se on meille vahvuus. – Ehdokas kiersi paljon – 53 paikkakunnalla – mutta enimmäkseen oli kampanjoitava ilman ehdokasta. Vaatii erityistä motivaatiota mennä tuonne lumipyryyn pelkkien flyereiden kanssa, Suominen sanoo.. – Aluedemokratian vahvistaminen on erittäin tärkeää siksikin, että vuonna 2009 lakkautettiin kuusi kuntaa ja perustettiin uusi Kouvola. – Se on edellytys, että voimme turvata kaupungin perustoiminnot. Kaikki hankkeet ja toiminnot elinvoiman puolesta ovat erittäin tärkeitä. Me demarit olemme kuunnelleet tarkalla korvalla alueiden asukkaiden ja järjestöjen näkemyksiä kaupungin tasapuolisesta kehittämisestä ja eri alueiden oikeudenmukaisesta kohtelusta, kertoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Harri Helminen (sd.). Jos rautatieyhteys Kiinaan lähtee oikein hyvin liikkeelle, työntekijämäärä nousee viidessä vuodessa yli 3000:n. – Muut ehdokkaat – Sauli Niinistö erityisesti – tulivat Tuulan agendaruutuun. Näin luonnehtii kampanjapäällikkö Jenny Suominen SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haataisen vaalikampanjaa. Laajan turvallisuuden käsite haluttiin alusta asti vahvasti esiin ja siinä onnistuttiin. Kiitos viestin leviämisestä kuuluu ahkerille somejoukoille, jotka muun muassa Facebookin Tuula Haatainen presidentiksi -ryhmässä pitivät vaalitsemppiä yllä. Kouvola Vuorovaikutusta ei mikään korvaa Demariryhmän nuorin valtuutettu Verna Sydänmaanlakka sai heti ensi kaudellaan käteensä ikäihmisten lautakunnan puheenjohtajan on pohjoismaiden ainoa rautaja kumipyöräkeskus EU:n TEN-T-ohjelmassa. HELMIKUUTA 2018 ” Rautatieja maantieterminaalihankkeen jatkuva kehittäminen on Kouvolalle erittäin vahva mahdollisuus. Alueellisesti kampanjaa toteutettiin uudella – ja Suomisen mukaan onnistuneella – tavalla. Logistiikkakeskus on tärkeä vahvuus Kouvolan pärjääminen edellyttää Harri Helmisen mukaan positiivisen työpaikkakehityksen aikaansaamista. Sen sijaan, että vaalikoneisto olisi piirretty suoraan järjestörakenteesta, etsittiin paikallista vaalityötä vetämään ”Tuulan tekijöitä”. Alueparlamentit ovat olleet meille tosi tärkeitä. 20 1. Se ei ole mennyt ihan kivuttomasti. Niinistö nosti muun muassa uudenvuodenpuheessaan esiin asioita, joista Tuula on puhunut, Suominen kertaa. – Meillä on positiivista yhdessä tekemisen meininkiä ja uudet valtuutetut ovat saaneet ryhmässä hyvin tukea. Uuden kaupunkistrategian mukaan alueparlamentit korvaavat alueraadit. – Tärkeintä on keskusteluyhteys ja se, että alueet saavat jonkin verran varoja, joilla ne voivat tukea omia tärkeitä kohteitaan. Helminen korostaa erityisesti Kouvolan rautatieja maantieterminaalihankkeen jatkuvan kehittämisen tärkeyttä. Suomisen mukaan Haataisen esiintymiset tv-tenteissä oli kasvutarina, mikä näkyi myös hänen esiintymisistään saaduissa arvioissa. Ryhmässä on hyvä henki ja teemme yhdessä töitä kuntavaaliohjelmamme pohjalta. Ensi yrittämällä valtuuston noussut Verna Sydänmaanlakka vahvistaa konkarin sanat. Meillä on logistiikassa töissä 1700 ihmistä. Haatainen oli viimeisen tv-tentin selkeä voittaja. Vetovoimaa lisää valmistuttuaan myös vielä työn alla oleva keskustan kävelykatu Manski. joka poikkeaa luonteeltaan esimerkiksi kuntavaaleista. Kouvolan demarit ajavat aluedemokratiaa Valtuustokierros TEKSTI JA KUVA MARKKU LAHIKAINEN Verna Sydänmaanlakka ja Harri Helminen korostavat, että Kouvolassa on nyt positiivista tekemisen meininkiä. – Uusi valtuusto on ollut piristysruiske. Kampanja pakettiin Voimakkaasti arvopohjainen, ehdokkaan näköinen kampanja. Myös SDP:n valtuustoryhmä uudistui tuntuvasti – 16 valtuutetusta 9 on uusia vaikuttajia. Somejoukkoja ja torien tallaajia Suominen iloitsee, että Tuula Haataisen viesti levisi sosiaalisessa mediassa hyvin, ja kampanjan visuaalisesta ilmeestä saatiin hyvää palautetta alan ammattilaisiltakin. Meillä on paljon innokkaita ja ennakkoluulottomia ihmisiä, jotka haluavat tehdä yhdessä töitä positiivisen Kouvolan puolesta. Uusi valtuusto on piristysruiske Reippaasti uudistunut valtuusto on aloittanut työnsä Harri Helmisen mukaan hyvin. Heitä yhdisti kiinnostus presidentinvaalityöhön, Kouvolan demarit ovat tyytyväisiä siitä, että SDP:n kuntavaaliohjelmassa yhtenä keskeisenä asiana olleet alueparlamentit ovat toteutumassa
Keskusta 9 . Saini Ortia Suositellut lähipiirille, ystäville somessa ja livenä. Perussuomalaiset 5 . . Sitä on pidetty mukana Tuulan kävelyillä Espoon rantaraitilla, jossa osallistujat ovat yhdessä ulkoilleet kampanjaliivit päällä. Heli Hietala Suosittelin lähiystävilleni ja verkkoyhteisölleni. Ilmo Korhonen Joka kotiin Taivalkoskella jaettu Tuulan mainos, puhutettu ihmisiä ja jaettu Facessa mainoksia. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti KOUVOLA . Pirkko Sonné Nuorten kotkien kanssa paistettiin pipareita ja jaettiin niitä kävelykadulla. Emma Haapasaari Huovutin ison punaisen Tuula-sydämen. Markku Lahikainen Demokraatti, Kouvola. Kivaa oli! Päivi Pietari Järjestettiin mm. Sosionomina hän tietää vanhustyössä aidon vuorovaikutuksen tärkeyden. Ja hymyilty. Kokoomus 13 . Ja kaupungin on turvattava resurssit eri palvelumuotoihin sekä pidettävä huolta henkilöstön työhyvinvoinnista. Jutellut ihmisten kanssa netissä ja livenä. Raisa-Tiina Lahtinen Olen snäpännyt, facettanut, jakanut, tykännyt, laittanut Instaan Tuulasta juttuja ja kannustanut ihmisiä äänestämään. Kristillisdemokraatit 4 . . Onhan sitä Tkkuraitin vaalimökillä pyöritty ja kahvitettu kansalaisia. SDP:n kannatus kuntavaaleissa 2017 25,2% (+2.7) Valtuustopaikat 2017–2021: . Vaalivalvojaisissa huokui ylpeys omaan ehdokkaaseen ja niihin teemoihin, joita kampanjassa pidettiin esillä. Pia Saarela Äänestämällä. Osaa vastauksista on lyhennetty. Anja Malm Vedin sellaisen älyttömän kovan juonnon Tampereella Demarinuorten vohvelikahvilassa Tuulalle ihan livenä. – Sitä ei voi korvata mikään muu. Veikko Toivonen Ollaan oltu Tuulan kirittäjiä ja lenkkeilty liivit päällä. Laittanut roposia tukitilille! Äänestänyt jo ennakkoon. Noora Kinnunen nuijan. . Sitoutumattomat 2 . HELMIKUUTA 2018 Miten osallistuit Tuula Haataisen kampanjaan. . stand up -ilta paikallisessa pubissa Kokkolassa teemalla Tuula ja presidentinvaalit. Sijaitsee Kymenlaaksossa . Vihreät 6 . . . Kysymykset tälle palstalle esitetään Facebookin Sosialidemokratia Suomessa -ryhmässä, josta myös vastaukset poimitaan. . . . Artturi Jyrkkänen Tikkurilassa ja vähän muuallakin Tuulan tilaisuuksissa ottanut kuvia ja lähettänyt niitä eteenpäin. Millaisia terveisiä kampanjapäällikkö haluaa nyt kentän väelle lähettää. SDP 16 . – Kiitos kaikille tehdystä työstä. Ville-Veikko Haapala Olen istunut vapaaehtoisena vaalikahvilassa ja kantanut Tuulan rintanappia laukussa ja rintapielessä. Järjestettiin puolueosaston kanssa onnistunut lastentapahtuma, jossa tila oli ääriään myöten täynnä lapsiperheitä ja Tuula keskellä mukana – no pahvisena, mutta näkyvästi esillä. Mutta esimerkiksi digitalisaatiota kannattaa hyödyntää myös ikääntyneiden palveluissa vaikkapa turvallisuusasioissa. Asukkaita noin 86 000 . Suomisen mieltä lämmittää, että eri puolilla Suomea järjestettiin Rauhankahviloita ja somessa vaalipäivän lähestyessä vilisi rutkasti kuvia Tuula-liivit päällä häärivistä aktiiveista. . . 21 1. Meille demareille on tärkeää, että ihmisten on hyvä olla töissä ja kaupungin on tuettava heidän jaksamistaan. Vasemmistoliitto 2 Olemalla vaalikopilla Oulun Rotuaarilla. Siv Jouhkimo Esiintymällä Tampereen Työväenmuseo Werstaalla järjestetyssä Rauhanjuhlassa. Se kantaa tuleviinkin vaaleihin, Suominen sanoo. DEMOKRAATTI KYSYY
”Kirjoitapa joskus ikäihmisten asioista Demokrattiin”, yllytti nainen ja jatkoi matkaansa. Kun henkisen sumuverhon keskeltä tutut piirteet alkavat hahmottua, Maija huojentuu. Mietin, miten me suomalaiset osaammekin elää niin yksin yhdessä. ”Avaa sinä, kun sulla on vahvemmat sormet”, hän jatkaa. ”Maijahan se siinä”, huokaan. 22 1. Muistelemme aikoja, jolloin Maija leipoi pullia ja minulle maistui. Ihmiset ottivat lehden vastaan pääsääntöisesti ilman katsekontaktia. Jos vain joku tulis käymään Pienen yösoiton loppupuolella väliovi napsahtaa auki. Kääntelen ruskeaa keksipakettia kädessäni. On se hurja ikä. Seurakuntatalon keittiö oli minulle maailman pyhin paikka. Yksinäisyydestä mieleeni tuli eräs kohtaaminen viime syksyltä 2017. Totta. Vanhusten ja ikä-ihmisten asiat loistivat poissaolollaan vaalitenteissä. Tapasimme ilahtuneita entisiä hallikauppiaita, joille joulu oli tullut asiakastulvan muodossa myös tammikuun keskelle. Vanhusten ja ikäihmisten asiat loistivat poissaolollaan vaalitenteissä. “Betonitalon rappukäytävässä leijailee puuterin ja parfyymin pisteliäs haju. Ihan oikeasti. Kun kello tuli kahdeksan, menin myyntipäällikkömme Aila Pääkön kanssa tutustumaan vasta avattuun Hakaniemen ”parakkihalliin”. Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI iS to ck. Hänen kasvoilleen leviää maailman kaunein hymy: ”Mikko, voi kun kiva nähdä pitkästä aikaa.” Hän unohtaa hetkeksi, ettei enää selviä ilman rollaattoria ja rutistaa puolta pitempää miestä, niin että kylkiluut rutisevat. Vaikka uskomme teknologian tuovan helpotusta hoivapalvelujen järjestämiseen, vain toisen ihmisen läsnäolo tuo todellista turvaa ja hoivaa askelten lyhentyessä. Ja minähän avaan. Toinen naisista oli huolissaan vaalien keskustelunaiheista. HELMIKUUTA 2018 V iime viikon perjantaiaamun vietin Hakaniemen metroaseman edessä henkiin herätettyä Työmies-lehteä jakamassa. Lopulta huomaan ovenkarmin toisella puolella sähköisen soittokellon. Hän piti sinänsä hyvänä, että vaalitenteissä oli puhuttu eriarvoisuudesta, maahanmuutosta ja turvallisuudesta. Jos vain joku tulis käymään. Soitan toisen kerran – ei ääntäkään. Kurkkaan postiluukusta – haalistunut väliovi seisoo tylynä edessä. He ottivat ilahtuneena Työmies-lehden vastaan. Varmuusketju ja lukko avautuvat rauhallisesti. Säkkipimeässä Helsingissä vastaan tuli väsyneen näköisiä ihmisiä. Mutta miksi kukaan ehdokkaista ei puhunut vanhusten ja ikäihmisten asemasta. Kun kahvit on juotu, Maija nousee ja ottaa jääkaapin päällä olevasta laatikosta keksipaketin. Olisin syönyt kaikki Maijan tekemät pullat, ellei äiti olisi tullut poikkeuksetta väliin. Puhe kääntyi pian presidentinvaaleihin. Kun lähestymme tulevia vaaleja, on työelämän, talouden, koulutuksen ja ympäristöpolitiikan lisäksi alettava puhua myös ikäihmisten asioista. Yksi suurimpia vanhuuteen liittyviä haasteita on yksinäisyys. Hallin käytävällä vastaani tuli kaksi keski-iän ylittänyttä naista. ”Nämä minä ostin ihan vaan sitä varten että, jos vain joku tulis käymään”, Maija selventää. Juomme Maijan kanssa kahvit. Kertapainallus riittää, ja Mozartin tuttu melodia valtaa koko rappukäytävän. Maija on kotona. Oikea aika kunnon arvokeskustelulle lienee maakuntavaalien tai eduskuntavaalien yhteydessä, mutta kasvava ikäihmisten joukko olisi ansainnut kunnon käsittelyn jo näissä vaaleissa. Maija asuu talon neljännessä kerroksessa. Luulin joskus, että Maija asuu siellä. Yhdeksänkymmentä vee. Soitan ovikelloa – mitään ei tapahdu. Silmiini osuu viimeinen käyttöpäivä 12.11.2016.” Niinpä
Varisten vaakunta kynttilänpäivänä oli varma merkki, joka lupasi nopeasti ilmestyvää suojasäätä ja aikaista kevättä. Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto kertoo, että ”ensimmäisestä suojasta kynttilän jälkeen on yhdeksän viikkoa sulaan veteen ja kaksitoista viikkoa ohran kylvöön.” Nora Vilva Demokraatti. HELMIKUUTA 2018 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi A iv ita Vaakku, sano jotain S unnuntaina vietettävällä kynttilänpäivällä on pitkät perinteet. 300-luvun puolivälissä roomalaisten vanhaan juhlapäivään solautettiin kristillistä sanomaa ja kynttilänpäivää alettiin viettää Marian ja Jeesus-lapsen kirkossakäynnin juhlana. Varis kertoo kevääntulon Suomessa on vanhan kansanperinteen mukaisesti keskitytty kynttilänpäivänä pääosin variksiin ja siinä sivussa syynätty tarkalla silmällä ympärillä vallitsevia keliolosuhteita. Optimistisimmissa osissa Suomea variksen vaakunta kynttilänpäivän tienoilla on saattanut antaa lähes yliluonnollista puhtia kevääntuloon; ”Kun varis huutaa ensimmäisen kerran kynttilän jälkeen, kuukauden päästä on vasikka laitumella” Kevääntulon ennusmerkkejä ei tietenkään voitu jättää pelkkien varisten varaan. Kyseessä oli pakanallinen juhla, jossa helmikuun kolmeatoista ensimmäistä päivää pidettiin ”onnettomuuden päivinä”. Antiikin Roomassa kynttilänpäivän aikaan kulkivat tulisoihtuiset puhdistusja sovitussaattueet pitkin kaupungin katuja. 23 1. Kynttilänpäivä on ollut yksi sydäntalven tärkeistä merkkipäivistä, jolloin luontoa havainnoimalla on saatu vihiä kevään etenemisestä
24 1. KUVAT JARI SOINI Olipa kerran minä. HELMIKUUTA 2018 TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN
Penny uskoo laajasta kansainvälisestä verkostostaan olevan hyötyä. He odottavat demareiden ottavan nykyistä vahvemmin kantaa. – Yhteiskunnalliseen keskusteluun on hiipinyt varovaisuus. Se edellyttää eri toimijoiden tasapainossa olevaa, toimivaa markkinataloutta. Henkilöstömuutokset ja kokonaisuuksien yhteensaattaminen ovat tämän vuoden haasteita. Nyt vaikuttaa siltä, ettei SDP uskalla sanoa mitään sen pelossa, että menetämme jonkin äänestäjäkunnan. Henkilöstöhallinto ja johtaminen ovat Pennylle tuttua aiemmista tehtävistä. Yleensä se herättää kunnioitusta. HELMIKUUTA 2018 Sirkuksesta toiseen K alevi Sorsa -säätiön vt. Penny haluaisi lisätä ennen kaikkea Kalevi Sorsa -säätiön vaikuttavuutta. – Pelkäämme asettaa isoja tavotteita. – Meillä on liikkeenä kova tarve odottaa, että joku muu on samaa mieltä. Ohjelmatasolla SDP ei näytä Suomen kansainvälisimmältä puolueelta. – Sorsa-säätiö tekee todella hienoa työtä ja tutkimusta. – Historia ja aateperimä velvoittavat. Olemme katsoneet aina jonnekin muualle, milloin Itävaltaan, Ruotsiin, Iso-Britanniaan tai Saksaan. EU-politiikka on yksi säätiön tämän vuoden pääteemoista. Penny on saanut myös muiden puolueiden vaikuttajilta palautetta. Työn määräaikaisuus mietitytti vakinaisessa virassa olevaa, sen mielenkiintoisuus ratkaisi. Mieluummin olisimme reilusti jotain mieltä. Penny toivoo Sorsa-säätiön antavan ärsykkeitä ja visioita päätöksentekoon hyvinvointivaltion säilyttämiseksi ja kehittämiseksi tulevaisuuteen. Meidän tulisi rohkeasti katsoa eteenpäin ja miettiä, mitä me voimme antaa suomalaiselle ja kansainväliselle demariliikkeelle. Säätiön hallituksen jäsenet kysyivät varapuheenjohtaja Pennyltä joulukuussa kiinnostusta tehtävään. Hienot ideat eivät yksin riitä. Uusi maailma on aika eri kuin aiemmassa rehtorin tehtävässäni Sorin Sirkuksessa, Penny hehkuttaa. 25 1. Meidän pitäisi kirjoittaa sellainen puolueohjelma, jota muut kopioivat. Hänestä on tuntunut hyvältä päästä jatkamaan toiminnanjohtaja Mikko Majanderin työtä. Perustelemme näkemyksiämme muiden näkemysten kautta. Ohjelmatyö on nyt aloitettu uudelleen tosissaan, ja uskon sen näkyvän myös tuloksissa.. toiminnanjohtajana juuri aloittanut demarivaikuttaja Kaisa Penny on innoissaan uudesta työstään. Penny kannattaa ensijaon mallia, jossa pyritään eriarvoistavien rakenteiden murtamiseen sosiaalisilla investoinnella perheisiin, koulutukseen ja varhaiskasvatukseen. Ohjelmatyö on nyt aloitettu uudelleen tosissaan, ja uskon sen näkyvän myös tuloksissa
26 1. HELMIKUUTA 2018
Solidaarisuudesta on tullut hänelle vuosien mittaan tärkein arvo. Suomessa on Pennyn mukaan vallalla poliittinen kulttuuri, jossa mielen muuttamista pidetään heikkoutena. Oli kamalaa ja hirveän pelottavaa, mutta ihanaa. Hän oli ollut samassa paikassa sijainneella pakolaisleirillä pari–kolme vuotta lapsena, mutta ei ollut osannut etukäteen yhdistää asiaa. Pennyn mielestä demarit eivät ole uskaltaneet ottaa aiheesta ihmisarvoja erilaisuuskysymyksissä riittävän selkeää kantaa. Hän on elänyt itse vuosia maahanmuuttajana, ja myös hänen ex-miehensä oli maahanmuuttaja. SDP:n puoluehallituksen jäsen . – Syy, miksi valitsin demarit, oli kansainvälisyys. Penny on työskennellyt niin Jutta Urpilaisen, Erkki Tuomiojan kuin Antti Rinteen kampanjoissa. Penny oli jälleen aloittamassa kansainvälistä demarinuorten leiriä. Tämän hetken poliittisen keskustelun historiattomuus, sympatian ja empatian puute Euroopassa on ihan käsittämätöntä. Kun hän pääsi perille, turvallisuuspoliisi oli vastassa. Vuotta myöhemmin toinen erityinen hetki sattui Kroatian ja Slovenian rajalla Savudrijan kylässä. naimisissa, kolme lasta KAISA PENNY. Se on masentavaa ja erityisen lannistavaa demareilla. Sellainen, joka aloittaa enemmän kuin saa valmiiksi. toiminnanjohtaja helmikuusta 2018 alkaen . Sosialidemokraattisten opiskelijoiden SONKin pääsihteeri 2007–2009 . Itsensä ylittäminen, onnistumisen kokemukset, adrenaliini ja endorfiini koukuttivat. 27 1. – Sinun täytyy uskoa ihmisten yhdenvertaisuuteen, jos haluat olla solidaarinen. Mitä haluat ainakin tehdä helmikuussa. Penny innostui. Olimme puhuneet nuorisotyöttömyydestä ja -takuusta jo vuonna 2009. Vuosien varrella ihmiset ovat leimanneet Pennyä molempiin poliittisiin laitoihin. Sosiaalinen sirkustyö on muodostunut Pennylle yhdeksi tärkeimmistä. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA ” Meidän pitäisi kirjoittaa sellainen puolueohjelma, jota muut kopioivat. . ” Minun on vaikea olla itse poliitikko. Penny opetteli asiat pieninä paloina ja loputtomilla toistoilla. Sirkus on antanut vahvan pohjan yhteistyötaidoille ja toisiin luottamiselle. Millainen käsityöihminen olet. Rohkeutta on ollut pakko opetella. Euroopan sosialidemokraattisen nuorisojärjestön YES:n puheenjohtaja 2011–2015 . Oma menestyminen vaaleissa ei ole kuitenkaan hänelle henkilökohtaista. Kyseenalaistaminen ja yhteiskunnallinen keskustelu kuuluivat arkeen. Penny oli aloittamassa kansainvälistä leiriä juuri tragedian jälkeen Itävallassa. asuu Tampereella . Milloin kiipesit viimeksi trapetsille. Minulla on monia yksittäisiä villasukkia. Tärkeimpänä solidaarisuus Pennylle henkilökohtaisesti vaikein poliittinen keskustelu on maahanmuutto. Isä vaikutti pitkään TUL:n Pirkanmaan toiminnanjohtajana. opiskellut kansainvälistä politiikkaa University of Southamptonissa Iso-Britanniassa ja valtiotieteitä Helsingin yliopistossa . Jo hänen äitinsä vaari oli kunnanvaltuutettu. Omistakin riveistä joskus nousseet ”maassa maan tavalla” -linjaukset kylmäävät. Kun Bosnian delegaatio saapui paikalle, yksi heistä jäi yhtäkkiä seisomaan. – Loukkaantumiset ovat olleet isoja käänteitä elämässäni, ja ne ovat ohjanneet tekemisiäni. Penny ei haaveile kansanedustajan urasta, vaikka tavoitteet ovat muuten korkealla. En ole uhkarohkea, enkä pidä itseäni älyttömän rohkeana. Kynttilämeri Itävallassa Pennylle sydämeen jäänyt tapaus liittyy Utöyan joukkosurmaan heinäkuussa 2011. We are all AUF-activists. – Minusta kansainvälisyys ja usko ratkaisujen löytämiseen isoihin kysymyksiin yhdessä on määrittävämpää kuin puolueen sisäinen oikeisto-vasemmisto-ajattelu. – Se on minulle tosi vierasta. Penny ei ajattele demareita vain Suomen SDP:nä vaan osana laajempaa sosialidemokraattista liikettä. . – Jokaisella heistä oli perheessä tai läheisissä meidän elinaikanamme menetettyjä ihmisiä. – Minun on vaikea olla itse poliitikko. – Niin kauan kuin politiikka on harrastuksena, siihen on paloa ja draivia. Penny on ollut elämänsä aikana neljässä polvileikkauksessa. Kalevi Sorsa -säätiön vt. Hirveän paljon helpompi on tehdä muille töitä. Laskea pulkalla ja leipoa laskiaispullia. . Loukkaantuminen vaikutti parikymppisenä vahvasti myös hänen valintaansa lähteä opiskelemaan kansainvälistä politiikkaa Southamptonin yliopistoon sirkusuran sijaan. Euroopan demarinuorten puheenjohtajana huomasin ajatuksien olevan hyvin samansuuntaisia riippumatta siitä, tuleeko jäsen Balkanilta vai Uruquaysta. HELMIKUUTA 2018 Kilpaväittelyitä englanniksi Kaisa Penny aloitti liikuntaharrastuksen telinevoimistelun parissa. Penny esitteli nuorisotakuun Euroo pan sosialidemokraattisen puolueen PES:in puheenjohtajalle Sergei Stanisheville. Hän on nähnyt, miten monet erityisnuoret ovat päässeet edistymään elämässään. En koskaan ymmärrä, etten pysty tekemään samoja juttuja kuin ennen. Siinä olen aika päinvastainen kuin politiikassa. Mitä vain voi saada aikaan. . Silloin ajatus politiikan vaikuttavuudesta vahvistui. Penny liittyi puolueen jäseneksi lukioiässä, mutta alkoi toimia aktiivisesti palattuaan Englannista vuonna 2005. Paikat oli kipeät sen jälkeen. Se tuntuu huvittavalta. . . Mielestäni Euroopan osalta liittovaltiokehitys on ainoa tapa mennä eteenpäin. ESP:n nuorisotyöttömyysryhmän puheenjohtaja 2011–2014 . . Sen tulisi säilyä yhtenäisenä. Tapahtuneesta huolimatta leiri pidettiin lähes kolmentuhannen nuoren voimin. Olemme poteroissa, joista heittelemme kiviä. – Ilmarenkaat oli mun laji, hän tarkentaa. Telinevoimistelu oli pakko lopettaa. . Yleisön eteen meneminen helpottui, oli asia mikä hyvänsä. Demareiden kansainvälisyys houkutti Kukaan perheenjäsenistä tai sukulaisista ei pitänyt Pennyn puoluesuuntausta itsestäänselvänä. Aktiividemarina mummo Ella Vatanen saattaa yhä tarkistaa, onko lapsenlapsi ”oikeilla linjoilla”. – Kun olet korkealla, sinun pitää uskaltaa. Kaveri houkutteli häntä mukaan Sorin Sirkukseen sanomalla ”sirkuksessa voit tehdä mitä vain”. Ilmassa ollessaan ei voi sooloilla. Penny sai Tampereella toiseksi eniten ääniä vuonna 2014 eurovaaleissa. . – Se hetki ei unohdu koskaan, kun niin monet sanoivat, että meitä ei voi pelottaa. Sirkus on ollut uskomattoman upea koulu kaikkeen tulevaan. Sorin Sirkuksen rehtori 2017, apulaisrehtori 2013–2016 . Hän loukkasi polvensa yhdentoista vanhana. . . – Näimme, että tilanne oli monissa maissa muuttunut merkittävästi huonommaksi, ja toivottomuus levisi tosi nopeasti. ”Mä oon ollut täällä”, nuori nainen sanoi. Leiri alkoi kynttilämuistotilaisuudella Utöyassa menehtyneille. – Se luottamus pitää löytää ja oppia rakentamaan. Itsetuntoja luottamus vahvistuivat. Stanishev kannatti ajatusta, ja pian nuorisotakuu oli koko PES:n kärkiteema. – Suurimmat voittoni ja riemuni politiikassa liittyvät aikaan, kun olin Euroopan demarinuorten puheenjohtajana. – On mahtavaa huomata, kun yhtäkkiä jokin lukko aukeaa ja asiat menevät eteenpäin. – En ole utopisti, mutta aina kannattaa yrittää. PES Women in Executive Board’n jäsen 2011–2015 . ” Ohjelmatyö on nyt aloitettu uudelleen tosissaan ja uskon sen näkyvän myös tuloksissa. Hän näkee kuitenkin itsensä vasemmistodemarina. syntynyt 1982 Tampereella . . Pari kuukautta sitten. . Hirveän paljon helpompi on tehdä muille töitä. Penny on neljännen polven demari. Jollekin sirkus on ollut syy nousta aamuisin ylös sängystä. Iso-Britanniaan muutettuaan Penny osallistui pian kilpaväittelyihin eglanniksi suuren yleisön edessä. Voimaannuttavien kokemusten seuraaminen on motivoinut myös apurahahakemusten tekemiseen ja rahoituksen etsimiseen. Opiskelijoiden sosialidemokraattisen yhdistyksen OSY:n puheenjohtaja 2007
Nykyisin runsaat metsänhakkuut vaikuttavat nekin. Jos sattuu silmäilemään sitä koskevia saalistilastoja, on hyvä jos ei lennä ”pyrstölleen” havaittuaan, että taannoin sen vuotuinen saalismäärä kohosi parhaimmillaan 2,5 miljoonaan napattuun yksilöön! Tällaisia miljoonasaaliita kerrotaan haalitun viime vuosisadan alkupuolella. HELMIKUUTA 2018 Orava taitaa olla kaikkkein yleisin läskin näpistäjä. Oravasaaliiden määriä seuraten voidaan havaita esiintymisen huippuvuosien seuraavan noin viiden vuoden välein. Niin sanottua metsäoravaa ei kerrota oikeastaan tavatun juurikaan jälkilaskentojen perusteella arvioituna. Blewulis. Tihein osa oravakannasta on muuttanut asutuskeskuksiin, osa kulkee muutoin asutuksen pihapiirissä, jossa se hyödyntää erityisesti nykyään varsin suosituksi tullutta talvilinturuokintaa: orava taitaa olla kaikkein yleisin läskin näpistäjä, minkä ohella se hyödyntää oikeastaan minkä tahansa esille pannun siemenlajin tarjoamaa ravintolisää. Nykyisin oravan merkitys metsästettävänä riistalajina on hiipunut lähes olemattomiin, vain enintään muutamaan tuhanteen yksilöön vuodessa. Ruumiin pituus on parikymmentä senttiä ja hännän pituus 14–20 cm. 28 1. Eikä siitä tavattoman pitkää aikaa ole, kun erälehtien riistaruokien reseptien yhteydessä esiintyi oravanlihan ruokakäyttöäkin koskevat ohjeet. Myös ilmaston lämpenemisen arvellaan vaikuttavan asiaan, vaikka tarkkaa vaikutusmekanismia ei tunnetakaan – vai onko tämä pelkästään yksi ”hätäselitys”, kun tehometsänkäsittelyä ei haluta liioin syyllistää. Tämä ei olekaan erityinen ihme, onhan orava nahan hyödyntämistä ajatellen jokseenkin pieni otus. Vanhojen historiatietojenkin valossa löytyy mainintoja mm. Akrobaatti asioi asutuksen piirissä Luonto TEKSTI ANTTI SIMONEN Orava on varmasti viehkeän ja siron olemuksensa vuoksi erittäin pidetty pikku nisäkäs, vaikka metsästyslain säännösten mukaan se onkin riistalaji. Oravakanta romahti Nykylaskentojen mukaan oravakanta on suorastaan romahtanut. Osin se on kytköksissä kuusen ja männyn siemensatojen vaihteluihin. kirkonkirjoista, kun oravakanta romahduksen jälkeen on alkanut kasvaa. Oravan metsästysinto perustui tietenkin siitä saatavan nahan taloudelliseen arvoon, vaikka vaikeina ravintovuosina ja köyhemmissä talouksissa muulloinkin oravan liha oli kelvollinen myös pataan pantavaksi – onhan kyseessä pääosin kasvisravintoa naposteleva otus, jonka lihaa pidettiin paikoin kanan veroisena ja jopa sitä maukkaampana, näin osin Ruotsin puolella, mutta kyllä Suomessakin oravanlihan käyttömahdollisuus tunnettiin. Parhaillaan meneillään oleva talviruokintakausi oman seurantani mukaan osoittaa havaintona toistaiseksi täyttä nollaa, vaikka muina talvina parhaimmillaan auringonkukan siemenien kimpussa on yhtä aikaa hyörinyt kuusikin oravaa. Paino riippuu luonnollisesti yksilön iästä ja ravitsemustilasta, vaihteluväli on 200–400 g. Oravakannan runsaus vaihtelee tunnetusti melko suuresti
29 1. Oman elämän tarkastelu on hiukan hämmentävää. Tähän asti asiat ovat menneet omia latujaan, koko elämässä. Ehkä tämä on sellaista tilinteon hetkeä. Timo Lappalainen on Kepan toiminnanjohtaja.. Suuren osan tähänastisesta elämästä on täyttänyt aktiivinen työelämä. Nyt sitä on enää viisi tai kuusi vuotta jäljellä. Nyt on uudelleenarvioinnin aika, miten tämän paletin jatkossa järjestää. Kenpä tietää. Huomaan miettiväni, että tämän näköinen kaveri on tullut jo melkoisen matkan, ja on nyt menossa työurallaan viimeiselle kierrokselle. On arvioinnin paikka. Paletti on sillä tavalla ollut kasassa. HELMIKUUTA 2018 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Timo Lappalainen, 58 P eilistä katsoo vastaan mies, joka on tässä vaiheessa elämää tullut kääntöpisteeseen. Onko tämä tarkoituksenmukainen, vai pitääkö tulla muutoksia. Isompiakin elämänmuutoksia. Mitä sinne on matkan varrella jäänyt ja mitä seuraavat askeleet voivat tuoda tullessaan. Nopeat vastaukset ja itsevarma puhe on muuttunut kysymyksiksi ja kuuntelemiseksi. Aika tarkastella millainen peltoon kynnetty ura on takana. Mitä vähemmän nuoreksi tulen, sitä epävarmemmaksi myös tulen
Demokratia on kaikki he, jotka puhuivat ehdokkaansa puolesta, osallistuivat tapahtumiin, suosittelivat tutuilleen niin somessa kuin muuallakin, lahjoittivat rahaa, luukuttivat esitteitä, tarjoilivat puuroa pakkasessa, äänestivät ja ahersivat kampanjan puolesta ympäripyöreää päivää. 800 g) säilöttyjä tomaatteja 1 dl kivettömiä oliiveja 12 jättikatkaravun tai jokiravun pyrstöä 4 kananmunaa öljyä paistamiseen Kuumenna öljy paistinpannussa. Demokratia on Olli Jauhiainen, joka ajoi Haataisen kampanja-autoa 9 000 kilometriä, jotta ehdokas pääsi tapaamaan kansalaisia. Ohje kirjasta Klassikkoruokia – reseptit ja tarinat; Tiina Rantanen (Otava) Mikään kampanja ei menesty pelkällä ehdokkaan panoksella. Makuyhdistelmä on herkullinen ja Napoleonille tulikin tavaksi popsia Marengon kanaa jokaisen taistelun jälkeen. Dunan ei nimittäin toiminut kyseisen taistelun aikana vielä Napoleonin kokkina eivätkä ruoan raaka-aineet olleet mitenkään tyypillisiä Marengon alueelle. Ruskista broilerinpalat ja nosta hetkeksi sivuun. Napoleonin kokki Dunan sai laittaa kaiken kekseliäisyytensä likoon raapiessaan taistelun runnoman kaupungin antimista ruokaa keisarille. Demokratia on Mika Taberman, joka jakoi päiväkaupalla esitteitä vaalimökillä ja lapioi muidenkin ehdokkaiden porstuan edustat lumesta puhtaaksi. 30 1. Tsekkaa maku. Demokratian sankareita. Kekseliäisyydellä ei Marengon kanassa ole muutenkaan pihtailtu. Tarjoa pata paistettujen kananmunien ja riisin kanssa. Raaka-aineiksi löytyi kana, muutama rapu, tomaatteja, valkosipulia ja kananmunia. u u u Tälläkin kertaa moni demokratian sankari – vaalilautakuntien vaalivirkailijat, viranomaiset, kampanjaväki, kriittinen media ja todella moni vapaaehtoinen – teki näistä vaalit. Jukka-Pekka Flander. Lisää lopuksi joukkoon jättikatkaravut ja anna niiden kuumentua. Tällä kertaa tarvittiin poikkeuksellisesti vain yksi äänestyskierros suosituimman ehdokkaan löytämiseksi. u u u Useammissa vaaleissa ehdokkaana ja tukijoukoissa olleena osaan todella arvostaa sitä kaikkea työtä, joita vaalikampanjoiden eteen tehdään. Siinä on ollut SDP:nkin menestyksen perusta jo pitkään. Suomen tilanteesta on syytä olla onnellinen ja vaalia sitä. Kirjoittaja on yhteiskuntatieteilijä ja Demarinuorten puheenjohtaja Rovaniemeltä. Toivottavasti samalla muistetaan kaikki se työ, mitä vaalien ja oman ehdokkaan eteen tehdään taustalla. Lisää mausteet, viini, säilyketomaatit, oliviit ja broilerinpalat kastikkeeseen ja kypsennä kannen alla miedeolla lämmöllä 30-40 minuuttia tai kunnes liha on kypsää. 3 rkl oliiviöljyä noin 1 kg broilerinpaloja (reisipaloja, rintaleikettä tms.) 8-10 pikkusipulia 3 valkosipulinkynttä 200 g tuoreita herkkusieniä 1 tl suolaa 1 tl mustapippuria lisäksi keitettyä riisiä 2 tl Provencen yrttiseosta 1 dl kuivaa valkoviiniä 2 tlk (yht. Joka kerta äänestäessä tulen pohtineeksi sitä, miten hyvin meillä vaalit järjestetään. Kuumenna tilkka öljyä padassa ja ruskista valkosipuleita, sipuleita ja sieniä kunnes ne ovat kauniin ruskeita. Kuori pikkusipulit, hienonna valkosipulinkynnet ja viipaloi herkkusienet. HELMIKUUTA 2018 Mikkel Näkkäläjärvi S unnuntaina järjestettiin jälleen presidentinvaalit, joissa kansa pääsi valitsemaan itselleen tasavallan presidentin seuraavaksi kuudeksi vuodeksi. Vaalityötä tehtiin reilusti ja muita kunnioittaen, media haastoi ehdokkaita asiallisesti heidän näkemyksistään ja luotettava viranomaisten ja vapaaehtoisten työ takasi sellaiset vaalit, joissa kenenkään ei tarvitse olla huolissaan siitä, että pääsivätkö kaikki halukkaat äänestämään tai tehtiinkö vaaleissa vilppiä. Siihen tarvitaan innostuneita ihmisiä, jotka laittavat itsensä likoon paremman Suomen ja maailman puolesta. Vaalipäivä on minulle aina juhlapäivä. Suurelle yleisölle vaaleissa näkyy vaalien lopputulos, ehdokkaiden vaalitentit ja etenkin viimeisen kuukauden näkyvä mainostaminen ja uutisointi. Mutta samapa tuo, tämä herkullinen ja näyttävä ruoka voi viedä kielesi mennessään. Maailmassa on miljardeja ihmisiä, jotka eivät pysty osallistumaan vapaisiin vaaleihin. u u u Vaaleihin kuuluu se, että vaalien tulosta ja sen syitä pohditaan ja ruoditaan aina. Demokratian sankarit ansaitsevat kiitoksen Marengon kana oli Napoleonin herkku Tarinan mukaan kanaa Marengo on saanut alkunsa Napoleonin Itävallassa käymän voittoisan taistelun jälkimainingeissa. Sen taustalla tapahtuu paljon näkymätöntä työtä, joka on välttämättömän tärkeää demokratian ja vapaiden vaalien toteutumiseksi. Mikään kampanja ei menesty pelkällä ehdokkaan panoksella
31 1. Tuttuun tapaan Mikkelissä nähtiin paljon ryhmien omassa piirissä syntyneitä esityksiä, pieniä ja vähän suurempia, kuten Kajaanin harrastajateatterin posketon mukaelma brittiläisestä sankarieepoksesta ”Beowulf”. Näyttämöpäivien esityskirjo olikin tänä vuonna poikkeuksellisen moni-ilmeinen mutta ei silti varman päälle vedetty. Työväen Näyttämöpäivät 2018 numeroiksi puristettuna. Tai Tikkurilan Teatterin ”Tyttö ja varis” -esityksen loppuaplodeissa – niistä saattoi ennustaa, minne yleisöäänestyksellä päätettävä festivaalin kiertopalkinto matkaisi. Peltolan näytelmän ohella kotimaista nykydraamaa edusti pienen hausjärveläisteatterin valloittava toteutus Reko Lundánin 20 vuotta sitten kirjoittamasta näytelmästä ”Aina joku eksyy” ja nyt toista kertaa teattereissamme nähty Maria Kilven sovitus Risto Isomäen romaanista ”Sarasvatin hiekkaa”. Ensi vuonna näyttämöpäiville kokoonnutaan tammikuun 25.–27. Teatterinystävän kannattaa laittaa tuo aika jo kalenteriin, sillä vastaavanlaista teatterin tekemisen ja sen katsomisen iloa ei tavoita muualla kuin Mikkelin festivaalilla. Mikkelin harrastajateatterifestivaalin yhteisöllistä tunnelmaa ei kuitenkaan kykene luvuilla mittaamaan. HELMIKUUTA 2018 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Ilon päivät Pih la Liu kk on en K olme päivää (ja aika pitkälle iltaa ja yötä), 26 esitystä joista 15 loppuunmyytyjä, 13 esiintyjäryhmää teatteria tarjoamassa, myytyjä lippuja reilut 3 300, katsomoiden täyttöaste noin 80 prosenttia. Rolf Bamberg Demokraatti, Mikkeli. Mikkelin festivaalin ohjelmistosta tänä vuonna päättäneen teatteriohjaaja Sirpa Riuttalan valintoja kiiteltiin laajasti. Se on siinä, 42. Vantaallehan se lähti; ihan niinistömäisiin lukuihin Carita Välitalon hieno ohjaus Sirkku Peltolan koskettavasta tragikomediasta ei yltänyt, mutta 32 prosentin osuus kaikista tämän suoran kansanvaalin äänistä on vakuuttava. Ellei sitten desibelimittarilla esimerkiksi päättäjäistilaisuuden palautesessiossa. Ohjelmakartalta löytyi esimerkiksi kolme musikaalia, joista yksikään ei ollut kimalteiseksi kiillotettu ja särmättömäksi hiottu niin kuin ammattiteattereiden sisäänvetoproduktiot tapaavat monesti olla
Jos satunnainen kadunkulkija nousee Galerie Anhavaan ja ajattelee astuvansa valokuvanäyttelyyn, luulee varmaankin tulleensa väärään paikkaan. Purasen muistio kirjaa menetykset uusik si kokemuksiksi. Joku piirustus näyttää keskeneräiseltä, mutta kertoo sellaisenakin jotain oleellista mallista. Myös teosten hienostuneen esteettisyyden panin merkille. Jo tuohon aikaan kiinnitin huomiota hänen huikeaan taitoonsa luoda pienistä aineksista vaikuttavia kokonaisuuksia. Esillä on myös lasiveistoksia ja totemeja. Jatkan.” Sanat ovat Samuel Beckettin romaanin lopusta. Toki se jo sellaiseksi ainakin osittain hyväksyttiin jo varhain. Graffiti on anonyymi taiteenlaji. Mutta jos tuntee Jorma Purasen aikaisempaa tuotantoa, ymärtää tätä näyttelyä ja tutustuu siihen kiinnostuksella. Seppo Heiskanen. Valokuvanhan on sanottu tallentavan menneeksi, ehkä menetetyksikin muuttuvaa maailmaa. Ja tehokkaasti ne toimivatkin. Ehkä sitaatti viittaa Hamletin ja kuvankin ongelmaan: ollako vai eikö olla. Oikeaa nimeään hän ei kerro julkisesti ja näyttelyn tiedotustilaisuudessa hän oli peittänyt kasvonsakin. Myös liike, tanssi ja leikki ovat kuvissa mukana, samoin pysähdys, hiljaisuus. Taustana on se, että Mäkelänkatu on yksi helsinkiläisen graffitin syntysijoista. EGS on tehnyt valtavankokoisia maalauksia Taidehallin kuvanveistosalin seinille. HELMIKUUTA 2018 KUVATAIDE Galerie Anhava, Helsinki Menetysten muistio – Jorma Purasen valokuvia Avoinna 4.2. I will go on – Ville Andersonin piirustuksia, maalauksia ja valokuvia Avoinna 4.2. Toisaalta on myös hahmoja, jotka on ”väritetty” graniitin tai ainakin kiven kaltaiksi, ja toisaalta kuvia halkeilusta, rapistumisesta. Helsingin Taidehalli Writing My Diary – EGSin teoksia Avoinna 25.2. Monissa Anderssonin teoksissa, varsinkin valokuvissa, vaalea hahmo vaaleaa, aineetonta taustaa vasten on joko häviämässä tai kasvamassa esiin. 32 1. Ne ovat erilaisia maailmankarttoja ehkä muistutuksena taiteilijan kansainvälisyydestä. Niinhän graffiiteille usein käy. Meillä hyväksyntä on nyt tullut arvovaltaiselta taholta: Suomen Taideyhdistys on järjestänyt Helsingin Taidehalliin graffititaiteilija EGSin näyttelyn. Ne hävitetään kun näyttely loppuu. Helsinki Contemporary I can’t go on. Ville Andersson on vuoden 2015 nuori taiteilija. Ehkä se on menettänyt jotakin alkuvoimaisuudestaan ja tuoreudestaan. Ehkä pieni roso ei olisi pahitteeksi. Jo jonkin aikaa Puranen on kuvannut klassisia maalauksia niin että salamavalon välähdykset ja erilaiset heijastukset saavat teokset miltei tunnistamattomiksi. Ollako vai ei Kuvien katoamisesta ja esiin nousemisesta on kysymys myös Ville Anderssonin näyttelyssä. saakka, ti–pe 11–17, la–su 12–16. EGS: Latvia, 2017. Taiteijan nimi tulee niistä kolmesta kirjaimesta, joilla hän on signeerannut teoksensa eri puolilla maailmaa. EGS on ryhtynyt tekemään taidetta, ja se onkin sitten toinen juttu kuin salaa ulkoseinään maalaaminen. Tässäkin on ainakin osittain kysymys syntyprosessin esittämisestä. Niitä hän on järjestänyt tai ollut järjestämättä uudelleen. Esillä toki on kuvia, valokuviakin, mutta ne ovat epätarkkoja, osa negatiivikuvia, osa erilaisia kollaaseja. saakka, ti, to, pe 11– 18, ke 11–20, la–su 11–17 Kuvan ja kuvaamisen koettelua Jorma Puranen: Short lives, 2017. saakka, ti, ke, pe 11– 17, to 11–18, la–su 12–16. Näyttelyn nimi on Menetysten muistio. Tässä näyttelyssään Puranen on käyttänyt materiaalinaan vanhoja kuvatallenteita. Jorma Puranen: Gaoya’s Head, 2017. Tässä ollaan syntymisen tai katoamisen tilassa. Joka tapauksessa on syntynyt uusia kokonaisuuksia, joissa on jotakin tuttua, nostalgiaakin mutta samalla jotakin kummallista, ehkä surrealistista. Vastakohdat tuntuvat viehättävän. Taiteilija näyttää, miten valokuva syntyy ja samalla lähestyy sitä teoksen katsojan kokemusta, jossa ei aina ole ihanteellista valaistusta eikä kaikkia häiriötekijöitä ole poistettu. Puiset totemit on tehty Helsingin Mäkelänkadun kaadetuista poppeleista, EGS on polttanut ne mustiksi ja muokannut vaikuttaviksi totemeiksi. Tämä on jatkoa edellisille. Miten grafittitaide toimii taiteen pyhäkössä. Puranen on jo pitkään koetellut valokuvan ja sen tekemisen ehtoja, kuvan ja kuvaamisen suhdetta maailman ja sen yksityiskohtien näke miseen. Newyorkilaisesta Keith Haringista tuli maailmankuulu taiteilija jo yli kolmekymmentä vuotta sitten. Näyttelyn nimi on ”En voi jatkaa. Graffitin taide Graffitia on aina yritetty kuljettaa korkean taiteen piiriin
Tässäkin näyttelyssä niitä on, mutta puu tarhan kukat ja kasvit tuntuvat nousevan etualalle. Usein taiteilija itse. Hänen tummissa maise missaan se saa oman hienon ja samalla vähän myyttisenkin vi vahduksen vedestä. Henkilöt erilaisissa dramaattisissa tai vähemmän dramaattisissa ti lanteissa ovat hänen aiheensa. KUVATAIDE Ville Andersson: Taste in Ideas, 2017. KOONNUT SEPPO HEISKANEN KUVATAIDE Myös Vaula Siiskosen maa lauksissa valo on merkittävässä osassa. saakka. Avoinna Gal leria Katariinassa 11.2. saakka. Elina Brotherus: Orange Event. saakka. Avoinna Galleria Amassa 4.2. KUVATAIDE Elina Brotherus on yksi kan sainväliseti tunnetuimmista valokuvaajistamme. Siiskosen maisemat ovat perusmaisemia, niitä ei voi tunnistaa. HELMIKUUTA 2018 Näyttelykuvia Sirkka-Liisa Lonka on pitkään viihtynyt maalauksissaan viida koissa, joita ovat kansoittaneet erilaiset kissaeläimet. Avoinna Galleria Heinossa 4.2. Vaula Siiskonen: Polku-sarja. 33 1. Ja valon Lonka saa hehkumaan. EGS: Treaty of Jeddah 1927,2017.. Sirkka-Liisa Lonka: Paratiisi. Toista malla on saatu aikaan huikea matka jonnekin
Steven Spielbergin tosipohjainen lehtidraama puhuu vahvasti sananvapauden puolesta Konservatiiviset Hollywood-elokuvat sovittavat kernaasti sankarin viittaa yhteiskunnallisia instituutioita edustavien ammattiryhmien, kuten poliisien, lääkärien, lakimiesten tai toimittajien harteille riippuen ajankohtaistrendien kulloisestakin aallonharjasta. Pentagonin paperit Sotilaallinen tutkija Daniel Ellsberg vuoti Pentagonin papereina tunnetut salaiset asiakirjat New York Timesille Richard Nixonin ensimmäisen kauden loppupuolella vuonna 1971. Tommy Wiseau on suuri mysteeri. Tällaisen epiteetin on saanut Tommy Wiseaun kirjoittama, ohjaama, tuottama ja pääosittama vuonna 2003 ensi-iltansa saanut ”The Room”, joka maksoi noin kuusi miljoonaa dollaria ja tuotti puolisentoista tuhatta. Elokuva on parhaimman luokan viihdettä: erinomaisesti kuvattu, leikattu ja lavastettu. Hän on sanonut syntyneensä 1960-luvun lopussa, mutta se ei ulkonäön perusteella ole tuntunut uskottavalta. Eurooppalainen syntyperä, useimmiten on veikattu jotain vanhan rautaesiripun takaista maata, on sen sijaan mennyt läpi. 34 1. Ohjaaja James Franco näyttelee Tommy Wiseaun tapaan elokuvansa pääroolin itse. Dollaria, ei miljoonaa. Spielberg, Hanks ja Streep ovat niin suuria Hollywood-vaikuttajia, ettei The Post tarvitse edes alkutekstejä. Vuonna 2004 hän muun muassa tuotti dokumentin ”Homeless in America” ja on vilahtanut näyttelijänä parissa halpisfilmissä. Asiallisesti molemmat jatkavat Alan J. Vieläkään ei tarkkaan tiedetä, kuka hän oikein on, mistä hän on tullut ja mistä ihmeestä hänellä oli rahaa heittäytyä Los Angelesin elokuvabisnekseen. Kriittisyys on siksikin odottamatonta, että päärooleihin menestysohjaaja on valinnut nykyelokuvan pidetyimpiin lukeutuvat suuren yleisön suosikit Meryl Streepin ja Tom Hanksin, joista edellinen esittää leskikustantajaa ja jälkimmäinen haukkamaista päätoimittajaa. Yllättäen Spielberg kysyy elokuvassaan myös hankalia kysymyksiä muun muassa poliitikkojen ja median läheisistä suhteista, jotka mahdollistavat tiedonhankinnan mutta voivat toisaalta korruptoida toimittajat luulemaan, että vallanpitäjät ovat heidän esimiehiään tai ystäviään valvottavien sijasta. Trumpin, valeuutisten ja propagandan zeitgeist nostaa tarvetta punnituille puheenvuoroille perinteisen median tehtävästä ja luotettavuudesta. Niiden mukaan maan presidentit olivat tienneet jo vuosia, ettei Yhdysvallat voi voittaa kaukana kotoa käytyä Vietnamin sotaa. Vaikka Steven Spielbergin ohjaama lehtidraama The Post (2017) edustaa selvästi samoja ihanteita kuin parhaan elokuvan Oscar-palkinnon pari vuotta sitten vienyt Todd McCarthyn reportaasiteos Spotlight (2015), tuntuu se vähemmän idealistiselta puhdasotsaisuudelta. ”Maailman kaikkien aikojen paras huono elokuva”. Mukavan miehen imagoaan varjeleva Hanks jopa tupakoi tähtikuvaansa vastaan. Puhumattakaan siitä, kuinka paljon vetävämpi ensin mainittu teos on. HELMIKUUTA 2018 ELOKUVA The Disaster Artist Ohjaus: James Franco Pääosissa James Franco, Dave Franco, Seth Rogen, Alison Brie 2017, 142 minuuttia ELOKUVA The Post Ohjaus: Steven Spielberg Pääosissa: Meryl Streep, Tom Hanks, Bob Odenkirk, Bradley Whitford, Bruce Greenwood, Matthew Rhys 2017, 116 minuuttia Totuuden tähden ” Perimmäiseksi kysymykseksi Spielberg nostaa pohdinnan, ketkä päättävät ja millä perustein julkaisulinjasta. Hänen viimeisin saavutuksensa on amerikkalaisella Hulu-videopalvelulla kuuden jakson verran pyörinyt sitcom-sarja The ”Neighbors”, ”Naapurit”, jolle sen tuottaja ja päätähti Tommy Wiseau on luvannut jopa jatkoa.. Ja mikä pahinta, kansan ja totuuden kustannuksella. Päinvastoin, jäntevä kerronta luistaa ja tapahtumat etenevät kellosepän tarkkuudella. Nixonin hallinto nostaa oikeusjutun edellistä vastaan ja hankkii sille julkaisukiellon, jonka jälkeen Postin toimituksessa puntaroidaan median roolin suurta kuvaa. Wiseau on häärännyt elokuvataiteen taiteen parissa muutamaan otteeseen The Roomin jälkeenkin. Pakulan Watergate-teos Presidentin miesten (1976) eetosta, jossa vallanpitäjien suosiosta riippumattomat tiedotusvälineet kyttäävät järjestelmää ja kaivavat esiin totuuksia, joita huiputtajat parhaansa mukaan kätkevät. Puhdas häpeä esti päättäjiä tunnustamasta tosiasioita ja lähettämästä nuorukaisia kuo lemaan. Spielbergin elokuva on jo ehtinyt sapettaa Timesin toimitusta, koska se keskittyy asiakirjat myöhemmin käsiinsä hankkineen The Washington Post -lehden toimintaan poliittisen skandaalin tultua julki. Tällä kertaa satusetä Spielberg ei väläytä edes vakavien historiallisten aikuisteostensa helmasyntiä, kaiken tietämistä ennalta, oikeastaan kuin teoksen lähtökohdassa, jossa näkökulma ei ole paljastuksista ensin kertoneen kilpailijan vaan sen paKehnouden korkea veisu: The Room Kumma heppu unelmatehtaalla. Epookista puuttuu tyystin vastaaville yrityksille monesti ominainen tympäisevä kuivakkuus
Tarinan keskiössä oleva leffa on toki mitä suurimmassa määrin erityislaatuinen eli katastrofaalisen kamala nuoren miehen odysseia läpi ihmissuhdeviidakon, joten vähän enemmän asetelmasta olisi voinut kuvitella saatavan irti. Perimmäiseksi kysymykseksi Spielberg nostaa pohdinnan, ketkä päättävät ja millä perustein julkaisulinjasta. 35 1. Ristiriidat eksentrikko Wiseaun ja filmiryhmään kuuluvien alan ammattilaisten kanssa jäävät esimerkiksi käyttämättömäksi resurssiksi. (RA) ELOKUVA Jymyjuttu. Francon elokuvan loppu on, päinvastoin kuin tragediaan päättyvän The Roomin, seesteinen jopa imelyyteen asti. Etenkin, kun sitä katsoo oikeasta kulmasta. Kuvausurakassa uupu nut työryhmä katsoo kutsuvierasensi-illassa elokuvaansa itkun partaalla, muu yleisö on tikahtua nauruun ja koko sopan keittänyt maestro kituu paniikissa… mutta kuinkas sitten kävikään. Jälkimmäinen käyttää kaikki keinot päästäkseen kirittäjän rinnalle ja ohi. Jos ette muuten usko Wiseaun lahjattomuuteen elokuvantekijänä, The Room on kaikkien katsottavissa You Tubessa. Sitten uskotte. Parasta siinä on erinomaisen harkittu ja huolellinen visuaalinen suunnittelu. Tommy Wiseau on tahattomassa koomisuudessaan näet varsinainen elokuva-alan Don Quijote eli surullisen hahmon ritari. Lyhyt kesto puolestaan rajaa väistämättä itse asiankäsittelyn syvyyttä. Rolf Bamberg Demokraatti. Weber keskittyvät seuraamaan The Roomin järjettömien ja erinomaisen kökösti näyteltyjen kohtausten kuvausten sujumista tai sujumattomuutta. Puutteistaan huolimatta Francon elokuva on sujuvasti ohjattu, kiinnostavakin. Myös Tommy Wiseaun sisääntulokohtaus, jossa hän erään pikkuteatterin roolitussessiossa pistää Brandoakin paremmaksi Stanley Kowalski -monologissa (”Steeelllaaaaa!!!!), lupaa hyvää. HELMIKUUTA 2018 Pika-arviot Ikitie Viime syksystä saakka elokuvateattereissa pyörinyt AJ Annilan ohjaama elokuva menestysromaanista on parasta filmattua Antti Tuuria. Siis enemmän tragediana kuin komediana. Viritellään vain pikkuisen mutta annetaan sitten haipua latteaan sopuun. Tommyn ja hänen parhaaksi (ainoak si?) kaverikseen manipuloimansa Gregin (roolissa Jamesin velipoika Dave) suhteessa olisi jo ollut eväitä vaikka mihin, mutta jotenkin teinidraamamaiseksi sen juonteen kehittely vain jää, vaikka toisen osapuolen kirja on tekstin pohjalla. Voi tietysti olla, että The Roomin kuvauksissa saavutettiin – säälistä – konsensus, vaikka liki kaikki työryhmästä oli kalkkiviivoilla lyömässä hanskoja tiskiin. Läpileikkaavaa elämäkertafilmiä Wiseausta olisi vaikea tehdäkään, koska hänen elämästään tiedetään niin vähän. Kukaan tuskin yllättyy The Postin kaltaisen liberaalin Hollywood-draaman päätelmistä, mutta ohjaaja pitää pöyhkeät julistamiset kurissa miltei loppuun saakka. Sen aikana alaisilleen, vaimolleen ja työtovereilleen äksyilevä vanha herra Winston Churchill (Gary Oldman) kamppailee paitsi ulkoisia myös sisäisiä vihollisiaan vastaan ja pyrkii vakuuttamaan epäilijät tulevien uhrausten välttämättömyydestä. Aihe on hyvä, niin komedian kuin tragedian aineksia kasassa, roolitus osuva ja erittäin näköinen. (RA) ELOKUVA Synkin hetki Joe Wrightin perinnetietoinen näköispatsasdraama rajaa tapahtumansa vain muutamaan viikkoon. Ja siltikin… The Disaster Artist jää pohjimmiltaan aika tavanomaiseksi kuvaukseksi elokuvan tekemisestä. Rane Aunimo Demokraatti Oivat ainekset jäävät vajaakäytölle Muun muassa Hämähäkkimiehen parasta kaveria Harrya valkokankaalla ja James Deania tv-elokuvassa esittänyt James Franco heittäytyy kokonaisvaltaisesti Tommy Wiseaun nahkoihin itse ohjaamassaan elämätai pikemminkin elokuvakertaelokuvassa ”The Disaster Artist”. Suomessa Helsingin Sanomat on saanut juuri maistaa käräjöinnin uhkaa vähän vastaavasta salaisten tietojen julkistamisesta. Hannu-Pekka Björkman loistaa Kallosen pahisroolissa: hyytävä, ihan täyssaatana. Elokuva kuvaa uskottavasti eri näkemyksiä kuunnellen, millaisessa paineessa ratkaisevia päätöksiä on kuitenkin tehtävä odotusten ja uhkailujen ristitulessa. (RB) KOONNUT RANE AUNIMO JA ROLF BAMBERG ELOKUVA Tammisunnuntai 1918 Ilkka Vanteen ohjaama ja Antti Tuurin käsikirjoittama puolipitkä dramatisoitu dokumenttielokuva näyttää, kuinka suojeluskuntalaiset ryhtyivät vapaussotaansa sata vuotta sitten. Elokuvassa Jussi Ketola (Tommi Korpela) on vielä korostetummin keskushenkilö kuin romaanissa. Henkilösuhteiden syvemmän kehittelyn sijaan Franco ja käsikirjoittajansa Scott Neustadter ja Michael H. The Roomin vaiheet sen sijaan tunnetaan varsin tarkkaan, kiitos sen toisen päätähden Greg Sesteron, jonka muistelmateokseen ”The Disaster Artist: My Life Inside The Room, The Greatest Bad Movie Ever Made” Francon elokuva pohjautuu. himman haastajan. Kumpi painaa enemmän, yleisön oikeus tietää vai valtion oikeus pantata tietoa maan turvallisuuteen vedoten. Kustantaja (Meryl Streep) ja päätoimittaja (Tom Hanks) koettavat ymmärtää, mikä on median tehtävä suuressa kuvassa
Tärppäsi. Sirpa Taskinen täydentelee faktoja sieltä täältä. Äkkiä vastaus ponnahti tietokoneeni näytölle: Hilja Pärssinen. ”Selasin kai kaikkien kustantamojen uutuusluettelot etsien suomalaista runoilijaa, jonka elämäkerta ilmestyy tänä keväänä. Se ponnahti Työväenliikkeen kirjaston tapahtumakalenterin muodossa. Erittäin paljon vankilarunoja sisältyy myös hänen toiseksi viimeiseen kokoelmaansa ’Jälleen vapaana’ (1923). Jos heille kuuluu senaattorin arvoinen status, niin naisministereiden tai vastaavien lukumäärä lisääntyy kahdella eli Hanna Karhisella, joka oli sisäasian valtuutettu ja Hilja Pärssisellä, joka toimi sosiaaliasiain valtuutettuna, joka hoiti eritoten kouluasiat.” Nimi tulikin tuossa jo mainituksi, mutta varsinaisen perusselvityksen kirjailijan henkilöydestä saamme Jouko Grönholmilta. Päivä on 8. Hänen tekstinsä kertovat paitsi lyriikan kielellisten keinojen oivallisesta hallinnasta myös vankasta kulttuurihistoriallisesta lukeneisuudesta. HELMIKUUTA 2018 Kapinan runoilijaääniä Kuten varsin hyvin hoksattiin, kakkosviikon vihjeissä mainitulla historiallisella ajalla viitattiin vallankumouslyhdyn nousemiseen Helsingin työväentalon torniin. Vuosisadan alun sortovuosina hän liittyi tsaarin vastaiseen maanalaiseen järjestöön. 36 1. Huomattavasti vaatimattomammilla säkeillä on saatu sivukaupalla palstatilaa meikäläisistä Runoraamatuista... Kielitaitoisena hän solmi yhteyksiä kansainvälisiin naisjärjestöihin, ja matkoillaan hän tutustui poliittisten teemojen lisäksi myös taiteeseen. ”Kirjavisa viritti jokaisen kirjanystävän taas kerran mielipuuhaansa: salapoliisintyöhön. vahinkonapakympiltä. Hilja Liinamaa armahdettiin juuri vuonna 1923 vankilasta, johon hänet oli tuomittu, kun hän palasi kotimaahan Neuvosto-Venäjän kaoottisista ja järkyttävistä oloista. Liinamaa-Pärssinen kuului myös Heinrich Heinen ensimmäisiin suomentajiin. Kunnollinen tutustuminen Hilja Liinamaa-Pärssisen kaunokirjallisiin teoksiin saattoi puuskahtamaan, miten näin taitava sanankäyttäjä on voitu niin pahasti unohtaa. Sisällissodan viimeisinä viikkoina hän pakeni yhdessä aviomiehensä Jaakko Pärssisen kanssa Neuvosto-Venäjälle, mistä he yrittivät eri teitä päästä takaisin Suomeen. Puolentoista vuoden harhailu Venäjälllä ja Virossa pelasti luultavasti Hilja Pärssisen kuolemantuomiolta.” Eero Reijonen vetelee kainuulaisia kirjailijalinkityksiä. ”Ensimmäisen runokirjansa Hilja Pärssinen julkaisi 1899 ja toimi myös Työläisnainen-lehden toimittajana. ”Myrskyisinä kuukausina sata vuotta sitten Pärssinen kuuui niiden kansanedustajien joukkoon, jotka vastustivat aseellisen vallankumouksen tietä. Elvi Sinervoa käsittelevä teos ehti tulla jo syksyllä. Maaliskuussa kirjaston Työväenperinnepäivässä julkistetaan Maijaliisa Hentilän, Matti Kalliokosken ja Armi Viidan kirjoittama teos Uuden ajan nainen Hilja Pärssinen – poliitikko, opettaja, runoilija, naisasianainen. Ja vaihtelee se taso Eino Leinollakin, Ilmari Calamnius-Kiannosta puhumattakaan. Yhteiskunnallinen myrsky vei kuitenkin mukanaan, ja hän ajautui kansanvaltuuskunnan jäseneksi, lyhytaikaisen punaisen hallituksen sosiaaliasioiden valtuutetuksi eli ministeriksi. Aihepiiri on täysin ymmärrettävä. Turhaan. ”Melko laajan nettiotannan perusteella (visaruno ei sisälly aineistoon) tämän Suomen historian yhden ehdottoman yhteiskunnallisen vaikuttamisen kärkinaisen runojen taso vaihtelee aika lailla; monet ovat aikansa lapsia, nykylukijan makuun vähän paatoksellisiakin. Kenen tekstiä visasitaatti voisi olla: perinteistä mittaa, suloista nyyhkettä, epäilemättä naisen kynästä. Kirjoitustensa lisäksi hän oli väsymätön puheiden ja esitelmien pitäjä, ja hänet valittiin ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan vuonna 1907. Mutta on joukossa paljon aikaa hyvin kestäneitä runoja. Hilja Liinamaan seitsemän runokokoelman selailu tuotti tuloksen: sitaatti on avausruno hänen viimeisessä runokokoelmassaan ’Muistojen mailta’, jonka kustannusosakeyhtiö Kansanvalta julkaisi 1926. Vankila-aihe on vanhassa työväenrunoudessa niin usein esiintyvä, että sitaattia ei ollut helppo oitis tunnistaa. Samanlaisista oloista lähtöisin nämä Kainuun miehet olivat kuin visataiteilija. Jyrkimmillään ne erosivat kansalaissodan kuvauksissa.” Raila Rinne yhytti erään merkittävän päivämäärän. Tuota pohdiskelee myös Ossi Lehtiö visavastauksessaan: ”Nyt kun vietämme sisällissodan satavuotista muistoa, niin minkä arvon annamme punaisten kansanvaltuuskunnan jäsenyydelle, sillä toimihan se, tosin melko lyhyen aikaa, Suomen väestörikkaimmalla alueella. Siinä kapinassa tämä kirjailijamme oli poliittisena toimijana mukana, tavallaan ensimmäinen naisministeri, kahdeksan vuotta ennen Miina Sillanpäätä. Kianto vielä papin poikakin, jonka ’Nälkämaan Laulu’ tuntuu näin jälkikäteen arvioitaessa ns. Jopa kirjoittajastakin minulla oli heti aavistus, koska olin juuri lukenut Raili Mikkasen tuoreen dokumentaarisen romaanin ’Hilja’ (2017), jonka nimihenkilö on Hilja Liinamaa-Pärssinen. Kansanedustajana hän ajoi aloitteita erityisesti äitien ja lasten aseman parantamiseen; työttömyydestäkin hän oli huolissaan.” u u u Mauri Panhelainen muistuttaa, että alunperin Pärssinen oli sotaa vastaan. No, unohdus varmaan karisee lähiaikoina, kun Mikkasen romaani saa kohta rinnalleen ensimmäisen tieteellisen elämäkerran Hilja Liinamaa-Pärssisestä.” Pertti Vuorela tuumaa myös, että ”on ihmeellistä, että näinkin monipuolinen työväenliikkeen vaikuttajanainen on jäänyt suurelta yleisöltä ja myös minulta tuntemattomaksi” ja toivottaa tulevan elämäkerran erittäin lämpimästi tervetulleeksi. maaliskuuta, kansainvälinen naisten päivä. Ladut veivät pohjalaista Visa-vaikuttajanaista ja näitä Kainuun nälkämaiden miehiä ihan eri suuntaan. Kenen. Mahtavaa! Kiinnostuin nyt tästä kansansivistyksen, naisten oikeuksien, raittiusasian ja työväenliikkeen vahvasta vaikuttajasta niin ehdottomasti, että hankin kyllä hänen elämäkertansa ja paneudun siihen huolella.” 1907 eduskuntavaaleissa Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä valittiin luja demariedustus ja kaksi runoilijaa, Pärssinen ja Turkia.. Kielellisten sointisävyjen samoin kuin kuvaston naisellisuus kannusti kuitenkin keskittymään naisrunoilijoihin
Yhtenäisyys ei ole erilaisuutta, mutta erilaisuuden sietäminen kyllä lisää yhtenäisyyttä. Paikallinen yhtyy kansalliseen ja kansainväliseen, yksityinen julkiseen, henkilökohtainen kollektiiviseen. Yksilön tasolta sadan vuoden takaisiin tapahtumiin on monia erilaisia teitä: oma savolainen isänisäni marssi Helsingissä valkoisten paraatissa Savon taisteluiden ja Viipurin valloituksen jälkeen, kajaanilainen äidinisän isoisä, vanha mies jo, menehtyi nälän aikaansaamaan heikkouteen Kuopiossa vankileirillä. u u u Kulttuurin näkökulmasta tämä vuosi voi hyvinkin olla edellistä antoisampi. HELMIKUUTA 2018 Kouluihin mallia NHL:stä: huonoimmat joukkueet saavat valita parhaat pelaajat. Yhtenäisyys ei ole erilaisuutta, mutta erilaisuuden sietäminen kyllä lisää yhtenäisyyttä. Näitä on myös tallennettu myöhemmille sukupolville. Helsingissä on pidetty seminaareja sisällissotakirjallisuudesta, ja tulevana viikonloppuna dokumenttielokuvafestivaali DocPointin yhteydessä myös sisällissodan ja elokuvan suhdetta läpivalaistaan. Yhdelle palkinto. Tutkimuksia, tietokirjoja ja kaunokirjallista tuotantoa on esillä runsain mitoin, eivätkä journalistitkaan ole jättäneet historia-aihetta syrjään, vaan palstamillimetrejä on suotu näinä niukkuuden aikoina runsaasti. Tunnettu historiantutkija Eric Hobsbawm sanoi aikoinaan, että historioitsijan tehtävänä on muistaa se, minkä muut unohtavat. u u u Sata vuotta on yhtä aikaa pitkä ja lyhyt aika. Palkinnon saa Raila Rinne. mennessä osoitteella Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Tarjonta on ollut jo alkuvuodesta monipuolista. Siinä on kulttuurin ja tieteen voima. Välillä jankkaavaksi käyneessä nimikeskustelussa ei ole muistettu sanoa, että nimeksi vakiintunut sisällissota on pätevä myös historian teorian kannalta – sekin, että sisällissodille on tyypillistä, että siihen osallistuu monien valtioiden joukkoja. Jari Sedergren Sisällissotakulttuuria Aforismi välipalaksi. Silloin en sitä miettinyt (rikä Valeria saanut sitä koskaan tietää). Sisällissodassa ei ole mitään juhlittavaa ja merkkivuodestakin puhuminen olisi liioittelua. Se on vielä elävän muistin piirissä: monilla meistä on muistikuvaa ajan kokeneen omista kertomuksista, elävän ihmisen kertomuksesta toiselle elävälle ihmiselle. Sen verran nimittäin nyt lueskelin hänen elämänvaiheistaan, että uskaltanee sanoa, että avioliitossaan hän ei tainnut ollakaan se ’heikomman sukupuolen’ leiman kantaja. Kukin toimija, pieni tai suuri, katsoo sotaa omasta perustellusta näkökulmastaan. Sisällissodan vaikutusta sadan vuoden periodilla tutkinut ja siitä tuoreen kirjan julkaissut emeritusprofessori Seppo Hentilä ehti jo laskeskella, että sisällissodasta ilmestyy kirjoja enemmän kuin konsanaan talvisodasta. KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 VIIKON 5 SITAATTI Viime viikonvaihteessa vietettiin vainojen uhrien muistopäivää, ja sen jälkikaikuna tulee tämä kirjailija, joka sai kokea oman osansa historian hirveyksistä. Se oli yhtä itsestään selvää kuin että minä asuin lastenhuoneessa. Pitääkin siis varmaan ponnistella ja lukea tämä elämäkertateos hänen vaiheistaan.” Kirjailijan tiesivät tällä viikolla myös Eeva-Liisa Haanpää, Juhani Niemi ja Kyösti Suonoja. Kuka on tämä runoilijana paremmin tunnettu kirjailija, joka oli myös tärkeä tienraivaaja maansa kirjallisuushistoriassa. Pohjanmaalla työstettiin sikäläisestä suojeluskuntanäkökulmasta visuaalisesti vahva dokumenttielokuva, Tampereella tehdään teatteria punaisten ja naisten näkökulmasta. Se on erilaisuuden rikkautta. ”On erinomaisen hienoa, että hänestä ilmestyy tuore elämäkertateos näin merkkivuoden yhteydessä. Niin olivat asiat silloin.” Odottavalla kannalla on myös Ilpo Pietilä. Kulttuurin kautta toteutunut näkemys jopa niinkin karseasta aiheesta kuin sisällissota lisää myös sietämistä helpottavaa tietoa: tässä jos missä menneisyyttä tarkasteleva tiede ja taide nykypäivän elämyksineen ja kokemuksineen voi olla hyvä yhdistelmä. Mutta ei merkityksellisiä asioita kannata muidenkaan aktiivisesti unohtaa. Yksilötasolla tunteet ja monenlaiset tuntemukset ovat tietysti läsnä, kuten monista puheenvuoroista on helposti aistittavissa. Isä asui työhuoneessa, isoäiti muotokuvassa, äiti flyygelin jakkaralla, Valeria Katariinan instituutissa ja piru Valerian huoneessa. Erilaisuus purkaa myös ehkä tarpeetonta puhetta kansakunnan laajuisesta kollektiivisesta traumasta; eihän kyse ole mistään lääketieteellisestä patologiasta. Kun itsenäisyyttä nopeasti seuranneesta sisällissodasta tulee kuluneeksi 100 vuotta, tämä ei ole enää mahdollista. Mutta samalla kysytään, miten nuo kaukaiset menneisyyden asiat yhä vaikuttavat ja ovat läsnä elämässämme. 37 1. Kirjoittaja on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin erikoistutkijana työskentelevä elokuvaja televisiotutkimuksen dosentti. (rb) V iime vuonna juhlittu satavuotinen itsenäisyys oli valtiollisesti johdettu ponnistus ylevöittävän yhtenäisyys-teeman ympärillä. Taiteilijoiden ja tieteen tekijöiden puheenvuoroja on myös kuultu. Monia näistä voidaan katsoa menneenhallintana, näkemyksenä siitä, kuinka kipeiden asioiden kanssa voi elää. Olivatpa ne sitten muistamista tai tarinoita, nämä historian ja yleisinhimillisen kokemuksen kohtaamiset pitävät teeman elävänä. Ne myös ajoivat hänet päättämään päivänsä oman käden kautta. Hänen vähän toistakymmentä vuotta sitten suomennetun proosavalikoimansa alussa on pieni luku otsikolla Omaelämäkerta, jossa hän kertoo muun muassa, että ”vuosina 19121922 kirjoitan lakkaamatta, mutta en julkaise kirjoja” ja että ”rakkaimmat kirjailijani ovat Selma Lagerlöf, Sigrid Unndset ja Mary Webb”. Miksi piru asui Valerian huoneessa. Vastaukset viimeistään 7.2. ”Varhaislapsuuteni paholainen jätti minulle perinnöksi kaiken muun ohella iankaikkisen ’Tyl-sä-ää’, kuin koiran haukotuksen kaikelle mikä oli pelkkää leikkiä
Ja nämä ovat ”hallituksen joukkoja” – sen menneen kyllä, joka toivottavasti ei enää palaja. Vetäisin henkeä, missä olin ollut, tämä oli paha juttu, en ollut tilanteen tasalla, tämä oli todella paha juttu, ja aloin itkeä.” PER PETTERSSON: KIROTTU AJAN KATOAVA VIRTA (JEG FORBANNER TIDENS ELV, 2008) SUOMENTANUT KATARIINA HUTTUNEN . TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: PN:n kirjallisuuspalkinnon norjalainen voittajaromaani kertoo muurien murtumisesta, ihanteiden luhistumisesta ja jonkun murentuneeksi luullun yhteyden etsimisestä ja jälleenlöytämisestä. Eräs Svinhufvudin sähkösanoma”, lehti otsikoi (31.1.) ja kommentoi: ”Julistus, joka näin tulee kyllä koko kansan tietoon, on oiva näyte siitä julkeasta häikäilemättömyydestä, joka vallasta syöstyn hallituksen toimia aina ennenkin johti. Euroopan poliittinen hullunmylly, ”the wind of change” -vuosi 1989, valottuu Pettersonin kirjassa komeasti kahdessa tasossa. Jos eivät punakaartit alistu laillisen hallituksen alle, tulevat maan harmistuneet talonpoikaisjoukot ase kädessä itse tuomitsemaan maan petturit. Innostus vallankumoukseen ali aluksi suurta. Myöhemmin Työmieskin julkaisi kokonaisuudessaan Svinhufvudin Suomen kansalle osoitetun julistuksen. Eräs niistä kertova kiertosähkösanoma. 38 1. HELMIKUUTA 2018 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Maailman kirjallisuuden katekismus Lahtarikaartilaisten ”voitot”. Työväenmuseo Werstas ”Kioskin ikkunoiden eteen oli ladottu lehtiä telineisiin ja kaikkien lehtien etusivuilla luki isoin kirjaimin MUURI KAATUU. hallituksen epätoivoiset yritykset. Muut pakoilivat Svinhufvudin johdolla Helsingissä. Punakaartilaiset kävivät mielellään valokuuvaamoissa poseeraamassa aseiden kanssa. Sisällissodan alkupäivinä sama toistui Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa. Täpärin tilanne sattui Säätytalossa sunnuntai-iltana 27. Lahtarit pankoot aseensa alas ja senaatti astukoon esiin piiloistaan tilille.” Näin Työmies tuli myöntäneeksi, että valkoinen senaatti oli yhä toiminnassa. Neljä Svinhufvudin senaatin jäsentä onnistui pääsemään Vaasaan. Kun saatiin tieto, että senaattoreita on koolla Säätytalossa, Otto Ville Kuusinen lähetti punakaartilaispartion heitä vangitsemaan. Niin Helsingin kuin eräiden muidenkin kaupunkien hienoimmissa kahviloissa on eilen ja toissapäivänä levitetty ja luettu seuraavaa monistettua ”ilosähkösanomaa”: Suojeluskuntien ylipäällikkö kenraali Mannerheim ilmoittaa seuraavaa: Suomen Senaatin puheenjohtajalle Kaikkiin sähkösanomakonttoreihin ilmoitettava, kopia kaikille viranomaisille. Työmies, 30.1.1918 ”Oiva näyte julkeasta häikäilemättömyydestä” Vallankumoushöyryissään punaisen puolen johdolta jäi kapinan alkupäivinä moni päätettykin asia tekemättä. Svinhufvud ja kaksi muuta senaattoria olivat juuri menossa ulko-ovelle, kun heille kerrottiin, että herrojen ”kalossit ovat unohtuneet”. Kun kaikilla oli kalossit jalassa, he ymmärsivät, että oli syytä livistää takaoven kautta. Se armeia on kuitenkin toistaiseksi pysynyt paikoillaan ja askarrellut eräiden venäläisten rajavahti-sotilaiden ja sillanvartijain aseistasiisumista, että saisi paremman tilaisuuden varsinaiseen päätehtäväänsä – pommien asettamiseen rautatiejunien alle. /-/ Mannerheim Ratsuväen kenraali, Seinäjoki 28/I. /-/ Porvarilliselta taholta on myös varsin vilkkaasti levitetty kaupungissa huhuja milloin 25 000, milloin 50 000-miehisen etelä-pohjalaisen armeian marssimisesta Helsinkiä kohti. Kohotettu kohtaa arkisen koskettavasti kirjoitetussa romaanissa. Yksi niistä oli Svinhufvudin porvarisenaatin jäsenten kiinniotto. ”Ent. Kommunistipäähenkilö Arvid Jansen näkee ismiensä haihtuvan, mutta samalla hän löytää perheyhteyden yhdennellätoista hetkellä.. Kansanvaltuuskunnan johtajille oli valjennut, että porvarisenaattorit olivat vielä vapaalla jalalla. Molemmat kaatuivat sodassa. Yksikään senaattori ei jäänyt vangiksi, vaikka punaisten helsinkiläisille jakamissa flaijereissa niin väitettiin. Kuvassa punakaartilaiset Kalle Flykt (vas.) ja Eemeli Syrjänen (oik.) Valkeakoskelta. tammikuuta. Seuraavaan aamuun mennessä punaiset olivat miehittäneet kaikki Helsingin hallintorakennukset. Venäjän sotaväen kanssa huonompien ainesten yhteydessä tehdyt väkivaltaisuudet, ryöstöt ja murhat kansalaisia vastaan, joista erittäinkin Viipurin tapahtumat ovat kuohuttaneet Pohjanmaan vapautta rakastavat talonpojat, ovat saattaneet muut riisumaan aseet venäläisiltä joukoilta Vaasassa, Lapualla, Ylistarossa, Seinäjoella, Pietarsaaressa ja Kokkolassa
Korostetaan jopa liikaa liikunnan yhteiskunnallista merkitystä, vaikka liikunnalla on myös itseisarvoinen tehtävä – esimerkiksi tunteiden esiin nostaminen. Ensimmäisenä sen huomasi professori Risto Sänkiaho jo 1976 julkaisussaan ”Laillako kaikki liikkumaan?” (Risto Sänkiaho-Osmo Saukkonen). Suomessa on muihin Länsija KeskiEuroo pan maihin verrattuna aitoa liikuntapoliittista keskustelua vähän. Suomessa keskustellaan liikuntapolitiikassa lillukanvarsista eli paljon valtion liikuntabudjetista, joka on 150 miljoonaa euroa vuodessa. Julkisen sektorin osuus on tästä noin 7 000 henkilötyövuotta. Tällöin keskustelu on lakikeskustelua eikä liikuntapoliittista keskustelua. Kirjoittaja on professori ja TUL:n puheenjohtaja. Liikuntavälineet ja -varusteet saavat suhteessa yhä pienemmän osuuden. Liikunta ja urheilu on käytännössä nähty liian harvoin itseisarvoisena hauskuutena, elämyksinä, tunteina ja fiiliksinä. Kunnissa päätetään lähes seitsemän kertaa suuremmasta liikuntabudjetista kuin eduskunnassa. Suomi jää liikunnan BKT:ssä alle EU-maiden keskiarvon. Kuntasektori on tärkein liikunnan rahoittaja kotitalouksien jälkeen.. Liikuntalaki jättää tärkeimmän sektorin eli yksityisen markkinasektorin kokonaan lain ulkopuolelle. Suomalaista liikuntapoliittista keskustelua on latistanut yli 40 vuoden ajan liikuntalaki. Se näkyy myös puolueiden liikuntapoliittisten ohjelmien vanhentumisena, tai ne puuttuvat kokonaan. Useiden puolueiden liikuntapolitiikka on siroteltu muiden ohjelmien sisälle niin, ettei puolueiden liikuntakannanottoja tahdo saada selville. Jokainen voi käydä katsomassa, kuinka oma kunta panostaa liikuntaan internetissä osoitteesta www.liikuntapaikat.fi. Liikuntapoliittinen arvokeskustelu puuttuu lähes kokonaan. Tietopankin talousraporteista löytyy Jyväskylän yliopistossa kehitetty liikunnan paikkatietojärjestelmä, jossa ovat kaikkien kuntien tilinpäätöksiin perustuvat kuntien liikuntapanostukset vuosina 1980–2016 ja noin 80 prosenttia maamme liikuntapaikoista kartoille sijoitettuna. Vapaaehtoistyön arvo vaihtelee tutkimuksista riippuen yhden ja kahden miljardin euron välillä. Aloitin tämän LIPAS-järjestelmän kehittämisen vuonna 1989 Teknisellä korkeakoululla, kun kuntien valtionosuuselvitykset loppuivat ja piti saada tietoa, kuinka kunnat käyttävät rahansa liikuntaan. Jos niin kävisi, liikunnan suurin epäkohta – liikuntapalvelujen ja -välineiden saannin epätasa-arvoisuus – jakaisi väestöä edelleen paljon liikkuviin laadukkaiden markkinapalveluiden käyttäjiin ja vähän tai ei ollenkaan liikkuviin ilmaisten julkisten palveluiden käyttäjiin. Suomessa tämä alue on liian suuri jätettäväksi eduskunnan liikuntapoliittisen selonteon ulkopuolelle. Liikunnan kansantalouskakku Suomessa eli bruttokansantuote (BKT) on ohjaamani tohtori Hamid Gholamzadehin väitöskirjan (2016) mukaan 11 miljardia euroa ilman vapaaehtoistyön arvoa. Samaan tulokseen on päätynyt Työvoimaja elinkeinoministeriön raportti Jan Vapaavuoren ollessa TE-ministerinä. Missä muualla 50–60-vuotias suomalainen mies osoittaa kyynelehtien tunteitaan kuin Suomi-Ruotsi -yleisurheilumaaottelussa tai Venäjä-Suomi -jääkiekko-ottelussa. Meillä pelätään liikunnasta keskusteltaes sa politiikka-sanan liittämistä liikuntaan. Suomessa liikunta on kuitenkin noussut isoksi toimialaksi, joka työllistää yli 33 000 henkilötyövuotta. Valtavirtakäsitys on, että antaa liikuntamarkkinoiden toimia vapaasti ilman ohjausta. 39 1. HELMIKUUTA 2018 KIMMO SUOMI Puheenvuoro Liikuntapoliittinen keskustelu jämähti lillukanvarsiin L iikemies-kansanedustaja Hjallis Harkimon liikunnan valtionavustuksia pohtineen työryhmän esitys liikuntapoliittisen selonteon tekemisestä eduskunnalle ensi vuonna on kannatettava. Mukana ovat kaikki liikuntapalvelut, tuotteet ja välineet. Mukaan on laskettu kaikkien kuntien liikuntatoimet, kaikki liikuntapaikat ja lisäksi liikuntapaikkojen kunnallistekniset kulut ja 250 miljoonan euron liikunnanopetus. Ryhmän muut esitykset ovat ”uudelleen keksittyjä pyöriä”, joista osa on TUL:n esiin nostamia. On myös hyvä, jos liikunta nähdään laajemmissa yhteyksissä, kuten SDP:n kannanotot aktiivisesta kaupunkielämästä. Lisäksi se on heikkolaatuista ja piiloutuu juridisten yksityiskohtien taakse. SDP:n liikuntapoliittinen ohjelma on vuodelta 1977, mutta uuden valmistelun aloittamisesta on päätetty viime vuonna. Kuntasektori on tärkein liikunnan rahoittaja kotitalouksien jälkeen. TUL kannattaa lähes kaikkia Harkimon ryhmän esityksiä. Laissa ei ole mitään vikaa, mutta se vaikuttaa liiaksi niin, että liikuntapoliittinen keskustelu rajautuu vain liikuntalain puitteisiin. Miksi yksityinen sektori ei kelpaa liikuntapoliittiseen keskusteluun. Palveluja tapahtumabisnes liikunnassa kasvavat nyt eniten. Kunnat panostavat liikuntaan vuodessa yli miljardi euroa
Työttömät ovatkin varovaisia talkoilla auttamiseen, kun he pelkäävät työttömyyskorvaustensa menettämistä. HELMIKUUTA 2018 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Aktiivimallikin lähtee tilanteesta, josta irtisanomiset ovat jo tiedossa. ”Kyllä lampaita ollaan, jos emme löydä 200 000 ihmiselle kolmen tunnin työjaksoja joka toinen viikko”, pähkäili Hesarissa pääministeri Juha Sipilä. Mistä olen kiinnostunut, mihin ominasuuteni sopisivat, mitä kautta sinne pääsisin… Samat opit koskevat kaikkia henkilöstötasoja. Lyhyessä ajassa kansalaisaloite hallituksen aktiivimallin purkamiseksi sai 150 000 ärtynyttä allekirjoittajaa. Sen tavoite oli progressiivinen tuotekehityksen parantaminen, mutta samoja oppeja voi sovltaa myös defensiiviseen työttömyyden torjuntaan. Ihmisen tulisi varautua johonkin sellaiseen, mitä ei vielä ole. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Jatkuva kehittäminen välttämätöntä Työelämän raju ja jatkuva muutos merkitsee sitä, että kun yksi ongelma on ratkaistu, nurkan takaa tulee jo uusi. Sillä pyritään saamaan työttömät itsekin ponnistelemaan aikaisempaa määrätietoisemmin takaisin työmarkkinoille. Ammattiliittojen vastuu omista jäsenistään on tiiviimpi kuin ”ulkopuolisilla” (veroilla kustannettavilla) työvoimatoimistoilla ja oppilaitoksilla, jotka tekevät sinänsä ammattitaidolla omaa työtään tilauksesta. Eri mittareilla mitattuna Suomi on yhdessä nostettu maailman johtavien kansakuntien joukkoon. Sen velvollisuus on käyttää jäseniltään kerättyjä jäsenmaksuja heidän hyväkseen ja ihmisten tulevaisuuden turvaamiseksi. Se kuuluu kaikille osapuolille mutta tässä hetkessä erityisesti ay-liikkeelle. Suo siellä… vetelä täällä. Ilman näitä edellytyksiä työttömyysturvaa leikattaisiin 4,65 prosenttia. Mies ei jäänyt tuleen makaamaan vaan luki itsensä kemian laborantiksi ja on nyt Suomen hallituksen ministeri. Juhlakahvien jäähdyttyä komea Yhdessä-teema unohtui nopeasti hallituksen esitettyä työttömille aktiivimallin. Aktiivimalli edellyttää, että työttömän on tehtävä 18 työtuntia kolmen kuukauden aika na, kokeiltava yrittäjyyttä tai osallistuttava työllisyyskoulutukseen. Paperitehdas, jossa hän oli luottamusmiehenä, ajettiin alas. Eduskunnan satavuotisjuhlaistunnossa lainattiin presidentti Kyösti Kallion sanoja itsenäisyyden alkuvuosilta: ”On rakennettava sellainen Suomi, jossa kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.” Pitkälle tässä tavoitteessa on päästykin. Ahkeruuden ohella joustavuus ja luovuus ovat avainsanoja jatkossa pärjäämiseksi. Esimerkki tästä elävässä elämässä on työministeri Jari Lindström (sin.) itse. Työn hedelmät jaetaan palkkojen lisäksi maailman korkeimpiin kuuluvan verotuksen avulla useimpia maita tasapuolisemmin kansalaisille, myös työtä väliaikaisesti vaille jääville. Työhaluisten ihmisen kannalta toivoisi aktiivimallin tueksi tilaa myös vapaaehtoistyölle. Sitä riittäisi halukkaille. Ari Valjakka päätoimittaja, eläkkeellä Tim o Sp arf. Ongelmaan tartutaan liian myöhään Työttömyyden ongelmaa Suomessa lähestytään nyt vikasuunnasta. Yrityksissä pitäisi ammattiosaston kanssa aloittaa lähtemään joutuvien koulutus ennen työn loppumista. Tuhannen työttömän osallistuminen viikon pituisille työpaikan löytämiseen keskittyville luovuusja työpaikanhakukursseille testaisi, olisiko tästä apua onnettoman tilanteen ratkaisuksi. Yritysten mielenkiinto lähtemään joutuvia kohtaan tahtoo hiipua heti, kun vähennysten pakko alkaa selvitä johdolle. Toimeen tartutaan vasta kun ”huonot on jo housuissa”. 40 1. Nykyisen kumuloituvan kehityksen katkaisuun voisi löytyä ratkaisu lisäämällä valmennusta, jolla vastataan jo ennakkoon muuttuvan työelämän mutkiin. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI Luovuuden kehittäminen aktiivimallin tueksi ”Vaarana on, että työttömyydestä tulee ammatti, jota varten on olemassa jo keskusjärjestökin. Kokemukseni luovuuskoulutuksen hedelmällisyydestä perustuvat työhöni Wärtsilän henkilöstöjohtajana 1977–88, jolloin yhtiössä toteutettiin määrätietoinen toimihenkilöiden luovuuskehitysohjelma. Luovuusja markkinointiprojekteilla on kiire. Ammattiyhdistysliike voisi olla dynamona tämäntyyppisen koulutuksen aikaansaamiseksi. Vaarana on, että työttömyydestä tulee ammatti, jota varten on olemassa jo keskusjärjestökin. Uusien reittien ja mahdollisuuksien löytäminen koskee jokaista ihmistä työhön tai titteliin katsomatta. Päättäjät pelkäävät kuitenkin palkattoman työn vääristävän työmarkkinoita. Ei ole oikein, että työttömiltä leikataan tukia, jos he pääsevät mukaan vapaaehtoistyöhön
Näin on tehty ja onnistuttu. Kabulin hallitus ei pysty takaamaan heidän turvallisuuttaan, jos edes haluaakaan. Hallinto-oikeudet saavat korjata virheet! Valitus hallinto-oikeuteen. Pelkään näiden tutuiksi ja rakkaiksikin käyneiden ihmisten puolesta. Sillä lailla! Minäkin pelkään. Tämä elin kuitenkin itse päättää, saako valituksen tehdä. Suomi väittää olevansa oikeus valtio. Mutta pelkään myös rakkaan Suomeni puolesta. HELMIKUUTA 2018 LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Nyt tiedän, mitä on pelko Lehtikuva / Emmi Korhonen Turvapaikanhakijoiden palautuksia vastustava mielenosoitus maahanmuuttoviraston edessä Helsingissä perjantaina 8. Muutaman viikon jälkeen he kahdessa erässä pääsivät livahtamaan takaisian Iraniin, mistä he Suomeen olivat tulleet. Migri piti heille puolentoista tunnin puhuttelun, jossa ei avustajaa ollut. Vanhemmat koettavat salata sen kolmelta koulua käyvältä lapseltaan. Mutta teen tässä tarjouksen. Se oikeusturva näyttää kuitenkin olevan vain rikollisilla! Sitten lakimies esti minun läsnäoloni hyvin agg ressiivisesti. Joululahjaksi perhe kuitenkin sai uuden kielteisen turvapaikkapäätöksen. Millä hetkellä tahansa panda-autot tai mustat saattavat ilmestyä oven eteen ja toiset hakemaan lapsia koulusta. Väkisin saa sen käsityksen, että Migrin paineiden hellittäessä valmistelijoita on sieltä siirtynyt hallinto-oikeuksiin. Sanomme olevamme osa länttä ja sen arvomaailmaa. Nyt erityisesti perheen äiti on romahduksen partaalla. Tässä koen, että viranomaisemme selvästi rikkovat paitsi ihmisoikeuksia myös Suomen maahanmuuttolakia. Elävinä, Suomessa Kirjoitus julkaistaan poikkeuksellisesti nimimerkillä. Jotkut oikeusoppineet ovat olleet sitä mieltä, ettei missään oikeustapauksissa saisi soveltaa takautuvaa lainsäädäntöä. Aivan kestämätön väite! Yleisestikin selviää, että Migri ei ehdi perehtyä asioihin kunnolla. 41 1. Pelokas vaimo piikitettiin rauhalliseksi ja koko perhe lennätettiin Kabuliin. Perheillähän se saadaan nopeammin täyteen. Kaiken pitää tapahtua nopeasti ja siististi. Kun he tulivat, hallituksemme antoi käskyn, että tulijoiden pitäisi kotoutua ja meidän pitäisi heitä kotouttaa. Vastaisikohan yksi iäkäs suomalaismies viittä Afganistanista paennutta hazaraa. Varmuuden vuoksi piti lähettää paikalle monta poliisipartiota. Kai siinä jonkinlaisen palautuskiintiön täyttämisestä oli kysymys. Olin aivan varma, että Helsingin hallinto-oikeus korjaa Migrin tekemät virheet ja vähintäänkin järjestää uuden puhuttelun, koska ensimmäisessä oli ilmeisiä puutteita. Afgaaniperhe yrittää kätkeä sen. Lakimiehen laiminlyönti kaatui turvapaikan hakijoiden syyksi. Lapsilla, joista nuorin on kotimaassaan elänyt vain vuoden, väitetään olevan kotimaahansa vahvat siteet. Ihmisoikeuksien osalta ei aina ole. Lähettäkää minut heidän sijastaan! Minusta ei ole enää paljon hyötyä, heistä hyvin pian olisi. Puhuttelussa tosiasioiksi selvisi, että perheen isä oli ollut tehtävässä, jossa joutui erään terroristiryhmän silmätikuksi, vangittiin, pahoinpideltiin, painostettiin sen palvelukseen ja uhkailtiin koko perhettä. Häivyin vähin äänin. Toivottavasti olen väärässä. ”Afganistaniin me emme voi mennä!” Tunnen perheen yli kahden vuoden ajalta. Lakimies kuulee ihmettelyni ja murahtaa, että se koskee vain rikoslakia. Joskus kahden kesken pokka kuitenkin pettää, itketään hysteerisesti ja pelätään yhdessä. Palautus turvalliseen kotimaahan oikeusvaltiosta. Päätöksessä näillä asioilla ei kuitenkaan ollut merkitystä. KHO:een on lähetetty valitus. Naapurikaupungin vastaanottokeskuksessa oli hazarapariskunta vauvansa kanssa. Hekin olivat ilmoittaneet, etteivät voi Afganistaniin mennä. Yritän päästä avustajaksi tilanteeseen, jossa oikeusaputoimiston lakimies valituksen tekee. Maahanmuuttovirastolle ja hallinto-oikeudelle sillä ei kuitenkaan näytä olleen mitään merkitystä. Kun olin pikkupoika, sanottiin, että suomalainen vastaa kymmentä naapurimaan asukasta. Ihmettelen eteisessä jollekulle, eikö luottamuksensuoja koske pakolaisia. Ehkä viranomaiset ovat jo tilanneet Lappeenrannan lentokentälle tilauslennon Kabuliin, ja poliisin tehtävänä on saada se täyteen. syyskuuta 2017. Se oli pyytänyt edellä mainitsemaltani lakimieheltä jotakin vastinetta, jota tämä ei ollut toimittanut. Kielteinen! Mitään perusteluita sille, että kertomusta pidetään epäluotettavana, ei edes yritetä esittää. Hallinto-oikeus ei yrittänytkään korjata Migrin tekemiä virheitä. Puhelimet takavarikkoon ja ihmiset Konnunsuolle! Perheen on vaikea paeta ja kätkeytyä. Jostakin syystä ihmisoikeuskysymyksiin malli kuitenkin otetaan Unkarista, Slovakiasta ja Puolasta. Ihmiset pitää palautettaman ”kotimaahan”, josta he ovat olleet paossa monia vuosia
. Aleksovski on ollut Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 2004, ja hän toimi vuosia myös Tampereen sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön puheenjohtajana. Helsingin parhaat tanssit 1950ja 1960-luvuilla jorattiin Byggalla stadin ensimmäisten värivalojen alla, jotka Antero kehitteli. Tekniikkaan liittyi myös hänen rakkain harrastuksensa, radioamatööritoiminta. Perusstadilaisena Antero tutustui myös Kehä I:n ulkopuoliseen elämään, tavoitteena autoil la kaikissa Suomen kunnissa. Tarvitaan siihen toki kykyjäkin. Nyt hän työskentelee Tampereen Kotilinnasäätiön toiminnanjohtajana. Ja tietysti SDP:n vappujuhlat Mäntymäellä olivat jokavuotinen tapahtuma, jonka äänentoisto oli uskottu Anterolle ja hänen ”joukoilleen”. yhdistyksen puheenjohtaja Kuollut Antero Järvinen. Tuon ajan tähtiorkesterien soittaessa Antero luki takahuoneessa radioja tv-insinöörin tutkintoa. 12.2017. Hommaan kuului myös vinyylilevyjen pyörittäminen orkesterin pitäessä taukoa. Moni näki, että Balkanin sodan kauhut ovat jättäneet häneen jälkensä. Puolueosastoja Antero veti puheenjohtajana ensin Etelä-Kaarelassa ja 1970-luvulta Pohjois-Haagassa. Pitkäaikainen puolue-, radioamatöörija retkeilyaktiivi, insinööri Antero Järvinen oli nukkunut pois 21. 28.3.1929 Hirvensalmi k. Heikki Näreikkö Demokraatti, Tampere Rakkaamme YTM, tietokirjailija Viljo Kalervo (Ville) Ripatti s. Samoihin aikoihin hän sai kipinän poliittiseen toimintaan. 14.1.2018 Helsinki Kuoleman varjo on vain elämän sarastusta. piiri vastasi tuolloin sekä tansseista että ay-kokouksista työväentalolla. Omien poikiensa kanssa hän seikkaili muun muassa Islannissa ja Huippuvuorilla, kiipeili Itävallan Alpeilla ja retkeili Lapissa Helsingin Työväen Retkeilijöiden majoilla, joita oli itse ollut rakentamassa. Antero oli monessa mukana. Oman kannan puolustamista tarvittiin erityisesti puoluehajaannuksen aikoi hin – kuin myös oman väen keskuudessa Helsingin piirikokouksissa. Näin häntä kuvailtiin poliitikkona ja johtajana: – Atso on ollut esimerkki siitä, että itsensä likoon laittaminen ja kaikkensa antaminen tuottaa tulosta. 43 1. Kari Tirronen Kirjoittaja Pohjois-Haagan – Lassilan sos.dem. Näitä camping-matkoja perhe teki myös ulkomaille Pariisista Moskovaan. Suomessa hän aloitti uuden elämänsä lehdenjakajana ja on työskennellyt sen jälkeen monissa ammateissa – muun muassa vahtimestarina, tulkkina, opettajana ja maahanmuuttajakoulutuksen koordinaattorina ja toimialajohtajana Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa. (Z.Topelius) Muistaen Kari, Sanna ja Tiina perheineen Muistotilaisuus pidetään 3.2.2018 klo 14 -16.00 Paasiravintolan lasikabinetissa. Kerran lakon aikana HTY:n ulkopuolelle oli syntyä katastrofi. – Hän on nähnyt ja ymmärtänyt, ettei sotimisesta seuraa kuin raunioita. Itsensä likoon laittaja Kysyimme Aleksovskin syntymäpäivävastaanotolla, mitä päivänsankarista ajattelevat he, jotka hänet tavalla tai toisella tuntevat. – Atanaksen poliittisen uran nousu johtui pitkälti asioitten nopeasta omaksumisesta ja sen ymmärtämisestä, että onnistuminen perustuu sosiaalisten taitojen lisäksi kokonaisuuksien hallintaan. Helsingin sos.dem. Kukkatervehdysten sijasta toivomme, että muistamiset ohjataan Kansan Sivistysrahastolle.. Äänentoistolaitteiden oli oltava priimakunnossa vaikka yli yön. ATANAS ALEKSOVSKI 50 VUOTTA . Tanssien tekninen osa oli Anteron heiniä kolmena iltana viikossa. HELMIKUUTA 2018 Kuollut Talkootyön ammattilainen Joulun odotus toi suru-uutisen Helsingin sosialidemokraattiseen kenttätyöhön. Anteroa jäivät kaipaamaan vaimo, pojat ja lapsenlapset sekä lukuisa sukulaisten ja järjestöystävien joukko. Suomi ajautui yleislakkoon vuonna 1956. Talon ja sen äänityslaitteet tuntien Järvinen keksi rakentaa ulos suuret ämyrit. Ne kestivät usein pikkutunneille. Vakaumuksellisena ja ehdottomana sosialidemokraattina hän halusi, että sovittu sana pitää, ja että kaikki saavat äänensä kuuluviin. Näin myös ihmiset ulkopuolella pääsivät osallisiksi lakkokokoukseen. Aleksovski valmistui Sarajevon yliopistosta musiikkitieteen maisteriksi ja soitti ennen Suomeen tuloaan trumpettia Sarajevon sinfoniaorkesterissa. Talkootyössä oli oltava paikalla joka vappuaamu klo 6. Varsinaisena leipätyönään Antero Järvinen opetti eri ammattikouluissa radioja televisiotekniikkaa. Jo täynnä olevaan juhlasaliin ihmiset alkoivat tunkea väkisin sisään. Tampereen SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Atanas Aleksovski tuli Suomeen 24-vuotiaana pakolaisena 1990-luvun alussa. Hän ymmärtää yhteistyön merkityksen ja tärkeyden, eräs juhlavieras kiteytti. Kutsun OH2VO hän sai jo parikymppisenä. 25.1.2018 Syntymäpäivät Sinfoniaorkesterista kunnallispolitiikkaan Ismo Alhoniemi Atanas Aleksovskilla oli viime viikolla aihetta juhlaan, sillä syntymäpäivän lisäksi hän juhli 15-vuotishääpäiväänsä vaimonsa Jasminan kanssa. Hän on kypsynyt ihmisenä ja ajattelijana
klo 10. 2018 Vastaanotto 6.2.2018 kello 12.00–18.00 SAK:n neuvotteluhuone, Rautatienkatu 10, 7.krs, Tampere. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. jukka.nieminen@tul.fi tai 045 773 021 22. Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Jumpan vetää Pekka Ruohonen. Tapaamme Runeberginpäiväna 5.2. Tietosuojakoulutus 15.2. Piiritoimisto suljettuna ma 5.1. klo 14 Kettumäen Palvelukeskuksessa. Wanhassa herrassa. TUL-Tampere. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Teollisuusliitto ry www.akt.fi www.teollisuusliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku Outi Rannikko 040 5434 875 etunimi.sukunimi@sak.fi Veli-Matti Kauppinen 0400 715 786 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. Tervetuloa! KYMENLAAKSO . Palkkaja muiden työehtojen sopimusneuvotteluihin tarvitaan myös tulevaisuudessa uutta osaamista. Tuiketta Talveen-tapahtuma järjestetään su 18.2. Turun Sos.dem. klo 17–21 Tampereen Työväentalon Miina-kokoushuoneessa, ilm. Tervetuloa! HELSINKI . 44 1. ke 31.1. kahvitarjoilu klo 17.45. Ilmoittautumiset viim. Kuusankosken Wanhat Toverit kokoontuvat 13.2. Tutustu toimintaamme ja ota yhteyttä sähköpostitse info@sivistysrahasto.fi tai puhelimitse 050 3200 272. Viikkolehti, netti ja some VAASAN SOS.DEM. Edustamme työväenliikkeen arvoja ja teemme omalta osaltamme Suomesta parempaa paikkaa. 5.2. klo 17–20 Tampere. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. mennessä, jukka.nieminen@tul.fi, esite ohessa. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ne julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla enintään kaksi kertaa maksutta. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. TSL:n Vammalan Seudun Opintojärjestö ja SAK:n Sastamalan Paikallisjärjestö järjestävät ay-tilaisuuden to 1.2. VARSINAIS-SUOMI . T Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Ratas ry:n kuukausikokous 7.2. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Seuran talous ja verotus-kurssi ma 12.2. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. klo 12 Työväen Liikkeen Kirjastossa Sörnäistenrantatie 25. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etun.sukunimi@teollisuusliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen perjantaina klo 12 mennessä osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. Maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja Risto Kuisma kertoo ajankohtaisista asioista. Kiitämme kaikkia, jotka teitte Antero Järvisen muistotilaisuudesta lämpimän ja ikimuistoisen. klo 16–19 Tampereen Pyynikin kentällä. Kokoontuminen Linnankatu 67. 2018 Pauli Ukkonen Liittotoimitsija Teollisuusliitto, Visuvesi 6.2. 20100 Turku, turku@pam.fi Lahjoita Kansan Sivistysrahastoon – olet tukemassa suomalaista kulttuurija sivistystyötä Säätiö jakaa vuosittain satoja apurahoja tavallisten, työikäisten suomalaisten luovuuden tukemiseen. 70 VUOTTA 60 VUOTTA 75 VUOTTA Pertti Paltila Kansainvälisten asioiden päällikkö, Tampere 6.2.2018 Paavo Toivanen Eläkeläinen, Kiiminki 8.2. HELMIKUUTA 2018 Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. krs. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Tervetuloa! . Helsingin Kotien Puolesta keskiviikkokerho kokoontuu 7.2. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 1.2. AKT:n puheenjohtaja Marko Piiraisen alustamana keskustelemme minkälaista uutta osaamista ay-liike tarvitsee aikana, jolloin hallitus kyykyttää työttömiä aktiivimallillaan. Omaiset Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 560 5513 Varapuheenjohtaja Matias Kvist 040 840 1994 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 PIRKANMAA . Tervetuloa! PÄIJÄTHÄME . klo 18 Heinon Leipomon kahvilassa, Sastamalankatu 68, Sastamala. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Lahden Seudun Wanhat toverit. klo 18
Mikä on maailman suosituin alkoholia sisältävä juoma. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Kuinka monta ennakkoääntä annettiin presidentinvaaleissa. Ratkaisu Ristikon 3/2018 ratkaisu: Torstaina 18.1. Mik e Pen ce 6. Kar tha gos ta 8. Mistä sotapäällikkö Hanninal oli kotoisin. Maa pää ryn äks i 9. 6. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Seppo Hakamäki Tampereelta. Uni ver saa li 2. HELMIKUUTA 2018 Ristikko 5/2018 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Kuka on palestiinalaisten presidentti. 5. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Tie tov isa n vas tau kse t: 1. Mitä alkoholia lisätään Madeiraan sen käymisvaiheessa. Mikä on Suomessa oppivelvollisuusikä. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Onnea voittajalle!. Kumpi on suurempi: globaali vai universaali. 2. 4. 10. Mah mud Abb as 7. 17 vuo tta 4. 8. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 45 1. 2 160 kon kur ssi a 5. Kuka on Yhdysvaltain varapresidentti. 1 532 640 kap pal ett a 3. Miksi Suomessa aikoinaan kutsuttiin perunaa. Kuinka monta konkurssia pantiin Suomessa vireille 2016. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Olu t Sudoku 1. 9. Bra ndy a 10. 7. 3
Mies kuitenkin sinnitteli itsensä takaisin elävien kirjoihin ja pystyi palaamaan musiikin pariin tämän vuosikymmenen taitteessa. Niinpä suuren venäläisen lauluntekijän sydän petti jo Moskovan olympiavuonna 1980, jolloin ”Volodja” oli vain 42-vuotias. 11.00 Norjalaisessa syrjäkylässä 11.30 Elämäni eläimet 12.00–17.15 TEEMA 12.00 Seymour: pianistin oppitunteja elämästä 13.20–13.48 Arkistojen salat 14.00 Historia: Vietnamin sota 15.00 Elävä arkisto: Vysotski 15.02 Vysotskij – katkennut laulu 16.05 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.50 Ruokaratsia 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. Moskovan olympialaisten aikaan hän olisi tuskin kelvannut neuvostovaltion mannekiiniksi, vaikka olikin länsimaissa hyvin rakastettu ja sai jopa matkustella niissä poikkeuk sellisen vapaasti. Teema uusii nyt Vysotskin merkkipäivän tienoilla tämän hyvätunnelmaisen musiikkiohjelman, joka on taltioitu Finlaysonin Siperia-hallissa Tampereella vuonna 1996. Kuvassa Petina Gabbah, Aris Fioretos ja Sirpa Kähkönen. 14.50 Irina palaa kotiin 15.20 Naissotilaat 15.49 Downshiftaajat (12) 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 19.45 Torpedot (12) 20.00–20.49 Syke (12) 21.00 Donna (12) 21.25 Kätevän emännän juhlat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Hard Sun (16) 23.00 The James Corden Show 23.40 The Leftovers (16) 00.40–01.30 Villi kortti MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. LAUANTAI 3.2. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-perjantai 18.30 Dok: Per Anders Fogelström 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–01.40 TEEMA 20.00 Ranskalainen kylä (12) 21.00 Kino: Tigerland (16) 22.40 Live: Grammy Awards 2018 01.10–01.40 Jäitä hattuun (12) Valitut sanat: Fioretos & Gappah Teema & Fem klo 20.00 Aris Fioretoksen ja Petina Gappahin kirjat kertovat naisista vankiloissa. Dokumenttiprojekti: Anteeksiantamaton (12) Yle TV1 klo 21.30 Bosnian sodan julmuuksiin syyllistynyt Esad (kuvassa) kärsi sotarikostuomionsa Suomessa. 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 The Chefs’ Line x 2 11.00–12.00 Ensitreffit alttarilla 13.30 Vanhan talon uusi elämä 14.30 Grand Designs – unelma-asunnot 15.25 Tulossa: Kotoisa 15.30 Yökylässä Maria Veitola 16.30 Pitääkö olla huolissaan. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.05 The Chefs’ Line x 2 11.00–12.00 Ensitreffit alttarilla 13.30 Huippujengi 14.30 Amazing Race 15.30 Kokkisota 16.30 Kauneuden hinta 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Vladimir Semjonovitš Vysotski olisi täyttänyt viime viikon torstaina 80 vuotta eli voisi hyvinkin olla keskuudessamme ja vaikka heittää yhä keikkaa. Vladimir Vysotski oli poikkeuksellinen vapauden tuuli brezhneviläisen ajan Neuvostoliitossa. TIISTAI 6.2. Vysotskin lauluista on sanottu, että useimmiten niiden aiheena olivat raskasmieliset miehet ja kevytmieliset naiset. Niissä todella on, etenkin hänen itsensä esittämänä, läsnä elämän koko väripaletti – ehkä niitä räikeitä neonsävyjä lukuunottamatta. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil 18.30 Hevostila Mistral (7) 18.52 Viidakkojytä 19.00 Obs debatt 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.20 TEEMA 20.00 Ranskalainen kylä (12) 21.00 Kino Klassikko: Il postino posteljooni 22.50 Elävä arkisto: Vysotski 22.52 Vysotskij – katkennut laulu 23.50– 00.20 Valitut sanat: Marsh & Mazzarella YLE TV1 05.55 Akuutti: Lento-onnettomuuden jälkeinen trauma 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 11.00 Alueuutisia 12.10 Oddasat 12.30 Sukuni tarina: Torpasta lähiöön 13.27 Opettajatar seikkailee 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio: Talk 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Durrellin perhe (7) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 Hiljainen todistaja (16) 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Oddasat 23.30 4 Blocks – veriveljet (16) 00.25–00.55 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Taikakaruselli 07.04 Puuharit 07.18 Sanni Sateenkaari 07.30 Pikku Kakkosen posti 07.36 Töötti ja Pulteri 07.57 Sohvatiikerit 08.02 Anton Siilinen ratkaisee 08.16 Galaxi 08.17 Tipu Touhukas 08.19 Syrhämä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Kohteessa: Lontoon sivukujat 10.50 The Late Late Show with James Corden 11.30 Kätevän emännän juhlat 12.00 Lippu rakkauteen 12.30 Sotaturistina maailmalla 13.30 Kun kaksi sukupuolta ei riitä 14.00 Tobias leipoo maailmalla 14.45 Laivakokin matkassa 15.25 Mitä vain vuoksesi, lemmikkini 16.00 Elämäni eläimet 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Syke (12) 20.00 Matkaaja: Tansania 21.00 Sohvaperunat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Lydia Lassila ja lentämisen lumo 23.35 Downshiftaajat (12) 00.15–00.55 James Corden Show MTV3 06.25 Huomenta Suomi x 3 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Vladimir Vysotski oli raikas totuuden ääni pysähtyneisyyden ajan Neuvostoliitossa.. Pitkälti turkulaisvetoinen nelikko, johon Rintamäen lisäksi kuuluivat näyttelijä Dick Holmström sekä muusikot Bert Karlsson ja Ari Hakulinen, teki Rintamäen Vysotski-suomennosten pohjalta maanläheisen estradishown nimellä ”Katkennut laulu”. toisen polven siirtolaisuus, kulttuurinen omiminen ja ennakkokäsitysten murtaminen. Musisoinnin lomassa siinä myös tarinoitiin laulujen taustoista ja niiden tekijästä. Sirpa Kähkösen vetämän keskustelun aiheina ovat mm. HELMIKUUTA 2018 YLE TV1 05.55 Kandit 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.47 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 11.00 Alueuutisia 12.10 Oddasat 12.30 Sukuni tarina: Torpasta lähiöön 13.30 Leena (7) 14.45 Ikimuistoinen: Nuori rytmi 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Newton 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Syyttäjä (12) 20.00 Seniorit somessa 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Iranin nuorten ristiriita (12) 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Oddasat 23.25 Silta (16) 00.25– 00.55 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Jääkarhu Otto 07.03 Mimmit 07.07 Stella ja Sami 07.21 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.32 Laura 07.44 Fluugalaiset 07.56 Maikki ja pelottava Pontso 08.23 Galaxi 08.24 Pertti ja Purtti (7) 08.36 Tero hoitaa (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Kohteessa: Belgia 10.50 James Corden Show 11.30 Tanskan toisenlaiset frendit 12.00 Älä kokeile tätä kotona 12.30 Kohteessa: Thaimaa 13.20 Linen mukana maailman ympäri 13.50 Dok: Mikä alastomuuudessa kiusaa. O: Lars Feldballe Petersen. Arto Rintamäen omakin laulu-ura katkesi parikymmentä vuotta sitten, jolloin hän aivoverenvuodon seurauksena vaipui pitkäksi aikaa koomaan. Suomalaislle tutuin hänen lauluistaan on eittämättä Juha Vainion suomentama ”Ystävän laulu”, mutta laajemmin hänen tuotantoonsa uppoutuivat 1980-luvun lopussa Malin veljekset Turkka ja Mika sekä vähän myöhemmin laulaja-näyttelijä Arto Rintamäki. MAANANTAI 5.2. Vuosikymmenten jälkeen hän haluaisi sovitusta uhreiltaan ja päästä kiinni normaaliin elämään. Voisi ja voisi, mutta kun mies poltti antaumuksella kynttiläänsä molemmista päistä. Viikon vinkki ROLF BAMBERG Vysotskia, lämmöllä Vysotskij – Katkennut laulu Yle Teema 22.50 TORSTAI 1.2. 11.00 Hulluna moottorikelkkailuun 11.30 Sportmagasinet 12.00–17.15 TEEMA 12.00 Muodin äärirajoilla 13.00 Fideliä etsimässä (12) 14.30 Tutkimusmatkailija Marianne North 15.20 Ellan matkassa: Etelä-Italia 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.50–17.15 Ruokaratsia 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Amazing Race 21.00 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Korttelivahdit (16) 00.40 Rikospaikka 01.10 Nuori MacGyver (12) 02.05 Middle x 2 03.00 Duudsonit (16) x 3 04.30–04.55 Fameless – tuplajäynät NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Hisse Hoksausmaassa 06.40 Hisse Hoksausmaassa 06.50 Angry Birds Piggy Tales 06.55 Angry Birds Stella 07.00 Peukaloisen uudet retket (7) 07.15 K3 07.25 Ritariprinsessa Nella 07.50 Madagascarin pingviinit (7) 08.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.35 Transformers Rescue Bots (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Wedding Town 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Kaverille ei jätetä 14.40 Tulossa: Selviytyjät Suomi (7) 14.45 Pikakurssi kodinostoon 15.15 Wedding Town 15.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 16.45 Tulossa: Selviytyjät Suomi (7) 16.55 Leijonan luola USA 17.55 Hauskat kotivideot 18.55 Tulossa: Selviytyjät Suomi (7) 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Resident 22.00 Elokuva: Poliisiopisto 5: Tehtävä Miami Beach (12) 23.55 Stand Up! Ilari Johansson 00.55 Elokuva: RED 2 (12) 03.15–04.15 Stand Up! TEEMA&FEM 09.25–12.00 FEM 09.25 Kadonneita etsimässä 10.04 Puutarhaperjantai 10.31 Vem vet mest. Ankara alkoholinkäyttö ryyditettynä huumeaddiktiolla romuttivat miehen ennen aikojaan. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Kokkisota 21.00 Yökylässä Maria Veitola 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.55 Rikoksista pahin (12) 23.50 Yökylässä Maria Veitola 00.50 Kokkisota 01.45 60 päivää kiven sisässä 02.35 Pukumiehet 03.30 Modus (12) 04.25–05.12 Scorpion (12) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.50 Angry Birds x 2 07.00 Peukaloisen retket (7) 07.15 K3 (7) 07.25 LEGO Friends (7) 07.50 Madagascarin pingviinit (7) 08.10 Kung Fu Panda (7) 08.35 Transformers 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Wedding Town 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Kaverille ei jätetä (12) 14.45 Pikakurssi kodinostoon 15.15 Wedding Town 15.50 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 16.55 Remppa vai muutto 17.55 Leijonan luola USA 19.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.00 The Voice of Finland 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Suomen hauskin tavis 22.00 Stand Up! Ilari Johansson 23.05 Näin tehtiin elokuva Veljeni vartija 23.35 Elokuva: Poliisiopisto 4 – Korttelipoliisit 01.30 Holmes NYC (12) 02.30–03.00 Poliisit (7) TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Luontomatkalla Costa Ricassa 10.00 Norjalaisarkkitehtien koteja 10.30 Vem vet mest. 46 1. 01 02 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Eläinten vallankumous (7) Teema & Fem klo 21.00 (Animal Farm, Englanti 1954) Animaatioklassikko George Orwellin satiirista, jossa maatilan eläimet heittävät yltään sortajiensa ikeen – kunnes käy ilmi, että toiset eläimet ovatkin tasa-arvoisempia kuin toiset
Lande 21.00 Pitääkö olla huolissaan. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Vaahteramäen Eemeli 18.30 Lippu rakkauteen 19.00 Sportmagasinet 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–01.30 TEEMA 20.00 Ranskalainen kylä (12) 21.00 Ellan matkassa: Etelä-Italia 21.30 Kino: Hirviöitä ja ihmisiä (12) 23.00–01.30 Yle Live: Grammy Awards 2018 03 04 05 06 07 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 The Chefs’ Line x 2 11.00–12.00 Ensitreffit alttarilla 13.30 Älä jäädy 14.00 X Factor Suomi 15.30 Unelmarempat 16.30 Kaappaus keittiössä 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 47 1. 9 (12) MTV3 08.05 Palomies Sami 08.15 Littlest Pet Shop 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Winx-klubi (7) 09.30 Paavo Pesusieni (7) 10.00 Kauneuden hinta 11.00 Manuela leipoo 11.31 Makumuistoja 12.30 Kokkisota 13.30 Kaappaus keittiössä 14.25 Top Gear Special: James May’s Cars of the People 15.30 Sääntö-Suomi 16.30 Pitääkö olla huolissaan. 9 (12) 21.00 Downshiftaajat (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Big in Finland x 3 22.50 James Corden Show 23.35–00.00 Rouva varapresidentti (7) 02.00–04.00 Korean olympialaiset: Curling MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Henri ja uudet asiat 18.30 Sinun, ikuisesti 19.00 Ystävällisesti Lars Lerin 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Närbild 20.30 Dok: Surun arkistoinnista 21.00 Efter Nio 22.00 Helteinen helmikuu (12) 23.00 Petra rakastaa itseään 23.30– 00.29 Luontomatkalla Costa Ricassa YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.45 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 11.00 Alueuutisia 12.10 Oddasat 12.30–13.22 Valtiot velkakierteessä 13.40 Valtiopäivien avajaiset 14.35 Ilvesten elämää 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Seniorit somessa 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 SuomiLOVE 20.00 Kandit 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Poldark (12) 22.25 Uutiset Uutis-Suomi 22.35 Uutiset 22.40 Oddasat 22.55 Victoria (7) 23.40 Prisma: Lemmikkien villi sydän 00.35–01.05 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Kuiske 07.00 Katinkontti 07.10 Tilda ja hänen ystävänsä 07.22 Babar ja Badun seikkailut 07.34 Askarrellaan 07.43 Dinojuna 08.09 Petteri Kaniini 08.24 Galaxi 08.25 Harri & Bip 08.27 Merten syvyyksissä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00–10.44 Kohteessa: Pariisin salaisuudet 11.00 Ali Show: Tuija Pehkonen 11.27 Ali Show: Karita Aaltonen 12.00 Luonto lähellä sydäntä 12.45 Tanskalainen maajussi 13.15 Köyhä vai hemmoteltu 14.00 Lippu rakkauteen 14.30 Rouva varapresidentti (7) 15.00 Kätevän emännän juhlat 15.30 Sohvaperunat 16.20 Mikaelin naiset: Erin 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00–19.46 Reggie Yates: Britannian nuoret 20.00 Uusi päivä 20.35 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Fortitude – ikiroudan kirous (16) x 2 23.35–00.20 Väkivaltaiset aivot MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 17.30 Putous 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 CHL Extra 19.30 X Factor Suomi 21.00 Aallonmurtaja (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.30 Bull (12) 23.30 Rikospaikka 00.00 Rikoksista pahin (12) 00.55 Penn & Teller: Naruta meitä! (7) x 2 02.45 Voitolla yöhön 04.10–05.05 Taikuuden tuolla puolen NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 Angry Birds Toons 06.30 Vili Vilperi06.40 Peukaloisen retket (7) 06.55 K3 07.10 LEGO Friends 07.30 Angry Birds Stella 07.40 Madagascarin pingviinit (7) 08.05 Kung Fu Panda (7) 08.25 LEGO Ninjago (7) 08.50 Lasten uutiset 09.00 MasterChef Kanada 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Remppa vai muutto x 2 13.00 Suomen hauskin tavis 14.00 Hyvät ja huonot uutiset 15.00 Emma Gaala 2018 17.15 Tulossa: Selviytyjät Suomi (7) 17.20 Elokuva: Toy Story 3 (7) 19.30 Napakymppi 20.30 Selviytyjät Suomi 21.55 Keno ja Synttärit 22.00 Elokuva: Love Records – Anna mulle Lovee (12) 00.15 Tulossa: Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 00.20 Stand Up! 01.20–03.20 Poliisit (7) x 4 TEEMA&FEM 08.30–12.00 FEM 08.30 BUU-perjantai 09.00 Junajengi 09.15 Koiruli ja Kaija 09.16 Kysy Laralta (7) 09.29 Hevostila Mistral (7) 09.51 Viidakkojytä 09.56 Zorro the chronicles (7) 10.18 Knietzsche – maailman pienin filosofi (7) 10.21 Historiaa kolmessa minuutissa 10.30 Kaikkea kaupan 11.00 På spåret 12.00–17.20 TEEMA 12.00 Kino: Lontoon kuolleet silmät (12) 13.35 Dreams of Replay 14.35 Rebels on Pointe: miehet kärkitossuissa 15.27 Klassinen katubaletti 16.20 RSO Musiikkitalossa 17.25– 23.40 FEM 17.25 Strömsö 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Aisopoksen teatteri 18.30 Tanskalainen maajussi 19.00 Yksin lavalla: Felicia 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Kuvakirjeitä maailmalta 20.00 Skavlan 21.00 Helteinen helmikuu (12) 22.00–23.40 Dok: Citizen Schein YLE TV1 05.55 Seniorit somessa 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 10.45 Näin Norjassa 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 12.05 Kandit 12.35 Dokumenttiprojekti: Machines (7) 13.45–14.47 Autuas eversti 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Arto Nyberg 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Vuoden 1936 olympiavoittaja 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Anteeksiantamaton (12) 22.45 Uutiset Uutis-Suomi 22.55 Uutiset 23.00 Oddasat 23.15 Kotikatsomo: Jäät (12) 00.10–00.40 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Niksi-Nella 06.58 Ystäväni Ronja 07.05 Tinga Tinga -tarinat 07.17 Astroset 07.31 Siiri ja Krokotiili 07.36 Kaapo 08.02 Pelle Hermanni 08.15 Pingu 08.22 Galaxi 08.23 Neljä ja puoli kaverusta (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00–10.46 Kohteessa: Synkkä Lontoo 11.00 Ali Show: Kirsi Alm-Siira, Tuija Pehkonen 11.55 Yksineläjä Severin 12.25 Linen mukana maailman ympäri 12.55 Tanskan toisenlaiset frendit 13.25 Reinøyan paimenkoirat 14.05 Elämäni eläimet 15.05 Donna (12) 15.25 Uusi päivä 15.56 Uusi päivä 16.26 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 SAS: Erikoisjoukkojen kovassa koulussa 20.00 Uusi päivä 20.30 Rouva varapresidentti (7) 21.00 Naissotilaat 21.30 Rehtori 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Mr. 01.05 Sääntö-Suomi 02.00 Stadi vs. 12.30–17.25 TEEMA 12.30 Kino: Lady Chatterleyn rakastaja (12) 14.00 Interdom on isänmaamme! 15.00 Sininen laulu: Suomen taiteiden tarina 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.45 Arkistojen salat 17.10 Happy hour 17.25–19.59 FEM 17.25 Vem vet mest. 11.00 Dok: Rakas Dick – äiti joka lähti 11.30 Zorro the chronicles (7) 11.52 Knietzsche – maailman pienin filosofi (7) 11.55 Historiaa kolmessa minuutissa 12.00–17.13 TEEMA 12.00 Jäitä hattuun (12) 12.30 Kino: Korppi (7) 14.00 Our Vinyl Weighs A Ton 15.30 Noble Savage: Ohjaajan puheenvuoro 15.37–17.13 Noble Savage 17.25–20.00 FEM 17.25 Älä stressaa! 17.40 Tämä tästä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Pikku Roy 18.30 På spåret 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.49 Arkkitehtuurin helmiä 20.00– 01.08 TEEMA 20.00 Sami Yaffa – Sound Tracker 21.00 Eläinten vallankumous (7) 22.10 1984 (16) 00.00–01.08 Uusi Kino: Road Movie (16) YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto 09.00 Uutiset 09.05 Flinkkilä & Tastula 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Seniori työssä 12.00 Yhteisvastuukeräyksen avaus 12.10 Yhteisvastuu: Kaduilta auttajaksi 12.15 Perjantai 13.10 Vaiheessa: Öllöläntie 156 13.30 Kandit 14.00 SuomiLOVE 15.00 Uutiset 15.05 Neiti Marple: Hallavan hevosen majatalo (12) 16.35 Mittatilaustyönä 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Kotilieden lämpöä (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Luontohetki: Attenborough’n erikoiset 18.45–19.30 Arto Nyberg 19.45 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Jäät (12) 22.00 Silta (16) 23.00 Ykkösaamu 23.40–00.40 Hiljainen todistaja (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hyrräpäät 07.04 Musarullaa! 07.27 Kim ja Kai 07.35 Pipsa Possu 07.40 Ninni ja Nestori 07.54 Ryhmä Hau 08.18 Oktonautit 08.41 Onnelin ja Annelin talvi 08.59 Galaxi 09.01 Aappo ja Tööt 09.08 Kesäleiri (7) 09.21 Törmäyskurssi 09.26 Otso ja sopulit (7) 09.33 Urheiluhullut 09.35 Lassie (7) 10.00 Sohvaperunat 10.50 James Corden Show 11.30 Uusi päivä x 3 13.05 Peltsin kova vuosi x 2 14.05 Ratsastuksen maailma 14.30 Rallin SM: Rovaniemi 15.00 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 15.25 Lydia Lassila ja lentämisen lumo 17.00 Leijonien olympiamitalit: 2010 ja 2014 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Motorheads 20.00–20.47 Torpedot (12) 21.00 SAS: Erikoisjoukkojen kovassa koulussa 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Reggie Yates: Britannian nuoret 22.50 Kioski 23.05 Donna (12) 23.30 Totuuden treffit 00.20–00.50 Inside No. 17.55 Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben: Yakari 18.30 Norjalaisarkkitehtien koteja 19.00 Spotlight : Vaarat netissä 19.30 Nyheter TVnytt 20.00–00.23 TEEMA 20.00 Valitut sanat: Fioretos & Gappah 20.30 Arkistojen salat 21.00 Historia: Vietnamin sota 21.55 Kino Suomi: Insiders (16) 23.40 Uusi Kino: Juuret on 23.53–00.23 Uusi Kino: I will always love you Conny (12) YLE TV1 05.55–06.20 Luontohetki: Attenborough’n erikoiset 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 10.45 Uutisikkuna 12.30 Kuka hallitsee meriä. 11.00 Närbild 11.30 Ystävällisesti Lars Lerin 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Suojasää (12) 12.55 Kuun metsän Kaisa (7) 14.20 Yöperhosten salattu maailma 14.45 Sami Yaffa – Sound Tracker 15.40 Naisen nimi 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.44 Laila 17.25–19.59 FEM 17.25 Vem vet mest. Robot (16) 22.55 Game of Thrones (16) 23.50–00.20 Jonah from Tonga (7) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikospaikka 23.05 Myytinmurtajat 00.10 Pitääkö olla huolissaan. 13.30 Sotapojan heilat 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Lemmikkien villi sydän 20.00 Akuutti: Minulla on syöpä 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Doctor Foster (12) 22.35 Uutiset Uutis-Suomi 22.45 Uutiset 22.50 Oddasat 23.05 Ulkolinja: Iranin nuorten ristiriita (12) 00.00–00.30 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Humps 07.00 Meidän vauva 07.05 Dinotassut 07.19 Sasu 07.30 Noksu 07.35 Timppa 07.46 Nuottiavain 07.56 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 08.23 Galaxi 08.24 Tenavat (7) 08.32 Jack (7) 08.43 Råtta Booris 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Kohteessa: Ilmiömäinen Pariisi 10.55 Uutisikkuna 12.30 Laivakokin matkassa 13.00 Mitä vain vuoksesi, lemmikkini 13.30 Kekseliäs nikkari 14.15 Tanskalainen maajussi 14.45–15.24 Luonto lähellä sydäntä 15.40 Villi kortti 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Naissotilaat 19.30 Siperia – vapaalaskijan unelma 20.00 Uusi päivä 20.30 Inside No. Lande 02.55 Bull (12) 03.50–04.40 Scorpion (12) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.50 Angry Birds x 2 07.00 Peukaloisen uudet retket (7) 07.15 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (7) 07.35 K3 07.50 Madagascarin pingviinit 08.10 Angry Birds Toons 08.15 My Little Pony 08.35 Transformers (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Kaverille ei jätetä (7) 14.40 Tulossa: Suomen huutokauppakeisari 14.45 Pikakurssi kodinostoon 15.15 Wedding Town 15.45 MasterChef Kanada 16.45 Tulossa: Suomen huutokauppakeisari 16.50 Onnenarpa 16.55 Remppa vai muutto 17.55 Leijonan luola USA 18.55 Tulossa: Suomen huutokauppakeisari 19.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.00 Leijonan luola 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Kadonneen jäljillä 22.00 Elokuva: Perhe on painajainen (12) 00.10 Stand Up! 01.10 Holmes NYC (12) 02.10–02.40 Poliisit TEEMA&FEM 09.00–10.59 FEM 09.00 Syntynyt vuonna 2010 10.00 Piha kuntoon 10.30–10.59 Vem vet mest. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Stadi vs. HELMIKUUTA 2018 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Historia: Kiinan Jadevaltakunnan aarteet 09.00 Uutiset 09.05 Aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Kun Suomesta tuli Suomi 11.00 Uutiset 11.05 Alueuutisia 12.15 Oddasat 12.35 RSO Musiikkitalossa 13.35 Luontohetki: Attenborough’n erikoiset 14.05 Prisma: Lemmikkien villi sydän 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Akuutti: Lento-onnettomuuden jälkeinen trauma 15.50 Hakekaa kätilö! (12) 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Flinkkilä & Tastula 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Strömsö 18.45 Avara luonto: Koskematon Etelämanner 19.40 Epäilyksen polttopiste: Tennison (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 SuomiLOVE 22.15 Pako pimeydestä (16) 23.15–00.10 Karkotetut (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hau Hau, Piip ja Veli 07.04 Olivia 07.26 Martta puhuu 07.49 Tilkkupeiton tarinoita 07.53 Nelli ja Noora 08.01 Vilkki Ankka 08.13 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.33 Mimosa ja Lennu 08.44 Jetron matkaan 08.59 Galaxi 09.01 Näin meillä (7) 09.13 Karvinen (7) 09.25 Sohvaset (7) 09.39 Tenavat (7) 09.46 Kammokatu (7) 10.00 James Corden Show 10.40 Kohteessa: Thaimaa 11.25–12.04 Reinøyan paimenkoirat 12.20 Naissotilaat 12.50 Alamäkiluistelu 14.30 Villi kortti 15.20 Hiihdon Ski Classics: Dobbiaco Cortina 17.00 Leijonien olympiamitalit: 1998 18.00 Leijonien olympiamitalit: 2006 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Donna (12) 19.35 Kätevän emännän juhlat 20.00 Sohvaperunat 20.50 Peltsin kova vuosi x 2 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05–01.30 KioskiEsports: Assembly Winter 2018 MTV3 08.05 Palomies Sami 08.15 Littlest Pet Shop 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Winx-klubi (7) 09.30–10.00 Paavo Pesusieni (7) 10.30 Salatut elämät (12) x 5 13.00 Elokuva: Neropatin päiväkirja 3: kovanonnen kesä (7) 14.50 Pilanpäiten 15.15 Pelisilmä 16.00 Sääilmiöiden Top 10 17.00 Tuubi 18.00 Yökylässä Maria Veitola 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Putous 21.00 Rimakauhua ja rakkautta (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Wallander: Jokeri (16) 00.20 Putous 01.45 Viikingit (16) 02.40–04.28 Bosch (12) x 2 NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 Angry Birds Toons 06.30 Vili Vilperi x 2 06.55 Peukaloisen uudet retket (7) x 2 07.20 Angry Birds Toons 07.25 K3 (7) 07.40 Ritariprinsessa Nella 08.05 Disney esittää: DuckTales (7) 08.30 LEGO City 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 MasterChef Kanada x 2 11.00 Remppa vai muutto 12.00 Remppa vai muutto 12.55 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! x 2 14.55 Hauskat kotivideot x 2 16.55 Leijonan luola 17.55 Tulossa: Selviytyjät Suomi (7) 18.00 The Voice of Finland x 2 20.00 Emma Gaala 2018 21.55 Keno ja Synttärit 22.00 Elokuva: Star Wars: Imperiumin vastaisku (12) 00.35 Elokuva: Jack Reacher – Tappajan jäljillä (16) 03.10 Stand Up! 04.05–05.00 Napakymppi TEEMA&FEM 09.20–12.00 FEM 09.20 Lääkärit vastaan internet 10.00 Obs debatt 10.30 Vem vet mest. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Kaappaus keittiössä 21.00 Kauneuden hinta 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Pukumiehet 23.35 Putous 01.05 Kauneuden hinta 02.00 Kaappaus keittiössä 02.55 Rizzoli & Isles (12) 03.50 Paimelan autoparoni 04.45–05.38 NCIS: New Orleans (12) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.50 Angry Birds x 2 07.00 Peukaloisen retket (7) 07.15 K3 (7) 07.25 Ritariprinsessa Nella 07.50 Madagascarin pingviinit (7) 08.10 Angry Birds Toons 08.15 My Little Pony 08.35 Transformers (7) 09.00 Soppa365 09.20 Wedding Town 09.50–10.50 Ummikot ulkomailla 13.45 Kaverille ei jätetä (12) 14.45 Pikakurssi kodinostoon 15.15 Wedding Town 15.45 MasterChef Kanada 16.45 Tulossa: Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 16.55 Remppa vai muutto 17.55 Leijonan luola USA 18.55 Tulossa: Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 19.00 Suomen hauskin tavis 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Elokuva: Beverly Hills kyttä III (12) 00.10 Stand Up! 01.10 Holmes NYC (12) 02.10–02.40 Poliisit (7) TEEMA&FEM 09.15–11.59 FEM 09.15 Kysymyksiä kulttuurista 10.00 Yksin lavalla: Felicia 10.25 Yksin lavalla: Felicia & Mattias Björkas 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Skavlan 12.00–17.16 TEEMA 12.00 Elävä arkisto: Vysotskij 12.02 Vysotskij – katkennut laulu 13.05 Historia: Stalin 14.00 Jäitä hattuun (12) 14.30 Muodin äärirajoilla 15.15 Tiededokumentti: Aivot 16.05 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.50 Ruokaratsia 17.25–00.29 FEM 17.25 Vem vet mest. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Tuubi 21.00 Sääntö-Suomi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.40 Peter Nyman 23.10 NCIS: New Orleans (12) 00.10 Rimakauhua ja rakkautta (12) 01.05 Rouva Ministeri (12) x 2 02.55 Kohde (16) 03.50–04.45 Paimelan autoparoni NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Hisse Hoksausmaassa 06.50 Angry Birds Piggy Tales 06.55 Angry Birds Stella 07.00 Peukaloisen retket 07.15 K3 (7) 07.25 Ritariprinsessa Nella 07.50 Madagascarin pingviinit (7) 08.10 Angry Birds Toons 08.15 My Little Pony 08.35 Transformers (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Kaverille ei jätetä (7) 14.45 Pikakurssi kodinostoon 15.15 Wedding Town 15.45 Tulossa: Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 15.50 MasterChef Kanada 16.55 Remppa vai muutto 17.55 Leijonan luola USA 18.55 Tulossa: Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 19.00 Kadonneen jäljillä 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Terminator Genisys (12) 23.35 Napakymppi 00.35 Stand Up! 01.35 Holmes NYC (7) 02.35–03.05 Poliisit TEEMA&FEM 09.00–11.59 FEM 09.00 Efter Nio 10.00 Sinun, ikuisesti 10.30 Vem vet mest. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 The Chefs’ Line x 2 11.00–12.00 Ensitreffit alttarilla 13.30 Manuela leipoo 14.00 Punk’d Suomi 15.00 Putous 16.30 Sääntö-Suomi 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 The Chefs’ Line x 2 11.00–12.00 Ensitreffit alttarilla 13.30 Peter Nyman 14.00 Manuela leipoo 14.30 Vanhan talon uusi elämä 15.30 Unelmarempat 16.30 Kokkisota 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin
11.00 Valkoista valoa: Mitä hyötyä on hoveista. Pelottaa päästää heitä vallankahvaan. Onnea Herra Presidentti. Kauris 23.12.–19.1. Tietäneekö, mitä on myötähäpeä. Seurakunta: Liittyminen ei ole ajankohtainen, mutta haluamme säilyttää Nato-option ja pitää oven avoimena. Kalat 20.2–20.3. Peukaloliisan matkassa Nepalissa. Soinilaisten itseriittoisuus on nyt kovilla. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Radio 1 vastaa 17.15 Kertomuksia kansalaissodasta: Naisten sota 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Sibafestin päätöskonsertti 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.00 Iltahartaus 23.10–07.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.02 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Tarinatarha 08.30 Musiikkihetki 08.45 Romano mirits 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 10.00 Jumalanpalvelus Lakeuden ristin kirkosta Seinäjoelta 11.00 Katolinen messu Pyhän Joosefin kirkosta Kuopiosta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Horisontti 12.50 Draamanpurkajaiset 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatteri esittää: Jäänne. 20.00 Etnoilta: Sydänjuurilla: Juhlien välissä – Etno-Emmasta saamelaisten kansallispäivään 21.00 Etnoilta: Keinuva talo 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Horisontti 22.50 Draamanpurkajaiset 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen. 18.50 Etnohetki 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua: Minkä värinen on maailmankaikkeus. Aika on ääniä, on se kyllä rahaakin. Sittemmin rikkaat ovat vapaasti varastaneet köyhiltä, ja nyt aktiivimalli heille oikein lailla säädettiin. Arkinen, harmaa, vaikkakin vielä vähän charmantti Matti Vanhanen saa tyytyä eduskunnan kuppilan tuoleihin ja politikoida siellä vierailleen. LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.02 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Aamun kirja 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Hyväksyn käyttöehdot – tietosuojan historiaa 10.20 Musiikkia parrasvaloista 10.35 Aristoteleen kantapää: Presidentinvaalien retorinen anti 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Radio 1 vastaa 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.30 Moniääninen Eurooppa 12.50 Kuuluttajan vieras: Abi-treenien toimittaja Jenni Honkanen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset 15.20 Etnohetki 15.30 Matkakuume. Aktiivimalli on nyt kuitenkin pölkyllä, ja innostunut selityksen mestari on kadonnut. Vaikea siihen on nyt muita istuttaa. Leijona 23.7.–22.8. Neitsyt 23.8.–22.9. Eduskunnan pommisuojassa syntynyttä Nato-liturgiaa on sittemmin muutamia kertoja toisteltu turvallisuuspoliittisissa rituaaleissa kuten presidentinvaaleissa ja kokoomuksen puolueristeilyillä. 17.30 Keidas 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Kaustisen kamarimusiikkiviikko 2018: Elämän kulku 20.00 Kotimaisen konsertin väliaika 20.20 Konsertti jatkuu 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras 22.00 Uutiset ja sää 22.05Radio Variaatio: Nousukiidossa Tosi on. NEUVOSTOLIITTO HAJOSI OMAAN mahdottomuuteensa joulukuussa 1991. Te ette äänestäneet Mattia vaan Paavoa – minä en lähde”. 23.10–06.00 Yöklassinen MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 09.58 Muistojen bulevardi 10.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Euroopan valot 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Valkoista valoa: Käsiala 17.50 Valomusiikkia 18.10 Äänitarina. Skorpioni 24.10.–22.11. Liturgi ja seurakunta: Ei jumalauta! Vaikka suomalaisen Nato-keskustelun kaava on ollut jo yli 25 vuotta sama, liturgiaa ei ole toistaiseksi sävelletty. Apua huutaa työtön. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 11.00 Narrin aamulaulu 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuoYle radio 1 1.2.–7.2.2018 miokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 19.50 Väliajalla haastateltavina illan taiteilijat 20.15 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.00 Kuoleman lauluja ja tansseja 21.40 Matkakuume. Nyt tarvitaan kipeästi hänelle manttelinperijä. HELMIKUUTA 2018 007443-1805 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Mikä maksaa. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Brysselin kone 10.45 Musiikkihetki 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Naisia huipulla 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riikan tähtitarha: Vieraana musiikin moniosaaja Taavi Oramo 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Aristoteleen kantapää: Univormut haarniskasta haalariin 17.35 Moniääninen Eurooppa 17.55 Ykkösvieras 18.10 Draamanpurkajaiset 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 19.55 Väliajalla haastateltavina illan taiteilijat 20.20 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.10 Kamarimusiikin helmiä: Franz Schubertin pianotrio nro 1 B-duuri 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen. No status on siellä parempi kuin Ikean portailla aikanaan. Vaaka 23.9.–23.10. Talviolympialaiset ovat kauniin kauriin Kaisa Mäkäräisen urheilun juhlaa. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Uudet levyt 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Venuksen koulu kulttuurin seksihistoria: Lähetyssaarnaaja 17.30 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset 17.50 Etnohetki 18.00 Romano mirits 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Kaustisen kamarimusiikkiviikko 2018: Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin konsertti 21.30 Maailmanpolitiikan arkipäivää 21.50 Musiikkihetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen. Sinisen unen värit saattavat saada uuden soinnin. Oma etu on paras etu ja leuat lyö yhteen, happi kulkee jotain muuta kautta – jättäen aivokapasiteettiin hapenpuutteen, joka näkyy. Kaksoset 21.5.–21.6. Kun tekee parhaansa, ei ole tarvetta kurkistaa peiliin. Jatkuvaa menestystä työllenne maamme ja kansalaistemme hyväksi. Itsevarma Vartianen on ollut hiljaa jo jokusen viikon. Seitsemän presidenttiehdokkaan joukkoon mahtui myös RKP:n Nils Thorvalds, thorvaldsisuuspoliittisen keskustelun pakollinen soraääni. 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radioteatteri esittää: Jäänne. Jousimies 23.11.–22.12. Toivottavasti varapuhemiehen tuoli odottaa istujaa ja paikan saa täyttää nainen, joka on näyttänyt meille osaamisensa. Vinkki: ammu ja osu niin, että lätkä lentää ja sitten sivakoi täysillä maaliin. Miehen puhetta: ”Äänestäkää Mattia, tai minä lähden. 11.40 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Kekkonen ei kuole koskaan 12.40 Musiikkikamari 12.50 Kuuluttajan vieras: Abi-treenien toimittaja Jenni Honkanen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Matkakuume. Raja. Kautenne päättyessä kodissanne on esikoululainen. On aika olla huolissaan. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen. Mitä lie kabineteissa puuhataan. 15.50 Äänitarina. Ajatella, niin se aika kuluu. Hiljentykäämme Nato-hartauteen Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Härkä 21.4.–20.5. Nato-liturgian merkeissä etenivät myös viikonloppuna päättyneet presidentinvaalien keskustelut. Vesimies 20.1.–19.2. Ne surkeat, ei presidentilliset sukat onneksi huomattiin, ja lopputulos oli yllättävän hämmentävä. Vaakojen vakaus on usein suurta silmänlumetta. 48 1. Heidän vakautensa on tasan sama kuin väite, että jolupukki on olemassa. Laura laukaisi kestomigreenin sinisen tulevaisuuden nuppiluun alle. Thorvaldsin mukaan Suomen tulisi liittyä Natoon oikopäätä. 22.55 Äänitarina. Peukaloliisan matkassa Nepalissa. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Kuusi kuvaa 18.00 Radio Variaatio: Rouva Peluri. Varsinainen satusetä tämä pääministeri Sipilä. Leuaton selkärankainen kala on usein juuri niin leauaton kuin politiikassa kuulukin olla. No niin, nyt töihin Eero. 23.00 Iltahartaus 23.10 06.00 Yöklassinen. Oinas 21.3.–20.4. Etsintäkuulutus! Robin Hood varasti rikkailta köyhille 1200-luvulla. Raja. He ripustavat mitalin kaulaasi. Valta. Keskustelu eteni seuraavasti: Liturgi: Pitäisikö Suomen liittyä Natoon. Politiikan horoskooppi LAATINUT MADAME LOVIISA VIIKON HÄRKÄ Juha Sipilä.. Perinteet menivät nyt rikki ruotsinkielisten kansalaisten keskuudessa. Peukaloliisan matkassa Nepalissa. Näyttää siltä, että ken presidentiksi haluaa, on aika aloittaa kampanja nyt. Rapu 22.6.–22.7. Perimätiedon mukaan Suomen ensimmäinen Nato-keskustelu käytiin jo seuraavana yönä eduskuntatalon alla olevassa väestönsuojassa