Demokraatti 10.03.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 Jeannette BougraB . 12 liike . 010 766 1047 Retkeilijä vie keväthangille liite. 45 Demarit valtasivat Ympyrätalon EK:n ei kannata vielä korkata Nyky-Suomiko muka lakkoherkkä tehtaanmyymälä Vanha talvitie 8 00580 Helsinki P. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . 35 uutiset. . 09 774 33 477 Avoinna ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 palvelutiskit Prisma Itäkeskus, Vanhanlinnantie1, Helsinki P. 010 766 8912 S-Market Sokos Helsinki Postikatu 2 Helsinki P. 16 Vapaa lintu uutiset . MaaliskuuTa 2016 n0 10 Fukushima ei ole toipunut kulttuuri . Hinta 2 € 10
MaaliskuuTa 2016 Lehdessä 6 JHL:n Eloranta ennustaa kuoppaista sopimuskevättä 8 Luotto ratkaisee paikallisessa sopimisessa 10 Uutiskertaus: Turkki rahasti, EU ulkoisti 12 Elävänä Euroopassa 13 Demograafi: Lakot ovat vähentyneet Suomessa 14 Äidin euro on yhä murusia isän eurosta 15 Sitruuna on arjen supersuorittaja 16 Olipa kerran minä: Jeannette Bougrab 22 Nyt on aika perustaa oma tomaattiviljelmä 23 Kasvot peilissä: Iisakki Kiemunki 35 Fukushima: Katastrofin koskettamat 37 Minuuksien murhenäytelmä 38 Elokuva: Vähän kaluttua rintamahistoriaa 39 Haaveilijan Helsinki 40 Kirja jossa maistuu suolavesi 41 Kielen päällä 43 Kempeleen demareissa osataan yhteen maaliin pelaaminen 44 Demareiden tuparit vetivät väkeä 46 Naisrauha julistettiin Tarjan päivänä 47 Puheenvuoro: Nainen on palkkansa ansainnut 48 Tekstiviestit 49 Nieminen Vee 50 Työväentutkimus palkitsi 51 Järjestötoiminta 53 Ristikko 54 Televisio 56 Salainen muistio, Närästäjä, radio 45 Liike 37 Kulttuuri 15 Elämä 6 Politiikka 2 Maailmanparantaja Claes Andersson 4 Demo, Ville Ranta, Oppositiosta kajahtaa 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Jeannette Bougrabin kanssa Pakolaiskriisin tunaroinut EU valkopesee omatuntoaan käymällä pakolaiskauppaa Turkin kanssa. www.paperiliitto.fi. 2 10. Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Ammattiliitto Nousu ry .org www
Maailmanparantaja TEKSTI hEIKKI SIhTo . Kuusi lasta, yksitoista las tenlasta, yksi lapsenlapsen lapsi . Voisin jopa olla sitä vähän enemmän. Pitkäaikainen kansan edustaja . Hullussa maailmassa hulluus on usein se parantava vaihtoehto, rohkeutta syntyy vain terveestä pelosta. . Ne ovatkin vieneet kepun paikan tämän hal lituksen iltalypsäjinä.. Minkä maapallon osan laastaroisit ja miksi. . Sovittelija, taistelija vai Don Quijote. Ei ole pahitteeksi jos poliitikko olisi myös runoilija ja aktivisti, totta kai. Voittaako poliitikko, runoilija vai aktivisti. Hallituksen toi minta haiskahtaa Nokian rengaskumilta. . Tieto tuo tuskaa, mutta ilman tuskaa ei ole toimintaa eikä toivoa. Ohutta yläpilveä. Paraneeko maailma jazzia soittamalla. Kaikki ne rohkeat, jotka eivät alistu vääryyksiin ja sortoon. Toivottavasti vähän kaikkea, mikäli mahdollista – ja tilanteen mukaan. . Voiko maailmanparantaja olla kapitalisti. KUVA jArI SoInI ” Kyynistyneen maailmanparantajan on parasta vaihtaa alaa. 3 10. Voittaako kynä miekan. Kyynistyneen maailmanparantajan on parasta vaihtaa alaa. Viime viikolla ”paljastui”, että laskelmat kansantalouden vajeesta oli vetäisty yläkanttiin ja pakkolakienkin tiedettiin kaatuvan perustuslakiin. Kuka on esikuvallisinen maailmanparantaja. Annetaanko vähiten niille joilla on jo vähiten. Kieltäisin kaikki sodat, tuhoaisin kaikki aseet, jakaisin tietoa ja ruokaa kaikille – ja sitten voisinkin häipyä. Sairas maailma. Hallitus rukkaa vaateitaan ja ve telee lukuja hatusta kuin taikuri kaniineja. Paraneeko maailma perustamalla uusi puolue. Voiko maailmanparantaja olla kyynikko. MaaliskuuTa 2016 Claes andersson Herra moniosaaja Mikä teki sinusta maailmanparantajan. onko maailmanparantaja hullunrohkea. Ainakin oma maailmani paranee, ja rajusti. Yksi Vasemmistoliiton perustajista . Ei tarvitse kuin tarkkailla nykyisen porvarihallituksen valintoja niin totuus paljastuu armotta. Psykiatri . Vaikka perhe yrittäjien liiton expuheenjohtaja Matti Van hanenkin totesi palkansaajajärjestöjen so vun palkansaajien kannalta poikkeuksellisen kivuliaaksi, alkoi yritysjärjestöjen naukuna. Tuoko tieto tuskaa. Miekalla ei kukaan voita koskaan mitään, kaikki voitot ovat kynän ja rakkauden tulosta. . . . Jos vanha talo on laho pitää rakentaa uusi ja parempi, kuten teimme. Kirjailija ja jazzmuusikko . Kulttuuriministeri Paavo Lipposen I halli tuksessa Ilmapuntari Hyytävää. . Eläkeläinen, avoliitossa
Korkeakoulu. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Miksi suomalaiset eivät edellytä itseltään ”maassa maan tavalla” pe riaatetta maailmalle lähdettäessä. Kirjoittaja on TUL:n pääsihteeri. Kaikkien tapojemme omaksumista ei ainakaan pidä edellyttää tänne tulevilta. Opintojen maksuttomuus ja riittävä opintotuki ovat kuitenkin taanneet myös muille mahdolli suuden korkeakoulutukseen ja sosiaaliseen nousuun. En täpä kun suomalaiset lähtevät itse maailmalle. Esitys on epäoikeudenmukainen ja vie monelta mahdollisuuden korkeakouluopin toihin. Näin suomalaiset toteavat tänne tuleville. Minä kannatan kulttuurien rikkautta. Riittävällä toimeentulolla on suuri merkitys opiskelijan arkeen, opintojen ete nemiseen sekä muuhun elämään. Mitähän meillä ajateltaisiin, jos mui den maiden puolueet perustaisivat paikallisosastojaan Suomeen. Ne, jotka saavat opiskeluunsa vanhem pien tukea, selviävät paremmin. Jatkuva pohdinta rahojen riittämisestä ruokaan, asu miseen ja muihin pakollisiin menoihin vai keuttaa opintojen suorittamista, aiheuttaa ylimääräistä stressiä ja ahdistusta sekä pit kittyneenä vaikuttaa myös sairastumiseen ja syrjäytymiseen. Suomen kieli on ainakin hallittava. tään takaisin. Erityisen haavoittu vassa asemassa ovat perheelliset opiskelijat, jotka ovat jo nykyisessä järjestelmässä jää neet ilman riittävää tukea. Laina on opintojen jarru OpintOtukeen On luvassa jälleen uusia leikkauksia. Hallitus sanoo opiskelijoiden investoi van lainarahalla itseensä, mutta muuttu neessa työelämässä sijoituksen tuotto on kaikkea muuta kuin varma. Mitähän meillä ajateltaisiin, jos muiden maiden puolueet perustaisivat paikallisosastojaan Suomeen. Onko suomalainen kulttuuri ja elä mäntapa niin ainutkertaisen erin omainen, että se oikeuttaa tällaiseen erivapauteen. Onkin syytä olettaa, että leik kaukset tulevat lisäämään takaisinperintöjä, joita tehdään jo nyt noin kymmenelle pro sentille tuensaajista. Nyt tämä riski on todel linen. 4 10. Sitä, että eri kulttuurit saavat vaikutteita toisistaan. Espanjan aurin korannikollakin pitää olla suomalaiset koulut, suomalai nen ostoskeskus, suomalaiset ravintolat ja muut palvelut, suomalaiset lehdet, suomalainen seurakunta ja jopa suo malaisen puolueen paikallisosasto. Jos opiskelija ei saa riittävää opintopiste määrää kerättyä, maksetut opintotuet peri Opposition ääni anneli kiljUnen tettujen työttömyys on noussut 150 pro sentilla vuoden 2008 jälkeen. MaaliskuuTa 2016 Viikon sana » Tuntematon: Parempi epäonnistua jonkun tekemisessä, kuin onnistua siinä, ettei tee mitään. Enkä olisi pa hoillaan, jos eräät suomalaiset tavat, kuten alkoholi ja väkivaltakulttuurimme (mukaan lukien itsemurhat) hä viäisivät kokonaan. Toimeentulonsa turva takseen opiskelijan on tällöin käytävä töissä ja samalla kerrytettävä riittävät opintopis teet, jotta saisi jälleen opintorahaa ja voisi keskittyä opintoihin. Ville Ranta UUsien ajatUsten koeponnistamo Demo joUni backman Suomalaisten erivapaudet Maassa Maan tavalla. Selvitysmies Roope uusitalon mukaan opintorahaa tulisi leikata neljän neksellä 250 euroon kuukaudessa, tukikuu kausia tulisi vähentää ja tuen ehtoja tiuken taa. Suomalaiset kotoutuvat eri puolille maailmaa vie mällä kulttuurinsa ja tapansa mukanaan. Tästä syntyy vaikeasti hallittava oravanpyörä. Pienenä maana Suomella ei ole varaa siihen, että yksikään nuori jäisi koulu tuksen ulkopuolelle toimeentulon riittämät tömyyden vuoksi. Opiskelijat ovat pääsääntöisesti pienitu loisia. Nuoret eivät ole tyhmiä: he haluavat rakentaa itselleen mahdollisimman turvallista tulevaisuutta eikä ottaa kannettavakseen yli 20 000 euron lainatakkaa, jonka takaisinmaksu on epävarmaa nykyisessä silpputyön yhteis kunnassa
Saamanne pitää, sillä toukokuun alussa talossamme aloittaa politiikan erikoistoimittaja Simo Alastalo. Palkkataso on naulattu kiinni pitkälle tulevaisuuteen ja tällä menolla tavallisen työntekijän ostovoima heikkenee useita satoja euroja vuodessa. Voi olla, että jatkossa valtakunnansovittelijan pakeille eivät edes pääse muut kuin vientisektorin työmarkkinajärjestöt. Puoli yhdentoista jälkeen puheenjohtaja Lauri Lyly astui selvästi huojentyneena tvkameroiden eteen ja kertoi kokouksen viestin: SAK:n hallitus oli juuri hyväksynyt neuvottelutuloksen kilpailukysysopimuksesta äänin 14-5. Hän ei ole antanut kyynisyydelle ja vihalle tilaa, vaikka monen mielestä syytä voisi olla. Olemme saaneet uudistuksesta hyvin ilahduttavaa palautetta. Kolmenkymmen prosentin leikkaus lomarahoihin saattaa olla juuri se ratkaiseva tekijä, että perheen ainoa yhteinen lomareissu vaihtuu kylpyläkäynniksi. MaaliskuuTa 2016 seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä. Valmistaudun ennakkoon haastattelun mahdolliseen raskauteen. Mukana on Ranskan suurlähetystön lehdistöattasea Joël Ferrand. Kuva jari soini JK Suomen malli on laiha mutta raskas M aanantaiaamuna elettiin lehtitalojen toimituksissa kiihkeitä hetkiä. Samalla kun Lyly antoi ymmärrystä sopimuksen ulkopuolelle jääville liitoille, hän painotti juuri sopimuksen kattavuuden antavan Suomelle vakaan tulevaisuusnäyn ja toiveen uusista työpaikoista. Ilman ay-liikettä saattaisimme Suomessa elää monarkiassa. Puheenjohtaja Antti Rinne on tyytyväinen neuvottelutuloksen syntyyn, mutta SDP:n pitää nyt peräänkuuluttaa hallituksen päätöksiä menoleikkausten peruutuksista ja investointien käynnistämisestä. Nyt neuvoteltu Suomen malli on työntekijöille sekä laiha että raskas. Hän sulautuu luontevasti graffitiseinien sanomaan. Ilahdun Bougrabin eloisuudesta ja intohimoisesta suhtautumisesta elämään. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Neuvottelutuloksen hyväksyminen takaa jonkinlaisen linnarauhan kunkin alan varsinaisiin sopimusneuvotteluihin. Sitä se ei kuitenkaan ole. Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko salmi, 09 701 0504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: aila Pääkkö, 09 701 0560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: kustannus Oy Demari Painopaikka: lehtisepät Oy, Tuusula issN-l 2242-6892 Demokraatti, issN 2242-6892 (painettu), issN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että tulevaisuudessa vientialat määrittelevät palkankorotusten tason. Hän puhuu erityisellä lämmöllä varsinkin tyttärestään ja vanhemmistaan. Vatulointien aika on nyt ohi. Aivan kuin hän lepäisi kameran edessä – korkeista piikkikoroista huolimatta. Erityisesti taustoittavia poliittisia juttuja on kaivattu lisää. 5 10. Bougrab lähtee mielellään toimistosta kesken työpäivän ulos kuvauksiin Suvilahden kaasukellon kupeeseen. P ääministeri Sipilä antoi viikon alussa tälle kilpailukykysopimukselle nimen Suomen malli. Syyte on kova, sillä juuri ay-liike on 1800-luvun lopulla tinkimättömyydellään murtanut sääty-yhteiskunnan ja luonut pohjan suomalaiselle demokratialle. MielipiDepAlSTAT mielipide@demokraatti.fi tekstiviestipalsta: 050 4698 445 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Demokraatti uudistui vuoden 2016 alussa viikottaiseksi lukupaketiksi. Mittavat kirjahyllyt ja ranskan kielen puheensorina sävyttävät aamua. Raskaimmin kilpailukykysopimus iskee pienipalkkaisen julkisen sektorin työntekijän tilinauhaan. Kohtaaminen teKsti virpi Kirves-torvinen . Kokoomus on sydämistynyt ammattiyhdistyliikkeen vahvasta asemasta Suomen tulevaisuutta rakennettaessa ja syyttää käytäväpuheissaan ay-liikettä demokratian halveksimisesta, koska kaikkia yhteiskunnan pelisääntöjä ei laadita pelkästään eduskunnassa. Bougrabista vaistoaa ehdottomuutta ja rohkeutta. Bougrab on menettänyt viime vuonna miesystävänsä Charlie Hebdon päätoimittaja Stéphane Charbonnierin ja äitinsä. Muutos on siis työehtosopimusten riitatilanteissa merkittävä. Runsaan palautteen vuoksi myös Yle radio 1:n ohjelmatiedot palaavat lehden takasivulle.. Suomi tarvitsee työtä ja keskinäistä luottamusta, jonka rakentamiseen Suomen malli on vasta hyvä alku. Siitä huolimatta porvarileirin kauna ammattiliittoja kohtaan on kova. SDP on joutunut seuraamaan kilpailukykysopimuksen valmistumista vaihtopenkiltä. Raskaimmin kilpailukykysopimus iskee pienipalkkaisen julkisen sektorin työntekijän tilinauhaan. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: Pl 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 701 0555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Juhani aro, 09 701 0538 Elämä: Nora Vilva, 09 701 0528 Demokraatti.fi TilAAjApAlvelu Puhelin (09) 701 0500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 701 0539 Liike: Markku lahikainen, 050 5543430 jeannette BougraBin haastattelu sivulla 16 Ranskalainen tuulahdus Tapaan kulttuurija tiedeasiainneuvos Jeannette Bougrabin Ranskan instituutissa Helsingin Kaapelitehtaalla. Vaikka yhteiskuntarauhaa rakentanut uutinen otettiin helpottuneena vastaan, oli puheenjohtaja Lylyn äänessä myös epävarmuuden kaikuja. Toimittajien radiomastot oli viritetty Hakaniemen taajuudelle, josta odotettiin SAK:n hallituksen kantaa kilpailukykysopimuukseen. Olemme toimineet osana demokraattista järjestelmää, mutta ilman todellista valtaa neuvottelupöydässä. Hän työskentelee sitkeästi tärkeiksi kokemiensa asioiden eteen, vaikka se tarkoittaisi taistelemista yksin
6 10. P Politiikka Tuottaja: Juhani Aro 09 701 0538 juhani.aro@demokraatti.fi Eipäs?korkata EK, voivat ryypyt mennä väärään kurkkuun JHL:n Eloranta ennakoi lisämutkia – Tilanne voi mutkistua ennen kuin ollaan syksyssä. MaaliskuuTa 2016 VIIKON TWIITIT » Jaakko Hämeen-Anttila: ”Maltti” tuntuu nykyään tarkoittavan sitä, ettei saa vastustaa tulonsiirtoa köyhiltä rikkaille. Viimeisen sinetin lyöminen kasvusopimukselle on auki, Jarkko Eloranta sanoo.
– Palautetta on tullut paljon, kielteistä sellaista. Ryypyt olisivat voineet mennä väärään kurkkuun, Eloranta leukailee. . – Tulevissa neuvotteluissa on paljon muitakin palikoita, jotka pitää huomioida, JHL:n puheenjohtaja muistuttaa. Nekin liitot, jotka päättävät lähteä neuvottelemaan, eivät ole tae siitä, että ne olisivat lopullisesti mukana. – Tilanne voi mutkistua ennen kuin ollaan syksyssä. Kattavuus katsotaan kesäkuussa. . Viimeinen sinetti lyömättä – Neuvotteluaikaa on kolmisen kuukautta. . Eloranta viittaa muun muassa oman liittonsa JHL:n edustajiston kokoukseen toukokuussa. . . . Olennaista on, että maassa tehdään politiikkaa, jonka seurauksena työnantajalla on palkanmaksukykyä, joka turvaa julkisen talouden kustannusten maksatuksen. Eduskunnan täysistunto. Lomarahoja leikataan 30 prosentilla kolmen vuoden ajan. Vuoden tiedekirja -palkinnon voittaja julkistetaan. Väliaikainen onkin pysyvää. . . Hänen mukaansa pakkolait lähtivät siitä, että julkinen sektori otetaan erityisesti peukalon alle. Perussuomalaisten puoluevaltuusto. Elorannan mukaan sopimukseen saattaa tulla vielä isojakin mutkia vastaan. Euro on matalan koron takuumies.. Elorannan mukaan taloudessa on näkyvissä valonpilkahduksia. Osavaltiovaaleja Saksassa: Baden-Württemberg, Reininmaa-Pfaltz, Saksi-Anhalt. . . Julkinen sektori peukalon alle JHL:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan esitys mukaanmenosta kasvusopimukseen oli liitolle erittäin raskas, koska julkisen sektorin lomarahojen leikkaamista on vaikeaa hyväksyä. JHL:n puheenjohtaja pitää mahdollisena, että vastaisuudessa siirrytään pysyvästi liittokierroksiin. Yhdenvertaisuusvaltuutettu julkistaa vuoden 2015 syrjintätilastot. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin sanoo vallan hyvin tietävänsä vanhan sanonnan, jonka mukaan mikään ei ole niin pysyvää kuin väliaikainen. – Toukokuussa JHL:n korkeinta päätösvaltaa käyttävä edustajisto voi tuoda melkoisen yllätyksen. Eloranta on realisti. SAK:n mahtiliiton JHL:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan alkuperäinen kilpailukykydiili oli työnantajien EK:lle erityisen mieluinen. MaaliskuuTa 2016 Jaakko Hämeen-Anttila: ”Maltti” tuntuu nykyään tarkoittavan sitä, ettei saa vastustaa tulonsiirtoa köyhiltä rikkaille. – Kenties on syytä kuitenkin muistaa, että heikennykset julkisen sektorin palkansaajille ovat määräaikaisia, kolmen vuoden pituisia, Eloranta muistuttaa. Eduskunnan täysistunto. . Europarlamentin täysistunto Strasbourgissa. – Julkisella puolella ja palvelualaloilla liukumat ovat hyvin pieniä hän muistuttaa. . Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on 220 000 jäsenellään maan toiseksi suurin ammattiliito, johon kuuluu etupäässä kuntien ja valtion pienipalkkaisia työntekijöitä. – Hallituksen kehysriihi huhtikuussa voi tuoda negatiivisia yllätyksiä palkansaajille, soveltamisneuvotteluissakin voi olla kuoppia samoin paikallisen sopimisen yksityiskohdissa on hiomista, Eloranta toteaa. Demokraatin viikko 10.3.–16.3.2016 . . . Se tarkoittaa, että työrauhaa halutaan ylläpitää kaikin keinoin. – Siinä tapauksessa minä uskon, että kaikissa julkisen alan ammattiliitoissa on voimakasta halua ottaa menetetty takaisin. – Paineet jäsenistössä ovat kovat, hän täsmentää. . pe la su ma ti ke to T yömarkkinoilla rauha, ja ihmisillä hyvä tahto. Paavo Väyrynen luovuttaa kansalaisaloitteen Suomen erosta eurojäsenyydestä eduskunnan puhemiehelle. – Työntekijöiden halu ja kyky ottaa vastaan heikennyksiä on joka tapauksessa nyt käytetty. . Tavalliset liittomme jäsenet eivät ymmärrä miksi näin tehdään, ja missä on okeudenmukaisuus ja miksi pienipalkkaiset palkansaajat laitetaan vientiteollisuuden maksumiehiksi, Eloranta sanoo. EU:n ulkoministerit valmistelevat loppuviikon huippukokousta. 7 10. – Toivottavasti he (EK) eivät ehtineet korkata samppakaljapulloja. Seppo Peltoniemi Demokraatti ” Työntekijöiden halu ja kyky ottaa vastaan heikennyksiä on nyt käytetty.” Jari Soini Paavo ei ole asuntovelallisen asialla. Viimeisen sinetin lyöminen kasvusopimukselle on auki. No, ei ole. . . Hän ounastelee siitä hyvinkin visaista vääntöä. . Soste julkistaa kun saa diagnoosin -selvityksen, missä selvitetään pitkäaikaissairaiden toiveita terveydenhuollon palveluilta. . Yhdysvaltojen esivaaleja: Florida, Illinois, Missouri, Pohjois-Carolina, Ohio. Työnantajalla pitää olla palkanmaksukykyä. – Ainakin olisi ollut paikallaan ostaa halvempia kuohuviinimerkkejä, hän lisää. Heikennysvara on käytetty – Maan hallituksen ja työnantajien näkemys on, että julkinen sektori on liian suuri ja sen kuluja pitää leikata. JHL:n hallitus näytti kilpailukykypaketille vihreää valoa, tosin pitkin hampain. Eloranta kritisoi myös päätöstä työn sivukulujen siirtämisestä palkansaajien maksettavaksi, koska sillä ei välttämättä saada aikaan työllisyyttä ja talouskasvua.
Työaikapankkiin mahdollisuus . . . – Pyritään maksimoimaan kyseisen ay-liikkeen jalansija yrityksessä, hän sanoi. Työehtosopimuksen noudattamisvelvollisuus juontaa jäsenyydestä tai yleissitovuudesta, Ihalainen sanoi. Luottamuksellinen paikallinen sopiminen ja yrityksen menestys kun tuntuvat kulkevan käsi kädessä. Molemminpuolinen arvostus . Tasaveroinen yhteistyö . . paikallisen sopimisen seminaarissa Helsingissä. – Muutoksen tulee olla aina turvallisempi kuin paikallaan pysymisen, hän tiivistää. Järjestäytymättömät työnantajat sopimisen piiriin . . Työehtoja voidaan sopeuttaa, jos uhkana työpaikkojen menetys (selviytymislauseke) . Ihalainen naulasi huoneentaulun SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen sen sijaan naulasi 18. Kaukana kuin kuu maasta ”Uusi sukupolvi osaa” Ihalaisen mukaan työelämässä on nykyään uusi, ihmisjohtamistaidoiltaan laadukas johtajasukupolvi, joka ammentaa tulosta näillä menestystekijöillä ja toimii hyvän työilmapiirin lähettiläänä. Siitä huolimatta, että kilpailukykysopimuksesta saatiin neuvottelutulos 29.2. Luottamuspääoman kasvattaminen . 8 10. Se tarkoittaa, ettei sopimisessa voi mennä alle tietyn, sovitun, tason. Yt-laki koskemaan myös sivuliikkeitä Lauri ihaLaisen menestyvän työyhteisön huoneentauLu KiLpaiLuKyKysopimus (29.2. – Paikallinen sopiminen ja sen laajentaminen ovat osa neuvottelujärjestelmää. Ihalainen tosin nimesi huoneentaulunsa saman tien myös menestyvän ja tuloksellisen työyhteisön tunnusmerkeiksi. – Tärkeätä on myös, että työpaikalla tulee olla neuvotteluja toteuttavat osapuolet, kuten luottamusmiehet, Ihalainen ynnää. Niin sanottu perälautamalli tulee olla mukana. – Hyvä ja turvallinen työyhteisö on sellainen, missä turvallisuus ja joustavuus tukevat toisiaan tuloksen tekemisen keinona, Ihalainen sanoi. Hän pitää välttämättömänä, että työehtosopimuksissa on laajasti paikallisen sopimisen menettelytapamääräyksiä. Sopimuksen voimaantulo ilman liittotason hyväksyntää . . . . Syyllinen löytyy hänen mielestään ay-liikkeestä, joka on valmis sopimaan, mutta vain työehtosopimuksia paremmista ehdoista. – Monialayritykset (esimerkiksi Maintpartner) jäävät helposti reviirejään puolustelevien ammattiliittojen jalkoihin. Johtajan tulee arvostaa alaisiaan ja päinvastoin. MaaliskuuTa 2016 Paikallinen sopiminen ei suju, jos luottamus puuttuu Paikallisesta sopimisesta ja sen pelisäännöistä on väännetty kättä pitkät ajat, eikä vääntö vieläkään lopu. Luottamusmiesten toimintaedellytyksiä parannetaan . helmikuuta paikallisen sopimisen huoneentaulun samaisessa seminaarissa. – Työsuhteen ehtojen määräytymisen keskeiset työvälineet ovat lait, valtakunnalliset työehtosopimukset ja työsopimus. Vastavuoroisuuden ja kaikki voittaa -periaatteen vahvistaminen . . . . – Onnistuvan paikallisen sopimisen keskeisiä edellytyksiä ovat kehittynyt neuvottelukulttuuri, sen vaatima osaaminen, jatkuva vuoropuhelu ja avoimmuuden taitojen kehittäminen, Ihalainen paalutti. Hänen mielestään henkilöstö ja yritysjohto ovat asiassa yhtä kaukana kuin kuu on auringosta. . Toisaalta työnantajatkin tavoittelevat kuuta taivaalta, eli täydellistä direktio-oikeutta ilman minkäänlaista myötämääräämisoikeutta. . Yleissitovuus säilyy . . . Liittoja ei juurikaan kiinnosta kuinka yritysten käy, Syrjälä väitti. Juhani Aro Demokraatti . 2016) ” Muutoksen tulee aina olla turvallisempi kuin paikallaan pysymisen.”. Paikallista sopimista edistetään työehtosopimuksilla . Ihmisellä on muutakin elämää kuin työelämä, joka sekin voi olla perheystävällinen . Lattiatason näkökulmaa tarjosi Maintpartner Oy:n henkilöstöjohtaja Jari Syrjälä, joka esitelmöi 18.2. Yrityksen menestys ja tuloksentekokyky perustuu Ihalaisen mukaan molemminpuoliseen arvostukseen. Lääkkeeksi Syrjälä tarjosi jatkuvaa neuvottelua. Osaamiseen ja muutosturvaan panostaminen
VARAA PAIKKASI HUIPPURISTEILYLTÄ!. /demarit Hyödynnä ennakkovaraajan etu 31.3. Arvonta suoritetaan risteilyn päätösseminaarin jälkeen. 010 232 31 09 tai netin kautta: www.matkapojat. Hinnat on per henkilö. 35e/B4 ja 65e/B2. mennessä! Hinta alk. Laiva on M/S Baltic Queen ja suuntana Tallinna. Tule mukaan nauttimaan loistavasta ohjelmasta ja tapaamaan tuttuja. Huom! Lisäksi osallistut 500 euron matkalahjakortin arvontaan. Varaaminen käy helposti soittamalla Matkapojille p. Tule yksin, kaksin tai porukalla, mutta varaa matka saman tien. Mielenkiintoinen asiaosuus kruunataan hauskanpidolla ja tasokkaalla viihdeohjelmalla. Tiedossa on yllätysesiintyjiä, keskusteluja muun muassa demokratiasta ja vapaudesta, oppimismahdollisuuksia erilaisissa työpajoissa. Mukana ovat kaikki puolueen huippupoliitikot puheenjohtaja Antti Rinteen ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin johdolla. MaaliskuuTa 2016 LAIVA ON LASTATTU DEMAREILLA Vuoden mielenkiintoisin matka on tiedossa, kun SDP ja Demokraatti järjestävät huippuristeilyn 27.-28.8. 9 10
Välittömästi alkoi pallon heittely osapuolelta toiselle. Jos neuvotteluun lähtö ottaa koville esimerkiksi Metallissa, se ottaa lujille myös PAMissa. Mitään sopimusta ei ole. SAK päätti maanantaina vasta lähettää neuvottelutuloksen liittojen käsittelyyn. Viisi ääntä oli vastaan. Toivottavasti ei, koska maa ei nyt sellaista kestä. 10 10. Vasta sen jälkeen voidaan katsoa, onko sopimuksella kattavuutta vai ei. Välissä oli vielä media, joka välillä tulkitsi EK:n jopa kaataneen koko sopimuksen. Entä jos tämä yritys romuttuu. Tilanne ratkeaa lopullisesti kesäkuun toimialakohtaisten neuvotteluiden jälkeen. SAK:n Lauri Lyly uskoo neuvottelujen vielä jatkuvan. Ensimmäistä kertaa palkansaajien työehtoja ja elinoloja heikennetään. MaaliskuuTa 2016 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TApAhTuMIA JuhANI ArO tuottaja juhani.aro@ demokraatti.fi J os joku luuli, että tähän maahan olisi nyt syntynyt jonkinlainen kilpailukykysopimus, iski hän kirveensä pahasti kiveen. Se tarkoittaa, ettei neuvottelutulos mene EK:ssa läpi. Jos on, sitten siitä tulee sopimus, joka allekirjoitetaan. Paljon on siis vielä mutkia matkassa. Metalli pysyi yhtenäisenä, PAM taas ei. Sen hyväksymisen ratkaisevat ammattiliitot ja heidän hallintonsa. Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto. Jostain syystä Rakennusliiton Matti Harjuniemi äänesti tyhjää. EK sanoi, ettei riitä ja SAK sanoi, että EK tulkitsee. Ammattiliittojen tulee vielä hyväksyä lempinimen Kiky saaneen sopimus. Palloa pompoteltiin työmarkkinoilla SAK:n hallitus hyväksyi maanantaina äänestyksen jälkeen kilpailukykysopimuksen työehtosopimusneuvottelujen pohjaksi. toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan tuloksen kattavuus ei ole riittävä. Alkaako nyt kamppailu maan suurimman liiton puheenjohtajuudesta. EK:lle ei riitä 80 prosentin kattavuus. Tiettävästi puheenjohtaja joutui oman liittonsa jyrätyksi. Sitten ainakin hallitus ja EK voivat ryhtyä joukolla ääneen ihmettelemään, voiko tällaisten kanssa enää neuvotella, kun mikään sopimus ei päde. Heistä kolme tuli PAMista, yksi AKT:stä ja yksi SELlistä. Tosiasiassa mitään ei ole vielä sovittu. Ei ole. Pääministeri Juha Sipilän vierailu SAK:n hallituksen kokouksessa ei kääntänyt kilpailukykysopimukseen kielteisesti suhtautuvien päätä. EK:n Ei tämä vielä tässä ollut Uutisviikko KOONNuT hEIKKI SIhTO Ensimmäistä kertaa palkansaajien työehtoja ja elinoloja heikennetään. Kuten aina ennenkin, neuvottelutulos menee liittojen sovellettavaksi. Voimassa olevassa tyka-sopimuksessa kattavuus oli 93 prosenttia
He eivät pidä EK:n vaatimusta yllättävänä, koska liitto on pitkin matkaa korostanut sen merkitystä. Niillä olisi saanut 20 % loikan vientiteollisuudelle. Seitsemän ihmistä oli kuitenkin työskennellyt vasten tahtoaan kotiapulaisena joko ulkomailla tai Suomessa. Toisaalta osa kyselyyn vastanneista on huolissaan lähipalveluiden järjestämisestä. PAM toivoo, että hallitus ottaisi uudelleen harkintaan valmistelussa olevia työelämän uudistuksia. Turkki lupaa ottaa takaisin kaikki Kreikkaan salakuljettajien avulla saapuneet ihmiset, jotka eivät tarvitse kansainvälistä suojelua. Toisaalta Fjäder katsoo, että sopimus on kattava jo nyt, sillä suuri osa Suomen palkansaajista on jo siinä mukana. Moni koki huolta erityisesti päivystysten, synnytyssairaaloiden ja neuvoloiden, vanhustenhuollon sekä terveyspalveluiden järjestämisestä omalla asuinpaikkakunnalla. Yhä useampi heistä oli joutunut hyväksikäytetyksi työssä, kertoo Maahanmuuttovirasto. Vasemmistojohtoiset liitot tekee vaalipolitiikkaa. Mutta eihän hallitus niitä rahoja halua tai edes verota kunnolla.” Aaro Mikkola ”Lakia puuhanneet tiesivät tarkkaan että perustuslaki tulee vastaan toteutuksessa. Palolan mukaan lopullinen kattavuus nähdään vasta kesäkuun alussa toimialakohtaisten neuvotteluiden jälkeen. EK:n kattavuusvaade ei kaada sopua STTK:n Antti Palola ja Akavan Sture Fjäder eivät usko, että EK:n kattavuusvaatimus kaataisi yhteiskuntasopimuksen. Vastineeksi EU-maat lupaavat ottaa pakolaisia vastaan suoraan Turkista. Demarit kaikkien takana.” Jari Nalli ”Leikkauspolitiikka ei toimi. PAM ei liikahda ilman uutta radikaalia Palvelualojen Ammattiliiton PAMin puheenjohtajan Ann Selinin mukaan pitäisi tapahtua jotakin radikaalia uutta, jotta ammattiliitto lähtisi työehtosopimusneuvotteluihin yhteiskuntasopimuksen pohjalta. Kyseessä on periaatteellinen sopimus, jonka yksityiskohdat pitäisi hieroa ensi viikon EUhuippukokoukseen mennessä. – Me teimme paljon töitä kilpailukykypaketin kanssa, siis pakkolakien kanssa, mutta huomasimme, että sen talousvaikutukset ja perustuslailliset läpimenomahdollisuudet, niitä ei kerta kaikkiaan ollut, Stubb myönsi. MaaliskuuTa 2016 Turkki rahasti, EU ulkoisti Turkin ja EU:n välisissä pakolaisneuvotteluissa Turkki sai lisärahaa sekä vauhtia neuvotteluihin viisumivapaudesta ja EU-jäsenyydestä. Jos ei järki, niin perustuslaki Viikonloppuna kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb myönsi sen, mitä oikeusoppineet olivat jo uumoilleet: pakkolait olisivat kaatuneet perustuslaillisiin ongelmiin. 11 10. Siitä on nyt niin monen vuoden kokemus, että on pakko kaikkien uskoa. AFP / Dimitar Dilkoff keskustelua verkkolehden uutisista. Lupaus veronalennuksista ei olisi Selinin mukaan muuttanut tilannetta sinänsä mihinkään. Näiden palveluiden tulevaisuudesta kaivattiin lisätietoa. Ihmiskaupan uhri raataa pakkotyössä Suomessa saatiin viime vuonna auttamisjärjestelmän piiriin puolensataa uutta ihmiskaupan uhria. Pyrkimyksenä on murtaa salakuljettajien toiminta ja saada hallitsematon muuttoliike kuriin. Kysely: Sotessa huolestuttavat päivystykset ja synnytyssairaalat Sote-uudistuksen toivotaan selkeyttävän ja sujuvoittavan sosiaalija terveydenhuollossa asiointia, ilmenee sosiaalija terveysministeriön julkistamasta tuoreesta kyselystä. Selinin mukaan PAMin hallituksen jäsenillä ei ollut uskoa siihen, että sopimus tuottaisi tavoitellut tulokset. Tavallisesti uhrit työskentelivät Suomessa ravintola-alalla ja maataloudessa. Luottamusta ei ollut hänen mukaansa maan hallituksen tai yritysten toimenpiteisiin. PAM äänesti neuvotteluja vastaan SAK:n hallituksen kokouksessa. Raha pitää saada kiertämään, joten elvytyspolitiikka on ilman muuta tarpeen.” Rauno Kujala ”Nyrkkituuletus oli merkki hyväosaisten ilosta, kun pienipalkkaisilta vietiin varakkaiden pussiin.” Pentti Välimaa Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Eurooppaan suuntaavat pakolaiset ovat jääneet loukkuun Kreikkaan, kun naapurimaat ovat sulkeneet rajansa. Pelottelu olikin pelin tarkoitus.” Turkka Halve ”Ne demarit, jotka aidosti ovat huolissaan työttömistä ja hyvinvointiyhteiskunnan säilymisestä, tukevat yhteiskuntasopimusta.” Jukka Suomaa ”Typerinkin ymmärtää, mistä on kysymys. Demokraatti.fi koonnut rane aunimo ”Ne miljardien osingot, jotka tänä keväänä jaettiin. EU ulkoisti näin pakolaiskriisin hoitoa Turkille. Fjäderin mukaan nyt odotetaan, muuttaako esimerkiksi PAM kantaansa
Päätöslauselmassa edellytetään muun muassa aseviennin pysäyttämistä Saudi-Arabiaan, jotta siviileihin kohdistunut väkivalta saadaan loppumaan. Kuluttajat eivät voi rangaista sitä siirtymällä muiden asiakkaiksi, sillä Caruna on monopoliasemassa laajoilla alueilla Suomessa. ”Wir sind das Volk”, väkijoukko karjui ja epäilemättä onnistui pyrkimyksessään pelotella turvapaikanhakijoita. (Demokraatti) Mepit äänestivät Puolesta 449 Vastaan 36 Tyhjää 78 Ääniä yhteensä 563 Dresdenistä lähtöisin olevan islaminvastaisen Pegida-liikkeen mielenosoitukset levisivät helmikuussa muualle Eurooppaan. Käänteen sai aikaan valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, joka piti asiaa sitkeästi esillä neuvostossa. Kaksi tapahtumaa vain muutama viikko sitten toi mieleen vuoden 1992 tapahtumat. Muuten ei ”pukkia päästetä kaalimaan vartijaksi”, onhan Luxemburg yksi Euroopan veroparatiiseista. Sunnuntain osavaltiovaalit Baden-Württembergissa, Rheinland-Pfaltzissa ja Saksi-Anhaltissa ovat tässä mielessä tärkeät. Henkilövahinkoja ei sattunut. 12 10. – On estettävä Saksin vajoaminen ”hajonneeksi valtioksi” sen oikeistoradikalismin takia, sosialidemokraattien sisäpolitiikasta vastaava Burkad Lischka totesi liittopäivillä. Carunan tapaus on erityisen hankala. Clausnitzissä Saksin osavaltiossa satapäinen kovaääninen ja ilmeisen päihtynyt joukkio esti turvapaikanhakijoita kuljettavan bussin etenemisen majapaikaksi tarkoitettuun kasarmiin. Kansainvälisten suuryitysten maksamattomat verot siirtyvät muiden taakaksi eli etenkin pk-yritysten ja tavallisten kansalaisten maksettavaksi. Tuolloin äärioikeistolaiset mielenosoittajat sytyttivät polttopulloilla asuintalon palamaan Lichtenhagenissa. Valiokunnan puheenjohtajaksi valittiin belgialainen S&D-ryhmän varapuheenjohtaja Kathleen Van Brempt. Viimeksi Finnwatch paljasti kuinka Suomi luovuttaa malmit halvalla. Vastaanotto oli ilmeisen traumaattinen. Kaivosyhtiöiden aggressiivisen verosuunnittelun seurauksena Suomi menetti vuosina 2011–2014 verotuloja lähes 50 miljoonan verran. Jos demarit häviävät kaikissa kolmessa osavaltiossa, tulos saattaa heikentää myös puoluejohtaja Sigmar Gabrielin asemaa. Valitettavan hitaasti, mutta varmasti. – Skandaali järkytti kuluttajien luottamusta autoteollisuuteen samaan aikaan kun ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia ostamiensa tuotteiden ympäristövaikutuksista, Van Brempt sanoi. – Kansalaiset odottavat, että EU:n ympäristölainsäädäntö on kunnianhimoinen, luodinkestävä – ja toimii käytännössä. Saudit Jemenissä Euroopan parlamentti äänesti edellisessä Brysselin istunnossaan Jemenin tilanteesta. Myös islamia vastustava Pegida-liike levisi muualle maahan nimenomaan Dresdenistä. MaaliskuuTa 2016 EuroparlamEntaarikko kErtoo kuulumisEt bryssElistä. Meppi pitkätossu liisa Jaakonsaari liisa.jaakonsaari@ep.europa.eu Demarimeppi johtaa dieselgate-tutkintaa Euroopan parlamentti on valinnut erityisen valiokunnan tutkimaan autoteollisuuden niin sanottua ”dieselgatea”, eli huijauksia autojen päästömittauksissa. Valtaosa oli äärioikeiston tekosia. Tämä kuva on Varsovasta. Samaan aikaan Suomen maaperästä louhittiin malmeja yli neljän miljardin arvosta. Valiokunta aloitti työnsä viime viikolla. Veronkierron hillitseminen olisi todellinen rakenneuudistus, joka toisi tunteen oikeudenmukaisuudesta ja lisäisi valtioiden verotuloja. Viime vuonna tilastoitiin 1005 hyökkäystä maahanmuuttajia vastaan. Tuoreiden galluppien mukaan oikeistolainen AfD etenee vaaleissa kaksinumeroisiin kannatuslukuihin. Globaali maailma vaatii globaalia politiikkaa. Joachim Kasten Demokraatti, Hampuri Veronkierron hillintä olisi todellinen rakenneuudistus E U:n jäsenmaat menettävät vuosittain arviolta 1 000 miljardin euron edestä verotuloja veronkierron takia. Saksista on tullut eräänlainen ”Mekka” kaikelle radikaalille liikehdinnälle turvapaikkapolitiikkaa vastaan. Viidesosa näistä tapahtui Saksin osavaltion alueella. Siellä ovat myös uusnatsipuolue NPD ja oikeistopopulistinen AfD:n vahvimmillaan. Itäsaksalaisessa Saksi-Anhaltissa populistit ovat saamassa yli 17 prosentin kannatuksen. Europarlamentin päätöslauselman takana olivat kaikki parlamentin suurimmat poliittiset ryhmät. Tapahtumaa seurannut väkijoukko tervehti toimintaa riemuhuudoin. AFP / Janek Skarzynski Käänteen sai aikaan valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, joka piti asiaa sitkeästi esillä neuvostossa.. Viime kuussa Yle uutisoi, että sähkönsiirtomonopoli Caruna on keinotellut itselleen naurettavan alhaisen yritysveroprosentin. Mutta tavoite toteutui. Toinen tapahtuma nähtiin Dresdenin lähellä Bautzenissa. Keskellä yötä pakolaisten vastaanottokeskukseksi remontoitu hotelli sytytettiin palamaan. Vuonna 2014 Caruna maksoi voitoistaan Suomeen vain 1,6 prosenttia veroa siirtämällä varojaan Alankomaissa sijaitsevaan holdingyhtiöön yhtiön sisäisten lainojen avulla. Myö SPD:n kannatus on vaaravyöhykkeellä. Maahanmuuttajien majoitus estettiin. YK:n arvion mukaan 7 000 siviiliä on kuollut sen jälkeen kun saudien johtamat sotatoimet Jemenissä alkoivat viime vuoden maaliskuussa. EU voi olla ja sen pitää olla veroasioissa globaali suunnannäyttäjä. (Demokraatti) Elävänä Euroopassa koonnut antti vuorEnrinnE Osavaltiovaalit testaavat Saksan ilmapiirin Juuri yhdistynyt Saksa koki elokuussa 1992 tähän asti pahimmat mellakat turvapaikkaa hakevia pakolaisia vastaan. Vielä viisi vuotta sitten komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso valitteli vastatessaan kysymykseeni veronkierron suitsemisesta, että EU on voimaton, koska verotus kuuluu jäsenmaille eikä komissiolla ole jäsenmaiden valtuutusta toimia asiassa. Eurovaalien jälkeen demarien ehtona Jean-Claude Junckerin valinnalle komission puheenjohtajaksi oli, että veronkierron estämisen pitää olla komission ykkösasia. Persujen ja brittikonservatiivien ryhmä pidättäytyi kuten myös Paavo Väyrynen, toisin kuin liberaaliryhmänsä. osavaltioissa äänestetään sunnuntaina Jyrkkä pakolaiskeskustelu uhkaa myös perinteisiä valta-asetelmia. Sosialidemokraatit ovat jäämässä ensimmäisen kerran AfD:tä pienemmäksi vain 16 prosentin tuloksella. Luku on viisi kertaa suurempi kuin edellisenä vuonna 2014. Sillä tiellä ollaan. Noin 3 000-päinen rasistinen mielenosoittajajoukko aplodeerasi ja yritti estää sammutustoimet
En ehdota, että lähes maailman korkeinta veroastetta hilattaisiin edelleen ylöspäin. Sen sijaan, että turvaudumme demokratian itsepetokseen (”tuo toinen sen teki”), voisimme ottaa härkää sarvista itse. Vaikka tuloverotus on keventynyt, välillinen verotus on toki kiristynyt huomattavasti ja veroaste Suomessa noussut. Ainoa poikkeus on vuosi 2005, joilloin metsäteollisuuden työsulun takia oli 284 työtaistelua. Jotta palvelut ja tulonsiirrot voidaan turvata, valtiontalouden pitää olla vahva. Indeksi Suomalainen lakkoilee aikaisempaa harvemmin Suomalaista duunaria syytetään lakkoherkäksi. Ensimmäisen kerran tällaisen työtaistelun sanotaan tapahtuneen Italian rautateillä. grafiikka Timo sparf . Menoista ei ole kunnolla leikattu, mutta tuloista on. Viimeisten vuosikymmenten aikana toteutetut laajat tuloveron kevennykset eivät ole saaneet aikaan kuin pientä kasvua työllisyydessä tai veropohjan koossa verrattuna siihen tilanteeseen, jossa kevennyksiä ei olisi tehty. Työntekijät ovat työpaikalla ja tekevät töitä, mutta verkkaiseen tahtiin tai jokaista säännöstä pilkuntarkasti noudattaen. Työtaisteluiden vuosikymmeniä elettiin 1970ja 1980-luvuilla. Lähde: Wikipedia NäiN maailmalla 2014 1976 2005 1980 2009 2010 3282 2238 365 139 191 128 3 500 2 500 3 000 2 000 1 000 500 1 500. Vuodesta 1992 on työtaisteluita ollut vuosittain alle 200. Jos tuloverotusta kevennetään, kevennyksen tulisi olla suhdannetilanteeseen perustuva väliaikainen pienituloisia koskeva kevennys, ei pysyvä. Ei pidä paikkaansa, kun verrataan nykysuomalaista 1970-luvun suomalaiseen. ville kopra Menojen ja tulojen epäsuhta kuuluukin pysyvästi tulevien hallitusten agendalle. . Ja lisäsäästöjä tarvitaan rutkasti joka tapauksessa. Vaje johtuu paitsi tulevista ikämenoista, myös tehdyistä päätöksistä. u Italialainen eli hidastuslakko. Kirjoittaja toimii johtavana asiantuntijana viestintätoimisto Milttonissa. VATTin tänä vuonna ilmestyneen raportin johtopäätös on, että tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan on korkeintaan maltillinen. Kuka se köyhän paras ystävä on. Vahvan valtiontalouden kannatuksesta huolimatta olemme tulleet tilanteeseen, jossa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvaje on 5–10 miljardin haarukassa. Sen sijaan toivon, että poliitikot esittäisivät realistisia tuloja menonäkymien yhdistelmiä, jotka johtaisivat talouden tasapainottumiseen edes jollain aikataululla. Pahin tilanne oli 1976 (3 282 työtaistelua) ja 1980 (2 238 työtaistelua). MaaliskuuTa 2016 Teollisuus Muut Rakentaminen Kuljetus ja varastointi 13 22 76 45 Köyhän paras ystävä Mitä yhteistä on santeri Alkiolla, outi ojalalla, Raimo sailaksella ja Kalevi sorsalla. Surkea kompromissi on ollut, että oikeisto saa läpi verotuksen keventämisvaateensa ja vasemmisto toreilta kantavat menonlisäyspaineet. Jos palvelutarjonnasta halutaan pitää kiinni, tulopohjaa ei saa pienentää. Menojen ja tulojen epäsuhta kuuluukin pysyvästi tulevien hallitusten agendalle. Kaikkien suuhun on laitettu väite: ”vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä”. 13 10. Ja joka tietää ratkaisut uuden kasvun saavuttamiseksi, siirtykööt pikaisesti tuumasta toimeen liikeelämän puolella. u u u KuntAliiton entisen pääeKonoMistin Juhani turkkilan väitöskirjan mukaan nykypäivän (vuonna 2011) keskituloinen maksaa tuloistaan 25 prosenttia tuloveroa. Havaintojeni perusteella valtiovarainministeriö. Työntekoa jatketaan normaalisti, mutta osoitetaan mieltä työnantajaa vastaan esimerkiksi kantamalla lappua kaulassa. u Japanilainen lakko. Lähde: Tilastokeskus, Työtaistelutilasto Demograafi TeksTi heikki sihTo . Tuloveronalennukset eivät edes välttämättä tuo sitä hyvää, millä niitä on perusteltu. Tämä viesti ei ole mukava keskituloisille työmuurahaisille, joiden päivähoitomaksut nousevat. Tästä samasta reaalitulosta olisi maksettu 33 prosentin veroa vuoden 1989 veroasteikossa. Velkaelvyttäjillä on luottotili jo vanhoja taantumia täynnä. Vuodesta 1973 vuoteen 1984 oli työtaisteluita vähintään tuhat vuodessa. Kansalaisia pyritään miellyttämään oikein kaksin käsin
09 766 429, 0440 750 429 Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. Miesyksinhuoltajien vuotuinen mediaanitulo on 36 280 euroa, joka on 44 prosenttia suurempi kuin yksinhuoltajaäitien mediaanitulo 25 150 euroa. klo 18:00-20:00 Suunta on tärkein Yhteiskuntapoliittisen sosialidemokraattisen yhdistyksen 50-vuotistaival Punanurkka-divari auki ti-ke 16-18 Tiistaina 22.3. STT. klo 18:00-20:00 Eino Nykänen Sataman soturit l puh. Lännen Median selvityksen mukaan kahden aikuisen lapsiperheissä naisten mediaanitulo on vuodessa 28 117 euroa ja miesten 41 188 euroa. Myös yksinhuoltajina naisten tulot jäävät kauas yksinhuoltajamiesten tuloista. MaaliskuuTa 2016 Mika Hentunen * AMK:n opettaja, Espoo * Filosofian ja kauppatieteiden maisteri * Osuuskunnan hallituksen jäsen 27 Uudistuva Tradeka Aukioloajat: arkisin 10-14 la 9-14 -Laamapaitoja 30-luvun malli -Laamahousuja -Villahousuja -Puolihihallisia viskoosipaitoja, isoja -Puolihihallisia yöpaitoja, puuvillaa 10 euroa -Paksuja sukkahousuja ym. 14 10. Tradekan vaalit WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Ollaa n yhtey dessä WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.metallindemarit.fi www.vuokralaiset.fi Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Kirjakahvila: www.tyovaenperinne.fi Maanantaina 21.3. (09) 5868 530 l www.sivistysrahasto.fi NYT ON MUUTOKSEN AIKA WWW.HEIKKITIDENBERG.FI Uusi lehti vuoden alusta. (09) 774 3110, sähköp. LM: Äidin euro kolmannes isän euroa pienempi Kahden aikuisen lapsiperheissä äidin euro on vain 68,3 prosenttia isän eurosta, kertoo Lännen Media. info@tyark.fi www.tyark.fi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan ”Politiikassa yksi teko on enemmän kuin tuhat sanaa!” www.anttilindtman.fi TY Ö VÄ EN LI IK K EE N K IR JA S TO Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Tuloihin on laskettu mukaan ansioja pääomatulot sekä kaikki veronalaiset sosiaalietuudet, kuten äitiyspäivärahat ja lapsen kotihoidon tuki. Useimmiten kotona oleva on nainen, sanoo ylitarkastaja Matti Luokkanen Verohallinnosta. – Tulonjaosta pystyy päättelemään, että on paljon lapsiperheitä, joissa toinen vanhemmista on kovatuloinen ja toinen kotona lasten kanssa pienillä tuloilla
Sillä on myös tulehdusta alentava vaikutus. Ruoansulatuksen apuRi Sitruuna piristää ruoansulatusta ja siitä voi olla apua myös painonpudotuksessa sisältämänsä pektiinin vuoksi. hyttyskaRkotin Limoneeni-niminen eteerinen öljy antaa sitruunalle sen ominaistuoksun. Suolaan kastetulla sitruunan puolikkaalla voi hangata lavuaarin ja kylpyammeen puhtaiksi. Ihmisnenään raikas tuoksu kuitenkin ällöttää hyttysiä ja muita inisijöitä. Lasillinen sitruunavettä aamuisin on kätevä tapa tankata sitruunaa. C-vitamiinia tarvitaan myös muun muassa kalsiumin ja raudan imeytymiseen sekä elimistön kollageenin muodostamisessa. C-vitamiini on vesiliukoinen vitamiini ja sen takia sitä tarvitaan päivittäin. ekologista siivousta Sitruunan siivousteho perustuu sitruunahappoon, jota yhden tuoreen sitruunan mehussa on noin 5–6 prosenttia. Luonnon limoneenia käytetäänkin kemikaalittomana hyönteiskarkottimena. MaaliskuuTa 2016 Sitruunasta on arjen supersankariksi C-vitamiinin lähde Sitruunan sisältämä C-vitamiini eli askorbiinihappo tukee immuunijärjestelmän toimintaa. Mukavana lisänä kylpyhuoneeseen saa raikkaan tuoksun. E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 050 3024 533 nora.vilva@demokraatti.fi D en itz ac ht er ev a. Samaa yhdistelmää voi käyttää myös messingin kiillotuksessa. Pektiini hidastaa glukoosin imeytymistä elimistöön. Sitruunamehua voi myös sellaisenaan laittaa suoraan ampiaisen pistokohtaan lievittämään ärsytystä. 15 10. Sitruunaveden juonnin jälkeen kannattaa pitää puolen tunnin tauko ennen hampaidenpesua, jotta hampaiden kiilteeseen ei tule vaurioita
kuvaT jari soini Olipa kerran minä. 16 10. MaaliskuuTa 2016 TeksTi virpi kirves-Torvinen
Sen lähettäjä pyytää Bougrabia palaamaan takaisin Ranskaan. 17 10. Pöydällä on ranskaksi käsin kirjoitettu kirje. Kulttuurija tiedeasiainneuvos Jeannette Bougrab on juuri palannut rakastamastaan Pariisista. Ilmassa on jotain keväisen kaunista, mutta hauraan haavoittuvaa. Se tuntuu raastavalta, koska hän tietää, että nyt hänen paikkansa on Suomessa.. Se näkyy hänen olemuksestaan. MaaliskuuTa 2016 Valintana rohkeus A urinko paistaa Helsingin Kaapelitehtaalla. Hänen tämänkertainen matkansa liittyi vuoden päästä Pariisin Quay Branly-museossa järjestettävään seminaariin saamelaisista
Myös suomalaisten kanssa puhuminen on ollut helppoa. Täällä hän saa olla turvassa. Tällöin hän aloitti työt Ranskan instituutin johtajana. MaaliskuuTa 2016 Bougrab tapasi Pariisissa ystäväänsä. – Kaikesta huolimatta olen onnekas, kun voin tehdä asioita, jotka ovat minulle tärkeitä, Bougrab kertoo. Kun hän kertoi itsestään ja Suomesta, hän käytti ilmaisua ”me”. ” Naisten oikeudet eivät ole minun työtäni, ne ovat minun elämääni.”. Se tuntuu kotoisalta – kuin olisi Pariisissa. 18 10. Se kertoo siitä, miten nopeasti hän on ottanut Helsingin uudeksi kodikseen. Toisin olisi Pariisissa. Bougrab muutti Helsinkiin viime syksynä yhdessä nelivuotiaan tyttärensä Mayn kanssa. Hänestä on ihanaa, kun omalta kotiovelta pääsee nopeasti pujahtamaan näyttelyyn, museoon ja kirjastoon
Välit isän kanssa ovat lähentyneet entisestään, kun perheen äiti kuoli syöpään viime kesänä. Vaikeudet ja epäonnistumiset tekivät hänestä sen taiteilijan ja ihmisen, joka hän oli. Bougrab ihailee sitä, miten isä ei ole missään vaiheessa luovuttanut. Elämä voi olla hauskaa Bougrabin miesystävä ja päätoimittaja Stéphane Charbonnier (Charb) kuoli terroristien hyökkäyk sessä Charlie Hebdo -lehden toimituksessa viime vuoden tammikuussa. MaaliskuuTa 2016 Hengenheimolaisia Suomesta Bougrab on ehtinyt jo verkostoitua hyvin Suomessa. – Köyhyys ei ollut ongelma, koska meillä oli rakkautta, Bougrab muistelee haikeana. Isä kerää kaikki tyttärestä kirjoitetut lehtileikkeet. Minun piti taistella uudestaan, että pääsin tasapainoon. Miesystävän elämänilo on hänen mielessään päällimmäisenä. Matkustaminen ja työt auttoivat ahdistukseen ja musertavaan suruun, kuten Charbin menetyksen yhteydessä. – Kun äitini kuoli, osa minustakin pyyhkiytyi pois. En tee asioita kuitenkaan sen takia, että minua rakastettaisiin, hän lisää. – Olen löytänyt Suomesta naisia ja myös miehiä, joilla on samoja arvoja kuin minulla, Bougrab iloitsee. Nyt hän iloitsee, että on voinut tarjota tyttärelleen hyvät harrastusmahdollisuudet Helsingissä.. – Charb opetti minulle, että elämä voi olla hauskaa. 19 10. Bougrab iloitsee myös ranskalaisen kuvanveistäjän Auguste Rodinin näyttelystä Ateneumissa. Perhe oli vähävarainen. Myös kärsivällisyys on kasvanut. Se on hänestä hellyttävää. Bougrabilla on yksi sisar ja kaksi veljeä. Bougrab ei ole halunnut tuottaa pettymystä vanhemmilleen. Helvetin portit on Bougrabille tärkein Rodinin veistos. Bougrab kertoo jollain tasolla aavistaneensa miesystävänsä ennenaikaisen kuoleman. – Isäni on iso mies ja arabi, mutta hän on feministi. Viisitoistavuotiaana töihin Bougrab sai jo lapsesta kuulla rasistisia huomautuksia, miten maahanmuuttajat vievät ranskalaisten työt. – Työ on minulle vapaus. Se on saattanut olla yksi syy hänen menestymiseensä. Bougrab ei opetellut arabiaa, koska vanhemmat painottivat, että perheen tulevaisuus on Ranskassa. He söivät lihaa kerran kuukaudessa, koska useammin siihen ei olisi ollut varaa. Rodin on opettanut elämänsä kautta, ettei voi miellyttää kaikkia. Isällä oli oma puutarha, jossa hän viljeli perunaa. Hän luettelee käymiään innostavia keskusteluita esimerkiksi taiteilija Riitta Nelimarkan, saamelaisen kulttuurin professorin Veli-Pekka Lehtolan kuin Helsingin kaupunginjohtajan Jussi Pajusen kanssa. Ilman isääni en olisi sitä, mitä olen nyt, Bougrab hymyilee. Kiasma ja Pariisin Pompidoukeskus suunnittelevat yhteistyötä. Ranskassa käydessään Bougrab on voinut jättää tyttärensä hoitoon myös 84-vuotiaalle isälleen. Hänellä ei ollut lapsena mahdollista käydä pianotunneilla tai harrastaa balettia. Alkuvuosi on ollut raskas. Monet kritisoivat Charbonneria ja Bougrabia, mutta he eivät antaneet sen lannistaa. Bougrab pitää Rodinia mielenkiintoisena taiteilijana
– Ne ovat pieniä sanoja, mutta tarvitsen vain rakkautta, äiti sanoo. Hän haluaa perustaa järjestön, joka parantaa tyttöjen koulutusmahdollisuuksia. Tyttöjen aseman parantaminen lujittui yhä enemmän sydämeen. Bougrab aloitti työelämän viisitoistavuotiaana siistijänä sairaalassa. Hän kannattaa maallistumista. Dokumentti pakkoavioliitoista Kun Bougrab teki tänä vuonna Suomessa nähtävää televisiodokumenttia Tytöiltä pääsy kielletty kouluun hän vieraili esimerkiksi Pakistanissa, Jemenissä ja Keniassa. 20 10. – Naisten oikeudet eivät ole minun työtäni, ne ovat minun elämääni. Bougrab on nähnyt paljon fundamentalismin aiheuttamaa kärsimystä, joten ateismi on ollut hänelle luonteva valinta. Äitini. – Kun uskoo siihen, mitä tekee, se on helpompaa. Hänet pakotettiin naimisiin kolmentoista vanhana. – Olen surullinen, koska olen oikeassa. Monet eivät ymmärrä tilanteen mittavuutta.” Bougrab haluaisi nähdä arabialaisen kulttuurin. Ranskan virheellä Bougrab viittaa siihen, ettei maa huolehtinut riittävästi turvapaikanhakijoiden kotouttamisesta. Hän opetti, että minulla on samat oikeudet kuin veljilläni. – Jos esimerkiksi mies ei halua, että hänen vaimonsa opiskelee suomea, sitä ei pidä hyväksyä ollenkaan. Uusi sota Bougrabin mukaan monet ranskalaiset ovat unohtaneet sen, miten Algerian sodan aikana 1954–1962 Ranskassa oli useita terroristi-iskuja. Monet eivät ymmärrä tilanteen mittavuutta, Bougrab sanoo hiljaa. – Suomalaisille on outoa, etten usko Jumalaan. – Hän on kaunis ja uskomaton tyttö, joka haluaa tehdä paljon erilaisia asioita. Taistelen niiden puolesta, Bougrab sanoo. MaaliskuuTa 2016 Vanhemmat eivät voineet palata Algeriaan. Mitä pidät ranskalaisista mauista. Bougrabilla on jo suunnitelma loppuelämälleen. Rakastan ranskalaisia jälkiruokia ja kakkuja. Ranskalainen kakku on kuin maalaus. Sellaisena ” Nyt on käynnissä uusi sota. – Jemenissä ja Pakistanissa tyttö voi tulla tapetuksi vain sen takia, että käy koulua, hän tähdentää. Se ei ole samanlainen, mitä ensimmäinen tai toinen maailmansota. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA – Suomen ei pitäisi tehdä samaa virhettä, minkä Ranska teki. Haluan olla rehellinen itselleni ja sille, mihin uskon. – Ajattele, esimerkiksi Egyptissä ja Syyriassa oli tällaista vielä viisikymmentä vuotta sitten, hän huokaa. Se ei ole samanlainen, mitä ensimmäinen tai toinen maailmansota. Paras lahja Bougrab ehti haaveilla adoptiolapsesta kahdeksan vuoden ajan ennen kuin sai Mayn. Silloin ei ole vaikeaa ottaa elämässään riskejä, Bougrab kertoo. Kun et tee mitään, sinua ei kritisoida. Tulevaisuuden ajatteleminen saa Bougrabin haikeaksi. Bougrabin mukaan kaikki turvapaikanhakijat pitäisi saada opiskelemaan suomea, koska ilman kielen oppimista kotoutuminen hidastuu olennaisesti. Äiti painotti opiskelun merkitystä tyttöjen elämässä ainoana tienä päästä eteenpäin. Hän ei pelkää väkivaltaa tai kuolemaa. Bougrabin seuraava dokumentti käsittelee tyttöjen pakkoavioliittoja. He ovat pukeutuneet värikkäästi, ja naisillakin olkapäät näkyvät vapaasti. Joskus se on vaikeaa, kun on yksin, hän kertoo. May kertoo äidilleen avoimesti tunteistaan. On kauheaa, koska emme tiedä, missä ja milloin on seuraava isku.. Tilanteesta tekee hurjan myös se, että naiset haluavat liittyä terroristeihin. Bougrab sai tyttärensä seitsemän kuukauden ikäisenä Laosista. He ovat avanneet kauppoja Japanissa ja New Yorkissa asti. Naisten oikeuksissa ei ole kompromisseja, Bougrab lataa. Hän kävi vuonna 2014 Nobel-palkinnon saaneen Malalan kotikylässä Mingorassa ja myöhemmin myös tapasi hänet. Ei kompromisseille Bougrab näyttää tietokoneeltaan syyrialaisen lauluntekijän Farid al-Atrachin Hebeena Hebeena videota, jossa naiset ja miehet tanssivat ja iloitsevat. Ranskalaiset kakuntekijät ovat erittäin tunnettuja. Kuka on esikuvasi. – Jos yhteiskunta haluaa edistyä, sen tulee antaa enemmän oikeuksia naisille, Bougrab tietää. – Nyt on käynnissä uusi sota. Joskus hän tekee minut hulluksi, Bougrab nauraa. Hän tietää, että prosessi tulee olemaan raskas. Tyttären vilpitön rakkaus on asia, joka saa jaksamaan ja ponnistelemaan eteenpäin. Meidän pitää työskennellä yhdessä ja oppia toinen toisiltamme, Bougrab pohtii. Haasteena Bougrabista on se, että joudumme käymään taistelua pientä ryhmittymää eikä totuttua armeijaa vastaan. Julkisuus on siinä mielessä hyvä, että voin tuoda esille itselleni tärkeitä asioita. Kun teet jotain, toiset ihmiset kritisoivat sinua koko ajan. Mitä ajattelet julkisuudesta. Hänen on vaikea nähdä lyhyellä aikavälillä sellaisia muutoksia, joita hän haluaisi nähdä. Äiti oli joutunut alle kouluikäisenä töihin maatilalle. Osa ihmisistä polkee myös naisten oikeuksia vetoamalla uskontoon ja sen kunnioittamiseen. Hänestä oli paras lahja tarjota elämä lapselle, jonka vanhemmilla ei ole ollut siihen mahdollisuutta. Vastuu lapsesta yksin surun keskellä ei ole helppoa. Hän ei hyväksy, että moni käyttää uskontoa syynä hirmutekoihin
– Jos teet hyvää muille, voit saada auringon takaisin elämääsi, hän sanoo, ja ilme kirkastuu.. Bougrabiin ovat vaikuttaneet Albert Camusin ja Boris Cyrulnikin kirjat. Hän auttoi Bougrabia myös adoptioprosessissa. Cyrulnik on ranskalainen neuropsykiatri ja Unicefin lähettiläs. 1973) ” Suomen ei pitäisi tehdä samaa virhettä, minkä Ranska teki. ihmisoikeusaktivisti, feministi . . . kulttuurija tiedeasiainneuvos . toimi Ranskassa nuorisoasiainministerinä 2010–2012 . . maallistuneisuuden kannattaja . Cyrulnik puhuu elämän uudelleen aloittamisen puolesta mitä vaikeampien kokemuksien jälkeen. johtanut Ranskassa syrjinnän vastaista elintä La Haldea . Kirjoittaminen ja lukeminen ovat hänelle terapiaa. adoptiotytär May Jeannette BougraB (s. syntynyt Ranskassa Déolsissa . Ranskan korkeimman hallinto-oikeuden jäsen . . 21 10. . Hän menetti äitinsä ja isänsä keskitysleirillä. MaaliskuuTa 2016 . . . kirjoittanut lukuisia kirjoja . . Camus sai arvostusta mutta myös ankaraa arvostelua uransa aikana. väitellyt Sorbonnen yliopistosta tohtoriksi . Meidän pitää työskennellä yhdessä ja oppia toinen toisiltamme.” Aurinko tulee takaisin Bougrab kirjoittaa parhaillaan ensi syksynä ilmestyvää kirjaa Talvi Helsingissä. Cyrulnikin sanoma on Bougrabin mielessä selkeänä ja se tuo hänelle paljon toivoa. . . Bougrab kutsui Cyrulnikin luennoimaan Suomeen. vanhemmat algerialaisia .
Ne voi joko ripotella mullan pinnalle tai jokaiselle siemenelle voi tehdä tikulla oman pikku kolonsa multaan. Kun ensimmäinen kukinto ilmestyy, voi tomaatin siirtää lopulliseen kasvupaikkaansa. Aurinkoisina päivinä tomaatti voi olla varsinainen juoppo. Oma ikäluokkani osasi lapsena naapureiden lankanumerot ulkoa, mutta nyt taskussani kulkee älypuhelin. Tomaatti nauttii tasaisesta kosteudesta. En varsinaisesti yllättynyt hänen osakseen saamasta palautteesta. Siemenet peitetään ohuella multakerroksella. Kun purkissa kasvavien taimien lehdet alkavat koskettaa toisiaan, on aika ryhtyä koulimaan. Tomaatin siemenet kylvetään noin puolen sentin syvyyteen. Vaikka maailman muuttuminen muuttaa totuttua tapaamme elää ja olla, ei muutos aina tarkoita pelkästään kurjistumista. Opintotuen puolustaminen on väärin sillä “ei meilläkään silloin ennen ollut mitään opintotukea.” Digitalisoituminen on pysäytettävä koska “ei ennenkään mitään tietokoneita ollut”. Vapaaajalla leikittiin käpylehmillä, eikä kukaan ollut kuullutkaan televisiosta saati tietokoneista. Matka sai pohtimaan, kuinka paljon maailma onkaan muuttunut siitä, kun isoäitini äiti kävi ensimmäisen kerran Lahden markkinoilla. MaaliskuuTa 2016 Jäljet Miikka Lönnqvist Kirjoittaja on Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n pääsihteeri. Tomaattia ei kannattaa muuttaa pysyvästi ulos ennen hallanvaaran päätymistä. Ulkoilua ennen muuttoa Tomaatteja täytyy karaista ennen niiden siirtämistä ulos kasvamaan. Jugurttipurkin pohjaan kannattaa tehdä muutama reikä niin ylimääräinen vesi pääsee valumaan pois. Multa kannattaa kastella suihkupullolla. Olen varma, että kävellessään Etolan kylästä kohti Lahden toria, isoisoäitinkin olisi varmasti mieluummin taittanut matkansa vaikka Uberkyydillä. Muutos sinällään ei ole uusi asia mutta näin nopeaa se ei ole ollut koskaan. Vaikka maailman muuttuminen muuttaa totuttua tapaamme elää ja olla, ei muutos aina tarkoita pelkästään kurjistumista. u u u MaailMa elää nyT valtavan muutoksen aikaa. Muistan lapsuudestani kertomukset ajasta, jolloin kaikki koulumatkat hiihdettiin – kesät talvet. Tasaisesta kosteudesta huolehtiminen on tärkeää. 22 10. Oivallinen keino on laittaa purkit lämmitetylle lattialle vaikka kylpyhuoneeseen. Parasta kylvömultaa on vähäravinteinen taimenkasvatusmulta. Kotona Hämeenkoskella olin 11 tuntia Tiranasta lähdön jälkeen, pysähdyttyäni matkalla Wienissä ja Kööpenhaminassa. Kasvukaudella tomaattia voi lannoittaa kerran viikossa. Taimet irrotetaan varovasti toisistaan ja ne siirretään yksitellen omiin ruukkuihinsa. Kun ensimmäiset vihreät alkavat pilkistää mullasta, voi kelmun ottaa pois ja purkit voi nostaa valoon noin 20 asteeseen. Luulin hetken, että näitä vertauksia käytettiin vain lapsenkasvatuksessa, mutta vuodet politiikassa ovat opettaneet, että sama retoriikka toimii aikuisiinkin. Tässä vaiheessa valon määrä ei ole oleellinen asia. Tavallinen kukkamulta on liian ärtsyä hennoille taimille, jotka eivät kestä vahvoja ravinteita. Taimikasvatukseen menee 6–8 viikkoa. Pohjoisikkunalla tomaatinversot eivät saa riittävästi valoa. TarinoiTa hyväsTä elämäsTä Silloin ennen Vierailin jokin aika sitten Albaniassa, jonne on Suomesta kohtuullisen hankala matkustaa ja paluumatkalla lentokonetta joutui vaihtamaan kahteen otteeseen. Itse kasvattamalla säästää rahaa ja ruoka on varmasti luomulaatuista. Omalla parvekkeella, patiolla tai pihalla kasvava ruoka on myös lähiruokaa parhaimmillaan. Tomaatille sopiva itämislämpötila on 22–26 astetta. Olisi sääli jos me nyt lopettaisimme maailman muuttamisen. lämpöä ja suojaa Tomaatti on kesän lapsi eikä voi sietää tuulista, varjoisaa tai kylmää kasvupaikkaa. Puutarhaliikkeistä löytyy ekologisia tomaattilannoitteita. Itämisaika on viikon tai pari. Tomaatit kasvamaan Tomaattien kasvattaminen on mukavaa puuhaa, ja kasvamisen ihme ihastuttaa vuosi toisensa jälkeen. Niitä voi ulkoiluttaa parin viikon ajan muutaman tunnin päivässä siirtämällä ne sisätiloista suojaisaan, puolivarjoisaan paikkaan pihalle tai parvekkeelle. “Eihän silloin ennenkään” ja niin edelleen. Enää ei voida puhua siitä, miten muutosta voisi hillitä tai hallita, vaan on puhuttava siitä, miten me voimme olla osa muutosta. Nora Vilva Demokraatti Will Heap. Pilvisenä keväänä luonnonvalo ei välttämättä riitä tomaatinversoille, jolloin lisävaloksi kannattaa harkita kasvihuoneled-lamppua. Timo Harakka ehdotti jokin aika sitten, että SDP:n pitäisi muuttaa suhtautumistaan työhön ja talouteen. Purkkien päälle voi laittaa rei’itetyn kelmun veden haihtumisen estämiseksi. Tomaatin taimikasvatus on tärkeää, koska muuten tomaatti ei ehdi kunnolla tuottaa satoa kesän aikana. Hänellä kului 60 kilometrin edestakaiseen matkaan miltei vuorokausi. Tomaatit voi istuttaa maahan, kasvihuoneeseen, isoon ruukkuun tai kasvusäkkiin. Kevät on kylvämisen aikaa ja maaliskuu parhain ajankohta laittaa tomaatinsiemenet itämään. Tomaatinversoille – ja myös aikuisille tomaateille – kannattaa varata aurin koinen, lempeän lämpöinen ja tuulensuojainen paikka. Niitä voi hankkia suurista tavarataloista. Ja jos ei muuten, niin emme me silloin ennenkään pelänneet katsoa tulevaisuuteen. Sosialidemokraatit ovat olleet keskeisesti mukana luomassa järjestelmää, joka mahdollisti myös isoisoäidilleni lähipalvelut ja hyvän vanhuuden. Kylväminen on helppoa Tomaatin siemenet voi kylvää pieniin ruukkuihin, pestyihin jugurttipurkkeihin tai vaikkapa ekologisesti munakennoon
Osa on pärjännyt myös hienosti elämässään. Olen niin tyytyväinen, että vaikeasta lapsuudestani huolimatta olen päätynyt tähän. Kun on tottunut siihen, ettei mitään saa ilmaiseksi, niin on myös tottunut siihen, että koskaan ei pidä luovuttaa. Olihan se kokemus epäoikeudenmukaisuudesta. Tajusin yläastetai lukioiässä, että minulla ei olisi mitään, jos ei olisi näitä tiettyjä turvaverkkoja ja rakenteita. Ne tässä yhteiskunnassa nykyään menestyvät. Sen takia olen päätynyt politiikkaan. Se auttaa suhteuttamaan asioita. Minulla on normaaleimmat, tasapainoisimmat ja ihanimmat lapset ja vaimo. Vaikka silmäkulmat ovat arvilla, nenä vinossa ja naamassa on paljon elämän jälkiä, niin ovat ne uurteet tuoneet kasvoihini myös inhimillisyyttä iän myötä. Tukka muistuttaa nuoruusajoista. Ehdottomuus on aina ollut vahva luonteenpiirteeni. Kun tukka on pitkä, niin yleisesti sanotaan, että olen nuori. Minua ei ole kukaan oikeastaan koskaan auttanut. Poseeraajat. Mutta kyllähän siitä on jäänyt jäljet. Elämä oli tosi rikkonaista. En ole leikannut sitä 20 vuoteen. Kotona on rauhallista. On tullut lempeyttäkin katseeseen. Onneksi se on pikkuisen rapissut tässä vuosien varrella. Narsistit ovat niitä eturivin ihmisiä. Niiden avulla pääsin esimerkiksi yliopistoon opiskelemaan. MaaliskuuTa 2016 Kasvot peilissä TeksTi Nora VilVa . Kaikesta huolimatta. kUVa Jari soiNi Iisakki Kiemunki, 38 ”P eilistä katselee nykyään sellainen keski-ikäistyvä punkkari. Olenhan pian nelikymppinen. Jos edes joskus hyvät ja vilpittömät ihmiset voittaisivat. Isäni oli alkoholisti ja koko lapsuuteni katselin, kun äitiä hakattiin ja kuristettiin. Olen aina ollut brutaalin suora ja ehdoton. Loppujen lopuksi kaikki on niin sattumasta kiinni. Mikään ei ärsytä enemmän kuin kaksinaismoralistiset kiipijät ja pyrkijät. 23 10. Pitää vaan mennä eteenpäin. Todella köyhissä oloissa elettiin. Näin paljon epäoikeudenmukaisuutta nuoruudessani. Nykyään kotiasiat ovat hyvin ja lapsien myötä asenne elämään on muuttunut. Monet vanhat kaverini ovat kuolleet tai vankilassa. Se on ihan mahtavaa. Onneksi politiikassa voi auttaa niitäkin, joille on jaettu tähän elämään heikko käsi. Äitini oli yksinhuoltaja. Sitä vastaan haluan taistella. Paitsi yhteiskunta. Luonnettaan on vaikea muuttaa, ja lapsuuden ja nuoruuden aikana syntyneitä arpia on vaikea poistaa. Kalenteri kertoo kuitenkin toista. Iisakki Kiemunki on Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.
Muista äänestää edustajistovaaleissa 1.3. Vielä ehdit äänestää! Kaikkien äänestäneiden kesken arvomme 100 000 euron arvosta hotellija kylpylälahjakortteja. Tradeka toimii jäsentensä hyväksi tarjoamalla heille kilpailukykyisiä palveluja ja kannustavia etuja. Katso lisää tradeka. – 22.3.2016 ÄÄNESTÄ & VAIKUTA OSUUSKUNTA TRADEKAN vaalit 2016 Tradekan jäsenenä pääset käyttämään Osuuskunnan ylintä päätösvaltaa ja valitsemaan sille 85-jäsenisen edustajiston. Anna äänesi kuulua ja vaikuta siihen, millainen edustajisto ohjaa Osuuskunnan toimintaa seuraavat kuusi vuotta, vuoteen 2022 saakka. /edustajistovaalit Äänestä ja v ta! SEURAA MEITÄ FACEBOOKISSA R. Nyt voit ensimmäistä kertaa äänestää myös sähköisesti. 24 10. MaaliskuuTa 2016 O suuskunta Tradeka on noin 250.000 suomalaisen omistama osuuskunta, joka on harjoittanut edistysmielistä kuluttajaosuustoimintaa jo lähes 100 vuoden ajan. Tradeka tekee myös yhteiskunnallista hyvää, sillä se lahjoittaa vuosittain huomattavan summan rahaa yleishyödyllisiin tarkoituksiin, josta merkittävä osa kohdistetaan lasten ja nuorten hyväksi. Uuden edustajiston tehtävänä on linjata, miten Tradeka parhaiten palvelee jäseniään tulevaisuudessa
TRL:n ja retkeilyseurojen majat ja yhteistyökumppanit Varkhanmukkan Kelo-, Tiiraja Liiteri-kämpiltä on tukeva suon ylitys pitkossiltaa pitkin kauniille harjulle ja suositulle Suaskummun kammille. Kuva: Pertti Mikkelä. Tässä esiteltävä ruudukko on kooste maltillisen matkailun kohteistamme. Siellä lompola kirkkaana kiiltää siellä tunturi pilviä viiltää. Se on sellainen seutu ja sellainen maa jota ei voi unhoittaa. 3 TRL – 45 vuotta toimintaa Nro 1 10.3.2016 Varkhanmukka, Enontekiö TRL: +358451369744 www.tyovaenretkeyliitto.com Käkkälö, Enontekiö TRL: +358451369744 www.tyovaenretkeyliitto.com Suaskumpu, Enontekiö TRL: +358451369744 www.tyovaenretkeyliitto.com Savonlinnan Työväen Retkeilijät Putretti, Savonlinna Puh: +358155714766 erkki.muukkonen@savonlinna.fi Kuopion Retkeilijät Koivula, Kuopio Pauli Komonen +358400350515 paulitkomonen@gmail.com www.kuopionretkeilijät/koivula international services: eevalpalkis@outlook.com Utkujärvi, Muonio Kilpisjärventie www.utkujarvenmajat.fi jouni.gustafsson@sak.fi Unarin kämppäkartano, Sodankylä www.unarinkamppa.fi jouni.gustafsson@sak.fi Lomakoti Kotoranta Puh: +358103875800 www.kotoranta.fi lomakoti@kotoranta.fi Kallioniemi, Sipoo Puh: +358440556523 www.kesakotikallioniemi.fi Auki vain kesällä Auki ympäri vuoden Telttailumahdollisuus Sähköt Komposti Täysihoitomahdollisuus Invalidiystävällinen Kahvila Oleskelutilat Soveltuu kokouskäyttöön Keittomahdollisuus Oma vesi Soveltuu perheille Kalastusmahdollisuus Retkeilijöille Sauna Savusauna Luontopolku Puhelin Rihmakuru, Kittilä TRL: +358451369744 www.tyovaenretkeyliitto.com Luonnonläheistä retkeilyä ja maltillista matkailua Työväen Retkeilyliitto on maltillisen matkailun ja luontevan lomailun järjestö, joka välittää tietoa sekä omista, jäsenjärjestöjensä että liiton kanssa yhteistoimintaa harrastavista luontevan lomailun kohteista. Vuontiskero, jonka rinteellä nousee latu tunturiin ja Montellin majalle sekä Nammalakurun kämpälle, jossa voi evästellä ja vaikkapa makkaraa paistaa. TRL:n majavuokrat löytyvät sivulta 2 ja netistä. Sukset jalkaan ja valmiille laduille hiihtämään tai omia latuja suunnistelemaan. 045 1369 744. Se vain tuntee, ken Lappiin on kulkeutunut mitä aiemmin ollut on vailla, portti kaupungin kunhan on sulkeutunut tenho outo on Pohjolan mailla. Tutustu nettisivuillamme www.tyovaenretkeilyliitto.com ja varaa maja ajoissa kevään hiihtoretkille TRL:n toimistosta puh. Ukonjoki, Lieksa TRL: +358451369744 www.tyovaenretkeyliitto.com Pallaksella hengitetään Euroopan puhtainta ilmaa! TRL:n majoilta on helppo lähteä siitä nauttimaan. Sitä täydennetään ja päivitetään sitä mukaa kuin halua ja harrastusta löytyy. Majamme ovat tunturien juurella Ylläs-Pallas-kansallispuiston latuverkoston äärellä. Reino Helismaa: Lapin jenkka Lisää TRL:n retkiä sivuilla 2 ja 7.. Kuva: Hilkka Tikka
Ehdotettiin sen sijoittamista takakuistille. Maksa ilmoittautumisen yhteydessä TRL:n tilille: FI66 1521 3007 119458), viite 13123. Järj. Samoin lisärakennelma kämpän seinän viereen on pois suljettu vaihtoehto lähinnä hajuhaittojen takia. Tulkaapa mukaan. Lisät. Alkaa yhdelle ukolle olla riittävästi. krs. 045 1369 744 tyovaenretkeilyliitto@gmail.com www.tyovaenretkeilyliitto.com www.nf-int.org tai www.nfi.at Palvelemme: ti, ke, to klo 9-16 Toimistonhoitaja: Maija Koponen Puheenjohtaja: Pauli T. www.tyovaenretkeilyliitto.com Hyvän mielen keräys Majat kaipaavat joka vuosi huoltoa ja parannuksia. Viitenumero on 11633. Majoituksen lämmityksenkin voi Ekiltä tilata niin ei tarvitse kylmään kämppään mennä. Illanviettoa taatusti hyvässä seurassa eli leirinuotio kutsuu kaikki koolle Kotkan siipi -laavun äärelle. Komonen, puh. ER, SalSa, ViRet. 14.5.2016 TRL:n liittokokous Verlassa (Kouvolan seudulla) klo13 Kutsut liittokokoukseen on lähetetty seurojen puheenjohtajille. Nyt kaivataan uusia ajatuksia ja ideoita. 30.6. Komonen, puh. Liittokokous pidetään toukokuun puolivälissä Verlassa. mennessä TRL:n toimistolle: tyovaenretkeilyliitto@gmail.com, puh. Retkimuisteluita, retkivinkkejä, suunnitelmia. 0440 5817681 ja arvo.korkkinen@gmail. Komonen 5.-7.8.2016 TRL:n XXXVIII Retkeilypäivät Varkhanmukkassa – 45 vuotta Työväen Retkeilyliittoa! Ohjelma on perinteinen: Lentopallon lisäksi luontopolku, erätaitokisa, pihakisoja, myös juhlapatikka. Pikku porukka (2 henkeä) voi majoittua Liiteriinkin. 045 1369 744, tyovaenretkeilyliitto@gmail.com Tiedustelut: Pauli T Komonen, puh.0400 350 515 Loistava TRL-hiihtoviikko Varkhanmukkassa 9.-16.4.16 Päivät retkeillään hiihtäen sään mukaan sopivia matkoja. 00510 Helsinki puh. ”Runon ja rajan tie” . Hallitus kokoontui viimekuussa. TRL:n Retkeilytoimikunta. 3.7. 0400 432099, helena.nurmio@gmail.com Vuontispirtin ja Raattaman alueen latukartan löydät nettiosoitteesta Raattaman Reitit ry (http://raattamareitit.fi) Retkeilijä-lehti on luettavissa, myös aikaisempia numeroita, TRL:n nettisivuilla näköissivuina. Majatalkoot 2016: Ukonjoella Lieksassa 20.22.5. Paikanpäällä TRL:n ja NFI:n toimintaa olivat esittelemässä Mia ja Kari Neuvonen. Lahjoittamalla sopivan summan tilillemme olet mukana kämppätalkoissa omalla ”hyvän mielen” panoksellasi. Osallistumismaksu 20 €/aikuinen, lapset (alle 15-v) ilmaiseksi. Maksut majavuokrauksesta TRL:n tilille IBAN FI66 1521 3007 119458 Viitenumerot: Varkhanmukka + Suaskumpu 11222, Rihmakuru 24442, Ukonjoki 11277, Käkkälö 12331 Meidän majat TRL-retket Puheenjohtajan palsta Kaamos on väistynyt ja valo lisääntyy päivä päivältä. Lahjoituksia voi osoittaa Työväen Retkeilyliiton tilille Nordeaan, IBAN FI66 1521 3007 119458. Nyt on viimeinen hetki miettiä henkilöitä hallitukseen ja toimikuntiin. Joki on aivan liian lähellä enkä voi hyväksyä edes mahdollisuutta että jätökset valuvat vesistöön. Kun tätä hommaa hoitaa riittävän kauan alkaa rutinoitua ja uudistuminen on vaikeaa. 30.4.-1.5. Retkeilijätkin heräilevät talviuniltaan kevään rientoihin. Työväen Retkeilyliitto esillä MATKAMESSUILLA Suomen Hostellijärjestö ry kutsui tammikuussa Matkamessuille jäsenjärjestöjään kertomaan sanoin ja materiaalin muodossa omasta toiminnastaan. Pohdittiin erilaisia lämmitysmahdollisuuksia, että jätökset kompostoituisivat tehokkaasti. Kyllä tämäkin ongelma ratkaistaan aikanaan. Tarkemmat hintatiedot netissä www.tyovaenretkeilyliitto.com sivulta Majat / Majamaksut. Tarkempia tietoja ruokailusta, majoittumisesta ym. Mukavaa oli ja kannattaa mennä toistekin. Kilpailu käydään seuroittain kolmihenkisin sekajoukkuein. Majoitus liiton kämpissä, Kelossa, Tiirassa, tai Kammissa. Ks. Illat saunotaan, katsellaan tähtiä ja revontulia (tilattu). Hyvän mielen keräykseen ovat tammi-helmikuussa 2016 osallistuneet: Matti Vikström, Kerttuli Karonen . Läh. Kiitos lahjoittajille. Vaikka sitten aikaa kuluisi se kaksikymmentä vuotta. Tietenkin kelien mukaan. Pitänevätköhän karjalaiset omat esikisatkin. Nyt suksille ja luontoon nauttimaan keväisistä hangista! Pauli T. Lähes kaikista muista mahdollisuuksista keskusteltiin. Ilmoittautumiset 15.7. Mahdollisesti ratkotaan myös henkilökohtainen paremmuus. 2 TYÖVÄEN RETKEILYLIITTO ry Luonnonystävien kansainvälisen Liiton (Naturfreunde Internationale, NFI) Suomen jäsenjärjestö, perustettu 1971. Lisät. Käsiteltiin selkeitä rutiinijuttuja jotka kylläkin pitää hoitaa asianmukaisin päätöksin. Linturetkiä eri seuroilla, mm. Mia ja Kari Neuvonen Luontotaulu Varkhanmukkkan luontopolulla.. 0400 350 515, paulitkomonen@gmail.com Työväen Retkeilyliiton pilkkimestaruuskilpailu Ukonjoella 26.3.16 Kokoonnutaan Ukonjoelle pitkäperjantaina 25.3. Se on ainakin varma että puheenjohtaja vaihtuu. TRL-Pyöräretki 23.-30.7. 040 5098259, armi.salenius@gmail.com 23.-24.4. 044 292 060, eki100@suomi24.fi Lapin majoilla 11.18.6. Sinne ovat tervetulleita ystävät ja tutut. Vesijärven ympäri -melonta. 0400 350 515 TRL:n tili: Nordea FI66 1521 3007 1194 58. 0440-500354, hilkka.laitinen@gmail.com ISSN 0783-165X Painopaikka: Keski-Uusimaa Oy, Tuusula Seuraava Retkeilijä ilmestyy torstaina 26.5.2016 Demokraattilehden liitteenä. 045 1369 744, postiosoite: Sturenkatu 27 A, 4.krs, 00510 Helsinki. Käkkälön majaa Enontekiöllä vuokrataan vain kesäaikaan viikkotai vrk-hinnalla, 170 e / viikko, 26 e / vrk. Retkeilijä-lehti: Toimitus Hilkka Laitinen, puh. Ilmoittautumiset 16.5. Saapa nähdä onko siitä kilpailuetua. com 9.-16.7. toukokuun lehdessä. Hyvää kevättä kaikille. Tätä hommaa on vedetty yhdeksän vuotta kiinteistötoimikunnan ohella. Kokoontuminen Joensuussa. Helena Nurmio p. Erätaitokisassa 3-henkinen joukkue (kaikki osallistujat samasta seurasta ja kumpikin sukupuoli joukkueessa mukana), välineinä puukko ja kompassi. Tuhti tietopaketti materiaalista sujahti monen osastolle pysähtyneen messuvieraan käteen. Armi Salenius, p. Vietetään Espoon Retkeilijöiden 40-vuotisjuhlat Stenbackassa. Ilmoittautumiset toukokuun loppuun mennessä: Pauli T. Aineistot kuukautta aiemmin. Pankaamme toivomme toukokuussa valittavaan hallitukseen ja kiinteistöpäällikköön. Arvo Korkkinen, puh. Jos jäällä on vettä niin kelkalla sinne ei ole asiaa. Lisätietoja myöh. Ilmoittautumiset ja majoitusvaraukset liiton toimistolle: puh. Hiihto ja pilkkireissuille voi suunnata vaikkapa Ukonjoelle. Kokemus on osoittanut, ettei hajutonta huussia ole olemassakaan. Hyvä ettei pienoisydinvoimala ollut esityksien joukossa. TRL-Melontavaellus. TRL:N MAJAVUOKRAT 2016 Vuodepaikkamaksut Varkhanmukkassa (Enontekiöllä) jäsen aikuinen 8 e alle 12-vuotiaat 4 e ei-jäsen aikuinen 12 e alle 12-vuotiaat 7 e Rihmakurussa (Kittilässä) ja Ukonjoella (Lieksassa) jäsen aikuinen 10 e alle 12-vuotiaat 5 e ei-jäsen aikuinen 14 e alle 12-vuotiaat 8 e Majoja voi varata vuodepaikkamaksulla tai viikko/vrk-hinnalla. Talonmies Eki ajelee kelkalla hiihtourat lähilaavuille ja tulistelupaikoille. Toimisto: Sturenkatu 27, 4. Ukonjoella kilvoitellaan pääsiäisenä siitä ken on paras kalan narraaja. sivu 7. Liittomme kannalta uudet ajatukset ja ideat ovat jos ei elinehto niin ainakin välttämättömyys. Haluamme pitää majamme sellaisessa kunnossa, että niissä on miellyttävä viettää omatoimista, liikunnallista vapaa-aikaa. Hauskinta oli keskustelu uuden huussin rakentamisesta Kelokämpän läheisyyteen. mennessä: Erkki Ajakainen, puh. Aamujumppa lauantaina ja sunnuntaina, sunnuntaina lisäksi aamusauna. HYVÄN MIELEN TALKOOT -lahjoituskampanjalla kartutetaan TRL:n majojen hoitorahastoa
040 7754447. Taunon terveisten jälkeen Seppo Tahvanainen KuuRet55+ -jaostosta kertoi yhdistyksen vuoden 2015 toiminnasta. Tuusulan Rantatien kohteisiin Ainolaan, Halosenniemeen ja Lottamuseoon . Totta, kirjoja on mennyt käsieni kautta virtana. Maria, Hilkka, Petri Mikkelä, edessä Sara ja Eino. Nuuksion Stenbackassa. Siinä pidettiin evästauko puron rannassa. Illan tummuessa oltiin saatu lupa ampua raketteja! Niitä kohosi tähtitaivaalle neljä, yksi jokaiselle vuosikymmenelle. Topakka olemus. Ja Huoviselta on riemukas kuvaus gourmetravintolan kokista poromiesten kokkina. 5. Kuva: Helena Arola Yhdessäoloa ja positiivista potkua toimintaan Kuusankosken Retkeilijöiden Retkeilyja matkailuilta Espoon Retkeilijöiden 40-vuotisjuhlavuosi aloitettiin iloitsemalla talvesta ja auringosta Kerttuli retkikavereiden kanssa Hakaniemen hallin kahviossa v. 4. Pannukahvia nautitaan ja nuotiolla kuumennetaan ruisleipää juustolla päällystettynä. Saatille oli tullut Ilpo Rossi. Montakaan tuolia ei tainnut tyhjäksi jäädä. Vas. Telttaretkinä siis. Mutta veneretkiin on jäänyt... Nyt juuri Eeva Joenpellon elämäkerta on menossa. Mukavaa pitää olla! Harmit alimmaksi. Tottakai, kun saatiin orkesteri kasaan. Kuva Helena Idman. Sellaista tähtitaivasta emme olleet nähneet missään. Ja siellä oli se Rimpisuon usvapatsaan tunturilaakso, koivikko ja lompolo. Olisiko luonto ja mietiskelevämpi ote kääntäneet pään. Suurella huumorilla rustattu teos. Kettumäen palvelukeskuksessa. 2011. Reitti: Salmi-Stenbacka. Mikä on ikimuistoinen retkikokemus. menn. Siinä on seikkailua ja jännitystä. Norjan vuoret komeilivat ympärillä. Lapsena luin Ingmanin kirjan ”Rimpisuon usvapatsas”, jossa kerrottiin lumoavista maisemista. Maini Volotinen Otettiin lumesta kaikki irti Pyrypäivillä 27. 30.4. Ohjaaja-näyttelijä ja leikkilähetti Piia Kleimola muistutti ”Ilo on asenne”-puheenvuorossaan ilon merkityksestä ihmisen henkiselle hyvinvoinnille. Seuran kevätretki la 28.5. Mistä olet kotoisin. Meillä on aika pieni seura, joten tunnemme hyvin toisemme. Koulut kävin siellä, ja ”kirkolta” on sikäli tärkeää, että koulu oli siellä, ja kauempana asuvat usein joutuivat koulukortteeriin. Pyry-päiville osallistui liki 50 henkeä. Miten sinusta tuli retkeilijä ja seurasi jäsen. Kuvakertomusta täydensi selostus toteutuneista tapahtumista, Unkarin matkasta, vapaaehtoistyöstä sekä päättyneistä ja meneillään olevista kansainvälisistä projekteista. Juhla vietettiin erinomaisessa talvisäässä. mennessä Miikka Rikalalle, mrikala@gmail.com tai puh. Vesiä sai ihailla reitin varrella joka mutkassa. Kuusankosken seurakuntatalolle. Ja voimme tarkistaa aljokukkiemme (suojattiemme) tilanteen! 10. Lukea ei ole tarvinnut kuin oman maun mukaan. Paras retkigurmetti. Kuva: Tanja Kuikka. Niitä näkee jopa ikkunasta Tapiolan Silkkiniityllä matoja pyydystämässä. Tähdet loistivat täydellä voimalla sysimustalla taivaalla. Kohotettiin juhlamaljat ja huudettiin 22 kertaa eläköön! Nuuksion ”vuoden olioksi ” oli yhdistys valinnut ketonoidanlukon. Totta kai. Jalmari Saulin ”Ketunlukon oravapojat” oli toinen eräelämän ylistyslaulu ja Ja Setonin” Rolf salolla ” kolmas. 9. Minä olisin meriharakka. Erikoisesti kiehtoi tunturilaakso lompoloineen, melkein paratiisi. Kahvitauon jälkeen Tauno kertoi kuluvan vuoden suunnitelmista ja tapahtumista. Olemme vanhempaa väkeä, ja ikuisen nuorisotoiminnan sijaan tähtäämmekin ikäistemme retkeilyn vauhdittamiseen. Stenbackassa. Suomen Lapissa vaellus Paistunturien tienoilla kesällä, Sää oli suotuisa, aurinkoa, pilviä, tuulenvireitä. Kokonaisuus järvi, metsä, tuli, ihmiset ja kahvit on enemmän kuin osiensa summa. Mottosi. Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään 22.3. Telttailu mahtuu tähän kuvioon. Niinpä muistan nimet ja kannet. Parasta kaikesta olivat lapset, jotka nauttivat talven riemuista. Suomen lippu hulmusi sinistä taivasta vasten ja laulettiin ”Kotimaani ompi Suomi”, olihan Kalevalan päiväkin. Jokavuotista Urheilu Jokisen liikuntaja retkeilyvälinenäyttelyä tiedettiin jo odottaakin: Riku Jokinen esitteli asiantuntevasti tuotteidensa uusimpia virtauksia ja opasti niiden käytössä. Sitovat ilm. 17.8. Ilm. Rumpua piti välillä lämmittää kaminan vieressä, koska poronnahkapinta löystyi teltan kosteudessa. Vas. 3. Erikoisesti meri houkutti. Niin, ja TRL:n pyöräretkiä kannattaa pitää silmällä. KuuRetin puuhamies Tauno Hellsten. Tervetuloa! Hilkka Laitinen Pikku Maria kysäisi ”eikö täällä olekaan töppöstansseja”. Veikeä, fiksu lintu. Olimme lähdössä kahden päivän ”Veteraanivaellukselle” TRL:n 40-v-juhlavuoden kunniaksi. Mennäänkö taas Purolan niittotalkoisiin. Bonsdorff, Pertti Mikkelä, Helena Nurmio, Armi Salenius. Poistettavia lupiineja riittää taatusti. Extreme-sakki survaisi suksensa lumikenkien ja jäniksen jäljille, ilmankos eksyilivät, mutta äksyilemättä. Olet myös NUUKAN jäsen. Lueskelen mitä sattuu hajanaisesti. Seura on perustettu 4.5.1976. Iloinen puheensorina täyttikin salin, kun Piia ohjasi osallistujat keskustelemaan pareittain elämänsä ilonaiheista. 7. Ekana tulee mieleen Veikko Huovisen Siintävät vuoret. 10.5. Tikankolon kämpällä istumme saunan jälkeen nuotiopaikalla. Viime vuosina ykkösen paikalle on siirtynyt vaellus. 28.2. Kiertelimme Ahvenanmaata, Gotlantia ja Tanskaakin. Kuulun myös Espoon Latuun, espoolainen kun olen. 6. Lapinkävijät on kolmas porukkani. Siitä kertoivat lasten iloiset kiljahdukset pulkkamäessa. Vaellus on nyt ykkönen. Ja sitten tuli se tähtiyö. Akvarellin on tehnyt Vappu Ormio.. Ikä neuvoo etsimään keveämpää retkeilyä, jossa iso rinkka ei paina, mutta pääsee sinne sun tänne kohtuullisen mukavasti. Sunnuntaina vietettiin Nuuksion kansallispuiston 22-vuotisjuhla. Ja elämä hymyili! Vaikka kyllä retket Suomen Lapissa kullankaivajien historian seuduilla ovat oma lukunsa muistoissa. Asiat hoituvat kaveriperiaatteilla. Kerttuli, Riku ja Sirpa Rosling, Hilkka Laitinen, Camilla v. Vartaloakin kiittelen. 2. Petri Mikkelä piti juhlapuheen, joka sisälsi Suomi-faktaa ja herkkiä Eino Leinon runoja. Maaliskuun retket toteutetaan mahdollisesta lumen puutteesta huolimatta. Retkeilyn mielilaji. Tai koulu jäi unelmaksi. Seurani Tapiolan Maaja Meriretkeilijät tempasi mukaansa nimensä voimalla. Hyvä seura kruunaa nuotiokahvit, kuten tiedetään. Tilaisuuden avauspuheenvuoro lankesi luonnostaan yli 20 vuotta jatkuneen vuosittaisen tapahtuman ideoineelle, yhdistyksemme monivuotiselle puheenjohtajalle ja puuhamiehelle Tauno Hellstenille. 0400 654 821. ER:n pääjuhla on 30.4. Heittäytyminen ja sopivat annos leikkimieltä pitävät yhteisöllisessäkin toiminnassa iloa yllä. Kelpasi teltoilla seistä ja tuijottaa taivasta. Metsähallituksen edustajatkin olivat juhlissa mukana kertomassa Nuuksio-kuulumisia. Reippaillaan luonnossa, nautitaan yhdessäolosta ja retkitarjoiluista. Muitakin nälkäisiä, pientä ja isoa, oli soppakattilan ympärillä. Riikaan ja Vilnaan. Tapahtumasali täyttyi nopeasti, kun 65-päinen osallistujajoukko istuutui paikoilleen. Jos olisit lintu, mikä lintu haluaisit olla. Kiitos Kerttuli haastattelusta, Hilkka Laitinen Kuusankosken retkeilijät kokoontui viettämään Retkeilyja matkailuiltaa torstaina 4.2. Kylmää ja kylmempää. Opiskelijana muistot alkoivat toteutua, kun menin Suomen Ladun kurssivaellukselle Kiilopäälle. Kuva: Kaarina Nummela Taavi kuulosteli rummun sointia. Taunolle, puh. Kirjastotyössä pitää tietää kirja asiakkaan pienestä vihjeestä ja jäljittää oikean ja väärän vihjeen avulla. Pitkään pyöräretket vetivät eniten. Tiedän, että käsiesi lävitse on kulkenut kymmeniätuhansia kirjoja ammatin myötä. Talviretket eivät ole minun lajini. Syysretki tehdään 12. Kuva Helena Idman. Tuttu ydinporukka tuo oman makunsa ja uudet ihmiset vireyttä. Kateellisena luen melontaretkijuttuja. Oletko itsekin lukutoukka. Reissureppu teki hyviä retkiä Puolaan, Walesiin, Pohjoismaihin. 8. Ja rokan tuoksu kyllä porsaat kotiin ajoi. Vuoden 2016 ”Nuuksio olio” on ketonoidanlukko. 1.5. Mikä on parasta seurassasi. Meriharakan värit ovat hienosti stailatut: sysimusta, valkoinen ja oranssi. Orivedeltä, kirkolta. Joimme kakkukahvit ”Halosen pöydässä”. Yhdistyksemme kotisivuja www.kuusankoskenretkeilijat.net ja www.kuuret55.nettisivu.org sekä paikallislehtien järjestöpalstoja seuraamalla saat tietoa kevätja syysretkistämme sekä muusta toiminnasta. Ulkomaan retkistä komea muisto on Hardangerviddan retkeltä. 3 Yksi meistä TRL:ssa Kerttuli Karonen, Tapiolan Maaja Meriretkeilijöiden sihteeri 10 kysymystä Kerttulille: 1. Opiskeluaikana sain vihiä retkeilystä ja Lapista erikoisesti
Puiden rungoilla on runsaasti sammalkasvustoa ja muita epifyytejä eli päällyskasveja ja kasvillisuus on hyvin rehevää. Kävimme lyhyesti kääntymässä Katmandussa ja sen jälkeen lähdimme vielä vaeltamaan Annapurna bace campille. Annapurnalla mukanamme oli vain kaksi kantajaopasta ja kaikki yöt vietettiin majataloissa. Useissa jokipaikoissa näki paikallisia värikkäitä koskikaroja ja pensaissa lymyili punarintoja. Näistä vaelluksellamme näimme oikeastaan kaikki muut paitsi trooppisen kasvillisuusvyöhykkeen. Muuleilla oli nimet, mutta koska suurin osa niistä oli vaikea muistaa, niin nimesin ne suomalaisittain helpoilla nimillä. Nepalissa on viisi eri kasvillisuusvyöhykettä. Myös Teemu heräsi. Kalliokiipijä on kuin kotoisen puukiipijän isoveli, laji etsii hyönteisravintoa kiipeilemällä kalliorinteillä. Laavu ja sieltä avautuva maisema ihastuttivat, kuivaa puuta oli saatavilla ja makkaratulet saatiin hetkessä. Jos toiminta jatkuu vastaavanlaisena vielä useita vuosia, on liikalaidunnuksesta ja muusta kasvillisuuden tuhoamisesta seuraavasta eroosiosta varmasti monenlaista ongelmaa paikallisille. Sen sijaan Annapurnan vaelluksella saimme yhtenä yönä tutustua melko läheisesti paikalliseen rottaan. Puut ovat kookkaita. Mutta nämä metsät ovat hienoja läpi vuoden, sillä suurin osa puista on aina vihantia. Mieleenpainuvimpia olivat kalliokiipijälinnun näkeminen sekä värikkäät kuningaskalastajat. Varmistettuamme ettei huoneessa ollut muita pikkuystäviä jatkoimme nukkumista, loppuyön saikin olla rauhassa. Järvellä herätimme paikallisissa mielenkiintoa, sillä meillä oli mukana pieni punainen täytettävä vene ja kevyt koottava mela. Pika on kuin suuri läski hamsteri. 4 Vaellusreissu Nepalissa koostui tällä kertaa kahdesta vaelluksesta, mukana koko matkan oli neljä suomalaista vaeltajaa. Näimme molemmilla vaelluksilla languiri -apinoita, pikoja ja Phoksundon kansallispuistossa baraaleja. ”Tokko suanen koskaan ennee kiertee Puijonsarven nennee” runoili Jalkanen, myö suatiin ja niinpä laulaa luikautimme Kallavesj-laulun. Baraalit tunnetaan myös nimellä sinilammas ( blue sheep). Tästä on aiheutunut paikallisesti suuria vaurioita luonnolle ja erikoisia näkymiä. Näimme myös runsaasti erilaisia haukkoja ja kotkia. Kasvien kannalta syysvaellus ei ole parasta aikaa, sillä suurin osa esim. Ensin vaelsimme Dorpatanin metsästysreservaatin alueella ja Phoksundon kansallispuistossa. Kaiken tämän roskan keskellä oli...maailmanpyörä! 4000 metrin korkeudessa. Lauhkean kasvillisuusvyöhykkeen metsät Omasta mielestäni hienoimpia Nepalin kasvillisuusvyöhykkeitä ovat nämä metsät. Liian innokas toukan kerääminen saattaa myös hävittää koko lajin alueelta. Leiripaikka oli kuin olisi mennyt yöpymään kaatopaikalle. Toukkaa kerätään paljon ja sitä myydään etenkin Kiinaan. Neljä mieleenpainuvinta luontokokemusta vaellusten aikana: Laaja metsäpaloalue metsästysreservaatissa Lähes koko päivä käveltiin metsässä, joka oli joitakin vuosia sitten palanut. Erilaista luontoa nähtiin vaelluksella paljon. Lumileopardi pysytteli jälleen visusti meiltä piilossa. Nepalissa palot ovat uhka paikalliselle luonnolle. orkideoista ja alppiruusuista kukkivat keväällä. Matkassa olivat siis Poku, Rusko, Valko, Uljas-Musta, Krishna (joka oli sen oikea nimi) ja Tata. Kauniita lumivalkeita lehmähaikaroita laidunsi lehmien seurassa. Vaelsimme yhden toukankeruualueen läpi ja yövyimme paikassa, missä kerääjät leiriytyvät keruusesonkina. Tämä on sitä seutua, jota Aaro Jalkanen sata vuotta sitten Amerikassa haikeana muisteli ja niistä muistoista Kallavesj-laulu syntyi. Tämä kaunis katkerolaji on yleinen Nepalissa kasvaen kosteilla paikoilla.. Tuhansien ihmisten leirin ympärillä pyörii kaikenlaista bisnestä teehuoneista lapsien huvipuistoihin asti. Siinä missä Suomessa metsäpalojen vähäisyyttä pidetään ongelmana luonnolle, ja jotta palolajistolla olisi elinpaikkoja Suomessa, on täytynyt alkaa varta vasten polttaa metsiä suojelualueilla. Näitä otuksia näki vilistämässä kivenkoloissa ja rakennusten kivijaloissa. Ainakin tällä näkemälläni paikalla rahat vaikuttivat menneen muualle. Jarsa gumpa –alue Jarsa gumpa on loissienen vaurioittama perhosentoukka, jolla on suurta taloudellista merkitystä Nepalissa. Järvi sijaitsee 3600 metrin korkeudessa, ja sen syvin kohta on 145 m. Langurit elävät pienissä ryhmissä metsissä, pääravintona ovat puiden lehdet. Laavu on pystytetty harjanteelle, josta aukeaa näkymä Kallavedelle. Heräsin yöllä siihen että jokin hipaisi poskeani. Näitä nähtiin useaan otteeseen. Jarsa gumpan kerääminen on luvanvaraista ja säännösteltyä ja kerääjiltä otetaan lupamaksu, jonka varat pitäisi käyttää keräämisestä syntyvien haittojen vähentämiseen. Kenttäkerroksessa oli runsaasti tiettyjä lajeja. Toukan ja sienen yhdistelmällä uskotaan olevan lääkinnällisiä vaikutuksia, sitä kutsutaan myös Himalajan viagraksi. Eläimistöä näkyi vaellusten aikana melko paljon. Phoksundo-järvi Phoksundo-järven sininen väri oli uskomaton. Vuosittain tuhansia ihmisiä kerääntyy vuorille keräämään jarsa gumpa -toukkia. Komea on laavukin. Havumetsissä lenteli eloisia tiaisia. Ne ovat kuin satutai röllimetsiä. Metsiä palaa maassa vuosittain erisuuruisia alueita ja vuoristoisella alueella niiden sammuttaminen on mahdotonta. Laji tunnetaan myös piiskujäniksenä ja tämä jyrsijän näköinen otus onkin lähempää sukua jäniksille. Ensimmäisellä vaelluksella mukana oli myös kuusi muulia kantamassa varusteita, näistä meille olikin matkan aikana kaikenlaista hauskuutta enemmän tai vähemmän. Paikalliset eivät liiku veneillä järvellä ja pikkuruinen vene ulapalla herätti ansaittua huomiota. Kaikki puut olivat kuolleita ja keloutuneet. Erilaista linnustoa näkyi vaellusten aikana myös monipuolisesti. Jalkaselle on pystytetty patsas Puijonsarven nennään ja siltä patsaalta kuopiolaiset retkeilijät joukolla lähtivät laskiaisena patikoimaan kohti laavua kapeaa, mutkittelevaa polkua vasta sataneessa lumessa. Liisa Niskanen Puijolle saatiin uusi, komea laavu Laavulta on komeat näkymät Kallavedelle. Nepalissa on endeemisiä kasvilajeja 283, joista alpiinisella vyöhykkeellä esiintyy 190 lajia. Se oli satumaisen kaunis. Vähän aikaa ihmettelimme, mistä ääni tulee kunnes Teemu nosti tyynyään. Paikka ja alue olivat melko lohduton näky. Kaikenlaista jätettä oli paljon. Jostain kuului kovasti rapinaa. Ensimmäisellä vaelluksella mukanamme oli enemmän henkilökuntaa, oma keittiö ja yöt vietettiin pääasiassa teltoissa. Paikallinen merimetso herätti meissä suurta ihmetystä ilmestyessään vaelluksella joenvarren pinjaan, linnun jotenkin mielVaellus Nepalissa 2.10.17.11.2015 Hirsirakentajaopiskelijat rakensivat Puijon laavun ikivanhoista puista, jotka tuuli oli kaatanut. Kasvillisuus oli ylilaidunnettua, koska ihmiset tuovat mukanaan myös suuria määriä eläimiä ja kaikki polttopuukelpoinen puu ja pensas oli käytetty. Puijo on meille rakas retkeilypaikka ja toivomme, että vanhat puut kestävät tuulet ja myrskyt, tämä laavu riittää meille. Alue käsitti varmasti yli 100 hehtaaria. Nousin istumaan ja sytytin otsalampun. Kasvilajistollisesti mielenkiintoisin on yllättävästi alpiininen kasvillisuusvyöhyke, jolla esiintyy eniten endeemistä lajistoa, eli lajeja joita esiintyy vain Nepalissa. Kuvat: Eeva-Liisa Palkispää Laaja, palanut metsä Dorpatanin metsästysreservaatissa Phoksundo-järven hämmentävän kaunista, sinistä maisemaa Swertian Nervosan kukka. Sen alla oli rotta! Rotta vilisti hädissään vähän aikaa edestakaisin sängyllä kunnes kapusi sängynjalkaa pitkin maahan ja vilisti huoneesta. Nämä ovat varmasti sellaisia, jotka ovat hyötyneet palosta ja ajan myötä vähenevät kun metsäkasvillisuus alkaa palautua alueelle
Se näkyy hänen lukuisissa satuja lapsikuvissaan, joita on nähty ja ihailtu mm. Onneksi ehdimme lumisateiden alta pois pari päivää ennen.” TRL Alppijaosto/Espoon Retkeilijät on järjestänyt 1980-luvulta lähtien vaelluksia Nepalissa. Monia taloja oli edelleen romahtaneena tai pystyssä olevia oli tuettu lankuilla. Kahdeltatoista naivistilta pyydettiin lastensuojelulaitokseen soveltuva maalaus ja niiden sponsoreiksi pyydettiin liikelaitoksia, jotka saivat paitsi maksajan aseman myös valittavakseen jonkun parhaaksi katsomansa lastensuojelulaitoksen. Muistuma on ajalta, jolloin tytötkin hiihtelivät hameasuisina. Olivathan talven riemut tuollaisia… Aira Heinänen Laajasalon Reippailijat Vauhdilla vinhasti tää suurten vesistöjen asukiksi. Kansanhiihdot ovat tuttuja hiihtourheilun propagointitapahtumia, joista taiteilijakin keksi nimen ja muisti oman lapsuutensa mäenlaskut kumpuisessa Kouvolan maastossa. Monessa paikassa saimme kuulla, miten vähän turisteja on ollut ja tästä on ollut suurta haittaa paikallisille asukkaille, joiden elinkeino on turismin varassa. Annapurnan reitti oli taas kuin menisi Kanarialle. Se on porukan puhallettava vene, jossa todistettavasti meloo maailmanhistorian ensimmäinen suomalainen, Teemu. Vaativin osuus oli kahden, yli 5000-metrisen solan ylitys perättäisinä päivinä. Lahjoitusmaalauksista teetätettiin myös postikorttisarja, jota myytiin lastensuojelun hyväksi. Vaellusalueet olivat kuitenkin järistysalueen ulkopuolella ja järistyksen vuoksi emme joutuneet muuttamaan vaellusreittiä tms. Vaelluskohteet olivat hyvin erilaisia. Teksti ja kuvat: Helena Lundén Vaellus oli Espoon Retkeilijöiden järjestämä. Ja bace campin vuoristomaisema ja aamuinen auringonnousu ovat kyllä kokemisen arvoisia! Keväisen maanjäristyksen jälkiä näkyi matkalla etenkin Katmandussa. Täyttäessään 60 vuotta vuonna 1997 Lastensuojelun Keskusliitto järjesti ikään kuin juhlan kunniaksi taiteenedistämisprojektin, johon Seija Juva itseoikeutetusti kutsuttiin. Phoksundossa ja Dorpatanissa näki paljon paikallista elämää ja turisteja tuli hyvin vähän vastaan. Seijan ”Kansanhiidon” kustansi Messilä-Maailma Oy valiten sijoituspaikaksi Päijät-Hämeen Keskussairaalan Nuorisopsykiatrian osaston Lahdessa. Järistyksen yhtenä haittana on ollut turistien kaikkoaminen. Seijan ura aukeni kuitenkin taidemaalarina ja kuvittajana, koska hänen omien sanojensa mukaan ”ei avioparin sovi molempien olla veistäjiä”. Mikä on punainen piste järvessä. Kahden pojan äitinä ja itsekin vauhdikkaassa veljessarjassa kasvaneena Seija tunsi lasten metkut ja meiningit, liikunnan ilot ja Salpausselän rinteiden kutsun suksille. Uskallustakin vaadittiin, itseluottamus ja taitavuus kasvoivat. Kuvan maisema on Kouvolan Palomäeltä, jossa toisella puolella oli hyppyrimäki ja rinteen toisella puolella nuoret saivat nauttia kirpeästä talvesta ja yhteisestä vauhdin huumasta. ”Kaksikymmentäkuusi päivää Himalajan vuoristossa, Dhorpatan ja Lover Dolpon alueella Luoteis-Nepalissa, jossa maasto oli vaativaa. Ihmisiä asui Punaisen Ristin teltoissa ja kouluja toimi väliaikaistiloissa. Kari Juva. HL Kuningaskalastaja.. Naivistit Iittalassa – näyttelyissä vuodesta 1989 alkaen. Retken suunnitteli ja veti seuran puheenjohtaja Nepal-konkari Juha Saarinen. Kuvassa hän meloo Phoksunda-järvellä. Kiitos vetäjille Saarisen Jussille ja Sami Etelälahdelle. 5 Espoolainen taiteilija Seija Juva on koulutukseltaan kuvanveistäjä, kuten hiljattain edesmennyt puolisonsa prof. Rukouslippuja Annapurna bace campilla, taustalla yksi Annapurnan huipuista ”Se oli rankka vaellus”, kertoi Jussi. Seijan kuvista huokuu lempeyttä, värit ovat kirkkaat ja luonto on suojaavasti läsnä. Lapset ja eläimet ovat hellyttävän suloisia. 4000 metrin korkeudessa oleva maailmanpyörä! Pyörä oli lukittu, emmekä päässeet kokeilemaan. Annapurnan reitti oli kylläkin kasvillisuudeltaan hienoa, suurin osa vaelluksesta kuljettiin vehreällä lauhkealla vyöhykkeellä. Kaikki kylät tuntuivat olevan lähinnä turisteille rakennettua ravintolaa ja majataloa ja monessa paikassa myytiin turistikrääsää eli vain turisteille tehtyjä tuotteita. Seijan satukirjakuvitukset ovat niin ikään lukuisat ja hellyttävät. Aikuisena on hyvä muistella. Köyhää ja monia vastoinkäymisiä kohdannutta maata auttaisikin nyt matkustaminen Nepaliin, edes lyhyeksi ajaksi. Paikalliset osasivat kuitenkin kertoa että merimetsoja näkee säännöllisesti kalastamassa jokien varsilla. Iltamäenlaskut olivat riemukkaat soihtuvalaistuksessa ja jos kuutamokin kohdalle sattui, tunnelma oli ikimuistettava ja maalaukseen ikuistettava, muistelee taiteilija
”Kehitys kehittyy” totesi entinen poliitikko, nyt mentiin näin! Kiitos vielä kerran joensuulaiset, tavataan ensivuonna Kiteellä, lupaili Savolaisen Seppo. 15 senttiä ja suksen pohjat kovilla kivikoissa. Majoitus oli retkeilymajatasoa sieltä korkeimmasta päästä (tästä ehkä saamme kuulla arvion lähipiiristä). Sunnuntaina hiihdettiin jäällä katsastaen pilkkimiesten saalista. Alue muotoutui lukuisista vanhoista rakennuksista, joita vanhat puut varjelivat. Sehän sopi, olimmehan menossa suolle. Akat rämpivät Lopen Melkuttimella 23.-24.1.16 jo kahdennenkymmenentoisen kerran! Porukka kävi verkoilla ja katiskoilla lähiruokaa hankkimassa. Työ tuotti tulosta, rankoja ja risuja raahattiin leiriin, jossa ilta jo pimeni. Armin runotuokion jälkeen vetäydyttiin laavuihin, joissa uni maistui makealta. Sitten viereiseen hyvin varustettuun markettiin etsimään jotain paikallista. Akat hajaantuivat metsään sahojen ja kirveiden kanssa. Juttuhan meiltä aina luistaa. Palasimme metsäteiden pohjia pitkin kohti laavua ja saavutimme savottamme. Sirkka Savonne Kutsu oli käynyt: Tulkaahan joukolla tänä armon vuonna 2016 Karjalan Retkeilijöiden vieraaksi Hopealahteen. Hyvin oli kutsu kiirinyt ja paikka löytyi. Kuva: Armi Salenius Sirpa teki heti avannon, josta Riitta haki kahvivedet. 6 ”Pidot paranee, kun väki vähenee” tuumasivat akat, kun vuosittainen rämpimisporukka oli kutistunut sairastapausten vuoksi neljään. Menossa mukana Erkki Laitila Riihimäeltä Ukot Hopealahden tantereella, vas. Joulusta päästyä oli tiskissä Runebergin torttuja ja lakkaa hyvin säilöttynä. Ajan hampaan purema paikka saatiin hankittua JTY:lle kesäpaikaksi, joten hatunnosto tuonaikaisille päättäjille. Paikka oli alunperin tunnetun Piipposen kauppiassuvun kesänviettopaikka. Nuotion äärellä tehtiin ruoka ja huomattiin kuun valaisevan metsän reunan. Luontoa oli käsitelty todella silkkihanskoin ja mm. Joukko täydentyi vielä kolmella akalla. Meitä odotti savusauna Riihisalossa. Lumihöttöä oli maastossa vain n. Leivän päälle voi rasvan lisäksi levittää siian mätiä. Ensi katsomalla paikka mykisti. Kuva: Sirpa Kaipiainen Aurinko näyttäytyi Purinsuolla rämpiville akoille. Hurja akkajoukko ei lamaannu Meillä on aina kirveet ja sahat mukana. Ensimmäinen etappi oli Lopen Nesteen huoltoasema, jossa pullakahvit ja kuulumiset. Suolla pilvenraoista kajastelivat laskevan auringon säteet kullaten puiden rungot. Laajaan alueeseen ja rakennuksiin tutustuminen ja niistä tarinoita kuulemalla päivä kului kauniissa talvisäässä nopeasti.Näin tuli tämänkertainen Ukkojen talvitapahtuma vietettyä. Matkan varrella panimmekin mieleen kaatuneet rangat. Laskutavasta riippuen paikalla oli 19 -21 aatteeseen höyrähtänyttä ukkoa. Sauna oli niin hyvä, että pari akkaa (Sirpa ja Armi) näytti mallia lumessa piehtaroimisesta. Sukset jalkaan ja kohti Purinsuota. Ne kerättäisiin nuotiopuiksi palatessa. Armi Salenius ja Sirpa Kaipiainen (ER) ja Riitta Sairinen, sekä kirjoittaja (JäRet) mahtuivat samaan kyytiin. Kuva: Reino Tuominen Ukot joukolla Hopealahdessa Kohta päästään tekemään ruokaa, puuhommmissa Armi ja Sikke. Metsää oli ympärillä. Puuhuoltoa ei ollut tehty kolmeen kuukauteen. Osa porukasta suksilla ja loput moottorikelkan reessä kävimme kokemassa verkot ja katiskat, joista tuota lähiruokaa löytyi. Nämä tunteet sitten häipyivät loistavassa savuja tavallisessa, kookkaassa saunassa, joissa löylyä riitti. Hyväkuntoisia rakennuksia oli luonnollisesti pitänyt vuosien kuluessa korjailla mutta se oli tehty ammattitaidolla. Mykistyneinä kuuntelimme Juha Hämäläisen rauhallista juttelua, josta selvisi paikan historia ja omistussuhteet luontoa unohtamatta. Pöytä oli katettu ja toimen miehet, Ilmo Nousiainen, Mikko Ruoppa, Tuomas Kettunen, Jari Penttinen sekä Juha Hämäläinen olivat järjestäneet meille ukoille ikimuistettavan viikonlopun. Perillä petyimme, kunta oli pannut tämän retkeilyalueen kustannukset säästettäviin. Kuva: Sirpa Kaipiainen. Ateriat olivat lähiruokaa, eli hirvi-villisikakeitto monin maustein sekä maukas madekeitto. Sääkin oli muuttunut yöllä 27-asteen pakkasista mukavaan 3-5 asteeseen. Olivat saaneet siikaa ja särkeä. Joensuun työväenyhdistyksessä oltiin valveilla. 1990-luvun melskeissä paikka ajautui suvun perillisiltä rakennusfirmalle, jonka konkurssin jälkeen pankin haltuun. Jyväskylä, Espoo, Riihimäki, Kuhmo, Outokumpu ja Kitee oli oman väen lisäksi edustettuna. Melkuttimen parkkipaikalta suuntasimme mieliala korkealla kohti kaksoislaavua. Mikko Ruoppa, Tuomas Kettunen, Seppo Ruponen, Matti Rautiainen, Pertti Salo, Esko Oikarinen, Jari Penttinen, Hannu Tuovinen, Pertti Olli, Seppo Savolainen, Riku Rosling, Erkki Anttila, Juha Hämäläinen, Unto Virnes, Juhani Mikkonen, Heikki Haapea, Ilmo Nousiainen, Erkki Laitila, Reino Tuominen. ympäröivä kymmenien hehtaarien metsä oli haettu luonnonsuojelualueeksi. Luonto palkitsee rämpijän kauneudellaan. Pyhäselän rannassa oleva pihapiiri henki joka osalta aikaa mennyttä niin rakennusten kun myös luonnon suhteen. Ravittuina lähdettiin jäälle kyttäämään pilvien raosta kurkkivaa kuuta ja tanssimaan Mörkö-piiriä avannon ympärillä. Saimme nauttia hyvästä huolenpidosta, tapasimme vanhoja tuttuja ja tutustuimme uusiin kasvoihin. Kenen paikka, heräsi kysymys. Järvenselältä puhalteleva tuuli lisäsi tunnelmaa ja vähän jopa vilutti..
hiihtoviikko Äkäslompolossa; kysy peruutuspaikkoja Liisiltä. klo 17 Torpan talkoot ja saunaillat joka toinen keskiviikko kesäkautena. n Nuuksion kansallispuistoyhdistys NUUKA ry Tervetuloa nuukalaiset viettämään Espoon retkeilijöiden 40-v. su TRL Lähiretkeilypäivän retki suuntana Lohjan Tytyrin kaivosmuseo klo 13. klo 13 Kesäkauden avajaiset majalla Huhti-toukokuussa luontoretki Hyvinkäälle Usmin maastoon Toukokuussa kaupungin siivoustalkoot, ajankohta paikallislehdissä. Ilm. 5.5. Lapin erämessut 4.-5.6. Syysvaellus Lemmenjoelle. Bussi 86 Espoon asemalta klo 11.38 la 14.5. Vesijärven ympärimelonta (n. Tiedustelut: Klaus Vuorinen, 050 340 3394 n Vihdin Retkeilijät (ViRet) 10.3. Tied: Hannu Joensuu, 050 5269814. Lisätiedot: Hannele Pöllä, puh. 18.6. ja ilmoitt. ke linturetki Vanjärvelle, järj. 4.8.5. Leo Ketola hoitaa kahvipakkia. klo 12 Ulkoilua Pirttimäen ulkoilualueella. Lisätiedot opiston oppaassa, ilmoitt. mikkela@gmail.com Seuran tukikohta Stenbacka: Hilkalla varauskirja. 21.5. Rovalan järjestämä retkeilyn peruskurssi. touru@gmail.com, puh. Suunnistuksen opastusta. Riihimäen Retkeilijät (RiRet) 20.3. viikonloppuretki. Juhalle 24.3. mennessä 14.5. 044-292060, eki100@suomi24.fi, Ilmo Nousiainen, puh. Kuva: Kari Neuvonen SalSalaisten uudenvuodenpäivänretki Tuohijärven ja Hanijärven maastoon Seuraava Retkeilijä ilmestyy 26.5. 9.-16.4. 9.-12.6. Valloituksen jälkeen kokoonnuimme meidän kesäkeittiöön kynttilöiden loisteeseen grillaamaan makkaraa, juomaan kahvia ja kuumaa mehua. Lisät. Rihmakurussa hiihto/pilkki/ kelkkailu ym. Yhdyshenkilö Helena p. Seuraa ja kommentoi myös blogiamme tapiolanmmr.blogspot.fi n Turun seudun Retkeilijät (TSR) 17.4. Lisätiedot myöh. Seuran tiedotuslehti SATAKIELI ilmestyy maaliskuun aikana. ke-su Kummiseuraretki Kotkaan. 050-5928110, e-mail juha.hamalainen@kotiportti.fi, Liisi Juvonen, puh. Makkarat ja kahvit tarjolla, ilm. pe-su Kummiseuraretki Lisätietoja Mialta. Sen mukana jäsenmaksulappu. Retki Liesjärven kansallispuistoon Korteniemen perinnetilalle Tiedustelut: Anneli 040 7610415 tai Raija 040 7254898 Rovaniemen Retkeilijät (RoiRet) 15.3.-19.4. Tiedustelut: Mikko Järvinen, puh. Vielä paistoimme makkarat ja banaanit nuotiolla. Hinta 22€. FI59 4006 1520 0029 51, merkki: Verla. toukok., 1. Ilmoitt. 0400 350 515, paulitkomonen@ gmail.com, Mikko, talous@kuopionretkeilijat.fi n Kuusankosken Retkeilijät (KuuRet) Hiihtoviikko 8.-16.4.16 ”nostalgiamatka” Raattamaan Laaksontaloille. heinäk., 3. 18.5. keväinen kävelyretki Kirkkojärven luontopolulla. 14.4. Sitovat ilm. Siskonpetipaikkoja 10€ (muille seuroille). Ohessa kävimme läpi vielä toimintasuunnitelmaamme kevään retkien osalta ja muistelimme menneen vuoden tapahtumia. seisomassa Markku ja Eija Kauppinen ja Jouni Vuorio, istumassa Maija Liisa Salmi, Markku Pohjola, Pirjo Kuikka, Tarmo Tikka, Helena Nurmio. Tuli vietettyä reippaillen uudenvuodenpäivä, hieno homma! Teksti ja kuva: Hannele Vuorio Kansalaisena tietoyhteiskunnassa… Kallioniemen kesäakatemia: Tervetuloa Kesäkoti Kallioniemessä järjestettävään merelliseen kesäakatemiaan 8.-12.8.2016! Viikon teemana on SOME ja sen sovellutukset kansalaistoiminnan tukena kuten osallistamisessa, osallistumisessa, osaamisen ja vuorovaikutuksen lisäämisessä, vapaaehtoistoiminnassa, vaihtoehtoisen tiedon ja ymmärryksen lisäämisessä ja eurooppalaisessa vuorovaikutuksessa. ViRetin linturetki Utön majakkasaarelle. Kokoonnutaan Hakaniemen rantaan klo 9.45. Maksu seuran tilille 11.5. la 7.5. Lisätietoa: Matti Huttunen. 28.5. 18.4. klo 18. Mia ja Kari Neuvonen SalSalaiset vas. 8.5. Tarjolla kevyttä iltapalaa. Tied: Risto Mäntylä puh.040 828 9146 tai mantylaristo@gmail.com n Karjalan Retkeilijät (KR) vko 12 Pietarhovin retkeilykerhon Lapin hiihtoretki; lisätietoja Ilmolta. KEVÄTKOKOUS Rientolassa klo 18. la HäRet avoimet pilkkikisat Hattulan Vanajanniemessä klo 10-13. ja 16.3. Ohjeet myöh. 7 Toimintakalenteri n Espoon Retkeilijät (ER) 12.-13.3. 040 7516143, lm.niskanen@gmail.com, Pertti, p.040 867 8638, pertti.taskinen@dnainternet.net, Pali, p. Maasto oli vaihtelevaa, oli mäkeä, tasaista kallio-, jäkäläja sammalmaastoa. 045 1319128 tai s-postilla miaviret88@gmail.com. n Salpausselän Samoojat (SalSa) 12.3. klo 10 Helatorstain ulkoilupäivä Torpalla. 75 km). klo 18 alkavat melontakurssit Laajalahdella. tapahtuma. pilkkitapahtuma klo 10-13 ja kevätkokous klo 15.00 Ukonjoen kämpällä; ilm. 30.4. fi/jarvenpaa/index.php. Taunolle, p. Retkeilykurssi nuorille (12-16 –v.) Tammirannassa 5. -7 astetta ja metsässä ei tuuli tavoittanut meitä. Kummiluokan kevätretki Teematyöpajat maanantaisin 18.-20.6. 17.3. Kokoontuminen sisääntuloaulassa. Patikointimatka Kiinan muurille. 050-5431954, ilmo. ja 5. Mukana kolmetoista ViRettiläistä. mennessä sähköpostitse osoitteella ilporossi5@gmail.com ViRettiläiset vauhdissa: Vihdin Elimäki on valloitettu! … No ei se korkeudella ollut pilattu, vain 128,42 m, mutta polku oli jäinen ja pimeys olisi voinut pahemman kerran eksyttää. Kiitos kaikille, mukavaa kun tulitte! t. Petipaikkamaksu 50€ koko viikonloppu. mennessä. Mahdollisuus tutustua hyvinvointikartano Kaisankotiin ja Espoon automuseoon. Pyörän huoltoilta alkaen klo 17. 3.5. Liisalle viim. la Luonnonyrttikurssi Stenbackassa 7.6. 10. TRL:n pilkkikisat Ukonjoella 24.4. Ulkomaanvaellus Kroatiaan. n Järvenpään Retkeilijät (JäRet) 14. menn. 20.3. Ilmolle 20.4. 28.4.1.5. 24.4. kevätkokous klo 15 Koivulassa. Mialle viim. Yhdyshenkilö Hannu p. ViRettiläisten ilm. Kuntoa ja kulttuuria TRL:n väelle Koivulassa. 040 5881439. su Linturetki Vanhankaupungin lahdelle. 15.–17.7. TSL Luoteis-Uudenmaan opj. Lampi oli saanut jo jääpeitettä. kummiseuraretki Kotkaan; ilm. 30.6. Ilm. nousiainen@elisanet.fi n Kuopion Retkeilijät (KuRet) 20.3. 24.4. 21.5. – 3.7. Kiitos.. pe 22.4. Muista mahdollisista retkistä tietoja sähköpostissa. 28.5. Paikka Rantapiha, Kuhankuonon retkeilyalue. Saaristokuljetus Hakaniemi-Vuosaari lähtee klo 10, liput 7€/2€. 040 7024920. Retkeilyn peruskurssi Järvenpään opistolla, kurssimaksu 50 euroa. HTR:n ja HLY:n kevätkokous klo 17, Hakaniemen Paasitorni, Työväentalon aulasta saa paikan tiedoksi. Yhdyshenkilö Hannu. TRL:n liittokokous Verlassa 20.–22.5. klo 17.30 VUOSIKOKOUS EYJ:n tiloissa, Kauppamiehentie 6, Tapiola. Ilm. pe-su ViRetin retki Kouvolan Verlaan ja TRL-liittokokoukseen 14.5. Ks. 9. Maaliskuussa viikot 13-14 olemme hiihto/pilkkiviikoilla Raattaman Rihmakurussa, tiedustelut: Eila Oranen. 050 5658883, Tuula: tuula. Osanottomaksu 15€. Kokoonnutaan Ruoholahden metroaseman edessä klo 17. Ketolan Leolla oli pakki mukana nokipannukahvin keittoa varten. klo 15 Kevätkokous Heiskan majalla 8.-15.4. Valloituksen jälkeen maistui kahvit, mehut ja makkarat. fi, Pertti Mikkelä, 0400 475254, pertti. Kokoontuminen Kauppatorilla Kolera-altaan luona klo 11. Tarmo Tikalle viikkoa ennen tekstiviestillä 040 8236625 tai tarmo.tikka@phnet.fi Lehmusreitti toukokuussa. Huhti-toukokuussa suunnistuskurssi; tarkempia tietoja seuran kotisivuilta 4.-8.5. Kyllä teki kahvi kauppansa sekä omat eväät maistui. 9.–16.4. juhlaa 30.4. Sen jälkeen lähdimme kohti Tuohijärveä ja autojen parkkipaikalle. Pyöräretki, lähtö Bembölestä. klo 17–19. 19.3. mennessä Yhteystiedot: Juha Hämäläinen, puh. Varattu mökki Verlan tehdasmuseoalueelta, siinä petipaikkoja 6, sekä sauna omassa rannassa. Juhalle 14.3. Yhteyshenkilönä Leo, puh. 31.3.-23.4. 22.5. klo 9 Äitienpäiväpyöräily, kokoonnutaan Topparoikka-patsaalle. Retki Vartiosaareen. 040 504 8296. Avoimet ovet kuopiolaisille Koivulassa klo 11-15. Maasto olikin yllättävän haastavaa ja jouduimme välillä miettimään mistä mennä turvallisesti eteenpäin. kesäk., 6. 9.-18.9. vietetään Espoon Retkeilijäin 40-vuotisjuhla Stenbackassa. 0440 500354, hilkka.laitinen@gmail.com, Armi, 040 5098259, armi.salenius@gmail.com, Juha Saarinen, 050 5430067, jpt@kolumbus. klo 11. Melontaretki Lempäälän ympäri. Kokoontuminen klo 10 jäähallin p-paikalla. Lisää infoa s-postilla myöh. ilmoitus. – 16.4. 040 7404470. ja lisätiedot: Erkki Sivula, puh. hiihdetään Kymijärvellä. Ilmolle 23.5. com n Hämeenlinnan Retkeilijät (HäRet) 19.3. 13.15.5. 044 5817681. 040 8445 295 tai mikkoj(at)nic.fi. Kokoonnutaan Karisman pysäköintipaikalla klo. klo 18 Kevätkokous, Tirolisali, Rovakatu 2, 23.3. Seuraa KVL-Sanomat ja Pk sekä nettisivut. Osanottajamäärä täysi, heille tulee retkikirje. 15.5. 13.–15.5. 11.4. elok., 7. Retkistä tietävät: Hilkka puh. Retkeilyn peruskurssin harjoitteluvaellus. Yhdyshenkilö Hannu. 2.5. ja 19.4., 3. 9.5. Viikon hinta maanantain 8.8. Tammirannan keskiviikot. sekä 7.6. Mato-onkikisat Matinsaaressa. klo 18-21 Kuutamohiihto Kemijoen jäällä, taukopaikka Alakorkalon laavulla 9.-12.4. Kurssi on maksuton. Ks. Melontaretki kesäkuussa. 15.6. Mialle vielä 10.3. mennessä Toukokuun lopussa Noljakan koulun kummiluokkaretki 11.–18.6. kotisivut, Tammirannan Sanomat. Vanhoja valokuvia ja jutustelua klo 16 Työväenliikkeen kirjastossa. ja 17.5. Perheleiri Hätäensiapu-kurssi, Suunnistuskurssi ja Mapitare-karttaohjelmaan tutustuminen, ajankohta vielä avoin. 3.-5.6. Vetää Leo Ketola. 4. puh. Mialle 9.5. Toimitsijoita tarvitaan, ilmoitt. to ViRetin sääntömäär. tiist. 14.3. Erämessut. 18.6. menn. 18.-26.5. Juhlatarjoilu. Tapahtumat ovat kaikille avoimia! Yhteyshenkilöt Matti Huttunen, 040 8324302, mk.huttunen@pp.inet.fi , Eila Oranen 040 7344913 oranen.eila@gmail. hiihtoretki Lapin hangilla 23.4. Työväenopiston opistolaisyhdistyksen järj. Retkeilijän turvallisuuskurssi. TRL:n talkoot Ukonjoella; ilm. 22.5. vk 26 Kesävaellus Savukoskelle, 4 yötä. lokak. 20.4. Kevätkokousja kävelyretki klo 10. www.jarvenpaanretkeilijat.com n Kangasalan Retkeilijät (KangRet) 4.4. Jäsenjärjestöjä on pyydetty mukaan. Sää oli mukava n. Lisätietoja: Eila ja Matti. lounaasta perjantain 12.8. 22.5. aamiaiseen puolihoidolla (aamiainen, lounas, iltapala) on 250 euroa. osoitteessa https://opistopalvelut. Loistava TRL-hiihtoviikko Varkhanmukkassa. mennessä. Huom! Ilm. Teimme pienen maastoon tutustumisen lammen ympäri. Lopuksi 18.-19.6. Retkestä lisää s-postilla. puh.johtajalle milloin olisit käytettävissä. Ilmoittauduttava. Hiihtoviikko Vuontispirtillä. Ilm.: Raimo Lähdesmäki, 050 3801116, raimo.lahdesmaki@gmail. Lintu/suoretki lähialueelle. Kokoukseen kutsuttu TRL-pj Pauli Komonen kertomaan liittokokousasioita. Yhteystiedot: Liisa, p. mennessä 2.4. Yhteyshenkilö Arvo Korkkinen, puh. 0400 654 821. 040 5029399. ja lisätiedot: Erkki Sivula. com 8.-12.8. retki Vallisaareen. Pyörät kuntoon 7.5–14.5. klo 13 Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha. Hinta 400 €, tied. su Pyöräretki Nukarinkoskelle Järvenpään rautatieasemalta klo 9. Lähtö klo 21 Matkakeskuksesta. Jäsenet tervetuloa! 13.3. Eräretki K-nummen Linlosaareen, jonne silta, 1-tai 2-päiväisenä. Ohjelmassa mm. Kokoontuminen Seitsemisen luontokeskuksella. Aineistot 15.4. Valamon hiihto; ilm. Pajunkissoja ja talvipuuhia Koivulassa alk. Ekille 16.5. klo 10 Kävelyretki Kirkkoharjun poluilla ja tutustuminen suppaan. 0440 500354, hilkka.laitinen@gmail.com Meitä lähti retkelle 10 henkilöä hyvät eväät repussa. Markku ja Jouni tekivät tulet nuotioon, johon Leo sitten laittoi pakin tulille kahvia varten. Johtokunnan kokous 17.3. Huomioikaa juhlapatikka 1.5. Seura lainaa varusteita. No, perille päästiin ja aikaa retkeen oli kulunut jo huomaamatta nelisen tuntia. Saaressa luontopolku; kulttuuriympäristö. Kävelytapahtuma Birger Käcklundin ”Tseken” tielle. Lisätietoja Kerttuli: kerttuli.karonen@ gmail.com, puh. Valkmusan kansallispuisto ja Keisarillinen kalastusmaja Langinkoskella. Kallioniemen kesäakatemia. Ilm. 1.7. www.trekkari.fi n Helsingin Työväen Retkeilijät (HTR) 17.3. – alkaen n. 050-4066819, liisijuvonen@gmail.com, Erkki Ajakainen, puh. Saavuimme Hanijärven rantaan nuotiopaikalle. Kanootteja vuokrataan tarpeen mukaan hintaan 20€/henkilö. 16.7. syysk. klo 15 Ulkoilupäivä Pikku-Herityssä Valkeakoskella. 1.5. Hilkka Laitinen, p. Tied: 050 4360178, kirsti.lumiala@tyovaenperinne.fi 12.5. Luonnon ja työn merkeissä, sekä juhlapatikka Nuuksiossa. tarjoilusta johtuen Eila Oraselle. 0400 614 899. su HTR-retki Vartiosaareen teemalla ”Helsingin saaret tutuiksi”. 26.3. klo 10 Retki Seitsemisen kansallispuistoon. 1.5. vaellus Kevon Kanjonissa; ilm. www.salpausselansamoojat.com n Tapiolan Maaja Meriretkeilijät (TMMR) ke 13.4. Kimppakyytimatka Kouvolan Verlaan, kokoontuminen klo 9 Leppävaaran Läkkitorilla. Koivula kesäkuntoon, alkaen klo 11
Retkikuntaa johtaa Jerevanin yliopiston ja Armenian tiedeakatemia tutkijaryhmä. Matkalla tehtävät vaellukset sopivat normaalikuntoiselle. Luonnonystävät ovat tehostaneet sosiaalisen median käyttöä viestinnässään. Leikkausjonot ovat pitkät. TUTUSTU KANSAINVÄLISEEN LUONNONYSTÄVÄT -LIIKKEESEEN Työväen Retkeilyliitto on osa kansainvälistä Luonnonystävät -liikettä (Naturfeunde Internationale, NFI). Sekin opittiin, että kun lähdetään pilkille, pukeudutaan lämpimästi, kuten opettaja oli sanonut. Teksti ja kuva: Liisa Niskanen Retkeilijän päätoimittaja lähti reissuun odotellessaan uusia polvia. Matkan järjestää Central Asia and Caucasus School for Ecological Education (CACSEE). Kuva: Pertti Mikkelä Kamelilla kaunihimmin Lumen riemut ja kevään odotus Hyvin luistaa. Saat tietoa ajankohtaisista teemoista ja projekteista seuraavista kanavista: • www.nfi.at • www.facebook.com/nfint.org • www.youtube.com/nfi1895 • www.twitter.com/NaturfreundeInt • http://tourismlog.wordpress.com Luonnon ihmeitä Rauhallinen kulkupeli Taurusvuoristossa. Se laskeutuu rauhallisesti maahan ja odottaa maltillista matkailijaa selkäänsä. Hinta sisältää: • täysihoito (3 ateriaa päivässä mukana kulkevasta kenttäkeittiöstä) • keittiöhenkilöstön palvelut • kuljettajaryhmän palvelut ja kaikki matkakustannukset • tutkijoiden ja tulkkien palvelut • sisäänpääsymaksut museoihin, luonnonpuistoihin ja luonnonsuojelualueille • yöpyminen teltoissa Koe ainutlaatuinen Armenia tutkimusryhmän mukana RÄPPI Elon alussa vain syöt, nukut ja kehdossa kiikut, jalkasi kun löydät, uskon, että patikoiden liikut. Monipuolinen ohjelma sisältää tutustumista alueen eläinja kasvikuntaan sekä maaja metsätalouteen. Retkeilijöitä oli mukana toista tusinaa ja niinpä riitti opastajia pilkkijöille. Opittiin taas yksi asia luokkahuoneen ulkopuolella. Taurus-vuoristo Turkissa on laaja ja Kappadokian ikivanhat luolat mielenkiintoisia. Mikä kala tämä on. Ierikka esitteli ongen toiminnan ja Seija toukat. Kun sille on kohtelias, on sekin sitä. Kuva Hilkka Tikka Matkareitti. Sisarusten ja kavereiden kanssa lumessa päivisin riehut, yöt pitkät nuorena lähes läpeensä nukkumatta (somessa?) riekut. Kameli saa vettä ja heinää ja näkkärikin maistuu. Matkalle on kutsuttu luonnontieteen opiskelijoiden lisäksi kaikenikäisiä luonnonystäviä. Matkan teko näet hieman pelottaa. Siksi talvisiin lajeihin on valittava jokin selvästi pohjoisempi kunta, retkikamat (verkko)kaupasta kuntoon, oli laskulla eurot tai punta. Eikä mennyt kuin hetki, kun ensimmäinen saalis nousi pintaan. Siippasi tai matkalaistesi kanssa väsyksissä ehkä vähän kränäät, mutta huikeat maisemat mielen tasoittaa, joita liikkuessas sä näät. Ei etelän vesisateissa talvisin suksimiseen riittävästi ole lunta, suurista kinoksista ja keväthangista latuineen näet vain unta. Monet menevät kesät, menevät talvet ja tulevat uudet linnut ja keväät, kuljet polut, kuljet ladut ja levähdät syöden nokipannukahvit ja eväät. Paksummasta päästä toukka koukkuun ja koukun pää näkyville, on kuulema uusinta tietoa. Pekka perkasi ja fileroi kalat, sekin oli sellaista oppia, jota Kuopion kouluissa ei näinä säästöaikoina lapsille tarjota. Ryhmä siirtyy paikasta toiseen kahdessa maastokelpoisessa bussissa. Mika Suni Hinta ei sisällä: • lentolippuja (Hki-Jerevan-Hki) • viisumikuluja • matkavakuutusta • muita kuin ruokajuomia • mahdollisia telttojen lainauskuluja Omat makuupussit ja -alustat sekä teltta on oltava mukana. Uusi kummiluokkamme, 5 a, oli pakannut eväät reppuun ja jollakin oli omat pilkkivehkeet. Matka järjestetään 24.7.-14.8.2016 ja 21.8.-11.9.2016 Matkareitti on merkitty karttaan punaisella. Se on nättiruokainen, mutta päätoimittaja keittelee vahvat kahvit ja lorauttaa hieman ”leijonan maitoa” joukkoon. Matkalla on mukana kaksi saksankielen tulkkia. 8 Talvikalastusta Koivulassa Iloinen kalkatus kuului jo kaukaa kun Tuomas-opettaja saapui joukkonsa kanssa eka kertaa Koivulaan. Kaksikyttäräinen kameli pitää viileän vuoriston ilmastosta. Luokalla on 19 poikaa ja 9 tyttöä, nyt oli 4 poikaa poissa, mutta läsnä oleva porukka uhkui intoa. Joillakin alueilla vuorille nousut voivat olla matkan pituuden tai korkeuseron vuoksi vaativampia, ja niistä sovitaan paikan päällä tarkemmin. Sitten vaelletaan keinahdellen läpi lumisten solien ja varovasti vuoriston jyrkänteiden reunamia seuraillen. Matkalle tulee ilmoittautua viimeistään 30.4.2016. Pitkän taipaleen jäljiltä patikoija raukeana huokaa, poskissa punotus, saunan lauteille ennen ruokaa – tuutteha työ kaa, kysyy tuo otus. Kohta nostettiin kiloinen kuha ja puolitoistakiloinen hauki. Otin matkakumppaniksi kantojuhdan – kaksikyttyräisen kamelin. Retkeilijöden Kake ja Pekka läksivät nostamaan verkkoja ja pojista oli hyvä apu narun vetämisessä. Pilkkejä ja toukkia oli riittävästi, sillä Kokkarisen Ierikka vaimonsa Seijan kanssa ovat opettaneet erilaisia porukoita tähän heille rakkaaseen harrastukseen. Lisätietoja: www.cacsee.com Mikäli olet kiinnostunut matkasta, ota yhteyttä TRL:n toimistoon. Ikää kun karttuu, hidastuu suksien vauhti ja harvenee joulun odotus, paikkaa kuin paikkaa muutenkin vaivaa keski”äkäisellä” jokin kolotus. Retkeilijöistä Leena, Pertti ja Mauri lähtevät kilpailemaan Retkeilyliiton pilkkimestaruudesta Ukonjoelle. Muuttuvien kustannusten vuoksi hinta voi nousta enintään 4 %, ja se vahvistetaan viimeistään kuukausi ennen matkan alkamista. kysyi onnellinen kalastaja posket hehkuen ja ahvenhan se oli. Joka puolelta kuului ilon kiljahduksia, pieniä ahvenia nousi kotiin viemisiksi, äidille paistikaloiksi tai kissalle herkkupaloiksi. Lisäksi tehdään päiväretkiä vuoristoon ja kulttuurinähtävyyksiin. Hilkka Laitinen TRL:N jäsenillä on mahdollisuus osallistua kolmiviikkoiselle matkalle Armeniaan. Kun oli otettu vielä vauhdit napakelkassa ja makkarat paistettu nuotiolla, oltiin valmiit lähtemään koululle takaisin. Hinta on noin 1250 euroa. Kamelin avulla siellä pärjäsi huonoillakin polvilla
MaaliskuuTa 2016 Vitamiinia virkistäväm pi. 33 10
Kiinnostavien ihmistarinoiden lisäksi osiosta löytyy muun muassa muotia, ruokaa ja hyvinvointia käsitteleviä juttuja.” Nora Vilva Demokraatin Elämä-osion tuottaja Jari Soini. Elämä-osiossa on syvällisiä haastatteluja kotimaisista ja ulkomaisista ajankohtaisista henkilöistä. MaaliskuuTa 2016 ”Matti Nykästä siteeraten ”Elämä on ihmisen parasta aikaa”. 34 10
MaaliskuuTa 2016 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 701 0539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Pieni japanilaispoika joutui maaliskuussa 2011 säteilymittaukseen Fukushimassa. 35 10. Pirkko Lindberg teki kirjan fukushimalaisten tarinoista Katastrofin koskettamat A P Ph ot o / Ky od o N ew s
Sairauksiin menehtyneet voivat lisätä 16 000 onnettomuudessa kuolleen määrään. Siksi Lindbergin kirja on nimeltään Fukushima ikuisesti. Prosessi lähti siitä, kun 11.3.2011 maailmaa järkytti uutinen ydinvoimakatastrofista Japanin Fukushimassa. Hän kasvattaa edelleen myrkyttyneellä alueella karjaansa, jonka maitoa ja lihaa hän ei voi myydä. Sain myös paljon tietoa Japanin suoranaisesta välinpitämättömyydestä luonnonsuojeluasioissa. MaaliskuuTa 2016 Pirkko Lindberg kirjoittaa haastatteluihin perustuvia dokumenttiromaaneja Nobel-palkitun Svetlana Aleksijevitshin tapaan. Lindberg on pitkään ollut luontoaktivisti ja eritoten ydinvoimakriitikko, joten hän päätyi kirjoittamaan kirjan nimeltä ”Fukushima ikuisesti” (Savukeidas, 2016). ” Maaperä katsotaan nyt terveelliseksi, koska siitä on otettu kymmenen sentin kerros pois. Lindberg kummeksuu, että Japani palaa uudelleen ydinvoiman käyttöön, vaikka koko maa sijaitsee mannerlaattojen välissä. Kun onnettomuudesta on nyt kulunut viisi vuotta, Lindbergin kirja on valmis. – Karjankasvattajasta on tullut Japanissa suurjulkkis, Herra Vastarinta. – He kertoivat, että Fukushiman uutisoinnissa on katastrofin kokenut tavallinen ihminen jäänyt kovin vähälle huomiolle. Osoittautui, ettei viranomaisilla ollut mitään realistista evakuointitai muita suunnitelmia onnettomuuden varalle. – Kirja-aihe selkisi, kun tapasin japanilaisia, joita matkasi Suomeen 2013 niin sanotulla Rauhanlaivalla. Homma ratkesi, kun Lindberg tapasi nuoren naisen Maya Saaritsan, joka oli halukas lähtemään mukaan ja joka osasi japania. Tapahtui miltei pahin mahdollinen: maanjäristys ja siitä aiheutunut tsunami. Heidän evakuointinsa kesti monta viikkoa, ja nyt kuusihenkinen perhe asuu pikkuruisessa ”koirankopissa” Tokion ulkopuolella. Siirto olisi epäonnistuessaan aiheuttanut entistä suuremman katastrofin. Samalla miehen oma terveys on vakavassa vaarassa. Viranomaiset eivät ole reagoineet näihin ongelmiin. Uusin kirja kertoo Fukushiman ydinvoimalaonnettomuudesta katastrofin itse kokeneiden ihmisten silmin. Historian jäljet pelottavat japanilaisia Ydinvoimalakatastrofista on kulunut viisi vuotta, mutta sen arvet näkyvät pitkälle tulevaisuuteen. Hän hoitaa myös muita hylättyjä eläimiä. He vierailivat myös Pyhäjoella, jonne puuhataan seuraavaa ydinvoimalaamme. Jokainen hänen käyntinsä on mielenosoitus ydinvoimaa vastaan, median sekä mellakkapoliisin tiukasti seuraama. Tulkkini pelästyi ja lähti kotiin. Esimerkiksi aurinkokennoista on tullut hyvin suosittuja. – Kaikilla perheen neljällä tyttärellä oli jokin muutos kilpirauhasissa. Japanilaiset ovat myös ryhtyneet säästämään energiaa aiempaa tarkemmin. Herra Vastarinta ja muut urhoolliset Pirkko Lindberg tapasi Fukushiman seudulla asuvia ihmisiä, muun muassa karjankasvattajan, joka on kieltäytynyt muuttamasta pois. Saastuneiden alueiden ihmiset saavat käydä kotonaan kerran kuussa, mutta viipyä vain päivän. – Maaperä katsotaan nyt terveelliseksi, koska siitä on otettu kymmenen sentin kerros pois. Huoleton asenne on tehnyt Japanista taloudellisen maailmanmahdin. Viranomaiset tekivät päätöksen, että Japanin kaikki yli 50 reaktoria suljetaan. – Kun lähdimme Fukushiman suuntaan tuli tieto, että vaurioituneita polttoainesauvoja ruvettiin siirtämään pois maanjäristyksen ja sen jälkeisen tsunamin tuhoamasta ydinvoimalasta. Hän käy vähän väliä osoittamassa mieltään Tokiossa ministeriöiden edessä ja hänellä on mukanaan sairastunut lehmä kuormaauton lavalla. 36 10. Fukushiman ydinvoimalan kolmen reaktorin sydämet sulivat. Pirkko Lindberg tapasi myös perheen, jossa on kolme tytärtä ja onnettomuuden aikaan neljäs tulossa. Uusimpien tietojen mukaan on Japanin konservatiivihallitus kehottanut ihmisiä muuttamaan takaisin koteihinsa, jotka ovat etäämpänä kuin kymmenen kilometriä Fukushiman ydinvoimala-alueesta. Laivalla oli mukana Futaban pikkukaupungin pormestari, joka kertoi pyhäjokelaisille varoittavia esimerkkejä kotikaupunkinsa täystuhosta Fukushiman kupeessa. Kuorittu maakerros on pantu muovisäkkeihin, tosin kukaan ei tiedä mihin säkit pitäisi panna.” ros on pantu muovisäkkeihin, tosin kukaan ei tiedä mihin säkit pitäisi panna. Kaaoksen keskelle Fukushima osoittautui paikan päällä paljon vaarallisemmaksi kohteeksi kuin Lindberg osasi odottaa. Heitä huolestuttaa Fukushiman onnettomuus ja eritoten sen jälkikäsittely. Lindberg tutustui näihin ihmisiin ja he toivottivat hänet tervetulleeksi Japaniin. Näistä kontakteista olen paljon velkaa AfshinValinejadinille, joka tiesi paikat ja tunsi ihmisiä. Japani on näinä ydinvoimattomina aikoina pärjännyt muilla energianlähteillä. Heistä ydinvoimalaonnettomuus oli mitä sopivin kirjan aihe. Idea vaan vaikutti aluksi hankalalta toteuttaa, vaikka olin vieraillut parikymmentä vuotta aiemmin Japanissa. – Sain yhteyden moniin ihmisiin, joiden elämän ydinvoimaonnettomuus murskasi. Yhä järkyttyneet ja tilapäismajoituksessa edelleen asuvat asukkaat kertoivat onnettomuudesta, sen aiheuttamasta järkytyksestä ja kaaoksesta. K un kirjailija Pirkko Lindberg sai valmiiksi lapsuudestaan ja nuoruudestaan Vaasassa kertovan romaanin ”Hotelli Kaipaus”, hän sunnitteli kirjoittavansa seuraavaksi tulevaisuudesta. Tässä tilanteessa neuvoton kirjailija sattui onnekseen tapaamaan iranilaisen ydinvoima-asiantuntijan, toimittaja Afshin Valinejadin, jonka palkkasi avustajakseen. Tosiasia kuitenkin on että japanilaiset ovat järkyttyneitä maansa ydinvoimapolitiikasta. Hän pohdiskeli, mikä on tulevaisuuden kannalta tärkeää ja kirjoittamisen arvoista. Virallinen asenne on, että saasteet ovat ongelma, jotka pystytään ratkaisemaan huipputekniikalla. Kuorittu maakerAnni Kotkamaa. Uskon, että juuri tästä on tulossa Japanissa suuri kansanterveydellinen aikapommi. Niistä on kaksi nyt avattu uudelleen ja piakkoin otetaan kymmenkunta taas käyttöön
Laskijan toimeksianto näyttää johtavan rikosaaltoon. Romaani rakentuu tahallisen kulmikkaasti. Kahden tarinan miespuoliset, nimettömät minäkertojat voivat olla sama tai sitten eivät. Ilmeisintä olisi, että yksi ja sama minäkertoja muuttuu toiseksi jollain arvoituksellisen järkyttävällä tavalla. Lukujen otsikoissa käytetään romaanin alkuperäistä, pidempää nimeä ”kovaksikeitetty ihmemaa”, viittauksena amerikkalaiseen dekkarigenreen. Syöpätilastot ovat nousussa ja säteilyä voi mitata suuria määriä koko maassa. Meidän on mietittävä, millaisen maailman me jätämme perinnöksi tuleville polville. Metsien ja muurin ympäröimässä pikkukaupungissa aika tuntuu seisahtuneen, vaikka yleinen ränsistyminen vihjaa menneestä. Olen tehnyt kirjojani samalla tekniikalla kuin hän: ensin tutustun asiaan, syvähaastatettelen tapauksen kokeneita ihmisiä ja sitä kautta menen aiheeseen ihmisten tarinoiden avulla. Sääntely jättää ympäristön tuntemattomaksi. Ehkä siinä on seuraavan kirjani aihe, tuumaa Pirkko Lindberg. Selittämättömästi minäkertojan kuuluu ”lukea vanhoja unia”. Muihinkin henkilöihin viitataan nimen sijasta ammatilla, arvoasemalla tai jollain tuntomerkillä. Kaupunkilaiset vailla minuutta Maailmanlopussa mahdollisen entisyyden muistikuvat hiipuvat, myös minäkertojalla. – Olen tietysti itsekin nauttinut Suomen hyvinvoinnista ja halvasta energiasta, mutta yritän kuitenkin kunnioittaa luontoa. Tarkempia tietoja ei heru. Projekti lopetettiin, kun koehenkilöt alkoivat menehtyä. – Ajattelen Aleksijevitshin tapaan, että kirjoissa pitää tähdätä tulevaisuuteen. Hilkka Kotkamaa Minuuksien murhenäytelmä KIRJAT Haruki Murakami: Maailmanloppu ja ihmemaa Suom. Nobelisti esikuvana Nobelin kirjallisuuspalkinnon sai viime syksynä Pirkko Lindbergin suureksi hämmästykseksi ja riemuksi valkovenäläinen Svetlana Aleksijevitsh. Aika ja tapahtumat eivät ole lopussa, mutta valintoja tai suunnitelmia ei ole, siten ei onnea tai kärsimystäkään. Sen tilaajan Tohtorin salaiseen laboratorioon pääsee vain pelottavalla superhissillä ja siitä vesiputouksen alitse maanalaista jokea pitkin. Suomikin mainitaan kerran jo tässä kirjassa. 546 s. Vinkkejä voi löytääkin. Rikosjuonet menevät reippaaksi rymistelyksi, jossa on perinnetietoista parodiaa. Toisaalta ydinvoiman vastustajat leimataan ankarasti. Samaa hän toivoo Suomeenkin, jossa olisi paljon kehitettävää vaihtoehtoisissa energiamuodoissa. Teoksella on erityinen sija kirjailijakuvassa, sillä siinä pääsee hallitsevaksi surrealistinen, järjenvastainen ja ahdistava fantasia, joka sulautuu arkikokemuksiin. Laskijan työnantaja Systeemi on valtiorakenteeseen kytkeytynyt jättiorganisaatio. Ihmemaa on ultramoderni teknomiljöö, ehkäpä Tokion kaltainen. Lukija päättäköön, mitä tässä symboloidaan. Vastapuolen maanalaiset Merkitsijät taas ovat Systeemistä kieltäytyneitä tai poispotkittuja spesialisteja. Lindberg pitää edelleen yhteyttä Japanissa tutustumiinsa ihmisiin ja tiedot sieltä ovat hälyttäviä. Murakamin myöhempi ominaislaatu on hyvällä idulla. Nimensä mukaisesti se koostuu kahdesta irrallisesta kertomuksesta, jotka etenevät vuorotellen. Se tehdään tutkimalla Kirjastoon koottuja vanhoja eläinten kalloja. Uusin suomennos Nobel-arvailujen kestoehdokkaalta, japanilaiselta Haruki Murakamilta (s. Hän on kirjoittanut myös etelämantereen uhkakuvista kirjassa ”Maailmanmatkaaja”. – Aleksijevits on ollut minulle esikuvana. Raisa Porrasmaa Tammi 2015. Maailmanloppu on paikka eikä eskatologinen näky. Pelon ja kauhun elementit kasvavat molemmissa maailmoissa hillittyinä, mutta väliin syntyy tyhjäkäyntiä. Toimijat ja motiivit jäävät hämäriksi, mutta raaka meno puhuu puolestaan. – Minulle on joskus sanottu, että kokemusperäiset dokumenttiromaanit tai ekologiset matkakirjani eivät ole kirjallisuutta ollenkaan, mutta nyt tämä lajityyppi kelpasi Ruotsin Akatemiallekin. Traaginen fantasia Kun kyseessä on yhtenäinen romaani, tarinoiden välillä on yhteys. Kertoja puhuu epäselvästi, mutta Varjossaan jokainen näyttää menettäneen myös minuutensa. Minuuden erityiset syvärakenteet tekivät hänestä siihen ihannetapauksen. Tulkinta tuntuu hölmöltä, sillä teksti tähtää tunnelmien kerrostamiseen epäselvyyksien kautta. Esimerkiksi eläinten kalloilla on merkitystä sekä Tohtorin hankkeille että Maailmanlopun kirjastolle. Heille on ollut shokki, että ydinvoimaloiden turvallisuus on hoidettu niin lepsusti ja mahdolliseen onnettomuuteen ei ole juuri varauduttu. Pirkko Lindberg löysi matkallaan Japaniin myös merkkejä kiinnostuksesta aurinkoja tuulienergiaan. Svetlana Aleksijevitsh on haastatellut suuren joukon toisen maailmansodan, Tshernobylin, ja Neuvostoliiton hajoamisen kokeneita ihmisiä ja sulattanut kertomukset kauniilla kielellä ja myötäelävällä tunteella romaaneiksi. Mietin paljon, miten ihmiskunnalle käy, kun kaikki halvalla tuotettu energia loppuu. MaaliskuuTa 2016 – Uskon, että japanilaisten herkkyys reagoida ydinvoiman vaaroihin johtuu historiasta, Hiroshiman ja Nagasakin atomipommituksista. Rikosjuonet menevät reippaaksi rymistelyksi, jossa on perinnetietoista parodiaa.. Muurin portilla kaikki ovat joutuneet luopumaan Varjostaan, joka jää ulkopuolelle menehtymään. 35-vuotias minäkertoja, erityislahjakas Laskija toimii edistyneimpien laskukaavojen parissa. Hän uskoo lähestyvänsä tietoteknistä ja aivofysiologista mullistusta, jonka viimeistelyyn Laskijaa tarvitaan. Alkusivuilla Laskija saa uuden tehtävän. 1949) on hänen neljäs romaaninsa vuodelta 1985. Niiden välille aavistaa yhteyden, mutta se riippuu myös lukijasta. Pysyvyyttäkin leimaa väliaikaisuuden tunne. Lindberg taas on kirjoittanut Fukushiman lisäksi Tuvalun saarista kirjan ”Tuvalu SOS”, jossa kuvataan ilmastonmuutoksen uhasta, joka voi upottaa koko saariryhmä mereen. 37 10. Laskija oli osallistunut äärimmäisiin kokeisiin aivotoiminnan kiihdyttämiseksi. Romaani yhdistää rohkeasti monia tyylilajeja. Jätäkö jälkeemme radioaktiivinen jätevuori ja saastunut maa. Tohtori on vanha erakkonero, apunaan 17-vuotias lapsenlapsi, tekstin ”pulska tyttö”. Yksikään asukas ei tiedä, mistä ja miten on sinne tullut. Juhani Ruotsalo ” Romaani yhdistää rohkeasti monia tyylilajeja. Ainakin Fukushiman onnettomuuteen asti on linja ollut tiukka. Täysin erillään Ihmemaasta se on tämän vastakohta. Jos on löydetty pienikin lappu ydinvoimaa vastaan, on talossa poliisin tarkastus ja häkki on heilahtanut herkästi. Turvallisesta hiljaiselosta huolimatta kaupungissa pelätään kaikkea. Minuuden perusteita ravistavasta teoriasta puhutaan asiaankuuluvan huterasti. Ahdistus, jopa traagisuus vahvistuu melkein sana sanalta. Kaikki on säädeltyä, ennalta määrättyä ja muuttumatonta, eikä kukaan ajattelekaan muuta. Kamppailua datasta Kovaksikeitetyn miljöön kätköissä riehuu taistelu taloudellisesta vallasta, erityisesti datan hallinnasta, suojaamisesta ja ryöväämisestä
Vaikutelma on aavemainen ja hypnoottinen. Sen nimi viittaa tietysti Leo Tolstoin romaaniklassikkoon. Mutta itse elokuva on silti rintamasotilaiden, joiden muistiinpanoista välittyy todellisuuden paljastuminen muuksi kuin oli kuviteltu. Kirjeiden lisäksi hänellä on käytössään laaja arkistoaineisto valokuvia, elokuvia ja radioäänitteitä. Niistä muodostuu kollaasidokumentti, joka porautuu tuntemattoman ja siksi tunnistettavan sotilaan pään sisään. Aihe, näkökulma ja toteutus ovat niin kiehtovia, että lyhyt kesto hiukan harmittaa. ELOKUVA Spotlight Tutkivista bostonilaisista toimittajista ja pedofiilipapeista kertova elokuva nappasi parhaan elokuvan Oscar-patsaan ykkössuosikin nenän edestä. Niiden näkeminen nyt, väreissä, tekee hurjan vaikutuksen. MaaliskuuTa 2016 Pika-arviot Son of Saul Unkarilainen keskitysleiriteos on viime vuoden tapauksia elokuvamaailmassa. Montako tähteä elokuva sai. Matikainen näyttää muun muassa kirkkaissa värikuvissa liehuvat hakaristiliput Helsingin Mannerheimintien varrella välirauhan aikana kesällä 1940 yleisurheilumaaottelun yhteydessä. Silti tekniikka ei perustu vääristelyyn, summittaisten tuokiokuvien alleviivaukseen. Toista maailmansotaa ja erityisesti Suomen ja Venäjän välistä jatkosotaa ei ole katsottu elokuvissamme juuri tästä näkökulmasta luultavasti koskaan aiemmin. Tavanomaisemman puhuvat päät -asiametodin Matikainen onnistuu sulattamaan osaksi kokonaisuutta rintamaimpressionismin tarpeelliseksi täydennykseksi. Jatkosota oli nimenomaan nuorten miesten, monesti tuskin parikymppisten maailmaa näkemättömien maalaispoikien tulikaste. Fiktion puolella Rauni Mollbergin Tuntematon sotilas (1985) tekee kyllä tietoista pesäeroa Edvin Laineen kanonisoituun historiankirjoitukseen vanhojen jermujen taisteluretkestä suuremman Suomen häilyvään unelmaan. Rintamalla pahimmin traumatisoituneet eivät olleet tärähtäneitä tai hulluja, jotka olisivat olleet sokkihoidolla ”säikytettävissä” taistelukuntoisiksi, vaan psyykkisesti vaikeasti vammautuneita järkyttävissä olosuhteissa, joissa yhdistyivät pommien ja luotien kauhut sekä pitkän asemasotavaiheen riipivä kuoleman odotus. Sota katkaisi perheen perustamisenkin odotukset. Molemmille on paikkansa ja tilauksensa, mistä kielii Kivimäen opukselle myönnetty Tieto-Finlandia-palkinto vuonna 2013. Ari Matikaisen ohjaama ja käsikirjoittama Sota ja mielenrauha (2016) on lähellä vuoden parhaan kotimaisen dokumenttielokuvan palkintoa, vaikka elämme vasta maaliskuuta. mielleyhtymiä ja yleispätevää Ari Matikainen tekee uhkarohkeaa ja siksikin arvostettavaa mielleyhtymäelokuvaa tunteista ja kokemuksista, joista ei rakennu yhden yksilön tai muutaman yksilön tarinaa vaan niiden kaikkien yleispätevä summa. Sotamyyttejä kumoamaan Tästä historiallisesta ja lääketieteellisestä tosiasiasta Ville Kivimäki kertoo jo väitöskirjassaan Murtuneet mielet, mutta nyt Matikainen tuo senkin antia valkokankaalle visuaalisen median hätkähdyttävyydellä. Tom McCarthyn kuivakkuuteen saakka asiapitoista reportaasiteosta tuskin muistetaan kymmenen vuoden kuluttua, mutta media-alan murroksen keskellä sen sanoma kriittisen lehdistön tarpeesta uppoaa. Siinä ei ole yksilöityjä sankareita tai pyöveleitä. Tutkija Jenni Kirves huomauttaa, ettei nuorimmilla ollut luultavasti mitään kokemusta sukupuolisesta kanssakäymisestä. Huomiota herättää esimerkiksi elokuvan tapa hidastaa kuvaa ja yhdistää se äänimaailman teollisuuskolinaan. Vasta Happoradion soittaminen lopussa on tyylirikko. Silti psykiatriseen hoitoon pääsivät vain ne, jotka olivat menettäneet täysin toimintakykynsä. Rane Aunimo Demokraatti ELOKUVA Sota ja mielenrauha Ohjaus: Ari Matikainen 2016, 72 minuuttia. Heillekin uusi sota oli osin myyty talvisodasta jääneellä revanssihengellä ja vielä sen varjolla, ettei näillä ollut omakohtaista kokemusta taistelujen raadollisesta todellisuudesta. Jälkimmäistä on puolestaan käsitellyt kirjoissaan nykyisin eduskuntatutkimuskeskuksen johtajana toimiva Markku Jokisipilä, yksi elokuvan asiantuntijanimistä. Kirjallisuus ei ole elokuvaa huonompaa vaan erilaista. Osarahoittaja Ylellä lienee valmis ohjelmapaikka elokuvan televisioesitykselle. KOOnnut Rane aunimO ELOKUVA ELOKUVA amy Parhaan dokumenttielokuvan Oscarin vei puolestaan satumaisen lahjakkaasta mutta välistävetäjien ja hyväksikäyttäjien huiputtamasta laulajasta Amy Winehousesta kertova brittielokuva. László Nemesin ohjaamassa elokuvassa seurataan yhden vangin elämää vuorokauden ajan Auschwitzissa. Elokuva paljastaa vapaammin assosioituvan, universaalisti avautuvan henkisen tilan kuvamontaaseissaan. Olennaiset toiveet piirtyvät esiin: mitä olisi kokea elämä, entä nainen. Ohjauksesta vastaa loistavasta Senna-dokkaristakin tunnettu Asif Kapadia. Kuvat raajojaan venyttelevistä nuorukaisista ovat mielessä, kun Matikainen myöhemmin leikkaa ruutuun invalidisoituneita, kätensä tai jalkansa menettäneitä tai päähän haavoittuneita sotilaita. Elokuva kumoaa suureen suomalaiseen sankaritarinaan kuuluvia sotamyyttejä niin yksilön kuin kansankunnankin tasolla. Sota ja mielenrauha ei suomalaisista sotaelokuvista poiketen kilpaile historiallisilla faktoilla ja poikkeushenkilöjen uroteoilla todennäköisyyksiä vastaan. 38 10. Vähän kaluttua rintamahistoriaa Kotimainen dokumenttielokuva porautuu rintamasotilaiden psyykeen. Cannesista napattu kakkospalkinto sai jatkoa viikko sitten Oscar-gaalassa, missä se arvioitiin vuoden parhaaksi vieraskieliseksi elokuvaksi. Saavutus, jota ei ole meillä liiemmin nähty. Viime kesänä ensi-iltaan meillä tullutta teosta esitetään edelleen ainakin yhdessä helsinkiläisessä teatterissa. Lue Demokraatti.fi. Ari Matikaisen erinomaisen tärkeän dokumenttielokuvan kirjeisiin ja päiväkirjoihin tuntojaan purkavia ääniä ovat rintamalle lähetetyt nuoret sotilaat sekä uudemman polven historioitsijat ja tutkijat
KIRJAT Jukka Viikilä: Akvarelleja Engelin kaupungista Gummerus 2016, s. Arkkitehti paljastaa olevansa paitsi unelmoiva luonne, myös ulkopuolinen. Viikilän proosa on poikkeuksellisen kaunista ja sitä on selvästi hiottu pitkään. Kun oikein tarkkaan kuuntelee, ei ääntä erota purkamisen äänestä.” Kolkko kaupunki Kolmeen osaan jaettu teos sijoittuu vuosiin 1816–1840. Hän muistuttaa enemmän runoilijaa, kenties jopa Viikilää itseään, ja maalaa harrastuksenaan Helsingistä akvarelleja. Romaani on samannimisen kuunnelman laajennettu versio. Hän seurustelee työtoveriensa ja tuttaviensa kanssa lähinnä velvollisuudesta. Todellisuudessa Vermeer oli lähes tuntematon kuolemansa jälkeen aina 1860-luvulle saakka, jolloin hänet löydettiin uudelleen. Hänen on perhettään lukuun ottamatta vaikea muodostaa yhteyttä toisiin ihmisiin. Kyse ei ole täsmällisestä kokonaisuudesta. On epätodennäköistä, ettäEngel olisi tuntenut elinaikanaan marginaaliin jääneen maalarin. Joku päivä panen takin naulaan, menen huoneeseeni, enkä enää poistu sieltä.” Historian siipien havinaa Vaikka Jukka Viikilä käyttää lähteenään Engelin kirjeitä, romaania ei pidä lukea historiallisena dokumenttina. Kummatkin odottavat inspiraatiota ja yrittävät luoda jotakin tyhjästä. Samaan aikaan se on hienovarainen kuvaus Helsingistä ja sen kivikkoisesta tiestä nykyiseen muotoonsa. Siitä tehtiin suuriruhtinaskunnan Suomen osan pääkaupunki vuonna 1812, minkä jälkeen sinne alkoi virrata Engelin kaltaisia arkkitehteja. Myös ”Akvarelleja Engelin kaupungista” -kirjan kieli on kaunista, mutta enemmän surullisella kuin vitsikkäällä tavalla. L. 39 10. Akvarelleja Engelin kaupungista tuntuu fiktiivisyydestään huolimatta tarkalta ajankuvalta. Nykyään Senaatintorilta löytyy Engelin mukaan nimetty kahvila. Hänen päätyönsä oli Senaatintorin ympäristö, jonne hän suunnitteli muun muassa tuomiokirkon, yliopiston päärakennuksen ja kansalliskirjaston. Engelin fiktiivisissä merkinnöissä arkkitehti paljastuu enemmän haaveilijaksi kuin käytännön ihmiseksi. 1973) tunnetaan humoristisista, kauniista ja tarkkakielisistä runoistaan. Haavoittuvaisuus ja herkkyys yllättää. Sellainen on taidemaalari Johannes Vermeerin (1632–1675) mainitseminen päiväkirjamerkinnässä vuonna 1828. Helsinginniemi on kallioinen ja kylmä seutu, jonne on jostain syystä rakennettava kansainväliset mittasuhteet täyttävä kaupunki. Romaani on tietystä katkonaisuudestaan huolimatta runollisen eheä. Charlotta haluaisi asua Berliinissä kolkon Helsingin sijaan mutta joutuu jäämään pohjoiseen pääkaupunkiin kuolemaansa saakka. Olen tässä ruumiissa kuin väljästi istuvassa takissa. Hänen esikoisromaaninsa tyyli on hänen aiemman tuotantonsa huomioiden hieman yllättävä. Kuolema ei vielä Engelin aikana ollut yhtä kaukainen asia kuin nykyään, vaan osa arkea. Tällaista jälkeä tuli. Hän oli arkkitehti, joka muistetaan etenkin työstään Helsingissä. Harva heistä vaikutti kuitenkaan Helsingin ilmeeseen yhtä paljon kuin tuottelias Engel. Venäjän suuriruhtinaskuntaan kuuluva kaupunki kehittyi vuosikymmenten varrella kovalla vauhdilla. Onnistuneen illuusion takaavat hienovaraiset yksityiskohdat ja sinne tänne ripotellut vanhat sanat. Hän inhoaa muodikkaita ilmiöitä ja elää työn lisäksi perheelleen. Häneen suhtauduttiin ristiriitaisesti. Esa Mäkijärvi Kun Helsingistä tehtiin 1812 Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki, arkkitehti C. Myös Johan piti Helsinkiä aikalaislähteiden mukaan jossain määrin ikävänä paikkana. Kirja kertoo saksalaisesta Johan Carl Ludvig Engelistä (1778–1840). MaaliskuuTa 2016 Haaveilijan Helsinki Jukka Viikilä (s. Romaani kertoo Engelin lisäksi kaupungista. Historian kerrokset ovat samanaikaisesti läsnä. Engelille annettiin tehtäväksi suunnitella kolkolle Helsinginniemelle kansainvälisten mittojen kaupunki. Viikilän teoksen rakenne on kiinnostava. Arkkitehti joutuu ottamaan enemmän huomioon realiteetteja, mutta myös hänsaa tasapainotella luomisen ja tuhoamisen välissä: ”Kaupunki nousee. Seurapiireihin hän ei kuulu. 215 Jari Soini. Tämä pätee sekä rakennuksiin että ihmisiin. Se kattaa ajan Engelin Helsinkiin muuttamisesta hänen kuolemaansa asti. Engelin fragmentaarinen päiväkirja sisältää katkelmia eletystä elämästä, sieltä täältä poimittuja ajatuksia, havaintoja ja muistoja. Arkkitehdin ja taiteilijan työtä verrataan romaanissa toistuvasti toisiinsa. Tällaisia kauneusvirheitä on kuitenkin vähän. Akvarelleja Engelin kaupungista on rakkaudentunnustus ihmisen kyvylle luoda. Se on kirjoitettu yöpäiväkirjan muotoon. Joskus Engel tunnustaa kadehtivansa runoilijoita ja muita taiteilijoita. Sen lukemalla voi tutustua Helsingin ja sen erään rakentajan vaiheisiin. Virheitäkin löytyy. On kiinnostavaa nähdä, mihin suuntaan Viikilä lähtee kehittämään tyyliään seuraavaksi. Molemmille vain mielikuvitus on tekemisen rajana. Vaimostaan Charlottasta Johan puhuu erityisellä lämmöllä. Yhdet pitivät häntä jäyhänä ja jäykkänä, toiset haaveilijana ja seikkailijana. Engelin ajatuksista ja hänen persoonallisuudestaan tiedetään lopulta vähän. Hänen luonteensa tämä puoli ei kuitenkaan korostu Viikilän kirjassa. Raja tulee vastaan vääjäämättä: ”Tänään katselen itseäni peilistä, en ole tehnyt niin aikoihin
Seitsemän vanhana pikkutyttö alkoi kirjoittaa satuja ja tarinoita. Anna päättää asettua uuteen kyläyhteisöön ja uuteen rooliin tyynesti omana itsenään. Meni kuitenkin parikymmentä vuotta ennen kuin matkakertomuksia ja muuta kirjoitellusta Lundbergista sukeutui merkittävä romaanikirjailija. Tämä johdattaa taannoisen Finlandia-palkitun kirjailijan tuotantoon, ja etsitty kirja on kaksikon jälkimmäinen eli Kökarin Anna. Miksikö. ”Kun sitaatissa kerrotaan Annasta ja kirjoittajan Finlandia-ehdokkuuksista vastaus löytyy omasta kirjahyllystä. Kari Hulkko. Elämänkertureiden ei tarvitse kirjoittaa Ulla-Lena Lundbergille kirjallista lapsuutta, sellainen hänellä jo on. Myös hän kertoili kiintoisia juttuja saaresta ja sen asukkaista.” Vaikka edellä puhuttiin Anna-kirjoista, ei kyse nyt ole mistään tyttökirjasarjasta. Lundberg on koulutukseltaan antropologi ja hän on matkustellut laajasti, mikä näkyy hänen kirjoissaan. Finlandia-palkinnon lisäksi Lundberg on saanut Runebergpalkinnon, Valtion kirjallisuuspalkinnon ja Kiitos kirjasta-palkinnon. Väkimäärä on selvästi vähentynyt niistä ajoista, joihin saarella syntynyt kirjailija sijoittaa romaaninsa. Vastaukset viimeistään 16.3. Sitaatti on Kökarin Annan kohdasta, jossa päähenkilö on saapunut ensimmäiseen opettajanpaikkaansa Paraisille kesällä 1939. Isompiakin lukuja visatoimituksessa kestetään, uusien kirjatietäjien toivossa innostuimme muokkamaan visavinjettiäkin isommaksi ja kauniimmaksi. Mutta nyt kasitehtävään. Toinen tällä vuosituhannella ilmestynyt romaani on ’Marsipaanisotilas’. ”Kävin 1980-luvulla, jolloin Annakirjat ilmestyivät, veneellä kesäisin useita kertoja idyllisessä Kökarissa. Yhdelle palkinto. ”Ulla-Lena Lundberg ei ole kotiseutuunsa käpertynyt saarelainen Itämereltä, vaan on asunut Yhdysvalloissa, Japanissa, Englannissa ja myös useissa maissa Afrikassa. ”Joka toisen kirjailijan päähenkilö on Anna, ja mikäpä siinä, onhan se yksi länsimaiden vanhimpia hyvin säilyneitä naisen nimiä. Viisitoistavuotias koululainen UllaLena sai julki runokokoelman oikean kustantajan kustantamana. Mellangårdin emäntä touhuaa melkein tyhjin käsin tulleelle Annalle huonekaluja, muun muassa huvittavan Garibaldin, joka on ties minkä sotilaan joskus muinoin taloon raijaama kenttävuode. Opettajaseminaarin ankara kuri alkaa hellittää otettaan Annasta, samoin polttava ikävä Tukholmassa asuvaa taiteilija-Staffania kohtaan. Kirjoittaja teki läpimurtonsa 1980-luvun alussa ja eli vähän risaisen elämän, mutta juuri sellaisen, joka tekee kirjailijaksi. Käynteihin olisi tullut historiallista perspektiiviä, jos tuolloin olisin lukenut Anna-kirjat. 40 10. Siis kuka, mikä kokoelma ja mitä kaikkea muuta tiedät hänestä kertoa. Siksi että hän näki, miten sopeutuva ihminen pysyy hengissä heikoissakin olosuhteissa. Siellä on Ulla-Lena Lundbergin ’Kuninkaan Anna’, joka sisältää alunperin kahtena eri kirjana ilmestyneet Kuninkaan Annan vuodelta 1982 ja ’Kökarin Annan’ 1984. Anna sijaa petinsä Garibaldiin. Kökar on edelleen itsenäinen kunta, Suomen toiseksi pienin lajissaan. MaaliskuuTa 2016 VIIKON 10 SITAATTI Kevään virallisen alkamisen kunniaksi runo vuodenaikojen taitekohdasta. Hän menehtyi näinä maaliskuun päivinä eräänä vuonna ei niin kauan sitten. Siellä hän kertoo lakanneensa uskomasta ihmiskunnan pikaiseen tuhoon. osoitteeseen kirjavisa@demokraatti.fi tai Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 HKI. Hän on Åbo Akademin kunniatohtori ja toiminut myös taiteen akateemikkona.” u u u Jyväskyläläinen Mauri Panhelainen tutkailee lähemmin Kökarin saarikuntaa inspiraation lähteenä. Kansainvälisesti suuntautunut antropologian harrastaja löysi varhaisessa keski-iässä kaunokirjalliseksi tutkimuskohteekseen synnyinpaikkansa, Ahvenanmaan ulkosaaristossa sijaitsevan 64 neliökilometrin kokoisen Kökarin saaren. Fiktion lisäksi hän on kirjoittanut kansatieteellisiä ja antropologisia teoksia Ahvenanmaan ja talonpoikaispurjehduksen ohella Afrikasta ja Siperiasta. Ulla-Lena Lundberg voitti 2012 Finlandia-palkinnon teoksellaan ’Jää’. Ne molemmat pohjautuvat kirjailijan oman lähisuvun vaiheisiin.” Sirpa Taskinen Helsingistä täydentää kirjailijan ansioluetteloa. Sama kokemusperäinen optimismi lävistää hänen romaanitaiteensa. Kirjailija kertoo viettäneensä kaikki Vuoden 2012 Finlandia-palkinnosta päättänyt Tarja Halonen onnittelee palkinnon saajaa, Jää-romaanin kirjoittaja Ulla-Lena Lundbergia. Kovin monella kuitenkaan ei ole kahta kirjaa, joiden molempien nimikkeessä on Anna. Yhdellä venematkalla päädyin jopa Kökarin pappilaan iltapalalle koulutoverin luokse. Annetaan espoolaisen Pertti Vuorelan ensin luotsata lukijat kohti oikeaa väylää. Raila Rinne Helsingistä kertoo ketä ja mitä faktisesti haettiin. mä olin ylpeä jätkä kuin katupylväs ja itserakas kuin nuori hirvi mä lauloin nakkikioskilla kuin italiaano eikä kukaan tiennyt totuutta mä vaan nauroin kun multa röökiä bummattiin mä olin niin auki niin tsipissä eikä kukaan tiennyt totuutta mä olin menettänyt kikkani ja kämppäni kyttiksellä multa kysyttiin missä mä asun mä sanoin kuka nyt kesällä budjaa vaikka oli talvi Kirjavisa kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Lundbergin kirjoissa tuntee suolaveden pärskeen Tasaisen vauhdin taulukko pitää eli kevät jatkuu kaksinumeroisella kierrosvauhdilla. Tammikuun lopussa tänä vuonna siellä asui virallisen tilaston mukaan 247 saarelaista, heistä vain 25 oli alle 15-vuotiaita lapsia
Kaikki kutsukoot itse itseään niin kuin huvittaa, mutta painetun sanan ei onneksi tarvitse vaalia kenenkään identiteettiä kielen sääntöjen kus tannuksella. Kerkesin kuitenkin jo lämmitellä mielikuvalla siitä, kuinka ennen vanhaan rasvai musta haaveilivat laihatkin mutta nykyään vain tosiläskit. Erityisesti keskityttäisiin tiedot teiden saamaan käsittelyyn. ”Hienoa, että saatiin Ulla-Lena Lundberg mukaan kuvaan. (TO) u u u Tarkkailin pyynnöstäsi muuta mia kulttuuripostien otsikoita sillä silmällä. 41 10. Mitä seikkaa pahasti harmittelen yleisistä ja erityisistä syistä, etenkin kun läheisen lukeman herkkukirjan elämys voi realisoitua vain ilahduttavana joskin kadehdittavana havaintona, vailla sen syvempää siirtovaikutusta.” Myös Ilpo Pietilässä heräsi kiin nostus. Rolle, onko kulttuuritoimittajan sähköpostilaatikko yhtään kiehto vampi. Suomessa on enemmän työtä vieroksuvia työssäkäyviä kuin työtä vieroksuvia työttömiä.. (rb) Kielen päällä Kielipoliisioperaatioista ja Kielen ilmiöistä KesKUsteleVat rolf BamBerg ja tUa onnela Pieniä posteja Sähköpostilaatikkoa tyhjentäes säni rupesin suunnittelemaan suo malaisille poliitikoille, järjestöille ja yritysten viestintäväelle ope tusvideota. Är syttävää, eikö totta. Mutta noita pieniä kirjaimia en kestä! Tässä ammatissa törmää tuon tuosta taiteilijoihin, jotka uskovat olevansa persoonallisia ja erottu via kirjoittaessaan nimensä pie nellä. Sanoo hän, joka laittaa yleisim min viesteihinsä alle ”Rb”. Lääkärikeskus KC Clinic kertoo tiedotteensa otsikossa, että ”Yhä lihavammat suomalaiset haaveile vat rasvaimusta”. ”Vaimoni luki Jään (jo ennen Finlandiaa) ja oli aivan tohkeissaan sen neroudesta; työkiireiden vuoksi lukuurakka minun kohdaltani siirtyi hämärään tulevaisuuteen, kaiketi jonnekin eläkepäivien piiriin, mikäli sellaiset joskus koittavat. Mikä on Suhdanneklubi. Jaa has. Vaikka itselleni on tuttua vain hänen uudempi tuotantonsa Leosta alkaen, se on ollut sitäkin läheisempää. (t) Nähtäisiin, kuinka toimittaja viskaa yhdeksänkymmentä sadasta tiedotteesta suoralta kädeltä menemään. ”Lundbergin kerronta on vahvaa, saaristolaiskuvausta parhaimmillaan, voi melkein tuntea suolaveden pärskeet kasvoillaan. Saaristolaisteema tosin kiinnostaa, joten ties vaikka vanhemmillä päivilläni vielä tutustuisin hänen tuotantoonsakin.” Oikeaa tietoa löytyi myös helsin kiläiseltä Petri Kettuselta ja tam perelaiselta Jari-Pekka Vuorelalta. Onneksi joukkoon mahtuu sen tään yksi piristys, tahaton tosin. Videossa näkyisi toi mittajan sähköpostilaatikko ja kat soja pääsisi seuraamaan, kuinka toimittaja poistaa viesteistä turhat. Oma sähköpostisaaliini tänään tarjosi lukuisia käytännön esi merkkejä siitä, miten tiedotteen otsikkoihin ei ole satsattu. u u u Kaikeksi onneksi toimittaja saa, ja kielenhuoltajien ohjeen mukaan hänen pitääkin, jättää nimihullu tukset omaan arvoonsa. ”Ingressi 6/2016 – Jukka Holm berg Ylekeskustelusta Vapaa kaistablogissa: Molempia tarvi…” Ja enempää ei mahtunutkaan. ”Lundbergkään ei ole kuulunut lukututtavuuksiini huolimatta näistä viimeisistä menestyskirjoistaan. En nyt muista, miksi aikoinaan näihin kirjoihin tartuin, mutta kuten Ulla-Lena sanoo, on hyvä joutua lukemaan kirjoja, joita ei itse olisi valinnut.” Veikko Huuska Ikaalisista muis taa taas kysytyn kirjan vaimonsa lu kupöydältä. Yksi jää talteen. Yhdeksän hän avaa ja lukee puoleenväliin. Kuten: – ”bell hooksin ’Rakkaus muut taa kaiken’ on kirja jokaiselle, joka haluaa oppia rakastamaan pa remmin.” – ”Mediatiedote: Viipuri 1918 – kuolemaan päättyvää rakkautta, poliittista kamppailua ja kansan murha...” – ”Tiedote: Suomi 100 Suuri lu kuseikkailu innostaa lapset luke maan.” Tuo bell hooks viesti alkaa muuten muka perustellusti pie nellä kirjaimilla, sillä amerik kalainen Gloria Jean Watkins käyttää tuollaista pienaakkosin kirjoitettavaa kirjailijanimeä. d. Nuorena rakkaudessa pettynyt opettaja saa kolmekymppisenä uuden tilaisuuden, mutta tulee petetyksi entistä pahemmin.” Tamperelainen Unto Vesakin on uponnut Lundbergin kirjojen lumoon. Ehkäpä opetusvideo saisi vies tijät heräämään: tiedotteen otsik koon pitää satsata. langia, jos tämä kanadalaismuusikko, koko nimel tään Kathryn Dawn Lang, viit sisi kirjoittaa nimensä isolla. Vi deolla nähtäisiin, kuinka toimittaja viskaa yhdeksänkymmentä sadasta tiedotteesta suoralta kädeltä mene mään. Kökarin Anna -romaanin alkuperäinen nimi Ingens Anna (’Ei kenenkään Anna’) kuvaa hyvin sen pääteemaa. Mitäs pienistä, ”t”. Lundberg kirjoittaa uskomattoman kaunista kieltä ja kuvaa tarinoidensa henkilöt, saariston elämän, kylät ja tapahtumat lämpimästi ja vivahteikkaasti, tuorein romaaninsa Jää tästä huikeimpana esimerkkinä.” u u u Hankolainen Juhani Niemi antau tuu merellisen romaanin vietäväksi. Tuon tuosta törmää taiteilijoihin, jotka uskovat olevansa persoonallisia kirjoittaessaan nimensä pienellä. Oli useitakin, jotka houkuttivat lukemaan eteenpäin. Minä kuuntelisin kuitenkin mieluummin k. ”Telablogissa: EU:n tulevai suus on aina liikkeessä – tulossa integraatiohyppy?” Vai että oikein integraatiohyppy. Palkinto Raila Rinteelle. Suon kernaasti tuollaisen erottautumis oikeuden tieyille instutionaalisille tahoille, esimerkiksi Suomen Kan sallisteatterille. Tosin tiedän (kun olemme asiasta joskus peistä taittaneet), että sinua, Tua, risovat monet nimensä joka sanan isolla alkukirjaimella kirjoittavat yri tykset, järjestöt tai muut instans sit kuten vaikkapa Helsingin Kau punginteatteri, Turun Osuus kauppa tai Kansan Arkisto. ”Suhdanneklubi 4.3.2016”. Tiedotteen teksti lässäyttää jän nityksen ja kertoo, että suoma laiset ovat entistä lihavampia ja meistä 18 prosenttia voisi harkita rasvaimua. MaaliskuuTa 2016 Aforismi välipalaksi kesänsä Kökarilla samalla tavalla kuin opettajaksi mantereelle joutunut Anna
– Maanvuokraajia irtisanottu Halikossa – Ryöväys maantiellä – Porin tulitikkutehtaan työväki palkkojen korotus puuhissa Helsingistä Työmies julkaisi lyhyen ja ytimekkään jutun otsikolla: Koira puri. Työmies selosti maaliskuussa 1916 muun muassa SM-hiihtoja laajasti. Kolmanteen, varsinaiseen miehekkyyden ja vakaantumisen ja taisteluvalmiuden todistussarjaan luki hän romaanit ”Pyhä viha”, ”Punainen viiva” ja ”Pyhä rakkaus”. Nixon valittiin seuraavana vuonna äänivyöryllä uudelle kaudelle – luojan kiitos se katkesi Watergaten vuoksi kesken. Venäläistämistoimet kurittivat Suomea. Lehden valtakunnallisuutta korostaa myös oheinen Juho Joutsenen juttu Ilmari Kiannon kirjallisesta illasta Rovaniemellä. Ennakkojuttuna esiteltiin kuumimmat nimet ja kilpailun kulku selostettiin tarkasti. N.s. Niin yksitoikkoista tosiaan on hänen esityksensä, että siten esitettynä ei hänen elävä neronsa pääse minkäänlaisiin oikeuksiin. /--/ Muutama sana esityksestä ja vaikutteista. Hänen kaunansa juontaa juurensa siis viikinki Erik Punaisen aikoihin asti. Mies kookas, reilu, keski-ikäinen, aina haaroihin asti ulottuvissa poropieksuissa. Ilmari Kiannon kirjalliset illat Rovaniemeltä aloitti kirjailija Ilmari Kianto kirjallisen kiertomatkansa esiintyen t.k. Juho Joutsen Työmies 10.3.1916 Kulttuuria ja urheilua Vuoden 1916 Työmies pyrki vähäisestä sivumäärästään huolimatta varsin laajaan tarjontaan. – Ensin selosteli hän kirjailemisensa kehitystä, jakaen tuotantonsa n.s. jack london ja Ilmari kianto Työmies ilmestyi sata vuotta sitten joka päivä. Suomen mestariksi tuli Santeri Tasa mutta lehti huomioi myös tulevan suuruuden Tapani Nikun, josta 1920-luvulla tuli Suomen hiihdon ensimmäinen olympiamitalisti. TUlkINTA ROlF bAMbERg Mitä se on: Näin julistaa Yhdysvaltain presidentti Tricky E. – Eilen puri eräs koira Kluuvija Aleksanterinkadun kulmauksessa poliisikonstaapeli Engmania. Vastatoimena suomalaisen kulttuurin ja urheilun asema nousi myös poliittisesti merkittäväksi. väärällä uralla liikkuvaan, johon hän luki matkakertomuksensa, tunteelliset kyhäyksensä, runonsa – isänmaallisetkin. Dixon kuuluisassa ”On jotain mätää Tanskan valtiossa” -puheessaan, jolla hän perusteli maansa sotatoimia ”Tanskan pornoystävällistä hallitusta” vastaan. Lehti pyrki täyden palvelun sanomalehdeksi, vaikka ajoittain, osaksi ilmeisesti paperipulan takia se oli vain 8tai jopa 4-sivuinen. Sen yh teydessä mainittiin, että suomennos oli Työmiehen. yhteiskoululla. 5 p:nä Rov. Vesikauhu oli sata vuotta sitten merkittävä ongelma. Työmiehen kulttuuriosasto esitteli laajasti kirjallisuuden, teatterin ja kuvataiteen tapahtumia omasta näkökulmastaan. Työmies ryhtyi myös julkaisemaan jatkokertomuksena Jack Londonin Yllätys-romaania. Maaliskuun alun Työmiehestä saattoi poimia vaikkapa seuraavia otsikoita: – Veronkanto Nastolassa. Riemulla ja hurjalla innolla iskevältä, säkenöivää leikkiä ja puraisevaa ivaa laskevasta kirjailijasta ja porourheilijasta on luullakseni lukeva yleisö muodostanut vilkkaan, rohkeutta ja ylpeää iloa liekehtivän kuvan, mutta pahasti pettyy nähdessään rauhallisena istuvan, paperista teoksiaan yksitoikkoisesti lukevan miehen. Sata vuotta sitten myös ilmoittajat alkoivat ymmärtää tilankäytön merkityksen. Philip Rothin kirjoittama kaikkien aikojen paras poliittinen satiiri ei riittänyt avaamaan amerikkalaisten silmiä, vaan sen kohde Richard M. Kuten suuria ennakkomielikuvia saadusta Imatrasta, pettyy sen luokse päästyään ja vasta kauemmin kuohuja katseltuaan alkaa sen suuruutta ymmärtää, niin on laita Kiannonkin persoonallisen näkemyksen. ”Pikku-syntejä”. Vuonna 1916 oli meneillään niin kutsuttu toinen sortokausi. MaaliskuuTa 2016 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE ”Mehän kaikki tunnemme Tanskan valtion hyökkäävän sotaisan ja laajentumishaluisen politiikan, varsinkin ne aluevaatimukset, joita tällä maalla on ollut Pohjois-Amerikan mannerta kohtaan jo yhdenneltätoista vuosisadalta lähtien.” Maailman kirjallisuuden katekismus PhIlIP ROTh: MEIdäN jENgI (OUR gANg – sTARRINg TRIcky ANd hIs FRIENds, 1971 sUOMENNOs RIsTO lEhMUsOksA 1972) . – Niin ilmeistä oli tyytymättömyytensä uskonnollista ahdasmielisyyttä ja pääkaupungin ylimielisyyttä kohtaan, että ensimmäisellä väliajalla alkoi herraskansa painua ovesta ulos. 42 10. Ilmari Kianto.. Kuitenkaan hän ei ollut ainoaankaan kirjoistansa tyytyväinen. leipätaisteluruotantoon laski hän kuuluvan ”Porokirjat”, ”Turjanlinnan satukirjat” y.m.s. Toiseen osaan, jolloin hän ikään kuin hapuili varmoja suuntia, luki hän useat teoksistaan, m.m. Silmään pistää muun muassa paikallisjuttujen runsaus. Sairastaako koira vesikauhua, ei vielä tiedossa. /--/ Kertomuksessa pororetkistä Taivalkoskella kuvastui hillitön intohimo porolla ajeluun, mutta myöskin syvä rakkaus kärsivään kansaan, sääli pimeitä, nälkäisiä korven eläjiä ja tukkisavottojen lapsia kohtaan. Suomi oli menettämässä erikoisasemaansa suuriruhtinaskuntana
Yhteisöllisyys on tärkeää, painottaa Kempeleen sosialidemokraattien puheenjohtaja Jouko Etelä. Hän on johtanut yhdistystä 2000-luvulla seitsemän vuotta ja toiminut neljä vuotta varapuheenjohtajana. – Suuntaamme tänä vuonna kolmatta kertaa vapputapahtumankin lapsiperheille. Hiljattain jaoimme Zeppeliinissä Demokraatti-lehteä ja saimme siellä uuden jäsenenkin. Ydinjoukkomme on osaavaa ja tulevaisuuteen katsovaa. Yhdistys järjestää säännöllisesti erilaisia tilaisuuksia. Mainosmyynti vaatii aktiivisuutta, se ei ole ihan helppoa, tietää Jouko Etelä. Yhdistystä on luonnehdittu Oulun seudun aktiivisimmaksi puolueosastoksi. L Liike Tuottaja: Markku Lahikainen 050 554 3430 markku.lahikainen@demokraatti.fi Kempeleen demarit pelaa aina samaan maaliin ” Teemme Kempeleen puhelinluettelon ja sen tuotoilla rahoitamme perustoimintaa. Etelä toivoo, että SDP:n johtoa ja muita näkyviä demareita vierailisi Kempeleessäkin nykyistä enemmän. – Meillä on 57 jäsentä. – Yksi jäsen keksi vuonna 1975, että tehdäänpä Kempeleen puhelinluettelo. vuonna 13 kokousta. Toimintarahaa puhelinluettelolla Kempeleen sosialidemokraattien toimintaa on rahoitettu pitkään aika harvinaisella tavalla. Tänä vuonna on jo istuttu keskustelemassa SDP:n periaateohjelmasta sekä pohdittu yleisötilaisuudessa Matti Ahteen kanssa Euroopan ja Suomen tulevaisuuden näkymiä sekä SDP:n historiaa. Siitä lähtien olemme sen tehneetkin ja tuotot ovat riittäneet perustoimintaan. 43 10. Näymme hyvin Kempeleessä tilaisuuksissa ja paikallisen lehden palstoilla. – Meillä on erittäin aktiivinen ja hyvähenkinen johtokunta. Markku Lahikainen Demokraatti, Mikkeli Ke m pe l e e n so s i a l id em ok r aa t t ie n a r ki s t o. – Se toisi aina myös tärkeää näkyvyyttä. Lapsiperheille tapahtumia Kempeleen sosialidemokraattien johtokunta piti viime H vät ideat kiertoon! Kempeleen sosiaalijohtaja Timo Kwick (vas.) vastaanotti ennen viime joulua Prisman lahjakortit yhdistyksen varapuheenjohtaja Esa Niskaselta ja puheenjohtaja Jouko Etelältä (oik). Vuosittain osallistutaan myös Rantalakeuden viiden kunnan demareiden työkokoukseen. Määrä on pysynyt aika vakiona. Pienet poliittisten puheet pidetään ja sitten lapset voivat riehua pomppulinnassa, ihastella taikurin temppuja ja ratsastaa ponilla. Yhdistys huomioi toiminnassaan myös lapsiperheet. Omalle väelle yhdistys järjestää teatterimatkoja ja muutakin virkistystoimintaa. Ja tietenkin pikkujoulut. Luonnollinen poistuma on korvattu jäsenhankinnalla. Neljä vuosikymmentä SDP:n jäsenenä ollut Etelä toivoisi yhdistyksen riveihin nuorempiakin ihmisiä. Lapsiperheille on järjestetty kesällä myös tapahtuma pieneläinpuistossa, kertoo Jouko Etelä. Yksi hieno teko on ollut jo kahtena jouluna se, että yhdistys on lahjoittanut Prisman lahjakortteja sosiaalitoimen kautta kunnan vähävaraisille perheille. Viime keväänä Kempeleen ja lähikuntien demareita kävi myös Brysselissä Liisa Jaakonsaaren vieraina. Viime vappuna tilaisuudessa oli 300 ihmistä, täällä se on iso määrä. MaaliskuuTa 2016 – Yhdessä olemme voimakkaita. Kempeleessäkin on paljon avun tarvitsijoita ja sosiaalitoimi on ottanut hyvin avun vastaan. Myös oululainen nuorisobändi esiintyy tapahtumassa
1895 ilmestyi viikkolehti Työmiehen ensimmäinen numero. Nyt journalistista viestintää talossa edustavat Demokraatti, jonka juuret ulottuvat maaliskuun 2. MaaliskuuTa 2016 Ympyrätalon käytävillä velloi väentungos Demareiden tupaantuliaiset oli yleisömenestys Viikko sitten torstaina oli se päivä, jolloin SDP ja lähellä olevat tahot olivat asettuneet lopullisesti Helsingin Hakaniemen legendaariseen Ympyrätaloon. Se laati uutisia ja artikkeleita kautta maan ilmestyneille demarilehdille. Talon kuudennesta kerroksesta löytyvät nyt SDP:n puoluetoimisto, pää-äänenkannattaja Demokraatti, Työväen Sivistysliitto, Demarinaiset, Demarinuoret ja opiskelijat sekä Helsingin ja Uudenmaan piirit, Arbetarbladet ja FSD, tilitoimisto Kvalta, Sorsa-säätiö ja muitakin. Nyt on aikaa toukokuun loppuun saattaa paikallinen sopiminen työehtosopimuksiin. Timo Sparf Jari Soini Timo Sparf. Kansanedustajat Susanna Huovinen (vasemmalla), Jutta Urpilainen ja europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri viihtyivät tilaisuudessa ja toivottivat menestystä Ympyrätalon uusiin tiloihin asettuneille sd-yhteisöille. päivään 1895, sekä ruotsinkielinen verkkolehti Arbetarbladet, perustettu 1919. Paitsi tupaantuliaisia, nyt juhlittiin siis myös työväenlehtipäi– Toivon, että sopimus syntyy, vaikka pihtisynnytyksellä mentiinkin. 44 10. – Unelmani on toteutunut, kiteytti puoluesihteeri Reijo Paananen tunnelmiaan. Köyhiltä niistetään, SAK:n johtaja Jukka Kärnä ihmetteli. Nykyaikainen Demokraatti ilmestyy viikkolehtenä ja uutiset luetaan joka päivä päivittyvästä Demokraatti.fi -sivustolta. Mutta minulla on 43 vuotta työkokemusta takana, enkä ikinä ole nähnyt mitään vastaavaa. Paananen tarkoitti, että 35 vuotta sitten SDP:n uudessa puoluetalossa Saariniemenkadulla olivat melkein kaikki SDP:n sisarjärjestöt Työväen Sanomalehtien Tietotoimistoa myöten. Arviolta kolmisensataa ihmistä juhlisti kauniina torstaipäivänä sd-järjestöjen tupaantuliaisia. Asiaa juhlittiin tupaantuliaisilla, joista tulikin suuri yleisömenestys
Jutta Urpilainen kiertää ak tiivisesti Pohjanmaata kunta kiertueella. Niiden tuotot ovat kasvaneet koko ajan. – On huoli ihan arjesta selviy tymisestä. – Olen erityisen huolestunut koulutuksesta ja opiskelijoista. MaaliskuuTa 2016 Demareiden tupaantuliaiset oli yleisömenestys vää, jollaiseksi on perinteisesti kutsuttu Työmiehen syntymä päivää. Parlamentin S&Dryhmässä on pysynyt eurohenki ennallaan, vakuutti KumpulaNatri. Uudet tilat ihastuttivat vä keä poikkeuksetta. Kansalliskirjasto tuli uutena voittovarojen piiriin, kulttuurija urheiluaktivisti Matti Ahde pohti. Itsekin kuulun lähtijöiden joukkoon, kun eläköidyn vuoden vaihteessa. Juhani Aro Ilkka Yrjä Demokraatti – Elämme ratkaisevia aikoja. Kansalaisten huolenaiheet hän osaa jo osittain myös enna koida. Kulttuurielämän leikkauksista en ole kuullut, mutta toivottavasti perussuomalaisten kulttuurinvastaisuus ei toteudu, kulttuuripersoona, toimittaja Tiina Pelkonen sanoi. Urpilaisen mukaan iso ero edelliseen hallituskauteen on siinä, että tuloerojen kaventa minen on saanut tehdä tilaa eri arvoisutta lisäävälle politiikalle. – Tuloerot, eriarvoisuuden kasvu, hän luetteli. Huovinen pitää leimallisena ja huolestuttavana, ettei hallitus arvioi ohjelmansa ja tekojensa vaikutuksia. Päällimmäisenä oli huoli suomalaisten kohtalosta leikkausten viidakossa. Toki myös keskustelu Brexi tistä, brittien mahdollisesta EU erosta, on ajankohtainen. – Se elää todella vahvana. – Muistutan, että suurin osa kulttuurin ja urheilun määrärahoista tulee veikkauspeleistä. Jari Soini Jari Soini Jari Soini Jari Soini Jari Soini Jari Soini Koko ajan on ollut kurjaa, kun tämä hallitus on ollut vallassa ja kurjaa tulee olemaan, kolumnisti Aarno ”Loka” Laitinen arvioi. – Hallituksen säästöjen takia olemme käyneet yt-neuvottelut ja 4,5 henkilötyövuotta vähennetään. KumpulaNatri kertoi Labou rin tekevän saarella vahvaa oma kampanjaa. Elvyttää pitäisi enemmän ja Keynesin opit pitäisi ottaa käyttöön. Moolokin kita on ihan muualla kuin suomalaisten nettopalkoissa. Toi mimme yhdessä emmekä erik seen. – Ei näillä toimilla vaikuteta juuri mitään uuden työntekijän palkkaushalukkuuteen. 45 10. Urpilaisen tarkoitus on kier tää kaikki 40 Vaasan vaalipiirin kuntaa. Yrittäjän pitää tienata moninkertaisesti, voidakseen maksaa palkkaamansa duunarin kaikki kulut, kolumnisti Kalle Isokallio laski ja selvensi puhettaan piirroksella. Enemmän tämä vaikuttaa kehitysmaiden ihmisiin kuin meihin, SASKin viestintäpäällikkö Jukka Pääkkönen harmitteli. Toivottavasti jakosuhteita ei muuteta. Meppi Miapetra KumpulaNatri kertoi eurooppalaisen maahanmuuttokriisin sävyttä vän nyt europarlamentin työtä ja käytäväpuheita. Ympyrätalon tupaantuliaisiin alkoi virrata väkeä heti iltapäi vällä. Demokraatti kyseli sisääntulijoilta heidän mietteitään. Ne tiivistyvät vahvasti so siaali ja terveyspolitiikkaan. Aate kantaa vielä, hän tiivisti.. Lisäksi Länsi-Afrikan projekti suljetaan kokonaan ja Latinalaisen Amerikan toiminnot ajetaan alas. Vaikka meininki oli iloista, meneillään olevat suuret yhteis kunnalliset asiat puhuttivat juh lakansaa. ”Palautetta tulee paljon” SDP:n kansanedustaja Susanna Huovinen kertoi demareiden tupaantuliaisissa, että äänestä jiltä tulee nyt kosolti palautetta, jossa näkyy se, miten hallituk sen politiikka puree kasautu vina maksurasituksina per heisiin. Eläkeläisköyhyys huolettaa kovin, valtiotieteiden tohtori Juhani Turkkila kertoi
Juhlapuheen piti presidentti Tarja Halonen. Maanantaina vietettiin Tarjan päivää. – Sali oli täynnä väkeä eri puolilta Suomea, iloitsi Demarinaisten puheenjohtaja MerjaHan nele Vuohelainen. Myös valtion ensi vuoden budjettikehyksiin tarjotaan löydettyjä lääkkeitä. Demokraatti. Tämä tarkoittaa turvaa kehoon, seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen tai mieleen kohdistuvalta väkivallalta, sillä uhkaamiselta ja ahdistelulta.” Näin alkaa Naisrauhan julistus, jota esitteli Demarinaisten puheejohtaja Tytti Tuppu rainen. Hankkeen tarkoituksena oli löytää uusia lääkkeitä Suomen nostamiseksi laman suosta. Juhani Aro Demokraatti SDP:n projektin kaikki materiaali löytyy täältä: http://sdp.fi/ fi/katta-paalle/ Naisrauha julistettiin Tarjan päivänä Demarinaisten naisrauhapaneeliin osallistuivat presidentti Tarja Halonen ( istumassa vas), kansanedustaja Tytti Tuppurainen, PAMin puheenjohtaja Ann Selin, JHL:n toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine ja TEAMin puheenjohtaja Heli Puura. Sen sijaan maahanmuuttovastaisia katupartioita ja oman käden oikeutta ei pidä sallia.” ”Naisilla ja tytöillä ikään, etniseen ryhmään ja yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta on oikeus fyysiseen, henkiseen ja sosiaaliseen koskemattomuuteen. 46 10. Paneelin juonsi Tarja Kantola. Demarinaiset juhlistivat päivää Naisrauhan julistuksella Pohjoismaisessa Kulttuuripisteessä Helsingin Kaisaniemessä. MaaliskuuTa 2016 SDP:n tulevat teemat tarkentuivat viiteen Jari Soini SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen ja yrittäjä Salla Saarinen toimivat SDP:n Kättä päälle -projektin vetäjinä. – Tässä kuljettu matka oli tärkeämpi kuin päämäärä, kiteytti Salla Saarinen. Kättä päälle -tilaisuuksia pidettiin yhteensä 18 VarsinaisSuomesta Ouluun yltävällä alueella. Toinen Tarja, Kantola, juonsi naisrauhapaneelin, johon osallistuivat presidentin lisäksi viime aikoi na paljon esillä ollut PAMin puheenjohtaja Ann Selin, TEAMin puheenjohtaja Heli Puura, JHL:n toimialajohtaja Päivi NiemiLaine sekä kansanedustaja Tytti Tuppu rainen. SDP:n viime vuoden syyskuussa aloittaman Kättä päälle -hankkeen päätösgaalaa vietettiin viime viikolla eduskunnassa. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne käytti tilaisuuden lopuksi puheenvuoron, jossa hän kertoi, millä tavalla SDP tulee jatkamaan Kättä päälle -työtä. Poliisilla ja muilla viranomaisilla pitää olla riittävät resurssit takaamaan kansalaisten turvallisuus. Näihin teemoihin tartutaan sekä ohjelmavalmistelussa että eduskuntatyössä. Kansanedustaja Lauri Ihalai sen (sd.) ja yrittäjä Salla Saa risen vetämä työ kokosi yhteen arviolta puolituhatta suomalaista järjestöja yhdistyskentän toimijaa sekä kansalaisaktiivia miettimään ratkaisuja Suomen parhaaksi. ”Naisille on taattava rauha kaikenlaiselta ahdistelulta. Tilaisuudessa julkistettiin valtakunnallisten teemaratkaisupajojen sekä alueellisten ratkaisupajojen ideoista koostettu loppuraportti, Kättä päälle – ratkaisut syntyvät yhdessä -video sekä käytiin läpi yhdessä kuljettua matkaa. Keskiöön nousee aluksi viisi teemaa: työ-, yrittäjyys-, sivistys-, maahanmuuttosekä tulevaisuusteemat
47 10. Suomalainen nainen voi edetä uralla tasavallan presidentiksi ja sen myötä puolustusvoimain ylipäälliköksi. Nykyhallituksen toimia on arvosteltu vahvasti epätasa-arvoa lisääviksi monella yhteiskunnan tasolla.. Suomalainen nainen on hän, ken tuulia pitelee. Lapsen huonon kohtelun ei tarvitse siirtyä seuraavalle sukupolvelle. On tärkeää, että teemme tasa-arvoista yhteiskuntaa läpi rakenteiden ja sukupuolirajojen, miehet ja naiset yhdessä. Eräs huolta aiheuttava asia, joka tulee usein esille, on ensija turvakodit ja niiden selviytyminen tehtävistä yhteiskunnallisen laman keskellä. Kirjoittaja on tasa-arvo 2020 -työryhmän vetäjä. Lapsilukuumme ei ole kukaan taho vaikuttanut. Vaateskaala on laaja tuulipuvuista marimekkoihin saakka. Miten autetaan moniongelmaisia perheitä ja lapsia, joissa yhteiskunnan turvaverkkoa ei ole tai se pettää. Äitien ja isien on mahdollista oppia toimimaan toisin, jos he saavat mahdollisuuden kohdata oman lapsuutensa ja sen vaikutukset nykypäivään. Voimme havaita, mihin kansanosaan hallituksen leikkaukset kilpailukykypaketin myötä kohdistuvat. Edellä mainitut esimerkit ovat eräs osa suomalaisen naisen oikeuksista, joista voimme yhdessä iloita yli puolueja sukupuolirajojen. Pää pystyssä hän kulkee tuulet ja tuiskut, eikä valita pienistä. Joukko tunnettuja ja arvostettuja professoreita on kritisoinut nykyhallituksen toimia ja todennut niiden olevan vahvasti epätasa-arvoa lisääviä monella yhteiskunnan tasolla. Mitä tulee ulkoiseen habitukseen, niin meillä on vapaus kulkea vaatteissa, jossa itse viihdymme. Hyvin lähteneen tasa-arvokehityksen tielle on kuitenkin viimeaikoina kasaantunut pilviä. Suomalainen yhteiskunta on murroksessa, ja kaikki keskeiset yhteiskunnalliset operaatiot ovat vaiheessa ja keskeneräisinä. Miina Sillanpään syntymän 150-juhlavuonna soisi tasa-arvokehityksen olevan hyvällä tolalla. On selvää, että suomalaisen naisen oikeuksien kehitystyö on ollut monien toimien ja tekojen summaa. Uskon, että Miinanlaisia naisia tarvitaan yhä enemmän tässä ajassa ja paikassa. Avioliitostani olen saanut päättää itse kumppanin kanssa. Armeijan ovet ovat auki naisille vapaaehtoisuuden perusteella. u u u Leikkaukset koskevat kipeästi myös pienperheisiin ja muihin pienellä eläkkeellä kitkuttaviin kansalaisiin. Suunta näyttää olevan se, että pienpalkka-alalla työskentelevät naiset ovat kilpailukykyloikan uhreja. Saan omistaa ja hallita omaisuuttani. Voin osallistua vapaasti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. MaaliskuuTa 2016 Leena HarjuLa-jaLonen Puheenvuoro Naiset ovat paikkansa ansainneet M inulla on syy iloita siitä, että olen syntynyt Suomessa ja voin vapaasti perustuslain puitteissa ilmaista itseäni ja osallistua, mihin mieleni haluaa
Totuus selvisi monista eri lähteistä, joita luin kirjastoauton kuljettajana 10 vuoden aikana. Kaikki keinot on erityisesti nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa otettava käyttöön viennin edistämiseksi. Poikkeuslaille voi todeta olleen omat vahvat perusteensa. Että näitä satusetiä oli jo silloinkin! Wille-vaari . 18.1. Sataman kautta kulki siten viime vuoden aikana enemmän tavaa kuin koskaan aikai semmin. . (Valmisteltiin lakiesitystä Kekkosen toimikauden jatkamiseksi.) Tässä Kari ivaa 1970-luvun suomalaisen politiikan Kekkosmyönteisyyttä. On käynyt yhä ilmeisemmäksi, että sataman menestyksen takana on sen tarjoama lyhyt merimatka Hangosta Eurooppaan. Ilman ay-liikettä demokratia olisi kuitenkin vain vahvem pien oikeuksien puolusta mista. Minullekin kelpaisi 15 000 euroa kriisitukea. Joutuiko demokratia jupakassa hieman lapsipuolen asemaan, kuten pilakuva tahtoo sanoa. Suomen hallituksen johdossa on nyt lestadiolainen, katolinen ja pitkän matkan triatlonisti. Valokeiloja talvisodan esihistoriaan, haluan kertoa yhden kohtalon siltä ajalta. Ne osoittivat yksiselitteisesti Suomen joutuneen sotaan ”housut kintuissa”. Ainakin vaalijärjestys ohitettiin harkitusti ”Suomen edun” nimissä. Sataman voimakas kasvu ei pysähtynyt edellisvuoteen. 48 10. Kirjoitusten maKsimimitta on 3000 merKKiä. Viina voittaa 9-0. Esa . Panostetaanko terveisiin elämäntapoihin vai helpotetaanko viinalla läträämistä. Hän kuoli matkalla Kuopioon. MaaliskuuTa 2016 Mielipide Kirjoita omalla nimelläsi. Voisiko joku kertoa, miten MTK joukkoineen osallistuu Suomen nostoon. Demaritkin olivat hankkeessa mukana. Hän oli saanut keuhkokuumeen ja myöhemmin olivat joutuneet leikkaamaan toisen keuhkon sotilassairaalassa. Tätä investointia myös Hangon Satama Oy on toivonut. . Kekkosen presidenttikautta jatkanut poikkeuslaki hyväksyttiin eduskunnassa vuonna 1973 yllättävän selvästi luvuin 170-28. Heikki . Pakkasta oli 40 astetta. Vuonna 2015 Hangon sataman vuosittainen rahtimäärä ylitti neljän miljoonan tonnin rajan ensimmäistä kertaa sataman historiassa. Tekoja odotetaan siltä osin juuri meiltä poliitikoilta. Se liittyy omituisiin menoihin, joilla kansa ennenvanhaan valitsi presidentin. Sähköistys pudottaisi entisestään maitse tapahtuvien teollisuuden kuljetusten kustannuksia. Hangon sataman ja LänsiUuden maan näkökulmasta Hanko–Hyvinkää-radan sähköistys tukisi parhaiten sekä sataman että alueen taloudellista kehitystä. Viime aikoina vain sosialidemokraattien ja RKP:n Uudenmaan kansanedustajat ovat pitäneet rantaradan sähköistystä ja Hangon sataman toimintaedellytysten parantamista aktiivisesti esillä. . Nyt tarvittaisiin tekoja viennin puolesta myös hallitukselta. Itku ja parku oli hirmuinen, kun paikallisessa sopimisessa ei palattu torppariaikaan: viisi päivää isännälle ja loput kaksi omalle perheelle. Siksi Hangon sataman kaltaisten toimijoiden merkitys on maallemme suuri. Helsingin kirkolla tehtiin sopimus. Joona Räsänen kansanedustaja (sd.) Kepu pitää huolen omistaan. Viitaten Juhani Ruotsalon kirjoitukseen 18.2. . Presidentti Kekkosen jatkokaudelle haluttiin saada varmistus nimenomaan ulkopolitiikan jatkumon vuoksi. 1973 – Meillä olisi tarjolla mielenkiintoinen muinaismuisto. Miisa . lähetä mielipiteesi osoitteeseen mielipide@demoKraatti.fi tai demoKraatti, pl 338, 00531 helsinKi Suomalainen demari piirros Kari suomalainen © Kari suomalaisen periKunta . Tekstiviestit lähetä teKstiViestisi numeroon 050 469 8445 . Hangon satama on siten ennätysvauhdissa, ja sataman nykykapasiteetti on täydessä käytössä. Valitettavasti. Teollisuus ja varustamot ovat siten löytäneet sataman mahdollisuutena pienentää kuljetuksista aiheutuvia kustannuksia. Vaikka Hanko–Hyvinkää-radan sähköistyksen taloudellinen potentiaali on ilmeinen, ei hallitus ole tehnyt juuri mitään edistääkseen tätä tärkeää investointia. Porvarit syyttävät ay-liikettä jatkuvasti demokratian halveksimisesta, kun maahan sorvataan sopimuksia. Itse luin 80-luvulla monia teoksia Suomen varustautumistasosta ennen sotaa. Isäni palveli talvisodassa Kuopion tykistörykmentissä ja ainoastaan omat vaatteet olivat varusteina. Ihmettelen, miksi hallitus ei halua edistää Suomen vientiä. teKsti peKKa tuomiKosKi Joutaako vaaliuurna Kansallismuseoon. Helmikuussa Hangon Satama Oy ilmoitti liikenteen jatkaneen kasvuaan myös tammikuussa. Vennamo tosin haukkui seteliselkärankaisiksi SMP:stä eroamassa olevia edustajia, jotka äänestivät poikkeuslain puolesta. Alusliikenne kasvoi vuoden ensimmäisenä kuukautena 23 prosenttia vuoden 2015 tammikuuhun verrattuna. . . Yhteensä satamassa kävi 155 alusta kuukauden aikana. Suomi on pieni, vientivetoisen talouskasvun varassa elävä maa. 1903 . Eduskunnan budjettikäsittelyssä esittämäni aloite määrärahasta radan sähköistykseen hylättiin hallituspuolueiden toimesta viime syksynä. Kuvassa vaaliuurnaa ollaan ”siirtämässä museoon”. Ryhdikästä toimintaa Lauri Lyly! On ilo nähdä, miten pidät Suomen sopimisen tiellä! Ari Miksi hallitus ei halua edistää Suomen vientiä. Maatalousväki sai porkkanaa, kun yhteiskuntasopu tarjosi muille keppiä.
Ottanevat siitä maininnan seuraavaan vaaliohjelmaansa. u u u Nokia on taas kerran päässyt järkyttämään pörssiä myöten kaikkea, missä rahalla on taivaallinen valta. Opettaja muistutti jo neljän vuosisadan takaisesta arviosta Ruotsin armeijan päällikön aktiivisuudesta. Kansa loppujen lopuksi kaiken niistäkin koituvan riemun maksaa. Suurin hyötyjä tällaisissa kisoissa on Portugali, jonne oletettavasti taas lappaa meiltä uusia eläkeläismiljonäärejä. Jotakin se kertoo muiden hallitusporvareiden arvostuksesta persuja kohtaan, kieltämättä. u u u Mäkisen Jallu sanoi kylän paarissa, että nyt valikoidaan jo valtakuntien rajoilla maahan päästettävät. Tilastot kertovat, että 50 prosenttia meillä syntyneistä lapsistakin on vahingossa laitettu alulle. Kysymyshän on ikiaikaisesta menettelystä. Jallu sanoi arvostavansa P. Jallu kertoi, että jo ensi keväänä lennättävät suomalaisetkin ensi kertaa itse rakentamansa raketin avaruuteen. Jo Ukko Nooa aikoinaan risteilyalus Arkkiinsa matkustajia ottaessaan valitsi aina vain kaksi kustakin lajista. Meillä Suomessa tuohon Ukko Nooan valintamekanismiin ovat erityisesti persut mieltyneet. u u u Hallituksen elämä vaikuttaa kohta olevan suunnilleen kiikun kaakun. Suunnitelmat, uudet ja vanhat, eivät lähteneet liikkeelle, käyntiin. Paikan kustantaa kepun eduskuntaryhmä kuitenkin edellytyksellä, että kysymys on vain menolipusta. 49 10. Matteuksen suositteleman myllynkiven modermpi versio samaan tarkoitukseen olisi Nokian tuunaamaton autonrengas. Aina sattuu – ja joskus tapahtuukin Ja erilaisissa ”demokratioissa” on ollut tapana vaalituloksia tuunata oikein kunnolla ennen julkistamista. Timo Roos timo.roos@kopteri.net Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia.. Hallituspuolueiden sisuksissakin ainakin sappirakko monella on ylityöllistynyt. Jallun mielestä miehellä riittäisi kylä kykyä useampaankin. Entäpä erilaiset kauneuskilpailut! Pärjääkö sielläkään täysin tuunaamaton missi. Aiheista ei puutetta ole eikä tule. MaaliskuuTa 2016 Nieminen Vee K ylän entinen opettajakin soitteli. u u u Minulta on tiedusteltu, tiedänkö tapaa, millä tavalla kohdella Nokian Renkaiden rengashuijaajia. Pikku esimerkkinä mainittakoon taannoinen, sinänsä vähämerkityksinen tapaus. Tämmöisille olisi pitänyt jo ajat sitten jaella räväkämmin sen vanhan Nokian maineikkaimpia tuotteita eli kalosseja ja mieluummin suoraan persuuksiin. Matteuksen suositteleman myllynkiven modernimpi versio on Nokian tuunaamaton autonrengas. Väyrystä jo siksikin, kun tämä on ilmoittanut vastèdes kuuluvansa kahteen puolueeseen, Kapuun ja Kepuun, yhtàikaa. Jo oli aikakin. Osumistarkkuudessa olisikin parantamisen varaa puolin ja toisin. Nokiasta jaettiin aikanaan surutta mahtavia optioita sellaisillekin, joiden ansiot yltivät vain potkujen tasolle. Valintaa on tehty jo ikiajat. Urheilupuolella tuunaus on tuttu ilmiö, sitä sanotaan siellä dopingiksi. Kansa totesi tuolloin Jaakko De la Gardien laiskasta liikkeelle lähdöstä, että ”lähtee suvi, lähtee talvi, vaan ei lähde Laiska-Jaakko.” Sipilän puhtaasta porvarihallituksesta on voitu sanoa juuri samaa. Tiettävästi ainakin Väyryselle aluksessa on varattuna yksi paikka. Tää korutont`on kertomaa, se ota haltuus isänmaa! Persuille näkyy hallituksessa sallittavan sellaista, joka muilta on kielletty, koskapa pääministeri ei ainakaan näkyvästi ole puuttunut tällaisiin asioihin. Vastaan nyt, että tiedän. Hallituksen sisällä kuolaimiaan jotkut jo purevat. Ja sen ansiosta ministereidenkin virhelista pysyi kohtalaisen siistinä – kun ei mitään tee, ei tee virheitäkään. Tähänastisten vähäistenkin päätösten onnistumisprosentti lienee noin 50 prosenttia. Suotta tuommoista kummastella. Persujen puheenjohtaja-ulkoministeri oli sitä mieltä, että pakolaiset kyllä saavat pitää korunsa, kun taas persujen oikeusministeri korutakavarikoinnin sallisi. Hallituksesta poistuu ennen aikojaan se puolue, joka arvioi siitä selviytyvänsä vähimmin vaurioin. Viime viikolla maa sitten järähti – hallitus uskoi viisaampiaan
Norssin kasvatteja Sumppi muutti vuoden ikäisenä perheensä kanssa Helsinkiin ja siitä lähtien hän on ollut helsinkiläinen. – Minkäs sille mahtaa, Sumppi hymähti ja naurahti, kun Juttutuvassa tapasimme vajaa vuosi sitten. Tutkimuksen avainkäsite on kuulumisen politiikka, jonka avulla Hokka käsittelee raikkaalla tavalla kansanomaisuutta, luokkaan kuulumista, sukupuolta ja suhdetta hyvinvointivaltion rakentumiseen. Hän on kirjoittanut kymmeniä monografioita. Honka-Hallila on myös tekstiilitutkija. Työväenperinne – Arbetartraditon ry haluaa palkinnolla päivittää työväentutkimusta ja korostaa sen merkitystä osana työn ja yhteiskunnan muutosta. Television poliittinen ja yhteiskunnallinen merkitys on valtava, mitä Hokka avaa mielenkiintoisella tavalla. Päätoiminen politiikka sai jäädä. Turkulainen Honka-Hallila on tehnyt lukuisia kuntien ja työväenjärjestöjen historioita. Palkintoraati valitsi lukuisten erinomaisten tutkimusten joukosta palkittavaksi tutkijatohtori, filosofian tohtori Jenni Hokan tiedotusopin alaan kuuluvan väitöstutkimuksen Kakkoselta kaikelle kansalle, kuulumisen politiikka Ylen TV2:n arkirealistisissa sarjoissa. Sumppi ehti olla ruotsinkielisten nuorisodemarien töissä monet vuodet. Hän oli tuolloinkin aina hyväntuulinen, naurava ihminen, eikä hän ollut vaikeuksien edessäkään muuttunut miksikään, vaikka päätepiste oli jo näkyvissä. 1980-luvulla hän vaihtoi tykkänään alaa, mikä Ja siellähän mekin tapasimme. Sumppi oli toiminut ruotsinkielisissa demarinuorissa ja armeijan jälkeen hakeutui Työväen Akatemiaan. Työväentutkimus palkitsi ansioituneita tutkijoita Jenni Hokka ja Helena Honka-Hallila palkittiin kansainvälisenä naistenpäivänä Työväenliikkeen kirjaston tilaisuudessa, jossa muistettiin myös Miina Sillanpäätä. Kuten mahdollinen lukijani muistaa, aika tarkkaan vuosi sitten tein ystäväni Bo-Anders Sundmanin 60-vuotispäivän johdosta haastattelun. 2016 aamulla. Hokka löytää sarjoista sekä hyvinvointivaltion murenemisen että yhteiskuntaluokkien muutoksen tarinan. 1955 Tammisaaressa ruotsinkieliseen työläisperheeseen. Sumppi vietiin Meilahteen 6.2. Samalla nousee esiin luokka-aseman ja sukupuolen yhteenkietoutuneisuus. Demokraatti Helena Honka-Hallila. Isä oli kansanedustaja Bruno Sundman (sd.) ja äiti vanhustenhoitaja Ulla Sundman Roihuvuoren vanhainkodista. Blues oli yhteinen kinnostuksemme kohde, kuten myös porvarihallituksen haukkuminen. Peruskoulutuksensa hän sai Svenska Normallyceumissa eli Norsenissa, eli Norssissa. Sen jälkeen vuorossa oli Työväen Akatemia Kauniaisissa 1979–1981. Jenni Hokka.. Hän on tarkkanäköinen tutkija, jonka teokset ovat lukijaystävällisiä ja laadultaan tinkimättömiä. Vuoden Työväentutkimus -palkinnon tarkoituksena on kannustaa niin akateemista kuin muutakin työväestöön liittyvää historia-, perinneja kulttuuritutkimusta. Kunto heikkeni nopeasti ja loppu tuli rauhallisesti 12.helmikuuta.” Juhani Aro Demokraatti Kari Hulkko tuolloin oli perin harvinaista. Bo-Anders Sundman syntyi 15.5. 50 10. Tv-sarjojen kritiikkien kautta avautuu myös neljäs tarina rahvaan ja tavallisen kansan luokittelusta eri vuosikymmeninä. Sumppi opiskeli veneenveistäjäksi ja tekikin puisia purjeveneitä Pernajassa, kunnes sekin ura katkesi ammattisairauteen, puuhiokeallergiaan. Aiemmin olin tehnyt hänestä kaksi isompaa merkkipäivähaastattelua. MaaliskuuTa 2016 Harrastuksena blues ja hallituksen haukkuminen ” Minkäs sille mahtaa, Sumppi hymähti. Molemmat alkujaan duunareita Taalintehtaan ja Mustion ruukeilta. Työväenliikkeeseen liittyviä tutkimuksia ovat muun muassa työväen raittiusliikkeen, Kymen sosialidemokraattinen piirin, kristillisen työväenliikkeen, Kotkan työväenyhdistyksen ja Eteenpäin-lehden historia. Aina iloinen ”Sumppi” mainitsi haastattelun jäävän viimeiseksi. Sumpin isoveli Folke kirjoitti Arbetarbladetissa pikkuveljestään: ”Vielä 3.2 olimme me kolme veljestä konsertissa Malmitalolla Wentus Blues Bandin konsertissa. Kuollut Bo-Anders Sundman 15.5.1955–12.2.2016. Isoveljensä Folke Sundman ilmoitti rakkaan pikkuveljensä poismenosta suruviestissä Facebookissa. Sumppi sairasti maksasyöpää, joka lopulta nujersi miehen 12.2. Työväentutkimuspalkintoraatiin kuuluivat VTT tutkija ja vapaa kirjoittaja Arja Alho (puheenjohtaja), VTT tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila, OTT professori Pentti Arajärvi, VTT dosentti, erikoistutkija Marjaliisa Hentilä, FT historiantutkija Sami Suodenjoki ja FT historiantutkija Päivi Uljas. Tutkimus käsittelee TV2:n seitsemää sarjaa neljältä eri vuosikymmeneltä Heikistä ja Kaijasta Fakta hommaan ja Kyllä isää osaa -sarjaan. Lukijaystävällinen historioitsija Palkintoraati päätti palkita elämäntyöstä tietokirjailija ja filosofian lisensiaatti Helena Honka-Hallilan
. Fagerholmin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09 tiedonantoon: Alf-Erik Helsing. Kauhajoen Eläkkeensaajat ry. TUL-Tampere. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 §:n määräämät asiat. Kunnanvaltuutetut Otto Mantere ja Johanna Reinilä ovat myös mukana ehdokasja jäsenhankintakampanjaa vauhdittamassa. . Poriin klo 13.-15. Poliittisen tilannekatsauksen pitää kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Harri Helminen. klo 14.30 Mäntsälän Sovun kerhohuoneella, Veteraanitie 7, 04620 Mäntsälä. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. . Tilaisuudessa myös teatterilippu arvonta Kouvolan teatteriin. 18.3. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 10.3. Voitto Lyytikäinen toiminnanjohtaja, eläk., Mikkeli, Ristiina Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Minna Canthin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09 tiedonantoon: Voitto Lyytikäinen. Keski-Uudenmaan Wanhojen Tovereiden maaliskuun palaveri pe 18.3. Johtokunta. Työväen Akatemian Toveriliitto ry:n Toveripäivät Kauniaisissa 19.3. Korson nuorisotilassa, Korsontie 2, Vantaa. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 §:n määräämät asiat. 7.3. klo 12 Ravintola Cumulus, Eerikinkatu 28. Korson Eläkkeensaajat ry, Keskiviikkokerho 16.3. Sääntömääräisten asioiden lisäksi tilaisuudessa pitää alustuksen ajankohtaista poliittisista asioista puoluesihteeri Reijo Paananen. Lisätietoa: www.toveriliitto.org. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Kun aseet puhuvat. Piirikokousvaltakirjat piiritoimistoon pikimmiten! POHJANMAA . Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana enintään kaksi kertaa. Espoossa pidettävän Uudenmaan Demarinaiset ry:n kevätkokouksen asioista ja matkaamisesta kokouspaikalle. Karhulan sos.dem. klo 17 Työväenliikkeen Kirjastossa, Sörnäisten Rantatie 25 A. Kevätkokous 17.3. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Tervetuloa! Johtokunta. MaaliskuuTa 2016 Lasten Kesä ry:n sääntömääräinen VUOSIKOKOUS pidetään keskiviikkona 30.3.2016 klo 17.00 yhdistyksen toimistolla Asemamiehenkatu 4, Helsinki Sääntömääräiset asiat. KYMI . Käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan edustajat Kotkan kunnallisjärjestön edustajistoon. . Saamme vieraaksemme SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen. Keskustellaan mm. Kuntafoorumi Ilmajoen työväentalossa pe 11.3. klo 17 Tiksolla. HELSINKI . Tervetuloa! PIRKANMAA . lippu+väliai kakahvi+matkat+ruokailu. Ilm. Jumpan vetää Pekka Ruohonen. Veteraanien seuraseminaariin Murikassa 17.3. Nokian JHL ry 105 Kevätkokous Pikkupippurissa Ke 16.3. Kokouksen alustajana toimii Kotkan palvelujohtaja Jorma Haapanen, joka kertoo ajankohtaista tietoa SOTEsta. Roihuvuoren Eläkkeensaajat ry. Kahvitarjoilu. Kokouspaikkana toimii Lumo, koulutustila 2. Nokian Nuorten Puolesta ry Vuosikokous 30.3.2016 klo 17.00 Nupulassa Vuosikokousasiat Reino ojala pj. Tervetuloa!. klo 10. Pirkko Uusitalo p. Yhdistyspalsta Työväen Akatemian Toveriliitto ry:n Toveripäivät ja vuosikokous Työväen Akatemiassa 19.3.2016 Ohjelma alkaa klo 10.00 Luento talouskriisistä (tutkija Lauri Holappa) klo 13.00 Vuosikokous klo 15.15 Ohjelmalliset iltamat klo 18.30 Tarkempi ohjelma ja lisätietoa hinnoista ja majoituksesta www.toveriliitto.org Tervetuloa! Töölön sosialidemokraattisen yhdistyksen (Töölön demareiden) sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantai 21.3.2016 alkaen klo 18.00 SDP:n puoluetoimistossa, ympyrätalossa, Siltasaarenkatu 18-20 C, 6 krs. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Sari-Kaarina Vähämäki 040 570 5688 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 Lakiasiat Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Viite: 10100. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Kouvolan Työnväenyhdistys ry:n sääntömääräinen Kevätkokous pidetään torstaina 30.3.2016 klo 18.00 alkaen ravintola Kastanjapuistossa Oikokatu 4:ssä. Tervetuloa teatteriin viihtymään! UUSIMAA . Kahvitarjoilu. TAPIOLAN ELÄKKEENSAAJAT ry:n pidetään ti 15.3.2016 klo 14.00 Tapiolan palvelukeskuksessa. klo 18. Hinta sis. Jutellaan kahvin kera! . Tapiolan Eläkkeensaajat ry:n sääntömääräinen kevätkokous ti 15.3. Sukuvika hinta 60e. Maksun voi maksaa pankkiin tai autossa. . Tervetuloa. Tikkurilan Ty:n naisjaosto kokoontuu to 10.3. Toiminta on siirretty maaliskuun ajaksi (kokoukset 14.3 ja 21.3.) Tammisalon kirkkoon, Väylänrinne 1 Roihuvuoren kirkossa pidettävän Torinon käärinliinanäytelyn vuoksi. Aloitetaan kahveilla. Alustajavieraana sairaalajohtaja, dos. Alf-Erik Helsing chefredaktör, pens., Vasa Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n K.A. menn. Ajo parkkihalliin Leppävaarankatu 9. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen VIIMEISTÄÄN maanantaina klo 10 mennessä osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. 51 10. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi 0400-423 835 Kaikki lakiasianne. Teatteri retki 8.4. sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS 10.3. yhteiskuljetukseen ilmoittautumiset jukka.nieminen@tul.fi tai 045 773 021 22. Kahvit klo 17.30, yhdistyksen 120v juhlakahvituksen merkeissä. Tervetuloa! Länsi-Uudenmaan humanistiyhdistys ry. 040 634 037, email.pirkkouusitalo47@ gmail.com. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaali-ilmoituksia. Petri Virolainen, TYKS:in toiminta nykyisin ja miten sairaala valmistautuu tulevaisuuden haasteisiin ja SOTE-uudistukseen. Ari Kekkinen eläkeläinen, Helsinki Mahdolliset onnittelut voi ohjata Työläisnuorten Tuki ry:n tilille FI0255412840004866 tiedonantoon: Ari Kekkinen. Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat. VAASAN SOS.DEM. Antti Lindtman vierailee, arpajaiset. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan Yhdistystoiminta -palstalla kerran maksutta. klo 16.30 18. Vapaa pääsy. 050 526 9868. klo 9.45, yhteiskuljetus klo 8.30 Nokialta, klo 8.45 Lamminpään Ylägrilliltä, klo 9 Keskustorilta, Vanha kirkko ja klo 9.10 Kalevan kirkko. Teatterit Kokoukset Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. klo 18. Korson Sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen kevätkokous ke 23.3. Eila Hyttinen, p. Tervetuloa! . Syntymäpäivät 75 VUOTTA 70 VUOTTA 16.3. Maaliskuun lounaskokous ma 14.3. klo 14 Tapiolan palvelukeskuksessa. Kahvitarjoilu. kello 18 Sellon kirjastossa Leppävaarassa. . Sisäänkäynti C-rapun kautta. työväenyhdistys ry:n sääntömäärinen kevätkokous ke 16.3. Kesäkotiyhdistys Kallioniemi ry. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi sääntömuutosehdotus. Tervetuloa! VARSINAIS-SUOMI . klo 18, kahvitarjoilu alkaa klo 17.30. Lisätietoja http://korso.elakkeensaajat.fi/, p. Kahvitarjoilu. Professori Jukka Kekkonen vieraanamme ti 15.3. Aprilliristeilyn 1.-2.4. Lähtö Kauhajoki MH klo 10.30, paluu näytöksen jälkeen. Poliittinen väkivalta Espanjan ja Suomen sisällissodissa. Kaikki Ty:n naisjäsenet, lämpimästi tervetuloa! Pj. 0400 402 172. Turun Wanhat Demarit. Tervetuloa! Johtokunta
(03) 252 0111, avoinna klo 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Julkistenja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluepäällikkö Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 sähköposti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547 Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043 Pitkäkatu 43, 65100 VAASA puh. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi »www.facebook.com/Sahkoliitto »www.sahkoliitto.fi Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Metallityöväen liitto ry VAASAN ALUETOIMISTO Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Aluetoimitsija Katja Kaivonen puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi ?. (06) 220 1562 Aluetoimitsija Tuulikki Aikio (06) 220 1560, 0400 762 689 tuulikki.aikio@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 POHJANMAA VAASAN TOIMISTO avoinna ma–pe klo 9–16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö: Marja Salmivuori Toimitsija: Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja: Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 040 709 4337 sähköposti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Marita Putkonen puh. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TAMPEREEN TOIMIPISTE »www.sak.fi/alueet Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ VAASAN TOIMIPISTE » www.sak.fi ?. 020 77 41423 marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA fax. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Porin aluetoimitsija Raija Raittio, puh. MaaliskuuTa 2016 Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 020 77 41323, fax 020 77 41330 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Toimisto avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Puistokatu 6 A, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TURUSSA: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Yliopistonkatu 33 G, 4 krs., 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma–pe klo 9.00–16.00 Metallityöväen Liitto Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. 010 7703 640 (vaihde). 52 10. 020 774 0311 sähköposti: marita.putkonen@sak.fi Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. 020 774 0410 »www.sak.fi/Turku ?. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. 010 770 3620 »www.akt.fi »www.metalliliitto.fi »www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TURUN TOIMIPISTE Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi puh. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. 010 770 3700, fax 010 770 3701 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 020 77 41424 AKT:n VAASAN TOIMISTO Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax
Kuinka monta SDP:n edustajaa on toiminut eduskunnan puhemiehenä. Miin us 40 ast ett a 7. Tie tov isa n vas tau kse t 1. Kuu si ker taa 2. Montako pelaajaa on Futsal-joukkueessa. 1 729 5. 4. Kuinka monta SDP:n ehdokasta valittiin valtuutetuiksi viime kunnallisvaaleissa. 2. Viis i. 6. Kes äku un 23. 8. MaaliskuuTa 2016 Ristikko 10/2016 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. 12 6. julkaistun ristikon 10 euron palkinnon voitti Kari Tirronen Helsingistä. Millä kansanomaisella nimellä se tunnetaan. Kuinka monta kertaa Lahti on toiminut hiihdon MMisäntänä. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku Ratkaisuja Ristikon 8/2016 ratkaisu: Torstaina 25.2. päi vän ä 3. 53 10. Missä lämpötilassa celsiusja fahrenheitasteikot kohtaavat. Milloin järjestetään Britannian EU-jäsenyysäänestys. Rik san 8.B olo gna ssa 9. Lateraaliepikondyliitti on sairaus. Ten nis kyy när pää 10. Bilj ard ila ji 4. Mikä on Karamboli. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron rahapalkinto. 10. 7. Onnea voittajalle! Tietovisa 1. Missä on Italian kaupungissa on maailman vanhin edelleen toimiva yliopisto. 9. 5. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 3. Minkä ajoneuvon nimi tulee japanin sanasta ”ihmisen voimin kulkeva vaunu”. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä
Prisma: Vauvojen salainen elämä Yle TV1 klo 19.00 Lapsi oppii ensimmäisten elinvuosiensa aikana kävelemään, puhumaan ja vuorovaikuttamaan. Tarjoaisiko viimeisin vaihtoehdon tarpeettoman väkivallan pilaamalle ihmiskunnalle. Se avaa sitaatilla Jobin kirjasta, herättelee ohjaajan jo 1980-luvulla hahmottelemaa ideaa maailman luomisesta ja ulottuu universumin iäisyydestä intiimiin perhetarinaan 1950-luvulla varttuneen pojan lapsuudesta, joka ei jätä tätä aikuisenakaan rauhaan. Brad Pitt on ankara isä Terrence Malickin palkitussa elokuvassa.. T: BBC. 06.52 Lilli ja kukkaisystävät 07.02 Maapallottelua 07.06 Popi Kissa 07.17 Samu ja Salla 07.31 Humps 07.39 Lauri kilpa-auto 07.49 Milli ja Molli 08.17 Viidakkokirja (7) 08.28 Kesäleiri (7) 08.41 Pok ja Mok (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Sata päihteetöntä päivää 11.00 Luontoretkellä 11.30 Leo ja ramadan 12.15 Veljesten keittiössä 12.45 Kioski: Kaarlen maailma 13.15 Ginan maailma 13.45 Elämäni eläimet: Eläinsairaala 14.45 Uusi Päivä 15.15 Pikku Kakkonen 16.15 Ampumahiihdon MM: Miesten normaalimatka 18.30 Kioski: Marjan vallassa 19.00 Kummeli V 19.23 Kummeli V 19.45–20.09 Kummeli V 20.00–20.35 Kummeli V 20.40 Painin EM 21.00 Noin viikon uutiset 21.25 Kynsin hampain 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Battle – loppu öyhötykselle! 22.45 Au pairit Los Angelesissa 23.15 Kioski: Marjan vallassa 23.45 Englannin viimeinen neitsyt 00.35–04.00 Uutisikkuna MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. Robot (16) 03.30 Yle FOLK 03.58–04.00 Uutisikkuna MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. MaaliskuuTa 2016 Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 MOT: Kapitalistin tilipäivä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.50 Hercule Poirot (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) 13.20–14.40 Kulkurin masurkka 14.50 KulttuuriCocktail 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.09 Hercule Poirot (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Syyttäjä (12) 20.00 Kuningaskuluttaja 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Ranskan oikea ranta 22.55 Uutiset 23.00 Outlander–Matkantekijä (16) 23.55 Puoli seitsemän 00.25 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 10.3. 21.00 Hjallis 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Kuukauden parhaat sekunnit 22.40 Sideways (16) 01.05 Eurojackpot, Jokeri ja Lomatonni 01.10 Zoo (12) NeloNeN 06.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 06.25 Tashi (7) 06.40 Tashi (7) 06.55 Bumba 07.00 Bubble Guppies 07.25 Lego Legends of Chima (7) 07.55 Paul OíGrady ñ rakkaudesta koiriin 08.25 Merieläinten pelastajat 09.00 Soppa365 09.10 Huvila & Huussi 10.15–10.50 Neljän tähden illallinen 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Perheyritys 14.15 Perheyritys 14.45 Inspector Cartoons (7) 14.55 Kanadan rajalla 15.30 Kanadan rajalla 16.00 Onnenarpa 16.05 Rantavahdit (12) 16.40 Rantavahdit (12) 17.10 Rantavahdit (7) 17.40 Soppa365 17.50 Hauskat kotivideot 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Emma Gaala 2016 21.55 Keno 22.00 Elokuva: Tapahtui Vegasissa (12) 00.05 Elokuva: Vaikenemisen laki (16) 02.10 Poliisit–kotihälytys (12) 03.10 Kanadan rajalla 03.40 Kanadan rajalla Yle TeeMa 17.00–17.54 Tuoli enkelille 18.00 Valitut sanat: Hertta 18.25 Elävä arkisto: Elina Salo 80 vuotta 18.27 Mainen hellyys 18.45 Pari kolme asiaa Elina Salosta 19.30 Eleganssi 20.00 Volga 30 päivässä 20.45 KC: Pirtola–ITE-taiteen Lönnrot. 21.00 Kino: Miss Bala (16) 22.50 Muscle Shoals 10 11 TORSTAI PERJANTAI The Tree of Life Fox klo 22.00 sunnunTai 12.3 Terrence Malickin arvoitusta hämmästeltiin ja ihasteltiin kuorossa hänen palattuaan elokuvantekijöiden eturiviin kahdenkymmenen vuoden hiljaisuuden jälkeen sota eepoksella Veteen piirretty viiva (1998). sunnunTai 13.3. 54 10. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale (12) 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Kiinan kesytön luonto 14.30 Enbuske, Veitola & Salminen 15.30 Miehen puolikkaat 15.55 Salatut elämät 16.25 Klikkaa mua (12) 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Malick vie näennäisen ”juonettoman”, vapaasti assosioivan kuljetustavan äärimmilleen seuraillessaan pikkukaupunkia asuvan perheen elämää Teksasissa. Sen kunnianhimo vain lyö yli ja sokaisee tekijänsä silmät maalauksellisten kuvien verhoilemien pohdiskelujen naiiviudelta. Simppelin tarinan mahtipontisiksi kehyksiksi julkisuutta kaihtava ohjaaja maalailee maapallon syntyhistoriaa ja evoluutiota mutta myös tuonpuoleisen armollista mahdollisuutta. Miksi hänellä on silti ontto olo. Kuvassa Neil ja Grace Truman (Matt Passmore ja Stephanie Szostak). Silti The Tree of Life on muodoltaan ja ajatuksiltaan lähes täydellinen vastakohta Hollywoodista saapuvalle melusaasteelle. Syöksykierre. TV-ohjelmat Viikon vinkki RANE AuNImO Kaiken teoria satisfaction Yle TV2 klo 21.00 Uusi sarja alkaa. keskiViikko 16.3. Ranskan modernismin kiehtova historia 1/6: Montmartren boheemit Yle Teema klo 20.00 Modernismi syntyi 1900-luvun alun Pariisissa, jossa runoilijat, kirjailijat ja kuvataitelijat ilakoivat ja loivat uutta huolimatta köyhyydestä, joka oli varsin tuttu vieras monelle heistä. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale (12) 10.35 Emmerdale (12) 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Grand Designs–unelmaasunnot 14.30 Jamie Oliverin ruokavallankumous 15.30 Peter uutisvirrassa 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Klikkaa mua (12) 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (12) 18.25 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 06.52 Kim ja Kai 07.00 Nukkearkun lauluja 07.03 Pingu 07.11 Kati ja Töppö 07.22 Albi Lumiukko 07.27 Metkat Mesiläiset 07.35 Pikku Kakkosen posti 07.41 Petrin tiikeritarinat 07.52 Kaapo 08.18 Late Lammas 08.25 Peter Pan (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Sata päihteetöntä päivää 11.00 Ginan maailma 11.30 Pojasta mieheksi 12.15 Luontoretkellä 12.45 Kioski: Marjan vallassa 13.15 Battle–loppu öyhötykselle! 14.00–14.50 Marja Hintikka Live 15.20 Pikku Kakkonen 16.20 Ampumahiihdon MM : Naisten viesti 18.00–18.50 Syke (12) 19.00 Sohvasurffaajat: Kupliva Georgia 19.30 Kioski: Mamu-Suomi-mamu 20.00 Villi kortti: Jalkapalloetkot 20.15 Pikaluistelun MC 21.00 Sohvaperunat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Banshee (16) 22.53 Banshee (16) 23.36 Banshee (16) 00.25 Banshee (16) 01.09 Banshee (16) 02.10 Kioski: Mamu-Suomi-mamu 02.40 Mr. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.05 Klikkaa mua (12) 21.00 Enbuske, Veitola & Salminen 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Todistettavasti elossa (16) 01.10 Rikoksista pahin (12) NeloNeN 06.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 06.25 Tashi (7) 06.40 Tashi (7) 06.55 Bumba 07.00 Bubble Guppies 07.25 Lego Legends of Chima (7) 07.55 Paul OíGrady ñ rakkaudesta koiriin 08.25 Merieläinten pelastajat 09.00 Soppa365 09.10 Huvila & Huussi 10.15 Neljän tähden illallinen 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Kaverille ei jätetä 14.50 Inspector Cartoons (7) 14.55–15.25 Kanadan rajalla 15.30 Neljän tähden illallinen 16.00 Soppa365 16.10 Leijonan luola USA 17.10 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Ummikot ulkomailla 20.00 The Voice of Finland 20.58 Keno 21.00 Ihon alla (12) 22.00 Elokuva: Heat–ajojahti (16) 01.15 SM-Liiga: Illan Parhaat 01.20 Leijonan luola USA 02.20 Rantavahdit (7) 02.50 Rantavahdit 03.20 Rantavahdit Yle TeeMa 17.00 Tapahtukoon sinun tahtosi (7) 18.00–18.54 Kuningattaren maalari 19.00 RSO Musiikkitalossa 21.45–23.10 Kino Suomi: Kultainen vasikka 23.15 Ihmisiä sodassa ja rauhassa 00.25–04.00 Teematieto Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Prisma Studio 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.51 Hercule Poirot (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) 13.20 Vaaksa vaaraa (12) 14.40 Kanahaukka 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 A-studio: Talk 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.09 Hercule Poirot (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kotilieden lämpöä (12) 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 Peaky Blinders–gangsteriklaani (16) 22.55 Uutiset 23.00 Elämä pelissä 00.00 Puoli seitsemän 00.30 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 11.3. TiisTai 15.3. Kaikelle olevalle merkitystä todistellessaan Malick vaikuttaa huonoimmillaan julistavalta saarnamieheltä ja elokuvansa vain imelillä jousimatoilla täytetyltä uskontunnustukselta, jossa katsojan omaan tulkintaan ei jätetä riittävästi mahdollisuuksia. Viides ohjaus, omaelämäkerrallinen The Tree of Life (2011) toi Cannesin filmifestivaalien Kultaisen palmun. Lopulta kamelin selkä katkeaa ja eräs työmatka mullistaa Neilin elämän. Neil Trumanilla on kaikkea: ihana vaimo, kaunis tytär ja haastava unelmatyö. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.05 Elastinen feat. Ankaran isän kurissa vanhin kolmesta pojasta joutuu todistamaan tyrannimaisen kasvattajan puutteet sekä tekemään itse valintansa hyvän ja pahan väliltä. Uusimmat kuvaustekniikat paljastavat kuitenkin monia salaperäisiä ja kiehtovia piirteitä vauvojen kehityksestä
19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Elastinen feat. 06.53 Tiketi Tok 07.04 Musatoosa 07.11 Q Putti 5 07.22 Ritari Mikke 07.35 Noksu 07.40 Pusse 07.51 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 08.19 Martine (7) 08.32 Joraavat juurikkaat 08.35 Sherlock Jakki 08.50 Lumilautailun MM 10.30 Holby Cityn sairaala (12) 11.30–12.20 Syke (12) 15.30–13.20 Puk ja Herman Tanskan saaristossa 15.31–13.50 Kioski: Rakelin kuplassa 15.31–14.15 Uusi puisto 15.31– 15.15 Unelmamatka 15.31 Sohvasurffaajat: Italia–Matka alkaa! 15.45 Yksineläjä Severin 16.15 Villi kortti: Jalkapalloetkot 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Syke (12) 18.50 Naurupalat (7) 19.00 Sohvasurffaajat: Albania–missä sohva. 00.55–04.00 Teematieto Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.50 Hercule Poirot (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset ItäSuomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) 13.20 Vaimoke 14.45 Arkistokuvia: Kuusi runoilijaa 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Kuningaskuluttaja 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Hercule Poirot (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Junalla halki Afrikan 19.50 Kannaksen kierros: Primorsk 20.00 Tosi tarina: Musta lammas 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Deutschland 83 (16) 22.20 Kotikatsomo: Kohtuuttomuuksia (12) 23.05 Uutiset 23.10 Prisma: Ihmisen universumi 00.10 Puoli seitsemän 00.40 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 15.3. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Suuri Journalistipalkinto 21.00 Miehitetty (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Saturday Night Live 23.35 Mentalist (12) 00.35 Ensimmäisen asteen murha (12) 01.35 Kultapoika (12) NeloNeN 06.00 My Little Pony 06.25 Tashi 06.55 Bumba 07.00 Bubble Guppies 07.25 Lego Legends of Chima 07.55 Lego Nexo Knights 08.25 Merieläinten pelastajat 09.00 Soppa365 09.10 Suhdekoukerot 10.15–10.50 Neljän tähden illallinen 13.45 Kaverille ei jätetä (7) 14.30–15.55 Vino Show 16.00 Neljän tähden illallinen 16.30 Soppa365 16.40 Leijonan luola USA 17.40 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Kielletty rakkaus 20.00 Ummikot ulkomailla 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Haluatko miljonääriksi. 15.30 Happyish (7) 15.55 Salatut elämät 16.25 Huippujengi 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Robot (16) 21.52 Uutiset 21.57 Urheiluruutu 22.00 Seksiaddiktin tunnustuksia 23.00 Kioski: Kaarlen maailma 23.30 Satisfaction (12) 00.15 Seksiministeriö 00.45–04.00 Uutisikkuna MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. 07.47 Pikku Kakkosen posti 07.55 Dinotassut 08.07 Hilla ja avaruuden Eetu 08.18 Maapallottelua 08.23 Ryhmä Hau 08.47 Petteri Kaniini 08.58 Galaxi 09.00 Nokkelikot (7) 09.11 Karvinen (7) 09.24 Aika härdelli! (7) 09.36 Lohikäärmeratsastajat (7) 10.00 Au pairit Los Angelesissa 10.28 Marja Hintikka Live 11.15 Kummeli V 11.40 Kummeli V 12.02 Kummeli V 12.26 Kummeli V 12.51 Urheiluviikonloppu 13.10 Kohti jalkapallon EURO 2016-kisoja 13.35 Palloilua: Jääpalloa 15.50 Kohti Rioa: Huipulla: Valmistautuminen 16.15 Urheiluviikonloppu 16.20 Ampumahiihdon MM : Miesten viesti 18.00 Pikaluistelun MC 18.30 Urheiluviikonloppu 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Noin viikon uutiset 19.35 Kynsin hampain 20.00 Sohvaperunat 20.50 Lasikatto 21.00 True Detective (16) 21.57 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.13 True Detective (16) 23.05 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) 23.50 Battle–loppu öyhötykselle! 00.35–01.03 Yle FOLK 00.40–03.23 Yle FOLK 01.03 Yle FOLK 01.31 Yle FOLK 01.59 Yle FOLK 02.27 Yle FOLK 02.55 Yle FOLK 03.25–04.00 Uutisikkuna MTV3 08.10 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.25 Chuggington 08.40 Seikkailija Dora 09.05 Tom & Jerry Kids Show 09.30–10.00 Pokémon (7) 10.30 Salatut elämät (7) 11.00 Salatut elämät 13.00 Villi tusina 2 15.00 Hjallis 16.00 Elastinen feat. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale 10.35 Emmerdale 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 David Hasselhoff Show 14.30 Elastinen feat. MaaliskuuTa 2016 Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Vaellus Argentiinassa 09.00 Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 YleLeaks 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35–13.51 Dokumenttiprojekti: Guantanamon kasvatti (12) 14.00 Prisma: Ihmisen universumi 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Erämaan lumo 15.45 Löytöretkiä maailmaan 16.00–16.44 Naiskonstaapeli 56 (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Kyllä BBC hoitaa 18.45 Huuhkajan jäljillä 19.40 Vera Stanhope tutkii (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 YleLeaks 21.30 Uutisvuoto 22.00 Nuori Morse (12) 23.30 Peaky Blinders–gangsteriklaani (16) 00.25 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 12.3. 55 10. 06.52 Matikkahirviöt 07.04 Vertailuruutu 07.09 Lulu kilpikonna 07.24 Saku & Vaakku 07.36 Neppajymykerho 07.41 Kuminakuja 19 07.49 Kimmo Kuu 08.08 Vekarat! 08.34 Ötökät 08.37 Jack (7) 08.50 Lumilautailun MM 10.30 Holby Cityn sairaala (12) 11.30 Syke (12) 12.20 Stacey Dooley: Bileturismin kääntöpuoli 13.15 Kioski: Aleks’in Wonderland 13.45–14.15 Veljesten keittiössä 14.20 Kuvakirjeitä Euroopasta 14.30 Sohvasurffaajat: Kotiin päin 15.00 Rakas päiväkirja 15.30–16.20 Sohvaperunat 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Syke (12) 18.50 Naurupalat (7) 19.00 Sohvasurffaajat: Italia 19.30 Kioski: Rakelin kuplassa 20.00 Uusi Päivä 20.30–20.54 Kynsin hampain 21.00 Villi kortti: Jalkapalloetkot 21.15 Jalkapallon Mestarien liiga 23.50 Lumilautailun MM 00.20 Jalkapallon Mestarien liiga 00.50 Kioski: Rakelin kuplassa MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. 08.03 Hyrräpäät 08.15 Niksi-Nella 08.21 Dinojuna 08.46 Babar ja Badun seikkailut 08.59 Galaxi 09.01 Galaxi Play 09.21 Late Lammas 09.25 Tenavat (7) 09.35 Villi tulevaisuus (7) 10.00 Uusi Päivä 10.28 Uusi Päivä 10.55 Uusi Päivä 11.25–11.50 Pasila 2.5– The Spin-Off (7) 11.55 Urheiluviikonloppu 12.05 Lumilautailun MM 13.15 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 13.40 Urheiluviikonloppu 13.50 Ampumahiihdon MM : Naisten yhteislähtökilpailu 14.45 Urheiluviikonloppu 14.55 Palloilua: Käsipalloa 16.30 Urheiluviikonloppu 16.50 Ampumahiihdon MM : Miesten yhteislähtökilpailu 17.45 Pikaluistelun MC 18.20 Urheiluviikonloppu 18.30 Kohti Rioa: Huipulla: Matkalla 18.53 Urheiluviikonloppu 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Painin EM 20.10 Pojasta mieheksi 21.00–21.42 Satisfaction (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Marja Hintikka Live 22.55 Sohvaperunat 23.45 Game of Thrones (16) 00.35–04.00 Uutisikkuna MTV3 08.00 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.15 Chuggington 08.30 Seikkailija Dora 09.00 Tom & Jerry Kids Show 09.25 Pokémon (7) 09.55 Loton ja Jokerin tulokset 10.00 Elixir Fitness & Sport 10.30 Elixir Life 11.00 Vuosia nuoremmaksi 12.00 Kädettömät kokit 13.00 Hansin matkassa 14.00 Hansin matkassa 15.00 Myytinmurtajat–Top 25 Special 16.00 Klikkaa mua (12) 16.55 Enbuske, Veitola & Salminen 17.55 Pop’n’Roll 18.55 Naapurit-tuloslähetys 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 MTV Sport: F1-kauden 2016 ennakkotunnelmat 20.00 Huippujengi 21.00 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Saturday Night Live 23.35 Mentalist (12) 00.35 Rikoksista pahin (12) 01.35 Huippujengi 02.35 Legends (16) NeloNeN 08.30 Jaksa paremmin 09.00 Huvila & Huussi 10.00 SM-liigan viikkomakasiini 10.30 MM-ralli: Meksiko, Extra 11.00 Inspector Cartoons 11.05 Inspector Cartoons (7) 11.15 MasterChef Australia 12.30 MasterChef Australia 14.15 Leijonan luola USA 15.15 Leijonan luola USA 16.15 Rantavahdit (12) 16.45 Suomen huutokauppakeisari 17.50 Äidin ja isän autokoulu 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Elokuva: RoboCop (12) 23.25 SM-liiga Play-offs Extra 23.30 SM-liigan viikkomakasiini 00.00 MM-ralli: Meksiko, Extra 00.30 Quantico (12) 01.30 Holmes NYC (12) 02.30 Elokuva: Salattu rikos (16) Yle TeeMa 10.00 RSO ja Klassinen Suomi 10.35 Elävä arkisto: Elina Salo 80 vuotta 10.36 Mainen hellyys 10.55–11.44 Pari kolme asiaa Elina Salosta 12.00 Händel: Saul 14.45 =X (7) 15.15 Prisma Studio 15.45 Velvet–muotitalon tarina (7) 16.30 Velvet–muotitalon tarina (7) 17.15 Velvet–muotitalon tarina (7) 18.00 Kino Klassikko: Punainen virta (12) 20.10 Klassinen Suomi: Pikkujättiläinen 21.10 The Wrecking Crew 22.50 Yle Live: Queens Of The Stone Age 00.30 Ensisuudelma (7) 01.10–04.00 Teematieto Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Kuningaskuluttaja 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Tosi tarina: Vain muutaman gramman tähden 10.00–10.54 Hercule Poirot (12) 11.00 Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Nicki sairastaa harvinaista ALD-tautia 12.10 Luontohetki: Attenborough’n erikoiset 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) 13.20 Koskenlaskijan morsian 14.30 Kuparivarkaat 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.05 Arto Nyberg 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Hercule Poirot (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Akuutti 19.00 Historia: Kivikauden fossiililöydöt 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Swing Game 22.55 Uutiset 23.00 Äitini, vakooja (16) 00.30 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 14.3. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.05 Vuosia nuoremmaksi 21.00 Huippujengi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Amerikan unelmavävy 23.35 Legends (16) 00.35 Pukumiehet (12) 01.35 Kohde (12) NeloNeN 06.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 06.25 Tashi 06.40 Tashi (7) 06.55 Bumba 07.00 Bubble Guppies 07.25 Lego Legends of Chima (7) 07.55 Lego Nexo Knights (7) 08.25 Merieläinten pelastajat 09.00 Soppa365 09.10 Inspector Cartoons 09.20 Suhdekoukerot 09.50 Suhdekoukerot 10.20–10.50 Perheyritys 13.45 Perheyritys 14.15 Perheyritys 14.45–15.40 Hyvät ja huonot uutiset 15.45 Neljän tähden illallinen 16.15 Soppa365 16.25 Leijonan luola USA 17.25 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Huvila & Huussi 20.00 Kielletty rakkaus 20.58 Keno 21.00 Mustat lesket (12) 22.00 Elokuva: Hei, taas me lennetään! (12) 23.50 SM-liiga Playoffs Extra 23.55 Poliisit–kotihälytys (12) 00.55 Leijonan luola USA 01.55 Kanadan rajalla 02.25 Kanadan rajalla 02.55 Elokuva: Hei, taas me lennetään! (12) Yle TeeMa 17.00–17.50 Tapahtukoon sinun tahtosi (7) 18.00–18.50 Historia: Villi länsi 19.00 Velvet–muotitalon tarina (7) 19.45 Mittatilaustyönä 20.00 Valitut sanat 20.30 Jäitä hattuun 21.00 Klassinen Suomi: Heimo 22.00 Kotiseutu (7) 23.25 Uusi Kino: Pieniä kömpelöitä hellyydenosoituksia (7) 23.34 Uusi Kino: Rakastan Annaa (7) 23.45 Hallitsetko tunteesi, voitatko vihasi. 17.00 MTV Sport: Ravikunkku 18.00 Huippujengi 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.20 MTV Sport Uutiset 19.30 1001 Rikua 20.00 Pop’n’Roll 21.00 Saturday Night Live 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Wallander: Kuoleman enkeli (16) 00.25 Saturday Night Live NeloNeN 08.10 Lego Nexo Knights (7) 09.00 Huvila & Huussi 10.00 MasterChef Australia 12.20 Leijonan luola USA 14.20 Team Ahma 14.55 Neljän tähden illallinen 15.25 Neljän tähden illallinen 15.55 Neljän tähden illallinen 16.25 Neljän tähden illallinen 16.55 Emma Gaala 2016 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 The Voice of Finland 20.00 Haluatko miljonääriksi. 23.00 Elokuva: From Paris with Love (16) 01.00 SM-liiga Play-offs Extra 01.05 Leijonan luola USA 02.05 Suomen huutokauppakeisari 03.05 Kanadan rajalla Yle TeeMa 17.00–17.55 Tapahtukoon sinun tahtosi (7) 18.00 Klassinen Suomi: Heimo 19.00 Velvet–muotitalon tarina (7) 19.45 Mittatilaustyönä 20.00 Ranskan modernismin kiehtova historia 20.50 Arkistokuvia: Jussit on jaettu ja juhlittu 21.00 Historia: Rooseveltin suku 21.55 Elävä arkisto: Pekka Autiovuori 70 vuotta 21.58 Arkistovieraana: Pekka Autiovuori 22.13 Irralliset eli Anna ja Vasili 23.25 The Act of Killing (12) Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Akuutti 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.54 Hercule Poirot (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) 13.20 Totinen torvensoittaja (7) 14.35 Tuhatvuotinen tammi 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 MOT 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Hercule Poirot (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00–19.51 Prisma: Vauvojen salainen elämä 20.00 Prisma Studio 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.50 KulttuuriCocktail 22.00 Inhimillinen tekijä 22.50 Uutiset 22.55 Ulkolinja: Ranskan oikea ranta 23.50 Kiehtova maailma: Junalla halki Afrikan 00.35 Puoli seitsemän 01.05 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 16.3. 21.00 Pop’n’Roll 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Teknavi 23.10 Myytinmurtajat 00.15 Miehitetty (16) 01.15 Villi ja vapaa (7) NeloNeN 06.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 06.25 Tashi (7) 06.55 Bumba 07.00 Bubble Guppies 07.25 Lego Legends of Chima (7) 07.55 Paul OíGrady ñ rakkaudesta koiriin 08.25 Merieläinten pelastajat 09.00 Soppa365 09.10 Pomo haussa 10.15–11.50 Neljän tähden illallinen 13.45 Kaverille ei jätetä 14.45 Inspector Cartoons (7) 15.00–16.05 Leijonan luola USA 16.10 Neljän tähden illallinen 16.40 Soppa365 16.50 MasterChef Australia 17.55 LIVE: Liiga Playoffs Show 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Äidin ja isän autokoulu 20.58 Keno 21.00 Quantico 22.00 Holmes NYC (7) 23.00 SM-liiga Play-offs Extra 23.05 Hyvät ja huonot uutiset 00.05 Haluatko miljonääriksi. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale 10.35 Emmerdale 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Grand Designs Australia 14.30 Piilokamera 14.55 Elixir Fitness & Sport 15.25 Isän tyttö (7) 15.55 Salatut elämät 16.25 Vuosia nuoremmaksi 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.30 Kioski: Kaarlen maailma 20.00 Uusi Päivä 20.30–20.55 Pasila 2.5– The Spin-Off (7) 21.00 Mr. 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Tähtivieras Dave (7) 22.55 SM-liiga Play-offs Extra 23.00 Elokuva: Uhkaavia enteitä (12) 00.55 Poliisit – kotihälytys (12) 02.55 Kanadan rajalla 04.25 Kanadan rajalla Yle TeeMa 10.00–10.54 Tuoli enkelille 11.00 Historia: Villi länsi 11.50 Ensisuudelma (7) 12.30 Valitut sanat: Hertta 12.55 Sanakirja 13.00 Tiededokumentti: Tapojen orjat 13.55 Kansas: Miracles Out of Nowhere 15.15 Jäitä hattuun 15.45 Yle Live: EBBA Awards 2016 16.55 Volga 30 päivässä 17.40 Yuja Wang: tähtipianistin digipäiväkirja 18.30 Yuja Wang ja Royal Concertgebouw 20.05 Historia: Rooseveltin suku 21.00–00.35 Teemalauantai: Milius, barbaari 21.00 Villit vuodet (12) 22.55 Milius (7) 00.35 Uusi Kino: Substandard–Kelvottomat 00.47 Uusi Kino: Palavan kaupungin alla Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Uutiset 08.05 Huuhkajan jäljillä 09.00 Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.45 KulttuuriCocktail 09.55 Uutiset 10.00 Elämä pelissä 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi viittomakielellä 11.45 Perjantai 12.40 Yle Live: Haaveille siivet 13.38 Tosi tarina: Vain muutaman gramman tähden 14.05 Historia: Terrakotta-armeijan salaisuudet 15.00 Uutiset 15.05–15.10 Yle News 15.15 Akuutti 15.45 Seniori työssä 16.00–16.44 Naiskonstaapeli 56 (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 YleLeaks 17.25–17.53 Uutisvuoto 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Erämaan lumo 18.45–19.28 Arto Nyberg 19.40–20.23 Vera Stanhope tutkii (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Kohtuuttomuuksia (12) 21.50 Taipumaton (16) 22.50 Ykkösaamu 23.30 Luontohetki: Attenborough’n erikoiset 23.55 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 07.45 Unna Junná 08.00 Pikku Kakkonen 08.01 Nimipäiväonnittelu: 13.3. 06.53 Taikakaruselli 07.04 Pingu 07.09 Katso tarkemmin 07.11 Puuharit 07.27 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.38 Pasin ja Kielon valtakunta 07.50 Martta puhuu 08.17 Milin miljoona kysymystä (7) 08.24–08.50 Roni Neutroni (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00–10.50 Syke (12) 11.00–11.50 Panorama: Tähtäimessä Blatterin FIFA 12.00 Lähes tavallinen nuori 12.30 Omin silmin maailmasta 13.00 Kioski: Mamu-Suomimamu 13.30 Stacey Dooley: Bileturismin kääntöpuoli 14.30 Sohvasurffaajat: Kupliva Georgia 15.00–15.25 Noin viikon uutiset 15.30 Uusi Päivä 16.00 Uusi Päivä 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Syke (12) 18.50 Naurupalat (7) 19.00 Sohvasurffaajat: Kotiin päin 19.30 Kioski: Aleks’in Wonderland 20.00 Uusi Päivä 20.30 Au pairit Australiassa 21.00 Marja Hintikka Live 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Game of Thrones (16) 23.00 Au pairit Australiassa 23.30 Kioski: Aleks’in Wonderland 00.00 Banshee (16) 00.55–04.00 Uutisikkuna MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale (7) 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Jamie Oliverin säästöateriat 14.30 Elixir Life 15.00 Upeat skandikodit 15.30 Perhe pelissä (7) 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Saturday Night Live 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 01.05 Leijonan luola USA 02.05 Kanadan rajalla 02.35 Kanadan rajalla Yle TeeMa 17.00–17.50 Tapahtukoon sinun tahtosi (7) 18.00 Taiteen maantiede: Kiina 19.00 Velvet–muotitalon tarina (7) 19.45 Mittatilaustyönä 20.00 Simon Reeve ja mahtavat joet 21.00 Ruokamatka Saksassa 22.00 Kino: Vastavärit (12) 23.20 Jäitä hattuun 12 13 14 15 16 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO
56 007443-1610 10. Vanhustenhoidossa merkittävin ero on se, että Tanskassa on päätetty, että vanhustenhoito maksaa ja vanhuksille tarjotaan arvokas vanhuus. sunnuntai 07.00 Uutiset 07.03 Kohtauspaikka: Risto Nordellin vieraana säveltäjä ja kuoronjohtaja Pekka Kostiainen 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho: Minna Canth, Katri Vala, naiset ja maahanmuuttajat 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05–09.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 10.00 Jumalanpalvelus Nurmijärven kirkosta 11.00 Pyhän Maria Egyptiläisen sunnuntain liturgia Apostolien Pietarin ja Paavalin kirkosta Nurmeksesta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00–14.57 Riston Valinta 15.00 Radioteatteri esittää: Sydänmetsä 15.55–15.58 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05–16.57 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. Suomessa aina välillä räjähtävä Nato-keskustelu on oiva esimerkki lukkiutuneilla mielipiteillä käytävästä keskustelusta, jossa omaa näkökantaa ei perustella. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Kolmannen maailman puheenvuoroja. 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. Heinäpään poikia. 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.05 Ajassa soi 23.10–06.00 Yöklassinen. 11.00 Valkoista valoa 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Harakirisäästämistä Närästäjä Lääkettä POLIIttISeN LIIka haPPOISuudeN PuutteeSeeN torstai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15–06.24 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10–07.44 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05–09.58 Muistojen bulevardi 10.00–10.03 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. keskiviikko 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15–06.24 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10–07.44 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05–09.58 Muistojen bulevardi 10.00–10.03 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: RSO:n sellisti Mikko Ivars 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Opetuksesta ei suinkaan leikata vaan harjoitetaan dekompositio-politiikkaa. Sen vuoksi perustetaan uusi ministerinvakanssi. Uutiset ja sää 12.10–12.58 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55–15.58 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15–16.57 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Television tiiliskivet 18.00 Puisevia tarinoita: Koivu, se sukkela puu 18.20–18.29 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 20.00 András Schiff ja wieniläisklassismin lumo 20.25 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.25 Runoproosaa–Claude Debussyn lauluja 21.45 Näkökulma 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00–14.57 Kohtauspaikka: Risto Nordellin vieraana säveltäjä ja kuoronjohtaja Pekka Kostiainen 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55–15.58 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15–16.57 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kultakuumeen kohvehtirasia 18.00 Musiikkikamari 18.15 Nuntii Latini–latinankielinen viikkokatsaus 18.20–18.29 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Euroradiokonsertissa nokkahuilisti Maurice Steger ja Il pomo d’oro -kamariokesteri 21.20 Musiikkia konsertin jälkeen 21.40 Puisevia tarinoita: Koivu, se sukkela puu 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.05 Radioateljee esittää: Oikkuja mielenmaisemissa, osa 1. u u u Ministeri Jussi Niinistön tulee keskittyä tulevassa tehtävässä poliittisen termistön ajanmukaistamiseen. Yle radio 1 Avainministerien suunnitelma uuden ministerin nimittämiseksi Salainen muistio Aika ja paikka. Samanlaista jeesustelua on myös esimerkiksi terveydenhoidossa – ja etenkin vanhustenhoidossa. Köyhät kyykkyyn -termin sijaan noudatetaan toteamusta private placement”. Veronkiertokatumista ei peruta vaan noudatetaan efektiivistä duraatiota. Suomessa on käyty valikoiden noukkimassa Tanskan malleista rusinoita. Ei yhtään hassumpi vaihtoehto! 23.10–06.00 Yöklassinen. MaaliskuuTa 2016 Nato, nato, nato... maanantai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15–06.24 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10–07.44 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05–09.58 Muistojen bulevardi 10.00–10.03 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Klassinen Suomi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Sotea ei ole, eikä tule, mutta sen sijaan tulee kaikille maksuton antroposofinen lääkintä. Vastaisuudessa uuden peruutusministerin pitää liikkua kaikkialla takaperin kävellen. Hallitus ei koskaan peräänny vaan kääntyy 180 astetta ja jatkaa etenemistä. 18.50 Kuuluttajan vieras 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.05 Avaruusromua. 22.55–23.05 Kuuluttajan vieras 23.10–06.00 Yöklassinen. Eläkeläisten asumiskustannusten korotusten sijaan käytetään tuottoisampaa payment service -maksujärjestelmää. Heinäpään poikia. Suomessa on päätetty säästää ja säästöt maksatetaan asiakkailla eli vanhuksilla. Poliittisessa mielessä älyllisesti rehellisemmin puhuvatkin ne, jotka luottavat ihmisen ja naapurien hyvyyteen ja ovat valmiit kokonaan lopettamaan Suomen armeijan varustelun. u u u Uusi ministeri Niinistö astuu tehtäväänsä välittömästi. 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää 15.55–15.58 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05–16.57 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Historiasarjoja 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03–23.05 Oopperailta Wienissä: Charles Gounod’n Romeo ja Julia 23.10– 07.00 Yöklassinen. Itsehallinto astuu voimaan vuoden 3035 alusta. Uutiset ja sää 12.10–12.55 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00–14.55 Laulun paikka: Oopperan ja baseballin uskomaton yhteys 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55–15.58 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15–16.57 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Potkua taiteesta: Musiikki liikuttaa pienintäkin ihmisalkua 17.40 Puisevia tarinoita: Mitä kuusta kuuleminen. perjantai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15–06.24 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10–07.44 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05–09.58 Muistojen bulevardi 10.00–10.03 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 6.3.2016. Tähän yhtälöön eivät normitalkoot tai muu piperrys vaikuta. Niinistön ansioihin luetaan, että lapuanliikkeen muilutuksia ja murhia hän kuvailee ”juurevalla kansanhuumorilla ryyditetyksi hevosenleikiksi”. ”Maakuntien itsehallinto valmistellaan erityisen huolellisesti ja ajan kanssa. Hallituksen taktiikkana on noudattaa Suomen sotaväen rynnäkkötaktiikkaa. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00–14.55 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55–15.58 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15–16.57 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kirjakerho 18.00–18.15 Romano mirits 18.20–18.29 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla: Samuelin poloneesi Kokkolassa 19.45 Etnoilta: Keinuva talo–Folkduettoja 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Sanansaattajat 10/20. Oliko Mahatma Gandhi rasisti. 12.50–12.55 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00–14.57 Klassinen Suomi 15.00 Radioteatteri esittää: Paul Temple ja Spencerin juttu, osa 10/16. Niinistö toimii vastaisuudessa puolustus-, puolusteluja peruutusministerinä. 22.55–23.05 Radioateljeen jälkeen 23.10–06.00 Yöklassinen lauantai 06.00–06.03 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15–06.24 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03–07.44 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05–09.58 Muistojen bulevardi. 21.45 Musiikkikamari 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Television tiiliskivet 22.45–23.05 Potkua taiteesta: Musiikki liikuttaa pienintäkin ihmisalkua 23.10–06.00 Yöklassinen. Lahjomaton matematiikka kertoo, että säästöjen takia tehdyt henkilöstöleikkaukset näkyvät suoraan palvelun määrässä – jota Suomessa tarvitaan lisää, kun väestö vanhenee. tiistai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15–06.24 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10–07.44 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05–09.58 Muistojen bulevardi 10.00–10.03 Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Smolna, valtioneuvoston juhlahuoneisto, läsnä ministerit Juha Sipilä (kesk.), Alexander Stubb (kok.) ja Timo Soini (ps.). u u u Todettiin, että hallitus on saanut kielteistä huomiota joutumalla perumaan kaikki tekemänsä päätökset. Ilmaiseksi ei saa rautaa rajalle. 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Odotuksia ja Yksin. Palkansaajan elintason laskun sijaan käytetään muotoilua synteettinen replikointi. Tehtävään nimitetään puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.). Uutiset ja sää 12.10–12.55 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55–15.58 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15– 16.57 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Aristoteleen kantapää 17.45 Näkökulma 18.00 Potkua taiteesta: Musiikki liikuttaa pienintäkin ihmisalkua 18.20–18.29 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Kotimainen konsertti 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Kolmannen maailman puheenvuoroja. Oliko Mahatma Gandhi rasisti. 18.00–18.15 Kuunnelman esittely 18.20–18.29 Radioteatteri esittää 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03–19.58 Radioteatteri esittää: Sydänmetsä 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 21.25 RSO:n muusikot soittavat: Lennox Berkeleyn Trio käyrätorvelle, viululle ja pianolle 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.10–06.00 Yöklassinen. Puolesta ja vastaan -osapuolet puhuvat uskottavasta puolustuksesta mutta unohtavat mainita kumpaankin vaihtoehtoon liittyvän hintalapun. Muistion käsiinsä saaneena SePPO PeLtONIeMI Luott amuk sellis ta. Normaalin ministeripalkkion lisäksi hänelle maksetaan likaisen työn lisää 17 000 euroa kuukaudessa