Työväenlehtipäivä 2018 tehtaanmyymälä Tukkutori, Sörnäinen, Vanha talvitie 8 ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 www.wotkins.fi. Hinta 3 € 1. . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . 17 POLITIIKKA . 6 Suposta tehdään ylivalvojaa 123 v. MAALISKUUTA 2018 N0 9 Skandinaavista edunvalvontaa LIIKE
MAALISKUUTA 2018 Lehdessä 6 Hallitus tekee Suposta supervalvojaa 8 Uutiskertaus: EU voi vielä kaataa valinnanvapauden 10 Ahdistelu otetaan vihdoinkin vakavasti 12 Valemediat ja trollaus voivat vaikuttaa vaalitulokseen 14 Tekijä haluaa yllättää 16 Demograafi: Tasa-arvo ei toteudu työelämässä 17 Lisää diskuteeraamista 20 Salmiakkia 21 Flunssapöpöä voi vältellä 22 Olipa kerran minä: Pirjo K. Virtasen kanssa Räkää, kolotusta ja vilutusta. 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Pirjo K. Voisi polaaripyörre helpottaa tai kohta saan bipolaarisia oireita. Kannen kuva: iStock Ota meihin yhteyttä! Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.teollisuusliitto.fi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.paperiliitto.fi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Ammattiliitto Nousu ry .org www. Viikon valinta 12. WWW.JYTYLIITTO.FI WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pardia.fi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Trolli voi olla iso vaikuttaja vaaleissa. 2 1. WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pau.fi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010450 WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. Virtanen 26 Kolumni: Elina Hirvonen 27 Kasvot peilissä: Maarit Feldt-Ranta 28 Yhtäjalkaa seikkaillen eri taiteenlajeissa 32 Teatteritalo täynnä tulta, pelkoa ja vihaa 34 Kirjavisa 36 Demokraatti 100 vuotta sitten 37 Puheenvuoro: Anette Karlsson 38 Mielipiteet 41 Nieminen Vee 42 Suomalainen demari 43 Järjestöt 45 Ristikko 46 Televisio 48 Horoskooppi, Närästäjä, Radio 17 Liike 29 Kulttuuri 21 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Ralf Sund
Sellaisen potkun kun oppisi. Miksi. Maailma on muuttunut minun puoluesihteeriajoistani (vasemmistoliitto). Anteeksi herra pääministeri, meillä olisi vähän kysyttävää aktiivimallista... Voimaeläimesi on lohi. Mutta entäs tämä Patrian tapaus. Mutta kun oma toimeentulo arveluttaa ja kukaan ei tunnu tietävän.... TEKSTI HEIKKI SIHTO . Kaikki muu kuin melonta on turhaa. Suomenkin talous kasvaa, mutta nyt pitää jo kysyä Kekkosta siteeraten: onko maalla malttia vaurastua. Turhaa mökää. Samoin kestävyysvaje on noussut Suomessa talouspolitiikkaa ohjaavaan asemaan, vaikka siinä lukuja ja muuttujia voidaan tulkita tarkoitushakuisesti monella eri tavalla. Kyllä! Esimerkiksi veropolitiikan dynaamisten vaikutusten tulkinta on oikea villi länsi. Tämäkin tapaus loppuunkäsitelty.. Kirjoitit aikoinaan kirjan ”Uhrataan puoluesihteeri”. Ei toki. Uinti on D-leaks VIIKON SOMEVUOTO Juha Sipilä Suomalaiset myös hienoa. Toimit Miessakeissa. Esimerkiksi taloudessa eletään poikkeuksellisia aikoja alhaisen korkotason takia. Minun aikanani puoluesihteeri oli aktiivisempi toimija ja ainakin vasemmistoliitossa välillä yleinen kusitolppa. Esimerkiksi kaatunut perhevapaauudistus olisi ollut tärkeä edistysaskel. Mielenkiintoinen meno. Onko joku nyt lankulla. Ei kai kukaan. Koko työvoimatoimien listalle oli hiljainen hyväksyntä ja sitten tällaisesta yhdestä osasta pitää nostaa tällainen mökä. Puoluesihteeristä on tullut kulissipelaaja ja toimistopäällikkö. Kyseessä on sentään valtion yhtiö ja aika epäselvää... KUVA TIMO SPARF KUULUMISIA KENTILTÄ Shakkia pelaava vesipeto Mikä meno STTK:n pääekonomisti Ralf Sund. Näiden asioiden edistäminen vahvistaisi naisten asemaa heille epätasa-arvoisilla sektoreilla kuten työelämässä. MAALISKUUTA 2018 Onko maalla malttia vaurastua. Ei degeneroituva, mutta Suomen patriarkaalinen yhteiskunta on jättänyt piiloon miehen elämään liittyviä tasa-arvo-ongelmia kuten isyyden heikon aseman vanhemmuudessa, koulutuksen sukupuolittumisen ja terveyserot. Uimarina ihailen lohen voimaa ja taitoa, jolla se menee koskea ylös. Olen menossa taas Master-uinteihin mitaleja hakemaan. Omassa elämässa tapahtuu paljon sekä taloudessa ja politiikassa. Voiko talousluvuilla johtaa harhaan. Pelaan esimerkiksi shakkia ja siihen aion paneutua paremmin eläkkeellä. Tämä on ehkä hyvä muutos. Onko suomalainen mies degeneroituva sukupuoli. Lohi on voimakas ja esteettisesti kaunis eläin. 3 1
Muistamisen tueksi historiantutkimus on onneksi pystynyt käsittelemään tapahtumia tarvittavalla läh dekriittisyydellä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kansalaisten perusoikeuksien, kuten yksityis elämän ja viestinnän suojan toteutumiseen, tiedustelulakien säätämisen jälkeenkin. Toivoisimme, että sinäkin olisit oppinut sadan vuoden takaisista tapahtumista sen, että vallihautoja ei pidä kaivaa. Kansallista turvallisuut tamme uhkaavien toimijoiden täytyy tie tää, että olemme valppaina ja puolustamme oikeuksiamme. Hallituksen esitys tiedustelulainsäädän nön tarpeesta on perusteltu. MAALISKUUTA 2018 VIIKON SANA » Fjodor Dostojevski: Ihminen on onneton, koska hän ei tiedä olevansa onnellinen. Työjärjestyksen val mistelun tulisi tapahtua yhdessä kaikkien Pari valittua sanaa SUOMESSA JOUDUTTIIN ITSENÄISTYMISEN satavuo tisjuhlavuoden jälkeen poliittisesti aremmalle ken tälle, kun muistamisessa on siirrytty käsittelemään sata vuotta sitten kansakuntaamme raa’asti repinyttä sisäl lissotaa. SDP vaati puhemiesneuvostossa ja lakien lähetekeskustelussa koko Supon saamista parlamentaarisen valvonnan piiriin. Tämä on perusteltua siitä syystä, että tiedustelu laeilla Supo on muuttumassa poliisiorga nisaatiosta tiedustelulaitokseksi. Tasapainoilu yksityisyyden ja turvallisuu den välillä edellyttää päättäjiltä huolelli Opposition ääni MIKA KARI eduskuntaryhmien toimesta. Nyt on kansan valitseman eduskunnan vuoro ottaa kantaa Supon valvontaan. Kirjaus eduskunnan työjärjestykseen uuden tie dusteluvaliokunnan tehtävästä valvoa koko Supon toimintaa on tarpeellinen. Vaasassa vie tettiin viikonloppuna jääkäreiden pa luun satavuotisjuhlaa. Toivoo Demokraatin väki Parahin Pohjalaisen päätoimittaja Vallihautoja ei pidä enää kaivaa. Myös meillä nähtiin esinäytös perusteet tomasta kiirehtimisestä, kun hallituspuo lueet ajoivat läpi esityksen eduskunnan työjärjestykseksi. Aina tämä ei toteudu. Ne pitää täyttää. Eduskunnan työjärjestyksestä ei saa tehdä hallitusohjel man jatketta, vaan valta työjärjestyksestä kuuluu kokonaan kansan valitsemalle edus kunnalle. Kansallisen turvallisuuden varjolla on maailmalla viety läpi monia sellaisia la keja, jotka eivät nauti kansalaisten luotta musta. SDP:n mielestä tiedustelulainsäädännön tulee olla kokonai suudessaan huolellisesti valmisteltua ja la kien täytyy kunnioittaa oikeusvaltion peri aatteita. Esityksessä merkittäviä valtuuksia saavan suojelupoliisin valvonta jäisi täysimääräisen parlamentaarisen val vonnan ulkopuolelle. Myös uutisoinnissa on päästy vaiheeseen, jossa poli tikointi on jäänyt takaalalle, kuten poliittisen histo rian professori emeritus Seppo Hentilä Demokraatille huomautti. Tämä ei kaikille ole itsestäänselvyys. Tarvitsemme ajantasaisen tieduste lulainsäädännön, jotta turvallisuudesta vas taavilla viranomaisilla on riittävät työkalut torjua uusia uhkia. Arvoisa Toni Viljanmaa, politisointia on se, että syytät mediayhtiötä politisoinnista väittäen, että he eivät poliittisista syistä tuo tarpeeksi esiin ”sisällisso dan voittajia”. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Ne pitää täyttää.. Asian merkitys on liian suuri jätettäväksi vain yhden hallituksen mielipiteiden varaan. 4 1. suutta. Ville Ranta Supo – valvojalla pitää olla oma valvojansa TERRORISMIN JA POLIITTISTEN ääriliik keiden uhka koskettaa myös meitä suoma laisia. Varsinkin kun tämä ei pidä paikkaansa. Sitä ei, että Poh jalaisen päätoimittaja syytti maanan taina Yleä politikoimisesta, kun tapahtumasta ei juttua lauan tain pääuutislähetyksessä nähty. Historian va lossa tapahtuman muistamista voidaan pitää perusteltuna. Tästä syystä hallituksen vetoomusta lakien hyväksymiseen nopeutetussa lain säätämisjärjestyksessä on arvioitava tarkoin perustuslakivaliokunnassa, kansalaisjärjes töjä ja asiantuntijoita kuunnellen
Hänellä tutkimus ja kenttätyö tasapainottavat toisiaan hienolla tavalla. Tähän saakka tuen ehdot ovat liittyneet lähinnä makrotalouteen ja rakenteellisiin uudistuksiin, joita EU on vahvojen maiden johdolla vaatinut huonommin pärjääviltä jäseniltään. Jos arvoihin sidotut ehdot olisivatkin liian monimutkaisia toteuttaa, voisi asiasta keskusteleminen olla parhaimmillaan neuvottelutaktiikka, jolla paimennetaan kurittomasti kulkevia Itä-Euroopan Visegrad-maita oikealle polulle. 5 1. Pirjo Kristiina Virtanen tulee paikalle puhuen puhelimeen. KUVA PIRJO KRISTIINA VIRTANEN Arvot ovat EU:ssa käypä valuutta E uroopan unioni kamppailee paitsi Britannian takkuisesti sujuvan eroprosessin, myös muuttuneen maailmanpoliittisen tilanteen kanssa. Turkki on jo ilmaissut, että se tulee vaatimaan Muhammadin luovuttamista. Viimeisin Tsekistä kantautunut uutinen oli kurdijohtaja Saleh Muslim Muhammadin lauantainen pidätys Prahassa. Bruttokansantulostaan noin prosentin maksavat jäsenmaat myös tukevat monin tavoin toistensa taloutta. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Mikäli Tsekki hänet luovuttaisi, Muhammadia odottaisi 30 kertainen elinkautinen tuomio. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 PIRJO KRISTIINA VIRTASEN HAASTATTELU SIVULLA 22 Ystäviä yli rajojen Virtasella on aito halu tuntea alkuperäiskansojen elämää. MAALISKUUTA 2018 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Metkaa. Esimerkkinä on oikeistopopulistien hallitsema Unkari, joka on monen muun ruodusta lipeämisensä ohessa jättänyt sitoutumatta EU:n maahanmuuttoa koskeviin linjauksiin. Tämä koskee myös Suomea. Pidätyksen taustalla oli diktatuuria lähentelevän Turkin pidätysmääräys. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Arvoista keskusteleminen voisi paimentaa Itä-Euroopan Visegrad-maita oikealle polulle. JK Tiedekulman kahviossa ei juuri vapaita pöytiä ole. Ehtoja on jo pidempään toivottu lisää, yhtenä äänenä muutoksen kuorossa on Suomi. Myös hänen puolisonsa on slovenialainen. Suurella osalla kansasta on molemmista tapauksista enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Unkarin ja Puolan kaltaisten Itä-Euroopan maiden toiminta on havahduttanut EU:n keskustelemaan eurooppalaisista arvoista, demokratiasta ja oikeusvaltioperiaatteesta, joita halutaan kirjata taloudellisen tuen ehtoihin. Puheensorina uppoaa laajaan tilaan. Turkin valtio on tarjonnut Muhammadin pidättämisestä runsaan 800 000 euron palkion. Hänen mielestään Patrian Uganda-seikkailut on ”asia loppuunkäsitelty” ja aktiivimalli on herättänyt ”turhaa mökää”. Työtä on maamme ensimmäisellä alkuperäiskansatutkimuksen apulaisprofessorilla paljon. Hänen puhuessaan heistä voi kuulla arvostuksen ja halun puolustaa ystäviä. Virtasta kuunnellessa on helppo kuvitella itsensä apurinã-kylään soljuvan joen äärelle. Voi olla, että oikeusvaltioperiaate ja arvot ovat tuen ehdoiksi liian moniselitteisiä, mutta arvoilla on joka tapauksessa kytkös maailmanpoliittiseen tilanteen muutokseen ja EU:n identiteettiin. Kohtaaminen TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . Turvapaikanhakijoiden kiintiöitä on vastustanut myös Tsekki, joka on saanut unionilta huomautuksia muun muassa romanien kohtelusta. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Taisteluita yhdistää kysymys EU:n identiteetistä. Turkki syyttää demokraattisen yhtenäisyyspuolueen PYD:n puheenjohtajistoon kuulunutta Muhammadia osallisuudesta Ankarassa helmikuussa 2016 tapahtuneeseen pommi-iskuun. Muutenkin Virtasella on ystäviä eri maista, uskonnoista ja kulttuureista. Brexit, jonka käytännön toteutus on edelleen epäselvä, vaikuttaa ennen muuta unionin rahoitukseen, jonka pohtiminen aloitettiin päämiesten kokouksessa viime viikonloppuna. Brasiliasta tarttui matkaan aikoinaan harrastukseksi myös capoeira.. Akateeminen työ ei kuulosta kuivalta Virtasen kohdalla. Muhammed on kiistänyt syytökset. Ajatus EU-maasta, joka tällaista vaatimusta noudattaisi, tuntuu Suomesta katsottuna käsittämättömältä. Jos ja kun isoihin nettomaksajiin kuuluva Britannia lähtee, jäljelle jääneet kaivavat kuvettaan aiempaa enemmän. Pääministeri Juha ”pulinat pois” Sipilä vetää taas mutkia suoriksi. Puolan ja Unkarin kaltaisten maiden sooloilu voi pahimmillaan uhata koko unionin vakautta samalla, kun Yhdysvaltojen soihtu lännen arvojohtajana palaa presidentinvaihdoksen myötä aiempaa himmeämpänä
Sähköpostiliikenteen ja verkon rajat ylittävän liikenteen seuranta tulee mahdolliseksi, vaikkei valvottaviin kohdistuisi rikosepäilyjä. Lausunnon tiedustelulaeista antaa aikanaan myös Heinäluoman johtama tarkastusvaliokunta. Kaikissa länsimaissa asia on tavalla tai toisella parlamentaarisessa valvonnassa. Julkisessa keskustelussa on ollut esillä myös, että kokoomuksella on hallussaan tiedustelutoiminnan kannalta keskeisiä virkoja, lähes suoranainen värisuora. Mitä nyt salataan tai suojellaan. Hänen pöydälleen kertyy tietoa aivan eri tavalla kuin edeltäjien työpöydille. – Ratkaisevaa on luottamus siihen, että Supo toimii tasapuolisesti ja objektiivisesti eikä sillä saa olla omia poliittisia agendoja. Tätä oli edeltänyt kompurointi puhemiesneuvostossa. Hänelle esitetään oikeutta päättää ulkomaantiedustelusta ja hän voisi myös antaa ulkomaiden tiedustelupalveluille luvan toimia Suomessa. SDP kannattaa tiedustelulakeja, mutta reunaehdoilla, etenkin tiedustelutoiminnan riittävällä valvonnalla. Tämä oli yllättävää, sillä aiemmin työjärjestysmuutokset on tehty yksimielisesti. Heinäluoma muistuttaa, että Supolle esitettävät tiedusteluoikeudet muuttavat perusteellisesti perinteisiä kansalaisoikeuksia ja viestinnän luottamuksellisuutta. Myös puolustusvaliokunnan varapuheenjohtajan, kansanedustaja Mika Karin (sd.) mukaan ydinkysymys on se, miksi Supon parlamentaarista valvontaa vastustetaan niin ponnekkaasti. MAALISKUUTA 2018 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Tarja Filatov: Syrjäytymisen ehkäisyssä ihmisen arvostava kohtaaminen ja kunnioittaminen on tärkeää. Kun sotilastiedustelussa presidentti sekä hallituksen ulkoja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta käy painopistelalueet läpi, ulkomaantiedustelussa vastaavaa menettelyä ei olisi. Siellä SDP:n edustajat halusivat selkeyttää Supon valvontaa, mutta hallituspuolueiden kansanedustajat jyräsivät äänestyksessä kantansa läpi. Etenkin siinä tapauksessa, jos asiasta halutaan päättää eduskunnassa kiireellisellä 5/6:n enemmistön vaativalla perustuslain säätämisjärjestyksellä. – Lakiesityksiä läpikahlanneena tulee kuva, että tiedusteluvalvontavaliokunnalle annettava valvontatehtävä kohdistuu vain tiedustelumenetelmien käyttöön, ei Supon. Tiistaina suuressa salissa keskusteltiin eduskunnan työjärjestyksen muutoksesta tiedustelun parlamentaarisen valvonnan järjestämiseksi. Hän varoittaa sinisilmäisyydestä ja nostaa esiin Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion tapauksen. – Voi kysyä, mitä tässä halutaan nyt salata tai suojella. SDP ihmettelee hallituksen kiirettä tiedustelulaeissa ja tahmeutta lisätä Supon valvontaa ”K yllä minun sähköpostejani saa lukea”, on somessa tavallinen argumentti tiedustelulakien kiireelliselle säätämisjärjestykselle – etenkin jos laaja valvonta estäisi terroristi-iskun. Supon valvonnasta on tullut eduskuntakäsittelyssä olevien tiedustelulakien kuumin peruna. Miksi tämä on niin vaikeaa, että hohtimilla pitää kaivaa ulos parlamentaarisen valvonnan hyväksymistä. 6 1. – Kun hallituspuolueet eivät olleet valmiita sopimaan yhteisestä esityksestä asioiden valmisteluvaiheessa, on nyt iso työmaa valiokuntien edessä, puhemiesneuvoston jäsen Eero Heinäluoma tiivistää. – Siinä hankittiin väärin perustein telepakkokeinoja käyttöön ja käytettiin poliisin virka-asemaa väärin vakavalla tavalla. Erityisesti Heinäluoma hämmästelee, miksi jo vuosia käyty keskustelu Supon valvonnan tarpeellisuudesta ei ole tavoittanut kokoomusta. – Supon päälliköstä on tulossa virkakunnan mahtavin päällikkö. SDP:n mielestä kansalaisten turvallisuuden, mutta samalla myös perusoikeuksien on toteuduttava maksimaalisesti. Selkeyttä Supon valvontaan Supon valvonnasta on tullut eduskuntakäsittelyssä olevien tiedustelulakien kuumin peruna. Tämäkin johtaa havaintoon, että uusia oikeuksia annettaessa myös kontrollijärjestelmän pitää olla kunnossa. ” Kokoomuksella on hallussaan tiedustelutoiminnan lähes suoranainen värisuora. – Nyt täytyy kysyä, mistä tämä ero johtuu, koska selvää on, että ulkomaantiedustelulla on vähintäänkin yhtä suuria kerrannaisvaikutuksia Suomen asemaan ja kuvaan maailmalla kuin sotilastiedustelulla. Uuden tiedusteluvalvontavaliokunnan valtuudet ovat jäämässä tyngiksi. Hän on ihmeissään, mikä Supon parlamentaariseen valvontaan saattamisessa tökkii hallituspuolueissa. – Kansalaisen kannalta on hyvä, jos hän voi luottaa siihen, että myös tiedustelutietojen päällä istuvaa ja kansalaisten tietoliikennettä seuraavaa valvotaan, SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma tiivistää
STTK:n pääekonomisti Ralf Sund sanoi esitystä röyhkeäksi ja pöljäksi. Hallitus vastaan oppositio Kokoomuksen poliittisesta värisuorasta tiedustelun keskeisissä viroissa Kari toteaa, että on ymmärrettävää, että merkittäviin virkoihin hakeutuu henkilöitä, joilla on myös poliittista kokemusta. RÖYHKEÄÄ JA PÖLJÄÄ Ministeri Sampo Terho (sin.) esitti, että kaikille työssäoloehdot täyttäneille työttömille on jatkossa maksettava ansiosidonnaista työttömyysturvaa jäsenyyksistä riippumatta. 7 1. Kari on huolissaan myös tiedustelun laillisuusvalvontaa tulevaisuudessa hoitavan tiedusteluvaltuutetun vähistä resursseista. – Mutta ei ole toivottavaa eikä tavallista, että jokin hallinto täyttyy niin poliitikkojen kuin virkamiesten tasolla liiaksi vain yhden puolueen edustajista. Tämän saman huolen ovat jakaneet viime viikolla minulle eduskunnan käytävillä useat eri puolueiden kansanedustajat. He kertovat haluavansa parantaa ulosottoon joutuneiden asemaa. Kari toteaa SDP:n pyrkimyksen Supon parlamentaarisen valvonnan vahvistamiseen juontuvan pitkästä yhteiskunnallisesta näkemyksestä, ”jonka demokraattisessa oikeusvaltiossa ovat viime vuosikymmenien ajan jakaneet muutkin puolueet”. 1930–40-luvun esimerkkeihinkin viitaten Kari toteaa, ettei poliittiseen poliisiin pidä olla paluuta. Johannes Ijäs Demokraatti Getty Images. Kari kritisoi tapaa, jolla eduskunnan työjärjestys runnottiin läpi parlamentarismia kunnioittamatta. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA muuhun väljemmin esitettyyn toimintaan. – Toivoin hallituspuolueilta kykyä ja halua kuunnella tarkalla korvalla koko eduskuntaa. MAALISKUUTA 2018 Supon valvonnasta on tullut eduskuntakäsittelyssä olevien tiedustelulakien kuumin peruna. OIKEUTTA ULOSOTTOON Kansanedustajat Satu Taavitsainen (sd.) ja Maria Tolppanen(sd.) ovat perustaneet eduskuntaan Ulosottoon joutuneiden tukijat Eduskunnassa -ryhmän. – Työjärjestys ei saa olla hallitusohjelman jatke. – Korostan kansan valitsemien kansanedustajien, enkä hallituksen päättäjien, mahdollisuutta tietää, mitä näin vahvoilla oikeuksilla vahvistetun tiedustelulaitoksen sisällä tapahtuu, Kari painottaa. Hän kehuu kansalaisaloitetta, joka vaatii, että ”vakuutusja eläkelaitosten lääkäreiltä on poistettava mielivaltainen oikeus kumota potilasta hoitavan lääkärin lausuntoja”. – Kantaa voidaan ottaa vasta sen jälkeen, kun lakipaketti on valiokunnissa avattu ja on kuultu laajasti asiantuntijoita, virkamiehiä, tutkijoita ja kansalaisjärjestöjä, Heinäluoma sanoo. TIETOISTA ALIDIAGNOSOINTIA Kansanedustaja Harry Harkimo (kok.) haukkuu vakuutuslääkäreitä. Erityisen pahoillaan Kari on siitä, että tiedustelulakien säätämiseen on nyt muodostamassa hallituksen äkkiväärän asenteen takia hallitus– oppositio-asetelma. Nyt valvontaelimille ollaan antamassa ikään kuin oikeus nähdä asioita näyttämöllä, mutta lavasteiden taakse eivät toimivaltuudet yllä, Kari toteaa. Eero Heinäluoma toteaa, ettei tiedustelulait ole mikään läpihuutojuttu. Ei tätä kehitystä katsota hyvällä kokoomuksen sisälläkään. Tarja Filatov: Syrjäytymisen ehkäisyssä ihmisen arvostava kohtaaminen ja kunnioittaminen on tärkeää
Edustuksellisen demokratian toimintatavat eivät vastaa nykyajan tarpeita. Huoli demokratian tulevaisuudesta on kuitenkin aiheellinen. Samaan aikaan puolueet kipuilevat pienevien jäsenmäärien kanssa. Esimerkkinä on äärioikeiston ja populismin nousu, mikä on osaltaan haastanut perinteistä ja pitkäjänteistä puoluetoimintaa. Puolueiden mukaan nyt asiaan liittyvät riskit ovat nousseet täysin uudelle tasolle EU-tuomioistuimen kumottua komission Slovakian terveydenhuoltojärjestelmää koskevan ratkaisun. Helpommin sanottu kuin tehty. Oppositiopuolueet ovat kritisoineet valittua mallia ja näkevät siinä useita merkittäviä ongelmia. EU-oikeudelliset ongelmat ovat puolueiden mukaan kuitenkin niin vakava kysymys, että sitä ei yksinkertaisesti huolellisessa lainvalmistelussa voida sivuuttaa. Olennaista on saada ihmiset innostumaan poliittisesta toiminnasta, sillä puolueet saavat mandaattinsa ihmisiltä.. 8 1. Viime vuosina on edustuksellista demokratiaa nakerrettu monelta suunnalta. MAALISKUUTA 2018 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO SDP, perussuomalaiset, vihreät, vasemmistoliitto, RKP, kristillisdemokraatit vaativat, että maan hallitus varmistaa etukäteen EU-komissiolta sote-uudistuksen valinnanvapauden yhteensopivuuden EU:n kilpailuoikeuden kanssa. Työpaperin herättämän ”mitä tämä kaikki maksaa” -taivastelun varjoon jäi kirjoittajien huoli siitä, että Suomen edustuksellisen demokratian rakenteet ja toimintatavat eivät vastaa nykyajan ja tulevaisuuden tarpeita. Mikään näistä ei kuitenkaan muuta sitä, että jos notifiointi jätetään tekemättä, otetaan erittäin suuria riskejä suomalaisten terveydenhoidon kustannuksella. ”Hallitus on tarjonnut erilaisia hätäselityksiä, miksi se ei edelleenkään halua komission kantaa selvittää. Valinnanvapausesityksen lausuntokierroksella muun muassa korkein hallinto-oikeus katsoi, että esitetty perusterveydenhuollon malli voi olla ristiriidassa EU:n kilpailuoikeudellisten valtiontukisäännösten kanssa ja että asia pitäisi notifioida EU-komissiolle ennen lakien eduskuntakäsittelyä varmuuden saamiseksi, asiaa koskevassa tiedotteessa todetaan. Esitys tarjoaakin puolueille lisää rahoitusta, mutta ehtona on niiden aito uudistuminen. Puolueet ja politiikan tekemisen tavat kuntatasolta aina eduskuntaan pitäisikin keksiä jotenkin uudelleen, sillä ne ovat osa edustuksellisen demokratian kivijalkaa. Demokraatti EU voi vielä kaataa valinnanvapauden Keksitään puolueet uudelleen S itran vanhemmat neuvonantajat Liisa Hyssälä ja Jouni Backman sohaisivat ampiaispesään Kansanvallan peruskorjaus -työpaperillaan, jossa esitetään muun muassa puolueiden jäsenmaksujen muuttamista verovähennyskelpoisiksi ja poliittisten valtiosihteereiden nimeämistä kaikkiin ministeriöihin. ”Juuri tuohon nyt kumottuun komission ratkaisuun hallitus pääosin osin nojautui perustellessaan, miksi valinnanvapausmallin notifiointi ei sen mielestä ollut välttämätöntä”, SDP:n välittämässä asiaa koskevassa tiedotteessa kerrotaan. ”Tuoreen EU-tuomioistuimen ratkaisun jälkeen parhaat EUja kilpailuoikeuden asiantuntijat ovat todenneet, että ratkaisun valossa ehdotettuun valinnanvapausmalliin sisältyy suuria riskejä ja asiaan olisi ehdottomasti hankittava komission kanta.” Oppositiopuolueet muistuttavat, että mikäli komissio jälkikäteen katsoisi valinnanvapausmallin EU:n valtiontukisäännösten vastaiseksi, se voisi johtaa terveydenhuoltojärjestelmän syvään kriisiin, kun käyttöönotettua mallia pitäisi alkaa rakentaa uusiksi
Siipiveikkomme maailmalla Iltalehti selvitti ulkoministeri Timo Soinin (sin.) ministerikauden matkakuluja. Lue pitkä juttu verkossa: Demokraatti.fi Lisää uutisia: Demokraatti.fi. Kiintiömeppi Ahvenanmaalle vai saamelaisille. Britannian EU-eron seurauksena Suomi näyttää saavan yhden meppipaikan nykyisen 13 päälle. Sitähän iso raha haluaa.” Markku Kemppainen ”Historiaan vetoaminen on kyllä aika huono argumentti. Aloite vaatii eduskuntaa puuttumaan lukioja ammatillisten opintojen kohtuuttomiksi nousseisiin kustannuksiin. Corbyn vaati jatkoa EU:n tulliliitolle Britannian työväenpuolueen johtaja Jeremy Corbyn vaatii uutta Britannian ja EU:n välistä tulliliittoa brexitin jälkeen. Se tulisi kiintiöidä Ahvenanmaan sijaan saamelaisille, esittää europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.). – Mikäli Suomi saa yhden lisäpaikan, pidän huolen siitä, että asiassa kuullaan myös ahvenanmaalaisten näkemyksiä, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa. Matkat ovat Iltalehden mukaan tulleet tähän mennessä maksamaan lähes 805 000 euroa. Vain 27 kokousedustajaa 975:n joukosta vastusti sopua. Sovun torjuminen johtaisi todennäköisesti uusiin vaaleihin. Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin mukaan arviolta 14– 15 maata 27:stä oli valmis kasvattamaan panostaan. Valtioneuvoston selvityksen mukaan budjetin pitäminen yhdessä prosentissa kasvattaisi Suomen jäsenmaksua 100 miljoonalla eurolla vuodessa, kun jäsenmaksu on ollut vajaa 2 miljardia euroa. Sosialidemokraatit ovat ajaneet voimakkaasti oppivelvollisuusiän nostamista 18 ikävuoteen. Aloite vaatii toisen asteen koulutusta ilmaiseksi Yli 25 000 suomalaista on allekirjoittanut kansalaisaloitteen, jossa vaaditaan maksutonta toisen asteen koulutusta. Nykyisen asevelvollisuuden säilyttäisi kuitenkin selkeä enemmistö eli 68 prosenttia vastaajista. Kolmannes kansalaispalveluksen kannalla Lähes kolmasosa suomalaisista olisi valmis siirtymään kaikille pakolliseen kansalaispalvelukseen, jonka voisi suorittaa joko asepalveluksena tai yleisenä kriisivalmiuspalveluksena. Samalla tavallahan edelleen pitäisi hyväksyä vaikkapa orjuus, vammaisten syrjintä ja perusteettomat palkkaerot.” Petsu Kauppinen ”Aika eriskummallinen oikeustaju jollakin, jos kannattaa nykyistä järjestelmää, jossa kaikilla maksatetaan toisten ansiosidonnainen työttömyysturva.” Hannu Tervola ”Ei Terho ihan väärässä ole. Lisäksi tarvitaan leikkauksia koheesioja maatalousmenoihin. Samalla tämä tarkoittaisi, että toinen aste muuttuisi maksuttomaksi kyseiseen ikään saakka. maaliskuuta. Tämä käy ilmi Reserviläisliiton teettämästä kyselystä. – Britannian uuden tullisopimuksen EU:n kanssa on varmistettava, että kantojamme kuullaan myös tulevia kauppasopimuksia tehtäessä. Saksan kristillisdemokraatit hyväksyivät hallitussovun Saksan kristillisdemokraatit hyväksyivät hallitussovun sosiaalidemokraattien (SPD) kanssa. Kyselystä uutisoi Uutissuomalainen. Huutolan mukaan työllistymisen kulmakiviä ovat osaaminen, asunnot ja liikenneyhteydet sekä julkiset palvelut. – Suomessa on edelleen yli 600 000 työikäistä pelkän perusasteen koulutuksen varassa. MAALISKUUTA 2018 ”Näinhän tämä menee. Puolet EU-maista valmiita kasvattamaan jäsenmaksuja Iso osa EU-maista oli valmis kasvattamaan jäsenmaksujaan. Iltalehti nostaa esille esimerkin yhdestä matkasta: Soini kävi tammikuussa 2017 Ankarassa kertomassa Turkin ulkoministeriön suurlähettiläspäivillä, että Suomella ja Turkilla on ”samat perustavanlaatuiset demokraattiset arvot”, yksityisen tilauslentoyhtiön liikelentokoneella tehty matka maksoi 70 623 euroa. Hallitussopimus on paraikaa myös SPD:n jäsenäänestyksessä. 9 1. Puoluekokous kannatti sopua ylivoimaisella enemmistöllä, vaikka varsinkin puolueen oikeistosiipi on kritisoinut voimakkaasti liittokansleri Angela Merkeliä ja tämän politiikkaa. Osaamista voidaan kohentaa muun muassa pidentämällä oppivelvollisuutta sekä helpottamalla opiskelua työn ohessa ja työttömänä, Huutola sanoo. Sen tulos selviää 4. Homma olisi ratkaistavissa sillä, että kaikkien työttömyysvakuutusmaksua korotettaisiin vaikka 0,5 %.” Jarkko Turtia Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT RANE AUNIMO STTK:N PÄÄEKONOMISTI RALF SUND KUVASI SAMPO TERHON ESITYSTÄ RÖYHKEÄKSI, PÖLJÄKSI JA HISTORIATTOMAKSI MINISTERIN ESITETTYÄ, ETTÄ KAIKILLE TYÖSSÄOLOEHDOT TÄYTTÄNEILLE TYÖTTÖMILLE ON JATKOSSA MAKSETTAVA ANSIOSIDONNAISTA TYÖTTÖMYYSTURVAA. 600 000 syytä pidentää oppivelvollisuutta SAK:n johtaja Matti Huutola perää uusia keinoja työllisyyden parantamiseksi. Sopimuksen synty riippuu siitä, pystyykö Britannia neuvottelemaan uuden sopimuksen, joka palvelee kansallisia etujamme, Corbyn sanoi. Soini on tehnyt yhteensä 82 ulkomaanmatkaa, joista 27 on liittynyt ulkoministerille olennaisiin EUja Nato-kokouksiin. Jos nykyinen hallitus saisi päättää, niin seuraavassa sekunnissa kaikki ammattijärjestöt, paitsi EK, olisi pyyhitty Suomen kartalta.” Kari Jakunaho ”Kaikki työttömät vaan samaan nippuun ilman mitään oikeuksia ja voimaa. Lukion kustannukset voivat nousta 2 600 euroon ja joidenkin ammatillisten tutkintojen hinta vielä korkeammaksi
Kirjoitus liittyy käynnissä olevaan Yhteisvastuu-keräykseen, jonka teemana on tänä vuonna ironinen #ruokatrendit2018. Ja miksi ihmeessä ei samapalkkaisuuteen ole vieläkään ole päästy. Seksuaalinen ahdistelu rehottaa eniten työpaikoilla, missä on vain vähän naisia tai missä on paljon nuoria. uusi väri 181 FLYEYE SHAD uusi väri 268 #saalis #nilsm aster JIGGER O R I G I N A L by Finlandia-uistin Oy RAPTOR Like www.nil smaster .fi GLOW. Mutta säännöt ovat muuttuneet. MAALISKUUTA 2018 EEVA LENNON Uutisanalyysi Ahdisteluun on lopulta herätty F eminismi on taas muodissa. Nyt monet nuoret naiset julistavat ylpeinä “minä olen feministi”, kuten muun muassa prinssi Harryn amerikkalainen kihlattu Meghan Markle. Sosiaalinen etäisyys on totta suomalaisessa hyvinvointivaltiossa. Ei sentään kuitenkaan siksi, että hän oli ”hipaissut” nuoren journalisti-tytön polvea, vaan siksi, että hän oli pitänyt työ-tietokoneessaan pornoa ja valehdellut siitä poliisille. Mahtaako Meghan olla paikalla, jos Yhdysvaltojen presidentti tekee valtiovierailun Britanniaan. Näyttelijätär on julkisesti syyttänyt Donald Trumpia misogyyniksi. Mutta vasta Harvey Weinsteinin sikamaisuuksien synnyttämä Minä kanssa -liike on saanut aikaan sen, että seksuaaliseen ahdisteluun on alettu toden teolla puuttua. Trendinä nälkä Yli 400 000:n suomalaisen tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen, kirjoittaa köyhyystutkija, vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo leipäjonoja ja köyhyyttä käsittelevässä kirjoituksessaan Ilta-Sanomissa. Nyt on helpompaa olla feministi kuin 1960tai 70-luvuilla. Monet yritykset Yhdysvalloissa ja Britanniassa haluavat muuttaa työelämän kulttuuria ja puhdistaa työpaikat seksuaalisesta ahdistelusta. Feministiäitien närkästykseksi tyttärillä oli takavuosina tapana sanoa: minä en ole feministi, mutta…. Kysymys on vallan ja seksin suhteesta, ei seksistä sinänsä. Leipäjonoja tutkineena Ohisalo toivoo, että tutkimustietoa hyödynnettäisiin paremmin poliittisessa päätöksenteossa. Britannian hallituksesta on nyt joutunut eroamaan puolustusministeri Michael Fallonin jälkeen toinenkin ministeri eli apulaispääministeri Damian Green. Mutta miltei kaikki julkisuuden naiset saavat jatkuvasti vastaanottaa vihamielisiä viestejä ja jopa tappouhkauksia sosiaalisessa mediassa. Siitä saamme kiittää presidentti Trumpia ja sitä myrkyllistä misogyniaa eli naisvihaa, jota sosiaalinen media uhoaa. Ohisalon mukaan yksi valitettava ruokatrendi on hyvinvointivaltio-Suomessakin nälkä. Etäisyys ei kapene millään muulla kuin tutustumalla erilaisiin elämäntilanteisiin ja ihmisiin, joiden taustat eroavat omista. 10 1. Demokraatti Tutustu koko valikoimaan: www.nilsmaster.fi Legenda ariset käsinteh dyt vieheet. – Ei ole kerta eikä ensimmäinen, kun leipäjonoista puhuessani olen tuntenut puhuvani monelle hyvin kaukaisesta teemasta. Uudet miessukupolvet lännessä ovat myös valmiita tukemaan naisten taistelua. Huolella suunnite ltu ja testattu suomala isiin vesiin – suoraan kalamieh eltä kalamieh elle. Poliisijohtajina on naisia, ja nainen on jo kerran kelpuutettu jopa tiedustelupalvelu MI5:n johtajaksi. – Siinä missä ympäröivä kulutusyhteiskunta on täynnä jatkuvaa erottautumista elämäntapaja tavarahankinnoilla, esimerkiksi leipäjonossa ei ole sijaa yksilöllisille valinnoille – ruoanjakelusta otetaan mukaan se, mitä on tarjolla. Maailma näyttää nyt jo paljon naisvaltaisemmalta kuin 1960ja 1970-luvulla. Jos ahdistelijoina ovat yrityksen tähdet, johto ei uskalla aina puuttua asiaan – siinä pelossa, että ahdistelija suuttuu ja lähtee kilpailijan leipiin. Vasta nyt on herätty seksuaaliseen ahdisteluun Jo neljäkymmentä vuotta sitten amerikkalainen Susan Miller julkaisi uraauurtavan kirjansa vallasta ja raiskauksesta nimeltä Against Our Will, Vastoin tahtoamme. Naisjohtaja on myös Työnantajaliitto CBI:lla ja ammattiliittojen keskusjärjestöllä TUC:llä. Yhdysvalloissa aiheesta on ehditty tehdä hiukan tutkimustakin. – Toisin sanoen heidän tulonsa alittavat minimibudjetin, joka katsotaan kohtuulliseksi tässä yhteiskunnassa, Ohisalo kirjoittaa. Siitä tehtiin aloite lakiin jo vuonna 1970 Harold Wilsonin työväenpuolueen hallituksen aikoina. Nuoret naiset vaativat tasa-arvoa ja kieltäytyvät hyväksymästä, että miehet, joilla on valtaa, yrittävät käyttää tätä seksuaalisesti – ovat he sitten johtajia, opettajia tai muita vallanpitäjiä. Minun mielestäni pahin työtätekeviä naisia syrjivä epäkohta täällä ja Yhdysvalloissa on, että näihin maihin ei ole vieläkään saatu hyvää halpaa päivähoitoa. Britannian pääministeri on nainen, Skotlannin pääministeri on nainen, Walesin itsenäisyyspuolueen Plaid Cumryn johtaja on nainen
Silti ne saavat miltei puolet lahjoituksista, jotka vuonna 1916 nousivat lähes 11 miljardiin euroon. Muistettakoot YK:n rauhanjoukkojen käytöksen aiheuttamat skandaalit Kongossa. Koko järjestelmä perustuu ylivoimaisten länsimaalaisten armeliaisuuteen, ja eriarvoisuus avun antajien ja avun saajien välillä on liian suuri. Ja se ehkä rohkaisee avunsaajien hyväksikäyttöön. Forsyth erosi nykyisestä toimestaan Unicefin varatoimitusjohtajan paikalta ei ”virheidensä” takia, joita hän väittää jo aikoja sitten pyytäneensä anteeksi, vaan koska hänen johtajuutensa nyt vahingoittaa hyväntekeväisyysjärjestöjen mainetta. Suurten byrokraattisten hyväntekeväisyysjärjestöjen asioihin vaaditaan nyt enemmän läpinäkyvyyttä. Sen aikaisempi johtaja Justin Forsyth oli syyllistynyt sopimattomien tekstiviestien lähettelyyn ja naispuolisten alaistensa ulkonäön kommentoimiseen vuosina 2011 ja 2015. Eeva Lennon Kirjoittaja on Lontoossa asuva toimittaja Kuvitus: Emilie Uggla. Nyt rikkaat ovat alkaneet perua lahjoituksiaan ja valtionavun lopettamistakin vaaditaan. Ehkä olisi syytä myös suosia enemmän pienempiä järjestöjä. MAALISKUUTA 2018 ” Kysymys on vallan ja seksin suhteesta, ei seksistä sinänsä. Britanniassa suuret byrokraattiset hyväntekeväisyysorganisaatiot kuten Oxfam edustavat vain yhtä prosenttia hyväntekeväisyyttä tekevästä sektorista. Myös lasten auttamiselle omistautunutta Save the Children – Pelastakaa lapset -hyväntekeväisyysjärjestöä ravistelee skandaali. Oxfamin operaation johtaja Roland Van Howermeiren oli käyttänyt paikallisia prostituoituja Oxfamin hänelle vuokraamassa talossa. 11 1. Nyt täällä onkin heitetty esiin ajatus avustustyön luonteen muuttamisesta siten, että kehitysmaiden paikallista väestöä aktivoitaisiin luomaan omia paikallisia järjestöjä, joille varoja sitten tarpeen tullen annettaisiin. Järjestö on joutunut käsittelemään 35 valitusta virkailijoidensa käytöksestä ympäri maailmaa. Tuorein skandaali koskee hyväntekeväisyysjärjestöjä. Oxfam, joka onkin tehnyt paljon hyvää työtä erityisesti Afrikassa, on saanut valtionapua ja yksityisiä suurlahjoituksia. Save the Children-järjestöstä myönnettiin, että Forsyth’n tapaus oli ollut esillä, mutta sitä ei oltu käsitelty loppuun. Pahin on ollut Oxfamin skandaali Haitin maanjäristyksen pelastustoimien yhteydessä
Suomalaiset mediayritykset tarkistavat julkaisemiensa juttujen lähteet, mutta myös vastuullinen media voi tehdä virheitä. – Valemedia on uusi ilmiö. Hänen mielestään maalaisjärki ja epäily valeuutisoinnin mahdollisuudesta ovat hyvä alku. – Huoltovarmuusorganisaatiomme on herättänyt ainutlaatuisuudellaan ja toimivuudellaan kansainvälistäkin huomiota, Koskinen toteaa. – Nyt päähuomio on informaatiovaikuttamisessa ja valeuutisissa, Koskinen toteaa. Valemediaan ei välttämättä saa edes yhteyttä, Koskinen selventää. Yleissivistys suojaa Vastuullisesti toimiva media on paras keino torjua disinformaatiota eli totuudesta poikkeavaa tietoa, Koskinen kertoo. Tarpeeksi usein toistettuna valhe saattaa ryhtyä elämään omaa elämäänsä ”totuutena”. Suomessa valeuutisointia yritetään taklata media-alan sisäisin keinoin sekä virkamiesvalvonnalla. Perinteisesti huoltovarmuus on pitänyt huolta tiedon teknisestä jakamisesta myös kriisiaikoina. Väärä tieto ja valheet leviävät nopeasti erityisesti sosiaalisessa mediassa. Mediayritykset, Yleisradio mukaan lukien, ovat mukana vapaaehtoispohjalta. Valeuutisointia seurataan Mediapoolin tarkoituksena on turvata median toiminta myös kriisitilanteissa. Verkosto on luonteeltaan ajatusten ja tietojen vaihtopaikka. Maalaisjärki riittää Jos kansalaiset pysähtyvät hetkeksi uutisen äärelle miettimään, voiko tämä olla totta tai voiko näin oikeasti tapahtua, se on jo paljon, toteaa valtioneuvoston viestintäjohtaja, informaatiovaikuttamisen verkoston puheenjohtaja Päivi Anttikoski. Se tekee yhteistyötä myös toimittajayhdistysten kanssa. Esimerkiksi hämmästystä herättävät uutiset osataan kyseenalaistaa. Vaikuttamista pitää epäillä Virkamiestasolla valeuutisia seurataan, mutta niiden taklauskeinoista ei kerrota julkisuuteen. 12 1. Jopa päättäjät voivat toistaa vale uutista puheissaan. MAALISKUUTA 2018 Odotettavissa trollausta Tuleva vaaliputki voi aloittaa myös Suomessa politiikkaan kohdistuvan voimakkaan informaatiovaikuttamisen ”Y hdysvallat on listannut Venäjän rikkaimmat ja vaikutusvaltaisimmat holokaustia varten”, ”Putinilla on mikrosiru olkapäässä” ja muita muunneltuja totuuksia. – Tärkeintä on, että tietoisuus informaatiovaikuttamisesta leviäisi koko yhteiskuntaan, Anttikoski toteaa. Mediapooli on osa Suomen huoltovarmuusorganisaatiota, ja sen toiminnan rahoittaa Huoltovarmuuskeskus. Sillä ei ” Vastuullisesti toimiva media on paras keino torjua disinformaatiota.. Verkostossa ministeriöt, tasavallan presidentin kanslia, puolustusvoimat, Supo, poliisi, Tulli, Rajavartiolaitos ja kyberturvallisuuskeskus seuraavat Suomeen suunnattua informaatiovaikuttamista ja vastaavat siihen varautumisesta. Myös suomalaisten laaja yleissivistys ja koulutustaso antavat hyvän pohjan kriittiselle ajattelulle. – Jos kansalainen huomaa virheen, hän voi pyytää mediaa korjaamaan sen. Valeuutisten levittäjät voivat toimia ulkomailta tai valtion sisällä. Valemedia levittää valeuutisia luodakseen muun muassa hämmennystä kansalaisten keskuuteen ja vaikuttaakseen valtiolliseen päätöksentekoon. Sosiaalisessa mediassa julkaisijan luotettavuutta voi olla vaikeampi arvioida. Pahinta on, ettei vaikutusyrityksiä huomata tai tiedetä niiden olemassaolosta. Pyrimme löytämään keinoja, millä lyödä kampoihin valemediaa ja disinformaatiota vastaan, Mediapoolin valmiuspäällikkö Tero Koskinen toteaa. Anttikoski on aloittanut kuluvan vuoden puolella valtioneuvoston viestintäpäällikkönä sekä puheenjohtajana informaatiovaikuttamisen viranomaisverkostossa. – Olemme huomanneet, että etäisyyden ottaminen valemedioihin on tehokkaampaa kuin korjata jokainen valeuutinen erikseen, Koskinen sanoo. Verkosto perustettiin vuonna 2014
Iso-Britannian pääministeri Theresa May on ilmoittanut uudesta kansallisen turvallisuuden yksiköstä, jonka tehtävänä on taistella Venäjän ja muiden maiden vale uutisia sekä disinformaatiota vastaan. . EU vs. Niissä on enemmän ehdokkaita ja enemmän mahdollisuuksia vaikutusyrityksiin. Disinformation osoitteessa https://euvsdisinfo.eu/. Huhut voi tarkistaa Euroopan unionilla on tiedontarkistusyksikkö EU vs. Spämmi: roskaposti . Suomalainen faktabaari.fi kommentoi virheellisiä väittämiä kotimaisten tapahtumien, kuten presidentinvaalien yhteydessä. Misinformaatio: tahallisesti tai vahingossa levitettyä virheellistä tietoa . Valeuutinen: perinteiseltä uutiselta näyttävä huijausuutinen taloudellisen tai poliittisen hyödyn tavoittelemiseksi . . Ranskan presidentti Emmanuel Macron suunnittelee saman tyyppistä lakia. Anttikosken mielestä Suomessakin voisi olla organisaatio, joka palvelisi kansalaisia tarkistamalla uutis ten taustat. Propaganda: tavoitteellista mielipidemuokkausta . . . Kansalaiset voivat ottaa sinne yhteyttä tarkistaakseen kuulemansa huhun tai lukemansa uutisen. Valemedia: mielipiteitä, ei faktaa, julkaiseva viestintäkanava . Disinformationin tavoittaa myös Facebookista. Työväenlehtipäivä 2018 ” Tarpeeksi usein toistettuna valhe saattaa ryhtyä elämään omaa elämäänsä ”totuutena”. Disinformaatio: tahallisesti levitettyä vääristeltyä tietoa . Sivusto on erikoistunut venäjänkielisen uutisoinnin tarkkailuun. Anttikosken mukaan menneet presidentinvaalit eivät antaneet hyvää alustaa informaatiovaikuttamiselle, sillä ehdokkaita oli vähän. 13 1. . . Roskaposteilla voidaan yrittää kalastaa henkilökohtaisia tietoja. . Tällä hetkellä sellaista tahoa ei ole. Lakeja valeuutisten ja vihapuheen torjuntaan Saksassa säädettiin viime vuonna laki, joka velvoittaa poistamaan vihapuheen, valeuutiset ja laittoman materiaalin sosiaalisen median sivustoilta vuorokauden sisällä. Trolli: propagandan levittäjä, nettihäirikkö . Roskaposti: roskaposti saattaa tukkia sähköpostitilin, jolloin tärkeät viestit jäävät huomaamatta. Informaatiovaikuttaminen: yksittäisen osapuolen vaikuttamisyritys mahdollisesti väärällä tiedolla . . . . . . Jos lakia ei noudateta, seuraa tuntuvat sakot. ”Totuuden jälkeinen aika”: tunteet ja valheet ovat syrjäyttäneet faktat erityisesti politiikanteosta . ole omaa organisaatiota tai valmiuskoneistoa. MAALISKUUTA 2018 123 v. . Informaatiosodankäynti: kahden tai usean osapuolen välinen vaikuttamisyritys . . Fake news: valeuutiset, viimeaikoina erityisesti Yhdysvaltojen presidentti Trumpin käyttämä nimitys itselleen epäedullisista uutisista . – Tuleviin maakunta-, eduskuntaja EU-vaaleihin varaudumme. . Yksikön sivut ovat englanninkieliset. Vihapuhe: rasistista, vihaa lietsovaa tai muuten suvaitsematonta ilmaisua tai yllytystä kansanryhmää vastaan TOTUUDEN JÄLKEISEN AJAN SANASTO. Vaihtoehtoiset faktat: Yhdysvaltojen presidentti Trumpin luoma uudissana muunnelluille totuuksille . Tiina Tenkanen UP
Rinnakkaiset toimintamallit verkossa ja printissä ovat alkaneet löytyä. Esimerkiksi lehden nimen löytäminen vaati odotettua enemmän ponnisteluja. Älä usko kuulopuheisiin, ota selvää. Verkkolehden tekeminen on ollut kaikille uutta. Tekijän päätoimittaja Petteri Raito kuvaa tunnelmia mainioiksi. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry puh. Eriarvoistumisteema ensimmäisessä lehdessä saikin kiitosta. Emme halua tehdä lehteä, jossa kaikki on etukäteen lukkoonlyötyä. Liity ammattiliittoon. Suunnittelussa ovat olleet mukana kunkin liiton viestintävastaavat. Saavutimme heti tason, jota kehtaa esitellä, aiemmin Puuliiton Särmä-lehden päätoimittajana työskennellyt Raito iloitsee. – Kaiken uuden toiminnan pähkäileminen on ollut parasta. Tekijä haluaa säilyttää yllätyksellisyyden Uuden Teollisuusliiton (entiset Puuliitto, Metalliliitto ja Teollisuusalojen ammattiliitto Team) Tekijä-lehteä on ilmestynyt kaksi numeroa. Menemme Teollisuusliitossa ja Tekijä-lehdessä verkko edellä. Palaute on ollut enimmäkseen hyvää. – Olemme viehättyneet jatkuvasti muotoa hakevaan tapaan. Haastavinta Raidon mukaan on ollut eri työprosessien hallinta ja yhteisen toimintamallin työstäminen. Raito haluaa lehden jutuissa painottaa tunnesidettä jäsenten arjen ja yhteiskunnan ilmiöiden välillä. Tavoitteena on, että lehti voisi olla yllätyksellinen ja säilyttää jatkossakin kiinnostavuutensa. 14 1. Tarkoituksena on lisätä vuorovaikutusta jäsenistön kanssa. Maailma muuttuu, mutta työväen äänenkannattajia tarvitaan aina! @pamliitto www.pam.fi /liity PIDÄ HUOLTA OIKEUKSISTASI TYÖELÄMÄSSÄ. Suunnittelu ei ole ollut pelkästään helppoa. MAALISKUUTA 2018 ” Jutuissa painotetaan tunnesidettä jäsenten arjen ja yhteiskunnan ilmiöiden välillä. Pienet sopimusalat ovat kantaneet huolta heidän asioidensa näkymisestä ison ammattiliiton lehdessä. Odotukset ovat korkealla. 020 774 000, sak@sak.fi www.sak.fi. – Tämä on ollut oppimisprosessi, mikä jatkuu edelleen
Raito haluaa nostaa Tekijän laajan lukijakunnan tietoi suuteen. – Tavoitteena on olla työelä män asioiden seurattu julkaisu, hän summaa. MAALISKUUTA 2018 123 v. Suunnittelu ja seuranta aut tavat eri sopimusalojen huo mioimisessa tasapuolisesti. Työväenlehtipäivä 2018 Nora Vilva Viikkolehti ja www.demokraatti.fi Viikoksi virtaa 92x100mm_Demokraatti_Tyovaenlehtipv2017.indd 1 20.2.2017 9:32:00 – Kun resurssit ovat riittä vät, juuri nyt se on mahdol lista. Virpi Kirves-Torvinen Demokraatti. 15 1. Verkkolehti antaa mah dollisuuden huomioida yksit täisiä asioita nopeasti, Petteri Raito lupaa
2016 Osa-aikatyö v. 2002 Jatkuva työ v. MAALISKUUTA 2018 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yrittäjät Työntekijät Eläkeläiset Muut Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Opiskelijat, koululaiset M: 61 M: 50 M: 34 M: 63 M: 50 M: 45 M: 55 N: 39 N: 85 N: 82 N: 15 N: 18 M: 95 M: 92 M: 6 M: 8 N: 50 N: 66 N: 27 N: 50 N: 55 N: 45 VÄESTÖ AMMATIN JA SUKUPUOLEN MUKAAN PROSENTTEINA Lähde: Tilastokeskus / 31.12.2018 PALKANSAAJAT TYÖSUHTEEN TYYPIN JA SUKUPUOLEN MUKAAN Jatkuva työ v. 2002 Osa-aikatyö v. 2002 Yrittäjät 6 % Ylemmät toimihenkilöt 14 % Alemmat toimihenkilöt 19 % Työntekijät 16 % Opiskelijat, koululaiset 8 % Eläkeläiset 25 % Muut 12 % SUOMEN VÄESTÖ AMMATIN MUKAAN Demograafi TEKSTI HEIKKI SIHTO . 16 1. GRAFIIKKA TIMO SPARF Lähde: Tilastokeskus / 31.12.2018 Tasa-arvo laahaa työelämässä Naiset tekevät edelleen miehiä enemmän osa-aikatyötä ja ovat toimihenkilöinä alemmissa tehtävissä
MAALISKUUTA 2018 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Pe kk o Ko rv uo La hde n toisella puole n La hde n toisella puole n Reijo Paananen toisi diskuteeraamiskulttuurin Suomeen 123 v. 17 1. Työväenlehtipäivä 2018
Tärkeää on organisoida myös järjestön toimintaa siten, että jaettuja näkemyksiä syntyy. En ole kauheasti haittoja nähnyt siinä, että ihmiset keskustelevat ja organisaatioissa keskustellaan, hän jatkaa. Edunvalvonnan jättiläinen Paanasen tehtävä Pohjoismaiden teollisuustyöntekijöiden pääsihteerinä on viedä pohjoismaisen teollisuusalan ammattiliittojen yhteisiä näkemyksiä eteenpäin Euroopassa ja globaalisti. – Ihmisillä on aina ystävät ja totutut kuviot, jotka jäävät taakse, kun lähtee toiseen maahan. – Ihminen on myös paljon tuottavampi, jos hän pystyy itse hiukan säätelemään sitä, milloin työtä tehdään. Tuoreimpana esimerkkinä työaikakeskustelusta nousee esiin Saksa, jossa sovittiin mahdollisuudesta lyhentää työaikaa. Hänelle on tärkeää puolustaa pienija keskituloisia perheitä ja toimia heidän jokapäiväisen arjessa jaksamisen puolesta. MAALISKUUTA 2018 P ohjoismaisen edunvalvontajätin pääsihteeri Reijo Paananen toisi Tukholmasta tuliaisina diskuteeraamisen. Lasten ja nuorten sekä kunnan työntekijöiden asiat ovat hänelle tärkeitä. Demokraatti.fi/hame. – Sitä pidettiin hyveenä, että esimerkiksi erilaisissa komiteoissa pohdittiin asiat läpi siten, että ne hioutuivat kaikille – tai ainakin suurelle osalle – sopivaksi. Kaipaan Suomesta useimmiten juuri puolisoa ja ystäviä. Paananen vahvistaa, että näin todella on. Paananen pakkasi laukut saman tien, kun hänet kesäkuun lopulla valittiin tehtävään. NÄIHIN KYSYMYKSIIN POIMIMME VASTAUKSIA OMAKUVA-HAASTATTELUISTA. Se näkyy vilkkaan kaupungin katukuvassa ja ihmisten käytöksessä – Tukholmassa ollaan iloisempia ja seurallisempia. – Työaika ja ylipäätään työn organisoiminen on aika puhtaasti kansallinen asia, mutta esimerkiksi digitalisaatiossa on laajempia ulottuvuuksia, kun sen kehitys ei tahdo pysähtyä maiden rajoihin, Paananen kuvailee. Työyhteisö on Paanasen mielestä monipuolinen ja rikas, koska se kattaa kaikki teollisuudessa toimivat ammattiryhmät akateemisesti koulutetuista toimihenkilöihin ja ”perinteisempiin duunareihin”. – Täällä ei niinkään puhuta toistensa ohi, kuten Suomessa jonkin verran tällä hetkellä tapahtuu, Paananen sanoo. Hän viihtyy Tukholmassa, joka tuntuu kaupunkina Helsinkiä kansainvälisemmältä. Tuore päättäjä haluaa olla avuksi heille, jotka eivät itse tiedä, miten asioita voi viedä eteenpäin. Työelämää on kuitenkin vielä toistakymmentä vuotta jäljellä, niin jotakin uutta voi vielä kokeilla, Paananen kertoo. Sellainen on viime aikoina vähentynyt, Paananen sanoo. Moni on varmasti kuullut, että ruotsalaisissa työyhteisöissä tykätään diskuteerata – siis keskustella – pitkään ja hartaasti. Paanasen mukaan diskuteeraamisen etu on, että kun asiat käydään huolella läpi yhdessä, on jokaisen helpompi omaksua ja hyväksyä ne. Hän luonnehtii pohjoismaista edunvalvontaa tietynlaiseksi pallotteluksi, jossa joitain asioita on helpompi ajaa – ainakin ensin – kansallisesti ja toisia taas on luontevinta edistää laajemmin. – Vaikka meillä on yhdeksäntoista jäsenliittoa, jotka edustavat yhteensä reilua miljoonaa pohjoismaalaista, on tämä porukka silti aika yhteneväinen ja yhteinen näkemys on suhteellisen helppo saada aikaan, Paananen kertoo. Demokraatti.fi/pohjanmaa Kirsi Paunula Satu-Maria Hietala-Virtanen Halu vaikuttaa MILLAISIA IHMISIÄ KUNTAPOLITIIKASSA TOIMII JA MILLAISIIN ASIOIHIN HE HALUAVAT VAIKUTTAA. Lopen valtuustoon viime vaaleissa noussut Satu-Maria Hietala-Virtanen kokee, ettei hänellä ole erikseen kuntapäättäjäroolia, vaan hän on aina oma itsensä vahvuuksineen ja heikkouksineen. Käytännössä se näkyy siten, että yhteisymmärrystä ei oikein halutakaan etsiä, vaan tehdään repivämpää politiikkaa. Aika monissa paikoissa nykyään sen tekniikkakin mahdollistaa – ja tässä tullaan osittain siihen digitalisaatioon, hän jatkaa. ” Tuppaa joskus unohtumaan, että koulutusta pitäisi olla mahdollisuus saada pitkin työuraa. Hänellä nimittäin on koti lahden molemmin puolin. Kyse on siitä paljon puhutusta työelämän ja muun elämän yhteensovittamisesta, Paananen sanoo. Pohjoismaiden teollisuustyöntekijät Nordic-In haki pääsihteeriä vuosi sitten. Työtä, elämää ja koulutusta Paanasen mukaan juuri työaika ja digitalisaatio ovat tällä hetkellä pinnalla puheissa. Aiemmin konsensuksen hakeminen oli meilläkin kovemmassa huudossa. Suomessa suunta tuntuu olevan toinen – meillä työaika venahti ”kikytellen”. Hän arvioi, että toistensa ohi puhuminen on Suomessa viime aikoina yleistynyt. – Kyllä Suomessakin voitaisiin diskuteerata. 18 1. Hyvästejä hän ei kuitenkaan ole Suomelle jättänyt. Haku osui Reijo Paanaselle hyvään saumaan, sillä pesti SDP:n puoluesihteerinä oli juuri loppunut. Koiraa en niinkään, kun nyt Hetzu tuli pitämään minulle seuraa, pari kertaa kuussa Helsingin kotiin suuntaava Paananen kertoo. – Kun tällainen mahdollisuus avautui, niin siihen mielelläni tartuin. Paikallista KOONNUT ANNA-LIISA BLOMBERG POIMINTOJA DEMOKRAATTI.FI:N ALUESIVUILTA Satu-Maria Hietala-Virtanen, 37 Kirsi Paunula, 44 SDP:n kokkolalainen varavaltuutettu Kirsi Paunula kuvailee itseään arkielämän sankariksi, joka on aina halunnut vaikuttaa asioihin. – Myös omien teinien ja opiskelijoiden tulevaisuus kiinnostaa. On tärkeää, että he saavat laadukasta koulutusta ja opiskelijoiden ei tarvitsisi elää köyhyydessä ja opiskella velkarahalla. – Olen hyvin ihmisläheinen, toiset huomioonottava ja rehellinen, hän kuvailee. – Ihmisten tarpeista lähtevät mahdollisuudet tehdä erilaista työaikaa kuin perinteistä kahdeksasta neljään -päivää, on todennäköisesti kasvava trendi
Palvelualan pääluottamusmiestä lähellä ovat myös työelämän asiat. – Täytyy olla mahdollisuus hyvään peruskoulutukseen, mutta sen lisäksi pitäisi olla huomattavasti enemmän mahdollisuuksia lisäja jatkokoulutukseen, jopa uuden ammatin oppimiseen. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Nora Vilva. Kuntapolitiikassa häntä kiinnostaa lasten ja nuorten tulevaisuus ja vanhusten asiat. Työttömyysturvan aktiivimallista hän sanoo: – Työttömien kurittaminen ei ole ratkaisu työllistämiseen, vaan pitäisi miettiä kuinka työtön saadaan työelämään ja järjestää koulutusta, mikä edesauttaa työelämään pääsyä. 19 1. NÄIHIN KYSYMYKSIIN POIMIMME VASTAUKSIA OMAKUVA-HAASTATTELUISTA. Työminä näyttää tunteet vasta, kun haalarit laitetaan naulaan, mutta politiikassa hän haluaa näyttää herkemmän ja empaattisen puolensa. MAALISKUUTA 2018 Josefina Nissilä, 27 Rautjärveläinen Josefina Nissilä on koulutukseltaan ensihoitoon suuntautunut lähihoitaja. – Jos me kaikki vain touhuaisimme itseksemme, meidän vaikutusvaltamme olisi silloin kyllä aika vähäistä. Kuluneelta voi kuulostaa myös puhe ”leveiden harteiden” tarpeesta edunvalvonnassa, mutta totta sekin on. Yhdessä, tillsammans Pohjoismainen yhteistyö on Paanasen mielestä tarpeellista ja luontevaa. Demokraatti.fi/pohjanmaa Josefina Nissilä Päivikki Saukko MILLAISIA IHMISIÄ KUNTAPOLITIIKASSA TOIMII JA MILLAISIIN ASIOIHIN HE HALUAVAT VAIKUTTAA. Luontevaa se on siksi, että pohjoismaiset yhteiskunnat ovat keskenään perusrakenteeltaan hyvin samanlaiset, ja ay-liikkeenkin on helppo löytää yhteinen sävel. – Niin kuluneelta kuin se kuulostaakin, niin kyllä me pidämme hyvänä pohjoismaista mallia, jossa vahva järjestäytyminen niin työntekijäkuin työnantajapuolella luo pohjan sille, että asioista voidaan neuvotella, Paananen summaa. Pohjoismaiden noin 25 miljoonaa ihmistä on enemmän kuin Suomen viisi tai Ruotsin kohta kymmenen miljoonaa. Paananen kertoo, että Nordic-Inissä on meneillään projekti, jossa etsitään yhteisiä lähtökohtia siihen, miten digitalisaation aikakaudella edunvalvontaa tehdään ja millaiset asiat siinä korostuvat. Se tuppaa joskus unohtumaan, että koulutusta pitäisi olla mahdollisuus saada pitkin työuraa, hän summaa. Avainsana on Paanasen mukaan koulutus. Hänestä pienessä kunnassa perusasioiden tulee olla kunnossa – ei tarvita suuria juhlallisuuksia tai hankkeita. Tärkeintä Nissilälle on toimia ihan tavallisen kuntalaisen puolesta tavallisissa asioissa. Demokraatti.fi/kaakkois-suomi Päivikki Saukko, 50 Vaasalainen SDP:n varavaltuutettu Päivikki Saukko pitää tärkeänä kykyä kuunnella ihmisiä ja etsiä ratkaisuja yhdessä
Yksi arjen apostoleista, joka uskaltaa uida vastavirtaan, on lapsiasianvaltuutettu Tuomas Kurttila. Tänä päivänä vertailukohde on aina se taloyhtiön komein auto. Kun viimein pääsimme norsuaitauksen luo ja innokkaasti viittoilin mahtieläinten suuntaan, kuusiTanhupallo iskee kuin miljoona volttia vuotiaani ei vilkaissutkaan norsuihin päin. Talouskasvun hedelmät jaettiin yhteiskunnassa oikeastikin aika tasan, eikä rikkaiden pröystäily saanut sellaisia mittasuhteita kuin tänä päivänä. Hän nosti maasta jonkun hyönteisen ja sanoi: ”Iskä kato, leppäkerttu.” Pienelle pienikin on suurta. Tämän tuotantokauden hahmoista Tanhupallo näyttää vetoavan suomalaisiin erittäin paljon. Mikä on kohtuullista kaikille, on riittävää myös minulle. Ainakin vähemmän pettymyksiä. Kaikki menee sinne. Siis superkiitos maikkarille Putouksesta. 20 1. Aika kultaa usein muistot, mutta jotenkin 1980-luvun ilmapiirissä oli ydinsodan uhan varjossakin hyvä olla. MAALISKUUTA 2018 ”I skä, mä en haluu mennä Pariisiin. Kaiken yltäkylläisyyden keskellä elämme nyt yllättävän tyytymätöntä aikaa. Elämme extreme-yhteiskunnassa, joka vie meidät äärimmäisiin kokemuksiin, mutta toisaalta tavallinen elämä ei riitä meille lainkaan. Ja kuitenkin tavallinen arki, jossa makaronilaatikon juusto sulaa hitaasti uunissa, luo sen tasapainon, josta ihmisen on hyvä lähteä arjen pyörteisiin. Tanhupallon ratkaisu omaan yksinäisyyteen on vahva oma sisäinen maailma. Selitin, että minä sain aikoinaan vanhemmiltani rippiristin, mutta nyt toiveiden tynnyristä oli selvästi kadonnut pohja kokonaan. Harva uskaltaa puhua tavallisen arjen rikkaudesta tai kohtuuden ihanteesta. Tanhupallo huutaa koko ballerinahahmon voimallaan huomiota. Tästä sain hyvän esimerkin pari vuotta sitten, kun vein lapseni Tallinnan eläintarhaan katsomaan norsuja. Oma kymmenen ikäinen poikani on monesti kysynyt minulta: ”Iskä, miksi meillä ei ole tuollaista Audia?” Kun suomalaisilta on kysytty onnellisinta vuosikymmentä, on vastauksena monesti ollut juuri 1980-luku. Maailma ja Suomi ovat muuttuneet melkoisesti minun teinivuosistani 1980-luvulta. Suuri osa suomalaisista tuijottaa lauantai-iltaisin televisiosta mainiota koko perheen Putous-ohjelmaa. Hänen ainoat ystävänsä ovat Superhessu ja Brad Pitt. Mä haluun New Yorkiin!” Tällaisen vastauksen sain tyttäreltäni, kun kyselin hänen toiveitaan rippilahjaksi. Hän sanoittaa kohtuuden ihanteen mielestäni hyvin sattuvasti: ”Mikä on kohtuullista kaikille, on riittävää myös minulle.” Mitä kohtuullisuuden asenne antaa elämään. Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI Getty Images. Media ruokkii loputtomasti ahneuttamme, ja mikään elämys ei riitä tyydyttämään kokemusnälkäämme. Se on ainoa tapa, jolla hän kestää elämäänsä. Ehkä ajatus kohtuudesta ja lapsen yksinäisyydestä ovat niin kipeitä, että niitä voidaan käsitellä vain huumorin keinoin. Kun lasten tai teinien odotuksia ei viritetä aivan tappiin asti, myös kohtuullisemmat toiveet tuntuvat hienoilta asioilta. Tanhupallon hahmo osuu johonkin tämän ajan ytimeen, jossa aikuisten sekoileva elämäntyyli unohtaa lapsen. Tanhupallo on hahmona hyvin viehättävä ja suloinen, mutta samalla hyvin yksinäinen lapsi. Se on samalla hyvin satuttavaa, mutta myös hyvin havahduttavaa. Ehkä suurin syy keskimääräiseen onnellisuuteen oli taloudellinen nousukausi ja hyvin pienet tuloerot. Kyllä silloinkin vertailimme rivitaloyhtiömme pihan autoja, mutta ero oli siinä, että oman perheen autoa verrattiin pihan huonoimpaan kärryyn
RÄKÄPAPERIT ROSKIIN Käytettyjä nenäliinoja ei kannata jättää lojumaan ympäriinsä pitkin taloa. Tartunnan välttämiseksi ovenkahvat, pöytäpinnat, vesihanat, valokatkaisijat ja muut flunssapotilaan usein koskemat pinnat kannattaakin pyyhkäistä puhtaiksi muutaman kerran päivässä. Hyvä käsihygienia onkin tehokas suoja flunssatautia vastaan. Tiuha käsienpesu vähentää virusten määrää käsissä. Vaikka flunssa jo jylläisi kotona, voi sen tarttumista yrittää vältellä. PESE KÄSIÄ Vaikka pärskiminen ja yskiminen linkoavat flunssaviruksia aerosolina useiden metrien matkoja, tarttuvat virukset kaikkein tehokkaimmin käsikosketuksesta eli omien käsien kautta. SORMET POIS NENÄSTÄ Tavallisessa flunssassa viruksen täytyy yleensä kulkeutua nenään, jotta tartunta saa alkunsa. Nenän räpläämisellä nenän sisään ja myös sieltä ulos kulkeutuu flunssaviruksia. Flunssavirukset tarttuvat tehokkaasti ja ne kaatavatkin usein kokonaisia perheitä vuoteen omiksi. Tärkeä ehkäisytoimenpide onkin olla kaivelematta nenäänsä ja hieromatta silmiään. PYYHI PINTOJA Virukset tarrautuvat flunssapotilaan käsistä ja vaikkapa nenäliinoista helposti kaikenlaisiin pintoihin ja säilyvät niissä hengissä muutaman tunnin ajan. Jos nenää on ihan pakko kaivella, kannattaa hommaan käyttää jotakin muuta kuin omaa sormeaan. 21 1. MAALISKUUTA 2018 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Käsienpesu on myrkkyä flunssaviruksille T aas on se aika vuodesta, kun flunssalääkkeiden ja nenäliinojen kulutus on huipussaan. Sairastuneen kannattaa itse huolehtia nenäliina roskikseen heti niistämisen tai pärskimisen jälkeen.. Eli kun kosket flunssapotilaan koskettelemia pintoja, siirtyy virus käsiisi. Räkä sisältää runsaasti taudinaiheuttajia ja tartuntavaara kasvaa, jos joku toinen perheenjäsen ryhtyy avuliaaksi ja noukkii räkäpapereita roskikseen
KUVAT NORA VILVA Olipa kerran minä Amazon teki uskontotieteilijä Pirjo K. Alkuperäiskansat ovat opettaneet Virtaselle erilaisuuden hyväksymistä.. MAALISKUUTA 2018 Amazon, opettajani TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . Virtasesta alkuperäiskansojen tutkijan. 22 1
MAALISKUUTA 2018. 23 1
– Voin mennä nopeasti tilanteesta toiseen ja vaihtaa kieltä. Kyse ei ollutkaan varastamisesta vaan tavaroiden lainaamisesta. Hän uskoo, että Suomessakin mielenterveysongelmien ja muiden sairauksien kohdalla yksinäisyys pahentaa monien tilannetta. Olen hieman kameleontti. Mukana oli myös alkuperäiskansoihin kuuluvia. – Parhaita hetkiä on nukkua riippukeinussa palmunlehväkaton alla. – Oli mielenkiintoista, miten vähän alkuperäiskansoista tiedämme. Virtanen ei ole törmännyt alkuperäiskansojen kylissä syrjäytyneisiin. – Alkuperäiskansoja on asetettu eri kategorioihin. Hän ei osannut silloin vielä hyvin portugalia mutta jäi kuuntelemaan heidän pitämiään puheita. Virtanen tutustui 15-vuotiaana kielikurssilla Yhdysvalloissa Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoihin kuuluviin nuoriin. Kiinnostus erilaisiin ihmisiin, uskontoihin, kieliin ja kulttuureihin syttyi pikkuhiljaa. Oma vastuutehtävä jokaisella Helsingin yliopiston alkuperäiskansatutkimuksen apulaisprofessori Pirjo Kristiina Virtanen muistaa kuulleensa ensimmäisen kerran saamelaisista ennen kouluikää. Joka paikassa lapsia piti kantaa. Valtaväestö käyttää usein tutkimustietoa omien ongelmiensa ratkaisuun. Hän halusi näyttää vastavuoroisesti oman perheensä kyläläisille. Katoavia tavaroita Ennen Brasiliaa Virtanen oli toiminut aktiivisesti KVT:ssä (Kansainvälinen vapaaehtoistyö) ja tehnyt muutenkin paljon vapaaehtoistyötä. Grönlantiin. Jos ei ole seiniä, voi katsoa tähtitaivasta. – Oli onni, että minulla oli aihe, mikä heitäkin kiinnosti. Kentällä arki on ollut elämää aurin gonvalon mukaan. Alkuun lapsia oli vaikea saada nukkumaan riippukeinussa. Uusi maailma avautui sen myötä. Tieto on vanhentunutta, ja heistä tehdään eksoottisia. – Tutustuin mahtaviin ihmisiin. Virtanen mietti ensin, miten alkuperäiskansat voisivat hyötyä tutkimuksesta. Pian hän huomasi, että ne palautuivat takaisin. Uskontotiede vaihtui Latinalaisen Amerikanja myöhemmin alkuperäiskansatutkimukseen. Hän kutsui isäntäperheen myös kotiinsa. Vapaaehtoistyön jälkeen Virtanen oppi Brasilian suurlähetystössä kahden vuoden aikana portugalia, kulttuuria ja maan hallintoa. Jokin liikahti sisällä. Hän oli töissä myös kansainvälisessä siirtolaisuus-instituutissa Lissabonissa. – Alkuperäiskansoilla isoisät ja -äidit ovat vielä tärkeämmässä roolissa kuin täällä. Koko ajan piti olla tavallista tarkempana. Tutkimustiedon tarve korostui entisestään. Paikallisen kielen oppiminen onkin ollut Virtaselle ensisijaisen tärkeää. Riippukeinu. Monet sanovat heidän todellisuutensa olevan aivan erilaista, mikä vain juurruttaa stereotypioita. – Se oli paljon rankempaa kuin olin ajatellut. Se, mitä tapahtuu tällä hetkellä, vaikuttaa myös tuleviin tapahtumiin. – Kun tuuletin aivojani pari vuotta, pystyin palaamaan taas akateemiseen työhön. Riippukeinu ja tähtitaivas Virtanen vei lapsensa Amazoniaan kahdeksi kuukaudeksi heidän ollessaan 1ja 3-vuotiaita. Se on vain lisännyt heidän huonoa asemaansa, Virtanen tähdentää. Virtanen itse ei nuku missään muualla yhtä hyvin. Mihin sellaiseen paikkaan haluaisit matkustaa, jossa et ole vielä käynyt. Lapset hoitavat pienestä asti sisaruksiaan, ja jokaisella on oma vastuutehtävä iästä riippuen. Harmittaa silloin, jos ei ole lunta. Myös heidän tietoutensa ja vuorovaikutuksensa ympäristön kanssa on Virtasesta huikeaa suomalaisiin ikätovereihinsa verrattuna. – He ottavat huomioon erilaisia olemisen tapoja. Itsekkyys ja suunnitelmallisuus myös korostuvat länsimaissa. KOLME KYSYMYSTÄ U skontotieteilijä Pirjo Kristiina Virtanen matkusti vuonna 2000 vapaaehtoistyöhön Brasiliaan. Miten luonnehtisit suhdettasi hiihtämiseen. Ensimmäinen kerta manchinerien parissa Länsi-Amazonian Acren osavaltiossa 2003 jätti lähtemättömän jäljen. Hän on ollut mukana tekemässä opetusmateriaalia apurinãja manchineri-kouluille heidän omalla kielellään. Joka välissä apu oli lapsille lähellä, sylejä monta. 24 1. Tutkimusten ongelmana on ollut myös, että niitä tehdään vain valtakielellä. Lapsena Japanin television tuottama dokumenttisarja Silkkitie sykähdytti. Se on aivan mahtavaa. – He tarkkailevat paljon ympäristöään. Alkuun Virtaselta katosi tavaroita. Virtanen imetti silloin ” Jokaisen matkan jälkeen olen vähän erilainen.. Hän meni katsomaan Brasilian siirtomaaaikai sta historiaa kritisoivaa mielenosoitusta. MAALISKUUTA 2018 Mikä on Brasiliasta mukanasi tuoma tärkeä esineesi. Siellä jokainen saa olla aika lailla sellainen kuin on. Yhteisöllisyydellä ja toisista huolehtimisella voitaisiin saada aikaan paljon. Kuulostaa upealta, kun sade ropisee siihen
Se on ollut haastavaa, koska vaikutukset voivat olla usein nähtävissä vasta pidemmällä aikavälillä. – Enää ei tule mieleen jaotella kaikkia tavaroita. Kaupungissa asuvat saattavat liikkua paljon kylien ja kotinsa välillä. Ne voivat olla todella isoja yhteisöille. . Hän odottaa jo seuraavaa vierailuaan Amazoniassa. Pienillä asioilla on merkitystä. lähes sata julkaisua . filosofian tohtori, dosentti . Länsi-Brasiliasta löytyneet kuviot pääsivät vuonna 2015 maan Unescon maailmanperintökohteiden ehdotuslistalle. Nykyisin Virtasen on huomattavasti helpompi jättää lapsensa vaikka anopin tai äitinsä hoiviin. – Lopulta pääsimme perille ja kylpemään joen varteen. Olen hieman kameleontti. Virtasen silmät kostuvat ikävästä hänen kertoessaan rakkaista hetkistä Amazoniassa. . syntynyt 1975 Karstulassa . He jakavat myös ruokansa. Hän oli mukana tekemässä selvitystä apurinoiden esiisien asuinpaikoista. FUNAI (Brasilian alkuperäisväestön asioihin erikoistunut säätiö) pyysi myös raportin käyttöönsä. . tutkijana useissa Suomen Akatemian projekteissa 2005–2016 . . – Tavoitteena on kouluttaa paljon uusia opiskelijoita tuntemaan alkuperäiskansojen oikeuksia, kulttuuria ja historiaa. Moni nuori nainen tuli heti mukaani, ja he kutsuivat minua siskokseen. Myös kuumuuden, hyönteisten, hämähäkkien ja liskojen sieto on kasvanut, hän nauraa. Virtasen mukaan sopimus toteutuu sellaisenaan vain harvoin. Siinä saamelaiset eivät olisi vain pelkkä kielivähemmistö. työskentelee alkuperäiskansatutkimuksen apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa . Matka apurinã-kylään kesti viisi päivää. He kokoontuvat päivittäin joelle vaihtamaan kuulumisia ja tekemään askareitaan. 25 1. ILO-sopimus takaa alkuperäiskansoille oikeuden saada tietoa sekä oikeuden konsultointiin heitä koskevissa asioissa. Vaikutusmahdollisuudet kiinnostavat Virtanen joutuu osoittamaan alkuperäiskansatutkimuksen tuloksellisuutta. – On paljon näkymätöntä historiaa. Virtanen antoi omaa maitoaan toiselle lapsista. Tärkeintä on, että heistä pidetään huolta ja he tuntevat rakkautta. Pelkästään Brasiliassa elää 240 alkuperäiskansaa. Kun antaa, saa takaisin. – Arkeologinen materiaali on ollut antamassa uuden kuvan Amazonian historiasta. Useam masta manchinerija apurinã-nuoresta on tullut Virtasen työn myötä yliopisto-opiskelija. . – Tarvitsemme laajempaa alkuperäiskansojen oikeuksien toteutumista. Enää Virtanen ei ole laskenut käyntikertojaan Brasiliassa. Se, että Amazonia olisi neitseellinen metsä ei pidä paikkaansa. – Välillä maniokkiin kyllästyy, kun sitä syö joka päivä. Hän kaipaisi myös enemmän alkuperäiskansataustaisia tutkijoita Helsingin yliopistoon. – Ajattelin, että nyt tämä meni ainakin oikeaan paikkaan. Virtasen lapsilla monet lelut ovat yhteisiä. Tuloksia kuitenkin on paljon. yksi alkuperäiskansatutkimus-ohjelman perustajajäsenistä . . Virtanen on ollut mukana geometrisiä maakuvioita tutkivassa suomalais-brasilialaisessa ryhmässä. avoliitossa, kaksi lasta PIRJO KRISTIINA VIRTANEN vielä nuorempaa poikaansa. Amazonia on alkuperäiskansojen vuorovaikutuksen tulosta. . – Jokaisen matkan jälkeen olen vähän erilainen, hän pohtii.. Yleisestikin alkuperäiskansat ovat liikkuneet oletettua laajemmilla alueilla. Puhuttaessa politiikasta alkuperäiskansojen edustajat saattavat käyttää valtaväestölle vaikkapa sanaa luonto tullakseen ymmärretyksi, vaikka omien keskuudessa he eivät käytä sitä. Paikalliset syövät itse viljelemäänsä maniokkia, metsästävät ja kalastavat. Eräässä apurinã-kylässä äiti oli saanut juuri kaksoset, eikä hänen maitonsa meinannut riittää. Kun sitä kirjoitetaan ylös, valtaväestön lisäksi alkuperäiskansat voivat ymmärtää, mitä ja miksi tapahtui niin kuin tapahtui. Kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimus numero 169 on tärkeä, mutta se ei Virtasesta yksinään riitä. MAALISKUUTA 2018 Voin mennä nopeasti tilanteesta toiseen ja vaihtaa kieltä. Rajojen häilyvyys yllätti Viimeksi Virtanen oli LänsiAmazoniassa huhtija heinäkuussa 2017. – Olen oppinut, että minun itse ei ole pakko olla koko ajan lasteni kanssa. Yksi oli pitkän venematkan jälkeen kaupungista kylään. – Alkuperäiskansat ovat kiinnostuneita vaikutusmahdollisuuksistaan. Virtanen iloitsee ajatuksesta, että Suomen kouluihin voisi tulla uudenlainen saamelaisiin liittyvä opetussisältö. Aiemmin heidän ainoa vaihtoehtonsa olisi ollut fyysinen työ. . Selvityksen pohjalta apurinoiden reservaattialuetta on luvattu laajentaa. Se tuntui upealta
Tomi Järvinen. Tänä keväänä grilliherkkujen sortimentit ovat jälleen lisääntyneet ja meillä uusia makuja on kehitelty useita, unohtamatta kuitenkaan makkaroiden ikisuosittua myynnin kärkituotetta Sörkan grilleriä. Yritys aloitti Helsingin kaupungin teurastamon vuokrapöydällä. MAALISKUUTA 2018 M inulle läheinen ihminen odottaa tällä hetkellä jännittyneenä, joutuuko hän muuttamaan pois kotoaan. Tärkeää on myös, että samassa talossa asuu muutama naapuri, joista on tullut hänelle ystäviä. Nyt mielenterveysjärjestöt ovat tehneet kansalaisaloitteen myös heidän palveluidensa jättämisestä hankintalain ulkopuolelle. Heillä itsellään ei ole mahdollisuutta vaikuttaa tilanteeseen mitenkään. Toimitusjohtajan vastuu on siirtynyt Votkinin pojalle Asmolle ja hän itse toimii hallituksen puheenjohtajana. Nyt hän on peloissaan, koska se kaikki saattaa muuttua pian. Aila Pääkkö Demokraatti Toimitusjohtaja Asmo Votkin (oik.) ja Wotkin Oy:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Veijo Votkin. Kirjoittaja on kirjailija, toimittaja ja dokumenttielokuvaohjaaja. – Lihapuolella kokolihaleikkeet ja filevartaat ovat tulleet jäädäkseen ja suosio kasvaa kilpaa raakamakkaran kanssa. – Tämän toimialan paras puoli on se, että ihmisillä on nälkä joka päivä, oli sitten lama tai noususuhdanne. Kansalaisaloitteen kannattajamäärästä riippumatta eduskunnan pitäisi tarkastella vammaispalveluiden lisäksi myös mielenterveyspalveluiden kilpailuttamista. Samat kilpailuttamisen ongelmat koskevat myös pitkäkestoisia palveluita tarvitsevia mielenterveyspotilaita. Toistaiseksi aloite on kerännyt vasta reilut 8000 kannattajaa. Siksi koti on hänelle erityisen tärkeä paikka. Elina Hirvonen Vammainen ei ole kaupan Martin Dimitrov Kapulakieli palveluiden tehokkuudesta ja laadusta tuntuu absurdilta. Vuosikymmenien aikana Votkinen tuotevalikoima on moninkertaistunut ja yrityksessä toimii nyt eineskeittiö, kylmäsavustamo, makkaroiden ja leikkeleiden valmistus, lähettämö ja myymälä. Makkarassa ratkaisee maku ja liha Makkara on lihanjalostuksessa edelleen tärkeä tuote, vaikka kokolihan merkitys kasvaa koko ajan. Nyt toimimme omissa tiloissa ja kanssani töihin tulee aamuisin yhdeksänkymmentä henkilöä, kertoo Veijo Votkin. Votkinin kokemuksella uskaltaa ennustaa tulevia makkaratrendejä. Alussa oli mies, ruho ja lihaveitsi Pienestä aloittanut Veijo Votkin rakensi 40 vuodessa ison lihatukun. Tehtaanmyymälän pihalla on grillit kuumana ja tarjolla kokonaisena savustettua sikaa ja uusimipia makuja grillimakkaroista. – Suomessa ja Helsingissä ollaan edelleen aivan kuten 40 vuotta sitten, mutta mikään ei ole kuitenkaan kuin silloin. Tällä hetkellä Suomessa pitkäkestoisia vammaispalveluita ja mielenterveyspalveluita tarvitsevien ihmisten elämän tärkeimmät asiat, koti, työpaikka ja tutut naapurit, työkaverit ja hoitajat saattavat muuttua koska tahansa vain siksi, että kunta päättää kilpailuttaa heidän käyttämänsä palvelut. u u u Mielenterveyspotilaan läheisenä päätöksenteon yhteydessä käytetty kapulakieli palveluiden tehokkuudesta ja laadusta tuntuu absurdilta. Läheiselleni, ja hänen kaltaisilleen ihmisille näissä palveluissa on kyse kirjaimellisesti koko elämästä. Tähän velvoittaa jo Suomen vuonna 2016 ratifioima vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus, joka korostaa ihmisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta kaikessa päätöksenteossa. Raakamakkara on kuitenkin vielä niin uusi tuote, että sitä ei vielä tunneta tarpeeksi, Votkin kertoo. Votkin toteaa tyytyväisenä, että oma ammattinvalinta on osoittautunut vuosikymmenien saatossa oikeaksi. Ei voi olla liikaa pyydetty, että heidän elämänsä perusasiat järjestettäisiin ensisijaisesti heidän hyvinvointinsa, ei osakeyhtiölain ja mielenterveyspalveluita tuottavien yhtiöiden ehdoilla. Työvälineinä Votkinilla oli veitsi, kirves ja käsisaha sekä ostettu sonnin ruho, jonka hän nylki, paloitteli ja myi. Lisäksi pääkaupungissa on kaksi palvelupistettä. Päätöksissä puhutaan palveluiden tehokkuudesta, kustannuksista ja laadusta. Yksi heistä tulee aamuisin kahville, toinen hakee parvekkeelle tupakalle. Tämä toimiala ja työ on muuttunut täysin. Raakamakkara valmistetaan tuoreesta lihasta ja sen kypsentäminen onnistuu niin grillissä, pannulla kuin uunissakin. u u u Vammaisten henkilöiden kohdalla tilanne saattaa muuttua pian. Hän ei ole yksin. Wotkinsin uusia tuotteita pääsee maistaman viikonloppuna, kun yritys viettää 40-vuotisjuhliaan. Hän on mielenterveyssyistä eläkkeellä, pelkää sosiaalisia tilanteita, ja viettää kotona suuren osan ajastaan. Ei myytävänä! -kansalaisaloite keräsi viime vuonna nopeasti eduskuntakäsittelyn vaatimat yli 50 000 allekirjoittajaa ja etenee nyt eduskunnan käsittelyyn. – Kauppa käy yhä enemmän ja enemmän mausteisten makkaroiden valikoimassa. Ihmiset, jotka ovat valmiiksi hauraassa asemassa, joutuvat myös välttämättömien palveluiden, ja jopa oman kotinsa suhteen elämään suuremmassa epävarmuudessa kuin muut. ” Tämän toimialan paras puoli on se, että ihmisillä on nälkä joka päivä. Vammaisjärjestöjen yhteisen aloitteen tavoite on rajata vammaisten henkilöiden välttämättömät palvelut hankintalain ulkopuolelle. 26 1
27 1. Nyt osaan arvostaa sitä, että näen ympärilläni iloa ja valoa, että innostun asioista. Kiitollisuus on elämässäni yksi päällimmäisistä asioista. Ei mene, kun ruokit sitä itse, sanoi lääkärini. Se on kuitenkin sellainen milstoppe. Mietin, miten upeaa, että olen saanut lapsenlapsen ja kaikki lapseni ovat kasvaneet aikuisiksi. Eihän nelikymppinen ihminen normaalisti ajattele, että kuolen kohta tai että aika on rajallista. Tehdään politiikkaa ja hoidetaan yhteisiä asioita. Siitä tulee valtava nöyryys ja kiitollisuus. Täällä sitä vaan heilutaan ja nautitaan auringonpaisteesta. Muistan kun tämä alkoi, ruuhkavuosien jälkeen. Ja kyllähän minä muistuttelen itseäni erilaisista kiitollisuuden aiheista ihan tiedostaen. Ei se ole terveellistä kuljeskella ympäriinsä miettimässä elämän päättymistä. En minä sitä silloin tietenkään ymmärtänyt. En ole aina kulkenut kiitollisuus edellä. Tuli sairauteen liittyvä pysähtyminen ja sen jälkeen kiitollisuus eloonjäämisestä. Kuljin juuri valtavan ihanassa auringonpaisteessa merenrantaa. Mietin, että vitsi miten ihanaa, saan nähdä tämän kaiken, ja tuntea miten aurinko lämmittää kasvojani. Olen todella paljosta kiitollinen. Maarit Feldt-Ranta on kansanedustaja (sd.).. Tuntuu hyvältä täyttää tänä keväänä viisikymmentä. Että äänestäjät ovat antaneet ainoan äänensä juuri minulle. Muun muassa päivittäin, kun nousen eduskunnan portaat, ajattelen, että ei ole suurempaa kunniaa kuin edustaa täällä Suomen kansaa. Minun kohdallani, kun kuolema kävi lähellä, olisi julkeaa olla nauttimatta elämästä. Muistan, kun kysyin lääkäriltäni, että ei kai tämä kiitollisuuden tunne mene ohi. Se on tuonut kiitollisuutta. Olen sairastanut vakavasti viimeisen vuosikymmenen. Kun olin lapsi, äitini sanoi usein, että ymmärräthän sinä miten onnellinen olet kun olet aina hyvällä tuulella. MAALISKUUTA 2018 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Maarit Feldt-Ranta, 49 N äen peilikuvassani iloisen ja valoisan, elämää nähneen ja elämää eläneen viisikymppisen, onnellisen naisen. Tiedän, että mikään elämässä ei ole itsestään selvää
* m ää rä ai ka in en til au s / 6 kk Tilaa Demokraatti lahjaksi HÄNELLE 55€ *. • osallistuu kielikylpyyn kerran kuussa • satiiria satunnaisesti • selkeäsanainen sosialidemokraattinen sanomalehti Arvomme kaikkien Naistenpäivän tarjoukseen tarttuneiden kesken viisi kotimaista Max Joacim Cosmeticsin Possessed -hienoparfyymia (arvo 57 euroa). 28 1. MAALISKUUTA 2018 Kansainvälisen Naistenpäivän kunniaksi Demokraatti puoleksi vuodeksi tarjoushintaan Demokraatti: • aina ajankohtainen viikkolehti • politiikan erikoislehti • kotimaista kulttuuria joka viikko • tutustuttaa mielenkiintoisiin ihmisiin • kenen kasvot ovat peilissä tällä viikolla
MAALISKUUTA 2018 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Loytöretkiä, ihmeitä ja klassikkoja Maija ja Ahti Lavosen yhteisnäyttelyssä kuljetaan eri taiteenlajeissa mutta yhtä jalkaa Maija Lavonen: Keltaoranssi ryijy, 2016.. 29 1
Hän vaeltelee paikoissa, joita ihmissilmä ei arki elämässä tavoita: hylätyissä kaivok sissa, vankiloiden läheisyydessä ja linnoituksissa, erilaisissa tunne leissa ja kaivannoissa. MAALISKUUTA 2018 ”Taide ei kuvaa näkyvää vaan tekee näkyväksi.” Tämä viime vuosisadan alun merkittävän taiteilijan ja teoreeti kon Paul Kleen aforismi tulee monta kin kertaa mieleen kun kiertelee Jussi Kiven näyttelyssä Tennispalatsissa. Malleina on vähäpukeisia ihmisiä, useimmiten nuoria aikuisia, potrettimaisesti si joiteltuina. Kivi dokumentoi näitä paikkoja valokuvaamalla ja piirtämällä kuten aito löytöretkeilijä ainakin. Romantiikan ajan maalari Caspar David Fried rich on hänen vanhoja kotijuma liaan, samoin Arnold Böcklin, ro mantikko hänkin. Yllätyksiäkin on tarjolla. Tuntuu siltä, että hän piirtää kohteitaan, jotta oppisi tuntemaan ne entistä paremmin kuten jo Goethekin ai kanaan kertoi tekevänsä. Kaikki ei kuitenkaan ole kohdallaan. Nämä kohteet on joko unohdettu tai sitten tarkoi tuksella kätketty ihmisen katseilta. Romantikkojen huonetta ja su kuahan Jussi Kivi on. Teos ”Takatalvi, kuvitteellinen jäl kifossiilinen maisema” muodostuu sysipimeästä huoneesta. Nojatuolissa istuvalla miehellä on liikaa käsiä ja teoksessa ”Young Adulds I (With Holbein’s Floating Skull)” Hans Holbeinin maalauksesta lainattu ja lattialle si joitettu kallo muuttaa muotoaan kun katsoja liikkuu teoksen edessä. Kun siinä kuitenkin viivähtää puolisen mi nuuttia, seinälle alkaa vähitellen il mestyä kuutamoinen talvimaisema. Näkyväksi Jussi Kivi tekee maail maa muinkin tavoin. Jotkut luolista ovat kuin kuvitelmia Manalan alimmista kerroksista. Galerie An havaan ripustettu näyttely esittelee monipuolista ja monikerroksista tai detta. 30 1. Jussi Kivi: Rummun vankila, Eesti, 2015 Ahti Lavonen: Rakkauden pesä, 1966. Palkinnonsaajan valitsijalla oli ilmeisesti mahdollisuus tutustua Vehosalon taiteeseen tuota Fenni caotosta laajemmin. Silmä tottuu pimeään ja auttaa teke mään näkymätöntä näkyväksi. Teokset on toteutettu fotorealisti sesti, harmaan sävyillä. Siksi olin vähän yllättynyt ja pettynytkin, kun hänelle ojennettiin palkinto. Realismin yllätykset Ars Fennica ehdokaitten näytte lyssä Kiasmassa Kari Vehosalon maalaukset eivät minua kosketta neet. Tämä avoin, po sitiivisella tavalla poikamainen kiin nostus kaikkeen piilossa olevaan te kee Kiven taiteesta niin kiinnosta van ja kiehtovan
Pirilä on toiminut näin jo vuosia, mutta aina hän löytää kuviinsa uusia ulottuvuuksia. Seppo Heiskanen Kari Vehosalo: Young Adults II, 2017.. KUVATAIDE Simo Mantereen maalaukset ovat abstrakteja ja ilmaisultaan niukkoja. KOONNUT SEPPO HEISKANEN KUVATAIDE Miikka Vaskolan näyttelyssä on kahdenlaisia teoksia. saakka. Simo Mantere: Pihaleikki. Hyvinvoivan näköiset nuoret aikuiset saavat rinnalleen kuvia, jotka johdattavat ajatukset ellei nyt ihan romantiikan aikaan niin kuitenkin symbolismiin: mustasta taaustasta esiin nousevia pääkalloja ja muita metafyysisiä olentoja. Esillä tm-galleriassa 11.3. Kiinnostava, hieno näyttely. Ja modernismin klassikoitahan kumpikin taiteilija on. Mukana on myös geometrisiä kuvioita. Mutta värit ja sommittelu ovat hienostuneita, taidolla tehtyjä. Marja Pirilä: Strindbergin huoneet 7. Toisaalta esikuvana tai ainakin taustalla on suomalainen ryijyperinne, joka sekin on periaatteessa abstraktia. Hän ei kuitenkaan ollut puhdasoppinen vapaan ilmaisun viljelijä. Hän levitti väriä sekä ohuesti että paksusti, raaputti välillä kuvioita ja lisäsi teoksiinsa kollaasiaineksia kuten lehtiotsikoita. MAALISKUUTA 2018 Maalaukset on toteutettu niin tarkasti, että vaikutelma on miltei surrealistinen. Näyttelyssä on mukana myös kiinnostava osasto Lavosen kirjankansisuunnitelmista sekä luonnoksina että painettuina. Maalauksia ja tekstiilejä Ahti Lavonen (1928–70) nousi varsinkin varhaisen kuolemansa jälkeen legendan maineeseen. Ne istuvat hyvin varsinkin 1960-luvun nuorten runoilijoiden kokoelmien päällyksiin. nen puolisonsa Maija Lavonen (s. Pariskunnan yhteinen näyttely kertoo kuinka eri taiteenlajeissa kuljetaan yhtä jalkaa. Dorian Grayn muotokuvakin viittaa siihen suuntaan. Samanlaista ei-esittävää ilmaisua kuin miehensä viljelee myös Maija Lavonen tekstiileissään. Kolmiulotteisuus astuu mukaan kuvaan. Avoinna Helsinki Contemporaryssa 4.3. HäNäyttelykuvia Marja Pirilä rakentaa valokuvansa sijoittamalla neulanreikäkameran niin että siitä tuleva kuva heittyy interiööristä ja sen ihmisistä otetun valokuvan päälle. saakka. Toisaalta on ei-esittäviä maalauksia, joiden taustalta voi tunnistaa maiseman ja joiden materiaalin käsittely on hienostunutta. Ahti Lavonen maalasi suunnan tyylin mukaisesti suurikokoisia kankaita. 1931) on puolestaan arvostettu ja kysytty tekstiilitaiteilija. 31 1. Toki hän oli 1960-luvun informalismimme keskeisiä taiteilijoita. Näyttelyssä on mukana myös hienoja kirkkotekstiilejä kuten Helsingin piispalle suunniteltu kaapu. saakka. KUVATAIDE Miikka Vaskola: Untitled. Toisaalta on potretteja negatiivikuvina niin että tunnistettavuus häviää. Uusi na kokeiluina esillä on myös valokuituteoksia. Avoinna Galleria Heinossa 11.3. Ulottuvuutta ja näkökulmaa hän hakee näyttelyynsä sijoittamalla pari teostaan lattial le kuin veistokset
Tosihenkilöitä ja hybridejä ”1918 – Teatteri taistelussa” – elää toiminnallisuudellaan. Hurja kliimaksivaihe nostaa pulssia Lyytikäinen on kuitenkin ohjannut oman dramaturgisen linjauksensa pohjalta otteessaan pitävän kolmetuntisen. Draaman henkilöt on ilmeisen tarkoituksella jätetty monin osin luonnosmaisiksi tai päiväperhomaisiksi – he saavat hetkensä ja haipuvat sitten pois. Ohjaajalta riskiratkaisu, mutta toimii. Siis nimenomaan teatteritalolle, se on tämän suurimuotoisen, näyttämöltä laaPelottava yhdistelmä: turhamainen ja aggressiivinen. Esimerkiksi Hugo Salmelan kamppailu aatteellisen velvollisuudentunnon ja oman perheensä tulevaisuuden turvaamisen välillä olisi kiinnostanut kovasti. Matti Hakulinen, Jukka Leisti, Ville Majamaa, Pia Piltz, Kirsimarja Järvinen, Ella Mettänen, Mari Turunen, Risto Korhonen, Ville Haapasalo, Martti Manninen, Esa Latva-Äijö, Arttu Ratinen, Antti Tiensuu, Reino Bragge TT:n toiminnallinen suurteos tarjoaa kokonaisvaltaisen teatterikokemuksen Kyllähän se avauskuva heti säväyttää: teatterinjohtaja Reino Bragge esittämässä Tampereen Teatterin johtajan pestin syksyllä 1917 vastaanottanutta Jalmari Lahdensuota, joka joutuu kertomaan nuorelle tähtinäyttelijä Jalmari Rinteelle (Ville Majamaa), että teatterin on talven 1918 epävakaissa oloissa suljettava ovensa. Keskeisimmiksi nousevat punaisten pohjoisen rintaman komentaja Hugo Salmela (Matti Hakulinen), pelottavassa maineen omannut punaisten huoltopäällikkö, turkulainensosiopaatti Tuomas Hyrskymurto (julmasti koominen Jukka Leisti) ja Turun ratsuosaston päällikkö Verner Lehtimäki (Martti Manninen). 32 1. Katsojat otetaan todellakin tapahtumiin sisälle, ihan erityisesti ne parikymmentä, jotka pääsevät joka esityksessä ”punikkeina” kierrokselle teatteritalon kerroksiin päätyäkseen näyttämölle valkoisten vangeiksi. Silloin, kun toiminta on minimissään, esitys latistuu varsin hidaskäyntiseksi. Niinpä teatterin taiteellisella johdolla oli motiivi, historiallinen perusta, draama-aihe ja tietysti lavastus ikään kuin jo valmiina odottamassa, kun se muinoin alkoi pohjemmalle levittäytyvän tarinan pääosassa. Tarinassa on mukana paljon potentiaalisesti kiinnostavia tosihenkilöitä historia lehdiltä. Monessa Lyytikäisen kirjoittamassa roolihenkilössä olisi ollut ainesta enempään. Jälkimmäisiin kuuluvat näytelmän keskeiset naiset, punakaartin naiskomppaniaan liittyvät Iida (koskettavasti näyttelevä Ella Mettänen) ja Hanna (näytelmän kevytkenkäinen komediahahmo, jota Mari Turunen esittää tunnetulla taidollaan) sekä sanitäärinä toimiva Hellä (Pia Piltz). On myös ”hybridityyppejä” eli roolihenkilöitä, joissa on mukana ripaus faktaa ja rojaus fiktiota. Kun katsojalle ei ole luotu syvempää tunnesidettä useimpiin roolihenkilöihin, ei heidän viipyilynsä vaikkapa taistelustrategioita pohtimassa jaksa sytyttää. Tampereen Teatterin rakennus Hämeensillan pielessä oli keskeisiä tapahtumapaikkoja Tampereen sisällissotakuukausina, jotka huipentuivat verisiin kaupunkitaisteluihin valkoisten murtaessa punaisten puolustuksen huhtikuun alussa 1918. Tapahtumat vyöryvät lähes kirjaimellisesti katsojan syliin. Hetkittäin tuo ratkaisu on toteutuva uhka, enimmäkseen hyvin käytetty mahdollisuus. Ratkaisu on omaperäinen, parhaimmillaan nerokas mutta huterimmillaan myös draamallista eheyttä hajottava. Vuoroin punaiset, vuoroin valkoiset rynnivät hengästyttävällä vimmalla lämpiöistä ja katsomosta suurelle näyttämölle joka lävestä, josta eteenpäin pääsee. Koko kolmetuntisen kliimaksivaihe, jossa valkoiset rynnäköivät Tammerkosken viertä ja Hämeensillan ylin teatteritaloon, on hämmästia ohjelmistovalintoja kevätnäytäntökaudelle 2018. MAALISKUUTA 2018 Teatteritalo täynnä savua ja tulta, pelkoa ja vihaa TEATTERI Tampereen Teatteri, päänäyttämö Anna-Elina Lyytikäinen: 1918 – Teatteri taistelussa Ohjaus Anna-Elina Lyytikäinen – Historia-asiantuntija Tuomas Hoppu Lavastus Marjatta Kuivasto Puvut Mari Pajula Valot Raimo Salmi, Tuomas Vartola Videot Joonas Tikkanen Äänisuunnittelu Ivan Bavard, Jaakko Virmavirta Rooleissa mm. Tuomas Hyrskymurto (Jukka Leisti) kyykyttää omia ja vihollisia TT:n 1918 – Teatteri taistelussa -esityksessä. Samoin Verner Lehtimäen Tampereen heilakseen ottama nuori sanitääri Hellä olisi normaalidraamassa voinut olla vahva naispäähenkilö. On vähän harmikin, että teatteritalo ottaa, tai saa, niin keskeisen sijan tapahtumakuluissa. Teatteri nykyinen pääohjaaja Anna-Elina Lyytikäinen on kirjoittanut historioitsija Tuomas Hopun asiantuntija-avun tukemana teatterille näytelmän. Heikki Järvinen. Tämä immersiivinen (esitykseen osallistava) elementti näyttäytyy meille katsomossa istuvillekin livevideolta hyvin väkevänä touhuna. Lahdensuo lähtee kotikonnuilleen Etelä-Pohjanmaalle liittyäkseen valkoisen armeijan joukkoihin, ja hänen teatterinsa, porvarillinen taiteen linnake työläiskaupungin sydämessä, on kohta punakaartilaisten hallussa
Eeli Vilhunen Pictuner / Aki Loponen ”Hei, älä mee”. Isompikin tila täyttyisi Hupaisia kielikuvia ja päättömiä tilanteita pursuava Härkösen romaani on kirjallisena pohjana lupaava. Mukana on käytännössä koko Tampereen Teatterin näyttelijäkunta sekä vähän toistakymmentä nuorta miestä TYK:n ilmaisutaidon lukion opiskelijaa punakaartilaisina, venäläisinä matruuseina ja valkoisten joukkojen taistelijoina. Siinä ovat apuna jämerät äänitehosteet, mittava mutta ei häiritsevän dominoiva videotekniikka ja huolella mietitityt lavastusratkaisut ja dekoroinnit (kun yleisö poistuu esityksen jälkeen teatterista, lämpiöissä ja portaissa ovat vastassa todenmakuiset taistelun jäljet). Entä minkälainen on hyvä avioliitto. Vaikka monilla ulkoisilla tekijöillä on keskeinen sija tässä toteutustavassa, suuri näyttelijäjoukko tekee kauttaaltaan voimakasta, kollektiivista työtä, jota ilman elämystä ei syntyisi. Se on se siunattu fiktio-osa, joka tekee selvää jälkeä tunnepuolella. Sellaiseen eivät historiankirjat, eivät edes dokumentit juuri pysty. Erityisesti Matin pelimaailman heijastaminen laajalle alueelle toimii hyvänä ärsykkeenä suhteessa Helin epätoivoon, ja kuvaa samalla osuvasti Helin ja Matin maailmojen eriytyneisyyttä. Esitykset täydentävät eri keinoin omalta osaltaan sitä kuvaa, joka meille on historianopetuksessa Tampereen taistoista jäänyt. Esityksen näyttämökuva yllättää tyylilajin huomioon ottaen. Mira Kivilän ohjaama esitys kysyy huumorin keinoin, mikä on kestävän liiton salaisuus. Nyt vaikuttaa siltä, että näyttelijät joutuivat jopa hieman varomaan rajattua tilaa. Esitystä vaivaa myös tietty pintapuolisuus. Vaikuttava pari Yhdessä TTT:n ”Tytöt 1918” -musikaalin kanssa TT:n 1918 – Teatteri taistelussa muodostaa parin, joka valottaa ihan eri suunnista noita sisällisodan viikkoja ja huhtikuun alun traagisia päiviä, jotka jättivät jälkensä kaupunkiin vuosikymmeniksi. Heidän kemiansa kuitenkin toimivat, ja esiintyjät hoitavat hommansa komedialliselle tyylille uskollisina. Esitys alkaa hitaasti, mutta rytmi paranee pitkin matkaa. Rolf Bamberg Demokraatti, Tampere. Vaikka historian kirjansa kouluopetusta laajemmalti lukenut suunnilleen tietää, miten tämä Tampereen valtaus eteni, eihän tämän esityksen huippukohdassa voi katsomossa olla varma mistään ennen kuin punaiset lopullisesti antautuvat. Avioliiton kipupisteet tulevat roisisti näkyville, kun Helin päällekäyvästä yrittämisestä huolimatta Matin housut pysyvät tiukasti jalassa. Siksi on hämmentävää, että lavan esitystila on rajattu ja tehty pienemmäksi kuin mihin Studio Pasilan näyttämö antaisi mahdollisuudet. Parhaimmillaan tempo ja hahmot yhdessä Härkösen raisun kielen kanssa panevat nauramaan. Heikki Paavilaisen dramatisoima Härkösen teksti on esityksen kantava voima ja olisi voinut kantaa isommatkin puitteet. Näytelmässä seurataan avioparia, Heliä ja Mattia (Vappu Nalbantoglu ja Antti Timonen), sekä heidän liittonsa tilaa. Soppa sakenee Helin turhautumisen kasvaessa, eikä tilannetta helpota se, että kuvaan astuu, saksaa Helin johdolla opiskeleva, nuori ja salskea Jarno (Pyry Äikää). Pitkä kesto vie myös tehoja näytelmän loppuvaiheen vakavammista kohtauksista. Ovatko herkkä mies ja voimakastahtoinen nainen muka todella niin erikoisia ja tänä päivänä riittäviä taikka uskottavia lähteitä komedialle. Välillä vahvasti karrikoidut hahmot myös lipsuvat valitettavan sketsimäisiksi. MAALISKUUTA 2018 Auvoisan avioliiton avaimet TEATTERI Helsingin Kaupunginteatteri, Studio Pasila Anna-Leena Härkönen: Ei kiitos Dramatisointi Heikki Paavilainen – Ohjaus Mira Kivilä – Lavastus ja puvut Tuomas Lampinen – Rooleissa Vappu Nalbantoglu, Antti Timonen, Aksinja Lommi, Leenamari Unho, Pyry Äikää Nainen, mies ja nuupahtanut avioliitto. Näistä aineksista lähtee liikkeelle Anna-Leena Härkösen samannimiseen romaaniin perustuva komedia ”Ei kiitos”, joka sai ensi-iltansa pari viikkoa sitten Helsingin kaupunginteatterin Studio Pasilassa. Katsojana jää tunne, että paukkuja olisi enempäänkin: isommassa tilassa esityksen tarina kaikkine toilailuineen voisi saada enemmän pontta. 33 1. tyttävä taidonnäyte koko porukalta. Kantaesitys tekstistä on nähty Hämeenlinnan teatterissa jo vuonna 2009. Alapäävitseille ja sukupuoliroolien rikkomiselle perustuva huumori ei jaksa enää loppuvaiheessa naurattaa, ja näytelmä alkaa hieman toistaa itseään. Entä mistä tietää, milloin on aika luovuttaa. Mitä tehdä, kun suhteen alkuaikojen huuma on väljähtynyt arjen rutiineihin. Ei ole ihme, että kirjasta on tehty aikaisemmin myös kokoillan elokuva. Se saa pienet eläimet juoksemaan pitkin selkäpiitä ja sydämen hakkaamaan, se saa oikeasti pelkäämään jahdattujen punaisten puolesta. Lyytikäinen työryhmineen onnistuu toiminnallisuuteen panostamalla tarjoamaan ison kokemuksen. Miten kadonneen liekin saisi jälleen syttymään. Siinä tavoitteessaan Ei kiitos tuntuu ainakin yleisön reaktioista päätellen onnistuvan. Lavaa rajaavat vaaleat sermit toimivat kätevänä pohjana esityksessä käytettäville monille projisoinneille. Virtuaalitodellisuus hallitsee huushollia, eikä edes pariskunnan puhelinta näpräävästä tyttärestä (Aksinja Lommi) ole Helille seuraksi. Heli rakastaa Mattia ja tekee kaikkensa saadakseen miehensä huomion, mutta tämä pelaisi mieluummin tietokonepelejä. Kaikki seinistä huonekaluihin on valkoista. Se on täynnä kaaosta ja paniikkia, vihaa ja pelkoa, mutta syöpyy silti katsojan tajuntaan kokonaisvaltaisena elämyksenä. Heli (Vappu Nalbantoglu) kaipaa huomiota muihin maailmoihin karkailevalta puolisoltaan Matilta (Antti Timonen). Yli kahden tunnin kesto on farssimaiselle komedialle kuitenkin liian pitkä. Valmiita ratkaisuja näytelmä ei kuitenkaan tarjoa vaan nostaa pinnalle enemmän kysymyksiä ja pyrkii samalla kovasti viihdyttämään
Kihlauksen purku tapahtui sitten heti Sørenin väitöstilaisuuden jälkeen – palvomansa Sokrateksen huumorista (lajiltaan ironia) nuori nero tietysti väitteli. Penkojaisissani paljastui, että se kuva onkin ilmeisesti lentokoneen pyrstöosassa eikä vinkin mukaisesti koneen kyljessä. Teos on siis kirjoitettu salanimellä Victor Eremita. Synkkine sävyineen ne olivat siinä iässä jotenkin kiehtovan ehdottomia.” Juhani Niemi toteaa Kierkegaardin fokusoineen tekemisensä ihailtavasti. 1838. Kumpikin kannusti löytämään oman uskonsa.” Mauri Panhelaisen kiteytys nojaa nuoruusmuistoihin: ”Kierkegaard on yksi niistä filosofisista kirjailijoista, joiden teoksia moni lukee nuoruusvuosinaan. ihailee rajattomasti Mozartia ja erityisesti Don Juania (jollainen hän ehkä olisi halunnut olla. Kallinen totesi, ettei Jumalaan kurkoteta (hypätä) vaan pudotaan. Tästä seikasta tutkijat ovat jokseenkin yksimielisiä: Kierkegaardin eksistentiaalifilosofian voi täysin ymmärtää vain hänen uskonnollisten kokemustensa ja hartaan kristillisen uskonsa valossa. Et Livs-Fragment utgivet af Victor Eremita’. Vaikka Kierkegaard ei julkaissut mitään kaunokirjalliseksi tarkoitettua tekstiä, kaikissa kirjoitelmissa välähtelee kuitenkin tyylin ja kielen taituruus, kuten Viettelijän päiväkirjassa (sisältyy teokseen Joko-tai) sekä kirjasessa In vino veritas.” u u u Eero Reijonen lähetti taas melkoisen Mozart-Bach-Beethoven-Mahler-Sibelius-Tshaikovski-Brahms-ym. Vahvasti... suursäveltäjät -esseen, josta tähän mahtuu siteerattavaksi vain muutama silpaisu. Tosiuskovaista filosofia otti päähän pappi joka ”luo Jumalan omaksi kuvakseen, toisin sanoen tekee Jumalasta pikkusieluisen höppänän, jolle kuka tahansa toinen pappi. Sitaatti sisältyy esseeseen ’Välittömät eroottiset tasot tai musikaalis-eroottinen’, joka on suomennettu nimellä Mozart-esseet. Saksalainen filosofi ja teologi Henrik Steffens on tavalliselle tallaajalle tyystin tuntematon suuruus. Valtava skandaali se tuon ajan Tanskanmaalla oli. No, tämä menee jo saivarteluksi. Mutta tanskalainen filosofi Kierkegaard (1813–1855) joka on saanut kuvansa jumbon kylkeen. Näköjään Soren osasi asettaa sanansa oikein myös riiatessa, jota nuori nero harrasti vielä isänsä kuoleman jälkeen ja vankassa uskossa ollessaan. Osia teoksesta on suomennettu koko teokseen viittaavalla nimellä ’Joko-tahi: Katkelma elämästä’. ”Kun vertaan Kierkegaardia Yrjö Kalliseen, niin kumpikin kritisoi valtionkirkkoa ja kumpikin löysi todellisuuden ihmisen sisimmästä. Teokseksi päädyn ehdottamaan kirjaa Enten-eller, vuodelta 1843, kirjoitettu aliasnimellä Victor Eremita. Kolmetoista kuukautta sitä auvoa kesti. Viettelijän päiväkirja…) Kyseiset esseet muuten löytyvät myös erillisenä kirjasena Mozart-esseet (suom. Pakanuudessakin oli Sorenin mielestä jotain parempaa, suolan makua. 34 1. Ensin oletin, että vihje sopisi tanskalaiseen Karen Blixeniin, joka on myös kirjoittanut salanimillä, esimerkiksi Seitsemän salaperäistä tarinaa nimellä Isak Dinesen, mutta ei sieltä sitaattia löytynyt eikä teos sopinut määritelmiin essee ja järkäle. Kallinen oli teosofi, lähestyi Zen-buddhalaisuutta, eikä hyväksynyt mitään -ismejä. Søren koki uskonnollisen herätyksen isänsä kuolinkeväänä v. Jos huumoria löytyy, niin lähinnä ironiaa ja sarkasmia – jotka usein kumpuavat ahdistuksesta. Aika paljon vaati työtä tämän tehtävän ratkaisu. ”Sitaatti on Søren Kierkegaardin teoksesta ’Enten-Eller. Alan ihmiset pitävät nykyäänkin jokseenkin yksimielisesti tätä Regine Olsenia, valtioneuvoston jäsen Terkel Olsonin tytärtä, yhtenä maailmankirjallisuuden ja erityisesti eksistentialistisen filosofian tärkeimpänä muusana. Perheonnikin kukoisti ukko-Michaelin perheessä aluksi, elettiin Napoleonin aikoja, kunnes ”kirous” alkoi purra. ’Kaikkien aikojen historia osoittaa, että naisen korkeat taipumukset on ainakin osittain tunnistettu. Mutta kukaan ulkopuolinen ei voinut ymmärtää ylkämiehen karkaamista. Tuskin oli ihminen luotu, kun jo löydämme Eevan kuuntelemasta käärmeen filosofian luentoja, ja huomaamme, että hän on omaksunut ne niin helposti, että hän heti osaa soveltaa oppimaansa kotioloissaan.’ Intohimo, no mikä ettei. ” Kyösti Suonoja tekee vertailua kotimaiseen ajattelijaan. Hän ajatteli ja kirjoitti. Vasta sen jälkeen löysin monien hakujen jälkeen tiedon, että Enten-Eller teos sisältää Mozartia ja musiikkia käsittelevän kirjoituksen, joka on myös suomennettu.” Sirpa Taskinen etsii huumorin pilkettä kirjailijan teksteissä. ”Kierkegaard saattoi perimänsä varallisuuden turvin keskittyä toteuttamaan ainoaa intohimoaan. 2002, Like).” u u u Fanfaarit soimaan, sillä nyt toivotetaan piiitkän tauon jälkeen tervetulleeksi takaisin visan pariin legendaarinen vastaajakollektiivi Lappilan kirjapiiri, jonka kirjurina on näemmä yhä Kirsti Luova. Sitten etsin sitaattia Kierkegaardin teoksesta ’Päättävä epätieteellinen jälkikirjoitus’, joka on kirjoitettu nimellä Johannes Climacus. ”Taas on vihjeitten perässä luuhattu eri kanavia käyttäen. En voi väittää juuri tuntevani Kierkegaardin tuotantoa mutta itse olen aina yhdistänyt hänet nimenomaan ahdistukseen. Kyseinen kirjoittaja on kuuluisa pohjoismainen filosofi ja kirjoittaja Sören Kierkegaard, joka puuhasi ahkerasti monenmoisten teemojen ympärillä laajassa kirjallisessa tuotannossaan. Senhän on pakko olla Sören Kierkegaardin teos Joko – tai! Tekstinäyte on hauska, tuo juhlava musiikin kieli ja korva – juttu, jota lyö korvalle irvaileva viite ’Karrikaturen des Heiligsten’ (Irvikuvia pyhimmästä?). Kierkegaard inhosi tyhjän saarnaajia eli hengettömiä leipäpappeja ja asemaansa tyytyväisiä kirkonmiehiä... Toki myös suomalaista ja norjalaista kirjailijaa tarjottiin. Tai sellaiseksi sen kuvittelimme. ”Aineellista puutetta tämä kautta aikain Köpiksen merkittävin mies ei tuntenut, päivääkään S. Lapsia alkoi kuolla ja jo toinen vaimokin menehtyi. Jäljitykseen en nyt enää tämän pidemmälle ponnistele.” Matti Kärkkäisen vastauksen perusteella voi todeta edellisen vastaajan ponnistelut vaivan arvoisiksi. Lopulta vain kaksi veljestä. Teoksissaan hän käytti epäsuoran tiedottamisen menetelmää, hän ei tartu lukijaa rinnuksista ainoan oikean mielipiteen tuputtamiseksi vaan esittelee salanimien suojista eri vaihtoehtoja, joista lukija saa itse tehdä omat johtopäätöksensä. Moniko meistä on hänenkään teoksiaan lukenut – ainakaan vielä. ”Oi ihana kirjavisa! Alati haasteellinen syväkulttuurisukellus. Järkytyksestään huolimatta tuo entinen paimen eli isä-Michael oli ahertanut härskisti kauppahommissa ja tienannut kertomansa mukaan ’tynnyrillisen kultaa’, jonka vaihtoi sitten riihikuivaan arvopaperiin... Kun vihjeessä on kyse kuulemisesta, veikkaan, että teksti olisi teoksen ’Mozart-esseet’ -osiossa, suomennettu 2002. Niin luin minäkin, vaikken niistä paljonkaan ymmärtänyt. Rakastunut ja nöyryytetty Regine ei millään tahtonut hyväksyä sulhon häipymistä. Näissäkin visassa haetuissa Mozart-esseissä K. No, pakko tähän on nainen ottaa mukaan, tähänkin. MAALISKUUTA 2018 Intohimona ajattelu Taannoinen epämääräinen vihjaus lentokoneen ”kyljestä” ei hämännyt vastaajia, vaan pohjoismainen suurmies tunnistettiin hyvin. ”Torsti Lehtisen mukaan Kierkegaard on intohimon, ahdistuksen ja huumorin filosofi. Kierkegaard itse oli tuolloin vielä narsistisen vakuuttunut siitä, että pystyi lumoamaan naisen kuin naisen. Äkkiä oli jäljellä vain isä Søren, ja vanhin veli. ei tehnyt palkkatyötä. Kihlaamistaan Søren jahkasi pitkään ja ympäristön asettamissa paineissa siihen lopulta suostui. Søren marssi väitöstilaisuudestaan suoraan ihanan Reginen kotiin ja palautti kihlasormuksen, hirmuisen tuskan vallassa tietysti. Lappilan kirjapiirissä on uskaltauduttu pitkästä aikaa vastaamaan, sillä vihjeet viittasivat tiettyyn suuntaan ja vaikkei oikeaa teosta löydetty lähimpien kuntien kirjastoista, eikä siis päästy tarkistamaan sitaattia, päädyttiin googlaamalla arvaamaan vastaus. Ainakin se charmi tehosi kauniiseen ja tavoiteltuun Regina Olseniin. Ilpo Pietilä avaa pelin saivartelemalla, minkä hän itsekin myöntää
Tosin eräs toinen kuuluisa filosofi liittyy tämän kulttuuripersoonan tekemisiin paljon näkyvämmin. Kierkegaard piti jumalanpilkkana sitä, että Jumalasta tehdään Harmiton Taivaanisä, jotta hän kelpaisi mahdollisimman monille. Kirkko, tai oikeammin sen valtaa väärinkäyttävät eivät tykänneet, ei ollenkaan, tottamooses... Entäpä jos tavallisuuden lisäksi ihminen on myös ”pieni”. Viime aikoina Patrian Ugandan tragedia on herättänyt kummastusta. Ainakin siellä on Henrik Ibsen, jota puolestaan veikkaa Raila Rinne. Pietilää siteeraten: käytetäänkö YK:n nimeä bulvaanityöhön. Mutta niin kuin kauneus myös kateus voi olla katsojan, tämän lintukodon tavallisen pienen ihmisen silmässä. Säestelin koulupoikana Järvenpään työväentalossa iltamissa suosittua kuplettilaulajaa ”Pikku-Kalle” Hydéniä. Sieltä olisi kuulemma voinut hankkia myös apinan, mutta kieltämättä se olisi ollut erittäin hankala roudata lentokoneella itänaapurista Järvenpäähän. Varsin ymmärrettävää, sillä vanhemmalla valtiomiehellä, etenkin ministerillä puhumattakaan pääministeristä, on painoarvonsa. Proosakirjailijana hän ei liene niin tunnettu, mutta sitäkin hän on ehtinyt suoltaa kaikkien muiden touhujensa ohella. Oli meillä kotona tovin ja teki myöhemmin lyhyen työuran tivolin käärmenäyttelyssä. Edelleen A.-P. Tosin sillä keinoin ihmissuku jatkuu. Jani Uhlenius Lintukodon tavallinen, pieni ihminen Aforismi välipalaksi Suurin luottamuksenosoitus on kääntää selkänsä. Pietilän mukaan jopa VIP-ovia. Toisin menetteli Sören Kierkegaard, josta en myöskään tiedä paljonkaan. Franz Schubert, jonka joistakin lauluista, erityisesti ’Serenadista’, pidän, ei tiettävästi voinut vastustaa sukupuolista kiusausta, koska kuoli kuppaan parhaassa iässä. Työllisenä kun kuulemma ei enää olisi oikeutettu nostamaan 5 800 euron kuukausikorvausta – kaiketi sopeutumisrahaa – eduskunnasta. ”Pidättäytyminen on suurta. Jämsäläinen Tuomo Alanen kokeilee vastaukseksi sen sijaan Selma Lagerlöfiä, joka kaiketi myös kuuluu Norwegianin pyrstögalleriaan. Hän saa kuitenkin jopa aitiopaikalta seurata niin maailman menoa kuin herrojen metkuja. VIIKON 9 SITAATTI Nyt heitetään sitaatissa vinkeä kytkös tällä viikolla purettuun tehtävään. Ja kuuluvammin. Uutisanti kirvoittaa monasti mielen, joskus jopa kielen. Joskus vaikkapa eduskunnan täysi-istuntoa. Vaikkapa ”tavallinen ihminen”. Kysymys ei liene lapsesta. MAALISKUUTA 2018 E lämän menoa tutkiessa törmää moniin käsitteisiin. ” Oikein vastasivat myös Ragny Mutka ja Markku af Heurlin. Meillä kun nääs oli lemmikkinä undulaatti etelänmailta. Lindénin kerrotaan kiertäneen kehitysmaita, ja joillakin tahoilla on pohdittu ex-ministerin vapaaehtoistyötä kehitysmaiden tietoliikenteen edistämiseksi. Pietilä) on pohdiskeltu entinen ministeri -tittelillä ratsastamista. Kotimme oli jossakin vaiheessa jos ei nyt lintukoto niin ainakin lintukoti. mennessä osoitteella Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@ demokraatti.fi. (rb) KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992. No käärme tuli. On myös kysytty: laskuttaako Lindén – liikemiesten tavoin – toteutuneista kaupoista välityspalkkion. Parhaimmilaan se avaa merkittävien kabinettien ovia. Mitenkähän tuo määritellään. Siis kuka on tämä rakastettu, kummasteltu, inhottu, arvostettu ja paljon palkittu taiteilija, mikä teos. Ministerillä puhumattakaan pääministeristä, on painoarvonsa. Vastaukset viimeistään 7.3. Kuka sen rahoittaa. 35 1. u u u Takaisin tavalliseen pieneen ihmiseen. Uutisteksteissä ja joissakin kolumneissa (muun muassa emerituspäätoimittaja A.-P. Silloihan kysymys ei enää olisikaan vapaaehtoistoiminnasta. Antautuminen sukupuoliselle vietille tuhoaa meidät. Pieni vaskitsa, jonka salakujetin lentokoneella Neuvostoliitosta Järvenpäähän. On siinä fundeeramista. Oli meillä vähän aikaa käärmekin. Kuitenkin monet ihmiset, olivatpa millä henkisellä tasolla tahansa, mitään korkeampaa ajattelematta antautuvat vietin vietäviksi. Ex-kulttuuriministeri Suvi Lindénin nimi putkahti asian yhteydessä otsikoihin. Samassa yhteydessä on julkisessa sanassa vihjailtu: onko Lindén enää työtön. Kirjoittaja on säveltäjä, muusikko ja pitkäaikainen kulttuurivaikuttaja. Mistä lienee senkin oppinut, tämä lintukodon suulas siivekäs. Pari kaveriani, Leo Lehdistö ja Yrjö Länsipuro ostivat sen lahjaksi joltakin enemmän tai vähemmän omituiselta Moskovan torilta. Palkinto Matti Kärkkäiselle. Siinä sitä on pohtimista jo kerrakseen. Myöhemmin myös suuri amatsonipapukaija. Mutta amatsonipapukaija oli perheessämme pitkään ja saavutti valitettavasti myöhemmin kyseenalaista mainetta taitavana kiroilijana. Niinpä se tavallinen, pieni ihminen lienee sama hiippari joka nöyränä kykkii jossakin pirun lintukodossa. Yhdelle palkinto. Hän oli kieltämättä pienikokoinen – puhuttiin jopa kääpiöstä – mutta hänen esiintymistään seuratessani ei mieleeni koskaan tullut että hän olisi ollut jollakin tavalla ihmisenä ”pieni”. Hän purki kihlauksensa rakastamansa naisen kanssa voidakseen keskittyä olennaiseen.” voi lässyttää, mitä mieleen juolahtaa”
Otsikko ”sotaselostusten varastamisesta” osoittaa, että Työmiehessä oli ainakin jonkinlaista pyrkyä myös Kansanvaltuuskunnasta riippumattomaan toimintaan. Jos arvoisa Kansanvaltuuskunta rikkoo tätä lakia vastaan, tuomittakoon ankaraan rangaistukseen vallankumousoikeudessa.” Työmies 2.3.1918 Työmiehen juttuja varastettu Suomen sisällissodassa käytiin helmi– maaliskuun vaihteessa rintamataisteluja, joissa kumpikaan osapuoli ei edennyt merkittävästi. Aineksia todella riittäisi: nuoruus merillä ja kulkurina niin Ruotsissa kuin maailmalla, vapaaehtoisena talvisodassa, nousu nobelistiksi, elämän dramaattinen loppu. Lehteä toimitti Työmiehen päätoimittajan Edvard Valppaan iänikuinen vastapeluri Eetu Salin. Siis varastettu sinne, sillä ”Työmiehen” toimitus ei ole antanut niitä ensin siinä lehdessä julkaistavaksi. Hän menehtyi Sörnäisten vankilassa huhtikuussa 1919. Odotettiin ja odotettiin lähetyksiä. Toisella puolella rintamaa tapahtui: Eetu Salin toimitti Kansanvaltuuskunnan Tiedonantoja -lehteä, joka kilpaili sotauutisista Työmiehen kanssa. helmikuuta. Paljastui, että kapinajohdon eli Kansanvaltuuskunnan virallinen Tiedonantoja-lehti kaappasi Työmieheen tarkoitetut jutut itselleen (juttu alla). Työmies oli saanut luvan myös omien kirjeenvaihtajien lähettämiseen rintamille, mutta juttuja ei tullut. 36 1. Hän piti koko kapinaa ”narripelinä”, vaikka siihen osallistuikin. Vihdoin saatiin lupa lähettää erityinen selostaja. Punakaartin ylipäällikkö Eero Haapalainen oli helmikuun puolivälissä antanut käskyn yleishyökkäyksestä pohjoista kohti. Ei saapunut kyllin monta. Selostajamme näyttäytyi tänään ja koveni: – Miksei selostuksia ole julkaistu ”Työmiehessä”. Kuvassa Salin on lähdössä vankilaan. MAALISKUUTA 2018 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE ”Niin pian kuin minä ja skandinaavitoverini olimme ottaneet laivaan pestin, kaduimme jo, mutta tahdoimme sentään uskaltaa yritykseen. Otsikko ”Ovatko lahtarit taas saaneet Saksasta aseita?” (1.3.) saattoi kyllä viitata samaan asiaan. Uutinen ei kuitenkaan rantautunut Työmieheen. ”Ei teuraaksi tässä nyt niin vain viedä” ja Punikin silmissä välähtää: ”On mullakin sarvet, se lahtari tiedä, tää otus ei puukkoa peljännekään.” (Työmiehen kuvitusta 5.3.1918) jääkärien pääjoukko oli rantautunut Vaasan Vaskiluotoon 25. – Kaikki on julkaistu, mitä on saatu. Siis varastettu! Se on totta. Sotatapahtumien tiedotus ontui muutenkin. – Niitä on ollut ensin ”Suomen Kansanvaltuuskunnan Tiedonantajassa”. Missä muuten viipyy elämäkertaelokuva Martinsonista. Hyökkäys oli kuitenkin hyytynyt alkuunsa, ja uutta valmisteltiin. Kuka varastanut ja antanut ne sinne, siitä ei ole vielä pantu toimeen tutkimusta. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: Vaikka onkin kanonisoitu eeppisenä runoilijana, kuuluu ruotsalainen Nobel-kirjailija Martinson vaikkapa Melvillen, Conradin ja Hemingwayn rinnalle Suurten Meriromaanien tekijöiden Hall of Fameen. Säädämme täten seuraavan kieltolain: ”Suomen arvoisa Kansanvaltuuskunta elköön salliko varastaa lehteensä ”Työmiehen” sotaselostuksia. Salin sai sodan jälkeen kuolemantuomion, joka muutettiin 10 vuoden kuritushuonetuomioksi. S/S Ionopolis -aluksen matkasta valtamerien ulapoilla kerrotaan poikakirjamaisella vetävyydellä, minkä ymmärtää, sillä kirjailija oli itse lähtenyt merille jo 16-vuotiaana. Salin tosin ilmoitti myöhemmin poistuneensa Tiedonantoja-lehdestä jo helmikuun lopussa. Lisäksi olimme hyvin nuoria ja halusimme nähdä Argentiinan, jolla kreikkalainen alus meitä houkutteli – tuo maa näet oli sen matkan määräpaikka.” Maailman kirjallisuuden katekismus HARRY MARTINSON: HYVÄSTI, MERI (FRAVÄL, KAP, 1933) SUOMENNOS LAURI HIRVENSALO . Työväen Arkisto. ”Työmiehen” sotaselostuksia varastettu ”Työmieheen” saatiin alussa vain perin vähän tietoja rintamilta
Lapsiasiavaltuutetun mukaan Suomesta on tullut lapselle sattumanvarainen – lapsen elämään vaikuttaa paljon se, mihin perheeseen ja mihin kuntaan hän syntyy. Selvityksessä ilmeni myös, että yhdessä tilassa toimiva lapsiryhmä jaetaan järjestelmään kahdeksi ryhmäksi, jotta tilasto näyttäisi paremmalta. Kansallinen lapsistrategia on laadittava, jotta politiikka olisi jatkossa johdonmukaista ja lapsilähtöistä. Valtioneuvoston selvityksen (2017) mukaan suomalaisissa päiväkodeissa on tänään enemmän osa-aikaisia lapsia, enemmän lapsia per hoitaja sekä isot ja moninaiset lapsiryhmät. Getty Images. Seuraavan hallituksen tulee palauttaa subjektiivinen päivähoito-oikeus, alentaa hoitajamitoitusta ja panostaa ennaltaehkäiseviin palveluihin. Onneksi kaikki kunnat eivät lähteneet samalle tielle. Levottomuus on lisääntynyt ja melutaso noussut. MAALISKUUTA 2018 ANETTE KARLSSON Puheenvuoro Poukkoileva lapsipolitiikka on vahingollista ”P ue päälle, mene vessaan, odota hetki...” Joskus nämä ovat ainoat sanat, jotka varhaiskasvatuksessa työskentelevä aikuinen ehtii päivän aikana sanoa lapselle. u u u Sipilän hallitus tavoitteli lasten oikeuksia heikentävillä päätöksillä taloudellisia säästöjä. 37 1. Maan hallituksen toimesta mahdollisuudet laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamiseen on kavennettu samaan aikaan kun toiminnan pedagogisia vaatimuksia ja henkilöstön osaamisen vaatimuksia on lisätty. Monet kunnat rajoittivat lasten subjektiivista päivähoito-oikeutta ja osa kunnista suurensi hoitajakohtaista lapsimäärää. Varhaiskasvatusjohtajien arvioiden mukaan säästöjä ei kuitenkaan synny. Tämä tekee minut surulliseksi, mutta myös vihaiseksi. Sipilän, Orpon ja sinisten (ja aiemmin perussuomalaisten) hallituksen poukkoileva lapsipolitiikka on ollut todella vahingollista. Laadukas varhaiskasvatus on muuttunut lasten säilömiseksi, arki on jatkuvaa selviytymistä. Kirjoittaja on sosionomi (AMK) ja Uudenmaan Demarinaiset puheenjohtaja. Seuraavan hallituksen tulee palauttaa subjektiivinen päivähoito-oikeus, alentaa hoitajamitoitusta ja panostaa ennaltaehkäiseviin palveluihin. Yleisimmät perustelut laajennetulle varhaiskasvatusoikeudelle ovat lastensuojelulliset tai lapsen kehitykseen liittyvät syyt. ”Kaksi lasta yhdellä paikalla” – näin varhaiskasvatusjohtajat kuvailevat tilannetta subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen jälkeen. Sen sijaan byrokratia on lisääntynyt muun muassa siksi, että vanhemmat joutuvat anomaan lapselleen laajennettua varhaiskasvatusoikeutta. Käytännössä tilanne on aivan toinen – ryhmät ovat välillä hallitsemattoman suuret. Lapsiasiavaltuutetun juuri julkaistusta kertomuksesta ilmenee, että Suomessa on vakavia ongelmia lasten ja perheiden hyvinvoinnissa. Suomi tarvitsee pikaisen korjausliikkeen. Haluammeko todella yhteiskunnan, jossa lapset erotellaan ja lokeroidaan perhetaustan perusteella. Parinkymmenen lapsen ryhmässä saattaa olla yhtäaikaisesti alle 3-vuotiatia, 3–5-vuotiata, eskarilaisia ja erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia
Söderhjelm sekä taustahahmona Paasikivi. Wuori, Väinö Woionmaa, Gunnar Henriksson, J. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Se himmeni, kun Suomi jatkosodassa ryhtyi kanssasotimaan fasistisen Saksan rinnalla Neuvostoliiton vastaan.,Sitä, miksi Suomi menetteli näin, ei saanut maailmalle kertoa. Tämä osoittaa, kuinka tärkeä sopimus Neuvostoliitolle oli. Fagerholm, Ralf Töngren, Sakari Tuomioja, Mauno Pekkala, Eino Kilpi, Eero A. Neuvostoliitto luopui Porkkalan tukikohdasta vuonna 1955. Sen turvaksi oli tullut voittamattomalta vaikuttanut Saksa. Molotov pyysi Hitleriltä Berliinissä marraskuussa 1940 vapaita käsiä Suomen suhteen, mutta nyt Saksa ei siihen enää myöntynytkään. Kansanvallan ja itsenäisyyden kannalta tuo suomettumisen ajanjakso oli kuitenkin suuri harharetki. Hiljattain arkistot ovat paljastaneet, että mikäli neuvotteluihin olisi ryhdytty, Neuvostoliitto olisi vaatinut paljon enemmän kuin mitä se oli antanut ymmärtää. Sopimuksesta olisi pitänyt. Siinä vaadittiin Suomen vetäytymistä sodasta. Kaikki tiesivät, että Suomi oli kallellaan Neuvostoliittoon päin. Suomettumisen voi katsoa alkaneen rauhanoppositiosta. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI Suomettuminen: kansanvallan ja itsenäisyyden harharetki Kekkonen, kylmän sodan ajan sankari vai konna. Lisäksi suomettuneessa Suomessa sotaveteraaneilta vietiin kunnia kymmeniksi vuosiksi. Suomi ei ollut enää yksin. Uusi raja olisi vedetty siten, että Suomi olisi menettänyt Imatran ja Lappeenrannan sekä ainakin Kotkan saaret. Siihen kuuluivat muun muassa Kekkonen, K.-A. 38 1. Opposition edustajat jättivät kirjelmän hallitukselle elokuussa 1943. O. Uusi Linkomiehen hallitus pyrki kuitenkin samaan kulisseissa tilanteessa, jossa Saksa oli vielä voimissaan. Satavuotisen Suomen historiassa kylmän sodan jälkeisen ajan poliittista linjaa pidetään menestyksenä. Kekkosesta voidaan puolestaan todeta, että kun hän ennen sotia aliarvioi Neuvostoliiton voiman ja toimintamahdollisuudet, hän sotien jälkeen yliarvioi etenkin viime mainitut. Tämä liittyi Hrustsevin aloittamaan liennytyskampanjaan. Toinen puoli asiassa on, että samalla kun Paasikivi sai tiedon Neuvostoliiton aikeista Moskovassa, hänen allekirjoitettavakseen esitettiin YYA-sopimuksen pidentämistä 20 vuodella. Pienen Suomen ainutkertainen torjuntataistelu jättivaltiota vastaan talvisodassa nautti kansainvälisesti suurta mainetta. YYA-sopimus oli kiviriippa Suomen yllä. Rauhanoppositio aktivoitui uudelleen keväällä 1944. Mikäli Euroopassa olisi syttynyt uusi suursota, Neuvostoliitto olisi voinut YYA-sopimukseen vedoten valloittaa Suomen. Lännestä tuskin apua olisi tullut, sillä yleinen mielipide maailmalla katsoi suomettuneen Suomen kuuluvan Neuvostoliiton valtapiiriin. MAALISKUUTA 2018 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Välirauhan aikana Molotov-Tribbentrop-sopimus oli toteuttamatta vain Suomen osalta. Suomen rajat eivät säilyneet koskemattomina harjoitetun politiikan takia vaan siksi, ettei Euroopassa syntynyt uutta suursotaa. He kaikki nousivat Suomen johtoon sotien jälkeen ja vastasivat sen politiikasta
Puolueettomuuden suojissa Kekkonen edisti Neuvostoliitolle mieleisiä hankkeita. ETYK oli suuri asia Helsingille ja Suomelle. Jos länsimaat eivät olisi pitäneet julkisesti Suomea puolueettomana maana, se olisi liittänyt Suomen myös virallisesti osaksi Neuvostoliiton etupiiriä. Sellaisia olivat aloitteet ydinaseettomaksi Pohjolaksi. Poliittisella uralla menestyminen Suomessa edellytti omaa kotiryssää. Kekkosen tasavalta Kommunistien kannatus ei noussut Suomessa riittävän suureksi, jotta olisi ollut edellytyksiä synnyttää kommunistijohtoinen kansanrintama. Neuvostoliitto oli nimittäin ajanut jo 1950-luvulta alkaen kokousta, jossa sodanjälkeiset rajat olisi betonoitu. Häntä oli aiemmin pidetty yleisesti liian pehmeänä Neuvostoliiton suhteen. MAALISKUUTA 2018 LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI päästä eroon. Kekkosen avulla Neuvostoliitto sai tahtonsa läpi kaikissa haluamissaan asioissa. ”Ystävistä ei puhuta pahaa”, Kekkonen opasti. Ja niin oli tapahtumassa Unkarissa vuonna 1956 ja Tsekkoslovakiassa 1968. Mikäli arvosteli Kekkosta ja hänen politiikkaansa, tai kertoi Neuvostoliitosta jotain kielteistä, joutui yhteiskuntaelämän marginaaliin. Kekkosen ja muitten kotiryssät olivat KGB:n miehiä. Lisäksi Yhdysvaltojen Marshall-apu auttoi muun muassa Ranskan ja Italian jaloilleen, mikä käänsi kommunistien kannatuksen laskuun. Jos ja kun näin oli, Kekkonen olisi oikeastaan pitänyt vetää valtakunnan oikeuteen. Kekkonen taivutti liike-elämän ja kokoomuksen puolelleen idänkaupalla. Neuvostoliitto piti Kekkosta vaikuttaja-agenttinaan. Sotien jälkeen suomalaiset peloteltiin ajatuksella, että Neuvostoliitto voisi hyökätä Suomeen, kuten se teki talvisodassa. Mutta Kekkosen Suomessa mentiin tätä huomattavasti pitemmälle. Tätä taistelua suomettuneessa Suomessa eivät tukeneet edes kansalaisjärjestöt. Kun sotilaallinen tie oli käynyt mahdottomaksi, Neuvostoliitto laajensi imperiumiaan kommunistisen ideologian avulla. Kun Kekkonen oli saanut puolueensa, Maalaisliiton neuvostomyönteisen politiikkansa taakse. Mutta jos niin tapahtuisi, Neuvostoliitto takaisi, että valta heillä myös pysyy. Yhdessä kommunistien kanssa hänen linjansa takana oli jo puolet eduskunnasta. Suomen koskemattomuutta suojeli sotien jälkeen ensinnäkin Pariisin rauhansopimus, joka sinetöi toisen mailmansodan päättymisen vuonna 1947. Eikä vähiten sen takia, että tämä käsitys kahlitsee yhä Suomen nykyisiä turvallisuuspoliittisia valintoja. Suomi ei ollut enää itsenäinen, kansanvaltainen maa. Mutta Kekkonen palasi sankarina Novosibirskistä ja toimi Suomen presidenttinä yhteensä neljännesvuosisadan. Kekkosen omat kotiryssät olivat suomenkielen taitoisia. Neuvostojoukot vyöryivät Afganistaniin vuonna 1979 kommunistisen hallituksen pyynnöstä. Vasta 1960-luvun lopulla syntyi eurokommunismi, kansallinen kommunismi, joka ei enää totellut Neuvostoliiton ohjausta ja käskyjä. Kuitenkin kaikki tiesivät, että Suomi oli kallellaan Neuvostoliittoon päin. Kari Niilola entinen erikoistutkija. Länsimaat sisällyttivät kuitenkin ETYK-sopimukseen kansalaisoikeuksia ja mielipidevapauksia koskevan osion. Saattaa olla, että sotien jälkeen 1940-luvulla Neuvostoliiton mahdollinen aggressio oli jossain määrin realistista. Taatakseen kommunistien vallan pysymisen Kuubassa Neuvostoliitto yritti lähettää sinne ohjuksia vuonna 1961. Itäblokin toisinajattelijat vetosivat rohkeasti tämän sopimuksen kohtiin ja aloittivat taistelun, joka johti itäblokin maiden vapautumiseen. Kekkosen kannatus Suomessa oli suuri. Tähän vaikutti eniten tannerilaisten sosiaalidemokraattien kiivas taistelu kommunisteja vastaan vaaleissa ja ammattiyhdistysliikkeessä. Toiseksi, kun kommunistit olivat kaapanneet vallan Tsekkoslovakiassa, länsivallat perustivat Naton 1949. Niinpä hallitusten muodostamisessa ja merkittävissä nimityksissä edellytettiin paitsi suomalaisten oma kanta, myös Neuvostoliiton hyväksyntä. Se pyrki laajentamaan valtaansa kommunistien johtamien kumouksien kautta. Olisi korkea aika oikaista käsitys, jonka mukaan Suomen kylmän sodan aikainen linja ja politiikka olivat menestystarina. Kun Neuvostoliitto oivalsi, ettei kansanrintamaa synny, se pyrki tavoitteisiinsa monella rintamalla vähin erin, hivuttamalla. Länsivallat tunnustivat suomettumisen Kekkonen hankki länsivalloilta Suomen puolueettomuuden tunnustuksia. Mannerheim ei ollut päästänyt Paasikiveä Moskovan rauhanneuvotteluihin syyskuussa 1944. 39 1. Sopimuksesta tehtiin koko ulkopolitiikkamme peruskivi. Kylmän sodan Suomessa toteutui tehokas itsesensuuri. Lisäksi uskoteltiin, että vain Kekkosen avulla Suomi voi solmia kauppasuhteet Länsi-Euroopan maiden kanssa. Eli valehtelun, vaikuttamisen ja vakoilun ammattilaisia. Sen syntymisen suhteen Suomella ei ollut osaa eikä arpaa. Asiasta tietäneet venäläiset ovat paljastaneet, että Kekkonen luultavasti joko tiesi etukäteen nootista (Vladimirov) tai oli itse osallistunut sen valmisteluun (Derjabin). Stalinin eteneminen Euroopassa oli pysäytetty. Mutta myös se katsottiin lännessä yleisesti taas erääksi palveluksi Neuvostoliitolle. Tästä syystä Kekkonen saattoi suunnitella ja sopia asioista suoraan venäläisten kanssa ilman, että kukaan muu suomalainen olisi ollut paikalla todistamassa asiaa. Koska Neuvostoliitto ei onnistunut valloittamaan Suomea sotien kuluessa, säästyimme itäblokin maiden kohtalolta. Tällöin unohdettiin, että talvisodan syttyessä oli voimassa Molotov-Tribbentrop-sopimus kahden verivihollisen kesken. Tämä valheellinen maailmakuva synnytti myös taistolaisliikkeen. Ilman sananvapautta ei ole demokratiaa. Syksyllä 1961 Neuvostoliitto lähetti YYA-sopimuksen nojalla nootin Suomelle. Koska Suomi oli puolueeton maa, sen ulkopolitiikka ja diplomatia olivat sen mukaisia. Lisäksi vuonna 1939 maailmansota oli jo alkanut. Suomen kommunistijohdolle tehtiin selväksi, ettei Neuvostoliitto voi sotilaallisesti nostaa kommunisteja valtaan. Silloin oli ehkä hyvä, että presidenttinä toimi Paasikivi. Neuvostoliitto käytti sotilaallista voimaansa enää vain silloin, kun se halusi estää kommunistista maata luisumasta itäblokista pois. Vaikka Saksan kysymys sai ratkaisunsa 1970-luvulla, Suomi uusi sopimuksen useamman kerran. Niissä ei kuitenkaan puututtu Neuvostoliiton pohjoisosissa oleviin ydinasetukikohtiin
Se muodostaa pankkiautomaatilla jonon jalkakäytävän poikki, polkee pyörällä jalkakäytävällä, kävelee pyörätiellä, tallustelee vasenta puolta vastaan ja on äkäinen, jos muut noudattavat liikennetapoja. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Liikennevälineissä se pyyhkii koko ajan älyttömän näköisin pakkoliikkein pölyjä näytöltä. Linkkitornit humajavat ja radioaallot pauhaavat! Eikä nykysuomalaista voi erottaa kavereistaan mikään – ei mikään, paitsi akun hiipuminen tai verkon kaatuminen. Rauhantilaa ylläpidetään hoitamalla ulkopolitiikkaamme taidolla ja viisaudella. Asevarustelusta ja uhosta pitää pikaisesti päästä Suomessa eroon. Nykyeduskunnassa istuvista poliitikoista näköjään valitettavasti ani harva. Siksi tuollaiset esitykset voisivat mennä läpi nuijankopautuksella, jos eivät aktiiviset kansalaiset ja valveutuneimmat kansanedustajat nyt ryhtyisi vaatimaan tarkkuutta ja peräämään rehellisyyttä raha-asioissa sotavoimiltakin. Niissä esitetään sotaministeriöstä meille veronmaksajille ihan vaan ohimennen hintahaarukka, joka on jopa 20 miljardin suuruinen. Hävittäjien kohdalla virhe syntyy jo yksistään siitä, että sotaministeriössä ei osata laskea edes kymmenen miljardin tarkkuudella kustannuksia. Kansalaisten pitää olla nyt valppaina, että sotaministeriön toimijoille ei anneta avointa valtakirjaa hävittäjien hankintaan. Se tietää paljon kaikenlaisten lööppitonien ja -piiojen rakkausseikkailuista ja koheltamisista ja ottaa kantaa sukupuolineutraaleihin liittoihin ja maahanmuuttajiin. Tehdään Suomesta rauhan maa. Nato-asiaa ei tarvitse enää pyöritellä, koska ne puolueet, jotka sanoutuvat selkeästi irti Natosta, tulevat vaaleissa pärjäämään. Johan siitä sota syttyisi ja holtittomia virkamiehiä kilometritehtaalle kipinkapin marssitettaisiin. Jorma Eton runoa kunnioittaen Heikki Punnonen Jos Suomen tuleva eduskunta hankkisi tiedossamme olevan suunnitelman mukaisesti hävittäjiä ulkomailta, se tekisi yhden suurimmista virheistä, mitä Suomen historian talous tuntee. Se eksyy tieltä ilman gps:ää, ei osaa liikkua ilman nappikuuloketta, räplää joka paikassa äly(!) puhelintaan suu mutrussa, otsa rypyillä. Odotan, että äänestäjälle syntyy aito valinnan mahdollisuus. Julkisuuteen esitetään lukuja, joissa koneitten hankintahinnalle on annettu jopa viiden miljardin haarukka. Sen pitää olla aivan keskeinen vaaliteema soten ohella. On täysin mahdotonta, että joku muu valtiontalouden sektori tekisi näin valtavan mittaluokan arviointihaarukoita ja jättäisi todelliset kustannukset tarkasti ilmoittamatta. Sen autossa eivät vilkut toimi. Uskon, että seuraavan kerran äänestyskoppiin mennessään äänestäjä osaisi ihan itse tehdä valinnan hyvinvointivaltion ja sotakoneittenkin välillä. Tämä on jo niin kaamean iso luku ja hämäys, että vain kaikkein terävimmät matemaatikot osaavat sen luokan luvun jotenkin asettaa normaalin inhimillisen elämän kontekstiin. Kansalaisilla pitää antaa mahdollisuus tehdä historiallinen muutos. Vielä pahemmin sotaministeriön virkamiesten kyvyttömyys laskea näkyy koneiden koko käyttöiän aikaisia kustannuksia esitettäessä. Kimmo Hotulainen Getty Images. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI Sotaministeriön laskutaito ala-arvoista Millainen se on se nykysuomalainen. Se valinta vain olisi voitava tehdä. Se on kansainvälinen: osaa muutaman sanan englantia, ei diggaa ruotsin kieltä eikä EU:n vakausrahastoa. Sote-yksityistäminen menisi tietysti reippaasti tämänkin edelle, mutta siitä onneksi on jo syntynyt niin iso meteli, että ei näytä se alkuperäinen veronmaksajien ryöstösuunnitelma ainakaan täydellisesti onnistuvan. Odotan, että hävittäjien hankinta pääsee seuraavissa eduskuntavaaleissa sille kuuluvaan asemaan. Meillä kun ei ole onneksi oikeasti vihollisia. Näyttää siltä, että nykyinen poliittinen eliitti viis veisaa ihmisten todellista tarpeista ja hädästä. Nykysuomalainen on sellainen, että se seisoa töröttää keskellä oviaukkoa, portaita ja muita kulkuväyliä ja se täyttää kaksi paikkaa liikennevälineissä. Viisi miljardia on ihan hirvittävän paljon rahaa tuhlata taivaan tuuliin. Hävittäjähankintoja koskevia suunnitelmia on muutettava, kun eduskunta vaihtuu. Ja sellaisella suomalaisella on aina kymmeniä tai satoja kavereita facebookissa tai twitterissä tai skypessä – koskaan se ei pysy poissa netistä. Valinnanmahdollisuus ja yksilön oikeudet kun ovat nyt niin kovasti muotia poliittisessa keskustelussa ja pintaliitoelämässä. MAALISKUUTA 2018 Lisää mielipiteitä: Demokraatti.fi Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. 40 1. Sodista selvitään ja rauhantilaa ylläpidetään vain hoitamalla ulkopolitiikkaamme taidolla ja viisaudella. Sivistyneiden äänestäjien äänet saa ehdokas tai mielellään puolue, joka esittää järjettömistä hävittäjähankinnoista luopumista. Sivistyneet äänestäjät puolustavat hyvinvointiamme ja vastustavat mieletöntä ja ennennäkemätöntä asevarustelua. Tuolta se tulee ja molottaa kännykkään tai peräti hands freehin, ja tuolta tulee toinen, erilainen, ja molottaa jotain ihmekieltä vielä kovemmalla äänellä. Nykymenossa, lähinnä valtamedioissa, näemme aivan sairaalloistakin sotauhoa. Kestävyysvaje ja sote ovat sille hepreaa
MAALISKUUTA 2018 Nieminen Vee K ylän entinen opettajakin soitteli ja pohdiskeli meneillään olevaa meetoo-keskustelua erilaisesta sukupuolisesta häirinnästä. Punaisten lähdettyä löytyi kylästä paljon tyhjiä hylsyjä. Ja perintöjäkin jaettaisiin oikeudenmukaisemmin myös. Jos kertoo totuuden, niin kyllä siitä ennemmin tai myöhemmin joutuu kiinni. Ja se talon iso isäntä sai vapaana jatkaa tätäkin harrastustaan. Mitäs asiaa pojalla on, kysyi talon mahtava emäntä tylysti. Hyvä, että siihen on kiinnitetty huomiota. Poika lähti ja jäi seisomaan talon suuren keittiön ovensuuhun. On sitä varten ostanut jo pitkän varsiharjan muistaen myös hiihtäjäurho Mietaan Jussin valmennusohjeen, että kun sukkuroon itteni, niin kyllä voitin. Poika palasi itkien kotiin. TIMO ROOS timo.roos@kopteri.net Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Seppo Peltoniemen Peltsi.. kansanvaltuuskunnan rahaa ja käytössä kyllä ollutta, koskapa kauppiaallakin sitä oli ollut. Johon kauppias, että ”ei tämä raha kelpaa, se on väärää ryssänrahaa”. u u u Mäkisen Jallu sanoi kylän paarissa alkavansa harrastaa lempiurheiluaan curlingia. Näin poika teki, antoi rahat kauppiaalle sanoen ostavansa niillä leipää. u u u Äänestäjäkin näkee, että Sipilän hallitus muistuttaa jo kihlaparia, jossa morsian suunnittelee kirkkohäitä, sulhanen kihlauksen purkamista, vihkikirkon sintu-suntion valmistautuessa keräämään hyvän kolehdin. Katon täysistä leipävartaista levisi koko keittiön täyttävä tuoreen ruisleivän tuoksu. u u u Minulta on tiedusteltu, tiedänkö sopivaa ohjetta aloittelevalle poliitikolle. Harva sitä nimeä siinä kylässä enää tietääkään. Ohje aloittelevalle poliitikolle: jos kertoo totuuden, niin siitä ennemmin tai myöhemmin joutuu kiinni. Lapsen isää ei kyselty saati ripitetty – piikatyttö oli syntinsä tehnyt ihan yksin. Naimaton renkipoika laitettiin ”vetämään vene maihin” ja asia oli kunnossa. 41 1. Väärää aatetta ja rahaa Kerrankin, kun mummu oli väsyneenä kotiutunut ison maatalon navettatöistä, hän antoi isälleni rahaa käskien pojan mennä T:n taloon, kun siellä oli sinä päivänä juuri leivottu. Isä sanoi asiansa eli äidin ohjeen mukaisesti leipää oli tullut ostamaan. Tuota aikaa hyvin kuvaa sekin, että monet isäni muistoista liittyvät leipään. u u u Sata vuotta sitten kotokylässäni Karkun Palvialassa, nyt osa Sastamalan kaupunkia, lähestyttiin sitä huhtikuun päivää, jolloin punaisten oli paettava valkoisten tieltä. Äiti sanoi, että palaa nyt sinne kauppaan ja osta meille sillä rahalla leipää. Edelleen leviävä hyvä harrastus meillä on sukututkimus. Moni perhe näki sinä päivänä isän viimeistä kertaa, mummuni oli yksi heistä. ”Ei meillä poikaparka ole leipää leivottu, ei meillä ole uuniakaan”, oli emännän vastaus. Lopuksi palautti Jallu hallitustamme kehuvien mieliin persujen ja sintujen kantaisän V. Äidiltä saamansa raha tiukasti kourassa palasi nälkäinen poika kotiinsa Leskien tanhualle. Vennamon sanat ”Taas on kansaa lyöty uudella porsaanreiällä”. Isäni 6 vuotta niitä myös keräsi johonkin ämpärinrämään ja raahasi sen kauppiaalle. Vanhassa talonpoikaisessa yhteiskunnassako ei raiskattu. Isäni oli saanut oppitunnin porvarimoraalista noihin aikoihin. Kaiken tämän menon maassa kruunaa ja hyväksyy eduskunta, jonka entistä enemmän porvariedustajat jättävät bisnesperustein. Vastaan nyt, että tiedän. Kauppias, kiivas suojeluskuntalainen, ilmoitti maksavansa hänelle tuoduista hylsyistä. Tuo nimi lyhyelle kylätien pätkälle syntyi kapinan jälkeen kuuden sen varrelle jääneen punalesken mukaan. Jos kirkonkirjoissa olisi lapsen isä aina kerrottu totuudenmukaisesti, niin kovin monella meistä piikojen ja renkien jälkeläisistä olisi virallisesti talonpoikaiset juuret. Sitä päivää oli edeltänyt kova taistelu. Lapsi syntyi, syntinen piikaparka ripitettiin kirkossa kaikkien kuulle huorinteosta. Kun taloon tuli nuori piikatyttö, ei kovin epätavallista ollut, etteikö hän aikaapäälle alkanut odottaa. Se oli ollut ns. Tämä maksoi hylsyistä ja onnellisena vei poika saamansa rahat kotiin. Dna nämäkin salat paljastaisi, jos paljastamaan pääsisi
Esillä sääntöjen määräämät asiat. Vastaanotto klo 14.00–18.00 Tikso-kellari, Unikkotie 17, Tikkurila. Vuosi sitten helmikuussa luottamusindikaattori sai arvon 20,8. Juha Kähärä järjestöasiantuntija, Vantaa 6.3. Myös tammikuun lukema oli vuonna 1995 alkaneen mittaushistorian korkein. Kahvitarjoilu. Lisätietoja Sirkka-Liisa Kähärä 050 521 7189. Demokraatin irtonumeromyyntipisteet HELSINKI Akateeminen Kirjakauppa Keskuskatu 1 Prisma Kaari, Kannelmäki Kantelettarentie 1 R-kioski, aseman lippuhalli Rautatieasema R-kioski, asema-aukio Elielinaukio 3 R-kioski, Hakaniemi Siltasaarenkatu 13 R-kioski, Sörnäisten metro Helsinginkatu 1 Suomalainen Kirjakauppa Aleksanterinkatu 23 IMATRA R-kioski, Lappeentie Lappeentie 16 R-kioski, Vuoksenniska Vuoksenniskantie 58 LAPPEENRANTA R-kioski, Keskuskioski Valtakatu 36 B R-kioski, Luukkaa Karjalantie 25 JYVÄSKYLÄ R-kioski, matkakeskus Hannikaisenkatu 20 KOKKOLA R-kioski, linja-autoasema Tehtaankatu 13 TAMPERE R-kioski, rautatieasema Rautatienkatu 25 TURKU Matkahuolto Aninkaistenkatu 20 R-kioski, rautatieasema Ratapihankatu 37 R-kioski, tori Eerikinkatu 12 R-kioski Viilarinkatu 1 VAASA R-kioski Kauppapuistikko 30 VARKAUS R-kioski, Torikulma Kauppakatu 55 Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Nyt menee hyvin – luottamus talouteen vahva Sekä kuluttajien että elinkeinoelämän luottamus talouteen pysyi helmikuussa vahvana, kertovat tiistaina julkaistut luottamusindikaattorit. Tammikuussa vastaavat lukemat olivat 50 ja 14 prosenttia ja viime vuoden helmikuussa 39 ja 21 prosenttia. Kuluttajien luottamus kohosi peräti kaikkien aikojen ennätyslukemiin. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 12,3. Ne olivat pääosin nousussa. Helmikuussa vahvistui etenkin odotus työttömyyden vähenemisestä Suomessa. Tervetuloa. Mahdolliset onnittelut voi ohjata Kansan Sivistysrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Terttu Koponen. MAALISKUUTA 2018 Terttu Koponen toimistotyöntekijä, Helsinki 4.3. STT. 43 1. Myös EK:n julkaisemat elinkeinoelämän luottamusindikaattorit kertovat suhdannetilanteen jatkuneen suotuisana. Raimo Vuoristo rovasti, Rauma 1.3. Kuluttajabarometriin haastateltiin 1 146 henkilöä. klo 18 Pikkupippurissa Käsitellään historiikin tekemistä, valitaan uudet jäsenet hallitukseen eronneiden tilalle ja käsitellään sääntömääräiset asiat. HELSINGIN TYÖVÄENYHDISTYS RY Valtuusto 26.02.2018 NOKIAN JHL ry 105 KEVÄTKOKOUS ke 14.3. 55 prosenttia kuluttajista odotti, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja 12 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän. Myös arviot kuluttajan omasta ja Suomen taloudesta sekä kotitalouden säästämismahdollisuuksista paranivat hieman. 60 VUOTTA 50 VUOTTA 75 VUOTTA Syntymäpäivät Kokoukset Lasten Kesä ry:n sääntömääräinen VUOSIKOKOUS pidetään 13.3.2018 klo 17.00 yhdistyksen toimistolla Asemamiehenkatu 4, Helsinki Sääntömääräiset asiat. Tilastokeskuksen julkaiseman kuluttajien luottamusindikaattorin lukema kohosi helmikuussa 25,8:aan, kun tammikuun vastaava lukema oli 24,2. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Mauno Koiviston rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Raimo Vuoristo. Tervetuloa! HELSINGIN TYÖVÄENYHDISTYS RY KOKOUSKUTSU Helsingin Työväenyhdistys ry:n sääntömääräinen EDUSTAJISTON KEVÄTKOKOUS pidetään tiistaina 20.03.2018 klo 18.00 alkaen Kokousja Kongressikeskus Paasitornin kokoussalissa Tarja Halonen, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki. Vain teollisuuden luottamusindikaattori pysyi ennallaan
krs. Tarkempi ohjelma viikolla 9. Matkan hinta 20 €, sisältää matkan ja kahvin/ sämpylän. Kerhomme vierailu Hämeenkyröön Ma 12.3 klo 12. MAALISKUUTA 2018 Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Tervetuloa keskustelemaan ja antamaan toivomuksia! PIRKANMAA . Helsingin Kotien Puolesta r.y.:n kerho kokoontuu 7.3. Panimoravintola Koulussa, Eerikinkatu 18, Turku. . Aprilliristeilyllä 6.4.–7.4. Seurapalvelun toimintaryhmän kokous ke 7.3. Vapaa pääsy ja aamiaistarjoilu. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla enintään kaksi kertaa maksutta. Karakallion Eläkkeensaajien keskiviikkokerhossa 7.3. Nokian JHL ry 105 kevätkokous ke 14.3. klo 18.30 Paasitornissa ”Mitä suomalaisten tulee tietää islamista – maahanmuuton näkökulma”. Järjestää Toimiva Koivukylä-Toimari ry ja Naiskulttuuriyhdistys Doris. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. TUL-Tampere. Kerhovieraana on kansanedustaja ja Espoon kaupunginhallituksen 2.varapuheenjohtaja Maria Guzenina. Viikkolehti ja www.demokraatti.fi Reipas, raikas ja räävitön HELSINKI . Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Teollisuusliitto ry www.akt.fi www.teollisuusliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku Outi Rannikko 040 5434 875 etunimi.sukunimi@sak.fi Veli-Matti Kauppinen 0400 715 786 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. Muka kaupungin teknisenlautakunnan jäsen Raimo Laine, hän kertoo meille teknisen puolen asioista. Kahvitarjoilu klo 18 alkaen. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Hän sekä tuo tietoja politiikan päätöksenteosta että kuuntelee läsnäolijoiden terveiset päätöksentekoon. . klo 11 Työväentalon Tellervossa. Edustamme työväenliikkeen arvoja ja teemme omalta osaltamme Suomesta parempaa paikkaa. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etun.sukunimi@teollisuusliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. Ke 2.3. Wanhojen Tovereiden Nauvon matka 8.4. mennessä ilmoittautuminen 045 773 021 22 tai jukka.nieminen@tul.fi veteraanien seuraseminaariin 14.3. Turun Seudun Wanhat Toverit -kerho. Käsitellään historiikin tekemistä, valitaan uudet jäsenet hallitukseen eronneiden tilalle ja käsitellään sääntömääräiset asiat. Tule valmiiksi katettuun pöytään Kansainvälisen Naistenpäivän aamiais-nonstopille to 8.3. Pirkanmaan Wanhat Toverit. Lounas klo 11.30, klo 13 Alustus/keskustelu, kansanedustaja Katja Taimela. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Vielä muutamia lippuja jäljellä. 20100 Turku, turku@pam.fi VAASAN SOS.DEM. Tutustumme Kotkan Konserttitalossa avattavaan Vapauden tiellä – Kotka ja Etelä-Kymenlaakso 1917–1918 näyttelyyn ke 7.3. Muusta ohjelmasta vastaavat suomalais-brasialainen Nordic Choro-trio, pianisti-säveltäjä Pär Colerus ja Vantaan musiikkiopiston nuoret solistit. Piiritoimisto suljettuna pe 2.3. klo 14. pohditaan seuratyön tulevaisuutta ja elinvoimaisen urheiluseuran edellytyksiä, esite ohessa, ilmoittautuminen www.tul.fi. Veteraanien toimintaryhmän kokous ke 7.3. Tervetuloa! UUSIMAA . Kuusankosken Wanhat Toverit kokoontuvat 13.3.2018 klo 14 Kettumäen Palvelukeskuksessa. Ilmoittautumiset 19.3. Tulevaisuusdemarit ry, risto.pihlaja@pikisilma.fi, p. 44 1. ”Naiset, valta ja valtarakenteet.” Aihetta valottaa Anna Kuokkanen FinnWID-Naiset kehitystyössä ry:stä ja Meg Sakilayan-Latvala Nicehearts ry:stä sekä Vantaan uusi kaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Kahvitarjoilu. Alivaltiosihteeri – Ilo ilman virallisuutta on teeskentelyä -esitys Tampereen Komediateatterin ravintolateatterissa la 7.4. klo 16.30. klo 13–15 Palvelutalo Hopeakotkan ravintolassa tarjolla ajankohtaisia tietoja tulevaisuutta koskien. klo 6.30–10.00 (huom aika!) Vantaan Koivukylään kirjaston lehtikahvilaan, Hakopolku 2. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Emma Haapasaari 040 535 8669 Varapuheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Sihteeri Suvi Nissilä 040 861 1506 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810. To 15.3. Tutustu toimintaamme ja ota yhteyttä sähköpostitse info@sivistysrahasto.fi tai puhelimitse 050 3200 272. Tapaamme ma 5.3. KAAKKOIS-SUOMI . Murikka-opistolla. Tervetuloa! . Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen perjantaina klo 12 mennessä osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. Kaikki lisätieto on kiinnostavaa ja tarpeellista. com 5.3 mennessä. klo 14. klo 17.30 Työväentalon Tellervossa. mennessä reino.lemmetyine@saunalahti.fi tai +358 4 007 204 60. Tied. VARSINAIS-SUOMI . Osallistumisen ilmoitukset sähköpostiin mk.paivarinta@gmail. Wanhassa herrassa. Etelä-Kymenlaakson Wanhat Toverit. klo 18 Pikkupippurissa. Lahden Seudun Wanhat toverit. . Ypsyn järjestämän avoimen keskustelun alustaa toimittaja, tietokirjailija Liisa Liimatainen. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. Seuraava kerhotapaaminen ma 5.3. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana enintään kaksi kertaa. Piiri järjestää yhteiskuljetuksen. Tule ja kerro omat kuulemasi kertomukset näiltä ajoilta. Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. klo 12 Työväenliikkeen Kirjastossa, Sörnäisten Rantatie 25 A 1. KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 560 5513 Varapuheenjohtaja Matias Kvist 040 840 1994 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 Lahjoita Kansan Sivistysrahastoon – olet tukemassa suomalaista kulttuurija sivistystyötä Säätiö jakaa vuosittain satoja apurahoja tavallisten, työikäisten suomalaisten luovuuden tukemiseen. Tervetuloa! Hallitus. KYMENLAAKSO . . Muistotilaisuus Kommunalstugassa. 040 506 7799. Tervetuloa! PÄIJÄTHÄME
7. Mikä maa on tuoreen vertailun mukaan maailman vähiten korruptoitunein maa. Pan im oal an 10. MAALISKUUTA 2018 Ristikko 9/2018 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. 5. 8. 9. Missä maassa jaetaan Bafta-elokuvapalkinto. Brit ann ias sa 8. 4. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Voi ma (19 54) 4. Anheuser-Busch InBev on maailman suurin alallaan. Utö yan ver ilö yly stä 7. Uus i-S eel ant i 6. Ker sti Kal jul aid 9. Kuka on Viron presidentti. Minkä alan. Minkä urheilulajin edustaja on KOK:n urheilijavaliokuntaan valittu Emma Terho. 45 1. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Tie tov isa n vas tau kse t: 1. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Mistä roolista näyttelijä Mark Hamill tunnetaan erityisesti. Keiden kahden kansanedustajan sukunimi tarkoittaa kalaa. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Ratkaisu Ristikon 7/2018 ratkaisu: Torstaina 15.2. Jää kie kon 5. Onnea voittajalle! ?. 2. Luk e Sky wal ker in (Tä htie n sot a) Sudoku 1. Sin uhe Wal lin hei mo 2. 3. Mikä Suomen jäänmurtajista on vanhin. Mistä kertoo elokuva U – July 22. 6. 10. Kuka kansanedustaja on Patrian neuvottelukunnan puheenjohtaja. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Mar kus Loh en ja Eer o Suu tar in (sä rki kal a) 3. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Anniina Kuusisto Hyllykalliolta
17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-perjantai 18.30 Dok: Viulistista supermalliksi 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.10 TEEMA 20.00–20.55 Isältä tyttärelle (12) 21.00 Kino: Kuninkaan puhe 22.55 Yle Live: BaranBand 23.40–00.10 Jäitä hattuun (12) Fleabag (12) Yle TV2 klo 21.26 Osa 1/6. Episodielokuva on vaikea laji, jossa lopputulokset ovat usein sirpaleisiä, hajanaisia. Kuvassa oikealla Jep Gambardella (Toni Servillo). 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 The Chefs’ Line x 2 11.01–12.00 Salatut elämät (7) x 2 13.30 Unelmarempat 14.30 Grand Designs – vuoden talo 15.30 Yökylässä Maria Veitola 16.30 Stadi vs. (12) 23.20 Elokuva: The Nice Guys (16) 01.40–03.30 Elokuva: Lomalla (12) TEEMA&FEM 09.20–12.00 FEM 09.20 Kadonneita etsimässä 10.00 Puutarhaperjantai 10.30 Vem vet mest. 11.00 Koukussa: Antiikkituolit 11.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 12.00–17.20 TEEMA 12.00 Arvo Pärtin lastenlauluja: Arvo Pärtin lastenlauluja x 2 12.59 Aatamin passio 14.34 Arkistojen salat 15.00 Elävä arkisto: Suomen suosikit 15.01 Suomen suosikit 15.30 Suomen suosikit 16.05 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.50 Tanskan tyyli-ikonit 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. LAUANTAI 3.3. Elokuvaohjaaja Aleksi Salmenperä innostui quulaisten esityksestä niin, että päätti tehdä samoista aineksista pitkän elokuvan. Q-teatterin näyttelijäensemble Lotta Kaihua, Elina Knihtilä, Tommi Korpela, Elena Leeve, Pirjo Lonka ja Eero Ritala täydennettynä muutamilla vierailijoilla tekee kautta linjan valloittavaa jälkeä myös kameran edessä. O: Paolo Sorrentino. O: Asif Kapadia. LAUANTAI 3.3. 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 21.25 Keno ja Synttärit 21.30 Elokuva: Mies ja alaston ase 2 . Fatalismi ja hedonismi sekoittuvat rikkoutuneiden unelmien korjausyrityksissä. Suuri kauneus (12) Teema & Fem klo 22.05 (La grande bellezza, Italia 2013) Ikääntyvä pintaliitäjä havahtuu 40 vuoden juhlinnan jälkeen elämän tyhjyyteen keskellä kiihkeästi sykkivää, kaunista Roomaa. Salmenperä onnistuu elokuvansa rakenteesta huolimatta välttämään tv-sarjamaisuuden. 46 1. Oscar-voittaja 2014. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 The Chefs’ Line x 2 11.01–12.00 Salatut elämät (7) x 2 13.30 Huippujengi 14.30 Sadan tonnin talot 15.30 Kotoisa 16.30 Kauneuden hinta 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Q-teatterin yksi viime vuosien parhaita esityksiä sen muutenkin varsin kovatasoisessa ohjelmistokattauksessa oli Jani Volasen vuonna 2013 ohjaama ja koko esittävän työryhmän kanssa yhdessä kirjoittama ”Häiriötekijä”. Lande 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Ja sieltähän löytyi paljon outouksia ja kipeää komiikkaa. Palkintoja kerännyt brittikomedia nuoren naisen uhmakkaasta heittäytymisestä lontoolaiseen elämään. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 JVG-konsertti 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Max Payne (16) 00.35 Rikospaikka 01.05 Nuori MacGyver (12) 02.00 Middle x 2 02.55 Duudsonit (16) x 2 03.50–04.47 Vintiöiden kosto x 2 NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds Toons 06.55 K3 x 2 07.20 Rusty Rivets 07.45 Angry Birds Toons 07.50 My Little Pony 08.10 LEGO Jurassic World (7) 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 14.55 Pikakurssi kodinostoon x 2 16.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 17.00 Leijonan luola USA 18.00 Haluatko miljonääriksi. MAANANTAI 5.3. Veto oli varsin rohkea, sillä episodimainen, absurdin teatterin estetiikkaa lähestyvä lavaesitys ei lähtökohtaisesti ollut välttämättä helpoin pala kokoillan elokuvaa ajatellen. MAALISKUUTA 2018 YLE TV1 05.55 Kandit 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.48 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Sydämen kutsumus (12) 13.10 Isän vanha ja uusi 14.40 Ikimuistoinen: Toivo Kärki 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.30 A-studio 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.52 Yle Oddasat 16.55 Novosti 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Syyttäjä (12) 20.00 Seniorit somessa 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Köyhä Eurooppa 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Oddasat 23.25 Nousuvesi (16) 00.10–00.40 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Jääkarhu Otto 07.02 Satu ja Matti 07.06 Stella ja Sami 07.20 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.31 Laura 07.43 Fluugalaiset 07.56 Maikki ja pelottava Pontso 08.23 Galaxi 08.24 Pertti ja Purtti (7) 08.37 Tero hoitaa (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Kohteessa: Kauden parhaat 11.00 James Corden Show 11.40 Tanskan toisenlaiset frendit 12.10 Älä kokeile tätä kotona 12.40–13.30 Kohteessa: Kalifornia 13.45 Ikuisesti nuori 14.15 Linen mukana maailman ympäri 14.45 Moone Boy (12) 15.15 Naissotilaat 15.45 Downshiftaajat (12) 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.03 Torpedot (12) 19.50 Käty – Kämppä tyhjänä 20.00 Syke (12) 20.50 UMK18: Saara Aalto x 2 20.56 UMK18 21.00 Donna (12) 21.25 Kätevän emännän juhlat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 The Leftovers (16) x 5 02.35–03.15 James Corden Show MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 01 02 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Amy (12) Teema & Fem klo 20.00 (Britannia 2015) Arkistomateriaaleista taitavasti koottu, pysähdyttävä dokumenttielokuva alkoholimyrkytykseen 27-vuotiaana kuolleesta lahjakkaasta laulajasta Amy Winehousesta. 11.00 Lippu rakkauteen 11.30 Sportmagasinet 12.00–17.20 TEEMA 12.00 Kotiseutu (7) 13.00 Historia: Vietnamin sota 13.55 Soundbreaking x 2 15.35 Ellan matkassa: Etelä-Italia 16.05 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.50 Tanskan tyyli-ikonit 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. Häiriötekijän vinksahtaneet tarinat ovat läheistä sukua Volasen ohjaamalle tv-sarjalle ”Ihmebantu”, joka samaan tapaan kurkisteli tavallisen arjen ja sitä elävien pinnan alle. Häiriötekijässä hyvinkin erilaiset palaset loksahtavat kohdilleen ja syntyy mainio jatkumo, jota seuratessaan ei todellakaan voi tietää, mitä seuraavan kulman takaa pölähtää vastaan. Viikon vinkki ROLF BAMBERG Outouksia arjen tuolta puolen Häiriötekijä TV 1 klo 21.05 SUNNUNTAI 4.3. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Kysykää mitä vain! 18.30 Hevostila Mistral (7) 18.52 Keltapaita 18.54 Viidakkojytä 19.00 Obs debatt 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–01.00 YLE TEEMA 20.00 Isältä tyttärelle (12) 21.00 Kino Klassikko: West Side Story (12) 23.30 Elävä arkisto: Suomen suosikit x 3 00.30– 01.00 Valitut sanat: Binet & Nevanlinna YLE TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Akuutti: Julia syntyi pojaksi 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.47 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.12 Oddasat 12.30 Sydämen kutsumus (12) 13.10 Markan tähden (7) 14.30–14.49 Arkistokuvia: Rahan rata 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio: Talk 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Muukalaiset keskellämme (12) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 NSU – Saksan uusnatsimurhat (16) 23.45 Uutiset Uutis-Suomi 23.55 Oddasat 00.10–00.40 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Taikakaruselli 07.05 Puuharit 07.18 Sanni Sateenkaari 07.30 Pikku Kakkosen posti 07.36 Töötti ja Pulteri 07.57 Sohvatiikerit 08.01 Anton Siilinen ratkaisee 08.15 Galaxi 08.16 Tipu Touhukas 08.18 Syrhämä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Unelmatyö 11.00 James Corden Show 11.40 Kätevän emännän juhlat 12.05 Dok: Erilaiset kaksoset 13.00 Maailman oudoimmat urheilulajit 13.25 Motorheads 14.15 Tobias leipoo maailmalla 15.00 Laivakokin matkassa 15.30 Mitä vain vuoksesi, lemmikkini 16.00 Elämäni eläimet 17.00–17.57 Pikku Kakkonen 18.15 Naissotilaat 18.48 Salpausselän kisat: Mäkikarsinta 20.30 Taskuparkki (7) 20.40 Todella kiihottavaa 21.00 Sohvaperunat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 The Late Late Show with James Corden 22.40 Syke (12) 23.30 Downshiftaajat (12) 00.10 Banshee 01.00–01.30 Looking (16) MTV3 06.25 Huomenta Suomi x 3 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Tommi Korpelan esittämä tosiäijä ja tämän yhtä luomu siippa (Lotta Kaihua) näyttävät ystävilleen elämäntapamallia illallispöydssä.. Q-teatterin esityksestä elokuvaan ovat siirtyneet muun muassa pasmansa esittelykierroksella täysin menettävän museo-oppaan surullisenhupaisa tapaus, läheisensä kuolinvuoteelle kokoontuneen suvun järkytys potilaan kiihdyttäessä ikikooman rajoilta ilmaisemaan, miltä todella tuntuu sekä hurmaava tarina täydellisestä luomupariskunnasta, jonka miespuoli päättää näyttää keski-luokkaistuneille ystävilleen, mitä yhteys äiti maahan todella merkitsee. Pääosassa Phoebe Waller-Bridge (kuvassa). 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Kotoisa 21.00 Yökylässä Maria Veitola 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.55 Rikoksista pahin (12) 23.50 Modus 00.50 Yökylässä Maria Veitola 01.45 Kotoisa 02.40 Pukumiehet (7) 03.35 Modus (12) 04.30–05.20 Scorpion (12) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds Toons 06.55 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 07.20 K3 x 2 07.45 Angry Birds Toons 07.50 Rusty Rivets 08.15 My Little Pony 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 14.55 Pikakurssi kodinostoon 15.25 Pikakurssi kodinostoon 16.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 17.00 Remppa vai muutto 18.00 Leijonan luola USA 19.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.00 The Voice of Finland 21.25 Keno ja Synttärit 21.30 Suomen hauskin tavis 22.30 Konttori x 4 00.30 Elokuva: Lomalla (12) 02.25 Poliisit 02.55–03.25 Amerikan rajavartijat TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Retkikohteena: Dovrefjell 10.00 Design 3000 ja Kasper Strömman 10.30 Vem vet mest. Oscar-voittaja 2016
Lande 21.00 Pitääkö olla huolissaan. Lande 02.00 Suomen surkein kuski 02.55 Bull (7) 03.50 Scorpion (12) 04.40–05.35 Ota rahat ja juokse NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds Toons x 2 07.00 K3 x 2 07.25 Rusty Rivets 07.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.10 Tashi (7) x 2 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50– 10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.40 Vaaleanpunainen pantteri 14.50 Pikakurssi kodinostoon 15.20 Rantavahdit (7) x 2 16.25 Remppa vai muutto 17.25 Leijonan luola USA 18.30 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 19.30 Poliisit 10 vuotta (7) 20.00 Leijonan luola 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: I Am Legend (16) 23.15 Tulossa: Mad Cook Show (7) 23.20 Supertähdet 00.45 Poliisit (12) 01.15 Amerikan rajavartijat 01.45–02.45 Rantavahdit (7) 02.15 Rantavahdit (7) TEEMA&FEM 09.15–11.00 FEM 09.15 Koskaan ei ole liian myöhäistä 10.00 Piha kuntoon 10.30–11.00 Vem vet mest. MAALISKUUTA 2018 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Matka Keski-Amerikkaan 09.00 Uutiset 09.05 Aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Kun Suomesta tuli Suomi 11.00 Uutiset 11.05 Alueuutisia x 10 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 RSO Musiikkitalossa 13.35 Luontohetki: Attenborough’n erikoiset 14.00 Prisma: Ensimmäiset yhdeksän kuukautta 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10–15.39 Strömsön puutarha 15.50 Viro – Tuulten pieksämä maa 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Flinkkilä & Tastula 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 UMK18 Etkot 18.30 Docstop: Saara Aalto 19.00 UMK18: Saara Aalto 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 22.00 Komisario Maigret (12) 23.30 Karkotetut (16) 00.25–02.10 NSU – Saksan uusnatsimurhat (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hau Hau, Piip ja Veli 07.03 Olivia 07.24 Martta puhuu 07.47 Tilkkupeiton tarinoita 07.51 Nelli ja Noora 07.59 Vilkki Ankka 08.10 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.34 Mimosa ja Lennu 08.45 Retki-Roope 08.59 Galaxi 09.01 Näin meillä (7) 09.13 Hullabalooba (7) 09.18 Galaxin pallo 2018 09.46 Kammokatu (7) 10.00 Maailman oudoimmat urheilulajit 10.25 Naissotilaat 10.55 Villi kortti 11.45 Pikaluistelun MM: Sprinttimatkat 12.35 Ratsastuksen maailma 13.00 Salpausselän kisat: Yhdistetyn joukkuemäki 14.00 Sprinttihiihdot 16.00 Pikaluistelun MM: Sprinttimatkat 16.15 Salpausselän kisat: Yhdistetyn viesti 17.15 Joukkuemäki 19.30 Donna (12) 19.55 Kätevän emännän juhlat 20.20 Sohvaperunat 21.10 Snowpiercer (16) 23.15 James Corden Show 23.55–00.45 Yle Live: Teflon Brothers MTV3 08.00 Palomies Sami 08.15 Littlest Pet Shop 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Kung Fu Panda (7) 09.30– 10.00 Paavo Pesusieni 10.30 Salatut elämät (7) 11.00 Salatut elämät (7) x 4 13.00 Unelmarempat 14.00 Sääilmiöiden Top 10 15.00 Pilanpäiten 15.15 Pelisilmä 16.00 Sara La Fountain Australiassa 16.30 Yökylässä Maria Veitola 17.30 X Factor Suomi 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Putous 21.00 Rimakauhua ja rakkautta (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Johan Falk 3 – National Target (16) 00.35 Alppihiihdon maailmancup: Crans-Montana 01.30 Viikingit (16) 02.30 Putous 03.55–04.50 Bosch (12) x 2 NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa 06.15 Myyrä ja Panda x 2 06.40 K3 x 2 07.05 Angry Birds Piggy Tales 07.10 Angry Birds Stella 07.15 Rusty Rivets 07.40 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 08.00 Angry Birds Toons 08.05 Transformers Rescue Bots (7) 08.30 LEGO Star Wars (7) 08.55 LEGO City 09.00 Eläinpotilaiden pelastaja 10.00 MasterChef Suomi x 2 12.00 Remppa vai muutto 13.00 Remppa vai muutto 14.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.00 Heikoin lenkki 16.00 Leijonan luola 17.00 The Voice of Finland x 2 20.00 Haluatko miljonääriksi. 16.30 Uusi päivä 17.00–17.57 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Veljeskuntien rajut huvit 20.00 Uusi päivä 20.30 Moone Boy (12) 21.00 Downshiftaajat (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Banshee 22.45 James Corden Show 23.25–23.55 Rouva varapresidentti MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 47 1. 00.00 Poliisit (7) 00.30 Amerikan rajavartijat 01.00 Rantavahdit (7) x 2 02.00–03.00 Kuudes aisti (12) TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Efter Nio 10.00 Ainoa oikea tie 10.30 Vem vet mest. Lande 17.30 Putous 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Urheiluextra 19.30 X Factor Suomi 21.00 Aallonmurtaja (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.30 Bull (7) 23.30 Rikospaikka 00.00 Alppihiihdon maailmancup: Crans Montana 01.00 Rikoksista pahin (12) 01.55 Voitolla yöhön 03.20 Taikuuden tuolla puolen 04.15– 04.40 Elämää Philadelphiassa (7) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Hisse Hoksausmaassa 06.40 Myyrä ja Panda x 2 07.05 Angry Birds x 2 07.15 K3 x 2 07.40 Rusty Rivets 08.05 My Little Pony (7) 08.25 LEGO Star Wars (7) 08.50 Lasten uutiset 09.00 Eläinpotilaiden pelastaja 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Remppa vai muutto x 2 13.00 Vaaleanpunainen pantteri x 2 13.15 Suomen hauskin tavis 14.20 Heikoin lenkki 15.25 Hyvät ja huonot uutiset 16.30 Elokuva: Urhea (7) 18.30 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Kaappaus keittiössä 21.00 112 (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Pukumiehet 23.30 Putous 01.00 Kaappaus keittiössä 01.55 Paimelan autoparoni 02.50 NCIS: New Orleans (12) 03.45 Sääilmiöiden Top 10 04.40–05.35 Ota rahat ja juokse NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds Toons x 2 07.00 K3 x 2 07.25 Rusty Rivets 07.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.10 Tashi (7) x 2 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50– 10.50 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 13.45 Hauskat kotivideot 14.40 Vaaleanpunainen pantteri 14.50 Pikakurssi kodinostoon 15.20 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 16.25 Remppa vai muutto 17.25 Leijonan luola USA 18.30 Suomen hauskin tavis 19.30 Poliisit 10 vuotta 20.00 Heikoin lenkki 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Tulossa: Mad Cook Show (7) 22.05 Elokuva: Beck: Huone 302 (16) 00.05 Poliisit (7) 00.35 Amerikan rajavartijat 01.05–02.05 Kuudes aisti (12) TEEMA&FEM 09.15–12.00 FEM 09.15 Kysymyksiä kulttuurista 10.00 Yksin lavalla: Simon Zion 10.25 Yksin lavalla: Iiris Viljanen & Simon Zion 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Skavlan 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Elävä arkisto: Suomen suosikit x 3 13.05 Historia: Naisten nousu 14.05 Taidetutkimukset 15.05 Tiededokumentti: Ihmisen kaupunki 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.50 60-luvun kuvakirja 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Suomen surkein kuski 21.00 Modus 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Peter Nyman 23.05 NCIS: New Orleans (12) 00.05 Rimakauhua ja rakkautta (7) 01.00 Kohde (16) 01.55 American Horror Story (16) x 2 03.45 Paimelan autoparoni 04.40–05.35 Ota rahat ja juokse NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds Toons x 2 07.00 K3 (7) x 2 07.25 Rusty Rivets 07.50 Disneyn esikoulu: Mikki ja ralliryhmä 08.15 My Little Pony (7) 08.35 Disney esittää: Star Wars (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.40 Vaaleanpunainen pantteri 14.50 Pikakurssi kodinostoon 15.20–16.20 Rantavahdit (7) 16.25 Remppa vai muutto 17.25 Leijonan luola USA 18.30 Kadonneen jäljillä 19.30 Poliisit 10 vuotta (7) 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Napakymppi 23.00 Haluatko miljonääriksi. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 The Chefs’ Line 11.01–12.00 Salatut elämät (7) x 2 13.30 Älä jäädy 14.00 Sääilmiöiden Top 10 15.00 X Factor Suomi 16.30 Kaappaus keittiössä 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Vaahteramäen Eemeli 18.30 Lippu rakkauteen 19.00 Sportmagasinet 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.49 TEEMA 20.00 Isältä tyttärelle (12) 21.00 Ellan matkassa: Etelä-Italia 21.30 Kino: Trumbo (7) 23.30–00.49 Disko ja ydinsota (7) 03 04 05 06 07 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 19.30 Napakymppi 20.30 Selviytyjät Suomi (7) 21.55 Keno ja Synttärit 22.00 Elokuva: Nälkäpeli – Matkijanärhi, osa 2 (12) 00.55 Konttori x 4 02.55–04.25 Poliisit (7) x 4 TEEMA&FEM 08.15–12.00 FEM 08.15 Unna Junná 08.30 BUU-perjantai 09.00 Junajengi 09.15 Koiruli ja Kaija 09.16 Kysy Laralta (7) 09.29 Hevostila Mistral (7) 09.51 Keltapaita 09.53 Viidakkojytä 09.57 Zorro the chronicles (7) 10.19 Knietzsche – maailman pienin filosofi (7) 10.22 Historiaa kolmessa minuutissa 10.30 Kaikkea kaupan 11.00 På spåret 12.00–17.25 TEEMA 12.00 I am not Your Negro 13.30 Villiä hurjempi Mel Brooks 14.23 Barbara Hannigan: luovuuden lähteillä 15.14 Barbara Hannigan: myöhäisillan konsertti 16.25 RSO Musiikkitalossa 17.25–23.25 FEM 17.25 Strömsön puutarha 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Aisopoksen teatteri 18.30 Tanskalainen maajussi 19.00 Yksin lavalla: Simon Zion 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Kuvakirjeitä maailmalta: Chile 20.00 Skavlan 21.00 Vangit (16) 21.45 Mardalsfossen 22.00–23.25 Dok: Thelma ja Louise, yhä sydämissämme 01.30–07.00 TEEMA 01.30 Punainen matto 03.00–07.00 Oscar-gaala 2018 YLE TV1 05.55 Seniorit somessa 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 10.55 Pisara 11.00 Jumalanpalvelus 12.00 Kandit 12.30 Sydämen kutsumus (12) 13.10 Suomisen perhe 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Arto Nyberg 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Obersalzbergin lapset 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Amal, Tahririn tytär (12) 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Oddasat 23.25 Kotikatsomo: Häiriötekijä (12) 00.45–01.15 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Niksi-Nella 06.58 Ystäväni Ronja 07.06 Tinga Tinga -tarinat 07.18 Astroset 07.32 Nallepaini 07.34 Kaapo 08.00 Pingu 08.08 Galaxi 08.09 Neljä ja puoli kaverusta (7) 08.34 Unna Junná 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Lähiö – Reunalla x 2 12.00 Yksineläjä Severin 12.30 Koiramies kiertää Färsaarilla 13.00 Ikuisesti nuori 13.30 Tanskan toisenlaiset frendit 14.00 Elämäni eläimet 15.00 Donna (12) 15.30 Uusi päivä x 3 17.00–17.57 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00–19.50 Nuorena kaapista ulos 20.00 Uusi päivä 20.30 Rouva varapresidentti 21.00 Fleabag (12) x 2 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Game of Thrones (16) 23.05 Looking (16) 23.35–00.35 Ammattina prostituutio MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 11.00 Luonto taiteen lähteenä 11.29 Från jord till bord 12.00–17.20 TEEMA 12.00 Suojasää (12) 13.00 Historia: Stalin x 3 15.40 Aljosha – moskovalainen 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.50 60-luvun kuvakirja 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikospaikka 23.05 Myytinmurtajat 00.10 Pitääkö olla huolissaan. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 The Chefs’ Line x 2 11.01–12.00 Salatut elämät (7) x 2 13.31 Peter Nyman 14.00 Manuela leipoo 14.30 Jamie Oliverin keittiössä 15.30 112 uudet jaksot (7) 16.30 Suomen surkein kuski 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Iron Man 3 (12) 23.45 Elokuva: Riddick – paluu (16) 02.10–03.10 Napakymppi TEEMA&FEM 09.20–12.00 FEM 09.20 Lääkärit vastaan internet 10.00 Obs debatt 10.30 Vem vet mest. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Yakari 18.30 Design 3000 ja Kasper Strömman 19.00 Spotlight: Iso paha Nordea 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–23.53 TEEMA 20.00 Valitut sanat: Hurley & Tuomainen 20.30 Arkistojen salat 21.00 Historia: Vietnamin sota 21.55 Kino Suomi: Kissan kuolema (12) 23.25 Uusi Kino: Supervenus (12) 23.27 Kauneus (12) 23.37–23.53 Luokkakokouksen jälkeen (7) YLE TV1 05.55 Luontohetki: Attenborough’n erikoiset 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 10.50 Uutisikkuna 12.30 Sydämen kutsumus (12) 13.10–14.45 Suomisen taiteilijat 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Ensimmäiset yhdeksän kuukautta 20.00 Akuutti: Syömishäiriö varasti elämäni 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Doctor Foster 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Ulkolinja: Köyhä Eurooppa 23.55–00.25 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Humps 07.00 Meidän vauva 07.05 Dinotassut 07.17 Sasu 07.29 Noksu 07.34 Timppa 07.44 Nuottiavain 07.54 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 08.21 Galaxi 08.22 Tenavat (7) 08.29 Jack (7) 08.41 Late Lammas 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Uutisikkuna 12.30 Lähiö – Reunalla 13.00 Laivakokin matkassa 13.30 Mitä vain vuoksesi, lemmikkini 14.00 Tanskalainen maajussi 14.30 Miksi kala syö. 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 01.05 Stadi vs. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Stadi vs. 16.31 Stadi vs. 12.45 Tanskalainen maajussi 13.30 Tuntematon perillinen: Isän miljoonat 14.30 Rouva varapresidentti 15.00 Kätevän emännän juhlat 15.30 Sohvaperunat 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Reggie Yates: Chicagon nuoret 20.00 Uusi päivä 20.35 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 21.00 Villi kortti: Jalkapalloetkot 21.15 Jalkapallon Mestarien liiga: PSG – Real Madrid 23.55 Maailman oudoimmat urheilulajit 00.25– 00.55 Jalkapallon Mestarien liigan kooste MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 15.15 Villi kortti: Jalkapalloetkot 15.31 Dok: Mikä alastomuuudessa kiusaa. 12.30–17.21 TEEMA 12.30 Kotiinpaluu (12) 14.00 Kahlitsematon renessanssi 15.00 Sininen laulu: Suomen taiteiden tarina 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.50 60-luvun kuvakirja 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 The Chefs’ Line x 2 11.01–12.00 Salatut elämät (12) x 2 13.30 Manuela leipoo 14.00 Punk’d Suomi 15.00 Putous 16.30 Pitääkö olla huolissaan. 11.00 Dok: Matka kohti kapinaa 11.30 Zorro the chronicles (7) 11.52 Knietzsche – maailman pienin filosofi (7) 11.55 Historiaa kolmessa minuutissa 12.00–17.08 TEEMA 12.00 Kino: Hän rakasti elämää (12) 14.00 Jäitä hattuun (12) 14.30–17.08 BBC:n Proms-festivaalin 2017 päätösilta 17.25–20.00 FEM 17.25 Älä stressaa! 17.40 Tämä tästä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Pikku Roy 18.30 På spåret 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.49 Arkkitehtuurin helmiä 20.00–00.50 TEEMA 20.00 Amy (12) 22.00 Suuri kauneus (12) 00.20 Uusi Kino: Tangokuninkaan tytär 00.33–00.50 Uusi Kino: Yövaras (7) YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Kengurukuningas 09.00 Uutiset 09.05 Flinkkilä & Tastula 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.40 Kuningatar Margareeta ja prinssi Henrik 13.45 Uutisvuoto 14.30 Docstop: Saara Aalto 15.00 Uutiset 15.05 UMK18: Saara Aalto 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.07 Isän eläintarha (7) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Luontohetki: Attenborough’n erikoiset 18.45–19.30 Arto Nyberg 19.45 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Häiriötekijä (12) 22.30 Nousuvesi (16) 23.15 Ykkösaamu 23.55–00.50 Historia: Holokaustin pakotunneli (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hyrräpäät 07.04 Musarullaa! 07.28 Kim ja Kai 07.35 Pipsa Possu 07.42 Ninni ja Nestori 07.55 Ryhmä Hau 08.19 Oktonautit 08.45 Äänimies-Anssi 08.59 Galaxi 09.01 Aappo ja Tööt 09.08 Kesäleiri (7) 09.21 Törmäyskurssi 09.26 Otso ja sopulit (7) 09.33 Urheiluhullut 09.35 Lassie (7) 10.00 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 10.25 Kohti Fifan jalkapallon MM-kisoja 2018 10.50 Salpausselän kisat: Yhdistetyn mäki 12.00 S Naisten 10 km (p) 13.30 Miesten 15 km (p) 15.30 Yhdistetyn 15 km 16.20 Mäki HS 130 18.30 Pikaluistelun MM: Sprinttimatkat 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Hiihdon Ski Classics: Vasaloppet 20.20 Motorheads 21.10 Torpedot (12) 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.10 Reggie Yates: Chicagon nuoret 23.05 Donna (12) 23.30 Totuuden treffit 00.20–00.45 Moone Boy (12) MTV3 08.00 Palomies Sami 08.15 Littlest Pet Shop 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Kung Fu Panda (7) 09.30 Paavo Pesusieni (7) 10.00 Taikuuden tuolla puolen 11.00 Kauneuden hinta 12.01 Manuela leipoo 12.30 Kaappaus keittiössä 13.30 Kotoisa 14.30 Suomen surkein kuski 15.30 Pitääkö olla huolissaan. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Henri ja uudet asiat 18.30 Ainoa oikea tie 19.00 Från jord till bord 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.01 TEEMA 20.00 Oscar-gaala 2018 23.00–00.01 Punainen matto YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.48 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Sydämen kutsumus (12) 13.10 Suomisen Ollin tempaus 14.40 Ikimuistoinen: Tapio Rautavaara 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Seniorit somessa 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00–19.48 Kiehtova maailma: Matka Keski-Amerikkaan 20.00 Kandit 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Poldark (12) 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Victoria (7) 23.45 Prisma: Ensimmäiset yhdeksän kuukautta 00.45–01.15 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Kuiske 06.59 Katinkontti 07.09 Tilda ja hänen ystävänsä 07.23 Killen kimppakyyti 07.34 Loruloikkaa 07.38 Babar 07.50 Askarrellaan 07.57 Dinojuna 08.23 Galaxi 08.24 Harri & Bip 08.26 Merten syvyyksissä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Lähiö – Reunalla x 2 12.05 Miksi kala syö
Näpertelijä ja hienostelija on hän, ken löytää aina itsensä muiden hunajapurkilta. Uskokoon ken haluaa. Aktiivimallissa palikat ovat sekaisin niin työnantajilla kuin työttömilläkin. Siksi siellä – ja joskus myös meillä – sanotaan, että aseet eivät tapa vaan ihmiset. Nopein ampuja voittakoon. Toivo Kuulan suuri pianotrio 19.41 Väliajalla keskustellaan illan taiteilijoiden kanssa 20.01 Konsertti jatkuu 20.56 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radio Variaatio: Tiedon jälkeinen aika. Valtion yhteinen raha näyttää olevan pelkkää paperia ulkoministeri Timo Soinille. Yhdysvalloissahan on vahva usko aseiden ylivoimaisuuteen ja viisauteen, tai ainakin aseita käyttävien hyviksien viisauteen. Huhtikuu on jo hyvä. Harjat ja luonto eivät siedä kylmää ja talvikausikin elettävä, kärsimys on syvä. Lehmus, suriseva niinipuu 10.20 Musiikkia parrasvaloista 10.35 Aristoteleen kantapää: Katalaani 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Radio 1 vastaa 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.30 Moniääninen Eurooppa 12.50 Kuuluttajan vieras 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Dickie Dick Dickens, osa 4/16. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Yle radio 1 1.3.–7.3.2018 Haatanen 11.00 Narrin aamulaulu 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana Jarmo-Matti Happo 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 4; Kukkaanpuhkeavien tyttöjen varjossa II, jakso 75 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 19.45 Väliajalla haastateltavina illan taiteilijoita 20.10 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.00 Kamarimusiikin helmiä 21.40 Venuksen koulu – kulttuurin seksihistoria: Porno 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen. Yrittäkää nyt päättää. Varmuuden vuoksi, vain ja ainoastaan varmuuden vuoksi, on Jussi Niinistö aivan hiljaa. LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.02 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Aamun kirja 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Puisevia tarinoita. 18.15 Viikon luontoääni: maakotka 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radioteatteri esittää: 20.00 Etnoilta: Sydänjuurilla 21.00 Etnoilta: Keinuva talo – Viulubändien riemukasta temmellystä ja lyyrisiäkin hetkiä 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Horisontti 22.50 Draamanpurkajaiset 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Uudet levyt 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Venuksen koulu – kulttuurin seksihistoria: Huoria ja kurtisaaneja 17.30 Radioteatteri esittää: Dickie Dick Dickens, osa 4/16. Oinas 21.3.–20.4. Sami oli hiihtäjä, nyt Sami oli selostaja. Rapu 22.6.–22.7. Säälittävää… ammattitaitoa kun tarvittaisiin myös ministerin tehtävissä. Olen kuullut. Hallituksen jo eletyt tuhat turhaa päivää saavat jatkoa eteen-taakse-peruutettu -komennoilla. Vaaleihin valmistaudutaan suuren epätietoisuuden vallassa. Esiinnyinkö istuvana ministerinä, ehkä en, asekaupoillako, no… Muistitesti kannattaa käydä tekemässä. 17.50 Etnohetki 18.00 Romano mirits 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 20.00 Väliajalla haastateltavina illan taiteilijat 20.25 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 20.55 Nuoren sopraanon säihkettä – Aida Garifullina laulaa 21.30 Maailmanpolitiikan arkipäivää 21.50 Musiikkihetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Brysselin kone 10.45 Musiikkihetki 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Naisia huipulla 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riikan tähtitarha: Vieraana huilisti Kaisa Kortelainen 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Aristoteleen kantapää 17.35 Moniääninen Eurooppa 17.55 Ykkösvieras 18.10 Draamanpurkajaiset 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 19.40 Väliajalla haastateltavina illan taiteilijoita 20.05 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.00 Pianistina Menahem Pressler 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen. Sami on aina ollut selittäjä. 22.55 Äänitarina. Kalat 20.2.–20.3. Neitsyt 23.8.– 22.9. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Radio 1 vastaa 17.15 Historiasarjoja: Äärioikeisto kylmän sodan Suomessa 18.00 Ehtookellot: Hattulan kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Sävel on vapaa / 09 144 800 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.00 Iltahartaus 23.10–07.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.02 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana Jarmo-Matti Happo 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Tarinatarha: Minna Canthin Köyhää kansaa, osat 1–2 08.40 Musiikkihetki 08.45 Romano mirits 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 10.00 Jumalanpalvelus Helsingin tuomiokirkosta 11.00 Jumalanpalvelus Kokkolan Baptistiseurakunnasta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Horisontti 12.50 Draamanpurkajaiset: Chaplin ja primitiivinen, väkivaltainen farssi 13.00 Klassista kahteen näyttelyssä 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatteri esittää: 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Kuusi kuvaa 18.00 Radio Variaatio: Tytöt. YHDYSVALLAT VOISI SIIRTYÄ takaisin villin lännen aikaan ja presidentistä tulisi maan yliseriffi maan isoimmalla revolverilla – nyt raukkaparka presidentti joutuu elvistelemään maailman isoimmalla napilla – ja kun villi länsi pelaisi yliseriffin määräämällä logiikalla ja olisi yliseriffi, hänen kaverinsa ja kaikki hyvikset nopeampia vetäjiä kuin pahikset. Hiljaisuus on kultaa ja sillä taktiikalla pärjää puolustusministerinä parhaiten. Turhakeministeri tulee meille tosi kalliiksi. Politiikan horoskooppi LAATINUT MADAME LOVIISA VIIKON OINAS Suvi Linden.. Rajaton määrä rakkautta. Vaaka 23.9.–23.10. Kauris 23.12.–19.1. Skorpioni 24.10.22.11. ”Tämä asia on loppuun käsitelty”. 18.45 Etnohetki 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10–06.00 Yöklassinen MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Euroopan valot 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Valkoista valoa 17.50 Valomusiikkia 18.10 Äänitarina. Tätä ei usko entinen työtön, ministeri Lindström, vaan takoo pää punaisena eteenpäin. Pardian henkilöstöpolitiikka se on vasta arvokasta. Voimaa, tahtoa, sitkeyttä ja herkkyyttä, tarvitsemme sinut Krista, kiitos. Esittävien taiteiden rahat uusjakoon. Kyllikki Villa myrskyssä 17.30 Keidas 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 4: Kukkaanpuhkeavien tyttöjen varjossa II 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Tuuli se taivutti koivunlarvan. 11.40 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Havaintoja ihmisestä: yksinäisyys 12.40 Musiikkikamari 12.50 Kuuluttajan vieras 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Matkakuume. Ensimmäisessä vaiheessa hän antaisi opettajille aseet, joilla voisi ampua kouluampumisia suunnittelevat. Pettymyksen peruutus. Kaksoset 21.5.–21.6. MAALISKUUTA 2018 007443-1809 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Mikä maksaa. 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen. Siis tämä kaikki edellinen jos presidentti Donald Trump saisi päättää. Kevättalvi on leijonille raskasta. Ei ole tarvittu miesmuistiin, nyt taas tarvitaan. Vesimies 20.1.–19.2. Eikä siitä saa tuomiota, koska tämä eksynythän olisi voinut olla vaikka pelottava ja vaarallinen murtomies. Hän antaa rampan kalkattaa jättäen hiilijalanjäljen milloin yksin tai vaimoineen taivaalle. Hyvä ministeri, perheeseen kun kuuluvat oleellisena osana ne lapset. Perheja palveluministeri Saarikolta pääsi unohtumaan heti ensimmäisillä metreillä se perhe. Siksi Yhdysvalloissa voi omalle kotipihalle eksyneen varmuuden vuoksi vaikka ampua. Ja Trumphan haluaisi päättää. Kisastudiossa suolsi puhetta tasaisen tappavasti, fokus vain pääsi unohtumaan. Rajaton määrä rakkautta. 15.25 Etnohetki 15.30 Matkakuume. Leijona 23.7.–22.8. 11.00 Valkoista valoa: Onko vanhana pakko olla pirteä. Jousimies 23.11.–22.12 Kristan matkalaukku pullisteli mitaleja ja tämä nuori nainen ei tuottanut pettymystä, vaan päinvastoin. 48 1. Pikkupomot lähteköön ja mistään tietämätön pääjohtaja jääköön. Samalla logiikalla kannattaa aseistaa myös opettajat. Nopein voittaa, yhteiskunta häviää Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Härkä 21.4.–20.5. Ladunvarsi toimijoille on ostettava lippu loppusuoraa varten, ojentakaa se aina voittajalle. Kunniamme pelastaja Iiro iski kultasuoneen. Olinko hotellissa, pyydettiinkö huoneeseen, meninkö yllättäin vai kutsumatta. Kyllikki Villa myrskyssä 15.50 Äänitarina. Myötähäpeä. Pääministeri puki päälleen luottamusmiehen rukkaset ja neuvotteli pääjohtajan syyttömäksi. Talvi on täällä ja maa elää täysin jäätyneessä tilassa. Valitse hyvä neitsyt jo uusi herkku, ei kukaan jaksa sinua loputtomiin syöttää