12 Roskaralli on kova duuni Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi. . TOUKOKUUTA 2018 N0 19 Blokkipolitiikka polttelee POLITIIKKA . Hinta 3 € 10. 6 POLITIIKKA . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja
TOUKOKUUTA 2018 31 Kulttuuri Lehdessä 6 Blokilla vai ilman vaaleihin 9 Uutiskertaus 10 Arkadianmäeltä: Eläkekeskustelua ja hurskastelua 12 Roskakuskin kyydissä 16 Sotessa pikkumaksu voi olla suuri tuholainen 18 Meppi Pitkätossu 19 Suomen kauneinta juhlittiin Forssassa 22 Salmiakkia 23 Hieronta on myös henkistä parantamista 24 Olipa kerran minä: Sari Näre 28 Ruusu on taas ajankohtainen 29 Kasvot peilissä: Ulla Vuolanne 31 Alankoa laajalla skaalalla 32 Sosiaalidemokraatin ensimmäinen ja viimeinen numero 34 Kirjat: Siperiaan ja takaisin 35 Elokuvat: Isle of Dogs 36 Kirjavisa 39 Puheenvuoro: Anette Karlsson 41 Mielipiteet 42 Suomalainen demari 43 Järjestöt 45 Ristikko 46 Televisio 48 Mun luonto, Närästäjä, Radio 19 Liike 23 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Dimitri Qvintus. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Sari Näreen kanssa Hei! Helatorstain takia lehti jaettiin tällä viikolla vasta perjantaina. Viikon valinta 12 Ota meihin yhteyttä! www.paperiliitto.fi www.pau.fi Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010560 www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. 2 10. Kannen kuva:Tua Onnela Katku ja fyysisesti raskas työ rassaavat roskarallissa. www.pam.fi www.teollisuusliitto.fi
Qvintus on latinaa ja tarkoittaa viidettä. Ei tarvinnut miettiä hetkeäkään. On aina ja kaikkialla puheenjohtajan tukena ja käytettävissä koko ajan. Kumpikin käy. Sitä on tullut joskus pyynnöstä imitoituakin. Sukututkimusta on tehty ainakin 1500-luvulle saakka. Miksi. Hänellä on mieletön kyky hallita suuria asiakokonaisuuksia ja kova paineensietokyky. Kumpi olet. KUVA NORA VILVA KUULUMISIA KENTILTÄ Puheenjohtajan oikea käsi Mikä meno, Dimitri Qvintus. Halu olla mukana tekemässä SDP:stä pääministeripuoluetta ja puheenjohtajan pyyntö. TOUKOKUUTA 2018 K up la AFP / Kirill Kudryavtsev Gazprom tovarištš! Lupaan kansalaisille uudistuksia hyvinvointiin, elämänlaatuun, koulutukseen ja perheiden arkeen – niin, ja oppositiojohtajille vankilaa. Johtaja isolla J:llä. 3 10. Voimaeläimesi on kettu. Kenellä kansanedustajista on hauskin ääni. Kuinka kaukaa Roomasta sukunimesi tulee. Sellainen, jonka kanssa on hauska tehdä töitä. Soini ei varmastikaan kirjoitusta tehdessään tiennyt, että olen lapsena laulanut Tiernapojissa Knihtin roolin. Erittäin hyvä meno! Aikamoista kiirettä pitää SDP:n Antti Rinteen poliittisena neuvonantajana ja viestintävastaavana. Ja olihan jo yksi Caesarin sotapäälliköistäkin saman niminen... Kehaise esimiestäsi! Antti on monessa liemessä keitetty ja reilu esimies. Kepun Seppo Kääriäisellä on hieno, persoonallinen ja vaikuttava ääni. On kunnia-asia olla SDP:n puheenjohtajan oikea käsi. Ehkä niiden väitetty viekkauskin viehättää. Olemme vanhaa sotilassukua. Timo Soini kutsui sinua Rinteen knihdiksi (palvelija tai sotilas). Olet ollut ääninäyttelijä. Yhdellä lauseella, mitä SDP:n puheenjohtajan poliittinen avustaja tekee. Antin kanssa on hauska tehdä töitä.. Ketut ovat viisaita ja kauniita eläimiä. TEKSTI HEIKKI SIHTO . Mikä veti konsulttifirmasta takaisin politiikkaan
Oikeus katsoi, että asiassa ei oltu näytetty sitä, että sukupuoliyhteys olisi tehty väkivaltaa käyttäen tai että lapsi olisi ollut pelkotilassa tai muussa avuttomassa tilassa. Jos kansa saisi päättää, oikeudessa jaettaisiin kostotuomioita, ei rangaistuksia. 4 10. Tänä päivänä seksuaalirikoksista annetut rangaistukset eivät vastaa kansan oikeustajua, ja lakia on sen vuoksi muutettava. Koko rikoslain luku 20 on kirjoitettava uudestaan. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Esimerkistä käy käräjäja hovioikeuden tuomio 10-vuotiaan lapsen törkeästä hyväksikäytöstä. mikäli väkivalta jää edelleen raiskauksen tunnusmerkistöön, tullaan jatkossakin tuomitsemaan aikuisen sukupuoliyhteys lapsen kanssa seksuaalisena hyväksikäyttönä, vaikka laissa uusi pykälä lapsen törkeästä raiskauksesta olisikin. Rangaistusten vähimmäisrajaa on korotettava, jotta annettavat tuomiot tosiasialPari valittua sanaa. Oikeusministeri Häkkänen, teiltä odotetaan nyt toimia. Se lepää perustavasti väärällä pohjalla: Opposition ääni TYTTI TUPPURAINEN lisesti vastaavat tekojen moitittavuutta. Suomessa puolet raiskauksista annetuista tuomioista on ehdollisia, mitä ei voi pitää hyväksyttävänä. Muissa pohjoismaissa raiskauksen rangaistusminimi on 2–3 vuotta vankeutta. Mutta hyvä oikeuslaitos, itse tuomioon puuttumatta, onko tässä tapauksessa lähtökohta ollut väärä – ja pykälien taakse piiloutuva. Syyttäjä piti tapausta törkeänä raiskauksena. Myös rikosten vanhenemissäännöksiä on muutettava, sillä etenkin lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset paljastuvat usein vasta vuosien kuluttua teosta. Toimikaa, ministeri Häkkänen ”MIKÄ EI OLE oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan”. Asettakaa komitea, joka laatii esitykset rikoslain seksuaalirikoksia koskevan luvun 20 uudistamisesta. Oikeusministeriön rikoslain seksuaalirikoksia koskevia kehittämistarpeita käsittelevä arviointimuistio on ollut keväällä lausunnolla. Pohtii Demokraatin väki Jos kansa saisi päättää, oikeudessa jaettaisiin kostotuomioita, ei rangaistuksia. Muistiossa on hyvältä kuulostavia esityksiä: lakiin esitetään lisättäväksi erillinen rangaistussäännös lapsen törkeästä raiskauksesta ja enimmäisrangaistus lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä esitetään nostettavaksi. TOUKOKUUTA 2018 VIIKON SANA » Niccolò Machiavelli: ”Jos ihminen pyrkii aina tekemään oikein, hän jää tappiolle väärintekijöiden joukossa.” Ville Ranta Arvoisa Suomen oikeuslaitos, Teette hienoa työtä pitämällä huolta siitä, että oikeus toteutuu Suomessa ja että syytetyllä on oikeutensa. Siksi tarvitaan kunnianhimoisempi uudistus. Mikäli teillä ei ole ryhtiä laittaa asiaa kuntoon, seuraava hallitus tekee sen. Voiko 10-vuotiaalta lapselta edes edellyttää aikuismaista ja rationaalista pohdintaa kyseisessä kammottavassa tilanteessa. Laki kuvastaa kulloistakin moraalia, ja elää sen vuoksi ajassa. Mutta muistio ei ole mikään askel eteenpäin. Mutta välillä päätöksenne koettelevat tavallisten kansalaisten oikeustajua. Miten tulkitaan, onko lapsi vastustanut seksiä vai ei. Myönnetään, lain tulkinnassa pitää olla tarkka. Suostumus on asetettava raiskausrikoksen tunnusmerkistön keskiöön, sillä etenkään lapselta ei voi edellyttää seksin vastustamista. Tämä 1500-luvulta peräisin oleva oikeusoppinut Olaus Petrin tuomarinohje löytyy Suomen laki -kirjan alkulehdiltä. Korkein oikeus ei antanut asiaan valituslupaa, joten aiemmin annettu tuomio (kolme vuotta vankeutta ja 3 000 euron korvaukset uhrille) jää voimaan. Nyt uhrilta edellytetään näyttöä väkivallalla uhkaamisesta, mikä johtaa usein uhrin syyllistämiseen. Arviointimuistiossa esitetyt kosmeettiset muutokset eivät tyydytä yleistä oikeustajua
Toivottavasti myös muiden puolueiden esitysten kustannusvaikutuksia avataan samalla innolla kuin SDP:n eläkeesityksen. Tyrmäyksen voimallisuus oli hämmästyttävä, sillä kyse ei ollut uudesta asiasta. 5 10. Samalla toivottavasti myös karsiutuisivat yltiöpäisimmät ja vastuuttomimmat lupaukset. Tästä huolimatta keskustelulle ja erilaisille näkemyksille ei paljon annettu mahdollisuuksia, kun kritiikki alkaa ja loppuu sanoilla ”ei” ja ”mahdotonta”. Etenkin kuvaukset siitä, miten valkoiset kohtelivat punavankeja Suomenlinnan leireillä shokeerasivat. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.f i TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 SARI NÄREEN HAASTATTELU SIVULLA 24 Viha on turhaa Tässä sitä nyt nojaillaan huolettomasti Helsingin Pitkänsillan kaiteeseen. JK. Itse olin vielä tuoreeltaan järkyttynyt luet tuani Näreen Helsinki veressä -kirjan. Pelisääntöjä tarvitaan. Tai tarkemmin ilmaistuna keskustelemattomuuskulttuurista. Hakaniemen ja Kruununhaan yhdistävän sillan kivisissä rakenteissa näkyy vieläkin jälkiä ammuskeluista. Kun ensimmäisen kerran tapasin Sari Näreen, mielessä oli ennen kaikkea kysymys: kuinka hän on pystynyt kirjoittamaan kaikista niistä kauheuksista, joita sodan aikana ja varsinkin sen jälkeen tapahtui. Sata vuotta sitten tämä paikka oli yksi Suomen sisällissodan verisistä näyttämöistä. Vaalien lähestyessä olisi toivottavaa, että myös muiden puolueiden esitysten kustannusvaikutuksia avattaisiin samalla innolla kuin SDP:n eläke-esityksen. Sari Näreen olemus huokuu lempeyttä ja naisellisuutta. SDP:n eläkkeiden korotusesityksen saama palaute antoi jälleen tympeän kuvan suomalaisesta keskustelukulttuurista. Samalla ammutaan kilvan alas vastapuolen tekemiä esityksiä, mutta pedataan asemia mahdollisiin hallitusneuvotteluihin. Yhteiskunnan aita on ryskynyt ja perustulakiakin on koeteltu, kun hallitus on ajanut tavoitteitaan. Etenkin Rinteen eläke-esitystä ammuttiin alas järeällä kalustolla. Sitä helpottavampaa oli tavata nainen, joka on työkseen tutkinut ihmisten pahoja tekoja. Vielä parempi olisi, että puolueet itse teettäisivät vaaliohjelmiensa kustannuksista puolueettomat vaikutusarviot. Kohtaaminen TEKSTI SARI SALORANTA . Pienimpien eläkkeiden korotusesitys on ollut mukana SDP:n vaihtoehtobudjeteissa jo kaksi vuotta. Vaalien lähestyessä kaivataankin myös sitä paljon kuulutettua arvokeskustelua – josta myös lopulta löytyvät ne merkittävimmät erot eri puolueiden välillä. Puheissa vilahtelee vaalilupauksia ja hallitusohjelmien ituja. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on jo esittänyt pienien, alle 1 400 euron eläkkeiden korottamista sekä hallituksen ajaman soteja maakuntauudistuksen – jos ne edes ennen eduskuntavaaleja toteutuvat – merkittävää muuttamista, jos SDP on hallitusvastuussa. Ehkä esityksen tyrmäämisessä ei ollut niinkään kyse itse asiasta, vaan SDP:n vahvistuneesta asemasta kannatuskyselyissä ja vaalien läheisyydestä. Hän jaksaa puhua armollisuuden tärkeydestä. Monelle olisi epäuskoinen nauru olisi maittanut, jos hallitus olisi ennen aloittamistaan listannut julkisuuteen kaikki kuluneen kolmen vuoden aikana vireille panemansa asiat. Tilanne on hieman sama kuin esimerkiksi ministerien avustajien kohdalla käydyssä karenssikeskustelussa. Näreen teos herätti tajuamaan, että ihmisten julmuus ei ole maantieteestä eikä kansallisuudesta kiinni. Se olisi äänestäjälle parasta kuluttajansuojaa, kun ennen äänestyspäätöstä voisi ristiinarvioida vaaliohjelmien sisältöä ja kustannuksia. Samalla voisi myös politiikan mahdoton muuttua mahdolliseksi. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Tilaisuuden tullen meissä asuu peto. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Miten Suomessa on voinut tapahtua tällaista. Valtakunnansovittelija Minna Helteen siirtyminen kesken kauttaan Teknologiateollisuuden leipiin on herättänyt närää ja keskustelua valtakunnansovittelijan asemasta ja puolueettomuudesta. Ja muistuttaa samalla, että ketään ei kannata vihata. Kallis ja populistinen, oli kritiikin kärki etenkin kokoomuksen ja keskustan kommenteissa. Nyt olisi aika tehdä taas politiikasta mahdottoman taidetta, kun tällä hallituskaudella on enemmän tehty ideologiasta mahdottoman taidetta. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. KUVA NORA VILVA Vaalilupausten hintalappu on parasta kuluttujansuojaa E duskuntavaalien lähestyminen alkaa näkyä jo politiikassa. Tästä käy esimerkistä nykyinen hallitus. TOUKOKUUTA 2018 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Esimerkiksi sana punamulta on jälleen noussut takaisin keskustalaiseen sanastoon
Aalto tähdentää olevansa valmis keskustelemaan kaikkien puolueiden kanssa. Toisin kuin Ruotsissa, blokkeja on Suomessa väläytellyt vasemmisto. Vaaleihin on vielä vuosi ja hallituspohjista puhuminen on liian aikaista. Blokilla vai yksin. Siinä hänen mukaansa äänestäjä tietäisi äänestämänsä puolueen potentiaaliset hallituskumppanit jo etukäteen. 6 10. Suomeen syntyi kuin puolivahingossa keskustan, kokoomuksen ja sittemmin sinisiksi pirstoutuneiden perussuomalaisten muodostama hallitus, joka muistuttaa erehdyttävästi konservatiivista porvariblokkia. Mikäli vihreät jonkinlaiseen blokkiin lähtisivät, ytimessä olisivat Aallon mukaan asiat. Sen jälkeen katsotaan mitä tehdään. Ajatus Ruotsista tuttujen blokkien tuomisesta suomalaiseen politiikkaan on vuosien varrella noussut säännöllisesti esiin. TOUKOKUUTA 2018 V uoden 2015 eduskuntavaaleissa toiseksi kiilannut perussuomalaiset sekoitti perinteisen kolmen suuren tuolileikkiin perustuneen hallitusyhteistyön. – Näkisin hyvänä sellaisen blokin, joka sitoutuisi siihen, että ilmastonmuutosta torjutaan, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysäytetään ja samaan aikaa panostetaan voimakkaasti koulutukseen ja puolustetaan hyvinvointivaltion perintöä. Vihreiden Touko Aalto suostuu pohtimaan blokkikysymystä, mutta P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Sara Salomaa: Suomessa turvakotien määrä on vain puolet EU:n suosituksesta, vuodesta toiseen. – Tahdon kunnioittaa demokratiaa ja äänestystulosta. Myös vihervasemmistolaiseksi tunnustaunut SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin on puhunut blokkimallista. Yhteistyö voisi perustua Aallon mukaan punavihreätä oppositiota yhdistäviin teemoihin kuten koulutukseen, hyvinvointivaltioon ja tasa-arvoon, mutta kokonaisuus kuorrutettaisiin vihreällä ilmastoagendalla, joka painottuu puolueessa voimakkaammin kuin vasemmistoliitossa ja SDP:ssä.. Esimerkiksi kansanedustaja Erkki Tuomiojan (sd.) puheissa löyhän ohjelmalliseen yhteistyöhön perustuvan blokin voisivat muodostaa SDP, vihreät ja vasemmistoliitto. Jos tällaisten teemojen pohjalta syntyy porukka, koen sen hyvänä asiana, Aalto sanoo. Yhteinen vaaliohjelma kiehtoo, mutta sitä pidetään myös utopistisena aloittaa muistuttamalla ajatusleikin reunaehdoista
– On vaikea nähdä miten en nen vaaleja lähdettäisiin tekemään kompromisseja. TOUKOKUUTA 2018 Idea blokkipolitiikasta on paperilla hyvä, mutta käytännön politiikassa aika utooppinen. TAKSILAKI ON SUSI Liikenneja viestintävaliokunnan jäsen, Satu Taavitsainen (sd.) on huolissaan uuden taksilain vaikutuksista taksipalveluihin, kun taksien sääntely vapautuu ja hintoja sekä taksien määriä ei enää säädellä. – Minun on vaikea kuvitella, että nykyiset hallituspuolueet suhtau tuisivat näihin mainitsemiini ta voitteisiin kovin lämpimästi. Se innokkain blokkipolitiikan kannattaja Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ilmoittaa heti kärkeen olevansa puheenjohtajista innok kain blokkipolitiikan kannattaja. – Se voi aktivoida ihmisiä uurnille, mikä tekee myös tavoitellusta halli tuspohjasta mahdollisen. SÄÄSTÖEUROT HYVÄTULOISTEN TASKUUN Kansanedustaja Krista Kiurun (sd.) mukaan tämän hallituskauden säästöillä on kuritettu köyhiä ja kipeitä. Se on koko sukupolven lyhyen aikavä lin kaikkein tärkein tehtävä. Aalto toistaa vihreiden etenevän vaaleihin asiakärjellä. – Se totta kai tiivistää myös oppo sition välistä yhteistyötä. Andersson uskoo, että tavoitteen sanominen ääneen auttaa äänes täjiä hahmottamaan sen mahdol liseksi. 7 10. – Olemme jo linjanneet minun suullani, että tavoitteena on raken taa seuraava hallitus punavihreän yhteistyön pohjalta. Mahdollisiksi blok kiteemoiksi Andersson nostaa eriarvoisuuden Kuvat Nora Vilva ” Haastamme hallituksen politiikan omana puolueena. Mutta haastamme hallituksen politiikan omana puolueena. – Jos katsotaan oppositiokauden aikana tehtyä yhteistyötä, niin on muutama keskeinen Suomen turval lisuuden kannalta tärkeä aihe, joissa näkemys on oppositiossa ollut yhte neväinen. Ruotsissa blokit ovat menneet vaa leihin jopa yhteisellä ohjelmalla. Teemme varmasti kaiken mahdolli sen yhteistyön, että nämä tavoitteet menevät eteenpäin. Se on asia, jossa haluaisin tiivistää yhteis työtä. Ajatus Ruotsin mallin mukaisesta blokista on Aallosta epäilyttävä. Menisikö se niin, että gallupeissa ykkösenä oleva tai paikkamääriltään suurin sanelee agendan ja muut tulevat mukaan, hän kysyy. Esimerkiksi yri tystukipäätöstä Aalto pitää saastut tavaa teollisuutta suosivana. Aallon mukaan vihreillä on SDP:n ja vasemmistoliiton kanssa eniten yhteistä hyvinvointiyhteiskuntaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Hän sanoo, että puolue on koko vaalikauden ajan ajanut korotuksia pienimpiin eläkkeisiin. Itse blokin myös hän määritte lee löyhäksi ohjelmalliseksi yhteis työksi, joka säilyttäisi puolueiden äänestäjille tarjoamat erilliset vaih toehdot. Yhteistyötä eri puolueiden kanssa ei suljeta lähtökohtaisesti pois. Ilmastopolitiikassa hän toivoo erityisesti SDP:ltä puheiden lisäksi myös konkretiaa. – Haastan koko opposition konk reettisiin ilmastolupauksiin ja il mastovelan taittamiseen. Yhteistä näkemystä on tukenut Anderssonin mukaan tällä kaudella harvinaisen selkeä aatteellinen ero hallitukseen. Vasemmistoliiton Li Andersson on blokkipolitiikan kannattaja. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA Kuka sanelisi kompromissit. Yhteistä vaaliohjelmaa ei Anderssonkaan halua. Seuraavassa lauseessa hän myöntää näkevänsä vihreiden tavoitteissa enemmän sa mankaltaisuutta nykyisten opposi tiopuolueiden kanssa. Vihreiden Touko Aalto suhtautuu nykyisen opposition vaaliblokkiin varauksellisemmin, vaikka ei sellaista tyrmääkään.. – Viestini oppositiolle on, että vihreät on partneri ja yhteistyö kumppani näissä tavoitteissa. Kuka ne sanelisi ja miltä pohjalta. Kiurun mukaan suuri osa säästetyistä euroista kierrätettiin hallituksen suurituloisille lähipiireille veroetuuksina. Jos siinä päästään sopuun, yh teistyö näyttää vielä helpommalta, Aalto sanoo. Aallon tavoin myös Andersson haluaa puhua asiakärjellä. YLE VÄÄRISTELI Kristillisdemokraattien Sari Tanus ihmettelee, miksi Yle kertoi, että kristillisdemokraatit tyrmäävät puheet eläkkeiden korotuksista
– Miksi ihmeessä se toimisi meillä, kun se ei toimi niilläkään, hän kysyy. Viime vaalien jälkeen porvarit ja vasemmisto sopivat Ruotsissa, ettei oppositio äänestä hallituksen budjettiesityksiä nurin. – Itse toivoisin, että jo vaalikeskusteluissa voitaisiin sanoa sisältöteemojen kautta, että mikäli tämä jengi saa riittävän kokonaiskannatuksen, voimme muuttaa politiikan suuntaa vaikkapa koulutusleikkauksien ja sosiaaliturvan osalta. Vaikka punavihreän opposition yhteiskannatus on nyt noin 40 prosenttia eikä riitä yksin enemmistöhallituksen muodostamiseen, Andersson pitää hallituspohjaa täysin mahdollisena. – Kussakin maassa poliittinen kulttuuri ja vaalijärjestelmä määrittää enemmän kuin teoreettinen karttaharjoitus. Käytännön politiikassa utooppinen idea Politiikan tutkija Mikko Majander suhtautuu suomalaiseen blokkipolitiikkaan epäillen. – Normaalisti meidän järjestelmässä on vaikea nähdä miksi vihreät rajoittaisivat ennen vaaleja valtapeliasetelmaansa sitoutumalla selkeästi vasemmistoon, kun se voi pelata hyvinkin erilaisilla yhdistelmillä. Kuvio on muuttunut oikeistopopulistisen ruotsidemokraattien nousun myötä. – Kun yhteistyötä tehdään nykymalliin, se pudottaa pieniä puolueita laidoilta hallitusta muodostettaessa. Vaikka SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajaryhmät poikkeavat jonkun verran toisistaan, punavihreä kenttä on Anderssonin mukaan ydinkysymyksissä aika yhtenäinen. – Viime syksynä Saksan demareiden ainoat aplodit tulivat vaaliyön jälkeen siitä, että puolue päätti jäädä oppositioon. ” Haastamme hallituksen politiikan omana puolueena. Eriarvoisuuden vähentämisen lisäksi punavihreä yhteistyö voisi Anderssonin mukaan liittyä koulutukseen ja työvoimapolitiikkaan. – Saattaa käydä niin, että vaalitulos ei yhteistyötä mahdollista, jolloin jokainen puolue joutuu miettimään ratkaisunsa uudelta pohjalta. – En usko, että isojen kysymysten kuten eriarvoisuuden vähentämisen tai koulutuksen merkityksen osalta on ongelmaa. Toisin päin se on mahdollista eli SDP voi olla hallituksessa ilman vasemmistoliittoa. Vasemmistoliiton asemaa pelilaudalla blokki voisi Majanderin mukaan parantaa. – Porvariallianssilla ja punavihreillä on molemmilla noin 40 prosentin kannatus. – On vaikea nähdä vasemmistoliittoa hallituksessa, jossa SDP ei ole mukana. vähentämisen, pienituloisten toimeentulon parantamisen ja sosiaaliturvan yksinkertaistamisen, jonka suhteen mallit ovat SDP:llä, vihreillä ja vasemmistoliitolla olleet erityyppisiä. TOUKOKUUTA 2018 ” Opposition yhteistä näkemystä on tukenut harvinaisen selkeä aatteellinen ero hallitukseen. – Ajatus on suositumpi politiikan tutkijoiden ja tarkkailijoiden puheissa kuin politiikan tekijöiden parissa. Idea on paperilla hyvä, mutta käytännön politiikassa aika utooppinen. Haaste on saada viesti julkisuuteen niin, ettei väärintulkitsemisen mahdollisuutta ole. Suomessa on Majanderin mukaan perinne, jossa ongelmat on kyetty ratkomaan pragmaattisesti ilman poliittisia blokkeja. 8 10. Jos blokkiajatus olisi vahvempi, vasemmiston pudottaminen ei olisi yhtä helppoa. Ruotsissa blokit muodostettiin alun perin porvaripuolueiden aloitteesta. Politiikkaa pitää tehdä niissä tilanteissa ja konstellaatioissa mitä on tarjolla. Andersson myöntää, että yhteistyö teemojen ympärillä voidaan tulkita väärin, mikä voi kostautua hallitusneuvotteluissa. Toimiva blokkipolitiikka voisi olla askel selkeyden ja eheyden suuntaan. Jos mennään teoriakirjan mukaan, syntyy umpikuja. Sama pätee vihreisiin, jotka eivät välttämättä tarvitse vasemmistoliittoa tai SDP:tä. Muutos ei kuitenkaan lähde kirjoituspöydältä. – Vuoden 2013 vaaleihin mentiin selkeällä blokkiasetelmalla, mutta tulos pakotti suuret puolueet tekemään yhteistyötä. Kyse on siitä, että näissä kysymyksissä halutaan tehdä yhteistyötä, mikäli kannatus vaaleissa riittää. – Nykygallupien valossa en pidä sitä epätodennäköisenä. – Nyt meillä jännitetään kieli pitkällä sitä, että pysyykö hallituspuolueiden enemmistö soten takana, vaikka Suomessa on puolivahingossa vallassa porvariblokki. Tukea joudutaan hakemaan blokkirajan yli, koska kumpikaan leiri ei halua tehdä yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa. Yleistendenssi Euroopassa on Majanderin mukaan pikemminkin ollut, että perinteiset puoluejärjestelmät menevät päreiksi. – Tämä on äärimmäinen esimerkki siitä kuinka kummallisiin tilanteisiin Ruotsissa on ajauduttu. Simo Alastalo Demokraatti. Saksassa eletään jo toista hallituskautta suurella koalitiolla. Majander kertoo kommentoivansa kysymystä säännöllisin väliajoin. Keskustan, kokoomuksen ja sinisten hallitus on oppositiolle yhteinen vihollinen, joka on Majanderinkin mukaan tuonut puolueita lähemmäs toisiaan. Puoli vuotta myöhemmin demarit ovat hallituksessa. Mutta vaalikauden ylittävä joulukuun sopimus jouduttiin sanomaan irti jo puoli vuotta myöhemmin. Blokkikeskustelussa esimerkit haetaan usein Ruotsista ja Saksasta, vaikka molemmat ovat Majanderin mukaan nykyisin maita, joissa blokit ovat käytännössä murtumassa. Tavoitteena oli vuosikymmenten mittaisen demarivallan kukistaminen
Eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) arvioi perjantaina, että sote-äänestykset siirtyvät juhannuksen jälkeisille viikoille. Markku Kemppainen Mitä Katainen joskus lupasikaan Sari Sairaanhoitajille. – On kestämätöntä, että hallitus asettaa alle 30-vuotiaat muita heikompaan asemaan työmarkkinoilla ja lisää heidän työelämän ja toimeentulon epävarmuutta tilanteessa, jossa sitä nimenomaan pitäisi vähentää. Jouni Tuomaala Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi ja niistä 3–5 prosenttia kertoo saaneensa sitä kautta työntekijöitä, siitä syntyy jo noin 10 000 työpaikkaa, Pentikäinen sanoi STT:lle. Tätä emme hyväksy, Rinne kirjoittaa Facebookissa. Nyt se on valinnut kohteekseen nuoret, katsoo SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rinne. SDP:n ja vasemmistoliiton äänestäjien enemmistö luopuisi aktiivimallista. Kokoomus on itse se suurin populismin lahko. Samaa mieltä oli myös keskimääräistä useampi vihreiden äänestäjä. Keskitytään enemmän kysymyksen esittäjän taustoihin ja puolueeseen ym.... Olen vakuuttunut, että läpimurrot ovat mahdollisia vain vapaassa yhteiskunnassa, joka hyväksyy kaiken uuden ja edistyksellisen ja torjuu epätasa-arvon, Putin linjasi puheessaan. Sopimuksella rajoitettaisiin virkatehtävässä saadun tiedon hyödyntämistä uudessa palvelussuhteessa. Minna Helle. Kantelun teki yksityishenkilö. Eduskunnan kesä alkaa vasta sote-päätösten valmistuttua Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat linjaavat, että eduskunta ei lähde kesälomalle ennen kuin sote-ratkaisut on tehty. Lue pitkä juttu verkossa: Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT RANE AUNIMO SDP:N PUHEENJOHTAJA ANTTI RINTEEN ESITYS PIENITULOISTEN ELÄKKEIDEN KOROTTAMISESTA 100 EUROLLA SAI AIKAAN VILKKAAN KESKUSTELUN PUOLESTA JA VASTAAN. Sovittelijana vuonna 2015 aloittaneelle Minna Helteelle sopimusta ei tehty, sillä karenssisopimusta koskeva sääntely ei ollut tuolloin vielä nykymuotoisena voimassa. Hallituspuolueiden kannattajista suuri osa kannatti aktiivimallia. Heikki Airola Tasokorotus kaikkein heikoimmassa taloudellisessa tilanteessa olevien eläkeläisten eläkkeisiin toisi heille merkittävän parannuksen eikä maksaisi miljardeja, koska se suurimmalla osalla olisi pois toimeentulotuesta ja asumistuesta. – On väärin tulkita, ettei aktiivimallilla olisi ollut mitään merkitystä. Samalla hallitus yrittää heikentää irtisanomissuojaa alle 20 hengen yrityksissä. Yrittäjät pitävät aktiivimallia suutarina Suomen Yrittäjien teettämän kyselyn perusteella pienet ja keskisuuret yrittäjät suhtautuvat työttömien aktiivimalliin nuivasti. Lehtikuva. Raija Lempiäinen Kun tällaista esitetään, koskaan ei tule vastausta itse kysymykseen eli eläkeläisten köyhyyteen. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen arvioi silti, ettei aktiivimalli ole ollut täysin turha. Nämä ovat arvovalintoja eivätkä mitään populismia – kuten hyvin tiedät. – Tarvitsemme läpimurtoja kaikilla elämänaloilla. Kansan niukka enemmistö peruisi aktiivimallin Helsingin Sanomien teettämän kyselyn perusteella hieman yli puolet suomalaisista on valmiita luopumaan vuoden alussa voimaan tulleesta aktiivimallista. Hallitus ryskää taas laillisuuden rajoja Sipilän hallitus on koko olemassaolonsa ajan leikannut ja heikentänyt työntekijöiden asemaa. Aiheena oli hallituksen kevään kehysriihessä tekemät päätökset, jotka heikentäisivät alle 30-vuotiaiden työehtoja. Mirja Pekkonen Petteri hyvä. Tällä viikolla eduskunnassa keskusteltiin SDP:n jättämästä välikysymyksestä, jossa ovat mukana myös perussuomalaiset, vihreät ja vasemmistoliitto. Sanoille antoi erikoisen sivumaun satojen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin kannattajien pidätys vain paria päivää aiemmin. 9 10. 42 prosenttia vastaajista pitäisi aktiivimallin voimassa. Pitää myös osoittaa, mistä rahat otetaan, sillä kokoomuksen ainainen huuto velanoton lisäämisestä puree tarkan talouden suomalaisiin. Neljäs kausi: Putin lupasi taas kerran uudistaa Venäjää Neljännen presidenttikautensa Venäjällä aloittanut Vladimir Putin lupasi virkaanastujaisissaan jälleen kansalaisille perustavaa laatua olevia uudistuksia hyvinvointiin, elämänlaatuun, koulutukseen ja perheiden arkeen. Peräti 80 prosenttia vastaajista vastasi kielteisesti, kun heiltä kysyttiin, onko aktiivimallista ollut hyötyä vastaajan yritykselle. Pirjo Mäki Orpo ei muista, mikä puolue se valehteli ennen vaaleja, mistä ei leikata. ETENKIN HALLITUSPUOLUEISTA ESITYS TYRMÄTTIIN JA VALTIOVARAINMINISTERI PETTERI ORPO (KOK.) SYYTTI RINNETTÄ POPULISMISTA. Helle aloittaa kesäkuussa työmarkkinajohtajana Teknologiateollisuudessa. Jos yrityksiä on 280 000 Hyvä, että SDP ajaa köyhien eläkeläisten ja myös muiden pienituloisten asiaa. Viime päivinä on ennakoitu, että sote-lakien käsittely eduskunnassa voi viivästyä. TOUKOKUUTA 2018 Lisää uutisia: Demokraatti.fi Valtakunnansovittelijalle pohditaan karenssisopimusta Uudelle valtakunnansovittelijalle saatetaan tehdä karenssisopimus, uutisoi Lännen Media. Oikeuskanslerille on tehty kantelu koskien Helteen mahdollista esteellisyyttä valtakunnansovittelijana ennen hänen irtisanoutumistaan huhtikuun lopussa
– Tämä on ensimmäinen askel usean vuoden tavoitteessa nostaa pienempiä eläkkeitä sadalla eurolla, Rinne sanoi. Rinne kysyi sosiaalija terveysministeri Pirkko Mattilalta (sin.) ja pääministeri Sipilältä, olisivatko he valmiita toteuttamaan SDP:n vuoden 2017 vaihtoehtobudjetin esityksen, jonka myötä alle 1 400 euron eläkkeisiin tehtäisiin 30 euron kuukausikorotus. Sekä Mattila että Sipilä totesivat hallituksen nostaneen kautensa aikana takuueläkkeitä. TOUKOKUUTA 2018 SIMO ALASTALO, JOHANNES IJÄS, TOPI JUGA Arkadianmäeltä Eläkekeskustelu kuplii Eduskunta jatkoi viime viikon lopulla SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen vappupuheesta alkanutta keskustelua eläkeläisten köyhyydestä. Sipilä tähdensi, että korotuksia on tehty kolme kertaa yhteensä 40 eurolla. – Hyvinvointivaltioon ei kuulu se, että meillä on parisataatuhatta köyhyydessä tai sen rajoilla elävää eläkeläistä. Me puhumme omista vanhemmistamme, ihmisistä, jotka ovat rakentaneet tämän maan. Siksi ihmettelinkin, miksi pääministeri ja ministeri Orpo hyökkäsivät tätä esitystäni vastaan, Antti Rinne sanoi. 10 10. Rinne totesi, ettei ole esittänyt eläkkeiden nostamista yhdessä yössä vaan reaLehtikuva / Antti Aimo-Koivisto Antti Rinne puolusti eduskunnassa esitystään pienempien eläkkeiden korotuksista.. – Jaamme tämän yhteisen huolen pienituloisista eläkeläisistä, Sipilä sanoi ja nosti esiin eläketurvakeskuksen laskelman, jonka mukaan Rinteen esittämä sadan euron nettokorotus alle 1 400 euron eläkkeisiin maksaisi 1,4 miljardia euroa. Rinne nosti asian esiin itse torstain kyselytunnilla ja hämmästeli pääministeri Sipilän (kesk.) ja valtionvarainministeri Orpon (kok.) rajuja julkisia reaktioita
– Kokoomus esiintyy mielellään tiukan taloudenpidon puolueena, mutta tosiasiassa puolueen monet vaalilupaukset ovat käyneet Suomelle kalliiksi. Yhä tuoreessa muistissa on vuoden 2007 eduskuntavaaleja edeltänyt lupaus tuntuvasta korotuksesta sairaanhoitajien palkkoihin. Mihin laskelmaan tieto perustuu. Mikkel Näkkäläjärvi Maku-vaalit 7 kuukautta lakien voimaantulosta riskialtista, mutta mahdollista sanoi OM:n vaalijohtaja 2016. Kokoomuksen Ben Zyskowicz piti Rinteen vappupuheen lupausta eduskuntavaalien pääministerikilpaan liittyvänä ”laukalle lähtönä”. – Sipilä ja Orpo, te olette avanneet valtion rahapussin ja jakaneet omille taustaryhmillenne metsälahjavähennyksen, miljoonaperintöjen veronkevennyksen ja apteekkarivähennyksen. Kuulisin mielelläni millaisia työpaikkoja on syntynyt. – Pääministeri Sipilä, miksi pienituloisten toimeentulon parantaminen maksaa liikaa, mutta suurituloisille on aina varaa antaa rahaa, Rinne kysyi. Heinäluoma toteaakin SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen olleen aikamoinen selvännäkijä, kun Rinne varoitteli syntyvyyden laskusta. – Työelämään tulee liian vähän väkeä. Jotain on nyt siis perusteellisesti vialla, Heinäluoma päivittelee viitaten 1800-lukuun. SDP olisi Sipilän mukaan palauttamassa Suomea tilanteeseen, jossa julkisen talouden velka kasvaa taas 8–9 miljardin euron vuositahdilla. Nämä puheet johtivat erittäin kalliiseen työmarkkinakierrokseen ja lopulta kansallisen kilpailukykymme menettämiseen. TOUKOKUUTA 2018 Viikon viserrykset KANSANEDUSTAJIEN HERKULLISIMMAT TVIITIT Kieltämättä joskus itselläkin huvittaa se, miten hepposin perustein mutu-tuntumalta heitellään sitä, että ay-liike on jäänyt 70-luvulle. Rinne puolestaan ihmetteli, miksi eläkeläisten toimeentulosta huolehtiminen nähdään kokoomuksessa tällä tavoin. Mistä kaikki tämä johtuu, hän kysyy ja pohtii työelämän epävarmuuden olevan yksi keskeinen tekijä. Mitä jää, jos usko menee vaalijohtajaan. Vastaus voisi Heinäluoman mukaan löytyä turvallisuuden rakentamisesta, ei hallituksen toimista. Räsäsen mukaan kokoomuksen harjoittama veropohjan tuhoaminen on käynyt kalliimmaksi kuin yksikään puolueiden vuosien saatossa antama vaalilupaus. Heinäluoma nostaa esiin, kuinka toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Ralf Sund varoitti edessä olevan jo eläkkeiden leikkauksia. – Se on vähemmän kuin kertaakaan sitten suurten nälkävuosien. Saana Siekkinen listisella aikataululla ja julkisen talouden sallimissa rajoissa. Jan Vapaavuori Yritykset tylyinä aktiivimallista. – Tämän kyselytunninkin aikana tulee miljoona euroa julkiseen talouteen näillä puheilla lisää, Sipilä sanoi. Räsänen kehottaa kokoomuksen puoluejohtoa muistelemaan omia vaaleja edeltäneitä puheitaan viime vuosilta ennen kuin se ryhtyy arvostelemaan sosialidemokraatteja populismista. Samalla SY kertoo, että että aktiivimalli synnyttänyt 10 000 uutta työpaikkaa. Sipilä väitti SDP:n vastustaneen kaikkia hallituksen uudistuksia ja toteutettuja neljän miljardin säästötoimia samalla, kun se tekee uusia esityksiä. Videovinkki Syntyvyydessä vikaa ” Miksi pienituloisten toimeentulon parantaminen maksaa liikaa, mutta suurituloisille on aina varaa antaa rahaa. Räsäsen mielestä kokoomuksen tavoittelemaa mielikuvaa vastuullisesta puolueesta heikentää myös tosiasia siitä, että puolue on hallituksessa edistämässä maakuntaja sote-uudistusta, jonka taloudellisia vaikutuksia se ei pysty arvioimaan edes miljarditarkkuudella.. Tämä on 200 miljoonan euron paukku vuotta kohden ja vähentää valtion tuloja. 11 10. – Perheitä ei ilmeisesti uskalleta perustaa samaan tyyliin kuin aikaisemmin. Nyt kun lähtökohta alle 4 kuukautta: Käsittelyn lykkääntyminen vieläkin ei välttämättä vaikuta aikatauluun, vaan tarvitaan ’luova ratkaisu’. Räsänen muistuttaa myös, että kokoomuksen vaalilupausten lisäksi suurinta vahinkoa hyvinvointiyhteiskunnalle ovat aiheuttaneet puolueen toistuvat pyrkimykset veropohjan heikentämiseksi. SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen arvostelee kovin sanoin kokoomusta hurskastelusta. Kokoomus hurskastelee ” Kokoomuksen veropohjan tuhoaminen on käynyt kalliimmaksi kuin yksikään puolueiden vuosien saatossa antama vaalilupaus. Syntyvyys on ollut Suomessa laskussa ja viime vuonna lapsia syntyi enää noin 50 000. Tähän teillä on ollut varaa, mutta kun on kyse ihmisten toimeentulon parantamisesta, teidän vastauksenne on, että rahaa ei ole, Rinne latasi. Katso Heinäluoman Maailma minuutissa -video verkossa: Demokraatti.fi Kansanedustaja Eero Heinäluoma kiinnittää viikon blogissaan huomiota hälyttävän alhaiseen syntyvyyteen. Räsäsen mukaan kokoomuksella on runsaasti kokemusta satojen miljoonien lupausten tekemisestä vaalien alla. Rinne piti vastuuttomana ja moraalittomana, että hallitus on ollut valmis heikentämään pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa, mutta ei ole halukas sitä korjaamaan
12 10. TOUKOKUUTA 2018 Joni Helmisen työ on itsenäistä. Miinuspuolena on kiire, jota jäteastioiden omistajat eivät yhtään helpota.
Hän suoritti oppisopimuksella logistii kan perustutkinnon, ja nyt hän on ollut nokialaisen Kuljetusliike Törmän palve luksessa 11 vuotta. Kaksi vuotta kerkesin siellä olla, Helmi nen kertoo. Mutta on myös hyviä päiviä. ”Välillä tykkään, välillä en” Joni Helmisestä tuli jäteautonkuljettaja sattumalta. Ku kaan ei kyttää, eikä kenenkään kanssa tar vitse välttämättä edes puhua, ellei halua. Onhan tämä tätä sa maa puuhaa vuodesta toiseen. Joskus on sellaisia päiviä, että voisin heit tää hanskat naulaan. – Välillä tykkään tästä työstä, välillä en. Hajuun kuitenkin tottuu. Kesällä on välillä ikävämpää. ”Ei ole, mutta olisi kiinteistönhoidon tuuraus viikoksi, kiinnostaako”, sieltä vastattiin. Kun Helmisen isä ehdotti, että poika hakisi töi hin samaan yritykseen hänen kanssaan, Helminen tarttui tarjoukseen. Ja jos on kalanperkuujät teitä, yleensä on matojakin. 13 10. – Kerran sitten soitin Ylöjärven kau pungille ja kysyin, olisiko heillä jotain putkiasentajan hommia. Kiinteistönhoitajalle maksettava palkka on kuitenkin surkeaakin surkeampi. Myös märkä ruoho on paha, kun se on muhinut astiassa pari päivää, Joni Helminen kertoo. Valmista tuli – ei muuta kuin autoon ja seuraavaan kohteeseen. – Kahta asiaa en toivo: matoja ja kalan perkuujätteitä. Jäteautonkuljettaja Helmisellä on me nossa muuten tavallinen työpäivä, mutta tällä kertaa hänellä on toimittaja kyydis sään. – Alkuun minulle tuli kesäisin helposti päänsärky, kun oli kuuma ja haisi pahalta. Alun perin hänellä on putki asentajan paperit, mutta oman alan töiden löytäminen osoittautui vaikeaksi. Tä hän aikaan vuodesta autossa on kuitenkin ihan raikasta, eivätkä jäteastiatkaan lemua huumaavasti. – Hyvää tässä on täysi itsenäisyys. Osaan liikkua Tampereen seudulla vaikka silmät kiinni, Helminen sanoo. – Kuormaautot kiinnostivat, joten se sopi ihan hyvin, Helminen sanoo. Olisi pi tänyt olla kokemusta heti kättelyssä. Ne ovat sellai sia pieniä valkoisia luikertelevia, ja jostain syystä ne itse madotkin haisevat. Otin työn vastaan, ja viikon jälkeen sitä jatkettiin. Helminen palauttaa as tian paikoilleen, asentaa siihen uuden pus sin ja sulkee kannen. Tässä myös näkee paikkoja. TOUKOKUUTA 2018 Roskakuskin kyydissä ”L ukko biojäteastiassa. En ymmärrä. Kuka sinne nyt menee”, Joni Helminen puus kahtaa. Hän rassaa jäisen lukon auki, kiinnit tää jäteastian sisäosan auton nosturin vai jereihin ja nostaa sen auton ylle. Nykäisy narusta, ja päiväkodin biojätteet katoavat auton uumeniin. Matoja ja mätänevää ruohoa Ulkopuoliselle tulee helposti mieleen, että jäteautonkuljettajan työn huonoin puoli olisi haju – etenkin biojätehommissa. Hän kävi esittäytymässä, ja niin hänestä tuli jäteau tonkuljettaja. Jäteautonkuljettaja ei pelkää likaa muttei silti haluaisi joutua jäteliemien alle ” Kahta asiaa en toivo: matoja ja kalanperkuujätteitä.. Hän on luvannut kertoa roskakuskin työstä, työn arvostuksesta ja siitä, miten jokainen laitos ja taloyhtiö voisi helpottaa hänen hommiaan
– Joskus auto on lähtenyt itsekseen liukumaan jäistä mäkeä alaspäin, kun en ole ollut kyydissä. Ne irvistelevät uhkaavasti, ja niistä valuu nesteitä. Tämä on minun työni. Jotkin roskikset on sijoitettu pihan perimmäiseen nurkkaan niin, ettei tyhjentämään pääse muuten kuin peruuttamalla pitkän matkaa pitkin kapeaa kujaa. Helminen näyttää kierroksellaan monta esimerkkiä. Kaikkein onnettomimmissa malleissa sulkumekanismi on pohjassa niin, että kuljettaja joutuu tunkemaan kätensä keskelle haisevaa valuvaa lientä. Koulujen ja päiväkotien pihoilla mietityttää myös lasten turvallisuus, kun isoa autoa joutuu ajamaan ahtaissa paikoissa, Helminen sanoo. Useimmiten astioiden huono sijoittelu tuottaa vain turhaa työtä ja harmia, mutta välillä turvallisuuskin on koetuksella. Minkä niminen auto. Mutta ei enää. Autoon kun tuli ilmastointi, se auttoi paljon. Helminen toivoo, että taloyhtiöt ja muut jäteastioiden hankkijat pysähtyisivät edes hetkeksi miettimään kuljettajaa. 14 10. Toiset sijaitsevat mäessä, kolmannet puun alla. Roskakuskin ammatti ei kuulu niihin, joita tässä yhteiskunnassa arvostetaan eniten. Osa jäteastioista on karmivan huonoja, ja niitä on sijoiteltu älyttömiin paikkoihin. – Mutta toisaalta jotkut ovat kyllä sanoneet, että tämä on seksikäs amKuvat: Tua Onnela Joni Helminen hyppää autoon 50–60 kertaa päivässä.. Mitä Joni Helminen siitä tuumaa. Huonot jäteastiat ovat sellaisia, joissa jäte ei pysy kunnolla sisällä. Hän miettii hetken ja naurahtaa sitten. Ja oikein pahassa hajussa ollaan hetki hengittämättä, Helminen sanoo. Se voisi säästää paitsi aikaa ja vaivaa myös jonkun terveyden. TOUKOKUUTA 2018 Ajatellaan vain sitä, missä jäteastia näyttää hyvältä. Ylipäätään harvassa pihassa jäteastioiden sijaintia on mietitty yhtään kuljettajan kannalta. Huonoja astioita vaarallisissa paikoissa Hajun sijaan jäteautonkuljettajaa piinaa ihan toinen, paljon vakavampi ongelma. – Ajatellaan vain sitä, missä se näyttää hyvältä. – En ole oikeastaan ajatellut asiaa
– Voittavat tarjoukset saattavat nykyään olla sellaisia, että jokaisella nostolla tehdään miinusta. Yksi asia, jossa vastuullisilla yrityksillä ja ammattiliitoilla on yhteinen intressi, ovat kilpailutukset. Silloin nykyisen toimitusjohtajan Tapio Törmän isä alkoi kuljettaa hevosellaan maitoa. – Ajamisesta minä tykkään, ja olen siinä mielestäni hyvä, hän sanoo. – Keräyssysteemejä ihmetellään, ja jotkut kyselevät, miksi en ota sekajätettä samalla. – Välillä asiat tietysti vänkäävät ja voi se mennä tunteisiinkin, mutta minusta yhteistyö ammattiliton kanssa on toiminut hyvin. Päiväkodeissa yleensä ensin kysytään, mikä minun nimeni on. Vuonna 1954 isä osti kuorma-auton, ja vuonna 2006 Tapio Törmä osti firman itselleen. Liitto ja yritys ovat nostaneet yhdessä esille esimerkiksi alan työturvallisuusasioita. Oli miten oli, ainakin jäteautonkuljettajan työ kiinnostaa ihmisiä. – Meillekin on tullut töihin ihmisiä, jotka ovat ihmeissään, kun palkanmaksun yhteydessä tulee tilinauha ja ylitöistä maksetaan, Tiina Törmä sanoo. Monet luulevat, että autossa on joku erotin. Biojäteastioista pilkottaa paljon muutakin kuin biojätettä. 15 10. On aika suunnata nokka kohti työpaikkaa. Kyytiin hyppiminen on tosin alkanut tuntua vähän tukalalta. Jäteautonkuljettaja ei pysty käymään WC:ssä yhtä kätevästi kuin toimistotyöläinen, ja virtsarakko joutuu venymään. – Maailman luonnollisin asia, mutta jos joku näkee, siitä soitetaan ja tulee sanktiota. Tua Onnela Demokraatti, Tampere Nokialainen Kuljetusliike Törmä sai alkunsa vuonna 1952. Joskus on kysytty autonkin nimeä, Helminen kertoo. Tiina ja Tapio Törmä eivät halua kilpailla pelkällä rahalla. Toiminta on keskittynyt jätteenkuljetukseen. Työpaikan pihassa ollaan täsmälleen oikeaan aikaan. Törmät kertovat, että niin on myös jätteenkuljetuksessa. Kilpailutuksessa saa lain mukaan ottaa huomioon muitakin seikkoja kuin hinnan, mutta usein hinta jyrää. Liikennevaloissa viivalla sora-auto jää auttamattomasti jälkeen. Huoltoasemalla voi tietysti pysähtyä, mutta työ on kiireistä eikä anna helposti mahdollisuuksia ylimääräisiin lenkkeihin. Halvin tarjous tapaa voittaa, vaikka laatu tai esimerkiksi työehtojen noudattaminen kärsisi. Kilpailutukset houkuttavat kilpailemaan työehdoilla ” Meistä yhteistyö ammattiliiton kanssa on vahvuus.” matti: likaiset vaatteet ja iso auto. Kun kunnat ja niiden omistamat yhtiöt ostavat palveluita, ne järjestävät yleensä kilpailutuksen, jossa yrityksiltä pyydetään tarjouksia. Ehkä itse kuvittelisin, että enemmän joku muu ammatti olisi. Nyt yrityksessä on yhteensä 22 työntekijää ja toistakymmentä autoa. – Jätehuoltoyhtiön pitäisi laskea, mitä palvelun täytyy vähintään maksaa, jotta yritys voi hoitaa kaikki velvoitteensa ja maksaa kuljettajien palkat, Tapio Törmä jatkaa. Varsinkin päiväkotien pihalla roskisten tyhjennys saattaa olla päivän tapaus, ja monesti aikuiset ohikulkijatkin tulevat juttelemaan. Tästä on iltavuorolaisen hyvä jatkaa. – Kunpa ihmiset lajittelisivat paremmin, Joni Helminen huokaa.. Seuraavana vuonna mukaan tuli Tapion puoliso Tiina Törmä. – Minä vaadin työntekijältä, joten hän saa vaatia minulta. TOUKOKUUTA 2018 ” Jotkut ovat sanoneet, että tämä on seksikäs ammatti: likaiset vaatteet ja iso auto. Minun on helppo nukkua yöni, kun asiat on hoidettu hyvin, Tiina Törmä jatkaa – entinen JHL:n aktiivi itsekin. Me olemme nähneet sen niin, että se on vahvuus, Tapio Törmä sanoo. Yritys on tehnyt myös näkyvästi yhteistyötä ammattiliitto AKT:n kanssa. Jätteenkuljetusalalla ay-myönteinen, työehtosopimusta tarkkaan lukeva työnantaja on kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys. Ymmärrän, että jotain pientä voi tehdä halvalla ja kompensoida sitä jollakin muulla, mutta jos kaikki urakat hinnoitellaan samalla tavalla, mistä se otetaan, Tiina Törmä kysyy. Eipä ihme. Kuljetusliike Törmä on kymmenisen vuotta sitten palkittu Tampereen kaupunkiseudulla vuoden vastuullisena työnantajana. Sora-auto ei pärjännyt – Hoplaa, Joni Helminen sanoo ja hyppää auton kyytiin taas yhden astiantyhjennyksen jälkeen. Kuormaa on kertynyt viitisen tonnia ja kerättyjä astioita monta kymmentä. Helmisen kokemus puhuu. Onneksi Helmisen päivä alkaa olla päätöksessään. Puskaan taas ei voi mennä, koska se ei sovi muille ihmisille
Helsingistä edustusta ei tuolloin ollut paikalla, koska lautakunta piti juuri tuolloin omaa kokoustaan. Letto huomauttaa, että asiakasmaksu estää joidenkin hakeutumisen terveyspalveluihin, vaikka tarvetta olisikin. Naapureissa, Espoossa ja Vantaalla, samasta saa pulittaa 16,40 euroa kolmelta käynniltä vuoden aikana. Lautakuntien sosialidemokraattiset jäsenet totesivat yhteen ääneen, ettei tässä ole mitään järkeä. Sosialidemokraatit esittivät Espoon sosiaalija terveyslautakunnassa terveyskeskusmaksun poistamista kokonaan, kun virkamiesjohdolta tulivat maksimikorotukset pöytään. Viesti on ollutkin, että kokonaisuuteen liittyy enemmän riskejä kuin sen toteuttamatta jättämiseen. SDP puolueena ajaa maanlaajuisesti asiakasmaksujen poistamista. Uudenmaan maakunnasta on tulossa väestöpohjaltaan valtava ja kustannussäästöistä ei voi puhua – päinvastoin. Lautakunnan jäsen Olli Lehtonen harmittelee, että lautakunnassa ratkaisu jäi naftisti kahden äänen päähän. Kaupungin rajan ei pitäisi tiiviisti asutulla pääkaupunkiseudulla merkitä sitä, että asukas joutuu erilaiseen tilanteeseen riippuen siitä, missä sattuu asumaan. – Tämä on periaatteellinen asia. Vantaan sosiaalija terveyslautakunnan puheenjohtaja Pirkko Letto pitää tätä torjuntavoittona – kokoomus kun ajoi sote-maksujen korotusta. Valtuustot ovat jo aiemmin kritisoineet sitä, että hallituksen mallissa ei huomioida eri puolilla Suomea olevia tarpeita. Tämä on periaatteellinen asia Vantaalla ja Espoossa ei korotettu asiakasmaksuja tänä vuonna. Lautakunnan varapuheenjohtaja Johanna Värmälä on huolestunut siitä, kuinka maksut vain lisäävät hyvinvoinnin ja terveyden eroja.. 16 10. TOUKOKUUTA 2018 Pieneltä tuntuva maksu voi tehdä suurta tuhoa Nora Vilva Sosialidemokraattista sosiaalija terveyspolitiikkaa pääkaupunkiseudulla pohdittiin hyvässä hengessä: (oikealta) Pirkko Letto, Olli Lehtonen, Johanna Värmälä ja Kari Välimäki. Terveyskeskuspalveluja käyttävät erityisesti lapsiperheet, vanhukset ja muuten työelämän ulkopuolella olevat, joiden ostovoimaan asiakasmaksujen muutokset iskevät kovimmin. Helsingissä kaupungin asukas pääsee lääkärin vastaanotolle maksutta. Yhteisen päämäärän asettaminen – millaista sosialidemokraattinen sosiaalija terveyspolitiikka voisi pääkaupunkiseudun isoissa kunnissa voisi olla – on senkin takia on tarpeen. Jo aiemmin maaliskuun lopulla Espoon ja Vantaan sosiaalija terveyslautakuntien sosialidemokraattiset jäsenet istuivat yhteiseen pöytään pohtimaan nykyistä kaupunkien politiikkaa sosiaalija terveysmaksuissa – ja luonnollisesti sitä, mitä soteja maakuntauudistus tuo mahdollisesti tullessaan. Espoon ja Vantaan demarit haluavat seurata Helsingin viitoittamaa tietä P ääkaupunkiseudun valtuustot kokoontuvat ensi viikolla tärkeään yhteiseen kokoukseen, jossa ne muodostavat lopullisen kantansa paljon porua alueella herättäneeseen soteja maakuntauudistukseen
He pelkäävät, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen voi jäädä lapsipuolen asemaan, jos kunnan hyvinvointipalvelujen siivu jää hyvin ohueksi. Jos samalla viivalla on, hankkiiko perheelle ruokaa vai maksaako terveyskeskusmaksun, herkästi asettaa terveytensä toiselle sijalle. – Olemme kaupunkiemme johdon kanssa yhtä mieltä siitä, että koko uudistus pitäisi käydä kunnolla läpi. Suurien pääkaupunkiseudun kaupunkien – Espoon ja Vantaan – saaminen samoille linjoille Helsingin kanssa on Karita Toijosen mielestä erittäin tärkeää. Kyllä se on aika pieni, Vantaan lautakunnan jäsen Kari Välimäki huomauttaa. Lautakuntapäättäjät korostavat ennaltaehkäisyä. Vuoteen 2030 mennessä molemmissa kaupungeissa on arvioitu, että määrä kasvaa noin 5 000:een. Mitä enemmän ikää tulee, sitä suurempi riski on sairastua muistisairauteen. Täytyy löytää sellaisia ratkaisuja, että erityisesti paljon apua ja tukea tarvitsevat saavat järkeviä palvelukokonaisuuksia. – Lähtökohtana pitää olla asiakas, organisaatiot ovat vain välineitä. Lääkärin vastaanotolle pääseminen maksutta oli sosialidemokraateille tärkeä kynnyskysymys, jotta ryhmä lähti mukaan budjettisopuun. Marja Luumi Demokraatti Helsinki näyttää esimerkkiä Helsingin kaupunki poisti asukkailtaan terveyskeskusmaksun vuoden 2013 alussa. Yksi tärkeä peruste oli myös se, että ihmiset hakeutuisivat ajoissa terveyskeskukseen. Perintään menee rutosti rahaa Espoossa on myös selvitetty terveyskeskusmaksujen perintää. Mutta ajan mittaan se varmasti näkyy positiivisena signaalina, kun katsotaan asuinalueiden terveyseroja. Välimäki painottaa, että 20 prosenttia väestöstä aiheuttaa 80 prosenttia kustannuksista. Siihen päätyi noin 15 600 laskua viime vuonna. Onhan meillä Helsingissä toki kehitettävää, esimerkiksi vanhustenhuollossa, mutta Uudenmaan kokoisessa maakunnassa kehittäminen on vaikeaa ja rahaavievää. Hänellä on viesti ensi viikon pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien hätäkokoukseen: – Sote-uudistus tämänhetkisillä suunnitelmilla, ei kiitos. Nyt kannattaisi ottaa Toijosen mielestä mallia Tanskasta, jossa Kööpenhamina irrotettiin samantyyppisessä sote-uudistuksessa omaksi alueekseen.. – Se eriarvoistaa, koska palveluihin hakeutuminen voi olla kiinni siitä pieneltä vaikuttavasta maksusta. Lähipalvelut turvattava, hoitoon päästävä Viesti neljän hengen pöydästä on selkeä: Esitetyssä muodossa sosiaalija terveydenhuollon uudistus on heikko. Ulosottoon niistä meni hieman yli 1 800. Värmälä on huolestunut vanhusten kohtalosta asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin mallissa. Sote-uudistus kummittelee kuitenkin taustalla ja Toijonen myöntää, että pelottaa, mitä se tuo tullessaan, kun helsinkiläisten sote-palvelut siirtyvät maakunnan liikelaitosten järjestettäväksi. TOUKOKUUTA 2018 Sote-uudistus tämänhetkisillä suunnitelmilla, ei kiitos. Toijonen arvioi, että maksun poisto ei ole lisännyt merkittävästi rahanmenoa tai aiheuttanut ruuhkia tai ryntäystä terveyskeskuksiin. 17 10. – Suurimmat haasteet ovat perusterveydenja sosiaalihuollon palvelujen riittävyydestä tilanteessa, jossa väestön määrä kasvaa kokonaisuudessaan, ja samalla myös vanhusväestön määrä kasvaa. Heihin kuuluu muun muassa ikääntyneitä ja vammaisia. – Uuden järjestelmän ongelmana on, että sosiaalija terveyspalvelut voidaan tuottaa hyvin monessa paikassa hajautetusti ja markkinaperustein. Näin kalliimpaan, pitempiaikaiseen erityissairaanhoitoon ei välttämättä tarvitse turvautua. Kaikki kiertyy lopulta tulevaan sote-uudistukseen, jonka kauniina ajatuksena on – tai paremminkin oli – lähentää erikoisja perustason palveluja toisiinsa – unohtamatta nimenomaan sosiaalipalveluja. Vantaan ja Espoon nykyisetkin organisaatiot perusja erikoistasoilla pelaavat suhteellisen saumattomasti yhteen. Kuka huolehtii vanhusten parhaasta. On huomattava, että myös päivähoidossa ja kouluissa tehdään lapsia ja perheitä tukevaa ennaltaehkäisevää työtä. Sosiaalija terveyslautakunnan varapuheenjohtaja Karita Toijonen (sd.) perustelee, miksi: – Terveyskeskuskäyntien maksuttomuus edistää tasa-arvoa ja tasoittaa terveyseroja. Hän myös korostaa, ettei pidä tuijottaa vain asiakasmaksuja. Paljon erilaisia palveluja ja tukea tarvitsevien ihmisten tilanne riskeerataan. Aika helposti siinä puututaan silloin asiakasmaksuihin. – Isoimpia haasteita on väestön vanheneminen. –Tässä olisi pitänyt edetä kehittämällä pääkaupunkiseudun sote-palveluita yhdessä kaupunkien ja erityissairaanhoitopiirin kanssa, hän sanoo mielipiteenään. Palveluohjaajan täytyy kertoa kaikista tarjolla olevista vaihtoehdoista vanhukselle tai vai vammaiselle erilaisissa palveluissa. – Kun osa maksamattomista laskuista maksetaan toimeentulotukena, paljonko nettohyöty maksuista on. Lautakuntien demarijäsenet kysyvät, miten paljon maksujen perintä itse asiassa maksaa. Toijonen pelkää pahoin, että Helsingissä tulee paineita palauttaa terveyskeskusmaksu. – Rahaa on tietty potti, ja miljardisäästöjä pitäisi saada. Mutta tätä riskiä voi todistetusti pienentää, kun terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen on varattu tarpeeksi resursseja, Lehtonen huomauttaa. Espoossa muistisairaita on tällä hetkellä noin 3 500 ja Vantaalla lähes yhtä paljon. Maksamattomien laskujen perintään meni sen sijaan huomattavia summia. Tulevaisuudessakin lähipalvelut pitää turvata ja hoitoon tulee päästä, nelikko painottaa. Letto pitääkin ongelmallisena, että ensin tulevat soteja maakuntalait, ja asiakasmaksujen kohtalo on lykätty syyskuulle. – Tämän yksittäisen tekijän seuraaminen ja muiden tekijöiden poissulkeminen on haastavaa. Tuotto ei ollut kaupungin kokonaisbudjetissa mitenkään merkittävä
Myös lainsäädäntöä tulee tarkistaa. Asiantuntijaryhmä esittää ratkaisuksi yhteisiä periaatteita ja pelisääntöjä sosiaalisen media alustoille. TOUKOKUUTA 2018 EUROPARLAMENTAARIKKO KERTOO KUULUMISET BRYSSELISTÄ. Klikkausten määrä on suoraan yhteydessä mainostuloihin. Päämääränä on saada rahaa. Huutaako varas, että ottakaa varas kiinni. KURONEN vuodesta 1914 Miesten ja Naisten kesähatut saapuneet * Unisukat * Diabetessukat ym. Meppi pitkätossu LIISA JAAKONSAARI liisa.jaakonsaari@ep.europa.eu Myös väärä tieto on valtaa V aalit lähestyvät ja ilma on pian sakeana informaatiota ja disinformaatiota. Ilmiö on synnyttänyt niin sanotun klikkijournalismin. Uutisten tulee olla myyviä. Tieto on valtaa, mutta myös väärä tieto on valtaa. Suomessa onneksi jo ala-asteella opetetaan medialukutaitoa. Oletteko huomanneet, että niin sanotuissa laatulehdissä on paljon etusivun uutisina juttuja raiskauksista, rikoksista, seksistä ja väkivallasta. Vaaleihin on toki aina liittynyt liioittelua, vääristelyä ja propagandaa, mutta tänään valeuutiset leviävät totuutta nopeammin, kauemmaksi ja laajemmalle kuin koskaan aikaisemmin. Valeuutisiksi ei saa sanoa niitä uutisia, joiden kanssa olemme eri mieltä. Myös raadollisempi puoli on olemassa. Väärillä tiedoilla vallan saaminen kostautuu aina. Huutaako varas, että ottakaa varas kiinni. 050 304 5674 •Laajavalikoima ulkomaisia klassikkojuustoja Hakaniemen Kauppahalliin Tervetuloa kesäiseen l l Palvelemme: ma-pe 8-20, lauantaisin 8-18 l l www.hakaniemenkauppahalli.fi l l Onko tämä sinun ilmoituspaikkasi! M. Mikä lääkkeeksi. Ne ovat uutisia, joita luetaan ja klikataan. Euroopan komissio on ottanut asian vakavasti. Yksilölliset puukortit •pienille •nuorille •hänelle •heille LAHJOJA •Perinteisiä suomalaisiajuustoja sekäkotimaisten pienjuustoloiden tuotteita Tervetuloa! PERINTEINEN JUUSTOPUOTI p. 18 10. Niiden on ollut pakko kehittää uusia bisnesmalleja lukijoiden siirryttyä yhä enemmän ja enemmän internettiin. Tämä ilmiö on levinnyt myös valtamedioihin ja laatulehtiin. Tietenkin siksi, että valitettavasti rikoksia tapahtuu ja seksi on seksikästä myös journalismissa. Valeuutinen puolestaan tarkoittaa oikean uutisen muotoon kirjoitettua tekstiä, mutta faktat ja faktantarkistus ovat unohtuneet. Facebookin omistaja ja kehittäjä Mark Zuckerberg on luvannut, että 5–10 vuoden sisällä on ehditty kehittää teknologia, joka pystyy estämään ja erottamaan valeuutiset muusta informaatiosta. Disinformaatio tarkoittaa tarkoituksellisesti levitettyä harhaanjohtavaa tai valheellista informaatiota. Tarkkana on myös oltava, mitä sisältöä voidaan kieltää ja missä kulkevat sananvapauden raja. Viikkolehti ja www.demokraatti.fi Täräyttävä!
Sillä tarkoitetaan, ettei ulkokuoren alla ole muuta arvoa, viisautta tai sielua. Hän huomauttaa talon eroavan muista, usein puisista työväentaloista. Sitä ei voi sanoa tästä talosta. Kivinen talo on poikkeus, jollaisia on muutamissa kaupungeissa. Sellaisena oma väki on Forssan työväenyhdistyksen puheenjohtaja Kaisa Lepolan mukaan nähnyt talon jo entuudestaan. Forssassa Tuomioja on ollut puhujana kymmenen kertaa, kolmesti vappuna. – Helsingin Paasitorni on aika lähellä tätä, mutta tämä on kompaktimpi ja tässä on ehkä siksi enemmän kauneutta, Tuomioja kuvailee. Kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) vietti nyt ”50-vuotistaiteilijajuhlaa” vappupuhujana. TOUKOKUUTA 2018 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Suomen kauneinta juhlittiin vappuna Forssan työväentalo sai seinäänsä Suomen kaunein työväentalo -kyltin V appua vietettiin Forssan työväentalossa tänä vuonna ainutlaatuisella tavalla, kun sen seinään kiinnitetty Suomen kaunein työväentalo -laatta paljastettiin viileästä vappusäästä huolimatta lämpimissä tunnelmissa. Ku va t A nn a-L iis a Blo m be rg Forssan mieskuoron laulu raikui vapun juhlallisuuksien alkajaisiksi.. – Vastaan ei ole tullut yhtään taloa, joka kilpailisi tässä suhteessa Forssan kanssa, Tuomioja sanoo. Näiden vuosien varrella paljon työväentaloja nähneen miehen ei tarvitse pitkään miettiä, onko talo ansainnut Suomen kauneimman tittelin. Mieltä lämmitti, että näkemys sai vahvistuksen niiltä, jotka äänestivät rakennuksen Suomen kauneimmaksi työväentaloksi. Kaunis, komea ja suurella sydämellä hoidettu. Talolla on mieletön historia. 19 10. – Sanotaan, että moni kakku on päältä kaunis. Täällä on juhlittu, itketty, harrastettu, tehty politiikkaa, riidelty, soviteltu ja rakennettu uutta, Lepola kuvailee
– Ennen kaikkea tässä talossa on sellaista historian havinaa, joka on meille sosialidemokraateille tärkeää, hän kuvailee. Silloin lauantait olivat vielä työIhmisten talo Riitta Saari toimi vuoden ajan Forssan työväenyhdistyksen johtokunnan sihteerinä, ja joutui henkilökohtaisista syistä jättämän tehtävän viime vuoden lopulla. Forssan mieskuoron sinisiin sonnustautuneelle Jyri Salmelle Forssan työväentalo on tuttu treenija esiintymispaikkana. Se on harmi, ettei saliin mahdu enempää yleisöä, hän täsmentää. TOUKOKUUTA 2018 Suomen kaunein työväentalo -kilpailussa moni äänestäjä piti talon historiallista merkitystä yhtenä syynä nostaa Forssa voittoon. Köpelösti kävi myös sen seuraajalle, joka synkimmässä vaiheessaan toimi punaisten vankilana keväällä 1918. Marianne Haapojaa ja Sari Ilolaa huvittaa, kun Liiton tyttö -kappaleessa tulee liiton tytön aviomiehen vuoro laulaa. Kokous järjestettiin tien toisella puolen talossa, jonka liekit söivät 1908. Se kertoo, kuinka iso tahtotila on ollut rakentaa uusi talo. Kuten asiaan kuuluu, laulettiin tilaisuuden päätteeksi Työväen marssi. Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi ei pidä sitä ihmeenä, koska sanat ”sosialidemokratia”, ”työväenliike” ja ”Forssa” lausutaan usein samassa virkkeessä. – Vuoden 1903 Forssan ohjelma muutti koko suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän. Työväen tytöt saapuivat Forssaan Valkeakoskelta.. Eturivissä Forssan työväenyhdistyksen puheenjohtaja Kaisa Lepola, kansanedustaja Erkki Tuomioja, Demokraatin myyntijohtaja Aila Pääkkö ja Forssan kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi. Kun häneltä kysyy, mikä talossa on parasta tai kauneinta, tulee vastaus naurun saattelemana: – No mene katsomaan tätä tosta ulkoa! – Koko talo on hieno, ja salissa on hyvä akustiikka. – Se paloi kesäkuussa 1929 ja jo maaliskuussa 1930 vietettiin harjannostajaisia. Petra Pikkanen heittäytyi rooliin asusteiden ja hieman möreämmän laulun keinoin. Hän kuvailee työväentaloa kauniiksi rakennukseksi, jossa erityisesti esiintymislava ja sali kokonaisuudessaan tekevät vaikutuksen. – Yritän vieläkin auttaa ja tulla mukaan aina, kun tarvitaan, hän kertoo. 20 10. Vaikka tämä talo ei nähnyt legendaarista Forssan kokousta, kuuluu historian siipien humina läheltä. Minulle Forssa on symboli tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta, kahdeksantuntisesta työpäivästä, yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta, summasi Salmi puheessaan. Suhde taloon ei ole silti katkennut. Hän uumoilee, että monen mielissä talo on yhä ”väärän värinen”, eivätkä esimerkiksi paikkakunnan ministerit ole siksi kutsuista huolimatta juuri poikenneet kuoron konserteissa
Suomalainen työväentalokulttuuri ansaitsee profiilin noston, Mikko Salmi kiteyttää. Kun jo pelkät käyttökulut ovat vuodessa noin 70 000 euroa, on talous tiukka, hän taustoittaa. Lepola sanoo, että apua on etsittävä monesta suunnasta, esimerkiksi jo aiemmin taloa tukeneen kaupungin kanssa aiotaan neuvotella. Kaisa Lepola uskoo, että se antaa potkua talon markkinointiin. – Ei sitä nähty pelkästään demareiden juttuna. sassa toivotaan siitä myös aivan konkreettista hyötyä. Forssan työväenyhdistyksen puheenjohtaja Kaisa Lepola ja Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi iloitsivat, kun Suomen kaunein työväentalo -laatta saatiin paikalleen Forssan työväentalon seinään. Tittelistä potkua markkinointiin Suomen kauneimman työväentalon titteli lämmittää mieltä, mutta ForsTyöväentalot uuteen nousuun! Demokraatin Suomen kaunein työväentalo -kilpailu järjestettiin, koska halusimme antaa näkyvyyttä työväentaloille ja ennen kaikkea ihmisille, joiden työn ansiosta talot ja tärkeä perinne ovat elossa. – Se on aina ollut sellainen juhlien keskipiste – täällä on käyty niin Kuusijuhlissa kuin muissakin tapahtumissa, hän sanoo. – Tiedämme kuitenkin, että linja on tiukka ja asiaa on vaikea saada poliittisesti läpi, vaikka ryhmissä tuntuukin olevan ymmärrystä sille, että tarvitsemme tukea. Nyt olemme tilanteessa, että taloa on remontoitu joka vuosi saaduilla avustuksilla. Jo viime kesänä Facebookissa kaikki muistuttelivat toisiaan, että käykää nyt äänestämässä. On korjattu vuotava katto, tehty salaojitus, ja seuraavaksi ulkokuori vaatisi uusimista. 21 10. Oli vähän sellaista masinointia, Kesäniemi virnistää. – Tämä on kunnianosoitus työväentaloperinteelle – sekä rikkaalle rakennuskannalle että sille valtavan hienolle sivistystyölle ja kulttuurille, mitä työväentalojen seinien sisällä on aikojen saatossa ollut. Kaunein työväentalo. Me Demokraatissa toivomme, että yhä useampi ihminen, yritys ja yhteisö löytäisi oman paikkakuntansa työväentalon kodiksi toiminnalleen. Hän pitää musiikkisalia talon kauneimpana piirteenä. – Työväentalon rahoitus on ollut johtokunnan pysyvä huolenaihe 1930-luvulta saakka. TOUKOKUUTA 2018 päiviä, mutta siitä huolimatta talo on saatu pääosin talkoovoimin pystyyn, Kaisa Lepola kertoo. Koko Forssan ylpeys Forssan kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi arvioi, että talo on ehkä menneisyydessä koettu nimensä mukaisesti vain työväen taloksi, mutta tänään se jo nähdään kaikkien forssalaisten talona. Saija Mäkelä sanookin, että hänet on kasvatettu ”sekä demariksi että tähän taloon”. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Ennen kuin Saija Mäkelä ehtii miettiä vastausta kysymykseen siitä, millainen suhde hänellä on taloon, kuuluu vastaus hänen vierestään: – Saija oli kolmen viikon ikäinen, kun hän oli ensimmäisen kerran täällä. Lepola näkeekin Suomen kauneimman tittelin myös hatunnostona kaikille, jotka ovat aikojen saatossa tehneet aktiivisesti työtä heille rakkaan talon eteen. Mietin myös, että voisikohan puolue auttaa liikkeen historian kannalta merkittävää taloa, Lepola pohtii. Silloin oli Joenpalon Ilkan vaalivalvojaiset, isä Jouni Mäkelä paljastaa. Kesäniemen mielestä siitä kielii talon käyttäjäkunnan kirjon lisäksi esimerkiksi se, miten valtuustossa työväentalon voitosta oltiin ylpeitä ja iloisia yli puoluerajojen. Ehkä se on avuksi myös erilaisia tukia hakiessa
TOUKOKUUTA 2018 K eskustelin erään kokeneen sd-vaikuttajan kanssa puolueemme maahanmuuttopolitiikasta. Ruotsi on tuntunut näin lahden takaa katsottuna maahanmuuttopolitiikan mallimaana. Jatkossa turvapaikanhakijat eivät saisi valita enää asuinpaikkaansa itse. Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI. Aivan, jotta maan tavalla voisi elää, on tapojen oppimiseen annettava aikaa. Ilo saattaa kuitenkin olla ennenaikaista, sillä Ruotsin ja Suomen maahanmuuton haasteista on vaikea puhua edes samassa lauseessa. Oho, mistäs nyt oikein tuulee. Ruotsidemokraateilta halutaan viedä suurin vaalikarkki nenän edestä ja nostaa maahanmuuttoasiat muidenkin puolueiden agendalle. Syy on ymmärrettävä, sillä pakolaiskriisin kiivaimpana vuonna 2015 Ruotsiin tuli peräti 160 000 turvapaikanhakijaa. Edelleen ihmisten puheissa vilisee maahanmuuttoon liittyviä kliseitä. Puheenjohtaja Stefan Löfven totesi vapun jälkeen ykskantaan, että pakolaiskriisin myötä Ruotsi on ottanut liikaa turvapaikanhakijoita. Moni tietenkin kysyy, miten jaksaa Ruotsissa sosialidemokratian ytimeen kuuluva solidaarisuus. Suurinta hämmennystä näyttää nyt puoluekentän näkökulmasta herättävän Ruotsin sosialidemokraattien jopa hieman yllättävä uusi maahanmuuttolinja. Pohjoismainen sosialidemokratia alkaa Tanskan ja Ruotsin vanavedessä lipua hiljalleen maahanmuuttokriittisempään suuntaan. Jotain omaakin on voitava säilyttää ja samalla rikastuttaa suomalaista kulttuuria. Mikä sitten on Ruotsin sosialidemokraattien uusi maahanmuuttolinja. Jos todella haluamme edistää pakolaisten kotoutumista, on tärkein tapamme opetettava ensin. Jo pitkään Suomessa asunut kirjailija Roman Schatz kommentoi Ylen haastattelussa suomalaista kulttuuria sanoen, että tapojen oppiminen kestää tosi kauan. Vertailun vuoksi: Suomeen saapui noin 32 000 pakolaista samana kriisivuonna. Vaikka Tukholman, Göteborgin ja Malmön lähiöistä kuuluu välillä kummia, on monikulttuurinen Ruotsi näyttäytynyt kansojen harmonisena sulatusuunina, jossa monikulttuurinen rikkaus palvelee Maassa maan tavalla ja muita latteuksia hienosti yhteiskunnan kehitystä. Jokin on kuitenkin nyt perusteellisesti muuttunut. Se on rikas oma kielemme suomi. 22 10. Lisäksi pysyviä oleskelulupia ei annettaisi lainkaan, vaan luvat olisivat korkeintaan 13 kuukauden mittaisia. Pitkässä linjassa Suomen demarien kannat ovat maahanmuuttoasioissa myötäilleet muita Pohjoismaita, mutta mites nyt oikein asiaan pitäisi suhtautua. Ensinnäkin Löfven haluaa tehdä Ruotsista vähemmän houkuttelevan pääteaseman turvapaikanhakijoille. Raja se on ilmeisesti monikulttuurisuudellakin. Suomi on maahanmuutossa valovuoden Ruotsia perässä. Tästä huolimatta Ruotsin sosialidemokraattien uusi linjaus haastaa Suomen SDP:n syvällisesti pohtimaan maahanmuuttokysymyksiä, jotta vaalikentillä vastaukset ovat yhdenmukaisia. Vuonna 2016 pakolaisia tuli Ruotsiin noin 30 000, mutta tämäkin taso on nyt Löfvenille liikaa. Maassa maan tavalla -fraasit kaikuvat ilman todellista asettumista turvapaikanhakijan asemaan. Moni Suomen maahanmuuttopolitiikkaan kriittisesti suhtautuva sosialidemokraatti hiljaisesti riemuitsee Ruotsin aatetoverien linjanmuutoksesta. Niitä ongelmia, joita massiivinen pakolaistulva on Ruotsissa aiheuttanut, ei Suomessa ole edes olemassa. Stefan Löfvenin muotoilema maahanmuuttolinja on helppo mieltää vaalitaktiikaksi, sillä ensi syksynä vaaleissa päätetään isosti Ruotsin suunnasta. Ruotsin demareiden tavoitteena on, että pakolaiskriisin aikana tehdyistä turvapaikan kiristyksistä tulisi pysyviä. Niitä ongelmia, joita massiivinen pakolaistulva on Ruotsissa aiheuttanut, ei Suomessa ole edes olemassa
Alakuloinen, apaattinen tai masentunut olo sekä jatkuva väsymys voivat johtua serotoniinin vajauksesta. Myös PMS-oireisiin voi hieronnasta olla apua. Stressaantunut ihminen hyötyy hieronnasta muutenkin kuin pinkeiden lihasten rentouttajana. He suoriutuivat paremmin ja nopeammin matemaattisista tehtävistä kuin hierontaa saamaton verrokkiryhmä. Ainakin se lieventää turvotusta, kipuja ja mielialanvaihteluita. Hieronta buustaa ihmisen vastustuskykyä vapauttamalla kehossa valkoisia verisoluja. Valkosolut toimivat osana immuunijärjestelmää ja auttavat elimistöä torjumaan tartuntatauteja. Hieronnalla on huomattu olevan monia muitakin hyödyllisiä terveysvaikutuksia ja se on apu monenlaiseen vaivaan. Nora Vilva Demokraatti. Tutkimusten mukaan hieronta lisää kehon serotoniinin määrää ja näin piristää alakuloista mieltä. Stressihormoni kortisolin taso laskee ja oksitosiinin ja endorfiinin tuotanto lisääntyvät. TOUKOKUUTA 2018 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Voimistava kosketus O n tuttu juttu, että hieronnassa rentoutuvat niin mieli kuin kroppakin. Tutkimuksissa koehenkilöiden aivotoiminta tehostui 15 minuutin hieronnan seurauksena. 23 10. Aivotkin ilahtuvat hieronnasta. Ne ovat mielihyvähormoneja, jotka rauhoittavat, lievittävät stressiä ja lisäävät kivunsietokykyä
24 10. TOUKOKUUTA 2018 TEKSTI SARI SALORANTA . KUVAT NORA VILVA Olipa kerran minä Totuus ei löydy vain arkistolähteistä.
Eikä Näreen lapsuuskodissa, Pohjois-Haagassa Helsingissä, puhuttu sodista. – Se oli ainoa asia, josta osasin olla kysymättä isältä. Vaiettujen aiheiden tulkki. Miksei isä ollut koskaan kertonut siitä. Sodan loppuvaiheissa, vielä alaikäisenä, hänet oli rekrytoitu sotilaspojaksi Turun ilmatorjuntaan. Tästä Näre sai kimmokkeen ryhtyä tutkimaan suomalaislasten sotakokemuksia. 25 10. TOUKOKUUTA 2018 L apsena, ennen kouluikää, Sari Näre näki toistuvaa painajaista ilmapommituksista. Kaikki ne käsittelevät meillä paljolti vaiettuja teemoja, kuten unelmaa Suur-Suomesta, seksipuheita sotakorsuissa ja toisinajattelijoiden kohtelua jatkosodassa miehitetyn Itä-Karjalan keskitysleireillä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana hän on julkaissut lukuisia sotiin liittyviä tietokirjoja. Vasta isän kuoleman jälkeen Näreelle selvisi, että tämä oli menettänyt kotinsa jatkosodan pommituksissa ja ollut sotaTutkija karkasi pölyisistä arkistoista ihmisten luo lapsena Ruotsissa. Jatkosodastakin oli monta vuotta. Suomessa elettiin kuitenkin rauhallista 1960-lukua. Kaikesta muusta saatoin häneltä kysyä
Mistä ammatista haaveilit lapsena. Toisaalta parasta on meri ja luonto, vaikka meri tuokin raakuutta ilmastoon. Mikä kotikaupungissasi Helsingissä on parasta ja mikä huonointa. Kaikista sukulaisista hänen elämänsä on minulle eniten hämärän peitossa.. Merellisyyttä ei mielestäni vieläkään osata täysin hyödyntää. 26 10. Sitten suunnittelin, keitä siellä asuu ja millaisia huoneita asukkailla on. Halusin olla arkkitehti. Pahinta ovat talvisäät. Saatoin piirtää vaikka kerrostalon, missä oli neliötä, kolmioita ja kaksioita. TOUKOKUUTA 2018 3. Äidinäidin, joka kuoli 1940. Olen astmaatikko ja kärsin kylmästä. Kenen elämää haluaisit kokeilla
Ikään kuin homma olisi puikoissa. Jo arkistojen luokittelut voivat olla puutteellisia. Kirjan tekeminen oli tutkijalle itselleenkin oppimiskokemus. Sota-ajan kokemushistorian lisäksi hän on tutkinut muun muassa sukupuolikulttuuria, nuoruutta ja väkivaltaa. Siellä Näreen isänäidin isä oli vangittuna ja merkittiin kuolleeksi. . Kova nälkä pakotti meidät syömään sitä. Omien sanojensa mukaan hän ei ole pyrkinyt tietoisesti luomaan uraa, vaan tehnyt sitä mikä on kiinnostanut. vihreiden kaupunginvaltuutettu 1997–2008, 1.varavaltuutettu 2009-12 . 1990-luvun jälkipuolella hän muistelee ehdottaneensa Helsingin valtuustossa, että seksuaalinen ja kaikenlainen nimittely pitäisi kieltää koulujen järjestyssäännöissä. Historioitsijalle se on synti. Valkoiset ovat vähätelleet punaisten muistiperinnettä. Valkoisten perustamilla vankileireillä nähtiin nälkää, janoa ja koettiin väkivaltaa. He uskovat tulevansa torjutuksi, jos hakevat muilta turvaa. Närettä kiinnostaisi tutkia miten sotaisa historia vaikuttaa sukupolvien ketjussa ja miten ympäristö vaikuttaa geeneihin. Näreen tuorein kirja, Helsinki veressä käsittelee sisällissotaa ja sen jälkeistä vankileirielämää pääkaupunkilaisten, etenkin naisten ja nuorten näkökulmasta. Miten porvarit kokivat pelkoa ja piinaa joutuessaan piiloutumaan ja naamioitumaan punaisten joukoilta. . Muistitietoa on pidetty vähempiarvoisena, propagandistisena, jopa vääristeltynä. Suomen historiassa Närettä on ihmetyttänyt se armottomuus, mikä toistuu. Paksujen kirjojen keskellä Kun historian opettaja keskikoulun viimeisellä luokalla kyseli oppilaiden tulevaisuuden suunnitelmista, Sari Näre ilmoitti haluavansa valtiotieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan. Myöhemmin hän oli Lahden Hennalassakin todennäköisesti punaisten vankileirin vartijana. Ikävintä taas on, että ”jatkuvasti joutuu ruinaamaan rahoitusta”. Niin Näreenkin suvussa. – Silloin siihen suhtauduttiin niin, ettei tämmöistä tarvita. Mutta minä olenkin sosiologi, enkä anna tällaisten normien estää tarkastelemasta sosiologeja kiinnostavia rakenneyhtäläisyyksiä. – Potentiaalisesti parikymppinen äidinisäni on voinut olla ampumassa isäni viisikymppistä isoisää, Näre miettii. Siksi he sivuuttavat kiintymyksen ja rakkauden tarpeitaan. Se, miten raadollisesti ihmisten perustarpeisiin on suhtauduttu. Koulun historian tunneilla ei juuri vuoden 1918 tapahtumia käsitelty, saati kerrottu millaista oli Helsingin arki punaisten vallan aikana. Tutkijaa on tästä myös varoitettu. Ei ole paheksuttavaa mennä sänkyyn saman tien, kiintymystä ei tarvita lähtökohdaksi. Sen sijaan hän puhuu ”välttelevien kiintymyssuhteiden tunneilmastosta”. Kun vartija huomasi sen, laukaisi hän kiväärinsä kohti suojatonta vankia, joka retkahti ikkunalaudalle verensä virratessa alas pitkin seinää.” Näreen mukaan valkoisten leirikäytännöt muistuttavat monessa Saksan natsien myöhempiä keskitysleirejä. Itsetunto on heillä omien suoritusten eikä hyvien ihmissuhteiden varassa. . Tutkijan tulot ovat apurahojen varassa ja välillä joutuu turvautumaan omiin säästöihin. – Jos historian kirjoituksessa vain arkistolähteitä pidetään arvokkaina, silloin ohitetaan osa siitä, mitä valkoiset tekivät. Arjessa hän nauttii tutkijan työn vapaudesta, kun aamulla saa rauhassa herätä ja noudattaa ihan omaa rytmiään. TOUKOKUUTA 2018 Näre sanoo, ettei itsekään tiennyt, mistä ”kummallinen vimma” perehtyä etenkin poliittisten sotavankien kohtaloon johtui. Oli kai harkittua julmuutta sekin, että meille annettiin hyvin kuivaa suolasilliä pelkältään, ilman leipää. Äidin puoleinen isoisä taisteli valkoisten joukoissa Vilppulassa, Lempäälässä ja Tampereella. Palkinnon perusteluissa todettiin, että hän on kokenut ja poikkeuksellisen laaja-alainen tutkija, tietokirjailija ja tiedetoimittaja. Helsinki veressä -kirjassa entinen punavanki muistelee oloja Suomenlinnassa: ”Kohtelu oli eläimellisen raakaa, kaikkea ihmisyyttä vailla. Tapani käyttää luovuuttani on siinä, että yritän löytää asioiden yhteydet. Traumaa on aiheuttanut sekin, että jakolinjat ovat saattaneet mennä perheen sisällä. Välttelevien kiintymyssuhteiden tunneilmasto” on Suomessa yleisempi kuin muissa maissa. Hän ei väitä, että piirre olisi jotenkin luonteenomaista suomalaisille. Sisällisota on ollut vaiettu aihe Suomessa. Ilmiantojärjestelmä, vankien siirrot paikasta toiseen, ahtaus ja hygienian puute, vankien numerointi, nälässä ja janossa pitäminen, raipparangaistukset, vankien omaisuutensa riistäminen. Hän sanoo olevansa tietoinen siitä, että vertaaminen natsien leireihin tulee ärsyttämään joitakuita. – Siellä on sitten paksuja kirjoja, oli opettajan kommentti. – Ja jos on olemassa havaintoja, että samankaltaisuuksia natsien keskitysleirien kanssa oli, miksei sitä saisi sanoa, Näre tuumii. syntyi 1959 Helsingissä . Kun Näre on tutkimuksissaan päätynyt selvittämään ihmisten sodanaikaisia kokemuksia, hän on vasta myöhemmin tajunnut tutkineensa myös omia juuriaan. kirjoittanut ja toimittanut lukuisia tietokirjoja sukupuolikulttuurista, nuorisosta, väkivallasta ja suomalaisten sotakokemuksista . valtiotieteen tohtori, sosiologian dosentti, tutkija . Nyt sadan vuoden jälkeen Näreen mielestä aika olisi kypsä punoa yhteen molemman puolen kokemukset. Neuvolat saattoivat opastaa nuoria äitejä vielä 1990-luvun alussa vauvojen syöttämiseen vain neljän tunnin välein. ”Älä luule pääseväsi sinne” -asenne taisi johtua siitä, että viidennellä luokalla Sari oli välillä lintsaillut koulusta. Esimerkiksi jos nälkiintyneet vangit onnistuivat löytämään lisäravintoa, sitä saatettiin murskata heidän silmiensä edessä, Näre kuvailee. Kiintymistä vältellään Säälimättömyyden kulttuuri on Näreen mielestä vaivannut myös sotien jälkeistä Suomea. Luovaa työtä Näreen mielestä parasta tutkimustyössä on itse työn sisältö: että voi löytää ja luoda, yhdistellä asioita. SARI NÄRE . Mutta samoin on peitelty, vaikka se on ollut kaikkien tiedossa, miten julma sodan jälkinäytös oli. Välttelevästi kiintyneet eivät halua näyttää heikkouttaan ja kokevat avun pyytämisen hyvin vaikeana. vapaa-aikana ui, saunoo ja lukee, toiveissa myös maalausharrastuksen verestäminen. – Siinä on tullut mieleen, onko olemassa joku epigeneettinen (ympäristön sanelema) muisti, mikä voi vaikuttaa ihmisten valintoihin. 27 10. . veljensä omaishoitaja . Myöhemmin ymmärsin miksi, miten läheltä sota on koskettanut perhettäni. Näreen kokemuksen mukaan totuus ei löydy vain arkistolähteistä. . Ruma sota -kirjassa Näre tutki poliittisten vankien kohtelua jatkosodan aikana. Aikuissuhteissa pelko kiintyä näkyy Näreen mukaan esimerkiksi suomalaisessa sukupuolikulttuurissa. Näreen mielestä tässä olisi jatkotutkimuksen paikka. – Historian tutkimuksen normit ovat sellaisia, ettei saa syyllistyä siihen, että tästä päivästä tarkastellaan mennyttä. perhe: 22-vuotias poika ja miesystävä . Näin saataisiin vuoden 1918 tapahtumista kokonaiskuva, jota voitaisiin päivittää kouluopetuksessa. 25 vuotta sitten hän tutki seksuaalista häirintää ja väkivaltaa. Kenen historia Suomen sisällissodan historiankirjoitus on ollut lähinnä voittajien, valkoisten sanelemaa. Viime vuonna Näre sai Suomen tiedetoimittajain tiedeviestintäpalkinnon. 1994 hän toimitti aiheesta kirjan Pahan tyttäret yhdessä filosofi Sara Heinämaan kanssa. Näre mainitsee lastenlääkäri, arkkiatri Arvo Ylpön yhtenä, jonka opit ovat meillä ylläpitäneet välttelevää kiintymyssuhdemallia. . – Toisaalta toivon, että kun näemme miten raaka historiamme on, voimme olla armollisempia itsellemme. Sieltä löytyi hänen mukaansa samoja julmia elementtejä kuin vuoden 1918 tapahtumista. Monessa Näre on ollut aikaansa edellä. Vuoden 2017 tiedeviestintäpalkinnon saaja . . Lapsen pitää ikään kuin pysyä aikataulussa. Sellainen on Suomessa keskimääräistä yleisempi kuin muissa maissa. . Valtuusto ei pitänyt huorittelua ja homottelua minään ongelmana vielä 1990-luvulla. Elettiin ahtaudessa syöpäläisten ja sairauksien keskellä. – Silloin kuulin, miten eräs naisprofessori kommentoi, että mitähän nuokin ovat tekemässä. – Näin lapsi oppii, että tunteisiin vetoamalla – itkemällä – ei saa tarpeisiinsa vastinetta. – Oli vain jonkinlainen intuitio, että tämä on tärkeä asia tutkia. Eihän silloin voisi tarkastella mitään kehitystä, jos tiettyä ilmiötä ei voisi verrata vastaavaan, myöhemmin tapahtuneeseen. Sitten kun alkoi kovin janottaa, saimme seisoa vesijonossa neljäkin tuntia…” ”Satoi kovasti ja muudan vanki avasi ikkunan ojentaen siitä astiansa kattokourun alle saadakseen vettä. Tällä hetkellä työssä on vuorossa suvantovaihe, mutta idea seuraavaksi hankkeeksi on jo hahmottumassa. Kaikkea tietoa ei välttämättä löydy arkistoista vaan osa on muistitietoa, jota on kirjattu muihinkin aikalaislähteisiin. Kaikki tämä tapahtui jo vuoden 1918 Suomessa. Uusi tieto, mikä nyt on käsillä, on sitä vaietumpaa, punaisten historiaa. – Sosiologina voin käyttää assosiaatiokykyäni, niin sanottua sosiologista mielikuvitusta. Hänen piti muuttaa Pietariin perheensä luo, mutta katosi matkalla
Suomalaisten ruukkuruusujen viljely on vähentynyt, todennäköisimmin äitienpäiväruusu on peräisin Tanskasta. Ruusu viihtyy aurinkoisessa ja valoisassa paikassa ja nauttii säännöllisestä kastelusta ja lannoittamisesta. Ruukkuruusu elelee kukkapenkissä muiden ruusujen tapaan. Tyypillisesti ruukkuruusu kukoistaa parisen viikkoa. Ruukkuruusun lyhytikäisyys johtuu siitä, että se ei ole olohuoneen piirongille tarkoitettu sisäkasvi. Äitienpäiväruusu kaipaa ulkoilmaan ja suurempaan ruukkuun, tai mieluiten kukkapenkkiin. 28 10. Nora Vilva Demokraatti. TOUKOKUUTA 2018 Pidä ruusu hengissä Ruusu on äitienpäivän kestosuosikki. Se on monivuotinen ja talvehtii tomerasti havuilla suojattuna. Äitienpäiväruusu kannattaa istuttaa maahan heti äitienpäivän jälkeen. Sitten se pudottaa lehtensä ja kuivettuu pystyyn
Kyllä siitä varmaan jonkinnäköinen uurre kasvoihinkin jäi. Pidetään tylyä ulkokuorta ja se sitten mielletään voimakkaaksi, päteväksi tai uskottavaksi piirteeksi. Joillakin se tyly rooli saattaa johtua enemmänkin epävarmuudesta. Ulla Vuolanne on Kansan Sivistysrahaston säätiön asiamies.. Jos on sinut itsensä kanssa, ei tarvitse miettiä omaa uskottavuuttaan, ja voi kokea kaikki tunneskaalat täydesti tilanteessa kuin tilanteessa. Menetin nuorena yhden siskoni ja yhden veljeni. Mielestäni ei ole lainkaan toisiaan poissulkevaa, että nämä kaikki kriteerit täyttyvät ja ihminen on lisäksi iloinen ja positiivinen. Onni pitää kätkeä ja itku pitkästä ilosta. Ilmeet ovat hirmutärkeitä ihmisille. Tai sitten ajatellaan, että ne vievät uskottavuutta. Ei ihme, että Suomen kansasta sanotaan, että emme ole niin ekstroverttejä kuin ehkä voisimme olla. Suomessa on paljon tällaisia perinteisiä kansanviisauksia tai sananlaskuja. Ehkä ne ovatkin keskittymisryppyjä. Nämä kiukkuryppyni. Se pysäytti monella tapaa. Epäonnisena hetkenä ne saattavat muuttaa puheen viestin jopa aivan päinvastaiseksi. Olen kiitollinen ihminen. En haluaisi istuttaa niitä naamaani, koska tunnen niin harvoin olevani kiukkuinen. Jos kuuseen kurkotat, niin katajaan kapsahdat. TOUKOKUUTA 2018 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Ulla Vuolanne, 54 K asvoista näkyvät elämän jäljet. Että älä tyttö edes yritä. Sananlaskut, jotka lyttäävät ihmisen kerta laakista. 29 10. On elämässäni ollut toki ongelmiakin. Ja mitä enemmän kärsit sen kirkkaamman kruunun saat. Voisin sanoa, että onnelliseksi syntynyt. Tuntuu, että Suomessa tukahdutetaan into ja ilo. Ihan oikeasti. Suomalaiset sananlaskut ovat kauheita. Minkä maailmankuvan tällaiset jutut ovat antaneet aikaisemmille sukupolville, jolloin näitä vielä käytettiin arkitodellisuudessa. Turha edes kuvitella mitään
Tämä vaatii keskittymistä. Nollata ajatukset, nollata tekemiset. Vauhti tuntuu hyvältä, ja sokaisee. Itsensä pysäyttäminen on taito. Työtä ja stressiä pukkasi kummallakin, missiona oli löytää ajan imuun hävinnyt rentous. Kesäloman suunnittelussa kannattaa seurata paikallisten yhdistysten kesäretkitarjontaa. Ja sitten et vaan tee mitään. Lyhyiltä retkiltä voi palata yöksi kotiin tai nukkua vaikka pihalla teltassa tai riippumatossa. Lainapyöriä voi etsiä myös vieraassa kaupungissa esimerkiksi kysymällä kirjastosta tai matkailupisteestä. Mukavaa lähilomaa! Nora Vilva Jarrut päälle ja seis I stuimme vierekkäin sohvalla. Eräänä tammikuuna makasimme tässä ja etsimme toimivaa rentoutusmusiikkia. Haussa on fjaka. Itsensä pysäyttäminen on taito. u u u Jos itsensä pysäyttämistä haluaa kutsua fjakaksi, on se hyvä idea. Missä on kännykkä, missä on seuraava tapaaminen, söinkö jo lounaan, menenkö metrolla Tapiolaan, mistä saa kahvia nopeiten mukaan, maksoinko sähkölaskun. Pidän katseeni huoneen takaseinässä. Päänsisäistä älämölöä, useita asioita työn alla yhtä aikaa, ideoi, keksi, ole luova, löydä ratkaisut. Mitä hauskaa siinä muka on. Kiireinen elämä ja itsehoito unohtuu. Miten sitä muka vaan ollaan. Nyt olet vain siinä, ihan hiljaa, itsesi kanssa. Nyt etsin omat jarruni ja maltin pysähtyä hetkeksi. Fjaka. Fjakakin on saanut alkunsa niistä painostavan kuumista kesäpäivistä. Luontokohteita löydät muun muassa luontoon.fi tai retkipaikka.fi -sivustoilta. Vastuullinen lomailija löytää kohteita läheltä ja pienellä mielikuvituksella tuttuakin ympäristöä voi tutkailla lomailijan silmin. Älä ajattele mitään, älä liiku, hengitä vaan rauhassa. Kutsu vaikka ulkopaikkakuntalainen ystävä mukaasi yöpymään vaikkapa hotellissa tai Airbnb-huoneistossa. Henkiset voimavarat kasvavat, mieli hakeutuu tasapainoon. Ystäväni kurottautuu eteenpäin, odottavan innostuneet kasvot hehkuvat näkökenttäni reunalla. Lähimaasto tutuksi Lähimmät kohteet voit löytää aivan ulko-oven takaa. u u u Elämän kiireeseen tottuu. Pyörällä pääset jo hieman kauemmaskin luontopolulle tai näköalapaikalle. Pääkopan sisäinen etenkin. Tutusta ympäristöstä löydät näkökulmaa vaihtamalla paljon uutta ja mielenkiintoista, usein vieläpä paikallisliikenteen kertamaksun hinnalla. Tämä on ihan de javuta. Etenkin lapsille lyhyetkin retket lähimetsään eväshetkineen voivat olla kiinnostavia ja innostavia. Mielensä palauttaminen tähän hetkeen, oman pään sisälle. Lisäksi mobiililaitteita voi hyödyntää matkailun suunnittelussa ja matkan varrella. Tsot tsot, älä kurkottele päivän lehteä. Tällä sohvalla on vuosien varrella harjoiteltu mindfullnessia, on hiljennytty meditaatioon, väritetty aikuisille tarkoitettuja värityskuvioita kynät sauhuten, perehdytty ayurvedaan, ahmittu tietoa hathajoogasta. Tärkeintä on pysähtyminen. TOUKOKUUTA 2018 Lähde lähilomalle Kesälomatunnelmiin voi päästä varsin vähällä vaivalla ja ympäristöystävällisemmillä kulkuvälineillä. Haistelet ilmaa, annat ympäristön äänien kuulua korvissasi. Pysähdy, ole itsesi kanssa. Se on tekemistä. Leiki turistia Tai miten olisi staycation: tutustu omaan kotikaupunkiisi turistin silmin. Tylsää ja kauheaa. Monista kaupungeista on myös yhteyksiä venesatamiin, joista taas voi ottaa yhteysaluksen tai reittiveneen saariston matkailukohteisiin. Matkalle voi lähteä lyhyelläkin varoitusajalla sääolosuhteet huomioiden ja aina ei edes tarvitse majoitusta, jos palaa illaksi kotiin. Reittejä suunniteltaessa kannattaa miettiä eri kulkuvälineiden yhdistelyä ja tutustua vuokrausja yhteiskäyttövaihtoehtoihin. Suomi on viime vuosina kunnostautunut matkailumaana ja samalla ovat parantuneet matkailijoille suunnatut palvelut ja kulkuyhteydet. Ajanhukkaa ja tehottomuutta. Mielensä palauttaminen tähän hetkeen, oman pään sisälle. Fjaka. Miten nautinnollista, miten koukuttavaa! Tiimityö energisoi, inspiroi, yhteinen brainstorming singauttaa ilosta kipinöiviin svääreihin. u u u Mielenrauhaa haetaan milloin minkäkin otsikon alla. Vierailut luontoja kulttuurikohteissa tutkitusti lisäävät terveyttä ja hyvinvointia. Hetkeen pysähtyvä fjaka-mestari. Fjakassa pointti on pysyä valveilla, tilassa, jossa ei tehdä mitään, ei haluta mitään. Tekemisen huumassa ihmismieli kuormittuu kuin varkain. u u u Miten paljon helpompaa onkin kroolata eteen päin ajan hektisessä virrassa kuin pysähtyä paikoilleen ja vain olla. ”Ole vaan”. Olla tekemättä mitään. Tekeminen, meneminen, osaaminen, uuden oppiminen. Fjakaa voisi ehkä ajatella jonkinlaiseksi kroatialaisten versioksi siestasta, paitsi että siestassa tehdään juttuja, ripustetaan pyykkiä, luetaan kirjaa, kastellaan kukkia, ehkä vähän nukahdetaan. Ekovinkki KATARIINA YLI-HEIKKILÄ, VALONIA. Valaiden äänet, ja mieli sukelsi vedenalaiseen maailmaan. Ihan mahtavaa multitaskingia, aivan fantastinen draivi. Ja hei, innovoi vähän! Matkalla lounaalle ehtii puhelun ja lounasravintolan jonossa saa meilit kuitattua. Toimihan se. Älä tee mitään. Nyt testaamme uusinta, maailmalla leviävää trendiä ja tavoittelemme samaa, ah sitä hetkessä niin katoavaista mielen zen-tilaa. Ehkä kesään mennessä olen jo kaikkien lomakiireiden yläpuolella. Yksin tai yhdessä. Tartu hetkeen Lähimatkailussa etuna on myös sen spontaanius. – Tyhjennä pääsi ja ole vaan, ystäväni pinnistelee itseään fjaka-tilaan. Kännykän räplääminen, se on tekemistä. Meilien ajatteleminen, tekemistä. 30 10. Olla ja levähtää, tyhjentää mieli ajatuksista, rentoutua ja elpyä. Hyödynnä mobiililaitteet Läheltä voi löytyä kaupunkilomakohteita, mutta myös lukemattomia luontomatkailukohteita erämaareitistöistä pitkiin hiekkarantoihin ja maalaismaisemaan. Energiataso kasvaa, luovuus elpyy. On normaalia viettää päivät fyysisesti ja psyykkisesti vauhdissa, pingahtelua sinne tänne, meiliä, somea, deadlinea, palaveria, to-do -listaa ja lennosta vaihtuvia aikatauluja. Tähän kohtaan: ole fjaka. Päivittäinen muutaman minuutin paussi elämän sirkuksesta tekee ihmeitä. Yhtä hyvin sitä voi kutsua miksi tahansa muuksi
Paremmin onnistuttiin pari vuotta sitten, kun Eppu Normaalin juhlakonsertissa Ratinassa kuultiin isoa orkesteria bändin tukena – asialla oli silloinkin Tampere Filharmonia. 31 10. Hänen isot kiertueensa, tilausproduktionsa ja monet festariesiintymisensäkin ovat aika järjestään ajatuksella sekä sisällöllisesti että ylöspanoltaan rakennetut. Rolf Bamberg Demokraatti Ismo Alanko, kapellimestari Jaakko Kuusisto ja Tampere Filharmonia löysivät yhteisen sävelen. Toimi – sekä isoiksi ja monisäikeisiksi sovitetut biisit että solistin harkittu teatraalisuus orkan edessä. Komea yhteissoundi täytti sitten loput avarasta salista. Ainakin Finland Festivals -ketjun listoilla. Ka ri H ulk ko. TOUKOKUUTA 2018 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Alankoa festivaalija filharmonia-mitoissa L oviisalla on Sibeliuspäivät, Uudellakaupungilla Crusell-viikko – siinä ne nimikkofestivaalin saaneet suomalaiset kulttuurisuuruudet sitten ovatkin. Kumpikaan ei varastanut showta toiselta, vaan Jaakko Kuusiston johtama Tampere Filharmonia ja itse maestro Alanko täyttivät omat ruutunsa. Vuonna 1980, yhtyeensä Hassisen koneen voitettua rock-SM-kisassa uuden aallon sarjan, suomalaisen rockin paalupaikoille noussut ja sinne jäänyt Ismo Alanko on läpi uransa ollut niin uusitumiskykyinen artisti, että hänellä voisi hyvin olla kapasiteettia jokavuotikseksi festivaalihenkilöksi. Tampere-talossa viime viikonvaihteessa järjestetty kolmipäiväinen ”Talossa – Ismo Alanko” -festivaali oli populaarimusikissa ensimmäinen yhden henkilön ympärille kasattu festivaali. Sinfoniabändien ja rock-starojen yhteiset keikat ja levytykset virisivät 1970-luvun taitteesta lähtien aika isoksi muoti-ilmiöksi, kun Royal Philharmonic Orchestra ja Deep Purple ensin rohkenivat avata pelin. Tilkkeenä keskustelusessioita ja näyttely Alangon urasta 1970-luvulta lopusta tähän päivään. Kolme eri konseptilla toteutettua konserttia, kolme loppuunmyytyä iltaa. Myös Tampere-talossa. London Symphony Orchestra seurasi perässä, ja sittemmin ovat isot starat ja bändit eri puolilla maailmaa sovituttaneet biisejään filharmonisiin mittoihin. Tampere-talon tapahtuman avausiltana kuultiin ja nähtiin Alangon ensimmäinen kokeilu täysimittaisen sinfoniaorkesterin säveltäjänimenä ja solistina. Suomessa päänavaajia rockin viemisessä sinfoniasarjaan oli Juice Leskinen 1990-luvun alussa, mutta tekstivirtuoosin sävellykset eivät siinä muodossa toimineet. Se voisi ainakin laadulla ja yleisömenestyksellä mitaten ansaita paikan FF-ketjussa, jos päättäisi ryhtyä jokavuotiseksi tapahtumaksi
Hehän olivat sekä punaisen että valkoisen terrorin poten tiaalisia uhreja. Tanner vaatii uusia vaaleja Suomen Sosiaalidemokraatin 6.5. Kapinaa vastustaneet sosialidemokraatit tulivat julkisuuteen Työmiehessä 10.4.1918 julkaistulla vetoomuksella sodan lopettamiseksi. Saksalaiskenraali oli tuossa vaiheessa Suomen vaikutusvaltaisin mies ja todellinen johtaja. Tannerista annettiin pidätysmääräys. Väinö Tanner antoi pääjutussa kyytiä myös sodan voittajille.. Kenraali ei nähnyt mitään estettä sosialidemokraattien toiminnalle. Rauhanhankkeita Kapinasta syrjään jääneet maltilliset sosialidemokraatit eivät olleet aivan kokonaan syrjässä tapahtumista. Ei ollut sattumaa, että lähes kaikki maltillisten keskeiset hahmot olivat osuuskauppaliikkeen väkeä. Kedon päätoimittama Kuluttajain lehti oli kapinan aikana ainoa aviisi, jossa oli voitu julkaista kansanvaltuuskunnan päälinjasta poikkeavaa sanomaa. Vetoomuksen allekirjoittajien määrä oli nyt 25. Sodassa lähes kuoliaaksi lyöty SDP julisti heränneensä henkiin – ja ottaneensa uuden suunnan. Lentolehtinen julkaistiin 14.4. W. Ei vähiten siksi, että tuona päivänä sata vuotta sitten valkoisen Suomen senaatti julisti sisällissodan taistelujen päättyneen. Matti Paasivuori joutui punaisten, Wäinö Wuolijoki taas valkoisten pidättämäksi, mutta molemmat selvisivät. Voimassa olleen painovapauslain mukaan lehden julkaisemiselle ei ollut mitään esteitä ja siihen rakoon Väinö Tanner kumppaneineen iski. 32 10. Edvard Valpas ja Työmiehen muu toimituskunta oli tuossa vaiheessa jo paennut Helsingistä. Tässä vaiheessa ryhmän vahvistuksena oli myös nuorsuomalaisia poliitikkoja kuten Heikki Ritavuori. Antautumispuuha kuitenkin epäonnistui ja Rüdiger von der Goltz joutui ottamaan Helsingin taistelemalla. Suomen Sosiaalidemokraatin (huom. ”Lukijalle” -pääkirjoituksessa vaadittiin Suomen sosialidemokratiaa sanoutumaan ”jyrkästi irti väkivaltaisesta bolshevismista” ja otettava toimintaohjeeksi länsimainen sosiaalidemokratia ”minkä pohjalla työväenliike meidän maassamme on saavuttanut suuret, kansan syvien kerrosten asemaa kohottavat voittonsa, joiden voittojen hedelmät nyt, katkeraa kyllä, bolshevismiksi nimitetty sosiaalidemokratian irvikuva on Suomen työväen käsistä niin perinpohjaisesti on riistänyt”. Lehti julkaisi helmikuussa muun muassa Karl Kautskyn bolshevismia vastaan suunnatun artikkelin ”Demokratia ja diktatuuri”. kaksi aata) ilmestyminen 6.5.1918 löi ällikällä varsinkin porvarilliset tahot. Allekirjoittajia oli 21. Ydinryhmä sondeerasi keskenään tilannetta. J. Tuossa ratkaisuvaiheessa maltilliset sosialidemokraatit osoittivat rohkeutta antautuen todelliseen vaaraan. TOUKOKUUTA 2018 Johtoryhmä Viisi sosialidemokraattia käänsi puolueensa kurssin uuteen nousuun toukokuussa 1918 K uluvan 1918-muistovuoden yksi merkkipäivä oli viime sunnuntai eli 6. Lehti ehti levitä Helsingissä kulovalkean tavoin ennen kuin sitä ryhdyttiin tarmokkaasti takavarikoimaan. näytenumero veti linjaa tilanteeseen nähden todella rohkeasti. Hän halusi solmia välittömästi suhteet kapinaa vastustaneisiin sosialidemokraatteihin. Niinpä Väinö Tanner, Hannes Ryömä ja Wäinö Wuolijoki saivat kuulla von der Goltzilta, että saksalaiset eivät sotineet sosialidemokraatteja vastaan, sillä ”riveissämme on paljon sosialidemokraatteja”. Samana päivänä nähtiin toinenkin julistus. Ennen saksalaisten Helsingin valtausta Tannerin ryhmä koetti toimia välittäjänä kaupungin punaisten ja lähestyvän saksalaisarmeijan välillä. Hannes Ryömä kirjoitti saksalaisten ehdotuksesta lentolehtisen, jossa vedottiin rauhan puolesta ja kehotettiin vielä taistelevia punaisia antautumaan. Goltz antaa selkänojan Saksan Itämeren divisioonan komentopaikka Helsingin valtauksen jälkeen oli hotelli Kämp. Lehden päätoimittajaksi oli merkitty Matti Paasivuori mutta hän ei ainakaan nimellään esiinny kirjoittajien joukossa. eli samana päivänä, jona saksalaiset järjestivät Helsingissä voitonparaatinsa. Kenraali von der Goltz ei aikaillut tapaamisissaan. Rüdiger von der Goltzin antama selkänoja Tannerin ryhmälle saattoi olla ratkaiseva, kun uusi lehti ja sitä kautta SDP:n uusi alku saatiin aikaan. toukokuuta
Tanner ja Keto jopa vangittiin lehden julkaisemisesta mutta päästettiin pian vapaalle jalalle, kun varsinaista rikosta ei voitu osoittaa. Suomen Sosiaalidemokraatin ilmestyminen päättyi ensimmäiseen numeroon. Ryömän ja muidenkin jutuista saattoi päätellä, ettei yhteistyö porvarillisten kanssa ollut enää ideologinen este sosialidemokraateille. Tämä oli merkittävä suunnanmuutos. Hän totesi myös, että SDP:n edustajamäärä todennäköisesti putoaisi vaaleissa. Esipuheen päiväys oli 18.3.1918. Toinen oli alakerta (kolumni), jossa Wuolijoki kertoi tapaamisistaan Saksassa ja Ruotsissa (”Ulkomaalaisten sosialistien mielipiteitä bolshevismista ja punakaartin vallankumouksesta”). Siinähän istuisivat syylliset vastakkain, miehet ja naiset, jotka eivät ole pystyneet ehkäisemään veristä sisällissotaa, Tanner kysyi. – Tärkeätä on vain, että myöskin työväenjoukot tuntevat olevansa mukana, kun maallemme arvaamattoman tärkeiden asiain ratkaisuun käydään. – Kuinka voisi tämmöinen eduskunta pystyä kokoamaan ja uutta luomaan. – Ei mikään liike ole vahingoittanut sosiaalidemokratiaa niin paljon kuin bolshevismi, Kautsky totesi Wuolijoen mukaan. puolueen poliittisten virheiden osoittaminen /-/, jos kohta kirjasessa paljastellaan porvarillistenkin puolueiden syntejä, Keto toteaa. – Porvaristo näyttää nyt vuorostaan välttämättä päättäneen tehdä tuhmuuksia, jotta vastavaikutus tulisi sen pikemmin näkymään. Seuraava Suomen Sosialidemokraatti (nyt yhdellä a:lla) ilmestyi 12.9.1918. Jatko riippui maaherra Bruno Jalanderista. TOUKOKUUTA 2018 – Porvaristo, jonka käsiin ohjakset nyt ovat joutuneet, ei näy sekään mitään oppineen eikä mitään unohtaneen. Wuolijoki oli senaatin toimeksiannosta matkustanut joulukuun 1917 lopulla Saksaan selvittämään mahdollisuuksia saada ruoka-apua. Myös hänen laaja katsauksensa länsimaisen sosialidemokratian aatekeskusteluun pohjasi bolshevismin kritiikkiin. – Näin se liike, jonka hengen täyttämät joukot ja johtajat meilläkin ajoivat köyhälistön asian perinpohjin karille, on Länsi-Euroopan sosialidemokraateilta saanut tuomionsa, Keto päätti. Keto.. Tanner vaati eduskunnan hajottamista ja uusia vaaleja. Kirjasta oli Sosiaalidemokraatissa J.W.Kedon kirjoittama arvostelu. Hän ei hyväksynyt Paasivuorta lehden päätoimittajaksi. Kirjan tarkoituksena on pääasiassa sos.dem. Antti Vuorenrinne Demokraatti Vasemmalta ylhäältä: Matti Paasivuori, Väinö Tanner, Hannes Ryömä, Wäinö Wuolijoki, J. (Jaakko Wilhelm) Keto esiintyi Suomen Sosiaalidemokraatissa teoreetikkona. W. Kautsky kauhisteli myös bolshevikkien aselähetyksiä Suomeen. Samalla hän tapasi sikäläisiä sosialidemokraatteja, kuten Alexander Parvuksen, Friedrich Ebertin ja Karl Kautskyn, joka valitteli Suomen tilannetta. Ryömä haukkui Työmiehen Hannes Ryömän jutussa (”Työläisvankien puolesta”) ehdotettiin armahdusta suurimmalle osalle vangituista työläisjoukoista. W. Enemmän huomiota lehdessäkin sai kuitenkin Ryömän kirjoittama 84-sivuinen lentokirjanen ”Vallankumousvuoden tapahtumista”, jota Sosiaalidemokraatissa mainostettiin. – Aseet joutuvat aina ensimmäiseksi roistojen käsiin, kun niitä ilman tarkkaa valikoimista joukoille jaetaan. Ryömän mukaan monet olivat tahtomattaan joutuneet ”valtiokaappaushallituksen” alaisiin tehtäviin tai punakaartiin. Ryömä oli kirjoittanut kirjaansa kapinan aikana. Toinen niistä käsitteli akuuttia elintarviketilannetta (”Leivän hinta yli kaksinkertaiseksi nykyisestään.”). Vasta kun Ryömä kesällä suostui tehtävään, lehden julkaisemista voitiin jatkaa. 33 10. Keto ideologina J. Wuolijoki vetosi Kautskyyn Wäinö Wuolijoki kirjoitti Sosiaalidemokraattiin nimellään kaksi isompaa juttua. Ryömä hyökkäsi kirjassa erityisesti työväenlehtiä ja varsinkin Työmiestä ja sen päätoimittajaa Valpasta vastaan: ”Se ponnisti voimansa epätasaisesti melkein kokonaan kiihotukseen ja löi kasvattavan puolen laimin, kun toimintatavan olisi luonnollisesti tässä tilanteessa pitänyt olla päinvastaista.” Ryömä vetosi voimakkaasti parlamentaariseen toimintaan
Kirjoittaja tietää paljon ja ilmaisee itseään hyvin. Siperia opettaa -esseissä parasta on niiden tekijän laaja sivistys. Siperia kulkee teoksen läpi monimerkityksellisenä punaisena lankana: ”Siperia on seutu joka ei ole paikka. Luentomaisuutta kevennetään kuivalla huumorilla, mikä tekee faktojen sulattelusta helpompaa. Anhava kiteyttää tilanteen painavaan lauseeseen: ”Kun mitään ei ole, ei millään ole oikein väliäkään.” Kaikki Venäjällä ei tietenkään ole ollut huonosti. Pääteema on Venäjä, jonka historiaa, kulttuuria ja politiikkaa Anhava teksteissään ruotii. Etenkin kulttuuriväkeä sinne passitettiin herkästi, koska heillä oli vaarallisia mielipiteitä. 333 Essee on voimissaan Suomessa. Toisin sanoen tarvitaan tehokas uutisvälähdys.” (s. Siperia tunnetaan karkotuspaikkana, jonne lähetettiin muualta Venäjältä niin rikollisia kuin syyttömiä. Teokselle on eduksi, että esseissä ei ole pakko pyrkiä puhtaaseen totuuteen, spekulointi riittää. Muille teos saattaa tuntua sekavalta. Anhava kertoo monien karkotettujen kovista kohtaloista mutta myös heidän toimeliaisuudestaan. Ilmapiiri oli tuolloin vainoharhainen. Jotkut tekstit sisältävät kuitenkin liian pitkiä, jopa monen sivun mittaisia, lainauksia kirjavista lähteistä. TOUKOKUUTA 2018 Ajatuksen lennolla Siperiaan ja takaisin KIRJAT Martti Anhava: Siperia opettaa – Kirjoituksia Otava 2018, s. 250) Aiheesta toiseen hyppiminen tekee kokonaisuuden hahmottamisesta välillä vaikeaa. Anhava huomaa tämän, mutta ei pysty sanomaan sen amerikkalaisesta ilmentymästä mitään kovin tuoretta: ”Silmänkääntösodassa hyökkäyksen pääkohteita ovat tavallisten amerikkalaisten olohuoneet, ja 1990-luvulla niihin suunnatun operaation tärkein väline on tietenkin televisio. Hän pitää elokuvista, mutta niiden syvällinen analysointi ei tunnu olevan hänen vahvuuksiaan. Anhava vakuuttaa keskittyessään yhteiskuntaan ja harhailee paneutuessaan ikuiseen. Useimpien tekstien ote on rennon älyllinen. Siperia opettaa -valikoiman teksteistä osa on uusia, osa ilmestynyt aiemmin. Monessa mukana olleen Martti Anhavan (s. Anhava ei tällä valikoimalla nouse eräiden nuorempien kollegoittensa, kuten Antti Nylénin, tasolle. Hajanainen kokonaisuus Siperia opettaa kuuluu joidenkin kannanottojensa puolesta Anhavan rohkeimpiin kirjoihin. Molemmista on tullut vastaavaa eskapismia. Todellisia ajatuksiaan – varsinkaan johtajiin liittyen – ei siellä kuitenkaan kannata tuoda vieläkään esiin, sillä se voi olla vaarallista. 34 10. Esa Mäkijärvi Martti Anhava.. Näin on siitä huolimatta, että teos on jaettu harkitusti neljään osaan ja etenee jokseenkin kronologisesti. Ne olisi voinut upottaa parafraaseihin. Anhava on älykäs ammattimies, mutta näin osaavalta kirjoittajalta on lupa vaatia enemmänkin. Ja jostain syystä hän ei kirjoita lainkaan venäläisistä elokuvista. Länsimaisia filmejä käsittelevät esseet latistuvat juonireferaateiksi. Kyse on historian taakasta, joka on vahvistunut rikollisten tai muuten epäilyttävien hallintojen takia. Ihminen ei niin vain luovuta vaan yrittää loppuun saakka. Venäjänvihaajia Martti Anhavan tekstit eivät kiinnosta, mutta se tuskin on yllätys. 15) Anhava kirjoittaa tälläkin kertaa hyvin. Anhava huomauttaa, että Venäjä on aina ollut vaikea paikka, mutta muuttui todella vaaralliseksi Neuvostoliittona. Joskus kirjoittaja ajautuu turhan kauas pääaiheestaan. Vaikea Venäjä Siperia opettaa on käypä kirja kaltaiselleni lukijalle, joka on kiinnostunut haalimaan sekalaistatietoa. Siperialla ei ole rajoja. Nämä Siperian esseet olisivat kaivanneet lisää sappea. Julkaisun poliittiset esseet ovat parhaita ja kulttuuria ruotivat löysempiä. Siperia on kielikuva ja mielentila.” (s. 1955) Siperia opettaa -kirjan alaotsikko on ”Kirjoituksia”, mutta koska lajityypin määrittely on väljä, kyse on esseistä. Aiheettomasti ilmiannetut ja kyseenalaisesti tuomitut ihmiset kuuluivat monen ”venäläisen sukulaisten ja tuttavien piiriin, mutta suhtautumista heihin on sävyttänyt ja ilmeisesti edelleen sävyttää esivallan langettaman päätöksen leima: kai niissä jotakin vikaa oli, kun leiriin joutuivat.” Tällainen ikävä ajattelu elää Venäjällä yhä. Anhava olisi saanut vain laittaa mukaan enemmän uusia tekstejä, nyt hän tukeutuu aika paljon vanhaan materiaaliin. Kulttuuri ja politiikka ovat etenkin 1900-luvulta lähestyneet viihdettä. Jakolinjaksi näyttää muodostuvan, että genren nuoremmat tekijät julkaisevat pienempien ja vanhemmat suurempien kustantamojen kautta. Osa esseistä on hapuilevia, osa tiukkoja
Hän saa ”laumakseen” tomeran, mutta opportunistisen koirasakin, jonka kanssa lähtee etsimään Spotsia. Muista keskeisistä koiraäänistä vastaavat muun muassa Bryan Cranston, Edward Norton, Jeff Goldblum, Harvey Keitel... Andersonin liki kaikissa elokuvissa nähty Bill Murray on luonnollisesti mukana taas, nyt Boss-koiran äänenä. Ihan pieniinkin äänirooleihin on sellaisia tähtiä kuin Tilda Swinton, Anjelica Huston, Frances McDormand puhumattakaan Yoko Onosta. Ne jotuvat elämään omillaan ilman ihmiskontakteja laumaeläinlakejaan noudatellen. Vahvimman oikeus on vallalla, ja saarella elintilasta kamppailee erilaisia jengejä kuin Mad Max -elokuvien maail manlopunmaisemissa ikään. Tai ainakin ne tuodaan yleensä esiin pehmeämmässä muodossa. Animaatiossa mittakaavan on voinut laventaa isommaksi, joten vastakarvaiset mukulat ja kaikenkarvaiset koirat kyseenalaistavat kokonaisen epäterveillä periaatteillä johdetun kaupungin. Ja vielä laajemmin: sen koko teollistuneen systeemin joka on tiedemiesten varoituksista huolimatta sysäämässä elollisia tuhon partaalle. Fox”, joka perustui Roald Dahlin tekstiin. Keskiössä on värikkäitä koirahahmoja, on vaarallinen matka, on häijyjä ja hölmöjä ihmisaikuisia ja nokkelia lapsia. 12-vuotias Atari, pormestarin kasvattipoika, suivaantuu oman Spots-koiransa katoamisesta niin, että lähtee etsimään sitä Koirasaaren jätevuorien keskeltä. Isle of Dogin tarinassa ollaan Magasakin suurkaupungissa Japanissa. Isle of Dogsiin verrattuna se oli kuitenkin eläinsatu tyyppiä ”Kaislikossa suhisee”. Vain jälkimmäisiin ehkä vetovat enemmän animaation monet hienot valöörit ja väripinnat. Ympäristötuho, diktatorinen tyrannia, salamurhat ja tieteellisten faktojen joutuminen valtakoneiston ja median kyseenalaistamiksi eivät ole ihan tyypillisimpiä juonteita koko perheen animaatioissa. ”Isle of Dogs” onkin teknisesti varsin kekseliäs ja tarinaltaan andersonmaisia teemoja jatkava animaatioelokuva. Synkimmissä visioissaan ja ikään kuin mekanisoituna matkaelokuvana Isle of Dogs tuo mieleen tietokonepelien maailman, mutta ihan niin väkivaltaiseksi hahmojen käymä survival game ei sentään äidy. Siellä koirat on vaarallisten tautien kantajiksi parjattuina määrätty eristettäväksi inhalle kaatopaikkasaarelle. Rolf Bamberg Demokraatti Karkotettujen koirien pelastusmissioon ryhtyvä Atari (takana) ja terhakkaat hauva-apurit Boss, Rex, King ja Duke, joiden ääninä Isle of Dogs -animaatiossa ovat Bill Murray, Edward Norton, Bob Balaban ja Jeff Goldblum.. Kaatopaikkasaarella erivärisistä tyhjistä pulloista kyhätty asumus on esimerkiksi korea katseltava. Vastaansanomattoman ihastuttavaa ääninäyttelijäntyötä tekee Scarlett Johansson suloisena Nutmeg-hauvana. Ensi vuonna viisikymppiseksi ehättävän Wes Andersonin elokuvien maailmaa on lähes ohjaus ohjaukselta sävyttänyt järjestäytyneen systeemin ja anarkistisen lapsenmielisyyden yhteentörmäys. Ohjaajan aiemmasta omasta tuotannosta Isle of Dogs tuo päällimmäisenä mieleen Moonrise Kingdomin, jossa karkuteille lähtevät partiolaismuksut haastavat leirisysteemin hierarkisuuden ja järjestyksen ja aatteen ”Ole valmis/Be prepared” -mantran. Ja oikeutta. 35 10. Kun se luokittuu kuitenkin koko perheen (ikäraja passeli seitsemän) filmiksi, se on perusteemoiltaan myös aika kliseinen ja yllätyksetön hyvän ja pahan taistelu odotetuin lopputuloksin. Mekanisoitu matkaelokuva Anderson ei ole ensimmäistä kertaa animaation kimpussa. Samaan aikaan mantereella Atarin ikäinen amerikkalainen vaihto-oppilas Tracy Walker alkaa lietsoa koulussaan omaa kapinaansa... Nyt on kyseessä totisemmat paikat. Poikkeavinta genren huomioon ottaen on elokuvan dystopiahenki sekä kuvastossa että kerronnassa. Niistä on syntynyt ovelasti fantasiaa ja realismia sekoittavia elokuvia kuten ”Royal Tenenbaums”, ”Darjeeling Limited”, ”Moonrise King dom” ja viimeisimpänä neljällä Oscarilla (lähinnä dekoratiiviselta puolelta) ja parhaan elokuvan Golden Globella palkittu ”The Grand Budapest Hotel”. Tässä valossa on helppo kuvitella Andersonin viehtymys animaation rajattomiin mahdollisuuksiin elokuvakerronnassa. Molemmat saavat aina huiman lujan näyttelijäkaartin ihan minkälaiseen tuotantoon vain. Pormestari Kobayashin kovin ottein johtamassa kaupungissa ihan kaikki eivät kuitenkaan ole langenneet tiedettä halveksuvan manipuloinnin ansaan. TOUKOKUUTA 2018 Haukutut koirat kapinassa ELOKUVA Isle of Dogs Ohjaus Wes Anderson Pääosissa (äänirooleissa) Bryan Cranston, Koyu Rankin, Bob Balaban, Edward Norton, Bill Murray, Scarlett Johansson 2018, 101 min. Hän ohjasi vuonna 2009 pitkän stop motion -filmin ”Fantastic Mr. Wes Andersonilla näyttää olevan ohjaajana samaa vetovoimaa kuin Woody Allenilla. Toisaalta kaatopaikan miljööstä ja koiranelämästä irtoaa myös paljon nokkeluuksia, jotka ilahduttavat sekä lapsia että aikuisia
Edellä mainittuun antologiaan viitaten Lappilassa on tehty hyvä havainto. Kun hän kirjoitti työläisen arjesta, hän tosiaan osasi asiansa. Mauri Panhelaisen vastauksessa on monta referenssinimeä. Käy eespäin – suomalaista työväenrunoutta on sen nimi ja oman kappaleeni painovuosi 1978 (2. Seisoin varikon konttorissa, pöydän toisella puolella istui täsmällinen eversti ja kuulusteli minua painetun kaavakkeen mukaisesti: – Syntynyt. 36 10. Siilinjärven kirjaston Olavi Siippaisen sivuilta löysin seuraavan Siippaisen itsensä kertoman jutun 1930-luvulta. Olavi Siippainen sodan ajan kohtaamisessa kirjailijakollegoidensa Sirkka Seljan ja Anja Vammelvuon kanssa.. Hänen laajasta romaanija novellituotannostaan ei ehkä ole jäänyt moni teos elämään, mutta pitänee lukea ja tutustua.” Nyt seuraa lähdesuojan avaaminen: visaveikko ei tällä kertaa käyttänyt Kalemaan opusta sitaattisampona, vaan Aarne Salmisen ja Viljo Tervosen kokoamaa oppikirjaa ”Yhdeksän sarjaa lyriikkaa”. Niin se piti opetella uudestaan. TOUKOKUUTA 2018 Työläiskirjailija olisi nauranut aktiivimallille Ehta prroletaarirunous tuotti kohtalaisen sadon, mutta enempäänkin visaympyrässä oli vappuviikolla varauduttu. Olen hämmästynyt 1943 kirjoitetuista säkeistä, vaikka ymmärrän, miksi ne 1940-luvun lopun poliittisessa ilmastossa mielihyvin poimittiin esille.” Lappilan kirjapiirissä (kirjurina Kirsti Luova) ihasteltiin, että ”olipa komea miehinen kevätruno”. Pohjoisissa metsissä kohtasimme toisemme – toinen meistä ei palannut, sinun rakastettusi ei palannut.’ Sodan melskeissä ja jännityksessä vain runoilija tulee ajatelleeksi vihollismaan siviilien surua. ”Siippainen luki paljon, mm. – Mitä teitte vuonna -18. – Opettelin kävelemään. ”Olin hakenut työpaikkaa asevarikosta ja olin onnistunut hankkimaan, erinäisistä vaikeuksista huolimatta, poliisilaitokselta todistuksen isänmaallisesta mielenlaadustani, tosin käänteisessä muodossa: Olavi Siippaisen valtiollisesta luotettavuudesta ei ollut epäedullisia tietoja olin nähtävästi liian usein istuskellut työväentalon kahvilassa, niin että poliisit osasivat olla varovaisia suhteeni. Olin ollut useita kuukausia vuodepotilaana ja unohtanut kävelyn. Visaruno Kevät valimossa ei kuitenkaan ole sieltä vaan Käy eespäin-antologiasta (1977, alkujaan Kevättervehdyksessä 1941).” Raila Rinne on yhyttänyt tuon saman antologian. Knut Hamsunia, Jack Londonia ja Toivo Pekkasta, joista tuli jonkinlainen esikuvakin hänelle. Aika monet muut Kiilan jäsenet olivat jatkosodan aikana vankilassa, eivät tk-miehinä. Runot on koonnut Kalevi Kalemaa. Hän etääntyi vasemmistokirjailijoiden vaikutuspiiristä ja osallistui Helsingissä asuessaan taidefilosofiaa ja klassista musiikkia harrastaneeseen Urania-piirin toimintaan. Kirjoista löytyy tekijän alter ego, joka tekee matkaa aikuisuuteen ja etsii omaa tietään. Sotien jälkeen Siippainen toimi vapaana kirjailijana ja lehtimiehenä, mm. Olavi Siippainen oli naimisissa 1938–1945 toimittaja Lempi Maria Thuren kanssa ja vuodesta 1946 runoilija ja lääkäri Laura Latvalan (1921–1986) kanssa. Sodan ajan patriootista tuli 1950-luvulla maltillinen yhteiskuntakriitikko, joka herätti huomiota omaelämäkerrallisilla romaaneillaan ja taidokkailla novelleillaan. ”Yksi teos vaikuttaa olevan ratkaisun avain moneenkin Kirjavisan tehtävään. Visan sitaatti on hänen runostaan Kevät valimossa ja kirjoitettu vuonna 1941. ”Työn ohessa Siippainen oli kirjailijaliiton johtokunnassa, hän oli Eino Leinon seuran perustajajäsen 1947, ja oli mukana kokoamassa työväenrunouden antologiaa ’Käy eespäin’. Selkeyteen hän yrittää päästä kirjallisuuteen avulla.” uuu Tuulikki Lepomäki-Lahtinen intoutui visasta tähän malliin : ”Vappu pelastettu! Kirjavisassa työväenruno ja löysin ratkaisun! Kiilasta ja tk-miehistä tuli ensin mieleen Olavi Paavolainen, mutta muut vihjeet eivät sitä tukeneet. Eversti meni miettiväiseksi. Siihen kuuluivat muun muassa Eino Krohn, Kai Laitinen, Lassi Nummi, Bo Carpelan, Paavo Rintala ja Jouko Tyyri. Näistä liitoistaan hänellä oli yhdeksän lasta. Kirjassa on säkeitä muiden muassa Olavi Siippaiselta. Pekkaseen verrattuna Siippainen oli esikuvansa vastakohta, temperamenttinen ja aktiivinen etsijä, 1930-luvun kiilalainen, joka sotavuosina toimi tk-miehenä. Toimiessaan kahdessakin kirjailijayhdistyksessä hän oli henkisenä isänä monille nuorille kirjailijakollegoille, mikä ei ole vähäinen ansio. – 1915. Pääasiassa hän kirjoitti lehtijuttuja ja romaaneja, mutta löytyy häneltä yksi oma runoteoskin, ja sen lisäksi toisen puolisonsa Laura Latvalan kanssa yhteinen kokoelma. ”Olavi Siippainen (1915–1963) oli työläiskirjailija, jos kuka. Suomen Sosialidemokraatin ja Sosialistisen Aikakauslehden kirjallisuusarvostelijana 1945– 1947. Kun käännän sivua, havaitsen yllättäen Elvi Sinervon laulunakin tutuksi tullutta Nataliaa kovasti muistuttavan runon Suru: ’Miten kaunis olkoonkin Ukrainan kesä – ei kimalla ilo silmissäsi, sisar.’ Ja runo jatkuu: ’Ei palaa hän, joka oli ilo ja elämä. painos). Häntä ei millään malleilla olisi tarvinnut aktivoida, niin ketterästi hän vaihtoi alalta toiselle: rotaatioapulainen, postinkantaja, lastaaja, puuseppä, kalastaja, toimittaja. Sirpa Taskinen avaa. Hänellä oli jostakin syystä sodan ajan propagandakoneiston johdossa riittävästi luottoa, vaikka poliittisesti tarkoin valikoituun TK-miesten joukkoon eivät kelvanneet Olavi Paavolaisen suosituksesta huolimatta Kiilan aktiivit Jarno Pennanen ja Tapio Tapiovaara
Markku af Heurlin arveli kirjoittajaksi Viljo Kajavaa. Lasten määrässä kummankin ohi menee Ilmari Kianto, joka sai 12 lasta. Vastaukset viimeistään 16.5. Perusteellisesti vihjeet auottuaan hän päätyy tarjoamaan Otto Varhiaa, joka kyllä eleli samoina vuosikymmeninä, oli työläistaustainen sekä toimi lehti-ja tk-miehenä – mutta ei kirjoittanut visarunoa. Paavo Lipposen sosialidemokraatit olivat 15 vuotta sitten ”pääministerivaaleissa” Helsingin suurin puolue 24,3 prosentin kannatuksella. Aforismi välipalaksi Mielialamielipiteet olivat aikoinaan mielipahan purkamista. Julistetaan Kianto kolmikosta tuotteliaimmaksi.” Viikon tietäjiä olivat myös Matti Kärkkäinen, Jorma Kataja Pertti Vuorela, Ilpo Pietilä ja Juhani Niemi. Teoksia hänellä on liki 20. Mikko Majander Suuret kaupungit kihisevät vastustamatonta vetoa, vaikka sitä ei jalostaisikaan narsistiseksi sukupolvikokemukseksi. Ja meidän nilkit painoivat tietenkin perässä sitä mukaa, kun sulkeutunut Suomi avautui halvalle rahalle. u u u Kouluhistoria esitti aikanaan kaupunkivaltiot vaiheena, jonka kansallisvaltiot vääjäämättä korvasi poliittisen järjestelmän kehittyneempänä muotona. Hänen bibliografiansa on laadittu hieman eri periaattein kuin Siippaisen ja Rauhalan ja sisältää yli 70 nimikettä. Runoilija Niilo Rauhalalla on kymmenen lasta, runokokoelmia yli 30. Kyse ei ole vain akuuteista vaalituloksista vaan pidemmän päälle osallistujien ja kykyjen rekrytoinnista viemään puoluetta tai liikettä eteenpäin. Mitä oli bailata Rautatietorin laidalla Fennian talon Café Metropolissa sen rinnalla, että lennähti hetken mielijohteesta päivälliselle Pariisiin… Radio City sai kaverikseen City-lehden uuden kaupunkikulttuurin lipunkantajaksi. TOUKOKUUTA 2018 VIIKON 19 SITAATTI Kevätlukukausi on päättymässä, on siis suvisen oodin aika. Yhdelle vielä palkinto. – Ehkä me pannaan: ollut lapsena. Avautuuko kaupunkien roolille nyt uutta tilaa, kun globalisaatio ja teknologinen murros murentavat valtioiden perinteistä voimaa. Kirjoittaja on poliittisen historian dosentti Helsingin yliopistossa. u u u Tulevaisuuden kannalta keskeiset kysymykset ratkaistaan kaupungeissa, tai ne jäävät ratkaisematta. ”Omenapuun alla istuu tuoli, saari kehrää yön niityn ääntä, sinisen traktorin avoimesta ovesta puhuu radio meren rantaan, tänne minä olen tullut elämään.” KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 – Mitenkäs me sitten vastataan tähän kysymykseen. Onnea matkaan, kuka vaatimattomasti sanottuna vaativan viran mitat sitten täyttääkään. Ja niin se on, suuret kaupungit kihisevät vastustamatonta vetoa, vaikka sitä ei jalostaisikaan narsistiseksi sukupolvikokemukseksi. u u u Riika on Baltian suurin kaupunki, johon esimerkiksi brittituristit tykkäävät tulla pämppäämään. Ainakaan vielä. (rb) Kaupunkien aika ”B right Lights, Big City” pani Jay McInerney 1980-luvun puolivälissä nimeksi esikoisromaanilleen, joka suomennettiin ”Manhattanin valoiksi”. Siitä tuli juppiaallon kulttikirja, jossa nuoret ja rohkeat rypivät suurkaupungin syntisessä yössä. Sen meille tarjoaa runoilija, joka on vaalinut erään samasta kaupungista kotoisin olleen runoilijan perintöä ja ollut perustamassa tälle seuraa ja nimikkopalkintoa. Vuoden sisällä vastaan tuleva vaalikimara osoittanee, onko käännettä saatu aikaiseksi. Jan Vapaavuoren menestyksessä viime vuoden ”pormestarivaalissa” oli vastaavaa henkeä. Nyt niistä on tullut suurvaltapolitiikkaa.. 37 10. Politiikassa pärjätäkseen tulisi menestyä pääkallonpaikoilla ja yliopistollisissa hermokeskuksissa. – Kyllä se sopii.” Vesa Kautto heittää vielä loppukevennyksen tuosta lapsiluvusta: ”Wikipedia kertoo, että Olavi Siippaisella oli kahdesta avioliitostaan yhdeksän lasta. Eikä sillä tunnu olevan suurta väliä, menevätkö latviat ja liettuat sekaisin, kunhan kaupungin nimi kantaa kotokollegojen korvissa. Eversti katsahti kysyvästi. Eikä Suomessa se, jos Helsinki vetää uudistuksissa eri suuntaan kuin maan hallitus. Kaupungistuminen on ollut pitkään globaali trendi, joka vahvistaa alueellisia keskuksia ja muokkaa metropoleista megapoleja. Tämä pätee yhtä lailla ilmastonmuutokseen ja muuhun kestävään kehitykseen kuin työhön, terveyteen ja palveluihin. Heistä kaikille ei ole lainkaan selvää, missä maassa sitä kohelletaan. Palkinnon hän sai itsekin esikoisestaan. Historiasta haet tiin haikuja tulenkantajista, jotka 1920-luvun nousukaudella romantisoivat urbaania unelmaansa valoreklaamien häikäisemänä. Hypesiirtymä on huomattava, varsinkin kun vihreät ovat vahvistaneet asemaansa pääkaupungissa Kokoomuksen ykköshaastajana. Hänen ainoan romaaninsa nimessä on vankka pohjoinen ulottuvuus. mennessä osoitteella Demokraatti/ Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Latviassa ei ole poliittisesti täysin ongelmatonta se, että maan suuri venäläisvähemmistö on Riikassa vahvoilla. Kaupunkien kasvava painoarvo sekoittaa myös valtioiden sisäisiä valtasuhteita. Helsingissä on hoettu jo vuosia, että vetovoimassa se kilpailee omassa liigassaan Itämeren alueen keskusten kanssa. Niin tai näin, sitä kokemusta tuskin voi kukaan jatkossakaan unohtaa, kun ensi kerran näkee omin silmin Manhattanin silhuetin ja sukeltaa sen pilvenpiirtäjäviidakon syövereihin. Kuka on haussa, mikä teos. Huhtikuussa haet tiin uutta viestintäjohtajaa, joka vastaa (muun muassa) ”Helsingin maineen ja mielikuvan rakentumisesta Suomessa ja ulkomailla” sekä ”kaupungin brändin johtamisen ja vieraanvaraisuuden kokonaisvaltaisesta uudistamisesta”. Ja katso, menipä vipuun visavirtuoosi Eero Reijonenkin. Palkinto Tuulikki Lepomäki-Lahtiselle. Kuntavaalit 2017 soittivat tältä osin SDP:lle hälytyskelloja, mihin puolue ilmoitti reagoivansa pontevasti. En osannut neuvoa
– Tulee heti mieleen some, jossa näyttää olevan päällimmäisenä halu ymmärtää väärin. – Hänellä ei ollut punaisia kohtaan koskaan kostomotiivia. Voidaan kait sanoa, että hän 1930-luvun lopulla antoi kansakunnan eheytystehtävän viestikapulan nuorelle kansaedustajalle ja ministerille Urho Kekkoselle, jonka hän oli ottanut omaan hallitukseensa vuonna 1936. Sovinnonpuheen juhlassa Nivalassa vierailleen presidentti Niinistön mielestä sovinnonpuheelle olisi käyttöä tänäänkin, vaikka asioiden mittasuhteet ovat aivan erilaiset kuin sata vuotta sitten. Ja kun aletaan tietoisesti ymmärtää väärin, riidan siitä saa aikaiseksi, Niinistö sanoi. Nyt sitä pidetään yhtenä merkittävimmistä poliittisista puheista maassamme. Myös tasan sata vuotta sitten Suomessa kävi hyinen tuuli: Sisällissota oli ratkennut, ja viimeiset punaisten joukot antautuivat. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö laskee seppeleen Kyösti Kallion haudalle ja pääministeri Juha Sipilä vuoden 1918 muistomerkille. – Kallio rakensi yhteistyötä maltillisten sosialidemokraattien kanssa määrätietoisesti. Sata vuotta sitten Kallion puhe sovinnosta otettiin vastaan ristiriitaisesti. Hänen kokemuksensa työväenliikkeestä olivat pääosin myönteiset, eikä hän halunnut nujertaa työväenliikettä lopullisesti, vaikka se oli syyllistynyt laittomaan kapinaan.” Kallio oli Ahteen mukaan maalaisliiton taholla niin sanotun pusaasti paikallista väkeä, kutsuvieraita ja ylin valtionjohto. Sovinnonpuheen juhlassa Kyösti Kallion koululla oli paikalla myös paikallista väkeä.. TOUKOKUUTA 2018 Sovinnon puhe ei ole vanhentunut ” Tilausta sovinnonpuheelle olisi poliittisella kentällä nykyäänkin. 38 10. Tilausta sovinnonpuheelle olisi Niinistön mukaan poliittisella kentällä nykyäänkin. Hän korostaa myös Kalliolle tärkeää osallisuuden tunnetta. Samana päivänä senaattori Kyösti Kallio piti Nivalan kirkossa Sovinnon puheen, jossa hän toivoi kansakunnan eheytyvän sisällissodan aiheuttamista syvistä arvista. Ahde kuvasi Kalliota oli kansanja kansanvallan mieheksi. Tähän tehtävään hän vastuutti jokaista suomalaista. Poikkeuksellista rohkeutta Nivalassa puhunut Matti Ahde sanoo, että Kyösti Kallion sovintopuhe vuoden 1918 toukokuun alun ilmapiirissä vaati poikkeuksellista rohkeutta ja lujaa vakaumusta. Rohkean puheen arvo ymmärrettiin vasta paljon myöhemmin. Ministeri Matti Ahde pitää puheen. Sovinnonpuheen juhlassa Kyösti Kallion koululla oli paikalla runKuvat Kati Jurkko Sovinnonpuheen juhlassa Nivalassa korostettiin monissa puheissa sovinnon merkitystä myös tänä päivänä. Niinistön mukaan tärkein oppi vuoden 1918 tapahtumista onkin kansallisesta yhteenkuuluvuudesta ja vakaudesta huolehtiminen. Yleisölle tuli tutuksi puheissa toistunut Sovinnon puheen kohta: ”Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.” Kati Jurkko Nivala namultapolitiikan merkittävimpiä puolestapuhujia. Nivalan kirkkomaalla käy hyinen tuuli ja on kylmä. Ahde sanoo, kuinka kuulijoiden reaktiot puheeseen vaihtelivat kovasti
iStock. Arvokasta hoitotyötä tekevät ihmiset ovat ylityöllistettyjä ja alipalkattuja. Tarvitaan rahaa, jotta voidaan palkata riittävästi hoitajia. Kotihoitoa on kehitettävä hyvinvointi ja laatu edellä, ei kustannussäästöt mielessä. Asiakaskäyntejä saatetaan ajoittaa päällekäin ja käyntien väliin varataan liian vähän tai ei lainkaan siirtymäaikaa. Tästä kotihoitajia on syyllistetty julkisessa keskustelussa – minusta se on väärin. Tilanteeseen on puututtava. Eikä syynä ole se, etteikö yhteiskunnassamme olisi ihmisiä, jotka haluavat pitää huolta ikäihmisistä – syynä on se, että työ on välillä täysin epäinhimillistä. Se pakottaa työntekijät tinkimään asiakasajasta kotikäynneillä ja jättämään työehtosopimuksen mukaiset tauot pitämättä. Valitettavasti uutisista kuulemme toisenlaista tarinaa – ikäihmisiä on kohdeltu kaltoin ja jätetty heitteille. Näin ammattilaisille jäisi enemmän aikaa varsinaisen hoitotyön tekemiseen. Suomessa on hyvä vanheta, näin kertovat monet tutkimukset. Terveys ei kestä työtä. Ikäihmiset ja heidän parissaan työskentelevät – pääsääntöisesti pienipalkkaiset naiset – eivät ole säästökohteita, vaan arvokkaita yhteiskuntamme tukipilareita! Kirjoittaja on Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja. S ivistyneen yhteiskunnan mittari on se, kuinka hyvin hoidamme vanhuksemme. Tiedämme kaikki, että kiireessä työtä ei voi hoitaa hyvin. Tällä menolla meillä ei pian ole enää ketään, joka haluaa työskennellä vanhusten kotihoidossa. Viikoittain 61 prosenttia hoitajista joutuu lyhentämään tai jopa jättämään väliin lounastauon. 39 10. Lisäksi tulee selvittää olisiko järkevää palkata kotihoitoon myös avustavia henkilöitä, jotka hoitaisivat siivousja kotitöitä. Lisäksi kotihoidon asiakkaat ovat entistä huonokuntoisempia. Tilanne ei korjaannu lainsäädännöllä ja suosituksilla, jos niitä ei käytännössä toteuteta. Pohjoismainen vertaileva tutkimus vanhustyön olosuhteista Nordcare2 mukaan jopa kaksi viidestä suomalaisesta vanhusten kotihoidon työntekijästä harkitsee lopettamista tai alan vaihtoa. Suomen lähija perushoitajaliitto Superin tuoreen selvityksen mukaan viimeisten vuosien aikana hoitajien työmäärä on lisääntynyt merkittävästi, hoitajien sairauspoissaolot ovat pidentyneet ja poissaoloja ei paikata tai saada paikattua sijaisilla. TOUKOKUUTA 2018 ANETTE KARLSSON Puheenvuoro Vieäkö joku haluaa työskennellä vanhusten kotihoidossa. Suomalainen vanhustenhoito on noidankehässä: asiakkaiden tarpeet lisääntyvät ja asiakasmäärä kasvaa, mikä on johtanut työmäärän lisääntymiseen, ja se puolestaan on johtanut hoitotyön laadun heikkenemiseen
TOUKOKUUTA 2018. 40 10
Maakuntien valtuustoissa tulisi olla sama määrä edusta jia jokaisesta kunnasta, jos eri arvoisuutta kuntien ja maakun tien välillä haluttaisiin oikeasti vähentää. Ne voivat täydentää toisiaan. Arvos telu ei tule perustumaan totuu teen vaan tuulesta temmattuihin väitteisiin. Suuri osa kustannuksista aiheu tuu palkoista, siksi myös sote ja maakuntauudistuksessa pitäisi puhua avoimesti henki löiden määristä organisaation eri tasoilla. Nämä rahat eivät yhtään lisäänny siitä, jos välissä on 18 maakuntaparlamenttia niuk kuutta jakamassa, ainoastaan samoille kansanedustajille tur vataan tuplavirat. On vaikea käsit tää, miten näiden 18 uuden rin nakkaisen maakuntaorganisaa tion perustaminen tehostaisi toi mintaa vähäväkisessä Suomessa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposen viime vuonna vanhusasiavaltuutetun viran perustamisesta tekemä lakia loite sai kannatusta eri puoluei den edustajilta mutta ei silti ole edennyt. Kunnissa odotellaan sotepää töksiä, eikä työntekijöitä palkata riittävästi. Kui tenkin vanhusten laitoshoidon huono tila on puheenaiheena mediassa lähes päivittäin ja ko tihoidon tilanne on yhtä huo nolla tolalla. Edustajien määrä eduskun nassa ja osaksi myös kunnanval tuustoissa perustuu väestöpoh jaan. Maakuntavaaleja ei tarvita, koska kunnanvaltuustot voivat valita edustajat. Hoitavia käsiä on suosituk sista riippumatta liian vähän. Maakun tien todellinen tasaarvo toteu tuisi vasta, jos jokaisella maa kunnalla olisi sama määrä kan sanedustajia eduskunnassa. Perustuslain mukaan kaikkien suomalaisten tulisi olla tasaar voisia. Etenkin, jos sote ja maakunta uudistus astuvat voimaan suun nitellussa kokonaisuudessaan ja palvelut yhä enenevässä mää rin hajaantuvat eri toimijoiden tuottamiksi. Näyttää siltä, että tässä uudis tuksessa yritetään tehdä yhtä aikaa liian monta suurta muu tosta, jolloin riskinä on tuskal linen sekasorto, jota populis tipuolueet tulevat säälimättä käyttämään hyväkseen. SDP:n monet kansanedustajat ovat allekirjoittaneet ja puolue kokous siunannut lakialoitteen, joten napakka julkinen kannan otto asian puolesta eduskunnassa juuri nyt olisi myös paikallaan. Tosin lääkäriliitto on jo 40 vuotta va kuuttanut, että lääkäreitä koulu tetaan liikaa – koska alitarjonta nostaa palkkoja. EUtasolla liittovaltiota vastus tetaan, joten miksi se toimisi kan sallisella tasolla. Perhe ja peruspalve luministeri Annika Saarikko vastasi eduskunnan kyselytun nilla lakialoitteesta kysyttäessä, että vanhusasiavaltuutetun vir kaa ei ole tarpeen perustaa. Täy tyykö Suomessa nykyisin kaikki asiat hoitaa kansalaisaloitteilla ennen kuin tärkeitä asioita suos tutaan käsittelemään eduskun nassa. Nykyään tämä ei toteudu, koska verotus, yhteiskunnan palveluiden hinta, laatu ja saa tavuus vaihtelevat suuresti eri kuntien välillä. Eduskunnassa säädetty vanhuspalvelulaki ei yksin riitä, etenkin jos siinä säädettyjä suo situksia ei noudateta. Vanhusasiavaltuutetun viran pe rustaminen on otettava SDP:n seuraavaan vaaliohjelmaan. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI Liittovaltioiden Suomi Vanhukset tarvitsevat vanhuusvaltuutetun Robotisaatio ja automatiikka eivät voi inhimillisesti katsoen korvata ihmiskontakteja. Uusi maakunta taso voi hyvinkin nostaa eriar voisuuden potenssiin kaksi. Avoin ja avainky symys on, paljonko varsinaista hoitotyötä tekevää henkilöstöä arvioidaan olevan uudistuksen jälkeen verrattuna nykyiseen ti lanteeseen. Miksi tarvitaan uusi maakun taparlamentti, vaikka kansan edustajat edustavat puolueensa lisäksi myös vaalipiirinsä maa kuntia. Viimeistään seuraavan halli tuksen toimenkuvaan tämän vi ran perustamisen tulee kuulua. Tarja Eklund Uudenmaan Demarinaisten varapuheenjohtaja Vantaan kaupunginvaltuuston jäsen (sd.) Yrityksissä haetaan säästöjä or ganisaatioita keventämällä ja lyhentämällä päätösten teke miseen tarvittavaa ketjua. Uudessa mallissa edus kunta jakaisi rahat maakun nille. 41 10. Palvelujen valinnanvapauden ja oikean kohdentumisen to teutuminen ikäihmisillä on iso haaste. Vanhus asiavaltuutetun viran perusta minen ei myöskään sulje pois mahdollisuutta perustaa eläke läisjärjestöjen vaatimia vanhus asiamiehen virkoja kuntiin. Tarvitsemme valtakunnal lisen viranhoitajan valvo maan vanhenevan väestömme oikeuk sia niin terveydenhuol lossa kuin muussakin heitä koskevien päätösten teossa. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Maalaisjärjellä terveyskes kusten ja leikkausten jonot ly henisivät tehokkaimmin uutta hoitohenkilökuntaa koulutta malla ja palkkaamalla. Suo messa hallitus uskoo, että lisää mällä päättäviä tasoja saavu tetaan kolmen miljardin vuo sisäästöt – etenkin naittamalla keskenään sote ja maakunta uudistus sekä valinnanvapaus, vaikka ne ovat eri asioita. TOUKOKUUTA 2018 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Lisäksi verovaroin valmistuvat lääkä rit tulisi tarvittaessa velvoit taa parin vuoden maakuntako mennukseen, kuten monissa si vistysvaltioissa tehdään. Kreikka ja Italia olisivat paratii seja, jos maakuntahallinto paran taisi yhteiskunnan toimintoja. Kehittyvä robotisaa tio ja automatiikka eivät voi in himillisesti katsoen mitenkään korvata ihmiskontakteja. Antti Roine Ulvila
Ei ole hyvä, että kyläkunnat tyhjenevät, Pirkanmaan maakuntavaltuustossakin vaikuttava Kaleva sanoo. Vaalivuonna 2012 paluumuuttaja ponkaisi takaisin päätöksentekoon. Näin arvioi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin eritysasiantuntija Teemu Toivanen. . Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen arvioi, että uudistus on myönteinen. Kaleva on toiminut muun muassa työtuomioistuimen jäsenenä (2003–2006), SDP:n puoluehallituksessa (2014–2017). – Autojen vikaantuminen lähtee kasvamaan hyvin jyrkästi 10 vuoden kohdalla, Toivanen sanoo. . Olet tottunut puhelimen kautta tapahtuvaan uusmyyntiin. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti 10 vuotta ikää ja auton vikamäärä räjähtää Autojen katsastusvälien harventamisella ei ole merkittävää vaikutusta liikenneturvallisuuteen. . Vuonna 1976 hänet valittiin ensi kerran Virtain valtuustoon, josta hän lähti töihin Helsinkiin 1985. Toivanen kertoo onnettomuustilastoista selviävän, että vakavimmat liikenneturvallisuusongelmat liittyvät vanhempiin autoihin. Julkinen liikenne on vähäistä kaupungin sisällä ja kaukoliikenne vähenee. Konserttiin on vapaa pääsy! Lämpimästi tervetuloa! Sinulla on oma yritys ja haluat tehdä tulosta itsellesi. – Liikenneturvallisuuden ja ympäristön näkökulmasta uudistus on järkevä, Nieminen sanoo. Virroilla häntä huolettaa palvelujen heikkeneminen. 43 10. Luvassa on iloittelua, mainiota musiikkia ja hyvää meininkiä. Kiljavan opiston vuosikurssi 1976 sai hänet kiinnostumaan syvemmin ay-liikkeestä, jonka eri tehtävissä hän toimikin valtaosan urastaan. Nyt on usein otettava taksi tai turvauduttava naapuriapuun. Kun vielä vetäisivät ratikkakiskot Mustanlahden satamaan, niin pääsisimme rollaattorilla laivasta ratikkaan ja siitä sairaalaan, Kaleva veistelee. Uusien ja vanhojen autojen välillä on myös se ero, että uudet ja uudehkot autot käytetään säännöllisesti huollossa, jossa viat karsitaan. Syntymäpäivät Keijo Kalevalla on pieni pilke silmäkulmassa, vaikka hän puhuisi vakavista asioista. Hänen mukaansa uudehkojen autojen hylkäysprosentit ovat menneet viime vuosina huimaa vauhtia alaspäin. Vastaanotto lauantaina 19.5. – Toiset sanovat, että keskittyminen on luonnonlaki, mutta kyllä siihen voi yhteiskunnan ohjaavilla toimilla vaikuttaa. kaleva@virrat.fi tai puh. . Syntymäpäivä 16.5. Mahdollisten vikojen lisäksi vanhemman ikäpolven autot ovat rakenteiltaan heikompia kuin uudet autot. – Olen vitsaillut, että kesäisinhän on mahdollisuus mennä komeasti laivalla Tampereelle – kahdesti viikossa ja kahdeksassa tunnissa. Etsimme yrityskumppania lehden tilausmyyntiin! Demokraatti antaa: • opastuksen myyntiin ja hyvät kohderyhmäaineistot yrittäjälle • myyntisopimuksen, missä yrittäjällä on hyvät mahdollisuudet ansaita • tarvittavan taustatuen Lisätietoja: Levikkipäällikkö Nina Lindén, 09 701 0507 050 370 3102, nina.linden@demokraatti.fi ! Paluumuuttaja johtaa Virtain valtuustoa KEIJO KALEVA 70 VUOTTA . Mahdolliset muistamiset Merikanto Opiston ja Nuorisokeskus Marttisen perustamaan rahastoon virtolaisten nuorten opiskelun tukemiseksi. Eri tavalla ajattelevan kollegan mielipide on tärkeä selvittää itselle, koska vain siten voi omaa esitystään ajaa tehokkaasti, Kaleva sanoo. STT. Helsingissä hän työskenteli ensin sisäministeriössä valtion työntekijöiden ja viranhaltijoiden valtakunnallisena pääluottamusmiehenä. Vanhempien autojen huollattaminen on kirjavampaa. Yhteydet Tampereelle ovat tärkeitä keskussairaalan takia. kello 12–16 Huvikeskus Hiekkarannassa (Torppakyläntie 65, Virrat) . Kaleva on synnyinkaupungissaan Virroilla uusvanha valtuutettu (sd.). Tiedonanto Keijo Kaleva 70. 040 487 8595. Kahden viikon kuluttua voimaan astuvan katsastusuudistuksen mukaan autot on katsastettava vuoden välein vasta 10 vuoden iästä lähtien, kun nyt vuosittaiset määräaikaiskatsastukset alkavat jo viiden vuoden iässä. Tili FI4855 24032 0000 355 Viestiin: 2128 Lasten ja nuorten rahasto. Illan aikana kuullaan rauhanlauluja, amerikansuomalaisia työväenlauluja ja paljon muuta. Lavalle astuvat Paleface, Mikko Perkoila ja Jani Uhlenius sekä Rajamäen Pojat. TOUKOKUUTA 2018 Rauhan iltamat 9.6.2018 klo 18, Kulttuuritalo Kareliassa, Tammisaaressa. Sopimusneuvotteluista saatu kokemus kantaa yhä: – Kuunteleminen on luottamushenkilölle tärkein työkalu. Ilmoittautumista toivotaan tarjoilujen vuoksi 14.5.2018 mennessä sähköpostiin: keijo. Ay-kärpänen puri Kiljavalla Kalevan ansioluettelosta selviää miehen työskennelleen niin auton asentajana, kirjastoauton kuskina kuin nimismiespiirin leivissä vartijana ja haastemiehenäkin. . Eläkkeelle hän jäi JHL:n valtionsektorin työja virkaehtosopimustoiminnan pääneuvottelijan pestistä. Nyt toista kautta valtuuston puheenjohtajana toimiva Kaleva toivoo tasapainoisempaa aluepolitiikkaa kasvukeskusvetoisen sijaan.
STT. Kommentaattorina professori Pauli Kettunen ja illan isäntänä Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja Pentti Arajärvi. Asioina:mm Sote sekä Fshky ym. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen perjantaina klo 12 mennessä osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. Panimoravintola koulussa, Eerikinkatu 18, Turku. Studia Generalia: Risto Reuna luennoi aiheesta ”Miksi ei kansandemokratia. Tulevaisuusdemarien avoin keskusteluseura jatkaa toimintaansa syksyllä. Järj. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. Maahanmuuttajien ja alle 25-vuotiaiden nuorten auttamista vaikeana pitää vain kymmenen prosenttia vastanneista. Yli kolmasosa kyselyyn vastanneista koki pystyvänsä auttamaan näitä ryhmiä huonosti. Näin kerrotaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) maanantaina julkaisemassa tutkimuksessa. Perustoimeentulotuki siirrettiin kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alussa. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. Tervetuloa tapaamaan SDP:n väkeä. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. klo 13 Scandic-Forssa, Hämeentie. mennessä jarkko. Lapsiperheiden auttamista pidettiin helpoimpana. Tulevaisuusdemarit ry. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana enintään kaksi kertaa. Keväinen kävelykierros Kalevankankaan hautausmaalla ke 16.5., oppaana Ahti Jokinen. LOUNAIS-HÄME . Äitienpäivän aaton torikahvit Tampereen Tammelantorilla la 12.5. Sos.dem. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 560 5513 Varapuheenjohtaja Matias Kvist 040 840 1994 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. VARSINAIS-SUOMI . Viikkolehti ja www.demokraatti.fi SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. klo 11 Tampereen Työväentalon Tellervossa. Helpoimpana sosiaalityöntekijät pitävät lapsiperheiden, maahanmuuttajien ja alle 25-vuotiaiden nuorten auttamista nyt käytössä olevin keinoin. Mukana Kaisa Lepola. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Teollisuusliitto ry www.akt.fi www.teollisuusliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku etunimi.sukunimi@sak.fi Outi Rannikko 040 5434 875 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. Toimeentulotukiuudistus vaikeuttaa päihdeongelmaisten ja ikääntyneiden arkea Sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat kokevat, että toimeentulouudistuksesta on koitunut eniten haittaa päihdeongelmaisille, mielenterveyskuntoutujille ja ikääntyneille. THL:n työntekijäkyselyyn vastasi 369 sosiaalityöntekijää ja -ohjaajaa syyskuun ja joulukuun välisenä aikana. klo 11–19 Tampereen Työväentalon Tellervossa, Piirihallituksen kokous ke 16.5. (Voittoja vastaan otetaan). krs. Metallityöväki ja uusi työsukupolvi 1937–1946” Työväenkirjaston ystävien luentoillassa. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla enintään kaksi kertaa maksutta. Ruokailu maksaa 10.50 e/henkilö. Tutkimuksen mukaan sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat pitävät peliongelmaisia, muilla tavoin velkaantuneita, asunnottomia ja vammaisia vaikeimmin autettavina ryhminä. Kokoontuminen pääportilla klo 17. . Turun Seudun Wanhat Toverit -kerho. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Emma Haapasaari 040 535 8669 Varapuheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Sihteeri Suvi Nissilä 040 861 1506 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 Maksa tilauksesi ympäristöystävällisellä e-laskulla! Valitset vain (ensimmäisen paperilaskun jälkeen) e-laskun käyttöön verkkopankissasi ja seuraava lasku toimitetaan sähköisesti suoraan verkkopankkiisi. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etun.sukunimi@teollisuusliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. Lounais-Hämeen Wanhat toverit. Veteraanien toimintaryhmän kokous ke 9.5. alkaen klo 17.30. 44 10. Teatterikulman nurkkapöydässä puhutaan politiikkaa (Hallituskatu 19, Tampere). Järj. 1918-Kirjailijoiden kertomaa. Seuraava kerhotapaaminen ma 14.5. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Kabinetti Retonki. TOUKOKUUTA 2018 Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. klo 10. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi VAASAN SOS.DEM. Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. 20100 Turku, turku@pam.fi HELSINKI . TUL-Tampere. . Kevään viimeinen Tulevaisuustorstai 17.5. tenkula@tul.fi leiriohjaajakurssille la 19.5. PIRKANMAA . Tilaisuudessa myöskin arpajaiset. Lounas klo 11.30-13., Alustus/keskustelu klo 13, alustajana eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman. . Ilmoittautumiset 12.5. Sosiaalityöntekijöiden mielestä kyseisillä ryhmillä ei aina ole välineitä, osaamista tai sellaisia sosiaalisia verkostoja, jotka auttaisivat perustoimeentulotukihakemuksen ja tarvittavien laskelmien tekemisessä. Väinö Voionmaa seura ja Tulevaisuusdemarit ry. Lounas tilaisuus ti 22.5. Vaikeana sitä pitää vain viisi prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista. Tervetuloa runsaslukuisasti tilaisuuteen. klo 18 Tampereen Työväentalon Miinassa
10. Monesko presidenttikausi alkoi Vladimir Putinilla Venäjällä. Esa Lon ka. 45 10. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku 1. Ratkaisu Ristikon 17/2018 ratkaisu: Torstaina 26.4. Tan ska ssa 8. Ini nä on par iut um isk uts u 2. 9. 3. Mikä valkki. Par hai lla an men oss a ole va Maa voi mie n suu rha rjo itu s 10. Mikä on Suomessa helleraja. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Kummalla puolella, työnantajilla vai työntekijöillä, on esitysoikeus seuraavasta valtakunnansovittelijasta. Mikä on Arrow 18. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Onnea voittajalle! 1. Min na Hel le 4. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Kam pau ksen sis älle pan tav a tuk i 7. 7. 25 ast ett a 9. Kuka oli Minna Helteen edeltäjä valtakunnansovittelijana. 5. Missä on pelattu MM-lätkän alkulohkon pelejä. 2. Miksi hyttynen inisee. 8. Mistä syntyy heinäsirkan ääntely. Nel jäs 5. Työ nan taj illa 6. Kuka on uusi Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja. Ään i syn tyy sirk an tak are ide n ja siip ien väl ise stä han kaa mis est a 3. TOUKOKUUTA 2018 Ristikko 19/2018 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Jenni Meri Järvenpäästa. 4. 6
Syrjäisellä kartanolla kaksikon vastaanottaa valkoinen sotatuomari (Eero Aho), joka käyttää valtaansa ennen kaikkea tarkkailemalla ja katsomalla. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Versus 21.30 Vedetään hatusta 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Kingsman: Salainen palvelu (16) 01.20 Nuori MacGyver (12) 02.15 Crazy Ex-Girlfriend 03.05 Last Man on Earth x 2 04.00–04.45 Middle NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.10 Hisse Hoksausmaassa 06.25 Madagascarin pingviinit (7) 06.50 Angry Birds x 2 07.00 Peukaloisen retket (7) 07.25 Rusty Rivets 07.50 My Little Pony 08.10 Tashi (7) 08.25 Sonic Boom (7) 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.40 Vaaleanpunainen pantteri 14.50 Eläinpotilaiden pelastaja 16.00 Leijonan luola USA x 2 18.00 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Vain elämää 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Diktaattori (12) 22.50 Elokuva: Poliisiopisto (12) 00.50 Mad Cook Show (7) 01.50 Leijonan luola 02.50–03.50 Grillit huurussa TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Tanskalaisten antiikkiaarteita 10.00 Puutarhaperjantai 10.30 Vem vet mest. Dokumentti esittelee, kuinka aivojen rasistisia impulsseja voidaan havaita ja muuttaa. Leena Landerin romaanista sovelletussa elokuvassa pyritään kuvaamaan mikrohistoriallisesti kolmen päähenkilön kautta tapahtumia, joiden kurimukseen joudutaan yhteiskunnan murtuessa ja vallan ja vihan juovuttaessa yksilön. G. 16.00 Uusi päivä x 2 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Suunnistuksen maailmancup: Sprinttiviesti 19.30 Hyppy Amazoniin 20.00 Syke (12) 20.48 Luottomies (12) 21.00 Noin viikon studio 21.25 Au pairit Miamissa 21.55 Uutiset 22.00 Eurovision Song Contest 2018 00.10 James Corden Show 00.50–01.40 Villi kortti MTV3 07.20 Muumilaakson tarinoita 07.50 Puuha-Pete 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Teema & Fem klo 14.55 Onko rasismi synnynnäistä vai opittua. 23.18 Paitsio vai pitkä kiekko 23.30–00.00 Egenland YLE TV1 05.55 Laulu sisällissodasta 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Doc Martin (12) 10.50 Eläköön vastakohdat! 12.35 Ne kesät Intiassa (12) 13.25 Kun isä tahtoo 14.43 Arkistokuvia: Olinhan siellä minäkin 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Harmaahylkeen laulu (12) 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Hakekaa kätilö! (12) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 SuomiLOVE 23.00 Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Oddasat 23.30–23.59 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Taikakaruselli 07.03 Kissat 07.09 Puuharit 07.24 Sanni Sateenkaari 07.36 Pikku Kakkosen posti 07.42 Postimies Pate, 07.57 Sohvatiikerit 08.01 Anton Siilinen ratkaisee 08.15 Galaxi 08.16 Tipu Touhukas 08.18 Syrhämä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 James Corden Show 11.40 Au pairit Miamissa 12.10 XL-sukupolvi 12.55 Kekseliäs nikkari 13.35 Riistametsällä 14.20 Luontoretkellä: Neljän suuren metsästys 15.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 15.30 Spanielipentueen elämää 16.00 Uusi päivä 16.28 Uusi päivä 17.00–17.57 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Syke (12) 19.50 Luottomies (12) 20.00 Orankien äiti (12) 21.00 Kynsin hampain 21.21 Kynsin hampain 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Karppi (12) 22.45 James Corden Show 23.25–01.00 Enkeli (16) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Huomenta Suomi: Markkinaraati 08.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Lande 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 14.55 Ruokamatka Euroopan kaupunkeihin 15.55 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.50 Jäitä hattuun (7) 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 46 10. Osapuilleen sata vuotta sitten ”valkoinen kenraali” C. Tappamiseen kyllästynyt nuori aliupseeri (Samuli Vauramo) yrittää pelastaa punaisen naispäällikön (Pihla Viitala) vaatimalla tapausta kenttäoikeuden käsiteltäväksi. Ei siis liene yllätys, että lauantaina 12. 17.55 Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Hevostila Mistral (7) 18.52 Keltapaita 18.54 Viidakkojytä (7) 19.00 Lasihelmi (7) 19.15 Pyörämies (7) 19.30 Nyheter TV-nytt 19.40 Uudista minut 20.00–00.00 TEEMA 20.00 La Señora (12) 21.00 Kino Klassikko: Othello (7) 22.30 Elävä arkisto: Jääkiekko 22.32 Silmäterä: Jääkiekkoaapinen 22.53 Kun hockey Suomeen tuli... Tutkimukset osoittavat, että alitajuntainen rasismi voidaan havaita erilaisten testien avulla. Iholle elokuva tulee oikeastaan voimakkaimmin silloin, kun katseen kääntää hetkeksi televisiosta ulkoilmaan. Aku Louhimiehen ohjaamassa, vuonna 2008 valmistuneessa Käsky-elokuvassa käsitellään sodan viimeisiä viikkoja. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Salatut elämät x 2 11.05–12.00 Treffaa mun vanhemmat 13.00 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 13.30 Unelmarempat 14.25 Grand Designs Uusi-Seelanti 15.25 Antti Holma ja maastamuuttajat 16.25 Stadi vs. Pääkaupungin valtaus tosin tapahtui pääosin saksalaisvoimin. 1840–1906. Sodan voittajasta ei ollut enää epäselvyyttä ja valkoinen armeija oli ottanut punaisen Tampereen ja Helsingin haltuunsa jo ennen huhti-toukokuun vaihdetta. 15.48 Paitsio vai pitkä kiekko 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.55 Jäitä hattuun (7) 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. Sadan vuoden aikaero lyhenee ja tapahtumat ovat miltei kosketusetäisyydellä. Punaista naiskaartilaista Miina Malinia näyttelee Pihla Viitala.. Kuluvana keväänä sisällissodan muistamista on käsitelty laajasti, kuten sopiikin. MAANANTAI 14.5. (2014) Kuvassa Zhang Zili (Liao Fan) ja Wu Zhizhen (Gwei Lun Mei). 11.00 Koulutuksen uudet kuviot 11.30 Sportmagasinet 12.00–17.22 TEEMA 12.00 Kotiseutu (7) 14.00–14.44 Tiede: ADHD aikuisena. Yle Kuvapalvelu / 1/3. Mannerheim johdatti sisällissodassa punaiset kukistaneen valkoisen armeijan Helsinkiin voitonparaatiin ratsastaen itse tietysti elegantisti joukkojensa edessä. Kuvaus ja leikkaus ovat näyttäviä, kevään voi tuntea väreistä ja valosta. Myös orastava työväenliike sai vaikutteita siitä. E. 09.00 Uutiset 09.05 Doc Martin (12) 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 10.45 Matematiikan taikaa 11.00 Uutiset 11.05 Alueuutisia x 10 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Ne kesät Intiassa (12) 13.25 Tyttö ja hattu 15.00 Uutiset 15.05 A-studio 15.35–16.03 Perukka 16.15 Laulu sisällissodasta 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Doc Martin (12) 18.00 Uutiset 18.10 Itse asiassa kuultuna: Eeva Kuuskoski 19.00 Syyttäjä (12) 20.00 Vintage-valtakunta 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 20.55 Ajan lapsi (12) 22.25 Ulkolinja: Trumpin vuosi presidenttinä 23.20–00.20 Kahden keikka (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Jääkarhu Otto 07.03 Satu ja Matti 07.06 Käytöskukka 07.12 Tiketi Tok 07.24 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.35 Laura 07.46 Fluugalaiset 07.58 Maikki ja pelottava Pontso 08.22 Tiketi Tok 08.45 Taavi-tiikerin naapurissa 09.11 Taavi-tiikerin naapurissa 09.37 Galaxi 09.38 Pertti ja Purtti (7) 09.50 Lulu ja lehmä (7) 10.00 Näin Norjassa 10.10 Casualty (12) 11.00 Holby Cityn sairaala (12) 12.00 James Corden Show 12.40–13.10 Jätämme jäähyväiset: Viimeinen ninja 13.21 Kohteessa: Varanasi 14.05 Koiramies kiertää Islantia 14.35 Imettäjät 15.00 Jenny+: Kaikki pelkää! 15.30 Mitä mietit, Ronja Salmi. Anarkismi syntyi Ranskan vallankumouksen jälkimainingeissa ja levittäytyi nopeasti kansainväliseksi liikkeeksi. toukokuuta parhaaseen katseluaikaan televisiossa näytetään sisällissotaa käsittelevä elokuva. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Salatut elämät x 2 11.05–12.00 Treffaa mun vanhemmat 13.00 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 13.30 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 14.30 Grand Designs Australia 15.25 Kotoisa 16.25 Enbuske, Veitola & Salminen 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Sisällissodan aikana niin valkoisten kuin punaistenkin toteuttamassa terrorissa menehtyi yli 1 400 valkoista ja lähes 7 400 punaista. Historia: Anarkismin historia Teema & Fem klo 21.00 1/3. Aivan kuten paraikaa todellisuudessa, luonto heräsi pimeän talven jälkeen henkiin myös toukokuussa 1918. O: Yi’nan Diao. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Kotoisa 21.00 Enbuske, Veitola & Salminen 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Formulasirkus 23.05 112 uudet jaksot (7) 00.05 Enbuske, Veitola & Salminen 01.00 Kotoisa 01.55 Pomo piilossa 02.50 The Affair (12) 04.05–05.20 The Affair (7) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.10 Hisse 06.25 Madagascarin pingviinit 06.50 Angry Birds x 2 07.00 Peukaloisen retket x 2 07.25 Rusty Rivets 07.50 Disney: Mikki ja ralliryhmä 08.10 My Little Pony 08.35 LEGO Star Wars (7) 09.00 Elokuva: Sammyn suuri seikkailu (7) 1 + 2 12.40 Vaaleanpunainen pantteri 12.50 Hauskat kotivideot 13.50 Elokuva: Bruce – taivaanlahja (7) 16.00 Huvila & Huussi 17.00 Remppa vai muutto 18.00 Leijonan luola USA 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Vain elämää 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Tähän aikaan ensi vuonna 22.00 Temptation Island Suomi + Extra 23.30 Kupla 00.30 48 tuntia rikoksesta (12) 01.30 Arman Pohjantähden alla 02.30 Rekkakuskit jäällä (7) 03.30–04.30 Katastrofin anatomia (12) TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Historian siivillä 10.00 Norjalaisarkkitehtien koteja 10.30 Vem vet mest. 11.00 Juuret Suomessa 11.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Joskus unelmoin lentäväni 12.50 Fredrik Rydmanin Joutsenlampi 14.05 Kameran takana Robert Doisneau 15.00 Elävä arkisto: Jääkiekko 15.02 Silmäterä: Jääkiekkoaapinen 15.22 Kun hockey Suomeen tuli... 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-perjantai 18.30 Dok: 1968mm 19.20 Herkkuja: Makeat suukot 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.22 TEEMA 20.00 La Señora (12) 21.00 Kino: Nyt tai ei koskaan 22.35 00.22 Yle Live: Arcade Fire Lontoossa Kino: Musta hiili, ohut jää (16) Teema & Fem klo 22.00 Kiinalainen psykologinen trilleri sarjamurhaajan jäljittämisestä sai palkinnot parhaasta elokuvasta ja miespääosasta Berliinin elokuvafestivaalilla. 10 11 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Tiededokumentti: Oletko rasisti. KESKIVIIKKO 16.5. TOUKOKUUTA 2018 YLE TV1 07.30 Putkiremontti 08.00 Uutiset 08.05 Kuka välittää. TIISTAI 15.5. Elokuvassa ei kuitenkaan keskitytä sodan loppuvaiheen kulkuun, vaan laittomana riehuneisiin teloituksiin ja murhiin. Viikon vinkki TOPI JUGA Kevään tuntee valosta Käsky (K-16) Yle TV1 klo 22:00 LAUANTAI 12.5
20.00 Selviytyjät Suomi 21.25 Keno ja Synttärit 21.30 Elokuva: Himoshoppaajan salaiset unelmat 23.50 Arman Pohjantähden alla 00.50 Kupla 01.50–03.50 Katastrofin anatomia (12) x 2 TEEMA&FEM 08.15–12.00 FEM 08.15 Unna Junná 08.30 BUU-perjantai 09.00 Minun kaksi perhettäni 09.16 Koiruli ja Kaija 09.17 Kysy Laralta (7) 09.30 Hevostila Mistral (7) 09.53 Keltapaita 09.55 Viidakkojytä (7) 10.00 Veljeni Leirikunkku (7) 10.31 Kaikkea kaupan 11.00 Kauppakaupunkien aarteita 12.00–17.15 TEEMA 12.00 Magnum – elokuvia ikuistamassa 12.55 Koudelka Pyhää maata kuvaamassa 14.10 Äidit 14.20 Mata Hari -baletti 16.15 RSO Musiikkitalossa 17.25–23.59 FEM 17.25 Strömsö 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Unelmakoti 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Rantahotelli (7) 20.40 Parturin Amerikan-matka 21.00 Missä kuljimme kerran (16) 21.50 Norjan salaiset huoneet 22.00 Dok: Tyttäremme Inez 23.00–24.00 True selfie YLE TV1 05.55 Vintage-valtakunta 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Doc Martin (12) 11.00 Pisara 11.05 Sanansaattaja 12.05 Putkiremontti 12.35 Ne kesät Intiassa (12) 13.25 Tuomari Martta (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Tänään otsikoissa 16.00 Arto Nyberg 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Jack Londonin tarina 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Aktivisti 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Sorjonen (16) 23.55–00.25 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Touhukkaat 07.15 Niksi-Nella 07.20 Neljä nenää 07.28 Tinga Tinga 07.40 Astroset 07.52 Puutarhan tonttu 08.01 Pingu 08.09 Galaxi 08.10 Neljä ja puoli kaverusta (7) 08.34 Unna Junná 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Kauneuskirurgian varjot 11.30 Vanhasta uudeksi 12.00 Yksineläjä Severin 12.30 Koiramies kiertää Islantia 13.00 Kun sydän särkyy 13.30 Petra rakastaa itseään 14.00 Eläinsairaalassa 14.30 Kuntoiluriippuvainen 15.00 Noin viikon studio 15.35 Imettäjät 16.00 Uusi päivä x 2 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Koripalloliiga: Miesten 4. 21.00 112 uudet jaksot (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Teknavi 23.05 Rouva Ministeri (12) 00.00 Anthony Bourdain 01.00 Pinnan alla (12) 01.55 Deadly Women (16) x 2 03.50–05.38 I Dated a Psycho x 2 NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.10 Hisse Hoksausmaassa 06.25 Madagascarin pingviinit (7) 06.50 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.00 Peukaloisen uudet retket x 2 07.25 Rusty Rivets 07.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 08.10 Tashi (7) 08.25 Sonic Boom (7) 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Hauskat kotivideot 13.45 Hauskat kotivideot 14.40 Vaaleanpunainen pantteri 14.50 Eläinpotilaiden pelastaja 16.00 Huvila & Huussi 17.00 Remppa vai muutto 18.00 Leijonan luola USA 19.00 Tähän aikaan ensi vuonna 20.00 Heikoin lenkki 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Kupla 22.00 Elokuva: Poliisiopisto 2 – Eka komennus (12) 00.00 48 tuntia rikoksesta (12) 01.00 Rekkakuskit jäällä (7) 02.00 Rajavalvojat x 2 03.00–04.00 Tähän aikaan ensi vuonna TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Minun totuuteni: Thomas Östros 10.00 Unelmakoti 11.00 Rantahotelli (7) 11.50 Metten kesäiset jälkiruokaherkut 12.00– 17.21 TEEMA 12.00 Elävä arkisto: Jääkiekko 12.02 Silmäterä: Jääkiekkoaapinen 12.22 Kun hockey Suomeen tuli... 21.30 Mitä mietit, Ronja Salmi. 15.25 112 uudet jaksot (7) 16.25 Olipa kerran elämä 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 21.00 Karppi (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Top of the Lake: China Girl 23.00 The Late Late Show with James Corden 23.40–00.00 Kioski Show MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 11.00 Närbild 11.30 Från jord till bord 12.00–17.20 TEEMA 12.00 Bodo – kabareekuningas (12) 12.50 Ranskalainen kylä (12) 13.45 Rakkaus on aarre 14.40 Tekijänä: Evelin Kask 15.10 Hannele Rantala, valokuvataiteilija 15.55 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.50 Jäitä hattuun (7) 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. Lande 17.30 Versus 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 F1 Extra 19.30 Vedetään hatusta 20.00 MM-kisastudio 21.10 Jääkiekon MM: Saksa Suomi 21.50 Kymmenen Uutiset 22.00 Jääkiekon MM: Saksa Suomi 22.40 Viikon sää 22.45 Jääkiekon MM: Saksa Suomi 23.35 MM-kisastudio 23.45 Tulosruutu 00.00 Formula 1 kooste: Espanjan osakilpailu 01.00 112 uudet jaksot (7) 01.55 Bull (7) 02.50 Rizzoli & Isles (12) x 2 04.40–05.05 Bob’s Burgers (7) NELONEN 06.00 Transformers 06.25 Disney: Leijonakaarti 06.45 Hisse 07.00 Angry Birds x 2 07.10 Disney: Mikki ja ralliryhmä 07.30 My Little Pony 07.55 LEGO City 08.00 Tashi (7) 08.10 Disney: LEGO Star Wars: The Freemaker Adventures (7) 08.35 Sonic Boom (7) 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Maailman parhaat hupivideot 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Leijonan luola 12.00 Leijonan luola USA 13.00 Hauskat kotivideot 14.00 Vaaleanpunainen pantteri x 2 14.15 Tähän aikaan ensi vuonna 15.15 Heikoin lenkki 16.15 Pallon ympäri 17.15 Elokuva: Toy Story – Leluelämää (7) 19.00 Haluatko miljonääriksi. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Salatut elämät (7) x 2 11.00 Formula 1: Espanja 13.30 Teknavi 14.00 Penn & Teller: Naruta meitä! (7) 15.00 Taikuuden tuolla puolen 16.00 Jamie Oliver kokkaa kalaa 17.00 Löytäjät 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 14.35 Viimeinen illallinen 16.10 Villi kortti 17.00 Käsipallon SM-liiga: Miesten 5. 15.50 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.50 Jäitä hattuun (7) 17.25–00.30 FEM 17.25 Vem vet mest. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.06 Salatut elämät (7) x 2 11.05–12.00 Treffaa mun vanhemmat 13.00 MM-kisastudio 13.10 Jääkiekon MM: Suomi USA 15.35 MM-kisastudio 15.45 Teknavi 16.15 Enbuske, Veitola & Salminen 17.15 Pilanpäiten 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 03.30–04.59 The Affair (7) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.10 Hisse Hoksausmaassa 06.25 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (7) 06.50 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.00 Peukaloisen uudet retket (7) x 2 07.25 Rusty Rivets 07.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.10 Tashi (7) 08.25 Sonic Boom (7) 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.40 Vaaleanpunainen pantteri 14.50 Eläinpotilaiden pelastaja 16.00 Huvila & Huussi 17.00 Remppa vai muutto 18.00 Leijonan luola USA 19.00 Leijonan luola 20.00 Tähän aikaan ensi vuonna 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Mad Cook Show (7) 22.00 Temptation Island Suomi 4 23.00 Arman Pohjantähden alla (7) 00.00 48 tuntia rikoksesta (12) 01.00 Katastrofin anatomia (12) 02.00 Rajavalvojat x 2 03.00–04.00 Grillit huurussa TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Hyvää tarkoittava kehitysapu 10.00 Piha kuntoon 10.30 Vem vet mest. loppuottelu 19.00 Suunnistuksen maailmancup: Viestit 20.35 Noin viikon studio 21.00 Euroviisustudio 22.00 Eurovision Song Contest 2018 01.20 Karppi (12) 02.05–02.45 James Corden Show MTV3 08.00 Puuha-Pete 08.15 Karhuherra Paddingtonin seikkailut 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Zak Storm (7) 09.30 Paavo Pesusieni (7) 09.55–10.00 Chaplin 10.30 Salatut elämät (7) x 5 13.00 Unelmarempat 14.00 Tuubi 15.00 Formula 1 Ennakkotunnelmat 15.30 Teknavi 16.00 Versus 17.30 X Factor Suomi 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Formula 1 Paalupaikka 20.00 MM-kisastudio 21.10 Jääkiekon MM: Kanada Suomi 21.50 Kymmenen Uutiset 22.00 Jääkiekon MM: Kanada Suomi 22.40 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.45 Päivän sää 22.50 Jääkiekon MM: Kanada Suomi 23.35 MM-kisastudio 23.45 Tulosruutu 23.55 F1 Extra 00.05 Rikospaikka 00.35 Alasti-klubi 01.30 Teknavi 02.00 Zoo (12) 02.55 Pränkkikämppä (12) 03.50–04.45 Brickleberry (12) x 2 NELONEN 06.00 Transformers Rescue Bots (7) 06.25 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 06.45 Hisse Hoksausmaassa 07.00 Angry Birds Stella 07.05 Angry Birds Piggy Tales 07.10 Disneyn esikoulu: Mikki ja ralliryhmä 07.30 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.55 LEGO City 08.00 Tashi (7) 08.10 Peukaloisen uudet retket (7) x 2 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 09.00 Vain elämää x 2 11.00 Hauskat kotivideot x 2 13.05 Heikoin lenkki 14.05 Elokuva: Paavo Pesusieni kuivalla maalla (7) 16.00 Leijonan luola USA 17.00 Vain elämää 18.00 Vain elämää 19.00 Haluatko miljonääriksi. loppuottelu 20.20 Extremeä ympäri maailmaa 20.30 Au pairit Miamissa 21.00 Jenny+: Milloin elämä on valmis. 20.00 Pallon ympäri 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Hobitti – Smaugin autioittama maa (12) 00.20 Elokuva: Diktaattori (12) 02.05–03.05 Grillit huurussa TEEMA&FEM 09.00–12.00 YLE FEM 09.00 Lääkäri potilaan puolella 10.00 Lasihelmi (7) 10.15 Pyörämies (7) 10.30 Vem vet mest. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.05 Salatut elämät (7) 11.05–12.00 Maajussille morsian 13.00 Löytäjät x 2 14.00 Teknavi 14.30 Kenen kotona. 11.00 Strömsö 11.30 Spotlight 12.00–17.19 TEEMA 12.00 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 13.10 Kino: Rat Pack (12) 15.05 Yhteinen sävel: Moskovan valot 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 17.00 Radio Dolores (7) 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Kenen kotona. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Yökylässä Maria Veitola 21.00 Pitääkö olla huolissaan. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Elämä käännekohdassa 19.00 Från jord till bord 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Närbild 20.30 Dok: Maahanmuuttajanuoret 21.00 Efter Nio 22.00 Monster (12) 22.55 Kun kemiat kohtaavat 23.35–00.30 Helvetin homo x 2 YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Doc Martin (12) 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Ne kesät Intiassa (12) 13.15 Jumalan myrsky 14.30 Ikimuistoinen: Tauno Palo 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Vintage-valtakunta 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Tammisunnuntai 19.50 Pohjolan luonto 20.00 Putkiremontti 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Victoria (7) 22.20 Uutiset Uutis-Suomi 22.30 Uutiset 22.35 Oddasat 22.50 Prisma: Eläinäidit 23.40–00.10 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Kuiske 06.59 Pelle Hermanni 07.11 Tilda ja hänen ystävänsä 07.24 Killen kimppakyyti 07.38 Pusse 07.49 Askarrellaan 07.57 Dinojuna 08.24 Galaxi 08.25 Urheiluhullut 08.27 Merten syvyyksissä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä x 2 12.00 Norjan kovin 12.40 13.10 Tanskalainen maajussi 13.15 Perhe, joka riskeerasi kaiken 14.00 Avoimena: Ditte hukkuu valheisiin 14.45 Au pairit Miamissa 15.15 Kynsin hampain x 2 16.00 Uusi päivä x 2 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Ennen kuin kuolen 20.00 Sannikan supervuoro 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Space Cowboys (12) 00.05–01.05 Theroux ja USA:n synkät osavaltiot MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Koulutuksen uudet kuviot 19.00 Sportmagasinet 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.11 TEEMA 20.00 La Señora (12) 21.00 Ruokamatka Euroopan kaupunkeihin 22.00 Kino: Musta hiili, ohut jää (16) 23.45–00.11 Suihku 12 13 14 15 16 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 11.00 Dok: Mistä on pienet lapset tehty 11.30 Veljeni Leirikunkku (7) 12.00–17.21 TEEMA 12.00 Kino: Koomikot (7) 14.00 La Señora (12) 14.49 La Señora (12) x 2 16.35 Tangokuninkaan tytär 16.50 Egenland 17.25–19.58 FEM 17.25 Daniel Parisin keittiössä 17.40 Tämä tästä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU: Superapulaiset 18.30 Marren julkkiskampaamo 18.45 Bonusperhe (12) 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.49 Yksi kaupunki – yksi tarina 20.00– 00.55 TEEMA 20.00 Magnum – elokuvia ikuistamassa 20.55 Koudelka Pyhää maata kuvaamassa 22.10 Raghu Rai, valokuvan mestari Intiasta (12) 23.05 Uusi Kino: Äiti (12) 23.15–00.55 Uusi Kino: Mallory YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Myyttinen Kongo 09.00 Uutiset 09.05 Flinkkilä & Tastula 09.55 Uutiset 10.00–10.49 Itse asiassa kuultuna: Eeva Kuuskoski 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.40 Dokumenttiprojekti: Arvet minussa 13.40 Putkiremontti 14.10 Suomen historian myytit : Kansalaissota 15.00 Uutiset 15.05 SuomiLOVE 16.05 Uutisvuoto 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.08 Mökki 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Ulos luontoon Kevätseuranta 18.45 Arto Nyberg 19.30 Kettu (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Sorjonen (16) 22.00 Kahden keikka – vaaralliset yhdessä (16) 23.00 Ykkösaamu 23.40–00.25 Historia: Kuninkaallisia vakoilemassa YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hyrräpäät 07.04 Anniina Ballerina 07.30 Kim ja Kai 07.37 Pipsa Possu 07.43 Katinkontti 07.53 Ninni ja Nestori 08.07 Ryhmä Hau 08.32 Uula ja Kuu 08.44 Oktonautit 08.58 Galaxi 09.00 Kesäleiri (7) 09.13 Otso ja sopulit (7) 09.21 Urheiluhullut 09.23 Robomestarit 10.00 Kynsin hampain x 2 10.45 James Corden Show 11.25 Uusi päivä x 6 14.15 Alina idässä 14.45 Yle Live: Pete Parkkonen 15.35 Belle ja Sebastian (7) 17.10 Hobbyhorse Revolution 18.10 Kohti FIFAn jalkapallon MM-kisoja 2018 18.35 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Sannikan supervuoro 20.00 Our Girl (12) 21.00 Operaatio Kultakuume 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.10 Theroux ja USA:n synkät osavaltiot 23.10 Noin viikon studio 23.35–00.15 Odyssey (16) MTV3 08.00 Monchhichi 08.15 Karhuherra Paddingtonin seikkailut 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Zak Storm (7) 09.30 Paavo Pesusieni (7) 09.55 Chaplin 10.00 Erikoiset eläimet 11.00 Koiralle koti x 2 12.00 Piha ja parveke x 2 13.00 Kotoisa 14.00 Löytäjät 14.30 Formula 1 Ennakkotunnelmat 15.00 Myytinmurtajat 16.00 Vedetään hatusta 16.30 Stadi vs. 00.00 Mad Cook Show (7) 01.00 48 tuntia rikoksesta (12) 02.00 Rajavalvojat x 2 03.00–04.00 Grillit huurussa TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Efter Nio 10.00 Elämä käännekohdassa 10.30 Vem vet mest. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Tuubi 21.00 Jääkiekon MM: Suomi USA kooste 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Jääkiekon MM: Venäjä Ruotsi 23.35 MM-kisastudio 23.45 112 uudet jaksot (7) 00.45 Anthony Bourdain – kohti tuntematonta 01.40 Farang (16) 02.35–04.15 American Horror Story: Roanoke (16) x 2 NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.10 Hisse Hoksausmaassa 06.25 Madagascarin pingviinit (7) 06.50 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.00 Peukaloisen uudet retket (7) x 2 07.25 Rusty Rivets 07.50 Disney esittää: Avalorin Elena (7) 08.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.40 Vaaleanpunainen pantteri 14.50 Eläinpotilaiden pelastaja 16.00 Huvila & Huussi 17.00 Remppa vai muutto 18.00 Leijonan luola USA 19.00 Heikoin lenkki 20.00 Pallon ympäri 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Arman Pohjantähden alla (7) 23.00 Haluatko miljonääriksi. TOUKOKUUTA 2018 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Puutarhan pelastajat 08.50 Pohjolan luonto 09.00 Uutiset 09.05 Aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Vaiheessa: Töölön tähti 11.00 Uutiset 11.05 Alueuutisia x 10 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 RSO Musiikkitalossa 13.35 Ulos luontoon Kevätseuranta 14.05 Prisma: Eläinäidit 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.20 Viro – Tuulten pieksämä maa (12) 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Flinkkilä & Tastula 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Strömsö 18.45 Avara luonto: Myyttinen Kongo 19.35 Vastavirtaan (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 22.00 Käsky (16) 23.50–00.40 Suomen historian myytit : Kansalaissota YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hau Hau, Piip ja Veli 07.03 Olivia 07.25 Martta puhuu 07.49 Nelli ja Noora 07.57 Vilkki Ankka 08.09 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.34 Mimosa ja Lennu 08.46 Retki-Roope 09.00 Galaxi 09.01 Näin meillä (7) 09.13 Hullabalooba (7) 09.18 Galaxin pallo 2018 09.47 Kammokatu (7) 10.00 Kohteessa: Varanasi 10.45 James Corden Show 11.25 Uusi päivä x 4 13.35 Jenny+: Kaikki pelkää! 14.05 Mitä mietit, Ronja Salmi. 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 London Spy (12) 23.10 Operaatio Kultakuume 00.05–01.00 Our Girl (12) MTV3 06.00 Huomenta Suomi x 2 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Norjalaisarkkitehtien koteja 19.00 Spotlight 19.30 Nyheter TVnytt 20.00–00.15 TEEMA 20.00 Egenland 20.30 Arkistojen salat 21.00 Historia: Anarkismin historia 21.55 Kino Suomi: Mustaa valkoisella (16) 23.30 Uusi Kino: Sodan silmät 1918 () 23.52–00.15 Uusi Kino: Fellmanin pelto (7) YLE TV1 05.55 Ulos luontoon Kevätseuranta 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Doc Martin (12) 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Jääkärit (12) 13.30 Silja – nuorena nukkunut (12) 15.00 Vapaussodan 100-vuotisjuhla 16.25–16.32 Arkistokuvia: Kaarlo Juho Ståhlberg 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Kyllä lääkäri tietää 19.50 Pohjolan luonto 20.00 Laulu sisällissodasta 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 The Collection – muotitalon salaisuus (12) 22.30 Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Ulkolinja: Trumpin vuosi presidenttinä 23.55–00.25 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Humps 07.00 Lasten leikkiä 07.06 Rikke 07.16 Sasu 07.28 Noksu 07.33 Timppa 07.43 Ota koppi! 07.52 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 08.19 Galaxi 08.20 Tenavat (7) 08.28 Jack (7) 08.39 Tallitytöt 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 11.25 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 12.00 Lastenosasto 12.45 Minun luontoni 13.25 Ruotsin lihavimmat koirat 13.55 Tanskalainen maajussi 14.25 Norjan kovin 15.10 Villi kortti 16.00 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Koripalloliiga: Miesten 5 loppuottelu 20.20 Extremeä ympäri maailmaa 20.30 Mitä mietit, Ronja Salmi. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Myytinmurtajat 23.40 Saknad (12) 00.40 Modus (12) 01.40 Bull (7) 02.35 Pitääkö olla huolissaan. 47 10. 12.48 Paitsio vai pitkä kiekko 13.00 Historia: Kaivossodat 13.55 Tekijänä: Meeri Koutaniemi 14.25 Tekijänä: Jussi Leinonen 14.55 Tiededokumentti: Oletko rasisti
48 10. Kallahdenniemen rauhoitetut kelot, omassa uomassaan noruvat purot ja muut erityisten lajien elinpiirit menkööt Helsingissä ja muualla metsien siisteyden (täh?) tai hulevesien johtamisen tieltä. 11.00 Narrin aamulaulu 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana oopperalaulaja Päivi Kantola. Helsingin laidalla Vuosaareni jollakin tapaa vielä kärvistelee luonnon lähellä. Mun luonto TIMO SPARF. 17.50 Valomusiikkia 18.10 Äänitarina. Joutomaa on kaunis kaupunkisana. Tästä hyvä paha esimerkki on Sipilän hallitus, jonka toimintaa pyhittää jääräpäinen ideologinen näkemys, jossa ei edes puolueettomia asiantuntijoita kuunnella. 17.55 Etnohetki 18.00 Romano mirits 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 5: Guermantesin tie I, jakso 11 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Helsingin kamarikuoron konsertti 20.30 Säveliä kevätiltaan 21.30 Maailmanpolitiikan arkipäivää 21.50 Musiikkihetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05Muistojen bulevardi 10.00 Brysselin kone 10.45 Musiikkihetki 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Naisia huipulla 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riikan tähtitarha: Vieraana huilisti Heta Aho 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Aristoteleen kantapää 17.35 Moniääninen Eurooppa 17.55 Ykkösvieras 18.10 Draamanpurkajaiset 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 21.05 Jonas Kaufmann laulaa ranskalaisia tenoriaarioita 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ääniversumi 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen SDP:N ANTTI RINTEEN esitys pieniin eläkkeisiin kohdistuvasta korotuksesta tikattiin sulaksi laajalla rintamalla. Siksikö menen ”Mun luontoon”. Vastaehdotuksia tai keskustelua tilanteesta ei syntynyt. Saanko hakea kuvitelmieni ideaalia metsästä valokuvan keinoin. Viherala ja ulkoilumahdollisuus asuvat samalla värikartalla asvaltin ja betonin kanssa, huoleton sattuma ja luonto muualla, vaan minkäpä teet. Joko tai eikä mitään niiden välistä Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Onko tunne luonnon läsnäolosta illuusio, kun äänitai näköetäisyydellä autoillaan, juntataan paaluja, rakennellaan katukiitäjäisille juoksurappuja luontokohteisiin ja kaikin puolin ahdistellaan sitä kuihtunutta mutta yhä sinnittelevää. Siitä syntyy tämä vastapainon kaipuu geometrialle ja melulle ympäristössä. Ketkä tappavat muuttolintujamme. Etenkin hallituspuolueet olivat yhdessä rintamassa ajatusta vastaan. 23.00 Iltahartaus 23.10–07.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.02 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana oopperalaulaja Päivi Kantola. Oho, tulipa paatostettua; mennään siihen illuusioon. Parhaimmillaan politiikka siis tekee mahdollisiksi asioita, joita emme ole aikaisemmin edes kuvitelleet mahdollisiksi. Harmi. Suuntaan kameran sinne, missä luulen tai toivon näkeväni niin helposti huomaamatta jäävän, aran ja salaisen. Haikeus lipuu katseeseeni. Kuvittelen, uskottelen, jopa valehtelen rajaamalla valokuvan tarkoitushakuisesti. 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.02 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.30 Aamusoitto 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Aamun kirja 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kulttuurin huumehistoria. Sanat jotka sattuu. Ja myös Max Weberin näkemys politiikasta mahdottomuuksien taiteena. Uskon, että useimmissa meistä, ehkä kaikissa, on limbisiin tasoihin juurtunut yhteys ympäristöön, josta olemme satojen tuhansien vuosien myötä kasvaneet. Suomessa on unohdettu jo aikanaan Otto von Bismarckin lanseeraama ajatus politiikasta mahdollisuuksien taiteena. Ihanaa elämää – eli miten perinnelaiva sai muuttamaan suuntaa. 15.25 Etnohetki 15.30 Suomi 1918: Taiteilijoiden sisällissota 15.50 Yle Uudizet karjalakse – karjalankielinen viikkokatsaus 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Radio 1 vastaa 17.15 Jääkiekon tarina: Osa 2/2: Hockeyn saapuminen Suomeen ja vuosikymmenet ulkojäillä 18.00 Ehtookellot: Muuramen kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Lähikuvassa Paavo Heininen 20.00 Paavo Heinisen juhlakonsertti 21.50 Toukokuun truveerit 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja. 18.48 Etnohetki 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10–06.00 Yöklassinen MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05Muistojen bulevardi 10.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Euroopan valot 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Valkoista valoa: Mitä emme tiedä venäläisistä. 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Tarinatarha 08.30 Musiikkihetki 08.45 Romano mirits 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Oulun Pyhän Luukkaan kappelin kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Pyhän Luukkaan kappelista Tuiran seurakunnasta 11.00 Jumalanpalvelus Vaasan baptistiseurakunnasta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Horisontti 12.50 Draamanpurkajaiset 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00 S/S Sampo 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Kuusi kuvaa 18.00 Radio Variaatio. Billie Holiday: Don’t worry about me 10.20 Musiikkia parrasvaloista 10.35 Aristoteleen kantapää 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Radio 1 vastaa 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.30 Moniääninen Eurooppa 12.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Anna Patronen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Dickie Dick Dickens, osa 14/16. Suomalainen poliittinen keskustelukulttuuri on pahimmillaan mustaa tai valkoista, ilman välimuotoja. Se kohtaa kuitenkin vääjäämättömän. Samalla unohtui itse asia eli pienituloisten eläkeläisten tilanteen parantaminen. Go ask Alice! 17.30 Radioteatteri esittää: Dickie Dick Dickens, osa 14/16. Nämä kuvat ovat siltä samalta, viime viikon sammalkiveltä, paitsi seläntakuissuuntaan. Suomesta puuttuu rakentava keskustelukulttuuri, josta voisimme ottaa oppia vaikka Ruotsista. 18.15 Viikon luontoääni: siili 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 5: Guermantesin tie I, jakso 10 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Musiikkia 19.30 Baijerin radion sinfoniaorkesterin vierailukonsertti 21.30 Musiikkia 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Horisontti 22.50 Draamanpurkajaiset 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Uudet levyt 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Kulttuurin huumehistoria. TOUKOKUUTA 2018 007443-1819 TORSTAI 07.00 Uutiset ja sää 07.02 Helatorstain Aamusoitto 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05– 08.50 Kuusi kuvaa 09.00 Uutiset 09.05 Pyhäaamun säveliä 09.55 Kaarinan Kuusiston kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Kuusiston kirkosta 11.00 Valkoista valoa: Tavisten tarinoita 11.40 Valomusiikkia 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Havaintoja ihmisestä: Vuorovaikutuksen koodit 12.45 Musiikkikamari 12.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Anna Patronen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Suomalaisena Ruotsissa: Näyttelijä, draamapedagogi Minni Grevelius Edlund 15.50 Musiikkikamari 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Suomi 1918: Taiteilijoiden sisällissota 17.30 Keidas 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 5: Guermantesin tie I, jakso 8 18.30 Kevätillan musiikkia 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Yle Radio 1:n dokkari-ilta 23.10–06.00 Yöklassinen PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen: Erkkojen linja kylmän sodan aikana. 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle radio 1 10.5.–16.5.2018 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 5: Guermantesin tie I, jakso 9 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 21.10 Leonard Bernstein pianon ääressä 21.40 Suomi 1918: Taiteilijoiden sisällissota 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen: Erkkojen linja kylmän sodan aikana