Demokraatti 1.8.2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

PAL.VKO 2024-33 00 74 43 -2 41 3 BOND 007 ja vahvat naiset BRITANNIA Pari piirua oikeaan PAAVOLA Lisää käsiä hoitoalalle 1.8.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 24 / 1. elo ku ut a Tampereen kartonki tehtaalla riittää töitä, kun muovisista pakkauksista halutaan eroon. EU TEEMA Unioni kärsii kasvukivuista Muovin korvaaja de_01082024_001.indd 1 de_01082024_001.indd 1 23.7.2024 10.19 23.7.2024 10.19
Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Demokratia vai vallankumous -tapahtuma Maanantaina 19.2.2024 klo 17 – 20, Keskustakirjasto Oodin Maijansalissa Nimetön 1 1 Nimetön 1 1 17.7.2024 10.21 17.7.2024 10.21. Tilaa Demokraatti 29€ kolme kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. Tilaajapalvelu ma–pe klo 9–15: 09 701 0500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi, demokraatti.fi/tilaa-lehti Demokraatti Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. ED ITKILPAILU 2023 Vuoden yleisömedia VOITTAJA www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.
KASVO KULTTUURI POLITIIKKA de_01082024_03.indd 3 de_01082024_03.indd 3 23.7.2024 11.39 23.7.2024 11.39. Vahvoja naisia ja seksistisiä rooleja. 3 Demokraatti 13 /2 4 34 11 42 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 1. Bond-elokuvien naiskuva on mainettaan paljon monipuolisempi. ELOKUUTA 2024 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI VIESTIJÄ BOND BISNESSOSIALISTI Oma vahva visio ratkaisee. SDP:stä yrittäjäpuolue
Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. de_01082024_04.indd 4 de_01082024_04.indd 4 23.7.2024 12.27 23.7.2024 12.27. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 15.8. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. 13 /2 4 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Liikaa tunnetta Viikon kuva: Bidenin valinta Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Enni Saikkonen D-ilmiö: Tehdas keskustassa Britannia: Pari piirua oikeaan Serbia: Populismia ja köyhyyttä Paavola: 12 vuotta Superia D-kolumni: Meri Valkama Luonto: Vihreä siirtymä siirtyy Kielikylpy: Nordiska mönstret Leikola: Yksilön oikeuksien kriisi Bond: 007 ja haastava naiskuva Elokuva: Simon, pieni ja suuri Kirja: Kafka Kafkasta Kirjavisa: Syvissä tunnoissa Kolumni: Rolf Bamberg Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Hannu Lauerma IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Sami Kuusela Kolumni: Mikko Majander Kasvot peilissä: Pia Viitanen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. www.demokraatti.f i Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Ka nn en ku va : A nn aLi is a Bl om be rg 24 SILJA PAAVOLA Edunvalvoja 5 6 8 11 14 20 22 24 27 28 30 32 34 40 41 42 46 48 50 51 61 64 65 66 ED ITKILPAILU 2023 Vuoden yleisömedia VOITTAJA + TEEMA EU:n kasvukivut 53 Suomen kokoisessa maassa on kallista laittaa yksityinen ja julkinen terveydenhuolto taistelemaan vastakkain
Jos näin käy, parlamentaarikoille seuraava teh tävä on niistä Suomelle koituvien va hinkojen minimoiminen, ei omassa mielipahassa piehtarointi. Pääkirjoitus HAASTAKAA PUOLUEEN JOHTO REILUSTI NAAMAKKAIN, JULKISESTI. Miksi gal lupjohtaja tekisi näin kolme vuotta ennen vaaleja, jää silti mysteeriksi. Lehtemme antoi ennen käänny tyslakia puheenvuoroja tasapuoli sesti sekä lain vastustajille että kan nattajille. Siis jos linjanmuutosta toivo vat haluavat aidosti tätä keskustelua käydä, eivätkä vain kylvää riitaa tur vallisesti selkien takana. Jos olette eri mieltä puolueen enemmistön linjasta, haastakaa puolueen johto reilusti naamakkain, julkisesti. O n hämmentävää lu kea politiikkojen so mepostauksia ja toi mittajien analyyseja siitä, mitä SDP:n eduskuntaryhmässä tapahtui raja lakia käsiteltäessä. Näinhän kansan edustajat meitä valistivat. Kasvakaa aikuisiksi ja vähentäkää teatraali suuttanne – koska sitä samaa olette hyvin perustein vaatineet oikeisto populisteiltakin. Jotkut kommentoijat ovat vuoren varmoja siitä, että kansanedustajia painostettiin suurin piirtein kiina laisen vesikidutuksen keinoin äänes tämään oikeusvaltion hajottamisen puolesta. On välillä vaikea uskoa, että nyt toimijoina olivat aikuiset ih miset, politiikan ammattilaiset. TÄLLAISET DRAAMAILUT ja äärim mäisten tunteiden tulkitsemiset ovat yleensä tuttuja päiväkotimaailmasta. HYVÄT SDP:N kansanedustajat, näyttäkää te esimerkkiä. Koettuihin ikäviin tunteisiin vetoa minen ja uhriutuminen on someai kana yhä houkuttelevampaa, mutta se ei juuri koskaan aja maan etua. Anonyymien nettitrollien tavoin eri suuntiin nimettömänä kanteleminen ei ole vastuullista po litiikantekoa. Ehkä myös Kauniit ja rohkeat televi siosarjasta. de_01082024_05.indd 5 de_01082024_05.indd 5 22.7.2024 14.50 22.7.2024 14.50. Aivan samalla tavalla puo lueen kaikki sisäiset virtaukset pää sevät Demokraatissa vastedeskin esille. Kansanedustajien perustyötä on yhteiskunnallisesti merkittävien ja joskus repivänkin huonojen komp romissien tekeminen. Kukaan paikallaolija ei ole osannut tarkasti kertoa, millaista junttaus on ollut, mutta ilmeisesti kovasanainen väittely ja palopuheet ovat menneet tunteisiin. Hymyile minenkin kun voi joskus tuntua pe lottavalta vihahymyltä. Kerroinko jo, että äänestystu los murensi oikeusvaltion, ja edus kunta muuttui terroristivaltio Ve näjän duumaksi. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Ovatko poliitikot jo liian tunteellisia. TEORIAT SIITÄ, miksi SDPjohto näitä oletettuja julmuuksia teki, ovat vielä hurjempia. Kuulemma Antti Lindtman oli käynyt kaup paa Petteri Orpon (kok) kanssa hallituspaikasta, ja hintana oli Un karin tien hyväksyminen
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / Br en da n Sm ia lo w sk i de_01082024_06.indd 6 de_01082024_06.indd 6 23.7.2024 17.12 23.7.2024 17.12
7 Demokraatti PITÄKÄÄ TUNKKINNE. marraskuuta. Moni aiemmin Bideniä kannattanut muutti mielensä, kun Biden sekoili Donald Trumpin kanssa käydyssä vaaliväittelyssä. Yhdysvaltojen presidentinvaalit ovat 5. de_01082024_06.indd 7 de_01082024_06.indd 7 23.7.2024 17.12 23.7.2024 17.12. elokuuta. Demokraattien presidenttiehdokas selviää viimeistään puoluekokouksessa 19.–22. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden päätti luopua – vastentahtoisesti – presidenttiehdokkuudestaan eri tahoilta tulleen painostuksen takia
Greenpeace, WWF ja Suomen luonnonsuojeluliitto näkevät, että hallituksen toimilla luonnonmetsien määrä Suomessa hupenee entisestään. Moni liitto hakee sopimusneuvotteluissa hyvitystä Orpon hallituksen ajamiin so siaaliturvaa ja työelämää koskeviin hei kennyksiin. TYTTI TUPPURAINEN X:SSÄ Joe Biden has left the building. Työnteki jäpuoli vastustaa vientivetoista työmark kinamallia. Keväällä on edessä myös osa kuntien ja hyvinvointialueiden työmarkkinasopi muksien neuvotteluista, vaikka kuntien ja hyvinvointialueiden palkkaohjelma jatkuu vuoteen 2027 asti. Ympäristöja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) kertoi kesäkuussa hallituksen ”suojelevan vanhat metsät tiukoilla kriteereillä”. Tässä tapauksessa kriteerit ovat sellaiset, että suojeltavia metsiä ei merkittävästi löydy kuin Lapista. Viime so pimuskierroksella vientialat määrittelivät pitkälti yleistä palkankorotusten linjaa. Sa malla raamitetaan myös monen muun alan palkankorotusten rajoja. Työministeri Arto Satosen (kok.) mukaan hallitus antaa palkka mallilakiesityksen syyskuussa. Sotilasmenot kasvoivat vuosina 2022–2023 Amerikoissa 2,2 %, Aasiassa ja Oseaniassa 4,4 % ja Euroopassa Rapsakka sopimussyksy edessä MONELLA VIENTIALALLA alkaa syksyllä vääntö uusista työehtosopimuksista. Oppositio ja tutkijat kutsuivat Mykkäsen puheita muun muassa sanoilla ”metsäkusetus”, ”floppi” ja ”vedätys”. Merkittävin on Teollisuusliiton ja Tek nologiateollisuuden työnantajien neu vottelema teknologiateollisuuden työn tekijöiden työehtosopimus, joka päättyy marraskuussa. Siitä huolimatta Bidenista kirjoitetaan vielä 200 vuodenkin päästä demokratian puolustajana ja positiivisesti merkityksellisenä presidenttinä. Joe Biden on hieno mies, joka palveli maataan yli puoli vuosisataa. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Sanahelinää ja kusetusta Kun poliitikko käyttää ilmausta ”tiukka kriteeri”, luulee helposti, että kyse on jostain arvokkaasta, jota poliitikko puolustaa. TYÖELÄMÄ Kevään kuntien ja hyvinvointi alueiden sopimusneuvottelut kuumottavat poliitikkoja, sillä ensi keväänä ovat myös kuntaja aluevaalit. Nämä neuvot telut todennäköisesti kuumottavat erityi sesti poliitikkoja, sillä ensi keväänä ovat myös kunta ja aluevaalit. Syksyn neuvottelukierroksesta on en nustettu poikkeuksellisen rapsakkaa. EETU KINNUNEN X:SSÄ Välttämättömyydestä hyve. Hän ei koskaan ole asettanut itseään yhteisen edun edelle. V IIK O N LU KU 16 prosenttia. Oman lisäjännityksensä syksyn neuvot telukierrokselle voi tuoda myös lausun tokierroksella oleva vientivetoinen työ markkinamalli. DIMITRI QVINTUS X:SSÄ de_01082024_08.indd 8 de_01082024_08.indd 8 24.7.2024 9.09 24.7.2024 9.09
Sitä ei kannata väheksyä, kun meillä väki vanhenee ja vähenee työelämässä. Marinin hallitus linjasi, että Suomeen tarvitaan 50 000 osaajaa töihin ulko mailta. He edustivat 175 kansallisuutta ja elivät 174 maassa. 9 Demokraatti Yllättävä pari MIES ERÄMAASTA MIES SATAMASTA Kesäparta Kesäparta PARI VALITTUA SANAA Hyvät ikärasistit, vaikka kuinka haluaisitte tuuppia jo yli 50-vuotiaat työelämän ongelmajätelaitokselle, niin oikeasti monissa tapauksissa vielä 60-vuotiaankin työntekijän palkkaaminen voi olla fiksumpaa kuin puolet nuoremman. Valtiovarainministeriön mukaan Suo men velkaantumisen taustalla on muun muassa verotulojen kasvun heikkenemi nen sekä hyvinvointialueiden ja kuntien menojen arvioitua nopeampi kasvu. Niissä 55–64-vuotiaiden työllisyysaste on merkittävästi Suomea parempi. Suo mea huonommin pärjäsivät vain Turkki ja Kuwait. Vielä vuosi sitten Suomi oli 53 maan vertai lussa sijalla 16 ja nyt vasta sijalla 51. Suomen velkasuhde (julkisen talouden velka suhteessa brut tokansantuotteeseen) ylitti ensimmäistä kertaa 77 prosenttia. Yksi merkittävä tekijä tähän on kuusikymppisten kohentunut terveydentila. Ja nuorempien kovaa vauhtia hiipuva terveydentila. Suomen Startupyhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen piti Helsingin Sanomien haastattelussa tilannetta jo hälyttä vänä. Maiden pääsy vertailun koh teeksi edellytti, että vähintään 50 vastaajaa oli kommentoinut kyseistä maata. de_01082024_08.indd 9 de_01082024_08.indd 9 24.7.2024 9.09 24.7.2024 9.09. Samaisessa jutussa listataan myös muita iäkkäämpien työelämävaltteja kuten työnantajauskollisuus, nuorempia vähemmän sairauspoissaoloja ja kova työinto. MAAKUVA Älkää tulko Suomeen TYÖVOIMAPULASSA KÄRVISTELEVÄN Suomen maakuva romahti yli 30 sijaa vuosittain tehtävässä maakuvaselvityk sessä, jossa kysytään ulkomaisten työn tekijöiden näkemyksiä Suomesta. Pakarinen arvioi haastattelussa, että maahanmuuttajien Suomivieroksunnan isona syynä on viimeisen vuoden aikana vahvistunut maahanmuuttajiin negatiivi sesti suhtautuva keskusteluilmapiiri. Miksi, pohtii Demokraatin väki. Kyselyyn osallistui 12 543 vastaajaa. Petteri Orpon hallituksen aikana ilmapiiri ja suhtautuminen maahanmuut toon ja muuttajiin on kuitenkin muuttu nut. Edellistä ajatellessa voi tehdä nykyhallituksen rakastamaa vertailua muihin Pohjoismaihin. Ikääntyneemmät työntekijät ovat tärkeä työvoimaja osaamisreservi. Päinvas toin. Euroopan unionin tilastoviranomai sen Eurostatin mukaan Suomen julkisen talouden velka kasvoi alkuvuonna toiseksi eniten euroalueella. Hänen mielestään hallituksen pitäisi herätä muutokseen ja aloittaa pelastustoi met. Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela arvioi Helsingin Sanomien haastattelussa, että moni iäkkäämpi työnhakija voi jo olla paljon nuorempiaan paremmassa kunnossa. VELKA Suomi kahmii velkarahaa EI KATKENNUT Suomen velkaantuminen, vaikka valta vaihtui vaaleissa. Hyvät ikärasistit, olette aikoja sitten hapantuneiden asenteidenne kanssa Suomen kehittymisen ja työvoimapulan ratkaisemisen jarruna. Niin Suomen Pankki kuin valtiovarain ministeriökin arvioivat julkisen talouden velkasuhteen kasvavan vielä nykyisistä lu vuista
syy sku uta 9) noi n 140 litr aa 10 ) Sot kam oss a MAAILMAN TILA • Työllisyys heikkenee Taantuma iski työllisyyteen S uomen takerteleva taloustilanne on lopulta tarttumassa myös työllisyyteen. Kesäkuussa oli avoinna 60 100 työpaikkaa eli 63 700 vähemmän kuin vuosi sitten. 6. 9. Vuoden 2024 toisella vuosineljänneksellä työllisiä oli 36 000 vähemmän kuin vuoden 2023 vastaavana aikana ja työttömiä oli 39 000 enemmän. Mikä maa otti heinäkuussa EU:n puheenjohtajuuden. Milloin ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus tulee voimaan. Viime vuoden kesäkuuhun verrattuna 20–64-vuotiaiden työllisyysaste oli laskenut 79,8 prosentista 78,2 prosenttiin. 10 Demokraatti PÄTKÄT 10 VIS V 1. Nuorten työllisyys on heikentynyt enemmän kuin vanhemmilla ikäryhmillä. Har maa lok ki 7) hei näk uun 29. Miesten työttömyysaste on kasvanut naisia enemmän. Milloin yötön yö päättyy Suomen pohjoisimmassa kylässä Nuorgamissa. 5. de_01082024_10.indd 10 de_01082024_10.indd 10 23.7.2024 15.50 23.7.2024 15.50. Missä kappaleessa lauletaan “Nyt on elokuu ja minä olen viljaa”. Työvoiman kysyntä on heikentynyt etenkin yksityisellä sektorilla. 7. Samaan aikaan työttömyys on pahentunut. 4. Kuinka monta jääkarhua maailmassa on. Paljonko suomalainen kuluttaa vettä vuorokaudessa. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 15–74-vuotiaiden työllisyysaste on ollut loivassa laskussa jo noin vuoden ajan. Oik eat vas tau kse t: 1) Jui ce Les kis en Syk syn säv el 2) 20 00 0–3 00 3) elo nko rju ust a eli vilj an ker ääm ise stä pel loi lta 4) Mat ti Kas sila 5) Bel gia 6). Kuka ohjasi vuoden 1956 hittielokuvan ”Elokuu”. Työttömiä työnhakijoita oli kesäkuun lopussa yhteensä 293 300. VIIKON MEEMI AFP / Samuel Corum KEVYT FÖÖNAUS, KIITOS. 8. Suomessa työllisyystilanne pysyi pitkään vähintäänkin kohtuullisen vakaana, vaikka muuten talous on jo pitkään hiipunut. päi vä 8) 2. 10. 2. 3. Mistä elokuu on saanut suomalaisen nimensä. Työja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksen mukaan työttömien työnhakijoiden määrä nousi 28 600 henkilöllä vuoden takaisesta. Tuttu lokki, mutta mikä. Missä on Euroopan ainoa uraanilaitos
Keskellä kesää ja kes kellä muutosta. Voi ja pitää seurata, mitä muut tekevät, mutta viestinnän tukijalan pi tää olla oma visio ja näkemys tulevaisuu desta ja yhteiskunnasta. Koen, että norsussa on hi dasta ja pohdiskelevaa viisautta. Se oli todella opettavaista. Miksi juuri se. Pitää us kaltaa aidos ti priorisoida ja sanoa ääneen vaikeitakin asioita. Tässä ajassa median ja ammattimaisen viestinnän rooli on entistäkin tärkeämpi. Tietysti politiik kaan kuuluu debatointi muiden puolu eiden kanssa, mutta oman viestin pitää olla kirkas, selkeä ja perusteltu. Erottumisessa tärkeintä on oman vision selkeys. Jos me emme puhu faktoista, välitä fak tatietoa ja luo luottamusta, niin kuka sen sitten tekee. Meillä on henkilöitä hallituksessa, jotka pyr kivät luomaan epäluottamusta mediaa kohtaan. Ymmärrän, että tuntuu pahalta, kun media tarttuu omaan tekemiseen, mutta demokraattisessa yhteiskunnassa se on median työtä – ja osa poliitikon työtä. Pääsin tekemään viestin tää monipuolisesti eri organisaa tioille, kaikilla sektoreilla ja eri tyyppisissä ti lanteissa. Toivoi sin, että voisin ammentaa voimaeläimel täni kykyä rauhoittaa tahtia ja pysähtyä katsomaan isoa kuvaa. Se on todella iso ongelma. Oikein hyvä meno. Millä SDP voisi entisestään erottautua muista puolueista. Yritän jatkossakin säilyttää tietynlaista ulkopuolista katsetta. Uskon kaikesta kokemuksestani olevan hyötyä uudessa työssäni. Teksti Nora Vilva Kuva Nora Vilva ja iStock PELKKÄ REAGOINTI MUIDEN TEKEMISIIN ON PERÄSSÄ JUOKSEMISTA. Olen itse aika nopea ja dynaaminen mo nissa asioissa. Viestinnän rooli on kasvanut ja muuttunut entistä tärkeämmäksi, mutta samaan aikaan ih misten luottamus siihen, mitä sanotaan ja mitä viestitään on heikentynyt. Pelkkä reagointi mui den tekemisiin on perässä juoksemista. Aloitin viestintäurani viestintätoimis tossa ja se oli todellinen sukellus alan sy vään päätyyn. de_01082024_11.indd 11 de_01082024_11.indd 11 24.7.2024 9.19 24.7.2024 9.19. Se ei ole helposti tehty, mutta on tärkeää viestinnässä. Toivottavasti en kuulosta dystooppiselta, mutta mielestäni elämme nyt tietynlaista viestinnällistä painajaista. Miltä SDP:n viestintä ja mainonta ovat näyttäneet ulkopuolisin silmin. Me itse määrittelemme oman tekemi semme ja luotamme siihen. Ministeröissä opin ymmärtämään, mi ten ministeriö toimii ja miten toimii po liittisen ja virkapuolen yhteistyö. 11 Demokraatti Elämme tällä hetkellä viestinnällistä painajaista Tahallinen epäluottamuksen luominen mediaa kohtaan on iso ongelma. Vaikka työ on aika saman tyyp pistä, sitä voi tehdä monella eri tavalla. Mikä meno, SDP:n uusi viestintäpäällikkö Enni Saikkonen. On niin pal jon disinformaatiota, misinformaatiota, informaatiovaikuttamista... Meinaatko soveltaa oppimaasi. Yksi vahvuuksistani on, että olen saa nut kerätä viestintäoppeja eri organisaa tioista. Sinulla on työkokemusta viestintätoimistosta ja eri ministeriöiden viestinnästä. Mikä voisi olla viestintäpäällikön viestinnällinen painajainen. Voimaeläimesi on norsu. Hyvältä näyttää, mutta se mikä itseäni viestinnässä kiehtoo ja kiinnostaa on, että aina pitäisi tehdä vielä paremmin
Hänen isänsä on jamaikan-amerikkalainen ja äitinsä intian-amerikkalainen. Kokon mielestä demokraateilla olisi ollut vahvempiakin ehdokkaita. Obaman väitettiin muun muassa olevan uskonnoltaan muslimi ja syntyneen todellisuudessa Afrikassa. – Uskon, että nämä vaalit saattavat olla samalla tavalla repivät. Teksti Simo Alastalo Kuva Getty Images, Loren Elliott Y hdysvaltain politiikan tutkija, SDP:n kansanedustaja Jani Kokko pitää Kamala Harrisia parempana demokraattien ehdokkaana presidentinvaaleissa kuin Joe Bidenia, mutta Trumpin voittaminen on toinen juttu. Hallinnon ulkopuolinen ehdokas olisi omasta näkökulmastani ollut tässä suhteessa vahvempi. HARRISIN HEIKKOUS on Kokon mukaan samaa juurta kuin Bidenilla. – Vaikka hallinto on saanut luotua yli 15 miljoonaa uutta työpaikkaa, niin sitä pidetään silti tehottomana ja kankeana. 12 Demokraatti YHDYSVALLAT Likainen kampanja Yhdysvaltain presidentin vaalit voivat olla repivyydessään toisinto vuoden 2016 vaaleista. – Sama mitä Hillary Clintonista levitettiin naisena tulee toistumaan. Hänen kykynsä vedota kriittisiin vähemmistöihin on haasteellinen. Vastaehdokkaasta, demokraattien Hillary Clintonista levitettiin puolestaan naisvihamielistä sisältöä. Jos Harris kykenee innostamaan näitä kahta vähemmistöä äänestämään, Georgian, Arizonan ja Nevadan tilanne paranee demokraateilla huomattavasti. Latinot ovat vahvemmilla tietyissä eteläisissä osavaltioissa. On aivan selvää, että kampanja tulee menemään erittäin likaiseksi, Kokko sanoo. VUODEN 2016 vaaleja edeltäneessä kampanjassaan Trump hyödynsi presidentti Barack Obamaan liittyviä rasistisia salaliittoteorioita. Nuoret, naiset ja korkeasti koulutetut, joille tämä asia on tärkeä, pystytään helpommin innostamaan äänestämään. VUODEN 2016 presidentinvaalien repivyys johtui Kokon mukaan modernina aikana poikkeuksellisesta alatyylisyydestä. Latinojen ja afroamerikkalaisten äänestysaktiivisuus on demokraattien vaalimenestyksen kannalta olennaista. – Osa maltillisista republikaaneista ei halua äänestää Trumpia hänen tuomionsa takia. – Georgiassa vähemmistöt muodostavat 18–19 prosenttia äänestäjäkunnasta. de_01082024_12.indd 12 de_01082024_12.indd 12 24.7.2024 9.49 24.7.2024 9.49. Harris on Kokon mukaan ”väärällä tavalla” vähemmistöä. Trumpista, 78, tuli Bidenin, 81, luopumisen myötä Yhdysvaltain historian vanhin presidenttiehdokas. Kokon mukaan Trumpilla on ongelmia myös oman puolueensa maltillisessa siivessä. hyssyttelyraha-oikeudenkäynnissä. Harris ei pysty irtaantumaan siitä, hän on kiinteä osa hallintoa. Yltääkö heidän inhonsa niin korkealle, että pystyisivät jopa äänestämään demokraattia presidentiksi. Harris edustaa poliittiselta linjaltaan demokraattien keskustaa kuten Bidenkin. Harrisille, 59, ikä ja sukupuoli ovat selkeitä etuja. Molemmat edustavat huonona pidetyn Yhdysvaltain julkisen hallinnon imagoa. – Hän ei ole afroamerikkalainen eikä latino, mikä on suurten vähemmistöryhmien identifioitumisen kannalta tärkeää. Toisaalta, jos demokraatit kykenevät pitämään ruostevyöhykkeen kolme vaa’ankieliosavaltiota (Wisconsin, Michigan ja Pennsylvania), he voittavat jo niillä. Se on jo nähty, että Trumpia haastaneen Nikki Haleyn takana ollut super PAC tukee nyt Kamala Harrisia. Nyt se vielä yhdistyy vähemmistötaustaan. Tämä näkyi hänen kannatuksessaan demokraattien esivaaleissa 2020 ja sen jälkeenkin. Trump todettiin syylliseksi ns. – Ihmiset saadaan masinoitua sen taakse, että Yhdysvaltoihin on mahdollisuus saada ensimmäinen naispresidentti
13 Demokraatti D EM O G RA A FI Hallituksen työllisyys tavoitteet karkaavat Aloittaessaan Orpon hallitus lupasi 100 000 uutta työpaikkaa. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. de_01082024_13.indd 13 de_01082024_13.indd 13 23.7.2024 9.06 23.7.2024 9.06. Hapansilakka Silakkapula uhkaa ruotsalaisherkku hapansilakan saatavuutta. Työja elinkeinoministeriön kesän ennusteessa työllisyysaste on alhaisempi vuonna 2026 kuin hallituksen aloittaessa 2023. Taloushuolet Suomalaista 60 prosenttia on vähintään kuukausittain huolissaan rahojen riittävyydestä. Työllisyysaste 15–64-v., % TEM, ennuste kevät 2024 Työllisyysaste 20–64-v., % TEM, ennuste kevät 2024 Työttömyysaste, % TEM, ennuste kevät 2024 79 77 75 73 71 69 67 65 14 12 10 8 6 4 2 201 4 201 5 201 6 201 7 201 8 201 9 202 202 1 202 2 202 3 202 4 202 5* 202 6* Työllisyysja työttömyys asteet ja niiden ennusteet, % 77,7 77,3 77,3 77,9 78,1 73,0 73,0 73,3 7,7 7,5 7,1 G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Ku va : iS to ck / Lä hd e: Ty öv oi m at ut ki m us , Ti la st ok es ku s, TE M -e nn us te 60–64-vuotiaiden työllisyysaste on parantunut viidessä vuodessa lähes kymmenellä prosenttiyksiköllä. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Danske Bank Lähde: Helsingin Sanomat Arvostamme suomalaista työtä. Jo huhtikuussa työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi noin 30 000:lla vuodentakaiseen verrattuna
14 Demokraatti ILMIÖ TAKON TAIKA de_01082024_14.indd 14 de_01082024_14.indd 14 23.7.2024 11.11 23.7.2024 11.11
Näen sijainnin Metsä Groupille vahvuutena ja myös imagojuttuna. Voimme näyttää, että pystymme elämään näin keskellä kaupunkia nykystandardien mukaisesti, Metsä Board Takon tehtaan pääluottamusmies Juha Ruoranen kertoo. Takon tehdas on toiminut työläiskaupungin ytimessä vuodesta 1865. – Moni kyselee ja ihmettelee tuossa kadulla, että mitä täällä tehdään. Teksti ja kuvat Anna-Liisa Blomberg T ampereen keskustassa punatiili ja tehtaiden piiput kuuluvat maisemaan, mutta enää yksi tehtaista on toiminnassa. 15 Demokraatti Ainutlaatuisella paikalla, aivan Tampereen ytimessä pyörii kartonkitehdas, jossa työn tekijät viihtyvät. Nykyään ei ole aivan tavallista, että suuri laitos toimii näin keskeisellä paikalla. Siksi se myös kiinnostaa ihmisiä. 15 Demokraatti de_01082024_14.indd 15 de_01082024_14.indd 15 23.7.2024 11.11 23.7.2024 11.11. Tutustuimme tehtaaseen ja sen duunareihin
de_01082024_14.indd 16 de_01082024_14.indd 16 23.7.2024 11.11 23.7.2024 11.11. – Jos oikein haluaa kartonginvalmistusprosessia tiivistää, se on veden poistamista ja pintaominaisuuksien viimeistelyä, Timo Ahonen kiteyttää. – Täällä on paljon portaita ja sokkeloita. – Lisäksi lähistön ravintolat voivat olla meihin yhteydessä, koska ne saattavat tarvita meiltä lupaa perustaa terasseja. Takolla näkyy alan miesvaltaisuus. Näetkö itsesi täällä pitkään. – Tehtaanjohtaja sen varmaan osaa parhaiten sanoa, hän virnistää Ahosen suuntaan ja jatkaa: mutta miksipä ei, jos kartonkia tarvitaan. Aiemmin tehtaalta lähti asiakkaille kartonkia rullien lisäksi myös arkkeina, mutta uusi leikkuri vei arkittamon tieltään. Tampereen seudulla on monia paperija metsäteollisuuden tehtaita, jotka kilpailevat osin samasta työvoimasta. JONNA VALKILAN kypärässä lukee lempinimi Jontikka. Tehtaan henkilöstötilastot yllättivät Timo Ahosen. Hänkin pitää tehtaan ainutlaatuisesta ympäristöstä, joskin se myös haastaa. Valkila tekee töitä myös vuorolaboratoriossa analysoimassa kartongista otettuja näytteitä. Prosessia, jossa paalit sekoitetaan veteen, kutsutaan pulperoinniksi. TAKO-HENKI ON POIKKEUKSELLISEN KÄSINKOSKETELTAVA. – Päädyin Takolle, kun opiskelin laboratorioalan ammattitutkintoa. Samoin Laukontorin eri tapahtumissa saattaa olla tarvetta liikennejärjestelyille kuljetustemme vuoksi. Nuoretkin viihtyvät, heissäkin on sellaisia, joilla ura menee jo toiselle kymmenelle. Joku taika täällä täytyy olla, Juha Ruoranen vahvistaa. Oppisopimuskoulutuksella voidaan varmistaa tarvittava osaaminen olipa pohjakoulutus mitä tahansa, hän kertoo. Valkilan vuorossa työskentelee neljä naista. – Täällä on todella pitkiä työuria. Ja kun Juha on senkin jälkeen vienyt minua uusiin nurkkiin, en aina keksi mihin suuntaan lähteä, että pääsee tutuille paikoille, tuore tehtaanjohtaja myöntää. Valkila työskentelee pituusleikkurilla, joka paloittelee ison, noin 15 tonnia painavan kartonkirullan – tampuurin – pienemmiksi rulliksi. Kesäkuussa jäi pois yksi, joka on tullut töihin 1.4.1975. Uusi pituusleikkuri on tehtaan investoinneista viimeisin. Häntä naurattaa, kun hän kertoo saamansa nimen taustaa. Tässä tehtaassa on sellaisia teknisiä ratkaisuja, joita ei ole tullut missään muualla vastaan, Ahonen kertoo. Miesvaltainen ala on Valkilan mielestä helpompi, koska hänestä naisvaltaisilla työpaikoilla on enemmän esimerkiksi työpaikkakiusaamista. – Takolla tämän kaupunkiympäristön lisäksi silmiinpistävä asia on henkilöstö – keskustelukulttuuri ja henkilöstön avoimuus. – Se aiheuttaa painetta myös luovuudelle. Ja eiköhän sitä tarvita, kun muovista halutaan eroon. Ulkoa katsoen ei uskoisi, että lattiapinta-alaa on kuusi hehtaaria. TAKOLLA EI palella talvellakaan. Se ei toki ole vain huono asia. Meni ainakin neljä viikkoa oppia kulkemaan. Luulisi, että työntekijöiden joukossa olisi siksi vaihtuvuutta, mutta sitä ei juuri ole. Ruoranen kuvailee, ettei missään työpaikassa voi olla pelkkää positiivista, mutta Takolla porukka on sitoutunut siihen, että noustaan lopulta aina myönteiseen. TAKOLLA TYÖSKENTELEE parisataa ihmistä, joista valtaosa on duunareita. Kun massaa ryhdytään syöttämään koneelle, siitä on käytännössä 99 prosenttia vettä ja loput kuitua. Ihmiset ymmärtävät, että kaikkea ei pysty korjaamaan kerralla, mutta kun asioita viedään eteenpäin, sitä täällä myös arvostetaan. Sellainen Tako-henki on poikkeuksellisen käsinkosketeltava, Ahonen luonnehtii. En tiedä, että missään olisi tällaisia uria. Takon tuoreimpiin tulokkaisiin kuuluu tehtaanjohtaja Timo Ahonen, joka aloitti pomona huhtikuussa. Pääsin tänne työharjoitteluun, sitten kesätöihin ja sitä kautta pääsin oppisopimuskoulutukseen. Takolla vaikeatkin asiat käydään läpi rakentavasti. – Se on aina parempi lähtökohta kuin se, että ollaan hiljaa. Metelin määrä on vuosien varrella vähentynyt, kun kartongin valmistukseen tarvittavaa hioketta ei valmisteta enää itse. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Ruoranen on työskennellyt kartonkitehtaalla jo 28 vuotta. Hänen vieressään kone poistaa ensimmäistä kertaa vettä massasta, josta kartonki valmistuu. Naapuruston kanssa yhteiselo sujuu Ahosen mukaan hyvin. Toimintaa kehittäessä tilaratkaisuja on pohdittava korkeussuunnassa, kun tonttia ei voi muihin suuntiin laajentaa. Nykyään yhteydenpito naapureihin on esimerkiksi poikkeustilanteista tiedottamista. Valkilalla on takana neljä vuotta takolaisena ja hänkin allekirjoittaa Takon taian. – Olen kuulemma pieni ja ketterä niin kuin se pikkutraktori (John Deere). Ahosen mukaan Metsä Groupin oppisopimuskoulutusohjelma on yksi tärkeä sisääntuloreitti yhtiön tehtaille. Tunne on paikoin kuin Taiskan Mombasassa – kuumaa ja kosteaa. Äänekosken tehtaalta Takolle tulee kemiallista sellua paaleina. – Työkaverit ovat työssä parasta, meillä on todella hyvä tiimi tässä. 49 vuotta. Vuoteen 2004 saakka hiomoon tuodut puupöllit kolisivat metallikourussa tehtaan ulkopuolella. Ahonen on kokenut henkilöstön kanssa jutellessaan, että ihmiset kertovat asioita avoimesti ja rakentavaan sävyyn. Kameran linssi vetää huuruun alta aikayksikön, kun Juha Ruorasta kuvataan yli 40 asteen lämpötilassa
Metsäteollisuus ry irtautui nelisen vuotta sitten työehtosopimustoiminnasta. myyntiin ja muutosneuvottelut käytiin 90 päivän lomautuksista. Kun investoidaan, pitää olla koko ajan ymmärrys henkilöstön ikärakenteesta ja poistumasta. – Läpinäkyvä henkilöstösuunnittelu on tärkeää. Kartongilla menee paremmin. Jonna Valkila kiinnittää tarran kartonkirullaan. Syväpainotekniikka vaatii kartongin pinnalta tasalaatuisuutta ja mittapysyvyyttä, eli kartongin mittasuhteet eivät muutu painoprosessin aikana. Sanoisin, että olemme kasvualalla. 17 Demokraatti Takon kaksi kartonkikonetta tuottavat 210 000 tonnia kartonkia vuodessa. Ruoranen kertoo, että silloin monien kohdalla käytettiin eläkejärjestelyjä. Isompi paukku oli vuonna 2007, kun yli sata henkeä menetti työnsä, kun yhdestä kartonkikoneesta luovuttiin. Näin on pyritty toimimaan myös sellaisissa muutostilanteissa, joissa esimerkiksi automaatio lisääntyy ja käsiä ei enää tarvita samaan malliin. – Meillä on kierrätettävä lopputuote ja meidän asiakkaamme ovat itse ilmaisseet, että he haluavat eroon muovista. Sen lisäksi, että Tako valmistaa ympäristölle muovia ystävällisempää tuotetta, tehdas aikoo Metsä Boardin strategian mukaan olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, Ahonen kertoo. Se ehkä kuitenkin antoi pienen välkähdyksen megatrendistä taustalla, että mihin ollaan menossa, tehtaanjohtaja Ahonen arvioi. Tako on erikoistunut savukerasioiden kartonkiin, mutta sitä käytetään myös muihin kuluttajapakkauksiin. – Korona oli ehkä kupla siinä ajassa, kun ihmiset ylikäyttivät netin kautta tapahtuvaa tilaamista. Mitä pääluottamusPAPERITEOLLISUUDEN NÄKYMÄT ovat vaisut, kun yhä useampi kuluttaa uutisensa ja kirjansa sähköisessä muodossa. Sen jälkeen tes-neuvottelut on käyty yrityskohtaisesti. Silloin keskustelu on rakentavaa, tehtaanjohtaja Ahonen sanoo. Se on hyvä, että ollaan päästy työnantajan kanssa sopimukseen, neljä vuotta pääluottamusmiehenä toiminut Ruoranen kertoo. de_01082024_14.indd 17 de_01082024_14.indd 17 23.7.2024 11.11 23.7.2024 11.11. TAKOLLA ELO ei ole ollut pelkkää ylämäkeä. – Suoria irtisanomisia ei ole ollut. Ihmiset tilasivat tavaraa netistä ja pakkauksia tarvittiin entistä enemmän. Viime vuonna Ukrainan sota vaikutti OLEMME SIIRTYNEET ENEMMÄN JATKUVAN NEUVOTTELUN KULTTUURIIN. Takon tuote on käytännössä syväpainolaatuinen kuluttajapakkauskartonki. Ruoranen kertoo, että korona-aika näkyi kaikilla kartonkitehtailla, Takollakin, selvästi
– Olemme siirtyneet enemmän jatkuvan neuvottelun kulttuuriin ja tapaan, jossa sopimukset eivät ole enää niinkään määräaikaisia, vaan toistaiseksi TAKOLLA TUNNE ON PAIKOIN KUIN TAISKAN MOMBASASSA – KUUMAA JA KOSTEAA. de_01082024_14.indd 18 de_01082024_14.indd 18 23.7.2024 11.11 23.7.2024 11.11. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Juha Ruoranen (yllä), Jarkko Rikala (vasemmalla) ja Timo Ahonen (alla) kehuvat työpaikan ilmapiiriä. mies ja tehtaanjohtaja tuumaavat muutoksesta. Näin jälkikäteen näen sen positiivisen kautta. – Alkuunhan kaikki ihmettelivät, miten tämä voi näin mennä. UUSINTA TYÖEHTOSOPIMUSTA Metsä Groupin ja Paperiliiton välillä kaksikko ei kommentoi, mutta tyytyväisiä he ovat. Metsä Groupiin kuuluu tuotantolaitoksia Metsä Boardin kartonkitehtaista Metsä Fibren selluja sahatavaratuotantoon. Myös paikalliselle sopimisille on tarvetta, koska tehtaat ovat keskenään erilaisia. Omana yhtiönä pystyy ratkaisemaan aika paljon asioita ilman, että ollaan toisista niin riippuvaisia, Ruoranen sanoo
TEHTAAN VOIMALAITOKSEN valvomos sa tuotantoprosessinhoitaja Jarkko Rikalan työpöydän takana on valtava määrä näyttöjä, joista Rikala seuraa tilannetta. Asiat riitelevät, en minä henkilökohtaisesti kenenkään kanssa riitele. – Hain ja sille tielle jäin. Siitä minä löydän motivaation. Ei ole pelkkää rutiinia, vaan vaihtelevuuttakin on. de_01082024_14.indd 19 de_01082024_14.indd 19 23.7.2024 11.11 23.7.2024 11.11. Hän työskenteli ensin rakennusalalla ja tuli Takolle tekemään remonttia. Naapuri aikoinaan vinkkasi Takoa kesätyöpaikaksi ja sillä tiellä yhä ollaan. Häntä pyydettiin tehtävään, kun edellinen pääluottamusmies jäi eläkkeelle. – Jos joku toivoo jotakin henkilökohtaisempaa ratkaisua esimerkiksi perhesyiden tai muun vuoksi, siihen pyritään aidosti löytämään ratkaisu. Tämä on nyt vähän avoimempaa ja reilumpaa, Ruoranen kertoo. Hänkin ylistää Jonna Valkilan tapaan ensimmäisenä työporukkaa, kun häneltä kysyy työn parhaista puolista. Totuin siihen pian, enkä ole katunut. Tako oli tuttu Ruoraselle jo ennen kuin hänestä tuli takolainen. Jos jokin hälyttää, hän ottaa prosessit käsiajoon ja korjaa ongelman. – Olen muutosjohtaja. Ahosen mukaan työvuorot ovat konkreettinen esimerkki siitä, miten keskustelukulttuuri on edistynyt. Aikaa menee enemmän toimistossa kuin tehtaan lattialla. Silloin joutuu aina miettimään vähän enemmän asioita, siitä tulee mielenkiintoisuus ja itsensä haastaminen. JUHA RUORANEN on toiminut Takon pääluottamusmiehenä nyt neljä vuotta. Siellä hän toimi ensin tuotantopäällikkönä, sitten tehtaanjohtajana kartonkitehtaalla. Ennen vanhaan käytiin vaikka minkälaista vääntöä, mutta tämä nykypäivän neuvottelu täällä meillä on parantunut. Yksi ruuduista hänen edessään näyttää Tammerkosken alajuoksun kuohuja. Sillä saadaan aikaan syväpainotekniikan vaatima tasainen pinta kartonkiin. – He kertovat minulle, jos tehtaan puolella on jotakin ja minä kerron heille esimerkiksi tuotantojohtajan tai turvallisuuspäällikön terveisiä. 19 Demokraatti voimassa olevia. Näinhän se on, pohti hän itsekin. Kun joku kysyy, missä olet töissä, niin sanon, että Mettässä. Nimet ovat vaihtuneet – oli Metsä-Serla, M-real ja nyt Metsä. Siitä näkee, jos veden pinta nousee tai laskee poikkeuk sellisen nopeasti. Johtajana hänelle hankalinta on ollut työn hallinnollisen osuuden lisääntyminen. – Ja tietenkin, kun keskusta-alueella ollaan, niin aika monta kertaa vuodessa on koskipelastustilanne, kun joku on uimassa. Ja niitä asioita pitää tehdä yhdessä. Kemissä hän sai luotsata investointeja – kartonkitehtaan tuotannon kasvattamista. Voin jopa neuvotella meidän pääkonttorille, kun ennen täytyi johtajalta kysyä, voiko sopia jotain suoraan. Suurin osa haluaa tehdä 12-tuntisia vuoroja, mutta poik keuksia tehdään tarpeen mukaan. Ystävien ja tuttujen joukossa on paljon heitä, joille kävi huonommin. Rikalan ensimmäisestä työpäivästä Takolla alkaa tulla kohta 20 vuotta. Hän huolehtii, että voimalaitos toimii eikä sen takia tarvitse pysäyttää kartonkikoneita. Työvuorot ovat pääosin 12-tuntisia. Näemme sen myös vetovoimatekijänä, että pyrimme aidosti mahdollistamaan vuorotyötä tekeville yksilöllisiä ratkaisuja. Metsä Groupissa on käytössä vuorotyön yksilöllinen työaikamalli, jossa jokainen voi toivoa omaa työaikaansa. Se oli Jämsälle kova paukku, Ahonen sanoo. Ruoranen kutsuu heidät ja työsuojeluvaltuutetun säännöllisesti juttusille kanssaan. Silloin pysäytämme vesikoneet, jotta pelastuslaitos voi turvallisesti auttaa uimarin rannalle. Voimalaitoksen lisäksi Rikala työskentelee pastakeittiössä. Ennen Takolle tuloaan hän oli kuusi ja puoli vuotta Metsä Groupin leivissä Kemissä. Töiden lähestyessä loppuaan yksi kunnossapidon työnjohtajista kysyi, haluaisiko Ruoranen hakea Takolle kunnossapidon töihin eläkkeelle lähtevän tilalle. Siellä ei valmisteta bolognesea tai carbonaraa, vaan päällystettä, jota Rikala kutsuu maaliksi. Hän on kotoisin Jämsästä ja hänen isänsä ehti jäädä UPM:n Kaipolan tehtaalta eläkkeelle ennen kuin tehdas ajettiin alas. – Joskus, jos on oikein tiukka tilanne ollut, jotkut luulevat, että olen sen toisen kanssa riidoissa ja välit ovat poikki. SANOISIN, ETTÄ OLEMME KASVUALALLA. Jos näemme, että joku roikkuu turvanarussa, saamme välitettyä 112:een tiedon, että siellä on pelastettava henkilö, Rikala kertoo. Paperitekniikan diplomi-insinööriksi opiskellut Ahonen on aiemmin työskennellyt UPM:n Jokilaakson ja Kymin tehtailla. Mutta ei se niin ole. Jokaisella viidellä osastolla on oma luottamusmies. Jos koskessa on silloin juoksutusta, saamme soiton Naistenlahden voimalaitokselta, josta ajetaan kosken yläjuoksun vesivoimalaitoksia. Takolla töitä tehdään kolmessa vuorossa. Näkisin, että paikallinen keskustelu on jopa lisääntynyt nyt tämän viimeisen tessin myötä, Ahonen luonnehtii. Pidän hyvänä, että näemme kahden viikon välein. Porukka tuumi, että Ruoranen tuntee hyvin talon tavat ja ihmiset, ja tulee kaikenlaisten ihmisten kanssa toimeen. – Yleensä koskipelastustilanteen tullessa uimari on jossain muualla koskessa. Se voi auttaa ihmistä jaksamisessa. – Täällä on tosi mielenkiintoisiakin päiviä, jos on esimerkiksi jotain poikkeavaa kuten seisokkitilanne. Alkuun oli vähän kankeaa tulla joka aamu samaan paikkaan, kun rakennusalalla kierrettiin eri paikoissa. Haluan, että asioita tapahtuu ja ne etenevät. Ahonen tykkää tehdä töitä ihmisten kanssa. Järjestäytymisaste tehtaalla on lähellä sataa prosenttia. PAPERITEOLLISUUS ON Timo Ahosella verissä
Starmer onnistui kääntämään vain viidessä vuodessa työväenpuolueen sen historian suurimmasta vuoden 2019 vaalitappiosta uuteen maanvyörymävoittoon. Ihmisoikeusjuristina aloittanut Starmer päätyi vuosituhannen alkupuolella Britannian syyttäjälaitoksen esimieheksi, ja aateloitiinkin virkamiesansioistaan. Muualla puolueaktiivit sopivat usein äänestävänsä esimerkiksi liberaalidemokraattien ehdokasta, mikäli tällä oli paremmat mahdollisuudet konservatiivien ehdokkaan lyömiseen. Keir Starmer ei ole mikään punahehkuinen agitaattori, kaukana siitä. Vielä vuoden 2019 vaaleissa Jeremy Corbynin johtama puolue turvautui jyrkkään vasemmistopopulismiin – ja toimi äkkiväärillä sosialisoimislausunnoillaan samalla Boris Johnsonin parhaana vaalivalttina. Vielä ensimmäisissä täytevaaleissa ja gallupeissa tulokset näyttivät surkeilta: puolueen jyrkkä vasen siipi piti itsepintaisesti kiinni kansallistamishankkeistaan ja veronkorotustoiveistaan – eikä maan julkisen talouden ahdinkoa otettu vakavasti. Starmer valitsi muutoksen, ja puhdisti puolueen ensin epärealistisesta corbyJOPA ELINKEINOELÄMÄ HALUSI PÄÄSTÄ TAKAISIN VAKAASEEN, ENNUSTETTAVAAN TALOUDENPITOON. Vaalivoittoa tavoiteltiin vain merkittävissä vaalipiireissä. de_01082024_20.indd 20 de_01082024_20.indd 20 22.7.2024 9.13 22.7.2024 9.13. Työväenpuolue oli valinnan edessä: pitääkö kiinni näennäisestä yhtenäisyydestä vai kääntääkö kurssia talouden realiteettien suuntaan, vaikka ohjelmamuutos karkoittaisikin puhdasoppisimmat vasemmistolaiset. Vuoden 2019 vaalien murskatappion jälkeen Starmer valittiin puolueen johtoon. Tällainen hallintoja taktiikkataito onkin Starmerin vahvuuksia. Työkaluasentajan poika kouluttautui kovalla työllä ja vanhempiensa tuella lakimieheksi. Hän tuli tunnetuksi Jeremy Corbynin varjohallituksen Eurooppa-ministerinä, joka turhaan kampanjoi vuoden 2016 EU-kansanäänestyksessä Britannian jäsenyyden puolesta populistien seireenilauluja vastaan. HARVA OLISI uskonut työväenpuolueen muuttavan linjaansa näin uskottavasti ja näin nopeasti. Sieltä Sir Keir siirtyi politiikkaan. Teksti Eeva Lennon / Kuva AFP, Justin Tallis T ylsäksi moitiskeltu 61vuo tias Keir Starmer riisui tämän kesän vaaleissa arkisen kaapunsa – ja sen alta paljastui briteillekin yllätyksenä oikea politiikan Teräsmies. Kun Tony Blair vuonna 1997 teki samanlaisen valtaannousun, työväenpuolueelta oli mennyt siihen kymmenen vuotta ja kolme puheenjohtajaa. Enemmistötulos johtui hyvin organisoidusta taktisesta äänestämisestä. Pitää muistaa, että työväenpuolue sai äänistä vain noin 34 prosenttia. Suurin syy Starmerin menestykseen on tietysti hallitusvaltaa pitäneiden konservatiivien möhläysten putki, joka alkoi populistisen Boris Johnsonin kaudella ja kulki EU-eron, brexitin kautta monen sektorin kaaokseen. 20 Demokraatti BRITANNIA Pari piirua oikeaan Keir Starmer käänsi Britannian työväen puoluetta oikeaan suuntaan – realiteettien taju toi ennätysmäisen vaalivoiton. Parlamentissa puolueella on vaalien jäljiltä nyt 174 paikan enemmistö, ja se takaa pääministeri Starmerille pitkäksi aikaa vakautta Britannian politiikkaan. Jopa elinkeinoelämä halusi päästä takaisin vakaaseen, ennustettavaan taloudenpitoon, ja oli siksi valmis tukemaan Starmeria valtaan
Näistä ihmisistä tuntuisi vieraalta laulaa vaalitilaisuuksissa perinteisiä vallankumouslauluja ja heiluttaa punalippuja. 21 Demokraatti Riskejä edessä nismista ja sen mukana levinneestä antisemitismistä. TYÖVÄENPUOLUEEN HALLITUSOHJELMASSA sosialisoimisesta on jäljellä lähinnä vain idea rautateiden kansallistamisesta, ja omaisuusveroaikeistakin luovuttiin talouskasvun tavoittelun nimissä. Tulevat kuukaudet eivät silti ole Starmerille mitenkään helppoja. Ero entisiin, Boris Johnsonin ja miljonääri Rishi Sunakin sisäoppilaitosten kasvateista kokoamiin ministerikaarteihin on melkoinen. Myös puolustussuhteissa britit lupaavat pysyä vahvasti Ukrainan ja Naton tukena. de_01082024_20.indd 21 de_01082024_20.indd 21 22.7.2024 9.13 22.7.2024 9.13. Suurin osa ministereistä on valtion peruskoulujen oppilaita, lahjakkuudellaan edenneitä ihmisiä. Brexit kurittaa yhä ulkomaankauppaa, valtio on suhteessa kansantuotteeseen velkaantuneempi kuin kymmeniin vuosiin, julkisilta palveluilta ovat rahat loppumassa, terveydenhuollossa on kaaos ja rikollisuus rehottaa. Britanniassakin varsinaisten tehdastyöläisten määrä on vähentynyt, mutta maa on täynnä pienija keskituloisia äänestäjiä, jotka voisivat hyvinkin hyötyä sosialidemokraattisista tavoitteista. Keir Starmer on uskaltanut koota ympärilleen monilta aloilta itseään pätevämpiä ammattilaisia. Ulkopolitiikassa Britannia aikoo palauttaa EU:n luottamuksen itseensä ja korjata brexitissä katkenneita kauppasuhteita. Nyt suunta on tyystin toisenlainen, ja tarvitaan muutakin kuin toiveikkuutta taloussyöksyn oikaisemiseen. Kun Tony Blair nousi aikoinaan valtaan, hän sai perinnökseen 1990-laman jälkeen nousuun kääntyneen talouden. Englannin pankin johtokunnan entinen jäsen, hieman Sixten Korkmanin tapaan yli puoluerajojen arvostettu Rachel Reeves sai valtiovarainministerin pestin. Työväenpuolue sanoo luottavansa siihen, että viriävä talouskasvu auttaa rahoittamaan julkisia palveluita aiempaa paremmin, ja talouspolitiikan vakaus lisää maahan kaivattuja investointeja. Eristynyt Britannia on yhdistettävä uudelleen maailmaan, Lammy sanoo. Työväenluokan sijaan Starmer puhuukin nykyisin työtätekevistä ihmisistä – ja puoluejuhlissa lauletaan ylpeinä kansallislaulua Britannian lippujen edessä. Ulkoministeri David Lammy haluaa ajaa ”progres siivista realismia”, ja luoda uudelleen suhteita eteläiseen pallonpuoliskoon, joka ei konservatiiveja juuri kiinnostanut. Ehkä oman taustansa takia Starmer tajusi myös, ettei tavallinen britti enää näe itseään perinteisen luokkakantaisesti
Kun kävelee Belgradin kaduilla, myös ilma ärsyttää kurkkua. Serbiassa vain 15 prosenttia yhdyskun tajätevesistä käsitellään, kun EU vaatisi vähintään 90 prosenttista käsittelyä. Puolueella on lähes miljoona jäsentä – enemmän kuin millään muulla puo lueella Euroopassa – ja sen verkostossa ovat mukana merkittävät liikemiehet, armeijan johto ja esimerkiksi rikolliset. SERBIA Serbia pyrkii olemaan EU:n, Venäjän, Kiinan sekä liikemiesten ja rikollisten ystävä – ja hyötymään kaikista. Korruptiota tutkiva toimittaja Saša Dragojlo sanoo, että kyseessä on yli 10 vuotta maata johtaneen puolueen perin teinen tapa yrittää pitää vallasta kiinni. Kaduilla suuret vaalimainoksetkin hoituvat sillä, että mainostaulujen suur omistajat ovat presidentin ystäviä, ja ka tujen vieressä nousevat uudet uljaat lois toasunnot rakennuslakien vastaisesti, koska verkoston sisällä asiat on hoidettu tarvittaessa maksamalla. Köyhille puolue tarjoaa kansallistun netta, koska jos ihmisellä ei ole mitään muuta, hän haluaa ainakin ylpeyttä. – Puoluetta ei yhdistä ideologia, vaan se on erilaisten vallankäyttäjien yhteinen verkosto, Saša Dragojlo sanoo lukuisten politiikan tutkijoiden tavoin. Belgradissa olisi oikeitakin ongel mia kunnallisvaaleissa käsiteltäväksi. SuurBelgradin asukkaista puolet asuu asunnoissa, joista jätevesi virtaa käsitte lemättä Tonavaan tai sen sivujokiin. – Presidentti on käytännöllinen nar sisti. Hän ei halua riskeerata EU:n tuottamaa hyötyä. Saasteista johtuvien ennenaikaisten kuolemantapausten määrä on Belgra dissa Euroopan huippua. Niitä ei juuri kuu lemma näkynyt ennen vaalejakaan. Valtapuolueen mukaan YK esittää nyt sekä Bosnian serbialaiset että Serbian kansan syyllisenä Srebreni can kansanmurhaan 1995 Bosniassa. Teksti ja kuva Visa Noronen, Belgrad K unnallisvaalit olivat aivan äskettäin Ser bian pääkaupungissa, mutta eri puolilla Belgradia näkee silti edelleen hallituspuo lueen vaalimainok sia. Ne näkyvät isoina kalliissa mainos paikoissa, ja niissä on kaikissa sama viesti: ”Serbian kansa ei tehnyt kansan murhaa”. Serbian presidentti Aleksandar Vu?i?in populistiseksi kuvailtu puo lue Serbian edistyspuolue uhriutuu Bel gradin pääaukiolla näkyvän kyltin hen gessä: ”Balkanin ainoa kansanmurha kohdistui serbeihin”. 22 Demokraatti Serbialainen PUOLUETTA EI YHDISTÄ IDEOLOGIA. Opposition mainoksista ei näy ka duilla merkkiäkään. Tonava virtaa kauniina Belgradin halki, mutta sinne ei kannata hypätä uimaan eikä sen kalalla kannata herkutella. Dra gojlon mukaan hallitseva puolue haluaa pitää jarrut silti edelleen siinä, kuinka pitkälle se antaa kansallistunteen räiskyä. Reippaasti yli puolet Serbian ulko maankaupasta käydään EU:n kanssa, ja Natomaat ovat ympärillä. Verkoston sisällä asioita hoidetaan myös korruption avulla. Kaupunki on kuuluisa hiilivoimaloiden ja vanhojen autojen pössyttelemistä ilmansaasteista. PAIKALLISISTA ONGELMISTA huolimatta pääpuolue Serbian edistyspuolue kes kittyy puhumaan ihmisille kansanmur hasyytöksistä. SE ON ERILAISTEN VALLANKÄYTTÄJIEN YHTEINEN VERKOSTO. Tilaa sille luo vat Serbiassa Euroopan suurimpiin kuuluvat tuloerot, isot yksityistämis hankkeet ja erittäin heikot työntekijöi den oikeudet. Kulkeminen kaupungissa on tuskai saa, koska ruuhkaisessa miljoonakau pungissa ei ole metroa ja monet rähjäi set bussit vaikuttavat olleen käytössä jo sosialismin vuosina. Hän pyrkii vain olemaan samalla EU:n, Venä jän, Kiinan ja liikemiesten ja rikollisten RULETTI de_01082024_22.indd 22 de_01082024_22.indd 22 22.7.2024 9.18 22.7.2024 9.18. Statistan tilastojen mukaan Euroopan pääkaupungeista vain Sarajevossa ja Skopjessa leijuu enemmän saasteita il massa
Serbian hallitus ei esimer kiksi ratsasta samalla tavalla homoviha mielisyydellä kuin Unkaria johtava Viktor Orbán. – EUmieliset pystyvät puhumaan puolelleen noin kolmanneksen väes töstä, mutta ei sen enempää. Erojakin on. Lisäksi monet muistavat sen, miten Naton lentokoneet pommittivat Ser biaa Kosovon sodan aikana, ja se on käännetty täällä suureksi uhrikerto mukseksi. 23 Demokraatti ystävä ja hyötymään kaikista. Oppositio kulki suurissa mielenosoituksissa Bel gradin kaduilla viime talvena, mutta ke väällä oppositiopuolueet alkoivat riidellä keskenään ja tämän kesän paikallisvaa leissa ne siksi kutistuivat mitättömiksi. de_01082024_22.indd 23 de_01082024_22.indd 23 22.7.2024 9.18 22.7.2024 9.18. Dragojlonin mielestä Serbia muis tuttaa paljon Unkaria, ja hallituspuo lueella on paljon yhteistä myös muiden itä eurooppalaisten populistien kanssa. Niidenkin sanoma on jo aika vanhanaikainen, kun ihmiset haluavat asioita, jotka oikeasti parantavat heidän elämäänsä. – Siitä ei ole merkittävää hyötyä pre sidentille, joten siksi hän ei tee sitä, Dra gojlon sanoo. Ja siinä hän on onnistunutkin, Dragojlo sanoo. Kirjoittaja on Berliinissä asuva toimittaja. DRAGOJLON MUKAAN presidentti ei pel kää edes Serbian oppositiota
– Vanhustenhoidon inhimillinen laatu kärsii, vaikka hoidon eetos on tehdä ihmisen lopputaival mahdollisimman hyväksi. Teksti Marja Luumi / Kuva Nora Vilva H än sanoo, että nyt, vajaat 68-vuotiaana, on hyvä aika jättää tämä hyvin kokonaisvaltainen työ. Paavola ei tuntuisi olevan erityisesti tällaisen yhteisöllisen asumisen ystävä, kun hoitajan pitäisi ehtiä hoitaa hyvin erilaisessa tilanteessa olevia asiakkaita. Lähihoitajan arkinen työ on muuttunut noista ajoista sataprosenttisesti, Paavola kuvailee. Ei vanhus jaksa olla kuoleman lähestyessä enää hyppyytettävänä tai laulatettavana, hän kuvailee. Hoitoalalla Paavola on ollut koko työuransa ajan, mutta aluksi lasten parissa. Kiire korostuu, kun kollegoja on liian vähän. Karkailevia muistisairaita ja loppuaan odottavia vanhuksia hoidetaan yhä useammin myös samoissa yksiköissä. Esimerkiksi kotihoidossa yhdellä työntekijällä voi aamuvuorossa olla jopa 15 käyntiä. – Se tulee paljon kalliimmaksi kuin se, että meillä olisi tarpeeksi hoitajia pitämässä huolta vanhuksista ja muista apua tarvitsevista. Palkka hoitotyössä ei ole myöskään pysynyt perässä työn vaativuuden noustessa. Se on pois työikäisten jaksamisesta ja panoksesta talous kasvuun. – Saimme viime kierroksella yhdessä muiden alan liittojen kanssa parannettua palkkatasoa, mutta kun jo aikoja sitten palkasta on leikattu kaikki ”löysät” pois, tilanne ei ole paras mahdollinen. 24 Demokraatti TYÖELÄMÄ 12 vuotta SUPER-KOVAA menoa Silja Paavola jää eläkkeelle Suomen lähija perushoitajaliiton Superin puheenjohtajan tehtävästä elokuun alussa. – Tässä ei riitä se, että katsoo mitä on seuraavan kokouksen asialistalla, vaan on hallittava iso kokonaisuus: miten maa makaa, jotta tietää, mitä liittona voi vaatia jäsenilleen. KIIRE KOROSTUU, KUN KOLLEGOJA ON LIIAN VÄHÄN. LÄHIHOITAJAT, KUTEN Paavola kutsuu kaikkia koulutettuja kollegoitaan, ovat erityisen tärkeä ammattiryhmä vanhustenhoidossa. Siitä se lähti. Hän pyrki ja pääsi työpaikkansa luottamusmieheksi. de_01082024_24.indd 24 de_01082024_24.indd 24 24.7.2024 10.36 24.7.2024 10.36. Se edellyttää hereilläoloa jokaisena päivänä vuodessa 24/7, Paavola kuvailee liittojohtajan työtä. Siinä näkyy ihmisten eliniän pidentymisen vaikutukset: lopun lähestyessä vanhusten kunto vaatii ympärivuorokautisessa hoidossa yhä enemmän huolenpitoa. AY-TOIMINNASTA HÄN kertoo innostuneensa 1990-luvun loppupuolilla työskennellessään Helsingin Koskelan sairaalassa. Hänestä alkoi tuntua, että oli aika vaihtaa aikuisten hoitamiseen, joten hän haki ja pääsi silloiseen apuhoitajakoulutukseen vuonna 1990. Ajatus siitä, että omaiset hoitaisivat yhä enemmän läheisiään, ei saa Paavolalta kannatusta
de_01082024_24.indd 25 de_01082024_24.indd 25 24.7.2024 10.36 24.7.2024 10.36. 25 Demokraatti TÄMÄ ON OLLUT AIVAN UPEA DUUNI
Suuri muutos entiseen on myös hoitajapula, jonka vuoksi maahanmuuttajia tarvittaisiin alalle yhä enemmän. Sote-alalla ja varhaiskasvatuksessa on osattava suomea – perussanasto pitäisi olla hallussa, että tulet ymmärretyksi ja itse ymmärrät, Paavola painottaa. Mutta vastauksista ilmenee, että henkilöstöpula lisää kiirettä ja se vaikuttaa jaksamiseen. Kesällä 2016 solmittu kiky-sopimus pyrki parantamaan Suomen talouden kilpailukykyä ja työllisyyttä. – Nyt se on ymmärretty. syntynyt 1956 . Viime hallituksen päätöstä säätää vanhustenhuollon ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksesta hän pitää hyvänä. – Se vaikuttaa ihmisten mielikuvaan siitä, miten julkinen puoli toimii. Sain tappouhkauksia ja vaikka mitä, ”ettenkö tajua, mitä Suomessa tapahtuu”. Kuinka käy ihmisten sote-palveluiden. Kilpailukykysopimus on yksi. – Toiseksi paikallista järjestelyerää olisi jaettava niin, että myös lähihoitajat saavat siitä oman pottinsa. Suomen kokoiselle maalle on kallista laittaa yksityinen ja julkinen terveydenhuolto taistelemaan vastakkain, Paavola huomauttaa. – Mutta itsestäänselvää ei ollut se, että minut valittaisiin, hän naurahtaa. Viimeisimmän jäsenkyselyn perusteella työtyytyväisyys on noussut. Hoitajia rassaa se, että omaa työaikaa menee tähän. Siellä moni asia hoituu todella hyvin – paljon paremmin kuin minkä kuvan julkisesta keskustelusta usein saa. Superin puheenjohtaja 2012–24 (elokuu) . Superin edustajiston jäsen 2004–2008 de_01082024_24.indd 26 de_01082024_24.indd 26 24.7.2024 10.36 24.7.2024 10.36. Super on puhunut pitkään kielitaidon tärkeydestä kotoutumisen onnistumisen ehtona. – Minua kismitti suunnattomasti se, että olin kuntapuolella ainoa, joka ei olisi hyväksynyt sopimusta. – Liitto on yhtä kuin sen jäsenet. SUPER ON puhunut pitkään hoitoalan pitoja vetovoimasta. – Koronakorvauksia maksettiin jälkikäteen, mutta sitä ei tullut kaikille, mikä on aiheuttanut pahaa mieltä. Nykyinen hallitus kuitenkin kaavailee mitoituksen höllentämistä, mitä Paavola vastustaa. Joitakin tulevaisuuden suunnitelmia on jo tiedossa. Hän ymmärtää superilaisuuden ytimen. Paavola pohtii, mitä tehdä, että työtyytyväisyys ei ainakaan huononisi. Silja Paavolaa kiinnostaisi helsinkiläisten asioiden hoitaminen eli hän tähyää ehdolle ensi kevään kuntavaaleissa SDP:n riveistä. pohjakoulutus apu hoitaja, myös mm. Hän pitää hyvänä, että julkisessa terveydenhuollossa oma tiimi -ajattelu alkaa saada jalansijaa. Se on aina kelju fiilis, Paavola pohtii. Hyvinvointialueet kipuilevat säästöpaineissa ja hallitus lyö vettä myllyyn suosimalla yksityistä sektoria. Mutta sama toistui vielä kaksi kertaa. Paavola yritti selittää silloiselle pääministerille Juha Sipilällekin (kesk.), että jos ihmisillä ei ole rahaa kuluttaa, mistä se taloudellinen dynamiikka kaivetaan. Mutta Suomen tilanne ei tällä sopimuksella kohentunut mihinkään suuntaan. – Tämä oli sellaista venäläistä rulettia hallituksen puolelta. Ja kukin tekee sen tavallaan. ENTÄPÄ MITÄ kuuluu superilaisille. 26 Demokraatti TYÖELÄMÄ Itsestäänselväksi Paavola kertoo hakemista Superin puheenjohtajaksi vuonna 2012. – On tärkeää, että joku, lääkäri, sairaanhoitaja tai lähihoitaja oppii tuntemaan tiimissä parhaiten potilaan. Superilaisille kiky-sopimus oli taloudellisesti hyvin turmiollista vuosikausiksi eteenpäin. Siksi puheenjohtajana heidän oikeuksiaan on ollut hienoa puolustaa. – Päivi ei tule tehtävään umpimetsästä, vaan hän on siihen erittäin pätevä. Puheenjohtajan yhtenä tehtävänä on tuoda jäsenten ääni päättäjien tietoon. Tämä on ollut aivan upea duuni ja Päivi on nainen paikallaan jatkamaan työtä. Moni koki silloin itsensä petetyksi. – Totesin tuolloin, että meidän on katsottava, mikä on tässä tilanteessa järkevää. Pitkältä puheenjohtajan uralta on jäänyt tiettyjä hetkiä erityisesti mieleen. psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto . Inberg on hyvin tuttu Paavolalle jo ennestään – onhan hän toiminut viimeksi Superin edustajiston puheenjohtajana. Helsingin kaupungin pääluottamusmies 2007–2012 . Ja meidän jäsenistömme on valtavan sitoutunut työhönsä. TOINEN KOVA paikka olivat viimeisimmät viimeisimmät julkisen puolen työmarkkinaneuvottelut, joissa Superin jäsenistö olisi ollut liiton johtoa huomattavasti aggressiivisemmin halukas lakkoiluun tavoitteisiin pääsemiseen. LIITTO ON YHTÄ KUIN SEN JÄSENET. Ongelmana on se, että kielen opetus on jäänyt työpaikoille. Siihen vaikuttavat palkka, työolot, työnjärjestelyt, mutta suurimmaksi Paavola nostaa sen, mikä on lähihoitajan työn kuva – että hän pystyy tekemään työtään mahdollisimman ammatillisesti. Hänen mielestään hallituksen ei olisi pitänyt koskea vanhuspalveluiden henkilömitoitukseen. Lähihoitajat joutuvat kuitenkin nykyisin tekemään säästöjen takia tukitöitä kuten siivoamaan. SILJA PAAVOLA . Paavola naurahtaa hieman kysymykselle, millaisen liiton hän jättää perinnöksi seuraajalleen Päivi Inbergille. Korona-aikana hoitajat nostettiin sankareiksi, mutta tästä glooriasta ei Paavolan mukaan ole paljon jäljellä. Se sisälsi muun muassa palkkatason jäädyttämistä, työajan pidentämistä ja lomarahojen leikkauksia
”Olen syvästi järkyttynyt ampumisesta entisen presidentin Trumpin kampanjatilaisuudessa. TRUMPIN SALAMURHAYRITYSTÄ seuranneessa julkisessa keskustelussa poliitikkojen kaksinaismoralistiset lausunnot kuitattiin lähinnä hyväksyvällä hymistelyllä, ja lopputulemana vahvistui yksi viesti yli muiden: Kun väkivallan kohteena on eliitin jäsen, käsissämme on ongelma. Heidän paikkansa on Haagissa. 27 Demokraatti K un nuori pennsylvanialaismies heinäkuussa yritti salamurhata Yhdysvaltain entisen presidentin Donald Trumpin, sosiaalinen media täyttyi hetkessä eri päättäjien viesteistä, joissa nämä tuomitsivat poliittisen väkivallan. Väkivaltaa tuottavat myös monet poliitikot siitä huolimatta, että heidän aiheuttamansa väkivalta usein verhotaan rationaalisen päätöksenteon kaapuun. ”Tuomitsen ampumisen entisen presidentin Trumpin kampanjatilaisuudessa Butlerissa, Pennsylvaniassa. Poliittinen väkivalta ei ole koskaan hyväksyttävää demokraattisissa yhteiskunnissa”, pääministeri Petteri Orpo kirjoitti X:ssä. Toivon Donald Trumpille pikaista paranemista ja otan osaa viattomien uhrien perheiden suruun. Kuluneen vuoden aikana räikein esimerkki tästä on Israelin Gazassa toteuttama kansanmurha. Poliittisella väkivallalla ei ole sijaa demokraattisissa yhteiskunnissa”, kirjoitti EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Sellaisesta oppikirjaesimerkkinä toimivat sekä Biden että von der Leyen. Trumpin murhayritys paljasti kaksoisstandardit Poliittinen väkivalta ei ole vain väkivaltaa poliitikkoja kohtaan. Kun väkivaltaa tuottavat poliitikot ja kohteena on tavallisia ihmisiä, väkivalta on hyväksyttyä. Kun Suomi tekee yli 300 miljoonan euron asekaupan kansanmurhaa toteuttavan maan kanssa ja näin rahoittaa vakavimpia mahdollisia sotarikoksia, kyse on poliittisesta väkivallasta. Tosiasiassa väkivallan seurausten pitäisi olla samat kaikille. Heistä kumpikin on osoittanut vankkumattoman tukensa Israelille ja julistanut sen oikeutta puolustaa itseään riippumatta siitä, kuinka paljon ja kuinka vakavia sotarikoksia se on toteuttanut. Yhdysvaltain istuva presidentti Joe Biden puolestaan kirjoitti, kuinka ”kun puhumme väkivallan vastustamisesta, puhukaamme kaiken väkivallan vastustamisesta”. MISSÄ VIIPYY ISRAELIN TUOTTAMAN POLIITTISEN VÄKIVALLAN TUOMITSEMINEN. Harva asia on yhtä falski kuin se, kun poliittisen väkivallan vastustamista julistavat ihmiset, joilla olisi valta lopettaa sota, mutta jotka silti tukevat sen jatkumista. Missä viipyy Israelin tuottaman poliittisen väkivallan tuomitseminen, Ursula von der Leyen. Oliko niin, että sellainen ei kuulu demokraattisiin yhteiskuntiin, pääministeri Orpo. Hyvä on, puhutaan! VAIKKA TRUMPIN salamurhayritystä seuranneesta keskustelusta voisi toisin päätellä, poliittista väkivaltaa ei suinkaan ole vain poliitikkoihin kohdistuva väkivalta. Meri Valkama meri.valkama@gmail.com Kirjoittaja on helsinkiläinen kirjailija, toimittaja ja varavaltuutettu (vas.). Trumpin ampuja kuoli poliisin luoteihin, eikä häntä voida enää teoistaan tuomita. Kaksoisstandardeista vapaita ei olla meilläkään. Poliittiset sotarikolliset on kuitenkin edelleen mahdollista saada vastuuseen teoistaan. D-kolumni de_01082024_27.indd 27 de_01082024_27.indd 27 23.7.2024 9.03 23.7.2024 9.03
Raportti on keskeinen dokumentti, jolla jäsenmaat kertovat käytännössä, kuinka ne aikovat tehdä osuutensa päästöjen leikkaamisesta vuodelle 2030. Kun suurin osa EU-maista toimitti jo viime vuoden lopulla luonnokset ilmastosuunnitelmistaan komissiolle, niistä kävi selväksi, että vihreän siirtymän tavoitteista ollaan luistamassa. Tanska teki määräaikaan mennessä toimittamaansa suunnitelmaan useita merkittäviä muutoksia verrattuna alkuperäiseen ESR-luonnokseen. Lopulliset suunnitelmatkaan eivät välttämättä kestä. EU ei saavuta vuoden 2030 tavoitetta leikata vähintään 55 prosenttia päästöistään vuoden 1990 tasoihin verrattuna ja vuoden 2050 tavoite nollapäästöistä on sekin äärimmäisen epätodennäköistä saavuttaa. Samalla ne vetoavat muun muassa vihreän siirtymän tarpeellisuuden kyseenalaistavan populistioikeiston nousun aiheuttamaan poliittiseen paineeseen, joka koskee ilmastonmuutoksen torjunnan toimeenpanoa. de_01082024_28.indd 28 de_01082024_28.indd 28 24.7.2024 9.56 24.7.2024 9.56. Teksti ja kuva Mika Horelli I lmastointilaitteet puhaltavat viileää ilmaa täysillä myymälöihin, joiden avoimista ovista jäähdytetty ilma karkaa saman tien kadulle. Ruotsidemokraattien tukeman Ruotsin koalitiohallituksen määräaikaan mennessä antamassa NECP-raportissa ollaan avoimesti eri mieltä EU:n uusiutuvia energialähteitä koskevien tavoitteiden kanssa. Alankomaiden suunnitelma päivitti luonnoksen siten, että se on nyt linjassa maan tavoitteiden kanssa. Osassa nyt ajoissa saapuneista kansallisista ilmastosuunnitelmissa hallitukset avoimesti myöntävät olevansa jäljessä. Ilmastoaktivistit varoittavat, että jatkuvat viivästykset ja suunnitelmien puutteet vaarantavat EU:n Green Dealin – sekä unionin maailmanlaajuisen maineen, sillä kotimaisista tavoitteista jääminen tarkoittaa myös kansainvälisten sitoumusten laiminlyöntiä. Kävely Brysselin kaduilla osoittaa, kuinka paljon EU-mailla on vielä tekemistä Green Dealin tavoitteiden viemisessä jokapäiväiseksi todellisuudeksi. 28 Demokraatti VIHREÄ SIIRTYMÄ Euroopan vihreä siirtymä myöhästyy Vastustus kasvaa etenkin elinkustannuskriisin takia. AIKAISEMMIN SAAPUNEISSA luonnoksissa vain kahdeksan maata – Bulgaria, Tanska, Viro, Kreikka, Italia, Liettua, Luxemburg ja Espanja – esitti lain ylittävät tai sen mukaiset tavoitteet, kun taas kolme muuta maata – Kroatia, Saksa ja Portugali – olivat lähellä tavoitteidensa saavuttamista. Maan olisi saavutettava 76 prosentin osuus vuoteen 2030 mennessä, mutta luonnoksen mukaan sen todellinen tähtäin on vain 65 prosentissa. ILMASTOAKTIVISTIT VAROITTAVAT, ETTÄ JATKUVAT VIIVÄSTYKSET VAARANTAVAT SEKÄ GREEN DEALIN ETTÄ EU:N MAINEEN. Kaikkien muiden osalta jäätiin selvästi niiden alapuolelle. Tämä ei tullut yllätyksenä. Jalkakäytävillä törmää edelleen erilaisiin kotikutoisiin ikkunoiden ja ovien raoista vedettyihin johtoviritelmiin ihmisten ladatessa sähkökulkuneuvojaan ilman riittävää infraa turvalliseen lataukseen. Toimenpide, joka tunnetaan nimellä Effort Sharing Regulation (ESR), kattaa tällä hetkellä maatalouden, tieliikenteen, rakennukset, jätteet ja pienteollisuuden. Maakohtaisten suunnitelmien keskeinen osa on vähentää päästöjä EU:n hiilimarkkinoiden ulkopuolisilla sektoreilla. Kööpenhamina sanoo nyt olevansa valmis saavuttamaan päästötavoitteensa, koska maassa tehtiin historiallinen sopimus maatalouden hiilipäästöjen hinnoittelusta. LUONNOSVAIHEESSA VAIN harvat maat ilmoittivat saavuttavansa ESR-tavoitteensa, ja vain kuusi – Kroatia, Tšekki, Unkari, Luxemburg, Slovenia ja Espanja – saivat komission hyväksynnän. Päättyneen EU-vaalikauden kunnianhimoiset tunnelmat Euroopan johtavasta roolista globaalin ilmastonmuutoksen torjunnassa ovat vaihtuneet nihkeyteen, joka näkyy muun muassa siinä, että vain neljä EU:n 27 hallituksesta – Alankomaat, Tanska, Suomi ja Ruotsi – toimitti määräajan puitteissa kansalliset energiaja ilmastosuunnitelmansa komissiolle. Käytännössä on jo nyt selvää, että EU:n vihreä siirtymä, Green Deal, viivästyy. Edellisen hallituksen valmistelemassa asiakirjassa kuitenkin todetaan, että kaikki voi muuttua Dick Schoofin johtaman uuden oikeistokoalitiohallituksen aikana, koska tämä aikoo luopua useista ilmastotoimista
ID-ryhmän Saksan AfD-puo lueen europarlamentaarikko Sylvia Limmerin mukaan vihreä politiikka on osaltaan aiheuttanut pahimman taloudellisen romahduksen EU:n historiassa. KANSALLISMIELISEN ECR-RYHMÄN puolesta puhunut tšekkiläisen Euroopan parlamentin jäsenen Alexandr Vondran mukaansa komission esityksessä ei edes ole todellisuudessa kysymys ilmastosta vaan yrityksestä rajoittaa ihmisten valinnanvapautta ja pakottaa muuttamaan elämäntapaansa. Esimerkiksi Saksan hallitus oli lähellä hajoamista keväällä 2023 öljyja kaasulämmityksen vaiheittaista luopumista koskevan lain vuoksi. de_01082024_28.indd 29 de_01082024_28.indd 29 24.7.2024 9.56 24.7.2024 9.56. Ranskassa äärioikeistoblokin jääminen maan parlamenttivaalien toisella kierroksella kolmanneksi tulee myös todennäköisesti osaltaan jonkin verran vähentämään vihreään siirtymään liittyvää kritiikkiä Ranskassa ja myös EU:ssa. 29 Demokraatti Suomi esitti lopullisen suunnitelman tunnustaen, että sillä on vielä tehtävää. Muun muassa Alankomaissa maanviljelijöiden protestit aiheuttivat uuden BoerBurgerBeweging (BBB) -protestipuolueen nousun vaalivoittoon maakuntavaaleissa viime vuoden maaliskuussa. SÄHKÖAUTOJEN VAATIMAN INFRASTRUKTUURIN AJANTASAISTAMISESSA ON VIELÄ PALJON TYÖTÄ. Vastustus on vaikeuttanut uusien ympäristölakien hyväksymistä unionin jäsenmaissa jo pitkään. ECR ja ID kasvattivat edustajiensa osuutta EU:n kesäkuun vaaleissa. Vaikka ilmastoskeptikkojen ääni on koventunut ja heidän vaikutusvaltansa niin kansallisissa parlamenteissa kuin EU-parlamentissakin on lisääntynyt, heidän pääsynsä todella ratkaisijan asemaan on ollut toistaiseksi poikkeuksellista. Kirjoittaja on Brysselissä asuva toimittaja. EUROOPAN UNIONIN liettualainen ympäristökomissaari Virginijus Sinkevi?ius ennakoi jo vuosi sitten, että vaikka EU:n keskeiset hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevat politiikat ovat lainsäädännössä, vihreän siirtymän vastustus on kasvamassa erityisesti elinkustannuskriisin myötä. Suomi kuitenkin samalla vakuuttaa, että hallitus työskentelee parhaillaan uuden strategian parissa. Protestit vastustivat hallituksen suunnitelmia vähentää typpioksidipäästöjä, mikä olisi vaikuttanut merkittävästi maanviljelyyn ja karjatalouteen
Pidempi versio on julkaistu 4.6. – Den nordiska modellen har väldigt mycket gemensamt i de nordiska länderna. Gissler menar att man fortfarande kan tala om den nordiska modellen. Gissler talar om konfliktpartnerskap där man har tydliga regler för när man har konflikt och vad som krävs för att partnerskapet kan fungera. På FFC:s representantmöte samtalar Arbetarbladet med en nordisk gäst, Magnus Gissler från Sverige, generalsekreterare för Nordens Fackliga Samorganisation NFS. ”Finland avviker från det nordiska mönstret” Vi har i alla fall oavsett politisk färg, ingen regering som går fram på det här sättet som man gör i Finland för närvarande. Den utmärks framför allt av självständiga arbetsmarknadsparter som själva tar ansvar för reglering, tecknar kollektivavtal och har gemensamma bestämmelser för spelreglerna, konstaterar Gissler och betonar att parterna har en stor grad av självständighet i den nordiska modellen. – I det ligger att lagstiftaren, regeringarna, ska inte heller lägga sig i alltför mycket utan låta parterna utveckla systemet. – Man kan inte heller på det här sättet ta olika delar och säga att det här stämmer inte med den nordiska modellen för att så är det inte i Sverige och här ska vi de_01082024_30.indd 30 de_01082024_30.indd 30 22.7.2024 9.41 22.7.2024 9.41. 30 Demokraatti Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. Det är egentligen inte en nordisk modell utan fem olika nordiska modeller men det är så mycket gemensamt i dem att man kan med fog prata om den nordiska modellen. Text och bild Topi Lappalainen A rbetarbladet frågar Gissler om den nordiska modellen som det talas mycket om i Finland på grund av att regeringen Orpo tar vissa saker från Sverige och Danmark som passar dem men annars inte visar så stort intresse för de övriga nordiska ländernas system. arbetarbladet.fi:ssä. Det anser han att inte har varit fallet i Finland i och med att regeringen har bestämt sig för att intervenera och reglera på ett sätt som stör och ger regeringen ett direkt politiskt inflytande över systemet
– Det finns en oro och ett missnöje över den här klåfingrigheten. – Vi har i alla fall oavsett politisk färg, ingen regering som går fram på det här sättet som man gör i Finland för närvarande. – Det leder till att arbetstagarnas ställning försvagas och man får sämre möjligheter att utöva medinflytande. 31 Demokraatti Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi generalsekreterare = pääsihteeri Nordens Fackliga Samorganisation NFS = Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö PAY den nordiska modellen = pohjoismainen malli ansvar = vastuu reglering = sääntely utveckla = kehittää intervenera = tulla väliin innehåll = sisältö förutsättningar = edellytykset avvikelse = poikkeama klåfingrighet = tohelointi demokratiska rättigheter = demokraattiset oikeudet Ordlista ta in någonting från Danmark utan man måste se det i varje nationell kontext. NFS har uppmanat regeringen Orpo att upphöra med att intervenera i arbetsmarknaden och låta parterna självständigt reglera både innehåll och förutsättningar. Gissler betonar att NFS är oroade över utvecklingen i Finland och har uttryckt stöd till huvudorganisationerna och de fackliga kollegerna i Finland. Det finns en oro och ett missnöje över den här klåfingrigheten. Gissler bekräftar att det är regeringens vilja att intervenera som har lett till en avvikelse från det nordiska mönstret i Finlands fall. Man kan säga att fördelen med att modellen är uppbyggd som den är, är också att den är robust oavsett vilken regering eller vilket partipolitiskt mandat och koalition man har i lagstiftande församlingar. Enligt Gissler får man den känslan i Finland att regeringen har gått in för att implementera en agenda till varje pris. Det handlar om demokratiska rättigheter på arbetsplatsen. I och med att det är parterna som varje gång reglerar och tar ansvar så vet man att nästa gång ska vi också komma överens, påpekar han. Till Arbetarbladets fråga om fackföreningarna har en bättre ställning i det övriga Norden svarar Gissler att så är fallet. de_01082024_30.indd 31 de_01082024_30.indd 31 22.7.2024 9.41 22.7.2024 9.41
Ensim. taisista tieteellisistä, kokemusperäisistä oppirakennelmista. kana täyden varmuuden oloista. Yleistettävyyskään ei ole samanlaista: siinä missä korona tappaa ja vammauttaa yhtä lailla esimer. mällä kansalaisten omaa vastuunkantoa ja yhteiskunnan toimia. louspakotteista reserviläisten uudenlai. de_01082024_32.indd 32 de_01082024_32.indd 32 22.7.2024 9.26 22.7.2024 9.26. Eroja on ollut myös yksilön oikeuksien rajoituksissa, kuten vaatimuksessa ase. den aikana, mutta silti asepalveluksen suorittaa vain kolmasosa Viron nuorten miesten ikäluokasta. keassa laidassa on korostettu yksilöjen oikeuksia – erityisesti jos vastassa on anonyymi ja usein epämääräinen ”val. lin toimiin ja millä ei. neista viimeisten kahden ja puolen vuo. tia, joka alkaa taipua kriisinpoikasesta, ei kestä todellista kriisiä, eikä silloin edes ole demokratia ollenkaan. Suomen kansainvälisestikin katsoen korkeatasoiseen hengen ja terveyden suojaamisen tuloksiin päästiin yhdistel. set yksilön oikeuksiin kohdistuvat kol. Lähdetään liikkeelle kriisien eroista: koronakriisi ja Ukrainan sota ovat suo. tuksille siitä, millä on vaikutusta Krem. ESSEE: Poliittinen oikeisto tuntuu luopuneen yksilön oikeuksien korostamisesta. mentämään reaaliajassa karttuvan tie. Perinteisesti poliittisen kentän oi. salaiset hoitivat itse oman osuutensa hy. gieniasta, välimatkoista ja matkustuk. sesta pidättäytymisestä. V anhan kansan mu. Hallituksen ajama muutos saattaa olla syvempi kuin vain kriisiajan retoriikan piikkiin pantava ajankohtaisilmiö. 32 Demokraatti Leikola Markus Leikola Kirjailija markus.leikola@delicateservices.com Yksilön oikeudet väistyvät kriisissä, eläköön kriisi… vai oikeudet. sentekijät joutuivatkin toimimaan kau. vuudesta saatiin uutta tietoa. tion etu”. kaan mätäkuu lop. Nämä oletukset ovat varsin kaukana epidemiologian ja bakteriologian kal. tuksia, mutta niiden käyttötarve ja teho oli ratkaisevasti kiinni siitä, kuinka kan. misiin, jotka hakevat turvapaikkaa joko perustellusti tai epäkelvosti. Vaikka meillä konflikti kehystetään Helsingin ja Moskovan väliseksi, niin Suomen valtion rankimmat rajoituk. kaa, kun kummankin toimien vaikutta. pui aina elokuussa, mutta kotimaan politiikassa kriisi. laisia, Kremlin empiirisessä toiminnassa Ukrainaa, Viroa ja Suomea kohtaan on ollut isoja eroja. tunnelma ei tunnu loppuvan koskaan – eikä halu pitää tunnelmaa yllä. Oikeisto on halunnut maail. kiksi ukrainalaisia, virolaisia ja suoma. mansien maiden kansalaisiin: niihin ih. nassa alle 25?vuotiaita reserviläisiä ei kutsuta lainkaan palvelukseen. mäisessä uhka oli hyvin konkreettisesti maan rajojen sisällä ja sitä pystyttiin täs. Virossa vakinaisen väen nuppiluku 6 000 on kymmenesosa Ukrainan armeijan kaatu. ominaisuuksista on, että aivan kaikki ei ole toisin edes kriisissäkään: demokra. teellisen tiedon pohjalta, vaikka päätök. Jälkimmäisiin kuului paljon yksilön oikeuksien rajoi. malaisen demokratian ja oikeusvaltion kannalta hyvin erilaisia kriisejä. Tämä on yhteistä laajalle valikoimalle politiikkatoimia: ta. Yksi demokratian perus. palvelusta: Suomessa rajareserviläisten kertausharjoituksiin kutsumisen aikaa lyhennettiin lähes olemattomiin, Ukrai. Ukrainan kriisiin liittyvät rajoitukset sen sijaan perustuvat abstrakteille ole. Valtio ja kansalaiset pelasivat yhteen, ja roolit muuttuivat koko ajan sitä mu. seen käyttöön ja rajan sulkemisiin
lakin kuin totalitäärisessä idässä. Ajatus siitä, että yksilöllä – jollainen turvapaikanhakijakin on – ei ole merki. Kan. desta henkeen ja terveyteen oikeisto ei ole kiinnostunut. Ajatte. Kovempien rangaistusten (joilla ei tut. tarikollisuus ei ole kasvanut – eli vaati. Samaan aikaan, kun on yhä suurempaa muotia väittää, että rakenteita ei ole ole. dollisimman vähän rajoja, silloinkin kun siitä saattaa olla taloudellista tai tervey. pänä jättää maakuntakeskusten imagoille tähdelliset sairaalat ennalleen, kun taas STM olisi hoitanut säästöjä omalääkäri. mistolaisesta politiikasta. 33 Demokraatti maa, jossa yksilön tekemiselle on mah. seen tähtäävästä rakentamisesta. mus on ideologinen, ei pragmaattinen. Jollaista politiikkaa siis nyt toteut. Yksilön oikeuksien puolustamiselle olisi nyt koditonta poliittista pääomaa jaossa runsaasti. heessa yhteiskunta alkaa kajoamaan yk. lutapa on kiteytynyt luokka?ajattelussa, ja valtion ensisijaisuus yksilöön nähden on ollut perinteinen mielikuva vasem. kompien työntekijäyksilöiden neuvottelu. koina yhä useammin kansallisvaltion var. Eikä vain suhteessa kriisiin, vaan vähän jokaisella politiikan lohkolla. Kaik. sessa yhteiskunnassa merkittävää vaiku. vaikutuksiltaan suurinta konstia, poti. Ja aina kun radikaaleimmat konserva. sesti rakenteiden elementtinä, on ollut perinteisesti vasemmistolainen. Väkivaltarikollisuutta halutaan kuriin lisäämällä kansalaisten laukkujen pen. paa: oikeistohallitus on pitänyt tärkeäm. dellistä vahinkoa muille. sisäpuolella olevien yksilöiden oikeu. lönvapauksien kynnyksen laskemista. nen vuoden takaa ”Ole porvari – ole yk. gontaa julkisilla paikoilla – tässä vai. Martin Barraud de_01082024_32.indd 33 de_01082024_32.indd 33 22.7.2024 9.26 22.7.2024 9.26. neet maailmasta, mutta ne muuttuvat nopeasti. las?lääkäri?suhteen pitkäaikaisuutta ja pysyvyyttä. Rakenteet eivät tietenkään ole hävin. tusta) vaatiminen ennestään täysien van. kina?asemalta tai kansalaisen oikeudesta valittaa vaikkapa ympäristön tuhoami. Samaan aikaan tiedetään, että väkival. tellien määräysvaltaa käyttävältä mark. kia näitä ”jäykkiä rakenteita” halutaan muuttaa yksilön oikeuksia pienentäviksi. Kodin seinien OIKEISTON ROOLI YKSILÖN PUOLUSTAJANA ON KADONNUT JA UUSI DOGMI ON RAKENNE USKOVAISUUS . tiivit puhuvat tarpeesta ”muuttaa jäyk. dostaa monopoleja on digitalisoitumisen myötä saanut turbovaihteen päälle. kiä rakenteita”, niin se tarkoittaa yksilön suojaksi rakennettujen mekanismien pur. sematta jäävä väkivaltarikollisuuden muoto on lähiväkivalta. taa oikeistohallitus. Kansainväliseen markkinaka. Kokoomuksen Nuorten Liiton iskulause viidenkymme. sallisvaltio on rakenne sekin, jollei joku ole sattunut huomaamaan, ja näinä ai. Alkaa näyttää siltä kuin oikeiston rooli yksilön puolustajana olisi kadonnut kuin tuuli tuhkaan ja uudeksi dogmiksi tullut rakenneuskovaisuus. massakaan, vaan kaikki on yksilöllistä, ei yksilön oikeuksille enää löydy politiikasta puolustajaa siitä kentän kohdasta, josta sitä on ollut tapana etsiä. silöön jo fyysisestikin. kamista. Lisäksi suurin sekä piiloon että rankai. oikeudesta, kuluttajan oikeuksista saada suojaa kaupallisten monopolien ja kar. Ikään kuin sairaala olisi se, jolla ihminen paranee, ei kunkin ihmisen osakseen saama hoitosuhde. Oli kyse työnantajafirmoja hei. tystä, vaan ihminen nähdään ensisijai. kiloiden täyttämiseksi ihmisillä aiempaa helpommin on toiselta nimeltään yksi. mallilla, jolla oltaisiin tavoiteltu säästö. kimustiedon mukaan ole Suomen kaltai. Rakenteet?yksilön?edellä?ajattelu on ohjannut myös sote?säästöjen toteutusta. silö!” ei ole enää tätä päivää. jolla kavennetaan yksilönvapautta muual. pitalismiin aina kuulunut pyrkimys muo
Siinä meni varmaan Björn Wahl roosilla kahvi väärään kurkkuun. I love internet -taulu Kuuselan työpöydän yllä kiteyttää sen, mikä vuonna 1997 ensimmäisen firmansa perustaneen yrittäjän saa syttymään ja mihin hänen bisneksensä ovat liittyneet. Intoilu on sarjayrittäjää eteenpäin vievä voima. – Sehän oli mahtavaa, kun Supercellin Ilkka Paananen sanoi, että maksamme veromme mielellämme Suomeen. de_01082024_34.indd 34 de_01082024_34.indd 34 22.7.2024 9.31 22.7.2024 9.31. Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuvat Jani Laukkanen S ami Kuusela uskoo, että iso osa hänen kaltaisistaan yrittäjistä on kaappidemareita. Inhon, vihan ja vastakkainasettelun kautta ei haluta mennä. 34 Demokraatti KASVO HAASTAJA Sarjayrittäjä Sami Kuusela sparraa demareita parempaan. KUUSELAN PAIDAN rintamuksessa Kanadan pääministeri Justin Trudeau poseeraa tähtisumun keskellä kuin mystinen yksisarvinen. Kuusela on luonteeltaan innostuja. Sellaisena ei aina ole helppoa, koska ihmisillä ei tule ensimmäisenä mieleen SDP, kun yrittäjämyönteisistä puolueista puhutaan. Sanat sopivat kuvaamaan myös miestä itseään. – Siinä on tosi iso homma kääntää tämä SDP-laiva yrittäjäpuolueeksi, mutta tykkään haasteista. Hänen kotinsa yhtä seinää hallitsee valtava taideteos, jota voi kuvata sanoilla värikäs, hauska ja leikkisä. Ei se asenne kiinnosta uuden sukupolven yrittäjiä. – Siinä, jossa työntekijä on vihollinen, jota pitää epäillä koko ajan. Hänen mieleensä on jäänyt osuvana Timo Harakan lanseeraama termi Supercell-sosialismi. – Minusta on mahtavaa innostua jostain asiasta, jota ei ole vielä olemassa ja sitten huijata siihen mukaan parhaat tekijät, kivat tyypit ja rahoittajat ja katsoa, mitä siitä syntyy. Verojen maksaminen on täysi vääryys – antaa nyt omasta pussista rahaa valtiolle ja saamattomille köyhille. Kuusela karrikoi, että startupja kasvuyrityskentässä solidaarisuusajattelu on yleisempää kuin ”perinteisemmässä jyräyrittäjä-mersuäijäosastossa”. Hän voi puhua painavista asioista muttei silti ota asioita – tai itseään – liian ryppyotsaisesti. Itseään Kuusela kuvaa bisnessosialistiksi
35 Demokraatti 35 Demokraatti de_01082024_34.indd 35 de_01082024_34.indd 35 22.7.2024 9.31 22.7.2024 9.31
Olimme oikeasti pioneereja, kaikki oli mahdollista. Matkalla on ollut yläja alamäkiä. Siinä uran alkua värittänyt harha kuolemattomuudesta karisi. Ensin Kuusela hämmästyi, kun SDP pyysi häntä ehdolle eduskuntavaaleihin 2019. Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen (sd.) . on käsikirjoittanut, ohjannut ja äänisuunnitellut äänikirjan Hannu Lauerma ja Kiehtova mieli sekä kirjoittanut kirjan Pohjalta – Happoradion tarina . SAMI KUUSELA . Silloin luotiin kaikki ne konseptit, joista tuli isoja – verkkokauppa, sosiaalinen media… Punavuoressa oli hyvät juhlat, mutta myös duunia tehtiin aivan hulluna. syntynyt Tampereella vuonna 1971 . EHKÄ VÄHÄN samaa kaikkivoipaisuutta uhkuen Sami Kuusela lähti myös politiikkaan. TÄMÄ ON YRITTÄJÄ VIHAMIELISIN HALLITUS PITKÄÄN AIKAAN. Sitten hän älysi kirjoittaneensa Hupparihörhö-blogissaan Suomen Kuvalehdessä ”aika demariläppää”. sarjayrittäjä, toimittaja Tunnetaan muun muassa yhtenä organisaatioiden somenäkyvyyttä kartoittavan Underhood-palvelun perustajista . Kuusela myöntää, että alun nousukiidossa tuli ylilyöntejäkin. Hölmöä pröystäilyä, kun menestys kihahti hattuun. perheeseen kuuluu puoliso sekä 11ja 16-vuotiaat pojat . Jos pelissä on joku God mode, niin se oli silloin vuosituhannen vaihteessa. Startup-konsulttiyritys Hupparihörhö oy:n konkurssi muutama vuosi sitten oli kova paikka. 36 Demokraatti D-KASVO – Tykkään ihan kauheasti internetistä ja kaikesta digitaalisuudesta. – Se oli sellaista kaikkivoipaisuutta. asuu Helsingin Oulunkylässä . harrastaa kamppailulajeja, puutarhanhoitoa ja grillaamista de_01082024_34.indd 36 de_01082024_34.indd 36 22.7.2024 9.31 22.7.2024 9.31. Takki auki ja ajatuksella, että minähän tulen ja muutan kaiken. Kaikki tulee mahdolliseksi aika pienelläkin porukalla
Siinä muistutettiin, että toimiva hyvinvointivaltio ja turvaverkot ovat tärkeitä myös yrittäjille – varsinkin, jos yrittäjien halutaan ottavan riskejä. Bisnessosialistin päivystyspisteellä tekno soi ja ehdokas myi suunnittelemiaan vaalivaatteita. Ajattelin, ettei se kuulu minun eikä muiden digitaalisten yrittäjien ja idealististen internethippien arvomaailmaan. Tajusin, että politiikka vaatii myös nöyryyttä – siellä larpissa pitää lusia tarpeeksi kauan, että tajuaa, mistä on kysymys. Hän muistuttaa, että yli 90 prosenttia Suomen yrityksistä on alle kymmenen hengen firmoja. – SDP:n tausta on kuitenkin pienyrittäjissä – suutareissa, räätäleissä. Selvää oli, että pitää pyrkiä isoon puolueeseen, jolla on myös valtaa. – Ajattelin, että pitäähän keski-ikäisen ihmisen aktivoitua silläkin saralla. Hän kieltäytyi ehdokkuudesta, mutta kiinnostus politiikkaan heräsi. Puoluekokous yhtyi aloitteeseen. – Nyt on iskun paikka. KUUSELA EI pelkää haastaa. On turha mennä pikkupuolueeseen muuttamaan maailmaa. Ei kokoomusta kiinnosta joku parturi! Hallitus poistaa alv-huojennukset, nostaa arvonlisäveroa. Näistä mikro-, yksinja pienyrittäjistä ei huolehdi kukaan. Vaaleissa ei käynyt hyvin, mutta fbryhmä on yhä voimissaan. Me olemme yleisen hyvinvoinnin ja heikommista huolehtimisen puolue. Ymmärrys yrittäjyydestä on puolueessa Kuuselan mielestä turhan kapea. Kuntavaaleihin 2021 hän lanseerasi termin bisnessosialismi ja perusti samaa nimeä kantavan Facebook-ryhmän keskustelun areenaksi. – Ei jäänyt kuin demarit. Esimerkiksi työttömyysturvan suojaosan poisto iskee silppua tekeviin. Jaetaan samoja arvoja ja tavoitellaan samoja juttuja, mutta linkki ei saa olla liian tiukka. Se oli vähän niin kuin uusi seikkailu tai larppi (live-roolipeli) – että joo, politiikka! SDP:n kosinnan jälkeen Kuusela teki valintaa poissulkien. Hallitus on oikeas ti niin yrittäjävihamielinen, että demareillakin voisi olla yrittäjille jotain… muuta kuin suklaata, Kuusela heittää viitaten vuoden 2014 epäonniseen suklaata pienyrittäjille -kampanjaan. Siksi SDP:stä tulee tehdä myös yrittäjien puolue, jotta meidät koetaan kaikkien suomalaisten etujen ajajaksi, aloitteessa todettiin. – Sosialidemokraattien ajamat asiat kuten yleisturva palvelevat varsinkin pienja yksinyrittäjiä. Bisnessosialistien motto kuuluu: ”Uskomme reiluun markkinatalouteen ja hyvinvointivaltioon, jota suojellaan säännöillä ja rahoitetaan veroilla. VIIME PUOLUEKOKOUKSESSA Kuusela ja Susanna Kallama patistelivat aloitteessaan parantamaan mielikuvaa SDP:stä yrittäjien keskuudessa. Kevään työmarkkinamyllerryksessä hän nosti tapetille ay-liikkeen ja SDP:n yhteyden. Minkälaisia demareiden äänes täjät ovat, mitä voi muuttaa ja miten koko homma toimii. Siihen kuuluu myös huolehtia vaikka alustataPITÄÄ KUSTA OMILLE JALOILLE, KOSKA SE SPARRAA JA PARANTAA OMAA TEKEMISTÄ. Emme vastusta rikastumista vaan köyhyyttä. Bisnessosialismi auttaa firmoja pärjäämään ja kaikkia kukoistamaan.” Kampanjoimaan hän jalkautui kerran. – Kaikki on täysin aktivoitumisja yrittäjyysvastaista politiikkaa. Yleisen yhteiskunnallisen reiluuden puolue. Kuuselan mukaan hallitus näkee työelämän vakituisina, pitkäaikaisina ja täysipäiväisinä työsuhteina. – Haluan ajatella, että SDP on isompi asia kuin ay-liike. de_01082024_34.indd 37 de_01082024_34.indd 37 22.7.2024 9.31 22.7.2024 9.31. Heistä SDP:n pitäisi Kuuselan mielestä ottaa koppi. Tämä on yrittäjävihamielisin hallitus pitkään aikaan. Ajattelin, että totta kai allekirjoitan tasa-arvon, solidaarisuuden ja heikoista huolehtimisen. Demareiden pitää ymmärtää paremmin sitä kasvavaa kansanjoukkoa, joka raapii elantonsa erilaisista epätyypillisistä lähteistä. 37 Demokraatti – Huomasin ärsyyntyväni kylmistä uuslibertalistisista pärjääjäjutuista ja kirjoitin sitä vastaan. – Ei siinä käynyt oikein kukaan, enkä päässyt läpi
Täällä ei ole kaikki levällään. – SDP:ssä ymmärretään myös toimivaa markkinataloutta. Kuusela sai avauksestaan monenlaista palautetta. KUNTAVAALIEN JÄLKEEN Sami Kuusela pääsi Helsingin kaupunkiympäristölautakuntaan. Yksityisviesteissä kerrottiin, että samaa mieltä ollaan. On päässyt ymmärtämään ”sitä ihanaa demokraattista prosessia”. Kuuselalle yksi syy valita demarit esimerkiksi vasemmistoliiton ohi oli myös se, että SDP:ssä on paljon hyvää talousosaamista. Viime vuonna tuli eniten 1960-luvun jälkeen uusia helsinkiläisiä – 11 000. Ihmiset ovat suorastaan vihaisia ja purkavat sitä myös yksittäisiin virkamiehiin. kin pyrkiä hyvään – putsaamaan asioita tai kirkastamaan ajattelua. Kuusela on saanut myös huomata, että lautakunnan asiat todella kuumentavat kaupunkilaisten tunteita. – Omia pitää kritisoida, koska silloin peli pysyy puhtaana. – On myös tajunnut, kuinka mielettömän monimutkainen mutta kuitenkin de_01082024_34.indd 38 de_01082024_34.indd 38 22.7.2024 9.31 22.7.2024 9.31. Pitää kuitenhyvin kasassa pysyvä systeemi on Helsingin kokoinen kaupunki. 38 Demokraatti loudesta, yksinyrittäjistä, mikroyrittäjistä ja myös niistä konkurssin tehneistä isommista yrittäjistä. Se hämmästytti. Pitää kusta omille jaloille, koska se sparraa ja parantaa omaa tekemistä. Lupaan olla koko ajan kriittisempi. – Minulle oli yllätys, kuinka paljon on sitä uskoa, että systeemi on jotenkin kauhean korruptoitunut. Sehän on paska systeemi, mutta se on vähiten paska kaikista systeemeistä. Häntä myös varoitettiin, että tällaisia avauksia voidaan käyttää häntä vastaan. Grynderit anD-KASVO TUNTUU SILTÄ, ETTÄ KUN JOSKUS NIMBYILLE NAURESKELTIIN, NIIN NYT SE ON SULKA HATTUUN. Koulu on ollut kova mutta hyvä, Kuusela sanoo. Tätä suunnitellaan ja rakennetaan edes jossain järjestyksessä samaan aikaan, kun tänne tulee ihan hirveästi jengiä. Mutta sen pitää olla reilu. Kuuselan mielestä kuuluu haastaa. Nähnyt, kuinka paljon valmistelua asiat vaativat ja miten virkamiehet pitävät ”poliitikkovalopäät järjissään”. Hyssyttely johtaa organisaation sisältä mätänemiseen. Alussa oli sormi suussa, kun luettavaa oli paljon – ja vielä ”kaavakamaa”, jossa termit olivat outoja
tavat rahaa politiikoille ja virkamiehille ja kaikkea tällaista. Mitä enemmän ilmapiiri kärjistyy, sitä harvempi haluaa vihan kohteeksi. Yhtään ruskeaa kirjekuorta en ole nähnyt. Kuuselalla on työn alla jännittävä uusi projekti. Mitkä ovat kolme hauskinta asiaa elämässäsi. Tulee se ristiriita, että tehdäänkö kaikki nykyisten stadilaisten ehdoilla vai pidemmälle suunnitellen. – Kuka haluaa hakeutua sinne töihin likasangoksi. Ihmiset ovat sitä mieltä, että pitää rakentaa sinne toisten alueelle. Ensimmäiset ehdokkaat asetettiin Helsingissä jo kesäkuussa. Jos tämä kustantamo lähtee hirveään lentoon, niin sitten ehkä täytyy lopettaa demarius ja alkaa liikemieheksi, Kuusela nauraa. Pitkä teos, joka tehdään suoraan ääneksi. Se on positiivista kehitystä, mutta moni on sitä mieltä, että ei ole. – Mitä sitten, laitetaanko rajalle jotain suojeluskuntanuoria estämään, etteivät kemiläiset tai vantaalaiset tule tänne. – Ymmärrän sen kivun. Tämä on se asia, jonka kanssa tässä kipuillaan ja yritetään sovittaa yhteen. Raidejokerista Kuusela intoilee. IHMISET OVAT tänä päivänä hyvin aktiivisia puolustamaan itselle tärkeitä asioita. HALUA JA kiinnostusta jatkaa politiikassa Sami Kuuselalla on, mutta kuntavaaleista hän ei ole vielä tehnyt päätöstä. Maahanmuuttajat, joita tarvitsemme, sijoittuvat kaupunkeihin, ja kasvukeskukset keräävät jengiä. Kaupunkiympäristön suunnittelussa törmäyskurssilla ovat kaupungin kehittäminen ja lähiluonnon suojeleminen. Keväällä oli mahtavaa nähdä, miten viime kesänä kylvetyt monivuotiset kasvit ovat löytäneet sieltä mestansa. Ajattelin jo, että jämähdän konsultiksi, mutta nyt uskaltaa taas laittaa kaasun pohjaan. Se keskittyisi luomista vaille valmiiseen lajityyppiin, joka ei ole äänikirja, dokumentti, podcast tai kuunnelma vaan jotain näiden väliltä. de_01082024_34.indd 39 de_01082024_34.indd 39 22.7.2024 9.31 22.7.2024 9.31. Monen mielestä Helsinki ei tarvitse lisää ihmisiä. 3 TÄRKEINTÄ 3 Uudet kuviot, bisnekset. Pikaratikka numero 15 kulkee lyhyen kävelymatkan päässä Kuuselan kodista Oulun kylässä. – Kun pääkaupunkiseudulla tutkittiin asenteita rakentamista kohtaan, huomattiin, että aika moni tajuaa, että tänne pitää rakentaa. Samalla noin 80 prosenttia oli sitä mieltä, että omalle asuinalueelle ei mahdu enää uusia taloja. Mutta he ovat voineet vaikka leikkiä siellä lapsena. – Minähän siis tykkään raideliikenteestä niin paljon, että kun pääsin aikoinaan ensimmäistä kertaa pendolinoon, piti ostaa avaimenperä muistoksi. Ei niin voi tehdä, ja kaupungistuminen on globaali trendi. Tällaiset asenteet tuntuvat lisääntyneen. Tunteita kuumentaa, kun kadut ovat korjausten vuoksi auki ja samaan aikaan raideliikenneverkostoa rakennetaan. Edelleen aina katson, että oi, meneekö tämä noin kovaa! Kun uutta rakennetaan, on selvää, että rakennusaikainen haitta täytyy minimoida. On ihanaa nähdä, kun pojat kasvavat ja heidän kauttaan saa uuden ikkunan maailmaan. Hän ja kirjailija Johannes Ekholm puuhaavat kustantamoa. Sama pätee politiikkaan, vaikka poliitikkojen pitää mielestäni kestää vähän enemmän. – Suoraan sanoen tuntuu siltä, että kun joskus nimbyille naureskeltiin, niin nyt se on sulka hattuun. Sehän on kamalaa, jos siihen tulee talo. Haittaa silti väistämättä tulee. Kuusela uumoilee, että monille se oli kovin aikaisin. Ihmisillähän on ihania muistoja jostain pienestä lähimetsiköstä, joka saattaa meidän silmiin näyttää vain joltain ryteiköltä. – Monet varmasti harkitsevat, kun ei pysty näkemään sinne vuoden päähän, että pystyykö sitoutumaan. – En tiedä. Olen aika fiiliksissä, että on ehkä lähdössä uudet jutut. 2 Perhe. Puutarhaa ei voi kiirehtiä. – Helsinkiä suunnitellaan vähintään 50 vuotta eteenpäin. Virkamiesten häirintä ja uhkailu on Kuuselasta täysin tuomittavaa, eikä se ole myöskään kaupungin etu. Noin 80 prosenttia oli sitä mieltä, että lähiluonnon päälle ei saa rakentaa. Se on hyvä asia mutta myös haaste, Kuusela toteaa. 39 Demokraatti 1 Puolivilli mummopuutarhani. Nimby juontaa sanoista not in my back yard, ei minun takapihallani
Mutta demokraattisissa vaaleissa on parhaimmillaan kyse tulevaisuuteen kohdistuvasta toivosta. En tiedä, uskoinko itsekään. KONSERVATIIVIT OLIVAT hallinneet Britanniaa 18 vuotta, kunnes Tony Blairin uudelleen brändäämä työväenpuolue palasi vuonna 1997 valtaan. DEMOKRAATTISISSA VAALEISSA ON KYSE PARHAIMMILLAAN TULEVAISUUDEN TOIVOSTA. Vaan ei aina. Ranskan äärioikeisto sai kesäkuun vaaleissa ensimmäisellä kierroksella saman verran ja toisella vielä enemmän, vaikka jäi paikkajakaumassa nuolemaan näppejään. Ranskan vaalijärjestelmän mahdollistama taktikointi nosti parlamentin suurimmaksi ryhmittymäksi ”uuden kansanrintaman”, mutta sisäisesti sekalaisesta koalitiosta ei ole edes Labourin vertaa eurooppalaisen vasemmiston valonheittäjäksi. ISKULAUSEET PAIDAN rintamuksessa auttavat mobilisaatiossa, mutta muutos vaatii muuta: päättäväisiä toimia ja aikaa. Obama-buumi rantautui tänne vasta syksyllä. Muutos, johon uskoa. EU-Euroopassa vasta opetellaan uuden pääministerin Keir Starmerin nimeä. Rentoutumisensa merkiksi he olivat heittäneet solmiot pois, muttei sentään klubitakkejaan. Amerikka on sittemmin ajautunut henkiseen alennustilaan, jota käynnissä oleva presidenttitaisto vain syventää. Poliittinen historia panee kavahtamaan suurten lupausten vaaliretoriikkaa, jota helposti seuraa petettyjen odotusten vastareaktio. Eikä työväenpuolueen saama 33,8 prosentin kannatus huimaa päätä. de_01082024_40.indd 40 de_01082024_40.indd 40 23.7.2024 9.04 23.7.2024 9.04. 40 Demokraatti K eväällä 2008 ostin Yhdysvalloista muistoksi t-paidan, jossa presidenttiehdokas Barack Obama lupasi ”muutosta, johon voimme uskoa”. Vaikka blairismilla riitti vasemmistossa kriitikoita, menestys myös inspiroi eurooppalaisia aateveljiä. Sosialidemokraatit nousivat asettamaan agendaa. Patoutuneet tunteet purkautuvat, kun sukupolvi vaihtuu tai pitkään kestänyt valtakoneisto murtuu. KOLUMNI Mikko Majander mikko.majander@magma.fi Kirjoittaja on Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti, joka työskentelee tutkijana ajatuspaja Magmassa. Ei ole tämän kolumnin aihe arvioida, kuinka Obama lopulta onnistui, mutta häneen kiinnittyneitä ihanteita on kova ikävä. Eikä Suomi vielä uskonut mustan miehen mahdollisuuksiin vallata valkoinen talo. Kuinka mielelläni vetäisinkään päälleni kampanjapaidan, joka symboloisi uskoa parempaan huomiseen, toivoa, tasa-arvoa ja rakkautta. Mistään tällaisesta ei näy merkkiäkään nyt, kun labourin 14-vuotinen korpivaellus päättyi tory-puolueen murskaavaan vaalitappioon. Myöhemmin kesällä pistin sen kuin piruuttani päälle pihajuhliin, joissa varttuneet setämiehet paheksuivat politiikan käärmeen tuomista suven paratiisiin. Obama sai valtaannousunsa huomenlahjaksi jopa Nobelin rauhanpalkinnon. Olisin mieluummin nähnyt hänen ansaitsevan sen teoillaan suurvallan johtajana kuin sinänsä tärkeillä ja taitavilla puheilla
Vaikka työpaikkani on täällä eduskunnassa, olen aina kokenut, että olen ihan se tavallinen tyttö Hervannasta. 41 Demokraatti Pia Viitanen 57-vuotias kansanedustaja (sd.). Kyllä se hyvin nöyräksi vetää, että olen saanut tällaisen mahdollisuuden elämässäni. On ollut kunnia toimia ministerinä. On ollut erilaisia kausia. Asuntoministerinä julistauduin heti lähiöministeriksi ja kiersin Suomen lähiöitä. Kiertelemme mieheni kanssa museoita, käymme teatterissa ja elokuvissa. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_01082024_41.indd 41 de_01082024_41.indd 41 15.7.2024 14.43 15.7.2024 14.43. Kulttuuri antaa ihmisille henkistä huoltovarmuutta tänäkin outona aikana. Nyt viime vuosina kulttuuriharrastukseni on voimistunut. Usko oikeudenmukaisuuteen on minulle motivoivin syy ja kantava voima toimia politiikassa. Olen kiinnostunut kulttuurista myös poliittisesta näkökulmasta. Nyt olen vähän vanhempi kuin silloin 27-vuotiaana, kun tulin ensimmäistä kertaa valituksi eduskuntaan, mutta yhä uskon siihen, että maailmaa on pakko parantaa. Se summa ei tätä maata pelasta. Aina kun menen matkoille, löydän kaikkea kissakamaa kotiin tuotavaksi. Välillä on oltu hallituksessa, välillä oppositiossa. Olen kissaihminen ja elänyt kissojen kanssa neljävuotiaasta asti. On suuri virhe, jos säästöjen nimissä ne pienen pienet kulttuurimäärärahat vedetään pois. Kulttuuriministerinä kävin taistelua kulttuurin resurssien puolesta. Kulttuurin pitäisi olla kaikkialla ja kaikkien ulottuvilla, matalalla kynnyksellä. Uskon, että oikeudenmukaisuus aina lopulta voittaa. Myös somen algoritmit tarjoilevat minulle ensimmäiseksi aina kissavideoita. E lämäni on ollut sellaista, että tulin nuorena valituksi eduskuntaan ja ensi keväänä tulee kolmekymmentä vuotta täyteen kansanedustajana. Aika usein tulee mieleen, että on se kova juttu, että näin monissa vaaleissa olen saanut luottamuksen toimia Suomen kansan edustajana. Ne ovat olennainen osa elämääni
Teksti Juhana Unkuri Kuvat EON Productions Limited, KAVI T äyspitkä James Bond -elokuvien potpuri pyörii taas Nelosella ties kuinka monennetta kesää peräjälkeen. ALKUVAIHEESSA JAMES BOND -elokuvien pohjana ovat tunnetusti Ian Flemingin agenttiromaanit. de_01082024_42.indd 42 de_01082024_42.indd 42 22.7.2024 13.26 22.7.2024 13.26. Valkokankaalle niistä ensimmäisenä saatiin Salainen agentti 007 ja tohtori No, joka sai ensi-iltansa vuonna 1962. Uutta 007-tuotantoa odotellessa voi kokeilla uutta näkökulmaa. Siitä lähtien uusia Bond-filmejä alkoi tulla nähtäväksi säännöllisesti muutaman vuoden välein. Kääntää vaikka toisella tapaa tarkentuvan katseen Bond-filmien naisiin. – Bond-elokuvien seksistisyys on ollut keskustelussa aina jonkinlainen itsestäänselvyys, ja Bondien naiskuvaa on pidetty yksioikoisena, mitä se ei ole koskaan ollut. 42 Demokraatti KULTTUURI NAISTEN VYÖHYKKEELLÄ ”Bondien naiskuva ei ole koskaan ollut yksioikoinen”. 007-elokuvien sukupuolirooleihin perehtyneen tutkija Tuuli Veijulan mukaan varhaiset James Bond -elokuvat mursivat aiempia rakenteita ja tekivät tilaa uudelle. Veijula sanoo, että nykypäivän näkökulmasta takavuosikymmenten Bon007 (Roger Moore) ja Holly Goodhead (Lois Chiles) elo kuvassa Kuuraketti. Päinvastoin, jokaisella vuosikymmenellä on ollut erilaisia naisrepresentaatioita aina passiivisesta naiskuvasta aktiiviseen ja modernimpaan, linjaa Veijula, jolta vuonna 2009 (silloin nimellä Tuuli Eltonen) ilmestyi kirja 007 ja tähtäimessä sukupuoli. James Bond -elokuvien naisja mieskuvaa on Veijulan mielestä yleensä tulkittu varsin rajoittuneesta näkökulmasta. Naiskuvan lisäksi myös mieskuva uudistui
43 Demokraatti de_01082024_42.indd 43 de_01082024_42.indd 43 22.7.2024 13.26 22.7.2024 13.26
Veijulan mielestä oleellista on huomata, että muutos liittyi myös mieshahmoihin, mikä näkyi vahvasti Sean Conneryn tulkitsemassa alkuperäisessä James Bondissa. 007 – rakastettuni -elokuvan Anya Amasovan hahmossa Veijulaa miellyttää erityisesti tämän kilpailuhenkisyys ja sanavalmius. Bondien naishahmoilla oli sen sijaan ammatti, he olivat itsenäisiä ja määräsivät omasta seksuaalisuudestaan. Veijula näkee Bondien naiskuvan ja sen painopisteiden vaihdelleen vuosikymmenten mittaan heikommasta vahvempaan ja yksiulotteisemmasta moniulotteisempaan saman vuosikymmenen sisälläkin. Valkokankaalla alkoi näkyä toiminta ja kaupallisuus sekä vapaampi seksuaalisuus ja huumori. Jo varhain moni heistä hallitsi teknologiaa, autoja tai muita kulkuneuvoja sekä aseita. TUULI VEIJULAN mukaan Bond-elokuvien synty liittyi ylipäätään uuden aikakauden alkuun, irtiottoon menneistä vuosikymmenistä. – Huomionarvoisia ovat myös ne piirteet, jotka tuolloin mursivat aiempia rakenteita ja tekivät tilaa uudelle. Myös naispuolisista roistoista löytyy kiinnostavia Bondia haastavia hahmoja, kuten 60-luvulla Pallosalaman Fiona Volpe (Luciana Paluzzi). Enää aikoihin ei olla nähty täysin avuttomia naishahmoja – ja hyvä niin. – Hän teki tyypillisistä brittisankareista poiketen agentista fyysisen, verbaalisen ja seksuaalisen hahmon. – Esimerkiksi 60-luvulla perinteistä passiivista naiskuvaa edusti Tohtori Non Honey Ryder (roolissa Ursula Andress). Connery ei myöskään ottanut itseään liian vakavasti, vaan sankaruuteen kytkeytyi myös huumoria. – Vuoden 2006 Casino Royalessa nähtävästä Vesper Lyndistä (Eva Green ) piMelina Havelock (Carole Bouquet) – Erittäin salainen Anya Amasova (Barbara Bach) – 007 – rakastettuni Honey Ryder (Ursula Andress) – Tohtori No (Bondina Sean Connery) de_01082024_42.indd 44 de_01082024_42.indd 44 22.7.2024 13.27 22.7.2024 13.27. Veijulan mukaan Bondien naishahmot erosivat aiempien brittielokuvien naishahmoista, jotka oli tyypillisesti liitetty kodin piiriin. Naishahmoista Veijulalle itselleen mieluisimpia ovat sanavalmiit, nokkelat ja aktiiviset naiset. – Bond-elokuvat ovat aina heijastelleet ja tulkinneet sitä yhteiskunnallista hetkeä, johon ne ovat syntyneet. Siinä merkityksessä hänen ehdoton suosikkinsa on Erittäin salainen -elokuvan Melina Havelock (Carole Bouquet), joka hallitsi varsijousen käytön ja pelasti tarinan kuluissa Bondin pariinkin otteeseen. Aktiivista, oma-aloitteista naiskuvaa tarjosi taas Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa elokuvan Tracy (Diane Rigg). Parhaimmillaan naishahmo saattoi pelastaa Bondin hengen. Itse kuitenkin kaipaisin näihin viimeisimpiin Bondeihin muistettavampia ja erottuvampia naishahmoja. Hän asettui roolissa katseen kohteeksi tavalla, joka ei vielä tuolloin ollut yleistä mieshahmoille. Se hahmo edusti modernia mieskuvaa. 44 Demokraatti KULTTUURI deissa on paljon vanhentuneitakin elementtejä. 1970-luvun alun heikommat naishahmot antoivat tilaa vuosikymmenen lopussa vahvoille ”Bond-tytöille”, agentti Anya Amasovalle (Barbara Bach) elokuvassa 007 – rakastettuni ja astronautti Holly Goodheadille (Lois Chiles) Kuuraketissa
Veijulan mielestä siitä saattaisi syntyä oma mielenkiintoinen agenttisaagansa. Solitaire (Jane Seymour) – Elä ja anna toisten kuolla . Octopussy (Maud Adams) – Octopussy . Pussy Galore (Honore Blackman) – 007 ja Kultasormi . Tätä sitoutumattomuutta myös selitetään elokuvasarjassa tosirakkauden löytämisellä ja menettämisellä. Tietyllä tapaa Bond on uransa uhri, koska löytäessään rakkauden, hän on tuomittu menettämään se, Veijula pohtii. Vastakkaisiakin elementtejä voidaan ihan suruttomasti liittää yhteen. – Pidän eri Bondeissa eri asioista. James Bond -elokuva se ei kuitenkaan olisi. On syytä kysyä Veijulalta perinteinen kysymys: kuka on hänen suosikki-Bondinsa. Mikä sitten innosti Tuuli Veijulaa tutkimaan 007-maailmaa, sen sukupuolirooleja karaktäärejä. JO PITKÄÄN on pohdittu, että jatkossa agentti 007 voisi olla nainen. Miksi pitäisikään. Bondit ovat tästä erinomainen esimerkki. Veijulan mukaan Daniel Craig päivitti Bondin tuomalla onnistuneesti yhteen monia aiemmilta vuosilta tuttuja piirteitä. Pysyvä suhde ei sovi agentin sankarikuvaan ja niin sanottuun perustarinaan, jossa Bond on lukuisten naisten tavoittelema poikamies. – Kun opiskeluaikanani haastattelin elokuvatutkija Veijo Hietalaa, sain kipinän alkaa tutkia Bondien hahmoja. Halusin tuoda keskusteluun mukaan uusia näkökulmia ja tulkintoja. MUITA BONDELOKUVIEN NAISIA . 45 Demokraatti dän hahmon moniulotteisuuden takia, hän on älykäs ja persoonana vaikeaselkoinen. Casino Royalen uusi versio palautti tosirakkauden teeman takaisin elokuvasarjaan. – Juuri siinä piilee sen vetovoima, kyky vedota erilaisiin katsojiin ja erilaisiin tulkintoihin. Hän kertoo pitäneensä Bond-elokuvista jo lapsena. Veijula toteaa Bondin olevan sekä monien naisten että yhden naisen mies. George Lazenbyn ainoaksi jääneeseen Bond-rooliin hänet yhdistää romanssiteema. Kissy Suzuki (Mie Hama) – Elät vain kahdesti . – Neljäs suosikkini on ehdottomasti useissa viimeisimmissä elokuvissa nähty Judi Denchin näyttelemä M, Bondin voimakastahtoinen pomo. On kiinnostavaa nähdä, millaisen muodon agenttitarina seuraavaksi saa. May Day (Grace Jones) – Kuoleman katse . Katson nykyäänkin aina uuden Bond-elokuvan, mutta enää en muista kaikkien repliikkejä ulkoa, hän naurahtaa. – Katsoisin mielelläni sellaista elokuvasarjaa, jos se olisi hyvin käsikirjoitettu ja toteutettu. – Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa -elokuvassahan Bond rakastuu, menee naimisiin ja kokee menetyksen, johon viitataan myöhemmissäkin elokuvissa. Timothy Dalton taas palautti hahmon lähelle alkuperäistä ajatusta tummanpuhuvasta, vakavammasta sankarista. Sean Connery käytännössä loi Bondin, hän toi hahmoon karismaa ja ironiaa. Lisäksi Bondin ja Vesperin rakkaustarinasta on tehty aidosti koskettava. Elektra King (Sophie Marceau) – Kun maailma ei riitä . – Hänen elokuvissaan näkyy Connerylta tuttua karismaa ja ruumiillisuut ta, Mooren kaudelta tuttuja sanailuja sekä Daltonin ja Pierce Brosnanin kaudelle ominaista toimintaa. Veijula summaa populaarikulttuurin olevan luonteeltaan monimerkityksistä. Jinx (Halle Berry) – Kuolema saa odottaa M (Judi Dench) de_01082024_42.indd 45 de_01082024_42.indd 45 22.7.2024 13.27 22.7.2024 13.27. Roger Moore loisti huumorilla, ja tykkään erityisesti tuon ajan sanailuista
Siksi Gibneyn kolme ja puolituntista vyörytystä oli vaikea katsoa kovin objektiivisella silmällä. Se päättyy elokuvan yhteen henkeäsalpaavimpaan näytökseen, Simon & Garfunkelin reunion-konsertin muisteloon. 46 Demokraatti KULTTUURI PIENI SUURI MIES ELOKUVA In Restless Dreams: The Music of Paul Simon Ohjaus: Alex Gibney 2023, 209 min. Simon & Garfunkel -duon ja Paulin soolotuotanto on tullut vuosikymmenten varrella läpikotaisin tutuksi ja konserttitaltiota sekä muutamia aiempia dokumentteja katsotuksi, joten suurin odotukseni In Restless Dreams -megadokkarilta oli, millaisen kuvan se voisi antaa Paul Simonista ihmisenä. Gibneyn dokumentin mittakaavaa ja painotuksia valaisee se, että Simon & Garfunkel -vaihe, joka otti noin vain viisi vuotta Simonin (s. Sitä ei enemmin avaa elokuvan nykyhetkessä vain ääniraidalla kuultava Art Garfunkelkaan. Virallisilla taltioilla välikohtausta ei nähdä. Mutta myös kovuuteen asti lujatahtoinen ja omanarvontuntoinen lauluntekijä, joka on uransa vaiheilla mennyt läpi harmaan kiven, ja toisaalta pistänyt poikki mitä komeimman duouran, ja siinä samalla nuoruutensa merkittävimmän ystävyyssuhteen. Teksti Rolf Bamberg P aul Simonilla on pituutta noin 160 senttiä, mutta lauluntekijänä hän on yksi populaarimusiikin suurimmista. Vastaus on, että valkokankaalla näyttäytyy sympaattinen, herkkä, työssään pedantti mies. Simonilta ei tälläkään kertaa saada ihan selkokielistä selvitystä välirikolle. Liekö ohjaaja Alex Gibney tuumannut, että mitä lyhyempi mies, sitä mittavampi pitää olla hänestä tehty dokumentti. Tuota New Yorkin Central Parkissa vuonna 1981 järjestettyä konserttia tuli kuulemaan isoimpien arvioiden mukaan jopa 750 000 ihmistä. Sitä hengen salpausta lisää nyt, että elokuvassa näytetään myös se hetki, kun konserttilavalle ryntää ties missä tarkoituksessa ylimääräinen henkilö – eletään vuotta yksi jälkeen John Lennonin murhan. de_01082024_46.indd 46 de_01082024_46.indd 46 23.7.2024 16.59 23.7.2024 16.59. 1941) kaikkiaan yli 60 vuotta kattavasta muusikontaipaleesta, vie elokuvasta noin puolitoista tuntia eli yhden perusdokkarin verran. Ensi-ilta 2.8. Minulle ehkä se kaikkein suurin
Kolme varttia jäisi vajaan 30 vuoden ja kahdeksan soo loalbumin käsittelyyn... Moinen erilaisuus on monille ahdasmielisessä yhteisössä suurin piirtein saatanasta. Rosalie on jo neljäs parin vuoden sisällä meillä teatterilevitykseen tullut Nadia Tereszkiewiczin pääosittama elokuva. Elokuvan alussa Rosalien isä vie tyttärensä naitettavaksi jäyhälle krouvinpitäjälle Abelille, jolle nuorikon kiusallinen ominaisuus selviää intiimimpään kontaktiin pyrkiessään: tytön kauniin pinnan alta löytyy karheampi totuus. Sitä tärkeämmässä osassa on viimeisin, viime vuonna ilmestynyt Seven Psalms, jonka studiosessiot ovat elokuvan tässä ja nyt -hetki, ikään kuin sisäkertomus, joka lomittuu kaikkeen laajaan elämäkerralliseen ainekseen. ELOKUVA Rosalie Ohjaus: Stéphanie di Giusto Pääosissa: Nadia Tereszkiewicz, Benoît Magimel, Benjamin Biolay 2023, 115 min. Postikorttejakin jo kohta painetaan. Abelin reaktio on ilmeinen: hänestä naimakauppa on petosta, vaikka myötäjäiset ovatkin velkaiselle miehelle mieluisat. Sen saa huomata myös levytykseen osallistuva brittiläinen a capella -yhtye Voces8, jonka läsnäolo loppukohtauksissa ikään kuin sulkee suuren kaaren: Paul löysi todellisen lauluntekijän itsestään asuttuaan 1960-luvun puolivälissä tovin Englannissa, missä hän kävi myös esiintymässä folk-klubeilla. Stéphanie Di Giuston ohjaamalle pikkunäppärälle tarinalle löytyy tietysti oitis vertailupinta meidän aikamme ennakkoluuloista, vihapuheesta ja syrjinnästä. Sen sanoituksesta on plokattu myös elokuvan nimi. Toinen ison palan kurkkuun ja mielen euforiaan nostava soitannollinen hetki elokuvassa on Graceland-konsertti Zimbabwen pääkaupungin Hararen stadionilla 1986. Kun toiset fanittavat friikkiä, vielä useammat karsastavat. Ohjaaja ei onneksi allegoriaa liikaa alleviivaa, vaan pitäytyy 1800-luvun maalaisepookin puitteissa kuvaamaan kyläyhteisön kykyä ja kyvyttömyyttä sietää poikkeusyksilöä. Siksi pitkä rivi albumeita jätetään tyystin huomiotta. Ensi-ilta 2.8. Nimihenkilö Rosalien diagnoosi on hirsutismi, naisten liiallinen karvankasvu, joka elokuvan tapahtuma-aikaan joskus 1800-luvulla oli varmasti kiusallisempi ja sosiaalisesti kohtalokkaampi vaiva kuin nykyisin kehittyneemmän lääketieteen ja kosmetiikan aikakaudella. Gibneyn dokumentti on löyhästi kronologinen, mutta ei sen tarkoitus olekaan käydä Simonin uraa läpi levy levyltä, vuosi vuodelta. Hänestä tulee nähtävyys, joka tuo Abelin kapakkaan enemmän väkeä. Rosalie on valmis lähtemään heti, mutta saa jäädä ikään kuin koeajalle. Teksti Rolf Bamberg Y ksi syy tiuhaan tahtiin on tietysti se, että tämä ranskalaisnäyttelijä on perhetaustaltaan puoliksi suomalainen, mutta toinen – ja pätevämpi – voisi olla, että hän on erittäin lahjakas näyttelijä. 47 Demokraatti Kaunotar vai hirviö. Pian hän kääntää piilottelemansa ominaisuuden vahvuudekseen, ja antaa parran kasvaa. GRACELANDISSA OLTIIN siis 80-luvun puolivälissä, dokumentissa sen käsittely päättyy noin kohdassa 2.45. Komeaa elokuvaa sitoo pitkin matkaa myös tietty mahtibiisi: The Sound of Silence soi pätkissä eri versiona – akustisempana, sähköisempänä, soolona, duona – moneen otteeseen. de_01082024_46.indd 47 de_01082024_46.indd 47 23.7.2024 16.59 23.7.2024 16.59. kyllä, erilainen. Näissä kohtauksissa Simonin musiikillinen perfektionismi nousee hyvin esiin: vaikka toisessa korvassa alkaa olla jo kuulo-ongelmaa, jokainen ääni, jokainen sointu käy läpi Simonin tiukan seulan. Mustan Afrikan musiikin keulakuvien Miriam ”Mama Africa” Makeban ja Hugh Masekelan innostuneet lausumat Graceland-albumiprojektista alleviivaavat, kuinka väärinymmärretyksi Simon maailmalla tuolloin tuli. Nyt hänet nähdään roolissa, jollaisia naisnäyttelijöille harvoin osuu kohdalle. Laajasti julkisuudessa kyseenalaistettu Simonin hanke, jossa maestro oli kutsunut kumppaneikseen eteläafrikkalaisia muusikoita aikana, jolloin maa oli apartheidin takia globaalissa boikotissa, huipentui tavalla, joka hiljensi moralistitkin. Elokuva jämähtää puolivälissä perusasetelmaansa, mutta onnistuu silti olemaan erilaisuuden kuvauksena..
Päiväkirjassa todetaan lakonisesti: ”Saksa on julistanut sodan Venäjälle. Päiväkirjat 1909–1923 perustuu myös kaikkein varhaisimmat merkinnät sisältävään alkuteokseen Franz Kafka, Tagebücher in der Fassung der Handschrift (2008). Hyppään sisään novelliini, vaikka saisin siitä pahoja naarmuja naamaani.” Toistaisuudessaan jokseenkin puuduttavista päiväkirjamerkinnöistä herää tuttu kysymys: ajoiko epätoivo Kafkan kirjoittamaan vai johtuiko hänen epätoivonsa kirjoittamisesta. Hän onnistui tässä etenkin fiktiossaan. Silti tai siksi hän tavoitteli harmoniaa ja koki, että se oli hänelle mahdollista kirjoittamalla. Merkkipäivää juhlistettiin julkaisemalla hänen täydelliset ja sensuroimattomat päiväkirjansa monella kielellä, myös suomeksi. Päiväkirjojen suomentaja Turunen kritisoi Brodia tosin Kafkan ajatusten kaunistelemisesta ja hänen kielensä yksinkertaistamisesta, mutta onneksi käsityksemme hänestä on jo kokonaisempi. 369) Pian hän kommentoi: ”En tunnista itsessäni muuta kuin pikkumaisuutta, päättämättömyyttä, kateutta ja vihaa niitä kohtaan, jotka taistelevat, ja toivon heille intohimoisesti kaikkea pahaa.” (s. Ensimmäisessä hän täytti ulkoista ja toisessa sisäistä velvollisuuttaan, ja hän koki nämä toimet yhteensopimattomiksi. – Iltapäivällä uimakoulu.” (s. Kuten suomentaja Panu Turunen huomauttaa, päiväkirjoilla on arvoa jo kulttuurihistoriallisina dokumentteina. Sairautensa pahentuessa Kafkaa ei enää kiinnosta merkitä muistiin tavallisia huoliaan, mikä muuttaa hänen merkintänsä sekä sisällöltään synkemmiksi että tarkkuudessaan hämmästyttävämmiksi: ”Ylhäällä puistossa, jossa oli nuoria naisia. 492) SUOMENTAJAN KIRJAAN kirjoittamassa johdannossa selvennetään, että Kafka piti vapaamuotoisten päiväkirjojen täyttämistä keinona päästä yli kirjoittamiseen hänellä usein liittyneestä aloittamisen vaikeudesta. Ei riittävästi hölmöyttä, pikkuruinen aukko on olemassa, tuuli puhaltaa siitä ja estää täydellisen resonanssin.” (s. Ensimmäisen maailmansodan syttyessä Kafka todettiin kelpaamattomaksi asepalvelukseen. Teksti Esa Mäkijärvi / Kuva Wikimedia Commons, kuvankäsittely Demokraatti S ammakon kustantama Päiväkirjat 1909–1923 on kulttuuriteko parhaasta päästä. Riittävästi mielikuvitusta voidakseni jakaa heidän onnensa, riittävästi arvostelukykyä tietääkseni, että olen liian heikko kokemaan tuota onnea, riittävästi hölmöyttä uskoakseni, että ymmärrän tilanteeni ja heidän tilanteensa. FRANZ KAFKA (1883–1924) ryhtyi täyttämään päiväkirjavihkojaan ja -kansioitaan vähän alle kolmekymppisenä. Omien sanojensa mukaan Kafka tuotti vähän ja kelvotonta tekstiä, mutta kuten tiedämme, tämä ei pidä paikkaansa. Turunen tekeekin kääntäjänä mainiota työtä. 48 Demokraatti KULTTUURI Kafkaa intiimisti Franz Kafkan kuolemasta tuli kesäkuussa kuluneeksi sata vuotta. Päiväkirjat 1909–1923 täyttää tarkoituksensa olemalla tarpeeksi erilainen kuin Kafkan proosa, hänen kirjeensä ja häntä käsittelevät elämäkerrat. de_01082024_48.indd 48 de_01082024_48.indd 48 22.7.2024 14.41 22.7.2024 14.41. Hän hermoili milloin mistäkin. 370) Viimeistään tuberkuloosidiagnoosi tekee hänen tavoitteensa sotilaaksi ryhtymisestä mahdottomaksi. Hänen päiväkirjansa, vaikka sisältävätkin omaperäistä ajattelua, sopivat jäsentelemättömyytensä takia kuitenkin vain hänen vannoutuneimmille faneilleen. Mysteereille antautunut Kafka ilmaisi tavoitteekseen sisäisen elämänsä, kuten uniensa, kuvailemisen. Ne koostuvat lähinnä arkisesta ahdistuksesta ja proosaharjoitelmista. Kafka epäili itseään kirjailijana, mutta vaikka tiedämme hänen tuhonneen suurimman osan töistään, päiväkirjoja ei sentään hävitetty, vaikka hän toivoikin sitä. Läheiset muutamia kirjailijakollegoita lukuun ottamatta eivät ymmärtäneet Kaf kaa, mutta onneksi Max Brod (1884–1968), jäämistön hoitaja ja ystävä, auttoi esittelemään edelläkävijän maailmalle. Kafka maanittelee itseään tarttumaan luovaan työhön: ”En anna periksi väsymykselle. Varmaan vähän molempia. Rintamalle pyrkimisessä lienee ollut kyse itsetuhoisuudesta, sillä Kafka suhtautui intohimoisesti vain yhteen asiaan, kirjoittamiseen. Hän halusi kovasti olla kirjallinen herrasmies, sellainen kuin eräs esikuvansa Goethe, mutta ei pystynyt siihen, koska kärsi jatkuvasta ahdistuksesta ja uupumuksesta. Mutta koska tämä tunne oli harvinainen, hän koki epäonnistuneensa, eikä pelkästään kirjailijana, vaan ihmisenä. Päiväkirjojen tilityksellä lieneekin ollut terapeuttinen tarkoitus. Sen tekstit edustavat Kafkaa intiimeimmillään. Kaksoiselämä yhtäältä toimistossa ja toisaalta kirjailijana vaivasi Kafkaa. Kafkan rakkaus kulttuuria kohtaan, oli sitten kyse vaikkapa kirjallisuudesta tai teatterista, tulee selväksi, kuten myös hänen ehdottomuutensa suhteessa taiteeseen. Ei kateutta
MYSTEEREILLE ANTAUTUNUT KAFKA ILMAISI TAVOITTEEKSEEN SISÄISEN ELÄMÄNSÄ, KUTEN UNIENSA, KUVAILEMISEN. KIRJA Kafkan luovuus kukki hänen viimeisinä vuosinaan. Panu Turunen Sammakko 2024, 535 s. Tuberkuloosidiagnoosi ja sen tuoma varmuus elämän lyhyydestä taisi sysätä hänet kirjoittamaan tosissaan. Tapahtui metamorfoosi, jonka myötä Kafka teki parhaat tarinansa, vaikka hän ei tuolloin vieläkään oikein uskonut itseensä. de_01082024_48.indd 49 de_01082024_48.indd 49 22.7.2024 14.42 22.7.2024 14.42. 49 Demokraatti Franz Kafka: Päiväkirjat 1909–1923 Suom
Runo kuvaa koskettavasti äidin tuntoja. Moskovan Venäjä alkoi kasvaa ja vahvistua. ”Visaruno on Aino Kallaksen ’Suviehtoo’. Mitä muuta. Rehellisesti on todettava, että näitä runoja en silloin arvostanut, en yhtään. Ja kyllä olen lukenut Aino Kallaksen runoja aikoinaan, nuorena miehenä. Löysin sen vuonna 2017 julkaistusta Jenni Haukion toimittamasta Katso pohjoista taivast -antologiasta. Yhdelle palkinto. fi viimeistään 5.8. Jatkuvasti toistuva ah-voihkaisu ärsytti suuresti... Vuonna 1934 he muuttivat Viroon ja asuivat ajoittain Tallinnassa. de_01082024_50.indd 50 de_01082024_50.indd 50 24.7.2024 10.07 24.7.2024 10.07. Piristystä toi, että vastaajajoukkoon mahtui Johanna Rintala, visanoviiseja kaiketi. Lopullisesti Kiovan tuhosi 1300-luvulla riehunut musta surma. Aino Kallas oli Krohnin älymystösukua. Oksasta, ei toki merkkipäiväänsä juuri viettänyttä Aulikkia vaan tätä August Ahlqvistia. Jäljelle jää tyhjyys.” Sirpa Taskinen kertaa edellä luetellut synkät tapahtumat Kallaksen elämästä, ja jatkaa: ”Jo ennen näitä tapahtumia Kallas oli kirjoittanut varsin dramaattisia romaaneja – osakunnan näytelmäkerhosta muistiini on jäänyt ’Sudenmorsiamen’ aloitus: ’Tain kaltainen on tarina…’ Vanhoilla päivillään hän julkaisi myös päiväkirjansa, josta kiinnostuneet saattoivat lukea myös suhteesta Eino Leinoon. Nyttemmin, ikäihmisenä, en varmaan olisi yhtä ankara. Palkinto Johanna Rintalalle. Avioiduttuaan virolaisen Oskar Kallaksen kanssa he muuttivat 1904 Viroon. Onhan tuossa visarunossakin jylhästi muotoiltuja menetyksen tuntoja.” Mauri Panhelainen veikkaa A. Kuka teki. Venäjä syntyi uudestaan pohjoisessa, koska arot kävivät vaikeiksi elää. klo 12. Ensimmäisen neuvostomiehityksen aikana perheen viidestä lapsesta tytär sai surmansa puna-armeijan harhaluodista ja poika teki itsemurhan, koska hän ei halunnut suostua NKVD:n palvelukseen. 50 Demokraatti VISASITAATTI 11 Poikkeuksellisesti tietokirjallisuutta syyssesongin alkuun. Loppukesän iltana, varjojen pidentyessä runoilijaäidin mielen täyttää kaipaus, murhe ja tuska, sydän itkee heitä, jotka varhain meni. Oikein taas tiesivät Raila Rinne, Helena Nurmio ja Unto Vesa. ”Nyt osuivat visamestarin vinkit kohdalleen. Talvella näin Kansallisteatterissa Krohnin kulttuurisuvusta kertovan näytelmän Kurjet. Asukkaat etsivät turvaa metsistä, jotka olivat suomalais-ugrilaisten heimojen harvaan asuttamia ja joilla mongolipaimentolaiset eivät voineet toimia kuten aroilla.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Teppo Järvinen Menetyksen syviä tuntoja L aihaksi jäi kesätauon ajaksi asetetun kesävisan anti. Sitten piti turvautua lähikirjaston apuun ja Wikipediaan. Kukkien tuoksu ja suven täysi syli eivät lohduta. Lastensa menetyksestä Aino Kallas julkaisi 1940-luvulla kolme runokirjaa. Yksi lapsista oli kuollut jo vauvana. Suviehtoo-runo sisältyy 1943 julkaistuun ’Kuun silta’ -kirjaan. Kun Kiovan Venäjä oli tuhoutunut, kysymys oli siitä, minne uskon tukikohdat siirtyisivät. Puolison toimiessa Viron suurlähettiläänä perhe asui 1918 alkaen Helsingissä ja 1920 luvulta alkaen 12 vuotta Lontoossa. Kiovan Rusista tuli Moskovan Rossija. Kallas kuvaakin useissa teoksissaan Viron myrskyisää historiaa. Siis mikä teos. Erotukseksi Svanin joutsenista nämä tietysti olivat kurkia.” V-P Salmisen asenteet ovat lientyneet. Vastaukset sähköpostilla kirjavisa@demokraatti. Tässä niukat vihjeet: merkittävän tekijän merkittävä teos, josta kustantaja sanoi englanninnoksen hiljan julkaistessaan, että teos on ajankohtaisempi kuin koskaan. Ja vähän lisää visasta verkkoversiossa. Valikoima ’Aino Kallas – Kauneimmat runot taisi’ olla peräisin lapsuudenkotini kirjahyllystä. (rb) Kansallisteatterin Kurjet-näytelmässä Katariina Kaitue esittää Aino Kallasta. ”Kiovan Venäjä loppui tataarien hyökkäykseen. Venäjä alkoi siirtyä pohjoiseen
Tunnin mittaisessa ohjelmassa Pekka Holopainen ja Timo Hämäläinen jututtavat kirjailijaa Sammatissa hänen komeassa kotitalossaan, jonka hän sittemmin testamenttasi tuleville kirjailijapolville residenssiksi. Ylen rahoitusta pohtiva työryhmä pitäisikin pistää katsomaan koko Areenasta löytyvä erittäin runsas (haastatteluja 1970-luvun puolivälistä tähän päivään, A. Siitä huolimatta minusta on tuntunut, että Joenpelto on jäänyt nykypäivänä vähän katveeseen, kirjallisen kaanonin kakkoskehälle, vaikka paikka pitäisi olla ihan ytimessä. F. Varsin korkealentoista kirjallista sanahelinäähän nuo palkitsemisedellytykset ovat, ja vaativat teoksilta paljon, joten seitsemän loppusuoralle valitun lista näytti kovalta – muun muassa Juhana Brander, Aki Ollikainen, Anna Soudakova ja Maria Turtschaninoff, joka teoksellaan Suomaa tuon kymppitonnin suuruisen palkinnon lopulta sai. Ohjelma on kaikkea sitä, mikä nykyisessä Suomen Yleispodcastissa alkaa olla katoavaa kulttuuripääomaa: paneutunut, verkkainen, älyllinen. Lisäksi palkittavan teoksen toivotaan tarkastelevan ”ansiokkaalla tavalla identiteetin, juurien ja paikallisuuden kosketuspintoja”. Onnea voittajalle ja myös Lohjan kulttuuripäättäjille, jotka ovat päättäneet elvyttää Joenpelto-palkinnon ja siten nostaa taas oman kylän kirjailijaa (Joenpelto syntyi nykyisin Lohjaan kuuluvassa Sammatissa ja siellä myös viimeiset vuosikymmenensä asui) ansaitsemaansa arvoon. Komeasti ja kohteensa tuotantoon viittaavasti nimetty Eeva Joenpelto – Elämän kirjailija on tämän vuosituhannen puolella julkaistuista taiteilijaelämäkerroista parasta valiosarjaa. A. Jälkimmäisestä löysin ilokseni Joenpellon haastattelun Itse asiassa kuultuna -sarjassa vuodelta 1981. 51 Demokraatti Lohjan tähti K esäkuun alkupuolella jaettiin parin vuosikymmenen tauon jälkeen jälleen Eeva Joenpellon nimeä kantava kirjallisuuspalkinto. EEVA JOENPELTO -palkinnon henkiinheräämisen myötä tulin kesän alussa penkoneeksi historian aarrearkkua eli Ylen Elävää arkistoa ja Yle Areenaa. Airoa, Väinö Linnaa, K. Kun tämä Lohjan kaupungin joka toinen vuosi jakama palkinto perustettiin vuonna 1988, sen kohteena olivat ulkomaalaiset kirjailijat, joiden ”tuotannon teemat ovat olleet suomalaiselle kirjallisuudelle innoittavia tai jotka ovat tehneet suomalaista kirjallisuutta maassaan tunnetuksi”. Pienen uusmaalaisen teollisuustaajaman elämänmenon kuvaus on merkittävää paikallistason kansalliskirjallisuutta. Erityisesti neliosainen Lohja-sarja (1974–1980) on mielestäni vakuuttavinta mikrohistorialliselta tasolta laajempiin sfääreihin kohovaa proosaa, epiikkaa suorastaan, sitten Linnan Pohjantähti-trilogian. Rolf Bamberg rolf.bamberg@demokraatti.fi Tässä ajassa de_01082024_50.indd 51 de_01082024_50.indd 51 24.7.2024 10.07 24.7.2024 10.07. Kolme vuotta sitten, kun kirjailijan syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta, asiaan saatiin vähän kohennusta Helena Ruuskan kirjoittaman erinomaisen elämäkertateoksen myötä. Monikymmenvuotisena kesälohjalaisena minulla on toki vahvaa lukkarinrakkautta Eeva Joenpellon tuotantoon, mutta ei hänen romaaneihinsa viehtyminen paikalliskytkyä edellytä. Uuden tulemisen myötä palkinto on suunnattu paremmin Eeva Joenpellon (1921–2004) omaa kirjailijauraa kunnioittavaan suuntaan, kun palkintokriteereissä linjataan muun muassa, että ”myönnetään Suomessa kotimaisilla kielillä julkaistulle teokselle, jonka ihmiskuvaus on psykologisesti tarkkanäköistä, elävää ja syväluotaavaa”. Fagerholmia, Mikko Juvaa jne.) Itse asiassa kuultuna -setti, niin näkisivät, millaista voi olla, kun kansallinen yleisradioyhtiö toteuttaa sivistystehtäväänsä. TUNTUU ETTÄ JOENPELTO ON JÄÄNYT NYKYPÄIVÄNÄ KIRJALLISEN KAANONIN KAKKOSKEHÄLLE
Kumman uutisiin luotat. 52 Demokraatti Lehti, verkko ja some vai D – ilman vihapuhetta. de_01082024_52.indd 52 de_01082024_52.indd 52 23.7.2024 15.33 23.7.2024 15.33
”Tule sellaisena kuin olet” -kekkereistä ei ole kuitenkaan kyse. TEEMA katettuna de_01082024_53.indd 53 de_01082024_53.indd 53 23.7.2024 14.37 23.7.2024 14.37. Yhdeksän hakijaa unioniin Veto-oikeus on piikki EU:n lihassa Kolumni: Timo Miettinen PÖYTÄ EU haluaa lisää väkeä juhliinsa. EU la aj en ee Va ur au tt a ja va ka ut ta Eu ro op pa an
54 Demokraatti TEEMA UNIONIN KASVUKIPUJA EU haluaa vahvistaa ja kasvattaa rivejään, kun jännitteet vanhalla mantereella kiristyvät. Teksti Mikko Huotari Kuvitus Arja Jokiaho 54 Demokraatti de_01082024_54.indd 54 de_01082024_54.indd 54 23.7.2024 14.29 23.7.2024 14.29
55 Demokraatti EU:N JÄSENYYS NEUVOTTELUT VOIVAT KESTÄÄ VUOSIA TAI JOPA VUOSI KYMMENIÄ. 55 Demokraatti de_01082024_54.indd 55 de_01082024_54.indd 55 23.7.2024 14.29 23.7.2024 14.29
Euroopan unionin jäseneksi pyrkii tällä hetkellä yhdeksän uutta maata: Länsi-Balkanin maat Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo, Montenegro, Pohjois-Makedonia ja Serbia, näiden lisäksi jäsenkandidaatteina ovat Venäjän hyökkäyssodan kohteena oleva Ukraina, sen naapurivaltio Moldova sekä Georgia, joka kävi oman sotansa Venäjän kanssa vuonna 2008. Georgia 2.3 Georgia 1.9 Moldova 2.3 7. – Nyt ongelmana on, että Kreikka käyttää veto-oikeuttaan ja on blokannut Albanian etenemisen EU-jäsenyysneuvotteluissa. Eli Kreikka sisäpoliittisista syistä blokkaa Albanian tietä kohti EU:ta. 56 Demokraatti TEEMA MAAT JÄRJESTYKSESSÄ (ASTEIKOLLA 1–5) EDISTYMISEN SUHTEEN Poliittiset ja perustavanlaatuiset uudistukset Talous ja hallinto Yhteensä 1. Hän syntyi vuonna 1972 Albanian Himarëssa, jossa asuu kreikkalainen vähemmistö. Tällainen veto-oikeudella blokkaaminen kertoo kuitenkin hakijamaille, että vaikka ne tekisivät tunnollisesti uudistuksia, niin sillä ei ole vaikutusta, kun Kreikan lailla voidaan laittaa jäsenyysprosessi jäihin, Simi. Bosnia ja Hertsegovina 2.3 Moldova 1.7 Georgia 2.1 8. JÄSENYYS PROSESSIN OLISI TARKOITUS PERUSTUA MERIITTEIHIN. sanoo. – Jäsenyysprosessin olisi tarkoitus perustua meriitteihin, eli mitä nopeammin EU:hun pyrkivä maa toteuttaa uudistuksia, sitä ripeämmin se pääsee etenemään. Hän on kirjoittanut yhdessä Matti Niemen kanssa säätiön julkaisun Pöytävaraus yhdeksälle, jossa esitellään neljä skenaariota Euroopan unionin laajentumiselle ja uudistumiselle. Vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä hän aktivoitui poliittisesti ja ryhtyi ajamaan Himarën kreikkalaisvähemmistön oikeuksia. Neuvottelut aloitettiin virallisesti vuonna 2022, Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Jelena Simi. Kaltereiden taakse joutunut Beleri on kahden maan, Albanian ja Kreikan, kansalainen, joka on sujuvasti tehnyt poliittista uraa kummassakin maassa. Albania 3 Montenegro 3.1 Pohjois-Makedonia 3 3. Montenegro 2.9 Pohjois-Makedonia 3.1 Albania 2.8 4. Lehtitietojen mukaan Belerillä on taustallaan tuomio Albaniassa vuodelta 2003, jolloin hän muutaman kumppaninsa kanssa oli ”loukannut Albanian tasavallan symboleja ja yllyttänyt etniseen vihaan” paikallisvaalien aikana. Serbia 2 Kosovo 1.7 Bosnia ja Hertsegovina 2 9. Ukraina 3.1 Serbia 3.3 Montenegro 3 2. Beleri oli yksi heistä ja hän asettui Kreikkaan, työskenteli ensin putkimiehenä, kunnes alkoi opiskella Ateenan yliopistossa ja suoritti jonkin verran yhteiskuntatieteellisiä opintoja. Kosovo 1.6 Bosnia ja Hertsegovina 1.6 Kosovo 1.7 Lähde: Emerson and Blockmans 2023 F redi Beleristä on tullut kapula Euroopan unionin laajentumisen rattaisiin, ainakin Albanian osalta. Hänet on tuomittu äänten ostamisesta kampanjoidessaan albanialaisen Himarën kunnan pormestariksi. Vuonna 2015 hän perusti Himarëen kahvila-ravintolan ja jatkoi poliittista toimintaansa. Pohjois-Makedonia 2.9 Albania 2.5 Serbia 2.7 5. Ateenassa monet pitävät vangittua Beleriä poliittisen pelin uhrina, Albaniassa hänen maineensa on synkempi. Kun maan rajat avautuivat kommunismin kaatumisen jälkeen vuonna 1990, maasta pakeni suuri määrä ihmisiä. Kreikkalaiset eivät ole tyytyväisiä siihen, miten Beleriä kohdeltiin. Paraikaa Beleri istuu kahden vuoden tuomiota albanialaisessa vankilassa. Vuoristoisen Albanian lounaisosassa sijaitseva Himarë on ikivanha kalastajakylä, josta on tällä vuosituhannella tullut suosittu turistikohde. Moldova 2.8 Ukraina 2.1 Ukraina 2.6 6. Beleri pakeni maasta ja palasi vasta sen jälkeen, kun tuomio oli julistettu vanhentuneeksi. Ja päätyi vankilaan. sanoo. de_01082024_54.indd 56 de_01082024_54.indd 56 23.7.2024 14.29 23.7.2024 14.29
Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vuoksi on syntynyt tarve vauhdittaa Ukrainan ja Moldovan jäsenyyksiä, mikä puolestaan voi nopeuttaa muidenkin aikatauluja. Tulevien vuosien aikana olisi siis tärkeä, että EU uudistuu siten että se voi ottaa uudet maat sisään, kun ne ovat valmiita. Toisaalta uudet jäsenmaat kasvattaisivat EU:n sisämarkkinoita ja lisäisivät talouskasvua sekä vahvistaisit unionin geopoliittista valtaa. Nykyisten vastuulla on tehdä päätöksiä, mutta kandidaatit voivat vaadittavien uudistuksien vauhdilla vaikuttaa prosessiin. Ne voivat kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Vuonna 2004 unioniin liittyi yhdeksän uutta jäsenmaata, mukana oli myös eteläinen naapurimme. Viimeisin käänne vivahteikkaassa tarinassa on se, että Albaniassa tuomiotaan istuva Beleri valittiin Euroopan parlamenttiin kreikkalaisen oikeistolaisen Uusi demokratia -puolueen listoilta. de_01082024_54.indd 57 de_01082024_54.indd 57 23.7.2024 14.29 23.7.2024 14.29. Realistisempaa voisi olla ajatella, että kun unionissa siirrytään uuteen rahoituskehykseen vuonna 2028, pitää määritellä suuntaviivat laajentumiselle. Yhtälö on vaikea EU:lle, koska jäsenmaksujen korottaminen ei ole ollut suosittua, yhteisvelkaa ei haluta ottaa yhtään enempää ja EU:n osittainenkin verotusoikeus saa monet näkemään punaista, koska sen ajatellaan viettävän kohti liittovaltiota. Kreikka vaatii, että Albanian on kunnioitettava kreikkalaisvähemmistöä osoittaakseen olevansa EU-kelpoinen. Aikatauluun vaikuttavat sekä nykyiset että tulevat jäsenmaat. Tapaus on kiristänyt Kreikan suhteita myös joihonkin sen EU-liittolaisiin, etenkin Saksaan, koska liittokansleri Olaf Scholz on puhunut julkisesti Albanian EU-jäsenyyden puolesta Ateenan vastustuksesta huolimatta. Laajentumisella olisi siis kustannuksensa ja hyötynsä, mutta ne ovat osin vaikeasti mitattavissa. Kun Viro itsenäistyi ja irtaantui Neuvostoliiton rakenteista vuonna 1991, maa oli hetken jonkinlaisen sekasorron vallassa. Käytännössä vanhojen jäsenmaiden taloudellinen taakka kasvaa, koska uudet ovat niitä köyhempiä. – Luulen että se on vähän liian optimistinen arvio. Tulevaisuus näytti usvaiselta, monenlaisia radikalisoitumisen skenaarioita leijui ilmassa. EUROOPAN UNIONIN laajentuminen on luonut vaurautta uusiin jäsenmaihin, ja samalla kasvattanut unionin taloudellista ja poliittista mahtia. Hän sai 236 367 ääntä. Vertailun vuoksi Suomen hakemuksesta kului vajaa kolme vuotta siihen, kun jäsenyys astui voimaan. JOS EUROOPAN unioni laajenee jossain vaiheessa, sillä olisi merkittäviä geopoliittisia, taloudellisia ja poliittisia vaikutuksia EU:n jäsenmaille, sekä uusille tulokkaille että vanhoille. EU:n instituutioilla, etenkin komissiolla, on merkittävä rooli, kun arvioidaan jäsenyyttä hakeneiden edistymistä. 57 Demokraatti Palataan vielä toviksi Belerin tapaukseen. EU:N INSTITUUTIOILLA ON MERKITTÄVÄ ROOLI, KUN ARVIOIDAAN JÄSENYYTTÄ HAKENEIDEN MAIDEN EDISTYMISTÄ. Laajentuminen tarkoittaa myös EU:n menojen kasvamista. sanoo. – Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel väläytti viime vuonna, että pitää valmistautua siihen, että Euroopan unionissa voi olla uusia jäsenmaita jo vuonna 2030, Simi. Maan 2,8 miljoonasta asukkaasta noin 200 000 kuuluu albanian kreikkalaiseen vähemmistöön. Jäsenyysneuvottelut ovat pitkä prosessi. Nykyisistä kandidaateista pisimpään on mukana ollut Pohjois-Makedonia, joka jätti jäsenyyshakemuksen maaliskuussa 2004
Monien mielestä jäsenyyttä olisi pitänyt valmistella huolellisemmin. Komissio joutui perustamaan yhteistyöja seurantamekanismin siirtymätoimenpiteenä, jolla autettiin Bulgariaa ja Romaniaa korjaamaan näitä puutteita. Esimerkiksi Serbialla on talous ja hallinto hyvällä tolalla, mutta oikeusvaltiota koskevien asioiden ja muiden perustavanlaatuisten uudistusten suhteen maa ei ole luokan mallioppilas. – Kasvusuunnitelma on jaettu neljään eri vaiheeseen. ALBANIA OLI 1990-luvun alkuun asti yksi maailman suljetuimmista valtioista, eräänlainen Euroopan Pohjois-Korea. Kun Bulgaria ja Romania liittyivät EU:hun vuonna 2007, niillä oli vielä paljon tehtävää oikeusjärjestelmiensä uudistamisessa ja korruption kitkemisessä. Neuvotteluissa tarkastellaan EU:n lainsäädännön kokonaisuuksia ja sovitaan uudistuksista, jotka hakijamaiden täytyy toteuttaa ennen jäsenyyttä. Euroopan unioni uudisti neljä vuotta sitten laajentumisprosessia. Hakijamailla on hyvin erilaiset profiilit. Kommunismin romahtamisen jälkeen Albania rypi alkuun vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa ja koki muun muassa hyperinflaation. sanoo. NYT HAKIJAKANDIDAATEILLA on pitkä lista asioita, joissa pitäisi tehdä merkittäviä uudistuksia. rallaan, niin ne voisivat alkaa veto-oikeuden nojalla estämään toisten jäsenyyksiä. Ensitöikseen se liittyi Maailmanpankkiin ja Kansainväliseen valuuttarahastoon. Bulgariassa ongelmana oli myös järjestäytynyt rikollisuus. Albaniasta voisi periaatteessa tulla Viron kaltainen ihmetarina, jossa valtio nousee ryysyistä rikkauksiin. vastaa. Kaksi on jäsenyyttä edeltäviä vaiheita. Nyt vielä esteenä ovat vankilassa viruva Fredi Beleri ja siitä kiukustunut Kreikka. Kaksi eurooppalaista ajatuspajaa, Centre for European Policy Studies Brysselin (CEPS) ja European Policy Center Belgradin (CEP Belgrade), ovat esittäneet yhden tunnetuimman asteittaisen laajenemisen mallin (Staged Accession). Pystytäänkö välttämään sellaiset virheet, jotka tehtiin Bulgarian ja Romanian kohdalla. Ja sitten Albanian, kuten muidenkin hakijamaiden, täytyy kahlata parikymmentä lukua jäsenyysneuvotteluja. Ensimmäisenä avataan ja viimeisenä suljetaan painoarvoltaan tärkein, perustavanlaatuiset uudistukset -klusteri, johon kuuluvat muun muassa oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevat luvut. – Minusta kaikkein paras vaihtoehto olisi, että EU luopuisi veto-oikeudesta ja yksimielisyyden vaatimuksesta päätöksenteossa. sanoo. – Kiistojen vuoksi kaikki maat pitäisi siis hyväksyä kerralla jäseniksi, mutta se on ristiriidassa sen kanssa, että jäsenyys ansaitaan saavutuksilla, meriiteillä. Toinen vaihtoehto olisi siis tämä, että uudella jäsenmaalla ei olisi ensin veto-oikeutta, Simi. Sittemmin siitä on tullut Naton ja EU:n jäsen, minkä vuoksi se seisoo muiden rinnalla tukevasti omilla jaloillaan. Sitä tarinaa voisi siivittää Euroopan unionin jäsenyys. Maan lähihistoria olisi voitu kirjoittaa myös aivan toisella tavalla. – Erityisen oleellinen olisi kolmas vaihe, jolloin maa olisi jo unionin jäsen ja se saisi istua kaikissa pöydissä, mutta sillä ei olisi veto-oikeutta. 1990-luvun puolivälin jälkeen toteutetut taloudelliset uudistukset ovat kohentaneet maan taloutta reippaasti, vaikka edelleen maata piinaavat korruptio, rikollisuus ja työttömyys. MONIEN MIELESTÄ BULGARIAN JA ROMANIAN JÄSENYYTTÄ OLISI PITÄNYT VALMISTELLA HUOLELLISEMMIN. Eli mitä enemmän maa tekee uudistuksia, sitä enemmän se saa rahallista tukea. Kun kaikki neuvotteluluvut on suljettu eli hyväksytty, maa on valmis unionin jäseneksi. Ensin hakijamaan täytyy täyttää tietyt kriteerit, jotta kukin klusteri voidaan avata neuvotteluille. 58 Demokraatti TEEMA Uudelleen saavutetun itsenäisyyden alkutaipaleella Viro integroitui henkisesti läntiseen Eurooppaan. Siihen kuuluu nyt 35 neuvottelulukua eli osa-aluetta, jotka on jaettu kuuteen ryhmään eli klusteriin. Se ratkaisisi tämän ja monta muuta ongelmaa. Länsi-Balkanin maiden keskinäiset suhteet ovat sen verran kimurantteja, että jos sieltä hyväksytään yksi maa kerde_01082024_54.indd 58 de_01082024_54.indd 58 23.7.2024 14.29 23.7.2024 14.29. Kun riittävät uudistukset on suoritettu, neuvotteluluvut ja klusterit suljetaan. Järkevintä olisi siirtyä asteittaisen laajentumisen malliin, Simi. – Pystytään. Ja jos uudistuksia ei synny, polulla voi joutua siirtymään taaksepäin, Simi. Aina kaikki ei suju kuin Strömsössä. Maan talous on kehittynyt merkittävästi 1990-luvun alun jälkeen, jolloin maa siirtyi pois kommunistisesta järjestelmästä ja avasi ovensa muulle maailmalle
Komissio halusi esitellä eurooppalaisten medioiden edustajille, kuinka EU tekee yhteistyötä jäsenkandidaattien kanssa. Mikko Huotari Hakijamaiden kanssa käytävät neuvottelut ja prosessit ovat tärkeitä, vaikka ne eivät johtaisi jäsenyyteen. Serbian tukemiseen on kulunut kymmenen vuotta kestäneen jäsenyysprosessin aikana paljon unionin rahaa, mutta samalla EU on saanut edes jonkinlaisen otteen entisen Jugoslavian suurimmasta maasta. EU tarjosi jäsenyyttä hakevalle maalle apua liittymistä valmistelevasta IPA-rahastosta (Instrument for Pre-Accession Assistance). Vuonna 2015 eräs EU-virkamies tokaisi minulle Belgradissa, että Serbiasta tuskin koskaan tulee unionin jäsenmaa, mutta prosessi on tärkeä. Edellisenä vuonna Tamaraksi nimetyn hirmumyrskyn aiheuttamat rankkasateet olivat upottaneet suuren osan kaupunkia tulvan alle, ja yli 20 000 ihmistä oli joutunut lähtemään kodeistaan pakoon. 59 Demokraatti Hakuprosessi tukee vakautta KOMMENTTI BELGRADISSA RUOKAPÖYDÄT notkuivat lihaa ja kaupungin vastaanotolla tuoksahti tupakka. Kävimme Obrenovacin kaupungissa, joka sijaitsee kolmekymmentä kilometriä Belgradista lounaaseen. EU:ssa turvallisuus, sekä sisäinen että ulkoinen, on noussut entistä tärkeämmäksi prioriteetiksi. Olin Euroopan komission järjestämällä juttukeikalla Serbiassa vuonna 2015. Rahoilla rakennettiin EU:n valvonnassa taloja, siltoja, kouluja ja muuta infrastruktuuria. de_01082024_54.indd 59 de_01082024_54.indd 59 23.7.2024 14.29 23.7.2024 14.29. Sotien päätyttyä korruptiota ja rikollisuutta ei saatu kitkettyä pois. Meininki oli aivan toisenlaista kuin läntisessä Euroopassa. Unionin avustus tulvavahinkojen korvaamiseen oli tuolloin noin 30 miljoonaa euroa. Melko kaukana Serbia on edelleen. Jugoslavian hajoamissodat ajoivat 1990-luvulla Länsi-Balkanin kaaokseen, jonka turvin järjestäytynyt rikollisuus pääsi rehottamaan. Serbia arvioi, että tuhojen hinta oli yli miljardi euroa, kun lasketaan muidenkin kaupunkien tulvatuhot. Alueesta muodostui tärkeä salakuljetusreitti Afrikasta tuleville tuotteille ja ihmiskaupalle. Vaikeutena ei ole niinkään talous ja hallinto, vaan sisäpolitiikan populistiset viritykset ja hapero oikeusvaltio sekä ystävyys Venäjän kanssa. Nähtäväksi jää, oliko tuo virkamies oikeassa. Se ei kuitannut kuin osan tuhoista, mutta taloudellisissa vaikeuksissa kärsivä Serbia otti avustukset mielellään vastaan, koska se ei pystynyt auttamaan kaikkia kansalaisiaan. Hakijamaiden kanssa käytävät neuvottelut ja prosessit ovat tärkeitä, vaikka ne eivät johtaisi jäsenyyteen. Jäsenneuvottelujen aikana tapahtuneiden taloudellisten tukien vastineeksi EU on siis saanut jonkinlaisen kontrollin hakijamaasta, kun hallintoa, taloutta, politiikka, elinkeinoelämää ja oikeuslaitosta päästään arvioimaan ja uudistamaan
KOLUMNI Teksti Timo Miettinen, Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen akatemiatutkija TEEMA de_01082024_60.indd 60 de_01082024_60.indd 60 22.7.2024 14.48 22.7.2024 14.48. Tilanteen kiristyminen näkyy myös Länsi-Balkanilla. Ukrainan sota sähköisti laajentumis keskustelun EU:N LAAJENTUMISESTA ON TULLUT “GEOPOLIITTINEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYS”. Vuodesta 2014 neuvotteluja käynyt Serbia ei ole edennyt uudistuksissaan toivotulla tavalla. Toiveet ja odotukset neuvottelujen etenemisestä ovat nousseet kautta linjan. helmikuuta 2022. Laajentumisesta on tullut, vakiintunutta puhetapaa seuraten, ”geopoliittinen välttämättömyys”. Keskeinen haaste onkin, miten vauhtia saadaan pidettyä yllä ilman, että mailta vaadittavat uudistukset jäävät puolitiehen. Toisaalta sotaa seurannut laajentumiskeskustelu on paljastanut myös eroja ehdokasmaiden välillä. Myös EU-maat ovat tarkistaneet kantojaan. Ensimmäinen hallitustenvälinen konferenssi Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa pidettiin heinäkuussa 2022. Päätös tehtiin vain muutama päivä laajamittaisen hyökkäyssodan alettua – kun Venäjän tankit olivat vielä Kiovan pohjoispuolella – ja se oli paitsi symbolinen, myös vaikutuksiltaan kauaskantoinen. Myös Kosovo jätti jäsenyyshakemuksensa joulukuussa 2022, vaikka osa EU-maista ei sitä ole vielä tunnustanut. Samana vuonna Bosnia ja Hertsegovina sai ehdokasmaan statuksen, joskin neuvottelut ovat olleet jäissä maan sisäisten jakolinjojen takia. Macron perusteli päätöstään EU:n liittymisprosessin uudistamisella, mutta taustalla oli myös pettymys EU:n sisäisten reformien pysähtymiseen: ilman ulkopolitiikan tiivistämistä tai yhteistä finanssipolitiikkaa EU:n olisi vaikea laajentua reilusti yli 30 jäsenmaan yhteisöksi. 60 Demokraatti J os pitäisi nimetä yksi tapahtuma, joka on parantanut Euroopan unionin imagoa viimeisten vuosien aikana, oma vastaukseni olisi luultavasti Ukrainan presidentti Zelenskyin päätös hakea EU-jäsenyyttä 28. VUODEN 2022 jälkeen tilanne on muuttunut. Maa ei ole esimerkiksi liittynyt Venäjän vastaisiin pakotteisiin. Muutos näkyy ennen kaikkea Länsi-Balkanilla. Ellei Eurooppa itse pyri käyttämään valtaa lähialueillaan, sen tekee joku muu – etupäässä Kiina tai Venäjä. Serbia on myös lähentynyt Venäjän kanssa tavalla, joka on ristiriidassa EU:n yhteisen ulkopolitiikan kanssa. 2017 alkanut presidentti Aleksandar Vu?i?in kausi on syventänyt jakolinjoja: oikeusvaltioperiaate, lehdistönvapaus ja suhtautuminen Kosovoon ovat menneet huonompaan suuntaan. Siinä missä vuoden 2004 itälaajenemisen taustalla kaikuivat puheet mantereen jälleenyhdistämisestä ja historiallisesta vastuusta, nyt 20 vuotta myöhemmin keskeinen ajuri on voimapolitiikka. Ranska näkee laajentumisen mahdollisuutena käynnistää sellaisia reformeja, jotka voisivat vastata EU:n toimintakykyä koskeviin ongelmiin erityisesti ulkopolitiikassa ja oikeusvaltiokehityksessä. Vuonna 2019 presidentti Emmanuel Macron käytti veto-oikeuttaan estääkseen Pohjois-Makedonian ja Albanian jäsenyysneuvottelujen aloittamisen. VANHAN SANONNAN mukaan EU toimii polkupyörän tavoin: integraation on liikuttava eteenpäin, jottei se kaadu. Turkin jäsenyysneuvottelut 2000-luvun alussa osoittivat tämän todeksi laajentumisen kohdalla. Laajentuminen on noussut hiljaiselon jälkeen vauhdilla unionin asialistalle
Mielenkiinto heräsi, ja piti selvittää lisää. Näistä vastauksista ilmeni, että hyvin toimeentulevat miehet olivat tyytyväisempiä kuin esimerkiksi naiset. Tähänkin nuorten mielipiteeseen on helppo yhtyä. vat myös nuoret ottaneet kantaa. On hyvä, että nuoria kuullaan. Haastatellut nuoret kertoivat, että vaihtoehtojen vähäisyyden takia muuttaminen työn tai koulutuksen perässä tuntuu välttämättömältä, jopa pakolta. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Hyvän elämän edellytykset ovat myös Itä-Suomessa HERÄSIN KESÄISEEN keskiviikkoaamuun, kun Ylen aamutelevisiossa toimittaja kertoi tuoreesta ”Hyvän elämän edellytykset Itä-Suomessa” -tutkimuksesta, jossa 15–29 -vuotiaat nuoret kertoivat huolistaan ja toiveistaan. Kaksi kolmasosaa (67%) ItäSuomessa asuvista nuorista on erittäin tai melko tyytyväisiä elämäänsä ja kokee, että heidän elämällään on tarkoitus. Fiksuja nuoria, vastuu on meillä kaikilla. Toivon, että me päättäjät niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin oikeasti kuulemme nuoria ja otamme huolet, pelot ja toiveet huomioon päätöksenteossa. Haastatteluiden perusteella alueellinen eriarvoisuus varjostaa nuorten kokemuksia yhteiskunnan reiluudesta. Meillä on vielä työsarkaa, jotta myös pienituloiset naiset kokisivat samoin. Rajan läheisyys herättää pelkoa erityisesti nuorissa naisissa, mutta rajan sulkemista ei koettu ongelmana, vaikka samaan aikaan yli puolet vastaajista koki rajan sulkemisesta koituneen negatiivisia vaikutuksia alueelle. On tärkeää tuntea kuuluvansa tähän yhteiskuntaan, ja elämällä pitää olla tarkoitus. Myös toimeentuloon liittyvät vaikeudet huolestuttavat nuoria naisia (55%) selvästi useammin kuin miehiä (34%). Tästä tuloksesta olen tyytyväinen, sillä tässä ollaan perusasioiden äärellä. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Hieman yli puolet (54 %) nuorista kokee, että poliitikot ovat unohtaneet Itä-Suomen jakaessaan varoja maan eri osien kehittämiseen. Mitähän näille asioille voisi tehdä. Meidän nuoristamme 68 prosenttia on kotiseuturakkaita, mutta samaan aikaan 62 prosenttia heistä pitää todennäköisenä muuttoa pois nykyiseltä kotipaikkakunnaltaan. Ainakin päättäjät ja yrittäjät voisivat huolehtia siitä, että opiskeluja työpaikkoja on alueella riittävästi, ja tähän olide_01082024_61.indd 61 de_01082024_61.indd 61 22.7.2024 14.48 22.7.2024 14.48. Mutta ne asiat, jotka meidän nuoriamme huolettavat erityisesti, ovat oma jaksaminen ja toimeentuloon liittyvät vaikeudet. 61 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Heille meidän pitää mahdollistaa kotiinpaluu mahdollisimman sujuvasti. Samaan aikaan iso osa nuorista ajattelee, että elinvoimasta huolehtiminen on yhtä lailla alueen ihmisten ja yritysten tehtävä. Nuorista 81 prosenttia ajattelee, että valtion tehtävä on huolehtia Itä-Suomen elinvoimasta. Ja kun samaan aikaan miehistä puolet on huolissaan, ettei löydä seurustelukumppania kotiseudultaan, niin huoli herää. Nuoret vastasivat kysymyksiin myös itärajan läheisyydestä ja sen sulkemisesta. Naisista näin ajattelee noin kolmannes. Niina Malm kansanedustaja ja SDP:n vpj Alueellinen eriarvoisuus varjostaa nuorten kokemuksia yhteiskunnan reiluudesta. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Onneksi peräti 59 prosenttia nuorista pitää paluumuuttoa mahdollisena, kun ammatti on hankittu ja ehkä perhekin kasvamassa. Sillä Itä-Suomesta huolehtiminen on nuorten mielestä yhteinen tehtävä, ja täällä on paljon hyvää. Yksinäisyys on yksi nuorten miesten suurista huolista. Emme ole olleet tämän hallituksen lempilapsia. Toki samat kärkihuolet toistuvat nuorilla koko Suomessa, emme ole poikkeus, mutta onhan tämä hälyttävää, jos nuorista naisista lähes kaksi kolmesta on huolissaan jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan ja miehistä kolmannes
Kun vanhusta pidetään liian pitkään kotihoidon varassa, he usein joutuvat suoraan ympärivuorokautisen hoidon piiriin. Nyt on syytä muuttaa kokonaisuudessaan Euroopan ja Suomenkin maahanmuuttopolitiikan ajattelutapa, mikäli aiomme pitää kansalaistemme elintason tälläkin tasolla tulevaisuudessa. Tässä tulee taas selvästi esille, että mammona menee tuotantopanosten (ihmisten) tärkeyden edelle. Tähän totuuteen eivät sovi hyvinvointialueiden kaavailemat vanhustenhoidon säästötoimet. Mikäli torjumme Eurooppaan kohdistuvan maahanmuuton, halvaannutamme tällä itse Eurooppamme tulevaisuuden. Mitä paremmin yhteiskunta pyrkii hoitamaan ikäihmisiään, sen enemmän se säästää ympärivuorokautisen hoidon kustannuksissa. Kotonaan vielä asuville ja kotihoitoa saaville ikäihmisille voisi järjestää esimerkiksi bingoiltoja, päivätansseja ja lauluiltoja. Tämä on Eurooppamme suurin tulevaisuuden ongelma ja haaste. Mitä pitempään ikäihmiset pystyvät asumaan yhteisöllisissä asunnoissa, sen enemmän yhteiskunta säästää vanhusten ympärivuorokautisen hoidon kustannuksista. Miksi ”markkinatalousintoilijat” kokevat ihmisten liikkumisen suuremmaksi uhaksi kuin isännättömän pääoman tai ihmiskuntaa tuhoavat tappamisvälineet. Yhteisöllisen asumisen kaltaisiin asumismuotoihin on hyvinvointialueilla kova tarve. Kun omaishoitaja ei enää jaksa hoitaa läheistään, hänellä pitäisi olla oikeus saada hoidettavansa ympärivuorokautiseen hoitoon ilman jonottamista. Monet yksinään kotona asuvat tuntevat suurta yksinäisyyttä. Mitä pirteämpinä kotihoidon piirissä olevat vanhukset pysyvät, sitä pitempään he jaksavat asua kotonaan ja sitä enemmän yhteiskunnan varoja säästyy. Eli ensin pitää investoida, jotta säästöjä syntyy. Yhteiskunta säästää joka vuosi myös omaishoidon ansiosta 4–6 miljardia. Yksinäisyyden tunne ilman motivoivaa tekemistä voi edistää dementian etenemistä. Näitä on eri kunnissa jonkin verran, mutta tarve yhteisöllisen asumisen mahdollisuuksille on erittäin suuri. Omaishoitajat tekevät 24/7-hoitotyötä ilman koulutusta ja pientä palkkiota vastaan. Niitä vanhuksia, jotka tarvitsevat tällaisia asuntoja, tulee lähiaikoina paljon lisää. Suurin este Euroopan ikärakenteen kehittymiselle on Euroopan vahva nationalistinen poliittinen suuntaus ja ajattelutapa. On annettava pidempiä vapaajaksoja ja tarjottava esimerkiksi kotihoidon ammattilaisia heidän avukseen. Muiden maanosien kehitys ja teknologia menevät vauhdilla eteenpäin, niissä väestön ikärakenteen kehitys on Eurooppaamme huomattavasti terveempi. Yhteiskunnan on pidettävä parempaa huolta heistä – ennen kuin he itse tarvitsevat hoitoa. Hyvinvointialueiden pitää myös järjestää yhteisöllisen asumisen mahdollisuuksia niille ikäihmisille, jotka eivät enää pärjää omassa kodissaan kotihoidon turvin. Väki vanhenee, ja sitä mukaa syntyvyys laskee, eli emme saa unohtaa biologiaa. On ihmeellistä, että raha ja tavarat saavat liikkua Euroopan rajojen yli mutta eivät ihmiset. Vanhusten, jotka eivät enää pärjää omassa kodissaan, määrä kasvaa kymmenillä tuhansilla lähivuosina. Pertti Leppänen Lieto Kun miettii Eurooppaa ja Suomea siinä mukana, nousee huoli väestön ikärakenteesta – ja etenkin tulevaisuudesta. On oikein, että vanhuksia kannustetaan asumaan kotona mahdollisimman pitkään kotihoidon avustamana. 62 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE Voi rakas Eurooppamme Mihin menet vanhustenhoito Mammona menee tuotantopanosten (ihmisten) tärkeyden edelle. Pertti Pokki Laitila de_01082024_62.indd 62 de_01082024_62.indd 62 23.7.2024 16.58 23.7.2024 16.58. Vanhustenhoidossa pitää ensin investoida, jotta säästöjä syntyy. Kotona asuville vanhuksille pitäisi kuitenkin järjestää parempia virkistysmahdollisuuksia ja yhdessäoloa muiden ikäihmisten kanssa. Tulee mieleen 1930-luvun Eurooppa
Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi www.demokraatti.fi/tilaa-lehti Valitse tieto. Vero kohoaa 750 kruunuun vuoteen 2035 mennessä. elokuuta. Se tarkoittaa, että vero olisi hieman alle 100 euroa vuodessa lehmää kohden. Tutustu ja hae: Tanska kurittaa maatalouspäästöjä Teksti Demokraatti / STT Iso sianlihan ja maitotuotteiden vientimaa Tanska laittaa historialliseksi luonnehditun hiiliveron maatalouden päästöille. Tuottajat saavat ainakin alkuvaiheessa 60 prosentin verohelpotuksen. Tanskan hallitus ja useat järjestöt sopivat asiasta kuukausien neuvotteluiden jälkeen. Luovuus ja sivistys kuuluvat kaikille Apurahan hakeminen tapahtuu sähköisesti 1.-31. Maatalous aiheutti Tanskan kokonaispäästöistä 30 prosenttia vuonna 2022. Myös Tanskan mittava sikateollisuus on joutumassa päästöveron piiriin. de_01082024_63.indd 63 de_01082024_63.indd 63 23.7.2024 11.13 23.7.2024 11.13. Suunnitelman mukaan Tanskan maataloustuottajille tulee 300 kruunun eli 40 euron vero hiilidioksidiekvivalenttitonnia kohden vuodesta 2030 alkaen. Päästöveron avulla Tanska pyrkii saavuttamaan ilmastotavoitteensa. Lisätiedot sekä ohjeet hakemiseen: sivistysrahasto.fi Riihi säätiö myöntää apurahoja ja avustuksia muun muassa monipuolisen työväen perinteen ja kulttuuritoiminnan tukemiseen. Hakuaika syyskuun 2024 loppuun saakka. 63 Demokraatti Kansan Sivistysrahaston apurahat vuodelle 2025 ovat nyt haettavana Kansan Sivistysrahaston 70-vuotisjuhlavuonna tuemme erityisesti maamme työväen ja työväenliikkeen sivistyksellisiä pyrkimyksiä. Tilaa Demokraatti
Nimi: Osoite: de_01082024_64.indd 64 de_01082024_64.indd 64 22.7.2024 14.45 22.7.2024 14.45. 64 Demokraatti RISTIKKO 13/2024 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Reijo Johansson Lempäälästä. Kanta kai vähän elpyikin, mutta sitten ryöpsähti kesämökkivillitys. Yli 15 000 kuikkaa ja kaakkuria kerettiin saada maksuilla pois Suomen veden viljaa rohmuamasta. Kuikalla menee hyvin. Vuonna 1962 laji rauhoitettiin. Onnea voittajalle! TI TI TYY Teksti Timo Sparf / Kuva Getty Images timo.sparf@demokraatti.fi Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU RISTIKON 11/2024 RATKAISU 6.6. Sineen ja mustaan vyöryskelee keltaisia, punaisia ja violetteja. Nyt verkot hapertuvat vajassa ja vene on kutistunut lcd-ruuduksi. Kuikan siivellä sopi pyyhkäistä leivän teon jälkeen ylimääräjauhot takaisin vakkaan. Kaiken keskelle piirtyy kirkas vaakaviiva, linnun vana. Kuikan nahasta tehtiin muille taikakaluille pussi. Veneilijä säikyttää varovaisen kuikan pesältään pitkäksi aikaa, ja varis, lokki tai joku muu käy syömässä munat. Yön kohottaa kesän hopeinen huuto. Joka niemeen ja saarelmaan tuli huvila, laituri ja laiturin kupeelle paatti, jolla liikuttiin kaikissa saarissa ja laskettiin salmiin ja selkävesiin verkko. Samanistisina aikoina kuikka oli voimaeläin – kykenevä liikkumaan ylisissä ja alisissa – pelättykin. Vuonna 1892 Suomen kalastusyhdistys alkoi maksaa kuikkalintujen tappamisesta markan. Ne katsoivat kohti keskustaa, aivan liikkumatta, vaiti. Se oli erikoisimpia luontokokemuksiani, eikä ikinä selviä, miksi ne niin olivat asettuneet. Poikaset takertuvat nailoniin. Jopa joku jääkuikkakin muuntui rahaksi. Kun kalanystäväin kirstu keveni, palkinto putosi viiteenkymmeneen penniin ja vuonna 1905 loppui, koska valtiokaan ei rientänyt kuikantappoa kustantamaan. de_01082024_64.indd 65 de_01082024_64.indd 65 22.7.2024 14.45 22.7.2024 14.45. Kaksitoista kuikkaa oli tehnyt täydellisen ympyrän, kellotaulun numerot. Rauha, lämpö ja viipyvä valo. ais ud ok u. Asenteet muuttuivat, kun vanha kaarti alkoi poistua mielen kulkuihin vaikuttamasta. Kirkas laikku, häilyvä kiilto. Suuri tumma ja siinä latvuksia peilaava reuna. co m 7 2 3 1 2 6 4 1 9 7 2 8 6 5 8 9 3 2 6 7 9 5 4 8 7 59 87 26 13 4 12 48 35 76 9 37 69 41 28 5 91 76 82 54 3 28 54 73 69 1 64 31 59 87 2 85 93 17 42 6 73 12 64 95 8 46 25 98 31 7 O li syksy, järvi tyyni ja kanoottini hiljainen
Enkä halunnut joutua historian opettajaksi opettamaan vastentahtoisia peruskoululaisia. Snow: Kaksi kulttuuria Aksel Sandemose: Me koristamme itsemme sarvilla Patricia Smith Churchland: Neurophilosophy Kaksi kulttuuria ilmestyi 1959. Pidin esitelmän kirjasta Kaksi kulttuuria. Se natsasi paljon siihen, mitä olin pyöritellyt mielessäni. Niiden esittämät teesit ovat falsifioitavissa, osoitettavissa vääriksi, mikä on popperilainen peruslähtökohta sille, että joku asia voidaan ottaa vakavasti. Luin kirjan englanniksi heti, kun se ilmestyi vuonna 1986. Olin kiinnostunut kemiasta, fysiikasta, biologiasta ja historiasta, jopa uskonnosta olematta uskonnollinen. Ehdottomasti yksi suurimmista lukukokemuksistani. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Vain falsifioitavat teesit voi ottaa vakavasti C.P. Ei tuntunut houkuttelevalta joutua vertailtavaksi. Historia soveltuu hyvin harrastukseksi toisin kuin vaikkapa lääketiede. Kaksi näistä kirjavinkeistäni linkkaa humanistista kulttuuria ja luonnontieteitä. Olin juuri aloittanut myöhemmin väitöskirjaani johtaneet unihäiriötutkimukset fysiologian laitoksen ja psykiatrian klinikan yhteistyönä. Tämä kirja tuli juuri oikeaan kohtaan ajatellen oman ajatteluni kehitysvaiheita. Varoituksen sana – suomenkielinen Churchlandin Neurofilosofia ei ole tämä sama kirja. Päädyin tämän kirjan äärellä aivan hypnoottiseen imuun, se oli niin hieno lukukokemus minulle. Vakuuttavimmalta tuntui lähteä siitä, että luonnontieteet on pätevää tiedettä ja perustuvat tutkimuksiin, mittauksiin ja kokeisiin. Kirja on muodollisesti meriromaani, joka sijoittuu kuunariin, joka kuljettaa kuuden hengen miehistöllä lastia Norjan rannikolta Atlantin yli New Founlandiin. C. P. Ja joskus täysin uusiksi. Niiden täytyy vääjäämättä yhdistyä. de_01082024_66.indd 66 de_01082024_66.indd 66 22.7.2024 14.47 22.7.2024 14.47. Aikoinaan sitä pohdin, mutta jossain määrin se tuntui poissuljetulta, jo senkin takia, että isäni oli historian professori. Toisaalta humanistiset tieteet edustavat myös täysin välttämättömiä näkökulmia. Nykyisin luen aika paljon poliittista ja muuta historiaa. Hyvin paljon ajatuksia herättävä kirja. Että eri oppialat ja eri tahot yhteiskunnassa selittävät tätä maailman menoa ja historiaa, kulttuuria ja politiikkaa – ja ihan mitä tahansa – hyvin eri lähtökohdista, jotka eivät aina kohtaa ollenkaan toisiaan, vaikka voisivat. Churchland oli ensimmäinen näkyvä vanhan koulukunnan filosofi, jolla oli rohkeutta hypätä ja paneutua neurotieteisiin ja todeta, ettei filosofia enää voi jättää huomioimatta neurotieteiden osuutta ihmisen mielen ja maailman ymmärtämisessä. Olen lukenut kirjan monta kertaa uudestaan elämäni aikana ja siitä löytyy tasoja yhtä paljon kuin Muumipeikosta, eli todella paljon. Psykiatrian erikoislääkäri Hannu Lauermaa kiinnostaa mihin kaikkeen ihmiset uskovat. Historia on sellainen alue, jota olisin kenties saattanut lähteä opiskelmaankin. Kaksi kulttuuria osui kohdalle ollessani lukiossa. Snown Kaksi kulttuuria ja Patricia Smith Churchlandin kirja Neurophilosophy osuivat lukukokemuksina jonkinlaisiin avainvaiheisiin elämässäni. Ilman uskonnollista suuntautumistakin oli kiinnostavaa tarkastella, mihin kaikkeen ihmiset uskovat ja miten se näkyy kulttuurissamme. Historian kirjoittaminen on aina myös poliittisten suhdanteiden armoilla ja kulloisenkin tilanteen mukaan se kirjoitetaan vähintäänkin pikkuisen uusiksi. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Olen elämäni eri ikävaiheissa lukenut hyvin paljon kaikenlaista. Se oli minulle hyvin suuri lukuelämys, joka pani liikkeelle paljon asioita ja ideoita
tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. Tilaajapalvelu ma–pe klo 9–15: 09 701 0500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi, demokraatti.fi/tilaa-lehti Demokraatti Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. ED ITKILPAILU 2023 Vuoden yleisömedia VOITTAJA www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Demokratia vai vallankumous -tapahtuma Maanantaina 19.2.2024 klo 17 – 20, Keskustakirjasto Oodin Maijansalissa Nimetön 1 1 Nimetön 1 1 17.7.2024 10.21 17.7.2024 10.21. Tilaa Demokraatti 29€ kolme kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia
elo ku ut a Tampereen kartonki tehtaalla riittää töitä, kun muovisista pakkauksista halutaan eroon. PAL.VKO 2024-33 00 74 43 -2 41 3 BOND 007 ja vahvat naiset BRITANNIA Pari piirua oikeaan PAAVOLA Lisää käsiä hoitoalalle 1.8.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 24 / 1. EU TEEMA Unioni kärsii kasvukivuista Muovin korvaaja de_01082024_001.indd 1 de_01082024_001.indd 1 23.7.2024 10.19 23.7.2024 10.19