Demokraatti 10.10.2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 19 • 20 19 / 10 . to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. hu ht ik uu ta De_11042019_01.indd 1 3.4.2019 10.44 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 11.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 11. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 10 /1 9 25.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Antti Rinne aloittaa hallitustunnustelijana perjantaina. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 25.4. elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. MANU Vain yksi tähteläläisistä 1918 Hennalan vankihistoria aukeaa POLITIIKKA Keskikentän puolueet pulassa 26.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 18 • 20 19 / 26 . ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. UHKA 8/ 19 DDR JA 1918 Historian pitkä varjo VAALIT Jalkatyö ratkaisee VAALIENNUSTE Punaisempi eduskunta PERHE TEEMA Unelma ydinperheestä 4.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI vapaudelle De_04042019_01.indd 1 3.4.2019 13.12 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 1.8.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 1. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . Markkinatalous ei riitä Kiinalle. OSOITTEESSA WWW.DEMOKRAATTI.FI. TEEMA: Verotuksen painopiste siirtyy kulutukseen. sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TEEMA: Uudet hoidot pelastavat ihmisiä, mutta onko meillä varaa niihin. he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 8 Sosiaalinen media tarjoaa tehokkaan väylän demokratian horjuttamiseen. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx VAALILEHTI 9 9/ 19 11.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI SDP on valmis suurimmaksi puolueeksi ja Antti Rinne pääministeriksi. Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 4.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 4. he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. SEURAA TULOSILTAA 14.4. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. Tilaa Demokraatti 47 € neljä kuukautta PAL.VKO 2019-43 00 74 43 -1 91 9 Demok10102019_001-002.indd 1 2.10.2019 10.07. sy ys ku ut a De_26092019_01.indd 1 19.9.2019 12.59 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 25.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 25 . TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. lo ka ku ut a INKATUTKIJA Suomen Indiana Jones FEMINISMI Kaikkien tasa-arvoa ÖLJYKENTTÄ PALAA Iran vetelee naruja Lähi-idässä 10.10.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kansan kukkarolla Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 9 • 20 19 / 11. EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . MUUTOS! VAALIEXTRA. ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . Mihin niitä tarvitaan. ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . Se haluaa enemmän. elo ku ut a X /1 9 Juristi otti ohjat ison liiton johdossa. Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . 15 /1 9 USA Taalapino ratkaisee vaalivoiton KAIVOS Hyvä-paha kaivosteollisuus SDP Päätähtäin vuodessa 2030 TSL TEEMA Suomalaisten sivistäjä 1.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PAM! De_01082019_01.indd 1 30.7.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 26.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 26 . Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. Uusi suunta PELIN PURKU Jazz soi ja lätkä liikkuu KIKYN PALUU Tupot menivät, mutta liitot hoitavat NUORET Lapsi on itsensä asiantuntija De_25042019_01.indd 1 18.4.2019 9.51 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti
(09) 774 3110, sähköp. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. Käytä aina originaalilogoa. (09) 774 3110, sähköp. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto Demok10102019_001-002.indd 2 2.10.2019 10.07. Käytä aina originaalilogoa. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto Demok10102019_001-002.indd 2 2.10.2019 10.07 www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh
3 Demokraatti 19 /1 9 48 16 59 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 10. Kaunista sukupolvisotaa. LOKAKUUTA 2019 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TEEMA LÄHI-ITÄ TALOUS TEATTERI ILMIÖ KULTTUURI Libanon on ässä Iranin hihassa Verotus siirtyy palkoista kulutukseen. De_10102019_03.indd 3 2.10.2019 13.35
www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Emilie Uggla, Timo Sparf, Arja Jokiaho (opintovapaalla) Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinoinnin sihteeri / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 24 + TEEMA Verotus 59 5 6 8 11 12 14 16 22 23 24 28 29 30 32 34 42 43 44 48 50 52 54 56 67 72 73 74 Oma voitto ratkaisee 14 OPPOSITIOYHTEISTYÖ De_10102019_04.indd 4 2.10.2019 13.06. Kuvataide: Esineitä ja henkilöitä Teatteri: Vinksahtanut lokki Kirjat: Punainen myrsky Elokuvat: Runoilija ja muusa Kulttuurikolumni: Jyrki Liikka Pelin purku: Ratsastava rämäpää Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Petri Tanskanen IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Martti Pärssinen Kolumni: Elina Hirvonen Kasvot peilissä: Tuula Väätäinen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Viikon kuva: Seis ilmastonmuutos Pätkät: Syntyvyys sakkaa Mikä meno: Timo Jaatinen D-analyysi: Yksinyrittäjien maa Arkadianmäeltä: Oppositio kipinöi D-ilmiö: Lähi-idän takapiru Indeksi: Työn hinta karkaa Alastalon salissa: Politiikan teatteria Feminismi: Kaikkien tasa-arvoa Neuvottelut: Lisää liksaa Vallan laidalta: Osmo Soininvaara Kielikylpy: Ge miljön en chans Globalisaatio: Hyvis vai pahis. Va. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Ka nn en ku va : N or a V ilv a ja Em ili e U gg la Feministinen ulkopolitiikka on vain osa feminismin tasaarvotavoitetta. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 24.10. Sisältö 19 /1 9 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Sankareita, vai ei. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa
De_10102019_04.indd 5 2.10.2019 13.07. SUURIN OSA politiikasta on julkisuudelta suurelta osin näkymätöntä työtä. Ei varauksella siksi, että hekin ovat virheellisiä, vaan siksi, että rakennettu ja rakentunut imago perustuu heidän poikkeuksellisuuteensa. K anadan pääministerin Justin Trudeaun maineen viimeaikainen tahriutuminen niin sanottujen ”blackface”-skandaalien seurauksena todistaa taas kerran sen, kuinka suurella varauksella on syytä suhtautua julkisuuden hehkutuksiin politiikan suurista uudistajista. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Suuri osa päättäjistä haluaa tehdä mahdollisimman reilua politiikkaa, vaikka ideologiat erottavatkin määritelmiä tästä kohtuullisuudesta. YHDYSVALTAIN ENSIMMÄINEN afroamerikkalainen presidentti Obama sai puolestaan jo virkakautenaan Nobelin rauhanpalkinnon. Schulzin lento kesti pari kuukautta, Macronin vain vähän pidempään. Trudeau, Barack Obama, Emmanuel Macron, Jeremy Corbyn, Donald Trump, Martin Schulz, Juha Sipilä – ”you name it”, kuten englantia äidinkielenään puhuvat sanoisivat. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Sankareita – onko heitä. Aivan oma lukunsa on tietysti Trump. Maailma on epätäydellisten ihmisten paikka. Keskeinen vaalilupaus Guantanamon vankilan sulkemisestakin jäi toteutumatta. Olisi syytä arvostaa enemmän niitä takarivin näennäisen hiljaisia pakertajia, jotka eivät koskaan hakeudu patsastelemaan parrasvaloihin, vaan etsivät ratkaisuja asiaperusteisesti. Vasemmistoradikaali Corbyn esiintyi Glastonburyn rockfestivaaleilla hurmioituneelle yleisölle pari kesää sitten. Sipilästä kuoriutui köyhien kurittaja. Poliitikoksi edelleen suhteellisen nuori liberaalipuolueen johtaja, 47, on Obaman tavoin ilmeinen some-ajan superjulkkis ja -esiintyjä, jonka kiiltävään pintaan vasta vanhat kasvomaalausvideot toivat lopulta säröjä. Ironia on melkoinen, sillä Obamalla ei ollut minkäänlaisia vaikeuksia käyttää miehittämättömiä lennokkeja tai tuomita sananvapaustaistelija Edward Snowdenia. Labour on silti sekaisin, kuten koko Britannia. Ympäristönsuojelijan sädekehäänsä Trudeau on tahrinut jo aiemmin kritisoiduilla öljyratkaisuilla, jotka alleviivaavat idealismin hileen alle jäävää politiikan huipun kompromissia. Trudeau nautti mediassa vuosien ajan elokuvatähden loistevaloista. Maailmalla mutta myös Suomessa moni asia-asiaa painottava politiikan seuraaja tuntui lakoavan Kanadan ensimmäisenä pääministerinä Pride-kulkueeseen osallistuneen, feministiksi julistautuneen hurmurin edessä. Pääkirjoitus MAAILMA ON EPÄTÄYDELLISTEN IHMISTEN PAIKKA
6 Demokraatti V iik on ku va N or a V ilv a De_10102019_06.indd 6 2.10.2019 14.00
syyskuuta. Myös Suomessa oli monessa kaupungissa mielenosoituksia. Helsingissä eduskuntatalon edessä järjestettyyn mielenosoitukseen osallistui poliisin arvion mukaan 5 000–6 000 ihmistä. 7 Demokraatti NYT ON AIKA TOIMIA. De_10102019_06.indd 7 2.10.2019 14.00. Ympäri maailmaa nuoret osoittivat mieltä ilmastonmuutoksen torjumiseksi 27
ILKKA KAUKORANTA TWITTERISSÄ VÄESTÖPOLITIIKKA De_10102019_08.indd 8 2.10.2019 14.23. Tulosta ei ole tullut, sillä Etelä-Koressa syntyvyysluku on maailman alhaisin ja tippunut nopeasti. Yksin se ei riitä, jos työntekijät kokevat nääntyvänsä työmäärän alle huonon johtamisen tai riittämättömän henkilöstömitoituksen takia. Yksi vaihtoehto on, että hyväksytään laskeva syntyvyys ja työikäisten ihmisten määrän väheneminen ja sopeutetaan nykyistä palvelurakennetta laskevan väestökehityksen mukaisesti. Tämä merkitsisi, että Suomessa ei 15 vuoden kuluttua olisi enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee. Samaisessa haastattelussa Aro patisti keskustelemaan työja koulutusperäisen maahanmuuton lisäämisestä, jos Suomessa halutaan pitää kiinni väestöja ikärakenteesta. Hän uskoo kehityksen vahvistavan alueellista eriytymistä. Uuden ennusteen mukaan Suomen väkiluku lähtee laskuun vuonna 2031, ja jo vuonna 2050 väkiluku olisi noin 100 000 nykyistä pienempi. Suuri syy tähän on työmäärään nähden riittämätön palkkaus ja huonot työolot. VIIME VIIKOLLA julkaistu Suomen väestöennuste oli odotuksiakin synkempi. Syntyvyys on romahtamassa. iStock Perhepolitiikka ei ole pajatso. Suomessa on 50 kuntaa, joissa 16 vuotta täyttäneestä väestöstä on eläkkeensaajia yli Sote-tehtävistä katoaa koulutettua väkeä koko ajan muille aloille. Hoitajapulaa ei ratkaista – ainakaan riittävän nopeasti – koulutuksen lisäämisellä tai ulkomailta tuotavalla työvoimalla. Aron mukaan syntyvyyteen voidaan jonkin verran vaikuttaa perhepoliittisin keinoin kuten tulonsiirroilla tai palveluilla. – Suomella on nyt kaksi vaihtoehtoista tulevaisuuspolkua. Vielä vuonna 2012 ennustettiin Suomen väkiluvun kasvavan vuoteen 2060 asti ja ylittävän kuuden miljoonan rajan. OLLI KÄRKKÄINEN TWITTERISSÄ Syntyvyydessä riittävän iso taloudellinen kannustin rinnastuu mielestäni pakottamiseen. Nyt tarvitaan rahaa. Toinen vaihtoehto on, että aletaan vakavasti pohtia yhteiskuntapoliittisia keinoja, Timo Aro totesi Helsingin Sanomien haastattelussa. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Rahaa ja järkevät työolot Hyytävä arvio ja tulevaisuus V IIK O N LU KU 50 prosenttia. Kuinka monta koulua (ja missä) tulevaisuudessa tarvitaan. Aro totesikin, että tämän suurempaa varoitussignaalia ei voi antaa. Lisärahalla perhepolitiikkaan ei saada automaattisesti lisää lapsia. Alueja väestökehityksen asiantuntija Timo Aro pitää uuden väestöennusteen lukuja jäätävämpinä kuin hän osasi odottaa. TAPIO BERGHOLM TWITTERISSÄ Syntyvyyden lasku näkyy nopeasti arjessa ja kunnissa. Esimerkiksi Etelä-Koreassa syntyvyyttä on yritetty kääntää kasvuun käyttämällä miljardeja euroja muun muassa ilmaisiin ja parempiin julkisiin päiväkoteihin sekä paremmilla vanhempainvapaiden ehdoilla
Samalla tavalla vaikuttaa vanhempien koulutus. ALUEPOLITIIKKA Seuraavaksi pakkosiirretään suomalaisia SUOMELLA RIITTÄÄ haasteita. Kukapa ei haluaisi pitää koko Suomea asuttuna. Syystäkin, sillä esimerkiksi puoli miljoonaa suomalaista on jo ulosotossa, ja määrä kasvaa. De_10102019_08.indd 9 2.10.2019 14.23. Omalla tai velkarahalla, uskoo Demokraatin väki Helikopteriraha SANANSELITYS Helikopteriraha yksinkertaistettuna tarkoittaa, että keskuspankin rahoituksella valtio antaa rahaa kansalaisten käyttöön kulutuksen ja investointien lisäämiseksi. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Hyvä velkajuhlaa viettävä Suomen kansa Synkistelijöiden mukaan talous sukeltaa niin maailmalla kuin meillä koto-Suomessakin. YHTEISKUNTALUOKAT Luokkajako ei sula SUOMESSA, TASA-ARVON mallimaassa, yhteiskunnallinen luokkajako on edelleen vahva. Näistä ensimmäinen vauhdittaa jälkimmäistä. Helsingin Sanomien kyselyyn vastanneista suomalaisista lähes 70 prosenttia kuitenkin piti koko Suomen asuttuna pitämistä tärkeänä. Velkavetoisen kulutusjuhlan jäljiltä kansalaisten vetoapu taloudelle voi hyytyä ennen aikojaan. Mutta miten se tehdään. Kohta taas kaivataan kuluttajaa ja kotimaista kulutusta pitämään talouden pyöriä pyörimässä, jos vienti alkaa sakata. Edellä mainittu kehitys on haaste monelle puolueelle. Vaarana on inflaation karkaaminen, mikä synnyttäisi hallitsemattoman hintojen nousun ja rahan arvon heikentymisen. Helikopteriraha rahoitetaan luomalla uutta keskuspankkirahaa. Väki pakkautuu kaupunkeihin, ja monet pienemmät kaupungit ja paikkakunnat ovat kurjistumiskierteessä, jossa nuoret, palvelut ja työpaikat häviävät. Viime vuoden lopussa 50 Suomen kunnassa yli 16-vuotiaista oli eläkeläisiä yli puolet. Kaupungistumisen globaali trendi toimii Suomessakin. Joka kolmannessa tapauksessa ulosottoon päätynyt velka on alle 500 euron suuruinen. Suomen Pankkikin on huolestunut velkatilanteesta. Syntyvyys sakkaa, ja maaseutu tyhjenee. Suomi on yrittänyt aluepolitiikalla vahvistaa pienempien paikkakuntien elinvoimaisuutta, mutta heikoin tuloksin. Jos syntyvyysennusteet pitävät paikkansa, pitää valtion toimintojen hajauttamisen lisäksi miettiä myös väestön pakkosiirtoja. Suomen Pankin tiedotteen viesti on: ”Makrovakausvälineistöä tulee täydentää uusilla välineillä, kuten kotitalouden kokonaisvelkojen ja tulojen suhdetta rajoittavalla enimmäisvelkasuhteella eli velkakatolla”. Nuorten aikuisten äänestysprosentti yli kaksinkertaistui, jos ainakin toisella vanhemmalla oli ylempi korkeakoulututkinto verrattuna vain peruskoulun käyneiden vanhempien lapsiin. Kyselyssä ei avattu, mitä Suomen asuttuna pitäminen tarkoittaa. Esimerkiksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 30-vuotiaista äänesti 86 prosenttia, mutta pelkän peruskoulun suorittaneista vain 31 prosenttia. Tutkija Hannu Lahtisen tuoreen väitöskirjan mukaan omaan talouteen ja yhteiskunnalliseen asemaan liittyvät erot eri väestöryhmien kesken ovat jyrkentyneet eli hyvätai huono-osaisuus ja yhteiskunnallinen aktiivisuus tai passiivisuus periytyvät. Muun muassa talousmedia The Financial Times kirjoittaa, että ”EKP voisi antaa jokaiselle euroalueen kansalaiselle 200 euroa kuussa, kunnes inflaatio nousee kahteen prosenttiin... Etenkin keskustan äänes täjät olivat tätä mieltä. Etenkin SDP voi jatkossa kärsiä siitä, että duunariammatit vähenevät. Vastaavasti esimerkiksi kokoomus ja vihreät todennäköisesti hyötyvät hyvin koulutettujen ja ansaitsevien suuremmasta äänestysaktiiviusuudesta. Mutta nyt on vielä synkempi uhkakuva edessä, sillä suomalaiset ovat velkaantuneet vauhdilla. Sinua huudetaan kohta apuun ja kuluttamaan – jos taloustilanne heikkenee. Mutta hyvä Suomen velkainen kansa, ollos huoletta. Tämä näkyy esimerkiksi kouluttautumisessa ja äänestyskäytöksessä. Kotitalouksien velan määrä suhteessa tuloihin on kaksinkertaistunut 20 vuodessa 127 prosenttiin. Elvytysohjelma maksaisi noin 908 miljardia euroa eli puolet siitä, mitä EKP on käyttänyt euromaiden velkapapereiden ostoon”
Kuka on vasemmistoliiton puoluesihteeri. Rho de Isl and De_10102019_10.indd 10 2.10.2019 13.15. 10. Mikä maa on lentopallon hallitseva Euroopan mestari sekä miehissä että naisissa. Mikä on maailman suurin kullan tuottajamaa. Minä vuonna europarlamentaarikot valittiin ensimmäisen kerran suorilla vaaleilla. Kiin a 9. 3. 9. 2. 10 Demokraatti MAAILMAN TILA • Selitysteksti VIIKON MEEMI PÄTKÄT ”Kuinka te kehtaatte?” K ansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan kauniista puheista huolimatta maapallo lämpenee ennustettua nopeammin. Mistä sanoista IPCC on lyhenne. Päättäjiä näkyvämpään roolin ilmastonmuutoksen vaikutusten varoittelussa on noussut nuori Greta Thunberg, joka muun muassa puhui YK:n ilmastokokouksessa syyskuussa. Kuka esiintyy kuvassa. Sep po Kää riä ise n 10. Vaikutukset ovat dramaattisia. 4. Mikä oli Neuvostoliiton entisen ulkoministeri Molotovin etunimi. 197 9 5. Samalla noin puolet suomalaisista haluaa Suomesta ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijän. Joo nas Lep pän en 3. Mika on Yhdysvaltain pienin osavaltio pinta-alan mukaan. Vja tse sla v 8. AFP / Yasuyoshi Chiba ”Hipulihei, gnuun mentävä aukko!” 10 VIS V 1. Kuka toimi Demarinuorten puheenjohtajana 1992–1994. Int erg ove rm ent al Pan el on Clim ate Cha nge eli hal litus ten väl ine n ilm ast onmuu tos pan eel i 2. Kenen kirja on äskettäin julkaistu Aidan toiselta puolelta. Esimerkisi merenpinta voi nousta nykyisestä 30–40 senttistä jopa metriin vuoteen 2100 mennessä eli kaksinkertaista vauhtia verrattuna viime vuosisataan. Puheessaan Thunberg haastoi tämän päivän päättäjiä kysymällä ”kuinka te kehtaatte”. Grönlannin jäätikön lisäksi myös Etelämantereen sulaminen on kiihtymässä. 8. Jac que s Chi rac 6. Thunbergin kansainvälisestä merkityksestä kertoo myös se, että hän on onnistunut haastamaan jopa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin, joka on twiiteissään väheksynyt Thunbergiä. Vas tau kse t:: 1. 7. Tar ja Fila tov 7. Ser bia 4. Osa ajankuvaa on, että esimerkiksi Helsingin Sanomien kyselyyn vastanneista suomalaisista lähes puolet ajattelee, että ilmastonmuutoksen vaikutuksia liioitellaan julkisuudessa. 5. 6
Puusta saadaan myös uusiutuvaa energiaa. Puu käy esimerkiksi muovin vaihtoehdoksi, rakentamiseen ja tekstiilien raaka-aineeksi. Vaikka tes-neuvotteluihin ei voi vastapuolta valita, niin mielestäni neuvottelija ei ole hoitanut työtään kunnolla, jos asiat menevät henkilökohtaiselle tasolle. Niitä yhdistää oikea työ! Panimoja virvoitusjuomateollisuudessa valmistetaan hienoja kotimarkkinatuotteita, metsäteollisuudessa merkittäviä vientituotteita, ja satamien kautta ne päätyvät maailmalle. Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva ja iStock MAAILMA TARVITSEE TUOTTEITA KORVAAMAAN FOSSIILISIA RAAKA-AINEITA. Delfiini on aika fiksu, nopealiikkeinen ja sympaattinen eläin. Mutta aina jossain vaiheessa sopu syntyy. Viihdyn vedessä ja pidän etenkin uimisesta. Hyvä meno, valmistumme kohta alkaviin työmarkkinaneuvotteluihin. 11 Demokraatti Metsästä kajahtaa Metsäteollisuus on jälleen auringonnousun ala. Kuinka tosi on Metsäteollisuuden toimitusjohtajan silmin katsottuna työmarkkinasanonta ”asiat riitelevät, eivät ihmiset”. Kolme tekijää, jotka tekevät metsäteollisuudesta auringonnousun alan. Mikä meno, Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja. Asteikolla 1–10, kuinka helppoa on löytää sopu Paperiliiton kanssa. Digitaalisuus, ilmastonmuutoksen torjunta ja kaupungistuminen. Miksi. Voimaeläimesi on delfiini. Näinhän se on, että sopua ei synny, jos neuvottelut menevät ihmisten välisiksi. Mikä näitä yhdistää. Urasi on edennyt Panimoja virvoitusjuomateollisuudesta Satamaliiton kautta Metsäteollisuuteen. Maailma tarvitsee tuotteita korvaamaan fossiilisia raaka-aineita. Ehkä 5. De_10102019_10.indd 11 2.10.2019 13.15. Meille työnantajana on neuvotteluissa isoin asia saada parannettua työehtosopimuksen tuottavuutta ja turvata metsäteollisuuden toimintaedellytykset Suomessa. Ei se ole koskaan helppoa
Siinä noin kolmannes vastaajista ilmoitti palkanneensa työntekijän jossakin yrityksen toiminnan vaiheessa. Taikatemppuja ei ole, mutta on yksittäisiä puroja ja niistä syntyviä virtoja. Moni yksinyrittäjä on pienituloinen. Toisin sanoen liki puolet kyselyyn vastanneista yksinyrittäjistä ansaitsee kuukaudessa alle 2 000 euroa. Muutos on merkittävä. De_10102019_12.indd 12 2.10.2019 13.20. Jo on siis aikoihin eletty, kun Suomen Yrittäjät ja sen kokoomustaustainen johtaja kehuu demarijohtoista hallitusta. Ruotsissa lasketaan vanhempainvapaalla olevat työllisiksi, Suomessa ei. Suomessa yritetään yksin YKSINYRITTÄJIÄ ON 50 % ENEMMÄN KUIN 2000LUVUN ALUSSA. Prosentuaalisesti noin 60 000 lisäys tarkoittaa lähes 50 prosenttia. Kujala toimi kokoomuksen ministeriryhmän valtiosihteerinä ja erityisavustajana viime hallituskaudella. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà kirjoitti tässä lehdessä kuukausi sitten, että tavoiteltu työllisyysaste olisi jo saavutettu, jos työllisyys tilastoitaisiin Suomessa samalla tavalla kuin Ruotsissa, johon meitä usein verrataan. Kaikista vastanneista hieman useampi kuin joka viides kertoo ansaitsevansa alle 1000 euroa kuukaudessa ja noin neljännes 1000–2000 euroa kuukaudessa. 12 Demokraatti Kirjoittaja on Demokraatin va. Yleensä tuki-virityksiin ainakin markkinahäiriöperustein penseästi suhtautuva Suomen Yrittäjät on jo antanut tukensa hallituksen suunnitelmalle. Rane Aunimo rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo analyysi Jo on aikoihin eletty, kun Suomen Yrittäjät kehuu demarijohtoista hallitusta. Vähän yli neljäkymmentä prosentta yksinyrittäjistä ei ole palkannut tai edes harkinnut kenenkään rekrytoimista. Suomen Yrittäjät julkisti elokuussa Yksinyrittäjäkyselyn. K aksi kolmasosaa kaikista Suomessa toimivista yrittäjistä on yksinyrittäjiä. Pienten ja keskisuurten yritysten rekrytukikokeiluun on kirjattu hallitusohjelmassa 25 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022. Hallitusohjelmankin mukaan yksinyrittäjän riskiä palkata ensimmäinen työntekijä madalletaan luomalla hallinnoltaan mahdollisimman kevyt tuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Järjestön varatoimitusjohtaja Anssi Kujala huomautti SY:n verkkosivuilla, että jos 182 000 yksinyrittäjästä edes pieni osa päättää tuen perusteella ottaa sen ensimmäisen työntekijän, toimeliaisuus lisääntyy ”passiivisen joutenolon sijaan”. Tilastokeskuksen mukaan yksinyrittäjiä oli vuosituhannen alussa 123 000 mutta vuonna 2018 jo 182 000. Kujala huomautti, että kaksi kolmasosaa yksinyrittäjistä ilmoitti kyselyssä hakevansa yritystoiminnassaan kasvua. Siksi tarvitaan todellisia poliittisia toimia. Jos haluamme maahan lisää työllistyneitä, myös yksinyrittäjien tilanne kysyy huomiota. Joka viidennes kertoi kyselyssä harkinneensa palkkaamista. Vajaa kolmannes kyselyyn vastaajista ilmoitti kasvun esteeksi työllistämisen kalleuden ja vajaa kolmannes työllistämiseen liittyvän riskin. päätoimittaja. HALLITUS TAVOITTELEE 75 prosentin työllisyysastetta. Kun yksinyrittäjä sairastuu, hän sairastuu kirjaimellisesti yksin. Työllisyysasteen tekninen nostaminen ei tietenkään kohenna julkisen talouden tilaa. Yksinyrittäjien määrä on lisääntynyt selvästi 2000-luvun aikana
Autoilun verotus on yksinkertaisinta keskittää polttoaineveroon. EI Autoilun verotus menee kohtuuttomuksiin, kun auton omistajaa verotetaan asiasta jos toisesta. Kaupunkiseuduillakin 70–80 % kilometreistä ajetaan henkilöautolla. EI Maksuista tulisi alueellinen erillisvero. Maksuilla voisi kehittää ympäristöystävällisempää liikennejärjestelmää. NOUSUSSA LASKUSSA Teksti Rane Aunimo Ei! Lähde: Autoalan tiedotuskeskus Lähde: Tilastokeskus Kaikki Täyssähköautot Hybridit rekisteröidyt henkilöautot/2018 2 404 2 696 334 13 095 De_10102019_12.indd 13 2.10.2019 13.20. Autot Syyskuussa ensirekisteröitiin 8 436 henkilöautoa. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI PASI NIEMINEN Autoliiton toimitusjohtaja PEKKA RISSA Autoalan keskusliiton toimitusjohtaja KIMMO KILJUNEN Kansanedustaja (sd.) Suomen autokanta sähköistyy hitaasti G ra fii kk a: Ti m o Sp ar f / Lä hd e: Ti la st ok es ku s EI Suomi on harvimmin asuttu EU-maa. Määrä on 29,1 % viime syyskuuta suurempi. Joukkoliikenne ei palvele kaikkina aikoina ja kaikilla yhteysväleillä. D-gallup: Pitäisikö ruuhkamaksut ottaa käyttöön Suomessa. Ne tulisi toteuttaa loukkaamatta autoilijoiden yksityisyyttä liikaa. Bensa Moottoribensiiniä on myyty tammi– elokuussa 2,2 % viime vuoden alkupuolta vähemmän. KYLLÄ Selvitykset optimaalisista malleista, vaikutusarvioinnit ja lainsäädäntö laaditaan ensin ja päätökset pääkaupunkiseudulle tehdään tämän jälkeen. Pysäköintimaksut toimivat jo nyt ruuhkamaksujen tavoin. Ruuhkamaksujärjestelmä on kallis rakentaa ja ylläpitää. 3/5 HARRI HÖLTTÄ Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja SUVI RIHTNIEMI HSL:n toimitusjohtaja KYLLÄ Isoimmissa kaupungeissa kyllä
Yhteistyönkin pitää palvella omaa etua. – Ei meillä ole mitään erimielisyyksiä, Häkkänen sanoo. Häkkänen sanoo, että Suomen kokoomuksella on oma linjansa esimerkiksi turvallisuudessa ja maahanmuutossa. Meillä yhdessä pohditaan, miten mihinkin hankkeeseen lähdetään. Häkkänen tosin sanoo tulkinneensa perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon puheita niin, että tukea kokoomuslaisen talouspolitiikan peruslinjalle olisi tulossa. RUOTSISSA PAIKALLINEN kokoomus on ruotsidemokraattien paineessa muuttanut politiikkaansa. Eli lähdettekö siitä, että oppositiopolitiikkaa tehdään nimenomaan yhdessä perussuomalaisten kanssa. – Ei tässä mistään erityisesti profiloinnista ole kyse vaan siitä, ettei hallitus tunnusta hyvinvointiyhteiskunnan talouden pohjan realiteetteja, kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen kuittaa. Tässä mielessä esimerkiksi millekään maahanmuuttopoliittiselle välikysymykselle ei ole edes oppositiossa tarvetta. – Haluamme kyseenalaistaa ja haastaa hallituksen talouspoliittista linjaa, mutta me emme ole ihan selvillä, mikä perussuomalaisten talouspoliittinen linja edes välttämättä on. ARKADIANMÄKI De_10102019_14.indd 14 2.10.2019 10.48. Viime vaalikaudella oli poikkeus, että demarit, vihreät ja vasemmistoliitto löysivät tiiviimmin toisensa. Toistaiseksi suurta ankaruutta ei ole nähty. – Mielestäni on ihan tuulesta temmattu ajatus, että meillä olisi jotain erilaisia näkemyksiä. Kumpikaan ei lähtenyt, mikä ei ollut tällaisen kohtelun jälkeen yllätys. – Ellei sitten sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ja muut keksi uusia hullutuksia, joita on vastustettava. Kokoomus otti kuitenkin jo pienen irtioton, kun se teki käytännössä yksin välikysymyksen hallituksen työllisyysja talouspolitiikasta. – Meillähän on ihan oma jämäkkä, mutta lämminsydäminen linja näissä asioissa. – Ei, jokainen tapaus on erilainen ja jokainen puolue tekee politiikkaa omista lähtökohdistaan. Opposition ykköspuolueen paikasta käydään välillä lähes veristä taistoa. Nyt puolue kuitenkin näyttäisi sosiaaliliberaalien Petteri Orpon ja ryhmäpuheenjohtaja Kai Mykkäsen johdolla ottavan heti hajurakoa perussuomalaisiin. Häkkäsen mielestä on myös ”aivan naiivi käsitys”, että yhteistyön tekeminen jotenkin muuttaisi toisen puolueen arvomaailmaa tai ideologiaa. Nyt joudutaan tapauskohtaisesti katsomaan, missä asiassa löydetään. Samoin myös talouspolitiikassa ja työllisyyspolitiikassa. Ja kokoomuksella on kokoomuksen linja. – Monipuoluejärjestelmässä pitää kyetä tekemään yhteistyötä, mutta omista lähtökohdista. Häkkäsen mukaan oppositiopuolueet tekevät yhteistyötä tälläkin vaalikaudella ja myös välikysymykseen kysyttiin muita puolueita. Häkkäsen mukaan vihreät ja osin demarit ja vasemmistoliitto ovat aiemmin luvanneet ”vähän kevyempää ja lepsumANTTI HÄKKÄSTÄ pidetään yleisesti kovemman oikeistolaisen linjan poliitikkona kuin puolueen puheenjohtajaa Petteri Orpoa. Ruotsidemokraatit näkemyksineen ovat vaikuttaneet laajemminkin maan puoluekenttään. Häkkänen sanookin uskovansa, että nykyinen hallitus toteuttaa viime hallituskaudella päätettyjä maahanmuuttopoliittisia toimenpiteitä. Yksin siinä mielessä, että se pyysi vasta välikysymyksen muotoilun jälkeen muita oppositiopuolueita, perussuomalaisia ja kristillisdemokraatteja mukaan. Onko väärä ajatus kokonaan, että voisit tehdä helpommin yhteistyötä perussuomalaisten kanssa kuin Petteri Orpo. Varmasti sitten täytyy pohtia yhteistyötä, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jukka Kopra sanoo. 14 Demokraatti Oppositiossa kipinöi ON NAIIVI KÄSITYS, ETTÄ YHTEISTYÖN TEKO MUUTTAISI TOISEN PUOLUEEN ARVOMAAILMAA TAI IDEOLOGIAA. Näin otaksuu keskustalainen politiikan konkari Seppo Kääriäinen tuoreessa kirjassaan Aidan toiselta puolelta (Teos). Senkin takia kokoomus halusi tehdä välikysymyksen omista lähtökohdistaan ja esittää siinä, että viime hallituskaudella hyväksi osoittautunutta linjaa pitäisi suurin piirtein jatkaa. – Luulen, että perussuomalaiset tukevat niitä esityksiä, jotka on jo tehty. Moni ajatteli vaalikauden alussa, että kokoomus on pakotettu kiristämään esimerkiksi maahanmuuttolinjauksiaan perussuomalaisten oppositiossa asettaman paineen vuoksi. Teksti Johannes Ijäs / Kuvankäsittely Timo Sparf K okoomuksen ja perussuomalaisten keskinäinen kamppailu johtavan oppositiopuolueen asemasta käy ilmeisen ankaraksi
Purran mielestä ero konkretisoitui tähän ja kokoomus on työllisyystoimissaan De_10102019_14.indd 15 2.10.2019 10.48. Purran mukaan perussuomalaiset on valmis yhteistyöhön kokoomuksen kanssa niissä asioissa, joissa siitä on puolueelle hyötyä ja joissa jaetaan yhteiset näkemykset. vuusharkinnnan poistamisesta, joka kokoomukselle käy mutta perussuomalaisille ei. Puolue on jo pyöritellyt mahdollista välikysymystä, mutta Purra ei kerro tästä enempää. – Puolueena pyrimme katsomaan omaa palloa ja miettimään mihin suuntaan sitä viedään. Perussuomalaiset harkitsee tapauskohtaisesti, pyytääkö se kokoomusta välikysymyksiin mukaan. PERUSSUOMALAISTEN ENSIMMÄINEN varapuheenjohtaja Riikka Purra katsoo, että media yrittää herätellä pääoppositiopuolueita riitelemään keskenään. Hän ei tarkoita, että oppositiopolitiikassa lähdettäisiin siitä, että tulevaisuudessa oltaisiin samassa hallituksessa. Perussuomalaiset Purra mieltää kansallismieliseksi puolueeksi. Suoraan kokoomus tosin ei tavoitettaan välikysymyksessä maininnut. Jos tämä toteutuu, Häkkäsen mukaan saattaa seurata opposition ”yhteinen ärähdys”. – Ei samoilla sanoilla varmastikaan, sillä perussuomalaisilla on omanlainen sävy tässä hommassa. – Tämä lausuntoni ei sisällä mitään tavoitteita. KOKOOMUKSEN PURRA tulkitsee siirtyneen oppositiossa talouspolitiikassa oikealle päin. Purra katsoo, että perussuomalaisten asema oppositiossa on hyvä, koska puolue ei hänen mielestään lukeudu vasemmalle eikä oikealle. – Julkiselle taloudelle negatiivisen työperäisen maahanmuuton salliminen ei ole kannattavaa, vaikka se olisi hyödyllistä yksittäiselle yritykselle, Purra sanoo. Totta kai meihin halutaan pitää hajurako. Häkkäsen mielestä tässä oli kyseessä ”millimetrin kokoinen” ero, jonka perussuomalaiset ”keksimällä keksi”, jottei tarvitsisi tulla välikysymykseen mukaan. – Me näemme, että kokoomus on opposition ykköspuolue ja haluamme, että muutkin näkevät asian näin ja teemme töitä sen eteen, Jukka Kopra sanoo. – Kokoomus on selvästi puhunut hyvätuloisten asemasta, korostanut ahkeraa keskiluokkaa. Kopra katsoo, että jos kokoomus ja perussuomalaiset menestyvät vaaleissa hyvin, siinä voisi olla keskusteluihin tuleva hallituspohja. Se on paljon oleellisempaa kuin kisaaminen kokoomusta vastaan. Välikysymyksessä ero tiivistyi kysymykseen ulkomaisen työvoiman saatasuorastaan ”ylikorostanut” saatavuusharkinnasta luopumista. – Meillä ei ole mitään fundamentaalista syytä ystävystyä tai karttaa kokoomusta, eikä ketään muutakaan. On mahdollista kritisoida molempiin suuntiin, tai tarvittaessa tukea. 15 Demokraatti MEILLÄ EI OLE MITÄÄN FUNDAMENTAALISTA SYYTÄ YSTÄVYSTYÄ TAI KARTTAA KOKOOMUSTA. Purran mukaan välikysymys osoitti, että puolueilla on merkittäviä eroja, vaikka huoli taloudenpidosta ja kansainvälisen talouden merkeistä ja vaikutuksista jaetaan. Mutta luulen, että jos vihreät, demarit ja vasemmistoliitto löysäävät maahanmuuttolinjaa ja kepu hyväksyy sen, voi tulla yhteisiä signaaleja, mutta eri sanoilla, Häkkänen sanoo. paa” maahanmuuttoja turvallisuuspolitiikkaa. Mitään erityisiä linjanmuutoksia kokoomus ei Kopran mukaan tee, vaan vanha tuttu linja jatkuu. Periaateohjelmassa puhutaan myös kristillis-sosiaalisesta puolueesta, minkä Purra myös hyväksyy. – Haluamme profiloitua ahkerien ja työtätekevien ihmisten puolueena. – Kokoomuksessa myös maahanmuuttokritiikki on aika paljon voimakkaampaa kuin hallituskaudella, Purra sanoo
Teksti Simo Alastalo, Beirut De_10102019_16.indd 16 2.10.2019 14.37. 16 Demokraatti ILMIÖ Lähi-idän takapiru Lähi-itä pyristelee Iranin kutomassa seitissä. Iran on kuin yhtiö, jonka omistamia yrityksiä ovat muun muassa Hizbollah ja Huthi-kapinalliset. Libanon on iso ässä Iranin hihassa
17 Demokraatti S yyskuun puolivälissä maailman suurimman öljynjalostamon toiminta Saudi-Arabian Abqaiqissa lamautettiin sotilaallisella iskulla. Jumalan puolue) on nykyisin sekä aseellinen ryhmittymä että poliittinen puolue. Slim vakuuttaa, että järjestön Edesmenneitä shiiajohtajia tienvarsitaulussa Qanassa Etelä-Libanonissa. iStock / Joel Carillet De_10102019_16.indd 17 2.10.2019 14.37. Kun järjestön luonnetta selvittää asiantuntijoilta, mikään Hizbollahiin liittyvä ei vaikuta yksinkertaiselta. Beirutin eteläisellä shiia-alueella asuva libanonilainen kustantaja ja kansalaisaktivisti Lokman Slim on eri mieltä. Israelin ja PLO:n konfliktista syttyneen Libanonin sodan myötä syntynyt Hizbollah (suom. Aseistuksen ja rahojen on sanottu kulkevan Iranista Jemeniin libanonilaisen Hizbollah-järjestön kautta. Todelliseksi syyksi on arveltu Lähi-idän valtakamppailun toista osapuolta Irania, joka aseistaa Huthi-kapinallisia. Lennokeilla ja risteilyohjuksilla toteutetusta iskusta ottivat vastuun shiialaiset Huthi-kapinalliset, joita vastaan Saudi-Arabia käy Jemenissä sotaa. Hizbollah on yhteyden kiistänyt. Iranin suurajatollah Khomeini (ylh.vas.), Hizbollahin pääsihteeri Abbas al-Musawi ja Hizbollahin komentaja Imad Mughnijah. Yhdysvaltain mukaan Hizbollah on kokonaisuudessaan terroristijärjestö. EU luokittelee terroristiseksi ainoastaan sen aseellisen siiven
Siitä alkoi vallankumous Libanonin yhteiskunnan ja sen instituutioiden sisällä, Slim sanoo. PAKOLAISTEN MÄÄRÄ ON LIBANONISSA VÄESTÖÖN SUHTEUTETTUNA MAAILMAN SUURIN. Järjestöön ei suhtauduta pelkästään kielteisesti myöskään kristittyjen ja druusien keskuudessa. Tämä on yksi tapa katsoa asiaa. Etelässä noin 45 kilometrin päässä Israelin rajasta Hizbollahilla on myös oma vastarintamuseo, jonka rahoitus on peräisin osittain Libanonin valtiolta. Se on osa Iranin pyrkimystä soluttautua Lähi-idän shiiayhteisöihin ja määritellä niiden agenda, Slim sanoo. – Armeijan ja Hizbollahin välillä puhutaan epävirallisesti työnjaosta, jossa Hizbollah hoitaa Libanonin ulkorajojen turvallisuuden ja armeija sisäisen turvallisuuden. On kuvaavaa, että Hizbollah käynnisti itsenäisesti konfliktin Israelin kanssa vuonna 2006. Sen omistamia yrityksiä ovat Hizbollah, jotkut muut Syyriassa taistelevat joukot, Jemenin Huthi-kapinalliset ja Nigerian sheikki Zakzakyn taistelijat. – Ensimmäinen vaihtoehto on ajatella Hizbollah Israelin invaasion varjossa syntyneeksi poliittiseksi järjestöksi, jolla on aseellinen siipi ja etuoikeutettu suhde Iraniin. Aseistukseltaan ja sodankäyntikyvyltään Hizbollah on voimakkaampi kuin Libanonin virallinen armeija. – Pelkään eniten Hizbollahia yhteiskuntaan soluttautuneena islamistisena puolueena. Hizbollah ylläpitää Libanonissa myös sairaaloita. Slim havainnollistaa asiaa ottamalla esimerkiksi suuren kansainvälisen yhtiön, joka omistaa yrityksiä eri puolilta maailmaa. Kyse on samasta toimintamallista, joka toteutuu eri maissa. Järjestö on ainoa Libanonin sisällissotaan osallistunut ryhmittymä, joka pitää edelleen kiinni aseistaan. Libanonin sisällissodan tapahtumia ja historiaa kartoittavaa Hayya Bina-järjestöä johtava Slim valitsee selityksistä jälkimmäisen. – Iran on tässä ajassa pohtinut haluaako se vallata Libanonin avoimesti vai sisältäpäin. – Jos ajattelemme jälleen yritystä, niin neljässäkymmenessä vuodessa sille on kertynyt paitsi työntekijöitä myös entisiä työntekijöitä, kerhoja työntekijöille ja lastentarhoja työntekijöiden lapsille. Hizbollah on liki neljän vuosikymmenen mittaisen historiansa aikana päässyt syvälle Libanonin yhteiskuntaan. Vuonna 1992 iranilaiset sallivat Hizbollahille parlamenttivaaleihin osallistumisen. LOKMAN SLIM piirtää Hizbollahista kuvan, joka muistuttaa kaikkialle ulottuvaa hämähäkinseittiä. Aseistus pelottaa Slimiä kaikkein vähiten. 18 Demokraatti D-ILMIÖ voi nähdä hyvin monimutkaisena, mutta tarjolla on myös suoraviivainen vastaus. Kun Isis pyrki Syyrian sodan aikana vuorten yli Libanoniin, Hizbollah ja armeija torjuivat sen yhteistyössä, Sundell sanoo. Valtio valtiossa -ilmaisu pitää sisällään järjestön aktiivisen roolin muun muassa sosiaalipalveluissa ja koulutuksessa. PÄÄKAUPUNKI BEIRUTIN katukuvassa Hizbollah ei näy juuri mitenkään satunnaisia sivukatujen julisteita lukuunottamatta. Tuossa ajassa yritys on luonut myös omat palkitsemisjärjestelmänsä ja tapansa rangaista rikkomuksista. Libanonin parlamentilta ei kysytty mitään. Kohti Israelin rajaa ajettaessa järjestön aseellisen siiven keltaisia rynnäkkökiväärillä koristeltuja taistelulippuja on miltei kaikkialla. Se on osa kansalaisyhteiskuntaa, hallintoa, turvallisuuskoneistoa ja armeijaa. – Toinen tapa on todeta, että Hizbollah on Iranin luomus ja täysin sen ohjauksessa. – Yhtiön nimi on Iran. – Iranin ja Hizbollahin suhdekoukerot ovat monimutkaiset, mutta suhteen ydin on yksinkertainen. Hizbollah on Slimin mukaan kaikkialla. De_10102019_16.indd 18 2.10.2019 14.37. Suomen Lähi-idän instituutissa Beirutissa työskentelevä tutkija Taavi Sundell käyttää Libanonin ja Hizbollahin suhteesta ilmaisua valtio valtiossa. Museossa on esillä Libanonin sodan aikaisten aseiden lisäksi myös iranilaisia ohjuksia ja nykyaikaisia drone-lennokkeja
Syyskuun alussa kaksi alkuperältään israelilaiseksi epäiltyä lennokkia tuhoutui Libanonin ilmatilassa. Sodat tuovat rahaa. 19 Demokraatti LÄNSIMEDIASSA TERRORISMI liitetään useimmiten Isisiin tai al-Qaidaan. Libanonin presidentti on heidän miehiään, parlamentin puhemies on heidän miehensä, jopa pääministeri Saad al-Hariri toimii lopulta heidän tahtonsa mukaan. Restauroitu keskusta on nykyään täynnä tavallisten kansalaisten ulottumattomissa olevia luksusmerkkien myymälöitä. Sen Libanoniin tekemät lukuisat Investoinnit ovat turvassa. Juuri nyt Iran on Slimin mukaan tyytyväinen valta-asemaansa Libanonissa. Kun siihen päälle lisätään Iranin jännitteet, ensi vuodelle ei ole luvassa hyvää, Sundell sanoo. Israelin armeija vastasi tulitukseen. – Sanon nyt jotakin joka saattaa järkyttää. Iranilaiset lupasivat hamasille enemmän aseita ja rahaa. Libanonin taloustilannetta voisi luonnehtia katastrofiksi. Harva muistaa, että itsemurhapommitukset otti ensimmäisenä käyttöön shiialainen Hizbollah. Hizbollah ei tarvitse suoraa vallankumousta ja keltaista lippuaan valtion lipputankoon. iStock / Joel Carillet Iranin edellinen presidentti Mahmud Ahmadinežad, Syyrian johtaja Bashar al-Assad ja Hizbollahin nykyinen johtaja Hassa Nasrallah ravintolan julisteessa Syyrian Damaskoksessa. Sen osina voi pitää Iranin tankkerikaappauksia ja iskuja Saudi-Arabian öljyteollisuuteen. Slim kertoo pelkäävänsä, että Iranista tulee yhä enemmän ja enemmän Libanonin ja Israelin vastaisen rajan vakauden tae. Hizbollah vastasi ampumalla Israeliin panssarintorjuntaohjuksia. Poliittiset eturyhmät jakavat varoja ja erilaisia etuja omille kannattajilleen. – Rahat ovat loppu, maassa on pakolaisia, infrastruktuuri hajoaa ja poliitikot tappelevat keskenään. – Hizbollah ohjaa yhteiskuntaa taustalta ja tarvittaessa puuttuu suoraan tilanteeseen. Taloustilanteemme on huono, koska kukaan ei halua rahoittaa sotaa. He säästävät Libanonin loppuun saakka. – Ei pitäisi unohtaa, että sunniterroristit oppivat paljon Hizbollahilta. Iran taistelee mieluummin Jemenissä tai Syyriassa ja aiheuttaa hämminkiä Irakissa. Tilanne voisi Slimin mukaan eskaloitua, jos Iran kokee suoran maasodan todelliseksi uhaksi. Taavi Sundellin mukaan maan pitäisi kaiken järjen mukaan jo olla konkurssissa. Haurasta rajaa valvoo runsaat 14 000 YK:n rauhanturvaajaa. Sodalta suojelevat muun muassa Yhdysvaltain karut kokemukset Irakissa. De_10102019_16.indd 19 2.10.2019 14.37. – Libanon on viimeinen ässä Iranin hihassa. Elokuun alussa palestiinalaisen Hamasin edustajat vierailivat Teheranissa. Vakaus edellyttää enemmän järkevää taloudenpitoa. LOKMAN SLIMIN mukaan Libanonissa rauhan hintana on huono taloustilanne. Molemmat niistä edustavat sunni-islamista versonutta jihadismia. – Täällä on ihmisiä edelleen töissä rautateillä, joihin valtio budjetoi joka vuosi huomattavia summia, vaikka koko maassa ei ole ollut rautateitä 1990-luvun jälkeen, Sundell sanoo. Välillinen konflikti Yhdysvaltain ja Iranin liittolaisten välillä on jo käynnissä. Libanonin murhattu pääministeri Rafik Hariri koplasi taannoin sodan raunioittaman Beirutin keskustan rakennusurakan yhdelle ainoalle yritykselle. Välikätenä toimii Hizbollah. Nykyisin Iran käyttää myös sunneja. Valtaosa kansalaisista elää alle tuhannella dollarilla kuukaudessa ja pieni eliitti omistaa suurimman osan kaikesta. Gini-kertoimilla mitattuna Libanon on yksi maailman epätasa-arvoisimmista yhteiskunnista. Jos he tuntevat todella tukehtuvansa, he voivat käynnistää sodan Libanonin ja Israelin välillä. Suoraa sotaa Yhdysvaltain ja Iranin välillä ei Sundellin mukaan pidetä kovin todennäköisenä
Mitään taistelua ei parhaillaan ole käynnissä. Alue on historiallisesti ollut alueellisten konfliktien kehto. On selvää, että emme tarvitse, mutta miksi valtio on sitten palkannut heidät. Unkarissa ja Tsekissä vieraillut ulkoministeri kehui Unkarin tiukkaa maahanmuuttolinjaa oikeaksi myös Libanonin kannalta. Kortteleiden vaihtoehtoisen sähkön tuottajat muodostavat verkoston, jolla on Slimin mukaan yhteydet poliittisiin johtajiin. Kansainvälistä yhteisöä Libanonin romahdus kiinnostaa ennen muuta sen vuoksi, että maassa on 1,5 miljoonaa syyrialaista pakolaista. Libanon on pieni erillisalue, jolla on kolme rajaa. Myöskään Syyria ei ole entisensä. Saamme valtiolta sähköä 12 tuntia päivässä, loput tuotamme itse. Taavi Sundellin mukaan talouskriisin varjolla tehdään myös populistista politiikkaa. Suhde ei ole tasa-arvoinen. – Saudi-Arabia, Yhdysvallat ja EU eivät halua, että Libanon olisi täysin Iranin kontrollissa. Jos et halua, että 1,5 miljoonaa syyrialaista ryhtyy ylittämään Välimerta ja pyrkimään Eurooppaan, heidät täytyy majoittaa jonnekin muualle. Keinona on sinne tänne jaettavat valtion varat. Slimin mukaan yhteiskunnan vakaus perustuu korruptioon. Libanonissa silloin tällöin puhkeavat pienet paikalliset yhteenotot ja hallituskriisit ovat tässä kokonaisuudessa Slimin mukaan aivan normaaleja. – Al-Assad on Hizbollahin eli Iranin suojatti. Generaattorit toimivat polttoöljyllä. – Jos Bashar al-Assad halutaan pitää vallassa, syyrialaispakolaiset eivät voi palata kotiin. Kaikki tämä on hyvin yksinkertaista. Yksi rajoista on Välimeri, yksi Israelin ja yksi Syyrian vastainen. – Jos johtajat luopuisivat korruptiosta, mikä tahansa häiriö voisi muuttua veriseksi konfliktiksi. Tilanne hyödyttää epävirallista taloutta. Vakaus on menetetty, jos poliitikot eivät pysty pitämään valitsijoitaan tyytyväisinä. – Sisällissodan päättymisestä on 30 vuotta. Olemme pysyvästi romahduksen partaalla, Slim sanoo. – Retoriikka on todella rasistista. – Jos Libanonin tilanne nopeasti huononisi, pakolaiset etsisivät turvaa jostakin muualta. Sähköjä ei ole saatu korjattua tähän päivään mennessä. Tilanne toistuu päivittäin säännöllisesti, Slim selittää. Kukaan ei halua nähdä taas ihmisten hukkuvan Välimereen, Slim sanoo. – Pakolaisten määrä on Libanonissa väestöön suhteutettuna maailman suurin. – Libanonin poliittinen järjestelmä muistuttaa kiehtovuudessaan ja vaikeaselkoisuudessaan nykytaidetta. HAURAS TALOUSTILANNE näkyy myös itsemurhien kasvaneissa määrissä. 20 Demokraatti D-ILMIÖ Lokman Slimin mukaan kukaan ei virallisesti tiedä kuinka monelle ihmiselle Libanonin valtio maksaa kuukausittain palkkaa. Syyrialaisten lisäksi maassa on muun muassa palestiinalaisia. – Lukuja ei ole olemassa eikä kukaan haluakaan tietää. De_10102019_16.indd 20 2.10.2019 14.37. Syillä ei ole mitään tekemistä tuottavuuden kanssa. litsemilla alueilla siellä täällä, ei ole edes järjestön kumppani. On parempi, ettei sitä tiedetä. Suomeen siirrettynä se tarkoittaisi 1,5 miljoonaa pakolaista, Sundell sanoo. – Jos tietäisimme, joutuisimme kysymään tarvitsemmeko kaikkia näitä ihmisiä. BASHAR AL-ASSAD on Syyrian sodan myötä menettänyt suuren osan vallastaan. Slimin mukaan syyrialaiset pysyvät Libanonissa sen vuoksi, että kansainvälinen yhteisö päätti vuonna 2013 vetäytyä ja jättää Bashar al-Assadin valtaan Syyriassa. Slimin mukaan al-Assad, jonka kasvokuvia näkyy Hizbollahin avoimesti halSODAT TUOVAT RAHAA. He haluavat pitää kontrollin hauraana. Mitään Hollywood-tyylistä näyttävää romahdusta tuskin on luvassa. – Tasapainon säilyttäminen Libanonissa on aiheena hyvin kiinnostava. Kyseessä on kehä, jossa jokainen yrittää napata itselleen jotakin joltakin toiselta. Kysymys on tasapainon säilyttämisestä. Kristittyjen puolue, jota edustavat ulkoministeri ja presidentti, syyttää kriisistä syyrialaisia pakolaisia. KESKEN HAASTATTELUN Lokman Slimin talosta Haret Hreikin shiiakaupunginosasta katkeavat sähköt. Mutta he eivät halua kyseenalaistaa Iranin hegemoniaa Libanonissa. Hizbollahin johtaja Hassan Nasrallah. Nämä maat haluavat pitää nykyisen yhteishallinnon voimassa, hyvin aktiivisena Iranin puolelta ja hyvin passiivisena omalta puoleltaan, Slim sanoo
21 Demokraatti LIBANONIN JA HIZBOLLAHIN SUHDE ON VALTIO VALTIOSSA. iStock / Catay Hizbollahin lippuja tien vierellä Baalbekissa Bekaan laaksossa. De_10102019_16.indd 21 2.10.2019 14.37
Kaupan palveluhenkilöstöä vähennetään ja siirrytään itsepalvelukassoihin. Toivottavaa on, että palkat nousevat hintoja nopeammin, koska silloin ostovoima kasvaa, ja ajan kuluessa vaurastumme yhä enemmän. Ylikysyntään lääke on hinnankorotus ja ylitarjontaan hinta-ale. Vapailla markkinoilla hinta muuttuu, jotta tasapaino kysytyn ja tarjotun hyödykemäärän välillä saavutetaan. Palvelutuotannon ja tavaratuotannon harmillisen suuresta tuottavuuskehityksen erosta juontaa moni tämänkin päivän arki-ilmiö. Teräskattilan hinta suhteessa ravintolaillalliseen on koko ajan halventunut kyseisellä ajanjaksolla. Ja palkkojen nousutahti eri toimialojen välillä pyrkii olemaan sama, olipa sitten kyse tavaroiden tai palvelujen tuotannosta. Eli asuntojen hintaa määrittää sijainti, maapohjan markkina-arvo. Palveluissa pystytään hyödyntämään vain vähäisessä määrin automaatiota ja muita teknisiä edistysaskeleita. Miksi sitten työvoimaintensiivisten palvelujen hinnat nousevat koko ajan. Hyvä ja ajankohtainen esimerkki hintojen reagoinnista kysyntään ja tarjontaan löytyy asuntomarkkinoilta. Esimerkiksi terveydenhuollossa on halvempaa määrätä lääkkeitä kuin tarjota kuntoutusta ja terapiaa. K uinkahan monta vuotta on siitä, kun hyvä illallinen ravintolassa maksoi yhtä paljon kuin laadukas teräskattila. De_10102019_16.indd 22 2.10.2019 14.37. Hintoihin vaikuttaa tuotantokustannusten lisäksi moni muukin asia. Palkankorotukset vuorostaan seuraavat hintojen nousua. Huonekalut myydään osina ja kootaan itse. Jos kummankin hintakehityksestä piirretään 1900-luvun alusta lähtien käyrä, missä kohtaa käyrät leikkaavat toisensa. Myös verot nostavat työvoimaintensiivisten palvelujen hintoja enemmän kuin tavaroiden hintoja. Hyödykkeiden eli tavaroiden ja palvelujen suhteelliset hinnat muuttuvat muun muassa, kun niiden tuotantokustannukset muuttuvat. Yksi kuljettaja pystyy auraamaan lumet järeällä kalustolla eikä lapionvarsimiehiä tarvita. Palvelujen hinta nousee, kun palkat ja muut työvoimakustannukset nousevat. Sellaisten hyödykkeiden hinnat halpenevat, joiden valmistusprosessin tuottavuutta voidaan merkittävästi parantaa. Tällöin yleensä myös hinnat kuluttajille halpenevat ja laatukin voi parantua. Asuntojen hinnat ovat jo kauan sitten lähteneet eriytymään suurten kaupunkien ja muuttotappiokuntien välillä. Yksi tärkeimmistä on kysynnän ja tarjonnan määrä. Asiakkaita henkilökohtaisesti palvelevia pankkikonttoreita lopetetaan ja siirretään virtuaalimaailman digitaalisiin palveluihin. Tavaroiden tuotannossa on pystytty tekemään liukuhihnan ja automaation valjastamisen jälkeen suuria tuottavuusparannuksia niin, että tuotantokustannus hyödykettä kohti on laskenut. 22 Demokraatti Elina Pylkkänen Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja elina.pylkkanen@labour.fi Indeksi Paku kympillä – kyky huntilla Terveydenhuollossa on halvempi määrätä lääkkeitä kuin tarjota kuntoutusta ja terapiaa. Sen sijaan työvoimavaltaisissa palveluissa näitä keksintöjä ei pysty paljoakaan hyödyntämään. Ominaisuuksiltaan samanlaisen kiinteistön kauppahinta pääkaupunkiseudulla saattaa olla moninkertainen verrattuna maaseutukunnassa sijaitsevaan, ja hintaero johtuu kysynnästä ja tarjonnasta
Kärjistäminen ja roolit eivät itsessään ole pahasta. Kohut ovat alusta saakka olleet Trumpin ydinosaamista, ne varmistivat hänen paikkansa julkisuudessa ja nostivat hänet Yhdysvaltain presidentiksi. Ja säännöllisesti roolit vaihtuvat. Asetelma on tyypillinen, vaikka sitä harvoin myönnetään. Jos Trump ei joudu virkasyytteeseen ja joudu sen vuoksi eroamaan, kaikki aseet häntä vastaan on pian käytetty. Paikoin tyylistä ja näkyvyydestä on tullut niin tärkeää, että se estää tarttumasta aitoihin ongelmiin. 23 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Tarkoitukseton kaikesta huutaminen on tavattoman väsyttävää. Vaikka päätös olisi opposition mielestä oikea, se vesitetään yksityiskohdilla, jotka heikentävät hallituksen kannatusta. Mitä useammin Trump yhdistetään skandaaleihin, sitä vahvemmalta hän vaikuttaa. Vastustajille kohut ovat olleet epäonnistumisia. Aina on ihmisiä, jotka haluavat politiikan sijaan möykkää. Vastuu on äänestäjillä ja poliitikoilla. Kun hälytysnappia painetaan riittävän monesti turhaan, kukaan ei viitsi enää reagoida. KOHUT VAIKUTTAVAT lisäävän Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin todennäköisyyttä päästä toiselle kaudelle. Värikäs keskustelu tuo politiikkaan kaivattua kiinnostavuutta. Paras esimerkki on ilmastonmuutos, josta puolueet olivat ennen vaaleja kilpaa huolissaan. Viis siitä, että ihmiskunta tuhoaa itsensä, politiikassa teatteri on tärkeintä, vaikka tietäisi olevansa väärässä. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Jokainen ilmastopoliittinen edistysaskel on kelvannut hallituksen lyömiseen. Syynä on inflaatio. Jokainen ilmastopoliittinen edistysaskel on kelvannut hallituksen lyömiseen. Yhteistyö on vaarassa kadota yleiseen mölinään samalla, kun alkukantainen meteli nousee politiikan pääasiaksi. Joskus näin käy, vaikka hälytykset olisivat aiheellisia. TÄRKEINTÄ ON POLIITTINEN TEATTERI P oliittinen vastarinta herää usein periaatteen vuoksi, koska vallassa ovat ”väärät” puolueet. Syyskuuhun mennessä hätä maailman tilasta oli vaihtunut närkästykseksi bensiinin litrahintaan kaavaillusta ”järkyttävästä” 6,3 sentin korotuksesta. Mitä enemmän politiikassa heitetään lokaa, sitä vahvempia aineita näkyvyys edellyttää. Hänen itseriittoinen varmuutensa kasvaa vain suuremmaksi. On luontevaa, että oppositioon siirtyvät puolueet asettuvat vastahankaan ja jyrkentävät ilmaisujaan. Skandaalit latistuvat, jyrkkä kieli on huomenna jo kesyä. De_10102019_16.indd 23 2.10.2019 14.37. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Sentteihin juminut oppositio on yrittänyt parhaansa mukaan kääntää ilmastokeskustelun identiteettipoliittiseksi höpinäksi kommunismista ja vihreydestä. Pelkona on, että he saavat sitä
Järjestämme kohtaamisia, joissa jokainen voi olla oma itsensä. – Tilaisuuksissamme noudatetaan turvallisen tilan sääntöjä. Naisten, nuorten ja koko FEMINISMI De_10102019_24.indd 24 30.9.2019 13.26. Teksti Inari Juntumaa / Kuvat Demokraatti F eministinen politiikka vilahtelee aikaisempaa useammin päättäjien puheissa, vaikka feminismi ei ole – ainakaan vielä – noussut talousja ulkopolitiikan valtavirtaan. Feministinen politiikka on myös jo osa hallitusohjelmaa. Puheenjohtaja Katju Aron mukaan tarve omalle puolueelle syntyi, kun perinteiset puolueet eivät ole onnistuneet ratkaisemaan seksismiin ja rasismiin kytkeytyviä ongelmia. Tuppuraisen mielestä feminismin pitää olla kiinteä osa päätöksentekoa ja kriittistä yhteiskunnan analysointia, edistyshakuinen muutosvoima, joka päätöksenteossa huomioi sukupuolivaikutukset ja tiedostaa valtarakenteet, joita purkamalla luodaan parempaa maailmaa. – Rauhansopimuksissa ääni on annettava myös niille, jotka sotatoimista eniten kärsivät. – Feminismini pohjaa tasa-arvon pyrkimykseen, jossa sukupuolella, ihonvärillä, vammalla, tai millään muullakaan ulkoisella seikalla ei määritellä ihmisen arvoa, Tytti Tuppurainen sanoo. SDP:n ehdokkaana vaaleissa oli eduskunnan nykyinen varapuhemies, kansanedustaja Tuula Haatainen, joka piti teemaa esillä omissa puheenvuoroissaan. Se pyrkii muuttamaan maailmaa suuntaan, jossa eri sukupuolten tai vähemmistöjen mahdollisuudet eivät eroa toisistaan. Aina on lupa kyseenalaistaa ja esittää kritiikkiä, hän kertoo. Tytti Tuppurainen nostaa käytännön esimerkiksi ohjelmakirjauksen seurantajärjestelmästä, jolla valtion eri hallinnonaloilla seurataan tasa-arvon toteutumista. Tasa-arvon saavuttaminen edellyttää näiden kysymysten nostamista sivulauseista politiikan kärkeen. PRESIDENTINVAALIEN YHTEYDESSÄ keskusteltiin etenkin feministisestä ulkopolitiikasta. Myös SDP:ssa on keskusteltu viime vuosina feminismistä. 24 Demokraatti TÄMÄN SORTIN FEMINISMIÄ Feministinen politiikka on tasa-arvon politiikkaa, ei vain sukupuoleen liittyvää. Näkyviä vaikuttajia tässä on ollut Demarinaisten puheenjohtaja ja eurooppaministeri Tytti Tuppurainen. VUONNA 2016 Suomeen perustettiin Feministisen puolue. Jos tasa-arvo on päämäärä, feminismi on työkalu, jolla tasa-arvo saavutetaan, Katju Aro sanoo. Aron mukaan feministisessä puolueessa on myös keskusteltu feminismin merkityksestä omalle toiminnalle esimerkiksi hierarkioissa, vallankäytössä ja toiminnan läpinäkyvyydessä. Myös sukupuolivaikutusten arviointi sisältyy kaikkien ministeriöiden hallintojen toimintoihin. – Politiikassa on perinteisesti ollut kyse vallan ja rahan jakamisesta, mutta samalla valtaa jaetaan myös muun muassa ihonvärin ja sukupuolen perusteella
Esimerkiksi pienituloisimmista eläkeläisistä valtaosa on naisia. – Hyvinvointivaltio on kuitenkin tuottanut hyvinvointia tietynlaisille ihmisille, eikä se nähnyt, mitkä ihmisryhmät putoavat yhteiskunnan tukiverkosta. Kalevi Sorsa -säätiölle viime vuonna Feministisempää talouspolitiikkaa -pamfletin kirjoittanut yliopistotutkija Anna Elomäki Tampereen yliopistosta sanoo, että feminismissä on kyse yhdenvertaisuuden edistämisestä ja ihmisiä eri asemiin asettavien käsitysten kyseenalaistamisesta ja purkamisesta. TYTTI TUPPURAISEN mukaan talouskysymyksissä feministinen katse huomaa erityisesti eriarvoistavat rakenteet. Katju Aron mukaan keskiössä on kansainvälinen oikeudenmukaisuus, ymmärrys, että olemme hyötyneet siitä, että globaali etelä on ollut köyhä ja osittain globaalin pohjoisen vallankäytön kohde. Talouteen liittyvät tietyt arvot ja päämäärät, kuten tehokDe_10102019_24.indd 25 30.9.2019 13.26. Niinhän on hyvinvointivaltiossa haluttukin toimia. Eli jos hoidan omia lapsiani, se ei ole taloutta. 25 Demokraatti FEMINISTINEN ULKOPOLITIIKKA LIITTYY MYÖS ILMASTONMUUTOKSEEN. Hyvinvointitalous näkee hyvinvoinnin ja sosiaalisen infran sijoituksena, ei kulueränä. Pyrkimys yhteiskunnalliseen muutokseen on keskeistä. Se pyrkii rakentamaan kaikkien osallisuutta ja hyvinvoinnin edellytyksiä, Aro painottaa. Ulkopolitiikassa on edistettävä ihmisoikeuksia asettamalla ne kauppapoliittisten pyrkimysten edelle tai vähintään ehdoksi. Tytti Tuppuraisenkin mukaan feminismiin linkittyvä keskustelu oikeusvaltiosta ja kansalaisten yhdenvertaisuudesta sopii mainiosti ulkopoliittiseen keskusteluun. Mutta jos palkkaan lastenhoitajan, hoiva siirtyy talouden piiriin. Katju Aron mukaan feministisessä katsannossa asetetaan hyvinvoinnin edistäminen jopa talouden päämääräksi. Naisten on noustava autettavasta kohteesta toimijoiksi ja vaikuttajiksi. – Useinhan ”talous” nähdään muusta yhteiskunnasta erillisenä alueena, jonka rajoja määrittelevät raha ja markkinoilla tapahtuva toiminta. – Naisten ja tyttöjen oikeuksien ja paikallisten demokratioiden vahvistamisen lisäksi on käsiteltävä muun muassa siirtolaisuutta ja ilmastopakolaisuutta ja ymmärrettävä, että meillä on vastuu monista maailman pitkistä konflikteista. Feministinen ulkopolitiikka liittyy samalla myös ilmastonmuutokseen, Haatainen luettelee. Anna Elomäki kiinnitti pamfletillaan huomiota rakenteisiin ja valtaan yksilön ja yksittäisten uudistusten sijaan. – Globaalin talouden valtasuhteiden purkamiseksi tarvitaan uusia tapoja ymmärtää talous ja sen päämäärät. kansalaisyhteiskunnan mukaan ottaminen tuottaa tutkitustikin pitkällä tähtäimellä kestävämmän rauhan. Hyvinvointivaltio on myös ollut kriisissä koko 2000-luvun ajan
– Se, mikä nähdään osana taloutta ja siten arvokkaana, on seurausta historiallisista kehityskuluista. yhtäältä lihantuotannon ja toisaalta biodiversiteetin ja maapallon suojelemisen kannalta. FEMINISMI De_10102019_24.indd 26 30.9.2019 13.26. Tämä kehittää feminismiä edelleen, Elomäki uskoo. Uskon, että tulevaisuudessa lajien välinen oikeudenmukaisuus nousee enemmän keskusteluun, Aro pohtii. SEKÄ ELOMÄKI että Aro näkevät, että rasismin vastaisuus ja sukupuolija seksuaa livähemmistöjen oikeudet ovat tulleet näkyvämmin osaksi feminismiä. Feministisessä tutkimuksessa talouteen luetaan valtavirtakeskusteluissa sivuutettu toiminta, jota ilman talous ja yhteiskunta eivät toimisi ja jota ilman ihmiset eivät selviytyisi ja voisi hyvin. – Tasa-arvo esitetään yhä useammin talouskasvun, kilpailukyvyn ja yritysten toimintaedellytysten näkökulmasta. Entä millaisia painotuksia on tulevaisuuden feminismissä. – Jos pyrimme elämää kunnioittavaan yhdenvertaisuuteen, millainen suhde tulee ottaa muihin eläimiin ja eläinlajeihin TULEVAISUUDESSA LAJIEN VÄLINEN OIKEUDENMUKAISUUS NOUSEE KESKUSTELUUN. – Puhutaan tuottavasta ja uusintavasta taloudesta, Elomäki sanoo. Se ei ole muusta yhteiskunnasta erillistä. Romaninainen kokee erilaista syrjintää kuin valkoinen nainen. Uusliberaali feminismi on yksilökeskeistä eikä huomioi valtasuhteita ja rakenteita. Talous on osa yhteiskunnallisia valtasuhteita ja vahvistaa niitä. Tämä jättää ison osan taloudelle merkittävää toimintaa ja toimijoita näkymättömiin, Elomäki sanoo. On tärkeää kamppailla uusliberalismia, äärinationalismia, yhteiskunnan epädemokratisoitumista ja ilmastonmuutosta vastaan. 26 Demokraatti kuus, tuottavuus ja kilpailukyky. Yritykset omaksuvat feminististä sanastoa ja feminismillä myydään tuotteita. Erityisen huomion kohteena on palkaton työ ja hoiva
Feministinen järjestö tunnistaa hienovaraisetkin tavat rajoittaa osallistumista sekä keskustelee ne auki, jotta kuka hyvänsä voi lipsahdukset huomata ja niistä huomauttaa. Tärkeää on huomioida myös Hiljaisuus on hyväksymistä -vastatoiminta omissa tapahtumissa. Sosialistisen sortin feministi Olin kirjoittamassa Lahden puoluekokoukselle aloitetta, jossa esitettiin, että ”SDP ottaa feministisen talouden ymmärryksen kaiken politiikkansa lähtökohdaksi huomioiden siten tasa-arvon vahvistamisen jokaisen päätöksensä kohdalla”. Pidänkin sosialismia ja feminismiä synonyymeinä. Mitä meillä on hävittävää. Paikallistapahtumissa voidaan perehtyä feministisen politiikan ja toiminnan mahdollisuuksiin. Inari Juntumaa TSL:n koulutuspäällikkö KOMMENTTI 27 Demokraatti De_10102019_24.indd 27 30.9.2019 13.26. 27 Demokraatti FEMINISTINEN KATSE HUOMAA ERIARVOISTAVAT RAKENTEET. Painotin, että feministisen talouden ymmärrys tarkoittaa ymmärrystä siitä, miten päätökset vaikuttavat paitsi sukupuolten väliseen tasa-arvoon, myös kaikkiin vallan ja eriarvoisuuden rakenteisiin. Keskustellaan paitsi ”all male panel” -problematiikasta – kuka saa äänen sä kuuluviin sekä määrittelee agendan ja miksi – mutta myöskin ”all white panel” -problematiikasta. Perusteluosioon kirjoitin, kuinka kauppapolitiikan osana liiketoimintamahdollisuuksien rinnalla voidaan vahvistaa demokraattista päätöksentekoa, kansalaisyhteiskuntien osallisuutta sekä esimerkiksi lukuja kirjoitustaitoa kaikkialla maailmassa. Puolue on valtava oppimisympäristö ja -alusta, jos niin halutaan. Olennaista on omien päätösten sukupuolivaikutuksien arviointi, ei vain maan hallituksen esitysten. Koska henkilöja järjestökohtainen on poliittista, on myös syytä kysyä, miten toimii feministinen järjestö omassa arjessaan
Ydin on turvata julkisen sektorin palkkakehitys. Mutta parantamisen varaa on joka tasolla. – Realistisesti ajatellen se ei ole mahdollista yhdellä kierroksella. Aloitteleva luokanopettaja tienaa kuukaudessa 2 664 euroa, alemman korkeakoulututkinnon suorittanut varhaiskasvatuksen opettaja 2 336 euroa ja erityisopettajankin tienesti jää kirkkaasti alle 3 000 euron. Luukkaisen mukaan OAJ vaatii niitä nyt pois työehtoja virkaehtosopimuksista. Luukkaisen mukaan OAJ on valmis keskustelemaan palkankorotusten tasosta, kun kyse on reaalipalkoista – paljonko on maksettu. LUUKKAINEN EI innostu suuremmin ajatuksesta, että vientiteollisuus määrittelisi jälleen palkankorotusten tason. – Ja sitten ihmetellään, kun opettajan ammatti ei kiinnosta. 28 Demokraatti TYÖMARKKINAT De_10102019_28.indd 28 2.10.2019 13.41. Heidän mukaansa viime kierroksella iso paikallinen erä saatiin Espoossa hyvin jaetuksi ja kohdennetuksi. Teksti Marja Luumi / Teksti iStock O petusalan ammattijärjestö OAJ istuu työmarkkinaneuvottelupöytään vasta ensi keväänä, mutta asetelmat ovat jo valmiiksi mietittyinä. 28 Demokraatti Palkan pitää alkaa kolmosella OAJ:n mielestä palkkaus on suuri syy siihen, että opettajan ammatti ei kiinnosta. Pitkästä koulutuksesta pitää maksaa. – Ei leikkirahaa -kansanliikkeellä oli siihen vaikutusta. Siksi me tavoittelemme palkkaohjelmaa. Työn määrä ja vaativuus ovat lisääntyneet, mutta palkka ei ole pysynyt perässä, Espoon opetusalan pääluottamusmies Markku Kälviä ja OAJ:n pääkaupunkiseudun puheenjohtaja, espoolainen varhaiskasvatuksen laaja-alainen erityisopettaja Hanna Iso-Kuortti korostavat. – Julkisen puolen palkkakehitys jää koko ajan jälkeen todellisesta realisoituneesta yleisestä palkkakehityksestä. Se on suoraan yhteydessä vastuullisiin ja erittäin vaativiin tehtäviin, Luukkainen perustelee. Se oli vasta ensimmäinen steppi, he muistuttavat. – Meidän näkemyksemme on, että palkan pitää alkaa kolmosella, puheenjohtaja Olli Luukkainen toteaa Demokraatille. KILPAILUKYKYSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT ilmaiset 24 lisätyötuntia kirpaisevat opetusalaakin. Järjestö hakee palkkaohjelmaa, jonka avulla erityisesti nuorten opettajien palkkatasoa saataisiin nostetuksi. Opettajien ammattijärjestö ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko haluavat kompensaatiota. Hän toivoo, että työnantajan kanssa saadaan tällä työmarkkinakierroksella pää auki siitä, millä aikataululla koko palkkaohjelma voisi realisoitua. IsoKuortti ja Kälviä ovat erityisen mielissään siitä, että varhaiskasvatukseen tuli reilu tasokorotus. Hän tietää kokemuksesta, että työnantajaleiristä tulee kielteinen palaute. – Me emme ole valmiita maksamaan kiky-tuntien romukoppaan heittämisestä. – PALKKA koetaan aika heikoksi vieläkin, kun henkilöstöä tapaa. Yksityisellä puolella näyttäisi olevan jonkin verran halukkuutta poistaa kiky-lisätunnit, mutta sille voi tulla sikahinta, Luukkainen huomauttaa. – Kuntatyönantajien Markku Jalonen sanoo vakaalla, rauhallisella äänellään, että työnantajapuoli ei halua sitoutua mihinkään muuhun kuin sopimuskauden mittaisiin ratkaisuihin, jotka turvaavat työrauhan
Hän ennusti 1930-luvulla, että meidän aikanamme työtä tehtäisiin vain kolme tuntia päivässä, koska siinä ajassa saataisiin tehdyksi kaikki tarpeellinen. Omassa asiassaan he olivat silti oikeassa. Onko joku valittanut, että automaattiset pesukoneet ovat vähentäneet työtä kotitalouksissa. Erityisen avutonta on toimia työtä säästävien koneiden kieltämiseksi, sillä olisihan se mukavaa, jos Keynes olisikin ollut oikeassa ja voisimme tehdä paljon lyhyempää työaikaa. Tämän ajan luddiitit vastustavat globalisaatiota ja siinä sivussa vähän tekoälyäkin. 29 Demokraatti V uonna 1779 Ned Ludd tuhosi tekstiilitehtaassa kaksi sukkakonetta suojellakseen käsityöläisten työpaikkoja. Hyötyjiä oli ylivoimaisesti enemmän kuin kärsijöitä. LUDDIITTIEN AJATUKSET jäivät 150 vuoden ajaksi unohduksiin, koska talouskasvu loi vaurautta kaikille. Tehtaita suojelemaan komennettiin 20 000 sotilasta. Tämän päivän luddiittien ei tarvitse särkeä koneita. Tämä onnela tyssäsi kolmekymmentä vuotta sitten siihen, että vauras keskiluokka alkoi supistua ja monen ammattiduunarin hyväpalkkainen ura katkesi tehtaan sulkemiseen. Istuuhan yksi nykyajan luddiiteista jopa Yhdysvaltain presidenttinä. Vasta heidän lapsenlapsensa pääsivät nauttimaan teollisuuden mukanaan tuomasta elintason noususta. On avutonta tuhota hyvinvointia vain, koska ei osata jakaa kasvavaa vaurautta oikeudenmukaisesti. Seuraavana vuorossa on Seppo Kääriäinen. Vallan laidalta Osmo Soininvaara, tietokirjailija De_10102019_28.indd 29 2.10.2019 13.41. Silloin voisimme saada hyvän kulutustason kaikille ja toteuttaa vanhan Keynesin näyn kolmen tunnin työpäivästä. Palstalla kirjoittavat Osmo Soininvaara, Seppo Kääriäinen ja Ulpu Iivari. Vapaakauppa on edullista kaikille siihen osallistuville maille, mutta se ei hyödytä noiden maiden sisällä kaikkia niin kuin kehruukoneetkaan eivät hyödyttäneet kaikkia. Käsityöläisten taloudellinen tilanne kurjistui. Myös Lordi Keynes kuuluu suuriin väärässä olijoihin. Tarvittaisiin uusi Keynes korjaamaan kapitalismin valuvikoja. Luddiitteja on pidetty vähän tyhminä, koska he yrittivät pysäyttää teollistumisen, joka kuitenkin nosti brittiläisen työväenluokan köyhyydestä. He voivat tuhota vapaakauppaa vaaliuurnilla, eikä sitä voi armeijan avullakaan estää. Keynesiä ei moitita suuresta virhearviosta, koska hän oli taloustieteellinen nero, jonka pienet mokat annetaan anteeksi. Koneensärkijät ja Keynes TÄMÄN PÄIVÄN LUDDIITIT VOIVAT TUHOTA VAPAAKAUPPAA VAALIUURNILLA. Nyt luddiittien ajattelutavalle on taas kaikupohjaa. Tarinan todenperäisyydestä ei olla varmoja, mutta tarina antoi nimen luddiiteille, koneensärkijöille, jotka suurin joukoin yrittivät tuhota kutojakoneita ja Kehruu-Jennyjä
Nu har han gett ut sina memoarer som spänner över allt från barndomen, över en imponerande karriär fram till dagens pensionärstillvaro i hemstaden Borgå. Bärlund berättar om sin tid som hög FN-tjänsteman i Genéve. Det bärlundska reformarbetet berörde bland annat strandskyddet, ödemarkslagen, Koli samt Kyrö älv. ÄR DET någonting som läsaren eventuellt ännu undrar efter att ha läst boken. Några av sina största framgångar skördade Bärlund som miljöminister och som direktör för den finländska miljöcentralen. Eller som han skriver om Gorbatjovs reformpolitik som aldrig lyckades: ”Kommunismen kunde inte reformeras. Den soten var allt annat än hälsosam att andas in och den rödglödgande gjutmassan borde med tanke på brandfaran inte ha behandlats i en gammal träbyggnad. Berättelsen inleds med hur han som barn gjorde sitt första besök på August Eklöfs gjuteri. Industriarbetare, pigor och drängar och många andra levde ett mycket hårt och tungt liv. Han konstaterar att ledande forskare från FN år 2012 meddelat att skyddet av ozonskiktet bidragit till att hindra en miljökatastrof. All heder åt dem. Speciellt stolt är han över lagen om Koli nationalpark 1991 som blev den sista lagen som han och president Mauno Koivisto tillsammans undertecknade. Klarare kan det knappast sägas. Till Borgå svenska socialdemokrater anslöt sig Bärlund 1967. 30 Demokraatti Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. Här såddes fröet till det politiska engagemang som skulle föra Kaj Bärlund fram till kommunalpolitiker i Borgå, riksdagsman, ordförande för Finlands svenska socialdemokrater, miljöoch bostadsminister, generaldirektör för Finlands miljöcentral, samt direktör för bostadsoch miljöavdelningen vid Förenta nationernas ekonomiska kommission för Europa med högsäte i Genéve i Schweiz. FN:s ozonkonferens i Helsingfors 1991 betraktar Bärlund som en av höjdpunkterna i sin politiska bana. Bärlund ger miljön en chans Då klimatångesten breder ut sig behövs sådana insatser mer än tidigare i klimatångestens tidevarv. arbetarbladet.fi:ssä. Extremvänstern var honom främmande därför att det i den kommunistiska teorin om partiet som förtrupp ligger ett farligt frö till en kommande diktatur. Miljösamarbetet över nationsgränserna hade med andra ord burit frukt och även gett konkreta resultat. Den måste bytas ut”. Teksti Henrik Helenius K aj Bärlund är en välkänd gestalt bland Finlands Svenska Socialdemokrater som han ledde i många år. Till de bästa avsnitten i det bärlundska memoarverket hör utan tvekan skildringarna av hans barndomsvärld i efterkrigstidens Borgå. Den konferensen ser han som Finlands viktigaste bidrag till det globala miljöskyddet. Mycket informativt och kan med fördel rekommenderas för alla som planerar en karriär inom någon internationell organisation. De_10102019_30.indd 30 2.10.2019 13.25. Men det krävdes en hård och målmedveten insats. Därför är också socialdemokratin och kommunismen av helt olika natur. Den värld där Bärlunds föräldrar växte upp låg nämligen långt från dagens välfärdssamhälle. Pidempi versio on julkaistu 29.8. Han minns att han fick en lindrig chock när han där mötte sin far Elis som var svart av sot i ansiktet
vanligtvis är den svagare parten i relation till människornas girighet. Inte jakten efter pengar. På den punkten har han fullständigt rätt. 31 Demokraatti Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi På lång sikt är det värnandet om miljön som ger positiva resultat. Kan orsaken vara den att han i Genéve lärde sig att, som han uttrycker det, ”ständigt vara på sin vakt”. Svaret på den förstnämnda frågan berör Bärlunds politiska konkurrenter, motståndare och deras tänkbara konspirationer. De_10102019_30.indd 31 2.10.2019 13.25. Mot den bakgrunden måste man ge Bärlund ett stort erkännande för att han inom den finländska socialdemokratin blev en framgångsrik miljöpolitisk påverkare. Inte jakten efter pengar. I en tid då klimatångesten dessutom breder ut sig behövs sådana insatser mer än tidigare. Bärlund framhåller att det är ideologisk övertygelse som är utgångspunkten för hans miljöintresse, därför att miljön en tid då till exempel en Greta Thunberg blivit många, särskilt yngre, miljöaktivisters stora förebild. På lång sikt är det värnandet om miljön som ger positiva resultat. Om miljön ska ha en chans. Här och nu. När Mette Frederiksens socialdemokratiska regering i Danmark tillträdde i somras fick den beröm för att den placerat CO2-problematiken och klimatförändringarna högt på dagordningen i Sanasto miljö = ympäristö klimat = ilmasto klimatförändring = ilmastonmuutos klimatångest = ilmastoahdistus memoarer = muistelmat gjuteri = valimo sot = noki Förenta nationerna = Yhdistyneet kansakunnat tjänsteman = virkamies girighet = ahneus Eller något som saknas. Och även i framtiden. Dem minns han mycket väl av memoarerna att döma
Näätäsen mukaan maailmankaupan voimakas kasvu 1980-luvun jälkeen on vaikuttanut yllättävän vähän hyvinvointivaltioiden kehitykseen. 32 Paholainen vai pelastaja. ”Narratiivi, jossa globalisaatio nähdään vahvaa sosiaalista koheesiota, yhteiskunnallista luottamusta ja tervettä sekä hyvinvoivaa väestöä edellyttävänä jatkuvana muutosvoimana, on hyvin uskottava – myös monen viimeaikaisen tutkimuksen näkökulmasta. Tämä asia ei näytä muuttuneen juurikaan viimeisen 30 vuoden aikana. tutkimuspäällikkö Ari-Matti Näätänen, jonka selvityksessä ”Globalisaatio. Näätänen tekee Turun yliopistolle väitöskirjaa globalisaation vaikutuksista työvoimapolitiikkaan länsimaissa. Väite perustuu 1960-luvulla esitettyyn teoriaan, joka on pahasti vanhentunut, Näätänen sanoo Demokraatille. THE FINANCIAL Times herätti suurta huomiota äskettäin vetoamalla uudessa ohjelmajulistuksessaan voimakkaasti sen puolesta, että kapitalistinen järjestelmä on rakennettava uudestaan, koska lehden mukaan se nykyisellään uhkaa jopa demokratiaa. Teksti Rane Aunimo / Kuva Getty Images G lobalisaatio on kaventanut länsimaissa julkista sektoria, mutta väite globalisaation tuloeroja lisäävästä ja sosiaalista hyvinvointivaltiota rapauttavasta vaikutuksesta vaikuttavat liioitellulta. Näätäsen mukaan globalisaatiosta ei voidakaan tai pidäkään tehdä yhdensuuntaisia yleistyksiä. Kannustaisin siis globalisaatiokeskustelussa moniäänisyyteen, samoin kannustaisin eriarvoisuuden vähentämisestä kiinnostuneita osallistumaan keskusteluun”, Näätänen kirjoittaa selvityksessään. Näin tiivistää Kalevi Sorsa -säätiön vt. Lehti vaati kapitalistisen järjestelmän ”resetoimista”, nollaamista. Sen sijaan poliitikot pyrkivät miellyttämään ensisijaisesti äänestäjiään ja edistämään siten poliittista uraansa. Hänen mukaansa globalisaatio ei tarkoita sen paremmin ”tiivistettyä uusliberalismia” kuin ”tiivistettyä sosialidemokratiaakaan”. Vasemmisto on pyrkinyt perustelemaan kansainvälisellä kilpailulla hyvinvointivaltion kasvattamista ja oikeisto sen karsimista. – Julkisten sektoreiden laajuutta tarkasteltaessa kansainvälisellä kilpailulla näyttäisi olevan useimpien tutkimusten mukaan toimintamenoja kaventava vaikutus. – Päinvastoin tilanne on se, että markkinatalouden kasvu johtaa useiden tutkimusten mukaan esimerkiksi sosiaalija terveysmenojen kasvuun, koska hyvinvoiva väestö on taloudelle tärkeämpää kuin alhainen verotus. – Tutkimuskirjallisuuden keskeisin tulos on, että markkinatalous ei ole johtanut hyvinvointivaltioiden alasajoon länsimaissa. Tutkijan mukaan markkinatalous ei ole johtanut hyvinvointivaltioiden alasajoon. Näätäsen mukaan tulokset kertovat vasemmiston ja oikeiston ideologisten erojen lisäksi käytännön politiikan realiteeteista. Näätäsen selvityksen mukaan globalisaation vaikutukset vaihtelevat hyvinvointivaltion eri osa-alueilla sekä suunnaltaan että voimakkuudeltaan. Näätänen huomauttaa, että tutkimusten enemmistön mukaan globalisaatiolla ei ole yhteyttä tuloerokehitykseen kehittyneissä hyvinvointivaltioissa. Hyvinvointivaltion kehitykseen vaikuttavat globalisaation ohella maan sisäiset tekijät, kuten puoluepolitiikka, ay-liike, ikääntyminen, velkaantuminen ja vaalien ajallinen läheisyys. – Tutkimustuloksia voisi selittää se, että oikeiston ja vasemmiston välillä ei ole ideologista yksimielisyyttä hyvinvointivaltion uudistamisesta globalisaation aikakaudella. On hyvin naivia ajattelua, että poliitikot istuisivat laajamittaisesti kansainvälisten sijoittajien polvella. – Poliitikot pyrkivät välttämään epäsuosittua politiikkaa, jota hyvinvointivaltion leikkaaminen tai tuloerojen tietoinen kasvattaminen usein ovat. Lisäksi useat tutkimukset kertovat, että sosiaalimenot näyttävät lisääntyvän globalisaation voimistuessa. Globalisaatio on vain yksi selittävä tekijä muiden joukossa. Sen sijaan Kiinassa ja Intiassa markkinatalous on lisännyt tuloeroja. 32 Demokraatti YHTEISKUNTA De_10102019_32.indd 32 2.10.2019 13.22. Väite valtioiden omaehtoisen finanssipolitiikan tilan vähentymisestä ei näy tilastoissa tai saa vahvistusta tutkimuksessa. Sen sijaan useat tutkimukset kertovat, että globaalin kilpailun kiristyminen lisää sosiaalija terveysmenoja länsimaissa. NÄÄTÄSEN TUTKIMUSTULOKSET tuovat esiin kansainvälisen kilpailun vaihtelevat vaikutukset hyvinvointivaltioissa. Tuloerojen kehitykseen länsimaissa ei niinkään vaikuta kansainvälisen kilpailun kiristyminen vaan esimerkiksi verotuksen progressio, tulonsiirrot, työttömyys ja ay-liike. Hyvinvointivaltion tuhoaja, pelastaja vai sivustaseuraaja” tarkasteltiin kansainvälisen kilpailun kiristymisen vaikutuksia hyvinvointivaltioiden julkisten sektoreiden kokoon, sosiaalija terveysmenoihin sekä tuloeroihin 14 kansainvälisen tutkimuksen perusteella. Lisäksi markkinatalouden kehitys ei ole yhteydessä esimerkiksi tuloeroihin länsimaissa
33 Demokraatti De_10102019_32.indd 33 2.10.2019 13.22. 33 Demokraatti Globalisaatiolla ei ole yhteyttä tuloerokehitykseen kehittyneissä hyvinvointivaltioissa
34 Demokraatti De_10102019_34.indd 34 26.9.2019 11.14
35 Demokraatti KASVO Inkatutkija Pärssinen ja AMAZONASIN ARVOITUS Teksti Janne Ora / Kuvat Nora Vilva De_10102019_34.indd 35 26.9.2019 11.15
Pärssinen neuvotteli kirjaimellisesti kuin viimeistä päivää. 36 Demokraatti D-KASVO Harvoin ihminen joutuu neuvotteluun, jossa panoksena on oma ja perheen henki, sananmukaisesti. UNOHDETAAN HURJA nuoruus. Näin kylä pelastuisi. Tulevan enteitä oli aistittavissa jo nuoren Martti Pärssisen taivalluksessa. Paikallinen mies oli tipahtanut kylän katolisen kirkon katolta – suoraan Pärssisen kaivauskärryjen päälle. Kylää kuohuttaneen onnettomuuden jälkeen Pärssinen käväisi vaimonsa ja tuolloin 12-vuotiaan poikansa kanssa muualla kenttätutkimusretkillä. – Vaimo oli saada hermoromahduksen, mutta onneksi jaksoin neuvotella ja pysyä rauhallisena. Autonrotiskolla olisi turha yrittää pakoon. Paluu tukikohtana olleeseen kylään tyrmistytti Pärssiset. Inkatutkija Martti Pärssisen kenttätyö ja vuodet Etelä-Amerikan viidakoissa, vuoristoissa ja savanneilla ovat ajoittain olleet – ja kerrankin klisee lyö asiat hollilleen – unenkaltaista, pyörryttävää seikkailua. Armeija ei katsoisi hyvällä kolmihenkisen tutkijaperheen tappamista. Hän älysi mainita sopineensa armeijan kanssa tutkimukselle viralliset luvat. – Meidän piti ehtiä takaisin kouluun ajoissa, Pärssinen naurahtaa. Luodaan pikakatsaus varhaisiin polkuihin: tehtiin esimerkiksi matka lukioiässä yhdessä Teiniliitto-kavereiden kanssa keskelle poliittisen kuohunnan Turkkia. – Kun tulimme takaisin kylään, savimajamme vuokraisäntä kertoi, että kyläläiset suunnittelevat uhraamistamme jumalille onnettomuustapauksen takia. Hän, täyskalju mies, muistelee tukkansa hulmunneen niinä vuosina pitkänsorttisena. Mies kuoli, sikäli kun Pärssiset saivat asiasta selkoa. Inkatutkija Martti Pärssinen päätyi tähän ahdinkoon Bolivian maaseudulla vuonna 1989. Uhrausaikeista kuultuaan Pärssinen pyysi heti päästä neuvonpitoon yläkylän päällikön kanssa. De_10102019_34.indd 36 26.9.2019 11.15. Kun viranomaiset sulkivat rajan, kaverukset jäivät Turkkiin mottiin. Pärssinen hymyilee muistoilleen, taitaapa hänen poskillaan käväistä myös häivähdyksenomainen punerrus. T aikauskoa, uhrimenoja, myrkkykäärmeitä, tieteellisiä löytöjä ja oivalluksia. Julmimman pinteensä Pärssinen kohtasi Bolivian takamailla vuonna 1989. Pärssisen Bolivian valtiolta vuokraaman kuorma-auton akku oli niin huonossa kunnossa, että auto piti poikkeuksetta työntää käyntiin. Rajan yli heilautettiin laittomasti, hevosen vetämässä alkeellisessa perävankkurissa pressun alla piileskellen. BOLIVIAN PAINAJAINEN syveni. Pärssinen ehti myös osallistua Portugalin neilikkavallankumoukseen 1974 barrikadeilla seisten ja luksusravintolaa vallaten sekä tehdä tuolloin harvinaisen liftausmatkan Saharaan silloisen tyttöystävän ja nykyisen vaimon Helin kanssa. Työntämisessä olivat auttaneet samaiset kyläläiset, jotka nyt suunnittelivat uhrausmenoja. Se oli tutkijan vakavin, ja myös pitkänmatkanvaikutuksiltaan merkittävin vaaratilanne. Seurueeseen oli kuulunut neljäskin suomalainen, mutta hän oli jäänyt Bolivian pääkaupunkiin La Paziin vatsataudin takia
. Valkoinen laama uhrattiin. Täytyy tutustua ja henkilökohtaisesti ystävystyä paikallisten ihmisten kanssa, jotta asiat voidaan yhdessä selvittää vaikeassa tilanteessa. – Vaaratilanteissa rauhallisuudella pärjää aika pitkälle, Pärssinen miettii. 1 Hakeutuminen humanistiselle yliopistouralle. . 3 TÄRKEINTÄ 3 Pitää perhe koossa ja matkustaa yhdessä monista vaikeuksista huolimatta ja samalla jatkuvasti luoda uusia ystävyyssuhteita. Eläimen veri valutettiin maaäidille kylän kirkossa. useita kunnianosoituksia, esimerkiksi Bolivian Historia-akatemian kunniajäsenyys Espanjalaiset valloittajat, konkistadorit, kirjoittivat inkavaltakunnan kylien nimiä ja väestöluetteloita kopioimalla inkojen tekemiä luetteloita nuorakirjoituksista. Pärssinen korostaa, että uhkaava tilanne opetti häntä monella tapaa. Mitkään pikkumurheet eivät enää ole hetkauttaneet minua, hän toteaa. . Alakylän päällikölle Pärssinen kantoi vielä samana päivänä kaksin käsin olutkorilliset, vilpittömyyttään todistaen. TÄPÄRÄ TILANNE ja siitä selviytyminen muuttivat Martti Pärssistä. toiminut Suomen Madridin-instituutin johtajana 1996–1999 ja 2007–2012 . toiminut vierailevana professorina muun muassa Pariisin Sorbonnessa ja École des Hautes Études en Sciences Sociales`issa . Shamaanirituaalien opettelusta oli apua myöhemmin, kun viitisenkymmentä seipäin aseistettua miestä piiritti Pärssisen tutkijakumppaneiMARTTI PÄRSSINEN . Suomen Akatemialle Pärssinen liitti kuitin ostetusta uhrilaamasta, kun tuli aika raportoida tutkimusrahojen käytöstä. – Niissä neuvotteluissa oli kyse elämästä ja kuolemasta. . Andien ja Amazonin alueiden alkuperäiskansojen kulttuurien ja historian tutkija, Latinalaisen Amerikan tutkimuksen professori Helsingin yliopistossa vuodesta 1999 . syntynyt Kiikassa (nykyisin Sastamalaa) 1956 . . . De_10102019_34.indd 37 26.9.2019 11.15. suorittanut sosiaaliantropologian tutkinnon Rochesterin yliopistossa 1988 . Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. . 37 Demokraatti NIISSÄ NEUVOTTELUISSA OLI KYSE ELÄMÄSTÄ JA KUOLEMASTA. Päällikkö muuttui lahjojen avulla myötämielisemmäksi ja lupasi puolustaa perhettä alakylän päällikölle, joka niin ikään piti ylipuhua pyörtämään uhrausaikeet. Sen jälkeen olin ihmisenä muuttunut mies. – Sain aiempaa syvemmän oivalluksen siitä, kuinka tärkeää on oppia ymmärtämään paikallisen väestön ajattelutapaa ja kulttuuria. 2 Se, että hakeuduin alkuperäislähteiden ääreen arkistoihin ja maastoon kenttätutkimuksiin. Yläkylän päällikölle hän antoi moniaaltoradionsa, osti tukun lahjakankaita ja lupasi myös ostaa arvokkaan valkoisen laaman kyläläisille uhrattavaksi – Pärssisiä edustamaan. asuu ja työskentelee Helsingissä, vaimo ja yksi aikuinen poika
Löydöt hätkähdyttivät tiedeyhteisöä, VAARATILANTEISSA RAUHALLISUUDELLA PÄRJÄÄ AIKA PITKÄLLE. – Aloitin kenttätyön vuonna 1987 väestöluettelosta, jonka oli tehnyt yksi hevosella Cajamarcan alueella kulkenut espanjalainen konkistadori. Kun sitten menimme katsomaan, pelto oli täynnä inka-aikaista keramiikkaa. Inkavaltion poliittista organisaatiota käsittelevä väitöskirja Tawantinsuyu. INDIANAJONESMAISET TUTKIJANVUODET 1987–94 merkitsivät keskeistä käännekohtaa Martti Pärssisen työlle. He vastasivat, että toki tiedämme, sehän on tuo läheinen pelto tuolla. Keskeistä aineistoa olivat espanjalaisten konkistadorien keräämät, inkoja koskevat väestöja kyläluettelot. Pärssisen tutkimusryhmä osoitti 2000-luvun alkupuolella, että maakuvioita oli satoja ja että ne liittyivät selvästi laajaan tieverkkoon. The Inca State and Its Political Organization on Pärssisen monista tutkimusjulkaisuista kansainvälisesti siteeratuin. Sekin tilanne tuli niin iholle, että suggeroin itseni tekemään shamaanirituaalin mahdollisimman aidosti. Ajattelin, että miksi en menisi etsimään niitä kyliä paikan päälle. Sorto ja espanjalaisten tuomat kulkutaudit hajottivat vähitellen inkavaltakunnan 1500-luvun loppuun mennessä; valtakunnan, joka käsitti neljä eri aluekeskittymää ja ulottui nykyisen Kolumbian eteläosista Chilen keskiosiin kattaen Ecuadorin, Perun ja osia Boliviasta sekä Argentiinasta. Viime vuosina Pärssinen on enenevästi keskittynyt tutkimaan toista, jo inkavaltakuntaa edeltänyttä kulttuuria. 38 Demokraatti D-KASVO neen eräällä toisella paikkakunnalla. Tutkimusmatkoilla Peruun ja Boliviaan vuosikausien arkistotyö kantoi hedelmää. Pärssisen perhe kulki muun muassa aaseilla satoja kilometrejä inkakylien jäännöksiä etsien. – Löysimme lähes kaikki kohdealueem me inkakylät. Pärssinen totesi, etteivät he vielä ole koskeneet äiti maahan, vaan he ovat odotelleet shamaania paikalle, jotta voitaisiin tehdä jumalat lepyttävä rituaali. Puurtaminen arkistojen uumenissa johti keskeiseen oivallukseen: – Hoksasin, että osan tekstistään espanjalaiset konkistadorit olivat suoraan kopioineet inkojen nuorakirjoituksista. Leveimmillään tiet olivat paikoin 55-metrisiä. De_10102019_34.indd 38 26.9.2019 11.15. He myös sallivat tutkimuksemme. Siinä ei lopulta ollut mitään pulmaa. Arvioin, missä on sen näköistä maastoa, jossa olisi voinut olla asutusta. Sama ilmiö toistui monilla paikkakunnilla sekä Boliviassa että Perussa. ESPANJALAISET VALLOITTAJAT määräsivät 1500-luvulla reduktion, jossa tuhansien inkakylien väestö pakkosiirrettiin asumaan keskuskyliin ja töihin muun muassa elohopeaja hopeakaivoksiin. Hankin alueen kartat ja laskin, kuinka pitkälle pystyy hevosella kulkemaan päivässä. Kyllä kai se voisi onnistua. Pärssinen oli kerännyt kenttätyölle pohjan Espanjan, Argentiinan, Perun ja Bolivian kansallisissa tutkimusarkistoissa. Tutkijat saivat ensimmäiset viitteet muutamasta maakuviosta 1970-luvulla. – Kun arvioin olevani viiden kilometrin säteellä konkistadorien luetteloimasta kylästä, kysyin paikallisilta, että tiedättekö tällaista paikkaa. Pärssinen löysi samaa menetelmää käyttäen satoja inkojen vanhoja asuinpaikkoja ja muinaisen valtakunnan infrastruktuuria: piilossa olleita kyliä, linnoituksia ja myös yhden vanhemman pyramidin. PROFESSORI PÄRSSISEN löydöt Boliviassa, Perussa ja Brasiliassa sekä hänen väitöskirjansa ovat valottaneet Andien ja Amazonasin varhaista asutusta sekä historiaa. Tästä mahtavasta sivilisaatiosta todistavat ilmasta käsin hyvin näkyvät valtaisat geometriset maakuviot, geoglyfit. Voisivatko he tehdä rituaalin yhdessä. Ne sisälsivät kattavan väestöluettelon inkakylistä. – Kun miehet näkivät, että minä todella osaan tehdä perinteisen shamanistisen rituaalin, he heittäytyivät maahan ja olivat täysillä mukana. Kun paikkakunnan shamaani ei ollut saatavilla, Pärssinen ilmoitti miehille voivansa itsekin johtaa rituaalin
Se voisi selittää myös geometrisiä seremoniakeskuksia rakentaneen sivilisaation katoamisen outoihin tauteihin noin parisataa vuotta ennen Amerikan ”virallista löytämistä”. 39 Demokraatti joka siihen asti oli pitänyt Amazonian sademetsien varhaista historiaa neitseellisenä ja aluetta käytännössä asumattomana. Pärssinen pitää mahdollisena, että jo ennen Kolumbusta vanhasta maailmasta on haaksirikkouduttu Etelä-Amerikkaan ja tuliaisina ovat olleet banaani ja kulkutaudit. Geoglyfien kenttätutkimusten edetessä toistui sama tuttu kuvio kuin inkojen asumusten ja keramiikan löytämisessä: paikalliset olivat kaiken aikaa tienneet geoglyfeistä. Alkujaan banaanit ovat peräisin Kauko-Idästä, josta ne kulkeutuivat Afrikkaan ja Iberian niemimaalle. Ei kuitenkaan tiedetä, mikä tuhosi tuon sivilisaation hieman ennen eurooppalaisten valloittajien tuloa. De_10102019_34.indd 39 26.9.2019 11.15. Ensimmäisten löytöretkeilijöiden kertomuksissa on mainintoja esimerkiksi banaanipuista, joita he olivat matkansa varrella nähneet. Yksi hypoteettinen mahdollisuus on kulkutautiepidemia. GEOFLYFEJÄ ALETTIIN rakentaa yli viisisataa vuotta ennen ajanlaskun alkua. Sen sijaan he eivät tienneet niiden olevan tutkijoilta ja muulta maailmalta hukassa
IHMISEN IMMUUNIJÄRJESTELMÄ EI URBAANIOLOJEN TARJOAMASSA MIKROBIYMPÄRISTÖSSÄ TOIMI NORMAALILLA TAVALLA. Luonto, metsät, maa, luonnon vedet ovat ympäristöjä, jotka kuhisevat mikrobeja. Oppia, keitä vastaan täällä pitää puolustautua. KAUPUNKIYMPÄRISTÖ KATKAISEE ihmisen konkreettisen yhteyden maahan, aitoon luontoon. Elimistö oppii altistumisen kautta, mitkä virukset ja bakteerit ovat hyviksiä, ja mitkä torjuttavia pahiksia. Elinympäristömme on yksipuolistunut niin radikaalisti, että ihmisen immuunijärjestelmän kouluttajat ovat kadonneet, mikrobien monimuotoisuus on supistunut. MONIPUOLINEN ALTISTUMINEN kaikenlaisille mikrobeille on ainoa tapa kehittää vahva vastustuskyky. Kaikkialla on myös aivan liian puhdasta. Ihminen ei synny maailmaan valmiin immuunipuolustusjärjestelmän kanssa. Tilanne on se, että keskivertosuomalaisen immuunipuolustusjärjestelmä on elintapojemme takia aikamoisessa pulassa. KUN IMMUUNIJÄRJESTELMÄN ympäristönlukutaito on heikentynyt, aiheuttaa se ruuhkaa lääkärien vastaanotoilla. – Emme kasvata ruokaamme itse ja upota käsiämme multaan. – Tällä hetkellä liian moni syntyy ja elää ympäristössä, mistä puuttuu ihmisen oman immuunijärjestelmän päivittäiset opettajat eli laaja erilaisten mikrobien kirjo. Oppiminen tapahtuu ensimmäisten elinviikkojen, elinkuukausien ja ensimmäisten elinvuosien aikana. Tämä on huono juttu immuunipuolustuksemme kannalta, koska ihminen on satojen tuhansien vuosien aikana kehittynyt elämään luonnossa, osana luonnon elonkehän monimuotoisuutta. 40 Demokraatti TERVEYS Asfalttiympäristö sairas tuttaa S yksy on aikaa, jolloin erilaiset flunssapöpöt ryhtyvät testailemaan immuunipuolustuksemme valppautta. Teksti Nora Vilva / Kuvat iStock De_10102019_40.indd 40 2.10.2019 15.13. Siitä on seurannut henkisen huonovointisuuden lisäksi myös fyysistä sietokyvyttömyyttä, eli sairaudet lisääntyvät, koska ihmisen immuunijärjestelmä ei urbaaniolojen tarjoamassa mikrobiympäristössä kehity ja toimi normaalilla tavalla. Sama pöpö aiheuttaa yhdelle oireita, toiselle taas ei. Keskustelu Etelä-Karjalan Allergiaja Ympäristöinstituutin tutkimusjohtaja Kimmo Saarisen kanssa paljastaa, että kyse ei ole hyvästä tuurista ja tehokkaasta käsienpesusta, vaan paljon laajemmasta kokonaisuudesta. – Yhä useampi suomalainen pakkautuu asumaan urbaaniin ympäristöön paremman elintason, työn ja palveluiden perässä. – Jotta immuunijärjestelmä voi kehittyä vahvaksi ja tasapainoiseksi on sen päästävä kehittämään luonnonlukutaitoaan eli erottamaan vaaralliset mikrobit harmittomista ja omat vieraista. Bakteerit, levät, alkueläimet, hiivat, homeet ja viirukset ovat mikrobeja ja ylivoimaisesti suurin osa niistä on ihmiselle hyödyllisiä. Pesemme ja rassaamme kotejamme, koulujamme, päiväkotejamme, ihoa. Terveenä pysymisen tae on elimistön tehokas vastustuskyky taudinaiheuttajia eli haitallisia mikrobeja vastaan. – Immuunijärjestelmä on kuin tutkajärjestelmä, joka täsmäohjuksin torjuu kaikkia niitä vaaroja, joita saamme henSiirtyminen kaupunkiasujiksi pilaa vastustuskykymme ja kasaa meihin hankalia sairauksia
Jos mullassa kasvaa vähän hometta, ei haittaa. – Syksyntuoksuisen hengitysilman mukana ilmasta tulee kaikenlaista elävää, pientä kivaa limakalvoille, joka kehittää terveyden tukea ja turvaa. Viherkasveja aitoon multaan kasvamaan. Ja syysilmaa kannattaa nuuhkutella täysin palkein. Sen myötä elimistöä riivaa inflammaatio eli lievä tulehdus. Elinympäristön radikaalin muuttumisen takia tällä systeemillä on vaikeuksia tulkita oikein, että mikä on oikeasti vaarallista ja mikä vaaratonta. – Tästä seuraa monia kansanterveyttä nakertavia ongelmia. – Nämä ovat suomalaisia hiljalleen hiivuttavia ja kansantaloudelle hirvittävän kalliita sairauksia. 41 Demokraatti Asfalttiympäristö sairas tuttaa gitysilman, ruoan tai veden mukana. De_10102019_40.indd 41 2.10.2019 15.13. PYSYÄKSEEN HYVÄSSÄ iskussa kaipaa immuunijärjestelmä koko ihmisen elämän ajan monipuolista mikrobialtistusta. Se ei ole millään tavalla yhdellekään ihmiselle hengenvaarallista, mutta Suomessa on liki miljoona kansalaista, jotka puolustautuvat koivua vastaan. Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen kaikilla tasoilla, myös meissä itsessämme, laajamittainen luontolukutaidon heikkeneminen ja ihmisten irrottautuminen luontoyhteydestä. Immuunijärjestelmä hyökkää koivun siitepölyn kimppuun siksi koska se tulkitsee, että siinä on jotakin uhkaavaa. On allergioita ja astmaa, keliakiaa, diabetestä, Altzheimer-tauti, pesäkekovettumatauti eli MStauti, ylipainoa, autismin monia muotoja, depressiota, lukuisia syöpätyyppejä, sydänja verenkiertosairauksia ja tulehduksellisia suolistosairauksia. Siksi tämä on tosi iso ongelma. Jos metsä ei humise lähimaillakaan eikä ole pihaa kuopsuteltavana, neuvoo Saarinen hankkimaan kotiin viherkasveja. KUN IMMUUNIJÄRJESTELMÄN luontolukutaito on heikentynyt, tuloksena on pitkäaikainen immuunihäiriö. – Elävää luontoa kotiin. Kasvit ja multa tuovat mikrobeja huoneilmaan ja immuunijärjestelmä kiittää. Ja mikä niitä yhdistää. – Tästä absurdein esimerkki on vaikka koivun siitepöly
Tilanne, jossa ylenkatse estää näkemästä, mitä maailmassa tapahtuu, ei ole kenellekään hyvä. Komissaari, Afrikka ja Euroopan tulevaisuus KOLUMNI Elina Hirvonen hirvoelina@gmail.com Kirjoittaja on ammatiltaan kirjailija ja elokuvantekijä, joka rakastaa kirjastoja, metsiä ja oikeusvaltion instituutiota. Kävelymatkan päässä Euroopasta on inhimillisesti, taloudellisesti ja teknologisesti nopeasti kehittyvä maanosa, jonka tulevaisuus määrittää Euroopan tulevaisuutta. Tämän kehityksen seurauksena monet Afrikan maat ovat sekä taloudellisessa että poliittisessa mielessä kiinnostuneempia, ja riippuvaisempia, Kiinasta kuin Euroopasta. Tunisian rannikolta Italian rannikolle on 235 kilometrin matka – suunnilleen saman verran kuin Helsingistä Jyväskylään. Nyt kannattaa ajatella toisin. 42 Demokraatti M ama Africa. Kiinalaiset investoinnit taas ovat jo vuosien ajan olleet eteläisen Afrikan maissa sekä taloudellisesti että poliittisesti merkittävämpiä kuin Euroopan maiden antama apu. Uutinen kääntyi Suomessa nopeasti keskusteluksi, jossa kansallinen itsetunto, yhden sukupuolen ja yhden maanosan halveksunta kytkettiin toisiinsa tavalla, jonka soisi vihdoin olevan menneisyyttä. Sanapari nousi otsikoihin, kun tieto Jutta Urpilaisen ehdokkuudesta EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavaksi komissaariksi julkaistiin. Jos Urpilainen saa komissaarina johtovastuun Euroopan Unionin ja Afrikan suhteista, hänen salkkunsa saattaa pitkällä tähtäimellä olla yksi painavimmista. Se mikä tapahtuu Afrikassa, näkyy tavalla tai toisella myös Euroopassa. PITKÄÄN ON ajateltu, että Euroopan ja Afrikan suhde on tärkeä nimenomaan Afrikan kehityksen kannalta. HALVEKSUNNAN SOISI JÄÄVÄN MENNEISYYTEEN. VUONNA 2030 joka viides maailman ihminen on afrikkalainen, lapsista joka kolmas. TÄLLAISEN HALVEKSUNNAN soisi kaikkien muiden syiden lisäksi jäävän menneisyyteen myös siksi, että ylenkatse ei totisesti ole kirkkaimmin havainnoiva katse. SAMAAN AIKAAN kun Euroopan Unioni on yrityksistä huolimatta epäonnistunut rakentamaan kestäviä suhteita Afrikkaan, sekä Kiina että Venäjä ovat olleet aktiivisia. Tällä hetkellä 93 prosentilla afrikkalaisista on pääsy matkapuhelinpalveluihin. De_10102019_42.indd 42 2.10.2019 13.31. Kapeimmalla kohdalla Espanjan ja Marokon etäisyys on 14,5 kilometriä – vähemmän kuin Helsingistä Espooseen. Venäjä taas on luonut pohjoisen Afrikan maihin tukikohtien verkoston, jota se voi halutessaan käyttää edistääkseen tavoitteitaan Euroopassa. Salkkujakoon liittyvässä ensimmäisessä keskustelussa kevyttä oli lähinnä joidenkin kommentaattoreiden käsitys siitä, mistä he puhuivat. Yhdessätoista Afrikan maassa yli kolmannes parlamentaarikoista on naisia ja noin kolmannes maanosan yrityksistä on naisten omistamia. Venäjä on vahvistanut suhteitaan pohjoisen Afrikan maihin Algeriasta Egyptiin ja Libyaan. Matkapuhelinverkot ovat kasvaneet Afrikan maissa nopeammin kuin mikään muu teollisuuden alue, ja maanosan ihailluin brändi on kehityksen seurauksena Samsung
Kuulee millaisella äänen sävyllä hän puhuu ja näkee, viestiikö ilme samaa kuin puhe. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi De_10102019_42.indd 43 2.10.2019 13.32. R ealistinen tosiasia on, että tässä vaiheessa elämää olen lähempänä kuolemaa kuin syntymää. Koska yksinkertainen tosiasia on, että positiivisuus on se, jonka varassa me elämme. Niin se on, ihan tilastollisestikin ajateltuna. Se tarkoittaa, että asiat neuvotellaan vaikka yötä myöten niin, että aina voi mennä nukkumaan ilman riitaa. Silloin ne tahtovat monimutkaistua, ja kielteisyys myrkyttää omaa mieltä niin paljon. Olen saanut lapsuudenkodistani sellaisen mallin, että vihoissa ei mennä nukkumaan. Negatiivisuudella on niin suuri vaikutus ihmisen mieleen. Kehotan ihmisiä siihen, että asiat selvitetään mieluummin heti, kuin että niitä jätetään muhimaan. Olen tehnyt psy kiatrista hoitotyötä yli 20 vuotta. Oleellinen asia hoitotilanteessa on sama kuin muussakin kommunikoinnissa, että näkee ihmisen, jonka kanssa juttelee. Sitä on ruvennut välillä miettimään, että kuinka paljon elinaikaa on jäljellä ja miten sen ajan käyttää. Kun kirjoitamme tekstiviestin, emme yhtään tiedä, millä mielellä toinen ihminen on. 43 Demokraatti Tuula Väätäinen 64-vuotias kansanedustaja (sd.). Ja ehkä toisinaan voisi olla viisasta nukkua yön yli ja katsoa asiaa uudestaan aamulla. Sen voimalla me jaksamme ja pystymme ottamaan vastaan vaikeitakin asioita. Minulle on tärkeää puhua ihmisen kanssa kasvokkain. Ihminen tarvitsee 12 hyvää asiaa, jotta yksi huono kuittaantuu. Se on välillä kamalan vaativaa
De_10102019_44.indd 44 2.10.2019 11.04. KULTTUURI Juhani Harri: Tuulet, 1968. 44 Demokraatti Esineiden lumoa, henkilökuvien kertomaa ja konstruktivismia Omaperäisen Juhani Harrin hieno retrospektiivinen näyttely Tampereella kannattaa nähdä
De_10102019_44.indd 45 2.10.2019 11.04. 45 Demokraatti Sara Hildénin taidemuseo, Tampere Juhani Harrin takautuva näyttely Avoinna 12.1.2020 saakka,ti–su10–18. KUVATAIDE Teksti Seppo Heiskanen J uhani Harri (1939– 2003) oli monin tavoin ainutlaatuinen taiteilija. Avoinna 20.10. Galleria Rankka, Helsinki Markku Hakuri: 1095 päivää – Muistiinmerkintöjä piirtäjän päiväkirjasta kolmen vuoden ajalta. Galleria 68, Helsinki Kimmo Sarje – ReComstructio Avoinna 20.10. Hän keräsi aineksiksi mitä moninaisimpia vanhoja, vähän kulahtaneita esineitä. Sellaisia kukaan Markku Hakuri: Boris Johnsson. Hän ryhtyi jo 1960-luvun alkupuoliskolla rakentamaan teoksiaan esinesommitelmiksi eli hienommin sanottuna assemblaaseiksi. Jo kulkiessaan pääkaupungin kaduilla hän erottui joukosta; hän pukeutui erikoisesti mutta tyylikkäästi, hän oli muu ei vielä tuohon aikaan meillä tehnyt. Myös taiteilijana Harri oli oman tiensä kulkija. Sara Hildénin taidemuseon laaja näyttely tarjoaa hyvän kokonaiskuvan Harrin taitteesta. Hän oli vaasalaisen kirkkoherran poika, joka innostui taiteesta mutta myös mustalaiskulttuurista. Hän avioituikin romanin kanssa. saakka, ke–to 12–18, pe–su 12–16. Toisaalta hän oli moniulotteinen hahmo. Jo alkuvaiheessa näkyy tekijän varma ote ja erehtymätön dandy, jollaisia meillä ei ole liiemmälti ollut. Markku Hakuri: Kirjasto. saakka, ti–su 13–18. ”Minä en etsi, minä löydän”, hänellä oli tapana Picassoa siteeraten sanoa
Hän on paitsi taiteilija myös tutkija, kriitikko, esseistija tietokirjailija. Oven pieliin sijoitetut koristeet sen sijaan ovat taiteilijan käsialaa. Hakuri on myös arvostettu lavastaja ja tämä näkyy Galleria Rankan näyttelyssä. Entä sitten muistiinmerkinnät. Tässä hienossa näyttelyssä on mukana myös muutama vaikuttava maalaus ja veistos. Jo varhain teoksiin ilmestyivät myös linnut, munat, soittimet ja nuket. Maalari oli opiskelunsa jäljiltä myös Markku Hakuri, mutta jo uransa alkuvaiheessa hän siirtyi kolmiulotteiseen muotoon ja laajensi sitä myöhemmin ympäristöteoksiksikin. JUHANI HARRI sanoi maalaavansa esineillä. Tietenkin punatähtikin on mukana. Modernismiin Sarjella tuntuu olevan eräänlainen viha-rakkaussuhde. De_10102019_44.indd 46 2.10.2019 11.04. Erityisen mieleenjääviä ovat muiden ohella Kirjasto, Kadonnut kardinaali ja Eevan lento. Yli kolmekymmentä vuotta sitten, 1980-luvulla, hän kiinnostui postmodernista ajattelusta ja taiteesta ja esitteli näitä oppeja tiuhaan tahtiin. Näyttelyn teokset ovat peruskonstruktivismia, geometrian taidetta. Siihenhän moderni taide ja arkkitehtuuri pyrkivät. Jollakin tavalla maalaus on aina silloin tällöin putkahtanut esiin teoksissa. Siitä tulee oma kertomuksensa; tässäkin taide paitsi kuvaa näkyvää, myös tekee näkyväksi. Viimeisinä vuosina teokset hivenen pelkistyivät entisestään. Hakuri on kerännyt Helsingin Sanomien uutiskuvista mallit ja piirtänyt ne tai oikeastaan ottanut mukaan tarvitsemansa. Tämäkin on luontevaa, kotikaupunki Vaasa sijaitsee meren rannalla. KIMMO SARJE on monen toimen mies. Mutta samalla niissä on vahva surrealistinen vivahde, ja huumoriakin on mukana. Sen verran hän tuntuu edelleen uskovan suurten kertomusten kuolemaan. Olihan Harri pappisperheen lapsi. Kuvakavalkadi on yhdenlainen kertomus kolmen vuoden tapahtumista meillä ja maailmalla. Mutta on suhteessa kommunismiin myös pieni nostalginenkin vivahde. KUVATAIDE Kimmo Sarje: Nimetön, 1970. Pian tulivat mukaan laivojen pienoismallit. Näihin viittaa näyttelyn hauska nimikin: ReComstruktio. Monen muun älykön tapaan hän oli nuorena vahvasti kallellaan laitavasemmalle. Toisaalta hän ihailee sitä ja sen julistamaa universaalia muotokieltä. Harrin esinesommitelmat viestivät menneisyydestä ja ajan kulumisesta, niissä on annos nostalgiaakin. Pitäytyminen kasvoihin tekee sarjasta erityisen. Pääasiassa ne ovat ihmisten kasvokuvia, muotokuviksikin niitä voisi sanoa. Ne ovat kolmen vuoden aikana syntyneitä piirustuksia ja muutama maalaus, ja nekin on ripustettu lavastusmaisesti looseihin. Meillä on taipumus nähdä maailma henkilöiden kautta – ja sitähän mediakin tekee. 46 Demokraatti vaisto. Jo toimiston ja varsinaisen näyttelytilan välinen metalliseinämä on hakurimainen, vaikka kuuluukin gallerian kalustoon. Sarje on taiteessaan keskittynyt kahteen suureen kertomukseen, modernismiin ja kommunismiin. Mukana on tunnistettavia ja ajankohtaisia hahmoja kuten Boris Johnsson, Angela Merkel, Touko Aalto tai Pentti Linkola. Tärkeintä on kuitenkin se, että taiteilija säilytti vahvan otteen koko uransa ajan. Hieno kokonaisuus. Ne muistuttavat näyttämöitä, mutta toisaalta hyvin paljon myös kirkkotaiteen alttarikaappeja. Entä kommunismi. Postmodernistit julistivat suuret kertomukset kuolleiksi. Hän kokosi teoksensa laatikoihin, jotka ovat osa kokonaisuutta. Samalla kokonaisuus muuttuu muuksi. Näyttelyssä on mukana teoksia 1960-luvun lopulta tähän päivään saakka. Hallittu kokonaisuus sopii hyvin Galleria 68:aan, jonka linja painottuu juuri tähän taiteen lajiin. Mutta toisaalta hän hymyilee sille, vetää sen alta mattoa. Nyttemmin hän suhtautuu tuohon aatteeseen ja vähän entiseen itseensäkin huvittuneesti
47 Demokraatti Juhani Harri: Pieni yösoitto, 1992. De_10102019_44.indd 47 2.10.2019 11.04
Värit, pinnat, videoajot, vertikaaliset ja horisontaaliset tasot, koreografiset liikkeet– kaikki palvelevat toteutuksen läpitshehovilaista henkeä. Hän se vasta menneessä elääkin, mutta millä intensiteetillä. Ja gestiikalla! Nuoret naiset ovat Lokki-toteutukset aina virkeänä pitävä voima. K ansallisteatterin pienen puolen näyttämökuvassa vähän kaikki on vinksallaan. Irina Arkadina näkee ja kokee poikansa ensin ressukkana ja haihattelijana, sitten säälittävänä ja lopulta vaarallisena kumouksellisena, joka haluaa sysätä hänen sukupolvensa, sen arvot ja esteettiset ihanteet, historian jätemyllyyn. Mutta soi lohtua, kun aika on. Alkuun rähjäiseltä näyttänyt Katri Renton loihtima lavastuskin avautuu matkan varrella uuteen näkymään. Hän kannustaa nuoria ja hillitsee sisartaan salaviisaalla kierteellä. Eikä se kännikohtauskaan heti unohdu. Aksa Korttilan näyttelijälaadun notkeudesta kertoo se, että hänet voi nyt nähdä Kansallisen pienellä näyttämöllä TEATTERI De_10102019_48.indd 48 2.10.2019 13.56. Takanäyttämön tikapuilla tasapainoillaan elämän eteen heittämien tuskien pyörteessä ja paetaan korkeuksiin päälle kaatuvaa ahdistusta. 48 Demokraatti Vinoon vinksahtaneita elämiä Anna Rautiaisen Tshehov-ohjaus on tiheä ja kaunis. Tilanhoitajan tytär Masha on Kostjaan rakastunut, mutta tuon kohteen saavuttamattomuuteen alistuva maalaistyttö. Emmi Parviainen saa tässä roolissa neljän valtin täyskäden täyteen: hänet on nähty kaikissa Kansallisteatterin 2010-luvun Tshehovin suurten näytelmien castingeissa. Se antaa tilaa näytelmän ihmisille ja Rautiai sen visuaaliselle ajattelulle, joka on rikasta ja harkittua. Siinä ihmiset tuntevat elävänsä ikuisella epämukavuusalueella ja suurin osa kärvistelee vastakaiuttoman rakkauden poltteessa. Se on ryhdikäs, tunteikas ja loppua kohden koko ajan tiiviimmin iholle tuleva esitys. Ainakin draaman kuljetuksen tasolla, eiväthän Tshehovin ihmiset yleensä pääse mihinkään suuntaan niiltä sijoiltaan, joille ovat jumittuneet. Mitään ei ole liikaa tai liian vähän. Jälleen raikkaana, latausta näyttämölle synnyttävänä. Sen sisäiset jännitteet ja dynamiikka lähtevät toki teatteridiiva Irina Nikolajevna Arkadinasta ja hänen suhtestaan kirjailijaksi halajavaan poikaansa Konstantin Trepleviin. Mikään muu Anne Rautiaisen ohjaamassa Anton Tshehovin Lokissa ei sitten olekaan vinossa. Irina Arkadina on aina näyttämöllä ollessaan kaiken keskipiste, mutta juuri se Lokissa aina ihastuttaa, että tämä näennäinen keskushenkilö voi olla pitkään kokonaan poissa, ja silti tapahtuu koko ajan jotain kiinnostavaa ja eteen päin vievää. TÄMÄKIN LOKKI-SOVITUS on siinä mielessä rakastettavan tshehovilainen, että siinä ei ole selkeitä pääosia, vaan keskiössä on koko yhteisö. Vesa Vierikon näyttelijäntaitoja olisikin ollut turha tuhlata johonkin laahustelurooliin. RAUTIAISEN OHJAUKSESSA on muutamia mukavia, ehkä totutusta Lokki-kaanonista poikkeavia henkilöpainotuksia. Lukuisat tuolit ovat jaloiltaan eripituisina kenossa, sivuseinille asetellut kynttilänpidikkeet ovat epäjärjestyksessä ja pianokin on hylätyn näköisenä pienessä montussa. Laiturimaisella vaakatasolla rampataan riemusta ja raivosta, mutta kuljetaan myös kuin kuolemaan vievää käytävää. Irinan miesystävä, ihan oikea ja menestynyt kirjailija Trigorin (Jussi Lehtonen), on tapahtumaketjujen piilodynamo. Vaan ei auta, kun naiset itkevät perään ja miehet uhkaavat kaksintaistelulla. Taisto Reimaluotokin ottaa makoisasti tilansa Lokki-tulkinnoissa yleensä pieneksi ja unohtuvaksi jäävässä tilanhoitaja Samratjevin roolissa. Vähäpuheinen, mystiseen muistikirjaansa havaintojaan kirjaava mies viihtyisi paremmin ongella kuin Irinan Teksti Rolf Bamberg / Kuva Tommi Mattila Anton Tshehov: Lokki Suomen Kansallisteatteri, pieni näyttämö Suomennos: Jalo Kalima – Ohjaus ja sovitus: Anne Rautiainen – Lavastus: Katri Rentto – Valot: Ville Toikka – Äänisuunnittelu: Esa Mattila – Puvut: Saija Siekkinen – Koreografia: Jenni Nikolajeff – Rooleissa: Maria Kuusiluoma, Miro Lopperi, Vesa Vierikko, Jussi Lehtonen, Aksa Korttila, Emmi Parviainen, Taisto Reimaluoto, Pirjo Määttä, Esa-Matti Long, Mika Piispa DRAAMAKOMEDIA perheen konflikteja ratkomassa tai niitä pelkällä läsnäolollaan aiheuttamassa. Sukupolvitaisto se on, ja heijastuu moneen suuntaan. Irina Arkadinan vanhempi veli Pjotr Nikolajevitsh Sorin ei nyt ole se Tshehovin draamojen ikiaikainen menneessä maailmassa elävä kunniavanhus (kuten Firs Kirsikkapuistossa tai Marina Vanja-enossa), vaan aktiivinen toimija, vaikka onkin väsynyt ja paikkaansa maail massa turhautunut. Ja kun Irina antaa sitten asiasta kuulua, se on draamahistorian katkerinta äiti-poikasuhteen purkamista. Hänen espanjankielinen tulkintansa – esityksen kaikkinensa hienossa musiikkidramaturgiassa – Historia de un amor -lattariklassikosta on upeimpia, minkä olen kuullut
Irina Arkadina (Maria Kuusiluoma) hellii huomionkipeää poikaansa Kostjaa (Miro Lopperi) Lokki-näytelmän seesteisissä alkukuvissa. De_10102019_48.indd 49 2.10.2019 13.56. Ja erityisesti ohi. Uljas roolityö saa lisäkierrettä siitä, että Kuusiluoma ei ole ihan prototyyppiä ylvääksi Tshehov-diivaksi. Kostja ei nyt kuitenkaan painele sata lasissa kohti kirjallisuuden parnassoja, vaan harkitun hiljaisesti. Toivoen ja uskoen, mutta epäillen ja tuskaillen. 49 Demokraatti Vinoon vinksahtaneita elämiä kahdessa roolissa, tässä Lokissa kovia kokevana Nina Zaretshjanana ja Mauri Kunnaksen Koiramäen Suomen historian koiramaisena kertojahahmona. Kostja Treplevinä kipuilee Miro Lopperi, jonka monet viimeaikaiset roolit (Karamazovin veljesten Ivan, Seitsemän veljeksen Lauri, Julia ja Romeon Mercutio) ovat olleet vauhtia ja vimmaa täynnä. Nyt hänelle ominainen sähäkkyys tuo hahmoon uusia kerroksia. Taustalla nuokkuu pojan salaviisas eno Pjotr (Vesa Vierikko). Kun äiti vielä ymmärtää... Irina Arkadinan, Maria Kuusiluoman, katsoessa päälle. Hahmoissa on jopa jotain samaakin: elämänilo. Kuusiluoman kelpaa viettää taiteilijajuhlaansa tässä näytelmässä. Ninalta se tosin loppua kohden traagisella tavalla sammuu: hänen ja Kostjan jäähyväisdialogi onkin asiaankuuluvasti esityksen koskettavin hetki
Esa Mäkijärvi Irakista Suomeen muuttaneen alTaeen paljastettiin kirjoittaneen Facebookiin rasistisia ja muita arveluttavia päivityksiä. 50 Demokraatti Elina Hirvonen: Punainen myrsky WSOY 2019, 276 s. Punainen myrsky -romaani sekoittaa faktaa ja fiktiota, joten kohu ei voi olla vaikuttamatta myös siihen, miten sitä luetaan. Niin tai näin, teos toimii seuL iika selittely voi pilata romaania. Elina Hirvosen uutuusromaanissa liikutaan sekä Irakissa että Suomessa. Voidaan kysyä, oliko Hirvonen kansanedustajaan ilmeisen varauksetta luottaessaan hyväuskoinen. 1975) tositapahtumista ammentavassa Punaisessa myrskyssä on turhat jälkisanat, joissa kirjailija avaa motiivejaan ja esittää hämmennyksensä siitä, että teoksen keskeinen taustalähde, sosialidemokraattien kansanedustaja Hussein alTaee, joutui kohun keskelle kirjan ollessa viimeistelyvaiheessa. Hän elää Irakissa lapsuutensa ja Suomessa aikuisuutensa. Monipuolisena kirjailijana tunnetun Elina Hirvosen (s. KIRJA Kivun historia Elina Hirvosen romaani joutui kirjailijasta riippumattomista syistä kohun välikappaleeksi. TYÖMARKKINAT & TALOUS De_10102019_50.indd 50 2.10.2019 14.50. Hirvonen olisi silti voinut unohtaa evästykset romaaniyhteydestä, ja jättää ne parempaan yhteyteen, kuten antamiinsa haastatteluihin. ROMAANIN KERTOJANA toimii alTaeeta läheisesti muistuttava mies. Hänen päätään vaadittiin vadille, sillä hän oli brändännyt itseään liberaaliksi hyväksi tyypiksi, joka on alatyylisen loanheiton yläpuolella
Irakin viime vuosikymmeniä leimaa Saddam Husseinin diktatuuri (1979– 2003), jolloin vähemmistöjä vainottiin ja sananvapaus oli olematon. Siellä kasvaminen oli traumatisoivaa, minkä Elina Hirvonen tekee hyvin selväksi. PITÄÄ TIETENKIN muistaa, että Punainen myrsky on lähes täydellinen kuvitelma ja maailma aina monimutkaisempi kuin kirjoissa. Romaanin päähahmo on rikkinäinen ja ristiriitainen. Pakolaiset kantavat sisällään tuskaa ja häpeää. Romaanin perhe kuuluu oppositioon ja joutuu siksi elämään synnyinmaassaan jatkuvassa pelossa. 51 Demokraatti ratessaan kovia kokeneen irakilaisperheen elämää. Ketään on kuitenkaan turha vetää pysyvästi lokaan harkitsemattoman nettikirjoittelun takia. Hän haluaa tietää, miten elää kahdessa kulttuurissa menemättä rikki. Tai kuten kertoja myöntää: ”En ole varma, tapahtuiko se todella, vai olenko kuvitellut kaiken.” Herkkyyteen pyrkivä ilmaisu, jossa paetaan unelmiin, toimii suojamekanismina totalitaristisen todellisuuden pimeyttä vastaan. Kirja on tavallaan Hussein al-Taeen vaiheiden kaunisteltu versio. Romaani voi olla hyväätarkoittava mutta epätoivoiseksi tuomittu pyrkimys saavuttaa tila, jossa olisimme toisillemme parempia ja ymmärtäväisempiä. Ensimmäistä ja kolmatta maailmaa peilataan tekstissä hieman turhan ilmeisesti toisiinsa. Saddamista päästiin, mutta hänen jättämäänsä kaaokseen on ollut vaikea rakentaa reilua ja toimivaa yhteiskuntaa, jossa kaikilla olisi hyvä olla. Toivo paremmasta elää silti naiiviuden ja kostonhimon välillä ahdistavasti tasapainoilevan kertojan päässä: ”Mihin kaikkeen muutoksen voiman samaan aikaan tuntevat ihmiset voivat pystyä, hyvään, pahaan, ja arvaamattomaan.” PUNAINEN MYRSKY kulkee kultaista keskitietä mutta sortuu paikoin, etenkin arjen ihanuudesta kertoessaan, kliseisiin. Punainen myrsky sisältää myös paljon hyödyllistä tietoa, jonka avulla saa käsityksen Saddamin ajasta. Se estää kirjaa muuttumasta pöhöttyneeksi tai puuduttavaksi. Koska ympäristön köyhyyttä on vaikea hyväksyä, siltä yritetään pelastua rikkaalla mielikuvituksella: ”Meillä on hetken ajan kaikki maailman valta.” Irakissa elämä on kamalaa, koska ilmiantajia ja valvovia silmiä on kaikkialla, vankilat ovat brutaaleja eikä missään ole vapaa. De_10102019_50.indd 51 2.10.2019 14.50. Kyseessä on viihdyttävä ja siisti romaani politiikasta ja yksinäisyydestä. Saddamin hallintoon liittyvissä puistattavissa yksityiskohdissa ei säästellä. Ihmiset ovat voimattomia yksilöinä ja vahvoja yhdessä, Punainen myrsky muistuttaa. Amnesty International ja Human Rights Watch ovat dokumentoineet Irakin lohduttoman ihmisoikeustilanteen tarkasti. Kaikki muuttuu, eikä mikään muutu. Hänessä on hyvää ja pahaa, vaikka jälkimmäisen hän melko onnistuneesti muilta piilottaa. He tietävät, mikä on normaalia, minä joudun keksimään sen.” Lähihistoriaa tarinallistavan Punaisen myrskyn luvut ja lauseet ovat tiivistettyjä. He eivät pääse eroon ulkopuolisuudestaan, vaikka saavuttaisivat uudessa kodissaan korkean aseman: ”He ovat ensimmäisen maailman ihmisiä, minä en kuulu mihinkään maailmaan. Diktaattoria ennen englantilaiset ja diktaattorin jälkeen amerikkalaiset sotkivat asioita entisestään ja auttoivat tekemään Irakista epäonnistuneen valtion. Suomessa romaanin päähenkilön elämä jatkuu vaikeana, sillä henkiset traumat seuraavat ja osa paikallisista on rasisteja
Näin on jäänyt Broomfieldin mentävä aukko. Seassa laatudokumentteja niin Irakin taistelutantereilta (Battle of Habitha) kuin sotiin kouluttautumisestakin (Soldier Girls). Marianne & Leonard: Sanoja rakkaudesta -dokumentin toinen päähenkilö Marianne Ihlen oli ohjaajan läheinen ystävä vuosikymmenten ajan ja toinen, Leonard Cohen, hyvä kaveri hänkin. Ihlenin ja Cohenin pari vuosikymmentä on/off-pohjaisena jatkunut, mutta ikuisesti kestänyt rakkaus tarjoaisi valtavat ainekset fiktioelokuvaan, mutta – onneksi – kukaan ei ole sellaista tehnyt. Huumeetkin, muotijuttu LSD erityisesti, kuuluivat kuvaan. Vaikka toisena keskushenkilönä on merkittävä lauluntekijä, kyse ei oikeastaan ole musiikkidokumentista vaan rakkaustarinasta. LEONARD COHEN tapasi norjalaisen Marianne Ihlenin Kreikassa Hydran saarella, jonne kasautui 1960-luvun alussa hipahtava kirjailijayhteisö kirjoittamaan, hengailemaan ja vapaata rakkautta harjoittamaan. Henkilödokumentteja muun muassa Kurt Cobain & Courtney Love -pariskunnasta, Hollywood-madame Heidi Fleissista, sarjamurhaaja Aileen Wuornosista, äärikonservatiivi Sarah Palinista ja viimeksi koskettava tarina Whitney Houstonin elämästä ja tuhoutumisesta. N ick Broomfieldin ohjaamien elokuvien lista on pysäyttävä ja skaala laaja. Ensi-ilta 11.10. 52 Demokraatti Marianne & Leonard: Sanoja rakkaudesta Ohjaus: Nick Broomfield 2019, 102 min. Pian hänestä tuli Leonardille elintärkeä muusa. Suhteet olivat todella irtonaisia, Ihlenkin oli naimisissa ja pienen pojan äiti, mutta pyöri samaan aikaan monen muun miehen kanssa. Nyt Broomfield on tarttunut aiheeseen, johon hänellä on poik keuksellisen syvä omakohtainen kosketus. RAKKAUSDOKUMENTTI Runoilija ja muusa Mariannen ja Leonardin rakkaustarina oli suuri ja käänteikäs. Ansaintalogiikaltaan ontuva elämänTeksti Rolf Bamberg ELOKUVAT Norjalaisen Marianne Ihlenin ja kanadalaisrunoilija Leonard Cohenin rakkaustarina roihahti liekkiin Hydran saarella 1960-luvun alussa. Sen hän täyttää äärimmäisen kauniisti, mutta kohteita heidän läheisyydestään huolimatta siloittelematta ja tapahtumakulkuja sokeroimatta. De_10102019_52.indd 52 2.10.2019 10.52
Heillä kaikilla on jotain lisäarvoista sanottavaa. Jo ensimmäisten julki saatujen biisien joukossa olivat tulevat klassikot Suzanne ja So long, Marianne. Toinen oli kaukorakkauslaulu amerikkalaiselle Suzanne Verdalille, toinen erolaulu Marianne Ihlenille. Likaisen miljoonakaupungin löyhkä, jäteongelmat ja yleinen piittaamattomuus luovat viitekehyksen fyysisesti itsensä riuduttaneen Joaquin Phoenixin esittämän epäonnistuneen koomikon nöyryyttävälle kiusaamiselle, kohtuuttomalle kärsimykselle ja katkeruuden kiehauttamalle kostonjanolle. Kaltoinkohtelu ja vastoinkäymiset ovat elämänmittaisia. Joaquin Phoenix näyttelee kiusattua klovnia. Roman tavoin Joker palkittiin Venetsian elokuvajuhlien parhaana elokuvana. Valtavirtaviihteen ulkoisilla tunnuksilla pelaava teos on sisuksiltaan niin kolkko ja sydämetön kuvaus vieraantumisesta, että herkimpien katsojien ei kannata lähestyä sitä edes uteliaisuudesta. 53 Demokraatti Joker Ohjaus: Todd Phillips Pääosissa: Joaquin Phoenix, Zazie Beetz, Robert De Niro 2019, 122 minuuttia Ensi-ilta: teattereissa SYNKISTELYDRAAMA tapa Hydralla kävi ajan myötä mahdottomaksi, joten Cohenin oli hankittava jostain rahaa. Kapitalistisen talousjärjestelmän ja ihmisihanteen tyrmäys kiihdyttää kohti keskushenkilön katkeamispistettä. Yhteiskunnallisessa ja psykologisessa yksioikoisuudessa syypäitä ovat valkoisen rahaeliitin irstailevat ja pöyhkeilevät riikinkukot. Kärsimystä ja kuolemaa Syrjitty. Hullussa maailmassa terveintä on sairastua. De_10102019_52.indd 53 2.10.2019 10.52. Ero oli kuitenkin tilapäinen, kun Leonard pyysi Hydran vuosien jälkeen Mariannen asumaan kanssaan Montrealiin, mutta Kanadan taivaan alla rakkauden ylle alkoi tulla liikaa pilviä. Niin kestävä suhde kuitenkin oli, että se kesti omanlaisenaan etärakkautena Mariannen kuolemaan asti. Sarjakuvaelokuvista poiketen Jokerissa ei ole voimauttavaa nostetta eikä sankaruutta. Tyylillä leikatun arkistomateriaalin ja Cohenin ja Ihlenin äänitallenteiden rinnalla tarinaa ryydittämässä on juuri sopiva määrä puhuvia päitä. Suuren rakkaustarinan merkit täyttyvät siinäkin, että Leonard kuoli vuonna 2016 vain kolme kuukautta Mariannen jälkeen. Arthur Fleckin hiirulaisklovnista kuoriutuu kylmä tappaja Jokeri Scorsesen Koomikkojen kuninkaalle ja Taksikuskille kumartavassa ruoskaniskussa. Sarjakuvafilmatisointien ylivalta jättää enää tilaa lähinnä Todd Phillipsin Jokerin (2019) tyyppiselle poikkeukselle, jonka universumi perustuu Batman-saagaan mutta toimii itsenäisesti ja aikuisesti aikai sempiin viittaamatta. Räävittömistä junttikomedioista tähän asti tunnettu ohjaaja-käsikirjoittaja Phillips luo läpeensä pessimistiseen madonlukuunsa kieltämättä hiotun kokonaisnäkemyksen, mutta ymmärrän myös kritiikkiä selän kääntämisestä kaikelle humanismille. Niinpä hän palasi uudel le mantereelle ja alkoi folk-kuningatar Judy Collinsin tuella lauluntekijäksi. Erityisen rikkaita ovat Cohenin kitaristi Ron Corneliuksen ja pariskunnan ystävän Aviva Leytonin haastattelut. Teksti Rane Aunimo L aatutietoisten draamaelokuvien ahdinko amerikkalaisessa filmiteollisuudessa on jatkunut pitkään, eivätkä suuret studiot kenties koskaan palaudu entiselleen viihteen uusjaossa, jossa Alfonso Cuarónin Roman (2018) ja Martin Scorsesen tulevan mafiaelokuvan The Irishmanin (2019) kaltaiset teokset tuotetaan suoratoistopalvelu Netflixille. Valonpilkahdukset paljastuvat mielen harhoiksi ja sairauden oireiksi. Broomfieldin elokuvan koskettavin kohtaus nähdäänkin lopussa: kamera on läsnä leukemiaa sairastavan Mariannen sairaalavuoteen äärellä, kun tämä saa viimeisen viestin entiseltä, niin ikään kuolemansairaalta elämänkumppaniltaan: ”Rakas Marianne, olen vain vähän jäljessäsi, mutta tarpeeksi lähellä tarttuakseni käteesi.” VAIKKA MARIANNE & Leonard -dokumentti on monin paikoin surumielinen ja 1960–70-luvun huumehuuruista musiikkielämää kuvatessaan raadollinenkin, se on ennen kaikkea koskettava kuvaus kestävästä, muotoaan muuttavasta rakkaussuhteesta. Venetsian elokuvajuhlien voittajaelokuva maalaa maailmansa pikimustalla
ELOKUUSSA VIESTINTÄYRITTÄJÄ Mikael Jungner twiittasi näkemyksensä kirjan sivumäärästä ja hän oli sitä mieltä, että 300 sivua kirjalle on maksimi. No, jotkut kirjat kannattaa lukea, vaikka presidenttikin olisi niitä kiitellyt. Kirjan ensimmäinen tarina oli nimeltään Varjo jen kapina. Jos mieli osaisi unohtaa, kirjan voisi silloin lukea toistamiseen ensimmäistä kertaa. Kun kirja vie mennessään, sitä tekee mieli lukea varsin vauhdikkaasti. Tuossa mi tassa kirjoittajan pitäisi Jungnerin mie lestä saada tarinansa kerrottua. Pitkää ja pätkää, lyhyttä ja leveää. Olin yhdek sänvuotias ja kovassa kuumeessa. Ehkä oleellista ei ole kirjan paksuus tai pituus. Silloin joku saattaa sanoa: ”Hölmö ajatus, tarkoi tus on mitata lipputangon korkeus eikä sen leveyttä.” Joskus kirjan ulkoasu houkuttelee tart tumaan kirjaan. Kirjan viimeisen sivullisen jälkeen jää lei jumaan tyhjän päälle. Ristiriita syntyy, kun tietää, että mitä vauhdikkaam min kirjaa lukee, sen nopeammin se lop puu. Kä vin jossain maailmassa ja tulin sieltä pois. En ole vieläkään ihan toipunut tuosta vaikut tavasta teoksesta ja leijun jonnekin mysti seen maailmaan, kun vain ajattelenkin lu kukokemustani. Toisinaan saattaa rat kaista se, miten ja minkä kokoisena teksti on sivuille ladottu, miltä sivu näyttää. Jos en lue sitä, niin ainakin pikkuisen selailen. Viime vuonna, kesällä 2018, lampsin Tampereen mainioon pääkirjasto Met soon. Hieno tarina, ko meas ti kerrottu ja uljaasti etenevät lauseet, kiitos myös suomentaja Ilkka Rekiaron. Eräässä hyllyssä minua odotti Aus terin teos nimeltään 4321, yhteensä 1 141 sivua. Kirjan kansi tuijotti minua ja kehotti lähestymään. Jos ehdottaa, että lipputanko on helpompi mi tata, kun sen kaataa vaakasuoraan. Jyrki Liikka Tamperelainen vapaa toimittaja ja käsikirjoittaja Kulttuurikolumni De_10102019_54.indd 54 2.10.2019 10.53. Tarina kertoo, että lipputangon korkeu den mittaaminen ei ole helppo tehtävä. Olkoon menneeksi, anne taan Austerille vielä yksi mahdollisuus. Hyvä, että annoin. Jos tykkää lukea vuo teessa, silloin kirjan koko ja paino ovat myös merkitseviä. Jos teksti hengittää samassa rytmissä lukijan kanssa, se pitää varmasti pinnalla ja kuljettaa eteenpäin. Kirjan maailmaan uppoamista ei kan nata pelätä. Ja niin siinä tietysti kävi, että luin kirjan hiukan liian ripeästi ja jäin haikeana tyh jän päälle, kun sain kirjan päätökseen. 54 Demokraatti JOTKUT KIRJAT KANNATTAA LUKEA, VAIKKA PRESIDENTTIKIN OLISI NIITÄ KIITELLYT. Tehokkaan lukemisen ja viipyilevän lukemisen liitto on hankala yhtälö. Joskus vielä kin tartun tuohon taskukirjaan. KIRJAILIJA PAUL AUSTER oli minulle on gelma. Muistan vieläkin, kun luin Aku Ankan taskukirjaa Mikki kiipelissä. Haikeat jäähyväiset kirjalle M onille lienee tuttu tunne, kun hyvän kirjan saa pää tökseen. KUN YLISTIN kirjaa tuttaville, jotkut koiran leuat huomauttivat, että ahaa, luit sen siksi, koska presidentti Sauli Niinistö oli kehu nut sitä. Ennio Missaglian kirjoittama ja Giovan Battista Carpin piirtämä ta rina oli kiehtova ja pelottava. Voi ei, niin hieno kirja, niin upea ja päätä ravi suttava lukukokemus ja nyt se loppui. Kaikenlaista kannattaa lukea. Etukäteen ei voi tietää, mikä kiinnostaa. Auster ei napannut. Ei ihme, että tuo psykedeeli nen tarina teki vaikutuksen kuumeiseen poikaan. Olin muutaman kerran tarttunut hänen teoksiinsa ja aloittanut, mutta jät tänyt kesken
Antakaa minun esitellä itseni. Oli minulla tämä teos aikanaan itsellänikin, mutta kun näin sitä koskevan ’halutaan ostaa’ -ilmoituksen lehdessä, hellyin ja luovuin siitä.” Juhani Niemi on ilahtunut hippiteh tävästä. Unto Vesa kiirehti vastaamaan heti tehtävänjulkaisupäivänä, ”jottei jäisi vai kutelmaa, että osallistun vain syksyn en simmäiselle kierrokselle”. tai osoitteella Demo kraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki. Olen pieni, pehmeä ja kirjava ja asun pienessä punaisessa talossa parhaan ystäväni Pikku Papsun ja hänen perheensä kanssa. Laine on varmaan virnuillut mielissään kääntäessään absurdeja otsikoita ja tekstejä.” Loppuun Pertti Vuorelan havainto kirjaus: ”Huomasin nopeasti, että kirjaa voi alkaa lukea mistä kohdin tahansa. ”Olen kävellyt tyttäreni kanssa pitkin lukuisia kuivia vesikanavia simpukankuoria, hiekkadollareita ja nuolenpäitä etsien, mutta en ole löytänyt ainuttakaan taimenta kalastaessani Amerikassa... 55 Demokraatti Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VISASITAATTI 17 Kohta 40 vuotta täyttävä kirjai lijamme on valmistunut suomen kielen ja kirjallisuuden maisteriksi meiltä katsoen vähän poikkeuksel lisesta opinahjosta. Tämä hänen palkittu esikoisro maaninsa herätti aikoinaan tur haa ulkokirjallista kohinaa, mikä onneksi johti myös muutokseen erään kirjallisuusinstituution van hentuneisiin sääntöihin. Aikoinaan eli löytäessäni Richard Brautiganin ja hänen teoksensa, muistaakseni juuri Jarkko Laineen kautta, hurahdin vähän ja luin kaikki kolme suomennettua teosta useampaan kertaan, eli vähän samanlainen kokemus kuin löytäessäni Kurt Vonnegut jr:n romaanit...” Sirpa Taskinen käyttää osuvasti vanhaa suomalaissanontaa: ”Siinä on Tuppurainen ollut Tappuraisen takuumiehenä, kun Jarkko Laine on suomentanut Richard Brautiganin kirjan Taimenenkalastus Amerikassa. olen jopa yrittänyt kalastaa kissakaloja Oklahomassa, puronpahasesta, jossa sen paremmin kissa kuin kalakaan ei viihtyisi... Toiset aikuiset taas erehtyvät luulemaan minua nalleksi, vaikka olen aito ja sataprosenttinen possu. ”Heippa ja moikka, kaverit. Kuka kirjoitti mitä. Juonesta ei tarvinnut välittää, sitä ei ollut.” Viikon tietäjiä olivat myös Heli Haapala, Matti Kärkkäinen, Jorma Kataja, Eero Reijonen, Mauri Panhelainen, Jaana Haapasaari-Pikkarainen ja Pekka Jäntti, joiden vas tauksista laajemmin visan verkkoversi ossa. ”Petollisen kevyt beatnikkien ja hippien välimaastossa kulkeva kirjanen Taimenenkalastus Amerikassa ei ole oikein romaani, mutta ei sitä kyllä ihan novellikokoelmaksikaan voi kutsua. Teatteridra maturgin tutkinto hänellä on puo lestaan edellisen naapurimaasta, synnyinkaupunkinsa yliopistosta. Hauska hippikauden kulttikirja, jolla ei ole mitään tekemistä kalastuksen kanssa, vaikka kuulemma jossakin kirjastossa joskus sijoitettiinkin kalastusharrastuksen hyllyyn. mennessä sähköpostilla kirjavisa@demo kraatti.fi. ”Nyt kysytty teos on Richard Brautiganin Taimenenkalastus Amerikassa (Trout Fishing in America), suomeksi saattanut Jarkko Laine. Minulla on niin suuret silmät ja suipot korvat, että jotkut aikuiset ihmiset luulevat, että olen lehmä. Kiitos tästä.” Myös Tommi Kekolalta löytyy hippihenkeä. Onneksi lapset aina tunnistavat minut ja huutavat: ’Herra Possu tule leikkimään meidän kanssamme.’ Hippien Vähä katekismus Visakävyn syysloman aikainen tehtävä poiki ilahduttavan laajan palautteen sii hen nähden, että sitaattiteos oli enempi sitä ”kulttikirja”osastoa. Vaikka Brautigan ei oikein pitänytkään hipeistä, hänen kirjansa kyllä kuluivat meidänkin käsissämme, varsinkin tämä visateos. (rb) De_10102019_54.indd 55 2.10.2019 10.53. Minä olen Herra Possu. Yhdelle palkinto. Richard Brautigan on kenties tunnetuimmassa teoksessaan kirjoitellut proosarunoja tai mininovelleja tai jotain sinnepäin. Vastauk set viimeistään 14.10
56 Demokraatti PELIN PURKU TULI RATSASTAVA RÄMÄPÄÄ Ei tullut balettitanssijaa, De_10102019_56.indd 56 26.9.2019 11.17
Kilpailuissa erikseen ei ole naisten ja miesten luokkia. Kypärät sai (kai) jo silloin ratsastuskoulusta lainaksi. TALLIPORUKKA ON ihana kaverija tukiverkosto. Se on ratsastuksen kuninkuuslaji ja vaarallisin. Saan kokea sen huiman tunteen, että jokaisen hevostuttavuuden parissa opin uutta ja hevoset haluavat yhä tulla luokseni. Omia hevosia on tähän mennessä ollut seitsemän, ratsastanut olen lukuisia. Satoi tai paistoi, hevosen riittävästä liikuttamisesta, ruokinnasta ja terveydentilasta on pidettävä tarkkaan huolta. HEVOSTEN KANSSA on syytä perehtyä muuhunkin kuin itse ratsastamiseen. Ensimmäisellä tunnilla kaikki muut paitsi kärkiratsastaja tippuivat hevosten selästä. Vain tarkkailemalla, oppimalla ja itse tekemällä kehittyy hevostaitoa. H evoset ovat kauniita pakoeläimiä, jotka vastaavat hyvään kohteluun lempeydellä ja luottamuksella. Hevonen ei ole kilpaväline. Aina löytyy uusia näkökulmia. antoivat minulle tehtäviä, opastivat ja luottivat. Varminta on vain ratsastaa paljon, erilaisilla hevosilla ja turhia riskejä ottamatta. Maastossa ratsastaminen on parasta ihmisen ja hevosen mielen piristystä, kirjoittaa Merja Hannele Vuohelainen. 50 VUODESSA laji on muuttunut paljon. Kun nousin ensi kertaa ratsaille, ratsastuskouluun opetushevosiksi oli hiljan tuotu ratsuja Puolasta. Olen kiitollinen vanhan ajan tallimestareille ja ratsastuksen opettajille, jotka De_10102019_56.indd 57 26.9.2019 11.17. Teksti Merja-Hannele Vuohelainen, Demarinaisten toiminnanjohtaja Joku lopetti alkuunsa, minä en. Juniorit ja nuoret kisaavat ikärajan mukaan tasoistensa kanssa. Sattuu niitä haavereita joka lajissa. Seniorina, jos kilpailusuoritukset vain riittävät, ei ole osallistumisen yläikärajaa. Silloin aistii vuodenaikojen koko syklin. Tallista ja hevosista tuli minulle elämäntapa. Suomen Ratsastajainliiton hyväksymiin seuroihin kuului viime vuonna 45 652 harrastajaa ja kilparatsastajaa. Seurasin lähes päivittäin opetusta kentän laidalla. Kun menen täyttä laukkaa sänkipellolla – niin että vesi valuu silmistäni – tunnen, kuin olisin suuntaansa ottavan hevosohjuksen askeleessa yhtä. Putoaminen harvoin satuttaa, mutta se voi säikähdyttää. Balettikoulu sai jäädä, mutta tanssin myötä kehon jonkinlainen hallinta ja tasapaino auttoivat alkuun. Jokaiselle oma tai hoidettava hevonen on tietysti se maailman tärkein ja ihanin. Kesäsesongin aikaan ratsastajia on liki 160 000, ympäri vuoden ehkä 140 000. Sillä ratsastuspolulla olen yhä, ja jokainen satulassa vietetty tunti on ollut sen arvoista. Nyt tätiratsastajana, nautin siitä, että edelleen pääsen hevosen selkään. Hevosista ja ratsastuksen vaikeudesta voi puhua tuntitolkulla. Mottona on: ”Heitä sydän edellä, mene itse perässä.” Yhä ihmettelen, kuinka kaltaiseni täysin suuntavaistoton ihminen on selvinnyt maasto-osuuksista eksymättä maaliin. Kokemus ja taito antavat anteeksi sen, minkä nuoruuden ja notkeuden kautta on menettänyt. Pääsee lähelle metsän eläimiä, kettuja, supeja, hirviä ja kurkia – ihan turpaetäisyydelle. Minulle kilpailut ja niihin valmentautuminen olivat oleellinen osa harjoittelua. Minulla ei ollut mitään käsitystä ratsastuksesta ja hevosten käsittelystä, kun 50 vuotta sitten aloitin. Suomessa ratsastus on naisvaltainen harrastus (95 prosenttia harrastajista) toisin kuin on Euroopassa. Jos joku putosi, saatoin päästä ilmaiseksi ratsastamaan. Vauhdin hurmaan en ikinä kyllästy. Meillä oli kokenut kärkiratsastaja, jonka perässä yritti pysyä alkeita opetteleva lapsikatras ilman taluttajia. RATSASTUSTAIDOISSA KEHITTYMINEN omaan tahtiin, ilman paineita on hyvä asia. Ja mikään ei ole niin palkitsevaa kuin se, että avaat aamuvarhain tallin ulko-oven ja heti joka karsinasta kuuluu iloinen hörinä: tervetuloa, sinä odotettu ruokkija ja lantalinko! Maastossa ratsastaminen on parasta ihmisen ja hevosen mielen piristystä. 57 Demokraatti HEITÄ SYDÄN EDELLÄ, MENE ITSE PERÄSSÄ. Ensimmäisen oman hevosen kanssa kilpailin kouluja esteratsastuksen lisäksi myös kenttäratsastuksessa. Nuoret aikuiset ja paljon varttuneemmat kilpailevat samoissa luokissa
58 Demokraatti UUSI ESITTEEMME ON ILMESTYNYT! Tilaa esitettä käyttöönne osoitteesta muista@sivistysrahasto.fi De_10102019_58.indd 58 2.10.2019 14.53
TYÖNTEKIJÄPERHE Kansa kantaa kortensa kekoon verojen kautta. . vuokrat nousseet) kuin se oli vuonna 2013. . . . . Perhe asuu 80 m2 vuokra-asunnossa. Käytettävissä olevat nimellistulot kasvoivat vuosina 2014–2020 388 euroa. De_10102019_58.indd 59 2.10.2019 14.53. Verojen osuus bruttotuloista vuonna 2020: 22,4 % . Vuonna 2019 Villen kuukausitulot ovat 2 612 euroa ja Maijan 2 484 euroa. Viisas verotus on kannustava ja oikeudenmukainen. . Nyyttikestit TEEMA » Ve ro tu s Ra ha on lu ot u liik ku m aa n. Perheen verotus kiristyy hieman vuodesta 2019 vuoteen 2020. . . . . Perheen kulutuskori on vuonna 2019 noin 5 % kalliimpi (mm. . . Villen ja Maijan perheeseen kuuluu kaksi alle kouluikäistä lasta. 59 Demokraatti Ville Varastotyöntekijä ja Maija Myyjä
Erityisten kulutusverojen määrä on vähentynyt viime vuosikymmeninä. – Esimerkiksi isoilla ja saastuttavilla autoilla on korkeampi vero, mutta pienemmän ja vähäpäästöisemmänkin voi valita. Kummajaisista huolimatta kulutusveroilla kerättävän verotuoton määrä on kasvussa, tosin lähinnä yleisen kulutusveron eli arvonlisäveron muodossa. Robottien ja tietojärjestelmien tekemää työtä ei veroteta samalla tavalla kuin työvoimaa. Vaikka koirien, pelikorttien ja tulitikkujen veroista on luovuttu, monia erityisiä kulutusveroja on vielä käytössä. Työn verotuksen keventämistä pidetään hyvänä kannustimena, mutta rakennemuutos voi pahimmillaan murentaa veropohjaa. 60 Demokraatti TEEMA Kansakunnan aarrearkku Verotuksen painopiste muuttuu, mutta uhkaako nyt pohja pettää. Myös ilmastokriisi aiheuttanee muutoksia kulutukseen, mikä näkyy yhteiskunnan verotuotoissa. – Ennen kuin verotuksen painopistettä muutetaan enemmän, kannattaisi odottaa, minkälaisia muutoksia tapahDe_10102019_60.indd 60 2.10.2019 14.12. Teksti Mikko Huotari / Kuvitus ja grafiikka Emilie Uggla ja Nora Vilva K ulutusverojen historiasta löytyy mielenkiintoisia tapauksia, kuten viime vuonna lakkautettu koiravero ja vuonna 1983 poistettu pelikorttivero. Esimerkiksi auto-, alkoholija tupakkavero. – Painopisteen muuttuessa ihmiset saavat päättää enemmän siitä, miten maksavat veronsa. Ja olipa vielä 1960-luvulla jopa tulitikkuverokin. Valinnanvapaus ja itsemääräämisoikeus kasvaa. – Jos tuloveron osuutta pienennetään paljon ja samaan aikaan kulutustottumukset muuttuvat merkittävästi, niin verotuottojen määrä voi muuttua yllättävästi, Pylkkänen sanoo. Tällä hetkellä kulutusverojen osuus Suomen veropotista on noin kolmasosa. Verotuksen painopiste on siirtymässä palkkatulojen verotuksesta kuluttamisen verottamiseen. TULOVEROTUKSELLA VEROTUOTOT saadaan kerättyä välittömästi ja sillä turvataan valtiolle ja kunnille tietty tulotaso. Kyse on myös veronmaksuhalukkuudesta, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen. Useilla aloilla digitalisaation ja robotisaation myötä ihmistyövoimaa voidaan korvata koneilla, millä on suora vaikutus verokertymään. Arvonlisävero kohdistuu melkein kaikkeen kulutukseen. Työn verotus muodostaa 60 prosenttia koko julkisen sektorin kaikista verotuloista, kun sotu-maksut lasketaan mukaan
. Iiron ja Sailan perheeseen kuuluu pariskunnan lisäksi kaksi kouluikäistä lasta. VEROPUOLELLA EI OLE TAPAHTUNUT SUURIA MUUTOKSIA, VAIKKA HALLITUS ON VAIHTUNUT. Tähän on ennakonpidätyksen lisäksi laskettu myös . 61 Demokraatti Iiro Insinööri ja Saila Sairaanhoitaja . Kun tuloverotuksesta siirrytään kulutuksen verottamiseen, rahaa kertyy verokarhun kirstuun entistä vähemmän, jos kulutusveroja ei vastavuoroisesti nosteta yhtä paljon. . . KESKITULOINEN, JOKA tienaa tällä hetkellä noin 3500 euroa, maksaa veroja hieman yli 30 prosenttia. . . De_10102019_60.indd 61 2.10.2019 14.12. . Toisaalta, sotumaksujen kiristyminen vuosina 2019–2020 hillitsee reaalitulojen kasvua. Perheen käytettävissä olevat nimellistulot kasvoivat vuosien 2014–2020 välillä 412 euroa. Siten keskimääräinen ansiotulovero palkansaajilla on huomattavasti suurempi kuin keskimääräinen kulutusvero. . . Vuonna 2019 Iiron kuukausitulot ovat 4 172 euroa ja Sailan 3 221 euroa kuukaudessa. TOIMIHENKILÖ PERHE Kansakunnan aarrearkku tuu kulutuksessa ja tuotantotoiminnassa, Pylkkänen sanoo. Toimihenkilöperheen kulutuskorin hinta on pysynyt samana vuosina 2013–2019. Kulutusveroista merkittävintä osaa näyttelee arvonlisävero, jonka vakiokanta on suuruudeltaan 24 prosenttia, mutta paljon hyödykkeitä kuuluu myös alennettuihin verokantoihin, kuten elintarvikkeet sekä urheilu ja kulttuuri. . Verojen osuus bruttotuloista vuonna 2020: 29,6% . Verotuksen painopisteen muutos on havaittavissa siitä, että viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana palkansaajien tuloveroprosentti on pääsääntöisesti laskenut. Sote-palvelut ja koulutus on kokonaan vapautettu arvonlisäverosta. Perhe asuu omistusasunnossa, josta heillä on 150 000 euroa asuntovelkaa
. Vuonna 2019 hyvätuloisen perheen verotus säilyy kireydeltään suunnilleen ennallaan. Kiinteistöverojärjestelmä otettiin käyttöön. . Veroja pitäisi keventää sieltä, jossa ne aiheuttavat vääristäviä vaikutuksia, Veronmaksajain keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola sanoo. Vuonna 1995 samaa tulotasoa nauttinut maksoi veroja yli 35 prosenttia. . – Verotuksen kokonaisrakennetta pitäisi muuttaa tehokkaampaan suuntaan. Veronmaksajain keskusliiton näkemyksen mukaan suunta on oikea: verotuksen yleistä tasoa on maltillisesti alennettava, ja ansiotulojen verotusta on kevennettävä kaikilla tulotasoilla. Suurien alijäämien vuoksi tuloveron annettiin kiristyä, käyttöön otettiin sosiaalivakuutusmaksuja. Sitten arvonlisäveroa kiristettiin vuosina 2010 ja 2013, jotta budjetin alijäämiä saataisiin paikkailtua. Uudistuksessa veropohjaa laajennettiin. – Kun arvonlisäveroa korotetaan yhden prosenttiyksikön verran, valtion kassaan saadaan noin miljardi euroa, Kirkko-Jaakkola selittää. Vuonna 2019 Erkin kuukausitulot ovat 7 275 euroa ja Outin kuukausitulot ovat 6 012 euroa. Suomi ei toipunut finanssikriisistä yhtä vikkelään kuin muu Eurooppa. De_10102019_60.indd 62 2.10.2019 14.12. Perheen kulutuskorin hinta on noussut vuodesta 2013 vain 2 %. Harri Holkerin (kok.) hallituksen verouudistus tuli tunnetuksi ”Verotus kevenee” -tiedotteesta, joka jaettiin jokaiseen kotiin. Pariskunnalla ei ole lapsia ja he asuvat velattomassa omistusasunnossa. . HYVÄTULOINEN PERHE veronluonteiset maksut, eli sosiaalivakuutusmaksut. . 62 Demokraatti TEEMA Erkki Ekonomi ja Outi Oikeustieteilijä . – Työn verokiilaa pitäisi pienentää, jotta työ muuttuisi kannustavammaksi. Hänen mielestään verotuksen painopisteen siirtyminen on hyvä asia. 1990-luvun vaihteessa tapahtui suuria muutoksia verotuksessa. VEROPOLITIIKKA ON AINA ELÄNYT JA REAGOINUT TALOUSTILANTEESEEN. . . Vuodesta 1996 alkaen tuloverotusta kevennettiin, aina vuoteen 2009 asti, jolloin finanssikriisi iski Suomen talouteen. . . Silloin talous sukelsi 8,1 prosenttia. Verojen osuus bruttotuloista vuonna 2020: 38,6 % . Vuonna 2020 sotu-maksujen kiristyminen hillitsee reaalitulojen kasvua. VEROPOLITIIKKA ON aina elänyt ja reagoinut taloustilanteeseen. Hyvätuloisen perheen käytettävissä olevat nimellistulot ovat kasvaneet vuodesta 2014 vuoteen 2020 620 euroa. Liikevaihtovero muutettiin arvonlisäveroksi 1994. – Samaan aikaan kun verotusta uudistettiin, Suomeen iski lama. Vuonna 1993 ansiotulojen ja pääomatulojen verotus eriytettiin toisistaan. . Siten saatin kerättyä tuloja enemmän, Kirkko-Jaakkola sanoo
Näiden manööverien mittaluokkakin on samanlainen kuin edellisellä vaalikaudella. Tämän hallituksen veropolitiikan linjaukset ovat lähes samankaltaisia kuin edellisen hallituksen. Pariskunta asuu velattomassa omistusasunnossa. Eläkeläispariskunnan reaaliset tulot lähtevät vuonna 2020 nopeaan 2,5 % kasvuun. – Vaikka on puhuttu, että ympäristöveroja kiristetään nyt, niin sama tapahtui myös edellisen hallituksen aikana. – Jos katsoisi pelkästään vero-ohjelmaa, niin olisi vaikea sanoa, minkä värinen hallitus on sen takana. Eläkeläispariskunnan käytettävissä olevat nimellistulot kasvoivat vuosien 2014–2020 välillä 176 euroa. . . Palkansaajien tutkimuslaitoksen Pylkkänen kummastelee kritiikkiä. . Eino ja Eila ovat eläkkeellä oleva pariskunta. 63 Demokraatti Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen aikaan vuonna 2013 tuloveroa kiristettiin, kun otettiin käyttöön suurituloisille kohdistettu solidaarisuusvero ja jätettiin ansiotuloverotuksen indeksitarkistukset tekemättä. Eino saa vuonna 2018 keskimääräistä työeläkettä ( 2 068 €/kk) ja Eila saa kansaneläkettä sekä takuueläkettä. Hallitusohjelman mukainen pienten eläkkeiden korotus nostaa kansanja takuueläkkeitä vuonna 2020, mikä näkyy kasvuna nimellisissä tuloissa. Samalla tavalla toimittiin Juha Sipilän (kesk.) halliEino ja Eila Eläkeläinen . Suomen talous pääsi kasvuun kiinni vuonna 2016, ja palkkaverotusta alettiin jälleen keventää vuonna 2017 kilpailukykysopimukseen liittyen. ANTTI RINTEEN (sd.) luotsaama hallitus on saanut oppositiolta pyyhkeitä veropolitiikasta. . Verotuksen painopistettä muutetaan vähän kerrallaan työn verotuksesta kohti kulutuksen ja etenkin haittojen verotusta, Pylkkänen sanoo. . . . Nykyinen hallitus keventää pienija keskituloisten verotusta, mutta haittaveroja kiristetään. Verojen osuus bruttotuloista vuonna 2020: 15,5 % . . . . . ELÄKELÄISPARISKUNTA 50 45 40 35 30 25 20 1993 % 1997 2001 2005 2009 2013 2017 2020 Palkkatulo vuonna 2019 Palkansaajan tuloveroprosentti Lähde: Veronmaksajat 9 206 € / kk 5 754 € / kk 3 452 € / kk 2 301 € / kk Vuosina 1993–2020, mukaan lukien työeläkeja työttömyysmaksut De_10102019_60.indd 63 2.10.2019 14.13. . Eläkeläisten verotuksessa ei ole ollut suuria muutoksia vuosien 2014–2020 välillä. Kulutuskori on vain noin prosentin kalliimpi vuonna 2019 kuin vuonna 2013. Taustalla on pieniin eläkkeisiin tehtävä korotus, sekä omistusasujien matala inflaatio
Niiden tilalle joudutaan keksimään jotain muuta. – Kun talouspolitiikkaa katsoo kokonaisuutena, niin sieltä löytyy enemmän eroja. Kun asetetaan haittaveroja, näiden kahden tavoitteen välillä joudutaan tasapainoilemaan. Huonoa on puolestaan se, että verotuotot vähenevät. Nyt pääomaverotukseen ei tehdä muutoksia, keskusta sai tahtonsa läpi, Kirkko-Jaakkola sanoo. – Edellisen hallituksen ensimmäinen vuosi näytti aika samalta kuin nykyisen hallituksen alku. Tai poistamaan veroetu vähäpäästöisistä kulkuneuvoista. Kun haitalliselle toiminnalle tai hyödykkeelle laitetaan riittävän kova vero, hintalappu nousee ja sen houkuttelevuus vähenee. – Viime hallitus kevensi yrittäjien verotusta. Esimerkiksi tupakan verotusta korotettiin neljästi viime hallituskaudella. Näin on toimittu esimerkiksi tupakan ja alkoholin kohdalla. Myös Veronmaksajain keskusliiton Kirkko-Jaakkolan mukaan veropuolella ei ole tapahtunut suuria muutoksia, vaikka hallitus on vaihtunut. Samankaltainen haaste liittyy ympäristöveroihin. – Viime hallituksen aikana tosin tehtiin kilpailukykysopimus ja verotusta kevennettiin, mutta niiden mittaluokka ei selvinnyt hallitusohjelmasta. Sipilän hallitus jätti tekemättä esimerkiksi sosiaaliturvan indeksitarkastukset, kun taas nykyinen hallitus aikoo tehdä tasokorotuksia. Pieniä eroja voi kuitenkin löytyä, esimerkiksi pääomatulon ja yritysverotuksen puolelta. 64 Demokraatti TEEMA Ohjaavan veron ongelma I lmastokriisin taltuttaminen vaatii merkittäviä poliittisia päätöksiä. Verotuksen käyttäminen ohjauskeinona on kansantalouden näkökulmasta kaksipiippuinen juttu. Auto-, ajoneuvosekä liikenteen polttoaineverot ovat nyt merkittävä tulonlähde valtiolle. Jos veron nostaminen oikeasti vähentävää tupakanpolttoa, tavoite on saavutettu. YKSINHUOLTA JAPERHE De_10102019_60.indd 64 2.10.2019 14.13. Jos ohjaavat verot toimivat, niin se tarkoittaa, että verotuotot alenevat, Elina Pylkkänen pohtii. Verotusta käytetään yhtäältä rahan keräämiseen ja toisaalta kulutuksen ohjaamiseen. tuksen aikaan. Edellinen hallitus otti käyttöön muun muassa yrittäjävähennyksen ja metsälahjavähennyksen. Edellinen hallitus leikkasi asuntolainojen korkovähennystä, istuva hallitus samoin. Verojen tehtävänä on myös kuitata haittojen aiheuttamat kustannukset. Myös istuva hallitus on korottamassa tupakan verotusta. – Ohjaavien verojen tarkoituksena on, että ihmiset esimerkiksi kuluttavat ympäristöystävällisemmin ja terveellisemmin. Otetaan esimerkiksi tupakka. Hallitusohjelmissa on paljon samoja listoja, Kirkko-Jaakkola sanoo. Ja vaje pitäisi kattaa muilla veroilla. Jos ohjaavat verot toimivat – ja teknologia kehittyy riittävästi – voi olla, että kymmenen vuoden päästä maanteillämme liikkuu sankoin joukoin sähköautoja. Verotus on yksi ohjauskeino, jolla kulutuksen ja tuotannon suuntaa voidaan muuttaa ympäristöystävällisempään suuntaan
Kiky-sopimuksen avulla pyrittiin parantamaan talouden kilpailukykyä ja työllisyyttä. Palkansaajille tätä korvattiin verokevennyksillä, mikä entisestään vähensi kuntien verotuloja. . . Sari työskentelee siivousalan yrityksessä yksityisellä sektorilla. Perheille on laskettu Tilastokeskuksen tietoihin perustuvat perhekohtaiset kulutuskorit. – Kiky-sopimuksen vaikutus näkyi selvästi kunnallisveron tuotossa. – Nämä kaikki olivat omiaan pienentämään veropohjaa kuntataloudessa, Pylkkänen sanoo. . – Kuntia kuritettiin myös toisesta suunnasta. Kunnat saavat 20 miljardia euroa kunnallisverotuottoja. . . Sari on yhden lapsen yksinhuoltaja. Yksinhuoltajaperheen käytettävissä olevat nimellistulot kasvoivat vuosina 2014–2020 274 euroa. – Eli verotulomenetyksien lisäksi valtionosuuksia leikattiin. . Sopimus korotti palkansaajien sotu-maksuja, mutta sitä kompensoitiin verokevennyksillä. Kuntien verotulot eivät normaalisti heilahtele näin paljon. Verojen osuus bruttotuloista vuonna 2020: 19,7 % . Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisi talousennusteen yhteydessä selvityksen esimerkkiperheistä. Valtionosuuksia leikattiin euromääräisesti näiden säästöjen verran, Pylkkänen sanoo. Valtiolle arvonlisävero on ”kassakone”. vuokrat nousseet). . . Monet pienet kunnat ovat joutuneet ottamaan lainaa selviytyäkseen tulovirran väliaikaisesta tippumisesta. Sopimuksen kattavuus oli yli 90 prosenttia palkansaajista. Sari ja hänen lapsensa asuvat 60 m2:n vuokraasunnossa. Kyse on merkittävästä potista, koska julkisen sektorin työntekijöitä on noin 30 prosenttia kaikista työntekijöistä. Vaikka Suomen talous supistui 8,1 prosenttia finanssikriisin jälkeen vuonna 2009, kuntien verotulot alenivat vain 0,2 prosenttia, eli ei läheskään yhtä paljon kuin kiky-sopimuksen seurauksena. Vuonna 2019 Sarin kuukausitulot ovat 2 143 euroa. Ja lisäksi sopimukseen kuului työajan pidentäminen, joka tarkoitti, että työvoimatarpeen kasvu pieneni. Lähde: Palkansaajien tutkimuslaitos De_10102019_60.indd 65 2.10.2019 14.13. K ilpailukykysopimus leikkasi kunnallisveron tuottoa lähes kaksi prosenttia ensimmäisenä vuonna 2017. Valtio leikkasi kuntien valtionosuuksia siksi, että kunnat työllistäjinä säästävät työnantajamaksuissa ja lomarahoissa sekä siinä, että työaikoja pidennettiin. Tämä entisestään vähensi verokertymää puoli miljardia euroa, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen. Kulutuskori on vuonna 2019 lähes 6 % kalliimpi kuin se oli vuonna 2013 (mm. . Se on lähes puolet kuntien tulovirrasta. Pylkkänen arvioi, että periaatteessa kunnat olisivat voineet selviytyä tästä, mutta kuntataloudet näyttävät elävän kädestä suuhun. . Kun työnantajamaksuja siirrettiin palkansaajille, verotettavien tulojen määrä väheni. Sopimukseen kuului myös maltillinen palkkakehitys. Julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoista leikattiin 30 prosenttia. Ansiotulojen lisäksi Sarille maksetaan asumistukea ja elatustukea. 65 Demokraatti Kiky-sopimus kuritti kuntaverotuloja rankemmin kuin lama Sari Siivooja . Ansioverotulot ovat kuntataloudessa tärkeitä, mutta eivät niinkään valtiolle. Laskelmissa kuvataan ansiotulojen, tulonsiirtojen sekä verojen ja veronluonteisten maksujen kehityksen vaikutusta perheiden ostovoimaan
Siinä on palanen totuutta. Tarvitaan työtä. Ilmastonmuutos edellyttää massiivista resurssien uudelleensuuntausta päästöjen vähentämiseen. Se kannattaa, sillä kyse on merkittävästä uudistuksesta. Tästä on kyse SDP:n vaaliohjelmaan sisältyneessä kestävän kehityksen arvonlisäverossa. Pienellä maalla on valtaa kääntää planeettoja, jos se johtaa edestä. He kaikki vaativat juuri vietetyllä ilmastoviikolla ilmastotekoja lupausten ja tavoitteiden sijaan. Tästä kertoo se, että Rinteen hallituksen kova tavoite saavuttaa hiilineutraalisuus Suomessa vuonna 2035 herätti ilmastoviikon YK-kokouksissa ansaittua huomiota. TULOKSIEN SAAMISEKSI poliitikoilta edellytetään ennen muuta johtajuutta, jossa kaikkia edeltäviä vaaditaan samanaikaisesti. Se sisältyy myös hallituksen ohjelmaan, joka kehittää kulutustuotteiden elinkaaripäästöjen arviointia verotuksen pohjaksi. Se näkyy myös Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa, jossa on lista veromuutoksia, joilla päästään alkuun päästöjen vähentämisessä. Tarvitaan monialaista asiantuntemusta. Verotuksella voidaan myös suoraan ohjata kulutusta ja tuotantoa vähäpäästöisempiin kohteisiin. Ai milloin. Tarvitaan luovuutta. Tutkijoilla on laaja yksimielisyys siitä, että verotus keskeinen työkalu ilmastokoihin. Parhaan hiilijalanjälkitutkimuksen kytkeminen uuteen veromalliin vaatii enemmän kuin jokasyksyinen veroprosenttiviilailu. Esimerkiksi elintarvikkeiden päästöjen vähentämiseksi ei ole käytössä tehokasta kannustinta missään. VEROTUKSELLA VOIDAAN osaltaan kerätä ja siirtää resursseja vaadittaviin ilmastoinvestointeihin riittävän nopeasti. KOLUMNI Teksti Lauri Finér, kirjoittaja seuraa erityisavustajana veropolitiikkaa SDP:n ministeriryhmässä. Erään arvostamani ajattelijan mukaan tiekarttaa tarvitaan, kun ollaan eksyksissä. Se on SDP:lle keskeinen tavoite. Tarvitaan innostusta. 66 Demokraatti TEEMA M itä yhteistä on YK:n pääsihteerillä, Suomen presidentillä ja tuhansilla lakkoilevilla suomalaisilla koululaisilla. Ei vaadi kuitenkaan ilmastogurua sen toteamiseksi, että nämä ensivaiheen toimet ovat ilmastonmuutoksen edessä riittämättömiä. Sitä voidaan kuitenkin hyödyntää tehokkaasti ilmastorakennemuutoksen rahoitukseen vain, jos veropohjaa tiivistetään niin, että verovälttely ei jatkossa onnistu. BIOS-tutkimusyksikön Tero Toivanen on verrannut vaadittavaa muutosta toisen maailmansodan jälkeiseen jälleenrakennukseen, jossa Suomen talous valjastettiin valtion johdolla sotakorvausten maksamiseen ja satojentuhansien evakkojen asuttamiseen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin niitä ilmastotekoja, jotta tiekartat muuttuvat suunnitelmiksi, toimiksi ja niiden seurannaksi. Esimerkiksi liikenteen ja energian verotusta tullaan viilaamaan parin vuoden sisällä. Siksi hallituksen on tarkoitus valmistella kestävän verotuksen tiekartta pidemmän aikavälin ilmastotavoitteen saavuttamiseksi. Osallistumalla globaalisti välttämättömän mallin innovointiin Suomen ilmastokädenjälki kasvaa. Tarvitsemme vielä lisätietoa, jotta voimme tarkkaan sanoa, mitä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi vaaditaan ja miten verotusta kannattaa muuttaa. De_10102019_66.indd 66 2.10.2019 14.18. Paljon tiedämme jo nyt. Ilmastolakkoilijoiden sanoin: nyt, nyt, nyt! Ilmastorakennemuutos vaatii verotekoja VEROTUKSELLA VOIDAAN OHJATA KULUTUSTA JA TUOTANTOA VÄHÄPÄÄSTÖISEMPIIN KOHTEISIIN
67 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Parafiinisen dieselin tuki vanheni Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Biodieselin suosiminen on sinänsä perusteltua ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Hallitus tukee osaltaan käyttövoiman muutoksia muun muassa kaasuun. Lisäksi uudistus tulee voimaan asteittain vuodesta 2021 alkaen – eli ei nyt heti, vaan muutaman vuoden viiveellä ja vieläpä asteittain. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Sitä ja sen tuottajia suositaan kuitenkin ennen muuta niin kutsutulla jakeluvelvoitteella, eikä biodieseliä ole tarvetta tukea enää päällekkäisellä, myös pääosin fossiilisiin polttoaineisiin kohdistuvalla tuella. Koska tekniikka on kehittynyt, olemme jo osaltamme vaikuttaneet hiukkaspäästöihin lainsäädännöllä. Eli tuemme biodieselin osalta juuri CO2-päästöjen vähenemistä tukevia toimia edelleen! Se tuki ei ole poistunut eikä näillä näkymin tule poistumaankaan. Parafiinisen dieselin verotuki lähipäästöjen vähentämiseksi taas on muodostunut tarpeettomaksi, sillä autojen ja polttoaineiden kehityksen vuoksi polttoainelaatujen eroista aiheutuvien hiukkaspäästöjen haitat ovat vain murto-osa siitä, mitä vuosikymmenen alussa. Päätös merkitsee sitä, että kyseisen diesel-laadun verotus nousee viisi senttiä litralta jo aiemmin päätetyn polttoaineiden veronkorotuksen lisäksi. Kolmas ja minusta merkittävin asia on se, kuinka me tuemme myös biokaasuautojen saamista markkinoille. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Nyt 120 miljoonan euron verotuesta noin 70 prosenttia on kohdistunut fossiilisen parafiinisen dieselin tukeen ja vain noin 30 prosenttia uusiutuvan parafiinisen dieselin tukeen. Sitäkin on mietitty. Päätös jakeluvelvoitteen kasvattamista perustuu parhaaseen tutkimustietoon ja asiantuntijoiden suosituksiin. Päätös kuulostaa kamalalta, mutta nyt suosittelen lukemaan loppuun asti: lopullinen vaikutus kuluttajahintoihin tulee todennäköisesti olemaan pienempi, sillä se vaikuttaa osaltaan muun muassa tuottajien katteisiin. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki M ie lip id e Hallitus päätti budjettiehdotuksessaan poistaa parafiinisen dieselin verotuen osana yritystukien poistamista vuodesta 2021 alkaen. Muutokseen siis ehtii reagoida. Parafiinisen dieselin verotuen tarkoituksena on ollut vähentää lähihiukkaspäästöjä, ei siis suoranaisesti ilmastopäästöjen vähentäminen. Lisäksi hallitusohjelmassa sovittiin myös kaupunkiseutujen tienkäyttömaksujen edistämisestä, jolloin autoiluun kohdistuvat maksut voidaan suunnata sinne, missä junat, bussit ja kevyt liikenne ovat aito vaihtoehto henkilöautolle. Hallitusohjelmassa tuemme yksityisiä autoilijoita, jotta he voivat myös asennuttaa autoonsa kaasukonvertterilaitteen ja näin ollen myös kannustamme biokaasunkäyttöön. Paniikkiin ei siis ole syytä, sillä tämä hallitus selvittää kyllä asiat. Nyt jatkamme vielä työtä CO2-päästöjen kanssa ja niiden vähentämiseen kannustamista. Niina Malm Kansanedustaja, SDP iStock De_10102019_66.indd 67 2.10.2019 14.18. Näiden syiden vuoksi tuen säilyttämistä ei voida perustella biodieselin suosimisella. Alkuvuodesta päätettiin, että biopolttoaineiden osuus liikenteen polttonesteissä nousisi vuodesta 2021 alkaen asteittain nykyisestä noin 12 prosentista 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Meidän on siis pakko keksiä keino, jolla saamme tuettua biodieseliä paremmin ylimenokauden aika na, kun yritämme päästä eroon fossiilisista polttoaineista. On selvää, että suuressa osassa Suomea ei ole vaihtoehtoja henkilöautoilulle, joten polttoaineen verotusta ei voida korottaa kohtuuttomasti. Lopulliset päätökset tehdään vasta ensi vuoden syksyllä, ja jatkovalmistelussa selvitetään tarkemmin vaikutukset muun muassa raskaaseen liikenteeseen. Tämän tuen tarkoitus on ollut nimenomaan tarttua hiukkaspäästöihin, ja hiukkaspäästöt ja hiilidioksidipäästöt ovat eri asioita
Tiedän mo nen perheen surullisen tari nan, jossa vanhemmat ja myös isovanhemmat ovat menettä mässä mielentervey tensä avun ollessa saavuttamattomissa. Mikäli selvitystä ei voi syystä tai toisesta käyn nistää hallitusohjelman raa meissa, pannaan se sitten vi reille kansalaisaloitteena. Kun Päivi Räsänen uh kasi (18.6.2019) avoimella kirjeellä erota kirkosta, eikö Suomen valtion tulisi tehdä samoin. Varsinkin, kun jotkut katsovat uskonnollis ten vakaumusten olevan de mokraattisesti säädettyjä la keja painavampia. Muilta osin tuo oh jelma on jo toteutunut, ja sa malla siinä sivussa on raken nettu nyt uusien haasteiden edessä oleva hyvinvointival tio. Perheet tarvitsevat tukea, jotta ne voisivat pitää lap set luonaan. Mitä aikaa nyt elämme. Birgitta Wulf Salo Tämä ei loukkaa uskonnon vapautta, vaan lisää sitä pois tamalla yksien uskontokun tien etuoikeudet toisiin ja us konnottomiin nähden. Siihen ei tarvita hokkuspokkustemppua, vain välittämistä ja yhteiskuntara kenteen muutosta. Vain 36 sai tuomion. Homma on kumminkin hoi dettava paremmin kuin brexit. Vastaavassa tilanteessa Suomi on ollut ennenkin. Sipilän toimitus ministeriön tiedetään linjan neen, että lapsia pitäisi auttaa, mutta ei naisia, lasten äitejä. On jo aika panna toimeksi, varsinkin, kun kirkon jäsenetkin alka vat olla samalla kannalla. Uskon nonopetus on poistettava kou luista”. Asiaa on vatuloitu jo tois tasataa vuotta. Valtaosa armahdettiin. Nyt pidetään ylivoimai sena käsitellä oikeudessa muutaman kymmenen hen kilön tekemisiä. 68 Demokraatti Kirkko ja valtio eroon Suomalaisilla on oikeus palata Suomeen Lapsiperheet tarvitsevat tukea MIELIPIDE Miksi Suomessa on käännetty keskustelu lasten huostaan otoista sijaisperheisiin. Vuonna 1903 hyväksytty ohjelma vaatii: ”Uskonto on julistettava yk sityisasiaksi. Hekin saivat poistua maasta ja aloittaa uuden elämän Kanadassa. Kansalai set voivat sitten seuraavissa vaaleissa ottaa kantaa selvi tyksen suosituksiin hyvin in formoituina. Siksi ei aute ta edes lapsia. Toimenpiteisiin ei ole tiettävästi ryhdytty. Kotikun tani nimeä kantava Forssan ohjelma on yhä torso: kirkon ja valtion ero on yhä toteut tamatta. Ensin pitää tehdä par lamentaarinen selvitys, mitä kaikkia lakeja eron toteutta miseksi on muutettava ja laa dittava vaikutus arvio, mihin kaikkiin yhteiskunnan toi mintoihin sillä on vaikutusta sekä toiminnallisesti että ta loudellisesti. On täysin ymmärrettävää, etteivät perheet voi hyvin, jos ne joutu vat koko ajan miettimään las ten ruokkimista – puhumatta kaan lasten harrastuksista. Arvon hallitus. Monet lapsiperheet taistelevat äärim mäisen köyhyyden rajoilla työttömyyden syövereissä. Virkavastuussa ole vat – toimikaa! Lauri Kangas Perheitä ei osata tukea, ja lastensuojelu on monelle per heelle uhka, ei mahdollisuus selviytymiseen. Nykyisin miljardin nielevään lasten suojeluun ei kukaan tunnu puuttuvan, ihmetellään vain syntyvyyden laskua. Myös lapsen läheiset kärsivät. Huostaanoton aikana syn tyneet traumat eivät kui tenkaan jätä lasta rauhaan hänen aikuistuttuaan, ja mielenterveys ongelmat seu raavat lasta läpi elämän. Raimo Rintamäki Forssa De_10102019_68.indd 68 2.10.2019 14.40. Huostaanotettuihin lapsiin jää elinikäiset arvet, ja liian moni lapsi ei saa aikuistuttuaan apua huostaanoton jälkeen, sillä jälkihuolto ei koske niitä lapsia, joiden huostaanotosta on kulunut liikaa aikaa. Kevääseen 1920 mennessä kaikkien taustat oli käsitelty yksilöinä. Selvitys on hyödyllinen jo senkin vuoksi, että asiasta joka tapauksessa käytävä kansalaiskeskustelu saatai siin asiapohjalle. He olivat olleet valmiudessa vastustamaan saksalaisia Englannin tukemana Suo malaisena legioonana Muur manskin alueella. Lähestyn teitä Päivi Räsäsen innoitta mana avoimella kirjeellä suu ren huoleni vuoksi. Sekä konsulipalvelulaki että Suomea sitova lasten oikeuk sien yleissopimus vel voittavat kuitenkin autta maan suomalaisia lapsia ja aikuisia. Nuori Suomi otti vastaan vuonna 1919 noin 1 500 suo nat katsottava yksityisiksi yh distyksiksi, jotka itse järjestä vät sisälliset asiansa. Vaatimuksen toteutumatta jääminen on aiheuttanut pal jon ongelmia. malaista punaista, jotka oli vat paenneet Venäjälle. Kirkko on ero tettava valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskun Syyriassa vankilamaisissa lei rioloissa elävien naisten ja lasten oikeudesta palata Suo meen on keskusteltu julki suudessa. Siis ei vain uhata vaan oikeasti myös erota. Virkamiehet tutkivat tilan netta. Synty vyys tulee yhä vähenemään, jos emme yhteiskuntana ym märrä perheiden kasvavaa taakan määrää
69 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Postin palkkakiista pilaa työsopimusneuvottelut Postin hullut päivät Onko järkeä. Jarno Strengell JHL:n pääluottamusmies ja edustajiston jäsen Sadassa vuodessa ei ole opittu mitään. Muussa tapauksessa tuleva syksy ja alkuvuosi voi vat mennä riidellessä ja lak koillessa, mikä ei ole kenen kään edun mukaista. Ajankohtaisia neuvotte luasioita ovat muun muassa kilpailukykysopimuksen työ ajan pidennyksen, lomara haleikkauksen, työnantajalta työntekijöille siirrettyjen so siaalimaksujen sekä sairaus ja vuosilomapäivien heiken nysten korvaaminen työnte kijöille. Miten on mahdollista, että samaan aikaan, kun vä keä sanotaan irti tai työnte kijöiden palkkoja alennetaan, toimitusjohtajan palkka nou see 65 prosenttia. Kyseinen muutos vaikuttaa noin 700 työntekijän tuloihin, tiputtaen palkkoja 500–1 000 euroa kuukaudessa. Täytyy sanoa, että sadassa vuodessa ei ole opittu mitään. Rahaa Postilla riittää, sillä se on jakanut viiden vuoden aikana osinkoja 146 miljoo naa euroa, ja kassavarat ovat noin 160 miljoonaa euroa. Tätä minä en ymmärrä. Postin palkanalennus lait taa työntekijän talouden se kaisin, mistä jatkossa raha esimerkiksi asuntolainoi hin, lasten harrastuksiin ja työmatkakustannuksiin. Postin toimitusjohtajan Heikki Malisen palkka on noussut neljässä vuodessa 65 prosenttia – samaan aikaan, kun Posti on urakalla sulke nut toimipisteitään ja laitta nut väkeä kilometritehtaalle. Onneksi nykyinen valtion omistajaoh jauksesta vastaava ministeri Sirpa Paatero puuttui asiaan ja toivottavasti tekee asianmu kaiset muutokset asian saatta miseksi kohtuulliselle tasolle. Postin toiminta ei voi olla vaikuttamatta työntekijöiden ja työnantajien tulevan syk syn ja kevään yli kahden mil joonan työntekijän valtakun nallisiin 2020–2022 työehto sopimusneuvotteluihin. Veik kauksen koko hallitus vaih toon! Heikki Raittila Kerava Suomen Postilaitos ilmoitti vaihtavansa marraskuusta alkaen postikeskuksen käsit telijöiden PAU:n työehtoso pimuksen Teollisuusliiton ja Medialiiton jakelua koske vaan sopimukseen, jota ei ole tarkoitettu Postin toimintaan. Työnantajia edustavien liittojen ja valtion omistaja ohjauksesta vastaavan minis terin tulisi pysäyttää Postin työntekijöiden palkanalen nukset. Sa maan aikaan Postin pääjoh taja ansaitsee 82 000 euroa kuukaudessa. Nyt Postin tarkoituksena on pudottaa 700 työntekijän palkkaa 30 prosenttia tai joil lakin jopa 50 prosenttia töiden uudelleenorganisoinnin ta kia. Tapani Telenius Tampere De_10102019_68.indd 69 2.10.2019 14.40. Tulos palkkiot eivät riitä kattamaan kuin pienen osan palkanalen nuksista. Veikkauksen toimitusjohtajan vastuut ja osaamisalueet ovat ko vin suppeat verrattuna pää ministerin tehtäviin. Posti on luvannut kom pensoida palkanmenetyk siä tulospalkkiolla eli Pos tin mielestä työntekijät ovat tällä hetkellä laiskoja. Keskian sio Postissa on tällä hetkellä 2 100 euroa kuukaudessa. Käsittääkseni me asumme jon kinlaisessa sivistysvaltiossa, jossa pitäisi vallita demokratia ja yhdenvertaisuus. Malisen kuukausipalkka on tällä hetkellä yli 82 000 euroa. Kesken neuvottelujen Posti toi neuvottelupöytään työeh tosopimuksilla shoppailun ja satojen eurojen palkanalen nuksilla uhkailun, jota Posti jo toteuttaa. Kyseessä on peruspalkka 2 200 euroa kuukaudessa, josta nyt pitäisi leikkauk set tehdä. Että Veikkauksen toimitus johtaja Olli Sadekoski saa lähes kolme kertaa suurem paa palkkaa, kuin Suomen pääministeri. Tuntuukin sangen omituiselta, miksi valtion omistajaohjauksesta (2015– 2019) vastannut ministeri Mika Lintilä (kesk.) ei mil lään tavalla asiaan puuttu nut, vaikka oli hyvin tietoi nen tapahtuneesta
Rinteen hallituksen uudis tuksessa on hyvä huomata myös tasaarvo: pienimpien eläkkeiden korotus palvelee tasaarvon toteutumista elä keläisten välillä. Aikoinaan esitimme sosiaa liturvajärjestelmän yhtenäis tämistä siten, että kaikki kor vaukset maksettaisiin aiem pien verotettujen tulojen pe rusteella, samalla korottaen pienimpiä tuloja ja alentaen suurimpia etuuksia. Pianko Suomi on taas tasaarvon mallimaa. Pahimmassa tapauksessa on valittava leipä, lääkkeet tai lääkärin vastaanotto. Se ei tie tenkään saanut tuulta purjei siinsa. Kekäläinen Espoo Pienituloiset eläkeläiset odot tavat pääministeri Antti Rinteen lupausta eläkkeiden nostamisesta. Lähes puolet maaseudun eläkkeen saajista käyttää koko eläk keensä välttämättömyyksiin, kuten asumiseen, ruokaan, lääkkeisiin ja hoiva ja ter veyspalveluihin. Selvästi ylisuuria, ”järjesteltyjä” eläk keitä voisi verottaa enemmän kuin tavallisia palkkatuloja. Pientä elä kettä saavalle tuo 50 euron ko rotus menee siis yhteen hoita jakäyntiin. Se on tähän mennessä kor jannut monet sosiaalipolitii kan indekseistä aiheutuneet ongelmat, ja on oletettavaa, että tuo korjaava liike toimii myös tulevaisuudessa. Lääkäripula siis vain kasvaa. Kun kävin äskettäin diabe teshoitajan opastavalla hoi tokäynnillä, siitä rapsahti 42 euron maksu, jota ei aikai semmin ole tullut. Nyt on jo var mistunut, että kaikkein pie nimpiä eläkkeitä korotetaan 50 eurolla ja kansaneläkkeitä 31 eurolla kuukaudessa. Jos yhteenlas kettu eläkkeiden perustana oleva palkkasumma piene nisi, myös eläkkeitä pienen nettäisiin. Nämä ongel mat voitaisiin ratkaista muut tamalla verotusta. Merkitseehän se sitä, että entistä pienempi osuus työntekijöiden työn tu loksesta tulisi työntekijöiden hyväksi. He ovat myös sivuutta neet eläkejärjestelmässä ole vat ”porsaanreiät”, joiden an siosta jotkut saavat eläkettä aivan omilla ehdoillaan, sekä veropakolaiset, joille eläkkeet maksetaan maihin, joissa voi sopia itselleen sopivasta vero tuksen tasosta. Sosiaaliministeriön vir kamies tylytti: ”Suurituloiset eivät tule tuota hyväksymään”. De_10102019_68.indd 70 2.10.2019 14.40. Minulle on hiipinyt täl laisesta maksupolitiikasta ajatus, että vähävaraisim mat eivät enää käy otta massa sairauksiensa hoi toohjeita ammattinsa osaa vilta hoitajilta vaan menevät puolta edullisempaan lää käriin. Eläk keensaaja joutuu pakosta kin tekemään valintoja siinä, mihin rahat riittävät. ”Herroilla” on toki ollut van huuden turva jo tsaarin hal litessa Suomea, mutta taval lisille työntekijöille eläke on pitkän kamppailun tulos. Elinkeinoelämän keskus liitto luonnollisesti ilahtui esityksestä. Lääkärin vastaan ottokäynti maksaa JIK:ssä (JalasjärviIlmajokiKurik katerveysyhtymä) puolet tuosta hoitajamaksusta. Myös työturvalli suusmenoista voitaisiin sääs tää, kun tapaturmista seuraa vat eläkkeet eivät enää vai kuttaisi työnantajien eläkeva kuutusmaksujen suuruuteen. 70 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE Pienten eläkkeiden nosto parantaa tasa-arvoa Taas ollaan eläkkeiden kimpussa Vihreät, jotka ovat aina halun neet heikentää ammattiyhdis tysliikkeen vaikutusta, ovat nuorisojärjestönsä kautta lähteneet murentamaan yhtä työväenliikkeen perusmuu reista – ansiosidonnaisuu teen perustuvia eläkkeitä. Toive Tynjälä sosiaalineuvos Pohjanmaan Eläkkeensaajat Kevin Smart Pahimmassa tapauksessa eläkeläisen on valittava joko leipä, lääkkeet tai lääkärin vastaanotto. Suomesta maksettavia eläkkeitä vero tettaisiin suomalaisten tau lukkojen mukaan ja eläkkeen saaja voisi vähentää tuosta ve rosummasta oleskelumaahan maksamansa verot. Markku J. Vaikka vihreät mielellään esiintyvät kansantalouden erityistuntijoina, eivät he ole ottaneet esityksessään huo mioon tuottavuuden kasvua. Vihreä nuoriso lähtee siitä, ettei eläkeläisten määrän kas vusta huolimatta työntekijöi den eläkemaksuja korotet taisi, elleivät palkat nousisi vastaavasti
TUL:n Tampereen piirin avoimiin välinemestaruuskilpailuihin 16.11. Vorssan Vapriikissa, Kutomonkuja 2 A 6–7 Forssa. Mukana Ministeri Villle Skinnari klo 13.30–14. Tästä eteenpäin?” Erkki jakaa nimikirjoituksia uuteen kirjaansa ”Olin joukon nuorin” (Otava, 2019). Kuljetusliitot KL ry:llä on toistaiseksi seitsemän kokoaikaista työntekijää ja sen työntekijämäärän odotetaan kasvavan lähitulevaisuudessa. klo 14 Karhulan Työväntalolla Vesivallinaukio 5 D. Ilkankulma on matala rakennus os. Harrasteliikunnan toimintaryhmän kokous ke 23.10. De_10102019_68.indd 71 2.10.2019 14.40. klo 18. Alustus ja keskustelutilaisuus on kaikille avoin. (Lähellä Citymarkettia). Puhe/Ajankohtais katsaus. Erkki Tuomioja, EU-asiantuntija Janica Ylikarjula, EK ja linjajohtaja Juha Jokela, UPI. Työväenliikkeen kirjastossa ja JHL-opistolla. Keskustelua,arpajaiset ym. 2019 klo 16–18 aiheesta ”Euroopan ja Suomen tarina. Toiminnanjohtajalta edellytetään kokemusta järjestötoiminnasta, talousja henkilöstöhallinnon osaamista sekä toimistorutiinien tuntemista. (Ex) päätoimittaja Reijo Hämäläinen alustaa aiheesta ”Media eilen ja tänään” ma 14.10. Alustuksen jälkeen Pohjois-Haagan Lassilan sos.dem. • Poliittisen historian klubin keskustelutilaisuus aiheesta ”Brexit – hajoaako Britannia, mitä Suomelle tapahtuu” ti 15.10. ja 15.–16.10. Kuljetusliitot KL ry toimii Helsingissä Hakaniemen Merikiinteistössä osoitteessa John Stenbergin ranta 6. klo 15. Kuljetusliitot KL ry:n tarkoituksena on edistää ja kehittää sen jäsenliittojen keskinäistä yhteistoimintaa ja tehostaa kaikin mahdollisin tavoin niiden itsenäisesti harjoittamaa edunvalvontaja sopimustoimintaa. klo 13. klo 18–19.30 Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25, Helsinki. klo 10, ohjaus Anita Heinonen ja 17.10. Lisätietoja tehtävästä antavat: Simo Zitting, puheenjohtaja, simo.zitting@smu.fi, puhelin 0400 813 079 Jussi Katajainen, projektipäällikkö, jussi.katajainen@smu.fi, puhelin 050 5261 965 Kuljetusliitot KL ry hakee palvelukseensa toiminnanjohtajaa HELSINKI • Suomen Pankin pääjohtajana, ensimmäisenä EU-komissaarina ja EU-suurlähettiläänä, kansanedustajana, ministerinä, puoluesihteerinä ym. Kahvitarjoilu. Lounastilaisuus ma 21.10. PIRKANMAA • TUL-Tampere. Hilkka Halonen toimitusjohtaja, Kemi 17.10.2019 Mahdolliset onnittelut voi ohjata lasten ja nuorten kulttuuriharrastusten tukemiseen KSR:n Lapin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon Hilkka Halonen. Tervetuloa! LOUNAIS-HÄME • Lounais-Hämeen Wanhat Toverit. TUL:n Seurapäivät Hotelli Scandic City Tampere 23.–24.11., tiedustelut 045 773 021 22 tai jukka.nieminen@ tul.fi. Toiminnanjohtajan pääasiallisena tehtävänä tulee olemaan Kuljetusliitot KL ry:n toiminnan käytännön johtaminen sekä kehittäminen hallituksen alaisuudessa. Kaukajärven vapaa-aikatalolla klo 12.00 kutsu osoitteessa https:// www.rantaperkionisku.com/tapahtumat/, ilmoittautumiset 21.10. SD-toimistolla, Hämeenkatu 7, Lahti. Hän tulee ”suomentamaan” meille Rinteen hallituksen ohjelmaa. Hinta 10 euroa (eläkeläinen), muut 11 euroa. mennessä. klo 14 Karhulan Työväentalolla, Vesivallinaukio 5 D kahvio ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sami Virtanen alustaa aiheesta ”Kotkan kaupungin toiminnanja talouden suuntaviivat 2020” ke 6.11. Tervetuloa! johtokunta klo 14. Kommenttipuheenvuoron käyttää tutkija Tuula Vaarakallio ja illan isäntänä Työväenkirjaston ystävien puheenjohtaja Pentti Arajärvi. naisyhdistyksen kuukausikokous 20.10. Vieraana valtiosihteeri Mikko Koskisen Liikenneja viestintäministeriöstä. Runsasta osanottoa toivoen Toimikunta. Reijo Vartia eläkeläinen, Helsinki 13.10.2019 Heikki Kajanto säätiön asiamies, Helsinki 22.10.2019 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Päivi ja Paavo Lipposen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Reijo Vartia. inet.fi, 0400 930 615. Tehtävä ja toimenkuva on uusi ja mukautuu Kuljetusliitot KL ry:n toiminnan kehittyessä. Toiminnanjohtajan odotetaan ottavan tehtävän vastaan 1.1.2020. Alustajina kansaned. Puheenjohtajana Matti Louekoski. HÄME • Lahden Sos.dem. UUSIMAA • Keski-Uudenmaan Wanhojen Tovereiden lokakuun palaveri Nurmijärven Punatorpalla, Punamullantie 9, Nurmijärvi ma 14.10. toiminut Erkki Liikanen alustaa Ilkankulmassa Pohjois-Haagassa pe 25.10. • Professori Juha Herkman luennoi kirjastaan Populismin aika torstaina 24.10. Kahvipannu kuumana klo 17.30 alkaen! Muistathan Stadin työväenkirjallisuuspäivät 22.–24.11. Kahvitarjoilu. 71 Demokraatti 80 VUOTTA 75 VUOTTA 60 VUOTTA Syntymäpäivät Yhdistystoiminta Jussi Pikkusaari eläkeläinen, Espoo 17.10.2019 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Päivi ja Paavo Lipposen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Jussi Pikkusaari. klo 16 Tampereen Työväentalon Tellervossa. Tule lounaalle viimeistään klo 12.30. Toimisto suljettuna 10.–11.10. Tervetulleeksi toivottaa Kari Tirronen, puheenjohtaja, kari.tirronen@pp2. Hakemukset tehtävään on toimitettava Kuljetusliitot KL ry:lle 31.10.2019 mennessä hallituksen puheenjohtajalle Simo Zittingille osoitteeseen Kuljetusliitot KL ry, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai sähköpostitse simo.zitting@smu.fi. klo 10, ohjaus Pekka Ruohonen. klo 18–20 Helsingin työväentalon Juttutuvan salissa. Tervetuloa tilaisuuksiimme. Ilkantie 16 B, Eliel Saarisentien Ilkantien liikenneympyrän vieressä, vastapäätä Leevin palvelutaloa. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 10.10. Kuljetusliitot KL ry (www.kuljetusliitot.fi) on 2018 perustettu järjestö, johon kuuluvat Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Postija logistiikkaalan unioni PAU ry, Suomen Merimies-Unioni SMU ry ja Rautatiealan unioni RAU ry. Tilaisuus on avoin ja maksuton. KYMENLAAKSO • Etelä-Kymenlaakson Wanhat Toverit. yhdistys pitää kokouksensa samassa paikassa n
Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 72 Demokraatti RISTIKKO 19/2019 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Nimi: Osoite: De_10102019_72.indd 72 27.9.2019 15.59
Kuten kaikella elollisella, myös linnuilla on kolme mahdollista tapaa reagoida muutokseen: siirtyä, sopeutua tai kuolla. Riittää kun katsoo ympärilleen, niin huomaa millainen muutos jo pihapiirin linnustossa on viimeisten vuosien aikana tapahtunut. ais ud ok u. Myös moni pitkän matkan muuttolintu kohtaa yhä enemmän haasteita matkoillaan kun kuivuus ja aavikoituminen synnyttävät ylitsepääsemättömiä esteitä. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Raija Taipale-Musto Espoosta. Mandariinisorsa De_10102019_72.indd 73 27.9.2019 15.59. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU RISTIKON 17/2019 RATKAISU 12.9. Moni suomalaisille tuttu lintulaji on vaikeuksissa elinalueiden liukuessa ilmaston lämmetessä kohti pohjoista. Sukupuuton riski on suuri pohjoisilla linnuilla, jotka eivät pysty enää siirtymään pohjoisemmaksi. Keskustelu siitä, onko ilmastonmuutos todellisuutta vai ei, on turhaa. co m 9 3 7 1 2 3 6 4 5 9 8 3 3 7 2 9 4 5 6 7 4 2 6 8 98 51 43 27 6 41 62 57 98 3 23 76 98 45 1 34 98 12 76 5 17 25 69 83 4 56 83 74 12 9 82 49 36 51 7 69 17 85 34 2 75 34 21 69 8 TI TI TYY Miikka Lönnqvist miikka.lonnqvist@soste.fi I lmastonmuutos on puhuttanut laajasti viime aikoina. Esimerkiksi jalohaikarahavainnot ovat moninkertaistuneet pelkästään viime vuoteen verrattuna ja kuvan mandariinisorsa saattaa tulevaisuudessa polskutella yhä useamman puiston sorsalammessa. Levinneisyysalueiden siirtyminen on toki lisännyt myös meillä aiemmin harvinaisten lajien havaintomääriä viimeisinä vuosina. On kuitenkin kysyttävä, onko tämäkään sellainen muutos, jonka haluamme jatkuvan. Erityisesti äänes sä ovat olleet koko ilmiön tai sen seuraukset kieltävät ihmiset. Niin tai näin, näkyy ilmastonmuutoksen vaikutus jo nyt meidän kotoisissa lintukannoissamme. Onnea voittajalle! L E H A R P E S T A A N O P I T A S P A A K N E R O T U T T A K E A T R O A N S A J O L L A I I V O A L O I T U S A R O T A T T I T O A S E M A K I H U I L A K A T T V E H K A I S A K E T E R A T O U M A I N A R I R A A A T T U O M O Ä E I I S A T U N A R I E V A T O T I N M A T T S M I T A L I I T O I S A U T A R E A M N P I T O L E S L I E T R O O L I E M Ä S R I I L I T A T U M T I I L I E L K E R U K A K O I R A S K I E L A L U K S I K E N O O L I O V A L O S A A N T I T A N T T A I T K U T E I N Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w
Luen pääosin kaunokirjallisuutta, dekkareita, ja tietysti opiskelujen ja työn puolesta on tullut luettua historiaa. Aikuisille ja lapsille oli omat kirjastokorttinsa. Ajan keskeiset tapahtumat on esitetty kirjassa; kieliriidat, nationalismi, sosialismin tulo, ensimmäinen maailman sota, sisällisota, Suomen itsenäisyys, Lapuan liike, toinen maailmansota ja sodan jälkeinen jälleenrakennuksen kauden alku. Se on sama kuin musiikin kanssa, kaikelle on oma aikansa. Väinö Linna: Täällä Pohjan tähden alla -trilogia Romaanisarja peilaa yhden suvun elämän kautta suomalaisen yhteiskunnan muutosta 1880-luvulta 1950-luvulle asti. Joku kirja saattaa toimia sitten myöhemmin. Se ei vain tarttunut. Lapsena luettu alan klassikko Grimbergin Maailman historia on minun lisäkseni innoittanut varmaan monia muitakin historian opiskelijoita. 74 Demokraatti Opin suhteellisen varhain lukemaan, ennen kouluikää. Tulee ahaa-elämys, että nyt ymmärrän tätä. Luen muutenkin vähemmän, ja tahti on hitaampaa. Pyrin lukemaan iltaisin, mutta yleensä käy niin, että pääsen kymmenen sivua eteen päin ja väsähdän. Teksti ja kuva Nora Vilva Parhaat tarinat kestävät monta lukukertaa Työväenarkiston johtaja Petri Tanskanen jättää kirjan kesken, jos kerronta ei iske. Ellroy kuvaa pessimistisesti ja raadollisesti poliisin työtä 1940–50-lukujen korruption ja rikollisuuden riivaamassa Los Angelesissa. Sain aikuisten puolelle kortin 13-vuo tiaana. Fiktioon sekoitetaan oikeita historiallisia henkilöitä ja tapahtumia. Katsottiin tarkkaan, onko sovelias lukemaan aikuisten kirjallisuutta. Jokainen kirja on oma kokonaisuutensa. Ehkä paras koskaan kirjoitettu musiikkikirja. En ehdi kuluttaa kirjoja niin paljon, ja lukeminen ajoittuu pääosin lomakauteen. Ian McDonald: Revolution in the Head Tämä oli minulle käänteentekevä lukukokemus musiikkija Beatles-harrastajana. Jätän kirjoja kesken, jos ne eivät vain iske. McDonald käy läpi Beatlesin koko levytetyn tuotannon sekä musiikkitieteellisen sosiologisen analyysin kautta 60-luvun sosiaalisia ja kulttuurisia muutoksia varsinkin Brittein saarilla. Syvällinen analyysi Beatlesin merkityksestä länsimaiselle kulttuurille. James Ellroy: LA kvartetti eli Musta Dahlia, Hollywood – Suuri Tyhjyys, LA langennut kaupunki ja White Jazz – musiikkia pimeästä Sarja vie amerikkalaisen kovaksi keitetyn dekkarin uudelle tasolle. Lukioiässä tuli kaluttua läpi Steinbeckin tuotanto ja aloitin kaksi kertaa James Joycen Odysseuksen, mutta en päässyt sivua 105 pidemmälle. Kulutin silloin tietysti normaalit lasten ja nuorten kirjat. Politiikan kirjahylly 1 2 3 1 2 3 De_10102019_74.indd 74 2.10.2019 15.19. Siihen aikaan oli vielä koulukirjastot ja lainasin ahkerasti luettavaa sieltä. Ehkä annan Odysseukselle uuden mahdollisuuden sitten eläkepäivillä
info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto Demok10102019_001-002.indd 2 2.10.2019 10.07. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Käytä aina originaalilogoa. (09) 774 3110, sähköp
Tilaa Demokraatti 47 € neljä kuukautta PAL.VKO 2019-43 00 74 43 -1 91 9 Demok10102019_001-002.indd 1 2.10.2019 10.07. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 8 Sosiaalinen media tarjoaa tehokkaan väylän demokratian horjuttamiseen. lo ka ku ut a INKATUTKIJA Suomen Indiana Jones FEMINISMI Kaikkien tasa-arvoa ÖLJYKENTTÄ PALAA Iran vetelee naruja Lähi-idässä 10.10.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kansan kukkarolla Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . elo ku ut a X /1 9 Juristi otti ohjat ison liiton johdossa. sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx VAALILEHTI 9 9/ 19 11.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI SDP on valmis suurimmaksi puolueeksi ja Antti Rinne pääministeriksi. UHKA 8/ 19 DDR JA 1918 Historian pitkä varjo VAALIT Jalkatyö ratkaisee VAALIENNUSTE Punaisempi eduskunta PERHE TEEMA Unelma ydinperheestä 4.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI vapaudelle De_04042019_01.indd 1 3.4.2019 13.12 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 1.8.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 1. Se haluaa enemmän. m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 11.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 11. he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TEEMA: Uudet hoidot pelastavat ihmisiä, mutta onko meillä varaa niihin. hu ht ik uu ta De_11042019_01.indd 1 3.4.2019 10.44 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 4.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 4. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 25.4. Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 9 • 20 19 / 11. ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. 15 /1 9 USA Taalapino ratkaisee vaalivoiton KAIVOS Hyvä-paha kaivosteollisuus SDP Päätähtäin vuodessa 2030 TSL TEEMA Suomalaisten sivistäjä 1.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PAM! De_01082019_01.indd 1 30.7.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 26.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 26 . he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 19 • 20 19 / 10 . Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. Markkinatalous ei riitä Kiinalle. 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . sy ys ku ut a De_26092019_01.indd 1 19.9.2019 12.59 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 25.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 25 . MUUTOS! VAALIEXTRA. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 10 /1 9 25.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Antti Rinne aloittaa hallitustunnustelijana perjantaina. ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. SEURAA TULOSILTAA 14.4. Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. MANU Vain yksi tähteläläisistä 1918 Hennalan vankihistoria aukeaa POLITIIKKA Keskikentän puolueet pulassa 26.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 18 • 20 19 / 26 . ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. Mihin niitä tarvitaan. Uusi suunta PELIN PURKU Jazz soi ja lätkä liikkuu KIKYN PALUU Tupot menivät, mutta liitot hoitavat NUORET Lapsi on itsensä asiantuntija De_25042019_01.indd 1 18.4.2019 9.51 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. OSOITTEESSA WWW.DEMOKRAATTI.FI. elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. TEEMA: Verotuksen painopiste siirtyy kulutukseen. Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24