Demokraatti 10.12.2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

10.12.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 22 • 20 20 / 10 . jo ulu ku ut a TUHO Demok10122020_001.indd 1 1.12.2020 17.15. PERUNA IT-kupla 1600-luvun tyyliin HÄTÄ Kolmannen polven ruoka-apua KAIPOLA Suurta teatteria PAL.VKO 2020-52 00 74 43 -2 02 2 LAJIEN TEEMA: Lajien monimuotoisuuden heikkeneminen voi olla kohtalokkaampi kuin ilmastonmuutos
tsl.fi Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus Demok10122020_002.indd 1 1.12.2020 17.12. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p
Viruksen voittamisessa tarvitaan tietoa ja toivoa. 3 Demokraatti 22 /2 34 14 52 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 10. Viimeinen dinosaurus. KASVO KOLUMNI ILMIÖ De_10122020_03.indd 3 3.12.2020 10.51. JOULUKUUTA 2020 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI KAIPOLA KAIRAMO KORONA Yt:t ja paikallinen sopiminen ovat teatteria
22 /2 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Oi aikoja Viikon kuva: Tigrayn pakolaiset Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Ismo Kainulainen D-analyysi: Hukkaputkeen D-ilmiö: Teatteri Kaipola esittää Alastalon salissa: Post corona Arkadianmäeltä: Kepun paikka Kielikylpy: Som den kommer Apu: Ruokajonon hyväntekijä Mepitshow: Miapetra Kumpula-Natri Äänestä: Vuoden valtuutettu Elokuva: Kuplaa perunasta Linna: SDP:n lukemisto Elokuvat: Hiiriä ja ihmisiä Tässä ajassa: Rolf Bamberg Kirjavisa: Satiirin neorealismia Pakinoitsija: Aimo Kairamo Puheenvuoro: Mika Kari Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Sanna Hellström IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Hanna Nohynek Kolumni: Mikko Majander Kasvot peilissä: Antti Reini Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Laji kuoli sukupuuttoon luultavasti noin 24 000 vuotta sitten. + TEEMA Monimuotoisuus 57 De_10122020_04.indd 4 3.12.2020 10.08. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Va. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 23.12. Ka nn en ku va : M ik ko H uo ta ri Hurstin Valinnassa käy ruoanjakopäivänä hakemassa ruokakakassin jopa 2 400–3 400 ihmistä. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 26 SINI HURSTI Hyväntekijä 5 6 8 11 12 14 21 22 24 26 30 31 34 40 41 42 46 48 50 51 52 65 66 72 73 74 Kannen kuvassa luolakarhun (Ursus spelaeus) kallon kopio, joka on Luonnontieteellisen museon kokoelmissa
Tähän ei pidä mennä. Sinänsä oikeusvaltiomekanismista pystytään päättämään jäsenmaiden määräenemmistöllä, mutta ongelmana on pidetty sitä, että budjettipäätöksiin tarvitaan yksimielisyyttä. Kumpula-Natri onkin huomauttanut, että kotoisten perussuomalaisten populistiset kannat noudattavat eurooppalaisen äärioikeiston kantoja. Kaikki myönnytykset olisivat luonteeltaan väistämättä sellaisia, että minkä taakseen nyt jättää, sen edestään löytää. Oi aikoja, oi tapoja. Mutta kuten SDP:n europarlamentaarikot Eero Heinäluoma ja Miapetra Kumpula-Natrikin ovat todenneet, Unkarilta ja Puolalta jäisivät miljardit saamatta yhteisten ratkaisujen ulkopuolella. De_10122020_05.indd 5 2.12.2020 18.51. Koska kysymys oikeusvaltioperiaatteesta ja -mekanismista on kytketty osaksi EU:n tulevien vuosien rahoituskehystä ja elvytysrahastoa, umpisolmu ei ratkea veivauksella, joka tinkisi enää tippaakaan kesällä sovitusta. Kortit käsissä eivät ole hyviä. Vaikka kyse olisikin vain jonkinlaisesta iltalypsystä, mikään ei poista tosiasiaa, että maita on jo vuosia hallittu tavalla, joka ei vastaa länsimaisten demokratioiden periaatteita. Oikeusvaltio tarkoittaa muun muassa sitä, että jäsenmaiden hallitusten tulee noudattaa lakia, maissa tulee olla riippumattomat tuomio istuimet ja lehdistönvapaus. SUOMEN PÄÄMINISTERI Sanna Marin on tehnyt selväksi, että Suomi puolustaa EU:n oikeusvaltiomekanismia viimeiseen asti. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Siksi jumi on koskenut kaikkea sovittua. Sananvapaus ylipäänsä. U nkarin ja Puolan viime hetken pullikointi oikeusvaltioperiaatteesta ja sitä koskevan EU-mekanismin toiminnasta osoittaa, kuinka kaukana maat ovat niistä sivistyneen Euroopan arvoista, joiden kaikkien unioniin liittyneiden maiden on kuviteltu jakavan osana vanhan mantereen yhteisöä. Unkari ja Puola väittävät puuta heinää puhuen, että niitä kiusataan ja kiristetään, kun myös niiltä edellytetään tätä. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Oi aikoja, oi tapoja Pääkirjoitus MINKÄ TAAKSEEN NYT JÄTTÄÄ, SEN EDESTÄÄN LÖYTÄÄ. Heidän mielestään EU-rahoituksen kytkeminen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen on puuttumista jäsenvaltioiden sisäisiin asioihin. Kenellekään ei ole yllätys, että Suomessa juuri oppositiopuolue perussuomalaiset tukee linjallaan Unkarin ja Puolan räikeyksiä
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , Ya su yo sh i Ch ib a De_10122020_06.indd 6 2.12.2020 16.15
Taistelut Tigrayn alueella Etiopian armeijan ja Tigrayn kansan vapautusrintaman välillä ovat ajaneet kymmeniä tuhansia etiopialaisia pakomatkalle kohti Sudania. Kuva on Gedarefin leirin kännyköiden latauspisteestä. 7 Demokraatti ILMAN KOTIA. Monet heistä elävät nyt Sudanissa alkeellisissa oloissa vain pressuja suojanaan. De_10122020_06.indd 7 2.12.2020 16.15
Valmiuslain avulla hoitohenkilökunta voidaan pakottaa töihin. – Euroopassa ei muualla ole valmiuslakia. C. Koronan eturintamassa vastuuta kantaneella hoitohenkilökunnalla on ymmärrettävästi mennyt kuppi nurin, kun taudin toisen aallon jyllätessä on taas alettu puhua valmiuslaista. LIISA HYSSÄLÄ TWITTERISSÄ Joidenkin puolueiden (ex-)edustajien pitäisi hyväksyä, että koko maata ei voi pitää asuttuna, jos ihmiset eivät halua asua siellä. Nyt työnantajalla olisi tuhannen taalan paikka pitää kiinni hoitajista ja maksaa heille vähän ekstraa. Muun muassa HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi pitää mahdollisena, että kasvavista potilasmääristä ei selvitä joululomien vuoksi ilman valmiuslakia. Se on täysin käsittämätöntä. Vaikka koronaväsymys uhkaa, niin nyt kannattaa perehtyä THL:n ohjeisiin turvallisesta joulunvietosta. TYÖELÄMÄ Suomalaisista 73 prosenttia kertoo käyttävänsä kasvomaskia tilanteissa, joissa sen käyttöä suositellaan, mutta perussuomalaisten kannattajista vain Lä hd e: H el si ng in Sa no m at SUOMESSA EI TARVITSE PORKKANAA TARJOTA, KUN ON VALMIUSLAKI Jos työntekijät tuntevat, että heidät on jätetty yksin ja korvauksetta taistelemaan koronaa vastaan, ei Suomi jatkossa löydä riittävästi hoitohenkilökuntaa Manilaa lähempää. Muun muassa irtisanoutuminen on kiellettyä eikä ylitöistä voi kieltäytyä. Tuolloin Suomessa oli käytössä hoitohenkilökuntaa koskeva valmiuslaki. Hoitoalalla on jo pitkään ollut työvoimapulaa. PASI SILLANPÄÄ TWITTERISSÄ PÄTKÄT HOKSAUS Valmistautuminen on puoli terveyttä Kohta Suomi hakee hoitajat Manilasta V IIK O N LU KU 58 prosenttia. THL muiden muassa suosittelee juhlimaan alle 10 hengen ryhmissä, panostamaan joulusiivouksen asemesta desinfioimiseen ja hoitamaan tapaamisia mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksillä. Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen pitää valmiuslailla vihjailua täysin käsittämättömänä. Suomessa henkilöstön riittävyys hoituu tarvittaessa valmiuslailla, mutta monessa muussa maassa hoitohenkilökunnalle on maksettu erilaisia työmotivaatiota parantavia koronalisiä. Esimerkiksi Saksassa maksettiin vanhustenpalveluissa työskentelevälle hoitohenkilöstölle 1 500 euron veroton kertakorvaus. Käytännössä se tarkoittaisi, että tautitilanteen vielä pahetessa hoitohenkilökuntaa voitaisiin määrätä töihin – vaikka kesken joulunvieton. Alankomaissa hallitus maksoi maan jokaiselle lähija sairaanhoitajalle, siivoojalle ja laitoshuoltajalle 1 000 euron kertakorvauksen. Suomessa ei tarvitse porkkanaa tarjota, kun on valmiuslaki, Rytkönen sanoo. KISSAKAAN SAATIKKA sairaanhoitaja ei elä kiitoksella. Jouluna pitää muistaa samat periaatteet kuin muulloinkin korona-aikana: tärkeintä on noudattaa käsija yskimishygieniaa, huolehtia turvaväleistä ja tarvittaessa käyttää kasvomaskia. Norjassa korotettiin keväällä koronaylitöistä maksettavia korvauksia. Hänen mielestään valmiuslaki on ”aivan liian kätevä” tapa paikata normaalia resurssipulaa ja säästää rahaa. Mitään neuvotteluja ei ole käynnissä, vaan valmiuslakia odotetaan kieli pitkällä. Mäkijärven mukaan hoitoon tulevien potilaiden määrä voi nousta samoihin lukuihin kuin keväällä. De_10122020_08.indd 8 3.12.2020 10.30. 8 Demokraatti Miksi Helsingillä on napit vastakkain maan johdon kanssa. Koronan takia moni alan työntekijä saattaa kokea suoranaista työntöä alalta. – Vain hoitajat on näin tiukasti pakkositoutettu töihin. SALONIUS-PASTERNAK TWITTERISSÄ Helsinki haluaa olla valtio valtiossa. THL suosittelee juhlimaan samassa tilassa vain läheisimpien ihmisten kanssa ja noudattamaan ikääntyneiden kohdalla heidän toiveitaan. Suuressa osassa maata ongelma on ei-toivottu poismuutto. Jengi on motivoitu rahalla tekemään töitä. TEPPO RAININKO TWITTERISSÄ Helsingin ydinongelma on hallita toivottua kasvua
Hieman hämmentää myös esityksenne leikata tulevaisuuden työllisyysinvestointeja, kun kuitenkin sanotte budjettinne parantavan työllisyyttä. Tässä ehkä teidänkin mielestänne menee joiltain osin logiikka ja EU-viha ristiin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK jäi pois ryhmästä. Pohjolan mukaan rakennemuutos näkyy tavaroiden kulutuksen kasvun hidastumisena ja palveluiden kulutuksen kasvuna. Suomi tuottavuuden juoksuhaudassa HALLITUSOHJELMASSA ESITETÄÄN tutkimusja kehitysrahoituksen nostamista nykyisestä 2,7 prosentista neljään prosenttiin bkt:stä vuoteen 2030 mennessä. Näissä Pohjolan mukaan Suomi tulee noin 10–15 vuotta kilpailijoitaan jäljessä. Mutta tosielämässä valtion budjetin menot maksetaan verotuloista. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Hyvä ps, luvut pöytään Teidän, hyvät perussuomalaiset, tuore varjobudjettinne jatkaa tuttua linjaa. Olisi mukavaa, jos avaisitte mistä taikurin hatusta lukuja nostatte. Haluatte Suomen eroon EU:n elvytyspaketista, koska se maksaa mielestänne liikaa. Suomessa on leikattu – niin yritykset kuin julkinen valta – tutkimusja kehittämistoiminnasta, mutta rakkaassa naapurissamme Ruotsissa on panostettu lisää. – Ei ole minun tehtäväni identifioida ihmisiä, Marin vastaa kysymykseen transnaisten naiseudesta. Palkka-avoimuutta selvitettiin jo vuonna 2019, ja parhaillaan uutta selvitystyötä tekee kolmikantaisesti sosiaalija terveysministeriön johdolla valtio, työnantajapuoli ja työntekijäpuoli. Kynällä ja paperilla numeroita ynnäillessä varjobudjettinne tulopuoli jää hieman epäselväksi ja budjetti miinusmerkkiseksi. De_10122020_08.indd 9 3.12.2020 10.30. Kyse on Suomea johtavasta naispuheenjohtajien viisikosta. Samaan aikaan osa puolueenne johdosta tukee Unkarin ja Puolan tavoitteita luistella irti oikeusvaltioperiaatteesta, mikä turvaisi näiden maiden tukiosuuden elvytyspaketista. Akava Worksin tuottavuusseminaarissa puhunut Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Pohjola oli huolissaan siitä, että Suomi käy samaan aikaan rakennemuutosta teollisuudesta palveluihin ja leikkaa tutkimusja kehittämistoiminnasta. Pohjola pitää nyt ja tulevaisuudessa erityisen tärkeinä tietointensiivisiä palveluja. Vaikuttaa pikkuspurtilta, vaikka työllisyydenhoito taitaa olla vähintään maraton, pohtii Demokraatin väki POLITIIKKA TALOUS SANANSELITYS Palkka-avoimuus on hallitusohjelmassa yksi keino lainsäädännön avulla poistaa perusteettomia palkkaeroja ja palkkasyrjintää. Työnantajat pelkäävät palkkatietojen avoimuuden johtavan palkkojen tasapäistämiseen. Samasta syystä myös talouskasvu on ollut Suomessa hitaampaa. Dokumentissa selvitetään muun muassa sitä, kuinka Suomi on onnistunut taistelemaan koronavirusta vastaan ja panostamaan myös tasa-arvon parantamiseen – unohtamatta suomalaisen tasa-arvon historiaa. EU, kehitysapu ja maahanmuutto ovat kirosanoja, joita ilman Suomi tulisi mielestänne hyvin toimeen. Tämä osaltaan selittää, miksi suomalaisen työn tuottavuus on alempi kuin kilpailijamaissa. Marraskuussa BBC myös rankkasi pääministeri Sanna Marinin (sd.) vuoden 2020 sadan vaikutusvaltaisen ja inspiroivan naisen listalle. BBC:n tuoreessa tv-dokumentissa Suomea kutsuttiin muun muassa ihmenaisten feministiseksi utopiasaareksi. Ihmenaisten saari TAAS SUOMEA suitsutetaan. On aikamoista namin jakamista äänestäjille, kun tarjoaa verojen perumista ja veronkevennysten lisäämistä. Ohjelmassa käsitellään myös hallituksen tavoitetta parantaa transsukupuolisten oikeuksia Suomessa sekä pohditaan, onko Marin ainoa pääministeri, joka on ottanut kantaa ihmisten oikeuteen määrittää oma sukupuoli-identiteettinsä
3. Ensimmäisessä vaiheessa mi toituksen on oltava vähintään 0,5 ja tu kitöihin on varattava välittömästi eril liset resurssit. Suomen lähi ja perushoita jaliitto SuPerin mukaan kaikki työn antajat eivät ole valmistautuneet la kimuutoksen voimaantuloon, vaikka se oli tiedossa pitkään. Minkä maan osavaltio on Tigray. 9. joulukuuta suomenruotsalaisessa kalenterissa. 6. Minkä järjestön nimen lyhenne on IAEA. Hoitajat ovat edelleen osassa työpaikkoja tehneet tukitöitä, kuten siivousta, pyykkäystä ja ruoanlaittoa, vaikka lain tarkoituk sena on suunnata hoitajien työaika hoi totyöhön. Vas tau kse t: 1) Am mat tilii tto Jyt yn 2) Joh ann es Kos kin en 3) Etio pia n 4) Ran ska lai nen puo lip ehm eä juu sto 5) Die go Mar ado na 6) Suo mal ain en ope tta ja 7) Kan sai nvä lise n ato mie ner gia jär jes tön 8) Mar garita 9) Tom mi Kin nus en Ei ker ton ut kat uva nsa 10) Tov e Jan sso nin Siis, en tod ole Vapaudenpatsas! Siis, en tod ole Vapaudenpatsas! De_10122020_10.indd 10 3.12.2020 10.32. Mikä on kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaneen teoksen nimi. Nuorten Kotkien Lapsiteko-palkinnon tänä vuonna sai…. SuPerin mukaan laissa on hyvin sel keästi määritelty, mikä on välitöntä hoitotyötä ja mikä välillistä. 8. Vähimmäismitoitusta nostetaan portaittain 0,7:ään. 7. PÄTKÄT 10 VIS V 1. Kenen kirjailijan nimipäivä on 12. Kuka kansanedustaja (sd.) viettää syntymäpäiväänsä 10. Hoitoalalla odotukset lakiuudistuk sen vaikutuksista olivat suuret. Liiton mielestä hoitajamitoitusta koskevaa lakia tulee yksiselitteisesti noudattaa eikä vedota jälleen rahapulaan. Minkä ammattiliiton uusi puheenjohtaja on Jonna Voima. joulukuuta. Asial linen toive. 4. Reblochon, mikä tai kuka se on. Mutta mutta... Ei voi olla työntekijöiden vastuulla valvoa uuden lain toteutu mista, jos osa työnantajista venkoilee sen noudattamisessa. 5. 2. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI AFP, Sajjad Hussain NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Hyvä laki – jos sitä noudatetaan P itkän väännön jälkeen laki uudistus hoitajamitoituksesta tuli voimaan lokakuun alussa. Kuka on kuvassa. 10. Mikä oli yleisön suosikki kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi
Terveyspoissaolot aiheuttavat kuntasektorilla noin kahden miljardin vuotuiset menot. Puhetta varmasti riittää niin ilmastoasioista kuin maahanmuutostakin, vaikka niistä usein päätetään muualla kuin kunnissa, Kainulainen pohtii. Rajamäen toiminta ministerinä oli vaikeissa tilanteissa vaikuttavaa ja tehokasta. Tämä vaatii muun muassa työhyvinvoinnin parantamista ja riittävää sijaisten määrää. Monien vaalien kampanjointia suunnittelemassa ollut Kainulainen uskoo kevään kuntavaaleissa puhuttavan muun muassa koronasta sekä siihen liittyen kuntatyöntekijöiden jaksamisesta, työhyvinvoinnista ja julkisista palveluista. Sairaanhoitajan koulutuksen saanut Kainulainen pitää koulutusta parhaana ratkaisuna uhkaavaan työvoimapulaan. 11 Demokraatti Politiikka edelleen kiinnostaa, mutta katsomosta käsin seurattuna. – Tuohon aikaan sattui paljon ikäviä tapahtumia: terrori-iskuja Euroopassa, VR:n makasiinien palo ja Helsingin Asem-kokouksen mielenosoitukset. Muuten työntekijöiden jaksaminen on vaarassa. Teksti Heikki Sihto Kuvat Kari Hulkko ja Keva MISSÄ OLET NYT. Kainulainen sanoo politiikan edelleen kiinnostavan, mutta katsomosta käsin seurattuna. Nämä menot kasvavat vuosittain noin 180 miljoonalla eurolla. Arvioiden mukaan työpoissaolojen kustannuksista olisi vuositasolla säästettävissä jopa puoli miljardia euroa. ENNEN KEVAA Kainulainen teki pitkän uran eri tehtävissä SDP:ssä – viimeinen niistä oli SDP:n eduskuntaryhmän viestintäpäällikkönä. Minun olisi turha täältä katsomosta huudella neuvoja. Hän ei kaipaa enää sen enempää ”jatkuvaa 24/7 tietotulvaa” kuin vaalityötäkään. – Puolueessa on nyt hyvät tekijät. Mieleen jäi erityisesti pesti sisäasianministeri Kari Rajamäen (sd.) avustajana. Ismo Kainulainen Työhyvinvointiin panostaminen on hyvä sijoitus. Hyviä esimerkkikuntia on jo olemassa. Kevalle on tärkeää, että ihmiset jaksavat nykyistä pidempään työelämässä. – Tässä olisi saatavissa isoja säästöjä pelkästään johtamisen ja toiminnan kehittämisellä. Kainulainen ehti toimia myös kahdeksan ministerin erityisavustajana. Vuonna 2004 Vuonna 2020 De_10122020_11.indd 11 3.12.2020 10.35. – Olennaista on tehdä hoitotyöstä houkuttelevaa. – Kuntavaalien teemat todennäköisesti vaihtelevat puolueiden omien tarkoitusperien mukaan. Työperäisen maahanmuuton lisäämistä hän ei tässä tilanteessa pidä nopeasti asiaa muuttavana asiana, joskin se voi olla tarpeellista pitkällä aikavälillä. Keva, Suomen suurin työeläkevakuuttaja, vastaa kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista. Kilpailu uusista työntekijöistä etenkin hoitoalalla on kova, kun työikäisistä moni on jäämässä eläkkeelle ja nuoret ikäluokat pienevät. Esimerkiksi Hailuodossa ja Janakkalassa saatiin isoja säästöjä henkilöstön työhyvinvointiin panostamalla. ”M istä tulevaisuudessa saadaan julkiselle sektorille työntekijät”, kysyy Ismo Kainulainen, Kevan viestintäja sidosryhmäyksikön johtava asiantuntija. – Eläkeasioiden lisäksi Keva kantaa huolta julkisen alan vetovoimaisuudesta
Yhteistä näkemystä ei syntynyt muutosturvasta eli lähinnä eläkeputken poiston maksajasta ja aikataulusta. Hallitus olisi mielellään antanut työmarkkinajärjestöjen tehdä päätöksen eläkeputken poistamisesta. Ja ehkä vähitellen myös työurat pitenisivät loppupäästä 65 vuoteen saakka tai ylikin. Eläkeputken poistoa pidetään vaikuttavuudeltaan tehokkaimpana keinona vähentää uusien työttömien määrää ja tätä kautta nostaa vähitellen työllisyysastetta. Myös työmarkkinat ovat toisenlaiset kuin Suomessa. Eläkeputken poistamisen taloudellisista vaikutuksista ollaan samaa mieltä. Suomen suurin ongelma ei ole eläkeputki vaan se, että 60 vuoden ikää lähestyvää ei enää palkata. Näissä vertailuissa usein unohdetaan, että Ruotsissa laki suojaa irtisanomistapauksissa iäkkäämpiä työntekijöitä. Tähän tarvitaan isoa, koko yhteiskuntaa – ei vain työnantajia – koskevaa asennemuutosta. Hallituksen tuskaa helpottaa se, että työmarkkinajärjestöt, myös työntekijäpuoli, esittivät eläkeputken poistamista, vaikka eivät keinoista päässeetkään yhteiseen näkemykseen. Jos unohdetaan kylmät talousluvut ja työllisyystavoitteet, Suomessa suurin ongelma ei ole eläkeputki tai eläkeikä vaan se, että meillä 60 vuoden ikää lähestyvää ei enää palkata. ELÄKEPUTKEN POISTO MERKITSISI ELÄKETURVAN HOITOA TYÖTTÖMYYSTURVALLA. H allitus joutuu vastentahtoisesti itse tekemään päätökset ikääntyneiden työllisyyttä parantavista toimista. Kyse työmarkkinapöydässä oli etenkin työttömyysturvan lisäpäivistä eli eläkeputkesta. Mikäpä EK:n on kauhistellessa hintalappua, kun erinäisissä sen – ja kokoomuksen – kannanotoissa on esitetty, että eläkeputken poistoa vastaaviin työllisyysvaikutuksiin päästäisiin myös ”työnhakuun kannustavilla” työttömyysturvan heikennyksillä, jotka eivät maksa työnantajille mitään. Suosio ta ei tällä päätöksellä saa. Se kuitenkin aiheuttaisi väistämättä ongelmia monille ikääntyneille työntekijöille. Työntekijäpuolella nähtiin tilanne niin, että työnantajat halusivat jättää muutosturvan kustannukset työntekijöille ja veronmaksajille. Totta, länsinaapurissamme yli 55-vuotiaiden työllisyysaste on huomattavasti Suomea parempi. Hallitus tavoittelee yli 55-vuotiaiden työllisyyttä kehittävillä toimilla työllisyyden parantamista noin 10 000 työpaikalla. Muutos ei tapahdu hetkessä. Työmarkkinajärjestöt hinkkasivat omaa esitystään kalkkiviivoille saakka, turhaan. TYÖLLISYYTTÄ PITÄÄ parantaa, mutta siihen liittyvät ratkaisut eivät ole helppoja. Ikääntyneiden työllisyydestä puhuttaessa moni vertaa Suomea Ruotsiin. Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon (A-studio, 30.12.) mielestä eläkeputken poisto merkitsisi sitä, että työttömyysturvalla jouduttaisiin jatkossa hoitamaan eläketurvaa. Ruotsissa on esimerkiksi Suomea yleisempää jatkaa työelämässä vielä eläkeiän jälkeen. Siksi – jos hallitus päätyy eläkeputken poistamiseen – tarvitaan kunnon muutosturva ja siirtymäaika niitä varten, joita muutos ensimmäisenä koskisi. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Hän arvioi, että tämän takia moni iäkäs työttömäksi jäänyt joutuisi jatkossa turvautumaan toimeentulotukeen. analyysi Kuka maksaa. De_10122020_12.indd 12 3.12.2020 11.23. Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies arvioi työntekijäpuolen esityksen hintalapuksi yli 100 miljoonaa euroa vuodessa
G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Pa lk an sa aj ie n tu tk im us la ito s Käytettävissä olevien tulojen reaalinen muutos 2020, 2021 ja 2022 Hyvätuloinen pariskunta Toimihenkilöperhe Työntekijäperhe Yksinhuoltajaperhe Työtön, työmarkkinatuki Työtön, ansiosidonnainen Eläkeläispariskunta Lähde: Tilastokeskus, PT Käytettävissä olevien tulojen reaalinen kehitys 2014–2022 Hyvätuloinen pariskunta Toimihenkilöperhe Työntekijäperhe Yksinhuoltajaperhe Työtön, työmarkkinatuki Työtön, ansiosidonnainen Eläkeläispariskunta Lähde: Tilastokeskus, PT 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 -3 -2 -1 1 2 3 2020 2021 2022 % 112 110 108 106 104 102 100 98 112 110 108 106 104 102 100 98 . Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. . Asuminen on kotitalouksien suurin kulutusmenoerä. 13 Demokraatti Lämpötila Vuodesta 2020 on tulossa yksi mittaushistorian kuumimmista vuosista. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: WMO Lähde: Eva Arvostamme suomalaista työtä. Työttömien kulutuskorin hinta nousee kaikkein eniten eli 10 prosenttia vuosien 2014–2022 välillä. Luottamus Suomalaisten luottamus poliitikkojen kansalaisille antamaa tietoa kohtaan heikkeni 25 prosenttia kevään ja lokakuun välillä. Työttömillä vuokran osuus kokonaiskulutuksesta on lähes 40 prosenttia . De_10122020_13.indd 13 3.12.2020 11.13. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI Vuokra koettelee köyhää Koronasta huolimatta ansioiden ennustetaan kasvavan keskimäärin 1,6 prosenttia vuonna 2020, 2,3 prosenttia vuonna 2021 ja 1,8 prosenttia vuonna 2022
ILMIÖ De_10122020_14.indd 14 3.12.2020 11.36. 14 Demokraatti Pahin painajainen Kaipolassa pidetään tehtaan lopettamista suurena teatterina, jossa ei ratkaissut kannattavuus vaan halu näpäyttää hallitusta ja ay-liikettä
15 Demokraatti ILMIÖ – En näe tässä yhteiskuntavastuuta paskankaan vertaa, arvioi suljettavan Kaipolan tehtaan pääluottamusmies Ismo Salonen (kuvassa vas.) UPM:n toimintaa. De_10122020_14.indd 15 3.12.2020 11.37
– Tämä tehdas tuotti käyttökatetta noin 35 000 euroa per työntekijä. Torppariaikoja kohti, Alanen jyrähtää. Miksi ei viedä sinne valmista paperia. Koko Kaipolan lakkauttaminen oli järkytys. UPM:n mukaan kyse ei ollut siitä, ettei Kaipola olisi ollut kannattava ELÄKEPUTKI ON MONEN KAIPOLASTA IRTISANOT TAVAN YKKÖS VAIHTOEHTO. Se oli minulle helkkarin vaikea hetki. Alanen hämmästelee globaaleilla markkinoilla toimivien yritysten politiikkaa. Hän selventää puhuvansa ”isoilla kirjaimilla”, koska on pohjalaista sukua. Irtisanottavista 400 työntekijästä kuuluu Paperiliittoon 368. Lukuja on säännöl– UPM:n kannatti rakentaa pehmopaperitehdas Kiinaan, jonne sellu viedään laivoilla. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Teksti Simo Alastalo / Kuvat Lehtikuva, Jussi Nukari ja Compic, Pekka Sipola lisesti esitelty pääluottamusmiehille, mutta he eivät voi kertoa niistä julkisuuteen. Irtisanomisilmoitukset, kansankielellä laput, jaettiin jo marraskuun alussa. Sanomalehtipaperia tuottavan tehtaan kannattavuus ei ole työntekijöiden palkoista kiinni. Koronapandemia on vauhdittanut digisiirtymää. Kaikkien painopaperilaatujen kysyntä on pudonnut 5–7 prosenttia vuodessa maailmanlaajuisesti. Useissa Euroopan maissa sanomalehdet on tavattu ostaa lehtikioskeista, joilla asioiminen on etätyön vuoksi vähen tynyt. Työntekijämäärä Kaipolassa on vuosikymmenten saatossa vähintään puolittunut. Se oli Marinilta aivan oikeutettu kysymys. – En näe tässä yhteiskuntavastuuta paskankaan vertaa. PAPERIMIESTEN PALKKOJEN OSUUS TEHTAAN KULUISTA ON NOIN SEITSEMÄN PROSENTTIA. Tukena lakkauttamisuutista seuranneessa mediamylläkässä on toiminut hänen entinen työparinsa, Kaipolan entinen, jo eläköitynyt pääluottamusmies Tuomo Alanen, Jämsän työväenyhdistyksen puheenjohtaja. Tehtävä oli pääluottamusmies Ismo Saloselle raskas. Kaipola olisi Salosen ja Alasen mukaan voinut koneidensa puolesta jatkaa paperinvalmistusta vielä vuosikymmeniä. – Kyllähän se on tämä korona. Alanen kommentoi lukuja toimitusjohtaja Pesosen julkisten lausuntojen pohjalta. Paperimiesten palkkojen osuus tehtaan kuluista on noin seitsemän prosenttia. KAIPOLAN TARKAT kannattavuusluvut ovat liikesalaisuus. Siinäkö on heidän osaamisensa taso, Salonen kertoo tunnelmistaan. Trendi on Alasen mukaan jatkunut jo reilut 10 vuotta. Hän oli henkisesti varautunut yhden paperikoneen sulkemiseen. – Tuli ajatus, että voi saatana, eikö nämä suomalaiset johtajat osaa perkele yhtään mitään muuta kuin yt:t ja lopettamisen. Aiheesta on keskusteltu julkisuudessa muun muassa pääministeri Sanna Marinin (sd.) kohua herättäneen tviitin tiimoilta. Paperikoneita on uusittu ja pidetty kunnossa. – Kun lappuja jaettiin omalle vuorolleni, tiesin jo etukäteen, miten siinä käy. De_10122020_14.indd 16 3.12.2020 11.37. Salonen kutsuu tehtaan lopettamista pääluottamusmiehen pahimmaksi painajaiseksi. P ian sulkeutuva UPM:n paperitehdas Jämsän Kaipolassa jättää työttömäksi 400 ihmistä. Syynä on muun muassa lisääntynyt automaatio. Oikea summa on noin 40 000 euroa, koska UPM on sähkön suhteen omavarainen ja kuppaa sen näiltä tehtailta markkinahinnalla itselleen, Alanen selventää. Kun oikeisto pääsi valtaan, tässä se on tulos. Se, että (UPM:n toimitusjohtaja Jussi) Pesonen närkästyi siitä, oli suurta teatteria. Salonen ehti toimia pääluottamusmiehenä pari vuotta. Jussi Pesonen itse sanoi A-studiossa ne summat, ja tuttuni, joilla on yrityslaskennan firma, laski sen niistä. – Minulla on mennyt usko Suomen herroihin aivan täysin tämän leikin takia. Uskoin 1980–90-luvuilla, että jotakin voidaan yhdessäkin rakentaa, mutta paskan letut. Alasen näkemys UPM:n yhteiskuntavastuusta on suorasanainen. Ei kuulemma kannata. On ihan fakta, että syöksy vain jyrkkeni, Salonen sanoo
– Minä voin kertoa oman mielipiteeni. De_10122020_14.indd 17 3.12.2020 11.37. Saksassa paperiteollisuus saa enemmän yhteiskunnan tukea esimerkiksi sähkönkulutuksesta koituviin kustannuksiin. – Siellä on työvuosista riippuen puolentoista vuoden irtisanomisaika täydellä palkalla ilman työvelvoitetta. Täällä irtisanomisaika on puoli vuotta työvelvoitteella, Alanen sanoo. – Kun homma on niin, että ei kannata, sen saa sanoa, mutta jos se kannattaa, sitä ei saa sanoa, Salonen sanoo. Ja on vieläpä autettava uuden työpaikan hakemisessa. Lakkautuspäätös on tyhmä. Mutta tämä oli poliittisesti oiva tilanne yrittää potkaista ay-liikettä ja hallitusta. Myös irtisanominen on Saksassa Suomea kalliimpaa. Alasella on vahva näkemys Kaipolan sulkemisen ajankohdasta. Tämä olisi kannattanut ajaa loppuun, tämä tuottaa vielä niin hyvin. 17 Demokraatti vaan siitä, että tehdas oli UPM:n tehtaista kilpailukyvyttömin
Mikäli hallitus päättää poistaa eläkeputken, tulee putkesta varmasti puhetta kuntavaaleissa Jämsässä. Salonen ja Alanen kertovat, että Kaipolassa on harrastettu aktiivisesti myös paikallista sopimista aina te-rajoille saakka. Alanen ja Salonen pitävät vierailua myönteisenä viestinä. Ei hevon tavia. Kuka on suurin. Sanoin Marinille ja Jämsänkosken pääluottamusmieskin sanoi, että miten eläkeputken poistamisella saadaan työpaikkoja tänne Jämsään. – En pidä Pesosta näytelmän isoimpana konnana. Schaur on UPM communication papers -liiketoiminta-alueen johtaja ja Saksan selluja paperiteollisuusjärjestön (VDP) hallituksen puheenjohtaja. Pahimmassa tapauksessa molemmat perheen vanhemmat ovat olleet töissä Kaipolassa ja tehtaan lähtö on romahduttanut asunnon arvon. – Eiväthän he työpaikkoja voi tehdä ja sanoa jollekin kapitalistille, että mene ja pistä Jämsään tehdas pystyyn. Eläkeputki on monen irtisanottavan ykkösvaihtoehto. Hallitus on budjetoinut Jämsään Kaipolan vuoksi myös rahaa kaikkiaan 8,7 miljoonaa euroa, joista runsaat neljä on jo laitettu jakoon. Alanen istui itse 21 vuotta Jämsän kaupunginvaltuustossa. Jämsän työllistymismahdollisuuksia Alanen kuvailee todella heikoiksi. Ainoa keino, joka voisi tehdä siitä muuta, olisi mennä osakkeenomistajien pussille. Tällä kertaa useampi hallituksen ministeri on vieraillut Kaipolassa pääministeri Marinin johdolla. Kyllä ottaa kaaliin, voin sanoa, Alanen sanoo. Jos he leimautuvat sdp:läisiksi tai muuksi, he pelkäävät, että sillä on merkitystä uudelleen työllistymisessä. Hän pitää ajoitusta tarkoituksellisena. Tehdas menee kiinni joka tapauksessa. Ryhdyn haravoimaan talvella hautausmaata. – Mitä oikeasti sitten tekisin, en tiedä. Sellainen ei Suomessa onnistu, Alanen sanoo. Kyllä tämä on pitkän ajan kehitys, Salonen summaa. Kaipolasta irtisanottavien keski-ikä on 55 vuotta. – UPM oli siinä johtavassa roolissa. Oikeat yt:t ovat teatteria ja ovat jatkossakin teatteria. Omaa tulevaisuuttaan Salonen ei tiedä. Salonen ei usko, että myöskään Metsäteollisuus ry:n syksyinen irtautuminen keskitetystä sopimisesta oli sattumaa. – Siinä olisi ollut isommat hartiat. Alasen ja Salosen mukaan muutama vuosi sitten esillä ollut Paperiliiton liittyminen teollisuusliittoon olisi ollut Kaipolan kannalta hyödyksi. – Olen saanut Paperiliitolta tiedon, että yksi tehdas on pelastunut yt-neuvottelujen kautta. – Jos ajatellaan, että Marinin hallitus on syyllinen tähän hommaan, niin paskat se mikään syyllinen ole. Homma on otettu vakavasti. Salonen kertoo itse jatkavansa Kaipolan jälkihoitoryhmässä ainakin ensi vuoden. Silloin se teatteri muuttuisi oikeanlaiseksi. Työpaikat ovat pääosin palvelualalla kuten Himoksen laskettelukeskuksessa, jossa on tarjolla jonkin verran kausityötä. – Kun kuljette keskuskatua pitkin koskelle päin ja katsotte talojen ikkunoita, siinä on ennen ollut kauppoja, mutta ei ole enää. Alanen arvaili, että lakkauttamisen ajankohdan taustalla olisi ollut hallituksen ja ay-liikkeen näpäyttäminen. Salonen on samaa mieltä. – Sitten tuli populistipuolueita parikin kappaletta tänne. Paperiliittoa on yritetty koko ajan eristää. – Toimet ovat olleet suht jämäkät. Kansanedustaja Jouni Kotiaho (ps.) on kirjoittanut aiheesta myös Keskisuomalaisessa, jossa hän väitti ministerien puheiden tulevista teollisuuden lisäkustannuksista vieneen Jämsästä Kaipolan paperitehtaan. Lopetettiin keskitetyt ja muuta. – Paikalliseen sopimiseen ei kannata kenenkään lähteä. Alanen näkee taustalla samat toimijat. En ymmärrä sitä, Salonen jatkaa. Ajatus useamman vuoden opinnoista arveluttaa, koska työvuosia on niin vähän jäljellä. – Aika moni rupesi pelkämään, että ei lähdekään ehdolle. ALASEN MUKAAN Kaipolan sulkeminen on vaikeuttanut SDP:n ehdokashankintaa Jämsässä. Kun UPM sulki Voikkaan paperitehtaan Kuusankoskelta vuonna 2008, Voikkaan herruus kääntyi 2011 jytkyvaaleihin mennessä SDP:ltä vahvasti perussuomalaisille. Se on se kolmas. – Wahlroos, ilman muuta, Alanen ilmoittaa. Perussuomalaisilla on historiassaan paperitehtaiden lakkauttamisen siivittämää vaalimenestystä. Kuten myös vuoden 2005 viiden viikon työsulussa. Se on nähty Kaipolassa, mitä se hyödyttää. Osalla työntekijöistä on vielä asuntovelkaa. 18 Demokraatti D-ILMIÖ PAPERILIITON PUHEENJOHTAJA Petri Vanhala on kutsunut Kaipolan yt-neuvotteluita teatteriksi. De_10122020_14.indd 18 3.12.2020 11.37. SAKSASSA IRTISANOMINEN ON SUOMEA KALLIIMPAA. HALLITUSTA ON asettanut syytetyn penkille muun muassa kuntavaaleihin valmistautuva perussuomalaiset. Kuka lakkauttamista hänen mielestään ajoi. – Varsinaista tietoa ei ole, vain omia arvailuja, että siinä olivat taustalla (UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn) Wahlroos, Winfried Schaur ja Jussi Pesonen. Todellisuudessa esimerkiksi Suomen teollisuuden energiavero putoaa vuoden 2021 alusta EU:n minimitasolle. Se politiikka oli sellaista rämpimistä, että hermot eivät enää kestäneet
19 Demokraatti HALLITUS EI VOI SANOA JOLLEKIN KAPITALISTILLE, ETTÄ MENE JA PISTÄ JÄMSÄÄN TEHDAS PYSTYYN. De_10122020_14.indd 19 3.12.2020 11.37
Tutustu liittosi sinulle neuvottelemiin etuihin osoitteessa: turva.fi/etusi Voihan Venäjä Venäjän eliitti pelkää kuollakseen, että Valko-Venäjän liikehdintä vyöryy rajojen yli. Venäjän eliitti pelkää kuollakseen, että tämä vyöryy rajojen yli. Siksi olen pitkään pitänyt äärimmäisen tärkeänä, että omalla puolellamme olemme valmiita kanssakäymiseen, dialogiin. Pääsevät kertomaan oman käsityksensä, mutta kuulevat myös, mitä lännessä tai Euroopassa ajatellaan heidän menostaan. Turvan sydän sykkii sille, että asiakkaidemme elämän tärkeät asiat ovat meillä turvassa. Heinäluoma sanoo Demokraatille pitävänsä tärkeänä, että parlamentaarikot voivat tavata toisiaan. RISKI VENÄJÄN EI-TOIVOTUSTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ KASVAA. 20 Demokraatti Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva.fi • 01019 5110 Pieni, muttei sydämeltään. Ensin pelättiin värivallankumouksia, joita oli Armeniassa, Georgiassa ja Ukrainassa. Se, että olemme yhteydessä toisiimme on mielestäni ehdottomasti parempi vaihtoehto kuin pitää Venäjä eristettynä. Teksti Rane Aunimo S DP:n europarlamentaarikon Eero Heinäluoman mukaan Venäjän kehitys on ollut viime vuosina hyvin vaikeaa ja ei-toivottua paitsi Euroopan unionin myös monen venäläisenkin näkökulmasta. – On Venäjälle tärkeää, että he saavat suoria vaikutteita myös lännestä. Nyt sitä pidetään hyvänä, ja uskon, että tällä linjalla tulee parempaa tulosta myös Venäjän sisäisessä kehityksessä kuin sillä, että Venäjä eristetään ja estetään kanssakäyminen heidän kanssaan. Nyt liikehdintä on jatkunut Valko-Venäjällä. ITÄSUHDE De_10122020_20.indd 20 3.12.2020 11.13. EU:n hyväksyttyyn toimintalinjaan kyllä tällä hetkellä kuuluu valikoivan yhteistyön mahdollisuus, mutta sitä on vain käytännössä tehty liian vähän. Sitä esimerkkiä on sitten jossain määrin seurattu, jonka presidentti Niinistö käynnisti, kun hän meni Sotshiin 2014 kesällä. Sama koskee myös kansalaisjärjestöjä ja liike-elämää. – Venäjän johto on kokenut jo pitkään asemansa uhatuksi. Heinäluoma otti asiaan kantaa hänen ja Miapetra Kumpula-Natrin yhteisessä Eurooppa-tilaisuudessa. – Siitä seuraa monenlaisia haittatekijöitä. Riski meidän kannaltamme Venäjän ei-toivotusta käyttäytymisesta kasvaa. Eero Heinäluoma sanoo, että eristäytyminen suosii äärimmäisyysvoimien mahdollisuutta päästä valtaan
Muutosjohtajat näkevät suurimmat vaikeudet ihmisen oman aseman muutoksessa osana yhteisöä. Jatkamme kuten ennenkin ja teemme ison osan töistä jatkossakin etänä. Aiemmin juuri kukaan ei ottanut sitä todesta, ehkä virologeja lukuunottamatta. Ensimmäiset myyntiluvat ovat näillä näkymin heltiämässä tämän vuoden puolella. Mitä sitten, kun epidemia on ohi, käsidesit ja maskit on heitetty pois ja ratikassa voi taas köhiä. Ensi kesään mennessä korona on lakannut sabotoimasta sosiaalisia suhteitamme. Miksi säntäillä edestakaisin. Yleisesti ottaen muutosta karsastetaan niin paljon, että ilmiön ympärille on syntynyt konsulttibisnes ja johtamisen oppikirjoja. Metsä oli monille uusi paikka, ja viranomaiset hakivat sieltä ennätysmäärän eksyneitä. Maskin takana voi jo hymyillä linssit huurussa. On laskettava kuolleet, kirjattava tappiot, menetetyt työpaikat, ennenaikaisesti päättyneet työurat ja sairastamisen jättämät pysyvät fyysiset vauriot. Kuka nyt scifi-juttuja uskoisi, ellei käy niin, että ne toteutuvat. Tehokasta se ei ainakaan ole. Koska ulkona tapaaminen on ollut korona-aikana turvallisempaa, kansallispuistoissa ja metsissä oli kesällä ruuhkaa. Pandemian tarina on monta kertaa kirjoitettu. EHKÄ OLEMME myös oppineet jotakin. Jos lähiyhteisösi on töissä, kärsit luultavasti digitaalisiksi kaventuneista kohtaamisista. POST CORONA ANIMAL TRISTE P ian pääsemme juhlimaan päihtyneinä ja lähekkäin tieteen voittoa wuhanilaisen eläintorin viruksesta. 21 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Juhlat ovat joka tapauksessa edessä, kun menetetty aika halutaan takaisin. Ja koronan vuoksi hätää kärsineet tavalliset flunssavirukset pääsevät vihdoin lisääntymään limakalvoillemme. VOI OLLA, että poikkeusolot ovat kesään mennessä väsyttäneet kaikki. Kuka viettää enää useamman tunnin viikossa kehäteiden ruuhkissa, tai matkustaa palavereiden perässä ympäri Eurooppaa. De_10122020_21.indd 21 3.12.2020 10.48. Asiat ovat niin kuin ovat, kunnes eivät enää ole. Sitten pitäisi keksiä, mitä muutos tarkoittaa ja viihdynkö uusissa oloissa. Jos olet paennut perhettäsi liikenneruuhkiin ja työpaikoille, on haasteesi istua Teams-palaverissa kotona. Jatkuva edestakaisin matkustelu on monella tapaa turhaa, mutta ihmisten yhteys toisiinsa on tärkeää, eikä sitä voi loputtomasti korvata digillä. Rokoteuutiset ovat lupaavia. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Asiat ovat niin kuin ovat, kunnes eivät enää ole. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Säästyneellä ajalla voi perustaa puutarhan, hankkia kesämökin tai seota liiallisen kotoilun nostamiin stressitasoihin. Mielelläni ajattelen, että olisimme. Evoluution oikusta maailman valloittanut virus on tullut ihmiskunnalle kalliiksi
– Kansalaiset elävät yhä monipaikkaisemmin, ja kokevat yhden tai kahden kunnan sijasta useamman kunnan omakseen. SDP:N EDUSKUNTARYHMÄN puheenjohtaja Antti Lindtman toteaa, että vanhakantaiseen yksittäisten virastojen sijoittelupäätöksiin perustuvan aluepolitiikan aika taitaa olla ohi. Professorin mielestä keskusta on väärässä. Lindman muistuttaa, että hallitus on sitoutunut edistämään monipaikkaisuutta. Viime puoluevaltuustossa syntyi poliittinen kannanotto, jonka mukaan monipaikkaisuuden esteet on purettava, jotta ihmiset voivat vapaasti valita, missä asuvat. Vai onko käsillä nyt todella jokin aito käänne. Kyselyissä on selvinnyt, että jopa yli puolet yli miljoonasta suomalaisesta haluaisi jatkaa etänä koronan jälkeenkin. Se on henkireikä aika isolle osalle kaupunkilaisista. Keskusta aikoo tehdä siitä myös ison kuntavaaliteeman. Ei se ole kepulaista hapatusta vaan arkijärkeä. Ajurina on myös korona. Mykkänen arvioi, että rokotteen myötä elämä palaa osin ennalleen. Hän toivoo, ettei teema muodostuisi puoluepoliittiseksi kiistaksi, vaan että ratkaisuja etsittäisiin yhdessä. – Jos olisi vähän toisenlainen tilanne, saattaisi hyvinkin tulla kysymys, voisivatko lapset olla toukokuun tai syyskuun varhaiskasvatuksessa Salossa ja loppuvuoden Espoossa. Hän pitää mahdollisena, että kolmannes tai jopa puolet koronan etätöihin siirtyneistä jatkaisi pääosin tällä mallilla. – Sen sijaan monipaikkaisessa ja paikkariippumattomassa työssä voi olla tässä suhteessa potentiaalia, hän jatkaa. Tällä ei voi kuitenkaan Pitkon mukaan perustella esimerkiksi liikenteen päästövähennyksiä, kuten hän on keskustan suunnasta kuullut. Mykkästen perhe viettää paljon loma-aikaa apen kotitilalla Salossa. Heidän mukaansa aluepoliittinen ajattelu ja retoriikka ovat kaventumassa ”monipaikkaisuudeksi” ja ”kotiseuturakkaudeksi”. Arvostelu ei ole nykykeskustassa menoa haitannut. Teksti Johannes Ijäs / Kuva iStock K okeneet keskustavaikuttajat Seppo Kääriäinen, Pekka Perttula ja Ossi Martikainen kritisoivat puoluettaan Kanava-leh dessä. – Mutta yksi, mistä olen valmis lyömään vetoa, on etätyön radikaali lisääntyminen. 22 Demokraatti ARKADIANMÄELTÄ Keskustan paikka. Monipaikkaisuutta kiihdyttäisi digitalisaation myötä etätyön vahva lisääntyminen. Kyllä, Sanna Marin (sd.) on kertonut Maaseudun Tulevaisuudessa, että jonakin päivänä voisi asua hetken maalla. Monipaikkaisuus haastaa kuntien palveluntuotantoa, ja siksi esimerkiksi kakkosasuntojen rekisteröintiä kannattaa Lindtmanin mukaan edistää. Mykkänen pitää monipaikkaisuutta hyvänä terminä ja koronaa ehdottomasti ”gamechangerina” etätyössä. – Olemme pyrkineet uudistamaan aluepoliittista ajattelua niin, että se lähtee ihmisten tarpeista virastojen sijoittelupäätösten sijaan. De_10122020_22.indd 22 3.12.2020 11.06. EIKÖS NYKYINEN PÄÄMINISTERIKIN HAAVEILE MUUTOSTA MAALLE. Oliko korona keskustalaisen aluepolitiikan pelastus. Iso kysymys kuuluu, onko kyse jälleen vanhasta tutusta kepulaisesta aluepolitiikasta, jossa vääjäämätöntä yhteiskunnan kehitystä yritetään kääntää taaksepäin. Valtion työtehtäviä pitää organisoida monipaikkaisuutta ja älyteknologian mahdollistamaa paikkariippumattomuutta hyödyntäen, seisoo hallitusohjelmassa. Eikös nykyinen pääministerikin haaveile muuttamisesta maalle, Mykkänen sanoo. Lindtmanin mukaan ihmisten arjen sujuvuus ja toimivat palvelut ovat SDP:lle kuntavaaleissa tärkeitä. Keskusta vannoo nyt monipaikkaisuuden nimiin. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen näkee tilanteen nyt uutena. Puheenjohtaja Annika Saarikko on vannonut olevansa tosissaan monipaikkaisuuden kanssa. – Kokoomus lähtee siitä, että olemme yksilöiden omien valintojen ja unelmien tukena. VIHREIDEN EDUSKUNTARYHMÄN puheenjohtaja Jenni Pitko näkee etätyön yleistymisen positiivisena. JOS MONIPAIKKAISUUS nousee vaaliteemaksi, on muidenkin puolueiden reagoitava. – En minä ainakaan ole koskaan kokenut enkä suostu kokemaan, että maaseudulla asuminen olisi keskustalainen juoni
23 Demokraatti Keskustan Saarikko haluaa myös selvityksen, voitaisiinko Suomessa myöntää hyvityksiä opintolainan takaisinmaksuun, jos valmistunut asettuu harvaan asutulle alueelle. Olen yhtä lailla vastustanut puheita, joissa sanotaan, että Suomessa on tulevaisuudessa kolme kaupunkia. Hän muistuttaa, että ihmisillä on ”miljoona” eri syytä, miksi he asuvat kasvavilla kaupunkiseuduilla. Se haastaa myös pääkaupunkiseutua, kun näyttää siltä, että sen muuttovoitto on pienenemässä. De_10122020_22.indd 23 3.12.2020 11.06. Tulevaisuudessa sen toteuttaminen voi olla helpompaakin, mutta Vaattovaara muistuttaa, ettei ole mitään näyttöä siitä, mitä ihmiset tekevät ja ajattelevat esimerkiksi koronarokotteiden tultua. Maantieteilijänä hän kantaa huolta, mikäli aluepolitiikka lähtee liikkeelle ylilyönneistä. Tällaisiin tukielementteihin Pitko suhtautuu kriittisesti. KAUPUNKIMAANTIETEEN PROFESSORI Mari Vaattovaaran mielestä keskusta on väärässä. Monipaikkaisuudesta keskustelua Pitko pitää tärkeänä. Hän ei allekirjoita siitä seuraavaa ajatusta, jossa yhteiskunnan mielestä olisi vähemmän toivottavaa muuttaa kaupunkiin kuin maalle. – Minusta keskustan tarina on väärä tarina. – Tällä hetkellä suurimmassa osassa kotitalouksia jompikumpi on kiinni työpaikassaan. Monipaikkaistuminen on Vaattovaaran mukaan ilmiönä ollut olemassa jo pitkään, ja se voi sopia esimerkiksi asian tuntijatyötä tekevälle. Meillä on aika paljon kuvitelmia, että maailma on muuttumassa valtavan nopeasti, mutta näyttöä mistään dramaattisesta muutoksesta on aika vähän, Vaattovaara sanoo. Se pakottaa halventamaan muualla maassa asuvia, kun täytyy korjata se lupaus, että monipaikkaisuuden myötä kohta asumme kaikki pitkin poikin Suomea niin kuin 1950-luvulla. Yhtä lailla kuin puhe monipaikkaisuudesta lupaukset kansalaisille koko maan asuttuna pitämisestä satavat Vaattovaaran mukaan populistien laariin
På sätt och vis var det ändå en hemkomst. Metallförbundet = Metalliliitto badrumsrenovering = kylpyhuoneremontti redaktör = toimittaja välfärdsstat = hyvinvointivaltio tacksamhet = kiitollisuus regelbunden = säännöllinen livsåskådning = elämänkatsomus memoarverk = muistelmateos konkurrensmentalitet = kilpailuhenkisyys vägvisare = tiennäyttäjä Ordlista Han tar dagen som den kommer Henrik Helenius har sett mer än de flesta. Idag har han besökt 92 länder och alla kontinenter förutom Antarktis. I det något större Ekenäs hittade han ett mellanting mellan stad och landsbygd, lugn och aktivitet. De för idag regelbunden kontakt över nätet. Den ger politiska stabilitet och är i högsta grad aktuell än idag, säger han bestämt. Det är viktigt för mig: jag tycker det är så sorgligt med jämn åriga som har tappat livsgnistan. Från Andorra till Zimbabwe, mellan Washington och Moskva har han träffat och intervjuat arbetare och fackföreningsaktiva. FÖR HENRIK Helenius gick vägen till journalistiken genom politiken. I Metallförbundets tjänst åkte han runt Svenskfinland och Norden i 30 år – på fritiden betydligt längre än så. Tre år som redaktör på Arbetarbladet blev en språng bräda till Metallförbundet, där han fick anställning som svensk redaktör på tidningen Ahjo år 1981. I Hagnäs stannade han i trettio år, fram till pensioneringen år 2010. När pappa dog ärvde jag stugan och tillbringar fortfarande somrarna där. Pensionärsdagarna spenderar han i lilla Ekenäs, där han i Yrjö Kallinens anda tar dagen som den kommer. TROTS ATT Henrik Helenius i år firar sin 70årsdag är det också ett slags tioårsjubileum. TIDEN PÅ Metallförbundet blev också startskottet för ett av Helenius stora intressen: resandet. Tre decennier vid skrivbordet blev det ändå inte: med bevakningsområdet Svenskfinland och Norden var redaktör Helenius ofta på resande fot. Pidempi versio on julkaistu 3.11. Engagemanget i arbetarrörelsen började år 1968, då han som 17åring var en av ”sexlingarna” som åter upplivade Helsingfors socialdemokratiska ungdomsklubb. Tanken på att själv göra karriär inom politiken dog ändå snart – istället började Helenius skriva. – Mina resor har gett mig en stor tacksamhet för den nordiska modellen, som möter så stor beundran runt om i världen. – Min pappa Harry föddes i Snappertuna och köpte senare en sommarstuga i Barösund. Där spenderade jag mycket tid som barn och lärde mig till och med dialekten av de lokala skärgårdsungdomarna. Tänk Tänk att efter ett helt liv som ungkarl, kan få en ny familj – på andra sidan jorden! De_10122020_24.indd 24 3.12.2020 11.33. – Kontakten är mycket naturlig, det är som om vi känt varandra hela livet. arbetarbladet.fi:ssä. Ett oväntat meddelande på Facebook blev den första kontakten med bhutanesiska Kinly Om, vars barn idag kallar Helenius för morfar. Jag fick se välfärdsstatens uppgång och metallindustrins expansion – men också ekonomiska kriser och arbetslöshet. Sedan dess har han besökt henne och hennes bror Sithup Karsel Dawa i Bhutan två gånger, 2015 och 2019. Själv kallar han nämligen de tio åren sedan pensioneringen för sitt tredje liv – mycket tack vare den familj han har funnit på andra sidan jorden. Här är det lätt att hitta nya sammanhang och hålla sig aktiv också på äldre dagar. Hans resor och människomöten runt om i världen har också gett perspektiv på tillvaron här hemma. 24 Demokraatti Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. – Jag fick se det mesta av Svenskfinlands metallindustri, från Pyttis i sydost till Karleby i norr. Text och bild Lukas Lundin D et var beskedet om en kommande badrumsrenovering som fick Helenius att fatta beslutet. – Jag stortrivs i Ekenäs. Anteckningsblocket har alltid varit med i resväskan, i hopp om nya reportage för ABL och Löntagaren. Efter resor inom Norden och Europa öppnade sig världen på allvar i samband med en förbundsresa till Kambodja och Vietnam år 1981. Efter 68 år i Helsingfors gick flyttlasset västerut våren 2018
att man som pensionär, efter ett helt liv som ungkarl, kan få en ny familj – på andra sidan jorden! BESÖKEN I Bhutan har väckte ett intresse för det lilla buddhistiska kungadömet i östra Himalaya, dess kultur och livsåskådning. – Jag fick se både liv och död, sorg och glädje. Däremellan läser och skriver han aktivt, främst för Arbetarbladet. Vid samma tid läste han, på uppmaning av vännen Hilkka Lindfors, de två böcker som kom att forma honom mest. – Coronakrisen har tydligt visat vilken skör grund vi vilar på, hur lite som krävs för att sätta hela vår civilisation i gungning. – Yrjö Kallinen var en pionjär och kunde de här sakerna bättre än någon annan i Finland. Jag kom till en inre klarhet som blev grunden för min livs åskådning. KANSKE ÄR det just vetskapen om tillvarons ständiga osäkerhet som har dämpat coronasmällen i Henrik Helenius liv. Också hans vår vändes nämligen upp och ner av pandemins utbrott. Jag njuter av dagen och tar morgondagen som den kommer. I Kallinen hittade han en förebild och inkörsport till den buddhistiska livsåskådningen. Istället för resor och gymnastik håller han nu igång genom att utforska sin nya hemort. Mycket av det han skriver om är lika aktuellt än idag, om vår konkurrensmentalitet och besatthet av ”förgängliga ting”. Den väcktes redan i slutet av 1970talet, då han gjorde civiltjänst på sjukhuset i Jakobstad. Fascinationen för österländsk filosofi är inget nytt för Henrik Helenius. 25 Demokraatti Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi Han tar dagen som den kommer Henrik Helenius fyllde 70 år den 4 november 2020. – Jag är inte längre rädd för att bli gammal och behöver inte vara rädd för att dö – det har jag lärt mig av bhutaneserna. De_10122020_24.indd 25 3.12.2020 11.33. Han var långt före sin tid. Han uppger att han har hittat en ny mening i livet, något han tackar sin nya familj för. Jag lever här och nu, dag för dag. Dessutom tackar han Chökyi Nyima Rinpoche, en av tibetanernas främsta andliga ledare, som blev hans vägvisare. Stäppvargen av Hermann Hesse och pacifisten och socialdemokraten Yrjö Kallinens memoarverk Hälinää ja hiljaisuutta
– Jonkun muunhan tätä apua pitäisi antaa eikä yksityisten toimijoiden, sanoo isänsä Heikki Hurstin manttelinperijäksi ryhtynyt Sini Hursti. Teksti Nora Vilva / Kuvat Jani Laukkanen De_10122020_26.indd 26 2.12.2020 17.58. 26 Demokraatti Työ, jota ei tehdä etänä Hurstin Valinnassa tiedetään, että köyhät eivät Helsingistä lopu
27 Demokraatti De_10122020_26.indd 27 2.12.2020 17.58
Ylihuomenna on jakopäivä. Veikko Hursti johti yhdistystä kuolemaansa asti vuoteen 2005, jonka jälkeen puikkoihin astui poikansa Heikki. Valkoiset laatikkopinot valtaavat lattiapinta-alaa ja kurottelevat kohti kattoa. Autokuskit ovat hakeneet Inexiltä ja Keskolta viikottaiset lahjoitukset. De_10122020_26.indd 28 2.12.2020 17.59. Oltiin USEILLE ASIAKKAILLE KÄYNTI HURSTIN VALINNASSA ON VIIKON ODOTETUIN KOHOKOHTA. Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:n ruoanja vaatteidenjakopiste on toiminut Helsingin Kalliossa vuodesta 1983. Kiirettä pitää, sillä korona-aika on vähentänyt vapaaehtoistyöntekijöiden määrää. Ruokalaatikoita puretaan kuorma-autosta ja kuskataan sisään. Vaikka tarjolla on kasvomaskeja ja hygienia hyvä, sanoin heille, että jääkää pois. Onhan Sini ollut täällä töissä jo kymmenisen vuotta ja yhdessä ollaan luotu hyvät kontaktit, Heikki Hursti sanoo ja virnistää ruokalaatikoiden välissä kameralle poseeraavalle tyttärelleen. – Nyt ei voi enempää ottaa, ja moni vakituisista kuuluu riskiryhmään. Nyt on vähemmän porukkaa ja enemmän tekemistä, Sini Hursti kertoo. Vaikka Heikki yhä puurtaa töitä tuttuun tapaansa päivittäin, on toiminnanjohtajuus siirtynyt viime vuonna tytär Sinille. – Pikku hiljaa sain enemmän vastuuta ja sitten kerran isä vain sanoi, että nyt olisi sinun aika siirtyä johtamaan. – Tuntuu hyvältä, kun tytär jatkaa tätä ja osaa hommansa hyvin. Ruokakassit on saatava valmiiksi. Nokkakärryt käyvät. Toiminnan vetovastuu kulkee suvussa. 28 Demokraatti AUTTAJAT H elsinginkatu 19 ulko-ovi on auki ja meno vilkasta
kello 12 Helsingin Rautatientorilla jouluisia ruokakasseja. Työn alkuvaiheessa Hursti imi asiakkaiden ongelmia ja huolia liiankin herkästi itseensä ja kantoi niitä mukanaan kotiin. – Tässä vuosien varrella on tullut tutuksi monen asiakkaan elämä. HURSTIN VALINNASSA on kaksi viikoittaista ruoanjakopäivää, keskiviikko ja perjantai. Kaikki eivät tule pelkästään tänne, ja se on hyvä asia. De_10122020_26.indd 29 2.12.2020 17.59. Ja isäkin opetti, että ei saa liikaa ottaa muiden murheita itseensä. – Nyt joulun alla tulee paljon uusia lahjoituksia. – Kassit sisältävät perinteisiä jouluruokia. Sitä tarvitaan vuoden ympäri. Välillä parinkin korttelin pituisena luikertelevassa leipäjonossa on normaaliaikana 2 400–3 400 hakijaa per jakokerta, nyt pandemiassa 800–900. HURSTIN PERINTEISTÄ joulujuhlaa ei tänä tänä vuonna koronatilanteen takia pidetä. Jono on silti pitkä, mutta Hurstin havainnon mukaan turvaväleistä huolehditaan ja maskejakin näkee monilla. Kaikki muut kustannukset menevät muilla varoilla. Mutta jos siihen ei pystytä, sitten voisi tukea niitä, jotka auttavat muita. – Asiakkaat ovat hajautuneet. Useille asiakkaille käynti Hurstin Valinnassa ei ole pelkkä ruokakassin hakureissu vaan viikon odotetuin kohokohta. Tai tehdä asioita niin, ettei tällaista tarvitsisi edes olla. Laatikoita, kinkkua, kalaa, rosollia, juustoa, mehua, pipareita, suklaata, kahvia ja tietenkin kasvomaskeja. Sini Hursti vaipuu mietteliääksi. LEIPÄJONO LUIKERTELEE VÄLILLÄ PARIN KORTTELIN PITUISENA. Heikki Hursti suunnittelee jäävänsä jonakin päivänä eläkkeelle ja uppoutuvansa maalaamaan akvarellitauluja. – Jonkun muunhan tätä pitäisi tehdä. – Asiakkaat ovat kertoneet, miten hirveän tärkeä asia on se pienikin hetki jonossa, jolloin saa kohdata muita ihmisiä. Keskittyy vain auttamaan. Tukia pitäisi muuttaa. Toimintamme pyörii täysin lahjoitusten varassa. Mahdollisesti kassiin tulee vielä jotakin muutakin, Sini Hursti kertoo. – Sen sijaan jaamme 23.12. Silloin jaksaa itse paremmin. Aidon kohtaamisen tunnelma, näkemisen ja läsnäolon hetket antavat vaikeassa elämäntilanteessa olevalle voimaa ja piristystä arkeen. – Sitä autetaan, joka on hädässä, olipa se kuka tahansa. – Mutta pikkuhiljaa näihin asioihin alkoi tottua. Muiden ihmisten auttaminen on aina ollut luonnollinen osa Hurstien perheen elämässä. Korona-aikana toiminta on jatkunut melko normaalisti. 29 Demokraatti kyllä puhuttu siitä, alunperin vitsaillen, mutta tässä sitä nyt ollaan ja luontevalta tuntuu, Sini Hursti sanoo. – Yksityiset ihmiset lahjoittavat, ja firmat ja yritykset lahjoittavat ruokia. Se tuki, mitä kaupungilta saamme, on todella pientä ja kattaa ainoastaan tämän tilan vuokran. Mutta muulloinkin tarvitaan apua kuin jouluna. Moni tuntee minut ja huutelee nimellä heti, kun näkee. Tiedän, millaista se on. Korona-aika on synnyttänyt Helsinkiin muitakin toimijoita, jotka jakavat ruokaa. SINI HURSTI tuumii kasvaneensa lapsuudestaan lähtien auttamistyöhön. Sini Hursti jatkaa isänsä ja isoisänsä aloittamaa työtä. Kaikki ovat pysyneet hyvin mukana näin korona-aikanakin. – Ainoa ero on, että nyt asiakkaat eivät pääse sisälle omien kassiensa kanssa, vaan teemme heille valmiit ruokakassit ja jaamme niitä tuossa ulkopuolella, Sini Hursti kertoo. Olisiko kolmannen polven ruoka-aputoiminnan johtajalla tarjota ajatuksia päättäjille. Ollaan ystävystyttykin, vaikka vapaa-ajalla ei nähdäkään
Tekoäly ei ole huomisen kysymys vaan jo läsnä arjessamme. Hyvä esimerkki on kuvitteellinen rekrytointisovellus. Teknologia ympärillämme kehittyy hengästyttävää vauhtia. Tällä hetkellä riskinä päinvastoin on digimaailma, jossa tekoälysovellukset heijastavat tai voimistavat syrjiviä rakenteita ja ennakkoluuloja. Tekoälyssä on hurjasti ratkaisupotentiaalia, enkä usko sovellusten kehittäjien tavoitteena olevan vinoutumien vahvistaminen. Ongelma on loppujen lopuksi yksiselitteinen: tekoälysovellusten kehittäjien tulisi olla monimuotoinen joukko ihmisiä koko yhteiskunnasta, huomioiden etenkin vähemmistöt, jotta nämä sovellukset toimivat koko yhteiskunnalle. Tähän tähtään työssäni Euroopan parlamentissa tekoälyn parissa. Mielestäni naisten osallisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden parantamista tekoälyn kehittyessä voi pitää 2020-luvulla yhtenä tärkeimmistä sosialidemokraattien feministisistä tavoitteista! Feminististä tekoälyä etsimässä RISKINÄ ON DIGIMAAILMA, JOSSA TEKOÄLYSOVELLUKSET VOIMISTAVAT SYRJIVIÄ RAKENTEITA. Maailmalla on jo esimerkkejä tekoälyn soveltamisesta rekrytoinneissa. De_10122020_30.indd 30 3.12.2020 11.31. 30 Demokraatti Miapetra Kumpula-Natri Europarlamentaarikko, Bryssel miapetra.kumpula-natri@ep.europa.eu SH W MEPIT U nohtakaa seksismi, syrjintä ja sukupuolten epätasa-arvo, sillä nyt tulee tekoäly ja sen sovellukset, jotka tekevät reilut ja sukupuolineutraalit päätökset puolestamme! Vai tekevätkö. Jos tekoäly oppii käyttämästään valtavasta datamäärästä, että miehet palkataan helpommin johtotehtäviin kuin naiset, tai että epätavallinen, johonkin vähemmistöön viittaava nimi usein tarkoittaa harvempia työhaastattelukutsuja, myös tekoälyn tekemiä päätöksiä ohjaavat nämä samat vinoumat! ONGELMAT ON otettava huomioon sekä suunnitteluvaiheessa että luotaessa puitteita yhteiskunnalliselle vastuulle tekoälypäätöksistä. Valitettavasti ei. Oli kyse sitten musiikkisovelluksen suosituksista, sinulle kohdennetuista mainoksista tai jopa uutisista sosiaalisessa mediassa, päätösten takana raksuttaa valtava määrä dataa, jonka avulla tekoälysovellukset tekevät päätöksiä juuri sinun internetistäsi. Toinen vaativa ongelma on kieroutuneen datan korjaaminen. Emme ole kaukana siitä pisteestä, jolloin myös asiakaspalvelu tai jopa viranomaiskohtaamiset pureksitaan etukäteen tekoälyn toimesta. Feministinen tekoäly ei ole vielä onneksi karannut ulottumattomiimme. Tätä monimuotoisuutta meidän tulee ajaa. Tarkoittaako tämä kehitys sitä, että ihmislähtöiset, yhteiskuntamme syrjivät rakenteet poistuvat yhtälöstä. NAISET OVAT suuresti aliedustettuina niin kutsutuissa STEM-aineissa: tieteen, matematiikan ja tekniikan parissa. Ongelma on syvemmällä: siinä, ketkä sovelluksia kehittävät, ja millaisen datan pohjalta niitä kehitetään
Se on kokonaisvaltaisempaa, ja harvoin asiat ovat niin yksioikoisia kuin ne voivat kansalaisliikkeen näkökulmasta olla. VTM, työskentelee palvelupäällikkönä Turun kaupungilla AIKOINAAN LÄHDIN ylipäätään halusta vaikuttaa, olla mukana tekemässä jotain yhteiskunnallista. FINA LISTI 2/5 KYSYMYKSET EHDOKKAILLE: 1. Olemme jatkuvassa kujanjuoksussa – sammuttamassa tulipaloja ja hankkimassa väliaikaisratkaisuja. Mikä asia paikkakunnallasi täytyy saada kuntoon. Myös sosiaalija terveyspalvelujen jonot huolestuttavat. Oma elämäntilanne varmasti vaikuttaa aina omaan ajatteluun, ja silloin kiinnostivat erityisesti opiskelijoiden asiat ja ympäristöasiat. De_10122020_30.indd 31 3.12.2020 11.31. Miten ihmiset saadaan innostumaan paikallisesta päätöksenteosta. Äänestys voittajasta avataan vasta, kun kaikki finalistit on esitelty. Silloin ratkaisutkin ovat monisyisempiä. 31 Demokraatti VUODEN VALTUUTETTU PIIA ELO, 42 . KESKUSTELEMALLA JA kannustamalla. YKKÖSASIA ON koulujen kunto. 3. . Tämä on aikaa vievä harrastus, mutta se maksaa itsensä takaisin hyvänä mielenä, kun on onnistunut saavuttamaan jotakin, kuten parantamaan palveluita. Valtuutettuna vuodesta 2008 . . . 2. Korona-aika vaikuttaa, mutta taustalla on myös aiempaa hoitovelkaa. Haluan tehdä asioita yhteisen hyvän eteen. Nyt ajattelen ehkä laveammin, sellaista laajaa hyvinvoinnin käsitettä – miten ihmiset voivat ja miten kunta pystyy vaikuttamaan ihmisten hyvinvointiin. Kannustaisin silti vaikuttamaan politiikan kautta. Luulen ihmisten innostuvan, kun he ymmärtävät, että asioihin voi oikeasti vaikuttaa olemalla mukana. 1. Tuntuu, että moni haluaa vaikuttaa johonkin tiettyyn asiaan kansalaisliikkeen kautta. 3. Kaupunginhallituksen jäsen, SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja . . Kisan viisi finalistia esitellään Demokraatissa tammikuun loppuun mennessä. Haluan vaikuttaa siihen, miten palveluja järjestetään, miten niitä hoidetaan ja millaisia palveluja on saatavilla. Turussa on tosi huonossa kunnossa olevia koulukiinteistöjä, emmekä ole päässeet kokonaishahmotukseen siitä, miten kouluverkkomme muodostuisi ja miten meillä olisi terveet tilat. Matalan kynnyksen toimintaan ei ole onnistuttu panostamaan riittävästi, ja sitten maksamme raskasta hintaa raskaasta hoidosta. Minua kiinnostaa, miten kunta voi edistää ihmisten hyvinvointia olipa kyse kaavoituksesta, joukkoliikenteestä, sosiaalitai opetuspalveluista. Lääkärille ja hoitajallekin on vaikea päästä, neuvolatoimintoja on karsittu ja niin edelleen. Lue pitkä juttu verkossa: Demokraatti.fi Lue lisää: Demokraatti.fi/ kategoriat/extrat/ vuoden-valtuutettu VUODEN VALTUUTETTU 20 21 VUODEN VALTUUTETTU 2021 Kilpailussa etsitään aktiivista, yhteishenkeä luovaa, yhteistyökykyistä, kuntalaisia kuuntelevaa ja innostavaa kunnantai kaupunginvaltuutettua (sd.). Turku . 2. Se on todella huolestuttavaa. Miksi lähdit kuntapolitiikkaan – millaisiin asioihin haluat vaikuttaa. Politiikassa taas täytyy olla valmis edistämään monia asioita, ja kompromissejakin voi joutua tekemään
– Hyvä asia, että liiton korkein pesti kiinnostaa ihmisiä, Voima huomauttaa. Linjauksia on jo tehty, millaiseksi hän haluaa kehittää Jytyä. – Ensimmäiseltä juristin ammatiltani olen rikosasianajaja, ja minulla oli paljon syyttömiä asiakkaita, hän naurahtaa. Hän on toiminut Jytyn edunvalvontaosastolla vuodesta 2006 alkaen, ensin työmarkkinalakimiehenä ja vuodesta 2013 johtavana työmarkkinalakimiehenä. JULKISJA YKSITYISALOJEN toimihenkilöliitto on muuttunut virallisesti Ammattiliitto Jytyksi. Teksti Marja Luumi Kuva Lehtikuva, Heikki Saukkomaa A mmattiliitto Jytyn liittovaltuusto valitsi uudeksi puheenjohtajakseen liiton johtavan työmarkkinalakimiehen Jonna Voiman. – Mutta se on myös tulevan neljän vuoden iso kysymys, miten saamme pidettyä nykyiset jäsenet. Porvoossa asuva Voima (44) on koulutukseltaan Helsingin yliopistosta valmistunut oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntijaja ict-työ, nuorisoja järjestötyö, sosiaalija terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus. Vahvasta edunvalvonnasta Voima ei aio tinkiä, se koskee erityisesti sopimuksia, mutta hän haluaa hakea uusia tuulia myös elinkeinopoliittiseen edunvalvontaan. Voima kertoo kuunnelleensa puheenjohtajakiertueensa aikana, mitä jäsenet oikeasti haluavat. – Meidän pitäisi terävöittää profiiliamme. Uusi puheenjohtaja kantaa huolta siitä, että nuoria ei kiinnosta järjestäytyminen aikaisempaan malliin. Oikeustieteelliseen mennessä haaveena hänellä kuitenkin häämötti ihmisoikeusjuristin työ. Mitä jäsenet meiltä oikeasti kaipaavat ja miten voimme siiDe_10122020_32.indd 32 3.12.2020 11.34. – Hankalaa olisi, jos yksin yrittäisimme sätkiä, Voima sanoo. Ei meidän tarvitse alkaa miksikään työmarkkinahäiriköksi, mutta voimme omalla äänellä tuoda viestiämme esille vieläkin selvemmin kuin tähän asti. jestöissä ja seurakunnissa. Työ ammattiyhdistysliikkeessä tuntui kuitenkin enemmän omalta, ja Voiman ay-ura alkoi Tehyssä lakimiehen sijaisena vuonna 2004. Hänen kanssaan puheenjohtajuudesta kisasivat liittoa kymmenen vuotta johtanut Maija Pihlajamäki sekä kaksi liiton toimihenkilöä, Etelä-Suomen alueasiamies Kimmo Hollmén ja Länsi-Suomen alueasiamies Olli Järvelä. Sen jäsenet toimivat kunta-alalla, yksityisellä sektorilla, järKOMPROMISSIT KUULUVAT ASIAAN, KUNHAN NIIDEN KANSSA VOI KUMPIKIN OSAPUOLI ELÄÄ. 102-vuotias Ammattiliitto Jyty on STTK:n jäsenliitto, ja sillä on noin 50 000 jäsentä. – Koen, että työ työmarkkinoilla on tavallaan sitä, koska ay-liike hakee ihmisille ihmisarvoista elämää ja pitää huolta heidän oikeuksistaan, Voima pohtii. 32 Demokraatti Kolmikannan nimiin TYÖMARKKINAT Jytyn uusi puheenjohtaja Jonna Voima vannoo ammattiliittojen yhteistyön ja kolmikannan nimiin
Jyty onkin viime aikoi na vastustanut yhdessä esimerkiksi Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n kanssa ulkoistamisaikeita muun muassa Oulussa. Järjestöjen yhteistoiminnalla saamme myös laajan työntekijäjoukon taaksemme. Koronaepidemia jyllää yhä, ja työmarkkinamaailman murros koskettaa jytyläisiäkin. Aivan helpoimpaan saumaan valta ei vaihdu. – En pidä ollenkaan hyvänä kehityksenä sitä, että esimerkiksi kolmikantainen lainvalmistelu vaarantuu tai asioita vietäisiin yritystasolle. Voima pitää huolestuttavana, jos työnantajapuoli lähtee lipeämään laajemminkin yhteistyöstä. Se ei estä sitä, etteikö meillä voisi olla ihan oma identiteetti, mutta monessa asiassa työntekijäjärjestöt ovat samoilla linjoilla. VOIMA VANNOO AMMATTI LIITTOJEN YHTEISTYÖN NIMIIN. Erityisesti kuntasektorilla töissä olevan jytyläisen kentän on pitänyt sopeutua myllerryksiin, joita on luvassa vielä runsain mitoin sote-uudistuksen myötä. 33 Demokraatti hen tarpeeseen vastata. Hän arvioi, että paikallinen sopiminen tulee lisääntymään joka tapauksessa. De_10122020_32.indd 33 3.12.2020 11.34. – Kolmikantainen lainvalmistelu on tärkeä arvo suomalaisessa yhteiskunnassa, Jytyn uusi puheenjohtaja painottaa. JONNA VOIMA vannoo ammattiliittojen yhteistyön nimiin. – Meidän on pystyttävä pitämään huolta siitä, että jytyläisten työehdot säilyvät kilpailukykyisinä. Mielestäni työntekijöiden ja työnantajienkin etua pystytään parhaiten valvomaan sillä, että järjestöt toimivat yhdessä ja hakevat yhdessä ratkaisuja. Voiman mielestä Jytyssäkin pitää seurata tilannetta tarkkaan, vaikka julkisen puolen sopimustoimintaa ei ollakaan siirtämässä mihinkään. Elinkeinoelämän keskusliitto EK jättäytyi pari viikkoa sitten pois palkkatasa-arvoa pohtivasta yhteisestä työmarkkinapöydästä. – Meidän jäsenemme joutuvat siirtymään tahtomattaan kuntasektorilta yksityiselle sektorille, kun kunnat yhtiöittävät palveluitaan kiihtyvällä vauhdilla, Voima toteaa. Lisäksi Metsäteollisuus avasi pelin tes-neuvottelujen siirtämisestä yrityksiin. Voiman mielestä kompromissit kuuluvat asiaan, kunhan niiden kanssa voi kumpikin osapuoli elää. – Hankalaa olisi, jos yksin yrittäisimme sätkiä. Tätä on mietittävä tarkasti
Demokraatti tapasi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkärin Hanna Nohynekin samaisella uutisviikolla. Hullunmyllymäisimpinä viikkoina hän esiintyi kutakuinkin jokaisena päivänä televisiossa, lehdissä, radiossa ja somessa korona-ajan keskeisen uutisen kommentoijana – uutisen, joka lienee tähänastisista yksittäisistä uutisista myönteisin: rokote on tulossa, melko pian. Marraskuussa jälkipuoliskolla Nohynekin työviikot olivat erityisen kiihkeitä, täynnä keskeytyksiä ja suunnitelmanvaihdoksia. Kun Demokraatin kaksikko saapastelee haastattelupäivänä Nohynekin etätyöpaikkana toimivaan kotiin, hän joutuu ensi töikseen anteeksipyydellen pyytämään median edustajia kellarikerrokseen, miehensä työsoppeen. Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen H ektinen, epätavallinen, työtä täynnä. 34 Demokraatti KASVO Toiveikas TIEDENAINEN Korona-ajan odotetuin uutinen tuli marraskuussa: rokote saataneen lähiaikoina käyttöön. De_10122020_34.indd 34 2.12.2020 18.27. Niin voi kuvailla Hanna Nohynekin syksyä 2020
JA AINA VOI OLLA SATTUMA PELISSÄ. 35 Demokraatti AINA TASAPAINOILLAAN HYÖDYN JA HAITAN KANSSA. De_10122020_34.indd 35 2.12.2020 18.27
Nohynek toimii kansallisen rokotusasiantuntijatyöryhmän (KRAR) jäsenenä ja sihteerinä. @THLorg” Pitkät työpäivät, hektiset hetket ja median palveleminen rokotusja rokoteuutisten taustoittamisessa tulivat Nohynekille tutuiksi myös taannoisen sikainfluenssarokote Pandemrixiin liittyneen narkolepsiakohun aikana. Meiltä lapsilta vaadittiin paljon. Ylilääkärin sanat todentuvat haastattelun mittaan monta kertaa. De_10122020_34.indd 36 2.12.2020 18.27. Modernan mRNA rokotteen teho 94,5 %, 30 000 tutkittavan joukossa myös ikäihmisiä ja eri etnisiä ryhmiä. PARHAIMMILLAAN KORONAROKOTE voi olla käytössä jo ensi vuoden alussa, ei kuitenkaan kaikilla kansalaisilla alkuvaiheessa. Toki ministeriö voi oman arvionsa muodostamisessa haluta kuulla myös muita asiantuntijoita, lakisääteisesti ainakin tartuntatautien neuvottelukuntaa, Nohynek kuvaa. 36 Demokraatti D-KASVO Pyyntö on lempeä, mutta määrätietoinen, sillä yläkerran etäkokouksessa puhuttavat asiat yksityiskohtineen ovat luottamuksellisia. Asiantuntijatyöryhmä on THL:n alainen asiantuntijaelin. Jos tämän lisäksi vielä onnistuu Nohynekin tavoin valamaan ihmisiin toiveikkuutta ja uskoa, on jo aika paljon saavutettu. Kolmetoistatuntiset työpäivät ovat pikemmin normi kuin poikkeus Nohynekille, ei vain silloin, kun maan hallitus vaatii akuuttia läsnäoloa ja paineistettua työpanosta. Nohynekin haastattelua ja uutista seuraavalla viikolla KRAR antoi suosituksensa. – Kotona painotettiin pärjäämistä ja vastuunkantoa. – Aika harvoin olen tullut kutsutuksi hallituksen kuultavaksi näin lyhyellä varoitusajalla, Nohynek naurahtaa haastattelun aluksi, tilanteen selkiinnyttyä ja ”kellarikomennuksen” päätyttyä. Kiivaassa korona-ajassa kyky tasapainon ja vivahteiden löytämiseen viestinnässä korostuu. On kerrottava faktat rokotteista, tartuntataudeista ja niiden riskeistä; ei enempää, ei vähempää. Luku on hyvä, sillä se vastaa kutakuinkin Suomessa nykyisin käytössä olevan tuhkarokkorokotteen tehoa ja on paljon parempi kuin esimerkiksi kausi-influenssarokotteella. Sen mukaan ensimmäisinä kannattaa rokottaa terveydenhuollossa ja muissa yhteiskunnan kriittisten toimintojen parissa työskentelevät sekä riskiryhmään kuuluvat vanhukset. KOLMETOISTA TUNTISET TYÖ PÄIVÄT OVAT PIKEMMIN NORMI KUIN POIKKEUS. Annamme siitä suosituksen THL:lle, joka arvioi suositusta ja antaa puolestaan oman lausuntonsa sosiaalija terveysministeriölle. SEKÄ KIIHKEINÄ että rauhallisempina aikoina yksi asia kuitenkin pysyy samana. Rokotetta saadaan erissä, joten rokotukset etenevät asteittain. Pfizerin ja Biontechin kehittämällä rokotteella on tutkimuksissa todettu 95 prosentin teho. – Tämä alkoi mennä laukalle maanantaina, kun saimme kuulla sen ensimmäisen myönteisen rokoteuutisen, ylilääkäri lisää. Kesät perheemme vietti Heinäveden mökillä. Aamulla menimme verkoille isän kanssa, jonka jälkeen perMINÄ KAPINOIN SILLÄ, ETTÄ NÄYTÄNPÄ, PANEN PAREMMAKSI. Tuon tuostakin hän joutuu vastaamaan soittoon tai lukemaan juuri saapuneen viestin puhelimestaan. Nohynekin toimia leimaa työteliäisyys, ominaisuus, joka on lapsuudenkodin perintöä. Ylilääkäri Nohynekin twiittaus marraskuun yhdeltä kiivaalta koronaviikolta kiteyttää toiveikkuuden ja tiedon jakamisen yhdistelmän oivallisesti: ”Lisää valoa tunnelin päässä! Hyviä uutisia #korona#rokotus rintamalta. NOHYNEK TAITAA hyvin sen herkän tasapainoilun, joka hänen työssään, sen julkisessa osa-alueessa ja roolissa, on välttämätöntä. – Pohdimme lääketieteelliseen tietoon perustuen, keille rokote pitäisi antaa ja missä järjestyksessä
37 Demokraatti HANNA NOHYNEK . Sopivan tasapainon löytäminen on tärkeää myös tässä. . Nohynek painottaa, että kolmetoistatuntiset työpäivät ovat mahdollisia, kun työ palkitsee ja sen vastapainona on muuta elämää. . asuu Vantaalla ja Iitissä, työskentelee Helsingissä . . – Söimme kalaa maanantaista lauantaihin. työskenteli vuoteen 2010 saakka kehitysmaiden rokotusohjelmiin liittyvien rokotusasioiden parissa Filippiineillä . De_10122020_34.indd 37 2.12.2020 18.27. väitöskirja Helsingin yliopistossa vuonna 1996 . – Työni on yhdistelmä vastaanottoa, tutkimustyötä, kirjoitustyötä, lukemista ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. . Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen infektiotautien torjunnan ja rokotusten yksikön ylilääkäri . tutkinut lasten keuhkokuumeen aiheuttajia ja rokotteita, joilla estetään hengitystieinfektioita . Minusta tuntuu keinotekoiselta ajatella, mikä osa mistäkin on työtä. Sunnuntaisin saimme ehkä jotakin lihaa. Maailman terveysjärjestön rokotussuositustyöryhmän COVID-19 rokotusryhmän puheenjohtaja kasimme kalat ja teimme pihatöitä tai autoim me äitiä ruoanlaitossa. . työskentelee pääasiallisesti THL:ssä, mutta tekee myös kansainvälisiä töitä . Syömisen jälkeen tiskasimme astiat. . – Tietenkin on tärkeää pitää huolta myös perheja ystävyyssuhteistaan; ei pidä muuttua pelkäksi tutkijaksi. syntynyt 1958 Helsingissä . . Olennaista on pitää eri osa-alueet sopivassa tasapainossa.
kopäivätoimiseksi tutkijaksi. Minulle se oli sikäli kuitenkin helppo, että en ollut aikoinaan tekemässä niitä rokotuspäätöksiä. Hän kuului teini-iässä 1970-luvun alkupuolella opinahjonsa Tapiolan koulun kommunistinuoriin. Lapsi nukkui KTL:n parvekkeella, ja isä pääsi KTL:n ruokalaan syömään. Nohynek ja THL:n kollegat laskivat, että olisi pitänyt tutkia 300 000 ihmistä, jotta sikainfluenssarokotteen aiheuttamat hyvin harvinaiset haitat olisivat tuolloin paljastuneet ennen rokotteen saamaa myyntilupaa väestössä, jossa oli narkolepsian puhkeamiselle altistava perimä. Vuonna 1987 Nohynekille avautui nuorena lääkärinä yllättävä ja mieluisa työtilaisuus. – Olin kahdeksatta päivää töissä, kun Pandemrixja narkolepsia-asia tuli minun työdeskille. Lääkärinopintojen alkuvaiheessa Nohynek oli mukana perustamassa Lääkärien Sosiaalinen Vastuu -yhdistystä, joka verkkosivujensa mukaan ”ottaa rohkeasti kantaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta lääkärin näkökulmasta”. – Silloin otettiin paljon kantaa maailman asioihin. Nohynekin lapsuudesta on vaikea löytää säröjä, vaikka kuinka haukkana kuulostelisi rivien välejä ja puheen vivahteita. Pirjo on isoäidin ja vanhempien lisäksi ollut elämässäni hyvin tärkeä ihminen, vahvan naisen malli. Olin mukana SKP:n Tapiolan osastossa, jota veti Yrjö Hakanen. Eikö vastuunkantovaatimuksia ja työntekoa vastaan noussut kapinointiliikehdintää, eikö kenellekään kolmesta sisaruksesta, missään vaiheessa. Minä kapinoin sillä, että näytänpä, panen paremmaksi. Tein väitöskirjani ja opin tekemään kliinistä rokotetutkimusta. – Se oli ikävä, traaginen tapaus. Hanna Nohynekin isä Pentti Nohynek piti lapsilleen myös kuntopiiriä ja laski lastensa kanssa heidän sydämenlyöntejään. Hän osti meille kirjoja joululahjaksi ja kannusti, että eteen päin on pyrkiminen ja koulutus on tärkeää ihmiselle. – Isoäiti tuli köyhistä oloista eikä saanut käydä koulua niin paljon kuin olisi halunnut. – Isällä oli tapana kantaa meitä sänkyyn ja kolhia ovenpieliin. Nohynekin piti tehdä valinta kansainvälisen uran ja kotimaan välillä. – En usko, että kenellekään meistä tuli tarvetta kapinoimiseen. MONIVUOTINEN TUTKIMUSHANKE oli Nohynekille kliinisen rokotetutkimuksen ja kehitysmaassa työskentelyn korkeakoulu. Jos toin kotiin koepaperin, jonka arvosana oli kymmenen miinus, isä kysyi, että mistä tämä miinus johtui. – Sellainen työ, jossa voin vähentää maailman eriarvoisuutta on minulle tärkeää. SELLAINEN TYÖ, JOSSA VOIN VÄHENTÄÄ MAAILMAN ERI ARVOISUUTTA ON MINULLE TÄRKEÄÄ. Isä oli koulussaan ja Munkkiniemen koripallopiireissä kuuluisa ja pidetty ihminen, aikansa opettajapersoonallisuus. Pisimpään perhe asui puoli vuotta Filippiineillä. Tulin Petri Ruudun ja Pirjo Mäkelän tutkimusryhmään silloisessa Kansanterveyslaitoksessa. Nohynek pysähtyy, hetkeksi, pohtimaan kysymystä. Ehdin olla vain viikon äitiyslomalla, mutta Pirjolle oli ok, että Ainoa kotona hoitanut silloinen mieheni toi lapsen labraan imetettäväksi. – Tyttäreni Aino oli vain viikon vanha, kun palasin takaisin töihin. 38 Demokraatti D-KASVO HANNA NOHYNEKIN isä työskenteli voimistelunopettajana Helsingin Munkkiniemen yhteiskoulussa, äiti puolestaan käsityönopettajana Tapiolassa. Me olemme niin kasvettu siihen. Nohynek kuvaa lapsuudenkotiaan työläiskodiksi. Hän sanoi, että tämä vain kasvattaa, Nohynek sanoo ja nauraa päälle. Työ silloisen Kansanterveyslaitoksen (nykyinen THL) vetämässä kansainvälisessä hankkeessa oli kuin mittatilauksena räätälöity maailman eriarvoisuudesta tietoiselle nuorelle Nohynekille. – Siitä soitosta se lähti. Oli luonnollista, että olin kantaaottavissa ryhmissä. Saatoin sanoa, että minä vain selvitän tätä tapausta. Meillä oli siellä iso rokotetutkimusprojekti, jossa selvitettiin estäisikö uusi pneumokokkirokote lasten keuhkokuumetta. Naurussa on lämpöä. Se oli sen ajan vaikuttamista, Nohynek muistelee. Hän ja insinööriveli ovat suvun ensimmäiset akateemisesti koulutetut. Hän valitsi Suomen ja työn kansallisessa rokotusohjelmassa. Hän työskenteli lastenlääkärin työvuorossaan Jorvin sairaalassa, kun hänelle tuli myöhään illalla yllättävä soitto: haluaisitko lähteä lasten keuhkokuumetta tutkivan hankkeen tutkijalääkäriksi Filippiineille. YHTEISKUNNALLISTA KAPINAA ja tiedostamista ei silti puuttunut Nohynekin nuoruudesta. Siellä luettiin työväenluokan maailmankatsomusta ja kaikkea sitä, ja oli Chile-juttuja ja näitä kaikkia. – Vuoteen 2010 asti hyppäsin Filippiineillä pari, kolme kertaa vuodessa. Hanke saatiin päätökseen 2010. Hän muutti laboratoriotyöjakson jälkeen perheineen Manilaan ja ryhtyi koDe_10122020_34.indd 38 2.12.2020 18.27. Kaikki järjestyi. Moni tulee vieläkin kysymään Hanna Nohynekiltä, että ”oletko sinä voimistelunopettaja Pentti Nohynekin tytär?” Myös isän puoleinen isoäiti oli Hanna Nohynekille tärkeä innoittaja. Terhi Kilven ja Jukka Jokisen kanssa sitä sitten työstettiin eteenpäin
3 TÄRKEINTÄ Rokotteen myyntilupaa edeltävät kliiniset tutkimukset tehdään enintään 100 000 ihmiselle, ja senkin suuruiset tutkimukset ovat hyvin harvinaisia. 3 Viime aikoina olen ryhtynyt kuuntelemaan erityisesti äänikirjoja. Pitää varautua siihen, että rokotteen kaikkia harvinaisimpia haittoja ei aina välttämättä ennalta, myyntiluvan myöntämistä edeltäen, tunneta. Aina tasapainoillaan hyödyn ja haitan kanssa. Myös saunominen rentouttaa. De_10122020_34.indd 39 2.12.2020 18.27. Olen kuunnellut niitä muun muassa mustikoita poimiessani ja fillaroidessa. Olen ulkoilmaihminen. Pelaamme lautapelejä, esimerkiksi shakkia. 39 Demokraatti 1 Minun täytyy saada liikkua päivittäin. – Se osoittaa sen, että meillä pitää olla hyvä turvallisuusseuranta rokotteen käyttöön ottamisen jälkeen. Ja aina voi olla sattuma pelissä. Fillaroin ja kävelen ulkona. – Se tekee nöyräksi. Mitkä ovat kolme hyviksi havaitsemaasi korona-ajan rentoutumiskeinoa. Äänikirjojen kuunteleminen on mulle varsinainen korona-ajan juttu. En lainkaan viihdy kuntosaleilla. 2 Lastenlasten kanssa yhdessä oleminen
Itse kukin voi nyt käyttäytymisellään vaikuttaa siihen, ketkä istuvat joulupöydässä. Suomen ja Ruotsin erilaista korona-asetelmaa ja -asennetta on kommentoitu makaaberisti maaotteluhengessä. Ruotsi näytti selviävän Tegnellin viitoittamalla tiellä monia muita paremmin ja vähemmin rajoituksin, kun koronan toinen aalto iski Eurooppaan. Valtionepidemiologi Anders Tegnell oli noussut yhtäkkiä sankariksi, jota brittitabloidi The Sunin mukaan juhlittiin kuin Abban viidettä jäsentä. ASIANTUNTEVIMMATKIN ARVIOT SAATTAVAT PETTÄÄ JA KÄÄNTYÄ PARISSA VIIKOSSA PÄÄLAELLEEN. Ihailijakunta vain oli heilahtanut poliittisen kentän laidalta toiselle. Kevään synkistä kuolonluvuista kärsinyt itsetunto alkoi palailla ruotsalaisiin, joihin rakkaat naapuritkin olivat kohdistaneet matkustuskieltoja. 40 Demokraatti O li aika, jolloin Ruotsi tuntui kulkevan kansainvälisesti aivan omassa sarjassaan. Korona ravistelee Ruotsin itsetuntoa KOLUMNI Mikko Majander mikko.majander@magma.fi Kirjoittaja on Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti, joka työskentelee tutkijana ajatuspaja Magmassa. Astrid Lindgrenin veroprosentti nousi pahimmillaan yli sadan. ALKUSYKSYSTÄ KANTAUTUI maailmalta uutisia, joissa Ruotsia nostettiin taas esiin esimerkkimaana. Autokaupassa sopi suomalaistenkin valita, ostaako Saab vai Volvo. Kritiikki Tegnelliä kohtaan on kasvanut sitä mukaa, kun Ruotsin tilanne on jälleen pahentunut. Päinvastoin, kuten Tornionjokilaaksossa tiedetään hyvin konkreettisesti. Max Jakobson ei tarkoittanut Neuvostoliittoa, kun hän Suomessa viittasi vaaralliseen naapuriin, jonka julkinen sektori paisui nopeammin kuin talouden kantokyky. Pääministeri Stefan Löfven pelotteli harvinaisessa televisiopuheessa kansaa ottamaan viruksen vakavasti. Enää ei Ruotsin hallituskaan voi vetäytyä tieteen ja virkamiespäätösten taakse. Molemmat olivat sosiaalidemokratian sisäistäneitä kansankodin kannattajia, mutta liika oli liikaa. Helsingin seudun tartuntaluvut ovat tätä kirjoitettaessa sellaisessa kasvussa, että kolumnin ilmestyessä saattaa Suomenkin maine pandemian hallinnan mallimaana näyttää toisenlaiselta. Alettiin puhua Ruotsin taudista. VIRUKSEN VÄKEVYYTTÄ osoittaa, että asiantuntevimmatkin arviot saattavat pettää ja kääntyä parissa viikossa päälaelleen. Toisaalta Ingmar Bergman muutti Müncheniin vapaaehtoiseen maanpakoon, kun Ruotsin veroviranomaiset vainosivat häntä poliisivoimin. Sekä hyvässä että pahassa, hieman arvioitsijan mieltymyksistä ja arvopohjasta riippuen. Asialla olivat muun muassa anglosaksiset talousliberaalit, jotka perinteisesti ovat vierastaneet pohjoismaista ”holhousyhteiskuntaa”. Tosiasiassahan kummallekaan ei ole mitään etua tai iloa toisen koettelemuksista. Björn Borg hallitsi tenniskenttiä siinä missä Ingemar Stenmark mutkamäkirinteitä ja Abba musiikin myyntitilastoja. Ruotsin uusi supertähti ei ollut urheilija eikä muusikko vaan virkamies, josta harva oli kuullut aikaisemmin. De_10122020_40.indd 40 2.12.2020 18.43
Varoituksen sana: liian fokusoitunut omaan napaan tuijottelu tekee ihmisestä toukan, joka on pureutunut niin intensiivisesti syvälle puun ytimeen, että se on sinne päästyään jo unohtanut, minkä lajikkeen ytimeen oli matkalla. 41 Demokraatti Antti Reini 56-vuotias näyttelijä ja kirjailija. Mikäli tarkentaa katseensa esimerkiksi napaan on kaikki muu sen ympärillä epäskarppia. Se on toiminut eräänlaisena sisäisen äänen muotona ja muutamaan kertaan muuttanut totaalisesti kulkemani polun suuntaa. Katsellessani silloin tällöin niin kutsuttuun peruutuspeiliin, pyrin kiillottamaan sitä nähdäkseni selkeämmin kokonaisuuden, jonka osana olen. A amulla peiliin katsoessani näin elämäänsä tässä hetkessä tyytyväisen mies-oletetun. Lapsena ja nuorena käytin peiliä lähinnä itseni hauskuuttamiseen. Opettelin peilikirjoitusta ja heijastelin taskupeilin kautta valoa erilaisille pinnoille sisäja ulkotiloissa. Metaforana peiliin katsominen on ollut hyvin tärkeä osa elämäni kulkua. Peiliin katsoessa on myös helppo huomata fokuksen selektiivisyyden suppea laajuus. KASVOT PEILISSÄ teksti Antti Reini / kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi De_10122020_40.indd 41 2.12.2020 18.43. Olen ammattini puolesta saanut tuijotella peilistä niin paljon erilaisten roolihahmojen ulkoisten habitusten syntymistä, että kotoani ei löydy kylpyhuoneen peiliä lukuunottamatta muita yhtä vahvasti heijastavia pintoja
KULTTUURI Teksti Juhana Unkuri / Kuvat Nora Vilva ja Yellow Film & TV, Algimantas Babravicius De_10122020_42.indd 42 3.12.2020 11.27. 42 Demokraatti Elämää suurempi Peruna Pekko Pesosen mukaan hänen käsikirjoittamansa historiallinen komedia on rakkaudenosoitus yrittäjille
43 Demokraatti Käsikirjoittaja Pekko Pesonen pohti elokuva-aihetta, joka sijoittuisi keskiaikaiseen Suomeen. Peruna oli tuolloin tuore juttu, ja niin sen ympärille kutoutui tarina oman aikansa start up -yrittäjyydestä. De_10122020_42.indd 43 3.12.2020 11.27
– Suomi oli jakautunut ikään kuin eri aikakausiin. – Kaikkea on myllätty iloisesti moneen suuntaan. – Omassa sukupolvessani tuntui olevan näköalattomuutta, ja finanssikriisin myötä vallitsi masentunut tunnelma. Keskiajan meiningissä – linnoissa, miekoissa ja ritareissa – on ylipäätään jotain fasinoivaa. Ideaa pidemmälle työstäessään Pesonen havaitsi, että 1600-luvussa oli yllättävän paljon yhtymäkohtia nykyaikaan. Tuotantoyhtiöissä vastaanotto oli kaksijakoinen. PEKKO PESONEN valmistui käsikirjoittajaksi Taideteollisen korkeakoulun eloTÄMÄ LEFFA VOISI KORVATA KAUPPIKSEN KAKSI EKAA VUOTTA. Olen harrastanut myös roolipelaamista, ja siinä on usein vaikutteita keskiajalta. Joonas Nordmanin esittämän Untamon kehitysvisiot eivät saa vastakaikua Hevonperän kylässä. Untamo löytää tuotteekseen upouuden mukulakasvi maapäärynän eli perunan. – Ajatus tuntui itsestäni heti hauskalta ja samalla pääsin toteuttamaan vanhaa haavettani keskiajan maailmaan sijoittuvasta elokuvasta. Samaan aikaan operoin myös toisen elokuvakäsikirjoituksen parissa. Yrittäjiä haastatellessaan Pesoselle hahmottui nopeasti se, miten pitkän ja kivisen reitin nämä käyvät ennen kuin firma saavuttaa menestystä. Samaan aikaan satamakaupunki Turkuun on tullut jo uusia kansainvälisiä vaikutteita. – Monet tuottajat suhtautuivat ideaani hämmentyneesti tai pitivät sitä omituisena. – Lopullinen käsikirjoitus muotoutui noin kolmen vuoden työskentelyn jälkeen. Tuolloin syntyi kokonaan uusi sääty, porvaristo eli itsenäiset kauppiaat. Perunan käsikirjoitusta työstäessään Pesonen perehtyi laajasti niin 1600-luvun Suomen historiaan kuin nykypäivän startup-maailmaankin. He tähtäsivät globaaleille markkinoille. 44 Demokraatti K äsikirjoittaja Pekko Pesonen, 44, kertoo haaveilleensa jo pitkään keskiajalle sijoittuvan elokuvan kirjoittamisesta. Siellä hän tutustuu yrittäjyydestä innostuneisiin nuoriin, joille maailma tuntuu olevan auki, eikä kukaan ole taustansa vanki. ELOKUVA De_10122020_42.indd 44 3.12.2020 11.27. Elokuvassamme Untamon kotiseudulla, Hevonperän syrjäkylässä eletään keskiaikaa. 1600-LUVUSSA OLI YLLÄTTÄVÄN PALJON YHTYMÄKOHTIA NYKYAIKAAN. Moni oli ehkä kuullut jo 1990-luvulla omilta vanhemmiltaan, ettei yrittäminen kannata. – Halusin tehdä elokuvan, joka toisi esiin yrittäjän taipaleen raskauden ja kamppailut, kaikkine koomisuuksineenkin. Siihen löytyy vissit syynsä. Hyvinvointi kasvoi, globaalia kauppaa käytiin ja uusia innovaatioita syntyi. Yhtiökumppaneikseen Untamo saa maanläheisen ystävänsä Pyövelin (Mikko Penttilä), Turun startup-yhteisön väsymättömän vetäjän Magnuksen (Alex Anton) sekä Hevonperän linnan pahansisuisen kansleri Kalevin (Kari Hietalahti). Puvut ja muu tarvittava 1600-luvun rekvisiitta valmistettiin paikallisessa pajassa yksityiskohtiin tarkasti paneutuen ja vauhdilla. Niinpä kunnianhimoinen nuorukainen lähtee kauppakaravaanin mukana Turkuun. JOONA TENAN ohjaamassa Peruna-elokuvassa on jonkin verran historiallisia faktoja, mutta aikakauden kuvauksessa on otettu suuria vapauksia. – Olen kotoisin Hämeenlinnasta, ja varsinkin lapsena tuli pyörittyä paikallisessa linnassa. Valintaan vaikutti muun muassa se, että Liettuassa on edelleen vanhaa perinteistä käsityötaitoa, jota on Suomesta vaikeampi löytää. Peruna on suomalainen tuotanto, mutta elokuva on kuvattu Liettuassa yhdessä sikäläisten tekijöiden kanssa. Samaan aikaan naurismarkkinoita hallitsevan linnanherran neuvonantaja (Kari Ketonen) laittaa kapuloita rattaisiin. Sittemmin Pesonen kiinnostui käsikirjoittajana startup-maailmasta. Tämän jälkeen hänen pitää enää keksiä, miten myydä peruna suomalaisille, joiden mielestä naurista parempaa ei ole. Sitten Pesonen teki oivalluksen: It-maailman startup-kulttuuria kuvaava tarina voitaisiin sijoittaa 1600-luvun Suomeen! Tuotteeksi valikoitui peruna, joka oli tuohon aikaan uusi ja radikaali juttu. Tarkkaan ottaenhan Peruna sijoittuu 1600-luvulle eli uuden ajan alkuun, mutta suomalaisten elämässä oli vielä tuohon aikaan paljon keskiaikatyyppisiä elementtejä. Lopputuloksessa on pyritty enemmän Monty Pythonin kuin historiallisten elokuvien suuntaan. Freelancer-käsikirjoittajana Pesonen tunsi itsekin yrittäjän todellisuuden. Nuoret yrittäjät sen sijaan uskoivat, että kaikki on mahdollista. Sen sijaan Yellow Filmin Olli Haikan mielestä se oli nerokas. Hän alkoi tehdä taustatyötä ja meni Otaniemessä järjestettyyn Startup Saunan pitchaus-tapahtumaan, jossa hän kohtasi innostuneen ja innovatiivisen nuoren sukupolven. PERUNA-ELOKUVAN PÄÄHENKILÖKSI hahmottui Pesosen aivoituksissa Untamo, oman aikansa nuori innovatiivinen visionääri, joka alkaa markkinoida perunaa vanhakantaisille suomalaisille
– Jättiläisen kanssa riitti, että tarinan sai mahdollisimman hyväksi. Ennen Perunaa hän on käsikirjoittanut muun muassa elokuvat Lapsia ja aikuisia (2004), Tyttö sinä olet tähti (2005) ja Jättiläinen (2016) sekä Napapiirin sankarit -elokuvasarjan (2010, 2015 ja 2017). Komediaa tehdessä lisävaatimuksena on hauskuus. De_10122020_42.indd 45 3.12.2020 11.27. Joulupäivänä ensi-iltaan tulevaa Perunaa on näytetty ennakkoon koeyleisölle. – Eräs koeyleisössä ollut sanoi, että hänen mielestään tämä leffa voisi korvata kauppiksen kaksi ekaa vuotta. 45 Demokraatti kuvataiteen osastolta vuonna 2002. Aikanaan peruna oli uusi asia, tässä hetkessä sitä on joku muu. Pesonen pitää kirjoittajana komediaa kuningaslajina. Hän on kirjoittanut urallaan komedioita ja draamakomedioita. – Olen aina vaikuttunut, jos näen hyvin tehdyn komedian. Monesti ne tavoittavat myös isoimmat yleisöt. Ehkä tämä elokuva saa ihmiset miettimään omia asenteitaan ja mahdollisia ennakkoluulojaan. – Olen syönyt elämäni aikana paljon perunoita, ja lapsena olin nostamassakin niitä mummolassa. – Siinä missä Jättiläinen oli kriittinen etenkin erästä kaivosyrittäjää kohtaan, on Peruna rakkaudenosoitus kaikille yrittäjille. Joka kohtauksessa pitäisi olla useampi hyvä vitsi tai vähintään hyvä virne. – Komedialle on aina tosi iso tilaus. Se on riipovan vaikeaa. Joten ehkä olemme jossain onnistuneet. PESONEN TOIVOO, että Peruna-elokuva lisäisi ihmisten ymmärrystä yrittäjiä ja heidän käymiään kamppailuja kohtaan. Peruna-elokuvan päähenkilö on Untamo (Joonas Nordman), joka markkinoi kansalle uutta juuresinnovaatiota yrityksen ja erehdyksen kautta. Elokuvaprosessi syvensi myös Pesosen omaa suhdetta perunaan. Ainut poikkeus on toistaiseksi ollut Talvivaaran kaivoksesta ja sen lupaprosessista kertova Jättiläinen. Niissä on monesti jotain viisasta ja terapeuttista: komedia on hyvä keino käsitellä myös vaikeita ja kipeitä asioita. Vuonna 2016 Pesonen sai nimityksen valtion viisivuotiseen taiteilijaprofessuuriin. Palkintojakin on ropissut, muun muassa Jussi-pysti vuoden 2011 parhaasta käsikirjoituksesta elokuvasta Napapiirin sankarit. Komedioiden käsikirjoittaminen on hänen mielestään silti huomattavasti vaikeampaa. Hän kertoo tehneensä Jättiläistä kirjoittaessaan paljon taustatöitä ja perehtyneensä itselleen täysin vieraaseen maailmaan. Nyt olen alkanut kasvattaa perunoita huvikseni ikkunalaudalla ja tutustunut tarkemmin erilaisiin perunalajikkeisiin. Pesosen mukaan onnistuneen komedian syntyminen onkin erityisen palkitseva kokemus
Samalla hän moitti oikeistoa katkerien muistojen ylläpitämisestä ”sensijaan, että vedettäisiin unohduksen verho kaiken epämieluisan ylitse”. Tätä vasten on ehkä perusteltavissa, että Väinö Linnasta tuli nimenomaan historian eikä kirjallisuuden akatee mikko, siis tieteen eikä taiteen edus taja. Se merkitsi sopeutumista valkoisen voittajan kulttuurihegemoniaan, joka jatkui pitkälle toisen maailmanso dan jälkeiseen aikaan. Niin kuin ei ole Antti Rinteellekään, joka on kertonut lukeneensa Pohjantähdet kunnolla ehkä kahdek san kertaa. ”Ei ole aihetta kieltää, että maamme työväki teki suuren erehdyksen ryh tyessään kansalaissotaan”, Väinö Tanner puhui heinäkuussa 1938 SDP:n maakuntajuhlassa Naantalissa. Siihen olivat sosialidemokraatit pyrkineet kääntämällä katseen tule vaisuuteen, jota he rakensivat viimein punamultahallituksesta käsin. VÄINÖ LINNA 2/3 ryhtyminen oli – epäonnistuneenakin – ylpeyden, ellei innoituksen aihe. Ei, vaikka SDP nousi pitkäksi aikaa johtavaksi valtionhoitajapuolueeksi. Se oli 1900luvun ihmisen kaipuuta kansakunnan suuriin kertomuksiin, joissa suomalaiset elivät yhteisesti jaettua todellisuutta ja historian kul kua, jos kohta erilaisista sosiaalisista asemista käsin. Historian ja kirjallisuuden tunte mus on kunniaksi sivistyksen yhtenä kivijalkana joka poliitikolle siinä missä kaikille muillekin. Samalla sosialidemo kraattisen sielun syväsolmut alkoivat aueta antikommunistisen ahdistuk sen alta, kun oma, perheen ja liikkeen kokemus vuodelta 1918 kävi ymmär rettäväksi osaksi koko maan yhteistä historiaa. Itsenäistymisvaihe ja kansalaissota olisivat toki joutuneet uudelleenar vioinnin kohteeksi ilman Koskelan Ak seliakin, mutta viileällä tutkimuksella ei ole vastaavaa emotionaalista ja yh teiskunnallista läpäisyvoimaa. Maa laisliiton ja porvareiden kanssa har joitettu yhteistyö edellytti kuitenkin oman punikkiperinteen painamista syvälle pinnan alle. Kommu nistien näkökulmasta vallankumous ei ollut virhe vaan se, että vallanku mousta ei kyetty viemään voittoon. De_10122020_46.indd 46 2.12.2020 14.11. Lisäksi siitä on sopinut selailla inspiraatiota puheita kirjoit taessa. Kaari on komea toivon ja epä toivon murrosajoista siihen, että so dan jälkeen päästään rakentamaan hyvinvointivaltiota. ÄITINI OLI kova lukemaan, ja pitkinä eläkeläisvuosina siihen oli runsaasti aikaa. 46 Demokraatti Teksti Mikko Majander S uhtautumiseni vuoteen 1918 saattoi Suomen ja kautuneessa työväenliik keessä jakaa pitkään kar keasti kahtia. Sisällissodan peruna työväenliike oli edustanut rakenteellisesti vastakult Väinö Linnasta tuli nimenomaan historian eikä kirjallisuuden akateemikko. tuuria aivan toisella tapaa kuin Ruot sissa sosialidemokratia, joka kantoi kansallista kansankodin identiteettiä jo 1930luvulta asti. Yhä useammin kuulin hänen kui tenkin huokaavan nykykirjallisuuden kiemuroiden keskeltä, miksei enää ole sellaisia kirjailijoita kuin Väinö Linna. Siitä harharetkestä oli maksettu hirmuinen inhimillinen hinta, eikä yh teiskunnallinen uudistuspolitiikka käy nyt sen myötä yhtään helpommaksi. Romaaneissa ei ollut Täällä Pohjantähden alla voittanutta. Peruskoululaisilla pakkoluetetaan Tuntematonta soti Pohjantähdet silasivat tietä sille kulttuuriselle siirtymälle, jota politii kan puolella edustivat SDP:n voitot kunnallisvaaleissa 1964 ja eduskunta vaaleissa 1966. TUNTEMATON SOTILAS (1954) ja Täällä Pohjantähden alla (1959– 1962) filmiversioineen vaikuttivat enemmän suomalaisten historiatie toisuuteen kuin kaunokirjallisuuteen. ”Luokkasodan muisto” taas palveli kommunistien identiteettipolitiikkaa, jossa kapinaan Kaipaisiko SDP Väinö Linnan rinnalle uutta luettavaa. Vastaavaan ei va semmisto yltänyt Suomen ja suomalai suuden kertomuksen kanssa koskaan. Väkivallasta irtisanoutuneet sosiali demokraatit puolestaan myönsivät, että sosialismia ei pidä toteuttaa aseiden avulla. Jopa niin, että porvarienemmistöinen Suomi valitsi viisi kertaa peräkkäin presidentikseen sosialidemokraattien asettaman ehdokkaan, yhteensä 30 vuodeksi (1982–2012)
Paasikuva De_10122020_46.indd 47 2.12.2020 14.11. 100 Väinö Linna Demokraatti julkaisee Väinö Linnan 100-vuotisjuhlasyksyn merkeissä kolmiosaisen esseesarjan, jossa kirjailijan elämäntyötä ja merkitystä jälkipolville lähestytään eri näkökulmista. Kirjoittajina ovat kirjallisuustieteen emeritus professori Kari Sallamaa, historian tutkija Mikko Majander ja kirjailija Jenni Linturi. PENTINKULMALLA ON hiljaista, kun teen Urjalassa kävelylenkin Väinö Lin nan reitillä. Pohjantähtitrilogian il mestymisestä on kulunut jo 60 vuotta ja sen kuvaamasta maailmasta vielä paljon enemmän. Väinö Linna oli juhlapuhujana Työväen Sivistysliiton 60-vuotisjuhlassa Tampereella vuonna 1980. Väpin sanonnan voimaa osoittaa, että hänen fiktiivinen panoraamansa on pitänyt hyvin pintansa, vaikka 2020luvun Suomessa vallitsee jo las kutavasta riippuen tasavallan kolmas, neljäs ellei viides versio. VÄINÖ LINNAA on kutsuttu toisen ta savallan kirjailijaksi, joka paljasti va paussotana historiaan kirjoitetun ”val koisen valheen”. Samanaikaisesti kirjallisuus ins tituutiona on menettänyt asemiaan kansakuntaa yhdistävänä foorumina. Työväen si vistysliiton yhteiskuntapoliittinen lu kulista tuleekin koota useista näkö kulmista. Paasikiven–Kekko sen Suomen ja Neuvostoliiton romah tamisen jälkeen ovat jotkut hakeneet revanssia puhumalla Pohjantähden suomalaisiin juurruttamasta ”punai sesta valheesta”. Pätkä ja sälätyöläisistä on pitkään puhuttu työmarkkinoiden uusina torppareina, mutta heidän kokemuk sensa, saati vapautuksensa ei taida kuitenkaan olla kudottavissa kollek tiiviseksi kertomukseksi. Punikkien perillisten ei tarvitse kantaa häpeää isiensä töistä. Kiin nittäydytäänkö siinä silloin poliit tiseen liikkeeseen, jonka kultaaika kuuluu nostalgian piiriin. Sellaista Suomea ei ole enää ole massa, jossa poliittinen johtaja saat taisi vakuuttaa puolueensa ylivertai suutta kilpailijoihin nähden samalla voitonvarmuudella kuin Tanner Naantalissa ennen sotien kurimusta: ”meillä on tulevaisuus, koska me py rimme toteuttamaan kansan enem mistön toivomukset ja tarpeet”. Tai ainakaan meidän ei kannata hai kailla yhden Linnan perään, sillä aikam me Tuntematon kertoo formu lakuski Kimi Räikkösestä. 47 Demokraatti lasta, mutta kyllä Rokan Antin ohella tulisi tuntea Koskelat ja Kivivuoretkin! Silti sitä hieman hätkähtää, kun nuorempien polvien aktiivit kerto vat heränneensä yhteiskunnalliseen oikeu denmukaisuuteen ja sosialide mokratiaan Linnan välityksellä
Mutta eivät auta nyt Dahlin kyvytkään. De_10122020_48.indd 48 3.12.2020 11.15. Vuoden 2000 Cast Awayn jälkeen Zemeckisin ohjaajaura on laadullisesti ollut laskuvireinen. Anne Hathawayn roolisuoritus ylinoitana on Kuka pelkää noitia -elokuvan harvoja valopilkkuja. Tuon mainion film noir -pastissin kerronnassa hän yhdisti uraauurtavasti animaatioja näytelmäelokuvaa. Ei, vaikka näytelmäelokuvan ja tietokoneanimaation naittamisen voisi tämän päivän tekniikalla kuvitella olevan jo helppo nakki. Steven Spielbergin Indiana Jones -elokuvien imussa syntynyttä läpimurtoa Vihreän timantin metsästys seurasivat trilogiallinen Paluu tulevaisuuteen -aikamatkailufantasiaa, kuuden Oscarin Forrest Gump sekä robinsonadinen Cast Away – Tuuliajolla. Tai oli vähän, sillä pohjana hänellä on sentään ollut mainion brittiläisen tarinaniskijän Roald Dahlin (1916–1990) lastenromaani Kuka pelkää noitia. Jopa siinä määrin, että hänen toiseksi viimeisin pitkä elokuvansa Welcome to Marwen (2018) floppasi Yhdysvalloissa niin pahoin, että sen teatterilevitys Suomessa peruttiin viime tingassa kokonaan. Hulvattoman kauhistuttava. Dahlin tarinassahan orvoksi jäänyt poika päätyy isoäitinsä hoiviin englantilaiseen pikkukaupunkiin. Ensi-ilta 18.12. Minusta Robert Zemeckisin uran huippu osui jo vuoteen 1989, jolloin hän ohjasi neljällä Oscarilla huomioidun elokuvan Kuka viritti ansan, Roger Rabbit. Mutta Kuka pelkää noitia on etenkin huipennusvaiheessaan melkoista sekametelisoppaa, jossa porisevat ihmisnäyttelijät, tietokoneanimoidut hiiret ja tehostetut noitahahmot. Näillä spekseillä Zemeckisin uudesta elokuvasatuilusta ei ollut ennakkoon paljon odotettavissa. Mammalla on omasta lapsuudestaan hurjia kokemuksia NOITASEIKKAILU Kuka pelkää noitia Ohjaus: Robert Zemeckis Pääosissa: Anne Hathaway, Octavia Spencer, Jahzir Bruno, Stanley Tucci 2020, 196 min. Sekaan alkupään ohjauskatalogiin mahtuu myös aika hauska musta komedia Kuolema pukee häntä. Teksti Rolf Bamberg R obert Zemeckis oli pitkään Hollywoodin johtavia aikuis satujen kertojia. JOS ROBERT Zemeckis Roger Rabbitissa aikoinaan onnistuikin kahden ilmaisumuodon yhdistämisessä, ei sama toistu nyt. 48 Demokraatti ELOKUVAT Hiiriä ja ihmisiä – ja kaameita noitia Robert Zemeckis ei löydä elokuvaansa Roald Dahlin noitafantasian sävykkyyttä
Eikä tällä hirmuisella joukolla ole missionaan vähempää kuin päästä eroon kiusallisiksi ilkiöiksi kokemistaan maailman kakaroista loihtimalla heidät hiiriksi. Vallankumous syö lapsensa. Toden ja fiktion rajat häilyvät, ja elokuvan teoreettinen asetelma huojuu. De_10122020_48.indd 49 3.12.2020 11.16. Rakkaus on tarina mutta minkälainen ilman oikeita tunteita. TÄLLAISILLA PERUSASETUKSILLA ohjaajalla pitäisi olla runsaat eväät luoda vetävä, värikäs ja hauskakin seikkailu, mutta Zemeckisin ilotulituksesta tulee enimmäkseen sävytön, suutari melkein. Ohjaaja-käsikirjoittaja Hauru haluaa testata kaikkia ideoitaan. Toivottavasti varsinainen kohderyhmä kokee toisin. Dokufiktion tuntua korostaa Haurun tuplarooli ohjaajana ja pääosanäyttelijänä, joka esittää ohjaajaa. 49 Demokraatti Fucking with Nobody Ohjaus: Hannaleena Hauru Pääosissa: Hannaleena Hauru, Lasse Poser, Samuel Kujala, Pietu Wikström, Sara Melleri, Hanna-Kaisa Tiainen, Jussi Lankoski, Tanja Heinänen, Anna Kuusamo 2020, 103 minuuttia Ensi-ilta 11.12. Ikävä, että paljon muuta sykähdyttävää ei sitten tarjolla olekaan. Samaan hotelliin asettuu koko joukko noitia tosi pelottavan Kaiken Maailman Mahtavan Ylinoidan johdolla pitämään ”konferenssiaan”. Kekseliäs tekijä tuottaa pienellä rahalla villisti pulppuavaa kerrontaa ja visuaalista jengaa, mutta liian vähän todellista sisältöä. Itse voisin kuitenkin kaivaa taas katsottavakseni brittiläisen kulttiohjaajan Nicholas Roegin filmiversion (The Witches, 1990, ylinoitana upea Anjelica Huston) samasta tarinasta. Haurun kengännauhabudjetilla tehty elokuva peilaa some-ajan trendejä ja odotuksia rakkauteen feministisestä ja alituiseen itsereflektiivisestä vinkkelistä. Varsinkin Anne Hathaway ylinoitana hyytää aikuiskatsojankin veren. Elokuvan takaa-ajokohtaukset ja muut jännitysmomentit tuntuvat vanhan toistolta, sen huumori jää kauas Roald Dahlin oivaltavuudesta ja aikuiskatsojaa jää harmittamaan vielä se, että elokuvan lupaavasti 1960-luvun mahtisoulilla (muiden muassa Otis Redding, Four Tops) alkanut musiikkiraitakin katkeaa alkuunsa. Karjalainen aikoinaan. Siinä he alkuun onnistuvatkin, kunnes hiiriksi muuttunet penskat käyvät vastahyökkäykseen... DRAAMA noidista sekä niitä vastaan taistelusta, ja tuolle tietotaidolle tulee käyttöä, kun noitavoimat alkavat nostaa taas päätään. Aikaa 37-vuotiaalla ohjaajalla toki on, mutta vielä työ jättää sisäpiirivitsin vaikutelman. Vedätyksessä mukana oleva taiteilijaryhmä näkee itsensä piilevien rakenteiden paljastajana, mutta joutuu sisäisiin erimielisyyksiin projektin pitkittyessä ja laajetessa suuntiin, jotka näyttävät hivelevän vain esiintyvän parin kohonnutta itseriittoisuutta. Elokuvan noidat ovat kyllä siinä määrin kauheita, että ”koko perheen seikkailu” -epiteetin käyttö tämän elokuvan yhteydessä olisi ehkä vastuutonta (ikäraja onkin lastenelokuvalle korkea, 12). Jo lähtökohdiltaan asetelmalliseen tarinaan kertyy aivan liikaa väkinäisyyden kerroksia, vaikka yksittäiset ideat, kohtaukset ja poleemiset vitsit osuvatkin joskus maaliinsa. Varmaankin osa avantgardistisen elokuvan pointtia ja viehätystä, mutta kokonaisuutta ei voi millään luonnehtia ehyeksi. Sanot yhtä, tarkoitat toista, merkitset kolmatta, lauloi jo J. Kuten nimi vihjaa, kyse on satiirista, jonka julkilausuttu tavoite on olla yhteiskunnallinen, kokeellinen ja erilainen. Elokuvassa isoäiti lähtee lapsenlapsensa kanssa virkistyslomalle Syvän Etelään (alkuteoksessa Bournemouthiin, suomennoksessa Hankoon!). Hei me kuvataan! Hannaleena Hauru panee itsensä likoon monessa roolissa. Harvoin teokset, jotka kuuluttavat asiaansa näin suoraan, tuntuvat sittenkään puhuttelevilta, ja tämä on myös Hannaleena Haurun toisen pitkän ohjauksen ongelma. Se teki paremmin oikeutta Dahlin kirjalle, kun taas Zemeckis mukautuu nykypäivän action-trendiin, jossa hienovaraisempi ja älyllisempi elokuvakerronta korvautuu volyymillä ja shokkitehoilla. Teksti Rane Aunimo Kuulostaa tietenkin lupaavalta, että Fucking with Nobody (2020) sai maailmanensi-iltansa Venetsian elokuvafestivaaleilla. Puhetta piisaa kuin paavilla. Ohjaaja Hanna ja nuorempi näyttelijäystävänsä Ekku luovat kulissisuhteen sosiaaliseen mediaan ja huomaavat syöttävänsä sitä enemmän teatteria mitä enemmän saavat seuraajiltaan huomiota
Teatterit avasivat sesonkejaan, janoa pääsisi taas täysmääräisesti sammuttamaan. Teatteritalot olivat jo syksyllä kärsineet täyssulun myötä isoja tappioita, mutta ei kun myrskyä päin. Keskeytyneitä menestyssesonkeja, peruuntuneita produktioita, lomautuksia ammattiteattereissa, kokonaan töitä vaille jääneitä freelance-tekijöitä. Sitten laskeutui rautaesirippu. Lämpiöjutusteluja kuunnellessani ja ystävien kanssa ajatuksia väliajoilla vaihtaessani vakuutuin, että teatterilla on taidemuodoista ehkä funktionaalisin vaikutus. Helsingissä ja Tampereella harjoitellaan nyt uutta, valmistaudutaan kevätkauden ensi-iltoihin. Kaivataan esittämistä ja yleisöä. Ohjaajanimet Jakob Höglund ja Samuel Harjanne ovat etunenässä viemässä lajia siihen suuntaan, että musikaaleista otetaan enemmän irti kuin vain imelää silmäja korvakarkkia tai toteutetaan vain kuuliaisesti suurtuotantojen oikeudenomistajien tiukkoja ylöspano-ohjeistuksia. Ja myös ymmärrys siitä, miten teatterilaiset ovat vuoden mittaan nöyrästi taipuneet viranomaisten tahtoon. Musikaaleja, hilpeää komediaa, kanta-esityksiä pandemiapiinan vastapainoksi. Maaliskuun puolivälistä lähtien mikään ei näyttämöillä ollut enää varmaa. Teatteri lääkitsi ahdistusta hyvin. Rolf Bamberg rolf.bamberg@demokraatti.fi Tässä ajassa TEATTERILLA ON TAIDEMUODOISTA EHKÄ FUNKTIONAALISIN TERVEYSVAIKUTUS. Vaikka olin nähnyt Ellingin jo vuosien varrella kahtena eri toteutuksena, Ryhmiksen kiireellä kokoon pantu esitys tuntui siinä ja nyt maailman parhaalta ikinä. Ensin koronakurimus toi yleisörajoitukset, joita seurasi valtakunnallinen sulku. Musiikkiteatterin uusi kotimainen tekijäpolvi on pyyhkinyt glitteriksi naamioidun pölyn jättituotantojen päältä. Sitten kaamos laskeutui uudelleen teatterin(kin) ylle. Mahtipontisuus on out, läsnäolo in. Maaliskuun lopulle oli jo varattuna nippu lippuja sen uusintakatseluun ja ystävien vakuuttamiseen siitä, että tämä on parasta, mitä... Lohduksi jäi vain työpisteeni ikkunasta näkyvä Helsingin kapunginteatterin ulkovalaistus, mikä sekin on etätöissä usein vain haaveissa. Omaleimainen kulttuuri-instituutiomme eli kesäteatteriperinne korisi henkitoreissaan. Kesä mentiin läpi nilkutellen. Teatterinälkä oli kova, tekijöissä ja katsojissa. De_10122020_50.indd 50 3.12.2020 11.01. Mutta tällä alalla ei, eräiden muiden tapaan, marista, vaikka taloudellinen ahdinko painaa päälle. Salija näyttämövalot sammuivat taas, ensin Helsingissä, sitten muuallakin. Lajityyppiä, jota myönnän vuosikymmenten ajan kartelleeni. En ehkä karttele enää. Omalla kohdallani vuosi alkoi huipulta: Helsingin kaupunginteatterin Humiseva harju! Lauri Maijalan ohjaus ja sovitus klassikosta tarjosi yhden väkevimmistä teatterikokemuksista vuosiin, vuosikymmeneen. Riemua kesti kolme kuukautta. Kansallisesti ja henkilökohtaisesti. SYKSYLLÄ VIRISI toivo, uskokin. 50 Demokraatti Nälkä ja jano T eatterivuosi 2020 jää historiaan poikkeuksellisena. ON SATTUMAA tai alitajuista pakoa arjesta, että syksyllä näkemistäni 15 esityksestä peräti kuusi oli musikaaleja. Toki katsomot piti pitää yhä puolitettuina, mutta siitä huolimatta suuriakaan tuotantoja ei kaihdettu. Muistan itsekin hyvin sen energisoivan fiiliksen, kun heinäkuussa pääsin noin neljän kuukauden teatteripaaston jälkeen Ryhmäteatterin Suomenlinnan näyttämön katsomoon. Jotkut sentään uskaltautuivat tekemään kesäproggiksia puolitetuille katsomoille. Höglundin Cabaret Turussa ja Once Helsingin Lillanissa, Harjanteen Kinky Bootsien toinen tuleminen Tampereella, Otso Kauton upeasti rock-musikaaliksi taivuttama Hamlet samaisessa TTT:ssä – ne ovat antaneet tänä syksynä vastustuskykyä viruksille
Calvino liittyi puolueeseen 1945 ja erosi 1956 Unkarin tapahtumien vuoksi. Joka tapauksessa hänen tuotantonsa on kiinnostavaa ja hauskaa luettavaa kaiken kaikkiaan.” Sirpa Taskinen toteaa, että ”enpä ole osannut yhdistää tätä veijaria Karibiaan” mutta ei hämäänny vinkurasta vihjeestä: ”Aikoinaan luin mieltymyksellä hänen kirjojaan Halkaistu varakreivi, Paroni puussa ja Ritari joka ei ollut olemassa. Ja niin maineikkaalla, ettei lisävihjeitä juuri tarvita. Sen antaa – oman ilmauksensa mukaan ”aikojen takaa” – visalle iloksemme jälleen ryhtyvä kuopiolainen Väinö Immonen. ”Nyt osui todella lähelle! Musta lammas kuuluu Italo Calvinon (1923– 1985) kokoelmaan Kenraali kirjastossa. Sitaatissa runosta on kaksi viimeistä säkeistöä. Tuolla se on hyllyssä, missä napottaa vaikkapa Paroni puussa ja Halkaistu varakreivi. Calvino syntyi Kuubassa, mutta oli pikkuinen vielä, kun vanhemmat muuttivat Italian Liguriaan. Kuka, myös erään toisen joulurunoklassikon suomentanut kirjailija on kyseessä, mitä muistoja runosta. Se sisältää kirjoituksia vuosilta 1943– 1984. Kenraali kirjastossa kaikkine mustine lampaineen täyttää nämä määritelmät.” Mauri Panhelainen jatkaa suoraan tuosta. Vastaukset osoitteella kirjavisa@demokraatti.fi viimeistään 14.12. Hauskoista ja salaviisaista teksteistä nauttiva lukija huomaa heti, että kokoelma on kannattanut koota ja julkaista. klo 14.00. Yli 40 vuoden ajalta peräisin olevat tekstit saavat aikaan nykyisessä koronan ahdistamassa mielialassa positiivista hyrinää. Ne olivat fantasioita, jotka saattoi mieltää allegorioiksi. 51 Demokraatti Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VISASITAATTI 19 Poikkeusaikanakin joku traditio sentään pitää: Kirjavisavuosi päättyy joulurunoon. Visassa kysytty Kenraali kirjastossa on Calvinolle ominaista fabulointia lyhyiden kertomusten muodossa.” Visan verkkoversiossa pääsevät enemmän esille myös muut tietäjät eli Jorma Kataja, Vexi Lehto, Matti Kärkkäinen ja Eero Reijonen. Yhdelle palkinto. Calvinoa on sanottu neoralistiseksi satiirikoksi ja postmodernismin klassikoksi. Ne julkaistiin osin Italian kommunistipuolueen lehdissä. Palkinto Väinö Immoselle. Tunnetusti hyvät satiirit ovat vaikeina aikoina lääkettä ahdistetuille sieluille. Hieman tuli huijattu olo, mutta modernina mestariteoksenahan sitä pidetään. Vuonna 1984 61-vuotiaana kuolleen kirjailijan leski kokosi Calvinon lyhytproosaa ja muita tekstejä postuumiksi niteeksi 1993. ”Ja monta paimenta parrakasta lumessa valvoi ja vartioi, ja vartioi sitä pientä lasta petojen saaliiksi joutumasta – maa, taivas kiitosta soi. Toki asteriskitehtävänä eli jo aiemmin visassa esiintyneen kirjailijan tekstillä. Calvinon teokselta Jos talviyönä matkamies ei, ainakaan minun opiskeluvuosinani, välttynyt kukaan. (rb) Italo Calvino. Ja Suomen korpien yllä hohti nyt tähti suurempi muita, ja me kaikki käännyimme sitä kohti, ja meidät kaikki se kotiin johti, se tähti suurempi muita.” Neorealistinen satiirikko P oikkeusajan ”kertaustehtäväsarjan” tämänkertainen kohde esiintyi visassa ensi kerran jo 1990-luvulla. Calvino liittyi vartuttuaan maailmansodan aikana partisaaneihin. De_10122020_51.indd 51 3.12.2020 11.03. Samoin kuin pidemmät kertomukset, myös Calvinon faabelit perustuvat absurdille tilannekomiikalle. Absurdi Jos talviyönä matkamies oli kuitenkin sillä rajalla, mieltäisikö sen lukijan pilkkaamiseksi. Teos oli silloin, ehkä, tuo samainen, joka nousee esiin myös tämän setin vastauksessa. Keltaisessa kirjastossa se julkaistiin 2012 nimellä Kenraali kirjastossa. Lajityypin klassikon Decameronen tekstitkin syntyivät ruton ahdistamana aikana.” NÄIN KOMMENTOI Juhani Niemi: ”Calvino oli loistava tarinankertoja, varsinkin fantasiateoksissaan Halkaistu varakreivi, Paroni puussa ja Ritari, joka ei ollut olemassa (siinä oli pelkkä haarniska ilman ritaria). ”Satiiri ja allegoria ovat Italo Calvinon leipälajeja kirjallisuuden lajien viidakossa
Hänen tehtävikseen määrättiin lauantain tabloid-painoksen Poliittisen viikon lisäksi kaksi pakinaa ja lehtikatsaus. Teksti Antti Vuorenrinne oli jo aloittanut legendaarisen Poliittisen viikkonsa vuonna 1970 ja päätoimittaja Aimo Kairamo kolumnoi päätoimittajan palstalla viikottain. Tämä ei merkinnyt olennaista sisällöllistä muutosta. Makasiinityyppinen Arvo Salon Poliittinen viikko oli uusi innovaatio Suomen Sosialidemokraatissa. ”Ellei minulla olisi luontaista ja vaivatonta nähdä sosialidemokraattien pyrkimyksissä ja ratkaisuissa hyvää, niin tuskin olisin sosialidemokraatti ja sitä suuP akinoitsija Simo ”Simppa” Juntunen erotettiin Suomen Sosialidemokraatista näyttävin menoin ja kohun saattelemana joulukuussa 1974. Näkyvää oli se, että kirjoittajat esiintyivät omilla nimillään. De_10122020_52.indd 52 3.12.2020 11.57. Salo korvasi aluksi erotetun Simpan. Siitä tuli suorastaan instituutio, kuten kulttuuritoimittaja Rolf Bamberg osuvasti kuvasi Demokraatin tämän vuoden juhlanumerossa (27.2.2020). Hän oli kolumnistina lajinsa viimeinen. 52 Demokraatti KAIRAMO viimeinen dinosaurus 125 vuotta 2 2 POLIITTISET PAKINOITSIJAT 5/5 Sasu Punanen 1918–1939 Muste-Maalari 1940–1947 Jahvetti 1947–1955 Simppa 1957–1974 Kairamo 1984–2003 DEMOKRAATIN POLIITTISET PAKINOITSIJAT ”Kolumnin kirjoittaminen kävi niin tärkeäksi, että laiminlöin mieluummin päätoimittajana harrastelemista”, Aimo Kairamo kirjoitti. Hän ei itse pitänyt itseään Simpan seuraajana, vaikka sitä olikin. Pakina oli muuttumassa kolumniksi. ARVO SALOA ei voida sivuuttaa, kun arvioidaan Suomen Sosialidemokraatin poliittista journalismia 1970ja 1980-luvuilla. Entinen kulttuuritoimittaja, sittemmin politiikkaan siirtynyt Arvo Salo Arvo Salon Poliittinen viikko oli aikansa instituutio. Jo vuoden 1975 ensimmäisessä kokouksessa päätettiin palkata entinen kulttuuritoimittaja Arvo Salo kolumnistiksi. Hän totesi, että ainakin yhdeltä kantilta ”poliittisen kirjoittajan kiertämätön tehtävä on selittää asioita parhain päin”. Kansanvallan johtokunta ei aikaillut Simpasta oli päästy eroon. Tosiasiassa hän oli enemmänkin. Jupakan keskellä lehden tilanne oli kuitenkin sellainen, että Simpan seuraajat löytyivät aiempaa helpommin: talon sisältä. ”Minun on määrä kirjoittaa lähes jokaiseen Demarin numeroon”, Salo aloitti PS (Päivän Sana) -pakinansa helmikuussa 1975
SALOA LUONNEHDITTIIN myös SDP:n hovirunoilijaksi, vaikka hän oli kirjailijana paljon muutakin. Demarin Aimo Kairamo oli omienkin sanojensa mukaan viimeinen dinosaurus. Kalevi Kalemaa arvioi kansallisbiografia-verkkojulkaisussa, että ”suomalaisen sanankäytön historiaan Salo jäänee iskevien, ajankohtaisia asioita tarkasti peilaavien, nopealiikkeisten kolumnien ja pakinoiden kirjoittajana.” Salon kolumnit harvenivat, kun hänet valittiin jälleen eduskuntaan ja lopulta ministeriksi. Kairamo kertoo eräässä jutussaan voittaneensa SNK:n ”kaunokirjallisissa kilpailuissa” ykköspalkintoja. ”Vähitellen kolumnin kirjoittaminen kävi niin tärkeäksi, että laiminlöin mieluummin päätoimittajana harrastelemista kuin omaa kirjoittamista.” Kairamon mukaan Arvo Salon päivittäiset kolumnit loppuivat vuonna 1984. Oulun vaalipiirin Nivalasta lähtöisin ollut Kairamo oli käynyt oppikoulua mutta hankki kokemusta myös ulkotöistä. ”Täytin aika ajoin hänen palstaansa omilla jutuillani”, Aimo Kairamo muisteli eräässä kolumnissaan. ”Katsoin tilaisuuteni tulleen.” Kairamon version mukaan hän esitti lehden johtokunnalle, että ryhtyisi päätoimiseksi kolumnistiksi ja päätoimittajaksi ”etsittäisiin joku, joka on semmoisesta hommasta kiinnostunut.” Näin tehtiin. Iisalmen toimisto oli perustettu Savon Kansan lehKari Hulkko Poliittisten sanomalehtien pakina-instituutio loppui suomalaisen yhtenäiskulttuurin mukana. Aimo Kairamolla (1941–2004) oli erinomaiset luontaiset edellytykset tulla siksi, miksi hän tuli. De_10122020_52.indd 53 3.12.2020 11.57. Varakolumnistin hommia riitti Arvo Salon ministerikaudella kuukausiksi. Työväenliikkeeseen hän tutustui nuorisoliitossa SNK:ssa, joka oli juuri perustettu, kun vanha liitto jäi puolueopposition haltuun. 53 Demokraatti remmin tuskin kirjoittaisin sosialidemokraattiseen lehteen.” Periaatteessa Arvo Salo oli talon kirjoissa vuoteen 1988 saakka, vaikka hän oli pian uudestaan kansanedustajana ja jonkin aikaa toisena opetusministerinäkin Sorsan kolmannessa hallituksessa. Ensimmäinen kontakti Suomen Sosialidemokraattiin oli kesätoimittajuus ja -toimistonhoitajuus lehden Iisalmen aluetoimistossa. Vuonna 1961 hän meni opiskelemaan Haukiputaalle SAK:n Pohjolan Opistoon
Myös opin sen, ettei minusta ole ilmoituseikä muuksikaan myyjäksi.” 4.10.1996 Iisalmen aikana Kekkosvastainen Honka-liitto oli voimissaan. De_10122020_52.indd 54 3.12.2020 11.57. Porvarilliset sanojen tapailijat hän hakkaa moneen kertaan.” Raatikaisen mukaan Sorsan ja Kairamon taustoissa oli samankaltaisuutta. 54 Demokraatti tikuoleman jälkeen vuonna 1959, kun Suomen Sosialidemokraatista tuli Kuopion piirilehti. Hän kirjoitti säännöllisesti neljä kolumnia viikossa. Työuransa hän aloitti Työväen sivistysliitossa, tiedottajana ja kulttuurisihteerinä. Kairamosta tuli vähintäänkin yhtä suosittu kirjoittaja kuin kuuluisista edeltäjistään. ”Syksyllä tulivat Honka-julisteet. ”Politiikan lisäksi opin journalismia. Hallitusryhmän sihteerin tehtävät (1970–1971) olivat politiikan korkeakoulu, josta Kairamo siirtyi SDP:n puoluetoimistoon osastopäälliköksi. ”Jotenkin he sitten, vuosikymmenen alun radikalismin jälkilämpimissä, tulivat sujauttaneeksi mukaan lauseen: Liikepankit ja vakuutuslaitokset säätiöineen on otettava yhteiskunnan haltuun.”, Sorsa paheksui. Molemmat olivat pitkän linjan opiskelijoita ja olivat tehneet nuoruudessaan ruumiillista työtä. Näitä aikoja hän usein muisteli kolumneissaan. Tosin hän toteaa, ettei Kairamon kirjoituksista välttämättä kannattanut etsiä ”korkeampaa sanomaa”: ”Kairamo on sitä paitsi kirjoittajana tarpeeksi omaperäinen käydäkseen omasta itsestään. Puoluetoimistossa hän oli joutunut toimimaan Sorsan pääministerikaudella ”varapuoluesihteerinä” ja oli sikälikin merkittävä vaikuttaja. Esimerkiksi TV2:n poliittisen toimituksen hän leimasi ”kepulais-stalinistiseksi sontaluukuksi”. Henkilöriitojakin oli. Helppoa ei ollut toimituksen johtaminenkaan. Kairamolla oli laaja ja monipuolinen sivistystausta useilta elämänalueilta. Näin hän kuvasi Sorsan ja Kairamon läheistä suhdetta. Hän lanseerasi monenlaisia poliittisia kielikuvia, jotka levisivät julkisuudessa ennen twitteriä tai facebookia. KUN AIMO Kairamosta tuli Suomen Sosialidemokraatin päätoimittaja 1974, häntä pidettiin porvarimedian taholta ”perinteiseen tapaan” valittuna politrukkina. DEMOKRAATIN POLIITTISET PAKINOITSIJAT Aimo Kairamo tuli Suomen Sosialidemokraatin päätoimittajaksi vuonna 1974. Lehden laskemaan lähtenyttä levikkiä ei saatu oikaistua, ja yhtiön talous takkuili. Eräässä kolumnissaan Aimo Kairamo muistaa löytäneensä papereistaan lapun, jossa oli Rafael Paasion ”työväenhallituksen” (1972) ministerilista ”lähes sellaisenaan”. Otin valokuvia veljeni meriltä tuomalla neljänkympin paljekameralla. Teippasin niillä toimiston ikkunat”, Kairamo muistaa. Kun hänet sieltä bongattiin SDP:n hallitusryhmän sihteeriksi, hänellä oli jo vankka tietopohja työväenliikkeen historiasta ja SDP:n aatehistoriasta. Iisalmen kesän jälkeen Aimo Kairamo lähti opiskelemaan Työväen Akatemiaan. Erkki Raatikainen kirjoitti Kalevi Sorsa -kirjassaan (Vankempi poika, 1985), että Kairamo toimi Kalevi Sorsan johtaman toimikunnan sihteerinä. Toimikunnan tehtävänä oli valmistella hallituksen muodostamista. Kaudelta on peräisin Kairamon kirjoittama ”Suomen sosialidemokraattisen puolueen periaateohjelman tausta” (1973). Kairamosta tuli siis Suomen Sosialidemokraatin päätoiminen kolumnisti vuonna 1984. Opin erottamaan otsikon, ingressin ja muun jutun toisistaan. Kairamon konttori oli Iisalmessa Honka-liiton pääpaikka. Sorsa oli loppuun asti sitä mieltä, että Kairamon ja Lipposen johtama työryhmä pudotti Demarissa ennenaikaisesti julkaistulla tekstillään puolueen kannatuksen yli 30 prosentin tasolta ”normaaliin” 25:een. Arvio on vino. Myöhemmin hän täydensi opintojaan Tampereen yliopistossa ja suoritti sosionomin tutkinnon. ”Alun perin he olivat maalaispoikia.” Kalevi Sorsa ja Paavo Lipponen kertovat muistelmakirjoissaan Jyväskylän 1975 puoluekokouksen sisäpoliittisesta asiakirjasta, joka ”sosialismillaan” herätti valtavan kohun porvarimediassa. Päätoimittaja-ajan kolumnit näyttivät tällaisilta. Hän oli, kuten hän itsekin mainosti, lajinsa viimeinen. Siihen vaikuttivat ulkoiset seikat. PÄÄTOIMITTAJANA AIMO Kairamo viihtyi huonosti. Raatikainen nimesi Kairamon Sorsan ”sivupersoonaksi”
55 Demokraatti Tammikuussa 1980 Aimo Kairamo julisti jutussaan Mauno Koiviston SDP:n presidenttiehdokkaaksi. Ekin tyypillinen kommentti Amin kolumnista saattoi olla vaikka tällainen: ”…minusta tuollainen journalismi madaltaa yleensä poliittisen keskustelun ja lehden tasoa, ei sellaisia juttuja pitäisi julkaista. Tunne oli yleensä molemminpuolinen. Siitäkin nousi kohu, mutta Kairamo kertoi myöhemmin varmistaneensa asian puolueen puheenjohtajalta Kalevi Sorsalta Kesärannan saunassa. Parhaimmillaan hän oli aatehistoriaa ja/tai maailman tilaa arvioivissa pohdinnoissaan. Asia eteni hovioikeuteen saakka. Kansanedustaja Seppo Kanerva nosti kuitenkin kanteen tästä jutusta vuonna 2000. Yksi heistä on tai oli Erkki Tuomioja, jonka poliittisista päiväkirjoista löytyy kitkeriä huomautuksia Kairamon kolumneista ja toverusten muistakin kohtaamisista. Demari ei Aimo Kairamon aikana ollut enää yhtä vahva vaikuttajalehti kuin menneinä vuosikymmeninä. Aimo Kairamo jäi tavallaan ”viimeiseksi dinosaurukseksi”, kuten hän itse luonnehti. Viimeisessä Kairamon irvailujen kohteet nielivät yleensä harminsa. AIMO KAIRAMON ylivertaisena vahvuutena olivat hänen verkostonsa. Viimeinen dinosaurus.” 2.1.1995 ”Kairamon naseva, tarkoituksellisesti ylilyövä kirjoitustyyli oli kuulu sekä toimittajakunnassa että poliitikkojen keskuudessa. Suomen nykyiset rajat on määrännyt Josef Stalin. 1990-luvun alussa Suomessa kamppailtiin liittymisestä Euroopan unioniin. ” (12.10.1995) Julkaistuaan muistelmateoksensa Kukkaisvallasta Kekkosvaltaan lokakuussa 1993 Erkki Tuomioja kirjasi päiväkirjaansa, että kirjainfon toimittajien joukossa oli Aimo Kairamo, ”joka suorastaan tärisee vihasta luettuaan heti mitä olen hänestä kirjoittanut ja varmaan muutenkin” (1.10.1993). Tilannetta helpotti sekin, että pääministerinä ollut Koivisto oli ulkomailla. PÄIVÄNPOLITIIKAN ARVIOINNEISSAAN Aimo Kairamo saattoi olla turhankin yksipuolinen. Se tuli vain yhden paikkaansa pitämättömän lauseen perusteella. Hän oli läsnä kaikkialla missä tapahtui, ainakin politiikan suhteen. Monesti irvailun kohde loukkaantui verisesti, mutta muilla lukijoilla oli hauskaa.”, Hesarin Juha Akkanen kirjoitti Kairamon muistokirjoituksessa 15.3.2004. Hän istui esimerkiksi SDP:n puoluetoimikunnassa, joskus silloinkin kun muut seuraajat hätistettiin luottamuksellisten asioiden käsittelyn ajaksi oven ulkopuolelle. Sieltä Kairamo sai pakinoitsijauransa ainoan herjaustuomion. Aimo Kairamo saattoi käydä hanakasti kiinni henkilöön, ei kuitenkaan henkilökohtaiseen, mikä niiden välinen raja sitten lieneekään. Siihen kateogoriaan voitiin laskea myös poliittisten sanomalehtien pakinoitsija-hahmot. Aimo Kairamosta kansallisbiografia-verkkojulkaisuun kirjoittanut Jyrki Vesikansa arvioi, että Kairamon merkitys lehdelleen oli Sasu Punasta ja Jahvettiakin suurempi. Kairamolla sellainen kyllä oli. Vasta Paavo Lipposen puheenjohtajakaudella tämä nautintaoikeus hänen kohdallaan päättyi. ”Moni luki Demaria ensi sijassa hänen takiaan.” Vesikansan arvioon voi hyvin yhtyä. Nyt ei ole jäljellä muita kuin minä. Alusta pitäen hänen murjaisujaan lainattiin ahkerasti muissa lehdissä. ”Kuljin yhden mielenosoituksen ohi, kun siellä saarnamies kailotti unioniin liittymistä vastaan: Jumala on määrännyt Suomen rajat eikä niitä saa ihminen muuttaa, hän tiesi. Kenties myös siksi Aimo Kairamon merkitys lehdelle korostui. Vaikka minun uskomiseni muuten ovat yksityisasioitani, niin sitä minä en sentään usko, että Jumalan nimi olisi Josef Stalin.” 6.10.1994 Kansallisen yhtenäiskulttuurin aika oli ohi viimeistään 1990-luvulla. Kairamo sorkki mielellään niitä sosialidemokraatteja, jotka eivät aina pysyneet puoluejohdon osoittamalla kaidalla polulla. ”Ennen vanhaan melkein kaikissa päivälehdissä oli poliittinen pakinoitsija. Tietysti Aimo Kairamo oli akkreditoitu eduskuntaan, jonka saunasta hän sai aihei ta moniin juttuihinsa. De_10122020_52.indd 55 3.12.2020 11.57. Hänellä oli inhokkeja poliittisten vastustajien mutta myös omien joukossa. Todetessani näin tiedän hyvin, että monet Demarin lukijoista ovat erityisen ihastuneita juuri tuollaisiin ryvetyksiin
Sovittiin, että siitä alkaen hän kirjoittaa kaksi kolumnia viikossa. Aiheena oli silloinkin iänikuinen Nato-keskustelu. Vielä 2000-luvun puolella Kairamo jatkoi kapitalismin kritiikkiä ja aatepoliittisia pohdintoja. ”Kun sekä maailman suurimpiin kuuluva suurkapitalisti George Soros että korkeat kirkonmiehet ovat huomanneet kansainvälisessä kapitalismissa ja markkinavoimissa jotain vikaa, niin ehkä me sosialidemokraatitkin, demokraattiset sosialistit, tästä vielä virkoamme.” 5.3.1997 Globaalikapitalismia arvostellut Attac-liike perustettiin vuonna 2000 Suomeenkin. Varsinaiselle eläkkeelle hän ei ehtinytkään kun sairastui vakavasti. ”Ilkka Kanerva valitti, että joku estää Nato-keskustelua. Kairamon kolumneista julkaistiin kolme kirjaa. Kun Attac-aktivistit Pariisin mielenosoituksissa heittelivät katukiviä, tuotiin Kairamollekin 60-vuotispäivälahjaksi hopealaatalla varustettu katukivi. Aimo Kairamon viimeinen kolumni Demarissa ilmestyi 5.12.2003. Turpeen polttamista hän piti ympäristön kannalta täysin järjettömänä. laajoja piirejä.” ”Asuntolainan viimeinen erä tulee maksetuksi kaksi kuukautta ennen kuin pääsen eläkkeelle. Poteroonsa mies ei enää palannut. De_10122020_52.indd 56 3.12.2020 11.57. Myöhemmin Kairamo kuitenkin erosi Attacista kun huomasi, että ikistalinisti Jaakko Laaksokin oli jäsen. En voi olla Laakson kanssa sellaisessa toiminnassa, josta voidaan käyttää me-sanaa, hän perusteli. Niin selvisi nuorena mieltä askarruttanut mysteeri: elämän tarkoitus on asuntolainan maksa minen.” TÄYTETTYÄÄN 60 vuotta Aimo Kairamo jäi osa-aikaeläkkeelle. Historian liike on sellainen.” ”Pienen maan kannalta on hyvä, jos sen turvallisuuspolitiikka ei ole kovin uutisarvoista eikä kiinnosta maailmalla ns. 56 Demokraatti haastattelussaan SSSL:n Mustemaalari-vuosijulkaisussa Matti Ahde sanoo yllättyneensä Kairamon kirjat luettuaan, kuinka hän enemmän kuin muut piti ympäristönsuojelua agendallaan. Kairamo liittyi siihen, koska liikkeen tavoitteet vastasivat hänen mielestään SDP:n periaatteita. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen uhka oli Aimo Kairamon teksteissä esillä jo 1980-luvulla. Hyvin varhaisessa vaiheessa Kairamo havaitsi myös heikon signaalin populismin nousulle esimerkiksi ottaessaan kantaa SMP:n Raimo Vistbackan pakolaisvastaisille puheille jo 1980-luvulla. ”Kun jököttää kaiken ikäänsä paikallaan kuin ahven kivellä, niin voi aika ajoin sattua myös edistyksen kohdalle, jopa omassa puolueessaan. DEMOKRAATIN POLIITTISET PAKINOITSIJAT Katkelmia Aimo Kairamon viimeisestä kolumnista 5.12.2003. ”Kapuloita rattaisiin”, WSOY:n kustantamana lähinnä 1980-luvun kirjoituksia, ”Sivuhuomautuksia” 1990-luvun kolumneista Demarin kustantamana ja vuonna 2001 ”Vastaväitteitä” (WSOY), johon oli koottu kolumneissa esiintyneitä aforistisia helmiä. En ole huomannut, että joku Kanervan keskustelua estäisi: sammakot loikkivat ja kumina käy.” Lopuksi Aimo Kairamo viittasi kautta rantain lähestyvään sairauslomaansa. Ahteen arvio osuu oikeaan
Nyt on alkanut kuudes sukupuuttoaalto. Talous tarvitsee monimuotoisuutta Loppua kohti Elämän historian aikana monimuotoisuus on kasvanut, mutta viisi massatuhoa on karsinut lajien määrää. De_10122020_57.indd 57 3.12.2020 10.11. 57 Demokraatti TEEMA » M on im uo to is uu s Ku in ka vä lte tä än jo uk ko su ku pu ut to . Kolumni: Johan Kvarnström Oliko Darwin väärässä
Teksti ja kuvat Mikko Huotari / Grafiikka Arja Jokiaho Elämän kapenee KIRJO De_10122020_58.indd 58 3.12.2020 10.19. 58 Demokraatti TEEMA TEEMA Ilmastokriisi on mahdollista selättää, mutta monimuotoisuuden katoaminen on hankalampi haaste. Ja vaikutuksiltaan kohtalokkaampi
Kirkas kohdevalo kietoutuu jykevän kylkiluu rivistön ympärille, paljastaa suoraviivai sen selkärangan, pallomaiset olkanivelet ja kallon muodon. Helsinkiin päätynyt stellerinmerileh män luusto on yksi harvoista koko maail massa. Ehti ku lua vain 27 vuotta siitä, kun luonnontie teilijä Georg Wilhelm Steller oli löy tänyt lajin. Ylävasemmalla sukupuuttoon kuolleen mammutin luita, vasemmalla erittäin uhan alaisen borneonorankin luuranko. Alla on kaloja, jotka on otettu kokoelmaan yli sata vuotta sitten (säppikala, meri krotti, sargassonkrotti sekä pietarinkala). Ahvenanmaalta löydetyssä fossiilissa näkyy kambrikauden aikaisten matojen jälkiä. A rt ik ke lin ku va t on ot et tu Lu on no nt ie te el lis es sä m us eo ss a. Furuhjelm toi mitti sen Helsingin Luonnontie teelliseen museoon vuonna 1861. . . Stellerinmerilehmä kuoli sukupuut toon vuoteen 1768 mennessä. . Venäjälle kuuluneen Alaskan ku vernööri J. Noihin aikoihin pieni määrä stellerinmerilehmiä eli Beringinsalmen Aasianpuoleisella rannikolla. Sen liha oli maukasta ja nahka hyvää. Kambrikaudella, 541–485 miljoonaa vuotta sit ten, eläinten monimuotoisuus lisääntyi hui kealla vauhdilla. H. ”Kambri kauden räjäh dykseksi” kutsutun ilmiön taustalla saattoi olla valtamerien muuttu minen aiempaa hapekkaam miksi. 59 Demokraatti V iisi metriä pitkä luu ranko lepää pitkin pituuttaan sirolla ja lustalla. Helsingin Luonnontieteellisen museon luusalissa on hämärää. . Tur kismetsästäjät ja merimiehet metsästivät lajin sukupuuttoon. . Matojen kaivuutyön ansiosta merenpohjan happipitoisuus kasvoi pikkuhiljaa. . De_10122020_58.indd 59 3.12.2020 10.20. Myöhem min opittiin fossiilihavaintojen perus teella, että laji oli levittäytynyt koko poh joisen Tyynenmeren alueelle. Helsingin Luonnontieteellisen museon kokoelmissa on olemassa olevia ja sukupuuttoon kuolleita lajeja. 6 000kiloinen stellerinmerilehmä oli hidas, eikä se kyennyt sukeltamaan
Koko ajan syntyy uusia lajeja ja vanhoja katoaa. – Tällaista muutosta ei ole tapahtunut elämän historiassa. Taloustieteessä puhutaan ekosystee mipalveluista, jotka ovat hyvin konk reettisia luonnosta saatavia tuotteita ja palveluita. Monimuo toisuus on kuin elämän verkko, jota nyt nakerramme pala kerrallaan pois niin, että sen toiminta häiriintyy. 60 Demokraatti Stellerinmerilehmän sukulaisia ovat manaatit ja dugongi, jotka ovat tällä het kellä uhanalaisia lajeja. LUONNONTIETEELLISEN MUSEON näyt tely paljastaa elämän syntyhistorian, la jien ja niiden monimuotoisuuden kehit tymisen sekä sukupuutot. – Kun alamme tuhota monimuotoi suutta, tuhoamme luontopääomaa. Luonnonvarojen liikakäyttö kiihdyttää puolestaan ilmastonmuu tosta sekä suoraan että hiilinielujen vä henemisen kautta, ja sen vuoksi päästöt lisääntyvät. Kun puhutaan monimuotoisuuska dosta, ajatellaan usein lajien häviä mistä, mutta kyse on paljon suurem masta asiasta kuin yksittäisten lajien katoamisesta. Ekosysteemit muodosta vat pääoman, joka on verrattavissa mui hin pääomiin. Se tapahtui 250 miljoo naa vuotta sitten, jolloin noin 90 prosent tia kaikista lajeista katosi, Kröger sanoo. Joukkotuhon jälkeen seuraa hetkeksi tyhjyys. Jos muutos on nopeampaa kuin lajien sopeutuminen, seuraa suku puuttoja. Ekosysteemit tuottavat lukuisia hyö tyjä myös ihmisille: ruokakasvien pölyt täminen, ravinteiden kierrätys, maape rän ylläpitäminen ja hiilensidonta. Ainutlaatuinen kehi tyskulku on vaarallinen monille lajeille, Kröger sanoo. Nyt puhutaan kuudennesta joukkosu kupuutosta. Mutta koska lajit ovat pitkällä aikavälillä kuolleet sukupuuttoon yhä harvemmin, monimuotoisuus on kas vanut, Luonnontieteellisen museon in tendentti, paleontologi Björn Kröger sanoo. Niitä ovat muun muassa osaaminen eli inhimillinen pääoma sekä koneet ja laitteet eli tuotannollinen pää oma. De_10122020_58.indd 60 3.12.2020 10.20. Se toimitettiin museoon vuonna 1861. Väleissä on ollut valtavia kriisejä, viisi joukkosukupuuttoa. HARVINAISUUS HELSINGISSÄ . Sen ylläpitäminen vaa tii monimuotoisuutta ja terveitä ekosys teemejä. Ta lous kuitenkin rakentuu sen päälle, Val tion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija Anni Huhtala sanoo. . Kyse on negatiivisesta kier teestä. Sitä kautta heikennämme myös omaa hyvinvoin tiamme, Paulomäki sanoo. . – Maailma näytti sen jälkeen täysin erilaiselta. Joidenkin tuhansien vuosien jälkeen maa ja meret alkavat jälleen ku hista elämää, mutta monimuotoisuuden palaaminen edeltävälle tasolle on vienyt miljoonia vuosia. Kuuluisin niistä ta pahtui 65 miljoonaa vuotta sitten, kun dinosaurukset ja monet muut lajit kuo livat sukupuuttoon asteroidin törmäyk sen seurauksena. Maa ja merialueita käytetään yhä enemmän ja luonnonvaroja hyö dynnetään liikaa. MONIMUOTOISUUTTA UHKAA ihmisen toiminta. TALOUSTIETEILIJÄ AJATTELEE, että mo nimuotoisuus on yksi ilmentymä luon topääomasta. TEEMA Monimuotoisuutta uhkaavat lyhyen aikavälin taloudelliset intressit. – Suurin ongelma on aika. – Kaikkein suurin sukupuutto oli per mikauden lopulla. – On kuitenkin havaittu, että 500 mil joonan vuoden aikana yhä useammat lajit säilyvät pidempään ja pidempään. Monenlainen saastu minen, rehevöityminen, rakentaminen, vieraslajit ja ilmastonmuutos kaventa vat monimuotoisuutta. Harva tietää, että merkittävä osa maaperän raakaaineista uusiutuu niin hitaasti, että maaperää pidetään käy tännössä katsoen uusiutumattomana luonnonvarana. Laji hävisi lopullisesti vuoteen 1768 mennessä. Melkein kaikki lajit kuolevat jossain vaiheessa sukupuuttoon. . Ne liittyvät toisiinsa ja vahvistavat toi siaan, Greenpeace Suomen maajohtaja Hanna Paulomäki sanoo. Ihmiset ovat muuttaneet maailmaa, kuten kaikki muutkin orga nismit, mutta ihmisten aiheuttama muu toksen tahti on ollut hyvin kiihkeä viime aikoina. – Tuijottamalla vain yksittäisiä lajeja hukkaamme kokonaiskuvan ja moni muotoisuus monine piirteineen ja ker roksineen jää huomaamatta. Ilmastonmuutos nopeuttaa nykyisten elinympäristöjen tuhoutumista. Kuivuu den, tulvien ja maastopalojen vuoksi mo net alueet muuttuvat tietyille lajeille epä suotuisiksi. – Ruuantuotanto on suoraan riippu vainen terveistä ekosysteemeistä ja mo nimuotoisuudesta, Paulomäki sanoo. Stellerinmerilehmä metsästettiin sukupuut toon. Ihminen tarvitsee ruokaa ja suojaa, merestä kaloja ja metsistä puita. Helsingin Luonnontie teellisen museon luusto on yksi harvoista koko maail massa. Hyvin harva laji säilyy yli kymmenen miljoonaa vuotta. – Ilmastonmuutos ja monimuotoisuu den katoaminen kulkevat käsi kädessä. Jos muu tokset tapahtuvat hitaasti, lajit ehtivät sopeutua. Joukkosukupuutto johtui to dennäköisesti siitä, että vulkaaninen toi minta myrkytti meriä ja ilmaa
Luonnonvalinnan teorian mukaan huonosti ympäristöön sopivat yksilöt karsiutuvat pois. Monimuotoisuuden suojeleminen on vaikeaa, koska sitä nakertavia päätöksiä tehdään pirstaloituneesti ympäri maail maa. – Monimuotoisuuden katoaminen on ihmiskunnalle kohtalokkaampaa kuin il mastonmuutos, Huhtala sanoo. Kauppinen kirjoittaa omien retkien ja havaintojen perusteella suomalaisen luonnon monimuotoisuudesta, pieniä yksityiskohtia unohtamatta. Darwin julkaisi teoriansa Lajien synty kirjassa vuonna 1859. Pölyttäjien määrän hupeneminen on konkreettinen esimerkki. De_10122020_58.indd 61 3.12.2020 10.20. Se säätelee vesivirtoja, sadetta ja tulvia. 61 Demokraatti – Yli 75 prosenttia ravinnoksi tarkoi tetuista viljelykasveista on eläinpölyttei siä. Niitä on testattu 160 vuotta, ja ne pätevät yhä, Kauppinen kirjoittaa. Meillä on keinot ja tek nologia, joilla kasvihuonepäästöt voi daan saada kuriin. Se mahdol listaa elinkelpoiset olosuhteet, Huhtala sanoo. Mehiläis lajeja oli 1950luvulla vielä 6 700, mutta 2010luvulla lajien määrä oli tipahtanut 3 400:een. Ilmastokriisin selättä minen vaatii siis poliittista tahtoa. Geeneistä koostuvan DNA:n toimintape riaate keksittiin vasta 1950luvulla. – Lajien synnyn jälkeen ei kukaan ole koskaan yltänyt lähellekään Darwinia luonnon monimuotoisuuden syntyyn johtavien lainalaisuuksien selittämi sessä. Ja kun ihmistoiminnassa syntyy saas tetta ja jätettä, se yrittää vielä huoleh tia jätteiden hävittämisestä. Kauppinen pitää Darwinin oivallusta häikäisevänä, koska 1800luvulla ei tiedetty geeneistä mitään. Tieteen uudet löydökset ovat pikem minkin vahvistaneet Darwinin teoriaa kuin rapauttaneet sitä. Jos yksipuolisella maataloudella hyö dynnetään loppuun maaperä tai tuho taan monimuotoisuuden kehdot, ku ten Amazonin alue, seuraukset ovat ka ta stro faalisia ihmiskunnalla ja sitä myötä myös taloudelle. Englantilainen Charles Darwin (1809–1882) kehitti vallankumoukselli sen ja uskottavan selityksen evoluutiosta. – Monimuotoisuuden suojelemiseksi meidän täytyisi ratkaista köyhyyden on gelma, koska sitä kautta maatalouden monokulttuuri ja rasitus vähenisi, Huh tala sanoo. Se on yksinkertai nen tapa saada tuottoja ja nousta köy hyydestä pois, mutta pitkällä aikavä lillä monokulttuuri kuormittaa koh tuuttomasti luontoa ja monimuotoi suutta. Luonnossa eliöt kil pailevat toistensa kanssa, koska ruokaa, valoa ja lämpöä on rajallisesti tarjolla. DARWIN OLI ehkä väärässä, toimittaja ja tietokirjailija Juha Kauppinen poh tii Monimuotoisuuskirjassaan (Siltala, 2019), joka julkaistiin viime vuonna. Monimuotoisuuden vähenemisellä on jo nyt merkittäviä vaikutuksia talou teen. Darwinin teorian pohjalta tiede on pystynyt hahmottamaan monimuotoi suuden syntyä entistä tarkemmin. Luonnonvalinnan kautta tapahtuva evo luutio tuottaa eliöiden maailmaan moni muotoisuutta. Talous siis lepää luonnon päällä. Esimerkiksi Brasiliassa Amazonin alueella maanvil jelijät polttavat sademetsää saadakseen peltotilaa. Hän perustelee väittämänsä sillä, että ilmastokriisi on periaatteessa mahdol lista ratkaista. Viiankiaapa on ”monimuotoisuu den helmi” ja suojeltu alue, mutta Suo messa kaivosvarauksia voi tehdä edel leen suojelualueille. Paremmin sopivat säi lyvät ja lisääntyvät. Uudenlaisia ominai suuksia ja lajeja syntyy jatkuvasti ”vir heiden” kautta, koska jälkeläiset eivät ole aivan tarkkoja kopioita vanhemmistaan. Ongelmat kärjistyvät kehittyvissä maissa, joissa köyhyys ajaa monimuo toisuuden tuhoamiseen. Monokulttuuri tarkoittaa yhden kas vilajin viljelemistä. Kun lajeja häviää, se vaikuttaa suo raan siihen, kuinka pysymme hengissä, Huhtala sanoo. Kauppinen myös avaa, miten monien mutkien kautta monimuotoisuus on syntynyt ja kuinka sitä uhkaavat lyhyen aika välin taloudelliset intressit. Heittäessään poleemisen väitteen Darwinin väärässä olemisesta, Kauppi nen haluaa kiinnittää huomiota nyans siin, Darwinin käyttämään termiin ”ole massaolon taistelu”. Esimer kiksi Sodankylän Viiankiaapaa on ha luttu valjastaa kaivostoiminnan käyt töön. – Hyvässä kunnossa oleva luonto pääoma pystyy säätelemään ilmastoa, eroosiota ja maaperän heikkenemistä. Tekniset ratkaisut ovat toki kalliita
Noihin aikoihin Suomen kamara oli lähellä Ete lämannerta, josta puhalsivat kylmät tuu let. 62 Demokraatti TEEMA – Luonnon monimuotoisuus ei synny vain taistelun kautta, vaan yhtä tärkeä mekanismi on taistelun välttäminen, Kauppinen kirjoittaa. – Lajit eivät siis tuhonneet toisiaan vaan antoivat elämän edellytyksiä muille lajeille, Kröger sanoo. Tämä on kerta kaikkiaan väärä ajatus. Me kaikki olemme mielellämme vapaamatkustajia ja ajattelemme, että ei Me kaikki olemme mielellämme vapaamatkustajia. Paulomäki nostaa varoit tavaksi esimerkiksi Brasilian presidentin Jair Bolsonaron, jonka kaudella met säkato on kiihtynyt Amazonin alueella. Hän haluaa kiinnittää huomion siihen, että Darwinin ajatuksia on ymmärretty ja painotettu väärin. – Eläinten perusolemukseen kuuluu se, että ne syövät ja ulostavat, niin kuin mekin. Että luonnonvalinta on aina totta. Tietenkään Kauppinen ei ajattele, että evoluutioteoria ei pitäisi paikkansa. Eläimet liikkuvat aktiivisesti ja yrittävät löytää ruokaa. Sen vuoksi meidän maastois tamme ei löydy paljon fossiileja. Kun han kaikki muut eivät toimi yhtä ikä västi, VATT:n Huhtala sanoo. Evoluutiossa taistelun vältteleminen näkyy muun muassa siinä, että lajit ke hittyvät eri suuntiin. Ruot sissa, Virossa ja Pietarin alueella on taas hyvin paljon fossiileja. Muuten tuon ajan ilmasto oli leuto. KUUDENNEN SUKUPUUTTOAALLON eh käiseminen on vaikeaa. Möyhimisen jälkeen bakteerit ja muut elävät organismit pystyivät elä mään maaperässä. Hän arvelee, että Darwin kirjoitti teks tinsä jyrkin sanankääntein, koska oli jal kauttamassa kokonaan uutta ja täysin mullistavaa teoriaa. Muinaiset madot alkoivat kaivaa sedi menttiä eli maaainesta löytääkseen ra vintoa. SUOMI LEPÄÄ kaksi miljardia vuotta vanhan kallion päällä, jonka pinnalla on vain muutamia tuhansia vuosia vanhaa maaperää. Kun eläimiä alkoi ilmaantua maan kamaralle, ne muuttivat dramaattisesti maailmaa. Jokaiselle pölyttäjälle ei voida määritellä samalla tavalla hinta lappua, joka alkaisi näkyä markkinoiden toiminnassa, Huhtala sanoo. – Mutta monimuotoisuuden kannalta tämä on hankalaa. – Asiaan tarttuminen vaatii laajaa koordinaatiota maailman päättäjiltä. Silloin ne eivät kil paile täsmälleen samoista resursseista. Se on sekä glo baali että paikallinen kysymys, jossa ly hyen ja pitkän aikavälin intressit joutu vat törmäyskurssille. – Suomi on erityinen alue siinä mie lessä. Kambrikausi oli 541–485 miljoonaa vuotta sitten. Lapista on löytynyt kambrikauden aikais ten matojen jälkiä. Se heijastuu myös yhteiskunnal liseen keskusteluun. se haittaa, jos vähän tuprutellaan. EteläRuotsista on löytynyt myös dinosauruksen kappa leita. Sittemmin Suomi on vaellellut kohti poh joisia leveyspiirejä. Mutta on meilläkin muutamia kohteita, kuten Ahvenanmaa ja Lappi, Björn Kröger sanoo. – Darwin halusi korostaa sitä, kuinka ehdoton ja järkähtämätön voima luon nonvalinta on. – Lapista löytyneet kambrikauden fos siilit ovat yksiä vanhimpia eläinten jättä miä jälkiä, Björn Kröger sanoo. Lainsäädännön pitäisi olla linjassa tuoreimman tieteel lisen tiedon kanssa, mutta usein se laa haa jäljessä. Ilmaston lämpenemisen estämiseksi on kuitenkin löydetty järeitä ohjauskei noja. Niiltä ajoilta peräisin olevia fossiileja on löyty nyt Ahvenanmaalta. – Kun puhumme luonnosta, vallalla on sävy, jonka mukaan luonnossa on kyse vain voittamisesta, eikä heikkoudelle ole sijaa. Poliittinen tahtotila vaihtelee hyvin paljon. Vahvaa lainsäädännöllistä ja talou dellista ohjausta peräänkuuluttaa myös Greenpeacen Paulomäki. Kun hiilidioksidille on saatu vero ja tietty hinta, markkinat ovat alkaneet toimia tehokkaasti ja investoinnit suun tautuvat uuteen teknologiaan. – Päätöksien tekeminen on hankalaa. Lapista löydetyt fossiilit paljasta vat tällaisia madon kaivamia koloja. De_10122020_58.indd 62 3.12.2020 10.20. Ordoviikkikaudella eli 485–444 miljoonaa vuotta sitten kama ramme oli päiväntasaajan liepeillä. Si ten maaperä ja koko ekosysteemi muut tuivat. Kovuus yhteiskun nassa oikeu tetaan sillä, että luontokin on kova, Kauppinen kirjoittaa. Se on vähän sama kuin ilmastonmuutok sessa
3. 4. Jos tämä saadaan vietyä maaliin, on se hyvin positiivinen uutinen ainakin Euroopan monimuotoisuudelle, Paulomäki sanoo. 63 Demokraatti – EU:ssa puolestaan hyväksyttiin peri aatepäätös uudesta biodiversiteettistra tegiasta, jonka on tarkoitus pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikke neminen vuoteen 2030 mennessä. 2. Kaikki lajit kuolevat jossain vaihees sa sukupuut toon. Sen lisäksi ovat maata lous ja perinneympäristöjen häviäminen. – Niiden kautta toteutuisi myös ’do no harm’ periaate, eli että millään ih mistoiminnalla ei saisi olla ilmastoa tai luontoa heikentävää vaikutusta, Paulo mäki sanoo. vuotta sitten Rajut ilmaston heilahtelut aiheuttivat joukkosukupuuton. 5. vuoden kuluttua Sukupuuttoja aiheuttaa ihmisten toiminta: ilmastonmuutos, saastuminen, maaja merialueiden sekä luonnon varojen liikakäyttö. vuotta sitten Joukkosukupuutto johtui todennäköisesti siitä, että vulkaaninen toiminta myrkytti meriä ja ilmaa. vuotta sitten Taustalla rajut ilmastonmuutokset ja merten happamoituminen. Entä mitä voidaan tehdä Suomessa. JOUKKO SUKUPUUTOT Maapallolla on ollut monimut kaista elämää 540 miljoonaa vuotta. Nii hin kuuluu tiukkoja suojelutavoitteita ja velvoitteita kestävälle taloudelliselle toi minnalle. LIITUKAUDELLA 65 milj. vuotta sitten Sukupuuttoaalto saattoi johtua siitä, että osa kasveista siirtyi merestä maalle, minkä vuoksi Maan ilmakehän hiilidioksidipitoisuus laski. De_10122020_58.indd 63 3.12.2020 10.20. % lajeista kuolee 1. Paulomäen mukaan yksi konkreetti nen keino olisi poistaa luonnolle haital lisia tukia. Suositun teorian mukaan meteoriittitörmäys aiheutti sukupuuton. ?. 6. – Suomessa monimuotoisuuden häviä misen kannalta suurin yksittäinen tekijä on metsätalous. vuotta sitten Muun muassa dinosaurukset kuolivat. MYÖHÄIS DEVONIKAUDELLA 374 milj. TRIASKAUDELLA 202 milj. ORDOVIIKKIKAUDELLA 444 milj. – Niistä tutkimusnäyttö on kiista tonta. Lähteet: Luonnontieteellinen museo, Yliopisto-lehti 86 % lajeista katosi 75 % lajeista katosi yli 90 % lajeista katosi 76 % lajeista katosi 80 % lajeista katosi KUUDES MASSATUHO, IHMISEN AIKA ?. – Jos Suomessa halutaan tehokkaasti taklata monimuotoisuuskatoa, päätöksiä pitää tehdä maa ja metsätalouspolitii kassa, Paulomäki vastaa. PERMIKAUDELLA 252 milj. Tukia voitaisiin muuttaa tuke maan luonnon monimuotoisuutta ja kannustamaan ilmastotekoihin. EU tavoittelee kattavia toimenpi teitä luontokadon pysäyttämiseksi
Samalla hallituksen satsaukset jatkuvat ja kasvavat. Tulevalla matkalla meidän on muistettava Jacken sanat: pitää puhua sekä ilmastosta että luonnosta ja ympäristöstä, tavalla joka on merkityksellinen ihmisten arkielämässä. Yksi konkreettinen esimerkki on mahdollisuus ekologiseen kompensaatioon. Aihe on onneksi vahvasti tapetilla maailmalla ja Suomessa. Hänen pointtinsa oli selvä ja osuva: monet ihmiset välittävät paljon luonnosta – konkreettisella tavalla – kuten virkistysalueista, kesämökin ympäristöstä tai Itämeren tilasta, mutta ilmastohaasteet vaikuttavat helposti abstrakteilta ja tietyt ilmastotoimet koetaan uhkana omalle elämäntavalle. Ennen sitä SDP:llä oli vahva ote näissä asioissa. Edessämme voi olla win-win-tilanteita. ”Kun puhutaan ympäristöasioista, se ei riitä, että puhutaan ilmastonmuutoksesta”, SDP:n kunniajäsen Jacob ”Jacke” Söderman sanoi ja kiroili painottaen. ISO, JA mahdollisesti mullistava kokonaisuus on tietenkin luonnonsuojelulain uudistus. Meillä on kunnianhimoiset tavoitteet, joiden toteutuminen on alkanut, mutta vauhtia pitää lisätä. Tänä päivänä olemme taas oikealla polulla, mutta haasteet ovat monenlaisia. Sen jälkeen annoimme jostain kummallisesta syystä vihreille tilaa. Hallitusohjelmassa todetaan että ”Suomen luontotyypeistä on uhanalaisia lähes puolet ja lajeista reilu kymmenesosa”. Sen esitys on suunnitelmien mukaan valmis vasta vuoden päästä. Uudis tuksella halutaan ”parantaa luonnonsuojelun kannustavuutta sekä tarkastella keinoja ja rahoituslähteitä, jotka kannustavat luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja kestävään käyttöön”. Myös maamme ensimmäiset ympäristöministerit olivat demareita (Matti Ahde ja Kaj Bärlund). Me kaikki tarvitsemme terveen planeetan – ja hyvinvoivan asuinpaikan. Sen tavoitteet ovat kunnianhimoiset, ja laki myös kytkeytyisi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Uskon vahvasti, että fokuksen asettaminen luonnon monimuotoisuuten voi lisätä ihmisten ymmärrystä myös ilmastotoimien tarpeellisuudesta. Uudistus on laaja. Rinteen ja Marinin hallitukset ovat kasvattaneet luonnonsuojelun rahoitusta kokonaisuudessaan 100 miljoonalla eurolla vuositasolla. Tosiasia on tietenkin se, että nämä asiat liittyvät toisiinsa. Luonnon monimuotoisuus kuuluu esimerkiksi joulukuussa julkaistavan Sitran päivitetyn strategian painopisteisiin. Olimme asian ytimessä. Hallituksen muut keinot ovat pääsääntöisesti ne vanhat tutut, joita nyt kehitetään ja jatketaan. Tämän lisäksi meillä on monia keinoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi – mikä siis liittyy vahvasti luonnon monimuotoisuuteen. KOLUMNI Teksti Johan Kvarnström (sd.), kansanedustaja, ympäristövaliokunnan jäsen TEEMA De_10122020_64.indd 64 2.12.2020 14.30. Aihe oli SDP ja ympäristö, eli miten jotain meni pieleen 1990-luvulla. Luonto, ympäristö, ilmasto ja SDP SUOMEN LUONTO TYYPEISTÄ ON UHANALAISIA LÄHES PUOLET JA LAJEISTA REILU KYMMENESOSA. Ratkaisuun tarvitaan rahoitusta ja lakiuudistuksia. 64 Demokraatti E räs keskustelu pari vuotta sitten oli äärimmäisen tärkeä minulle. Ellei lämpenemistä saada hillittyä 1,5 asteeseen, yksi monista seurauksista on se tosiasia, että lajeja kuolee kiihtyvällä tahdilla sukupuuttoon ja koko ekosysteemi kärsii
Tarvitsemme takaisin myös osan perussuomalaisiin siirtyneistä kannattajista. SDP:n on opittava sanoittamaan globaalitkin tavoitteensa siten, että niiden edistämisen hyöty avautuu jokaiselle. Ilman vaikutusvaltaa yksikään puolue ei pysty muuttamaan yhteiskuntaa. Puolueen peruskannatuksen laajentamisessa avainasemassa ovatkin siksi arvojen sijaan tavoitteet ja se, miten niistä viestitään. Siksi myös onnea tarvitaan. Pahiten takamatkalla ollaan ilmastopolitiikassa, joka näyttäytyy liiaksi pelotteluna ja erilaisina kieltoina. Vaalimenestys muodostuu monista asioista ja on harvoin vain yhden kortin ansiota. Maailman tapahtumat ja mediakohut voivat heittää vaalikilpailun hetkessä aivan uuteen asentoon. Politiikan tavoitteiden oikeanlainen sanoittaminen on 2000-luvun media-aikana käynyt yhä tärkeämmäksi. Euroopan sosialidemokraattisten puolueiden kannalta keskeisin muutos vaalikilpailussa on ollut populististen ja äärioikeistolaisten puolueiden nousu. Nämä puolueet, jos niille edes voidaan antaa yhteistä nimittäjää, ovat nakertaneet demaripuolueiden kannatusta niiden perinteisissä viiteryhmissä. Tarvitaan hyviä ehdokkaita, näkyvä kampanja, puhutteleva viesti ja taustalle johdonmukaisesti harjoitettua politiikkaa. Paikallinen päätöksenteko sen sijaan näyttäytyy vahvemmin yhteisten asioiden hoitamisena, jossa ihmiset ja aiheet ovat lähellä toisiaan. Vaikutusvaltaa saavuttaakseen puolueiden on menestyttävä vaaleissa. Hallitus-oppositio-jakolinjan puuttuminen mahdollistaa puoluerajat ylittävän yhteistyön tavalla, jota harvoin nähdään valtakunnan politiikassa. Uskon vahvasti, että tämä voi tapahtua ilman, että puolue joutuu tinkimään piiruakaan perusarvoistaan. 65 Demokraatti SDP:n viestiltä vaaditaan tarkkaa nuotitusta P olitiikka valtion tasolla on aina ollut kamppailua vaikutusvallasta. Väitän, että kohonneesta kannatuksesta huolimatta SDP:ssä ei ole vielä onnistuttu tyydyttävästi ratkaisemaan perussuomalaisten demareille muodostamaa haastetta. Emme pärjää vain vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajien huomiota tavoittelemalla. Mika Kari kansanedustaja (sd.), SDP:n puoluehallituksen jäsen 2008–2012 De_10122020_65.indd 65 2.12.2020 14.34. Eikä tämäkään aina riitä. Puolueen tavoitteet eivät voi olla vain ilmaan kirjoitettuja käsitteitä, vaan niiden täytyy tiivistyä ihmisiä arjessa puhuttelevaksi konkretiaksi. Kannatuksen siirtymää sosialidemokraateista poispäin on tapahtunut niin pienituloisista kuin keskiluokkaisistakin äänestäjistä. VAIKKA SUOMESSA SDP porskuttaa tällä hetkellä kannatusmittausten aallonharjalla, perussuomalaiset ovat pysyneet aivan kintereillä. SDP:n arvot jaetaan yhteiskunnassamme erittäin laajasti. Korkealentoisten lentoverojen sijaan tulisi puhua esimerkiksi siitä, millainen mahdollisuus kiertotalous on uusien työpaikkojen syntymiselle Suomeen, teollisuudelle ja elinkeinoelämälle. Tällaisia ilmastotyön suuria mahdollisuuksia on paljon. PUHEENVUORO Poiminta. Huutokauppaan ei tarvitse lähteä. Jos SDP haluaa asemoitua vahvasti 1990-luvun kannatuslukemiin, puolueen kannatus ei voi olla jatkuvasti veitsenterällä. Sen ratkaiseminen edellyttää, että puolue pystyy analysoimaan syvällisesti, miksi ”demarikentästä” perusuomalaisia ylipäätään äänestetään
tävää työintoa. Ei myöskään sille ihmiselle, joka jo nuoruudessaan on joutilaisuuteen tottunut, tahdo enää milloinkaan tulla oikea ta kesMonelle nuorelle riittäisi, jos koulu tarjoaisi viitenä päivänä viikossa turvallisen kasvuja oppimispaikan. Asiantuntijoiden mukaan peruskoulun jälkeiset vuodet ovat ihmisenä kasvamisen vuosia, jolloin nuoret etsivät itseään ja suuntaa elämälleen. ”Valitettavasti monet vaipuvat juoppouteen ja muuhun siveettömyyteen, josta seurauksena on kurjuus tai rikollisuus.” Muutaman vuoden valmistelutyön jälkeen Helsingin poikain valmistava ammattikoulu aloitti toimintansa syksyllä 1899. ja poikien puoli 9.9.1907. Sandelin ja lehtori Eeli Granit olivat huolissaan nuorten syrjäytymisestä ja lähestyivät kaupunginvaltuustoa seuraavasti: ”Useimmissa tapauksissa kansan lapset kaupungissamme tuossa 12–15-vuotisina kansakoulusta päästyään eivät ainakaan pariin vuoteen saa mitään tointa, vaan juoksentelevat kaduilla joutilaina tottuen siten pahuuteen ja laiskuuteen, josta on seurauksena, että he monesti joko aivan pian tai ainakin myöhemmin joutuvat perikatoon. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Nuoria ei saa jättää yksin Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (HS 15.11.20) käsiteltiin nuorten ongelmakäyttäytymistä ja todettiin muun muassa: ”Jokainen nuori hakee hyväksyntää ja onnistumisen kokemuksia. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Kaikki koulutuksen järjestäjät eivät tarjoa kokopäiväistä ja -viikkoista opetusta. 66 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Monelle nuorelle riittäisi, kun koulu tarjoaisi hänelle viitenä päivänä viikossa turvallisen kasvuja oppimispaikan sekä opettajat, joilta hän saa pedagogisesti suunniteltua opetusta, joka antaa onnistumisen kokemuksia ja ylläpitää opiskelumotivaatiota. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Jo yli sata vuotta sitten ymmärrettiin, että joutilaisuus on paheiden äiti. Nyt edetään, varsinkin toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, päinvastaiseen suuntaan. Joutilaisuus on nimittäin paheiden äiti. Jos nuori tässä vaiheessa ajautuu vääriin porukoihin, elämä voi kulkea ikävään suuntaan.” Talvella 1896 Helsingin kaupungin valtuuston puheenjohtaja Leo Mechelin oli yhdessä valtuusmiesten kanssa huolissaan kaupunkiin muuttavan alemman työväenluokan sivistyksellisestä tilasta. Hyvät ihmissuhteet ja osallisuus ovat olennaisen tärkeitä nuoren hyvinvoinnille. Samaan aikaan tutkinnon suoritusaikaa yritetään vähentää jopa kahteen vuoteen. Opetusta on vähennetty, yksilöllisyyttä ja itseohjautuvuutta lisätty. Jukka Söderdahl Pori De_10122020_66.indd 66 2.12.2020 15.43. Monisyiset ongelmat eivät välttämättä tarvitse monimutkaisia ratkaisuja. Pitäisi siis ryhdyttämän toimenpiteisiin tuon epäkohdan korjaamiseksi.” Porissa tyttöjen ammattikoulu aloitti 2.9. Jo syrjäytymiskierteessä olevien auttaminen on vaikeaa, joten nyt tulisi pureutua juurisyihin, eikä tyytyä hoitamaan pelkästään oirei ta lisäämällä kouluihin kuraattoreita, psykologeja ja muita tukihenkilöitä. H. Vuonna 1903 Porin lyseon rehtori L. Jos niitä ei saa koulusta, niitä voidaan hakea kadulta
Historiaa pitää tuntea, jotta tulevaisuutta voi nähdä. Pertti Pokki SDP, Laitila De_10122020_66.indd 67 2.12.2020 15.43. Se aikoo jättäytyä pois kolmikantaisesta työryhmästä, jossa valmistellaan palkkatietojen avoimuuden lisäämistä palkkatasa-arvon parantamiseksi. Esitän kuitenkin tässä kaksi kysymystä, joista olisi aloitettava rehellinen yhteiskunnallinen keskustelu. Riistotyöstä on päästävä eroon, vaativat ministerit Haatainen ja Henriksson (HS 23.11.). Vaan mitä tekee Elinkeinoelämän keskusliitto. Merja-Hannele Vuohelainen Ulkomaalaista työvoimaa tarvitaan Tulevaisuuden Suomessa on mahdollisesti ainoastaan vanhuksia. Vaikka syntyvyys pysyisi jostain syystä tuossa noin 50 000 lapsessa, se ei riitä, koska enemmän siirtyy pois veromaksajista. Elinikä kasvaa koko ajan, kiitos lääketieteen kehittymisen ja työn rasittavuuden helpottumisen. Eliniän odote kasvaa ja nuorten opiskeluaika pitenee niin, että monet valmistuvat vasta pitkälti yli 20-vuotiaina. Työelämän pelisääntöjen polkijat aiheuttavat rehellisille yrittäjille ja koko yhteiskunnalle tappiota. Vastaava luku 2017 oli 21,4, eli iäkkäiden määrä kasvoi huomattavasti. Toinen näkökulma, jota kohtaan maassamme on suurta poliittista vastustusta, johtuu tuosta syntyvyydestä. Vuonna 1917 Suomen väkiluku oli 3 134 300 asukasta, kun vuonna 2017 se oli 5 513 130. Eli elinajan kasvussa on huima nousu sadassa vuodessa. Elinajan odotteet olivat 1911–1920 miehillä 43 vuotta, ja naisilla 49 vuotta. Syntyvyys oli itsenäistymisvuonna 1917 Suomessa 81 046 lasta, kun vastaava luku sata vuotta myöhemmin vuonna 2017 oli 50 321 lasta. Ihmiskauppa ja muu ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö on tuotu näyttävästi esille kuluneen vuoden aikana eri lehtien palstoilla. Mikään ennuste ei kerro, että syntyvyyden kasvu olisi nousemassa räjähdysmäisesti. En ole koulutusvastainen enkä eläkeiän kiihkeimpiä nostajia. Myös tätä epäoikeudenmukaisuutta vastaan on taisteltu pitkään. Jos eläke tulee 65-vuotiaana, henkilön työura (veronmaksajana) on kestänyt 45 vuotta. Kun katsomme vuoden 2017 elinajanodotetta, on se miehillä 79 vuotta ja naisilla 84 vuotta. Nyt tähän on tulossa onneksi muutos, sillä ministerit Haatainen ja Henriksson ovat hallitusohjelman mukaisesti linjanneet joukon toimenpiteitä, joilla suitsitaan ihmisriistoa. Työministeri Tuula Haatainen on tunnettu tasa-arvon puolesta toimija. Tässä tekstissä on paljon Tilastokeskuksen tietoihin perustuvia lukuja. Jatkuvaa valppautta ja toimintaa tarvitaan, koska yhteiskunnan eri eturyhmien ristiaallokossa tasa-arvopyrkimykset saattavat lipua päin karia. Heidän työnantajansa on sen sijaan korjannut potista ison siivun harmaan talouden varjossa. Ihmiskaupan uhrit ovat työntekijöinä pieni joukko, epäreilun työelämän jäävuoren huippu. Toivotan tsemppiä sinulle ja koko Marinin hallitukselle. 67 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Politiikkaa ristiaallokossa Pelisääntöjen polkijat aiheuttavat rehellisille yrittäjille ja koko yhteiskunnalle tappiota. Samaan aikaan naisten palkkaeuro on vain 80 sentin arvoinen, sillä samasta tai samanarvoisesta työstä ei aina makseta samaa palkkaa naisille ja miehille. Mitätön palkka, pitkät päivät eikä vapaata, sillä nämä hyväksikäytön uhrit eivät ole tienneet oikeuksistaan. Jokainen ajatteleva ihminen osaa näistä luvuista tehdä johtopäätöksen, että maamme tulevaisuuden kuva on, että tulevaisuuden Suomessa on mahdollisesti ainoastaan vanhuksia. Täytyy tietenkin muistaa, että vuoden 2017 65-vuotias oli myös aktiivisempi kansalainen kuin 1917. Kuka maksaa veroja, joilla hoidetaan vanhuusväestön palvelut. Luvut kertovat, miksi Suomeemme tarvitaan nyt ja varsinkin tulevaisuudessa ulkomaista työvoimaa – sanovat ulkomaalaiselle työvoimalle vihamieliset mitä vain. 65 vuotta täyttäneitä oli vuonna 1917 ainoastaan 5,8 prosenttia väestöstämme. Maahamme on saatava ulkomaista työvoimaa ehdottomasti, kun katsomme sadan vuoden aikana tapahtunutta syntyvyyden laskua. Olemme saaneet lukea muun muassa marjojen poimijoiden, ravintolassa työtä tekevien, siivoojien ja rakennuksilla raatavien ulkomailta tulleiden tai tuotujen ihmisten epäinhimillisestä kohtelusta Suomessa. Pitäkää lujasti kiinni erinomaisesta hallitusohjelmasta. Avain palkkatasa-arvoon on palkkatietojen avoimuus. Jos kuvitellun henkilön elämä loppuu 90-vuotiaana (ei mahdotonta), hän on 45 vuotta tuottanut yhteiskunnalle ja 45 vuotta käyttänyt yhteiskunnan palveluja, viimeisen ajan todennäköisesti melko kalliitakin palveluja
Esimerkiksi pääministeri Marin on peräänkuuluttanut EU:lta tiiviimpää yhteistyötä pandemian voittamiseksi. Eduskunnassa on keskusteltu sekä kestävän kehityksen toimintaohjelmasta että valtioneuvoston ulkoja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Johtajuuden hävinneet perustivat 20 kansanedustajan vaihtoehto-ryhmän, joka turvasi ministeripaikat ja Sipilän hallituksen jatkumisen. Turvallinen maailma on suomalaisten etu, ja yksi keskeinen tekijä turvallisuuden edistämisessä on ilmastonmuutoksen hillintä. Onkin myönteistä, että myös ulkoja turvallisuuspoliittisessa selonteossa ilmastonmuutoksen hillintä on voimallisesti esillä. Mutta tarttuuko Halla-aho hallitusmahdollisuuteensa. 68 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE Kestävä kehitys on myös turvallisuuspolitiikkaa Hallitusvastuu vai turvallinen oppositio. Gallupit lähtivät jyrkkään laskuun. Tietyiltä osin nämä asiat liittyvät toisiinsa. Halla-aho ei hallitushaluistaan ole edes viittaillut. Puoluekokouksessa Soinin jättämän puheenjohtajuuden valtasi Halla-aho, joka äänestyksessä voitti silloisen puoluejohdon ehdokkaan Sampo Terhon selvin numeroin. Ilmastonmuutos on yksi keskeinen pakolaisuutta lisäävä tekijä. Soini luopui SMP:n raunioille perustamansa puolueen johtamisesta. Se jää nähtäväksi. Ylen viimeisinkin mielipidemittaus ennakoi, että Jussi Halla-ahon johtama perussuomalaisten puolue (ps) voi olla marssilla kohti hallitusvastuuta. Halla-aho saattaa laskelmoida, että hallitusvastuusta voi koitua vaalitappio ja sitä kautta myös puoluetuki laskee, joten oppositiossa köllöttely ilman vastuita on turvallisinta. sesti ja esimerkiksi YK:ssa pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että turvallisuusneuvosto käsittelee myös ilmastonmuutosta ja työstää tarvittavaa tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietopohjaa ilmastonmuutoksen turvallisuudelle aiheuttamista riskeistä. Kehitysavussa on tärkeää pyrkiä vaikuttamaan yhteiskuntiin niin, että pakosta aiheu tuvan muuttoliikkeen perimmäiset syyt vähenevät. Köyhyyden poistaminen, eriarvoisuuden vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä vahvistavat kaikki ihmisoikeuksien toteutumista sekä lisäävät vakautta ja vahvistavat globaalia turvallisuutta. Siellä Soinin johdolla puolue joutui luopumaan vesitettyä maahanmuuttoa lukuun ottamatta lähes kaikista äänestäjiä kosiskelevista lupauksistaan. Kehityspolitiikka on myös keskeinen osa Suomen arvoja ihmisoikeusperusteista ulkoja turvallisuuspolitiikkaa. Tämä operaatio haiskahti Sipilän ja kokoomusjohtaja Petteri Orpon ennakkoon soinilaisten kanssa sopimalta juonelta. Rajat ylittävien terveysuhkien torjuminen edellyttää tehokasta kansainvälistä yhteistyötä pandemiavarautumisen ja kriisinkestävyyden kehittämiseksi. Merja Mäkisalo-Ropponen kansanedustaja (sd.) De_10122020_68.indd 68 2.12.2020 14.42. Saarikon syleily voi johtua toiveesta, että Halla-ahon leiriin loikanneet keskustalaiset palaisivat puolueeseen takaisin. Koronapandemia on tuonut hyvin esille myös globaalin terveysturvallisuuden haasteet. Näitä asioita ei voi erottaa toisistaan. Osallistumalla tähän yhteistyöhön ja tukemalla muita Suomi edistää tehokkaasti myös omaa turvallisuuttaan. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden häviäminen ja pandemiat ovat keskeisiä globaaleja haasteita ja siksi näitä ongelmia on ratkottava yhdessä. Soinin takinkäännön seurauksena puolueessa alettiin kipuilla. Mutta nyt Halla-aho kelpaisi keskustajohtaja Annika Saarikon hallituskumppaniksi. Toteuttamalla kestävän kehityksen tavoitteita pystytään vähentämään ilmastouhkia, köyhyyttä ja eriarvoisuutta, jotka aiheuttavat laajempia turvallisuusuhkia. Laajasti ajatellen kaikki Suomen tekemä kehitysyhteistyö vaikuttaa myös muuttoliikkeen juurisyihin, mutta erityisen tehokas keino on tyttöjen koulutuksen vahvistaminen. Halla-ahon johtama puolue ei siis enää kelvannut Sipilän ja Orpon hallituskumppaniksi. Muistissa lienee vielä se, miten siinä kävi, kun hänen edeltäjänsä, sittemmin puolueesta eronnut Timo Soini vei PS:n toisen jytkyn jälkeen keskustan Juha Sipilän hallitukseen. Suomi on ollut aktiivinen kansainväliNyt Halla-aho kelpaisi keskustajohtaja Annika Saarikon hallituskumppaniksi. Pentti Välimaa Pori Ilmastonmuutos on yksi keskeinen pakolaisuutta lisäävä tekijä. Tästä seurasi puolueen hajoaminen
Lakiehdotuksessa yhtenäistetään kyytien hinnoittelua koskevia velvoitteita, jotta asiakkailla on paremmat mahdollisuudet arvioida taksimatkan hintaa. Seppo Eskelinen kansanedustaja (sd.) Liikenneja viestintä valiokunnan jäsen De_10122020_68.indd 69 2.12.2020 14.42. Nyt pitää välttää kuntien henkilöstön lomauttamisia, jotka heikentäisivät kuntien palveluja. Vastuullista talouspolitiikkaa on keskittyä sosiaalisen kriisin torjuntaan ja elvytykseen ja huolehtia ihmisten terveydestä ja toimeentulosta. Hannu Repo puheenjohtaja Kaakkois-Suomen Sosialidemokraatit ry Viime hallituskaudella ja silloisen liikenneministerin Bernerin toimesta tehty taksilain uudistus sai alan sekavaan tilaan. Talous on tiukka ja toimintaympäristöön liittyvät paineet ja rajoitukset koettelevat kuntasektorilla työskenteleviä. Nyt on erityisen tärkeää, että arkea tukevat peruspalvelut, kuten esimerkiksi varhaiskasvatus, perusopetus, terveydenhoito ja ruokahuolto toimivat. Nyt tarvitaan yhteistyökykyä, pitkäjänteisyyttä ja halua pitää kaikki mukana. Lisäksi yrittäjätunnus ja taksikilpi tulevat pakollisiksi liikenteen valvonnan ja tunnistettavuuden helpottamiseksi. Lakimuutoksen myötä palvelujen ja näin taksien saatavuus haja-asutusalueilla on vähentynyt merkittävästi, ja taksinkuljettajantutkinnon poistuminen näkyy alalle tulleiden uusien yrittäjien palvelutason heikkenemisenä. Taksien saatavuuden osalta tavoitteena on erityisesti parantaa viranomaisten mahdollisuuksia muodostaa tilannekuva taksipalvelujen saatavuudesta. On äärimmäisen tärkeää tukea työpaikkojen säilymistä, niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Suomalaiset ovat tottuneet luottamaan siihen, että taksikyyti palvelee sovitusti ja kyydin tulemiseen voi luottaa ja että hinnoittelu on jatkossakin avointa ja tasavertaista. Kaltoin kohdeltu taksipalvelu ansaitsee sille kuuluvan arvostuksen liikkumispalvelun osana. den torjuntaan, hinnoittelun läpinäkyvyyteen sekä taksien saatavuuteen ja luotettavuuteen. Lakimuutokset astuvat voimaan ensi vuoden alusta. Toimia, joilla ihmiset, perheet, yritykset ja alueet selviävät kriisistä mahdollisimman vähin vahingoin. Tämän luottamuksen vahvistaminen on juuri taksilain korjaamisen keskiössä. Jatkossa taksiyrittäjien olisi toimitettava Liikenne ja viestintävirastolle tiedot palvelujen tarjonnasta ja toteutuneesta kysynnästä eri alueilla. Koronakriisistä palautuminen vaatii aikaa. Tarkempi tilannekuva auttaa kohdentamaan saatavuutta parantavia toimenpiteitä juuri ongelma-alueille. Marinin hallituksen viimeisimmän lisätalousarvion tavoite on turvata ihmisten terveyttä ja hyvinvointia pandemian keskellä sekä estää koronaviruksen leviämistä. Kokonaisuudessaan ala on joutunut kohtuuttomaan myllerrykseen, ja monelta taksinkuljettajalta on loppunut toimeentulo. Laki vapautti taksiliikenteen lähes vapaasti kilpailulle, mikä on näkynyt niin kyytien epävarmuutena, hinnoittelun epäselvyytenä kuin myös harmaan talouden lisääntymisenä. 69 Demokraatti Taksipalvelut tarvitsevat lakiuudistuksen Terveydestä huolehtiminen on vastuullista talouspolitiikkaa Koronapandemia on muokannut arkea, haastanut yhteiskunnan toimintoja ja tehnyt huomisesta vaikeasti ennakoitavaa. Tilanne on haastava myös kunnissa ja kuntataloudessa. Tulevaisuudessa esimerkiksi taksikuljettajilta vaadittaisiin lupaa vastaan kuljettajakokeen läpäisyä, jossa kiinnitettäisiin erityisesti huomiota palveluun, turvallisuuteen sekä erilaisten asiakasryhmien kanssa työskentelyyn. Marinin hallitus tunnistaa myös yritysten ahdingon koronakriisin keskellä. Hallitus tukee kuntia kohdentamalla varoja kuntien peruspalveluihin ja sairaanhoitopiirien toimintaan. Samoin harmaata taloutta ehkäistään velvoittamalla jatkossa kaikkiin takseihin joko taksamittari tai muu laite tai järjestelmä, joka kerää taksikyydeistä laissa edellytetyt tiedot verottajaa varten. Marinin hallitus antoi tänä syksynä esityksensä taksilain korjaamiseksi, jossa erityistä huomiota on kiinnitetty taksipalvelujen turvallisuuteen ja laatuun, harmaan talouAsiakkaiden luottamuksen vahvistaminen on taksilain korjaamisen keskiössä
Suomi omaksui keväällä nopeasti hybridistrategian, jonka keskeisenä tavoitteena on epidemian ”leviämisen es täminen” ja Martti Hetemäen työryhmän raportin mukaan ”hallittu, muttei liian voima kas hidastaminen”. Mikäli kaikki uudet tar tunnat saadaan hoidettua, koronavirustauti häviää Suo mesta hieman yli kuukau dessa, eikä uusia tartuntoja enää tule, jos rajojen terveys turvallisuus on asianmukai sesti varmistettu. Tartuntatautien torjuntaan on olemassa lukuisia tapoja. Tavoitteina voivat olla tau din maailmanlaajuinen hä vittäminen, alueellinen hä vittäminen tai leviämisen es täminen niin, että se ei enää aiheuta väestölle merkittävää vaaraa. Thomas Brand Valtiotieteiden maisteri Helsinki Esa-Pekka Pälvimäki Lääketieteen tohtori Helsinki Henri Lampikoski Lääketieteen lisensiaatti Helsinki Tukahduttaminen on hybridistrategiaa varmempi keino talouden ja yhteiskunnan suojelemiseksi. Koronavirustaudin maail manlaajuinen hävittäminen saattaa kuulostaa kaukaa haetulta, mutta rokotekehi tyksen ja tukahduttamistoi mien yhdistelmällä se saattaa olla pian mahdollista. Sitä ei ole pidetty järkevänä. Koronan leviäminen yh teiskunnassa vaarantaa sekä talouden että terveydenhuol lon. Koronapandemia ei ole hallittavissa perinteisin in fluenssapandemioista saa duin opein. Hybridistra tegiassa rajoituksia ja suosi tuksia tiukennetaan epide miatilanteen heikentyessä ja höllennetään tilanteen hel pottaessa. Kansalaisten omat toimet ovat keskeisiä, mutta lisäksi on tehostettava ennaltaehkäiseviä toimia, tar tuntatapausten tunnistamista ja eristämistä testaamisen ja nopean jäljittämisen avulla. Hallitus ja viranomaiset ovat painottaneet terveyden huollon kantokyvyn turvaa mista ja riskiryhmien suoje lemista mutta eivät tartunta tautilakia, jonka mukaan vi ranomaisten on ryhdyttävä välittömiin toimiin saatuaan tiedon tällaisen tartuntatau din esiintymisestä tai vaa rasta toimialueellaan. Tukahduttamisessa tiukat toimet toteutetaan etupai notteisesti, ja maan sisällä rajoitukset voidaan poistaa nopeasti sen jälkeen, kun tie tyllä aikavälillä ei ole havaittu uusia tartuntatapauksia. 70 Demokraatti MIELIPIDE Koronavirusepidemian tukahduttaminen olisi järkevää Koronapandemia jatkaa etenemistään. Suomessa on hyödynnetty monia niitä toimia, jotka ovat suoraan tukahduttamisen työkalupakista, mutta niiden käytön tavoitteet ja periaat teet ovat hallitukselle edel leen epäselvät. LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI De_10122020_70.indd 70 2.12.2020 14.47. Tukahduttaminen ei vaadi yhteiskunnan täyssulkua – mutta sen hallitsematon leviä minen johtaa pakkosulkuihin, kuten on käynyt Englannissa ja Belgiassa. Mutta ensin meidän on syytä hävit tää korona Suomesta. Koronatar tunta voi lisäksi aiheuttaa pitkäaikaisia jälkitauteja. Tukahduttaminen on hybridistrategiaa varmempi keino talouden ja yhteiskun nan suojelemiseksi. Tanskasta saadut tiedot koronatartunnan saa neista minkeistä ovat hälyttä viä, koska niin sanottu eläin reservuaari voi tehdä taudista endeemisen, eli paikallisesti ja jatkuvasti esiintyvän. Ratkaisevaa on kuitenkin tarkastella tau din moniulotteisia vaikutuk sia läpi koko yhteiskunnan ly hyellä ja pitkällä aikavälillä. Koronavirustaudin tukah duttaminen voi kuulostaa liian kalliilta ja vaikealta vaihtoehdolta. Monet esimerkkimaat osoittavat, että tauti voidaan paikallisesti hävittää yhteis kunnan ja talouden suojele miseksi. Hybri distrategia edellyttää mää rittämättömän pitkäaikaisia jatkuvia rajoituksia; tukah duttaminen mahdollistaa ra joitusten poiston kokonaan, kunhan uudet tautipesäkkeet tukahdutetaan nopeasti. Suomessa tilanne on vaikeu tunut valtakunnallisesti. Tauti on eläinperäinen ja leviää herkästi. Ihmiset eivät enää ha keudu samassa määrin tar peelliseen hoitoon koronan pelossa, minkä vuoksi esi merkiksi tärkeät sydän ja syöpätutkimukset voivat jäädä tekemättä. Koronavirustaudista voi pahimmillaan muodostua py syvä riesa, joten sen mahdolli simman nopea pysäyttäminen on taloudellisesti ja yhteis kunnallisesti paras ratkaisu. Tartunta määrissä tehdään viikoittain maailmalla uusia ennätyksiä. Tämä johtaa aal tomaiseen pumppausliikkee seen, minkä vuoksi epidemia ei pysähdy vaan uusiutuu. Julkisessa keskustelussa on kuultu harvoja puheenvuoroja koronavirustaudin alueellisen hävittämisen puolesta. Koronaviruksen suhteellisen pitkä itämisaika ja tartuntaväli tekevät tar tunnan saaneiden jäljittä misestä ja eristämisestä hel pompaa, minkä ansiosta se on nopeasti tukahdutetta vissa. Koronavirustauti on yleis vaarallinen tartuntatauti, ja erityisen vaarallinen iäk käille ja perussairaille. Tukahduttamisessa ta voite on painaa tautitapauk set alueellisesti mahdolli simman nopeasti lähelle nol laa ja lopullisena tavoitteena parhaassa tapauksessa elimi noida tauti. Ko ronan leviämistä on pidetty väistämättömänä luonnon voimana ja tukahduttamista jopa mahdottomana. Tiedämme jo, millä toimilla korona on Suomessa kukis tettavissa
klo 12 alkaen Tampereen Työväentalon Tellervo Kabinetissa. UUSIMAA • Läntisen Uudenmaan Wanhat toverit. Ideoidaan seuraavan vuoden toimintaa, tuo mukanasi toiminnallisia ajatuksia ja ideoita kerhomme toimintaan liittyen. Turvallista joulua! 60 VUOTTA Syntymäpäivät KOKOUKSET Seinäjoen koulutuskuntayhtymän YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS pidetään maanantaina 14.12.2020 klo 10.00 Frami B -osan audiotoriot 1 & 2 Kokouksesta laadittava pöytäkirja on nähtävänä kuntayhtymän verkkosivulla www.sedu.fi 15.12.2020 Juhani Mäki yhtymävaltuuston puheenjohtaja Ali Abdirahman kunnanvaltuutettu, Espoo 30.12.2020 Lehti, verkko ja some De_10122020_71.indd 71 3.12.2020 9.43. Koronatilanteen vuoksi Pikkujoulun vietto ja kokous joulukuussa on peruttu ja siirretään vuoden 2021 puolelle sitten kun pandemia on voitettu. Tämä on kutsu seuraavaan Kerhotapaamiseen, joka pidetään ma 14.12. 71 Demokraatti Yhdistystoiminta PIRKANMAA • Pirkanmaan Wanhat Toverit. Vierailijaa ei tilaisuuteen ole tulossa. Kahvitarjoilu lisukkeineen
Nimi: Osoite: De_10122020_72.indd 72 3.12.2020 9.44. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 72 Demokraatti RISTIKKO 22/2020 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
Siemenet, talipallot ja -makkarat katoavat nopeasti parempiin nokkiin. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Laitoin niitä nyt ensi kertaa esille, kun pähkinänakkeleita on ilmeisesti ollut tänä vuonna mukavasti liikkeellä pitkin maata. Pikkuvarpuset saapuvat aina isolla joukkueella. Talimakkara houkuttelee käpytikat apajille. co m 2 9 6 8 4 7 1 7 5 8 5 4 1 6 3 3 7 2 3 8 9 2 3 7 M O O L I S T O A A P U O L U E L T A P O T O L L I O T I T A R A O T A S I T K U A L I A S S A O S M A L T A A T I A N T A L A I S A P A K T I I R T I U R A K A T I A U K O T E T Y K E L S U U L A O L I I V A T E A R K I T I S A A K I H R A A T S E I V Ä S L E O T O U L U P A I N O A N I T R A I S O S T I M E N S A A K N K I I S N U U T U A T O I S T E P T A H T I L I A E R O T E R A K S A I V A R I R A K A I T O J A V A R A K A R A I R L O O T E N N I I S A R A L A N K O R A I T I T S I A M S I I S L aitoin lintujen talviruokinnan kuntoon. Tämän vuoden uutuus ruokalistalla ovat olleet pähkinät. Närhi ei turhia kursaile, vaan se täyttää kupunsa pähkinöillä alta aikayksikön. De_10122020_72.indd 73 3.12.2020 9.44. Ikkunan takana kuvaajan on syytä suosia hitaita liikkeitä, ettei aja lintua matkoihinsa. Viherpeipot käyvät välillä, toisinaan keltasirkutkin. Jännityksellä odotan myös sitä, että tekeekö viime vuoden harvinaisempien pihavieraiden joukossa ollut harmaapäätikka paluun. Ei mennyt aikaakaan, kun pihan parilla ruokintapisteellä alkoi käydä melkoinen vilske. Todennäköisyydet nakkelin ilmestymisestä ruokinnalle lienevät kuitenkin heikot, mutta toivossa on tunnetusti hyvä elää. ais ud ok u. Talija sinitiaiset ovat vakiovieraita. Närhi on väritykseltään kaunis ja kuvauksellinen, mutta harakan tapaan se on perin säikky. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 29 85 71 64 3 56 38 24 71 9 14 76 93 25 8 87 62 35 49 1 42 91 68 53 7 35 17 49 86 2 71 23 56 98 4 93 54 87 12 6 68 49 12 37 5 TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 20/2020 RATKAISU 12.11. Se on niin kaunis! Pähkinät ovat osoittautuneet varsinaiseksi vetonaulaksi närhille. Kun pihalla ollessaan kuulee närhen ei niin kauniin rääkäisyn, tietää, että kohta pähkinät saavat kyytiä. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Janne Riistaniemi Oulusta
Ajatellaan myös, että niiden joidenkin jossain muualla pitäisi tehdä asioille jotain, mutta meillähän täällä kaikki on hyvin. Ensimmäinen osa, Mehiläisten historia, on oikeastaan parempi kuin tämä, mutta tämä sattui löytymään hyllystä. Kirjoittajat ovat toimittajia ja kulkevat tutkijoiden matkassa. Seuraava kirja käsittelee eläinten katoa sukupuuttoon, biodiversiteettituhoa. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Luonnon monimuotoisuus on elintärkeää ihmisillekin Luonto ja eläimet kiinnostavat Korkeasaaren johtaja Sanna Hellströmiä vapaa-ajallakin. Kumpikin kirja on hienoa tieteen popularisointia. 1 3 2 De_10122020_74.indd 74 2.12.2020 18.09. Mielestäni kaikkien pitäisi lukea nämä kirjat pohjatiedoksi monimuotoisuudesta ja sen merkityksestä. Tämä on hienon ihmiskäsityksen kirja. Ihminen ei ole luonnostaan paha, vaan pyrkii hyvään, jos siihen annetaan mahdollisuus. Hallitustenvälisen luontopaneelin, IPBES:n asiantuntijaryhmän raportista ilmenee, että biodiversiteettistrategian tavoitteet eivät ole toteutuneet. Hyvä ruokkii hyvää. Kvartetin toinen osa. Eläimet ja luonto kiinnostavat vapaa-aikanakin. Kuten vaikkapa se, että korallit saattavat kuolla meidän elinaikanamme. Terminä se ei ole vieras, mutta julkisessa keskustelussa huomaa, miten vajaa on ymmärrys siitä, mitä monimuotoisuus oikeastaan on ja etenkin mikä sen merkitys on. Ei riitä, että jotain eläinlajia on paljon jossain, vaan niitä pitäisi olla sellainen määrä, että laji pystyy täyttämään tehtävänsä luonnon kokonaisuudessa missä päin maailmaa tahansa. Tästä tietämättömyydestä kertoo esimerkiksi juuri käynnissä oleva keskustelu susien metsästämisestä. Valitsin tähän kaksi luonnon monimuotoisuudesta kertovaa kirjaa, Elizabeth Kolbertin Kuudes sukupuutto ja Juha Kauppisen Monimuotoisuus. Sarja on hyvin taustoitettua fiktiota, jota voi lukea ilman jatkuvaa sanojen googlettelua. Kauppisen Monimuotoisuus kertoo Suomen tilanteesta. Maja Lunden: Sininen Rutger Bregman: Hyvän historia Elizabeth Kolbert: Kuudes sukupuutto Juha Kauppinen: Monimuotoisuus Politiikan kirjahylly 1 3 2 Yöpöydälläni on aina joku kirja ja luen iltaisin sen aikaa, kun pysyn hereillä. Se ei ole tapahtunut, vaan tilanne on huonontunut. Se on todella hieno kirja ja kertoo siitä, kun mehiläiset katoavat maailmasta. Joskus tuntuu, että meitä Suomessa harmittaa ovatko tiikerit kuolemassa, ja samalla ajatellaan, että no, onneksi meillä on täällä luontoa ja eläimiä. Tämä Sininen kertoo kuivuudesta, siitä maailmasta, jossa vesi on loppunut. Luen enimmäkseen tietokirjoja, mutta välillä täytyy ottaa ihan tarkoituksellisesti joku fiktioromaani siihen väliin vähän tasapainoittamaan. Viime aikoina olen kuunnellut aika paljon äänikirjoja ja podcasteja, nykyään myös Hesaria. Biodiversiteettikato oli tarkoitus lopettaa vuoteen 2020 mennessä. Niin se ei kuitenkaan ole. Tarinat ovat kiinnostavia ja säväyttäviä faktoja tulee esille
www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. tsl.fi Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus Demok10122020_002.indd 1 1.12.2020 17.12
PERUNA IT-kupla 1600-luvun tyyliin HÄTÄ Kolmannen polven ruoka-apua KAIPOLA Suurta teatteria PAL.VKO 2020-52 00 74 43 -2 02 2 LAJIEN TEEMA: Lajien monimuotoisuuden heikkeneminen voi olla kohtalokkaampi kuin ilmastonmuutos. jo ulu ku ut a TUHO Demok10122020_001.indd 1 1.12.2020 17.15. 10.12.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 22 • 20 20 / 10