Demokraatti 1.4.2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

de_01042021_001.indd 1 23.3.2021 11.03. PAL.VKO 2021-15 00 74 43 -2 10 6 VAALIT Herra tulosanalyysi POLITIIKKA Viesti ei tavoita nuoria KORONA Tauti luikerteli eduskuntaan 1.4.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 6/ 21 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 21 / 1. YHDESSÄ VAI ERIKSEEN Milleniaalit voivat uhata kirkon erityisasemaa Suomessa. hu ht ik uu ta ERIARVOISUUS TEEMA Kuka sai nallekarkit
09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma Lehti, verkko ja some de_01042021_002.indd 1 23.3.2021 11.20
Vaalien siirto antoi mahdollisuuden aidolle keskustelulle kunta-asioista. KASVO KULTTUURI TEEMA de_01042021_03.indd 3 23.3.2021 17.47. Erot, joille ei ole oikeutusta. 3 Demokraatti 6/ 21 42 34 57 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 1. Viivan mestari. HUHTIKUUTA 2021 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI ANALYYSI ERIARVOISUUS TOVE Sami Borg kertoo kuinka vaalit menivät
Va. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Ka nn en ku va : iS to ck 14 KIRKKO +/– VALTIO Liitos natisee 5 6 8 11 14 20 23 24 26 28 31 32 34 40 41 42 46 49 50 52 64 65 66 72 73 74 Some, internet ja vaalikoneet luovat tasa-arvoa vaaleissa eri puolueiden ehdokkaille. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 15.4. 6/ 21 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Äärioikeiston uhka Viikon kuva: Lentävä lauta Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Laura Ylitalo D-ilmiö: Liitto rapistuu Arkadianmäeltä: Koronassa Alastalon salissa: Yksi kertomus Vaalit: Viesti ei tavoita nuoria Työelämä: Työrauha ei kelpaa Britannia: Lisää fiktiota Mepitshow: Miapetra Kumpula-Natri Kielikylpy: Vill aktivera unga Kuvataide: Maalaamisen taika Teatteri: Saatanallisen hyvää Kolumni: Jyrki Liikka Kirjat: Varman vankka historia Kirjavisa: Nyt kovaksi keitettynä Pelin purku: Lyö rennommin Puheenvuoro: Eemeli Peltonen Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Kaarin Taipale IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Sami Borg Kolumni: Mikko Majander Kasvot peilissä: Kari Salmi Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 34 SAMI BORG Politiikan tutkija + TEEMA Eriarvoisuus 57 de_01042021_04.indd 4 24.3.2021 11.02
Jussi Halla-aho on sanonut, ettei puhe väestönvaihdoksesta ole foliohattuilua tai liioittelua, ja Riikka Purra on todennut, ettei termissä ole mitään salaliittoon viittaavaakaan. Suomessa väestönvaihdosta puhuvat gallupeja johtavien perussuomalaisten kärkipoliitikot. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Opportunistisen populismin rumuus on historiallinen fakta, josta on syytä oppia. HELSINGIN YLIOPISTON tutkijaryhmä julkaisi puolestaan viime viikolla selvityksen verkkokeskustelupalstoilla esiintyvästä väkivaltaan yllyttävästä puheesta. Vaikka perussuomalaiset johtajat sitä kuinka kiertelevät, poliittisten johtajien esimerkillä on väliä yleisen ilmapiirin synnyssä ja ylläpidossa. Terrorismin uhka Suomessa on Suojelupoliisin arvion mukaan säilynyt kokonaisuudessaan ennallaan eli neliportaisen asteikon tasolla kaksi, kohonnut. Merkille pantavaa on myös se, että Supo mainitsee ensimmäistä kertaa ns. Supon mukaan ”tämä salaliittoteoreettinen viitekehys nojaa ajatukseen maahanmuuton ja monikulttuurisuuden muodostamasta perustavanlaatuisesta uhkasta länsimaiselle valkoiselle väestölle”. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Äärioikeiston uhka kasvaa Pääkirjoitus JOHTAJIEN ESIMERKILLÄ ON VÄLIÄ. Rajuinta puhe on vähemmän yllättäen äärioikeistolaisissa ja maahanmuuttovastaisissa keskusteluissa. de_01042021_05.indd 5 23.3.2021 14.00. väestönvaihtoteorian yhtenä huomionarvoisista äärioikeistolaisten terroristien aatteellisista vaikuttimista. Supo on myös löytänyt viitteitä iskun konkreettisesta valmistelusta. S uojelupoliisi arvioi viime viikolla julkaistussa vuosikirjassaan, että äärioikeiston muodostama terrorismin uhka on Suomessa aiempaa suurempi. Tutkimuksen mukaan äärioikeistolaisen ja äärivasemmistolaisen verkkoaineiston välillä on selkeitä eroja, sillä äärioikeistolaisessa aineistossa väkivaltafantasiat ovat selvästi graafisempia ja ajoittain myös sadistisia. Vuosikirjassa kuvataan myös, millaisiin ajattelumalleihin aatteellisesti äärioikeistolaiset iskut perustuvat. Taustalla on esimerkiksi islaminvastaisuutta, antisemitismiä tai yleistä maahanmuuttovastaisuutta. Jihadistista verkkoaineistoa on puolestaan ollut kaiken aikaa vähän, ja vuoden 2016 jälkeen sen määrät ovat olleet lähes olemattomia. Supo kertoi tunnistaneensa äärioikeistolaisia toimijoita, joilla on kyky ja motivaatio terrori-iskun toteuttamiseen. Sen sijaan radikaali-islamistisen terrorismin uhka, josta julkisuudessa puhutaan enemmän, on säilynyt aiemmalla tasollaan
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , Ez ra Sh aw TALVIURHEILUN TULEVAISUUS Slopestyle ja big air vaiko pertsa ja luistelu. Vielä ehtii ottaa haltuun Suomen mahdollisten talviurheilun menestyslajien termistöä. Hän voitti tänä talvena pronssia slopestylen MM-kisoissa Coloradossa. de_01042021_06.indd 6 23.3.2021 13.54. Hän on edustanut Suomea lumilautailun kansainvälisissä kisoissa jo vuodesta 2018. Rene Rinnekangas, 21 vuotta, on Suomen lumilautailun isoja nimiä
7 Demokraatti de_01042021_06.indd 7 23.3.2021 13.54
Majanen osaltaan jatkoi SDP:n varapuheenjohtajan, kansanedustaja Matias Mäkysen herättämää keskustelua siitä, onko suomalainen talouskeskustelu jämähtänyt liiaksi sopeuttamiseen. PEKKA SAURI TWITTERISSÄ Henkilöön menevän hyökkäyksen tuomitseminen ei ole uhriutumista tai hiljentämistä. Näitä voi vähentää tulonhankkimismenoina, joita ovat esimerkiksi etätyöhön liittyvä työhuonevähennys, tietoliikennekulut ja työvälinekulut. Ensin on saatava talouteen vauhtia ja vietävä rakenteellisia uudistuksia eteenpäin. Kasvua pitää hakea kestävän kasvun kautta, valtiovarainministeriön uusi kansliapäällikkö Juha Majanen kommentoi Demokraatille. Mäkysen mukaan vastaavia leikkausvaatimuksia eivät enää esitä edes Kansainvälinen valuuttarahasto IMF tai teollisuusmaiden järjestö OECD, jotka vielä finanssikriisin jälkeen vaativat julkisen talouden nopeaa tasapainottamista. Se on ihan selvä, Majanen toteaa. Verohallinto tekee kaikille palkansaajille automaattisesti 750 euron suuruisen tulonhankkimisvähennyksen. Miksi sitä on niin vaikea tuomita. Nyt kannattaa tarkistaa, voiko verotuksessa hyödyntää etätyöhön liittyviä verovähennyksiä. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Etätyön veroetu talteen V IIK O N LU KU 3 prosenttia. de_01042021_08.indd 8 23.3.2021 14.06. – Se on täysin totta, että kansainväliset järjestöt ovat – tässä maailmantilanteessa, jossa koronakriisi on vielä päällä ja talous kärsii – kyllä ihan perustellusti sitä mieltä, että ei ole aika kiristää finanssipolitiikkaa. Suomihan on sinänsä juuri niin toiminut tässä, Juha Majanen toteaa. Verohallinnon sivuilta löytyy tietopaketti etätöihin liittyvistä vähennyksistä. Olemme vielä kriisin keskellä, jolloin on perusteltua harjoittaa mieluummin elvyttävää finanssipolitiikkaa. Mäkynen muistutti, että Suomessa asenteet ovat edelleen samat kuin vuonna 2010. – Valtiovarainministeriökin näkee tämän aika monipuolisen keinovalikoiman, jossa etusijalla ovat julkisen talouden vakauttamisessakin muut asiat kuin suorat leikkaukset. Majanen valittiin pitkään tehtävää hoitaneen Martti Hetemäen seuraajaksi. ERKKI PERÄLÄ TWITTERISSÄ Yhteisiä asioita ei voi hoitaa ilkeilyllä, vinoilulla ja syyttelyllä. Majasen mukaan ministeriön tehtäviin kuuluu myös sanoa se, että mitään keinoa ei ehkä pidä sulkea pois. Jos lopetettaisiin se nyt, niin saataisiin parempia tuloksia aikaan. Jos tulonhankkimismenot jäävät viime vuodelta sen alle, menoja ei tarvitse ilmoittaa. iStock Suuri osa hallituksen saamasta ryöpytyksestä on puhdasta misogyniaa. MATIAS MÄKYNEN TWITTERISSÄ TALOUSPOLITIIKKA Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan työntekijäliiton jäsenten valitseman luottamusmiehen sopijaosapuoleksi paikallisessa sopimisessa haluaa yrityksistä vain Nyt ei ole leikkausten aika – MINUSTA ei missään tapauksessa ole nyt aika virittää leikkauspuheita tai suoria sopeutustoimia. Mutta. Maksettavaksi tulevien verojen määrä alenee keskituloisella palkansaajalla muutamia kymmeniä euroja
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun yhdysvaltalaisyhtiö suostuu kohtelemaan kuljettajiaan työntekijöinä. Mistä muusta kertoo se, että suuria urheilukisoja ovat järjestämässä esimerkiksi Kiina, Qatar tai Valko-Venäjä. Selvitysten mukaan siirtotyöläisten olot eivät paljon eroa orjuudesta. – Pandemiaa ei voi syyttää pitkään esillä olleesta ongelmasta. Ei suinkaan teidän, hyvät urheilujohtajat, ansiosta, vaan yleisen painostuksen ja rahoittajien eli mainostajien vetäytymisen takia. Nykyaikana on aikamoista farssia väittää, että urheilu ei olisi myös politiikkaa. Britannian korkein oikeus päätti, että Uberin kuljettajat ovat työntekijöitä eivätkä yrittäjiä. Tämä on merkittävä voitto alustatyötä tekeville. TYÖELÄMÄ TYÖELÄMÄ KOULUTUS Ammatillinen koulutus on rikki KORONA-AIKANA AMMATILLINEN etäopetus ei toimi, selviää laajasta kyselystä toisen asteen opiskelijoille. de_01042021_08.indd 9 23.3.2021 14.06. Perusteettomista rajoituksista kertoi 23 prosenttia kyselyyn vastanneista. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari EKA KERTA TÄYSIN OPPINUT Koronatestikurlaaja Koronatestikurlaaja Hyvät urheilujohtajat, ottakaa jo pää pois siitä rahalta haisevasta pensaasta. Ammatillinen koulutus on kärsinyt jo vuosikaudet liian vähäisistä resursseista, ja korona nostaa puutteet laadussa ja opetuksen tasaisuudessa vahvemmin esiin, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry:n puheenjohtaja Henriikka Mastokangas sanoo. Työpaikoilla ei toteudu sananvapaus SAK:N MUKAAN joka neljännellä työpaikalla työnantaja on perusteetta rajoittanut työntekijöiden ja luottamushenkilöiden oikeutta kertoa julkisesti näkemyksiään työpaikkaa koskevista asioista, vaikka työntekijöillä on perustuslain takaama oikeus ilmaista mielipiteensä julkisuudessa. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan Qatarissa on kuollut kisoihin liittyvillä työmailla yli 6 500 siirtotyöläistä kymmenen vuoden aikana. Työntekijät eivät esimerkiksi voi poistua maasta ilman työnantajan suostumusta. Kuljettajat jatkossa tienaavat vähintään kansallisen minimipalkan ja saavat loma-ajan palkan ja eläkkeen. Voitto alustatyöläisille KYYTIPALVELU UBER antaa Britanniassa toimiville kuskeilleen työntekijän aseman – vuosien oikeudellisen väännön jälkeen. Hyvä esimerkki on Qatar, jossa järjestetään vuonna 2022 jalkapallon MM-turnaus. Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa kiinnostui siirtotyöläisten tilanteesta vasta julkisen painostuksen myötä – ehkä jälleen mainostajien kaikkoamisen pelosta, ihmettelee Demokraatin väki. Vastaajista 43 prosenttia sanoi ammatillisen osaamisensa jääneen heikommaksi korona-aika na ja 59 prosenttia koki etäopetuksen heikentäneen opetuksen laatua. Vai onko todellakin niin, että perinteisiä demokraattisia arvoja ja ihmisarvoa noudattavia maita ei kisojen järjestäminen enää kiinnosta. Viidesosa vastaajista oli harkinnut opintojensa keskeyttämistä pandemian poikkeusjärjestelyiden vuoksi. Hyvät urheilujohtajat, raha haisee, kun päätätte isojen urheilutapahtumien järjestäjämaista. Tosin näistä Valko-Venäjän jääkiekon MM-kisat siirrettiin. Keskusjärjestön luottamushenkilökyselyn mukaan yleisimmät tavat rajoittaa työntekijöiden sananvapautta ovat kielto kommentoida työpaikkaan liittyviä asioita sosiaalisessa mediassa tai estää mediahaastattelujen antaminen
9. Onneksi koronakevät tuo vaihtelua tähän jo hieman puuduttavaan aihekirjoon. Kuten myös tupakantumpin heittäminen maahan tai koirankakan korjaamatta jättäminen. 8. de_01042021_10.indd 10 23.3.2021 18.01. 10 Demokraatti Kevät KEIKKUEN tulevi VIIKON MEEMI PÄTKÄT Lehtikuva, Jussi Nukari Kevät KEIKKUEN tulevi 10 VIS V 1. Mikä on Matti Vanhasen toinen nimi. Monenko ottelun mittainen voittoputki oli. Mikä on maailman toiseksi suurin valtio pinta-alaltaan Venäjän jälkeen. 3. Minnesota Wildin suomalaismaalivahti Kaapo Kähkönen pelasi hiljattain pitkän tappiottomien ottelujen sarjan. 2. 10. Kasvomaskit! Niitä nimittäin paljastuu nyt lumen alta lähes paikasta kuin paikasta, niin kauppojen edustoilta kuin bussipysäkeiltä. Kuka oli kuunnelluin artisti Suomen Spotifyssa vuonna 2020. Tämä kertoo lähinnä ihmisen korvien välisen radan lyhyydestä. 5. Miksi Harri Holkeri sanoi 1990 ”Minä juon nyt kahvia”. Samanlaisesta kuin se, että koirankakoista suivaantuneet virittelevät koiravihaa ja kostotoimia koiria kohtaan, vaikka oikea osoite olisi siellä hihnan toisessa päässä. Ja kun keskustelijat pääsevät oikein vauhtiin, otetaan mukaan vielä tupakantumpit. Yhteistä näille kaikille kolmelle on, että niiden siivoaminen on varsin vastenmielistä puuhaa. Suomeen ei kuitenkaan kaivata lisää keskinäistä kyttäysmentaliteettia ja paheksuvia pitkiä katseita, vaan jokaisen vastuullista ja muut huomioon ottavaa toimintaa. Minkä klassikkoelokuvan tekemisestä kertoo eniten Oscar-ehdokkuuksia kerännyt Mank-elokuva. Kun roskakoreja löytyy Suomestakin kohtuullisella tiheydellä, osoittaa käytön jälkeen maskin heittäminen maahan suurta välinpitämättömyyttä ja henkistä laiskuutta. 6. Mikä joukkue voitti jääpallon Suomen mestaruuden 2021. Mikä oli maailman myydyin automerkki vuonna 2020. Kuka oli Neuvostoliiton johtaja vuosina 1984–85. Minkä maan lippu on kuvassa. 7. Hol ker i sijo itt ui vas ta kol man nek si ja hän eltä kys ytt iin kom men ttia . 7) Tan eli 8) Kon sta ntin Tše rne nko 9) Yhd eks än ott elu n 10) Kan ada NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Koirankakkaa maskiin K evään varma merkki on joka vuosi toistuva kiihkeä keskustelu lumen alta paljastuvista koirankakoista. Vas tau kse t: 1) JVG 2) Por voo n Aki lle s 3) Citi zen Kan en 4) Toy ota 5) Poh joi s-K ore an 6) Kok oom uksen puo lue toi mist o oli tee ttän yt Hol ker in tie täm ätt ä kys ely n pre sid ent tie hdo kkaa sta . 4
Uutta on myös vaalien siirtymisen takia kahteen viikkoon pidentynyt ennakkoäänestysaika. Voimaeläimesi on kuukkeli. Uutta on SDP:n valtakunnallinen soittelukampanja. Helsingissä on jo aiemmin osa ehdokkaista tehnyt paperittomia kampanjoita. 11 Demokraatti Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva ja Timo Sparf VAALIEN LOPPUSUORALLA VAADITAAN NYT TAVALLISTA PAREMPAA SPURTTAUSKYKYÄ. Tämä olisi tehty ilman koronaakin. Tulos ei ollut yllätys, kasvu alkoi jo viime vuonna. Onko vaalityössä jotain uutta. Siitä porukasta saan virtaa myös itselleni. Se ei ole ollut helppo tehtävä. Hyvältä. Olemme saaneet nuoria hyvin mukaan. Meidän ehdokkaat ovat mahtavia tyyppejä! Miltä vaalitilanne näyttää Helsingissä. Pääosa istuvista valtuutetuista on taas mukana vaaleissa. Miksi. Ehdokaslista onkin hyvä yhdistelmä uusia nimiä ja konkareita. Olemme molemmat sosiaalisia ja viihdymme vanhoissa metsissä, etenkin hyvien retkieväiden äärellä. Demareiden kevään kannatusluvut näyttävät meille erittäin hyviä lukemia. de_01042021_11.indd 11 23.3.2021 14.51. Demariloikka Demarit ovat nousseet kisaamaan Helsingin suurimman puolueen paikasta. Meillä oli ennätysmäärä ehdokkaiksi haluavia. Vaalien loppusuoralla vaaditaan nyt tavallista pidempää spurttauskykyä. Mielenkiintoista nähdä, minkälaisia somekampanjoita ehdokkaat tekevät. Se on vähän kuin ovelta ovelle kiertäminen, mutta tapahtuu puhelimella. Taustalla on varmasti monia tekijöitä: pitkäjänteinen työmme Helsingissä, hallituksen toiminta ja erinomainen pormestariehdokkaamme. Lievästä lintufobiastani huolimatta Kainuun sosiaalinen kansallislintu on aika selvä valinta, kun olen itsekin sieltä kotoisin. Hyvä meno. Kävimme ehdokkaidemme kanssa läpi kuntavaalien siirrosta johtuvia käytännön asioita. Varmasti myös pääministerin kova henkilökohtainen suosio näkyy kannatuksessa. Ehdokkaiden saaminen taisi tässä tilanteessa olla helppoa. Olen painottanut ehdokkaille ja heidän tukijoukoilleen, että hengähtävät jossain vaiheessa, jotta jaksavat viimeiset kiriviikot. Viime syksynä oli jäsenvaali ja piirihallitus on täydentänyt listaa. Nyt voi sanoa, että Helsingissä on kolme isoa puoluetta. Siinä mielessä tilanne ei ole aivan uusi. Mikä meno Laura Ylitalo, Helsingin Sosialidemokraattien toiminnanjohtaja
Yksi raportin kirjoittajista, tutkija Rolf Fredheim, pitikin ”shokeeraavana” ministerien toimintaa ja osaamista vähättelevien viestien määrää. LÄHES VÄLITTÖMÄSTI Stratcomin selvityksen julkaisun jälkeen alkoi sen vähättely, harhautus. Se viittasi suomalaistutkimukseen, jonka mukaan 28 prosenttia vihapuheen kohteeksi joutuneista päättäjistä kokee kiinnostuksensa osallistua poliittiseen päätöksentekoon vähentyneen. Naispäättäjiin kohdistuvaa loukkaavaa somekirjoittelua on lähes jokaisessa maassa. Tympeän vähättelyn ja nollaamisen sijaan suomalaisten – yli sukupuolirajojen – pitäisi iloita siitä, että meillä voi kuka tahansa, taustastaan huolimatta, nousta vaikka ministeriksi. S uomessa, sukupuolten välisen tasa-arvon mallimaassa, naisviha voi edelleenkin hyvin. analyysi de_01042021_12.indd 12 23.3.2021 14.56. Pari viikkoa sitten julkaistiin Naton alaisen tutkimuslaitos Stratcomin (Nato Strategic Communications Centre of Excellence) tekemä raportti suomenkielisten twiittien sisällöstä ja verkossa esiintyvästä häirinnästä. Twitterillä on Suomessa noin miljoona käyttäjää. Tästä twiittasi myös Ilkka-Pohjalainen-lehden päätoimittaja Markku Mantila, joka työskenteli Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksen yksikön päällikkönä vuosina 2018–2020. Stratcom myös muistutti vihapuheen uhkasta Suomen demokratialle. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Mutta vuonna 2021 jokainen tuollainen vihaa uhkuva ja sukupuolta vähättelevä viesti tuntuu turhalta. Usein se vaatii kovaa työtä ja opintojen rahoittamista esimerkiksi kaupan kassana. Mutta Stratcomilta ei voi tilata mitään, ei etenkään lopputulosta, ainoastaan ehdottaa sille sopivia aiheita. Tympeän vähättelyn asemesta suomalaisten pitäisi iloita kaikkien mahdollisuudesta edetä vaikka ministeriksi. Valtaosa näistä 5 000 viestinlähettäjästä – usein nimettömiä – oli oikeita ihmisiä, ei massaviestejä lähettäviä koneita. Kyse ei ole yleensä poliitikkoihin kohdistuvasta vähättelystä tai haukkumisesta vaan suurelta osin puhtaasta naisvihasta. Stratcom ehdotti, että ennemmin tutkittaisiin vihapuhetta ja verkkohäirintää. Tasa-arvo on vain pintakiiltoa RAPORTIN KIRJOITTAJA PITI ”SHOKEERAAVANA” SUOMALAISMINISTERIEN TOIMINTAA VÄHÄTTELEVIEN VIESTIEN MÄÄRÄÄ. Etenkin menestyvät, johtavassa asemassa olevat naiset ovat monelle miehelle jotain ylitsepääsemätöntä ja tästä syystä sosiaalisen median törkyviestinnän vapaata riistaa. Tällaisia viestejä lähetti 5 000 suomenkielistä twitterkäyttäjää, joista osan viestit liittyivät pääosin Suomen ministeriviisikkoon. Stratcomin tekemistä Twitteriä koskeneista viestiseulonnoista seitsemän prosenttia suomenkielisistä julkaisuista tulkittiin loukkaavaksi tai herjaavaksi. Etenkin perusuomalaiset esittivät, että selvitys on valtioneuvoston tilaama. Eli kirjoittelusta, jota miespolitiitikot harvoin saavat osakseen. Stratcomin raportin mukaan tällaisten vihatwiittausten määrä on kuitenkin Suomessa poikkeuksellisen suuri. Pääviesti oli, että Sanna Marinin hallitus on ollut voimakkaan, naisvihaan pohjautuvan nettikiusaamisen kohde. Valtioneuvoston mukaan se esitti Stratcomille jo keväällä 2019 – joilloin pääministerinä oli Juha Sipilä – tutkimusta vihapuheesta ja verkkohäirinnästä. Tästä joukosta 5 000, vaivaiset 0,5 prosenttia, voi tuntua pieneltä määrältä
NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Tilastokeskus Lähde: Suomen Pankki Arvostamme suomalaista työtä. . . Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Miehet ovat selvästi valmiimpia leikkaamaan palveluista (38 %) kuin naiset (18 %). Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI Valtuutetut leikkaisivat palveluista, kuntalaiset korottaisivat veroja . Käteisen käyttö Korona on vähentänyt Suomessa merkittävästi, jopa 10 prosenttia, käteisen käyttöä. . G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: ST TK 50 40 30 20 10 Leikkaisi kunnan palveluista ja toiminnoista Korottaisi veroja Korottaisi palvelu maksuja Valtuutetut Kuntalaiset Miehet Naiset 18 % 28 % 28 % 36 % 36 % 43 % 38 % 18 % % de_01042021_13.indd 13 24.3.2021 10.19. STTK:n kyselyyn vastasi 2 002 täysi-ikäistä kansalaista ja tuhat kunnanvaltuutettua eri puolilta Suomea. . . . Valtuutetuilla sen sijaan suosituin vaihtoehto on kunnan palveluista ja toiminnasta leikkaaminen. Kuntalaisilla suosituin keino kuntatalouden tasapainottamiseksi on kunnallisveron korotus. . 13 Demokraatti Syntyvyys Suomessa syntyi alkuvuonna 302 lasta enemmän kuin vuosi sitten
Tämä on vähentänyt keskustelua kirkon yhteiskunnallisesta roolista. Perussuomalaisilla uskonto on alistettu kansallisuusaatteelle. ILMIÖ de_01042021_14.indd 14 23.3.2021 15.01. 14 Demokraatti Liitto RAPISTUU Suomessa kirkon erityisasemaa valtion kumppanina ei nähdä erityisenä ongelmana, mutta milleniaalit voivat tehdä siitä lopun
Uskonnolliset perinteet ovat kaupallistuneet. Pääsiäiseen liittyvien suklaamunien kauppaamisesta on tullut ympärivuotista. Mämmit ja laskiaispullat saapuvat tiskeihin pian jouluruokien jälkeen, joita tarjotaan asiakkaille jo lokakuussa. 15 Demokraatti de_01042021_14.indd 15 23.3.2021 15.01. Myös suhde niiden sisältöön on muuttumassa. 15 Demokraatti Teksti Simo Alastalo / Kuvat iStock / Kuvankäsittely Demokraatti V uodenkierron juhlat uhkaavat kuluttajan näkökulmasta sekoittua toisiinsa. Tutkijoiden mukaan muutos on jo havaittavissa erityisesti nuoremmissa ikäluokissa
Evankelis-luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla on oma kirkkolaki ja ne saavat osuutensa verotuloista. – Onhan se varmaa, että jos vasemmalta lähdettäisiin vyöryttämään kirkko ja valtio -kysymystä, se saattaisi aktiKIRKON ASEMA NOJAA KANSALAISTEN TUNTEMAAN ARVOSTUKSEEN. Merkittävimmän kulttuurikristittyjen sukupolven katsotaan syntyneen toisen maailmansodan jälkeen. Yksi Kaappiluterilainen kansa -kirjan kirjoittajista, Helsingin yliopiston dosentti Niko Huttunen pitää mahdollisena, että hiljaisuus voisi liittyä paitsi 2000-luvun alkupuolen kirkostaeroamiskeskustelun aiheuttamaan väsymykseen myös perussuomalaisten hyvään kannatukseen, joka saattaisi politisoida keskustelua kirkon asemasta. Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattorin Jussi Sohlbergin mukaan kirkkoa perinteisesti arvostavien kulttuurikristittyjen määrä on Suomessa laskussa. de_01042021_14.indd 16 23.3.2021 15.01. Suurin kirkon julkisoikeudelliseen asemaan vaikuttava muutos muhii Sohlbergin mukaan erityisesti 30–39-vuotiaissa milleniaaleissa, joista harva tuntee kirkkoa tai luterilaisuutta itselleen läheiseksi. Tämän jälkeen kirkon ja valtion välinen suhde on näkynyt muun muassa SDP:n puoluekokousaloitteissa jo yli sata vuotta Miksi kirkon roolista ei keskustella laajemmin nyt, kun jäsenyyslukemat ovat joka vuosi ennätysalhaalla. – Kun selkeä sukupolvenvaihdos tapahtuu päättäjien tasolla, remmiin astuu ihmisiä, joilla on hyvin etäinen suhde kirkkoon. – Tämä tulee vaikuttamaan keskusteluun, kun puhutaan evankelis-luterilaisen kirkon julkisoikeudellisesta asemasta. Kun myös kirkon jäsenmäärän odotetaan tulevaisuudessa putoavan noin puoleen suomalaisista, edessä on todennäköisesti keskustelu kirkon julkis oikeudellisesta asemasta. Vaikka kirkon jäseniä on kansasta noin 68 prosenttia, pääsiäisen ytimessä olevaan Kristuksen ylösnousemukseen uskoo kolmasosa suomalaisista. Luterilainen kirkko on vahvasti esillä myös kouluissa, vankiloissa ja puolustusvoimissa sekä virallisen Suomen juhlallisuuksissa kuten valtiopäivien avajaisissa. Huttusen mukaan Suomen luterilaisuus ja kristillisyys voitaisiin helposti valjastaa perusuomalaisille läheisen ulossulkevan identiteettipolitiikan välineeksi. Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan sodanjälkeinen sukupolvi eli paitsi yhtenäiskulttuurin ja luterilaisen kristillisyyden värittämässä Suomessa, myös sosioekonomisen edistyksen ja tieteellisen sivistyksen leimaamassa modernissa yhteiskunnassa. He arvostavat kirkollisia juhlapyhiä ja usein myös viettävät niitä, mutta allekirjoittavat vain osan kristillisistä uskomuksista tai eivät juuri mitään. Se tuskin on aivan lähitulevaisuuden kysymys, mutta tilanne voi 20 vuoden kuluttua olla toinen, Sohlberg sanoo. Pientä vähemmistöä lukuun ottamatta kirkon erityisasemaa valtion kumppanina ei ole Suomessa nähty erityisenä ongelmana, vaikka toisaalta kriittisyys jonkin tietyn uskonnollisen yhteisön erityisasemaan onkin kasvanut. Todennäköisesti silloin nousee esiin kahden uskonnollisen yhteisön, luterilaisen ja ortodoksisen kirkon erityisasema, Sohlberg ennakoi. SUOMESSA ON kaksi kansankirkkoa, joilla on muista uskonnollisista yhteisöistä poikkeava erityisasema. AJATUS KANSANKIRKON erityisaseman purkamisesta on ollut osalle vasemmistosta läheinen jo Forssan ohjelmasta (1903) saakka. Toista ääripäätä edustaa Suomen luterilaisimmaksi kunnaksi kutsuttu keskipohjanmaalainen Perho, jossa luterilaisia on takavuosikymmenten suuruudesta muistuttavat yli 90 prosenttia. Kirkon asema nojaa kansalaisten tuntemaan arvostukseen. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Valtaosa Suomen luterilaisen kirkon jäsenistä on tutkimusten mukaan identiteetiltään kulttuurikristittyjä. Mahdollinen tulevaisuudenkuva saattaa olla nähtävillä jo nyt Helsingin Kalliossa ja Vallilassa, joissa kirkkoon kuuluu jo reilusti alle puolet (noin 45 prosenttia) asukkaista
Miksi ruotsinkielisillä on Suomessa tuollainen asema. – Eikä kirkkolaki sinänsä ole mitenkään kummallinen juttu. Kirkko ja seurakunnat ovat kuitenkin olleet varsin aktiivisia esimerkiksi pakolaisten puolustamisessa. de_01042021_14.indd 17 23.3.2021 15.01. Onhan meillä monelle toimijalle erillinen laki, esimerkiksi laki Suomen Punaisesta Rististä. 17 Demokraatti voida sellaisia vastavoimia, joita ei haluta. – Tuo 50 prosentin haamuraja on mielenkiintoinen, mistä ihmeestä se tulee. Syyksi hän arvelee perussuomalaisen identiteettipolitiikan pelkoa. Huttusen mukaan uskonnollisten yhdyskuntien erilainen yhteiskunnallinen painoarvo on reaalipoliittinen tosiasia, joka pitää huomioida päätöksenteossa. – Perusteet ovat historialliset samoin kuin luterilaisella kirkolla. Jos katsot kirkkohallituksen asiantuntijoiden juttuja, siellä puhutaan lähinnä monikulttuurisuudesta. Kukaan ei voi kiistää luterilaisen kirkon historiallista asemaa. Luterilaisuus on historiallisesti nivoutunut niin syvälle suomalaisuuteen, ettei Huttunen ymmärrä, miksi jäsenyysprosenttien pitäisi liittyä mitenkään kirkon yhteiskunnalliseen erityisasemaan. 30–39-VUOTIAISSA MILLENIAALEISSA HARVEMPI PITÄÄ KIRKKOA LÄHEISENÄ. – Omaa luterilaista identiteettiä ei uskalleta ottaa vakavasti. Myös kirkon sisäisessä keskustelussa vältellään Huttusen havaintojen mukaan kirkon keskeisen aseman esiin nostamista suomalaisessa yhteiskunnassa. Ainakin aktiivisempien kirkon jäsenten kannalta hän näkee ongelmalliseksi sen, että puolue vaikuttaisi asettavan uskonnon kansallissuusaatteelleen alisteiseksi. Eivät he ole koskaan muodostaneet 50 prosenttia väestöstä. Perussuomalaisia Huttunen ei silti pidä kirkollisesti erityisen vaikutusvaltaisena puolueena. He pelkäävät hirveästi sen näyttämistä, että kirkko on iso tekijä Suomessa
HELSINGISSÄ KASTETAAN VIIDESTÄ SYNTYNEESTÄ LAPSESTA KAKSI. Ilmiö on Sohlbergin mukaan havaittavissa erityisesti nuoremmissa sukupolvissa kaikkialla Länsi-Euroopassa. Myös uskonnollinen kasvatus näyttää Sohlbergin mukaan ohentuneen. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Esimerkkinä suomalaisten piiloluterilaisuudesta Huttunen nostaa valtion vahvan arvostuksen. Suomessa vuonna 2019 syntyneistä lapsista kastettiin 68 prosenttia. – Uskonnollista vakaumusta kootaan mieluummin yksilöllisesti ja ammennetaan monentyyppisistä perinteistä. Kirkolla on siinä iso rooli. nettäneet jäseniään, ja kiinnittyminen niihin on heikentynyt. Helsingissä kastetaan tilastojen mukaan viidestä syntyneestä lapsesta kaksi. Myös kansalaisten korkean yhteiskunnallisen luottamuksen on nähty Pohjoismaissa liittyvän luterilaisuuteen. Perinteiset uskonnot eivät ole globaalisti häviämässä minnekään. – Suomessa ollaan siirtymässä tilanteeseen, joka on ollut todellisuutta kaikissa Länsi-Euroopan maissa. – Sillä on iso merkitys. Kirkon tutkimuskeskuksen raporteissa heidät identifioidaan paitsi uskonnottomiksi myös etsijöiksi. Koko maailmaa ajatellen Länsi-Euroopan ja Suomen maallistumistrendi koskee kuitenkin kutistuvaa vähemmistöä. Siellä missä väestö kasvaa, uskonnolla on suuri rooli. Maallistumisen rinnalla kulkeva uskonnollisuuden muutos kanavoituu Sohlbergin mukaan uushenkisyyteen ja suuntausten yhdistelyyn, jossa lainataan elementtejä vaikkapa länsimaisesta esoteriasta, aasialaisperäisistä meditaatioperinteistä, enkelihenkisyydestä tai energiahoidoista. de_01042021_14.indd 18 23.3.2021 15.01. – Kun jäsenkehitys on usein kärjessä kirkosta uutisoitaessa, voi tulla kuva, että uskonnot ovat hiipumassa. Jos yhteys perinteeseen ja elämäntapaan ei rakennu kotona, se lisää valtavasti mahdollisuutta, että perinteeseen ei lainkaan kiinnity, vaikka se olisi historiallisesti ja kulttuurisesti läsnä elämänpiirissä, Sohl berg sanoo. Sosiaalinen paine, joka takavuosikymmeninä saattoi johtaa lapsen kastamiseen, toimii Sohlbergin mukaan varsinkin isoissa kaupungeissa nykyisin toiseen suuntaan. Tavallisella ihmisellä on nykyisin mahdollisuus tutustua eri katsomuksiin paremmin kuin esimerkiksi 30 vuotta sitten. Kun katsoo globaalisti Afrikkaa, Aasiaa ja Latinalaista-Amerikkaa, kuva on toinen. KANSANKIRKON KALTAINEN institutionaalinen uskonto on menettänyt asemiaan, mutta ihmiset eivät ole muuttumassa automaattisesti uskonnottomiksi takavuosikymmenten maallistumisteesin mukaisesti. Yksi suuri syy on vahva yksilöllisyyttä korostava kulttuuri, jonka kanssa yhteistä, pitkäaikaista perinnettä tarjoavat uskonnot ovat vaikeuksissa. – Jos pidämme tästä yhteiskuntamallista, kannattaisi ylläpitää myös sen synnyttänyttä arvopohjaa. Kansainvälisen ISSP-tutkimuksen (2018) mukaan neljännes suomalaisista ilmoitti, että ei noudata mitään uskontoa, mutta pitää itseään yliluonnollisista asioista kiinnostuneina, hengellisinä ihmisinä. Mahdollisuus rakentaa yksilöllistä uskonnollista identiteettiä on toisenlainen. Tämänpuoleisuutta korostavien, esimerkiksi vaihtoehtoisten hoitomuotojen ja sekulaarin terveysjoogan rinnalla on myös niihin osittain sekoittuvaa esoteerisesti värittynyttä uushenkisyyttä, jossa kurotetaan tuonpuoleiseen. Uskonnollisuus löytää Jussi Sohlbergin mukaan uusia muotoja. Perinteiset uskonnolliset instituutiot ovat meLÄNSI-EUROOPAN JA SUOMEN MAALLISTUMISTRENDI KOSKEE KUTISTUVAA VÄHEMMISTÖÄ. Uskonnottomien suhteellinen osuus on vähenemässä
19 Demokraatti Iloista pääsiäistä! Työ tekijäänsä kiittää. Vaan mitä kertoisi palkankorotus. Ammattiliitossa olet vahvempi. miapetra.fi @kumpulanatri eeroheinaluoma.fi @heinaluoma de_01042021_14.indd 19 23.3.2021 15.01. jhl.fi/liity 85x118_Demokraatti_pääsiäinen_JHL2021.indd 1 19.3.2021 14:41:30 Euroopan parlamentin Sosialistien & Demokraattien ryhmä S&D Ollaan yhteydessä myös etäaikana! Tilaa EU-kuulumiset suoraan sähköpostiisi meppien kotisivuilta
Hankin hengitysoireiden takia happisaturaatiomittarin. Eeva-Johanna Eloranta kertoo päättäneensä puhua sairaudestaan avoimesti. – Onneksi olo parani. Satonen ja Könttä sairastivat taudin joulukuussa. Oli kevyttä lämpöä ja yleistä väsymystä. Ei tämän kanssa ole leikkimistä. Harvempi sitä tietoisesti levittää. Hajuja makuaisti katosivat. EEVA-JOHANNA ELORANNAN oireet alkoivat 25.2. Heitä asetettiin myös karanteeniin. Pahimpanak päivänä pystyin kävelemään, mutta kahden tunnin päästä saattoi olla aivan sippi, veto pois. Könttä ajatteli, että noin 30-vuotiaana ja hyväkuntoisena hän selviää taudista vähällä. Elettiin lokakuuta. Meillä on paljon iäkästä väkeä ja riskiryhmiä, joten suojautumisessa on syytä olla huolellinen, hän miettii. – Lauantaina iltapäivästä lukkiuduin kämpilleni. Hengittäminen tuntui vaikealta. de_01042021_20.indd 20 23.3.2021 15.30. Hän kertoo maanneensa noin kaksi viikkoa sängyssä ennen kuin toipuminen alkoi. Se hävisi totaalisesti mutta lopulta palautui. Tätä kirjoitettaessa juuri nämä neljä kansanedustajaa 200:sta ovat sairastaneet koronan. – Mutta ei sille mitään voisi eikä sekään voinut, jolta itse sain taudin. 20 Demokraatti ARKADIANMÄELTÄ KORONAN KOKENEET Korona ei kaihda Arkadianmäkeäkään. Se olisi ollut vaikea paikka. Sitten kuume nousi 38,5 asteeseen ja lihakset kipeytyivät. Mielessä pyöri kuitenkin myös se, että tauti on vienyt nuoriakin sairaalaan tai on voinut vaikuttaa työkykyyn. Se oli hämmentävää, ihan kuin kansanedustajat olisivat yli-ihmisiä, joita virukset eivät koskisi, Packalén muistelee mediareaktioita. – Tuntui kivalta ja ystävälliseltä. Teksti Johannes Ijäs K oronan brittimuunnoksesta toipuva SDP:n kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta muistelee hyvillään, miten keskustan kansanedustaja Joonas Könttä laittoi hänelle tsemppiviestiä. Könttä oli sairastanut koronan ennen Elorantaa. Tietysti eduskunta on poikkeuksellinen organisaatio. Kaikki kansanedustajat kertovat suojautuneensa koronaa vastaan asianmukaisesti. Muutama päivä sairauden toteamisen jälkeen aloin tervehtyä. – On varmaan hyvin inhimillistä kuitenkin päässään pohtia näitä. Pedissä meni syntymäpäiväkin, silloin lukuisat onnitteluviestit ja pari kukkalähetystä lohduttivat. Packalénkin on pyöritellyt mielessään, jos olisi sairastuttanut jonkun toisen, kun ei vielä tiennyt olleensa sairas. Tom Packalén muistaa taudin aaltoilleen. – Sain itsekin lukuisilta kollegoilta tsemppiviestejä yli puoluerajojen ja Satosen Arton (kok.) kanssa vaihdettiin muutama viesti taudin kuvasta, Joonas Könttä puolestaan kertoo. Ennen kaikkea pohti, että entä jos olisin tartuttanut riskiryhmäläisiä. Hän pohtii, että ehkä jotkut voivat saada myös lohdutusta tällä tavoin. Hän kärsi keuhko-oireista ja aika ajoin kovasta huimauksesta. Könttä kuitenkin ymmärsi, että hygieniaohjeita noudattaneena ja oireettomana alkuun sairastettuaan hän ei voi ajatella, että olisi syyllinen, jos olisi levittänyt tietämättään tautia. – Ja sitten on ihmisiä, jotka väittävät, ettei korona ole pahempi kuin flunssa. Tietojeni mukaan kukaan ei saanut koronaa. Olen eri mieltä, tauti on vakava. Kerran hän ehti jo pakata laukkunsa ja suunnitella päivystykseen lähtöä. Arto Satonen oli viitisen päivää kipeänä. KAIKILLA NELJÄLLÄ on ollut myös se siunaus, että he eivät ainakaan tiedä, että kukaan olisi saanut heiltä koronatartuntaa. Ensimmäinen koronaan sairastunut kansanedustaja oli perussuomalaisten Tom Packalén. Uupumus oli totaalista. Vaikka välillä tuntuu, että ei jaksa huolehtia varotoimista, niin olkaa tarkkana, hän sanoo. Kaikki oireet hävisivät kuitenkin noin 10 päivässä. Kukaan ei tiedä, mistä taudin sai. Eeva-Johanna Elorannan kotona asuva tytärkään ei sairastunut. Se oli isoksi avuksi, sain siitä mielenrauhaa tietäessäni, että saan happea kunnolla. Joonas Könttä kärsi neljä päivää rankoista lihaskivuista ja päänsärystä. Hän koki sairastumisensa herättäneen myös jonkinlaista julkista paniikkia. Viikossa oireet kuitenkin katosivat. – Tietysti lehdet paljon kirjoittavat, kun on ensimmäinen. Maanantaina kävin testissä ja tiistaina sain tietää, että olen koronassa. Joonas Könttä huokaakin, että virus on salakavala. Hän toivookin ihmisten olevan suojautumisessa tarkkana. Ne henkilöt, keiden kanssa olin ollut tekemisissä pidemmän aikaa, käytiin yksityiskohtaisesti läpi. Neljä kansanedustajaa on potenut taudin henkilökohtaisesti. Demokraatti kysyi, mitä sairaus heille opetti. – Juttelin lääkäreiden kanssa, ja he kertoivat, että ennen oireita on mahdollista kantaa virusta usean päivän. – Erikoisinta oli makuaistin menettäminen. – Siinä oli sellaista kovaa väsymystä, ripulia, kurkkukipua, kuumettakin oli alkuvaiheessa ja lihassärkyä. Totta kai sitä mietti, kenet on tavannut ja onko voinut koronan tartuttaa
Jossain vaiheessa täytyy miettiä, pystytäänkö jotain avamaan. Hän pohdiskelee myös kuntosalien rajoituksia ja sitä, miten liikunta on kansanterveyden kannalta tärkeää. Totta kai mietti, kenet on tavannut ja onko voinut koronan tartuttaa. Hän pohdiskelee myös kuntosalien rajoituksia ja sitä, miten liikunta on kansanterveyden kannalta tärkeää. Kaikkea ei siis koronan sairastanutkaan panisi säppiin. 21 Demokraatti ELORANTA KANTAA huolta siitä, että Suomen tehohoitopaikat riittävät. Ruokaravintoloiden nykyistä joustavamman aukiolon puolesta puhuu myös Tom Packalén Packalén kaipaa suhteellisuudentajua koronarajoituksiin. Eniten olen huolissani yrittäjistä. – Nämä ovat vaikeita kysymyksiä, ei näihin ole yksinkertaisia vastauksia. – Ei varotoimia turhan takia tehdä. de_01042021_20.indd 21 23.3.2021 15.30. Hän sanoo ymmärtävänsä myös ravintoloiden, pubien ja yökerhojen sulkemista, mutta on epäileväinen siitä, että ruokaravintoloidenkin toimintaa rajoitetaan niin paljon. – Jos ajamme yritykset konkurssiin, sekin voi johtaa siihen, etä menetämme elinvuosia, jos elämä kaatuu konkurssin myötä. Miten pystyisimme avaamaan yhteiskuntaa ja minimoimaan rajoitukset. Arto Satonenkin nostaa esiin sitä, miten tärkeää maskien, turvavälien, käsienpesun ja hygienian merkitys ovat. – Nämä ovat vaikeita kysymyksiä, ei näihin ole yksinkertaisia vastauksia. Hän toivoo, että kaikki jotka voivat, käyttäisivät maskia esimerkiksi kaupoissa asioidessaan. – Mitä sitten, jos olisi tilanne, ettei pystytä ottamaan vastaan tai hoitamaan kaikkia
22 Demokraatti de_01042021_22.indd 22 23.3.2021 16.23
Vastaus kysymykseen kuka minä olen ja mihin porukkaan kuulun. Takanani aterioi joukko haalari-asuisia rakennusmiehiä. Ajatus voimien yhdistämisestä on hukkunut ja yhteinen maailmankuva on kadoksissa. Kun työväki on hajotettu, sitä on helpompi hallita. Sille on ilmaantunut varteenotettavia oikeistopopulistisia kilpailijoita. de_01042021_23.indd 23 24.3.2021 10.29. Hän ottaa sujuvasti haltuun ay-liikkeen, koronaepidemian, rokotteiden tai kasvomaskien hyödyt. Kukaan ei kysynyt, miten työehdoista sovitaan, jos kaikki edustavat vain itseään. Tälle perustalle ovat, perinteisesti, rakentuneet myös yhteiset poliittiset tavoitteet. Käsittämättömintä oli kuulijoiden hiljaisuus. al as ta lo @ de m ok ra at ti. En tiedä kuinka hyvin hän olisi hahmottanut yhtäläisyyksien loppuvan siihen. Vaan siksi, että perinteiset kertomukset ovat menettäneet otettaan. VARALLISUUDEN JA luokan kaltaiset asiat eivät määritä ihmisiä samalla tavoin kuin aikaisemmin. Mutta perinteen ytimessä on identiteetti ja yhdistävä kertomus. Ei siksi, että varallisuuserot olisivat poistuneet. ISTUIN PARI vuotta sitten lounaalla Helsingin keskustassa. Joukon tilalla on itsensä suvereeniksi ymmärtänyt yksilö, joka, karrikoidusti, valitsee yhteiskunnalliset tulkintansa itsenäisesti kuin kaupan hyllyltä sen mukaan, mikä sattuu tänään huvittamaan. Perinne tuo mieleen tunkkaisia kuvia kansantanssista ja naurispuurosta. YHTEINEN KERTOMUS K irkkoa ja vasemmistoa yhdistää sama ongelma: kulutuskeskeinen yksilöllisyys, joka ei ole kiinnostunut instituutioiden ylläpitämistä perinteistä. Mahtoiko ay-liikettä vastustanut työmies tulla tätä lainkaan ajatelleeksi. 23 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Yksi joukosta opetti tovereilleen, että ammattiyhdistysliikkeestä on enemmän haittaa kuin hyötyä eikä siihen kannata missään tapauksessa kuulua. Työväenliike kärsii samasta instituutioiden alamäestä kuin kirkko ja urheiluseurat. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Palkansaajan identiteetti on lakannut olemasta yhteinen kertomus. Työväenlaulut ja vappumarssit ovat jääneet jatkuvasti pienenevän ydinjoukon harrastuksiksi. Palkansaajan identiteetti on lakannut olemasta yhteinen kertomus, jota ylläpidetään kaikkialla työväenliikkeen toiminnassa opintopiireistä urheiluseuroihin. Ajattelin hiljaisuuden kielivän työväenliikkeen tarjoaman maailmantulkinnan ja identiteetin katoamisesta. Rakennusmiehen näkemys ei itsessään ollut hämmästyttävintä. Murros on silti todellinen ja se on ollut käynnissä kaikkialla läntisessä maailmassa jo pidemmän aikaa. Vastaväitteet ovat ilmeisiä. Mielipiteidensä puolesta työmies olisi voinut syödä sopuisasti vuorineuvosten pöydissä. Suomalainen järjestäytymisaste on edelleen korkea, SDP on pääministeripuolue ja vasemmistoliitto on hallituksessa
Julkinen liikenne on Demarinuortenkin agendalla, tosin erityisesti ilmastonäkökulmasta. Suomen 50 suurinta kuntaa tuottavat noin kolmanneksen maan päästöistä, Demarinuoret muistuttaa ja kannustaa jokaista kuntaa hiilineutraaliustavoitteen asettamiseen. NUORET & VAALIT VIIME KUNTAVAALEISSA SDP ei pärjännyt järin hyvin yliopistokaupungeissa. Haluamme, että terapiatakuu saataisiin myös käytännössä toteutumaan kaikkialla, Ville Kurtti sanoo. Nuorten kiinnostus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ei välttämättä kanavoidu perinteisiä reittejä puolueiden ja vaaliuurnien kautta. – Pyöräily, kävely ja joukkoliikenne ovat edullisia ja ekologisia liikkumisen muotoja, joita opiskelijat eniten käyttävät, hän sanoo. – Jos kunnat eivät sitoudu kunnianhimoiseen ilmastotyöhön, ei ole ihme, että nuoret kertovat ilmastoahdistuksesta ja de_01042021_24.indd 24 23.3.2021 15.30. Viime kuntavaaleissa liki kaksi kolmesta alle 25-vuotiaasta jätti käyttämättä äänioikeuttaan. Nämä vaikutukset tulisi huomioida kaikessa kunnan toiminnassa. Kurtti arvioi, että kunnissa päätettävät, nuorten arkea lähelle tulevat asiat kiinnostavat, mutta se ei jostain syystä heijastu äänestysaktiivisuuteen. Nuorten ja opiskelijoiden jaksaminen ja heidän mielenterveytensä on puhuttanut erityisesti korona-aikaan. Perholehto kuvaa, että oikeastaan kaikki, mitä kunta tekee tai ei tee, vaikuttaa myös mielenterveyteen. Perholehto haastaa tapaa, jolla aiheena ehkä vähemmän ”mediaseksikkäästä” kuntapolitiikasta viestitään. Vaaleista tulisi kertoa kaikille ikäryhmille kiinnostavalla tai vähintäänkin ymmärrettävällä ja olennaiseen keskittyvällä tavalla. – Näkisin, että tällä hetkellä meillä on erinomainen mahdollisuus kasvattaa kannatusta nuorten ja opiskelijoiden joukossa ja siten myös näissä isoimmissa kaupungeissa. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva Nora Vilva K untavaalit kiinnostavat nuoria, Demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehto ja Sosialidemokraattiset opiskelijat Sonk ry:n puheenjohtaja Ville Kurtti vakuuttavat. Sonk myös analysoi SDP:n vaaliohjelman opiskelijanäkökulmasta. – Uskallan sanoa näin, koska vuoden 2018 Nuorisobarometrin mukaan nuorten kiinnostus politiikkaan oli korkeimmillaan kahteenkymmeneen vuoteen, Perholehto sanoo. – Ehkä se johtuu siitä, ettei nuorille ole kyetty viestimään tarpeeksi hyvin kunnissa tehtävien päätösten merkitystä arkeen, Kurtti pohtii. – Aiheesta on kyllä puhuttu paljon, mutta edelleen fyysisen terveyden edistäminen menee eri selvitysten mukaan aina mielenterveyden edistämisen edelle, Pinja Perholehto sanoo. Kunnat ovat merkittäviä vaikuttajia nuorten arjen asioissa, mutta tätä ei osata viestiä nuorille. Mistä sitten pitäisi puhua. Ville Kurtti kuvailee puolueen ”valtakunnallisen fiiliksen ja imagon” kehittyneen parempaan suuntaan. VILLE KURTTI enteilee, että kuntavaaleissa opiskelijat pitävät esillä muun muassa edullista asumista, ja myös sujuva joukkoliikenne ja kevyt liikenne ovat tapetilla. – Se tietysti tarkoittaa sitä, että pitää huomioida opiskelijat siinä, mistä puhutaan ja mitä tehdään, hän kiteyttää. – Ydinvoimasta tai Euroopan elpymispaketista kuntavaalipaneelissa puhuminen ei ole kovin lähestyttävää. 24 Demokraatti Kuntavaaliviesti ei tavoita nuoria NUORTEN KESKUUDESSA ON INNOSTUNUT FIILIS VAALEISTA. – Kunnilla on iso paikka vaikuttaa, millaisia matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita on ja kuinka nopeasti niihin päästään. DEMARINUORET JA -opiskelijat jakavat samoja tavoitteita ja huolia. Kaksikko pitää tärkeänä, että myös ennaltaehkäisyyn panostetaan – puututaan mielenterveysongelmiin ennen kuin ne kasvavat ja vaativat raskasta hoitoa. Demarinuoret on koonnut kuntavaaliohjelman, Sonk taas tuo opiskelijanäkökulmaa esiin muun muassa ehdokkaiden blogikirjoituksilla
Mielenterveystyö kunnan painopisteeksi – mahdollistetaan nopea hoitoon pääsy. Ensikertalaiset eivät ehkä pääse heti valtuustoon, mutta Perholehto kannustaa antamaan heille muita vaikuttamisen paikkoja esimerkiksi lautakunnissa. Koronan jälkihoidon checklist: estetään lasten sekä nuorten eriarvoisuuden ja syrjäytymisen kasvu. . Turvallinen koulu kaikille – kouluväkivallalle ja -kiusaamiselle loppu. TURVALLINEN, VÄKIVALLASTA ja kiusaamisesta vapaa koulu on yksi Demarinuorten ohjelman neljästä pääteemasta. Perholehto painottaa, että asioista tulee myös puhua niiden oikeilla nimillä. . KUNTAVAALEIHIN LÄHDETÄÄN nuorten ja opiskelijoiden joukossa hyvällä mielellä. de_01042021_24.indd 25 23.3.2021 15.31. . . . . – Ilmastoja ympäristöpolitiikkaa ei kuitenkaan pidä nuorten mielestä typistää vain päästöistä puhumiseen – se on myös luonnon monimuotoisuudesta huolehtimista, hän muistuttaa. Pinja Perholehto lähettää ”kainon toiveen” kuntiin, että nuoret muistetaan DEMARINUORTEN VAALITEEMAT . – Nuorista kasvaa kuntiin hyviä päättäjiä, hän summaa. Kohti päästötöntä ja jätteetöntä kuntaa – hiilineutraaliustavoite joka kuntaan. Koimme, että kunnat ja päättäjät ovat olleet aika hampaattomia tämän ongelman edessä. Suuret peruspalvelujen ulkoistukset on pysäytettävä – tavoitteeksi kestävien hankintojen kunta. – Tapaukset eivät saa lieventyä kiusaamiseksi vain siksi, että ne tapahtuvat koulun alueella, hän sanoo. Ville Kurtin mielestä on ollut ilo nähdä, kuinka paljon nuoria, uusia ehdokkaita nyt on. Omistakin ystävistä ja tutuista ilahduttavan moni on lähtenyt ehdolle, hän kertoo. – Vaikka kampanjointi on ollut koronan vuoksi vähän erilaista ja haastavaa, kun ei ole pystynyt tapaamaan ihmisiä, niin siitä huolimatta nuorten keskuudessa on innostunut fiilis vaaleista, Kurtti iloitsee. 25 Demokraatti vaativat toimia ilmastolakoilla, Perholehto sanoo. . Vaikka kiusaaminen on harvinaisempaa kuin vaikka 2000-luvun alussa, sitä on huolestuttavan paljon, Pinja Perholehto sanoo. . – Se on ykkösenä, koska tämä ei ole mikään uusi ilmiö tai ongelma. Asian saamasta painoarvosta kertoo, että sille on varattu johdannon jälkeen ohjelman ensimmäinen sivu. . vaalien jälkeenkin. Kouluissa tapahtuviin lainvastaisiin tekoihin, kuten fyysiseen väkivaltaan, tulee Demarinuorten mukaan puuttua välittömästi siten, että otetaan myös yhteys tarpeellisiin viranomaisiin
TOINEN ESIMERKKI on on Metsäteollisuuden irtautuminen valtakunnallisesta sopimisesta ja päätös siirtyä yrityskohtaiseen sopimiseen. Teksti Johannes Ijäs / Kuva Serr Novik T uoreimmassa Heinäluomat – et ikinä arvaa -podcastissa kansanedustaja Eveliina Heinäluoma (sd.) ja europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.), keskustelivat suomalaisen työehtosopimisen tulevaisuudesta, siitä, millaiseksi kulttuuri työmarkkinoilla voisi muuttua, jos työnantajapuolella toimittaisiin viime aikoina pinnalla olleiden päätösten mukaisesti. Nyt siellä on yt:t käyty ja työnantaja on tulkinnut asiaa niin, että he voivat hakea säästöjä esimerkiksi poistamalla ruokataukoja työntekijöiltä ja muuttamalla konduktöörien työvuorojen alkamisen ja loppumisen käytänteitä. 26 Demokraatti Työrauha ei kelpaa TYÖMARKKINAT Miten työrauha järjestetään tai miten sovittelut tehdään, jos ei ole työehtosopimuksia, Eero Heinäluoma kysyy. Sen taustalla on pääkaupunkiseudun junaliikenteen kilpailutus, jonka VR voitti. Niin kuin usein sitten nähdään, ne säästöt haetaan sieltä työntekijöiden selkänahasta. Sitten metsäyhtiö UPM kertoi aikovansa sopia toimihenkilöiden työehdoista yksilöllisesti, ilman työehtosopimusta. Ja sitten UPM. Hän sai tahtonsa lävitse, ja UPM ilmoittaa, ettei se tee työehtosopimuksia yrityskohtaisestikaan enää kaikille, vaan toimihenkilöt saavat käydä Wahlroosin kanssa ihan kahden kesken, millaisia loma-aikoja ja ruokatunteja on, Eero Heinäluoma puuskahtaa. Ja nyt toisen kerran mainitsen tämän meidän podcast-historian aikana: nimen Björn Wahlroos. Niin tässäkin tapauksessa. Hirveätä ja kauheata, tehdään yhtä aikaa sopimuksia, jotka vaikuttavat sekä talouteen, yrityksiin että kotitalouksiin, kaikkiin palkkoihin – niistä päästiin eroon. Eveliina Heinäluoma nosti esimerkiksi VR:n veturinkuljettajien parin viikon takaisen lakon. – Siinä poljettiin hinnat niin alas, että on jouduttiin katsomaan kustannusrakennetta. – Ensin haluttiin eroon tulopolitiikasta. – Eli loppujen lopuksi ollaan siis tilanteessa, että työnantaja yksipuolisesti heikentää työehtoja ja siitä tulee sitten kapinaa, Eero Heinäluoma lisää. – Onko tämä sitten esimerkki myös tällaisesta hajautetusta sopimustoiminnasta, että meidän pitää hyväksyä de_01042021_26.indd 26 24.3.2021 10.34. Ne ovat olleet pitkään voimassa, Eveliina Heinäluoma sanoo
Me olemme tottuneet Suomessa työtaistelujen osalta aika hyvään, hän toteaa. – Kun tämä on muutoksessa, nyt pitäisi miettiä tämä koko malli. Wahlroos on UPM:n hallituksen puheenjohtaja, jonka on arveltu vetävän vahvasti naruja Metsäteollisuuden päätösten taustalla. Siihen liittyy sitten se, että miten työrauha oikein järjestetään, jos ei ole työehtosopimuksia. 27 Demokraatti se, että jos tämä menee hajalleen, sitten tällaista ex tempore -työtaistelua alkaa olemaan vähän enemmänkin liikkeellä. Ja miten sovittelut tehdään. Jos meillä on kymmeniätuhansia sopimuksia, siinä syntyy ainakin tekemistä sovittelijoille. Meillä oli ennen yksi sovittelija. – Työtaisteluja on ollut aika vähän Suomessa pari viimeistä vuosikymmentä, Eero Heinäluoma jatkaa. Ei ole sovittavissa työrauhasta enää samalla tavalla kuin ennen. Mutta nyt kun ruvetaan tekemään tätä yrityskohtaista järjestelyä, kyllä siihen sitten väistämättä liittyy enemmän häiriöitä ja tulee enemmän tilanteita, joissa työt seisovat, kun ei ole päästy sopuun. Näinkö tässä käy, Eero Heinäluoma jatkaa. – Olisi kyllä hyvä, että kaikki ne tätä hajautusta haluavat myös muistaisivat, että tällä kolikolla on toinenkin puoli. Ranskassahan tämä on ihan tavanomaista ollut vuosikymmeniä. EERO HEINÄLUOMA määrittelee työehtosopimuksen olevan työrauhan myyntisopimus, jossa luvataan tehdä töitä tietyillä ehdoilla. TYÖEHTOSOPIMUS ON USEIN TYÖRAUHAN MYYNTISOPIMUS. – Se on varmasti myöskin seurausta siitä, ettei siellä ole ollut samanlaista työehtosopimuskulttuuria ja sopimisen kulttuuria kuin Suomessa. – Sitten kun se tehdään valtakunnallisesti, se on hoidettu kerralla. de_01042021_26.indd 27 24.3.2021 10.34. Eveliina Heinäluomankin mielestä Suomessa pitäisi katsoa tiettyihin maihin varoittavana esimerkkinä. – Tässäkin asiassa ehkä Suomesta katsottuna voisi todeta, että kannattaa katsoa vähän merta edemmäs, sitä mitä muissa maissa on. Niin että ei muuta kuin oikeus tieteen opintoja lukemaan, ja työllisyys on turvattu, Eero Heinäluoma heittää. Eveliina Heinäluoma arvelee, että Keski-Euroopassa on paljon enemmän lakkoja ja työtaisteluja. Kyllä tällaisessa asioiden hoitamisessa sadoissatuhansissa tai kymmenissätuhansissa paikoissa on omat häiriövaikutuksensa
Tabloidilehdet suhtautuivat Oprah Winfreyn sensaatiohaastatteluun tietysti paheksuen Meghania ja Harrya, samoin gallupien mukaan Britannian vanhempi väki. Myös entinen tabloidijournalisti Piers Morgan ITV:n – täkäläisen MTV:n – aamiasohjelmassa syyllistyi Meghanin jatkuvaan vainoamiseen ja saikin sitten potkut heti haastattelun jälkeen. HARRYN JA Meghanin liitto antoi aikanaan vaikutelman modernista maasta, joka vihdoin hyväksyi monirotuisuutensa. Hovin ällistyttävästä vanhakantaisuudesta instituutiona kielii, että hovissa yhä vielä niiataan kuninkaallisille. Kuningatar itse ei varmaankaan ole rasisti, hän on tottunut Kansainyhteisön mustiin kuninkaisiin ja presidentteihin. 28 Demokraatti Brittiläinen fiktio KUNINGATAR ON KYVYTÖN UUDISTAMAAN HOVIA TAI “FIRMAA”. Joka tapauksessa tuo amerikkalainen rakastettavasti hymyilevä kaunotar oli alituisesti tabloidien hampaissa, vaikka aina kaan minä en saa päähäni, mitä pahaa hän oikein oli tehnyt. Meghan on heille yhteiskunnallisen uhman ja identiteettipolitiikan sankaritar. Kuningatar Elisabet on yhä monen mustan Kansainyhteisön maan kuningatar. Britanniassa on 10 prosenttia ei valkoisia ja kansanterveyshuollon henkilökunnasta heitä on miltei puolet. Yhdysvalloissa väki piti oman tyttönsä puolia, ja monet amerikkalaiset tunsivat vapauttaneensa Meghanin ja Harryn Britannian hovin käärmeenpesästä. Myös saarivaltakunnan mustalle väestölle se merkitsi paljon. Televisiossa on nähty, kuinka Meghan niiaa apelleen Walesin prinssi Charlesille. BRITANNIA de_01042021_28.indd 28 24.3.2021 11.16. Sillä on verrattomasti enemmän yhteiskunnallista ja jopa ulkopoliittista merkitystä. Britannian musta väestö osoitti myös sankoin joukoin mieltään George Floydin kuoltua Yhdysvaltojen poliisin käsissä. Vaikea sanoa, sillä tietysti se peitetään nykymaailman aikana. OVATKO BRITANNIAN tabloidi-lehdet rasistisia. Suorapuheisena amerikkalaisena Meghan puhui suunsa puhtaaksi Oprah Winfreyn haastattelussa ja syytti kuninkaallista perhettä, hovia ja tabloidilehdistöä rasismista. Mutta Meghanin ja Harryn kapina ei ole pelkkä bulevardilehdille sopiva tarina kuninkaallisesta perheriidasta. Se osoitti ainakin sen, että tuo rasismia ja seksismiä vastaan taistellut poliittinen radikaali yritti epätoivoisesti sopeutua hovin vanhanaikaisiin kummallisuuksiin. Hovin ja tabloidien hampaissa ollut Meghan Markle on nuorille yhteiskunnallisen uhman ja identiteettipolitiikan sankaritar. Haastattelu mustasi Britannian mainetta kiusallisesti myös ulkomailla melko arkaluontoisella hetkellä. Teksti E eva Lennon / Kuva AFP, Justin Tallis M eghan Markle antoi takaisin Britannian hoville ja tabloidilehdille oikein olan takaa kuten hänen edesmennyt anoppinsa Diana aikanaan. Mutta nuoret olivat Meghanin ja Harryn puolella. EU:sta ei sympatiaa liiennyt, ja ranskalainen pilalehti Charlie Hebdo julkaisi pilapiirroksen, jossa kuningatar tukahduttaa kurkusta Meghania, joka valittaa: minä en voi hengittää, kuten George Floyd korisi ennen kuolemaansa. Hovi-instituution ja tabloidien paljastuminen rasistisiksi osui sisäpoliittisesti todella pahaan saumaan juuri nyt, kun koronavirus on tappanut poikkeuksellisen paljon erityisesti tätä ei-valkoista väestöä sekä kansanterveyshuollossa että sen ulkopuolella. Mutta kysymys ei ole kuningattaresta henkilönä, vaan hänen ilmeisestä kyvyttömyydestään uudistaa hovia tai ”firmaa”, kuten sujuvasanainen Meghan asian ilmaisi. Mutta pariskunta kertoi Oprah Winfreylle, että kuninkaallisesta perheestä joku, toinen, jonka nimeä he armeliaasti eivät halunneet paljastaa, oli kantanut huolta Meghanin tulevan lapsen ihonväristä, kun Meghan vielä oli raskaana. Kauanko ne tai edes pääasiassa ”valkoiset maat” kuten Kanada, Uusi-Seelanti tai Australia haluavat tällä menolla enää tulevaisuudessa pitää Englannin kuningatarta omana keulakuvanaan. Meghan ja hänen prinssipuolisonsa Harry säästivät kyllä 93-vuotiasta kuningatar Elisabetia ja korostivat hyviä suhteitaan häneen. Mutta hovi-instituutiossa työskentelevä väki on ilmeisesti vanhanaikaista, snobistista ja kenties myös rasistista. Britannian laatulehdet pahoittelivat, että tilanne oli ajautunut tähän, ja että mainio mahdollisuus uudistaa vanhentunutta hovi-instituutiota oli menetetty, ja Britannia ja sen kuningashuone olivat joutuneet häpeään koko maailman silmissä
Pyritäänkö nyt merten taakse kaukomaille, jotta hallitus voisi puhua globaalista Britanniasta. Britannian turvallisuusja muut intressit ovat lopultakin Euroopassa tai enemmän sitten Lähi-idässä tai Afrikassa kuin Tyynellämerellä. Britannia tuntuu luiskahtaneen miltei fiktiiviseen elämään, johon Meghan ja Harrykin erinomaisesti sopivat. Monen täkäläisenkin mielestä on absurdia, että saarivaltakunta on kääntänyt selkänsä naapurissa sijaitsevalle maailman suurimmalle kauppablokille, minne 46 prosenttia sen viennistä suuntautui, ja anonut pääsyä kahdentoista toisella puolella maailmaa sijaitsevan maan kauppablokkiin Tyynenmeren kumppanuussopimukseen (TPP), jonka alueelle brittien viennistä menee vain kahdeksan prosenttia. 29 Demokraatti KAIKEN PÄÄTTEEKSI uusi ”Globaali Britannia” pyrkii brexitin jälkeen korvaamaan poliittisen vaikutusvaltansa ja taloutensa menetykset Länsi-Euroopassa avaamalla markkinoita Tyynenmeren puoleisesta Aasiasta ja veljeilemään sikäläisten ei-valkoisten maiden kanssa. Kirjoittaja on Lontoossa asuva toimittaja. de_01042021_28.indd 29 24.3.2021 11.16
Mahdollinen on myös ”liikennevalo”-koalitio, jossa istuvat vihreiden lisäksi demarit ja liberaalit. Koulutukseltaan Malu Dreyer on juristi. Vasemmistopuolue Linkellä meni näillä kulmilla yhtä heikosti kuin ennenkin. Hän liikkuu osan ajastaan pyörätuolissa sekä osaa laskea leikkiä puhevaikeuksistaan. Aktiivi katolilainen ja sydänveridemari puhuu avoimesti MS-sairaudestaan. Äärioikeistolainen AfD ei kyennyt kääntämään edukseen Kölnin hallinto-oikeuden kohupäätöstä kieltää kotimaantiedustelua kutsumasta puoluetta toistaiseksi oikeistoradikaaliksi ja tarkkailemasta sitä. SPD pärjäsi odotettua paremmin. Jos vihreiden suosio jatkaa nykyvauhdilla kasvuaan, niin ei ole mahdotonta, että saksalaiset saavat vuoden lopussa ensimmäisen vihreän liittokanslerin. Vihreät voitti vaalit. 30 Demokraatti Saksa siirtyy vihreälle linjalle Osavaltiovaalit mylläsivät Saksan poliittisia valta-asetelmia. Yli puoluerajojen arvostettu persoonaa on myös Baden-Württembergin vihermustaa hallitusta johtava vihreä Winfried Kretschmann (72). CDU:N ENNAKOITUAKIN kehnomman menestyksen selittämiseen ei riitä pelkästään sekava koronapolitiikka vaan kansalaisten yleinen tympääntyminen väsähtäneen oloisen Merkeliin ja hänen puolueensa löperöön tapaan hoitaa asioita. Muutamaa päivää ennen vaaleja paljastuneet eräiden CDU-edustajien maskibisnekset eivät ehtineet vaikuttaa täydellä teholla. Kirjoittaja on Berliinissä asuva toimittaja. Hän tulee toimeen talouden ja teollisuuden kanssa. CDU:n tappio olisi ollut todennäköisesti vielä suurempi, jos yli puolet valitsijoista ei olisi äänestänyt postitse. SPD:n voittoa Rheinland-Pfalzissa pidetään pitkälti osavaltiota pitkään pääministerinä hallinneen Malu Dreyerin ansiona. Niin ikään kansleriehdokkuutta tavoittelevalta CDU:n puheenjohtajalta ja Nordrhein-Westfalenin pääministeriltä Armin Laschetilta (60) ympyrät näyttävät menneen kokonaan sekaisin. Osavaltionsa vahvaa autoteollisuutta ymmärtävänä ja kompromisseja etsivänä hän on ilmastopolitiikassaan usein napit vastatusten puolueensa Berliinin pään kanssa. SAKSAN VAALIT de_01042021_30.indd 30 23.3.2021 15.35. Yli 10 000 edellisvaaleissa AfD:tä äänestänyttä siirtyi näissä vaaleissa vihreiden puolelle. SPD:n säilyminen vahvana ykkösenä (35,7 %) Rheinland-Pfalzissa sytytti toivonkipinän pitkään luisussa olleille demareille. Teksti Pertti Rönkkö / Kuva Hannibal Hanschke S aksassa Baden-Württembergin ja Rheinland-Pfalzin maapäivävaalien kristillisdemokraateille näyttämät madonluvut osoittavat, että Angela Merkelin ja kristillisdemokraattien aika alkaa olla ohi. Kretschmann työskenteli ennen poliitikoksi ryhtymistään lukiossa kemian, biologian ja etiikan opettajana. Vaalikampanjaansa hän kävi puolella teholla voidakseen olla enemmän rintasyöpään sairastuneen vaimonsa tukena. Vihreät nousevat todennäköisesti syyskuussa Saksan hallitukseen. Kova kannatus ei ole tarkkailijoiden mukaan niinkään puolueen kuin osavaltiota pitkään pääministerinä hallinneen ja demarien keskitietä edustavan Malu Dreyerin (60) ansiota. Poliittisina päämäärinään hän pitää sosiaalista tasa-arvoa sekä kaikille lapsille tasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksia. CDU:N HEIKKO menestys sotkee kristillisdemokraattisen unionin liittokanslerikuvioita. Puolueet ovat tässä vaiheessa varovaisia koalitiokannanotoissaan. CSU:n puheenjohtaja ja kanslerinvirasta haaveileva Markus Söder (54) myönsi katkeran oloisena, etteivät kristillisdemokraatit ole sittenkään aina ykkösenä. Liberaalit osoittivat elpymisenmerkkejä. Aika näyttää, ovatko pääkumppaneina silloin CDU ja CSU vai SPD
Energiatehokkaan korjausrakentamisen lisäämisellä lyödään kolme kärpästä yhdellä iskulla: syntyy välittömästi uusia työpaikkoja, ilmasto kiittää ja rakennusten viihtyvyys ja terveellisyys parantuvat. 31 Demokraatti Miapetra Kumpula-Natri Europarlamentaarikko, Bryssel miapetra.kumpula-natri@ep.europa.eu MEPIT E U-jäsenmaissa suunnitellaan parhaillaan kuumeisesti, miten kohdistaa EU:n elvytyspaketista tulevia varoja mahdollisimman viisaasti. de_01042021_31.indd 31 23.3.2021 15.39. KESTÄVÄ RAKENNUSKANTA ja asuminen eivät ole kuitenkaan vain numeroita ja tekniikkaa. Renovation Wave tavoittelee myös kiertotalouden edistämistä rakennussektorilla korjausrakentamisen yhteydessä. Elvytysvaroista 37 prosenttia tuleekin suunnata ilmastoja 20 prosenttia digi-investointeihin. Bauhausin tarkoituksena on luoda kestävää, kaunista ja kohtuuhintaista asumista, sekä tarjota innovatiivisia ratkaisuita kaupunkirakentamiseen. Olemassa olevan rakennuskannan päästöttömyyteen pitää tarttua, sillä rakennuskanta uudistuu hitaasti 1–2 prosentin vuosivauhdilla. Kannustan Suomea hakemaan mittakaavaltaan merkittäviä uudistussysäyksiä, hankkeita, joilla meille löytyy työtä globaalissakin työnjaossa ja jälleen kasvavaa vientiä. Suomessa luvut ovat hyvin lähellä tätä samaa. Samalla pitäisi työllisyyttä kasvattaa välittömästi. Viheralueilla on ilmanlaadun ja kestävyyden lisäksi merkittävä vaikutus ihmisten hyvinvointiin. Meidän tuleekin tähdätä nyt Bauhausin kautta eurooppalaiseen huippuosaamiseen! Haluan siis kannustaa suomalaisia toimijoita osallistumaan hankkeeseen – meillä on paljon annettavaa niin kestävyyden, kiertotalouden kuin osallisuudenkin saralla. Samalla elvytyksestä halutaan hyötyä myös pitkässä juoksussa: Euroopan taloutta viherrytetään ja digitalisoidaan. Yksi keskeinen täsmäruiske on aloite korjausrakentamisesta, EU-kielellä puhutaan ”korjausrakentamisen aallosta”, Renovation Wave -aloitteesta. Kestävien ja uusiutuvien materiaalien, kuten puun, käyttö voi parhaimmillaan muuttaa rakennukset hiilivarastoiksi – siksi puurakentamiseen tulee kannustaa! Lähiöt ja asuinalueet tulee suunnitella viheralueineen ja lähimetsineen. Kestävien ja kierrätettyjen materiaalien käyttöä rakennuksissa onkin lisättävä. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt korjausrakentamisen strategiaan liittyen uuden, monialaisen Bauhaus-aloitteen. Kyse on ilmastomuutoksenkin kannalta merkittävästä sektorista. Suomen kunnianhimoinen tavoite on vähentää rakennuskantamme päästöjä vuoden 2020 alusta 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Elvytetään rakennukset kestävyysloikkaan RAKENNUKSET VASTAAVAT 40 PROSENTISTA EUROOPAN ENERGIAN KULUTUKSESTA JA 36 PROSENTISTA PÄÄSTÖISTÄ. Tavoitteena on yhdistää taiteen, kulttuurin, osallisuuden, tieteen ja teknologian osaajat yhteen. EU on sopinut yhteisestä elvytysvarojen paketista, jota käytetään kriisistä selviytymiseen. Rakennukset vastaavat 40 prosentista maanosan energiankulutuksesta ja 36 prosentista päästöistä
Under andra studieåret var han ÅVSS vice ordförande. Även Wikström ska kandidera i kommunal valet i Vasa. Coronapandemitiden har medfört sina svårigheter för Wikström som för så må nga andra som studerar. Förra året var han sekreterare och nu har han övertagit ordförandeposten. UNGA de_01042021_32.indd 32 24.3.2021 10.40. Han är med lem i Vasa svenska social demokrater precis som företrädaren Filip Dahlskog. Jag har också bott på Cy pern i två och ett halvt år. Där fick han höra om FSUD och gick med hösten 2019. arbetarbladet.fi:ssä. Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi Text och foto Topi Lappalainen J onatan Wikström är or dförande för Finlands Svenska Unga Socialde mokrater (FSUD) sedan årsskiftet. Vill aktivera Jonatan Wikström recept är att SDP fortsättningsvis ska vara ett parti som främjar arbetarnas intressen och också småföretagarna. Det oroar mig att röstningsdeltagandet bland de unga är lågt. – Jag är uppväxt i Östersundom som har hört till Sibbo men nuförtiden hör till Helsingfors. Till Vasa har Wikström flyttat för att studera till klasslärare och nu är det tredje studieåret som gäller. – Det har känts tungt att studera på distans. Han nådde en suppleantplats för Åbo Vasa socialdemokratiska studerande (ÅVSS), vars styrelsemedlem han har blivit. Till all lycka bor jag med min sambo men annars är livet isolerat, konstaterar Wikström. Det är svårt när man inte har de sociala kontakterna och kamratstö det. Pidempi versio on julkaistu 9.3. I Vasa trivs jag bra och är för det mesta här, berät tar Wikström. SOM ORDFÖRANDE för FSUD vill Wiks tröm få unga att aktivera sig i politiken. 32 Demokraatti Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. Han är 22 år gammal och kommer från Helsingfors. – Jag kom till politiken via ÅVSS när jag ställde upp i kårvalet första studieå ret, säger Wikström
– Arbetarna är grundpelaren för sam hällets ekonomi. 33 Demokraatti Det har känts tungt att studera på distans. Jag vill ha en lä gre tröskel för att komma med i politiken. Det är viktigt med mänskliga rättigheter och att kämpa mot orättvi sor i samhället och i världen, nämner Wikström. Arbetsgivarna spelar en stor roll i ekonomin också men utan arbetare som mår bra och är arbetsdug liga mår inte ekonomin bra. Alla ska ha lika möjligheter i livet. Wikströms recept är att SDP fortsät tningsvis ska vara ett parti som främjar arbetarnas intressen och också småföre tagarna är en viktig grupp med tanke på ekonomin. Jag vill inte att SDP ska i första hand ses som ett parti för pensionärer utan som ett parti för alla. Han är nöjd med utvecklingen i SDP. de_01042021_32.indd 33 24.3.2021 10.40. Vi ska inte bara ta hand om de äldre utan om alla som har en sva gare position. – Vanliga arbetare känner sig hotade av invandringen och dras till högerpo pulismen. – På den senaste tiden har partiet fått ett stort ansiktslyft. Företagsamheten borde också uppmuntras och gynnas. Vi behöver en stabil, välutbildad och handlings kraftig arbetskraft. – Jämlikhet och rättvisa är viktiga principer. Vi har en ung parti ledare och många unga kandidater. FSUDordföranden är oroad över Sannfinländarnas framfart i Öster botten. ordförande = puheenjohtaja klasslärare = luokanopettaja styrelsemedlem = hallituksen jäsen svårigheter = vaikeudet sambo = avopuoliso tröskel = kynnys mänskliga rättigheter = ihmis oikeudet ansiktslyft = kasvojenkohotus välutbildad = hyvin koulutettu handlingskraftig = toimintakykyinen Ordlista – Det oroar mig att röstningsdeltagan det bland de unga är lågt. Som ung statsminister har Sanna Marin påverkat bilden av partiet positivt, säger Wikström. De socialdemokratiska värderingarna är viktiga för Wikström. Det är viktigt att det syns att partiet ar betar för småföretagarna och ger dem förutsättningar för att lyckas, avslutar Wikström
tutkija TUULINEN de_01042021_34.indd 34 24.3.2021 10.46. 34 Demokraatti KASVO HYVÄN Kokenut vaali kommentaattori ei lähde vedonlyönti remmeihin
35 Demokraatti de_01042021_34.indd 35 24.3.2021 10.46
Hänen isänsä, valtio-opin emeritusprofessori ja entinen kansanedustaja Olavi Borg kuoli viime vuoden maaliskuussa. Itse hän on sitä mieltä, että läsnäolossa on monia vahvoja puolia, jotka nyt jäävät puuttumaan opiskelijoilta. Tutor-opettajan ominaisuudessa Borg on keskustellut jokaisen politiikan tutkimuksen ykkösvuotisen kanssa erikseen siitä, miten he kokevat tilanteen. Suurin muutos on, että opiskelu toteutetaan nyt kokonaan etänä. vaalitutkija ja yliopiston lehtori Tampereen yliopistossa . Borgin äiti joutui pian hautajaisten jälkeen Koukkuniemen vanhainkotiin, ja kun viidestä lapsesta neljä asuu muualla, on yhteydenpito perheen kanssa ollut ajoittain hankalaa. Näyttää siltä, että useimmilla nuorilla on vähän parempi turnauskestävyys tässä suhteessa. TV-studiossa Borg kommentoi ensimmäistä kertaa 1999 eduskuntavaaleissa. harrastaa aktiivisesti urheilua: salibandya, kuntosalia, retkiluistelua, hiihtoa . 1999–2016 Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston johtaja . Ensimmäinen kerta Ylen radiolähetyksessä 1994 on jäänyt Borgille voimakkaimpana mieleen. Borg muistelee vaaleja tunteita kuohuttavina ja intensiivisinä. Myös suomalaiset tv-katsojat ovat jo vuosikausia tottuneet näkemään Borgin onnellisen oloisena, kun hän hyväntuulisesti kommentoi valtakunnallisia vaalituloksia. naimisissa, viisi lasta, joista nuorin teini-ikäinen vielä kotona, kolme lastenlasta . . Nyt Borg haluaa antaa tilaa nuoremmille tutkijoille. Sen lisäksi hän opettaa politiikan tutkimusta Tampereen yliopistossa. – Oli aikamoinen kokemus pitää hautajaiset niin pieninä ja koruttomina. Tehtiin äänestyspaikkamittauksia, se nimikin ’exit poll’ käännettiin vasta niiden vaalien jälkeen ovensuukyselyksi. – Kyllä selvästi nuoret ovat aika sopeutuvaisia. Se lukee isoilla kirjaimilla Sami Borgin työhuoneen seinän kuvakollaasitaulussa. . – Totta kai kun pääsee puhumaan omasta tutkimusalastaan, niin kyllä tutkijan on syytä olla innostunut. Neljä vuotta sitten Borg irtisanoutui arkistosta palatakseen täysipäiväisesti tutkimuksen pariin. Kisa oli tiukka. . musisoi perhepiirissä, tekee ”omia laulelmia” Teksti Sari Saloranta / Kuvat Jani Laukkanen I kionnellinen mies. Onneksi viime syksynä ensimmäisen vuoden opiskelijat pääsivät aloittamaan lähiopetuksessa. Kyselyjä nimittäin riittää. 1990-luvun puolivälistä lähtien Ylen vaaliasiantuntija . Alkuvuosina hän esiintyi yhdessä nyt jo edesmenneen valtio-opin professorin ja Aamulehden päätoimittajan Pertti Pesosen kanssa. Muutama viikko oli tapaamisia, he pääsivät tutustumaan toisiinsa ja saamaan kavereita. Tampereen yliopiston erillisenä laitoksena toimiva sähköinen arkisto tarjoaa tieteellisiä aineistoja tutkijoiden ja opiskelijoiden käyttöön. Borgista on kiinnostavaa nähdä palataanko koronan jälkeen vielä ”vanhaan normaaliin”. väitteli tohtoriksi 1996 vuoden 1991 eduskuntavaaleista . Borgin mukaan jotkut opiskelijat myös pitävät siitä, että kun verkossa pidettävät luennot pääsääntöisesti tallennetaan, niitä voi seurata silloin, kun itse haluaa. . – Sosiaalisen kanssakäymisen puute ei välttämättä vielä näy, mutta ihan varmasti se pinnan alla jollakin tavalla vaikuttaa mielialoihin ja oppimiseen. . . de_01042021_34.indd 36 24.3.2021 10.46. Vaalien jälkeen ja vaalivalvojaisissa hänet nähdään ja kuullaan toki vieläkin. Muuten on väärissä hommissa! Suuri yleisö tuntee Borgin ennenkaikkea politiikan tutkijana ja kommentaattorina. Se oli kuitenkin sitä aikaa, että vain kymmenen ihmistä sai osallistua. Borgin ”ura” Ylellä alkoi 90-luvun puolivälissä radiossa. . Sen Borg huomasi jo nuorena. Hän arvelee, että enemmän se on kuormittanut opiskelijoita kuin henkilökuntaa. Viimeinen taisto presidentinvaalien toisella kierroksella käytiin Martti Ahtisaaren ja Elisabeth Rehnin välillä. Harvempi ehkä tietää, että Borg kollegoineen on myös perustanut Suomeen Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston, jonka johtajana hän työskenteli lähes parikymmentä vuotta. Kollaasin hän on saanut entisiltä työtovereiltaan lahjaksi täyttäessään 50 vuotta. Hän sanoo, ettei enää vuosikymmeniin ole kuulunut aktiivisimpiin politiikan kommentaattoreihin. syntynyt 1965 . Kunnon muistotilaisuutta ei päästy pitämään Olaville, eikä ole vieläkään päästy. KORONAVUOSI ON merkinnyt Borgille myös luopumista henkilökohtaisessa elämässä. 36 Demokraatti D-KASVO SAMI BORG . Videopuhelussa kuuluu vahva tamperelaisnuotti. – Oletko sinä onnellinen. Borg nauraa hersyvästi kysymykselle. He ovat myös tottuneet olemaan ”ruudulla” ihan eri tavalla kuin me vanhemmat. VAALIASIANTUNTIJAN JA kommentaattorin hommat hän sanoo kokeneensa mukavina. . – Mutta tietysti vuosikymmenten varrella on jo oppinut säätelemään tätä kommentointijulkisuutta. – Niissä oli myös kaikenlaista tutkijan kannalta kiinnostavaa. Jos edellisenä iltana oli naama telkkarissa, niin seuraavana päivänä puhelin soi taukoamatta, kun toimittajat pyysivät lisäkommentteja. KORONA EI Borgin mukaan ole merkittävästi haitannut yliopiston työskentelyä
– Että tässä on voitettu ennakkoluuloja. Jotain positiivistakin voi pandemiasta löytää. 37 Demokraatti Kesän vietto sujui kuitenkin aurinkoisemmissa merkeissä. – Tulee vain määräys, että nyt siirrytään etäopetukseen. Lähiopetus on normaalisti tietokoneluokassa ja opettajan lisäksi avustaja kiertää katsomassa, jos joku ei pysy mukana. Sehän meni sitten loppujen lopuksi todella kivasti, kun oli aika kaunis heinäkuu ja oltiin sitten etäisyyksillä siinä ulkona. Borg arvelee, että samanlaista on ollut monella muullakin suomalaisella kotitaloudella. Sitä kuvastaa sekin, että yliopistolla työnantaja pitää itsestään selvänä, että henkilökunta on verkottunut. Esimerkiksi, kun kurssilla opetellaan yhtaikaa tutkimusmenetelmiä ja tilastomatemaattisten ohjelmistojen käyttöä. Kyllä sitä sopeutumiskykyä on opiskelijoilla ja onneksi vähän opettajillakin! USEIN VAALIEN alla tutut ja tuntemattomat pyytävät Borgia mukaan vaaliveikkauksiin. Borg sanoo yllättyneensä opiskelijoiden harjoitustöitä lukiessaan. Hän huomauttaa, että Suomessa eletään kuitenkin onnellisessa asemassa, koska meillä on niin hyvät tietoliikenneyhteydet. TUTKIJA ON VÄÄRISSÄ HOMMISSA, JOS EI OLE INNOSTUNUT PUHUESSAAN OMASTA TUTKIMUS ALASTAAN. KYLLÄ SITÄ SOPEUTUMIS KYKYÄ ON OPISKELIJOILLA JA VÄHÄN OPETTAJILLAKIN! de_01042021_34.indd 37 24.3.2021 10.46. Borg pelkäsi, ettei kaikkea opetusta voi pitää etänä. Oppi näytti menneen perille, ihan kuin muinakin vuosina. – Anopin mökille rakensin viime toukokuussa lankomiehen kanssa kesäkeittiön ja terassin ihan koronaa silmällä pitäen, kun meillä on yhteismökki siellä. – Olin vielä viime kesänä sitä mieltä, että voi hirveätä, ei tule millään onnistumaan järkevästi. Turhaan
– Juuri näin. Vaalit pidetään näillä näkymin kesäkuun 13. HÄN SANOO kuuluvansa sukupolveen, jolla ei ole vakiintunutta puoluekantaa. Sami-poika pääsi jo polvenkorkuisena isän mukana puhematkoille, puoluekokouksiin ja vaalimainoksia jakamaan. Myös poliitikot ovat huomanneet tämän. BORG EI usko, että tulevien kuntavaalien siirto myöhemmäksi karkottaisi kansalaisia vaaliuurnilta. Siitä huolimatta, miten poliitikoilla on tapana kuittailla, että ”gallupit on gallupeja”. Borgin tutkimusten mukaan nimittäin viimeisimmät, ennen vaaleja julkistettavat kannatusmittaukset ovat ”yllättävän tarkkoja” ja luotettavia. Tutkimusten mukaan somessa aktiivisten ehdokkaiden osuus on noussut vuosi vuodelta. Äänestysprosenttiin se ei Borgin mukaan vaikuta kuin muutamalla desimaalilla. Ja nyt vedonlyöntiä harrastaville rahanarvoinen tieto: vaalien alla kannattaa seurata aivan viimeisimpiä gallupeja. Mutta kun se on se oikea, silloin sanotaan että ”tämä on erittäin kiinnostava ja luotettava tulos”. Hän sanoo pikemminkin pitävänsä etäisyyttä. Viimeisellä viikolla ennen vaalipäivää julkistettavan mittauksen tiedot on kerätty keskimäärin noin kahta ja puolta viikkoa ennen uutisointia. – Mutta kyllä meillä kaikilla pojilla oli valinnanvapaus, ei meitä mihinkään painostettu, Borg vakuuttaa. Toisin kuin SUURIMMAN PUOLUEEN ÄÄNIOSUU DELLA EI JAETA YHTÄÄN PAIK KAA KUNTA VAALEISSA. – Jos tuntee ihmisiä liian hyvin, ei heitä pysty julkisuudessa objektiivisesti ja vapaasti arvioimaan. Tulevat vaalikampanjat käydään todennäköisesti pitkälti sosiaalisessa mediassa, kun ei voida fyysisesti kohdata. Tulokset osuvat lähes aina virhemarginaalin sisään. Siitä huolimatta, että jotkut, varsinkin iäkkäämmät todennäköisesti jättävät koronan pelon vuoksi äänestämättä. päivä. Kodissa puhuttiin yhteiskunnallisista asioista, ja historia ja yhteiskuntaoppi olivat myös koulussa Borgin lempiaineita. Yritänkin aina korostaa sitä, että some, internet ja vaalikoneet ovat juuri niitä, jotka luovat tasa-arvoa vaaleissa eri puolueiden ehdokkaille. – Toivon, että pandemiasta keskusteltaisiin nyt nähtyä vähemmän. Isä teki ympäripyöreitä päiviä läpi elämänsä. – Niinhän ne sanovat aina varsinkin silloin, kun kehityssuunta on väärä. Isä Olavi Borg oli Liberaalisen Kansanpuolueen kansanedustaja 1972–75 ja pitkäaikainen Tampereen valtuutettu. D-KASVO de_01042021_34.indd 38 24.3.2021 10.46. Eli se kertoo keskimääräisen, haastatteluajankohdan tilanteen. Kun ennakkoäänestysaikaa on pidennetty viikosta kahteen viikkoon, ihmiset pääsevät äänestämään jo toukokuun viimeisellä viikolla. Näin kävi esimerkiksi vuonna 2011 perussuomalaisten jytkyn kohdalla. Vaaleissa Borg äänestää ehdokaslähtöisesti. Vasta vanhempana hänellä oli aikaa harrastuksille. Poliitikkojen kanssa Borg ei kaveeraa. – Näin jo lapsena, kuinka paljon se syö miestä. – Olen sitä mieltä, että ennustelaitokset ja mediat tekevät hyvää työtä, kun ne teettävät luotettavilla mittauslaitoksilla puolueiden kannatusmittauksia. Toisaalta isän vaikutusta oli, että Borg päätyi politiikan tutkijaksi. 38 Demokraatti – Mulla on semmoinen periaate, että en osallistu mihinkään tällaisiin, en vedonlyönteihin enkä muihin veikkauksiin. Sehän on ihan tosi asia. Isä oli valtio-opin professori ja myös tunnettu politiikan ja vaalien kommentaattori. – Voin ihan avoimesti sanoa, ja olen sanonut muissakin haastatteluissa, että olen äänestänyt hyvin monia puolueita ja hyvin monien puolueiden ehdokkaita. Tutkija arvelee äänestysaktiivisuuden nousevan samaan lukuun kuin viime vaaleissa, eli vähän alle 60 prosenttiin. Borgin mielestä vaalien lykkääminen parilla kuukaudella antaa myös ”aidon mahdollisuuden” sille, että kunnille tärkeitä kysymyksiä, kuten taloutta ja työllisyyttä, sotea ja aluekehitystä nostettaisiin kunnolla esille. Puolue sai lisää ääniä, kun se vastusti juuri vaalien alla Portugalin hätäapuanomusta EU:lta. Hän katsoo myös, että hänelläkin on oikeus äänestää, ketä haluaa. Kannatusmittauksissa on tutkijan mukaan myös huomioitava ”näköharha”. Mutta voin kyllä taata, että kyselijöitä riittää! Borgin mielestä se ei yksinkertaisesti kuulu hänen hommiinsa. Lapsuudenkodissa hän pääsi läheltä seuraamaan poliitikon kiireistä arkea. – Kyllähän julkisuudessa meitä politiikan kommentaattoreita aina epäillään milloin minkäkin puolueen kannattajiksi. jotkut kommentaattorikollegat, joiden mielestä he eivät voi olla puolueettomia ja äänestävät siksi aina tyhjää. POLITIIKKAAN LÄHTÖÄ Borg ei ole koskaan tosissaan edes harkinnut. Hän pitää kuitenkin todennäköisenä, että jo vuoden ajan yhteiskunnallisessa debatissa vellonut ”superteema” korona tulee hallitsemaaan teemana myös kuntavaaleissa. Ja jos sitten parin viimeisen viikon aikana ennen vaaleja tapahtuu jotain yllättävää, asetelma voi kääntyä aivan toiseksi
– Koska sillä ääniosuudella ei jaeta yhtään paikkaa kuntavaaleissa! Borgin vuoden 2017 kuntavaalitutkimuksessa ilmeni, että äänestäjät kaipasivat enemmän uutisointia paikallisista aiheista. – Jopa niin, että viime eduskuntavaaleissa uusinta oli se, että instagramissa oltiin merkittävästi läsnä, eikä vain täällä meidän ikäisten facebookissa. de_01042021_34.indd 39 24.3.2021 10.46. Sen lisäksi työ tuo tervettä it searvostusta, joka on tärkeää kaikille ihmisille. 2 Mielekäs työ. Perheeseeni kuuluu vaimo, viisi yhteistä lasta, tytärten puolisot ja vanhim man tyttären kolme lasten lasta. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä asiaa. – Ja tämä on iso haaste. Olen vakaumuksellinen kristitty. Borgin mukaan kuntavaaleissa korostuu yhä enemmän puolueiden välinen valtakunnallinen kamppailu.Vielä 30 vuotta sitten ei ollut tavallista keskittyä siihen, mikä on suurin puolue ääniosuudeltaan. Perinteiset yhteiskunnalliset arvot ovat minulle myös tär keitä: tasaarvo, demokratia ja yksilönvapaus. 3 PARASTA 3 Elämänarvot. Mutta ymmärrän, että kun meillä on 293 mannerkuntaa, millä sitä valtakunnallinen media käsittelisi tasapuolisesti. 39 Demokraatti 1 Perhe. Työ rytmittää elämää ja tuo mielekkäitä ihmissuhteita. Olen perheihminen. Ei millään. Ja tietenkin se antaa elannon
Sellaista pottia ei ole sosiaalidemokraateille nyt luvassa, mutta kurssi kääntynee roimasti ylös pitkittyneestä aallonpohjasta. Seuraavat spekulaatiot eivät nojaa niinkään mielipidemittauksiin vaan vuosien varrella kertyneeseen ”mutuun”. Pikavisiitti ei ollut erityisen elegantti. VIHREIDEN VALTAKUNNALLINEN vetovoima edistyksen soihtuna on ollut himmenemään päin, eikä Anni Sinnemäen Helsinki tuo siihen erityisen tuoretta kipinää. Juhana Vartiaisen astuminen pormestarikehään oli kokoomukselta kelpo paikkaus, vaikka hänellä on ollut taipumusta herättää enemmän vastustusta kuin konsensusta. 40 Demokraatti K irsi Pihan paluu politiikkaan päättyi ennen kuin ehti alkaakaan. Nopea vetäytyminen pormestarikisasta oli varmasti tekijälle itselleenkin kiusallinen päätös, jonka imagohaittaa ei paikata edes viestinnän huippuammattilaisten taidoilla. Ja niissä kuvioissa on sijansa vasemmistoliitolla, unohtamatta pienempiä tekijöitä, jotka napsivat omat prosenttinsa vaalikakusta. Sanna Marin ja Nasima Raz myar ovat houkutteleva vaihtoehto pääkaupungin punavihreille. de_01042021_40.indd 40 23.3.2021 16.21. Sitä se tuskin tekee, mutta kannatus saattaa jopa kaksinkertaistua, ensisijaisesti kokoomuksen kustannuksella. Näin kolme kuukautta ennen (tämänhetkistä) vaalipäivää Helsingin asetelma on erinomaisen kiinnostava ja jännittävämpi kuin aikoihin. Helsingin puoluekartta tasoittuu KOLUMNI Mikko Majander mikko.majander@magma.fi Kirjoittaja on Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti, joka työskentelee tutkijana ajatuspaja Magmassa. Ei siihen kannata pyrkiä, jos ei koe pärjäävänsä edes kokoomuksen sisäisellä hiekkalaatikolla. Muodikkaita rajapintalaskelmia myötäillen uskaltaa ennustaa, että vaalit tasoittavat Helsingin poliittista kärkeä. Paikallisdemokratiamme uskottavuus olisi notkahtanut pahasti, jos kuntavaalin tulos olisi nostanut Pihan pormestariksi vain huomatakseen, että homma ei maistukaan niin hyvältä. Helsingin valtuustosta ei tule löytymään sellaista enemmistöä, joka tekisi Jussi Hallaahosta pormestarin, vaikka perussuomalaiset nousisi kaupungin suurimmaksi puolueeksi. PÄÄKAUPUNGIN JOHTAMINEN ON KOVA DUUNI, JOHON KOHDISTUU PAINEITA KOKO VALTAKUNNAN KATTAVASTI. Kahden suuren sijaan tulee olemaan useampia keskisuuria puolueita. Muistettakoon, että Paavo Lipposen SDP oli eduskuntavaaleissa 2003 Helsingin suosituin puolue, joka sai seuraavan vuoden kunnallisvaaleissakin 23,4 prosenttia kaupungin äänistä. Ehdokkaan oma tausta heijastaa sinipunaa, jolla on kaupunkipolitiikassa menestyksekäs historia aseveliakselin nimellä. Pääkaupungin johtaminen on nimittäin kova duuni, johon kohdistuu erilaisia paineita koko valtakunnan kattavasti. Ratkaisua voi kuitenkin kiittää siitä, että se tapahtui riittävän aikaisin
KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_01042021_41.indd 41 24.3.2021 10.59. Olen koko ikäni ollut hyvin aktiivinen ja osallistunut yhteiskuntaan eri tavoin. Eikka piti meille pienen konsertin ja kertoi värikkäästä elämästään. Se meiltä ihmisiltä usein unohtuu. Sikäli oli mukavaa, että lokakuun kokouksessamme oli vieraana Einö Grön. Niin kuin muinaiset roomalaiset sanoivat, carpe diem – tartu hetkeen. Ja vaikeuttaa yhteydenpitoa. Mutta myönnän, että itsekin sen välillä unohdan ja murehdin niitä näitä. Niin kauan kuin voi olla iloinen, pitää yrittää olla iloinen. Onneksi joillakin ihmisillä on sellainen elämänasenne ja huumori, että heiltä saa potkua ja virtaa. 41 Demokraatti Kari Salmi 73-vuotias Helsingin Wanhojen Tovereiden puheenjohtaja K un katson peiliin, sieltä katsoo takaisin harmaantunut, entinen lähes mustatukkainen 73-vuotias omasta mielestään herrasmies. Jos jää liikaa miettimään ja pohtimaan, manailemaan, kun tuokin oli tuollainen, eihän siitä tule mitään. Oli kiva ja hieman poikkeava kokous. Sivuun sellaiset ajatukset ja menoksi vain. Kyllähän tämä pandemia kaikenlaiseen toimintaan vaikuttaa. Vaikka en enää ole aktiivityöelämässä, kärsin tästä pandemia-ajasta samalla tavalla kuin kaikki muutkin. Vaikka koettaa soitella ja olla mukana sosiaalisessa mediassa, onhan se eri asia kuin nähdä. Se täytyisi ihmisten aina muistaa. Helsingin Wanhat Toverit, jonka puheenjohtaja olen, kokoontui viimeksi lokakuussa, ja nyt ei ole varmuutta, ehditäänkö tässä kevätkaudella kokoontua ollenkaan. Ei sille voi mitään. Niin helposti käy, jos on liian paljon vain siinä omassa kokemuspiirissä
42 Demokraatti KULTTUURI Tärkeintä on maalaaminen Tove Jansson oli mestari viivan käytössä. Tämä näkyy myös hänen maalauksissaan. de_01042021_42.indd 42 23.3.2021 16.36. Tove Jansson: Maisema, 1930-luku
Galleria Heino, Helsinki Alba – Lauri Laineen maalauksia Avoinna 11.4. Didrichsenin näyttelyssä on mukana myös Tove Janssonin ystävien töitä. saakka, ti 10–18, ke 10–20, to–su 10–18. saakka. de_01042021_42.indd 43 23.3.2021 16.37. Tässä Tuulikki Pietilän Talvi-ilta Helsingissä (1964). 43 Demokraatti Didrichsenin taidemuseo, Helsinki Maalaaminen on kaikkein tärkeintä – Tove Janssonin maalauksia Avoinna 30.5. Näyttelyssä vierailusta on sovittava ennakkoon osoitteessa sirpa.viljanen@inlive.fi KUVATAIDE Tove Jansson: Tupakoiva tyttö, 1940. saakka, ti 11–17, la–su 12–16. Galleria Live, Helsinki Rakkaus vie meitä moniin paikkoihin – Eeva Peuran maalauksia Avoinna 9.4
Ne ovat kuin päiväkirja, joka kuEeva Peura: Rakkaus vie meitä moniin paikkoihin, 2021. Piirtämisessä, viivankäytössä, hän olikin mestarillisen taitava. 44 Demokraatti T ove Janssonin (1914– 2001) kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 20 vuotta. Jansson tunnetaan meillä ja muuallakin ennen kaikkea kirjailijana, nimenomaan muumien luojana, mutta myös aikuistenkirjailijana. Etenkin omakuvat ovat taidokkaasti rakennettuja aina 1930-luvulta viimeisiin vuosiin saakka. Ja yksi kansainvälisesti tunnetuimmista taiteilijoistamme. Hän oli monipuolinen ja moniulotteinen tekijä: kuvataiteilija, kirjailija, kuvittaja ja sarjakuvapiirtäjä. Omakuvat ja muutkin muotokuvat, asetelmat ja maisemat olivat Janssonin taiteen pääasialliset lajit. Didrichsenin taidemuseon näyttely keskittyy maalauksiin. Pilalehti Garmin kuvittajana hän jatkoi sotavuodetkin rohkeasti sekä Neuvostoliiton että Saksan diktaattoreita pilkaten. Kuvataide on jäänyt näiden toimien varjoon, ehkä ymmärrettävästikin, vaikka hän itse piti maalaamista tärkeimpänä, mihin katselmuksen nimikin viittaa. On toki monia muitakin syitä. Se näkyy maalauksissakin. Se on yksi syy järjestää hänen näyttelynsä. KUVATAIDE de_01042021_42.indd 44 23.3.2021 16.37. Jansson koulutti itseään paljon sekä kotimaassa että ulkomailla. Mukana näyttelyssä on myös ystävien teoksia. Piirtämisen hän aloitti ammatillisessakin mielessä Teksti Seppo Heiskanen sananmukaisesti äitinsä kuvittaja Signe Hammarsten-Janssonin sylissä
Hänen taiteensa lähtökohtia ovat jo vuosia olleet välimerenmaiden renessanssin ja barokin maalaukset. Naiset ovat kääntäneet kasvonsa pois katsojasta. Mallien, naisten, vaatteet suorastaan hehkuvat erilaisissa sävyissä. Se helpottaa keskittymistä vaatteisiin ja kankaisiiin, kasvothan vetäisivät huomion puoleensa. Toki hän muokkasi sitä omiin tarkoituksiinsa sopivaksi. LAURI LAINEESEEN sopii Tove Janssonin toteamus: tärkeintä on maalaaminen. Lauri Laine: Alba I, 2020. Valkoista ei kuitenkaan Laineen maalauksissa juuri ole. Hänen lähtökohtansa olivat ranskalaisessa impressionismissa. Tove Jansson seurasi tarkkaan nykytaiteen kehitystä ja otti siihen osaakin. 45 Demokraatti vastelee tekijänsä kulloistakin mielentilaa. Onko kysymys siitä taiteen salaisuudesta tai mysteeristä, jota katsojan on vaikea nähdä. Se ei kuitenkaan ollut hänen lajinsa, mikä näkyy hyvin Didrichsenin näyttelyssä. Hänen otteensa poikkeaa kuitenkin Janssonin ja Laineen tekotavasta. MAALAAMINEN TUNTUU olevan Eeva Peurallekin ellei tärkeintä niin ainakin tärkeää. Näyttelykirjassa Maaria Salo viittaa myös Alban herttuattareen, josta espanjalainen Francisco Goya maalasi muotokuvan vuonna 1795. Maisemat olivat alkuvaiheessa runollisia, vähän surrealistisiakin. Se on latinaa ja tarkoittaa valkoista. Lopputulos on Laineen luomaa nykytaidetta. Uudessa näyttelyssä virikkeen antajana on ollut nimenomaan espanjalainen barokki. Herttuattaren tapaan Laineen maalausten päähenkilötkin ovat naisia, Alba-sarjassa myös luonnollisessa koossa esitettyjä. Mukaillakseni Otto Mäkilän tunnetun teoksen nimeä, näkevätkö naiset sen mitä me emme näe. Hän suhtautuu varsin suurpiirteisesti ja vapaamielisesti maalaustaiteen klassisiin periaatteisiin. Tämä sinänsä kiinnostava kausi katkesi talvisotaan, jolloin Jansson tarvitsi jo taloudellisestikin pilapiirroksia ja kirjoittamista. Näyttelyn nimi on Alba. de_01042021_42.indd 45 23.3.2021 16.37. Se on kuitenkin vain lähtökohta, se antaa puitteet maalauksen mahdollisuuksien tutkimiseen. Vauhtia ja ulottuvuuksia näissä tummansävyisissä, kiinnostavissa maalauksissa on. Taiteilija tutkii niitä runkona käyttäen maalaustaiteen klassisia perusasioita: värien vuorovaikutusta, kankaiden ja draperian eli poimujen ja ryppyjen kuvaamista. Gallerian Ministudiossa on Aleksi Tolosen pienoisveistoksia. Päinvastoin ne ovat hyvinkin värikkäitä. Abstrakti taide tuli Suomeen 1950-luvun myötä. Janssonkin yritti mennä siihen mukaan, koska monet hänen ystävistään ja opiskelutovereistaan tekivät niin. Näyttelyn nimen mukaisesti rakkaus tai jokin muu vie paitsi katsojaa myös erilaisia päähenkilöitä moniin paikkoihin: veden alle, lintujen pariin ja kirjailijan työhuoneeseen. Ne ovat myös miljöömuotokuvia eli kohteen huone ja esineet ovat milteipä aina mukana. Mallit, jotka aikaisemmissa teoksissa olivat tavallaan irrallisia, on nyt kuvattu pelkistettyä maisemataustaa vasten. Nähdäkseni hän on kuitenkin tietoinen niistä. Tällä tavalla he ovat anonyymejä, vailla yksilöllisiä piirteitä. Suorasukaisesti ja rujostikin toteutetut hahmot muistuttavat joskus tursaita, joskus puolieläimiä, välillä kuolemantanssin hahmoja. Asetelmia Jansson teki aina, uransa loppuun saakka. Toisaalta
46 Demokraatti TEATTERI Magian professori Woland (Esa Latva-Äijö) pistää Moskovan ja sitä otteessaan pitävän yhteiskuntakoneen sekaisin. de_01042021_46.indd 46 23.3.2021 16.44
Tiukasti leikkaavat valot ja päälle tulevat videokuvat luovat intensiivisen kuvan järkensä menettäneestä kaupungista. Anne Rau tiaisen visuaalisesti lumoava Mestari ja Margarita (2017) Kansallisteatterin Willensaunassa painottui otsikkonsa muTampereen Teatteri Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan Ohjaus ja sovitus: Antti Mikkola – Lavastus: Teppo Järvinen – Valoja videosuunnittelu: Tiiti Hynninen – Pukusuunnittelu: Mari Pajula – Äänisuunnittelu: Hannu Hauta-aho – Kampaukset ja maskit: Jonna Lindström – Rooleissa: Esa Latva-Äijö, Antti Tiensuu, Pia Piltz, Jukka Leisti, Ville Majamaa, Elisa Piispanen, Matti Hakulinen, Ritva Jalonen, Eeva Hakulinen, Elina Rintala, Arttu Ratinen, Kirsimarja Järvinen, Mari Turunen, Ola Tuominen KLASSIKKOSOVITUS Pahan kosketus tekee hyvää Tampereen Teatterin tulkinta hurjasta venäläisklassikosta tarjoaa kaikki nykyteatterin herkut. Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Maria Atosuo kaisesti kirjailijan eli Mestarin ja hänen muusansa traagisen rakkauteen. ESITYKSEN VISUAALINEN maisema on yhtä aikaa kova ja kaunis. Irtopäät ja muut silpoutumiset sulautuvat osaksi teatteri-illuusiota. Ne ovat nyt enemmän leikkiä kuin itse Saatanasta lähtevää pahuutta. Sulavan simultaanisesti, limittäin ja päällekkäin. Bulgakovin teos on meillä sovitettu ammattiteattereissa noin 40 vuoden aikana kymmenkunta kertaa. Jo se, että kaksi niistä on esitetty Bulgakovin romaanin alkuperäisnimellä Mestari ja Margarita ja kaksi vuonna 1969 suomennetun romaanin käännösnimellä, kertoo, miten monia lähestymiskulmia kirja tarjoaa. Sillä niistä tämä esitys ottaa kaiken irti, mutta ei yhtään liikaa, ei itsetarkoituksellisesti. Olen nähnyt niistä nyt neljä. 47 Demokraatti M odernimman venäläisen kirjallisuuden kiehtovin klassikko, Mihail Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan, on siinäkin mielessä ihmeellinen teos, että siinä onnistutaan naittamaan pureva satiirinen komedia, jyhkeä epiikka ja uskonnollinen mytologia. Kertomuksen toinen taso, Mestarin romaanin Jerusalem, on näyttämökuvallisesti köyhempi ja kliseisempi. Ja silti ihan tuore, ihan jäljittelemätön ja ihan mitä vain katsoja siitä haluaa irti ottaa. Mutta näissä lavasteissa ja kitsahtavassa roomalaisajan estetiikassa tapahtuvissa kohtauksissa fokus on enemmän roolihenkilöissä kuin visualisoinnissa. Antti Mikkolan ohjaus Tampereen Teatterin suurella näyttämöllä on hybridi kaikista edellä mainituista. Yhteistäkin on ollut tarjolla: tragiikka ja komedia, fantasia ja rujo todellisuus ovat kulkeneet kaikissa rinnan ja sovussa. Esa Leskisen ohjaama Ryhmäteatterin versio vuonna 2007 ja sitä edeltänyt Antti Raivion ohjaama Q-teatterin tuotanto Suomenlinnassa 1996 panostivat karnevalistisuuteen. de_01042021_46.indd 47 23.3.2021 16.44. Maagisen professori Wolandin vierailu Moskovassa ihmettelemässä neuvostoajan elämänmenoa, avainteoksensa otteestaan menettänyt, mielisairaalaan sysätty kirjailija ja hänen rakkautensa sekä Kristuksen eli filosofeeraavan ”maankiertäjän” Jesua Ha-Notsrin ristinkuolema nivoutuvat yhteen mutkikkaalla, mutta juuri siksi niin koukuttavalla tavalla. Jukka TEATTERI ON LÄSNÄOLON TAIDETTA, MOLEMMIN PUOLIN. Tämäkin on sekä taiteilijan luomistarina, herkkä rakkaustarina että kuvaus säälimättömän yhteiskuntakoneen mielivallasta. Teppo Jär visen luoma lavastus on tarkoituksenmukaisen pelkistetty, näin valot ja videot (Tiiti Hynninen, iso bravo molemmista) eri pinnoille ajettuina pääsevät oikeuksiinsa. Sitähän 1930-luvun Moskova oli, niin bulgakovilaisessa fantasiassa kuin stalinistisessa todellisuudessa, jota tarina enemmän kuin rivien välistä allegorisoi. Ei tässä näkemyksessä maaginen hulluuskaan kylmäksi jätä: Saatana-Wolandin ja hänen vinksahtaneen ”tiiminsä” puuhat kuvataan makaaberisti mutta hauskasti. Kaikki ovat olleet hyvin erilaisia
Tämä kaksisuuntainen kontakti jäi nyt puuttumaan. Olen tottunut näkemään Majamaata yleensä varsin koomisissa töissä, mutta nyt hän kuljettaa roolihahmonsa taitavasti koomisesta alkuvireestä kohti syvää traagisuutta. KATSOIN TÄMÄN Saatana saapuu Moskovaan -esityksen, sattuneesta syystä, live-striimauksena. TT:n hienosta ensemblestä on nostettava vielä Pia Piltzin kaksoisrooli taisteluhenkisenä Margaritana ja nöyryytettynä Jesuana. Leistin näytteleminen, erityisesti äänenkäyttö, on jälleen kerran tajuttoman vangitsevaa. Hahmossa on juuri sopivin mittalusikoin annosteltuna pahan valtiaalle sopivaa arroganssia, silkkaa saatanallisuutta, mutta myös leikkisää ilkukurisuutta ja älyä, joka vetää katsojaa tykönsä. Margaritan ”lentoharjoitus” on koko esityksen vaikuttavimpia hetkiä. Sellainen on myös Ville Majamaan rooli mielenhallintansa Wolandin riivaamana menettävänä kirjailijaliiton puheenjohtaja Bezdomnyina. Tutkin läppärinruudulta toteutuksen teknisiä yksityiskohtia, pohdin kamerakulmia ja ääni tasoja. Siitä huolimatta Saatana saapuu Moskovaan tarjosi yli kolmetuntisen elämyksen, jonka ääreltä ei lähdetty jääkaapille voikkaria tekemään, tai muihin toissijaisiin puuhiin. Katsoja kaipaa draaman iholle tuloa, joka oikeasti syntyy vain teatterikatsomossa. Totta kai jälkeen päin haikailin, että miltä tämä kaikki olisi näyttänyt livenä. Siihen Antti Mikkolan ohjaus totta tosiaan antoi eväät. Eikä vain näyttänyt vaan myös kuulostanut, tuoksunut, tuntunut, maistunutkin. Esa LatvaÄijö on Wolandin roolissa tarkkana kuin Perkele. ja 14.4. Ei siitä mihinkään pääse, että teatteri on läsnäolon taidetta, molemmin puolin. Katseen ja kaiken ajatuksellisen huomion kohteeksi tulivat Woland, Margarita, Mestari, Pilatus, Jesua, Begemot-kissa, Azzazello, miliisipäällikkö Zeldybin ja koko se muu monenkirjava jengi, joka tämän ihmeellisen tarinan meille välitti. 48 Demokraatti TEATTERI Leistin esittämä Pontius Pilatus on tämän esityksen karismaattisin hahmo, joka totta vie ansaitsee arvonimensä hegemoni – maaherran virkanimike on aivan liian arkinen tällaiselle vallankäyttäjälle. Hän luo aika vastakkaisin keinoin molempiin hahmoihinsa kihelmöivää intensiteettiä. TT:n katsomoon kun ei nyt ole kellään pääsyä. de_01042021_46.indd 48 23.3.2021 16.44. Kunnes tarina alkoi viedä ja toissijaisuudet jäädä. Näyttelijät kaipaavat yleisön reaktioita, huomiota, aitoja aplodeita. Tämä oli noin 40-vuotisen teatterikriitikkorupeamani ensimmäisen esitys, jonka arvostelen olematta paikalla esitystilanteessa. Läppärinäkymä on teatterikokemukselle toki suppea, mutta kun antaa mielikuvituksen lentää, kuva laajenee. Tampereen Teatterin esitykset on peruttu 11.4.2021 saakka osana koronarajoitustoimia. Ohjeistuksen löytää Tampereen Teatterin verkkosivuilta https://tampereenteatteri.fi/naytelma/saatana-saapuu-moskovaan-livestriimi/ Margarita (Pia Piltz) luulee Saatanan manipuloimana osaavansa lentää. Striimauksen alussa ajatukseni vielä harharetkeilivät hetkin. Saatana saapuu Moskovaan livestriimataan 9
Kaikki kunnia Bidenin puheelle, mutta Gormanin esityksen aikana kylmät väreet vaelsivat pitkin selkäpiitä. Kun petkutus paljastui, Kuolema tuli jälleen hakemaan häntä. de_01042021_49.indd 49 23.3.2021 16.49. Silmät näkevät tekstin hyvässä valossa, ääni paljastaa heikkoudet. Sitten Huolehditaan, Houkutellaan ja Tuetaan. Jos rytmi tökkii, tekstiä pitää säätää. Gorman sanoitti runomuotoon saman asian, josta presidentti Biden oli hiukan aiemmin puhunut. Kirjallisuutta ne eivät ole, vaikka ovatkin sanoista sommiteltuja. Ei ihme, että Kunnaksen runot sopivat niin hyvin suuhun ja sieltä lennätettyinä korviin, sillä ne on kirjoitettu ääneen luettaviksi. Tekstin pitää sopia suuhun ja korviin. Kun lohkare oli melkein huipulla, se vieri takaisin alas, ja hänen täytyi aloittaa työ alusta. Vuorelle noustaan, sillä sieltä näkee kauas, eteenpäin, parempaan maailmaan. Kirjoja luettiin ääneen, ja jotkut runot muistaa hyvin vieläkin. Puhumattakaan siitä, että halutaan Kehittää, Tehostaa ja Kasvattaa. Molemmat käyttivät sanoja, kieltä, tuota veikeää ajatusten käyttöliittymää. Ääneen lukeminen ja kuuntelu ovat vuorovaikutusta, saman tilan jakamista. Silloin Kaisa Vatasen vetämä työryhmä viimeisteli periaatejulistuksen tekstin ääneen lukemalla. Tarina kertoo, että manalassa Sisyfos petkutti Kuolemaa ja sai palata takaisin elämään. Ääneen lukiessa näet huomaa helpommin, jos jokin tekstin kohta ei toimi. Samoista mielen sopukoista löytyvät Julia Vuoren tekemät oivalliset kuvitukset esimerkiksi Tiitiäisen pippurimylly -kirjaan. Spoken word on alkujaan yhdysvaltalainen, kirjallisuutta ja esittämistaidetta yhdistävä taiteenlaji. Ohjelmissaan puolue kuin puolue Luo, Suuntaa, Rakentaa, Katsoo, Turvaa ja Panostaa. Politiikassa sanat ovat tekoja ja teonsanat ovat kirjaimellisesti tekoja. KREIKAN MYTOLOGIASTA on joillekin tuttu ilmaus Sisyfoksen työ. Pieni vilkaisu kuntavaaliohjelmiin osoittaa, että niissä käytetään runsaasti teonsanoja, verbejä, noita dramaattisten tilanteiden sytykkeitä. Näin Kunnas on sen ajatellutkin: runot ovat ääneen luettua kirjallisuutta, kirjallisuus on rytmiä. KUNTAVAALIOHJELMAT NE vasta tiukkaa tekstiä ovatkin. Houkutus on, että kuntavaaliohjelman sisältöä voisi esittää kepeästi runomuodossa. Jyrki Liikka Tamperelainen vapaa toimittaja ja käsikirjoittaja Kulttuurikolumni SILMÄT NÄKEVÄT TEKSTIN HYVÄSSÄ VALOSSA, ÄÄNI PALJASTAA HEIKKOUDET. Presidentti Joe Biden puhui virkaanastujaisissaan siitä, että kansakunta pitää saada yhtenäiseksi edellisen presidenttikauden jälkeen. Tammikuun virkaanastujaisissa esiintyi myös runoilija Amanda Gorman, ja hän teki moneen kuulijaan suuren vaikutuksen. Hän esitti tilaisuudessa runon The Hill We Climb, (Nousemme vuorelle). Tätä samaa menetelmää käytettiin viime puoluekokouksessa Tampereella. Kunnas ensin kirjoitti ja testasi, että ne toimivat myös äänellisesti. 49 Demokraatti Kieli, tuo ajatusten veikeä käyttöliittymä R unoilija, lastenkirjailija ja suomentaja Kirsi Kunnaksen runot ja lorut kuuluivat lukemistoomme silloin, kun lapset olivat pieniä. Gormanin nuori ääni edustaa spoken word -runoutta parhaimmillaan. Edessä on kova kamppailu, kenties eräänlainen Sisyfoksen työ. Resurssoidaan! Kukapa ei haluaisi Parantaa ja Panostaa. Sisyfos joutui takaisin manalaan ja hän sai tehtäväkseen vierittää ikuisesti kivenlohkaretta ylös jyrkkää rinnettä
Eläkevakuutusyhtiö halusi korostaa riippumattomuuttaan Sampo-ryhmästä. Nykyinen Varma oli näin syntynyt. Monilla yrityksillä oli omia eläkesäätiöitä, joten Varman toiminta jäi pienimuotoiseksi. Näin yrityksen nimi lyheni Varmaksi. Eläke-Varma sai uusia kilpailijoita, kun työeläkevakuutettujen määrä kasvoi. Selkeyden tavoittelu johti Ilmarisen työeläkevakuutuskannan jakoon ja vain 23 vuotta toimineen työeläkeyhtiö Kalervon pilkkomiseen. Matti Hannikaisen analyysi suomalaisen vakuutusmaailman myllerryksistä 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla kuvaa liikepankkien johtoaseman vahvistumista. KARL MARX ennusti, että teollisuuskapitalistit jäisivät tulevaisuudessa pankkikapitalistien finanssipääoman jalkoihin. Teksti Tapio Bergholm / Kuva Varma V akuutusyhtiöiden toimintakenttä laajeni yhteiskunnan vaurastuessa ja palkkatyön lisääntyessä. Uusi tulokas Ilmarinen kasvoi suurimmaksi, kun Eläke-Varma keskittyi suurteollisuuden eläkevakuuttamiseen. Dosentti Matti Hannikaisen tutkimus tarkastelee kiinnostavasti, kuinka työeläkeoikeuden asteittainen laajentuminen on kytkeytynyt monien vakuutusyhtiöiden syntymiseen, yhdistymiseen ja pilkkomiseen. Tämä henkivakuutusyhtiöiden yhteinen yritys laajensi toimintansa ryhmäeläkevakuutukseen vuonna 1926. SYP:n ja Sammon pelastaminen KOP:n rahoittamilta nurkanvaltaajilta on kuvattu moneen kertaan, mutta eläkevakuutusyhtiöiden mukanaolo Finanssilaitoksen osakkaina on tarpeellinen muistutus kasinokapitalismin otteesta. Nämä järjestelyt jakoivat työeläkemarkkinoita uudelleen ja synnyttivät uuden eläkevakuutusyhtiö Eläke-Sammon. Finanssikapitalismin voimasuhteet muuttuivat nopeasti. Yhtiörakenteen epävakauden kuvaus on tämän tutkimuksen ydintä. Jälleen uuden nimen saanut Eläke-Varma oli tavallaan suurteollisuuden työeläkeosuuskunta. Lama vähensi yritysten halukkuutta sitoutua pysyviin eläkejärjestelyihin. Eläke-Varman vakuutuskanta jaettiin vuonna 1998 kahtia. Hannikainen kiteyttää aiemman tutkimustyönsä ja Varman arkistoaineiston pohjalta erinomaisesti suomalaisen eläkejärjestelmien kehittymisen 1950-luvulta aina tälle vuosituhannelle. Eläke-Fenniaan meni 30 prosenttia ja uuteen Varma-Sampoon 70 prosenttia vakuutuskannasta. Vakuutusyhtiöt Sampo ja Pohjola jakoivat ja pilkkoivat eläkevakuutusyhtiöitä, kun ne pyrkivät selkeämpiin ja yhtenäisempiin vakuutuskonserneihin. Pitkä perinne ei tuonut markkinajohtajan asemaa. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on nuori organisaatio, mutta yhtiöllä on pitkä esihistoria. Varman työeläkevakuutettujen joukko oli vielä vuonna 1946 alle 15 000. Tilanne muuttui, kun liikepankit ajautuivat syviin taloudellisiin vaikeuksiin 1990-luvun lamassa. Työeläke oli vain toimihenkilöiden työsuhde, kunnes vuonna 1962 työeläkelait velvoittivat vakuuttamaan kaikki palkan ansaitsijat. Ristiinomistuksella ja lainoilla ne muodostivat omat ryhmänsä, joihin työelävakuutusyhtiöt olivat myös kytkeytyneet. Liiketoiminnan laajentumisen myötä yhtiön nimi lyheni Vakuutusyhtiö Varmaksi. Yritykset ottivat ryhmähenkivakuutuksia vain toimihenkilöilleen. 50 Demokraatti Vahvan eläkeyhtiön vankka historia Matti Hannikainen: Varma – Pienestä eläkekonttorista suureksi työeläkeyhtiöksi Otava, 2020 KIRJA Eläkevakuutusyhtiö Varman historia avaa näkökulmia suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutoksiin. Taloudellinen valta oli Suomessa keskittynyt Kansallis-Osake-Pankille ja Suomen Yhdyspankille. Kolmen henkivakuutusyhtiön omistuksessa ollut ”pieni eläkekonttori” muuttui vuonna 1947 vakuutuksenottajayhtiöiden omistamaksi keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi. LiikepankkiryhKIRJAT de_01042021_50.indd 50 23.3.2021 17.02. Eikä tässä vielä kaikki. Suomen sahatavaraviennin suhdannekäänne 1929 tapahtui jo ennen yleismaailmallista lamaa. Kolmen henkivakuutusyhtiön perustama jälleenvakuutusyhtiö Varma aloitti toimintansa vuonna 1919. Toiminta oli pitkään pienimuotoista
Tämä työeläkeyhtiöiden pörssivallan hegemonia on tämän vuosituhannen ilmiö. Työeläkeyhtiöt ovat muuttuneet passiivisista sijoittajista aktivistisijoittajiksi. TALOUDELLISESTA KANSANVALLASTA TYÖELÄKEYHTIÖIDEN SIJOITTAJAVALLAN KÄYTÖSSÄ EI TAIDA OLLA KYSYMYS. SDP:n puoluekokous 1975 vaati pankkien, vakuutuslaitosten ja apteekkien sosialisointia. Kuuluvathan työeläkeyhtiöt EMU-laskelmissa julkiseen talouteen ja niiden hallinnossa ammattiyhdistysliikkeen edustus on asteittain vahvistunut. Eläkevallan tutkijat ovat enemmän kiinnostuneita eläkevakuutuksen sääntöjen muutoksien synnystä kuin eläkevarojen tuomasta vallasta. de_01042021_50.indd 51 23.3.2021 17.03. Hannikainen voikin pohtia: onko työeläkejärjestelmä Troijan puuhevonen, joka asteittain toteuttaa tuolloin asetetun tavoitteen taloudellisen vallan uusjaosta. Aivan SDP:n vuoden 1975 suunnitelman mukaan eivät asiat ole kehittyneet, koska taloudellisesta kansanvallasta työeläkeyhtiöiden sijoittajavallan käytössä ei taida olla kysymys. Työeläkehistoriaan monipuolisesti paneutunut Hannikainen on siirtynyt SDP:n historian tutkijaksi. Hannikainen on herkullisesti kiteyttänyt tämän muutoksen: ”Oli helpompi istua kasvavan kuin kutistuvan rahakasan päällä.” Työeläkeyhtiöiden kansainvälisen sijoitustoiminnan lisääntymisestä huolimatta on niiden suomalaisiin pörssiyhtiöihin tekemien sijoitusten painoarvo kasvanut. Ilmarisen ja Varman kasvavat rahakasat toivat vaikutusvaltaa, kun pörssiyhtiöiden hallituksia koottiin ja kootaan jatkossakin. 51 Demokraatti mien renkeinä olleet työeläkeyhtiöt saivat etulyöntiaseman
Veikkasin kuitenkin Chandleria. Se sopii nyt tähän koronakevääseen.” Visaukko muistaa säväyttävimpänä Chandler-kokemuksenaan – ensipuraisun eli joskus 16-vuotiaana luetun Näkemiin, kaunokaiseni -romaanin ohella – erään syksyisen iltarupeaman elokuva-arkiston kotipesässä Kino Joukolassa (jonka vanhaa salia isännöi nykyisin Kom-teatteri) vuonna 1982. Philip Marlowe saa tässä asiakkaakseen siveän näköisen Orfamay Questin, jonka todellinen luonto sittemmin paljastuu. Siispä kirjahyllylle tutkimaan teosjonoa. Siksi Chandler siteeraa vaivatta Shakespearea, kuten Pikkusiskossa mainitaan lady Macbeth tai Pitkissä jäähyväisissä Hamlet. Iski herätys: vau, näinkin tuoreesti Chandleria voi käsitellä, ei vain film noir -klassikoita jäljitellen. Tietenkin olin heti tunnistavinani Raymond Chandlerin tyylin, mutta voisiko silti kyseessä olla Dashiell Hammettin Maltan haukka. Katsoin ensin vuoden 1959 laitosta, jonka suomensi Eero Ahmavaara. ”No niin! Pitkästä aikaa mielenkiintoni heräsi, kun luin kirjavisan arvoituskatkelman. Hän syntyi Chigacossa, muutti Englantiin, jossa sai sikäläisen klassisen koulutuksen. Ensin Eero Ollikainen, jolla on tahtiinsa selvä perustelu. Tsekkaisinko ensin romaanin Näkemiin, kaunokaiseni. Edellytän, että kirja löytyy omasta hyllystä.” Väinö Immonenkin ilahduttaa visaa sangen säästeliäästi. ”Nyt osui visakirja ihan vastattavaksi asti. Hän tunsi myös T. Niitä on rajallinen määrä, mutta kaikkia ei viitsisi käydä läpi. Kyseessä on Raymond Chandlerin (1888–1959) Pikkusisko vuodelta 1949. Mikään moneen kertaan lukemistani se ei ollut, joten päädyin yhteen, jonka takasivun teksti vaikutti lupaavalta. Entä mikä kirja. Ei tarvinnut kauan lukea kun visateksti tuli vastaan. Osallistun kirjavisaan hyvin harvoin, ehkä kerran kymmenessä vuodessa, kun en viitsi nähdä vaivaa tunnistamisessa. On sanottu että se on Chandlerin se kirja, jossa on hänelle epätyypillisesti johdonmukainen juoni. Se on hieman erilainen kuin kirjavisaan valittu, joten sitaatti on Kalevi Nyytäjän suomennoksesta vuodelta 1987. Niistä tuli lyhty kirjallisuuselämäni katakombeihin, ’koska elämän murhenäytelmä ei ole siinä, että kauniit asiat kuolevat nuorina vaan siinä, että ne kasvavat vanhoiksi ja alhaisiksi.’” (Pitkät jäähyväiset, 1953, toim huom.) Riitta Perälä riemastui sitaatista. Olin melko varma kenestä on kyse, mutta teosta en heti tunnistanut. Aion nyt lukea kirjan. Eliotin. S. Tai hetkinen: eikö Pikkusiskossa ole nainen, jonka tapaamiseen tuo voisi sopia. Dekkarigenreen syvästi vihkiytynyt Kyösti Salovaara on totta kai taas valppaana. Pikkusiskosta sitaatti tietysti onkin. ”Katkelma on Raymond Chandlerin Pikkusiskosta, tarkemmin Kalevi Nyytäjän käännöksestä 1980-luvun loppupuolelta. Mielenkiintoista lienee, että Nyytäjän täsmällinen suomennos tuntuu tässäkin kohtaa jotenkin kömpelömmältä kuin Ahmavaaran ylimalkainen suomennos. En muistanut kirjasta mitään. Hän kirjoitti vain seitsemän romaania. 52 Demokraatti Marlowe ja ”kirjastonhoitaja” M oni vastaaja oli samaa mieltä kuin seremoniamestarinne tehtävävihjeissä naulasi: sitaatin tyyli oli kirjailijalle tyypillinen eli tunnistettava. Chandler nosti kovaksikeitetyn dekkarin oikeaksi kaunokirjallisuudeksi liittämällä sen osaksi realismin traditiota. Filosofian puolella Chandler taisi myös kierkegaardilaisen ironian. Silloin illan ohjelmassa oli kaksi 70-lukuista Marlowe-filmatisointia, Dick Richardsin Verenpunainen yö (vähän naurettavan raflaavasti siitä Farewell, My Lovelysta väännetty suomennos) ja Robert Altmanin Pitkät jäähyväiset, Marloweina mahtavat Robert Mitchum ja Elliot Gould. Ehkä on, kenties ei. Onko niin että Ahmavaaran (huitaistenkin tehty?) suomennos saavutti mainiosti romaanin ’sankarin’ Philip Marlowen mielenlaadun, kun taas Nyytäjän tarkka suomennos henkii enemmän romaanin kirjoittajan de_01042021_52.indd 52 23.3.2021 17.18. Jippii! Olin tyytyväinen itseeni, että sain vahvistuksen sille, että tunnistin kirjoittajan tyylin. Minun hyllyssäni on Eero Ahmavaaran käännös, joka ilmestyi Sapo-sarjassa numerolla 47 vuonna 1959. Aloitetaan tehtävän ruotiminen kolmella harvoin mutta harkitusti vastaavalla henkilöllä. Katselin kirjahyllyä. ”Visaisännän mukaan tämänkertaisen sitaatin kirjoittaja oli helppo tunnistaa
Vastaukset pääsiäisja talvilomailun tähden vasta 15.4. Otanpa tähän sitaatin ensimmäisen virkkeen Ahmavaaralta: ’Viisi minuuttia myöhemmin ulomman huoneen, odotushuoneen, hälytin surahti.’ Eikö tuo maistu rennommalta kuin Nyytäjän käännös, joka toki ottaa pedanttisesti mukaan kaikki Chanlderin käyttämät sanat?” Vexi Lehdon, Mauri Panhelaisen, Vesa Kauton ja Matti Kärkkäisen ja erinomaisista vastauksista saadaan nauttia enemmän visan verkkoversiossa. (rb) Raymond Chandler. No, ei kai noita voi erottaa toisistaan. 53 Demokraatti VISASITAATTI 7 Nyt vuoroon maailmankirjallisuutta lähietäisyydeltä. ”Sade kuohui vesikouruissa ja rikkinäinen ullakonikkuna lonk sui tuulessa niin kuin aina. de_01042021_52.indd 53 23.3.2021 17.18. Sitten hän avasi kuistinoven ja kurkisti ulos sateeseen. Tuuli rajummin kuin koskaan.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Chandlerin ajatusta. Siis mikä teos, kuka ”moniosaaja”. Palkinto Riitta Perälälle. Isä veti aamutakin päälleen ja lähti tarkastamaan taloaan. Koko ajan ajankohtainen kirjailija, teemaltaankin aika ajankohtainen teos, jonka ensijulkaisusta tulee juhlava vuosimäärä. Unto Vesa lähti tällä kertaa Mickey Spillanen matkaan, mutta huomasi itsekin pian olevansa umpikujassa. Hän valaisi taskulampullaan portaita ja ruohikkoa, ja valo sai sadepisarat välkkymään kuin timantit. Sitten kuului taas voivotusta. Hän katsoi taivaansiniseen huoneeseen, sitten keltaiseen ja viimeksi pilkulliseen, mutta kaikkialla oli hiljaista. Pertti Ekdahl tarjosi puolestaan Jo Nesbötä
Täpötäysi halli huusi, mylvi, tanssi ja lauloi. Naseem päätyi maailmanmestariksi. En halunnut missata yhtäkään esiottelua, joten menin paikalle jo iltapäivällä. Jalkapallo kuljetti minut HJK:n juniorien edustusjoukkueeseen, jossa pelasi muun muassa nykyinen Huuhkajien päävalmentaja Markku Kanerva. Matkani Suomen mestariksi tyssäsi heti alkumetreillä, alkeet opittuani, sillä jalkapallo ja pikaluistelu houkuttelivat minut pauloihinsa. Se oli sopivan korkealla ja lähellä kehää, heti ringside-paikkojen takana, jonne alkoi saapua isoja staroja, nyrkkeilijöistä muun muassa G. Naseem lupasi etukäteen tyrmätä Kelleyn viidennessä erässä, mutta tekikin sen jo neljännen erän lopussa. Ensimmäisten otteluiden aikana iskut läjähtelivät kaikuina lähes tyhjän hallin seinämiltä, mutta iltaa kohti katsomot alkoivat täyttyä ja tunnelma tiivistyi. Ottelu oli nopeasti ohi. Luin lehdestä, että Piitulaisen Harri veti kuntonyrkkeilyä King’s Tallin tiloissa Uudenmaankadulla ja otin suuntiman sinne. Kiropraktikko kehotti minua aloittamaan treenaamisen. Jalkapallo vaihtui isoisältäni lahjaksi saamaani rumpusettiin ja vakavahenkisempi urheileminen muuttui sellaiseksi eri lajien parissa höntsäilyksi ja hauskanpidoksi. Ne olivat sellaiset punaiset, ilmeisesti oljilla täytetyt, nahkaiset hanskat, joiden tuoksun muistan elävästi vieläkin. Vastakkain olivat Prince Naseem Hamed ja Kevin Kelley. Onnistuin saamaan lipun kyseiseen iltaan ihan normaalisti ostamalla. En siis lainkaan ihmettele, että joukkue on ollut varsin voittoisa hänen kaudellaan. Kotioloissa isäni nyrkkeilyhanskaparit saivat tosin silloin tällöin kovaa kyytiä, kun ratkoimme veljeni kanssa keskinäisiä erimielisyyksiämme. Nyrkkeilyssä kiehtoo lajin primitiivinen ydin, sen yksinkertainen selkeys, kirjoittaa näyttelijä Antti Reini. Istumapaikkani oli täydellinen. P ikkujässikkänä nyrkkeilysalille meneminen synnyinseudullani, Helsingin Kalliossa, oli taktisesti tärkeää kahdestakin syystä. Naseem Hamedin kehääntulo oli unohtumaton spektaakkeli. 54 Demokraatti PELIN PURKU Rennommin, nopeammin OMAN UHRILAHJANI, MUUTAMAN DESIN NENÄVERTA, KÄVIN LUOVUTTAMASSA JYRYN SALILLA KULTTUURITALOSSA. Kerrankin olin ajoissa liikkeellä. Konfetteja satoi, valot vilkkuivat, musa pauhasi niin kutsutusti kybällä ja Naseem lähestyi kehää hitaasti tanssien lähes kymmenen minuuttia. Tittelinsä hän menetti vuosia myöhemmin Antonio de_01042021_54.indd 54 23.3.2021 17.09. YHDEN ELÄMÄNI hienoimmista illoista lajin parissa vietin Madison Square Gardenissa joulukuussa 1997. Olin tuolloin yksin New Yorkissa haahuilemassa ja näin ohimennen ilmoituksen, että Naseem, southpaw-taituri (vasuri) ottelisi ensimmäisen ottelunsa Amerikassa. Itse kävin luovuttamassa oman uhrilahjani, muutaman desin nenäverta, Jyryn salilla kulttuuritalossa. Kiitos Harrin, salille jäi selkäsekä muutama muukin ongelma, ja tilalle löytyi maailma ja ihmisiä, myös ammatikseen nyrkkeileviä, joiden parissa olen viettänyt erittäin antoisia, upeita hetkiä, sekä itse treenaten että käyden katsomassa otteluita myös Suomen rajojen ulkopuolella. Hän omasi ilmiömäisen pelisilmän jo tuolloin. INTOHIMONI NYRKKEILYYN syttyi 1990-luvun puolessa välissä, kun venäytin kuvauksissa selkäni pahasti. Foreman, jonka hartioiden leveys oli livenä varsin vaikuttava näky. Sen lisäksi että siellä oppi puolustamaan itseään, niin jo pelkkä huhu salilla käymisestä riitti antamaan enemmän tilaa liikkua rauhassa
Suomalainen ammattinyrkkeily viettää pitkää erätaukoa. Seuraan edelleen kaikki mahdolliset nyrkkeilyillat eri kanavien kautta. 55 Demokraatti Barreralle, joka hyvin epämeksikolaiseen tapaan piti pakkansa kurinalaisesti kasassa ja vältti Naseemin taitavat temput ja jekut. Wahlströmin, Tatlin ja Heleniuksen vanavedessä ei näy ketään, mutta juuri nyt jollakin Suomen saleista nuori tuleva Euroopan mestari takoo pistareita korvissaan valmentajan kehoitus ”Rennommin…” de_01042021_54.indd 55 23.3.2021 17.09. Pienikin virhe saattaa muuttaa ottelun kulkua dramaattisesti. Ottelijoilta vaaditaan kestävän fysiikan lisäksi vahvaa henkistä lujuutta, keskittymistä ja hereillä olemista. Lajin vaatima fyysisyys, jatkuva liike, kehon hallinta ja keskittyminen toimii itselleni tasapainottavana, meditatiivisena mielialalääkkeenä. Se pitää sisällään kuitenkin lukemattoman määrän hienouksia, jekkuja ja taktiikoita. Oma keho, tossut, siteet ja hanskat riittävät. NYRKKEILYSSÄ MINUA kiehtoo lajin primitiivinen ydin, sen yksinkertainen selkeys. Harrastuksena ja kuntoilumielessä nyrkkeily on erittäin tehokas ja kustannushalpa laji
56 Demokraatti Värittömyys pahasti hakusessa Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. de_01042021_56.indd 56 23.3.2021 17.28. www.demokraatti.fi Seuraa meitä myös somessa
Kolumni: Mertsi Ärling Köyhän kallis velka de_01042021_57.indd 57 23.3.2021 17.35. 57 Demokraatti Er ia rv oi su us Ra ke nt ee t ku nt oo n TEEMA Mittari voi olla sokea ERIARVOISUUS Huono-osaisuus periytyy ja kasautuu
de_01042021_58.indd 58 23.3.2021 18.15. 58 Demokraatti Ei mee NALLE KARKIT tasan TEEMA Eriarvoisuus on Suomessa aika sitkeää monessa asiassa
Yhdysvaltalainen sosiologi Robert K. Hän viittasi tällä Matteuksen evankeliumin jakeeseen: ”Jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hän on saava yltäkyllin, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on.” Eriarvoisuus irvistelee oikeudenmukaisuudelle monin eri kasvoin. Eriarvoisuus saa lisää vauhtia epätasa-arvoisesta alkuasetelmasta. Syrjintä synnyttää eriarvoisuutta. Eriarvoisuutta on se, että hyvien asioiden epätasaisen jakautumisen taustalla ovat epäreilut olosuhteet ja eriarvoinen kohtelu. Merton nimitti ilmiö tä Matteus-efektiksi. Valtaväestöstä poikkeava nimi tai ihonväri voi kaventaa työllistymismahdollisuuksia. de_01042021_58.indd 59 23.3.2021 18.15. Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho E dut näyttävät kasaantuvan niille, joilla on niitä jo ennestään. Julkisessa keskustelussa väännetään välillä kättä eriarvoistumisen kehittymisestä. Hän on toimittanut säätiön julkaiseman kirjan Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020. Eriarvoisuutta ei ole vielä se, että yhdellä on parempi palkka, koulutus tai terveys kuin toisella. Kotitausta näyttää vaikuttavan siihen, minkälaiseen asemaan päätyy myöhemmin elämässään. Varallisuuden kasaantuminen kaikkein rikkaimmille on maailmanlaajuinen ilmiö, jota tapahtuu myös Suomessa. Ja jos sitä on, kuinka sitä pitäisi mitata. Eriarvoistuminen viittaa siihen, että juuri nyt on meneillään jotain erityistä, Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija Maija Mattila sanoo. – En välttämättä puhuisi eriarvoistumisesta, vaan eriarvoisuudesta. 59 Demokraatti Ei mee NALLE KARKIT tasan Eriarvoisuuden kitkeminen ei ole pelkkää sosiaalipolitiikkaa
Eriarvoisuudessa on kyse eroista, joita ei voi oikeuttaa. – Keskustelussa pitäisi olla mukana myös esimerkiksi verojärjestelmä, työllisyyspolitiikka ja koulutuksen rakenteet, Mattila listaa. Kun Juha Sipilä (kesk.) viime hallituskaudella asetti eriarvoisuustyöryhmän, toimeksiannon ulkopuolelle jätettiin työmarkkinat ja verojärjestelmä. 60 Demokraatti TEEMA – Eriarvoisuus on aika sitkeääkin monessa asiassa Suomessa. – Köyhyyskysymyksen ratkaisemiseen vaikuttaa nimenomaan suuret rakenteet, ei pelkästään sosiaalipoliittiset toimet. – Sipilä ja moni oikeistolainen uskoo enemmän yksilön vastuuseen ja siihen, että meritokratia toteutuu jo nyt. Tästä ideolo gisesta erosta seuraa myös se, että toimenpiteet ovat erilaisia, Mattila sanoo. Suomessa huono-osainen perhetausta ei kohtalonomaisesti määrittele yksilön tulevaisuutta. Eri puolueissa eriarvoisuus nähdään hieman eri tavalla. MATTILAN MIELESTÄ eriarvoisuuden havaitsemiseksi on hyvä kiinnittää huomio vaikkapa siihen, mihin talouskasvun hedelmät menevät tulojakaumassa. – Toivoisin, että eriarvoisuuskeskustelu voisi mennä myös siihen suuntaan, että puhutaan suurista rakenteista, jotka aiheuttavat esimerkiksi köyhyyttä. Jos perheessä on ollut huono-osaisuutta, kuten työttömyyttä, toimentulotuen asiakkuutta ja matalaa koulutusta, niin tällaisesta taustasta tuleva henkilö kohtaa sen aikuisena todennäköisemmin kuin erilaisesta taustasta ponnistava. Olisi tärkeä katsoa koko väestöä ja siellä olevia suhteellisia eroja, Mattila sanoo. Tuloeroissa suurin repeäminen nähtiin 1990-luvun loppupuolella, kun taas uudella vuosituhannella tuloerojen kehitys on ollut tasaisempaa. Yhtäältä on varallisuuden keskittymistä ja varallisuuserojen kasvamista, toisaalta on huono-osaisuuden kasautumista ja periytymistä, Mattila sanoo. Vanhempien koulutustason yhteys lasten aikuisuudessa saamaan koulutustasoon on vahvistunut. Varallisuuserot ovat kasvaneet 1980-luvulta lähtien. de_01042021_58.indd 60 23.3.2021 18.15. ERIARVOISUUSKESKUSTELU KAPENEE usein puheeksi köyhyydestä ja huono-osaisuudesta. – Eriarvoisuudessa on kyse eroista, joita ei voi oikeuttaa. Kieltämättä eriarvoisuus on kasvanut joissakin asioissa, mutta toisissa on voinut vähentyä. Vasemmistossa painotetaan enemmän rakenteita, joissa yksilöt toimivat. Samoin se, kuinka tarpeellista eriarvoisuuden vähentäminen on. Taustastaan riippumatta voi menestyä hyvinkin elämässä. Vaikka kaikkein huonoimmassa asemassa olevien tilanteen kohentaminen on ensisijaisen tärkeää, pelkällä sosiaalipolitiikan työkalupakilla ei voida muuttaa suuria rakenteita. Eri puolueissa eriarvoisuus nähdään hieman eri tavalla. Koko väestön tasolla tilastollisessa mielessä voidaan kuitenkin nähdä periytymistä. – Se, että Sipilän hallitus asetti eriarvoisuustyöryhmän, osoittaa kuitenkin, että puolueissa huoli on periaatteessa yhteinen. – Eriarvoisuus näkyy molemmassa ääripäässä
Julkisessa keskustelussa yleensä viitataan suhteelliseen kertoimeen. – Esimerkiksi World Inequality Database -tietokannassa (netissä wid.world) ei käytetä Gini-kerrointa, vaan tilanteen kehitystä voi tarkkailla vertaamalla tulojakauman ylimmän kymmenyksen ja alimman 50 prosentin tulojen kehitystä, Maija Mattila sanoo. – On tärkeä kehittää sosiaalipolitiikkaa ja esimerkiksi nuorille ja lapsiperheille tarjottavia palveluita, mutta se ei vielä muuta sitä, miksi jotkut ihmiset ovat huomattavasti köyhempiä kuin toiset. Absoluuttisesti tuloero on kuitenkin kasvanut 1000 eurosta 18000 euroon. Yhdellä on tuhannen euron tulot ja toisella kahden tuhannen euron tulot. de_01042021_58.indd 61 23.3.2021 18.15. Toisekseen on hyvä huomata, että Gini-kerrointa on sekä suhteellista että absoluuttista. (Luvut ovat vuodelta 2015, joka on tuorein vuosi, jolta kansainvälisiä vertailutietoja on saatavilla.) Suhteellisen Gini-kertoimen valossa Suomessa tuloerojen kehittyminen on ollut hyvin maltillista viimeiset kaksi vuosikymmentä. EU-maiden Gini-kertoimien keskiarvo oli 30,8 vuonna 2015, kun Suomessa kerroin oli tuolloin 25,4. Gini-kerroin sai Suomessa arvon 27,9 vuonna 2019. – Eriarvoisuuden periytymistä on myös hyvä tarkastella. Vaikka suhteellista Gini-kerrointa käytetään tuloerojen yleisenä mittarina, eriarvoisuustutkijoilla on käytössään huomattavasti laajempi paletti erilaisia havaintovälineitä. – Suhteellisen Gini-kertoimen heikkous on se, että se aliarvioi muutokset kaikista pienimmissä ja kaikista suurimmissa tuloissa. Niiden antamilla tiedoilla on merkittävä ero, kuten seuraava esimerkki paljastaa. – Tämä ei tarkoita, että suhteellinen Gini-kerroin olisi väärin tai antaisi väärää tietoa, mutta keskusteluissa olisi tärkeä ymmärtää suhteellisen Gini-kertoimen rajoitukset, Mattila sanoo. – Kun katsotaan 40 prosentin suurituloisimman joukkoa, niin he maksavat enemmän veroja kuin rikkain promille, koska jälkimmäiset saavat tulonsa pääomatuloina, Mattila sanoo. Jos kaikista korkeimmat tulot karkaavat muilta, niin Gini-kerroin ei paljasta siitä paljoa. Tämä on myös esimerkki siitä, että eriarvoisuus ei ole vain köyhyydestä puhumista, vaan rakenteellista epäoikeudenmukaisuutta. Laskutavalla voidaan matemaattisesti mitata tietyn jakauman epätasaisuutta. Kertoimen nimi juontaa juurensa italialaiseen tilastotieteilijään Corrado Giniin, joka kehitti mittarin vuonna 1912. Jos ensimmäisen tulot nousevat 10000 euroon ja toisen 20000 euroon, niin suhteellisesti heidän tuloeronsa on edelleen sama. Konkreettiseksi politiikkasuositukseksi Mattila nostaa pääomaverojen muuttamisen. – Tärkeä on havaita syrjintä, eli keneen se kohdistuu ja minkälaisia seurauksia sillä on ihmisten elämässä. Eli mitä pienempi Gini-arvo, sitä tasaisemmin tulot jakautuvat. Samoin terveyden mittareita, ja kuinka terveys seuraa koulutusja ammattiasemaa, Mattila sanoo. – Tavoite voisi olla, että samasta tulosta maksetaan saman verran veroa, riippumatta siitä, mikä on tulolaji. 61 Demokraatti Mukiinmenevä mittari T uloerojen mittaamisessa suosituin mittari on suhteellinen Gini-kerroin. Usein Gini-arvo esitetään prosentteina, jolloin nolla tarkoittaa sitä, että kaikki saavat täsmälleen saman verran tuloja. Suomessa tuloerot ovat EU:n keskitasoa pienemmät. Sata tarkoittaa sitä, että yksi saa kaiken tulon ja muut jäävät nuolemaan näppejään. Suurista pääomatuloista maksetaan vähemmän veroa kuin suurista ansiotuloista. Kerroin painottaa tulojakauman keskikohtaa, Maija Mattila sanoo. Jos siis tulojen keskikohdassa ei tapahdu merkittäviä muutoksia, niin Gini-kerroin näyttää kehittyvän melko tasaisesti
– Pienituloisen kohdalla on suurempi riski, ja se siirtyy suoraan velkatuotteen hintaan, eli korkoon. Hyvätuloinen saa edullista luottoa ja voi pankissaan kasvattaa limittiä, mutta velkaongelmiin joutunut saa pulittaa kovat kustannukset velkojensa hoitamisesta. Nyt rinnalle on tullut uutena asiana velkaelementti, Pantzar sanoo. Hyvätuloiset ja ne, joilla on luottoa, ovat arjen pyörittämisen suhteen hyvässä asemassa verrattuna velkaongelmaisiin. Pahimmillaan myös vuokra-asunnon saaminen voi olla kiven takana. TAKUUSÄÄTIÖ ON valtakunnallinen sosiaalialan järjestö, joka tarjoaa neuvontapalveluja, pienlainoja ja takauksia velkojen järjestelylainoihin. – Nykyisillä rahoitustuotteilla pystyy hyvin pyörittämään leveää elämää, mutta velan määrä kasvaa vuosi toisensa jälkeen. de_01042021_58.indd 62 23.3.2021 18.15. Sitten mukaan on tullut muita kulutusluottoja, esimerkiksi jonkin kaupan mukana. Se on melkein kymmenesosa aikuisista aktiivisista kuluttajista. Asiakaskunta on hyvin heterogeeninen. – Olemme parikymmentä vuotta tavoitelleet, että julkinen valta ryhtyisi rahanlainaajaksi. Menestystä ei enää mitata sillä, omistaako auton, vaan sillä, minkälaisella autolla ajaa. Takuusäätiön asiakkaan tavanomainen taival on alkanut pankin luottotuotteista. Ulospäin he voivat näyttää hyvin pärjääviltä, mutta tosiasiassa pärjäämisen taustalla on jongleeraaminen erilaisten velkainstrumenttien kanssa. Koska maksuhäiriömerkintöjen määrä on hyvin suuri, tarjolla on paljon erilaisia palveluja, kuten pikavippifirmojen lainoja. Ne on tosin hinnoiteltu hyvin koviksi. Vanha perinteinen omistaminen on muuttanut merkitystään ja arvostustaan. – Kokonaisuuden hallinta muuttuu vaikeaksi. Velkojen määrä on niin suuri, ettei niitä makseta normaalin työuran aikana pois ja samalla eletä normaalia elämää, Pantzar sanoo. Finanssilaitosten maailma voi olla monelle säälimätön. Pantzarin mielestä kaikilla ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus tietynlaisiin rahoituksen joustoihin ja palveluihin. 62 Demokraatti TEEMA Velka on köyhälle kallis L uottokortin, lainan ja sähkösopimuksen saaminen hankaloituu, kun ihminen saa maksuhäiriömerkinnän eli menettää luottotiedot. Kun kuplat puhkeavat, yleensä ollaan tilanteessa, jossa on hyvin vähän vaihtoehtoja. Ihmisellä ei ole välttämättä tietoa luottojen kokonaismäärästä. Jossain vaiheessa tulee seinä eteen. Luotot eivät ole huono-osaisimpien saatavilla. Velkavetoinen kuluttaminen on synnyttänyt uuden joukon, josta Takuusäätiö puhuu velkaköyhinä. – Äärimmäisessä tapauksessa puhutaan siitä, saavatko esimerkiksi maahanmuuttajat tai muut vastaavat ryhmät pankkipalveluja. Sillä ei ole enää niin isoa merkitystä, vaan nyt kyse on millaisessa asunnossa asut ja missä, Pantzar sanoo. Velkasotkuihin joutuneita löytyy tuomareista ja lääkäreistä lähtien, mutta tyypillinen asiakas on pienituloinen ihminen. Luotot kuitenkin ovat jo niin olennainen osa yhteiskuntaa, että niiden täytyisi olla kaikkien saavutettavissa. – Vahvimmin tämä näkyy asumisessa. Sitten voi käydä niin arkisesti, että jousto Maksuhäiriö merkinnällä saattaa olla kohtuuttomat ja eriarvoistavat seuraukset. Arjen pyörittäminen ja kuluttaminen on muuttunut ripeään tahtiin velkavetoiseksi. Viime vuoden lopussa maksuhäiriömerkintöjä oli yli 392 000 suomalaisella. Luottotietonsa menettäneet joutuvat löytämään oman arkensa järjestelyissä uusia reittejä. Autoa tai sohvaa ostaessa kauppias on tarjonnut luottofirman palveluja. Jos on suurempi riski, niin täytyy maksaa enemmän, Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar sanoo. Ennen vanhaan oli tärkeää, että jos oli omistusasunto, niin sen täytyi olla maksettu. Tietyllä tavalla se on reilua. Jotta se kaikista pienituloisin ei joutuisi ottamaan markkinalainaa, ja sitä kaikkein kalleinta. YHTEISKUNTIA JA ihmisten arkea pyörittää entistä enemmän velkaraha. – Ennen vanhaan huono-osaisuuskeskustelussa oli kyse omistamisesta ja tulonjaosta. Kysymys on siitä, kuinka luottotuotteet saadaan sellaisten saataville, jotka tarvitsisivat esimerkiksi osamaksun hankkiakseen rikkoutuneen pesukoneen tilalle uuden, Pantzar sanoo
– Markkinoilla on tarjolla leegio näitä muita luottotuotteita. Ne eivät pysty pankin lailla tarkastamaan ihmisen maksukykyä, ja ovat valmiita antamaan lainaa isommalla korolla. Nykyisin merkintä säilyy luottorekisterissä yleensä kolme vuotta. – Siinä suhteessa se on purrut ihan hyvin. Sitten tullaan kysymykseen, että mitä heille on yhteiskunnassa tarjolla. Viime kesänä kulutusluotoille asetettiin väliaikainen 10 prosentin korkokatto. VELKAKÖYHYYS ON monimutkainen yhteiskunnallinen ongelma, joka ajaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan. Sitten jonain päivänä tulee tilanne, että rahaa ei irtoa enää mistään. Maksuhäiriömerkintä voi sysätä ihmisen korkeakorkoisten kulutusluottojen kierteeseen. Takuusäätiön asiakaskyselyjen mukaan korkokatto on aiheuttanut sen, että noin viidenneksellä on tyssähtänyt luotonsaanti. Sen jälkeen alkaa kulutusluottoralli. Merkintä voi toki olla aiheellinen, mutta sillä saattaa olla kohtuuttomat ja eriarvoistavat seuraukset. Joissakin tapauksissa taustalla voi olla holtiton elämäntyyli, toisissa taas silkat epäonniset sattumat. Oikeusministeriö on juuri lähettänyt lausuntokierrokselle lakiluonnoksen, joka ehdottaa, että maksuhäiriömerkintä poistettaisiin kuukausi sen jälkeen, kun merkinnän perusteena ollut maksu on suoritettu. Lisäksi taustalla vaikuttavat yhteiskunnalliset rakenteet ja velkojen sääntely. Pantzarin mukaan korkokatto voi kirpaista, mutta se on velkojen kanssa painivalle ihmiselle hyväksi. – Korkokatto on sekä hyvä että huono asia. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kommentoi Helsingin Sanomille, että luonnokselle lähtenyt järjestelmä on oikeudenmukaisempi kuin vanha, johon sisältyy paljon ongelmia ja kohtuuttomuuksiakin. Seinä on tullut vastaan. Jotkut eivät saa lainkaan rahoitusta, mutta heidän kohdallaan täytyy kysyä, pitäisikö heidän ylipäätään saada. Velkaköyhä jongleeraa erilaisten velka instrumenttien kanssa. 63 Demokraatti omalta tililtä on käytetty ja tulee yllättävä maksu, josta ei suoriudu, Pantzar kertoo. de_01042021_58.indd 63 23.3.2021 18.15. Maksuhäiriöisten määrä on Suomessa korkeampi kuin koskaan aikaisemmin, mutta kriisistä huolimatta velkaongelmaisten määrä kasvoi viime vuonna yllättävänkin vähän, noin 1,5 prosenttia edeltävään vuoteen verrattuna. Hallitus on pyrkinyt reagoimaan mahdolliseen hyväksikäyttöön, joka liittyy yksityisten ihmisten velka-ahdinkoon. Valitettavan vähän, Pantzar sanoo. Koronapandemia on ajanut yhä useamman talouden ahtaalle. Se tehtiin tilanteessa, jossa valtiovallan oli tehtävä jotain. Kun yhden firman kanssa tulee vaikeuksia, niin seuraava firma tarjoaa luoton, jolla edellinen maksetaan pois
Älä palkkaa kulttuuria vaan osaaja VAIKKA OLISIN PARAS HAKIJA, PAIKKA ON VARATTU ”VIRTASELLE”. Tämä oli yksi niistä monista kokemuksistani, kun työhaastattelu ei mene ihan niin kuin Strömsöössä. Ilme paljastaa ilman sanoja, että vaikka olisin paras hakija, paikka on varattu ”Virtaselle”. Otan kansioni ja poistun haastattelusta. Kun anonyymirekryä miettii tarkemmin, ei voi välttyä ajatukselta, että sehän oikeastaan paljastaa, että rekrytoivalla organisaatiolla on koulutuksen ja osaamisen sijasta haasteita hakijoiden kehällisillä määreillä kuten ikä, sukupuoli tai etnisyys. Ei siksi, etten olisi pätevä hakija, vaan siksi, että taustani – olen romani – hämmentää työhaastattelijan. KOLUMNI Teksti Mertsi Ärling, Diakin asiantuntija ja romanityön koordinoja, Suomen romanijärjestöjen kattoliiton Suomen Romanifoorumin puheenjohtaja TEEMA de_01042021_64.indd 64 24.3.2021 10.38. Toinen haastattelijoista ottaa muodon vuoksi portfolioni eteensä ja ihmettelee laajaa koulutustani ja monipuolista työkokemustani. Tulos nostatti monenlaisia tunteita pintaan, jotka Tuomas Enbuske kiteytti hyvin jokaisen kampanjaan osallistuneen kokemuksesta: ”Olenhan mä aina tiennyt tämän, mutta kun sen kokee tällee niinku omalle kohdalle, sen kokee tunnetasolla vielä voimakkaammin.” Oletko sinä koskaan, aikuisten oikeasti, itse ajatellut, miltä syrjintä tuntuu tai kun sinut asetetaan eriarvoiseen asemaan työnhakutilanteessa ikäsi, sukupuolesi, vammasi tai etnisyytesi takia. Vaikka kampanja sai ryhtiliikettä aikaiseksi rekrytoijissa, vaatii eriarvoisuuden poistaminen työhakutilanteista pitkäjänteistä työtä, jotta todellinen yhdenvertaisuus toteutuu. DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN LANSEERAAMA #Työnimi-kampanja (2018) teki sosiaalisen kokeen, jossa neljä julkisuuden henkilöä haki töitä omalla CV:llä mutta romaninimillä. Anonyymirekrystä on tehty vapahtaja ja vastaus ongelmaan. Ja paskat! Se on hyvä välivaihe, mutta ei vastaus itse ongelmaan. 64 Demokraatti A stun sisälle työhaastattelijoiden eteen. Odotan kysymystä, että olenko ostanut tutkintopaperini jostain, mutta kuulenkin kysymyksen, joka saa suuni loksahtamaan polviin asti auki: ”Niin mitens teillä nuo verikostot?” Olen sanaton. Tiedän, että vastaavia kokemuksia on sadoilla, jollei jopa tuhansilla osaavilla työnhakijoilla, jotka poikkeavat perus-Lehtosista tai -Virtasista. Eikö kehällisten määreiden sijaan olisi aika keskittyä aidosti hakijan osaamiseen. Eikö asialle voida tehdä oikeasti mitään! #Työnimi-kampanja nosti hetkessä lähes kaikkien suomalaisten tietoisuuteen romanien yhdenvertaisuuden työmarkkinoilla – eikä ainoastaan romaneiden vaan kaikkien, jotka ovat syystä tai toisesta joutuneet eriarvoiseen asemaan työnhakutilanteissa. Hämmennyksen, joka johtuu etnisestä taustastani. Asia voidaan kääntää ja selitellä, kuten että anonyymirekryllä turvataan syrjimättömyys. Sekunnin tuhannesosassa rekisteröin toisen haastattelijan katseesta tutun ilmeen. Laitontahan se on, mutta myös arjen inhotodellinen kokemus monelle kuten romanille, maahanmuuttajataustaiselle, vammaiselle tai elämänsä parhaimmassa iässä olevalle. Katsoo sitten vuorotellen minua ja sitten papereitani ja taas minua ja papereitani. Jos kerran organisaatio käsittelee kaikkia yhdenvertaisesti eikä syrji hakijoita työnhakutilanteissa tai muutenkaan, miksi se tarvitsee anonyymeja hakemuksia. Haastattelukutsujen määrä oli lohduton – tasan nolla
Muutos kuntien tehtävissä on myös mahdollisuus: aiemmin soten varjoon jääneiden palveluiden kehittämiseen voidaan paneutua aiempaa paremmin. de_01042021_65.indd 65 23.3.2021 17.28. 65 Demokraatti Mistä kuntavaaleissa pitäisi keskustella. PUHEENVUORO Puolueet, jotka johdattelevat vaalikeskustelua pois kunnille kuuluvista asioista, tekevät karhunpalveluksen demokratialle. Kuntien tehtävien ytimessä ovat jatkossa koulutus ja hyvinvointi. Ensi syksynä aloittavat valtuustot pääsevät vaikuttamaan siihen, miten kuntia kehitetään sote-uudistuksen jälkeisessä ajassa kohti tulevaisuutta. Malttavatko valtakunnan asioilla kampanjoineet ehdokkaat valituksi tullessaan keskittyä valtuustotyön arkisiin asioihin, vai rantautuuko valtuustosaleihin niihin kuulumaton räväkkä politikointi. Vaalikeskustelun johdatte lu pois kunnille kuuluvista asioista on karhun palvelus demokratialle. Kuntien rooli ja tehtävät muuttuvat pysyvästi, kun sote-palvelut siirtyvät uudistuksessa perustettaville hyvinvointialueille. Samalla kasvaa huoli kuntapolitiikan karnevalisoitumisesta. M uutaman kuukauden kuluttua Suomessa järjestetään kuntavaalit. Alkavan valtuustokauden merkitystä korostaa lisäksi koronapandemia, jonka vaikutusten kanssa kunnat joutuvat painimaan vielä useita vuosia. Kuntavaalien merkitys hämärtyy ja samalla maton alle tulevat lakaistuiksi ne aiheet, joista tulevan valtuustokauden kannalta olisi välttämätöntä käydä keskustelua. Sosiaalija terveydenhuollon uudistuksen toteutuessa kunnat siirtyvät tulevalla valtuustokaudella uuteen aikaan. Tämä on seurausta vuonna 2023 toteutuvasta maan hallituksen sote-uudistuksesta ja yhä jatkuvasta koronapandemiasta. Miten kouluverkkoa kehitetään tulevina vuosina. Tällaisista asioista kuntavaaleissa on kysymys, ja niihin ehdokkailta sopii edellyttää näkemyksiä virtuaalisilla vaalikentillä. Vaalien alla käytävän keskustelun perusteella voi saada käsityksen, että tulossa ovat kuntavaalien asemasta eduskuntatai eurovaalit. Tarvitaan sekä korjaavia että ennaltaehkäiseviä palveluita, jotta koronan inhimillinen ja taloudellinen lasku jää kunnille ja asukkaille mahdollisimman pieneksi. Kunnissa ei päätetä polttoaineveron tasosta, Euroopan unionin elpymisvälineestä tai hallituksen koronatoimista. Näistäkin asioista on toki tärkeää käydä kansalaiskeskustelua, mutta kuntavaalien kanssa niillä ei ole mitään tekemistä. Valtuustojen esityslistoilla uusia päättäjiä odottavat toiset aiheet. Jää nähtäväksi. Paikallislehtien sivuilla ja sosiaalisessa me diassa kun ei juuri kuntien vallassa olevista asioista puhuta. Kunnilla on keskeinen rooli koronan varjolla yleistyneiden moninaisten sosiaalisten ja hyvinvointiin liittyvien ongelmien hoidossa. Eemeli Peltonen SDP:n puoluevaltuuston jäsen ja Järvenpään kaupungin valtuuston puheenjohtaja Tähänastinen vaalikevät ei luo uskoa siihen, että edellä mainituista kuntien isoista kysymyksistä tultaisiin keskustelemaan. Entä miten sosiaalija terveyspalveluissa vastataan väestön ikääntymisestä aiheutuvaan palvelutarpeen nopeaan kasvuun. Päättyvällä kaudella kunnat ovat kokeneet koronan aiheuttaman iskun, ja uudella nelivuotiskaudella niiden on käytävä koronan vahinkojen korjaamiseen. KUNNAN VASTUULLE kuuluvien asioiden palauttaminen vaalikeskusteluiden keskiöön on välttämätöntä, koska vaalien jälkeen alkaa poikkeuksellisen tärkeä valtuustokausi
Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Ongelma on ollut olemassa jo ennen koronaa, mutta epidemia on pahentanut sitä edelleen. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Lapset ja nuoret tarvitsevat tukea IHMISOIKEUSKESKUS ON todennut tuoreessa raportissaan, että koronapandemialla on ollut huomattavat vaikutukset lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Tuoreessa kansallisessa lapsistrategiassa puhutaan haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeuksien turvaamisesta ja todetaan, etteivät he saa aina tarvitsemaansa oikea-aikaista tukea ja apua. Ihmisoikeuskeskus korostaa, että tässä tilanteessa on tunnistettava erityisesti ne lapset ja nuoret, joiden hyvinvoinnin turvaaminen kriisin aikana vaatii erityistä huomiota, esimerkiksi perheet, joissa on köyhyyttä, sosiaalisia ongelmia tai päihteiden liikakäyttöä. Tarve on äärimmäisen akuutti, sillä koronatilanne on monin paikoin pahentanut perheiden pahoinvointia ja vaikeuttanut avun saamista. Lapsille tarkoitetut palvelut eivät aina ole johdonmukaisesti ja kattavasti saatavilla. Koronakiriisi on monin tavoin lisännyt eriarvoisuutta lasten ja nuorten keskuudessa. Eduskunnan tarkastusvaliokunta on kiinnittänyt erityistä huomiota ehkäisevän lastensuojelun sekä lapsija perhekohteista lastensuojelun valvonnan puutteisiin. Perheiltä ja järjestöiltä saamieni viestien perusteella Perheen uupuessa lapsen tilanne muuttuu vielä hankalammaksi, ja mitä enemmän tilanne kriisiytyy, sen vaikeammaksi ja myös kalliimmaksi asian hoitaminen tulee. 66 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Toivottavasti määrärahat ohjautuvat erityisen haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten auttamiseen. Merja Mäkisalo-Ropponen kansanedustaja (sd.) Tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtaja Kukaan ei ota kokonaisvastuuta lapsen ja perheen tukemisesta. Hallitus esittääkin tuoreessa lisätalousarviossa sosiaalija terveydenhuollon palvelurakenteen kehittämisen valtionavustuksiin 17,5 miljoonan euron lisäystä lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Varoja on tarkoitus kohdentaa sosiaalihuollon palveluihin, jotka auttavat lapsia, nuoria ja perheitä selviytymään arjesta poikkeustilanteessa. Sen kielteiset vaikutukset usein kasaantuvat juuri heidän arjessaan. Ongelmia on myös lastensuojelussa ja sen valvonnassa. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. de_01042021_66.indd 66 23.3.2021 17.33. Huolestuttavaa on, että myös erityislapsiperheiden avun ja tuen saanti näyttää heikentyneen koronan aikana. Myös nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet
Kuitenkin asian tulisi olla etusijalle asetettu kansallinen hanke. Yhtiöiden voitot ovat jopa 40 prosenttia liikevaihdosta ja yksittäisen lääkkeen kohdalla satoja prosentteja. Saatavuuden ja hinnan ongelmat ovat ilmeiset nykyisellään. Jäsenmaissa asiantilaan on tyydytty asian taustoja sen paremmin kansalle selittämättä. Patenttisuoja pitää tavalla tai toisella avata vapaaseen lääkeja rokotekehittelýn käyttöön. Mitään ei näytä sovitun täsmällisesti ja yhtiöitä velvoittavasti. Helsingin yliopiston virologian osasto on professori Kalle Sakselan johdolla kehittänyt sumuterokotteen, jonka käyttövalmiiksi saattaminen vaatisi 10–15 miljoonan euron rahoituksen. Rokotteiden tilaajavaltiot ovat ottaneet tämän riskin kantaakseen. USA:ssa näitä kohtuuttomalle tasolle asetettuja hintoja esiintyy useilla valmistajilla. Lääketeollisuutta pitää ajatella patenttisuojan kannalta uudella tavalla. Jos ei kanneta riskiä, mihin voitto perustuu. Julkisuudessa ei puhuta sovitusta, koska sopimuksen rikkomisesta seuraisi sanktioita. Nykyisen pandemian ja keskittyneen, patenttisuojassa toimivan yksityisen rokotetuotannon luulisi nostavan esiin kysymyksen kansallisesta rokotetuotannosta. Yhtiöt ovatkin ottaneet hinnoitteluperusteeksi ”tuotetun terveyshyödyn”. 67 Demokraatti Lääkeyhtiöt ovat irtautuneet hinnoittelussaan kustannusten vaikutuksesta ja kohtuullisuudesta. Hallitus välttelee kannanottoa asiaan. Rokotteiden saatavuuus on jäänyt alle puoleen luvatusta. Israelin esimerkki kertoo toisaalta, että kansallisella hankintapolitiikalla saa paremman tuloksen kuin EU:n yhteishankinnalla. Monopoliasemaansa hyväksi käyttäen lääkeyhtiöt ovat pystyneet irtautumaan hinnoittelussaan kustannusten vaikutuspiiristä ja siten kohtuullisuudesta. Niin tässä kuin tulevissa pandemioissa, kausi-influenssoissa ja muissa vastaavissa kulkutaudeissa tarvitaan monipuolista toimintastrategiaa. Tätä puoltaa myös tieto siitä, että valtiot ovat viime vuosina tukeneet rokoteja lääkeyhtiöitä miljardeilla dollareilla. Patenttisuoja estää jatkuvan rokotekehityksen ja nopean globaalin rokotustoiminnan. Kotimaista rokotetuotantoa tarvitaan Suomi on asemoinut itsensä EU:n yhteistilaukseen korona-rokotteiden saamiseksi. Ihmisten terveysintressit menevät yli yksityisen yrityksen patenttisuojan. Lääkeyhtiöillä ei ole ollut mitään vastuuta sen paremmin influenssakuin koronarokotteiden mahdollista haitoista. Ei pidä jäädä hyväuskoisena monopoliyrityksiltä tehtävien rokotteiden epämääräisten yhteishankintojen varaan. Jos lääkkeellä on elämää säilyttävä vaikutus, sen hinta voidaan asettaa tuhansien ja jopa kymmenien tuhansien erojen hintaiseksi hoitokuuria kohti. Veikko Räntilä Raasepori de_01042021_66.indd 67 23.3.2021 17.33. Aiemmin Suomessa oli omaa roketetuotantoa, josta on luovuttu tekemättä siitä asianmukaista arviota. Tässä on toteutumassa kapitalismin irvikuva; kustannukset sosialisoidaan ja voitot yksityistetään. Suomessa on kehitetty patenttivapaa korona-rokote, mutta silti hallitus on lyöttäytynyt pelkästään suurten ulkomaisten lääketehtaiden lupausten varaan. Kapitalismin periaate riskin kantamisesta voittojen oikeutuksena poljetaan tässä maahan. Tätä ei löydy ja kysyttäessä ministeriöt pallottelevat vastuullaan. EU:n neuvotteluvoima on jäänyt kanavoitumatta tai osoittautunut heikoksi suhteessa rokoteyhtiöihin. On todennäköistä, että globaaliin kiertoon jäävän koronaviruksen takia tulemme tarvitsemaan useampikertaisia rokotteita
Hän oli vuo sien mittaan tavannut suuren määrän palkittuja tutkijoita ja tiedemiehiä, joiden älykkyys haki vertaistaan. Vii saus on jotakin, mitä voi op pia, ja se on paljon parempi kuin älykkyys. Minä olen tehnyt sellaisen havainnon, että on olemassa lähinnä kolme ammattikun taa (lääkärit, papit ja insinöö rit), joiden edustajista useim milla on suuria vaikeuksia omaksua mitään sellaista tie toa, jota heille ei ole yliopis tossa tai korkeakoulussa ope tettu. Silti monet heistä saattoivat tehdä muilla elämänsä alueil la varsin pö hköjä päätöksiä. David Rob sonin älykkyysosamäärä on huimat 154 ja hän myöntää itsekin pudonneensa monta kertaa älykkyysloukkun. Mutta hyvä että tässä vaiheessa eikä juuri ennen vaalihuoneistojen avaamista! Nyt kun kuntavaalit siirre tään niin on painetta sitten pitää ne kuntavaalit kesä kuussa. Tämä ei koske pelkästään Skepsis ry:n jäse niä, vaan yllättävän helposti monet korkeastikin koulute tut omaksuvat yhdistyksen ajatuksia ja lainaavat niitä sellaisenaan perustelujensa tueksi. Robson to tesi, että älykkyys ei tarkoi takaan samaa kuin viisaus ja hyvä ajattelu. Kun yksilö tai ryhmä luot taa liikaa omaan tietoonsa eikä muokkaa käsityksiään ja havaintojaan uuden tie don vuoksi, ihmiset ajavat itsensä pussiin eli älykkyys loukkuun, kuten Robson asian ilmaisee. Lykkääminen ei enää voi tulla kysymykseen. He suhtautuvat kaik keen uuteen tietoon johdon mukaisen epäilevästi ja täy sin torjuvasti. He ovat usein sokeita ajattelunsa vinoumille eivät kä he tunnista logiikkansa aukkoja yhtä helposti kuin muut. Terveys turvallisuus on tärkeä asia, mutta niin on myös tärkeää legitiimi demo kratiamme. Älykkystestit ovat vanhan aikaisia, sillä niissä ei mitata esimerkiksi sitä, kuinka ra tionaalisia päätöksiä teet tai kuinka objektiivisesti ajatte let. Vahvin argumentti oikeus ministeriön toimintaa vas taan on tosiaan se, että pit kään on tiedetty tilanne, että tautimäärät tulvevat keväällä kasvamaan mutta asiasta keskusteltiin vasta tässä vai heessa. Vii meisin erehdys tapahtui ko ronan aikana. de_01042021_68.indd 68 23.3.2021 17.38. Siitä huolimatta monet erilaiset tasokokeet pohjau tuvat edelleen vanhoihin tes timalleihin. Muu ten alkaa tulla iso paine oi keusministeriä kohti ja halli tuksen asema tullaan laajem minkin kyseenalaistamaan. Vastuunalaisten on otettava ohjakset käteen ja hoidettava kuntavaalien järjestäminen tyylikkäästi maaliin. Tutkimusten mukaan älyk kyysosamäärää tärkeämpää oppimisessa on älyllinen nöy ryys eli kyky hyväksyä oman arvostelukykynsä rajat. Nyt ei aleta kasvattaa elefanttia yk siössä vaan luovitaan niin että päättäjien tekemistä päätök sistä kannetaan myös vastuu. Kognitiivisen ajattelun li säksi tärkeitä älykkyyslou kulta suojaavia ominaisuuk sia ovat älyllinen nöyryys, aktiivinen avoin ajattelu, uteliaisuus ja kasvun asenne. He ovat muita parempia keksimään yksityiskohtaisia perusteluja oman päättelynsä tueksi, ja heistä tulee omissa kannois saan yhä järkähtämättömäm piä. Sami Korkiakoski kuntavaaliehdokas (SDP) Lahti Älykäs ei ole aina viisas Arvostettu englantilainen tie detoimittaja ja kirjailija David Robsonin sai kimmok keen kirjan Älykkyysloukku kirjoittamiseen tehdessään muutama vuosi sitten ällistyt tävän havainnon. Heiltä puuttuu niin sa notun maalaisjärjen käyttö. Tämä on vain oma arvioni. Yleisälykkyys ja akatee minen koulutus eivät pysty suojaamaan monilta kogni tiivisilta virheiltä. Vesa Vuorinen Vaasa Viisaus on jotakin mitä voi oppia, ja se on paljon parempi kuin älykkyys. Perimmäinen ongelma on usein perustavanlaatui nen mielikuvituksen puute. Matemaatik kona hänen olisi pitänyt ym märtää, kuinka nopeasti vi rus voi levitä. Päätöksistä pitää kantaa vas tuu tai muuten sen vastuun menettää. 68 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE Kuntavaalien siirtämisestä syntyi iso haloo Päätöksestä siirtää kuntavaa leja on syntynyt iso haloo ja osin ymmärrän kyllä miksi. Hyvä asia kuitenkin on, että älykkyysloukulta voi kuitenkin suojautua ja lou kusta voi päästä omin avuin pois
Kiinnostus kasvoi ja oppia kertyi opis kelijapolitiikassa, ja harrastuksesta tuli lopulta ura. Rintamaveteraaniliiton puheenjohtaja . Päivänpolitiikkaa yhä tiiviisti seuraa vaa Louekoskea ei juuri tarvitse hou kutella kertomaan mielipidettään ajan kohtaisista asioista. . – Se on kiva foorumi. – Kun talous on vaikeuksissa ja mark kinat eivät vedä, eihän siinä muuta kons tia ole kuin hoitaa asioita velanotolla. 14.4.2021 . Asiat kiinnos tavat sillä tavalla, etten voi jättää puo liääneen tai toisinaan kovaankin ääneen sanomatta, että tuo on oikein tai tuo on päin helvettiä, Louekoski naurahtaa. Silloin hoidettiin kiinnostavia asioita, kun niin vaalitapaa kuin presidentin valtaoikeuk sia muutettiin. ”Opposition motkotus” Suomen vel kaantumisesta ei saa Louekoskelta vasta kaikua. JUURI NYT kommentaattorin saa kuu menemaan soteuudis tus, tarkemmin sen ”ihan joutava” uusi hallinnon taso. Kuka tahansa saa puheenvuoron, ja keskustelu on luonnikasta ja vapaata. . Siellä ei ole jäy kistelyä, eikä tiukkaa protokollaa. Sitten pöydän yli verrattiin, saivatko he saman tuloksen. Häntä ärsyttää toistuva kuvio: – Velanotosta sanotaan, että väärin toimittu, vaikka edellisenä päivänä on itse vaadittu lisää tukea elinkeinoelä mälle ja milloin mihinkin. Louekoski innostuu taloudesta puhues saan. MATTI LOUEKOSKI . Toivottavasti viimeistään syksyllä päästäisiin, Loue koski toivoo. Louekosken mielestä hy vin vähälle huomiolle on jäänyt yksi asia. Se on ristirii taista ja jopa epärehellistä. Rahoitusmarkkinoiden vapauttami nen 80luvun puolivälissä johti koko kansantalouden ylikuumenemiseen. . Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva Kari Hulkko on opetettu lukemaan, ottamaan selvää asioista ja hoitamaan niitä. Etäilyyn ei ole ryhdytty, eikä ryhdytä. Toiminut muun muassa SDP:n kansanedustajana, kaupunginvaltuutettuna Espoossa, Suomen Olympiakomiteassa, Wanhojen tovereiden puheenjohtajana . Louekoski katsoo myös, että kun kun nilta viedään pois keskeinen osa sen teh tävistä, romutetaan hyvin toimiva, vas tuullinen kunnallishallinto. Louekoski on ollut mukana monessa, joten hänestä ”julkisen elä män ja politiikan sekatyöläinen” on so piva kuvailu. Se on täm möisen vanhan karhun mielipide. Mahdolliset onnittelut KSR:n Matti Louekosken rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09 tai Rintamaveteraaniliiton kannatusrahastoon tilille FI20 6601 0010 4325 32, tiedon antoon: Matti Louekoski 80 v. – ”Keskustelen” asioista niitä selosta vien toimittajien kanssa. Merkkipäivää vietetään perhepiirissä . Eri tyisesti ”jälkimmäinen kierros” Holkerin hallituksessa oli mielenkiintoinen. . Kunnallinen demokratia on aitoa yhteistyötä yhteis ten asioitten hyväksi ilman hallitusop positioasetelmaa. Hän pelkää, että uudistuksen keskeinen lähtökohta jääkin sivuseikaksi. Matti Louekoski kuvaa hetkeä aluksi ”politiikkaharrastukselle, joka on jatkunut läpi elämän”. NELJÄSSÄ HALLITUKSESSA ministerinä vaikuttaneelle Matti Louekoskelle oi keusministerin pesti oli mieluisin. – Suomen hyvinvoinnin ja kansanval lan kehityksen peruspilarit ovat kansan koulu ja kunnallinen demokratia. . Syntyi tarve luoda pelisääntöjä. – Arvopaperimarkkinalait. Teini kirjasi tukkimiehen kirjanpidolla Fagerholmin ja Kekkosen äänet, isä teki samoin. Häntä huvittaa, että mielipide on alkanut irrota myös penk kiurheilutyyliin kotona. LOUEKOSKI ODOTTAA, että koronati lanne hellittäisi, jotta Poliittisen histo rian klubi voisi taas kokoontua keskus telemaan. ISÄ JA poika seurasivat vuoden 1956 pre sidentinvaalien laskentaa. . Se oli yksi tärkeimmistä asioista, joita silloin ajoin ja jossa sain jotain aikaankin, hän kiteyttää. – Näyttää käyvän niin, että unohde taan se terveydenhuoltoa ja sosiaaliapua tarvitseva kansalainen, kun häärätään hallintokuvioiden kanssa, hän sanoo. ministeri, varatuomari . . Opetus-, kanslia-, oikeusja valtiovarainministerinä vuosina 1971– 1975 ja 1987–1991 . . Kansa de_01042021_68.indd 69 23.3.2021 17.38. – Minulla oli hirveä kiire virkamiesten kanssa saada parannusta aikaan, mutta ei riittävän ajoissa saatu – sehän oli yksi 1990luvun alun talouskriisin syistä, että meillä rahamarkkinoiden toiminta oli holtitonta. 69 Demokraatti 80 VUOTTA SYNTYMÄPÄIVÄ Kommentaattori Matti Louekoski seuraa tiiviisti päivänpolitiikkaa, eikä kaihda kertoa mielipidettään. Juttutupa sen olla pitää. Näitä asioita ei pidä järkyttää tänäkään päivänä. Suomen Pankin johtokunnan jäsen 1996–2008 ja varapuheenjohtaja 2001–2007
Huumorintajuinen mies. Hän sai SDP:n hopeisen ansiomerkin yhdistyksen 115-vuotisjuhlassa 2004. Pekka Nieminen Jukka Nieminen Kirjoittajat ovat Risto Niemisen veljiä Valitse tieto. Risto oli monelle demari-aatteen oppi-isä. Pisin luottamustehtävä, 20 vuotta, oli keskusvaalilautakunnan puheenjohtajuus. Hän syntyi kuusilapsiseen perheeseen Urjalassa 7.9.1951. Risto oli vuosikymmenet mukana Toijalan ja Akaan kaupunkien päätöksenteossa, aluksi itse osallistuen ja myöhemmin tukea aktiiveille antaen. Hän suoritti maisteritutkinnon 1977. Risto osallistui kansalaisopistojen ja kesäyliopistojen valtakunnalliseen ja alueelliseen yhteistyöhön ja päätöksentekoon. Ura Toijalan kansalaisopistossa ja Akaan Opistossa kesti 33 vuotta. 70 Demokraatti Kansalaisopiston mies KUOLLUT AKAAN OPISTON entinen rehtori, yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Risto Nieminen kuoli kotonaan Akaassa 11. Risto oli viime vuosiin asti ahkera liikkuja. Risto oli Tapparan-mies koko elinajan. Aineistokeruussa Risto tapasi ja haastatteli suomalaisen politiikan ja talouselämän keskeiset 1960ja 70-luvun vaikuttajat. Hän oli kaupunginvaltuutettu kaksi vaalikautta sekä jäsenenä kaupunginhallitusja lautakuntatasolla monissa toimielimissä. Kansalaisopistosta tuli Riston työelämän kestoinen foorumi. Toijalan Työväenyhdistyksessä tehtäviä olivat muun muassa johtokunnan sihteeri ja jäsen, Toijalan Demarin päätoimittaja, ohjelmasuunnittelija ja toiminnantarkastaja. Työura alkoi Toijalan nuorisotoimistossa ja jatkui lastenkodin johtajana. Risto laati työuran päätteeksi historiikin ”Kyliltä Akaan Opistoksi”. Ristolle kaikki ihmiset olivat yhtä tärkeitä, oli aatesuunta, oppiarvo tai yhteiskunnallinen asema mikä hyvänsä. Risto kävi koulunsa Kylmäkoskella ja Toijalassa. Risto oli vaatimaton, rauhallinen ja hämäläisen harkitseva. Ristolla oli mielipiteitä poliittisista kysymyksistä, sosiaalija terveyspalveluista, koulutusasioista, teatterista, musiikista ja urheilusta. helmikuuta 2021. Yhteiskunnallisesti suuntautunut nuorimies lähti Tampereen Yliopistoon opiskelemaan yleistä valtio-oppia. Risto oli kuollessaan 69-vuotias. Ristoa jäävät kaipaamaan poika, muut lähiomaiset, suku, opistoväki sekä laaja ystäväpiiri. Aatteellisuus ja sovinnonhakuisuus kulkivat käsi kädessä. Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi www.demokraatti.fi/tilaa-lehti de_01042021_70.indd 70 24.3.2021 9.53. Eteläpirkanmaalainen Akaan Opisto aloitti toimintansa 2001. Itsensä korostaminen oli hänestä kaukana. Risto harrasti nuorena pöytätennistä aina Suomen Mestaruuteen saakka ja kävi aktiivisesti Akaan ja Pirkanmaan palloilujoukkueiden otteluissa. Toijala Lentiksen järjestelyt olivat Riston kalenterissa viidellä vuosikymmenellä. Lisensiaattityö neljä vuotta myöhemmin selvitti tulopolitiikan alkuvaiheita. Risto oli aatteellinen sosialidemokraatti ja SDP:n jäsen 46 vuotta. Hänellä oli kyky puhua ja kuunnella. Akaan Opisto oli maan alueopistokehityksen edelläkävijöitä. Ristoa kiinnostivat erilaiset tapahtumat ja aivan erityisesti pienet kujeilut ja sattumukset. Tilaa . Toijalan Valppaan veteraanipingiksessä hän oli puuhamies ja vakiokävijä. Vaaliennusteet ja -analyysit tulivat jäsenille tutuiksi
Jouni suhtautui ihmisiin ja saamiinsa luottamustehtäviin tasapuolisuudella, tyyneydellä ja varmuudella. Etelä-Hämeen sosialidemokraattisen piirijärjestön johdossa Jouni toimi lähes kymmenen vuotta. Ison kädenjäljen Jouni jätti ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän puheenjohtajana ja Hämeen ammattikorkeakoulun hallituksen jäsenenä. Luonto oli Jounin ajattelua ja elämää lähellä. Laavulla on nyt hiljaista. Merkkipäivä vietetään perhepiirissä. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Matti Louekosken rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09 tai Rintamaveteraaniliiton kannatusrahastoon tilille FI20 6601 0010 4325 32, tiedon antoon: Matti Louekoski 80 v. Kunnallisia luottamustehtäviä Jouni hoiti vuosikymmeniä ja erityisesti koulutuksen parissa. Monissa puoluekokouksissa Jouni oli keskeinen vaikuttaja, joka aina mietti koko liikkeen etua ja siinä sivussa hommasi ystäviä myös Etelä-Hämeen piirille ja sen ehdokkaille. Lapin erämaat ja luonto olivat yksi Jounin intohimon kohteista. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Antero Kekkosen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Antero Kekkonen. Eero Heinäluoma KUOLLUT Yhdistyspalstan tekstien aineistoaikataulu Lähetä tekstisi aineistopäivänä klo 12 mennessä sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi 75 VUOTTA de_01042021_70.indd 71 24.3.2021 9.53. Hän aloitti yhteiskunnallisen työnsä nuorisoliitosta ja Ammattikoululaisten liitosta. Yhteiskunnallinen osallistuminen oli Jounille tärkeä asia, mutta ei ylittänyt perheenisän velvollisuuksia. Antero Kekkonen KSR:n valtuuskunnan puheenjohtaja, Kotka 5.4. kesäkuuta 1957 Forssassa ja kuoli 63 vuoden iässä 13. Hän ehti toimia monien lautakuntien puheenjohtajana ja jäsenenä. Ammattikoulusta saatu keittäjän koulutus sai jatkoa iltalukiosta. 71 Demokraatti Matti Louekoski ministeri, varatuomari, Helsinki 14.4. Jounin savusauna on nyt vailla lempeää isäntäänsä. Oma puoliso, lapset ja lapsenlapset olivat Jounille elämän todella suuria asioita. Jouni ei tehnyt itsestään numeroa eikä pyrkinyt olemaan tapahtumien keskipisteenä. helmikuuta synnyinkaupungissaan. Jouni oli monipuolinen, luotettava toimija ja ylpeä perheenisä viimeiseen aamuhetkeen saakka. Jääkiekko oli yksi Jounin mieliharrastuksista. Hän suhtautui uusiin haasteisiin ennakkoluulottomasti ja uteliaasti. Hänellä oli kyky kuunnella ja kyky hakea yhteistä toimintalinjaa, missä hän olikaan. Aikuisiän insinööriopintojen myötä postimiehen tehtävät muuttuivat monipuolisen tietohallinnon ammattilaisen toimenkuvaksi. pysäytti. Äkillinen sairaskohtaus oli päättänyt ystävämme Jouni Mäkelän elämän. Jounin kanssa yhdessä tekeminen toi iloa, ei murheita. Jouni syntyi 11. Mutta oman kiukaamme lämmetessä muistamme Jounia, hänen pyyteetöntä uurastustaan, ystävällistä hymyään ja kestävää elämäntyötään. Forssan kaupunginvaltuustossa Jouni puhui harvakseltaan, mutta kun hän puhui, miestä kuunneltiin. Hänen työtyylinsä, eleetön ja rauhallinen asioiden hoito toivat luottamusta kaikissa yhteisöissä, joissa Jouni ehti vaikuttamaan. Hän oli esimerkki elinikäisen oppimisen ja myönteisen uteliaisuuden voimasta. Ammatillinen koulutus ja työ sen arvostuksen puolesta oli Jounille läheinen asia läpi elämän. Mutta hän ei myöskään vältellyt omaa vastuuta eikä mitään käytännön työtehtäviä. Jouni oli etelähämäläisen työväenliikkeen suuri hahmo koko elämänsä ajan. Jouni ehti toimia pitkään jääkiekossa arvostettuna erotuomarina. 80 VUOTTA Syntymäpäivät KOKOUKSET Eleetön ja luotettava vaikuttaja PUHELINSOITTO LAUANTAINA 13.2
Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Nimi: Osoite: de_01042021_72.indd 72 23.3.2021 17.43. 72 Demokraatti RISTIKKO 6/2021 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Merkitse kuoren päälle ristikon numero
Toivottavasti metsissä tavallisesti viihtyvä korppi vähitellen yleistyy muiden varislintujen tapaan myös taajamissa. Älykkään ja leikkisän linnun puuhien seuraaminen tarjoaa paljon hupia. Pitkään ihmisen vainoamien korppien taitolentonäytöksiä voi nähdä jo isompienkin taajamien laitamilla. Kotka on suuremmasta koostaan huolimatta pulassa ympärillä taidokkaasti kieppuvien korppien keskellä. Taivaalla liitävä korppi on melko helppo tunnistaa sekä sen isosta koosta että profiilista. Vainon hellittäessä korppi on vähitellen menettänyt arkuuttaan. Korppi on Suomen suurin variksiin kuuluva laji, noin hiirihaukan kokoinen. ais ud ok u. iStock de_01042021_72.indd 73 23.3.2021 17.43. co m 2 5 9 1 7 5 8 2 7 9 9 3 6 3 1 2 8 4 1 9 5 9 2 4 8 4 3 1 9 6 2 47 25 89 61 3 13 94 76 82 5 68 53 12 74 9 92 78 45 13 6 36 12 97 58 4 85 46 31 29 7 59 61 23 47 8 24 37 58 96 1 71 89 64 35 2 K un taivaalta kuuluu korpin krok krok tai parhaillaan meneillään olevan soidinajan metallinen kloong kloong -ääni, kannattaa kääntää katse nopeasti kohti taivasta. Onnea voittajalle! M A T E R A M E R I A U N T U V A I V A L O I S A K L E T U T U T T I U R A U S E N S I L A K K A P I R U M A A R I S A A K A L L A M A R K O T E S S I S R A E L U S A I N O R A K A S N U L S T E R I L A A H A T A R A U T A P I K T I T A D E N A U L O I N A A R I H A N S B A M B U K E L T I T A K A A A A R T T U I R I K R A A S T A R A A T A A S U U R U S J E T I A E S I L A V A L O S K A T E E M U E R I K M I K A E L M I A T I S T A L A A N N I U L K U N I S U A M A N D A T A U S K I I S I S T E O S Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Nyt on hyvä aika nähdä korppien taitolentonäytöksiä, pareittain ja joskus myös parvina. Sen pituus pyrstöstä nokankärkeen voi olla jopa yli 70 senttiä. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Markku Hynninen Kotkasta. Ja jos käy kunnolla onni, voi taivaalla olla korppijoukko parhaillaan höykyttämässä merikotkaa. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU TI TI TYY Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi RISTIKON 4/2021 RATKAISU 4.3. Ja välillä koko korppijoukko saattaa pudottautua kesken lentoa kohti maata. Erilaisissa muodostelmissa lentävät korpit näyttävät välillä oikein huvittelevan taitavilla lentokuvioillaan, lentäen välillä jopa selkä alaspäin
Ne ovat niitä syvävirtoja. Huomaan, että olen sellainen lukija, jolla on hirveitä kirjapinoja kotona. Tein täältä kyllä yhtä soppaa reseptin mukaan. He ovat tehneet aivan uskomattoman hienon kirjan, joka kuvaa erittäin huolellisesti useiden kaupunkien historiaa ja sitä, millaiset poliittiset päätökset kunkin kaupungin kehitystä ovat ohjanneet. Aina on useampi kirja auki, ja pinoissa on lisää odottamassa. Unelmoin siitä hetkestä, kun voin ottaa jonkun kaunokirjallisen teoksen lukuun. Luen aina pätkiä jostakin kirjasta, siirryn siitä seuraavaan ja taas jossain vaiheessa palaan takaisin siihen ensimmäiseen. Reseptejä on hauska lukea, vaikkei niitä käyttäisikään. Tarkoitan sitä, että kaupungin muutokseen vaikuttavat äärettömän monet asiat, joita ei pysty silmillä hahmottamaan. Siihen liittyy tämä opus, Mirroring Effects: Tales of Territory. de_01042021_74.indd 74 24.3.2021 11.37. Kaunokirjallisuus pelastaa, kun esityslistojen kahlaaminen alkaa uuvuttaa, sanoo kaupunkitutkija Kaarin Taipale. Tänä päivänä se on kansainvälisten sijoittajien valta. Yksi kirjatyyppi, jota aina metsästän, on kaupunkipolitiikan kirjat. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Kirjahyppely ruokkii lukunälkää Kazuo Ishiguro: The Unconsoled Larousse Gastronomique Marc Angélil and Cary Siress: Mirroring Effects – Tales of Territory Japanilainen Nobel-kirjailija, joka asuu Englannissa. Tässä käydään aakkosjärjestyksessä läpi kaikki mahdolliset ruoanlaiton reseptit ja käsitteet, ja lisäksi tässä on tietysti ihania kuvia. Sopii minun luonteenlaadulleni, että tätä voi lukea pätkittäin. Joko se on poliittinen valta, sotilasvalta taikka ruhtinaan tai kirkon valta. Jankutan aina, että se ei ole oleellista, miltä joku näyttää vaan se mitä se on. 1 3 2 Teos kuvaa, miten poliittiset vallanvaihdokset ja muuttuvat talousmallit ovat muokanneet esimerkiksi Addis Abebaa, Mumbaita, São Pauloa, Berliiniä tai Shanghaita. Sattumalta tämän kummatkin kirjoittajat ovat hyviä ystäviäni, kaupunkisuunnittelun professoreita eri puolilla maailmaa. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Ihan liian paljon on pitänyt lukea esityslistatekstejä ja niiden liitemateriaaleja. Hänellä on kyky kirjoittaa tarinoita, jotka imaisevat mukaansa ja kertovat ihmisenä olemisesta. Tämä Mirroring Effects on kirja, joka jokaisen kaupunkipoliitikon pitäisi kyllä lukea. En ollut uskoa silmiäni, kun siellä oli tällainen koskematon ja käyttämätön, valtava keittotaidon peruskirja. Löysin tämän sattumalta, kun kävin viemässä tavaroita Punaisen Ristin konttiin, jossa on myös kirjakauppa. Sen takia otin tähän mukaan yhden Ishiguron kirjan, jota en ole vielä lukenut, mutta muita hänen kirjojaan kyllä. Kaupungin kehitystä ohjaa aina valta, joka on usein näkymätön. Puhun mieluummin kaupunkipolitiikasta kuin kaupunkisuunnittelusta. Ne ovat usein aika uuvuttavia. Se ei varmastikaan ole kauhean viisasta, mutta sillä tavalla ruokin juuri sen hetkistä nälkääni
www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma Lehti, verkko ja some de_01042021_002.indd 1 23.3.2021 11.20
YHDESSÄ VAI ERIKSEEN Milleniaalit voivat uhata kirkon erityisasemaa Suomessa. hu ht ik uu ta ERIARVOISUUS TEEMA Kuka sai nallekarkit. de_01042021_001.indd 1 23.3.2021 11.03. PAL.VKO 2021-15 00 74 43 -2 10 6 VAALIT Herra tulosanalyysi POLITIIKKA Viesti ei tavoita nuoria KORONA Tauti luikerteli eduskuntaan 1.4.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 6/ 21 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 21 / 1