6 Viisaat ja rohkeat POLITIIKKA . 17 Työväentalokisan loppusuora alkaa Puolan johto valmis EU-eroon SDP:n linja kaipaa päivitystä Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi REILUMPI SUOMI, TURVALLISEMPI MAAILMA. Maarit Feldt-Ranta presidenttiehdokkaaksi Kannattajailmoitus sivulla 9. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . 8 POLITIIKKA . . Hinta 3 € 10. 12 LIIKE . ELOKUUTA 2017 N0 32 POLITIIKKA
Miehet elvistelevat ulkopoliittisella osaamisellaan, mutta häviävät, kun sitä osaamista mitattaisiin. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. ELOKUUTA 2017 Lehdessä 6 Ken on heistä presidentillisin. 10 Uutiskertaus: Budjettiriihessä väännetään talouden pelivarasta 12 Antti Lindtman tekisi SDP:stä ekologisemman puolueen 14 Macronin kuherruskuukausi on ohi 15 Työelämän oppimisvaikeudet tapetille 16 Raparperi puolustaa heikompia 17 Työväentalokisan finaali alkaa – äänestä omaa suosikkiasi 19 Koulukiusaamisen torjuminen on meidän kaikkien vastuulla 20 Olipa kerran minä: Mika Törrö 24 Uutterat pörriäiset turvaavat sadon 25 Kasvot peilissä: Nina Malm 27 Kesänäyttelyissä suvea ja Suomea 30 Dekkaritaidetta kehyksissä 32 Venäjän naisten vaiettu sotahistoria 33 Demokraatti 100 vuotta sitten 34 Suomalainen demari 36 Järjestöt 37 Ristikko 38 Televisio 40 Mun luonto, Närästäjä, radio 15 Liike 27 Kulttuuri 19 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Kaari Mattila 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Mika Törrön kanssa Kummaa. Kannen kuva: Jari Soini Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. 2 10. 8 Missä SDP:n presidenttikisan miehet. www.paperiliitto.fi Wäinö KANTAKIRJADEMARI
. . Ihmisoikeudet määritellään kansainvälisissä sopimuksissa ja vahvistetaan kansainvälisessä lainsäädännössä. Vain hieno sana juhlapuheissa. Sääli. Jos Venäjällä Putin kirjoittaa lähihistorian uudelleen ja tekee Stalinista suurmiehen, niin minä kirjoitan uudelleen ihmiskunnan historian.. Esimerkiksi kehitysvammaisten esteetön kulku tai vammaisten käyttö lähes orjatyötä vastaavissa työsuhteissa ovat edelleen isoja ongelmia. Ehkä osaltaan heikentämiskehitykseen liittyy pitkään kestänyt taloudellinen kriisi. Darwin ja tiedemaailma on siis väärässä evoluution suhteen. Evoluutio ei ole uskonasia vaan tieteellisesti pätevä todellisuuden kuvaus. . Ne yrittävät vaikuttaa viranomaisiin ja poliitikkoihin. Kun demokratiatilaa aletaan kaventaa, ovat ihmisoikeusaktivistit usein ensimmäisenä vallanpitäjien kohteena. Tänä päivänä huonot käytännöt leviävät nopeasti ja ihmisoikeustyötä vaikeutetaan monissa maissa samanlaisilla metodeilla. On mahdoton teoria, että eläimestä ajan saatossa tulisi ihminen. Laura hyvä, rakas kaukainen sukulaiseni. Älä yritä. Sitten jossain vaiheessa asenneilmapiiri ja lainsäädäntö alkavat kehittyä ihmisoikeuksille myönteisempään suuntaan. Niihin kuuluvat niin taloudelliset kuin sosiaalisetkin oikeudet sekä yhtä lailla vaikka lasten, naisten ja turvapaikanhakijoiden oikeudet. Mitkä ovat suurimmat ongelmat ihmisoikeuksissa. Tässä ajassa ihmisoikeustyö on vaikeutunut. Ihmisoikeusliitto ry on ainoa Suomen ihmisoikeustilanteeseen keskittyvä järjestö. *Lainaus Laura Huhtasaaren somekirjoituksesta Kun minusta tulee presidentti, biologian kirjat kirjoitetaan uudelleen. On! Lopulta aika pieni porukka ymmärtää kokonaisvaltaisesta mitä kaikkea ihmisoikeuksiin kuuluu. On paljon ryhmiä, joiden oikeudet eivät kaikilta osin toteudu tai eivät saa ääntään kuuluviin: saamelaiset, kokonaan työsuojelulainsäädännön ulkopuolella olevat thaimaalaiset marjanpoimijat ja vaikkapa kehitysvammaiset. Koulutusta ja valistusta tarvitaan. Tietämättömyyden lisäksi ihmisoikeuskysymyksiin liittyy myös tahallista monen suunnan Maailmanparantaja TEKSTI HEIKKI SIHTO . 3 10. Ei näin täydellistä maailmaa tai ihmistä synny vahingossa luonnonoikkuna.* Eipä meidän geeniperimässämme suurta eroa ole. Tämä on pitkäjänteistä työtä, jossa kärjessä ovat nämä huutavat järjestöt. Vaikuttaa siltä, että globaalisti ihmisoikeuksia koetellaan monella suunnalla. Ihmisoikeudet ovat kaikkien oikeuksia Miksi ihmisoikeudet eivät ole vielä kaikkien oikeuksia. YK aikanaan osaltaan luotiin turvaamaan ihmisoikeuksia, mutta ehkä se järjestönä on edelleen liian nuori vastustamaan yleistä huonoa kehitystä. Onko ihmisoikeuksilla vielä toivoa. KUVA JARI SOINI hämmentämistä. ELOKUUTA 2017 ” Suomessa on enemmistön harhaa, että ihmisoikeudet toteutuisivat meillä kattavasti. KAARI MATTILA D-leaks VIIKON SOMEVUOTO Apina Laura Huhtasaari Minä ihminen, sinä apina. Ja näin on aina ollut. Suomessa monessa tapauksessa on enemmistön harhaa, että ihmisoikeudet toteutuisivat meillä kattavasti. Ihmisoikeusliiton pääsihteeri . Monessa maassa koettiin, että johtavan läntisen maan lisääntynyt piittaamattomuus kansainvälistä normeista oikeutti muuallakin toimimaan samalla tavalla. Tuntuu, että monella päättäjällä on edelleen liian vähän tietoa ihmisoikeuksista ja kaikesta niihin liittyvästä, vaikka Suomikin on arvostettu oikeusvaltio. Seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovat edistyneet paljonkin, mutta Suomi loukkaa vakavasti transihmisten lisääntymisoikeuksia. Välillä hävettää olla ihmisen sukulainen. Se puolustaa ihmisoikeuksia, tekee tutkimusta ja asiantuntijatyötä. Ihmisoikeusloukkauk set ovat usein yksilökohtaisia ja tästä syystä vaikeita verrata keskenään. Lisäksi Yhdysvalloissa tehdyllä 9/11-terrori-iskulla oli globaaleja vaikutuksia ihmisoikeustilanteeseen
EU on poliittinen unioni, joka kaventaa suomalaisten mahdollisuuksia tehdä omat etunsa huomioivaa politiikkaa kaikilla sektoreilla. Pannaan yhdessä ja vaikka kolmitai nelikantaisesti Suomi oikeasti nousuun jo hiukan kytevällä nousukaudella. ELOKUUTA 2017 Perussuomalaiset ovat vaihtoehto PERUSSUOMALAISISSA ON SATTUNUT ja tapahtunut tänä kesänä. VIIKON SANA » Japanilainen sananlasku: Hän on köyhä, joka ei tunne tyydytystä mistään. Opposition ääni JUSSI HALLA-AHO Jotkut opettavat meille, että pitäisi lopettaa maahanmuutosta vouhottaminen ja keskittyä ”pienen ihmisen” puolustamiseen. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka. 4 10. Alkoholinkulutus ei ole merkittävästi pienentynyt, kasviksia toki syödään aikaisempaa enemmän, mutta niin myös lihaa. Luomusta puhutaan, mutta sen myynti ei ole merkittävästi lisääntynyt. Nämä asiat kulkevat käsi kädessä. Kirjoittaja on Perussuomalaisten puheenjohtaja. Ei ole. Ville Ranta. Vaaleihin on kaksi vuotta aikaa. Perussuomalaiset ovat vaihtoehto kaikille muille monessakin suhteessa. Lopetaan hyveellinen hourailu ja itsepetos, katsotaan rehellisesti peiliin ja kääritään hihat. Omaan taloudenpitoon luotetaan, ja samalla murehditaan, että naapurilla saattaa mennä huonommin. Suurin osa tulijoista ei koskaan muutu yhteiskunnan nettomaksajiksi. Elitisti katselee tavallista ihmistä nenänvartta pitkin ja hihittelee tämän huolille. Kuten olemme tänä kesänä nähneet, me olemme monissa perustavanlaatuisissa kysymyksissä yksin Suomen puoluekentässä. Väitetään, että suomalainen on parhaimmillaan tiukassa paikassa. Rikollisuus ja uskonnollinen fanatismi rehottavat. Lopetaan hyveellinen hourailu ja itsepetos, katsotaan rehellisesti peiliin ja kääritään hihat. Kansallismielisyyteen liittyy kiinteästi EUja maahanmuuttokriittisyys. UUSIEN AJATUSTEN KOEPONNISTAMO Demo HEIKKI SIHTO Lopetetaan itsepetos SUOMALAISISTA ON TULLUT hyveellisiä. Meidän on oltava suurin. Kuilu tulojen ja menojen välillä jatkaa kasvuaan. Aikaisempaa harvemmat juovat, mutta jos juovat, niin sivistyneemmin ja vähemmän. Tämän vuoksi ei riitä, että olemme toiseksi tai kolmanneksi suurin vuonna 2019. Populismi on ymmärrettävä vastakohtana elitismille. Kasviksiakin, etenkin luomua, syödään enemmän, ja jos joskus punaiseen lihaan sorrutaan, niin se on luomua. Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Mutta dosenttien lisäksi myös tilastot ampuvat alas suomalaisten itsepetoksen pilvilinnat. Elitistin mielestä on eliitin tehtävä opettaa tyhmälle kansalle oikeita mielipiteitä ja arvopohjia. Loikkarit ovat poliittisia ruumiita, eikä heihin kannata tuhlata tarmoa. Tämä on matemaattinen tosiasia, jota mikään määrä hurskastelua ei muuksi muuta. Mitä enemmän Suomi on koko maailman sosiaalitoimisto, sitä vähemmän meillä on edellytyksiä huolehtia omista apua tarvitsevista. Ensinnäkin olemme populistinen puolue. Käynnissä on ennennäkemätön muuttoliike Afrikasta ja Lähi-Idästä Eurooppaan. Esimerkiksi sillä, että hallitus tietää asiantuntijoita, niitä koko ajan nillittäviä dosentteja, paremmin kuinka Suomen ongelmat ratkaistaan. Perussuomalaiset ovat myös ainoa kansallismielinen, ei-globalistinen puolue. Vaikka tapahtuneesta jäi ihmisille paljon hampaankoloon, katse pitää suunnata eteenpäin ja asiakysymyksiin. Niin sanottu hajoaminen kuitenkin pitkälti rajoittui eduskuntaryhmästä loikanneisiin. EU:sta on tulossa rahansiirtounioni, jossa Suomen kaltaisilla mailla on pysyvä maksajan rooli. Se ovat viime vuodet osoittaneet
Istuva presidentti Sauli Niinistökään ei ole vielä ehdokas, sillä nimien kerääminen kannattajakortteihin on kesken. Aikainen startti ei ole synonyymi kiihdytykselle. Vanhasen gallup-kannatus on laahannut muutaman prosentin lattiatasolla. Haavisto-ilmiön toistaminen entisenlaisena voi olla kannatushuipulla seilaaville vihreillekin vaikeaa, mutta toiselle kierrokselle selviäminen on edelleen realismia laajasti pidetylle Haavistolle. Hän haastaa näkemään jokaisen yksilönä, jolla on mahdollisuus. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 Presidentinvaalien asetelmat selkiytyvät pätkittäin T ammikuun presidentinvaalien ehdokasasettelu etenee kunkin puolueen omilla aikatauluilla eli pätkittäin. Osaavalle ja karismaattiselle naiselle on kyllä tilausta. KUVA ELLA KAVERMA. Positiivisella mielellä ajateltuna suora henkilövaali kertoo kertaheitolla, minkälainen kannatus on vaihtoehtoisten faktojen julistajalla. Tuntuu kuin paksu jää olisi sulanut hänen elämässään. Hänen ei tarvitse joka hetki miettiä entisiä tekojaan. Oikeistopopulismi perussuomalaisten muodossa tarjoaa Suomessa vaihtoehdoksi Laura Huhtasaarta. Törrö ei lue muutosta mitenkään erityisesti omaksi ansiokseen, päinvastoin. JK MIKA TÖRRÖN HAASTATTELU SIVULLA 20 Ennakkoluuloja päin Reilun kahdenkymmenen kilometrin päässä Joensuusta sijaitsee luonnonkaunis ja rauhallinen Kontiolahti. Kovinta kiirettä ehdokkaan nimeämisessä piti pääministeripuolue keskusta, joka oikeassa olemisen pitkäaikaisen maailmanmestarin, tohtori Paavo Väyrysen kammossa syöksi toisen ex-ehdokkaan Matti Vanhasen ehdokkaakseen jo viime vuonna. Hämmästyttävät puheet muun muassa evoluutiosta ovat hänen kannattajilleen todiste itsevarmasta ”rohkeudesta” kulkea omia polkujaan. Asiapuolella Niinistön viimeaikainen terhakoituminen ympäristökysymyksissä on luettavissa pyrkimykseksi haalia ääniä myös vihreiden Pekka Haaviston ja vasemman laidan apajilta, kuten valitsijayhdistys-veivauskin. Tummat pilvet taivaalla enteilevät pikaista sadetta. Törrö poikkeaa jollakin tavoin tapaamistani ihmisistä. Sohvalla on pehmolelu, jonka isä on ostanut tuliaiseksi tyttärelleen Hollannista. Läntiset vaalit ovat väläyttäneet arvaamattomuuttaan. Jäsenäänestys ratkaisee käytännössä, nouseeko Maarit Feldt-Ranta, Tuula Haatainen vai Sirpa Paatero varsinaiseksi presidenttiehdokkaaksi, vaikka se onkin neuvoa-antava. Hän on jo istunut tuomionsa. Naapuri kävelee vastaan ja Tör rö tervehtii kohteliaasti. Suurimmalta teolta vaikuttaa kuitenkin Törrön itselleen anteeksi antaminen. Viime vaalien ensimmäisellä kierroksella itsestään hyväntuulisen ja itseironisen version esitellyt, näyttämötaiteessa sittemminkin ansioitunut Väyrynen saattaa koettaa tälläkin kertaa presidentiksi, mutta nyt näkymät ovat aiempaa usvaisemmat. Yli kaksimetrinen mies suhtautuu vieraisiinsa avoimesti ja kunnioittavasti. ELOKUUTA 2017 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Sen saamme kuvauksissa kesäisesti niskaamme. Hallituskuumetta poteva Sininen tulevaisuus ei puolestaan saa Sampo Terhoa ehdokkaakseen millään ilveellä, koska puolue on vasta tekeillä. Aurinko kuivaa kesäsateen kastelemat. 5 10. Keskustelu entisten kansanedustajien sopeutumiseläkkeiden ja pörssiyhtiöiden pomojen palkankorotusten kohtuuttomuudesta ryöpsähti uudelleen epäsopivasti syksyn palkkaneuvottelujen alla. Kuka ehdolle nouseekin, tämän haaste on kerätä niidenkin sosialidemokraattien äänet, jotka edelleen haikailevat leimaa esimerkiksi Jutta Urpilaiselle tai harkitsevat taas Haavistoa ja jopa Niinistöä. Heidän ratkaisunsa tiedetään ensi viikon lopulla. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Paavo-mukien kulta-aika on muisto vain, mutta pitkäikäistä sukua oleva Väyrynen ehtii yrittää myöhemminkin. Hän on hyväksynyt senkin, ettei muutos tapahdu kerralla. Kohtaaminen TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . Demarinuorten ja Demokraatin lähinnä viihteelliset kyselyt ennakoivat tiukkaa kisaa, joka on aidosti auki. Tunnepitoiset ennakkoluulot hiipivät mieleeni, vaikka olen haastatellut aiemminkin entisiä ja nykyisiä vankeja. Kristillisdemokraatit pohtivat Niinistön taakse menemistä, vaikka heillä on kyvykäs televisioesiintyjä Sari Essayah puheenjohtajana. Uuden kerrostalon yksiössä asuu Suomen vahvin mies -kisassa menestynyt Mika Törrö. Ilman toisten apua hän ei olisi nykyisessä elämäntilanteessaan. Läntiset vaalit ovat väläyttäneet arvaamattomuuttaan niin Yhdysvalloissa, Ranskassa kuin Britanniassakin. Maltti on valttia, mutta vain Matti ja Maija Meikäläiselle. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. SDP:n sisäinen ehdokaskiertue käynnistyi viime viikolla Helsingistä ja jatkui maanantaina Tampereella
Peräänkuulutan kuitenkin rehellistä ja ei-propagandista keskustelua. Liittoutumattomuus on perusteltua. MAARIT FELDT-RANTA TUULA HAATAINEN SIRPA PAATERO Nato ei enää siinä mielessä ole tabu kuin se oli kylmän sodan aikana. Suomen on nyt oltava aktiivinen EU:n turvallisuusja puolustusyhteistyön kehittämisessä samoin kuin ylläpidettävä tiivistä yhteistyötä Ruotsin kanssa. Mainoskampanjojen sijaan tarvitaan aitoa ja kiihkotonta tietoa. ELOKUUTA 2017 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Jarkko Tontti: Hei kaikki Laura Huhtasaaresta riekkuvat. Onko Nato turvallisuus poliittisen keskustelun tabu?. Usein kuultu väite, että Natosta ei saa keskustella tulee jäsenyyden kannattajilta. On mielenkiintoista nähdä mitä Natolle tapahtuu tulevaisuudessa. Samoin kuin miten se muuttaisi asemaamme kriisin oloissa. Teette hänen vaalityötään. Testissä SDP:n presidentti ehdokkaat S osialidemokraattien jäsenäänestys puolueen presidenttiehdokkaasta on parhaillaan käynnissä. Mitä se maksaisi ja mihin se meitä sitoisi rauhan aikana. Suomi tekee yhteistyötä Naton kanssa. Demokratia elää vaihtoehdoista ja ulkopolitiikassakin vaihtoehdoista on voitava keskustella avoimesti. Demokraatti kysyi ehdokkailta muun muassa ulkoja turvallisuuspolitiikasta sekä tasavallan presidentin Sauli Niinistön haastamisesta. Ulkoja turvallisuuspolitiikkaa ei pidä mystifioida ja pitää pienen piirin etuoikeutena. 6 10. Natosta on kansalaisille kerrottava avoimesti jäsenyyden kaikki puolet, myös ne ikävät. Simo Alastalo Demokraatti Natosta pitää voida keskustella täysin vapaasti. Ehdokkaita on kolme, kansanedustajat Maarit Feldt-Ranta, Tuula Haatainen ja Sirpa Paatero. Yhteistoiminta koulutuksessa, harjoituksissa ja kriisinhallinnassa sekä yhteensopivat järjestelmät ovat olleet perusteltu taso ja samoin tiiviimpi EOP-yhteistyö. Suomen linjana on oltava hyvien naapuruussuhteiden ylläpitäminen ja uskottavasta puolustuksesta huolehtiminen
EU on keino vähentää globalisaation haittavaikutuksia ja pienentää ympäristöriskejä. Saarikko ei ilmeisesti tiedä, että naisen sukuelinten silpominen on jo rikos. Tätä taustaa vasten on lupa odottaa paljon periaatteellisempaa ja tiukempaa suhtautumista omaan asevientipolitiikkaan. Ainakin julkisuudessa on jäänyt hieman hämäräksi, onko tämä linjanmuutos tapahtunut Niinistön tuella. EU:n on keskityttävä ratkaisemaan näitä olennaisia kysymyksiä. Haluan olla rauhan rakentaja, tasa-arvoisen Suomen ja suvaitsevaisuuden puolestapuhuja. ” Yhdessä EU:n kanssa olemme vahvempi.. Vientiluvat käsitellään tapauskohtaisesti ja niiden yhteydessä tehdään ulko-ja turvallisuuspoliittinen arvio, mutta Suomi vie tästä huolimatta aseita autoritäärisiin, ihmisoikeuksia loukkaaviin sekä sotaa käyviin maihin. ELOKUUTA 2017 HALLITUKSEN ENNÄTYSHÖLMÖILYÄ Vihreiden Ville Niinistön mielestä yksi Sipilän hallituksen hölmöimpiä päätöksiä on korkeakouluopiskelijoiden opintorahan leikkaus 86 eurolla kuukaudessa. Valtion päämiehen vastuu ei rajoitu kotimaahan, on toimittava globaalisti. Euroopan tason yhteistyöllä voimme lisätä alueemme turvallisuutta ja luoda sosiaalista vakautta. Demokratia elää vaihtoehdoista ja sellaisen aion tarjota. – Kokoomus ja keskusta pettivät nuorille antamansa koulutuslupauksen. Vaikka Suomella onkin monella kansainvälisellä foorumilla kokoaan vahvempi ääni, ilman pohjoismaista ja eurooppalaista taustaryhmää sitä olisi vaikea saada kuuluviin. Hänen on oltava aktiivinen keskusteluun osallistuja kotimaassa ja kansainvälisesti keskeisten arvojemme puolustaja. Kun samat johtajat esittävät, että kilpailukyvyn vuoksi työväen palkkoja ei saa nostaa, näyttää härskiltä, että omia palkkoja kyllä voi nostaa, Hjallis Harkimo sanoo. Suomen aseviennin linja on viime vuosina muuttunut löyhemmäksi. Viime vuosien pakolaisongelman hoitamisessa tarvitaan EU:n aktiivista otetta vastuun kantamisessa. Suomi teki menneinä vuosina vahvasti työtä kansainvälisen asekauppasopimuksen ATT:n aikaansaamiseksi, ja on viime elokuusta lähtien toiminut sen puheenjohtajamaana. Hallituksen on varmistettava, että aseita ei viedä alueille, joissa niitä käytetään vastoin kansainvälisiä sopimuksia. Pitäisikö Suomen aseviennin linjaa muuttaa nykyisestä. Missä EU, siellä yhteistyö ja globaalien ongelmien ratkaisut. Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja avoimuus ovat minulle tärkeitä. ...on yhteistyön mahdollisuuksia. ” Peräänkuulutan rehellistä ja ei-propagandista Nato-keskustelua. Miten täydentäisit lauseen: Missä EU, siellä.... Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA Aseiden viennin kanssa on oltava tarkkana. Lisää arviota ja kriittisyyttä tarvitaan. HARKIMO POHTII ÖKYPALKKOJA – Johtajat istuvat ristiin eri hallituksissa ja pitävät huolta toistensa palkkioista. Liian moni ihminen on vailla toivoa paremmasta tulevaisuudesta. 7 10. Saudi-Arabiaa ja Arabiemiraatteja koskevat päätökset ovat tästä huolestuttavin esimerkki. Sopimukset ovat hyvät, mutta niiden soveltamisessa tulisi aiempaa tarkemmin kuunnella ulkoministeriön asiantuntemusta maiden nopeastikin muuttuvien tilanteiden vuoksi. Itsekeskeinen, käpertyvä ja suvaitsematon Suomi ansaitsee vahvan sosialidemokraattisen vaihtoehdon. Presidentti on keskeinen mielipidevaikuttaja. Suomen on otettava jälleen aktiivinen rooli EU:ssa ratkaisujen etsijänä – vain siten voimme myös ohjata EU:ta omalta kannaltamme oikeaan suuntaan. Haastaisin Niinistön laaja-alaisesta turvallisuuskäsityksestä, joka rakentuu ihmisten arjessa kokemasta turvallisuudesta, luottamuksesta yhteiskuntaan, eri viranomaisten yhteistyöhön ja omaan puolustukseen. Näitä ovat ajankohtaisesti rahapolitiikka, maahanmuutto, puolustus, työvoiman liikkuvuus ja kauppasopimukset. Yhdessä olemme vahvempi, mutta yhteisesti sovitusta on myös kaikkien pidettävä kiinni. Esiin on noussut huoli aseviennistä arabimaihin ja aseiden käytöstä taisteluihin mun muassa Jemenissä. Uskon, että sosialidemokraatit voivat tehdä yhdessä presidentinvaalista yllätyksen ja nousta edistyksellisen Suomen lipunkantajaksi. MINISTERILLÄ KEHNO LAKITUNTEMUS Tuoreen perheja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan Suomessa tulisi harkita naisten ympärileikkausten kieltämistä erillisellä lailla. Millä haastaisit Sauli Niinistön vaaliväittelyssä. Kun vaalikeskustelut alkavat, kaikki ovat tasaisella. ...ratkaisu moneen kysymykseen, joissa yksittäisen maan toimet tai kahdenväliset sopimukset eivät ole riittäviä. Kysyn, miksi Niinistö on ollut vaisu YK-tasolla ja jätti menemättä keskeiseen Rion ilmastokokoukseen. Haluan aktiivisella toiminnalla nostaa Suomen profiilia globaalien uhkien torjumisessa. ” Miksi Niinistö on ollut vaisu YK-tasolla ja jätti menemättä Rion ilmastokokoukseen. Suomen asevienti ja laajemmin kansainvälinen aseidenriisuntapolitiikka on keskeisimpiä ulkopolitiikan aloja, joissa Suomen nykyhallitus on vienyt Suomen politiikkaa huonompaan suuntaan. Haastaisin hänet myös Suomen vastuusta osana maailmanlaajuisia kysymyksiä ilmastonmuutoksesta, arktisesta alueesta, ihmisoikeuksista, tasa-arvosta ja demokratiasta, sekä osana YK kestävän kehityksen 2030 sopimusta, Suomen roolista rauhan välittäjänä, neuvottelijana ja sopimusten mahdollistajana
Tässä suhteessa keskustan Matti Vanhasen ruotsin kielen taito on kysymysmerkki. Myös halua tutustua puolustusja turvallisuuspolitiikkaan on ehdokkailta kohtuullista odottaa. Aiemmin valituiksi tulleet ehdokkaat ovat hänen mukaansa olleet Ahtisaarta lukuunottamatta valtioneuvoston jäseniä ja kirjoittaneet yhden kirjan. – Tätä ei voi enää vaatia, vaikka se dosentin sydäntä saattaisi lämmittääkin. – Tuula Haataisella on ylivoimainen ministerikokemus, Sirpa Paaterolla on sitä jonkin verran. Tuskin mukaan Varsova näyttää tällä hetkellä tällä rikkovan tarkoituksella välejään Brysselin kanssa. Tästä syystä EU-komissio päätti heinäkuussa aloittaa uusimman rikkomusmenettelyn Puolaa kohtaan. Viimeksi elokuun alussa Puola viittasi kintaalla EU:n tuomioistuimen vaatimukselle suojella hakkuilta Keski-Euroopan ainoaa jäljellä olevan ikimetsää, Puolan ja Valko-Venäjän rajalla sijaitsevaa Bialowierzaa. ELOKUUTA 2017 Presidentinvaalissa on riski tulla valituksi Historiantutkija Tapio Bergholm katsoo SDP:n käynnissä olevaa presidenttiehdokasäänestystä historian valossa ja havaitsee muutosta. Suojelualueella elää muun muassa äärimmäisen harvinaisia eurooppalaisia biisoneja, visenttejä. – Puolan eurooppalainen tulevaisuus on suuri kysymysmerkki, Tusk kertoi muun muassa EU Observer – lehden mukaan. Hän edellyttäisi presidenttiehdokkaalta toisen kotimaisen ja mielellään myös muiden vieraiden kielten kohtuullisen sujuvaa hallintaa. SDP:n ehdokkuutta tavoittelevat kolme kansanedustajaa Bergholm hahmottaa melko tasaisina. Tätä ennen Puolan hallitus on kaventanut median toimintamahdollisuuksia ja muuttanut oikeuslaitosta koskevia lakeja tavalla, joka uhkaa tuomarien riippumattomuutta. – Tässä voi tietysti esittää kysymyksen, miksi tietyt pitkään ulkoja puolustuspolitiikkaa harrastaneet miehet eivät olleet käytettävissä. Ulkoja turvallisuuspolitiikkaa johtavan presidentin virkaa tavoittelevalta henkilöltä voi Bergholmin mukaan edellyttää malttia ja rauhallisuutta. Takavuosikymmenten presidenteissä on myös tohtoreita, Bergholm toteaa ja ottaa esimerkiksi Paasikiven, Kekkosen ja Koiviston. Viimeisenä vaiheena Puolalta voidaan viedä äänioikeus EU:n päätöksenteossa. – Presidenttikisaan pitää lähteä sillä mielellä, että on riski tulla valituksi. Voi olla, että tällaiset kriteerit ovat poistuneet. – On alkanut näyttää siltä, että PiS hakee tahallaan konfliktia ja valmistautuu ilmoittamaan, ettei Puola tarvitse Euroopan Unionia eikä EU tarvitse Puolaa. Tämä voi määrätä Puolaa muuttamaan lakejaan. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja Puolan entinen pääministeri Donald Tusk varoittaa, että Puolaa tällä hetkellä itsevaltaisesti hallitseva Laki ja oikeus (PiS) -puolue valmistelee Puolan irrottamista Euroopan Unionista. Simo Alastalo Demokraatti Tapio Bergholm. Oikeuslaitosuudistuksen lisäksi Puola on komission hampaissa siirtolaispolitiikan vuoksi yhdessä Unkarin ja Tsekin kanssa. Pitää pystyä lukemaan ja seuraamaan muiden maiden lehtiä. Timo Sparf Puola valmistautuu EU-eroon Puolassa on pitkin kesää osoitettu mieltä hallitusta vastaan, koska se suunnittelee siirtävänsä oikeuslaitoksen valtaa itselleen. Jos vastaus ei tyydytä, EU:n komissio vie asian EU:n tuomioistuimen käsiteltäväksi. – Presidentti vastaa ulkopolitiikasta, eikä hän voi olla tulkkien varassa. Mika Horelli Demokraatti, Brysseli AFP / Wojtek Radwanski. Näin sivusta voi vähän ihmetellä, että ensin hankitaan osaamista ja pidetään se kenttä omassa taskussa, mutta ei sitten olla valmiita heittämään hattua rinkiin, kun merkittävin tehtävä tulee jakoon. 8 10. Puolan sisäministeri Mariusz Blaszczakin mukaan Puola ottaa mieluummin vastaan EU:n sanktiot kuin pakolaiset. Puolan syntilista EU:n jäsenvelvoitteiden laiminlyömisestä pitenee viikko viikolta. Maat eivät ottaneet lainkaan vastaan turvapaikanhakijoita Kreikasta tai Italiasta, vaikka niillä olisi siihen EU:n pakolaisten uudelleensijoitusohjelman mukainen velvollisuus. Kisaan ei voi lähteä niin, että äänestäkää meitä, ei meistä tule presidenttiä. Tämä tarkoittaa ensi vaiheessa Puolalta kuukauden kulussa pyydettävää selvitystä laiminlyönneistä. Maarit Feldt-Rannalta kokemus puuttuu, mutta hän tasoittaa pelin ruotsinkieliasiassa. – Tosin Halonen ei ollut kirjoittanut kirjaa mutta oli ollut ministerinä monta kertaa
Paavo Törmi, Raahe . Tarja Viikari, Jyväskylä . Jape Lovén, Helsinki . Kadar Gelle, Helsinki . Petra Peltonen, Turku . Marko Piirainen, Porvoo . Jussi Kukkola, Hyvinkää . Jouko Malinen, Helsinki . Sari Halonen, Oulu . Anne Karjalainen, Kerava . Emmi Mäkinen, Järvenpää . Antti Alanen, Kouvola . Tarja Tenkula, Seinäjoki . Eero Heinäluoma, Helsinki . Jaakko Kuusela, Järvenpää . Päivö Kuusisto, Tuusula . Mirka Vainikka, Helsinki . Noora Kettunen, Joensuu . Otto Mantere, Seinäjoki . Mkael Hiltunen, Borgå . Reijo Paananen, Tukholma . Lars Markkula, Mariehamn . Pia Viitanen, Tampere . Hannu Rajala, Tuusula . Liisa Halonen, Bryssel . Tapani Eskola, Porvoo . Minna Lintonen, Forssa . Taru Tolvanen, Pirkkala . Sirpa Koivisto, Tampere . Matti Ahde, Helsinki . Anne Tervo, Tampere . Sanna Järvinen, Siilinjärvi . Daniel Hannus, Loviisa . Jaakko Jalonen, Porvoo . Eemeli Peltonen, Järvenpää . Reijo Laitinen, Jyväskylä . Iisakki Kiemunki, Hämeenlinna . Lassi Jääskeläinen, Lohja . Victor Kock, Pedersöre . Tuija Linna-Pirinen, Hyvinkää . Reino Ojala, Nokia . Eino Meriläinen, Kemijärvi . Antti Koskela, Helsinki . Timo Harakka, Helsinki . John ”Pi” Liljelund, Espoo . Salmi, Tampere . Raija Luikku, Seinäjoki . Veikko Simpanen, Espoo . Kirsi Lehtimäki, Heinola . Airi Reen, Kerava . Uskomme, että hänellä on parhaat edellytykset menestyä vaalissa ja päästä toiselle kierrokselle. Rauni Kemi,Oulu . Ulla Kampman, Tampere . Tuula Peltonen, Jämsä . Aimo Massinen, Turku . Larserik Häggman, Helsinki . Jouko Aitonurmi, Rauma . Mats Nyby, Jakobstad . Matti Mikkonen, Joensuu . Samuli Isola, Kerava . Neeta Röppänen, Kuopio . Reijo Hämäläinen, Kotka . Jaana Aaltonen, Helsinki . Hilkka Ahde, Helsinki . Eveliina Heinäluoma, Helsinki . Abdirahim Husu Hussein, Helsinki . Miapetra Kumpula-Natri, Vaasa . Seppo Salminen, Tampere . Pekka T. Thomas Wallgren, Helsinki . Tiina Jakkila-Parkkinen, Taivalkoski . Irma Pahlman, Hyvinkää . Aila Dündar-Järvinen, Tampere . Tuija Ihalainen, Vantaa . Habiba Ali, Espoo . Viveca Lahti, Kyrkslätt . Maria Loima, Helsinki . Pirkko Kuusela, Espoo . Joona Räsänen, Lohja . Leena Luhtanen, Espoo . Me allekirjoittaneet äänestämme SDP:n varapuheenjohtajaa Maarit Feldt-Rantaa. Anette Karlsson, Porvoo . Kaj Bärlund, Porvoo . Tanja Airaksinen, Kuopio . Mauno Koiviston, Martti Ahtisaaren ja Tarja Halosen työ jatkuu 2020-luvulle. Tanja Mettovaara, Raasepori . Riitta Salasto, Vantaa . Pertti Pokki, Laitila . Jääskeläinen, Vantaa . Tuija Pohjola, Oulu . Ulla-Maija Rajakangas, Helsinki . Vuokko Puljujärvi, Turku . Kaarin Taipale, Helsinki . Juhani Meriläinen, Joensuu . Joni Vainikainen, Espoo . Sini Horttanainen, Pori . Håkan Ekström, Raasepori . Hanna Huumonen, Bryssel . Maria Guzenina, Espoo . Kaisa Koskinen, Helsinki . Helena Rissanen, Pirkkala . Eetu Kinnunen, Jyväskylä . Minna Aitola, Espoo . Henri Lindholm, Helsinki . Matti Saarinen, Lohja . Folke Sundman, Helsinki . Roby Mountrakis, Helsinki . Ahti Ruoppila, Jyväskylä . Elisabeth Helander, Helsinki . Jacob Söderman, Helsinki . 9 10. Ulf Sundqvist, Helsinki . Sara Etola, Lahti . Piia Yli-Heikkuri, Vaasa . Pertti Paasio, Turku . Oskari Ollikainen, Helsinki . Keijo Kaleva, Virrat . Saija Karnisto-Toivonen, Salo . Merja Kuusisto, Tuusula . Markku J. Mika Kari, Lahti . Aarne Heikkilä, Seinäjoki . Atanas Aleksovski,Tampere . Juuso Alatalo, Mynämäki . Hannele Ugur, Helsinki Sosialidemokraateilla on jäsenvaalissa kolme hyvää ehdokasta. Maunu Ihalainen, Vantaa . Juri Aaltonen, Espoo . Eeva Arvela, Lappeenranta . ELOKUUTA 2017 . Reijo Svento, Helsinki . Liljan-Kukka Runolinna, Pornainen . Mirja Suhonen, Porvoo . Eeva-Johanna Eloranta, Turku . Petteri Oksa, Vantaa . Saara Koikkalainen, Rovaniemi . Reijo Vuorento, Helsinki . Richard Sjölund, Jakobstad . Maarit se on! Allekirjoittajien maksama ilmoitus Lue presidenttiajatuksia: maaritfeldtranta.fi. Ari Näätsaari, Espoo
Nyt pienestä eläkkeestä maksetut verot eivät välttämättä riitä vähennyksen täysimääräiseen hyödyntämiseen kotona tapahtuvasta hoitoja hoivatyöstä. Tuloverojen alennus Syksyllä neuvotellaan eri aloilla uusista työehtosopimuksista. Helsingin Sanomien selvitys jäi osin puolitiehen. Oma lukunsa on hulppeat lisäeläkkeet, joista tuore esimerkki on Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramon 130 000 euron lisäeläke. Kotitalousvähennyksen laajennus Kokoomuksessa on valmiutta laajentaa kotitalousvähennystä niin, että myös pienituloiset eläkeläiset siitä hyötyisivät. Korotus hyödyttäisi noin 100 000:tta vanhuuseläkeläistä tai muuta takuueläkettä saavaa. Siinä vaiheessa Vauramon meriitti Finnairissa oli lähinnä palkkaneuvottelut työntekijöiden kanssa, joissa useat henkilöstöryhmät tinkivät eduistaan. Palkkatukea voidaan loveronkevennyksiin ei liiemmin ole varaa. Työllisyyttä lisäävät toimet Hallitus ei ole pääsemässä tavoitteeseensa, että työllisyysaste nousisi 72 prosenttiin. Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Mika Lintilä sanoo yllättyneensä Finnairin eläkeratkaisusta. Siinä olisi pitänyt huomioida palkkiokorotuksilla siunattujen yritysjohtajien työnantajalleen tekemä tulos. Hallitus joutunee pohtimaan lisätoimia työllisyyden nostamiseksi. Pienituloisten takuueläke Keskusta haluaisi korottaa pienituloisten takuueläkettä. Uusi vaihtoehto on valmis keskustelemaan asiasta, mutta ei halua lyhentää kotihoidon tuen kestoa. 10 10. Asiantuntijoiden mielestä tuRoope Permanto. Hallitus joutuu pohtimaan, voidaanko veronalennuksia luvata ehdollisena hyvityksenä maltillisista palkankorotuksista. Tällä hetkellä taataan 760 euron vähimmäiseläke. Pakolaiskiintiö Kokoomus voisi nostaa pakolaiskiintiötä 750:stä 1 050:een. Yksi HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Tulosvastuu johtajapalkkoihin Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO Monessa pörssiyrityksessä palkkioautomaatti toimii, vaikka yritys tekisi tappiota. Perhevapaauudistus Keskusta ja kokoomus haluavat käynnistää valmistelut perhevapaauudistuksesta. Monessa pörssiyrityksessä palkkioautomaatti toimii, vaikka yritys tekisi tappiota. Keskusta on valmis vain maltilliseen lisäykseen. Uusi vaihtoehto ei nostaisi kiintiötä. Ministeri Orpo on esittänyt esimerkiksi palkkatuen nostoa niin, että yritykset voisivat helpommin palkata työntekijöitä. Ainakin seuraavat kysymykset saattavat nousta keskusteluun hallituspuolueiden kesken. Totuus on toinen Helsingin Sanomien selvityksen mukaan. STT käyttää vaikeammin työllistettävien palkkaamiseen. Hallitus lyö lukkoon kuun lopussa linjaukset siitä, mihin valtion rahat ensi vuonna laitetaan. Ihmeellistä Vauramon palkitsemisessa on myös se, että hänet palkittiin lisäeläkkeellä kehnossa taloustilanteessa. Näistä hallitus vääntää budjettiriihessä Hallitus etsii lähiviikkoina keinoja siihen, miten yhä useampi suomalainen saataisiin töihin ja miten vauhtiin päässyttä talouskasvua voisi pitää hengissä. ELOKUUTA 2017 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA K uka muistaa kikyn alkuvääntöä, kun yritysjohtajat solidaarisesti lupailivat alentaa palkkojaan yhteisrintamassa palkansaajien kanssa. Eläkkeestä päättänyt Finnairin hallitus ilmeisesti katsoi, että toimitusjohtaja on enemmän palkkansa arvoinen kuin työntekijät. Yllättävää, sillä esimerkiksi Suomen Kuvalehti kertoi asiasta jo helmikuussa. Suurten pörssiyritysten johtajien ja peruspalkansaajien palkkaero on neljässä vuodessa kasvanut yli 23-kertaiseksi. syy on se, että yritysten hallituksissa istuvat toimitusjohtajat päättävät toistensa palkitsemisesta
Joka kuudes rahoittaisi maakuntien tulevat tehtävän yksinomaan maakuntaverolla. Lähes joka toisessa uudessa työsopimuksessa on kilpailukieltoehto. Vastaajista 51 prosenttia oli sitä mieltä, että maakuntavero on osa maakuntien tehtävien rahoittamista 2020-luvulla. Toteutetaan Elinkeinoelämän Keskusliiton esittämä vaatimus ja neuvotellaan aidosti alakohtaisesti. ELOKUUTA 2017 KANSAN SIVISTYS RAHASTON APURAHAT ON HAETTAVANA ELOKUUSSA Kansan Sivistysrahasto tukee apurahoilla sivistystyötä, kulttuuria, yhteiskunnallista tutkimusta ja kansainvälisen solidaarisuustyön tiedotusta. Sähköinen äänestys kestää 13. SDP:n valtuutetuista vajaa puolet (48 %) käyttäisi maakuntaveroa osana tai ainoana rahoituskanavana. elokuuta. Ohjeet hakemiseen löytyvät osoitteesta www.sivistysrahasto.fi Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Ihminen ensin Maakuntavero sytyttää vihreitä ja vasemmistoliittoa Puolet kunnanvaltuutetuista kannattaa maakuntaveroa, ilmenee Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) kyselystä. – Kansaneläkeindeksin jäädytykset ja leikkaukset, palvelumaksujen korotukset, sairasvakuutuskorvauksien leikkaukset sekä Kelan matkakustannusten omavastuuosuuden nosto ovat kiristäneet kohtuuttomasti heikoimmin pärjäävien eläkkeensaajien asemaa, toteaa EKL:n puheenjohtaja Simo Paassilta. Tässä ajassa ja alakohtaisten edellytysten mukaisesti, vetoaa Suokas. Huhtasaari pyrkii Mäntyniemen rouvaksi Perussuomalaisten presidenttiehdokas on tiukka maahanmuuton ja EU:n vastustaja Laura Huhtasaari. Ehdokkuutta tavoittelevat kansanedustajat Maarit Feldt-Ranta, Tuula Haatainen ja Sirpa Paatero. Sivistysrahaston kohderyhmänä on erityisesti suomalainen työikäinen väestö. syyskuuta Jyväskylässä. Presidenttiehdokas valitaan puoluevaltuuston kokouksessa 2. – Pienituloisten taloudellisen tilanteen parantamiseksi on maassamme toteutettava kansaneläkkeen reilu tasokorotus. Yksinäisen eläkkeensaajan kansaneläke on mahdollisimman nopeasti nostettava takuueläkkeen tasolle, Paassilta linjaa. Tällä hetkellä joka kolmannella yrityksessä työskentelevällä akavalaisella on kilpailukieltosopimus ja lähes jokaisella on sen lisäksi myös salassapitosopimus. Lopullisesti ehdokkuudesta päättää syyskuussa perussuomalaisten puoluevaltuusto. – Älkää hyvät toverit päästäkö jälleen isäntiä ilmaiseksi. Jäsenäänestys SDP:n presidenttiehdokkaasta alkoi SDP:n jäsenäänestys presidenttiehdokkaasta alkoi tällä viikolla. ”Ei näin toverit” Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas laittaa jäitä hattuun ammattiliittojohtajille, jotka laskevat palkankorotusvaraksi 0,5–1,0 prosenttia. Huhtasaari on kansanedustaja ja puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja. Apurahan hakeminen tapahtuu sähköisesti Kansan Sivistysrahaston verkkosivujen kautta 1.-31. Yhä useampi akavalainen on kilpailukiellossa Akavan selvityksen mukaan yrityksissä työskentelevien akavalaisten kilpailukieltosopimukset ovat kolminkertaistuneet 2000-luvulla. Postiäänestys järjestetään 17.– 30. 11 10. Maakuntaveron käyttöä osittain tai kokonaan kannattivat kyselyssä eniten vasemmistoliiton (73 %), vihreiden (66 %), RKP:n (60 %) ja keskustan (56 %) valtuutetut. Lisää uutisia: Demokraatti.fi Getty Images. Eläkkeensaajan pinna katkeaa Eläkkeensaajien keskusliitto (EKL) vaatii budjettineuvotteluissa toimenpiteitä heikossa asemassa olevien eläkkeensaajien puolesta. elokuuta asti. Puhumattakaan siitä, että vaaditte samaa myös muilta. elokuuta. Akavan mukaan kilpailukieltoja salassapitosääntelyä pitäisi uudistaa. Reilu kolmannes käyttäisi rahoitukseen lisäksi valtion budjettia
Kuluneen kevään ja kesän aikana tilanne on ollut molemmissa varsin samankaltainen: epävakautta esiintyy tiuhaan. Henkilöstölle lisää vaikutusmahdollisuuksia Lindtman korostaa, että syksyllä SDP:n tulisi pohtia yhdessä ay-liikkeen kanssa, kuinka ylläpitää työntekijän oikeuksia uudessa työmarkkinajärjestyksessä. Topi Juga Demokraatti Kestävä kehitys tulee. – Elinkeinoelämän keskusliitto on nyt vetänyt pelaajansa pois pelikentältä. – Ajattelen, että sama toimii myös politiikassa. Yksin maailman väkiluvun kolminkertaistuminen 72 vuodessa asettaa uudet reunaehdot ihmiskunnan elämäntavalle. – Ay-liikkeen tehtävä on etsiä vastaukset, miten tässä tilanteessa toimitaan. – Olen ihminen, joka tykkää haastaa itseään. Antti Lindtman haluaa päivittää Forssan ohjelman ekologisemmaksi. Terveiset budjettiriiheen Politiikan syyskausi käynnistyy viimeistään tänään torstaina, kun valtiovarainministeriö julkaisee esityksensä valtion budjetista vuodelle 2018. Moni on unohtanut, että näissä maissa henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet työpaikoilla ovat aivan toisenlaiset Suomeen verrattuna. Samalla tarvitaan pitkän aikavälin kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia. Maailman suhdannetilanne antaa Suomen taloudelle tällä hetkellä tukea. Kaija-vaimon raskaus on ehtinyt jo seitsemännelle kuukaudelle. Lindtman ei ole kuitenkaan lähtenyt revittelemään kasvissyönnillään julkisuudessa. Tulisi löytää yksinkertainen pelikirja, jota kaikki ymmärtävät ja noudattavat. Tämä tilaisuus tulisi Lindtmanin mielestä käyttää viisaasti vauhdittamalla työllisyyskehitystä ja vahvistamalla sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Hän esittää, että SDP ja ay-liike ottavat yhteiseksi tavoitteeksi henkilöstön ja luottamusmiesten aseman vahvistamisen yrityksen päätöksenteossa ja paikallisessa sopimisessa. Lindtman näkee, että SDP:n tulisi nostaa perinteisten arvojen rinnalle yhdeksi puolueen keskeisimmäksi arvoksi ekologisesti kestävän kehityksen. Nyt pitää keskittyä olennaiseen. – Tästä johtuen ympäristöasiat ja kestävä kehitys on nostettava Forssan ohjelman tärkeiden asioiden, kuten työn ja oikeudenmukaisuuden rinnalle. – Lähetän tiukat terveiset budjettiriiheen. Hän ei näe, että ideologiaa tuputtamalla saadaan aikaan tarvittavaa pitkän aikavälin asennemuutosta. Lapsen odottamisen tuoman jännityksen sekä porkkanoiden grillaamisen ohessa hän kertoo osallistuneensa heinäkuussa vanhan jalkapallojoukkueensa kanssa harrastefutiksen SM-turnauksessa. – Henkilöstön ja luottamusmiesten vahva asema ja tiedonsaantioikeudet ovat se kivijalka, jolle luottamus voidaan työpaikoilla rakentaa. – Olen ollut ihmeissäni kuunnellessani hallituksen piiristä annettuja lupauksia yksittäisistä veronalennuksista autoveroista viinaveroon. Sama haaste koskee sosialidemokraatteja, joille yhdessä tehty työmarkkinapolitiikka on ollut tärkeä työkalu oikeudenmukaisemman Suomen rakentamisessa. Kesäkuussa, kun Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmä irtautui perussuomalaisista, jäljellä jäi enää vain kaksi pyörää ja rikkinäiset vanteet. Juha Sipilän (kesk.) ottopoikahallitus nilkuttaa muina miehinä, vaikka hallituksen tukena on alle 40 prosenttia kansalaisista. – Paljon puhutaan Saksan ja Ruotsin menestyksestä. – Voi kuvitella miltä 30 prosenttia lomarahoista menettäneistä sairaanhoitajista, opettajista, kätilöistä ja laitoshoitajista tuntuu, kun nyt on varaa jopa ravintoloiden viinaverotuksen laskemiseen. – Maailmassa eletään murroksen aikaa. Kulutustottumuksia voi muuttaa askel kerrallaan ilman syyllistämistä ja vouhotusta. Mikäli verotuksessa on liikkumatilaa, tulisi paukut Lindtmanin mukaan laittaa työn verotuksen keventämiseen, jotta työllisyyskehitys saisi tukea. Tämä on asia, jossa kannattaa ottaa etunojaa. Ristiriitojen lisääntyessä Lindtmanin mukaan ilmassa on koko ajan uusien vaalien mahdollisuus. Kun tähän yhdistää ilmastonmuutoksen riskit, voi varmuudella sanoa, että kestävä kehitys tulee olemaan aikamme tärkein sanapari. Tämä asettaa ay-liikkeen ja myös sosialidemokraatit uuteen tilanteeseen. 12 10. Lisäksi katse on suunnattava työpaikoille. Tällöin asiat usein menevät hyvin. – Vaikka pelasimme tänä vuonna vajaalla joukkueella, niin pääsimme silti omassa sarjassamme hopealle noudattamalla yksinkertaista pelikuviota, jonka kaikki tiesivät ja jota kaikki noudattivat. Palkkaja sopimusratkaisujen tiiviimpi koordinointi on yksi malli. Hän korostaa päätöksensä syntyneen osin omaa hyvinvointia edistääkseen, mutta lihatuotteista luopumiseen vaikutti myös ekologiset syyt. Eduskunnan kesätauolta palannut Lindtman on uuden edessä myös yksityiselämässä. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman povaa poliittisen matalapaineen jatkuvan myös syyskuussa alkavalla istuntokaudella. Yksinkertainen on toimivaa SDP:n linjan ja työvoimapolitiikan hahmottelemisen lisäksi Lindtman on ennättänyt pitää runsaan kolmen viikon mittaisen tauon politiikasta ja ladannut akkuja. Lindtman nostaa esimerkeiksi perhevapaauudistuksen sekä oppivelvollisuusiän nostamisen. ” Reilun vuoden kasvissyönnin jälkeen voin todeta, ettei grillimakkaraa edes kaipaa.. Lindtman kehottaa ay-liikettä ja puoluetta istumaan yhteisen pöydän ääreen miettimään uutta konseptia muuttuvassa maailmassa. Reilun vuoden kasvissyönnin jälkeen voin todeta, ettei sitä grillimakkaraa edes kaipaa. – Mielestäni positiivisella kannustamisella on parempi vaikutus. ELOKUUTA 2017 Aika uusille aatteille S ääpäiväkirjan ja poliittisten suhdanteiden vertailemisessa on harvoin mieltä. Monesti politiikassa ajatellaan turhan monimutkaisesti. – Hallitus aloitti kolmella pyörällä. Esimerkiksi julkisissa hankinnoissa voitaisiin lisätä ilman suurta meteliä kasvisten osuutta. – Muutaman vuoden kuluttua syömme myös Suomessa radikaalisti vähemmän lihatuotteita. Lisämausteena ryhmäjohtaja kertoo opetelleensa elämään ilman lihatuotteita. Palkanmuodostuksen ja valtion talouspolitiikan yhteensovittamista on nyt vaikea tehdä, kun keskitettyjä ratkaisuja ei enää synny. Hallitus jatkaa työllisyyden hoidon kannalta tehotonta sinulle-minulle -veropolitiikkaa, jossa pienituloiselta julkisen sektorin työntekijältä leikataan lomarahoja, mutta samalla jaellaan uusia verokarkkeja
ELOKUUTA 2017 Jani Laukkanen. 13 10
Macronin kuherruskuukausi vallassa on ohi. Ensinnäkin hän päätti kutsua kansalliskokouksen ja senaatin yhteiskokoukseen Versaillesiin 3.7. Tavallaan Macronin ja yleisen mielipiteen kuherruskuukausi on nyt ohi. Macron kutsui komentajan puhutteluun – tai erotettavaksi – presidentinlinnaan, mutta komentaja erosi tehtävästään kaksi päivää ennen tapaamista. Macron on myös saavuttanut kansainvälistä menestystä. Näin jatkunee myös syyskaudella, mutta osa Macroniin kohdistuvasta kritiikistä saattaa siirtyä parlamentista katumielenosoituksiin, mikä on presidentin ja hallituksen kannalta hankalampaa. Niinpä hän syyllistyi erehdyksiin, jotka ovat kostautuneet mielipidemittauksissa. Se on nimittäin käsitellyt entisten ministerien oikeusjuttuja ja ollut joskus ehkä liian lempeä heitä kohtaan. Hän on kuitenkin pystynyt suurella enemmistöllään kansalliskokouksessa ajamaan läpi haluamiaan lakeja. AFP / Benjamin Cremel. Mutta siihen ei miehellä ollut malttia. Ongelma oli se, että kokous pidettiin päivää ennen pääministeri Philippen ohjelmapuhetta kansalliskokouksessa. On pantu merkille, että presidentti Macronilla on valtaisa ego eli hän haluaa olla koko ajan tapetilla kaikkialla. Sellaisia ovat muun muassa kansanedustajien määrän supistaminen kolmanneksella, kummassakin kamarissa. Tähän hänellä oli oikeus, koska presidentti Nicolas Sarkozy aikanaan muutti perustuslakia siten, että tämä tuli mahdolliseksi. Tästäkään episodista ei kansa pitänyt. ELOKUUTA 2017 Macronin kootut erehdykset MIKKO HEIKINHEIMO Uutisanalyysi R anskan uusi presidentti Emmanuel Macron onnistui valintansa jälkeen myös saamaan selvän enemmistön parlamentin alahuoneeseen, kansalliskokoukseen, puolueelleen Tasavalta liikkeessä. Varsinainen syy, tai tekosyy, oli komentajan puhe kansalliskokouksen suljetussa tapaamisessa, jossa De Villiers arvosteli puolustusministeriön budjetin supistamista ja armeijan materiaalisia ongelmia. Mélanchonin Alistumaton Ranska, ja jotkut muut ryhmittymät eivät osallistunut Versaillesin kokoukseen. Nythän kansalliskokouksen vaaleissa on käytössä kaksivaiheinen enemmistövaali. Voisi kuvitella, että se vahvistaa entisestään Macronin oman puolueen asemia. Mutta, vaikka tilaisuuden lykkäämisestä kiersi pitkään huhuja, Macron kuitenkin järjesti kokouksen. Nyt alahuoneessa on 577 edustajaa ja ylähuoneessa, senaatissa, 348 edustajaa. Macron yritti selittää kokouksen järjestämistä sillä, että hän, presidentti, osoittaa politiikan suunnan ja pääministeri huolehtii sen yksityiskohtaisesta toteuttamisesta. Uudeksi komentajaksi tuli pääministeri Philippen sotilasneuvonantaja. 14 10. On vain minun näkemys Toinen presidentti Macronin suurista virheistä oli puolustusvoimien komentajan De Villiersin erottaminen, vaikka sitä ilmeisesti jo kauan valmisteltiin. Vasemmisto yleensä, kuten myös äärioikeisto ja osa muutakin oppositiota on suhtautunut kriittisesti Macroniin. Ranskan suuresta vallankumouksesta alkaen valtion päämiehellä ei kuitenkaan ole oikeutta tulla kansalliskoukseen. ” Presidentti Macronilla on valtaisa ego eli hän haluaa olla koko ajan tapetilla kaikkialla. Macron haluaa myös rajoittaa kansanedustajien oikeutta olla hyvin kauan edustajina, tehostaa parlamentin työskentelyä ja lakkauttaa tasavallan oikeusistuin. Mainittakoon, että Macron on joutunut jo useaan otteeseen remontoimaan Philippen hallitusta niiden epäilyjen takia, jotka ovat kohdistuneet sekä Macronin puolueen ja Modem-puolueen mahdollisiin taloudellisiin väärinkäytöksiin. Macronin ja pääministeri Philippen suosio on pudonnut kummallakin kuukauden sisällä kymmenisen prosenttia. Kirjoittaja on entinen suurlähettiläs, joka asuu Pariisissa. Macron pyrkii myös tuomaan kansalliskokouksen vaalitapaan hiukan enemmän suhteellisuutta. Macron raivostui julkisesti puheesta ja totesi, että hän on ”päällikkö” ja jos hänellä ja komentajalla on eri näkemys asioista, komentaja saa muuttaa kantaansa. Ja kaikki, Trump, Putin ja Merkel, ovat kaikki käyneet Pariisissa. Senaatissa taas puolueet ja aluehallinto valitsevat edustajat. On mielenkiintoista nähdä mitä tämä vaikuttaa parlamentin toimintaan. Kansanedustajat kuriin Miksi Macron halusi välttämättä pitää Versaillesin kokouksen. Se johtunee siitä, että hän halusi korostaa jo vaalikampanjassa suunnittelemiaan uudistuksia. Mutta jos edustajien kokonaismäärää supistetaan kolmanneksella, ei niiden edustajien määrä ehkä kuitenkaan kasva. Macronin kohdalla se on enää 54 prosenttia. Tämä ei kuitenkaan mennyt läpi yleisessä mielipiteessä, vaan kansa katsoi, että Macron ainakin jossain määrin nöyryytti pääministeriä – kuten Nicolas Sarkozy aikanaan pääministeriään François Fillonia. Mitkä olivat Macronin virheet. Macron olisi voinut ottaa rauhallisesti ja levätä laakereillaan loppukesän. Hän on tavannut parin kuukauden sisällä kaikki maailman merkittävimmät poliittiset johtajat. Uuden ajan presidentti vai isoegoinen presidentti. Monet hänen tekemisensä ovat suututtaneet ranskalaisia. Tämä on Macronin oma vika, koska hän olisi voinut odottaa ainakin syksyyn, jolloin on edessä kireämpi tilanne ammattiyhdistysliikkeen ja opposition kanssa. Suhteellisen vaalitavan lisäämisen osittain kansalliskokouksen vaaleissa lisäisi ehkä pienten puolueiden, kuten Marine Le Penin Kansallisen rintaman ja Jean-Luc Mélanchonin Alistumattoman Ranskan edustajamääriä
Ensin selvitetään oppimisvaikeuksiin liittyvän tuen tarpeet, sitten etsitään sopivat työkalut ja opastetaan niiden käyttöön. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti K u v it us A r j a J o k i a h o. 15 10. ELOKUUTA 2017 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Oppimisvaikeudet tapetille työelämässä F yysiset työntekoon liittyvät esteet tunnetaan ja niiden ylittämiseen tarjolla olevia apuvälineitä hyödynnetään työelämässä jo melko hyvin. – Mukana olevat yritykset ovat SOL palvelut, Etelä-Hämeen Marttapalvelut, Kiinteistöpalvelu Kariniemi ja Kyrel oy. Työhyvinvointi voi parantua niin, että sairauspoissaolotkin vähenevät. Mukaan mahtuu vielä kolme tai neljä yritystä, Vartiainen vinkkaa. Tehokkuus lisääntyy, kun työntekijän ei tarvitse käyttää aikaa ja energiaa oppimisvaikeuksien kanssa taisteluun. Iso osa niistä kuitenkin seuraa ihmistä myös työelämään, hankepäällikkö Päivi Vartiainen muistuttaa. Oppimisvaikeuksien huomioiminen on Vartiaisen mukaan tärkeää yksilön oman hyvinvoinnin takia, mutta se on myös yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti fiksua. Sovelluksista vastamelukuulokkeisiin Hankkeessa mukana olevissa yrityksessä päästään tositoimiin syksyllä. Työväen sivistysliiton Oppi-va -hanke tähtää siihen, että työpaikoilla tunnistettaisiin ja pyrittäisiin selättämään myös erilaiset oppimisvaikeudet. TSL:n luotsaamassa Oppi-va – oppimisvaikeuksista työpaikan osaamisvalmiuksiin –hankkeessa mukana ovat myös Murikka-opisto, Erilaisten oppijoiden liitto, Kansan sivistystyön liitto ja Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskus. Ay-liikkeestä mukana ovat keskusjärjestö SAK ja kolme ammattiliittoa: Sel, Akt ja Pam. – Työkalut voivat olla esimerkiksi erilaisia älypuhelimella tai tabletilla käytettäviä sovelluksia, joilla voidaan vaikkapa muuttaa puhetta kirjoitukseksi tai päinvastoin. – On vähän sellainen harha, että esimerkiksi lukemiseen, kirjoittamiseen, keskittymiseen, matemaattiseen tai muuhun hahmottamiseen liittyvät oppimisvaikeudet häviävät, kun lapsi tai nuori pääsee koulusta. Joissain tehtävissä taas keskittymistä voi helpottaa vastamelukuulokkeilla, Vartiainen kuvailee
Huolta heikommista Ranji on sosialidemokraattina sovitteleva ja positiivinen, mutta yhtä asiaa hän ajaa ennen muuta. Miten minusta tuli demari. Hän sanoo, että ikäihmisiä, vammaisia ja heikompia pitäisi puolustaa. – Kukaan ei synny heikommaksi. Olisi hienoa, jos jokainen kysyisi yhtäkin nuorta. Yhdessä kohti oikeudenmukaisuutta – Forssan ohjelman jälkeen on sanottu, että pitäisi kirjoittaa uusi ohjelma. Minuakin pyydettiin aikanaan samalla tavalla mukaan. Kaikilla on mahdollisuus, muttei se riitä. Jopa Ranjin isä hoiti mummoa, loppuun asti. Viime kuntavaaleissa Hämeenlinnan äänikuninkaalliset olivat demareiden riveistä. Nuoret ovat rohkeita. Ne ovat olosuhteet. Hän ehdottaa, että vasemmisto voisi yhdistyä demareiden kanssa. Tavalliset hämeenlinnalaiset kun uskalsivat tulla kyselemään maahanmuuttajalta esimerkiksi progressiivisesta verotuksesta. 16 10. Voimavarat voivat joskus loppua. – Suomessa on tuhansia demareita. Niistä näkyi luu, hän oli vanha mies. Hän yllättyi pyynnöstä, mutta lupautui epäröimättä, ja tuli valituksi valtuustoon ensi yrittämällä. varapuheenjohtajana. Ranjith Kumar, tuttavallisemmin Ranji, sai heti kättelyssä ”katu-uskottavan demarin” maineen. Isän esimerkki oli silti enemmän perheen sisäinen kuin intialainen. Mutta se ohjelma on yhä ajankohtainen. He haluavat muuttaa maailmaa oikeudenmukaisemmaksi, Ranji sanoo. Isä kutsui kerjäläisen ruokapöytään. Myös mummo asui isossa perheessä. – Muistan vieläkin sen miehen kasvot. Hän perusti jäätelökioskin ja kahvion työllistääkseen paikallisia nuoria. Suomeen 17 vuotta sitten Minna-vaimonsa kanssa saapunut Ranji on valittu Hämeenlinnan positiivisimmaksi 2009 ja Mr Maahanmuuttajaksi 2010. – Olin tehnyt tosin jo pitkään vapaaehtoisja järjestötyötä ja puhunut ikäihmisten asemasta, mies muistelee. Epäoikeudenmukaisuus ja epätasa-arvo lisääntyvät koko ajan, Ranji sanoo. Istuimme yhdessä ja söimme. Hän arvioi, että globaalilla työväenliikkeellä on paljon annettavaa. Äänikuningatar oli Tarja Filatov ja Ranji äänikuningas. TEKSTI JA KUVA MINNA SAARINEN Hämeenlinnassa myös Raparperiksi kutsuttu Phabhakaran Ranjith Kumar muutti Suomeen 17 vuotta sitten. Ranji on ammatiltaan lähija terveydenhoitaja, joten hänet tunnetaan sosiaalipolitiikan taitajana, mutta myös yrittäjänä. Ranji suoritti Intiassa kaupallisen tutkinnon ja toimi lääkeyhtiön aluemyyntijohtajana. Nyt mies viihtyy Hämeenlinnassa, Vanajaveden rannalla. ELOKUUTA 2017 Heikompien puolustaja ja nuorten työllistäjä Oli ehdokaslistan viimeinen täyttöpäivä vuoden 2009 kuntavaaleihin, kun Hämeenlinnan SDP:n vaalipäällikkö Ulla Pullolla kysyi lähihoitaja Phabhakaran Ranjith Kumaria kunnallisvaaliehdokkaaksi. TERVEISENI SOSIALIDEMOKRAATTISEN KENTÄN VÄELLE: Jokaisen demarin pitäisi puhua nuorille, että he liittyisivät puolueeseen.. Kun hallituksen työssä näkyy nyt porvariyhteisyö, kykenisivät demarit yhdessä vasemmiston kanssa tarjoamaan sille vahvemman vastavoiman. Kumarin perhe oli keskiluokkainen, mutta tasa-arvoinen. ” Kukaan ei synny heikommaksi. Hän haastaa demarikentän houkuttelemaan toimintaansa nuoria. Ranji ajaa pienten yritysten asiaa, koska menestyessään ne luovat varoja hyvinvointiin. Hän toimii nyt kaupunginhallituksen 1. Ajatus heikompien puolustamisesta onkin peräisin kotoa
Paikalliset demarit pitävät isona näyttönä työväeltä, että talo valmistui ja se on pysynyt työväenyhdistyksen omistuksessa. Äänestysaika päättyy torstaina 17.8. Talon toiminta on aktiivista, ja uuskaupunkilaiset kuvailevat taloa paitsi omaksi, myös koko kaupungin taloksi. 1450 neliömetrin talo entisöitiin loistoonsa 1980-luvulla. Talon lavalla nähdään teatteriesityksiä edelleen.. Iisalmi Vuonna 1908 valmistunut Iisalmen työväentalo on historian saatossa ollut työväenyhdistyksen toiminnan koti, elokuvateatteri ja välillä liikehuoneistokin. Lähetä äänesi osoitteeseen liike@ demokraatti.fi. Forssa Forssan kivisen työväentalon vihkiäisiä vietettiin vuonna 1930. Kuhmoinen Kuhmoisten työväentalo valmistui vuonna 1923 keskeiselle ja näkyvälle paikalle. Huoneistopinta-alaltaan 500 neliömetrin rakennus on monille vihtiläisille tärkeiden muistojen paikka – siellä on käyty tansseissa, bingossa ja juhlissa – ja käydään yhä. 270 neliömetrin taloa on kunnostettu talkoovoimin. Äänestäneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja. kello 12. Äänestää voi myös postikortilla. Tässä vielä muistin virkistykseksi lyhyt kertaus finalisteistamme. 712 neliömetrin talo on paikka, jossa Edvin Laine aloitti teatteriharrastuksensa. ELOKUUTA 2017 Työväentalokilpa lähestyy loppuaan Suomen kaunein työväentalo -kilpailun finalistit on nyt esitelty ja äänestys käynnissä. 17 10. nro 2 nro 3 nro 4 nro 5 Vihti Vihdin työväentalo Puistola nousi harjakorkeuteensa vuonna 1925. Suosikkiasi voit äänestää sähköpostitse. Talo valmistui kivenheiton päähän siitä paikasta, jossa historiallinen Forssan kokous järjestettiin vuonna 1908. mennessä osoitteeseen: Demokraatti, PL 338, 00531 HKI. Kirjoita sähköpostiin äänestämäsi talon nimi ja numero, oma nimesi ja yhteystietosi. Kaunein työväentalo DEMOKRAATTI ETSII SUOMEN KAUNEINTA TYÖVÄENTALOA nro 1 Uusikaupunki Uudenkaupungin työväentalo on valmistunut vuonna 1907. Forssalaiset arvostavat talonsa historiaa. Lähetä kortti 14.8. Sen huoneistopinta-ala on 500 neliömetriä
Antton Rönnholm SDP:n puoluesihteeri Jari Soini. Muuttuvassa ja entistä monikanavaisemmassa mediamaailmassa Demokraatti on sosialidemokratian puhetta itselleen ja koko kansakunnalle. ELOKUUTA 2017 Hyvä sanomalehti on kuin kansakunta puhuisi itselleen, sanoi Arthur Miller. 18 10
Kiusaamista sen sijaan on, kun yhdelle ja samalle oppilaalle aiheutetaan tarkoituksella ja toistuvasti pahaa mieltä. Tue lapsesi ystävyyssuhteita koulukavereihin. Kerro, että kiusaamisesta pitää kertoa jollekin aikuiselle, vaikka opettajalle tai vanhemmalle. Osallistu luokan järjestämiin tilaisuuksiin ja tutustu toisiin vanhempiin. Meneekö hän mukaan ja alkaa ilkkua vai vetäytyykö pois, etteivät kiusaajat ottaisi häntäkin silmätikukseen. Satoja oppilaita käsittäneen tutkimuksen perusteella kiusatuksi joutuu 10–20 prosenttia alakoulun ja 5–10 prosenttia yläkoulun oppilaista vuosittain. Tämä auttaa lapsen empatiakyvyn kehittymistä. Kysy, miten lapsesi on toiminut tai mitä hän tekisi, jos hän huomaisi, että jotakuta kiusataan. 19 10. . Kerro lapselle, että on rohkeaa asettautua puolustamaan tyttöä tai poikaa, joka on joutunut toisten syrjimäksi. Puolustaminen on paljon vaikeampaa kuin mukana ilkkuminen. Onpas kiva nähdä luokkakavereita pitkästä aikaa! Vaikka useimmille koulun alkuun sisältyy hauskoja jälleennäkemisiä ja kuulumisten vaihtoa, merkitsee se osalle koululaisista ahdistavan ja pelottavan arjen alkamista. . Kerro lapsellesi, että kiusaaminen on aina väärin. Vanhempien keskinäinen yhteistyö ehkäisee kiusaamista. . Eläytykää pohtimaan miten pahalta, yksinäiseltä ja surulliselta kiusatusta tuntuu. . Koululaisten kesälomat ovat lopuillaan ja arki kutsuu. ELOKUUTA 2017 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Tosissaan vai leikillä. . Leikki on kuitenkin hauskaa kaikkien siihen osallistuvien mielestä. . Ohje: www.mll.fi Lähteet ja lisäinfoa aiheesta: www.kivakoulu.fi, www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/koulukiusaaminen/. Ehkäise koulukiusaamista . Ristiriidat ja erimielisyydet kuuluvat ihmiselämään, lapsillakin, ja joskus leikkimielinen kiusoittelu tai raju leikki voi ulkopuolisen silmin näyttää kiusaamiselta. . Kutsukaa yhdessä kavereita kotiin. Muutkin lapset arvostavat varmasti sellaista, joka rohkeasti puuttuu kiusaamiseen, vaikka eivät sitä itse uskaltaisikaan tehdä. Lasten kanssa kannattaa puhua koulukiusaamisesta, vaikka se ei omaa perhettä koskettaisikaan. .
Mielessä pyörii yksi ajatus: ”Taas ollaan tässä.” Näin ei ole enää. Entinen elämäntapa on mennyttä. – Hyviä asioita vaan tapahtuu koko ajan. Mennessään kotiin saa olla ilman roolia tai kuorta. Nyt väkivallan ja uhkailun sijaan hän purkaa aggressioitaan kuntosalilla. – Mulla ei ole ollut vielä kertaakaan vuokra-asuntoa, kun olen päässyt vankilasta, hän kertoo. En halua löysäillä ollenkaan. – Halu muuttua ja avun vastaanottaminen ovat olleet tänä vuonna tärkeimmät asiat. Törrö alkoi uskoa, että hän voisi muuttaa elämänsä suuntaa. Törrö oli aikoinaan katsomassa, kun islantilainen Jón Páll Sigmarsson voitti Maailman vahvin mies -kilpailun Joensuussa vuonna 1990. – Tämä on ollut sipulin kuorimista. Oman kodin arvo Kun Törrö meni Helppi-yhteisöön ensimmäistä kertaa, jotain liikahti sisimmässä. Törrö on tehnyt huikean elämänmuutoksen kuluneen vuoden aikana. Pystyn hyväksymään ihmiset sellaisina kuin he ovat.”. Törrö tuli keväällä Suomen vahvin mies -kilpailussa heti neljänneksi. ” Suvaitsevaisuuden suhteen on tapahtunut älytön muutos. Oman kodin tunnearvo on jotain sellaista, mitä on vaikea määritellä. Voimamiesten Suomen Cupin osakilpailussa voitto jäi kiinni puolesta pisteestä, ja koko Helpin porukka oli kannustamassa. Törrö oli kuullut vankilassa ollessaan Helpistä, joka ylläpitää sitoutumattomana yhdistyksenä päihderiippuvaisten hoitoja kuntoutustoimintaa. Törrölle on satanut onnitteluja ja kannustusviestejä. – Aiemmin päästessäni pois vankilasta sama meno jatkui. KUVAT ELLA KAVERMA Olipa kerran minä Itsensä voittaja S ellin teräsovi kolahtaa kiinni. Se tunne on pelottava, kun tulee mieleen vanha aggressiivinen minä, joka olisi lähtenyt kostamaan. Siirryin Pyhäselän vankilasta Juukan avovankilaan. Hän aloitti lihotuskuurin, koska kuntovalmentajansa mukaan hänellä ei ollut riittävästi kiloja lajiin nähden. 21 10. – Näin siellä vanhoja tuttuja vankilasta. Harjoittelen 2–3 tuntia neljänä tai viitenä päivänä viikossa. Sinänsä oman kehon muutos ei ole tuntunut erityisesti. Pääsin koevapauteen Helppiin vuosi sitten. – Haasteena on säilyttää rauhallinen suorittaminen kisoissa, liiasta yrittämisestä on haittaa. Törrö on kasvattanut massaansa kolmekymmentäviisi kiloa. – Olen selvin päin ja elän uutta elämää päivä kerrallaan. – Vedin viinaa, lääkkeita ja Subutexia. – Ei sitä vaan jaksa. Keskustelut vertaisryhmässä ovat olleet iso apu. Pikkuhiljaa pää alkaa käsitellä muistoja. – Näen toiset nyt vähän pienempänä, hän naurahtaa. Kaikkea, mitä sain käsiini. Mika Törrön tietoisuuteen iskoutuu ajatus siitä, että hän tulee olemaan vankilassa monta vuotta. Jo edesmennyt mies on hänen esikuvansa, vaikka Törrö ei vielä tuolloin aavistanut, että voisi itse päätyä lajin pariin. Haave puolisosta ja omakotitalosta Törrö vietti Joensuun puistoissa kaksi vuotta ennen viimeisintä tuomiotaan. Mies aloitti kuntouttavan työtoiminnan keittiötehtävien parissa Helpissä. Suomen vahvin mies -kilpailun lajeista rekan veto on Törrölle mieluisin, mutta tukkipunnerrus tuottaa tällä hetkellä eniten päänvaivaa. Voitto puolen pisteen päässä Alun perin kuntovalmentaja Ilkka Kinnunen huomasi Mika Törrön lahjakkuuden kuntosalilla ja vinkkasi hänelle Suomen vahvin mies -kilpailusta. Takana oli yksitoista vuotta vankilassa väkivaltaja huumausainerikoksista, ja siihen lisäksi pitkät ajanjaksot muissa laitoksissa. ELOKUUTA 2017 TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . Voimamiesten Suomen Cupin osakilpailussa Jyväskylässä hän oli toinen
Törrö kokee, että vankila on oikeastaan pelastanut hänet. Myös suvaitsevaisuuden suhteen on tapahtunut älytön muutos. Mailat hajosivat, ja joukkuetoverit saivat kuulla kunniansa, jos peli ei kulkenut. syntynyt 1979 Joensuussa . Vankila-aikoina isä ja tytär näkivät lähinnä juhlapyhinä, ja suhde jäi etäiseksi. Ei huvittanut oikein saunaan lähteä. Saan voimaa nykyisin toisten ihmisten seurasta ja läsnäolosta. – Urheilu on ollut mun juttuni aina. Hän yrittää palauttaa mieleen asioita. ELOKUUTA 2017 Pohja tuli vastaan. He viettivät paljon aikaa yhdessä. Törröllä oli luja voitontahto. Haaveilen omakotitalosta, ja naisystäväkin olisi kiva. – Vapaus valita vei pidemmän korren. – Vapaus tuntuu hienolta. . Pidin syyllisinä muita ihmisiä ja yhteiskuntaa. – Sain tyydytystä tavaroiden ja paikkojen hajottamisesta. Leimat olivat tiukassa, ja myös hän itse toimi niiden mukaan. Silloin joskus en osannut hävitä ollenkaan. yksi lapsi MIKA TÖRRÖ ” Hyviä asioita vaan tapahtuu koko ajan.”. Tuskin hän olisi muuten hengissä. Kävin äidin kanssa Ilveksen peleissä ja rannalla. Hän oli henkisesti niin huonossa kunnossa, ettei pystynyt menemään vankilassa töihin. Rekkakuskina työskennellyt isäpuoli vei nyrkkeilemään ja kannusti muutenkin urheilussa, jotta poika saisi purkaa energiaansa. Sitä seurasivat psykiatrinen osasto ja lastenkoti Vanamo Joensuussa, Alavan lastenkoti Kuo piossa, sekä Muhoksen perhekoti Oulussa. – Tavallinen elämä riittää. Neljäs Suomen vahvin mies -kilpailussa, toinen Voimamiesten Suomen Cupin osakilpailussa ja yhdeksäs Strongman Champions Leaguessa Hollannissa . Kun olen niin epävarma itsestäni, toisista ihmisistä tulee itseluottamusta ja varmuutta siitä, että tässä voisi onnistua. Pystyn hyväksymään ihmiset sellaisina kuin he ovat. . – Yksin tässä ei selviä. Vankilassakin oli seuraa, mutta se oli erilaista. . Kahdeksantoista täytettyään Törrö olisi saanut tukea ja apua itsenäistymiseen Muhoksen perhekodista. 22 10. Uhmasin kaikkea silloin pienenä. – En osaa sanoa, mitä silloin tunsin. Olin kateellinen ja katkera. – Kun on tuomittu väkivaltarikoksista, pitää olla tietynlainen niin vankilassa kuin siviilissä. – Voin tavata kerran kahdessa viikossa sijaisperheessä asuvaa tytärtäni, hän kertoo. Törrö sai kymmenenvuotiaana velipuolen. Päihtyneenä se oli helpompaa. . . Mattoon käärittynä Törrö pinnistelee. Törrö tuli hänen kanssaan hyvin juttuun eikä uskaltanut uhmata häntä. – Omasta biologisesta isästäni minulla ei ole mitään tietoa. Pikkuhiljaa isäpuolen elämään lipui alkoholi, ja perherauha järkkyi. Hän haluaa elää yhteiskunnan normien mukaisesti. asuu Joensuun Kontiolahdella . Äiti oli ravintolapäällikkö, ja poika kävi usein syömässä hänen työpaikallaan. – Jouduin Joensuun psykiatrisella osastolla kuukaudeksi eristykseen pehmustettuun huoneeseen. Pelastajana vankila Mielen täyttää valtava kiitollisuus Törrön ajatellessa nykyistä elämäänsä. Siinä on hyvä olla. Iso mies on hetken hiljaa. Miehen arvomaailma on kääntynyt päälaelleen. – Olen aika herkkä. Olkapäät olivat mustelmilla. Hän pitää edelleen mielenmaisemanaan aurinkoista hiekkarantaa, jossa on paljon ihmisiä. Hän herkistyy. Tuosta ajasta ei ole mitään muistikuvia. Pitää olla hyvä tukiverkosto. . – Siellä sain vähän moukkoa. Hyväksytyksi tuleminen parantaa. Vanhat kaverit ovat jääneet taka-alalle. ravitsemustyöntekijä . Vihasin sitä, kun hän joi. Hän sai MBD (Minimal Brain Dysfunction)-diagnoosin, joka on nykyisin poistettu käytöstä. Jouduin ensimmäisen kerran psykiatriselle osastolle seitsemänvuotiaana. Väkivalta ei ole selvin päin mun juttu. Ohjaajana oli tatuoitu entinen merimies. ”Vasikat, rotat, pedofiilit”, Törrö listaa esimerkkeinä vankilan luokkakuntia. Joskus ohjaajat käärivät nuorukaisen mattoon, koska eivät saaneet häntä muuten rauhoittumaan. – Vihasin kaikkia ja kaikkea. Halu näyttää oli kova. – En ole miettinyt paljoa lapsuutta. Alkuaika Muhoksen perhekodissa oli rankka, mutta sisäänajon jälkeen hän oli yksi muista. Nyt he viihtyvät hyvin yhdessä
Ainakaan hän ei keksi sellaista syytä. Törrö toivoo, että ihmiset antaisivat itselleen ja toisilleen mahdollisuuden. – Menetän kaiken, jos aloitan juomisen, hän tietää. Onnellinen äiti Törrö on tullut jokin aika sitten ensimmäiseltä ulkomaanmatkaltaan Hollannista Strongman Champions League -kisoista. Helppoa se ei ole. – Äiti on rukoillut mun puolesta koko elämän. ELOKUUTA 2017 Päihteet ja kavereiden mukana meneminen saivat yhä enemmän jalansijaa. Törrö haluaa olla avoin ja tulla esille taustaltaan myös siksi, että joku saisi kimmokkeen hänen tarinastaan elämänmuutokseen. Ennen elämänmuutosta Törrö kävi äitinsä luona lähinnä vain saadakseen rahaa viinaan ja huumeisiin. Olen kerran käyny elämässäni kalassa ja silloin sain yhden pikkusintin. Se on hänen äitinsä. Jos voittaisit joskus Maailman vahvin mies -kisan, miten juhlistaisit sitä. Mitä urheilulajia haluaisit kokeilla. On yksi ihminen, joka on erityisen onnellinen Törrön muutoksesta. Sijoitus oli yhdeksäs, mutta tasokin oli jo paljon kovempi kuin Suomessa. Törrö on törmännyt kadulla mieheen, jota kohtaan hän oli väkivaltainen ja kärsi siitä tuomionsa. Kokemus vain haastaa harjoittelemaan lisää. Syömällä härkää. Homma repesi käsistä. Se ei ollutkaan niin paha paikka, kuin mitä joskus luulin. Mikä on paras saamasi kalasaalis. – Jouduin ensimmäisen kerran vankilaan yhdeksäntoistavuotiaana. Päivä päivältä on parempi fiilis. – Siihen pystyy, jos haluaa. 23 10. He tervehtivät eikä kohtaamisessa ollut mitään sen ihmeempää. Entä olisiko Törrö valmis mistään hinnasta palaamaan entiseen elämäntapaansa. Uppopalloa. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA. – Kun tekee hyvää, saa hyvää
Kartanokimalaisen voi nähdä pölyttävän puistojen ja puutarhojen kukkaistutuksia. Pesävieraat tekevät vallankaappauksen Pesävieraiksi kutsutaan niitä kimalaisia, jotka eivät rakenna omaa pesäänsä, vaan loisivat muissa pesissä. Kimalaisista vain pariutunut kuningatar talvehtii. Kimalaisia tunnetaan kaikkiaan yli 300 lajia, Suomessa 37. Esimerkiksi kartanokimalaista käyttää hyväkseen kartanoloiskimalainen, jonka kanta vaihtelee isäntälajinsa mukana. Kontukimalainen (Bombus terrestris) on Suomessa uustulokas ja tavattu vain Helsingistä. Työläiset eivät pane vieraalle hanttiin. Hyvän marjapaikan salaisuus on usein se, että alueella asustaa runsaasti kimalaisia, jolloin marjankukkien pölytys on tehokasta. Koiraat kuolevat parittelun jälkeen. Yhteiskunnassa on noin 40 yksilöä. Pienikokoisen pensaskimalaisen etuselkä on sitruunankeltainen, takaosa musta. Hyödylliset pölyttäjät ovat hommansa hoitaneet ja kuolleet vanhuuteen. Pesässä on noin 100 yksilöä. Pensaskimalainen pesii sammalikon humuskerrokseen tai vanhaan lintupesään. Luonto TEKSTI TUOMO KOMULAINEN Sputniktilt Entomart Entomart Entomart Kartanokimalainen (Bombus hypnorum) on sopeutunut ihmisen muokkaamiin kulttuuriympäristöihin, kuten puistoihin ja puutarhoihin. Kimalaisten vilkkain kevätlento on pajujen kukinta-aikaan toukokuussa. Ne alkavat huolehtia loislajin toukista kuin omistaan. Suomen mustikkasato on ennen kaikkea kimalaisten varassa. Kartanokimalaisen karvapeite on yhtenäisen ruskea. Kyseessä ei ole yllättävä epidemia vaan luonnollinen joukkokuolema. Marjastajien ylimpiä ystäviä Kimalaiset käyvät kukissa keräämässä mettä itselleen ja toukilleen. Kukilla käytäessä siitepöly tarttuu otusten jalkoihin ja turkkiin kulkeutuen kukasta toiseen. Se perustaa isoja yhteiskuntia maanpäällisiin koloihin, taajamissa esimerkiksi katonräystäisiin. Peltokimalainen pesii maanpinnan läheisyydessä ruohotuppaissa ja sammalessa. Tunkeutuja surmaa pesän kuningattaren ja valtaa sen paikan. Euroopan unionin alueella viljellään ravinnoksi tai rehuksi lähes 300 kasvilajia, joista 84 prosenttia pölyttävät mesipistiäiset. ELOKUUTA 2017 Marjasadon ahkerat kypsyttäjät Kimalaiset (Bombus) on helppo tuntea suuresta koostaan ja tuuheasta turkistaan, jossa on väripyörylöitä. Kun pensaskimalainen (Bombus pratorum) lentää kukasta kukkaan, siitepöly tarttuu sen jalkoihin ja turkkiin, jolloin pölytys onnistuu. Ensimmäiset työläiset ilmestyvät noin kuukauden kuluttua. Niistä kuoriutuvat toukat ovat paksuja, valkoisia palleroita, joita työläiset ruokkivat kukista keräämällään ravinnolla. 24 10. Tundrakimalainen voi toimia sekä loislajina että perustaa oman pesänsä. Kimalaisten taloudellinen merkitys on mittaamaton, sillä ne pölyttävät hyötykasvit. Lajia tavataan runsaimmin metsänreunoilla, mutta se on nimensä mukaisesti sopeutunut ihmisen muokkaamiin kulttuuriympäristöihin. Kuningatar munii lokerikkoon pehmeäpintaiset munansa, jotka ovat soikean muotoisia. Pensaskimalainen lentää huhtikuusta lokakuuhun, ja lämpimänä kesänä se voi muodostaa toisenkin sukupolven. Suomen yleisin kimalaislaji on peltokimalainen, josta esiintyy useita värimuunnoksia. Vain kuningatar talvehtii Kimalaispesän sisältö tuo mieleen kananmunakennoston. Pensaskimalaista tavataan runsaimmin pajukoissa, Lapissa tunturikoivikoissa. Syksyllä kimalaispesän vierellä voi nähdä murheellisen näyn: sadoittain kuolleita kimalaisia. Otuksilla on kykyä ja kuntoa, sillä ne voivat hakea metensä jopa 16 kilometrin päästä ja tekevät 16-tuntista työpäivää. Se viihtyy viljelyalueilla, kaikenlaisilla niityillä, apilakentillä ja valoisissa metsissä. Pörriäiset eivät ole aggressiivisia, mutta henkeään tai pesäänsä puolustaessaan voivat kyllä tuikata ihmistä kivuliaasti. Peltokimalainen (Bombus pascuorum) on niin keskittynyt kukan meteen, ettei se pistä tarkkailijaansa, ellei pörriäiseen tartu sormin.. Monet ovat uhanalaisia, joten lajien elinympäristöjen suojelu puoltaa paikkaansa. Keväällä se perustaa pesän, johon laskee munansa. Pesävieraskuningatar etsii sopivan isäntäpesän ja asettuu sinne asumaan
Sainkin heti niin paljon ääniä, että tärähdin suoraan kaupunginhallitukseen. Onneksi Tarja ehti ensin. Jostain syystä minua kuitenkin luullaan usein nuoremmaksi kuin olen. Saatan olen geeniperimältäni ikuinen babyface. Äitini ohjeisti minua, ”kun täytät kahdeksantoista, menet luovuttamaan verta ja liityt puolueeseen”. Kunnallisvaaleihin lähdin ajamaan nuorten vanhempien vuorotyöläisten asioita. Hevoset ovat elämässäni aina jollain tavalla mukana. Kun lapset syntyivät, olin kolmivuorotyössä ja puolisoni reissuhommissa. Työskentelin hevostenhoitajana, kisahoitajana ja ratsuttajana. Olen neljännen polven sosialidemokraatti. Nyt meillä on yhteinen harrastus. Ison mahan kanssa ei pystynyt osallistumaan kengitystunneille. Ehkä se on sallittua tässä iässä. Oli suuri juttu, kun sain siihen presidentin kansliasta oikein vastauksenkin. Mummollani oli 90-vuotiaana noin kolme ryppyä naamassaan. Muutama otsaryppy on kerennyt tulemaan. ELOKUUTA 2017 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Niina Malm, 35 K un katson peiliin on ilmeeni yleensä aika vakava. Asuin nuorena Saksassa. Sitten tulinkin raskaaksi ja opiskelu jäi siihen. Tänä päivänä on jännä huomata, että elämässäni ei ole oikeastaan mikään mennyt niin kuin olin joskus nuorempana hahmotellut. 25 10. Kymmenenvuotias tyttäreni aloitti ratsastuksen. Ilmoitin äidilleni, että jonain päivänä olen Suomen ensimmäinen naispresidentti. Pienenä kirjoitin Mauno Koivistolle fanikirjeen. Niina Malm on Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (sd.).. Olen ainut lapsi. Niin sitten tein. Äitini mielestä näytän lähinnä isäni mummolta. Minulla on tämä sukurasitteena. Mielestäni vasta kolmekymppisenä olisi lapsien aika. En näytä kummaltakaan vanhemmaltani. No, nyt 34–vuotiaana lapset on jo tehty ja olen näköjään hyvää vauhtia etenemässä poliittisella uralla, vaikka en oikeastaan koe olevani poliitikko. Muutin Suomeen ja menin hevostenhoitajakouluun. Visioin itselleni uraa eläinten tai nuorison parissa
ELOKUUTA 2017 Selväntekij ä No, just joo! Yritin tehdä järkevää ilmoitusta sinänsä sangen asiapitoisee n julkaisuun, mutta tuo seepra änkesi etualalle.. 26 10
ELOKUUTA 2017 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Kesänäyttelyissä teemoina suvea ja Suomea Liisa Hietanen: Anna, 2016. 27 10
saakka, joka päivä 11–18. Tor Arne vastaa kesämaiseman kutsuun abstrakteilla teoksilla. Niiden värit ja vaakasuora sommittelu viittaavat kuitenkin vahvasti maisemaan. KUVATAIDE Pekilo, Mänttä Mäntän XXII kuvataideviikot Avoinna 31.8. Kolmisenkymmentä vuotta sitten tuotiin taidejulkisuuteen käsite pohjoinen valo. Hän on pyrkinyt kokoamaan kiinnostavan ja monipuolisen näyttelyn ja on siinä onnistunutkin. Veistoksissa ja muissa kolmiulotteisissa teoksissa on voimaa ja vauhtia. Videoteoksetkin ovat tällä kertaa vankkaa työtä. Tämänvuotinen kuraattori Pirjetta Brander ei ainakaan ensisijaisesti ole etsinyt yllätyksiä tai sensaatioita. ELOKUUTA 2017 Mäntän kuvataideviikkojen kuraattoreilla on usein ollut kunnianhimoisena tavoitteena löytää ja nostaa esiin Suomen eri kolkilta tuntemattomia tai harvojen tuntemia, mutta kiinnostavia taiteilijoita. Maisemia ja tunnelmia Kesä on teemana myös Serlachius-museoiden näyttelyssä. Serlachius-museot, Mänttä Kesäpäiviä, Summer Days Avoinna 1.10. Mitenkään vanhanaikaisilta teokset eivät kuitenkaan vaikuta. Näyttelyn teemana on kesä, mutta se on ymmärretty hyvinkin väljästi. Kuraattori Timo Valjakka on kutsunut teeman ympärille kokoon taiteilijoita kaikista Pohjoismaista. Ruotsalaisen Peter Frien maalauk sissa kesän, yön ja päivän, valo tulee komealla tavalla esiin. Jan-Erik Andersson on rakentanut ulkotiloihin saunan. Islantilainen Einar Garibaldi Eiríksson lähestyy aihetta käsitteellisesti; lähtökohtana ovat liikennemerkit, jotka varoittavat tekeillä olevista tiemerkinnöistä. Pauliina Turakka Purhonen: La Primavera, 2017 Heikki Marila: Ryijy 2, 2016. Kuparipaja, Fiskars Greetings from Suomi Avoinna 24.9. Sen ympärille voi rakentaa miltei millasen kokonaisuuden tahansa. Häneltä on mukana muun ohella teokset ”Suomen lippu” ja ”Ryijy”. Ehkä sillä ymmärrettiin ennen kaikkea marraskuulaista ruskeansävyistä tummuutta tai talven valoa. Samalla tunnistaa hänen velkansa romantiikan taiteelle. Charles Sandison on sen lajin kärkeä, hän ei petä koskaan katsojan odotuksia. Tässähän kesänäyttelyiden tavoite alun perin olikin. Mukana on viitisenkymmentä taiteilijaa, monipuolinen kirjo kiinnostavia ja vähemmän kiinnostavia teoksia. saakka, joka päivä 10–18. saakka, joka päivä 10–18. Erika Adamssonin teoksissa hehkuu kesä ja rantahiekka. 28 10. Näyttelyn muut taiteilijat ovat Päivikki Alaräihä, ruotsalainen Andreas Eriksson, norjalainen Olav Christopher Jenssen ja tanskalainen Troels Wörsel. Paljon kirjallisemmalta pohjalta ponnistavat vaikkapa Leonora Fredriksson ja Risto Suomi. Hänen ilmaisunsa sijoittuu esittävän ja abstraktin välimaille, mutta maiseman niistä kuitenkin tunnistaa. Joskus tämä tavoite on tuntunut pakkomielteeltä, joka on tuottanut väkinäisen kokonaisuuden. Ehkä suomalaisia terveisiä selkeimmin lähettää Heikki Marila. Senja Vellonen puolestaan on aito akvarellisti. Taiteilija kunnioittaa maalauksen klassisia perinteitä. Kesän valo – päivän ja yön vivahteikkaat sävyt – on kuitenkin näitä vaikuttavampi kokemus. Suomalaiset terveiset Fiskarsin kesänäyttelyn teemana on terveisiä Suomesta. Eräänlaista kesämaiseman tulkintaa sekin. Tai oikeastaan kysymyksessä on Pohjolan kesä. Kesänäyttelyiden vanhaa perinnettä tämäkin katselmus toteuttaa. Erityisen ilahduttava on Pauliina Turakka Purhosen kevätteos. Anna Retulainen puolestaan välittää maalauksissaan kesäpäivän tunnelman viivojen ja värien vuoropuhelulla. Mukana on erilaisten maalareiden kirjo. Aiheet ovat kansallisia, mutta samalla maalaukset osoittavat kuinka sujuvasti ja vaivattomasti Marila taiteessaan siirtyy aiheesta ja teemasta toiseen. Bo Haglund tunnetaan maalarina, mutta hänkin on päätynyt kolmiulotteiseen muotoon kuten jo taannoisessa Heinon gallerian näyttelyssäkin
Iiu Susirajan rehevät maalaukset puolestaan tuntuvat tulevat katsojan syliin. Hänen kollaasinsa näyttävät ensikatsomalla systemaattisilta: ympyröiden rivejä ja viivastoja. Avoinna Galleria G:ssä 27.8. Antti Oikarisen oikean näköiset esineet eivät sen sijaan ole sitä miltä näyttävät. Asialliset kalusteet saavat uuden ulottuvuuden. ELOKUUTA 2017 Näyttelykuvia Suomalainen taidegrafiikka on viimeisen vuosikymmenen aikana tai vähän pidempäänkin saanut joukkoonsa taitavia ja kiinnostavia puupiirtäjiä. Liisa Hietasen ihmishahmot ovat hämmästyttävän oikean näköisiä. saakka. Vaikuttavia teoksia. Materiaalit, puu ja metalli, eivät oikeasti ole puuta ja metallia. Keinona on mainosten muuntelu. Taitavaa ja ilmaisuvoimaista taidetta. Näyttelykirja sisältää päiväkirjan matkasta Euroopan rajoille. Ne ovat hiljaista väkeä arkisissa askareissaan. Seppo Heiskanen Tuukka Peltonen: Kaksi, 2017 Tuuli-Anna Viitanen: Hajoava järjestys, 2017 Stalingradin tyyli, 2016. KUVATAIDE Peter Frie: Heat Painting, 1016–17 Erika Adamsson: Angelrannalla, 2016 Anna Retulainen: Alku, 2016 Ehkä kansallisia terveisiä lähettää myös Jukka Mäkelän abstrakti maalaussarja ”Talven valoa”. Avoinna tm-galleriassa 20.8. KOONNUT SEPPO HEISKANEN KUVATAIDE Tuuli-Anna Viitanen on monin tavoin sympaattinen taiteilija. Avoinna 7.1.2018 saakka. Hänen jykevän omaperäinen tyylinsä erottuu selvästi joukosta. Lähempi tarkastelu tuo kuitenkin esiin sellaisen herkän monikerroksisuuden ja vivahteikkuuden, joka on aikaansaatu niukoin keinoin. Yksi heistä on Tuukka Peltonen. saakka. 29 10. KUVATAIDE Riiko Sakkinen pitää taiteen yhteiskunnallisuuden lippua uljaasti pystyssä. Hän puuttuu ajankohtaisiin kysymyksiin kuten pakolaisuuteen Serlachius-museoiden näyttelyssään Rajat kiinni
Mari Mäkelä: The Beast (2107). ELOKUUTA 2017 Dekkaritaidettanäyttely rakentuu tarinoiden ympärille Kuvat Virpi Kirves-Torvinen Dramatiikkaa, tunnelmaa ja jännitystä. Tarttuva innostus Avajaispäivänä näyttelyssä vieraili 300–400 henkeä eri puolilta Suomea. Näyttelyssä käsite dekkaritaiteesta avautuu laajana. Näillä sanoilla kuvailee Varkauden kuvataideyhdistyksen puheenjohtaja Kati Paananen ”Dekkaritaidetta II” -näyttelyn tarjontaa. Esillä on eri tekniikoilla tuotettuja maalauksia, veistoksia, piirrokKati Paanasen öljyvärityö Cabaret Noir (2016) on tulossa myös kansikuvaksi dekkarifestivaalien rikosnovellikikilpailusta koottavan antologiaan. Hänen tietojensa mukaan Suomessa ei ole ollut tästä aiheesta aiemmin yhtä isoa näyttelyä. – Kyse ei ole pelkästään salapoliisijutuista, vaan siihen liittyy myös kaikki dekkarin alalajit, Paananen luonnehtii. Varkautelainen demarivaltuutettu Jaakko Ikonen sai yhdessä vaimonsa Nea-Sofia Ikosen idean dekkarifestivaalista kolme vuotta sitten, innoittajana oli Ruotsin suurin dekkaritapahtuma Crimetime Gotland. Auri Hotta: Joskus minä tanssin (2015). Näyttelyn miljöönä on kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa Päiviönsaaressa sijaitseva 1800-luvun Warkauden Klubitalo, joka sopii hyvin dekkarihenkeen. Kirja-Varkauden puheenjohtaja Harri Koivistoinen haastoi viime vuonna myös Varkauden kuvataideyhdistyksen mukaan tapahtumaan. Näyttely avattiin Dekkarit -kirjallisuusja elokuvafestivaalin yhteydessä. Mari Kervisen töissä Kuoleman esirippu ja Johtolangat inspiraationa on ollut Tulilahden kaksoismurha vuonna 1959.. 30 10
Hiekkakenttä Englannin kanaalin rannalla Ranskan pohjoiskolkassa lähellä Belgian rajaa on hiljainen, vaikka Skandinaviassa on juhlittu jo juhannusta. Ahlströminkatu 13) 31.8. Sitä vaalii Caenin kaupungissa mittava Mémorial-keskus, joka esittelee laajasti toista maailmansotaa sekä sotatoimien että siviilien näkökulmasta. Kokonaisuus jättää aavistuksen mustasukkaisuudesta, ikään kuin Normandian maihinnousu ja veriset taistelut olisivat jääneet merkitykseltään liiaksi itärintaman varjoon. Vuosituhannen vaihteessa Ian McEwanin menestysromaani ”Sovitus” ja sen filmatisointi repivät apokalyptisilla visioilla myyttisiä mielikuvia Dunkirkista. – Sen jälkeen omankin yhdistyksen jäsenet innostuivat entisestään, puheenjohtaja Paananen hehkuttaa. Christopher Nolanin tuore elokuva jatkaa samaa sankaritonta linjaa, vaikka kertakaikkisen kaaoksen sijaan rantakaistaleella jonotetaan evakuointia kuin myöhässä olevaa bussia. Vantaata edustavat näyttelyssä muun muassa Carita Nissinen, Kati Leskinen ja Merja Nykänen, Varkauden taiteilijoita ovat päävastuun näyttelyn ripustuksesta kantaneen Marko Viljakan lisäksi Arttu Sailo ja Leena Mäki-Patola. kesäkuuta 1944 nuo maihinnousun viimeiset metrit nuorille miehille. Mikko Majander Idyllin keskellä elää kuitenkin sodan muisto. Taidemaalari Arttu Sailo piti keväällä dekkariaiheisen kuvataidekurssin. He jakoivat kuvia maalauksista sosiaalisessa mediassa, ja Vantaan Taiteilijaseuran jäsenet innostuivat ideasta. Paana selle dekkariaihe ei tuntunut lainkaan vaikealta, vaan mielikuvitus lähti laukkaamaan samantien. Étretatin mereen putoavilla jyrkänteillä ei ole vaikea kuvitella, miksi Claude Monet maalasi 1880-luvulla sen rantamaisemaa kaikissa mahdollisissa valaistusolosuhteissa. Emmekö ole historialle velkaa sen, että erimielisyyksistään huolimatta Eurooppa, Britannia ja Yhdysvallat pitävät jatkossakin yhtä suurissa asioissa. asti, ma–pe klo 10–16 ja la 10–14. Niitä myydään myös sisämaassa, kuten Rennesin ylitsepursuavilla lauantaimarkkinoilla huomaamme. Teen pitkän vaelluksen pitkin sen vesirajaa, annan nousuveden huuhdella jalkoja ja mietin, miten pitkiä olivat 6. Paananen kiittelee myös nuoren varkautelaisharrastaja Mari Mäkelän akryylimaalauksia ”The Beast” ja ”The Beauty”. Suomesta asti tänne ei tulla sattumalta, vaan historian vuoksi. Museoita emotionaalisemmin asetelmaa tasapainottavat hautausmaiden viimeiset leposijat viivasuorissa riveissä. 31 10. Keskieurooppalaista lomakautta odottelevat ravintolat tarjoavat sammioittain sinisimpukoita. Vieraat voivat kätevästi myös majoittua, hinnaston mukaan alkaen 450 euroa/yö. Kaikkiaan mukana on kolmisenkymmentä taiteentekijää. Talvisodasta ei löydy mainintaa, mutta Suomella on kyllä paikkansa natsi-Saksan liittolaisena. Vantaan taiteilijaseuran kaikki yksitoista osallistujaa ovat ammattitaiteilijoita, Varkauden yhdistykseen kuuluu ammattilaisten lisäksi harrastajia. Tyyli pettää vasta loppukohtauksissa, kun siviiliveneiden armada tuo pelastuksen hurraavien sotilaiden keskuuteen. Deauville taas tunnetaan pariisilaisten rivierana ja kansainvälisistä tähtivieraistaan, joiden jalanjäljissä sopii astella rannan laudoitetulla boardwalkilla. u u u Kesällä 2017 Normandia on rauhallinen ja vastaansanomattoman kaunis, täynnänsä silmän ja elämän herkkuja. Virpi Kirves-Torvinen Demokraatti, Varkaus Kelpaaminen ei tyydytä ketään.. Näyttelyn vierailevan taiteilijan Tuuli Pollarin veistos ”Elä ja anna toisten kuolla” on Paanasen mukaan näyttelyn kohokohtia. Arttu Sailo on tehnyt Pahan tekijät -sarjansa kolme teosta varta vasten tähän näyttelyyn. Bayeux’ssa makaa 4 000 brittiä ja Colleville-sur-Merissä yli 9 000 amerikkalaista, joista huomattava osa kaatui rantatöyrään takana aukeavalla Omaha Beachilla. Yli 330 000 sotilaan pelastumista on tavattu kutsua melkeinpä ihmeeksi, vaikka kyse oli toisaalta sotilaallisesta katastrofista. Niitä kuvaavan elokuvan Pelastakaa sotamies Ryan alkutahdit paukuttavat otsaa ja takaraivoa. Mari Kervisen sekatekniikkatyöt ”Kuoleman esirippu” ja ”Johtolankoja kartalla” liittyvät Tulilahden murhatragediaan 1959, jolloin kaksi telttaretkelle lähtenyttä jyväskyläläistä opiskelijatyttöä tapettiin. Aforismi välipalaksi sia, installaatioita ja tekstiilitaidetta Varkauden kuvataideyhdistykseltä ja Vantaan taiteilijaseuralta. Kuin ratsuväki Hollywoodin lännenleffoissa. Marcel Proust puolestaan viihtyi Cabourgin Grand Hotelissa. Sailo heittäytyi itse malliksi, ja osallistujat saivat tehtäväkseen luoda lavastuksen jännittävistä yksityiskohdista. Heistä vain puolet on samaan aikaan kanssamme paikalla, joten ehdimme myöhäiseksi lounaaksi syömään Cancalen kuuluisia ostereita. u u u Idyllin keskellä elää kuitenkin sodan muisto. Dekkaritaidetta II -näyttely Warkauden Klubilla (os. ELOKUUTA 2017 Dunkirkista Omaha Beachille D unkirk–Dunkerque. Tulilahden murhista komisario Palmuun Joillekin näyttelyn taiteilijoista oma elämä on toiminut inspiraation lähteenä, toisille taas elokuvat ja kirjallisuus komisario Palmusta alkaen. Kympillä juon kupposen espressoa aulan baarissa, jonka tiskin ääressä kaksi sukua suunnittelee hääjuhlaa. Alkukesästä 1940 nämä dyynit olivat dramaattisen brexitin näyttämö, kun saksalaisten saartamaksi joutunut Britannian siirtoarmeija (ja kymmeniätuhansia ranskalaisia) evakuoitiin häthätää kanaalin taakse. Hulppealta kasinolta näkee naapuriin Trouvillen kasinoon, jossa myös päässee liioista rahoistaan helposti eroon. Mukana oli esimerkiksi kasipallo, lehmän kallo ja posliininukke. Liittoutuneet karkotettiin Euroopan mantereelta, ja suurvallaksi uskottu Ranska luhistui käsittämättömästi kuudessa viikossa. – Minulle tarina töihin syntyi tekemisen lomassa. Siinä lammas pitelee asetta. Samasta sarjasta menivät työt myös näyttelyihin Brysseliin ja Tukholmaan. Lännempänä Mont Saint-Michelin luostarisaarella käy vuosittain pari kolme miljoonaa turistia
Sodalla ei ole naisen kasvoja -teos saa miettimään sotaa toisesta näkökulmasta. He ikääntyivät paljon nopeammin kuin olisivat halunneet. Tavalliset ihmiset joutuvat kärsimään taisteluissa ja yhteiskunnallisissa kokeiluissa aina eniten. Aleksijevitšin teos on täynnä tällaisia yksittäisiä todistuksia. Näin Aleksijeteille. Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon kesällä 1941 puna-armeijaan liittyi vapaaehtoisesti paljon naisia, jotka puolustivat isänmaataan loppuun asti. Vihan hedelmät Neuvostoliitto oli tyly yhteiskunta, eikä sotaveteraaneja, ja varsinkaan naisia, aina kohdeltu kunnioittavasti. Miesten kantoja on jo esitelty kylliksi. He saivat auttaa haavoittuneita ja joutuivat todistamaan kauheuksia. 106). Siinä ei ole sankareita tai uskomattomia urotekoja. Se on oikeiden ihmisten äänistä koostuva romaani. Ongelmia ei virallisesti ollut. Jalkani halvaantuivat… minua luultiin kuolleeksi...’” (s. Aleksijevitš tuotantoon kuuluu monipuolinen kattaus kirjoja, joissa asiaproosa yhdisyy fiktioon. Pauli Tapio Tammi 2017, 417 s. ”Sodalla ei ole naisen kasvoja” on hänen parhaita kirjojaan. Niistä piirtyvä kuva on inhimillisempi kuin virallisessa historiassa, joka usein suoltaa lukuja ja nimiä. Veri lentää ja traumat vaivaavat. Yksilöihin suhtaudutaan lämpimästi, mutta heitä hallinneeseen valtioon enimmäkseen kylmästi. Svetlana Aleksijevitš raportoi keskusteluistaan neuvostoliittolaisten sensorien kanssa. Teokset välttelevät määritelmiä. Sota naisten silmin Aleksijevitšin teos syntyi tarpeesta kertoa 1940-luvun tapahtumista toisesta näkökulmasta. Niistä välittyy propagandan kasvottomaksi tekemää vihollista kohtaan tunnettu viha: ”’Ja te kysytte, miksi me ryhdyimme taisteluun. ELOKUUTA 2017 Vaiettu historia Naisten roolista sodassa ei ole turhan paljon puhuttu. 32 10. Kauheuksista muistuttaminen on kuitenkin tärkeää, sillä muuten ne unohtuvat ja toistuvat. Heidän mielestään tekijä valehtelee ja tahraa voittajien muiston. Päivitykselle on tarvetta, sillä edellinen versio joutui sensuurin kouriin. Moni niistä ahdistaa, vaikka mukaan mahtuu aina inhimillistä lämpöä. Omat sanansa. Heidän muistonsa sisältävät paljon sellaista, mitä ei haluaisi lukea. Kaikki siinä ei välttämättä ole faktaa, vaikka Aleksijevitš onkin haastatellut sitä varten monia Saksaa vastaan sotineita neuvostoliittolaisia naisia ja lainaa heitä tarkasti. Neuvostoliiton armeijassa työskenteli valtava määrä naisia myös sairaanhoitajina. Heidän väitteensä ovat absurdeja ja naurettavia. Heitä näkyi myös etulinjassa. Aleksijevitšin tärkeä kirja on voimakkaasti sodan ja totalitarismin vastainen. 1948) paikkaa romaanillaan tätä puutetta. He myös joutuvat etsimään hyvyyttä yllättävistä paikoista, kuten tämä erään sairaanhoitajan pommituksen jälkeinen kommentti osoittaa: ”’Haluatteko tietää, mitä onni on. Ne paljastavat pieniä yksityiskohtia sodasta: ”’Sain urhoollisuusmitalin yhdeksäntoistavuotiaana. Minä kerron… Se on sitä, kun löytää kuolleiden joukosta elävän ihmisen…’” (s. Esa Mäkijärvi KIRJAT Svetlana Aleksijevitš: Sodalla ei ole naisen kasvoja Suom. Sirpaleiset kertomukset ovat usein järkyttäviä. Miksi opettelimme ampumaan…’” Yksi naisista ihmettelee ääneen, että saako kaikesta tästä muka kirjoittaa. Monet heistä jätettiin heitSvetlana Aleksijevitš. Joillekin voi tulla yllätyksenä, että toisessa maailmansodassa naisia palveli kaikissa aselajeissa. Sodanvastainen teos kiellettiin Neuvostoliitossa, ja se ilmestyi vasta Mihail Gorbatšovin aloitettua uudistusja liennytyspolitiikkansa. Aleksijevitš saa heidät avautumaan, vaikka jotkut värittävät kertomuksiaan todennäköisesti ylimääräisillä yksityiskohdilla. Hiukseni harmaantuivat yhdeksäntoistavuotiaana. Sodalla ei ole naisen kasvoja -teos kertoo juuri tästä usein unohdetusta asiasta. Kaikista tarinoista huomaa, että niiden kertominen on ollut tärkeää. Viimeisessä taistelussani, yhdeksäntoistavuotiaana, minua ammuttiin molempien keuhkojen läpi ja toinen luodeista läpäisi kaksi selkänikamaani. Margarita Kabakova. Yhteistä ääneen pääseville on, että he olivat sotaan lähtiessään nuoria ja sieltä palatessaan vanhoja. Etenkin kirjan lopun partisaanitarinat ovat täynnä puistattavia yksityiskohtia. 79). vitš kommentoi: ”Naisten sodalla on omat värinsä, omat tuoksunsa, oma valonsa ja omat tunteensa. Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2015 saanut valkovenäläinen Svetlana Aleksijevitš (s. Aleksijevitšin kirjan muoto on epätavallinen. Monet naisista ovat odottaneet vuosikymmeniä saadakseen puhua. He ovat vaienneet pakon edessä ja kantaneet raskasta taakkaa hiljaisuudessa. Siinä on vain ihmisiä omassa epäinhimillisen inhimillisessä toimessaan.” Suurin osa kirjasta koostuu Aleksijevitšin kuulemien naisten kertomista lyhyistä tarinoista tai anekdooteista. Se on uusi ja laajennettu suomenkielinen laitos teoksesta, joka ilmestyi jo vuonna 1988. Jotkut puhujat tuntuvat jumiutuneen sota-aikaan, kuolleet henkisesti sinne. Tämän kirjan tarinoiden kuvaama sota ei ole siistiä
– Tieto tästä otettiin torilla vastaan myrskyisin suosionosoituksin. /-/ Työmies 10.8.1917 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Elokuun voimellakat Eduskunnan hajottaminen, poliittiset pettymykset ja kiristyvä ruokapula johtivat elokuussa jo uhkaaviin levottomuuksiin. Turusta ja levisivät eri muodoissa koko maahan. – 2000-henkinen kokous Senaatintorilla tänään. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: Intialaisen Arundhati Royn esikoisromaanin avauskappale on täydellisen pysäyttävä. Senaattia kovistellaan, Työmies otsikoi (11.8.) ja edelleen: Torilla valittu komitea ryhtynyt jakamaan voita (12.8.). Ruokapula oli siihen hyvä syy. Liikkeestä aiottiin juuri lähettää voita rautateitse muualle. Keskustelun jälkeen päätti kansanjoukko ottaa voin Valion varastosta ja aikoi kuljettaa sen, yhteensä 517 astiaa, työväentalolle, mutta sinne ei sitä otettu vastaan. Lopuksi suostui kaupungin elintarvelautakunta ottamaan voin vastaan ja jaettanee se tänään voikortteja vastaan kuluttajille. Tapahtumat huipentuivat Senaatintorilla, jonne kokoontui Työmiehen mukaan ”noin 10-tuhatta työläistä”. Työväenliike joutui nyt vakavammassa mielessä tilanteeseen, jossa joukkojen liikehdintä ei näyttänyt olevan lainkaan sen hallinnassa. Kuvatekstin mukaan ”2000-lukuinen nälkäisten joukko äänesti rajahinnat alemmiksi”. – Maaporhot piilottelevat voinsa kellareihinsa. kansanliikkeen kokouksesta Senaatintorilla. Kansanjoukko esti kuitenkin niiden lähettämisen ja voiastiat purettiin takaisin Valion kellariin. Kun lähetystön jäsenet tekivät selkoa käyntinsä tuloksesta, otettiin selonteko suurella tyytymättömyydellä vastaan. ”Ayemenemin toukokuu on hautovan helteinen. Mutta voimellakka levisi myös Helsinkiin. Työmiehen piirroskuva 11.8. Odotukset ovat korkealla. Nälänhätä Turussa. – Tulkoon mainituksi, että tapahtuneeseen asiain kulkuun eivät ole työväen järjestöt sekaantuneet, Työmies selvitti. elokuuta. Täältä soitettiin Helsinkiin lähetystön saapuvilla ollessa. Jackpuun hedelmät puhkeavat. Seuraavalla viikolla SDP ilmoitti lähtevänsä hallituksesta. Päivät pitkiä ja kosteita. Elintarvikeasioista vastaava SDP:n senaattori Wäinö Vuolijoki ilmoitti eroavansa. Odottelevat hintojen nousua, Työmies otsikoi jo 6.8. Valion voiaarteet kiskottu päivänvaloon. ELOKUUTA 2017 Maailman kirjallisuuden katekismus ARUNDHATI ROY: JOUTAVUUKSIEN JUMALA (THE GOD OF SMALL THINGS, 1997) SUOMENNOS HANNA TARKKA . Pitkin päivää viipyi kansanjoukko liikkeen edustalla eikä voita näin ollen voitu lähettää. tulvi paikalle tehtaista väkeä, niin että väkijoukon lukumäärä nousi noin 1000 henkilöön. Voita kyllä Turussa on ollut, mutta se kulkee ”maanalaisia teitä” trokarien välitysasemille, lehti kertoi. Himokkaat lihakärpäset surisevat älyttömästi hedelmäisessä ilmassa, kunnes taintuvat lennettyään päin kirkkaita ikkunaruutuja ja kuolevat auringonpaisteeseen, turpeina ja hämmentyneinä.”. Punaiset banaanit kypsyvät. Klo 4 jälkeen i.p. Syystä maailmanhitiksi noussut romaani jatkoi maagisen realismin parhaita perinteitä intialaisen sukutarinan kehyksessä. Se on huokuu rehevyyttä, kuumuutta ja seisahtuneisuutta. Roylta on nyt ilmestynyt toinen romaani, heti 20 vuotta esikoisen jälkeen. Jännitys jatkuu. Klo 1 tienoissa kävi joukon puolesta lähetystö läänin maaherran puheilla, joka kehotti kääntymään asiassa lääninkomitean puoleen. Valtion vointarkastuslaitoksesta ilmoitettiin kuitenkin, ettei voita saa myydä Turussa, vaan on se lähettettävä jaettavaksi valtion sairaaloille. – Viime viikolla ei Turussa kyetty elintarvikelautakunnan toimesta lainkaan myymään voita. Eilen aamupäivällä keräytyi Valion Turun liikkeen edustalle noin 100 naista. Senaattori Vuolijoelle myönnettiin ero ennen muita, jo 17. Niin sanotut voimellakat alkoivat 9.8. Turussa mielenosoittajat takavarikoivat voita varastokellareista ja erinäisten tapahtumien jälkeen ryhtyi lopulta itse jakamaan sitä kansalle. Joki kuivuu ja mustat varikset ahmivat kiiltäviä mangoja tomunvihreistä, liikkumattomista puista. Joku määrä oli jo viety asemalle ja loppua kuormattiin paraillaan rattaille. 33 10
Työväenlehdistössä oli 80-luvulla avoinna uusi työpaikka. sosiaalineuvos, Helsinki . Mahdolliset onnittelut KSR:n Tarja Halosen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Mikko Katajisto. Kaj Rekola Harryn ystävä Berkeleyn suomalaisella Haalilla Harry Siitonen. T-lehdistö Oy perusti yhteisen ilmoitusmyyntipaketin 13+1. kello13 alkaen. Merkkipäivä 16.8. Hän oleskeli usein Raivaaja-lehden toimituksessa, jonka päätoimittaja Oskari Tokoi, maanpaossa oleva Suomen ensimmäinen ”pääministeri”, kehotti häntä harkitsemaan kirjaltajan uraa. Ensimmäisenä keskosena syntyneen lapsen nähnyt lääkäri oli todennut: ”Ei se montaa päivää elä”. elokuuta Tampereella. Valtalaista nykypäivään, työväen näkökulmasta -seminaarin pääpuhujat ovat tutkija ja emeritusprofessori Osmo Apunen sekä valtiotieteen tohtori ja Helsingin Yliopiston poliittisen historian dosentti Eino Ketola. Malmivuori s. Tampere-talossa pidettävillä toveri-illallisilla puhuu Tampereen uusi pormestari Lauri Lyly. Demokraatti Kuolleita Katajisto Mikko sosiaalineuvos Helsinki 16.8.2017 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Tarja Halosen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Mikko Katajisto. Kiitos Kiitos toverit, kun muistitte minua 2.8.2017 Lahtisen Matti Keravalta Sinikka Marjatta Kiskonen o.s. Tilaisuuteen on myös vapaa pääsy. Jarkko Kuusela Kirjoittaja on Katajiston pitkäaikainen ystävä Wanhat toverit kokoontuvat Tampereella Wanhojen toverien perinteiset retkeilyja kulttuuripäivät järjestetään 25.–26. Suomen Wanhojen Toverien puheenjohtaja Matti Louekoski pitää tärkeänä tehdä tunnetuksi työväenliikkeen asennetta ja roolia Suomen itsenäisyyshankkeessa. Harry oli omien sanojensa mukaan runoilija, kääntäjä, näyttelijä, historioitsija, rauhanja ihmisoikeusaktivisti, vapaa-ajattelija, kasvissyöjä, raittiusmies, demokraattinen sosialisti ja ammattiyhdistysaktiivi. Hän tunsi läpikotaisin myös Suomen työväenliikkeen historian. Suoritettuaan yliopistotutkinnon journalistiikassa Harry muutti Los Angelesiin. Hän oli saman työnantajan palveluksessa eläkkeelle siirtymiseensä saakka 60-vuotiaana. 24 vuotta osuuskauppaliikkeessä oli Mikon pisin yhtenäinen urajakso. luvun. Hän oli myös kysytty luennoitsija amerikansuomalaisilla juhlilla. Seminaari pidetään Tampereen Puistotornin juhlasalissa perjantaina 26.8. Kultareunan tehtävänä oli hankkia varoja asiakkailleen. Seminaariin on vapaa pääsy. Niin vain sitkeä poikalapsi raivasi tiensä roihuvuorelaiseksi eläkeläiseksi. Harry toimi vuosikymmeniä Finnish American Reporter -lehden blogistina ja urheilutoimittajana. piiritoimikunnan jäsenenä ja myös Helsingin puoluekoulun rehtorina. Tampereelle odotetaan lähes 300 osanottajaa. ELOKUUTA 2017 Amerikan Väinämöinen Kuollut Harry Siitonen, amerikansuomalainen kulttuuripersoonallisuus ja amerikansuomalaisen sekä suomalaisen työväenliikkeen historian asiantuntija, kuoli kesällä Berkeleyssä, Kaliforniassa, 91 vuoden ikäisenä. Siihen tehtävään Katajisto siirtyi. Retkeilypäivien ohjelma löytyy Wanhojen toverien kotisivuilta osoitteesta www. Sitkeä arpakauppias 80 VUOTTA MIKKO KATAJISTO 80 VUOTTA . . Retkeilypäivien ohjelmassa on tänä vuonna työväenliikkeen roolia Suomen itsenäistymisessä ja itsenäisen Suomen rakentamisessa käsittelevä seminaari. Lauletaan yhdessä Laikunlavalla Retkeilypäivät ei ole vain virallista ohjelmaa vaan päivien luonteiseen kuuluu sosiaalinen yhdessäolo ja vanhojen tuttujen tapaaminen. Harry menestyi hyvin koulussa ja toimi opiskeluaikanaan koulun oppilaskunnan lehden toimittajana. Vaikka arpajaisia ”paremman väen” piirissä joskus arvosteltiinkin, niiden merkitys oli selvästi järjestöille tärkeää. Helsingin Sos.dem. Mikko Katajisto ei juhli. . Luennon aiheina olivat useasti amerikansuomalaista työväenliikettä ja politiikkaa koskevat aiheet. Valtalaista nykypäivään, työväen näkökulmasta -seminaari on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Harry harrasti kestävyysurheilulajeja, kuten maratonjuoksua ja kävelyä. Hän toimi mm. Muutamaa kuukautta ennen kuolemaansa Harry kirjoitti muistelmiensa 38. Keskusteluseuran puheenjohtajana, Helsingin Sos.dem. Harry palkattiin heti yövuoroon oikolukijaksi San Francisco Chronicleen, Pohjois-Kalifornian valtalehteen. Jälkikäteen on työväen liikkeen asennetta koko itsenäisyyshankkeeseen vääristelty ja vähätelty. Mielenkiintoinen kokemus oli Rafael Paasion vähemmistöhallituksen poliittisena sihteerinä. Tästä kaikesta on tasavallan presidentti myöntänyt hänelle sosiaalineuvoksen arvon. Seminaaria voi seurata suorana myös Suomen Wanhojen toverien kotisivuilta osoitteessa www.wanhattoverit.fi Retkeilypäivien avajaisissa Tampereen Puistotornissa puolueen tervehdyksen esittää SDP:n ensimmäinen varapuheenjohtaja Sanna Marin. 35 10. Seminaarissa halutaan tuoda esille sosialidemokraattien toiminnan taustaa itsenäistymisen aikana. Tampereella ohjelmaan kuulu myös työväenlaulutilaisuus Laikunlavalla perjantaina kello 17.30. Hän varttui Fitchburgin kaupungissa, joka oli kulttuurisesti edistyksellisimpiä amerikansuomalaiskeskuksia Yhdysvalloissa, sitä kutsuttiin jopa nimellä the Helsinki of American Finntowns. wanhattoverit.fi. Harry käänsi monia klassisia suomalaisia näytelmiä englanniksi, ohjasi erityisesti Kalevala-aiheisia näytelmiä ja oli kautta Amerikan tunnettu useista rooleistaan Väinämöisenä. Työura johti paikallisten osuuskauppojen kautta OTK:hon, Elantoon ja takaisin OTK:hon. . Retkeilypäivien ohjelmaan kuuluu aina myös järjestävän paikkakunnan historiaan ja nykypäivään tutustuminen. 19.6.1940 k. Harrya jäivät kaipaamaan hänen sisarensa Irma Wakimoton ja tytärpuolensa Kim Vergezin lisäksi laaja ystäväpiiri San Franciscon seudulla ja kautta Amerikan sekä lukuisat sukulaiset ja ystävät Suomessa. Hänen ensimmäinen työnsä oli puhelinluettelon oikolukija. Syntymäpäivät Syntymäpäivät Elokuun 16. 26.7.2017 Äitiä ja siskoa kaivaten Ari ja Tapio Iiris ja Robert Siunattu hiljaisuudessa läheisten läsnä ollessa.. . Kultareunassa kului 15 vuotta aina eläkkeeseen asti. Kuusi vuotta puhelinluettelon oikolukijana riitti Harrylle, ja 1960 hän suuntasi San Franciscoon, josta tuli hänen asuinpaikkansa loppuelämänsä ajaksi. Mahdolliset muistamiset hän pyytää ohjaamaan Kansan Sivistysrahaston Tarja Halosen rahastoon. SDP:hen Mikko liittyi 60-luvun alussa. Hän liittyi kirjaltajien kansainväliseen ammattiliittoon ja sosialistiseen puolueeseen. – Vuoden 1917 aikana sosialidemokraattinen puolue esiintyi voimakkaasti itsenäistymisen ja tasavaltalaisen hallitusmuodon puolesta. Katajistolle on myönnetty toiminnasta puolueessa Rafael Paasio-mitali Mikko on antanut myös pitkäaikaisen panoksen sosiaaliseen työhön sekä Kultareunassa että Lasten Kesä ry:n johtokunnassa. Esimerkiksi Mauno Koiviston toisen kierroksen vaalikampanjaan arpajaisilla hankittiin toista miljoonaa markkaa. päivänä vuonna 1937 syntyi savusaunaan veljessarjan nuorimmaksi Mikko Katajisto kirvesmiehen perheeseen. Kun sitten arpajaistoimisto Kultareunaan avautui toiminnanjohtajan paikka, valittiin Katajisto siihen. Siitonen syntyi Worcesterissa, Massachusettsin osavaltiossa 1926. Hän osallistui kansallisiin ja kansainvälisiin veteraanikilpailuihin USA:ssa ja Euroopassa. Muistelmat ovat luettavissa osoitteessa www.finnlabor.net. Ei vietä merkkipäivää. Näin myös Tampereella, missä Punainen sekä muuttunut Tampere -kiertoajelu on ohjelmassa lauantaina. Siinä myytiin ilmoituksia kaikkiin sosialidemokraattisiin lehtiin. Samalla luodaan katsaus myöhempienkin aikojen poliittiseen kehitykseen, Louekoski toteaa
Käsitellään mm. Kisakeskuksessa, piiri järjestää yhteiskuljetuksen tarpeen mukaan. Keski-pohjanmaan Wanhat Toverit. Riihimäen Sosialidemokraatit ry. ELOKUUTA 2017 Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Kuntoilu on jälleen alkanut Kuusikummun kuntosalilla, Kokkolassa. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi D em ok ra at ti te st aa pa in oj äl ke ä. . 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. Lähetä seuraavan viikon lehteen ilmoitus viimeistään maanantaina klo 11 mennessä. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Metallityöväen liitto ry www.akt.fi www.metalliliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku Outi Rannikko 040 5434 875 etunimi.sukunimi@sak.fi Veli-Matti Kauppinen 0400 715 786 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. Harrasteliikunnan toimintaryhmän kokous to 10.8. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. TUL-Tampere. Muiden kuin erityisryhmien vuokra-asuntojen, vuokratalojen ja asumisoikeustalojen korkotukilainahakemuksia voi jättää asumisen kehittäminen ja palvelutilaverkot -yksikköön ilman erityistä hakuaikaa. Lisätietoja piirin nettisivujen etusivulta. Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys-, ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. 36 10. klo 18 toimistolla. fi/asuminen-ja-ymparisto tai asumisen kehittäminen ja palvelutilaverkot -yksiköstä, sähköposti asuntotoimi@tampere.fi tai puhelin 040 717 7686. demokraatti.fi/ilmoitusmyynti/#yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Kuulutukset VUODEN 2018 VALTION TUET ERITYISRYHMIEN ASUNTO-OLOJEN PARANTAMISEKSI Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus (ARA) myöntää erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi avustuksia, joilla lisätään asumiskustannuksiltaan kohtuullisten ja käyttötarkoitukseensa soveltuvien vuokraasuntojen tarjontaa. Elomaankatu, Riihimäki). SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Naisten liikunnan toimintaryhmän kokous ke 16.8. Investointiavustus voidaan myöntää, kun samalle vuokra-asuntokohteelle haetaan ja hyväksytään samanaikaisesti korkotukilainoitus. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. 0400-423835 VAASAN SOS.DEM. Piirin yleiset petankkimestaruuskilpailut su 13.8 klo 10 Tampereella Lamminpään Urheilukentällä, naisten duppeli ja miesten trippeli, ilmoittautumiset kilpailupaikalla puoli tuntia ennen pelien alkua. PIRKANMAA . Asumisen kehittäminen ja palvelutilaverkot -yksikkö pyytää tarvittavan hyvinvoinnin palvelualueen (sosiaalija terveystoimen) lausunnon ja toimittaa hakemukset ARAan.. Jäsenkokous to 17.8. Julkaisemme tapahtumistanne ilmoitukset kaksi kertaa maksutta. kaupunginvaltuuston kokousasioita. POHJANMAA . (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. 20100 Turku, turku@pam.fi Yhdistystoiminta KANTA-HÄME . (Julkaisematta jätettävistä teksteistä ilmoitamme lähettäjälle). Lisätietoja lainoista ja avustuksista saa myös verkkosivulta www.tampere. Lisätietoja hakemusten hyväksymisen edellytyksistä sekä hakuohjeiden ja oppaiden sekä käytettävien lomakkeiden ajantasaiset versiot ARAn verkkosivulla www.ara.fi. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Tampereella 10.8.2017 ASUMISEN KEHITTÄMINEN JA PALVELUTILAVERKOT Erityisryhmien investointiavustushakemukset ja saman kohteen korkotukilainahakemukset on jätettävä kahtena kappaleena viimeistään perjantaina 6.10.2017 Tampereen kaupungin asumisen kehittäminen ja palvelutilaverkot -yksikköön, Frenckellinaukio 2 B, tai postitse PL 487, 33100 Tampere. Tiedustelut Tuula Niemi / 0405069173. Varaamme oikeuden lyhentää tekstejä. klo 11 Tampereen Työväentalon Tellervossa. Kokoonnumme perjantaisin klo 10–11. Unelma paremmasta-seminaari ja muistelot 8.–9.9. klo 18 valtakunnallisella Työväentalomuseolla (Hj. klo 15 Tampereen Työväentalon Miinassa. Veteraanien toimintaryhmän kokous ke 16.8. krs
Kuinka paljon kävelyä vaatii grillimakkan kalorimäärän kulutus. Tai men en poi kan en 4. Kuinka monesta maasta Lontoossa on urheilijoita. Suo mes sa. 2. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Kuinka paljo euro on vahvistunut dollariin nähden kesän aikana. Kuinka monta suomalaisurheilijaa on Lontoossa mukana. Millä summalla jalkapalloilija Neymar myytiin Pariisiin PSG:hen. 37 10. Kuinka monta ekaluokkalaista aloittaa koulun tänä syksynä. 3. 9. 12 7. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku 1. Noi n 63 00 2. Ratkaisu Ristikon 30/2017 ratkaisu: Torstaina 27.7. 20 3 8. Mikä on nollikas. 46 min uut tia 5. 7. Onnea voittajalle! 1. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Missä kisataan parhaillaan yleisurheilun MM-kisoja. Missä maassa keksittiin Afrikan tähti -peli. 222 milj oon alla eur olla 3. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Tuomo Niemi Vantaalta. 10 pro sen ttia 10. 8. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Lon too ssa 6. 5. 198 3 9. Milloin järjestettiin ensimmäiset yleisurheilun MM-kisat. 6. ELOKUUTA 2017 Ristikko 32/2017 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. 4. 10. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
McQueenin roolit loivat esikuvan Clint Eastwoodin Dirty Harryn kaltaisille seuraajille. LAUANTAI 12.8. Peter Yatesin ohjaamassa Bullittissa riittää vauhtia ja vaarallisia tilanteita. McQueen (1930–1980) palveli ennen elokuvauraansa Yhdysvaltain merijalkaväessä ja oli nuoruudessaan pikkurikollinen. Ohjaaja on arvostanut McQueenin imagoa, vahvaa läsnäoloa, ja saanut siitä ihailtavan paljon irti. Suorastaan coolisti. Kaahausjaksot poliisielokuviin tuonut rikostarina sanfranciscolaisesta poliisista, joka suojellessaan ilmiantajaa saa mafian tappajat kimppuunsa. Virkavallan kanssa hän joutui hankauksiin myöhemminkin. Viikon vinkki ILKKA YRJÄ King of Coolin tähtihetki Elokuva: Bullitt Yle Teema & Fem klo 21.30 LAUANTAI 12.8. Tällä taustalla McQueen esittää suvereenisti kovaotteisesta sanfranciscolaista poliisia Frank Bullittia. T: BBC. Wikipediasta löytyy tähden pidätyskuva vuodelta 1972. Suojellessaan avaintodistajaa vähäpuheinen komisario toimii oman päänsä mukaan ja saa mafian tappajat peräänsä. 22.45 Uutiset 22.50 Oddasat 22.55 Deutschland 83 (16) 23.45 Koukussa: Klassikkohuonekalut YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Jääkarhu Otto 07.05 Stella ja Sami 07.17 Laulujen ostoja myyntiliike 07.23 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.38 Killi ja Kiki 07.43 Fluugalaiset 07.54 Puutarhan tonttu 08.05 Martta puhuu 08.33 Galaxi 08.34 Minä ja Ronaldo 08.44 Råtta Booris 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 The Late Late Show with James Corden 11.00 Kummeli (7) 11.30 Kukkaron herraksi 11.57 Kukkaron herraksi 12.30 Tanskalainen maajussi 13.00 Nuoret maajussit 13.30 Yksineläjä Severin 14.00 Kun mieli sairastaa 14.30 Rachel Khoo: Ruokatuliaisia maailmalta 14.55 Kaapista ulos 15.35 Rikos ilman rangaistusta 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Uusi päivä 20.05 Extremeä ympäri maailmaa 20.10 Yleisurheilun MM 22.10 Yleisurheilun MM 00.15 The Late Late Show with James Corden MTV3 06.25 Aamusää 06.55 Huomenta Suomi 09.05 Kesäterassi 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.00 Paluu alttarille 11.00– 12.00 Lääkärit 13.30 Makumuistoja 14.30 Grand Designs – unelma-asunnot 15.30 Fresh Off the Boat 16.00 Suomen kaunein koti 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Salatut elämät (7) 18.30 Salatut elämät (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Kesäterassi 20.00 Kokkisota 21.00 Pitääkö olla huolissaan. Kotona odottavat juopotteleva isä ja kolme siskoa. Dok: Diva – muotikapina paratiisissa Yle Teema & Fem klo 22.00 Pariisilainen transvestiitti Vincent palaa kotimaa hansa Saint Lucian saarivaltioon. 10.00 Midsomerin murhat (12) 10.48 Päivän kasvo 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset alueittain 12.10 Oddasat 12.15 Piikkejä paratiisissa (7) 13.00 Kaivopuiston kaunis Regina (7) 14.40 Arkistokuvia: Matkailijan keitaita 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Tanskalaisia menestystarinoita 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Lomamatka 80-luvulle 19.00 Stolberg (12) 20.00 Muisti: Kylmä sota Helsingissä 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Kansan mies (7) 21.50 Ulkolinja: Kuka on Kim Jong-un. Elokuva on esteettisesti tehokas, hallittu kokonaisuus yksityiskohtia myöten. Hyacinthin muistelmat Yle TV1 klo 11.05 Pokassa on pitämistä, kun Daisy löytää Hyacinthin muistelmien käsikirjoi tuksen ja näyttää sen Onslow’ lle. Ei elokuvilla ole sattumalta sama tuottaja. ELOKUUTA 2017 YLE TV1 06.25 Huume-Suomen historia 06.55 Ylen Aamu-tv 09.30 Lomamatka 70-luvulle: Pompannapin matka. Kuvassa nuori Hyacinth (Kerry Howard). SUNNUNTAI 13.8.. Moottoripyörät ja kilpa-autot kuuluivat hänen maailmaansa. Naispääosassa Cathyna nähdään Jacqueline Bisset. Takaa-ajokohtaus on oman Oscarinsa arvoinen pala elokuvahistoriaa. Kovaotteiset miehet (The French Connection, 1971) -elokuvan kohtaus on velkaa Bullittille. Kuvassa Frank Bullitt (Steve McQueen). 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Mustamaalattu (12) 23.35 Hävyttömät (12) 00.40 Yövahti (12) 01.35 Zoo (16) 02.30–03.23 Myytinmurtajat NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Disneyn esikoulu: Mikki ja ralliryhmä 06.45 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti (7) 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) x 2 07.55 Sonic Boom (7) 08.05 Lego Ninjago (7) 08.30 Angry Birds Toons 08.35 Kung Fu Panda (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri 09.05 Remppa vai muutto: Lomakodit 10.05–10.15 Soppa365 13.45 Candice sisustaa 14.15 Vain elämää 15.45 Leijonan luola USA 16.50 Huvila & Huussix 2 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Suomen hauskin tavis 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Pelastakaa sotamies Ryan (16) 00.15 Elokuva: Expendables (16) 02.25 Leijonan luola USA 03.25 The Voice of Finland YLE TEEMA & FEM 09.00 Ihmisen arvoitus 10.00 Puutarhassa tuoksuu ruoka 10.30 Tinan keittiössä 11.00 Luontomatkalla 12.00 Taidetutkimukset 13.00– 13.53 Tiededokumentti: Värejä etsimässä 14.00 Sibelius, Lintu ja RSO 15.00 Villen keittiö 30 minuutissa 15.30 Lelumaa (7) 15.45 Eikö olekin mukavaa. Ford Mustang GT saa ilkeää kyytiä Bullittilta, siis McQueenilta. Kellerille Oscar-palkinnon. San Franciscon kumpuilevilla kaduilla kuvatut kaahausjaksot ovat genren ylittämättömiä helmiä. Leikkaus toi Frank P. McQueen halusi ajaa moottoripyöräja autokohtaukset itse eikä käyttää stuntteja. TV-ohjelmat Nuori Hyacinth Yle TV1 klo 18.15 BBC:n tuoreessa komedia spesiaalissa matkataan 1950luvulle, jolloin Pokka pitää sarjan Hyacinth oli sosiaaliseen kiipimiseen ja hienosteluun heräilevä nuori sisäkkö. Hän aikoo järjestää muotinäytöksen, mutta joutuu jyrkän seksu aalipolitiikan vainoamaksi. Toiminta, musiikki (Lalo Schifrin) ja hiljaisuus pelaavat yhteen. 15.55 Kuun pimeä puoli (12) 16.50–17.20 Jäitä hattuun (7) 17.25 Tinan keittiössä 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil 18.30 Leirille! (7) 18.41 Full Proof 18.54 Viidakkojytä (7) 19.00 Minun Ruotsini 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.49 800 vuoden jäljillä 20.00 Isältä tyttärelle (12) 21.00 Kino Klassikko: Räsynukke (16) 22.30 Elävä arkisto: Eksoottinen Patakakkonen 22.31 Patakakkonen 22.55 Patakakkonen 23.31–00.41 Viiva vinita YLE TV1 06.25 Puutarhaunelmia 06.55 Ylen Aamu-tv 09.30 Lomamatka 80-luvulle 10.00 Midsomerin murhat (12) 10.48 Päivän kasvo 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Oddasat 12.15 Piikkejä paratiisissa (7) 13.00 Katariina ja Munkkiniemen kreivi (7) 14.45 Ikimuistoinen: Olavi Virta 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Avara luonto: Villi Kanada 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Lomamatka 80-luvulle 19.00 Kansan mies (7) 19.45 Mittatilaustyönä 20.00 Jarkko ja kuuro Amerikka 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 The Young Pope–piru vai pyhimys (16) 22.00 Dicte (16) 23.25 Uutiset 23.30 Oddasat 23.35 Naistenosastolla Amerikassa (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Pikku perunat 06.56 Ihmejuttu 07.02 Hermanni Hiiri 07.12 Pikkuli 07.17 Nelli ja Noora 07.24 Herra Heinämäki 07.31 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 07.55 Melkein mestari 08.03 Anton Siilinen ratkaisee 08.18 Galaxi 08.19 Syrhämä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00–09.50 Casualty (12) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40–10.55 Danne ja Bleckan 11.00–11.26 Kummeli (7) 11.45 Yleisurheilun MM 13.45 Yleisurheilun MM 15.45–16.15 Tobias leipoo maailmalla 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00–18.51 Casualty (12) 19.00–19.23 Kummeli (7) 19.30 Au pairit Kanadassa 20.00–20.30 Uusi päivä 20.40 Yleisurheilun MM 22.40 Yleisurheilun MM 00.05 The Late Late Show with James Corden 00.45 Satisfaction (16) MTV3 06.25 Aamusää 06.55 Huomenta Suomi 09.05 Kesäterassi 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.00 Paluu alttarille 11.00– 12.00 Lääkärit 13.30 Koiralle koti 14.00 Koiralle koti 14.30 Ruotsin surkein kuski 15.30 Fresh Off the Boat 16.00 Aku ja 7 ihmettä 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.30 Salatut elämät 18.00 Salatut elämät (7) 18.30 Salatut elämät (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Kesäterassi 20.00 Diili 21.00 Pop’n’Roll 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Niilin jalokivi (12) 00.40 Scorpion (12) 01.35 Myytinmurtajat 02.30–03.25 Myytinmurtajat NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Lego Friends 06.45 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa x 2 07.55 Sonic Boom (7) 08.05 Lego Ninjago (7) 08.30 Angry Birds Toons 08.35 Kung Fu Panda 09.00 Vaaleanpunainen pantteri 09.05 Remppa vai muutto: Lomakodit 10.05–10.15 Soppa365 13.45 Vain elämää 15.45 Leijonan luola USA 16.50 Huvila & Huussi x 2 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot x 2 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Perhe on painajainen (12) 23.15 Elokuva: Stolen – 10 miljoonan keikka (16) 01.20 Leijonan luola USA 02.20 The Voice of Finland YLE TEEMA & FEM 09.00 Ihmisen arvoitus 10.00 Puutarhaperjantai 10.30 Tinan keittiössä 11.00 Tekniikka muuttaa ihmistä 11.30 Minun Ruotsini 12.00 Vempainmies 12.22 Vempainmies 12.45–13.38 Maastokuvion salattu tarina 13.50 Historia: Naisten nousu 14.50 Elävä arkisto: Eksoottinen Patakakkonen 14.51 Patakakkonen 15.15 Patakakkonen 15.55 Kuun pimeä puoli (12) 16.50 Jäitä hattuun (7) 17.25 Tinan keittiössä 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-perjantai 18.30 Kirjallisuus kaltereiden takana 19.00 Maahanmuuttajan paluu 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.49 800 vuoden jäljillä 20.00 Batman (7) 20.23 Batman (7) 20.50 Syötävät sävelet: Kansanmies Brahms 21.00 Kino: Blue Jasmine 22.35 Yle Live:The Jam Saksassa 1980 23.51–00.51 Taidetutkimukset 10 11 TORSTAI PERJANTAI Jos mietit, miksi Steve McQueen sai lempinimen King of Cool eli viileyden kuningas, katso vuonna 1968 valmistunut vauhdikas toimintaelokuva Bullitt. Muisteloon on koottu hilpeimmät sattumukset Bouquet’n residenssin elämästä. (U). Kuvassa Hyacinth Bucket (Patricia Routledge). Karismaattinen McQueen oli tyyli-ikoni, joka rakasti vauhtia ja kauniita naisia. SUNNUNTAI 13.8. 38 10
09.10 Kesäterassi 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Makumuistoja 11.00–12.00 Lääkärit 13.30 Selviytyjät 14.30 Alone – yksin erämaassa 15.30 Fresh Off the Boat 16.00 Diili 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.30 Salatut elämät x 3 (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Kesäterassi 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Suomen ihanimmat häät 11.00– 12.00 Lääkärit 13.30 Jamien lohturuokaa 14.30 Hurjat sääilmiöt 15.30 Fresh Off the Boat 16.00 Kädettömät kokit 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.30 Salatut elämät (7) 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Salatut elämät x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 14.00 Suuri rakkaus 14.40 Kekseliäs nikkari 15.20 Tyttöjen erämaaseikkailu 16.00 Au pairit Kanadassa 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Au pairit Kanadassa 20.00 Uusi päivä 20.30 Vaarallista laihdutusta. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Kesäterassi 20.00 Huippukokki landella 21.00 Roba (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Myytinmurtajat 23.35 112 (7) 00.30 60 Days In 01.20 Aarteiden metsästäjät Suomi 02.20–03.12 Kohde (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.15 Lego Elves (7) 06.35 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 07.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa x 2 07.50 Sonic Boom 08.05 Lego Ninjago (7) 08.30 Angry Birds Toons 08.35 Kung Fu Panda (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri 09.10 Remppa vai muutto 10.10 Soppa365 10.20–10.50 Candice sisustaa 13.45 Suomen hauskin tavis 14.40 Haapasalo goes lomalle 15.40 Leijonan luola USA 16.45 Remppa vai muutto 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Kummalliset kammot 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno 21.00 Elokuva: 007 ja lupa tappaa (16) 23.40 Mad Cook Show 00.40 Poliisit – kotihälytys (12) 01.40 Kylmäverisesti sinun (12) 02.45 Rajavalvojat x 2 YLE TEEMA & FEM 09.00 Ihmisen arvoitus 10.00 Tuhatvuotinen usko 10.30 Tinan keittiössä 11.00 Uusi koti Ruotsissa 11.30 Kirjallisuus kaltereiden takana 12.00 Sibelius, Lintu ja RSO 13.00 Historia: Ruoka-aikoja 14.00 Taidetutkimukset 15.00 Historia: Euroopan juutalaisten tarina (12) 16.00 Kuun pimeä puoli (12) 16.50 Jäitä hattuun (12) 17.25 Tinan keittiössä 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Peppi Pitkätossu 18.30 Clay Kids (7) 18.41 Avaruusapinat (7) 18.44 Nina Patalo (7) 18.51 Nina Patalo (7) 19.00 Sankareita helvetissä 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.49 800 vuoden jäljillä 20.00 Britannian monet kasvot 20.50 Syötävät sävelet: Kissaherra Ravel 21.00–21.50 Historia: Vallan suitset 22.00 Kino Tulio: Hornankoski (12) 23.41–00.38 Anna YLE TV1 05.55 Ulos luontoon: Sienijuhlat 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Lomamatka 80-luvulle 10.00–10.45 Midsomerin murhat (12) 11.00 Uutiset alueittain 12.10 Oddasat 12.15 Piikkejä paratiisissa (7) 13.00–14.09 Aaltoska orkaniseeraa 14.20 Hallgeirin limusiinipalvelu 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Muisti: Takkeja rajan taa 16.20 Viimeinen vastarintataistelija 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10–17.54 Midsomerin murhat (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Lomamatka 80-luvulle 19.00–19.50 Prisma: Eläinten superaistit 20.00 Puutarhaunelmia 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Karkotetut (16) 22.35 Uutiset Uutis-Suomi 22.45 Uutiset 22.50 Oddasat 22.55 Ulkolinja: Kuka on Kim Jong-un. 09.10 Kesäterassi 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Illallinen äidille 11.00–12.00 Lääkärit 13.30 Trinny & Susannah Skandinaviassa 14.30 Vapaaksi veloista 15.30 Fresh Off the Boat 16.00 Maajussille morsian 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.30 Salatut elämät x 3 (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 06.55 Hei Taavi 07.02 Neposen seikkailut 07.15 Hau Hau, Piip ja Veli 07.29 Hilla ja avaruuden Eetu 07.39 Askarrellaan 07.49 Petteri Kaniini 08.02–08.19 Apina opena 08.24 Galaxi 08.25 Lassie (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00–09.50 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Kummeli (7) 11.30 Kukkaron herraksi 11.56–12.25 Kukkaron herraksi 12.30 Mopoautolla halki Suomen 13.10–13.40 Näin meidän perheessä 13.50 Hunnutetut norjalaiset 14.50 Häähumua Kakanin seurassa 15.20 Norjan kovin 16.00 Au pairit Kanadassa 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 17.56 Musiikkivideo: Hiekkakakkuorkesteri 18.00–18.51 Casualty (12) 19.00–19.25 Kummeli (7) 19.30 Au pairit Kanadassa 20.00–20.30 Uusi päivä 20.40 Villi kortti 21.30 Jalkapallon Mestarien liiga 23.50 Kummeli nuts. 06.53 Milli ja Molli 07.17 Kimmo Kuu 07.37 Riku ja Rami 07.43 Pipsa Possu 07.49 Raa Raa, leikkisä leijona 08.00 Ryhmä Hau 08.24 Oktonautit 08.35 Oktonautit 08.50 Puluboin ja Ponin Juujuutuubi 09.00 Galaxi 09.01 Kesäleiri (7) 09.13 Galaxi Play 09.31 Tipu Touhukas 09.35 Yleisurheilun MM 12.35 Yleisurheilun MM 15.55–18.10 Esteratsastuksen GP-finaali 18.20 The Late Late Show with James Corden 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Kohteessa: Eristyksissä 20.00 Kummeli (7) 20.30 Yleisurheilun MM 22.30 Yleisurheilun MM 00.00–04.00 Uutisikkuna MTV3 08.05 Heidi 08.30 Muumilaakson tarinoita 08.55 Nuori Robin Hood 09.05 Pikku Prinssi (7) 09.30 Paavo Pesusieni 10.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 11.00 Huippukokki landella 12.00 Piilokamera 12.30 Leila leipoo Ranskassa 13.00 Suomen kaunein koti 14.00 Grand Designs – unelma-asunnot 15.00 Makumuistoja 16.00 Illallinen äidille 17.00 Hurrikaanin jahtaajat 18.00 Paimelan autoparoni 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Urheiluextra 19.30 Täydellinen kesä 20.00 Olipa kerran elämä 21.01 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.30 Rizzoli & Isles (12) 23.25 NCIS: New Orleans (12) 00.15 Kallista kipua (12) 01.10 Lakia ja rakkautta (7) 02.05–02.57 Diili NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda x 2 06.25 Bubble Guppies 06.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa x 2 (7) 07.35 Sonic Boom x 2 (7) 08.00 Lego Ninjago (7) 08.25 Kung Fu Panda (7) 08.50 Angry Birds Toons x 2 09.00 Suomen kaunein mökki 10.00 Eläinsairaala 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Soppa365 11.10 Soppa365 x 2 11.35 Hauskat kotivideot 12.35 Hauskat kotivideot 13.35 Tulossa: Ylpeästi erilaiset (7) 13.40 Nieminen & Lahtinen Show 14.40 Nieminen & Lahtinen Show 15.40 Vaaleanpunainen pantteri (7) 15.45 Vaaleanpunainen pantteri 15.55 Elokuva: Tarzan (12) 17.50 Hauskat kotivideot 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Elokuva: Toy Story 2 (7) 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Unelmien pelikirja (12) 23.30 Elokuva: Perhe on painajainen (12) 01.45 Suomen huutokauppakeisari 02.45 Mad Cook Show YLE TEEMA & FEM 08.30 BUU-perjantai 09.00 Clay Kids (7) 09.11 Avaruusapinat (7) 09.15 Nina Patalo x 2 (7) 09.29 Leirille! (7) 09.41 Full Proof 09.54 Viidakkojytä (7) 09.59 Annedroidit (7) 10.22 Kamppailu 10.30 Huippukuntoon koulussa 11.00 Sinikeltaisia unelmia 11.30 Bathinan erilaiset maailmat 12.00–13.35 Kino Klassikko: Kuoleman suudelma (12) 13.40 Jack London 14.40 Dvorakia Torinosta 16.20–17.15 Sibelius, Lintu ja RSO 17.25 Vanhasta uudeksi–kierrätysvinkkejä 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Saara ja Sorsa 18.30 Unelmakoti 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Aistien haastaja 20.00 Tavoitteena usko, toivo ja rakkaus 21.00 Neiti Frimanin taistelu (12) 22.00 Dok: Diva – muotikapina paratiisissa 23.35–00.05 Skam (12) YLE TV1 05.55 Muisti: Takkeja rajan taa 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Lomamatka 80-luvulle 10.00 Midsomerin murhat (12) 10.48 Päivän kasvo 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 11.50 Rouva Søeborgin elämän taju 12.30 Piikkejä paratiisissa (7) 13.15 Näköradiomiehen ihmeelliset siekailut (7) 14.40 Ylös tunturiin 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Luontoretkellä: Minkinmetsästäjä 16.30 Näin Norjassa 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Lomamatka 80-luvulle 19.00 Historia: Stalinin ja Trotskin taistelu 20.00 Viimeinen vastarintataistelija 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Kainuun tähti 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 22.50 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7) 23.45 Parakkielämää Oslossa Y LE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hyrräpäät 07.04 I-hah-haa 07.09 Mitä ihmettä. 23.50 Huume-Suomen historia YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Metkat Mesiläiset 07.00 Tuttiritari 07.08 Tie tähtiin 07.22 Franklin ja ystävät 07.35 Nalle 07.43 Timppa 07.53 Olivia 08.17 Galaxi 08.18 Tenavat (7) 08.25 Aika härdelli! (7) 08.37 Sohvaset (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Kummeli (7) 11.30 Kukkaron herraksi 11.57 Kukkaron herraksi 12.30 Yksineläjä Severin 13.00 Rakkauden taistelu 13.30 Saariston pelastaja 14.20 Weggen huimapäät Lofooteilla 14.50 Mopoautolla halki Suomen 15.30 Amerikkalainen lähettiläs 16.00 Au pairit Kanadassa 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Au pairit Kanadassa 20.00 Uusi päivä 20.30 Moa – he kutsuivat minua läskiksi 21.00 The Musketeers (12) 21.53 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.03 The Late Late Show with James Corden 22.45 Cartel Land (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 07.14 Kaapo 07.38 Ludovic 07.53 Kasper ja Liisa 08.04 Ennin Intia 08.09 Niksi-Nella 08.18 Galaxi 08.19 Late Lammas 08.26 Villi tulevaisuus (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Kummeli (7) 11.30 Kukkaron herraksi x 2 12.30 Sydänsurujen biologia 13.00 Ginan maailma 13.30 Rakastan sinua ikuisesti. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Kesäterassi 20.00 Makumuistoja 21.00 Rouva Ministeri (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Vikinglotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 Tulosruutu 22.40 Nuori MacGyver (16) 23.35 Arrow (16) 00.30 Yövahti (12) 01.25 Aarteiden metsästäjät Suomi 02.20–03.15 Zoo (16) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.15 Lego Elves (7) 06.35 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 07.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) x 2 07.50 Sonic Boom (7) 08.05 Lego Ninjago (7) 08.30 Angry Birds Toons 08.35 Kung Fu Panda (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri 09.10 Remppa vai muutto 10.10 Soppa365 10.20–10.50 Candice sisustaa 13.45 Kadonneen jäljillä 14.40 Haapasalo goes lomalle 15.40 Leijonan luola USA 16.45 Remppa vai muutto 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Kummalliset kammot 20.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.58 Keno 21.00 Elokuva: 007 ja kultainen silmä (16) 23.40 Suomen huutokauppakeisari 00.40 Kylmäverisesti sinun (12) 01.40 Poliisit – kotihälytys (12) 02.40 Rajavalvojat x 2 YLE TEEMA & FEM 09.00 Ihmisen arvoitus 10.00 Piha kuntoon 10.30 Tinan keittiössä 11.00 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 11.30 Sankareita helvetissä 12.00 Tiededokumentti: Toivoa kohdunsiirrosta 13.00 Kansankodin kuokkavieraat 14.00 Anna 15.00 Britannian monet kasvot 15.55 Kuun pimeä puoli (12) 16.50 Jäitä hattuun (12) 17.25 Tinan keittiössä 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Hittehatt 18.30 Luontomatkalla 19.30 TV-nytt 19.49 800 vuoden jäljillä 20.00 Isältä tyttärelle (12) 21.00 Villen keittiö 30 minuutissa 21.30 Matkamiehet Brydon ja Coogan Italiassa (7) 22.00 Kino: Pyöräretkellä Molièren kanssa 23.40–00.35 Historia: Ruoka-aikoja 12 13 14 15 16 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. ELOKUUTA 2017 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Rakkaudesta puutarhaan 09.00 Uutiset 09.05 Historia: Gorbatshov ja Reagan 10.00 Uutiset 10.05 Kiehtova maailma: Matka Mekong-joella 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset alueittain 12.15 Oddasat 12.20 Matematiikan taikaa 12.35 Tanskan aarteenmetsästäjät 13.05 Naistenosastolla Amerikassa (12) 13.35 Puutarhaunelmia 14.05 Prisma: Eläinten superaistit 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Ulos luontoon: Liikettä kesäyössä 15.40 Luonnon yrttiapteekki 16.00 Naapureita ja ystäviä (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Nuori Hyacinth 18.45 Avara luonto: Villi Kanada 19.40 Bletchleyn nelikko (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Syrjäinen maa (16) 22.50 The Spiral (16) 23.40 Kätketty YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Touhukkaat 07.14 Anniina Ballerina 07.40 Maltti ja Valtti 07.46 Tiketi Tok 07.58 Sanni Sateenkaari 08.10 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.33 Vilkki Ankka 08.45 Jetron matkaan 09.00 Galaxi 09.01 Vasikantanssi: Eksyksissä 09.13 Näin meillä (7) 09.25 Karvinen (7) 09.37 Minä ja Max 09.40 Tero hoitaa (7) 09.52 Pipopingviini 09.59 Uusi päivä 10.25 Uusi päivä x 3 11.50 Yleisurheilun MM x 2 15.10 Rachel Khoo: Ruokatuliaisia maailmalta x 2 16.00 Meille syntyy lapsi 16.16 Meille syntyy lapsi 16.29 Meille syntyy lapsi 16.45 Meille syntyy lapsi 16.57 Meille syntyy lapsi 17.06 Meille syntyy lapsi 17.20 Ruisrock: Ricky-Tick BB & Julkinen Sana 18.20 The Late Late Show with James Corden 19.00 Uutiset 19.05 Holy Rollers (12) 20.30 Yleisurheilun MM x 2 00.05 The Late Late Show with James Corden MTV3 08.05 Heidi 08.30 Muumilaakson tarinoita 08.55 Nuori Robin Hood 09.05 Pikku Prinssi (7) 09.30–10.00 Paavo Pesusieni 10.30 Elixir Life 11.00 Hurrikaanin jahtaajat 12.00 Hurjat sääilmiöt 13.00 Elokuva: Tyttö ja villivarsa 3 – Parhaat ystävät (7) 14.50 Pilanpäiten 15.00 Löytäjät 15.30 Salatut elämät 16.00 Salatut elämät 16.30 Salatut elämät (7) 17.00 Lauantairavit 18.00 Huippukokki landella 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.15 Pilanpäiten 19.30 Ketonen & Myllyrinne (12) 20.00 Tuubi 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Johan Falk 15 – Veritimantit (16) 00.45 Pukumiehet (7) 01.40 Scorpion (12) 02.35–03.30 Syyllisyys (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda x 2 06.25 Bubble Guppies 06.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa x 2 (7) 07.35 Sonic Boom x 2 (7) 08.00 Angry Birds Toons x 2 08.10 Lego Ninjago (7) 08.35 Kung Fu Panda (7) 09.00 Suomen kaunein mökki 10.00 Vaaleanpunainen pantteri x 2 10.15 Leijonan luola USA x 2 12.15 Heikki Paasonen Show 13.15 Tulossa: Ylpeästi erilaiset (7) 13.20 Nieminen & Lahtinen Show x 2 15.20 Kummalliset kammot x 2 17.20 Tulossa: Ylpeästi erilaiset (7) 17.25 Supertähdet 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Elokuva: Toy Story – Leluelämää (7) 20.45 Vaaleanpunainen pantteri x 2 20.58 Keno 21.00 Elokuva: RoboCop (12) 23.25 Elokuva: Pelastakaa sotamies Ryan (16) 02.40 Arman LIVE 03.35 Hyvät ja huonot uutiset YLE TEEMA & FEM 09.00 Elämäni eläimet 09.30 Minun totuuteni: Magnus Uggla 10.30 Tinan keittiössä 11.00 Maahanmuuttajan paluu 11.29 Annedroidit (7) 11.51 Kamppailu 12.00 Historia: Euroopan juutalaisten tarina (12) 13.00 Tiededokumentti: Mikä meitä odottaa. 13.45 Matematiikan taikaa 14.00 Isältä tyttärelle (12) 14.55 Isältä tyttärelle (12) 15.55 Funkiksen liekki 16.40 Matematiikan taikaa 16.55 Villen keittiö 30 minuutissa 17.25 Sinikeltaisia unelmia 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Lenni Lohikäärme 18.30 Schrödingerin kissa 19.00 Bathinan erilaiset maailmat 19.30 TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.49 Arkkitehtuurin helmiä 20.00 The Jam: About the Young Idea 21.30 Kino: Bullitt (16) 23.20–00.38 Kino: Neljäkymmentä urhoa (12) YLE TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Villi Kanada 09.00 Uutiset 09.05 Inhimillinen tekijä 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 10.45 Seniori työssä 11.00 Uutiset 11.05 Hyacinthin muistelmat 12.10–13.24 Dokumenttiprojekti: Eedenistä pohjoiseen 13.30 Huume-Suomen historia 14.00 Suuri torjuntavoitto 15.00 Uutiset 15.05–16.00 Historia: Amerikkalainen komendantti 16.10 Kahdeksan vuodenaikaa 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Rakkaudesta puutarhaan 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Ulos luontoon: Sienijuhlat 18.45–19.15 Luontoretkellä: Minkinmetsästäjä 19.30 Kriminalisti (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7) 22.00 Taipumaton (16) 23.00 Clinton vastaan Trump 00.00 Näin se vain on 00.30 Uutisikkuna YLE TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 13.8. 13.45 Sisä-Mongolian hiilikenttien uhrit 15.15 Tiededokumentti: Mikä meitä odottaa. 21.00 Satisfaction (16) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 True Detective (16) 23.00 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Montreaux (7) 00.20 Jalkapallon Mestarien liigan kooste MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Lomamatka 80-luvulle 10.00–10.48 Midsomerin murhat (12) 11.00 Uutiset alueittain 12.10 Oddasat 12.15 Piikkejä paratiisissa (7) 13.00 Onnen-Pekka 14.20 Rouva Søeborgin elämän taju 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Muisti: Takkeja rajan taa 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Lomamatka 80-luvulle 19.00–19.48 Rakkaudesta puutarhaan 20.00 Huume-Suomen historia 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Allsång på Skansen 22.00 Naistenosastolla Amerikassa (12) 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 22.50 Prisma: Eläinten superaistit 23.41 70 pientä sydäntä YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Nimipäiväonnittelu: 15.8. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Kesäterassi 20.00 Suomen ihanimmat häät 21.00 Ex-Onnelliset (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Americans (12) 23.35 Pelimies 00.05 Modus (12) 01.00 Rouva Ministeri (7) 01.55–02.51 Amazing Race NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.15 Lego Elves (7) 06.40 Leijonakaarti (7) 07.00 My Little Pony x 2 07.50 Sonic Boom 08.05 Lego Ninjago (7) 08.30 Angry Birds Toons 08.35 Kung Fu Panda 09.00 Vaaleanpunainen pantteri 09.10 Remppa vai muutto: Lomakodit 10.10 Soppa365 10.20–10.50 Candice sisustaa 13.45 Hurjat rakkauskilot 14.40 Candice sisustaa 15.10 Leijonan luola USA 16.15 Remppa vai muutto 17.15 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Kummalliset kammot 20.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.58 Keno 21.00 Elokuva: 007 vaaran vyöhykkeellä (16) 23.40 Suomen huutokauppakeisari 00.40 Arman LIVE 01.40 Poliisit – kotihälytys (12) 02.40 Kylmäverisesti sinun (12) 03.45 Rajavalvojat x 2 YLE TEEMA & FEM 09.00 Ihmisen arvoitus 10.00 Unelmakoti 11.00 Tavoitteena usko, toivo ja rakkaus 12.00 Elävä arkisto: Elämäntapaintiaanit 12.01 Yhden illan pysäkki: Kun maisteri metsään muutti 13.05 Frau Bergman 13.35 Eikö olekin mukavaa. 16.00 Kuun pimeä puoli (12) 16.53 Jäitä hattuun (7) 17.25 Tinan keittiössä 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Äänijahti 18.30 Tuhatvuotinen usko 19.00 Uusi koti Ruotsissa 19.30 TV-nytt 19.45 Näin Norjassa 20.00 Dok: Yhdestoista hetki 21.00 Minun totuuteni: Kjell Albin Abrahamson 22.00 Petos (12) 23.00 Rita (7) 23.42–00.01 Skam (12) YLE TV1 05.55 Mikä meitä lihottaa. 39 10
MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Putkinotko 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tavallisten ihmisten historia 2/3: Ruotsalaiset ruotusotilaat Hämeessä 13.00 Klassista kahteen 14.00 Laulun paikka 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä koulutiellä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kirjakerho. 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kiveen hakatut 22.35 Musiikkikamari 23.10–06.00 Yöklassinen. apostoli Jean-Bedel Bokassa 12.46 Viikon esitelmä: Koiranpäivät ja mätäkuu 13.00 Kirjakerho: Robotteja Kalevalassa, teknologisia unelmia antiikin myyteissä 13.50 Musiikkikamari 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. 15.27 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Tavallisten ihmisten historia, osa 1/3: Merimiesten muijat 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Sävel on vapaa / 09–144 800 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen. Näinä nyhtöruokien aikoina sanonkin: ”Nyhdetty lupiini on paras lupiini.” Mun luonto TIMO SPARF. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Mäntän musiikkijuhlat 2017: Päätöskonsertti 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras: Viktor Klimenko 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Hyvä niin. 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Rakas ääniraita: Nautintoaineet 13.55 Viikon luontoääni: näätä 14.00 Putkinotko: Elokuinen päivä 14.30 Putkinotko 15.00 Radioteatteri esittää: Verinen lyhty, osa 4/12. Liaanimies. 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu: Ohjaaja Eija Tolpo 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho: Aarresarella – Corto Maltese ja Joel Haahtela 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Virtain kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Virtain kirkosta 11.00 Jumalanpalvelus Rovaniemen Helluntaiseurakunnasta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä: Molièren Luulosairas à la Charpentier 15.00 Kuuntelija toiveuusinta: Leikkaus, osa 1/2. Luontaiset niittyja ketokasvilajit vaativat ravinneköyhää maaperää viihtyäkseen. Göran Schildtin matkassa Välimerellä 18.00 Romano mirits 18.15 Viikon luontoääni: tikli 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta 21.30 Radioteatteri esittää: Verinen lyhty, osa 4/12. 11.00 Utelias äänimatkailija: Kansainvälistä kansallisromantiikkaa 11.57 Päivän mietelause Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Eurooppalaisia puheenvuoroja. Dianan saari. 11.00 Valkoista valoa: Aina on syytä lukea 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 12 diktaattoria: 13. Laki, tuo puliveivattava pykälähäkkyrä Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Kaikkialle levittäytynyt lupiini on omalla hollywoodmaisella tavallaan kaunis – yhtä kaunis kuin supikoiran siluetti iltaruskoa vasten lintuluodon rantakalliolla tai minkkiemo kiertyneenä suukottelemaan mustalinnun munia Kalddoaivin erämaan kaukaisimmalla tunturijärvellä. 22.45 Radioateljeen jälkeen 23.10–06.00 Yöklassinen. SIPILÄN HALLITUS ON törmännyt perustuslakiin ja ihan tavallisiin lakeihin jo useaan kertaan. Maatalous muuttui, ja laidunnus loppui. Neuvostoliitto Afganistanissa 1979–1989. 10.55 Äänitarina. 1955 Rauha S. LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen. Reunalla. ELOKUUTA 2017 007443-1732 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Ovatko lait poliitikolle vain kauppatavaraa. 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 BRQ Vantaa 2017: Ensemble Plus Ulta 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Eurooppalaisia puheenvuoroja. Tekeeekö koneiden internet vallankumouksen. Liaanimies. 18.50 Kuuluttajan vieras 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazz klubi 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Automaattirakas – suomalaisen elektronisen musiikin historiaa 23.10–06.00 Yöklassinen. Eräänlaisen lakien väheksymisen poliittisen ennätyksen teki viime viikolla Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmässä kansanedustajana aloittava Matti Torvinen. Lupiini siirtää symbioottibakteerinsa avulla ilman typpeä maaperään ja näin lannoittamalla tukahduttaa alkuperäislajit ja niistä riippuvaiset hyönteiset. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Yle radio 1 10.8.–16.8.2017 Leikola ja Lähde 11.00 Syötävät sävelet: Alma Mahler ja viettelevät juomingit 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana ohjaaja Eija Tolpo 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Rakas ääniraita: Nautintoaineet 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 3, osa 9. Maininarvoista on, että Torvinen on varatuomari ja hänellä on oma lakitoimisto. Poliitkot vaihtuvat, lait pysyvät. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: Ylen asiakkuusja mediakehityksen koordinaattori Lauri Mikola 11.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 11.57 Mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Syötävät sävelet: Hildegard ja jumalainen muskotti 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Aristoteleen kantapää 17.40 Ykkösvieras 18.00 Matkakuume. Jotain muuta jonninjoutavaa. Hän haluaa poistaa puoluetuen Jussi Halla-ahon johtamilta perussuomalaisilta. Lupiinia on surutta kylvetty tienpientareille ja puutarhoihin (vieläkin!), ja nyt se rynnii terävin kyynärpäin jo metsiin, niityille ja lehtoihinkin. Äidinkielen opetuksen tulevaisuuden haasteet. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Kiveen hakatut 10.35 Musiikkikamari 11.00 Utelias äänimatkailija: Trubaduurit, Evat ja Mariat 11.57 Mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Aikamme suomalaista musiikkia 23.10–06.00 Yöklassinen. Dianan saari. Siis muuttaa puoluetukilakia, jonka Timo Soini (uv.), (ex-ps.) itse aikanaan junaili vähentääkseen loikkausintoa perustamastaan perussuomalaisista. Virtanen ja romaani Seljan tytöt 17.35 Salatut museot: Sairaalan huumoria 18.00 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 3, osa 8. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Helsingin juhlaviikot 2017: Suomen Kansallisoopperan orkesteri ja Esa-Pekka Salonen 21.40 Salatut museot: Sairaalan huumoria 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Hiroshiman ääniä – muistot unohtamisen vastarintana. 1954 Väinö Linna ja Tuntematon sotilas 17.35 Matkakuume. Se on tullut jäädäkseen ja köyhdyttää suomen kasvi-, hyönteisja lintulajistoa. Ketokasvien pakopaikat, tienpientareet, muistuttavat eniten laidunnettuja maita, koska niitä niitetään kerran kesässä. Sodan pitkä varjo . 22.55 Kuuluttajan vieras 23.10–06.00 Yöklassinen. Turhan aikaisin tosin monien kasvien kannalta; kukkiminen ja siementen tuottaminen jäävät usein kesken. 15.45 Arkisto 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. Alisteisia poliittisille intohimoille. Aarresaarella – Seikkailujen saari ja Minna Haapkylä 18.00 Kuunnelman esittely 18.15 Viikon luontoääni: tikli 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri liikkeellä: Pori 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 21.50 New Yorkin Keskuspuisto pimeän aikaan Charles Ivesin tapaan 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.10–06.00 Yöklassinen. Äidinkielen opetuksen tulevaisuuden haasteet. Laki on osoittautunut kovaksi vastukseksi Sipilän kakkaroille ja hallituksen erinäisille talkoille. 40 10. Kauhun hikipisarat nousevat otsalle miettiessä, miksi nykypoliitikot väheksyvät lakeja ja niiden säätämisen taustalla olevia vaativia ja miestyövuosia vaativia prosesseja