de_10062021_001.indd 1 2.6.2021 11.17. ke sä ku ut a H-HETKI SDP käy kuntavaaleihin ensimmäistä kertaa Sanna Marinin johdolla. PAL.VKO 2021-25 00 74 43 -2 11 1 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 10.6.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 11 /2 1 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 21 / 10
www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma Lehti, verkko ja some de_10062021_002.indd 1 1.6.2021 14.15. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta
KULTTUURI TEEMA ILMIÖ de_10062021_03.indd 3 3.6.2021 11.13. 3 Demokraatti 11 /2 1 48 14 57 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 10. KESÄKUUTA 2021 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI KUITU VALHETTA TURVAVERKKO Kierrätyksellä vapautetaan puuvillapellot ruuantuotantoon. Itämeren majakoista syntyi lumoava kuvateos. Valeuutinen on vaara demokratialle
päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 24.6. Ka nn en ku va : M ik ko H uo ta ri Live or Die, joko onnistut tai et onnistu. 26 KIMMO KILJUNEN Tuulimyllyjä vastaan 14 INNOVAATIOT Jätteestä uutta kuitua + TEEMA Valeuutiset 57 5 6 8 11 12 14 22 23 24 26 28 30 34 32 33 40 46 48 51 52 54 65 67 72 73 74 Det bästa för Raseborg Marin: Kova kisa kunnissa de_10062021_04.indd 4 3.6.2021 12.04. 11 /2 1 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Toinen vaihtoehto Viikon kuva: Turistikato Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Dimitri Qvintus D-analyysi: Vale vailla järkeä D-ilmiö: Sellu vääntyy moneen Ilmianto: Vääryys julki Alastalon salissa: L’aamiaisgate Sopiminen: Yhteistyötä lisää Ikä: Herra indeksi Vallan laita: Suvi-Anne Siimes Kielikylpy: Kirjat: Dekkariviikko Kirjavisa: Sulous sointuu Kirjat: Majakat, Itämeren helmet Kolumni: Jari Sedergren Kirjat: Pallon perässä Pelin purku: Jalkapalloväen juhla Puheenvuoro: Harri Järvinen Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Kerttu Tarjamo IHMINEN JA ELÄMÄ Kolumni: Mikko Majander Kasvot peilissä: Antti Hytti Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Va
Halla-aho itse sanoi, että perussuomalaiset on valmis noudattamaan Sipilän hallituksen ohjelmaa sellaisenaan, mutta tämä ei keskustalle ja kokoomukselle vielä tuolloin riittänyt. Orpon hakkailu perussuomalaisten suuntaan kuultiin kaksi viikkoa sitten, kun tämä ilmoitti Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa, että kokoomus on valmis keskustelemaan hallituksen muodostamisesta myös perussuomalaisten kanssa seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. de_10062021_05.indd 5 3.6.2021 11.06. Jokin joustaa aina, kuten Halla-aho sanoo. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. K okoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon ei tarvinnut odottaa pitkään perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon vastausta poliittiseen flirttiin. SUOMALAISEN POLITIIKAN entistä selvempi napaistuminen vaikuttaa kaiken valossa selvältä. Merkittävää ja merkille pantavaa on entisten raja-aitojen rikkominen. Sen suoremmin yksikään puheenjohtaja ei edes voisi puhua hallitusyhteistyön mahdollisuudesta toisen puolueen kanssa tulevaisuudessa. Halla-aho moitti, että ay-liike vastustaa heikennyksiä työttömyysturvaan ja irtisanomissuojaan, paikallisen sopimisen lisäämistä ja työehtosopimusten yleissitovuuden purkamista sekä lakko-oikeuden rajoittamista. Perussuomalaisten ja kokoomuksen johdolla menettäjiä riittää. Aiemmin Orpo on tähdentänyt erittäin voimakkaasti arvopohjan eroja kokoomuksen ja perussuomalaisten välillä. Molempien puheissa on toki muodollisia ehtoja. Oikeiston kihlaus on nyt totta. Nyt nämä arvot ovat lähentyneet. Äänestämällä voi vaikuttaa. Esimakua on saatu eduskunnassa. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Se toinen vaihtoehto Pääkirjoitus OIKEISTON KIHLAUS ON NYT TOTTA. Kun Sipilän hallitus natisi liitoksistaan kesällä 2017 Halla-ahon noustua perussuomalaisten johtoon, pääministeri Juha Sipilä ja silloinen valtiovarainministeri Orpo sanoivat, että hallituksen kaatuminen johtuu yhtenäisen arvopohjan puuttumisesta uuden perussuomalaisryhmän ja muiden hallituspuolueiden välillä. Hän ei suoraan sanonut, mitä perussuomalaiset niistä ajattelee, mutta sanoma oli ilmeinen. Halla-ahon vastaus flirttiin saatiin viikko siitä. Nykyhallituksen kolmikko SDP, vasemmistoliitto ja vihreät ovat janan yksi pääty, perussuomalaiset, kokoomus ja kenties kristillisdemokraatit toinen. Mitä ilmeisimmin: työntekijä. Mikäli tälle pohjalle syntyy joskus tulevaisuudessa hallitus, kyyti on monelle jo valmiiksi kurmootetulle kylmää
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , Fe th i Be la id TULKAA JO TAKAISIN. Monessa Välimeren maassa turistikato koettelee taloutta ja ihmisten toimeentuloa jo pahemmin kuin maan oma korona tilanne. Esimerkiksi Tunisiassa korona on iskenyt todella kovaa maan matkailuelinkeinoon, ja maa on vajoamassa taantumaan. Tunisiassa toivotaan, että Venäjältä ja ItäEuroopasta tulevat turistit osin korvaisivat länsimaisten turistien puuttumisen. de_10062021_06.indd 6 2.6.2021 16.55
MIKAEL MONTONEN TWITTERISSÄ Politiikka voisi olla terveempää, jos aktiivit jokaisessa jutussa miettisivät, että mitä jos nimen perässä olisi oman puolueen merkki tai päinvastoin. – Samalla Halla-aho haluaa heikentää julkisia palveluja ja alentaa veroja amerikkalaisten oppi-isien mukaan. Etenkin lasten ja nuorten kohdalla. – Sitä, millainen uusi järjestelmä on, hän ei kovin tarkkaan hahmotellut. Myös SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin mielestä Halla-Ahon puhe muuttaa Suomen politiikan asetelmia merkittävästi. HANNA ISBOM FACEBOOKISSA Lä hd e: G ua rd ia n POPULISMI TÄMÄ ON AVOIN HYÖKKÄYS PALKANSAAJAN ASEMAA JA TURVAA KOHTAAN. Kyytiä sai etenkin ammattiyhdistysliike. ”PS kilpailee tosissaan kokoomuksen kanssa siitä, kumpi esittää oikeistolaisemman vaihtoehdon hallitukselle. Palveluiden tarve on lisääntynyt, mutta tuen saanti on samaan aikaan vaikeutunut. Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä näkee Demokraatti.fi:n haastattelussa Halla-Ahon puheen ”systeemitason haasteena vanhalle korporatistiselle päätöksentekojärjestelmälle, jossa työmarkkijärjestöt ja valtiovalta istuvat samaan pöytään neuvottelemaan isoja paketteja”. Näkisin tämän poliittisena retoriikkana aika lailla perussuomalaisille johdonmukaisena. Kyseessä on Suomen oloissa täysin poikkeuksellisen ja avoin hyökkäys suomalaisen palkansaajan asemaa ja turvaa kohtaan. Vaikka hallitus on panostanut kuntien peruspalveluihin, on vielä paljon tehtävää. Lindtman näkee, että Halla-ahon linjaukset voisivat johtaa työehtosopimusten yleissitovuuden romuttumiseen, joka tekisi suomalaisen duunarin poispotkimisesta nykyistä helpompaa ja leikkaisi jo ennestään tuloja raskaasti menettäneiden työttömien ja irtisanottujen turvaa. Leikkauksilla niin sanottuihin työn sivukuluihin perussuomalaiset iskisivät kovaa työttömyysturvan, sairaskorvausten ja äitiyspäivärahojen järjestelmään. ERKKA RAILO TWITTERISSÄ Hassusti myös sananvapaus koetaan tärkeämmäksi niille, joiden kanssa olet samaa mieltä. Helsingin yliopiston poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen arvioi Twitterissä, että perussuomalaisia ei voi enää pitää vasemmistopuolueena suhtautumisessa työmarkkinoihin. Halla-aholaiset löytyvätkin nyt samasta vaalilapusta, vaikkeivat tätä myönnäkään, Lindtman kommentoi puhetta. PERUSSUOMALAISTEN PUHEENJOHTAJA Jussi Halla-Aho linjasi puolueensa puoluekentän oikeaan laitaan parin viikon takaisella puheellaan puoluevaltuustossa. Se on muuten aina juuri sinun inhokkipuolueesi, jota toimittajat kohtelevat telkkarissa silkkihansikkain ja jättävät kaikki vaikeat kysymykset esittämättä. de_10062021_08.indd 8 3.6.2021 11.00. Lisäksi hallitusyhteistyö kokoomuksen ja keskustan kanssa pedattu”, Ronkainen kirjoitti. Se oli enemmänkin historiallisesti noudatetun työmarkkinapäätöksenteon kritiikkiä. Heidän kohdallaan voi sanoa kirjaimellisesti, että tämän päivän väärin tehdyt säästöt maksetaan moninkertaisesti tulevaisuudessa. Myös opintojen etäopetus on osaltaan lisännyt nuorten ongelmia. Korona korostaa asian tärkeyttä, sillä pandemian aikana on monen lapsen ja nuoren pahoinvointi lisääntynyt. Hän pohti muun muassa yleissitovuuden purkamista ja mahdollisuutta heikentää työntekijöiden asemaa. Vastaavanlaisia puheenvuoroja Suomessa ei Björn Wahlroosia lukuun ottamatta ole edes elinkeinoelämän piiristä käytetty. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Hoitovelka kasvaa kovaa korkoa PS ajoi oikealta ohi V IIK O N LU KU 30 Jos virtuaalivaluutta bitcoin olisi valtio, se olisi eniten energiaa käyttävien maiden listalla noin sijalla Hoitovelka on todellista velkaa, jossa korko tikittää kuin aikapommissa
Tuoreen Euroopan elinja työolojen kehittämissäätiö Eurofoundin selvityksen mukaan jatkossa 18,3 prosenttia työssä käyvistä haluaisi tehdä joka päivä etätöitä. Verohallinnon noin vuoden takaisen selvityksen mukaan 96 prosenttia suomalaisista pitää verojen maksamista kansalaisen tärkeänä velvollisuutena. Koulutus on tärkeä, mutta sen lisäksi tarvitaan uteliasta mieltä, ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta heittäytyä uusiin asioihin. Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti verojen maksamiseen. de_10062021_08.indd 9 3.6.2021 11.00. Oman tien löytäminen kestää jokaisella aikansa, mutta sitä kannattaa hakea. Niistä kertyy monipuolista elämänkokemusta, mitä tarvitaan jokaisessa tehtävässä. Tsemppiä kaikille, toivoo Demokraatin väki VEROTUS ELÄKE TYÖELÄMÄ Eläkkeellä tulot pienenevät NETTOTULOT LASKEVAT keskimäärin 79 prosenttiin aiemmasta, kun henkilö siirtyy töistä eläkkeelle, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta. Hyvät nuoret ja muut omaa tietään etsivät. Lisäksi 78 prosenttia tuntee myös saaneensa vastinetta maksamilleen veroille, Verohallinnon palveluasiantuntija Janne Myyry kommentoi tutkimusta. – Liki mykistävä osuus eli peräti 98 prosenttia suomalaisista pitää verojen keräämistä tärkeänä hyvinvointivaltion ylläpitämisen vuoksi. Nyky-yhteiskunnassa kumarretaan erilaisille supersuorittajille, mutta kaikille meistä löytyy aika ja paikka menestyä ja loistaa. Nettotulosuhde ottaa huomioon verot sekä eläkkeellä mahdollisesti saadut ansioja pääomatulot. Muiden asettamiin muotteihin ei pidä tyytyä. Työntekijän hyveiden listaukset vaihtuvat muotien mukana, mutta perusasiat säilyvät. Tutkimusten mukaan hybridityötä eli läsnätyön ja etätyön yhdistelmää tekevien työhyvinvointi on vähän paremmalla tolalla kuin näistä vain jompaa kumpaa tekevillä. Työterveyslaitoksen Työkyky ja työurat -yksikön johtaja Salla Toppinen-Tanner arvioi, että tulevaisuudessa työhyvinvoinnin kannalta parasta voisi olla se, että ihmiset voisivat jatkaa joustavasti etätöissä. Elämä jatkuu ja tarjoaa edelleen mahdollisuuksia vaikka mihin. Kansalaisvelvollisuus YLLÄTTÄVÄÄ, MUTTA totta. Vastaajista valtaosa (43 prosenttia) suosi mahdollisuutta tehdä etätöitä viikoittain. Veroprosentin pieneneminen osaltaan vaimentaa eläkkeelle siirtymisen vaikutuksia. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari ARI-PEKKA, 50 m: 21,61 s HAI-KAI, 50 m: 4,55 s Pieksämäen silakka Spielbergin silakka Hyvät nippa nappa opinnoista selvinneet, elämä ei lopu tähän, vaikka todistuksessa olisi huonoja arvosanoja ja kaikki puhuisivat vain laudatureita kirjoittaneista. Sen sijaan eläkkeelle siirtyminen nostaa työttömien ja muiden työelämän ulkopuolelta siirtyvien nettotuloja keskimäärin reilun kymmenyksen. Jos nyt on tullut oman elämän suunnitelmiin mutka tai jopa maailmanloppu, se voi jonain päivänä näyttäytyä oikotienä tai ovia avaavana tärkeänä kokemuksena. Vastaajista 95 prosenttia kertoo maksavansa veronsa aina ajallaan. Hybridipaluu KORONA MUUTTAA työelämää pysyvästi
Minkä kansainvälisen yrityksen kanssa Marimekko aloittaa yhteistyön. Talous osoittaa kuitenkin jo hämmästyttävän nopeita toipumisen merkkejä. Mikä valittiin vuoden 2021 autoksi maailmassa. Kasvua on myös kaupan alalla ja muissa palveluissa. OECD arvioi Suomen työllisyyden palautuvan koronakuopasta ensi vuoden puolivälissä. Missä tehtävässä Kalervo Kummola toimii. 10. Työllisyystilanteen elpymisestä kertovat myös muut selvitykset. 7. Millä numerolla Leijonien Anton Lundell pelasi MM-kisoissa. 4. Suomen talouden ennustetaan saavuttavan pandemiaa edeltäneen tason vielä tänä vuonna. K orona iski kovaa, ja tauti jättää moneen yhteiskuntaan pitkäaikaiset jäljet. Oik eat vas tau kse t: 1) avi om ieh en sis ko 2) 15 3) Kiv ikk osa tak iel i 4) Eur oviis ut voi tta nut ita lia lai syht ye 5) Kan sai nvä lis en jää kie kko liit on IIH F:n var apu hee njo hta jan a 6) Sus ann a Huo vin en 7) Avo set ti 8) 72 met riä 9) Vol ksw age nin täy ssä hköi nen ID. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) suhdannekyselyssä viidennes yrityksistä pelkää jo työvoimapulaa, kun koronarajoitukset poistuvat. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT Lehtikuva, Vesa Moilanen 10 VIS V 1. Mikä kotimainen merkitys on natolla. 8. kesäkuuta. Myös Suomi on OECD:n mukaan ripeässä kasvussa – siitä huolimatta, että etenkin oppositio on rankasti arvostellut hallituksen koronatoimia. Mikä uusi lintulaji löytyi viimeksi Suomesta. Mikä lintulaji pesii nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. de_10062021_10.indd 10 2.6.2021 15.40. 6. Kuka ex-ministeri (sd.) täyttää 49 vuotta 10. Tilanne on haastava etenkin palvelualoilla ja rakennustyömailla. 9. Kuinka korkea Olympiastadionin torni on. 4-k atu maa stu ri 10 ) Adi dak sen Kesä tai talvi, aina on KESÄSÄÄ MAAILMAN TILA • Talous nousee koronakuopasta Selvittiinkö säikähdyksellä. OECD arvioi, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 2,6 prosenttia. 5. 2. Hyviä uutisia myös lomautetuille ja työttömille. Kuka tai mikä on Måneskin. Edellytyksenä on, että uutta korona-aaltoa ei tule. 3. Vienti on taas veturi, sen arvioidaan kasvavan tänä vuonna 5,4 prosenttia. OECD:n mukaan Yhdysvaltojen ja Korean taloudet ovat jo elpyneet pandemiaa edeltäneelle tasolle
Miten Bayer Nordic näkee tämän. Hyvä meno, kesällä vuosi täynnä nykyisessä kiinnostavassa tehtävässä. Olen hoitanut joskus Ville Skinnarin jackrusselia ja tykästynyt tuohon hauskaan rotuun. Investoimme Suomeen keskimäärin 80 miljoonaa euroa vuodessa. Vaalien alla on olennaista saada keskustelu haltuun, eli puhuuko SDP muiden asioista vai puhuvatko muut SDP:n nostamista aiheista. Entä Suomen ongelmat. Suomen valtteja kannattaa ylläpitää ja kehittää. Olen samaa mieltä. Suomi on hyvä maa yritykselle. Tämä voi muuttaa tilannetta kunnissa ja heijastua myös valtakunnan politiikkaan. Voimaeläimesi on jackrussel. Moni yritysjohtaja on kritisoinut Suomen yritysympäristöä. Tasaista on. Meille yksi olennainen kysymys on, miten Suomeen saadaan houkuteltua kansainvälisiä huippuosaajia. Perussuomalaisten ehdokasmäärä on niin kova uutinen, että puolueella on ensimmäistä kertaa mahdollisuus realisoida kannatusluvut. Ja sen, mihin rekrytointi kariutuu. Tässä ehkä pitäisi tiivistää valtiovallan ja yritysten välistä vuorovaikutusta ja dialogia. Kuntavaaliehdokkaana sanon, että nyt SDP:ltä pitää löytyä rohkeutta ja pitkää perspektiiviä. Bayer Nordicin toimitusjohtaja Miriam Holstein on monessa yhteydessä sanonut, että Suomi on loistava maa toimia ja investoida. Bayer Nordicilla on Pohjolan pääkonttori Suomessa ja olemme maan toiseksi suurin yhteisöveron maksaja. Ulkomaalaisia rekrytoivat yritykset parhaiten tietävät, mitkä syyt ratkaisevat Suomeen tulon. de_10062021_11.indd 11 3.6.2021 11.32. Tämä on perinteisille suurille puolueille haastava tilanne. Kyselyitä toki on, mutta olen valtavan tyytyväinen nykyiseen tehtävääni. Olit pitkään politiikassa, muun muassa kahden pääministerin erityisavustaja. Bayernin kaltaiselle tieteeseen, faktaan ja osaamiseen toimintansa perustavalle yritykselle Suomi tarjoaa turvalliset ja ennustettavat olot sekä huippukoulutettuja työntekijöitä. 11 Demokraatti on uniikki paikka kehittää omaa osaamistani, saada kokemusta kansainvälisen yrityksen toiminnasta ja oppia hahmottamaan aiempaa laajemmin yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintaa. Myös kliinistä tutkimusta edistävä lainsäädäntö ja digitaalinen osaaminen ovat meille tärkeitä. Miksi. Vieläkö paluu kiinnostaa. Uskallatko katsomosta käsin analysoida kuntavaaleja. Kysymys ei ole nyt ajankohtainen. Mikä meno Dimitri Qvintus, Bayer Nordicin yhteiskuntasuhdepäällikkö. Tämä Keskustelu haltuun Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva ja iStock VAALIEN ALLA OLISI OLENNAISTA SAADA KESKUSTELU HALTUUN
Siinä sokeutuu näppärinkin median lukija. Valeuutisten tunnistaminen on vaikeaa, jos hyvä tahto puuttuu ja itse haluaa nähdä vilppiä ja vääryyttä joka puolella. Tästä osaltaan kertoo se, kuinka hanakasti perinteisen median ja somen lukijat innostuivat Sanna Marinin aamiaisgatesta, jota ”yleisön pyynnöstä” pyöritettiin mediassa viikon ajan – vaikka jo alkuvaiheessa kohua selvisi, että Marin oli toiminut työnantajansa ohjeistuksen ja käytännön mukaan. SINÄNSÄ YLLÄTTÄVÄÄ, että medialukutaitoisessa Suomessa on Yhdysvalloissa syntynyt Qanon-liike saanut pienen, mutta uskossaan vahvan kannattajakunnan. Mutta suomalaisten oma arvio siitä, että jopa 70 prosenttia suomalaisista tunnistaisi valeuutiset valheeksi tuntuu aika optimistiselta ja vahvasti subjektiiviselta näkemykseltä. Teeman jutuissa myös kehutaan suomalaisten medianlukutaitoa. Suomesta katsottuna väitteet Yhdysvaltain presidenvaalien vilpillisyydestä tai maan johtaviin demokraatteihin liittyvistä pedofiiliringeistä ja satanismista kuulostavat foliohatun alta keksityiltä tolkuttomilta tarinoilta. Tuolla kattauksella kohtuuttomia ja tarkoituksellisia kohuja on helppo rakentaa. Järjen käyttö sallittu JOS JOKIN VAIKUTTAA LIIAN OUDOLTA OLLAKSEEN TOTTA, SE USEIN EI OLE TOTTA. Tämän lehden teemassa haastateltu Sitran asiantuntija Hannu-Pekka Ikäheimo sanookin ihmisiä kiinnostavan uutisissa niin sanotut tahmeat sisällöt. T ämän lehden teemaosassa puhutaan valeuutisista ja kuinka niitä voi tunnistaa. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Medialukutaidosta ei ole hyötyä, jos haluaa uskoa muista pahaa. Tästä huolimatta – jos haluaa hakea totuutta – kannattaa muistaa myös Ikäheimon hyvä neuvo niin diskuin misinformaationkin tunnistamiseen: jos jokin vaikuttaa liian oudolta ollakseen totta, niin usein se ei ole totta. Näin varmastikin tilanne on, kun Suomea vertaa moneen muuhun maahan. Mutta ehkä tällaiset tarinat kiehtovat osaa nykyihmisistä samalla tavalla kuin ennen television valtakautta mentiin sirkukseen tuijottamaan eksoottisia eläimiä tai poikkeukselliselta näyttäviä ihmisiä. Eli se saa kannatusta myös muualta kuin vaihtoehtoisesta oikeistosta, jonka ympärille liike alkuvaiheessa Yhdysvalloissa syntyi. Lopputulosta voi kuvata aamiaiskohusta kirjoittaneen ranskalaisen Le Monde -lehden näkemyksellä ”myrsky vesilasissa”. Qanoniin on Suomessa kietoutunut muun muassa niin rokotevastaisuus kuin Donald Trumpin kritiikitön puolustaminen. Monessa maassa on eri ryhmien välinen polarisaatio lisääntynyt, mutta etenkin vaalien lähestyessä vahvistuu entisestään me vastaan te -ajattelu. Vaalien alla ilma on sakeana disja misinformaatiota. Siinä yleistyy niin diskuin misinformaatiokin (tahallisesti tai tahattomasti levitettyä väärää tai virheellistä tietoa) – sekä oikeankin tiedon tarkoituksellinen väärin tulkinta. analyysi de_10062021_12.indd 12 3.6.2021 10.53. Yleensä tämä johtaa kriittisen ajattelun unohtamiseen
Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Pitkäaikais työttömyys on taas kasvussa 1990-luvun lama viisinkertaisti Suomen työt tömyysasteen ja pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä ylitti 30 prosenttia. Suuri lama Taantum a Lama Suomes sa Finanss ikriisi de_10062021_13.indd 13 2.6.2021 17.01. Turvaväli Kahden metrin turvavälivelvoite koskee enää vain sisätiloja, joissa lähikontaktia tulee yhä välttää. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Autoalan Tiedotuskeskus Lähde: STM Arvostamme suomalaista työtä. henkilöä 130 000 110 000 90 000 70 000 50 000 30 000 Pitkäaikaistyöttömien määrä Suomessa 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 Pitkäaikais työttömiä oli enimmillään vuonna 1995, noin 136 000 2021 huhtikuussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 109 700 1900 18 16 14 12 10 8 6 4 2 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Työttömyysaste, % Pitkäaikaistyöttömyyden kova ydin sulaa hitaasti. Sen seurauksena pitkä aikaistyöttömyys lähti uudelleen nousuun saavut taen historiallisen korkean tason vuonna 2016. Kolmannes niistä oli ladattavia. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: TE M ja Ti la st ok es ku s Rekisteröinnit Uusien autojen rekisteröinnit lähes tuplaantuivat viime vuodesta. Tilanne parani suhteellisen tasaisesti vuonna 2007 alkaneeseen finanssikriisiin saakka
de_10062021_14.indd 15 3.6.2021 10.27. 15 Demokraatti Puuvilla sai haastajan ILMIÖ Teksti Marja Luumi / Kuvat Nora Vilva Suomalainen innovaatio valloittaa maailmaa. Tällaista tarvitaan lisää juuri nyt
Infinited Fiberin toimitusjohtajana toimiva Petri Alava hyppäsi kelkkaan 2015, kun teknologian kaupallinen hyödyntäminen tuli akuutiksi. Yritykset ovat avainasemassa – niiden innosta ja rohkeudesta hypätä tuntemattomaan ja uutta luomaan. Ensimmäinen pilottitehdas syntyi Espooseen vuonna 2016, ja kuiduntuotanto alkoi vuonna 2018. Tavoitteena on nostaa tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin käytettävä rahoitus neljään prosenttiin, kun nykyisin Suomessa siihen käytetään 2,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Toinen vakuuttava tekijä oli VTT:n osaaminen ja sen halu saattaa teknologian hyödyntäminen myös loppuun saakka, Alava perustelee. Infinited Fiber Company on kuudessa vuodessa osoittanut, että kannattaa ajatella isosti. Valkeakoskella tehdään raaka-aine, ensimmäinen osa prosessista, Espoossa varsinainen kuitu. Tee jätteestä uutta ja parempaa puuvillaa. de_10062021_14.indd 16 3.6.2021 10.27. Näin lukee Infinited Fiber Companyn (IFC) Espoon toimitilan seinällä isolla. Hän tuli yritykseen Kekkilän johdosta. Toinen aloitti toimintansa Valkeakoskella viime vuonna. 16 Demokraatti D-ILMIÖ T urn waste to new and better cotton. Yhtiö haluaa tehdä tekstiilien kiertotaloudesta totta, ja tämä missio on hyvässä vauhdissa. Yrityksen tarinan taustalla on Teknologian tutkimuskeskus VTT, jonka tutkijaryhmä havaitsi, että erilaisesta jätemateriaalista voi tehdä uutta, laadukasta tekstiilikuitua. Maailmanvalloitus on startannut lupaavasti, sillä yritys työskentelee kaikkien SUOMEN VAHVUUS ON VAHVA SELLUTIETÄMYS JA TIETOTAITO UUDEN LUOMISEEN. TKI – näitä kolmea kirjainta on toistettu viime vuosina. – Minut vakuutti se, että VTT oli jo keskustellut kuidun mahdollisuuksista loppuasiakkaiden eli maailman johtavien tekstiilialan yritysten kanssa. Toimitusjohtaja Petri Alava ja tärkeät lasit: niiden sisältö kertoo konkreettisesti, miten tekstiilijätteestä syntyy uutta kuitua
Yritys keskittyy arkipäivän pukeutumiseen, kuten t-paitoihin, college-materiaaleihin, farkkuihin, ja listalla ovat mukana myös esimerkiksi lakanat tai kosteuspyyhkeet. Ja tietysti vaatteen on oltava myös miellyttävä pitää ja hyvännäköinen. Sitten jäte puhdistetaan väreistä ja kaikesta ei-selluloosapitoisesta materiaalista. Helpointa hänen työssään on saada potentiaaliset asiakkaat kiinnostumaan yrityksen tuotteesta, koska kiinnostus on jo olemassa. Mutta nyt tapahtuu, ja kuituvalmistus on massiivisen mittakaavan teollisuutta. – Mutta olen aina ollut kiinnostunut uuden liiketoiminnan kehittämisestä. Brändeistä Infinited Fiber on keskittynyt isoimpiin, koska ne houkuttelevat de_10062021_14.indd 17 3.6.2021 10.27. Vaikeampaa on sen vakuuttaminen, että meidän ratkaisumme on se oikea teille ja että se on totta: tästä kuidusta voi tehdä vaatteen, Terho kuvailee. Neljässä lasissa on prosessi yksinkertaisuudessaan. Petri Alava on itse yrityksen paras mannekiini: hänen päällään on huppari, jonka tekstiilikuitu on 75-prosenttisesti oman yrityksen kuiduista valmistettu. MITEN UUSI kuitu oikein syntyy. Yritys työllistää tällä hetkellä noin 30 henkeä – kemistejä, insinöörejä, myyntimarkkinointija viestintäväkeä sekä myös kymmenkunta prosessityöntekijää. Helmikuussa kaupallisille markkinoille tulivat ensimmäiset Infinited Fiberin kuidusta tehdyt vaatteet ja vastaavia lanseerauksia on Alavan mukaan tulossa vielä vuoden sisällä. Ja varmuuden saaminen, että tämän osaajajoukon kanssa se onnistuu. Alava laskee, että silloin tuotantovolyymi on 30 000 tonnia kuitua vuodessa. Kuituasiantuntija Terho oli VTT:llä konsulttina, kun kutsu tuli. Tekstiiliteollisuus ei ole ollut innovatiivinen pitkään aikaan, yli 30 vuoteen, Alava huomauttaa. – Tekstiilijättiläiset etsivät ratkaisua, miten valmistaa kestävämmin vaatteita, koska kuluttajat vaativat sitä. 17 Demokraatti maailman kymmenen johtavan tekstiilijättiläisen kanssa. Mutta nyt näemme arvoissa muutoksen. Mutta eivät nämä helppoja taipaleita ole. Suodatuksen ja viimeisten epäpuhtauksien poistamisen jälkeen aines palautetaan pH-neutraaliksi. ALAVA MYÖNTÄÄ, että aluksi hyppy tuntemattomaan hirvitti. Vastuullinen kuluttaminen näkyy kaikessa. Se tuntuu ja näyttää puuvillalta, Alava muistuttaa. Alavalla on lupa kertoa muutamasta: H&M Group, Patagonia, Wrangler, PVH Corp., Bestseller... – Mikä on ainutlaatuista, tällä teknologialla syntyy aivan uutta kuitua, tämä ei ole kierrätettyä vaan uudelleenluotua kuitua. Uskon, että kun löydät oikeat ihmiset ympärillesi etkä jää vain kehittelemään teknologiaa vaan löydät markkinaa kiinnostavan ratkaisun, riskin tunne vähenee huomattavasti. Tekstiilijäte revitään ja siitä poistetaan napit ja vetoketjut. Seuraavaksi syntynyt selluloosa aktivoidaan ja liuotetaan nestemäiseksi. Lippulaivatehdas, yli 200 miljoonan investointi, jossain päin Suomea on haussa, samoin kuin sen rahoitus. Pilottituotannossaan yritys tekee kuitua vain niin paljon kuin se on kaupallisesti järkevää. Ja näin Infinited Fiberissa tehtiin: heti alkumetreistä oli selvää, että asiakkaiden kiinnostus on saatava heräämään. Yritys käyttää pääraaka-aineena tekstiilijätettä, mutta mikä tahansa selluloosa kävisi, kuten kartonkija paperijäte tai olki, josta Infinited Fiber kehittelee uutta kuitua Fortumin kanssa. Kuidun matka jatkuu siitä langanvalmistukseen, lanka kankaanvalmistukseen ja viimein valmisvaatevalmistajalle. Ja voilà: kiteytymisen lopputuloksena syntyy uutta kuitua. Kuluttajat, erityisesti nuoret, eivät pidä halpaa hintaa keskeisenä, vaan he ilmentävät vaatetuksella omaa arvopohjaansa. – Vuosikymmenet tekstiiliteollisuus on hakenut vain volyymia ja edullista hintaa. Ensimmäisenä Alava palkkasi taloon Kirsi Terhon, joka johtaa myyntitiimiä ja toimii avainasiakasjohtajana
Puuvillan kasvattaminen vaatii lisäksi valtavasti vettä. Me imitoimme luontoa, teemme hyvin puuvillamaista kuitua. – Tuote on uniikki. Se on myös yksi keino houkutella yksityistä rahaa. – Mieluummin näkisin, että puuvillapellot tuottaisivat ihmisille ruokaa. INFINITED FIBER on onnistunut keräämään Alavan johdolla markkinoilta pääomaa vajaat seitsemän miljoonaa euroa. Koronan vaikutukset ovat olleet mielestäni jopa positiivisia, Alava pohtii. Julkista rahoitusta on tullut yhteensä kahdeksan miljoonaa euroa, EU:lta lähes viisi miljoonaa ja Business Finlandilta kolme miljoonaa euroa. Infinited Fiberilla nousi huoli siitä, kuinka epävarmuus tulevasta vaikuttaa kiinnostukseen uusista innovaatioista. ME PELASTAMME MAAILMAA, LUOMME PAREMPAA TULEVAISUUTTA. Faktaa on, että pelkästään Euroopassa kerätään tekstiilijätteestä alle 20 prosenttia, ja vain alle prosentti palaa takaisin tekstiiliksi. Lopullisena tavoitteena yrityksellä on myydä teknologialisenssiä, tehdä sen ratkaisusta tärkeä vaihtoehto koko maailmassa. – Kun pitäisi ottaa kaupallinen hyppy, julkisessa rahoituksessa pudotaan kuoppaan. – Kun pahimmasta selvittiin, pandemia vain vahvisti itse asiassa tekstiiliteollisuuden kiinnostusta uusista kestävistä ja kierrätetyistä materiaaleista. de_10062021_14.indd 18 3.6.2021 10.28. Alava toivoisi Suomeen välineitä, jotka tukisivat yritystä siinä vaiheessa, kun innovaatiorahoituksesta pitäisi päästä seuraavaan vaiheeseen, kaupalliseen toimintaan. KORONA-AIKA ON romahduttanut tekstiiliteollisuuden myyntiä maailmalla noin 30 prosenttia. Yhden t-paidan valmistaminen esimerkiksi kuluttaa vettä jopa 5 000 litraa. En tarkoita sitä, että julkisen vallan pitäisi investoida kaikkeen, vaan se voisi jakaa jonkun osan riskistä. – Julkinen rahoitus on erityisesti varhaisessa vaiheessa tasapainottava tekijä, koska riskit ovat isoja ja bisneksessä on paljon tuntemattomia tekijöitä. Iso ero. Terho on vakuuttunut, että tämä onnistuu. Teollisessa tuotannossa vettä menee samaan 50 litraa. Suomen vahvuus on vahva sellutietämys ja tietotaito uuden luomiseen, hän perustelee. Hän uskoi missioon, tavoitteeseen, kuitenkin niin paljon, että teki töitä palkatta vuoden. Avainasiakasjohtaja Kirsi Terho kertoo tekstiilijättien etsivän kestävämpiä ratkaisuja tehdä vaatteita, koska kuluttajat vaativat sitä. Hän huomauttaa, että liiketoiminnan kasvaessa valtio saa omiaan takaisin merkittävinä verotuloina. Alava palkattiin yritykseen toimitusjohtajaksi nimenomaan hankkimaan rahoitusta. Noin 25 prosenttia koko maailman tekstiiliteollisuuden materiaalista on puuvillaa. Hän arveli, että siihen menisi vuosi – mutta ei suinkaan, alkurahoituksen haalimiseen meni kaksi ja puoli vuotta. Parasta aikaa yrityksellä on meneillään uusi kierros pääomarahoituksen lisäämiseksi. 18 Demokraatti D-ILMIÖ mukaan myös pienempiä, ja tässä on hänen mukaansa tilanne hallussa
Niitäkään ei kannata pelätä. Hän huomauttaa, että maailma on muuttumassa. de_10062021_14.indd 19 3.6.2021 10.28. – Käy liian helposti niin, ettei uskalleta ottaa pitkäaikaisia riskejä, ja teknologian kehittämisen polku on aina sitä. – Se vaatii kovaa riskinsietokykyä. Ja kyllä se on nähty Suomessakin, jossa on merkittävä ryväs ”yhden asian liikkeitä” – kuten Infinited Fiber Company. Tämä on Alavan viesti omasta kokemuksesta niille, jotka tahtovat kehittää uutta. Näin raadollista se on. Tärkeimpänä pidän sitä, että menee rohkeasti heti alkutaipaleella myymään ratkaisuja asiakkaille. Se, että yrityksellä on missio, houkuttelee nykyajan työmarkkinoilla. Sitkeyttä, kärsivällisyyttä ja hitonmoiset määrät työtä. Alava korostaa, että kaiken ei tarvitse onnistua saman tien, koska tuotekehityksessä sattuu aina epäonnistumisia. – Keskittyminen kehittymiseen tällä saralla on sataprosenttista. Osaavan, sitoutuneen työporukan saaminen on hänen mielestään ensiarvoisen tärkeää. 19 Demokraatti Alava ymmärtää teollisten yritysten korkean kynnyksen lähteä investoimaan aivan uuteen – läsnä on koko ajan huoli tuloksenteon kyvystä. Asenteen ja suunnitelmien on oltava realistisia. – Me olemme merkityksellinen yritys, me pelastamme maailmaa, luomme parempaa tulevaisuutta. Ei herkkähermoisille. Kynnys merkittäviin tuotekehityksiin kasvaa. Tässä ei ole mitään muuta: Live or Die, joko onnistut tai et onnistu
Kansainvälisillä markkinoilla on erotuttava, ja isojen vaatebrändien kopioiminen ei ole se oikea tie. Mitä sitten tekstiilija vaatealan yritysten kannattaisi tehdä pärjätäkseen muuttavassa ympäristössä. TKI-toiminta kukoistaa erityisesti uusien tekstiilikuitujen kehittämisessä. Yritysten etuja puolustavan Suomen Tekstiili & Muoti ry:n (STJM) toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski on tyytyväinen, että ministeri ymmärsi alan näkökulmat. Tässä on hänen mielestään Suomessa vielä työtä edessä. 20 Demokraatti Tekstiiliala hamuaa suureksi tekijäksi TEKSTIILIJA muotialalla on mahdollisuus nousta uusilla innovaatioilla Suomelle merkittäväksi teollisuudenalaksi, joka luo työtä ja hyvinvointia. Resterin laitos Paimiossa aloittaa toimintansa jo kesäkuussa, ja Lounais-Suomen jätehuolto suunnittelee investointia Turun seudulle. Nyt niillä olisi Niinikosken mielestä sauma siihen. Yksi tärkeä on digitalisaatio. Hän ei näe tekstiilija muotialan yrityksissä vastarintaa uuden kehittämiseen, mutta ne toivovat Business Finlandin ohjelmilta, tuilta ja rahoitukselta enemmän kädenohjennusta toimialalle. Tunnetuissa vaatebrändimaissa muotialan liikkeenjohtoa opetetaan alan korkeakouluissa. Siitä innostus vain nousisi. D-ILMIÖ de_10062021_14.indd 20 3.6.2021 10.28. Kansainvälisillä markkinoilla tunnetaan Luhta, Marimekko ja Reima, mutta keskisuuria yrityksiä siellä ei juuri näy. Tästä STJM:n toimitusjohtaja on varma. Myös muun muassa valtionyhtiö Fortum käyttää tekstiilikuidun luomisessa biomassaa. – Tässä mielessä tekstiilialan arvo on ymmärretty: sen innovaatioita tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän, Niinikoski arvioi. Kiertotalouden edistäminen on saanut myös TKI-tukia. – Ettemme olisi vain tekstiilikuitujen vientimaa vaan saisimme maailmalle myös lopputuotteita, joilla on 6,5-kertainen jalostusarvo selluloosan valmistukseen verrattuna. Tekstiilikuitujen kehittämisessä menee lujaa, mutta vaatteiden valmistamisessa ja valmistuttamisessa Suomella olisi saumaa parempaan. Lintilä kehuikin, että alalla tehdään uraauurtavaa t&k-työtä, ja suomalaiset tekstiili-innovaatiot tarjoavat ratkaisuja kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen. Niinikoski näkee mallissa myönteistäkin. Korona-aika tulee muuttamaan koko alaa. – Digitalisaatio trendinä on niin valtava, että on hienoa, jos yritykset tarttuivat tähän. STJM:n jäsenyritykset muuttaisivat tukien kriteerejä: liikevaihdon aleneman alarajaa pitäisi laskea yli 30 prosentista 25 prosenttiin. Niinikoski mainitsee Infinited Fiber Companyn lisäksi esimerkiksi Spinnovan, joka on kehittänyt uuden teknologian, jolla selluloosasta saadaan tekstiilikuitua ilman kemikaaleja. Tämä oli työmarkkinaosapuolten keskeinen viesti, kun ne tapasivat elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.). Koronapandemian levitessä kritiikkiä tuli siitä, että Business Finlandin koronatuet oli tarkoitettu nimenomaan rahoittamaan kehittämishankkeita, ei yrityksen arjen pyörittämiseen. Hän arvioi, että muutos yhdistyy moniin jo meneillään oleviin trendeihin, joita pandemia on kiihdyttänyt. Liitolla on yli 200 jäsenyritystä, joilla on tekstiilintai vaatteiden valmistamista tai valmistuttamista. Moni alan yritys hyötyisi tästä. – Jos yritys ei kehitä jakelukanaviaan verkkokauppaan ja digitaaliseen markkinointiin ja myyntiin sopiviksi, miten se selviää. – Kritiikkiä on tullut myös siitä, että hallitus on asettanut kustannustuen katoksi miljoona euroa, joka ei ole lähelläkään EU:n määrittelemää enimmäismäärää. Niinikoski heittää niille kolme kysymystä: – Miettikää, mikä on vastauksenne digitalisaatioon, kestävyyteen ja liiketoiminnan kansainvälistämiseen
Ongelmaksi hän mainitsee pulan kotimaisista pääomasijoittajista. Mutta tämä on todella myönteistä, ja kertoo siitä, että uusissa yrityksissä on kasvupotentiaalia, Pohjola huomauttaa. Mutta mielestäni se on hyvä kirjaus toiveesta, vaikka siihen ei ehkä päästäisikään. Sellutietämys on yksi. MIKSI YRITYKSET eivät halua tai niillä ei ole rohkeutta investoida tutkimukseen ja kehitykseen. Pohjolan mukaan vaikeus piilee siinä, että kaikkialla sijoitetaan siihen. Elinkeinorakenne vaikuttaa hänen mukaansa TKI-rahoituksenkin tavoitteeseen todella paljon. – Toki TKI-toiminta on suotavaa. TEOLLISUUS EI ENÄÄ OLE KASVUN VETURI, VAAN PALVELUISSA NÄKYY TULEVAISUUS. – Me olemme jääneet kasvussa jälkeen esimerkiksi Ruotsista, vaikka ei sielläkään teollisuuden tutkimusja kehityspanos hirveästi kasva vaan kasvu näkyy palvelualoilla. Ne myyvät sijoituksensa siinä vaiheessa, kun tuotto on otettavissa ja silloin yritys siirtyy aika usein maamme rajojen ulkopuolelle. de_10062021_14.indd 21 3.6.2021 10.28. 21 Demokraatti Suomella kirittävää murroksessa INNOVAATIOITA TARVITAAN TULEVAISUUDESSA YHÄ ENEMMÄN. Pohjola huomauttaa, että toki metsäteollisuus tutkii ja kehittää uusia tuotteita. – Ei julkinen valta voi oikein mennä ottamaan liiketoimintariskiä. Sama näkyy maailmalla: teollisuus ei enää ole samalla tavalla kasvun veturi kuten viimeiset 150 vuotta vaan palveluissa näkyy tulevaisuus. Vaikka Suomi ei ole pärjännyt tässä murroksessa yhtä vauhdikkaasti kuin monet muut Euroopan maat, Pohjola näkee merkkejä paremmasta. Pohjolan mielestä on piristävää, että talouspolitiikassa on tietty visio, millaista tulevaisuutta halutaan. Se edellyttäisi huimaa loikkaa investoinneissa. Suomen teollisesta rakenteesta puuttuu korkean teknologian tavaranvalmistusta – poislukien elektroniikkateollisuus – jossa tutkimuksen ja kehityksen osuus on suuri. Pääomasijoitukset palvelualojen kasvuyrityksiin ovat kasvussa, ja suhteessa kansantuotteeseen ne ovat jo suuremmat kuin Ruotsissa. – Juuri siksi tarvitaan tutkimusja kehitystoimintaa ja riskinottoa. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Pohjola pohtii tätä moitetta. Kaiken taustalla on tavoite nostaa Suomen TKI-rahoitus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä. Julkisen vallan roolin tki-maailmassa Pohjola näkee parhaiten toteutuvan korkeakoulujen ja yliopistojen perustutkimuksen tukemisessa. – Kasvu tulee aika yksipuolisesti mobiilipeleihin ja ohjelmistoyrityksiin liittyvillä aloilla. Vihreän siirtymän mahdollisuudet ovat tapetilla. Emeritusprofessori korostaa, että ei puukuidun merkitys katoa mihinkään, se vain hakee uutta muotoa. Mutta se on niin paljon yrityskohtainen kysymys ja riippuu toimialasta. Se on yritysten tehtävä. – Kyllähän siinä tavoitteessa on tekemistä. Kasvuyrityksellehän se on kaiken a&o. – Pitää miettiä, missä me Suomessa olemme hyviä siinä kilvassa. – Meillähän keskustelu yrityksen menestymisen ehdoista on liittynyt aika yksipuolisesti paljon hintakilpailukykyyn eikä kasvun tekijöihin. – Vain suuret ulkomaiset rahastot pystyvät sijoittamaan yhteen yritykseen kymmeniä miljoonia
Asia on muutenkin monimutkainen, minkä lisäksi palkansaajapuolella ja työnantajilla on ollut eriävät näkemykset. Työryhmä on linjannut, että laki menee suunnilleen EU-direktiivin vähimmäissoveltamisalan mukaan, muutamilla tarkennuksilla. Sisäisen ilmoituskanavan ilmoitukset käsittelisi erikseen nimetty puolueeton työntekijä, yksikkö tai ulkopuolinen palveluntarjoaja. Ajatuksena on rohkaista työntekijöitä kertomaan havaitsemistaan väärinkäytöksistä ilman pelkoa vastatoimista ja siitä, miten kertominen vaikuttaa omaan työuraan. Valmistelussa on linjattu, että organisaatio voi sisäisen ilmoituskanavan osalta päättää, hyväksyykö se nimettömät ilmoitukset. 22 Demokraatti Väärinkäytöksistä tulee julkisia KYNNYS ILMOITTAA TYÖPAIKAN VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ ON JOKA TAPAUKSESSA KORKEA. – Jos soveltamisala tulee olemaan rajattu, tällaisen ilmoituksen tekemistä miettivän työntekijän pitäisi ensin lähteä selvittämään sitä, mahtaako se olla sellainen asia, josta ilmoittaja kuuluu tämän suojan soveltamisalaan, Ilveskivi sanoo. Väärinkäytöksistä ilmoitetaan ensisijaisesti sisäisellä ilmoituskanavalla. EU-direktiiviin perustuvan lain valmistelutyö on STT:n tietojen mukaan ollut haastavaa, mutta nyt se on viimein loppusuoralla. LAIN VALMISTELU on ollut haastavaa, ja lakia valmisteleva työryhmä sai kahden kuukauden jatkoajan toukokuun loppuun. Palkansaajien mielestä direktiivin tavoitteiden toteutuminen jää varsin epävarmaksi, koska soveltamisalasta on tulossa sirpaleinen ja vaikeasti hahmotettava. VÄÄRINKÄYTÖKSET de_10062021_22.indd 22 3.6.2021 10.37. V ähintään 50 hengen yrityksissä ja julkisissa organisaatioissa on pian pakko ottaa käyttöön kanava, jonka kautta voi ilmoittaa havaitsemistaan väärinkäytöksistä. Nyt suuret linjat alkavat olla selvillä, ja esitysluonnos on lähdössä lausuntokierrokselle näillä näkymin kesäkuun aikana. Teksti Demokraatti Loppusuoralla oleva laki kannustaa työntekijää tuomaan väärinkäytökset esiin, ilman pelkoa kostosta. SAK:n lakimiehen Paula Ilveskiven mukaan laajempi soveltamisala olisi perusteltu, koska kynnys ilmoittaa työpaikan väärinkäytöksistä on joka tapauksessa korkea. Jos ilmoitus ei jostain syystä johda tuloksiin, voi käyttää ulkoista ilmoituskanavaa viranomaisille. Lain keskeinen tarkoitus on suojella väärinkäytöksistä ilmoittajaa vastatoimilta, kuten irtisanomiselta tai lomautukselta. – Vaikea systeemihän tästä tulee hahmottaa, että milloin suojaa saa ja milloin ei. STT:n tietojen mukaan keskeinen kiistakysymys lakia valmistelevassa työryhmässä on ollut lain soveltamisala eli se, tehdäänkö kansallisesta laista laajempi kuin vain EU-oikeuteen liittyviä asioita käsittelevä EU-direktiivi edellyttäisi. Palkansaajapuolen edustajat ovat halunneet direktiivin vähimmäisvaatimusta laajempaa soveltamisalaa, kun taas työnantajapuoli haluaisi pitäytyä direktiivin rajoissa. Jos ilmoituksen tekijään kohdistuisi vastatoimia, olisi työnantajalla oikeudessa todistustaakka osoittaa, että vastatoimet eivät johtuneet ilmoituksesta. Lain pitäisi EU-direktiivin mukaan tulla voimaan 17. Näin esimerkiksi työelämäasiat jäävät siitä pois. Direktiivi edellyttää suojaa työntekijöille, jotka ilmoittavat esimerkiksi ympäristörikoksista, rahanpesusta, elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä väärinkäytöksistä tai yksityisyydensuojan rikkomisesta. Ulkoisessa ilmoituskanavassa nimettömiä ilmoituksia ei oteta vastaan vaan ilmoitus tehdään omalla nimellä. joulukuuta, joten lain valmiiksi saamisessa on kiire
fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Suomi on penniänsä venyttävien kamreerien kotimaa. Taannoinen hiuksistaan tarkka sosialistipresidentti Francois Hollande maksoi tukkansa laitosta 10 000 euroa kuukaudessa. Ranskalainen Le Monde julkaisi aiheesta oman versionsa ja käytti jutussaan hauskaa suomalais-englantilaista lainasanaa l’aamiaisgate. Ranskalaisten poliittisten skandaalien ystävät huomauttivat, että kotoiset ateriaetumme ovat summiltaan melko vaatimattomia verrattuna rahoihin, joista Ranskassa on vuosien varrella kohistu. RANSKAAN VERRATTUNA Suomi on penniänsä venyttävien kamreerien kotimaa. Voi myös kysyä hieman ironisesti, että riittikö viikko aivan varmasti pääministerin vakiintuneiden ateriaetujen lööppitasoiseen selvittelyyn. de_10062021_22.indd 23 3.6.2021 10.38. L’AAMIAISGATE K otoinen mediakeskustelumme pääministerin ateriaeduista sai kuntavaaleista ylimääräisiä kierroksia. Jättimäisen laskun syynä oli Macronin päätös luopua presidentin vakituisesta meikkaajasta, jolle oli maksettu palkkaa 6000 euroa kuussa. KIINNOSTAVA PÄÄMINISTERIN ruokailukuluja puivan journalismin yksityiskohta oli juttujen kansainvälisyys. Hollanden meikkaus maksoi vielä enemmän... Montako juttua aiheesta on kirjoitettava ennen kuin suomalainen on sen valmis myöntämään. Väärinkäytöksistä vihjaaminen tilanteessa, johon niitä ei liity on asia erikseen. Élysée-palatsin vahvistamisen tietojen mukaan Macronin kasvojen ehostamiseen oli käytetty hänen kolmen ensimmäisen virkakuukautensa aikana 26 000 euroa. Verorahoitteisia aterioita on toki perusteltua käsitellä julkisesti. Mitään olennaisempaa ei tuossa ajassa ilmeisesti tapahtunut. Markasta on oltu tarkkoja ja ihan hyvä niin. Voisi ajatella, että Hollanden laskuista olisi opittu, mutta nykyinen Ranskan presidentti Emmanuel Macron on hänkin polttanut julkista rahaa. Ehkä julkisuusmylläkän taustoihin vielä palataan vaalien jälkeen. 23 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. L’aamiaisgatesta kirjoittaneen Le Monde -lehden mukaan ateriakulujen ympärillä vellonut suomalainen keskustelu oli ulkomaalaisen silmin une tempête dans un verre d’eau, myrsky vesilasissa. Kun meikkaaja piti hälyttää paikalle joka kerta erikseen vapailta markkinoilta, kustannukset karkasivat käsistä. Jotakin rahankäyttöä koskevasta kansallisesta folklorestamme kertoo presidentti Sauli Niinistöön liitetty legenda, jonka mukaan hän olisi puhemiehenä alentanut eduskunnan uima-altaan lämpötilaa neljällä asteella säästösyistä. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Todellisuudessa edes talousmiehenä tunnettu Niinistö ei ollut julkisista varoista niin tarkka, vaan altaan veden viilentämisestä 30:stä 26:een asteeseen vastasi eduskunnan kiinteistövirkamies
— Me näemme, että sopijaosapuolten pitäisi paikallisessa sopimisessa olla mahdollisimman tasavertaisia. Korona on testannut käytäntöjä ja pääasiassa asiat ovat sujuneet korona-aikanakin. Tutkimuksen mukaan toisinaan luottamusmiehet kokevat sanelua ja heistä tuntuu, että työnantajalla on parempi osaaminen ja tietämys. Sen takia myös näemme, että merkittävimmissä ja PAIKALLINEN SOPIMINEN de_10062021_24.indd 24 2.6.2021 17.51. Silti lähes puolet vastaajista kaikilla aloilla toivoi lisää paikallista sopimista työpaikalleen. Sen lisäämiseen suhtautui kielteisesti vain alle viidesosa luottamusmiehistä. Vain hieman yli puolet luottamusmiehistä piti neuvottelutaitojaan riittävinä. PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen muistuttaa, että monissa yrityksissä paikallinen sopiminen on ihan arkipäiväistä asioiden yhteistä hoitamista. 24 Demokraatti Osaamisvaje PAM esittää työnantajaliitoille yhteistä paikallisen sopimisen edistämistä yritysten kanssa. Tiedot perustuivat PAMin Työterveyslaitokselta tilaamaan Paikallinen sopiminen yksityisillä palvelualoilla -tutkimukseen. Teksti Johannes Ijäs / Kuva Ibrahim Akcengiz P alvelualojen ammattiliitto PAMin luottamusmiesten työpaikoista on tehty tai yli 60 prosentissa yritetty tehdä paikallisia sopimuksia viimeisen kahden vuoden aikana, mutta vain vajaa puolet kyselyyn vastanneista luottamusmiehistä koki yhteistyön avoimena, kunnioittavana ja luottamuksellisena
Paikallisesta sopimisesta on todellakin paljon positiivisia esimerkkejä. Sitä me haluamme lisää, win–win-tilanteita, mutta ei työehtojen heikennyksiä, Rönni-Sällinen sanoo. – Osalle yrityksistä tämä määrä on jo liikaa. – Itse edustan sitä kantaa, että osapuolille pitäisi tarjota mahdollisuuksia ja jos sitten osapuolet haluavat jonkin paikallisen sopimuksen tehdä, liittojen pitäisi sitten tehdä voitavansa sen mahdollistamiseksi. – Heidän pitää nähdä vaivaa sen eteen, että syntyy sopimisen kulttuuri. sopimustoiminnassa on minun kokemukseni mukaan osoittautunut varsin ongelmalliseksi. – Mietittäisiin, miten ne lausekkeet sinne laitetaan, ketkä sopivat, miten sovitaan, mistä sovitaan. Samalla tietysti haluttaisiin kirjaus siitä, että yrityksissä luottamusmiehille annettaisiin mahdollisuus pitää yhteyttä työntekijöihin työnantajan järjestelmien kautta. Aarto sanoi, että on tärkeää, että osapuolilla on paikallisen sopimisen vaatima osaaminen. Toisinaan tuleekin mieleen ajatus, että riittävä määrä paikallista sopimista saavutetaan vasta sitten, kun paikallisesti voi sopia yleissitovien työehtosopimusten taulukkopalkkojen alentamisista, mutta tähän me emme lähde. 25 Demokraatti laajemmissa kysymyksissä asioista sopiminen tulisi olla luottamusmiehen varassa. de_10062021_24.indd 25 2.6.2021 17.51. Sekin vahvistaisi paikallisen sopimisen mahdollisuuksia, kun yhteydet kentälle olisivat vahvemmat, Rönni-Sällinen vetosi. – Näin päästäisiin yhdessä sopimuskumppanien kanssa edistämään tasavertaista sopimista. Tämä on hyvä sanoa suoraan. Neuvottelukulttuurin rakentamisessa Aarto sanoi heittävänsä paljolti palloa yrityksille. Sen jälkeen sitten tietysti luontevana elementtinä tulevat ainakin meidän näkökulmastamme luottamusmiehen toimintaedellytykset. He ovat kuitenkin osaavampia ja vahvempia kuin yksittäiset työntekijät, Rönni-Sällinen painotta. Tutkimuksesta selvisi, että vain kolmasosa luottamusmiehistä koki, että heillä on riittävä pääsy paikallisen sopimisen kannalta olennaiseen yrityskohtaiseen tietoon. Silloin helposti tulee efekti, että jotkut voivat kokea, että sitä ohjataan ja kerrotaan mitä saa sopia ja mitä ei. RÖNNI-SÄLLINEN ESITTÄÄ PAMin kanssa neuvotteleville työnantajaliitoille, että tulevan syksyn ja ensi talven kierroksella sovittaisiin yhteisistä paikallisen sopimisen koulutuksista yrityksille. Edelleen olemme sitä mieltä, että luottamusmies on se keskeinen sopijaosapuoli työpaikan tasolla. On tärkeä myös, että liitot malttavat ”pitää näppinsä erossa” toiminnasta. Se ei ole meidän tiemme. Rönni-Sällisen ehdottamista yhteisistä paikallisen sopimisen koulutuksista yrityksille Aarto sanoi, että niitä täytyy pohtia jo ennen tulevaa neuvottelukierrosta. PALVELUALOJEN TYÖNANTAJALIITTO PALTA toimitusjohtaja Tuomas Aarton mukaan ajatus, että yhdellä valtakunnallisella sopimuksella voitaisiin löytää parhaat mahdolliset ratkaisut kaikkiin tilanteisiin, on tänä päivänä mahdotonta. PAMIN SOPIMUSPÄÄLLIKKÖ Ismo Kokko pitää tärkeänä, että paikalliseen sopimukseen suhtaudutaan pitkäjänteisesti ja sen pitäisi olla valtakunnallisista työehtosopimuksista neuvoteltaessa systemaattisesti omana teemanaan mukana. Hän kertoi, että tällä hetkellä pamilaisten työehtosopimuksissa yli 100 määräystä, jotka sallivat paikallista sopimista eri kokoonpanoilla. – Itse olen ollut jo aiemmin mukana tämmöisissä yhteissäkin koulutuksissa ja olen kyllä nähnyt ne hyvinä tapoina viedä tätä eteenpäin. Siinä mielessä ainakin Paltan näkökulmasta tässä halutaan ottaa muutama askel ikään kuin taaksepäin niissä kysymyksissä, jotka liittyvät siihen, mitä yrityksissä sovitaan. Liittojen vahva läsnäolo paikallisessa Haluamme lisää win–wintilanteita. – Tämä vastaa kyllä omaakin käsitystäni siitä, että tarve paikallisen sopimisen lisäämiselle on huutava johtuen yritysten tilanteiden eroavaisuudesta. Lisäksi epäiltiin tietojen luotettavuutta. Hän kuvasi kyseessä olevan mahdollisuuksien luominen paikallisille osapuolille, jotka voivat halutessaan ottaa paikallisen sopimisen välineitä käyttöön. Aarto ilahtui tutkimuksen tuloksesta, jonka mukaan monet vastaajat kokevat, että paikallisen sopimisen mahdollisuuksia tarvitaan lisää. Rönni-Sällinen penääkin tiedonsaannin luotettavuutta
. . – Tässä on kyse yhteiskunnallisesta intressiristiriidasta. Hallitusohjelmissa on paljon esimerkiksi hoivaan, terveydenhuoltoon ja myös eläketurvaan liittyviä parannuksia, Kiljunen sanoo.Kysyttäessä Kiljunen myöntää, että hänenkin peukalonjälkeä näkyy ohjelmissa. Teksti Heikki Sihto / Kuva Jukka-Pekka Flander ”V älillä eduskunnan käytävillä tervehditään herra taitettu indeksi, Kimmo Kiljunen kertoo. de_10062021_26.indd 26 3.6.2021 10.16. . . Kimmo Kiljunen on tottunut taistelemaan tuulimyllyjä vastaan. Tämä ei häntä kiusaa, sillä sen verran tärkeästä asiasta on kyse. Taitetun indeksin (20-prosenttisesti ansiokehitystä ja 80-prosenttisesti hintakehitystä seuraava) vaihtamisella palkka painotteisempaan indeksiin tämä epäkohta voitaisiin korvata. 13.6. – Tilastojen mukaan tässä Kimmo Kiljunen, 70 vuotta, heikentää huoltosuhdetta, Kiljunen naurahtaa vähän synkästi. – Onneksi nykyinen hallitus ja Rinteen hallitus ovat ikäihmisten kannalta parhaat hallitukset 25 vuoteen. En tiedä, johtuuko tämä Suomen vähän nousukasmaisesta nuoresta kulttuurista, kun kypsyyttä ja elämänviisautta ei arvosteta. Hän ihmettelee Suomen keskusteluilmapiiriä, jossa yksi väestöryhmä – ikääntyvät – leimataan huoltosuhteen heikentäjiksi ja samalla tuomitaan yhteiskunnassa ulkopuolisiksi. Vantaa . – Ei tällaista ikääntyneisiin kohdistuvaa ajattelua ole muissa EU-maissa. Samaan aikaan kun eläkerahastot kasvavat, ovat eläkkeensaajat ainoa ryhmä Suomessa, jonka tulotaso laskee suhteessa yleiseen elintasoon. Kiljunen pitää vakavana tilastollisena harhana, että yli 65-vuotiaat olisivat jo vanhuksia. Hänen mielestään nykymaailmassa vanhuus alkaa useimmilla vasta 85 vuoden iästä, toimintakyvyllä mitaten. Toinen syy ikäsyrjinnälle on Kiljusen mukaan Suomen rahastoiva eläkejärjestelmä. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Kiljusten rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Kimmo Kiljunen. Ja tämä ikä koko ajan nousee. Kiljunen sanoo, että raskasta työtä koko ikänsä tehneillä 65 vuoden eläkeikä on perusteltu, mutta monet myös kokevat nykyisen eläkeiän eläkkeelle pakottamisena. Hän muistuttaa, että Suomessa on 100 000 yli 65-vuotiasta työssäkäyvää. 70 VUOTTA KIMMO KILJUNEN . Sekin on melko poikkeuksellinen moneen muuhun maahan verrattuna. Hän sanoo työeläkevakuutusuyhtiöiden syöttävän nuorempien sukupolvien ja etenkin suurten ikäluokkien välistä vastakkainasettelua, jotta yhtiöt voisivat säilyttää asemansa ja valtavat varallisuuskeskittymänsä. Sen verran vääntö indeksin korjaamiseksi ja eläkerahastoja vastaan on vienyt energiaa, että Kiljunen myöntää sen vertautuvan välillä yksinäiseen tuulimyllyjä vastaan taistelemiseen. Hän kutsuu tätä aivovienniksi eläkkeelle. 26 Demokraatti INDEKSI Herra taitettu indeksi SUOMESSA KYPSYYTTÄ JA ELÄMÄNVIISAUTTA EI ARVOSTETA. Samoin kuin tuoreempi taisto HX-hankintoihin liittyvän keskustelun herättelemiseksi
Hän on erikoistunut demokratiaja ihmisoikeuskysymyksiin ja on toiminut usein vaalitarkkailijana. Hän sanoo elämän palon energisyytensä polttoaineeksi. Kansainvälisyys ja kansainvälinen ura on kiehtonut, mutta kotimaan politiikka sai hänet palaamaan takaisin eduskuntaan (2019–). Ehkä tällainen asenne tuli koulukiusatuksi joutumisesta. Taustalla on vuodesta 1985 jatkunut työskentely Vantaan kaupunginvaltuutettuna. Tällä hetkellä Kiljunen vetää Euroopan neuvoston dialogiprosessia Valko-Venäjän kanssa. de_10062021_26.indd 27 3.6.2021 10.16. Yli 20 kirjaa kirjoittanut Kiljunen on koulutukseltaan on valtiotieteen tohtori. Halusin myös vaikuttaa seniori-ikäisten asioihin. Työmaana on ollut niin Myanmar kuin Kirgisiakin. – Ehkä ikä oli yksi syy, että yritin uudelleen eduskuntaan. Tähän kuuluu työ ja fyysinen itsensä kunnossa pitäminen. – Toimintaani on niin kotimaan kuin kansainvälisissäkin asioissa ohjannut lyödyn puolella oleminen, on kyse sitten eläkeasioista tai pienten valtioiden asemasta. 27 Demokraatti tradeka.fi/liity Liity nyt: Etuovemme yhteiseen hyvään – Suomi on avoin demokratia, joten tämän kokoluokan hankinnasta pitää voida avoimesti keskustella, Kiljunen tuhahtaa. KANSANEDUSTAJA, TIETOKIRJAILIJA – viimeisin HX-hankintaa käsittelevä kirja ilmestyy näinä päivinä – ja monissa kansainvälisissä tehtävissä edelleen toimiva Kiljunen on varsinainen tilastohäirikkö, kun on kyse ikääntymisestä. Se onnistuu parhaiten eduskunnassa toimien. Ennen ensimmäistä kansanedustajajaksoa (1995–2011) Kiljunen työskenteli muun muassa YK:n ja Unicefin tehtävissä. – Elämänlahjaa pitää kunnioittaa. Haluan olla aktiivinen niin pitkään kuin pystyn enkä anna periksi passiivisuudelle tai ikääntymiselle
Sen linjauksista voi olla perustellusti eri mieltä. Ennakoivan ja lukuisiin koepalloihin tottuneen keskustelukulttuurin johdosta niistä ei ole kasvanut samanlaisia mörköjä kuin Suomessa. Mutta heitä vastaan ei ole rohjettu käydä Euroo pan unionia koskevissa asioissa. Niitä ei hehkutettu avoimesti myöskään hallitusneuvotteluissa. Tämä näkyy mielestäni hyvin SDP:n vero-ohjelmassa. Politiikan eetos on nykyisin se, että populismin nousua, median nopeaa rytmiä ja somen helposti nousevia kohuja voi syyttää melkein kaikesta. Toinen puoli on se, että hyvä ennakkovalmistelu antaa yhdessä riittävän vaalimenestyksen kanssa mahdollisuuden vaikuttaa asioihin avoimesti keskustellen tälläkin hetkellä. Ohjelman huolellinen valmistelu johti kuitenkin siihen, että siinä ehdotetun lähdeveron selvittäminen päätyi hallitusohjelmaan, ja sen mahdollisesta käyttöönotosta linjataan syksyn budjettiriihessä. de_10062021_28.indd 28 3.6.2021 12.00. Perussuomalaisia on kyllä haastettu rasismista ja maahanmuuttokysymyksistä. Se on kuitenkin vain puoli totuutta. 28 Demokraatti Vallan laidalta Suvi-Anne Siimes, Työeläkevakuuttajat TELAn toimitusjohtaja Palstalla kirjoittavat Seppo Kääriäinen, Ulpu Iivari ja Suvi-Anne Siimes. Olisi hienoa, jos tämän keskustelun avaussyötöt tehtäisiin pitkän tauon jälkeen pääministeripuolue SDP:n suunnasta. Yhteisvastuu, unionin omat varat ja unionin toimivallan laajentaminen ovat silti olleet esillä niiden kansallisissa keskusteluissa. EU:n tulevaisuutta koskeva päätöksenteko on toki haastavaa muissakin jäsenvaltioissa. Ja todeta, että vaikeista asioista keskusteleminen on niiden takia käytännössä mahdotonta. Kunnollinen EU:n tulevaisuuskeskustelu on tarpeen myös Suomessa. Perussuomalaisten toiminnalla on toki oma roolinsa tässä. Seuraavana vuorossa on Ulpu Iivari. E ntinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) totesi Ylen Ykkösaamun lähetyksessä 15.5, että maamme nykyinen hallitus ei ole jaksanut perustella EU-asioita riittävästi julkisuudessa. Avointa keskustelua KUNNOLLINEN EU:N TULEVAISUUSKESKUSTELU ON TARPEEN MYÖS SUOMESSA. Se tarvitsee käynnistyäkseen sekä pohtivia puheenvuoroja että avointa debattia siitä, mitä asioita me oikein unionissa edistämme, minkälaisen valmistelun pohjalta ja minkä takia. Uskon, että sama olisi onnistunut myös monien EU:ta koskevien asioiden ja aloitteiden kohdalla. Heidän suuri pelitilansa johtuu kuitenkin siitä, että perinteiset kansanpuolueet, mukaan lukien SDP, ovat istuneet pääosin katsomossa ainakin vuodesta 2011 alkaen. Näkemykseen on helppo yhtyä, samoin Lipposen toiveeseen siitä, että unioniasioista käytäisiin kunnollista keskustelua. Niistä puhuttiin kuitenkin kovin ympäripyöreästi niin SDP:n kuin useimpien muidenkin puolueiden ohjelmissa
”Entisenä pääministerin erityisavustajana ja sittemmin kansanedustajana suuren valiokunnan puheenjohtajana toimineena tunnen tavan, jolla Suomen EU-politiikan kannat muodostetaan. Hän sanoo faktojen puhuvan puolestaan: EU:n taksonomia-asetuksesta on olemassa yksimielinen hallituksen E-kirje, josta hallituksen linjan voi tarkastaa. Hallitus tai pääministeri ei siis koskaan esitä yhden puolueen kantaa, vaan aina hallituspuolueiden yhdessä sopiman linjan”, Kumpula-Natri kirjoitti tiedotteessaan. 29 Demokraatti Koko perhe yhdessä syömään -20 % tradeka.fi/liity Liity nyt: Vihreää vaalikuumetta Miapetra Kumpula-Natri (sd.) syyttää vihreiden johtavia poliitikkoja pääministerin vastaisesta lokakampanjasta. Kumpula-Natri kutsuu asiasta käytyä keskustelua kummalliseksi ja sanoo vihreiden istuneen hallituksessa tekemässä päätöksiä, joita he nyt arvostelevat. Pääministeri Marin on edustanut Suomen kantaa tämän pohjalta.” de_10062021_28.indd 29 3.6.2021 12.00. ”Hallituksen linjan mukaisen politiikan edistäminen ei siis ole ”luontovastaista politiikkaa” tai ”ympäristöreunaehdoista luopumista”, kuten Niinistö väittää, vaan koherentin ja ymmärrettävän lainsäädännön vaatimista – ja täysin vihreiden kuittaaman linjan mukaista. Teksti Demokraatti EUROPARLAMENTAARIKKO MIAPETRA KUMPULA-NATRI viittaa muun muassa meppikollegansa Ville Niinistön (vihr.) sosiaalisessa mediassa esittämään väitteeseen, jonka mukaan pääministeri ei olisi kansallisessa EU-edunvalvonnassa noudattanut hallituksen linjaa. Hallitus, vihreät mukaan lukien, neuvottelee yhteisen linjan, joka tuodaan eduskuntaan suuren valiokunnan ja muiden valiokuntien käsiteltäväksi
Narkotika och organiserad brottslighet var de huvudsakliga frågorna han sysslade med under de 15 sista åren som polis. – Hogge har varit med så länge och det är bra med erfarenhet, konstaterar Holmlund. I ungefär tio år har Holmlund varit med i politiken. – Det var också att vara lite socialarbetare åt missbrukare, berättar Holmlund som fortfarande har kontakt med före detta missbrukare som han har varit med om att hjälpa ut ur narkotikaträsket. Raseborg är en stad som det gäller att marknadsföra eftersom det är så trevligt att bo här. Holger Wickström är en veteran som han alltid kan vända sig till om han behöver hjälp med något ärende. Vi har en bra stämning i föreningen, säger Holmlund som är kassör i Karis-Billnäs socialdemokrater (KBS). lyfta fram. När han jobbade i polisen var Holmlund med i fackföreningen. Han är ordinarie i Raseborgs fullmäktige, socialoch hälsovårdsnämnd samt bildningsnämndens svenska sektion. – Åldringsvård, barnfamiljer och kollektivtrafiken är de frågor som jag vill de_10062021_30.indd 30 3.6.2021 10.44. I planläggningsnämnden är han ersättare åt Johan Kvarnström som också närvarade vid pop up-tillfället. – Det sista året jag jobbade så arbetade jag i Raseborg, säger Holmlund som gick i pension 2015. – Polisstrejken började 1976 när jag blev klar från polisskolan, minns Holmlund. 30 Demokraatti Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. – Jag blev ombedd att ställa upp. För unga barnfamiljer gäller det att få möjlighet att jobba och stöd i vardagen. arbetarbladet.fi:ssä. HOLMLUND BOR på Köpmansgatan som också många andra socialdemokrater. – Det gäller att motarbeta problem som covid-19 har förorsakat, som det ökade drogmissbruket och ungdomarnas psykiska problem. – Här på torget brukar vi ha våra jippon. En av kandidaterna på plats var fullmäktigeledamot Frank Holmlund som är pensionerad polis. ENLIGT HOLMLUND är det också viktigt att få extra pengar till tredje sektorn. maj 2021. Att alla får en värdig ålderdom är också en hjärtefråga för mig. Samtidigt som Holmlund efterlyser yngre förmågor uppskattar han partiveteranernas gedigna kunskaper. Det bästa för Raseborg SDP Raseborg hade ett pop up -tillfälle på Köpmansgatan i Karis den 8. Han berättar att dottern som är i 40-årsåldern har också kommit med i partiet. Text och foto Topi Lappalainen H olmlund är i pension men jobbar sex eller sju gånger i månaden som ordningsvakt. Först var jag skeptisk men sedan tänkte jag att det är intressant att prova, säger Holmlund. Det bästa för Raseborg är min kampanjslogan, nämner Holmlund. Pidempi versio on julkaistu 8.5. Mitt hjärta bultar för både missbrukarvård och mentalvård
Även klimatfrågorna nämner han som viktiga men betonar att det starkaste egna området i politiken har varit socialoch hälsovårdsfrågor. de_10062021_30.indd 31 3.6.2021 10.44. 31 Demokraatti … sekä lukuisia muita tuntuvan taloudellisia etuja Tradekan jäsenille. En fungerande kollektivtrafik är något som Holmlund tror att kan göra till exempel Bromarv och Snappertuna attraktiva områden att bo i. Järnvägsknutpunkten är otroligt viktig för oss, säger Frank Holmlund. – Byabussen har fått ganska bra respons, konstaterar Holmlund. Jag brukar säga att härifrån är det bara fem timmar till Tallinn och femton timmar till Stockholm. tradeka.fi/liity Liity nyt: Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi fullmäktigeledamot = valtuutettu ordningsvakt = järjestyksen valvoja narkotika = huumeet organiserad brottslighet = järjestäytynyt rikollisuus socialarbetare = sosiaalityöntekijä kassör = taloudenhoitaja åldringsvård = vanhustenhoito barnfamiljer = lapsiperheet kollektivtrafik = julkinen liikenne socialoch hälsovårdsfrågor = sosiaali ja terveyskysymykset Ordlista Kustbanan har också varit en viktig fråga som jag gärna lyfter fram i politiken
Vaalikonevastauksista piirretään millimetrin tarkkoja graaffeja siitä, kuka on liikahtanut ja minkä verran oikeaan tai vasempaan. ”KUINKA PALJON SDP on siirtynyt ideologisesti vasemmalle teidän johdollanne?” toimittaja tivasi Sanna Marinilta televisiossa kuntavaalien alla ja sai tiristetyksi tältä yksiselitteisen määrittelyn: ”Me olemme vasemmistopuolue.” Sama vaalitentti pani Kauppalehden päätoimittajan Arno Ahosniemen muistuttamaan, että SDP voitti eduskuntavaalit ”pienellä marginaalilla, ja tämän täpärän voiton turvin Marin yrittää väkisin kammeta enemmistöltään porvarillista Suomea radikaalisti vasemmalle”. Valmistuneesta kirjasta Ääripäät luen vastanneeni otsa kurtussa: ”Missä on todistettu, että oikeisto-vasemmisto-jako on menettänyt merkitystään?”. 32 Demokraatti V ielä vähän aikaa sitten oli muodikasta esittää, että oikeistoon ja vasemmistoon perustuvaa jäsennystä tärkeämmäksi olivat politiikassa nousemassa jakolinjat esimerkiksi liberaalien ja konservatiivien tai globalistien ja nationalistien välillä. Ikään kuin käytössä olisi standardoitu asteikko, samaan tapaan kuin metrille on mitta Pariisin museossa. de_10062021_32.indd 32 3.6.2021 11.39. Asenteiden koveneminen näkyy ja kuuluu. Trendit olivat minusta kulkeneet toiseen suuntaan suomalaisessa puoluepolitiikan koordinaatistossa. VIIME EDUSKUNTAVAALIEN myötä hallituspohja muuttui suurin piirtein niin paljon kuin se Suomessa voi ilman perussuomalaisten pääsyä valtaan. Porvarien on yhtä vaikea niellä Sanna Marinin viisikkoa kuin punavihreillä Juha Sipilän troikkaa. Pidin hyvänä, että äänestäminen sai näin selvää merkitystä. Näkemys ei ollut puoluepoliittinen kannanotto, vaan toive edustuksellisen demokratian vahvistumisesta. Toimittaja Matti Virtanen tarjoili teesiä yhä viime syksynä, kun hän kävi haastattelemassa minua identiteettipolitiikasta. Sopivampaa on toki siteerata Ahosniemen kolumnin jatkoa, jossa ”meidän pitää ratkaista koronakriisin jälkeiset ongelmat yhdessä”. Ja onko siis olemassa jokin sellainen porvarillinen enemmistö, joka ohittaa viiden puolueen hallituskoalition eduskunnassa nauttiman 117 paikan enemmistön. En silti olisi uskonut tahdin yltyvän näin hurjaksi. Vasemmistovaaran paluu KOLUMNI Mikko Majander mikko.majander@magma.fi Kirjoittaja on Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti, joka työskentelee tutkijana ajatuspaja Magmassa. Huonoa kierrettä ei ole hyvä jatkaa. Ilkeästi tulkiten tuollainen retoriikka muistuttaa lähinnä sotienvälistä Suomea. Väkisin. Mutta poliittinen järjestelmä jatkaa natisemistaan, eikä kyse ole vain käännöksen saranaksi joutuneesta keskustasta. Se on syytä muistaa myös demonisoitaessa vasemmistolaisuutta, mitä sillä eri yhteyksissä sitten tarkoitetaankaan. HUONOA KIERRETTÄ EI OLE SYYTÄ JATKAA. Vaalien kautta voi vaikuttaa
Edellisessä työpaikassa, asiantuntijatehtävissä, työkaverit aina vitsailivat, että nyt Antti laittaa asiantuntijuuden päälle, kun laitoin pikkutakin vaikka haastattelua varten. Jos olin rentoutunut, oli otsaryppy aina hävinnyt sunnuntai-iltaan mennessä. En osaa edes kuvitella itseäni ilman silmälaseja. Kymmenisen vuotta sitten, kun aloimme olla yhdessä nykyisen vaimoni kanssa, hän katsoi aina tietystä otsarypystäni, että onko ollut rentouttava viikonloppu. Kaiken kaikkiaan tuntuu siltä, että ihan tämän sisäisen minäni näköinen mies sieltä peilistä takaisin katselee. Kyllähän se keski-ikä alkaa naamasta pikkuhiljaa näkyä. Olen aina tykännyt viestiä vaatetuksella omaa tehtävääni. Katselen peilikuvaani ihan perustyytyväisessä hengessä. Minulla on ollut silmälasit kymmenenvuotiaasta asti ja koen ne jotenkin hirveän vahvasti osaksi omaa peilikuvaa. Ne ovat osa minua. Partaan alkaa tulla vähän harmaata karvaa, ja iästähän sekin myös kertoo. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_10062021_33.indd 33 3.6.2021 11.09. Tässä nykyisessä tehtävässä on hienoa, miten perinteisellä järjestöpaidalla voi kunnioittaa Nuorten Kotkien lapsien hyvinvointia tukevan työn pitkiä perinteitä. 33 Demokraatti Antti Hytti 41-vuotias Nuorten Kotkien toiminnanjohtaja E nsimmäisenä katseeni tapaa peilikuvassa mennä vaatteisiin. Nykyään ikä ja ehkä vähän vaativammat työt ovat tehneet sen, että ryppy ei häviä enää
34 Demokraatti KUNTAVAALIT Pääministeri Sanna Marinin tulikaste SDP:n puheenjohtajana käydään vaaleissa melkein 300 Suomen kunnassa. Elokuussa 2020 Antti Rinne vaihtui Mariniin SDP:n puheenjohtajana. Vaikka SDP on pääministeripuolue, kuntavaaleissa se on monessa mielessä haastaja. Tulikasteen puoluejohtajana vaaleissa piti olla huhtikuussa 2021, mutta koronan vuoksi vaalit siirtyivät kesäkuulle. H-hetki on tulevana sunnuntaina 13.6. – Se on puolueen tavoite. Pitää tehdä kovasti vaalityötä, jotta siihen ylletään. SDP:llä on noin 5 700 ehdokasta, neljänneksi eniten kaikista puolueista. Jo maaliskuussa 2020 alkoi uusi kriisi, paljon vakavampi ja paljon pidempi: korona. Kokoomus on voittanut kolmet kuntavaalit putkeen ja on tälläkin kertaa gallupien kärjessä. SDP:llä on hyvät ehdokkaat, ja teemme työtä sen eteen, että pärjäämme vaaleissa, Marin sanoo Demokraatin haastattelussa vaaleja edeltävällä viikolla. Teksti Rane Aunimo ja Simo Alastalo Kuvat Mikko Huotari S anna Marin nousi pääministeriksi joulukuussa 2019 hallituskriisin jälkeen. Pääministeri sanoo, että oma osallistuminen vaaleihin oli selvää. Marinin mukaan SDP tavoittelee yhä ykkössijaa. – Monia kokeneita valtuutettuja on jäänyt pois, mutta uusia ehdokkaita on tullut tilalle, ja meillä on edelleen listoilla hyvin monipuolinen ehdokastarjonta niin nuoria, iäkkäämpiä, ruuhkavuosia eläviä kuin erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Kova kisa KUNNISSA de_10062021_34.indd 34 3.6.2021 9.39. Marin puhuu puolueen riveissä tapahtuneesta sukupolvenvaihdoksesta
Suurimmista kaupungeista malli on käytössä MINKÄÄNLAISTA VAALIHÄIRINTÄÄ TAI VIHAPUHETTA EI PIDÄ SALLIA. – Kunnat ovat itsehallinnollisia toimijoita, ja kunnallinen hallinto perustuu asukkaiden itsehallintoon. Se on varsin luonnollista, koska kunnat ovat erilaisia ja kuntien teemat erilaisia. Ne ovat kuitenkin meille kaikille omassa arjessamme valtavan tärkeitä. On tietenkin erittäin hieno asia, että perustuslakivaliokunta on todennut, että tähän uudistukseen ei tällä kertaa liity merkittäviä perustuslaillisia ongelmia tai esteitä. Kunnat päättävät itse, haluavatko ne yhdistyä toisten kuntien kanssa tai hoitaa osaa tehtävistään yhdessä. de_10062021_34.indd 36 3.6.2021 9.40. Tärkeää on, että puhumme niistä kysymyksistä, jotka ihmisiä kiinnostavat. Marin sanoo myös tässä haastattelussa olevansa kuitenkin huolissaan vaalihäirinnän ja vihapuheen lisääntymisestä. Oma mielenkiintoinen kysymyksensä on sote-uudistus, joka nytkähti vihdoin ja viimein eduskunnan perustuslakivaliokunnan seulan läpi. 36 Demokraatti KUNTAVAALIT – Olen hyvin sitoutunut toimimaan kotikaupunkini Tampereen asioiden eteen. Suomessa on nyt liki 300 kuntaa, keskenään hyvin erilaisia. Marin sanoo, että SDP:n kuntavaaliohjelmassa kerrotaan puolueen yleiset linjaukset kuntien tehtäviin – palveluihin, elinvoimaisuuteen ja talouteen – liittyvistä kysymyksistä. KUNTAVAALIOHJELMASSAAN SDP sanoo haluavansa olla rakentamassa kuntia, jotka ovat sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä. Myös korona on koetellut kuntia eri tavoin. Osana sote-uudistusta SDP tukee maakuntaveroa ja sitä, että tulevien hyvinvointialueiden päätöksenteko ja palveluiden rahoitus olisivat yksissä käsissä. 2000-LUVUN KUNTAPOLITIIKAN uudistuksiin lukeutuu pormestarimalli. Kun sote-palvelut eli suurin kuntien palvelukokonaisuus siirtyy hyvinvointialueille, voi hyvin olla, että kuntaliitoksiin päädytään harvemmin. Miten tämä vaikuttaa kuntien lukumäärään tulevaisuudessa. Olen toiminut valtuustossa vuodesta 2012 ja jo ennen sitä kunnallisissa luottamustehtävissä. Minkäänlaista häirintää tai vihapuhetta ei pidä sallia. Tämä näkyi hänen mukaansa myös ehdokasasettelussa. Koen, että on hyvin tärkeää vaikuttaa niihin arjen asioihin, joista kunnissa päätetään. – Itse toivoisin, että kuntavaaleissa puhuttaisiin enemmänkin kuntien tehtäviin ja palveluihin liittyvistä kysymyksistä. – Ilman muuta on selvää, että kunnissa tehdään myös omat vaaliohjelmat paikallisista teemoista. – Kyllä se jokaisen meidän omasta käytöksestä lähtee ja siitä, millä tavalla puolueet itse toimivat. On ymmärrettävää, että myös valtakunnan politiikan asiat kiinnostavat. SDP:llä on kuitenkin yhteinen ja yhdessä muodostettu linja keskeisimpiin kysymyksiin. – Se on erittäin huolestuttavaa. – Toki haluamme huolehtia samalla siitä, että yleinen verorasitus ei nouse vaan, että rahoitusta tarkastellaan suhteessa palveluihin. Myös Marin muistuttaa, ettei ole vain yhdenlaista suomalaista kuntaa vaan valtava määrä kuntia, joiden tilanteet myös poikkeavat toisistaan. Toteutuessaan uudistus muuttaa kuntien rahoituspohjaa merkittävästi. Tärkeintä on nyt saada sote-uudistus vihdoin ja viimein maaliin. Hänen mukaansa jokaisen puolueen tulisi irtisanoutua häirinnästä. – On tärkeää, että näemme kuntien erilaisuuden ja erilaiset haasteet, joiden kanssa kuntakenttä kamppailee. Tämä on ilmiö, johon kaikkien puolueiden pitää yhdessä puuttua. Meidän pitää yhdessä huolehtia siitä, että ihmiset uskaltavat lähteä ehdolle, kokevat voivansa vaikuttaa demokraattisessa päätöksenteossa ja laittaa itsensä likoon. Siksi kunnallisten asioiden soisi korostuvan vaalitenteissä, kentillä ja keskusteluissa. Asia on parhaillaan sosiaalija terveysvaliokunnan käsiteltävänä. Kunnalliset asiat ovat tärkeitä, ja niistä pitää puhua. Ne ovat vakavia ilmiöitä, joihon pitää löytää ratkaisuja
Keskustaa odottaa rökäletappio, kun taas perussuomalaiset on nousussa. Hänen mukaansa sitä myös kannatetaan hyvin laajasti. Keskeisessä roolissa on yhdessä neuvoteltava pormestariohjelma. Tampereella pormestarina toimii Lauri Lyly (sd.). Myös Marin sanoo, että hänen kokemuksensa mallista Tampereella ovat myönteisiä. Kaikki äänet lasketaan, mutta tosiasia on, että äänestäjät siirtyvät vaali vaalilta suurempiin asutuskeskuksiin. Helsingissä taas on ollut hieman erilainen tapa tähän asti, eli siellä on valittu suurimman puolueen ykkösehdokas pormestariksi, mutta varsinaista yhteistä ohjelmaa ei ole kirjoitettu eikä koalitiota muodostettu. Haasteita riittää muun muassa Helsingissä, Espoossa ja Oulussa. Tampereella suurimman puolueen ehdokkaan on kerättävä taakseen koalitio valtuustosta, eli pormestariksi valitaan se henkilö, joka saa valtuustoryhmien enemmistön taakseen. – Meillä on hieman erilainen malli kuin Helsingissä. Marinin kotikaupungissa Tampereella pormestarimallin kanssa eläminen on ainakin ulospäin näyttänyt seesteisemmältä kuin Helsingissä, jossa on nostettu esiin Jan Vapaavuoren (kok.) itsevaltaiset otteet. KUNTAVAALIT ENTEILEVÄT suuria poliittisia muutoksia useisiin, erityisesti maaseudun kuntiin, mikäli kannatuskyselyt toteutuvat varsinaisissa vaaleissa. de_10062021_34.indd 37 3.6.2021 9.41. SDP oli viime kuntavaaleissa 2017 suurin kolmessa Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista: Tampereella, Vantaalla ja Lahdessa. Valtakunnan politiikan tasolla on nähtävissä selvää blokkiutumista tai ainakin KUNNALLISET ASIAT OVAT TÄRKEITÄ, JA NIISTÄ PITÄÄ PUHUA. – Sosialidemokraattiset arvot, aatteet ja tavoitteet yhdistävät ihmisiä asuvatpa he sitten isommissa kaupungeissa tai pienemmissä kunnissa. Marin sanoo, että SDP tavoittelee menestystä kaiken kokoisissa kunnissa. 37 Demokraatti Helsingissä ja Tampereella, mutta myös Turku saa itselleen pormestarin tulevien kuntavaalien jälkeen
Haemme kompromisseja ja ratkaisuja aina yhdessä. Siinäkään ei ole mitään väärää. Ammattiyhdistysliike on reagoinut toistaiseksi lähinnä verbaalisella voimalla, mutta jyrkempiäkin toimia saattaa olla luvassa. Sen syvemmin hän ei lähde ruotimaan muiden puolueiden asioita. IHMISENÄ TUNNEN AIKA AJOIN MYÖS RIITTÄMÄTTÖMYYTTÄ, KOSKA AIKAA ON VAIN RAJALLINEN MÄÄRÄ KÄYTÖSSÄ. – Työministeri Tuula Haatainen on tehnyt erittäin hyvää työtä tämän kokonaisuuden osalta. Sen takia ihmiset ovat meitä äänestäneet: me ajamme niitä asioita, joita edustamme. Hallitustyöskentely ja pääministerin tehtävät ovat vieneet erittäin paljon aikaa, koska lähes koko sen ajan, jonka olen tehtävässä toiminut, olemme olleet keskellä historiallisen vaikeaa kriisiä. On myös tärkeää, että puolueet selkeästi viestittävät kantansa ennen vaaleja. – Suomessa on aina kyetty muodostamaan monipuoluehallituksia, koalitioita yli puoluerajojen ja on keskitytty ennemmin asioihin kuin jakolinjoihin. Soisin kyllä, että tämänkaltainen tapa toimia säilyy jatkossakin. – Olisi erittäin tärkeää, että suomalainen sopimisen kulttuuri säilyy jatkossakin. SANNA MARIN on käytännössä ollut koko pääministeriaikansa kriisiajan johtaja. Entinen pääministeri Paavo Lipponen toivoi Demokraatin haastattelussa aiemmin keväällä enemmän tukea pääministerille. Itse lähetän kiitosta meidän kentällemme ja eduskuntaryhmälle. Mutta lopulta on kuitenkin kyettävä muodostamaan enemmistöhallituksia yhteistyössä muiden puolueiden kanssa, jotta maan asioita voidaan hoitaa. Marin pohdiskelee kysymystä monesta näkökulmasta. Pyrin myös hoitamaan puolueen puheenjohtajan tehtäviä mahdollisimman hyvin. 38 Demokraatti KUNTAVAALIT haistelua siihen suuntaan, kun kokoomus on väläyttänyt jo yhteisen hallituksen muodostamistakin perussuomalaisten kanssa. Hallitus on Marinin mukaan tehnyt jo tähän mennessä enemmän työllisyystoimia kuin on hallitusohjelmaan kirjattu ja sanoo, että hallitus myös jatkaa tällä tiellä. Kuinka pääministerin ja SDP:n tehtävät on saatu yhdessä hoidettua. – Haluan kiittää sosialidemokraattista eduskuntaryhmää ja eduskuntaryhmän johtoa ja koko puoluetta siitä tuesta, jota olen saanut. Kevään pitkäksi venyneet kehysriihineuvottelut saivat jopa hallituksen horjumaan, ja Marin toivookin, että syksyn budjettiriihessä asioista saataisiin sovittua helpommin. – Mutta on selvää, että kun kyseessä on monipuoluehallitus, eri puolueilla on erilaisia tavoitteita ja niitä aina ratkotaan yhdessä hallituksen neuvotteluissa, olipa kyse sitten kehysriihestä tai budjettiriihestä tai muista neuvottelutilanteista. Marin toivoo malttia. Kyllä puolueilla saa olla myös erilaisia näkökulmia. Myös työmarkkinasyksystä on povattu levotonta sen jälkeen, kun Teknologiateollisuus ja Metsäteollisuus ilmoittivat irtautuvansa valtakunnallisesta työehtosopimustoiminnasta. Hänen mukaansa nämä ratkaisut tehdään myös jatkossa oikeudenmukaisella tavalla. – Itse keskityn omaan työhöni ja SDP:n työhön. Meidän eduskuntaryhmämme on ollut todella aktiivinen, ahkera ja isona apuna ja tukena niin koronan kuin kehysriihen aikana. de_10062021_34.indd 38 3.6.2021 9.41. Yhteiskuntamme menestys on hyvin pitkälti perustunut siihen, että Suomessa on ollut vahvaa luottamusta ja kykyä sopia asioista, ja toivon myös tulevaan työmarkkinasyksyyn kykyä sopia ja rakentaa yhteistyötä. Marin kuitenkin kiittelee saamaansa tukea puolueen sisältä. Ne voivat hyvin kertoa, millä hallituspohjalla näkisivät luontevimmaksi toteuttaa omia tavoitteitaan. En niinkään vilkuile sivuille tai lähde arvioimaan muiden puolueiden viestejä tai toimintaa. – Ihmisenä tunnen aika ajoin myös riittämättömyyttä, koska aikaa on vain rajallinen määrä käytössä. Aina en pysty käyttämään siihen niin paljon aikaa kuin tietenkin haluaisin
PENTTI ARAJÄRVI M ak sa ja : Pe nt ti Ar aj är vi RAKKAUDESTA KOTIKAUPUNKIIN JA IHMISIIN. 39 Demokraatti HELSINKI SALO Ehdokkaasi kuntavaaleissa Helsinki M ak sa ja : Pe nt ti Ar aj är vi RAKKAUDESTA KOTIKAUPUNKIIN JA IHMISIIN. PENTTI ARAJÄRVI PENTTI ARAJÄRVI 124 Sosiaalioikeuden professori Kaupunginvaltuutettu de_10062021_39.indd 39 3.6.2021 10.02
40 Demokraatti KULTTUURI Murhaavaa huolintaa KULTTUURI Demokraatin perinteisessä, Kirjakauppaliiton jokavuotiselle Dekkariviikolle kohdennetussa katselmuksessa paneudutaan tällä kertaa kokonaan kotimaisiin uutuuksiin. de_10062021_40.indd 40 3.6.2021 10.11
Se konkretisoituu, kun yhtiön kesähuvilan maille ilmaantuu vedellä täytetty kontti, josta löytyy sinne hukutettu afrikkalainen nainen. Pihlaja on monella tapaa oman tiensä kulkija, mutta Ollikaisten romaani poikkeaa useimmista verrokeistaan siinä, ettei se ota minkäänlaiseksi elementikseen dekkarigenren ikuista sivujuonnetta tutkijapäähenkilön ja poliisijohdon välisistä skismoista. HUOLINTAJA logistiikka-alalla toimivan helsinkiläisen perheyrityksen ympärille kutoutuva juoni polveilee nykyhetken Suomesta parin vuosikymmen taa eteläiseen Afrikkaan, jossa Lehmus-konserni on pohjustanut vaurastumistaan Namibian itsenäistymisprosessissa. Avaus on kaikin puolin niin laadukas, että eväitä on. Siitäkin plussat. Rytmisesti piukka ja koukuttavakin kirja toki on, se tulee helposti luetuksi muutamalla istumalla. Jonne Räsänen de_10062021_40.indd 41 3.6.2021 10.12. Ollikais(t)en esikoisjännärin perusteella uskaltaa kyllä puhua jostain korkealiitoisemmasta liitosta, koska julkaisunimen Kontti saanut teos (Rikos 2019 -kilpailussa tämän voittajatekstin nimenä oli Vierassieluiset) singahtaa etenkin kirjallisella laadullaan genren kotimaiseen kärkikastiin. OLLIKAISET OVAT kustantajan mukaan punomassa Paula Pihlajalle pidempää dekkarisarjaa. KIRJA KONTTI SINGAHTAA ETENKIN KIRJALLISELLA LAADULLAAN DEKKARIGENREN KOTIMAISEEN KÄRKIKASTIIN. Tv-sarjakin lienee jossain kehitteillä, sillä Rikos 2019 -dekkarikilpailun järjestäjiin kuului Otavan ohella myös elokuvayhtiö Dionysos Films. Silta-sarjaan vertaaminen sen sijaan ontuu, niin mielikuvituksellisia tai psykopaattisia murhatapoja Kontissa ei viljellä. Myös Kontti-romaanin viimeisen luvun kova, päähenkilön persoonaan liittyvä käänne lataa jatkolle isoja odotuksia. Aki ja Milla Ollikainen. A.M. 41 Demokraatti 7.–13.6.2021 Teksti Rolf Bamberg / Kuva iStock T ämäkö on dekkarigenressämme nyt se paljon puhuttu ”match made in heaven”. Ollikainen: Kontti Otava 2021, 304 s. M. Opportunistisen, kehitysyhteistyön nimissä harjoitetun bisneksen ohella Lehmusojan suvun miehet sotkeutuvat toisenlaisiinkin verkkoihin, mistä varjoa lankeaa kauas. Tämä parin vuoden takaisen dekkarikirjoituskilpailun voittanut kirjailijanimi A. Kirjan kanteen on markkinointilauseeksi präntätty: ”Tiukkarytminen ja koukuttava trilleri Silta-sarjan tyyliin!” Se on ihan tarpeeton, joskin osin paikkansa pitävä. On sanottava, että kontti sekä murhapaikkana, Lehmusojien perheyrityksen liiketoiminnan perustekijänä että myös toistuvana vaaramomenttina – aika moni tulee sellaisen metalliseiniä kolistelleeksi juonen kuluissa – tulee kirjassa jo vähän ryöstöviljellyksi. Hyvä niin, on kannatettavaa, jos kaikkia nordic noirin lajityypillisyyksiä ei apinoida kirjasta kirjaan, kirjailijasta kirjailijaan. Tapausta tutkivaa poliisiryhmää johtaa särmikäs komisario Paula Pihlaja, jonka alaisissa on myös mukavasti rouheutta ja epätyypillisyyttä. Ollikainen, jonka takaa löytyvät kolme vetävää Lappi-aiheista dekkaria julkaissut toimittaja-kirjailija Milla Ollikainen ja hänen puolisonsa, vuonna 2012 Hesarin kirjallisuuspalkinnon esikoisromaanillaan Nälkävuosi voittanut Aki Ollikainen
Kaikki on luettu ja tasalaatuiseksi todettu. Kohtalo vie konnien kurmoottaman Kuhalan toviksi Helsinkiin, mutta se episodi on tarinassa sen verran sivuseikka, että kirjan kansikuvavalinta – yönäkymä Helsingin Sturenkadulta – on harhalaukaus. Konstaapeli Lundelin ei suostu heivaamaan kadonneen perheenäidin tapausta, vaikka pomonsa Koskinen marmattaakin ajan haaskuusta. Kuntavaaliehdokas Routaperko, taparikollinen nimeltään Cahacca ja yökulkijoille hodareita kärreistään kauppaava Huitsi muiden muassa takaavat viihtyvyyden. 42 Demokraatti KIRJAT Maakuntien miehet pitävät pintansa Tamperelainen komisario Sakari Koskinen ja jyväskyläläinen yksityisetsivä Otto Kuhala ovat jo instituutiota suomalaisessa rikoskirjallisuudessa. Seitsemänkymmentä jo täyttänyt Jokinen kunnostautuu tässä romaanissaan Seppo Jokinen: Siipirikkoiset Crime Time 2021, 373 s. 1990-luvulla saatiin sitten oikein tulvahdus tätä lajia Leena Lehtolaisen Maria Kallioineen, Jarkko Sipilän Takamäkineen ja Reijo Mäen Vareksineen. Kun siihen lisätään hilpeä sivuhenkilögalleria – osa vakiohahmoja, osa kunkin murhatapauksen eteen heittämiä kummallisia kansalaisia – voidaan sanoa, että Kuhala-dekkareiden vahvuus on useimmin muualla kuin rikosjuonessa. KIRJAT myös herkkävaistoisena nuorison kuvaajana. Keskeisimmässä sivujuonessa, joka lopulta yhtyy päätarinaan, on tuttuja ajan takaa. Varsinaissuomalaisen Mäen rinnalla merkittävän maakunnallisen ulottuvuuden dekkarigenreen ovat tuoneet Tampereen seudulle pääsääntöisesti kirjansa sijoittava Seppo Jokinen ja Jyväskylän ympäristössä kirjoissaan viihtyvä Markku Ropponen. Etenkin, kun Kuhalan Helsinki-vierailu keskittyy Kruununhakaan. Vauhti on Ropposella tutun kiivas, mutkia vedetään suoraksi juonenkuljede_10062021_42.indd 42 3.6.2021 10.32. Koskisen porukka ajautuu tutkinnassaan pian myös vanhojen juttujensa äärelle, kun murhakuvioon kytkeytyy muuan harmailla vyöhykkeillä viihtyvä velanperijä. Kuhala jahtaa Lapin kairoilta muinoin noukittua jättikultahippua, joka kulkeutuu tarinassa moniin vääriin käsiin ja aiheuttaa muutaman hengenlähdönkin. Kielikuvat ja nokkelan vänkyrät virkkeet pitävät lukijan virkeänä. Teksti Rolf Bamberg Kuvat Mikko Vähäniitty ja kustantajat D ekkarikirjallisuus on niin maailmalla kuin meillä aina suosinut yhden ja saman poliisitai yksityisetsivähahmon ympärille rakennettuja pitkiä kirjasarjoja. MARKKU ROPPOSEN tavaramerkkinä on läpi koko tuotantonsa ollut virtuoottinen kielen pyörittely. Markku Ropponen: Kuhala ja kuuma kultahippu Tammi 2021, 356 s. UUSI KOSKIS-DEKKARI käynnistyy lintutornilta, josta lintubongari on sattumalta tehnyt hätkähdyttävän ”haviksen”, Iidesjärven kaislikossa lojuvan ruumiin. Juuri tuo paikallisuus, tarkka kaupunkikuvaus, tekee ainakin minulle sen, että Jokisen ja Ropposen uutuuksiin jaksaa aina tarttua uudelleen. 1950-luvulla alkanut Mauri Sariolan mittava yli 30-teoksinen Susikoski-sarja oli tiennäyttäjä Suomessa, 70-luvun lopulla startannut Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää-sarja ehkä laadukkain. Jokisen komisario Koskisen rikosselvitysten sarja on edennyt nyt 26:nteen teokseensa, kuudella ei-sarjamuotoisella rikosromaanilla aloittaneen Ropposen Kuhala-sarjassa ollaan nyt osassa 18. Niin nytkin. Perusteellinen poliisityö on kerronnassa taas kunniassaan, ei niinkään näyttävä kirjallinen shokeeraaminen paisutelluilla kiinniotto-operaatioilla tai rajuilla takaa-ajeluilla. Kansainvälisillä baanoillakin piipahdetaan, kun jutussa yhtenä haarana on valuuutan salakuljetus ja rahanpesu. Toki sen tekevät myös vanhat tutut kuten Kuhalan aisapari Hippu-koira ja toiseksi uskollisin ystävä, kirjailija Perttu Kane. Seppo Jokinen solmii aika moniaalle vetelemänsä langat tunnetulla taidollaan yhteen maltilla
Peruspalikoiden pysyessä koko ajan paikoillaan taataan tietysti se, että lukijat saavat, mitä odottavat – tuttuutta niin henkilöissä, miljöissä kuin kerrontatavassakin. ”Romantiikka se ei sovi jätkälle”, riimitteli aikoinaan Jukka Virtanen ja aika huonosti se näyttää istuvan rikoskirjalijoiden luomuksillekin. de_10062021_42.indd 43 3.6.2021 10.32. Koko ajan vaikeasti tasaiseen parisuhde-elämään sopeututuvalla, poikansa äidistä kauan sitten eronneella Kuhalalla lienee menossa nyt kolmas vakavampi naissuhde. Niin ikään romaanisarjan alussa eronneella Koskisella on sama juttu, nyt kollega Ulla Lundelinin kanssa. 43 Demokraatti 7.–13.6.2021 tuksen hienosäätöjen kustannuksella, mutta siitä viis, kun teksti vetää puoleensa omilla vahvuuksillaan, kuten kiekkokielellä sanottaisiin. Ropponen lyö sen verran railakkaasti yli kuvatessaan Kuhalan ajautumisia tilanteisiin, joista jopa tämän on liki mahdotonta selvitä kuiville Anastasiansa edessä, että niiden mielikuvituksellisuus alkaa jo rasittaa. Vaihtelunhaluisemmille lukijoille pientä aaltoilua muuten tyveneen perusdekkarimaailmaan tuovat molempien sankareiden ihmissuhdekoukerot. TIETTYÄ URAUTUMISTA näissä molemmissa pitkissä sarjoissa on viime vuosina ollut. Täytyy sanoa, että tällä pelikentällä kumpikaan kertojista ei ole vahvimmillaan. Jokisen teksti Koskisen ja Lundelinin lempeilyjä ja riitelyjä kuvattaessa taas tuntuu joskus vaivaantuneelta, ikään kuin kirjailija ei itsekään haluaisi olla niissä tilanteissa läsnä
Tekstistä tulee näin perustelemattoman vanhanaikaista. Historialliset tapahtumat talonpoikaismarsseineen ja sterilisointilakeineen on kuvattu tarkoin ja liitetty tarinaan. Tohtori Utter ehdottaa Liinalle myös sterilisaatiota, sekä pojalle että äidille. Hän on paitsi Liinan opettaja, myös intomielinen genetiikan tutkija ja ihmisrodunjalostuksen kannattaja. Kymenlaaksolaiseen pikkutaajamaan (joka on vähän kökösti erisnimitetty kirjassa Kyläksi, vaikka ympäristön Kotkat ja muut ovat mukana oikeilla nimillään) leppeää kesäeloa koettelee tapahtumasarja, johon mahtuu on outoja kuolemia ja tapaturmia. Opettajakunta on saksalaisvaikutteiden pauloissa viehtynyt Suomen kansan degeneraation torjumisesta, rotupuhtaudesta ja tiettyjen perinnöllisten sairauksien torjumisesta muun muassa pakkosteriloinnin keinoin. Yhdeksi kohteeksi valikoituu punaisten joukoissa kapinassa häärinyt Liinan poikaystävä Vilho, ja tätä jahdatessaan Fabian änkeytyy Liinan kotiin ja raiskaa hänet. Tarinan taustajuonteena kulkee poliittinen taistelu sterilointilaista, joka lopulta hyväksyttiin eduskunnan murskaenemmistöllä. Fiktiohenkilöiden seassa vilisee oikeita lääketieteemme 30-luvun vaikuttajayksilöitä, muun muassa suomalaisen genetiikan isäksi mainittu Harry Federley, tämän lehden päätoimittajanakin vaikuttanut ja lääkintöhallituksen pääjohtajana toiminut Hannes Ryömä sekä lastentautiopin professorina yliopistolla työskennellyt Arvo Ylppö. KATI RANTA on paneutunut romaanin pohjatyöhön huolella. Toimenpiteen kohteeksi joutui rotupuhtauden nimissä yli 10 000 kansalaista. 44 Demokraatti Kati Ranta: Taito Kustannus Mäkelä 2021, 359 s. KIRJAT de_10062021_44.indd 44 3.6.2021 10.45. Faktapohjaltaan Rannan romaani on ankaraa luettavaa, etenkin kun tietää, että pakkosteriloinnit jatkuivat Suomessa 1960-luvun alkuun asti. Kirjallisena lukukokemuksena romaanin haittana on, että kirjoittaja ulottaa 30-lukuisen puheenparren dialogista ja yliopistokeskusteluista myös suorasanaiseen kerrontaansa. Maalaistyttö Liina kulkeutuu opiskelijaystävänsä Fannyn kautta niin sanottuihin parempiin piireihin, joissa yhtenä keskeisenä mielipidevaikuttajana pyörii tohtori Pehr Utter. Agatha Christien neiti Marple on lajityypin kantaäitejä. Teksti Rolf Bamberg ”T aito on koskettava historiallinen trilleri, jonka keskiössä on 1930-luvun rodunjalostamisoppi.” Näin kustantaja lupailee Kati Rannan uutuusromaanin takakansitekstissä. Johanna Savolainen: Se joka pääsi pakoon Kustannus Mäkelä 2021, 316 s. Muuten Taito-romaani keskittyy kuvaamaan äärioikeistolaisten tuulten pyyhkimän vuosikymmenen henkistä ilmapiiriä ja poikkeusyksilöitä sen puristuksessa. Hänen poikansa Fabian huumaaantuu fasistisista virtauksista siinä määrin, että lähtee mukaan Lapuan Liikkeen muilutuskaadereihin. Pian Taito diagnosoidaan ajan luokituksessa ”heikkomieliseksi”, ja sosiaalija terveysviranomaiset ovat valmiita ottamaan hänet Liinalta kunnalliskotihoidokiksi. Karkeasti laskien ehkä noin 50 sivua reilun 350 sivun kirjasta sisältää trillerimäistä jännitystä. Pojan varhaisvuosien hidas kehitys huolestuttaa Liinaa ja kiinnittää myös lähipiirin huomion. Tiukkaan faktaan pohjautuvasta, suomalaista rotuhygieniakiihkoilua kuvaavasta historiallisesta romaanista on tosiaan kyse, mutta trilleriluokituksen kanssa on vähän niin ja näin. Vasta tässä kohtaa romaani saa trillerikierroksia. Päähenkilö Liina Lehtonen lähtee Riihimäeltä Helsinkiin opiskelemaan lääketiedettä ja törmää kohta ajan henkeen. KUSTANTAJA ON luokitellut Johanna Savolaisen esikoisteoksen mutkattomasti cozy crime -dekkariksi. Vaikka miss Marple ei minua koskaan ole rouhaissut, Se joka pääsi pakoon -perusdekkari viihdyttää hyvin etenevällä kerronnallaan. Termi voisi suomentua vaikkapa pehmodekkariksi. Murhia niissäkin on, mutta vähemmän suoraa väkivallan kuvausta tai muuten rajuja kohtauksia. KIRJA Eugeniikkaa ja kyläyhteisön salaisuuksia Kustannus-Mäkelän kevätuutuudet poikkeavat nykydekkarin kotimaisesta valtavirrasta. Jännitysromaanina Taito on pettymys, historiallisena romaanina aiheeltaan kiinnostava. Tuon väkivaltaisen episodin seurauksena Liinalle syntyy poika, joka saa nimen Taito
Ja miten Teemun isän onnettomuudeksi luokiteltu kuolema kytkeytyy tuoreempiin tapauksiin. Kiinnostavaksi on kirjoitettu myös hänen kesäavukseen palkkaamaansa Eevi, mutta moni muu hahmo jää aika ohuesti piirretyksi. Johanna Savolainen jatkaa sitä kotimaista dekkariperinnettä, jonka alkupäässä on esimerkiksi Eeva Tenhunen ja myöhempänä taitajana Outi Pakkanen. Rikoskirjallisuutta, jossa ihmiset ja heidän arkensa kuvataan tarkemmin kuin väkivaltarikokset, jotka he tai lähipiirinsä kohtaavat. Hyvin kirjoitettuna se on kuitenkin sujuvaa luettavaa. Keskushenkilö on kiistatta Teemun äiti, suositun mökkipitäjän kesäkuppilaa pyörittävä Anna. Eikä koripalloulottuvuuskaan huono elementti ole, koska Savolainen tietää, mistä kirjoittaa, SM-tason sukanheiluttaja kun itsekin on ollut. Mikä yhteys tällä kunnon pojalla ja turmilla on keskenään. Tutkintaa vetävä Veikko Niskanen on mukavan leppoisa tapaus, tavispoliisi ilman sitä jumalatonta henkilökohtaisten kriisien ja addiktioiden taakkaa, jota rikostutkijat on pohjoismaisessa rikoskirjallisuudessa pantu kantamaan. 45 Demokraatti Se osuu samoille hetkille, kun Kylän suuri poika, huippukoripalloilija Teemu Merikallio tulee kesänviettoon ennen siirtymistään amerikkalaiseen yliopistojoukkueeseen ja kohti NBA-uraa. 7.–13.6.2021 de_10062021_44.indd 45 3.6.2021 10.45. Merkitykselliseksi oletettavaan henkilögalleriaan on tosin mahdutettu vähän liikaa kylänväkeä. Lajityypin mukaisesti Savolaisen dekkari on enempi leppoisa kuin hiuksia nostattava. Tarina ei juuri hätkäytä, mutta ei se tökikään
Hän panee suomentajat puntariin. Ohessa Pärkisen tulkinta sonetista 47.” Siispä se olkoon ohessa myös tämän aukeman kuvituksena. Täytyy sanoa, että lukeminen oli sangen häm mästyttävä ja hämmentävä elämys. Minäkin haluaisin, mutta vielä ei saa. Nuoruus kaikki, van heneminen ei mitään. Se ei ole Kirsti Simonsuuri; Paavo Cajander suomensi 30 ensim mäistä sonettia, mutta voisiko olla Aale Tynni. Aika syvissä vesissä. William Sha kespeare on kirjoitellut kahmalokau palla (154 kpl) sonetteja, jotka ansioi tuneesti suomensi Aale Tynni. Siitä iloitkaamme. Myös hänen tulkintansa ansaitsee tulla huomioiduksi. ”Kyseessä on Shakespearen sonaatti numero 65 ja Aale Tynnin suomenta mana. Veli-Pekka Salminen saa aloittaa, sillä hän lähestyy visaympyrää perin mairittelevalla puhuttelunimellä. Myös Kirsti Simonsuuri on suomentanut So netit, tuoden ne lähemmäksi nykyaikaa. de_10062021_46.indd 46 3.6.2021 10.52. Joka tapauksessa kyseinen suo mennos ei mielestäni ole Simonsuuren veroinen, se on vaikeasti ymmärrettävä ja verrattuna Simonsuuren suomennok seen jopa kömpelö. Aale Tynnin versio lienee uskollisin al kuperäistekstille. Toki hän oli parasta a-ryhmää siinäkin hommassa. Sitaatin versio lienee Aale Tynnin ky nästä. Näitä suomennoksia on tehnyt Tynnin lisäksi sekä Paavo Cajander että viimeisimpänä Kirsti Simonsuuri. ”Olen ylpeä itsestäni kun hoksasin vastauksen googlettamatta, kyseessä on William Shakespeare ja Sonetti numero 65 (sen kyllä googletin). Samalta kirjailijalta on ilmestynyt myös sonetteja, makeita kuin mansi kat, ja kermavaahdolla. ”Visan viereisellä sivulla hehkutetaan näytelmästä Richard III lausetta: Man sikoita, minä haluan nyt mansikoita. Luin nimittäin Shakespearen Sonetit Kirsti Simonsuuren suomennoksena 4–5 vuotta sitten. ”Upea veto visamajesteetilta! Tun nistin kyllä melkein heti, vaikkakaan en aivan tuttuna. Vastaan tuli yllättävää, välillä käsit tämätöntä tai jopa ärsyttävää tekstiä. Kiitos siitä. TARU VUORIMAA myöntää jääneensä visakoukkuun taannoisen päänavauksen jälkeen. Taitava helsinkiläinen kuvataiteilija, Kuvataideakatemian kasvatti Kyösti Pärkinen on maalannut monia sonet teja. 46 Demokraatti ”Sulous sointuu suloon, iloon ilo” T eatteriorientoitunut visamaakari iloitsee siitä, että maailmanhistorian merkittävin dramaatikko herättää taas näin paljon vastakaikua runoilijanakin. Sitten toisaalta kaikkein vereslihaisimpia inhimillisyy den tuntoja ja täsmällisimmin osuvia metaforia.” Moni muukin tarttui kääntäjäasiaan. Kuten Juhani Niemi. Ansionsa kummallakin, vaikka suurin kunnia kuuluukin alkutekstien kirjoit tajalle.” Jukka Vuorinen lähetti kuvallisen viestin. Esimerkiksi heti alussa runokaupalla suvunjatkamisen merkityksen hillitöntä propagoimista. Järeää ja tenhoavaa kamaa, ehdot tomasti. Mutta kaunis sonetti on ja pätee edelleen!” Maijaliisa Mattila antaa visan ”julkaisualustalle” erityismaininnan. Mutta, mutta, suomentaja
Muiden oikein vastanneiden eli Raila Rinteen, Vexi Lehdon, Mauri Panhelaisen, Sirpa Taskisen, Ossi Lehtiön, Jorma Katajan, Eero Reijosen, Tuulikki-Lepomäki-Lahtisen, Matti Kärkkäisen, Pertti Timosen ja Väinö Immosen hehkutuksia soneteista enemmän visan verkkoversiossa. Runoilija Aale Tynnin ura maailman runouden suomentajana on aivan kä sittämättömän laaja ja upea! Niin, ja vielä lisää oppimistuloksia: kolmas Shakespearen sonettien suomentaja on ollut Paavo Cajander, jonka tarkoitus oli kaikkien Shakespearen näytelmien valtaisan käännösurakan jälkeen suo mentaa sonetitkin, mutta kuolema ehti ensin, ja hän ehti suomentaa vain kol misenkymmentä.” Palkinto menee tällä kertaa Jukka Vuoriselle. Teos on julkaistu vuonna 1965. Suomessa teos ilmestyi kirjasarjassa, jossa julkaistiin sulassa sovussa niin Paavo Rintalan ja Marja-Liisa Vartion kuin Shakespearen ja Mark Twaininkin tuotantoa. Vastaukset sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi viimeistään 14.6. Siis kenen, ja mikä teos on nyt puntarissa. sonetti, suo mentaja Aale Tynni. ”Baareja oli Jokikadulla viisi kuusi joka korttelissa, ja kauppa kävi viidentoista sentin oluen ja kolmenkymmenenviiden sen tin viskin voimalla; siellä täällä soittokaappi uikutti kauniista unelmista ja neljästä ässästä: ’Oi, yksin oon ja kaipailen...’ Joi hinkin baareihin oli entisen tyh jänpäiväisen jutustelun tilalle tullut näköradio, joka käänsi asiakkaiden kasvot kaikki yh teen suuntaan ja jäykisti olutta särpivien miesten ilmeet niin, että he näyttivät hengettömiltä vahanukeilta.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 ”Oli niin järeää kamaa, että herätti talviunesta kerralla! En ole pitkään aikaan osallistunut, mutta kun eteen tuli tämmöinen, joka nostatti ihon ka nanlihalle ja pani parin vanhan opet tajan harmaat solut pyörimään vin hasti, niin jo tapahtui! Dantekin kävi mielessä, mutta vanhan Viljamin kä sialaa tämä on. Yhdelle vielä palkinto ennen kuuden viikon kesätaukoa. Lisää tämmöistä tänä uuslukutaidottomana aikana ja suuri kiitos! Erityiskiitos myös siitä, että Demo kraatti muistaa ilmestyvänsä kaksikie lisessä maassa! Lämmittää tämmöi sen mieltä, joka on asunut eri Pohjois maissa.” Päätössanat saa Unto Vesa, joka on yleensä ensimmäisenä postia lähettämässä – niin nytkin, vaikka lopullinen vastaus tuli vasta kirjastokäynnin jälkeen. de_10062021_46.indd 47 3.6.2021 10.52. Tuossa painoksessa on Tauno Mustanojan esipuhe, jossa kerrotaan kiinnostavasti mm. klo 12.00 (ja tämä aikaraja on ehdoton johtuen juhannuslehtemme aikaistetusta painoaikataulusta). Kysymyksessä on siis William Shakespearen 65. 47 Demokraatti VISASITAATTI 11 Tämänkertaisen teoksen elokuvaversio sai aikoinaan 12 Oscar-ehdokkuutta, joista palkinnon arvoiseksi katsottiin kahdeksan – mukaan lukien itse visakirjailija parhaasta alkuperäiskäsikirjoituksesta. ”Kirjastossa käyminen kannattaa aina! En tosin löytänyt Metsosta lainkaan Simonsuuren suomennosta, mutta sain varmistuksen sille, että Kirjavisassa on Aale Tynnin käännös. Teoksen uusim massa painoksessa (2018) on puoles taan kiinnostava runoilija Alice Martinin esipuhe, josta opin Oxfordin tut kijan arvion, että kyseisen sonetin synty ajoittuu todennäköisesti vuosiin 1594– 95 (eli 1600luvun ensi vuosikymmen rajautui pois). Ovidiuksen ja Horatiuksen aikaa kos kevien ajatusten heijastumista Shakes pearen soneteissa. Siitähän visarunos sakin on – myös – kyse. (rb) William Shakespeare. Visassa kirjailijan ensi esiintyminen oli 20 vuotta sitten
Varman päälle pelaavassa Saksassa suurin osa majakoista on yhä toiminnassa ja Puolassa kaikki. Hän kiinnostui majakoista jo purjehtiessaan Itämerellä 1980-luvulla. Tarunhohtoisia majakanvartijoita ei enää Itämeren majakkasaarilta Venäjää lukuun ottamatta löydy. Osan kirjassa esitellyistä majakoista, kuten Suomenlinnan kirkon tornissa vilkkuvan, tunnemme hyvin, kun taas niin ikään hänen kirjansa kohteina olevista Saksan majakoista harva, ainakaan maakrapu, on Suomessa koskaan kuullutkaan. Alkulehdillä oleva kartta havainnollistaa majakoiden ketjun tiheyden. Rietz toteaa myös, että maailmassa ei ole toista paikkaa, jossa näin pienen meren ympärillä on yhtä monta valtiota. Poikkeuksen tästä tekevät Saksan historialliset majakat, joihin ranskalainen teknologia ei kelvannut. KATSELLESSA TEOKSEN kuvia lukija huomaa, että Itämeren vanhoissa majakoissa on paljon samaa näköä ja yhteiMagnus Rietz: Itämeren majakat Suom. Yhtenäistä majakkajärjestelmää on Itämerelle rakennettu jo 1800-luvun alusta alkaen. Teksti Ville Jalovaara / Kuvat Magnus Rietz V alokuvaaja-kirjailija Magnus Rietzin noin neljän vuoden aikana tekemän laajan majakkakierroksen satona on syntynyt ainutlaatuinen kuvateos. KIRJA siä piirteitä. Tekniikan kehittyminen satelliittipaikannuksineen on ylipäätäänkin vähentänyt majakoiden merkitystä merenkulun turvallisuudelle. 48 Demokraatti KIRJAT Upea kuvateos vie kierrokselle Itämeren todellisiin helmiin Ruotsalainen Magnus Rietz on vieraillut yli kahdella sadalla majakalla kaikissa Itämeren maissa. Tämä ehkä kertoo jotain myös merenkulkuun liittyvistä vaaroista alueella. Kokonaan se ei ole kuitenkaan kadonnut, vaikka asiassa maittain merenkulkuviranomaisten näkemykset vaihtelevat. Iiro Kuuranne Tammi 2021, 415 s. Rietz toteaa teoksensa esipuheessa, että muualta maailmasta ei löydy Itämeren kaltaista paikkaa, jossa yhtä pienellä alueella olisi niin paljon suurikokoisia majakoita. MAGNUS RIETZ on ruotsalainen entinen rannikkojääkäri, merenkulun ammattilainen, majakkatuntija ja myös Ruotsin majakkaseuran perustajajäsen. de_10062021_48.indd 48 3.6.2021 11.42. Suuri osa majakoista sai aikanaan varusteensa muutamasta pariisilaisesta yrityksestä, jotka yli sadan vuoden ajan toimittivat koneistoja ja lyhtyhuoneita eri puolille maailmaa. Tämän selittää se, että maat ovat hakeneet toisiltaan inspiraatiota majakoiden suunnitteluun. Jokaisella yhdeksällä Itämeren rantavaltiolla on majakoita, jotka yhdessä turvaavat rajat ylittävää merenkulkua. Vahvoja vaikutteita on myös antanut eurooppalaisen majakkarakennuksen menneiden aikojen suunnannäyttäjä Ranska
49 Demokraatti Magnus Rietz nimeää virolaisen Tähkynän majakan Itämeren kruunaamattomaksi kuningattareksi. de_10062021_48.indd 49 3.6.2021 11.42
Tanskan rannikolla sijaitsevan Hammerodden majakan näyttävä linssistö on korvattu led-tekniikalla. Kuvia säestävissä lyhyissä tarinoissa Rietz kertoo vierailujensa yhteydessä tekemistään havainnoista ja esittelee majakoiden historiaa. Ruotsissa harvempia ja Venäjällä ei juuri ollenkaan. Puolalaisen Helin majakan näyttävät kierreportaat. Söderskärin majakkasaari sijaitsee noin 30 kilometriä Helsingistä kaakkoon. Kun koronaepidemian hellitettyä matkustaminen on jälleen mahdollista, kirjassa on monia hyviä vinkkejä majakoista, joita esimerkiksi Virossa voisi olla mielenkiintoista käydä katsomassa. Teoksen kolmesataa värivalokuvaa tuovat esille Itämeren majakoiden kirjon ja kauneuden. Nämä historialliset majakat ja luonnonkauniit saaret on valitettavasti itänaapurissa jätetty aika lailla heitteille ja pysyvä asutuskin on saarilla supistunut lähes olemattomiin. Suomen vanhojen majakoiden huolenpitoa Rietz sen sijaan kehuu, ja hienoltahan ne myös näyttävät kirjan kuvissa. 50 Demokraatti KIRJAT Virossa ja Latviassa majakat ovat suosittuja matkailukohteita, joihin pääsee myös kesäisin tutustumaan. YHTENÄISTÄ MAJAKKA JÄRJESTELMÄÄ ON ITÄMERELLE RAKENNETTU JO 1800LUVUN ALUSTA ALKAEN. Magnus Rietz on kuitenkin päässyt tutustumaan myös viimeksi mainittuihin. Kirja sopii erinomaisesti lahjaksi historiasta ja merenkulusta kiinnostuneille. Niinpä kirjasta löytyy kuvia harvoin kuvatuista, Suomelle ennen kuuluneiden Seiskarin ja Suursaaren majakoista. Upeita vähemmän tunnettuja majakoita toki löytyy yhä myös kotimaastamme. Suomessa ja Tanskassakin on melko paljon avoinna olevia majakoita. de_10062021_48.indd 50 3.6.2021 11.42
Jari Sedergren Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tutkija Kulttuurikolumni de_10062021_48.indd 51 3.6.2021 11.42. Lehti ymmärsi kilpailuoikeudellisen arvioinnin, mutta sanoi, että ”kantelu on ajastaan jälkeen jäänyt toimenpide”. 51 Demokraatti YLE OSAA TEHDÄ JULKISESTA PALVELUSTA TOIMIVAN JA SIKSI PALJON KÄYTETYN. Kanteluita ja boikottihenkeä P aljon on ollut viime vuosina puhetta digitaalisista sisällöistä. Muita videosisältöjä pitäisi rajoittaa rajusti. Sanoman valituksen käsittely voi kestää pitkään. Medialiitto valitti, että Yleisradio julkaisee verkossa sähköistä sanomalehteä ja syö siten sanomalehtien digimarkkinoita. Yle oli lehden mukaan luonut suomalaisille merkityksellisen sisältöpalvelun ja siksi rajoitusehdotuksessa on ”heikkoja kohtia”. Se on tehnyt Yle Areenasta äärimmäisen tärkeän toimijan digimaailmassa. Sanoman kantelussa vaaditaan, että Yle saisi tarjota verkossa tv-sisältöjä vain lyhyen aikaa lähetyksen jälkeen. Tässä vyörytyksessä kotimaiset toimijat jäävät väistämättä entistä vähemmälle osalle. EIKÄ TÄSSÄ kaikki. Kehityksellä on tietysti kriitikkonsa. Tavoitteena on rajata Yleisradion digisisältöjä karkeasti tiivistäen niin, että se voisi julkaista vain suoraan ohjelmiin liittyvää aineistoa. Ilmassa on siis boikottihenkeä. Toimittajapiireistä yritettiin selittää, että ei me lehden toimittajat tällaista ajeta, vaan konserni. Kaikista jutuista pitäisi siis löytyä linkki suoraan ohjelmaan. Voi hyvin kysyä, onko muutos kuluttajan hyväksi. Kaiken myllerryksen keskellä Yle Areena on kansan parissa säästynyt isommalta kritiikiltä. Erilaisia digivempaimia on koteihin kertynyt jo poisvietäväksi asti. Paraneeko tulehtunut tilanne. Näistä rajoitustoimista on kyse myös eduskunnassa parhaillaan käsittelyssä olevassa Yle-lain muutoksessa. Hämmästyttävää kyllä HS teki tästä pääkirjoitustason asian. Peistä on taitettu puolesta tai vastaan, vaikka totaalikieltäytyjien määrä on ollut vähissä. Viime aikoina korostettuja teemoja ovat olleet mediakasvatus ja elinikäinen oppiminen. Medialiitto – siis suurimpien mediayhtiöiden yhteenliittymä – teki keväällä EU:n komissiolle kantelun. Medialiiton kantelu herätti paljon keskustelua somessa, mutta vasta Sanoman kantelu räjäytti potin. Toimintaedellytyksistään huolestuneiden yhtiöiden ei pitäisi joutua tilanteeseen, jossa niiden tarvitsee jälkikäteen kysellä pelisääntöjä. Politiikassa puhutaan paljon yhteistyöstä ja paljon myös sen puutteesta. Mediakonserni Sanoma teki toukokuun lopulla valtiontukikantelun EU:n kilpailuvirastolle. Ehkä media-alalla yhteistyötä tarvitaan varsinkin silloin, kun keskinäinen nahistelu ei luo mitään hyödyllistä ja muut syövät riidellyn kuorman. Kohteena on erityisesti oppimiseen liittyvä aineisto, josta on itse asiassa ennestään olemassa sopimus, jonka mukaisesti Yle ei valmista koulujen opetussuunnitelmiin liittyviä sisältöjä. Siksi Sanomalta voi odottaa ”parempaa ymmärrystä siitä, kuinka olennainen osa Yle on suomalaisen hyvinvointivaltion sivistyspääomaa”. Se on hyvä esimerkki myös siitä, että Yle osaa tehdä julkisesta palvelusta toimivan ja siksi paljon käytetyn. Mutta tässäkin maailman nurkassa paljon katsotut Netflix, Warnerin fuusioimat HBO ja CNN, Disney ja äskettäin kaupassa MGM:n ostanut Amazon ovat tuttuja ja sisällökkäitä yhtiöitä lähes kaikille suoratoistopalveluihin tutustuneille. Kun sitten Yleisradion tehtävänä on erikseen laissa mainittu oppiminen ja sivistys, on selvää, että sille saralle on panostettava. Niin kuin nykyään tapana on, monet ilmoittivat lopettavansa Helsingin Sanomien tilauksen, koska konsernin emoyhtiö ryhtyy tällaisiin toimiin
Teksti Rolf Bamberg Kuva Lehtikuva, Emmi Korhonen F anaattinen ja impulsiivinen. KIRJA TÄRKEINTÄ ON OLLUT MATKA, EI MÄÄRÄNPÄÄ. ARHINMÄKI PAINOTTAA kirjassaan, että inttäminen siitä, että urheilua ja politiikkaa ei pidä sotkea keskenään, on itsensä huijaamista: ”Urheilu ja politiikka ovat aina kuuluneet elimellisesti yhteen”, hän paaluttaa. Laatupuolelle potkua antavat omat junioriaikojen pelivuodet kohtalaisen korkealla tasolla sekä pari vuosikymmentä aktiivipoliitikkona, jonka sydämenasioihin urheilu on kuulunut aina niin pitkälle, että hän oli Kataisen hallituksen kulttuurija urheiluministeri 2011–2014. Myös Neuvostoliiton hajoamisessa itsenäistyneet tasavallat Azerbaidzhan, Armenia, Moldova ja Georgia sytyttävät kirjoittajan monenlaisiin kansainväde_10062021_52.indd 52 2.6.2021 17.10. päivä 1997. Suomen maajoukkuejalkapallo käsittää lukemattoman määrän pieniä toivon pilkahduksia, jotka kerta toisensa jälkeen ovat sammuneet.” Arhinmäki summaa koettua toisestakin vinkkelistä: ”Matka Unkari-ottelun tuskasta Liechtenstein-pelin riemuun on ollut todellinen Via Dolorosa. Jalkapalloon hurahtanut kirjoittaja seuraa Suomen maajoukkueen, nyttemmin lempinimeltään Huuhkajien, kärsimystietä 1980-luvun puolivälistä syksyyn 2019, jolloin tuon tien tallaajat viimein saivat palkintonsa: Suomen miesten maajoukkue selvitti ensimmäistä kertaa tiensä arvokisoihin. Tuo hetki kulminoituu tämän kirjan nimeen: suomalainen futisfani on pakotettu kestämään mitä vain. Poliitikon arki vaalikamppailuineen sekä kansanedustajaja ministerivelvoitteineen on joskus käynyt harmilliseksi riipaksi futisfanitukselle, mutta luovalla mielikuvituksella ja järjestelykyvyllä hankaluudet on selätetty. Usein sekä palloilun että politiikan eduksi, win-win. Se on se päivä, joka on ollut pitkään tatuoitu suomalaisten jalkapallofanien aivojen muistikeskukseen. Tie pallon perässä on vienyt miestä Moldovan Chisinausta Färsaarten Torshavniin, Georgian Tbilisistä Espanjan Gijoniin. Siis MM-karsintaottelu Unkaria vastaan, joka päättyi lisäajalla syntyneeseen vieraiden tasoitusosumaan, joka pomppi Suomen maaliin neljän oman pelaajan kautta. Eli kuten Arhinmäki kirjoittaa: ”Suomen jalkapallomaajoukkueen seuraaminen on ollut tietyssä mielessä yhtä murhenäytelmää. Ex-urheiluministerin jalkapallomuistelmat ovat myös poliittista manifestaatiota. ”Gijonin ihme” – tasapeli vierasottelussa hallitsevaa maailmanmestari Espanjaa vastaan – tulee toki otteluna ilolla ruodituksi, mutta yhtä lailla ottelukaupunki, Asturian itsehallintoalueen keskus Gijon, kirvoittaa Arhinmäen pohtimaan niin baskien kuin katalaanienkin itsenäisyystaistelua. Arhinmäki harjoittaa kirjassaan urheilun ja politiikan kytkemistä ihan surutta. 122 laskin niitä olevan, joista reilu 30 ulkomailla. Molemmat sanaparit pätevät katkerista hetkistä kauan odotettuun onnistumisen huumaan etenevässä Paavo Arhinmäen jalkapallokirjassa. 52 Demokraatti KIRJAT Pallon perässä kotona ja maailmalla Paavo Arhinmäki: Kaiken se kestää WSOY 2021, 288 s. Arhinmäki on joutunut säätämään ja sumplimaan päästäkseen sen kulkemaan. Informatiivinen ja viihdyttävä. Tärkeintä on ollut matka, ei määränpää.” Matka on ollut polveileva. MUUTEN AIKA tiukan kronologisesti etenevä kirja alkaa irrallisella episodilla Helsingin Olympiastadionilta lokakuun 11. Huuhkajien perässä maailmalla reissatessa on moni epäkohta, kummalliuus ja jokunen ilonaihekin tarttunut mieleen, ja tulevat nyt kirjaan kirjatuksi. Arhinmäki on listannut kirjansa loppuun paikan päällä näkemänsä Suomen ottelut – MMja EM-karsintoja, Kansojen liigaa ja harjoitusmaaotteluita. Liechtenstein-vieraspelin nolo 1–1-tasapeli vuoden 2009 MM-karsinnoissa jää sivuseikaksi, kun on paikka kritisoida maan pankkijärjestelmää, joka mahdollistaa suomalaistenkin ökyrikkaiden salatalletukset. Se vei jatkokarsintapaikan. Hän lähtee esimerkein liikkeelle jo muinaisista roomalaisista, ”panem et circences” -politiikasta, jolla kansa Arhinmäen tulkinnan mukaan ”luopui poliittisista oikeuksistaan ja tyytyi viljaan ja sirkushuveihin. Se point zero, se sysimusta hetki, kun oltiin niin lähellä, mutta jäätiin niin kauas. Perspektiiviä normaalia painokkaamman fanituskirjan kirjoittamiseen siis löytyy jo määrässä
Uteliaisuus tuolloin uuden päävalmentajan Hans Backen futiskykyjä kohtaan ja uuden kokemisen halu veivät sillä kertaa voiton, vaikka jo parin sivun päässä Arhinmäki päästelee täyslaidallisia Riku Riskin boikottiratkaisun puolesta ja Qatarin MM-projektia vastaan. Kirjassa on kerrottuna myös monia anekdootteja sekä hupaisia tai tragikoomisia sattumuksia fanikulttuurin ääreltä – niitä lukee hymy huulillaan. Paavo Arhinmäki on seurannut läheltä ja paneutuneesti Huuhkajien kivikkoista taivalta kohti arvokisatäyttymystä. Vähän silti huvittaa Arhinmäen kuvaus Abu Dhabin matkastaan, kun maajoukkue leireili ja pelasi Emiraateissa harjoituspelin Ruotsia vastaan. Puhumattakaan Arabian niemimaan ökyvaltioista, jotka pönkittävät julkikuvaansa isolla rahalla pystytetyillä urheilukulisseilla. Kuva EM-turnaukseen valmistautuvan Suomen maajoukkueen kenraaliharjoituspelistä Ruotsia vastaan 29.5. Pelaajat vasemmalta Sauli Väisänen, Ruotsin Robin Quaison, Juhani Ojala, Jesse Joronen ja Onni Valakari. Kirja on kuitenkin niin hyvin rakennettu ja kirjoitettu, että sen parissa viihtyy silloinkin kun punainen lanka – jalkapallo, pelit – uhkaa mennä sykkyrälle. Välillä poliittiset sivujuonteet nääs lähtevät näppylähanskasta, jos tämä metafora sallitaan entisen maalivahti Arhinmäen tapauksessa. 53 Demokraatti Pallon perässä kotona ja maailmalla lispoliittisiin pohdintoihin. Vähän säädellympi poliittisen intomielen ja futisfanituksen yhteennaittaminen olisi ehkä ollut hyväksi monin kohdin. Toisaalta Arhinäen moralisointi jalkapallon katsomoäiriköntiä vastaan näyttäytyy välillä hiukka tekopyhänä, kun hän – ja ihan itsensä kuvaamana – näyttää katsojana varsin räjähdysherkältä tyypiltä. de_10062021_52.indd 53 2.6.2021 17.10. PARHAIMMILLAAN ARHINMÄEN kirja on kuvatessaan vierasottelukaupunkien arkea ilman isompia poliittisia latauksia
Suomi pelaa kovassa lohkossa: Belgia, Tanska, Venäjä. Jalkapallo on joukkuepeliä, ja parhaimmillaan vielä enemmän: yhteisöllisyyttä. Suomen merkittävin saavutus futiksen arvokisoissa tähän asti on miesten maajouk kueen komea neljäs sija Tukholman olympialaisissa vuonna 1912, mikä osoittaa, että meillä on vankka historia lajin parissa. Työajoillani ja reissuhommillani ei ole kuitenkaan ollut helppo sitoutua niin vaativaan kasvatustehtävään. 54 Demokraatti PELIN PURKU Se on totta Suomen pääsy EM-kisoihin poisti puolen vuosisadan mittaisen trauman kisapaikan odotuksesta, iloitsee Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Niitä on odotettavissa lähiviikkoina, kun lajin Euroopan mestaruuskisat alkavat. Pisimmälle pääsin taannoin tyttäreni Suomi-luokan de_10062021_54.indd 54 2.6.2021 17.19. Huuhkajat on viime vuodet Rive Kanervan valmennuksessa pelannut erinomaista futista ja joukkuepeliä, ja todellakin ansainnut paikkansa EM-kisoissa. Kuulun niihin ihmisiin, joille futis tarjoaa elämyksiä ja intohimoa, joskus jopa syvää liikutusta. Se, mitä eniten arvostan ja mitä olisin itse halunnut tehdä, on juniorien valmentaminen. Poistihan se puolen vuosisadan mittaisen trauman kisapaikan odotuksesta. Huuhkajien hienot pelit karsinnoissa lämmittivät suomalaisten ja varsinkin meidän kentän miesten ja naisten mieliä. Toivon luovaa peliä, tiivistä puolustusta ja rohkeita vastahyökkäyksiä. Futiksen valmennustyö ja järjestötoiminta on arvokasta työtä, ennen muuta sosiaalista ja nuorisotyötä. Naisethan tämän tempun ovat tehneet jo useasti. Kaksi menee jatkoon. Huuhkajat eli Suomen miesten maajoukkue lunasti paikkansa EM-kisoihin hienojen karsintaotteluiden ansiosta marraskuussa 2019 – ja on siten ensi kertaa arvokisakentillä sitten vuoden 1980 olympialaisten. P itkän korona-ajan jälkeen moni meistä kaipaa vaihtelua ja kohokohtia arkeensa. Tekonurmien myötä se saa jatkoa. Myönnän auliisti sen, että otin Suomen pääsyn EM-kisoihin myös kovin henkilökohtaisesti, niin kuin muutkin Suomi-futiksen fanit. Huumorilla on sijansa elämässä, mutta myönnän mielelläni senkin, että kun marraskuussa 2019 twiittasin, että futiksen EM-kisapaikallaan Suomi lunasti paikkansa täysivaltaisten eurooppalaisten kansakuntien joukossa, en vähimmässäkään määrin vitsaillut! MITÄ SITTEN kisoilta ja joukkueelta on lupa odottaa. Kun pelaa ”löysin rantein” (mikä tarkoittaa, että voi ottaa lunkisti kun on äärimmäisen hyvin valmistautunut!) ja antaa kaikkensa, niin peli kulkee ja tulostakin tulee jos on tullakseen. Vaikka futiksessa on kyse elämää suuremmasta asiasta, olen ennen kaikkea iloinen joukkueen ja sen pelaajien puolesta. Mutta vahva joukkue on Suomikin
Silti on parempi ponnistella ja ottaa jatkuvasti edistysaskelia sen sijaan, että annettaisiin vastuu muille ja kehitys pysähtyisi. Futis on ensi sijassa vihreän veran shakkia, mutta joukkuepeli kasvattaa myös elämään varten. Kun kyse on globaalista järjestöstä, ei pohjoismaisilla arvoilla aina ole luonnostaan spontaania kannatusta, varsinkaan maanosaliitoissa. Tuo hanke ei kunnioittanut jalkapalloyhteisön arvoja eikä lajin seuraajien ja harrastajien tahtoa. kakkosvalmentajana Brysselin Eurooppa-koulussa. Rakkaus lajiin kestää kentän miehillä ja naisilla, vaikka pelaaminen vaihtuisi myöhemmällä iällä kuntourheiluksi. Kovalla työllä suunta on saatu oikeaksi paitsi taloushallinnon ja tilintarkastuksen osalta myös muun muassa sukupuolten tasa-arvoon, ihmisoikeuksiin ja kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä, vaikka edistystä ei aina tapahdu hetkessä. de_10062021_54.indd 55 2.6.2021 17.19. 55 Demokraatti FUTIS TARJOAA ELÄMYKSIÄ JA INTOHIMOA, JOSKUS JOPA SYVÄÄ LIIKUTUSTA. MINUN RASTINI kansainvälisillä kentillä on viimeisen neljän vuoden ajan ollut Kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan hallinnon uudistaminen, tai paremminkin osallistuminen sen uudistamistyöhön kokemusperäisiä neuvoja antamalla. Voitimme kerran Saksan, mikä oli kieltämättä makeaa sekä junnareille että valmentajille. Ennen kuin virtuaalisia tomaatteja alkaa sadella, niin tiedoksi, että korruptiota on systemaattisesti kitketty, ja Fifa tänään on aivan eri planeetalta kuin vielä joitakin vuosia sitten. Uskon, että EM-kisat vahvistavat muutenkin noususuunnassa olevaa Suomi-futista. Tästä olen iloinen nyt, kun päätän kauteni hallintovaliokunnan varapuheenjohtajana. Fifa toimi myös aivan oikein tukiessaan Euroopan jalkapalloliitto Uefaa siinä, että eurooppalaisten suurseurojen ajama superliiga, jonka rahoittajana olisi ollut suuri amerikkalainen investointipankki, kaatui lähtötelineisiinsä. Fifa on viime vuosina ottanut tärkeitä, isoja askelia eteenpäin sekä lajin kehittämisessä että hallintoja talouskäytäntöjensä uudistamisessa. Etenkin sitä toivon, että yhä useammat nuoret pojat ja tytöt saavat innoitusta kisoista ja löytävät lajin pariin. Erityisen piirteen Fifan toiminnalle antaa se, että järjestö muodostuu kuudesta maanosaliitosta, joilla kullakin on oma toimintatapansa ja joiden toimintaan kyseisen alueen kulttuuriset, uskonnolliset ja poliittiset piirteet perusteellisesti vaikuttavat
56 Demokraatti Lehti, verkko ja some S Y D N N I N T O Se puuttuva pala. O de_10062021_56.indd 56 2.6.2021 17.27
57 Demokraatti Va le uu tin en – ei uu tin en , va an va lh e TEEMA Valheella rahaa ja valtaa Houkuttelevaa humpuukia Salaliitot ja noitavainot Kolumni: Ikäihmisten medialukutaito Suurin osa ihmisistä törmää valeuutisiin viikoittain. Ne ovat uhka demokratialle. de_10062021_57.indd 57 2.6.2021 17.45
Netti syöttää pajunköyttä TEEMA Perinteinen medialukutaito ei enää riitä uudessa ympäristössä. de_10062021_58.indd 58 3.6.2021 9.51. 58 Demokraatti Netti syöttää pajunköyttä Perinteinen medialukutaito ei enää riitä uudessa ympäristössä
Valhe voi tuntua nokkelalta oikotieltä, kun tosiasiat eivät riitä. Valeuutiset leviävät salamannopeasti laajalle alueelle sosiaalisen median välityksellä. Moderni teknologia on luonut valehtelemiselle uudenlaiset siivet. 59 Demokraatti Netti syöttää pajunköyttä Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho V alhe, sepitelmä, satu, pöty, muunneltu totuus. Sen opimme jo hyvin nuorella iällä. Vähemmän rakkaalla lapsella on monta nimeä. de_10062021_58.indd 59 3.6.2021 9.52
Velesiläiset teinit huomasivat pystyvänsä luomaan järisyttävän suosittuja ”uutisia”, jotka liittyivät jenkkivaaleihin. Senkin leviämisessä kaupallinen logiikka on ollut todella merkittävässä roolissa, Ikäheimo sanoo. Mitä syvempiä poliittisia railoja oli Yhdysvalloissa tai EU:ssa, sitä vähemmän Venäjän toimiin Ukrainassa jaksettiin puuttua. Qanon on lokakuussa 2017 alkunsa saanut äärioikeistolainen Donald Trumpia tukeva salaliittoteoria. Venäjä käyttää disinformaatiossan niin sanottua kiila-strategiaa. Valeuutinen on paikkansapitämättömiä väitteitä sisältävä teksti tai viesti, joka matkii muodoltaan uutista. Toisen valtion yhtenäisyyttä horjuttamalla on mahdollista saada huomio kiinnittymään muualle. Kyse on propagandasta, mutta uusin keinoin, eli sosiaalisen median toimintalogiikan avulla. VALEUUTISTEN TAUSTALLA on myös valtiollisia tahoja. – Näitä jaettiin sosiaalisessa mediassa ihan huikeasti. – Monet valtiot panostavat voimakkaaseen informaatiovaikuttamiseen. – Ajatuksena on, että disinformaatiota levittämällä lyödään kiilaa toisen valtion poliittisiin jakolinjoihin. – Niitä tehtaillaan poliittisista ja kaupallisista tarkoitusperistä. Kriisit ovat otollista aikaa perättömien kohujen sytyttämiselle. Konfliktia pystyttiin kärjistämään luomalla valesivustoja ja jopa valeprotesteja. Vaikea sanoa, oliko heillä myös jokin poliittinen tarkoitusperä, Ikäheimo sanoo. ”Jenkit rakastavat meidän tarinoitamme, ja me teemme rahaa niillä. Venäjä valtasi vuonna 2015 Krimin niemimaan. Siksi tutkijat käyttävät mieluummin selkeästi rajattuja termejä, kuten dis-inforModerni teknologia on luonut valehtelemiselle uudenlaiset siivet. – Disinformaatio liittyi muun muassa Yhdysvaltojen sisäisiin rotukysymyksiin. Usein ne menevät vielä vahvasti limittäin, Sitran asiantuntija Hannu-Pekka Ikäheimo sanoo. – Monet Youtubeja Instagramvideoi ta tekevät huomasivat, että Qanonia käsittelevät viestit leviävät hyvin, joten he ryhtyivät tekemään niitä. Sosiaalisen median alustoilla ei ole tarkkaa faktojen tarkistamisen mekanismia, joten ne mahdollistavat sen, että minkälaisella sisällöllä hyvänsä pystyy tuottamaan itselleen näkyvyyttä ja myös tekemään merkittävästi rahaa. Nyt hyvä esimerkki on Israelin ja Gazan tilanne. Tätä tapahtui todella voimakkaasti ja ehkä myös aika onnistuneesti vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentin vaalien alla, Ikäheimo sanoo. Ei ole väliä, ovatko ne totta vai tarua”, Goran sanoi BBC:lle. VALEUUTISET-TERMI POLITISOITUI hyvin voimakkaasti Trumpin valtakaudella. – Tämä logiikka linkittyy hyvin voimakkaasti myös Qanon-liikkeen salaliittoteoriaan. de_10062021_58.indd 60 3.6.2021 9.52. 60 Demokraatti TEEMA Vuonna 2018 Eurobarometri-kyselyyn vastanneista 37 prosenttia kertoi törmäävänsä valeuutisiin päivittäin, 68 prosenttia vähintään kerran viikossa. Ne olivat täyttä valetta. Klassinen esimerkki on Velesin pikkukaupunki Makedoniassa, joka paljastui valeuutisten tehtaaksi vuonna 2016 Yhdysvaltain presidentinvaalien alla. Muun muassa brittilehti The Guardian on uutisoinut, että Venäjältä käsin toimiva markkinointiyritys on välittänyt tarjouksia kaupallisesta yhteistyöstä, jotta suositut ranskalaiset ja saksalaiset somevaikuttajat esittäisivät Pfizerin koronarokotteesta vääriä väitteitä. Tuore koronapandemiaan liittyvät esimerkki tulee Keski-Euroopasta. Tarkoitusperistä ei ole tarkkaa tietoa, mutta ne voivat liittyä esimerkiksi venäläisen rokotteen suosimiseen. Verkkosivustot, jotka julkaisivat juttuja, saivat Google-mainonnan kautta rahaa, Ikäheimo sanoo. Klikkiotsikoissa väitettiin muun muassa, että paavi kannattaa Donald Trumpia ja että Barack Obama on syntynyt Keniassa. Velesiläinen 19-vuotias Goran sanoi BBC:n haastattelussa tienaavansa valejutuilla 1800 euroa kuukaudessa
– Toinen on kriittisen teknologialukutaidon parantaminen. – Populismin yhteys vastamedioihin ja uudenlaisen informaatiotilan syntymiseen on selvä. Ensimmäinen viittaa tarkoituksella levitettyyn virheelliseen tietoon, ja jälkimmäinen tahattomasti – tai ainakaan ilman pahaa tarkoitusta – levitettyyn väärään tietoon. MV-lehden jutut imitoivat ulkoasultaan perinteistä journalismia, mutta lehti ei sitoudu faktantarkistukseen ja JSN:n periaatteisiin. 61 Demokraatti syttäviä, mutta silti niin kiihottavia, että niitä ei malta olla klikkaamatta auki. Oikeusministeriön raportin mukaan syys-lokakuussa 2020 kirjoitetuista Hommaforumin viesteistä arviolta 8,7 prosenttia oli vihapuhetta. Se on usein myös haukkumasana uutiselle, joka ei omasta näkökulmasta ole miellyttävä. – Usein valeuutisen käsite liitetään vastamedioihin. – Kaikki mitä MV-lehti tuottaa ei ole välttämättä valeuutista. Meillä Suomessa esimerkiksi MV-lehden tyyppiset julkaisut ovat vastamedioita tai pseudojournalismia, Ikäheimo sanoo. – Ongelma on se, että harvoin viraalitkaan valeuutissisällöt näkyvät keskivertokäyttäjän some-sisällöissä, vaan ne näkyvät niiden uutisvirroissa, jotka jo muutenkin kuluttavat kaikkea vaihtoehtoista. TUTKIMUKSESSA ON havaittu, että niin sanotut tahmeat sisällöt ovat vastaansanomattoman houkuttelevia. Vuonna 2018 Eurobarometri-kyselyyn vastanneista noin 70 prosenttia arvioi pystyvänsä tunnistamaan valeuutisen valheeksi. Termi on vähän kimurantti, mutta ajatus on se, että uudessa digitaalisessa ympäristössä ei riitä pelkästään klassinen medialukutaito ja lähdekritiikki. – Sama logiikka pätee myös voimakkaasti leviävään disinformaatioon ja valeuutisiin. maatio ja misinformaatio. Kun teknologian toimintalogiikan huomioi, ymmärtää, miksi yritetään kärjistää polarisaatioita ja kuohuttaa, ja miksi kärkkäät asiat nousevat esille. Melko moni solahtaa vielä seulan läpi. – Populististen liikkeiden ympärille on syntynyt monessa maassa vastamedioita ja verkossa toimivia keskustelufoorumeita. Se on ollut merkittävä kasvualusta perussuomalaisten suosiolle, Ikäheimo sanoo. Yhteiskunnat pystyvät taistelemaan disinformaatiota vastaan, mutta mitään nopeaa poppakonstia ei ole tarjolla. Jokainen on myös vaikuttaja tässä uudessa ympäristössä. – Näissä foorumeissa on kyse sellaisten asioiden politisoitumisesta, jota ei ole perinteisen median kautta pystytty tekemään, Ikäheimo sanoo. VALEUUTISET, SALALIITTOTEORIAT ja kaikenlaiset kuohuttavat otsikot ovat viihtyneet populismin liepeillä. Hommaforum on maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvien keskustelupalsta. de_10062021_58.indd 61 3.6.2021 9.52. – Myös oman roolin huomioiminen on tärkeää, eli kuinka itse voi olla rakentamassa terveempää keskustelukulttuuria. Valeuutinen on merkitykseltään muuttunut arkikielessä. Ne ovat ärQanon-liikkeen leviämisessä kaupallinen logiikka on ollut merkittävässä roolissa. Tämä ei koske vain perussuomalaisia, vaan esimerkiksi italialaista Viiden tähden liikettä, jonka lähtökohta on verkkosivusto ja sen ympärille syntynyt uusi mediaekosysteemi. Suomessa Hommaforum on hyvä esimerkki. – Ensisijaisena toimenpiteenä tulisi olla taloudellisten kannusteiden poistaminen harhaanjohtavien tai valheellisten sisältöjen levittämiseltä, Ikäheimo sanoo. Lisäksi pitäisi olla ymmärrystä, minkälaisia ovat yleisimmät somen kautta tapahtuvat vaikuttamiskeinot. – Jos miettii, miten valeuutisia pystyy pysäyttämään, niin lähdekritiikin lisäksi hyvä näppisääntö on, että jos jokin vaikuttaa liian oudolta ollakseen totta, niin usein se ei ole totta, Ikäheimo sanoo. Outous kiinnostaa, eli mistä ihmeestä on kyse, Ikäheimo selittää. Esimerkiksi makedonialaisen tehtailemassa valeuutisessa väitettiin, että paavi tukee Trumpia
Q anon-salaliittoteoria on suomalaisin silmin aivan pähkähullu. – On erittäin vaikea osoittaa tällaisia teorioita vääräksi, koska oletukset eivät ole samoja. de_10062021_58.indd 62 3.6.2021 9.52. Nenosen käyttää määritelmää ”todisteiden noidankehä”, joka toistuu salaliittoväen ja uuden ajan alun inkvisition argumentaatiossa. Qanon-salaliittoteoriaa kannattavat uskovat, että järjestelmä perustuu valheelle ja he ovat ainoat, jotka tietävät, että vallanpitäjillä on salaliitto. – Monissa maissa myös rokotteisiin ja rokotevastaisuuteen liittyy salaliiton kaltaisia teorioita. Se väittää, että Yhdysvaltain valtaeliitti on pedofiili-saatananpalvojia. diaa ne jäivät useimmiten omiin pieniin piireihinsä eivätkä levinneet yleiseen tietoon. Kun epäillyltä löydettiin kenkärasvaa tai muuta voidetta, niin se tulkittiin noitarasvaksi, Nenonen selittää. Sitä pidettiin paholaisen johtamana salaliittoverkostona, Nenonen selittää. Salaliittoteorioita on ollut läpi koko historian, mutta ennen sosiaalista me– Noidat olivat viides kolonna, joka oli maailmanlopun läheisyyden vuoksi tullut uhkaamaan kristikuntaa. Toki suomalaisetkin osaavat epäillä valtaapitävien tarkoitusperiä ja välillä mielikuvitus lähtee laukalle, mutta meillä salaliittoteoriat ovat jääneet melko arkisiin väittämiin, kuten siihen, tilasiko Kekkonen nootin. Teorioita on lukemattomia määriä ja ne koskevat pol iittista tai uskonnollista vastustajaa, mutta myös liike-elämän kilpailijoita, Tampereen yliopiston yliopistonlehtori Marko Nenonen sanoo. Myös salaliitosta syyttäminen on ollut suosittu väline. Vaikeista asioista ei ole yksiselitteistä tietoa, Nenonen sanoo. Nenonen on tutkinut uuden ajan alun noitavainoja. HARHAINEN KUVA todellisuudesta on tavallinen ilmiö. Salaliitto on terminä kovin laaja. 62 Demokraatti TEEMA Harhainen kuva todellisuudesta Salaliittoväitteet ovat nousseet keskeiseen rooliin monien maiden politiikassa. – Piti todistaa, että noidat lentävät noita sapattiin. Siksi myös harhaisen tiedon tai salaliittoteorian todistaminen vääräksi on vaikeaa. Syntyi siis kehä, jossa keskustelu ei edennyt mihinkään. – Osa Donald Trumpin kannattajista edelleen ajattelee, että vaalit olivat epärehelliset, mutta Joe Bidenin hallinto estää sen todistamisen, Nenonen sanoo. Ihmiskunnan historiassa salaliitot ovat olleet yleinen politiikan keino. Myös niiden yhteydessä todellisuudesta esitettiin harhaisia tulkintoja. – Salaliittoväitteet ovat nousseet keskeiseen rooliin monien maiden politiikassa. – Se kuuluu ihmisen olemiseen. Se taas selitettiin paholaisen salajuonella. Nykyisissä salaliittoteorioissa ja noitavainoissa on samankaltainen ajatusmalli taustalla. – Todisteiden noidankehässä kävi niin, että todisteita ei ollutkaan. Rasvaa piti käyttää oikeudenkäynnissä todisteena, mutta saattoi kuitenkin käydä niin, että paholainen hävitti hyvät ja vankat todisteet. Samanlainen ajatusmalli toimii monissa salaliittoteorioissa
7. Tarkista taustat Tutki jutun julkaissut sivusto. Toisin sanoen vihapuhetta, valeuutisia ja salaliittoteorioita. Mihin juttu perustuu. 63 Demokraatti 1. Lehdistönvapaus liittyy kansalaisten oikeuteen saada tietoa. Lehdistönvapausindeksin lisäksi Toimittajat ilman rajoja -järjestö on julkaissut tekstiarvion jokaisesta maasta. Sitä uhkaavat toimittajiin kohdistuva väkivalta sekä ääriliikkeet ja tarkoituksella levitetty väärä tieto. – Ensiksikin ne ovat romuttaneet perinteisen median ansaintalogiikan, koska vievät mainostulot mainosrahoitteiselta medialta. Samoin muissa Pohjoismaissa, jotka ovat lehdistönvapausindeksin kärkimaita. Toisin sanoen he pyrkivät sananvapauden suojissa edistämään sellaisia pyrkimyksiä, jotka ovat joko rikollisia tai eettisesti erittäin tuomittavia. – Meidän maissa ongelma on se, että osa porukoista haluaa tietoisesti väärinkäyttää sananvapautta. 6. 5. 4. Sananvapaus kuuluu meidän ajattelutavan mukaan kaikissa maissa jokaiselle kansalaiselle. Lue koko juttu Klikkiotsikot hämäävät. – Kaikkein jyrkin toimi on toimittajan surmaaminen, se vaientaa lopullisesti. 2. Lähde: Suomen kirjastoseura TUNNISTA VALEUUTINEN Väärin käytettyä vapautta L ehdistönvapauden tilanne on heikentynyt ympäri maailmaa. – On monia hallituksia, jotka eivät pysty estämään näitä surmia, eivätkä syystä tai toisesta halua tutkia niitä perinpohjin. Toimittajat ilman rajoja -järjestön huhtikuussa julkaisema lehdistönvapausindeksi paljastaa, että lehdistön tilanne on muuttunut ahtaammaksi myös Euroopassa. Mikä on sen tarkoitus ja kuka ylläpitäjä. Onko se enää ajankohtainen. Onko tekijä luotettava, onko häntä edes olemassa. – Kolmanneksi ne tarjoavat jatkuvasti materiaalia, joka on päinvastaista perinteisen median materiaalin kanssa. Tarkista asenteesi Mieti voivatko ennakkoluulosi vaikuttaa arvioosi uutisesta. Tukeeko esitetty taustatieto tarinaa. Tarkista sivusto ja kirjoittaja. de_10062021_58.indd 63 3.6.2021 9.52. Erikoinen uutinen voi olla pila. Mikä on koko tarina. Vaatimus sananvapauden toteuttamisesta johtaa automaattisesti ikäviin seurauksiin. Avaa linkit. Koronapandemia on vaikuttanut sananvapaustilanteeseen hyvin eri tavalla eri maissa. On kuitenkin maita, joissa sananvapautta ei ole. Sosiaalisen median alustat tarjoavat jatkuvasti vihapuhetta, valeuutisia ja salaliittoteorioita. Kuka on tekijä Hae tietoa tekijästä. Suomessa perinteisen median uskottavuus ja luotettavuus on kasvanut pandemian aikana. Siihen eivät yleensä ryhdy hallitukset tai poliittiset puolueet, vaan lähinnä terroristit, rikollisjärjestöt tai yksittäiset rikolliset, sanoo Toimittajat ilman rajoja -järjestön Suomen osaston puheenjohtaja Jarmo Mäkelä. Onko se pila. 3. 8. – Ja sitten on pieni vähemmistö maita, joissa on kutakuinkin ihanteelliset sananvapausolot, kuten Pohjoismaissa, Mäkelä sanoo. Suomen kohdalla mainitaan, että suurin vaara lehdistön sananvapautta kohtaan tulee jättimäisten sosiaalisen median alustojen kautta. Tarkista päivämäärä Milloin uutinen on julkaistu. Kysy asiantuntijalta Kysy esimerkiksi kirjastonhoitajalta ja tarkista muut uutissivustot. Toiseksi ne sallivat julkaisuja, jotka syövät perinteisen median, eli eettisin perustein toimitetun median, arvovaltaa ja uskottavuutta, Mäkelä sanoo
Medialukutaidoilla tarkoitetaan taitoja päästä perinteisten ja digitaalisten medioiden äärelle sekä käyttää, ymmärtää, kriittisesti analysoida ja itse tuottaa mediasisältöjä. Toisin kuin suurelle osalle nuorista aikuisista, heille some ei ole pääasiallinen uutislähde. Näiden valintojen voi tulkita kertovan medialukutaidoista, hyvästä arviointikyvystä. Siksi siitä on helppo puhua. Pitääkö ikäihmisten medialukutaidoista siis olla huolissaan. Käyttämättömyys ei kuitenkaan aina johdu taitojen puutteesta. Syytä huoleen ikäihmisten medialukutaidoista siis on ja ei. 65+-ikäiset seuraavat uutisia pääosin perinteisistä lähteistä eli painetuista lehdistä, radiosta ja tv:stä sekä koronapandemian myötä entistä enemmän verkkolehdistä, TV-yhtiöiden uutissivustoilta ja netti-tv:stä. Uutisten osalta suomalaiset seniorit ovat eurooppalaisten kanssasisartensa ja -veljiensä tapaan pääosin traditionalisteja. Esimerkiksi iso osa ikäihmisistä kokee medioiden välittämän terveystiedon luotettavuuden arvioinnin verrattain vaikeaksi. Kyllä ja ei. Valeuutisten levittämistä on voitava säädellä. Ikäihmisten medialukutaidoissa on eroja VALEUUTISTEN TUNNISTAMINEN ON PALA MEDIALUKUTAIDON KAKKUA. Osalla ei ole riittävää osaamista käyttää nettiä, somea ja digipalveluita. Työtä ikäihmisten medialukutaitojen saralla on jatkettava. Tilastokeskuksen väestön tietoja viestintätekniikan käyttöä mittaava kysely kertoo, että 75–89-vuotiaista 41 prosenttia ei ole koskaan käyttänyt nettiä. Tiedon oikeellisuuden ja luotettavuuden lisäksi medialukutaitoinen osaa arvioida aivan kaiken tiedon taustalla olevia näkökulmia, arvoja ja tarkoitusperiä – olipa kyseessä sitten oppikirja, Demokraatti-lehti tai tämä kolumni. 64 Demokraatti M edialukutaitoja koskeva julkinen keskustelu on viime vuodet keskittynyt erityisesti disja misinformaatioon sekä valeuutisiin. KOLUMNI Teksti Päivi Rasi, kasvatustieteen apulaisprofessori ja mediakasvatuksen dosentti, Lapin yliopisto TEEMA de_10062021_64.indd 64 2.6.2021 13.08. HUOLI IKÄIHMISTEN medialukutaidoista ei ole täysin perusteltua valeuutisten erottamisen osalta, sillä meillä ei ole Suomesta kattavaa tutkimustietoa. Valeuutisten tunnistaminen on pala medialukutaidon kakkua, mutta se on leikattavissa ja punnittavissa oleva pala – ”piece of cake”. Verkossa leviävä tarkoituksellinen disinformaatio ja tahaton misinformaatio ovat akuutteja haasteita, mutta medialukutaidoilla tarkoitetaan paljon muutakin kuin niiden tunnistamista. Ikäihmisestä puhutaan toisinaan valeuutisille alttiina digiyhteiskunnan fossiilina. Tämä voi heikentää heidän osallisuuttaan ja hyvinvointiaan. On tarjottava laadukasta tukea ja koulutusta ikäihmisille, niin valeuutisten erottamiseen kuin kaikkiin muihinkin medialukutaitoihin. On siis parasta olla leimaamatta ja niputtamatta tätä medialukutaidoiltaankin värikästä ikäryhmää. HUOLI ON perusteltua siinä mielessä, että vaikka Suomi on väestönsä digitaitojen osalta Euroopan ykkönen, osalla yli 65-vuotiaista on tutkitusti puutteelliset taidot. Kaikki eivät syystä tai toisesta halua, jaksa tai pysty, eikä heitä digitotalitarismin hengessä siitä tulisi syyllistää, saati siihen pakottaa. On suunniteltava käyttäjäystävällisiä digisisältöjä ja -palveluita, joiden äärellä ei tarvitse kokea itseään viimeisen käyttöpäivän ohittaneeksi
Palkansaajille, työttömille ja heidän perheilleen kuntavaalit ovat erityisen tärkeät, koska he käyttävät runsaasti kuntien järjestämisvastuulla olevia palveluja. Työehtoshoppailua ei pidä kun nissa hyväksyä missään tilanteessa. Toivoa sopii, että tällaisia palkansaa jaystävällisiä ehdokkaita olisi kaikissa puolueissa. Kyse on muun muassa siitä, miten no peasti saa apua terveysongelmiinsa tai miten julkinen liikenne on järjestetty. Tulevana sunnuntaina kaikissa äänestyspaikoissa äänestämi nen on tehty mahdollisimman terveys turvalliseksi, joten ehdottomasti kan nattaa käydä kertomassa, miten omaa kuntaa – omia asioita – pitää viedä eteenpäin neljän seuraavan vuoden aikana. Ikävä kyllä palkansaajien, eten kin SAK:laisten palkansaajien äänes tysaktiivisuus on vaali vaalilta jäänyt noin kymmenkunta prosenttiyksikköä alemmaksi kuin suomalaisten keski määrin. Moni puo lue on valmis heikentämään sitä. Tämä on tietenkin aiheutta nut sen, ettei palkansaajien ääni kuulu kunnissa sillä voimakkuudella, kun sen pitäisi tai olisi mahdollista kuulua. Tähän on saatava muutos tulevissa kuntavaaleissa. 65 Demokraatti T ulevana sunnuntaina Suo messa järjestetään kunta vaalit. Taita vat olla aika lailla samat puolueet, jotka toisaalta ovat jyrkästi vastustaneet hy vätuloisempien verojen nostamista. Kilpailutus ja hankintatilanteissa kuntien on pää töksiä tehdessään otettava huomioon myös sosiaaliset ja työoikeudelliset te kijät. Palkansaaja, vaikuta! PUHEENVUORO Harri Järvinen SAK:n yhteyspäällikkö Toiset puolueet ymmärtävät palkansaajien ja työttömien asioita paremmin ja toiset huonommin. Vaalilupauksia enemmän on hyvä katsoa, mitä kukin puolue on tehnyt palkansaajien hyväksi kuluneina vuo sina. Tällainen tarkastelu antanee to denmukaisemman kuvan puolueiden todellisesta linjasta kuin kaikkea hy vää julistavat vaalilupaukset. PALKANSAAJIEN PUOLUSTAMISEKSI SAK on omassa kuntavaaliohjelmas saan sanonut ehdottoman ein työeh tojen heikennyksille. Mutta kun on seurannut, miten eri puolueet ja heidän edusta jansa ovat suhtautuneet valtakunnal lisesti moniin palkansaajille tärkeisiin asioihin, on pakko todeta, että toiset puolueet ymmärtävät palkansaajien ja työttömien asioita paremmin ja toiset puolueet huonommin. Tämän takia olisi hyvä, että kuntien valtuustoihin ja muihin päät täviin elimiin valittaisiin mahdollisim man paljon ihmisiä, jotka ovat itse pal kansaajia tai ainakin ymmärtävät pal kansaajia. Niiden merkitystä ei pidä vähätellä, sillä va littavat valtuutetut päättä vät hyvin pitkälti siitä, miten meidän jokaisen arki, normaali elämä sujuu. Siksi ei ole yhden tekevää, ketkä kuntien asioista päät tävät. de_10062021_65.indd 65 2.6.2021 13.15. Työttömyysturvasta ei toki päätetä kunnissa, mutta on vaikea kuvitella, että puolueilla, jotka suhtautuvat ikä vällä tavalla palkansaajien ja työttö mien asioihin valtakunnallisesti, suh tautuminen olisi jotenkin erilaista kuntien tasolla. Vaikka valtiovalta määrittää kun tien toiminnalle aika tiukat raamit lä hinnä lakisääteisten tehtävien ja val tionosuuksien kautta, kunnille jää hy vin paljon omaa päätäntävaltaa asioi densa hoitamiseen. Äänestäjien kannattaa siis olla valppaina, ettei tule ostetuksi sikaa säkissä. Hyväksi esimerkiksi edellä maini tusta käy työttömyysturva
Sanna Marin on onnistunut edistämään työnantajansa tavoitteita ja kiinnostavuutta paremmin kuin kukaan muu kotimaansa lähihistoriassa. Marko Vuorinen Dokumenttielokuvantekijä de_10062021_66.indd 66 2.6.2021 13.25. Pinnalliseksi sivistysvaltiossaan parjatulla ja samaan aikaan 25 miljoonaa silmäparia jo paperisivuilleen kuukausittain keräävällä Vogue-lehdellä ei ole neljän vuoden välein aukeamaa varattuna Suomen pääministerin ajatuksille, eikä 27 miljoonan digilukijan Time-lehden sadan vaikutusvaltaisimman henkilön listalla ja kannessa ole suomalaiskiintiötä. Samaan aikaan koko muu maailma henkilöityy huippuyksilöihin kiihtyvällä tahdilla. Pääministeri Sanna Marinin työnä ei ole toimia maansa kansalaisten nöyränä yleispalvelijana, vaan hän on Suomen näkyvin edustaja, vaikutusvaltaisin päätöksentekijä ja tulenkantaja. Nämä huippuosaajat voivat tehdä pienestä maasta reilusti määräänsä isomman, kunhan heitä uskalletaan nostaa esiin ja tukea heitä loistamaan entistäkin kirkkaammin sekä aiem paakin kauemmas. Greta Thunbergillä on kaksi Nobel-ehdokkuutta ja useat kansainvälisen politiikan sekä bisneksen soihdunkantajat vavisuttavat arvoja ja kursseja parisen sataa kirjainmerkkiä kerrallaan. Yhden henkilön nostaminen muiden yläpuolelle on rangaistava teko, koska absoluuttisen tasavertaisuuden tulee suomalaisessa unelmassa ulottua alhaalta ylös ja oikealta vasemmalle. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Lähes kaiken muun huomion maalleen tuovat työllään erityisominaisuuksia omaavat alojensa huiput. 66 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Mutta erityisyydellä on Suomessa kautta aikojen ollut vaikea kaiku heti, kun on astuttu urheilun ja sodan kehysten ulkopuolella. Suomi ei tule koskaan pärjäämään määrällä, ellei joku armollisesti tasaa pelin kentällisiä pienemmän maan puolesta, vaan Suomi on riippuvainen erityisistä yksilöistään. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Erityisyydellä on Suomessa vaikea kaiku, kun astutaan urheilun ja sodan kehysten ulkopuolella. Tässä roolissa pääministeri on eittämättä onnistunut, kun ottaa huomioon Suomen kadehditun menestyksen pandemian tukahduttamisessa ja sen, kuinka laajasti hänen ajattelustaan sekä persoonasta ollaan kansainvälisestikin kiinnostuneita. Suomalainen ristiinnaulitsee menestyjät SUOMI EI ole kansainvälisessä päivittäisnäkyvyydessä kuin eukonkannon ja ilmakitaransoiton kisaisäntä
Kuraattori ei siis noudata ainoas taan oppilasja opiskelijahuoltolain ja opetustoimen lainsäädäntöä. Myös perhetilanteet saattavat olla haastavia, ja siksi kouluissa ja oppilaitoksissa tarvitaan ammattitaitoisia kuraattoreita. Oppilasja opiskelijahuoltolakiin sisältyviä kuraattorin kelpoisuusehtoja väljennettiin 1.1.2017 soveltuvaksi korkeakoulututkinnoksi. Erityissairaanhoitoon on mahdollista päästä, mutta se vaatii usein nuorilta ja heidän perheiltään kohtuuttomasti toimenpiteitä, ja silti palvelujen saatavuus on heikkoa ja odotusajat pitkiä. Nuorten mielenterveyspalveluissa haaste on ennen kaikkea siinä, että matalan kynnyksen hoitoa ei ole perusterveydenhuollossa tarjolla, sillä resursseja nuorten auttamiseen ei ole riittävästi. Suna Kymäläinen kansanedustaja (sd.) Lappeenranta de_10062021_66.indd 67 2.6.2021 13.25. Toimivilla mielenterveyspalveluilla onkin nyt suurempi tarve kuin koskaan. Jenni Karsio puheenjohtaja, Talentia ry Mira Kumpula puheenjohtaja, Koulukuraattorit ry Mielenterveys palvelujen parantaminen maksaa itsensä monin kertaisesti takaisin. Muutosta ei sen jälkeen ole kattavasti arvioitu, miten sosiaalialan osaamisvaatimuksesta luopuminen on vaikuttanut oppilasja opiskelijahuollon laatuun ja vaikuttavuuteen. Kouluissa ja oppilaitoksissa on lapsia ja nuoria, joilla on moninaisia hyvinvoinnin ja oppimisen ongelmia. Mielenterveyspalvelujen parantaminen on nuortemme ja tulevaisuutemme kannalta oikein, ja se maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Tällaisessa tilanteessa loppuvat helposti voimat sekä nuorelta itseltään että hänen lähipiiriltään. Kuraattori on kouluja oppilaitosyhteisössä oman ammattialansa asiantuntija. Hallituksen viime aikoina tekemät lisäpanostukset nuorten mielenterveyteen ovat hyviä, mutta jatkossa tarvitaan pysyvämpiä parannuksia palveluiden saatavuuteen, jotta nuorten hyvinvointia voidaan edistää. Voimassa oleva väljä kuraattorin kelpoisuusehto on ristiriidassa sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain velvoitteiden ja periaatteiden kanssa. Kuraattorin kelpoisuuden tulee olla linjassa sosiaalihuollon ammattihenkilölain kanssa, joka määrittelee sosiaalityöntekijän ja sosionomin sosiaalihuollon laillistetuiksi ammattihenkilöiksi. On meidän kaikkien tehtävä pitää nuoristamme huolta, jottei kukaan jäisi ongelmiensa kanssa yksin. 67 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Nuorten mielenterveyspalveluihin tarvitaan nopeita lisäpanostuksia Kuraattorin pitää olla sosiaalialan osaaja Oppilasja opiskelijahuollon tulevaisuudesta on käyty keskustelua ainoastaan palveluiden järjestämisen näkökulmasta. Sosiaalihuollon laillistettuja ammattihenkilöitä koskevat lain säätämät oikeudet, ammattieettiset velvoitteet, rekisteröinti ja valvonta. Kuraattorin asiakkaan oikeusturvan ja edun kannalta on välttämätöntä, että heidän tarpeisiinsa on opiskeluhuollossa vastaamassa sosiaalipalvelujärjestelmän ja siihen liittyvän lainsäädännön tunteva sosiaalialan ammattihenkilö. Nuorten yhteydenotot eri kriisikanaviin puhelimen ja netin välityksellä kasvoivat tuntuvasti viime vuonna, mikä kertoo lisääntyneestä pahoinvoinnista korona-aikana. Oikea-aikainen matalan kynnyksen hoito ehkäisee niin itsemurhia, varhaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista kuin mielenterveysperusteisia sairauspoissaolojaksojakin. Se sijaan vähemmälle huomiolle on jäänyt se, mikä oppilaan ja opiskelijan edun näkökulmasta vahvistaisi opiskeluhuollollista osaamista, ehkäisisi syrjäytymistä ja turvaisi sosiaalialan osaamisen opiskeluhuollossa. Nuoret eivät kuitenkaan usein pääse hoitoon, vaikka tarvetta mielenterveyspalveluille selvästi olisi. Pahimmillaan tilanne voi johtaa siihen, että mielenterveysongelmista kärsivää nuorta pallotellaan paikasta toiseen, ilman että hän saa minkäänlaista pidempiaikaista apua. Tutkimusten mukaan lisäsijoitukset masennuksen ja ahdistuksen hoitoon tuottavat 15 vuoden kuluessa jopa 3,3–5,7-kertaisen hyödyn. Ongelma ei ole uusi, mutta se on vain korostunut koronapandemian aikana. Sosiaali huollon palvelutarpeen arvioimiseen ja lastensuojelun asiakassuunnitelmaan liittyvä lakien mukainen yhteistyö edellyttää kuraattorilta sosiaalialan ammattitaitoa ja koulutusta. Koronapandemia ja -rajoitukset ovat vaikuttaneet merkittävällä tavalla heikentävästi nuorten arkeen ja hyvinvointiin, kun esimerkiksi sosiaaliset kontaktit ja harrastusmahdollisuudet ovat vähentyneet
Valtion omistus Stora Ensossa on merkittävä osa kansallisvarallisuutta, jonka hoidossa on tähdättävä mahdollisimman hyvään yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kokonaistulokseen. Sen aluekehityksen merkitys on vielä vahvempi. Kun Stora Enso vuonna 2009 ilmoitti lopettavansa Varkauden tehtaat, oli yhtenä perusteluna hienopaperin maailmanhinta. Metsäteollisuuden kartonkija paperituotanto liitännäisineen on ollut neljäsosa viennin arvosta. Valtion omistus Stora Ensossa on Kelan omistus mukaan lukien 35,2 prosenttia. 68 Demokraatti MIELIPIDE Kenen taskussa on sinivalkoinen omistus. Stora Enson johtaminen on näyttäytynyt enemmän Wallenbergin ja Ruotsin linjauksina. Silloin ministeri Pekkarisen ja hallituksen taholta siihen ei reagoitu vaan otettiin vain lähetystöjä vastaan. Mekaanisen puuteollisuuden kehitystä tukee puurakentamisen lisääminen. Metsäteollisuutta ei arvioida kvartaaleilla eikä se ole auringonlaskun ala. Muodostuu siis vahva pohjoismainen yhtiö, jossa suomalaisilla omistajilla on hyvä asema.” Tätä ei uskoisi Stora Enson Suomen tehtaita koskevan historian valossa. Hallituksen ja valtion omistajaohjausta tulee käyttää ja arvioida valtioyhtiöiden päätösten perusteet. Suomen hallitus ei voi käsi lipassa kuitata Wallenbergin ja Ruotsissa toimivan johdon päätöksiä. Hallituksen ja erityisesti työja elinkeinoministereiden ja omistajaohjauksesta vastaavan ministerin on käytävä asiantuntijoiden kanssa perusteellisesti läpi Stora Enson ilmoituksen perusteet ja erilaiset vaihtoehdot. Kun maa järisee, ei keskeisten tuotantorakenteiden alasajoa pidä tehdä kvartaali-ajattelulla. Tästä hyötyvät ne toimijat, jotka eivät leikkaa omaa kapasiteettiaan. EU-komissio on katsonut mahdolliseksi rakenneja kansallisen tuen käytön niin Saksan kuin Portugalin tehdashankkeissa työllisyysperusteilla. Kuvaavaa Suomen omistajaohjaukselle on edelleen, että Kelan omistus ei ole vieläkään aktiivisesti valtion taskussa. Kemijärven tehtaiden lakkauttaminen oli selkeän lyhytnäköinen ratkaisu inhimillisesti ja alueellisesti taloudellisesti raskas. Olemassa olevaa infraa tuleekin kehittää puun jalostusarvon nostamiseksi ja uusien tuotteiden kehittämiseksi kuten funktionaaliset elintarvikkeet, lääkkeet ja muovit. Ne oikeuttavat myös epäilemään Kemin sulkemista virhearvioksi. Hallituksen on kyettävä ottamaan huomioon metsäteollisuuden kansalliset edut linjatessaan muun muassa energiaja ilmastopolitiikkaa. Pian perusteet elivät, ja hukassa olevan omistajaohjauksen ja ratkaisun vaikutusten paineistettu läpikäyntimme ministeri Häkämiehen, Solidiumin johdon, Lauri Ihalaisen sekä Stora Enson johdon kanssa muodostikin uuden kannattavan lähdön metsäteollisuude_10062021_68.indd 68 2.6.2021 13.54. Kehitystyö edellyttää metsäja metalliklusterin energiaosaamisen perustan turvaamista. Valtion omistajapolitiikassa on markkinaehtoisesti toimivalle valtionyhtiölle mahdollista asettaa myös alue-, teollisuusja työllisyyspolitiikkaa koskevia tavoitteita. Vuonna 1998 valtiovarainministeri Antti Kalliomäki totesi päätöstä tehtäessä eduskunnassa: ”Kolme suurinta suomalaista omistajaa saa äänivaltaa noin 35 prosenttia, viisi suurinta ruotsalaista hiukan yli 20 prosenttia ja loppu on kansainvälisillä omistajilla. Kemijärven käsittämätön tuhoaminen kuitattiin silloisen hallituksen toimesta 2007, eikä perusteluja käyty läpi. Ratkaisu muistuttaa virheiden sarjasta, jossa tehtaiden sulkemisten toivotaan nostavan hintatasoa, mutta samalla liikevaihto supistuu. Samoin puuta hyödyntävien biojalostamoiden rakentaminen etenee. Metsäteollisuus on valitettavasti tehnyt myös aiemmin suuria virhearvioita muun muassa USA:n investoinneissa. Metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen on kansallinen asia
Päätöksellä ei heikennetä sosiaalija terveyspalveluja. Tässä on haasteetta ammatilliselle koulutukselle. Ei myöskään koulutusja opintososiaalisia etuuksia. Menokehys ylittyy vuonna 1,4 miljardilla eurolla. Samalla huomioidaan työpaikoilla ammattiin liittyvä jatkokoulutus ja uudelleenkoulutus. Kilpailukykyinen, koulutuksen, tutkimus ja tuotekehittelyn, työpaikkaomavaraisuuden omaava Suomi. Osa toimivaa kansalaisyhteiskuntaa ovat myös etujärjestöt. Nyt uudistetaan koko koulutussektorimme, esikoulusta toiselle asteelle sekä korkeakouluja yliopistoasteelle. Nykyinen puurakentaminen ja kartonkitehdas täydentävät kokonaisuutta. Suomen metsäteollisuus on kansallinen asia, jossa alue-, teollisuusja työllisyyspoliittiset näkökohdat on varmistettava. Suomen hallitus ei voi käsi lipassa kuitata Wallenbergin ja Ruotsissa toimivan johdon päätöksiä. Kari Rajamäki valtiopäiväneuvos, (sd.) Uusi kasvatuksen ja koulutuksen Suomi Muutos vaatii hallitusten ja oppositioiden yhteistyötä. Hallitus ja elinkeinoelämä väittää kantavansa huolta investointien alhaisuudesta. Tarvitaan vihdoin sinivalkoisen omistuksen puolustamista. Sitten ihmetellään työorjuutta ja ihmiskauppaa. Tämä vaatii pitkäjänteisyttä, sekä useita hallitusja eduskuntakausia. On myös varmistettava toimet, joilla voidaan edesauttaa uusien investointien kohdistumista Suomeen. Näitä järjestöjä voidaan käyttää asiantuntijoina eri työryhmissä. Sanelua ja huutolaistyötä sekä paluuta sadan vuoden taakse tarjotaan isänmaalle. Hallitus ja eduskunta toki päättävät. Suomalainen yhteiskunta saattaa joutua myös näistä tavalla tai toisella joskus vastaamaan. Miten on mahdollista, että samat tahot ovat mukisematta kuittaamassa merkittävien valtionyhtiöiden, kuten Nesteen tulevaisuusinvestoinnin Rotterdamiin tai Stora Enson Kemin vahvan metsäosaamisen ja kokonaisen kaupunkiseudun teollisen tuhon. Eli tässä tapauksessa halvalla rahalla toteutettua elvyttävää politiikkaa. Yhtiöissä, joissa omistaja päättää, sen vastuulla on myös arvioida, mitkä ovat investointien tai ratkaisujen kokonaistaloudelliset vaikutukset myös yhteiskunnallisesti. Tällä päätöksellä jatketaan hallituksen ohjelman toteuttamista. Hallitus tavoittelee työllisyyspoliittisilla toimenpiteillä 40 000–50 000 uutta työpaikkaa. Turvataan ikäihmisten palvelujen kehittäminen ja toteutuminen. Näin kehys palautuu tulevien vuosien osalta sovittuun. Varteenotettava vaihtoehto on myös oppisopimuskoulutus. Tällä hallituksella on kaikki mahdollisuudet lähteä toteuttamaan tätä projektia. 69 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI den tämän päivän kehittämiselle. EU:n päätöksentekoon tulee vaikuttaa jo asioiden ollessa komission käsissä, jottei rikkidirektiivin kaltaisia Suomen teollisuutta kohtuuttomasti vaarantavia virheitä enää tapahdu. Työuria ei pidennetä heikentämällä työntekijöiden asemaa tai antamalla potkuja parhaassa työiässä oleville työntekijöille. Tämä on Keynesin mallista talouspolitiikkaa. Markku Palonen de_10062021_68.indd 69 2.6.2021 13.54. Hallituksen on pikaisesti asetettava asiantuntijaryhmä valmistelemaan Suomeen sellainen työntekijöiden lomautusja irtisanomissuoja, joka vastaa eurooppalaista tasoa. Tätä jopa voi luonnehtia historialliseksi päätökseksi. Tässä yhtyvät vihreät, sinisilmäiset arvot ja kovat, harmaat markkinavoimat! Metsäteollisuuden osalta on myös käytävä läpi,voiko niiden siirtyminen uusille markkina-alueille tapahtua kritiikittömästi ihmisoikeusja ympäristörikoksilta silmät sulkien. Tätä ei toteuteta hetkessä. Ei pelkkää puhetta vaan määrätietoista ja pitkäjännitteistä toimintaa. Tämä vaatii myös hallitusten ja oppositioiden yhteistyötä. Metsäteollisuutta ei arvioida kvartaaleilla eikä se ole auringonlaskun ala. Hallitus linjasi kehysriihessä taloudenpitoa tuleville vuosille. Toteutetaan soteja sotu-uudistus. Vuoden 2023 sopeuttamistoimin saadaan kehysylitys palautettua 500 miljoonaan euroon. Näin Suomen ja muiden valtioiden velka kasvaa. Eduistaan tiukasti kiinni pitävät pääomapiirit vaativat entistä rajummin yksipuolista puuttumista työntekijöiden toimeentuloon, työaikaan ja sairausajan palkkaan. Näillä toimenpiteillä luodaan asteittain uusi Suomi. Yhteistyökykyistä ja rakentavaa eduskuntaa. Meidän tulee siirtyä EU:n mallioppilaasta EU:n malliosaajaksi. Sanomalehtipaperi on myös strateginen tuote, jossa ei voida jäädä Ruotsin ja Kontupohjan varaan. Suomalaisen yhteiskunnan kilpailukykyä ja eheyttä ei vahvista se, että meillä on tuntuvasti helpompaa kuin monessa EUmaassa lomauttaa tai irtisanoa työntekijät vedoten taloudellisiin syihin
Uusi puheenjohtaja asetti palkkatavoitteeksi vientiteollisuuden palkat. Anttilan kautena suomalaisesta merimiehestä tuli tasavertainen työntekijä muiden ammattiryhmien rinnalla, mutta merimies on edelleen erimies. Vuonna 1992 hänen tilalleen valittiin liittosihteeri Per-Erik Nelin. Suomen lipun alle tuli uusia laivoja, ja työpaikkoja syntyi noin 300. 1980 käydyt työehtosopimusneuvottelut ajautuivat pitkään, 40 päivän työtaisteluun. Palkankorotusten lisäksi työaikaa lyhennettiin yhdellä tunnilla. Pientonnistovarustajat ajautuivat kannattavuusongelmiin. Kolme merimiestä kuoli räjähdyksessä. Anttilan koulusivistys jäi kansakoulun varaan, mutta hän luki paljon. Kiistaa oli sunnuntaityön korvauksesta. Anttila syntyi Haapavedellä. Pekka Teräväinen entinen työtoveri ja Merimies-Unionin liittosihteeri Auli Anttila Reijo Anttilan puoliso Valitse tieto. Laki valmistettiin poikkeuksellisesti valtakunnansovittelijan toimistossa valtakunnansovittelija Jorma Reinin johdolla. Lakiin liittyvä puitesopimus ja siihen liittynyt 10 prosentin työvoimakustannussäästö oli raskas päätös sekä Anttilalle että merimiehille, mutta kaikki hyväksyivät sen. 1987 tehtiin kokonaissopimus, johon valtiovalta osallistui antamalla uudisrakennuksiin korkotukea. Anttila näki merimiesten työlainsäädännön vanhentuneen. Hän palasi merille ja toimi laivalla luottamusmiehenä. 1976 Anttilan johdolla käydyt työehtosopimusneuvottelut päätyivät lakkoon. Tilaa . Ansiotaso oli alhainen. Anttilan viimeinen suuri neuvottelu oli 1992 voimaan tullut kauppa-alusluettelolaki, eli Suomen rinnakkaisrekisterilaki. Työtoverit tukivat häntä. Varustamon johto kertoi Merimies-Unionin puheenjohtaja Niilo Wällärille Anttilan aiheut tavan riitaa laivalla. Wälläri erotti luottamusmiehen. Tiedonhalu pelasti Anttilan hengen, kun hän haki sanomalehteä Naantalissa kioskilta M/t Tupavuoren räjähtäessä 1958 Nesteen jalostamon laiturissa. Anttila jäi töihin Turkuun telakalle, jossa hän tutustui ammattiyhdistystoimintaan. 1980-luvulla päästiin askel askeleelta 1:1-vuorotteluun, eli merimiehet ovat töissä ja vapailla yhtä pitkän ajanjakson. Vuoden 1976 edustajakokouksessa Reijo Anttila valittiin Olavi Keiteleen sijaan Suomen Merimies-Unionin puheenjohtajaksi. Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi www.demokraatti.fi/tilaa-lehti de_10062021_70.indd 70 2.6.2021 14.02. Anttila valittiin neljä kertaa Merimies-Unionin puheenjohtajaksi. 70 Demokraatti KUOLLUT Merimiesten työolojen kehittäjä SUOMEN MERIMIES-UNIONIN pitkäaikainen puheenjohtaja Reijo Anttila menehtyi 12.4.2021. Anttila puuttui epäkohtiin tehokkaasti. Anttila ei hyväksynyt päätöstä eikä suostunut eroamaan. Anttilan aikana uudistettiin kaikki merimiesten keskeiset lait, kuten merimieslaki, merityöaikalaki ja merimiesten vuosilomalaki. Rinnakkaisrekisterilaki toi jälleen mukanaan uusia aluksia Suomen lipun alle ja pelasti suomalaisen merenkulun vuosiksi. Turussa hän pestautui rahtilaivaan ja työskenteli kymmenen vuotta moottorimiehenä rahtija tankkilaivoissa. Wälläri käänsi asian taitavasti ja totesi: ”toveri Anttila sai jäädä, koska hän on parantanut tapansa”
• • • o • • • Värittömyys pahasti hakusessa Lehti, verkko ja some de_10062021_71.indd 71 2.6.2021 14.07. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Kiljusten rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Kimmo Kiljunen. eläk, Vantaa 4.6. 60 vuotta 70 VUOTTA 60 VUOTTA Syntymäpäivät 80 VUOTTA Seinäjoen koulutuskuntayhtymän YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS pidetään tiistaina 15.6.2021 klo 14.00 Auditorio Frami C, Seinäjoki Kokouksesta laadittava pöytäkirja on nähtävänä kuntayhtymän verkkosivulla www.sedu.fi 16.6.2021. 71 Demokraatti KOKOUKSET PALVELUKSEEN HALUTAAN 80 vuotta Veli Heikkilä toiminnanjohtaja. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Suomen Wanhojen Toverien rahastoon tai Lasten ja nuorten puolesta rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Veli Heikkilä. Fagerholmin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Tuula Lampinen. Mahdolliset onnittelut voi ohjata Maarit Feldt-Ranta palkinnon kartuttamiseen KSR:n K. Kimmo Kiljunen kansanedustaja, Vantaa 13.6. A. Juhani Mäki yhtymävaltuuston puheenjohtaja Tuula Lampinen poliittinen koordinaattori, Helsinki 24.6. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Lasten ja nuorten puolesta rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Virpi Haapala. 70 vuotta Virpi Haapala toimistonhoitaja, Helsinki 3.6
Nimi: Osoite: " " de_10062021_72.indd 72 2.6.2021 14.17. 72 Demokraatti RISTIKKO 11/2021 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Merkitse kuoren päälle ristikon numero
Myöskään pienokaisten emot harvoin sietävät poikastensa lähellä liikuskelevia ihmisiä ja saattavat käyttäytyä aggressiivisestikin liian uteliaita tiirailijoita kohtaan. Muistetaan siis tarkkailla kesän ihmeitä vastuullisesti ja vahinkoa tuottamatta. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 32 75 49 16 8 91 62 83 54 7 85 47 16 29 3 79 28 31 65 4 68 59 24 37 1 14 36 57 98 2 43 81 65 72 9 26 93 78 41 5 57 14 92 83 6 RISTIKON 9/2021 RATKAISU 14.5. Eletään siis lintuja luontoharrastajien kulta-aikaa. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Eija Salmi Ypäjältä. Puistot, metsät ja pensaikot ovat vehreimmillään ja ne toimivat etenkin aamuyön tunteina valtaisan lintukonsertin näyttämönä, kun yölaulajien laaja joukko puhkeaa lauluun. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. ais ud ok u. Vaikka pörröiset eläinja lintulapset ovat söpöjä ja niitä tekisi mieli katsella kovinkin läheltä, kannattaa muistaa niiden olevan osa villiä luontoa. co m 7 5 1 6 9 6 8 8 2 3 2 1 5 8 5 7 1 6 8 8 6 2 7 8 4 1 4 9 3 R A S V A A K O S A H F A A R I T E E M A S L A M A L L A S I A T A S O L K I T S S A T O I S A O T T I R I A L L E I M A I R A T V I R T A M A L I I S T A L A A L O I S A V U T O N I A M P U L L I T U L I A S E K O O T A N U O T I T K I T T A I N N E S A N U S K U T U N O I T A T E R E S A U L U T E O T T A A O T P O R A T I N O U R S U L A I S O H K O I L S E K T S T A L I N T A U L A R A K E R A I D K A L L A S O T I N K O S I N I P E S T N I K O I S A R V I I L T O I K E N E T K A R A T E I N S uomen kesä alkaa olla kauneimmillaan ja pohjoinen luonto elää sen vilkkainta vaihettaan. Usein rohkealtakin vaikuttavat eläinkunnan lapsukaiset ovat myös tähän aikaan kaikkein haavoittuvimmillaan. Luonto alkaa hiljalleen täyttyä myös pesistään lähteneistä eläinten ja lintujen poikasista, jotka tutkivat lähiympäristöään uteliaasti. Kunnioittavan etäisyyden säilyttäminen eläimiin on tietysti aina suotavaa mutta erityisen tärkeää se on muistaa kohdatessaan muutenkin useille uhkille alttiita poikasia. Eläinkunnan pienokaiset ovat jatkuvasti useiden saalistajien ja uhkien armoilla, eivätkä kaipaa enää yhtään uutta uhkaa riesakseen. TI TI TYY Miikka Lönnqvist miikka.lonnqvist@soste.fi de_10062021_72.indd 73 2.6.2021 14.17
Nykyään sateenkaarevaa moninaisuutta onneksi näkyy enemmän lastenkulttuurissa. He emännöivät 1900-luvun alkupuolella Pariisin kuuluisinta taidesalonkia. E-kirjaston kokoelmaakin voi selailla uteliaisuudella, vaikka siitä uupuukin kirjaston tunnelma. Kirja kertoo muun muassa sukupuoli-identiteetistä, sukupuoleen liittyvistä oletuksista, Skotlannista, rasismista, rakkaudesta ja perhesuhteista. Kuuntelen aika vähän äänikirjoja, mutta bongasin, että Yle Areenaan on tullut joitakin klassisia teoksia. 2 1 de_10062021_74.indd 74 3.6.2021 12.00. On tärkeää, että ihmisten moninaisuudesta voi kertoa lapsille sopivalla tavalla ja että sateenkaarevat lapset kuulevat tarinoita itsensä kaltaisista lapsista. Kollegani kirjoittama lastenkirja, joka käsittelee intersukupuolisen lapsen syntymää. Niinpä aloin kuunnella Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä. Romaaneissa ja elämäkerroissa tulee aika paljon luettua seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvista ihmisistä ja elämästä eri aikoina. Kirjan kieli sekä luenta ovat kauniita. Tämä on minusta lohdullista ja voimaannuttavaa. Tavallisesti, kun haluan lukea jotain, menen kirjastoon ja katson mitä kiinnostavaa siellä on. Se on niin massiivinen kirjana, että tuskin tarttuisin siihen. En ole varsinaisesti pikalukija, joka hotkaisisi viisisataa sivua tuosta noin vaan. Saa nyt nähdä kuinka paljon kävelykilometrejä kertyy sitä kuunnellen. Monet vähemmistöihin kuuluvat ovat eri aikoina löytäneet tavan olla ja elää riippumatta syrjivistä laeista ja asenneilmapiiristä. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Luen pääosin romaaneja ja joskus elämäkertoja tai historiaa. Setassa useampi työntekijä on kirjoittanut lasten satuja moninaisuudesta. Lukeminen on ollut tärkeä tapa luoda itselle maailma, jossa lesbonaiset ovat näkyviä. Stein houkuteltiin luentokiertueelle Yhdysvaltoihin 1930-luvun alussa. Nyt korona-aikana on ollut se tylsä puoli, ettei voi mennä kirjastoon vaeltelemaan ja katsomaan mitä sieltä löytyy. Luen toki lehdistä kirja-arvosteluja, mutta se, mitä päädyn lukemaan selviää usein vasta kirjastossa. Romaani alkaa tilanteesta, missä kuuluisan jazztrumpetistin vaimo pakenee miehen kuoleman yhteydessä noussutta kohua. Tällä hetkellä luen myös paljon lastenkirjoja kuusivuotiaalle lapselleni. Kasvaessani minulla ei ollut tietoa saati myönteisiä esikuvia sateenkaari-ihmisistä. Stein oli melkoisen värikäs hahmo, eikä mitenkään ristiriidaton. Huomasin, että tuo kirja on rentouttavaa kuunneltavaa kävelylenkeillä. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Sateenkaarevat lapset tarvitsevat myönteisiä esikuvia Ihmisten moninaisuudesta on tärkeä kertoa lapsillekin, sanoo Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo. En kauhean tarkkaan suunnittele etukäteen. Joskus on suunnitelma lukea jotain tiettyä, mutta matkaan tarttuukin jotain ihan muuta. Kirja kertoo Steinin ja Toklasin matkasta kolmenkymmenen Ranskassa eletyn vuoden jälkeen. Roy Morris: Gertrud Stein Has Arrived Jackie Kay: Trumpet Kuura Autere: Lohikäärme, jolla oli keltaiset varpaat Gertrud Stein oli kirjailija ja taiteenkerääjä, joka asui suurimman osan elämästään Ranskassa yhdessä toisen amerikanjuutalaisen naisen Alice Toklasin kanssa. Olenkin nyt pääasiassa käyttänyt e-kirjastoa, mikä on kyllä tosi kätevää
www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma Lehti, verkko ja some de_10062021_002.indd 1 1.6.2021 14.15
ke sä ku ut a H-HETKI SDP käy kuntavaaleihin ensimmäistä kertaa Sanna Marinin johdolla. PAL.VKO 2021-25 00 74 43 -2 11 1 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 10.6.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 11 /2 1 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 21 / 10 . de_10062021_001.indd 1 2.6.2021 11.17