de_10042025_001.indd 1 de_10042025_001.indd 1 1.4.2025 10.33 1.4.2025 10.33. Etuja ja enemmän. tradeka.fi/liity PAL.VKO 2025-17 00 74 43 -2 50 7 6 414880 074923 2 5 7 PITKÄ PESTI 30 vuotta eduskuntaa TIETOTURVA Luottamushenkilö on riski LUOKKAJAKO Olemme kaikki keskiluokkaa 10.4.2025 / 6,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 7/ 25 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 7 • 20 25 / 10 . Tuntuvia alennuksia arkeen ja ilonpitoon sadoista etupaikoista 33,64 € kertamaksulla. hu ht ik uu ta TERVE TULEVAISUUS TEEMA: Hyvinvointialueet ovat onnistuneet mainettaan paremmin. Tradeka. Tutustu ja liity jäseneksi
www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki rakennusliitto.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työelämän joukkovoima Ammattiliitto Pro proliitto.fi PELASTA PALVELUT Pidetään yhdessä huoli siitä, että leikkaukset eivät kohdistu ihmisiin. jhl.fi/pelastapalvelut | #PelastaPalvelut de_10042025_002.indd 1 de_10042025_002.indd 1 24.3.2025 13.01 24.3.2025 13.01. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Äänestä alueja kuntavaaleissa 13.4.2025
HUHTIKUUTA 2025 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TYÖVÄENLUOKKA VIIHDE ARMEIJA Ovatko edunvalvojat unohtaneet palkansaajan. 3 Demokraatti 7/ 25 30 14 34 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 10. Nyt ostetaan aseita, mutta kuka niitä käyttää. POLITIIKKA KASVO ILMIÖ de_10042025_03.indd 3 de_10042025_03.indd 3 1.4.2025 15.28 1.4.2025 15.28. Demokraattisesti svengaava Dallapé
de_10042025_04.indd 4 de_10042025_04.indd 4 2.4.2025 9.41 2.4.2025 9.41. Viikon kuva: Juhla alkakoon Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Birgitta Wahlberg D-analyysi: Oikeaa demokratiaa D-ilmiö: Työja keskiväkeä Tietoturva: Sinä olet riski Eduskunta: 30 vuotta täyteen Uhka: Pahikset puuhakkaina Unkari: Orbán sai haastajan Armeija: Asepalvelus kiinnostaa Sarjakuva: Lukija on myös tekijä 1918: Salmela – punapäällikkö TUL: Ylivoimaa olympialaisissa Elokuva: Naisten naamioita Kirjavisa: Taitokirjallisuutta Liikkeen etuvartiossa: Mikkel Näkkäläjärvi Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Atte Jääskeläinen IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Juha Hostikka Kolumni: Teemu Laajasalo Kasvot peilissä: Juri Aaltonen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Ka nn en ku va : iS to ck , O le ks an dr Bu t Neljällä kansanedustajalla tuli 30 vuotta täyteen eduskunnassa. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Susanna Luikku Ulkoasu: AD Arja Jokiaho Taittaja Jaana Vainikka Valokuvaaja: Nora Vilva Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 10–14 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 www.demokraatti.f i 7/ 25 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Golf vai kissa. EDUSKUNTA Pitkä pesti + TEEMA Parempi sote 53 5 6 8 11 12 14 22 24 27 28 30 34 40 41 42 46 48 50 52 61 64 65 66 Seuraava numero ilmestyy 24.4. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. 24 61 MIKKEL NÄKKÄLÄJÄRVI Hallitus jatkaa pimittämistä. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895
Se, miten suurvaltajohtajat itse tulkitsevat vieraansa käytöstä, on myös ihan toinen juttu. Martti Ahtisaari tapasi vieraitaan saunassa, Sauli Niinistö pelasi Kremlin johdon kanssa jääkiekkoa – ja nyt Alexander Stubb urheilee kenen kanssa tahansa. Epämieluisaksi koettu pikkumaan pomo litistetään varmimmin, koska nykyisillä suurvaltajohtajilla on norsun muisti ja osin käytöstavatkin. Silti aivan varmasti johtajien väliset henkilökemiat joko hidastavat tai vauhdittavat kehitystä. Pienet tönitään aina syrjään. VALTIONJOHTAJIEN HYVÄT välit eivät geopolitiikassa loputtomiin paina. Näitä omalle kotiyleisölle suunnattuja propagandatöräyksiä ei kannatakaan ottaa kirjaimellisina totuuksina. Voi olla, että ”hyvä pössis” haihtui jo, tai sitten jotain tunnelmista jäi oranssitukan mieleen. Neuvostoliitolla oli koko ajan valmiina suunnitelmat Suomen nujertamiseksi, vaikka Kekkonen ryyppäsi vierailuillaan isäntien mukana raihnaisimpia politbyroon jäseniä pöydän alle. S opivasti kevään golfkauden alkaessa olemme päässeet pohtimaan veljeilydiplomatian merkitystä. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Golfia tai kissanpentuja Pääkirjoitus HYVÄ, JOS TASAVALLAN PRESIDENTILLÄ ON SOSIAALISTA PELISILMÄÄ. Tärkeintä on, että hän pitää parlamentarismin takia eduskunnan informoituna siitä, mitä kaikkia todellisia diilejä poseerauskuvien taakse kätkeytyykään. Yhdysvallatkaan ei epäröi hetkeäkään, jos sen pitää valita oman etunsa ja Suomen intressien väliltä. de_10042025_05.indd 5 de_10042025_05.indd 5 1.4.2025 15.31 1.4.2025 15.31. Ilmeisesti Stubb osaa helpommin pallotella taktisesti omaa tasoaan huonommin, mikäli Suomi-kuvan puolesta uhrautuminen niin vaatii. Luultavasti Trumpin mielestä Suomen pomo kehui MAGA-meininkiä koko seitsentuntisen visiittinsä ajan. VAKAVASTI PUHUEN: kukaan ei tiedä, kuinka lyhyeksi aikaa Stubbin ja Donald Trumpin golfkierroksella Floridassa on vaikutusta Suomen ja Yhdysvaltojen suhteisiin. ON HYVÄ, jos tasavallan presidentillä on sosiaalista pelisilmää ja vähintään kokeneen kesäteatterilaisen lahjat, ainakin imartelulle persojen itsevaltiaiden kanssa minglatessaan. Samalla tavallahan Vladimir Putin kiitteli aikoinaan aina tapaamistensa jälkeen Tarja Halosta Venäjän toimien tukemisesta. Kekkonenkin teki samaa, mutta kuulemma hänen oli pakko päästä voittamaan perässähiihtäjänsä, muuten myrrysmies saattoi muuttua pahantuuliseksi. Lisäksi ne, jotka nyt äänekkäimmin haukkuvat Stubbin ja Trumpin selfieitä suomettumiseksi, eivät muistaakseni 2013 pahastelleet näin paljon, kun presidentin kanslia julkaisi kuvia Venäjän Haloselle lahjoittamasta kissanpennusta
6 Demokraatti JUHLAN AIKA, PAASTO ON OHI! Ramadan, muslimien pyhä kuukausi, päättyi tänä vuonna 29.3. Kuukauden paaston jälkeen oli edessä kolme päivää kestävä juhlinta, jolloin panostetaan muun muassa syömiseen. Kuvassa paaston päättymistä juhlitaan Indonesian Makassarissa. V iik on ku va Le ht ik uv a / M uc ht am ir Za id e de_10042025_06.indd 6 de_10042025_06.indd 6 1.4.2025 15.42 1.4.2025 15.42
JURI AALTONEN X:SSÄ TYÖELÄMÄ V IIK O N LU KU 33 000 kotitaloutta. Työn teon eri muotojen tulisi olla yhden vertaisia. Käytännössä tämä merkitsee arviolta noin 50 000 työntekijän jäämistä vanhuuseläkkeelle seuraavien kymmenen vuoden kuluessa ja noin 20 000 työntekijää uhkaa jääminen työkyvyttömyyseläkkeille. Erilaisille eläkkeille jää vuosina 2024– 2033 ennusteen mukaan esimerkiksi noin 14 000 peruskoulun yläluokkien ja lukion opettajaa, 4 900 luokanopettajaa ja 3 300 erityisopettajaa. TYÖELÄMÄ PÄTKÄT HOKSAUS Oja vai allikko: EU vai viherpiiperrys Kop, kop, täällä työvoimapula Perussuomalaiset on vaikean valinnan edessä. HYVINVOINTIALUEET VÄHENTÄVÄT kovalla kädellä hoitajien määrää. Vaikkapa eläkemaksujen pitäisi aiheuttaa sama kulu työ suhteessa ja yrittäjä työssä. Kevan mukaan seuraavien kymmenen vuoden aikana eläkkeelle siirtyy arviolta kolmannes lähihoitajista (noin 15 600 henkilöä) ja sairaanhoitajista vajaa neljännes eli lähes 11 800 henkilöä. Kuntien 333 000 työntekijästä noin 76 000 henkilöä siirtyy vanhuuseläkkeelle ja noin 23 000 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeille seuraavien kymmenen vuoden kuluessa, Keva ennustaa. Sodankylän kaivossuunnitelma on yksi EU-komission Suomeen esittämistä kuudesta mineraalihankkeesta, joiden luvitusta pitäisi komission mukaan kiirehtiä eurooppalaisen edun nimissä. KIM VÄISÄNEN X:SSÄ On outoa verrata sijoittamista ja sosiaaliturvaa. YEL (kuten muutkin eläkkeet) ei ole säästämiskeino vaan vakuutus ja osa sosiaaliturvaa. Kunta-alalla tilanne on sama. Kannattaako Suomelle kaivossuosituksia ”sanelevaa” EU:ta. Kevan ennusteen mukaan hyvinvointialueiden noin 235 000 työntekijästä jää eläkkeelle keskimäärin joka kolmas työntekijä (32 %) seuraavien kymmenen vuoden aikana. Vaiko puolustaa Suomen itsemääräämisoikeutta ja lähteä puolueen inhoamien viherpiipertäjien kanssa samaan rintamaan vastustamaan Sodankylän Natura-alueelle esitettyä Sakatin kaivonhanketta. 8 Demokraatti /// 07 SNAD 8 // NYT KANNATTAISI EHKÄ PANOSTAA HYVINVOINTIALAN PITOVOIMAAN. Kannattaisi ehkä ennemmin panostaa hyvinvointialan pitovoimaan, sillä työeläkevakuuttaja Kevan mukaan työvoimapula on monella alalla kohta taas realisoitumassa. Jos satut esim. vammau tumaan puolen vuoden työuran jälkeen, maksetaan sinulle loppuelämäsi eläkettä vakuutus summan mukaisesti. Perustoimeentulotuen tiukennuksen takia Kela kehotti viime vuonna vaihtamaan halvempaan asuntoon iStock de_10042025_08.indd 8 de_10042025_08.indd 8 1.4.2025 15.33 1.4.2025 15.33. Kunta-alan työtehtävistä etenkin opetuksesta ja varhaiskasvatuksesta on eläköitymässä joka neljäs työntekijä seuraavan kymmenen vuoden aikana
Hyvä Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu, teet Yhdysvaltojen suojeluksessa Gazassa kansanmurhaa. Yhdysvallat rikkoo demokratiaa ja sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää. Toistaiseksi ei vielä kerrota, kuka OX2:n sähkön ostaa. Ei edes kunnon boikotteja. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari SODANKÄYNTIÄ VUOSI 2025 SODANKÄYNTIÄ VUOSI 1939 Migreenihelvetti Pakkashelvetti Hyvät hirmuhallitsijat, aivan kun teille olisi tullut joulu. Hanke kasvattaa Suomen sähkön kokonaistuotantoa noin kaksi prosenttia. Toki pidätys on tuomittu poliittisena ajojahtina – mutta siihen se jäi. Kiina hekottelee maailmanmenoa ja hämmentää kansainvälistä soppaa vahvistaakseen asemiaan maailmanpolitiikassa. Vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden äänestäjien enemmistöt maksaisivat ennemmin itse valtiolle lisää veroja kuin tehostaisivat alueiden toimintaa. Muutama viikko sitten Turkin presidentti Recep Tayyip Erdo?an pidätytti Istanbulin pormestarin E krem ?mamo?lun, jota pidetään Erdo?anin poliittisena päävastustajana. Kyseessä on Suomen suurin tuulivoimainvestointi ja sen arvo on 700 miljoonaa euroa. Venäjä tuhoaa Ukrainaa. Naisista joka kolmas kertoi, ettei heillä ole lainkaan säästöjä. Miehistä vastaava tilanne on joka neljännellä. TALOUS ENERGIA iStock Tehostamista vai lisää veroja. Tämähän on sinulle kuin polttoainetta, etenkin kun olet vielä uudelleen käynnistämässä oikeusjärjestelmän uudistuksia, siis alasajoa, mikä toissa vuonna aiheutti valtavia mielenosoituksia. de_10042025_08.indd 9 de_10042025_08.indd 9 1.4.2025 15.33 1.4.2025 15.33. SUOMALAISISTA NOIN 40 prosenttia vastustaa ajatusta hyvinvointialueiden verotusoikeudesta ja vain joka neljännes pitää verotusoikeutta hyvänä, Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan teettämä kysely kertoo. Suositusten mukaan ihmisellä pitäisi olla taloudellisena puskurina säästöjä 3–4 kuukauden menoja vastaava summa. Tässäkin tapauksessa muut maat ovat vain paheksuneet toimintaasi. suree Demokraatin väki. Talouden kotivara puuttuu monelta NOIN NELJÄNNEKSELLÄ suomalaisista ei ole lainkaan säästöjä, Danske Bankin kyselytutkimus kertoo. Ilmeisesti olet jo aloittanut Donald Trumpin puheiden mukaista Gazan tyhjentämistä palestiinalaisista, kun rikoit tulitauon ja aloitit uudelleen jo raunioittamasi Gazan pommittamisen. Evan mukaan jakolinjat oikeistoja vasemmistopuolueiden äänestäjien välillä ovat selvät. Uusiutuvan sähkön tuottaja OX2 aloittaa kahden tuulipuiston rakentamisen Eteläja Keski-Pohjanmaalle. Kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestäjien enemmistöt uskovat alueiden toiminnan tehostamiseen, eivätkä ole valmiita maksamaan lisää veroja valtiolle alueiden rahoittamiseksi. Teille pienemmille toimijoille on pelikenttä vapaa tuhota vastustajia – ilman suurempaa kansainvälistä huomiota tai paheksuntaa. VEROTUS Tuulen tuomaa SUUNNITTELUPÖYDÄLLÄ pitkään maanneet tuulivoimainvestoinnit käynnistyvät
Asia jakaa etenkin oppositiopuolueita. 10 Demokraatti PÄTKÄT 10 VIS V 1. Mikä on vanhin edelleen toimiva NHL-joukkue. Kuka oli RKP:n puheenjohtaja ennen Anna-Maja Henrikssonia. Tämä merkitsee noin kolmen miljardin lisäystä puolustushallinnon rahoitukseen. Vancen omaelämäkertakirja. Irtautumisessa on kuuden kuukauden siirtymäaika. 10. Ketkä olivat Suomen kolme ensimmäistä presidenttiä. 8. Svi nhu fvu d MAAILMAN TILA • Jalkaväkimiinan paluu Suomi käänsi miinakantansa S uomi jatkaa panostamista puolustukseensa. Viime viikolla ilmoitettiin, että Suomi irtaantuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Viime viikolla Yle kertoi, että lähes puolet kansanedustajista kannattaa sopimuksesta irtautumista. Suomi liittyi Ottawan sopimukseen vuonna 2012. Stå hlb erg , Lau ri Kris tia n Rel and er, P. Mikä joukkue voitti tänä vuonna SM-liigan runkosarjan. 2. Ottawan sopimuksen päätarkoitus on vähentää jalkaväki miinojen aiheuttamia siviilivahinkoja. Minkä niminen on Yhdysvaltain varapresidentin J.D. Minkä ikäinen on Volodymyr Zelenskyi. Mikä oli vuoden 2022 aluevaalien äänestysprosentti. E. 6. VIIKON MEEMI AFP / Kemal Aslan Erdo?anin suosikkimauste: PIPPURISUMU de_10042025_10.indd 10 de_10042025_10.indd 10 2.4.2025 10.21 2.4.2025 10.21. J. 5. Samalla kerrottiin, että Suomi aikoo kasvattaa puolustusmenonsa vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansan tuotteesta vuoteen 2029 mennessä. 4. Oik eat vas tau kse t: 1) Hill bill y Ele gy 2) 8 859 3) Kre ika lla , 11 4) Rau man Luk ko 5) Car l Hag lun d 6) Jas mi Joe nsu u 7) 47 vuo tta 8) Mon tre al Can adi ens 9) 47,5 10 ) K. Liikkuu nopeasti, mutta kuka. Sen on ratifioinut yhteensä 165 valtiota. 9. Ukrainan sota on osoittanut, että jalkaväkimiinat ovat edelleen kustannustehokas ase. Hallitus yrittää saada Ottawan sopimuksesta irtautumisen eduskunnan käsittelyyn vielä ennen kesää. 3. Millä EU-maalla on eniten sukellusveneitä. Rahaa käytetään etenkin maavoimien kehittämiseen. Puola ja Baltian maat ilmoittivat tämän vuoden maaliskuussa, että ne irtautuvat sopimuksesta. Kuinka monta kunnanvaltuutettua Suomessa oli tällä kaudella. 7. Asiaa koskevassa tiedotustilaisuudessa poliitikot eivät kertoneet, kuinka tämä kaikki rahoitetaan
Meno olisi oikeudenmukaisempi, jos eläinten perusoikeudet tunnustettaisiin ihmisoikeuksien rinnalle. de_10042025_11.indd 11 de_10042025_11.indd 11 1.4.2025 15.21 1.4.2025 15.21. Mitkä ovat eläinsuojelussa Suomen kolme suurinta epäkohtaa. Lisäksi se jättää täysin huomiotta kärsimyksen, jota aiheutamme eläimille. 11 Demokraatti Teksti Nora Vilva Kuva Birgitta Wahlberg ja iStock jelu on säädetty tavallisen lain tasolla, joka on alemmalla tasolla kuin perustuslaki, emmekä siten pääse oikeudellisesti kiinni ongelmiin. Tämä johtaa vinoutuneeseen nykytilanteeseen, jossa eläimiä suojellaan lukuisin eri säädöksin, mutta samalla aiheutamme eläimille, ainakin määrällisesti, enemmän kärsimystä kuin koskaan aikaisemmin, tuhoten samalla yhteistä elinpiiriämme. Mikä on Suomen Eläinoikeusjuristit ry. Koko eläinkunta. Eläinten perusoikeuksien tunnustaminen ihmisoikeuksien rinnalle vaikuttaisi meidän kaikkien elämään myönteisesti, myös tulevien sukupolvien. Nykylainsäädännön nojalla ei ole tahoa, joka voisi viedä eläimen puolesta asioita oikeudellisesti eteenpäin. Yhdistys edistää myös eläinoikeustieteen, joka siis tutkii oikeudellisia kysymyksiä eläimen näkökulmasta, kasvua. Suomen teurastamoissa teurastettiin vuonna 2023 yhteensä yli 84 miljoonaa eläintä, jotka olivat eläneet koko lyhyen elämänsä tuotantotiloilla. Mikä meno, eläinoikeusjuristi Birgitta Wahlberg. Meidän on pohdittava ja säädettävä eläinten käyttöä ja suhdettamme muihin tunteviin olentoihin kokonaisvaltaisemmin ja kauaskatsoisemmin. Ehdotus eläinten perusoikeuksista, joka on nyt perustuslakivaliokunnassa odottamassa julkista kuulemistilaisuutta, on esimerkki konkreettisesta aloitteesta, jota yhdistys ajaa. Kolmantena: nykylainsäädäntö rakentuu ihmisnäkökulmasta. Ihmisten perusoikeudet on säädetty perustuslain tasolla, kun taas eläinten suoAIHEUTAMME ELÄIMILLE ENEMMÄN KÄRSIMYSTÄ KUIN KOSKAAN AIKAISEMMIN. Eläinten perusoikeuksien tunnustaminen ei poissulje tai vähennä hyvinvointivaatimusten tarkentamisen tarvetta. Eläinten nykykäyttö heikentää kansanterveyttä, vahingoittaa yhteistä luontoamme ja kuluttaa elinvarojamme. Yhdistys työskentelee sen eteen, että eläimillä olisi vahvempi ja oikeudenmukaisempi oikeudellinen asema yhteiskunnassamme. Siksi pelkästään hyvinvointivaatimuksien kiristäminen ei riitä. Eläimillä ei ole tunnustettuja perusoikeuksia. Koko sen kirjo ja rikkaus, se jokaisen eläinyksilön oma, ainutlaatuinen olemus ja elämä. Epätasa-arvoinen, ihmisillä on bileet, joissa eläimet ja luonto pääasiassa maksavat laskun. Miksi eläinten perusoikeuksien kirjaaminen perustuslakiin olisi tärkeää. Toisena: eläimet eivät ole asianosaiskelpoisia. Esimerkiksi, koiralle lemmikkinä ja koiralle koe-eläimenä on säädetty erilainen suojelutaso riippuen siitä, miten ihminen haluaa eläimiä käyttää. Mikä on voimaeläimesi ja miksi. Miljoonien tuntevien yksilöiden alistaminen ja systemaattinen tappaminen ei ole välttämätöntä ruoantuotantomme kannalta. Eläinkin tarvitsee perusoikeudet Myös ihminen voittaa eläinten olojen parantuessa. Voisiko tuotantotilojen eläinten hyvinvointivaatimuksia vain kiristää lailla
Ilmeisesti moni ajattelee samoin myös kuntavaaleista, sillä niissä äänestysprosentti on ollut jo pitkään laskussa. Mutta kyllä aluevaltuutetuilla edelleen on valtaa vaikkapa leikkauksien kohdentamisessa tai miten ja missä palveluita järjestetään – tai ei enää järjestetä. Y li puolet suomalaisista, 58 prosenttia, ajattelee, että aluevaalit ovat näennäisvaalit (Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus). Vaikeassa taloustilanteessa niidenkin rahoittaminen on jo haastavaa. Toki aihe on ehdokkaille vaaliteltoilla helpompi kuin esimerkiksi hallituksen sotetai koulutussäästöjen puolustelu. Haaveeksi on jäänyt muun muassa ennaltaehkäisevän hoidon kehittäminen, mikä oli sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena. Hyvinvointialueilla on tässä tilanteessa pelivaraa vähän, kun ne vastaavat myös lakisääteisistä tehtävistä. Perinteisesti valta on siellä missä rahat ovat. Siitä hallituspuolueiden kannatus on pudonnut noin 10 prosenttiyksikköä. VAALIASETELMAT OVAT nyt kutkuttavat. Sen miettiminen on yhtä tärkeää kuin hyvän, eli rahan, jakaminen. ÄÄNESTYSAKTIIVISUUS todennäköisesti ratkaisee jälleen vaalien voittajan, sillä kokoomuksella on uskollinen ja aktiivinen kannattajakunta. Kokoomus on voittanut neljät edelliset kuntavaalit. Oman kunnan ”lähipäättäjät” edelleen pitkälti linjaavat, miten esimerkiksi koulutus, terveyspalvelut tai vanhustenhoito käytännössä järjestetään. Mielenkiintoista on nähdä, nouseeko se, kun nyt aluevaaleissa äänestäminen hoituu samalla äänestyskäynnillä kuntavaalien kanssa. Kuntaja aluevaaleissa äänestäjien hiipuva kiinnostus onkin nurinkurista, sillä niissä voi edelleen oikeasti vaikuttaa omaa arkea koskevien asioiden järjestämiseen. Näkemys näennäisvaaleista – ja näennäisdemokratiasta – on siltä osin ymmärrettävä, kun valtio suurelta osin päättää hyvinvointialueiden rahoituksesta – mikä on tällä kaudella ollut lähinnä alueiden toimintojen rahoituksen kiristämistä. Kokoomuksen epätoivosta kertoo se, että puolue yrittää nostaa turvallisuuden vaaliteemaksi maata kiertävällä Rauhassa ja valppaana -kiertueella, vaikka turvallisuusasioista päätetään lähinnä eduskunnassa ja EU:ssa. Se voitti myös vuoden 2022 aluevaalit. Orpon hallituksen puolueiden yhteiskannatus oli vuoden 2023 eduskuntavaaleissa 49,4 prosenttia. Kokoomuksen riippana on valtakunnan politiikka ja poikkeuksellisen epäsuosittu oikeistohallitus. Nyt SDP kuitenkin menee vaaleihin selvänä gallupykkösenä. Enemmän kuin näennäisdemokratiaa LÄHIVAALEISTA ON JÄLLEEN KERRAN TULOSSA OPPOSITIO VASTAAN HALLITUS -VAALIT. Lähivaalit ovat parasta lähidemokratiaa – vaikka rahaa ei olisikaan. Aluevaalien äänestysprosentti oli 47,5. Samoin alueellisten tarpeiden tai paikallisen osaamisen huomioiminen on vaikeutunut. 12 Demokraatti Laita musta kuvapalkki kohdalleen vasempaan marginaaliin kun nostat pohjan kirjastosta! (yläosa leikkausvaraan) Otsikko ohut 40 > KESKITÄ! Ingressi pieni > KESKITÄ! ANF 5 Leipis Uuden kappaleen alkuun Leipis 1 kpl CAPS Poiminta viivoilla, mahdollisimman vähän tavutuksia Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Vuoden 2022 kuntavaalien äänestysprosentti oli 55,1, Se on matalin vuoden 1945 kunnallisvaalien jälkeen. Lähivaaleista on jälleen kerran tulossa oppositio vastaan hallitus -vaalit. analyysi de_10042025_12.indd 12 de_10042025_12.indd 12 2.4.2025 9.01 2.4.2025 9.01
euroa de_10042025_13.indd 13 de_10042025_13.indd 13 2.4.2025 10.23 2.4.2025 10.23. Suurin muutos oli toimeentulotuen menoissa. e Opintoetuudet 832 milj. e Lapsiperheiden etuudet 1 830 milj. Miestyöttömyys Suomessa miesten työttömyysaste oli tammikuussa EU:n korkein. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. e Yleinen asumistuki 1 677 milj. e Perustoimeentulotuki 825 milj. e Kuntoutus 775 milj. e Maksetut etuudet yhteensä 17 268 milj. e Vammaisetuudet 663 milj. e Eläkeetuudet 2 677 milj. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Kuntalaistutkimus Lähde: Tilastokeskus Arvostamme suomalaista työtä. Kelan etuusmenot 2024, miljoonaa euroa D EM O G RA A FI Ihmiset tarvitsevat lisää tukea Kelan etuuskulut kasvoivat 710 miljoonalla eurolla eli 4,3 prosentilla vuonna 2024. Sairausvakuutus korvaukset (pois lukien lääkkeet) 3 250 milj. e Lääkkeet 1 898 milj. Lastenhoidon tukien etuusmenot pienenivät 36 miljoonalla eurolla eli 12,6 % edellisvuodesta. Eniten pienenivät lakisääteisen kotihoidon tuen menot. 13 Demokraatti Lukiosuosio Kunnissa ollaan ennätyksellisen tyytyväisiä lukiokoulutukseen. e Muut 244 milj. e Eläkkeensaajan asumistuki 685 milj. e Työttömyysetuudet 1 912 milj. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ke la Kelan perustoimeen tulotuen menot kasvoivat vuonna 2024 14,8 % edellisvuodesta
14 Demokraatti MISSÄ KAIKKI OVAT. ILMIÖ Työväenluokka on kuollut, eläköön keskiluokka! Teksti Heikki Sihto / Kuvitus Arja Jokiaho de_10042025_14 kopio.indd 14 de_10042025_14 kopio.indd 14 2.4.2025 9.50 2.4.2025 9.50
Jouhkin mielestä vuoden 2010 SDP ja ay-liike olivat unohtaneet koulutetun ja hyvin toimeentulevan keskiluokan. Miten esimerkiksi ke vyt yrittäjät tai pätkätyöläiset näkevät asemansa työelämässä, Reinikainen pohtii. JOHANNA VUORELMA pohtii, mitä voisivat olla tämän päivän todellisia työväenluokkaisia näkemyksiä, kun yhteiskunnassa korostuu yksilökeskeisyys ja TULON SIIRTOIHIN SUHTAUTUMINEN ON KYSYMYS, JOHON VASEMMISTO EI OLE OSANNUT VASTATA. Hannu Jouhki, onko SDP, tai laajemmin koko työväenliike, muuttunut siihen suuntaan kuin kirjassasi 15 vuotta sitten toivoit. Nyt A-klinikkasäätiön toimitusjohtajana toimiva, aiemmin muun muassa SAK:n kasvuja vaikuttaminen osaston johtajana työskennellyt Jouhki kritisoi kirjassaan SDP:n ja työväenliikkeen tilaa. Nousu nykyajan työväenliikkeeksi edellytti Jouhkin mielestä omilla tuloillaan elävän keskiluokan nostamista yhdeksi kohderyhmäksi. Nämä ihmiset ovat osa työväenluokkaa, joka pitää talouden pyörät pyörimässä ja yhteiskunnan kasassa, Hannu Jouhki sanoo. Keskiluokkaisuus koetaan mielekkääksi ja turvalliseksi tässä ajassa. Hän on paperimies kolmannessa polvessa ja UPM:n Valkeakosken Tervasaaren paperitehtaan pääluottamushenkilö. Jo varhaisessa iässä sosiaalistuttiin tiettyihin identiteetteihin kuten ammattiyhdistysliikkeeseen. Myös työväenluokkaan kuulunut yhteenkuuluvuus on Reinikaisen mielestä häviämässä. – Perinteisten teollisuustyöpaikkojen määrä on vähentynyt ja työelämän nopeasti edennyt murros koskee monia muitakin aloja. – Valitettavasti tänään, vuonna 2025, painitaan edelleen samojen ongelmien kanssa. Puolueessa ei ole nähty, kuinka proletarisointi on edennyt niin asiantuntijakuin johtamistyössäkin. Työväenluokan kuvasto kuuluukin osin kylmän sodan ajan polarisoituneeseen maailmaan, jossa ihmisten piti valita mille puolelle kuului. HANNU JOUHKI kirjoitti 15 vuotta sitten kirjan Demari ajaa Bemarilla: punakoneen viritysopas. Politiikantutkija Johanna Vuorelma sanoo suomalaisista palkansaajista valtaosan nykyään pitävän itseään keskiluokkaisena, ei työläisenä. de_10042025_14 kopio.indd 16 de_10042025_14 kopio.indd 16 2.4.2025 9.50 2.4.2025 9.50. Kaikki oli selkeää, niin jakolinjat, identiteetit ja se, missä osuuskaupassa sai tai ei saanut käydä. Samalla yksilökeskeisyys lisääntyy. 16 Demokraatti D-ILMIÖ P erinteinen duunari. Vuorelma pitää huolestuttavana kehitystä, jossa niin puolueiden, ammattiyhdistysten kuin myös muiden toimijoiden jäsenmäärät laskevat. Työväenluokka oli samaistumisen kohteena merkittävä vielä 1990-luvulla, mutta sen jälkeen keskiluokkaistuminen on edennyt nopeasti. Vuorelma pitää pohjoismaisena erikoispiirteenä, että myös eliittiin kuuluvat ajattelevat olevansa keskiluokkaa. – Hyväosaisena asiantuntijana itseään pitävälle väitelleelle tohtorille voi tulla yllätyksenä, että 12 vuoden tutkijanuran jälkeen palkka voi olla huonompi kuin putkiasentajalla, Helsingin yliopistossa tutkijana työskentelevä Johanna Vuorelma kertoo. Työväenluokan perinteiset tunnusmerkit kuten ammatti tai koulutus eivät enää välttämättä kerro yhteiskunnallisesta asemasta tai tulotasosta. Monissa tutkimuksissa, muun muassa Yhdysvalloissa, on todettu, että ihmisten sosiaalinen ja poliittinen luottamus heikkenevät yhdistystoiminnan hiipuessa. Arto Reinikaista voisi pitää sellaisena. Reinikaisen mielestä työväenluokkaan liittyvät määrittelyt ovat jo historiaa. Palkka tai työtehtävä ei enää kerro yhteiskunnallisesta asemasta. Nyt yhteiskunnallinen, nuoria kiinnostava keskustelu käydään somessa, missä erilaisia areenoita on loputtomasti. Nykyään ammatti tai sosiaalinen tausta eivät enää samalla tavalla kuvaa poliittisia jakolinjoja. – Työväenluokka kuulostaa aika menneeltä ajalta. Eipä mediassakaan enää tätä sanaa käytetä. – Monella ehkä menee niin hyvin, että perinteistä työväenluokkaisuutta ei enää koeta tarpeelliseksi – kunnes ongelmat osuvat omalle kohdalle. – Työväenliike oli pitkään tärkeä väylä ihmisen identiteetin rakentumisessa. Tai kun moni erikoisosaaja kokee työn statuksen hävinneen loputtomien yhteistoimintaneuvottelujen myötä. MIKÄ TAI kuka on enää työväenluokkaa, kun moni niin sanottu duunari tienaa enemmän kuin yliopistotutkija. Siellä sosiaalisen ja poliittisen luottamuksen rakentaminen on vaikeaa. – Tuolloin puoluekanta siirtyi usein vanhemmilta lapsille. Vuorelma uskoo, että etenkin nuorempien ikäluokkien voi olla vaikea ymmärtää, mikä työväenluokka on – tai on ollut. Hän näki, että SDP oli suurelta osin leimautunut edunsaajien puolueeksi. Nyt olemme kaikki ennemmin keskiluokkaa, se kuulostaa jotenkin hienommalta, Arto Reinikainen pohtii
17 Demokraatti etenkin oikeiston vaalima oman uurastuksen merkitys. ARTO REINIKAINEN kokee, että perinteiset työväenpuolueet ovat osin epäonnistuneet työelämän murrokseen vastaamisessa. – Tämä on mielestäni se olennainen kysymys, johon vasemmisto ei oikein ole osannut tarjota vastausta. de_10042025_14 kopio.indd 17 de_10042025_14 kopio.indd 17 2.4.2025 9.50 2.4.2025 9.50. Etenkin, kun taantumassa tai muuten vaikeina aikoina näkemykset muiden kustannuksella elämisestä vahvistuvat. Vaikka poliittinen jako oikeistoon ja vasemmistoon on hämärtynyt, suhtautuminen tulonsiirtoihin jakaa edelleen puolueita. Hän pohtii, mikä suhde duunariammatissa olevalla – jolle työn eetos on olennainen – on tulonsiirtoihin. Johanna Vuorelmakaan ei puhuisi vasemmiston kriisistä – päinvastoin. Suhtaudutaanko niihin solidaarisuudella, osana yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Varovaisuus voi olla myös ongelma, jos ei uskalleta haastaa talouspolitiikan isoja linjoja ja tarjota omaa uskottavaa vaihtoehtoa. NUOREMPIEN IKÄLUOKKIEN VOI OLLA VAIKEA YMMÄRTÄÄ, MIKÄ TYÖVÄENLUOKKA ON – TAI ON OLLUT. Demarit on nyt ykkönen kannatusmittauksissa ja historiallisen oikeistolainen hallitus on poikkeuksellisen epäsuosittu. Vuorelma ei näe, että Suomessa vasemmiston äänestämisestä olisi tulossa marginaalinen ilmiö. Hän sanoo etenkin kokoomuksen ”ketterästi” hyödyntäneen tilannetta. – Vasemmalla taas on aika vähän yritetty ammentaa työväenluokkaisuudesta. – Oikeisto, etenkin perussuomalaiset, on osannut rakentaa vastakkainasettelua meille tutun stereotypian ja nykyisen todellisuuden välille, Vuorelma sanoo. – Työväenliikkeen identiteetin hiipuminen ei ole näkynyt vasemmiston vaalimenestyksessä. Vuorelma itse uskoo, että hyvinvointivaltion idea pysyy vahvana, vaikka perinteinen tulonsiirtoyhteiskunta ei enää puhuttelisi suuria joukkoja. Vuorelma näkeekin tulonsiirrot edelleen olennaisena osana vasemmistolaista talouspolitiikkaa. Etenkin poliittisessa retoriikassa helposti unohdetaan, että monen kohdalla hyvinvointiyhteiskunta on merkittävästi auttanut etenemisessä. Vai pidetäänkö niitä oikeiston näkemyksen mukaisesti valtion kustannuksella elämisenä. Samalla moni elämässä pitkälle edennyt vetoaa omiin vaatimattomiin lähtökohtiinsa ja kovan työn eetokseen. Vuorelman mielestä oikeisto on osannut hyödyntää yhteiskunnallista muutosta ja onnistunut houkuttelemaan aiemmin työväenluokkaan identifioituneita ihmisiä kannattajikseen. Ehkä siellä pelätään, että tämä karkottaisi osan äänestäjistä. ENEMMISTÖ SUOMALAISISTA on jo pitkään ollut poliittisesti oikealle kallellaan, mutta ero ei ole merkittävä. Oikeisto puolestaan haluaa heikentää niitä ja korostaa ihmisen omaa vastuuta. Hän painottaa, että puoluekentän oikealla laidalla ei kuitenkaan hyödynnetä työväenluokkaista perinteistä kuvastoa. – Edelleen elää ajatus, että lattea lipittävä kalliolainen ei ymmärrä mitään työväen asioista
Hän sanoo perinteisen vasemmiston keskittyneen ehkä liikaa huono-osaisten asioihin. 18 Demokraatti D-ILMIÖ – Kokoomus on tullut samoille apajille työväenpuolueena ja tarjosi aikanaan muun muassa työväen presidenttiä. Näkkäläjärvi myöntää, että palkkatyössä olevan näkökulmasta osa SDP:n ajamista asioista voi antaa vaikutelman edunsaajapuolueesta. – Esimerkiksi perussuomalaisia äänestävälle ratkaiseva tekijä voi olla maahanmuutto. SDP on noussut pitkästä aikaa työtekijäväestössä suosituimmaksi puolueeksi ohi perussuomalaisten. Onko tässä sitten taas mukana itsekeskeisyyttä, jos on valmis hyväksymään puolueen ajamat heikennykset niin pitkään kun ne eivät koske itseä. Hän uskoo tällaisen näkemyksen osin syntyneen työelämän nopeasti edenneestä rakennemuutoksesta, joka on hävittänyt työpaikkoja etenkin teollisuudesta. – Itse näen, että työväenliikkeelle on kysyntää enemmän kuin moneen vuoteen. Näkkäläjärvi myöntää, että perinteisissä palkansaaja-ammateissa on tapahtunut eräänlainen keskiluokkaistuminen. – Hyvin ymmärrän muutoksen aiheuttaman kipuilun. Puolustamme voimakVASEMMISTON ÄÄNESTÄMISESTÄ EI OLE TULOSSA MARGINAALISTA ILMIÖTÄ. Tämä painotus näkyy myös kuntaja aluevaaleissa. Hän sanoo nykyisen hallituksen monin tavoin heikentäneen työntekijöiden asemaa ja ammattiyhdistysliikkeen toimintamahdollisuuksia. Näkkäläjärvi ei myöskään jaa näkemystä, että SDP ei enää tavoittaisi tavallisia palkansaajia tai ei ymmärtäisi näille tärkeitä arjen kysymyksiä. Hallituksen toimet näkyvät myös SDP:n kannattajakunnassa. – Mielestäni tämä on yksi hienoimpia työväenliikkeen, mukaan lukien SDP, saavutuksia. Tarvitsemme vahvoja poliittisia toimijoita ja työväenliikettä, jotta voimme puolustaa työntekijöiden oikeuksia ja vastustaa hallituksen tekemiä heikennyksiä. Hänen mielestään tämä hallituskausi on tarjonnut tavalliselle kansalaiselle aika vähän hyvää. – KYLLÄ TYÖVÄENLUOKKA ja etenkin työväenidentiteetti on edelleen voimissaan, SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi sanoo. Aika hienosti puolue on onnistunut tavoitteidensa markkinoinnissa. Siinä moni kysyy, kukas meitä nyt puolustaa. de_10042025_14 kopio.indd 18 de_10042025_14 kopio.indd 18 2.4.2025 9.50 2.4.2025 9.50. Hän kuitenkin muistuttaa, että kokoomuksen ja perussuomalaisten työväenhenkistä vaalipuhetta kuunnellessa pitää muistaa isompi kokonaisuus. Mutta viime vuosina on tullut myös takapakkia. – Jatkossakin SDP on sellaisten puolella, jotka elättävät itsensä omalla työllään. Ne eivät osanneet iskeä samalla lailla ja vastata siihen mitä kokoomus yhteistyössä EK:n kanssa on tuonut vähän väkivalloin työmarkkinakentälle. Tavallaan meidät on unohdettu, kun vaalilupaukset eivät kohdistu omalla palkalla pärjääviin, Reinikainen pohtii. Ja se on Näkkäläjärven mukaan ollut myös työväenliikkeen tavoite. Monessa länsimaassa luokkayhteiskunta on vahvistunut, kun varallisuus keskittyy ja varallisuuserot kasvavat, Näkkäläjärvi muistuttaa. Hän muistuttaa, että puolueella on laaja kannattajakunta opiskelijoista ja eläkeläisistä palkansaajiin. Maahanmuuttokriittisyyden kokonaishinta voi selvitä vasta myöhemmin. Hän ei näe, että työväenliike olisi työntekijöiden puolustajana tehnyt itsensä turhaksi – päinvastoin. SDP ja vasemmistoliitto jäivät vähän jalkoihin. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän toimi Palvelualojen ammattiliiton Pohjois-Suomen aluepäällikkönä, missä duunariarki tuli tutuksi. – Toki kaikki työssäkäyvätkään eivät pärjää omillaan, mutta jos ajattelee vaikka tätä omaa alaani, niin emme me tarvitse yhteiskunnan tukea. Tässä tilanteessa osa on siirtynyt laitaoikeiston kannattajaksi. Tätä SDP on tällä vaalikaudella ajanut. – Työväenliike on mahdollistanut sosiaalisen nousun myös ammateissa, joissa ei vaadita korkeaa koulutusta
JOUHKI MAALAA synkkää kuvaa nykypäivän työelämästä, jossa suurin osa työntekijöistä, alustatalouden läheteistä aina hyväpalkkaisiin erikoisosaajiin, on markkinaliberalismin armoilla. – Loputtomissa muutosneuvotteluissa ihmiset ovat viimeistään huomanneet, että asiantuntijatai päällikköasemaan joskus liittyneellä statuksella ei ole tässä päivässä enää mitään arvoa. – Jos halutaan olla oikea työväenlii ke, niin pitäisi puhutella työssäkäyvien isoa ryhmää. – Säällinen ja toivorikas yhteiskunta rakentuu yksilöistä, jotka luottavat omiin mahdollisuuksiinsa ja toisiinsa. Kollektiiviset edunvalvontajärjestelmät eivät Jouhkin mukaan kuitenkaan vetoa ihmisiin, vaikka kilpailuyhteiskunta on ottamassa meistä niskalenkkiä. Jouhki uskookin, että työväenliikkeen, ja etenkin SDP:n, agendasta löytyy paljon yhtymäkohtia myös keskiluokalle tärkeisiin asioihin. de_10042025_14 kopio.indd 19 de_10042025_14 kopio.indd 19 2.4.2025 9.50 2.4.2025 9.50. On uskallettava määritellä, mitkä ovat yksilön vapauden ja vastuun rajat ja keskustella myös ihmisen velvollisuuksista yhteisönsä jäsenenä. Tästä huolimatta useimmilla aloilla työntekijöiden järjestäytymisaste koko ajan heikkenee. 19 Demokraatti kaasti julkisia palveluita, hoitoon pääsyä ja oppimista. – Kyllä moni markkinatalouden kannattaja kannattaa vaikkapa myös perintöveroa. Jos nämä palvelut toimivat, yhä useammalla on mahdollisuus elää hyvää elämää ja tehdä sosiaalista nousua. Jos vaikka asiantuntijaja toimistotyössä oleva porukka turhautuu siihen, että omat vanhemmat eivät saa terveydenhoitopalveluja, aika monikin voisi siinä tilanteessa ajatella äänestävänsä SDP:tä. Hieman samanlainen kehitys on tapahtunut Britanniassakin, jossa Keir Starmerin johtamasta työväenpuolueesta on tullut keskiluokalle kelpaava vasemmistopuolue. Hän toteaakin SDP:n osin jääneen oman ”köyhyyspropagandansa” vangiksi. Voisi ajatella, että tämä herättelisi työväenidentiteettiä ja halua vaalia omia etuja. HANNU JOUHKI pitää tärkeänä, että SDP nostaa esille tuensaajien ja heikoimmassa asemassa olevien asioita. Vaikka ihminen joutuisi välillä elämään yhteiskunnan tuilla, ei hän halua identifioitua uhriksi, vaan ennemmin sellaiseksi, joka saa hommansa hoidettua ja ehkä vielä autettua muita. Työväenliikkeen on tehtävä politiikkaa, joka tukee samanaikaisesti yksilön kehittymistä ja yhteistä merkitystä. Tämä ei hänen mielestään kuitenkaan riittävästi puhuttele työssäkäyvää keskiluokkaa. – Kyllä kokoomuksen äänestäjissä on edelleen monia, jotka ymmärtävät vasemmistolaisen yhteisvastuun idean, mutta he eivät ole kokeneet, että SDP puhuttelisi heitä. Jouhki sanoo työelämän myllerryksen muuttaneen koulutetumpienkin työntekijöiden asenteita myönteisemmiksi työväenliikkeelle. Hän sanoo työelämän muuttuneen nopeammin huonompaan suuntaan kuin hän osasi kirjassaan arvioida 15 vuotta sitten. Jouhki sanoo ”raadollisen kapitalismin” johtaneen siihen, että moni kokee työelämän epäreiluksi ja epätoivoiseksi. Hän uskoo, että jos SDP olisi aikanaan vahvistanut kannattajakuntaansa keskustaoikeiston suuntaan, olisi moni nyt kokoomuksen äänestäjäksi lipunut ennemmin äänestänyt ”suhteellisen vastuullista” politiikkaa tekevää SDP:tä. Moni kokee, että kaikki pitää hoitaa itse ja työelämässä jokainen on oman onnensa varassa. Jouhki varoittaa turhien ideologisten ristiriitojen rakentamisesta esimerkiksi varallisuudessa tai talouspolitiikassa. – Kyllä kaikkia kiinnostaa miten sosiaaliturva tai peruspalvelut hoidetaan
20 Demokraatti PENTTI ARAJÄRVI Rakkaudesta kotikaupunkiin ja ihmisiin Professori, kaupunginvaltuutettu Helsinki Kaiken voi tehdä reilummin. Päätöksien tekoon tarvitaan erilaisia ihmisiä, jotta meidän kaikkien ääni tulee kuulluksi. 832 Maksaja ehdokas itse M ak sa ja na De m ar in ai se t Sillä on merkitystä, ketkä asioista päättävät. Helena Marttila Demarinaisten puheenjohtaja SDP:n kansanedustaja Lue lisää Demarinaiset.fi Muista äänestää kuntaja aluevaaleissa 13.4.2025! Alueja kuntavaalit 13.4.2025 de_10042025_20.indd 20 de_10042025_20.indd 20 31.3.2025 17.01 31.3.2025 17.01
Kysyimme F-Securen kyberuhkatiedustelupäällikkö Laura Kankaalalta ja tietoturva-asiantuntija Benjamin Särkältä, kuinka tarkkoja poliitikkojen tai muiden yhteiskunnallisten vaikuttajien pitäisi olla siitä, millaisia pikaviestisovelluksia he käyttävät. – Se ei ehkä ole hirveän ongelmallista, että poliitikot käyttävät päivittäiseen mitä kuuluu -viestintään tai kahvipaikan sopimiseen jotain turvattomampaakin pikaviestintä. Tässä jutussa viestisovelluksista tarkastellaan erityisesti Whatsappia, Telegramia ja Signalia. Tavallisten kaveriryhmien lisäksi eri pikaviestisovelluksiin tarttuvat virallisemmat poppoot, kuten kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustoryhmät, kunnanhallitukset tai näin vaalien alla esimerkiksi alueen tai kunnan ehdokkaiden yhteiset kampanjaryhmät. – Tässä on monia ulottuvuuksia ja lähtökohtaisesti tietosuojaa avittaa se, että on edes pysähdytty miettimään sitä, mikä luokitus tällä tiedolla – vaikka sitten puolueen sisäisellä tiedolla – pitäisi olla. Laura Kankaala toteaa, että riski tai uhka ei välttämättä ole se, että joku toinen tavallinen kansalainen pääsee tietoon käsiksi, vaan että päätyykö se esimerkiksi jonkin ulkomaalaisen yrityksen haltuun. – Kun viestit eivät ole päästä päähän salattuja, se tarkoittaa, että Telegram – tai esimerkiksi viranomainen, joka haluaa tehdä yhteistyötä Telegramin kanssa – pystyy mahdollisesti pääsemään viesteihin käsiksi. ALOITETAAN TELEGRAMISTA. Olennaista viestiliikenteen turvallisuuden kannalta on viestien päästä päähän salaus (end to end encyption), mikä tarkoittaa, ettei viestien sisältöön pääse käsiksi kukaan muu kuin viestin lähettäjä ja vastaanottaja. TeVIESTI VIISAASTI de_10042025_22.indd 22 de_10042025_22.indd 22 2.4.2025 9.05 2.4.2025 9.05. Telegram on ollut otsikoissa muun muassa sen Venäjä-kytkösten vuoksi. Kaikki tieto ei ole samanarvoista, Särkkä kiteyttää. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva iStock K un jokin porukka miettii konsteja pitää kätevästi yhteyttä keskenään, tulee usein ensimmäisenä mieleen whatsapp-ryhmän perustaminen. Laura Kankaala huomauttaa, että oletus siitä, että kyseessä olisi vahvasti salattu chat-palvelu, ei pidä täysin paikkaansa. Kummatkin korostavat, että paljon riippuu siitä, millaista tietoa viestiryhmissä käsitellään. Heti, kun siellä käsitellään jotakin oikeasti kriittistä, siihen pitäisi vähintäänkin suhtautua vakavasti ellei jopa varauksella, hän sanoo. Mutta jos haluat salata viestit niin, etteivät viestit ole Telegramin luettavissa, tämä salaus ei ole oletusarvoisesti päällä. – Viestit on toki salattu niin, että jos joku (ulkopuolinen) kuuntelee tietoliikennettä, he eivät näe, mitä viestittelet. – Näissä on hyvin perustavanlaatuisia eroja siinä, miten ne salaavat tietoja ja mitä tietoja ne mahdollisesti keräävät, mitkä voivat olla suoraan tai epäsuorasti mielenkiintoisia erilaisille tahoille, Kankaala sanoo. Viesti sovelluksissa on eroja. 22 Demokraatti TIETOTURVA Etenkin politiikassa toimivien kannattaa pysähtyä miettimään, mitä viestii ja missä. Telegrammissa salaus on osattava itse laittaa erikseen päälle, eikä asetusta saa lainkaan ryhmäkeskusteluihin
Se tuntuu helpolta ja tutulta. Kankaala kuitenkin rohkaisee siirtämään vaikkapa ehdokkaiden tai valtuustoryhmien ryhmäkeskustelut Signaliin. 23 Demokraatti KUNTIEN JA HYVIN VOINTIALUEIDEN ON SYYTÄ MIETTIÄ TIETOTURVA KYSYMYKSIÄ. Särkkä muistuttaa, että Signal on jo oletusasetuksiltaan varsin turvallinen, mutta se on mahdollista saada vielä turvallisemmaksi asetuksia muokkaamalla. – Uskon, että on varmasti enemmän sääntö kuin poikkeus, että valtuustoryhmillä ja varmasti ehdokasporukoilla on whatsapp-ryhmät, joissa viestintä tapahtuu. – Se on toiminnallisuudeltaan tismalleen kuin Whatsapp. Hän muistuttaa, että valtuustossa käsiteltävät asiat ovat julkisia. Silloin ei-julkinen pohjatyö ennen valtuuston kokousta on hänen mielestään arkista viestintää. WHATSAPPISSA VIESTIT ovat päästä päähän salattuja, joten viestien sisältö on lähtökohtaisesti turvassa. SDP:N KUNTA-, alueja järjestöasioiden sihteeri Kimi Uosukainen kertoo, ettei SDP:llä ole erikseen ohjeita siitä, mitä viestisovelluksia kuntien ja alueiden ehdokasporukoiden, aktiivien ja valtuustoryhmien kannattaa käyttää. Särkkä huomauttaa, että ulkopuoliselle taholle kiinnostavaa ei ole pelkästään se, mistä keskustellaan, vaan mahdollisesti myös se, ketkä keskustelevat keskenään erilaisissa ryhmissä. de_10042025_22.indd 23 de_10042025_22.indd 23 2.4.2025 9.05 2.4.2025 9.05. Viestittelyn sisältöä ohjaavat Uosukaisen mukaan turvallisemman tilan periaatteet – SDP ei hyväksy toiminnassaan epäasiallista käyttäytymistä, häirintää tai syrjintää. Hän huomauttaa, että myös kunnilla ja alueilla voi olla omat sääntönsä, joissa linjataan, mitä saa viestiä ja missä. – Varsinkin tässä maailmantilanteessa, jossa amerikkalaiset ovat näyttäneet arvaamattomuutensa, olisin ainakin itse hieman varuillani siitä, minkälaista tietoa olisin valmis jakamaan Metan toimitusjohtaja Mark Zucker bergille ja kumppaneille, hän sanoo. – Vaikka kunnanhallituksella saattaa olla whatsapp-ryhmä ja näissä varmasti kuntien ja hyvinvointialueiden on syytä olla tarkkana ja myös miettiä tietoturvakysymyksiä. Kankaala ja Särkkä kuitenkin muistuttavat, että sovellus kerää käyttäjistään paljon metatietoa – käyttäjien nimiä, sijaintitietoja, keskusteluryhmien nimiä ja niin edelleen. – Signal on avoimen lähdekoodin softa, joka on vahvasti auditoitu ja rakennettu turvallisuus edellä. – Signal pyörii täysin lahjoitusten varassa eli sen ydinbisnes ei ole myydä ihmisten tietoja. Kankaala uumoilee, että Whatsapp tulee useimmilla käyttöön siksi, että se on monesti asennettu valmiiksi puhelimeen. – Ryhmät koordinoivat keskenään kantoja, perehtyvät asioihin ja vaihtavat ajatuksia. Sitä on helppo suositella, koska se ei ole minkään valtiollisen tai kaupallisen intressin ohjauksessa, Benjamin Särkkä kiteyttää. Jos on jotain erityistä herkkyyttä olevia kysymyksiä, ne on syytä käsitellä kasvokkain tai Teamsilla, Uosukainen kuvailee. Sovelluksessa keskustelut ovat päästä päähän salattuja ja itseasiassa myös Whatsapp käyttää juuri Signalin luomaa, avoimeen lähdekoodiin perustuvaa salausprotokollaa. – Eletään varmasti sellaista maailmanaikaa, jossa entistä enemmän näihin asioihin pitää kiinnittää huomiota ja myös siihen, että tietyt asiat käsitellään vain jossain tietyissä kokoustilanteissa. SIGNAL SAA peukun pystyyn kummaltakin tietoturva-asiantuntijalta. Muita virallisia ohjeita ei puolueen puolesta ole – viranomaisten suosituksia ja ohjeistuksia tietysti noudatetaan. Jos mietin erityistehtävässä olevaa henkilöä, missä hänen kannattaa käydä arkaluontoisia keskusteluja, niin vahvasti suosittelen Signalia. Se saattaa olla ei-julkista, koska asiat on viisasta pitää puolueen sisäisessä prosessissa. Uosukainen pitää relevanttina kysymystä siitä, pitääkö pikaviestimien kytkösten – kaupallisten ja valtiollisten – riskejä puntaroida tarkemmin. Laura Kankaala lukee Signalin eduksi myös sen, ettei sovellus kerää tietoja käyttäjistä. On selkeää, että salassa pidettäviä asioita ei käsitellä. legramin suhde Venäjän viranomaisiin on herättänyt julkista keskustelua, mutta yhtiö on kiistänyt yhteydet Kremliin. – En näe tässä mitään valtavan isoa riskiä peruskäyttäjälle, mutta kun kysyt poliitikoista tai muuten VIP-ihmisistä, niin heidän kohdallaan riskit saattavat olla erilaisia ehdottomasti, Kankaala sanoo. – Metatieto siitä, ketkä keskustelua käyvät, saattaa jo itsessään olla asia, joka voi olla kiinnostava amerikkalaiselle valtionhallinnolle, mikäli halutaan esimerkiksi poliittisesti ryhtyä vaikuttamaan johonkin tiettyyn ihmisryhmään tai poliittiseen vakaumukseen. Tiedän, että on kuntia ja muita, jotka ovat jo siirtyneet esimerkiksi Signaliin. Uosukainen arvioi, että suurin osa esimerkiksi valtuustoryhmien välisestä viestittelystä on varsin arkista
MITÄ MUISTOJA kansanedustajilla on pitkältä ja yhä jatkuvalta uralta. Kun kerroin, että tuohon hissiin voi hypätä vauhdista, eiväthän lapset uskoneet. – Tarina, mihin palaan aina esitellessäni taloa ja paternosterhissiä liittyi pieniin vierailijoihini päiväkodista. He ovat pian olleet yhtäjaksoisesti 30 vuotta eduskunnassa. Yhtä paljon edustajavuosia, mutta yhdellä välitauolla tulee myös Johannes Koskiselle (sd). Teksti Johannes Ijäs K eväällä 1995 eduskuntaan valittiin ensimmäistä kertaa kansanedustajat, varapuhemies Tarja Filatov (sd.), Päivi Räsänen (kd.) ja Pia Viitanen (sd.). Pia Viitanen toteaa, että on mahdoton sanoa yhtä erityistä muistoa, mutta lämpimiä muistikuvia on lukematon määrä. No, MITEN SE ROUVA RIKSDAGEN ON AINA TÖISSÄ AAMUSTA ILTAAN. Koskiselle tuli tauko vuonna 2015 alkaneella vaalikaudella, jolloin hän toimi Euroopan jälleenrakennusja kehityspankin (EBRD) johtokunnan jäsenenä eikä ollut ehdokkaana. – Lämmin muisto voi olla myös vaikka hauskat ja persoonalliset hetket, kun ”tyky”-toimintana teimme ”Kuusikon” (kuusi silloista nuorinta sd-naiskansanedustajaa) näytelmiä, joissa muuten minä sain aina ehdottoman suosikkiroolini: Paavo Lipponen. (Tarja Filatov oli Esko Aho). Mutta nyt 30 parlamenttivuotta tulee hänellekin mittariin. Tai kun teimme yhdeksän sd-kansanedustajan kanssa Tarja-Rapin. 24 Demokraatti EDUSKUNTA vuotta eduskuntaa Neljällä kansanedustajalla tulee pian täyteen kunnioitettavat 30 vuotta kansanedustajana. Hän pääsi eduskuntaan jo vuonna 1991. – Se voi olla jokin asia, missä olemme saavuttaneet tavoitteemme esimerkiksi viime kaudella, maksuton toinen aste tai hoitajamitoitus esimerkkeinä. Ben Zyskowiczin (kok.) jälkeen edellä mainitut neljä ovat pitkäaikaisimmat nykyisistä kansanedustajista. 30 de_10042025_24.indd 24 de_10042025_24.indd 24 2.4.2025 10.57 2.4.2025 10.57. Viitanen nostaa esiin myös eduskunnan vierasryhmät, joita hänellä on ollut vuosien varrella eduskunnassa paljon
Kuvankäsittely Jaana Vainikka. Myös Tarja Filatovilla on monia muistoja yhä jatkuvalta kansanedustajamatkalta mielessään. Kuvat Timo Sparf, Ismo Alhoniemi ja iStock. Ihania muistoja on paljon, sanoo myös Päivi Räsänen. Harjoittelimme esitystä eduskunnan pommarissa budjettiäänestysten aikaan. – Ystävyydet. Kun menin hissillä alas ja palasin uudestaan ylös, en ole koskaan urani aikana tuntenut olevani niin sankari kuin silloin: lapset taputtivat, hurrasivat ja nauroivat, kun olin onnistunut ajamaan ”herrahissillä”, Viitanen kuvaa. Yhteiset taistelut, hän tiivistää alkuun. Tuntui arvokkaalta, että pääministeriksi valmistautuva puhemies antoi aikaansa pienen puolueen untuvikolle. 25 Demokraatti minä sitten näyttämään. – Käsikirjoitimme tekstin ja esiinnyimme vaalitilaisuuksissa. Räsäsen kuva on vuodelta 2007, muiden edustajien vuodelta 2003. Tuolloin eduskunnan puhemies Paavo Lipponen, josta oli juuri tulossa pääministeri, marssi salin halki ja tuli tervehtimään ystävällisesti Räsästä, uutta kansanedustajaa. Viitasen tavoin hänellekin nousee ajatuksiin yhteinen projekti Kuusikko-Sexan, joka tehtiin nuorien sd-edustajien porukalla Tarja Halosen presidentinvaalikampanjaan 2006. de_10042025_24.indd 25 de_10042025_24.indd 25 2.4.2025 10.57 2.4.2025 10.57. Yhden hän haluaa nostaa aloituskeväältä 1995 erityisesti esiin. Juteltiin mukavia, hän muun muassa kertoi käyneensä Riihimäen uimahallissa uimassa. Tarja Filatov (vas), Päivi Räsänen, Johannes Koskinen ja Pia Viitanen. – Hämmästyin sitäkin, että hän tiesi taustastani riihimäkeläisenä lääkärinä. Vastavalittuna edustajana Räsänen istui eduskuntasalin takapenkissä ja jäi istunnon jälkeen paikalleen kirjoittamaan vielä jotakin
Laadukas varhaiskasvatus tukee tätä. PYSTYVÄTKÖ KANSANEDUSTAJAT nimeämään 30 vuoden ajalta suurinta yksittäistä saavutustaan eduskunnassa. – Pieni tyttäreni kysyi kerran: ”Miten se rouva Riksdagen on aina töissä aamusta iltaan?” Keskus vastasi soittajalle ”Eduskunta, Riksdagen” ja tyttäreni luuli jälkimmäistä nimeksi. Nykyisin demarikansanedustajia on 20 vähemmän kuin tuolloin. 26 Demokraatti EDUSKUNTA Johannes Koskinen kertoo muistoistaan yhden mieleenpainuvan. – Tasa-arvon kulmakiviä on naisten parempi mahdollisuus käydä työssä. – Vuoden 1995 voitollisten vaalien jälkeen sotien jälkeisen ajan suurimman sd-eduskuntaryhmän kokoontuminen jäi kyllä mieleen. Koskisella on oikeusministerikokemusta kolmestakin eri hallituksesta. Johannes Koskinen tiivistää yhden saavutuksen 30 vuoden uralta. – Moniin aisoihin on päässyt vaikuttamaan vuosien varrella, ja ehkä pienet jäljet olen saattanut lumeen jättää, vaikka isossa kuvassa kyllä saavutukset saadaan aikaan yhdessä, muistuttaa Viitanen. – On rakennettu Pikkuparlamentti ja tietotekniikka on tullut eduskuntatyön arkeen yhä syvemmin. Seiniäkin piti purkaa isomman kokoushuoneen raivaamiseksi. – Muutokset muutaman vuoden välein toimenkuvassa, ministerinhommat ja eri valiokuntien vetovastuut ovat pitäneet virkeänä. Omassa työssään hän pitää merkittävimpänä panostustaan kotihoidontuen puolustamisessa läpi vuosikymmenten. – Vuonna 1995 ei ollut tietokoneita eikä kännyköitä. Kaikilla muillakin pian 30-vuotisjuhliaan viettävillä on ministeritaustaa. Räsänen muistelee, miten hänellä oli tuolloin pieniä lapsia, jotka soittelivat usein kesken työpäivän eduskuntaan. POLITIIKKA ON aina yhteispeliä, muistuttaa Tarja Filatovkin. Edustajilla oli hakulaitteet, joihin tuli hälytys puhelusta. – Yksin ei kukaan saa mitään eduskuntatyössä aikaan. Hän nostaa uran varrelta tärkeinä asioina esiin muun muassa sitä, miten on kehitetty subjektiivista päivähoito-oikeutta ja pienten lasten iltapäivähoitoa tai kamppailtu työmarkkinatuen tarveharkinnan poiston eteen. – Vuoden 2000 suureen perustuslakiuudistukseen pääsin vaikuttamaan monessa roolissa: valmistelleen komitean varapuheenjohtajana, perustuslakivaliokunnassa ja vielä oikeusministerinä esittelemässä lain vahvistamisen ja toimeenpanemassa sitä, Koskinen kertoo. Hän kehaisee myös omiaan. Ei ihme, että tämä puhutteli. OLEN USEIN AJATELLUT, ETTÄ RAKASTAN TYÖTÄNI. Lankapuhelimet puhelinkoppeineen olivat käytössä. Ensimmäisellä kaudella tosin tarjottiin mahdollisuutta joko tietokoneeseen tai sähkökirjoituskoneeseen. ”Oma raha, oma lupa” on tärkeä osa itsenäistä elämää, Filatov listaa. Viitanen on ollut kulttuurija asuntoministeri sekä asuntoja viestintäministeri, Filatov työministeri ja Räsänen sisäministeri. PÄIVI RÄSÄNEN näkee, että suurimmat muutokset ovat tapahtuneet fasiliteeteissa ja työskentelytavoissa. Itsenäisyyttä tukee myös oma raha työttömyyden kohdatessa. de_10042025_24.indd 26 de_10042025_24.indd 26 2.4.2025 10.57 2.4.2025 10.57. SDP:n paikkamäärä nimittäin kasvoi 15:lla, kun se sai peräti 63 kansanedustajaa. – Sanon kyllä, että sosialidemokraattisessa eduskuntaryhmässä olemme todella paljon saaneet aikaan nimenomaan oikeudenmukaisuuden puolesta. Hän pohtii, että varmasti muutamia onnistumisia on ollut muun muassa aloilla, missä hän on vaikuttanut niin kansanedustajana kuin ministerinäkin. Lainauskorvausten nosto aikanaan pohjoismaiselle tasolle oli prosessi, mihin sain vaikuttaa keskeisesti. KANSA ON valinnut ja tehtävät ovat olleet mielenkiintoisia, Johannes Koskinen tiivistää vastauksen kysymykseen, miksi eduskunnassa on vierähtänyt jo 30 vuotta. – Monia kulttuurin määrärahoja on saatu nostettua tai pelastettua matkan varrella. Myös lähiöiden kehittäminen, lähiöohjelmat hallitusohjelmissa ja eduskunnan kannanotoissa ovat hyvin tuttuja, Viitanen pohtii. Myös Päivi Räsänen painottaa, että lähtökohtaisesti kaikki saavutukset perustuvat yhteistyöhön. Toisenlainen ja kansainvälinen työ välissä 2015–18 EBRD:ssä Lontoossa toi myös uusia virikkeitä kansanvallan palveluksessa puurtamiseen
Toisaalta anarkisteilla ja jyrkillä marxilais-leninistien ryhmillä on ollut etenkin Etelä-Euroopan maissa terrori-iskuja, joissa kohteena ovat olleet yritykset ja julkisen sektorin toimijat. Kirjoittaja on tutkiva toimittaja. TODENNÄKÖISIN ISKUJEN UHKA TULEE ÄÄRI OIKEISTOLAISILTA JA ÄÄRI ISLAMISTEILTA. Suomessa islamistisiin terroristiryhmiin kytkeytyvät ihmiset toimivat valtaosin pimennossa, keskittyen lähinnä rahoituksen järjestämiseen ja verkkopropagandan levitykseen. Supon johdossa on nyt perussuomalaistaustainen Juha Martelius, mutta Supo ei halunnut täsmentää Demokraatille, mistä erityisesti tämänkertainen varoittelu johtuu ja miten se äärivasemmiston määrittelee. Supo kertoo havainneensa, että työnantajien heiltä pyytämissä turvallisuusselvityksissä onkin viime aikoina löytynyt aiempaa enemmän äärioikeistolaisia. Uusnatsien osuus kasvaa, vaikka islamisteja on lukumääräisesti eniten. Tämä poikkeaa hieman muun Euroopan tilanteesta. Äärivasemmiston suora toiminta Suomessa on aiemmin keskittynyt radikaalin antifasismin ympärille sekä Turkkia vastaan kamppailevien kurdiryhmien tukemiseen. – Vakavimmillaan kyse on ollut siitä, että vahvoja yhteyksiä järjestäytyneeseen äärioikeistoon omaava henkilö on pyrkinyt hakeutumaan turvallisuuskriittiseen tehtävään, Suposta kerrotaan. de_10042025_27.indd 27 de_10042025_27.indd 27 1.4.2025 17.03 1.4.2025 17.03. Uusnatsit ovat olleet näkyvämmin liikkeellä ja rakentaneet oikeita pommejakin. 27 Demokraatti ÄÄRITOIMINTA Pahikset puuhakkaina Supo varoittaa suomalaisia myös vasemmiston riehunnasta, ja uusnatsit pyrkivät soluttautumaan hyville työpaikoille. Viimeisen vuoden aikana Euroopassa on ollut selvästi enemmän radikaali-islamistisia iskuja ja iskuhankkeita, Suposta kerrotaan Demokraatille. UUSNATSEJA PYRKII Demokraatin tietojen mukaan töihin etenkin rakennusja teknologia-aloille. Määrä on pysynyt ennallaan, mutta joukon sisällä on ollut pientä vaihtuvuutta. TODENNÄKÖISIN ISKUJEN uhka Suomessa tulee silti Suponkin arvioissa äärioikeistolaisilta ja ääri-islamisteilta. Yllättäen tiedustelupalvelu sanoo siinä, että yksittäisillä äärivasemmistolaisillakin olisi jo valmiutta väkivaltaan – etenkin äärioikeiston vastamielenosoituksissa. Lakkautetun Pohjoismaisen vastarintaliikkeen edustajat eivät ole luopuneet aatteistaan, vaan moni pyrkii Supon mukaan yhä jatkamaan aktiivisesti poliittista toimintaansa. – Viimeisen viiden vuoden aikana Suomessa on paljastettu ja ennalta estetty hankkeita, joissa on ollut viitteitä vakavan äärioikeistolaisten terrori-iskujen suunnittelusta. Teksti Petri Jääskeläinen / Kuva iStock S uojelupoliisi julkaisi maaliskuussa kansallisen turvallisuuden katsauksensa. Supo mukaan sillä on seurattavana noin 350 ääritoiminnasta epäiltyä
28 Demokraatti UNKARI Lätkävaimo haastaa Orbánin Unkarin oppositiolla on vihdoin uskottava pääministeriehdokas. Magyar kiisti vielä alkuvuodesta haluavansa lähteä mukaan politiikkaan, mutta jo maaliskuun massatilaisuudessa hän ilmoitti käynnistävänsä poliittisen liikkeen. EUROOPASSA ON nähty jo esimerkkejä yhden henkilön poliittisista liikkeistä, joissa eliittipuolueista eronneet poliitikot onnistuivat kanavoimaan äänestäjien tyytymättömyyttä. Hänen isoisänsä oli tunnettu lakimies sosialistisessa Unkarissa. Tänä vuonna puolueen asiantuntijoiksi saadut henkilöt, kuten Unkarin olympiakomitean entinen puheenjohtaja, Krisztián Kulcsár ja puolustusvoimien entinen komentaja, Romulusz Ruszin-Szendi, tulivat hallituspuolueiden läheisyydestä ja edustavat Péter Magyarin ja hänen johtamansa Tisza-puolueen todellinen poliittinen linja on vielä epäselvä. Palattuaan Unkariin hänen vaimonsa nimettiin oikeusministeriksi ja Magyar sai hallituspaikkoja useissa valtion omistamissa yrityksissä. Tänä vuonna puolueettoman Medián-tutkimuslaitoksen huhtikuun mittauksessa Tisza-puolueen kannatus on varmojen äänestäjien keskuudessa 46 prosenttia ja Fideszin kannatus 37 prosenttia. Novák oli aiemmin toiminut Fideszin perheasioista vastaavana valtiosihteerinä. Hän oli nykyisen ministerin, Gergely Gulyásin hyvä ystävä, ja auttoi tämän kanssa vuoden 2006 mielenosoituksissa poliisin väkivaltaisuuden uhreiksi joutuneita. Magyarin politiikkaan astumisen alkuvaiheessa vain muutamat julkisuuden henkilöt uskalsivat tukea häntä. JULKISUUTEEN NOUSSUT Péter Magyar – jonka sukunimi tarkoittaa ”unkarilaista” – on lakimies. Seuraavat parlamenttivaalit on määrä järjestää ensi vuoden huhtikuussa. Tammikuussa selvisi, että silloinen presidentti Katalin Novák armahti orpokodin vararehtorin, joka oli auttanut orpokodin johtajaa, joka oli syyllistynyt pedofiilirikoksiin. Tutkijan mukaan Tisza ei ole ollut enää pitkään aikaan pelkkä yhden henkilön liike. Uusi puolue, Tisza keräsi lopulta EU-vaaleissa 30 prosenttia äänistä ja Magyar nousi Euroopan parlamenttiin. Partizán Youtube-kanavalla julkaistun haastattelun katsojamäärä on noussut 2,5 miljoonaan lyhyessä ajassa. – Viime vuoden maaliskuussa pidetty massamielenosoitus oli jo todella ammattimaisesti järjestetty, sen tasoista tapahtumaa ei voi yksin muutamassa päivässä järjestää. de_10042025_28.indd 28 de_10042025_28.indd 28 2.4.2025 10.07 2.4.2025 10.07. Teksti Botond Vereb-Dér V uosi 2024 oli poliittisesti kuumin pitkiin aikoihin Unkarissa. Tiszan viime helmikuun konferenssissa oli kerrotun mukaan yli 60 työryhmää ja noin 1 000 asiantuntijaa, kertoo Iván Szeg?, historioitsija ja toimittaja. Tämän seurauksena hän sai hallituspiireissä haukkumanimen ”lätkävaimo”. Monille tämä merkitsi kristillisiä perhearvoja äänekkäästi puolustavan pääministerin, Viktor Orbánin, ja hänen hallituspuolueensa Fideszin moraalista tuhoutumista. Magyar, joka kuului hallituksen lähipiiriin, herätti suurta huomiota väitteillään Fideszin moraalittomuudesta ja korruptiosta. Magyar määrittelee itsensä konservatiiviksi perhetaustansa perusteella. Magyar toimi yhdeksän vuotta diplomaattina Unkarin pysyvässä edustustossa Euroopan unionissa. Kuuluisimmat sosiaalisen median vaikuttajat järjestivät massamielenosoituksen lastensuojelun romuttumisen vuoksi, ja parrasvaloihin astui Fideszin sisäpiiriin kuulunut Péter Magyar, oikeusministeri Judit Vargan ex-mies
Orbánin hallituksen vuonna 2013 muuttama vaalijärjestelmä suosii voittajia ja pakottaa puolueet asetelmaan, jossa vain yksi vastaehdokas taistelee vaalivoitosta hallituspuolueiden ehdokasta vastaan jokaisessa vaalipiirissä. Yhteiskunnassa on todella suuri tarve tälle. Monet äänestäjät joutuvat äänestämään omien arvojensa vastaisesti. 29 Demokraatti Magyarin tapaan konservatiivisia arvoja. Tämän tietäen Fidesz yrittää vahvistaa parlamentin oppositiota taloudellisesti, jotta äänet jakautuisivat paremmin tulevissa vaaleissa. – Tiszan ohjelma on käytännössä järjestelmänmuutos. Silloin on kilpailua, valottaa Horváth. – Hän osaa kertoa jokaisessa kylässä jotain paikallisesta ”herrasta” ja väärinkäytöksistä, jolla saa huomiota. Kirjoittaja on Suomessa asuva unkarilainen toimittaja. Lehtikuva / Attila Kisbenedek de_10042025_28.indd 29 de_10042025_28.indd 29 2.4.2025 10.07 2.4.2025 10.07. Parlamentaarinen oppositio on hyvin jakautunut, ja tämä asetelma suosii hallituspuolueita. SIINÄ MISSÄ Orbán yrittää esiintyä maailmanpoliittisena pelaajana, Tisza keskittyy ensisijaisesti sisäpolitiikkaan. Tarve ja tyytymättömyys on todellista, ja sen päälle voi rakentaa poliittista liikettä. – Tisza-puolue ei taistele pelkästään Fidesziä, vaan valtion koko hallintokoneistoa hallitsevaa eliittiä vastaan, ainakin he kokevat asian olevan näin. Magyar puhuu terveydenhuollon ja koulutusjärjestelmän ongelmista, valtion toimintakyvyttömyydestä, korruptiosta ja pääministerin lähipiirin rikastumisesta. Pienissäkin kaupungeissa toimii useampia aktiivisia ryhmittymiä, kertoo Szeg?. Jos on vapaita vaaleja, niin kaksi puoluetta on aina yhtä parempi. Fidesz on ainakin tehnyt tämän vaikeaksi. – Koska yrittäjät toivovat muutosta, vapaata kilpailua, reiluja julkisia hankintoja ja EU-kehitysrahojen uudelleen avaamista, he järjestävät Tisza-ryhmiä. Niitä on nähty monia opposition poliitikkoja vastaan. Tuoreimpana esimerkkinä on Ruszin-Szendin terveystietojen vuotaminen. Magyar tietää, että Fidesziä äänestetään köyhimmillä paikkakunnilla, ja henkilökohtaisilla tapaamisilla pystyy rikkomaan Fideszin äänestäjäkuntaa, Szeg. – He tietävät, että hallituksen läheinen media aloittaisi lokakampanjan myös paikallisella tasolla. jatkaa. Magyar on sitoutunut Euroopan unioniin, lupaa toteuttaa komission vaatimat lainmuutokset ja liittää Unkarin EU:n syyttäjävirastoon, jotta maa voisi saada jäädytetyt kehitysrahat. JO VUODEN ajan Unkarissa on perustettu Tisza-saari-nimisiä poliittisia piirejä, joihin ihmiset voivat vapaasti liittyä ja käydä keskustelua politiikasta. Ja nimenomaan siltä puolue haluaa suojata tulevia ehdokkaitaan, valottaa Szeg?. – Opposition moniarvoisuus joutuu syrjään. VOISIKO MAGYAR sitten todella voittaa Unkaria vuodesta 2010 johtaneen Orbánin ensi parlamenttivaaleissa. He ottavat aiemman opposition ohjelmakohtia omakseen ja rakentavat kansallismielisen poliittisen yhteisön vasemman ja oikean puolen ylittäen, Helsingin yliopiston tutkija Szilvia Horváth sanoo. Edellisissä EU-vaaleissa Tiszan kannatus oli kymmenen prosenttia puolueen valtakunnallista tasoa korkeampi niillä paikkakunnilla, joilla Péter Magyar kävi kampanjoimassa henkilökohtaisesti. Tiszan suuri kannatus ja kyky järjestäytyä maaseudulla on uutta. Hallitusta lähellä oleva media toistaa venäläisten näkökulmaa Ukrainan sotaan, minkä vuoksi kysymys jakaa unkarilaisia. Muut merkkihenkilöt pidetään vielä piilossa. Ongelma ei ole puolueiden määrässä vaan niiden laadussa ja siinä, kuinka ne ovat kasvaneet valtiokoneiston kanssa yhteen. Kannatusmittaukset kuitenkin osoittavat, että äänestäjät ovat valmiita tukemaan suurinta haastajaa. – Käytännössä he kopioivat Fideszin innoittamaa porvaripiirien liikettä vuodelta 2002. Ukrainaan Magyar ei ota selkeää kantaa
Saksa keskustelee kristillisdemokraattien aloitteesta pakollisen asepalveluksen palauttamisesta. Belgian puolustusministeri Theo Francken ehdotti helmikuun lopussa vapaaehtoista asepalvelusohjelmaa lisätäkseen nuorten määrää maan puolustusvoimien reservissä. Eurooppa hakee nyt keinoja palauttaa reservit ja varautua kriisiin. Franckenin mukaan kaikki 18-vuotiaat miehet ja naiset saavat häneltä pian kirjeen, jossa heitä kutsutaan liittymään puolustukseen vuodeksi. Kroatia aikoo palauttaa pakollisen asepalveluksen tänä vuonna, ja Romania harkitsee sen palauttamista erityistilanteissa. Ranskassa on ollut käytössä vapaaehtoinen asepalvelusohjelma vuodesta 2015 lähtien. Kalusto on vanhentunut, ja sotilaiden määrä on vähentynyt merkittävästi. Suunnitelmana on lähettää kaikille 18-vuotiaille kirje, jossa heitä kutsutaan harkitsemaan kuuden kuukauden peruskoulutusta. 30 Demokraatti Mistä Euroopan sotilaat. USEAT MAAT harkitsevat tai ovat jo ottaneet käyttöön pakollisen asepalveluksen uudelleen, erityisesti Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan synnyttämän geopoliittisen jännitteen vuoksi. Saksan armeijan, Bundeswehrin, nykytila on arvioitu hälyttäväksi. Samaan aikaan yhä useammassa Euroopan maassa katsotaan nyt mallia EU:n koillisrajoilta siitä, miten geopoliittisen jännityksen kasvuun tulisi varautua. Ohjelman tavoitteena on tarjota osallistujille sekä sotilaallista että ammatillista koulutusta ja edistää näin heidän sosiaalista ja ammatillista sitoutumistaan yhteiskuntaan. Tämä ohjelma, nimeltään Service Militaire Volontaire, on suunnattu 18–25-vuotiaille nuorille, joiden on vaikea sijoittua työmarkkinoilla. Belgia lakkautti asevelvollisuuden vuonna 1995 eikä aio ainakaan toistaiseksi palauttaa sitä pakollisena, mutta Francken näkee kuitenkin vapaaehtoisen ohjelman rekrytointikeinona ja haluaa käynnistää sen mahdollisimman pian. Koulutus sisältää sotilaallisen kurin lisäksi erilaisia ammatillisia taitoja, kuten hygieniaa, turvallisuutta ja tiimityöskentelyä. Maaliskuun alussa EU:n poliittiset johtajat keskustelivat Brysselissä 800 miljardin euron ReArm Europe -suunnitelmasta ja maanosan uudelleenaseistamista. Belgiassa puolustusvoimien vahvuuden kasvattaminen aloitettiin jo edellisellä hallituskaudella. Vastaavia toimia on käynnissä myös muissa EU-maissa. Italian Lega-puolue on ehdottanut lakia, joka velvoittaisi kaikki 18–26-vuotiaat suorittamaan kuuden kuukauden pakollisen sotilastai siviilipalveluksen. Alankomaat tutkii mahdollisuutta ASEVELVOLLISUUS de_10042025_30.indd 30 de_10042025_30.indd 30 2.4.2025 9.49 2.4.2025 9.49. Osallistujat sitoutuvat 8–12 kuukauden palvelusjaksoon, jonka aikana he asuvat kasarmeissa ja noudattavat armeijan sääntöjä. Teksti Mika Horelli / Kuvat Nora Vilva P elko sodan leviämisestä Euroopassa nostaa päätään muuallakin kuin Venäjän rajoilla. Vuonna 1990 Bundeswehrin vahvuus oli puoli miljoonaa sotilasta, kun nykyään se on vain noin 180 000
de_10042025_30.indd 31 de_10042025_30.indd 31 2.4.2025 9.49 2.4.2025 9.49. 31 Demokraatti Mistä Euroopan sotilaat
de_10042025_30.indd 32 de_10042025_30.indd 32 2.4.2025 9.49 2.4.2025 9.49. Hänen mukaansa asepalvelus ei ollut suosittua etenkään Etelä-Euroopan maissa, kuten Espanjassa, Portugalissa ja Ranskassa, missä palvelukseen liittyi vahva negatiivinen mielikuva kovasta kurista. – Kun Neuvostoliitto romahti, useat maat – Belgia, Hollanti ja Saksa etunenässä – kiirehtivät purkamaan yleistä asevelvollisuuttaan, koska ajateltiin rauhantilan olevan pysyvä, Mäkelä toteaa. 32 Demokraatti ASEVELVOLLISUUS ottaa käyttöön Skandinavian mallin mukainen valikoiva asepalvelus. Hän kertoi, että tavoitteena on järjestää sotilaskoulutusta kaikille aikuisille miehille Puolassa, mikä valmistelisi heitä toimimaan reservissä mahdollisten uhkien varalta. Tuorein riippumaton tutkimus EU-kansalaisten halukkuudesta puolustaa maataan asein viittaa Gallup Internationalin maaliskuussa 2024 julkaistuun raporttiin. Armeija-ammattiin on myös liitetty kielteisiä stereotypioita ja ennakkoluuloja, joita on toisinaan vahvistanut esimerkiksi populaarikulttuuri. Viimeksi Puolan pääministeri Donald Tusk ilmoitti 7. maaliskuuta maan parlamentissa merkittävistä suunnitelmista maan puolustusvoimien vahvistamiseksi. Suunnitelman yksityiskohdat on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2025 loppuun mennessä. Saksassa ja Hollannissa asepalveluksen suosio oli aiemmin hieman parempi, mutta kylmän sodan päättyessä ja rauhan koittaessa palvelushalukkuus väheni merkittävästi. Tusk painotti myös tarvetta hankkia edistyneimpiä asejärjestelmiä, mukaan lukien ydinaseet ja modernit epätavanomaiset aseet. Hän kuitenkin arvioi, että nykyinen turvallisuuspoliittinen tilanne on jo hieman nostanut halukkuutta osallistua maanpuolustukseen. Belgia liittyy siis osaksi laajempaa eurooppalaista suuntausta vahvistaa puolustusvoimia joko vapaaehtoisten ohjelmien tai pakollisen asepalveluksen kautta. Suhtautuminen asevelvollisuuteen vaihtelee suuresti eri Euroopan maiden välillä. Joissakin Keskija Länsi-Euroopan maissa pakollinen asepalvelus on koettu historiallisista syistä ongelmallisena ja vanhanaikaisena mallina, kun taas toisaalla, erityisesti Pohjoisja Itä-Euroopassa, se nähdään luontevana osana kansallista puolustusta ja yhtenäisyyttä. Puolan armeijan kokoa aiotaan kasvattaa nykyisestä 200 000 sotilaasta 500 000:een, mikä tekisi siitä kolmanneksi suurimman Natossa Yhdysvaltojen ja Turkin jälkeen. Näistä Ruotsissa palvelus koskee sekä miehiä että naisia. Ammattiarmeijat ovat joissain tapauksissa kohdanneet rekrytointihaasteita, ja miehistötehtävien vetovoima nuorten keskuudessa on ollut rajallista. Viimeksi hän toimi Viron puheenjohtajakaudella 2022–2024 järjestön apulaispääsihteerinä tehtävänään tukea Defense and Security Issues Committeen (DEFSEC) ja vastaperustetun Cyber Reserves Committeen toimintaa. asepalvelukseen ja maanpuolustukseen ovat muuttumassa nopeasti Ukrainan sodan myötä. Sen mukaan 32 prosenttia EU-kansalaisista olisi valmis taistelemaan maansa puolesta sodan syttyessä. Mäkelä oli pitkään Belgiassa toimivan kansainvälisen Confédération Interalliée des Officiers de Réserve CIOR-reserviläisjärjestön Suomen edustaja. Mäkelän mukaan viime vuosien kyselyissä alle 30 prosenttia Länsi-Euroopan nuorista on ilmoittanut olevansa valmis puolustamaan maataan aseellisesti, kun Suomessa vastaava luku ylittää 70 prosenttia. Monissa Keski-Euroopan maissa puolustusvoimissa työskentely ei ole viime vuosikymmeninä ollut erityisen suosittu uravalinta. Euroopan maiden maanpuolustustahto onkin ollut pitkään heikolla tasolla. Pakollinen asepalvelus on edelleen voimassa yhdeksässä EU-maassa: Kypros, Kreikka, Itävalta, Liettua, Latvia, Viro ja Suomi sekä valikoivammin Ruotsi ja Tanska. Pääministeri perusteli näitä toimia kasvavalla Venäjän uhalla ja tarpeella vahvistaa Puolan puolustuskykyä alueellisen sotilaallisen epätasapainon vuoksi. Vaikka pääpaino on miesten kouluttamisessa, myös naisille tarjotaan mahdollisuus osallistua sotilaskoulutukseen. KUN EUROOPASSA on havahduttu tarpeeseen vahvistaa maanosan puolustuskykyä, keskusteluun on noussut myös kysymys siitä, kuinka helppoa tai vaikeaa uusien reserviläisten rekrytointi tulee olemaan – erityisesti koulutettujen nuorten keskuudessa. Reserviupseeriliitossa vuodesta 1993 toiminut teknologiayrittäjä Pekka Mäkelä kertoo, että Euroopassa asenteet ASEVELVOLLISUUDEN PALAUTTAMINEN TYHJÄSTÄ KESTÄÄ VUOSIA TAI JOPA VUOSIKYMMENEN. – Saksassa pasifistinen eetos toisen maailmansodan jälkeen vaikutti siihen, ettei asevelvollisuuden lakkauttamisesta juuri nuristu, Mäkelä huomauttaa
Samanlaisen varautumisohjeen on julkaissut myös muun muassa Alankomaiden hallitus. – Suomalainen ”kaikki ovat alokkaina samalla viivalla” -ajattelu on ehkä enemmän matalampien hierarkioiden pohjoiseurooppalaista mallia. Belgian viranomaiset myös suosittelevat kansalaisia varautumaan kriiseihin ja sodan mahdollisuuteen kokoamalla kotiinsa valmiuspakkauksen. de_10042025_30.indd 33 de_10042025_30.indd 33 2.4.2025 9.49 2.4.2025 9.49. Tämä sisältää koulutusta kemiallisissa, biologisissa, radiologisissa, ydinja räjähdeonnettomuuksissa, hätäleikkauksissa, vaihtoehtoisissa verituotteissa, lääketieteen etiikassa katastrofitilanteissa, PTSD-potilaiden eli traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsivien potilaiden hoidossa. Belgian hallitus on kehottanut maan yliopistoja valmistamaan lääketieteen opiskelijoita tulevaisuuden kriisija sotatilanteisiin. Alun perin SNU:n oli tarkoitus tulla pakolliseksi kaikille nuorille, mutta tästä tavoitteesta on luovuttu. Viime vuoden lopulla puolustusja terveysministeriöiden lähettämässä kirjeessä yliopistojen dekaaneille painotettiin, että sotilaslääketieteen osa-alueiden integroiminen lääketieteen peruskoulutukseen vahvistaisi lääketieteellistä valmiutta ja kriisinsietokykyä. MÄKELÄ MUISTUTTAA, että puolustuskykyä ei rakenneta nopeasti: – Asevelvollisuuden tai reservijärjestelmän palauttaminen tyhjästä kestää vuosia tai jopa vuosikymmenen. Monissa Euroopan maissa yleisen pakollisen asevelvollisuuden palauttaminen ei ole realistisesti pöydällä. Miehistötehtäviin ja aliupseeriksi värväydytään työväenluokkaisesta taustasta, akateemisille ja keskiluokkaisille nuorille oli ja joissakin tapauksissa on edelleen varattu oikoteitä suoraan upseerin tehtäviin myös asevelvollisuuden aikana. PYRKIMYS RESERVIEN kasvattamiseen ei ole ainoa merkki varautumisesta sotaan Euroopassa. Mäkelän mukaan luokkayhteiskunnan historialliset perinteet näkyvät Keski-Euroopan asevoimissa kenties edelleen. Suomessa ja Pohjoismaissa on kyetty säilyttämään tehokkaat reservijärjestelmät, minkä vuoksi ne ovat muita edellä tällaisen kriisin koittaessa. Mäkelän mukaan on vaikea arvioida miten koulutetut nuoret asevelvollisuuden palauttamiseen suhtautuvat. Liittovaltion kriisikeskuksen suosittelema valmiuspakkaus sisältää muun muassa ensiaputarvikkeita, pullotettua vettä, latureita ja virtapankin, kopiot tärkeistä asiakirjoista, taskulampun, patterikäyttöisen radion sekä välttämättömiä henkilökohtaisia esineitä. 33 Demokraatti EU:n sisällä halukkuus kuitenkin vaihtelee merkittävästi maiden välillä. – Meillä ei vielä ole edes tarkempaa käsitystä, minkälaiseksi tällainen palvelus kussakin maassa muodostuisi, ja olisivatko esimerkiksi korkeakouluun tähtäävät nuoret siitä vapautettuja, Mäkelä spekuloi. – Espanjassa tai Italiassa ei ole näkynyt merkkejä asevelvollisuuden palauttamisesta, kun taas Ranskassa presidentti Macron esitti ajatusta kansallisesta palveluksesta, Service National Universel, SNU, joka kuitenkin eroaa selkeästi perinteisestä sotilaallisesta palveluksesta, Mäkelä selvittää. Euroopan turvallisuustilanteen heiketessä NATO:n pääsihteeri Mark Rutte kehoitti joulukuussa eurooppalaisia omaksumaan ”sodanajan ajattelutavan”. Kirjoittaja on Brysselissä asuva toimittaja. Eurooppa joutuu nyt nopeasti miettimään puolustuksen tulevaisuutta uudelleen. Nykyisin ohjelma on vapaaehtoinen, ja vuonna 2025 siihen osallistuu enintään 64 000 nuorta. Mäkelän mukaan Belgian kaltaisten maiden päätös houkutella nuoria vapaaehtoiseen palvelukseen on osoitus heränneestä tietoisuudesta, mutta merkittävien tulosten saavuttaminen edellyttää vielä pitkäjänteistä työtä ja asennemuutosta yhteiskunnassa
Moni suunniteltu keikka jää kokonaan toteutumatta tai ainakin siirtyy, kun ihmiset jättävät lipun ostamisen viime tinkaan tai peruvat varauksensa. 34 Demokraatti KASVO Veijarimainen VIIHDEMAESTRO Juha Hostikan luotsaama satavuotinen syntymäpäiväsankari, viihdeorkesteri Dallapé, tietää jo minne veri vetää merkkivuotta viettämään, soittamaan, tien päälle ja lavoille! Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen K uluva vuosi 2025 on viihdeja tanssiorkesteri Dallapélle silkkaa svengiä ja riemua. de_10042025_34.indd 34 de_10042025_34.indd 34 2.4.2025 10.02 2.4.2025 10.02. Uusi albumi Go Go on juuri julkaistu. MUUSIKOILLE YLEISÖN ”sitoutumattomuus” merkitsee aiempaa suuremman taloudellisen riskin ottoa ja sen mukaista ymmärrettävää varovaisuutta, joka taas lisää musiikin kuluttajissa ”ei se keikka kumminkaan toteudu tyyppistä” -epävarmuutta. Kulkutaudin kurimuksessa siirtyneiden keikkojen ja julkaisematta jääneiden levyjen suma on vihdoin kunnolla nytkähtänyt liikkeelle energiat vapauttavalla tavalla; vasta nyt ihan kunnolla, niin kuin Hostikka sanoo, sillä pitkään kasautunut tukos liikahteli pitkään yksittäinen asiapalanen kerrallaan. Yhdestä koronan jälkioireesta ei tosin ole kokonaan päästy. Tanssikenkiin tuo lisävauhtia ja -kierrettä tietoisuus siitä, että esiintyviä taiteilijoita erityisen kovalla kädellä roimineet koronavuodet ovat takanapäin. Bändi juhlii sataa täyttä vuottaan
35 Demokraatti SUURIN PALKINTO SOITTAJALLE ON KEIKALLA NÄHDÄ, KUN YLEISÖSSÄ JOKIN LIIKAHTAA. de_10042025_34.indd 35 de_10042025_34.indd 35 2.4.2025 10.02 2.4.2025 10.02
HOSTIKAN JOHTAMA Dallapé on vaikeampien koronavuosien jälkeen vinhassa vedossa ja nousukiidossa. No siksi, että nykyinen Dallapé-orkesteri on julkaissut kaikki albuminsa siellä, keikkojen kera kuten asia kuuluu. Olemme bändissä puhuneet siitä, minkä verran orkesterin tehtävänä on tuoda uutta sävellysmateriaalia Dallapé-hengessä. Toisaalta taas olemme miettineet myös sitä, kuinka paljon meidän tulee vaalia vanhojen, tuttujen kappaleiden kautta sitä vanhaa mielikuvaa, joka etenkin monilla varttuneemman polven ihmisillä on Dallapéstä. Ja tuoltahan tuleekin rivakoin askelin lääkitsemishankkeiden kannalta olennainen ihminen Urho Kekkosen katua pitkin kohti rock-klubi Tavastian tuttua ovea: Juha ”Hosse” Hostikka, Suomen vanhimman viihdebändin Dallapén laulusolisti ja liideri. – Ajattelin, että tämähän alkaa hienosti. Dallapélla on tarjota täsmälliset ja verevät rohdot keikkavelan aikana kroonisen tanssinja musiikinkipeäksi hankkiutuneen koronakansan hoitoon. Uusi helmikuussa ilmestynyt Go Go -levy on verevä todistuskappale siitä, että Dallapén muusikot ovat hyvin onnistuneet tavoitteessaan. Emme enää ole se suuri uudistaja, joka Dallapé oli joskus ennen toista maailmansotaa, ennen 1950-lukua ja rock and rollin tuloa. Vastaavia musiikkimaailman anekdootteja Hostikka tarinoi haastattelussa keskimittaisen novellikokoelman verran. – Kun Dallapé nyt täyttää sata vuotta, niin ehkäpä suurin tehtävämme on varmistaa se, että Dallapé sadan vuoden päästä täyttää 200 vuotta. Tärkeää oikean hengen ja svengin syntymisen kannalta on sekin, että vuodesta 2010 toiminut nykyinen Dallapé on soittajistoltaan pysynyt pitkälti samana. Hostikka korostaa myös Suomen eturivin muusikoista koostuvan orkesterin taustavoimien merkitystä keikkateknikoista levyjen tuottajaan ja muihin läheisiin työkumppaneihin. – Jonkin verran uutta matskua tuotetaan bändin sisältä. Merimaa vastasi – hänkin tyylilleen uskollisena – saman tien, että asia on selvä. HOSTIKAN MUKAAN koko Dallapé-orkesterille on tärkeää yhdistää Dallapén perinnön vaalimiseen ja kunnioittamiseen myös sen tyylitajuinen, maltillinen, mutta kiehtova uudistaminen. Alus, sen nimi ja purjelaivan perimmäinen tarkoitus kuitenkin pysyvät samoina, vaikka kipparit, seilorit ja erilaiset virtaukset vuosikymmenten vieriessä tulevat, menevät ja aaltoilevat. He kaikki muodostavat yhdessä Dallapé-yhteisön, perheen. MIKSI TAPAAMME Hostikan Tavastialla. Kun Dallapélle rinnan kulkevat uudistaminen ja perinteen vaaliminen merkitsee tasapainoilua, jonka vivahteista orkesterin muusikot aika ajoin keskenään keskustelevat. DALLAPÉ ON EUROOPAN VANHIN YHTÄ JAKSOISESTI TOIMINUT VIIHDE ORKESTERI. EHKÄ OLENNAISINTA on silti se, että Dallapé vuosimalla 2025 on svengaava ammattimuusikoista koostuva, säännöllisesti keikkaileva ja levyttävä iso viihdeorkesteri. Kuunarin kaikki osat vaihtuvat yksi kerrallaan pitkän ajan saatossa viimeistäkin vanttiruuvia myöten. Siihen Merimaa murahti tyynesti ”ei mitään”. Hostikka askelsi välittömään tapaansa esittäytymään Merimaalle ja latasi pelimerkit tiskiin: voisiko uudistunut Dallapé tulla soittamaan uuden kokonpanonsa debyyttilevyn Soit tajan sussu -levyjulkaisutanssiaisia Tavastialle. Kakistelin Merimaalle, että mitähän se vuokra tulee meille maksamaan. On monella tapaa hienoa, että satavuotias Dallapé-orkesteri yhä toimii ja vaalii orkesterin vanhaa perintöä. Vähän siis sellaista antiikin ajan Theseuksen purjelaivameininkiä. 36 Demokraatti D-KASVO Onneksi korona kerrytti myös janoa ja hinkua keikoille. Hän valloittaa saman tien puolelleen niin kuin vain lavalla esiintyvä, laulava ja esiintymisen sykkeestä elävä ihminen sen osaa. de_10042025_34.indd 36 de_10042025_34.indd 36 2.4.2025 10.02 2.4.2025 10.02. Hostikka oli puolisattumoisin yhyttänyt Tavastian toimitusjohtajan ja suomalaisen rock-musiikin ja keikkakulttuurin kummisedän Juhani Merimaan jossakin päin Helsinkiä. – Olemme yhdessä asioistamme päättävä demokraattinen joukkue, joka svengaa koska henkilökemiat toimivat ja ihmiset viihtyvät toistensa seurassa, Hostikka pohtii. Vaikka Dallapén muusikot ovat luonnollisesti moneen kertaan vaihtuneet, on orkesteri Euroopan vanhin yhtäjaksoisesti toiminut viihdeorkesteri. Hostikan katse ulottuu eteenpäin, kauas. bändi täyttää sata vuotta ja myös uudet sukupolvet ovat löytäneet tai löytämässä orkesterin, niin mikäs kokeneilla soittajilla on moisella tavalla liidellessä. – No joo, juuri niin, Hostikka ostaa Demokraatin villinsorttiset höpöttelyt, naurahtelee ja nyökyttelee niille ystävällisesti. Ohimennen Hostikka muistelee muusikkomaisen rennoin sanakääntein sattumusta vuodelta 2010, kun nykyinen Dallapé oli hiljan aloittanut uuden ajanjaksonsa hänen johdollaan. Silloinhan se tarkoittaa, että meistä ei enää kukaan soita siinä kokoonpanossa, Hostikka hörähtää. – Ohjelmistossamme on aina mukana myös kappaleita, joita Dallapé on soittanut jo 1930-luvulta asti. Alus, tässä tapauksessa orkesteri, voi silti olla sama
Hostikka liikuttuu silminnähden muusikkokumppaneitaan kuvatessaan ja heidän tien päällä -juttuja muistellessaan; samoja reaktioita on näkyvissä, kun tulee puhe yleisöstä. Sanoin siltä istumalta, että totta kai minua kiinnostaa ottaa orkesteri ja sen oikeudet haltuuni. Vastasin Jussille, että sitä suuremmalla syyllä pitää tehdä paljon muutoksia, Hostikka muistelee. Lindroos on Dallapéssa jo 1930-luvulla soittaneen kontrabasisti ja sousafonisti Eero Lauresalon poika. – Suurin palkinto soittajalle on keikalla nähdä ja aistia se, kuin yleisössä jokin liikahtaa, hän toteaa. Dallapé oli kuitenkin vuosikymmenten saatossa kutistunut yli kymmenen soittajan isosta viihdeorkesterista sekstetiksi. – Pienemmällä kokoonpanolla keikkoja olisi varmaankin neljä kertaa enemmän, mutta emme halua tinkiä bändin soinnista. Hostikalle oli alusta alkaen selvää, että hän haluaa synnyttää uudelleen Dallapén perinteisen, muhkean ja täyteläisen soinnin. – Maskien aikaan tajusi, kuinka iso osa esiintyjän ja yleisön välisestä kommunikaatiosta perustuu kasvojen ja ilmeiden näkemiseen. Jussi totesi siihen, että jos otat tämän haltuusi, niin saat tehdä mitä parhaaksi näet kunhan kunnioitat Dallapén perintöä. Orkesterin silloinen basisti ja Dallapén oikeuksien haltija Juhani Lindroos soitti Hostikalle ja kysyi tätä seuraajakseen. Dallapé-orkesterin laulusolisti ja johtaja . Sitä varten Dallapé piti uudelleen kasvattaa alkuperäiseen kokoonsa, jossa mukana on Dallapé-soundin kannalta olennaiset neljä puhallinsoittajaa, viulisti ja xylofonisti. Vaikka nyky-Dallapé porskuttaa isona ja verevänä, oli orkesterin tulevaisuus vaakalaudalla vuoden 2009 kieppeillä. lähes valmistunut Sibelius-Akatemiasta . Myös tässä suhteessa korona-aika oli niin muusikoille kuin muillekin esiintyville taiteilijoille erityisen vaikea. perheeseen kuuluvat tyttäret Hilda ja Eedit ja vaimo Anu sekä pieni karvaturri Uuno . Tehtävä on kunnioitettava ja tärkeä, mutta vetäjän vastuu on myös suuri, sanoin Jussille. Hostikka muistelee esimerkiksi Savoy-teatterissa ilman yleisöä äänitettyä joulukonserttia, kun muusikoiden piti kulkutautiaallon vaikeassa vaiheessa esiintyä tyhjille seinille ja hieman myöhemmin valkoisiin maskeihin sonnustautuneille ihmisille. Tuolloin Hostikka soitti orkesterissa kuitenkin saksofonia. de_10042025_34.indd 37 de_10042025_34.indd 37 2.4.2025 10.02 2.4.2025 10.02. – Jussi kertoi tuolloin, että Dallapé uhkaa näivettyä, kuolla pois. 37 Demokraatti JUHA HOSTIKKA . – Mulla on aina ollut Jussiin suorat välit, joten totesin että jos otan vastuun, niin aika monta asiaa pitää muuttaa. Hostikka soitti jo 1990-luvulla nuorena Sibelius-Akatemian opiskelijana keikkoja silloisen Dallapén riveissä. harrastaa aktiivisesti lasten harrastusten seuraamista – Sellaista kun kemioiden yhteensopivuus ei kuitenkaan voi bändissä pakottaa. asuu Helsingissä . Dallapén nimi ja perintö velvoittavat. JUHA HOSTIKALLA ja Dallapélla on pitkä yhteinen historia. laulanut myös oopperaa . Onneksi Dallapéssa sitä ei ole tarvinnut edes yrittää, koska henkilökemiat toimivat meillä joka tapauksessa. Ajoin orkesteri oli jopa kvintetti, viiden soittajan kokoonpano
Siitäkin kohtaamisesta tuli merkityksellinen, sillä se vei Hostikkaa ”laulamisessa klasaripuolelle”. 3 TÄRKEINTÄ 3 Suurin palkinto on saada viedä Dallapé-orkesterin perintöä ja tarinaa eteenpäin. Intohimoisen pelaajan taidot veivät aina nelinpelin Suomen mestariksi. Mutta kyllä me faijan kanssa kävimme paljon myös Tattarisuolla korjaamassa autoja. Tärkeitä muovaavia musiikkikokemuksia tuli vuosien varrella monia. D-KASVO OLEMME YHDESSÄ ASIOISTAMME PÄÄTTÄVÄ DEMO KRAATTINEN JOUKKUE, JOKA SVENGAA. Se oli hirveän onnellista aikaa, Hostikka muistelee. – Olen aina silti kokenut niin, ettei meillä ollut kotona mitään ”taidehörhöilyä”. Joku perheessä mainitsi hänelle, että Juha on vähän lauleskellut fonin soiton ohella. Kerran isän vanha kaveri, ”naapurikylän poika Taipaleen Reiska”, vieraili Hostikoilla. – Reiska lauloi Satumaan meidän olohuoneessamme. Meininki vain paranee. Oli luonnollista, että minä ja systeri soitimme myös viulua ja pianoa. HOSTIKKA ON muusikko ja esiintyvä taiteilija sekä geenien että ympäristön puolesta. – Treenasin ihan hirveästi. Faija soitti oopperan orkesterissa vaskisoittajana ja kävimme katsomassa paljon oopperoita ja baletteja, äiti työskenteli puolestaan laulunopettajana. Musiikki oli duuni, jota koko perhe yhdessä kulutti, kun kävimme katsomassa vaikkapa oopperaja balettiesityksiä. 38 Demokraatti 1 Dallapé-orkesterille on tärkeää itsessään täyttää sata vuotta. – Siinä iässä, jossa monet jo lopettavat urheilun, niin minulla urheilu puolestaan syrjäytti musiikin. – Juha, kaikki lähtee rytmistä ja soundista, Junnu sanoi minulle. Kim Borg sanoi, että laula minulle vähän ja sitten mä vähän laulelin. Juha Hostikka pyrki ja ”sattui pääsemään”. Mitkä kolme asiaa ovat Dallapé-orkesterin juhlavuoden erityisiä kohokohtia. Taidan olla vähän ”on-off -ihminen”. de_10042025_34.indd 38 de_10042025_34.indd 38 2.4.2025 10.02 2.4.2025 10.02. Hostikka pelasi jopa pienempiä ammattilaisturnauksia ja kolkutteli nelinpelaajana tennismaajoukkueen ovia. – Kim Borg oli hauska kaveri. Tennis täytti elämäni totaalisesti. Se oli mun ensimmäinen laulutunti. Se esiintyy Valkea kosken Työväen Musiikkitapahtumassa 26.7. Lapsuudenkoti oli hänen mukaansa ”kulttuurin kyllästämä”. solisteinaan Juha Hostikka ja Maria Lund. Minuun teki suuren vaikutuksen, kun tajusin miten täyteläinen Reiskan soundi oli puhtaan akustisesti laulettuna. – Urheilu ei ollut minulle koskaan pakkopulaa, vaan hemmetin kova intohimo. Dallapéssa soittaa yksitoista muusikkoa. Jopa mutsi ja faija sanoivat, että rauhoitu nyt välillä, Hostikka nauraa tyrskähtää. 2 On huikeaa saada uusi levy julkaistua. Kun päätin lopettaa tenniksen, se loppui kuin seinään. Kokoonpanossa on yhteensä 22 muusikkoa, kun mukaan laskee sijaistavat soittajat. Se on yksi parhaista neuvoista, mitä olen saanut. En pystynyt suhtautumaan tennikseen harrastuksena. – Kun olin jo tavallaan elänyt kaksi vaihetta eli varhaislapsuuden musahommat ja nuoruuden sporttihomman, niin sitten tuli tavallaan realiteetit eteen tenniksessä. Huulet verillä ja vähintään neljä tuntia joka päivä. – Siinä vaiheessa laulaminen alkoi syrjäyttää fonin soittoani. Opettajana toiminut jazzmuusikko ja tenorisaksofonisti Juhani ”Junnu” Aaltonen antoi tärkeän neuvon Hostikalle. TENNISMAILA VAIHTUI pian saksofoniin. –Vanhemmat olivat muusikoita. Kiitos vierailijat Tero Vesterinen, Ikosen sisarukset ja Jarmo Julkunen. Toisen kerran oopperalaulaja ja säveltäjä Kim Borg vieraili Hostikoilla, kun hän sävelsi pasuunakonserttoa Hostikan isälle. Nuoruusvuosina tennis alkoi vetää Hostikkaa puoleensa enemmän kuin musiikki. – Kun olin lopettanut, Kim Borg katseli mua hetken ja sanoi, että en minä tätä ammattia kenellekään voi suositella, mutta pyri nyt sinne Sibelius-Akatemiaan, niin katsotaan miten miehen käy. Yhtenä jouluaattona Hostikka pani Dexter Gordonin levyn soimaan ja soitti saksofonillaan idolinsa mukana levyn kaikki kappaleet. Vaikka olin vielä nuori mies, en ollut urheilijana virkaiältäni enää kovin nuori. Dallapén juhlakiertue alkoi maaliskuussa
Pohjoismaat ovat taulukoissa monilla mittareilla vuodesta toiseen kärjessä. Euroopan ja Amerikan välisen erityisen yhteyden ravisuttaminen on naapurillemme kaikkein pyhin ja kallisarvoisin tavoite. USEIN LAUSUTTU totuus on, että Putin ymmärtää vain voimaa. Tämä on varmasti totta. KUN YRITÄMME aavistella, mitä Putin pelkää, vastaus on kirkas: Putin pelkää keskinäistä luottamusta. TÄMÄ LUOTTAMUS Pohjoismaisissa ei ole syntynyt sattumalta eikä hetkessä. Euroopan sisäisten erimielisyyksien kasvattaminen on tunnettu Putinin keino, jonka tuloksena laajan yhteisymmärryksen etsiminen on ollut maanosassamme sisäisesti hankalaa. Tarvittaisiinko jalkaväkimiinat takaisin. KOLUMNI Teemu Laajasalo piispa.helsinki@evl.fi Kirjoittaja on Helsingin hiippakunnan piispa. Maallista hallintavaltaa edustaa hyvä esivalta – lainsäätäjät, oikeuslaitos ja viranomaiset, joiden kutsumuksena ja tehtävänä on olla turvallinen, oikeudenmukainen ja heikkoja puolustava. de_10042025_40.indd 40 de_10042025_40.indd 40 1.4.2025 16.44 1.4.2025 16.44. Luottamus Suomessa ja pohjoismaisissa yhteiskunnissamme ei ole pelkästään luottamusta meille tuttuihin ja rakkaisiin ihmisiin. On uumoiltu pohjoismaista ydinasetta ja ehdotettu uutta Kalmarin unionia. Pitäisikö reservin ikärajoja muuttaa. Olemme oppineet uusia sanoja – puhumme pelotteista ja pidäkkeistä. Siitä syntyy keskinäistä luottamusta, joka on luottamusta viranomaisiin, luottamusta tutkittuun tietoon, luottamusta uutisvälineisiin ja viime kädessä luottamusta toiseen ihmiseen. Olemme pohtineet, mikä riittää. Vahvin voima on keskinäinen luottamus. PUTIN PELKÄÄ KESKINÄISTÄ LUOTTAMUSTA. HYVÄ ESIVALTA huolehtii turvallisuudesta, vapaudesta, tasa-arvosta, ei käytä valtaansa tai vaikutusvaltaansa väärin ja altistaa itsensä sekä oikeudelliselle että kansanvallan jatkuvalle arvioinnille. Kuinka monen päivän kotivaraa suositellaan. Amerikan ajautuminen kulttuurisisällissotaan on paitsi Putinille mieleen myös välillisesti ja välittömästi hänen agitaation ja propagandatoimistojensa pitkäaikaisen vaikuttamisen tulos. SUOMI ON jälleen maailman onnellisin maa. 40 Demokraatti S uomessa on kolmen viime vuoden ajan arvioitu, pohdittu ja keskusteltu, kuinka voisimme suojautua itänaapurimme hyökkäysten varalta. Syy on luterilaisessa yhteiskuntaopissa. Se on pidäke, mitä hän erityisesti yrittää purkaa ja tuhota länsimaissa. Itse kunkin on omissa puheissaan ja teoissaan sitä vaalittava. Sen mukaan Jumala hallitsee maailmassa kahden regimentin kautta, hengellisen ja maallisen. Mitä Putin pelkää. Olemme päässeet sotilasliiton turviin, solmineet sopimuksia, vahvistaneet jo valmiiksi erinomaista puolustustamme, lisänneet viranomaisyhteistyötä ja harjoittaneet taitavaa ulkopolitiikkaa. Erityinen syy onnellisuuteen näissä sijoituksissa on keskinäinen luottamus. Emme luota pelkästään omaisiimme vaan viranomaisiimme. Keskinäinen luottamus on meille lahja ja tehtävä. Historioitsijat ja sosiologit löytävät nopeasti selittävän tekijän sille, miksi juuri Pohjoismaissa keskinäinen luottamus on suurta
Olen tosi ylpeä kahdesta tyttärestäni ja minulla on pieni lapsenlapsikin. 41 Demokraatti Juri Aaltonen 56-vuotias Erton puheenjohtaja P eilikuvaa katsoessani tulee mieleen, miten onnellinen tilanne minulla on yksityiselämässäni. Asiat ovat hyvin. Ja keskustelu, mikä siihen liittyy, on ilkkuvaa. En tykkää siitä yhtään. Tämä on ihmisarvon kyseenalaistamista ja se on järkyttävää. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_10042025_41.indd 41 de_10042025_41.indd 41 2.4.2025 10.04 2.4.2025 10.04. Yhteiskunta on mielestäni muuttumassa tosi ilkeäksi ja inhottavaksi. Silloin on osoittanut mielipiteensä. Jos ei keksi sopivaa ehdokasta, niin äänestää sitten vaikka tyhjää, mutta käyttää sen äänioikeutensa. Tänä päivänä huomaan, että yhteiskunnallinen tilanne on alkanut lähinnä suututtaa. Mikä on tämä Suomi, jossa heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä lyödään jatkuvasti. Luulen, että en ole ainoa, joka tuntee näin. Itse ajattelen niin, että vasta äänestämällä saa kuvainnollisesti oikeuden olla tyytymätön. Pelkään, että jos tämä tie jatkuu, tulee yhteiskunnallista rauhattomuutta koko ajan enemmän ja enemmän. Olen koko elämäni tehnyt töitä reiluuden ja tasa-arvon, syrjimättömyyden ja ihmisarvon puolesta. Vähintä, mitä tavallinen kansalainen voi tehdä, on äänestää. En ole pelkästään tyytymätön siihen, vaan huomaan, että alkaa tulla vihan tunnetta. Viha ei ole keino edistää asioita, mutta jos on tyytymätön, niin asioihin pitää yrittää vaikuttaa. Nuoresta lähtien olen ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista
Pahkasiasta Pirinen löysi kiinnostavia kotimaisia tekijöitä ja Tapiiri-lehdestä eurooppalaista sarjakuvaa. Teksti Juhana Unkuri / Piirrokset Ville Pirinen K iteeläislähtöinen Ville Pirinen, 51, kertoo kiinnostuneensa sarjakuvien visuaalisuudesta jo varhain. – Ensimmäiset säästyneet sarjakuvani tein noin nelivuotiaana. VUONNA 1993 Pirinen voitti Kemin sarjakuvakilpailun ja kaksi vuotta myöhemmin hän julkaisi ensimmäisen albuminsa, Ornette Birks Makkosen täydelliset seikkailut, jonka käsikirjoittajana toimi Pauli Kallio. Sittemmin kaksikko on laatinut Birks Makkosen vaiheista lukuisia albumeita. – Tajusin että tällä vehkeellä voi kertoa periaatteessa kaikenlaisia ja kaikennäköisiä tarinoita. de_10042025_42.indd 42 de_10042025_42.indd 42 28.3.2025 13.20 28.3.2025 13.20. Piir sin kuvat ja sen jälkeen sanelin isälleni, mitä puhekupliin kirjoitetaan. Äskettäin hän julkaisi kahdennentoista Yhesti yhes paikas -albumin. Vakavampi herätys lajiin tuli teini-iässä, jolloin Pirinen löysi suomalaisjuuria omaavan ruotsalaisen Joakim Pirisen (ei sukua) sarjakuvat ja amerikkalaiset underground-tekijät Gilbert Sheltonin ja Robert Crumbin. 42 Demokraatti KULTTUURI ”Sarjakuvan lukija on myös tekijä” Ville Pirinen on operoinut pitkään sarjakuvien parissa, oman tuotannon lisäksi myös taustavaikuttajana
Hän on itsekin kunnostautunut lukuisissa bändeissä laulajana, kitaristina sekä biisintekijänä. Yhesti yhes paikas -tarinoiden yhteydessä pohdiskellaan Pirisen mukaan myös inhimillistä tarvetta kertoa ja kuulla tarinoita, muistin hataruutta sekä totuuden olemusta. – Nämä urbaanilegendat ovat usein sekä huvittavia että traagisia yhtä aikaa – ja sitten vielä jotain muuta. Tämä vaihe on täynnä intoa ja inspiraatiota, mutta varsinainen suunnitteluja piirrosvaihe vaatii enemmän perslihaksia, kärsivällisyyttä ja raakaa käsityöläisyyttä. Sarjakuva-albumien lisäksi hän on tehnyt kuvitusta useille lehdille sekä kansitaidetta ja muuta grafiikkaa monille yhtyeille. Parhaimmillaan toki piirtäessäkin saavuttaa tilan, jossa asiat tuntuvat sujuvan leikiten. Jutun piirroskuvat ovat Ville Pirisen sarjakuva-abumista Yhesti yhes kahennestoista paikas. 44 Demokraatti KULTTUURI Vuonna 2009 Pirinen julkaisi sarjisalbumin Yhesti yhes paikas, jonka hän teki kokonaan yksin. – Lähtökohtana on empatia kaikenlaisiin ihmiskohtaloihin sekä vapaa pomppiminen matalaotsaisen kakkahuumorin ja syvällisempien filosofisten pointtien välillä. VILLE PIRINEN on ollut vuosikymmenten mittaan monessa mukana. – Siinä ikään kuin kerron mielessäni juttua kavereille, ja samalla kuvittelen, millaisia sarjakuvakerronnan keinoja itsestäni olisi niiden ympärillä mukava nähdä. de_10042025_42.indd 44 de_10042025_42.indd 44 28.3.2025 13.20 28.3.2025 13.20. Yhesti yhes paikas -tarinoiden lähtökohtana ovat vaikkapa baarin pöydissä kerrottavat urbaanilegendat, joita Pirinen työstää sarjakuvan muotoon. albumi. Äskettäin päivänvalon näki Yhesti yhes kahennestoista paikas, joka on nimensä mukaisesti sarjan 12. Pirisen mukaan ”Yyp” -albumit vaativat ensi alkuun pitkän ajatteluprosessin. Kun tarina jättää ristiriitaisen olon, sen muistaa ja kertoo eteenpäin. Pirisen mukaan aikuisille kulttuurinkuluttajille suunnatulla nykysarjakuvalla voi elättää itsensä silloin, kun apurahahakemusten kanssa on tarpeeksi onTAJUSIN, ETTÄ TÄLLÄ VEHKEELLÄ VOI KERTOA KAIKENLAISIA JA KAIKENNÄKÖISIÄ TARINOITA
Kuvan ja tekstin yhdistyminen voi tuottaa kokemuksen, jota kumpikaan palikka yksinään ei olisi saanut aikaan. – Olin rakentamassa pieniä ja suuria näyttelyjä, sumplin yhteistyötä Tampereen raitiotieallianssin ja Ylen dokumenttiryhmän kanssa, järkkäsin tapahtumatiloja sekä jankutin taiteilijoiden ja taiteen puolesta milloin missäkin. – Esimerkkejä riittää henkilökohtaista ja yhteiskunnallista yhdistelevistä elämäkerroista vaikkapa polkupyöräilyn historiaa esitteleviin kirjoihin. Toki alan suuret ongelmat jäivät läänintaiteilijakaudellani ratkaisematta, hän naurahtaa. PIRINEN KERTOO arvostavansa sarjakuvan digialustoja, mutta kasvaneensa itse fyysisten painotuotteiden parissa. Nettikauppa toimii, mutta kirjakauppoja katoaa, valikoimat pienenevät, kirjastotoimessa säästetään, pienlevikkisen kirjallisuuden tukia leikataan, kirjojen arvonlisäveroa nostetaan ja kulttuurijournalismi etenkin päivälehdissä vähenee. – Kuva luikertelee mieleen hieman musiikin tapaan analyyttisen pohdiskelun ohitse, hienon piirroksen nähdessään homma ”potkii” aivoissa jo ennen kuin sitä ehtii pilkkoa osiin. Tärkeää työtä tekevät ihmiset silläkin saralla. Tehtävässään hän pyrki mahdollistamaan työmahdollisuuksia muille alan tekijöille sekä olemaan mukana projekteissa laajalla skaalalla. Pirinen näkee omaelämäkerrallisuuden olleen suomalaisessakin sarjakuvassa vahva trendi 1990-luvulta lähtien, mutta viimeiset kymmenen vuotta ovat tuoneet esiin uudenlaisia aiheita ja tekijöitä. – Sinnikkäällä tee-se-itse-jalkatyöllä useat hiukan itseäni nuoremmat, mutta varsinaisia jangstereita iäkkäämmät tekijät ovat tehneet itsestään arvostettuja kansainvälisiä vaihtoehtosarjakuvataiteilijoita myös painettujen kirjojen maailmassa. Tämän myötä potentiaalinen uusi yleisö ei löydä sarjakuvia ja niiden tekijöitä. Pitkään Tampereella vaikuttanut Pirinen toimi 2017–2021 Pirkanmaalla sarjakuvan läänintaiteilijana. – Koko ikänsä taiteen marginaaleissa puuhailleelle oli avartavaa katsella asioita myös aidan toiselta puolelta, eli hallinnon kulmasta. – Ajat ovat sellaiset, että muun muassa poliittiselle aktivismille on selvää tilausta. Ville Pirinen. Teksti voi olla yhtä voimakas kokemus, mutta se vaatii älyllisemmän lukuprosessin, jossa kirjainjono muuttuu merkityksiksi. YKSI VIIME vuosina huolestuttavasti pahentunut pullonkaula alalla on Pirisen mielestä uuden sarjakuvan jatkuvasti hankaloituva levittäminen. Pitkän linjan sarjakuvantekijä sanoo tämän taiteenlajin olevan erinomainen väline esimerkiksi tiedetekstin havainnollistamiseen, yritysviestintään ja muillekin foorumeille, missä asiatekstiin halutaan liittää tunnetasolla puhutteleva tai lukemista helpottava kuvataso. – Taitava sarjakuvantekijä pystyy ohjailemaan lukijan katsetta, lukunopeutta ja ylipäätään koko teoksen tunnerekisteriä, mutta viime kädessä sarjakuvan lukija on myös sarjakuvan tekijä. Hyvä esimerkki tällaisesta puurtajasta on Tommi Musturi, jonka työt ilmestyvät nykyisin useilla kielillä. Hänen mielestään sarjakuva on nimenomaan kädessä pideltävänä painotuotteena poikkeuksellisen interaktiivinen taidemuoto. Pirinen toteaa vaikkapa äänikirjan tai tv-sarjan rullaavan eteenpäin omaa tahtiaan. – Sarjakuvan lukija taas rakentaa varsin konkreettisesti mielessään sen mitä tapahtuu ”ruutujen välissä”, ja loppupeleissä päättää tekijän ohjailusta huolimatta mitä tahtia kerronnassa etenee. de_10042025_42.indd 45 de_10042025_42.indd 45 28.3.2025 13.20 28.3.2025 13.20. Kokija ottaa havaintoja vastaan ja tekee omat tulkintansa. – Omalle noin kolmekymmenvuotiselle uralle on osunut joitakin onnekkaita kokopäiväammattilaisuuden jaksoja, ja paljon freelancer-kituuttamista. Osaltaan kyse on siitä, että olen priorisoinut omaa luovaa työtä kaupallisempien polkujen edelle, pohtii Pirinen, joka sai Suomen Sarjakuvaseuran arvostetun Puupäähattu-palkinnon vuonna 2016. Sarjakuvakerrontaa voidaan käyttää yhtenä välineenä myös yleisen lukutaidon parantamiseen ja ylläpitämiseen, Ville Pirinen summaa. 45 Demokraatti nekas, tai kun saa vakituisen sarjakuvapestin tarpeeksi isoihin lehtiin. Hän kertoo sarjakuvan saatavuuden, saavutettavuuden ja työskentelyolosuhteiden parantuneen hetkellisesti ainakin Pirkanmaalla ja työn tuottaneen paljon odottamattomiakin tuloksia. Nykyään monet sarjakuvantekijät operoivat digimaailmassa, ja jotkut suomalaistekijätkin ovat suuntautuneet varsin menestyksekkäästi kansainvälisille markkinoille. Olen seurannut Suomen sarjakuvafestivaaleilla ilolla, kuinka erilaiset ihmiset ja tekijät ovat löytäneet vanhan kunnon ruohonjuuritason paperizinetouhun, pienlehdet, ilmaisukanavakseen. – Olen varma, että kotimainen nykysarjakuva on sellainen taidekenttä, josta löytyisi innostavaa luettavaa todella monelle vaikkapa kirjallisuudesta, teatterista, tv-sarjoista, elokuvista tai ylipäätään kerrontataiteista innostuneelle aikuiselle – mikäli he altistuisivat sille, mitä on tarjolla
Sanavalmis Salmela valittiin Kymin punakaartin päälliköksi. Todennäköistä on, että Salmela kuoli Tampereen taistelun aikana punaisten Pohjoisen rintaman päämajassa, Tampereen teknillisessä opistossa, 28.3. Loviisan menestys nosti Salmelan mainetta niin, että hänet lähetettiin Tampereelle, jossa hänestä tuli helmikuun lopussa punaisten pohjoisen rintaman ylipäällikkö. Sen puutteessa karismaattinen luonne toimi kriteerinä päälliköitä valittaessa. Säätykierto ei ollut kohdellut heitä hyvin. Hän avioitui vuonna 1913 Kotkassa Maria Siiderin kanssa. Antautumistakin pohdittiin, mutta pelättiin valkoisten kostoa ja päätettiin jatkaa taistelua loppuun asti. Tampereen valtausta Salmela ei kuitenkaan joutunut tai ehtinyt todistamaan, sillä hän sai surmansa ennen sitä maaliskuun lopussa. Välillä on kerrottu kuoleman johtuneen valkoisten tykistötulesta, ja muide_10042025_46.indd 46 de_10042025_46.indd 46 2.4.2025 9.59 2.4.2025 9.59. He saivat kaksi poikaa. Salmelan kohdalla eri tahoilla saattoi olla jälkeenpäin motiiveja kertoa näkemästään ja kuulemastaan eteenpäin eri tavoilla. 46 Demokraatti KULTTUURI Näyttelijäkarismalla punapäälliköksi Tuore teos kertoo Tampereen periksi antamattoman sisällissotapäällikön koko tarinan. Useita sisällissotaa käsitteleviä teoksia kirjoittanut Tuomas Hoppu on tänä keväänä julkaissut Salmelan elämäkerran Vallankumouksen sanansaattaja. Salmela yritti epätoivoisesti organisoida puolustusta saarroksiin joutuneessa kaupungissa. KIRJA SALMELAN KUOLEMAAN johtaneisiin tapahtumiin liittyy samanlaista myyttien ja tosikertomusten ristiaallokkoa, joka on tunnusomaista tunnettujen henkilöiden viimeisille vaiheille. Kotitila siirtyi muille perheenjäsenille ja he joutuivat tien päälle etsimään parempaa elantoa. Tuomas Hoppu: Hugo Salmela – Vallan kumouksen sanansaattaja Vastapaino 2025, 276 s. Punaisen Suomen armeija oli sekalainen joukko, jossa oikeaa sotilaskoulutusta saaneita miehiä oli vähän. Orivedellä maaliskuun puolivälissä saavutetusta voitosta huolimatta valkoiset jatkoivat etenemistä kohti Tamperetta. Salmelan vanhemmat olivat sahatyöntekijä Matti Salmela ja Karolina Pellis. tapahtuneessa räjähdyksessä. Teksti Ville Jalovaara Kuvat Työväen arkisto T ampereen puolustusta keväällä 1918 johtanut Hugo Salmela on tunnetuimpia Suomen sisällissodan punaisia päälliköitä. Sodan alussa hän johti Loviisan vallanneita joukkoja. Siitä, kuinka sisällissota jakoi perheitä kahtia, kertoo Hugon ja hänen veljensä Aleksin päätyminen eri puolille rintamaa sodan alla syksyllä 1917. Salmela oli varsinaiselta ammatiltaan sekatyömies ja hänet tunnettiin Kotkan Hallan sahalla lakkoja johtaneena työläisten edusmiehenä. Kivennavalla syntynyt, mutta Kymenlaaksossa suurimman osan 33-vuotiaana päättyneestä elämästään vaikuttanut Salmela toimi ennen sotaa Kotkan työväenteatterin näyttelijänä ja oli tunnettu paikallinen kulttuurivaikuttaja. HUGO SALMELA päätyi punapäälliköksi monen sattuman kautta
47 Demokraatti takin syitä punapäällikön kuolemalle on esitetty. Hugon veli Aleksi otti Taiston perheeseensä. Valkoiset joukot valtasivat Tampereen lopullisesti 6.4. Toisaalta Salmelan tarina kertoo myös siitä, kuinka sodasta toivuttiin ja Suomi palasi vähitellen takaisin normaaliksi yhteiskunnaksi. Suomeen palasi myöhemmin elossa ainoastaan nuorimmainen, Taisto, sillä Maria ja Voitto menehtyivät pilkkukuumeeseen. Sen seurauksena vangittiin yli toistakymmentä tuhatta kaupungin punaista puolustajaa, jotka koottiin Keskustorille. HUGO SALMELASTA tuli sisällissodan tunnetuin punapäällikkö sodanjälkeisen muistelmakirjallisuuden ansiosta. Tampereen valtauksen jälkeen vangitut punaiset koottiin Keskustorille. Salmelan ja hänen läheistensä tarina kertoo, kuinka sisällisota repi perheitä kahtia. Autokauppiaana Lahdessa toiminut Taisto kuoli 50-vuotiaana 1964. Hugo Salmela. Todennäköisin on kuitenkin versio, jonka mukaan väsyneenä käsikranaatin sokan kanssa leikkinyt punaisten Satakunnan rintaman päällikkö Kustaa Salminen räjäytti vahingossa kokonaisen käsikranaattilaatikon. Salmelan puoliso Maria pakeni sodan loppukaaoksessa perheen poikien kanssa Pietariin peläten valkoisten kostoa. Syy siihen, että juuri Salmelaa erityisesti muisteltiin, saattoi olla hänen asemansa lisäksi tapa, jolla hän oli kuollut ikään kuin tapaturmaisesti, eikä voittajien teloittamana. Suuressa räjähdyksessä haavoittui ja kuoli useita punaisten johtajia Salmela heidän joukossaan. Alkuun se oli lähinnä valkoisten kirjoittamaa. Taisto otti osaa talvija jatkosotaan reservin upseerina. de_10042025_46.indd 47 de_10042025_46.indd 47 2.4.2025 9.59 2.4.2025 9.59
TUL:n joukkue oli kisapaikalla jo viikko ennen kisojen alkua hakien lunta eri puolilta kisapaikan ympäristöä tutustuen latuihin ja mäkiin. Se oli viehättävä pikkukylä, jossa kisapaikat ja lumi olivat korkealla vuoristossa, ladut suomalaisittain oudosti yli 1 000 metrin korkeudessa. Suomessa kaikki urheilullinen yhteistoiminta porvarillisen SVUL:n ja työväenliikkeen TUL:n välillä oli täysin poikki 1920ja 1930-luvuilla vuoden 1918 tapahtumien seurauksena. Virallisessa kisaohjelmassa oli miesten 15 km ja 30 km hiihdot, neljän kilometrin estehiihto, mäenlasku, yhdistetty, naisten 6 km hiihto sekä miesten ja naisten ohjaskelkkailu. Muiden maiden hiihtäjät jäivät TUL:n kuusikosta useita minuutteja. Hiihtoladut olivat vaikeat, ne kiertelivät 700–1 350 metriä merenpinnan yläpuolella, mutta se ei TUL:n hiihtäjien ylivoimaa estänyt. Se ei estänyt nuoren, kuusi vuotta vanhan, Työväen Urheiluliiton lähtöä historian ensimmäisiin työläisolympialaisten talvikisoihin. Voitelu oli haaste jo silloin. TUL perusti oman Olympiakomiteansa vuonna 1924 valmistelemaan osallistumista olympialaisiin. Kansainvälinen työläisurheilun keskusjärjestö SUI, jonka yksi jäsenjärjestö Suomen TUL oli, päätti järjestää omat olympiakisat, työläisolympialaiset, sekä talvella että kesällä. Leuto talvi ja lumettomuus olivat ongelmana sinä talvena myös Saksassa. TUL yritti poliittisesti ”taiteilla” SUI:n ja PUI:n välimaastossa käyden eri lajeissa liitto-otteluja Norjan ja Venäjän joukkueita vastaan. Albin Veijalainen voitti 30 kilometrin hiihdon. Junamatka Helsingistä Tukholman kautta Berliinin oli jo suuri elämys, mutta tuon ajan Työväen Urheilulehti kertoo: ”Kyllä olivat taskut täynnä. SUI:n jäseninä oli tuolloin 17 työläisurheilujärjestöä, TUL ainoana Pohjoismaista. TUL:n joukkueessa oli yhteensä yhdeksän urheilijaa hiihdossa, mäenlaskussa ja yhdistetyssä: Emil Elo, Helsingin Jyry, Emil Halinen, Jyväskylän Veikot, Gabriel Kammonen, Savonlinnan Jyry, Toivo Kostiainen, Savonlinnan Jyry, Elis Laine, Lieviskän Pyrintö, Lauri Leppänen, Helsingin Jyry, Lieto Lähteinen, Tampereen Yritys, Toivo Paavilainen, Helsingin Kullervo ja Albin Veijalainen, Savonlinnan Jyry. Tähän venäjämieliseen järjestöön kuuluivat 1920-luvulla Ruotsin ja Norjan työläisurheilujärjestöt, joista erityisesti Norjan työläisurheilijat olisivat olleet vahva vastus talvilajeissa Suomen TUL:lle – mikäli he olisivat osallistuneet. Kisojen ajankohta oli 31.1.–2.2. Jokisen Kalle ehätti vielä hätään ja toi nipun saman päiväisiä Sosialidemokraatteja, jotka sanoi juuri koneesta saaneensa ”. Johtajana oli Väinö Lähteinen. de_10042025_48.indd 48 de_10042025_48.indd 48 2.4.2025 9.33 2.4.2025 9.33. TYÖLÄISOLYMPIALAISET järjestettiin Saksassa 6 000 asukkaan vuoristokaupunki Schreiberhausissa. Työläisolympialaisiin Venäjä tuli mukaan vuonna 1937 kisoihin. Porvarillisiin olympiakisoihin 1920 ja 1924 TUL oli päättänyt olla osallistumatta. 1925 Lumettoman talven vuoksi Suomen joukkue oli koottu vuoden 1924 talven näyttöjen perusteella. Kisoihin osallistui 170 urheilijaa Itävallasta, Saksasta, Tšekkoslovakiasta ja Suomesta. Molemmilla miesten hiihtomatkoilla TUL otti kuusi ensimäistä sijaa. Suomalaisille outo laji estehiihto sai TUL:n miehistä kaksi rohkaistumaan osaanottoon. Kansainvälinen työläisurheilu oli 1920-luvulla ja sen jälkeenkin kahtiajakautunut. Teksti Pekka Hurme Kuvat Tahto-Urheilumuseo S ata vuotta sitten vuonna 1925 talvi oli Suomessa yhtä vähäluminen kuin nytkin. Venäjän urheilu edusti toista järjestöä, josta käytettiin lyhennettä PUI, Punainen Urheiluinternationaali. Joukkueen nuorin Elis Laine voitti 15 kilometrin hiihdon. 48 Demokraatti KULTTUURI TUL-VOIMAA talvi olympialaisissa Työläisolympialaisiin osallistuminen oli nuoren TUL:n voimannäyte. Porvarillisiin olympiakisoihin Neuvostoliitto osallistui Helsingissä 1952. Neljän kilometrin suorituksen voitti ylivoimaisesti TUL:n Emil Elo voittaen yli minuutilla toiseksi tulleen TUL:n Toivo Paavilaisen
Talviolympiakisamatkaa Saksan Schreuberhauhin kuvaa joukkuetta johtanut Väinö Lähteinen: ”Matka kaikin puolin mitä ihanin… Kaikkialla saimme ystävällisen vastaanoton, kaikkialla meitä kunnioitettiin ja osoitettiin vieraanvaraisuutta. de_10042025_48.indd 49 de_10042025_48.indd 49 2.4.2025 9.33 2.4.2025 9.33. Eduskunta myönsi TUL:lle olympiavalmisteluja ja -matkoja varten 300 000 markan määrärahan. Me kaukaisen Pohjolan pojat olimme kisojen keskipiste. Ja kenelle oli matka elämys, se oli juuri meille itsellemme…” Lähteet: Työväen Olympialaiset, Työväen Urheilulehti 1927 Työväen Urheilulehti, vsk 1925 Punainen Olympia, Helge Nygren 1968 Työläisolympialaiset Saksassa tarjosivat Suomen joukkueelle paljon eksotiikkaa. Mäenlaskussa Leppänen hyppäsi pisimmälle, mutta kaatui molemmat hyppynsä kuten myös muut TUL:n mäkihyppääjät. Se oli melkoinen ponnistus kuusivuotiaalta järjestöltä. SEN VOITTI YLI VOIMAISESTI TUL:N EMIL ELO. NUORELLE TUL:LLE työläisolympiamatka oli ainutlaatuinen menestys, mutta myös vaativa ponnistus. TUL:n menestystä täydensi vielä yhdistetyssä voittoisa Lauri Leppänen ennen Saksan Alois Heilsiä. Matkaa rahoitettiin keräyksellä, iltamilla sekä kirjeensulkijamerkkejä ja rintamerkkejä myymällä. Työläisolympialaisissa kesällä 1925 TUL:n urheilujoukkue käsitti jo 127 urheilijaa. 49 Demokraatti ESTEHIIHTO OLI SUOMALAISILLE OUTO LAJI
Pekka Lehdon kanssa ohjattu Tulipää (1980) kilpaili Cannesin pääsarjassa kautta aikain toisena suomalaisena elokuvana. Teksti Rane Aunimo Y hden maamme omalaatuisimman ja kansainvälisimmän ohjaajanuran tehneen Pirjo Honkasalon, 78, edellisestä elokuvasta ehti kulua peräti kolmetoista vuotta, joten on paljon mahdollista, että se päättyy ainakin pitkissä fiktioelokuvissa nyt ensi-iltansa saavaan Orendaan (2025). 50 Demokraatti KULTTUURI ELOKUVA Orenda Ohjaus: Pirjo Honkasalo Pääosissa: Pirkko Saisio, Alma Pöysti, Luca Leino 2024, 118 minuuttia Ensi-ilta 17.4. Jos minun pitäisi valita viisi merkittävintä yhä työskentelevää kotimaista elokuvaohjaajaa, nousisi Honkasalon nimi esiin pian Aki Kaurismäen jälkeen. Menneet menestykset eivät lupaa tulevaisuutta eivätkä perustele nykyisyyttä. Niistä jälkimmäisin perustuu Saision alkuperäiskäsikirjoitukseen ja sisältää kummankin teoksille ominaisia pohdintoja minuudesta, armosta ja syyllisyydestä. Naisten naamioita Pirjo Honkasalon ohjaus Pirkko Saision käsikirjoituksesta pursuaa taide-elokuvan kliseitä. Kaikkiaan jo kuudelle vuosikymmenelle ulottuvan tuotannon kivijalkoja ovat monet ulkomaistakin tunnustusta saaneet dokumenttielokuvat, joiden lomassa syntyneet harvat perinteiset näytelmäteokset lukeutuvat aikansa kotimaisen fiktion tapauselokuviin. Kirjoitin aikoinaan jo Betoniyön arvosteluni ensimmäisessä kappaleessa visuaalisesti loisteliaan elokuvan jättämästä hiukan ulkokultaisesta vaikutelmasta, mutta Orendassa teennäisyyksien virtojen edestä puretaan jo kaikki padot. Jonkinlaista elokuvatestamentin tuntua syntyy myös siitä, että Saisio näyttelee teoksen toisen keskeisen puheroolin. Tulennielijä (1998), Betoniyö (2012) ja Orenda ovat puolestaan syntyneet yhteistyössä Honkasalon myöhemmän uran pääkumppanin ja puolison Pirkko Saision kanssa. Kypsä ikä, pitkä valmisteluaika ja vakava taiteilijuus eivät Orendassa johda elokuvallisesti kouraisevaan maailmaan vaan kokoelmaan neuvostoelokuvan de_10042025_50.indd 50 de_10042025_50.indd 50 2.4.2025 9.55 2.4.2025 9.55
Neuvostoliitto taipui myönnytyksiin, vaikka koki menestyneensä. Kommunistinen Neuvostoliitto ei jaksanut vaan romahti. NAISTEN NAAMIOITA aletaan riisua ensin ruotsalaismestarin aivoituksista tutussa syrjäisessä saariyhteisössä, jonka rauhaan vetäytynyt pappi saa vieraaksi mantereelta saapuvan, leskeksi äskettäin tulleen oopperalaulajan. Neuvostoliitto halusi kohentaa mainettaan ja vahvistaa sotien jälkeen syntyneet Euroopan maiden rajat. Keskellä tasapainoillut Suomi sai järjestettäväkseen huippukokouksen, joka oli myös itsevaltaisen Kekkosemme uran kruunu. Saision ja Alma Pöystin kasvoilla siunatusta elokuvasta puuttuu kokonaan yleisön penkille välittyvä tunne ja luontainen virta. USA piti hommaa turhana teatterina mutta onnistui. THE HELSINKI EFFECT (2025) katsoo historian pölyttyneitä asiakirjoja ja kokousrumbaa tekoälynkin suomin huvittunein silmin. ELOKUVA The Helsinki Effect Ohjaus: Arthur Franck 2024, 88 minuuttia Ensi-ilta 11.4. Vuosien neuvotteluiden jälkeen pääkaupunkiin kokoontui yli kolmekymmentä maailman johtajaa allekirjoittamaan yhteistä julistusta. Unijaksot, paidaton poika kirmaamassa kesäniityllä kuin Tarkovskin houreissa, rankkasade ja verestävä merihorisontti ovat yksittäisinä otoksina kauneudestaan huolimatta vain onttoja latteuksia, kun kuvia eivät täytä todellisilta tuntuvien ihmisten inhimilliset ristiriidat ja juureva maallisuus. Dokumentti havainnollistaa erinomaisesti diplomatian luonteen, joka ei ole pikavoittoja vaan väsytyskamppailua. Tämä kaivelee, pysähtelee ja tulkitsee juuri näkemäämme tai kuulemaamme. Dokumentin kertojalla on riemukkaan viisasteleva tyyli. Edesmenneen puolison viimeisen toiveen täyttämisestä viriävällä kohtaamisella on kummallekin sisäistä myllerrystä edistävä vaikutus, kun he joutuvat katsomaan menneisyyttä, toisiaan ja itseään silmiin. Tämän keinotekoisemmilta henkilöt eivät ole uudessa kotimaisessa eliittielokuvassa tuntuneet kuin korkeintaan Rax Rinnekankaan yhtäläisen kvasifilosofisissa ohjauksissa, joista Hannu-Pekka Björkmanin läsnäolokin muistuttaa. Mutta myös aika iso vitsi, Franck todistelee. de_10042025_50.indd 51 de_10042025_50.indd 51 2.4.2025 9.55 2.4.2025 9.55. Brežnevin ja Kissingerin arkistolausunnot heräävät eloon äänisimulaatioiden kautta. Elokuvassa on silti yllättävää ajankohtaisuutta. Edessä oli vielä kolmipäiväinen koettelemus, politiikan virstanpylväs, nukuttava istuntomaraton ja taistelutanner. Teos jurnuttaa harmaanraskaassa yläpilvessä. Euroopan turvallisuusja yhteistyökonferenssi Etyk huipentui Helsinkiin heinä-elokuun vaihteessa vuonna 1975 monen aikalaisenkin ihmetykseksi. Teksti Rane Aunimo A rthur Franckin elokuvassa on aihe, jonka perässä rahoittajat tuskin ovat kilvan juosseet. Lopulta länsi keksi tarinaan omat metkunsa. Saarnaaja potee tuskaa kauan sitten päättyneestä parisuhteesta ja uskostaan, kun taas artistia itsemurhaan päätyneen miehen teko on traumatisoinut. Orendasta muodostuu varoittava esimerkki siitä, kuinka hengetöntä vakavaksi elokuvataiteeksi tarkoitettu ponnistelu voi olla, kun se tiedostaa oman merkittävyytensä ja alleviivaa sen ilmauksia. klassikoista ja Bergmanilta poimittuun raskaaseen, elottomana seisovaan symboliikkaan. ORENDASSA KYSYMYSTEN näennäinen syvällisyys ja teemojen yleispätevyys tuottaa lähinnä yliartikuloivien henkilöiden lausumaa teoreettista viisastelua ja taide-elokuvien kuvallisia kliseitä. 51 Demokraatti Pirulle pikkusormi Rutikuiva aihe herää eloon yllättävässä dokumentissa. Brežnev antoi lännen pirulle pikkusormen, mutta se vei koko käden. Välillä elokuva vakavoituu, koska kyse ei ole vain leikinlaskusta. Vastahakoisessa Yhdysvalloissa koko prosessia epäiltiin ensin vihollisen juonitteluksi. Historia hengittää ja kaikenlainen tärkeily loistaa poissaolollaan
Marie oli aika yksinäinen, varsinkin jäätyään leskeksi, kun hänen elämänsä oli täällä rajoittunut pääasiassa perhepiiriin.” Veikko Huuska vastaa lyhyesti ”tässä flunssan ja matkan välissä”. ”Kyseessä on Arne Nevanlinnan ’Marie’. Jude oli hänelle rakas – se puoli oli yksinkertainen – ja hän pelkäsi Juden puolesta ja tunsi itsensä toisinaan pikemminkin vanhemmaksi veljeksi ja suojelijaksi kuin ystäväksi. Yhdelle palkinto. Teos oli Finlandia-palkintoehdokkaana sinä vuonna, jolloin Sofi Oksasen ’Puhdistus’ putsasi pöydän.” Stefan Ekiltä saadaan hyvä loppukuittaus: ”Arne Nevanlinnan Mariessa (2008) yhden iäkkään ihmisen viimeisen päivän tajunnanvirtaan on mahtunut eurooppalaisen 1900-luvun useita olennaisia palasia.” Teoksen tunnistivat myös Juhani Niemi, Mauri Niemi, Helena Nurmio, Tarmo Tikka ja Unto Vesa. Palkinto Tuula Hynyselle. Suomen yhteiskunta oli hänelle outo, esimerkiksi kun miehet lähtivät Aunuksen retkelle, hän luuli näiden lähtevän metsästysretkelle. 52 Demokraatti VISASITAATTI 7 Taitokirjallisuuden äärellä V isapiiri pyörii tutulla käyttövoimalla, noin kymmenen, viikoittain vähän vaihtuvan hengen pyörittämänä. Muistan sen epäsuomalaisen keveyden, eleganssin, vireen.” Myös Sirpa Taskinen on mieltynyt Nevanlinnan tyyliin. Hän tiesi, että Jude pärjäisi ja oli aiemminkin pärjännyt ilman häntä, mutta toisinaan hän näki Judessa piirteitä, jotka tekivät hänet levottomaksi ja saivat hänet tuntemaan itsensä sekä avuttomaksi että paradoksaalista kyllä entistä päättäväisemmäksi auttamishalussaan (vaikka Jude harvoin pyysi minkäänlaista apua).” Muistan Marien epäsuomalaisen keveyden, eleganssin, vireen. Tuula Hynynen lähtee pitkästä aikaa mukaan visaleikkiin. Vähän enemmän aiheesta verkkoversiossa. Palauteosoite tuttu kirjavisa@demokraatti. fi. ”Hänen tunteensa Judea kohtaan olivat monimutkaiset. de_10042025_52.indd 52 de_10042025_52.indd 52 2.4.2025 10.09 2.4.2025 10.09. asti. (rb) Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Pääsiäisestä johtuvien hankalien painoaikataulujemme vuoksi visa jää seuraavasta lehdestä pois, joten tällä kertaa vastausaikaa on aina torstaihin 24.4. taitoluistelu) uran avasi Marie, 2008, ja samalla heti Finlandia -ehdokkuuden. Ynnä muita väärinkäsityksiä’. Hän, joka esitteli itsensä tyhjentävästi: ’Olen aktiivisesti helsinkiläinen kirjoittaja, kirjailija ja osa-aikainen arkkitehti, passiivisesti professori (h.c.), tekniikan lisensiaatti, sotaveteraani ja eläkeläinen.’ Taitokirjallisen (vert. ”Tuskin on mahdollista, että olisi mikään muu kuin Arne Nevanlinna (1925– 2016). Marie tuli Suomeen avioliiton kautta ja täällä suomenruotsalaiseen sukuun. En ollut siinä varmaankaan yksin. Siitä kuin olen kirjan lukenut on aikaa, mieleeni on jäänyt erikoisesti Alcacen/Elsassin asukkaiden kokemusten kuvaus maakunnan siirtyessä edestakaisin Saksan ja Ranskan välillä. Varmaan olen aikoinaan lukenut myös visakirjan Marie (2008), mutta siitä ei ole jäänyt mieleen muuta kuin ihastelu, että mies kuvaa naista eläytyvästi. Siksi niukemmin vihjeitä – vain avainsanat Havaiji, New York, matkailu, globaali bestseller 2015 – ja vähän enemmän sitaattia. ”Olen erityisesti pitänyt Arne Nevanlinnan itseironisista kolumneista kirjassa ’Vallan reunassa
Ku va : Et el äKa rja la n hy vi nv oi nt ia lu e / O pa La tv al a de_10042025_53.indd 53 de_10042025_53.indd 53 2.4.2025 10.12 2.4.2025 10.12. 53 Demokraatti H yv in vo in tia lu ee t Ta vo itt ee na ta sa -a rv oi se m pi so te . Johtaminen etsii vielä suuntaa Kolumni: Hanna Wass TEEMA Alueet kuntoon Pätkävaltuustokausi meni harjoitellessa. Toiselle kaudelle on ladattu toiveita
Keväällä 2024 tehdyssä THL:n kyse lyssä 94 prosenttia vastanneista koki pal velun hyödyllisenä. KUSTANNUSKASVUN HILLINTÄ NÄYTTÄÄ ONNISTUVAN. 54 Demokraatti Mainettaan parempi Hallituksen ja median negatiivisesta palautteesta huolimatta hyvin vointialueet ovat onnistuneet järjestämään sotepalvelut paremmin kuin kunnat aiemmin. Monet sotepalvelut näyttävät kehittyneen toivottuun suun taan. Teksti Mikko Huotari / Kuvat iStock U utisia jatkuvasti selai levan voi olla vaikea uskoa, että ter veys asemien asiakkaat ovat pääosin erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Esimerkiksi perhekeskuksia koske van tuoreimman kyselyn mukaan neuvo lapalvelut ovat yhdenmukaistuneet, toi minta tehostunut sekä palveluiden saata vuus ja laatu ovat paran tuneet. TEEMA 54 Demokraatti de_10042025_54.indd 54 de_10042025_54.indd 54 2.4.2025 10.12 2.4.2025 10.12
– Valmisteluaikana pyrittiin huomioi maan mahdollisimman paljon erilaisia asioita, mutta kaikkea ei voi etukäteen suunnitella. Esimer kiksi palvelujen saatavuus on kokonai suutena jo paremmalla tasolla kuin mitä se oli kuntaaikana. Talous onkin hyvinvointialueiden murheenkryyni. Moni asia menee parempaan suuntaan. Suunnittelun aikana teh tiin riskilaskelmia, ja silloin arvioitiin, että alueiden yhteenlaskettu alijäämä on 100 miljoonaa euroa, mutta nyt se on 1,5 miljardia euroa. – Ei ole ollut realistista ajatella, että heti kun iso uudistus tulee voimaan, niin sen vaikutus näkyisi välittömästi. Erhola oli mukana alusta asti eli 17 vuo den ajan. SOTE-UUDISTUS OLI eräänlainen Iisakin kirkko, jonka valmistelu venyi ja venyi. Soteuudistuksen ta voitteena oli luoda tasaarvoisempi pal velujen saatavuus ja vähentää ihmisten välisiä terveys ja hyvinvointieroja sekä hidastaa sotesektorin menojen kasvua. Positiivinen uutinen on, että kustan nuksien kasvun hillitseminen näyttää toteutuvan, mutta se ei tarkoita, että ta lousongelmat olisivat tipotiessään. Siinä mielessä tämä negatiivinen julki suus vähän hämmästyttää, Erhola sanoo. Uusilla hyvinvointialueilla ei me nekään niin huonosti kuin usein anne taan ymmärtää. Minkälaisia valuvikoja hyvinvointi alueille on tullut suunnitteluvaiheessa. – Suomen valtion taloustilanteessa on tapahtunut erittäin suuria muutoksia, mikä on vaikuttanut hyvinvointialueiden rahoitukseen. – Kun katsotaan tuloksia, niin mo nissa asioissa on onnistuttu. Nyt alueet ovat ehtineet toimia rei lun kahden vuoden ajan. Samoin talouden ti lanne – mikä oli yksi lähtökohta uudis tuksessa – on pikkuhiljaa menossa pa rempaan suuntaan, mutta toki se on hi dasta, Marina Erhola sanoo. Useat muut pääsevät kahden seuraavan vuoden aikana. Samoin henkilöstön saata vuus on parantunut aivan merkittävästi. – Jotkut alueet saivat tehty ne no peasti, jopa niihin liittyvät poliittiset päätökset. Ja sitten on viisi–kuusi aluetta, joilla tulee olemaan hyvin vaikeaa ylipäätään saa vuttaa tasapainoa, Erhola sanoo. Hän on virkavapaalla Pirkanmaan hyvinvointialuejohtajan tehtävästä. 56 Demokraatti Melkoista positiivisten tulosten tyki tystä. Taloudellisten tilanteiden moninai suus johtuu muun muassa siitä, että alueiden toiminta on lähtenyt käyntiin eritahtisesti. Sitten on alueita, joissa on tehty virkaesityksiä, mutta ei ole saatu TEEMA de_10042025_54.indd 56 de_10042025_54.indd 56 2.4.2025 10.12 2.4.2025 10.12. Isot reformit, kuten palve luverkkouudistukset ja sopeuttamiset, ovat edenneet joillakin alueilla nihkeästi. Ei tul lut isoja häiriötilanteita millään hyvin vointialueella, vaikka hallinnonuudistus on valtava. Uudistus on saanut paljon kri tiikkiä niskaansa, mikä oli toki odotetta vaa, koska valmisteluvaihe oli eripurai nen. Erhola kehittää sosiaali ja terveysmi nisteriössä valtion ohjausta hyvinvointi alueille sekä etsii keinoja vauhdittaa uu distusta alueilla. Näyt tää siltä, että viisi–kuusi aluetta on pää semässä talouden tasapainoon vuoteen 2026 mennessä. – Onnistumisena pidän myös sitä, että siirtymä on sujunut turvallisesti. En pidä valuvikana, mutta toimintaympäristö on muuttunut aivan oleellisesti suunnitteluvaiheen tilan teesta, Erhola vastaa
Näin laajaa ko konaisuutta ei poliittinen johto voi joh taa operatiivisesti – eikä lakikaan ole tarkoittanut sitä. Ongelma on se, miten ihmiset perehdytetään tähän ko konaisuuteen, Varhila sanoo. Ne toimivat rinnakkain, mutta eivät aina saumattomasti. Himmeli on sopusointuinen käsityötaidon tuote, jonka katseleminen rauhoittaa mieltä, kun taas mutkikasta hallintohimmeliä ei ihaile kukaan, vaan kaikki vaativat sen purkamista. Kielitoimiston sanakirjan toimit taja Leena Joki pohti tuota uudissa naa vuonna 2012 Kielikellon blogissa: ”Miksi sana himmeli on yhdistetty epä selviin hallintorakennelmiin. Onko niin, että päättäjien kompe tenssi ei välttämättä riitä, kun astutaan isompiin saappaisiin. Ja se on äärettö män hyvä lähtökohta. – Raskasta on ollut varmaan näillä en simmäisillä päättäjillä, kun on ollut pal jon strategisen tason asioitakin päätet tävänä. Ehkä se syy on siinä, että kuntahallinnon puo lella on totuttu menemään aika pitkälle operatiiviseen toimintaan, Varhila sanoo. Varhilan mukaan hyvinvointialueiden johtamisen suuret haasteet liittyvät po liittisen ja virkajohtamisen yhteensovit tamiseen. Pomopesti lienee melko tuulinen, koska vuoden aikana jo neljä hyvinvointialueen johtajaa on vaihtunut. de_10042025_54.indd 57 de_10042025_54.indd 57 2.4.2025 10.12 2.4.2025 10.12. ALUEHALLINNON UUDISTUSTEN yhtey dessä politiikan kieleen ilmaantui humo ristinen ja hieman ivallinen sana hallin tohimmeli, joka viittaa byrokratiaan ja epäselviin hallintorakenteisiin. Monet kuntapolitiikan mallit ja käy tännöt ovat skaalaeroista huolimatta seuranneet aluevaltuustojen toimin taan. Tämä epäyhtenäisyys heijastuu myös poliittiseen ja virkajohta misen päätöksentekoprosesseihin. Demokra tian lähtökohta on kuitenkin se, että pää töksiä tehdään kansalaistaidoilla. Yhteistä näille raken nelmille on kuitenkin monimutkaisuus ja sokkeloisuus.” Oli miten oli, uuden hallinnontason ensimmäisten vuosien aikana on ollut paljon opeteltavaa. Samaan aikaan taloutta vedetään entistä kireäm mälle, ja aluehallintovirasto tarkkailee suurennuslasilla toimintaa. – Tuo tulkinta on jonkin verran oikea, Varhila aloittaa vastaamisen. Kansanedustajilla ja varsinkin minis tereillä on laajat ja ammattimaiset tuki joukot, jotka osaamisellaan tukevat pää töksentekoa. Hän korostaa, että hyvinvointialueilla on kyse miljardiluokan budjeteista ja tu hansista työntekijöistä. Alueiden johtoon on kohdistunut paljon odotuksia. PALVELUJEN SAATAVUUS ON KOKONAISUUTENA JO PAREMMALLA TASOLLA KUIN KUNTA-AIKANA. Toinen haaste on se, että suuri osa kuntapäättäjistä, ja nyt aluepäättäjistä, tekee politiikkaa har rastuksenaan oman työn ohessa. Tässä kohtaa on sanottava sekin, että lyhyt val tuustokausi ei ollut järkevä päätös, vaan olisi ehkä kannattanut tehdä ensimmäi sestä kaudesta pidempi, eli tämä pätkä plus seuraava kausi, Varhila sanoo. – Kompetenssista täytyy sanoa kui tenkin sen verran, että meillähän demo kratiakäsitys lähtee siitä, että tavallisen ihmisen taidoilla pitäisi pystyä päättä mään näistä asioista. – Poliittisen johtamisen ja virkajohta misen välillä on ollut sudenkuoppia. 57 Demokraatti poliittisia päätöksiä. Vastaavanlainen elementti puuttuu hyvinvointialueiden päättäjiltä. Varhila oli myös suunnittelemassa soteuudistusta toi miessaan sosiaali ja terveysministeriön kansliapäällikkönä. Mitä pienemmästä kunnasta on kyse, sitä yksityiskohtaisempiin asioihin poliit tinen päätöksentekijä haluaa puuttua, ja se on Varhilan mielestä sula mahdottomuus hyvinvointialueiden kokonaisuudessa. Varhilan kuvailemat yksityiskoh tiin puuttumiset kuulostavat siltarum pupolitiikalta, jossa valitut poliitikot aja vat oman kuntansa etua. – Tämä on ollut sellainen kipukohta, jota nyt tämän ensimmäisen pätkäval tuustokauden ajan on harjoiteltu. Aluevaltuustoissa näkyy valtuutettu jen oman kunnan edunvalvonta, vaikka siellä pitäisi päättää hyvinvointialueen kokonaisuuteen liittyviä asioista ja siitä, miten organisaatio kykenee täyttämään lakisääteiset tehtävänsä. Varhila toteaa, että alueiden välillä on merkittäviä eroja siinä, kuinka poliitti nen johtaminen on järjestetty. Joillakin alueilla aluehallituksen puheenjohtajat ovat täysipäiväisiä, toisilla osaaikaisia ja osalla palkkiojärjestelmä on huomat tavasti kevyempi. – Poliittiselta päätöksentekijältä vaa tii todella paljon tulla päättämään koko alueen sosiaali ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluista, ja vielä näin tiukassa rahoitusraamissa. Se vaatii erit täin hyvää strategista otetta. Operatiivinen johtami nen kuuluu sosiaali ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen ammattilaisille. Kansalai set haluavat entistä parempia palveluja ja aluevaltuutetut haluavat kokea luot tamustehtävänsä mielekkääksi. Ja on myös alueita, joissa ei ole tehty edes riittävän rohkeita virkaesityksiä, Erhola sanoo. KIRSI VARHILA toimi Satakunnan hyvin vointialuejohtajana, mutta lopetti tehtä vässään kuluvan vuoden tammikuussa
– Hyvinvointialueiden mahdollisuu det toteuttaa strategista monituotta juutta ovat tällä hetkellä jo varsin hyvät. Pidän tärkeänä, että kunnan ja hyvinvoin tialueen yhteistyö toimii. – Sen pitää olla strategisesti suunni teltua toimintaa, ja sitä liikettä pitää ta – Puollan sellaista ajatusta, että puo lueiden ryhmärahoilla palkataan osaa mista päättäjien tueksi. Meillä on isoja yksityisen sektorin hoi tamia kokonaisuuksia, kuten vanhusten hoiva ja mielenterveysasiakkaiden asu mispalvelut. Työhön on osallistettu niin päät täjät kuin henkilöstö. Työn tulokset eivät tietenkään heti kauden päättyessä näy, mutta positiivinen tekemisen meininki on jo aistittavissa. 58 Demokraatti TEEMA Päättäjien pitää muistaa ison kuvan rakentaminen. Toimiiko tehtävänjako luottamus henkilöiden ja virkamiesten välillä. YKSITYISTEN SOSIAALIja terveyspal veluiden tuottajien, eli yritysten, järjes töjen ja säätiöiden, osuus koko sotepal velualasta oli noin 22 prosenttia vuonna 2023. Vahva järjestäjä päättää, minkä verran palveluja ostetaan yksityi seltä sektorilta ja minkä verran otetaan omaksi toiminnaksi. Puolueiden edustajien pitäisi briiffata ja perehdyt tää, mistä asiasta milloinkin on kyse, miksi puolue on tiettyä mieltä ja miten se perustellaan niin, että hyvinvointialueen etu on otettu mukaan, Varhila sanoo. Homma, joka jäi kesken Hänen mukaansa jokaisella alueella harkinta täytyy tehdä erikseen, jotta yksityistettyjen palvelujen määrä py syy hallittuna. SANNA KOSKENRANTA Etelä-Karjalan hyvinvointialue Miksi lähdit ehdolle, vaikka vain niukkuutta on jaettavissa. Tärkein on saada palvelut pelaamaan si ten, että ihmiset pääsevät tarvittavaan hoitoon ilman pitkää jonottamista tai taistelua. Mikä on tärkein tavoitteesi ensi kaudella, jos tulet valituksi. EteläKarjalan hyvinvointialueella on lähdetty uudistamaan strategiaa, johta mista ja toimintamalleja hyvin reippaalla otteella. Ajattelen, että strateginen monituottajuus on tärkeää, Marina Er hola sanoo. Hyvien työolosuhteiden ja joh tamisen varmistaminen on myös tärkeä tavoite, jotta henkilöstö viihtyy työssään ja uusia osaajia saadaan. Nämä toimivat hyvin. Päättäjien pitää muistaa oma roolinsa ja ison kuvan raken taminen. Välillä aluevaltuustossa saattaa hyvinvointialueen työntekijänä työsken televillä päättäjillä mennä tämä sekaisin ja puututaan hyvin operatiiviseen tasoon. Kuinka aluevaltuusto suoriutui ensimmäisestä kaudesta. Yksityisten palvelujen määrä toden näköisesti kasvaa, koska väestön ikään tymisen myötä palvelujen tarve kasvaa. Kunnalla on tär keä hyvinvoinnin edistämisen tehtävä, jo ten palveluiden tulee tukea toisiaan ja en nen kaikkea tietysti asukkaita. de_10042025_54.indd 58 de_10042025_54.indd 58 2.4.2025 10.12 2.4.2025 10.12
Fakta on, että valtuuston pääluku on liian suuri. Valtuuston työ on ol lut oman roolinsa hakemista, ja se on varmaan vielä tulevalla kaudella yksi tärkeimmistä prioriteeteista. Tilastokeskuksen Kansalaispuls sikyselyn mukaan terveyden huolto järjestelmään luottavien ihmisten osuus on pudonnut vuosina 2021–2024 96 prosentista 83 prosenttiin. Se parantaisi valmiuk sia tarkastella ja kehittää palveluja. Tämä kausi on ollut hirveän lyhyt, ja keskeisissä rooleissa olleilla henkilöillä projekti on jäänyt kesken. Mikä on tärkein tavoitteesi ensi kaudella, jos tulet valituksi. Äänestäjät varmaan vieläkin äänes tävät paljolti oman kunnan ehdo kasta, eivät siis katso ehdokkaita koko alueelta. HARRI LEHTONEN Satakunnan hyvinvointialue Miksi lähdit ehdolle aluevaltuustoon, vaikka vain niukkuutta on jaettavissa. Mutta on tässä myös paljon positiivisia asioita tapah tunut, ja niitä haluan olla tuomassa mukaan. pahtua molempiin suuntiin: sekä niin että laitetaan ulos ja niin että kotiute taan, Erhola sanoo. Lisäksi virkavalmistelun ja poliittisen päätöksenteon prosesseja pi täisi vakiinnuttaa. UUDESSA HALLINTOTASOSSA ON PALJON OPETELTAVAA. Ennen kaik kea valtuuston luottaminen omaan toi mintaansa ja aluehallitukseen, ja val tuuston toiminnan kautta luottamuk sen levittäminen ympäröivään yhteis kuntaan ja kansalaisten keskuuteen. Ne ovat liittyneet joko kustannusten hal lintaan tai siihen, että jossakin kokonai suuksissa on jo niin paljon ulkoistettu, että on katsottu, että oma palvelutuo tanto ei ole riittävä. Kuinka aluevaltuusto suoriutui ensimmäisestä kaudesta. Mikä on rea listinen tavoite toiselle kaudelle. Avainsana on luottamus. Koen, että minun on tärkeä olla mukana, koska tiedos tan myös ongelmat, joita alueella on matkan varrella ollut. Ihmisten mielikuvissa kunta on edelleen vahva vaikuttaja, mikä vai keuttaa alueiden toimintaa, koska sil loin ei nähdä alueen kokonaisuutta. Ensim mäinen kausi olisi voinut olla vaikka kuuden vuoden jakso. Erhola pitää oleellisena, että väestölle pystytään turvaamaan lakisääteiset pal velut ja palauttaa kansan luottamus uu distukseen. – Viimeisen vuoden aikana on tapah tunut myös sitä, että hyvinvointialueet ovat ottaneet ja kotiuttaneet toimintoja. Olen ollut vahvassa roolissa päätoi misena aluehallituksen puheenjoh tajana, ja näen, että olen tässä tai kinassa niin syvällä, että minulla on vielä paljon annettavaa. – Vakiinnuttaa toiminta. de_10042025_54.indd 59 de_10042025_54.indd 59 2.4.2025 10.12 2.4.2025 10.12. Nyt pitää saada palvelujärjestelmät kuntoon kaikilla alueilla, Erhola vastaa. 59 Demokraatti Olen ollut tässä taikinassa niin syvällä, että minulla on vielä paljon annettavaa. Ensimmäi nen kausi oli pystyttämisen aikaa. Esimerkiksi Satakunnassa kun on 69 valtuutettua, niin se hankaloittaa työs kentelyä. Kilpaileeko kunta hyvinvointialueen kanssa. ENSIMMÄINEN ALUEVALTUUSTOKAUSI oli reilun kahden vuoden pätkä, monien mielestä aivan liian lyhyt. Valtuustot kautta Suomen ovat liian suuria. En lähde opettajaihmisenä arvosa noja antamaan. Ja tämä ensimmäi nen kausi on ollut aivan liian lyhyt, koska uudistus on niin suuri
Apuun riensi matkavakuutus, joka kattoi ortopedikon sultaatiot ja fysioterapian yksityisessä lääkärikeskuksessa. Nykyinen vastakkainasettelu kiihdyttää paitsi eri arvoisuutta myös kaksinaismoralismia. Toinen tyrmistyksen aihe oli kuntoutus, josta huolehtiminen jää pitkälti oman aktiivisuuden varaan. Jyri Liukko on kuvannut teoksessaan Solidaarisuuskone sitä, miten suomalaisessa järjestelmässä vapaaehtoi set vakuutukset nähtiin pitkään julkisen perusturvan täy dentäjinä kilpailun sijaan. YKSITYISTEN VAKUUTUSTEN kysyntä heijastaa hiipu nutta luottamusta terveydenhuoltoon. 60 Demokraatti _O maksuin 30 vuotta sitten sosiaalipolitiikan peruskurssilla kaksi hyvinvointivaltion pe rusperiaatetta. Huomaamatta vakuutusyhtiö kiilasi mielessäni hyvinvoin tivaltion rinnalle soteturvatakuiden tuottajaksi. Ensinnäkin sosiaalisten ris kien hallinta on julkisen vallan, ei yksilön tehtävä. Myös vakuutusyhtiöt hahmotti vat ja sanoittivat roolinsa riskien jakamisen kautta. Viime syksynä sitä testattiin käytännössä, kun kompastuin metsä polulla. Leikkauksen vaatineen nilk kamurtuman hoito ylitti odotukseni ja Helsingin Siltasairaalan näköalayk siöstä muodostui turvapaikka. Markkinoiden vapautuessa 1980lu vulla sosiaalinen ja yksityinen vakuutus alkoivat eriytyä ja markkinatalou den logiikka syrjäyttää tasaarvon ihanteet. Minkä tasoiset palvelut jäävät niille, joilla ei ole varaa tai mahdollisuutta saada vakuutusta. Kotiuttamisen koittaessa realiteetit puraisivat. Suurin vakuutusyhtiöiden syliin ajava tekijä lienee ymmärrys hyvinvointivaltion nykyisen rahoi tuspohjan kestämättömyydestä. Vastavuoroisuuden varaan rakentuvassa jär jestelmässä kaikki maksavat ja kaikki hyötyvät. NILKKA KUNTOUTUI, mutta sisäinen sosiaalipoliitikko jat koi jaakobinpainiaan. Ante liaasta hoivasta vaikuttuneena vakuutin itseni operoitua nilkkaa lukuun ottamatta päästä varpaisiin. Hyvinvointivaltion terveysvakuutus SOSIAALISTEN RISKIEN HALLINTA ON JULKISEN VALLAN, EI YKSILÖN TEHTÄVÄ. Vaikka hyvinvointivaltio ei voi peitellä sänkyyn, järkytyin siitä, mi ten suuren vastuun läheisten oletettiin ottavan toipilaan pärjäämisestä. KOLUMNI Teksti Hanna Wass, yleisen valtio-opin apulaisprofessori Helsingin yliopistossa TEEMA de_10042025_60.indd 60 de_10042025_60.indd 60 1.4.2025 9.07 1.4.2025 9.07. Sitä vahvistaa sotea ympäröivä kriisipuhe, vaikka THL:n mukaan soteuudis tus on tarjonnut osalle suomalaisia aikaisempaa parempia julkisia palveluja. Äänestäjistä moni on kaltaiseni vaivihkaa vakuutettu HUSin kannattaja. Opintojen myötä kasvoi luottamus hyvinvointivaltion kantokykyyn hädän hetkellä. Alue ja kuntavaaleissa on tilaisuus käydä ennakkoluu lotonta keskustelua sosiaalisen ja yksityisen vakuutuksen yhteensovittamisesta hyvinvointivaltion pelastamistal koissa. Keskustelu yksilön vastuusta omasta terveydestään vahvistui samalla kun va kuutusyhtiöt sulautuivat yhteen pank kien kanssa – Liukon sanoin verosuun nittelun ja sijoitusvaihtoehtojen tavara taloiksi. Miten käy julkisen terveydenhuol lon kehittämiselle, investointien houkuttelemiselle ja kan salaisten veronmaksuvalmiudelle, kun yhä useampi valit see vakuutuksen tarjoaman ohituskaistan yksityiselle. Jos aluevaalit olisi järjestetty silloin, olisin äänioikeudesta piittaamatta raapusta nut äänestyslippuun HUS. Toisekseen jos haluaa saada, on pakko antaa
Kaikkialla tavoite ei ole mennyt läpi erityisesti kokoomuksen vastustuksen takia. Tämä on esimerkki kokoomuksen edustajien arvovalinnoista hyvinvointialueilla, mutta on niitä valtion tasollakin nähty. Mikkel Näkkäläjärvi SDP:n puoluesihteeri mikkel.nakkalajarvi@sdp.fi X: @nakkalajarvi Bluesky: @nakkalajarvi.bsky.social Liikkeen etuvartiossa de_10042025_61.indd 61 de_10042025_61.indd 61 1.4.2025 9.09 1.4.2025 9.09. Jotain hallitus leikkauksistaan julkisti. Useissa tapauksissa asiasta on äänestelty hyvinvointialueen eri toimielimissä. Oma huumoriarvonsa on sillä, että nämä lakkauttajat ovat itse aluevaaleissa ehdokkaana. Viime aikojen surullisenkuuluisa saaga on ollut keskustelu Orpon-Purran hallituksen 170 miljoonan euron lisäsäästöistä sosiaalija terveydenhuoltoon. Välillä kuuluu puheita siitä, että hyvinvointialueilla ei voisi päättää oikein mistään, koska rahoitus tulee valtiolta ja tehtävät ovat pitkälti lakisääteisiä. Pääministeri Petteri Orpo lupasi eduskunnan kyselytunnilla 27. Pimittäminen jatkuu. 61 Demokraatti Yllätys oli melkoinen, kun yli puolet leikkauksista oli edelleen piilotettu. Hyvinvointialueilla on nimittäin tälläkin vaalikaudella päätetty monista tavallisille ihmisille keskeisistä kysymyksistä. Nimittäin sen, että yli 16 miljoonaa euroa säästetään hyödyntämällä teknologiaa ikäihmisten kotihoidossa. Lista julkistettiin noin viikko ennen ennakkoäänestyksen alkamista, mutta yllätys oli melkoinen, kun yli puolet leikkauksista oli edelleen piilotettu. Tämä tarkoittaa sitä, että yhä useammin ihmisen sijaan kotihoidossa asioita hoitaa robotti ja fyysisen kohtaamisen sijaan ikäihmisten asioita hoidetaan Teamsilla. Pimittäminen jatkuu. SDP:lle keskeinen arvovalinta on se, että ihmiset pääsevät nopeasti hoitoon. Monella hyvinvointialueella SDP:n työ on tuottanut tulosta, mutta osassa työ on yhä kesken. Puhutteleva tarina, mutta rajusti liioiteltu. Hallituksen arvottomat arvovalinnat P oliittinen päätöksenteko on aina arvovalintojen tekemistä. Aikamoisia arvovalintoja. Suomen julkinen talous on haastavassa tilanteessa, joten on aivan keskeistä, että kuntiin ja hyvinvointialueille valitaan päättäjiä, joilla on arvot kohdallaan. Kokoomuksen riveistä on tämän varjolla esitetty jopa aluevaltuustojen lakkauttamista ja hyvinvointialueiden purkamista. Kun Orpon-Purran hallitus on laittanut hyvinvointialueet kohtuuttomaan talouskurimukseen ja romuttanut hoitotakuun kolmeen kuukauteen, ovat SDP:n aluevaltuutetut toimineet kaikilla Suomen hyvinvointialueilla sen puolesta, että hoitoon pääsisi kahden viikon sisään. Tämäkin leikkaus olisi ollut peruttavissa perumalla hallituksen olutveron alennus, joka on laskenut kaljatölkin hintaa muutamalla sentillä. päivä helmikuuta, että hallitus tuo nämä uudet leikkaukset eduskuntaan hyvissä ajoin ennen vaaleja. Arvovalintojen tekeminen korostuu etenkin silloin, kun jaetaan niukkuutta ja tehdään priorisointia. VAIKKA TIEDOSSA onkin, että demokratia ja palveluiden kehittäminen ei ole kokoomuksen politiikan ytimessä, niin ehkä kuitenkin kannattaisi keskittyä niihin jatkuvan hallintopyörityksen sijaan
Junnu teki paljon, näkyi ja kuului, Junnu oli Junnu, loppuun asti. Vanhusvuosien sairaudet huomioon ottaen se on korkea ikä. Ehdin tuskin henkeä vetää, kun armoton tietovisailija hyökkäsi ensimmäisellä kysymyksellä: Missä kaupungissa on Väinö Tannerin katu. Junnu puhui ylpeydellä perheestään ja erityisesti lastenlapsistaan. Yhteiskunnallinen valveutuneisuus yhdistyneenä tärkeään asemaan rautateillä teki Junnusta vaikuttajan, jota tarvittiin moniin luottamustehtäviin valtion, läänin, maakunnan ja kunnallishallinnon tasoilla. Hän oli Seinäjoen ensimmäistä lättähattusukupolvea, mikä on tosin oudosti sanottu, sillä toista ei tullutkaan. Junnu oli perusrautatieläinen, sellainen jo neljännessä polvessa. Kun äskettäin saattelimme ystävämme kirkkomaahan, läikähti oikein veri päähän, kun pääsin Junnun kukkakummun lähistöllä näkemään Jussi Martikkalan ja Kustaa Raskun hautakivet. Vaikka julkisuuteen jäi kuva Pentin ja Junnun jyrkästä vastakkaisuudesta, saivat poliittiset intohimot väistyä, kun oli kysymys suuremmista asioista. Hyllykallion olemassaolo oli ratkaiseva tekijä vuosikymmeniä myöhemmin, kun piti vahvistaa maakuntakeskusta. Hän luki paljon poliittista historiaa ja halusi näyttää. Junnu oli ensimmäisiä nurmolaisia, joka alkoi puhua liitoksen välttämättömyydestä. Karhukopla oli taas koolla. Koko maakunta tunsi tarinan karhukoplasta, joka virkakunnan kanssa valmisteli asiat siihen malliin, että valtuustossa nuija paukkui tiuhaan. Hänestä oli kasvanut nopeasti sovinnontekijä. Vastoinkäymisten jälkeen lohdutuksen reseptinä oli Jahvetin aforismi: ”Ei surra, surkoon hevonen, koska sillä on iso pää”. Nälkä merkitsi vaikuttamisen hinkua. Junnu oli oikeasti Antti Juhani, virallisimmillaan asemapäällikkö, kunnallisneuvos Juhani Hyvönen. Ei hän kuitenkaan ollut pehmeä. Jos hänet yllätti kuuntelemasta musiikkia, alkoi visailu klassisesta jazzista. de_10042025_62.indd 62 de_10042025_62.indd 62 2.4.2025 10.16 2.4.2025 10.16. Nurmon päättäjien vaikeimpia asioita oli taannoinen kuntaliitos. Junnu pyrki heti lyömään jauhot kaupungin nimistötoimikunnan puheenjohtajan suuhun. Nurmoa oli painimestareiden lisäksi siunattu osaavilla päättäjillä. Tai tulihan se sentään, ja liikkui asemapäällikkö Hyvösen valvomilla ratakiskoilla. Aina oli sattunut ja tapahtunut, kun paapan penskat olivat olleet käymässä. Vastasin: Terve Junnu. Junnu olisi täyttänyt joulukuussa 90 vuotta. Nurmolaisuudestaan ylpeä monitoimimies ajoi asioita kärkevilläkin kirjoituksilla. Virkojen luettelemiseen ei ole tilaa. Kun sain tutkia Junnun papereita, havaitsin yllätyksekseni hänen suuren arvostuksensa Pentti Mäki-Hakolaa kohtaan siinä, että tämä alkoi visioida kunnan aktiivista maanhankintaa Hyllykallion alueelta. On niitä muitakin prenikoita, mutta tärkeimpänä jää muisto avuliaasta ystävästä, jolla oli laaja tuttavapiiri. Hän piti tiukasti kiinni sosialidemokraattisista arvoistaan. 62 Demokraatti Kaikki tunsivat Hyvösen Junnun KUOLLUT Kännykästä näkyi, kuka soitti. Terve, täällä Junnu, totesi entinen asemapäällikkö. Markus Aaltonen ystävä ja puoluetoveri Junnu Hyvönen. Avioliitto Helenan kanssa hakee pituudessa vertaistaan. Mäki-Hakolan oivallus, jota Junnukin kannatti, syntyi ihmisten maaltapaon alkamisesta. Junnu oli Nurmon kunnalliselämässä keskeisiä päättäjiä. Iso merkitys pitkälle jaksamiseen täytyy olla niillä hikisillä hetkillä, joita vietimme laduilla ja tenniskentillä. Junnulla oli monta nälkää ja yhtä monta virkaa. Tunsin Junnun visailuinnon. Hänen luonteva tuttavallisuutensa sai kaikki puhumaan Junnusta. Tasavallan presidentti on muistanut Junnua kunnallisneuvoksen arvonimellä ja Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkillä. Ilman muuta Helsingissä, vastasin ja sain ilkikurisen vastauksen: Ehei, se on Vantaalla. Se iski Junnuun jo teini-iässä
Nuorten vaaleissa annettiin lähes 75 000 ääntä. Allianssin mukaan aluevaalit kiinnostavat paitsi nuoria, myös järjestäjiä selvästi vähemmän. Kaikkiaan kuntavaaleissa annettiin ääniä hieman alle 55 000, joista lähes kymmenesosa hylättiin. Maksullisen ilmoituk sen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. klo 14 Tiutisen työväentalolla laulaen ja nauttien virvokkeita. Koristeita, leipomuksia, käsitöitä, ”noutopäytä” eli talolle kertynyttä tavaraa, kahvio ja arpajaiset. Yhdistystoimin tapalstalla ei julkaista vaalitai vaalitapahtumailmoituksia. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. klo 11–14 Hamarin työväentalolla Porvoossa, Hamarintie 22. Kokoomus oli nuorten suosikki niin aluekuin kuntavaaleissa. klo 17.30–19.00. suhonen@gmail.com, 040 536 4336 tai Anne: lerougeporvoo@ gmail.com. Ennakkotietoa kesäretkestä Mikkeliin 11.6., tutustuminen Päämajamuseoon ja Sodan ja rauhan Muistiin sekä Kenkäveroon.erikoismuotoilua. 63 Demokraatti Heikki Virkkunen Helsinki 24.4. Kokoomus nuorten suosikki, SDP kolmas Nuorten vaalit tarjoaa kokemuksen äänestämisestä jo ennen varsinaista äänestysikää. Kuntavaaleissa taas toisena oli keskusta ja kolmantena SDP. UUSIMAA • Perinteiset pääsiäismyyjäiset palmusunnuntaina 13.4. Tule ja tutustu remontoituun taloon! Lisätietoja mirja. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n yleisrahastoon tilille Fi85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Heikki Virkkunen. 75 VUOTTA Syntymäpäivät HELSINKI • Suuret oikeudenkäynnit ihmiskunnan historiassa. Näistä äänistä hieman alle 20 prosenttia hylättiin. Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Kun kuntavaaleja järjestettiin 450 paikassa, aluevaalit järjestettiin vain 215:ssa. Emeritusprofessorit Jukka Kekkonen ja Jyrki Knuutila käsittelevät teoksessaan maailmanhistorian tunnettuja oikeudenkäyntejä Sokrateesta Adolf Eichmanniin Työväenliikkeen kirjastossa ti 15.4. Tervetuloa! KYMENLAAKSO • EteläKymenlaakson Wanhat Toverit viettävät ”Laulaen kohti Vappua” ke 23.4. Tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävien puheenjohtaja Pentti Arajärvi. Lähetä tapahtu ma ilmoituksesi viimeistään tekstin aineistopäivänä klo 12 sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Nuorten vaalit järjestää Nuorisoala. Teksti Demokraatti, STT Kokoomus voitti nuorten vaalit, eli alle 18-vuotiaille järjestetyt vaalit, jotka pidettiin 192 paikkakunnalla. Aluevaaleissa toiseksi ylsi perussuomalaiset ja kolmanneksi SDP. Aluevaaleissa taas äänensä antoi vain noin 20 500 nuorta. Ei vastaanottoa. de_10042025_63.indd 63 de_10042025_63.indd 63 1.4.2025 14.59 1.4.2025 14.59. Nuorten vaalien tarkoitus on tarjota kokemus äänestämisestä jo ennen varsinaista äänestysikää ja luoda pohjaa varsinaisissa vaaleissa äänestämiselle. HVAn aluehallituksen puheenjohtaja Nina Brask kertoo ajankohtaisia asioita
Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 64 Demokraatti RISTIKKO 7/2025 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Nimi: Osoite: de_10042025_64.indd 64 de_10042025_64.indd 64 28.3.2025 9.26 28.3.2025 9.26
Kyyhky on rinnastettu rauhantyöhön sen lempeän luonteen ja huiman, maiden rajat ylittävän lentokyvyn takia. Raamatussa kyyhkynen tuo Nooalle öljypuun lehvän merkkinä maan löytymisestä. Ihminen oli ehkä jo tuolloin perillä linnun lentokyvystä, taidosta palata pitkien matkojen päästä kotilakkaansa ja lisäksi sen älykkyydestä. Kyyhkysen valkea väri symboloi viattomuutta ja puhtautta, kirkollisessa perinteessä pyhää henkeä sekä rauhaa ihmisen ja Jumalan välillä. co m 5 4 6 1 6 1 9 2 6 4 3 6 8 5 3 9 1 2 4 8 7 7 8 9 K yyhky, tuo kaupunkielämään sopeutuneen pulun villimpi muoto, on nyt ajankohtainen lintu – etenkin valkoisena. Rauhan symbolina kyyhky on tunnettu jo antiikin ajoilta lähtien. Valkea kyyhky on tunnettu vuosituhansien ajan rauhanlähettiläänä, ja sellaisia nyt kaivataan. Muun muassa japanilaiset tutkijat ovat verranneet kyyhkyn älykkyyttä kolmevuotiaaseen lapseen. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Juhani Heino Ylöjärveltä. Kyyhkylle 1 000 kilometrin päivämatka on mahdollinen, 500 kilometriä on vielä arkinen pyrähdys. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 81 59 46 37 2 92 73 18 56 4 43 65 72 18 9 27 81 95 64 3 39 12 64 75 8 65 47 83 92 1 16 24 37 89 5 58 96 21 43 7 74 38 59 21 6 TI TI TYY Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi RISTIKON 5/2025 RATKAISU 13.3. Tosin rauhankyyhkystä ”tuli” valkoinen vasta 1949, kun Pablo Picasso maalasi sellaisen rauhankongressin julisteeseen. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Selvitysten mukaan ihminen kesytti kyyhkyjä Egyptissä jo noin 5 000 vuotta sitten. Niitä käytettiin vielä toisessa maailmansodassa ja osa näistä urheista kuriireista palkittiin sotasankareina. Toki kyyhkyillä on myös sotaisa historiansa viestinviejinä. iStock de_10042025_64.indd 65 de_10042025_64.indd 65 28.3.2025 9.26 28.3.2025 9.26. ais ud ok u
Jollei teksti tempaa mukaansa, lähtee ajatus harhailemaan, ja lukeminen jää kesken. Kuljin aiemmin pitkiä työmatkoja junalla ja huomasin, että vastamelukuulokkeet on tosi hyvä juttu. Olen puhunut tästä kirjasta monelle. Se on hyvä kikka nykyisinkin, kun täytyy lukea jotain epäkiinnostavaa. Vähän tylsempikin teksti piti mukanansa, kun ei tullut aisti-impulsseja häiritsemään keskittymistä. Kirjassa on populismin syvemmän ymmärtämisen perusteet. Kolme ensimmäistä ovat ne akselit, missä yhdysvaltalaiset demokraatit liikkuvat. Siellä on kahdenkymmenen minuutin tiivistelmiä kirjoista, jotka tekoäly lukee. Olen kotoisin maalaistalosta, josta lähimmälle linja-autopysäkille oli matkaa kaksi kilometriä. Konservatiiveilla on käytössä kaikki kuusi. Olen myös maksullisen Blinkist-palvelun tilaaja. Sitten tapahtui käänne, joka ajoittui opiskeluaikaani oikiksessa. de_10042025_66.indd 66 de_10042025_66.indd 66 2.4.2025 10.57 2.4.2025 10.57. Jos keskustelukumppanini on populisti, hän tuntee yleensä tämän kirjan ajatukset. Viime vuosina olen lukenut etenkin kirjoja, jotka yrittävät ymmärtää, mitä yhteiskunnassa on tapahtumassa. Tuollaisen kirjan lukeminen kokonaisuudessaan on usein aika iso aikainvestointi, joten tässäkin tuo tiivistelmäpalvelu on kätevä apu. Ahmin fiktiota. Niiden avulla suljin itseni muusta maailmasta, ja yhtäkkiä kyky keskittyä parani ihan merkittävästi. Yuval Noah Harari: Nexus Jonathan Haidt: The Righteous Mind – Why Good People are Divided by Politics and Religion Sixten Korkman: Talous ja humanismi Politiikan kirjahylly 1 3 2 Luen tosi paljon. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Tylsä teksti saa ajatukset harhailemaan Vastamelukuulokkeet auttavat keskittymään, sanoo Sitran yliasiamies Atte Jääskeläinen. Kirja on minulle hauska paluu opiskeluajan oikeusfilosofiaan. Muidenkin kannattaisi. Aloin lukea etsien missä on pihvi, eli fiktiot aikalailla jäivät eivätkä koskaan palanneet. Juristi lukee aina etsien missä on relevantti osa tekstistä ja keskittyy siihen. Tykkään myös lukea avainteoksia, jotka ovat aika vanhoja. Tykkään imuroida itseeni asioita lukemalla. Haidtin moraalipsykologisessa mallissa on kuusi ulottuvuutta eli akselia: huolenpito, vapaus mielivallasta, reiluus, lojaliteetti ryhmää kohtaan, pyhyys ja auktoriteetin kunnioitus. Suosittelen vahvasti, että jokainen suomalainen poliitikko lukisi tämän kirjan. Korkman sitoo aatehistoriallisen kehityksen uskontoon, keskeisiin filosofeihin, kapitalistiseen ajatteluun ja lopulta humanismiin ja taiteisiin. Kirja auttaa hahmottamaan, kuinka eri aikoina tietoverkot – siis myös viestintäverkot ennen digitaalisuutta – ovat muokanneet yhteiskuntia ja määrittäneet, toimivatko demokratiat vai ei. Minulla on aika nopeasti vaeltava mieli. Siellä peltojen keskellä ei varsinkaan talvisin ollut juuri muuta tekemistä kuin lukea. Jos on esimerkiksi joku käytössä oleva teoria tai konsepti, niin minua kiinnostaa tietää miten se on alun perin esitetty siinä teoksessa, mistä se on peräisin. Kaksikymmentä minuuttia on esimerkiksi autoillessa aika sopiva mitta. Luin kaikki kirjaston nuorisokirjat ja Jerry Cottonit
tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki rakennusliitto.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työelämän joukkovoima Ammattiliitto Pro proliitto.fi PELASTA PALVELUT Pidetään yhdessä huoli siitä, että leikkaukset eivät kohdistu ihmisiin. www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. jhl.fi/pelastapalvelut | #PelastaPalvelut de_10042025_002.indd 1 de_10042025_002.indd 1 24.3.2025 13.01 24.3.2025 13.01. Äänestä alueja kuntavaaleissa 13.4.2025
de_10042025_001.indd 1 de_10042025_001.indd 1 1.4.2025 10.33 1.4.2025 10.33. Tuntuvia alennuksia arkeen ja ilonpitoon sadoista etupaikoista 33,64 € kertamaksulla. Etuja ja enemmän. Tutustu ja liity jäseneksi . Tradeka. tradeka.fi/liity PAL.VKO 2025-17 00 74 43 -2 50 7 6 414880 074923 2 5 7 PITKÄ PESTI 30 vuotta eduskuntaa TIETOTURVA Luottamushenkilö on riski LUOKKAJAKO Olemme kaikki keskiluokkaa 10.4.2025 / 6,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 7/ 25 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 7 • 20 25 / 10 . hu ht ik uu ta TERVE TULEVAISUUS TEEMA: Hyvinvointialueet ovat onnistuneet mainettaan paremmin