Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . 33 POLITIIKKA . 6–8 Blokkipolitiikka epäilyttää ERKKI TUOMIOJA . . 25 Helsinki tuo taiteen lähelle Adham ja islamin kahdet kasvot Vasemman laidan puolustaja Kunta vaalit 2017 Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkins’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi Em ili e U gg la. 12 POLITIIKKA . Hinta 2 € 10. MARRASKUUTA 2016 N0 45 Valtuustoissa ei haluta riidellä LIIKE . 18 KULTTUURI
2 10. www.paperiliitto.fi Wäinö KANTAKIRJADEMARI Kuntavaaleissa ei haluta riitapukareita ehdolle.. MARRASKUUTA 2016 Lehdessä 6 Blokkiajattelu pelottaa puolueita 8 Uutiskertaus: Jako vasemmiston ja oikeiston välillä vahvistuu 9 Demograafi.fi: Kulkeeko posti enää 10 Maailmankuvia: Brexit mutkistuu 11 Yhä useampi vanhempi on yksinhuoltaja 12 Rami Adham, mitä on lelujen takana. 16 Kuntavaaleissa on Heinäluomia joista valita 17 Juhlaillan kotimatka on taktiikkalaji 18 Olipa kerran minä: Erkki Tuomioja 22 Pikkujoulupukeutumisessa suositaan perinteistä tyyliä 23 Kasvot peilissä: Lalli Savolainen 24 Punainen on varma valinta – huulissa 25 Helsinki jalkauttaa huipputaidetta 26 Ajatonta alastomuutta 28 Pomon lumon mysteeri 29 Elokuvat: Köyhien seremonia 30 Siirtolaisten luokkaretkellä 32 Demokraatti 100 vuotta sitten 33 Vaalikatsaus valtuustoihin 36 Tamperelaiset tarttuivat periaateohjelmaan 37 Puheenvuoro: Merja-Hannele Vuohelainen 38 Mielipide: Vapaakauppa saa raueta 39 Mielipide: Työn väheneminen on vain hyvä asia 40 Suomalainen demari 41 Nieminen Vee 42 Järjestötoiminta 45 Ristikko 46 Televisio 48 Mun luonto, Närästäjä, Radio 33 Liike 25 Kulttuuri 17 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Satu Sjöblom 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Erkki Tuomiojan kanssa Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Ammattiliitto Nousu ry .org www
Moni edelleen yllättyy, kuinka nopeasti pikaluottojen korkeat korot alkavat kasvattaa lainasummaa. Moni yrittää helpottaa talousahdinkoaan korkeakorkoisilla pikavipeillä tilanteessa, jossa kaikki tulot jo menevät pakollisiin lainanlyhennyksiin. Raveissa tosimiehet muutenkin käyvät. Tule Timo jo kaapista. MARRASKUUTA 2016 Velkaisen ystävä Milloin yleensä haetaan apua velkaneuvonnasta. Kyllä Veikkaukselta rahaa riittää yhdelle uudelle museolle. Valitettavasti se monen kohdalla usein merkitsee velaksi elämistä. Velkaneuvonta auttaa taloudenpidon suunnittelussa, talouden ja velkojen hoidossa sekä erilaisten velkojen järjestelykeinojen selvittämisessä ja hakemisessa SATU SJÖBLOM ” Tänä vuonna jälleen tulee uusi ennätys maksuhäiriömerkinnöissä.” Terve Sanni. Yleinen syy talousvaikeuksiin on pienet, epäsäännölliset tulot, jotka yhdistettynä pääkaupunkiseudun korkeisiin asumiskustannuksiin helposti johtavat rahan riittämättömyyteen. Valitettavasti – ja väärin – tässä tilanteessa usein otetaan lisää velkaa. Tärkeää on puuttua tilanteeseen nopeasti sopimalla velkojien kanssa uudesta maksuajasta ja pyrkimällä karsimaan menoja. Tänä vuonna jälleen tulee uusi ennätys maksuhäiriömerkinnöissä. D-leaks VIIKON SOMEVUOTO Sanni Grahn-Laasonen Timo Soini . ööö, siis viimeistään vuoden 2023 vaaleissa. Talousopetusta tarvittaisiin lisää kouluista alkaen, mutta olennaista on myös asenteiden muuttaminen. Uusi luotonotto on kuitenkin vain ”tekohengitystä”, jolla saa pienen aikalisän, mutta joka nopeasti voi johtaa ahdingon syvenemiseen ja kokonaisvelkamäärän kasvamiseen. Mainoksissa ja koko yhteiskunnassa tuntuu yleistyneen ajatus ”elä enemmän”. MakMaailmanparantaja TEKSTI HEIKKI SIHTO . Onko pikaluotto ansa velkaiselle. 3 10. Apua haetaan, kun huomataan, että rahat eivät riitä, ja että talous ei enää mitenkään omin avuin pysy pystyssä. Lakimies, Helsingin kaupungin talousja velkaneuvonta . Velkainen pyrkii usein sopeuttamaan tulot menoihin, kun terveessä taloudenpidossa menot sopeutetaan tuloihin. Kannattaa olla heti yhteydessä velkojiin, ja pyrkiä sopimaan maksuajasta. Parasta on istua rauhassa alas ja arvioida tulot ja menot. Nämä ongelmat eivät liity vain nuoriin, vaikka moni luulee niin. Kannattaa ottaa yhteyttä Talousja velkaneuvontaan. Sitten perussuomalaiset ainakin lopettavat kulttuurisnobi-loton peluun. . Perskeles. Pikkulinnut ovat nähneet sinut taidemuseossa.. Mitä tehdä, jos velat ylittävät maksukyvyn. Tästä tulee hallituskysymys... Nyt Iso Paha Timo puhkuu sinun Guggenheim-talosi nurin. Ovatko maksuongelmat yleistyneet. Mitä aikaisemmassa vaiheessa talouden ongelmiin havahdutaan, sitä paremmin ja nopeammin tilanne pystytään korjaamaan. Myös esimerkiksi asuntojen pakkohuutokaupat ovat lisääntyneet. Lainsäädännöllä pikaluottoja tarjoavien yritysten ehtoja on kiristetty, mutta pikaluottoja tarjoavat yritykset ovat olleet valitettavan innovatiivisia. . KUVA JARI SOINI suongelmia on myös eläkeläisillä, jotka eivät ehkä ole pystyneet sopeuttamaan menojaan eläkeajan pienempiin tuloihin. On myös asiakkaita, joiden tulojen sinänsä pitäisi hyvin riittää, mutta joilla luottojen hoito syö leijonaosan tuloista, ja peruselämiseen ei jääkään rahaa. Valitettavasti apua usein haetaan turhan myöhäisessä vaiheessa. Sinulla on Timo taas jäänyt kirja kesken. Mitä enemmän kansaa kyykyttää, sen enemmän se epätoivossaan pelaa rahapelejä. Sudelta loppui puhti, kun porsaiden viimeinen talo oli rakennettu kivestä Guggenheimin tapaan
Suomen arktinen strategia, joka tehtiin vuonna 2013, päivitettiin hiljattain. Pitkään vireillä olleet hankkeet ovat rauenneet ja jo toimineilta yhteistyömuodoilta ollaan viemässä rahoitus. Radan rakentamisen vaikutukset ympäristöön, perinteisiin elinkeinoihin sekä. Arktinen alue tarjoaa kuitenkin myös mahdollisuuden elinkeinopolitiikan vahvistamiseen. Kansalaisjärjestöjen oikeus on olla eri mieltä hallitusohjelmalinjauksista, pelkäämättä valtion taloudellisen tuen menetystä. Kirjoittaja on SDP:n kansainvälisten asiain sihteeri. Tämä suunta voi alkaa pienistä teoista, jotka antavat suuntaa yhä suuremmille tyhmyyksille. Valitettavasti Sipilän hallituksen arktista politiikkaa vaivaa lamaannus ja saamattomuus. Alueen taloudellisen hyödyntämisen täytyy pohjautua kestävän kehityksen periaatteisiin. Hallituksella on korkea aika järjestää aikaa korkean tason arktisen yhteistyön edistämiseen. Meillä hallituksen toimin siirrytään kulttuuriin, jossa vaaditaan vapailta kansalaistoimijoilta hallituksen linjan kannattamista. Hallitus on unohtanut arktisen SUOMI SAA JOHDETTAVAKSEEN Arktisen neuvoston ensi vuonna. Sipilän hallitus on eduskunnassa enemmistövaltaa käyttäen kirjauttamassa ensi vuoden budjettikirjaan lauseen: kansainvälistä työtä varten kansalaisjärjestöille myönnettävien valtionavustusten ”tulee tukea hallitusohjelman ulkoja turvallisuuspoliittisia linjauksia”. Rata tulisi kytkeä osaksi laajempaa Pohjois-Euroopan ja EU:n liikenneverkoston kehittämistä. Eikö Sipilän hallituksella ja vastuuministeri Soinilla ole aikaa, kiinnostusta tai osaamista panostaa Suomen Opposition ääni JOHANNA OJALA-NIEMELÄ alkuperäiskansoihin tulee arvioida tarkoin. Voiko kukaan kirkkain silmin väittää, että Suomi olisi avoin, moniarvoisen kansalaisvaikuttamisen mallimaa enää tämän linjauksen jälkeen. Niin kuin olemme tällaisesta toiminnasta muille maailmalla sormia heristäneet. Lessing: Tyhmyyttä vastaan itse jumalatkin taistelevat turhaan. Sivistynyt maailma kantaa huolta kansalaisyhteiskunnan toimijoiden mahdollisuuksista työskennellä demokratiaa uhkaavan liikehdinnän paineissa, moniarvoisen demokratian puolesta. Valtionavustusten ”tulee tukea hallitusohjelman ulkoja turvallisuuspoliittisia linjauksia”. Näinkö arktisen alueen mahdollisuudet haaskataan Suomessa. Arktinen alue kiinnostaa nyt kovasti ja Suomen on otettava aloitteentekijän eikä perässähiihtäjän rooli pohjoisessa ulottuvuudessa. MARRASKUUTA 2016 VIIKON SANA » G. ”O Tempora o mores”. Neuvoston puheenjohtajuus on tärkeä ja näkyvä paikka ottaa kantaa ja edistää arktisen alueen yhteistyötä ja hankkeita. 4 10. Muutoin lähtevät tuki ja toimintaedellytykset. Ville Ranta UUSIEN AJATUSTEN KOEPONNISTAMO Demo TERO SHEMEIKKA Eikä kukaan hauku SUOMI ON KULKENUT maailmalla kärkijoukoissa vapaan tiedonvälityksen mallimaana. Suomen arktisen neuvoston puheenjohtajuuskaudelle tarvitaan yksi iso ja vaikuttava hanke, jonka puolesta puhutaan yhdellä äänellä. Siksi ei olettaisi kaikkien hallituspuolueiden olevan halukkaita demokratian taannuttamiseen. Hämmentävää on, että päivityksestä loistavat poissaolollaan rahalliset panostukset arktiseen politiikkaan. Ulkoministeri Soini on vastuussa arktisen politiikan edistämisestä ja esimerkiksi sopimus yhteistyöhankkeesta Jäämerenradan kustannusten ja vaikutusten selvittämiseksi olisi todellinen hillotolppa, johon Soinin pitäisi panostaa. Nyt kun Suomi on tehnyt aiesopimuksen Helsinki-Tallinna-tunnelin selvittämiseksi, sopii kuvaan hyvin suunnitelma radan jatkamiseksi Jäämerelle. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.) arktiseen ja pohjoisen ulottuvuuden politiikkaan. Sitten on hiljaista. Eikä kukaan hauku. Se on yksi konkreettinen keino, jolla voidaan parantaa arktisen alueen saavutettavuutta. E. Rata Suomen halki Jäämerelle sopii tällaiseksi kärkihankkeeksi. Esimerkiksi käy Barents-keskus, joka on lisännyt Suomen näkyvyyttä Barentsin alueella, kehittänyt liikenneyhteyksiä ja yritysten toimintamahdollisuuksia, jäi ilman jatkorahoitusta
Sen sijaan veropohjaa on laajennettava niin, että vauras finanssisektori saadaan muiden Pohjoismaiden tavoin verolle. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Tämän hallituksen aikana uhkaa syntyä seuraava suuri pitkäaikaistyöttömien miesten joukko. Tuloksen vaikutuksista jauhetaan vielä pitkään. On arvioitu, että 80 prosenttia yhtiöstä, joille on annettu riskirahaa, satsaa omaehtoisesti tuotekehitykseen. Nyt kaikki voimat on suunnattava Suomen parhaaksi. Suomen etu on myös SDP:n etu tulevina vuosina. Kansalaisaktiivisuus oli tuolloin toimintaa, jonka pohjalta saattoi tulla herkästi pidätetyksi ja päätyä oikeuteen. Pääministerin kokemattomuus yllätti ja kostautui yleisenä epäluottamuksena. Viime viikonloppuna Salon demarien kuntavaaliristeilyllä kansanedustaja Ville Skinnari muistutti viisaasti, että sosialidemokraattiselle politiikalle ei ole perusteita ilman kansantalouden kasvua ja rahaa. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Sieltä on hyvinkin saatavissa yli 500 miljoonan euron veropotti vuodessa. Hän on osa sukupolvea, joka avarsi sodan sulkemaa Suomea. Please, eikö nämä karnevaalit voisi olla vain joka kuudes vuosi. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Porvarien sujuvat veroletkautukset olisi helppo ohittaa olankohautuksella, ellei niissä piilisi jokin totuuden siemen. Pääministeri Juha Sipilän hallitus ottaa ensi vuonna velkaa ennätykselliset kuusi miljardia euroa. Sipilän hallituksen kiky-sopimuksen menettelytavoista jäi monelle työmarkkinatoimijalle paha maku. Sen sijaan kansantalouden tulopuolesta puhumme usein liian pienin kirjaimin. Mikäli haluamme nostaa viennin arvoa, on huolehdittava tutkimuksen ja tuotekehityksen laadusta. Tämän hallituksen aikana uhkaa syntyä 1990-luvun laman jälkeen seuraava suuri pitkäaikaistyöttömien miesten joukko. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 ERKKI TUOMIOJAN HAASTATTELU SIVULLA 18 Kohtaaminen TEKSTI JA KUVA SIMO ALASTALO JK Ilman rahaa ei ole sosialidemokratiaa M e demarit saamme kynsillemme lähes aina, kun puhutaan veroista. Maailma sai uuden valtiaan keskiviikkoaamuna. Rauhanasemalla ei kokoonnu kovin monta sellaista järjestöä, joiden toimintaan Tuomioja ei jollakin tavalla liittyisi. ”Taas demarit ovat toisten kukkarolla”, kuuluu tyypillinen oikeistomarina. Olemme erittäin hyviä löytämään hyvinvointivaltion kehittämiskohteita, jotka nielevät ison tukun verorahaa. Toimettomana ilman elämän mielekkyyttä vellova nuorten työttömien massa on tikittävä aikapommi. Toisin kuin moni muu aikalaisensa, Tuomioja jäi politiikkaan ja on urallaan toiminut ulkoministerinä pidempään kuin kukaan muu suomalainen.. MARRASKUUTA 2016 Seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä. Kun hänet tapaa Rauhanasemalla vuosikymmeniä myöhemmin, voi huomata, ettei kansalaisaktiivisuus ole jäänyt parlamentaarisen uran jalkoihin. Blääh! Yhdysvaltojen vaaliähky on saanut monet jo voimaan pahoin. Poliitikko ja aktivisti Pasilan Rauhanaseman yläkerrassa on pino mustavalkoisia valokuvia suomalaisen rauhanliikeen alkuvaiheista. Jos Suomea halutaan todella viedä eteenpäin, on kiky-kaunat siirrettävä taka-alalle. Vaikka työttömyyden kasvu onkin saatu pysäytettyä, Sipilän hallituksen ”työllisyystoimet” ovat kasvattaneet huolestuttavasti pitkäaikaistyöttömien määrää. Veroastetta ei ole syytä nostaa. Sen kovat tavoitteet työllisyysasteen nostosta 72 prosenttiin ovat vielä yli kolme prosentin päässä. Pieni Suomi elää osaamisesta. On huolestuttavaa, että 70 prosenttia yrityksistämme ei ole ottanut käyttöön uutta liiketoimintamallia digitalisaation vuoksi. Koska paluu pääministeripuolueeksi tulee olla kaiken demaripolitiikan keskuksessa, ideat työllisyysasteen nostamisesta ja vientieurojen saamisesta ovat nyt kultakin kalliimpia. Sadankomitean toimintaan jo alle parikymppisenä mukaan tullut Tuomioja on sittemmin kirjoittanut rauhanliikkeestä myös kirjan. Tuomioja on eräs 60-luvun yhteiskunnallisuuden lipunkantajista. Mistä saamme siis lisärahaa hyvinvointivaltion kehittämiseen. Ensinnäkin palkkaverotuksen kiristämisen tie on kuljettu loppuun. 5 10. Eräs 1960-luvun kasvoista on helposti tunnistettavissa Erkki Tuomiojaksi. Syntyy vaikutelma, ettei Tuomioja ole kadottanut nuoruutensa idealismia. Näille rohkelikoille on myös tarjottava yhteiskunnan riskirahaa. Laadukkaan tutkimuksen ja tuotekehityksen lisäksi tarvitsemme rohkeita yrittäjiä, jotka uskaltavat hypätä arvaamattomaan globaaliin kilpailuun. Nyt olennaista ei ole SDP:n etu, ammattiyhdistysliikkeen revanssi tai työnantajapuolen kiristys. Digitalisaatio ja globaalit markkinat haastavat entistä rajummin suomalaisyritysten toimintakulttuurin
– Tänä päivänä oppositiossa nähdään, että meillä on paljon asioita, jotka yhdistävät myös demareiden kanssa ja arvoasioissa joiltakin osin myös vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa. Tosin syyskuisessa Leikola ja Lähde -ohjelmassa Yle Radio 1:llä hän viittasi porvarillisiin puolueisiin ja myös vihreisiin. Kun yhteiskunnassa mielipiteiden skaala ikään kuin laajenee, se voisi puolustaa blokkivaaliajattelua, tai ainakin sentyyppistä ajattelua, että äänestäjällä olisi kuluttajansuojaa ja tietoa, millaista politiikkaa puoluetta tai puolueryhmittymää äänestävälle on luvassa. 6 10. – Ei sitä välttämättä tiedä, mihinkä blokkiin sitä kuuluukaan. Ehkä myönteisin suhtautuminen avaukseen oli vasemmistoliiton puheenjohtajalla Li Anderssonilla. MARRASKUUTA 2016 ” Vaalitulos on aina se merkittävin, ja siltä pohjalta pystytään hallituskoalitio synnyttämään.” ” Järjestelmä, jossa olisi selvät blokit, ei Suomen olosuhteisiin vielä tänä päivänä oikein sovi.” P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Julia Vainio: Suomalaisuus = innostua harvoista asioista, hermostua monista. Perussuomalaisiakaan ei saisi blokkeihin mukaan. Hän ei lähde tarkemmin määrittelemään blokin puolueita. Myös hallitusohjelman tekeminen on vaikeaa. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo syttyy idealle. Jos Suomeen syntyisi porvaririntama, kokoomus ja keskusta olisivat luultavasti sen pääpuolueet. Vaalitulos on aina se merkittävin ja siltä pohjalta pystytään hallituskoalitio synnyttämään, hän sanoo. Orpo kasaisi uudistavien puolueiden blokin K ansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) ehdotti elokuussa, että SDP, vihreät ja vasemmistoliitto ryhtyisivät laatimaan tavoitteita seuraavalle hallitukselle. Orpon mukaan seuraavien eduskuntavaalien jälkeen nähdään, miten hallitusohjelma syntyy ja millaiseksi hallituksen toimintakyky kehittyy. Orpo pohdiskelee viime hallituksia, muun muassa niin sanottua sixpackia, ja sitä, miten yhteisen linja muodostaminen vaati työtä. Hän muistuttaa RKP:n olleen mukana kaikennäköisissä hallituksissa. Me olemme blokki itsessään, puheenjohtaja Timo Soini heittää. – Kyse on minusta siitä, katsommeko me eteenpäin, kun Suomi ei pärjää millään muulla kuin uudistumalla. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah näkee blokeissa vaaransa, mutta on valmis harkitsemaan blokkipolitiikkaa Suomeen. Kokoomus on tietenkin siellä uudistavalla puolella, Orpo sanoo. Talouspolitiikassa meillä on ehkä enemmän yhteistä keskustan ja kokoomuksen kanssa. Tuleviin vaaleihin ennättäminen ei ole kuitenkaan vielä realistista. RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoo hänkin vierastavansa blokkipolitiikkaa. Keskustelu sammui kuitenkin nopeasti. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei aiheesta innostu. Nykyhallituksellakin on ollut haasteensa. Puolueet menisivät vaaleihin yhteiseen ohjelmaan sitoutuneina. – Kyllä Suomeen sopii suomalainen tapa, että kaikkien kanssa pystytään yhteistyötä tekemään. Demokraatti selvitti suomalaisten porvaripuolueiden ja perussuomalaisten halukkuutta blokkipolitiikkaan. Järjestelmä, jossa olisi selvät blokit, ei Suomen olosuhteisiin vielä tänä päivänä oikein sovi, Henriksson pohtii. Ruotsiin viitaten hän sanoo, että niiden sisällä pienet puoleet ovat vaarassa menettää kannatustaan blokin johtavalle puolueelle. ”Vaalitulos ratkaisee hallituspohjan” Ruotsissa on punavihreä ja porvarillinen blokki. Orpon mukaan blokki voisi syntyä ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja tai ”pitkän aikavälin kehitystrendinä”. – Ei ole mikään salaisuus, että on asioita, jotka jakavat. Blokkipolitiikan hyvä puoli olisi Suomen puolueet eivät ole vielä kypsiä poliittisille blokeille – Ruotsin mallista huolimatta.. Tällöin pääperiaatteena voisi hänen mukaansa olla, että ”uudistavat puolueet” menisivät vaaleihin yhteisellä ohjelmalla
– Sitten toisaalta jos katson tätä kautta, niin monissa sosiaalipuolen kysymyksissä on tehty hyvää yhteistyötä demareiden kanssa. – Pitää lähteä ohjelmaperusteisesti liikenteeseen, että voi oikeasti sitoutua siihen niin kuin hallituksen ohjelmaan. Euroopan komission tuore raportti pohtii terveydenhuollon järjestämisen ja julkisen talouden kestävyyden välistä suhdetta. 7 10. Kristillisdemokraatit on keskusta-oikeistolainen. Essayah toteaa, että nyt ei esimerkiksi ollut mitään tietoa ennen vaaleja, että Suomeen syntyy väliportaan hallinto. Pitää lähteä ohjelmaja asiakeskeisesti näitä asioita lähestymään, Sari Essayah sanoo. Hän viittaa maakuntauudistukseen. Keskustelutilaisuus Euroopan komission Suomen-edustuston tiloissa. pe 11.11. to 10.11. Miten tekniikan kehitys, eettinen keskustelu ja sosiaaliset kysymykset liittyvät toisiinsa, kun tarkastellaan ihmisen ja koneen rajapintaa. Essayah pitäisi blokkien muodostamista mahdollisena, jos voidaan muodostaa etukäteen näkemys siitä, millaisten asioiden takana blokissa ollaan. KYBORGIT TULEVAT! Ovatko tuntevat ja oppivat palvelurobotit osa tulevaisuuden hoivapalveluita. Viikon tärpit Essayahin mukaan se, että saataisiin selkeämpi näkemys siitä, millaisilla asioilla hallitukseen mennään. On löytynyt ihan hyviä yhteisiä linjauksia. ti 15.11. Johannes Ijäs Demokraatti. Näinpä Essayah näkisi KD:n mahdollisina blokkikumppaneina keskustan, kokoomuksen ja RKP:n. Kyllä siinä kuluttajansuoja äänestäjällä on vähän heikko. Yhteiskunnallinen luokkajärjestys 2000-luvun alun Suomessa” julkaistaan. Keskustelutilaisuus Eduskunnan kansalaisinfossa. Kirja tutkii 2000–2010-lukujen yhteiskunnallisia jakoja Suomessa. MARRASKUUTA 2016 ” Ei sitä välttämättä tiedä, mihinkä blokkiin sitä kuuluukaan.” ” Blokkipolitiikan hyvä puoli olisi, että saataisiin selkeämpi näkemys siitä, millaisilla asioilla hallitukseen mennään.” Em ili e U gg la LUOKKA-SUOMI VOI HYVIN Anu-Hanna Anttilan, Ralf Kaurasen, Kati Launiksen ja Jussi Ojajärven toimittama kirja ”Luokan ääni ja hiljaisuus. MIkä on tilanne Suomessa. KESTÄÄKÖ JULKINEN TALOUS. – Mikään näistä hallituspuolueista ei maalaillut tällaista, ja nyt sitten putkahtaa tällaisia todella isoja asioita. Ja yllättävää kyllä, esimerkiksi kauppojen aukioloaikoja koskevassa kysymyksessä meidän paras kumppanimme löytyy vasemmistoliitosta
8 10. Puolueiden kannattajien näkemyseroja selvittäneen tutkimuksen johtopäätökset tuntuivat tutuilta. Keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajia yhdistää oikeistokonservatiivisuus, mutta ne ovat erimielisiä esimerkiksi EU-politiikasta, Venäjä-suhteista, maahanmuutosta, aluepolitiikasta ja työurien pidentämisestä. sivut 6–7) tiellä on isoja kiviä, ainakin jos äänestäjiltä kysytään. Tutkimuksen mukaan äänestäjien liikkuvuus on ollut suurta vuoden 2015 vaalien jälkeen. MARRASKUUTA 2016 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA A jatuspaja e2 julkaisi alkuviikosta vetävästi otsikoidun tutkimuksen ”Miksi hallitukset kompuroivat?”. ” Selvästi useammat asiat erottavat kuin yhdistävät nykyisten hallituspuolueiden kannattajia. vasemmisto oikeisto. Suurin hidaste taitaa silti olla konsensusperinne ja sitä tukevat korporaatiot. Käytännön politiikasta puhuttaessa kummassakin leirissä ollaan keskenään enimmäkseen eri linjoilla. mukaan lähinnä kolme asiaa: näkemykset leikkauspolitiikasta, Suomen roolista globaalien ongelmien ratkaisijana ja maanpuolutustuksesta. Keskustalaisista itsensä vasemmalle sijoittaa viisi prosenttia, poliittiseen keskustaan 27 prosenttia ja oikealle 68 prosenttia. Tutkimustulos haastaa perussuomalaisen linjauksen, että se on ”vasemmistokeskustalainen työväenpuolue”. Ajatuspajan tutkimuksen mukaan selvästi useammat asiat erottavat kuin yhdistävät nykyisten hallituspuolueiden kannattajia. Perussuomalaisista on siirtynyt äänestäjiä erityisesti SDP:hen, äänestämättömiin ja pienpuo lueisiin. Arvojen näkökulmasta oikeiston ja vasemmiston ero on syventynyt. Lähes kaikki kokoomuslaiset katsovat olevansa oikeistolaisia. Oikeistokonservatiivisia hallituspuolueiden äänestäjiä yhdistää tutkimuksen SIMO ALASTALO simo.alastalo@ demokraatti.fi Arvot yhdistävät, käytäntö erottaa Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO Arvojen näkökulmasta oikeiston ja vasemmiston ero on syventynyt. Liki pitäen päinvastainen on totta pääoppositiopuolueiden SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton tapauksessa. Mikä estäisi vaalikauden mittaisiksi venyvät lakot oikeistoblokin valtakaudella. Railo vasemmiston ja oikeiston välillä kasvaa Vasemmisto–oikeisto-jako on syventynyt äänestäjäkunnassa 2000-luvulla ja erityisesti viime eduskuntavaalien jälkeen, kertoo ajatuspaja e2:n tuore tutkimus. Oppositioita yhdistää punavihreän arvokuplan ohella muun muassa hallituksen leikkauspolitiikan vastustaminen. Tutkimuksen perusteella suomalaisen blokkipolitiikan (ks. Tutkimustulokset perustuvat kyselyyn, johon vastasi 4 705 suomalaista. Hallituspuolueiden kannattajien selvä enemmistö sijoittaa itsensä poliittiseen oikeistoon, pääoppositiopuolueiden vasemmistoon. Perussuomalaisten kannattajakunta on ottanut ison askeleen oikealle – nyt kaksi kolmesta sijoittaa itsensä oikeistoon. SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajia yhdistävät vasemmistolaisuus ja liberaalius, mutta ne ovat erimielisiä samoista asioista kuin hallituspuolueiden kannattajat
– Työelämä ja yhteiskunta ovat murroksessa, ja me muutumme mukana. Aukko Suomen puolustuksessa Presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomen valmiutta toimia eri tilanteissa ja nykyisen valmiuslain soveltamista on tarkasteltava kriittisesti. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo, että työttömyystilanne etenkin nuorten kohdalla huolettaa. Perussuomalaisst haluavat EU-kansanäänestyksen Perussuomalaisen puolueen ydinjoukko haluaa Suomeen kansanäänestyksen jäsenyydestä Euroo pan unionissa. Rinne sanoo, että hallituksen lisävelkaantuminen selittyy sillä, että hallitus antaa etuja omille etupiireilleen. Palautusesitys kaatui äänin 43-24. Sirpa Heiska Posti on kohta kuin VR, yhtä epäluotettava. Ei yksistään kilpailijoita kalliimpi hinnoittelu tuo volyymiä lisää. Strategiaamme nousevatkin muun muassa uuden työn tekijät ja heidän tarpeensa. Haudattu hiljaisuudessa Pentti Leo Olavi Kopsa s. Ja huonommaksi menee, kun Bernerin luuta huseeraa Postissa. Asiaa saattaisi auttaa paremmin osuva hinnoittelu tuotteille, enemmän jaettavaa, niin yksikkökustannus laatikkoa kohden pienenee. – Sankaruuden saavuttaminen siinä kilvoittelussa, kuka koviten Venäjästä sanoo, alkaa vaatia kekseliäisyyttä. Äänestyksessä yksi äänesti tyhjää. Keskusta, SDP ja kokoomus – paras tapa vaikuttaa Keskusta, SDP ja kokoomus tarjoavat suomalaisten mielestä parhaat mahdollisuudet toimia ja vaikuttaa paikallistason asioissa omassa kotikunnassa. – Työllistämisen, sosiaaliturvan ja osaamisen uusien ratkaisujen tulee koskea kaikkia. SDP panostaa ennen kaikkea osaamiseen, työllisyyteen ja kasvuun. Pitkäaikaistyöttömyys ei ole helpottanut, päinvastoin. Onko perusteltua sanoa, että Suomi on kehitysmaa. Seuraavaan ryhmään kuuluvat vihreät, perussuomalaiset ja vasemmistoliitto. Esa Hakkarainen Olen kuullut, että sivistyneissä Euroopan maissa posti jaetaan kuutena päivänä viikossa. Keskiössä on edelleen vahvana työ ja toimeentulo, hän linjaa. Viidennes vastanneista ilmoitti, että mikään kysytyistä puolueista ei tarjoa hyviä vaikutusmahdollisuuksia. MARRASKUUTA 2016 SDP:n vaihtoehtobudjetti haastaa hallituksen SDP:n tiistaina esitelty vaihtoehtobudjetti lupaa, että valtaosa palkansaajista ja eläkeläisistä hyötyy siitä enemmän kuin hallituksen budjetista, jos politiikkaa tehtäisiin sen mukaan. Aimo Aaltonen Miten ne on saaneet postin asiat noin sekaisin. 9.2.1936 Käkisalmi k. Asiaa selvitettiin Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyssä, johon haastateltiin syyskuussa yli tuhat suomalaista. Päätös koskee ainoastaan yleispalvelukirjeitä. Tampereelle tulee ratikka Tampereen kaupunginvaltuusto päätti keskustelun jälkeen äänin 41-25, että kaupunkiin rakennetaan raitiotie. Niinistön mukaan hänelle tämän toistaminen ei enää oikein aukea. – Tällä hetkellä normaalien aikojen valtuuksien ja poikkeustilan toteamisen väliin jää hybridivaikuttamisen mentävä aukko, Niinistö sanoi maanpuolustuskurssin avajaisissa. Terävöitämme tavoitteitamme ja vaikuttamistamme, puheenjohtaja Jarkko Eloranta painottaa. Yleispalvelukirjeitä ovat postimerkkikirjeet. Unto Jukka Demokraatti.fi KOONNUT HEIKKI SIHTO POSTIN KULKU – TAI KULKEMATTOMUUS – HUOLESTUTTAA SUOMALAISIA. Viraston mukaan Posti ei ole saanut yleispalvelukirjeiden jakelua postilain edellyttämälle tasolle kahdesta Viestintäviraston aikaisemmin antamasta päätöksestä huolimatta. SAK päivittää strategiansa Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n hallitus on hyväksynyt järjestön uuden strategian ja organisaation. Kaikkia palveluita ei vaan voi muuttaa liiketoiminnaksi. Eihän sitä tohdi kohta pakettia laittaa, kun ei tiedä missä päin se hortoilee ja miten kauan. EU-äänestystä vaati Lännen Median kyselyssä 75 prosenttia perussuomalaisista vaikuttajista. Jos halutaan, että palvelut myös toimivat. SDP:n valtuustoryhmän enemmistö kannatti ratikkahanketta. 9 10. Ryhmän puheenjohtaja, apulaispormestari Pekka Salmi on luonnehtinut raitiotietä parhaaksi saatavilla olevaksi joukkoliikenneratkaisuksi Tampereella. SDP peruisi koulutukseen ja pienija keskituloisiin kohdistuvat leikkaukset. Posti pitää kohtuuttomana viranomaisen tulkintaa nykyisen postilain velvoitteista. Getty Images. Kokouksen kuluessa äänestettiin myös asian palauttamisesta valmisteluun. DEMOKRAATIN VERKOSSA ON KÄYTY PALJON KESKUSTELUA MUUN MUASSA POSTIN JAKELUPÄIVISTÄ. 19.10.2016 Hyvinkää Elät muistoissamme omaiset Postin jakeluhutiloinnista uhkasakko Viestintävirasto asettaa Postille 100 000 euron uhkasakon tehostamaan yleispalvelukirjeiden viisipäiväisen jakelun puutteiden korjaamista. Kumpi on pahempi juttu, Postin kilpailija vai kilpailutus. Lännen Median mukaan valtaosa perussuomalaisten vaikuttajista vaatii, että puolue asettaa vuoden 2019 eduskuntavaaleissa tavoitteekseen kansanäänestyksen järjestämisen siitä, pysyykö Suomi EU-jäsenenä vai ei. Niinistö otti puheessaan esille keskustelun siitä, saako Venäjästä sanoa vapaasti
Äänestystulos oli kädenojennus tuleville sukupolville. Corbyn haluaa, että Britannialla olisi eron jälkeenkin pääsy EU:n yhteismarkkinoille ja että EU-säännöksiin perustuvat työntekijöiden oikeudet luvataan säilyttää ennallaan. Lakiesityksen hyväksyi kansankongressin pysyväiskomitea. Päästölaskelmissa ovat mukana negatiiviset päästöt, jotka voidaan saada aikaan esimerkiksi hyvin tehokkaalla uudelleenmetsityksellä tai muilla hiilen varastointikeinoilla. MARRASKUUTA 2016 EUROPARLAMENTAARIKKO KERTOO KUULUMISET BRYSSELISTÄ. Pariisin ilmastosopimus oli vasta osavoitto S alissa iloittiin ja halailtiin. Jälleenyhdistymiseen tähtääviä neuvotteluja käyvät presidentit Mustafa Akinci ja Nikos Anastasiades Mont Pelerinin lomakohteessa Sveitsissä. Ban Ki-moon ylisti johtajia edistyksestä, jota on saatu aikaan puolentoista vuoden aikana. Vastaan koko S&D-ryhmän kannasta teollisuusja innovaatiovaliokunnan (ITRE) lausunnossa. Meppi pitkätossu MIAPETRA KUMPULA-NATRI miapetra.kumpula-natri@ ep.europa.eu Kiina hyväksyi kyberturvallisuuslain Kiinassa on hyväksytty kiistanalainen kyberturvallisuutta koskeva laki, jonka avulla Kiinan arvellaan edelleen tiukentavan otettaan internetistä. Meidän on investoitava puhtaaseen teknologiaan, uusiutuvaan energiaan ja energiaa säästävään tekniikkaan. Oppositiopuolue Labourin johtaja Jeremy Corbyn sai tuomioistuimen päätöksestä neuvotteluvaltin ja uhkaa äänestää brexitiä vastaan, mikäli pääministeri May ei suostu hänen vaatimuksiinsa. Äänestystulos oli kädenojennus tuleville sukupolville ja osoitus siitä, että EU kykenee tekemään maiden rajat ylittäviä päätöksiä silloin, kun kyse on maiden rajat ylittävistä ongelmista. YK:n pääsihteeri hymyili leveästi: Euroopan parlamentti oli juuri hyväksynyt Pariisin ilmastosopimuksen ratifioinnin. Tämä meille tärkeä maankäyttömuutoksia säätelevä LULUCF-direktiivi on parlamentissakin työn alla. Se merkitsee aikatauluissa pysymistä ja suunnitelmissamme pitäytymistä, neuvottelustrategiamme kehitystyön jatkamista ja sitä, ettemme pane kaikkia korttejamme pöydälle. Ihmisoikeusryhmät ja ulkomaiset yritykset ovat arvostelleet lakiesitystä epäselvistä sanamuodoista. Suomi ja moni aktiivinen metsämaa haluaisi laskelmiin mukaan metsänhoidolliset laskelmat. YK toiveikas Kyproksen kriisin ratkaisun suhteen YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon uskoo pysyvän rauhanratkaisun Kyproksen kriisiin olevan saavutettavissa. Sopimusta tarkistetaan viiden vuoden välein ja tarvittaessa tavoitteita tiukennetaan. Se oli pätevä. Lisäksi hän tahtoo takeet siitä, ettei ero EU:sta heikennä kuluttajansuojaa tai ympäristönsuojelua ja että valtio korvaa yrityksille pääomamenetykset, joita brexit saattaa aiheuttaa. Toiveet Kyproksen jälleenyhdistymisestä olivat alkuvuodesta korkealla. Kun lapset joskus kysyvät, mitä äiti teki ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, on Pariisin sopimuksen toimeenpano osoitus, että ainakin yritimme. – Tulos oli selvä. Pääministeri Theresa May vetosi sunnuntaina maan parlamentin jäseniin, jotta nämä eivät yrittäisi estää maan eroa EU:sta. – Samalla joukko vaikeita ja arkaluontoisia kysymyksiä on yhä vailla ratkaisua, hän totesi. Jeremy Corbyn sanoo kuitenkin, ettei hän pyri estämään tai välttämättä edes jarruttamaan eroa. Laki kieltää internetin käyttäjiä julkaisemasta tietoa, joka esimerkiksi voi horjuttaa taloudellista ja yhteiskunnallista järjestystä tai vahingoittaa kansallista kunniaa. – Meidän on aika keskittää ajatuksemme siihen, miten saamme maallemme parhaan mahdollisen lopputuloksen. Alahuoneen ja ylähuoneen jäsenten, jotka ovat kansanäänestyksen tuloksesta pahoillaan, täytyy hyväksyä kansan päätös, May sanoi. Näitä maita on autettava saamaan päästönsä nykyaikaan sopivalle tasolle. Hallitus aikoo valittaa tuomioistuimen päätöksestä. Pariisin sopimukseen saatiin mukaan EU:n ajama valvonta. Maailmankuvia KOONNUT SIMO ALASTALO AFP / Justin Tallis Britannian työväenpuolueen johtaja Jeremy Corbyn on uhannut vastustaa brexitiä, jos hänen reunaehtonsa eivät toteudu.. 66 maata ehti ratifioida sopimuksen ennen EU:ta, muun muassa Kiina ja USA. Erityisesti Itä-Euroopassa on vielä monia alueita, joissa energiaratkaisut perustuvat menneen maailman teknologioihin ja vanhaan ajatteluun. Kypros on ollut jaettuna vuodesta 1974, jolloin Turkki miehitti saaren pohjoisosan Kreikan sotilasjuntan tukeman vallankaappausyrityksen jälkeen. Pääsihteeri kommentoi tilannetta, kun jaetun saaren johtajat asettuivat neuvottelupöydän ääreen Sveitsissä. Britannian EU-ero vaatii parlamentin hyväksynnän Brittituomioistuimen päätöksen mukaan maan parlamentin pitää vahvistaa ero EU:sta ennen kuin virallinen eroprosessi voidaan aloittaa. YK:n tukemien rauhanneuvottelujen tavoitteena on lopettaa yksi maailman pisimpään kestäneistä poliittisista kriiseistä. 10 10. Neuvotteluratkaisun viipyminen ja Turkin vallankaappausyritystä seuranneet puhdistukset herättivät pelkoja siitä, ettei valmista tule tälläkään kertaa
Ryhmä koostuu kehitysmaista, poikkeuksina Latvia (31) ja Yhdysvallat (28 prosenttia). Britanniassa yksinäisten osuus adoptoijista on ollut viime vuosina kymmenesosan luokkaa. Siitä kuitenkin hyötyvät hyvin harvat. Vuohitarhauksella kolmea lastaan elättävä Subashini Mellampasi on yksi heistä. Naisjärjestöjen mukaan uuden äitiyslomalain piiriin pääsee alle kaksi miljoonaa naista ja ulkopuolelle jää 99 prosenttia. Kolumbiassa avioliiton ulkopuolella syntyy 74, Perussa 69 ja Chilessä 68 prosenttia lapsista. Monissa teollisuusmaissa yli puolet au-lapsista syntyy avopareille, joten luvut eivät kuvaa yksinhuoltajuutta. Vauraissa maissa osa naisista hankkii lapsia yksin luovutetun sperman avulla. Au-lapsia syntyy eniten Latinalaisessa Amerikassa. 11 10. Yksinhuolto harvinaista idässä Yksinhuoltajaperheiden osuus vaihtelee suuresti maittain. Tilastoa johtaa Etelä-Afrikka, jossa 40 prosenttia lapsista elää äitinsä ja 4 prosenttia isänsä kanssa. Ihmiskunnan varhaisemmassa historiassa yksihuoltajuuden pääsyy oli toisen vanhemman kuolema sairauden, sodan, synnytyksen tai onnettomuuden seurauksena. Yleistynyt avoliitossa eläminen on tehnyt eroamisen aiempaa helpommaksi. Mies on voinut hylätä perheensä, mutta usein oikeus myös määrää erossa pienten lasten huoltajuuden äidille. Yli 90 prosenttia Intian työvoimasta toimii epävirallisessa taloudessa. Yksinhuoltajaksi voi viedä myös vahingossa alkanut raskaus tai – varsinkin länsimaissa – tietoinen päätös hankkia lapsi yksin. Jopa joka kolmas lapsi oli puoliorpo. Nykyisin yksinhuoltajuutta selittävät sosiaalis-kulttuuriset tekijät, tärkeimpinä avioero, erilleen muuttaminen tai puolison hylkääminen. Yksinhuoltajana on äiti yli 80 prosentissa tapauksista. Yli 30 maata löytyy myös toisesta ääripäästä, jossa yksinhuoltajaperheissä elää yli neljäsosa lapsista. Joseph Chamie IPS, New York. MARRASKUUTA 2016 Yksinhuoltajuus yhä yleisempää maailmassa Äitiysloma on Intiassa harvojen herkkua IPS / Amantha Perera Sri Lankassa monesta naisesta tuli yksinhuoltaja vuonna 2009 päättyneen sisällissodan aikana. ja kasvu on paikoin kääntynyt hienoiseksi laskuksi. Alle kymmenesosa lapsista elää yhden vanhemman kanssa yli 30 maassa, joihin kuuluvat muun muassa Kiina, Intia, Indonesia, Israel, Jordania ja Turkki. Vuosina 1980–2005 yksinhuoltajatalouksien määrä tuplaantui muun muassa Ranskassa, Japanissa, Ruotsissa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Väestöliiton vuoden 2014 tilaston mukaan Suomessa oli yksinhuoltajaperheitä 20,8 prosenttia. Useimmiten huoltaja on äiti. Islannissa osuus on 68, Etelä-Afrikassa 59, Ranskassa 56, Yhdysvalloissa ja Suomessa 40 prosenttia. Alle prosentti lapsista syntyy avioliiton ulkopuolella Kiinassa, Egyptissä, Intiassa, Indonesiassa ja Saudi-Arabiassa. Maailman 2,3 miljardista lapsesta 14 prosenttia eli 320 miljoonaa elää yksinhuoltajaperheessä. Uusi laki ei muuta mitenkään sitä, että raskaaksi tuleva nainen nähdään rasitteena, All India Progressive Women’s Associationin (AIPWA), sihteeri Kavita Krishnan sanoo. – Suurin osa Intian naistyövoimasta on ankaran riiston kohteena, eivätkä työelämää koskevat lait edes tunnusta heidän olemassa oloaan. Yksin adoptoivien joukkoon mahtuu myös miehiä. 1,3 miljardin asukkaan Intiassa tulee vuosittain raskaaksi noin 30 miljoonaa naista. Uusi laki tarjoaa imettäville äideille myös mahdollisuuden tehdä kotona etätyötä äitiysloman päätyttyä ja velvoittaa yli 50 työntekijän yritykset järjestämään vauvoille päivähoidon. Suurimmassa osassa perheistä etävanhempi kuitenkin osallistuu lapsen hoitoon ja lapsi asuu ainakin osan aikaa tämän luona. Lopuissa 129 maassa yksinhuoltajaperheessä elää 11–24 prosenttia lapsista. Au-lapsia eniten Etelä-Amerikassa Yksinhuoltajuutta esiintyy vähiten Aasiassa ja Lähi-idässä, joissa avoliitot ja lasten hankkiminen avioliiton ulkopuolella ovat harvinaisia. Aivan viime vuosina tilanne on tasaantunut Intiassa on hyväksytty lakimuutos, joka pidentää palkallisen äitiysloman 12:sta 26 viikkoon. Ongelma on siinä, että laki koskee vain niin sanottuja virallisia työnantajia eli julkista puolta ja veroja maksavia yrityksiä. Useimmat kehittyneet teollisuusmaat kuuluvat tähän ryhmään
Libanonin shiia-alueilla usein järjestetään korvaava myönteinen seremonia eli siellä luovutetaan verta. Tällaista käytäntöä esiintyy nykyisin pääasiassa wahhabismiin tai jihadismiin sidoksissa olevissa sunniryhmissä, mutta jonkin verran siihen syyllistyvät myös shiiat. Moni hyvää tarkoittanut ihminen halusi tukea tämän suomensyyrialaisen miehen toimintaa, kun hän vei leluja ja muuta apua Syyrian sodan uhreille. Harvat tietävät, että kun Rami Adham tuomitsee shiiamuslimit vääräuskoisiksi, hän turvautuu niin sanottuun takfir-käytäntöön. Minä osallistuin Teheranissa talvella 2007 ashura-kulkueeseen tietääkseni, mistä on kysymys. Ali ja Husain ovat tärkeitä shiiamuslimeille, koska Ali laittoi alulle muslimien jakautumisprosessin, kun hän vaati, että profeetan seuraaja valittaisiin verisukulaisten joukosta, kun taas Husainin marttyyrikuolema sinetöi skisman. Oikeaa vai väärää uskoa. Samanlaista symbolista käyttäytymistä olen nähnyt Etelä-Italiassa katolisen kirkon pitkäperjantain menoissa. Juuri tuon murhan jälkeen islam jakautui kahteen erilliseen suuntaukseen, sunneihin ja shiioihin. Se on paremminkin rauhan puolella ja taistelee vain itsepuolustustarkoituksessa. Kaksitoistashiialaisuus on sairas äärilinjan kultti, joka perustuu ihmisten (Alin ja Husainin) palvontaan ja on täynnä kerettiläisiä uskoja….” Kaksitoistashiialaiset ovat islamin vähemmistösuuntauksen (siis shiialaisuuden) suurin ryhmä, johon kuuluu Iranin, Irakin ja Libanonin väestön suurimmat ryhmät sekä tärkeitä vähemmistöjä Persianlahden maista. 12 10. Tällä sanalla Saddam Husseinin hallitsemassa Irakissa nimiteltiin iranilaisia kun Irak oli sodassa Iranin kanssa 1980-luvulla. Tämä on (hän viittaa itseruoskintakuvaan) shiiojen tapoja. Sana tarkoittaa zarathustralaisia eli antiikin Persian tärkeän uskonnon edustajia, siis epäjumalien palvojia eikä todellisia muslimeja. Hänen itsensä ja häntä avustaneiden henkilöiden nettikeskusteluista tulevat tiedot pakottavat muuttamaan kuvaa kansainvälisesti lelusalakuljettajana tunnetusta Rami Adhamista. Sen aikana osallistujamiehet ruoskivat itseään olan yli rytmikkäästi ja laulaen, mutta ruoskinta oli täysin symbolista eikä siihen liittynyt verenvuodatusta. Kun äärinäkemyksiä edustanut oppinut Muhammad ibn Abd al-Wahhab ja kyläpäällikkö Muhammad ibn Al-Saud aloittivat yhdessä jihadin ja ryhtyivät puhdistamaan Arabian niemimaata vääräuskoisista sunneista mutta ennen kaikkea shiioista, he loivat käyLIISA LIIMATAINEN Uutisanalyysi. Adham syyttää shiioja kerettiläisyydestä, koska nämä hänen mielestään palvovat Alia, profeetan serkkua ja tämän poikaa Husainia. Yhdessä viestissä hän uhkaa, että Syyriasta tulee shiiojen joukkohauta ja haukkuu näitä äpäröiksi. Kuvassa itseään ruoskinut mies vuotaa vertaa ja antaa todella epämiellyttävän kuvan shiiamuslimien yhden osan tavasta surra omaan historiaan liittyvää imaami Husseinin kuolemaa. Vain osa maailman shiioista ruoskii itseään Ashuran aikana. Sekä Rami Adhamin näkemykset että hänen kontaktinsa Syyriassa kertovat hänen edustavan nykyiselle Lähi-idälle niin tyypillistä, sunnien shiiamuslimeihin kohdistuvaa vihapolitiikkaa. ”Minä olen muslimi. Myöhemmin se vahvistui, koska se nähtiin myös arabien ja iranilaisten ristiriitana, kun Sahafidien dynastia (1501–1736) teki shiialaisuudesta Iranin virallisen uskonnon. T iedot Rami Adhamin toiminnasta ovat saaneet suomalaiset hämilleen. Toisessa hän vaatii Syyrian puhdistamista shiioista, majus-väestöstä. Kun muslimi julistaa toisen muslimin kafiriksi eli vääräuskoiseksi, koska katsoo tämän joko hylänneen kokonaan jumalan tai uskonnon perusperiaatteet, syyte on erittäin vakava. Kokonaisuutena kaikkien shiiamuslimien osuus maailman 1,5 miljardista muslimista on 10–15 prosenttia. Ashura on shiiamuslimien eräänlainen pitkäperjantai, jonka aikana shiiat muistavat Irakin Karbalassa vuonna 680 sunnien eli islamin enemmistösuuntausta edustavien miesten tekemää murhaa. Viha shiiamuslimeja kohtaan liittyykin vahvasti Saudi-Arabiassa vuonna 1744 syntyneeseen sunnimuslimien wahhabilaiseen näkemykseen. Iranin hengellinen johtaja Ali Khamenei on sen kieltänyt, samoin Libanonin Hizbollah-järjestö. Yhdessä ruoskintakuvan kanssa Rami Adham laittoi Facebookiin oman ohjelmajulistuksensa, jossa hän sanoo: ”Muslimina vakuutan teille, että nämä pateettiset, tietämättömät idiootit eivät edusta islamia”. Nykyisin Saudi-Arabian ja Iranin alueellinen hegemoniataistelu esiintyy myös sunnien ja shiiojen välisenä konfliktina, vaikka se on ennen kaikkea alueellisten suurvaltojen hegemoniataistelua. Karbalassa murhattiin Husain eli profeetta Muhammadin tyttären, Fatiman ja Ali-serkun poika. Tietenkin Adhamin syytös perustuu ajatukseen, että islamista on olemassa vain yksi muoto, ja se on sunnien määrittelemä islam. Arabian niemimaa jakautuu Islamin syntymäseudulla Arabian niemimaalla 600-luvun toisella puoliskolla alkanut muslimien jako levisi laajoille aloille. Jotta näistä asioista tulisi ymmärrettäviä muille kuin suppean piirin asiantuntijoille, on pakko analysoida Rami Adhamin viestejä ja kertoa niiden taustalla olevasta historiasta. Rami Adham käytti majus-sanaa juuri tässä merkityksessä Facebook-viesteissään. Sen lisäksi kaksitoistashiialaisia löytyy myös runsaasti monista Etelä-Aasian maista. Rami Adham julkaisi Facebookissa (12.10.2016) kuvan shiiojen ashura-seremonioihin eräissä maissa liittyvästä itsensä ruoskimisesta. Islam ei saarnaa minkäänlaista väkivaltaa, sotaa tai verilöylyä. Rami Adhamin oma määritelmä islamista puolestaan muistuttaa suuresti sunnien äärikonservatiivista islamin tulkintaa eli wahhabilaisuutta. MARRASKUUTA 2016 Rami Adham – mitä on lelujen takana. Rami Adhamin toiset kännykkäviestit vahvistavat hänen jo esille tulleita näkemyksiään. Niinpä näitä idiootteja (kaksitoistashiialaisia) on maailmassa ainakin 150 miljoonaa
13 10. MARRASKUUTA 2016 Rami Adham – mitä on lelujen takana. ” Ei ole olemassa yhtä ainoata oikeaa islamia, johon muut voidaan pakottaa mukautumaan. Getty Images
Islamin ymmärtäminen on suuri haaste, mutta ei ylipääsemätön este. On selvää, että Rami Adhamin tuntemille syyrialaisille taistelijoille Assad-suvun johtama valtio on pelkkä shiiavaltio, vaikka Syyrian nykyiseen johtopiiriin on kuulunut runsaasti sunneja ja myös kristittyjä. Syyrian ongelmien yksinkertaistaminen kuuluu sekä näiden jihadistien että heitä tukeneiden maiden, muun muassa Saudi-Arabian politiikkaan. Tietenkin pitää muistaa, että toisella puolella Iran toimittaa Syyrian valtiolle taloudellista apua ja aseita, ja Iranin Vallankumouskaartin miehet myös taistelevat Syyriassa virallisen hallituksen puolella yhdessä Libanonin poliittis-aseellisen shiia-järjestön Hizbollahin miesten kanssa. Oman yhteiskunnan rauhallisesta tulevaisuudesta kiinnostuneiden pitää pystyä analysoimaan, mitä suomalaisten muslimien yhteisöissä tapahtuu. Minä olen vastustanut jo kolmen vuoden ajan Helsingin keskusmoskeijan sponsorointia rahoilla, jotka tulevat Arabian niemimaan öljyvaltioista, niistä, jotka ovat olleet tärkeitä Syyrian sodan jihadistien rahoittajia. Myöhemmin, hieman ennen kolmannen ja nykyisen saudivaltion syntyä (1932) tuleva kuningas Ibn Saud murskasi itse brittien avustamana kapinoivan armeijan, joka olisi halunnut jatkaa ryöväysretkiään. Muslimien jakautuminen koskee myös Suomea. Sen sijaan vihapolitiikkaa levitetään monissa Euroopan maissa moskeijoiden kautta. Kehotan pohdiskelemaan Rami Adhamin islamia koskevia näkemyksiä sen sijaan, että nyt hänet nähdään miehenä, joka on pettänyt suomalaisten luottamuksen. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. 14 10. Ja Iranin vallankumouskaarti on valmentanut ja tukenut vahvasti shiiojen vapaaehtoisjoukkoja Irakissa. On surullista jos näin käy. 1818 beduiiniarmeijan väkivaltaisuuksiin kyllästynyt ottomaanien imperiumi lähetti Egyptin armeijan tuhoamaan ensimmäisen saudivaltion. MARRASKUUTA 2016 ” Islamin monimuotoisuuden hyväksyminen on elinehto, jotta muslimien väliset taistelut eivät myrkytä myös Suomen yhteiskuntaa. Välttämätön asioihin perehtyminen nähdään usein liian suurena kynnyksenä, vaikka ilman tietoa suomalainen yleinen mielipide poukkoilee karilta toiselle. Toinen kammottava vuosiluku on 1802, jolloin wahhabiarmeija hyökkäsi Irakin shiiojen pyhään kaupunkiin Karbalaan ja murhasi 2 000 shiiamuslimia. Vuonna 1791 wahhabien beduiiniarmeija otti haltuunsa Saudi-Arabian nykyisen Itäisen maakunnan ja surmasi 1500 shiiamuslimia. Niinpä Rami Adhamin tapaisen, kansainvälisesti vaatimattoman vaikuttajan tekojen ymmärtäminen edellyttää monimutkaisten taustojen penkomista. Jotta näin ei tapahtuisi tulevaisuudessa, pitää ryhtyä perehtymään maailman monimutkaisuuteen. On myös muistettava, että kun Irakin shiiat pääsivät valtaan Yhdysvaltain miehitettyä Irakin vuonna 2003, he kostivat Irakin sunneille sen, että Saddam Husseinin valtakautena shiioja sorrettiin raskaalla tavalla. Rauhanomaista ja pohdiskelevaa islamia edustavat miehet ja naiset tietävät, että ei ole olemassa yhtä ainoata oikeaa islamia, johon muut voidaan pakottaa mukautumaan. LIISA LIIMATAINEN Kommentti Islamin monimuotoisuuden hyväksyminen on elinehto, jotta muslimien väliset taistelut ja hegemoniapyrkimykset eivät myrkytä myös Suomen yhteiskuntaa. tännön, joka elää tänään paitsi Isisin myös lukuisten muiden jihadisti-suuntausten politiikassa. Hänen käyttäytymisensä voi saada eräät suomalaiset vetäytymään solidaarisuustyöstä. Nuorten sunnien taistelemaan lähtöön johtava radikalisointi seuraa paremminkin yksilöiden ja pienten ryhmien päätöksiä
MARRASKUUTA 2016 Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Brookea parempaa seuraa vällyn alle. Kaunis ja rohkea. 15 10
Ainakin toistaiseksi heistä tunnetumpi on kansanedustaja Eero Heinäluoma. 16 10. Hän kokee vaaliteemojensa olevan lähempänä arkea kuin isällään. Hänen lisäkseen paikkaa Helsingin kaupunginvaltuustossa tavoittelee Eveliina Heinäluoma, viestintätoimisto Miltonilla työskentelevä yhteiskuntatieteiden maisteri ja Eeron tytär, 28. Itse nuorena ehdokkaana lähden konkreettisista asioista ja toimintatapojen muutoksista. – Kiinnostusta vaaleihin on, mutta selvästi hankalampaa on kuin viimeksi. – Myllypuroon tulee paljon nuoria opiskelijoita, ja aion pitää esillä alueen palveluiden kehittämistä. Hän nostaa esimerkiksi asuinpaikkansa Helsingin Myllypuron, jonne rakennetaan Metropolia-ammattikorkeakoulua. Syy on selvä eli suuri epätietoisuus kuntien tulevaisuuden roolista, SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen sanoo. Risto Demarinuorissa ja minä opiskelijapolitiikassa, Eveliina sanoo. MARRASKUUTA 2016 Kuntavaaleissa on Heinäluomia joista valita Helsingin kuntapolitiikkaan pyrkii ensi keväänä kaksi Heinäluomaa, molemmat sosialidemokraatteja. Siitä ei ole sen kummemmin kotona keskusteltu. Simo Alastalo Demokraatti Eveliina Heinäluoma on Eero Heinäluoman tytär.. Suurin osa puoluesihteereistä arvioi, että epävarmuus kunnan tulevaisuuden tehtävistä vaikuttaa niin ehdokasasetteluun kuin äänestysprosenttiinkin. Koulutusja sivistysasioiden lisäksi olen kiinnostunut julkisesta liikenteestä, jota käytän itsekin paljon. Kaikki puolueet keskustaa lukuun ottamatta tavoittelevat vähintään vuoden 2012 vaalien ehdokasmäärää. STT Risto ja minä olemme molemmat olleet itse aktiivisia. Kaikki eduskuntapuolueet kuitenkin uskovat pääsevänsä tavoitteisiinsa ehdokasmäärissä. Jotta Heinäluomat eivät suomalaisesta politiikasta loppuisi, myös Eveliinan nuorempi veli Risto Heinäluoma on sosialidemokraattien listoilla tulevissa kuntavaaleissa, tosin Helsingin sijasta Vantaalla. – Eerolla on oman kokemuksensa osalta varmasti hyvin laajoja teemoja ja kokonaisuuksia. Valtuustoon halutaan vallan hupenemisesta huolimatta Enemmistö ensi huhtikuun kuntavaalien ehdokaspaikoista on vielä täyttämättä. Hän haluaisi tuoda Helsinkiin palveluja, jotka huomioivat paremmin ihmisten liikkuvuuden. Keskusta, kokoomus ja SDP ovat naulanneet tavoitteekseen suurimman kuntapuolueen paikan. – Ehdolle lähteminen on aika luontevaa
MARRASKUUTA 2016 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Sh iro no so v Tip, tap – juhlista taksijonoon Parhaatkin juhlat loppuvat aikanaan, ja talven juhlakautena, taksijonossa värjötellessään sen erityisesti konkreettisesti havahtuu huomaamaan. Jos jonottaminen ei houkuttele, mutta kunto kestää ja suuntavaisto pelaa, kannattaa lähteä valmiiksi käppäilemään kodin suuntaan ja yrittää napata taksi lennosta tai joltakin hiljaisemmalta tolpalta. 17 10. Nora Vilva Demokraatti. Juhlaillan ulkovaatetukseen kannattaisikin panostaa aamuöistä ulkona seisoskelua ajatellen. Pari tuntia jonotusta kalvavassa pikku pakkasessa ja sinnikkäästi naamaa raastavassa lumipyryssä haihduttaa mielestä niin juhlatunnelman kuin glögin virittelemän lämmön ja letkeydenkin. Yön hämyssä kukaan ei huomaa, ja vielä vähemmän ketään kiinnostaa, pilkistäkö talvisaappaan ja bilemekon helman välistä sukkavaiko villahousut. Pahinta jonottamisessa on tylsistymisen lisäksi paleleminen. Naisille kelpo vinkki on ottaa mukaan mustat, täyspitkät villahousut, jotka voi sujauttaa jalkaan bilemekon alle baarista lähtiessä. Pahin ryysis taksitolpille ajoittuu baarien valomerkkiin. Vilkkaimpina pikkujouluöinä liikkeellä tosin on niin paljon juhlijoita, että osuminen lyhyeen tai olemattomaan taksijonoon kello yhdentoista jälkeen kaupungin keskustassa on todennäköisyydeltään verrattavissa lähes lottovoittoon
Vammeljoelle rautatieasemaksi pystytetty hirsirunkoinen talo ehti alkutaipaleellaan toimia myös punakaartin päämajana, kunnes sota päättyi ja tuli 1920-luku. MARRASKUUTA 2016 Rauhan Erkki Helsingin Itä-Pasilan betonitornien välissä on vanha sodantakaisesta Karjalasta rahdattu asemarakennus. Hiljentyneen radan varrelle jäänyt asema siirrettiin hirsi kerrallaan Helsingin Fredriksbergiin, joka tunnetaan nykyisin nimellä Pasila. TEKSTI SIMO ALASTALO . Uuden aseman tieltä siirtynyt rakennus on jo runsaat 30 vuotta ollut Rauhanasema. 18 10. KUVAT JARI SOINI Olipa kerran minä. Sisällissodan kokeneessa talossa majailee muun muassa Sadankomitea, jonka jäsenistöön kuuluu kansanedustaja ja historiantutkija Erkki Tuomioja (sd.)
19 10. MARRASKUUTA 2016
Kyse ei Tuomiojan mukaan ole siitä, mitä Venäjästä sanotaan. 20 10. Varat kootaan lahjoituksista, jäsenmaksuista ja lehtiä myymällä. Kun nykyisin lukee ruotsalaisia dekkareita, useimmiten tulee semmoinen plääh-reaktio, että Kerstin Ekman sentään kirjoitti vähän toisella lailla. Jotkut ovat ehdottaneet siitä luopumista. – Sitä varten Venäjää vastaan on asetettu sanktioita, mutta se ei tarkoita sitä, että Venäjää pitäisi demonisoida ja sulkea silmänsä siltä, mitkä kaikki asiat johtavat tällaiseen. Monet ovat tulleet sanomaan, että I like your badge, Tuomioja naurahtaa. Pysyvään työhön johtavia koulutuspolkuja tai ylipäänsä pysyvää työtä on tarjolla harvoin. Tuomiojan mukaan työväenliike oli massiivinen kansanvalistusorganisaatio. Kaikki tuomiot eivät olleet yhtä kovia. Tuomioja mainitsee lukevansa paljon myös sellaista, joka ei häntä liiemmin sytytä. Hän tunnustautuu pitkästä poliittisesta urastaan huolimatta edelleen idealistiksi, joka uskoo maailmanparantamiseen. 6–8 km, harvoin 10 km pitempään. Ne lietsovat tällaista russofobista kaunaa. – Kun menin ensimmäisen kerran tapaamaan Yhdysvaltain ulkoministeriä, jotkut virkamiehet yrittivät, että ottaisin tämän merkin pois. – Minusta pahimpia tässä ovat Ilta-Sanomat, jota kutsun Sota-Sanomiksi, ja Yleisradio. Hän oli kymmenien muiden tavoin laittanut nimensä paperiin, jossa kehotettiin ihmisiä tuolloin voimassa olleen lain vastaisesti kieltäytymään aseista. Hän nostaa esille Ilta-Sanomien lokakuiset Ahvenanmaa-analyysit ja kutsuu niitä vainoharhaisiksi. Työväentaloihin perustettiin aikanaan omat kirjastot, näyttämöt ja orkesterit. Pöydän alle on kiilannut järjestötoiminnan uuvuttama viisitoistavuotias porokoira, joka pyytää välillä puheenvuoroa päästäkseen pois kirjastosta. Niin meidän kaikkien pitäisi toimia. Donald Trump on tiettävästi hankkinut tietonsa laajalti televisiota katsomalla. Rauhanasia vei nuoren Tuomiojan myös raastupaan 1960-luvun lopun yllytysoikeudenkäynneissä. MARRASKUUTA 2016 ” Tuomiojan kutsuminen yhteiskunnallisesti aktiiviseksi olisi karkeaa vähättelyä. – Myöhästyin perustamisesta muutaman kuukauden, liityin kuitenkin saman vuoden puolella. – Perussuomalaiset on saanut aikai seksi karmean muutoksen, Tuomioja sanoo. Mutta meidän, jotka olemme mukana tässä järjestelmässä pitää pystyä osoittamaan myös vaihtoehtoja. Koiran ja Sadankomitean lisäksi taloa asuttaa Rauhanliitto ja Aseistakieltäytyjäliitto. Uusimmista nostan ykköseksi Kimmo Rentolan Stalin ja Suomen kohtalo 1939, 1944, 1948, 1950. – Se oli aikaa, jolloin oikeuslaitoskin oli ravistelun kohteena. – Minusta maailmanparantamisesta syyttäminen on kunnianosoitus. Sadankomitean kanssa yhteinen historia alkaa vuodesta 1963, jolloin Tuomioja oli seitsemäntoistavuotias. – Koulutuskaan ei ole enää parinkymmenen vuoden päästä kuranttia, se pitää jatkuvasti uusia. – On riittävää, että sanotaan ei sellaiselle, mikä johtaa kuolemiin ja hirmuvaltaan. – Matti-Yrjänä Joensuu on ehdoton ykkönen. Vastasin, että är vi inte alla då. Britanniasta pari vuotta aikaisemmin alkunsa saanut Committee of 100 syntyi vastustamaan kylmän sodan ydinvarustelua. Rasismista on tullut salonkikelpoista Nykyaika on Tuomiojan mukaan historiatonta. Sivistyspohja on liitetty myös nousevaa populismiin. Eräs suosikeista on eteläafrikkalainen nobelisti J. Myös rakenteet ovat muuttuneet. Coetzee. Tuomioja kehaisee Sadankomiten työntekijälle edellisviikon Aleppo-mielenilmauksen rauhankynttelikköä, ja porokoira kähisee itsensä ovesta ulos. – Perussuomalaiset on laittanut muut hallituspuolueet myötäilemään ja antamaan tuulensuojaa kaikenlaiselle persujen harjoittamalle vihapuheelle ja rasismille. Idealisteja ei Tuomiojan mukaan voi aina vastuuttaa siitä, jos heillä ei ole tarjota ratkaisuja. Suomalaisia dekkareita hän lukee vielä vähemmän. Kaikkia yhdistää kansalaisaktivismi, se että töitä tehdään pitkälti palkatta, vapaaehtoispohjalta. Kotimaiset dekkarit eivät innosta Kun Tuomioja on toiselta ammatiltaan historian tutkija ja Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen puheenjohtaja, on aika luontevaa, että hän mainitsee lukevansa melkein kaiken Suomessa ilmestyvän poliittista historiaa käsittelevän kirjallisuuden. Hän kertoo olevansa huolissaan sotaisasta ilmapiiristä ja koventuneista puheista, joita viljellään Venäjällä, lännessä ja Suomessa. Suomalaisia pelotellaan Venäjä-uhkakuvilla Kirjastoon tuodaan kahvia. Naurettava ajatuskin, ei siinä mitään. – Ensinnäkin meillä on nämä välineet, jotka antavat sille enemmän mahdollisuuksia ja poistavat pidäkkeitä. Moni voisi epäillä samaa hänen seuraajistaan. Hän puhuu sosiaalisesta mediasta vihapuheen alustana ja osoittaa ipadiään. Minulla on sellainen elämäntyyli, että kaljoilla istumiseen ei kulu aikaa. – Tässä keksitään sellaisia skenaarioita, joissa Ahvenanmaalle lähetetään pieniä vihreitä miehiä tai jotakin muuta. Kirjoista puhuminen Rauhanaseman kirjastossa johtaa ajatukset työväenliikkeen rooliin kansansivistäjänä. Jos et asuisi Helsingissä, missä Suomessa asuisit ja miksi. Et ikinä lähettäisi sellaista kirjoistusta lehteen saati, että juttelisit niin kasvokkain jonkun kanssa. Sadankomiten toimistossa on myös läjittäin t-paitoja ja rintanappeja. naimisissa, ei lapsia . Kyllä täällä varmaan erilaisia tilaisuuksia on useita kertoja vuodessa. – Nyt voisi sitten kysyä, onko tämä pelkästään tyhmyyttä vai onko siinä mukana myös määrätietoista yritystä pelotella suomalaisia, jotta he siirtyisivät kannattamaan Natoon liittymistä. Mikä on tavanomaisin juoksulenkkisi mitta. – Minähän sain raastuvanoikeudessa kahdeksan kuukautta ehdotonta vankeutta. Rauhanaseman eteisen postilaatikoista voi lukea monenlaisten rauhaan tai kehitysmaiden asiaan liittyvien järjestöjen nimiä. Tämä prosessi liittyi siihen, ja Kekkonenkin otti siihen kantaa. – Luen myös enemmän kaunokirjallisuutta kuin mitä kotisivuiltani näkee, mutta kirjoitan niistä harvemmin. – Yhteiskunta on ottanut nämä tehtävät hoitaakseen ja hyvä niin, mutta sitoutuminen ihmisten kautta on jäänyt pois. Tuusulassa, jossa jo asunkin noin kuukautta vuodessa. M. Poliittisesti sitoutumattoman järjestön perustajiin kuului muun muassa filosofi Bertrand Russell. Niiden tarkoituksena on luoda pelkoja ja sellaista mielialaa, että Suomi voi milloin tahansa olla Venäjän hyökkäyksen kohteena, joka on tietysti täyttä roskaa. . Pohjoismaiset dekkarit eivät herätä varauksetonta innotusta. Hän on itsekin sanonut samat asiat: Venäjällä on ongelmia ja Venäjä käyttäytyy kansainvälisen oikeuden vastaisesti. Nyt tehdään päinvastoin. . Nyt näitäkin markkinaehtoistetaan, ja olen aivan varma siitä, että oikestolla on suunnitelma kaupallistaa myös koulutus, joka on vielä maksutonta. Suomessa populismin nousu on Tuomiojan mukaan vaikuttanut ilmapiiriin kielteisesti. Hän istuu Rauhanaseman yläkerran kirjastossa. Rauhanasia ei ole Tuomiojasta vuosien varrella karissut, vaikka hänestä on uransa myötä tullut muun muassa Suomen pitkäaikaisin ulkoministeri. Siinä ei ole mitään hävettävää. . harrastus: juoksu ja historia, joka Tuomiojan mukaan on Historioitsijat ilman rajoja puheenjohtajana enemmän kuin harrastus ERKKI TUOMIOJA. Tuomioja ryhtyy puhumaan Venäjästä. – Hän tuli sanomaan, että jasså, du är för fred. Se on kummallista, että vaikka oma kuvakin on siinä vieressä, voit kirjoittaa mitä tahansa, painaa nappia ja panna sen ulos. – Ne ovat useimmat semmoisia, joissa olen enempi vähempi aktiivisesti mukana. Osa tuomioista jäi voimaan, Tuomioja sai hovioikeudelta puhtaat paperit. – Kun katsoo nuorempia ihmisiä, he tulevat mukaan somessa ja silloin, kun joku asia on juuri nyt ajankohtainen, mutta tietynlainen pitkäjänteisyys puuttuu, hän sanoo. valtiotieteiden tohtori, ekonomi . Vuosikymmeniä mukana ollut Tuomioja hahmottaa joidenkin asioiden myös muuttuneen. En tiedä tänäkään päivänä, oliko se valikoitunut Supon muistion perusteella, mutta 6–8 ihmistä sai muita kovemman tuomion. – Viisain asia mitä demarit 1990-luvun kriisin hoidossa tekivät oli, että me emme suinkaan leikanneet vaan lisäsimme koulutuksen ja tutkimuksen voimavaroja. Siitä on tullut salonkikelpoista. Verkostossa on mukana myös uudempia tulokkaita kuten Attac ja Vapaus valita toisin. Kun koulutusjärjestelmää suunnataan hyvin nopeasti muuttuvien tarpeiden mukaan, sivistyspohja murenee, hän sanoo ja tarkentaa, ettei viittaa nyt knoppitietoon historian vuosiluvuista. Rauhanmerkki killuu edelleen rintapielessä. Tuomiojan kutsuminen yhteiskunnallisesti aktiiviseksi olisi karkeaa vähättelyä. Luettavaa vaikuttaa riittävän myös tietokirjojen ulkopuolelta. Välineitä ymmärtää menneisyyttä, sitä mistä on tultu ja minne ollaan menossa, on aiempaa vähemmän. Järjestöjä yhdistää muun muassa Erkki Tuomioja. Parasta luettavaa juuri nyt. – Minulla oli täällä väitöskaronkka kaksikymmentä vuotta sitten, Tuomioja sanoo. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA . kansanedustaja . Tuomioja paheksuu muun muassa hallituksen korkeakoululeikkauksia ja äityy kehumaan demareiden 1990-luvun koulutuspolitiikkaa. Nykyisiä en lue kovin paljoa, mutta sanotaan, että kaikki tämmöiset Vares-tyyppiset, niin hohhoijaa. – Kun Kerstin Ekmanin Händelser vid vattnet ilmestyi kaksikymmentä vuotta sitten, ruotsalainen dekkaribuumi oli vasta alkamassa. . Merkkiä kommentoi aikanaan myös Ruotsin sosialidemokraattinen pääministeri Göran Persson
MARRASKUUTA 2016. 21 10
MARRASKUUTA 2016 Pikkujouluissa suositaan perinteistä juhlamuotia Joulujuhla-aika alkaa, pikkujoulujen ensimmäiset kestit ovat käsillä. Suomalaiset suosivat juhlapukeutumisessa perinteistä – ja vähän tylsääkin – tyyliä. – Tämän päivän tekosturkis näyttää ja tuntuu aidolta. Se on tyylikäs ja pikantti lisä perussettiin. – Suomalainen mies tuntee olevansa kotonaan tummassa puvussa, mutta kyllä rohkeampiakin pukeutujia jo löytyy. Nämä sopivat yhtä hyvin vaatekoruiksi kuin myös yksilöllisiksi designkoruiksi eri käyttötarkoituksiin. Uutta miesten maailmaan Miehet mustassa kostyymissään ovat pukeutuneen näköisiä ja asu sopii juhlaan kuin juhlaan. Tämä syyskausi tuo naisten pukeutumiseen pitkästä aikaa turkikset. Sen vaatesuunnittelija Olli Turunen kertoo tämän vuoden juhla-asujen olevan perinteistä mustaa sekä voimakkaita, kirkkaita värejä. Niistä voi valita joko aidosta tai tekoturkiksesta valmistetun asusteen. – Laserprintatut kankaat jatkavat materiaaleina varmasti pitkään. Turunen toivoo, että yksilöllinen pukeutuminen saisi vähitellen voimakkaampaa jalansijaa myös meillä. Aila Pääkkö Demokraatti Monen alan osaajia Käsityöläisten työhuoneessa Himossa valmistuu myös laserprintattuja puukoruja tuotenimellä Sora. Tyylikkäitä ovat molemmat – ja erittäin muodikkaita. Isot muotitalot puhuvat muodista, joka rajautuu vuodeksi eteenpäin. Miten tämä ajattelu onnistuu, jää nähtäväksi. Vejits Showroom HIMO, Helsingin Kalliossa, vaatettaa niin naisia kuin miehiä. 22 10. Kevät tulee Heti vuodenvaihteen jälkeen muoti vaihtuu uuden vuoden myötä vaaleisiin pastelliväreihin, pitsiin ja silkkiin. Hyvin istuvaa, vartalonmyötäistä kuin myös löysää, runsaasta kangasmäärästä valmistettuja asuja, Olli Turunen kertoo. Kuvat Vejits. – Tällä toimenpiteellä yritetään rajata halpaketjujen tuomat sesonkijäljennökset laadukkaista ja muodikkaista tuotteista. Esimerkkinä käy koivutai tammiviilusta valmistettu puurusetti, jossa on laserprintattu kuvio. Pienillä muutoksillä voi aloittaa tyyli-iloittelun. Kuitenkin myös miehet voivat pukeutua printtikankaasta valmistettuihin pukuihin ja paitoihin. Kuviolliset printtikankaat niin ikään valtaavat alaa. Monelle suomalaiselle tuskaa tuo juhlavan pukeutumisen valinta, mitä päälle vaikkapa pikkujouluun. Pienilläkin harkituilla elementeillä saa tummaankiin asuun vaihtelua. Asusteiden malleissa löytyy jokaiseen vartalotyyppiin sopivaa. Turusen mukaan maailmalta on tulossa ilmiö, jossa luovutaan sesonkiajattelusta. Niiden etu on valmistuksen nopeus, siisti lopputulos ja hinta-laatusuhde on kohdillaan. Tähän voi vielä nainen lisätä samanlaisen rintakorun ja kokonaisuus on valmis yhteiseen juhlailtaan. Himossa Pioni-tuotemerkki suunnittelee ja valmistaa isompien naisten mallistoa ja neljäntenä toimijana samoissa tiloissa on tuotemerkki Kämmen, joka valmistaa uniikkeja nahkakäsineitä. – Juhlitaan kuitenkin joulu rauhassa ja odotetaan sitten kuulasta, hennonväristä kevättä, huikkaa Turunen ja pakkaa laukkunsa Japanin muotimessuille. – Asuja koristellaan paljetein, löytyy laserprintattuja paljettikankaita sekä näyttäviä brodeerauksia. Luonnollisesti aito turkis on yllä selvästi lämpimämpi ja myös reilusti hinnakkaampi
Viini paranee vanhetessaan, niin ehkä minäkin. Vielä pitäisi maalata suuria tauluja, muotoilla huonekaluja, kehittää täydellinen naisten vaatemallisto. 23 10. Rakastan estetiikkaa ja kirjoja ja kuunnelmia. Lalli Savolainen on yksityisyrittäjä, stailisti, vaatesuunnittelija, hiusmuotoilija ja maskeeraaja.. Näen kaikessa jotakin positiivista. Koskaan ei voi jäädä paikoilleen tai tuudittautua vanhaan hyvään. MARRASKUUTA 2016 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Lalli Savolainen, 50 N äen peilikuvastani kaljuuntuneen miehen, joka unissaankin haaveilee hiuksista. Olen hyvää ruokaa rakastava ja hetkessä elävä ihminen. Koti on tärkeä paikka, missä saa luoda ja sisustaa, minne voi kutsua ystäviä pitkille illallisille. Karjalaiset sukujuureni antavat huumorin ja myönteisen asenteen kaikkeen. Se luo tavan käsitellä asioita kriittisesti monelta eri kantilta. Tuntuu silti hyvältä katsoa itseään peilistä ja pysähtyä. Minusta piti tulla jääkiekkoilija isäni pelatessa Lalli Partisen kanssa samassa joukkueessa, mutta olin ehkä pettymys vanhemmilleni, kun minusta tulikin tälläinen vaatesuunnittelija, hiusmuotoilija, maskeeraaja ja kauppateknikko, mutta käsillä tekeminen on intohimoni ja kankaat saavat minut sekoamaan. Eilinen on eilistä, huominen on huomista ja tämä päivä on paras hetki. Näen haaveilevan, eteenpäin menevän ja aina jotain uutta luovan kaljun Lallin. Tuntuu kuin 50 vuotta olisi hurahtanut, enkä ole kerinnyt tekemään vielä mitään. Näen peilissä ADHD-lukihäiriöstä kärsivän koululaisen, joka ei halunnutkaan olla muiden kanssa samanlainen
Saattaisipa hyvinkin rauhoittaa, mutta ensin voisi olla hyödyllistä päästä edes jonkin asteiseen yhteisymmärrykseen muun muassa siitä, kenen toimesta kynttilät syttyvät – ja syttyvätkö ne edes. MARRASKUUTA 2016 N o niin. u u u KESÄLLÄ SITÄ EI aavistakaan, miten tiivistunnelmaiseksi perhe-elämä voi vetää talven ensi metreillä. Tähän jokavuotiseen kokemukseen ehdittiin totutella muutaman päivän ajan, ja sitten tuli talvi. Mukava juttu. Pikasiirtymä aurinkoisesta syksystä pimeyteen hangen keskelle kokosi myös perheen yhteen. Kesälomien jälkeinen elämä olikin ollut sellaista lomaan liittyvän vapaudenfiiliksen pitkittämistä viimeiseen asti. Teini-ikäinen tyttäreni kohottelee kulmakarvojaan epäcooleille tv-mainoksille, poikani katseessa on havaittavissa kuusivuotiaan uhmaiän paloa. Kekseliäisyys kukkii ja vähäpätöisyydessään aikaisemmin sivuutetut aiheet nousevat iltaa hallitseviksi vakaviksi periaatekysymyksiksi. Rohtuneisiin tai kuiviin huuliin sopii kuitenkin paremmin kevyesti kiiltävä puna. Sävyerojen vertailu onnistuu parhaiten luonnonvalossa. u u u TOISAALTA NYT ON hyvä tilaisuus pysähtyä katselemaan, että ketä meitä täällä saman katon alla oikein asustaakaan. Mikäs siinä. Ensin pimeys imaisi syksyisen Suomen sisäänsä. Huulten rajaus huulipunan kanssa mahdollisimman samanvärisellä huultenrajauskynällä jarruttaa punan karkaamista ja leviämistä huultenympärysihon uurteisiin. Ehkä se on merkki siitä, että tähän talvessa elämiseen alkaa taas pikkuhiljaa tottua. Kesällä sitä ei aavistakaan, miten tiivistunnelmaiseksi perhe-elämä voi vetää talven ensi metreillä. Juuri täydellinen punainen löytyy vain kokeilemalla. Jos iho ei ole luonnostaan tasavärinen, kannattaa kasvojen väriä tasoittaa meikkivoiteella. Siinä olohuoneen sohvalle ahtautuneena näkee toisen ihmisen mukavan läheltä. Tästä huolimatta punainen on talven juhlakauden klassinen katseenvangitsija huulipunan sävynä. Lämmittäviä keittoruokia, takanpolttoa ja kynttilöitä. Ja jos eivät syty niin miksi, ja jos syttyvät niin silti miksi. Hyödyllistä tässä on jälleen kerran tajuta, että perhe-elämäkin on tiimityötä – jokainen kantaa kortensa kekoon yhteisen viihtyvyyden puolesta ja omia näkemyksiäänkin on raikasta tuulettaa aika ajoin. Puna kannattaakin testata suoraan huuleen jo kaupassa. 24 10. ”Miksi aina minä ne joudun sytyttämään”, ” kynttilät haisee ällöltä”, ”kuka muka näkee kynttilänvalossa yhtään mitään”. Siinä sitten, yhtäkkiä koko jengi illasta toiseen sulloutuneena samalle sohvalle, kaikki samassa kaukosäätimessä roikkuen. Ja riittääkö tämän jälkeen vielä rahkeet taisteluun kaukosäätimen herruudesta. Ikäänkuin kukaan meistä ei enää muistaisi miten talvisessa ulkomaailmassa toimitaan. Punainen huulipuna on myös kätevä pikavirkistys kasvoille. Riippuu ihon ja hiusten sävystä sekä kokonaistyylistä, mikä punaisen sävy itselle sopii. Lapsia ehti nähdä ennen iltapalaa vain vilaukselta. Ihmissuhteiden intensiiviaika Nora Vilva Mitä lähemmäs joulu hiipii, sitä tymäkämmin punaista väriä puskee joka tuutista. Kaikki tapahtui nopeasti. Mattapintainen punainen huulipuna on aina tyylikäs. Nora Vilva Demokraatti Juhlaan ja pikavirkistäjäksi Getty Images. Ihmekös tuo – energiset, vapaasti ympäriinsä rullailemaan tottuneet ihmiset pyörivät äkkitalven lamauttamina keskenään neljän seinän sisällä kaamosoireidenkin hivuttautuessa kuvioihin. Kuulostaapa idylliseltä. Pimeyttä, lunta ja talvea. Punaisen eri vivahteiden kanssa kannattaa olla tarkkana. Mieheni näyttää kellertävän keinovalon ja television sinertävän kajastuksen cocktailissa ihmeellisen rauhalliselta, suorastaan seesteiseltä hahmolta. u u u KYNTTILÄNVALON LUOMA SEESTEINEN tunnelma rauhoittaa ihmisen talven viettoon. Punainen korostaa kasvojen punertavia kohtia ja epätasaisuuksia. Mutta nyt, pimeyden sylissä, pakkasessa hangen keskellä, kodista tulikin kuin taikaiskusta se koko perheen ajanviettopaikka numero yksi. Kukin perheenjäsen kimpoili milloin missäkin reissuissaan. Puolen tunnin jankuttamisen aikana pystyy yllättävän helposti testaamaan oman visionsa vahvuuden, alkaako kelmeä keinovalo sittenkin kelvata vai roikkuako loppuun asti kiinni kiiltokuvamaisessa visiossa perheen yhteisistä talvi-illoista kynttilänvalossa. Päivässä
Muun ohella veistosten arkaaiset muodot viittaavat sinne. Modigliani liikkui ja työskenteli tuotteliaimman kautensa juuri tuon ajan Pariisissa ja liikkui avantgardistipiireissä, mutta ei mennyt kuitenkaan mukaan ismeihin vaan pysyi uskollisena omalle tyylilleen. On näyttelyssä toki hyviä teoksia. Enemmän hän kuitenkin ammensi vaikutteita muinaisen Egyptin taiteesta ja primiivisten kansojen kulttuureista. Alastonta suloutta ja aikakausien etsintää Italialaissyntyisessä Amadeo Modiglianissa (1884–1920) on kaikki bohemitaiteilijan tuntomerkit: hän työskenteli kiihkeästi, mutta eli siitä huolimatta köyhänä, hän käytti runsaasti alkoholia ja huumeita ja vaikka hän ei eläessään täysin tuntematon ollutkaan, hän kuoli juuri ennen maineeseen nousemista tuberkuloosiin jo 35-vuotiaana. Usein toinen silmä on jätetty kesken, tyhjäksi. MARRASKUUTA 2016 KUVATAIDE Ateneumin taidemuseo, Helsinki Amadeo Modiglianin näyttely Avoinna 5.2.2017 saakka, ti, pe 10– 18, ke–to 10–20, la–su 10–17. Silloin elettiin 1920-luvun loppua. Inhasta ja jatkuu Simo Ristaan ja Pentti Sammalahteen saakka. Hän oli myös kiinnostava kuvanveistäjä ja piirtäjä, vaikka tämä puoli on jäänytkin taustalle. Ehkä muinaisista kulttuureista tulevat myös muotokuvien venytetyt kasvot, pitkät, kapeat nenät ja kaulat sekä korostuneet silmät. Kari Hakli voisi sanoa työstään kuten Pablo Picassao aikanaan: ”Minä en etsi, minä löydän.” Tämä ahkera valokuvaaja on yksi merkittävä lenkki siinä Helsingin kuvaajien ketjussa, joka alkaa Signe Branderista ja I. Kari Hakli: Matkustajia Hesperiankadun pysäkillä, 1970-luvun loppu.. Oodi Helsingille Kari Hakli on yksi ahkerimmista Helsingin kuvaajistamme. Mieleeni jäivät erityisesti Erwin Olafin valokuvat, Aza Shadenovan videoteos tai vaikkapa Anne Tompurin suurikokoinen musta maalaus. Modigliani tunnetaan parhaiten omaperäisistä muotokuvistaan ja aistikkaista alastomista naisfiguureistaan. Jos löydetään, se näyttää sekavalta ja vähän mollivoittoiseltakin. Ennen ensimmäistä maailmansotaa ja sen aikanakin ismit ja tyylisuunnat vaihtuivat lyhyessä ajassa tiheään. Rantakasarmin näyttelyssä ja sen yhteydessä julkaistussa valokuvakirjassa Helsinki mielessäin (Musta taide) on muutama kuva näistä puretuista taloista. Sellaista positiivista innostusta uusien asioiden edessä, jota Paavolainen tuo esseissän esiin, ei näyttelyssä juuri ole. Heidän myötään yhtä hyvin kuin muuttuneen miljöönkin ansiosta esillä on myös ajankuvaa: hiusmuoti, vaatteet ja mainokset vievät ajatukset yli neljänkymmenenkin vuoden taa. En tiedä löydetäänkö EMMA:n näyttelyssä nykyaikaa. EMMA, Espoo Nykyaikaa etsimässä Avoinna 8.1.2017 saakka, ti, to 11– 18, ke, pe 11–19, la–su 11–17. On kesäistä aurinkoa mutta myös räntäsadetta niin kuin pääkaupungissamme tapana on. Nimi on hivenen mahtipontinen, ja onko nykyaika kadonnut jonnekin niin, että emme tiedä millaisessa maailmassa elämme. Galleria Rantakasarmi, Helsinki Helsinki mielessäin – Kari Haklin valokuvia Avoinna 13.11. Hakli on kuvannut helsinkiläisten juhlaa ja arkea, festivaalien avajaisia, vappumarsseja ja muita mielenosoituksia, ruuhkassa kiirehtiviä ihmisiä ja rakastavaisia. Joitakin yhtymäkohtia esimerkiksi kubismiin hänen teoksistaan voi toki löytää. K. Tarkoittaako se sisäiseen maailmaan kääntynyttä katsetta. Joka tapauksessa Modigliani uhrasi mallin näköisyyden saadakseen maalauksista karakteristisia. Ja juuri jälkimmäisten hinnat ovat viime vuosien taidehuutokaupoissa nousseet pilviin. Rakentamisen ja purkamisen hulluina vuosina 1960ja 1970-luvuilla hän ehti kameroineen paikalle usein juuri ennen rakennuksen purkua. Toki viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana maailma on muuttunut enemmän kuin Paavolaisen aikoina – tai ainakin siihen on tullut runsaasti jotakin lisää: digitaalisuutta, viestintämahdollisuuksia, kuvantekomahdollisuuksia, mutta kyllä kai aika yleiseti tiedetään, mitä maailmassa tapahtuu. Seppo Heiskanen Amadeo Modigliani: Naisen pää, 1911. Amadeo Modigliani on säilyttänyt vetovoimansa, joten on hienoa, että tämä näyttely on saatu Ateneumiin. saakka, ti–to 12– 17.30, pe–su 11.30–16. Kadonnut nykyaika EMMA on ottanut juhlanäyttelynsä nimen Olavi Paavolaisen tunnetusta esseekokoelmasta ”Nykyaikaa etsimässä”. Nyt kuitenkin mukaan ovat tulleet ihmiset, helsinkiläiset. Paavolainen väitti, että Suomessa ei tiedetä, mitä maailmassa tapahtuu. 26 10. Aikanaan hän talletti valtavat määrät kaupunkimiljöötä, rakennuksia ja katunäkymiä
Tätä pyöreää valoympyrää Kangas on asetellut erilaisia taustoja vasten. Olof Kangas: Nimbus III. Tunnelmat vaihtelevat lyyrisestä dramaattiseen. Tellervo Viitaniemi: Isä Meidän.. 27 10. Erwin Olaf: Berlin. Niiden ruskean sävyistä esiin nousevat ihmishahmot viestivät ahdistuksesta, ehkä maailmantuskasta. Avoinna Galleria Kaatiinana studiossa 13.11. saakka. KUVATAIDE Näyttelykuvia KOONNUT SEPPO HEISKANEN Olof Kangas tunnnetaan oivaltavana taiteilijakirjojen, installaatioiden ja käsitteellisten pikku teosten rakentelijana. Aiheena on valoilmiö, jota kutsutaan haloksi. Tähän näyttelyynsä hän on ripustanut maalauksia. Outi Aho on ripustanut esille pikkutarkasti toteutettuja teoksia, joissa jokainen yksityiskohta on paikallaan. Tellervo Viitaniemen teoksissa yhdistyy grafiikan, serigrafian, luontainen intiimiys monumentaalisuuteen ja kolmiulotteisuuteen. saakka. MARRASKUUTA 2016 Ilahdun aina kun näen näyttelyn täynnä piirustuksia. saakka. Taiteilija välttää kuitenkin kuivakkuuden vaaran ehkä siksi, että hän näihin kuviin, autioihin rakenuksiin tai rautatiehen, tuo mukaan tiettyä surrealismia, unenomaisuutta. KUVATAIDE KUVATAIDE Amadeo Modigliani: Istuva alaston ja paita, 1917. Teokset on vedostettu harsokankaille, suurikoisillekin. Clerchens Ballhaus, 2012. Avoinna Galleria G:ssä 20.11. Outi Aho: Rata. Galleria Katariina 13.11
28 10. Tämä häiritsee, koska Born to Run on muuten huolellisesti toimitettu. Kaikilla on muusikosta omat käsityksensä. 1941) kanssa. Muutamissa arvosteluissa Born to Runia on jo ehditty vertaamaan Dylanin ja Neil Youngin vastaaviin kirjoihin, jotka olivat kiinnostavia ja erinomaisesti kirjoitettuja. Lapsuutta ja varhaista nuoruutta käsittelevät kohdat ovat puuduttavia, mutta aika Born to Run -levystä (1975) eteenpäin on selvästi jännittävämpää. Teksti alkaa vetää heti, kun Pomon kanssa pitkään soittanut E Street Band on muodostettu. Tuntuu, että Springsteen uskoo liikaa muiden hänestä keksimään tarinaan. Hänen laulunsa ja konserttinsa ovat upeita kokemuksia, kuten hänen faninsa hyvin tietävät. Hän meni naimisiin, mutta erosi pian aloitettuaan suhteen E Street Bandin taustalaulaja Patti Scialfan kanssa. Diplomaattinen rokkari Dylanin ja Youngin omaelämäkertojen vahvuus oli niiden yllätyksellisyydessä. Springsteenistä on julkaistu lukemattomia kirjoja, mutta hänestä on yllättävän vaikea saada otetta. Kronologisesti etenevä Born to Run on niihin verrattuna tavanomainen, jopa tylsä. Kirja ei vaikutakaan täysin rehelliseltä. Jonkun olisi pitänyt huomauttaa asiasta Springsteenille, mutta ongelma lienee ollut sama kuin hänen uudempien laulujensa kohdalla: Springsteenin asema on nykyään niin huomattava, että kynnys syyttää häntä vääristä ratkaisuista on varmasti korkea. Omaelämäkerran kiinnostavin aineisto liittyy Springsteenin avoimeen tilitykseen kamppailustaan masennuksen ja muiden henkisten ongelmien kanssa. Ikävä kyllä Born to Run ei kykene nousemaan odotetulle tasolle. Hän on yksi kaikkien aikojen rakastetuimmista ja arvostetuimmista rock-muusikoista, samalla tasolla muun muassa tuoreen Nobel-voittaja Bob Dylanin (s. Sivun 109 otsikko on esimerkiksi käännetty muotoon ”Maa”, vaikka Springsteen viittaa sanalla erääseen varhaisista bändeistään Earthiin. Hän raottaa varovasti sitä salaisuuksien verhoa, jonka hän on vetänyt julkisen ja yksityisen persoonansa väliin. MARRASKUUTA 2016 Pomon lumon mysteeri Kari Hulkko Pomo ja sen duunikaveri Little Steven asian ytimessä: E Street Band Helsingin Olympiastadionilla vuonna 2003. Springsteen kertoo elämästään samat asiat, jotka on koluttu monesti aiemmin. Ilkka Rekiaro Otava 2016, 543 s.. Esa Mäkijärvi KIRJAT Bruce Springsteen: Born to Run – Omaelämäkerta Suom. Onnellinen mies Born to Run ei ole kuitenkaan huono teos, ei ainakaan niille jotka eivät ole lukeneet Springsteenistä aiemmin tehtyjä kirjoja. Monet omaelämäkerran kohdat ovat yhtä kaikki faneille ennestään tuttuja: ”Darkness oli minun samurailevyni, taistelua varten kaikesta turhasta riisuttu.” Toisinaan Springsteen onnistuu kuitenkin yllättämään rehellisillä paljastuksilla: ”Olin aina ylpeä itsekuristani mutta myös häpesin sitä. Oma, vuonna 2014 julkaistu tietokirjani ”Pomon lumo: Bruce Springsteenin tarina” on vain yksi monista tulkinnoista. Vaikka Bruce on varmasti mukava mies, hän on omaelämäkerrassaan silti hieman liian kiltti kaikille, myös itselleen. Kiinnostavistakin aiheista, kuten epäonnistuneesta ensimmäisestä avioliitosta, siirrytään nopeasti eteenpäin. 1990-luvun alussa Scialfankanssa avioituneesta Springsteenistä oli tullut onnellinen tai ainakin onnellisempi mies. Born to Run -kirjasta syntyvä vaikutelma on yhtä kaikki se, ettei Springsteen kerro vieläkään kaikkea. Bruce Springsteenin (s. Hän kehottaa tervehenkisesti kaikkia mielenterveydellisistä ongelmista kärsiviä hakeutumaan hoitoon. -albumin (1984) läpimurto nosti Springsteenin joksikin aikaa maailman suosituimpien rock-muusikkojen kastiin. Huuma herätti hänessä aiempaa vahvemman halun käpertyä sisäänpäin. Springsteenin suosion salaisuus on hänen loppumaton energisyytensä. ”Born to Run” on nimenomaan omaelämäkerta, joten odotukset sitä kohtaan olivat ymmärrettävästi katossa. Laulajat kertoivat niissä itsestään odottamattomista näkökulmista. Jotenkin aavistin, että jos astuisin rajan yli, siitä seuraisi enemmän kärsimystä kuin helpotusta.” Born in the U.S.A. Ilkka Rekiaron suomennos on pääasiassa toimiva, vaikka ensimmäiseen painokseen onkin jäänyt joitakin anglismeja ja muita huolimattomuusvirheitä. Springsteeniä on vaivannut tunne siitä, että hän on aiemmin antanut liian negatiivisen kuvan ankarasta uskonnollisesta kasvatuksestaan ja vaikealuonteisesta isästään. Tai ehkä se on iän tuomaa varmuutta. Born to Runin ote on diplomaattinen, eikä kirja sisällä mitään kovin rajua. 1949) levyjä on myyty yli sata miljoonaa. Tämä on inhimillistä, ottaen huomioon hänen lähes jumalallisen asemansa seuraajiensa silmissä. Tällaiset lipsahdukset ovat kuitenkin teoksen nopean käännösaikataulun takia ymmärrettäviä. Psykiatri auttoi Springsteenin pahimman kriisivaiheen yli. Born to Run on pituudestaan huolimatta melko pinnallinen opus. Nyt Springsteen kertoo oman tarinansa. Born to Run on yritys suhtautua Springsteeniä rangaisseihin katolisiin nunniin ja epävakaaseen isään ymmärtäväisesti. Suurempi ongelma on Springsteenin kirjoitustyyli, etenkin hänen tapansa käyttää isoja kirjaimia halutessaan tuoda jonkin vahvan mielipiteensä paremmin esiin. Springsteenin mysteeri – eli se, kuka hän oikeasti on ja mikä häntä todella motivoi – on kuitenkin vielä ratkaisematta
29 10. Loach lukeutuu myös siihen harvalukuiseen joukkoon, jonka teokset ovat voittaneet kahdesti Cannesin filmijuhlien pääpalkinnon Kultaisen palmun. Oikeansuuntainen idea kaipaisi hienovaraisemman toteutuksen. Byrokraattisesta painajaisesta kertoo jo elokuvan avaava keskustelu, jossa emme heti näe näyttelijä Dave Johnsin tuskastuneita kasvoja vaan kuulemme vain hänen hermostuneen äänensä. Minun silmääni esimerkiksi tapa, jolla työttömyystoimiston johtajat leimataan kovasydämisiksi pilkunviilaajiksi vaikuttaa tarkoitushakuiselta. Kertojaksi asemoidaan sveitsiläis-venäläinen kirjailija Robert Crottet. KOONNUT RANE AUNIMO ELOKUVA ELOKUVA I, Daniel Blake Ohjaus: Ken Loach Pääosissa: Dave Johns, Hayley Squires 2016, 101 minuuttia Köyhien seremonia Potkitut. Kun epäreilusti kohdellut päästävät höyryjä yhdessä, jaetusta ahdingosta sukeutuu nurkkaan ajettujen solidaarinen ystävyys. I, Daniel Blake näyttää näet ruohonjuuritasolla, kuinka helposti kuka tahansa saattaa päätyä systeemin silmätikuksi ilman omaa syytään, terveyden menetettyään tai muuten epäonnisena. Jacques Audiardin fyysisten rikoselokuvien käsikirjoittaja Thomas Bidegain ohjaa nyt itse tummanpuhuvaa ja kovasti kehuttua elokuvaa, joka haukkaa aivan liian suuren palan. Toivotaan, ettei tilanne Suomessa ole vielä näin huono kuin Loachin Britanniassa. Minusta kumpikaan ei kuulu ohjaajan avainteoksiin, ja pystit kielivät raatien kompromisseista. Näin kaunista ajatusta en tietenkään tahdo arvostella, enkä liioin ohjaajan tuntua kuvaamiensa henkilöiden arkeen. Etenkin festivaaliyleisöt ja kriitikot arvostavat köyhien ja alistettujen asialla pitkäjänteisesti puhuttelevaa elokuvantekijää. Puusepän tarinaa täydentää yksinhuoltajaäidin toivottomuus, kun myös häntä uhkaa henkilökohtainen konkurssi. Käsityöläisen kärsimys Tällä kertaa arkinen työläissankari on leskeksi jäänyt ja sydänkohtauksesta toipuva viisikymppinen puuseppä. Veteraanin ensimmäinen pitkä elokuva ilmestyi 1960-luvun lopulla täysin erilaiseen maailmaan, mutta hän ei ole vuosikymmenten aikana juuri tinkinyt näkökulmistaan tai työskentelymetodeistaan. Köyhien ja kurjien voivottelevaksi seremoniaksi kääntyvä teos edustaakin julistukseltaan toisteista elokuvaa, joka haluaa jättää kurjan olon. Ken Loach täytti kesällä 80 vuotta. Nyt pahiksia eivät ole intiaanit vaan äärimuslimit, jotka koettelevat valkoisten länsimaalaisten käsityskykyä. Kaavamaiset kysymykset Danielin voinnista tuovat suomalaisille mieleen nykyisen hallituksen kaavailemat työttömien työnhakijoiden määräajoin toistettavat haastattelut. ELOKUVA Kuun metsän Kaisa Yhden 2000-luvun parhaista kotimaisista elokuvista (Säilöttyjä unelmia, 2012) ohjanneen Katja Gauriloffin odotettu uutuus kertoo elokuvantekijän oman isoäidin äidistä ja pohjoisen kolttasaamelaisista. Systeemi haisee Vasemmistolaisesti yhteiskuntaa katsovien voi olla houkuttelevaa nielaista Ken Loachin kriittiset myrkyt mukisematta. Kriitinen moite tulee painotuksista, joilla hän ohjaa katsojan ajattelua oman agendansa taakse. Ken Loachin uuden elokuvan tapahtumat sijoittuvat Newcastleen. Kokonaisuus on näyttävä, kollaasimainen ja ristiritainen sekoitus luonnonmystiikkaa, runoutta ja antropologiaa. Proletaariteoksistaan tunnettu brittirealisti kuvaa duunariluokkaa maanläheisesti ilman näyttäviä krumeluureja. MARRASKUUTA 2016 Pika-arviot Les cowboys Western-asetelma katoavasta tyttärestä ja perheen lannistumattomista miehistä tulee yllättäen Ranskasta. Irlannin itsenäisyystaistelusta kertova The Wind That Shakes the Barley (2006) oli ensimmäinen, viime keväänä palkittu ja nyt Suomeen saapuva I, Daniel Blake (2016) toinen. Kun taas tavalliset kaupunkilaiset yhtyvät hurraamaan Danielin kapinalle toimiston edustalla, kohtaus ei vaikuta luonnolliselta vaan pikemminkin elokuvantekijän populistiselta tuohtumukselta yksilön epämääräistä pompottelua vastaan. Newcastleen sijoittuvan teoksen taiteelliset painotukset ovat älykkään taiteilijan punnittuja vetoja, joita ei kukaan pääse leimaamaan valheellisiksi. Näin se pääsee alleviivaamaan, ettei yhä globalisoituvassa, oikeamieliset dinosauruksensa ja madonnansa hylkäävässä maailmassa ole enää oikeutta vaan hämärän järjestelmän puolelta ainoastaan tyrmistyttävää kohtuuttomuutta. Sen puolen Loach taitaa. Työkiellon lääkäriltään saanut mies huomaa joutuvansa hänen työttömyysturvahakemuksensa evänneen vastahakoisen systeemin rattaisiin, jonka tiukkapipoisista vaatimuksista ja uusista digitaalisuuksista vanhan maailman käsityöläisjäärä ei ymmärrä tuon taivaallistakaan. Loach kuuluukin Aki Kaurismäen hengenheimolaisiin. Mikään ei ole elokuvassa yhtä vaikeaa kuin kaikkein tavallisimman näyttäminen uskottavasti. Ristiriitaista vaikutelmaa lisää äidin ainoaksi vaihtoehdoksi tarjottu prostituutio. Henkilöiden surkeutta kehystää, totta kai, pohjoisenglantilaisen kaivoskaupungin ankea harmaus, jota vain heidän jaettu humanisminsa valaisee. Syntyy absurdi ristiriita, kun hänen olisi yhtäältä osoitettava tarmokkuutta työnhaussa työllistymistukea saadakseen ja toisaalta todistettava työkyvyttömyytensä työttömyysturvaan. Rane Aunimo Demokraatti Laulu ottaa kantaa -klubi Torstaina 17.11.2016 klo 17 Ravintola Juttutupa Esiintymässä Ajantaju, Heinäsirkka, Tuutin Työläiset, Paleface, Jussi Raittinen, Vesa Salmi ja Tipi Tuovinen, Tikkurilan kisällit Puhumassa Vesa Kurkela ja Pekka Gronow Juontajat Outi Popp ja Mikko Salmi Vapaa pääsy !. Ikänsä työtä tehnyttä konkaria tunnutaan nöyryytettävän, sillä yksityisen firman työntekijää valtion laskuun arvioiva nainen ei tahdo kuunnella tämän todellista sanomaa
Suomessa Sovinto veti katsojia meillä tunnettujen näyttelijöittensä Outi Mäenpään ja Ville Virtasen ansiosta. Tärkein prosessi täällä koti-Suomessa nykyään on epäilemättä Hyvinvointivaltion alasajo-prosessi. Sitten tein niin kuin Alexander Stubbin olisi pitänyt tehdä hallintarekisteriasiassa. Kaiken kaikkiaan luettava kirja, jota turhaan välttelin.” Jyväskyläläisen Mauri Panhelaisen olisi ilmeisesti kernaasti vältellytkin: ”Harvoin tulee tunne, ettei hyvin kirjoitettua teosta ole mukava lukea. Se on läpeensä synkkä tarina, joka voittaa epätoivon vain siksi, että pohjalla kulkee ja vahvistuu lasten selviytymiskertomus. Elokuvan onnistumisesta kertovat sen saamat monet palkinnot, mm. Ja niin minä palasin 60-luvulle. Ruotsalaisia tarkistelemaan. No, eipä ole, en kokenut siinä edes mustaa huumoria. ”Vihjeen litaniassa oli niin paljon ruotsinkielisiä nimiä, että se vei ajatukset heti Pohjanlahden taakse funtsimaan mahdollisia lastenkirjoja ja -elokuvia. Susanna Alakoski (s. Nyt ryhdistäydyin ja otin kirjan pikalukuun. Meno on tv:stä tuttua... Taisi näet tulla syksyn niukin palaute, mutta mukaan hyppäsi sentään muutama toistaiseksi vaiti pysynyt säännöllisemmin vastaava visamatkalainen. Lähdin ajoittamaan henkilöiden voimavuosia. Parin yhteinen taival taisi kyllä katketa samoihin aikoihin. Sitten keskittyminen herpaantui, lukihäiriö, alkava dementia: olin lukevinani listalta nimen Christer Petterssonin, siis tuon ainoan ihmisen, jonka on oikeudessa todettu olevan syytön Olof Palmen murhaan. Todettava on, että kirja kertoo kokemuksienikin mukaan varsin todentuntuisesti suomalaissiirtolaisten – ainakin osan – arjesta kaikessa karuudessaan kuten myös sen mukaan tehty elokuvakin.” u u u Pertti Vuorela Espoosta on sitaatin innoittamana tarttunut kirjaan. Jätin pois Palmen ja Bergmanin, Evert Taubenkin, kestosuosikit. Tässä tapauksessa siltä paikoitellen tuntui. Kirja kuvaa suomalaisen siirtotyöläisperheen melko surkeaa arkea Ruotsissa ja kertojana on nuori tyttö. Teos päättyy tyttöjen aamuöiseen metsäretkeen, viitteenä murrosikäisten itsenäistymiseen ja mahdollisuutena hetkelliseen idylliin. Lastenkirjasta Susanna Alakosken esikoisromaanissa Sikala (Svinalängårna) ei kuitenkaan ole kysymys, kaukana siitä. Sosiaalitoimesta on kiva aloittaa. Hän kieltäytyi vastaanottamasta Jan Myrdal -seuran Lenin-palkintoa, koska ei halua tulla yhdistetyksi totalitaristiseen hallintoon.” Ilpo Pietilä Jyväskylästä koki tehtävän äärellä tuttuudeen tunteita. Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinto 2011 ja useat Guldbaggenit. Niin kuin nyt Ritva-Leena Viitapohja Nummelasta. Aloitin pähkinän etsintäprosessiin pitkästä nimilistasta. Susanna Alakoski tuntee varmasti kirjan aihepiirin, sillä hän on koulutukseltaan sosionomi ja työskennellyt tutkijana, sosiaalisihteerinä ja hoitanut hoitanut pakolaisasioita. ”Muistan hyvin Sikalat-kirjan ilmestymisen ja Sovinto elokuvankin. MARRASKUUTA 2016 Luokkaretkeläisen puhutteleva siirtolaisromaani Outi Mäenpää ja Tehilla Blad esittivät äitiä ja tytärtä Susanna Alakosken romaanista tehdyssä elokuvassa Sovinto. Suomalaiseen tapaan (?) siinä vanhemmat hukuttavat murheensa viinaan. Kirjailija sanoo itse tehneensä luokkaretken lähtiessään köyhän duunarija alkoholistiperheen vuokrakasarmista yliopisto-opintoihin ja akateemiseksi tutkijaksi. Olin kyllästynyt ruotsinsuomalaisten vähättelyyn ja ”sosiaalitapausten” puimiseen lehdissä. Sitaatin nimilista oli komea, vastauksen lähettäneiden lyhyempi. Olipa se Ruotsin ehdokas itse Oscar-kisassakin.” Helsinkiläinen Sirpa Taskinen sanoo oikeutetun poleemisesti näin: ”Läheiseen naapurimaahan eli Ruotsiin muuttaneiden suomalaisten kertomukset omista vierauden ja syrjityksi tulemisen tunteistaan saavat ihmettelemään, millaiseksi jostain kaukaisista maail mankolkista tulleet mahtavatkaan kokea elämänsä täällä kylmässä Pohjolassa. 30 10. Elokuva sai nimen Sovinto ja näkökulmahenkilöksi vaihtui aikuinen nainen. Suomalaisten siirtolaisten status ei takavuosien Ruotsissa ollut häävi. ”Kun itsekin tuli 1970-luvun alussa oltua kesätöissä Ruotsissa, on kirjan aihepiiriä päässyt haistelemaan jo ikään kuin etuajassa. ”Nyt tärppäsi minullakin: toisella kotimaisella kirjoitettu Svinalängorna, suomeksi Sikalat on ruotsinsuomalaisen Susanna Alakosken huomioita ja palkintoja saanut teos (2006). 1982) on koulutukseltaan sosionomi, hoitanut pakolaisasioita ja toiminut Ruotsin Vasemmistoliiton Gudrun Schymanin lehdistösihteerinä. Päähenkilöinä esiintyi Ruotsissa hyvin tunnettu näyttelijäpariskunta Noomi ja Ola Rapace. Heidän loppuelämänsä suunnan kirjailija jättää teoksessa avoimeksi.” Loppun vielä valittuja paloja espoolaisen Eero Reijosen vuolaasta tarinoinnista. Ruotsalaisia oli joukossa liikaa ja Kekkonen vain syötti. Ja Skåneen. Susanna Alakosken omaelämäkerrallisen romaanin myötä meilläkin tuli tutuksi käsite ’klassresa’, ’luokkaretki’, toisin sanoen siirtymä yhteiskuntakerroksesta toiseen. Eivät ne ruotsalaistenkaan asenteet aina päivänvaloa kestä, eikä maahanmuuttajien ole helppo sopeutua vieraaseen yhteiskuntaan varsinkaan ilman kielitaitoa. ”Aihe on mitä ajankohtaisin. Otin ensin tutuimmat: Lennart Hylandin, Suomen kansallislaulun,”Den glider in i målin” sanoittajan 1960-luvulta. Hän kertoo harjoittaneensa ratkaisumenetelmänä trendikästä prosessointia. Välttelin kuitenkin kirjan lukemista ja elokuvan katsomista. Siitä tehty Pernilla Augustin ohjaama elokuva (2011) sai myös paljon huomioita, palkintoja ja diskuteerausta osakseen etenkin ruotsinsuomalaisten keskuudessa.” Raila Rinne Helsingistä tarkentelee teoksen ja elokuvan taustoja. Olin yhtä ymmälläni kuin orpo-mies rasisminvastaisessa mielenosoituksessa. Aluksi tein oikean havainnon. Lapsen näkökulmasta kerrottu Susanna Alakosken Sikalat on yksi esimerkki tästä. Muutama vuosi myöhemmin tarinasta tehtiin elokuva, jonka ohjasi Pernilla August. Nyt mentiin kiville, aikajana siirtyi automaattisesti vuoteen 1986. Syytön Palme-murhaaja muuttui tutuksi Gösta Petterssoniksi, muistan hyvin kuinka meilläkin hehkutettiin miestä, joka kukisti itsensä Eddie Merckxin loppukirissä Italian ympäriajossa. Ajattelin, että kirjassa ei ole mitään uutta. Luin tekstin huolella. Kirjan takakannessa ja jossain muuussakin esittelyssä väitetään, että Sikalat on huumorin sävyttämä teos. Eihän ole tarvinnut olla kuin omassa maassaan muuttanut evakko, kun jo on saattanut saada kourallisen rapaa niskaansa. Kirjassa on ilmeisesti tapauk sia sosiaa liraporteista ja omasta elämästä. Sikala saavutti Suomessakin huomiota ja kohtalaisesti lukijoita. Rolf Konow Rolf Konow. Ruotsissa kirja sai arvostetun August-palkinnon
Kaikki oli kuten aina oli ollut. Koulutodistukseen kirjastonhoitaja Matti kuitenkin löi kirjaston leiman: ”Enemmän sinä täällä olet kuin kotonasi.” u u u Lapsuuden opit eivät ole menneet hukkaan. Jari Sedergren Erikoinen suhde kirjoihin Susanna Alakosken saama August-palkinto meni varmasti oikeaan osoitteeseen. ”Tietenkin minun on vaikea käydä kanssasi vuoropuhelua monestakin asiasta. Vähän niin kuin tsunamin kynsistä. Ensin nuorten osasto, ja kun kaikki oli luettu noin 11-vuotiaana, aikuisten osasto, jota varten oli harjoiteltu kotikirjaston Juhannustansseilla ja Henry Millereillä. Itselläni on se sama tunne kuin isossa kirjastossa. – ja asiakas kiittää. MARRASKUUTA 2016 M inulla on aina ollut erikoissuhde kirjoihin. Siitä olisi voinut syntyä vastenmielinen, tympäännyttävä lukukokemus. Kahden maailmankansalaisen ja humanistin dialogissa liikutaan kaukana historiassa ja lähellä päivänpolttavissa tapahtumissa. Yhdelle palkinto. Tosin palkinnon nimikko-kirjailija, aikuinen mikkelinkittaaja ja vaimojen riivaaja Strindberg ammensi tarinansa lähinnä omista perkeleistään. Antiikista minulla on hivenen parempi kuva, mutta paremmin tunnen olevani kotonani korkeakulttuurin laitamilla – kelttien parissa, Gilgamesin laulujen äärellä tai kansanperinteessä.”. Avara halli täynnä kirjoja, mainoslakanoiden ympäröimänä. Arjessa löydän itseni kotoa kirjakasojen keskeltä, kirjakauppojen lähes olemattomiin huvenneilta historiahyllyiltä ja vuosittain myös kirjamessuilta, joiden kyljessä on tyrkyllä muitakin hobbyja kuten antikvaarista tavarapaljoutta, postimerkkejä ja vinkkua. Respect. Kirjakauppojen lopettaessa ja varastoja pienennettäessä tukkuostaja saa kirjat halvalla, ja nopeaa tulosta tavoitellessaan myy myös halvalla. Jotkut olivat tästä volyymin äkillisestä kasvusta enemmän vihaisia, jotkut vähemmän. Kirjailijahaastattelut ovat viihteellistyneet. Pysähdytäänpäs messuportaiden yläreunalle. Joku nämä kaikki kirjat on kirjoittanut. Ymmärtäjiäkin löytyy – mistä näitä muuten voisi ostaa. Kuvaliitteet kiinnostivat näemmä eniten. Hemmetinmoinen homma, tiedän kokemuksesta. (rb) Kirjavisa KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 VIIKON 45 SITAATTI Paljastetaan heti kärkeen, että nyt rikotaan hieman visakäytäntöjä vastaan – tämän teoksen toinen tekijä on näet jo visassa esiintynyt. Hemmetinmoinen homma, tiedän kokemuksesta. Mutta Alakosken liturgiasta puuttuu jeesustelu ja iljettävyyksillä mässäily, jossain kohden hipoo jo laitoja, mutta se hiuksen hieno raja jää ylittymättä.” Oikein vastasivat tällä viikolla myös Juhani Niemi, Hanko, Unto Vesa, Tampere ja Veli-Pekka Salminen, Helsinki. Kirjoittaja on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin erikoistutkijana työskentelevä elokuvaja televisiotutkimuksen dosentti. Ongelma on sama globaalisti, joten eivät nämä pikkuasioita ole. Palkinto lähtee Ritva-Liisa Virtapohjalle. Tunteiden näyttämisestä, itkusta ja vollotuksista on nimittäin siirrytty ripeästi eteenpäin, kuten juontajat aina sanovat, eteenpäin vieraan nolaamiseen. Sitten tulivat kirjastot. Mutta Asko Alasen Leo Jokela -kirjaa etsin turhaan… Kirjojen myynnilläkin on häntä, tosin töpöhäntä, sillä etsikkoajan päättymisen jälkeen jälkimyynnin markkinat ovat tavallisesti pienet ja hinta halpa. Käyn kesälomamatkoillakin kirjastoissa ja divareissa. Lööppien ”uutisia” toistellaan, ja pikkuovelasti sielläkin kerätään haastateltavilta tunnustuksia. Sikalat-kirjan Leena-tyttönen kertoo siirtolaisäidin ja -isän raivokkaasta itsetuhosta, josta lapset yllättäen selvisivät. Mielenkiintoni kohteet näkyivät jo lapsuuden tietosanakirjoissa, joihin raapustin omia merkintöjäni ennen kuin opin lukemaan. En tunne Euroopan kulttuuria kovinkaan hyvin, en ole ollut kovin kiinnostunut siitä mitä läntinen humanistinen koulutus pitää keskeisenä: tarkoitan sellaisiakin kirjailijoita kuin Shakespeare, Dante tai Thomas Mann. Mikä on vuosien työn kaupallinen elinaika. Sain valita aluksi nuorisolevyt, joiden ensikuuntelu järjestettiin yleisötapahtumana. Asia korjaantui, kun päätösvalta siirtyi osaavammille. Vaan ei se, jonka tekstiä sitaatissa on. Olen itsekin Suomen Alekirjailijat rvy:n (rekisteröimätön ja virtuaalinen yhdistys) perustajajäsen. mennessä osoitteeseen Demokraatti/Kirjavisa PL 338 tai kirjavisa@demokraatti.fi. dvd:llä on elokuvapuolella sama kohtalo ja niin varmaan myös cd:llä levykaupassa. Ostin kuusi kahden euron kirjaa, joista kaksi narsistisista syistä. Jos suuntaus on sama kuin television reality-sarjoissa – joita on muuten lasketusti neljännes kaikista ohjelmista – ovat kohta vuorossa nöyryytykset. Muutama viikko, sanovat alan osaajat. Jengi tietysti napisi diktatorisista valinnoista. Kyse on kirjeenvaihdolle perustuvasta esseistisestä vuoropuhelusta, joka ilmestyi suuren historiallispoliittisen murroksen aikaan. Musiikkiakin kirjastossa oli. Ja kun sitten viikoittaiset iltatapahtumat käytännössä samalla loppuivat, normalisoitui tuo demokraattinen välivaihe, ja levynvalinta palasi hallinnolle. Joku nämä kaikki kirjat on kirjoittanut. Vastaukset 23.11. Toisen matrikkeliosastossa löytyi nimeni ja toinen kirjoitti pari sivua isänäidin isänäidin isästä, renkimies Juhana Poikasesta, joka oli Ukko-Paavon luottohenkilöitä silloin joskus 1800-luvulla. Saastan seassa kauhova, päänsä pinnalla pitävä tyttö. u u u Kirjamessuilla ollaan ”sivistyneempiä” kuin televisiossa, mutta kyllä tunteet sielläkin leiskahtelevat. Nuoriso tungeksi kirjastossa. Ensi viikolla visa on tauolla, mutta uusi tehtävä on koko ajan päällä. Muut neljä oli julkaistu 1990-luvulta 2010-luvulle. 31 10. Tänä vuonna keskusteltiin kahden euron kirjoista. Respect. Kuka on sitaatissa ”äänessä”, kenen parina, missä teoksessa
Valpas ei juurikaan osallistunut muun toimituksen rientoihin ja nuoremmat kollegat, kuten Yrjö Sirola, Otto Wille Kuusinen ja Kullervo Manner alkoivat yhä enemmän näkyä lehdessä ja määritellä sen linjoja. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: Täytyy olla aika maaginen tyyppi, että voi luvata rakastajattarelleen siivet. Berlinistä ilmotetaan virallisesti, että valtakunnankansleri otti lokak. Krakova kuului ennen ensimmäistä maailmansotaa Itävalta-Unkarin keisarikuntaan. – Liioista rahoistaan eivät tahdo kapitalistit selvitä. Kaikki kolme päätyivät myöhemmin Neuvosto-Venäjälle kommunistien riveihin. Köpenhaminasta, marrask. Tukholmasta, marrask. Kulkevat ympäri kuin kiljuvat jalopeurat ja etsivät mitä nielisivät, Valpas aloitti. Edvard Valpas: Katsauksia Työmiehen päätoimittaja Edvard Valpas teki lehdessä pitkän uran, joka katkesi sisällissotaan niinkuin monen muunkin silloisen Työmiehen toimittajan kohdalla. Toistaiseksi ei tänne ole saapunut minkäänlaisia tietoja uuden Puolan kuningaskunnan rajoista eikä myöskään siitä, kuka tulee tämän uuden kuningaskunnan hallitsijaksi. on rakkauksia vähän joka kylässä, sillä Yashan maagiset kyvyt avaavat tien myös naisten sydämiin. – Kaikkeen riittää – paitsi palkankorotuksiin, Valpas parahti. Valpas kirjoitti nimimerkillä Viksari viikottaista kolumnipalstaa, nimeltään Katsauksia. Eikä ihmekään. Työmies 10.11.1916 Maailman kirjallisuuden katekismus ISAAC BASHEVIS SINGER: LUBLININ TAIKURI (THE MAGICIAN OF LUBLIN, 1960) SUOMENNOS JUKKA KEMPPINEN . 32 10. 8 pnä. Niinhän lopulta kävikin, mutta keskusvallat eivät olleet niistä asioista enää päättämässä. Ole minulle uskollinen.’ ’Olen, rakas, kuolemaani saakka!’ ’ Minä hankin sinulle siivet, laitan sinut lentämään.’ ’Niin, minun herrani... Työmies raportoi tapahtumasta 10. puheilleen puolalaisia toimihenkilöitä, jotka olivat käyneet myöskin Itävallan ulkoministerin puheilla. Maailmansotaa käyvät keskusvallat julistivat 5. Valpas oli luonteeltaan vetäytyvä ja erakoitui omiin oloihinsa. marraskuuta. 28 p. Heistä poiketen Edvard Valpas ei luopunut kautskylaisesta vanhan työväenliikkeen sosialidemokraattisesta aatteesta edes sisällissodan jälkeen. Työmies kertoi myös, että Venäjän duumassa ja valtakunnanneuvostossa olleet Puolan edustajat aikoivat esittää julistuksen johdosta oman ”selityksensä”. Runosuoni pulppusi Työmiehen otsikossa, josta tuli pitempi kuin STT:n sähkeestä. 8 p. Mutta kas, sitähän Yasha Mazur juuri on, taikuri sanan kirjaimellisessä mielessä ja silmänkääntäjä naissuhteissaan. MARRASKUUTA 2016 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Sekalaista. Niistä oli määrä päättää sodan jälkeen. Kyseessä oli tietysti strateginen siirto. Kiertävällä taikatemppujen tekijällä, akro”Yasha sanoi: ’Jos minä sattuisin jättämään sinut, muista että minä tulen takaisin. Marraskuun 5. – Niinpä niin. Puolasta kuningaskunta Puola oli ennen maailmansotaa jaettu kolmen maan Venäjän, Saksan ja Itävalta-Unkarin kesken. Lehti ihmetteli, että ”fantastisiin suunnitelmiin” näyttää myös riittävän rahaa. Puolan asia. Kauppalehti oli kertonut, että Suomeen oli suunnitteilla uusia pankkeja, vakuutuslaitoksia ja myös investointeja teollisuuteen ja logistiikkaa. Ja ”aivan erikoisesti vahvistuu teollisuutemme asema, jos laajentuminen tapahtuu siten, että suuret yhtiöt sulattavat itseensä pienempiä ja heikompia”. Tulevan Puolan rajoista tai perustuslaista ei tietenkään ollut mitään tietoa. ”Itsenäisellä” Puolalla oli tarkoitus innostaa puolalaisia sotimaan keskusvaltojen puolella Venäjää vastaan. Mutta huijari hän ei ole, vähän petollinen vain.... Trustiutumisohjelmaa julistetaan avoimesti. marraskuuta 1916 perustaneensa uuden Puolan kuningaskunnan. Puolasta tuli vuonna 1919 tasavalta, ei kuningaskunta. Esitettyihin toivomuksiin vastasi Bethmann-Hollweg, samoin kuin Buriankin, ettei hän voi heti ryhtyä käsittelemään niitä, sillä sodan aikana ei ole mahdollista tarkoin määritellä vastamuodostetun valtakunnan rajoja eikä järjestää valtioelämää. minä lennän jo.’” baatilla, tulennielijällä, kahlekuninkaalla jne. päivän kohteena oli muiden muassa Kauppalehti. Kuitenkin ovat keisari Wilhelmin, Bulgarian tsaari Ferdinandin, arkkiherttua Friedrichin sekä marsalkka Hindenburgin vierailut arkkiherttua Karl Stephanin luona viime aikoina antaneet aihetta otaksua, että on aikomus julistaa arkkiherttua Karl Stephan Puolan kuninkaaksi. Hänen tapanaan oli siteerata jotain porvarilehteä ja rusikoida sitä sitten omilla kommenteillaan. – ”Kauppalehden” mielestä olisi paras vanhojen liikkeiden laajentaa laitoksiaan ja vahvistaa asemaansa. Kilpailu sitä teettää
Demokraatti kysyy tässä ja marraskuun viimeisessä lehdessä sosialidemokraattien kuulumiset yhdeltätoista paikkakunnalta. Yhdellä paikkakunnalla keskusta jyrää, toisella vallankahvassa ovat kokoomuslaiset ja kolmannelta paalupaikalta vaaleihin lähtee SDP. Vastausten perusteella kuntapolitiikassa tuntuu päällimmäisenä olevan halu tehdä päätöksiä muiden puolueiden kanssa hyvässä yhteishengessä. Seuraavalla kierroksella 24.marraskuuta selviävät vaalien lähtöasetelmat Oulun, Keski-Suomen, Kaakkois-Suomen, Uudenmaan, Satakunnan ja Hämeen alueilta. Kauhava Mänttä-Vilppula Kitee Raisio Helsinki Kemi TEKSTI ANNA-LIISA BLOMBERG . KUVITUS EMILIE UGGLA. Valtuustoja dramaattisella tavalla repineitä päätöksiä ei juuri ole tuntunut olleen. 33 10. Haastatteluihin on valittu jokaisen SDP:n piirin alueelta sattumanvaraisesti yksi kunta tai kaupunki. Kysymme valtuuston paikkajaon lisäksi, millaisissa tunnelmissa valtuustossa on kuluneen kauden aikana tehty päätöksiä, mitkä asiat ovat erityisesti puhuttaneet ja millaisia odotuksia paikallisilla demareilla on tuleviin vaaleihin. Demokraatin ensimmäisellä haastattelukierroksella paljastui, että monessa kunnassa suhtaudutaan toiveikkaasti siihen, että tulevissa vaaleissa on mahdollisuus saada valtuustoihin nykyistä enemmän demareita. MARRASKUUTA 2016 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Kunta vaalit 2017 Vaalikatsaus valtuustoihin K untavaaleihin lähdetään eri puolilla Suomea erilaisista asetelmista. Ensimmäisenä vuorossa ovat Lapin piiristä Kemi, Mänttä-Vilppula Pirkanmaalta, Savo-Karjalan Kitee, Kauhava Pohjanmaalta, Raisio Varsinais-Suomesta ja Helsinki
HYVIS ” Vaaleissa olennaista on, että saamme hyvän ehdokaslistan.. Viimeisen 20 vuoden aikana väkiluku on pienentynyt, työpaikat vähentyneet ja nuoria on lähtenyt täältä karkuun työn perässä.” ”SDP on suurin ryhmä Mänttä-Vilppulassa, mutta viime vaalien jälkeen keskusta, vasemmistoliitto ja perussuomalaiset muodostivat koalition ja me jäimme nuolemaan näppejämme. Päivähoitomaksuja me demarit emme olisi halunneet nostaa, mutta hävisimme lautakunnan äänestyksessä. Pitää myös pohtia, miten Kemin elinvoimaa lisätään. MARRASKUUTA 2016 Janica Karasti ”Valtuustossa on minusta toimittu hyvässä hengessä ja yhteistuumin. Populistisiin puolueisiin hurahtaneet äänestäjät eivät ehkä ole tyytyväisiä, mutta kissanpojiltahan ei saa silmiä auki väkisin ennen aikaansa. Jotta saisimme voimaa päätöksentekoon, tarvitsemme näihin pöytiin puheenjohtajuuksia.” ”Viime vaalit olivat ensimmäiset yhdessä Kesälahden kanssa. Odotamme, että saisimme kuntapolitiikassa lisää näkyvyyttä ja pääsisimme vaalien jälkeen pöytiin, joissa asioita valmistellaan. 34 10. Aivan viime kuukausien iso puheenaihe on ollut rakennemuutos. Päädyimme siihen, että Kemi jatkaa lautakuntamallilla, mutta mallia kehitetään niin, että se vastaa kuntalakiin – kuntalaisten kuulemiseen ja valtuutettujen roolin vahvistamiseen. Meillä ei ole esimerkiksi ainuttakaan lautakunnan puheenjohtajuutta, vaikka olemme suurin puolue. Vaalikaudella paljon ovat puhuttaneet talousarviot. Henki valtuustossa ei ole ollut riitelevä, mutta monessa kohtaa huomaa, että jäämme koalition jalkoihin. Valtuustokaudella haettiin useamman kerran ratkaisua päiväkodin rakentamiseen. Demareilla on ollut aika paljon aloitteita, joita on saatu myös läpi. Vaaleissa tavoitteena on vähintään säilyttää nykyiset paikat ja lisätä niitä. On haaste kertoa ihmisille, jotka eivät ehkä edes seuraa, millaisia päätöksiä heidän äänestämänsä puolueet ovat tehneet, että miksi kannattaa äänestää nyt toisin.” Matti Päkkilä Jyrki Lahtinen Birgitta Muukkonen Kemi Kitee Mänttä-Vilppula Valtuuston puheenjohtaja Kunnallisjärjestön puheenjohtaja, 1. varavaltuutettu Valtuutettu, kunnallisjärjestön puheenjohtaja SDP 10 VAS 15, KESK 7, KOK 6, PS 4, VIHR 1 SDP 7 KESK 13, PS 6, KOK 6, KD 2, Kitee-ryhmä 1 SDP 11 KESK 8, KOK 6, PS 5, VAS 3, VIHR 1, KD 1 Kuntapolitiikassa yhteistyö porskuttaa. Lopulta kuitenkin kuokka iskeytyi maahan ja uutta päiväkotia ryhdyttiin rakentamaan. Vääntö on kuitenkin tasaantunut ja yhteistyötä tehdään hyvässä hengessä. Vaaleissa olennaista on, että saamme hyvän ehdokaslistan. Suuri asia ja mullistus on ollut ensi vuoden alussa aloittavan Siun sote -kuntayhtymän perustaminen. Vaaleissa puhuttavat sote-asiat – että palvelut Meri-Lapissa ja Kemissä säilyvät hyvinä ja kohtuuhintaisina. SDP kannatti valiokuntamallia, joka olisi lisännyt edellä mainittuja automaattisesti. Kuntaliitoksen jälkeen alkutaival oli vähän hankalaa, kun kesälahtelaiset olivat puolustuskannalla. Kompromisseja tietysti joudutaan hakemaan, mutta erilaisista mielipiteistä huolimatta olemme päässeet aina yhteiseen ratkaisuun. Lisäksi omalla paikkakunnalla on kehitetty asioita siten, että olemassa olevat työpaikat säilyisivät ja tulisi uusia yrityksiä ja työpaikkoja
Tällä hetkellä on tapetilla Kauhavan koulukeskus. Viimeksi hävisimme niukasti. Meillä on kuitenkin hyvät palvelut, yksi Suomen hienoimpia kirjastoja, hieno uimahalli ja tietysti Myllyn ostoskeskusalue, joka on Varsinais-Suomen suurin kauppakeskittymä. Meillä on hyvää yhteistyötä puolueiden kesken, vaikka olemme välillä eri mieltä siitä, miten asioita hoidetaan. Pari isoa päiväkotia ja iso paloasema on rakennettu. 35 10. Puolueita yhdistää myös pohdinta siitä, miksi Raisio on muuttotappiokunta tai ainakin lähellä sitä. Helsinki. Olemme pyrkineet säästämään järkevästi palveluita heikentämättä ja samalla investoimaan väestönkasvun vaatimalla tavalla. Suurempia riitoja valtuustossa ei ole ollut. Toki, kun Kauhavalle perustettiin vastaanottokeskus, niin siitä perussuomalaiset pitivät puheitaan. Meillä on hirveä investointipaine. Puolueiden välillä yhteistyö toimii, täällä puhalletaan yhteen hiileen. Nämä ovat kipeitä asioita, mutta on muistettava, että muutaman valtuustokauden aikana Helsinkiin on muuttanut Lahden kaupungin verran väkeä. Sisääntuloväylien bulevardisoiminen hiertää yksityisautoilun kannattajia ja täydennysrakentaminen kaihertaa, koska ihmisten lähimetsät ja maisemat muuttuvat. Me demarit olemme kovasti yrittäneet hitsauttaa yhteen näitä vanhoja kyläkeskuksia, ettei olisi kyläpolitiikkaa. Isot osayleiskaava-alueet, kuten Malmin kenttä, ovat vaikeita niiden kulttuurija virkistysarvojen vuoksi. Kulunut vaalikausi on ollut valtuustossa hengeltään hyvä, vaikka olemme kamppailleet tilanteessa, jossa talouden taantuma vaikuttaa ja samalla väestön voimakas kasvu vaatii paljon rakentamista ja palveluita. Ehdokasasettelu on hyvässä mallissa ja olemme saaneet jopa nuoriakin innostumaan.” ”Raisiossa vuonna 2008 kunnallisvaaleissa oli ensimmäinen kerta, kun demarit oli pienempi kuin kokoomus. Välillä on kissanhännänvetoja, mutta kyllä tämä on alkanut natsata. SDP pyrkii siihen, että pystyisimme pitämään ainakin nyt olemassa olevat paikat. Vanhalla koululla ja Kanta-Kauhavan terveyskeskuksessa on ollut sisäilmaongelmia. Nyt tavoitellaan tietysti vaalivoittoa, johon meillä on minusta ihan hyvät mahdollisuudet. On selvää, ettei kaupunki voi pysyä muuttumattomana.” Matias Peltonen Janne Laulumaa Osku Pajamäki Kauhava Raisio Kunnallisvaltuuston puheenjohtaja, valtuutettu Valtuuston puheenjohtaja Valtuustoryhmän puheenjohtaja SDP 5 KESK 21, KOK 10, PS 4, KD 3 SDP 15 KOK 21, VIHR 19, VAS 11, PS 7, RKP 5, KESK 3, KD 2, SKP 1, RH 1 SDP 12 KOK 14, VAS 7, PS 5, KESK 3, VIHR 1, KD 1 ” Tavoitteena on olla vähintään toiseksi suurin puolue. Miksi täällä ei haluta asua?” ”Helsingissä SDP tavoittelee hyvää tulosta vaaleissa ja pormestarikamppailussa. Investointipaineet jatkuvat varmasti vaalien jälkeenkin. Tavoitteena on olla vähintään toiseksi suurin puolue. Toki on yksittäisiä ihmisiä, jotka sanovat, että Turkuun pitäisi liittyä, mutta yksikään puolue ei ole sellaista sanonut. Yksi yhteistyön salaisuus taitaa olla se, että meitä yhdistää halu pysyä itsenäisenä. MARRASKUUTA 2016 Ja ri So in i ”Meillä on toinen toimikausi menossa Ylihärmän, Alahärmän, Kauhavan ja Kortesjärven kuntaliitoksen jälkeen. Valtuuston yksi suuri puheenaihe on ollut yleiskaava, jolla tähdätään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään kaupunkirakenteeseen
Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Puoluekokous 2017 Tua Onnela Tällaista Tampereelta, nääs meinaan. Hämäläinen korostaa, että Tampereella syntynyt asiakirja on kokonaisuus, joka rakentuu ”ideologisesti johdonmukaisella tavalla pohjoismaisen sosialidemokratian ja demokraattisen sosialismin ideologian pohjalle”. Tampere-ryhmän asiakirja löytyy Hakametsän sosialidemokraattien blogista osoitteesta www.hakametsa.sdp.fi. Se on tärkeää meille kaikille puolueen jäsenille, hän sanoo. – Nuoremmalle joukolle on tärkeää tarjota toimintaa ja koulutusta, joka palvelee heidän tarpeitaan ja antaa eväitä vaikuttamiseen. Tämä ei toteutunut, mutta kentältä tulleista mielenkiinnonilmaisuista ja pyynnöistä johtuen annamme sen nyt kentän käyttöön näin, Tampere-ryhmän puheenjohtaja Pentti Hämäläinen kertoo. (Häme) Nuorisovaltuusto avaa silmät kuntapolitiikan arkeen Nuorisovaltuustot tulevat lakisääteisiksi jokaiseen kuntaan maaliskuussa 2017. Pohjoismaista hyvinvointivaltiota pidetään maailmallakin tavoiteltavana esimerkkinä, Hämäläinen sanoo. Tampereella periaateohjelmatyötä on tehty syksystä 2014 lähtien. Koulutus antaa nuorille myös mahdollisuuden tutustua paremmin muihin alueen nuoriin, kertoo Kaakkois-Suomen demarinuorten järjestösihteeri Taina Salomäki. Aiempaa poliittista tai järjestöllistä osaamista ei tarvita. Periaateohjelmatyötä Hämäläinen pitää kaikkineen erittäin tärkeänä asiana. 36 10. Asiantuntijoiden johdolla käsitellään niin politiikan eri osa-alueita kuin järjestövaikuttamisen portaita. (Kaakkois-Suomi) Forssasta ponnistaa biotalouden osaajia Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) aloittaa biotalousinsinöörikoulutuksen Forssan kampuksella ensi syksynä. Historiasta tähän päivään Tampere-ryhmässä mukana ollut Kaisa Penny kertoo, ettei keskusteluaineisto ollut ryhmän mielestä riittävän kattava. Täydellä opiskelijamäärällä tämä tarkoittaa noin 200 uuden korkeakouluopiskelijan saamista Forssaan. Tamperelaisten puolueaktiivien ryhmä on tehnyt oman ehdotuksensa SDP:n periaateohjelman uudis tamisen pohjaksi. (Uusimaa) Tampere-ryhmä tarttui periaateohjelmaan ” Tarkoitus ei ole missään nimessä luoda eriseuraisuutta puolueessa, vaan herättää keskustelua. – Silloin poliittisen liikkeen toiminnasta ei tule johdonmukaista eikä yhteiskunnan rakenteita uudistavaa, Hämäläinen summaa. Tampere-ryhmän ehdotus on julkaistu luet tavaksi Hakametsän sosialidemokraattien blogiin. Yksi aineiston puutteista oli Pennyn mukaan historiattomuus. Tuovisen mukaan tamperelaisten keskeinen tavoite on herättää tuiki tärkeää keskustelua puolueen linjasta ja periaatteista. – Ajatuksemme oli, että se olisi ollut jäsenistön luettavissa samassa yhteydessä, kun periaateohjelmaluonnos lähti kenttäkäsittelyyn. Nuorten yhteiskuntakouluun haetaan vapaamuotoisella hakemuksella marraskuun loppuun mennessä. – Tarkoitus ei ole missään nimessä luoda eriseuraisuutta puolueessa vaan herättää keskustelua. Järvenpään nuorisovaltuuston puheenjohtaja, 18-vuotias Aki Saarikoski, kertoo saaneensa maistaa myös median kritiikkiä ja irvailua paikallislehden satiiripalstalla. – Sosialidemokraattinen liike on ollut keskeinen muotoilija pohjoismaiselle yhteiskuntamallille. Paikallista KOONNUT ANNA-LIISA BLOMBERG POIMINTOJA DEMOKRAATTI.FI:N ALUESIVUILTA Nuorten yhteiskuntakoulusta eväitä vaikuttamiseen Kaakkois-Suomen demarinuoret ja puoluepiiri järjestävät tulevana vuonna nuorten yhteiskuntakoulun, jonka tavoitteena on avata vaikuttamisesta kiinnostuneille nuorille päätöksenteon saloja. – Keltaisessa Keskarissa meidät leimattiin ensin taistolaisiksi ja pari viikkoa myöhemmin kokoomuksen lemmikeiksi. – HAMKin pidemmän tähtäyksen visioissa on saada koulutusohjelma ja siihen saumattomasti liittyvä tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoiminta kansainvälisestikin niin kiinnostavaksi, että koulutus alkaa kiinnostaa myös kansainvälisiä opiskelijoita, mainitsee SDP:n kaupunginvaltuutettu ja HAMKin hallituksen jäsen Jouni Mäkelä. Osallistujiltaan sitoutumista vaativa koulutus huipentuu Brysseliin suuntautuvaan opintomatkaan. 17-vuotias Kia Koskelin Vantaalta kertoo tajunneensa nuorisovaltuustossa, kuinka hidasta kaupungin päätöksenteko on. Nuorisovaltuusto jätti aloitteen grafittiseinän pystyttämisestä skeittiparkille. Koulutus käynnistetään 40 päiväopiskelijan ja 20 monimuoto-opiskelijan ryhmällä. Se on reaktio keväällä kommentoitavaksi tulleen periaateohjelman keskusteluasiakirjan aineistoon. Tuiki tärkeä pohja toiminnalle Pentti Hämäläinen ei panisi pahakseen, vaikka tamperelaisten ehdotus toimisi pohjana puoluekokoukselle jätettävän ehdotuksen viimeistelylle. Tärkein kriteeri mukaan pääsylle on kiinnostus kasvattaa yhteiskunnallista osaamistaan. Ryhmän jäsen ja myös SDP:n periaateohjelmavaltuuskuntaan kuuluva Seppo Tuovinen kertoo, että takana on viisitoista kokousta ja ryhmä on kuullut ulkopuolisia avustajia ja asiantuntijoita ohjelmaehdotusta tehdessään. – Olemme puolueen periaatteista kiinnostunut joukko, joilla on samanlainen asian harrastus eli aatepolitiikka, Tuovinen kuvailee ryhmää. MARRASKUUTA 2016 ” Meidät leimattiin ensin taistolaisiksi ja pari viikkoa myöhemmin kokoomuksen lemmikeiksi. Ilman periaateohjelmaa, joka on kenttäväen käsittelyssä yhteiseksi toimintaohjeeksi laadittu, on puolueen toiminta Hämäläisen mukaan enemmän tai vähemmän tilanteisiin reagoimista. – Periaateohjelmalla voidaan osoittaa puolueväelle, minkälaista yhteiskuntaa ja minkälaisin menetelmin tämä poliittinen liike haluaa rakentaa ja miten se haluaa yhteiskuntaan vaikuttaa, hän sanoo. – Yli kaksi vuotta myöhemmin sain kuulla, että lähitulevaisuudessa järjestetään yleisökilpailu siitä, millainen grafittiseinä sinne tulee, hän kertaa. Nuorisovaltuustot antavat nuorille ensimmäisen kosketuksen kuntapolitiikkaan. – Koska periaateohjelmaa ei tehdä tyhjiössä, tarvitaan mielestämme yhteiskunnallista analyysia siitä, mitä yhteiskunta tällä hetkellä on ja miksi ja miten se on tällaiseksi muodostunut, Penny sanoo. HYVIS
Sehän saattaa samalla kaavalla tarkoittaa, että eläinlääkäreiden ansiotaso tulee laskemaan kuin lehmän häntä. Kaikille miehille ei taatusti pelkkä kutsumus ammattiin riitä ja tämä tarkoittaa vihdoin sitä, että palkka nousee ja nostolaitteita saa vihdoinkin hankkia työn kuormittavuutta helpottamaan. Palkkakuilu ammotti yhä. Palkkaero pieneni 1975 siten, että se oli noin 70– 80 prosenttia miesten vastaavista. MARRASKUUTA 2016 MERJA-HANNELE VUOHELAINEN Puheenvuoro Mies on Hän, johon verrataan I hminen ei ole kone. Suomen lennätinlaitos tarjosi naisille sähköttäjän toimia samalla palkalla kuin miehille sillä ehdolla, että he eivät menneet naimisiin rautatievirkamiesten kanssa. Eihän tässä ole mitään järkeä. Tässä rakennuksessa meillä työskentelevät johtaja Virtanen osastopäällikkö Miettinen apulaisosastopäällikkö Kallio talousjohtaja Luukkonen lisäksi siivoojia, keittiöväkeä ja tietysti toimiston tytöt. Kirjoittaja on Demarinaisten toiminnan johtaja. Näillä eväillä Suomen talous taantuu. Nyt palkkakuilu kasvaa, koska Sipilän hallitus on mieltynyt matalapalkkatöiden lisäämiseen. u u u Työmarkkinat ovat vahvasti kahtiajakautuneet. Ne ovat ihmisten päätöksiä, joita voidaan yhteisellä tahdolla muuttaa. Teki mieli kysyä minkä palkkaluokan jälkeen Ihminen sinun työpaikallasi saa nimen ja kasvot. Lokakuun viimeinen päivä oli naisilla vihoviimeinen palkkapäivä. Eläinlääkäreistä jo yli puolet on naisia. Naisopettaja sai 65 prosenttia miesopettajan palkasta Oulun läänissä, mutta jopa 95 prosenttia Mikkelin läänissä. Muutos kohti reilua työelämää tapahtuu, kun perhevapaiden jakaminen tasaantuu, palkoista puhutaan suoraan ja palkan muodostumista vertaillaan. Käytöstä ohjaillaan normein, sopimuksin ja lakitekstein. Samapalkkalaki hyväksyttiin 1962. Tunnemme työssä ja yksityiselämässämme onnistumisen riemua, kun taas epäoikeudenmukainen kohtelu synnyttää suuttumusta ja mielipahaa. Löytyi ilopilkkujakin. Viime vuodet on keikuttu 82–83 prosentin luvuissa. Eihän tässä ole mitään järkeä. 1897 Naisten Unionissa kerättiin koko maata käsittäviä tietoja naisten palkkauksesta. Naiset tahtomattaan tarjoavat loppuvuoden. Kunpa lisää miehiä kouluttautuisi pian lähihoitajiksi ja sairaanhoitajiksi. Tietyt tasa-arvoasiat silti junnaavat paikallaan, kuten saman palkan maksaminen sukupuolesta riippumatta. Näin juuri siksi, että miehet tienaavat samasta työpanoksesta enemmän. Naiset tahtomattaan tar joavat loppuvuoden. Irja Askolan runo Ylhäästi hän esittelee työpaikkaansa kirjasta Mikä Nainen. Erilliset palkkataulukot poistettiin lisäämällä palkkaportaikon alapäähän 1–2 uutta palkkaryhmää ja naisten työt sijoitettiin helppojen ja keveiden töiden sarjaan. Yleensä miesopettaja sai palkkansa luonnossa, naisopettaja rahassa. Yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen työelämän toteutumisesta pidetään meteliä, kunnes syrjivät rakenteet ja normit on vihdoin purettu. Syrjivä sukupuolettunut palkkaus on väärää politiikkaa työmarkkinoiden johtajilta. 37 10. Jos naisopettaja hankki lehmän, hän sai palkkauskaavan mukaisesti vähemmän heiniä lehmälleen kuin miesopettaja
KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Ari Wigelius Tampere Vapaakauppa saa raueta ” Vapaakaupan voittajat on nimetty jo etukäteen. Uskon suomalaisten haluavan antaa kodittomille paremman huomisen. Pelkästään vuokrien nousu voi aiheuttaa isoja asumisongelmia. Tuotannon alojen suojelua voi soveltaa hallitusti aloilla, jotka vielä sinnittelevät halpatuonnin kanssa ankarassa kilpailussa, sovelletaanhan suojelua muun muassa maatalouteen ja telakoihin. Ongelmia on meillä kaikilla, voimme myös syyttää kodittomia itse aiheutetusta tilanteesta. Ne siirtelevät tuotantoa saalistamaan halpaa työvoimaa, sääntelystä vapaita oloja eli kehittymättömiä yhteiskuntia ja alhaisia veroja. Hallittu rakennemuutos ei näytä olevan mahdollista, tosin sitä ei ole edes yritetty globaalin kehityksen osalta. Kyse ei ole rahasta vaan uskosta ihmisyyteen. Luova tuho ei ainakaan vielä ole ollut riittävän luova tuottaakseen työtä ja kasvua. Kehitysmaiden velkakriisien hoidossa IMF:n rakennesopeutukset ja kaupan esteiden purku niiden yhteydessä aiheuttivat kohdemaiden oman tuotannon häviämisen kansainvälisille suuryrityksille, joille järjestö vaati vapaita toimintaoikeuksia. Kodittomuus on oire monista ongelmista, joille ihminen ei aina voi itse mitään. Ero parisuhteessa tai kodinkoneen hajoaminen voivat suistaa maksuvaikeuksiin. Kun annamme toisen mahdollisuuden ihmiselle, saamme itse monin verroin takaisin. Nykypäivänä koditon voi olla yhtä hyvin vasta elämänsä aloittanut nuori kuin vanhempi ihminen. Tuloksena oli oman käsityövaltaisen tuotannon ja jopa elintarviketuotannon loppuminen. Investointisuojan riidatkin pitäisi ratkaista lähinnä niiden valitsemissa erillisraadeissa. Suurimmissa kaupungeissa pienipalkkaiset työläiset jäävät pahaan rakoon, jos elämässä sattuu yllätyksiä. Lisääntynyt työttömyys, verotulojen väheneminen ja kysynnän lasku ovat vieneet nämä maat pysyvään taantumaan. Isänmaattomat suuryritykset pystyvät hyödyntämään kaikkia suhteellisen edun tekijöitä paremmin kuin pienet ja keskisuuret, erityisesti suurta kokoaan, kehittynyttä markkinointiaan, logistiikkaansa, rahoitusmahdollisuuksiaan ja panostaan kehitystoimintaan sekä yhteiskunnallista vaikutusvaltaansa. Asunnottomien yötä vietettiin lokakuussa Suomessa. 38 10. Siksi olisikin paikallaan pitää kaupan säännöt vähintäänkin ennallaan pidempään. Eurooppalaiset firmat maksavat työntekijän sosiaaliturvaa, siksi Euroopalla on oikeus heikkojen alojen suojeluun. Uusia tekijöitä on tullut osaamisesta, koulutustasosta, innovaatioista, teknologiasta, oikeusvaltiosta, luottamuksesta, ympäristön tilasta, yhteiskunnan eheydestä ja olojen turvallisuudesta. Veikko Räntilä Tampere Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Kodittomat eivät ole vain keski-ikäisiä miehiä, jotka käyttävät alkoholia. Länsi-Euroopassa pääasiallinen maksaja globalisaatiossa on ollut teollisuuden työntekijä, joka on menettänyt työnsä, toimeentulonsa, osaamisensa ja arvostuksensa. EU:n sisäinen kaupan vapauttaminen on toiminut pääasiallisesti EU:n vahvistajana, mutta siitäkin ovat hyötyneet vahvimmat kansantaloudet eniten. Kaupan vapauttamisesta on monenlaisia kokemuksia. Syrjäytyminen on kuitenkin aikamme pahimpia ongelmia, josta vaikenemme liian helposti. Vapaakaupan voittajat on nimetty jo etukäteen. IMF on muuttanut linjaansa. Tuloksena oli työttömyyttä, hintojen nousua ja köyhyyttä. Koditon etsii itselleen lämmintä yösijaa, jota pahimmassa tapauksessa ei löydy ollenkaan. Nämä suhteellisen edun tekijät ovat Länsi-Euroopan maiden kannalta niiden omaa kehitystä rapauttavia. Tuolloin näimme uutisissa muutaman jutun kodittomien arjesta, mutta seuraavana päivänä elämän kiertokulku jatkoi matkaansa. Nykyisin maailmantalous on suurten yritysten hallussa. Ne haluavat suojata investointinsa kaikilta tulevilta lakimuutoksilta ja siirtää parlamentit ja oikeusistuimet sivuun. MARRASKUUTA 2016 Kodittomat ansaitsevat paremman huomisen Syksyn kylmenevien iltojen edessä monet meistä kääriytyvät oman lämpimän peiton alle. Näillä tekijöillä voi kilpailla kehittyneillä tuotannon aloilla ja palveluissa, valmistava teollisuus kaikkein korkeimman jalostusarvon tuotteita lukuunottamatta on menetetty Aasialle. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI. Kodittomuutta pidetään myös piilossa niin kauan kuin mahdollista, koska asia koetaan häpeällisenä. Kodittomat elävät elämää, jota emme osaa ymmärtää. Aamulla koditon herää aikaisin, kun rappukäytävään ilmestyvät valot
” Palkallinen työ on jaettava oikeudenmukaisesti niiden kesken, jotka haluavat olla mukana palkallisessa työelämässä. Välttämättä ei siis tarvitsisi edes sopia mistään. Taloustieteen professori Bengt Holmströmin tuki tullaan aivan varmasti käyttämään työmarkkinakeskustelussa hyväksi. Hoidollinen näkökulma tulee sisällyttää sovitteluprosessiin. Päivi Ruippo Kuopio – Tukholma – Helsinki Työn väheneminen on hyvä asia LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI. Kiusaamistilanteiden ratkaisuissa on pyrittävä tukemaan kotien kasvatustehtävää ja koulurauhan säilymistä. Tekeminen ja työ, josta ei makseta palkkaa, ei lopu maailmasta koskaan. Nettikiusaaminenkin on usein muuta kuin harmitonta kirjoittelua. Tarkoituksena on auttaa kumpaakin osapuolta. Näihin tuleviin ongelmiin tulee varautua ja löytää myös ratkaisuja. Kiusaaminen on vakava ongelma koulussa ja vapaa-aikana. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikilla kouluilla on turvallisuutta koskevat toimintaohjeet myös psyykkisen hoidon osalta. Perusopetuslain mukaisesti oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Perustulo on yksi ratkaisu, ja tämän tulon on riitettävä elämiseen, mutta myös kohtuulliseen kuluttamiseen – siihen asti, kunnes kuolema kutsuu. Tämän toteuttaminen aloitettiin jo juuri hiljan maaliin saadulla kilpailukykysopimuksella. Koulussa tapahtuvaa sovittelua on kehitettävä suuntaan, jossa objektiivisuus ja neutraliteetti asioiden hoidossa säilyvät. Nyt pitääkin kannustaa ihmisiä yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen aivan eri mittakaavassa kuin, mitä nyt tehdään Suomessa. Lapsen ja nuoren turvallisuuden takaaminen kaikissa mahdollisissa tilanteissa on tärkeää. Se palkallinen työ, mitä jää jäljelle koko ajan muuttuvassa yhteiskunnassamme, on jaettava oikeudenmukaisesti niiden kesken, jotka haluavat olla mukana palkallisessa työelämässä. MARRASKUUTA 2016 Koulusovittelijaa tarvitaan perheiden tueksi Eikö keksitä muuta kuin työmarkkinat. Esimerkiksi Porvoon kouluterveyskyselyn (2013) mukaan aikuinen ei ole kouluaikana puuttunut kiusaamiseen peruskouluissa 73, lukioissa 92 ja ammattioppilaitoksissa 72 prosentissa tapauksia. Osa ihmisistä keksii itselleen mielekästä ja kiinnostavaa tekemistä ja löytää paikkansa yhteiskunnassa. Marianne Korpi Porvoon kaupunginvaltuutettu (sd.) Talouskeskustelustamme on pääteltävissä, että Suomessa on ajauduttu talousongelmien kanssa neuvottomaan tilaan, kun syyksi ei haluta muuta keksiä kuin jäykät työmarkkinat. Sen seurauksena palkansaajilta siirtyy noin kaksi miljardia euroa tulonsiirtona työnantajille. Tälle jo muotiväitteeksi muodostuneelle heitolle antoi tuore nobelistikin tukensa. Se voi olla jopa kunnianloukkaus. 39 10. Mitä ihmiset tekevät lisääntyvällä vapaa-ajalla. Tästä huolimatta puheet jäykistä työmarkkinoista vain voimistuvat. Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä niihin puuttuminen kuuluu jokaiselle kouluyhteisön jäsenelle. Vapaa-ajan, urheilun ja kulttuurin ministerin ja ministeriön vastuulle tulee se, että ihmisille tarjotaan lisääntyvissä määrin mielekästä tekemistä, koska monet tarvitsevat erilaista ja ehkä työnomaistakin puuhaa. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. Pentti Välimaa Pori On hyvä, että ihmiset osallistuvat, mutta sen ei tule olla mikään pakko, jos ihminen haluaa toimia omissa oloissaan ja hommissaan. Mitä puheilla jäykistä työmarkkinoista muuta tavoiteltaisiin kuin sitä, että työja palkkaehdot saataisiin ajettua alas. Työnantajajärjestöjen tavoitelistalla on muun muassa nykyisin kaikkien alojen palkkaja työehtojen turvaavan yleissitovuuden poistaminen sekä palkoista ja työehdoista sopiminen työpaikoilla. Kouluihin tarvitaankin koulusovittelija. Yleisempiä tekoja tuolloin ovat kiinnikäyminen, tavaroiden särkeminen tai varastaminen sekä uhkailu. Tämä kaikki käytännössä tarkoittaisi sitä, että työnantaja voisi halutessaan yksipuolisesti päättää kunkin työntekijän palkkaja työehdoista. Talkootyötä ja muuta vastaavaa piisaa. On päättäjien tehtävä ratkaista se, miten ihmiset perheineen tai ilman perhettä tulevat toimeen taloudellisesti tulevaisuudessa. Kaikki eivät tarvitse sosiaalisuutta. Palkallisten töiden vähenemiseen on alettava suhtautua myönteisesti. Useissa tapauksissa kiusaaminen on poliisille ilmoitettava rikosasia. Se voi äärimmilleen toteutettuna viedä kiusatun hengen. On myös tiedostettava, että osalle tulee ongelmia, koska Suomi on ollut niin työkeskeinen yhteiskunta vielä tähän päivään asti. Toimiva ja järjestelmällinen sovittelukulttuuri edistää käyttäytymisen muutosta koulussa ja mahdollistaa työrauhan sekä turvallisuuden. Sen on oltava sivistystoimen ulkopuolinen henkilö. Koskaan ei ole liian myöhäistä yhteiskunnalliseen heräämiseen
u u u Minulta on tiedusteltu, tiedänkö, mitä jäi Amerikan presidentinvaaleista kansalle käteen. MARRASKUUTA 2016 Nieminen Vee K ylän entinen opettajakin soitteli. Me emme kadehdi, kummastelemme vain etenkin heitä, joiden suosiollisella avulla joidenkin valtiojohtoisten yritysten johtajain palkat ovat jo pilvienkin ulottumattomissa. Tämä maakunnan suurituloisin herra Karl Fazer ilmoittaa muuttavansa Ruotsiin, perintöveroa pakoon. Hyvin kirjoitettuina ja kuvitettuina ne ovat mieluista tutkittavaa sivullisellekin. Helsinkiläisen Hermanni-Vallila Seuran 50-vuotisjuhlateos on juuri sellainen. Kirjoittaja on eläkkeellä oleva SDP:n ex-kansanedustaja. TIMO ROOS timo.roos@kopteri.net Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia.. Isot laskut, paha mieli ja väärä voittaja. Nimikin ”On vanha jengi koolla taas – Julisteet kertovat” on kaiken kattava. Päätimme yksimielisesti olla puuttumatta suoraan tai puun takaa minkäänlaisiin listoihin Talossa tai sen ulkopuolella. Persupuolueen yksihenkinen johto ei tietenkään tätä tunnusta. Hermostuneisuus hallituspuolueiden riveissä on näkyvää. Joskus kaavasta poiketen keksitään, että historiikki voi olla hauskakin tarkoituksen siitä kärsimättä. Toisaalta taas persuissa kasvavaa joukkoa hallituksen nykymeno jo pelottaa. Kysellään, jatkaako tämä tai tuo vielä tai kysellään, aikooko tämä tai tuo vielä jatkaa. Tämän lisäksi kummastelisimme, jos tämä itsenäinen Suomi kutsuisi juhliinsa myös ne raukat rajojen takaa eli veroja pakoon lähteneet urheiluynnä muut ”sankarimme”. Vastaan nyt, että tiedän. Päätöksemme vakuudeksi jätämme yksimielisenä vihjeenämme vain apostoli Paavalin viisaat sanat helpottamaan ratkaisujen tekoa joka tasolla. Opettaja oli pannut merkille myös eräitä niin sanotun hallituskiiman oireita. Tyytymättömin on se väki, jota ei mustilla autoilla kyyditä eikä muisteta kuin vaalipuheissa. Kristilliset ovat tämän taudin peittelyssä onnistuneet heikoimmin. Jos se ei riittävästi pure, niin tehdään kuten tePinnalla ja pinnan alla kuohuu kee kartanonherra Hämeenlinnassa. Laadusta nyt puhumattakaan. Tämä teos tarjoaa uudenlaisen näkökulman Helsinkiin meille maalaisillekin. Kannattaa muistaa kirjailija Hannu Salaman sanat: ”Joukkovoiman katoaminen on kapitalistille mannaa.” Sitä ei niille kannata tarjoilla. Tuntuu näin maallikon silmissä siltä, että hallituskipeillä kristillisillä alkaa toinen jalka jo olla sakastin puolella. Fazerin Sininen onkin sinikeltainen. Tekijä Kari Varvikko sanoi tykkäävänsä, jos tällaisia historiikkeja rakenneltaisiin muuallakin maassa. Seuran moninaisista tilaisuuksista sisällä ja ulkona kertovista julisteista ja valokuvista kertova 140-sivuinen A4-kokoinen kirja on täysosuma ja tällaiselle maalaisellekin sopivaa luettavaa kertomaan elämästä, ihmisistä ja monipuolisesta kulttuurista yhdessä osassa pääkaupunkia. Parempi vaihtoehto se onkin kuin palkkasoturit. Pahinta, mitä tällainen hössötys voi matkaan saattaa, on päätöksenteon poukkoilu ja sattumanvaraisuus. u u u Viime viikolla verokarhun luolan suulta repäistiin esirippu auki, alkoi kansallinen kateusviikko. Tuntuu näin maallikon silmissä siltä, että hallituskipeillä kristillisillä alkaa toinen jalka jo olla sakastin puolella. Vihollisen vaiko omien kanssa, kysyi Jallu vastausta saamatta. Eduskuntavaaleihin on vielä aikaa, mutta näkyy vaalivankkureita ajettavan jo, jos ei ihan asemiin, niin päivämatkan päähän kuitenkin. Nämä, jotka jo maksuttomista äitiysneuvoloista alkaen ovat saaneet nauttia verovaroin ylläpidettävistä palveluista. Jos se joukko alkaisi vaatia palkankorotusta, niin kenen kanssa sellaiset soturit neuvottelisivat. Verosuunnittelu on joidenkin kohdalla armelias nimitys veronkierrolle. u u u Mäkisen Jallu sanoi kylän paarissa, että naapurissamme Ruotsissa on alettu pohtia asevelvollisuuden palauttamista maahan. Paavali sanoi, että koetelkaa kaikkea ja pitäkää se, mikä on hyvää. Ja kaiken tämän päälle sitten vielä tuorein gallup! Nyt on SDP:n puoluejohdolla tarkan pelin, ei pelinpidon, ajat. u u u Historiikkejä julkaistaan. 41 10
Tervetuloa! KYMENLAAKSO . Lehtikuva / Päivi Peltonen. Sitten seurasi opiskelu Työväen Akatemiassa Kauniaisissa ja Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa aluksi Helsingissä ja sitten Tampereella. Muista kerhokokous 14.11. Keskustelun jälkeen laulujen lomassa arvonta. Ylen kanssa tehdyssä sopimuksessa on mukana yhdeksän taiteilijoita edustavaa liittoa ja järjestöä. Sopimuskausi kestää kuusi vuotta. Laihian Sosialidemokraattien kuukausikokous kerhohuoneella su 13.11. Laitilan SDP:n valtuustoryhmän kokous su 18.11. Johtokunta klo 18 sama paikka. Tervetuloa! . 18.30 Kaupungintalo Kallio. Julkaisemme tapahtumistanne ilmoitukset kaksi kertaa maksutta. Haminan sosiaalija terveyslautakunnan puheenjohtaja Riitta Hytönen kommentoi. Hän syntyi Enon Ukkolassa 13.6.1936. klo 13 srk-keskus Turenki. klo 16 Karhulan Työväentalolla, Vesivallinaukio 5 D. Vuodet 1967–1985 Tahvanainen oli Pohjois-Karjala-lehden päätoimittajana. Aloitamme lounaalla ennen kokousta, 2 tunnin maksuton parkkilippu neuvonnasta, tervetuloa! . kotonaan Joensuussa. Hänet on arvioitu varsin suvaitsevaiseksi, sillä hän antoi tilaa monipuolisten mielipiteiden kirjoittajille. Päätoimittajavuosiin liittyy kaksi henkilökohtaisen elämän tärkeää asiaa. Seinäjoen ja naapurikuntien Wanhat Toverit kokoonnumme ti 15.11. klo 12 Hyrylän Torpalla, Koskelantie 4, Tuusula (HUOM kellonaika!) Kansanedustaja Timo Harakka tulee vieraaksemme alustamaan aiheenaan ”SDP:n puoluekokous lähenee – mitä kokouksessa tulisi päättää?”. Varaamme oikeuden lyhentää tekstejä. klo 18 Kaupungintalolla. Laulamme jälleen kohti joulua su 20.11. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 10.11. Keskustelemme aiheesta ”Mitä soteja maakuntauudistukset merkitsevät kymenlaaksolaisill” Kotkan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Nina Brask alustaa. Keski-Uudenmaan Wanhojen Tovereiden marraskuun palaveri to 24.11. Kyse on pohjoismaisesti ja kansainvälisestikin merkittävästä verkkojulkaisemisen sopimuksesta, sanoo Yleisradion julkaisujohtaja Ismo Silvo. Tahvanainen lienee tullut tutuksi esimerkiksi Demokraatin lukijoille lähes jokaviikkoisista mielipidekirjoituksista. Tuolijumppa klo 10 Turengin liikuntahalli. Silvon mukaan sopimus kattaa Ylen vanhasta draamatuotannosta yli 90 prosenttia. klo 11 Seinäjoen Areenan kokoustiloissa, Kirkkokatu 23. Useissa kirjoituksissaan hän pohti myös SDP:n tilaa. TUL:n seurapäiville 26.–27.11. (Julkaisematta jätettävistä teksteistä ilmoitamme lähettäjälle). Kuva on vuodelta 1995. Vuonna 2008 hänestä tuli SDP:n kunniajäsen. Tervetuloa! PIRKANMAA . Jäsenet ja SDP:n luottamustoimissa mukana olevat. 9-vuotiaana Saku oli sahalla propseja kuorimassa ikätovereiden kanssa. Ohjelmaryhmän harjoitukset klo 11.30 Käsityökerho l-autoas. Silvo luonnehtii sopimusta Ylen ja taiteilijoiden lahjaksi satavuotiaalle Suomelle. Esillä valtuustoasiat ym. kabinetti klo 11. Siitä alkoi myös läheinen yhteistyö Valde Nevalaisen kanssa – ja Tahvanainen sai otsaansa oikeistodemarin leiman. – Aikaisemmin tehdyt sopimukset ovat edelleen voimassa, nyt niiden lisäksi on sovittu uudesta käyttötavasta, sanoo Suomen Näyttelijäliiton toiminnanjohtaja Elina Kuusikko. Sopimuksen arvo on useita miljoonia euroja, ja siihen kuuluu tv-sisältöjen lisäksi myös kuunnelmia ja radiosketsejä sekä suomeksi että ruotsiksi. Tällaisia ovat esimerkiksi Kahdeksan surmanluotia, Myrskyluodon Maija ja Solveigin laulu. Pohjois-Karjalan edun tinkimätön vaalija Kuollut Maakuntasihteeri Sakari Tahvanainen menehtyi 1.10. Sisältöjä voi verkossa olla kerrallaan katsottavana tietty tuntimäärä. Joitakin ohjelmia tulee nähtäville jo tämän vuoden lopulla. Niissä hän herätti lukijansa miettimään tuloerojen kasvua tai köyhien ihmisten elämän yhä pahenevaa tilannetta. klo 19. POHJANMAA . Lähetä seuraavan viikon lehteen ilmoitus viimeistään maanantaina klo 11 mennessä. Veteraanien pikkujoulu ti 15.11. klo. Tilaisuutta edistää joulupuuroja kahvitarjoilu. Menneiden vuosien suosikkisarjat kuten Huojuva talo, Metsolat, Taivaan tulet ja Kotikatu tulevat maanantaina solmitun arkistosopimuksen myötä kaikkien nähtäväksi. Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa maakuntasihteerinä Tahvanainen työskenteli vuodesta 1987. Sydämen toiminnan asteittainen hiipuminen oli Irmeli-vaimon ja Jari-pojan tiedossa. Kotkassa ilmoittautumiset viimeistään ma 14.11. Ennen erottamista päätoimittajan tehtävistä Tahvanainen solmi uuden avioliiton Irmelin kanssa vuonna 1984. 42 10. Hän jäi siitä toimesta eläkkeelle vuonna 1994. – Olemme päässeet yhdessä hyvään ratkaisuun, josta hyötyvät kaikki suomalaiset. demokraatti.fi/ilmoitusmyynti/#yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. STT Kotikatu on yksi vanhoista sarjoista, joita Yle alkaa näyttää uudelleen. Hyvinkään Demarit ry. Pirkko-vaimo kuoli täysin yllättäen vuonna 1981. TUL-Tampere. Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous 10.11. VARSINAIS-SUOMI . Jumpan vetää Pekka Ruohonen. Laulamme yhdessä Pirjo Romppasen johdolla. Turengin Eläkkeensaajat. Vanhemmat olivat työssä Ukkolan sahalla, josta tuli tärkeä myös Sakarille. Pohjois-Karjalan historiassa hänellä on oma paikkansa maakunnan edun tinkimättömänä vaalijana. Silloinen SDP:n järjestösihteeri Valde Nevalainen otti Tahvanaisen toimitsijaksi Tampereelle ja pian Joensuuhun. HÄME . Alustajana kansanedustaja Jutta Urpilainen aiheena: USA:n presidentinvaalien tuloksen vaikutus ulkoja turvallisuuspolitiikkaan. klo 14 Vaihmalan Hovissa Lempäälässä, yhteiskuljetus klo 12.30 Nokia, klo 12.40 Pallopoika-kioski, klo 12.45 Lamminpään grilli ja klo 13 Tampereen Vanha Kirkko, tiedustelut 045 773 021 22. Kahvitarjoilu. klo 10. MARRASKUUTA 2016 Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys-, ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Ensimmäinen palkkakuitti on päivätty 1.6.1946: leimattiin lautoja. Etelä-Kymenlaakson Wanhat Toverit. Marja-Liisa Julkunen Juha Hämäläinen Julkunen on Tahvanaisen elämänkerran kirjoittaja ja Hämäläinen pitkäaikainen ystävä Taivaan tulista Kotikadulle ja Metsoloihin Kotimaiset draamatuotannot tulevat entistä kattavammin nähtäville Yle Areenaan. Yleisön toiveita kuunnellaan Yle voi sopimuksen mukaan julkaista Areenassa viisi vuotta sitten lähetettyä tai sitä vanhempaa kotimaista draamaa. Jouluksi julkaistavia ohjelmia yleisö voi äänestää osoitteessa yle.fi/toivotut. Pia Reutsalo 044 906 2140 tai pia.reutsalo@tul.fi, ohjelmatiedot www.tul.fi. Ainoastaan jotkin yksittäiset tuotannot, kuten kuunnelmasarjojen klassikko Knalli ja sateenvarjo, eivät sisälly sopimuksen piiriin. Esimerkiksi Kotikadun tapaista satojen tuntien jättituotantoa ei aiota laittaa nettiin kerralla vaan pienempinä palasina. Yli 35 vuotta vanhempia tuotantoja Yle voi julkaista vapaasti. Lauantai-iltana Saku nukkui pois puolison käsivarsilla. Päätoimittajuus päättyi erottamiseen. Keskikoulun Sakari suoritti Joensuun yhteiskoulussa ja asevelvollisuuden Mikkelissä. UUSIMAA
Ensimmäisen kerran toimeentulotukirahat maksetaan Kelasta asiakkaiden tileille tammikuun toinen päivä. Samana päivänä avautuu myös toimeentulotuen asiointipalvelu Kelan verkkosivulla. Toimeentulotuen taso ja tuen myöntämisperusteet eivät muutu. Asiat: Ehdokkaiden asettaminen syyskokoukselle ja sääntömuutokset. SYYSKOKOUS RAJAMÄKI RAJAMÄEN TYÖVÄENYHDISTYS ry:n Käsitellään sääntömääräiset asiat sekä keskustellaan kunnallisvaaleihin liittyvistä yhteisistä asioista ja millainen Nurmijärven kunta tulevaisuudessa tulee olemaan Sote uudistuksen jälkeen mitä / mistä valtuutetut päättävät. Kokkolassa 11.11.2016 Antti Hietaniemi Valtuuston puheenjohtaja Todellakin! Kela odottaa toimeentulo tuki hakemusten sumaa joulukuulle Perustoimeentulotuesta on tulossa hakemusmäärältään Kelan suurin etuus. Esillä sääntöjen määräämät asiat. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi VAASAN SOS.DEM. Kunnille jää edelleen vastuu täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Kelan arvioiden mukaan ensi vuonna perustoimeentulotukea saa 320 000 kotitaloutta, joka tarkoittaa yhteensä 495 000 yksittäistä tuensaajaa. Jos olet kiinnostunut ehdokkuudesta niin olet tervetullut paikalle, tai ota muutoin yhteyttä hallituksen jäseniin. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi keskiviikkona 23.11.2016 klo 18.30 Liikeristeys, Kiljavantie 1, 2 krs. Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoitoja peruspalvelukuntayhtymän VALTUUSTON KOKOUS pidetään 28.11.2016 alkaen klo 12 Keski-Pohjanmaan keskussairaalan auditoriossa. 43 10. Metalliliiton hallituksen jäsen Heidi Koivisto alustaa ajankohtaisesta aiheesta. Kokouksessa on paikalla jo ehdokkaiksi ilmoittautuneita SDP:n ehdokkaita. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 Hautauspalvelut KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Kouvolan Työnväenyhdistys ry:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS pidetään Puistoportissa Oikokatu 4:ssä , 23.11.2016 klo.18.00 alkaen. Ihmisten, joilla on ensi vuoden puolelle ulottuva sosiaalitoimiston päätös toimeentulotuesta, ei tarvitse hakea kesken sen voimassaolon uutta päätöstä Kelasta. OSALLISTU JA VAIKUTA PÄÄTÖKSENTEKOON! Kahvitarjoilu! Toimikunta pidetään perjantaina marraskuun 25. Esillä: sääntömääräiset asiat. Perustoimeentulotuki siirtyy kunnista Kelan tehtäväksi tammikuussa. Pöytäkirjan nähtävilläpidosta ilmoitetaan kuntayhtymän ilmoitustaululla ja jäsenkunnille lähetettävällä ilmoituksella. MARRASKUUTA 2016 Säästöpankinranta 2 A, 8. krs, 00530 Helsinki 09 5868 530, muista@sivistysrahasto.fi www.sivistysrahasto.fi Tukea Kulttuurille ja taiteelle Opintoihin ja tutkimustyöhön Lasten ja nuorten toimintaan sekä maakuntahankkeisiin Teatteri Kokoukset LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. 0400-423835 Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. (STT). TERVETULOA KOKOUKSEEN! RTY:n hallitus Vaasan Strömbergin tehtaan työväen ammattiosasto r.y. Toimikunta Tampereen seudun metallityöntekijäin ao 195:n SYYSKOKOUS VALTUUSTON KOKOUS pidetään 29.11.2016 klo 13.00 Tyksin T-sairaalan Risto Lahesmaa -salissa, Hämeentie 11, 20520 Turku. no: 272 EHDOLLE ASETTELUKOKOUS Tiistaina 15.11.2016 klo 15.30 Strömberg ruokala, Strömbergin puistotie 3, 65320 Vaasa. Tervetuloa. Kahvitarjoilu.Tervetuloa. päivänä kello 18.00 alkaen AKT:n kokoustiloissa, osoitteessa Rautatienkatu 10, 6.kerros, Tampere. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella
SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TAMPEREEN TOIMIPISTE »www.sak.fi/alueet Rautatienkatu 10, 7. 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi ?. 020 77 41423 marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA fax. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TURUSSA: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Yliopistonkatu 33 G, 4 krs., 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma–pe klo 9.00–16.00 Metallityöväen Liitto Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Julkistenja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluepäällikkö Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 sähköposti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547 Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043 Vaasanpuistikko 17, 7 kerros, 65100 VAASA puh. sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Metallityöväen liitto ry VAASAN ALUETOIMISTO Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Aluetoimitsija Katja Kaivonen puh. 020 77 41424 AKT:n VAASAN TOIMISTO Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. 020 77 41323, fax 020 77 41330 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Toimisto avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Puistokatu 6 A, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. MARRASKUUTA 2016 Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi »www.facebook.com/Sahkoliitto »www.sahkoliitto.fi Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. 010 7703 640 (vaihde). 040 709 4337 sähköposti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Riikka Antinaho puh. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. 010 770 3700, fax 010 770 3701 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 010 770 3620 »www.akt.fi »www.metalliliitto.fi »www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TURUN TOIMIPISTE Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi puh. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Porin aluetoimitsija Raija Raittio, puh. 020 774 0311 sähköposti: riikka.antinaho@sak.fi Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ VAASAN TOIMIPISTE » www.sak.fi ?. (06) 220 1562 Anne Latva (06) 220 1561 Aluetoimitsija Tuulikki Aikio (06) 220 1560, 0400 762 689 tuulikki.aikio@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 POHJANMAA VAASAN TOIMISTO avoinna ma–pe klo 9–16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö: Marja Salmivuori Toimitsija: Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja: Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila. 44 10. 020 774 0410 »www.sak.fi/Turku ?
2. Lei jon an ja tiik erin ris tey tys 2. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku Ratkaisu Ristikon 43/2016 ratkaisu: Torstaina 27.10. 3. 7. Hel sin gin Ete lär ant aan 3. Kuka poikkeuksellinen henkilö on ehdolla Glamour-lehden vuoden naiseksi. Vol ksw age n 6. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. julkaistun ristikon 10 euron palkinnon voitti Ritva Helander Kokkolasta. Mikä on liikeri. Minkä maiden kolmoiskansalainen on toimintaelokuvanäyttelijä Steven Seagal. 10. Mikä on hakarasara. Onnea voittajalle! 1. Kenestä kertoo elokuva Hymyilevä mies. 9. Guggenheimin säätiö. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 193 7 8. Milloin perustettiin Solomon R. Mille paikalle suunnitellaan Suomen Guggenheimia. 1. 45 10. 5. 8. Mitkä kaksi lintulajia todennäköisesti bongattiin ensi kertaa Suomessa viime viikolla. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Mikä on maailmanhistorian suurin lottovoitto. Mikä automerkki on jättämässä rallin MM-sarjan. USA :n Pow erb alllot on 1,2 8 milj ard ia eur on voi tto viim e tam mik uus sa 10. Nyr kke ilij ä Olli Mäe stä. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron rahapalkinto. Lau laj a ja kan sal ais akt ivi sti Bon o 9. pre eria kah laa ja ja idä npi kkus iep po 7. 6. USA , Ser bia , Ven äjä 4.R uok oka svi 5. MARRASKUUTA 2016 Ristikko 45/2016 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. 4
09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Emmerdale (12) 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin kotona 13.30 Grand Designs – unelma-asunnot 14.30 Ota rahat ja juokse 15.30 Peter uutisvirrassa 16.00 Salatut elämät (12) 16.30 Aarteiden metsästäjät Suomi 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Aikakerroksia Teema-illassa tosiaan piisaa. Osa 1/3. fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Elokuva: Uuno Turhapuro menettää muistinsa (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: F1 Extra 22.45 Elokuva: Fantastic Four (12) 00.55 Eurojackpot, Jokeri ja Lomatonni 01.00 Pitääkö olla huolissaan. Sarjan yleiskuva. Jarmukin pianisti Yle Teema klo 18.30 Koskettavan ajankohtainen tarina kotimaansa pakolaisleirissä toivoa luoneen syyrialaisen pianistin Ayham Ahmadin (kuvassa) paosta Saksaan. Kuudennen albuminsa, rock-ooppera ”Quadrophenian” Who julkaisi yhdeksän vuotta noiden päivien jälkeen, mutta elokuva sen pohjalta viriteltiin vasta 1979 – ja silloinhan rockissa puhalsivat jo uudet, punkin tuulet. Kaiken keskiössä olevan The Who -yhtyeen syntymävuosi eli 1964 sama, jonne Roddamin elokuvan tapahtumat sijoittuvat. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: Formulasirkus 23.05 Pelimies 23.35 Rikoksista pahin (12) 00.35 Ota rahat ja juokse 01.35 Uhka (16) 02.30 Believe (12) 03.30–04.30 Bones (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Pound Puppies 06.45 Lazy Town 07.15 My Little Pony (7) 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds 08.05 Tashi 08.20 Lego Ninjago (7) 08.40 Pound Puppies 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.10 Vaaleanpunainen pantteri 09.20 Eläinsairaala 09.50–10.50 Leijonan luola USA 13.45 Hurja remontti 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.50 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 16.50 Leijonan luola USA 17.50 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Pomo piilossa Suomi 20.00 Talent Suomi 20.58 Keno 21.00 Nieminen & Lahtinen Show 22.00 Kiss Bang Love Suomi 23.00 Liiga: Illan parhaat 23.05 Leijonan luola USA 00.05 Kauppaneuvos Jethro 01.05 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 02.05 Poliisit – kotihälytys (12) 03.05–04.05 Poliisit (7) YLE TEEMA 17.00 Tie Roomaan: Kaksi pientä elefanttia 17.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 18.00 Maastokuvion salattu tarina 19.00 Milanon naisten paratiisi (12) 20.00 Schrödingerin kissa 20.30 Prisma Studio 21.00 Tiededokumentti: Sairauksien keisari 21.55 Kino Suomi: Tomas (12) 23.10–00.45 Camorran miehet (16) YLE TV1 05.55 Prisma Studio 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Kotiin takaisin (12) 10.45 Ruotsin salaiset huoneet 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Perinnemestari 13.05 Naali 13.30 Ryysyrannan Jooseppi (7) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 A-studio: Talk 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Cilla Blackin tarina 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 George Gentlyn tutkimukset (12) 23.30 Uutiset Uutis-Suomi 23.40 Uutiset 23.45–00.15 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Samsam 06.59 Nalle 07.08 Kati ja Töppö 07.20 Ystäväkirja 07.24 Nelli ja Noora 07.32 Pikku Kakkosen posti 07.38 Petrin tiikeritarinat 07.49 Kaapo 08.16 Galaxi 08.17 Late Lammas 08.24 Villit futarit (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Matkakumppanit 10.30 Unelmakoti 11.30 Isojen kissojen jäljillä 12.00 Menestyksen hinta 13.00 Moottori mylvii ja kumi käryää 13.30 Tanskan toisenlaiset frendit 14.00 Koiramies kiertää Färsaarilla 14.30 Merta päin! 15.00 XL-sukupolvi 15.30 Kioski 16.00 Niklaksen keittiössä 16.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 17.00 Pikku Kakkonen 17.57 Pikku Kakkosen postipyyntö 18.00 Pikaluistelun MC 18.30 Noin viikon uutiset 19.00 Nenäpäivä-show 2016 00.00 Downshiftaajat (12) 00.40 Girls (16) 01.10 Rauhassa – Egotrippi 02.00 Hello Ladies (12) 02.30–04.00 Yle FOLK MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55. The Whon voimavokalisti Roger Daltrey on vetreässä vedossa kitaristi Pete Townshendin kanssa vuoden 2013 konserttitaltioinnissa.. 19.59 Tietoisku: Isyysloma 20.00 Villen keittiö 30 minuutissa 20.30 Tervetuloa ja...osanottomme 21.00 Kino: Tuntemattomat sankarit (12) 23.20–01.15 Mr. Kimmo selvittää millainen uhka turistimassat ovat hauraalle luonnolle. 1960-luvulle sijoittuva tosipohjainen minisarja, jossa konekirjoittajatar Priscilla White nousee monien vaiheiden kautta maailmantähdeksi. Ohjelma sai Kultainen Praha -festivaalin pääpalkinnon syyskuussa 2016. Jääkarhu on Huippuvuorten saariryhmän turistivetonaula. Elokuvan päälle nähtävä konserttitaltiointi, jossa Who soittaa Quadrophenia-tupla-albumin kokonaan läpi, taas on vuodelta 2013, jolloin puolet Whon kvartetista oli jo manan majoilla. LAUANTAI 12.11. 46 10. PERJANTAI 11.11. Dynamite: The Rise of James Brown Lauantain Teemailta on kiinnostava moninkertaisena ajankuvana, tylsempi elokuvaelämyksenä ja parhaimmillaan konserttitaltionnissa. 10 11 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Viikon vinkki ROLF BAMBERG Muistoja mod-kulttuurista Teemailta: Mods! Yle Teema klo 21.00 Cilla Blackin tarina Yle TV1 klo 19.00 (Cilla). O: Günter Atteln. 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Suomen surkein nikkari 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin kotona 13.30 Maajussille morsian 14.30 Middle 15.00 Pitääkö olla huolissaan. 02.00 Sinulle on postia 03.00–04.00 Bones (16) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.45 Lazy Town 07.15 My Little Pony 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds Toons 07.55 Angry Birds Piggy Tales 07.58 Angry Birds Stella 08.05 Tashi (7) 08.20 Lego Ninjago 08.40 Transformers Rescue Bots (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri 09.20 Eläinsairaala 09.50–10.50 Leijonan luola USA 13.45 Hurja remontti 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.50 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 16.50 Kauppaneuvos Jethro 17.50 Hauskat kotivideot 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Vain elämää 22.25 Keno 22.30 Mikael Gabrielin elämä 23.30 Liiga: Illan parhaat 23.35 Elokuva: Jotkut tytöt 01.30 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 02.30–03.40 Ray Donovan (16) YLE TEEMA 17.00 Tie Roomaan: Kaksi pientä elefanttia 17.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 18.00 Toinen ovi 18.30 Valitut sanat: Väisänen & Saarikoski 19.00 Elävä arkisto: Isänpäivä 19.02 Tiedätkö miten me vartumme 19.14 Muistatko: Tuotiin veli 19.28 Eilen – tänään – huomenna: onko isä äiti. LAUANTAI 12.11. Katoava Pohjola: Turistien taivas Yle TV1 klo 18.45 Arktisen matkailun suosio on kasvanut, ja rahalla pääsee maailman pohjoisimpiin kolkkiin. fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. Sen sijaan tapahtuma-aikansa (1964) tunnelmien ja ilmiöiden kuten mod-kulttuurin kuvaajana se on varsin viihdyttävä puhumattakaan kiehtovasta äänimaisemastan. Kuvassa Cilla Black (Sheridan Smith). Oliko kuuluisuus vaivan arvoinen. Robert Dimeryn kokoamalle varsin varteenotettavalle tiiliskiviantolgialle ”1001 albumia, jotka jokaisen on kuultava edes kerran eläessään” mahtuu komeasti viisi Who-albumia, mutta Quadrophenia ei ole niiden joukossa. Albumina Quadropheniaa ei kovin usein jaksaisi kuunnellakaan, mutta Wembley Arenan näyttävästi visualisoitu konserttitaltionti on hyvinkin katsomisen väärti. Illan aluksi nähtävää Frank Roddamin ohjaamaa elokuvaa ”Quadrophenia – 60-luvun kapinalliset” vaivaa pinnallisuus ja löysästi kirjoitetut roolihahmot. Bändin musiikilliset aivot Pete Townshend ja Roger Daltrey olivat (ja ovat yhä) onneksi hengissä, ja konsertissa vallan lujassa vedossa. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Huippukokki landella 21.00 Pitääkö olla huolissaan. Vuonna 1975 ilmestynyt yhtyeen toinen rock-oopperaluomus ”Tommy” sen sijaan kirjaan mahtuu. MARRASKUUTA 2016 YLE TV1 05.55 MOT: Unohdetun kansan kuritus 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Kotiin takaisin (12) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Oddasat 12.35 Perinnemestari 13.05 Örin – viimeinen jokisuisto 13.30 Maaret – tunturien tyttö 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kahden keikka (12) 20.00 Kuningaskuluttaja 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Turkki – pelon valtakunta 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Nousuvesi (16) 23.55–00.25 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Lilli ja kukkaisystävät 07.03 Ilmojen kunkut 07.08 Laura 07.20 Tilda ja hänen ystävänsä 07.32 Humps 07.39 Lauri kilpa-auto 07.49 Muista laulaa 07.55 Anniina Ballerina 08.23 Galaxi 08.24 Miika (7) 08.35 Kesäleiri (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Sivutiellä luonnossa 10.30 Downshiftaajat (12) 11.10 Parturin Amerikan-matka 11.30 Niklaksen keittiössä 12.00 Menestyksen hinta 13.00 Unelmakoti 14.00 Matkakumppanit 14.30 Rachel Khoo: Ruokatuliaisia maailmalta 15.00 Lähiö – Reunalla 15.30 Marja Hintikka Live 16.19 Lähiö: Sara Chafak 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 17.57 Pikku Kakkosen postipyyntö 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Maailman nopein mies 20.00 Alias Lönnrot 20.30 Pulkkinen 21.00 Noin viikon uutiset 21.25 Kimmo (7) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Kioski 22.30 Villi kortti 23.20 Alias Lönnrot 23.50–00.45 Boardwalk Empire (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55. LAUANTAI 12.11
09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Jamie Oliverin kotona 11.05 Formula 1: osakilpailu 13.30 Lentävät koirat 14.30 Tähdet, tähdet 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Huippukokki landella 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 00.35–01.05 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Hei Taavi 07.00 Karhunpaini 07.07 Ludovic 07.20 Hilla ja avaruuden Eetu 07.30 Askarrellaan 07.36 Timppa 07.46 Sasu 07.57 Me Peltiset 08.02 Vekarat! 08.29 Galaxi 08.30 Viidakkojytä 08.35 Karvinen (7) 08.50 Erätulilla – kalavesillä 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Koiramies kiertää Färsaarilla 10.30 Muuttoapua uusperheelle 11.30 Merta päin! 12.00 Menestyksen hinta 12.28 Menestyksen hinta 13.00 Riistametsällä 13.40 Parturin Amerikan-matka 14.00 Paloautolla Oslosta Mongoliaan 14.30 Moottori mylvii ja kumi käryää 15.00 Lähiö – Reunalla 15.30 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 16.00 Kimmo (7) 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 17.57 Pikku Kakkosen postipyyntö 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Rachel Khoo: Ruokatuliaisia maailmalta 19.30 Lähiö – Reunalla 20.00 Uusi Päivä 20.30 Alias Lönnrot 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Uusi Sherlock (12) 23.30–23.59 Alias Lönnrot MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55. 10.10 Uusi Kino: Kissanloukku (12) 10.50 Valitut sanat: Väisänen & Saarikoski 11.20 Kantapöytä 12.20 Prisma Studio 12.50 Pienet suuret tytöt 13.40 Uroot 13.50 Tiededokumentti: Sairauksien keisari 14.45 Historia: Latinalaisamerikkalaiset 15.40 Jäitä hattuun (12) 16.10 Yle Live: Hozier 17.00 Villen keittiö 30 minuutissa 17.30 Italia, tyttöystävä koomassa 18.30 Jarmukin pianisti 19.00 Puccini: Gianni Schicchi 20.00 Historia: Afroamerikkalaiset 21.00–00.32 Teemalauantai: Mods! 21.00 Quadrophenia – 60-luvun kapinalliset (16) 22.55–00.30 The Who – Quadrophenia Live YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Katoava Pohjola: Turistien taivas 09.00 Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.38 Prisma Studio 13.05 Norsunluukoira 13.35 Historia: Amerikkalainen komendantti 14.30 Uutisvuoto 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Hercule Poirot: Teetä kolmelle (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Eränkävijät 18.45 Arto Nyberg 19.30 Midsomerin murhat (12) 20.15 Ruotsalaisia salaisuuksia 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Sorjonen (16) 22.05 Nousuvesi (16) 22.50 Ykkösaamu 23.30–00.30 Tanskalaisten antiikkiaarteita YLE TV2 07.45 Unna Junná 08.00 Pikku Kakkonen 08.01 Nimipäiväonnittelu 08.03 Hyrräpäät 08.15 Killi ja Kiki 08.21 Dinojuna 08.46 Fluugalaiset 09.00 Galaxi 09.01 Galaxi Play 09.21 Tenavat (7) 09.28 Hevostähdet 09.36 Merten syvyyksissä (7) 10.00 Uusi Päivä 10.30 Ihanat autot 10.45 Urheiluviikonloppu 10.50 Alppihiihdon MC Levi 2016 12.30 Urheiluviikonloppu 12.40 Pikaluistelun MC 13.50 Alppihiihdon MC Levi 2016 15.30 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 15.55Jalkapallon MM 2018 karsinta 16.30 Villi kortti 17.20 Parturin Amerikan-matka 17.40 Kioski 18.10 Rauhassa – Egotrippi 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Matkapassi: Indonesia 20.00 Maailman nopein mies 20.50 Luottomies 21.00 Odyssey (16) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Marja Hintikka Live 22.55 Lähiö – Reunalla 00.20 Girls (16) 00.45–01.30 VICELAND: States of Undress MTV3 08.05 Pororo 08.20 Hello Kitty – Paratiisi 08.35 Seikkailija Dora 09.00 Pokémon (7) 09.25 Thunderbirds (7) 09.55 Loton ja Jokerin tulokset 10.00 Elixir Fitness 10.30 Elixir Life 11.00 Huippukokki landella 12.00 Suomen surkein nikkari 13.00 Aarteiden metsästäjät Suomi 14.00 Löytäjät 14.30 Ex-Onnelliset (7) 15.30 Metsällä 16.30 MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat 17.00 Piilokamera 17.30 Posse 18.55 Naapurit-tuloslähetys 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 MTV Sport: F1 Extra 19.30 Tähdet, tähdet 21.00 Roba (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Formula 1: osakilpailu 23.35 MTV Sport: F1 Extra 23.45 Americans (16) 00.45 Bosch (12) 01.45 Kallista kipua (7) 02.45 Bones (12) 03.45–04.40 Rikoksista pahin (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 06.45 Pound Puppies 07.10 Lazy Town 07.35 Lego Legends of Chima (7) 08.00 Angry Birds Toons 08.03 Angry Birds Piggy Tales 08.05 Angry Birds Stella 08.12 Sonic Boom (7) 08.25 Lego City (7) 08.30 Lego Ninjago (7) 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Jaksa paremmin 09.30 Panttilainaamo Louisiana 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 MM-ralli: Ennakko, Australia 11.00 MasterChef Australia 13.40 Elokuva: Pojasta mieheksi (7) 15.50 Pomo piilossa Suomi 16.50 Nieminen & Lahtinen Show 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. 10.56 Tietoisku: Isyysloma 11.00 Jacob Jensen – muotoilun mestari 11.30 Jarmukin pianisti 12.00 Puccini: Gianni Schicchi 13.00 Sunnuntaisin 13.15 Eikö olekin mukavaa. 00.05 Leijonan luola USA 01.05 Pomo piilossa Suomi 02.05 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 03.05–04.05 Poliisit YLE TEEMA 17.00 Tie Roomaan: Kaksi pientä elefanttia 17.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 18.00 Rubensin XL-naiset 19.00 Velvet – muotitalon tarina 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Mustan huumorin pioneeri Moms Mabley 21.00 Historia: Afroamerikkalaiset 21.55 Elävä arkisto: Kansanparannus 21.57 Loitsu ja rukous 22.24 Katoavat ammatit: Kuppari 22.42 Kotimaan kasvot: Kalevalainen kansanparannus 23.00–23.50 Mestariteoksen tarina: Te tamari no atua YLE TV1 05.55 Akuutti 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Kotiin takaisin (12) 10.45 Ruotsin salaiset huoneet 11.00 Uutiset 11.05 Uutisikkuna 12.35 Luontoretkellä: Norjan tunturipeurat 13.25 Radio tekee murron (7) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio viittomakielellä 16.20 MOT 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00–19.44 Prisma: Uneton Amerikka 20.00 Prisma Studio 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Inhimillinen tekijä 22.50 Uutiset Uutis-Suomi 23.00 Uutiset 23.05 Ulkolinja: Turkki – pelon valtakunta 00.00–00.30 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Tiketi Tok 07.04 Taitoset 07.09 Tie tähtiin 07.20 Babar ja Badun seikkailut 07.33 Urpo ja Turpo 07.42 Ella ja Aleksi 07.49 Jussin matkat 08.00 Puu Fu Tom 08.25 Galaxi 08.26 Tenavat (7) 08.33 Joraavat juurikkaat 08.36 Aika härdelli! (7) 08.50 Erätulilla – kalavesillä 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 10.30 Paloautolla Oslosta Mongoliaan 11.05 Uutisikkuna 12.35– 13.33 Puk ja Herman Tanskan saaristossa 13.50 Matkalla maailmalla 14.30 Alias Lönnrot 15.00 Lähiö – Reunalla 15.30 Villi kortti 16.20 Luottomies 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kanjonien kutsu 19.30 Lähiö – Reunalla 20.00 Uusi Päivä 20.30 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 21.00 Downshiftaajat (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 VICELAND: States of Undress 22.45 True Blood (16) 23.40–00.10 Seksiministeriö MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi: Omat rahat 06.55 Huomenta Suomi jumppa 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. 47 10. 07.09 Ryhmä Hau 07.33 Puuharit 07.45 Etsi viisi virhettä 07.49 Kasper ja Liisa 08.00 Katti Matikaisen kirjamylly 08.09 Niksi-Nella 08.19 Galaxi 08.20 Milin miljoona kysymystä (7) 08.27 Lohikäärmeratsastajat (7) 08.50 Erätulilla – kalavesillä 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Noin viikon uutiset 10.30 Nenäpäivä-show 2016 15.30 Uusi Päivä 15.58 Uusi Päivä 16.26 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kioski 19.30 Lähiö – Reunalla 20.00 Uusi Päivä 20.30Kimmo (7) 21.00 Marja Hintikka Live 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Rauhassa – Pariisin Kevät 22.50 Bates Motel (16) 23.30–00.20 Game of Thrones (16) 00.20 MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Duunikunto 06.55 Huomenta Suomi jumppa 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin kotona 13.30 Pomo piilossa 14.30 Posse 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Maajussille morsian 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale 10.05 Emmerdale 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin kotona 13.30 Rikas ja rakas 14.00 Elixir Fitness 14.30 Elixir Life 15.00 Sinulle on postia 16.00 Salatut elämät (12) 16.30 Aku ja 7 ihmettä (7) 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Lento (16) 23.50 Liiga: Illan parhaat 23.55 Elokuva: Shanghai Noon (12) 02.10 Kiss Bang Love Suomi 03.05 Poliisit (7) 03.30 Poliisit (7) 04.00–05.00 Ray Donovan (12) YLE TEEMA 10.00 Eikö olekin mukavaa. 13.30 Schrödingerin kissa 14.00 Milanon naisten paratiisi (12) 14.52 Milanon naisten paratiisi (12) 15.41 Milanon naisten paratiisi (12) 16.40 Francon jälkeen Alcantaran perhe (7) 18.00 Kino Klassikko: Kirjava satama (12) 19.40 Tervetuloa ja...osanottomme 20.15 Bergmanin videot (12) 21.00 Michael Jackson ja Off the Wall 22.30–12.00 Yle Live: Eagles of Death Metal YLE TV1 05.55 Kuningaskuluttaja 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Eränkävijät 10.00 Kotiin takaisin (12) 10.45 Ruotsin salaiset huoneet 11.00 Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Jumalanpalvelus 12.10 Stavanger-aluksen viimeinen matka 12.50 Perinnemestari 13.20 Ruusu ja kulkuri (7) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.05 Arto Nyberg 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Akuutti 19.00 Historia: Stalinin ja Trotskin taistelu 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Murha Meksikossa 22.25 Uutiset Uutis-Suomi 22.35 Uutiset 22.40 Scott & Bailey (12) 23.30 George Gentlyn tutkimukset (12) 01.00 Uutisikkuna YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Taikakaruselli 07.04 Mitä ihmettä. fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. MARRASKUUTA 2016 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Salattu Italia 09.00 Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Seniori työssä 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Dokumenttiprojekti: Takaisin pintaan 14.05 Prisma: Täydellinen laihdutuskuuri. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (12) 20.05 Sinulle on postia 21.00 Aku ja 7 ihmettä (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Billions 23.45 NCIS: New Orleans (12) 00.45 Americans (12) 01.45 Aku ja 7 ihmettä (7) 02.45–03.45 Bones (16) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers (7) 06.45 Lazy Town 07.15 My Little Pony (7) 07.35 Sonic Boom 07.50 Angry Birds 08.05 Tashi (7) 08.20 Lego Ninjago (7) 08.40 Transformers (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.20 Eläinsairaala (7) 09.50–10.50 Leijonan luola USA 13.45 Hurja remontti 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.50 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 16.50 Leijonan luola USA 17.50 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Kauppaneuvos Jethro 20.00 Kadonneen jäljillä 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Arman LIVE 23.00 Liiga: Illan parhaat 23.05 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Maajussille morsian 21.00 Ex-Onnelliset (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Roba (12) 23.35 Kohde (16) 00.35 Extant (12) 01.35 Bones (16) 02.35–03.35 Bosch (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.45 Lazy Town 07.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.35 Sonic Boom 07.50 Angry Birds Toons 07.55 Angry Birds Piggy Tales 07.58 Angry Birds Stella 08.05 Tashi (7) 08.20 Lego Ninjago (7) 08.40 Transformers Rescue Bots (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri 09.10 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.20 Eläinsairaala 09.50– 10.50 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 13.45 Hurja remontti 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.50 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 16.50 Leijonan luola USA 17.50 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Kadonneen jäljillä 20.00 Kauppaneuvos Jethro 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Kulman pojat (12) 22.45 Nieminen & Lahtinen Show 23.45 Mikael Gabrielin elämä 00.45 Leijonan luola USA 01.45 Kanadan rajalla 02.15 Kanadan rajalla 02.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 03.45–04.45 Kauppaneuvos Jethro YLE TEEMA 04.00 Teematieto 17.00 Tie Roomaan: Kaksi pientä elefanttia 17.45 Historia: Latinalaisamerikkalaiset 18.40 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 20.00 Valitut sanat: Khemiri & Pulkkinen 20.30 Jäitä hattuun (12) 21.00 Mustan huumorin pioneeri Moms Mabley 21.55 Kino: Ainoastaan naisille (7) 22.55 Uusi Kino: Hietsu 23.01 Uusi Kino: Matkamuistoja 23.35–23.58 Jeanne d’Arc (12) YLE TV1 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Kotiin takaisin (12) 10.45 Ruotsin salaiset huoneet 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Ilveksiä ja ihmisiä 13.25 Syntipukki 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Kuningaskuluttaja 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Salattu Italia 19.45 Näin Norjassa 20.00 Norsunluukoira 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Poldark (12) 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Kotikatsomo: Sorjonen (16) 23.45 Prisma: Täydellinen laihdutuskuuri. 20.00 Talent Suomi 20.58 Keno 21.00 Elokuva: 22 Jump Street (12) 23.15 Elokuva: Rambo (18) 01.10 Poliisit – kotihälytys (12) 03.10–04.15 Ray Donovan (12) YLE TEEMA 10.00 Elävä arkisto: Isänpäivä 10.02 Tiedätkö miten me vartumme 10.14 Muistatko: Tuotiin veli 10.28 Eilen – tänään – huomenna: onko isä äiti. 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Eränkävijät 16.00 Downton Abbey (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Pokka pitää 18.45 Katoava Pohjola: Turistien taivas 19.30 Midsomerin murhat (12) 20.15 Ruotsalaisia salaisuuksia 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 21.45 Ylikomisario Banks (16) 23.15–00.50 Hercule Poirot: Viisi pientä possua (12) YLE TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu 07.47 Pikku Kakkosen posti 07.54 Franklin ja ystävät 08.07 Sanni Sateenkaari 08.20 Rikun ja Ramin outo tapaus 08.34 Oktonautit 08.47 Petteri Kaniini 09.00 Galaxi 09.01 Unelmien koulukuva 09.21 Hullabalooba (7) 09.26 Törmäyskurssi 09.28 Lassie (7) 09.51 Late Lammas 10.00 Marja Hintikka Live 10.50 Urheiluviikonloppu 10.55 Alppihiihdon MC Levi 2016 12.30 Urheiluviikonloppu 12.50 Pikaluistelun MC 13.50 Alppihiihdon MC Levi 2016 15.15 Palloilua: Lentopalloa 16.30 Palloilua: Lentopalloa 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Noin viikon uutiset 19.35 Kimmo (7) 20.00 Villi kortti 20.50 Luottomies 21.00 Jalkapallon MM 2018 karsinta: UKR FIN 00.00 Jalkapallon MM 2018 karsinta 00.30 Odyssey (16) 01.10–02.38 Yle FOLK MTV3 08.00 Pororo 08.15 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.35 Seikkailija Dora 09.00 Pokémon (7) 09.30–10.00 Thunderbirds (7) 10.30 Salatut elämät (12) 11.00 Salatut elämät (12) 11.30 Salatut elämät (12) 12.00 Salatut elämät (7) 12.30 Salatut elämät (7) 13.00 Elokuva: Karvinen 2 (7) 14.35 Great Halloween Fright Fight 15.30 Tähdet, tähdet 17.01 MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat 17.30 MTV Sport: Lauantairavit 18.30 Teknavi 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.20 MTV Sport Uutiset 19.30 Posse 21.00 Pelimies 21.30 Solsidan (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: F1 Paalupaikka 23.05 Elokuva: Wallander: Heikkous (16) 00.55 MTV Sport: F1 Extra 01.05 Pelimies 01.35 Bones (12) 02.35–03.35 Aku ja 7 ihmettä NELONEN 05.00 06.00 Bubble Guppies 06.25 Pound Puppies (7) 06.45 Pound Puppies 07.10 Lazy Town 07.35 Lego Legends of Chima (7) 08.00 Angry Birds 08.11 Sonic Boom (7) 08.23 Sonic Boom (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Elokuva: Huisi hai (7) 10.40 MasterChef Australia 13.00 Elokuva: Poika ja Smitty (7) 14.50 Nieminen & Lahtinen Show 15.50 Sukulan suojatit 16.50 Talent Suomi 17.50 Talent Suomi 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Suomen surkein nikkari 21.00 Aarteiden metsästäjät Suomi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 MTV Sport Uutiset 22.45 Teknavi 23.15 Myytinmurtajat 00.15 Bear Grylls – selviytyjien saari USA 01.10 Aarteiden metsästäjät Suomi 02.10 Kuuma laki (12) 03.10–04.10 Bones (16) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.45 Lazy Town 07.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds Toons 07.55 Angry Birds Piggy Tales 07.58 Angry Birds Stella 08.05 Tashi (7) 08.20 Lego Ninjago (7) 08.40 Transformers Rescue Bots (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri 09.10 Vaaleanpunainen pantteri 09.20 Eläinsairaala 09.50–10.50 Leijonan luola USA 13.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 14.55 Hyvät kaupat 16.05 Leijonan luola USA 17.05 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Ummikot ulkomailla 20.58 Keno 21.00 Sukulan suojatit 22.00 Hottikset 2.0 23.00 Liiga: Illan parhaat 23.05 Kadonneen jäljillä 00.05 Kiss Bang Love Suomi 01.05 Leijonan luola USA 02.05 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 03.05 Poliisit – kotihälytys (12) 04.05–04.35 Poliisit (7) YLE TEEMA 04.00 Teematieto 17.00 Tie Roomaan: Kaksi pientä elefanttia 17.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 18.00 Kantapöytä 19.00 Velvet – muotitalon tarina 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Mestariteoksen tarina: Te tamari no atua 20.50 Tarjoilin Dalille 21.00 Villen keittiö 30 minuutissa 21.30 Kino: Phoenix (12) 23.05 Jäitä hattuun (12) 23.35–23.58 Puhelu 12 13 14 15 16 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO
Se on noin 12,5 prosenttia ammatillisen koulutuksen rahoituksesta. Hallitus on nyt säästötoimillaan kuristamassa ammatillisen koulutuksen tietä työelämään. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 20.45 Myöhäisillan kamarimusiikki 10 vuotta 21.40 Syödään ensin! Pyhä anoreksia 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Kumiveneen varassa – pakko paeta. Se kampasi kaikki kaljutkin päät ja piiskasi madot maasta. Yle Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Laulun paikka: Kuoronjohtaja Marjukka Riihimäki 70 vuotta 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kuuta ei ole! Meidän mieltämme ohjaillaan! 17.40 Syödään ensin! Uskonnollinen ruoka 18.00 Kuunnelman esittely 18.20 Radioteatteri esittää. SUNNUNTAI 07.00 Yle Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana säveltäjä Magnus Lindberg 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho: Kalle Päätalo tulee taas! 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Yle Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Kuusamon kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Kuusamon kirkosta 11.00 Jumalanpalvelus Rauman Pelastusarmeijasta 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Kiveen hakatut: Tauno Palo 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatteri liikkeellä: Maisema tänä iltana 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita: Osat vaihtuu 18.50 Kuuluttajan vieras 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.05 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10–06.00 Yöklassinen. Mansikkapaikka 22.55 Kymmenen teesiä yksinäisyydestä: Yksinäisyys on suurinta köyhyyttä 23.10–06.00 Yöklassinen. Se sanoi: ”Pieni.” ja taisi olla kokolailla oikeassa. 48 10. Yle Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Aristoteleen kantapää 17.45 Ykkösvieras: 18.00 Kuuta ei ole! Meidän mieltämme ohjaillaan! 18.20 Radioteatteri esittää. 18.00 Ehtookellot: Tuusulan kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Runoja ja musiikkia maailmalta 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Leikola ja Lähde 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen. Mansikkapaikka 18.10 Kymmenen teesiä yksinäisyydestä: Yksinäisyys on suurinta köyhyyttä 18.20 Radioteatteri esittää. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Suomalainen barokkiorkesteri ja Sergeyn vuodenajat 21.00 Pjotr Tshaikovskin Vuodenajat 21.45 Puheenvuoroja 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05–23.05 Ajassa soi 23.10–06.00 Yöklassinen. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla: Kehtolaulujen syleilyyn 19.45 Etnoilta: Keinuva talo – vieraina juhlavuottaan viettävät Jemina ja Selina Sillanpää 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Paul Temple ja Valentinen tapaus, osa 9/16 21.50 Etnohetki 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Elämää suuremmat elokuvat. Se väänsi rantojen männyt vinoon ja niiden oksien varikset vaakasuoraan. MARRASKUUTA 2016 007443-1645 TORSTAI YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Aakkosissa ei riitä tarpeeksi monta uuta, eikä niin monen kokoista. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 92. Hallitus haluaa säästää ammatillisesta koulutuksesta 190 miljoonaa euroa. 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Se työnsi meren maalle ja kipparit kuoppaisiin poukamiin. LAUANTAI 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti 20.00 Väliajalla vieraina konsertin taiteilijoita 20.25 Konsertti jatkuu 21.05 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras: 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita: Osat vaihtuu 22.55 Kuuluttajan vieras 23.10–06.00 Yöklassinen. Yle Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Puheenvuoroja 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Paul Temple ja Valentinen tapaus, osa 9/16 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Radioteatteri esittää: Kuunnelman tiet 12/13. Piru hiipii mieleen: onko tarkoituksena vähentää duunareita työelämästä vai vähitellen pakottaa kaikki vähintään ammattikorkeakoulutuksen tasoiseen opetukseen. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 93. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 94. Mun luonto TIMO SPARF. Kaksi laumaa. Tämä linjaus olisi kivetty väliinputoajilla, etenkin niillä pojilla, joille ammatillinen koulutus on tähän saakka tarjonnut käytännönläheisen opiskelumahdollisuuden kirjapänttäämistä vaativien opintojen asemesta. PERJANTAI 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän Yle radio 1 10.11.–16.11.2016 mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Elinikäisestä oppimisesta puhutaan paljon. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 95. KESKIVIIKKOI 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Ammatillisesta koulutuksesta säästäminen on jälleen uusi esimerkki hallituksen kapea-alaisesta suhtautumisesta koulutukseen. TIISTAI 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 11.00 Valkoista valoa 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 23.10–06.00 Yöklassinen. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 96. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri liikkeellä: Maisema tänä iltana 20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.10–06.00 Yöklassinen. Aikamoinen siivu, verrattuna myös muiden koulutussektoreiden leikkauksiin. Yle Uutiset ja sää 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudion kuoromarraskuu 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Elämää suuremmat elokuvat. Yle Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kirjakerho 18.00 Romano mirits 18.20 Radioteatteri esittää. MAANANTAI 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana säveltäjä Magnus Lindberg 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kultakuumeen konvehtirasia 18.00 Musiikkikamari 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää. Hallitus haluaa kaikista insinöörejä tai väliinputoajia Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Se sanoi: ”Puuh!” No, höpö höpö. Pääasia että leikataan, vaikka laadukas koulutus on monessa tapauksessa edellytys Suomen tulevaisuuden menestykselle