Demokraatti 10.12.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 1,20 e (sis.alv) TORSTAI 10. Lehtikuva / Martti Kainulainen. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. JOulukuuTA 2015 120 vuotta Tarja Filatov välikysymyksessä: Hallitus vaarantaa neuvottelutien ...6 SAK: Hallitus rikkoo ihmisoikeuksia ...3 Potkut kävivät kalliiksi Aalto-yliopistolle ...25 STTK:n Palola haluaa uudistaa ay-liikkeen STTK:n Palola haluaa uudistaa ay-liikkeen Takaisin kuskin paikalle! Takaisin kuskin paikalle! ...4–5 STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ja pääministeri Juha Sipilä puhuivat molemmat sopimisen puolesta STTK:n valtuustossa. N:o 188, 007443-15-50
10.12. 0200 55888 . Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki toimitus@demokraatti.fi ilmoitukset@demokraatti.fi tilaajapalvelu@demokraatti.fi etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Lisätietoja: www.demokraatti.fi Mikkeli Uutistoimitus 050 5543430 3 SAK: Hallitus rikkoo ihmis oikeuksia 4–5 Palola ravistelee ay-liikettä, pääkirjoitus 6–7 Välikysymys: Hallitus vaarantaa neuvottelutien 8–9 Sibeliuksesta tuli koko kansan omaisuutta 10–11 Nordic noir – julmaa 12–13 White Nights – ruokaa ja sirkusta 14–15 Kirjavisa 16–17 Valkoisen öljyn vallassa 18–21 Kutsumuksena kausityö Digitaalisuus avaa portit ihmisten vuorovaikutukselle, joka toimii sitä paremmin, mitä enemmän empatiaa yhteisöstä löytyy. Ukrainan on määrä maksaa kolmen miljardin dollarin velka vuodenvaihteeseen mennessä. Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: puh. 0200 30011 . Maa on lähes vararikossa. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: 09 701 041 (vaihde) Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Suomi ei hyväksy EU:n komission aikei ta aselainsäädännön kiristämisestä, sanoo puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.). Lehden mukaan Merkel on puuttunut peliin aina, kun Eurooppaa on uhannut vakava kriisi tänä vuonna. n Angela Merkelistä Time-lehden vuoden henkilö. 0200 71000 . Tampere ja ympäristö: puh. Venäjällä presidentti Vladimir Putin on määrännyt maan hallituksen haastamaan Ukrainan oikeuteen, jos Ukraina ei maksa velkojaan Venäjälle. Lehti ylistää Merkelin johtajuutta muun muassa Euroopan pakolaisja talouskriiseissä. Muu Suomi: puh. Pohjanmaa, varhaisjakelu: puh. Ehdotus sotilasaseita muistuttavien, lippaallisten itselataavaa kertatulta ampuvien siviiliaseiden kieltämisestä tehtiin Pariisin terrori-iskujen jälkeen. Päätoimittaja: Mikko Salmi Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. Mikael Jungner Twitterissä Demariedustaja jyrisee: ”Mostagh Yaghoubi edustaa Suomea, rasistit eivät” Teemu Hirvonen Twitterissä 22–23 Työväentalo teltassa 24–25 Joulurauhaa possuille, Sarjakuvat 26–27 Yhdistystoiminta, radio ja tv 28 Vihellys Uutiset Arki Demokraatti.fi Elämänmeno Uutiskertaus n Puolustusvaliokunta: Vapaaehtoisen maanpuolustuskyvyn ylläpito vaarassa. Reaktorin mukaan pitkän aikavälin tavoite on tukea Euroopan avaruusjärjestön Esan tavoitetta rakentaa tukikohta kuun pimeälle puolelle.. Time-lehti on nimennyt Saksan liittokanslerin Angela Merkelin vuoden henkilöksi. Venäjän valtiovarainministeri sanoi aiemmin päivällä, että Ukrainalla on kuun loppuun asti aikaa joko maksaa tai hyväksyä Putinin esittämä velkojen uudelleenjärjestelyohjelma. Myös eduskunnan puolustusvaliokunta pitää välttämättömänä muutosten saamista aikaan ehdotetun kaltaiseen asedirektiiviin. 0800 96675 . n Putin: Ukraina oikeuteen, jos velkoja ei makseta. Nimipäivät tänään: Jutta (ruots.) Judit, Jutta -7...-4 -3...4 5...7 Aurinko nousee: Helsingissä 9.12 Oulussa 10.12 Aurinko laskee: Helsingissä 15.14 Oulussa 14.09 Nimipäivät huomenna: Tatu, Daniel, Taneli (ruots.) Daniel, Dan, Daniela Päivä kuvana Lehtikuva / Tero Junkkila Teknologiayritys Reaktor kertoo laukaisevansa Suomen ensimmäisen kaupallisen satelliitin avaruuteen ensi syksynä
– Hallituksen tavoite on edistää yritysten kilpailukykyä. ”Hallituksella vakava ristiriita – pakkolait polkevat ihmisoikeuksiamme” SAK kiistää hallituksen perusteet Suomen suurin palkansaajakeskusjärjestö SAK kiistää hallituksen esittämät perustelut ihmisoikeuksien rajoittamiselle pakkolakien kautta. IHMISOIKEUD ET Työterveyslaitos tyrmää hallituksen kilpailukykypaketin Työterveyslaitos moittii hallituksen kilpailukykypakettiin sisältyvää ehdotusta sairauspoissaoloajan palkan leikkaamisesta. Kilpailukykypaketin lausuntoaika on päättynyt tänään. – On selvää, että ammattiliitot pyrkivät työehtoneuvotteluissa kompensoimaan pakkolakiheikennykset palkankorotuksilla. – Hallitus ei myöskään ota huomioon pakkolakien haitallista vaikutusta työllisyyteen lyhyellä aikavälillä, joka osaltaan lisää julkisia kuluja. Ammattiliittojen oikeus työehtoneuvotteluihin ilman ylärajaa on ihmisoikeus, SAK:n lakimies Jari Hellsten huomauttaa. Laitos toimitti lausuntonsa hallituksen kilpailukykypaketista tänään työja elinkeinoministeriöön. – Hallituksen pakkolakiesitys on vakavassa ristiriidassa perustuslain, EU-oikeuden ja Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten kanssa. Se vie käytännössä pohjan hallituksen odottamilta työllisyysvaikutuksilta ja niihin perustuvalta kestävyysvaje arviolta. STT SAK:n Rahkola hämmästelee hallituksen oletusta, ettei työehtojen heikennyksillä olisi vaikutusta palkkaneuvotteluihin. Kyseiset toimenpiteet kuitenkin kohdistuisivat eniten julkisen sektorin naisvaltaisiin matalapalkkaisiin ammatteihin, Työterveyslaitos kummastelee lausunnossaan. Rahkola huomauttaa, että epäsuorien säästöjen toteutuminen on hyvin epävarmaa. Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK arvioivatkin keskiviikkona työja elinkeinoministeriölle jättämässä lausunnossaan, että pakkolait heikentävät julkista taloutta alkuvaiheessa jopa 930 miljoonalla eurolla vuodessa. 3 10.12.2015 UUTISET . Lait vaikuttavat toteutuessaan merkittävästi muun ”Hallitus ei myöskään ota huomioon pakkolakien haitallista vaikutusta työllisyyteen lyhyellä aikavälillä, joka osaltaan lisää julkisia kuluja.” Joonas Rahkola muassa ostovoimaan, työllisyyteen lyhyellä aikavälillä ja tasaarvoon. Muutokset kohtelisivat työntekijöitä epätasa-arvoisesti myös sikäli, että monessa asiantuntija-ammatissa työntekijä voi tehdä sairaana etätöitä kotonaan, mutta esimerkiksi terveydenhoitoalan ammateissa se ei ole mahdollista. SAK:n mielestä hallitus ei pysty esittämään pakkolakien vaikutuksista uskottavaa arvio ta. Hallitus ei ole myöskään tehnyt pakkolaeista lainkaan sukupuolivaikutusten arviointia, vaikka esitykset heikentävät selvästi naisten ja pienipalkkaisten asemaa työelämässä. Se voisi myös pidentää sairauspoissaoloja, kun työntekijät haluaisivat varmistaa sen, etteivät he joudu pian uudelleen sairauslomalle ja jälleen menetä ensimmäisen päivän palkkaa. – Hallitus on esityksessään sivuuttanut nämä vaikutukset kokonaan tai arvioinut ne virheellisesti, SAK:n ekonomisti Joonas Rahkola korostaa. . Työterveyslaitoksen mukaan sairauspäivien korvauksia koskevat muutokset kohtelisivat työntekijöitä epätasaarvoisesti, sillä ne kohdistuisivat eniten alemman koulutuksen, alemman tulotason ja ruumiillisen työn ammattiryhmiin. Demokraatti. Ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus lisäisi Työterveyslaitoksen mukaan todennäköisyyttä, että työntekijät tulisivat sairaana töihin
Asiaa esillä pitänyt Palola vaatii edelleen puhetta perustulosta. – Itse työskentelen Kelassa, ja meillä ovat nämä kuuluisat pitkät vuosilomat. Piste iin päälle oli EK:n syyskokous, jossa sen sääntöjä muutettiin kriittisessä vaiheessa niin, että jatkossa ei enää tehdä Me emme ole tulleet millään viekkauvella emmekä vääryyvellä teijän huoneeseenne laulamaan vaan teijän oman hyvän tahtonne mukaisesti. – Hallitus ei tee päätöksiä tai leikkaa kiusallaan. Vuosiloman lyhennys 30 päivään loukkaa sopimusoikeuttamme. Esimerkkeinä hän mainitsee muun muassa Saksan ja Yhdysvallat, joiden talous puskuttaa hyvää vauhtia. Liike on hänen mukaansa jämähtänyt säilyttäjäksi ja ei-liikkeeksi, jolta puuttuu ”driverin” (kuskin) rooli, joka sillä on joskus ollut. Palola vaatii, että ay-liike ottaa aivan uuden otteen edunvalvonnasta. Pitää löytää muita keinoja kuin veronkorotukset. Edustajiston jäsen Heli Martinmäki arvostelee hallituksen pakkolakipaketista erityisesti aikeita leikata vuosilomista. Siksi ay-liikettä tarvitaan entistä enemmän. Demokraatti pyysi Palolaa tarkentamaan lausuntoaan. Neuvotteluja jatkettava, pakkolait pois Palola arvioi puheessaan kriittisesti myös työmarkkinaneuvotteluiden päättymistä. – Neuvottelut olivat hyvässä vauhdissa, kun Postin työtaistelusta alkunsa saanut tukilakkojen sarja alkoi haitata ilmapiiriä. Tiernapojat Sipilä: Elämme nousukauden huipulla ”Ay-liikettä tarvitaan entistä enemmän” Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toi terveiset kokoukseen sanomalla, että elämme parhaillaan nousukauden huipulla. Ratkaisu voisi löytyä kahden korin mallista: ensimmäisessä korissa ovat palkka-asiat ja toisessa vaihtoehto hallituksen esittämille kilpailukykytoimille, niin sanotulle pakkolakipaketille. keskitettyjä sopimuksia. Yksi ryhmä pystyi aiheuttamaan sen, että prosessi kaatui, hän vastasi Demokraatille. Olemme köyhiä poikia ja pyyvämme lanttia. Suomen ongelmat eivät liity vain suhdanteisiin tai ole seurausta yksittäisistä takaiskuista. . 4 10.12.2015 UUTISET Kupla Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto . Ne on ansaittu aikana, jolloin muualla on pystytty antamaan palkankorotuksia, ja meille sitä on kompensoitu vuosilomilla. – On kyettävä luopumaan ehdottomuuksista, hän opastaa. – Emme ole nähneet, että on muitakin, Palola arvostelee. – Olemme ottaneet asian myös yhdeksi ensi vuoden edunvalvontamme painopisteeksi. Leikkaus osuu kipeästi julkisen sektorin työntekijöihin. ”Minusta kaikkien vastuullisten työmarkkinatoimijoiden olisi pitänyt olla mukana. Hän kaipaa keskustelua siitä, mitä saa tehdä. Myös Ruotsin talous kasvaa neljän prosentin vauhtia. – Kaksi poikkeusta kuitenkin on: Kreikka ja Suomi. Palolan mukaan neuvotteluita voidaan kuitenkin jatkaa. Viimeiset hetket ovat käsillä. – Työmarkkinoilla ovat ostajan markkinat. Kattavuus olisi pitänyt katsoa vasta sen jälkeen. Neuvotteluja olisi pitänyt jatkaa. Pelisilmä petti myös toisella puolella, kun tämän jälkeen AKT ilmoitti, että se ei aio sitoutua yhteiskuntasopimukseen. Ayliike ei ole syypää Suomen taloustilanteeseen. Toimihenkilökeskusjärjestön pomo ennustaa, että pakkolait menevät läpi muodossa tai toisessa STTK:n pomo ravistelee ay-liikettä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola piti keskiviikkona järjestön edustajistossa puheen, jossa hän ravisteli rajusti ammattiyhdistysliikettä. – Meidän on korjattava tilanne itse. Palolan mukaan ristiriita ayliikkeen juhlapuheiden ja todellisuuden välillä näkyy esimerkiksi perustulokeskustelussa. – Viisainta sekavassa tilanteessa olisi, että hallitus vetäisi. Kristiina Lindroosin mukaan ay-liikkeen vaatimukset eivät ole kohtuuttomia. – Minusta kaikkien vastuullisten työmarkkinatoimijoiden olisi pitänyt olla mukana. Palola osoitti itsekriittisyyttä sanoessaan muun muassa, että ay-liike on keskittynyt vuosien aikana neuvotteluissa työelämän hyväosaisten etuihin. Sipilän mukaan selittelyn on ”kerta kaikkiaan loputtava”. Sipilä sanoi myös, että häntä vaivaa yhteiskunnallinen ilmapiiri, jossa kerrotaan, mitä kaikkea ei saa tehdä. Neuvotteluja olisi pitänyt jatkaa.” STTK:n puheenjohtaja Antti Palola (vas.) ja pääministeri Juha Sipilä keskustelivat STTK:n edustajiston syyskokouksessa Helsingissä keskiviikkona
Hän toivoo, että hallitus vetäisi koko kilpailukykypakettinsa pois ja Suomen kilpailukykyä parannettaisiin pitkäaikaisilla palkkaratkaisuilla. Suomen isoin ongelma on korvien välissä. Tonttujen työhuonetoimikunta katsoo, että hallitus sotkeentuu ikiaikoja toimineeseen Korvatunturin paikallisopimusjärjestelmään. Ilmapuntari STTK:n pomo ravistelee ay-liikettä Suomen vienti matelee edelleen kymmenen vuoden takaisissa luvuissa. Tässä jää AKT kakkoseksi.. Suomen verotuloista on hävinnyt finanssikriisin jälkeen lähes 20 miljardia euroa. Jos olisivat, yhteinen hiili jo roihuaisi ja puhaltajien joukkoon olisi tungosta. Yritykset ovat kyselyissä todenneet, että jos paikallisella sopimisella pystytään parantamaan tuottavuutta, näkyy tämä myös työntekijän palkkapussissa. Ay-liike puolestaan pelkää paikallisen sopimisen johtavan palkkojen polkemiseen ja työnantajien sanelupolitiikkaan. Tärkeät kilpailijamaat ovat kääntäneet taloutensa jo hyvään kasvuun, mutta Suomessa vienti matelee edelleen kymmenen vuoden takaisissa luvuissa. Hänen puheenvuoronsa luulisi herättävän keskustelua. Iso ja hidasliikkeinen laiva kääntyy maltilla, ei pakottaen. Perustettu 1895. Kyse oli onneksi huonosti muotoillusta ilmoituksesta – ja norjalaisesta kopiojoulupukista. Pelko on aiheellinen etenkin taantumassa. Kuvittelemme, että entisillä opeilla pärjää tulevaisuuden maailmassa.” ”Keskitymme neuvotteluissa aina lopulta työelämän hyväosaisten, toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa työtä tekevien etuihin. Suomen surkeaa tilannetta ja rakenneongelmaa ruokkivat monet tekijät. Mutta esimerkiksi Britanniassa ja Yhdysvalloissa – missä työntekijän oikeudet ovat heikot – yleinen palkkataso ei ole enää vuosikausiin merkittävästi noussut, vaikka talous kasvaa ja työttömyys pienenee. Olen jo itsekin kuunnellut monta kertaa, kun STTK:n pomo herättelee ay-väkeä horroksesta. Höpöhöpö. Synkistyvää. Luvut ovat terminaattorin ja ex-senaattori Arnold Schwarzeneggerin ilmastovetoomuksesta maailman ihmisille, etenkin ilmastonmuutoksen epäilijöille. Kommentti Palola antoi palaa antti palola ei ole asialla ensimmäistä kertaa, joten puhe oli varmasti tarkkaan harkittu. Tylyjä lukuja: Joka vuosi seitsemän miljoonaa ihmistä kuolee saasteisiin. Tästä on varoittanut muun muassa Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju. Joissain tapauksissa paikallisesti sovitut palkat ovat keskimäärin korkeammat kuin alakohtaisesti sovitut. Hän pelkää pakkolakien synnyttävän lakkosuman, joka jumittaa kituliaat kasvun merkit. Uutiset joulupukin kuolemasta olivat ennenaikaisia. Yhteiskuntasopimuksen kariutuminen, tai ainakin neuvottelujen väliaika, tuli pahaan paikkaan. Näissä maissa viime vuosien trendi on ollut matalapalkka-alan töiden kasvu ja keskiluokan kurjistuminen. Ne vain kiristävät henkistä solmua tiukemmalle. Kansainvälisten selvitysten mukaan tämä väite on ristiriitainen. Syystä tai toisesta tätä mahdollisuutta käytetään vähän. – Onko tarkoitus jopa se, että käymme toinen toistemme pilliin kiinni milloin mistäkin. n n n hallituS munaSi, kun se uudistamiskiimassaan luuli työmarkkinajärjestöjen taipuvan nopealla aikataululla merkittäviin työelämän muutoksiin. Hän uskoo, että lakipaketti menee jossain muodossa läpi, ellei muuta ratkaisua löydy. Ensi vuonna ei Suomesta ehkä lähetetä kansainväliseen levitykseen kuvaa joulupukin lähdöstä lahjojen jakoon, vaan Juha Sipilän kansainvälinen anteeksipyyntö joulun peruuntumisesta. Kehnot vientiluvut näkyvät myös verokertymässä. 19 000 ihmistä kuolee päivittäin fossiilisten polttoaineiden aiheuttamiin saasteisiin. Parempi uskoa. Samoin luottamus, jota ilman on vaikea sopia merkittävistä uudistuksista. Suomi keskittyy syyttelyyn, vaikka tässä tilanteessa on turha syyttää yksin palkkatasoa, viennin vetämättömyyttä, rakenneongelmaa tai lyhytnäköisiä johtajia. Nykytilanteesta ei ole enää varaa sukeltaa, tai potilas ei enää omin avuin nouse. ”Ammattiyhdistysliikkeen on otettava uusi ote edunvalvonnasta, yhteiskuntavaikuttamisesta ja järjestöllisestä toiminnasta, joka tällä hetkellä näyttää uhoilulta.” ”Ay-liike oli joskus edistyksellinen, työelämää, palkansaajan ostovoimaa ja turvaa kehittävä, yhteiskunnallisia uudistuksia liikkeelle paneva voima.” ”Missä ovat tämän päivän ay-liikkeen aloitteet. Seuraavat ovat sitaatteja hänen kirjallisesti jaetusta puheestaan. Työmies –1918, Suomen Sosialidemokraatti –1988, Demari –2001, Länsi-Suomen Työmies –1906, Sosialisti –1918, –1951, Demokraatti –1919, Turun Päivälehti –2001, Uutispäivä Demari –2012 Päätoimittaja Mikko Salmi Pääkirjoitus Heikki Sihto Kirkastuvaa. n n n elinkeinoelämä pitää paikalliSta sopimista lähes pelastajana, joka ratkaisee niiden kysyntäja kannattavuusongelmat. Emme aidosti ja oikeasti ole kiinnostuneita muiden kuin tanakasti työelämässä olevien edunvalvonnasta.” Kovaa tekstiä mieheltä, jota on veikkailtu parhaillaan työstössä olevan uuden jättikeskusjärjestön johtoon, jos sellainen aikaan saadaan. Yhdessä sopimista markkinoi eilen myös STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. ”Olen ristiretkellä puhtaamman energian puolesta”, Iso-Arska vakuuttaa. Viime viikkojen yhteiskuntaja pakkolakiväännöissä on unohdettu, että monella alalla on jo nyt laajat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen. 5 10.12.2015 UUTISET Suomi on solmussa SuomalaiSet ovat parhaimmillaan, kun asiat ovat huonosti. Onneksi hallitus lähestyy paikallisessa sopimisessa jälleen palkansaajajärjestöjä, kun sopimiseen liittyvää lainsäädäntöä päätettiin valmistella kolmikantaisesti. Palola pitää tämän edellytyksenä sitä, että jokainen kolmikannan osapuoli – työnantajat, työntekijät ja hallitus – luopuu ehdottomuuksista. heikki.sihto@demari.fi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Jos se on suunnitelma, se voi jopa onnistua. Ovatko suomalainen työelämä ja yhteiskunta niin hyvässä kunnossa, että uudistamista ei tarvita?” ”Valitettavasti ammattiyhdistysliike on menettänyt kyvyn tehdä aloitteita, uudistaa työelämää ja yhteiskuntaa ja uudistua itse. ”I’ll be back”, sanoo Terminaattori. Lakkoja ei tässä tilanteessa kaivattaisi. Rane Aunimo Lehtikuva / Martti Kainulainen pakettinsa pois ja kilpailukykyä parannettaisiin pitkäaikaisilla palkkaratkaisuilla. Nyt joulua ja korvatunturia uhkaa uusi vaara: hallituksen pakkolait. Rane Aunimo Demokraatti markku kauppinen kyselee, mahtaako hallitus tietää, mihin se on maata luotsaamassa. Yhteinen tahtotila puuttuu. Meistä on tullut säilyttäjiä, emme osaa ottaa huomioon nopeasti muuttuvan työelämän ja esimerkiksi nuorten tarpeita. Puolustamme ainoastaan tämän joukon työttömyysja muutosturvaa. Pakkolait – eli sisäinen devalvaatio – eivät Suomea pelasta
Seteli kattaisi palkasta työmarkkinatuen verran. ten ja julkisen sektorin investointien lisäämistä, työeläkemaksujen alentamista ja uutta vientiä tukevaa strategiaa, Filatov listasi. SDP:n Tarja Filatov tarjosi esimerkiksi koulutusleikkauksista luopumista, sillä kilpailukykyyn vaikuttaa myös työn tuottavuus. – Ikävä kyllä hallitus hakee valmistelemillaan pakkolaeilla pikavoittoja ja on vaarantanut vakaan neuvottelutien. Nuorten työttömyyden kesto tulee kasvamaan ja samalla syrjäytymisriski kasvaa, hän varoitti. SDP:n Filatov kehotti tutustumaan Rinteen malliin Hallitus selvittää Rinteen mallia ”Hallitus on vaarantanut neuvottelutien” Sosialidemokraattien mielestä laaja pitkäaikainen maltillinen tuloratkaisu on keskeisin vakautta ja ennakoitavuutta tukeva toimi, jolla työllisyyttä voidaan vahvistaa. Eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan malli antaisi työtä noin 15.000 hengelle ja toisi julkiseen talouteen 140-250 miljoonaa euron piristysruiskeen. 6 10.12.2015 UUTISET . Suurin virhe, minkä ikääntyvä Suomi voi tehdä, on laiminlyödä työttömien tukea. Hallitus nollasi nuorisotakuun SDP on laatinut osana vaihtoehtobudjettiaan Yrittäjäpaketin. – Sosialidemokraattien vaihtoehdon nopeat työllisyysvaikutukset ovat noin 35 000. Vasemmisto kaipasi työllisyysmäärärahojen kaltaisia nopeavaikutteisia keinoja ja julkisia investointeja. Hallituspuolueet puhuivat rakenteellisista uudistuksista. Se on ihmisiä ja erilaisia elämänkohtaloita, kansanedustaja Tarja Filatov muistutti SDP:n ryhmäpuheenvuorossa. Viisas hallitus peruuttaisi pakkolakien valmistelun ja edistäisi näin neuvotteluratkaisua, sanoi työllisyysvälikysymyksessä SDP:n ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Tarja Filatov. Idea on lyhyesti passiivisen työttömyysturvan käyttö aktiivisena palkkatukena. Muuten hallitus ja vasemmistopuolueet olivat eilisessä keskustelussa vahvasti eri linjoilla työttömyyden alentamisessa. . – Hallitus on leikannut nollaan työttömien nuorten yhteiskuntatakuuseen varatut rahat. – Lisäksi esitämme laajaa ja maltillista tuloratkaisua, yritysHallitus selvittää mahdollisuutta käyttää työttömyysetuutta palkkatukeen ja starttirahaan, kertoi työja oikeusministeri Jari Lindström (ps.) vastatessaan oppositiopuolueiden välikysymykseen. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on ehdottanut mallia, jossa työtön voisi tarjota työllistymisseteliä työnantajalle. STT-Demokraatti. Hallitus vastasi eilen eduskunnassa kolmen oppositiopuolueen välikysymykseen. Tämä on lyhytnäköinen päätös. Koska hallitus on talouspolitiikassaan kehysmenettelyn vanki, suosittelen tutustumaan Rinteen työllistämissetelimalliin tositarkoituksella. Vasemmistoliitto, SDP ja vihreät tekivät hallitukselle välikysymyksen työllisyyteen liittyen. Kyse on ihmisten kohtuullisesta toimeentulosta ja palveluista, Filatov tähdensi. Demokraatti ”Viisas hallitus peruuttaisi pakkolakien valmistelun ja edistäisi näin neuvotteluratkaisua.” Lehtikuva / Heikki Saukkomaa – Työttömyys ei ole vain tilastoluku
ma–ti 8–20 24.12. 09 701 3658 # toisen kerroksen vanhin myymälä # # # Lämmintä jouluun – KUROSELTA # # # # Kotimaiset unisukat, sekä lapsille ja aikuisille kotimaiset turkisrukkaset # P. KURONEN Hakaniemen halli II krs. su 10–18 22.–23.12. ma-pe 8–18 19.12. REITIN KALA Hakaniemen halli, myymälä 30, 32 puh. la 8–18 21.12. hakaniemenkauppahalli.fi Palvelemme: arkisin 8-18 lauantaisin 8-16 Jouluna olemme auki: 19.12 la 8-18 20.12 su 10-18 21.-23.12 ma-ke 8-20 24.12 to 8-12 Hyvän palvelun herkkumyymälä Roiniset Oy Hakaniemen kauppahalli Tuoretta kalaa ammattikalastajilta jo vuodesta -41. 134-136, puh. ke 8–12 Palvelemme: arkisin 8–18 lauantaisin 8–16 www. 7 10.12.2015 UUTISET Toivotamme asiakkaillemme hyvää joulua ja onnea vuodelle 2016! Jouluna olemme auki: 15.–18.12. 09-714 140 Itkevää mustaleimaa Vastakirnuttua irtovoita Perinteinen Joulun paistettu munajuusto % 09 714 563 j u u s t o p u o t i KuusELAN Facebookissa Kuuselan Juustopuoti M. 040 765 0176 Lahjoja ajatuksella.... pe 8–20 20.12
Säveltäjän kotikaupunki Hämeenlinna näyttävine Verkatehtaineen paistatteli juhlivan mestarin rinnalla. Kuluneeksi kalutulle laulavuudelle on tilaa yllin kyllin valloittaa kuulijat. Ristiriitojen vastaliike koettelee tuon tuosta voiman ja rauhan yksivakautta. Ohjelmassa kuultiin Tapiola, Viulukonsertto ja 2. Kolmannen osan viuhuvaa sisääntuloa värittää oboen paimenkaiho. Dramaattisuudelle on ovi alusta asti auki. Kilpailuväsymystä ja onnettomia sattumuksia Christel Lee, Sibelius-viulukilpailun tämänkertainen voittaja, oli solistitehtävässään epäonninen. Monikulmaisempi finaali puhaltaa voimakkaammillaan puuskaisen tuulispään lailla. sinfonia. Herkästi ja musikanttisesti tulkitseva Lee väläytti silti aika ajoin taiteilijapersoonansa parhaita, puhtaan taiturillisia ja hehkuvia piirteitä, mutta kirkkain terä oli valitettavasti menetetty. Säveltäjä tarjoaa solistille mahdollisuuksia päättäväisen itsetietoisuuden, kauneudentunteen ja herkkyyden puhjeta, leimuavista otteista puhumattakaan. Ensin laukesi soittimen viritys ja solisti joutui vaihtamaan soitinta hetkeksi konserttimestari Jari Valon kanssa. Solistille tarjoutuu vaativa ja mahtava matka, jonka aikana Sibelius-kilvassa voittoisa Lee lopullisesti sulatti jurynkin sydämet. Linnulla on partituurit puhkova velhomainen katse, hän tunnustelee, piiskaa, leikittelee, iskee ja hellii. Vilkastuminen värittää yleissävyä, kunnes lataus taas kasvaa ja jyly nousee. Kontrastiniitin teokseen lyö heti toinen osa, sen yöja uhkapuolen tunnelmat. Menoa ryydittävät viiltävät sivallukset, palava lennokkuus ja nuottikuvaan kätketty hienosyisyys. Konserton hienosyisen alun voi kuvitella kertovan, millaisia ovat musiikkia synnyttävät lähes näkymättömät alkuhenkäykset, tuulten pienhiukkaset. Herpaantuminen iski sitten voimakkaan latautumisen lauetessa. Sibelius on juhlansa ansainnut, Suomi Sibeliuksensa ja maailma kestävän, korkealentoisen ja maanläheisen musiikin. Niitä ei edes yritteliäs purkaus kampita. Hämeenlinnan Verkatehtaassa pidettyyn juhlakonserttiin. Jousiston mahtikulkua kirkastavat puhaltimien kepeämpi ote. Orkesteri hurmioitui 2. Pyörteisessä vauhdissa sävyt sinkoilevat kuin virtuoosivihmonnan ajamana. Radion sinfoniaorkesteri soitti kuin hurmiossa, antaumuksen hehkua ja taidon tuhatkertaisuutta! Heikki Tuuli. Olkaamme tyytyväisiä ja ylpeitä. sinfoniassa Sibeliuksen toinen sinfonia oli RSO:n juhlaa. Triumfin lailla hulmuavassa päätösosassa esteet ylitetään ja päädytään maaliin kunniajuoksun seppele kaulassa. Säveltäjän viimeinen julkaistu suuri orkesteriteos jatkuu lainehtivan verkkaisella vyörytyksellä fanfaarinomaisten pysäytysäänien sitä aina uudestaan liikkeeseen vauhdittaen. Jos teoksesta haluaisi etsiä jonkinlaista luonnonmystiikkaa, voisi sen ehkä kuulla lähinnä pakanallisina sävel viesteinä. Radion sinfoniaorkesteri soitti kuin hurmiossa, antaumuksen hehkua ja taidon tuhatkertaisuutta! Sinfonian huippuhetket erityisesti paljastivat, miten kapellimestari Hannu Linnun näkemys on yhtä aikaa vahva ja läpikuultava. Vauhtiviivat suihkivat menoa kirittäen, elämänmyönteinen, vilkas notaatio vie. Hitaan osan vapautunut tasapainoisuus tarjoaa hetken täyttymyksen kahden kiihkeämmän osan välissä. Mutta vimma pitää otteensa ja pian kulku kääntyy tauotta kohti finaalia. Ja nautiskelee. Teoksessa vallitsee täyteläinen ja hillitty tunnelma. 8 10.12.2015 ELÄMÄNMENO Jalustalta kansan yhteiseksi omaisuudeksi Jean Sibeliuksen juhlavuosi huipentui säveltäjän syntymäpäivänä 8.12. Komea entinen tehdasrakennus on houkutteleva kulttuurisydän, järjestelyt ammattimaisen sujuvat. Matti Saurama Hämeenlinnan Verkatehdas Sibeliuksen 150-vuotisjuhlakonsertti Radion sinfoniaorkesteri, kapellimestari Hannu Lintu, Christel Lee, viulu Musiikki Sibelius-viulukilpailun voittaja Christel Lee oli säveltäjämestarin juhlakonsertin todellinen kovan onnen lapsi, kun soittimen viritys laukesi ja sen myötä myös soittajan latautuminen. Konsertin avannut Tapiola herää staattisen tummana, johon puupuhaltimet ja käyrätorvet piirtävät ohuemmat sävelpolkunsa. Ote henkii seesteistä vakautta, kasvattaa latausta, tarvittaessa luo riehakkuutta ja räiskyvyyttä, myös kykyä ja halua odottaa, kuunnella ja sallia – vaativuudesta hetkeksikään tinkimättä
Timo Sarpanevan Jääpuikko-maljakot kohoavat komeasti ylöspäin. Paikka on paras mahdollinen. Eremitaasin nykytaiteen siivessä esillä oleva ”Kultainen sukupolvi: modernismi suomalaisessa arkkitehtuurissa ja designissa” -näyttely tarjoaa venäläisille pikakurssin suomalaisen arkkitehtuurin ja designin kultakauteen 1930-luvulta 1960-luvulle. Marimekon kankaat 1960-luvulta sekä Maija Isolan, Vuokko Nurmesniemen, Liisa Suvannon ja Annikka Rimalan kuosit ja vaatteet ovat hyvin kaukana venäläisestä muodista ja voivat sen vuoksi herättää kiinnostusta. Suomalaisesta ruokapöydästä tutut Kaj Franckin ja Aino Aallon astiat eroavat venäläisestä traditiosta ja tarjoavat venäläisille myös designiin toisenlaista näkökulmaa. Rakennusta ei koskaan toteutettu. Hauska yksityiskohta on pienoismalli Kolumbuksen muistoksi järjestettyyn majakkakilpailuun Santo Domingoon Dominikaaniseen tasavaltaan vuodelta 1929. Näyttelyssä on kiinnostavia vanhoja valokuvia kirjaston ensimmäisistä vuosista 1930-luvulla. Aallolta esitellään myös Villa Mairea -huvila Noormarkussa, Paimion parantola ja Wolfsburgin kulttuurikeskus Saksassa. Designmuseo ja Alvar Aalto -museo Jyväskylästä. Sirpa Pääkkönen Alvar Aallon ehdotus Kolumbuksen muistoksi järjestettyyn Santo Domingon majakkakilpailuun on Eremitaasin näyttelyssä esillä pienoismallina. Pietarin Suomen instituutti teki Eremitaasille aloitteen suomalaisen näyttelyn järjestämisestä. Kaupungin suurin ja tunnetuin museo Eremitaasi sai pari vuotta sitten käyttöönsä Palatsiaukiolta Pääesikunnan talosta upeasti remontoidut tilat vaihtuville näyttelyille ja kuuluisalle impressionismikokoelmalleen. Rakennuksia esitellään pohjapiirroksin, luonnoksin, valokuvin ja pienoismallein. Pietarilaiset ovat tottuneet kaupungin keskustan arkkitehtuurissa klassismiin, barokkiin ja jugendiin. Näyttely toteuttamiseen ovat Eremitaasin lisäksi osallistuneet Suomen Pietarin instituutti, Helsingin Arkkitehtuurimuseo. Se on ainoa Alvar Aallon suunnittelema rakennus Venäjällä. Suomi-näyttelyllä on käytössään kolme salia ja näyttelyesineitä on kolmisensataa. Näyttely on avoinna Pietarissa tammikuun loppuun saakka Pääesikunnan talossa Palatsiaukiolla. Lasia ja Marimekko-kuoseja Lasivitriineihin aseteltu suomalainen design näyttää ajattoman kauniilta. Näyttelyssä on nyt mukana iso joukko suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun suuria nimiä. Eremitaasin omista kokoelmista näyttelyyn on löydetty harvinainen Eliel Saarisen luonnos Rauhan palatsisiksi Haagiin vuodelta 1905. Projektikin on kestänyt kolme vuotta. Jos niitä vertaa kirjaston nykyiseen sisäarkkitehtuuriin ja ulkoasuun, voi huomata, miten hyvin remontti on säilyttänyt kirjaston alkuperäisen ilmeen ja hengen. Viipurin komeasti remontoitu Aalto-kirjasto on monille venäläisille tuttu. Saara Hopea-Untrachtin jälkiruoka-astiat ovat käytännöllisiä, mutta näyttävät samalla siroilta. Arkkitehtuuria Aalto veturina Arkkitehdeistä Pietarissa eniten kiinnostusta herättää Alvar Aalto, jonka tuotantoa esitellään useilla pienoismalleilla, piirroksilla ja valokuvilla. 9 10.12.2015 ELÄMÄNMENO Suomalainen design ja arkkitehtuuri ovat näyttävästi esillä Pietarissa Suomalaista designia pyöreämmästä päästä: Eero Aarnion Pallotuolilla on pysyvä sijansa muotoiluamme esittelevissä näyttelyissä. Suomalaisen arkkitehtuurin käytännönläheinen funktionalismi tuo nyt pietarilaiselle erilaisen näkökulman rakentamiseen. Eremitaasissa järjestetään näyttelyn aikana kymmenosainen luentosarjasta suomalaisesta arkkitehtuurista ja muotoilusta. Eremitaasi ehdotti, että näyttely olisi designia ja arkkitehtuuria, koska museon ohjelmassa on ollut esitellä eurooppalaista modernia arkkitehtuuria. Venäläiset naiset ovat tunnetusti muotitietoisia. Venäläisten silmässä erikoisuuksiin kuulunevat myös Eero Aarnion Pallotuoli sekä Matti Suurosen Futuro-muovitalon pienoismalli. Eremitaasi, Pietari Kultainen sukupolvi – modernismi suomalaisessa arkkitehtuurissa ja designissa Avoinna 31.1. Toki mukana ovat suomalaisille tutut puinen Paimio-nojatuoli, kolmijalkainen jakkara ja teepöytä 1930-luvulta. Muita kuuluisia arkkitehtinimiä näyttelyssä ovat Viljo Revell, Lars Sonck, Pauli Ernesti Blomstedt, Aulis Blomstedt, Uno Ullberg, Sigurd Frosterus, Reima Pietilä, Juhani Pallasmaa ja Aarno Ruusuvuori. Muotoilupuolelta on mukana huonekaluja, astioita ja vaatteita. saakka Näyttely
Mutta kuten sanottu, kiinnostavampaa luettavaa tämä on kuin Jungstedtin soolot. 10 10.12.2015 ELÄMÄNMENO Norjalle kultaa rikoskirjallisuuden ”PM-turnauksessa” Nordic noir on julma laji Kesän korvalla Demokraatti esitteli dekkarikatselmuksessaan pelkästään ruotsalaisia rikosromaaneja. Kultakuume On varmasti puhdas sattuma, että Liken syksyssä on ilmestynyt toinenkin kotimainen rikosromaani, joka kietoutuu kaivosalan ympärille. Pettymysfiiliksistä ja moitteista huolimatta Kaivos on luja ja komeasti kirjoitettu romaani, joten Tuomaisen paikka Suomi-noirin kärkikastissa ei ole uhattuna. Norjalaisen elämäntapahipin pyörittämän joogakeskuksen väkeä alkaa päästä hengestään julmasti ja taiteellisesti: ruumiit on näet jätetty mainekkaiden maalausten asetelmiin. Wadin menneisyyteen kuuluu muun muassa se, että hän 1980-luvulla on pakkosteriloinut klinikallaan kymmeniä yhteiskuntakelvottomiksi määriteltyjä nuoria naisia. Adler-Olsen kuvaa jälleen poliisiryhmän työtä viistosta kulmasta nasevan ja hirtehisen sanailun siivittämänä. Ilmapiiri kun tuntuu koko Pohjolassa olevan senlaatuinen, että kohta tämäkin nukkuva hirviö herätellään henkiin. Wad on kuitenkin sellaisessa asemassa, että häneen itseensä on vaikea päästä käsiksi. Moisista aineksista olisi kuvitellut irtoavan monisyisempikin tarina kuin tämä jotenkin vivahteettomasti pisteestä a pisteeseen b etenevä rikostutkinta. ”Tapaus 64”on neljäs suomennettu Osasto Q -jännäri, ja samalla sarjan poliittisin teos. Toimittaja Janne Vuoren peloton ristiretki PohjoisSuomea ekokatastrofin partaalle saattavaa kaivosyhtiötä vastaan ei silti ole kirjan kiinnostavin teema. Monella aikatasolla sukkuloiva Tapaus 64 on erittäin vetävästi kehitelty ja kirjoitettu trilleri, jossa klassinen übermensch-tyyppi sotkeutuu nyky-yhteiskunnan poliittisiin peleihin. Silti Kaivos ei rikosromaanina nouse liitoon Tökkiminen saattaa johtua kirjan vähän liian selvästi näkyvästä tendenssistä olla myös ympäristömanifesti. Rotubiologiaa Vaikka tapahtuukin 1930-luvulla, on Ruotsissa parhaana esikoisdekkariksi 2014 valittu Anna Lihammerin ”Kun pimeys peittää maan” myös hyytävän ajankohtainen. Rinnalleen Jungstedt on sekä siviiliettä kirjailijatyöelämässä löytänyt norjalaisen Ruben Eliassenin, jonka kanssa hän on nyt ryhtynyt uutta Kanaria-sarjaa luomaan. Rikosten taustalla on eettinen oppiriita harjoitettujen tutkimusten oikeutuksesta ja vähän muistakin, henkilökohtaisemmista jutuista. Ekojännitystä Kaksi vuotta sitten ilmestynyt Antti Tuomaisen edellinen romaani ”Niin synkkä kuin sydämeni” oli paras suomalaista rikosromaani sitten Matti Yrjänä Joensuun 1980-luvun mestariteosten. pakkosteriloinnista. Epäuskottavaa. Rikostutkinnan keskiössä häärää muodikkaasti eriparinen, poliisin ulkopuolelta tuleva kaksikko: Sara Moberg on ruotsalainen toimittaja ja Kristian Wede vähän virkaheitto Norjan Kanarian konsulaatin työntekijä. Julmista teemoistaan kuten naisten ihmisarvon loukkauksista ja suoranaisesta kidutuksesta huolimatta teos ei ole umpisynkkä. Kanarian miljöö tuo raikasta merituulta romaanin kuvioihin, mutta juonikulut ovat lopulta aika ennalta-arvattavat ja syyllinen hokattavissa jo puolivälissä. ”Kaivos”-romaanin perustana on vakavasti otettava ympäristöteema ja toisena, aina toimivana pääjuonteena katkennut isä-poika-suhde. Tuomaisen kieli ja tarinankuljetus hakevat edelleen vertaistaan suomalaisessa rikosproosassa. Uskottavuuskerroin ei ole kovin korkea rikossarjallakaan, jota sankarimme tutkivat. Ja siksi kirjan lukemisen jäljiltä jäävä pieni pettymyksen tunne kismittää. Yksi heistä on Nete Hermansen, joka on 1980-luvun lopussa lähtenyt hakemaan hyvitystä. Avaus on mukiinmenevä perusdekkari, ainakin kiinnostavampi kuin Jungstedtin kuivakkaat Gotlanti-romaanit. Fiktiossa Uppsalan rotubiologisessa instituutissa (joka muuten ei ollut aikoinaan fiktiota) tapahtuu karmea henkirikosten sarja, jota tutkimaan lähetetään juro mutta pätevä tukholmalaispoliisi Carl Hell apurinaan poliisikokelas Maria Gustafsson. 1950) on etunimestään huolimatta pesunkestävä tanskalainen ja maansa ykkösnimi muiden Pohjolan maiden mittelössä ruotsalaisten rikoskirjailijoiden hegemoniaa vastaan. Kun Jungstedtin huippusuositut rikosromaanit ovat tähän asti sijoittuneet Itämerelle Gotlantiin, ”Tummempi taivas” tapahtuu Gran Canarialla. Ihmispeto Jussi Adler-Olsen (s. Mutta ehkä tämä dekkari kannattaisi kietoa samaan pakettiin Tapio Tammisen Tieto-Finlandia-voittajakirjan ”Kansankodin pimeämpi puoli” kanssa: ”Mustaa joulua!” Joogamurhat Ruotsin luetuimpiin nykydekkaristeihin kuuluva Mari Jungstedt on uuden kirjansa myötä vaihtanut sekä saarta, kulttuuriympäristöä että kirjoittamistapaa. Nyt ollaa liikkeellä pelottavan ajankohtaisissa merkeissä. Wede on hahmona kiinnostavampi kuin rasittavan uteliaana nokkaansa joka paikkaan änkeävä Moberg, joka on muuten keplotellut pikkukiristyksellä paikallisen poliisipomon tietolähteekseen. Talvivaara-vertailukohta tarinan piittaamattomaan ja hämärästi johdettuun kaivosyhtiön tapauksessa on aika alleviivattu. Kirjan lähtökohtana ovat näet kansankodissa laajalla poliittisella hyväksynnällä harjoitetut rotubiologiset tutkimukset, jotka miltei vetivät vertoja natsi-Saksan vastaaviin saman ajan operointeihin. Aika mittavasti, sillä koston kohteena ei ollut yksin ihmispeto Wad. Siksi odotukset olivat ehkä kohtuuttomankin korkealle tämän syksyn uutuuden kohdalla. Pimeiksi jääneitä rikostapauksia tutkiva Osasto Q:n sakki törmää tässä ajassa tähän tapahtumaketjuun. Milla Ollikaisen Ylläs-trilogian kolmannessa dekkarissa ”Pirunkuru” ollaan toki tekemisessä paljon pienemRolf Bamberg Demokraatti. Kaiken pitäisi siis olla kohdallaan. 30 vuotta poissa olleen isän ilmaantuminen takaisin hänen elämäänsä on tiukempi ja dramaattisempi elementti, ei vähiten isän menneisyyden ja nykyammatin vuoksi. Vaikka sinikeltainen rikoskirjallisuus onkin maailmalla huippusuosittua, osataan murhafiktiota rustata muuallakin Pohjolassa. Tarinan keskiössä on lääkäri Curt Wadin johtama äärioikeistolainen liike ”Puhtaat linjat”, joka pyrkii Tanskan kansankäräjille jyrkällä, muun muassa maahanmuuttoja abortinvastaisella ohjelmalla. Lihammerin kirja on aiheeltaan mitä kiinnostavin ja johdattelee aika syvälle eugeniikan syövereihin, mutta lukukokemus jää aika vaisuksi
Milla Ollikainen: Pirunkuru Like 2015, 223 s. Nesbø kirjoittaa erinomaisen jämerästi, vaikka varsinkin ensimmäisessä Verta lumella I -kirjassa särähti hirtehisen huumorin sekoittaminen äärimmäisiin väkivallantekoihin. Jaana Nikula ja Petri Stenman Like 2015, 440 s. Samaan aikaan Kolarin kunnassa viritellään mittavaa kaivoshanketta, ja toki nämä juonteet aikanaan kohtaavat. Harmillisempaa on, että tv-sarjatausta lyö läpi: vaikka dialogi ja poliisiarjen kuvaus on luontevaa luettavaa, peruskerronta on teeveemäisen katkelmallista ja pakonomaisen raflaavaa. Kaksiosainen (mutta vallan hyvin myös erillisenä luettavana) ”Verta lumella” ei ole ”dekkari” eikä oikein ”rikosromaanikaan” sanan puhtaassa merkityksessä. Anja Meripirtti Otava 2015, 400 s. Anna Lihammer: Kun pimeys peittää maa Suom. Toivottavasti se ei ollut tässä. Niin kauas, ettei hänelle oharin tehnyt asiainhoitaja eli palkkatappaja Jon Hansen niiltä pakoon pääse vaikka yrittää kadota maan ääriin. 11 10.12.2015 ELÄMÄNMENO Nordic noir on julma laji män luokan kaivannaisteollisuuden kanssa kuin Tuomaisen virittämässä ympäristötuhossa. Ollikaisen hieman alteregomainen toimittajapäähenkilö, junantuoma Krisse, ei ole – anteeksi vain – likikään niin kiinnostava romaanihenkilö kuin kolarilaiset tyypit, poliisihahmo Vuontisjärvi etunenässä. Tuo ”Vip-huone” tutustutti meidät rikollismenneisyydestään irti pyristelevään serbisyntyiseen Teddy Maksumoviciin ja uraputkessaan hyvään alkuun päässeeseen juristi Emilie Janssonin. Odotan jo herkeämättä viestiä: Vuontisjärvi is back! Rikollisromaani Norjalaisen rikosproosan ykköstähti Jo Nesbø rohkeni poikkaista maailmalla supermenestyneen Harry Hole -romaaniensa ketjun ja hakea uutta lähestymiskulmaa lajityyppiin. Voimme puhua myös syksyn parhaasta kirjasta tässä lajityypissä. Ei tulos hullumpi ole. Hännisen ”Kylmäverisesti sinun – Uusi alku” on viihdyttävä ja jännittävä kirja. Alkukielellä kirja on vain ”Mere blod”, mikä Suomessa on pantu alaotsikoksi. Tällä kertaa henkirikoksen pontimena on se ikiaikainen riivaaja: kulta. seuraava kirja). Mari Jungstedt & Ruben Eliasson: Tummempi taivas Suom. Se kuvasi uskottavasti poliisin työtä, ja nämä poliisit selvittelivät uskottavia, ihmisen kokoisia rikoksia. Amerikkalaisessa action-leffassa maailmanluokan konnien teloitushakuinen tulittelu liikkuvasta autosta on ihan käypää kamaa, mutta suomalaisessa rikosromaanissa Tuusulantielle siirrettynä se tuntuu mahtailevalta eli epäuskottavalta. Antti Tuomainen: Kaivos Like 2015, 326 s. Jatko-osassa kaksikon tiet kulkevat enemmän erillään, mutta saman keissin ympärillä. Pohjois-Norjan Finnmarkenissa hän ajautuu tarinallisesti erittäin kiinnostavaan lestadiolaisyhteisöön ja saamelaiskulttuuriin, mikä on hänelle tietysti kulttuurishokki. Kirjan sivujuonne, malmilaisen ryyppyporukan surkuhupaisat mutta kohtalokkaat sähellykset, onkin inhimillisyydessään nappaavampaa luettavaa kuin suuren maailman tyylin räiskintä ja takaa-ajelut julkisilla paikoilla. Sen tapauksen avainhenkilö on edellisosassa syviin vaikeuksiin joutunut Mats Emanuelsson, jonka poika kaipaa nyt sekä juridista että vähän suoranuottisempaakin apua. Kakkososassakin on hymyn paikkoja, mutta se on myös eheämpi ja verettömämpi. (kts. He muodostivat erittäin epäpyhän liiton, mutta hioutuivat lopulta tehoduoksi. Vepe Hänninen: Kylmäverisesti sinun – Uusi alku WSOY 2015, 300 s Kirjat. Pirunkurussa Ylläksen tuntumassa löytyy hengiltä murjottuna erakoitunut paikallisasukki. Ollikainen on trilogiansa edetessä petrannut kirja kirjalta. Mutta sitten tulee vielä kaksisivuinen epilogi ja... Kuin Harrison Ford amishyhteisössä Peter Weirin elokuvassa ”Todistaja”. Etnisesti rajautuvien rikollisliigojen suurisuuntaiset operaatiot ja välienselvittelyt voi Ruotsin mittakaavassa ottaa todesta. Jo Nesbø: Verta lumella II – Lisää verta Suom. Outi Menna Johnny Kniga 2015, 272 s. Vieras mies tulee suljettuun yhteisöön, törmää kyräilyyn, ihastuu naiseen, suojelee tämän lasta, ja lopulta takaa-ajajat hänet yhyttävät. Puhutaan vaikka ”rikollisromaanista”, silla sellaisia päähenkilöt kiistatta ovat ”asiainhoitaja”-tittelinsä takana. Uusi Lapidus on laatujännäri, jonka lukemista on vaikea lopettaa silloinkaan, kun lyhytiskuinen ja lauserakenteen normeista piittaamaton tyyli alkaa väsyttää. Ulla Lempinen Atena 2015, 300 s. Aina, kun dialogi taittuu meänkielelle, muutenkin hyvin kirjoitettu romaani saa lisähehkua. Jussi Adler-Olsen: Tapaus 64 Suom. Miljardien eurojen vedätys, jota Miettinen, Summanen ja muu poliisiväki joutuvat setvimään, tuntuu sekin yliviritellyltä. Suomen oloissa ei. Ja lumettomampi – miksiköhän se on Suomessa Verta lumella II, kun tapahtumat sijoittuvat loppukesään. Perusasiat ovat siis kunnossa. Skandinaavisen rikoskirjallisuuden eli fiinimmin nordic noirin yhdeksi henkilöitymäksi ”Stockholm noir” -trilogiallaan (2008–2011) noussut Lapidus jatkaa uskollisesti hakkaavalla ja sirpaleisella, mutta kumman koukuttavalla kerrontatyylillään. Jens Lapidus: Sthlm Delete Suom. Tutkapari On jo taidetta, miten Jens Lapidus kykenee suorimaan uuden romaaninsa välillä lohduttomilta näyttäneet asetelmat lopussa sellaiselle mallille, että finaalia voi kutsua happy endiksi. Haa. Samantyyppistä asetelmaa on rikostarinoissa käytetty monesti. Ykkösja kakkososaa yhdistää Kalastajaksi kutsuttu alamaailman mahtimies, jonka lonkerot ulottuvat pitkälle. Koukun pitävyys perustuu uskottavuuteen. Löytyi tuore, genren kaavoja arkkityyppejä kaihtava ote. Katariina Huttunen Gummerus 2015, 517 s. Mikään kopio Nesbø tiukka romaani ei silti ole Tiukka se on myös mitoiltaan, sillä Hole-jännärien sivumääristä on pudonnut puolet pois. Ihmisjahteja ”Kylmäverisesti sinun” (2000– 2005) oli yksi kaikkien aikojen laadukkaimmista suomalaisista rikosvetoisista tv-sarjoista. Sthlm Delete on suoraa jatkoa viime vuonna ilmestyneelle ehkä koko vuoden parhaalle pohjoismaiselle rikosromaanille. Ollikainen asusti viime vuosikymmen Kolarissa, ja voi näin ulkokohtaisesti sanoa, että kyllä kannatti. Monien tv-sarjojen ja elokuvien kirjoittajana tunnettu Veli-Pekka ”Vepe” Hänninen kuului mainitun skarpin rikossarjan käsikirjoitustiimiin (muina muun muassa Pasi Lampela ja Harri Virtanen), ja tuo nyt komisario Veli Miettisen ja kumppanit kirjamaailmaan. Noiden kokemusten peruahan Yllässarja selvästi on, ja tuosta kirjakolmikosta voi sanoa, että se on todella rivakka ja omaääninen sisääntulo suomalaiseen rikoskirjallisuuteen
Aleksis Kivi ehdottaa joku. White Nights on oiva lisä joulunalusajan viihdetarjontaan ja ehdottomasti siitä parhaimmasta päästä. Kahdella eri näyttämöllä vuorottelevat esityskokonaisuudet, jotka koostuvat sekä ryhmän omista osuuksista että vierailevien kansainvälisten taiteilijoiden numeroista. Mutta löytyyhän se Tove Janssoninkin nimi... Unenpöpperöinen Muumi raahustaa ikkunaan. Mistä näytelmät tulevat. 12 10.12.2015 ELÄMÄNMENO White Nights – ruokaa ja sirkushuveja Race Horce Company, Suvilahti White Nights Suunnittelu ja esitys Petri Tuominen, Kalle Lehto, Rauli Kosonen, Odilon Pindat, Rony Hämäläinen, Håvve Fjell, Natalie Good, Bastard Keith, Princess Tweedle Needle – Musiikki Sami Tammela, Ben Rogers, Jussi Liukkonen – Tekniikka Klasu Eklund, Antti Sairanen, Hannu Abonce-Muhonen Tanssi Viime joulun alla suomalaisen nykysirkuksen huippuryhmä Race Horse Company lanseerasi aikuisille suunnatun uuden pikkujoulukauden showkonseptin White Nights, joka tarjosi nähtäväksi ja koettavaksi jotain muuta kuin perinteistä joulutunnelmointia. Kansallismuseossa, hihkaisee innokas katsoja. Kauhua ja friikkiyttä esitykseen tuo esiintyjäpari berliiniläinen Princess Tweedle Needle ja norjalainen Håvve Fjell. Aluksi keskustellaan teatterista. Nyt homma toimii kuin häkä, johtuu se sitten hyvin ohuesta temaattisesta punaisesta langasta, joka sitoo eri esitykset yhteen tai illan isännästä, newyorkilaisesta Bastard Keithistä. Kansallisteatteri näyttää panostaneen kiitettävästi lapsiin ja heidän houkuttelemiseensa teatteriin. Muumit nukkuvat talviunta. Tästä alkaa Muumipeikon talviseikkailu. Jättikokoiseksi olohuoneeksi rennosti sisustettu tila, jossa voi nauttia juomia ja kevyttä pikkupurtavaa. Illan aloittava kuolemanpyörä on aina yhtä hengästyttävä, eikä Odilon Pindatin ihmisammukseen totu, vaikka sen olisi nähnyt aikaisemminkin. Cyr-renkaalla taiteileva Rony Hämäläinen on esityksen paha poika.. Hänen stand up-juonnoissaan on lämmintä nokkeluutta ja terävän älykkäitä heittoja. Nukketeatteri Sytkyt ja Juha Laukkanen on luonut jälleen tälle tulevaisuuden teatteriyleisölle turvallisen katsomisympäristön Kansallisisteatterissa. Huimapäisen Pikku Myyn kanssa lasketaan mäkeä ja pelästytään Mörköä, joka on kuitenkin vain yksinäinen ja haluaa lämmitellä nuotion lämmössä. Saattavat Kansallisteatterin pääjohtaja Myllyahon posket hiukan punehtua, mutta selviää, että porukka oli tullut kävellen näytökseen Kansallismuseon ohi. Muumi lähtee ullakkokamaristaan ja talon valot syttyvät. Heidän lähes masokistisia neula ja machete-temppujaan ei kannata kokeilla kotona. Annikki Alku Lämminhenkinen talvi Muumilaaksossa Suomen Kansallis teatteri/Nukketeatteri Sytkyt Tove Jansson: Muumilaakson talvi Nukkenäyttelijä Juha Laukkanen – Visualisointi Sisko Jaako ja Pirjo Kivimäki – Valot Jussi Rusanen – Ääni Mikko Pietilä ja Emilia Heinonen Teatteri Muumilaakson talvi -esityksen alkamista odottavassa katsojajoukossa ei tosiaankaan käy mikään korrektin sivistynyt supina. Kalifornialainen Natalie Good on ilmiömäinen nuorallatanssija, jonka kireän nuoran numero tuo muuten tummaa vaaraa täynnä olevaan esitykseen raikkaan svengituulahduksen. Peruskonsepti on sama. Onneksi Muumimamma ei herää. Elokuvia arvelee joku, mutta toinen hoksaa, että näytelmiä. Valkoinen Muumimaailma Esityksen alussa Muumitalo on lumen peittämä ja aivan pimeä. Jäärouva on vähän pelottavampi, mutta ei kuitenkaan aiheuta mainittavaa paniikkia katsomossa. Suomalaisen Rony Hämäläisen nimi kannattaa painaa mieleen. Kun keskustelu etenee, on selvitetty, että näytelmät kirjoittaa kirjailija. Mutta kun esille astuu Sytkyjen Juha Laukkanen, hiljenee pesän pikkuväki. No, sattuuhan sitä erheitä vanhemmallekin katsojalle... Keith on ”räävittömyydessään” ja itsensä likoon laittamisessaan aivan posketon. Katsomo surisee ja pörisee kuin mehiläispesä. Kutsuiko joku häntä. Ja lisäksi hän on aivan upea laulaja ja tulkitsija, jonka biisejä olisi mielellään kuunnellut enemmänkin. RHC:n omat pojat tuovat kokonaisuuteen mukaan muutaman palan viimeisimmästä esityksestään ”Super Sunday”. Race Horse Companyn joulukabareen amerikkalainen nuorallatanssija Natalie Good lumoaa taidokkuudellaan. Rauli Kososen trampoliininumero on samalla pieni sanallinen sukellus akrobaattitemppujen harjoitteluprosessiin ja Kalle Lehdon jongleerausosuus taitavaa tanssia viiden pallon kanssa. Juha Laukkanen keskustelee letkeästi eikä koskaan nolaa erikoisimpiakaan vastauksia. Keskustelu on oleellinen osa lasten teatterikokemusta. Hänen letkeä röyhkimyksen hahmonsa on mainio ja cyr-renkaan käsittelynsä huikeaa. Yhtäkkiä Muumipeikko kuitenkin hätkähtää hereille. Kuka muumit on kirjoittanut. Nyt White Nights on palannut Suvilahden Kattilahalliin entistä tiukempana pakettina. Illan musiikista vastaa notkeasti soittanut Sami Tammelan, Ben Rogersin ja Jussi Liukkosen trio. No, missä nyt ollaan, kysyy Laukkanen lopulta. Ja siinä hän näkee – ensimmäisen kerran elämässään – Muumilaakson valkoisen lumen peitossa! Ja tuolla kutsuu Pikku Myy Muumia talven iloihin. Tästä on osoituksena Sytkyjen käytössä oleva teatterin ammattilaisten tekniikka ja värikäs, alkuperäisten muumihahmojan koristama käsiohjelma. Hänen lavakarismansa kantaa vaikka mihin. Anja Salminen Kuvat Jouni Ihalainen Juha Laukkasen muumit ovat turvallisesti näköislinjalta. Mitä teatterissa nähdään
Elokuvantekijöillä on oikeus tulkintaansa, mutta kokonaisuuden kannalta sivuseikan korostaminen koko elokuvan perimmäiseksi kysymykseksi haiskahtaa tietoiselta vääristeltyltä. Se muovaa Kristiinasta varhaisen feministin, joka ei suostu asettumaan perinteisten sukupuoliroolien ja kuninkaallisten käytäntöjen muottiin. Ummehtunut televisioilmaisu riittää tuskin yhteen onnistuneeseen jaksoon ja käy sitä lavastetumman näköiseksi mitä useampi henkilö kohtauksessa on. Vanhemman Kaurismäen uralla tämän tyyppisiä huteja on jo aivan liikaa, pelkästään tänä vuonna jo kaksi kalkkunaa, jos joku vielä epäonnekseen muistaa alkusyksyllä ilmestyneen totaalisen uunoilun Elämältä kaiken sain. Kaupallisesti on varmasti houkuttelevaa muovata kapinallisesta kuningattaresta intohimoaan piilotteleva lesbo, joka huohottaa linnan käytävillä hehkeän hovineidon perään. Kaksi kalkkunaa Pääroolin Malin Buskaa käy eniten sääliksi hänen joutuessa toistamaan käsikirjoituksen vaivaannuttavia kliseitä. Eurooppalaisisttain maltillinen mutta suomalaisittain tyyris kuuden ja puolen miljoonan euron budjetti sallii yllättävän vähän ikkunaa muurien ulkopuolelle. Radikaali uudistaja haluaa nimittäin muuttaa maata ja sivistää kansaa. Tilaustyössä vääristelyn leima Usean maan yhteistuotanto merkitsee lopputuloksen perusteella myös ohjaajalleen pelkkää tilaustyötä, joka lienee monen myönnytyksen summa. Kanslerin kasvattamasta tytöstä (Malin Buska) kuoriutuu hovin perinteitä vastaan nouseva kapinallinen kuningatar. Kristiina peri ehdottoman vallan saavutettuaan täysi-ikäisyyden, mutta luopui kruunusta vapaaehtoisesti vain kymmenen vuotta myöhemmin ja kääntyi katoliseksi. Kristiinan homoseksuaalisuus ei ole historiatiedon valossa lainkaan näin ilmeistä, sillä neitsytkuningatar Elizabetista jo nuorena kiinnostunut nainen pikemminkin torjui miehet ja perillisten hankinnan kuin oli kiinnostunut vain omasta sukupuolestaan. Jo sitä ennen hän oli onnistunut kääntämään tukijansakin vastustajikseen. Korkealentoisesta yhtälöstä ei aukea tilaa aikaa vievälle puolisolle, joten kuningatar hätistelee kilpakosijoita maailmalle kauas hovin sisäpiiristä. Puiseva kamera tyytyy tiirailemaan hovin sisäisiä jännitteitä, joita meikäläisistä näyttelijöistä ovat lietsomassa muun muassa Mikko Leppilampi, Jarmo Mäkinen, Timo Torikka ja Sampo Sarkola vieraskielisissä rooleissaan. Niin kauan kuin näkökulma pysyttelee tässä vinkkelissä, sijoilleen muutoin jähmettynyttä teatraalista kamarisepustusta jaksaa ymmärtää. Rane Aunimo Demokraatti rane.aunimo@ demokraatti.fi. Renessanssin ylevien sivistysaatteiden lisäksi tuleva hallitsija tutustui myös miehisinä pidettyihin toiminnallisiin harrastuksiin. Elokuvan ainoa eroottinen jakso on huonoa Emmanuellea. Vaikkapa monin tavoin ongelmalliseen tanskalaiseen A Royal Affairin (2013) verrattuna Tyttökuningas (2015) on reippaasti sekavampi tapaus. Ruotsia 1600-luvulla hallinnut kuningatar Kristiina vaikuttaa asiatiedon perusteella kiehtovan ristiriitaiselta persoonalta ja hyvinkin (hyvän) elokuvan arvoiselta, vaikka kokisikin monarkian museaaliseksi valtajärjestelmäksi menneestä maailmasta. Rationaaliseksi hallitsijaksi aluksi kuvatun naisen mielenterveyden horjuminen menetetyn rakkauden alttarilla luiskahtaa siksi lähes vitsiksi, koska teos samalla sivuuttaa tyystin hänen vanhakantaisemmat näkemyksensä esimerkiksi kuolemantuomioista. Tyttökuningas Ohjaus: Mika Kaurismäki Pääosissa: Malin Buska, Sarah Gadon, Michael Nyqvist, Lucas Bryant, Laura Birn 2015, 106 minuuttia Elokuva Edelläkävijä. Radikaali uudistaja Suomen kansainvälisimmän elokuvaohjaajan, Brasiliaa toisena kotimaanaan pitävän Mika Kaurismäen tulkinta Ruotsin kuningattaren lyhyeksi jääneestä valtakaudesta tarjoaa silti vain kalpean aavistuksen sen päättymiseen johtaneista syistä. Ruotsista olisi tehtävä nykyaikainen Ateena, modernin sivistyksen kehto. Hän suhtautui kriittisesti nimenomaan maskuliiniseen valtarakenteeseen. Edes ystävyys filosofi René Descartesiin tai kasvava kiinnostus toiseen uskontoon ei onnistu syventämään hahmosta kokonaista henkilökuvaa. 13 10.12.2015 ELÄMÄNMENO * * * * * Mestarillinen * * * Hyvä * * Ongelmallinen * Kehno * * * * Erinomainen Yksin kaikkia vastaan Kaupallisesti on varmasti houkuttelevaa muovata kapinallisesta kuningattaresta intohimoaan piilotteleva lesbo. Vain viisivuotiaana isänsä menettänyt ja samalla sairaasta äidistään erkaantunut tyttö kasvoi aikuisuuteen hovin henkilökunnan hoteissa ja kouluttautui ajan parhaiden humanististen oppien siivellä valistuneeksi hallitsijaksi
Hänen hienovarainen satiirinsa ja vahva, humaani asenteensa maustavat hänen koko tuotantoaan tarjoten lukijalle älyllistä ja kielellistä haastetta ja mielihyvää. Näin visafisustaja tuumiskeli viime viikolla uuvut tuaan aneemisiin apajiin. Olen lukenut useita Saramagon teoksia, ja Kertomus sokeudesta on mielestäni todella timanttinen. Vastaavaa kulttuurityötä odotan muiltakin kustantajilta ja mediataloilta. 14 10.12.2015 ELÄMÄNMENO Kirjavisa Demokraatti, Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki kirjavisa@demokraatti.fi ”Parasta, mitä Portugali on meille kirjojen rakastajille antanut” Kun antaa siimaa oikein kilometrikaupalla, niin eiköhän ala saalistakin jossain vaiheessa tulla. Samanlaisia ovat myös Saramagon kiehtovat romaanit.” Näin tuumailee helsinkiläinen Sirpa Tas kinen: ”Saramago on kehittänyt runsassanaisen näennäisesti lavertelevan tyylin, jonka suojista hän ”Saramagon romaanit ovat rikkaita sekä tarinoina että kieleltään Saramagon romaanit ovat rikkaita sekä tarinoina että kieleltään”, kirjoittaa eräs portugalilaiskirjaijaa arvostavista visavastaajiosta.. Päähenkilöt ovat kuitenkin käsipuoli Baltasar ja näkijänainen Blimunda, jotka rakastavat toisiaan. Tiedon sijasta annan kaikille visan lukijoille vihjeen Lissabonista: käykää ihmeessä Saramagoinstituutissa, joka sijaitsee Alfaman ja Tejon välissä Casa dos Bicosissa. Parhaimpana Saramagon teoksista pidetään romaania Ricardo Reisin viimeisin vuosi (suom. Kirjallisuuden Nobelin Jose Saramago sai vuonna 1998 ja on ehkä tunnetuin Portugalin kirjailija. Tarina 1700-luvulta on kuitenkin kiehtova. Näin käy, ja luostarin rakentaminen alkaa. Luin aikoinaan suorastaan ahmien sen, mutta jostain syystä kirja ei ole päätynyt kirjahyllyyni, joten en voi tarkista sitaattia ja siksi arvaus. Ehkä nyt tärppää. Kiitos Tammi-kustantamolle Saramagon tuotannon saattamisesta meidän suomenkielistenkin ulottuville. Hyllyssäni on melkein kaikki Saramagon suomennokset plus muutama englanninkielinen. Sekä polveileva tarina, vuolas kerronta ja erikoiset henkilöt koukuttavat oudolla tavalla lukijaa. Kirjassa mennään iloisella satiirilla 1700-luvun Portugalissa, ja sitaatissa puhuttu pieni ihme oli kuningattaren tulo raskaaksi.” Mauri Panhelainen mietti ensin, että Saramagon on täytynyt jo olla visassa, kunnes vihje tänä syksynä jo esiintymisestä aukeni. Maagiseksi realismiksi tätä tyyliä voisi sanoa.” Raila Rinne tunnistaa kirjailijan tietystä erityisominaisuudesta, johon edellinenkin kiinnitti huomiota. Vakiotietäjä Pertti Vuorela Espoosta kertoo nyt, kuka ja mikä oli helpon visan kohde. Siis väärää, mutta ei sen niin väliä, kun tunteet kirjailijaa kohtaan ovat yhtä lämpimät. Olemme osa Eurooppaa ja sen vuosituhantista sivistysperintöä.” Ulla Vaara Lahdesta veikkaa samaa teosta kuin Raila Rinne. ”Runsaat ja vahvat vihjeet johtivat portugalilaiseen Jose Saramagoon (1922–2010) ja hänen esikoisteokseensa Baltasar ja Blimunda (suom. Tässä kysyttyä kirjaa Balthasar ja Blimunda aloin kuitenkin lukea vasta nyt, tehtävän innoittamana. Kotimaassaan hänet palkittiin 1995 Camoes-palkinnolla, joka on tärkein Portugalin kirjallisuuspalkinto. Jose Saramagon elämä ja koko kirjallinen tuotanto on parasta, mitä Portugali on meille kirjojen rakastajille antanut. Portugalin nuori kuningas Joao V ei tahdo saada perillistä kuningatar Dona Maria Analta. Joten vihjeitä lähti oikein olan takaa eivätkä ne jättäneet paljon tulkinnanvaraa tai avoimia kysymyksiä. Minusta ’Jeesuksen Kristuksen evankeliumi’ on yksi huimimmista teoksista, mitä Jeesuksesta on koskaan kirjoitettu. Piristyihän meno siitä, ja päästiin taas nipin napin asiallisen kymmenluvun puolelle. ”Jos Saramago olisi taulumaalari, hän kuuluisi suurten ja värikkäiden freskontekijöiden joukkoon. En jaksa perata niitä löytääkseni lainauksen, arvaan ’Jeesuksen Kristuksen evankeliumia’, jota minulla ei ole. 2012), joka kuvaa Portugalin historian 1930-lukua runoilija Fernando Pessoan sivupersoonan kautta. Baltasar ja Blimunda on Saramagon esikoisromaani vuodelta 1947. ”Olen tyrkyttänyt jo aiemmin Josea teille, mutta ei onnistunut. Häntä moni ehdotti jo aiempaan kirjavisaan, jossa etsittiin An tonio Tabucchia. 1989). Satiirinen Caim jäi puolestaan viimeiseksi Saramagon kirjoittamaksi teokseksi. ”Kukaan ei kirjoita noin pitkää virkettä paitsi Jose Saramago, Keltaisen kirjaston kestosuosikki ja Nobel-palkittu vuodelta 1998. Piikkien talosta säilytettiin vain erikoinen julkisivu, muu rakennus on moderni Saramagon työtä esittelevä kirjailijamuseo. Omassani lukee vapaasti tulkiten (en osaa portugalia): ’Kirjallisen työni tavoite on ilmaista kunnianosoitusta humanismille.’ Jose Saramago on hyvien suomennosten ansiosta noussut mielikirjailijakseni. Pääsy on melkein ilmainen ja muistoksi voi ostaa kirjan tai vaikka t-paidan. Kuningas lupaa kuitenkin rakentaa luostarin fransiskaanimunkeille Mafraan, mikäli kuningatar tulee raskaaksi. Virkkeet ovat pitkiä, jopa sivun mittaisia, ja väliin on vaikea erottaa henkilöiden vuorosanoja toisistaan. Mainittakoon tässä nyt kuitenkin toinen portugalilainen kirjailija, Antonio Tabucchi, jonka kirja ’Kertoo Pereira’, sotki jokunen aika sitten arvaukseni, kun erehdyin pitämään senkertaista sitaattia Jose Saramagon ’Ricardo Reisin viimeinen vuosi’ -romaanina.” n n n Tamperelainen Tuula Hynynenkin tuntee kirjailijan pitkästä virkkeestä. ”José Saramagon tyyli on helppo tunnistaa, vaikka yksi piste onkin sitaattiin päässyt. Silmäilin vuolaalla tajunnanvirralla kirjoitettua teosta. Noissa valtavissa historiallisissa tauluissa, joita näkee maailman suurimmissa taidemuseoissa, sykkivät taivaalliset ja maalliset intohimot, niistä löytyy niin kuninkaallisia kuin tavallisen rahvaan lihallisia hahmoja ja ne ovat täynnä legendoja ja merkillisiä tapahtumia
Nobel-komitea kuitenkin osoitti ymmärtämystä myöntämällä hänelle kirjallisuuspalkinnon 1998. Naisia hänen arkeensa mahtuu vain osapäiväinen taloudenhoitaja Maria-rouva. Termi oli katolisen kiihkeä, ehkä rasistinenkin, muttei aina halventava. Kuvitelmien edetessä ja Marian kommentoidessa työpari lähentyy muutenkin. Antero Tiittula Tammi 2015. Mistä runosta, josta ohessa kaksi ensimmäistä säkeistöä. Oikolukija vääristää tekstistä tahallaan yksityiskohdan, jolloin koko historiallinen tapahtuma muuttuu. Yksi vielä palkitaan. Silvan temppu ehditään huomata ja paikata erillisellä korjauslapulla. Saramagolla on aina silmää ihmisen heikkouksille. ”Tammen Keltaisessa Kirjastossa on ilmestynyt kymmenen Saramagon teosta eli hänen osuutensa on 4,64 prosenttia kaikista Keltaisen kirjaston teoksista.” ”Nyt ei kyllä leikkaa, vaikka tukku vinkkejä.” Näin tuskailee Ikaalisten Veikko Huuska, mutta haluaa silti olla mukana visassa ja päätyy heittämään peliin Günter Grassin, vaikka tietää itsekin olevansa väärässä. Katoliset kokivat sen rienaavaksi, ja Portugalin valtio veti pois teoksen Euroopan kirjallisuuspalkinnon ehdokaslistalta. Hän on omenan lihaa kokonaan hän on joulun tuoksua tulvillaan, hän on torttu ja luumu ja runsaus, hän on herkullinen aistimus.” Viikon sitaatti Kirpeän lempeästi keskiajalta nykymaailmaan Vuoden 1998 nobelistin, portugalilaisen José Saramagon (1922-2010) yli 30 teoksesta on nyt suomennettu 13 romaania. 15 10.12.2015 ELÄMÄNMENO Se on kuulkaas sitten jo sesongin päättävän perinteisen runotehtävän paikka, koska jouluaatto osuu tänä vuonna torstaiksi. Siellä esitellään uusi oikolukijoiden valvoja, tohtori Maria Sara, josta ei tahdo saada selvää. Arvosteluista suivaantuneena Saramago muutti loppuelämäkseen Lanzarotelle. Tapahtumat liittyivät sivuhaarana toiseen ristiretkeen 1147-49, joka päättyi täystappioon Pyhällä maalla. Mahtoi se tuntua aika makealta!” n n n Tamperelainen Unto Vesa kiittelee helposta ja pyytelee anteeksi vastaustaukoa ”kun on ollut olevinaan muita kiireitä, vaikka tietysti Kirjavisan pitäisi aina olla prioriteettilistan yläpäässä.” Esimerkillistä ajattelua. Romaani langettaa yhteen kaksi vuosisatojen erottamaa tapahtumaketjua. Mahdollisessa naissuhteessa hänen valvova katseensa olisi muistettava. ”Kuka tuntisi joulun paremmin kuin lapsi pehmein kätösin. Tämä hutiloi toisinaan, mutta käyttäytyy muutoin kuin asunnon valtias. Alussa tarkistettavana on historiallinen tutkimus sen piirityksestä 1147. Raadolliset sotatoimet tai uskonkiihko eivät erehdytä suhtautumaan alentuvasti keskiaikaan. Kaikin puolin merkittävä perintö siis!” Hankolainen Juhani Niemi tietää yhden salaisuuden kirjailijan poljennosta. Alkuperäiset lähteetkin näyttävät epäilyttäviltä. Silvakaan ei hurraa tarkistettavan teoksen 437 sivulle, sillä ne vain toistavat jo hyväksyttyä. Aforismit ja paradoksit Saramagolle tunnusomaiset pitkät virkkeet polveilevat loputtomina. Päähenkilö Raimundo Silva on laatukustantamon oikolukija, joka työskentelee kotonaan Lissabonin vanhassa kaupungissa. (rb) Pertti Nisonen. Oikolukija-asetelmasta kumpuaa myös kirjailijan itseironiaa. Historiallisiin totuuksiin suhtaudutaan uskonnon tavoin epäilevästi. Kauneimmillaan hänen ironiansa on Raimundon ja Marian epäröivässä lähentymisessä, jossa täytyy varoa liikaa suorasukaisuutta, turhia toiveita ja väärintulkintoja, mutta joka johtaa yksinäisten keski-ikäisten epätodennäköiseen rakastumiseen. ”Yksi tekijä Saramagon kerronnan sujuvuuteen lienee se, että hän luki ääneen kaikki tekstinsä, josta seuraa, että kerronnassa on selkeästi hahmotettava rytmi. Kun Silva alkaa toteuttaa tohtorin ehdotusta, näyttäytyy historiankirjoituksen ironia: vaihtoehtoisten tapahtumien on johdettava oleellisesti samaan kuin nykyinen tulos. Uutuuskirja ilmestyi alkujaan 1989, jolloin Saramago oli jo kuuluisuus. mennessä. 393 s laukoo ironisia ja teräviä totuuksia. Ällistyneenä tämä kieltäytyy, mutta alkaa sitten viehättyä ajatuksesta, arvatenkin toivoen tutustuvansa naiseen lähemmin. Hänen tarkkuuttaan ja tunnollisuuttaan pidetään firmassa itsestäänselvyytenä. Saramagon sivuhuomautukset kansallismyyteistä tihkuvat ironiaa. Koska Maria on eronnut ja asuu kälynsä luona, tarjoutuu tila romanssille. Lissabonia hallitsivat maurit, joiksi nimitettiin pohjoisafrikkalaisia arabeja ja alkuperäisempiä berbereitä. Muoto päästää valloilleen kielen ja ajatusten yhteyksiä. Uhmakas virhe Portugalin kansalliskertomuksissa Lissabonin valtaus nähdään tärkeänä kansakunnan, valtion ja kielen kehkeytymiselle, jonka ainekset olivat vasta alullaan. Ällistyttävä ehdotus Uudessa tapaamisessa Sara ehdottaa kautta rantain, että Silva laatisi piirityksestä vaihtoehtoisen historiikin aiemman ”virheen” mukaisesti. Silva ei yleensä arvostele työnantajansa valintoja, kaikkein vähiten kansallisissa perusasioissa. Samoin eläydytään islamilaisen muessinin ajatuksiin. Vakiokäsityksissä ristiretkeläiset hyväksyivät Afonso Henriquesin pyynnön auttaa Lissabonin valtauksessa, mutta Silvan jäljiltä valtaosa heistä kieltäytyi ja laittautui matkoihinsa. Ehkä juuri siksi hän saa holtittoman päähänpiston, joka määrää romaanin jatkon. Kuka tuntisi joulun paremmin kuin lapsi poskin punaisin. Siitä tulee yhtaikaa historiallinen kertomus ja kuva nykyajan historiankirjoituksesta. Saramago tekee jälleen pilaa kristinuskosta, jonka ihmeiden sanotaan kuuluvan sotaankin. 1147 Portugalin eteläpuoli kuten suuri osa Iberian niemimaata oli kuulunut vuosisatoja islamilaiseen arabi-imperiumiin. ”Saramagon romaanit ovat rikkaita sekä tarinoina että kieleltään, ja aika lailla niissä on sekä yhteiskuntakritiikkiä ja huumoria, molemmat ajoittain kätkettynäkin. Vastaukset oheisiin osoitteisiin viimeistään 15.12. ” Helsinki Petri Kettunen on livennyt kirjallisuudesta toviksi matematiikan puolelle. Se taas vertautuu vuodelle 1147 kuviteltuun suhteeseen. Sukunimi taas johdattaa erään sukukansamme pariin. Vakiohistoriassa piiritykseen ja maurien kukistamiseen osallistui kuninkuuden tavoittelijan Afonso Henriquesin paikallinen sotajoukko sekä monikansallinen ryhmä ristiretkeläisiä. Jälkipolville on jäänyt paitsi hänen arvokas kirjallinen perintönsä, myös hänen vuonna 2007 perustamansa ja hänen nimeään kantava säätiö, jonka tehtävänä on puolustaa ja levittää Ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta sekä Portugalin kulttuuria ja tukea ympäristön suojelua. Huomautuksia vyöryy nokkelista pikkuhavainnoista ihmistuntemukseen, arkijärjen paradokseista elämänviisauksiin ja kirjallis-historiallisista ammattiasioista maailmankatsomuksiin. Juhani Ruotsalo Kirjat José Saramago: Lissabonin piirityksen kirjuri Suom. Hatunnosto yritteliäsyydestä! Palkinto tällä viikolla Ulla Vaaralle. Viisikymppinen, hiuksiaan värjäävä Raimundo on piintynyt yksineläjä. Väliin tulee moniselitteisiä aforismeja, väliin vain hyväntahtoista viisastelua. Ateistiksi hän kirjoitti varsin paljon uskonnosta ja kirkollisista asioista, erityisesti kirjassa Jeesuksen Kristuksen evankeliumi. Silva kuvittelee ja havainnollistaa piiritettyä kaupunkia, sotajoukkojen rutiinia, hyökkäyksen valmistelua ja soveliasta loppuratkaisua, yksityiskohtaisesti mutta vailla varsinaisia perusteita. Pistettä saa odottaa sivun tai kaksi, repliikit erotetaan vain pilkuilla ja isoilla alkukirjaimilla. Romaanissa on kaksi aikatasoa lähes 850 vuoden erotuksella. Kuka on tämä jo 1940-luvulla hehkutettu runoilija, jonka elämä päättyi murheellisen varhain. Muutoin kansalliselta identiteetiltä putoaa pohja. Vihjataan nyt sen verran, että kirjailija olisi nimensä puolesta voinut avustaa vaikka tämän lehden välissä äsken ilmestynyttä Retkeilijää-liitettä. Oikolukija kutsutaan kustantamoon nuhdeltavaksi. Se on osa niemimaan ”takaisinvaltausta” maureilta 700-luvulta 1400-luvun loppuun. Hän koskee ruutua sormellaan ja hiutale sulaa lennostaan ja pimeä ruutu valkenee ja tähti suurena säteilee
Se yhdistetään onnistuneesti informatiivisuuteen. Roberto Savianon tapa kirjoittaa on italialaisen paasaava. Kokonaisuus on kuitenkin tasapainoinen, uskottava ja vaikuttava. Niistä löytyvät päätoimijat, eli kolumbialaiset ja meksikolaiset kartellit sekä italialaiset ja venäläiset mafiajärjestöt. Pelkästään niiden takia kirjan pitäisi olla pakollista luettavaa kaikille. Käyttäjiin huume vetoaa puolestaan vaikutuksellaan. Raha saa ihmiset – olivat he sitten rikollispomoja tai tavallisia maanviljelijöitä – kiinnostumaan kokaiinista. Sitä kutsutaan afrikkalaisten rikollispomojen toimesta valkoiseksi öljyksi. 1979) on rohkea mies. Kokaiinibisnes johtaa suoraan yhteiskunnalliseen korruptioon, jonka inhimillinen ja taloudellinen hinta on hirveä. Saviano väittääkin kirjassaan, että vain mafiosojen anteliaisuus piti pystyssä useat länsimaiset pankit hiljattaisessa talouskriisissä. Hän elääkin oikeastaan enää vain kirjoituksissaan. Kyse ei ole epämääräisestä ja surkuteltavasta maan alla harrastettavasta toiminnasta, vaan osaavien miesten pyörittämästä suuren luokan bisneksestä. Italialainen Saviano on kirjoittanut aiheista, kuten mafiajärjestöistä ja huumekartelleista, ja joutuu nyt elämään jatkuvassa poliisisuojeluksessa. Roberto Saviano sortuu maanmiehilleen tyypilliseen vaahtoamiseen mutta ei anna periksi heidän tavalleen nähdä kaikkialla salaliittoja. Puhtaaksi pesty huumeraha liittyy hänen mielestään läheisesti ”korruptioon, joka on pesiytynyt yhteiskunnan joka tasolle ja on siitä syystä paljon vaikeammin todennettavissa kuin muut rikollisuuden muodot.” Huumekauppiaiden ja virallisen vallan läheiset kytkökset selittävät, miksi huumekauppaa ei ole hyvistä yrityksistä huolimatta saatu loppumaan. Koko järjestelmä on ongelma. Kaikkein selkeimmin Saviano kirjoittaa korruptiosta. 16 10.12.2015 ELÄMÄNMENO Roberto Saviano: Zero zero zero – Raportti kokaiinikaupasta Suom. Mahtavien huumekartellien sijaan huumeita myyvät sirpaloituneet, kansainväliset organisaatiot, joita kunniakoodit ja tarkat säännöt pitävät kasassa. 454 Kirjat Valkoisen öljyn vallassa Roberto Saviano (s. Huumekauppiaat eivät säilytä rahojaan kotonaan vaan pyrkivät pesemään ne. Ei ihme, että se vetoaa kiireisissä länsimaissa eläviin ihmisiin. Enää ei piileksitä ties missä bunkkereissa tai luksushuviloissa. Väkivalta on riistäytynyt käsistä. Saviano kirjoittaa: ”Nykyiset huumekauppiaat esiintyvät kunniallisina liikemiehinä, pukeutuvat tyylikkäästi, osaavat liikkua piireissä ja sukkuloivat vapaasti maailman eri kaupungeissa. Huomioihin kuuluu esimerkiksi tekijän kirjoitus kokaiinikaupan ja pankkitoiminnan läheisestä suhteesta. Ennen kaikkea kyse on globalisaatiosta. Leena Taavitsainen-Petäjä WSOY 2015, s. Korruptio rehottaa laajana. Välillä kirja tosin uuvuttaa niin, ettei sitä pysty lukemaan pitkään. Koska kokaiini on laitonta, ja koska sillä tienaa hyvin, väkivaltaiset yhteenotot sitä myyvien kartellien ja muiden tahojen välillä ovat väistämättömiä. ”Zero zero zero – Raportti kokaiinikaupasta” käsittelee maailman suosituinta huumetta, kokaiinia. Saviano maalaa Zero zero zerossa kuvan pelottavasta maailmasta, ”jossa kaikki raja-aidat ovat sortuneet, jossa kaikki rikollisvoimat ensimmäisestä viimeiseen kietoutuvat toisiinsa ja lähenevät toisiaan, tähtäimessä yksi ainoa päämäärä, voiton maksimointi.” Esa Mäkijärvi Ingram Publishing. Saviano kuvailee Meksikon pitkäaikaisten ongelmien syvyyttä: ”Armeija ja huumekauppiaat muistuttavat päivä päivältä yhä enemmän toisiaan.” Tarkkanäköistä paasausta Zero zero zero on hengästyttävä. Hänen onnekseen ne herättävät huomiota kaikkialla. Savianon kirjan suurin ansio onkin sen kattavuudessa ja hyvissä perusteluissa esitetyille väitteille. Armeija, kapinalliset, kartellit ja muut tahot ovat ajautuneet siellä tilanteeseen, jota ei ole liioiteltua sanoa sisällissodaksi. Huumekauppa on muuttanut luonnettaan. Kolumbia, Meksiko ja Italia – mutta myös Venäjä – ovat huumekaupan tämänhetkiset keskukset. Koska tarina rönsyilee moneen suuntaan, henkilöt, päivämäärät ja tilanteet sekoittuvat helposti toisiinsa. Saviano käsittelee kirjassaan pääasiassa kolmea maata, Kolumbiaa, Meksikoa ja Italiaa, mutta liikkuu kokaiinin tavoin ympäri maailmaa. Sitä ei ole oikeastaan saatu edes kunnolla häirittyä. Virallinen valta on aina ollut Meksikossa huteralla pohjalla. Globalisaation vaikutus Kokaiinikaupassa ei kuitenkaan ole kyse suuresta salaliitosta. Kokaiini muuttaa käyttäjänsä joksikin aikaa aikaan saavaksi ja energiseksi. Kansainväliset pankit auttavat heitä tässä mielellään. Koko prosessi on päinvastoin hyvin inhimillinen ja ymmärrettävä. Se on todella kysytty huume, jota myymällä kääritään paljon rahaa. Uudet huumekauppiaat rakastavat päivänvaloa, ja mikäpä siinä, sillä eihän bisnestä välttämättä tehdä jossakin hämärässä.” Zero zero zerossa esitetään monia tarkkoja huomioita. Meksiko on kokaiinivyyhdin keskiössä suurten kolumbialaisten kartellien romahdettua 1980ja 1990-luvuilla. Syyllisiä siihen ovat kaikki, myös vähäpätöisten virkailijoiden kaltaiset yksittäiset ihmiset, jotka eivät ajattele syyllistyvänsä mihinkään laittomaan
Kirjastojen rahoituksesta leikkaaminen on lyhytnäköistä ja kansalaisia eriarvoistavaa politiikkaa, kirjastoseurojen kannanotossa todetaan. 17 10.12.2015 ELÄMÄNMENO Aforismi aamupalaksi Vapaiden ajatusten kaupungit Ville Sutinen Ari Turunen: Maailmanhistorian kukoistavimmat kaupungit Into 2015, 316 s. Kaupungit näin edustivat globalisaatiota jo kauan ennen muodikkaan sanan keksimistä. Kiinan Hangzhoussa ei hallintoon ollut asiaa kapeakatseisilla byrokraateilla, vaan hallinnossa työskentelivät lahjakkaimmat kirjailijat ja runoilijat. Turunen kytkee ja vertaa oivaltavan kriittisellä tavalla historiaa nykyaikaan. Piilaakson menestyksen taustalla oli sama vapautta ja luovuutta vaaliva ympäristö, joka inspiroi beat-kulttuuria ja hippiliikettä vähän aiemmin. Tapahistorioitsija Ari Turunen esittelee kirjassaan yhdeksän tällaista kaupunkia, jotka kokivat kukoistuksensa eri maanosissa ja aikakausina. Esimerkillistä hallinnointia Kaiken perustana oli taloudellinen kukoistus. Runouden kieli rikastaa ja laajentaa ajattelua siinä missä tekninen kieli kaventaa ja köyhdyttää. Turunen huomaa, että kaikkien kaupunkien kukoistus on myös kuihtunut ja monista on enää rauniot jäljellä. Uudestaan pystytetyt hierarkiat, oikean uskon tai ideologian nimissä alkaneet vainot, rikkaiSunnuntait ovat kirkollisia lepopäiviä, joten niistä voi luopua juhlapyhien lailla. Leikkaukset voivat johtaa lopputuloksiin, joissa koko kirjastotoimintaa ollaan lakkauttamassa. Kirja toimii hyvänä varoitusvalona siitä, mitä on tulossa, jos nykyinen meno jatkuu. Pekka Wahlstedt Kirjastoseurat moittivat määrärahasupistuksia Suomen kirjastoseura ja Suomen tieteellinen kirjastoseura ovat välittäneet opetusja kulttuuriministerille huolensa kirjastojen tilanteesta. Turunen esittelee aikaansa edellä olleita ajatuksia, taideteoksia, tieteellisiä teorioita ja innovaatioita sekä tietysti taloudellisia ja poliittisia uudistuksia. Tämä on hyvin kaukana nykyisestä tehostamisja leikkauslinjasta , joka vie aivan päinvastaiseen suuntaan. Museoviraston kirjaston lisäksi viime aikoina on esitetty ja toteutettu merkittäviä leikkauksia myös yleisten kirjastojen ja tieteellisten kirjastojen valtiolta saamaan rahoitukseen. 1000-luvun Kiinan Hangzhou, Persian Isfahan, 300-luvun Intian Pataliputra, Arabian 800-luvun Bagdad, hellenistinen Aleksandria, antiikin Kreikan Miletos, renessanssin Italian Firenze, uuden ajan Amsterdam ja meidän päiviemme San Francisco ovat malliesimerkkejä kukoistuksesta ja hyvinvoinnista. Hippibileistä tiedon valtatielle Turunen vetää nuolen myös San Franciscon beatnikeista ja hipeistä Piilaaksoon ja uuteen tietotekniikkaan. Uusien ihmeellisten asioiden luominen vaatii varallisuutta, ja kaupankäynnin luonteeseen kuuluu rajojen ylittäminen ja kanssakäyminen erilaisten ihmisten kanssa, joilta hankitaan tuotteita joita itsellä ei ole. Esimerkiksi Museoviraston juuri päättyneiden yt-neuvotteluiden tuloksena kirjaston toimintaa supistetaan merkittävästi. Runous saa ajattelemaan monipuolisesti, sillä vertauskuvallinen kieli rakentaa siltoja totutun ja uuden välille. Järjestöt toteavat kannanotossaan, että kirjastojen toimintaedellytyksiä leikataan kaikilla sektoreilla. Suomen kirjastoseura ja Suomen tieteellinen kirjastoseura eivät hyväksy määrärahasupistuksia, jotka kohdistuvat laajamittaisesti erikoiskirjastoja korkeakoulukirjastoverkostoon. Miksi ruuti, kompassi, kirjapainotaito ja maapallon pyöreys, vetovoima ja monet muut tieteelliset keksinnöt ja löydöt tehtiin Kiinassa, Persias sa ja muissa idän maiden kaupungeissa vuosisatoja aiemmin kuin Euroopassa. Vastaus jokaisessa tapauksessa on ehkä yllättävä mutta yksinkertainen: näissä kaupungeissa arvostettiin ihmisten ja ajatusten erilaisuutta ja moninaisuutta. Miksi eurooppalaiset ajattelijat pakenivat joukolla Amsterdamiin 1600-luvulla. den ahneus ja hallitsijoiden vallanhimo on nopeas ti kaataneet kukoistavimmatkin kaupungit. Miksi beatnikit, hipit ja tietotekniikka syntyivät San Franciscossa. Esimerkiksi Steve Jobs oli zenbuddhismiin perehtynyt hippi, ja hän piti it seään taiteilijana – mikä myöhemmin näkyi muun muas sa iPhonen designissä. Kirjat Miksi muinaisessa Hangzhoussa virkamiehen piti osata kirjoittaa runoja. (Demokraatti) Ari Turunen kytkee kirjassaan oivaltavasti historiaa nykyaikaan.. Esimerkiksi renessanssin vertaansa vailla olevat taideteokset eivät olisi syntyneet ilman Medicien kaltaisten raharikkaiden mesenaattitoimintaa, mikä tarjosi taiteilijoille ja tutkijoille kunnon palkan ja työrauhan. Tässä samassa vaiheessa näyttää olevan myös nyky-yhteiskunta kasvavine eriarvoisuuksineen ja muukalaiskammoineen. Kaupungeissa vallitsi poikkeuksellinen vapaus ja tasa-arvoisuus säätyjen, luokkien ja muiden hierarkioiden sijasta
Vaimo saa tulla valmiiseen pöytään.” Joroisissa asuvalle Jari Kinnuselle työ haudankaivajan apurina on hyvää vaihtelua kesän puistotyöntekijän tehtäviin.. Viimeisenä hän peittelee haudan yhdessä haudankaivajan kanssa ja järjestelee sen kukkalaitteet. – Vaikka tienaisin kymppitonnin, olisi loppukuusta tililläni nolla euroa, hän paljastaa. Hän joutuu keväisin hakemaan paikkaa uudelleen. Mies on saanut töitä haudankaivajan apurina. Hän aikoo aina kin ensi keväänä hakea puistotyöntekijäksi. Työt kuitenkin loppuivat Varkaudesta. Hän metsästää kolmen koiransa kanssa jäniksiä sekä vesija kanalintuja. Jos kova vesisade jatkuu pitkään, puistotyöntekijätkin voivat siirtyä sisähommiin. Hänellä on parhaillaan menossa kolmen viikon työjakso, jonka jälkeen on taas taukoa. Viisituhatta istutettavaa Hautausmaa oli ennen pienempi, ja koneita oli vähemmän kuin nykyisin. Alkukesästä on kiireisintä, kun istutettavia kukkia saattaa tulla kerralla viitisentuhatta, ja ne pitää saada parissa päivässä maahan. Kinnunen on ollut työttömänä monena talvikautena, mutta tänä vuonna hänellä on tavallista parempi tilanne. Kinnusella on kaksi aikuista lasta, mutta he asuvat jo omillaan. – Tuntuu hyvältä, kun joku ulkopuolinen ilmoittaa pomolle, että olemme tehneet hienosti jonkin asian hautausmaalla, Kinnunen kertoo. Muuten mies ei tee pitkän ajan suunnitelmia, vaan elää päivän kerrallaan. Kinnunen pitää puistotyöntekijän palkkausta huonona, mutta hänelle se on riittänyt. Työporukka on pysynyt varsin hyvin samana, mutta mukaan mahtuu uusia opiskelijoita. Kinnunen kuuluu Rakennusliittoon, mutta ei ole ollut erityisemmin sen toiminnassa mukana. Kilpisjärveltä Espooseen Jos nyt olisi kesä, Laukaan Vihtavuoressa asuva Raimo Jokela saattaisi olla Kilpisjärvellä tai vaikkapa Espoossa tekemässä tiemerkintöjä. Niistä puistotyöntekijät ovat saaneet myös kiitosta. Siinä voi välillä joutua siirtämään vaikkapa kolmesataakiloista hautakiveä. Vaimo saa tulla valmiiseen pöytään, Kinnunen lohkaisee. Kinnunen tuli puistotyöntekijäksi Varkauden seurakunnalle ensimmäistä kertaa nuorena miehenä armeijan jälkeen ja viihtyi siellä kolmisen kesää. Silloin se oli vielä jännää ja mukavaa, Kinnunen selvittää. Kinnunen perehdyttää myös uusia tulokkaita puistotyön saloihin. Mies muutti viherrakennustöiden perässä Helsinkiin neljäksi vuodeksi. – Täällä on kaikki päivät ihan hyviä, kun on niin hyvä porukka töissä. Kinnunen on ollut myös laskemassa hautaan niitä ihmisiä, joilla ei ole ollut ketään omaista tai läheistä mukana saattamassa. Se jännittää hieman joka kerta. Vaimolle valmista Kinnuselle kausityö on omiaan. Raikas, parin asteen pakkanen on Kinnusesta hyvä työkeli. Sen sijaan hän kunnostaa omakotitaloaan ja viettää aikaa avopuolisonsa ja lapsensa parissa. Pelaamme kuin joukkue, hän kiittelee. Kun haudankaivuulta jää aikaa, Kinnunen tyhjentää roska-astioita ja vaihtaa lamppuja ulkovalaisimiin. 18 10.12.2015 ELÄMÄNMENO Virpi Kirves-Torvinen Demokraatti, Varkaus virpi.kirves-tor vinen @demokraatti.fi Puistotyöntekijä ja tiemerkintöjen tekijä eivät haluaisi vaihtaa ammattiaan Kutsumuksena kausityö Puistotyöntekijä Jari Kinnunen on juuri lopettelemassa työviikkoaan Luttilan hautausmaalla Varkaudessa. – Otin lopputilin Helsingistä, kun löysin niin mukavan naisen Varkaudesta, Kinnunen naurahtaa. – Teen meillä kaikki pihahommat, pilkon puut, lämmitän takan ja uunin sekä siivoan. Haudankaivuu poikkeaa puistotyöstä varsinkin voiman käytössä. ”Teen meillä kaikki pihahommat, pilkon puut, lämmitän takan ja uunin sekä siivoan. Kinnunen asuu omakotitalossa ja talvikaudella on hyvää aikaa puuhastella kotitöissä. Sen jälkeen Kinnunen on ollut Varkauden seurakunnalla töissä useita vuosia. Nuorimies kaivoi ensitöikseen haudan käsin ja peitteli sen. – Nykyisin ei varmaan kukaan lähtisi kaivamaan hautaa käsin. Vaimo työskentelee johtavana farmaseuttina. Muuten hyvät sadevarusteet auttavat silloin, kun sadetta ei ole liikaa. Hän ehti työskennellä niin ovimiehenä, tiskijukkana kuin tarjoilijana, ennen kuin astui ravintolapäälliköksi. – Ajan kanssa siihen on tottunut, enää en ajattele siinä mitään, Kinnunen kertoo. Ei kauaskantoisia suunnitelmia Kinnuselle sankarihautausmaan ja Luttilan kappelin kivetysten teko ovat olleet mieleenpainuvia asioita uralla. Kesätöiden jälkeen Kinnunen lähti ravintola-alalle. Hänestä olisi hyvä, jos tehtävän vaativuustaso vaikuttaisi palkkaan nykyistä enemmän. Metsässä työt unohtuvat varsinkin silloin, jos saa jäniksen tai paistaa nuotiolla makkaraa. Ilman puolison palkkaa pariskunnalla olisi huomattavasti tiukempaa
Työkausi on sitä pidempi, mitä paremmin Cleanosol on saanut urakoita kilpailutuksessa. Kun työnantajaksi tuli Destia, Jokelalle tarjoutui talviajalle teiden talvikunnossapitoa, aurausta ja suolausta. Silloin huollamme koneita, Jokela kertoo. – Jos sataa vettä, tiemerkintöjä ei voi tehdä. Jokela tekee reunaja keskiviivaa. Ennen Jokela teki useasti yövuoroja, mutta vanhemmiten päivävuorot ovat enemmän mieleen. Se sapettaa. Destian myytyä maalaustyönsä Cleano solille työaluekin laajeni. Jokela haluaa korvata perheelleen työkautena menetettyä yhteistä aikaa, jolloin hän pääsee vain viikonloppuisin kotiin. Hän on koulutukseltaan autosähköasentaja ja tehnyt tiemerkintöjä 28 vuotta. Hän pitää työnsä itsenäisyydestä. Jokela muistuttaa, että tiemerkinnät ovat liikenteen käyttäjien turvallisuutta varten. He korjaavat pääteiden tiemerkinnät kerran vuodessa. Ensin monen kuukauden tauko tuntuu hyvältä, mutta loppua kohden mies odottaa jo töiden alkamista. Aiemmin hänen työsarkanaan oli muitakin merkintöjä, mutta työskentely ei ollut silloin yhtä tehokasta kuin nykyisin. Työnantajana oli alkuun Tielaitos ja alueena pelkkä Keski-Suomi. Monet eivät ymmärrä, mitä me teemme.” Virpi Kirves-Torvinen. Kärsivällisyys koetuksella Päivittäin joku ajaa juuri tehdyn korjauksen ylitse, jolloin se pitää tehdä uudestaan. Syrjäisempien tiemerkintöjen korjaaminen on kiinni Ely-keskuksen tilauksista. Hänen piti mennä yhdeksi kesäksi tiemerkintöjen pariin, mutta jäi sille tielleen. 19 10.12.2015 ELÄMÄNMENO Jokelan työkausi Cleanosolilla on juuri päättynyt. Useimmiten hän on liikkeellä saman työparin kanssa. Yö on silti rauhallisempi aika työskennellä, ja autoilijatkin ovat silloin varovaisempia nähdessään varoitusvilkut. ”Ihmisillä ei riitä kärsivällisyys liikenteessä odottamiseen. Kilpailutuksella huomattava vaikutus Työt alkavat huhti–toukokuussa ja päättyvät syysmarraskuussa
Miten valmistaudut jouluun. Viime kesänä Kilpisjärvellä ketun poikaset leikkivät tiellä, eivätkä olleet moksiskaan lähestyvästä autosta. Työhön kuuluu tietotekniikkaa varsin paljon. Se on vaativaa ja tarkkaa työtä lii kenteen keskellä. Taas moottoriteillä riittää melua. Muuten hotellien ohjelmatarjonta jää vähäiselle käytölle, koska päivät venyvät usein pitkiksi. Opiskelisin rakennusalaa. Yt-neuvotteluistakaan ei ole pelkoa. Hän on miettinyt, siirtyvätkö tiemerkintöjen tekijät tulevaisuudessa asfalttityöntekijöiden tavoin työnantajalta toiselle sen mukaan, kenellä on tarjota eniten töitä. Talviaikana hän karsii kuluista ja elää kesän säästöillä. Jokela ei ole onnekseen saanut palovammoja useampaan vuoteen, koska on oppinut ennakoimaan vaaranpaikkoja. Missä asioissa olet eniten kehittynyt työssäsi. Tietotekniikkaan liittyvissä asioissa. Hotelliyöt tutuksi Uran alkuaikoina hotelliyöt maistuivat, mutta siitä on jo kadonnut hohto. Mitä toivoisit kaikkien ainakin tietävän tiemerkintöjen tekijän työstä. Vuosiansioissa voi olla tuhansien eurojen eroja vuodesta riippuen. Maksut nousevat ja palkat jäädytetään, Jokela lataa. Raimo Jokelalle kaikki kalastukseen liittyvä on mieluista puuhaa. Silloin en yhtään kaipaa meteliä, Jokela summaa. 20 10.12.2015 ELÄMÄNMENO – Ihmisillä ei riitä kärsivällisyys liikenteessä odottamiseen. – Kun menen kotiin, on mukavaa, että on hiljaista. Teemme työtämme tien käyttäjille emmekä itsellemme, Jokela selvittää. Lappi onkin Jokelalle mieluisin työkohde. Monet eivät ymmärrä, mitä me teemme. ”Tuntuu, että hallitus maksattaa lamaa pienituloisilla palkansaajilla. Tuntuu, että hallitus maksattaa lamaa pienituloisilla palkansaajilla. Harrasta liikuntaa ja pidä huolta kunnostasi. Myös pienet palovammat käsissä ovat tuttu juttu, koska nykyisin maalin sijasta he käyttävät kaksisataa-asteista kuumamassaa. Opiskele jotain omaan alaasi liittyvää. – Nykyisin tulee enemmän laskuja ja palkkaa jää vähemmän kuin ennen. Leipomalla pipa reita ja kuunte lemalla joulu lauluja.. Silti Jokelalla on uskoa tulevaan ja työnsä säilymiseen. Jokelan kohdalle on sattunut vain kerran varsin vakava vaaratilanne, jolloin vanhempi pariskunta törmäsi kaiteeseen. – Veikkaan, että teen tiemerkintöjä jatkossakin, Jokela tuumaa. Hänestä on hyvä, jos samassa paikassa pääsee olemaan parikin viikkoa, ettei tarvitse vaihtaa jatkuvasti majapaikkaa. Hän käy hotellissa kylpylässä, jos sellainen sattuu olemaan. Jokela viettää vuodessa 60–70 yötä hotellissa. Mies pitää palkkaansa kohtuullisena, vaikka se on säilynyt samansuuruisena jo pitkään. Vietä aikaa perheesi kanssa. Maksut nousevat ja palkat jäädytetään.” Raimo Jokela vastaa Millaisia vinkkejä antaisit kausityöntekijälle, mitä tehdä silloin, kun ei ole töitä. Kaikki siihen liittyvä kiinnostaa. Jos voisit opiskella kokonaan uuden ammatin, mikä se olisi
– Se on todella pitkä aika odottaa. Tähän voi vaikuttaa Vatasesta se, että kirkon nykyinen palkkausjärjestelmä on varsin nuori ja kyseessä on johtajakeskeinen työyhteisö. Iso osa kirkon puistotyöntekijöistä ei ole muissa töissä talvikautena. Kyseessä on porukka, joka kärsii aukottomasti eniten, Vatanen sanoo. Vatanen on huolissaan nykyhallituksen toimista. Tehtävään valikoituu sellaisia ihmisiä, jotka haluavat työskennellä ulkona. Käytännössä siihen ei pääse juuri kukaan, Vatanen kertoo. Marko Akkan en. – Kirkon alalla järjestäytymisaste on heikompi kuin julkisella sektorilla, Vatanen selvittää. – Seurakunnilla on yllättävän paljon sellaisia kausityöntekijöitä, jotka ovat olleet samalla työnantajalla vuosia tai jopa vuosikymmeniä, Vatanen toteaa. Sillä ei ole ollut kuitenkaan toivotun suuruista vaikutusta. Hän pitää heidän suurimpana ongelmanaan palkkatasoa, sillä vuosiansiot jäävät hyvin pieneksi. Vatasen tehtäviin kuuluu työehtosopimuksiin liittyvää neuvottelua. Pitkä odotusaika palkan lisiin JHL on rohkaissut seurakuntia henkilökohtaisen osan käyttöönottoon palkoissa. Tällöin odotusaika palveluvuosista maksettavaan lisään ja vuosilomapäivien kertymiseen on puolet enemmän kuin koko vuoden töissä olevilla. Se ei kuitenkaan näy 1 500–1 800 euron peruskuukausiansioissa. Tyytyväisiä työntekijöitä Vatasen korviin ei ole kahdeksan vuoden aikana tullut kiusaamistapauksia. Kausityöntekijöissä on aloja, joissa tehdään pitkää päivää. – Perusasioiden kanssa takkuaminen yllättää yhä uudestaan. Sopimustoimitsija saa jonkin verran palautetta työaikajärjestelyistä ja työn tekemisen mielekkyydestä. Asiat, jotka ovat olleet vuosikymmeniä itsestäänselvyyksiä, nousevat nyt pohdittavaksi, Vatanen luonnehtii. Juha Kirves ”Asiat, jotka ovat olleet vuosikymmeniä itsestäänselvyyksiä, nousevat nyt pohdittavaksi.” Esko Vatanen on demarivaikuttaja ja ollut eri järjestöjen palveluksessa neljäkymmentä vuotta. Tällöin tavallisesta kuudesta vuodesta kertyykin kaksitoista vuotta. – Pääsääntöisesti niissä seurakunnissa, joissa on luottamusmiestoimintaa, kausityöntekijöiden edunvalvonta toimii varsin hyvin, Vatanen arvioi. – Seurakuntien ajattelussa kausityöntekijöitä ei ymmärretä olennaisiksi, vaikka kyseessä on aika näkyvä työ seurakunnan imagon kannalta, Vatanen selvittää. Se voisi parantaa monen puistotyöntekijän asemaa. Puistotyöntekijän tehtävät ovat osittain varsin vaativia. 21 10.12.2015 ELÄMÄNMENO Puistotyöntekijöiden arvoa ei aina ymmärretä JHL:n sopimustoimitsija Esko Vatanen vastaa ammattiliittonsa kirkon alan puistotyöntekijöistä. Syrjintää voi olla vaikkapa siinä, jos jotakuta ei valita uudestaan tai jos seurakunnalle puistotyöntekijäksi hakeutuva ei kuulu kirkkoon. Lisäksi jäsenten edunvalvonta-asioissa auttaminen vie yllättävän paljon sopimustoimitsijan työaikaa. Vatanen kaipaa joustavuutta TE-toimistojen määrittelyyn kausityöntekijöiden työttömyyskorvauksissa. Työkausi kestää keskimäärin kuusi kuukautta. – Puistotyöntekijöiden hyödyntäminen talvikautena on aika olematonta, Vatanen sanoo. Työ voi vaatia monien eri koneiden hallintaa ja osalla toimiminen on hyvinkin itsenäistä. Yleisesti puistotyöntekijät ovat Vatasen mukaan hyvin tyytyväisiä työhönsä. – On hyvinkin synkkä näkymä, jos hallitus ottaa pakkokeinot käyttöön
Mison työväentalo on demariteltalla Mikkelin sosialidemokraattien aktiivit ovat tuttu näky Mikkelin torilla, kävelykadulla ja aika ajoin myös kaupunginosien kauppojen edessä. Edellinen yhdistyksen kansanedustaja oli Erkki Liikanen, joka päätti 18 vuoden kansanedustajauransa vuonna 1990. – Ja somessa olemme vahvasti mukana. Siellä nautittiin glögiä, juteltiin mukavia ja laulettiin joululauluja. Saimme hienolla porukkatyöllä pitkästä aikaa oman kansanedustajan, Satu Taavitsaisen, ja yhdistyksen jäsenmäärä on noussut 122:een. Kuvassa Kari Liikanen (oik), puheenjohtaja Raine Lehkonen ja yhdistyksen kokouskoira Aapo, tuleva puheenjohtaja Jukka Rossi, Merja Toijonen, Marita Hokkanen, kansanedustaja Satu Taavitsainen, Hannu Tullinen, Tarmo Pajunen, Osmo Ukkonen ja Kirsi Suovalkama. – Se on myös hauskinta politiikkapuuhaa. Jäsenmaksutuotoilla toimiva yhdistys voi menestyä vain tiimityön avulla. 22 10.12.2015 ARKI Ruohonjuuritasolta SDP:n puolueosastojen kuulumisia eri puolilta maata. – Esimerkiksi viime kuntavaalien alla toteutimme muun vaalityön ohessa Demarit kulmilla ja kuppiloissa -lähiökiertueen. Somea ja kirjaglögejä Yhdistys järjestää kuukausikokouksia, joissa keskustellaan tietyistä teemoista joko omien keskeisten toimijoiden tai ulkopuolisten asiantuntijoiden alustusten pohjalta. – Jään vetovastuusta tyytyväisin mielin. Siellä keskustellaan alustusten pohjalta syksyn tärkeistä yhteiskunnallisista kirjoista. Tulostakin tuli ja saimme tosi hyvin valtuutettuja. – Tärkeintä on olla ihmisten parissa kasvotusten. – Muutimme muutama vuosi sitten nimen nykyaikaisemmaksi. Demarit kulmilla ja kuppiloissa Raine Lehkonen korostaa tiimityön merkitystä politiikassa. Se vaatii paljon talkootyötä, onneksi meillä sitä on riittänyt. Nämä avoimet tilaisuudet ovat vetäneet tosi hyvin väkeä. Lehkonen on tyytyväinen siitä, että yhdistys on saanut riveihinsä viime aikoina mukavasti uusia jäseniä, myös nuorempia ihmisiä. Se on myös hauskinta poliittista toimintaa, sanoo Mikkelin sosialidemokraattien eli Mison puheenjohtaja Raine Lehkonen. Aiemmin yhdistyksen nimi oli Mikkelin viranja toimenhaltijain sos.dem.yhdistys. Meillä on toimiva ikäjakauma ja paljon erilaista osaamista. Some antaa mahdollisuuden tavoittaa eri-ikäisiä ihmisiä. Kirjoja on käsitelty monipuolisesti Blairista Lipposeen. Toinen ehdottoman tärkeä asia Lehkosen mielestä on tulla kokouspöytien äärestä keskustelemaan ihmisten kanssa kasvotusten. Ja sen olen huomannut, että SDP:n gallupkannatuksen reilu nouseminen on virkistänyt meidänkin ihmisiä ja demariteltallakin on ollut ihan uudenlaista fiilinkiä ja sutinaa. Markku Lahikainen Demokraatti, Mikkeli. Tyytyväisenä olen huomannut, että meitä seurataan siellä runsaasti. On tärkeää, että kaupunkilaiset voivat löytää meistä vaikuttamiskanavan, siksi meidän on oltava helposti löydettävissä somessa sekä turuilla ja toreilla, korostaa Raine Lehkonen. Myös jäsenistömme on monipuolistunut ja nyt meillä on virkaja toimihenkilöiden lisäksi palkansaajakenttä laajemmin edustettuna ja opiskelijoitakin. – SDP on perinteinen sivistyspuolue ja tämä tilaisuus muutettiin monta vuotta sitten kirjaglögeiksi. Syyskokouksessa johtokuntamme uudistui ja nuorentui. Meillä on ollut jo pitkään nettisivut ja olemme aktiivisesti myös facebookissa. Raine Lehkonen on vetänyt yhdistystä noin 15 vuotta eikä hakenut jatkopestiä. Yhdistyksellä oli pitkään perinteenä jouluglögitilaisuus. Kuva: Mison arkisto Demariteltallakin on ollut viime aikoina ihan uudenlaista fiilinkiä ja sutinaa. – Siitä meille on hienoa kokemusta. Siksikin yhdistyksen väki jalkautuu kuntalaisten pariin varsin aktiivisesti. Misolla ei ole omia tiloja. Olemme olleet erittäin aktiivisesti tarjoamassa aatetta ja makkaraa markkinoilla ja ylipäätään siellä, missä ihmiset liikkuvat. – On hyvä, etteivät uudemmatkaan jäsenet vierasta vastuupaikkoja. Tätä toimintaa pitäisi olla enemmänkin, myös vaalien välillä
Nyt hänellä on esimerkiksi oikeus saada hoivakodista isäänsä koskevia raportteja, joita hänelle ei pelkkänä lähiomaisena annettaisi. Äkkiä ollaankin tilanteessa, että muistisairas ei pysty enää pitämään huolta asiois taan ja edunvalvonta pitäisi järjestää vauhdilla. ”Nyt on minun vuoroni” Kohtamäki pitää ensiarvoisen tärkeänä, että hänellä on näin laajat oikeudet huolehtia isänsä asioista. Muuta vaihtoehtoa ei kuitenkaan ollut. On ollut yllätys, miten paljon sinnikkyyttä tehtävä on vaatinut ja kuinka kovasti klinikkaeläinhoitajan työn, uuden ammatin opiskelun, oman elämän ja edunvalvonnan yhdistäminen on koetellut omaa jaksamista. Valtuuttaja määrittelee itse, mitä asioita valtuutus koskee: esimerkiksi omaisuutta ja muita taloudellisia asioita tai valtuuttajan niin halutessa myös terveydenja sairaanhoitoa. Yleensä tähän tarvitaan lääkärintodistus. Kohtamäki muistuttaa, ettei hän ole keksinyt vaatimuk siaan omasta päästään vaan on noudattanut neurologeilta ja muilta asiantuntijoilta saamiaan neuvoja. Valtuutus tulee voimaan vasta maistraatin vahvistuksen jälkeen.Valtuutettu voi pyytää vahvistamista, kun valtuuttaja ei enää kykene hoitamaan asioitaan. Yleisin ongelma on, että edunvalvonnan tarpeeseen herätään liian myöhään. Takana on kovia kädenvääntöjä myös esimerkiksi hoidon ja kuntoutuksen laadusta, isän muutosta Helsinkiin lähelle tytärtä ja isälle sopivista taksikyydeistä muistisairaiden päivätoimintaan. Näin kuvaa Tiina Kohtamäki, joka on toiminut puolenkymmentä vuotta edunvalvojana nyt 74-vuotiaalle isälleen. Mikään helppo keskustelunaihe tulevaan varautuminen ei ole. . Remes kannustasi sairastunutta pohtimaan ajoissa erityisesti sitä, miten hän haluaa omaisuutensa aikanaan jaettavaksi. Jo diagnoosi on sairaalle iso asia, ja samalla suunnitellaan hoitoa. – Mutta kun isä voi hyvin, se palkitsee, Kohtamäki kertoo. – Minä puhun nyt isäni suulla. . . Edunvalvontavaltuutuksella voi etukäteen järjestää asioidensa hoidon siltä varalta, että ei myöhemmin kykene tähän itse esimerkiksi heikentyneen terveydentilan vuoksi. Miksi ei siinä vaiheessa alkaisi miettimään. Kohtamäen mukaan isä oli pitkään ylilääkitty, hän muun muassa söi yhtä aikaa kolmea rauhoittavaa lääkettä. Muistisairaan edunvalvonta vaatii kovaa työtä ja sitkeyttä Muistisairaan edunvalvoja joutuu taistelemaan hoitokoneiston kanssa ja usein etsimään tietoa tietämättä edes, mistä sitä kysyisi. . Siinä valtuutuksen antaja nimeää valtuutetun, joka on suostunut tehtävään. Kun Lewyn kappale -tautia sairastavan isän hoito hoivakodissa ei tuntunut sujuvan, tytär haki maistraatista oikeuden päättää myös hoitoon ja terveyteen liittyvistä asioista. Lääkelista lyheni vasta sitten, kun Kohtamäki vei isänsä yksityiselle neurologille. . . . Nyt on minun vuoroni. . Valtuutus tehdään kirjallisesti testamentin tapaan. Merja Könönen STT Edunvalvontavaltuutuksella voi varautua tulevaan . – Muutoin joutuisin seuraamaan vain sivusta, mitä tapahtuu. Sekä sairastunut että omaiset tarvitsevat aikaa tiedon sulatteluun. Puheeksi riittävän ajoissa Suurimmalla osalla muistisairaita edunvalvonta koskee vain taloudellisia asioita, kertoo professori Anne Remes Itä-Suomen yliopistosta. Jo vaatimattomankin varallisuuden jaosta voi myöhemmin koitua ikäviä riitoja, jos herää epäily siitä, onko perinnön antaja ollut kykenevä tekemään testamenttia. Kohtamäki oli aluksi vastuussa vain isänsä taloudellisista asioista. 23 10.12.2015 ARKI . – Kun diagnoosi tehdään, tauti on yleensä vielä lievässä vaiheessa. Siinä on kaikki mahdollisuudet elämän järkevään suunnitteluun. Remeksen mielestä on lääkärien ja hoitajien tehtävä ottaa sairaan ja hänen läheistensä kanssa puheeksi varautuminen sairauden etenemiseen: kuka silloin huolehtii edunvalvonnasta, entä onko tarvetta testamentille. – Isä hoiti minua, kun olin pieni. Vuosiin on mahtunut isot määrät viranomaispapereita, työtunteja ja unettomia öitä. STT Lähde: maistraatti.fi www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/holhoustoimi/Edunvalvontavaltuutus wildpixel. Remeksen mukana lääkä”Kun isä voi hyvin, se palkitsee” rit kyllä tuntevat toimintatavat, mutta miten ottaa asia fiksusti puheeksi. Tätä kautta selvisi muun muassa, että isä oli viime keväänä pudonnut keinusta ja mahdollisesti loukannut silloin päänsä
Jos merkintä puuttuu, valitsemme kuvan satunnaisesti. Pitää siis muistaa, että viemäriin ei possun kinkkurasvoja tule kaataa, jotta joulunakin jätevesijärjestelmä toimii moitteettomasti. Luomupossu elää iloisemmin Jos kasvisvaihtoehto askarruttaa, joulun alla on tarjolla luomukinkkuja. PALAUTA VIIMEISTÄÄN 11.12.2015! 2. Sitä voi tilata kauppojen kautta tai ostaa suoraan luomutilalta. Luomukinkun hankinnassa kannattaa olla hyvissä ajoin liikkeellä. . 3. Seitanin valtteja ovat edullisuuden ja ulkonäön lisäksi valmistuksen helppous ja nopeus. Vegaaniliiton sivuilta löytyy lisää makoisia joulun ruokaohjeita. Kerro tilatessasi, minkä kuvan haluat tervehdykseen. Nykyään joulupöydän keskipisteenä saattaa kinkun sijasta olla myös kasviskinkku. 10 nimeä keränneen oma nimi julkaistaan maksutta. Joulurauhan voi siis tarjota omassa ruokapöydässä myös possuille. 24 10.12.2015 ARKI Muista joulutervehdys Demokraatissa 23.12. 1. Tervehdysilmoitukset ovat käteisilmoituksia, eikä niitä laskuteta. Seitanpaistin voi tehdä hyvissä ajoin ennen joulua ja pakastaa joko valmiina tai ennen paistamista.’ Seitan on vehnägluteenia, joka tekee kasvisruuasta lihaisan, kiinteän ja proteiinipitoisen. Maksa ilmoitus tilille: Nordea IBAN FI22 1521 3007 1346 06, BIC: NDEAFIHH Kerro tilauksen yhteydessä maksupäivä ja liitä mukaan kuitti maksusta. Kinkulle riittää vaihtoehtoja Joulukinkun voi korvata seitanpaistilla, savutofulla tai vaikkapa tofukinkulla. Kuvatervehdyksessä voi olla enintään 6 nimeä. Rasva on tulppa Joulurauha kuuluu myös viemärimiehille. Hinta: 20 euroa. Kasviskinkun rinnalla maistuvat makoisat suomalaisista vihanneksista tehdyt höyryävät laatikot. Massa syntyy noin kymmenessä minuutissa, ja paistoaikaan kuluu puolitoista tuntia. Työttömät, eläkeläiset ja opiskelijat 2,5 euroa / nimi. . Kinkulle löytyy vihreitä vaihtoehtoja Joulukinkun voi korvata seitanpaistilla, savutofulla tai vaikkapa tofukinkulla. Kaikki hinnat sisältävät alv:n. Nimi (tekstaten) paikkakunta hinta (euroa) (yksityishenkilöt) AMMATTIOSASTOJEN JA JÄRJESTÖJEN TERVEHDYKSET Hinta: ammattiosastot 110 euroa, järjestöt 75 euroa. KUVATERVEHDYS PERINTEINEN NIMITERVEHDYS Hinta: 3,50 euroa / nimi. Kati Javanainen Valonia Ekovinkki Getty Images. Tee tilauksesi 11.12.2015 mennessä. (yksityishenkilöt) Ilmoitukset ovat yllä luonnollisessa koossa. Voit myös faksata tilauksen numeroon (09) 701 0569 tai lähettää sen sähköpostilla osoitteeseen sari.ojala@demokraatti.fi. Luomuporsaan elinolot ovat usein tavallista suursikalassa kasvanutta porsasta paremmat. Vuosittain yhä suurempi joukko ihmisiä siirtyykin kasvisvoittoisempaan tai kokonaan kasviksista koostettuun ruokavalioon – sekä eettisistä, ekologisista että terveydellisistä syistä. TOIMI NÄIN: Täytä tämä tilauskuponki ja lähetä se meille osoitteeseen Demokraatti / Tervehdykset, PL 338, 00531 HKI. Joulurauhaa possuille Kinkku on ollut tyypillisen suomalaisen joulupöydän pääruoka aina 1950-luvulta alkaen
Jos Teeren rikostuomio jää lainvoimaiseksi, luottamusmies aikoo vaatia Teereltä ja Aalto-korkeakoulusäätiöltä palkkaa vanhuuseläkkeeseen saakka. Käytännössä tämä tarkoittaisi noin puolta miljoonaa euroa. Demokraatti Aalto-yliopiston rehtorille sakot luottamusmiehen irtisanomisesta Naisen asianajaja Matti Penttinen on perustellut vaatimusta sillä, että ilman rikollista toimintaa luottamusmies olisi voinut jatkaa työssään eläkkeelle asti. Janne Huuskonen STT Lehtikuva / Mikko Stig. Suomen poliisijärjestöjen liitto (SPJL) luovutti Poliisihallitukselle yhteenvedon turvallisuutta koskevasta kyselystä. Espoon käräjäoikeuden mukaan Teeri syyllistyi rikokseen, kun hän irtisanoi luottamusmiehen hankkimatta työntekijöiden enemmistön suostumusta. Erityisesti poliisit vaativat sitä, että vastaanottokeskuksiin tulevien hälytysten hoitamiseen pitää ohjata riittävä määrä poliisipartioita. Työtuomioistuin tuomitsi sen jo aiemmin maksamaan luottamusmiehelle 100 000 euroa. Samoihin tiloihin ei pitäisi sijoittaa sellaisia ryhmiä ja henkilöitä, joiden tiedetään esimerkiksi uskonnollista syistä olevan jo valmiiksi vihamielisiä toisilleen. Poliisijärjestöjen liitto kiinnittää huomiota maahanmuuttajien sijoitteluun. Oikeuskäytäntöä vastaavista tapauksista ei juuri ole olemassa. Teeren tuloilla 20 päiväsakosta kertyy maksettavaa 3 120 euroa. Poliisi tarvitsee myös koulutusta muun muassa eri kulttuurieroihin liittyvissä asioissa. 25 10.12.2015 ARKI B.Virtanen Urja Sarjakuvat Poliisit pelkäävät turvallisuutensa puolesta Poliisit ovat huolissaan oman työturvallisuutensa puolesta. Käräjäoikeus tukeutui kuitenkin työtuomioistuimen aiempaan päätökseen, jonka mukaan luottamusmies ei ollut toiminnallaan antanut perustetta irtisanomiselle. Naisen asianajaja Matti Penttinen on perustellut vaatimusta sillä, että ilman rikollista toimintaa luottamusmies olisi voinut jatkaa työssään eläkkeelle asti. Liitto syyttää poliittisia päättäjiä vastuuttomuudesta, jota se osoittaa maan sisäistä turvallisuutta ja sen ylläpitäjää, poliisia kohtaan. Suomalaisella poliisilla tulee olla tarkempi tieto tällaisista taustoista, Suhonen korostaa. Lainvoimaista päätöstä jouduttaneen odottamaan jonkin aikaa, sillä rehtori Teeri ei koe syyllistyneensä rikokseen asiassa. SPJL:n puheenjohtaja Yrjö Suhonen korostaa turvapaikanhakijoiden valistamisen tärkeyttä. Tämä pätee tällä hetkellä kaikkiin hälytyksiin, ei ainoastaan turvapaikanhakijoihin liittyviin tehtäviin, eräs poliisi kommentoi kyselyssä. Käräjäoikeus ei tätä perustelua hyväksynyt. Teeren mukaan työntekijäjärjestöt eivät suostuneet kertomaan, keitä kaikkia kyseinen luottamusmies edusti. – Vastaanottokeskuksiin sijoitettavien henkilöiden taustat on selvitettävä tarkemmin. Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri. Sijoitettavien henkilöiden joukossa on muun muassa poliisija sotilastaustaisia miehiä. – Pitää pyrkiä ennalta estämään tilanteiden kärjistymistä. Teeri perusteli oikeudessa irtisanomista sillä, että hänen tietojensa mukaan luottamusmiehen työyhteisössä oli tulehtunut ilmapiiri, johon luottamusmies oli osallinen. Teeri sanoi toimineensa irtisanomisessa niin sanotussa pakkotilassa ja valinneensa työyhteisön turvallisuuden suojelun. – Se, että suostumusta on yritetty hankkia, mutta siinä ei ole käytännössä onnistuttu, ei poista vaatimusta enemmistön suostumuksen saamisesta ennen luottamusmiehen irtisanomista, oikeus totesi. Liiton mukaan poliisin työturvallisuustilanne heikkenee leikkausten takia kaiken aikaa erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Irtisanominen on tullut kalliiksi yliopistolle. Lisäksi Teeri joutuu korvaamaan vastapuolen oikeuskuluja yli 15 000 euroa ja vastaamaan omista oikeuskuluistaan. Oikeus katsoi teon olleen tahallinen, koska Teeri tiesi enemmistön suostumuksen välttämättömyydestä. – Elämme jatkuvassa ”tuurilla eteenpäin” tilassa. ”Suostumusta mahdoton hankkia” Käräjillä Teeri vetosi muun muassa siihen, että työntekijöiden suostumuksen hankkiminen erottamiseen oli teknisesti hyvin vaikeaa. Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri tuomittiin keskiviikkona sakkoihin työntekijöiden edustajan oikeuksien loukkaamisesta
Tervetuloa SDP:n teltalle la 12.12. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Kahvitellaan, lauletaan ja puhutaan politiikkaa. ETELÄ-SAVO . Mikkelin Sosialidemokraatit ry. 26 10.12.2015 ARKI Yhdistystoiminta SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. Riskinä on kuitenkin kannustinloukkujen syntyminen. VARSINAIS-SUOMI . Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin. Savonlinnan Työväenyhdistys ry:n avoin kuukausikokous Kisalinnassa 15.12. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@ demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Asuntotoimi tiedottaa: VUODEN 2016 VALTION TUKI ASUMISNEUVOJATOIMINTAAN Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus (ARA) myöntää avustuksia asumisneuvojatoimintaan. . Vapaarahoitteisissa vuokraasunnoissa asuvat pienituloiset kokevat esimerkiksi vähemmän ongelmia asuinympäristössään kuin muut vuokralla asuvat pienituloiset. Hakemuksiin tulee liittää kunnan (asuntotoimen) lausunto. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. Seinäjoen ja naapurikuntien Wanhat Toverit kokoonnumme ma 14.12. 050 526 9868. Pienituloisilla menee asumiseen tuplasti enemmän kuin muilla Pienituloisilla menee asumiseen lähes kaksinkertainen osuus tuloista verrattuna muuhun väestöön, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. 010 770 3620 SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Yhdessä olemme enemmän » www.akt.fi » www.metalliliitto.fi » www.jhl.fi » www.sak.fi/alueet Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. Työttömien kahviossa, Porrassalmenkatu 1. 8 e. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi » www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. Kari Hulkko. Eila Hyttinen p. Suomessa asuu yli puoli miljoonaa aikuista pienituloisissa kotitalouksissa. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. Tikkurilan Ty:n naisjaoston pikkujouluiset nyyttikestit tänään to 10.12. klo 18 Tiiliholvissa, Torikatu 21:ssä. Tervetuloa! Johtokunta. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen vuokrien laskeminen, asumistukea saavien ohjaaminen kohtuuhintaisiin vuokra-asuntoihin sekä tulorajojen palauttaminen ja tulojen seuranta kohtuuhintaisissa vuokra-asunnoissa voi helpottaa pienituloisten asumismenojen osuutta tulotasosta. Lisätietoja avustuksen hakemisesta saa ARAn verkkosivuilta www.ara.fi, josta löytyvät myös hakemuksessa tarvittavat lomakkeet. klo 13 jouluaterialle Seinäjoen Työväenyhdistyksen kerholle, Keskuskatu 17 A. THL olettaa, että hallitusohjelman toimet lisäävät pienituloisten kokemia asuinympäristöönsä liittyviä ongelmia. Näkemisiin! Toukolan demarit. – Haittojen minimoimiseksi tulorajoja ei tulisi asettaa liian alhaisiksi ja tuloja tulisi tarkastella useammalta vuodelta, jotta hetkellisesti parantunut tilanne ei johtaisi asunnon menettämiseen, THL:n erikoistutkija Timo Kauppinen sanoi tiedotteessa. Tervetuloa! UUSIMAA . Tampereella, 10. Arvioi daan syksyn kirjoja. Yksin asuvien pienituloisten tulotaso jää asumismenojen jälkeen alle kohtuullisen vähimmäistoimeentulon. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. klo 13–15. Toisaalta hallitusohjelman toimet voivat tuoda THL:n mukaan myös helpotusta pienituloisten asumismenoihin. Ulkoilun jälkeen lämpimät kirjaglögit klo 14.30 alk. Ongelmiksi koetaan muun muas sa melu, rikollisuus, väkivalta ja ilkivalta. Avustusta voidaan myöntää asumisneuvojatoimintaan, joka tukee pitkäaikaisasunnottomien, maahanmuuttajien, mielenterveyskuntoutujien, syrjäytymisuhan alaisten nuorten, perheiden ja ikääntyneiden asumista. Käsitellään mm Naantalin kaupunginvaltuustossa esillä olevat asiat. päivänä joulukuuta 2015 ASUNTOTOIMI Kuulutukset Teatterit Työväenliikkeen itsenäinen säätiö tukee mm. Tarjoilua, arvontaa. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. Avustuksen määrä on enintään 35 prosenttia kustannuksista. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi Pirun hyvä Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Tarjolla mehua & glögiä & pipareita ja Toukolan demareita. Yleinen kokous su 13.12. HELSINKI . (09) 5868 530 Uusi lehti vuoden alusta. omaehtoista kulttuurityötä Vuoden 2016 apurahat tulee hakea ajalla 1.11.-31.12.2015 Apurahojen hakuohjeet ja hakusovellus löytyvät sivuiltamme www.sivistysrahasto.fi Puh. klo 17 Tiksolla. STT Pienituloisten rahat kuluvat pääosin vuokranmaksuun. klo 18. Tarjolla joulupuuroa ja keskustelua ajankohtaisista aiheista. klo 11–14 Mikkelin torille tapaamaan kansanedustaja Satu Taavitsaista, valtuutettuja ja muita aktiiveja. Hyvää Joulua! www.mikkelinsosialidemokraatit.net ja Facebook/Mikkelin Sosialidemokraatit. Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Tampereen toimipiste Rautatienkatu 10, 7. Tuettavan toiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä ja ratkaista asumiseen liittyviä ongelmia sekä asunnottomuutta. Avustusta voivat hakea kuntien lisäksi myös järjestöt ja yhteisöt, jotka harjoittavat tai käynnistävät asumisneuvontatoimintaa. THL varoittaa, että hallitusohjelman toimet voivat johtaa nykyistä voimakkaampaan pienituloisten alueelliseen keskittymiseen ja toimet voivat myös lisätä pienituloisten kokemia ongelmia asuinympäristössään. Hakemukset on toimitettava 14.1.2016 klo 16.15 mennessä suoraan Asumisen rahoitusja kehittämiskeskukseen (ARA), PL 30, 15141 Lahti. Ponilla pääsee! Perinteinen jouluponiratsastus Annalan talleilla (Hämeentie 154) su 13.12. Naantalin Työväenyhdistys. Osuus on suuri erityisesti yksin asuvilla ja kaupungeissa asuvilla pienituloisilla. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi Uusi lehti vuoden alusta. Omakust. Lämpimästi tervetuloa! Pj. POHJANMAA . krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh
23.30 Matka Edeniin Säveltäjä Ignacio ja kuvataitelija Comaz talvisella matkalla Pohjois-Espanjassa, tutustumassa alueen viineihin ja kirkkomaalauksiin – ja etsimässä ratkaisua syyllisyydentuntoihinsa. Pääosissa rivi maineikkaimpia koomikoitamme, kuten Aake Kalliala, Heikki Kinnunen, Leo Lastumäki, Helge Herala ja Olavi Ahonen. 06.53 Popi Kissa 07.04 Me Peltiset 07.08 Franklin ja ystävät 07.20 Samu ja Salla 07.34 Pipsa Possu 07.39 Nukkearkun lauluja 07.42 Lauri kilpa-auto 07.55 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 08.02 Oktonautit ja seikkailu Amazonilla 08.25 Viidakkokirja (7) 08.37 Nokkelikot (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Kuninkaan norsut 10.00 Luontomatkalla Australiassa 10.30 Theroux ja katukoirat 11.30 New Yorkin herkut 12.00 Rintheessä Ihme sutinaa ilmassa. Virgil. 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Mr Selfridge (12) 5/10. 18.00 Tiededokumentti: Sisäinen kellomme Tuhansia vuosia ihmiset ovat eläneet sisäisen kellonsa tahtiin, mutta nykyaikana se on käynyt milteipä mahdottomaksi. 16.30 Uusi päivä Valintoja. 13.35 Erätulilla Peltsi, käsintehdyt metsäsukset, hiihtoretki ja savusauna. Minkälaisia ruokalajeja keittiömestari Jens Vollmer suunnittelee ja valmistaa Tanskan kuninkaallisille Fredensborgin linnassa. 02.55 Kanadan rajalla Unohdetut ostokset. Australialainen Todd Sampson testaa kolmen kuukauden ajan, kuinka aivojen muovautuvuus eli plastisuus käytännössä toimii. Heikki Meriläinen: Pietolan tytöt, osa 97 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Tampere Filharmonia – Sibeliuksen neljäs 21.20 Don Juan sävelin 21.45 Näkökulma: Benita Heiskanen ja kiekkokansa 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Oregon ryhtyy radikaaliksi. 16.30 Yökylässä Maria Veitola 2/10. Kellari on pullollaan perunoita ja porkkanoita. Poikia voi nähdä niin televisiossa, kotona kuin vallan kahvassa, mutta miksi oikeastaan sallimme miesten jäädä pojiksi. 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti (Riksdagens frågestund). Uutta ja yllättävää on tulossa juuri silloin, kun päivä näyttää aamulla helpolta. Sarjan päätösjaksossa Leo Ajkic lähtee maahanmuuttajatiiminsä kanssa Palma de Mallorcalle. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 bUU-klubbenin joulukalenteri Staffan, Eva ja Jontti lähtevät Hittehattiin katsomaan Vimmelin ja hirmu hyvän sukkakuoron esitystä. 20.58 Keno 21.00 Poliisit – kotihälytys (12) 22.00 Elokuva: Road House – kuuma kapakka (16) (USA 1989). 20.00 Kuningaskuluttaja Useita tuhansia kolaroituja ja lunastettuja autoja palaa takaisin liikenteeseen. 17.25 Lasso ”Pojat ovat poikia”, kuuluu kulunut sanonta. 13.00 Norja maahanmuuttajien silmin 8/8. 19.45 Löytöretkiä maailmaan Tansanian halki jalan. Jenni Kokander. Neiti Mardle ottaa Agneksen lisäksi uuden vuokralaisen. 20.30 Schrödingerin kissa: Tiedettä tutkaillen Norjalaiset autoilevat paljon liukkailla talviteillä. 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Top of the Lake (16) 5/6. 13.25 Riihalan valtias (7) (Suomi 1956). 17.55 Mitä tänään syötäisiin. 18.30 Emmerdale (7) Laukaus Laaksontuvassa, osa 1/2. 14.05 Liikkeellä luonnossa: Myskihärkien saari 14.30 Marja Hintikka Live 9/10. Miten Timo kokee Riikan epäluottamuksen miehiä kohtaan vaikuttavan yhteiseen tulevaisuuteen. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.55 Norjaa ristiin rastiin Traktoricrossia. Kokeillaan robotti-imuria ja nautitaan juhannuksen paukkupakkasista. 09.45 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale (7) 10.40 Emmerdale 11.10–12.05 Lääkärit 13.35 Haaveiden talo hartiapankilla 14.35 Mitä tänään syötäisiin. 20.00 Prisma Studio Tiedekeskustelu 3/4: Voiko tieteeseen luottaa. Kuolema kuittaa univelat. Täytettyä lampaansatulaa. Uutiset ja sää 12.10 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 M-studio: Ylen historialliset Sibelius-äänitteet 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Elämää suuremmat elokuvat: Tuulen viemää 18.10 Viiden minuutin matka. 06.00 Chuckin ja ystävien seikkailut 06.15 Chuckin ja ystävien seikkailut 06.30 Bubble Guppies 06.55 Avaruusnappulat 07.00 Red Caps 07.30 Lego Ninjago (7) 07.55 Bumba 08.00 Lego Star Wars (7) 08.30 Paul OíGrady ñ rakkaudesta koiriin 09.00 Hauskat eläinvideot 09.05 Hauskat eläinvideot 09.15 Gordon Ramsay – kuumana 10.20–10.50 Malibu Country 13.50 Hurja remontti Toivoa rakentamassa 1/2. 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Espanjan nuoret ja vihaiset 22.55 Uutiset 23.00 Komisario Montalbano (12) 1/4. 18.00 Holby Cityn sairaala (12) Amare. 15.45 Gordon Ramsay – pannu kuumana 1/9. Miten Riikka suhtautuu Timon kiireiseen arkeen ja kontrollinhaluun. 23.40 Kandit 3/8. Ohjaus Pertti Pesonen.. 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari Tallinna. 15.15 Malibu Country Kilpailun hurmaa. O: Hannu Leminen. 00.35–01.35 Rikoksista pahin (12) Koskemattomuus. 21.00 Siskonpeti (7) Arki. 15.55 Kysy Laralta (7) Ystäviä ja kilpasiskoja. 27 10.12.2015 ARKI 17.00 Hengittävä maa Tuuli ja vesi ovat japanilaisen 75-vuotiaan taiteilijan Susumu Shingun materiaalia. 14.45 Seniori työssä Markku Järvinen, 69-vuotias entinen poliisi, vaihtoi eläkkeelle jäätyään ammattia ja toimii nykyisin yrittäjänä vuokraten entisöimäänsä kartanoa. 23.00 Fresh Meat (16) 6/8. Kuinka pitkälle riittää kansanliikkeiden virta, hyytyykö innostus kesken. 19.00 Tiededokumentti: Aivot uuteen kuosiin 1/3. 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus. 16.20 Knietzsche – maailman pienin filosofi (7) Jaettu onni. 21.00 Mustamaalattu (7) 5/10. 00.20 SM-Liiga: Illan Parhaat 00.25 Leijonan luola USA 01.25 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 4/10. 15.30 Moderni perhe Vierailla vesillä. 19.00 Kandit 3/8. Epäilys. 03.25–04.25 Amerikan kovimmat keräilijät TVja radio-ohjelmat FOX 06.00 Sky News 06.25 FOX Kids: Sketsiä! 06.40 FOX Kids: Olipa kerran planeetta Maa 09.30 Hyvää huomenta Karita! 09.50 Sara La Fountain 10.20 Uskomaton eläinlääkäri Pol 11.30 Rojua, rojua 12.25 Lapin poliisit 12.50 Lapin poliisit 13.20 Alaskan poliisit 14.15 Dubain lentokenttä 15.10 Eläimellistä kamppailua 16.05 How I Met Your Mother 16.35 How I Met Your Mother 17.05 Miten se keksittiin. 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Tohtori Intiasta (7) 2/5. Millainen auto ja millaiset renkaat takaavat turvallisimman perillepääsyn jäisillä ja lumisilla teillä. Immuniteetti. 21.00 Kuolleista palanneet (16) 4/8. Vai onko poikana oleminen vain henkinen tila. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 MOT: Katsastus on arpapeliä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Tohtori Intiasta (7) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) Konfederaation aarre. Tilan latoon valmistuu lehmille ruokintajärjestelmä. 12.30 Rintheessä Vauhti on kovaa tunturissa. 21.25 Kätevän emännän juhlat Pikkujoulut perinteisin menoin, alkoholia, irtosuhteita ja muuta mokailua, mutta ei morkkista. 22.00 Kino Suomi: Koomikko (1983) Matti Ijäksen mielikuvituksellinen tarina nauruntekijöistä ja heidän elämästään. 17.50 Leijonan luola USA . Omenat on jo kerätty, mutta omenanpesukoneen rakentaminen on hidasta. 16.50 Amerikan kovimmat keräilijät Koiranpäiviä. Tieteellinen tieto lisääntyy, mutta myös sen luotettavuutta epäillään entistä enemmän. 18.30 Hiukkasmysteeri (7) Lopulta! Teinivanhemmat lähetetään oikeaan ulottuvuuteen, ja lähes kaikki Hiukkaset pääsevät kotiin – paitsi ne, joilla on muita suunnitelmia. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.40 The Fourth Kind (16) Kauhutrilleri alaskalaisen pikkukaupungin yöllisistä katoamistapauksista 40 vuoden aikana. Vanderpump 15.00 Kardashianit 16.00 Kallista kipua (7) 17.00 Lemmen viemää 18.00 Grand Designs – unelma-asunnot 19.00 Pientä pintaremonttia 20.00 Yökylässä Maria Veitola 21.00 Lainakengissä (7) 23.25 Kardashianit 00.25 Mentalist (12) 01.21–02.15 Sadan tonnin talot YLE RAdIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus. 15.30 FOLK-raati 16.00 Maailman suurin matkustajalentokone Kuinka kone rakennettiin. 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat Vääjäämätön yhteenpaluu. Ryhmärakennuttamislaki tuli voimaan syksyllä. 16.55 Tanskalainen maajussi 9/10. Suora lähetys eduskunnasta. Patrick Swayze on vauhdikkaan toimintaelokuvan pääosassa yökerhojen ovimieslegenda Dalton, joka saa yllättävän toimeksiannon Missourin sydänmaiden pikkukaupungista. 19.00 Tanskan hovin keittiössä: Fredensborgin linna 2/3. Angelican hymy. 20.00 Totuuden treffit 5/8. Nuoruuden jälkeen 22.55 Kuuluttajan vieras: tuottaja Maija Hupli 23.10–06.00 Yöklassinen YLE RAdIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä 06.30 Maakuntaradio 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Urheiluradio 07.12 Maakuntaradio 07.50 Merisää 07.53 Maakuntaradio 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Urheiluradio 08.12 Maakuntaradio 09.00 Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää 09.11 Maakuntaradio 10.00 Uutiset 10.03 Ajantasa 10.55 Pikkujuttu 11.00 Uutiset 11.03 Maakuntaradio 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Urheiluradio 12.12 Maakuntaradio 12.45 Merisää 12.55 Suomi tänään 13.00 Uutiset 13.03 Maakuntaradio 14.00 Uutiset 14.03 Ajantasa 15.00 Uutiset 15.05 Maakuntaradio 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Urheiluradio 16.17 Maakuntaradio 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Maakuntaradio 18.00 Uutiset 18.03 Ihan pihalla 18.50 Merisää 18.55 Ihan pihalla 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.05 Ihan pihalla 20.00 Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.05 Sää 20.06 Ihan pihalla 21.00 Uutiset 21.03 Päivä tunnissa 21.30 Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Euroopan taivaan alla 23.00 Uutiset 23.03 Yöradio 00.00 Uutiset ja sää 00.05 Yöradio 01.00 Uutiset ja sää 01.02 Yöradio – artistitunti 02.00 Uutiset 02.02 Yöradio 03.00 Uutiset 03.02 Yöradio 03.15 Pyöreä pöytä 03.45 Yöradio 04.00 Uutiset ja sää 04.02 Café Tropical 04.55–05.00 Yöradio YLE PUHE 06.00 Uutiset 06.05 Yle Puhe esittää 07.00 Uutiset 07.10 Urheiluradio 07.12 Puheen Aamu 08.00 Uutiset 08.10 Urheiluradio 08.12 Puheen Aamu 09.00 Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Puheen Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.10 Urheiluradio 12.12 Puheen Päivä 12.25 Alivaltiosihteeri 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.03 Ali ja Husu 14.00 Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 16.00 Uutisotsikot 16.03 Mikko ’’Peltsi’’ Peltola 17.00 Uutiset 17.03 Päivä tunnissa 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 21.30 Puheen Ilta 22.00 Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.02 Päivä tunnissa 00.00–06.00 Arkisto YLE TEEMA YLE FEM 07.25-13.50 SVT:n ohjelmaa 15.30 Aikamatka (7) Lumipalloilmiö. O: Rodwy Herrington. 19.30 Kioski: Marjan vallassa 19.50 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus Epäilyttävät piparit. 18.00 Emmerdale (7) Videohyvästit. N: Emma Väänänen, Heimo Lepistö, Raili Mäki, Alpo Vammelvuo, Anni Helenius. Riikka ja Timo. 14.45 Guinness World Records – Ihmeelliset ennätysvideot . 18.05 Järjestelmänmurtajat 18.35 Kokeile tai kuole 19.05 The Tuomolat 19.35 Autotallien metsästäjät 20.00 Varastojen metsästäjät 20.30 Lapin poliisit 21.00 Elokuva: Star Wars–23.20 Elokuva: Seraphim Falls 01.20 Da Vinci’s Demons 02.25 Ufojen salattu historia 04.10 Totta vai tarua. 16.08 Clay Kids (7) Skeittitemppuja. 11.00 Valkoista valoa 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 20.00–00.45 SVT:n ohjelmaa NELONEN Torstai 10.12.2015 Ulkolinja: Espanjan nuoret ja vihaiset Yle TV1 klo 22.00 Kapinasukupolvi haastaa Espanjan korruptioon sotkeutuneen hallituspuolueen vaaleissa. 00.10 Kioski: Marjan vallassa 00.30 FOLK-raati 03.45–04.00 Uutisikkuna MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. Pimeyden luoja. Helpottaako uusi laki hankkeiden toteuttamista. 05.00–05.59 Sky News SUb 10.00–11.00 Lemmen viemää 14.00 Unelmien koti 15.00 Jamie Oliverin ruokavallankumous 16.00 Ruotsin surkein kuski 17.00 Walker, Teksasista (12) 18.00 Simpsonit (12) 18.30 Miehen puolikkaat 19.00 Naapurit-tuloslähetys 19.05 Myytinmurtajat 20.00 Kolme miestä ja tyttö 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Ikuisesti nuori 22.00 Arrow (16) 23.00 Catfish – deittihuijarit 00.00 Bones (7) 01.00 Lainvalvojat (7) 01.30–02.00 Lainvalvojat (7) TV5 07.15 Pulmuset 07.40 Pulmuset 08.10 Akvaariomestarit 09.00–09.55 Jenkkimetsurit 12.55 Kadonneet (7) 13.45 Goldbergit 14.10 Hulluna sinuun 14.35 70’s show (12) 15.05 70’s show (12) 15.30 Kadonneet (7) 16.25 Suhdekoukerot 16.50 Suhdekoukerot 17.20 Hulluna sinuun 17.45 Goldbergit 18.10 70’s show (12) 18.40 70’s show (12) 19.05 Hullut häävideot 20.00 Maailman hauskimmat kotivideot 21.00 Elokuva: Hancock (12) 22.45 Seinfeld 23.15 Seinfeld 23.45 Ryhmäterapian tarpeessa (7) 00.10 Hullut häävideot 01.05 Las Vegas (12) 01.55 Ryhmäterapian tarpeessa (7) 02.20 Hullut häävideot 03.10 Las Vegas (12) 04.00–04.48 Kadonneet (7) JIM 10.50 Britannian paras leipomo 11.55 Huijari pilasi elämäni 12.55 Jyrki Sukulan makujen maa 13.25 Hell’s Kitchen 14.25 Top Chef 15.25 Haasta Hans 16.25 Gordon Ramsay maailmalla 17.30 Hell’s Kitchen 18.30 Panttilainaamo 19.00 Panttilainaamo 19.30 Poliisit – kotihälytys (12) 20.30 Villit lomavideot 21.00 Firmat kuntoon 22.00 Huippulastin metsästäjät 22.30 Huippulastin metsästäjät 23.00 Muinaiset avaruusoliot (7) 00.00 Australian rajalla 00.30 Australian rajalla 01.00 Arktiset vedet 01.35 Villit lomavideot 02.05 Villit nettivideot (12) 02.35 –03.05 Villit nettivideot (16) LIV 09.00 Hotellit haltuun 10.00 Sikke – Ruokaa rakkaudella 10.30 Farmi 11.00 Neljät häät Amerikassa 12.00 Kaksi julkkista ja yhdet häät UK 13.00 Sinkkuillallinen 14.00 Hurja painonpudotus 15.00 Jutta ja huikeat häädieetit 16.00 Huippumalli haussa 17.00 Sinkkuillallinen 18.00 Hurja painonpudotus 19.00 Sinkkulaiva 19.30 Sinkkulaiva 20.00 Jutta ja huikeat häädieetit 21.00 Hottikset 22.00 Hottikset 23.00 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 00.00 Jutta ja huikeat häädieetit 00.55 Rakkauden FAQ 01.50 Loop ja Me Naiset esittää: Olisinpa tiennyt 02.20 Lätkävaimot 03.15 Sinkkuillallinen 04.10–05.00 Huippumalli haussa AVA 09.20 Jamie Oliverin helpot herkut 09.50–10.55 Grand Designs – unelma-asunnot 11.55 Lääkärit 12.50 Muodin huipulle 13.50 Makuja ja elämää 14.05 Täydellinen Mrs. Melodraama Riihalan maatilasta, jota lujaluontoinen emäntä hallitsee rautaisella otteella. 20.05 Kädettömät kokit 3/10. Psykologi Abigail Tyler käyttää hypnoosia saadakseen selville, mikä on mystisten tapahtumien taustalla. 16.25 Schrödingerin kissa Kerroskuvauslaite jokaisessa ambulanssissa nopeuttaisi ja tehostaisi aivohalvauspotilaiden hoitoa. 00.55 Puoli seitsemän 01.25 Uutisikkuna 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 10.12. O: Olatunde Osunsanmi, USA 2009. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) Sannilla on kotitalouskriisi. KK&O: Rax Rinnekangas. 16.00 Salatut elämät Jiri näkee pedon merkkejä. 20.00 Kauppaneuvos Jethro (7) Isä-poika -laatuaikaa.... 17.00 Pikku Kakkonen 17.50 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus Epäilyttävät piparit. 02.25 Kanadan rajalla Työ kuin työ. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Mitä tänään syötäisiin. Jutta Gustafsberg. Piileekö tässä turvallisuusriski. 14.40 Peter uutisvirrassa 15.05 Moderni perhe Juhlatunnelmissa. Uuni 18.20 Radioteatteri esittää
Kauko-Aatos Leväaho Kalervo Kummola, liiton väistynyt puheenjohtaja, oli kiellon isä. Nämä pugilistit janoavat voittoja! Ja maail malta kuuluu kiinnostavia uutisia. Se korvaa nikotiinin sauhuttelun, jolle on ahdettu entistäkin vähemmän tilaa terveydellisistä syistä. Silti terveyttä vahingoittava aine löytyy useista suista. Se on usein käytetty janojuoma urheilijoiden saunailloissa. Hatunnosto hänelle. Käräjätupakin on saamassa asiakkaita. Silti meillä on kolme ylitse muiden. 28 10.12.2015 ARKI Kolumni Vihellys Nyt Suomelle oN syttynyt jälleen uintitaivaalle tähti. Ei maailmassa muistakaan epänormaaleista teoista saada pöytää puhtaaksi. Kummastakaan tavasta ei ole viime aikoina esitetty luopumista. Euroopan tuplamestari Suomen paras. robert helenius, edis tatli ja eva Wahlström. n n n SoteeN muoKKaillaaN ParaiKaa niin sanottua Suomen mallia. Ei näyttöjä! n n n ammattiNyrKKeilySSämme iSKetääN NyKyiSiN ehkä lujimmin nuoratun neliön ulkopuolella. Raha on kaiken taustalla. On kyllä Valo, mikä Valo. Suurin osa työskentelee urheilun parissa tietenkin puhtain paperein mutta valitettavasti eivät kaikki. Sopupelit ovat suuri riesa sekin. Urheilussakin meillä oli oma mallimme. Jenna Laukkanen on Suomen uinnin uusi superlupaus. Ja siellä missä raha liikkuu siellä ahertavat myös kaikennäköiset suhmurit saaliinjaossa. Aika aikaansa kutakin. SVUL yhdessä porvarillisen valtionjohdon kanssa ajoi poliittisista syistä tämän systeemin alas toiminnan apurahoihin puuttumisella. Sittemmin seurauksena on ollut urheilumme näivettyminen. Uintiurheilun suurena fanina ainakin minä liputan urheilutoimittajain äänestyksessä Jennan puolesta enkä usko olevani ainoa. Huippu-urheiluumme on välähtänyt salama. n n n Sitä muKaa KuN urheilusta on tullut ammatti muiden ammattien tapaan, tällekin työlle on luotu sääntönsä. AFP Photo / Jack Guez. n n n moNella urheiliJalla oN valitettava tapa paiskata epäterveellinen mälli poskeensa. Vuoden urheilijan tittelistä 2015 kamppailevat myös tero Pitkämäki, Kaisa mäkäräinen ja Petra olli. Kirjoittaja on urheilutoimittaja ja -tietäjä. Urheilun maailmanlaajuinen viihdearvo on timanttien suuruinen. Tapa on eräällä tavalla tupakan salapolttoa. Erittäin huono esimerkki nuorisollemme. Tällaisia pulpahduksia me kaipaamme sitten Jani Sievisen maailman valloituksen. Ilahduttavaa on, että MM-joukkueemme 1995 kapteeni timo Jutila on vedetty kiellon esikuvaksi. Yksi tärkeimmistä on se, ettei ammattia voi harjoittaa terveyttä tuhoavien piristeiden eli dopingin avulla. On velkaannuttu. Oli useampia keskenään kilpailevia urheilujärjestöjä kuten SVUL, TUL, TUK ja SFI valmennusjärjestelmineen. Vippaskonstien yrittäjiä aina riittää. Kaikilta kanteilta katsottuna on oleellista se, että dopingin torjuntatyöstäkään ei hellitetä. On uusia promoottoriyrittäjiä. On niin suuri hurlumhei menossa, ettei perässä pysy. Riiteleviä osapuolia on suomalaiseen tapaan monia. Köyhää on ollut urheilijoidemme menestys, joten Jennalla on saumansa. Nuuskakielto on nyt etusijalla. Suomessahan tämä nuuskan käyttö on kielletty. Amatööriliitto ja ammattilaiset eivät mahdu samaan kehään. Riittävätkö nämä tittelit Suomen parhaaksi urheilijaksi tänä vuonna. Silloin Suomi oli voimissaan kansainvälisilläkin kentillä. Jutila pyytää näin anteeksi mällin näyttävää ja närkästystä herättänyttä käyttöään myöhemmin silloisen tasavallan presidentin tarja halosen aitiossa. Siitä onkin jo vierähtänyt 13 vuotta. On hyvä, että dopingin käyttöä valvotaan ympäri maailman, mutta tästä käytön riesasta ei koskaan päästä täysin eroon. Myös liike-elämä haikailee miljardien sijoituksillaan urheiluhyötyä. Mutta se ylläpitää myös monen seuran talouden katsomoviihdykkeenä. Jään myös mielenkiinnolla odottamaan ensi kesän 50 metrin olympia-allassijoitusta. Urheilulla on myös kansainvälisesti suuri poliittinen merkitys. Ukrainan 11 vuotta raskasta sarjaa hallinnut Klitshko on lyöty. Urheilussa pyörivät todella isot rahat. Kuhmosta kotoisin ja Sotkamossa asustava 20-vuotias Jenna laukkanen on rinulissa kaksinkertainen Euroopan mestari lyhyen radan Israelin kisoissa. Olut liittyy urheiluun niin ikään ainakin parilla tavalla. Jääkiekkoliitto on puuttunut nuuskan käyttöön. Tämä on tuiki tähdellistä