. 6 Suomen kingi Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . Hinta 3 € 10. 22 POLITIIKKA . TAMMIKUUTA 2019 N0 1 Lasikattojen rikkoja ELÄMÄ
WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. TAMMIKUUTA 2019 Lehdessä 6 Sauli – Suomen politiikan kingi 8 Uutiskertaus: Ihmisiä suurempia vaaliteemoja 10 Ase jakaa Yhdysvaltoja 12 Liian repivää politiikkaa 13 Piirikierros: Uusimaa 14 Uusimaa saa virtaa kansainvälisyydestä 16 Tuusulan rakentaja Äänestä vuoden valtuutettua 21 Keskity kävelemiseen 22 Olipa kerran minä: Pirkko Työläjärvi 28 Kasvot peilissä: Jaana Aaltonen 29 Regina houkuttaa elokuvan lumoon 30 Presidenttien ja kirkon ongelmallinen suhde 33 Elokuvat: The Mule 36 Järjestöt 37 Ristikko 38 Televisio 40 Mun luonto, Närästäjä, Radio 13 Liike 29 Kulttuuri 21 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Jukka-Pekka Flander. Viikon valinta 18 Ota meihin yhteyttä! www.paperiliitto.fi www.pau.fi Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010560 www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. www.pam.fi www.teollisuusliitto.fi Pirkko Työläjärvi rikkoi lasikattoja jo ennen kuin koko termiä tunnettiin.. 4 Pari valittua sanaa, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Pirkko Työläjärven kanssa Kannen kuva: Kuvankäsittely Timo Sparf Nyt etsitään Suomen parasta valtuutettua. 2 10
Millaista oli olla vieraana Linnan juhlissa itsenäisyyspäivänä. Niitä on monia, mutta esimerkiksi Tarja Filatovin kanssa aina mukavia kuvaussessioita. Kuvaustilannetta on turha aristella. Moni osaa ottaa itsestään rentoja selfieitä, mutta toisen kuvattavana oleminen voi herätellä turhaa itsekontrollia. Linnan juhlat oli arvokas tilaisuus, mutta samalla siellä oli pienen maan pikkujoulujuhlan mukava fiilis. Hän luottaa kuvaajaan ja tämän ideoihin. Se näyttää hyvältä myös kuvassa. Olet ollut pitkään SDP:n virallinen kuvaaja, kuka on suosikkikuvattavasi. Miten työsi on muuttunut SDP:ssä. Alkuvaiheessa kuvasin enemmän lehtikuvia, nyt työ painottuu henkilökuviin, videoihin ja graafisiin töihin. Mukava rauhoittua vähäksi aikaa, kun takana on aika monipuolinen ja vauhdikas vuosi. Kiva meno (21.12.). Nyt piti pynttäytyä enemmän ja nyt myös ehti nauttimaan enemmän itse juhlista. Olen ollut siellä kerran töissä. Hän ymmärtää laadukkaan kuvan merkityksen poliitikolle. Lehtikuva / Jussi Nukari K up la Ja tästä kohtaa sä sitten saat sääntöjemme mukaisen kosketuksen arkielämään.. TAMMIKUUTA 2019 KUULUMISIA KENTILTÄ TEKSTI HEIKKI SIHTO . Kuvattavalla pitää olla sopivasti itseluottamusta mukana. Myös Pilvi Torsti on hyvä kuvattava. SDP:n hovikuvaaja Mikä meno Jukka-Pekka Flander, SDP:n videoja valokuvaaja. Voimaeläimesi on saimaannorppa. Miksi. Edelleen aika moni poliitikko väheksyy valokuvan merkitystä. Anna vinkki kuinka vaaliehdokas on eduksi valokuvassa. Saimaannorppa on hieno ja omalla tavallaan mystinen eläin. Pilvi on usein myös pohtinut, millaista kuvaa milloinkin tarvitaan. 3 10. Tämä helpottaa kuvaamista. Itsekin olen nähnyt sellaisesta vain kerran vilahduksen, vaikka olen kotoisin Punkaharjulta, Saimaan norppien asuinseuduilta. KUVA NORA VILVA Edelleen aika moni poliitikko väheksyy valokuvan merkitystä
Vaikka nuoret hallitsevat ihmissuhteiden hoitamisen sähköisesti, tiedonhaku ja sähköinen viranomaisasiointi eivät välttämättä suju. Totta on, että yli 75-vuotiaista käyttää internetiä vain reilu 30 prosenttia. 4 10. Köyhät, vammaiset, vähän koulutetut ja iäkkäät jäävät helposti digitalisaatiosta osattomiksi ja syrjäytyvät. Jos halutaan lisätä digikansalaisten määrää, on yhteiskunnan varmistettava digipalveluiden esteettömyys. Seuraavan hallituksen keskeisenä tavoitteena tulee olla digitaalisen kuilun umpeenkurominen. Nyt resurssit jakautuvat liiaksi eri taPari valittua sanaa Hyvä Donald Trump, OLIMME VIIME VUODEN aikana paljon kirjeenvaihdossa, mutta nyt olisi taas asiaa. TAMMIKUUTA 2019 VIIKON VIISAUS » Mark Twain: Sivistys on tarpeettomien välttämättömyystarvikkeiden rajatonta lisääntymistä. Internetin ulkopuolelle jääneiden mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan toimintaan ja saada palveluita ovat heikentyneet selvästi. asioinnista vieraantuminen johtaa helposti nuorenkin ihmisen syrjäytymiskierteeseen. Se oli lapasyöttö Syyriassa toimivalle Venäjälle, joka on muutenkin vahvistanut asemaansa Lähi-idässä. Syyt siihen tiedät vain sinä. Sähköisestä Opposition ääni MERJA MÄKISALO-ROPPONEN hoille, minkä vuoksi asia ei ole edennyt toivotulla tavalla. Tämä tuli mieleen muun muassa silloin, kun kerroit Yhdysvaltain vetäytyvän Syyriasta. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Myös Isis hurrasi. Samalla on varmistettava, että kaikilla kansalaisilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet hankkia tai lainata laitteisto, vaadittavat tietojärjestelmät ja verkkoyhteydet sekä oppia niiden käyttö ja omata taloudelliset mahdollisuudet maksaa niiden käytöstä. Päätös merkitsi liittolaistenne, suuren osan taistelusvastuusta Syyriassa kantaneiden kurdien jättämistä pulaan. Tähän tarvitaan lähes kaikkia yhteiskunnan toimintalohkoja kuten kirjastoja, vapaata sivistystyötä, nuorisotyötä, kouluja, aikuiskoulutusta, ikäihmisten palveluita. Toivottavasti muistat, että myös sisäänpäin voi romahtaa, muisuttaa Demokraatin väki Alkaa tuntua, että olet vähintäänkin Venäjän trolli Amerikanmaalla.. Tavoitteen toteutuminen voidaan varmistaa ilmiöpohjaisen budjetoinnin avulla. Usein kuvitellaan, että digiosattomuus koskee erityisesti ikäihmisiä. Toisaalta on kuitenkin muistettava, että nuorilla niin sanotuilla diginatiiveilla ikäluokilla netin käyttö voi olla hyvin yksipuolista. Ville Ranta Suomi tarvitsee digikuilun umpeenkuromisohjelman! SUOMESSA ON TÄLLÄ hetkellä lähes miljoona henkilöä, jotka eivät voi, osaa, pysty tai kykene käyttämään digipalveluita. Digitaalisista palveluista huolimatta on palveluja jatkossakin tuotettava monimuotoisesti, esimerkiksi kasvokkain ja puhelimitse, sillä aina tulee olemaan kansalaisia, jotka eivät kykene, pysty tai halua olla digitaalisten palveluiden äärellä. Emme uskoneet, että jonain päivänä melkein kaipaisimme sitä Yhdysvaltoja, joka maailmanpoliisina lähti partiopojan innolla – ja välillä myös tietämyksellä – pelastamaan maailmaa pahalta. Tämä tarkoittaa tavoitteen toteutumiseen tarvittavien resurssien kokoamista yhteen ja selkeän johtamisjärjestelmän luomista. Nyt Yhdysvallat, sinun johdollasi hyvä Donald, käpertyy henkisten ja fyysisten muurien sisään. Toki tiedämme, että sympatiseeraat Venäjän presidentti Vladimir Putinia, mutta nyt alkaa tuntua, että olet vähintäänkin Venäjän trolli Amerikanmaalla
TAMMIKUUTA 2019 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Meillä ei ole aikaa lapselle. Ranskan malli saattaisi olla käyttökelpoinen myös Suomessa. Tsemppiä Sanna, Maarit ja Ville. Mutta milloin sitten on lapsen aika. Nyt on minun aikani. Hämäläiseen Työläjärveen lienee tarttunut turkulainen ”fundeeraus”, jossa vältetään provosoivia sanavalintoja. Niitä ei edes sotalapsiaika Ruotsissa horjuttanut. Digitaalisuuden nimeen vannovassa Suomessa on kiinnitetty hyvin vähän huomiota lasten keskittymiskyvyn häiriintymiseen. Samalla kuilu eri sukupolvien välillä on kasvanut. Kun aikaisemmin luettiin kirjoja, käytiin hiihtämässä ja pelattiin seurapelejä yhdessä, on yhteisöllisyys muuttunut voimakkaasti älylaitteiden myötä. Lailla pyritään vähentämään lasten ruutuaikaa ja lisäämään liikuntaa. Elämää helpottavista älylaitteista onkin yllättäen tullut perheen yhteisöllisyyttä rikkova asia. Yle julkaisi maanantaina yhteistyössä OAJ:n kanssa 400 opettajalle tehdyn tutkimuksen, jossa selvitettiin älylaitteiden vaikutusta oppilaiden keskittymiskykyyn. Lapset ovat monella tavalla herkempiä kuin aikui set. Lapset tekivät Snapchat-videoita, aikuiset selailivat Facebookia ja verkon uutis sivustoja ja ikäihmiset kuorivat perunoita. Olisiko juuri tänä vuonna lapsen aika. Sen vuoksi aikuis ten tehtävä on suojella lapsia liian virikkeelliseltä ympäristöltä ja antaa oikeasti lapselle aikaa. M oni vietti joulun ja uudenvuoden tienoon yhdessä perheen ja sukulaisten kanssa. Junassa mietin sukupuolineutraalia vastinetta sanalle valtiomies. Demokraatti voisi pyytää lukijoilta ehdotuksia! Kohtaaminen TEKSTI TIINA PELKONEN . 5 10. Vielä ei ole lapsen aika. KUVA PEKKO KORVUO Olisiko tämä lapsen vuosi. Mikä siis neuvoksi. Emme kysy, mitä lapselle kuuluu. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Viime vuosina suvun yhdessäolo on muuttunut radikaalisti. Työläjärvi on emäntänä lämminhenkinen mutta haastateltavana vähän vaikeaselkoinen. Hänen uudessa kirjassaan on tarkkaa kuvausta lapsuudesta mutta vähemmän nuoruuden ja aikuisuuden yksityiselämästä. Toisin on esimerkiksi Ranskassa, jossa hyväksyttiin viime vuonna laki, joka kieltää 3–15-vuotiailta oppilailta älypuhelimen ja tabletin käytön koulupäivän aikana. Viestinnän tutkija Taneli Heikka kirjoitti tämän viikon tiistaina Ylen verkkosivuilla blogin, jossa hän kiinnitti huomiota lapsen asemaan tämän päivän yhteiskunnassa. Sen kaarevan erkkerin ääressä on otettu monet lehtikuvat. Sen hintana on sukupolvien yhteyden katkeaminen. Rinteen tauti on sen verran sitkeää sorttia, että se pitää puheenjohtajan poissa vaalikentiltä aina tammikuun loppuun asti. Puheenjohtaja Antti Rinne sairastui keuhkokuumeeseen Espanjan auringon alla vuodenvaihteessa. Elämää helpottavista älylaitteista onkin yllättäen tullut perheen yhteisöllisyyttä rikkova asia. Tänä jouluna monien perheiden yhdessäolo muistutti lähinnä hammaslääkäriaseman odotushuonetta, jossa kukin keskittyi omaan tekemiseensä. Hänen vetäytymisensä pois politiikasta oli monelle pettymys, mutta voitto Turun ja Porin läänille. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Ja pikaista paranemista Antti! JK. Nuoruuden idolini oli varmaotteinen ja edistyksellinen kansanedustaja ja ministeri aikana, jolloin vaikuttajanaisia oli liian vähän. Kirja kertoo ahkerasta lapsesta, jolla oli vahva itsetunto ja sisäinen turvallisuudentunne. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.f i TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 PIRKKO TYÖLÄJÄRVEN HAASTATTELU SIVULLA 22 Vaikuttajanainen Glögimuki lämmittää näppejäni Pirkko Työläjärven olohuoneessa Turun keskustan tuntumassa. Nyt on hyvä tilaisuus varapuheenjohtajien näyttää kyntensä vaalipaneeleissa. Olemme entistä enemmän kontaktissa vain oman sukupolvemme ihmisten kanssa. Kahdeksan kymmenestä vastaajasta oli sitä mieltä, että lasten keskittymiskyky on huonontunut selvästi viimeisen viiden vuoden aikana. Vaikka älylaitteet ovat tulleet lasten elämään jäädäkseen, on viisautta tajuta laitteiden koukuttavuus. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Ainakin kerran vuodessa eri ikäiset suomalaiset kokoontuvat maalaistalojen pirtteihin tai lähiöiden olohuoneisiin viettämään yhteistä aikaa ja nauttimaan hyvästä ruuasta. Hän on ollut mukana valmistelemassa kansallista lapsistrategiaa, jonka oivallukset ovat hyvin yksinkertaisia: me emme näe lasta. Syinä tähän opettajat mainitsevat älylaitteiden runsaan käytön ja ylivirikkeellisen ympäristön. Kun lapsi kuluttaa elämäänsä älylaitteiden parissa, antaa se aikuiselle kaivattua omaa aikaa
Sitten ulkoja turvallisuuspolitiikka tippuu puoluepolitiikan ulkopuolelle. – Paavo Lipponen ja Matti Vanhanen olivat pääministereinä ulkopoliittisesti paljon Sipilää aktiivisempia. – Kaikissa näissä maissa tutkimusten mukaan on yhdenmukainen kokemus. Sen sijaan presidentti voi kerätä kirsikat kakusta ja valikoida milloin ja miten hän politiikkaan osallistuu. Raunion mukaan näin on jo käynyt Venäjä-suhteiden osalta, joissa presidentillä on Suomessa tärkeä rooli. Raunio pitäisi parempana, että presidentin uudenvuoden puheen kaltaisia instituutioita purettaisiin. Raunion mukaan näin ei näyttäisi käytännössä olevan vaan kahdenväliset ulkosuhteet on jätetty presidentti Niinistön vastuulle. – Suomen kansahan sen lopulta päättää, millainen arvo puheelle annetaan. Esimerkiksi se, mitä Niinistö sanoi maahanmuutosta, oli Mustakallion mukaan kritiikille altista. 6 10. Poliitikko pelkää kansansuosikkia Suomessa vahva presidentti syö imago-ongelmista kärsivien puolueiden ja eduskunnan poliittista uskottavuutta. Se on ollut näkyvissä jo pidemmän aikaa. Poliitikoille Niinistön arvosteleminen on myös riski hänen suuren suosionsa vuoksi. Luulisi sen jo olevan Niinistöllekin hivenen kiusallista. Toisaalta hän muistuttaa, että sanoipa tästä aiheesta mitä tahansa, se on kritiikille altista. – On hirveän tärkeätä, että meillä on sellainen hallitus joka kokee, että johtajuus löytyy myös ulkoja turvallisuuspolitiikan saralla. – Niinistön uudenvuoden puheessa varmasti käsiteltiin tärkeitä teemoja, mutta se oli vain luettelo ihmisiä askarruttavista yleisistä asioista. TAMMIKUUTA 2019 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Jari Tervo: Perussuomalaiset närkästyvät, jos Trumpia arvostelee. Tulee olo, etteivät vuoteen 2019 enää istu tuommoiset puheet. Tämäkin osittain selittää Niinistöön liittyvää selkeän myönteistä ei-poliittista uutisointia. Herättää ihmetystä mikä niiden poliitinen funktio on. – Puolueet tuskin lähtevät kevään eduskuntavaalien lähestyessä hyppimään presidentin tontille. U lkoja turvallisuuspolitiikka uhkaa valtio-opin professori Tapio Raunion mukaan pudota käytännössä puoluepolitiikan ulkopuolelle tasavallan presidentti Sauli Niinistön vahvan aseman vuoksi. – Ei ole sattumaa, että Niinistö on kehunut yhteistyötään Sipilän kanssa. Hän kehui Niinistön puhetta julkisuudessa ja kirjoitti jopa bloginsa otsikolla Puhu niin kuin Sauli Niinistö. Raunio näki tilanteessa kaikuja menneeltä vuosisadalta. joita voidaan ihailla ja seurata. Jos presidentistä tulee vahvempi kuin hallitus ulkosuhteissa, puolueet eivät lähde kyseenalaistamaan presidenttiä. – Kyllähän ihmisten joukossa on kysyntää kuninkaallisille hahmoille. – Ehkä analyyseissa toteutuu juuri sisäpoliiittisesta vallasta riisutun presidentin rooli kommentoijana, jota kuitenkin kuunnellaan aseman tuoman arvovallan takia, puhetaidon ja retoriikan kouluttaja Antti Mustakallio kuittaa. – Suomalaisen demokratian kannalta olisi tärkeämpää, että aidosti poliittista valtaa omaavat henkilöt kuten puolueiden puheenjohtajat esittäisivät vaihtoehtoisia visioitaan. Onkin pakko kysyä, löysikö hän puheesta lainkaan kritisoitavaa. – Siinä oli häivähdys 1970-80-lukua. Kun Niinistö esimerkiksi laittoi onnitteluviestin nuorten jääkiekon MM-kullasta, se kopioitiin heti Ylen sivuille. Suomen ongelmat ovat Raunion mukaan tuttuja myös muista Euroopan maista, joissa hallitus ja parlamentti vastaavat sisäja EU-politiikasta ja presidentti osallistuu ulkosuhteisiin. Heillä oli julkisuudessa erilaisia näkemyksiä kuin Niinistöllä. Simo Alastalo Demokraatti Puhu kuin Niinistö Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhetta analysoitiin paljon ja pilkkuja myöten niin toimittajien kuin erilaisten asiantuntijoiden voimin. Myös Jyrki Katainen ja Alexander Stubb olivat sitä tietyllä tavalla. Niinistön vahvan aseman taustalla Raunio näkee presidentin suuren kansansuosion. Perustuslaki rajaa EU-asiat kuten EU:n yhteisen ulkoja turvallisuuspolitiikan hallituksen ja pääministerin tontille, mutta muu ulkopolitiikka kuten kahdenväliset suhteet Venäjään ja Yhdysvaltoihin ovat perustuslain mukaan presidentin ja valtioneuvoston yhteisissä käsissä. Myös pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ulkopoliitisella passiivisuudella on tilanteeseen oma vaikutuksensa. – Esimerkiksi Suomessa pääministerillä on erittäin kiireinen minuuttiaikataulu. Isähahmo päivänpolitiikan vierestä Kun Vladimir Putin ja Donald Trump vierailivat Helsingissä, perustuslain mukainen yhteistyö ulkosuhteiden hoitamisessa näyttäytyi käytännössä niin, että pääministeri Sipilä oli kiireinen muualla Suomessa. Miljardööripresidentti on rapakontakainen per$u. Jos Suomessa haluttaisiin vahvistaa imago-ongelmista kärsivien puolueiden ja eduskunnan poliittista asemaa, se edellyttäisi Raunion mukaan heikompaa presidentin roolia. Ulkoja turvallisuuspolitiikka on jo Niinistön. Nyt näyttää siltä, että aika moni on valmis katsomaan puheen, itse arvioimaan sen ja on myös kiinnostunut median analyyseista.. Presidentti pidättäytyy irti päivänpolitiikasta ja esittäytyy kansaa yhdistävänä puoluepolitiikan ulkopuolisena hahmona. – Pieniä juttuja, Mustakallio vastaa. – Tämä ei ollut perustuslain idea
7 10. Mustakallion mielestä presidentin puhe on tässä mielessä näkyvyytensä ansainnut. OULULAINEN TIETÄJÄ Pilapiirtäjä Ville Ranta ruotii raamatullisin vertauksin Oulun raiskaustapausten herättämää rasistista leimaamista ja keskustelua. TAMMIKUUTA 2019 Jari Tervo: Perussuomalaiset närkästyvät, jos Trumpia arvostelee. – Vaalien allahan puhuttiin, miksi vaaleista tehdään niin iso numero, vaikka kyseessä on kuitenkin virka, jossa on vähän valtaa, hän sanoo. NOLLATUTKIMUS JOS PAAVO EI PÄRJÄÄ Seitsemän tähden liike tyrmäsi Lännen Median pääministerikyselyn ”nollatutkimukseksi”. Tietenkin valtiopäivien avajaispuhetta, jonka senkin pitää presidentti, myös analysoidaan. Se on poliittisesti kiinnostavampi koska se esitetään eduskunnalle. – Kyllähän tämä Suomessa on ykköspuhe. CHEEK OLI ANKKA Villi huhu kertoi, että Hjallis Harkimon vetämä Liike nyt sekä kokoomus olisivat kysymässä NHL-kiekkoilija Teemu Selännettä ja uransa päättänyttä räppäri Cheekiä ehdokkaaksi. Johannes Ijäs Demokraatti Ku va nk äs itt ely Tim o Sp arf. Miljardööripresidentti on rapakontakainen per$u. Syynä oli se, että Seitsemän tähden liikkeen Paavo Väyrynen ei ollut kyselyssä mukana. Ilmeisesti huhu oli ankka. Ei meillä sellaisia toistuvia vastaavanlaisia puheita ole niin paljon. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA ” Poliitikoille Niinistön arvosteleminen on riski hänen suuren kansansuosionsa vuoksi. Mustakallio muistuttaa, että keskustelussa presidentin puheen saamasta laajassa huomiossa on kyse samasta asiasta kuin presidentinvaaleissa
Jättimäinen ja kaikkeen nivoutuva aihe on myös ilmastopolitiikka. Äänestäjiin on iskenyt loputtomasta veivaamisesta jo sellainen sote-väsymys, että seuraavalle eduskunnalle tulevan sotu-uudistuksen paloittelu kiinnostavaksi vaaliteemaksi on vähintäänkin haastavaa. Mutta mikä on ratkaiseva loppuspurtti, jolla erotutaan tärkeissä loppusuoran vaalitenteissä. Ei kuitenkaan tarvitse mennä vuotta kauemmas menneisyyteen, kun ydinvoimaan suhtauduttiin kielteisemmin ja Suomessa epäiltiin Rosatomin osallistumista Fennovoiman ydinvoimahankkeessa. 8 10. TAMMIKUUTA 2019 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO Sote. Isoja ja oikeasti tärkeitä asioita on tarjolla, mutta kuka osaa purkaa ne sellaisiksi, että ne koskettavat tavallista ihmistä. Älkää viitsikö. Vaaliteemojen valintaa vaikeuttaa myös poliittisen muistin lyhyys. Luvassa järeää vaalikeskustelua S ote-uudistus, sotu-uudistus, ilmastonmuutos, talous, työllisyys ja työmarkkinat – puolueiden pitäisi eduskuntavaalien lähetessä pystyä puhuttelemaan äänestäjiä tymäköissä aiheissa. Ja niissä väännetään kättä hallituksen kanssa, joka puolustaa ja vetoaa omiin näyttöihinsä eli talouskasvuun ja työllisyyden kohenemiseen, Ruostetsaari sanoo. – Työelämäkysymykset ovat tietysti poliittisen vasemmiston eli opposition keskeisiä teemoja. Nyt isoin asia on ilmastonmuutos ja sen myötä ”puhLiian isoja asioita pienelle ihmiselle taaksi” arvioitu ydinvoima on saanut kunnianpalautuksen. Muita tärkeitä teemoja olivat muun muassa sairaiden ja vanhusten hoito, nuorten syrjäytyminen sekä työttömyys ja koulutus. Älkää viitsikö. Ruostetsaari uskoo maahanmuuton olevan vaalien alla julkisuudessa, sillä perussuomalaiset pyrkivät pitämään sitä esillä. Tämä ei enää ihmisiä huolestuta. – Se mikä puolue koetaan kaikkein uskottavimmaksi niitä hoitamaan, on hyvin ratkaisevaa, Karimäki sanoo. Hyökkäyksiä on luvassa muun muassa koulutuksen ja tutkimuksen saralla. Paljon riippuu silti siitä, mitä maahanmuuton saralla tapahtuu vielä ennen vaaleja. Verrattuna vuoden 2007 vaaleihin selvästi useampi haluaa nyt vaikuttaa hallituskokoonpanoon. Tämä vaatii puolueilta ja ehdokkailta hyvää kykyä reagoida yllätyksiin, jotka voivat tulla myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Sote. STT. Se puolue voittaa vaalit, joka osaa puhua näistä asioista ilman soteja sotu-lyhenteitä tavalla, joka koskettaa jokaisen ihmisen arkea. Ensi vaalikauden jättiuudistus on sosiaaliturvan remontti, johon puolueet ovat jo esitelleet omia mallejaan. – Puolueet varmasti yrittävät viedä keskustelun sotesta kansalaisten tasolle, koska nythän se on ollut vähän tällaista hallinnosta ja organisaatiokaaviosta keskustelua, sanoo Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari. Vaalitaistelussa aseet ovat opposition käsissä. Hallituspuolueista keskustan kannatukselle tietää huonoa, jos sen kauan haaveilema maakuntahallinto valuu hiekkaan sote-paketin mukana. Paikallinen sopiminen, aktiivimalli, kilpailukykysopimus, poliittiset lakot – istuvan hallituksen otteet ovat tarjonneet kipinää taloutta ja työelämää koskevaan keskusteluun. Erikoistutkija Jenni Karimäki Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta sanoo, että lopulta suurtakin merkitystä voi lopulta olla sillä, mitkä teemat muodostuvat vaalikamppailun loppusuoralla kaikkein keskeisimmiksi. Y llä olevassa jutussa spekuloidaan, millä teemoilla voitetaan kevään eduskuntavaalit. Mielenkiintoisen näkemyksen tuleviin vaaliteemoihin antaa Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus, joka selvitti erilaisten vaaliteemojen merkitystä
220 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Vaikuta talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan -30% -20% -20% -20% -20% -10% -3% -20% -40% -20%. Etuja saat muun muassa ruoasta ja juomasta kaikissa Restelin ravintoloissa esimerkiksi BURGER KING®ja RAX Buffet -ravintoloissa, autopesuista sekä ruoasta ja juomasta Restelin operoimilla HelmiSimpukka-asemilla, majoittumisesta Scandicin hotelleissa, lomista Liikuntakeskus Pajulahdessa, ruokaostoksista Kauppahalli24.fi -nettiruokakaupassa, Synsamin liikkeissä ja Valokuvataiteen museossa. Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. Hyvien jäsenetujen lisäksi olet mukana vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään. Tradekan jäsenen vuosiedut Tradekan jäsenenä saat monipuolisia valtakunnallisia ja alueellisia etuja joka päivä. Tutustu tradeka.fi/vuosiedut
Sydän hypähtää kurkkuun aina, kun postilaatikkoon tipahtaa viesti Everytown Gun Safety tai Moms Demand Action -kansalaisjärjestöiltä. 17 nuorta menetti henkensä ja 16 haavoittui vakavasti.. Masentavia tilastoja Näyttää siltä, että kansalaisliikkeiden ajamat lainmuutosehdotukset ja liikkeiden parista nousevat poliitikot ovat amerikkalaisten viimeinen toivo vaikuttaa siihen, että aselakeja Maailmankuvia tiukennetaan tai että amerikkalaisia valistetaan tarpeeksi pitämään aseet kotona lukkojen takana poissa nuorten tai itsetuhoisten perheenjäsenten ulottuvilta. Joskus se on kutsu järjestön vapaamuotoiseen kokoontumiseen, mutta usein niiden sisältö on surullista luettavaa. Luku on 25 kertaa suurempi kuin muissa varakkaissa länsimaissa. Hänen toimiaan kongressissa tullaan seuramaan tarkasti. Järjestöjen ylläpitämät tilastot ovat silti masentavaa luettavaa. Nämä välikohtaukset päätyvät harvoin kansallisiin uutislähetyksiin. Ja tarvetta tähän ruohonjuuritason toimintaan löytyy joka päivä. Tänäkin vuonna Yhdysvalloissa on ollut 36 kouluampumista, joista Floridan koulusurma oli Yhdysvaltain historian traagisin. McBathin poika kuoli ”drive-by-shootingin” seurauksena 2012. TAMMIKUUTA 2019 Ase tappaa kuin tupakka tai alkoholi ” Lääkärien mukaan aseen omistaminen on samanlainen riski kansanterveydelle kuin tupakanpoltto tai liika alkoholinkäyttö. Perheväkivallan uhrina kuoli 50 naista viime kuussa. Puhumattakaan satoja perheitä koskettavista itsemurhista, joita tapahtuu joka päivä. Liike on vaikuttanut myös osittaista aseenkäyttöoikeutta rajoittavan lain voimaantuloon. Järjestöjen yhtenä tarkoituksena on pitää kansalaiset ajantasalla siitä, missä aseväkivallan kansallisella tasolla mennään. Jos laki olisi ollut voimassa Kaliforniassa viime kuussa, sen avulla olisi hyvinkin voitu estää 13 nuorta uhria vaatinut baariampuminen, jonka tekijä tunnettiin taustaltaan häiriintyneenä ja väkivaltaisena. Georgialaiset valitsivat välivaaleissa liittovaltion kongressiedustajakseen Lucy McBathin, joka on osavaltiossaan tunnettu asevalvontaa ajava aktivisti. N äitä sähköposteja ei mielellään avaa. Suurin osa osavaltioista (29) on antamassa piakkoin Red Flag Law -lakiehdotukselle lain voiman. Kolmessatoista osavaltiossa on voimassa niin sanottu Red Flag Law -laki, joka pyrkii estämään aseiden päätymisen itseä tai muita ihmisiä kohtaan vaaralliseksi todetun henkilön käsiin. Sen jälkeen hän ryhtyi aktiiviseksi aselakien tiukentamisen puolestapuhujaksi. Uuden lain mukaan poliisi tai perheenjäsen voi vaatia oikeudelta aseenomistamisen eväämistä uhkaksi koetulta henkilöltä. Esimerkiksi kun lapsi on taas löytänyt kodissa suojaamattomana säilytetyn ampuma-aseen, jolla on ampunut itseään tai sisarustaan kuollettavasti. Niiden tärkein tehtävä on kuitenkin yhteiskunnallinen vaikuttaminen asevalvonnan lisäämiseksi. Tai kun verinen joukkoampuminen jälleen kerran täyttää uutisruudut, yksinkertainen kysymys kuuluu: ”Millä toimilla tragedia olisi voitu estää?” Viime kuussa saatiin hyviäkin uutisia. Joka päivä 96 amerikkalaista kuolee ampumisen seurauksena. 10 10. Hän on näiden kansalaisliikkeiden kasvatti
Ensi vuoden huhtikuussa ovat Euroopan parlamentin vaalit, missä voi käydä hyvin tai – todella huonosti, jos äärioikeiston ja populistien riemumarssi jatkuu. Sen puolesta pitää tehdä töitä. Vaikka yllätyksiä tulee varmasti ja tärkeysjärjestykset muuttuvat, ilmastonmuutoksen torjunta tulee olemaan ensi vuoden pääteemoja. Lisäksi järjestön tunnetuin jäsen on presidentti Donald Trump, joka on asejärjestön kovaääninen puolustaja. Brexitin ”myönteinen” puoli on jo näkyvissä: aikaisemmin EU-eroa vaatineet Euroopan populistit ovat hipihiljaa aikaisemmista EU-erovaatimuksistaan. Luku on 25 kertaa suurempi kuin muissa länsimaissa. Suomi voisi olla esimerkkinä maailmalle metsien kestävässä hoidossa. Itsevaltiaat diktaattorit voittavat vaaleja, mutta liberaali demokratia pitää sittenkin pintansa. Lääkärit osuivat vaateissaan asian ytimeen: vuonna 2016 (viimeisin kokonaistilannetta kuvaava tilasto) aseisiin kuoli 38 658 amerikkalaista, joista kaksi kolmasosaa on itsemurhia. TAMMIKUUTA 2019 EUROPARLAMENTAARIKKO KERTOO KUULUMISET BRYSSELISTÄ. Lääkärien mukaan aseenomistaminen on samanlainen riski kansanterveydelle kuin tupakanpoltto tai liika alkoholinkäyttö. Olisi surullista, jos siitä tulisi pelkkä ”puhujalava” ja taistelutanner. Puheenjohtajuuskausi antaa meille mahdollisuuden puskea eteenpäin Suomelle ja koko Euroopalle tärkeitä kärkiteemoja kuten sosiaalinen ulottuvuus, kiertotalous sekä arktisuus ja pohjoisen ulottuvuus. Meppi pitkätossu LIISA JAAKONSAARI liisa.jaakonsaari@ep.europa.eu Mistä puhutaan vuonna 2019. Brexit tulee olemaan alkuvuoden suuri keskusteluaihe. Maailmantalous heikkenee, ja se tuntuu ja värittää vaalikeskustelua Suomessa. Merkille pantavaa on, että kaikessa hiljaisuudessa ja suurten ongelmien keskellä EU:n uskottavuus kansalaisen silmissä kasvaa – kiitos kenties brexitin ja Donald Trumpin. Sen mielestä ”lääkärit pysykööt lestissään”, sillä kaikenlaiset asevalvonnan uudistukset tai lisäämisyritykset NRA näkee epäisänmaallisina ja ”sosialistisina” toimina, joiden tarkoitus on kaventaa amerikkalaisten vapautta. Kansalaisten joukosta nousi tänä vuonna myös traumalääkärien ja -kirurgien alkuunpanema liike, joka on valmis antamaan oman panoksensa aseväkivallan ja sen seuraamuksien vähentämiseen tähtäävälle työlle. Ulkomaisen työvoiman tarveharkinta on pelkkää byrokratiaa. Jo viime vaaleissa EU-myönteiset poliittiset liikkeet hävisivät, mutta Euroopan unionia rakentava enemmistö säilyi, kun uudet tulokkaat eivät pystyneet keskenään yhteistyöhön. Julkisuudessa lääkärien liikettä vastusti aseenomistajien äänekkäin puolustaja ja asevalvonnan tiukennuksien vastustaja Kansallinen kivääriyhdystys eli National Rifle Association (NRA). Se pitää nähdä sekä Euroopan että Suomen mahdollisuutena eikä pelottavana uhkana. Nyt pelätään, että kenties ainakin USA:n äärioikeiston avittamana ääriryhmittymät muodostavat yhteisen ryhmän ja koko EU:n toiminta saattaa halvautua. Maahanmuutto tulee olemaan jatkossakin keskeinen teema. Kiina voimistuu. Demokratia etenee varmoin askelin, kun sadat miljoonat ihmiset – kolmasosa maailman ihmisistä – käyvät vaaliuurnille ensi vuonna esimerkiksi maailman suurimmassa demokratiassa Intiassa sekä Indonesiassa, Etelä-Afrikassa ja Nigeriassa. Euroopan parlamentti on aina ollut rakentava, integraatiota eteenpäin vievä voima. M ikä muuttuu vuonna 2019. Heidän toinen viestinsä oli yksinkertainen. Tämän vuoden lokakuussa kalifornialainen lääkäri Garen Wintemute perusti ”ThisIsOurLane”-liikkeen sosiaalisessa mediassa. Kirsi-Marja Häyrinen-Beschloss Yhdysvallat, Demokraatti. Liikkeeseen liittyi muutamassa viikossa 40 000 lääkäriä ympäri maan. Isoin kysymys on löytää vastaus kysymykseen: haluammeko yhteistyön vai repivien riitojen politiikkaa. Euroopassa äänestetään Suomen lisäksi myös Tanskassa, Virossa ja Puolassa ja mahdollisesti myös Ruotsissa. Sairaaloiden tapaturma-asemien lääkärit näkevät joka päivä työssään, millaista tuhoa ampuma-aseen luoti saa aikaan ihmiskehossa. Entä Venäjä. 11 10. Venäläinen nationalismi on otettava vakavasti. Veronkierto on otettava myös esityslistalle. He lähettivät avoimen kirjeen Kansalliselle kiväärijärjestölle ja vaativat asevalvonnan tiukentamista. Järjestöllä on valtaa myös Capitol Hillillä. Suomi tulee olemaan parlamenttivaalien jälkeisessä myrskynsilmässä. Ase tappaa kuin tupakka tai alkoholi ” Joka päivä 96 amerikkalaista kuolee ampumisen seurauksena. Eikä ihme, sillä NRA antoi 30 miljoonaa dollaria Trumpin taannoiseen presidenttikampanjaan 2016. Suomen pitää antaa suojaa, mutta myös me tarvitsemme työn ja paremman elämän toivossa muuttavia. Se näkyy jo nyt täällä aina Lappia myöten. Jakovarasta tulee jälleen kestävyysvaje. Jos skenaarioina ovat kasvava vastakkainasettelu tai lähentyminen, niin aina pitää asettua lähentymisen ja dialogin puolelle. Lääkärit vaativat, että he voisivat vastaanotolla puhua aseen omistamisen riskeistä samaan tapaan kuin potilasta muistutetaan tupakanpolton tai alkoholinkulutuksen haitoista. Venäjä-kysymys vaatii EU:lta yhtenäisyyttä. CNN:n uutisten mukaan yli puolet kongressin edustajista on saanut jonkinlaista rahallista vaalitukea NRA:lta
Kyllä sillä on iso vaikutus, miten jakaumat liik kuvien äänestäjien osalta vaikutta vat demareihin, Maria Guzenina to teaa. – Nyt tarvitaan koko demarien kenttä aktiiviseksi. Hän pyrkii 2019 vaaleissa neljän nelle kaudelleen kansanedustajana. Tunnemme sen kipukohdat. Hän mainitsee esimerkiksi eduskuntaryhmän pu heenjohtajan Antti Lindtmanin ja puolueen varapuheenjohtajan Maarit Feldt-Rannan sekä Timo Ha rakan. Maria Guzenina on jo pitkään toiminut politiikan monilla tasoilla. Maria Guzenina uskoo, että ”po pulismin perässä juoksemisen aika kausi” alkaa pian olla ohi. – Muutokset pitää viedä rauhal lisesti läpi eikä repimällä niin kuin tämän (Sipilän) hallituksen aikana. Maria Guzenina . Hän aikoo juhlia työn merkeissä. Esimer kiksi Ranskan Macron ja Suomen Sipilä (kesk.) ovat osoittaneet, että politiikan ulkopuolelta ei ole helppo tulla mukaan. Repivää politiikkaa harrastanut Juha Sipilä on tehnyt kansalaisista hallintoalamaisia. Hän on ollut tällä vaalikaudella pe rustuslakivaliokunnan jäsen ja Eu roopan neuvoston Suomen valtuus kunnan puheenjohtaja. TAMMIKUUTA 2019 Populimismin aika alkaa hiipua MARIA GUZENINA 50 VUOTTA . Johannes Ijäs Demokraatti Nora Vilva Maria Guzenina sanoo tällä eduskuntakaudella hallituksen politiikan olleen Sipilän johdolla repivää ja ylhäältä käsin käskytettyä.. Puolueen puheenjohtajasta Antti Rinteestä hän povaa puolueen äänikuningasta. . Toivottavasti säät sallivat. – Juuri tänä aikana tarvitaan de mareita, koska politiikkamme läh tee kohtuullisuudesta ja siitä, että näemme ihmisten arjen. – Ja Joona Räsänen on kiistatta oman alueensa ääniharava. 12.1.2018 . Toiminta on syönyt keskustankin kannatusta – ei ole kannettu vas tuuta, niin kuin he sanovat, vaan on alusta alkaen lähdetty repimällä ja ylhäältä käskien liikkeelle. Tähtäämme eheään yhteiskuntaan, jossa ihmiset voivat tuntea sellaista yhteiskunnallisen turvallisuuden tunnetta, ettei ku kaan putoa kohtuuttomaan tilantee seen, Guzenina tiivistää. Mahdolliset onnittelut voi ohjata lasten ja nuorten hankkeiden tukemiseksi KSR:n Uudenmaan rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Maria Guzenina. Guzenina täyttää 12.1. Siinä äänes täjät ovat ikään kuin hallinto alamaisia, joiden on vain hyväksyt tävä toimenpiteet. pyöreitä, 50 vuotta. . Ei lähdetä eri rasahdusten perään. Guzeninan mukaan Sipilä on in sinöörimäisyydessään unohtanut, että ihmisten arki on jokaisen ainut laatuinen elämä. Politiikkaan nimittäin kuuluu tietty maltillisuus ja hitaus. Kotikunnas saan Espoossa hänet tunnetaan tällä hetkellä kaupunginhallituksen vara puheenjohtajana. – Demareiden osalta on tosi tär keää, että pidämme ihan vaalien lop pumetreille saakka kirkkaana mie lessä omat tavoitteemme ja arvomme ja toimimme johdonmukaisesti. 12 10. Näin siis myös vuonna 2019. – Täällä on mahdollisuus joko hä vitä tai voittaa roimasti. Demareilla on tarjota Uudelta maalta listoille kovia konkareita Guzeninan ohella. . – Olen päättänyt, että pidän jon kinnäköiset juhlat, mutta vasta ke säkuussa. S DP:n kansanedustaja Maria Guzenina allekirjoit taa tutun väitteen, jonka mukaan eduskuntavaa lit ratkaistaan Uudella maalla
KUVA NORA VILVA DEMOKRAATIN PIIRIKIERROS 4/12 UUSIMAA L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi. Soteja maakuntauudistus on iso haaste alueelle, jossa asuu niin iso osa Suomen ihmisistä ja joka on alueellisesti monipuolinen. On tärkeää, että piiri voi tukea sitä, että homma pyörii hyvin ja kehittyy. Mieliala on korkealla ja se näkyy. On pääkaupunkiseudun suuret väestörikkaat kaupungit ja maakunnan laidoilla paljon pieniä kuntia ja kaupunkeja. Mitä kuuluu demareille Uudellamaalla. Muutin reilu kolme vuotta sitten Lappeenrannasta. Millä mielin aloitit piirin puheenjohtajana vuoden alussa. Vaimoni kanssa tykkäämme todella paljon käydä joka kesä Raaseporin linnassa kesäteatterissa. En tiedä, onko tämä piilotettu, mutta helmi ainakin. Näen piireillä ison roolin paikallistoiminnan tukijana. Toinen haaste liittyy maakuntakaavaan, jossa tehdään isoja linjauksia Uudenmaan kehityksestä vuoteen 2050 asti. Juuri uutisoitiin omakotitonttien menevän meillä paremmin kaupaksi kuin kuin monella muulla uusmaalaisella paikkakunnalla. Kentällä kuplii ANNA-LIISA BLOMBERG . Siellä paikallistasolla ovat meidän jäsenemme ja sieltä kannatuksemmekin tulee. Iso kysymys on, miten turvaamme palvelut kaikkialla ja varmistamme, että demokratia toimii niin, että kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa niihin. Anna vinkki matkailijalle – missä on Uudenmaan piilotettu helmi. Uutena porvoolaisena on ollut mukava nähdä kaupungin hyvää, kehittymisen meininkiä. Se on hieno miljöö. On ensiarvoisen tärkeää, että siinä ei huomioida vain tiettyjä alueita vaan koko Uusimaa niin, että kaikki pääsevät nauttimaan maan veturialueen kasvusta ja kehityksestä. Erityisesti iloitsen isosta keskustan kehittämisen hankkeesta. Mitä kuuluu Porvooseen. Mikä on mielestäsi Uudenmaan suurin haaste tällä hetkellä. Odotan myös pääseväni kehittämään puolueen toimintaa. Meillä rakennetaan valtavaa vauhtia. Meillä on draivi laittaa ydinkeskustan alue kuntoon muun muassa lisäämällä kävelypainotteisuutta. TAMMIKUUTA 2019 Tuore SDP:n Uudenmaan piirin puheenjohtaja Mikko Valtonen palaa halusta paiskia vaalityötä ja kehittää toimintaa. Odotan erityisesti sitä, että pääsen tekemään mahdollisimman paljon työtä vaalivoiton eteen. Olet Porvoon kaupunkikehityslautakunnan jäsen. Hyvää! Minusta on tosi hienoa, että porukka tuntuu yhtenäiseltä ja kaikilla on todella kova taistelutahto ja motivaatio kevään vaaleihin. 13 10
Samaa pohditaan Vantaalla. – Yrityksissä työskentelee ihmisiä, jotka tulevat vain muutaman vuoden työkomennukselle, eikä heillä ole tarvetta oppia suomen kieltä. Espoossa on kansainvälisiä kouluja, mutta esimerkiksi englanninkielistä lukiota ei voi käydä, Minna Aitola kertoo. Kähärä on nähnyt vieraskielisen palvelun tarpeen kasvun palvelujen ruohonjuuritasolla. Kielivalikoima voisi olla laajempikin. Nykyistä monipuolisempia palveluja olisi hyvä tarjota myös lyhyemmin viipyville. – On tärkeää miettiä, miten saamme kansainväliset työntekijät viihtymään täällä, ja miten voisimme tarjota enemmän palveluita lapsille, nuorille ja perheille. Sen tavoite on synnyttää innovaatioita ja luoda uusia mahdollisuuksia kasvuyrityksille. Suomeen pysyvästi jäävät ihmiset tarvitsevat tukea kotoutumiseen ja suomen kielen oppimiseen. Olisi tarvinnut paljon myös saksaa ja ranskaa, joka on monelle ainut kieli, hän kuvailee. DEMOKRAATIN PIIRIKIERROS 4/12 UUSIMAA Vantaan Koivukylän demareihin kuuluva Faysal Abdi pitää tärkeänä, että Suomeen pysyvämmin saapuvat maahanmuuttajat oppivat suomen kielen, sillä se helpottaa kotoutumista.. Maakunnassa puhutaan 160 eri kieltä, ja väes töstä 13 prosenttia on vieraskielisiä. Espoo on ensimmäisenä Suomessa ottanut kaupungin strategiseksi tavoitteeksi lisätä englanti viralliseksi asiointikieleksi. Vantaalla heidän osuutensa asukkaista on Uudenmaan suurin – lähes 18 prosenttia. Kansainvälinen yritysten ja yhteisöjen verkosto kuulostaa tutulta Espoossakin. Espoossa heitä on 16 prosenttia asukkaista. SDP:n Espoon kunnallisjärjestön hallituksen jäsen Rauni Seppola nostaa esimerkiksi T3alueen, jossa yhdistyy tiede, taide ja talous. – Huomasin vuonna 2016, kun sairaanhoitajana palasin muutaman vuoden projektitöiden jälkeen Myyrmäen terveysaseman päiväpolille, että paljon aiempaa enemmän joutui puhumaan englantia. 14 10. Kentän läheisyyteen muodostuu yritysten ja yhteisöjen verkosto, jossa on hyvin vireää kansainvälistä toimintaa. Heille voi olla tärkeää, että lapset pääsevät englanninkieliseen päiväkotiin, Faysal Abdi sanoo. Uudenmaan puhutuimmat vieraat kielet ovat venäjä, viro ja somali. – Se on Pohjois-Euroopan suurin ja kansainvälisin tiedeja innovaatiokeskittymä. Uusmaalaiset demarit ovat yhtä mieltä siitä, että matka edes englanninkielisten palvelujen tarjoamiseen on vielä pitkä. Kähärä kuvailee, että kansainvälisyys näkyy kentän ympäristössä vahvasti jo nyt, ja siitä virtansa saa myös alueen kehittäminen. Lentokentästä on luonteva aloittaa, onhan se aivan konkreettisesti portti kaikkialle maailmaan. Se asettaa paineensa palvelujen kehittämiselle. Monen kulttuurin ja kielen Uusimaa Suomen vieraskielisestä väestöstä yli puolet asuu Uudellamaalla. TAMMIKUUTA 2019 Lentokentältä lähiöihin Uusimaa saa virtaa kansainvälisyydestä ja monikulttuurisuudesta K un ympäri maailmaa asuvat tutut kertovat Suomeen saapuessaan lentävänsä Helsinkiin, pääsee vantaalainen kaupunginvaltuutettu Faysal Abdi (sd.) ylpeänä täsmentämään, että Helsinki-Vantaa -niminen kenttä sijaitsee itse asiassa hänen kotikaupungissaan. Siellä työskentelee yli viisituhatta tutkijaa ja 110 eri kansallisuutta, Seppola summaa. – Se on meille kunnia, että pääkaupungin lentokenttä on Vantaalla, hän sanoo. Myös asuntoja rakennetaan, Kähärä kertoo. Väkiluku kasvaa vauhdilla, jonka tahdissa palvelujen on jo nyt vaikea pysyä. Otaniemessä tiedettä ja tutkimusta edustavat muun muassa Aalto-yliopisto ja VTT, taiteen Tapiolassa turisteja luokseen kutsuu neljä museota yhdistävä Näyttelykeskus WeeGee ja Keilaniemessä majaansa pitävät monet kansainväliset yritykset Koneesta Rovioon. Demokraatti pyysi Abdia, SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärää Vantaalta sekä espoolaisia demareita Rauni Seppolaa ja Minna Aitolaa pohtimaan, millä tavoilla kansainvälisyys näkyy Uudellamaalla. – Perinteisten Vantaan isojen keskuksien Myyrmäen ja Tikkurilan rinnalle nousee kuuden kaupunginosan muodostama Aviapolis
. Ne näyttävät esimerkkiä, luovat uutta ja samalla tuottavat työkaluja ja mittareita avuksi muille maailman maille. – Kun alueille rakennetaan monipuolisesti edullisia vuokra-asuntoja ja omistusasuntoja – rivi-, kerrosja pientaloja, se on koko alueen etu. . – Se tarkoittaa, että haluamme olla rakentamassa inklusiivisia, luovia ja monimuotoisia, älykkäitä ja kestävän kehityksen periaatteita noudattavia kaupunkeja, Rauni Seppola kuvailee. . Sipoo 10,9 . Karkkila 20,6 . . . YK:n edelläkävijäkaupungit pyrkivät saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Maria Guzenina . . Minna Aitola summaa, että kansainvälisyys ja monikulttuurisuus on ehdottomasti voimavara. . Mäntsälä 25,0 . . . Lohja 22,0 . Kauniainen 3,2 . – Emme voi ajatella, että olemme lokaali, eristäytynyt alue, vaan olemme osa globaalia kokonaisuutta, hän sanoo. Hanko 28,2 . Maarit Feldt-Ranta . Haasteita toki on ja ne pitää tunnistaa ja korjata. Samalla on hyvä muistaa, että vaikkapa alueiden eriarvoistumiseen puuttuminen ei ole ongelmanratkaisua pelkästään maahanmuuttajien vuoksi tai hyväksi. Kirkkonummi 14,3 . Sen pitäisi näkyä valtionosuuksissa, Kähärä sanoo. . Nelikon mielestä on selvää, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa. Antti Lindtman . Kuha . TAMMIKUUTA 2019 . . . . Esimerkiksi eurooppalaista kaupunkipolitiikkaa kehitetään ja edistetään Eurocities-verkostossa, jossa myös Espoo, Vantaa ja Sipoo ovat mukana. Kerava 24,9 . . – Lisäksi saamme jostakin kehittyvästä maasta kaupungin, jota autamme saavuttamaan tavoitteet vuoteen 2028 mennessä, Aitola kertoo. Vantaa 25,0 . Siuntio 15,9 . Valkovuokko . Lapinjärvi 12,7 . Anna-Liisa Blomberg Demokraatti – Soisi valtionkin heräävän siihen, että apua tarvitaan isoissa kasvavissa kaupungeissa, joihin tupsahtaa sisään pienen kunnan väkiSirkka-Liisa Kähärä, Rauni Seppola ja Minna Aitola piipahtivat Tapiolan metroasemalla Espoossa katsomassa metromatkustajia tervehtivää kuvataitelija Kim Simonssonin patsasta ”Emma jättää jäljen”. Mustarastas . . . . Pukkila 9,0 . Kuvat Anna-Liisa Blomberg. . Espoo 12,5 . . Porvoo 22,5 . Antti Rinne . Myrskylä 8,0 . SDP:n eduskuntavaalikannatus 2015 16,6 % . Tuusula 22,9 . . Alue kehittyy ja sinne tulee palveluita enemmän kuin jos se olisi pelkkä vuokratalolähiö tai omakotitalo-alue. Asukkaita 94 3165 . . Järvenpää 19,3 . . . . . Se palvelee yhtä lailla rikasta kuin köyhää kansalaisuuteen katsomatta. . Loviisa 20,6 . . Timo Harakka . Nurmijärvi 17,2 . . . . Vihti 20,7 Uudenmaan maakuntatunnuksia . Joona Räsänen Vaalipiirin kunnat ja SDP:n kannatus kuntavaaleissa (%) . Minna Aitola toimii Kestävä Espoo -ohjausryhmässä ja iloitsee, että Espoo kutsuttiin kesällä YK:n kestävän kehityksen edelläkävijäksi. . 15 10. . . Raasepori 29,5 . Hyvinkää 26,0 . . Siili Faktassa ja aukeamalla käytetyt lähteet: Väestörekisterikeskus, vaalit.fi, Uudenmaan liitto, vantaa.fi, espoo.fi, kotouttaminen.fi/uusimaa UUSIMAA luvun verran ihmisiä vuodessa. Inkoo 14,2 . Tätä ihmiset eivät usein ymmärrä, vaan he miettivät sitä omasta näkökulmastaan ja ennakkoluuloistaan – keitä he eivät halua naapureiksi, Sirkka-Liisa Kähärä kuvailee. . Pornainen 25,2 . SDP:n kannatus kuntavaaleissa 2017 17 % Kansanedustajat (sd.): . Myönteisiä mahdollisuuksia Demarinelikko toivoo, että maahanmuutosta puhuttaisiin positiivisemmin – mieluummin mahdollisuuksien kuin vaikeuksien kautta. Yhteistyötä viritellään muun muassa ystävyyskaupunkien kanssa, erilaisissa EU-hankkeissa ja verkostoissa. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää saada tulijoita paikkaamaan syntyvyyden laskua, eikä yritysten näkökulmasta ole ollenkaan turhaa puhua työperäisen maahanmuuton tarpeesta. . . . Askola 23,8 . Yhteistyötä ja yhteyksiä yli rajojen Kansainvälisyys tarkoittaa toki myös erilaisia kontakteja maan rajojen yli
TAMMIKUUTA 2019 DEMOKRAATIN PIIRIKIERROS 4/12 UUSIMAA Tuusulan rakentaja Arto Lindberg on Tuusulan ensimmäinen pormestari P ormestari. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Tuusula Pormestari Arto Lindberg piipahtaa mielellään katsomassa vaihtuvia taidenäyttelyitä kunnantalon aulassa. – Tämä on ihan unelmaduuni! Tässä yhdistyy kaksi asiaa: rakas harrastukseni on olla luottamustehtävissä kuntalaisten asialla ja lisäksi saan hyödyntää ammatillista osaamistani kaikkien hyväksi. Harva ulkopaikkakuntalainen tietää kentän olevan niin liki, että Tuusulan kaavassa on lentokenttäaluetta. Olemme nyt heränneet uudestaan siihen, kuinka valtavan tärkeä lentokenttä meille on, Lindberg kuvailee. Titteli kuulostaa melko juhlavalta. Hän veikkaa, että jo parin valtuustokauden kuluttua pormestarimalli on kuntien ja kaupunkien hallintomalleista yleisin. Asenne on ”tulos tai ulos”. Anna-Liisa Blomberg. Unelmaduunissa Lindberg ei ollenkaan odottanut, että hänestä tulee pormestari. Ei hän silti valinnasta harmistunut, ja kun pestiin on saanut tutustua lähemmin nyt reilut puolitoista vuotta, on hän lievästi sanoen innoissaan. Lindberg uskoo, että tulevaisuudessa pormestareita on Suomessa yhä enemmän. – Tunnistettiin, että kunnallispolitiikka kärkipaikoilla alkaa vaatia entistä enemmän aikaa. Kenttä vetää puoleensa myös yrityksiä. – Ensimmäiset asuntomessut järjestettiin Tuusulassa vuonna 1970 ja 30-vuotismessut olivat täällä myös. Kun Tuusulan kaavassa lentokentän pohjoispuoli avautuu rakentamiselle, sinne odotetaan uusia työpaikkoja. Kaikkiaan Tuusulan tulevaisuus näyttää pormestarin silmin valoisalta. saakka näytillä on Värikylläiset päivät -näyttely, joka koostuu useamman taiteilijan teoksista. Olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että saamme nyt myös 50-vuotismessut. Aivan kivenheiton päässä on Helsinki-Vantaan lentokenttä. Lindberg on luonteeltaan enemmän tekijä, ja kokee, että juuri sellaisena häneen luotetaan. Niin hullua kuin se onkin, me olemme pitäneet vähän itsestään selvänä, että olemme tässä kentällä. Tuntui luontevalta, että suurissa kaupungeissa, kuten Tampereella tai Helsingissä on pormestari, mutta että Tuusulassa! Kunnanjohtaja tuntui tutulta ja turvalliselta. Eniten odotuksia Lindbergille asettaa mies itse. Erilaisia vaihtoehtoja punnittiin, mutta pormestarimalliin päädyttiin. – Meillä on hyvä lähtökohta hyvään tulevaisuuteen, kun meillä on Suomen paras sijainti, taloudellinen asema on erittäin hyvä ja olemme saaneet aikaan hyviä, strategisia päätöksiä, Lindberg summaa. Sehän sopii, sillä Tuusulan kasvun strategia liittyy vahvasti rakentamiseen. Hyrylän taajaman ja Keravan välille rakennetaan asuntoja 15 000 uudelle asukkaalle ja Rykmentinpuiston alueelle nousee asuntomessut vuonna 2020. Se on hyvä startti Rykmentinpuistolle, Lindberg kertoo. Ei, vaikka moni muu tuntui pitävän pitkään valtuuston puheenjohtajana toimineen miehen valintaa aivan selvänä. Ainoa hiukan ärsyttävä asia on ”se kaikki pönöttäminen” – edustustilaisuuksissa patsastelu ei oikein tunnu omalta. – Meille ikämme Tuusulassa asuneille on aivan normaalia, että lentokoneet lentävät tästä ylitse ja kentällä on paljon porukkaa duunissa. Olen sanonut, että jos minä en saa riittävästi aikaiseksi, saatte katsoa toista pormestaria, hän kiteyttää. Tuusulasta pendelöinti Helsingin suuntaan on yleistä, mutta töissä käydään lähempänäkin. Se lienee yksi syy, miksi osa tuusulalaisista alkuun vierasti ajatusta. 11.1. Valtaosa valtuutetuista kuitenkin koki, että hallintoon tarvitaan muutos. 16 10. Lisäksi todettiin, että jos ja kun oikeasti haluamme parantaa demokratiaa ja ottaa kuntalaiset mukaan – osallistaa enemmän – se edellyttää, että päätöksenteko on selvemmin poliitikoilla virkamiesvallan sijaan, Tuusulan ensimmäinen pormestari Arto Lindberg (sd.) kuvailee. – Tunnistan kaikki Tuusulan mahdollisuudet. Onhan se aivan mieletöntä, kun työtä saa vielä tehdä tällaisessa kasvuhakuisessa kunnassa, hän hehkuttaa. Lentokentän naapurissa Lindberg on koulutukseltaan rakennusinsinööri ja sanoo rakentamisen olevan hänen lempipuuhaansa
Kunnassamme on mittava infrastruktuurivelka, mikä tulee johtamaan miljoonainvestointeihin tulevien vuosikymmenien aikana. Sisäilmaongelmat ovat johtaneet kunnan kiinteistöjen osien käyttökieltoihin. Järvenpäässä on kasvavan kaupungin mukava pöhinä. Myös Pajalan Westermarckin puisto on onnistunut tuomaan alueelle yhteisöllisyyttä ja verheyttä. Huoli on varsinkin keskustan pysäköintipaikkojen riittävyydestä ja sisäisen joukkoliikenteen toimivuudesta. Naapurilta voi aina oppia jotain uutta ja kiehtovaa, ja sille samaiselle naapurille voi kertoa omista kokemuksista ja tavoista. Suhdanteet muuttuvat ja odotettavissa on talouden kasvun hidastuminen. Monimuotoinen Uusimaa on rikkaus. Erilaiset kulttuurit, toimintatavat, kielet ja ruoat täydentävät toisiaan. Sisäisen liikenteen aikataulujen ei koeta palvelevan matkustajia. Edessä on pitkä kevät, ja moni aktiivi jo kuopsuttaa jalkaa päästäkseen hommiin, vaalit lähestyvät. Toivotaan, että olemme tehneet viisaan ratkaisun tiivistämällä keskustaa. Vähän huonoa mainosta on saatu, kun neljä vuotta sitten valmistunut koulurakennus jouduttiin alkusyksystä laittamaan käyttökieltoon sisäilmaongelmien takia. Uskon kuitenkin Karkkilan kasvavan tulevaisuudessa. Taloussuunnitelmat tuleville vuosille kuitenkin lähtevät siitä, että pääsemme kasvun tielle lähitulevaisuudessa. SDP:n korkea kannatus luo selkeää lisäpössistä tekemiseen. Karkkilassa on tehty rohkeita, tulevaisuuteen katsovia investointeja, joka myös osaltaan mahdollistavat kasvun. Samalla kunnassa on otettu perusturvan osalta käyttöön uudenlainen ennaltaehkäisevän hoidon malli, jolla pyritään hillitsemään kustannuksia. Nyt on kova kiista kulujen maksajasta. Bussiyhtiöiden välinen kilpailu on aiheuttanut puutteita yhteyksissä, joita koitetaan nyt korjailla. Rakennusyhtiö oli mielestään kuitenkin tehnyt melkein kaiken riittävän hyvin, tosin kuukausi sitten iso osa välikatosta romahti omia aikojaan lattiaan. Pirjo Komulainen SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän valmistelutyössä on tehty erinomaista yhteistyötä muiden jäsenkuntien – Hyvinkään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan – kanssa. TAMMIKUUTA 2019 Piiri pyörii LEA VÄÄNÄNEN HELSINGIN SDP:N PIIRIN TOIMINNANJOHTAJA Yhteinen Uusimaa V uosi on vaihtunut ja olemme Uudellamaalla jälleen täynnä tarmoa. Toisaalta linja-autot kulkevat suuren osan ajoistaan tyhjillään. Mikä on pilvisesti – vaatii korjausta tai haastaa muulla tavoin. Uudellamaalla jo meitä niin kutsuttuja junan tuomia on paljon, ja väki lisääntyy tasaiseen tahtiin. Kova panostaminen kaupungin kehittämisessä tietenkin maksaa, joten tulevaisuuden talouden kunnossapitämiseksi pitää laittaa peukut pystyyn. Vaaleihin onkin mukava lähteä, kun SDP on selkeästi muotoillut, että mitä tulevaisuudelta odotamme. Pilvellä on kuitenkin hopeareunus, sillä Kirkkonummelle saadaan näiden investointien seurauksena kenties kansainvälisestikin huippua olevat julkiset palvelut, jotka pystyvät palvelemaan uutta opetussuunnitelmaa ja ikääntyvän väestön tarpeita huomattavasti paremmin. Kiperienkin vääntöjen jälkeen puristetaan luontevasti kättä ja jatketaan kohti uusia seikkailuja. Julkisen liikenteen järjestäminen on välillä hankalaa. Koko Uudenmaan maakunnassa asuu lähes kolmasosa Suomen kansasta. Valtuustoryhmämme teki aloitteen maksuttoman joukkoliikenteen kokeilusta osin myös siksi, että saisimme käyttäjämäärän lisääntymään. Päätettäväksi tulevista asioista keskustellaan avoimesti jo valmisteluvaiheessa. 17 10. Karkkila sijaitsee Länsi-Uudenmaan alueella pääkaupunkiseudun kyljessä. Taloussuunnitelmat tuleville vuosille kuitenkin lähtevät siitä, että pääsemme kasvun tielle.. Taloustilanteen kääntäminen positiiviseksi vaatii kuitenkin tarkkaa taloudenpitoa. Taloustilanteemme on haastava. Tänne on muuttanut nuoria aikuisia ja olemme houkutelleet myös yrityksiä, jotka ovat luoneet uusia työpaikkoja. Kunta on alkanut priorisoida ilmastotyötä uudella tavalla, ja Kirkkonummen kunta on sitoutunut 80 prosentin päästövähennykseen vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Pertti Lohenoja SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Pienehkössä ja leppoisassa Loviisassa asukkaat tuntevat tai vähintään tietävät toisensa. Uusien kohtuuhintaisten asuntojen lisäksi tarvitsemme työpaikkoja, päiväkoteja, kouluja, ja julkisia palveluita. Myös monet vuosikymmenien talviuneen vaipuneet hankkeet on aktivoitu uudelleen, ja niille on annettu realistinen toteuttamisaikataulu. Kaupunginvaltuutetut ovat usein arkielämässä ja myös juhlassa tekemisissä toistensa kanssa, joten valtuustotyöskentely on tuttavallista yli puoluerajojen. Viime vuosien muuttotappio ja isot velkarahalla tehdyt investoinnit painavat kaupungin taloutta. KIRKKONUMMI LOVIISA JÄRVENPÄÄ KARKKILA KOONNUT ANNA-LIISA BLOMBERG Paikallissää Markus Myllyniemi SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Kirkkonummella on tehty menneellä ja tulevalla budjettikaudella merkittäviä investointeja ikäihmisten hyvinvointiin. Erityistä ylpeyttä tunnen puistoistamme. Joululomalla on saatu levättyä ja nautittua rauhallisista hetkistä perheen kanssa. Rantapuisto juuri avattuine luistelukenttineen on jo tässä vaiheessa onnistunut projekti, vaikka sen uudistaminen on vielä kesken. Herää kysymys, miten se vaikuttaa kaupunkiimme, jossa on menossa rakennusbuumi. Tulevissa eduskuntavaaleissa on paljon voitettavaa. Tavoitteena on saavuttaa yhteistyössä laadukkaat ja asiakaslähtöiset sosiaalija terveyspalvelut. Loviisa investoi nyt hurjaa vauhtia palveluasumiseen, kouluihin, päiväkoteihin ja infraan, yritystonttikauppoja tehdään paranevalla tahdilla. Sen seurauksen kunta joutuu priorisoimaan uusien koulujen ja hyvinvointikeskuksen rakentamisen. ”Hyvinvoinnin takaaminen heikoimminkin toimeentuleville on iso ja haastava työ.” Juha Jumisko SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Karkkilan asukasluku on ollut laskussa usean vuoden ajan. Hyvinvoinnin takaaminen heikoimminkin toimeentuleville on iso ja haastava työ, mutta tasa-arvon eteen me demarit töitä teemme. Uskon, että saamme tulevaisuudessa osamme Uudenmaan alueelle tulevasta muuttovirrasta ja näin ollen pääsemme kasvun tielle. Runsas väestön kasvu luo elämiseen omat haasteensa. Ehdottoman tärkeää olisi myös, että Karkkilaan syntyisi uusia työpaikkoja, mikä osaltaan mahdollistaisi uusien ihmisten muuttamisen Karkkilaan. Meidän yhteinen Uusimaa! Missä asiassa paikkakunnallasi paistaa aurinko. Valtuusto on päättänyt pitää Loviisa kylien kaupunkina, kyläkoulut säilytetään mahdollisimman pitkään ja kyliä, kuten keskustaajamiakin, kehitetään
Miten ihmiset saadaan innostumaan paikallisesta päätöksenteosta. Vuoden valtuutettu 2019 palkitaan komealla tittelillä ja tuhannen euron matkalahjakortilla ja hänestä tehdään pitkä henkilöhaastattelu Demokraattiin KAIKKI FINALISTIT VASTAAVAT SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: 1. Uskon sen vaikuttavan äänestysaktiivisuuteenkin. – Todellisia arjen asiantuntijoita eri puolilta Suomea, raadissa Demokraattia edustanut toimittaja Marja Luumi kuvailee ehdokkaita. On tärkeää, että vanhukset kokisivat olonsa turvalliseksi ja tietäisivät, että heille on SAMI VIRTANEN, 45 Kotka Valtuutettuna vuodesta 1996 Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja, maakuntahallituksen jäsen Sosiaaliohjaaja 1. Kilpailun kymmenen finalistia esitellään Demokraatissa . On aktiivinen ja vaikuttava . Raati odotti, että hakemuksissa kerrotaan ehdokkaan toiminnasta ja kuvaillaan, millä tavoin ehdokas ilmoittajan mielestä täyttää kri teerit. Lukijat saivat ilmoittaa kilpailuun ehdokkaita ja määräaikaan mennessä ehdokkaita tuli 57. Kuuntelee kuntalaisia ja innostaa heitä mukaan päätöksentekoon . Raadilla oli vaikea tehtävä valita tästä porukasta vain kymmenen henkilöä finaaliin. Esimerkiksi Kotkan strategiaan kerättiin dataa nettipelin avulla. Mikä asia paikkakunnallasi täytyy saada kuntoon. Demokraatti.fi . Poliitikkona yritän aina löytää ratkaisuja, joihin mahdollisimman moni voi sitoutua. Arjen asiantuntijat esille Vuoden valtuutettu -kilpailu starttaa Demokraatin ja SDP:n Vuoden valtuutettu -kilpailun kymmenen finalistia on valittu ja kisa pyörähtää käyntiin ensimmäisten kolmen finalistin esittelyillä. Tunnetaan yhteistyökykyisenä tyyppinä yli kuntaja/tai puoluerajojen EMMA KIVIKANGAS, 19 Kauhava Valtuutettuna vuodesta 2017 SDP:n valtuustoryhmän varapuheenjohtaja, kasvatusja opetuslautakunnan jäsen Ylioppilas 1. . . . Äänestys alkaa vasta, kun kaikki finalistit on esitelty . 3. Olin ollut nuorisovaltuustossa kaksi vuotta ja ajatellut, etten vielä halua valita puoluetta. Luo yhteishenkeä ja on sitoutunut yhteiseen tekemiseen . Haluan viedä kuntalaisten asioita eteenpäin, ja mitä syvemmälle kunnalliseen vaikuttamiseen pääsee, halu vain kasvaa. Jos onnistumme sitouttamaan kaupunkilaiset ja yrittäjät kaupungin strategiaan, tulevaisuus näyttää hyvältä. Voittaja valitaan kaikille avoimella äänestyksellä . Lähdin kuntapolitiikkaan opiskellessani. Asukkaiden ja yrittäjien kuulemiseen pitäisi myös etsiä teknologiaa hyödyntämällä uusia tapoja. Tavoitteena on oppiva ja yrittävä, upean elinympäristön yhteinen Kotka. Viestii monin konstein . Tajusin kunnolla vasta läpi päästyäni, että tämä on ihan mun juttu! Olen itse nuori, joten nuoret ovat ominta kohderyhmää, mutta pidän kaikkien kuntalaisten asioita yhtä tärkeinä. Miksi lähdit kuntapolitiikkaan – millaisiin asioihin haluat vaikuttaa. Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat keskeiset päätöksentekoani ohjaavat arvot. Uskon, että vaikkei yleisötilaisuudessa sali aina täyttyisikään, lähtee viesti laajemmalle, kun kuuntelemme aidosti ja jaamme tietoa. Demokraatin ja SDP:n kilpailussa etsitään aktiivista, yhteishenkeä luovaa, yhteistyökykyistä ja kuntalaisia kuuntelevaa ja innostavaa kunnantai kaupunginvaltuutettua . . Siksi erityisesti yhteinen, yhdessä tekemisen ja hyväntuulisten kohtaamisten Kotka on hyvä ja yhdistävä tavoite. Lapsiin, nuoriin, koulutukseen ja ympäristöön liittyvät asiat ovat minulle erittäin tärkeitä. Luumin lisäksi raadissa olivat SDP:n edustajina kuntaja järjestöasiain sihteeri Pekka Tuuri ja järjestöpäällikkö Jenny Suominen. Ennen kuin mennään itse asiaan, on vuorossa katsaus esikarsinnassa olleiden ehdokkaiden joukkoon, finalistien valintaan ja kisan etenemiseen. 18 10. . 3. Innostavaa yhteishenkeä Koska sopivia ehdokkaita ja hyviä hakemuksia oli niin paljon, päätti raati korostaa valinnassa erityisesti sitä, miten ehdokkaan kerrottiin Finalis ti 1/10. . TAMMIKUUTA 2019 Vuoden valtuutettu 2019 Lue haastattelujen verkkoversioista, miten ehdokkaat mukaan kisaan ilmoittaneet kuvailivat heitä. Tarvitaan pitkäjänteistä työtä sen eteen, että ihmiset innostuisivat kotiseutunsa kehittämisestä. Sitten minua pyydettiin ehdokkaaksi, ja lähdin. . Raati linjasi ennen ehdokkaiden haun alkamista kriteerit, joiden perusteella finalistit valittiin. 2. Kuntoon pitäisi laittaa homeiset rakennukset, erityisesti koulut. RAADIN KRITEERIT Vuoden valtuutettu: . Raatilaisten mielestä kaikki ehdokkaat olisivat ansainneet tulla valituksi ja palkituksi. Lisäksi pitäisi kartoittaa vanhainkotien tilanne ja tarve. Meidän pitää mennä rohkeasti ihmisten luo ja olla avoimia kuntalaisten suuntaan. 2. 2. . Ymmärsin, ettei riitä, että sosiaalialan ammattilaisena tuen asiakkaita yksilöinä, vaan minun pitää pyrkiä vaikuttamaan koko yhteiskunnan hyvinvoinnin ja tasa-arvon kehittämiseen. .
– Kuntapolitiikka on kuitenkin yhteistyötä. Minulle yhteisten asioiden hoitaminen on hyvin merkityksellinen asia. Haluan vaikuttaa siihen, että pienen kunnan elinvoima säilyy ja pystymme turvaamaan kuntalaisten arjen ja heidän hyvinvointinsa. Voin näyttää mallia, että hekin voivat päästä valtuutetuksi. On tärkeää, että valtuutetut kuuntelevat ja innostavat kuntalaisia päätöksentekoon ja ovat myös omassa porukassa sitoutuneita yhteiseen tekemiseen, Pekka Tuuri summaa. Meillä on ihan liikaa vuokra-asuntoja, yhtiöt ovat velkaisia ja asunnot huonokuntoisia. Osallisuutta lisäämällä. Minna Räsänen, Vantaa 6. Juttujen verkkoversioissa on esittelyn lisäksi katkelmia heidän hakemuksistaan. Kun ihminen tuntee osallisuutta ja kokee pystyvänsä vaikuttamaan itselle tärkeisiin asioihin – joko itse kuntalaisaloitteella tai kuntapoliitikon ajamana – se voi antaa yksittäiselle ihmiselle intoa lähteä itsekin mukaan päätöksentekoon. Ville Rautiainen, Saarijärvi 5. Sami Virtanen, Kotka 2. Yhteistyö järjestöjen ja yrittäjien kanssa on tärkeää – osallistua ei tarvitse juuri politiikan kautta. Samat esittelyt julkaistaan myös Demokraatin verkossa. Koen, että voin myös innostaa omalla esimerkilläni ja tuomalla asioita esille mielenkiintoisesti. Emma Kivikangas, Kauhava 3. Voittajalle ilmoitetaan voitostaan heti äänestystuloksen selvittyä 1. Vuonna 1997 aloitin terveyslautakunnassa. Se on minulle hyvin tärkeä asia. 3. Kilpailun voittaja saa Vuoden valtuutettu 2019 -tittelin lisäksi tuhannen euron matkalahjakortin ja komean pokaalin. 2. Aguilera Velásquez, Siikajoki FINALISTIT ESITTELYJÄRJESTYKSESSÄ maaliskuun alussa. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti hyvä paikka, minne mennä, jos he eivät pysty asumaan kotona. 19 10. Joroisissa vanhusneuvosto toimii ja tuetaan myös kylien toimintaa. Nuorisovaltuusto, nuorison kuulemistilaisuudet ja koululaisten vierailut valtuustossa ovat tärkeitä. EHDOKKAAT LUKUINA Naisia Miehiä 30 27 Ikäluokka Ehdokkaita 19–35 14 36–45 14 46–55 14 56–65 10 Yli 65 5 Alueet / SDP:n piiri Ehdokkaita Helsinki 4 Uusimaa 16 Häme 4 Pirkanmaa 6 Keski-Suomi 1 Varsinais-Suomi 6 Satakunta 3 Pohjanmaa 3 Kaakkois-Suomi 3 Savo-Karjala 3 Oulu 7 Lappi 1 luovan yhteishenkeä, tekevän yhteistyötä, kohtaavan kuntalaisia ja viestivän heidän kanssaan. Kuka tahansa voi äänestää omaa suosikkiaan Vuoden valtuutetuksi. Sari Juutilainen, Joroinen 4. Vuoden valtuutettu 2019 palkitaan ja paljastetaan yleisölle SDP:n puoluevaltuuston maaliskuisessa kokouksessa. Finalis ti 2/10 Finalisti 3/10 VUODEN VALTUUTETTU 20 19. Oheisesta faktalaatikosta selviää, millainen oli koko 57 ehdokkaan poppoo lukuina. Voittajasta tehdään myös laaja henkilöhaastattelu Demokraattiin. Jacqueline A. Olen kuntalaisiin yhteydessä somen kautta ja kasvotusten, ja haluan omalla tekemiselläni innostaa erityisesti nuoria. Matias Mäkynen, Vaasa 8. Anette Karlsson, Porvoo 7. Kuulemisten ja asiakasraatien lisäksi pitää olla digitaalisia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Palvelujen pitää löytyä läheltä. Kunta on kuntalaisia varten. Niina Alho, Kaarina 9. Jokaiselle ehdokkaalle esitetään samat kolme kysymystä. Isoin haaste on kuntakonserni – erityisesti vuokrataloyhtiöt. Ensin esitellään, sitten äänestetään Vuoden valtuutettu -kilpailu etenee nyt siten, että seuraavissa lehdissä esitellään loput finalistit. Meidän pitää tarjota eri tasoisia vuokra-asuntoja erilaisia tarpeita ja käyttäjiä varten. Kun kaikki kymmenen finalistia on esitelty helmikuun puolivälin jälkeen, annetaan äänestysohjeet ja äänestyslinjat avataan. TAMMIKUUTA 2019 SARI JUUTILAINEN, 60 Joroinen Valtuutettuna vuodesta 2004 Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Fysioterapeutti, osastonhoitaja 1. Abdirahim ”Husu” Hussei Helsinki 10. Jokaisessa kaupunginosassa pitää olla terveet tilat vanhuksille ja riittävästi vuodepaikkoja. Alueellinen kattavuus on tärkeää. On hyvä, että kuntapolitiikka tulee tutuksi jo nuorena. Vuokra-asuntoja koskeva strategia on tulossa keväällä. Kuten missä tahansa vaaleissa, on tälläkin kertaaa mahdollista äänestää vain yhtä ehdokasta. Väestökadosta huolimatta meillä on aika hyvinvoiva kunta, ylijäämää on reilusti. Aloitin lautamiehenä vuonna 1994 ja siitä lähti kiinnostus muihinkin tehtäviin. 3. Raati piti myös silmällä, että finaaliin valitaan mahdollisimman hyvin koko ehdokasjoukkoa kuvaava porukka
Toimintamme perustuu lahjoituksiin, joiden avulla teemme paljon hyvää. Katso video ja kerro omat ehdotuksesi: apteekkariliitto.fi/uusiapteekki Koko työväenliikkeen yhteinen rahasto kasvaa lahjoituksilla Kansan Sivistysrahasto on koko työväenliikkeen yhteinen rahasto. 20 10. Kerromme mielellämme lisää!. Tuemme myös työväenliikkeen kulttuurityötä sekä järjestöjen ja yhteisöjen tekemää rauhantyötä. Säätiömme tukee tavallisia suomalaisia kulttuurin, sivistystyön, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen toiminnan parissa. TAMMIKUUTA 2019 MITEN SAADAAN LISÄÄ APTEEKKEJA SUOMEEN. Tutustu säätiöömme osoitteessa www.sivistysrahasto.fi ja ota yhteyttä
Demokraatti Pysy pystyssä pääkallokelillä. Hyvässä liukkaan kelin kengässä on leveä kanta, voimakkaasti kuvioitu pohja ja pehmeä pohjamateriaali. Oikea kenkävalinta on oleellinen. Pääkallokelin dramaattinen nimitys ei ole vitsi. 21 10. Yksi keskeinen vinkki on keskittyä kävelemiseen. TAMMIKUUTA 2019 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi V uorotellen lauhtuva ja jäätyvä sää muuttaa Suomen luistinradaksi. Vaikka nyrjähdykset ja venähdykset, ruhjeet ja luunmurtumat ovat tyypillisimpiä, ovat päänalueen vammat liukastumisvammoista vakavimipia. Kenkiin voi lisäksi kiinnittää pitoa tehostavat liukuesteet tai peräti kiinteästi asennettavat nastat. Liikenneturvan Pysy pystyssä -kampanjan kyselyn mukaan neljä kymmenestä suomalaisesta liukastui kumoon talven aikana. Joka kymmenes kaatuneista joutui hakeutumaan vammojensa takia terveydenhoitajan tai lääkärin pakeille. Työterveyslaitoksen mukaan vuodessa tapahtuu yhteensä noin 400 000 liukastumista. Liukastumisvaarallisimmiksi hetkiksi on todettu ensiaskeleet autosta noustessa tai kotiovelta ulos lähdettäessä. Tammikuun aikana starttaava Pysy pystyssä -kampanja antaa ohjeita pystyasennossa selviytymiseen liukkailla keleillä. Jäiset kohdat on helpompi välttää jos ne havaitsee ajoissa. Kaatumisista ja liukastumisista syntyy yli 10 000 aivovammaa vuodessa
TAMMIKUUTA 2019. 22 10
Yksin ei asioita voi muuttaa. Isä Toivo Salo kuoli puukoniskuun yrittäessään rauhoittaa kivityömiesten tappelua. Työläjärvi oli kansanedustajana seitsemän vuotta ja useissa ministeritehtävissä. Olin tyytymätön enemmän itseeni kuin muihin, hän sanoo. Myöhemmin hän myöntää, että Kekkonen myös vilpittömästi kannusti nousevaa naispoliitikkoa. Pirkko Työläjärvi syntyi Jämsässä 80 vuotta sitten avioliiton ulkopuolella, koska silloisen avioliittolain mukaan äiti Sylvia Humberg ei epileptikkona saanut avioliittolupaa. TAMMIKUUTA 2019 Liian radikaali pääministeriksi TEKSTI TIINA PELKONEN . 23 10. – Kun kirjaani lukee, huomaa, että olen ollut niin monessa asiassa perustavaa laatua olevalla tavalla eri mieltä. Ehkä hän oli liian radikaali pääministeriksi. Tytär oli vain muutaman kuukauden ikäinen.. KUVAT PEKKO KORVUO Olipa kerran minä S uomella olisi voinut olla nainen pääministerinä jo 1970-luvulla. Pirkko Työläjärvi kuitenkin kieltäytyi. Työläjärvi jätti valtakunnan politiikan vuonna 1985, kun hänet valittiin eduskunnan varapuhemiehen paikalta Turun ja Porin läänin maaherraksi. Työläjärvi kieltäytyi harkittuaan ”kaksi sekuntia”. Työläjärven lähtö oli pettymys etenkin sen ajan vasemmistodemareille. Toukokuussa 1979 tasavallan presidentti Urho Kekkonen pyysi sosiaalija terveysministerinä toiminutta Pirkko Työläjärveä muodostamaan seuraavan hallituksen. Taustalla saattoi olla Kekkosen halu katkaista Mauno Koiviston eteneminen. Vaikutusmahdollisuuksia oli, mutta demokratia on yhteispeliä. Hän viittaa vasta ilmestyneeseen muistelmateokseensa Moninaista – Menneitä muistellen, tulevasta haaveillen (Into 2018). En saanut asioita menemään siihen suuntaan, johon olisin toivonut ja johon mielestäni oli hyvät perusteet
Tytär pääsi myös laadukkaaseen Ebeneser-päiväkotiin sekä kouluikäisenä sen iltapäiväkotiin. Ihmiset vertaavat olojaan siihen, mitä näkevät ympäristössään. 24 10. Koska isä oli kuollut rikoksen uhrina, tarkistivat lastensuojeluviranomaiset perheen olosuhteita pari kertaa vuodessa. . Syntynyt 8.9.1938 Jämsässä . – Olin kai kuunnellut aikuisia ja päätellyt, että Helsingissä pääsee hengestään, hän kertoo kirjassaan. Syrjäytymisen vaara Kun Pirkko Työläjärvi jo työelämässä ollessaan asui Viidennellä linjalla, hän oli lähdössä kotimaan aamulennolle. – Eräänä talvipäivänä nostin roskalaatikon kantta pudottaakseni roskat. – Pitäisi olla eri liitot, mutta mennä neuvotteluihin yhdistetyin Olen ollut niin monessa asiassa perustavaa laatua olevalla tavalla eri mieltä. Kansanedustaja 1972–1985 . Turun ja Porin läänin maaherra 1985–1997 . Äiti ja tytär jäivät etäisiksi, mutta isä oli turvallinen. Toinen valtiovarainministeri 1979–1981 . Halinin perhe asui Keski-Ruotsissa Aspbyn Prästmossa. Tyttären avulla äiti ehti töihin seitsemäksi. . – Heidän työnsä on ihan yhtä tärkeää kuin akateemisten kansalaisten. PIRKKO TYÖLÄJÄRVI . Viranomaiset Helsingin rautatieasemalla eivät löytäneet tietoa siitä, että isänsä sukunimen saanut Pirkko Salo on Sylvia Humbergin lapsi. Ennen asuntoja ei ostettu ilman omarahoitusta, mutta nyt lainoja tyrkytetään. Kysymykseen mikä on Suomen suurin uhka, tulee vastaus ”syrjäytyminen” saman tien. Työläjärvi muistaa äitinsä kertoneen, että hän sai itse päättää, lähteekö Ruotsiin sotalapseksi. . Suomeen paluu ei sujunut helposti. Tästä jäi Työläjärvelle hyvät muistot. Hän tuli ulko-ovesta kantaen roskapussia, kassia, käsilaukkua ja lehtipinoa. . – Sanoin ”huomenta”, ja he nostivat roskalaatikon kantta ja pitivät porttia auki. Hän muistaa Vallilan Nilsiänkadun koulussa saaneensa lihakeittoa, jossa oli koivun urpuja ja toukkia. Minulle tuli paha mieli siitä, että lämpö karkasi, kun nostin kantta. Työläjärvi ihmettelee, että nykyisin alkoholisteihin päin ei katsota eikä heille puhuta. Pirkko kävi Ruotsissa ensimmäisen kansakoululuokan ja muistaa kiitollisuudella opettajaansa. Oppikoulun Työläjärvi aloitti suoraan ruotsinkielisen Laurellska flickskolanin toiselta luokalta. . Pätkätyöläisille pitäisi esimerkiksi perustaa uudenlainen edunvalvontajärjestö. Yksinhuoltajaäiti sai tukea ja kannustusta. Perhe ei saanut rahallista tukea, ja kaikessa säästettiin. Työläjärven mielestä suorittava työ on korvaamaton osa palkkaja tuotantoketjua. Äiti ja tytär muodostivat tiiviin kaksikon. He vastasivat ”hei hei”. TAMMIKUUTA 2019 Kun Pirkko oli kolmevuotias, perhe muutti Orivedeltä Santahaminaan ja sieltä Aleksis Kiven kadulle Helsinkiin. Kiitin ja sanoin ”hei, lähden nyt lentokentälle”. Sota-ajan lapsena Työläjärvi ei kytke köyhyyttä suoraan syrjäytymiseen. Pirkko heräsi arkiaamuisin viideltä siltä varalta, että äidillä olisi ollut yöllä epilepsiakohtaus. Ruotsin herkkupatoihin tottunut Pirkko toivoi vapautusta kouluruokailusta. Köyhyys jakaa ihmiset, mutta se on suhteellista. Rasismi oli Euroopassa pitkään pinnan alla, mutta nyt se on pinnalla myös meillä, jopa juutalaisvastaisuus. . . Puoliso kanslianeuvos Markku Työläjärvi. Ay-liikkeenkin tulisi uudistua ymmärtämään kaikkien ihmisten tärkeys. Filosofi tarvitsee siivotun huoneen. – Näin sen jo lapsena. Pihalla oli joukko asunnottomia alkoholisteja. Siellä makasi mies. Sosiaalija terveysministeri 1977–1979 . Hänen mukaansa syrjäytyminen ja eriarvoisuus liittyvät ääri-ilmiöiden yleistymiseen maailmassa. Kauppaja teollisuusministeri 1981–1982 . Sosiaaliministeri 1975–1976 . Äiti työskenteli kirjapainossa koneapulaisena. . Viimein säästöt riittivät pienen asunnon omarahoitukseen. Asuu Turussa, eläkkeellä . Kauppatieteiden tohtori . . Äitiä uskottiin vasta, kun kaikki lapset oli luovutettu vanhemmilleen. – Nuoret ostavat asuntoja, vaikka heillä ei olisi varaa. Myöhemmin tietolähteenä on ollut mieheni, joka työskenteli alkoholistien, lastensuojelun, mielisairaanhoidon ja sosiaalipolitiikan parissa.
Ilman tragedioita kuten isän kuolemaa ja sotaa perhe ei olisi muuttanut Helsinkiin eikä Pirkosta olisi tullut kaksikielistä, mikä helpotti pääsyä hyvään oppikouluun ja Åbo Akademiin. – Sanopa se. Myös Työläjärven oma elämä on siitä tavallaan esimerkki. Komiteoiden työ kesti kauan ja siinä saattoi olla hankaluuksia. Tuloksia julkistetaan, vaikka muutokset mahtuisivat virhemarginaaliin. Työläjärven mielestä hallinnon radikaalit uudistukset perustuvat illuusioon vallasta, ja suurin illuusio on maakuntahallinto. Paasikivi sanoi Pirkolle: ”olet sen näköinen tyttö, että pitäisit tästä” ja antoi kirjan Kevät ja takatalvi, josta tuli Pirkon lempikirja. Työläjärvi ei ota kantaa Sundqvistin tuomioon ja eroon SDP:n puheenjohtajuudesta, mutta miettii yleisemmin: – Ihmisiä demonisoidaan, jos he ovat liian hankalia. Paasikivi sikarinsavupilvessä. – Suuri osa hoitohenkilökunnan ajasta menee sinänsä tarpeelliseen tietotekniikkaan, toimistoammattilaisia on jo karsittu melko paljon. . Lääkärit ja muu henkilökunta ”menevät kuin pienet oravat siellä”. Hän oli aivan liian aktiivinen, tietävä ja analyyttinen. Lainvalmistelu tuottaa Pirkko Työläjärven mielestä paljon sutta ja sekundaa. Vaikka olisi ollut todella kiinnostavaa jatkaa, ymmärsin lähteä, kun eväät vähenivät. – Pitäisi tuntea edellinen järjestelmä, murrosvaihe ja nykyinen tilanne, mutta päättäjät toimivat toiveiden varassa. Ruotsista palattuaan hän luki ruotsinkielisiä lastenkirjoja ylläpitääkseen kielitaitoa. . Hankalia ihmisiä demonisoidaan Nykyisin Työläjärven näkö on tilapäisesti heikentynyt silmähoitojen vuoksi, ja se haittaa pitkien tekstien lukemista. Työläjärvi ihmettelee, miksi nykynuoret ovat huonoja liittymään ammattiliittoon. Juttelimme siitä aikoinaan jo Jorma Reinin kanssa. Tietotekniikan tehokkuudesta terveydenhuollossa Työläjärvi on tehnyt havaintoja ollessaan asiakkaana Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Se pitäisi tehdä työn toteuttajien eli opettajien kanssa. TAMMIKUUTA 2019 voimin. Vaalikevättä Työläjärvi odottaa toiveikkaana, vaikka on huolissaan vaalikäyttäytymisen ohjailusta gallupeilla. Ensin pitää tietenkin järjestäytyä. . Kun Pirkko pääsi mukaan, kirjastossa istui itse presidentti J.K. – Miksi sitä tehdään ulkomaisten tietotekniikkajättien ehdoilla. Nyt vähintään sama aika hävitään loppupäässä, kun joudutaan korjaamaan väärien päätösten seurauksia. . 25 10. Otetaan vaikka Arja Alho, joka joutui eroamaan toisen valtiovarainministerin tehtävästä. – Keskustelimme tästä aikoinaan paljon Ulf Sundqvistin kanssa. Avioliitto ja yksityiselämän vaaliminen . Ensimmäiset kirjamuistot ovat kolme muotoon leikattua kuvakirjaa. Paha voi johtaa hyvään Lapsena Pirkko Työläjärvi piilotteli kirjoja äidiltään, kun olisi pitänyt nukkua. Äidinkielen palautumista sekä kykyä unelmoida ja toivoa vauhditti kauniisti kuvitettu Raul Roineen Pilvilinna. Haastattelupäivänä Helsingin Sanomissa oli juttu koulujen digiloikasta. Ollessaan itse ministerinä hän perehtyi asioihin niiden ministeriön virkamiesten avulla, jotka toimivat toimikuntien tai komiteoiden sihteereinä. – Nyt ministeriöiden asiantuntemusta on häivytetty. Ihmisiä demonisoidaan, jos he ovat liian hankalia.. Ruotsissa Työläjärvi luki kirjan Lars Hård (Tammen kustantamana Karu nuoruus). Tytöt kertoivat presidentille, että he tekevät esitelmää Juhani Ahosta. – Sen avulla oivalsin, että joku paha asia voi joskus johtaa myös hyvään. Miksi muuten komiteoista luovuttiin, kysyn. Ajan hermolla pysymistä se ei estä. Nyt sitä eivät ymmärrä monet koulutetutkaan. – Jo ennen sisällissotaa, silloisella koulutusja kokemustasolla, ihmiset ymmärsivät yhteenliittymisen merkityksen. Pirkon luokkatoverin isä oli Presidentinlinnan vouti, ja presidentti oli antanut tytölle luvan käyttää linnan kirjastoa. Kaiken pitää olla nopeaa. KOLME TÄRKEINTÄ PÄÄTÖSTÄ . 3. Yhteiskuntaelämään osallistuminen pitkän kaavan mukaan. Se on höttöä yhteiskuntapolitiikkaa. Hänhän joutui tappelemaan silloisista neuvotteluoikeuksista
u u u Tällaisia tarinoita riittää. Kirja pohjautuu vuonna 2015 julkaistuun dokumenttielokuvaan nimeltä Ein deutches Leben ja kertoo siitä, miten tavallinen saksalainen nuori nainen päätyi työskentelemään Natsi-Saksan hirmuhallinnolle, vaikka hän ei omien sanojensa mukaan ollut koskaan kiinnostunut politiikasta eikä uskonut natsien aatteeseen. Syitä on epäilemättä monia ja usein taustalla on monen asian summa. Vaikka Suomi on maailman demokraattisimpia maita ja Euroopassa on menty toisen maailmansodan jälkeen valtavasti eteenpäin, emme voi tuudittautua siihen, että kehitys etenee aina vain parempaan. Yhteistä monelle tarinalle on se, että niissä ihmiset ovat kyynisiä ja välinpitämättömiä, eivät toiveikkaita tulevasta tai aidosti osallisia yhteiskunnassa. Näihin kysymyksiin meidän on kyettävä löytämään vastauksia. Tutustu esimerkiksi Turun seudun luontoretkioppaaseen ja Luontoon.fi -sivustoon, jolta löydät kansallispuistot, retkeilyalueet ja muita kiinnostavia kohteita. u u u Kuinka voittaa kyynisyys, joka lannistaa ihmiset sen edessä, ettei maailman isoja kysymyksiä kyetä ratkaisemaan. Tekisikö mieli päästä etelän aurinkoon. Upeita ja luonnoltaan hyvinkin monimuotoisia metsiä löytyy niin lähiöiden tuntumasta kuin lukuisilta retkeilyreitistöiltä. Talvella pimeyden voi ottaa vastaan voimavarana. Metsän siimeksessä keinovalon voi vaihtaa luonnonrauhaan, hiljaisuuteen ja luonnolliseen pimeyteen. TAMMIKUUTA 2019 Lähiluonnosta virtaa alkavaan vuoteen Väsyttääkö pimeys ja lumettomuus. Keinovaloihin tottuneena pääsee harvoin oikeasti pimeään. Yksi selittää asiaa sillä, että oli nuori eikä ymmärtänyt mistä todellisuudessa oli kyse, toinen halusi turvata oman työpaikkansa ja urakehityksensä ja kolmas ei uskaltanut olla menemättä mukaan. Kun kohde on lähellä, ei kantamuksiakaan ole riesaksi ja liikkuminen on helpompaa. Kirkkaalla ilmalla pääsee nauttimaan tähtitaivaasta ja kuutamosta. On pystyttävä kuvaamaan ihmisille tulevaisuuden maailma, joka on nykyistä parempi, mutta myös saatava ihmiset puolustamaan niitä asioita, jotka ovat puolustamisen arvoisia. Kirjoittaja on Demarinuorten puheenjohtaja ja eurovaaliehdokas. Se on nimittäin asia, josta kannattaa olla kiinnostunut tänäkin päivänä. Euroopan unionia haastetaan nyt sisältä päin: demokratialle ja kansalaisten vapauksille on tehnyt vakavaa vahinkoa niin Unkarin, Puolan kuin Romaniankin hallinnot. Retkipaikka.fi -sivustolle on koottu usein seikkaperäisesti taustoitettuna myös erikoisempia retkikohteita, kuten hiidenkirnuja ja luolia. Retkeilyvinkit netissä Varsinais-Suomessa kohteista on suorastaan runsauden pula. Revontulet voivat yllättää myös etelän luonnossa liikkujan. Kuinka kamppailla sitä välinpitämättömyyttä vastaan, joka on ennenkin saanut hyvätkin ihmiset sulkemaan silmänsä pahalta. Rentoudu lähiluonnossa Luonnossa oleskelu tekee hyvää meille jokaiselle niin henkisesti kuin fyysisesti. Varsinais-Suomesta löytyy nelisenkymmentä luolaa, joiden etsiminen ja tutkiminen tuo luontoretkeilyyn aivan uudenlaisia elämyksiä. Erilaiset epädemokraattiset voimat pyrkivät valtaamaan lisää alaa ja kevään eurovaaleissa tullaan käymään kamppailua siitä miltä arvopohjalta Eurooppaa jatkossa viedään eteenpäin. Demokratiaa ja ihmisoikeuksia puolustavien on voitettava kamppailu välinpitämättömyyttä vastaan. Lentäminen moninkertaistaa vuosittaiset hiilidioksidipäästösi. Tällaisia valintoja ei pidä tietenkään oikeuttaa millään, mutta asioiden syitä on ymmärrettävä, jotta voimme estää autoritääristen hallitsijoiden nousun ja yhteiskuntien luisumisen totalitarismiin. Ekovinkki JAANA ITÄLÄ-LAINE, VALONIA Mikkel Näkkäläjärvi LUIN JOULULOMALLA NATSI-SAKSAN propagandaministerin Joseph Goebbelsin sihteeristä Brunhilde Pomselista kertovan vaikuttavan kirjan nimeltä Sihteeri. Ekologinen matkaaja lähteekin reissuun myös talvisaikaan joukkoliikenteellä tai kimppakyydillä – monet läheiset kohteet voi saavuttaa myös pyörällä. Demokratiaa ja ihmisoikeuksia puolustavien on voitettava kamppailu välinpitämättömyyttä vastaan. Lähiluonnon suurin merkitys onkin siinä, että se tarjoaa helppoja luontohetkiä arjen keskellä, ihan joka päivä. Aikaa ei välttämättä mene kauaakaan: esimerkiksi puolen tunnin lounastai eväsretki lataa jo hyvin omia akkuja, lievittää stressiä ja alentaa verenpainetta. Aidot elämykset tuoksuvat metsältä ja mullalta ja näin talvella, jos hyvin käy, myös lumelta. Lähimatkailu kannattaa etenkin ympäristösyistä. Tuollaisessa tilanteessa voi olla myös helppoa vain sulkea silmänsä ja esittää, ettei tiedä mitä tapahtuu. u u u Edmund Burke sanoi aikanaan: “Paha saa vallan, koska hyvät ihmiset eivät tee mitään.” Nämä sanat kannattaa pitää mielessä tänäkin päivänä, jotta tulevat sukupolvet voivat elää maailmassa, jossa ihmiset ovat vapaita elämään merkityksellistä ja hyvää elämää ilman pelkoa. 26 10. Yksi tärkeimmistä kamppailuista käydään välinpitämättömyyttä vastaan. Mieti vielä: lähiseudulta löytyy paljon tekemistä ja nähtävää myös talven pimeinä kuukausina
Ihmisten erilaisuus on mahtava rikkaus. Tässä iässä pitää tunnistaa omat virheet ja tunnustaa niitä harkiten myös muille. Jaana Aaltonen on ammattiliitto Pron viestintäjohtaja.. Minulla on hyvä itseluottamus, jonka lasken vanhempieni ansioksi. Kaipaan elämässäni vaihtelua. Olin sellainen kympin tyttö, joka yritti olla täydellinen kaikessa. En ota itseäni liian vaka vasti, osaan nauraa itselleni. He ovat antaneet minulle lapsena hyvän ja turvalli sen kasvatuksen. Toisille ihmisille se ei käy, mutta minut se pitää vireessä. Ehkä elämänmyön teisyyteni perustuu siihen, että suhtaudun muutoksiin positiivisesti. Olen opetellut sitä koko elämäni. Nuorena olin arempi. Riittää, että lähipiirissäni olevat ihmiset hyväksyvät minut sellaisena kuin olen. TAMMIKUUTA 2019 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Jaana Aaltonen, 59 N äen kasvoissani elämänmyönteisyyttä. Pitää vain uskal taa avata suunsa ja puhua, ventovieraillekin. Uskallan sanoa mielipiteeni isossakin jou kossa ja olla eri mieltä. Anteeksi pyytäminen on arvokas taito. Ei sa maa kahdeksasta neljään puurtamista päivästä toiseen, vaan usein työpäivän ohjelma muuttuu lennossa moneen kertaan päivän aikana. Onneksi olen työssäni ajautunut sellaisiin tehtäviin, joissa jokainen päivä on erilainen. Se sopii luonteelleni hyvin. Tykkään pitää itsestäni huolta ja olla nuorekas. Viestintätyössäni olen tavannut paljon ihmisiä ympäri Suo mea. Kun katselen kuvia itsestäni, näen miten olen muuttunut. On neksi olen päässyt siitä eroon iän myötä. Asiat voivat olla vaikeitakin, mutta epämukavuus alueelle joutuminen pistää aivosolut liikkeelle. Kaikkia ei voi miel lyttää. Asioista oli vaikea kieltäytyä. Arvostan ihmisissä avoimuutta, välittömyyttä ja huumorintajua. 28 10
Jo perjantaina Kino Reginassa on klo 16 nähtävänä Vera Chytilován ohjaama 1960-luvun tsekkiläisen elokuvan helmi ”Tuhatkaunokit” ja Elokuvataivas-sarjan varaslähtönä Wim Wendersin ”Berliinin taivaan alla” 17.45 sekä lauantaina klo 16.30 Francis Ford Coppolan yli kolmetuntinen spektaakkeli ”Apocalypse Now. Lisää riemua ja ehkä jonottamista on kulttuurikansalle luvassa tulevana viikonloppuna, jolloin Oodin suojissa avaa ovensa Kino Regina. Sarjassa esitellään niitä elämää suurempia elokuvaklassikoita ja tehdään näkyväksi elokuvataiteen kehitystä myös teknisemmästä näkökulmasta. Se jatkaa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin aiemmin elokuvateatteri Orionissa pyörittämää esitystoimintaa. Sitä on sanottu yhdeksi maailman kauneimmista mykkäelokuvista, ja siitä nähdään nyt tuore digirestaurointi. Kino Reginan virallinen avajaispäivä on tiistai 15.1., mutta tulevan viikonvaihteen kaikille kansalle avoimissa ennakkoesityksissä saadaan jo esimakua tulevasta. Kino Reginan avajaisviikonlopun kinokonserttina nähdään ja kuullaan sunnuntaina klo 16 Frank Borzagen mestariteos ”Seitsemäs taivas” vuodelta 1927. TAMMIKUUTA 2019 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Regina houkuttaa elokuvan lumoon H elsingin ydinkeskustan kulttuurikompleksissa on käynyt vuodenvaihteen tienoilla kova kuhina, kun väkeä on virrannut niin uutuuttaan hohtavaan Oodi-kirjastoon kuin Amos Rex -taidemuseon avausnäyttelyn viimeisten päivien jonoihin. Rolf Bamberg Demokraatti Kino Reginan avajaisviikon elokuvia: Frank Borzagen mykkäklassikko Seitsemäs taivas (iso kuva) ja Vera Chytilován uuden sukupolven tshekkoslovakialaisfilmi Tuhatkaunokit (pieni kuva).. Avauskeväänä ohjelmiston kivijalkana tulee olemaan teemasarja ”Elokuvataivas”, jonka luvataan olevan ”silkkaa seitsemännen taiteen ilotulitusta”. Kino Reginan kevään koko ohjelmistoon voi tutustua osoitteessa kinoregina.fi. 29 10. Kino Reginan lasten näytökset aloittaa sunnuntaina klo 14 lyhytelokuvanäytös Myyrän seikkailut, joka oli myös yksi KAVIn päätösnäytöksistä Orionissa. Perusliput Kino Reginan esityksiin maksavat 7,50 euroa, kinokonserttiin 12 euroa. Redux” (1979). Elokuvan musiikista vastaa livenä Lau Nau, eli Laura Naukkarinen (piano, laulu, elektroniikka) yhdessä Topias Tiheäsalon (kitara) ja Hermanni Yli-Tepsan (viulu ja kontrabasso) kanssa
Koiviston ja kirkon mutkikasta suhdetta kuvaa hyvin 1980-luvun alussa käyty kiista arkipyhien paikasta kalenterissa. Lopulta arkkipiispaksi nimitettiin entinen pääministeri Lauri Ingman, jonka terveydentilasta oli käyty julkisesti kovaa debattia. Teos on täynnä mielenkiintoisia anekdootteja presidenttien ja kirkon johtomiesten historiasta. Lapuan piispa Jorma Laulaja yltyi jopa julkiseen arvosteluun Halosen elämäntapaa kohtaan. Hän kritisoi avoimesti presidentin oikeut ta nimittää piispat ja toivoi tuomiokapitulien siirtoa kirkon omalle vastuulle. 30 10. Sen vuoksi piipannimityksetkin olivat itsenäisyytemme ensi vuosikymmeninä varsin poliittisia. Presidentti Lauri Kristian Relander oli selvästi kirkollisten voimien vietävänä, kun hän pähkäili arkkipiispan nimitystä. Presidentti Mauno Koivisto oli vapaakirkollisen taustan omaavana kiusaantunut kirkon ja valtion läheisistä suhteista. Kirkolliskokous teki kuitenkin vuonna 1982 hallitukselle aloitteen, että arkipyhät tulisi palauttaa alkuperäisille paikoilleen. Tästä menettelystä kuului kirkon suunnasta pitkään murinaa Koiviston suuntaan. Vuonna 1985 Kalevi Sorsan hallitus myöntyi yllättäen kirkolliskokouksen tahtoon ja siirsi lailla arkipyhät ”oikeille” paikoilleen. Halonen oli eronnut kirkosta 1970-luvun puolivälissä kirkon suhtauduttua nihkeäasti naispappeuteen ja seksuaalivähemmistöihin. Presidentit kokivat kirkon pääasiassa kansakuntaa yhdistävänä voimana. Mauno Koivisto oli presidenttinä kiusaantunut valtion ja kirkon läheisistä suhteista.. Piispavalinnat herättivät ”lobbarit” Itsenäisyytemme alkuvuosina kirkon ja presidenttien suhdetta leimasi molemminpuolinen kunnioitus. Hiljaisen protestinsa Koivisto esitti siten, että hän jätti säännönmukaisesti piispanvihkimyslounaat väliin. Koivisto laittoi kirkon lujille Kirkon ja valtion suhteissa alkoi kunnollinen debatti vasta silloin, kun Suomeen saatiin vuonna 1982 ensimmäinen sosialidemokraattinen presidentti. Papeilla oli vielä itsenäisyytemme alkuaikoina pappissäädyn peruja vahva ote poliittisesta elämästä. Halonen – kirkosta eronnut presidenttinä Kun Tarja Halonen valittiin Suomen ensimmäiseksi naispresidentiksi, hän oli myös ensimmäinen presidentti, joka ei kuulunut kirkkoon. Vuonna 1919 säädetty hallitusmuoto oli voimassa aina vuoteen 2000 asti. Tämä ei kuitenkaan katAikoinaan kirkosta eronneen Tarja Halosen suhdetta valtiokirkkoon jännitettiin suotta. Tästä huolimatta presidentti osallistuu pääsääntöisesti piispanvihkimyksiin ja valtiollisiin jumalanpalveluksiin. Presidentillä oli sen mukaan hallitusmuotoon ja kirkkolakiin perustuen vaikutusvaltaa luterilaisen kirkon asioihin kolmella alueella: presidentti nimitti piispat, vahvisti kirkkolait ja määräsi piispanvaalin ajan. Ingman jaksoikin tehtävässään vain neljä vuotta. Moni kirkkoaktiivi jännitti Halosen ja kirkon välistä suhdetta, mutta suotta. TAMMIKUUTA 2019 Presidenttien ja kirkon eriskummallinen suhde KIRJAT Ville Jalovaara: Myrskyä ja mystiikkaa – Suomen tasavallan presidentit ja kirkko Kirjapaja 2018, 282 s. Monarkiahaaveet olivat kuihtuneet Saksan tappioon ensimmäisessä maailmansodassa, joten tarjolla oli oikeastaan vain perustuslaillinen tasavalta, jota johtaa tasavallan presidentti. Helatorstai ja loppiainen oli siirretty 1970-luvun alussa viikonloppuihin, jotta täysiä työviikkoja saataisiin enemmän. Presidentti Halonen sai kuulla ennen valintaansa voimakasta arvostelua avoliitostaan Pentti Arajärven kanssa. Koivisto ei ollut tästä hankkeesta lainkaan hyvillään vaan käytti poikkeuksellista menettelyä ja siirsi lain voimaatuloa viidellä vuodella. Sen sijaan hän oli aina arvostanut kirkon diakoniatyötä. Tämän vuosituhannen aikana kirkon ja presidentin siteet ovat hallitusmuodollisesti vähentyneet. Se ei ole kirja vain presidenttien suhteesta kirkkoon, vaan tarjoaa kiinnostavan näkökulman presidenttien hengelliseen elämään sekä perhesuhteisiin. Suurimmat väännöt tulivat piispannimityksistä, jotka herättivät oman aikansa lobbareissa melkoisia intohimoja. Jalovaaran teoksessa nostetaan erityisesti esiin vuoden 1930 arkkipiispan nimitys, jossa valtapolitiikalla ja mustamaalaamisella oli iso rooli. Suomen valtiomuoto vahvistettiin heinäkuussa 1919 pitkien vääntöjen jälkeen. Juuri Huovinen tuli kuitenkin ajan saatossa Koivistoille niin tärkeäksi, että hän siunasi Mauno Koiviston toukokuussa 2017. Dosentti Ville Jalovaara esittää syksyllä ilmestyneessä kirjassaan ”Myrskyä ja mystiikkaa” kiehtovan jatkokertomuksen Suomen tasavallan presidenttien suhteesta luterilaiseen kirkkoon. Mielenkiintoinen historiallinen yksityiskohta on se, ettei presidentti osallistunut Helsingin piispan Eero Huovisen vihkimysseremoniaan vuonna 1991
Toki Markku Envall palkittiin peräti Finlan dialla. Arki on aina aforismin arvoinen. Samoin jaetaan vuoden aforismipalkinto. Loput herkkupalat kannattaa lukea itse. Seppo Järvinen MATTI SAURAMA AJATELLA, AFORISMEJA! U R A M A A JA T E LL A ,A FO R IS M E JA ! keroittanut Halosen asennetta kirkkoa kohtaan, vaan hän liittyi uudelleen kirkon jäseneksi presidenttikautensa jälkeen. Aforismi tarjoaa mahdollisuuden kielipeliin. Tähän viittaa jo kokoelman hirtehinen nimi: ”Ajatella, aforismeja”. Kirjoittamisesta yksi prosentti on sähköistä liikennettä korvien välissä, yhdeksänkymmentä yhdeksän prosenttia istumalihasten ankaraa puutumista. Agricolalla oli tuskan hiki otsalla keksiessään uusia sanoja. 31 10. TAMMIKUUTA 2019 Timantteja, napakymppejä, huumoria – Matti Sauraman aforismit yllättävät lukijan KIRJAT Matti Saurama: Ajatella, aforismeja! Books on Demand 2018, 39 s. Tästä on kiittäminen suomen kieltä. Sauraman aforismeja ei tarvitse lukea otsa rypyssä. Ståhlberg meni naimisiin Ester Hällströmin kanssa. Yhteen riviin voi sisältyä kunnon annos dynamiittia: ”Eläkkeellä tuolilta vedetään jalat alta.” Totuttu ja tuttu saa uuden merkityksen. Sauraman osastoittain etenevä, harkitusti asemoitu teksti tempaisee lukijan mukaan ensimmäisestä aforismista lähtien: ”Sanat tulevat itsestään.” Tai: ”Vain sukeltamalla pääsee pinnan alle.” Jokainen kirjailija tietää, että eihän se noin mene. Harkittu, salaviisas. Tässäpä muutama esimerkki: Ensimmäisiä presidentillisiä häitä vietettiin Suomessa jo vuonna 1920, kun leskimies K. Kielellä ilottelu ei ole kielletty. Herkulliset anekdootit Ville Jalovaaran kirja on oivallinen lukukokemus historian pieniä nyansseja rakastavalle. On myös syytä muistaa, että moni aikalaisrunoilija hallitsee aforistisen tiiviin kielen. Humoristit kuolevat toiseen romaaniin. Mikko Salmi Demokraatti Ville Jalovaara.. Lääke mielen masennukseen on – aforismi. Pelkkä tylsä toteamus ei ole aforismi. Aforismia ei kannata selittää. J. ”Rakkauden papiljotit on kierrettävä joka päivä uudelleen.” Tyypillistä Sauramaa. Aforismin on annettava hengittää: ”Surullisen moni on saanut puolisokseen sydämen ahdistimen.” Hupaisaa kyllä, suomalainen proosa rypee sydämen ahdistimissa. Jospa netin vallanneet kaiken kirjavat – ja sorttiset blogistit ymmärtäisivät tämän. Huokaisemaankin välillä joutuu: ”Ajatus on nettiäkin nopeampi”. Nostettakoon karvahattua sille, että ensimmäisen suomalaisen aforismiopuksen ”Matkasauva” kirjoitti runon ruhtinas V. Paavo Haavikko on sarjoillaan omaa luokkaansa, mutta kuka muistaa, että Pekka Aunus Kejosen parhaat pläjäykset ovat täyttä aforistiikkaa. Koskenniemi. Ilonpito sallittu Aforismin tulevaisuutta vaalii parikin yhdistystä. Mikään ei estä jokaista sorvaamasta päivän mietelausetta. Kunnon pakinat ovat kadonneet totaalisesti. Aforismit, joita myös mietelmiksi kutsutaan, lienee kinkkisin kirjallisuudenlaji. Lämmin. Ajatella, aforismeja! käy kelpo benji-hypystä. Elämä yrittää kaiken aikaa tehdä meistä sirkuksen klovneja. Muutamaan sanaan puristettu elämänviisaus, joko aukeaa lukijalle tai sitten ei. Demokraatin lukijoille kriitikkona hyvin tuttu Matti Saurama kirjoittaa onneksi niin selkeästi ja selvästi ajateltua, timantinkirkasta kieltä, että lukijalta eivät heti kättelyssä ymmärtämisen työkalut lopu. Tässä hän tulee lähelle Erno Paasilinnaa. Vuoden 1925 presidentinvaaleissa äänestysprosentti oli vain 39,7! Risto Rytin puoliso Gerda Ryti oli hyvin spirituaalinen ihminen ja suunnattoman kiinnostunut teosofiasta. Tätä on kirjan luominen. Kisailua siis riittää sananlaskujen jalostamisessa mietelmiksi. Matti Saurama osaa taidon tulla lukijan iholle. Tuloksena ainutlaatuinen kirjakieli, jota lukee kuin – aforismeja. Kun Erno Paasilinna, Mirkka Rekola ja Samuli Paronen poistuivat näyttämöltä, alkoi suomalaisen aforistiikan alamäki. Tilalle ovat tulleet omituiset kainalojutut ja itsekehuiset monologit pärstäkuvan kera. Turhaan omahyväisyyteen Saurama ei lankea: ”Hyvä ajatus on sellainen, jota ensin luulee omaksi.” Tämä natsaa myös lukijaan. Vain pöljä hyppää veteen luottamalla onneen. Lisää! Vuoden paras aforismikokoelma. Metaforan ja monitulkintaisuuden käyttö ei ole kiellettyä, jopa suositeltavaa. Pastori voisi pahastua tästä: ”Kristillinen selibaatti on elävälle samaa kuin lehtisahan käyttö puutavarateollisuudessa.” Saurama osaa näpäyttää hurskastelijoita. A. Koskaan ei tiedä, mitä pinnan alla on
Teksti vakuuttaa eleettömyydellään. Todellinen ja epätodellinen ovat romaanin samanarvoisia osia. TAMMIKUUTA 2019 Kirjallinen maraton KIRJAT Haruki Murakami: Komtuurin surma Suom. Murakami tuntuu saavan valmiiksi uuden teoksen muutaman vuoden välein. Se on juuri sellainen paksu lukuromaani, jollaista Murakamilta on osattu odottaa. Hahmot selittävät toisilleen asioita, jotka he ennestään tietävät. Murakamilla on näinkin kokeneeksi tekijäksi yllättäviä vaikeuksia kirjoittaa naisista. Asioita, jotka menettävät tärkeimmän merkityksensä, jos ne yrittää selittää.” Komtuurin surman suomennos on mainio, vaikka Juha Mylläri onkin sen ilmeisesti tehnyt teoksen englanninnoksesta, ei alkukielestä. Kirjan erikoinen nimi tulee vanhasta maalauksesta, jonka löytäminen muuttaa kertojan elämän. Esa Mäkijärvi dilla. Uskoin selviäväni niin kauan kuin otteeni ajopuusta piti, mutta en lainkaan tiennyt, miten kauas olin tullut tai minne olin menossa.” Realistisena alkavaan tarinaan hiipii vähitellen muita tasoja. Yksi romaanin juonteista liittyy toiseen maailmansotaan ja henkilöt luennoivat historiasta töksähtelevässä dialogissa. Yksi heistä sanoo: ”Elämässä tapahtuu selittämättömiä asioita. Haruki Murakami (s. Hänen lauseeseensa voi luottaa, vaikka Komtuurin surmassa ovatkin jälleen läsnä hänen maneerinsa, kuten taipumus kömpelöihin ja vaivaannuttaviin vertauksiin: ”Hänen mustat häpykarvansa olivat kosteat kuin nurmikko sateen jälkeen.” Seksuaalisuus on eräs kirjan teemoista. Murakamille tyypillisesti hän on hieman tylsän oloinen mies, ajelehtija ja haaveilija, joka katselee maailmaa kuin sumuverhon läpi. Lopussa piipahdetaan jo toisessa ulottuvuudessa. Hänen värittömyytensä saa ihmettelemään, miksi tämäkin Murakamin romaani on niin mittava. Maalauksen taikavoimat sysäävät tapahtumat liikkeeseen. Komtuurin surman päähahmo on kolmekymppinen tokiolainen muotokuvamaalari. Hänen ilmaisunsa ei myöskään ole huolimatonta, vaan täsmällistä, mikä kertoo itsekurista. Seksiä harrastetaan ja sukupuoliasioita puidaan, mutta aihe ei vaikuta olevan Murakamille helppo. Vaikka japanilainen onkin, Murakami kirjoittaa suoralla länsimaisella tyylillä. Kiveäkään ei juonessa jätetä kääntämättä, vaan langat solmitaan tiukasti yhteen. Hän ei kykene uudistumaan, mutta tällä tuskin on hänen seuraajilleen väliä. Juha Mylläri Tammi 2018, 825 s. Tälläinen hapuilu voi olla syy siihen, miksi Murakami ei ole vielä saanut Nobelia. Meikäläistä lukijaa voi tosin sekoittaa se, että hahmojen nimet on kirjoitettu japanilaiseen tapaan, eli sukunimi ensin, mutta tähän tottuu. Hänen työtehonsa on kadehdittava. Toisaalta Komtuurin surma ei etene toiminta edellä sarjatarinoiden tavaan. ”Komtuurin surma” ei tule muuttamaan kummankaan leirin kantaa. Se on puuduttavan, perusteettoman pitkä, ja etenee etanamaisella vauhnee yksi hänen suosionsa syistä. 1949) jakaa mielipiteitä. Yli 800 sivun tarinassa ei ole yhtään selvästi heikompaa lukua. Toinen Komtuurin surman ongelma liittyy sen luojan taipumukseen käyttää juorutekniikkaa. Murakami ei ole maaginen realisti, mutta hänen teoksistaan voi löytää tämän koulukunnan elementtejä. Hänen rauhallista tyyliään joko vihaa tai rakastaa. Tämäkin Murakamin teos on rauhoittava, mikä lieElena Seibert Haruki Murakami.. Hitaasti ja varmasti Haruki Murakami tunnetaan intohimoisena juoksijana ja Komtuurin surma on kirjallinen maraton. Tasaista jälkeä Komtuurin surmassa vakuuttaa eniten se, miten taitavasti kokonaisuus pysyy kasassa. Jalat pidetään näistä korkealentoisista hetkistä huolimatta tiukasti maan pinnalla. 32 10. Murakami on tässä suhteessa vanhanaikainen. Mitä pidemmälle romaani etenee, sitä oudommaksi se muuttuu. Hän on taiteilija, mutta ei riehakas, säyseä pikemminkin. Joskus tapahtuu myös asioita, joita ei pidä selittää. Komtuuri on muinaisen ritarikunnan päällikkö ja viittaa Murakamilla erääseen Mozartin oopperaan. Hän kärsii irrallisuudesta: ”Ympärilläni oli pelkkää mustaa pimeyttä, eikä taivaalla näkynyt kuuta tai tähtiä. Suuri osa kirjasta koostuu kertojan tylsähkön arjen kuvailusta ja hänen raukeista mietteistään. Se on kirjoitettu ja toimitettu lähes epäinhimillisen tarkasti. Hänen sulkeutuneisuudessaan on jotakin stereotyyppisen japanilaista. Yksi sivuhenkilöistä on vetäytyvä teinityttö, joka on alituiseen huolissaan pienistä rinnoistaan. Perusteellinen teos kurottaa 1800-luvulle, jolloin monet romaanit julkaistiin jatkokertomuksina, eikä nykyistä halua tiiviyteen ollut. Tapahtumia ei ole kovin paljon. Hahmo asuu Tokiossa, kunnes eroaa vaimostaan ja päätyy asumaan maaseudulle vuorten kupeeseen. Komtuurin surma toimisi hieman vauhditettuna elokuvana tai televisiosarjana. Haruki Murakami kirjoittaa kuvallisesti ja selkeästi, vaikka teoksessa ei päästäkään puusta pitkään. Kirjailijan vakaa lause kuitenkin kannattelee tarinaa. Fanien silmissä hän on loistava kirjailija, Nobel-palkinnon arvoinen, ja vihaajien näkökulmasta sietämätön tekijä, jonka teksti on teennäistä. Henkilöt hyväksyvät jälkimmäisen olemassaolon mukisematta
Vain tyttärentytär haluaa vielä uskoa vaarinsa perimmäiseen hyvyyteen häidensä kynnyksellä. Rahapulaan ajautunut Earl pestataan täysin yllättäen ja taustoja kyselemättä huumekartellin muuliksi kuskaamaan lasteja osavaltiosta toiseen vanhalla avolavallaan. Elokuvasta voi nauttia vain sulkemalla silmänsä sen epäjohdonmukaisuuksilta. Ensi-illan ajoitus joulukuulle Pohjois-Amerikassa kielii pyrkimyksestä sinkauttaa teos palkintogaalojen suosikkien joukkoon, mutta elokuvan saamat arvostelut kertovat pikemminkin hämmennyksestä. Yli neljäkymmentä elokuvaa ohjannut 88-vuotias Clint Eastwood ei osoita työnarkomaniasta irtautumisen merkkejä julkaistessaan uusia ohjauksia liukuhihnalta niiden laadusta liiemmin piittaamatta. The Mule on yhtä höperö kuin sen päähenkilö. Tien päälle New York Timesissa ilmestyneestä artikkelista Nick Schenkin käsikirjoittaman tarinansa ammentava elokuva on Eastwoodin neljäs peräkkäinen ohjaus, joka perustuu tositapaukseen. Äkkirikastunut mies nousee kartellin hierarkiassa alkaen kuitata näyttävästi ystäviensä ja perheensä kustannuksia. Katsojalle jää petetty olo Earlin istuttaessa kukkia. Surkeaa. Mutta kuka todella uskoo, että perinteisiä arvoja julistava ja ikänsä rehelliselle yrittäjyydelle omistautunut Earl olisi valmis hylkäämään kaikki periaatteensa ryhtymällä oitis laittomaan huumekauppaan tatuoi tujen kovanaamojen kanssa. Myös tällä kertaa sovitus on patalaiska ja tympeän konservatiivinen. Yksi kysymys on rasismi. Ikään kuin valkokankaan maskuliinisen monumentin täytyisi vielä liki yhdeksänkymppisenäkin todistella jotain viriiliydestään. TAMMIKUUTA 2019 Paha pappa ELOKUVA The Mule Ohjaus: Clint Eastwood Pääosissa: Clint Eastwood, Bradley Cooper, Laurence Fishburne, Michael Peña, Dianne Wiest, Andy Garcia, Alison Eastwood 2018, 117 minuuttia Vereslihalla. Ettei hän koe toimistaan mitään moraalista ongelmaa. Silmänkääntötempuista julkeimmassa koko tarina ahneuden sokaisemasta vanhuksesta käännetään päälaelleen ja hänen pinnallisesta katumuksestaan vakavat laittomuudet ja muut elämän synnit hyvittävä elegia. Kukaan ei vaadi Earliltä vastausta, mistä rahat ovat voineet tulla, ei edes perhe, jonka luottamuksen hän on monesti rikkonut. Kaunis ajatus hukkuu matalamieliseen toteutukseen. Niminäyttelijöitä pikkurooleissa The Mule kokoaa näyttelijä Eastwoodin rinnalle liudan ohjaajan vanhoja yhteistyökumppaneita Bradley Cooperista (American Sniper), Laurence Fisburnesta (Menneisyyden ote) ja Michael Peñasta (Million Dollar Baby) alkaen. Ikävä kyllä niin huumebisneksen kuin järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa selvittävän poliisin kuvaus on kuin koulunäytelmästä: kirkas otsainen virkavalta metsästää teatraalisesti mulkoilevia pahantekijöitä, jotka ovat järjestään vähemmistöjä. Työlleen antautuneella ukolla on katkeroitunut entinen vaimo ja välit isäänsä vuosia sitten katkaissut aikuinen tytär. Hortonomi (Clint Eastwood) ryhtyy rikolliseksi. Kävelevä ristiriita käyttää etnisistä vähemmistöistä halventavia termejä ja hörähtelee pilkallisten juttujensa päälle, mutta suhtautuu samalla toverillisesti latinotyöntekijöihinsä. The Mule (2018) palauttaa amerikkalaisen elokuvan ikonin kameran eteen ja suureen pääosaan ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. 33 10. Kun pankki pakkolunastaa ”internetille” asiakkaansa menettäneen firman ja panee lapun luukulle, huomaa kaiken menettänyt mies pudonneensa tyhjän päälle. Selkä kyyryssä uusia vempaimia epäilevä ja vanhoja parempia aikoja arvostava hortnomiyrittäjä Earl Stone on Gran Torinon (2008) Walt Kowalskia muistuttava iäkäs jäärä ja Korean sodan veteraani. Rane Aunimo Demokraatti ” Elokuvasta voi nauttia vain sulkemalla silmänsä sen epäjohdonmukaisuuksilta.. Jälleen ohjaaja rakentelee juonen aineksista löyhää sovitusteemaa väärille valinnoille elämänsä tuhlanneesta jäärästä, jonka pitkän via dolorosan päässä välkehtii myös hyvityksen mahdollisuus. Rikollisten näkökulmasta turhia puhumaton kuljettaja on vähän epäilyksiä virkavallassa herättävä seniili pappa. Yleisön ikävät kysymykset Eastwood kuittaa tilannekomedialla, päähenkilön rehentelyllä ja täysin paikkaansa kuulumattomilla seksiseikkailuilla. Lopulta saalistajakin ymmärtää saalistettavaansa
u u u Onko aktiivimallista sitten ollut hyötyä. u u u Aktiivimalli on tietysti vain yksi osa työttömyysturvan uudistamista, jota kaivataan kipeästi. u u u Molemmat esimerkit ovat elävästä elämästä. Ei minulla, eikä kenelläkään muullakaan työttömällä ole siihen varaa, Mentävä on, vaikka pää kainalossa. Niin vain hänkin joutui yt-neuvottelujen saattelemana poispotkituksi. JUHANI ARO Puheenvuoro. Ohjelmointinäppäimet eivät enää toimineet. Hän olisi hyvin voinut itse olla kurssilla opettajana. Yle kertoi marraskuun lopulla, että heinä-syyskuussa 158 000 työttömältä oli leikattu korvauksia, koska aktiivisuusehtoa ei ollut täytetty. Suomeksi se tarkoittaa, että jollet tule, työttömyyskorvauksesi lakkaa määräajaksi. Kerroin, että toteutan tässä työttömyysturvan aktiivimallia ja ryhdyn hommiin. Uskokaa, ettei työtön ole laiska, saamaton tai itse syyllinen tilanteeseensa. Hakemuksia lähti paljon, mutta töitä ei löytynyt. Aamulla ovikelloa soitti nuori huoltomies. Ekonomi istutettiin työvoimahallinnon kurssille opettelemaan cv:n tekoa. Mallista on tullut se, mitä siitä jo alkujaan pelättiinkin. TAMMIKUUTA 2019 Juu, juu, menen, menen A stianpesukone hajosi. Hänen tapauksessaan se olisi merkinnyt 18 tunnin työntekoa kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana. 34 10. Itse tosin satuin seuraamaan toimittajana tiiviisti koko valmisteluprosessin ajan uudistuksen valmistelua. Mutta ei kysytty, kuten ei vakuutusekonomistiltakaan. Mutta pulpetin takana oli vain istuttava, muutoin työnhaku olisi katkennut ja sitä myöten työttömyysturva olisi mennyt. Myönteisesti ajatellaan muun muassa Tanskassa, ja työvoimapolitiikan tulokset siellä ovat huimasti parempia kuin meillä. Vastaus on yksiselitteisesti ei. Keski-ikää nuorempi nainen oli ollut aktiivinen koko puolitoistavuotisen työttömyysuransa aikana. Itse sain työvoimahallinnolta jokin aika sitten kirjeen. Kysyin, olisiko hän työttömyysaikanaan kyennyt toteuttamaan aktiivimallia. Ovatko työttömät sen ansiosta työllistyneet. Se oli kyllä kohtelias ja sisälsi kutsun kuulemaan vuoden 2017 työeläkeuudistuksesta. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Näin, vaikka hän oli itse kouluttanut valmistuvia ekonomeja hakemaan töitä oikein. Nyt vallanpitäjien ja eliitin kuva työttömästä on hyvin kummallinen. Kello soi säntillisesti joka aamu seitsemältä, ja nainen lähti koiransa kanssa lenkille. Kirjeessä nimittäin luki, että infossa uudistetaan työnhaku. Kuin olisi töihin lähtenyt. – No en, hän vastasi. Asentaja kertoi itsekin olleensa työttömänä vuoden. Uskokaa, ettei työtön ole laiska tai itse syyllinen tilanteeseensa. Koko ajattelun työttömiä kohtaan on muututtava radikaalisti. u u u Naapurin rouva on korkeasti koulutettu ekonomi vakuutusalalla. Uusi kone. Huoltokutsu valmistajalle. Itse availin siinä tietokonetta samalla. Töitä vain ei ollut, ei edes sitä 18 tuntia kolmen kuukauden aikana. Silloin ei vielä ollut aktiivimallia. Vallanpitäjien ja eliitin kuva työttömästä on kummallinen. Prosentteina osuus kaikista tuen saajista oli Ylen mukaan 39 prosenttia. Sitten koitti vuosi 2018 ja työministeri Jari Lindströmin (sin.) esittelemä aktiivimalli astui voimaan. Saattaa olla, että tiedän asiasta jotain. Varmaan hyödyllinen kurssi niille, jotka sitä tietoa tarvitsevat. Mutta juu, juu, menen menen sinne infoon. Tai sitten hänet olisi tällätty jollekin viranomaisten määräämälle kurssille, joka ei mitenkään olisi edistänyt työllistymistä. Huoltomies oli ollut aktiivinen koko työttömyytensä ajan, mutta siitä huolimatta hän olisi joutunut leikkuriin. Rouva ei masentunut, vaan piti itsensä työkuntoisena ja aktiivisena. Itseasiassa hän totesi hiljaa mielessään pystyvänsä tekemään cv:n paremmin kuin kouluttajat. Näppärästi ja ammattitaitoisesti nuorukainen korjasi koneen. Töitä ei vaan meinannut löytyä, vaikka hakemuksia oli sisässä koko ajan. Leikkuri muutenkin jo surkeisiin työttömyyskorvauksiin
Hallituksen kaavailemat uudistukset asian tiimoilta ovat ymmärrettävästi ärsyttäneet, varsinkin kun niiden läpivienti on takunnut pahemman kerran. TAMMIKUUTA 2019 Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010560 www.vuokralaiset.fi Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. 24.11.1974. www.tyovaenperinne.fi Punanurkka-divari auki ti-ke 16-18 www.teollisuusdemarit.fi Viikkolehti ja www.demokraatti.fi Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010560 Pertti Paasio valittiin pääministeri Kalevi Sorsan sihteeriksi. Häntä ”päivähoitoon” on tuomassa veteraanipoliitikko Rafael Paasio! Perhepäivähoito Piirit ovat pienet vallan hallintokammareissa. (09) 774 3110, sähköp. Perhepäivähoito puolestaan oli nousussa 1970-luvulla. Se luo yhteiskunnan perusrakenteiden kautta hyvät puitteet asua ja elää koko Suomenniemellä. Voisi jopa sanoa, että SDP:n ideologia oli lyömässä itseään läpi kautta koko Suomen. Päivähoitohan on jonkinlainen demareiden lempilapsi, josta tahdotaan pitää hyvää huolta. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. 35 10. info@tyark.fi www.tyark.fi TY Ö VÄ EN LI IK K EE N K IR JA S TO Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh
Tervetuloa! . klo 10, HELSINKI . klo 11 Tampereen Työväentalon Miinassa. jukka. Vieraana kotiseutuneuvos, historiantutkija Tero Tuomisto. Illan juontajana Työväenkirjaston ystävien puheenjohtaja Pentti Arajärvi. viim. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi VAASAN SOS.DEM. Maria Guzenina Espoo 12.1.2018 Ei vastaanottoa merkkipäivänä. 20100 Turku, turku@pam.fi Iris Hacklin opetusneuvos, Jämsä 14.1.2018 Merkkipäivän vietto perhepiirissä. Yhdessä kohti vaaleja su 13.1. jumpan vetää Pekka Ruohonen. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. Aiheena Espoon työväenliikkeenhistoria 1950 luvulle Parempaa aikaa rakentamassa. 36 10. André Swanström kertoo uutuusteoksestaan. Kahvitarjoilu. TAMMIKUUTA 2019 Yhdistystoiminta Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Kahvit ja arvonta. Apuraha myönnetään vuodeksi kerrallaan. Apurahoja haetaan sähköisellä lomakkeella 28.2.2019 mennessä. krs. Säätiön hallitus päättää apurahojen myöntämisestä huhtikuussa 2019 ja päätökset julkaistaan viimeistään toukokuussa 2019. com. klo 18–20 Työväenliikkeeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Teollisuusliitto ry www.akt.fi www.teollisuusliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku etunimi.sukunimi@sak.fi Outi Rannikko 040 5434 875 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. KYMENLAAKSO . UUSIMAA . Tampereella, ilm. jukka.nieminen@tul.fi.. TUL-Tampere. 75 VUOTTA 70 VUOTTA 50 VUOTTA Syntymäpäivät Christer Donner diplomekonom, Orihuela Costa, Espanja 15.1.2018 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n yleisrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Christer Donner. klo 17–18.30 Sampolan auditoriossa FT Päivi Lipponen esittelee teostaan Ihmisyyden vuoksi. Seurojen vuosi-ilmoitukset tehtävä ti 15.1. nieminen@tul.fi tai 045 773 021 22. Vapaa pääsy. Apurahatoiminnassaan säätiö panostaa lasten ja nuorten elinolosuhteiden parantamiseen, työväenliikettä lähellä olevien järjestöjen kulttuurija sivistystoimintaan sekä E-liikkeen perinteestä kumpuavan toiminnan tukemiseen. menn. Kuluttajaosuustoiminnan säätiön apurahat vuodelle 2019 julistetaan haettavaksi. menn. www.tul.fi/jasenille/ materiaalit. su 13.1. klo 18–20 Iso Omenan kirjaston Stagessa. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. Lisätietoja säätiön sivuilta: www.kotsaatio.fi Kuluttajaosuustoiminnan säätiön apurahat vuodelle 2019 PIRKANMAA . Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Tampereen työväenopiston kanssa. Oula Silvennoinen pitää kommenttipuheenvuoron. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Emma Haapasaari 040 535 8669 Varapuheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Sihteeri Suvi Nissilä 040 861 1506 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Pirkanmaan Wanhat Toverit. Hakaristin ritarit: Suomalaiset SS-miehet, politiikka, uskonto ja sotarikokset. Mahdolliset onnittelut voi ohjata lasten ja nuorten hankkeiden tukemiseksi KSR:n Uudenmaan rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Maria Guzenina. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 560 5513 Varapuheenjohtaja Matias Kvist 040 840 1994 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. TUL:n ryhmätanssin® avoimet mestaruuskilpailut 10.2. Studia generalia to 24.1. Perjantaina 18.1. Onnellista vuotta 2019 toivottaa Kirsti Lumiala Työväenkirjaston ystävät ry. Karhulan Työväentalolla, Vesivallinaukio 5 D. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etun.sukunimi@teollisuusliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. Yhteislauluun johdattaa kaupunginvaltuutettu Pirjo Romppanen. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 10.1. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Esitystä tukee Espoon museon valokuvat. Espoon Rannikon Wanhat Toverit kerho to 17.1. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Sääntöjensä ja strategiansa mukaisesti säätiö tukee kuluttajien asemaa ja vaalii edistysmielisen osuustoimintaliikkeen perintöä myöntämällä apurahoja. Alustajana SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Sirpa Paatero. Esitykset piirin parhaiksi urheilijoiksi 2018 piiriin viimeistään to 31.1. HEIKKI HORILA talousjohtaja, Sastamala 18.1.2018 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Lyyli ja Lauri Aallon rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Heikki Horila. Hakulomake löytyy osoitteesta kotsaatio.fi/apurahahakemus. klo 15, liput 25 euroa, varaukset pe 11.1. ja kisainfo www.rantaperkionisku. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Etelä-Kymenlaakson Wanhat Toverit. Veteraanien toimintaryhmän kokous ke 16.1. Tervetuloa kaikki Espoon työväenliikkeen värikkäästä historiasta kiinnostuneet. Riemukas komedia ”Isän vanha ja uusi” Nokian Työväen Teatterissa su 27.1. klo 16. Apurahoja voidaan myöntää yksittäisille henkilöille, yhteisöille ja työryhmille
6. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Sar gas som ere ssä 8. 2. Kuinka monta ampiaislajia on Suomessa. Kuinka suuri osa maapallon vedestä on makeaa. 8. Kuinka mones Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on. Missä Suomessakin elävä ankerias kutee. Milloin Olkiluoto 3 -ydinvoimalan piti alun perin valmistua. Ratkaisu Ristikon 50/2018 ratkaisu: Torstaina 13.12. 9. 10. 5. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Tie tov isa n vas tau kse t: 1. Mikä on Suomen yleisin nisäkäs. 37 10. 10 vuo tta sitt en Sudoku 1. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Heikki Raittila Keravalta. 3. Onnea voittajalle!. Kuka on Suomen jalkapallomaajoukkueen valmentaja. Milloin vietetään Viattomien lasten päivää. 13. 5. 45: s 4. 12. Noi n 2,5 pro sen ttia 3. mar ras kuu ta 196 9 10. Miltä vuodelta ovat vanhimmat lait Suomessa. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Met sämyy rä 2. TAMMIKUUTA 2019 Ristikko 1/2019 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. 43 6. Vuo del ta 173 4 9. 7. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 4. Mar kku Kan erv a 7. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. 28. Milloin valmistui ensimmäinen auto Uudenkaupungin autotehtaalta
13.55 Pelasta häämme, Mikie 14.55 Rempalla kaupaksi 15.55 Haluatko miljonääriksi. Lapset jopa halvaantuivat. Kuumakalle poliisi on siirretty taiderikosten tutkijaksi, ja hän joutuu yhteistyöhön omituisen taidetuntijan kanssa. Ohjelma avaa, miksi. maailma 22.05 Muistin vanki (12) 22.45 Vogue Williams: Irti ahdistuksesta 23.40–00.05 Modernit Miehet MTV3 08.00 Chuggington 08.10 Puuha-Pete 08.20 Palomies Sami 08.35 Koiralle koti 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.05 Hei me rakennetaan! 11.05–12.00 Selviytyjät 13.00 Hei me rakennetaan! 14.00 The Chefs’ Line 14.30 Kekseliäät kierrättäjät 15.30 Nigellan keittiössä 16.00 Unelmarempat 16.55 Mielensäpahoittaja – ennen kaikki oli paremmin 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Älä jäädy 20.00 Kokkisota 21.00 Metsästäjät 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Top Gear 23.45 Uutisvuoto 00.40 Kokkisota 01.35 Rouva Ministeri (7) 02.30 Pinnan alla (12) 03.25–04.20 Say What NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda x 2 06.25 Vili Vilperi 06.35 Peukaloisen retket (7) 06.50 Littlest Pet Shop 06.55 LEGO City 07.00 My Little Pony (7) 07.25 Rusty Rivets 07.50 Disney: LEGO Star Wars (7) 08.10 Ritariprinsessa Nella 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Pelasta häämme, Mikie 10.00–11.00 Haluatko miljonääriksi. Tuolloin oli esimerkiksi hysteriaa. Renessanssiajan maalauksen varastanut mies on surmattu. Mysteerimaalaus 1/2. 13.55 Pelasta häämme, Mikie 14.55 Rempalla kaupaksi 16.00 Haluatko miljonääriksi. 38 10. MAANANTAI 14.1. Ministeripestin jälkeen kutsui sosiaalija terveyshallitus, myöhemmin Stakes. ”Se tuli kyllä ihan taivaalta”, Taipale sanoo. Viikon vinkki JOHANNES IJÄS Itse asiassa kuultuna: Vappu Taipale TV1 klo 21.05 PERJANTAI 11.1. TIISTAI 15.1. TORSTAI 10.1. Kuva: Maj-Lis Sundell tehtiin lisääntymiskyvyttömäksi vastoin hänen omaa tahtoaan vuonna 1958 Naistenklinikalla. uuden edessä 19.35 Modernit Miehet 20.00 Kultainen Venla 2018 21.30 Mullan alta 22.30 Koukussa (16) 23.25–00.07 Muistin vanki (12) MTV3 08.00 Chuggington 08.10 Puuha-Pete 08.20 Palomies Sami 08.35 Koiralle koti 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.05 Hei me rakennetaan! 11.05–12.00 Selviytyjät 13.00 Hei me rakennetaan! 14.00 The Chefs’ Line 14.30 Nigellan keittiössä 15.00 Makumuistoja 16.00 Gok Wan: Kekseliäät kierrättäjät 16.55 Kokkisota 17.55 Kauniit ja rohkeat (7) 18.25 Emmerdale 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Älä jäädy 20.00 Elokuva: Night at the Museum: Haudan salaisuus (7) 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Exodus: Gods and Kings (12) 01.35 Rikospaikka 02.05 Metsästäjät 03.00 Pukumiehet (12) x 2 04.50–05.45 Kolme miestä ja tyttö (7) x 2 NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda x 2 06.25 Vili Vilperi (7) 06.35 Peukaloisen retket 06.50 Littlest Pet Shop 06.55 LEGO City 07.00 My Little Pony 07.25 Rusty Rivets 07.50 Disney: DuckTales (7) 08.10 Heinähattu ja Vilttitossu 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Pelasta häämme, Mikie 10.00–11.00 Haluatko miljonääriksi. 12.39 Pirjo 12.45 Paloautolla Oslosta Mongoliaan 13.15 Kekseliäs nikkari 13.55 Modernit Miehet 14.20 Luontomatkalla Ugandassa 15.20 Ampumahiihdon MC: Naisten pikakilpailu 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Tarinoita järviltä 18.05 Holby Cityn sairaala (12) 19.05 Marja Hintikka Live 19.55 Pirjo 20.00 Yliopistollinen eläinsairaala 20.30 Miss Zahra 21.00 Luottomies 2 (7) x 4 21.40 Markus vs. 17.00 Remppa vai muutto 18.00 The Wall Suomi 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 21.25 Keno ja Synttärit 21.30 Elokuva: Kauhea kankkunen 3 (12) 23.40 Elokuva: Shanghai Knights (12) 02.00–04.00 Suomen Tulli x 2 TEEMA&FEM 09.00–11.59 FEM 09.00 Unelmamatka 09.01 Iloa puutarhasta 09.30–10.00 Kysymyksiä kulutusvalinnoista 11.00 Kulutustavaratarkastajat 11.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 11.31 Efter Nio 2015 12.00–17.19 TEEMA 12.00 Musica serena: säveltäjä Peteris Vasks 12.55 Amy Winehouse: Live at Porchester Hall 13.50 Historia: Kennedyn klaani 14.35 Elävä arkisto esittää 14.36 Kasvo: Mikko Niskanen 14.50 Veikko ja Linnea 15.09 Lisäansioissa 15.24 Pellot paketissa 15.35 Sakari ja Liisa 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.55 Omerta (7) 17.10 Gunnel Carlson Italiassa 17.25–19.58 FEM 17.25 Tekniikka muuttaa ihmistä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Tuntematon perillinen 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.13 TEEMA 20.00 Vallan linnake (12) 21.00 Kino: Edelleen Alice 22.40 Live: No Fun At All 23.25–00.13 Rummuissa Clem Burke 10 11 TORSTAI PERJANTAI Kuolema maalaa taulun Yle TV1 klo 17.10 Uusi sarja. Hän jatkoi Sorsan IV:ssä toisena sosiaalija terveysministerinä. TV-ohjelmat Miehen malli (S) Yle TV1 klo 19.00 Intiaa riivaa naisiin kohdistuvat väkivallanteot. Ohjelma käy läpi vapunpäivänä syntyneen, työläistaustaisen Taipaleen elämää ja uraa lapsuudesta tähän päivään. Rauhanliike, feminismi ja sosiaaliset kysymykset ovat aina olleet Taipaleelle tärkeitä. Professori Vappu Taipaleen pääjohtajakausi sosiaalialalla kesti neljännesvuosisadan. Kuvassa: Antoine Verlay (Nicolas Gob) ja Florence Chassagne (Eléonore Bernheim). Klassikkokysymykseen, minkä laidan demari hän on, Taipale vastaa: ”Sellaisen laidan, jossa on pasifistit, sosialistit ja feministit”. Tätä ohjelma ei syvennä. Vaikka maailma ei ole kulkenut hyvään suuntaan, optimismi ei ole Taipaleelta kaikonnut. ”Aina tulee nousuja ja laskuja, aina käy niin.” Lastenpsykiatrina ja lastentautien klinikan erikoislääkärinä Helsingissä ja lastenpsykiatrian apulaisprofessorina Kuopiossa uransa alkuvaiheessa työskennellyt Taipale pohtii lyhyesti myös sitä, miksi tuona aikana lasten oireet olivat niin erilaisia kuin nyt. Kurssien ja keskusteluiden kautta pyritään muuttamaan nuorten miesten outoja käsityksiä naisten rooleista ja asemasta yhteiskunnassa. Se ei ole yhtään pelottavaa niin kuin nuoret tuntuvat pelkäävän vanhenemista”, hän summaa ohjelman lopussa, jossa käsitellään myös suhdetta mieheen, Ilkka Taipaleeseen. SDP:n presidenttiehdokkaaksi ja puheenjohtajaksi hän on pyrkinyt. 17.00 Haapasalon Suomi 18.00 The Wall Suomi 19.00 Heikoin lenkki 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 This Is Us 22.00 This Is Us 23.00 Poliisit – kotihälytys (12) 00.00 Suomen huutokauppakeisari 01.00 Suomen Tulli 02.00 Madventures I (7) 02.35–03.15 Madventures II (7) TEEMA&FEM 08.35–11.59 FEM 08.35 Ruokamakasiini 09.05 Usko, toivo ja tiede 09.35 Tanskalainen maajussi 10.05 Talviunelmia 10.35 Ruotsin lihavimmat koirat 11.04 Efter Nio 2015 12.00–17.17 TEEMA 12.00 Christie’s – Jussi Pylkkäsen valtakunta x 2 13.50 Kino Suomi: Haluan rakastaa, Peter (12) 15.20 Funkiksen liekki 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 17.10 Gunnel Carlson Italiassa 17.25– 19.58 FEM 17.25 Kysymyksiä kulutusvalinnoista 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Perhe näytön orjana: Hulluus 19.15 Maailman vahvin Bella 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 01.07 YLE TEEMA 20.00 Vallan linnake (12) 21.00 Kino Klassikko: Hyvät, pahat ja rumat (16) 23.55 Elävä arkisto esittää 23.56 Kasvo: Mikko Niskanen 00.10 Veikko ja Linnea 00.29 Lisäansioissa 00.44 Pellot paketissa 00.55–01.07 Sakari ja Liisa YLE TV1 05.55 Marta ja hiussalonki Kultaiset sakset 06.25 Aamu-tv 09.30 Rakkautta vain 10.00 Hercule Poirot (12) 10.50 Alueuutisia 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Draken etsivätoimisto (12) 13.15 Näköradiomiehen ihmeelliset siekailut (7) 14.40 Arkistokuvia: Ajan kuvastin 51 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.35 A-studio: Talk 16.15 Elossa 24h 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Draken etsivätoimisto (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Rakkautta vain 19.00 Valkoisia valheita (12) 20.00 Elossa 24h 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Itse asiassa kuultuna: Vappu Taipale 21.45 Uutiset 21.50 Urheiluruutu 21.55 Uutis-Suomi 22.05 Iskelmätarinoita 23.05 Oddasat 23.20–00.08 The Same Sky – Isku sydämeen (12) YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.53 Timppa 07.02 Kim ja Kai 07.10 Satuja Soitosta 07.21 Ninni ja Nestori 07.36 Postimies Pate 07.51 Ilmojen kunkut 07.59 Anton Siilinen 08.13 Galaxi 08.14 Kapteeni Kari (7) 08.26 Villi tulevaisuus (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 10.48 Casualty (12) 10.55 Yhdistetyn MC: Val di Fiemme 12.00 Kommandokoulun parhaat 12.45 Hulluna moottorikelkkailuun 13.20 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 13.50 Niklaksen keittiössä 14.25 Yhdistetyn MC: Val di Fiemme 15.20 Ampumahiihdon MC: Miesten pikakilpailu 16.56 Sykähdyttävin urheiluhetki 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Tarinoita järviltä 18.05 Holby Cityn sairaala (12) 19.05 Yliopistollinen eläinsairaala: Papukaija Jaakko 57v. Aina tulee nousuja ja laskuja. MOT: Pakolla steriloidut Yle TV1 klo 20.00 Suomi on tehnyt tuhansia kansalaisiaan lisääntymiskyvyttömiksi vastoin heidän tahtoaan. Oma puolue ei säästynyt ankaralta kritiikiltä, jos lapsiperheiden asemaa ei ajettu riittävän lujaa. Osa heistä on yhä elossa ja toivoo valtiovallalta korvauksia tai edes anteeksipyyntöä. Tätä ilmiötä vastaan taistelee Mumbaissa MAVA-järjestö. ”Vanhan naisen elämä on oikein mukavaa. Rauhanliike, feminismi ja sosiaaliset kysymykset ovat aina olleet Vappu Taipaleelle tärkeitä. Muuttuiko maailma parempaan suuntaan, kyselee ohjelman Itse asiassa kuultuna haastattelija Juho-Pekka Rantala. TAMMIKUUTA 2019 YLE TV1 05.55 Marta ja hiussalonki Kultaiset sakset 06.25 Aamu-tv 09.30 Rakkautta vain 10.00 Hercule Poirot (12) 10.51 Alueuutisia 12.11 Yle Oddasat 12.16 Oddasat 12.30 Draken etsivätoimisto (12) 13.15 Mullin mallin 14.30 Elossa 24h 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 A-studio 15.45 Yle Oddasat 15.50 Novosti 15.55 Uutiset viittomakielellä 16.00 Eduskunnan kyselytunti 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Draken etsivätoimisto (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Rakkautta vain 19.00 Miehen malli 20.00 Elossa 24h 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 21.45 Uutiset 21.50 Urheiluruutu 21.55 Uutis-Suomi 22.05 Ulkolinja: Pako Dubaista 23.00 Oddasat 23.15–00.13 Kotiin Näkkälään YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.53 Raa Raa, leikkisä leijona 07.03 Hei Taavi 07.12 Planeetta Kosmo 07.25 Sormilla vai puikoilla 07.31 Franklin ja ystävät 07.43 Simo 07.49 Vilkki Ankka 08.02 Puu Fu Tom 08.27 Galaxi 08.28 Tipu Touhukas 08.30 Aika härdelli! (7) 08.41 Lulu ja lehmä (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Casualty (12) 10.50 Kommandokoulun parhaat 11.35 Viki, Köpi & Henkka 11.50 Tuhkimotarinoita: Mitä kuuluu, Tiina. Taipale valittiin yllättäen politiikan ulkopuolelta Sorsan III hallituksen sosiaalija terveysministeriksi. Viime aikoina Taipale on kirjoittanut paljon vanhuudesta. Jo 1974 SDP:n jäsenkirjan ottanut Taipale ei ole ollut ehdolla kunnallisissa ja valtiollisissa vaaleissa. O: Inka Achtè
Anton 13.35 Ampumahiihdon MC: Naisten takaa-ajokilpailu 14.30 Alppihiihdon MC: Adelboden 15.15 Yhdistetyn MC: Val di Fiemme 15.55 Ampumahiihdon MC: Miesten takaa-ajokilpailu 16.45 Urheilustudio 16.55 Mäkihypyn MC: Val di Fiemme 18.50 Urheilustudio 19.00 Hiihdon Ski Classics 19.30 Lumilautailun maailmancup: Kreischberg 20.20 Luottomies 2 (7) x 4 21.00 Ride (12) 22.30 Freestylen maailmancup: Calgary 23.45 Koukussa (16) 00.40–01.05 Markus vs. uuden edessä 17.00 Pikku Kakkonen 18.05 Holby Cityn sairaala (12) 19.05 Tuhkimotarinoita: Jäänkö yksin. 00.15– 00.45 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Metkat Mesiläiset 07.01 Titta Pikkanen 07.08 Kolme pientä koiranpentua 07.15 Poppelikumpu 07.21 Tie tähtiin 07.33 Pelle Hermanni 07.44 Muru 07.56 Ryhmä Hau 08.24 Galaxi 08.25–08.48 Jessi ja Janni – etevät etsiväkaksoset 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Casualty (12) 10.50 Kommandokoulun parhaat 11.40 Maailman oudoimmat urheilulajit 12.05 Äitiyssokki 12.35 Petra saa vauvan x 2 16.30 Yliopistollinen eläinsairaala: Papukaija Jaakko 57v. 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Makumuistoja 21.00 Pitääkö olla huolissaan. 39 10. 19.55 Pirjo 20.00 Mullan alta 21.00 Modernit Miehet 21.30 Gone Girl – kiltti tyttö (16) 23.55 Marja Hintikka Live 00.45–01.41 True Detective (16) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 13.55 Pelasta häämme, Mikie 14.55 Rempalla kaupaksi 15.55 Kotikaupunki vaihtoon 16.30 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Koko Suomi leipoo 21.00 Suhdesoppa 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rouva Ministeri (7) 23.30 Rikoksista pahin (16) x 2 01.20 Say What 02.15 Ota rahat ja juokse 03.10–04.03 Hurjat sääilmiöt NELONEN 06.00 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 06.25 Vili Vilperin seikkailut 06.35 Peukaloisen uudet retket 06.50 My Little Pony (7) 07.15 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä x 2 07.45 Rusty Rivets 08.10 Disney esittää: Kaksin karkuteillä: TV-sarja (7) 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Pelasta häämme, Mikie 10.00–11.00 Haluatko miljonääriksi. 09.10 Huomenta Suomi Extra 09.36 Kauniit ja rohkeat (7) 10.00 Emmerdale 10.30 Selviytyjät 11.30–12.00 The Chefs’ Line 13.00 Huomenta Suomi Extra 13.30 Hei me rakennetaan! 14.30 Kaappaus keittiössä 15.30 Makumuistoja 16.25 Myyrä 17.55 Kauniit ja rohkeat (7) 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 13.55 Naimakaupalla alttarille 14.55 Rempalla kaupaksi 15.55 Haluatko miljonääriksi. 17.00 Neljät häät Suomi 18.00 The Wall Suomi 19.00 Heikoin lenkki 20.00 Haapasalon Suomi 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Kauhea kankkunen 3 (12) 23.10 Elokuva: Poliisiopisto 2 – Eka komennus (12) 01.00 Suomen huutokauppakeisari 02.00 Suomen Tulli 03.00–04.20 Madventures II (7) x 2 TEEMA&FEM 08.50–11.59 FEM 08.50 Dok: Surrealismia Käpylästä 09.20 Lähiruokaa Länsi-Uudellamaalla 10.00 Taivaallista menoa 10.30 Tuontirakkautta 11.00 Kuningatar Silvia 75 vuotta 12.00–17.20 TEEMA 12.00 Batman (7) x 2 13.00 Seitsemän kertaa Elvis 14.30 Savupiippu 15.00 Taiteen maantiede: Ranska 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 17.00 Koti (12) 17.25–19.58 FEM 17.25 Ruokamakasiini 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Ruotsalaisen hyvinvoinnin kuulumiset 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.25 TEEMA 20.00 Egenland 20.30 Brian-sedän rocktarinat (7) 21.00 Historia: Kennedyn klaani 21.45 Kino Suomi: Elvis-kissan jäljillä (12) 23.05–00.25 Uusi Kino: I am Belfast (7) YLE TV1 05.55 Luontohetki: Andien kondorit ja kolibrit 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Hercule Poirot (12) 10.55 Uutisikkuna 12.30 Kuolema maalaa taulun 13.20 Kaasua, komisario Palmu (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kuolema maalaa taulun 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Vauvojen maailma 20.00 Hyvissä aikeissa 20.29 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.45 Uutiset 21.50 Urheiluruutu 21.55 Uutiset Uutis-Suomi 22.05 Outlander – Matkantekijä (16) 23.05 Oddasat 23.20 Orjuus nyt: Pohjois-Korean orjat 00.20–00.50 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Jääkarhu Otto 07.03 Hertan maailma 07.05 Nipa ja Pete 07.13 Frans ja eläinystävät 07.18 Kerkko Kukko 07.25 Kikattava Kakkiainen 07.32 Fluugalaiset 07.43 Sana-arkku 07.54 Kaapo 08.20 Galaxi 08.21 Aappo ja Tööt 08.28 Tenavat (7) 08.36–08.48 Näin meillä (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00–10.48 Casualty (12) 12.30 Kommandokoulun parhaat 13.20–13.48 Hulluna moottorikelkkailuun 14.05 Tuhkimotarinoita: Mitä kuuluu, Linda. Cyber (16) 00.55 Makumuistoja 01.50 Scorpion (7) x 2 03.35–04.30 Say What NELONEN 06.00 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti (7) 06.25 Vili Vilperin seikkailut 06.35 Peukaloisen uudet retket 06.50 Disney esittää: Avalorin Elena 07.15 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä x 2 07.45 Rusty Rivets 08.10 Ritariprinsessa Nella 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Pelasta häämme, Mikie 10.00–11.00 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Mielensäpahoittaja – ennen kaikki oli paremmin 21.00 Olet mitä syöt 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen 23.05 Suhdesoppa 00.05 Netin pimeä puoli (12) 01.15 Julkkis Pomo piilossa 02.10 Say What x 2 04.00–04.55 Viron surkein kuski NELONEN 06.00 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti (7) 06.25 Vili Vilperi 06.35 Peukaloisen retket (7) 06.50 My Little Pony (7) 07.15 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä x 2 07.45 Rusty Rivets 08.10 Ritariprinsessa Nella 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Pelasta häämme, Mikie 10.00–11.00 Haluatko miljonääriksi. 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikospaikka 23.05 Ratamo (12) 00.00 C.S.I. 13.55 Naimakaupalla alttarille 14.55 Rempalla kaupaksi 15.55 Haluatko miljonääriksi. 14.55 Paloautolla Oslosta Mongoliaan 15.25–16.48 Ampumahiihdon MC: Miesten pikakilpailu 17.00 Pikku Kakkonen 18.00–19.58 Hiihdon Suomen Cup: Viestit 21.30 Koukussa (16) 22.20 Mullan alta 23.20 Our Girl (16) 00.20–01.04 Murha unelmalomalla MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 21.45 Uutiset 21.50 Urheiluruutu 21.55 Uutiset Uutis-Suomi 22.05 Kiehtova maailma: Joanna Lumley Intiassa 22.55 Oddasat 23.10 Historia: Jack Londonin tarina 00.00–00.28 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Viljami 06.57 Kuminakuja 19 07.05 Rytmireissu 07.12 Tilda ja hänen ystävänsä 07.23 Pusse 07.35 Askarrellaan 07.43 Mimosa ja Lennu 07.55 Vekarat! 08.22 Galaxi 08.23 Joraavat juurikkaat 08.25– 08.48 Peter Pan (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00–10.48 Casualty (12) 12.00 Kommandokoulun parhaat 12.50 Lippu rakkauteen 13.20 Kun sydän särkyy 14.55 Maailman oudoimmat urheilulajit 15.20 Niklaksen keittiössä 15.50 Riistametsällä 16.30 Herkullinen Toscana 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Hiihdon Suomen Cup: N 5 km ja M 10 km (p) 20.00–20.47 Ice Town – Elämää äärirajoilla 21.00 Tuhkimotarinoita: Mitä kuuluu, Linda. 17.30 Neljät häät Suomi 18.30 The Voice of Finland 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Poliisiopisto 2 – Eka komennus (12) 23.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit (7) 00.00 Suomen huutokauppakeisari 01.00 Suomen Tulli 02.00–03.55 Madventures II (12) x 3 TEEMA&FEM 08.30–11.59 FEM 08.30 Kysymyksiä kulutusvalinnoista 09.00 Tuntematon perillinen 10.00 På spåret 11.00 Neiti Frimanin taistelu 12.00 16.57 TEEMA 12.00 Elävä arkisto esittää 12.01 Kasvo: Mikko Niskanen 12.15 Veikko ja Linnea 12.34 Lisäansioissa 12.49 Pellot paketissa 13.00 Sakari ja Liisa 13.15 Historia: Amerikka värikuvissa 14.00 Elvis ja tyttö Wienistä 15.00 Luchino Visconti – intohimon ohjaaja 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.59 Lautasantennien takaa: Nähdään paratiisissa 17.00–00.40 FEM 17.00–17.39 Lääkärit vastaan internet 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Taivaallista menoa 19.00 Tuontirakkautta 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Dok: Surrealismia Käpylästä 20.30 Lähiruokaa Länsi-Uudellamaalla 21.10 Kuningatar Silvia 75 vuotta 22.10 Matkan pää (12) 23.10–00.40 Elokuva: Pässit (12) YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Hercule Poirot (12) 10.50 Alueuutisia 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.25 Draken etsivätoimisto (12) 13.15 Komisario Palmun erehdys (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.15 Suomi on metsäläinen 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kuolema maalaa taulun 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00–19.45 Unelmien maa 20.00 Docstop: Inside ENCE 20.29 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Perjantai-dokkari: Kuka pelastaisi henkeni. TAMMIKUUTA 2019 YLE TV1 07.10 Rakkaudesta puutarhaan 08.00 Uutiset 08.05 08.50 Kiehtova maailma: Joanna Lumley Intiassa 09.00 Uutiset 09.05 Aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Oddasat 11.00 Uutiset 11.05 Alueuutisia 12.25 Yle Oddasat 12.30–13.23 RSO Musiikkitalossa 13.40 Pisara 13.45 Rakkautta vain 14.15 Hiihdon MC: Dresden 16.00 Eläinten ystävät 16.15 Elossa 24h 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Flinkkilä & Tastula 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Avara luonto: Luonnon parhaat tanssijat 19.15 Bletchleyn nelikko: San Francisco (12) 20.00 Elossa 24h 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Noin viikon studio special 21.45 Uutiset 21.50 Urheiluruutu 21.55 Babylon Berlin (16) 22.40–00.11 Syrjäinen maa (16) YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.53 Hau Hau, Piip ja Veli 07.04 Dinojuna 07.29 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.39 Tilkkupeiton tarinoita 07.43 Oktonautit 08.06 Tete ja Mama 08.13 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.33 Petteri Kaniini 08.45 Retki-Roope 09.01 Galaxi 09.02 Otso ja sopulit (7) 09.08 Meidän luokka 09.34 Urheilustudio 09.35 Mäkihypyn MC: Sapporo 10.55 Yhdistetyn MC: Val di Fiemme 11.45 Alppihiihdon MC: Adelboden 12.20 Urheilustudio 12.40 Alppihiihdon MC: St. 09.10 Huomenta Suomi Extra 09.36 Kauniit ja rohkeat 10.00 Emmerdale 10.30 Selviytyjät 11.30–12.00 The Chefs’ Line 13.00 Huomenta Suomi Extra 13.30 Hei me rakennetaan! 14.30 Makumuistoja 15.25 Julkkis Pomo piilossa 16.26 Pitääkö olla huolissaan. 09.10 Huomenta Suomi Extra 09.36 Kauniit ja rohkeat (7) 10.00 Emmerdale 10.30 Selviytyjät 11.30–12.00 The Chefs’ Line 13.00 Huomenta Suomi Extra 13.30 Hei me rakennetaan! 14.30 Nigellan keittiössä 14.55 Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen 15.25 Uutisvuoto 16.25 Koko Suomi leipoo 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 21.50 Murha unelmalomalla 22.35 Modernit Miehet 23.00 Nuoret ja lupaavat (12) 23.30–00.23 True Detective (16) MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. (12) 16.20 Myyrä 17.55 Jäinen planeetta: Eeppinen matka 19.00 Seitsemän uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Myyrä 21.00 Uutisvuoto 22.00 Kymmenen uutiset 22.10 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Wallander: Velkoja (16) 00.30 Metsästäjät 01.25 Hävyttömät (16) 02.40 NCIS: New Orleans (12) 03.35–04.30 Fameless – tuplajäynät x 2 NELONEN 06.00 Vili Vilperi 06.15 K3 (7) 06.30 Ritariprinsessa Nella 06.55 LEGO Legends of Chima (7) 07.20 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 07.45 My Little Pony 08.10 Littlest Pet Shop 08.25 LEGO Ninjago (7) 08.50 Angry Birds Piggy Tales 08.55 Angry Birds Blues 09.00 Remppa vai muutto x 2 11.00 Vain elämää 13.00 Kotikaupunki vaihtoon 13.30 Bachelor Suomi x 2 15.30 Supertähdet 17.00 Konttori 17.30 Elokuva: Urhea (7) 19.30 The Voice of Finland 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Rocky (16) 23.25 Elokuva: Mud (12) 02.05–04.05 Suomen Tulli x 2 TEEMA&FEM 08.20–11.59 FEM 08.20 Porukan parhaat 09.01 På spåret 10.00 Tulevaisuuden urheilutähdet 11.00 Perhe näytön orjana: Hulluus 11.45 Maailman vahvin Bella 12.00–17.19 TEEMA 12.00 Egenland 12.30 Vallan linnake (12) x 3 15.25 Kaksi kirjailijaa, kaksi maailmaa 16.10 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 17.25–19.58 FEM 17.25 Treffeille ympäri maailmaa 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Parasta pulinaa 18.45 Mercur (7) 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.49 Uudista minut 20.00–00.43 TEEMA 20.00 Teemalauantai esittää 20.01 Elvis ja tyttö Wienistä 20.56 Seitsemän kertaa Elvis 22.25 Laulava sydän: Agents is rock! 23.01 Uusi Kino: The black box 23.05 Uusi Kino: Cootie Catcher 23.06 Uusi Kino: Vernissage 23.10–00.43 Blur: New World Towers YLE TV1 07.00 Historia: Aristoteles Onassis 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto 09.00 Uutiset 09.05 Flinkkilä & Tastula 09.55 Uutiset 10.00 Kuningatar Silvia 75 vuotta 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset viittomakielellä 25 vuotta 11.35 Hakekaa kätilö! (12) 12.35 Kitkajoki 13.35 Eläimen kuva 14.05 Miehen malli 15.00 Uutiset 15.05 Itse asiassa kuultuna: Vappu Taipale 15.50 Noin viikon studio special 16.20 Elossa 24h 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Luontohetki: Andien kondorit ja kolibrit 18.45 Arto Nyberg 19.30 Arktika 20.00 Elossa 24h 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Tuntematon sotilas (16) 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 Syntinen (16) 22.50 Ulkolinja: Pako Dubaista 23.45 Ykkösaamu 00.25–01.10 Babylon Berlin (16) YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.53 Sasu 07.04 Olivia 07.25 Killen kimppakyyti 07.36 Mimmi Lehmä ja Varis 07.44 Uula ja Kuu 07.57 Enni ja Roi 08.09 Ryhmä Hau 08.32 Lelumesta 08.45 Pii ja Poju 09.01 Galaxi 09.01 Näin meillä (7) 09.12 Ville ja Lousku vauhdissa (7) 09.23 Karvinen (7) 09.36 Belle ja Sebastian (7) 09.48 Laita ittes likoon 10.00 Yliopistollinen eläinsairaala 10.30 Urheilustudio 10.55 Yhdistetyn MC: Val di Fiemme 11.55 Alppihiihdon MC: Adelboden 12.40 Ampumahiihdon MC: Naisten viesti 14.00 Hiihdon MC: Dresden 14.45 Alppihiihdon MC: Adelboden 15.25 Yhdistetyn MC: Val di Fiemme 16.10 Ampumahiihdon MC: Miesten viesti 16.55 Keilailun Ballmaster Open 17.55 Mäkihypyn MC: Val di Fiemme 20.00 Painin Herman Kare -turnaus 20.30 Body Hack 21.15 Ice Town – Elämää äärirajoilla 22.05 Vogue Williams: Haluan vauvan, en miestä 23.00 Silicon Valley (12) x 5 01.20–01.50 Girls (12) MTV3 08.00 Monchhichi 08.15 Muumilaakson tarinoita x 2 09.10 Littlest Pet Shop 09.35 Winx-klubi (7) 10.00 Koiralle koti x 4 12.00 Kuninkaallisten häiden salaisuudet 13.00 Koko Suomi leipoo 14.00 Kokkisota 15.00 Nigellan keittiössä 15.30 Fiskarsin tarina – Legenda Suomesta 16.35 Top Gear 18.00 Uutisvuoto 19.00 Seitsemän uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Urheiluextra 19.30 Vedetään hatusta 20.00 Jahti 21.00 Ratamo (12) 22.00 Kymmenen uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Uutisvuoto 23.35 Mielensäpahoittaja – ennen kaikki oli paremmin 00.35 Metsästäjät 01.30 Bull 02.25 Bull (12) 03.20 Agatha Christie: Eikä yksikään pelastunut (16) 04.15–05.10 Fameless – tuplajäynät NELONEN 06.00 Vili Vilperin seikkailut (7) 06.15 K3 (7) 06.30 Ritariprinsessa Nella 06.55 LEGO Legends of Chima (7) 07.20 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti (7) 07.45 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 08.10 Littlest Pet Shop: Meidän oma maailma 08.25 LEGO Ninjago (7) 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Jaksa paremmin 10.30 Neljät häät Suomi x 2 12.30 ANTTI TUISKU: Mun on pakko twerkkaa LIVE 14.00 Gaala (7) 15.30 Konttori 16.00 Elokuva: Urhea (7) 18.00 Vain elämää 20.00 Dancing on Ice UK 22.00 Keno ja Synttärit 22.05 Elokuva: Batman Begins (12) 01.00–02.00 Poliisit 2019 (7) TEEMA&FEM 08.05–11.59 FEM 08.05 Hevostila Mistral (7) 08.30 BUU-klubben 09.00 Hullunkuriset perheet 09.18 Kalsaripiraatit (7) 09.22 Tappiset 09.24 Avaruusapinat (7) 09.27 Tutkimusretki pohjoisnavalle 10.00 Hyvinä ja huonoina päivinä 10.30 Kaikkea kaupan 11.00 Parasta pulinaa 11.15 Mercur (7) 12.00–17.13 TEEMA 12.00 Kino Klassikko: Yojimbo – Onnensoturi (12) 13.45 Kaksi kirjailijaa, kaksi maailmaa 14.40 Pianotaituri Maurizio Pollini 15.35 Brahmsia ja kameran lentoa 16.20 RSO Musiikkitalossa 17.25– 00.20 FEM 17.25 Panikointia keski-iän kynnyksellä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 På spåret 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Neiti Frimanin taistelu 20.50 Skavlan 21.50 Strömsöstä poimittua 22.00 UNTITLED PETER BEARD PROJECT (That Summer) 23.20–00.20 Petos (16) YLE TV1 06.25 Aamu-tv 10.00–10.46 Hercule Poirot (12) 11.00 Pisara 11.05 Kitkajoki 12.05 Antiikkikaksintaistelu 12.35 Draken etsivätoimisto (12) 13.20– 14.49 Kuriton sukupolvi 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00–16.43 Arto Nyberg 16.15 Elossa 24h 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Draken etsivätoimisto (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Simone Veil (12) 20.00 MOT 20.29 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.25 Suomi on metsäläinen 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Uutiset Uutis-Suomi 22.15 Kotikatsomo: Tuntematon sotilas (16) 23.10 Oddasat 23.25 Prisma: Miksi syön liikaa. maailma MTV3 08.00 Palomies Sami 08.15 Muumilaakson tarinoita 08.45 Muumilaakson tarinoita 09.10 Littlest Pet Shop 09.35– 10.00 Winx-klubi (7) 10.30 Koiralle koti x 3 12.00 MEGHAN & HARRY: Ensimmäiset 100 päivää 13.00 Kokkisota 14.00 Elokuva: Silta salaiseen maahan (7) 15.50 Rakettitiedettä. 17.00 Remppa vai muutto 18.00 The Wall Suomi 19.00 Heikoin lenkki 20.00 Poliisit 2019 (7) 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit (12) 22.00 Poliisit – kotihälytys (12) 23.00 Suomen huutokauppakeisari 00.00 Poliisit 2019 (7) 01.00 Haapasalon Suomi 02.00 Suomen Tulli 03.00–04.25 Madventures II (7) x 2 TEEMA&FEM 09.00–11.00 FEM 09.00 Tekniikka muuttaa ihmistä 09.05 Tobias leipoo maailmalla 09.50 Lääkärit vastaan internet 10.30–11.00 Ruokamakasiini 12.30–17.19 TEEMA 12.30 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 13.40– 14.28 Soo Dhawoow, tule lähemmäs 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.55 Savupiippu 17.25–19.58 FEM 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Talviunelmia 19.00 Ruotsin lihavimmat koirat 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.48 TEEMA 20.00 Vallan linnake (12) 21.00 Bergman – elämä neljässä näytöksessä (12) 22.00 Kino: Talven valoa (K13) 23.20 Kohtauksia yössä 23.35 Yle Live: No Fun At All 00.20–00.48 Brian-sedän rocktarinat (7) 12 13 14 15 16 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO
20.00 Keinuva talo 21.00 Sydänjuurilla 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Horisontti 22.50 Kuuluttajan vieras 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen TIISTAI 06.00 Uutiset ja sää 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Sari Valto 11.00 Utelias äänimatkailija 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Uudet levyt 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Tiistain kulttuurisarja 17.30 Radioteatteri esittää: Komisario Koskinen ja hiirileikki 17.50 Etnohetki 18.00 Romano mirits 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 21.00 Ääniversumi 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset ja sää 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Brysselin kone 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Ruokapuhetta 13.00 Klassista kahteen 14.00 Euroopan konserttilavoilla 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Aristoteleen kantapää 17.35 Luomiskertomus 17.55 Maailmanpolitiikan arkipäivää 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 20.40 Myöhäisillan kamarimusiikissa kuultua 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kuusi kuvaa 22.50 Kuuntelijaklubi 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen Demokraatin irtonumeromyyntipisteet JYVÄSKYLÄ R-kioski, matkakeskus Hannikaisenkatu 20 KOKKOLA R-kioski, linja-autoasema Tehtaankatu 13 TAMPERE R-kioski, rautatieasema Rautatienkatu 25 TURKU Matkahuolto, Aninkaistenkatu 20 R-kioski, rautatieasema Ratapihankatu 37 R-kioski, tori Eerikinkatu 12 VAASA R-kioski, Kauppapuistikko 30 VARKAUS R-kioski, Torikulma Kauppakatu 55 HELSINKI Akateeminen Kirjakauppa Keskuskatu 1 Prisma Kaari, Kannelmäki Kantelettarentie 1 R-kioski, aseman lippuhalli Rautatieasema R-kioski, asema-aukio Elielinaukio 3 R-kioski, Hakaniemi Siltasaarenkatu 13 R-kioski, Sörnäisten metro Helsinginkatu 1 Suomalainen Kirjakauppa Aleksanterinkatu 23 IMATRA R-kioski, Lappeentie Lappeentie 16 R-kioski, Vuoksenniska Vuoksenniskantie 58 LAPPEENRANTA R-kioski, Keskuskioski Valtakatu 36 B R-kioski, Luukkaa Karjalantie 25 KUN IHMINEN SAAVUTTAA tietyn julkisen aseman, hänestä ei voi enää kirjoittaa mitään kriittistä. Loppujen lopuksi Niinistö puhui aivan ”perusdiibadaabaa” ilman kummempia oivalluksia tai avauksia. Kiviä taivaalta. 12.45 Musiikkia parrasvaloista 12.50 Kuuluttajan vieras 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riikan tähtitarha: Vieraana sopraano Aurora Marthens 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Torstain kulttuurisarja 17.30 Karavaani 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Etnogaala 2019 22.00 Uutiset ja sää 22.05–22.55 Radio Variaatio: Rouva Peluri. Paras esimerkki on tietenkin tasavallan presidentti Sauli Niinistö, jonka uudenvuodenpuheen ajatuksia kommentoitiin sosiaalisessa mediassa ylistävästi. 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 16.30 Pyhiä juutalaisia kirjoituksia 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Valkoista valoa: Ihmeellinen iho 17.50 Musiikkia parrasvaloista 18.00 Radio Variaatio. TAMMIKUUTA 2019 007443-1901 TORSTAI 06.00 Uutiset ja sää 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Mikä maksaa. Sauli voitaisiin huutaa keisariksi, jolla ei valmiiksikaan ole vaatteita. 22.45 Musiikkihetki 22.55 Äänitarina. Moni hehkutti syystäkin Koiviston kannanottoja naisten kokemaa seksuaalista häirintää kohtaan. Mutta se, että Tervon haastattelutyyliä ihailtiin Twitterissä kieli ruskeana, meni aivan överiksi. Tilalla oli 70-luvun tv:n pönötyskulttuuri, josta olisi pitänyt päästä jo aikoja sitten. Poissa oli ”uutisvuotomainen” nokkeluus ja huumori. Ei jatkoon. Toinen vuodenvaihteen ylistyksen kohde oli Tellervo Koiviston 90-vuotishaastattelun uudenvuodenaattona tehnyt kirjailija Jari Tervo. Näennäistä. 18.50 Etnohetki 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10–06.00 Yöklassinen MAANANTAI 06.00 Uutiset ja sää 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Euroopan valot 18.10 Äänitarina 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radioteatteri esittää: Taikavuori, osa 2/7. 11.00 Valkoista valoa: Ihmeellinen iho 11.40 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Havaintoja ihmisestä: Oletko muistojesi vanki. 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen PERJANTAI 06.00 Uutiset ja sää 06.05 Hartaita säveliä 06.15Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 11.00 Narrin aamulaulu – Usko, toivo ja rakkaus eli Lina ProkoYle radio 1 10.1.–16.1.2019 fjevin (1897–1989) tarina 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana pianotaiteilija Eeva Rapeli 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 21.10 Sergei Prokofjevin varhaisia teoksia 21.40 Torstain kulttuurisarja 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset 07.02 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Aamusoitto 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa kuvataiteilija Kirsimaria E.Törösen elämästä 08.50 Lapsuuden laulut 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Sarja 10.15 Luomiskertomus 10.35 Aristoteleen kantapää 11.00 Utelias äänimatkailija 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Radio 1 vastaa 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Moniääninen Eurooppa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Komisario Koskinen ja hiirileikki 15.20 Etnohetki 15.30 Tiistain kulttuurisarja 15.50 Yle Uudizet karjalakse – karjalankielinen viikkokatsaus 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Radio 1 vastaa 17.15 Historiasarjoja 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Oopperailta Milanon La Scalassa: Giuseppe Verdin Attila 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.00 Iltahartaus 23.10–07.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.02 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana pianotaiteilija Eeva Rapeli 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Narrin aamulaulu – Usko, toivo ja rakkaus eli Lina Prokofjevin (1897–1989) tarina 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 10.00 Jumalanpalvelus Meilahden kirkosta – Suomen Lähetysseuran 160-vuotismessu 11.00 Jumalanpalvelus Tampereen Vapaakirkosta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Horisontti 12.50 Kuuntelijaklubi 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatteri esittää: Taikavuori, osa 2/7. Kun kritiikki kuolee, ei hyvä heilu! Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN. 40 10. Mutta koska 75 prosenttia suomalaista rakastaa Saulia ja hänen perhettään, on kriitikoiden poliittisesti viisasta pitää turpansa kiinni ja silittää myötäkarvaan