Demokraatti 1.9.2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

de_01092022_001.indd 1 de_01092022_001.indd 1 23.8.2022 11.42 23.8.2022 11.42. Vauhtia! Demarinuoret kirittää puoluetta Pinja Perholehdon johdolla. sy ys ku ut a KULTTUURI JA RAHA TEEMA Kuka maksaa. PAL.VKO 2022-37 00 74 43 -2 21 5 TEATTERI Näyttelijät ovat irti KOULUTUS Osaaminen taantuu VALTIONVELKA Kannattaa olla huolissaan 1.9.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 15 /2 2 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 15 • 20 22 / 1
Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.fi/liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää. Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen. Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia helpomman arjen etuja Tradekan jäsenille. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. -25 % Kotisiivouksesta ja muista kodin palveluista jopa tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_01092022_002.indd 1 de_01092022_002.indd 1 22.8.2022 9.08 22.8.2022 9.08
Rakkaudella taiteeseen on hintansa. Kansallisteatterin juhlanäytelmällä on suuri aihe . 3 Demokraatti 15 /2 2 40 14 55 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 1. KULTTUURI TEEMA ILMIÖ de_01092022_03.indd 3 de_01092022_03.indd 3 24.8.2022 9.42 24.8.2022 9.42. SYYSKUUTA 2022 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI VALTIONVELKA KULTTUURI DEMOKRATIAN SYNTY Pian voi olla edessä kipeämpi hoitokuuri
www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. 15 /2 2 POLITIIKKA KULTTUURI / TEATTERITEEMA Pääkirjoitus: Kestääkö kantti Viikon kuva: Sää kriisissä Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Jenny Suominen D-analyysi: Turha jossitella D-ilmiö: Kannattaa olla huolissaan Afganistan: Kallis reissu Mepitshow: Eero Heinäluoma Energia: Vaaran talvi SDP: Koulut kuntoon Kielikylvyssä: Tanksmedjan Vallan laidalta: Seppo Kääriäinen Infosota: Väärää tietoa tarjolla Teatteri: Vaaran vuodet Teatteri: Patoluukut ovat auki Teatteri: Usko tulevaisuuteen Kolumni: Laura Ruohonen Puheenvuoro: Harri Järvinen Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Ilkka Kaukoranta IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Pinja Perholehto Kolumni: Iisakki Kiemunki Kasvot peilissä: Sara Salonen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 15.9. 29 30 SOTA TIEDOSTA Sinuun vaikutetaan INFLAATIO Kukkaroa koetellaan + TEEMA Kulttuuri & raha 55 5 6 8 11 12 14 20 21 22 24 26 28 30 32 38 39 40 46 50 52 63 64 72 73 74 de_01092022_04.indd 4 de_01092022_04.indd 4 24.8.2022 9.57 24.8.2022 9.57. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Inflaatiota ei voi kompensoida kaikille
Nyt suomalaisista otetaan henkistä mittaa – niin etiikassa kuin käytöksessäkin. T asavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi elokuun lopussa suurlähettiläspäivillä, miten hän oli pari vuotta sitten havahtunut Vladimir Putinin puheeseen. Tämä maltin ja käytöstapojen tarve koskee nyt meitä kaikkia: elämisen kallistumisesta huolestuvia ei saa leimata turhasta valittajiksi, vaan heidän huoliinsa on vastattava. Kasvavia puolustuskuluja, inflaatiota, uusien energianlähteiden etsimisestä aiheutuvia menoja, kipeää tekeviä hallituksen ratkaisuja. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi Twitter: @petri2020 Kestääkö kanttimme syksyä. Venäjälle riittää Ukrainassa pienikin voitto, koska se pystyy aina propagandassaan esittämään sen kaikkien uhrauksien arvoisena. Jokaisen babushkan kyyneleet kuivuvat aikanaan, kuten sanonta kuuluu. Kremlissä luotetaan siihen, että länsimaat unohtavat vähin äänin venäläisjoukkojen tekemät sotarikokset ja hirveydet, koska meillä ei ole selkärankaa eikä kykyä sietää hetkellistäkään epämukavuutta. ”Ei ole pakko, jos ei huvita” -ajattelutavassa me alamme tinkiä heti ylevistä periaatteistamme, jos arkielämä muuttuu ikäväksi. Lannistumme nopeasti, eikä meillä ole suurista puheista huolimatta halua nähdä vaivaa meille tärkeiden asioiden eteen. Niinistön mielestä tällaiseen kaupankäyntiin Venäjä paneekin toivonsa. Venäjän johtaja oli vakuuttanut kuulijoilleen, miten mukavuudenhaluisia me länsimaiset ihmiset olemme. Ukraina ei saa Marinin mukaan hävitä, sillä se antaisi Venäjälle vapaat kädet käyttäytyä yhtä törkeästi jossain muussakin kansainvälisessä kiistassa. Onko Putin oikeassa, se nähdään tulevana talvena kautta Euroopan. Voi olla, että näissä maissa kasvaa kotien kylmentyessä halu patistaa Ukrainaa hyväksymään alueluovutuksia Venäjälle – jos sillä saadaan taas kaasuhanat auki ja sähkövalot kauppojen näyteikkunoihin. Pian nähdään, onko suomalaisilla malttia köyhtyä – eli kestää tinkimättömyydestämme koituvaa hetkellistä elintason laskua. Pääkirjoitus PIAN NÄHDÄÄN, ONKO SUOMALAISILLA MALTTIA KÖYHTYÄ. Kymmenienkään tuhansien sotilaiden kuolema ei siinä haittaa, koska sikäläisessä ajattelussa sotilaat ovat aina korvattavissa seuraavalla ikäluokalla. PÄÄMINISTERI SANNA MARIN on alkusyksyllä korostanut, että Suomen tavoitteena tässä puolustussodassa on tukea Ukrainaa kohti voittoa. Voitolla tarkoitamme sellaista kunniallista rauhaa ja sodan tuhojen korvaamista, mitä ukrainalaiset itse tarvitsevat. de_01092022_05.indd 5 de_01092022_05.indd 5 23.8.2022 16.55 23.8.2022 16.55. Energiakriisi uhkaa kaikkia Venäjän kaasun ja öljyn varassa olleita maita. Pystymmekö siihen ilman, että alamme rähistä keskenämme tyhjästä ja etsiä syyllisiä toisistamme, kun se oikea syntipukki istuu luksusbunkkerissaan idässä
6 Demokraatti V iik on ku va Le ht ik uv a, Ro ni Re ko m aa de_01092022_06.indd 6 de_01092022_06.indd 6 22.8.2022 9.19 22.8.2022 9.19
Tänä vuonna mahdollisesti tehdään uusi ennätys. Jo vuodet 2015–2021 olivat mittaushistorian seitsemän lämpimintä vuotta. de_01092022_06.indd 7 de_01092022_06.indd 7 22.8.2022 9.19 22.8.2022 9.19. 7 Demokraatti SÄÄN ÄÄRI-ILMIÖT LISÄÄNTYVÄT. Polttavaa, pitkäkestoista hellettä, myrskyjä, poikkeuksellisen rajuja sademääriä... Tämä kesä on viimeistään näyttänyt – myös Suomessa – ilmaston lämpenemisen vaikutukset. Seurauksena metsäpaloja, kuivuvia jokia ja peltoja, sulavia jäätiköitä... Pääsyy ilmaston lämpenemiseen on ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen määrän lisääntyminen ilmakehässä
Autoilijan maailma ei olekaan kaatumassa. Kun viikolla 24 esimerkiksi 95-oktaaninen bensiini maksoi 2,57 euroa, myytiin toissa viikolla ysivitosta joillain paikkakunnilla alle kahdella eurolla. Oma vaikeuskerroin syksyn työmarkkinaneuvotteluissa tulee yksityisen sektorin palkkaratkaisun kytköksestä julkisten alojen sopimukseen. Kyllä tässä luovuutta tarvitaan, millä tavalla tästä talven läpi rämmitään. Hurraa sillekin. – Jos toimistolle lähdetään testailemaan, kuinka paljon rahaa irtoaa, seuraa vesitarjoilua ja tiukkaa linjaa. Ei täällä voida lähteä sellaiselle laukalle. Missä siis hurraa-huudot. Hän toivookin, että osapuolet neuvottelisivat enemmän itse eivätkä tulisi niin helposti Bulevardille. Sajavaara puolustaa niin sanottua yleistä linjaa. Ja öljyn maailmanmarkkinahinnan putoaminen merkitsee myös pienempiä öljytuloja Putinin sotakassaan. Alf Rehn Facebookissa KOULUTUS Le va da -t ut ki m us la ito s ”Maan suunta on oikea”, sanoi venäläisistä 58 prosenttia helmikuussa ennen Ukrainan sotaa. Myös taloustilanne on haastava. de_01092022_08.indd 8 de_01092022_08.indd 8 24.8.2022 9.39 24.8.2022 9.39. Kyllä tästäkin selvitään, vaikka vyötä pitää kiristää. Tällaiseen ei ole aikaisemmin törmätty. Hän muistuttaa, että mikään ala ei elä umpiossa. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Polttoaine on halpaa V IIK O N LU KU 68 prosenttia. Hän on jo aloittanut neuvottelut hoitajajärjestöjen kanssa. Voi sanoa, että keskinäinen riippuvuus on nykyisin huomattavan paljon suurempaa kuin aikaisemmin. Sajavaaralla on haastava syksy edessä. SDP on nyt coolimpi kuin koskaan aikaisemmin. – On otettava huomioon ostovoima – inflaatio tuo hurjan haasteen – mutta myös kilpailukyky. Kaikista olennaisin asia on se, että osapuolet löytävät toisensa ja sen tason, millä ratkaisu syntyy. Demarina mieluummin häpeän sitä, että puolueen puheenjohtajalla on liian hauskaa kuin kaloripastaa, joka tappaa hitaasti mutta varmasti. Polttoaineen hinta on laskenut keskikesän huippulukemista kymmeniä senttejä. Toiveiden tynnyriä täältä ei saa, Anu Sajavaara sanoo. Sami Kuusela Twitterissä Nuori nainen juhlii kuten nuori nainen juhlii. Minä sanon sen suoraan, että tämä on todella ”pettymysten Bulevardi”. Luulitteko sen istuvan Hrutsevin kanssa saunanlauteilla vodkaa naukkaillen. Nyt luku on Pettymysten Bulevardi PESTIÄÄN ALOITTELEVAT valtakunnansovittelijat yleensä heti toimikautensa alussa painottavat, että Bulevardin toimisto ei ole mikään palkankorotusautomaatti. – Se on selvä, että jos yhdellä alalla nousevat kustannukset, se heijastuu myös muille aloille. Näin toteaa myös muutama viikko sitten työnsä aloittanut uusi valtakunnansovittelija, entinen Palvelualojen työnantajat Paltan neuvottelujohtaja Anu Sajavaara. – Tämä on uusi ja haasteellinen tilanne yksityisen sektorin kannalta. Jaakko Haikonen Twitterissä Sanna Marin tulee olemaan tämänkin tarinan sankaritar. Nyt monessa maassa energian kallistuminen on aiheuttanut pahan pessimismiaallon, joka hukuttaa myönteiset tapahtumat
Olethan itsekin yksinvaltias ja rakentamassa uudelleen suur-Venäjää, tai ainakin yrität palauttaa sisäänpäin romahtaneen Neuvostoliiton vanhaa valtapiiriä. Kun olet tärvännyt maasi talouden omilla, keskuspankkisi vastaisilla talousnäkemyksilläsi, ajanut maan jätti-inflaatioon ja nahistellut lähes kaikkien naapurivaltioidesi kanssa, niin onneksi Venäjältä löytyy aina ystävä, joka auttaa. Samaan aikaan syntyneitä oli vajaat 9 700 vähemmän kuin kuolleita. Prosessi on kesken, mutta kokoomus jo suunnittelisi Suomeen Naton pysyviä, monikansallisia toimintoja. Kunhan hintalappu on sopiva. Samalla on osin unohdettu Turkin koko ajan kasvava energiavirta Venäjältä. Ja sinulla on edullista öljyä, jolla virkaveljesi Turkissa voi voidella kansaa myötämieliseksi lähestyvissä vaaleissa. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari MURSU MALLI Sisäistä kauneutta ja rasvaa Ulkoista kauneutta ja rasvaa Hyvät suuruudenhullut, viime viikot Euroopassa on taivasteltu Saksan riippuvuutta Venäjän energiasta. Hyvä presidentti Erdo?an, tavoittelet suur-Turkkia, mahdollisesti jopa aina vuonna 1923 hajonneen Osmanien valtakunnan rajoille saakka. Suomen syntyvyysluvut ovat olleet pitkään synkkää luettavaa – syntyvyyden hetkellistä piristymistä lukuun ottamatta. Turkki on kaksinkertaistanut tänä vuonna venäläisen raakaöljyn toimitukset. de_01092022_08.indd 9 de_01092022_08.indd 9 24.8.2022 9.39 24.8.2022 9.39. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) toppuuttelee kokoomusta. Heinäkuun lopussa Suomen väkiluku oli 5 553 955. Ai niin hyvät Erdo?an ja Putin, onko kukaan teille ihmetellyt, että edullinen öljynhinta voisi olla koplattu vaikkapa Turkin nihkeään näkemykseen Naton laajenemisesta, pohtii Demokraatin väki IKÄRAKENNE NATO Nato lähti lapasesta – taas HUH, VIELÄ muutama kuukausi sitten Suomessa puhuttiin Nato-kiimasta, mutta eipä tuo kiihko päättynyt Suomen päätökseen hakea Naton jäseneksi. Maahanmuutto tukee Suomea SUOMEN VÄKILUKU kasvoi tammi–heinäkuun aikana lähes 6 000 hengellä. Onneksi sinä, presidentti Putin, ymmärrät virkaveljesi huolia ja tavoitteita. Maahanmuuttoja oli tammi–heinäkuun aikana 14 000 enemmän kuin maastamuuttoja. Tammi–heinäkuun aikana syntyi reilut 26 000 lasta, mikä on lähes 3 000 lasta vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2021. Kuolleiden määrä oli samana aikana vajaat 36 000, mikä on reilut 3 500 enemmän kuin vuotta aiemmin. Väestönkasvua selittää maahanmuutto ulkomailta, mikä pitää Suomen ikärakennetta terveen rajamailla. Kyllä siinäkin työtä vielä riittää, Kaikkonen sanoo. Nyt on tärkeintä keskittyä siihen, että Suomen Nato-jäsenyys varmistuu. – Näistä asioista päätetään aikanaan, kun olemme jäseniä, yhdessä muiden jäsenten kesken
Vuosia talouskriisin partaalla hoip punut Italia sai EU:n 750 miljardin el vytyspaketista yli 200 miljardin siivun. Mikä on parodontiitti. Kuinka monta käyttäjää on Facebookilla. Salvinia epäiltiin suun nitelmista kaataa Italian hallitus Venä jän avustuksella. Vaalivoittajaksi on gallupien mukaan nousemassa fasis mitaustainen äärioikeistopuolue Fra telli d’Italia. Mahdolliseen oikeistohallitukseen saat taa nousta myös Matteo Salvinin joh tama Lega Nord. Mikä on cumulonimbus. Vielä toistaiseksi EU:n kanssa yhteis rintamassa olleessa Italiassa tilanne voi pahentua syyskuun lopun parlament tivaalien jälkeen. 4. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP / Andy Devlin Maailman toiseksi paras – se sattuu 10 VIS V 1. 10. Sen puheenjohtaja Giorgia Meloni on vahva pääministeri ehdokas. Myös EKP on tukenut maata. 9. Kuka on Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja. 6. 3. Jalokivi, mutta mikä. 8. Meloni on jo väläyttänyt muu toksia elvytyspakettivarojen käyttöön, jos hän nousee pääministeriksi. Milloin avattiin Helsingin rautatieasema. Lisäksi parlamenttipaikkaa kärkkyy euroeroa ajava Italexitpuolue. Mikä on Ruotsin suojelupoliisin nimi. Todennäköisesti edessä on raju vääntö Euroopan komission kanssa elvytysvarojen kohdentami sesta. Kuinka monta hammasta on aikuisella. Oikeisto hallituksen pelätään pysäyttävän uudis tukset, mikä voi osaltaan räjäyttää pa hasti velkaantuneen Italian lainako rot taivaisiin. Ketkä ovat näytelleet Mielensäpahoittajaa Tuomas Kyrön kirjoihin perustuvissa elokuvissa. 7. Salvini on puhunut Ita lian irtautumisesta Venäjäpakotteista. 2. Oik eat vas tau kse t: 1) Kuu rotai ukk osp ilv i 2) Ant ti Litj a ja Hei kki Kin nun en 3) Era kko 4) Bak tee rei den aih eut tama suu n tul ehd uss aira us 5) Sam i Ita ni 6) Rub iin i 7) Säk erh ets pol ise n, Säp o 8) 191 9 9) 2,9 , milj ard ia 10 ) 28– 32 MAAILMAN TILA • EU:n yhtenäisyys koetuksella Italia heiluttaa Euroopan unionia M etkaa, että Euroopan unio nin yhtenäisyyttä koette levat maat, jotka saavat eniten EUtukia, kuten Unkari ja Italia. Minkälainen ihminen on eremiitti. de_01092022_10.indd 10 de_01092022_10.indd 10 24.8.2022 9.50 24.8.2022 9.50. 5
– Vaalien järjestöllinen pohjatyö on tehty, mutta vaalien toteutus on vasta sitten se iso juttu. Hänellä on takana monipuolinen työura politiikan eri sektoreilla. Aiemmin olin työskennellyt asioiden toimeenpanon alkuvaiheessa. – Vaikka työ ministeriössä on jo osin tuttua, niin onhan tämä iso askel. 11 Demokraatti Parin viime vuoden tapahtumia ei osattaisi keksiä edes elokuvan käsikirjoitukseen. Omanlaisensa poliittinen tehtävä oli myös muun muassa Tuula Haataisen presidentinvaalikampanjan vetäminen. Ministeriös sä näin, kuinka ne muuttuvat todeksi, Jenny Suominen sanoo. Jenny Suominen Ministerin erityisavustajan työpaikka on koko ajan katkolla. Hän oli jo viime vuonna samassa tehtävässä puolen vuoden ajan. – Erityisavustajana kuvani politiikasta tuli kokonaiseksi. VAALIT OVAT iso osa järjestöpäällikön työtä. H yppy perheja peruspalveluministeri Krista Kiurun erityisavustajan sijaiseksi ei ollut SDP:n järjestöpäällikkönä toimineelle Jenny Suomiselle niin suuri kuin voisi erityyppisistä tehtävistä kuvitella. En ole miettinyt, mitä tapahtuu tämän jälkeen. Niissä mitataan puolueiden politiikan toimivuutta ja jaetaan valtaa. Ennen viisi vuotta kestänyttä SDP:n järjestöpäällikön tehtävää hän työskenteli muun muassa eduskunnassa avustajana, Euroo pan parlamentissa valiokunta-avustajana ja SDP:n Uudenmaan piirin toiminnanjohtajana. – Tiedän työsuhteen olevan katkolla koko ajan. – Aloitin vuonna 2009 SDP:n Uudenmaan piirin toiminnanjohtajana, ja siitä alkaen on tuntunut, että montaa vaalitonta vuotta ei ole ollut. Suominen olisi valmis pohtimaan vaalien yhdistämistä erityisesti puolueiden rajallisten resurssien takia. Pari viime vuotta puolueessa olivat melkoisen vauhdikkaat, sellaista ei osattaisi keksiä edes elokuvan käsikirjoitukseen: Antti Rinteen sairastuminen, vaalivoitto, pääministerin vaihtuminen, korona, kuntavaalien siirtäminen, järjestötyön muuttuminen etätyöksi, Suominen listaa. Mutta se kestää sen, mitä kestää. Suominen lähetti kesällä piireihin tekemänsä järjestötason kampanjasuunnitelman. Toki vaalit ovat olennainen osa politiikkaa. Ja haikeaa jättää puoluetoimiston työyhteisö. Vuonna 2014 Vuonna 2022 de_01092022_11.indd 11 de_01092022_11.indd 11 22.8.2022 11.03 22.8.2022 11.03. Suominen sanoo sen kuuluvan työn luonteeseen. Teksti Heikki Sihto Kuvat Mauri Ratilainen ja Jukka-Pekka Flander MISSÄ OLET NYT. Vaalityön lisäksi on oltava aikaa puolueiden perustyölle kuten vaikka jäsenhankinnalle tai järjestötyön kehittämiselle. Ymmärsin, miten asiat etenevät valtioneuvostossa. Vaikka ensi vuoden eduskuntavaaleihin on vielä aikaa, on vaalityö jo vauhdissa. MINISTERIN ERITYISAVUSTAJAN tehtävä on eräänlainen pätkätyö, joka saattaa päättyä vaaleissa tai vaikka kesken vaalikautta ministerin vaihtuessa. Haluan nyt oppia tämän työn mahdollisimman hyvin
YMMÄRRÄN MOLEMPIEN ajattelua ja vähän perustelujakin. On silti jokseenkin täydellistä toiveunta väittää ja uskoa, että venäläisturistien silmät aukeaisivat maan johdon ja hyökkäyssodan pahuudelle, kun he saapuvat Suomeen ja muualle Eurooppaan nauttimaan turistin elämästä rannoilla ja ostosbulevardeilla. Loputon jossittelu, mutkuttelu ja whataboutismi joidenkin muiden maiden toimista täytyy lopettaa. Jossittelun aika on ohi SUOMEN EI PIDÄ MIETTIÄ LIIKAA VENÄJÄN REAKTIOITA SIIHEN MITÄ PÄÄTÄMME. Yymmärrettävää ja inhimillistä. Viime kädessä veren vuodatus Ukrainassa loppuu vasta, kun Venäjä on pakotettu lopettamaan se. SUOMI TEKEE omat ratkaisunsa ja hyvästä syystä. Tuomiojan mielestä kontaktien vähentäminen tukee Putinin propagandaa ja vie oppositiolta yhden henkireiän. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi hallituksen kokouksen jälkeen, että viisumien määrää vähennettäisiin noin 10 prosenttiin nykyisestä. Hyvä. Tältä osin asia on yksinkertainen: Venäjä tappaa viattomia Ukrainassa eikä ole lopettamassa. Rane Aunimo rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Venäläiset rantaturistit ja bulevardishoppailijat eivät aloittaneet sotaa Ukrainassa, mutta hekin voivat auttaa päättämään sen. Onko se syy jättää kohutut viisumirajoitukset tekemättä. analyysi de_01092022_12.indd 12 de_01092022_12.indd 12 24.8.2022 9.46 24.8.2022 9.46. Asia ei ole mustavalkoinen. SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen kirjoitti puolestaan Demokraattiin kolumnin aiheesta ja argumentoi, että jos venäläiset eristetään ja umpioidaan omaan todellisuutensa, niin heidän mahdollisuutensa saada toisenlaista informaatiota ja todellisuuskäsitystä on entistä rajoitetumpaa. Perhesyistä, ammatin tai opiskelun vuoksi viisumin saisi myös aiempaa helpommin, kun turistiviisumien käsittelystä vapautuu resurssia. Ei tietenkään. 12 Demokraatti Laita musta kuvapalkki kohdalleen vasempaan marginaaliin kun nostat pohjan kirjastosta! (yläosa leikkausvaraan) Otsikko ohut 40 > KESKITÄ! Ingressi pieni > KESKITÄ! ANF 5 Leipis Uuden kappaleen alkuun Leipis 1 kpl CAPS Poiminta viivoilla, mahdollisimman vähän tavutuksia Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Nyt kyse on Venäjästä ja tarpeestamme reagoida julman sotimisen synnyttämään tilanteeseen. Kiljusen mukaan venäläisten shoppailun estäminen naapurimaissa näyttäytyy venäläisille syrjintänä. Kuulostaa järjelliseltä. Turistiviisumin saaminen vaikeutuu, ja se on tarkoituskin. Käytännössä turistiviisumien haku olisi mahdollista vain tiettyinä viikonpäivinä. Voi olla, että Putin hyötyy propagandastaan, voi olla että ei. Jo myönnettyjä viisumeja ei peruta, eikä viisumien myöntämistä lopeteta kokonaan. Ei pidä olettaa venäläistä keskiluokkaakaan tyhmäksi, se kyllä tietää asioiden todellisen laidan, mutta moni sulkee siltä silmänsä. Suomen ei pidä miettiä liikaa Venäjän reaktioita mahdollisiin päätöksiimme. KAIKKI EIVÄT ole yhtä mieltä viisumirajoituksista. Lisäksi Haavisto totesi, että valmistelut humanitaarisen viisumin ottamisesta käyttöön alkavat. M yönnän, en pidä juuri nyt realistisena ajatuksena sitä, että venäläisten turistiviisumien rajoittaminen Suomessa tai edes Euroopan tasolla lopettaisi Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa ainakaan nopealla aikataululla. Hallituksen iltakoulu linjasi, että venäläisten turistiviisumeita rajoitetaan. Jos pidämme toimia moraalisesti oikeina, meillä on kaikki syy toimia sen perusteella. Muun muassa Erkki Tuomioja (sd.) on sanonut pitävänsä Saksan höllempää linjaa perustellumpana kuin Viron tiukkaa. Oikein
Koulutustasomittain ilmaisee väestön koulutustason laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisen pituuden henkilöä kohti. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 IKÄRYHMÄT KOULUTUSTASOMITTAIMEN MUKAAN VUONNA 2020 OECD-maissa jokainen ikäryhmä on yleensä vanhempaa koulutetumpi, mutta tässä Suomi on poikkeus. Siitä huolimatta, että vuonna 2020 keskimääräinen perusasteen jälkeiseen koulutukseen käytetty aika oli 4,6 vuotta ja 1970 vain 1,5 vuotta. 13 Demokraatti 500 400 300 200 20 –2 4 25 –2 9 30 –3 4 35 –3 9 40 –4 4 45 –4 9 50 –5 4 55 –5 9 60 –6 4 D EM O G RA A FI Koulutustaso hiipuu Suomessa 1970-luvun lopulla syntyneet ovat jäämässä Suomen koulutetuimmaksi ikäryhmäksi. de_01092022_13.indd 13 de_01092022_13.indd 13 19.8.2022 14.00 19.8.2022 14.00. Vuoden 2013 jälkeen Suomessa nuorten koulutustaso ei ole enää noussut koulutuksen pituudella mitaten, vaan se on laskenut hieman. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ti la st ok es ku s, Ko ul ut us til as to t Sähkön hinta Sähkön hinnan arvioidaan jopa kolminkertaistuvan loppuvuoden aikana. Vuonna 2020 korkeimmin koulutettu oli 40–44-vuotiaiden ikäryhmä. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Bensan hinta Polttoaineiden litrahinnat ovat laskeneet kesän huipusta kymmeniä senttejä. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Fingrid Lähde: Tilastokeskus Arvostamme suomalaista työtä. Se oli suorittanut keskimäärin 4,9 vuotta perusasteen jälkeistä koulutusta. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 tarkoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen
UUDISTUMISHALUA. 14 Demokraatti EDULLINEN VELKARAHA EDULLINEN VELKARAHA LAISKISTI PÄÄTTÄJIEN LAISKISTI PÄÄTTÄJIEN UUDISTUMISHALUA. de_01092022_14.indd 14 de_01092022_14.indd 14 23.8.2022 17.04 23.8.2022 17.04
Epäsuhtaa on paikattu lainarahalla. 15 Demokraatti ILMIÖ SUOMI ELÄÄ VELAKSI Suomen julkisen sektorin menot ovat suuremmat kuin tulot. Pessimismissä ei kuitenkaan kannata piehtaroida liikaa. Teksti Heikki Sihto / Kuvitus iStock ja Arja Jokiaho de_01092022_14.indd 15 de_01092022_14.indd 15 23.8.2022 17.04 23.8.2022 17.04
Suomen valtionvelaksi arvioidaan tämän vuoden lopussa noin 136 miljardia euroa. Kun tänä vuonna valtionvelan korkomenot ovat noin 700 miljoonaa euroa, ensi vuonna ne nousevat 1,3 miljardiin euroon. Suomen julkinen talous on ollut alijäämäinen, menot ovat suuremmat kuin tulot, jo vuodesta 2008. Siihen nähden olemme pärjänneet paremmin kuin odotettiin, kansanedustaja ja SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen sanoo. Myönteistä on pahimpien korkopelkojen hellittäminen. Ja viime vuodet Suomenkin talous on taas punnertanut vähintäänkin kohtuullisesti – kriiseistä huolimatta. Mutta ilo voi olla lyhytaikainen. Aivan niihin lukuihin ei tuolloin onneksi päästy ja jo seuraavana vuonna valtio jätti nostamatta noin kahdeksan miljardia euroa vuodelle 2021 aiottua lainaa. Budjetoitu valtionvelka nousee arviolta 144 miljardiin euroon ensi vuoden lopussa eikä kasvulle näy loppua. Nyt olemme jo pitkään eläneet poikkeuksellisessa toimintaympäristössä. LABOREN MIKA MALIRANTA tunnustautuu pohjoismaisen hyvinvointivaltion kannattajaksi. VALTIOVARAINMINISTERIÖN BUDJETTIPÄÄLLIKKÖNÄ huhtikuussa aloittanut Mika Niemelä joutuu epäkiitolliseen tehtävään eli edustamaan tässä jutussa sitä kitsasta virkamiestä, joka sanoo mihin on varaa käyttää rahaa ja mihin ei. Samalla tavalla Suomikin nousi 90-luvun lamasta. – On helpompi ehdottaa lisäyksiä kuin tehdä priorisointeja ja valintoja. Pohjoismaat ovat selvinneet aikaisemmista talousvaikeuksistaan – ja veloistaan. – Nämä ovat budjetissa merkittäviä summia, Mika Niemelä sanoo. – Sitä Suomenkin pitää pelätä, että historia ei enää toistaisikaan itseään. Hän pohtii, että kuluvan vaalikauden kriisit ja edullinen velkaraha ovat edesauttaneet sitä, että ministeriöt eivät riittävästi nykyisten resurssien uudelleenkohdennuksia. Nyt päätetään, tarvitaanko Suomessa jatkossa kipeitä vai keskikipeitä toimia julkisen talouden alijäämän korjaamiseksi, Työn ja talouden tutkimuksen Laboren johtaja Mika Maliranta sanoo. Mutta asiaa pitää katsoa pidemmällä aikavälillä. Hän arvioi, että pelkästään vuonna 2020 julkisen talouden velka voi kasvaa yli 20 miljardia euroa. Hän muistuttaa niin Ruotsin kuin Tanskankin käyneen taloudessa syvällä, mutta nyt ne molemmat ovat vahvassa kunnossa. Alkuun ne ikävät luvut. – Olen toiveikas, että Suomen velkaantuminen saadaan hallintaan. Korona-ajan velkaantumisen pahimmat painajaisluvut taisi lyödä pöytään vuonna 2020 tuolloin valtiovarainministerinä toiminut Katri Kulmuni. 16 Demokraatti D-ILMIÖ ina kannattaa olla huolissaan”, sanovat tämän jutun haastateltavat Suomen velkaantumisesta. – Totta kai velkaantumisesta pitää olla huolissaan eikä tilannetta voi hyväksyä. Nyt on de_01092022_14.indd 16 de_01092022_14.indd 16 23.8.2022 17.04 23.8.2022 17.04. Suomi, kuten moni muukin EU-maa, on ylittänyt EU:n jo itsekin hautaaman tavoitteen, jonka mukaan julkista velkaa saisi olla enintään 60 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Uutta velkaa otettiin noin 3,7 miljardia euroa alkuperäisen 11,7 miljardia euron asemesta. Nykymenolla se kasvaa 165 miljardiin euroon vuoteen 2026 mennessä. Suomen bruttokansantuote saavutti viime vuonna vuotta 2008 edeltäneen tason. Tilanne ei ole vielä akuutti eikä äkkinäisiä liikkeitä tarvita, mutta suunnan kääntämiseksi ensimmäiset askeleet pitäisi ottaa jo lähivuosina. Yhteenvetona Niemelä summaa, että nykyisillä suunnitelmilla valtionvelka ei sula
SUOMEN SUOMEN PITÄISI NOSTAA PITÄISI NOSTAA KOKONAIS KOKONAIS VEROASTETTA VEROASTETTA LÄHEMMÄKSI LÄHEMMÄKSI RUOTSIA. Valtiovarainministeriön tuoreimman ennusteen mukaan valtionvelan budjetin alijäämä ei ole kasvamassa ensi vuonna. Tällä varauksella valtiovarainministeriö arvioi, että valtionvelan alijäämä ei lähde kasvuun, Mäkynen muistuttaa. Myös tämän päivän politiikassa on eroja. Jos tämä ankkuri ylittyy yli viisi prosenttia, joutuu hallitus selvittämään ylityksen syyn ja esittämään korjausohjelman valtiopäiville. Suomessa ensi vuoden alijäämäksi on arvioitu 6,3 miljardia. VM:n Mika Niemelä suhtautuu Ruotsin mallin mukaiseen velka-ankkuriin ”hyvin positiivisesti”. MAAOTTELUHENGESSÄ – ja osin ideologisessakin – Suomesta katsotaan kadehtien Ruotsin velkakuria ja kohtuullista velkaantumista. Maliranta muistuttaa Ruotsin – kuten myös hyvässä talousiskussa olevan Tanskan – kokonaisveroasteen olevan Suomea korkeampi. Syitä on useita. Metsäteollisuuden haasteet eivät ravistelleet sitä samaan tapaan kuin Suomea, koska sen rooli oli kutistunut Ruotsissa pieneksi jo aikaa sitten. RUOTSIA. Vielä viime vuonna Ruotsissa arvioitiin, että maa ei ota enää tänä vuonna nettovelkaa eli valtionvelka alkaisi lyhentyä. Se mahdollistaisi nykyistä pitkäjänteisemmän talouden suunnittelun. Pidän hyvin epärealistisena puheita siitä, että yhdessä vaalikaudessa pystyttäisiin kääntämään de_01092022_14.indd 17 de_01092022_14.indd 17 23.8.2022 17.04 23.8.2022 17.04. Vaarana on, että talouspolitiikasta tulee jälleen myötäsyklistä. Ruotsissa sama luku oli 35,2 prosenttia ja velkaantuminen kääntymässä laskuun. – Ruotsin velkakatto on monilta osin nimenomaan jäykkä. Hän pitää tätä liian jäykkänä menetelmänä. – Talouspolitiikkaa tehdään nyt neljän vuoden perioideissa. Viime vuoden lopulla Suomen valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 50,9 prosenttia. Se helposti ohjaa taloussuunnittelun seuraamaan suhdanteita. Länsinaapurissamme on myös puoluerajojen yli sovittu velka-ankkurista, jonka mukaan valtionvelka saa olla vain 35 prosenttia bruttokansantuotteesta. Maliranta uskoo, että keskipitkällä aikavälillä Suomen ”takamatka” mahdollistaa monia muita maita paremman tuottavuuden kasvun. Hänen mielestään valtion talouspolitiikkaa ei voi ohjata yksittäinen luku tai mittari, on kyse sitten valtionvelan kokonaismäärästä tai alijäämästä. – Olennaista on talouskasvun jatkuminen kahden prosentin vuosivauhdilla. 17 Demokraatti kaksi merkittävää tekijää huonommin kuin aikaisemmin: Suomessa on historiallisen huono väestönkehitys ja Ukrainan sodan takia taloudessa on erittäin suuria sopeutumistarpeita, muun muassa energiasektoriin liittyen, Maliranta listaa. Mutta onneksi tai onnettomuudeksi tässä asiassa Suomella on mennyt monia kilpailijamaita huonommin, kun Nokia-klusterin hiipuminen vei tuhansia korkean tuottavuuden työpaikkoja. Hän pitää velan kokonaismäärän asemesta tärkeimpänä mittarina velkasuhdetta, jossa verrataan valtionvelan alijäämää bruttokansantuotteeseen. Se on alle kolme prosenttia bruttokansantuotteesta, mitä lukua pidetään EU:ssa kriittisenä rajana. Taloutta hidastaa myös pitkään kestänyt tuottavuuden kasvun hidastuminen. Talousoptimistina Mika Maliranta kuitenkin katsoo maiden mennyttä taloushistoriaa ja muistuttaa Suomi-Ruotsi-tilanteen kääntyneen Ruotsin hyväksi vasta 2010-luvun lopulla. Matias Mäkynen lähestyy Suomen velkaantumista toiselta suunnalta. – Ruotsissa ei ollut Nokian kaltaista isoa negatiivista tuottavuusshokkia. Silloin toistetaan 2000-luvun alun talouskriisin virheitä. Ruotsissa onkin jo usean vuoden ajan tehty ylijäämäinen valtion budjetti. Nykyinen kehysbudjetointi painottuu Suomessa yhteen vaalikauteen. Ja jos mietitään Ruotsin velkakatto-mallin hyviä puolia, niin ne jo muistuttavat aika paljon Suomen kehysbudjetointia, Matias Mäkynen sanoo. Suomessa väestön vanhenemisen takia vähenee vuosi vuodelta valtion velkaa lyhentävien veronmaksajien määrä. Lisäksi Ruotsin pitkän aikavälin maahanmuuttopolitiikka on turvannut Suomea terveemmän väestön ikärakenteen ja paremman työllisyyden. Ja velkamäärä on kasvussa
”Mitenkäs tämän muotoilisi”, Maliranta pyörittelee kysyttäessä puolueiden keinovalikoimista valtiontalouden oikaisemiseksi. Rakenteellisia uudistuksia, vaikka niitä kannattaakin, Maliranta pitää siinä mielessä ongelmallisina, että niiden vaikutuksista usein puuttuu tutkimusnäyttö. Niemelä ei halua tarkemmin linjata, millä painotuksilla valtiontaloutta ja velkaantumista pitäisi oikaista. Vaikeus tulee eri toimien painottamisessa. Edellisestä huolimatta Niemelä sanoo olevansa edelleen vahva kehysbudjetoinnin puolustaja. Mika Maliranta – hyvinvointivaltion kannattajaksi tunnustautuva – käyttäisi niin veroruuvia kuin leikkauksiakin. Toki jos esimerkiksi kiinteistöveroa tai arvonlisäveroa korotetaan, tulee pelivaraa palkkaverotuksen keventämiseen. Verotusta ei voi kiristää liikaa. Talouskasvu, jota tuetaan julkisin varoin tehtävillä panostuksilla TKI-investointeihin ja vihreään talouteen. Puhtaasti taloustieteellisesti ajateltuna ehdotus on Malirannan mukaan toimiva, jos valtion viisailla panostuksilla – julkista taloutta heikentämättä – pystytään vauhdittamaan talouskasvua. – Piru asuu yksityiskohdissa. Päävaihtoehdot ovat verotuksen kiristäminen tai palveluista säästäminen. – Jos otetaan vain yhtä lääkettä, voi annoskoko kasvaa liian suureksi. Siinä on omat vaaransa. Siitä jokaisella puolueella on oma näkemyksensä. Ja mielestäni työmies on palkkansa ansainnut. – Toimet pitää valita kulloisenkin taloustilanteen mukaan. Se on vähän kuin sopanteko. Se vaikuttaa tulopuolella verokertymään ja kulupuolella julkisiin menoihin. YLTIÖOPTIMISMIA. Muun muassa kokoomus on esittänyt tuloverotuksen keventämistä keinona, joka vauhdittaisi talouden myönteistä kehitystä. JULKISEN TALOUDEN korjaamisen työkalupakki on yksinkertainen: verotus, julkisten menojen leikkaus ja rakenteelliset uudistukset. Kaksi vaalikautta on jo realistinen lähtökohta. – Esimerkiksi sote-uudistus on tarpeellinen, mutta toistaiseksi emme vielä tiedä mikä sen vaikutusten etumerkki tulee olemaan. Hän korostaa työllisyysasteen merkitystä. 18 Demokraatti D-ILMIÖ maan talous plussalle. Lähtökohtana pitää olla talouskasvu ja työllisyyden paraneminen. VM:n Mika Niemelä pitää Suomen talouskehityksen perusongelmana väestön ikääntymistä ja hoivakustannusten kasvua. Malirannan mielestä verokeskustelussa välillä on vaikea nähdä puhutaanko työn verotuksesta vai kokonaisveroasteesta. Mikä on lopulta tuottava investointi ja kuka sen lopulta päättää tai arvioi. Julkisten menojen sopeutus tuloihin eli verotukseen ja velka-ankkuri. Lääkkeet ovat tutut. TYÖN VEROTUKSEN TYÖN VEROTUKSEN KEVENTÄMISEN KEVENTÄMISEN VAIKUTUKSIIN LIITTYY VAIKUTUKSIIN LIITTYY YLTIÖOPTIMISMIA. Mutta reaalimaailmassa Maliranta näkee investointimenojen erottamisessa joskus samantapaista toiveajattelua kuin veronkevennysten autuuteen uskomisessa. Maliranta suhtautuu hieman varauksellisesti SDP:n ajatukseen erottaa kehysbudjetista investointimenot. Vastaavasti julkisten palveluiden väärin kohdistuvat leikkaukset voivat vaikuttaa yhteiskunnan dynaamisuuteen, Maliranta perustelee. Hänen mielestään hallitus tarvitsee sitä työkaluksi, mutta malli kaipaa uudistamista. Kyse on poliittisista valinnoista etenkin veronkorotusten ja palvelujen karsimisen välillä. Välillä nousee lautaselle nakki, välillä pelkkä peruna. Hänen mielestään Suomen pitäisi nostaa kokonaisveroastetta lähemmäksi Ruotsia. – Nykyisen tyyppinen kehysbudjetointi ei toimi kovin hyvin kriiseissä eikä se mahdollista pitkäjänteisempää, vaalikaudet ylittävää suunnittelua. Ja vähänkin merkittävämpi verotuksen keventäminen merkitsisi todella laajoja leikkauksia julkisiin palveluihin. – Työn verotuksen keventämiseen ja sen vaikutuksiin liittyy aika paljon yltiöoptimismia. Hän sanoo suhtautuvansa skeptisesti ainakin valtion verotulojen leikkaamiseen. de_01092022_14.indd 18 de_01092022_14.indd 18 23.8.2022 17.04 23.8.2022 17.04
Hän uskoo onnistuneiden hankkeiden kuittaavan epäonnistumisten menetykset. – Koulutusjärjestelmä on hyvä esimerkki siitä, kuinka siihen panostamisen vaikutukset näkyvät vasta ehkä kymmenen vuoden päästä. EMME VIELÄ EMME VIELÄ TIEDÄ SOTEN TIEDÄ SOTEN TALOUS TALOUS VAIKUTUSTEN VAIKUTUSTEN ETUMERKKIÄ. Hän kertoo VM:n näkemysten useissa TKI-hankkeissa muuttuneen kuitenkin myönteiseksi, kun mukaan on saatu tutkija-arvioita hankkeiden kannattavuudesta. Julkinen raha myös usein vauhdittaa yksityisiä investointeja. ETUMERKKIÄ. Muun muassa vetyteollisuuden vauhdittaminen vaatii yhteiskunnan panostuksia. Samalla hän myöntää, että monien julkisten investointien vaikuttavuusarviointi on vaikeaa. de_01092022_14.indd 19 de_01092022_14.indd 19 23.8.2022 17.04 23.8.2022 17.04. – Sote-uudistus saatiin onneksi vihdoin vauhtiin. 19 Demokraatti MATIAS MÄKYNEN pitää Suomen taloustilannetta kaksijakoisena. Vastaavasti sote-puolella uusien hoitojen vaikuttavuus selviää usein vasta vuosien kuluttua. Se hillitsee sote-kulujen kasvua. Olennaista on monipuolistaa vientiä ja vahvistaa sen vetoa, Mäkynen listaa. Toisaalta monen uudistuksen odotetaan helpottavan menopaineita. Mäkysen mielestä Suomi ei selviä ilman merkittäviä julkisen sektorin tekemiä pitkäjänteisiä investointeja. Lisäksi talouskasvun tueksi tarvitaan tutkimusja tuotekehitysinvestointeja, koulutuspanostuksia ja maahanmuuton lisäämistä. – Ilman julkisen sektorin osallistumista esimerkiksi monet energiaan liittyvät hankkeet jäisivät toteutumatta. Ja usein ne maksavat. Hän pitää vanhentuneena ajattelua, jonka mukaan taloudellinen riskinotto ei kuuluisi valtiolle. Talouskasvun ja tuottavuuden eväitä syö muiden muassa väestön vanheneminen ja huoltosuhteen heikkeneminen. Tämän tyyppisiin investointeihin on tärkeää löytyä rahaa, vaikka ne eivät budjetissa olisikaan. Mäkynen arvoi valtiovarainministeriötä vaivaavan jossain määrin pahimman skenaarion mukainen varovaisuusperiaate, jonka mukaan investointia ei kannata tehdä jos siihen sisältyy riskejä. Mäkysen mielestä julkisen sektorin pitäisi olla investoinneissaan nykyistä valmiimpi riskinottoon
Kenttälääkintätaidot ja käytännöt harppasivat nykyaikaan, samoin sotilaiden tarvitsemat silmä-, polvija muut suojavarusteet huomattiin elintärkeiksi. Samoin kyky operoida taistelutilanteissakin muiden Nato-maiden joukkojen kanssa opittiin Afganistanissa. Suomalaissotilaat tekivät parhaansa myös Afganistanin hallinnon joukkojen ja viranomaisten kouluttamisessa, vaikka oppi ei mennytkään perille niin kuin meillä toivottiin. Imagollistakin hyötyä tuli: suomalaisiin sotilaisiin ja heidän kykyihinsä opittiin luottamaan Nato-esikunnissakin. OMA LUKUNSA olisi pohtia, mitä haittapuolia ISAF-operaatiosta oli Afganistanin kansalle. Fiaskon syiden arvioiminen ei puolustusministeriön mielestä ole heidän tehtävänsä. Myös karmeuksia nähneiden sotilaiden psykososiaalisen tuen tarve ymmärretään nyt paremmin, selvityksessä sanotaan. Joukkojen tukema paikallishallinto osoittautui korruptoituneeksi. Operaatio maksoi Suomelle 315 miljoonaa euroa. Kalleimmat ajat olivat 2009–2013, jolloin rahaa meni vuosittain 25–39 miljoonaa. ”Omaisten surua ja yksittäiselle sotilaalle aiheutunutta läpi elämän mukana seuraavaa vammaa ei voi mitata millään mittarilla”, sanoo puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) selvityksen esipuheessa. Suomalaisten osuutta tästä ei käsitellä. Kriisinhallinta muuttui enemmän sotimisen hallinnaksi. Länsiliittoumalta puuttui selvityksen mukaan myös riittävä kulttuurinen ymmärrys maan olosuhteista ja klaanirakenteista. Kokonaissumma on vain muutamia promilleja länsimaiden koko ISAF:iin upottamista rahoista. Selvityksessä myönnetään yleisellä tasolla, että kansainvälisten joukkojen toiminnasta aiheutui 19 vuoden aikana myös siviileille paljon ihmishenkien menetyksiä ja omaisuuden tuhoa. Jokainen toimialue on erilainen. Teksti Petri Korhonen Kuva Lehtikuva, Heikki Saukkomaa S uomi toimi Afganistanissa YK:n valtuuttamassa ISAF-operaatiossa vuosina 2002–2021. 20 Demokraatti Kallis reissu Suomi oppi Afganistanissa selviytymään sodassa, afganistanilaiset jäivät sodan jalkoihin. AFGANISTAN de_01092022_20.indd 20 de_01092022_20.indd 20 23.8.2022 17.43 23.8.2022 17.43. Kun operaation alkuvaiheessa päätehtävänä oli jälleenrakennuksen ja lasten kouluunpääsyn tukeminen, loppuvuosina suomalaissotilaat joutuivat entistä enemmän suojelemaan itseään ja paikallisia sodankäynnin keskellä. Puolustusministeriö antaa eduskunnalle tämän vuoden lopulla laajemman yhteenvedon toiminnan koko saldosta, mutta ensimmäinen lyhyt selvitysversio julkaistiin pari viikkoa sitten. Sota, jota ei saanut kuitenkaan sanoa sodaksi, opetti puolustusvoimille hyvin paljon etenkin sotilaiden hengissäpysymisen keinoista modernilla taistelukentällä. Silti kaksi suomalaista kuoli ja 15 haavoittui, ja tämä on ministeriön mielestä kallis hinta. Suomen puolustusvoimien nykyinen hyvä tietoja taitotaso on selvityksen mukaan pitkälti perua Afganistanissa pärjäämisestä. Selvityksessä myönnetään, että Suomi pääsi moneen muuhun länsimaahan verrattuna Afganistanista suhteellisen vähillä omilla tappioilla. Ministeriö myöntää auliisti, että länsiliittouma epäonnistui maan olojen vakauttamisessa ja Taleban-liikkeen torjumisessa. Selvitys korostaa, että Afganistania ei kannata pitää ainoana verrokkina, kun Suomi harkitsee seuraaviin mahdollisiin suuriin kriisinhallintaoperaatioihin lähtemistä. SUOMALAISTEN OSALLISTUMISEN luonne alkoi muuttua 2010-luvun taitteessa
Mutta me emme olekaan osa eurooppalaista raideverkostoa. Suomen menestyminen vaatii monta uudistusta, kun ihmisja tavaravirrat kulkevat jatkossa uusissa geopoliittisissa suunnissa. Suomen raideleveys, 1 524 millimetriä, ei ole yhteensopiva eurooppalaisen, 1 435 millimetriä, kanssa. Vai kuulutko niihin, jotka uskovat, että saamme enemmän aikaan EU:n kanssa, länsi-integroitumisella ja omien heikkouksien vahvistamisella myös reiluin tulevaisuusinvestoinnein. Rail Baltica tulee eurooppalaisella leveydellä Tallinnaan, vaikka Baltiassakin on idän raideleveys. Jotain kuitenkin kertoo se, jos tyrmäämme uudet ehdotukset heti tuoreeltaan. Kiireellisimpiä on jo hoidettu, kuten talvimerenkulun huomioiminen laivojen päästökaupassa. Suomen yksi yhteys ei tee järkeväksi koko verkon muuttamista, mutta olemme tuhansien kilometrien päässä muista EU-kumppaneistamme. Meidän raiteemme vievät Moskovaan. Toisilla voi soida levy eristäytymisen ihanuudesta: tuetko vahvempaa itsenäistä (ja yksinäistä) Suomea. Sota herätti myös siihen tosiasiaan, että yhteytemme itänaapuriin on katkennut todennäköisesti tuleviksi vuosikymmeniksi. Ensireaktio ehdotukseen oli jyrkän negatiivinen ja naureskelevakin. Millä korvaamme tämän talous-, turismi-, energiaja tutkimusyhteistyön, kaupan ja sosiaalisen kanssakäymisen jatkossa. Siihen, joka kaipaa vanhaan ja uskoo idänsuhteiden paluuseen pian. Uusien ehdotuksien kohdal la voi itse kukin pohtia, mihin joukkoon kuuluu. MEIDÄN RAITEEMME VIEVÄT MOSKOVAAN. de_01092022_21.indd 21 de_01092022_21.indd 21 24.8.2022 10.25 24.8.2022 10.25. Komission esitys on osa Euroopan laajuisen raideverkoston kehittämistä. K omission ehdotus Suomen raideleveyden muuttamisesta eurooppalaiseen standardiin herätti Suomessa. Pieni mutta merkittävä ero, kun raideverkoston pituutta on 6 000 kilometriä. Se on ongelma, johon tarvitsemme määrätietoisia ratkaisuja. Toki raideverkoston uudelleenrakentaminen olisi asia, joka vaatii pitkää pohdintaa ja selvitystä. Raiteet ja nopea moottoritie Pietariin eivät riitä, kun olemme geopoliittisesti yhä enemmän saari. Sodan myötä esimerkiksi viljakuljetusten ongelmat ovat tulleet esiin. Joudumme pohtimaan, kuinka jatkossa ylläpidämme sekä maan sisäisiä julkisen liikenteen yhteyksiä ja laatua, että kehitämme parempia yhteyksiä muualle Eurooppaan. Onko luvassa tunneli Tallinnaan. Minne meidän (henkiset ja strategiset) raiteemme vievät. 21 Demokraatti Miapetra Kumpula-Natri Europarlamentaarikko, Bryssel miapetra.kumpula-natri@ep.europa.eu MEPIT Millä raiteilla Suomi jatkaa. EU kehittää liikenneverkostoa liikkumisen helpottamiseksi, ihmisten ja tavaroiden. Toivottavasti. Raideverkostomme on joka tapauksessa ison korjausurakan tarpeessa (Yle: Korjausvelkaa 1,3 miljardin edestä). Finnair on joutunut heikentämään yhteyksiään Aasiaan ja junayhteydet Suomesta Eurooppaan ovat heikot. Mahtuuko tähän mietintään ison kuvan muuttuminen. Tähän viimeiseen ei voi kuulua vain EU-rusinat pullasta -ajattelu, vaan myös EU:n vahvistaminen. Bensan hinnannousu on kasvattanut matkustajamääriä junissa ja joukkoliikenteessä. Suomen on nyt katsottava tosiasioita silmiin rakentaessamme saaresta niin fyysiset kuin poliittisetkin yhteydet muihin demokratioihin. PÖYDÄLLÄ ON valintoja Suomen yhteyksistä muualle maailmaan
Tarvitsemme vaikuttavia päätöksiä, jolla uhkaavaa energiahintojen kiipeämistä kohti taivasta voidaan lievittää. Päätöksiä tarvitaan vielä tämän hallituksen aikana. VIHREIDEN ON AIKA OTTAA PÄÄ PENSAASTA JA MÄÄRITTÄÄ YDINVOIMAKANTANSA UUDELLEEN. – Sähkön ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet historiallisen korkealle tasolle. LINDTMAN KOROSTAA myös, että nyt on tehtävä myös päätöksiä, jolla turvataan lähivuosien energiatuotantoa. Edessä voi olla vakava taantuma. – Myöhempinä vuosina tahtia kiristetään, jotta päästötavoitteista ei tarvitse tinkiä.Toisin sanoen, SDP ei tavoittele ilmastotavoitteiden laimentamista. – Pelottelun sijaan päättäjiltä kaivataan ratkaisuja niin ensi talven varalle kuin pidemmällekin aikavälille. Lindtmanin mielestä nyt onkin pohdittava kaikkia keinoja akuutin tilanteen helpottamiseksi. Me emme halua ajaa kotitalouksia ahdinkoon. – Vihreiden on aika ottaa pää pensaasta ja määrittää kantansa ydinvoimaan uudelleen. SDP on ehdottanut tehoreservin käyttöönottoa ja sähkön hintakattoa EUalueella. Hänen mukaansa tätä voi verrata polttoaineiden jakeluvelvoitteen väliaikaiseen alentamiseen, jonka myös vihreät ovat hyväksyneet. Hän arvioi, että mikäli hinnat pysyvät korkealla pidempään, ovat myös suomalaisen ja eurooppalaisen teollisuuden toimintaedellytykset uhattuna. Lisäksi on esitetty EU:n päästökaupan markkinavakausmekanismin (MSR) sääntöjen väliaikaista muuttamista siten, että päästöoikeuksia laskettaisiin markkinoille tulevan talven varalle lisää ja siten laskettaisiin päästöoikeuden historiallisen korkeaa hintaa. Samoin pienydinvoiman kehittämiseen tarvitaan lisää vauhtia ja tätä koskevaa suunnittelua pitää edistää ripeästi. – Ajatuksena on, että päästöoikeuksien absoluuttiseen määrään ei puututtaisi, vaan sama määrä oikeuksia voitaisiin kerätä markkinoilta myöhemmin tilanteen tasaannuttua pois, Lindtman selvittää. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan mielestä Loviisan ydinvoimaloiden jatkoluvasta pitäisi tehdä päätös vielä tämän hallituksen aikana. Ovatko vihreät valmiita rehelliseen uudelleenarviointiin ydinvoiman käyttämisessä Saksan esimerkin mukaisesti. 22 Demokraatti ENERGIA Vaaran talvi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman varoittaa Suomea uhkaavasta energiakriisistä. Teksti Demokraatti / Kuva iStock A ntti Lindtmanin pelkää energiakriisin uhkaavan ensi talvena jo tavallisten ihmisten pärjäämistä. Lindtman arvioi, että sääntöjen väliaikaisella tarkistuksella ei olisi haitallista ohjausvaikutusta, sillä fossiilisten polttoaineiden poikkeuksellisen korkeat hinnat ohjaavat markkinoita jo valmiiksi kohti päästöttömiä ratkaisuja. de_01092022_22.indd 22 de_01092022_22.indd 22 23.8.2022 17.18 23.8.2022 17.18. Suomen ja EU:n on irrottauduttava fossiilisesta energiasta kokonaan. Suomalaisten sähköstä maksamat hinnat ovat jopa 5–10 kertaistuneet muutaman vuoden takaisesta, Antti Lindtman toteaa. Päästöttömänä energiatuotantomuotona ydinvoimaa tarvitaan uusiutuvien energiamuotojen rinnalla. – Ensi talvi tulee olemaan vaaran talvi
de_01092022_22.indd 23 de_01092022_22.indd 23 23.8.2022 17.19 23.8.2022 17.19. 23 Demokraatti Anna aineeton lahja tai hae rahoitusta omalle hankkeellesi saat 20% sen päälle! Kulttuurilahja on Kansan Sivistysrahaston joukkorahoituspalvelu, jolla tuetaan suomalaista luovuutta. www.demokraatti.fi Seuraa meitä myös somessa. Lue lisää: KULTTUURILAHJA.FI Värittömyys pahasti hakusessa Kaikki ei ole sitä miltä näyttää
Edsukuntaryhmän varapuheenjohtaja Kristiina Salonen toivoo, että mahdollinen ylimääräinen lapsilisä ei leikkaa kaikkein pienituloisimmilta toimeentulotukea. Puolue esitteli toimenpidepakettinsa SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa pari viikkoa sitten. SDP haluaa vahvistaa peruskoulua, laajentaa esiopetuksen kaksivuotiseksi sekä uudistaa oppimisen tuen kattamaan koko koulupolun varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Me haluamme, että sitoudutaan parlamentaarisesti siihen, että 0,7:stä ei luovuta. Teksti Johannes Ijäs Kuva Lehtikuva, Matias Honkamaa S DP esittää muun muassa lapsilisien ja muiden etuuksien kuten yksinhuoltajakorotuksen ja lapsikorotuksen korottamista inflaatiosta pahiten kärsivien auttamiseksi. Marinin mukaan uudistusta ei pidä tehdä hätiköiden. SDP HALUAA palauttaa Suomen koulutuksen kärkimaaksi. SDP on nimennyt tulevien vuosien tavoitteeksi myös toisen asteen koulutuksen vahvistamisen. Tämä vaatii myös parlamentaarista keskustelua. – Koulujemme tulisi tasata lasten ja nuorten taustoista johtuvia eroja eikä sukupuolella pitäisi olla merkitystä koulumenestyksessä, Marin sanoo. SDP tekisi myös kohdennetun tuloveron kevennyksen pienija keskituloisille palkansaajille ja eläkeläisille. – Peruskouluissa meillä on ongelmia, joihin pitää pystyä puuttumaan. Mutta me emme tietenkään myöskään halua, että esimerkiksi osa tulevista hyvinvointialueista joutuisi laittomaan tilanteeseen sen vuoksi, että on yksinkertaisesti niin kova työvoimapula, Sanna Marin sanoo. SDP:n pakettiin sosiaaliturvamaksuja ei kuitenkaan ole kirjattu. Kohdennus voidaan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin mukaan saada aikaan esimerkiksi muuttamalla yhdessä työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen perusvähennystä. Marin lupasi peruskoulun vahvistamisesta konkreettisia esityksiä eduskuntavaaleihin mennessä. Tällaista viestiä on tullut myös ay-liikkeestä. Hän esitteli kolme lääkettä asiaan. Henkilöstömitoituksen iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa on oltava lain mukaan 0,7 tulevan huhtikuun alusta alkaen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että SDP on kuitenkin avoin keskustelemaan 0,7:n hoitajamitoituksen toteutumisen siirtämisestä eteenpäin. SDP haluaa myös alentaa varhaiskasvatusmaksuja kaikissa tuloluokissa. – Siihenhän ei näytä varsinkaan työnantajapuolella olevan valitettavasti valmiuksia. Hän on erityisen huolissaan poikien koulussa pärjäämisen heikentymisestä. Korotuksen seurauksensa kahden keskituloisen, noin 3 000 euroa kuussa ansaitsevan kaksilapsisen perheen päivähoitomaksut poistuisivat. – Missään nimessä henkilöstömitoituksesta ei luovuta. Puolue tekisi myös työmatkavähennykseen lisäkorotuksen, aikaistaisi kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotuksia myös ensi vuonna, helpottaisi ulosotossa olevien asemaa, palauttaisi keliakiakorvaukset sekä hillitsisi polttoaineiden ja sähkön hinnannousua eri keinoin. 24 Demokraatti Koulut kuntoon SDP haluaa perusopetuksen kokonaisuudistuksen eikä luovu hoitajamitoituksesta. SANNA MARIN linjasi SDP:n kesäkokouksessa, että puolue ei ole valmis luopumaan 0,7:n hoitajamitoituksesta. Sen vuoksi myös perusopetukseen tarvitaan kokonaisuudistusta, Marin sanoo. – Toivottavasti löytyy sellainen paketti lapsilisistä, jossa toteutuu ennen kaikkea mahdollisimman tarkka kohdentaminen eniten tarpeessa oleville, Koskinen sanoo. Siihen on hyvä ottaa koko kenttä mukaan, koko opettajakunta ja koulun muu henkilöstö katsomaan, millä tavalla voisimme pärjätä paremmin. Johannes Koskinen näkee, että kiky-työmarkkinaratkaisusta aikoinaan seurannutta sosiaalivakuutusmaksurasitetta voisi siirtää takaisin työntekijöiltä työnantajapuolelle. POLITIIKKA SDP ON AVOIN KESKUSTELEMAAN 0,7:N HOITAJAMITOITUKSEN TOTEUTUMISEN SIIRROSTA. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskisen mukaan lapsilisäratkaisussa SDP pitää parempana, että korotukset kohdennetaan ”varmemmin suuremmassa tarpeessa oleviin ryhmiin”. Kesäkokouksessa puhunut pääministeri, SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin muistuttaa oppimiserojen kasvaneen alueellisesti. de_01092022_24.indd 24 de_01092022_24.indd 24 23.8.2022 14.11 23.8.2022 14.11. Koskinen kuitenkin muistuttaa, että tässä tarvittaisiin kolmikantaista neuvottelua. Tämä on yhdessä eduskunnassa hyväksytty. – Tämä on hyvä valmistella parlamentaarisesti. – Totta kai me haluamme varmistaa sen, että tämä voidaan kentällä aidosti toteuttaa
de_01092022_24.indd 25 de_01092022_24.indd 25 23.8.2022 14.11 23.8.2022 14.11. 25 Demokraatti Pääministeri Sanna Marin oli suosittua selfieseuraa SDP:n kesäkokouksen toritapahtumassa
26 Demokraatti Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. Så här beskrivs gruppen på tankesmedjans webbsida, initiativtagarna Pentti Hämäläinen och Veikko Räntilä berättar. Gruppen beslöt då att grunda en tankesmedja vars huvudsakliga roll idag är att föra fram ideologiskt grundade synpunkter på aktuella samhällsfrågor. – De som håller på med det här är fripassagerare som rör sig på ett moraliskt tveksamt område, uttrycker Hämäläinen. Arbetet kring principdeklarationen inspirerade gruppens medlemmar till samtal om ideologi och efter att det nya politiska programmet hade fastställts vid partikongressen 2020 pågick fortfarande aktiva diskussioner bland gruppens medlemmar. Pidempi versio on julkaistu 11.8. Mindre bemedlade har inte samma möjligheter att kringgå sina skatter. Vi har en situation där de allra rikaste kan komma undan lättare än de allra fattigaste. För initiativtagarna handlar det inte bara om det moraliska ansvaret att betala sin andel skatt, utan gruppen vill med det här initiativet också gå åt övrig brottslighet. skatteparadis = veroparatiisi initiativtagare = aloitteentekijä principdeklaration = periaatejulistus tankesmedja = ajatuspaja försumma = laiminlyödä medborgerliga skyldigheter = kansalaisvelvollisuudet organiserad brottslighet = järjestäytynyt rikollisuus privilegium = etuoikeus hyckleri = tekopyhyys respons =palaute Ordlista Hårdare tag mot skatteflykt Skatteparadisver döljer sig även olika former av organiserad brottslighet. Initiativtagarna anser att den som använder sig av skatteparadis för att kringgå skatter försummar sina medborgerliga skyldigheter. – Ajatuspaja Tampere är en grupp socialt aktiva och kunniga diskuterande, som erkänner ideologiernas inflytande bakom samhällets strukturer. Tanksmedjan Ajatuspaja Tampere startade i juni ett medborgarinitiativ om att förbjuda skatteparadisverksamhet för alla medborgare och juridiska personer i Finland. Initiativtagarna vill också att riksdagen inför nödvändiga sanktioner och kontrollpraxis som krävs för att en sådan lag ska kunna genomföras. Ajatuspaja Tampere-gruppens bloggplattform är avsedd för skrifter som utvärderar sociala strukturer och reformerar dem. – Skatteparadisverksamheten döljer inte bara skattesmitare, utan där döljer sig även olika former av organiserad brottslighet. En grupp socialdemokrater från Tammerfors engagerade sig då för att föra fram ideologiskt grundade förslag till den nya principdeklarationen. Pentti Hämäläinen berättar att intresset för ideologisk diskussion startade efter att SDP:s partikongress i Seinäjoki år 2017 beslöt att partiets politiska program ska förnyas. De privilegier som de rikaste åtnjuter idag är de samma som adeln hade för förr i tiden. arbetarbladet.fi:ssä. de_01092022_26.indd 26 de_01092022_26.indd 26 23.8.2022 14.13 23.8.2022 14.13. I de senaste skatteparadisläckorna avslöjades också omfattande kopplingar till ryska oligarker och personer i Putins närkrets, vilket vi i dagens läge borde se som större orsak att begränsa den här verksamheten, säger Veikko Räntilä – Det som gör det svårt att få bukt på problemet är att skatteparadisverksamheten i nuläget utnyttjar en juridisk gråzon. Räntilä anser att västvärlden gör sig skyldig till hyckleri vad beträffar ryska sanktioner. – Västvärlden inför sanktioner mot ryska tillgångar men samtidigt låter vi de ryska oligarkerna hålla sina tillgångar dolda i europeiska och amerikanska skatteparadis. Text och bild Jonatan Wikström A jatuspaja Tampere föreslår att riksdagen börjar utarbeta en lag som ska förbjuda användningen av skatteparadis för finska medborgare och finska juridiska personer
– Det var därför vi startade medborgarinitiativet. – Vi har fått positiv respons från några bekanta, men eftersom medborgarinitiativet publicerades i juni, då den politiska diskussionen brukar vara mindre aktiv har vi inte ännu hunnit få någon bredare diskussion om initiativet, berättar Hämäläinen. – Europeiska unionen har inte velat ingripa i frågan i den utsträckning och djup som det kräver. Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi de_01092022_26.indd 27 de_01092022_26.indd 27 23.8.2022 14.13 23.8.2022 14.13. –När riksdagens arbete kommer i gång igen för hösten hoppas vi på att Jukka Gustafsson kan lyfta fram problematiken med skatteparadisverksamheten inför en större publik, berättar Hämäläinen. Vi hoppas att vi då får i gång lite diskussion om initiativet. En av initiativtagarna är riksdagsledamot Jukka Gustafsson. 27 Demokraatti Initiativtagarna Veikko Räntilä och Pentti Hämäläinen anser att skatteflykt är att försumma sitt medborgerliga ansvar och vill att riksdagen tar tag i problemet. Hämäläinen och Räntilä hoppas på att det hjälper dem att få synlighet för initiativet. Till hösten kommer initiativtagarna att planera fler evenemang och skriva bloggtexter samt insändare för att ge mera synlighet åt medborgarinitia tivet. SOMMAREN OCH semestertider har gjort att initiativet inte har kommit fullt i gång ännu, men initiativtagarna hoppas på att få i gång diskussion om initiativet när den politiska hösten kommer i gång. – Vi har nu planer på att presentera vårt medborgarinitiativ i samband med Työväen musiikkitapahtuma i Valkeakoski. Därför behöver vi gå åt det här på nationell nivå, fortsätter Pentti Hämäläinen
Parasta on – eritoten äänestäjien vinkkelistä – jos puolue kertoo ennen vaaleja mahdollisimman selkeästi poliittisen linjan (myös arvopohjan), pääministeriehdokkaan ja mieluisat yhteistyökumppanit. Ihmisten elämänehtoja näinä epävarmuuden aikoina on katsottava kokonaisuutena niin, että kukaan ei putoa kelkasta. Useimmille olennaista on se, että maan asiat ovat hallinnassa ja että hallitus tekee vaikeuksien hallitsemiseksi oikeudenmukaisia ratkaisuja. Marinin hallitus sorvailee monenlaista tukea inflaation kolhimille kansalaisille. Niitä tarjoillaan äänestäjille vaalivoiton toivossa. Kyllä kansa tämän tietää tai vaistoaa. Tarkoitan sitäkin, että puolueiden on kerrottava ennen vaaleja myös ohjelmansa valtiontalouden alijäämien umpeenkuromisesta. 28 Demokraatti E duskuntavaalien aattovuoden syksyllä puhutaan vaalitäkyistä. Oikeamielisyyttä ja vastuunkantoa nyt tarvitaan. Huolestunut äänestäjä katsoo kokonaisuutta, niin uskon ja toivon. Äänestäjien arviointikykyjä ei kuitenkaan kannata aliarvioida. Äänestäjät tietävät, että ajat vaikeutuvat myös heidän omassa elämässään. Vallan laidalta Seppo Kääriäinen, ministeri ÄÄNESTÄJIEN ARVIOINTI KYKYJÄ EI KUITENKAAN KANNATA ALIARVIOIDA. Monessa kotitaloudessa räknätään, riittävätkö rahat menoihin, ennen muuta ruokaan, sähköön, lääkkeisiin, liikkumiseen. Joudutaan muuttamaan arkielämää totutusta. Palstalla kirjoittavat Seppo Kääriäinen, Ulpu Iivari ja Suvi-Anne Siimes. Aika houkuttelee täkyilyyn. Ihmiset hakevat vaaleissa turvallisuutta. PUOLUEILLA JA etenkin ehdokkailla voi toki olla sellaisia toiveita, että täkyillä voisi saavuttaa äänestäjien suosion. Edessä ovat totiset paikat. Seuraavana vuorossa on Suvi-Anne Siimes. de_01092022_28.indd 28 de_01092022_28.indd 28 19.8.2022 14.03 19.8.2022 14.03. Täkyilläkö voittoon. Vaalikausi 2023–2027 on heti alusta lähtien vaikea. Uskon, että äänestäjät antavat sittenkin luottamuksen niille puolueille ja ehdokkaille, jotka esittävät yksittäisten täkyjen sijasta realistisia suunnitelmia kansalaisten elämänehtojen säilyttämisestä ja vahvistamisesta. Kaikki ei jatku niin kuin tähän asti. Pienituloiset venyttävät euroja alituiseen, mutta epäilenpä, että keittiölaskelmia tehdään keskituloistenkin kodeissa. Täkyillä ei turvallisuutta vahvisteta, vaikka siltä voisi äkkiseltään tuntua. ”Kertokaa totuus, mutta rohkaiskaa ja tehkää se, mikä oikein on.” Suora puhe tehoaa, jos joku tehoaa. Korona, sota, energiaratkaisut ( ml.Uniper), inflaatioja velkapaineet, soteja vanhustenhoitoasiat sekä ilmastonmuutos pysyvät agendalla. On havahduttu siihen yllättävään tosiasiaan, että tase menee miinukselle. Inflaatio eri muodoissaan muokkaa syksyn ja talven mittaan kansalaisten mielialoja hyvinkin radikaaliin suuntaan
– Jotakin kannattaa tehdä, mutta kannattaa myös hyväksyä se tosiasia, että hallitus ei pysty inflaatiota poistamaan eikä sitä kaikille kompensoimaan, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoo Demokraatille. Jos lisäksi löytyy keinoja sähkön hintaan vaikuttamiseen, niin se on myös sellainen, jossa varmasti kannattaa tehdä toimia. Se oli selkeä täsmäkeino niille, jotka inflaatiosta eniten kärsivät. Kaukoranta nostaa esiin pienituloiset tai ne jotka ovat kärsineet inflaatiosta eniten. – Siirretään peittoa veronmaksajilta kuluttajille. Keskustan keinovalikoimassa olivat ennen riihtä muun muassa tuplalapsilisät ja korkeiden polttoainekustannusten hyvitys haja-asutusseuduilla. – Jos valtio lähtee kompensoimaan inflaatiota kuluttajille, se on vähän kuin veronmaksajat alkaisivat tukea kuluttajia. takia olisi varovainen kaikkien veronkevennysten kanssa. Teksti Rane Aunimo / Kuva iStock I nflaatio laukkaa lähes poikkeuksellista vauhtia. Valmista järjestelmää tai ennakkotapausta tällaisen rahan kohdentamiseen, maksamiseen ei ole. Inflaation kompensoiminen kaikille tältä pohjalta on Kaukorannan mielestä ”hölmöläisten peiton jatkamista”. Kaukoranta sanoo, että kompensaation yksi riski on siinä, että jos se on mittaluokaltaan sellainen, että se mahtuu julkisen talouden raameihin, se on herkästi tasoltaan niin matala, ettei se tunnu kompensaationa riittävältä. Esillä olivat niin tuloverojen kuin ruoan arvonlisäveron alennukset, tuplalapsilisien maksatukset kuin bensan hinnan alennukset. Toisaalta ymmärrän poliittisen tarpeen tehdä jotain ja tuplalapsilisä on ehdottomasti jotain. – Sitä voisi jatkaa myös ensi vuoteen. – Jos tulee muutaman kympin kompensaatio, kun oma sähkölasku on noussut tonnin, voi olla, ettei se tunnukaan kivalta vastaantulolta valtiolta vaan pikemminkin niin riittämättömältä, että tulee vielä pahempi mieli. SAK:n pääekonomisti varoittaa ”hölmöläisten peiton” jatkamisesta. SAK:n pääekonomisti suhtautuu myös Saarikon ajatukseen polttoainekustannusten hyvityksistä haja-asutusalueille penseästi. – Lapsilisä se on siinä mielessä ongelmallinen, että se kohdistuu kaikkiin tulotasosta riippumatta ja samaan aikaan jättää yksinasuvat tai lapsettomat sen tuen ulkopuolelle, joiden joukossa on myös sellaisia, jotka ovat tuen tarpeessa. Samalla poliitikot kiihdyttivät syksyn budjettiriihen alla esityksiään ja vaatimuksiaan kansan tukemiseksi. 29 Demokraatti Inflaatio tuli kukkarolle MUUTAMAN KYMPIN KOMPENSAATIOSTA VOI TULLA VIELÄ PAHEMPI MIELI. HALLITUS PÄÄTTI jo keväällä sosiaalitukiin elokuussa tulleesta ylimääräisestä indeksitarkistuksesta. Siinä on se ajatuksellinen pulma, että veronmaksajat ja kuluttajat ovat oikeastaan samoja ihmisiä. Jos veroja yhtäältä keventää, se luo toisaalle painetta korottaa veroja tai leikata sosiaaliturvasta tai julkisista palveluista. Nytkin on uhkakuva työttömyysturvan työssäoloehdon euroistamisesta, joka on osa hallituksen työllisyystoimia ja joka on toteutuessaan pienituloisiin kohdistuva sosiaaliturvan leikkaus. Kaukoranta ei pidä järkevänä kaikille suunnattuja laajoja veronkevennyksiä, ei välttämättä edes pienija keskituloisille. Olen vähän skeptinen, ovatko tällaiset mallit realistisesti toteutettavissa. Johtopäätös mielestäni on, että kannattaa tehdä kohdennettuja toimia – miettiä missä varpaat palelevat koviten ja tehdä jotain sinne suuntaan. VALTIOVARAINMINISTERI Annika Saarikko (kesk.) ehti nostaa useita keinoja taklata inflaation vaikutusta lompakkoon. Kohoavaan sähkön hintaankin etsitään helpotusta. Sen TALOUS de_01092022_29.indd 29 de_01092022_29.indd 29 22.8.2022 10.18 22.8.2022 10.18. – Kun julkisen talouden tilanne on se mikä se on. Kyllä se osaltaan muistuttaa siitä, että julkista taloutta heikentävä politiikka tai julkisen talouden heikkous helposti osuu pienituloisten nilkkaan. Kaukoranta nostaa esille myös keväällä 2022 toteutetun työmatkavähennyksen korotuksen. – Vihreät on puhunut samansuuntaisesti, tällaisesta eri tavoin kohdennetusta energiarahasta
MPF:n kampanjasivu ”Älä mene lankaan” on käytännönläheinen neuvontapalvelu muun muassa lähdekritiikkiin ja someväitteiden taustojen etsi miseen. – Olemme varautuneet siihen, että tällaista voi olla tulossa. ON PALJON TOIMIJOITA, JOILLA OLISI TARVETTA VAIKUTTAA ÄÄNESTÄJIIN. Ruotsissa odotetaan, nähdäänkö syyskuisissa parlamenttivaaleissa ulkopuolelta johdettua häirintää, huhunkylvöä tai kansalaisten pelottelua. 30 Demokraatti TURVALLISUUS Oikeaa tietoa Ruotsin uusi psykologisen puolustuksen laitos lupaa tukea myös Suomelle. Uusi viranomainen – suomalaisittain virasto – selvittää julkisuudessa leviäviä huhuja, avaa informaatiohuijauksia ja kouluttaa kansalaisia vihamielisen verkkokampanjoinnin tunnistamiseen. Silti aivan hyvin voi käydä niin, että vaalit käydään yhtä rauhallisesti kuin ennenkin. Mutta tärkeintä on aina olla valmiina ja varmistaa vaalien luotettavuus.” KORONAPANDEMIA TOIMI Ruotsissakin hyvänä harjoituksena: sen varjolla nähtiin sosiaalisessa mediassa ennenkokematon huhujen tulva muun muassa lääketieteen faktoja vastaan. Teksti Petri Korhonen / Kuva Romolo Tavani ”O n paljon toimijoita, joilla olisi tarve päästä vaikuttamaan syksyn vaaleihimme”, sanoo Ruotsin uusi siviiliviranomainen, psykologisen puolustuksen laitos MPF. On paljon toimijoita, joilla olisi tarvetta vaikuttaa äänestäjiin. Esimerkiksi Venäjä suuntaa viestiään molempiin maihin varsin samanlaisilla tavoilla”, kertoo laitoksen johtaja Henrik Landerholm Demokraatille. Ruotsi ja Suomi ovat korkean koulutustason ja avoimuuden yhteiskuntia, joissa kunnioitetaan mielipiteenvapautta. Ruotsi perusti MFP-laitoksensa (Myndighet för psykologisk försvar) vuodenvaihteessa oman huoltovarmuuskeskuksensa yhteyteen. – Paljon riippuu siitä, millainen poliittinen tilanne vaalien aikaan Euroopan muissa maissa on, tai mitä Ukrainan sodassa tai Nato-jäsenyysprosessissa tapahtuu. de_01092022_30.indd 30 de_01092022_30.indd 30 19.8.2022 16.25 19.8.2022 16.25. Ruotsi on Suomen tavoin hyvin vakaa maa, eikä meillä ole kansainväliseen politiikkaan liittyviä isoja ratkaisuja kesken”, Landerholm sanoo. Se etsiikin nyt yhteistyötä Suomen kanssa yhteisiä disinformaatiouhkia vastaan. – Informaatioympäristömme ovat pitkälti samanlaisia. MPF:n johto vieraili Suomessa pari viikkoa sitten käynnistämässä yhteistyötä täkäläisten viranomaisten ja valtion toimijoiden kanssa
– Tärkeintä on tehdä yhteistyötä kaikkien tätä alaa seuraavien suomalaisten viranomaisten ja laitosten kanssa. Toistaiseksi vihamielisten huhukampanjoiden tunnistaminen ja niistä varoittaminen on jäänyt tiedotusvälineiden tehtäväksi. Landerholm uskoo, että esimerkiksi Nato-jäsenyydestä ei Ruotsissa nähdä enää ainakaan maan sisäistä disinformaatiokampanjointia. Valtioneuvoston kanslia tekee oikeusministeriön kanssa esimerkiksi vaalien alla erilaista disinformaation vastaista mainosmateriaalia, jonka tehosta voi olla monta mieltä. Psykologisen puolustuksen laitosta vastaavaa, käytännön työhön keskittyvää siviilivirastoa Suomessa ei ole. Hän uskoo, että jäsenyyden vastustus pysynee aidosti poliittisena, faktaja arvopohjaisena keskusteluna – joka on hänen mielestään tervetullutta ja kuuluu ruotsalaiseen kulttuuriin. de_01092022_30.indd 31 de_01092022_30.indd 31 19.8.2022 16.25 19.8.2022 16.25. Tietysti ihmiset joilla on tarve nähdä salaliittoja, saattavat olla alttiimpia ajatukselle että viranomaiset valehtelevat heille mistä tahansa asioista, Henrik Landerholm sanoo. Pääasia, että tieto yhteiskunnalle vaarallisista vaikutusyrityksistä kulkee meidän välillä sujuvasti, Henrik Landerholm sanoo. HENRIK LANDERHOLM väistää kohteliaasti kysymyksen siitä, tarvittaisiinko Suomessakin MPF:n kaltaista keskitettyä viranomaistoimijaa. Helsingissä toimiva Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus HybridCoE taas tutkii alan isoja kansainvälisiä linjoja, muttei valista tavallisia kansalaisia käytännössä lainkaan. Meilläkin on ajoittain ehdotettu vastaavan viraston perustamista Ruotsin mallin mukaisena, ruohonjuuritason työtä tekevänä yksikkönä. Suomessa rokotevastustajien somekanavat ovat tänä vuonna siirtyneet hyvin voimakkaasti tukemaan Venäjän väitteitä Ukrainan sotatapahtumista. TOINEN ERO löytyy maiden tavasta tukea kansalaisten henkistä kriisinsietokykyä. 31 Demokraatti Joitain erojakin mailla on. Näin jyrkkää venäjämielisyyttä ei Ruotsissa siinä kohderyhmässä näy. Tietojenvaihto ja tilannetietoisuuden jakaminen onkin yhteistyön tärkein konkreettinen muoto. – Meillä terveyssalaliittoihin uskovat tuntuvat pitäytyvän enimmäkseen samoissa aiheissa kuin ennenkin
32 Demokraatti de_01092022_32.indd 32 de_01092022_32.indd 32 24.8.2022 9.53 24.8.2022 9.53. 32 Demokraatti KASVO KIRITTÄJÄ Pinja Perholehto on Demari nuorten puheenjohtajana mieluummin puolueen jämäkkä kirittäjä kuin ärsyttävä piikki lihassa
33 Demokraatti KIRITTÄJÄ 33 Demokraatti TULEVAISUUS PUOLUEEN PITÄÄ LÖYTÄÄ RATKAISUJA NIIHIN ASIOIHIN, JOISTA MUUT EIVÄT VIELÄ PUHU. de_01092022_32.indd 33 de_01092022_32.indd 33 24.8.2022 9.53 24.8.2022 9.53
Oman kokemuksensa perusteella hän ar– ei tarvinnut stressata itsestään tai ulkonäöstään, Perholehto kertoo. Se oli sellainen tunne, että en voi epäonnistua julkisesti. YLÄASTEELLA PINJA Perholehto sairastui. Tuli tilanteita, että osastolle pääsy peruuntui, kun joku muu otettiin sisään ensin. Politiikka tuntuu usein olevan erilaisissa kokouksissa istumista, joten fyysinen työ on virkistävää vastapainoa sille. Hän kutsuu sitä salaiseksi harrastuksekseen. Hän kertoo, että hänellä on vielä jonkin verran opeteltavaa siinä, että olisi armollinen itselleen. – Olen aina ollut sellainen suorittajatyyppi. – Se antaa vain vahvistusta sille ajatukselle, että enhän minä sitten niin sairas olekaan, kun minua ennen otetaan joku kiireellisempi tapaus. Hän oli ensin avohoidossa, sitten puolitoista vuotta osastolla. Toiselle puheenjohtajakaudelleen keväällä valittu Pinja Perholehto ei itse usko siihen, että nuorisojärjestön pitäisi olla ”piikki puolueen lihassa”. – Yhdella tviitillä voit haukkua vaikka koko puolueen lyttyyn. Hän teki niin, vaikkei kotona odotettu kymppejä, eikä sitä, että asiat pitää osata heti ja mieluiten etukäteen. – Kun tämän päivän kriisi kumuloituu vuosi vuodelta, meillä voi olla pahimmassa tapauksessa parinkymmenen vuoden päästä jo todella valtava porukka nuoria, jotka eivät ole koskaan päässeet työnsyrjään kiinni tai jotka eivät pysty opiskelemaan, Perholehto sanoo. Kohtaamiset ovat rentoja, eikä kenelläkään ole mitään ennakko-oletuksia. Perholehdon mielestä sillä on kuitenkin merkitystä, miten se tehdään. Ensin diagnosoitiin syömishäiriö, sitten masennus. Asiat harvoin ovat mustavalkoisia ja sekin täytyy tarvittaessa tunvioi, että silloin nuorten mielenterveyspalveluissa asiat olivat edes vähän paremmin kuin tänään. SDP:n imago ei ollut nuorekkain ja silloin pinnalla oli enemmän vaikkapa sotetai työllisyysasioita, jotka eivät olleet niin lähellä nuoria. Mielessä alkoi kypsyä ajatus, että yhteiskunnassa voisi olla muutakin korjattavaa. – Olin ollut pitkään yksin ilman ystäviä ja vanhempia toisella paikkakunnalla, niin löysin ammattikoulussa opiskelijakunnasta oman yhteisön, jota tarvitsin. – Silloin aloin ehkä purkaa niitä tuntojani vielä entistä enemmän suorittamiseen. Kun menin ekalle, stressasin tosi paljon sitä, miten pärjään. Opiskelijakunnasta hän löysi järjestöpuolelle, Suomen ammattiin opiskelevien liitto Sakkiin, jonka varapuheenjohtajaksikin hän myöhemmin nousi. de_01092022_32.indd 34 de_01092022_32.indd 34 24.8.2022 9.53 24.8.2022 9.53. 34 Demokraatti D-KASVO Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuvat Jani Laukkanen P inja Perholehto käy töissä baarissa, minkä muilta töiltään ehtii. Olen oppinut lukemaan ja kirjoittamaan aikaisin – jo ennen esikoulua. Some-aikana se toki olisi helppoa. Asiakaspalvelu on mukavaa, koska ravintolassa ihmiset ovat yleensä aina iloisella mielellä. Silloinkin kuitenkin joutui jonottamaan intensiivisempään hoitoon päästäkseen. Perholehdon vanhemmat erosivat, kun hän oli vielä alakoulussa. Niin Perholehto löysi Demarinuoriin. Samoin ilmastonmuutos ja ihmisoikeuskysymykset ovat olleet enemmän esillä, hän listaa. Nuorten mielenterveys on ollut vahvasti myös Demarinuorten agendalla. On paitsi inhimillisesti myös taloudellisesti kestämätöntä, että yhä useampi nuori joutuu jäämään mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle jopa ennen työuran alkua. Itsevarman ja välittömän oloisesta Perholehdosta ei heti aavistaisi, että hän on toisinaan äärimmäisen epävarma itsestään. VAIKEA AIKA syömishäiriöklinikalla vaikutti osin myös siihen, miten Pinja Perholehto päätyi politiikkaan. Jos on mokattu, sekin pitää voida sanoa, jotta virheistä voidaan ottaa opiksi. Siksi luin kaikki kirjat heti ne saatuani, niin en varmasti sitten tunnilla vastaisi väärin mihinkään. Aika oli otollista opiskelijapolitiikalle – Sipilän hallituksen koulutusleikkauksissa riitti purnattavaa. – Jos miettii viimeisimpiä vuosia, niin esimerkiksi nuorten mielenterveys on asia, jossa puolue on mielestäni petrannut hyvin. Ei minkään politiikan sisältöihin, aatteeseen tai arvoihin liittyvän vuoksi, hän painottaa. Sekin on haitallinen kokemus sairastavalle, joka ei usein itse kykene tunnistamaan todellista kuntoaan. POLIITTISILTA NUORISOJÄRJESTÖILTÄ usein odotetaan räväkkää kritiikkiä ja rajuja irtiottoja emopuolueen linjoista. Koin olevani hirveän tervetullut NUORISO JÄRJESTÖN EI TARVITSE OLLA ”PIIKKI PUOLUEEN LIHASSA”. Sillä pääsee johonkin kivaan otsikkoon ja liitto saa näkyvyyttä, mutta muuttaako se puolueen puolella aidosti jotakin. Sellaisia voi olla joskus ihmisillä, jotka tapaavat Demarinuorten tai Hyvinkään kaupunginvaltuuston puheenjohtajan. Jäseneksi liittyminen mietitytti, hän myöntää. Kuntavaaleissa 2017 häntä pyydettiin ehdolle ja hän liittyi silloin myös SDP:n jäseneksi. Mieleen hiipi taas ajatus siitä, mitä muut mahtavat ajatella. Ei sillä ainakaan siltoja rakenneta, Perholehto sanoo. Puoluetta saa ja pitää tarpeen tullen patistaa parempaan. Perholehto arvioi, että varhaislapsuuden huoleton ja iloinen elo muuttui itsekritiikin värittämäksi silloin, kun hän aloitti koulun
harrastaa salitreenejä ja keikkatöitä baaritiskin takana . – Se ei pidä sisällään ympäristöä ja luontoa laajemmin, mikä on oikeastaan vähän outoakin. 35 Demokraatti PINJA PERHOLEHTO . Uusimmat tiedot kuitenkin kertovat, että luontokato ja luonnon monimuotoisuuden tuhoutuminen voi olla jopa suurempi uhka koko maapallolle kuin pelkästään ilmastonmuutos. on työskennellyt Sakissa projektisihteerinä ja sosiaalipoliittisena asiantuntijana sekä Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:ssa osastosihteerinä . koulutukseltaan tarjoilija ja tradenomi . SDP PUHUU kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta. Jollei asioiden kompleksisuutta myönnetä, sorrutaan herkästi halpaan populismiin. Hän huomauttaa, että ilmastopolitiikka jättää ulkopuolelleen paljon. Suomen ammattiin opiskelevien liiton (Sakki) varapuheenjohtaja 2016–2017 . maaliskuuta 1997 . perheeseen kuuluvat avopuoliso ja Zelda-kissa nistaa. Siinä on myös jonkin verran jakautumista puolueen sisällä, että kuinka tärkeinä ilmastoja ympäristökysymyksiä pidetään. – Luulen, että kun aiemmin puhuttiin ilmastokriisitietouden tulemisesta, niin de_01092022_32.indd 35 de_01092022_32.indd 35 24.8.2022 9.53 24.8.2022 9.53. – Väitän, että nuorisoliiton työllä on myös aika iso osansa siinä, miten puolueen linja on muuttunut, hän summaa. Puoluekokouksissa järjestö on saanut läpi ”hienoja henkilövalintoja” ja aloitteita on mennyt läpi tai ne ovat vähintään herättäneet keskustelua. – Varmasti on niin, että SDP on ilmastopuolue, mutta mielestäni olennaisin kysymys on, että ollaanko sitä riittävästi. Keski-Uudenmaan aluevaltuuston jäsen . Perholehto kehottaa pohtimaan, onko pelkkä ilmastopuolueen leima tavoittelemisen arvoinen. Usein muistetaan muistuttaa, että SDP se vasta onkin ympäristöpuolue – onhan puolueen ansiota, että Suomessa on ympäristöministeriö. Mutta onko SDP:n ympäristöpolitiikka muutakin kuin menneitä saavutuksia ja onko puolue lunastanut odotukset ilmastopolitiikan saralla. Hyvinkään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja . Demarinuorten puheenjohtaja . syntynyt Hyvinkäällä 1. opiskelee hallintotieteitä avoimessa yliopistossa . Yhteydet SDP:n vaikuttajiin eri tasoilla ja puoluetoimistoon ovat olleet hyvät. Samalla on rehellistä sanoa se, ettei meillä tällä hetkellä ole tarpeeksi terapeutteja toteuttamaan takuuta aloitteen tarkoittamalla tavalla, hän antaa esimerkin. Perholehto arvioi Demarinuorten onnistuneen vaikuttamisessaan viime vuosina hyvän yhteistyön ansiosta. – Demarinuoret on ajanut esimerkiksi terapiatakuuta ja myös kritisoinut puoluetta siitä, ettei se toteudu kansalaisaloitteen hengessä
Katsoin hotellissa BBC:tä ja siellä puhuttiin paljon enemmän Aasiasta ja Afrikasta kuin meillä. Pitäisi esimerkiksi määritellä, mitä SDP vaikkapa tarkoittaa puhuessaan ”vahvasta Euroopan unionista”. NUORTEN ARKEEN vaikutetaan monella tasolla, mutta Hyvinkään kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimiva Pinja Perholehto arvioi, että nuorten näkökulmasta vaikuttavinta päätöksentekoa tehdään lähellä heidän arkeaan. Nyt se typistetään hirveän usein yliopistokoulutukseen. Mitä tarkoittaa osaaminen, mitä on riittävä osaaminen tai sellainen huippuosaaminen, jolla Suomi menestyy. – Se, mistä me täällä puhumme, rajoittuu usein siihen, mistä julkisuudessa ja mediassa juuri silloin keskustellaan. – Jos halutaan olla tulevaisuuspuolue, pitäisi nimenomaan ottaa käsittelyyn nämä muut asiat, joista muut eivät vielä puhu ja löytää niihin asioihin omat ratkaisut. Halutaanko, että yhteinen arvopohja olisi vahvempi. Silloin olisimme valmiita siihen keskusteluun sitten, kun asia on ajankohtaisempi myös täällä Suomessa, hän jatkaa. Olisi myös inhimillistä nostaa ajatusta, ettei kaikkia voi – eikä tarvitse – sulloa saman koulutusputken läpi. Koulutuspolitiikkaankin Perholehto toivoo puolueelta uutta kulmaa. – Miten puolue suhtautuu vaikka brexit-tyyppiseen tilanteeseen, jossa jäsenvaltio haluaa erota EU:sta. – Meidän pitäisi laajentaa katsetta. Mitä tapahtuu sitten, kun suurin puheenaihe ei olekaan enää Ukrainan sota tai koronapandemia. Hän kannustaa puoluetta profiloitumaan vielä voimakkaammin kestävän kehityksen näkökulmilla. Halutaanko enemmän yhteisiä varoja. Afrikka-politiikasta ei puhuta Suomessa oikeastaan ollenkaan, hän sanoo. Sellainen odotushan on myös omiaan lisäämään nuorten suorituspaineita. Yksi iso asia on myös työllisyys, kun hallitus edistää te-palvelujen siirtoa kuntiin, Perholehto sanoo. Perholehto antaa myös kiitosta SDP:n väelle kunnissa ja alueilla. Perholehto katsoo, että myös EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaari Jutta Urpilaisen (sd.) tehtävään liittyvistä aiheista puhutaan SDP:ssä aivan liian vähän. Jos olemme vain sen varassa, mistä juuri nyt uutisoidaan, suljetaan silmät kaikelta muulta, mitä tapahtuu, hän sanoo. 36 Demokraatti D-KASVO luontokatotietoisuus on ehkä seuraava, joka nousee, Perholehto arvioi. Meillä on kuitenkin valtavasti osaamista ammattikorkeakouluissa, aikuisopetuksen puolella, on erikoisammattitutkintoja ja niin edelleen. Ei pidä tuudittautua siihen, että puolueella on hyvät mepit ja kv-asiantuntijat, vaan liikkeen sisällä pitää käydä näistäkin asioista kunnollista keskustelua. EUROOPPA-POLITIIKASSA JA kansainvälisissä asioissa laajemminkin Pinja Perholehto odottaa SDP:ltä enemmän. Tai jos tuleekin sellainen käännekohta, että enää ei haluta katsoa, miten Unkari ja Puola voivat EU:n jäsenvaltioina toimia sellaisilla tavoilla kuin ne toimivat. de_01092022_32.indd 36 de_01092022_32.indd 36 24.8.2022 9.53 24.8.2022 9.53. On hyvä, että Suomen osaamistason nostamisesta puhutaan, mutta mitä muuta se voisi tarkoittaa kuin korkeakoulutettujen määrän lisäämistä. Valtuustoissa on nyt paljon myös demarinuoria, ja Perholehdon mukaan järjestössä puuhataankin Demarinuorten poliittisen ohjelman jalkauttamista kuntiin heidän avullaan. Perholehto pitää tärkeänä, että ollaan proaktiivisia sen sijaan, että reagoidaan vasta tilanteiden ollessa päällä. Toivon, että ainakin SDP:ssä sekin nähtäisiin. Esimerkiksi Saksassa on tunnistettu hyvin monet erilaiset yksilölliset polut, Perholehto huomauttaa. – En ole aina aivan varma, että tiedetäänkö puolueessa, mitä sillä tarkoitetaan. Kestävän kehityksen puolue kun esimerkiksi huomaa myös sellaiset taloudelliset ja sosiaaliset näkökulmat, jotka voivat osaltaan jarruttaa ihmisten ilmastotoimijuutta, Perholehto kiteyttää. Halutaanko, että unioni toimii enemmän myös vaikkapa soteja koulutuspoliittisella sektorilla. Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi syliin Nato-keskustelun, jota ei oikeastaan oltu käyty aktiivisesti aikoihin, Perholehto huomauttaa. – Mielestäni kunnasta saattaa itse asiassa tulla yksi merkittävimmistä päätöksenteon tasoista nimenomaan nuorten elämää ajatellen, kun kunnissa suurin toimiala on jatkossa koulutus, sivistys ja vapaa-aika. Myös niille, joille se on nyt tuntunut hyvinkin vaikealta. Mikä meidän vastauksemme on siinä tilanteessa. Jos sitä olisi välillä käyty ja erilaisia tulevaisuuskuvia puntaroitu – esimerkiksi Krimin valtauksen aikoihin vuonna 2014 – olisi nyt aktivoitunut keskustelu saattanut tuntua vähän helpommalta. – Tulevaisuudessakin tulemme tarvitsemaan myös ihan tavallisia työntekijöitä, lähihoitajia, sairaanhoitajia, bussikuskeja
37 Demokraatti 1 Lähteä mukaan opiskelija kuntatoimintaan. de_01092022_32.indd 37 de_01092022_32.indd 37 24.8.2022 9.53 24.8.2022 9.53. Olla vertaamatta itseään muihin. PINJA PERHOLEHTO on tarjoilija, tradenomi ja avoimen yliopiston hallintotieteiden opiskelija, jonka päivätyö on juuri nyt politiikkaa. Sieltä löy sin politiikkaan, mutta ennen kaikkea löysin yhteisön, jossa sain olla oma itseni. Siitä, että voi vain luottaa siihen, että kun tekee itse kaikkensa ja ympärillä on hyvää porukkaa, niin kaikki menee ihan hyvin. SDP ON ILMASTO PUOLUE, MUTTA OLLAANKO SITÄ RIITTÄVÄSTI. On ollut ihanaa saada olla valtuustossa, mutta ehdolle lähteminen oli myös tärkeä kokemus itsensä likoon laittamisesta ja epävarmuuden sietämisestä. Vaaleissa epäonnistumisen pelko on toisilla tavoilla hurja, kun oma kohtalo on lopulta äänestäjien käsissä. Delegoida. Mitkä ovat kolme elämäsi tärkeintä päätöstä. Sitä on harjoiteltu myös aluevaaleissa ja nyt eduskuntavaaleissa. Se on aivan oikea, iso ja aito pelko – mörkö, jonka hän joutuu julkisessa työssä kohtaamaan usein. Oli se sitten eduskunnassa, jossakin järjestössä tai muilla areenoilla. Pyytää apua, kun sitä tarvitsee. Välillä kohtaaminen on helppo, joskus taas ei. Päivää ennen häntä alkoi ahdistaa ja itkettää ajatus siitä, ettei hän osaa koripalloa, hän ei osu varmasti edes koriin ja häviää. Perholehto kertoo olevansa onnellinen siitä, että aikoinaan uskalsi lähteä ehdolle kuntavaaleihin ja selättää silloin pelkonsa. Eduskuntaan ehdolle lähteminen on Perholehdolle haaste, koska hän ei puhu julkisen epäonnistumisen pelosta lämpimikseen. – Minusta on ollut tosi kiva nähdä, että kokeneemmat konkarit ovat halunneet ottaa uusia toimijoita mukaan ja antaa heille myös tilaa. Tulevasta ei voi tietää, mutta Perholehto näkee itsensä joka tapauksessa tavalla tai toisella yhteiskunnallisten asioiden parissa. Opetella työelämässä rajojen vetämistä – olla vähemmän korvaamaton ja ymmärtää oma rajallisuus ja myös levon tarve. – Se on ollut hyvä kokemus itsensä likoon laittamisesta. 3 TÄRKEINTÄ 3 Päätös opetella olemaan itselleen armollisempi. 2 Lähteä ehdolle kuntavaa leissa 2017. Siitä, että nyt vain joutuu olemaan epävarma. Kuvaavaa on, että Perholehto oli perua osallistumisensa leikkimieliseen vapaaheittokisaan. Se oli var masti pelastava tekijä siinä, että olen ylipäätään toipunut
Puolet mediaeliitistä kannatti Ruostetsaaren tutkimuksen mukaan jo vuonna 2014 kokoomusta ja siihen vielä muut oikeistopuolueet päälle. ”Jauhojengi” järisyttää myös journalismia Kirjoittaja on sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän mediasuhteiden asiantuntija. Vaikka toimittajat itseensä kohdistuvaan kritiikkiin yleensä osaavatkin valitettavasti vastata vain henkilöönmenevällä kostolla. Marinin aseman ohella nyt pitäisi nousta punnintaan myös median uskottavuus ja toimintatavat ihan uudella tavalla. de_01092022_38.indd 38 de_01092022_38.indd 38 23.8.2022 17.50 23.8.2022 17.50. OLEN KOHTUULLISEN pitkän uran tehnyt kaupallisen median palveluksessa, ja oma kokemus sekä Ruostetsaaren tutkimus maalaavat täysin erilaisen kuvan median vallankäytöstä. Ei nyt jumalauta. Huomiotta jäi kokonaan toimittajien mielipidetekstit eli näkökulmat, kommentit, kolumnit ja pääkirjoitukset, jotka nykyisin muodostavat ehkä merkittävimmän osan poliittisesta journalismista. TÄTÄ KIRJOITTAESSA riehuu kuumimmillaan (taas) pääministerin bilettämistä käsittelevä kohu, jonka lopputulos ei ole vielä selkeä, mutta mitä tullaan varmasti käsittelemään vielä Julkisen sanan neuvostossa. Iltapäivälehtien politiikan toimitukset ovat taas täpötäynnä oikeistolaisia ”setämiehiä”, jotka eivät enää jaksa edes teeskennellä objektiivisia journalisteja, vaan tutkimustenkin perusteella ovat jo poliittisia toimijoita, joiden sympatiat esimerkiksi Sipilän hallitusta kohtaan eivät ole jääneet epäselviksi. Sekä tietysti julkaisupäätöksiä tekevän mediaeliitin poliittiset näkemykset, joita esimerkiksi professori Ilkka Ruostetsaari on ansiokkaasti avannut tutkimuksessaan Vallan sisäpiirissä. Kyseessä kun ei ole pelkästään pääministerin yksityisyys, vaan myös hänen ystäviensä, jotka on nyt hyvin hataralla näytöllä leimattu huumeiden käyttäjiksi, ”Jauhojengiksi”. Lähes jenkkien Fox News -leveleillä mennään jo. En keksi puoluelehtiä lukuun ottamatta ensimmäistäkään mediaa, jossa julkaisuvaltaa käyttäisi vasemmistolaista ajatusmaailmaa edustava päätoimittaja. Näin yksioikoisesti Kortesuo ei ilmiötä kuvaile, mutta analyysi oli silti varsin ohutta, sillä se pohjautui ainoastaan uutisjuttujen yhteydessä tapahtuvaan ”fanittamiseen” sekä yhteen tutkimukseen toimittajien näkemyksistä ja opinnäytetyöhön. Kortesuon johtopäätös on, että vanhemman polven toimittajien ihanteena oli vielä objektiivinen journalismi ja nuorempi toimittajapolvi leimataan vihervasemmistolaisiksi aktivisteiksi, jotka puudelina fanittavat Marinia. NYT PITÄISI NOUSTA UUDELLA TAVALLA PUNNINTAAN MEDIAN USKOTTAVUUS JA TOIMINTATAVAT. Oikeistokonservatiivisessa mediassa, kuten AlfaTV:llä (jolle Kortesuo itse tekee töitä) siitä nostettiin keskusteluun kohdat, joissa Kortesuo tulkitsee nuoremman polven toimittajat poliittiseen aktivismiin taipuvaisiksi ja väittää muutamien esimerkkien kautta median muuttuneen Sanna Marinin sylikoiraksi. Lisäksi nyt näyttää vahvasti siltä, että kyseinen termi saatiin trendaamaan julkisuuden keskiöön manipuloimalla sosiaalisen median kautta. Kortesuon kirjan nimi oli silkka täky, koska hän ei pidä journalismia kuolleena. 38 Demokraatti KOLUMNI Iisakki Kiemunki iisakki.kiemunki@eduskunta.fi T ietokirjailija ja viestintäkouluttaja Katleena Kortesuo julkaisi elokuussa mediakriittisen kirjan otsikolla Journalismin kuolema. Ja osuus on ollut vahvasti nouseva
Vasta yliopistossa tajusin, että minäkin saan unelmoida niistä. 39 Demokraatti Sara Salonen 28-vuotias Demarinuorten pääsihteeri. Ihan sama mitä teet, saat aina kritiikkiä osaksesi, mutta etenkin silloin, kun et mahdukaan valmiiseen muottiin. Ehkä taustani vaikuttaa siihen. Luulen, että todisteluntarve on taustani, mutta myös yhteiskunnan yleisten asenteiden heijastuksia. Rikkoa myös rajoja, koska uskottavuus ja ammattitaito eivät katoa ihmisyyteen, päinvastoin! KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_01092022_39.indd 39 de_01092022_39.indd 39 24.8.2022 8.59 24.8.2022 8.59. Samalla näen myös ihmisen, joka joutuu kuitenkin jatkuvasti todistelemaan itselleen ja muille omaa ammattitaitoaan. N äen peilikuvassani rohkean, päämäärätietoisen naisen, joka tietää, mitä haluaa ja joka uskaltaa tavoitella unelmiaan. Samaan aikaan kun olen kunnianhimoinen työssäni, haluan pysyä myös ihmisenä; inhimillisenä ja helposti lähestyttävänä. Haluan elää normaalia elämää, uskaltaa tehdä virheitä ja oppia niistä. Tulen köyhästä työläisperheestä, jossa ei ole edes uskaltanut haaveilla johtotehtävistä. Viimeaikaiset uutisaiheet osoittavat, että nuoren naisen rooli tässä yhteiskunnassa on edelleen melko ahdas. Vaikka CV ja osaaminen kertovat, että pärjään hyvin, on se todistelun tarve edelleen olemassa
Varsinaiset VAARAN VUODET de_01092022_40.indd 40 de_01092022_40.indd 40 24.8.2022 10.23 24.8.2022 10.23
Ståhlbergin roolissa on Vesa Vierikko, selin näyttelijät Eino Heiskanen, Katariina Kaitue ja Esa-Matti Long. Niinpä Ståhlbergit, Relan derit, Ignatiukset ja muut itsenäisyy temme ajan merkkihenkilöt heiluvat elo kuun puolivälin iltapäivänä Lavaklubilla tpaidoissa, sortseissa ja sandaaleissa. Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Jani Laukkanen, piirros Arja Jokiaho K ansallisteatterin Lava klubille rakennettuun tilapäiseen harjoitus tilaan saapuessa mie leen nousee erään ame rikkalaistrillerin nimi: Hikinen iltapäivä. Eduskunnan puhemiehistö on saapunut ilmoittamaan Kaarlo Juho Ståhlbergille, että tämä on valittu tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi. Kuva harjoituksista. 41 Demokraatti KULTTUURI Teatterisyksy Kansallisteatterin juhla näytelmä kuvaa aikaa, jolloin Suomen luiskahtaminen oikeistodiktatuuriksi oli pelottavan lähellä. Ei siellä graniittilinnan kellariker roksessa panttivankitilanne ole päällä, vaan siellä harjoitellaan elohelteiden keskellä viime vuosituhannen alkuvuo sikymmenille sijoittuvaa Kansallisteat terin 150vuotisjuhlanäytelmää Ensimmäinen tasavalta. de_01092022_40.indd 41 de_01092022_40.indd 41 24.8.2022 10.23 24.8.2022 10.23. Näyttelijät saavat olla tyytyväisiä, että vielä ei tarvitse harjoi tella 1900luvun raskaassa epookkipu vustuksessa
de_01092022_40.indd 42 de_01092022_40.indd 42 24.8.2022 10.23 24.8.2022 10.23. Hänet nimitettiin Kansallis teatterin pääohjaajaksi syksyllä 2017, hän aloitti työt sillä vakanssilla touko kuussa 2019, kirjoitti (yhdessä Sami Keski-Vähälän kanssa) ja ohjasi Kan sallisen suurella näyttämöllä 2019 en siiltaan poliittista nykyilmastoamme tutkailleen Yhdennentoista hetken ja... Ohjaaja Esa Leskisellä ei siis tässä vai heessa ole syytä paineistaa työryhmäänsä. Ståhlberg ei itse pitänyt mi tään päiväkirjaa, tai ainakaan sellaisia ei ole säilynyt. Suomalaisen teatte riinstituution lippulaivan 150vuotista historiaa kun juhlistetaan, ei juhlanäy telmääkään voi ihan kevyistä ja arkisista aiheista lähteä kyhäämään. No, hiljaista taisi olla vain meidän kor vissamme ja silmissämme, Leskisellä riitti vipinää. Hänelle oli annettu työ rauha paneutua kirjoittamaan Kansal listeatterin 150vuotisjuhlanäytelmää. Apuna ohjaajakäsikirjoittajalla on lähteiden kaivamisessa ollut väitöskirja tutkija Aleksi Ahtola. Lähdeaineistoa ei näin korkean val tollisen tason asioista ja henkilöistä ol lut vaikea löytää, mutta näytelmän kes kushenkilön kohdalla oli vähän aukkoa. Hän on tämän tarinan kertoja, hänen kauttaan näitä tapahtumakulkuja katsotaan. Leskinen innostuu luettelemaan vali koiman arkistoja, joissa mappeja, kan sioita ja leikekirjoja on tullut pengo tuksi: Kansallisarkisto tietysti sekä K. Onneksi hänen vaimol laan Esterillä, joka oli kirjailija, oli erit täin karttavat päiväkirjat. – Tämä on ihan puhtaasti historial lista draamaa, nykyaikaan tässä ei suo raan viitata millään tavalla. Kyllä se kiire vielä tulee harjoitusten kah della viimeisellä viikoilla. Ne olivat po liittista teatteria lähihistoriasta ja elettä vässä hetkessä. Olen esimerkiksi lukenut käy tännössä kaiken, mitä Mannerheim on itse kirjoittanut. Tässähän on yhtenä kes keisenä aiheena jonkinasteinen autorita risuuden/totalitarismin ja demokratian välinen vääntö. Leskisen edelliset isot ohjaukset Kan sallisteatterin isolla puolella, Neljäs tie (2013) ja kolmen vuoden takainen Yh destoista hetki yhdistelivät teatterin eri keinoja ja draaman lajeja satiirista kaba reehen, slapstickistä scifiin. On tämä ollut työläs urakka. JAROSLAV HAŠEKIN satiiriklassikko Kunnon sotamies Svejk maailmansodassa alkaa kovalla onelinerilla: ”Suuri aika tarvitsee suuria ihmisiä.” Tuo lausahdus ei ehkä olisi mahdoton Esa Leskisen Ensimmäinen tasavalta näy telmän alaotsikoksi tai ainakin se voisi sopia sen markkinointisloganiksi. Leskinen kertoo tavoitelleensa autent tisuutta dialogissa, joten ainoa, mitä hän on vuoropuheluun omasta päästä lisän nyt sinne ovat informatiivisia repliik kejä. J. Siitä urakasta ei tullut ihan pieni. Näytelmän esittelytekstissä vilah taa sana ”kertomus”. Nyt on kuitenkin luvassa tarinalli suutta, jopa kronologiaa. ENSIMMÄINEN TASAVALTA -NÄYTELMÄSSÄ ON ERÄÄNLAINEN KAKSOISVALOTUS: MENNEISYYS JA MAHDOLLINEN TULEVAISUUS. Teatterissa se on enempi sääntö, ei poikkeus. Käytännössä koko koronaajan, yli kaksi vuotta, on pengottu lähteitä ja istuttu ar kistoissa. Kun ajatellaan nykyke hitystä maailmalla, jossa erityyppisiä au toritarisia johtajia putkahtaa esiin siellä täällä, niin kyllähän tämä sitä kautta kor reloi nykypäivään aika lailla. Täytyy sanoa, että prosessin ai kana arvostukseni ammattitutkijoita kohtaan nousi aika lailla. Johtuu ehkä asuista, tai sitten kin siitä, että ensiiltaan on tuolla vierai lumme hetkellä liki kaksi kuukautta aikaa. J. Hänen yhdessä Sami Kes kiVähälän kanssa maailmankirjallisuu den klassikoiden päälle uusiksi kirjoit tamansa näytelmät Päällystakki, Mielipuolen päiväkirja ja Muodonmuutos ovat olleet enemmän mosaiikkimaisia draamoja ja karnevalistista teatterileik kiä kuin kertomuksia romaanisovituk sista puhumattakaan. – Kaikkea on käyty läpi, päiväkirjoja, kirjeitä... – Eli näytelmässäni on eräänlainen kaksoisvalotus: menneisyys ja mahdol linen tulevaisuus. ESA LESKINEN on edennyt nykyisellä postillaan hitaasti mutta vakaasti kii ruhtaen. 42 Demokraatti KULTTUURI Harjoitusten tunnelma on kevyt, va putunut. sen jälkeen hiljaisuus. – Näytelmän lähdeluettelo lähentelee samaa mittaa kuin väitöskirjatöissä kes kimäärin, Leskinen summaa. Ståhlbergin ja Ester Ståhlbergin arkistot, Kai Donnerin arkisto, Santeri Alkion arkisto, Mannerheimin arkisto. Tai voisi sen tässä kontekstissa muotoilla niinkin, että ”suuri juhlavuosi vaatii suuria näytelmiä”. Toki siellä ovat analogiat olemassa, eli toivoakseni yhtymäkohdat historian ja nykypäivän välillä hahmottuvat kunkin katsojan omassa päässä. Ensimmäinen tasavalta ei seuraa samoja latuja. Niinpä Ester on itse asiassa isoin henkilö tässä näy telmässä. – K. Lineaarisesti ete nevät tarinat eivät ole olleet viimeiseen noin pariin vuosikymmeneen Esa Leski sen ohjauksissa kovin tyypillisiä perus rakenteita. – Olen pyrkinyt tämän näytelmän ku luissa historialliseen autenttisuuteen. Esteriä näyttelee Kristiina Halttu, Kaarlo Juhoa Vesa Vierikko
Minä en tiedä yhtään katta vaa kirjaa aiheesta! Jos joku olisi sellai sen kirjoittanut, olisin voinut dramati soida sen. Mistä moinen aihe sitten Leskisen ajatuksiin nousi. Nyt uutuudessa on fokuksessa suomalaisen demokratian synty ja sen vastavoimat reilut sata vuotta sitten, sanoo Ensimmäinen tasavalta -näytelmän kirjoittaja-ohjaaja Esa Leskinen. Hänen rohkeisiin tekoihinsa kuului muun muassa se, että hän vastusti mo narkiahanketta 1918, ja vahvisti kohta Suomen tasavallan ensimmäiseksi pre sidentiksi valintansa jälkeen 1919 (edus kunnan suorittama vaalin tulos: Ståh lbergMannerheim 143–50; Relander 1, Tanner 1) merkittävät punavankien armahdukset. Oli kuolemaa halveksuva jäbä. Jo pitkään on kiinnostanut K. Hän on jäänyt aina vähän sivuun. Ståhlberg henkilönä. – Mutta entä demokratian kehitys Suomessa. – Tämän tarinan perusaineksia ovat siis suomalaisen demokratian synty ja sen vastavoimat. – Ståhlbergia uhkasivat aseella päähän osoittaen vuosien varrella sekä punaiset että valkoiset. Juhlanäytelmäksi ”de mokratian synty” on toki sopivan ylevä, mutta syyt kirjoittamiseen ovat pidem mällä. – Se on aikä pitkä ajanjakso, jonka ku luessa tässä maassa tapahtui ihan hem metisti isoja asioita. Mutta hän ei antanut pe riksi. Teatteri syksy de_01092022_40.indd 43 de_01092022_40.indd 43 24.8.2022 10.23 24.8.2022 10.23. Ja taas pudotellaan luja luettelo: näy telmän kulkuun mahtuvat paitsi se yleisen äänioikeuden tulo ja toisessa päässä sur kuhupaisa oikeiston kapinayritelmä 1932, niiden väliin myös muun muassa kansa laissota, monarkismiliike, oikeistoaktivis tien vallankumoushankkeet, ItäKarjalan kansannousu ja Lapuan liike. Ne olivat suojeluskunta väelle ja muulle valkoiselle Suomelle kuin punainen vaate. – Demokratia-aihe oli pinnassa jo edellisissäkin Kansallisteatterin näytelmissäni. – Minullahan on demokratiaaihe ol lut noissa edellisissäkin Kansallisteatte rin ohjauksissani tapetilla. Kaikkia ei tietysti ole voinut näytelmään mahduttaa mutta kaikki oleelliset tapahtumat käsitellään. Mutta kun ei ollut, piti tehdä se itse, helvetinmoinen homma, Leski nen nau rahtaa. J. Leskisen mielestä meidän historian kirjoituksessamme nousee korostetusti esiin itsenäistyminen ja sitä seurannut kansalaissota, talvisota, jatkosodan tor juntavoitot – sodan historia on meillä aina pinnassa. Peruutamme takaisin Ståhlbergiin. 43 Demokraatti Leskinen kertoo, että Ensimmäinen tasavalta näytelmän tarina lähtee siitä, kun vuonna 1905 ruvetaan puuhaamaan lakia yleisestä äänioikeudesta, Suomeen, ja jatkuu aina Mäntsälän kapinaan asti
– Hän oli Januskasvoinen mies. Esimerkiksi Mannerheim viis vei sasi demokratiasta, aatelisena suorastaan inhosi sitä. Näyttelijät Katariina Kaitue, Vesa Vierikko ja ohjaaja Esa Leskinen harjoittelevat kuvassa Kansallisteatterin juhlanäytelmää tiiviissä tunnelmassa Lavaklubilla, graniittilinnan kellarikerroksessa. K. 44 Demokraatti Kun Leskiselle tarjoaa väitettä, että meidän historiankirjoituksessamme kä site ”vaaran vuodet” on sijoitettu vähän väärään aikaan, 1920luvun taite olisi passelimpi kohta, hän nyökkää: – Kyllä! Ne olivat todellakin vaaran vuodet. Ta vallaan on, tavallaan ei... Oli hyvin pienestä kiinni, ettei Suomesta silloin tullut diktatuuria. KULTTUURI Onko Ståhlbergille varattu siis uljas sankarirooli Leskisen näytelmässä. – Hän on tässä eräällä tapaa hyvin suomalainen sankari, hiljainen, vaati maton – ”eipä nyt minusta niin tarvitse tässä melua pitää”. Nyttemmin on päästy jo harjoittelemaan ehtaan ympäristöön talon suurelle näyttämölle. SUOMALAISEN DEMOKRATIAN syntyta rinaa ei kerrota vain Ståhlbergin kautta, vaikka Ester kertoja onkin ja Kaarlo Juho keskushenkilö. Leskinen on pääs syt taustoitustyönsä myötä katsomaan myös tuon fasadin taakse. de_01092022_40.indd 44 de_01092022_40.indd 44 24.8.2022 10.23 24.8.2022 10.23. Sehän ei ollut täällä aikoinaan lainkaan itsestään selvää. Hän sanoikin jossain yhteydessä presidenttikautensa lähes tyessä loppua, että ”iloitsen etukäteen kaikista tilaisuuksista, joissa minun ei tarvitse olla läsnä”. Kun eduskunnan puhemie histö on käynyt juhlavasti ilmoittamassa Ståhlbergille, että hänet on valittu tasa vallan ensimmäiseksi presidentiksi, hän delegaation poistuttua äsähtää: ”Hitto!” Eikä todellakaan voitonriemuisesti. Näkemästäni lyhyestä harjoituspät kästä sai hyvän kuvan Ståhlbergin tästä puolesta. – Minusta Ståhlberg ymmärsi syvälli sesti parlamentarismin idean. J. Silloin 1910luvun lopussa, kun tänne puuhattiin monarkiaa käsittääkseni aika yleinen ajatusmalli siinä porukassa oli, että ”demokratia johtaa sosialismiin, sosialismi johtaa kommunismiin ja kom munismi johtaa kuolemaan”. Mutta ei hän yksin sillä lin jalla ollut. Ennen kaikkea ko rostuu hänen maltillisuutensa tilan teessa, jossa toiset kiihkoilevat oikealla, toiset vasemmalla. Sain tilaisuuden jutella hänen pojan poikansa Lauri Ståhlbergin kanssa, joka kertoi – ja muistakin lähteistä olen saman kuullut – että Kaarlo oli kotioloissa hyvinkin joviaali ja seural linen, mutta inhosi sitä asemansa vi rallista puolta. Ståhlbergista on sanottu, että hän oli sosiaalisesti vähän kömpelö ja yksinuottinen mies
45 Demokraatti – Santeri Alkiosta tuli tähän iso henkilö, koska hänen päivä kirjansa ovat aivan uskomattoman yksityiskohtaiset. Useim milla näyttelijöillä on puolenkymmentä puheroolia vedettävänään. Iso roolikirjo tehdään vain kym menellä näyttelijällä ja yhdellä muusi kolla (Jussi Tuurna on säveltänyt esi tyksen musiikin, joka sisältää myös lau luja) joten tuplauksia on paljon. Liput 44 €, alle 18-vuotiaat vain 16 €. Perheen teini-ikäinen tytär Wednesday on rakastunut ihan kamalan tavalliseen poikaan ja kaiken lisäksi tytär pyytää isäänsä olemaan kertomatta siitä äidille. – Mutta en ole voinut muuttaa histo riaa. Delman, Stuart Ditsky, Terry Allen Kramer, Stephanie P. Mannerheimin esittäjäkin oli oitis mielessä, mutta koska tämä oli Kansallisesta jo eläköitynyt, piti pikkuisen maanitella. Toteutuuko nuorten rakkaus ja kuka saa pitää kenet. Ensimmäinen tasavalta saa ensi-iltansa Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä 5.10. Tekla Hultin (nuorsuomalaisen puolueen ja myö hemmin kokoomuksen vahva naisvai kuttaja 1900luvun alkuvuosikymme ninä, muun muassa ensimmäinen nai nen päätoimittajana Suomessa, toim. Nyt isän on tehtävä jotain aivan tuskastuttavan rohkeaa, jotakin sellaista, mitä hän ei ole koskaan ennen tehnyt… hänen on pidettävä tyttärensä salaisuus rakkaalta vaimoltaan! Kun nuoren parin perheet tapaavat ensimmäistä kertaa illallisella Addamsin erikoisessa kartanossa, ovat kauhukomedian ainekset padassa. Nederlander, Eva Price, Jam Theatricals/Mary LuRoffe, Pittsburgh CLO/Gutterman-Swinsky, Vivek Tiwary/Gary Kaplan, The Weinstein Company/Clarence, LLC, Adam Zotovich/Tribe Theatricals By Special Arrangement with Elephant Eye Theatrical SUURI KOMEDIAMUSIKAALI Ensi-ilta lauantaina 10.9.2022 Kotkan Kaupunginteatterissa KÄSIKIRJOITUS MARSHALL BRICKMAN & RICK ELICE MUSIIKKI ANDREW LIPPA OHJAUS KATJA KROHN KAPELLIMESTARI ILJA KASKIMAA GOMEZ ADDAMS Tommi Rantamäki (vier.) LURCH Antti Leskinen FESTER-SETÄ Mikkomarkus Ahtiainen MORTICIA ADDAMS Mervi Takatalo (vier.) WEDNESDAY ADDAMS Maiju-Riina Huttunen (vier.) PUGSLEY ADDAMS Kalle Kurikkala MUMMA Krista Putkonen (vier.) PUH. 05 234 4199 / TEATTERILIPUT@KOTKA.FI WWW.KOTKANTEATTERI.FI Teatteri syksy de_01092022_40.indd 45 de_01092022_40.indd 45 24.8.2022 10.23 24.8.2022 10.23. Leskinen pääsi poimimaan käsin näyt telijät Ensimmäisen tasavallan roolei hin, ja tiesi jo kirjoitustyötä tehdessään, ketkä esittäisivät keskeisiä roolihah moja. McClelland, James L. Tervetuloa selkäpiitä hellivään seuraamme! ADDAMS FAMILY THE LIPUT 16/44 € THE ADDAMS FAMILY A NEW MUSICAL Book by MARSHALL BRICKMAN and RICK ELICE Music and Lyrics by ANDREW LIPPA Based on Characters Created by Charles Addams Originally produced on Broadway by Stuart Oken, Roy Furman, Michael Leavitt, Five Cent Productions, Stephen Schuler, Decca Theatricals, Scott M. Vesa Vierikko oli Leskisellä heti alku asetuksena Ståhlberg. Ja tietysti Mannerheim on tässäkin keskeisiä henkilöitä. – Aivan helvetisti, Leskinen huokaa. Valloittava komediamusikaali perheistä, erilaisuudesta ja rakkaudesta. Paljonko näytelmässä henkilöitä on kaikkiaan. huom.) on näytelmän alkupuolella mer kittävä kertoja. – Jouduin vähän ylipuhumaan Jukka Puotilaa, mutta kun sanoin, että Man nerheimia pääset esittämään, niin sehän oli tarjous, josta ei voi kieltäytyä. Kun joku henkilö lähteiden mukaan on sanonut niin tai noin, hänen pitää olla myös näyttämöllä se sanomassa
Nyt ne padot näyttävät aukeavan. Syysnäytäntökaudelle 2022 toden totta riittää katsottavaa. Edellisen ohjaa Tuomo Rämö, jälkimmäisen Sini Pesonen. Teksti Rolf Bamberg / Kuvat teatterien K un avaa Teatterin tiedotuskeskuksen sivuilta linkin ”Ensi-iltoja” ja skrollaa listaa alaspäin, huomaa pian jo miettivänsä, että miten tämä vain jatkuu ja jatkuu ja.... Ensi-iltoja siirrettiin, jo tilattuja näytelmien toteuttamisia lykättiin hamaan tulevaisuuteen, katsojamääriä rajoitettiin – pahimmillaan jonkun suuren näyttämön katsomoon laskettiin max kymmenen henkeä – ja täyssulkujen aikoina tietysti valtava määrä esityksiä peruttiin kokonaan. Nyt hän on ohjannut Espooseen (ja täsmälleen samalla ensemblellä kuin teki siellä Harhaman kolme vuotta sitten) jälleen henkilökuvan jännittävästä suomalaisesta oman tien kulkijasta. 46 Demokraatti KULTTUURI Teattereiden patoluukut aukeavat Syysnäytäntökausi on runsaudessaan yltäkylläisimpiä vuosiin. Komeasti nimetty Jumalainen näytelmä (kantaesitys 8.9.) kertoo Valter Juveliuksesta, suomalaisesta kadonneen aarteen eli liiton arkin metsästäjästä, joka lähtee Jerusalemiin ”jymyjutun äärelle”. Lisää lupaavilta kuulostavia uutuuksia on tulossa vyörymällä heti syyskuun alusta. Teattereissa syntyi paitsi turhautumista myös patoutunutta tarvetta päästä esittämään, tekemään sitä, minkä vuoksi koko instituutio on ollut Suomessa olemassa reilut 150 vuotta. ensi-iltansa Elli Salon kirjoittama sukupolvia törmäyttävä tragikomedia Hirvimetsä, ja sen esityskauden hiipuessa Jurkka heittää pikkunäyttämölleen toisen kotimaisen ”kantiksen” nimeltä Jane! Jane! Jane! (15.10.), joka vie yllättävästi toisenlaiseen ikäpolviasetelmaan, kun näyttelijä/aerobic-ikoni Jane Fonda ilmaantuu hämmentämään nuoren naisen elämää. Kaksi edellistä teattereiden kevätja syysnäytäntökautta menivät hyvin tiedetyistä syistä rikkonaisissa merkeissä. VARMASTI NIMENOMAAN koronalykkäyksistä johtuen on kotimaisten kantaesitysten tarjonta kaikkialla maan ammattiteattereissa häkellyttävän runsas. Esimerkiksi Teatteri Jurkassa saa 3.9. Koronarajoitukset, joiden kiristymisten ennakointiin teattereille ei juuri annettu mahdollisuuksia reagoida organisoidusti, tuottivat sekavaa soppaa. Jo elokuun puolella ehti näyttämölle kaksi kiinnostavaa uutuutta, Heta Haanperän Yksi askel eteenpäin Oulussa ja Pasi Lampelan psykologinen trilleri Kunnia, joka tuo Turun kaupunginteatterin lavalle yhtäaikaa kaksi ensin Linna-teatteria ja sitten Oulun teatteria johtanutta herraa eli nyt Turussa kaupunginteatteria johtavan Mikko Koukin ja nyttemmin taas näyttelijäntöihin keskittyvän Kari-Pekka Toivosen. Näytelmä pohjautuu Timo Stewartin Juveliuksesta tekemään väitöskirjaan, eli tämä tarina on, ainakin osin, tosi! de_01092022_46.indd 46 de_01092022_46.indd 46 24.8.2022 11.05 24.8.2022 11.05. Juha Hurmeen uutuuksilla on aina oma odotusarvonsa
47 Demokraatti Anne Rautiaisen ohjaama ja dramatisoima Berliinin taivaan alla lumoaa TTT:ssä syyskuun 20. Teatteri syksy de_01092022_46.indd 47 de_01092022_46.indd 47 24.8.2022 11.05 24.8.2022 11.05. päivästä alkaen
Berija, Molotov, Malenkov, Hrushtshov (rooleissa Jukka Leisti, Esa Latva-Äijö, Mari Turunen ja Kirsimarja Järvinen) – kuka ehtikään maalin ensin. 48 Demokraatti KULTTUURI Seinäjoen kaupunginteatterissa ollaan ison ja dramaattisen eteläpohjalaisen paikallisaiheen äärellä. Kiinnostavimmat uudempaa kansainvälistä draamaa edustavat ensi-illat tulevatkin nyt valkokankaan kautta. Jo viime talven Demokraatin teatterinumerossa isommin esitelty Veikko Nuutisen ja Juho Gröndahlin kirjoittama ja jälkimmäisen ohjaama Vanhempainilta saa nyt viimein kantaesityksensä Tampereen Työväen Teatterissa 12.10. Visuaalisuudella ja teatterin eri keinojen oivaltavalla käytöllä monissa klassikko-ohjauksissaan säväyttänyt Anne Rautiainen on ohjannut Wim Wendersin elokuvan pohjalta näyttämötoteutuksen, jossa kohtaavat (tai ovat kohtaamatta) ihmiset ja enkelit suurkaupungin valoissa ja varjoissa. Siellä saavat ensi-iltansa syyskuun lopulla Tero Heinämäen ohjaama Maria Jotunin Kultainen vasikka ja puolisentoista kuukautta myöhemmin kiitettyjä klassikko-ohjauksia paljon tehneen Samuli Reunasen ohjaama Maiju Lassilan Tulitikkuja lainaamassa. Uutta ulkomaista näytelmää on taas silmiinpistävän vähän. Se on ollut viime vuosikymmenten trendi ohjelmakartoilla. Helsingissä muutama vuosi sitten Heidi Heralan soolona nähty Rosa Liksomin Everstinna tulee 17.9. Naapurissa Tampereen Teatterissa koetaan peräti maailmanensi-ilta, kun Antti Mikkola ohjaa Frenckell-näyttämölle ensimmäisen näyttämöversioinnin viiden vuoden takaisesta Stalinin kuolema -elokuvasta. de_01092022_46.indd 48 de_01092022_46.indd 48 24.8.2022 11.05 24.8.2022 11.05. KLASSIKOITA ON syksyn ensi-iltatarjonnassa aika säästeliäästi, mutta toki Shakespeare (Kotkan kt: Myrsky 14.10 ), Tshehov (Kajaanin kt: Kirsikkapuisto 24.9.) ja Dostojevski (Teatteri Avoimet Ovet: Idiootti 20.9.) ovat puumerkkinsä ohjelmakartalle saaneet. Q-teatterissa täydentyy Saara Turusen trilogia (edelliset osat Tavallisuuden aave, 2016 ja Medusan huone, 2019) ruumillisuuden ja rationalisuuden ristiriitaa pohtivalla draamalla Järjen hedelmät. Rovaniemen teatterin näyttämölle Outi Rossin uutena, kahdelle näyttelijälle tehtynä dramatisointina, jonka ohjaa Maiju Sallas. Syvästi hirtehinen komedia, TT:ssä nimellä Stalin kuolee, kertoo siitä surkuhupaisasta kilpajuoksusta, jonka Isä Aurinkoisen himmeneminen tuottaa vallan linnakkeessa Kremlissä. MUSIIKKITEATTERIN PUOLELLA syystarjonta tuo tuttuja tapauksia Addams Familysta Evitaan ja West Side Storyyn, mutta ilolla voi panna merkille, että ihan pelkän import-tavaran varassa ei teattereissa olla. ensi-iltansa saava Patruunatehdas kertoo Lapuan tuhoisasta räjähdyksestä 46 vuotta sitten, ja suurtuhon vaikutuksista kauppalan myöhempään elämänmenoon. Ingmar Bergmanin Fanny ja Alexander ei elokuvana paljon esittelyjä kaipaa, mutta millainen siitä tulee, kun Paavo Westerberg ohjaa siitä modernisoidun version. Kevätkaudella koronan jalkoihin jäänyt Berliinin taivaan alla saa viimein varsinaisen ensi-iltansa TTT:n Salmelaisen näyttämöllä 20.9. ja kohta perään toisen ensi-illan Oulussa 11.11., jonne sen ohjaa Jukka Heinänen. Tampereen Teatteri tarjoaa maailmanensi-illan, kun sen Frenckell-näyttämöllä saa lokakuussa ensi-iltansa valkokankaalta tuttu Stalin kuolee. Ennakkoon ainakin odotuksia herättävä. Laura Ruohosen 30-vuotista teatterintekijäuraa juhlistava hurja aikuisten satu Sultanaatti on Kansallisteatterissa 17.11., ja metallibändi Stam1nan kitaristi-laulajana tunnetuksi tulleen Antti Hyyrysen esikoisromaanin perustuva, huumorilla ja armollisuudella kevennetty ilmastodystopia Viimeinen Atlantis, jonka ohjaa Tuomo Rämö. Anne Koski-Woodin kirjoittama, 10.9. Elokuvapohja on vankka myös Helsingin kaupunginteatteriin marraskuussa tulevassa sukudraamassa. Kotimaisista klassikoista katse kiinnittyy erityisesti Mikkeliin. Jukka Leisti on mustassa komediassa Lavrenti Berija
Kuopiossa näkee vihdoin (pandemia lykkäsi ensi-iltaa vuodella) päivänvalon Kari Heiskasen kirjoittama ja ohjaama ja Mika Paasivaaran säveltämä siirtolaisaiheinen musikaali Huomenna minä lähden. lienee syytä laittaa kalenteriin jopa historiallisena päivänä, sillä silloin kantaesitetään samana iltana kaksi uutta suomalaista musikaalia – liekö koskaan aiemmin moista tapahtunut. ensi-iltansa hänen Minna Canthin Työmiehen vaimo -näytelmän pohjalle kirjoittamansa, Matti Puurtisen säveltämä musikaali Suruttomat, jonka Jukka Keinonen ohjaa. de_01092022_46.indd 49 de_01092022_46.indd 49 24.8.2022 11.05 24.8.2022 11.05. Teatteri syksy Taisto Reimaluoto nähdään teatteri Avoimien Ovien Idiootin Myshkininä. Kylli Köngäs on Rovaniemen Teatterin everstinna. Tampereen Työväen Teatterin 120-vuotisjuhlanäytelmäksi triolta Sirkku Peltola-Heikki Salo-Eeva Kontu tilattu suurteos Momentum 1900 pääsee näyttämölle TTT:n 121-vuotissyksynä. Sirkku Peltolan aiempaakin musiikkiteatterituotantoa on tarjolla heti tällä viikolla, kun Jyväskylässä saa 3.9. JA TÄSSÄ oli muutama sipaisu pinon päältä. Siinä pinossa muuten on Teatterin tiedostuskeskuksen kasaamana 195 ilmoitettua ammattiteattereiden ensi-iltaa, eikä kaikkia loppuvuoden esityksiä vielä ole julkistettukaan. 49 Demokraatti 17.9. Fanny ja Alexander päivittyy nimekkään kaartin esittämänä Helsingin kaupunginteatterissa marraskuussa. Kun tähän ynnää vielä maamme satojen harrastajateattereiden ensi-illat, niin valinnanvaraa piisaa. Musikaali kietoutuu Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn ympärille, ja esillä ovat toki kulttuurimme tähtinimet, mutta erityisesti makroja mikrotasolla vaikuttavat sankarit
Yhteiskunnallisia tekoja tässä kaivataan, teatterit kyllä pitävät sitten huolen siitä, että yleisö taas muistaa, miksi teatteri on Suomessa yksi suosituimmista taiteenlajeista. Kohtaamisten lisäksi syksyn ohjelmistoissa pohditaan meidän omaa paikkaamme maailmassa, esimerkiksi niin Kari Heiskasen kuin Sirkku Peltola-Heikki Salo-kaksikon uusissa suurmusikaaleissa. – Kyllä kenttä tästä palautuu, mutta jälleenrakentamiseen tarvitaan voimavaroja. 50 Demokraatti KULTTUURI ”Kyllä teatterikenttä tästä palautuu” Kysyimme Teatterin tiedotuskeskuksen johtaja Linnea Staralta näkökulmia teattereiden tilaan syysohjelmistojen perusteella. – Ensinnäkin Saara Turusen Järjen hedelmät -kantaesitystä Q-teatterissa, mutta kiinnostavia esityksiä on tulossa ympäri Suomen. – Näyttää siltä, että tässä ollaan palaamassa entiseen. Teattereiden on joka tapauksessa rakennettava yleisösuhteensa osittain uudestaan. Odotan myös Viiruksen Versailles-esitystä ja Laura Ruohosen Sultanaatti-näytelmän kantaesitystä Kansallisteatterissa. Myös yleisön käyttäytyminen on muuttunut pandemian myötä, lippuja varataan vasta lähempänä esitystä. Sisältöjen puolesta ohjelmistot näyttävät yhtä monipuolisilta kuin aikaisemminkin: on musikaalia, puhenäytelmiä, uusia näytelmätekstejä ja esitystaidetta. – Ennen pandemiaa Suomessa käytiin katsomassa teatteria, tanssia ja sirkusta neljä miljoonaa kertaa vuodessa. Jää nähtäväksi, palautuvatko suuret ryhmävaraukset enää aikaisemmalle tasolle. de_01092022_46.indd 50 de_01092022_46.indd 50 24.8.2022 11.05 24.8.2022 11.05. Miten arvelet koronavuosien heijastuvan teattereiden lähivuosien ohjelmistosuunnittelussa. – Prosessit ovat teatterialalla pitkiä, sopimuksia tehdään vuosia aikaisemmin ja tuotantosuunnittelu käynnistyy etenkin uusien näytelmien kohdalla jo hyvissä ajoin, joten varsinkin suurempiin teattereihin pandemiavuodet jättävät jälkensä vielä pitkään. Anneli Kannon näytelmässä Tango sateessa (Jyväskylän kaupunginteatteri 31.8.) kaksi ikääntyvää henkilöä kohtaa toisensa. Kuopioon tulee Peter Shafferin klassikkonäytelmä Equus, jota ei olla esitetty Suomessa 20 vuoteen, TTT:ssä nähdään kanadalainen, palkittu Come From Away -musikaali ja Tampereen Teatterissa hulvaton Stalin kuolee -komedia. Kentän luottamus päättäjiin on kyllä pahasti horjunut niin valtiollisella kuin kunnallisellakin tasolla, puhumattakaan tunteesta, että kyseessä on laajempi arvostuksen puute taiteentekijöitä kohtaan. – Kotimaisten kantaesitysten kohdalla näyttäisi siltä, että nyt pohditaan paljon sitä miltä toisen ihmisen kohtaaminen tuntuu. Heta Haanperä pohtii Yksi askel eteenpäin -esityksessään muun muassa sitä, mitä esteitä hyvän kohtaamisen tielle elämässä asettuu. Tuotantopäätöksiä on tehty ennen pandemiaa ja ennen Venäjän helmikuista hyökkäystä Ukrainaan, mikä omalta osaltaan on aiheuttanut ohjelmistosuunnittelijoille mietintää. Ensimmäisen pandemiavuoden aikana määrä romahti, katsojia oli enää vain 1,2 miljoonaa. Viime vuonna määrä nousi hieman, 1,5 miljoonaan. KOM-teatterin ReeaRuu -perhemusikaali elämän suurista kysymyksistä saattaa olla juuri sitä, mitä tässä ajassa tarvitaan, kuten myös Unga Teaternin pasifistinen fantasiatarina Den 35:e maj. Teatteri syksy Linnea Stara. Teksti Demokraatti / Kuva Ingemar Raukola Korona-aikana syntyneet paineet alkavat nyt purkautua teattereissa. Mitä esityksiä syysohjelmistosta itse odotat erityisesti. Millaisia viestejä tiedotuskeskukseen on kantautunut teattereiden tilanteesta juuri nyt – millaisia jälkiä pandemia jätti alalle. Millaisena syksyn ohjelmisto näyttäytyy sinun silmissäsi
51 Demokraatti KESKI-UUDENMAAN TEATTERIN SYKSY 2022 KUT:n toimisto ja lipunmyynti Kultasepänkatu 4, Kerava ti, to klo 10-14 • ke klo 14-18 Lisätiedot ja varaukset 050 466 6455 / info@kut.fi LIPPU.FI • KUT.FI SHERWOOD TIGERS NÄYTELMÄ KERAVASTA JA BÄNDISTÄ, JOKA MUUTTI SUOMALAISTA NUORISOA Käsikirjoitus Heikki Lund Ohjaus Tiina Brännare Esitykset 1.9.–30.9.2022 Keuda-talon Kerava-salissa SALASAAREN SALANÄYTELMÄ UPOUUSI KOKO PERHEEN SEIKKAILU! Käsikirjoitus Silja Sillanpää Ohjaus Silja Sillanpää & Kalle Tahkolahti Esitykset 13.10.–3.11.2022 Keski-Uudenmaan Teatterissa KASETTI HAJALLA HULVATON NOSTALGIAREVYY! Käsikirjoitus Juha Suihko, Elina Varjomäki, Ulla Virtanen Ohjaus Kalle Tahkolahti Esitykset 24.11.–31.12.2022 Keski-Uudenmaan Teatterissa Musikaali rakkaudesta ja petoksesta perustuen Minna Canthin Työmiehen vaimo -teokseen Ohjaus ja sovitus JUKKA KEINONEN Kapellimestari LASSE HIRVI ENSI-ILTA 3.9.2022 suuri näyttämö Liput 44 / 42 / 30 € Vapaudenkatu 36 Lippumyymälä 014 266 0110 Ryhmämyynti 044 7100454 Lippuja www.lippu.fi. www.kajaaninteatteri.fi Q-teatteri_85x118 font.indd 1 Q-teatteri_85x118 font.indd 1 18.8.2022 12.06 18.8.2022 12.06 de_01092022_46.indd 51 de_01092022_46.indd 51 24.8.2022 11.05 24.8.2022 11.05
Mitä on mielekästä pohtia ja esittää. Se paljasti todelliset arvot korulauseiden takaa: taide on hupia, ei osa yhteiskuntaa. Suomesta taas sai matkustaa testeittä Pietariin jalkapalloa juhlimaan, vaikka päiväkodeissa kiellettiin laulaminen ja lukiolaisilta koulunkäynti. Moni taiteilija joutui luopumaan ammatistaan. Laura Ruohonen Lastenkirjailija ja teatteriohjaaja Kulttuurikolumni de_01092022_52.indd 52 de_01092022_52.indd 52 23.8.2022 16.57 23.8.2022 16.57. Koronakuilun syövereissä brittihallitus lanseerasi julistekampanjan, jossa ballerina ripustaa tanssitossut naulaan ja tarttuu jakoavaimeen – eli menee kunnon töihin. Mikä aihe on katsojien vaivan väärtti. Ikkunasta aukeava näky osui yhtäkkiä kuin halko otsaan; kaikki nämä talot, ikkunat ja myssyt ihmisten päässä ovat olemassa vain ja ainoastaan, koska ihminen niin haluaa. Seinäjoella taas puretaan Lapuan patruunatehtaan räjähdystä 1976. Kuvasta nousi äläkkä. Ohjaan syksyllä uuden näytelmäni ”Kansikseen” ja pitkin kesää on tullut hoputusviestejä: tekstiä kiitos, haluamme hommiin! Maailmantilanteen tarjotessa päivittäin rajua draamaa tuntuu, että teatterin pitää erityisen hyvin perustella olemassaolonsa. Mutta miksi haluamme juuri tätä. VAIKKA TUNTUISI, että todellisuus tarjoaa nyt sellaista teatteria, ettei sille mikään fiktio pärjää, yllytän kaikkia katsomoihin. Tämä ei kaikkia huoleta. OMA NÄYTELMÄNI Sultanaatti sai alkunsa lähijunassa Keravan asemalla. Ne järjestettiin kahden vuoden tauon jälkeen – edes sotien aikana 150-vuottaan juhliva teatteri ei ole ollut yhtäjaksoisesti kiinni yhtä pitkiä jaksoja. Rohkea ja siksi vaarallinen ENSI-ILTA 28.9.2022 Ohjaus Aino Kivi Karey Kirkpatrick – John O´Farrell – Wayne Kirkpatrick SOMETHING ROTTEN! JOTAIN MÄTÄÄ! Syksyn hauskin musikaali Ensi-ilta 3.9.2022 Ohjaus Ilkka Laasonen KOSTONKIERRE tarina jakautuneesta kaupungista Tervetuloa Lahden kaupunginteatteriin – syyskauden esitykset myynnissä! PANNAKKO RAHAT LÖYTÖRETKIIN VAI ORPOKOTEIHIN, RAHOITTAAKO SOTAA VAI TAITEITA. Onko piina vihdoin ohi, pääsemmekö taas katsomoihin ja lavalle kuin ennen. Pehmustettu todellisuus O lin Kansallisteatterin avajaisissa. Tunnelma oli varovaisen riemukas. Parhaimmillaan teatteri on paikka, jossa on yhdessä mahdollisuus pohtia ilmiöitä, joiden kanssa on todellisuudessa selviydyttävä, ei pehmustettu pakopaikka todellisuudesta, jota emme halua kohdata. 52 Demokraatti Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53€/min+pvm)lktliput@lahti.fi / Väliaikatarjoilut (03) 7826 474 / Ryhmämyynti (03) 752 6000 / lktryhmat@lahti.fi www.lippu.fi • www.lahdenkaupunginteatteri.fi Timo Sandberg – Aila Lavaste kostonkierre tarina jakautuneesta kaupungista kantaesitys 1.10.2022 Ohjaus Tommi Kainulainen Minna Rytisalo – Heini Tola Rouva C. ”Kansiksen” juhlanäytelmässä esimerkiksi pureudutaan syntyvän demokratian ja sen vastavoimien jännitteeseen. Mitkä jäljet tragedia jätti yhteisöön. Ohjelmistojen perusteella moni tekijä – ihan Shakespearen hengessä – hakee näkökulmia todellisuuteen historian kautta. Pandemia piirsi selkeästi näkyviin Euroopan kulttuurisen kartan, jossa Ranska loistaa priimuksena; taiteilijoiden toimeentulo taattiin erikoisjärjestelyin ja ulkonaliikkumiskieltoa sai rikkoa vain ostamalla konsertti-, leffatai teatterilipun. Kuka nykytekijöiden räpellyksiä kaipaa. Keskustelu kävi tuolloinkin kuumana: pannakko rahat löytöretkiin vai orpokoteihin, rahoittaako sotaa vai taiteita. Tykkäyksiä satoi. Tästä jokainen ymmärtää, että oli pakko kirjoittaa näytelmä 1500-luvun Ottomaanien valtakunnasta ja sulttaani Suleiman Suuresta, jonka aikalaiskollegoita olivat muun muassa Kaarle V, Henrik VIII, Iivana Julma ja meidän Kustaa Vaasamme. Vähemmän kannatusta saisi luultavasti ehdotus, että kaikki urheilukisat lopetetaan samaan syssyyn, koska voimme loppuikämme nauttia nauhoituksia Pelen ja Maradonan loistonpäivien maaleista ja Häkkisen huikeista ajoista. Erityisesti näyttelijöistä huokui tekemisen hinku. Silmääni sattui yleisönosastokirjoitus, ettei taidetta tarvitse jatkossakaan rahoittaa, onhan meillä jo netti täynnä loistavia elokuvia, tv-sarjoja ja hyvää musiikkia. TTT:ssä valmistuu nuorin voimin kantaesitys Jean D?Arcin housut, joka kysyy, miksi oikeusjuttu vapaustaistelija Orleansin neitsyttä vastaan jatkui vuosisadasta toiseen
53 Demokraatti Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53€/min+pvm)lktliput@lahti.fi / Väliaikatarjoilut (03) 7826 474 / Ryhmämyynti (03) 752 6000 / lktryhmat@lahti.fi www.lippu.fi • www.lahdenkaupunginteatteri.fi Timo Sandberg – Aila Lavaste kostonkierre tarina jakautuneesta kaupungista kantaesitys 1.10.2022 Ohjaus Tommi Kainulainen Minna Rytisalo – Heini Tola Rouva C. Tapahtuma käynnistää Oravasuon ja siihen kytkeytyneiden Siltanevan ja Rasinnevan ennallistamistyön. Lipunmyynti talkoisiin on alkanut Tiketissä. Rohkea ja siksi vaarallinen ENSI-ILTA 28.9.2022 Ohjaus Aino Kivi Karey Kirkpatrick – John O´Farrell – Wayne Kirkpatrick SOMETHING ROTTEN! JOTAIN MÄTÄÄ! Syksyn hauskin musikaali Ensi-ilta 3.9.2022 Ohjaus Ilkka Laasonen KOSTONKIERRE tarina jakautuneesta kaupungista Tervetuloa Lahden kaupunginteatteriin – syyskauden esitykset myynnissä! KULTTUURI Teatterifestari ilmastotyössä Teksti Demokraatti BALTIC CIRCLE -teatterifestivaali järjestää 9.–11.9.2022 ennallistamistalkoot suojelukohteessaan Ähtärin Oravasuolla. ja sen ohjelmisto julkistetaan syyskuun lopussa. – Ennallistamisprojektimme tarkoitus on kääntää ilmastopuhe ja -hätä aktiiviseksi toiminnaksi. PROJEKTIN TARKOITUS ON KÄÄNTÄÄ ILMASTOPUHE JA -HÄTÄ AKTIIVISEKSI TOIMINNAKSI. Talkoot toteutetaan yhdessä Osuuskunta Lumimuutoksen kanssa, joka hankki alueen suojeluun kesäkuussa 2020. Teatteri syksy de_01092022_52.indd 53 de_01092022_52.indd 53 24.8.2022 12.07 24.8.2022 12.07. Itse Baltic Circle -festivaali pidetään 18.–26.11. Talkooretki suolle tarjoaa osallistujille konkreettisen mahdollisuuden olla mukana ilmastonmuutoksen vaikutusten torjuntatyössä. Viime vuonna teimme ensimmäisen retken yleisön kanssa suolle, ja saimme konkreettisen käsityksen Suomen rajusta maan käyttöpolitiikasta, sanoo Baltic Circlen taiteellinen johtaja Hanna Parry
54 Demokraatti Tiedonjanoon. Lehti, verkko ja some de_01092022_54.indd 54 de_01092022_54.indd 54 23.8.2022 13.46 23.8.2022 13.46
TEEMA KULTTUURISTA Rakkaudella taiteeseen on hintansa. Kulttuurin kuluttaminen on muuttunut Kulttuuri maksaa itsensä takaisin Kolumni: Paulina Ahokas Elanto de_01092022_55.indd 55 de_01092022_55.indd 55 23.8.2022 12.48 23.8.2022 12.48. Moni muusikko turvautuu työttömyys korvauksiin. 55 Demokraatti Ku ltt uu ri ja ra ha Yh te isk un ta tu ke e ta id et ta
Nyt jännittää, minkälaiseksi muodostuu uusi normaali. 56 Demokraatti avattu de_01092022_56.indd 56 de_01092022_56.indd 56 23.8.2022 13.04 23.8.2022 13.04. 56 Demokraatti TEEMA 56 Demokraatti Estradit Esittävät taiteet ottivat pohja kosketuksen koronaaikana
Sisustusarkkitehti ei ole jättänyt mitään puolitiehen eikä kukkaron nyörejä ole kiristelty. Mitä syvemmälle mennään, sitä uljaammaksi näkymä muuttuu. de_01092022_56.indd 57 de_01092022_56.indd 57 23.8.2022 13.04 23.8.2022 13.04. 57 Demokraatti 57 Demokraatti 57 Demokraatti Teksti ja kuvat Mikko Huotari K ellarikerrokseen vievän portaikon seinät on vuorattu kuparilevyillä. Raskaan oven takana aukeaa majesteetillinen backstage, jossa muusikot saavat valmistautua, latautua ja palautua esiintymisen lomassa
G Livelabissa tosin yleisöäkin hemmotellaan. Musiikkialalla freelancerit muodostavat ylivoimaisen enemmistön. Samoin tekniikkapuolen väkeä siirtyi muille aloille. Heihin koronapandemia ei vaikuttanut niinkään taloudellisesti, Vänttinen sanoo. Yleisöä pidetään aina ensisijaisina asiakkaina, mutta liitolle juuri muusikot ovat niitä, joista täytyy pitää erityistä huolta. Käännettiin kivet ja kannot, jotta löydettiin ihmisiä hoitamaan tekniikkaa festareille, Vänttinen sanoo. Tilastojen mukaan teatterit maksoivat viime vuonna saman verran freelancer-palkkioita kuin vuonna 2015. Nyt he ovat kyllä pulassa, Vänttinen sanoo. Sitten seurasi erilaisia vaiheita, jolloin yleisöä sai olla vain kourallinen. – Jos kapakassa tai kahvilassa olisi ottanut kitaran esiin, niin väkeä olisi pitänyt laittaa pihalle ja muutama olisi saanut jäädä, Vänttinen sanoo. – Ei se tietysti ollut mikään helppo tilanne päätöksentekijöillekään. Koronarajoitusten aika läpivalaisi esittävän taiteen rahoitusmekanismit. Esimerkki havainnollistaa sitä, että ravitsemusliikkeissa väkeä sai ottaa sisään huolettomammin, mutta muita kokoontumisia rajoitettiin ankarasti. Freelancereiden taloudellinen tilanne on edelleen huono. Myös teatterien freelancerit olivat siedettävässä asemassa. ISKU OLI kova esittäville taiteille. – Tällä hetkellä ei voi puhua kasvualasta. Se on Muusikkojen liiton omistuksessa. – Toki a-ryhmän ykkösketjulla on nyt paljon töitä, kun on festareita. Musiikin puolella itsensä työllistävät jäivät oman onnensa nojaan. – Meidän tärkeimmille asiakkaillemme eli muusikoille haluttiin rakentaa hienot tilat, Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen sanoo. – Suomessa on noin tuhat orkesterimuusikkoa, jotka saavat kuukausipalkkaa. Koronapandemia tyhjensi G Livelabin ja kaikki muut esiintymispaikat, kun rajoitukset olivat tiukimmillaan. MONI MUUSIKKO MENETTI USKOA JÄRJESTELMÄN OIKEUDENMUKAISUUTEEN. Yli 200 ihmistä vetävä klubi on varustettu ainutlaatuisella Genelec-kaiutinjärjestelmällä, kotimaisella, joka on kerännyt laajasti kiitoksia ulkomaita myöten. Hän sanoo kommenttinsa asiakkaista pilke silmäkulmassa. Nyt festarikauden aikana on ollut valtava pula tekniikkaväestä. Se vaikuttaa myös siihen, kuinka houkuttelevana ala näyttäytyy niille nuorille, jotka miettivät omaa uraansa ja tulevaisuuttaan. Liitossa asia havaitaan siinä, että jäsenmaksujen maksaminen on aika monelle vaikeaa tässä tilanteessa. – Nähtiin myös se, että eihän musiikkiala sellaisenaan ole kuitenkaan niin merkittävä tai vakiintunut toimiala, että sillä olisi niin suurta merkitystä tuollaisessa pelissä, kun joudutaan tekemään isoja ratkaisuja. Päätoimisia ammatti-freelancereita on laskutavasta riippuen 4 000–10 000. 58 Demokraatti TEEMA Helsingissä sijaitseva G Livelab on musiikin ja muusikkojen lähtökohdista tehty klubitila. Kulttuurilaitoksista, kuten teattereista ja orkestereista, palkkansa saavat olivat taloudellisesti melko hyvin turvassa. – Monet ovat vaihtaneet alaa, ja siinä hävisi talenttia. Osalla meni taloudellisesti kohtuullisesti. Koronatoimet herättivät muusikkojen keskuudessa jonkin verran epäoikeudenmukaisuuden kokemusta. Moni muusikko menetti uskoa järjestelmän oikeudenmukaisuuteen, Vänttinen sanoo. Lukumääräisesti eniten on kuitenkin niitä, joilla on aina sellainen tilanne, että töitä ei ole tarpeeksi. Se paljasti karulla tavalla, kuinka rahavirtojen tyrehtyminen vie leivän joidenkin taiteilijoiden pöydistä. de_01092022_56.indd 58 de_01092022_56.indd 58 23.8.2022 13.04 23.8.2022 13.04
Muusikkojen tulojen kannalta tärkeintä roolia näyttelevät esiintymiset. de_01092022_56.indd 59 de_01092022_56.indd 59 23.8.2022 13.04 23.8.2022 13.04. Muissa Pohjoismaissa yhteiskunta rahoittaa kulttuuria enemmän kuin meillä. On turha edes yrittää tehdä jutun oheen kattavaa infografiikkaa rahoitusvirroista. Siinä vaaditaan yrittäjämäistä mentaliteettia. Heitä on paljon. Toiminta pyörii pääasiassa isoissa kulttuurilaitoksissa, teattereissa. Freelancerin elämä on eräänlaista keräilytaloutta, Vänttinen sanoo. Otetaan esimerkiksi Turun kaupunginteatteri ja Tampereen Teatteri, kaksi suurin piirtein samankokoista laitosta. – Freelancer-muusikoiden työllistymisen logiikka on jo pitkään ollut sellainen, että ei voi sanoa, että töitä olisi. Kulttuurin rahoitus ei ole kasvanut merkittävästi viime vuosina, vaikka taiMUSIIKIN PUOLELLA ITSENSÄ TYÖLLISTÄVÄT JÄIVÄT OMAN ONNENSA NOJAAN. – Teatterin Tiedotuskeskuksen kanssa yritetään vaikuttaa siihen, että kulttuurin rahoitus olisi vähintään yksi prosentti budjetista. Nykyisessä rahanjakosysteemissä kaksi suurinta taloa, eli Kansallisteatteri sekä Kansallisooppera ja -baletti, saavat valtionosuuseli VOS-rahoitusta noin 40 prosenttia esittävän taiteen määrärahoista. Töitä muusikoille on myös studioissa, teattereissa, televisiossa ja radiossa. Teatteri, tanssi ja orkesterit toimivat instituutioissa, ja ne saavat toimintaansa julkista rahoitusta, joista merkittävin on valtionosuusjärjestelmä. Esimerkiksi kiinteistökulut Tampereella ovat neljä miljoonaa euroa vähemmän kuin Turussa. Kahden melkein samanlaisen laitoksen kulurakenteet ovat hyvin erilaiset. – Ammattimaisesti musiikkia tekeviä voidaan arvioida olevan noin 5 000. Korkeampi kuin ehkä missään muualla. Musiikkikenttä näyttää ansaintamallien valossa kovin hajanaiselta, mutta siitä huolimatta – vai pitäisikö sanoa juuri siksi – muusikot ovat hyvin järjestäytynyttä väkeä. Ja sitten ovat apurahat, jotka ovat monille ammattilaisille iso osa kokonaistoimeentulosta. – Valitettavasti monen kohdalla suuri osa toimeentulosta tulee työttömyyskorvauksista. – Vapaalla kentällä tilanne on toinen. Turun teatteri toimii kunnan kiinteistössä ja maksaa siitä vuokraa, Turun näyttelijät ovat kaupungin työntekijöitä. 59 Demokraatti ESITTÄVÄN TAITEEN rahoituskuviot ovat hyvin monimutkaisia. Jos orkesterin omarahoitusosuus on noin viidennes ja loput julkista rahaa, niin vapaalla kentällä se on juuri toisinpäin. Sen vuoksi rahoituksen säätäminen on tosi hankalaa, Tampereen Teatterin johtaja Mikko Kanninen sanoo. Toki jonkin verran on vapaita ryhmiä teatteritaiteenkin piirissä. Teatteri-instituutiot saavat yhteiskunnan tukea pääasiassa valtionosuusjärjestelmän kautta. Eli kahteen helsinkiläiseen rakennukseen menee melkein puolet. Myös kunnat ja muut tahot voivat kantaa kortensa kekoon, mutta valtion potti on mahtavin. Tekijänoikeustulot ovat taas joillekin tärkein potti. – Suomessa ei ole kahta samanlaista teatteria. Turun kaupunginteatterin omistaa Turun kaupunki, Tampereen Teatteri on ollut yksityinen osakeyhtiö yli sata vuotta. Liitossa on melkein 4 000 jäsentä, eli meillä on korkea järjestäytymisaste. Tampereen teatterilla on oma tontti ja säätiön omistama kiinteistö. On toki ohjelmatoimistoja ja agentteja, mutta suuri osa työstä täytyy luoda ja keksiä itse. TEATTERI ON puolestaan aivan omanlainen maailma, myös rahoituksen näkökulmasta. Valtionosuusjärjestelmään päässeet puheteatterit saavat kakusta noin puolet ja tanssija sirkusryhmät noin kymmenen prosenttia. Perustetaan bändi, tehdään biisejä ja yritetään tarjota sitä eteenpäin. – Orkesteritoiminta on julkisrahoitteista, eli se on yhteiskunnan tuen varassa. Nythän se ei ole lähelläkään, Mikko Kanninen sanoo. Siellä on jonkin verran julkista ja yksityistä tukea, mutta pääasiassa se on markkinaehtoista toimintaa. Pääsylipputulot ovat suhteellisen pieni osa tuloista, Vänttinen sanoo
– Yritämme tavoittaa ihmisiä, joita teatteri kiinnostaa, mutta he eivät muuten tulisi tai pääsisi meidän luokse, Kanninen sanoo. Tuet on edelleen sidottu henkilötyövuosiin. 60 Demokraatti TEEMA teen ja kulttuurin merkitys, yhteiskunnalliset vaikutukset, hyvinvointivaikutukset ja taloudelliset vaikutukset ovat ilmeisiä. Lisäksi Kanninen huomauttaa, että taiteessa ja kulttuurissa on paljon käyttämätöntä potentiaalia, joita voisi paremmin hyödyntää sotesektorin ja kuntapalvelujen välimaastoissa. Se vaikuttaa luonnollisesti tulovirtoihin. – Yksi koronapandemiasta aiheutunut iso trendi on, että teatterinäytöksiin, konsertteihin ja festareille ei osteta lippuja enää ennakkoon kovinkaan palon, Kanninen sanoo. Uusien näyttämöjen toiminta on monialaista yhteistyötä, jossa eri osapuolet jakavat kustannuksia. Korotettua valtionosuutta voidaan myöntää, jos huomattava osa toiminnasta on kiertuetai vierailutoimintaa, lapsille, kielellisille vähemmisnään. Oman jännitysmomentin tulevaisuudessa tuo, kun Veikkauksen tuotoista ei enää jaeta korvamerkittyjä rahoja luoville aloille. Jos pottiin lisättäisiin noin 110 miljoonaa euroa, niin tuki saataisiin nostettua yhteen prosenttiin. – Se painottaa työn osuutta. – Uutta lakia on eletty nyt puoli vuotta, eikä henkilötyövuosijärjestelmästä ole päästy pois. Myös kulttuurin tarjoaja voi olla aktiivisesti muuttamassa kulttuurin kuluttamisen tapoja. Se varmaan vaikuttaa myös taiteelliseen tasoon positiivisesti. Ensin katosivat vinyylilevyt, sitten cd-levyt, joiden tilalle tulivat äänitiedostot. Esittävien taiteiden uusi VOS-järjestelmä on otettu käyttöön tänä vuonna, mutta useilta piirteiltään se on aiemman kaltainen. Pitkällä aikavälillä uudesta toiminnasta on tavoitteena tehdä taloudellisesti kestävää. Riskejä voidaan ottaa entistä vähemmän, koska lippuja ei saada etukäteen kaupaksi, Kanninen sanoo. Uusien näyttämöiden ideana on kehittää uusia teatterin tekemisen tapoja ja syventää teatterin yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Kanninen toivoo, että seuraavassa VOS-järjestelmän muutoksessa tällainen toiminta saisi nykyistä korkeamman tuen, eli 60 prosentin valtionosuuden. – Nyt tehdään viime tinkaan kaikki päätökset, milloin mennään ja mihin mende_01092022_56.indd 60 de_01092022_56.indd 60 23.8.2022 13.04 23.8.2022 13.04. Tampereen Teatteri on käynnistänyt Uudet näyttämöt -nimisen toiminnan. Svenska Teatern ja Tampereen Työväen Teatteri saavat korotettua tukea. Vanhassa FREELANCERIN ELÄMÄ ON ERÄÄNLAISTA KERÄILY TALOUTTA. He sitoutuvat työpaikkoihin ja kehittävät alaa. Kyse on siitä, että teatteria viedään muualle kuin teatterirakennukseen. Minulla ei ole mielipidettä, onko se hyvä vai huono, Kanninen sanoo. ESITTÄVIEN TAITEIDEN valtionosuusjärjestelmää on usein moitittu kankeaksi, ja sen on epäilty kannustavan toimintaa väärään suuntaan. DIGITALISAATIO MULLISTI musiikin kuluttamisen täysin. KULTTUURIN KULUTTAMISEN tavat muuttuvat koko ajan. Yhä useampi ostaa liput vasta portilla, koska koronavuosina niin monia kulttuuririentoja peruttiin ja siirrettiin. Jotkut ovat liikuntarajoitteisia, toiset eivät kestä ihmisjoukkoja, kolmannet kokevat, että teatteriympäristö ei ole heitä varten. Uusien näyttämöiden avulla halutaan ensisijaisesta tavoittaa ihmisiä, jotka eivät jostain syystä pääse teatteriin. Teatteria voidaan viedä esimerkiksi palvelutaloon. Noin kymmenen vuoden ajan ihmiset ostivat digitaalisia levyjä, bisnes alkoi asettua uomiinsa, kunnes Spotify ja muut suoratoistopalvelut valtasivat alaa. Kulttuuri ja taide työllistää sekä tuottaa muun muassa ravintolaja matkailupalveluja. Tämä pakottaa meidät ennakoivaan rahoitukseen. Kulttuuriväen pelkona on, että tiukoissa paikoissa kulttuurista on helpompi nipsaista kuin jostain muusta. Musiikkiala on digitalisaation edelläkävijä, monilla muilla aloilla digisiirtymää vasta käynnistellään. Esittävän taiteen valtionosuus on pääsääntöisesti 37 prosenttia ja korotettuna 60 prosenttia. Muun muassa tätä on kritisoitu. Mukana on muun muassa sote-sektorin toimijoita. – Ja kun kansa joutuu tulevaisuudessa elämään ilmastonmuutoksen ja muuttuvan turvallisuusympäristön kanssa, niin taide ja kulttuuri ovat tärkeitä välineitä, jotka auttavat sopeutumaan tilanteeseen. Taiteen ja kulttuurin määrärahat ovat nyt noin 0,8 prosenttia valtion budjetista. Hyvä puoli on se, että esittävän taiteen alalla työskentelevä voi luottavaisemmin ajatella läpi elämän ulottuvaa uraa alalla. – Viime aikoina Suomessakin on saatu paljon tutkimustuloksia siitä, kuinka kulttuuriin ja taiteeseen käytetyt rahat tuottavat laskutavasta riippuen sijoitetun rahan neljä–viisikertaisesti takaisin, Kanninen sanoo. Suoratoistobuumi on aiheuttanut paljon päänvaivaa musiikintekijöille, koska tulonjako suosii lähinnä suuria tähtiä. töille tai erityisryhmille kohdistuvaa esitystoimintaa tai muusta kulttuuripoliittisesta syystä. – Taide ja kulttuuri voivat tukea monipuolisesti kuntien ja hyvinvointialueiden toimintaa, Kanninen sanoo. – Se on ollut kohtalokasta etenkin monille festareille tänä kesänä, koska niiden täytyy maksaa esiintymispalkkiot etukäteen
Nyt pienemmät tekijät saavat lähinnä nuolla näppejään. Se on toinen tapa ratkaista asia. Pandemia toi kasvuun vielä lisää vauhtia. Ensin Espanjassa ja sittemmin muun muassa Belgiassa on lainsäädännöllä reagoitu pieniä sorsivaan tulonjakoon. – Espanjassa ja Belgiassa suoratoistosoitosta annetaan lakisääteinen korvaus, joka tuloutetaan tekijänoikeusjärjestön kautta, Muusikkojen liiton Vänttinen sanoo. – Ranskassa suoratoistojen tulonjaon epäoikeudenmukaisuuteen on tartuttu työmarkkinasopimuksilla, eli levy-yhtiöt ja liitto ovat sopineet korvauksista. – Tulonjakomallia on haluttu muuttaa siihen suuntaan, että rahat ohjautuisivat niille, joita kuunnellaan. Samaan aikaan muusikkojen tulo-osuus on pienentynyt. Levy-yhtiöt ovat jopa hyötyneet pandemia-ajasta, kun kansa ei päässyt kuuntelemaan live-musiikkia. Tampereen Teatterin Uudet näyttämöt ja Muusikkojen liiton G Livelab -klubitila ovat hyviä esimerkkejä siitä, että kulttuuriala osaa luoda nahkansa, ojentautua uusia yleisöjä kohtia eikä jää poteroonsa valitusvirsiä veisaamaan. Vänttinen toivoo, että Espanjan-malli rantautuisi myös Suomeen. – Se yhtälö ei toimi taiteilijoiden kannalta. TAIDE JA KULTTUURI VOIVAT TUKEA MONIPUOLISESTI KUNTIEN JA HYVINVOINTIALUEIDEN TOIMINTAA. Äänitetyn musiikin absoluuttinen kulutus on kasvanut koko ajan. 61 Demokraatti maailmassa levymyynnin kautta muusikoille kertyi kohtuullisesti tuloja. Eikä niin kuin nyt, eli tulot menevät ensin isoon kasaan, josta jaetaan niille, joita on kuunneltu eniten. KULTTUURIN KULUTTAMINEN muuttuu, mutta tekijäpuolella ei ole syytä jäädä niin sanotusti tuleen makaamaan. de_01092022_56.indd 61 de_01092022_56.indd 61 23.8.2022 13.04 23.8.2022 13.04. Uusien väylien löytäminen ei myöskään tarkoita taiteellisesta tasosta tinkimistä, pikemminkin päinvastoin
Koronapandemiasta ovat kärsineet eniten juuri vapaa kenttä ja freelancerit. Samalla kuitenkin koronapandemian rokottamana riskien ottamisesta on tullut näille alueellisille tuottajille entistäkin vaikeampaa. Haluan nyt olla hyvin selkeä. Järjestelmä, jossa aktiiviseen varainhankintaan muilta sektoreilta sekä freelancereiden ja vapaan kentän kanssa työskentelyyn nimenomaan kannustettaisiin. Nämä toimijat rakentavat yhteistuotantoja tai tuottavat taidesisältöjä osana muuta toimintaansa. Tampereella, Kuopiossa, Helsingissä, Turussa, Oulussa, missä milloinkin Suomen upeista taidelaitoksista. Kumppanimallin tuottajat tekevät hiki hatussa töitä usealla eri rintamalla saadakseen eurot taiteen tekemiseen riittämään ja pitkäjänteinen suunnittelu ei ole mahdollista. Kulttuurituen katvealueet RAHA ON RIKKAUTTA, MUTTA KULTTUURI ON VAURAUTTA. Käytännössä tämä tarkoittaa, että joko opetusja kulttuuriministeriöön tai Taiteen edistämiskeskus Taikeen tulee saada uusi potti merkittäville, suurille taidehankkeille. Aktiiviset, alueelliset toimijat meillä jo on. Tällaiselle yhteistyömallille perustuvaa tuotantoa ollaan kuitenkin Suomessa onnistuttu rakentamaan useiden eri toimijoiden voimin. Minun ja koko laajennetun perheenikin merkillinen yhdistelmä täydellistä aivojen lepoa ja samalla tehokkainta ajattelun ja tunne-elämän stimulaatiota perustuu hämmästyttävän pitkälle VOS-laitosten laadukkaalle tarjonnalle. Kaikki eivät pääse eivätkä mahdu VOS:n piiriin. Kaikki nämä tahot ovat todella merkittäviä freelancereiden palkkaajia ja vapaan kentän toiminnan kivijalka. SUOMESSA ON alueilleen mittaamattoman arvokkaita ja merkittäviä taiteen tuottajatahoja, joiden rahoitus on käytännössä lähes täysin yleisön ja kunnan tuen varassa. Kehittyäkseen nämä tahot ansaitsevat myös valtion pitkäjänteisen rahoituksen. En todellakaan halua VOS-rahoitusta pois keneltäkään. Raha on rikkautta, mutta kulttuuri on vaurautta. Taiteen rahoitus Suomessa ja monessa muussakin sivistysmaassa on perustunut jo pitkään kolmikannalle. 62 Demokraatti K ulttuuri ja taide ovat suomalaisen hyvinvoinnin, kilpailukyvyn, oppimisen, talouden ja vaurauden kulmakivi. VOS on vahva ja myös monimutkainen järjestelmä. Ja joka samalla mahdollistaisi pitkäjänteisen suunnittelun. Yhteiskunnan rahoituksen kruunu on valtionosuusjärjestelmä eli VOS-rahoitus, jonka uusi laki astui juuri voimaan tämän vuoden alussa. Tämän muodostavat yleisön lipputulot, muu yksityinen rahoitus sekä kuntien ja valtion rahoitus. Jos ei ikuista, niin esimerkiksi viisivuotisen. Tämä tarkoittaa myös sitä, että rahoitus on joka kerta haettava tuotannoille erikseen ja isolta osalta toimintaa rahoitetaan muun toiminnan katteella, usein esimerkiksi ravintolatoiminnan tai tilavuokrauksen tuotoilla. Merkittävästä paikallisesta kulttuuritoiminnasta pitää valtionkin kantaa vastuuta. Esimerkiksi kumppanuuksiin perustuvaa toimintaa sillä ei voida rahoittaa. KOLUMNI Teksti Paulina Ahokas, Tampere-talon toimitusjohtaja TEEMA de_01092022_62.indd 62 de_01092022_62.indd 62 23.8.2022 13.08 23.8.2022 13.08. Mutta haluaisin keskustelua siitä, miten VOS:n rinnalle voisi syntyä vielä vahvempi rahoitusjärjestelmä pitkäaikaisten ja alueilleen tärkeiden taideja kulttuurisisältöjen valtion rahoittamiseen
Etenkin oppositiopoliitikot ovat mielellään käyttäneet tätä perustelua, kun eivät poliittisista syistä ole halunneet sanoa suoraan, että pääministeri on hoitanut työnsä vaikeina aikoina hyvin. Väitteen todistamiseksi käytetty data oli varsin selvä. Median puolella etenkin Iltalehti on kunnostautunut Marinin vähättelyssä ja moittimisessa, jonka myös tutkijat ovat todistaneet. Mutta entäpä jos kyse ei olekaan siitä, onko pääministeri vasemmalta, oikealta tai siltä väliltä vaan hänen henkilökohtaisista avuistaan, osaamisestaan. Kun Suomi eli suuressa epävarmuudessa 1990-luvun alun syvässä lamassa, silloisen pääministeri Esko Ahon suosio ei ollut kummoinen. On kuitenkin vaikea sanoa, kumpi oli ensin, muna vai kana. Toki kansalaismielipidekin muuttui suhtautumisessa Natoon selvästi myönteisemmäksi Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan. Että sellainen ”poliittisesti sitoutumaton” iltapäivälehti meillä. Toki politiikkaan kuuluu kovakin kiistely, mutta politiikan pelisäännöt ovat usein unohtuneet. Kaikenlainen vähättely ylilyönteineen ja henkilökohtaisuuksiin menemisineen ovat paremman tekemisen puutteessa olleet monien oppositiopoliitikkojen lempiharrastus etenkin sosiaalisessa mediassa. Edellä mainitulla tokaisulla on usein perusteltu pääministeri Sanna Marinin korkeaa suosiota. Suuri osa vaihtelevalla menestyksellä. Siitä, että oikea henkilö on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Eiköhän kuitenkin ollut niin, että tasavallan presidentin ja valtioneuvoston yhteinen kanta oli ratkaiseva, että Suomi lähti sotilasliiton jäsenyyttä hakemaan. Oppositio on usein arvostellut pääministeriä myös täysin asiaankuulumattomalla ja ala-arvoisella tavalla. YHTEENVETONA: OLISI rehellistä tunnustaa, että nykyinen pääministeri Sanna Marin on hoitanut tehtävänsä hyvin vaikeina aikoina, joka näkyy myös hänen henkilökohtaisessa kannatuksessaan. Mielenkiintoista on, että Marin on kyselyn mukaan 2000-luvun suosituin pääministeri myös parhaiten tienaavien suomalaisten keskuudessa. Vaikeat ajat vai osaaminen suosion syynä. Kansa tietää. Väite kansalaisten turvautumista johtajiinsa vaikeina aikoina ei kuitenkaan ole mikään luonnonlaki. de_01092022_63.indd 63 de_01092022_63.indd 63 23.8.2022 14.17 23.8.2022 14.17. PUHEENVUORO Harri Järvinen SAK:n yhteyspäällikkö Marin on 2000-luvun suosituin pääministeri myös parhaiten tienaavien suomalaisten keskuudessa. Toinen, etenkin kokoomuslaisten hellimä vähättely Marinin toimintaa kohtaan ilmeni puolueen varsin yhtenäisellä viestillä, että ”kansa vei Suomen Natoon”. Päinvastoin, aika paljon tuli lunta tupaan. Tutkijoiden mukaan Iltalehti on politisoitunut, mikä on näkynyt pääministeri Juha Sipilän johtaman porvarihallituksen kehumisena ja pääministeri Marinin hallituksen haukkumisena. Kun johtavat poliitikot alkavat isoissa asioissa muuttaa kantaansa, kansa seuraa helposti mukana. 63 Demokraatti E pävarmoina aikoina kansalaiset turvautuvat johtajiinsa. Näin, vaikka poliittinen oikeisto timoheinosineen tekee parhaansa, ettei näin olisi. OIKEISTOLAISESSA SUOMESSA monelle oikeistopoliitikolle on ollut vaikeaa, ellei sitten mahdotonta hyväksyä tai edes ymmärtää, että vasemmistolainen pääministeri on Suomessa niin suosittu. Eikä kannatus siis kumpua pelkästään vaikeista ajoista – jos ollenkaan – vaan siitä, että pääministeri on osaava ja siksi suosittu. Marin on myös kansainvälisesti hyvin tunnettu ja kohentanut Suomi-kuvaa ennennäkemättömällä tavalla – bilekohuista huolimatta. Jokainen poliitikko ymmärtääkseni tavoittelee vastaavaa
Julkisuuteen vuodettu pääministeri Marinin vapaa-ajanvietto ei mielestäni kyseenalaista hänen kykyään hoitaa erinomaisesti pääministerin tehtäviä, vaan paljastaa poikkeuksellisen menestyksen salaisuuden. Yksityisen ja luottamuksellisen materiaalin julkaisu on arveluttavaa, mutta median on silti toteutettava perustehtäväänsä. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Laatumedioissa sen sijaan tapahtumien kontekstin pitäisi mielestäni pysyä aina keskiössä, klikkimääristä piittaamatta, koska juuri se tekee mediasta laatumedian. Yleisen elämänkokemuksen perusteella siis tiedämme, että molemmat ovat väistämättä joutuneet näinä poikkeusaikoina tekemään kovia henkilökohtaisia uhrauksia Suomen eteen. Kokonaisuutta katsoen tämä on minusta hyvä uutinen, ei huono. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Toinen vaihtoehto tiukimmilla hetkillä olisi ollut tehtävästä eroaminen, minkä mahdollisia vaikutuksia jokainen voi arvioida. Kansalaisena toivon, että viikonloput, lomat, ystävät ja perhe siihen myös valtion johdolle mahdollisuuksia tarjoavat. Keltainen lehdistö toimii omalla logiikallaan, jonka tavoite on kohun maksimointi. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . On ajatusleikkinä pelottava, että videoiden julkitulon taustalla olisikin ollut vieraan valtion tietomurto ja koepallo. Timo Metsola yrittäjä Helsinki On ajatusleikkinä pelottava, että videoiden julkitulon taustalla olisikin ollut vieraan valtion tietomurto ja koepallo. de_01092022_64.indd 64 de_01092022_64.indd 64 23.8.2022 13.52 23.8.2022 13.52. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Kokonaisuutena aiheen uutisointitapa on mielestäni aiheuttanut Suomelle enemmän vahinkoa kuin pääministerin juhliminen tai sen julkisuuteen vuotaminen. Kansainvälisestikin ihaillun viranhoidon perusteella toteaisin, että luojan kiitos. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Ylimitoitettu reaktio on suurempi ongelma kuin pääministerin juhliminen SUOMELLA ON historiansa tiukimmissa paikoissa usein ollut hämmästyttävän hyvä herraonni, kuten nytkin. 64 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Pääministerimme ei ole työroolinsa vanki, vaan kykenee myös irrottelemaan ja jopa niin sanotusti nollaamaan. Äärimmäisen kuormittavaa työtä voi jaksaa vain, jos fyysinen ja henkinen palautuminen onnistuvat. Kuulemme maailmalta vitsailua siitä, että kun tuo johtaja vapautuu Suomesta, me varaamme hänet seuraavaksi. Kansainvälisestä näkökulmastakin poikkeukselliseen onnistumiseen äärimmäisen vaikeassa työssä yhdistyy sekä pääministerillä että presidentillä pienen lapsen vanhemmuus. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Pahat mielessä tilannetta tarkkailevana vieraan vallan edustajana vetäisin mediakentän viime päivien uutisointityylistä johtopäätöksen, että tässäpä yllättävänkin tehokas ase iskeä Suomen valtion johtoa vyön alle juuri halutulla hetkellä. Presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Sanna Marinin työn arvostus on suurta paitsi Suomessa, myös kansainvälisesti. Sillä tuloksella, että näinkin harmittoman syötin lähes koko suomalainen media nielaisi koukkuineen yhtenä rintamana ja laajemman kontekstin hukaten
Tomi Nissinen Demarinuorten liittohallituksen varajäsen Opettaja valmennuskursseja tarjoava yritys on alkanut tarjota valmennuskursseja aina vain nuoremmille. Minun henkilökohtainen ehdotukseni tilanteen korjaamiseksi on selvä: pakollisista ylioppilaskirjoituksista voidaan luopua, ja palauttaa pääsykokeet kunniaan. Hyvin tehty pääsykoe mittaa paremmin opiskelijan kykyä ja motivaatiota pärjätä alalla kuin pitkän matematiikan laudatur. Miksi jatkaa tällä tiellä, joka on selvästi rapauttamassa meidän koulujärjestelmämme kivijalkaa, joka on tasa-arvo erilaisista taustoista tulevien oppilaiden välillä. Perustelkaa minulle ja kaikille Suomen nuorille, mihin tarvitsemme ylioppilaskirjoituksia. Yksi Keltikangas-Järvisen kritisoima teema oli Sipilän hallituksen pääsykoeuudistus. Suomen koulumaailmassa ei ole muita valtakunnallisia standardoituja kokeita, joita ilman ei voi valmistua. Ylen Tiedeykkösen 15.7. Valitettavasti kehitys on mennyt aivan toiseen suuntaan: kun lukiossa pärjäämisen vaatimukset ovat koventuneet, niin kotimainen eivät pääty standardoituihin kokeisiin, jotka huomioitaisiin sisäänotoissa. Koulut alkoivat jälleen, ja se on monelle ahdistuksen aihe. Tämä on johtanut erityisesti siihen, että erot parhaiten ja heikoiten pärjäävien oppilaiden välillä kasvavat, vanhempien koulutustaso periytyy lapsille, ja mielenterveyden haasteet lisääntyvät. Toivoisinkin, että tästä avauksestani käynnistyisi laajempi keskustelu niin sosialidemokraattisen liikkeen kuin koko suomalaisesta koulutuksesta päättävän väen keskuudessa. Keltikangas-Järvisen mukaan koulumaailman uudistuksissa ei ole otettu huomioon psykologisten tutkimusten tuloksia, ja jos ongelmien juurisyitä ei korjata poliittisilla päätöksillä, mielenterveyspalvelujen kysynnän kasvu jatkuu. Tällainen kehitys lisää perhetaustojen merkitystä koulumaailmassa pärjäämisessä, ja altistaa nuoria mielenterveysongelmille. 65 Demokraatti Ylioppilaskirjoituksista voidaan luopua Lukiosta on tullut painekattila, jossa ei kannata juuri muuhun panostaa kuin matemaattisiin aineisiin. Ammattikoulut LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI de_01092022_64.indd 65 de_01092022_64.indd 65 23.8.2022 13.52 23.8.2022 13.52. Ensin ylioppilaskirjoituksia varten, ja nykyään jo seitsemäsluokkalaisille. Edellä mainittujen haasteiden lisäksi nousi esiin huoli siitä, miten pääsykokeiden merkityksen vähentäminen on ajanut korkeakouluihin pyrkiviä ammattikoululaisia entistä ahtaammalle. Lukiosta on itsensä etsimisen ja kokeilemisen paikan sijaan tullut painekattila, jossa ei kannata juuri muuhun panostaa kuin matemaattisiin aineisiin. Hallituksen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) perusteli uudis tusta sillä, että kun pääsykokeita vähennetään, lukiolaisten paineet vähenevät. Jos ylioppilaskirjoitukset halutaan säilyttää, miten niistä kumpuavat ongelmat korjataan. julkaisemassa haastattelussa psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen kritisoi ankarasti Suomen nykyisen koulutusjärjestelmän kuormittavuutta, ja sitä miten ”vääristä” valinnoista rangaistaan. Hänen mielestään lapsille asetetaan liikaa vaatimuksia siitä, miten aikaisessa vaiheessa täytyy jo osata suunnitella omaa koulupolkua ja elämää. Demarinuorten XXX liittokokouksessa käytiin jo erinomaista keskustelua siitä, millaista muutosta järjestelmä tarvitsee. Vuosi vuodelta suomalaisilta lapsilta vaaditaan enemmän ja aiemmassa vaiheessa. Mitkä perustelut tälle poikkeukselle ovat
Nyt alamme olla niillä viimeisillä rajoilla, joilla voimme pelastaa tämän maapallomme. Ei tällä ylenpalttisella markkinatalouden ahneudella ole onnellista loppua. Miksi meidän pikkukylämme asukasluku ei nouse, ja syntyvyys vain pienenee. Samalla, kun maailman väkiluku on 7,5 miljardissa. Iso asia on koko maapallomme väkimäärä. Se nostaisi Euroopan omavaraiseksi sähköntuotannossa. Ydinvoima ja vesivoima olisivat perusja säätövoimaa, joilla voidaan tasata aurinkoja tuulivoimasta johtuvia sähkön tuotannon ylikuormaa. Ydinvoimayksiköt eivät olisi enää jättivoimaloita, vaan teholtaan 500–700 Mw. Lyhyellä tähtäimellä Euroopan on palattava ruskoja kivihiilen käyttöön muutamaksi vuodeksi, jotta vältetään EU:n joutuminen taantumaan. Pitkällä tähtäimellä Euroopan on kokonaan päästävä irti Venäjältä tulevasta energiasta, koska tulevaisuudessa, vaikka sota loppuisikin, Venäjän energian saatavuuden luotettavuus on mennyt vuosikymmeniksi. Tämän uuden ydinvoimayhtiön tuotevalikoimiin kuuluisi myös ydinvoimalaivoja. Tähän isoon ydinvoimayhtiöön pitää saada ainakin mukaan, Saksa, Iso-Britannia, Ruotsi ja Suomi. Sata vuotta myöhemmin 2017 meitä oli jo 5 513 130 henkilöä. Pertti Leppänen Lieto Getty Images de_01092022_66.indd 66 de_01092022_66.indd 66 24.8.2022 9.37 24.8.2022 9.37. Suomen väkiluvulla ei ole merkitystä koko Telluksemme väkimäärään. Eli on ensiarvoisen tärkeää saada energian hintojen nousu taittumaan etenkin Euroopassa, joka eniten kärsii Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Samalla on kuitenkin jatkettava suunnitelmia vihreään energiaan siirtymisestä, joka sodan takia viivästyy muutamalla vuodella. Pertti Pokki Laitila Energiapolitiikassa askel taakse ja eteen Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on ajanut koko maailman nouseviin energian hintoihin ja sen johdosta kasvaviin inflaatiolukuihin. Kunnissa katsellaan väkiluvun muutoksia kauhistellen. Tämän johdosta Eurooppaan on perustettava suuri yhteenliittymä ison ydinvoimayhtiön perustamiseksi. Rupeaako tuo kahdeksan miljardia olemaan se raja, jolla on vaikutuksensa suomalaisenkin ihmisen jokapäiväiseen elämään. Näiden toimenpiteiden jälkeen Euroopalla olisi vihreään siirtymään tarvittavat sähkön tuotantomuodot, ydinvoima, tuulivoima, aurinkoenergia ja vesivoima. Vuonna 2021 syntyi yhteensä 49 594 lasta. Tai terveysja sosiaalipoliittisten keinojen vieminen niin sanottuihin ylikansoittuviin osiin palloamme. Kyllä tulevaisuudessa väkilukuumme vaikuttaa maahanmuutto, joka syntyy kolmannen maailman ylikansoittumisesta. Tämä iso ydinvoimateollisuuden yhteenliittymä ajaisi eurooppalaisen ydinvoimateollisuuden uudelleen ylös. En jaksa uskoa, että perhepolitiikalla on tässä merkitystä. Tähän sopii myös ihmetellä perussuomalaisten kehitysavun vastainen linja, jonka päämäärä on yksinkertaisesti ylikansoituksen lisääminen maapallolla ja näin tuhota Tellus. Näitä valmistetaan tehdasmaisesti ja nopeasti 3–5 vuodessa. Esimerkki keinoista, joilla Suomen syntyvyys on saatu laskemaan, vaikka sitä ei ole laskun vuoksi harkittukaan: lasten koulutus, ja varsinkin tyttöjen, on takuulla yksi parhaita ja varmimpia keinoja. Ratkaisumallit maailman väkiluvun laskuun voisivat olla hyvinkin yksinkertaisia. Nämä alukset on helppo sijoittaa rannikkoalueille ja tarvittaessa ne voidaan siirtää helposti. 66 Demokraatti MIELIPIDE Meitä on liikaa Tulevaisuudessa Suomen väkilukuun vaikuttaa maahanmuutto. Nämä sähkön eri tuotantomuodot takaisivat Euroopan omavaraisuuden sähkön tuotannossa. Suomeen syntyi vuonna 1917 lapsia 81 046, kun taas 2017 (100 vuotta myöhemmin) 50 321 lasta. Tässä pitäisi olla mukana kaikki ne maat, joilla on ydinvoimateollisuuden kokemusta – Ranskan johdolla. Ne ruokkivat itse itseään ja johtavat kaikkien hintojen nousuun. Tässä kohtaa tuleekin se mammona kuvaan mukaan, ja tätä kautta kohta rikkaiden ihmisten ja maiden ahneus. Vuonna 1917 väkilukumme oli 3 134 300, varmaankaan ihan tarkkaa lukua ei tunneta
Mitä tässä sitten pitää tehdä. Samaa ei voi sanoa valtiovarainministeri Saarikon (4.8.) budjettiehdotuksesta Ylellä. Talouden raamit ovat haasteelliset. Uskon tasa-arvoisen palkan olevan ainoa oikea tie vetovoimaisempaan ja parempaan terveydenhuoltoon. Rakentavat ehdotukset huutavat poissaolollaan. Meillä Pohjois-Savossa lähtökohdat hyvinvointialueelle ovat budjettia lukuun ottamatta hyvät. Näyttää, että hoitajamitoitus ei toteudu aikataulussa ja terapiatakuun yhteydessä puhutaan enimmäkseen lyhytterapiasta ja ennaltaehkäisystä. Hyvää johtamista ja työoloja tulee kehittää. Uskon siirtymävaiheen sujuvan organisaatiossa hyvin. Itse yli 20 vuotta sairaanhoitajana erikoissairaanhoidossa työskennelleenä ja terveystieteen maisteriksi opiskelleena uskallan väittää, että suuri osa kollegoista haluaa palkkaa lisää enemmän kuin mitään muuta. Tämä olisi oikeudenmukaista sairastavien maakuntien kannalta. Puhetta on paljon, että henkilöstö arvostaisi kuulemista ja työolojen parantumista. Hyvinvointialueille tilanne on hyvin haastava. Muille hankkeille ei tahdo jäädä juuri mitään. Ongelmat alalla eivät ole kadonneet, kuten uutisissa olemme huomanneet erilaisten hälytysrahojen ja rekrytointibonusten loistaessa otsikoissa. Palkkamaltin perään kuuluttaminen on varmasti järkevääkin, mutta kehitysehdotusten puute alalle jäi ukrainalaisten pakolaisten mahdolliseen alalle houkutteluun. Alan palkkausta ratkotaan syksyn tai mahdollisesti vasta talven aikana. Syksy näyttää meille suuntaa. Palkka ei takaa hyvinvointia, mutta laskut sillä on hyvä maksaa. Ne vievät ison osan tulevien vuosien investoinneista. Heikki Miettinen Siilinjärvi LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI iStock de_01092022_66.indd 67 de_01092022_66.indd 67 24.8.2022 9.37 24.8.2022 9.37. Alalle ei kuitenkaan tule nuoria tarpeeksi, jos tilipussi ei ole riittävä. Mitä me hoitajat sitten toivomme. Muitakin ratkaisuja toki tarvitaan. Poliittiselta taholta toivon ikääntyvän, yhä sairastavan väestön tarpeisiin lisää rahaa. Välttämättömään yliopistolliseen tutkimukseenkin olisi myös rahaa löydyttävä. Tätä asiaa tarkastelen tietysti itä-suomalaisin silmin. Toivottavasti ratkaisu saadaan työmarkkinapöydässä. Jos uusia ei tule, houkuttelevuus laskee edelleen vähäisillä resursseilla työskennellessä. Toivottavasti priorisoitaessa vähäisiä varoja mielenterveystyö ja vanhustyö ei joudu ensimmäisiksi karsittaviksi kohteiksi. Hyvinvointialueille rahoituksen toivoisin ohjautuvan sairastavuuden mukaan enemmän kuin asukasluvun mukaan, myös reilu yliopistolisä olisi saatava rahoitukseen. Teemasta ei pidä tehdä poliittista sirkusta. 67 Demokraatti Sarille satanen, vai ratkaisuja työmarkkinapöydässä Kesälomakausi hiljensi työmarkkinaneuvottelut hoitajajärjestöjen osalta. Tämä vaatii verotulojen siirtoa valtion budjetissa terveydenhuoltoon. Se antaa raamin koko sote-alan työlle. Epävarmuutta luo tietämättömyys tulevista palkkakustannuksista: investointien suunnittelua hankaloittaa nousevien palkkakulujen lisäksi sairaanhoitopiirien jo aiemmin aloittamat hankkeet. Vaalivuotena tähän laajasti puhuttavaan teemaan näyttää olevan helppo tarttua asiantuntijoiden ja ”kaikkien alojen asiantuntijoiden”. Haasteet kumpuavat vuosikymmenten takaa ja ovat hyvin monitahoisia. Valtiolla, kuntatyönantajalla, hyvinvointialueilla, hoitajajärjestöillä, palveluiden käyttäjillä sekä sote-alan työntekijöillä on omat intressinsä ja ratkaisuehdotukset. Yhä kuulee väitteitä, että palkkaus ei tuo alan ongelmiin ratkaisua. Ilolla tervehdin vastuuministeri Lindénin samaa näkemystä (20.7.) A-studiossa
Olen saanut olla vuodesta 1978 alkaen eri elimissä mukana aina 2010-luvulle saakka. Yrjö Saraste Sotaveteraani 98 vuotta Kyllä syntinenkin veisata saa Seurakuntavaalit lähestyvät. Tosiasia on, että erityisesti Kaakkois-Suomi kärsii taloudellisesti, jos venäläisten pääsy Suomeen evät täisiin. Toive Tynjälä sosiaalineuvos Ilmajoki de_01092022_68.indd 68 de_01092022_68.indd 68 23.8.2022 14.27 23.8.2022 14.27. Olen usein ääneen ihmetellyt sitä, kun seurakunnissa palkansaajien edustaja eli työväestö on päättäjien vähemmistönä. Useiden eduskuntapuolueiden edustajat ovat vaatineet, että vain hallitustaan vastustaville venäläisille tulisi myöntää viisumi. Verot kyllä maksetaan. Kirkkojärjestyksen mukaan kirkkovaltuustossa, eli korkeimmassa päättävässä elimessä, päätetään suurista asioista, kuten taloudesta, toiminnan tavoitteista ja keskeisistä henkilövalinnoista. Siellä tarvitaan visiointia, kyllä se hengellisyys siinä sivussa menee ilman nikottelua. Monet kunnassakin mukana olevat inttävät vastaan, kun puhutaan kotiseurakunnasta. Monet tututkin ottavat helposti muutaman askeleen taakse, kun alan puhutella heitä kirkollisvaaleista ja uskallan pyytää vielä ehdokkaaksi. Ote HS:n (28.7.) pääkirjoituksesta: ”Maahantulon perusteet on kirjattu Schengen-sopimukseen, ja sopimuksen kohdat ovat sitovaa suomalaista lainsäädäntöä. Istunnot käsittelevät sielläkin vain kirkon asioita kuten kotiseurakunnissakin. 68 Demokraatti MIELIPIDE Rajaa ei voi noin vain sulkea Kiihtyneet kansalaiset vaativat, että Suomen pitäisi tehdä kansallisesti päätös keskeyttää turistiviisumien myöntäminen venäläisille. Valtuusto valitsee myös kirkon korkeimman päättäjän eli kirkolliskokouksen neljäksi tulevaksi vuodeksi. Enhän minä nyt sinne! Mutta maksathan sinä kirkollisveroakin. Marraskuun seurakuntavaaleissa valitaan kirkkovaltuutetut, jotka taas valitsevat jäsenet kirkkoneuvostoon. Vaarana voi olla, että seurakunnan kassa tuntuu niin isolta, että sieltä riittää rahaa ilman sen kummempia suunnitelmia ja strategioita miljoonainvestointeihin, kuten nyt meillä Ilmajoella näyttää olevan. Kristillinen vakaumus ilmenee kullakin ihmisellä omista lähtökohdistaan. Esitetään, että moraali ajaa viisumiasiassa eurojen ohi. Väljät kelpoisuussäännöksetkään eivät estä ehdokkaaksi asettumista. Poikkeuksetta vähätellään omaa olemusta: en minä ole kristillisestä vakaumuksesta tunnettu. Kristillisestä vakaumuksesta tunnettu -ilmaisu kertoo siitä, että henkilö kuuluu kirkkoon ja on sitoutunut rakentamaan yhteisön tulevaisuutta. Älä ole jäävi. Jotta seurakunnan demokratiavajeesta päästään, on esimerkiksi Ilmajoen seurakuntaan palautettava johtokunnat, jotka nyt on valittu ”sulle-mulle” -menetelmällä. Olin siellä kirkkovaltuutettujen tuella vuosina 1993–2014 päättämässä. Se olikin mielenkiintoinen paikka. Näin saadaan myös henkilöstölle ja luottamushenkilöille oikeat työnkuvat. Muistuvat mieleeni monet vaalit jopa vuodelta 1970 alkaen, joihin olen pyydellyt ehdokkaita. Sain paljon tietoa myös tänne kotiseurakuntaan, mutta sitä ei haluttu ottaa vastaan, mikä oli suuri vahinko. Tämä tarkoittaa sitä, että syntiseksi itsensä tuntevan seurakuntalaisen kannattaa nyt asettua ehdokkaaksi ja sitä kautta päästä vähäväkisen kaavussa veisaamaan alkuja loppuvirttä kirkkovaltuustoon. Yhtäkkinen täyskielto ei näiden pykälien mukaan ole mahdollinen.” Uutiset kertovat, miten poliitikot ovat aistineet, mitä mieltä kansa asiasta on. On käynyt ilmi, että turistiviisumien rajoittaminen ei estäisi eikä edes vähentäisi merkittävästi venäläisten maahantuloa, koska jo nyt yli 100 000 venäläisellä on pätevät monikertaviisumit. Jatkan pyyntöä kertomalla, että sinä maksat kirkon menoja ja annat aivan vieraille ihmisille oikeuden käyttää rahojasi – miten sattuu. Kyllä syntinenkin veisata saa. Samoin voidaan päättää, mitä mieltä seurakunta on paikallisista kysymyksistä ja miten toimitaan yhteistyössä muiden, kuten kunnan kanssa. Ilmajoella valtuusto on luovuttanut valtaa liiaksi kirkkoneuvostolle ja viranhaltijoille. Joo kyllä, mutta en minä. Ja välillä päättää viisaasti kulloinkin esillä olevista asioista. Kirkon päätöksenteossa osaa toimia aivan samalla tavalla kuin toimii oman taloutensa ja elämänsä hallinnassa. Älä sano ei! Kristillisestä vakaumuksesta ei ole testiä. Siinä se totuus! Tämä onkin tarpeen seurakunnan luottamuselimissä. Väitän, että juuri tällaisten henkilöiden takia meillä läpi maan on suuri demokratiavaje meidän kunkin kotiseurakunnassamme. Miten nämä joukosta erotetaan. Jokainen on omalla tavallaan kirkon näkökulmasta kelvollinen hoitamaan niitä asioita, joihin hän itse haluaa puuttua. Esitetään, että kyllähän Suomen pitää voida toimia samoin kuin Viro on toiminut ja sulkea rajat. Nyt on peruutuksen vuoro, jotta päästään takaisin demokratiaan
Suomen johto ei Turkin presidentin jäädyttämispuheisiin ole julkisuudessa mitenkään reagoinut. Sota kummittelee. Iranin johdon tapaamiseen osallistuivat Turkin presidentin lisäksi myös Venäjän presidentti Vladimir Putin, jolle Erdo?anin puheet Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksen jäädyttämisestä ovat varmasti mieluisaa kuultavaa. Pentti Välimaa Pori Olemme luoneet yhteiskunnan, joka auttaa selviämään elämän haasteista. On uusi sivu. Yksi Nato-maa voi siis kaataa Suomen ja Ruotsin jäsenyyden. Lapsille on luotu päivähoitojärjestelmä. Korot kohoavat. Suomen ja Ruotsin vakuuttelut terrorismin vastustamisesta eivät näytä Turkin presidentille riittävän. Hän toisti muun muassa ennen Iranin matkaansa uhkauksensa Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksen jäädyttämisestä, mikäli Turkin vaatimuksiin ei suostuta. Hinnat nousevat: kallistuvat energia ja elintarvikkeet. Tähän suuntaan ei Suomen poliittinen johto ole ainakaan julkisuudessa viittaillut. Joka tapauksessa Naton yksimielisyyssääntö edellyttää, että Naton kaikkien jäsenmaiden on hyväksyttävä tai ratifioitava Suomen ja Ruotsin jäsenhakemukset. Olemmeko sinisilmäisiä, kun emme edes epäile, että Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdo?an pelaisivat yhteistä peliä Suomen ja Ruotsin Naton jäsenhankkeella. On hienoa asua onnellisten ihmisten maassa, jossa meistä pidetään hyvää huolta. Johtomme näyttää luottavan siihen, mitä Naton kesäkuun kokouksen yhteydessä Turkin ja Suomen sekä Ruotsin kesken terrorismista sovittiin. Palkalla ja eläkkeellä saa vähemmän vesirinkeleitä: ennen 39 sent/kpl, nyt 59 sent/kpl. Jos työtä ei löydy, voit olla kotona, mutta saat elantosi, tosin niukan. Sopimuksella Turkki antoi Natolle luvan kutsua Suomi ja Ruotsi jäseneksi. Onhan Venäjä Putinin suulla ankarasti vastustanut Suomen ja Ruotsin Nato-hanketta. 69 Demokraatti Onnellisten maa Uusi aika, alku, sivu Pelaavatko Venäjä ja Turkki yhteistä peliä Nato-hankkeellamme Yksi Nato-maa voi kaataa Suomen ja Ruotsin jäsenyyden. Mutta, kun siitä tuli totta, että Suomi hakee yhdessä Ruotsin kannassa Naton jäsenyyttä, kääntyi Turkki vastahankaan syyttämällä Suomea ja Ruotsia kurditerrorismin, eli kurdien työväenpuolueen PKK:n suojelemisesta. Leo Härmä LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI de_01092022_68.indd 69 de_01092022_68.indd 69 23.8.2022 14.27 23.8.2022 14.27. Birgitta Wulf Kerava On uusi aika. On uusi alku. On inflaatio. Erdo?an esiintyy edelleen uhmakkaasti. Liitymme Natoon. Turkki on aiemmin suhtautunut Suomen Naton jäsensuunnitelmiin myönteisesti. Tästä huolimatta ei Turkin mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-tie ole itsestään selvää. Kun olet vanha, kotihoito huolehtii ja aikanaan pääset vanhainkotiin ihanien hoitajien hoiviin. On polarisaatio. Sairaina voimme turvautua terveydenhuoltoon. Venäjä on jopa uhannut rankaista Suomea ja Ruotsia Natoon menosta
70 Demokraatti PALVELUKSEEN HALUTAAN Tilaa Demokraatti lahjaksi! de_01092022_70.indd 70 de_01092022_70.indd 70 24.8.2022 9.54 24.8.2022 9.54
pääluottamusmies, SDP:n vapaajäsen, Rauma 9.9. Keskustelut kesän kuulumisista ja tulevasta toiminnasta klo 12. Syyskauden ensimmäinen kerhotapaaminen Raatikympissä ti 6.9. Se tuo esille palkitsemisen perusteet ja ehkäisee epäterveitä käytäntöjä, joissa palkankorotus määräytyy ns. Merkkipäivää vietetään perhepiirissä. – Jäsenemme työskentelevät kuitenkin monesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joissa ei ole henkilöstöedustajaa eikä myöskään avointa palkkausjärjestelmää. Pärstäkertoimista luopuminen koetaan työpaikoilla yleensä oikeudenmukaiseksi ja työmotivaatiota lisääväksi – ja on näin myös työnantajan etu. Teksti Demokraatti – Sukupuolten välisen palkkaeron kaventaminen edellyttää tietoa palkkatasosta työpaikoilla. pärstäkertoimen perusteella. Palkkaverrokit löytyvät työpaikalta usein vain palkka-avoimuuden avulla. Pärstäkertoimen aika on ohi Akavan Erityisalat ihmettelee palkka-avoimuutta edistävän lainvalmistelun keskeyttämistä vastoin hallitusohjelmakirjausta. Markku Malmsten toimistosihteeri, ent. de_01092022_70.indd 71 de_01092022_70.indd 71 24.8.2022 9.54 24.8.2022 9.54. Syyskauden avaus ma 5.9. – Jäsenemme edustavat pieniä erityisiä ammattialoja, joilla palkat eivät ole vakiintuneita. Nykyisen lain mukaan työntekijän on palkkasyrjintää epäillessään pyydettävä palkkatietoja henkilöstöedustajan kautta. Ma 19.9. Ravintola Wanha Herrassa, Lounas klo 11. 71 Demokraatti Yhdistystoiminta 70 VUOTTA Syntymäpäivät APURAHOJA Riihi säätiö myöntää apurahoja ja avustuksia muun muassa monipuolisen työväen perinteen ja kulttuuritoiminnan tukemiseen. Tervetuloa! Puheenjohtaja. Eskola kritisoi lainvalmistelua häirinnyttä palkka-avoimuuden demonisointia. alk. Hakuaika syyskuun 2022 loppuun saakka. – Ei palkka-avoimuus tarkoita tasapäistämistä tai yksityisyyden suojasta luopumista. klo 13. Hänen mukaansa palkkatasa-arvo on jäsenistön perusarvo, mutta käytännössä sitä on vaikeaa toteuttaa monilla yksityissektorin työpaikoilla. Tutustu ja hae: HÄME • Lahden seudun Wanhat Toverit. On tiedettävä vastaavaa työtä tekevien palkkataso, jotta voi puuttua palkkasyrjintään, liiton työmarkkinalakimies Kari Eskola toteaa tiedotteessa. Nyt torpattu lakimuutos toisi korjauksen tilanteeseen. UUSIMAA • Porvoon Wanhat Toverit. saamme vieraaksemme Euroopan Parlamentin jäsenen Eero Heinäluoman
Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 72 Demokraatti RISTIKKO 15/2022 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Nimi: Osoite: de_01092022_72.indd 72 de_01092022_72.indd 72 22.8.2022 14.34 22.8.2022 14.34. Merkitse kuoren päälle ristikon numero
Aiemmin olen käynyt saarella kesäkuussa, jolloin pesintä oli vielä aluillaan. Saarella pääsee seuraamaan muun muassa etelänkiislojen, lunnien, karimetsojen, ruokkien ja pikkukajavien elämää hyvin läheltä. co m 6 3 9 4 6 5 4 1 8 7 7 5 4 3 4 7 1 3 9 6 7 2 7 2 6 3 7 68 57 12 34 9 24 19 38 75 6 39 76 54 21 8 81 35 69 42 7 75 28 43 69 1 96 41 27 83 5 13 84 96 57 2 47 92 85 16 3 52 63 71 98 4 K orviahuumaava ääni kantautuu kallioseinämiltä elokuun alussa Norjassa Hornøyan saarella, kun eri lajeista koostuva noin 80 000 yksilön lintukolonnia kommunikoi keskenään. Korinaa, ulinaa, röhkimistä. Siksi kerronkin tällä palstalla vielä lisää lintusaaren elämästä ja sen asukkaista syksyn mittaan. Tämä porukka kuulostaa kyllä ihan joltain muulta kuin linnuilta, mietin. de_01092022_72.indd 73 de_01092022_72.indd 73 22.8.2022 14.34 22.8.2022 14.34. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Nyt kokemus oli erilainen, kun saarella näki myös poikasia. Kallioilla pingviinimäiset kiislat pitävät koko ajan tasaista mölinää, TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi mutta porukan keskelle laskeutuvaa kaveria tervehditään nostamalla älämölön volyymia. Täällä asuvista lajeista Suomessa pesii harvalukuisena etelänkiisla ja ruokki. Kuten kuvasta näkyy, on etelänkiislasta olemassa kaksi värimuotoa. Etelänkiisla lentää mereltä kala nokassaan ja ohittaa kuvaajan niin läheltä, että siiveniskujen ääni kuuluu ja ilmavirta tuntuu. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU RISTIKON 13/2022 RATKAISU . Vain yksi prosentti Itämeren kannasta on näitä rillipäitä, Luontoportti.com tietää. 4.8. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Marja-Liisa Hieta Tampereelta. Etelänkiislojen kannaksi arvioidaan Suomessa 40–130 paria. Ringvia-värimuodolla on silmän ympärillä valkea juova. Laulaa kai se lokkikin äänellään, mutta niin kaunista sanaa kuin ”linnunlaulu” ei tästä mekkalasta tohdi käyttää. ais ud ok u
Kersti Juva: Tolkienin tulkkina – Tarina Sormusten herran suomentamisesta J. Enää ei tarvitse lukea joka ilta samaa kirjaa uudestaan. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Luen aika paljon Twitteriä. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Kirjojen kääntämistä ja idänpolitiikkaa Tolkien on SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukorannan suosikkikirjailijoita. Se on säännöllisin lukuharrastukseni. Tove Jansson: Muumipapan urotyöt Olen lukenut lapsille jonkun verran Muumi-kirjoja ja ne ovat kivoja. En itse muista, onko niitä luettu minulle lapsena. Eeva Louko: Onnellisten saari Kirjailijan esikoisteos, joka sijoittuu Helsingin Lauttasaareen. Luen paljon lapsilleni. Kirjassa on paljon esimerkkejä; yksittäisiä sanoja ja lauseita, joista on rinnakkain niiden kolme eri käännösversiota – Juvan versio, hänen opettajansa Eila Pennasen tekemät korjaukset sekä uusimman painoksen teksti. Vaikka kyseessä on Tolkienin kirjan kantava teema, päätettiin 1970-luvun hengen mukaisesti asia häivyttää niin, että idän sijaan puhutaan Mordorista ja lännen sijaan Westernessen ihmisistä. En ole koskaan aiemmin aktiivisesti ajatellut kääntämisen roolia kirjan tunnelmassa ja sisällössä, ja miten suuri vaikutus sillä on lopputulokseen. R. Juvan kirjassa käydään läpi teoksien kääntämisprosessia. Yhtenä kirjasuosituksenani on Kersti Juvan Tolkienin tulkkina -kirja. Nyt kun lapset ovat isompia, ovat kirjatkin muuttuneet vähän mielekkäämmiksi – ei lueta pelkästään Puppe-kuvakirjaa, vaan on tarinoita ja ne tarinat myös vaihtuvat. Tämä oli sarjan ensimmäinen kirja, odotan mielenkiinnolla jatkoa. Harrastin lapsena Tolkienin kirjoja ja haluan lukea niitä myös lapsilleni. Työmatkoilla lähetän heille WhatsApp-ääniviesteillä aina yhden luvun lisää meneillään olevasta iltasatukirjasta. Tolkienin kielen kääntäminen on kiinnostavaa ja Juvan kirja avaa myös erikoisten nimien ja sanojen etymologista taustaa. R. 1 3 de_01092022_74.indd 74 de_01092022_74.indd 74 24.8.2022 11.10 24.8.2022 11.10. Tolkienin tuotannon kääntäjäkonkari Kersti Juva kertoo, miten eri hahmojen puhetavat ja Sormusten herran nimistö kääntyivät suomeksi. Tarinat tuntuvat uusilta ja tekstiä on mukava lukea. Mukaansatempaava dekkari, johon jäin totaalisen koukkuun. Vaikka olen lukenut teoksen sekä englanniksi että suomeksi, en ollut huomannut, että tällainen muutos oli sanoituksessa tehty. Tulee parempi fiilis, jos on lukenut kirjaa eikä pelkästään roikkunut somessa, vaikka sanojahan sielläkin on peräkkäin. Se on huono tapa, mistä yritän vähän päästä eroon. Juvan tekemä erään kohdan suora käännös oli ”vastustaakseen Varjoa joka tulee idästä”, mutta hänen opettajansa Eila Pennanen korjasi, että ”Varjoa joka tulee Mordorista”, koska olisi ollut poliittisesti arveluttavaa sanoa, että uhka tulee idästä ja lännestä pelastus. Tolkienin kääntämisessä oli mukana poliittinenkin ulottuvuus. Siinä syvennytään Tolkienin maailmaan, joka on kiinnostava, mutta ennen kaikkea tosi kiinnostavaa on kuinka ne käännettiin suomeksi
Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia helpomman arjen etuja Tradekan jäsenille. Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen. -25 % Kotisiivouksesta ja muista kodin palveluista jopa tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_01092022_002.indd 1 de_01092022_002.indd 1 22.8.2022 9.08 22.8.2022 9.08. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.fi/liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää
PAL.VKO 2022-37 00 74 43 -2 21 5 TEATTERI Näyttelijät ovat irti KOULUTUS Osaaminen taantuu VALTIONVELKA Kannattaa olla huolissaan 1.9.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 15 /2 2 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 15 • 20 22 / 1. Vauhtia! Demarinuoret kirittää puoluetta Pinja Perholehdon johdolla. sy ys ku ut a KULTTUURI JA RAHA TEEMA Kuka maksaa. de_01092022_001.indd 1 de_01092022_001.indd 1 23.8.2022 11.42 23.8.2022 11.42