Helmikuuta 2016 n0 6. 10 7 osku pajamäki . 010 766 1047 9. 34 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . 18 politiikka . 12 Pitkä lista, painava politiikka Miina oli edelläkävijä Vallanhimo vie sotea Madepilkki ja optimismin-zen 3 4 6. Hinta 2 € 11. 09 774 33 477 Avoinna ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 palvelutiskit Prisma Itäkeskus, Vanhanlinnantie1, Helsinki P. 22 liike . 010 766 8912 S-Market Sokos Helsinki Postikatu 2 Helsinki P. . 2 5 8 tehtaanmyymälä Vanha talvitie 8 00580 Helsinki P. 11 elämä . Kameran edessä ja takana politiikka
www.paperiliitto.fi Maailman rikkain Nalle REHDISTI RIKAS Ei terveydenhoito saa olla rahasta kiinni. 2 11. Kyllä terveydenhoitoyritykset ovat rahansa ansainneet.. poika ja naisen henki 30 Kirjavisa 31 Valioluokan Hotakais-draamaa 32 Demokraatti 100 vuotta sitten 33 SDP oli arvovalinta 34 Miina oli aktivisti ja uranuurtaja 35 Ääni vanhuudelle 36 Puheenvuoro: Maria Guzenina 38 Mielipide: Metsähallituslaki uhkaa luontoliikkujaa 39 Suomalainen demari 41 Nieminen Vee 42 Järjestötoiminta 45 Ristikko 46 Televisio 48 Politiikan horoskooppi, Närästäjä 33 Liike 25 Kulttuuri 17 Elämä 6 Politiikka 2 Maailmanparantaja Juha Kaakinen 4 Demo, Ville Ranta, Oppositiosta kajahtaa 5 Pääkirjoitus, kohtaaminen Osku Pajamäen kanssa Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Ammattiliitto Nousu ry .org www. HelmikuuTA 2016 Lehdessä 6 Ratkaisujen ajat lähestyvät maahanmuutossa 8 Väyrysen linja ja väärä linja 10 Demograafi: Miehet taantuvat koulutuksessa 11 Valtaja rahapeli ratkaisee sotessa 12 Pitkä lista vetää vaalit asiapohjalle 13 Elävän Euroopassa: Brexit pelottaa 17 Ihanan kamala valo 18 Olipa kerran minä: Osku Pajamäki 22 Madepilkki vaatii optimismia 24 Kasvot peilissä: Anette Karlsson 25 Koti-ikävä soi Oulun näyttämöllä 26 Voimaa, tunnelmaa ja muistoja 28 Elokuvat: Kaveria ei jätetä 29 Isä
Asunnottomuuden poistaminen on hyvä mittari yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumiselle. Kuka on esikuvallinen maailmanparantaja. Parantuuko maailma asunto kerrallaan. ” Asunnottomuuden poistaminen maksaa itse itsensä takaisin nopeasti.. Enemmän pitäisi näillä resursseilla saada aikaan. Sitä vaimokin ihmettelee. Mitä sulkapallooppia hyödynnät maailmanparantamisessa. Ensin jokapäiväinen leipä vai asunto. Hullunrohkeus ei ole välttämätöntä, mutta kyllä siitä hyötyä on, ja hullunrohkeana on hyvässä seurassa. Tekemistä riittää, mutta globaalissa vertailussa kotimaiset ongelmat suhteessa käytettävissä oleviin voimavaroihin ovat täysin hoidettavissa. . On se, nimittäin valtiolle. Niinistö on itsekin sanonut mitä sanoi. En tiedä yksinkertaisempaa tapaa vähentää sitä kuuluisaa kestävyysvajetta kuin tehdä asuntoja ja osoittaa niitä asunnottomille. Pelaa sulkapalloa senioreissa MM-tasolla. . Asunnottomille tai asunnottomuusuhan alla oleville vuokra-asuntoja tarjoavan Y-Säätiön toimitusjohtaja. Kyllä tieto tuo tuskaakin, mutta parempi tuska tiedon kera kuin pelkkä tuska. . Kaikkea mahdollista: Pitää iskeä, kun on iskun paikka, mutta useimmiten tavoitteeseen pääsee pehmeämmin keinoin. Jokapäiväinen asunto. Onko maailmanparantaja hullunrohkea. Paraneeko maailma asunnottomuutta vähentämällä. 3 11. . Jos vaikka ARAn asunnottomuustilastot voitaisiin sitten lopettaa tarpeettomina. Mottona: ”Kukaan ei ole vielä epäonnistunut tulevaisuudessa”. Valtiopäivien puheen tulkinnoista riittää parranpärinää vielä pitkäksi aikaa. Välillä olen tehnyt muutakin, mutta ajatus siitä, että asunnottomuus on ongelma, joka voidaan ja pitää poistaa, ei ole jättänyt rauhaan. Jokaisella asunnottomalla ihmisellä on nimi, kasvot, oma tarinansa, joka jatkuu ja ennen kaikkea tulevaisuus. Onko asunnottomuuden poisto hyvä bisnes. Juha KaaKinen TEKSTI HEIKKI SIHTO . Tuoko tieto tuskaa. . Asiakkaita tämä ei lämmittänyt. . Koulutukseltaan humanisti Helsingin pian entisestä sivistysyliopistosta. Tämä on tutMaailmanparantaja . Koskaan ei pidä antaa periksi ennen kuin pallo on lattiassa eikä oikeastaan vielä sittenkään. Enemmän tieto ja erityisesti se, että tietoa ei oikeas ti käytetä, voi turhauttaa ja tehdä kärsimättömäksi. Häviääkö asunnottomuus rahalla vai hyvällä tahdolla Tekisi mieli sanoa, että pelkästään tahtokysymys, asunnottomuuden poistaminen kun maksaa itse itsensä takaisin no peasti. . Onko asunnoton näkymätön. Caruna on ilmeisesti käynyt Stubbin ”Sori siitä” -kriisinhallintakoulutuksessa. Y-säätiö palkittiin viime vuonna kahdella merkittävällä kansainvälisellä palkinnolla asunnottomuuden vähentämiseksi tehdystä työstä. Eikä kannata kiroilla. Silloin mahdottomiltakin tuntuvat tavoitteet voivat toteutua. Kyllä paranee. Onneksi meillä Suomessa on hyvä porukka samanhenkisiä idealisteja, jotka ovat vakuuttuneita siitä, että asunnottomuus voidaan ja pitää poistaa. Caruna kuittasi sähkönsiirtoasiakkaidensa jopa kymmenien prosenttien hinnankorotuksen anteeksipyynnöllä. Alku oli sattumaa eli päädyin työuran alussa työhön asunnottomien parissa osaksi siksi, että Helsingin huoltoviraston silloinen jalkapallojoukkue kaipasi täydennystä. . . Pitää ajatella isosti ja tehdä myös. Aina, kun asunnoton saa asunnon, yhteiskunta säästää. Herra Y Miten sinusta tuli maailmanparantaja. Pyörteitä. Sanna Tiivola, Vailla vakinaista asuntoa ry:n peräänantamaton toiminnanjohtaja ja tietenkin väsymätön Ilkka Taipale. Savolaisista sanotaan, että vastuu heidän puheidensa ymmärtämisestä siirtyy kuulijalle. Kissa kiitoksella elää ja sähköllä lämmittävä anteeksipyynnöllä. Hieman samanlaista kryptiikkaa viljelee myös tasavallan päämies ja päämielipidevaikuttaja Sauli Niinistö. Illac Diaz, filippiiniläinen aktivisti, joka valaisee slummiasuntoja nerokkaalla juomapullolampulla. Kyllä parantuu, mutta mieluummin ottaisin 100 tai 1 000 asuntoa. Nyt kun on omassa työssä tilaisuus tehdä asioita, joilla on oikeasti konkreettista vaikutusta, painetaan täysillä loppuun asti. Asunto on perusta, joka luo edellytykset melkein kaikelle muulle, mukaan lukien työnteon. KUVA jArI SOInI kittu juttu. HelmikuuTA 2016 Ilmapuntari Palelua
Mutta toivoa vielä on, vaikka synkältä näyttää. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Jo seuraavan vuoden raportissa tuotiin esille mahdollisuus siitä, että maiden välillä tulisi olla valmiutta toimia yhdessä myös konflikteissa ja kriisitilanteissa.. Me tarvitsemme lisää ihmisiä työhön, ja ihmisille pitää antaa mahdollisuus etsiä aktiivisemmin työtä, mutta tällä hetkellä hallitus vaikeuttaa tätä rajoittamalla lapsen oikeutta päivähoitoon. Jos tämä ei vielä riitä, hallitus aikoo vielä korottaa päivähoitomaksuja voimakkaasti. Hallitus korottaa maksuja, mutta lopullinen päätös niistä tehdään kunnissa. Sotilaallisesti liittoutumattomien Suomen ja Ruotsin puolustusratkaisut ovat viime vuosina lisänneet tarvetta myös kahdenväliselle syvenevälle yhteistyölle. Ville Ranta UUsien ajatUsten koeponnistamo Demo niLs-joHan enGLUnD Tavoitteena maksuton päivähoito Hallitus Heikentää tavallisten ihmisten arkea kaikin tavoin. HelmikuuTA 2016 Viikon sana » G. Mikä on Suomen suunta, kun suurvaltapolitiikan mannerlaatat ovat taas liikkeessä. Suorituskykyjemme laajempi yhteinen käyttäminen, laajempi harjoitustoiminta, yhteiset materiaalihankinnat tai pisimmillään Suomi-Ruotsi puolustusliitto voivat olla joskus arkipäivää. Puolustusyhteistyöllä olemme saavuttaneet kiistatonta taloudellista ja poliittista lisäarvoa. Meille sosialidemokraateille maksuttoman päivähoidon pitäisi olla itsestäänselvyys ja kaikkien pitäisi yrittää vaikuttaa yhteisen asian puolesta. Kehottakaa päättäjiä sanomaan ei maksujen korottamiselle ja ei lapsien rajoittamiselle, kun kyse on oikeudesta päivähoitoon. Tämän päivän rakenteet ja ”realiteetit” voivat kuitenkin muuttua yllättävällä tavalla. EU-maiden yhteistyö ulkoja turvallisuuspolitiikassa on ollut hajanaista jo vuosikymmenet siitä yksinkertaisesta syystä, että Euroopan suurilla mailla ei ole ollut näissä asioissa yhteisiä intressejä. Toiminnallisten hyötyjen lisäksi yhteistyöstä on saatavissa myös taloudellisia hyötyjä alati kallistuvien puolustusmateriaalien aikakaudella. Shaw: Ei ole vilpittömämpää rakkautta kuin rakkaus ruokaan. Kirjoittaja on suomenruotsalaisten sosialidemokraattien FSD:n varapuheenjohtaja Meille sosialidemokraateille maksuttoman päivähoidon pitäisi olla itsestäänselvyys. Turvallisuuspolitiikan ilmastonmuutos Olin 25-vuOtias kun Berliinin muuri murtui. Arvoisat lukijat, haluaisin että jaatte tämän tiedon paikallisille päättäjille omassa kunnassanne. Se, mikä minua myös huolestuttaa, on hallituksen päätös rajoittaa subjektiivista oikeutta päivähoitoon. B. Tänään, neljännesvuosisata myöhemmin, on turvallisuuspolitiikassa tapahtunut taas ilmastonmuutos, tällä kertaa huonompaan suuntaan. Molemmilla mailla on yhteinen intressi huolehtia Itämeren alueen turvallisuudesta. Tuolloin kylmä sota päättyi, ja uutiset liennytyksistä ja aseriisuntaneuvotteluista vaihtuivat neuvotteluihin EU-jäsenyydestä. Maksukorotukset, työntekijöiden työehtosopimusten huononnusuhkaukset ja koulutusleikkaukset ovat vain muutama esimerkki siitä, mitä maan porvarihallitus on saanut aikaan alle vuodessa. Opposition ääni mika kari Poliittisia päätöksiä tarvitaan molemmissa maissa. Tätä tulee seuraavaksi laajentaa Suomenlahden yli yhteisen turvallisuuskuvan kehittämiseksi. Vuonna 2014 julkistetussa maiden puolustusvoimien toimintasuunnitelmassa yhteistyö oli rajoitettu rauhanajan operaatioihin. Suomen on aktiivisesti haettava ratkaisuja lisääntyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä oman turvallisuutensa kehittämiseksi. Suomen ja Ruotsin parlamenteissa on perinteisesti tehty puolustukseen liittyvät peruslinjaukset laajassa kansallisessa yhteisymmärryksessä. 4 11. Vai kuinka todennäköisenä 80-luvulla pidit, että Albania, Unkari, Tsekki, Bulgaria, Romania, Puola ja Baltian maat kuuluvat jäseninä Natoon
”Jokainen, joka osaa sanoa sanan ”asylum”, turvapaikka, pääsee sisään Eurooppaan ja Suomeen.” Onko turvapaikan hakeminen jotenkin halveksittava subjektiivinen oikeus. Ainakaan aluksi. 20-vuotinen on-off-ura Helsingin kunnallispoliitikkona on saanut Pajamäen uudelleen uteliaaksi sosialidemokratiasta. Kun puheen sanakäänteitä kuunteli, ei voinut välttyä ajatukselta, että tällä kertaa presidentin sanat olivat lähtöisin hänen omasta päästään. Hänen tuottamansa kädenjälki on näkynyt varmasti jokaisen suomalaisen televisioruudulla. Hänen arkensa on täynnä toimitusjohtajuutta, kuvauspäiviä ympäri Suomea, etäpäiviä Kuolimojärvellä ja politiikkaa Helsingin kaupunginhallituksessa. Jos katsotaan Euroo pan historiaa pitkällä aikajänteellä, emme elä poikkeuksellista kansain vaellusten aikaa. Puheen vastenmielisin osuus oli Niinistön lause, jossa hän leimasi koko pakolaisporukan onnenonkijoiksi. Presidentti Niinistö päätti käyttää puheessaan arvojohtajan ääntä ja tuoda tolkkua pakolaiskeskusteluun. Sitäpaitsi, jos mennään ajassa vielä taaksepäin, eurooppalaisen muuttoliikkeen juuret ovat siirtomaa-ajassa, johon liittyy siirtomaiden ihmisten ja luonnonvarojen häikäilemätön ryöstö. Presidentti Niinistöä ei voi ainakaan syyttää rohkeuden puutteesta. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: Pl 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 701 0555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Juhani Aro, 09 701 0538 Elämä: Nora Vilva, 09 701 0528 Demokraatti.fi TilAAjApAlvelu Puhelin (09) 701 0500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 701 0539 Liike: markku lahikainen, 050 5543430 osku pajamäeN haastattelu sivulla 18 Osku utelias Osku Pajamäki ei ollut helppo tapaus. Pajamäen kanssa juttuaiheet eivät lopu. Vasemmisto näytti uutiskuvien perusteella kovinkin vakavalta. Maahanmuuttoon liittyvä puhe on herättänyt voimakkaita reaktioita puolesta ja vastaan. Ei voi olla kuitenkaan niin, että yhteiskunnalla on varaa arvolähtöiseen politiikkaan vain rauhan ja vakauden aikana. Työväen presidenttinä itseään vaaleissa markkinoinut Niinistö piirsi itsensä kertaheitolla poliittisen kartan oikeaan reunaan. Demokraatin virallinen arvio on, että Väyrysen Kansalaispuolue saa seitsemän kansanedustajaa persujen ja kepun kustannuksella.. kuva jari soiNi JK Presidentti Niinistö piirsi itsensä puoluekartan oikeaan reunaan T asavallan presidentti Sauli Niinistö piti hätkähdyttävän puheen valtiopäivien avajaisissa viime viikolla. 5 11. HelmikuuTA 2016 Seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä. Yhteiskunnalla ei voi olla varaa arvolähtöiseen politiikkaan vain rauhan ja vakauden aikana. Valtiopäiväpuheen leimallisin piirre oli historiattomuus. Suhteellisen tuoreena toimittajana minusta oli kiehtovaa kuulla Pajamäen erilaisista televisioja elokuvaprojekteista. Paavo Väyrynen voitaisiin valita politiikan toimittajien äänestyksessä vuoden uutisaiheeksi. Päätoimittaja-toimitusjohtaja: mikko Salmi, 09 701 0504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 701 0560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: kustannus Oy Demari Painopaikka: lehtisepät Oy, Tuusula iSSN-l 2242-6892 Demokraatti, iSSN 2242-6892 (painettu), iSSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Pajamäki istui jo 23-vuotiaana SDP:n puoluevaltuustossa, mutta hänen tiensä politiikkaan ei ole ollut pikkupojasta asti selvä. Oman puolueen perustaminen tuskin yllättää ketään, mutta mukavaa säpinää se saa aikaan, kun seuraavien eduskuntavaalien tuloksia aletaan veikkailla. Jo ennestään kuuma aihe sai ilmaa liekkeihinsä. MielipiDepAlSTAT mielipide@demokraatti.fi tekstiviestipalsta: 050 4698 445 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Todelliset arvot punnitaan vasta kriisitilanteessa. Puheesta jäi nimittäin mieleen enemmän kysymyksiä kuin vastauksia: Mitkä ovat ne eurooppalaiset arvot, joita nyt on puolustettava. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Oli kyse sitten Itse valtiaat -sarjasta tai dokumenttielokuvasta Rouva presidentti. Tässä tavoitteessaan hän onnistui heikosti. Kaikkien arvoihin tuntuvat kuuluvan lähimmäisenrakkaus, solidaarisuus, välittäminen ja vapaus. Poliittisesta suuntauksesta huolimatta puolueet puhuvat arvoista kovin maalailevasti. Suora kysymys tasavallan presidentti Sauli Niinistö: Ovatko kaikki ihmiset mielestänne samanarvoisia. Ylisanoista ei meinannut tulla loppua, kun perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho ylisti Ylen uutisissä presidentin pakolaislinjauksia. Nyt epäilys jäi vahvasti roikkumaan ilmaan. Olen iloinen, että Pajamäki suostui. Mitkä kansainväliset sopimukset kaipaavat päivittämistä. Kohtaaminen teksti elliNoora saNdell . Mieleen tuli lähinnä Teemu Selänteen kohuttu twitter-viesti. Toisen maailmansodan jälkeen miljoonat ihmiset vaihtoivat kotimaata huomattavasti köyhemmissä oloissa. Avustajakuntaa tuskin oli vaivattu, sillä niin henkilökohtaiselta purkaukselta puhe kuulosti. Todelliset arvot punnitaan vasta kriisitilanteessa. Kuinka kauan mies aikoo olla mukana politiikassa. Olemme siis itse aiheuttaneet taloudellisen epätasapainon maailmassa, josta muuttoliike on seurauksena. Mies yllättyi haastattelupyynnöstä, ja pienen suostuttelun jälkeen lähti mukaan
Tänne pyyhälsi viime vuoden aikana yli 30 000 turvapaikan hakijaa. Ja näin kävi. Maa meni sekaisin, ja maahanmuuttovirasto kaivoi kaikki mahdolliset tilat turvapaikanhakijoiden majapaikoiksi. Hän ennusti, että pakolaistulva ulottuu Suomeen saakka. päivänä 2015 julkaistiin Demokraatissa Euroopan S&D ryhmän italialaisen puheenjohtajan Giovanni Pittellan haastattelu. Eri kuntiin tulvi ennennäkemätön määrä väkeä melkein sekasortoisissa oloissa.. HelmikuuTA 2016 VIIKON TWIITIT » Tuomo Lappalainen: Ääripää-sana on saamassa niin oudon merkityksen, että kohta lainkuuliaisuus on rikollisuuteen peilattuna toinen ”ääripää”. P Politiikka Tuottaja: Juhani Aro 09 701 0538 juhani.aro@demokraatti.fi Kunnissa ihmetellään, mitä pakolaistulvassa tänä keväänä tapahtuu ”Ratkaisujen ajat edessä” M aaliskuun 18. 6 11. Hän oli kauhuissaan odottamassa kesää ja pakolaisten tulvaa Välimeren etelärannalta
pe la su ma ti ke to ”Ratkaisujen ajat edessä” On helppo olettaa, että sama näytelmä toistuu myös tänä vuonna. Heinolan demareiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Heimo Riutta varoo sanojaan. SDP valmistautuu vauhdilla Pääoppositiopuolueelta on tivattu, miten SDP hoitaisi kotouttamispolitiikan. Työterveyslaitos esittelee tutkimusta sairauspoissaolojen omailmoituskäytännön toimivuudesta Suomessa. Ei ummisteta silmiämme, Riutta sanoo. Riutan mielestä jotkut tekevät pakolaisilla bisnestä. Juhani Aro Demokraatti ”Ei suvakkeja tai rasisteja vaan taviksia” 35 kilometrin päässä Lahdesta sinnittelee pieni vuonna 1776 perustettu kaupunki, Heinola. . . Kuhmon Demarit esittelevät toimintaansa. Maahanmuuttovirasto päätti majoittaa kaikkiaan 500 maahanmuuttajaa Heinolaan – kysymättä keneltäkään. Siellä asuu vajaat 20 000 asukasta. Hän tietää, että rasistin leiman saa otsaansa helposti. . Ystävänpäiväkahvit Kuhmossa. . – Elämme ratkaisun aikoja. Lakivaliokunnalle esitellään kansalaisaloitetta lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusasteikon koventamisesta. Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työja elinkeinoministeriö julkistavat kevään Pk-yritysbarometrin. Lehtikuva / Markku Ulander. Asiaan on tulossa vastaus maaliskuussa, kun SDP:n kansanedustajan Joona Räsäsen johtaman ”tehonyrkin”, kuten hän asian ilmaisee, työ tulee julkiseksi. Saksan entinen ulkoministeri Joschka Ficher julkaisee Epäonnistunut Eurooppa. Elämä soljui mukavasti uomissaan, mutta sitten jyrähti. Tämä on kismittänyt monia. . . . Kansalaisinfo, Helsinki. . Hän kutsuu heitä jullikoiksi. . SDP julkistaa maalikuun aika na omat suuntaviivansa kotouttamisesta. Kaiken a ja o on Räsäsen mukaan mahdollisimman nopeasti alkava tehokas kotoutus. Loppujen lopuksi tullaan siihen, että jokainen maa kiristää omia rajojaan. – Mutta onko tarkoitus, että rahamme käytetään tällaiseen. -kirjansa Helsingissä. Ja jotkut Heinolaan saapuneista eivät hänen mielestään ole lainkaan avun tarpeessa. hän kysyy. . Tämä suututti heinolalaiset ja vastalauseet kuultiin myös Heinolan ulkopuolella. . Riihimäki. . Jollei EU kykene pian löytämään ratkaisuja tähän, kärsivät sekä Euroopasta turvaa hakevat, että vapaa liikkuvuus Shengenalueelle, Räsänen sanoo. – Schengen-sopimus alkaa rapautua, ja maat pikkuhiljaa irtautuvat. Myös kuntakorvaukset ovat olleet monen mielestä vaatimattomia eivätkä ole vastanneet kuntien menoja. Riuttakin on sitä mieltä, että hätää kärsiviä pitää auttaa, mutta joukosta pitää erottaa vilunkipeliä pelaavat, ne, jotka pyrkivät maahan arveluttavin tarkoitusperin. Hänen mielestään pikkukaupunki Heinola ei kestä tällaista määrää maahanmuuttajia. Ja voitaisiinko pakolaisia vastaanottavaa kuntaa kytkeä mukaan esimerkiksi asuntorahoituksella ja liikennehankkeilla, Räsänen maalailee SDP:n suuntaviivoja. – Talouspoliittinen keskustelutilaisuus, puhujina kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.) ja kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk.). SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin vierailee Sodankylässä yleisötapahtumassa klo 11 alkaen Annen Pullapuodissa. Oulu. Avataanko ovet harmaalle taloudelle Suomen kuorma-autoliikenteessä. Demokraatin viikko 11.2.–17.2.2016 . Talous kriisissä. Kunnilta ei kysytä Tähän saakka kunnilta ei ole kysytty, ottavatko ne turvapaikanhakijoita, jos vastaanottokeskukset on perustettu yksityisiin tiloihin. – Emme me täällä ole suvakkeja tai rasisteja vaan taviksia, Riutta muotoilee. . – Kuntakorvausta pitäisi valtion tarkastella säännöllisesti. Heimo Riutan mukaan Heinolan raha-asiat ovat nyt hyvällä mallilla. Se tietää paluuta menneeseen, takaisin rajojen Eurooppaan. . Työntekjä sairastaa vähemmän, jos häneen luotetaan. Keskustelutilaisuus kabotaasista tavaraliikenteessä. . HelmikuuTA 2016 Tuomo Lappalainen: Ääripää-sana on saamassa niin oudon merkityksen, että kohta lainkuuliaisuus on rikollisuuteen peilattuna toinen ”ääripää”. . 7 11. – Aikanaan jo 15 kiintiöpakolaista aiheutti kaupungissa porun. – Tämä on raakaa bisnestä. Arvonlisäverotuksen verovajetta arvioiva raportti julkaistaan. Jännä juttu. . Aihepiirinä on talouspolitiikka Suomessa ja EU:ssa
Tässä Väyrynen pelaa kovaa peliä, sillä keskustassa ei ole aikaisemmin pelattu uskontokortilla. Luku on hieman pienempi kuin edellisvuonna, mutta asiantuntijat epäilevät, että merkittävä osa salametsästyksestä jää havaitsematta. Väyrynen sanoo uuden puolueen perustamisen syynä olevan suuri muutos hEIKKI SIhTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Väyrysen linja ja väärä linja Uutisviikko KOONNuT hEIKKI SIhTO Väyrysen suunnittelemassa puolueessa on kiinnostavaa se, mistä se saa kannattajansa. Demokraatin haastattelussa keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen kiteyttää asian: ”Väyrynen haluaa vallan kahvat, niitä ei nyt ole keskustassa.” Valtaan liittyy myös Väyrysen suunnittelema puolueorganisaatio, jossa pieni porukka Britannian tyyliin päättää puolueen asioista. Väyrynen puhuu paluusta alkiolaisuuteen, mutta takana on oma valtapeli. STT AFP / Muhajid Safodien. Etelä-Afrikassa salametsästäjät tappoivat viime vuonna 1 175 sarvikuonoa, ilmoittaa maan ympäristöministeriö. Etelä-Afrikassa elää noin 20 000 sarvikuonoa, joka on noin 80 prosenttia maailman populaatiosta. HelmikuuTA 2016 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TApAhTuMIA V ain Paavo Väyrynen itse tietää, mihin juoneen kuuluu uusi kirja ja ilmoitus uuden puolueen perustamisesta. Merkkejä uudesta puolueesta saattoi lukea rivien välistä Väyrynen-jutusta (Demokraatti 4.2.), missä hän nimesi keskustassa tapahtuneen vallankaappauksen tekijöiksi liberaalit ja muutaman lestadiolaispoliitikon (etenkin Juha Sipilä). Hänellä on keskustassa oma vahva kannattajakuntansa etenkin pohjoisemmissa maakunnissa. Sarvikuonojen salametsästys on yleistynyt rajusti viime vuosina. 8 11. Perinnelääketieteessä sarvia pidetään kuitenkin lääkeaineena, joka auttaa jopa syöpään. nykyisen keskustan linjassa. Sarvikuonoja tapetaan, koska niiden sarvia käytetään perinnelääkkeenä Kiinassa ja Vietnamissa. Sarvet koostuvat pääosin keratiinista, eli samasta aineesta kuin ihmisten kynnet ja hiukset. Vuonna 2008 tilastoitiin vain sata tapausta. Väyrynen valjasti jälleen kerran alkiolaisen oikeaoppisuuden vetämään vallanhimonsa vankkureita. Väyrysen EUja eurokriittisyys kiehtoo myös perussuomalaisten hangaround-kannattajia. Sarvi lähti, henki jää Etelä-Afrikassa sarvikuonoja suojelevat poistavat eläinten sarvia nukutuksessa, jotta nämä eivät joutuisi sarvia kauppaavien salametsästäjien saaliiksi. Väyrysen suunnittelemassa puolueessa on kiinnostavaa se, mistä se saa kannattajansa
500 puoluekokousedustajaa valitaan piireittäin demokraattisesti jäsenäänestyksellä. 9 11. Myös vuosi sitten Urpilainen kiersi kaikki Pohjanmaan kunnat. Esimerkiksi 9-luokkalaisten matematiikan osaaminen näyttäisi olevan laskussa. Kansainvälisesti Suomi sijoittuu edelleen kärkeen oppimistuloksissa.. Puoluekokouksessa käsitellään myös SDP:n uusi periaateohjelma. Puoluekokous valitsee SDP:n puheenjohtajan, puoluesihteerin, kolme varapuheenjohtajaa sekä puoluehallituksen muut jäsenet. Koulutuksen arviointikeskuksen ja Opetushallituksen selvitykset, Pisa-tutkimus ja varusmiesten testit antavat samansuuntaisia signaaleja osaamisen heikkenemisestä. Väyrynen iskee kiilaa keskustaan Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk.) perusti aatteellisen yhdistyksen, Kansalaispuolue ry:n (Medborgarpartiet r.f.), joka on tarkoitus merkitä myöhemmin puoluerekisteriin. Kevättä piristäväm pi SDP:n puolue kokous Lahteen SDP järjestää seuraavan sääntömääräisen puoluekokouksen Lahdessa 2.–4.2.2017. – Olen yrittänyt vaikuttaa keskustan ja Suomen linjaan, mutta se ei ollut mahdollista, Väyrynen perustelee. Väyrysen mukaan tarkoituksena on, että puolueen jäseniksi tulevat vain eduskunnan ja Euroopan parlamentin jäsenet, jotka kaikki kuuluvat puoluehallitukseen. Puheenjohtaja Lauri Lylyn mukaan SAK:n on tärkeää saada varmuus siitä, mitkä hallituksen omat toimet mahdollisen ratkaisun jälkeen ovat. Urpilainen uskoo, että kansalaisia kiinnostavat esimerkiksi sosiaalija terveyspalvelujen uudistuksen vaikutukset kotikunnissaan. Väyrynen ei aio pyytää eroa Suomen Keskusta rp:n paikallisyhdistyksen jäsenyydestä senkään jälkeen kun Kansalaispuolue on merkitty puoluerekisteriin. Puoluekokous valitsee myös puoluevaltuuston jäsenet ja puheenjohtajan. Pisa-maine murenee Peruskoululaisten osaamistaso on eri tutkimusten mukaan laskusuunnassa. Hallitus, paljasta korttisi Palkansaajaliitto SAK odottaa maan hallitukselta selkeää tietoa siitä, miten se aikoo työelämän kysymyksissä toimia, jos työmarkkinajärjestöt saavat yhteiskuntasopimuksen valmiiksi. Urpilainen kiertää ja kuuntelee Kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.) aloittaa tällä viikolla kiertueen, jossa hän kiertää Vaasan vaalipiirin kaikki 40 kuntaa. HelmikuuTA 2016 Aukioloajat: arkisin 10-14 la 9-14 -Laamapaitoja 30-luvun malli -Laamahousuja -Villahousuja -Puolihihallisia viskoosipaitoja, isoja -Puolihihallisia yöpaitoja, puuvillaa 10 euroa -Paksuja sukkahousuja ym. Tarkoituksena on keskustella myös palkansaajien asemasta
10 11. HelmikuuTA 2016 Demograafi TeksTi heikki sihTo . Jo koulussa tytöt pärjäävät poikia paremmin. Ero korostuu, kun nuoret etenevät opinnoissa. grafiikka Timo sparf Miehet taantuvat koulutuksessa(kin) Yliopistotutkinnon suorittaneet 2014 Naisten merkitys työelämässä vahvistuu koko ajan. Ei ihme. Samana vuonna naisia oli enemmistö kaikilla yliopiston koulutusaloilla luonnontieteellista koulutusalaa lukuunottamatta. Esimerkiksi kaikista yliopistotutkinnon suorittaneista oli naisia 58,6 prosenttia vuonna 2014. Keskiasteen koulutuksessa tutkinnon suorittaneet 2013 mennessä Ylioppilastutkinnon suorittaneet 2013 Miehet 12 902 Naiset 18 262 Miehet 13 512 Naiset 18 181 Miehet 954 312 Naiset 874 994 Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 20 000 15 000 10 000 5 000 EI PERUSASTEEN JÄLKEISTÄ KOULUTUSTA 29,5 % 53,3 % 20,8 % 15,1 % 50–54vuotiaat 55–59vuotiaat 59–64vuotiaat YLi 65vuotiaat
Neljänneksi Sandersilla on monille vaatimuksilleen maailmanjärjestöjen ja kasvavan tutkijajoukon tuki. Senaatissa Sanders tunnetaan kuitenkin taitavana sillanrakentajana. Kun jollekin annetaan, se on joltakin pois, Salonen kiteyttää. – Rahan uusjaosta on kyse. Uudistuksen pääarkkitehti ministeri juha rehula (kesk.) sitä paitsi lopettaa nykytehtävänsä reilun vuoden päästä, ja keskustan vaihtopäiviin kuuluu, että Rehulan tilalle nimetään toinen ministeri. Saman lehden pääkirjoitus totesi, että Sanders ”edustaa vasemmalla laidalla samanlaista kokemattomuutta kuin republikaanit oikealla”. Sotea enemmän on puhuttu keskustan lempilapsesta: maakuntaitsehallinnosta. Kannattaako siis sosialidemokraattien tarjoilla mitään omaa lisuketta sote-soppaan. Sote on mitä suurimmassa määrin hallituskysymys, Kristiina Salonen sanoo. Sote on jäänyt Salosen mukaan tässä valtapelissä jalkoihin. Kirjoittaja tutkii maailmanpolitiikkaa ja vero suunnitttelua Yalen yliopistossa vuoden 2016 ajan. Ensimmäinen liittyy Sandersin ajamaan demokraattiseen sosialismiin. Seppo Peltoniemi Demokraatti ” Sote-asioista ei puhuta. – Se on hallituskriisin paikka ja todennäköisesti samalla hallitus hajoaa. Hallitus tekee omilla toimillaan oivaa työtä SDP:n kannatuksen kasvattamiseksi. Kolmanneksi Sanders puhuu Yhdysvaltojen yhteiskunnallisten ongelmien syistä niiden oikeilla nimillä. Eri vinkkelistä katsominen ei koske ainoastaan sosialidemokraatteja, hän lisää. Näistä kymmenessä on vähemmän kuin 200 000 asukasta, mitä on pidetty vähimmäismääränä erikoissairaanhoidon järjestämiseksi. – Minusta oman vaihtoehdon jättäminen käyttämättä olisi virhe, Salonen huomauttaa. Iowan esivaaleissa 84 prosenttia 17–29-vuotiaista demokraateista tuki Sandersia. Suomessa vasemmistopoliitikotkin pyrkivät välttelemään s-sanan käyttöä kuin ruttoa, koska se yhdistyy byroslavia-tarinassa kankeaan keskusjohtoisuuteen. Menossa on vallan ja rahan suurjako”.. Yksityisille pelivaraa Jos sotesta ei tulekaan mitään, mitä sitten. Nyt sosialismi on noussut Yhdysvaltojen poliittiseen sanastoon, ja monet hakevat tulevaisuuden ihanteita perinteisestä pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta. Näihin asioiden käsittely muistuttaisi Suomessa siitä, että Euroopan velkakriisi alkoi pankkien holtittomasta lainanannosta, sen synnyttämästä lamasta – ja pankkien pelastamisesta veronmaksajien tuella. Rahoitus epäselvää Salosen mukaan sote-uudistuksen rahoitus on epäselvää. Ne, jotka haistavat, mistä on saatavissa suurin pala kakusta, ovat nyt pontevasti liikkeellä. Suomessa tämä voi olla edessä leikkausten, kasvavien tuloerojen ja kotitalouksien velan kasvun myötä. HelmikuuTA 2016 Bernie Sanders, piikki byroslavian lihassa Antti AlAjA eritteli Demokraatissa (28.1.) Yhdysvaltojen demokraattipuolueen presidenttiehdokkaan Bernie Sandersin nousua. MATTI YLÖNEN Sosialismi on noussut Yhdysvaltojen poliittiseen sanastoon. 11 11. Menossa on vallan ja rahan suurjako. että ”Clinton tarjoaa kokemusta, realismia ja kompromisseja; Sanders tarjoaa radikaaleja unelmia paremmasta maailmasta, jossa kompromissit kuuluvat vastapuolelle”. Toiseksi Yhdysvallat on Suomessa yhdistetty Natoon ja markkinavetoiseen minimivaltioon. Suomessa Sandersin veret seisauttavaa kampanjaa ei ole osattu sulattaa neljästä syystä. – Sote-asioista ei puhuta. Hänen mukaansa on kuitenkin mahdoton nähdä, ettei sote toteutuisi jollakin tavalla. Indeksi Vallanhimo vie sotea Maakuntapohjalta syntyy, jos syntyy, 18 itsehallintoaluetta. – Suurin kanto kaskessa on, ettei hallitus itsekään tiedä mitä pitäisi tehdä, Kristiina Salonen toteaa. – Julkista terveydenhuoltoa on jo rapautettu vuosia. Siksi kaikki keskeiset tahot ovat kiinnostuneet vain ja ainoastaan siitä, miten valta jaetaan, SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Kristiina Salonen sanoo. Hän ei usko, että maakunnille tulee verotusoikeutta ainakaan alkuvuosina. SDP:n mukaan maakuntajako on väärä tapa sotepalveluiden järjestämiselle. Pakka sekaisin – Eri puolilla Suomea kysellään, tehdäänkö päätöksiä kunnissa vai maakunnissa. Sitä odotellessa byroslaviatarina jatkaa voittokulkuaan maassa, jonka Maailman talousfoorumi valitsi vuonna 2014 EU:n kilpailukykyisimmäksi valtioksi. Sandersin nousu on osin USA:n pitkäkestoisten valtion purkutalkoiden tulos. u u u HelSingin SAnomien lAurA Saarikoski totesi 1.2. Sanders toimi 16 vuotta kongressissa ja on ollut senaattorina yhdeksän vuotta. Keskustan hahmotelma tarkoittaa Salosen mielestä, että yksityisille toimijoille tulee lisää pelivaraa. Rahoitusmarkkinoiden parempi sääntely, tuloerojen kaventaminen ja parempi sosiaaliturva ovat valtavirtavaatimuksia, joita tukevat monet OECD:n ja IMF:n raportit. Byroslaviatarinalta romahtaa pohja, kun riittävän moni työteliäs ja idearikas nuori huomaa, ettei loputon yritteliäisyys minimivaltiossa tuo turvaa tai elantoa. Käytännössä hänet on meillä ohitettu marginalisoimalla. Sanders ei siis sovi suomalaiseen, byroslavian ympärillä pyörivään keskusteluun. Edes ennakkosuosikki Hillary Clintonilla ei ole varaa sivuuttaa Sandersin kannattajia. – Sosialidemokraatit eri puolilla Suomea katsovat kuitenkin asioita eri vinkkelistä. Vinkkeli vaihtelee SDP on viime ajat ollut vahvassa kannatusnosteessa. Nyt nousussa on ehdokas, jonka mielestä markkinatalouden pelastus vaatii suurempaa, parempaa valtiota. Vaikka Yhdysvaltojen talous on noussut osin järkevämmän elvytyspolitiikan vuoksi Eurooppaa nopeammin, maksaa se yhä finanssikriisin laskua
Sama näkyy hänen mukaansa koko politiikassa: – Asiakysymykset nousevat keskusteluun muulloinkin aivan eri voimalla kuin meillä. Jäsenäänestys ratkaisee osan ehdokkaista SDP:ssa ja monissa muissakin puolueissa. Näin on useimmissa Euroopan maissa ja kaikissa muissa Pohjoismaissa, paitsi Suomessa. Politiikka takaisin ykköseksi Eduskuntaja kuntavaalien äänes tysaktiivisuudet ovat Feldt-Rannan mukaan olleet niin matalat, että jotain on pakko tehdä. – Nytkin läpi menee puolueiden ahkeria puurtajia. Muissa Pohjoismaissa ja suurimmassa osassa Eurooppaa on toisin, äänes täjä valitsee vaalikopissa sopivimman listan. Hän on seurannut muiden Pohjoismaiden vaalikampanjoita, erityisesti Ruotsin. Paloheimo pohtii, miksei äänestäjä voisi asettaa listan ehdokkaita paremmuusjärjestykseen ja äänet laskettaisiin hieman Euroviisujen tapaan. Kun esimerkiksi ydinvoima herättää voimakkaita tunteita, puolueen listoilla täytyy olla ydinvoiman puolustajia että ja vastustajia. Moitteita demokratian vähenemisestä Feldt-Ranta pitää aiheet tomina. – Vaalikampanjoissa ehdokkaan ulkonäkö, puhetapa ja muut seikat saavat aivan liikaa painoa, Feldt-Ranta sanoo. HelmikuuTA 2016 Pitkä lista vetää vaalit asiapohjalle ” Ruotsissa on pakko keskustella politiikasta, koska ehdokkaiden järjestys listalla on päätetty puolue-elimissä.” ” Ehdokaslistoista on tullut tavarataloja.” S uomessa vaaleissa valitaan yksi ehdokas puolueen tai valitsijayhdistyksen listalta. Hänen mukaansa vika on liika henkilöityminen. – Äänestäjän mahdollisuus vaikuttaa ehdokkaaseen on olennaisesti pienempi kuin Suomessa, emeritusprofessori Heikki Paloheimo sanoo. – Ehdokaslistoista on tullut tavarataloja. Vaalijärjestelmä näkyy koko politiikan teossa. – Se porukkahenki on uskomaton. Moni on esittänyt, että meilläkin pitäisi siirtyä ainakin maakuntavaaleissa Ruotsin mallin mukaisiin pitkiin listoihin. Puolet liittopäivien paikoista täytetään henkilövaalissa valituilla ja loput puolueen listan mukaan. Listavaalilla maakuntahallintoon saataisiin monipuolinen edustus. Vaalirahoitus karsii ehdokkaita Eduskuntavaaleissa pääsee läpi tunnetuilla kasvoilla tai hintavalla kampanjalla. Muissa Pohjoismaissa puolueiden erot tulevat paljon terävämmin esille. – On vaikea nähdä, että muut eurooppalaiset ja pohjoismaiset maat olisivat epädemokraattisia. Paljon ehdokkaan harteilla – Rahoitus asettaa ehdokkaat eriarvoiseen asemaan. – Puolue voisi palkita ahkeria jäseniään hyvällä listapaikalla ja huolehtia myös alueellisesta, iän ja sukupuolen mukaisesta edustavuudesta vaalipiirin sisällä. Viime vuoden vaaleissa kallein eduskuntapaikka oli Carl Haglundilla, liki 130 000 euroa. – Ruotsissa on pakko keskustella politiikasta, koska ehdokkaiden järjestys listalla on päätetty puolue-elimissä. Eduskuntavaaleissa nykyinen avoin listavaali otettiin käyttöön asteittain 1954–1958. Puolueiden erot häipyvät Vaalien henkilökeskeisyys häivyttää Paloheimon mukaan puolueiden eroja. 12 11. Se voi luoda riippuvaisuussuhteita ehdokkaiden ja heidän rahoittajiensa välille, etenkin kunnallisvaaleissa. – Pitkät listat sopisivat hyvin maakuntatai aluevaaleihin, minkä nimen vaalit saavatkaan. Mitä suuremman kannatuksen puolue saa, sitä useampi ehdokkaista menee läpi. Saksassa äänestäjä antaa toisella lipulla äänen puo lueelle ja toisella henkilölle. Jos äänestäjä haluaa antaa äänensä vain yhdelle ehdokkaista, hän laittaa ruksin tämän nimen eteen. Keskimäärin kansanedustaja satsasi kampanjaansa noin 39 000 euroa. Se lisäisi demokratiaa. Meillä saman puolueen ehdokkaat joutuvat vaalipiirissä tavallaan kilpailemaan toistensa kanssa. – Kun vaalikampanjan rahoitus tulisi puolueelta ja sen hankkimista rahoituslähteistä, ehdokkaiksi voisi nousta sellaisiakin, joiden oma varallisuus ei riitä nykyisiin kampanjoihin. – Näen pitkissä listoissa pääasiassa vain etuja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta sanoo. Tästä on kuitenkin useita muunnoksia. Tällöin ääni menee ensi sijassa henkilölle. – Ruotsissa mallia on muutettu niin, että äänestäjä voi nostaa yksittäisen ehdokkaan ohi muiden. Suomi on kummajainen Suhteellisen vaalitavan maissa äänestetään yleensä pitkiä listoja. – Palvelutarpeet ja asukaspohja ovat erilaiset Hangossa ja Loviisassa, Vantaalla ja Mäntsälässä. – Pitkien listojen myötä vaalit muuttuisivat asiallisemmiksi. Ja nykyisinkin ehdokasasettelusta päättää viime kädessä puolue. Lähin on Sveitsi. Suljettujen listojen järjestelmässä puolueen ideologinen linja saattaisi kirkastua. Muutoin väkirikkaimmilta alueilta voi tulla suhteettoman paljon edustajia. Birgitta Suorsa UP. – Jokainen tavallinen, parin tonnin kuukausipalkalla sinnittelevä suomalainen tajuaa, että tällaisia summia on vaikea saada kasaan, Feldt-Ranta sanoo. Suomessa ensimmäisistä eduskuntavaaleista 1907 lähtien valitsijayhdistys sai laittaa listalleen kolme ehdokasta. Joissakin pitkien listojen maissa äänestäjät ovat alkaneet vaatia enemmän vaikutusvaltaa henkilöön. Ehdokkaan pitää saada vaalipiirissään viisi prosenttia puolueen äänistä tullakseen valituksi. Vaalikampanjan käyminen on pitkälti yksittäisen ehdokkaan harteilla. Eduskuntaan valitut käyttävät keskimäärin enemmän rahaa kuin muut ehdokkaat, sanoo erikoistutkija Erkka Railo Eduskuntatutkimuksen keskuksesta Turusta. Valitsijayhdistykset saivat muodostaa vaaliliittoja siten, että niiden ehdokasmäärä oli sama kuin vaalipiiristä valittavien kansanedustajien. Järjestelmästä tuli äärimmäisen vahvasti henkilökeskeinen, Paloheimo toteaa. Pitkissä listoissa eli suljetussa vaalilistassa ehdokkaat menevät läpi puolueen määräämässä järjestyksessä. – Näin henkilökeskeisiä vaalijärjestelmiä ei löydy monia, jos enemmistövaalit jätetään luvusta. – Vaalirahasta ehdokkaat käyttävät noin kaksi kolmasosaa ja puolueet noin kolmanneksen. – Vaalijärjestelmässämme oli pitkän listan piirteitä, mutta ne purettiin. Ruotsissa pelataan yhteiseen pussiin. Ehdokkaiden sijaan puhuttaisiin enemmän kysymyksistä, jotka kaipaavat ratkaisua. Tätä puoltaa alueel linen edustavuus. Varsinaiset julkkisehdokkaat menestyvät vaaleissa varsin huonosti. Alueellinen edustus kuntoon Feldt-Ranta ei ota kantaa, kuinka pitkät listat laadittaisiin Suomessa. Näinhän toimitaan monissa jäsenäänestyksissä. Hän muistuttaa, että pitkien listojen vaalijärjestelmää käytetään yleisesti. 1930-luvulta lähtien listalla sai olla korkeintaan kaksi nimeä. Jotta joka kolkalta saadaan edustus maakuntahallintoon, eri alueet on otettava huomioon jo ehdokasasettelussa. Suomessa vaalikampanjat ovat kalliimpia kuin Ruotsissa, jossa vaalikampanjoita tuetaan puoluetuella valtion varoin. Tavallisimmin puolueen ehdokkaat on äänestyslipussa valmiina. Suomessa puolueet pääsevät Railon mukaan suhteellisen vähällä varainhankintatyöllä, sillä vastuu kampanjan rahoituksesta on pääosin ehdokkaalla. Jos pitkiin listoihin siirryttäisiin nyt, lopputulos ei Railon mukaan juuri muuttuisi
– Siitä tuli sitten pikkusen sanomista, kun vänkäsin itseni listan viimeiseksi. Olen ollut tarkka siitä, ettei päästä sanomaan pyrkyriksi, Eerola kertoilee. Kurkinen on tehnyt työuransa Kajaanissa kansakoulunopettajana. – Ehdokkaat pantiin järjestykseen puolueen toimesta. Viime perjantaina 90 vuotta täyttänyt kajaanilainen Sulo Kurkinen äänesti ensimmäisen kerran kunnallisvaaleissa 1947. Eduskuntavaaleissa ensimmäinen kerta oli seuraavana vuonna. Käytössä oli perusteiltaan sama vaalijärjestys kuin nelisenkymmentä vuotta aikaisemmin Romppasen Topilla ja Riikalla. Ajattelin jo silloin, että se sortaa uusia tulokkaita.” Kuvitus Timo Sparf. Käytössä oli listavaali, jossa ehdokkaat oli laitettu valmiiksi ”tärkeysjärjestykseen”. Ei mikään pyrkyri Reino Eerola, 95, Mäntsälästä on ollut SDP:n ehdokkaana listavaalissa. 13 11. Ajattelin jo silloin, että se sortaa uusia tulokkaita. – Myöhemmin sitten huomasin, että olin äänestänyt väärin. Ensikertalainenkin saa sen äänimäärän, minkä kannattajat antavat. Topil le ja Reetalle oli tärkeää vetää punainen viiva ”solisalirattien” listalle, jotta elo Korpiloukon mökissä muuttuisi paremmaksi. Kyseessä olivat ensimmäiset eduskuntavaalit, joissa äänioikeus oli kaikilla 24 vuotta täyttäneillä, niin miehillä kuin naisillakin. HelmikuuTA 2016 Kun Ilmari Kiannon Punaisen viivan (1909) Romppasen Topi ja Riika saapuivat kylille äänestämään, elettiin maaliskuuta 1907. Toisaalta listavaalissakin on omat heikkoutensa. Puhtaan henkilövaalin heikkoudeksi Eerola näkee, että yksittäinen ehdokas voi laittaa rahaa paljonkin vaalityöhön ja ostaa näkyvyyttä. Kurkisen mielestä nykyinen järjestelmä on parempi. – Juvalla oli isä ja poika samalla listalla. Poika oli asiallinen mies, mutta isä oli kaikkien asioiden sotkija. Kari Leppänen UP ”Uusi tulokas joutui listan hännille” ” Ehdokkaat pantiin järjestykseen puolueen toimesta. Isä tuli valituksi, koska oli ensimmäinen listalla. Aloitteleva ehdokas joutuu listan hännille ja mahdollisuus tulla valituksi on erinomaisen pieni. Kunnallisvaaleissa Juvalla viiden hengen lista keräsi hyvin ääniä ja valtuustoon pääsi neljä. Ensimmäisissä henkilövaaleissa Kurkinen äänesti oululaista kansanedustajaa, koska tämä oli opettaja
eurooPPalaiSia vaalitaPoja Euroopassa vaaleja käydään ainakin neljällä tavalla Euroopan unionin jäsenvaltioissa suljettu listavaalimenetelmä on käytössä Ranskassa, Espanjassa, Portugalissa ja Kreikassa. Läpimenneiden määrä riippuu listan saamasta kannatuksesta. Valtaosan äänistä saanut tulee valituksi. 14 11. . . . Joissakin maissa äänestäjä saa vaihtaa ehdokkaiden järjestystä. . Etelä-Euroopassa alettiin hyödyntää listavaaleja, kun Kreikka, Portugali ja Espanja siirtyivät 1970-luvulla autoritäärisestä hallinnosta demokratiaan. – Ruotsissa ja Tanskassa vaalit ovat puolisulkevat, Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio sanoo. . Vaihtoehtoisesti äänestäjä voi yliviivata pois ehdokkaita Islannin mallin mukaan. . Saksan ja Italian vaaleissa äänestäjillä on kaksi ääntä, joista toinen menee suoraan ehdokkaalle ja toinen puoluelistoille. . . Suomessa on käytössä avoin listavaali. – Siellä ihmiset voivat äänestää useampaa ehdokasta ja asettaa heidät keskinäiseen paremmuusjärjestykseen, Raunio kertoo. Tämä on käytössä mm. Jokainen puolue tai valitsijayhdistys asettaa vaalipiiriin vain yhden ehdokkaan. Myös Norjassa on suljetut listavaalit. – Demokratiaan siirryttäessä haluttiin lujittaa puolueiden ja vaalien asemaa. . Listalta saa äänestää vain yhtä henkilöä, mutta ääni menee myös puolueen hyväksi. Irlannissa, Maltalla ja Pohjois-Irlannissa on käytössä niin sanottu siirtoäänivaalitapa. avoin liStavaali . . Silloin ihmisten on vaikea hyväksyä, että puolueet valitsevat läpimenijät. Mika Peltonen UP. Suljetun listavaalin huono puoli tulee Tapio Raunion mukaan esille, kun luottamus politiikkaan ja puolueisiin heikkenee. . enemmiStövaali . HelmikuuTA 2016 Suljettu liStavaali . Puolue tai valitsijayhdistys asettaa ehdokkaat valintajärjestykseen. Ruotsissa. Suljetut listavaalit vahvistivat puolueita. Puoliavoin liStavaali . . Ruotsissa, Tanskassa ja Itävallassa menetelmään on lisätty mahdollisuus äänestää myös jotakuta yksittäistä ehdokasta. Äänestäjä voi nostaa jonkin ehdokkaista ohitse listan, ja ehdokas tulee valituksi saadessaan tietyn ääniosuuden
Perheenyhdistämistä vaikeutetaan nyt kaikilla mahdollisilla tavoilla. Tämä ei ole uutinen. Punaviesti lauloi aikoinaan RydmaninPolttilan laulua ydinpommista, joka ”hukattiin kuin nenäliina vain”. Willmottin mukaan euroskeptikot haluavat heikentää myös palkansaajien oikeuksia. S amaan aikaan kun EU:ssa ja sen kaikissa jäsenmaissa kinastellaan turvapaikkapolitiikasta, Euroopan rikollispiirit ovat jo täydessä vauhdissa. – Niin että nyt on sitten se suurin hätä, jota varten ne on tarkoitettukin, myötäili vänrikki Koskela. Mitään ”rikollisgeeniä” ei kuitenkaan ole olemassa. HelmikuuTA 2016 EuroparlamEntaarikko kErtoo kuulumisEt bryssElistä. Monesti sanotaan, että Euroop pa-neuvoston kokouksiin on ladattu paljon odotuksia. – Lomaedut, vanhempainvapaat tai osa-aikaisten palkansaajien minimityöehdot ovat Työväenpuolueen ja sen eurooppalaisten sisarpuolueiden työn tuloksia. u u u Väkivalta ja sen yksi iljettävä muoto, seksuaalinen väkivalta on aina väärin ja tuomittavaa eikä siinä ole lieventäviä tekijöitä. Komissio on esittänyt ratkaisuja, ja meidän on nyt ymmärrettävä, että Schengen on osa tämän kriisin ratkaisua, ei osa ongelmaa. Europarlamentin demariryhmän puheenjohtaja Gianni Pittella sanoo, että nyt vaarassa oleva Schengen-sopimus on yhdentyneen Euroopan aidoin symboli. 15 11. Suomen mepeistä oikeistorintamassa äänestivät Jussi Halla-aho (ps.), Hannu Takkula (kesk.), Petri Sarvamaa (kok.) ja Henna Virkkunen (kok.). Ihmiskauppa ja turvapaikanhakijoilla rahastaminen elää ja kukoistaa. – Jos tämä symboli tuhotaan, koko Eurooppa on vaarassa kaatua. – Britannian EU-ero hyödyttäisi Venäjää. Nyt voisi kysyä, mihin 10 000 lasta voidaan hukata. Tutkimukset ovat osoittaneet, että toimettomien nuorten miesten keskuudessa esiintyy enemmän rikollisuutta ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kuin sukupuolijaoltaan tasapainoisemmissa yhteisöissä. Samalla pakolaiskriisi on saamassa yhä julmempia piirteitä. EU:n ja Suomen turvapaikkapolitiikka on epäonnistunut naisten ja lasten näkökulman huomioonottamisessa. Useimmiten korruption lisääntyminen on kytköksissä maan kansalaisyhteiskunnan ja demokratian tilaan, Transparency varoittaa. Tällä kertaa agendalla on kuitenkin pari asiaa, joiden kohdalla kyseessä on ei enempää eikä vähempää kuin koko unionin kohtalo. (Demokraatti) Mepit äänestivät Puolesta 317 Vastaan 323 Tyhjää 61 Ääniä yhteensä 701 AFP / Leon Neal Pakolaiskriisi on saamassa yhä julmempia piirteitä. Antti Vuorenrinne Demokraatti Voidaanko 10 000 lasta ”hukata”. Kunnolliset päästömittaukset kaatuivat kuitenkin oikeiston äänin (EPP, ECR, ENF) äärimmäisen täpärästi 323-317. EU:n poliisiviranomainen eli Europol kertoi viime viikolla, että yli 10 000 yksin saapunutta pakolaislasta on kadoksissa. kahdeksas kerta toden sanoo EU-huipparin agendalla on myös maahanmuutto – jo kahdeksannen kerran. (Demokraatti) Elävänä Euroopassa koonnut antti vuorEnrinnE Ladattu enemmän kuin odotuksia Tuntemattomassa sotilaassa alikersantti Lehto avasi taistelun jälkeen rautaisannospaketin ja jyysti puukolla säilykepurkkia auki. Kenties Brysselin Justus Lipsius -rakennukseen on varattu itse kullekin rautaisannokset. Takkula äänes ti oman ryhmänsä (Alde) kantaa vastaan. Meppi pitkätossu liisa Jaakonsaari liisa.jaakonsaari@ep.europa.eu Ei suuria voittoja korruptiolistalla Suomi on edelleen maailman vähiten korruptoituneita maita. Neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ja Britannian David Cameron neuvottelivat viime viikolla paketin, jolla pyritään vakuuttamaan britit EUjäsenyyden eduista. – Me haluamme pitää ne työpaikat, jotka meillä ovat siksi, että olemme EU:n jäseniä. EU-maista korruptoitunein on Bulgaria (69.), eikä Italiakaan (61.) loista sijoituksellaan. Heikompi EU ja vahvempi Venäjä on huono asetelma Suomen tulevaisuuden kannalta, europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari perustelee. Myös vaarallisille ja pitkille matkoille lähetetään nuoria miehiä. Transparency internationalin vuoden 2015 listauksessa Suomi on Tanskan jälkeen kakkosena. Tällä kertaa paineet yhteisen politiikan luomiseksi ovat todella kovat. Transparency kiinnittää kuitenkin huomiota Unkariin (50.) ja Espanjaan (36.), joissa tilanne on muista poiketen huonontunut. Toinen niistä on Britannian lähtö EU:sta eli Brexit. Jäsenmaissa ajatellaan, että huonompikin kompromissi on parempi kuin se, että britit todella lähtevät. – Lakia ei pidä muuttaa niiden hyväksi, jotka eivät sitä noudata, S&D-ryhmän Kathleen van Brempt kommentoi. Haluamme varmistaa, että nämä oikeudet kuuluvat jatkossakin Britannian kansalaisille. Autojen päästörajat Viime viikolla mepit äänestivät Strasbourgissa autojen päästömittauksista. Päätösehdotuksessa haluttiin vastustaa komission keksimiä takaportteja, joiden avulla se haluaa tulkita nykyisen EU-lain mukaisia päästörajoja entistä löysemmin. Naisten, lasten ja vanhusten pelastaminen liittyy perheenyhdistämiseen, johon Suomen hallitus suhtautuu erittäin kriittisesti. Britannian pääministeri David Cameron (oikealla) ja Euroooppaneuvoston puheenjohtaja Donald Tusk neuvottelivat brittien EU-jäsenyyden ehdoista Lontoossa tammi–helmikuun vaihteessa.. Niin on nytkin. Aikoinaan Kari Rajamäki demoralisoi asian puhumalla ”ankkurilapsista”. – Pikku juttu se on säilykepurkki silloin, kun pääkuoriakin aukee yhtämittaa, Lehto perusteli. Britannian Työväenpuolueen euroedustajaryhmää johtava Glenis Willmott pitää tulevaa Brexit-kansanäänestystä kamppailuna palkansaajien puolesta. Se on ymmärrettävää, sillä juuri nuoret miehet ovat vaarassa tulla värvätyiksi terroristien riveihin. Eurooppa-neuvosto eli EU:n huippukokous pidetään ensi viikolla (18.–19.2.). Tuhansia yksin saapuneita lapsia on kadonnut noin vain sen jälkeen, kun heidät on asianmukaisesti rekisteröity. Osa lapsista on ehkä turvassa Eurooppaan muuttaneiden sukulaistensa luona tai hyväntekeväisyysjärjestöjen hoivissa, mutta huomattavan osan pelätään joutuneen lasten hyväksikäyttäjien uhreiksi. Jokainen on huomannut, että valtaosa Eurooppaan tulleista turvapaikanhakijoista on miehiä
Jatkakaa hyvää työtä!” Antti Rinne SDP:n puheenjohtaja. 16 11. Lehti on erinomainen esimerkki modernista puoluelehdestä, joka on samaan aikaan nopea ja luotettava. HelmikuuTA 2016 ”Uudistunut Demokraatti on pystynyt vastaamaan median murrokseen
Aikaisin keväällä aurinko paistaa niin matalalta, että D-vitamiinilisää tarvitaan vielä purkista. HORMONIT Valon lisääntyessä hormonitoiminta vilkastuu. Kevätmasennus voi olla vakava ja hoitoa vaativa tila. MASENNUS Kevätaurinko voi myös horjuttaa mielialaa. Liika valo voi tosin aiheuttaa myös nukahtamisvaikeuksia. Tästä syystä kesällä selviää vähemmällä unella kuin talvisaikaan. D-VITAMIINI Auringonvalon ultraviolettisäteily (UVB) saa ihon muodostamaan D3 -vitamiinia. Arvellaan, että lisääntyvä valon määrä vaikuttaa serotoniinin ja melatoniinin välittäjäaineiden kautta mielialaan vaikuttaviin hormoneihin. Olo voi olla vetämätön ja mieli laahata maassa. Valoisuuden myötä uneliaisuutta aiheuttavan melatoniinihormonin tuotanto vähenee. HelmikuuTA 2016 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 050 3024 533 nora.vilva@demokraatti.fi Ihana vai kamala valo UNIRYTMI Kun valoisa aika pitenee, niin ihmisen keho alkaa virittäytyä normaaliin 24-tunnin vuorokausirytmiin. Tähän vuoden aikaan päivänvalon määrä lisääntyy huimaa vauhtia. Etelässä valoa kestää yhdeksän tuntia päivässä ja määrä kasvaa noin puolella tunnilla viikottain. Myös paino voi laskea lisääntyvän valon myötä. 17 11. Pohjois-Suomi on saanut kuukauden aikana hypätä kaamoksen pimeydestä seitsemän tunnin valoisaan aikaan, joka pitenee viikottain tunnilla. Keskitalvi on taittunut ja maailma kylpee taas valossa. Miten tämä kasvava valon määrä vaikuttaa ihmiseen?. Valo vaikuttaa ruokahalua sääteleviin hormoneihin. Aivojen välittäjäaineen, serotoniinin, tuotanto kasvaa vaikuttaen piristävästi mielialaan sekä lisää toimintatarmoa ja ihmisten fyysistä ja psyykkistä sosiaalisuutta. D-vitamiini torjuu masennusta, lisää vireyttä ja vastustuskykyä eli vahvistaa immuunipuolustusta sekä pitää myös luuston kunnossa
HelmikuuTA 2016 TeksTi ellinoora sandell . 18 11. kuvaT jari soini Olipa kerran minä Töksäyttelijästä toimitusjohtajaksi
Osku Pajamäki saapuu aulaan ja tervehtii minua iloisesti. Pajamäki aloitti työnsä Filmiteollisuudessa (nykyinen Yellow Film & Tv) vuonna 1999. HelmikuuTA 2016 Y ellow Film & Tv:n ja Make Filmsin värikkäillä seinillä roikkuu julisteita viime vuosien kassamagneettielokuvista. On hienoa, kun voin törmätä käytävällä sellaisiinkin kollegoihin, joiden kanssa en tällä hetkellä tee töitä, toteaa Osku Pajamäki. Kävelemme neuvotteluhuoneeseen, joka on nimetty tv-ohjelma Siskonpedin mukaan. Hän juoksee asiakkaiden luona ja kuvauksissa. Pajamäki tervehtii kaikkia ja vaihtaa nopeat kuulumiset niin näyttelijöiden kuin tv:stä tuttujen juontajien kanssa. Jos työlistalla on kirjoittamista tai tarjouspyyntöjen tekoja, Pajamäki työskentelee kotona. Jotkut keskustelevat edellispäivän kuvauksista, toiset sopivat seuraavaa neuvottelua. 19 11. Eikä hän itsekään ehdi toimistolla paljoa istua. Sen jälkeen työntekijöitä on tuotantoyhtiössä tullut ja mennyt. Mies on kuin kala vedessä tavatessaan uusia ihmisiä. – Viihdyn edelleen tässä talossa, vaikka moni asia on muuttunut 15 vuodessa. Töksäyttelijästä toimitusjohtajaksi. Käytävillä häärii ihmisiä läppäreineen
Funny Filmsin toimitusjohtajana hän kesti kiirettä paremmin, kun oli itse kaikesta vastuussa. Hän auttaa usein irroittamaan työjutuista, kiittelee Pajamäki. Harrastaa kirjallisuutta, juoksemista, tennistä ja uintia Osku Pajamäki Nuorempana haaveet ammattilaisjalkapalloilijan urasta ohittivat politiikan. Pajamäki sanoo nykyään pääsevänsä lähimmäksi extremeä kävellessään koiransa kanssa Malmin lentokentän ympäri. Kun Mauno Koivisto valittiin presidentiksi vuonna 1982, Oskun kotona juhlittiin. Ennen televisioalan töitä Pajamäki oli ollut SDP:n puoluevaltuuston ja -hallituksen jäsen sekä vuodesta 1996 lähtien Helsingin kaupunginvaltuutettu. Hän pitää itseään liberaalina, ” Jos olet demari, olet tosi poliittinen, perustelee Pajamäki ohjelmantekijöiden tiukkaa linjaa. Aluksi hän tuotti televisioon henkilödokumentteja ja talk show’ita, joissa välineenhallintaa tärkempää olivat yhteiskunnalliset ja perusjournalistiset taidot. Sekasortoisina aikoina hän korostaa demareiden pitkäjänteisyyttä ja osaamista. – Jos politiikassa on lukenut aiheesta kolme sivua, on alan asiantuntija. Poliittinen ura on myös varjostanut työtä televisioalalla. Lukiossa hän tutustui kavereihin, joiden kanssa oli auttamassa Ilkka Taipaletta. Perheeseen kuuluu poika Totti, vaimo Sari ja hänen poikansa Elias sekä mäyräkoira Kalevi . . . Hän oli juuri aloittanut yhteisen Funny Films -yrityksen Yellow Filmin kanssa ja tuotti monia televisio-ohjelmia samanaikaisesti. Hänelle myös viininhuuruinen Spotify-ilta tietyllä musiikkiteemalla on mainio keino unohtaa työt. . Make Filmsin toimitusjohtaja, Helsingin kaupunginhallituksen vpj sekä SPD:n valtuustoryhmän pj . – Minulla on hyvä vaimo. Hänellä on plakkarissa myös laskuvarjohyppykurssi, mutta sitä hän perustelee keski-iän kriisillä. audiovisuaalisen alan tutkinnon. Ensimmäisen puolen vuoden aikana suututin monta ihmistä hemmetin asiattomilla kommenteillani. – Tällä alalla on koko ajan onnistuttava, muuten on ulkona. Pajamäki toivoisi demareilta enemmän keskustelua turvapaikanhakijoista, rasismista ja ympäristökysymyksistä. Jos olet demari, olet tosi poliittinen, perustelee Pajamäki ohjelmantekijöiden tiukkaa linjaa. Suuri hyöty on ollut jakaa tilat yhdessä Yellow Film & Tv:n kanssa. Pajamäen pitkä ura politiikassa on ollut apuna poliittisia satiireja kirjoittaessa, kuten 2000-luvun alun Itse valtiaat -sarjassa. Työtä oli paljon, ja hänestä tuntui, ettei saanut tehtyä mitään kunnolla. Pakila, jossa Pajamäen perhe asui, oli Helsingin sinisintä aluetta. Huomasin, että yrittäjyys suojaa enemmän kuin palkkatyö, Pajamäki kuvailee kuluneita työvuosiaan. – Oli kiehtovaa löytää yhteisö, joka yhdessä pohti arvoja ja asenteita heijastamalla niitä satavuotiseen perinteeseen. Ambomaalle tai New Yorkiin ei voinut mennä ison ammattiporukan kanssa, joten Pajamäkikin äänitti ja kuvasi. Seuraavana aamuna koulussa opettaja itki.. Pajamäki myös urheilee paljon. vaikka onkin ymmärtänyt demarikonservatiivisuutta tiettyyn pisteeseen asti. Hän on tällä hetkellä uudelleen utelias sosialidemokratian suhteen. Hän kuitenkin toteaa tehneensä työssään eräänlaisen . Viime syksynä Pajamäki aloitti yhteistyön eteläafrikkalaisen Leandro Righinin kanssa. Vaikka poliittisen liikkeen antama yhteiskunnallinen sivistys oli Pajamäelle arvokasta, hän joutui kärsimään yhdestä politiikan helmasynnistä. Televisioalan vaikeuksista huolimatta yritys on pysynyt hyvin pystyssä. Kaikki läheiset ovat kuulemma totaalisen kyllästyneitä, kun mies näyttää kymmenettä kertaa lentokentän kohdan, jonne aikoinaan hyppäsi. . Hän toteaa olleensa onnekas. 20 11. Pajamäki kuitenkin toivoisi, että kireää työrytmiä saisi kevennettyä lisäämällä etäpäiviä mökillä. Filmi ja politiikka veivät Vuonna 1992 Pajamäki aloitti kansantaloustieteen opiskelut Turun yliopistossa ja jatkoi taloustieteen opintoja Helsingin yliopistossa. . Silloin Pajamäki päätti lopettaa turvalliset palkkatyöt tv-tuottajana ja osti firman kokonaan itselleen. Syntynyt vuonna 1970 Helsingissä . Näin syntyi yritys Make Films. Taloustiedettä ja poliittista satiiria Kun kuuntelee Pajamäen työtahtia, alkaa itseä hengästyttää. . HelmikuuTA 2016 Viime kesänä hän hankki vaimonsa kanssa ex-tempore mökin Kuolimojärveltä. Valtiotieteen ylioppilas . Hän kävi kurssin yleissivistyksen takia oppiakseen ilmailusta ja tuulista. Eikä väitteestä, ettei ammattiyhdistysliike ymmärrä moderneja työmarkkinoita. Opiskeluiden yhteiskunnallisuus kiinnosti Pajamäkeä, mutta päästyään töihin Filmiteollisuuteen tutkinto jäi kesken. Taipale rakensi Kellokoskelle Itämeri-keskusta. Filmiteollisuudessa oppi olemaan hiljaa, jos ei tiedä, mitä sanoa. Hän tiesi Taipaleen olevan demari ja päätti tutustua puolueeseen. Tällä hetkellä Pajamäen suurin haave on viettää saaressa mahdollisimman paljon aikaa. Puolentoista vuoden ajan Pajamäki kiersi ohjaaja Aleksi Bardyn ja kuvaaja Tuukka Temosen kanssa Tarja Halosen mukana ympäri maailmaa. Pajamäki ei pidä termeistä vasemmistotai oikeistodemari. Helsingin kunnallispolitiikkaan Pajamäellä on yli 20-vuotinen on– off-suhde. Ikimuistoisin projekti on vuonna 2012 ilmestynyt dokumenttielokuva Rouva presidentti. – Minulla on mielestä ollut tiukemmat vaalikaranteenit kuin muilla. Heidän perheessään lauantai on ainoa päivä, jolloin ei tehdä töitä. Kohtelias käytös myös politiikkaan Syntystadilaisen Pajamäen vanhemmat olivat yhteiskunnallisesti valveutuneita. Pajamäki kuvailee Taipaletta vaikuttavaksi ja karismaattiseksi hahmoksi. Kirjoittanut kirjat Valtakirja (2003), Ahne sukupolvi (2006) ja Perintö vai perintä (2011) . Hänellä on kuitenkin omat keinonsa rentoutua. Rouva presidentin matkassa Pajamäki on ollut mukana tekemässä kolmisenkymmentä televisiosarjaa tuottajana tai juontajana. Minulla ei ollut vaihetta, jossa olisin lukenut puolueiden periaateohjelmat ja valinnut parhaimman. Parempi vastata kaikesta itse Kuusi vuotta sitten Osku Pajamäkeä ahdisti
Hän joutui käymään läpi suhdettaan ideologioihin ja miettimään, miksi ajattelee niin. – Samalla, kun koitan pitää oman pääni vedenpinnan yläpuolella, haluaisin auttaa muitakin ja käyttää yhteiskunnallisen harrastukseni oikeisiin asioihin.. Pajamäki on huolissaan tieteen ja tutkimuksen puolesta. Prosessi on vieläkin kesken. Mutta kun kynä oli ehtinyt kyseisen sanan kirjoittaa, se innostui ja syntyi purkaus ja kirja ”Ahne sukupolvi: suurten ikäluokkien perintö”. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on jäänyt viime vuosina Pajamäen ajatuksissa kysyntälaman varjoon. Ihminen jota ihailet. Hänelle on tärkeää, että politiikkaan tulisi sama työkulttuuri kuin hänellä on töissä. Hän tarkastelee tilannetta erityisesti lukioikäisen poikansa silmin. Huumonrintajuinen sosiaalipoliitikko (Osku Pajamäki nauraa). Pajamäen mielestä demareilla on paljon tehtävää: näitä eroja on tasoitettava ja sivistyksestä on pidettävä kiinni. Hän toivoisikin lisää resursseja, jotta ihmiset voisivat hoitaa kunnan asioita vielä ammattimaisemmin. Osku ei vihaa eläkeläisiä Kymmenen vuotta sitten Osku Pajamäki päätti kirjoittaa sukupolvisopimuksen. Meneillään on luokkajako, jossa voittajia on vähän, selviäjät kitkuttelevat ja häviäjien joukko on iso. Että pystyisin keskittymään juuri siihen asiaan, mitä teen, enkä olisi jatkuvasti toisaalla. En varsinaisesti osaa haaveilla asioista, joihin en ole jo suuntautunut. Hän ei vihaa, vaikka seisookin kirjojensa takana. Exceliä voisin osata myös käyttää paremmin. Jos teen politiikkaa, teen politiikkaa. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA – Kun on motivoitunut ja omaa riittävässä määrin kunnianhimoa, on kunnallispolitiikka palkitsevaa ja kivaa, Helsingin kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja toteaa. Pajamäki perheineen kohtaa edelleen ruokakaupassa vihaisia ihmisiä, jotka kyselevät, miksi Osku vihaa eläkeläisiä. Ihmisten pitäisi olla kohteliaita toisilleen, julistaa Pajamäki ehdottomana. Edesmennyttä isääni yhteiskunnallisten havaintojen tekijänä. Vuonna 2011 Pajamäki julkaisi toisen teoksen, ”Perintö vai perintä”, joka oli ajatuksiltaan jo rauhallisempi. Se on ikävä kulttuuri, jonka on vain annettu olla. 21 11. Kun Pajamäki meni uusiin naimisiin, parisuhteessa puhuttiin omista poliittisista peruskivistä. Helsingin kaupunkipolitiikka on suurta budjetista alkaen, myös työntekijöitä on kymmeniä tuhansia. HelmikuuTA 2016 Minkä taidon haluaisit vielä oppia tässä elämässä. Pajamäki sanoo jatkavansa politiikassa niin kauan kuin hänellä säilyy huumorintaju mukana. Jos et olisi toimitusjohtaja, mikä sinusta olisi tullut. – Politiikassa ihmiset käyttäytyvät huonosti toisiaan kohtaan. Jos olen toimitusjohtaja, olen toimitusjohtaja. – Myönnän, että politiikan kutsuminen harrastukseksi on hienoista vastuun pakoilua. Siinä suurten ikäluokkien suunnitelmatalous saa huutia
Tavat estävät meitä loikkaa masta toistemme kurkkuun kiinni. Otsa lamppujen tuikkeessa Seppo Savolaisen sähköporaan kiin nitetyllä kairalla reikiä syntyy vaivattomasti, vaikka teräsjää on kovaa. – Jos tuiskuttaa, todennäköi syys kalansaantiin kasvaa, tietä vät järjestävän joensuulaisseu ran puheenjohtaja Juha Hämäläinen ja katiskoista vastaava Tuomas Kettunen. Kettusen katiska on upotettu lähelle pilkkipaikkaa ja se toi mii eräänlaisena signaalipyy dyksenä iltaa varten. Me nielemme ikävät tuntemuksemme ja raivokkaat impulssimme ulkoisesta käytökses tämme, jotta kanssakäyminen muiden kanssa sujuisi. Ilmassa on perinteistä optimismia. Julkisesti ihmiset käyttäytyvät useimmiten hyvin hillitysti. Someen naputellaan ajatuksia yleensä yksin, sen sisäisen sielunmaiseman ohjaamana. Some yhdistää nämä tavalla, jossa esiinnymme jul kisesti sisäisen sielunmaisemamme ehdoilla. Liki parikymmentä miestä, ko keneita ukkoja seitsemästä Työväen Retkeilyliiton jäsen seurasta on kuullut matikan kutsun, terottanut kairansa, pa kannut jakkarat ja otsalamput, valinnut vieheet ja tasapainot. Päivällä katiska koettiin tyh jänä, mutta silti äijäporukka suuntaa hämärän hiipiessä kohti niin sanottuja varmoja made alueita. Autoil lessa olemme hiukan vastaavassa tilassa. Intuitiivinen ja ailahteleva. Rationaalinen ja vakaa. Uskallankin väittää, että some ei tehnyt maailmasta töykeäm pää. Silloin tällöin kuuluu aavis tellun tärpin innoittamia hih kaisuja, mutta yhtään kalaa ei nouse jäälle asti. Miettikää vaikkapa yhteistä hissimatkaa tun temattomien kanssa. Tekemisen pakko ei tosiaan kaan kuulu tähän tammikuun lopun perinteiseen retkeen. Siksi some lähtee niin helposti lapasesta. Illan tullen mateet alkavat vael taa vuodesta toiseen samoja pol kuja kohti kututantereita. Siksi lainsäädäntö pitää tekoja tärkeämpinä kuin pelkkiä aikomuksia. – Kun alakaa hämärtyä, sit ten aletaan suuntaamaan jäälle. u u u TäMä eI ole aivan uutta. Ihmisyyteen liittyy kaksi toisistaan suuresti eroavaa tilaa. Sivistynyt kanssakäyminen on kuitenkin sikäli tees kentelyä, että se ei useinkaan vastaa sisäistä sielun maisemaamme. Someen naputellaan ajatuksia yleensä yksin, sen sisäisen sie lunmaiseman ohjaamana. TRL:n viikonlopun matikkapil kin pelipaikka on Joensuun työ väenyhdistyksen kartanomai nen Hopealahti. Jäljet TarinoiTa HyväsTä elämäsTä. Jos ei tunnissa ala tapahtua niin ihan vappaasti voipi vaihtaa sau nomisseen, Ilmo Nousiainen se lostaa ukkojen luontoretken sy vimmän filosofian. Sisäinen sielunmaisema ei ole sen todellisempaa kuin ulkoi nen käytös. Toisaalta on sisäinen monologi, joka päässämme jatkuvasti kulkee. Liikenneraivo onkin someraivon pikkuserkku. Silti vaikutus on julkinen. Toisaalta on tapamme olla ulkopuolisen maailman kanssa viral lisessa kanssakäymisessä. Tähän ohjaa kulttuuri ja tottu mus, ja hyvä niin, sillä ilman tuota sievistelyä varsin kaan toisilleen tuntemattomien ihmisten välinen kans sakäyminen ei sujuisi. Kaikesta raivos tuttavasta somekuohunnasta ei kannata raivostua. Tähän ei ole totuttu. Etualalla verkkomestarit Esko Oikarinen (vas) ja Matti Rautiainen, takana Pertti Olli (vasemmalla), Unto Virnes, Juhani Mikkonen ja Juha Hämäläinen. Mikael Jungner Kirjoittaja on viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja. 22 11. HelmikuuTA 2016 Optimismilla matikkapoluille Iltapäivän aurinko koristaa so masti pohjoiskarjalaisen huur teisen talvimaiseman, kun Kar jalan Retkeilijöiden retkivas taava Ilmo Nousiainen jakaa leppoisaan tyyliinsä kalastus neuvoja. Kiilailu, tööttäily ja sor men näyttäminen on helpompaa, kun vastassa on autoja, ei ihmisiä kasvokkain. Entä jos kysymys onkin mutkikkaampi kuin äkkiseltään vaikuttaa. Kala miehen kannattaa tulla aina sa moille vesille. Siksi some lähtee niin helposti lapasesta. Tätä armollista näkökulmaa kannattaa ammentaa myös somessa. Hämärähommaa Ukot toki tietävät, että matikan (suomeksi mateen) pilkkiminen on todellista hämärähommaa. Kalastus sujuu pilkkijakka roilla istuen tai seisomatyylillä pilkkien Pyhäselän jäällä parin sadan metrin päässä Nousiaisen mainostamasta saunasta. Oikeustieteessä on jo pitkään ymmärretty tämä ris tiriita. Tätä se ka lastaminen taas kerran on: yri Sitkeys palkitaan, saalista tulee vihdoin. Töykeät ihmiset MoNeN MIeleSTä MaaIlMa on töykeämpi ja syypää on some. Ihmisyys kun on jatkuvaa kamppailua si säisten impulssien ja päätetyn käytöksen välillä. Silti vaikutus on julkinen
Mutta ei se kertaakaan ole ihan hukkaan joutunut, Esko naurattaa porukkaa. Verkkomiehet Esko Oikarinen ja Matti Rautiainen näyttävät, että kokemusta ja taitoa piisaa. HelmikuuTA 2016 Optimismilla matikkapoluille tystä on enemmän kuin laki sallii mutta kun ei niin ei! – Saattaa olla, että ollaan vielä hieman aikaisessa. – Kevväämmällä, tuntuu porukka olevan mieltä. – Joskus kun tuiskuttaa jääkannen tasaiseksi, ei avanto meinaa löytyä. 23 11. Toisessa verkossa on sentään kolme reilun kilon kalaa, ja reissu päättyy onnellisesti: Mikko Ruopan ja Jari Penttisen loihtimaan gourmet-ateriaan: madekeittoon mätikaviaarilla aateloituna. Hannu Tuovinen Sitkeys palkitaan, saalista tulee vihdoin. Kuvat Hannu Tuovinen Ti m o Sp ar f. Ässä hihassa: verkko Onneksi järjestäjillä on toiselle retkipäivälle ässä hihassa: pari verkkoa uitetttuna matikkasyvyyteen, ihan avauspäivän pilkkiavantojen kupeelle. Tällä kertaa verkkojen riesana on jääkanteen jäätyminen. Matka apajille sujuu reen kyydissä, Juha Hämäläinen kuskaa, kyydissä Riku Rosling (reessä takana) ja Heikki Haapea. Kahdesta verkosta toinen antaa vain yhden mateen, ennen kuin repeää yläainastaan. Korpit mielivät päästä osingoille, raakkuvat ylilennoillaan, kun matikkaa luikertelee jäälle. Etualalla verkkomestarit Esko Oikarinen (vas) ja Matti Rautiainen, takana Pertti Olli (vasemmalla), Unto Virnes, Juhani Mikkonen ja Juha Hämäläinen. Eihän se avanto karannut nytkään, näyttää Esko Oikarinen (vasemmalla) Seppo Ruposelle, Tuomas Kettuselle ja Matti Rautiaiselle. Tai lumisade ei ole tarpeeksi tiheää, Ilmo Nousiainen miettii. Saunavaihtoehto nouseekin kevyessä pohjatuulessa listaykköseksi ja tyhjentää reilussa tunnissa jäänkannen ukoista ja rensseleistä
Sain olla perheiden tukena niissä tilanteissa, kun kaikki ei mene ihan hyvin. On kiinnostavaa osallistua projekteihin, ottaa kantaa asioi hin ja vaikuttaa. Arvokasta työtä. Päiväkodissa se oli ruohonjuuritason toimintaa, yksittäis ten perheiden auttamista. Äitini on sanonut, että jo lapsena, kun sain jonkun idean, toteutin sen aina suurella innolla, olipa kyseessä huo neen siivous tai lumilinnan teko. Elän muutoksen aikaa. Nyt, kun opiskelut ovat ohi ja muutto tehty, voin porskutella muutaman vuoden eteenpäin ilman suuria elämänmuutoksia. On voimaannuttavaa kulkea mukana ihmisen arjessa. Innostukseni yhteiskunnalliseen toimintaan alkoi, kun päi väkodissa näin, miten auttamalla ja tukemalla saa aikaan muu tosta. HelmikuuTA 2016 Kasvot peilissä TeksTi Nora VilVa . Politiikassa pystyn auttamaan satoja perheitä, jos politiikkaa tehdään oikein. Se avarsi maailmankatsomustani. Nyt minulla on kiireisen työn vastapainona mahdollisuus olla aina vapaaajalla minulle läheisten ihmisten kanssa. 24 11. Olla avuksi ja kuunnella. Vanhempani asuvat myös Porvoossa, ja pikkusiskoni muutti kolmen poikansa kanssa naapuritaloon. kUVa Timo sparf Anette Karlsson, 27 ”O len toimelias ihminen. Teke misen motivaatio lähtee hyvin arkisista asioista.” Anette Karlsson on Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja.. Olin nuorena töissä monikulttuurisessa päi väkodissa. Kuljin lapsen kanssa matkan oppimisesta onnistumiseen. Valmistuin juuri opinnoista, ja muu timme mieheni kanssa takaisin kotipaikkakunnalleni Porvoo seen
25 11. Sen ohjaa elokuvan tehnyt Mika Ronkainen itse. Oulun kaupunginteatteri. Demokraatti Mika Ronkaisen Laulu koti-ikävästä -dokumentin näyttämöversion isä ja poika Latvalehtona nähdään Hannu (oikealla) ja Aki Pelkonen. kantaesityksensä vuoden 2014 Jussigaalassa parhaana dokumenttina palkitun ”Laulu koti-ikävästä”-elokuvan näyttämösovitus. Päärooleissa isä ja poika Latvalehtona nähdään Hannu ja Aki Pelkonen, jotka yhteisestä sukunimestään huolimatta eivät ole sukua toisilleen. – Maastamuutto kosketti lähes jokaista pohjoissuomalaista perhettä ja sukua. Tien päällä -dokumenttia siivitti siirtolaismusiikkia soittanut, Ruotsissa kulttimainetta nauttinut tango-orkesteri Darya och Månskensorkestern, jonka solisteina kuultiin muun muassa Anna Järvistä ja Jukka Takaloa, Latvalehdon vanhaa soittokaveria Aknestik-yhtyeen ajoilta. Kain ja Taunon tarina toimii meille myös peilinä nykypäivänä, kun Euroopassa on meneillään ennätysmäisen suuri muuttoliike, sanoo Ronkainen. Reissusta kehkeytyy unohtumaton matka tunteellisiin muistoihin ja suomalaisten maahanmuuttajien historiaan. Myös Göteborgin elokuvajuhlilla vuonna 2013 parhaan dokumentin pystin napannut Ronkaisen elokuva kertoo Suomi-rokkari Kai Latvalehdon ja hänen isänsä Taunon automatkasta Oulusta Göteborgiin, missä he asuivat Kain lapsuudessa 70-luvulla. HelmikuuTA 2016 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 701 0539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Koti-ikävän laulut kohta näyttämöllä Oulussa T asan kolme viikkoa ennen kuin Helsingin Pasilassa jaellaan Jussipatsaita tämän vuoden parhaista elokuvista, saa Oulun kaupunginteatterissa 27.2. Ronkaisen itsensä tekemä näyttämösovitus kertoo samalla niiden satojentuhansien suomalaisten tarinan, jotka 1960ja 70-luvuilla lähtivät työn perässä Ruotsiin. Näyttämöllä soittavan Olli Tuomaisen johtaman orkan solisteina ovat Tomi Enbuska, Merja Pietilä ja Anne Syysmaa. Laulu koti-ikävästä pureskelee myös muun muassa juurettomuutta, keski-iän kriisiä ja sukupolvien välistä kuilua, joka alkaa automatkan edetessä sulautua isän ja pojan yhteiseksi kokemukseksi
HAMin galleria, Helsinki Ville – Karoliina Hellbergin maalauksia Avoinna 28.2. Kaikesta henkii keveys, jota virtuoosimaisen taitava piirrosviiva vielä korostaa. sakka, ti–pe 11–17, la– su 12–16. Tm-galleria, Helsinki Perintö – Hanna Vahvaselän sekatekniikkateoksia Avoinna 14.2. Päinvastoin uusimmat maalaukset suorastaan pursuavat energiaa, sekä valloilleen päässyttä että purkautumista odottavaa. Noista valkoisen ja punaisen sävyisistä maalauksista henkii miehinen voima, milteipä uho. Mutta maalaus ei ole ekspressiivisen vahvaa tai raskasta – ehkä yhtä teosta lukuun ottamatta. Teokset ovat toki suurikokoisia ja tulevat jo sellaisina lähelle katsojaa. HelmikuuTA 2016 Voimaa, tunnelmallisuutta ja muistoja Marjatta Tapiolan maalauksissa on aina ollut voimaa ja vauhtia. On kiinnostavaa, miten Tapiola saa tuon vauhdin ja voiman vaikutelman aikaan. Eikä tuo voima osoita vieläkään hiipumisen merkkejä. Hanna Vahvaselkä: Perintö, 2015 Karoliina Hellberg: Huone yöllä, 2015 ” Mutta toisaalta pilkahtaa esiin myös elämän katoavaisuus, turhuuksien turhuus.. saakka, ti, to, pe 11– 17, ke 11–18, la 11–16, su 12–16. 26 11. saakka, ti–su 11–19. Teoksia hallitsevat härät ja minotaurukset, KUVATAIDE Galleria Sculptor, Helsinki Marjatta Tapiolan maalauksia Avoinna 14.2
Timo Partasen teokset on toteutettu tussin ja maalausten pohjustusaine gesson sekoituksella. Hän käyttää aineksina usein valmiita esineitä, antaa niille uuden elämän. Traditio ja nykyaika kohtaavat kiinnostavalla ja lumoavalla tavalla. Seppo Heiskanen Jussi Heikkilä: Ohotan lokki, 2015 Marjatta Tapiola: Härkä, 2016. Vivahteikkaasti piirrettyjen kuvien ohella mukana on TK-kuvaajien valokuvia evakkojen vaelluksesta. saakka. 27 11. Läheisistä asioista on kysymys myös uusissa teoksissa. Teoksessa Kuolinpesä tummasta tai hämärästä taustasta pilkahtaa esiin valonkajastus. Mutta toisaalta pilkahtaa esiin myös elämän katoavaisuus, turhuuksien turhuus. Sitä kuvaavat hyvin instaallatiot, joihin on kasattu puukauhoja ja -lusikoita, laudanpätkiä ja muuta. Vielä täytyy mainita yksi ilahduttava yksityiskohta. KUVATAIDE Näyttelykuvia Koonnut Seppo HeiSKanen Harvoin näkee sarjakuvia, jotka on piirretty lyijykynällä. Kuitenkin nuo karjalanpiirakat leipomapöydällä tai puukauhat ja -lusikat omakuvan hiuskoristeena liittyvät hyvin teemaan. HelmikuuTA 2016 Voimaa, tunnelmallisuutta ja muistoja Jussi Heikkilä on kiinnostava taiteilija, joka käsittelee luontoon liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä käsitetaiteen keinoin. Näin Partanen on saanut aikaan vauhdikkaita pyörteitä mustalla ja valkoisella. Hellbergin näyttely on oiva osoitus siitä, mitä voi saada aikaan heittäytymällä ennakkoluulottomasti maalaamaan. saakka. Runsautta riittää. Tuollainen jäämistöhän on aina vähän kaoottinen. Ja kuitenkin ollaan koko ajan tässä pävässä. Taiteilijalla ei tunnu olevan tarvetta rikkoa sääntöjä tai kyseenalaistaa. saakka. Erityisesti linnut ovat hänen sydäntään lähellä. Mukana on runsaasti yksityiskohtia, huonekaluja, taidetta, koriste-esineitä ja muuta sisäkuviin kuuluvaa materiaalia. Pula-ajat elänyt ihminenhän ei heittänyt mitään esinettä pois. Niin katsoja voi ainakin aavistella. Ne on rakennettu selkeiden hahmojen varaan kuten klassiset julkiset teokset, freskot ja muraalimaalaukset. Aihee na ovat evakoiden kokemukset. Väritys on harkittua. Kaiken kietoo yhteen kuitenkin ruskeansävyinen, vähän melankolinen väritys. Kuva levittäytyy pintaan, syvvyysulottuvuus lievenee. tunnelmasta toiseen Karoliina Hellbergin näyttely Helsingin taidemuseon HAMin galleriassa on ilahduttava kokemus. Siinä on jotakin hyvin kaunista, liikuttavaakin. Ensikatsomalla vierastin vähän ruokaan liittyvien asioiden liittämistä selkeälinjaisiin hahmoihin. Aiheet ovat klassisia: interiöörejä, sisäkuvia, joku tunnelmaa uhkuva maisema, henkilökuvia. KUVATAIDE KUVATAIDE miehisen voiman ja kyvykkyyden vertauskuvat. Helsingin Taidehalli 13.3. Sellaisia ovat Hanneriina Moisseisen originaalikuvat seuraavaa albumia varten. Vahvaselkä korostaa tai vahvistaa teoksiaan myös värillä. Niissä on mukana reliefin ja veistoksen vahvuus mutta samalla myös grafiikan, puupiirroksen herkkyys. Vanhan kertauksesta ei ole kysmys. Kun piirtämisestä jätetään pois esittävyys, voisi ajatella, että kysymyksessä on puhdasta viivan taidetta vailla viittauksia ulkomaailmaan. Vaikuttava näyttely. Vanhoja ihmisiä kotoisissa tunnelmissa, pyhäistä rauhaa ja paistetta. Takautuvassa näyttelyssä on esillä teoksia kolmenkymmenen vuoden ajalta. Mitä meille jää Olen aina ihaillut Hanna Vahvaselän puureliefejä. Härän kallot, jotka liittyvät Välimeren maiden ja varsinkin Espanjan kulttuuriin ja taiteeseen, tuovat mieleen tuon voiman ja uhon kääntöpuolen tai vastakohdan. Lähtökohta on perintö, jonka ”vieraanvarainen ja positiivinen” anoppi jätti jälkeensä. Galleria G 28.2. Samaan suuntaan viittaa myös vapaa perspektiivin tulkitseminen. Teokset ovat raikkaita, kaikin puolin selkeää ja pinnistelemätöntä perusmaalausta. Erotiikka on vahvasti mukana. Galleria Katariina 14.2. Relefien aiheet ovat olleet taiteilijan lähipiiristä. Paikoin se tuo mieleen sadan vuoden takaiset fauvistit – ennen kaikkea Henri Matissen
Kahden ja kolmen hengen ryhmiin jakautuneesta tiimistä kaksi ajautui kohtalokkaisiin vaikeuksiin varusteidensa kanssa äärimmäisen ahtaissa onkaloissa. Ilman toverihenkeä ei ole mitään. Menestystarinan sijaan häneen käsiinsä tulikin oikean elämän tragedia, jota elokuva kääntää muutaman asteen lähemmäs ensin mainittua. Lyhyehköstä dokumentista riittää turhan vähän aikaa jäsenten henkilökuviin. Suomalais sukeltajat hakevat ystäväänsä vaaroja kaihtamatta.. Kaveria ei jätetä Pluragrotta tai tuttavallisemmin Plura on Pohjois-Norjassa sijaitseva Pohjois-Euroopan syvimmälle ulottuva veden täyttämä luolasto, jonka uumeniin sukellusta harrastavistakin vain rohkeimmat uskaltautuvat laitteistoineen tekemään löytöretkeilijöiden ja astronauttien unelmiin vertautuvaa tutkimusmatkaa. Menestystarinasta tragedia Ohjaaja Juan Reinan mukaan hänen dokumenttielokuvansa alkuperäinen tarkoitus oli kuvata sukellusryhmää, joka tavoittelee luolasukelluksen maailmanennätystä. HelmikuuTA 2016 Montako tähteä elokuva sai. Miksi ruumiiden hakemista ylipäänsä täytyy kuvata muuhun kuin mahdolliseen viranomaiskäyttöön. Olisiko Itämeren syvyyksiin uponneen Estonian hylyssä olevien ruumiiden nostamisesta voinut kuvata dokumenttielokuvan. Se saa kuolleiden ystävät ryhtymään hengenvaaralliseen hankkeeseen ja kansalaistottelemattomuuteen. Poliisi julisti Pluran luolaston sukelluskieltoon. Johtajina näyttäytyvät palomies ja sukellusyrittäjä pitävät itsensä kasassa parhaiten ja kykenevät nauramaankin. Monilapsisen perheen isällä on näkyvästi vaikeampaa. Uuden kertomuksen keskiössä on pelastusoperaatio, joka on tehtävä salassa. Dokumentissa ei ole varsinaisia kohokohtia mutta aihe huomioiden ei kai pidäkään olla. Pinnan alla. Helmikuussa 2014 viidestä suomalaissukeltajasta koostuva ryhmä joutui silti ongelmiin luolaston sisuksissa yli sadan metrin syvyydessä, missä näkyvyyttä on vain joitain metrejä. Niin kliseistä kuin se onkin, kaveria ei jätetä. Rane Aunimo Demokraatti ELOKUVA Takaisin pintaan Ohjaus: Juan Reina Henkilöt: Patrik Grönqvist, Kai Känkänen, Sami Paakkarinen, Vesa Rantanen 2016, 85 minuuttia, ensi-ilta 19.2. Reinan elokuvalle on varmasti omaistenkin hyväksyntä. Koettelemus ja tunnustus Onnettomuus ja paluu pinnan alle koettelevat ryhmän jäseniä eri tavoin niin fyysisesti kuin henkisestikin. 28 11. Kymmenien metrien syvyydessä on pimeää, ahdasta ja hiljaista. Onko ystävien kuolemasta sopivaa tehdä omiin tarpeisiin istutettua elokuvaa. Reinan ansioksi ohjaajana on sanottava se, ettei elokuva sen poikkeuksellisen surullisesta ja henkilökohtaisesta sävystä huolimatta lipsahda menneiden märehtimiseksi ja kuolleiden ylistämiseksi. Kaikki se on enemmän kuin ymmärrettävää. Takaisin pintaan (2016) ei kerro enää niinkään tuosta onnettomuudesta kuin siitä syntyneestä selviytyneiden kunniavelasta. Lähimpänä niitä ovat Norjan poliisille ilmoittautuminen ja tunnustuksen saaminen. Ehkä koko jutussa on kyse juuri siitä ydinryhmän keskinäisestä ehdottomasta luottamuksesta ja löytöretkeilijähengestä, joita sukeltajien mukaan tässä lajissa tarvitaan. Myöskään viralliset pelastusjoukot eivät kyenneet nostamaan ruumiita ylös vaan lopettivat yritykset. Osaavat kanssasukeltajatkaan eivät uupuneina onnistuneet auttamaan kollegojaan olosuhteissa, joita tavallisten maakrapujen on varmaankin täysin mahdotonta sisäistää. Käy silti mielessä, mitä he ajattelevat esimerkiksi siitä, että ystävät vaarantavat uudelleen henkensä. Yleisön ”pelastaa” eniten se, että näkyvyys on niin heikko. Elokuvan visuaalisen ilmeen kannalta tämä on tietysti ikävää, sillä suuri osa tapahtumista välittyy vain osittain. Sukeltajien ryhmästä tuleekin mieleen eräänlainen yhteen hitsautunut sotilasjoukko, joille suunnitelmassa onnistuminen on velvoittava kunnia-asia. Hän alkaa epäröidä kykyjensä rajoja ja uhrausten mielekkyyttä sekä potea jonkinlaista sukelluskammoa. Ainakin minulle teos herättää ristiriitaisia ajatuksia. Sinne ei ole kokemattomilla, huonosti varustautuneena tai yksin mitään asiaa. Lue Demokraatti.fi. Pelastusoperaation katsominen teatteriolosuhteissa on turvallista, mutta hetkittäin dokumentti tuottaa silti klaustrofobisia tuntemuksia
Journalismi spekuloi puhumisen ehdoilla, mutta ei puhu siitä, millaista talous on sitten, kun se on kunnossa. Ero jatkuu kuuntelun epäsymmetriana. Näinköhän pääsemme pysäkille. Nainen puolestaan joskus kuuntelee, vaikka asiaa ei milloinkaan ole. Sanojen ja tekojen alueella sen sijaan vallitsee sukupuoliero. Kyse oli sanomalehdessä elävästä spekulaation hengestä. Mutta tapahtumien kulku paljastaa, että rahan takaama selvyys eri riitä loputtomiin. Niitä vastaan ei voi pärjätä huonommin, joten miksikään pohjanoteeraukseksi elokuvaa ei voi väittää. Perheriidan dynamiikka ohjaa journalismia keskittymään toimijoiden aikomuksiin, eli johonkin, jota ei voi analysoida. Kumpikaan ei malta ottaa huomioon, että tekojen syitä ei voi tietää. Ainakin minun kokemukseni perhe-elämästä ovat toisenlaisia, mutta tuttuuden tunne vainosi minua koko ajan. Latva-Äijö toimii sen keskellä tutulla Frenckelltyylillään: toisaalta lavaympäristöön sulautuen ja samalla sitä puhutellen. Lauri Nurksen ohjaaman elokuvan perusteella se kilpailee kotimaisen trendirikosviihteen sarjassa Vares-filmatisointien rinnalla. Helsingin Sanomat kutsuu silti spekulatiivisinta juttutyyppiään ”analyysiksi”. Elisa Piispanen tekee voimakasta työtä urhoollisena naisena, joka ei halua tietää olevansa naimisissa hänelle tuntemattoman miehen kanssa. Isä ja poika ovat saaneet rahalla kaiken mitä heillä on. Miehen ja naisen lihallinen kohtaaminen teatterin lavalla saa panemaan merkille, miten hauskasti politiikan abstrakti julkisuus noudattaa perheriidan logiikkaa. Riita on ensin toisen motiivien selvittelyä, sitten toisen sanojen ja tekojen arviointia. Ero alkaa siitä, että mies puhuu pelkkää potaskaa, mutta naisella on joskus asiaa. Aikomusten arvioinnissa mies ja nainen ovat samanlaisia. Tanssi elää hänessä nytkin. Spekulaation miehet TT:llä on ollut pitkään tapana tarjota kompakti, perinteinen draama Frenckell-näyttämöllä. Miesten kesken asiat tuntuvat selviltä. Ensi-illan yleisö oli innostusta täynnä, vaikka harva luullakseni tunsi kiinnostusta rikkaan perheen riitoihin. Isä ja poika haluavat myös jotakin, jota ei saa rahalla. Kun vanha ja nuori mies kohtaavat, niin puheen taustalla tuntuu raha ja valta. Mies ei kuuntele, vaikka asiaa olisi. He eivät tiedä, mitä se on. Asema ja raha houkuttelevat, joten poika alistuu isän tahtoon ja pitää vaimonsa. Miehen ja naisen suhde perustuu väärinkäsityksiin ja yritykset valahtavat tyhjiin. Spekulatiivisen journalismin naiset ovat miehekkäintä miestä miehevämpiä. Isä, poika ja naisen henki Pasi Lampelan ”Päätepysäkissä” kaiken keskellä on mies. tEAttEri tampereen teatteri, Frenckell Pasi Lampela: Päätepysäkki Ohjaus Pasi Lampela – Lavastus ja puvut Mikko Saastamoinen – Valot Mika Hiltunen – Ääni Jouni Koskinen – Rooleissa Esa LatvaÄijö, Elisa Piispanen, Heikki Nousiainen, Emma-Sofia Hautala Jussin isää esittävän Heikki Nousiaisen osana on olla alusta alkaen falski ihminen. Journalismi takertuu Jussin tavoin puhumisen ehtoihin ja muuttaa ne sellaisiksi, että kukaan ei voi mennä asiaan. Näin ollen he eivät osaa vaieta siitä, mistä ei voi puhua. Emma-Sofia Hautala on Jussin rakastajattaren roolissa kaikkien vastanäyttelijä, sillä hän on ainoa, joka ei peitä sanoja ja tekoja spekulaatioon vaan kuulee ja tuntee ne. Pertti Julkunen Tampereen Teatteri / Yehia Eweis Lue verkkolehdestämme Demokraatti.fi arviot myös esityksistä Vampyyrin tanssi (Helsingin kaupunginteatteri), Rakas, nyt riitti! (Linnateatteri) ja Hipsterit (Näty). Päättelemme, että Isä ei enää silloin vaadi lisää nannaa, eikä naisten (eli meidän kaikkien) tarvitse uhrautua hänen edessään uudestaan ja uudestaan. Ankkurimiehenä on toiminut usein näyttelijä Esa Latva-Äijö. Raha ratkaisee. Kukaan ei siis kyseenalaista mitään. Samuli Edelmann on Kärppä. Kuivakas reportaasielokuva jatkaa Hollywoodin mediakuvauksille tyypillistä uutisidealismia, jonka mukaan toimittajat ovat eettisesti valveutuneita uskalikkoja, jotka kaivavat esiin totuuksia, joita huiputtajat parhaansa mukaan kätkevät. Isä tekee pojasta yrityksensä johtajan, mutta asettaa vallansiirrolle ehdon. 29 11. Niin tapahtuu nytkin, ja tulokset ovat hyviä. Hautala liittää kaksoisroolinsa (pahainen pimu / tilanteen tuntija) omaan näyttelijäpersoonaansa taitavasti ja vaikuttavasti. Viime syksynä nuori Hautala jätti yleisölle suurenmoisen muistijäljen TTT:n ”Kohtalon tangossa”. Lavastuksen on suunnitellut Mikko Saastamoinen. KOOnnuT Rane aunimO ELOKUVA ELOKUVA Youth Liikutuin suuresti katsoessani italialaisen Oscar-voittajan Paolo Sorrentinon englanninkielistä elokuvaa, jonka toisessa pääosassa on nuoruuden suosikkini, britti Michael Caine. Näin päähenkilö Jussista tulee esityksen skeneettinen keskus, jonka kanssa ottelemalla kolme näyttelijää pääsee kukin vuorollaan loistamaan. Mahtavan firman johtajana ei voi olla eronnut luuseri. miehen spekulaatiot Kun mies ja nainen kohtaavat, niin kumpikin puhuu toisen aikomuksista ja teoista, ei omistaan. Suon hänelle enemmän kuin mielelläni vanhan miehen suuren roolin, vaikken hyväksykään elokuvan sovinistiselta haiskahtavaa asetelmaa, jossa naiset ovat vain objekteja. Poika ei saa erota vaimostaan. Katsoja odottaa hänen edessään innostuneena, milloin ja miten kavaltaja paljastuu kavaltajaksi. Kumpikin tutkii sanomisen ehtoja ja esittää puheesta puhuessaan perättömiä syytöksiä. Erona perheriitaan on, että journalismissa ei ole sukupuolieroa. Kirjoittaja on ohjannut avioeronäytelmästään Tampereen Teatterille esityksen, joka ei puhu pelkästään yksityisen perheen kriiseistä. Nimen ”Päätepysäkki” ironinen lataus on Isän taloudessa vielä voimakkaampi kuin Jussin perheessä. HelmikuuTA 2016 Pika-arviot Tappajan näköinen mies Matti Röngän totinen luomus Viktor Kärppä on kaiketi jonkinlainen dekkarihahmo. Miehelle naisen puhe on häiriöääntä, joka raunioittaa kaikki pyrkimykset. ELOKUVA Spotlight Bostonilaisen sanomalehden tutkivien toimittajien ryhmä kaivoi 2000-luvun alkupuolella esiin katolista kirkkoa ravistelleen pedofiiliskandaalin. Jussista (Esa Latva-Äijä) saat miehen armaan, mutta kuka saa, perhe vai rakastajatar (Emma-Sofia Hautala).
merkitys’. Kirjan kannessa luki että Laura Ruohonen, Allakka pullakka, loruja lyyrisille lapsille, kuvittanut Erika Kovanen. Tuskin ennen lehdessä on seisonut parin sivun päässä kirjavisan vastaus. Julistin kaikkitietävästi, että nyt neiti Noppa erehtyy, kirjan ja runo ovat ihan toisen hienon riimittelijän tuotantoa. Tiesimme odottaa jotakin kohtalokkaampaa, mutta nämä muistuttivat tavallisia poliiseja. Mutta sanotaan nyt näin, että kolumniin viittaminen oli ”tilaajaetu” ja kannustus lukemaan paperilehteä. ”Demokraatti-lehdessä on Laura Ruohosen kolumni ’Menestys vs. Erinomainen analyysi taiteen ja tieteen merkityksestä, arvosta ja nykytilasta. Ruohosen runoissa on vetävä rytmi, joka ilman muuta viehättää lapsia ja lapsenmielisiä. Eikä meinannut edes uskoa vankkaa faktaa! ”Riensin asiaa enempää tarkistamatta kertomaan veljenpoikani tyttärille juttua hienosta runoilijasta, jota kannattaa ehdottomasti kaikkien lukea ja vaikkapa ihan ulkoa oppia. Runo löytyi ja sen tekijä. Ruohonen on taikonut hatustaan heliseviä riimejä, joista tulee etsimättä mieleen alan kruunaamaton kuningatar, 90-vuotias Kirsi Kunnas ja ihan vähän myös toinen klassikko, Kaija Pakkanen. Vain verkkolehdestämme visaa seuraaville vihjeet saattoivat kuulostaa siis vähän ylimielisiltä. Haikealta niCharlotte Estman-Wennström Kirjavisan väki muistelee ihastellen Seela Sellan suoritusta päätäi Väätäisenä Laura Ruohosen runokirjan pohjalta tehdyssä näytelmässä ja tv-sarjassa Yökyöpelit.. Se ei kuitenkaan ole Viikon 4 sitaatin aiheena. ”Kaikki oli äänetöntä kuin akvaariossa, tai kuin joissakin unissa. Kuka hän on, mikä teos. Toisaalta visaketku päätti ulkoistaa lehden uuden kolumnistin esittelyn lukijoille! u u u Tervakoskelainen Ossi Lehtiö haki apua googlea paljon varteenotettavammasta lähteestä. ”Runo on tuttu myös näytelmästä Yökyöpelit, jota Helsingin Kaupunginteatteri esitti. Näin yli kuusikymppisen tädinkin oli ihan pakko katsoa koko sarja. Tämä oli hämmentävää ja rauhoittavaa. Kyllä se siellä vaan on, totesivat neidit. Hänen kirjoittamia näytelmiä on esiKun visaukko nelosvisassa vihjaili erilaisilla mahdollisuuksilla helppoon vastauksen löytämiseen, hän ei ehkä tarkoittanut tätä: ”Nyt meni vähän liian helpoksi, ei tarvinnut miettiä, ei muistaa, eikä tietää. Hyvä, että kirjavisa sentään säilyi lehtiuudistuksessa. ” Myös Ulla Vaara Lahdesta on kolumnin hokannut ja lukenut. Ne myös jättivät jäljet hänen tuotantoonsa, erityisesti tähän visakirjaan, joka ilmestyi aika pian suursodan jälkeen, mutta suomennettiin vasta 1960lu vulla. Sitten me luimme yhdessä ne kaikki muutkin runot ja lopuksi vielä lainasin kirjan kotilukemiseksi.” Helsinkiläisellä Tuulikki Lepomäki-Lahtisella on paitsi tietoa, myös ikävä erästä herraa. Pyysin hakemaan kirjan, jotta voidaan enemmänkin lukea ja keskustella. Näppärin tytöistä, siis Norppa, lähti hakemaan ja takaisin tultuaan aiheutti isosedälle vähintään uuden aivohalvauksen. Seremoniamestari tarkoitti ”kädenkäänteillä” ja ”pikasilmäyksillä” tetty laajasti niin Suomessa kuin ulkomailla. Vastaukset osoitteeseen Demokraatti/Kirjavisa, PL 338 00531 Helsinki tai kirjavisa@demokraatti.fi. 30 11. Se on tällä kertaa Laura Ruohonen ja hänen lapsille 2011 kirjoittama riimittelykirjansa Allakka pullakka. Se puolestaan suomennettiin vasta 2000luvulla. He esiintyivät kaiken aikaa turvallisen varmoina kuin virkamiehet, jotka hoitivat virkaansa samalla tavalla joka päivä.” Kirjavisa Tilaajaetuna ”helppo nakki” tätä jyväskyläläisen Mauri Panhelaisen oivaltamaa juttua: ”Epätavalliset vihjeet kävivät ymmärettäviksi vasta, kun pähkinä hieman yllättäen ratkesi. niille, jotka eivät halunneet jättää matkatavaroitaan, he sanoivat ’matkatavarat myöhemmin’, niille, jotka eivät halunneet jättä vaimoaan, he sanoivat ’myöhemmin yhdessä’, niille, jotka eivät halunneet jättää lapsiaanb, he sanoivat ’hyvä, hyvä, olkaa lasten kanssa. HelmikuuTA 2016 VIIKON 6 SITAATTI Esillä on jälleen kerran kirjailija, joka on kokenut kesitysleirin järkytykset. Seela Sella oli aivan hurmaava päätäi Väätäinen. Kaikki kolme tunnistivat runoa ja ilmoittivat, että heillä on jo se kirja, jossa tuo runoa on. Minä väärässä ja nuoret neidit oikeassa. Sen kun vain näppäili tietoa internetistä. Kirjavisassa kysytty kirjailija on kuitenkin juuri näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja Laura Ruohonen, joka on monipuolinen osaaja niin teatteritaiteessa kuin nyt kyseessä olevassa lasten runoudessa. On todella hienoa, että Suomessa syntyy koko ajan hyvää lasten kirjallisuutta.” Tamperelainen Unto Vesakin antaa ymmärtää noteeranneensa kolumni-viitteen luonnehtiessaan vihjettä hauskaksi. Yhdelle palkinto. Ja toden totta, siellä Mahtimummeli määrää –runo todella oli. Seuraavassa, paljon myöhemmin ilmestyneessä kirjassaan hän kuvaa vapautuksen jälkeistä matkaansa takaisin kotiin halki sekasortoisen Euroopan. Olin jo kirjoittanut muistiinkin tämän runon ja tietenkin innoissani pikkuneideille ( 8, 10 ja 12 v.) ääneen lukemaan. No, täytyy myöntää, että on uusi tuttavuus minulle.” Näin toimi tamperelainen Irma Lehto, eikä siinä mitään, hakukoneiden hyödyntäminen ei visassa ole kiellettyä – mutta ei myöskään kannustettua. Se tuli myös tvsarjana
Laurakin lopulta kilahtaa paineen alla, mutta saa itsensä kokoon. HelmikuuTA 2016 mittäin tuntui jättää jäähyväiset Urjalle. Näytelmä on myös ajatuksella dramatisoitu, asialla on monia romaanisovituksia, muun muassa Troikkaa tekemässä ollut Sami Keski-Vähälä, jolle on kyllä hutejakin tullut. Rautalan vanhemmat, aivoverenvuodon halvaannuttama äiti ja omaishoitaja-isä, piirtyvät erityisen koskettavasti. Myös ohjaaja Lehto nostaa Rautalaa, ja pyörittää koko tivolia taitavasti hänen kauttaan. Katsomiskokemus ei kuitenkaan ole missään kohtaa ahdistava, pikemminkin vapauttava, kun Milko Lehdon ohjaus ja näyttelijätyön rentous vapauttavat nauramaan sairaalamaailman kummallisuuksille. Hotakaisen romaani on paitsi kertomus Rautalan selviytymisestä, vielä enemmän tarina ahdinkoon ajetusta suomalaisesta terveydenhoitojärjestelmästä ja sen osasista, toimivista ja toimintaa hankaloittavista. Rolf Bamberg Demokraatti TEATTERI Helsingin kapunginteatteri, Pengerkatu Kari Hotakainen–Sami KeskiVähälä: Luonnon laki Ohjaus Milko Lehto – Lavastus Janne Siltavuori – Puvut Riitta Röpelinen – Naamiointi Tuula Kuittinen – Valot Mika Ijäs – Ääni Maura Korhonen – Rooleissa Pertti Sveholm, Ursula Salo, Iikka Forss, Sari Haapamäki, Sanna-June Hyde, Matti Leino, Leena Rapola, Matti Rasila, Marjut Toivanen Tytär (SannaJune Hyde) ja isän (Pertti Sveholm) arvomaailmaa, törmäävät sairaalassakin. Ehdoton johtohahmo oli iäkäs amiraali Black Charlie, jota Seela Sella näytteli mainiosti. Se on kannattavaa, kun Rautalan osassa on Pertti Sveholm, jonka nallekarhumaisen olemuksen sisältä kuoriutuu tällaisissa rooleissa aina hämmästyttäviä voimavirtoja. Myös sopivasti vakavoittava, kun taas ymmärtää, millaisissa paineissa henkilökunta sairaalassa työtään tekee. Pää on säilynyt kasassa, ja vaikka puhuminen on hankalaa, saa Rautala tehollakin mongerrettua henkilökunnalle maalämpötarjouksia. 31 11. Näyttämöllä esimerkiksi äkilliset mielialavaihtelut tulevat vahvemmin näkyviin. Isänäkään ei ole mennyt ihan nappiin. Siksi äksyilevän jäärän kuoren alta pilkahteleva humaanisuus ja kyky myötäelää muidenkin ihmisten ongelmissa hellyyttävät ja Sveholmin harkitussa temponvaihtelussa myös huvittavat. Milko Lehdon vetävä ohjaus Hotakaisen omakohtaisiin sairaalakokemuksiin pohjaavasta romaanista ”Luonnon laki” tekee hienolle kirjalle oikeutta. Syvennettyjä sivurooleja Keski-Vähälä ei tällä kertaa juoksuta sivuhenkilögalleriaan monista Ryhmätetterin esityksistä tuttua karikatyyrikavalkadia. Näytelmä on esitetty myös Yle Teemalla.” Mainittu Sotaturistit on espoolaiselle Pertti Vuorelalle tuttu näytelmä. Käytiin Krimin sotaa, josta sittemmin laulettiin, että ’Oolannin sota oli kauhea...’. ”Seela Sella on muutenkin tajunnassani kytkeytynyt läheisesti Ruohosen näytelmiin; Tampereen Teatterikesässä taannoin muistan nähneeni Saari jossakin kaukana -muistaakseni nimisen esityksen, jossa Seela ja ainakin vanha ihanteeni monitoimiihme Leea Klemola.” Jos tarkkoja ollaan, niin tv-elokuvaksikin sovitetun näytelmän nimi oli ”Yksinen”. Olin siellä minäkin... Esityksen Rautalan tuntee helposti samaksi mieheksi kuin romaanissa, mutta hahmo saa näyttelijältä vielä lisäsävyjä. Sekalainen seurue töllisteli näytelmässä laivan kannelta Bomarsundin pommitusta. Roolityö on siinäkin mielessä kiintoisa, että afro-amerikkalaisesta juuristssn huolimatta Leinon on äidinkieli on suomi, joten hänen on näyteltävä huonohkosti suomea puhuvaa ikään kuin vieraalla kielellä. Ehdoton, kiivas, oppositiohenkinen ja jäykkäliikkeinen niin mieleltään kuin kehollisesti. Hotakais-sarjassa onnistunempia on ollut Raila Leppäkosken ohjaus ”Ihmisen osasta” 2011, mutta nappisuoritukset tässä sarjassa ovat vielä puuttuneet. Näyttelijät – Sveholmia ja hänen vastapoolikseen nousevaa sairaanhoitaja Lauraa esittävää Ursula Saloa lukuunottamatta – saavat kyllä urakoida kohtalaisen laajaa roolikirjoa, mutta monet hahmoista ehtivät myös saada syvyyttä. Mieleeni jäivät myös sotamuistoja kauppaava Svensson (Kristo Salminen) ja luihu matkanjärjestäjä Nisse (Markku Maalismaa).” Sirpa Taskiselle, Raila Rinteelle, Taavi Lehtolaiselle ja Juhani Niemelle menevät vielä kiitokset oikeista vastauksista ja Tuulikki Lepomäki-Lahtiselle palkinto. Samalle tasolle noustaan nyt Hotakaisissakin. Sairaalassa Rautala kursitaan kasaan, ja nyt edellytetään soturiluonnetta, jotta hän vielä joskus kävelisi. Keski-Vähälän dramatisointi fokusoituu enemmän Rautalan ympärille, mutta ei suinkaan heitä syrjään romaanin yhteiskunnallista tasoa ja kirjailijan lempeän tai tarpeen mukaan terävän satiirista näkövinkkeliä sote-outouksiin. Kaikki pidempiä aikoja sairaalassa viettäneet kokevat varmasti Luonnon lakia katsoessaan tuttuuden tunteita. ”Vuonna 2008 näin Laura Ruohosen näytelmän Sotaturistit Kansallisteatterissa. Hän on ollut hyvä yrittäjänä mutta huono veronmaksajana. Täytyy toivoa, että nykylapsillekin jää jotain muistoja digi-Demarista.” Veikko Huuska Ikaalisista muistaa myös päätäi-Väätäisen. Eräänä päivänä Rautala ajaa pahan kolarin. Ursula Salo tekee uljaan hahmotuksen sairaalakoneen perusyksiköstä, lujasta mutta aina potilaan puolta pitävästä sairaanhoitajasta. Ja enemmän tai vähemmän epäkuntoisista asiakkaista. Henki säilyy, mutta jalat ovat tohjona. ”Jaksaa, jaksaa!” ei terveydenhoitoalalla ole treenisaleilta tuttua kannustusjargonia vaan kestovaatimus silloinkin väki joko pysyvästi tai tilapäisesti vähenee katastrofaalisen rajoille. Ukkometso siipirikkona Maalämpöyrittäjä Rautala on ukkometsojen sukua. u u u Petri Kettunen Helsingistä tarttuu vihjeiden näyttämöosaan.. Näin toimii ukkometso. Säväyttävä hahmo on myös Matti Olavi Raninin narrimaisen hävytön leikkaaja, joka ei tässä tapauksessa ole terveydenhuollon huippuosaaja, vaan edustaa kasvotonta ja sielutonta byrokratiaa. Vaihtelevalla menestyksellä. Badua (Matti Leino) välienselvittely hetkauta.. Marjut Toivanen ja Matti Rasila esittävät näitä itseään paljon iäkkäämpiä hahmoja upean uskottavasti. Näytelmä kertoo nimensä mukaisesti siitä, kun Tukholmasta lähti 1854 viisi höyrylaivaa viemään turisteja katsomaan Ahvenamaalle Bomarsundin linnoituksen pommittamista. Opin lukemaan Urjan myötä lähes 60 vuotta sitten, kun vanhemmat ja isosiskot eivät enää suostuneet sitä minulle lukemaan. Sen jälkeen olenkin lukenut kaikki Urjat ja siinä sivussa koko lehden aina tänne saakka. Tervo-dramatisoinneissa aika lähelle sellaista päästiin vuosi sitten Kari Rentolan ohjaamalla ”Troikalla”. Rautalan potilastovereista parhaiten jää mieleen Matti Leinon sydämellisesti esittämä maahanmuuttaja Badu. Näytelmässä kuningatar Kristiinaa esitti Wanda Dubiel, joka on suurelle yleisölle tullut tutuksi Nelosen esittämästä Mustat Lesket-sarjasta. (rb) Tapio Vanhatalo Hotakais-dramatisoinnitkin pääsevät nyt valioluokkaan Helsingin kaupunginteatteri on viime vuosina tuonut varsin ahkerasti Kari Hotakaisen ja Jari Tervon teoksia näyttämöilleen. ”Historialliset aiheet vihjeessä viittavat Ruohosen näytelmiin Maria Stuart, Kuningatar K ja Sotaturistit. Maan alle mennään Laura Ruohosen näytelmässä Luolasto, joka sai ensi-iltansa Kansallisteatterissa 2014
O. Vaikealta tuntuu löytää tepsiviä keinoja. Kun silmäimme edessä näemme nuo nousevat mahtavat työnantajajärjestöt, niin silloin jo terve vaisto sanoo, että palkkatyöväen, jos se tahtoo säilyttää asemansa ja määräysvaltansa olemassaolon kovassa kamppailussa, täytyy kyetä luomaan yhtä mahtavat ja voimakkaat järjestöt kuin työnantajatkin. Siten hän oli maailman ensimmäinen sosialidemokraattinen pääministeri. Oskari Tokoin myöhempi poliittinen ura oli monivaiheinen. TUlkINTA ROlf BAmBERG Jean Genet tunsi omakohtaisesti rikollisen mielen ja intohimon poltteen. Helmikuun 9. T-i. 32 11. Sillä sitä vaatii meiltä itsemme ja lastemme tulevaisuus. Tokoin kuolemantuomio peruttiin (Lex Tokoi) 1944, ja hän vieraili sen jälkeen Suomessa moneen otteeseen SDP:n kunniavanhuksena. Tämä seikka se on, joka väkistenkin pane miettimään mitä meidän olisi tehtävä. Otto Wille Kuusisen kommunistit pitivät Tokoita petturina, koska hän oli sisällissodan jälkeen mukana brittien Muurmannin legioonassa. Tämä taloudellinen järjestäytyminen on tietenkin nykyoloissa saattanut tapahtua ainoastaan suurteollisuuden harjoittajain ja yleensä omistavan luokan keskuudessa. HelmikuuTA 2016 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Maailman kirjallisuuden katekismus JEAN GENET: QUEREllE (QUEREllE dE BREsT, 1947, sUOmENNOs PäIVI mAlINEN 1989) . Tokoi palasi Yhdysvaltoihin, jossa hän teki pitkän uran muun muassa demarilehti Raivaajassa. Väsyneinä ja uupuneina, nälkäisinä ja repaleisinakin täytyy meidän koettaa saapua omiin järjestöihimme ja siten saada kootuksi voimamme myöskin ”meidän yhteisten etujemme suojelemiseksi ja edistämiseksi”. /--/ Mutta samalla kun me silmäimme edessä näemme, miten omistaviin luokkiin kuuluvat eri ryhmät järjestävät toimintaansa ja tekevät suuria suunnitelmia uusien rikkauksien kokoamista varten, samalla me surulla näemme, miten olevat olot ovat palkkatyöväen elämän ja aseman saattaneet siihen tilaan, että voimakkaan järjestötoiminnan mahdollisuuksia meillä ei juuri ole olemassa./--/ Mutta vaikka me nykyisistäkin oloissa voisimme suurella sitkeydellä säilyttää järjestömme jotenkin eheänä, niin emme saa ummistaa silmiämme siltä kovalta tosiasialta, että nämä järjestömme ovat liian heikot ja pienet niissä vastassa olevissa oloissa, joissa tulemme tapaamaan aivan uusia ja entistä ehompana kapitalistiyhtymiä, jotka ovat muodostuneet sillä aikaa kuin me vaivoin olemme säilyttäneet entisen asemamme. ammatillisesta järjestäytymisestä. Eduskunnan puhemiehenä hän oli jo vuonna 1913, ja 1917 hänet nimettiin senaatin johtoon. Oskari Tokoi oli myöhemmin mukana sisällissodan aikana punaisten kansanvaltuuskunnassa. Myös muilla aloilla ”suurteollisuuden harjoittajat ja yleensä omistava luokka” oli järjestäytymässä ja tekemässä ”suuria suunnitelmia uusien rikkauksien kokoamista varten”. Querelle hymyili. Säälittävältä tuntuu puhua leväperäisyydestä ja laiminlyömisistä miehelle ja naiselle, joka on kaikkensa antanut omansa ja perheensä toimeentulon eteen. Ammatillista järjestäytymistä voimakkaasti kannattanut Tokoi vetosi Työmiehessä voimien kokoamisen puolesta. Hän oli siitä harvinainen työväenjohtaja, että sisällissodan jälkeen hänellä oli voimassa olevat kuolemantuomiot sekä Suomessa että Neuvostoliitossa. 1940-luvulla ilmestynyt, monissa maissa pitkään julkaisematta pysynyt Querelle on yksi kauneimmista, kiimaisimmista ja kauheimmista romaaneista, mitä homorakkaudesta on kirjoitettu. Niin hektinen, ettei heterolukijakaan jää kylmäksi. Hän päästi itsessään kasvamaan sen niin hyvin tuntemansa kiihkon, joka kohta, sopivassa paikassa, siellä missä puut olivat tiheimmässä ja sumu sankka, ottaisi hänet kokonaan valtaansa, karkottaisi koko omantunnon, veisi kaiken kritiikin ja määräisi hänen ruumiilleen rikollisen virheettömät, niukat ja varmat liikkeet.”. Viime sotien aikana hän toimi Yhdysvalloissa aktiivisesti Suomen hyväksi ja sotien jälkeen auttoi SDP:tä taistelussa kommunismia vastaan. Vuodenvaihteessa oli perustettu Suomen sahateollisuuden työnantajaliitto. Jotenkin toivotonta on puhua järjestäytymisen välttämättömyydestä nälkiintyneelle ja väsyneellä työläiselle, joka on kadottanut jo tulevaisuuden toiveensakin. Hän oli pannut merkille teollisuuden järjestäytymisen. Jokainen avoimin silmin asioita seurannut työläinen on varmaankin maailmansodan ohella huomannut kaikkialla erittäin vomaperäistä ja suurpiirteistä taloudellista järjestäytymistä. Siksi hänellä oli hämmästyttävä taito kirjoittaa äärimmäisyyksistä äärimmäisen isosti. Mitä tehtävä. päivän Työmiehessä esiin astuu Oskari Tokoi. Oskari Tokoi tulee esiin Oskari Tokoi. Mutta sittenkin, kun me emme näe mitään muuta mahdollisuutta, täytyy yhä vaikuttavampia puhua työntekijäin taloudellisesta s.o
KuVa Sanna VäISänEn. Olen lupautunut myös kuntavaaliehdokkaaksi. Päinvastoin järjestelmästä on tulossa entistä vaikeaselkoisempi. – Tempauduin ensin demariopiskelijoiden ja -nuorten toimintaan ja sitten puolueen kuvioihin. Lisäksi työ SONK:n liittohallituksessa jatkuu toista vuotta. HelmikuuTA 2016 L Liike Tuottaja: Markku Lahikainen 050 554 3430 markku.lahikainen@demokraatti.fi ”Sosialidemokratia passaa omiin arvoihini” Joni Ollikaisen mielestä SDP:n on tarjottava hyviä vaihtoehtoja hallituksen sanelupolitiikalle ja pakkolakiesityksille. Suomea ja maail maa on viety erittäin eriarvoiseen suuntaan. Sain häneltä hyviä vastauksia muun muassa siihen, miten SDP tekisi Suomesta paremman paikan. – Oli selvää, että SDP on minun puolueeni. 33 11. – Mutta käytännön poliittisessa tekemisessä on pysyttävä ajassa. Puolueen on osallistuttava kaikilla foorumeilla aktiivisesti kansalaiskeskusteluun, vastattava ihmisten ajatuksiin ja huoliin. – Soteuudistus tarvitaan, mutta hallituksen 15–18-malli ei ainakaan pura byrokratiaa. Ja kun yliopistolla oli puolueiden edustajia ständäilemässä, juttelin Liisa Komminahon kanssa pitkään politiikasta. Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat aina olleet myös minulle tärkeitä arvoja. Joni on valittu myös Oulun työväenyhdistyksen johtokuntaan sekä demaripiirin piirihallitukseen. Miten minusta tuli demari. Sotessa pitäisi mennä ihminen edellä, pitää kiinni julkisesta palvelutuotannosta ja turvata se, että ihmiset saavat kohtuuhintaista hoitoa nopeasti. Ja nuori mies on löydetty. Sotessa ihminen edellä Joni Ollikaisen mielestä SDP:n arvot kestävät hyvin aikaa. SDP on suhteellisen aktiivinen somessa, tätä voi silti aina parantaa. Jonin mielestä Suomen pahin ongelma on kasvava työttömyys. Politiikan tähdenlento Lähdettyään politiikkaan on Joni myös löytänyt vaikuttamisen paikkoja SDP:n riveissä. On tehtävä oikeasti jotakin, että tilanne muuttuisi paremmaksi. Oululainen Joni Ollikainen ääne sti ensimmäisen kerran eurovaaleissa keväällä 2014. Joni valittiin vuoden vaihteessa Pohjois-Suomen demarinuorten puheenjohtajaksi, siis tuon hyviä politiikkavastauksia antaneen Liisa Komminahon seuraajaksi. Joni toimi viime vuoden ylioppilaskunnan hallituksessa vastuualueenaan sosiaalipolitiikka. Näin varmistui fysiikkaa Oulun yliopistossa kolmatta vuotta opiskelevan Ollikaisen puoluevalinta. – Kun se saadaan pienenemään, talous paranee ja voimme panostaa paremmin koulutukseen ja julkiseen terveydenhuoltoon ja tulevaisuudessa säästöjä tuoviin ennaltaehkäiseviin toimiin. – Sosialidemokratia passasi omiin arvoihini heti. – Olen ollut puolueen toiminnassa mielelläni mukana esimerkiksi vaalimökeillä puhumassa SDP:n reilummasta vaihtoehdosta tehdä politiikkaa. TEKSTI MarKKu LahIKaInEn . ” SDP:n on osallistuttava kaikilla foorumeilla aktiivisesti kansalaiskeskusteluun, vastattava ihmisten ajatuksiin ja huoliin. Puoluevalintaansa varten nuori mies tutustui puolueiden ohjelmiin ja klikkaili vaalikoneita
Lasten ja äitien vankka puolustaja Tuula Haatainen on myös Ensija turvakotien liiton puheenjohtaja eli tässäkin mielessä. Seuran puheenjohtaja Kirsti Rissanen painottaa Miinan yhteistyökykyä. Miina oli myös perustamassa työläisnaisliikettä ja ajamassa yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta naisillekin. – Hän teki sitä ihailtavasti yhteisen hyvän eteen ja osallistui vahvasti suomalaisen demokratian ja hyvinvointivaltion rakentamiseen. yksi Miina Sillanpään ”seuraajista”. Miinan 38 vuoden eduskuntauran yksi huipentuma oli nouseminen Suomen ensimmäiseksi naisministeriksi. Hän ajoi perustaa hyvinvointiyhteiskunnan palveluille ja tasa-arvolle sekä toimi vahvasti niiden puolesta. Hän osoitti esimerkillään kansalaisvaikuttamisen voimaa ja naisten tasavertaista kykyä ottaa vastuuta. Hän uurasti naisten tasa-arvon ja perheiden aseman parantamiseksi. – Lasten asema oli Miinan sydäntä lähellä. Hän on voimaannuttava esikuva naisille. Miina esitti jo vuoden 1907 valtiopäivillä kotien perustamista lapsia ja aviottomia äitejä varten. Kun juttelee 150 vuotta sitten syntyneestä Miina Sillanpäästä hänen elämäntyöhönsä perehtyneiden ihmisten kanssa, heidän näkemyksissään korostuu vahva arvostus. Hän kantoi apulaissosiaaliministerin salkkua Väinö Tannerin hallituksessa 1925–26. 34 11. Ensimmäinen ensikoti avattiin Helsingissä vuonna 1942. Hän uskoi yhteistyön voimaan, kansalaisyhteiskuntaan, sivistykseen ja valistamiseen, luonnehtii kansanedustaja ja Miina Sillanpään seuran asettaman juhlavuoJari Soini den valtuuskunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen. – Miina oli melkoinen voimapakkaus, uranuurtaja, sillanrakentaja ja rauhan nainen. – Hän oli innostava puhuja ja kirjoittaja, ahkera valistaja ja arkailematon epäkohtiin puuttuja. Yhteistyötä yli puoluerajojen Kirsti Rissanen ottaa tämänkin päivän puheenaiheisiin liittyvän esimerkin Miina Sillanpään yhteistyökyvystä – eduskunnassa myös yli puoluerajojen. Haataisen mukaan Miina SilRissasen mielestä Miina Sillanpää, joka oli hänen isoisotätinsä, kunnioitti ihmisyyttä ja korosti oikeudenmukaisuutta. – Ja Miina oli myös aikansa aktivisti, hän oli yli 50 erilaisen yhdistyksen jäsen. HelmikuuTA 2016 Miina Sillanpään syntymästä 150 vuotta Kirsti Rissanen ( ) ja Tuula Haatainen korostavat, että Miina Sillanpää oli pienestä tytöstä alkaen tiedonjanoinen asioihin perehtyjä. – Miina ja kolme porvarinaisedustajaa tekivät vuonna 1908 lakialoitteen naisten katurauhan takaamisesta. Voimapakkaus, aktivisti, uranuurtaja, sillanrakentaja... Kun hanke ei edennyt, demarinaiset keräsivät 5 000 markan pohjakassan ja perustivat työläisäitien ja lasten kotiyhdistyksen, jonka puheenjohtajaksi Miina valittiin
HelmikuuTA 2016 . . 1932–36 Sosialidemokraattisen Työläisnaisliiton sihteeri . Kuuluuko hänen äänensä riittävän vahvasti yhteiskunnassa. Piirin mukaan nämä ”säästöt” merkitsevät valtiolle noin 50 miljoonan euron menovähennyksiä, mutta kasvavien terveyserojen ja hoitoon hakeutumisen vaikeutumisen kustannukset tulevat olemaan moninkertaiset. – Miinan perintö velvoittaa meitä kiinnittämään huomiota maahamme pakolaisina ja turvapaikanhakijoina saapuneiden lapsiperheiden turvattomuuden poistamiseen, sanoo Kirsti Rissanen. Karlsson pitää selvänä, että aloitteeseen saadaan 50 000 nimeä puolessa vuodessa. Esimerkiksi asiakasmaksujen korotukset ja lääkkeiden omavastuun nosto tuntuvat vanhusten kukkarossa kipeästi. 1884–99 palvelijatar . Ensimmäinen eduskunnassa laiksi hyväksytty kansalaisaloite oli Tahdon 2013 -kampanjan ajama aloite tasa-arvoisesta avioliittolaista. 1926–27 apulaissosiaaliministeri Väinö Tannerin hallituksessa, Suomen ensimmäinen naisministeri Miina Sillanpään huikeaan uraan ja 150-vuotisjuhlavuoden tapahtumiin kannattaa tutustua osoitteessa www.miinasillanpaaseura.fi Miina Sillanpään työura . Piiri paheksuu myös lääkeomavastuun korotusta. (Demokraatti) Kenttäpostia TYöväenYhdisTYsTen ja piirien kuulumisia. Suomalaiset elävät yhä vanhemmiksi ja aiempaa terveempinä. . . . . 1922–43 Toverittaren päätoimittaja . . . . . . Karlsson huomauttaa, että kaikki eivät kuitenkaan saa tarvitsemaansa apua, turvaa ja palveluita. Sillä pyritään saamaan virka perustetuksi vielä tämän hallituskauden aikana. Kansalaisaloitteella ehdotetaan uutta lakia, muutosta olemassaolevaan lakiin tai olemassaolevan kumoamista. – Käsittämätöntä, ettei suuri ja yhä kasvava vanhusväestö ole saanut omaa puolestapuhujaansa. – Ikäihmiset tarvitsevat virallisen puolestapuhujan, vanhusasiavaltuutetun, joka on perehtynyt heidän asioihinsa ja puolustaa heitä, puheenjohtaja Anette Karlsson perustelee. – Minulla on vahva usko siihen, että kaikenikäiset haluavat pitää ikäihmisistä huolta ja vanhusasiavaltuutetulle löytyy kannatusta, Anette Karlsson on vakuuttunut. lanpään elämästä voi ottaa oppia nykyisinkin. – Jokaisessa ajassa pitää uskaltaa olla rohkea ja nähdä asioita valtavirran ohikin. Miina Sillanpään seura vetoaakin valtioon, kuntiin, säätiöihin ja muihin kansalaisyhteiskunnan toimijoihin, jotta kuntiin ryhdytään pikaisesti järjestämään turvapaikan saaneille lapsiperheille alkuvaiheen koteja ja turvaamaan heille ensikotien kaltaisia kotouttamispalveluja. . 1916–32 Elannon ruokalain ja kahvilain tarkastaja . Kuka puolustaa ikäihmistä. 1907–47 kansanedustaja useilla valtiopäivillä, yhteensä 38 vuotta . Marja Luumi Demokraatti Niemi ja Lönnqvist Hollolan hallitukseen Päijät-Hämeessä toteutui vuoden vaihteessa Lahden ja Nastolan yhdistymisen lisäksi myös toinen kuntaliitos. Uuden maan Demarinaiset aikovat myös koputella oville ja käydä muun muassa vanhainkodeissa ja palvelutaloissa keräämässä aloitteeseen allekirjoituksia. . . . Ystävänpäivä valittiin tarkoituksella Kampanja nimien keräämiseksi alkaa Ystävänpäivänä muistutukseksi siitä, että vanhukset tarvitsevat ystäviä ja huolenpitäjiä. Eduskunta hyväksyi lain 12.12.2014. Kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos se on kerännyt vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kuuden kuukauden kuluessa. Karlsson muistuttaa, että kansalaisten oikeuksien turvaamiseksi on perustettu esimerkiksi kuluttajansuoja-asiamiehen sekä tasa-arvo-, lapsiasiain-, tietosuojaja yhdenvertaisuusvaltuutettujen virat. ”Milloin hölmöläisten peiton jatkaminen loppuu?” Piiri tuomitsee myös turvattomuutta aiheuttavat katupartiot. Uudenmaan Demarinaiset päätyivät vastaukseen: ”Ei kuulu. Alkuvaiheen koteja turva paikan saaneille lapsiperheille Miina Sillanpää puhui jo ensimmäisessä eduskuntapuheessaan 1907 tarpeesta rakentaa koteja naimattomille äideille ja heidän turvattomille lapsilleen. Aina on puolustettava niitä, jotka eivät pysty itseään puolustamaan. . 1907–16 Työläisnaisen päätoimittaja . . . Mikäli edellytetty allekirjoitusten määrä ei täyty kuuden kuukauden aikana, aloite raukeaa. . . 1900–15 Helsingin Taloustyöntekijäin Yhdistyksen Palvelijatarkodin ja paikanvälitystoimiston hoitaja . Yhdistys päätti käyttää kansalaisaloitetta tilanteen korjaamiseksi. Mikä kanSalaiSaloite. . . 1905–06 Palvelijatar-lehden vastaava toimittaja . . Kampanjan loppuvaiheessa järjestetään vielä Ääni vanhuudelle -seminaari. Ääni vanhuudelle -kampanjan Facebook-sivut avautuvat sunnuntaina Ystävänpäivänä. Markku Lahikainen Demokraatti, Mikkeli ” Käsittämätöntä, ettei suuri ja yhä kasvava vanhusväestö ole saanut omaa puolestapuhujaansa.” Ääni vanhuudelle -kansalaisaloite koskettaa kaikkia Hallituksen toimet ovat kurittaneet erityisen kovalla kädellä eläkeläisiä. Hämeenkoski ja Hollola yhdistyivät Hollolaksi. (Demokraatti) Lapin demarit tyrmäävät sotemaksukorotukset Lapin demaripiiri pitää hallituksen asetusta sote-maksujen korotuksesta märkänä rättinä pienituloisten ja paljon julkisia palveluja käyttävien ihmisten kasvoille. Suomalaisilla on ollut vuodesta 2012 mahdollisuus laatia ja allekirjoittaa kansalaisaloitteita. – Tämä asia koskettaa meitä kaikkia: tänään mummoani ja famuani, huomenna äitiäni ja ylihuomenna minua itseäni. . – Valtuutetun tehtävänä on valvoa, että vanhusten oikeus arvokkaaseen ja hyvään elämään toteutuu. 35 11. 1878–84 tehtaan työläinen . Uuden Hollolan kunnanhallitukseen valittiin demareista Jarkko Niemi ja Miikka Lönnqvist. Kuva: Miina Sillanpään Säätiö Jokioisilla 4.6.1866 syntynyt Miina Sillanpää meni 12-vuotiaana vuonna 1878 töihin tehtaalle, vuosina 1925–26 hän oli töissä (kuvassa) valtioneuvostossa apulaissosiaaliministerinä. 5.2.2016 mennessä kansalaisaloitteita oli tehty 471, joista 420 oli päättynyt
Menestyksemme resepti on ollut tähän asti selkeä: naisten ja miesten välinen tasa-arvo, lasten pääsy laadukkaaseen koulutusjärjestelmään taustasta riippumatta, turvaverkko sitä tarvitseville ja yleinen luottamus yhteiskunnan toimivuuteen. Suomi on rankattu kansainvälisissä selvityksissä maailman kilpailukykyisimpien ja dynaamisimpien joukkoon. En muista kahdentoista vuoden politiikassa työskentelyni aikana vastaavaa ohipuhumisen ja vastakkainasettelun ilmapiiriä. Päivähoitoratkaisuilla ajetaan äitejä kotiin, ja tämän väitetään auttavan talouden rattaiden pyörimistä. Lehtikuva / Vesa Moilanen Hallitus on päättänyt polttaa talon lämmikkeeksi ja väittää, että vaihtoehtoja ei ole.. Jonkin sortin ajokoirat siinä istuivat häntä koipien välissä, kun maailmalla arvostettu suomalainen sivistynyt johtajuus ja inhimillisyys kulki heidän ohitseen ansaitsemalleen eturivin paikalle. Juristina ja kansakunnan tunnetuimpana kamreerina Niinistö tietää sanojen ja välimerkkien merkityksen. Meillä jos kenellä on eväitä nousta Eurooppaa murjovasta vaikeasta taloustilanteesta. Suomeksi sanottuna: hallitus on päättänyt polttaa talon lämmikkeeksi ja väittää, että vaihtoehtoja ei ole. Runolliseen kryptisyyteen taipuvainen presidenttimme jätti puheeseensa paljon tulkinnan varaa. Vaikka vuosi on vasta alussa, olen jo valinnut oman suosikkini vuoden lehtikuvaksi. Historiaa ymmärtävänä Niinistö tietää myös sen, että uhkakuvista uhonsa ammentavat ovat yhteiskunnan ruutitynnyreitä. HelmikuuTA 2016 Maria guzenina Puheenvuoro Tolkuttomat ajokoirat E duskunnan kevätkausi alkoi synkissä tunnelmissa. Sipilän ja kumppaneiden lääkkeillä ei Suomea olisi sotien jälkeen nostettu edes idänkaupan tuella. Jos Niinistön puheen tarkoitus oli koota kansakuntamme kohtaamaan nykyiset ja tulevat vaikeudet liberaaliin arvopohjaamme nojaten, vikaan meni. Sote-uudistuksesta on tehty kallis, keskustan valtapolitiikan tarpeita palveleva maakuntahallintouudistus. Ymmärsin myös, että presidentti halusi sanoa, että siirtolaisuus ja turvapaikan tarve pohjaavat eri hätään. Ei ihme, että kansalaisia ahdistaa. Heti puheen jälkimainingeissa yksi Suomen toivo meni ja heitti kolme polttopulloa perheiden ja lasten vastaanottokeskukseen. u u u Mutta mikä on Suomen ja suomalaisten arvojen tämän hetken pahin uhka. 36 11. Ja tiesihän sen, mitä siitä seuraa. Nyt johtajan pitää olla ajokoiramaisen atleettinen ja valmis metsälle saaliinhakuun kenen kanssa tahansa. Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja. Keskustalainen siltarumpupolitiikka on voimissaan suurten kaupunkien kustannuksella. Turvapaikanhakijat saivat RKP:n lahjoittaman koripallon Evitskogin vastaanottokeskuksessa Kirkkonummella. Vaikka itse en tulkinnut presidentin kehottavan Suomea rikkomaan kansainvälisiä sitoumuksiaan, ymmärrän, että sellaisellekin tulkinnalle syntyi sija. Helsingin Sanomien kuvaaja Rio Gandara ikuisti valtiopäivien juhlajumalanpalveluksessa pääministeri Sipilän ja valtiovarainministeri Stubbin pälyilevät ilmeet Nobel-voittaja Ahtisaaren edessä. Kokoomuksen valvovan silmän alla leikataan koulutuksesta koko Suomen tulevaisuuden kustannuksella. Tasavallan presidentti avasi valtiopäivät jatkaen uudenvuoden puheensa linjaa, jossa hän sanoi, että Suomella ei ole mahdollisuutta auttaa kuin vainon vuoksi tänne tulevia. u u u Alkuvuoden uutiskynnyksen ylitti kahden johtamisen professorin kirjoittama kirja, jossa selvitettiin työelämän vaatimuksia uuden ajan pomoille
Varaa matkasi kätevästi Matkapoikien kautta soittamalla arkisin klo 8–17 numeroon 0102323109 tai käymällä osoitteessa www.matkapojat.fi/demarit. Kysy lisää kuljetuksista varauksen yhteydessä tai valitse itsellesi sopivin bussiin nousupaikka Matkapoikien nettisivuilla. 37 11. HelmikuuTA 2016 Laiva on lastattu demareilla Tervetuloa kanssamme Tallinnan risteilylle M/S Baltic Queen -aluksella 27.–28.8.2016 Laivalla on runsaasti puolueen ja puoluetta lähellä olevien järjestämää ohjelmaa. Risteilyvarauksia otetaan vastaan 28.1. mennessä! Hinta alkaen 35 e / B4 ja 65 e / B2. Hyödynnä ennakkovaraajan etu 31.3. Hinnat ovat per henkilö. Matkapojat järjestää tilausajokuljetukset risteilylle lukuisilta eri paikkakunnilta. alkaen.
Olen innokkaana luonnossa liikkujana ja Suomen Ladun ja Keravan Ladun jäsenenä huolissani siitä, miten uusi laki vaikuttaisi Metsähallituksen luontopalveluihin ja sen mahdollisuuksiin tarjota kansalaisille luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia maamme upeissa luontokohteissa, kuten kansallispuistoissa. Kuntakentän osaamista pidetään tärkeänä. lähetä mielipiteesi osoitteeseen mielipide@demoKraatti.fi tai demoKraatti, pl 338, 00531 helsinKi Metsähallituslain valmistelu uhkaa luontoliikkujaa Uuden jo vuosia valmistellun Metsähallituslain käsittely alkoi viime torstaina valiokunnissa. Keva sovelsi eläkelakien periaatetta. Korotus kuuluu maksaa kaikille puolisoille. Lakiesitystä käsitellessään eduskunnan hallintovaliokunta piti maksettavaa korvausta ”varsin vaatimattomana, jos sitä verrataan työeläkkeiden tasoon”. Ulla E. Viime viikon keskiviikkona ilmestyneessä, asiaa käsittelevässä uutisessa, Helsingin Sanomissa MMM:n ylijohtaja Juha Niemelä myöntää, että julkisten hallintotehtävien eli luontopalveluohjaukseen olisi tulossa muutoksia. Erityiskorvauksen maksaminen oli tällöin jo siirretty valtiokonttorista Kevaan. Olen huolissani myös siitä, että ympäristöministeriön ohjausvaltaa Suomen luonnonsuojelualueverkoston hoitoon aiotaan heikentää. Suomessa on runsaasti luontoliikkujia, yksinomaan Suomen Ladulla niitä on 80 000. KHO ymmärsi lain tarkoituksen, hallintovaliokunnan kannan sekä valtiovarainministeriön taustalaskelmien koskevan kaikkia puolisoita. Niihin on tiiviisti koottu lain keskeisimmät ongelmat ja muutosehdotukset luonnon virkistyskäytön näkökulmasta. Tänä päivänä Keva on paljon muutakin. Toisin sanoen, sillä on vahva demokratiavaade, joka alistaa valtion maaja vesialueiden valvonnan ja ohjauksen eduskunnalle. KHO totesi päätöksessään, ettei lakiin sisälly säädöksiä, joiden perusteella erityiskorvauksen korotus ei koskisi myös niitä korotukseen oikeutettuja henkilöitä, joille korvaus on myönnetty ennen muutetun lain voimaantuloa. Nyt Keva hoitaa pääosan julkisten alojen eläketurvan toimeenpanosta. Pääosa tehtävistä ja rahoituksesta tulee ympäristöministeriön toimialalta. Suomalaista eläkelainsäädäntöä uudistettaessa myös tämä laki tarkistettiin vuonna 2010. Korkein hallinto-oikeus antoi asiasta myönteisen päätöksen 2.6.2014. Itse maallikkona ja luontoliikkujana olisin iloinen, jos laki edellyttää edelleen vahvaa parlamentaarista ohjausta. 38 11. Keva alkoi lomakkeissaan kutsua erityiskorvausta eläkkeeksi ja tulkitsi uutta lakia siten, että korotus ei koske ennen lain voimaantuloa saatuja korvauspäätöksiä. Kirjoitusten maKsimimitta on 3000 merKKiä. Luontopalvelut toimii osana liikelaitos Metsähallitusta, mutta erillisenä budjettirahoitteisena julkisten hallintotehtävien yksikkönä. Pääosa puolisoista (noin 390) ei saanut korotusta tarkistuspyynnöstä huolimatta. Metsähallituksen luontopalvelut on merkittävin luonnon virkistyskäytön edistäjä maassamme. On tärkeää, että sen kannanotot huomioidaan lainvalmistelussa. Siitä ei hyvää seuraa, kuten olemme viime päivinä huomanneet. Siksi toivon, että luonnon ystävät, kansalaiset, päättäjät ja kansanedustajat tutustuisivat meneillä olevaan lakiesitykseen ja Suomen Ladun aineistoihin. Ulkoasiainhallinnon puolisot saivat Kevalta tylyn kohtelun heille maksettavaa erityiskorvausta koskevan lain väärän tulkinnan johdosta. Nyt on aika toimia! Leena Harjula-Jalonen Keva tarvitsee kunta-alaa laajempaa osaamista Kevan uutta toimitusjohtajaa ollaan valitsemassa. Uuteen lakiin kirjoitettiin tasokorotus paikkaamaan korvauksen jälkeenjääneisyyttä. Luonnossa liikkuminen on hyvin tasa-arvoinen liikuntamuoto, koska sitä voidaan harrastaa lähes kaikkialla ja maksutta. HelmikuuTA 2016 Mielipide Kirjoita omalla nimelläsi. Erittäin tärkeänä pidän sitä, että laki olisi tasa-arvoinen ja noudattaisi kohtuullistamisperiaatetta. Suomen Latu on tehnyt erittäin huolellisen tarkastelun käsittelyssä olevasta metsähallituslaista. Kevaan siirtyi vuosina 2011–2013 asteittain valtion eläkkeitä ja korvausjärjestelmiä koskevat asiat, joita valtiokonttori oli hoitanut. Luonnossa liikkumisella on tutkitusti myönteisiä terveysvaikutuksia. Lakipaketti on mittava, toista sataa sivua. Nyt on vaarana, että kansalaisten ja luontoliikkujien reviireille mennään markkinavoimin. Mikael Damkier. Blomberg ” Ympäristöministeriön ohjausvaltaa Suomen luonnonsuojelualueverkoston hoitoon aiotaan heikentää. Virkamiesten ulkomaansiirroista puolisoille aiheutuvia työeläkemenetyksiä korvataan erityiskorvauslain nojalla vuodesta 1989. Yli kolme vuotta kestänyt oikeus prosessi osoittaa, että Kevalta vaaditaan kunta-alaa ja eläkkeitä laajempaa osaamista, kaikkien Kevan vastuulla olevien asioiden hallintaa
Eikä tässä vielä kyllin. Veljensä Wäinön piikkiin meni tuo vallansiirto aatelisilta rahvaalle. Hattulassa pisti hattunsa naulaan jopa persupiirin puheenjohtajanakin toiminut. Tehdään päätös, mennään nukkumaan ja perutaan päätös aamulla. Torpparivapautuksen nimissä poloisilta aatelisilta ryöstettiin vielä viljelysmaatkin. Hänellä oli useampikin hyvä ja viisas sana täälläkin näinä aikoina muistettavaksi. Saavutuksistaan suurimmat ovat olleet väitöskirja ja sekasorto kepussa. Lopuksi totesimme, että sähkön hinta on nyt hallituspuolueiden edustajain käsissä – saivartelematta ja turhia, läpinäkyvän populistisia eduskuntakyselyitä tekemättä. Pettuleivän päivät ovat siis odotettavissa! u u u Minulta on tiedusteltu, tiedänkö, mikä on pääministerin pysyväisohje hallitukselle. Sellaisia tähän maahan taas jotkut tahot puuhaavat. Kertailimme yhdessä persujen tapahtumia, koska heidän oma lehtensä tuntuu niistä vain valikoiden kertovan. u u u Partioinnin urbaanein muoto lienee katupartio. Ja ovat saaneet ymmärtävän positiivista vastakaikua taholta, jonka kontolle on uskottu lakiin perustuvan elämänmenon edistäminen maassamme. Timo Roos timo.roos@kopteri.net Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia.. Viittaan tässä muun muassa persuministeri Lindströmin ensimmäisiin lausumiin katupartioista. Kirjoittaja on eläkkeellä oleva SDP:n ex-kansanedustaja. Ja mikä pahinta – sosialistit – keleet näissäkin ryöstöpuuhissa ahkeroivat eniten. Sukuvika, kuten nyt tiedämme. Jos ei onnistu, niin parempi olla puhumatta. Päällimmäisenä niistä tulee nyt mieleen, ihan sattumalta tosin, Kautskyn varoitus: jos joukoille annetaan umpimähkäisesti aseita, se kyllä johtaa umpimähkäiseen ammuskeluun. u u u Mäkisen Jallu sanoi kylän paarissa aina ihailleensa Paavo Väyrystä, tätä noin viidettä uhmaikäänsä kipuilevaa aktiivierehtymätöntä. Kyllä vähän isommasta taajamasta meilläkin lauantaiehtoisin saa koottua autolastin kantasuomalaista väkeä, joka ei kelpaisi mihinkään maahan. Ja nyt on Paavolla ikioma puolue. Opettaja otti puheeksi myös maahanmuuttajat, koska Tasavallan presidenttikin, totta kai, otti asian esille puhuessaan kansanedustajille. Minä siihen, että yleistää ei pidä maahanmuuttajain sielua ja toimia syynätessä. Mikä on pääministerin pysyväisohje hallitukselle. Vastaan nyt, että tiedän. Suotta poraavat. u u u Veroparatiiseihin täältä menee varakasta väkeä kiukuttelemaan huonoa kohteluaan. Tehdään päätös, mennään nukkumaan ja perutaan päätös aamulla. Viisasta puhetta edusja maakunnassa Saksassa eli vuosina 1854–1938 muuan sosialisti Karl Kautsky. Tarmokkaita ja hyvällä asial la toimivat nämä veljekset. HelmikuuTA 2016 Nieminen Vee K ylän entinen opettajakin soitteli. 41 11. Todellinen menettäjä on ollut maamme aatelinen väenosa. Selvää persulaista kansanedustaja-ainesta tämä Hollolan mies. Menettiväthän aatelisemme perimysjärjestykseen perustuvan valtiollisen päätäntävaltansakin säätyvaltiopäiviemme tultua tiensä päähän viime vuosisadan alussa. Puoluejohtajat pitänevät pakolaisista puhuessaan kielen keskellä suuta. Esimerkiksi Hattulassa ja Mäntsälässä on nähty, että viime vaaleissa valittu kunnanvaltuuston persuryhmä on kummassakin jalostunut kuudesta valtuutetusta jo kahdeksi. Upo uuden, laajentuneen Hollolan valtuuston ensimmäisessä kokouksessa puolestaan persuedustaja nosti profiiliaan ja ryhmänsä keskustelutasoa toteamalla pakolaisista, että ”kun kevät koittaa, Hennalasta lähtee sonnit liikkeelle ja siinä kaatuu kaikki kaksijalkaiset tikapuita myöten.” Mainittakoon, että Hennalan historiallisissa tiloissa on nyt majoitettuna pakolaisia. Tässä viimeksi mainitussa puuhassa toimi ilmeisesti ahkerimmin muuan valtiopäivämies Sulo Wuolijoki. Joko on tullut aika puheenjohtaja Soinin hypätä ratsunsa selkään ja von Döbelnin lailla ratsastaa aukkoja katselemaan. Aineis ton puute ei ole siihen syynä
Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25 A 1. Eskon elämä oli työntäyteinen ja nuorena miehenä hän toimi muun muassa postiauton rahastajana. 42 11. Korson nuorisotilassa Korsontie 2, Vantaa, kahvit klo 10.30 ja kansanedustaja Timo Harakka vierailee. Ti 16.2. Kela oli hänen työpaikkansa noin 25 vuotta. Esitykset alkavat klo 19. 15:45 Kirjallisuus kulttuurisen muistin rakentajana: Espanjan sisällissota ja Francon diktatuuri nykyespanjalaisissa romaaneissa – FT Elina Liikanen 16:30 Loppukeskustelu ja kahvitarjoilu. PÄIJÄT-HÄME . UUSIMAA . Eskoa jäivät kaipaamaan lapset perheineen ja lukematon määrä ystäviä ja yhteistyökumppaneita. Lahden seudun Wanhat toverit. Kerhossa jaossa myös kevään toimintakalenteri. Lapin piirin puheenjohtajana Esko toimi 12 vuotta. Minäkin haluan, 2012, 11.3. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Paikka on Torkkelinkatu 11. Kahvitarjoilu. Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat. Savonlinnan Työväenyhdistys ry:n avoin kuukausikokous Kisalinnassa 17.2. fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. Muonio on ollut pitkään Lapin sosialidemokraattisin kunta, joskus kakkonen ja usein ykkönen. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan Uuden itsehallinnon (aluehallinto, sote) mahdollisuuksista to 11.2. klo 18 kaupungintalolle, IV krs. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla enintään kaksi kertaa maksutta. Esko oli jämäkkä. POHJANMAA . Helsingin kristillisten sosialidemokraattien yhdistys järjestää kehitysyhteistyöstä keskustelutilaisuuden ma 15.2. Hänen verkostonsa ja vaikutuskanavansa olivat koko lappilaisen väestön ja ennen kaikkea kotipaikkakunnan hyödynnettävissä yli 40 vuoden ajan. Työväenliikkeen kirjasto. Hän osasi neuvotella ja häntä arvostettiin yli puoluerajojen. Kunnallisjärjestö ry. Vuoden 2016 jäsenmaksun 20 eur voi maksaa kerhossa tai pankkiin, katso ohjeet kotisivuilta. . Ojala kuoli 15.12.1915 pitkään kestäneen sairauden murtamana Rovaniemellä. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita kehitysyhteistyöstä. . Kunnanvaltuustoon hänet valittiin 60-luvun lopussa ainoana demarien edustajana vuosien tauon jälkeen. Poliittinen väkivalta Espanjan ja Suomen sisällissodissa professori Jukka Kekkonen. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Jos hän oli muodostanut mielipiteen asian hoidosta, sitä niin hoidettiin tarmolla. ETELÄ-POHJANMAA . Korson Eläkkeensaajat ry, Keskiviikkokerho 17.2. Joulun alla hankittiin tavallista enemmän elektroniikkaa ja onkin hyvä tutustua myös laitteiden käytönaikaiseen ja valmiustilan sähkönkulutukseen. Siirtyminen energiatehokkaisiin lamppuihin on pienentänyt valaistuksen sähkönkäyttöä. To 18.2. Peili, 2013. ETELÄ-SAVO . Ke 24.2 klo 10.30 kahvit ja kerhossa aiheena ”eläkeläisten tulot nyt ja tulevaisuudessa”. Sosialidemokratia oli perua isältä. . klo 18. tuli tuomaan viestiä isälleen ja samalla hänet pyydettiin kokouksen sihteeriksi – ja niinpä hän siihen alkoi. PIRKANMAA . Animaatiosarja aikuisille, 15.4. HelmikuuTA 2016 Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Venäjä-seuran ja Elokuvakerho Rainan elokuvien esityssarja Seinäjoen Nuorisokeskuksessa: 19.2. klo 18–20 Suomen peruskoulun/perusopetuksen tulevaisuus – ei enempää, ei vähempää. Työväenyhdistys ja sosialidemokratia olivat lähellä Eskon sydäntä, mitä todistaa hänen mittava työnsä liikkeessä. klo 18. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla enintään kaksi kertaa maksutta. klo 14–16:30 No Pasaran! 80 vuotta Espanjan sisällissodan alkamisesta -seminaari Työväenliikkeen kirjastossa. Ojala.. Vanhankaupungin yhdistyksen uusi puheenjohtaja Tarja Kantola johtaa keskustelua. Hän oli pari vuotta sihteerinä ja sitten hänet valittiin työväenyhdistyksen puheenjohtajaksi, jota tointa hän hoiti yli 40 vuotta vuoteen 2013 saakka. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen perjantaina klo 12 mennessä osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti. Lisätietoja, http://korso.elakkeensaajat.fi/, 0400 402 172 Kuollut Esko oli koko Lapin puhemies Esko J. Lisäksi hän toimi aktiivisesti monissa Lapin organisaatioissa. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. Pirkanmaan liiton ent. Seuraavissa kuntavaaleissa valtuustoon pääsi jo kaksi, sitten neljä, viisi ja nykyisin jo kuusi edustajaa. Asiantuntijana on E-P:n SoTe:n projektijohtaja Harri Jokiranta. Esko halusi olla ihmisten parissa ja tässä Kelan työssä se onnistui. Sitä jämäkkyyttä nyt kaivattaisiin. Kyllä ja kyllä ja 2014, 29.4. edunvalvontajohtaja, YM Pentti Hämäläinen pohdiskelee parantuvatko palvelut ja laajeneeko demokratia. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan puheenvuoroa kommentoivat asiantuntijat Erkki Aho ja Ulf Sundqvist. Tilastokeskuksen Asumisen energiankulutus -tilaston mukaan asuinrakennusten lämmityksen ja kotitalouslaitteiden kulutus vuonna 2014 oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Tervetuloa! HELSINKI . Kansanedustaja Erkki Tuomioja alustaa ja kommenttipuheenvuoron käyttää Kirkon ulkomaanavun hallituksen puheenjohtaja Tarja Kantola. Mukana kehityspäällikkö Saara Vauramo, Aiheena: Lahden toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kauhajoen Sosialidemokraatit järjestää to 11.2. Hänet valittiin 60-luvun lopussa Kansaneläkelaitoksen piiriasiamieheksi ja sittemmin Kelan Muonion toimiston paikallisjohtajaksi. Liisa Harjula Valonia Esko J. Hänelle myönnettiin myös kunnallisneuvoksen arvonimi. Aiheena on ” Kehitysyhteistyön määrärahojen leikkaus – pois köyhistä köyhimmiltä”. Ruoan valmistukseen käytettiin prosentti ja valaistukseen yhdeksän prosenttia vähemmän energiaa kuin edellisenä vuonna. Siitä tulee kertomaan Kimmo Kiljunen ja EKL:n puheenjohtaja Matti Hellsten ja lopuksi bingo. Asumisen sähkönkulutus 2014 laski prosentin edellisestä vuodesta, lämmitysenergian kulutus kasvoi vajaan puoli prosenttia. Mistä sähkönkulutuksen vähentyminen johtuu. 14 Avaus – tutkija Hanne Koivisto, 14:15 Anarkistit ja Espanjan sisällissota – tohtorikoulutettava Timo Karvinen, 15 Kun aseet puhuvat. Hän oli syntynyt 6.7.1944 Muoniossa vaatimattomaan työläiskotiin, josta hän ponnisti pitkälle. Kokomo, 2012, 4.3. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen perjantaina klo 12 mennessä osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. Tilaisuuden järjestää Vanhankaupungin sosialidemokraatit, Työväenkirjaston ystävät ja Työväenliikkeen kirjasto. Tapaamme Wanhassa herrassa 15.2 klo 11.30. Hän kiersi työaikansa alussa Muonion ja Enontekiön alueella ihmisten luona erilaisia hakemuksia tekemässä ja tunsi periaatteessa kaikki ja ihmiset tunsivat hänet. klo 18–20 Kauhajoen kaupungin valtuustosalissa tilaisuuden aiheesta: Miten SoTe etenee EteläPohjanmaalla. Omaa sähkönkäyttöä kannattaa silti edelleen seurata oman sähköyhtiön nettipalvelussa ja omia käyttötottumuksia on syytä tarkkailla. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana enintään kaksi kertaa. Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Muoniossa oltiin elvyttämässä työväenyhdistyksen toimintaa vuonna 1968, kun Esko J. Kun yö ei vielä erota , 2012, 25.3. Puolueen ylimmässä johdossa hän toimi kaksi kautta puoluehallituksen jäsenenä ja yhden kauden puoluevaltuuston varapuheenjohtajana. Raija Lehtimäki ystävä Muonion Sos.dem Ty:n pitkäaikainen sihteeri Asumisen energiankulutus ei kasva Siirtyminen energiatehokkaisiin kodinkoneisiin ja -laitteisiin sekä ledlamppuihin näkyy nykyisin jo kulutustiedoissa. Sastamalan Sos.dem. Tervetuloa keskustelemaan ja kyselemään Suupohjankin palvelujen tulevaisuudesta. Vapaa pääsy. Kahvitarjoilu. Muiden sähkölaitteiden kulutus laski kolme prosenttia. Rock, 1987, 1.4. Esko J:n tulo Muonion työväenyhdistykseen tapahtui kuitenkin sattuman kautta
Piirikokousedustajina toimivat puolueosastojen vuodelle 2016 valitsemat kokousedustajat. 43 11. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Åbo svenska församling Döpta: Niilo Olavi Alanen. Turun Martinseurakunta Kastetut: Victoria Vici Olivia Hermansson, Sofia Josefina Helena Lågland, Noa Lemmy Juhani Montonen. Kuolleet: Herkko Aarre Kalevi Tähtinen 60 v. (06) 220 1562 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Pohjanmaa VAASAN TOIMISTO – avoinna ma-pe klo 9-16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö Marja Salmivuori Toimitsija Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila Hengelliset Kokoukset Turun tuomiokirkkoseurakunta Kastetut: Aada Ellen Sofia Tillonen. Lapin Sosialidemokraattien piirihallituksen ja Lapin liiton tarkastuslautakunnan jäsen, eläkeläinen Eira Setälä täyttää 70 vuotta 17.2.2016. Turun Mikaelinseurakunta Kastetut: Senja Aino Edith Kaasalainen, Pihla Isabel Rantanen. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi 75 VUOTTA 70 VUOTTA. Uusi lehti vuoden alusta. Turun Katariinanseurakunta Kastetut: Aino Sofia Honkala. Mahdolliset onnittelut voi ohjata nuorten kulttuurija tutkimushankkeiden tukemiseksi KSR:n Martta SalmelaJärvisen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Tuulikki Kannisto. HelmikuuTA 2016 Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua mm. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Vaasan toimipiste Aluetoimitsija Katja Kaivonen, puh. Paattisten seurakunta Kuolleet: Milja Tuulikki Rintala 79 v. Kuolleet: Keijo Anselm Siivonen 95 v, Iris Helena Andersson 90 v, Helena Veilas 89 v, Pekka Tapani Viherkoski 73 v. 040 709 4337 s-posti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Marita Putkonen, puh. Loviisan kulttuurilautakunnan jäsen, eläkeläinen Leena Selander täyttää 70 vuotta 17.2.2016. Ei vastaanottoa. Kuolleet: Pertti Tapio Suovanen 89 v, Marja Oittinen 86 v, Raija Hillevi Ojala 78 v, Sinikka Anneli Suominen 76 v, Teuvo Antero Alin 69 v, Antti Matias Anselmi Kovanen 42 v. 020 77 41423, marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA, fax. Kuolleet: Veikko Ensio Kaukola 89 v, Eliina Nikkonen 89 v, Raimo Olavi Sjöblom 86 v, Eero Ensio Laihonen 84 v, Kari Selim Leirisola 74 v, Anja Helena Tuomisto 63 v. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. Vuosina 1986–1991 hän toimi Tekstiilija Vaatetustyöväen Liiton (Teva) puheenjohtajana ja 1991–2001 SAK:n varapuheenjohtajana. Maarian seurakunta Kastetut: Aatos Armas Aksel Hentula, Alisa Maria Jagt, Jade Irene Janiina Jussilainen, Alma Elviira Korpela, Lilian Emma Eleonora Latva. Kaarinan seurakunta Kastetut: Verner Matias Kippo, Nea Sofia Kotliar. Kuolleet: Pekka Antero Aarnio 79 v. 020 774 0311 s-posti: marita.putkonen@sak.fi » www.sak.fi SAK:n LIITTOJEn ALUETOIMISTOJA POHJAnMAALLA: Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. Ei vastaanottoa. Kuolleet: Helle Helmi Helena Ojanen 91 v, Eila Emilia Lehtinen 89 v, Martta Matilda Laho 86 v, Aino Eeva Marja Tipuri 85 v, Reijo Rainer Vuorio 83 v. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. Turun seurakunnat Pohjanmaan Sosialidemokraatit ry KUTSU PIIRIJÄRJESTÖN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN KEVÄTPIIRIKOKOUKSEEN Aika Perjantaina 15.4.2016 klo 17.30 Paikka Ilmajoen työväentalo, Asematie 2, Ilmajoki Käsiteltävät asiat vuoden 2015 toimintakertomus ja tilinpäätös muut piirin sääntöjen 12 §:n määräämät asiat piirikokoukselle tehdyt aloitteet kuntavaalien vaalityösuunnitelma piirin strategian hyväksyminen Aloitteet Aloitteet on toimitettava lausunnon antoa varten piirihallitukselle 4.3.2016 mennessä osoitteella PL 103, 60101 Seinäjoki. Döda: Raili Marjatta Pedelius 87 år, Margot Louise Sylvin 68 år. Mahdolliset onnittelut voi ohjata maakunnan hankkeiden tukemiseksi KSR:n Lapin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Eira Setälä. 010 7703 640 (vaihde). Mahdolliset onnittelut voi ohjata maakunnan hankkeiden tukemiseksi KSR:n Uudenmaan rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Leena Selander. Kauhavalla 5.päivänä helmikuuta 2016 Pohjanmaan Sosialidemokraatit ry Piirihallitus Matias Mäkynen Johanna Autio puheenjohtaja toiminnanjohtaja Teatterit Syntymäpäivät SAK:n entinen varapuheenjohtaja ja Tekstiilija Vaatetustyöväen Liiton entinen puheenjohtaja, eläkeläinen Tuulikki Kannisto täyttää 75 vuotta 14.2.2016. Turun Henrikinseurakunta Kastetut: Linnea Laura Maila Holmevaara, Eino Pauli Kalevi Sallasmaa, Cecilia Emmiina Gunhild Stenström. Tuulikki Kannisto on Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) pitkäaikainen toimihenkilö ja ensimmäisiä naispuolisia liittopuheenjohtajia. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Julkistenja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluepäällikkö Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 s-posti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547 Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043 Pitkäkatu 43, 65100 VAASA puh. sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Metallityöväen liitto ry VAASAN ALUETOIMISTO Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. Kuolleet: Meeri Sanelma Leimuranta 94 v, Hilkka Kaarina Kavander 93 v, Sirkka-Liisa Sinisalo 93 v, Annikki Maijaliisa Jokela 89 v, Ilkka Hurme 86 v, Jukka Mauno Olavi Soini 78 v, Merja Helena Håkansson 73 v. 020 77 41424 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry AKT:n VAASAN TOIMISTO Aluetoimitsija Tuulikki Aikio (06) 220 1560, 0400 762 689, tuulikki.aikio@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia
020 774 0410 » www.sak.fi/Turku Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Yliopistonkatu 33 G 4 krs., 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma pe klo 9.00 16.00 Metallityöväen Liitto Humalistonkatu 6, 20100 Turku p. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. 010 770 3620 SAK:n LIITTOJEn ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: » www.akt.fi » www.metalliliitto.fi » www.jhl.fi » www.sak.fi/alueet Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Sari-Kaarina Vähämäki 040 570 5688 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 VAASAN SOS.DEM. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella.. Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Todellakin! Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Uskottava ja koskettava Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. HelmikuuTA 2016 Lakiasiat Hautauspalvelut Uusi lehti vuoden alusta. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Tampereen toimipiste Rautatienkatu 10, 7. 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. 020 77 41323, fax 020 77 41330 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 toimisto avoinna ma-pe klo 8.20-16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi SAK:n liittojen AluetoimiStojA turuSSA: Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Puistokatu 6 A, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi p. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi » www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Porin aluetoimitsija Raija Raittio p. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi 0400-423 835 Kaikki lakiasianne. 44 11. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. 010 770 3700, fax 010 770 3701 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi p. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. SAK:n Lounais-Suomen toiminta-alue/ Turun toimipiste Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi p
Mitä on tartratsiini. 3.Mikä on valokuitu. 9. Missä Euroopan maassa setelit otettiin ensimmäisenä käyttöön. julkaistun ristikon 10 euron palkinnon voitti Mirva Saarelainen Helsingistä. Nel jäs sä: Iso ssa -Br ita nni ass a, Irla nni ssa , Mal tal la ja Kyp rok sel la 3. Onnea voittajalle! Vas tau kse t: 1. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Milloin viimeksi eduskunnassa on ollut vasemmistoenemmistö. 4. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron rahapalkinto. Siin ä kilp aill aan tar kku usja pitu ush eito ssa urh eilu kal ast usv avo illa ja -ke loi lla . HelmikuuTA 2016 Ristikko 6/2016 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Lap sia syn tyi 55 040 2. 8. Vuo nna 196 6. Ruo tsi ssa .. 5. 6. Kuinka monessa EU-maassa on vasemmanpuoleinen liikenne. 45 11. Kuka on SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja. 7. Mikä on Suomen pituus Hangosta Utsjoelle. Val oku itu on ohu t, las ist a val mis tet tu joh din . 2. 4. Mikä urheilumuoto on Casting. Väi nö Tan ner 10. 6. Elin tar vik kei ssa käy tet ty vär iai ne 9. 10. 7. Ratkaisuja Ristikon 4/2016 ratkaisu: Torstaina 28.1. Kuinka monta lasta syntyi Suomessa viime vuonna. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku 1. Kuka oli ensimmäinen sosialidemokraatti, joka hoiti väliaikaisesti presidentin tehtäviä. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Tar ja Fila tov 8. Pitu us on 1 157 km 5
perjAnTAI 12.2. Silti lopputulos hiertää kivenä kengässä, kuten hän on joskus kuvannut elokuvallista ihannettaan. Miten sitä hoidetaan nykyaikaisin menetelmin. Kuvassa Tom Ripley (Dennis Hopper). Onnen kulissit. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale 10.35 Emmerdale 11.05 –12.00 Lääkärit 12.00 Ostoskanava Tvins.com 13.30 Haaveiden talo hartiapankilla 14.30 Luojan kiitos! 15.30 Peter uutisvirrassa 15.55 Salatut elämät 16.25 Klikkaa mua (7) 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 11 12 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Viikon vinkki RANE AuNImO Maailmanloppu Melankolia Yle Teema klo 21:08 Tiededokumentti: sairauksien alkuperä Yle Teema 3/4. TorsTAI 11.2. Mihin ja miksi ihminen on tarvinnut masentuneisuutta aikojen kuluessa. perjAnTAI 12.2. Lopputulos on kenties epätasainen, koska von Trier ei ole käsikirjoittajana samaa tasoa kuin visualistina. 46 11. O: Wim Wenders. Kino: Amerikkalainen ystävä (16) Yle Teema (Der amerikanische Freund, Saksa 1977) Patricia Highsmithin romaaneihin perustuvassa rikosjännärissä Saksassa taideväärennöksillä elävä Tom Ripley etsii palkkatappajaa. Tiettävästi ohjaaja purkaa omaan masennustaan. Masennus. Dorothea Lange – valon vangitsija Yle Teema Amerikan 1930-laman ja yhteiskunnallisten olojen taltioijana maailmanmaineeseen nousseen valokuvaajan Dorothea Langen (kuvassa) elämäntyötä esittelee hänen lapsenlapsensa, elokuvaohjaaja Dyanna Taylor. Naturalismista luopuvien Amerikka-teostensa (Dogville, Manderlay) tapaan ohjaaja avaa filminsä laveana ryhmävalaisuna hääillallisille vanhalle kartanolle kokoontuvasta juhlaväestä mutta etenee kohti intiimiä sielunpeilausta kahden sisaruksen välisestä suhteesta. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Kuutamolla (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Kuninkaan mies: Maailman laidalla (12) 01.15 Eurojackpot ja Jokeri 01.20 Zoo (12) 02.20–06.05 Voittostudio NeloNeN 05.00 Ennustaja-TV 06.00 Pound Puppies 06.25 Red Caps 06.50 Bumba 06.55 Bumba 07.00 Pound Puppies 07.25 Tashi (7) 07.40 Tashi 07.55 Hauskat eläinvideot 08.25 Merieläinten pelastajat 08.50 Paul O’Grady – rakkaudesta koiriin 09.20 Hurja painonpudotus UK 10.20 Neljän tähden illallinen 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Hauskat eläinvideot 14.15 Suhdekoukerot 14.45 Suhdekoukerot 15.15 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 16.15 Onnenarpa 16.20 Rantavahdit (7) 16.50 Rantavahdit (7) 17.20 Rantavahdit 17.50 Hauskat kotivideot 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Management – Tunteet haltuun (12) 23.30 SM-Liiga: Illan Parhaat 23.35 Elokuva: Lainkuuliainen kansalainen (16) 01.50 Poliisit – kotihälytys (7) 02.50 Poliisit – kotihälytys (12) 03.50–05.00 Ennustaja-TV Yle TeeMa 04.00 Teematieto 17.00 Riemuruhtinaat 17.50 Valitut sanat: Mike Leigh 2/2 18.20 Elävä arkisto: Rahkamo ja Kokko 18.22 Susanna Rahkamo & Petri Kokko – jääshow 19.30 Prisma Studio 20.00 Volga 30 päivässä 20.45 Mittatilaustyönä 21.00 Kino: Amerikkalainen ystävä (16) 23.00 Rockin klassikkolevyt: The Who/Tommy 00.20 Kosketuksessa: Jenni Vartiainen 01.20–04.00 Teematieto Ihanteet törmäävät todellisuuteen tanskalaisen ongelmatapauksen Lars von Trierin elokuvissa, joissa henkilöt joutuvat todistamaan pienuuttaan. Robot (16) 00.25 Yle FOLK 03.10–04.00 Uutisikkuna MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale 10.35 Emmerdale 11.05 Lääkärit 12.00 Ostoskanava Tvins.com 13.30 David Attenborough – kasvien valtakunta 14.30 Enbuske, Veitola & Salminen 15.30 Miehen puolikkaat (12) 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Klikkaa mua 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Klikkaa mua 21.00 Enbuske, Veitola & Salminen 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 X-Men 2 (12) 01.05 Rikoksista pahin (12) 02.05–05.30 Voittostudio NeloNeN 05.00 Ennustaja-TV 06.00 Pound Puppies 06.25 Red Caps 06.55 Bumba 07.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.25 Transformers Rescue Bots (7) 07.50 Hauskat eläinvideot 08.20 Merieläinten pelastajat 08.50 Paul O’Grady – rakkaudesta koiriin 09.20 Hurja painonpudotus UK 10.20 Neljän tähden illallinen 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Hauskat eläinvideot 14.15 Hurja painonpudotus UK 15.15 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 16.10 Onnenarpa 16.15 Neljän tähden illallinen 16.45 Leijonan luola USA 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Ummikot ulkomailla 20.00 The Voice of Finland 21.25 Keno 21.30 Ihon alla (12) 22.30 Elokuva: Koston liekki (16) 01.30 Leijonan luola USA 02.30 Rantavahdit (12) 03.00 Rantavahdit (12) 03.30 Rantavahdit (7) 04.00–05.00 Ennustaja-TV Yle TeeMa 04.00 Teematieto 17.00 Mies ja videokamera 18.00 Frankensteinin syntytarina 19.00 RSO Musiikkitalossa 21.15 Tiededokumentti: Sairauksien alkuperä 22.05 Kino Suomi: Paperitähti (16) 23.35 Armadillo (16) 01.15–04.00 Teematieto Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Prisma Studio 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Hercule Poirot (12) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.12 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Yle Uutiset Häme 11.33 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.40 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.47 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.54 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.01 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Yle Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) 13.20 Oi aika vanha kultainen! 14.40 Sisäänkäyntejä 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 A-studio: Talk 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.09 Hercule Poirot (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kotikylä (12) 20.00 Pressiklubi 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 Peaky Blinders – gangsteriklaani (16) 23.00 Yle Uutiset 23.05 Newsroom (7) 00.00 Puoli seitsemän 00.30 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 12.2. Sarja tutkii yleisimpien sairauksien alkuperää ihmisen kehitysopin näkökulmasta. Kuka muu edes voisi tehdä tällaisen, elämän, kuoleman ja uskon ikuisuuskysymyksiä pohdiskelevan art house -katastrofielokuvan, ellei ”hullu mies” Tanskanmaalta. Lähestyvän tuhon sisuksissaan täydellä varmuudella aavistava, kouristavaa epätoivoa poteva morsian hairahtuu, kuolema kuumottaa taivaalla, mutta oikea helvetti on maan päällä, omassa riittämättömyydessämme. 06.52 Kim ja Kai 07.00 Musapoksi 07.03 Pingu 07.10 Kati ja Töppö 07.21 Albi Lumiukko 07.27 Metkat Mesiläiset 07.34 Pikku Kakkosen posti 07.41 Petrin tiikeritarinat 07.52 Kaapo 08.19 Late Lammas 08.25 Peter Pan (7) 09.00 Ravintola Kong Hans – unelma tähdistä 10.00 Ginan maailma 10.30 Luontoretkellä: Isokauris näkyvissä 11.30 Luontoretkellä 12.00 Kukkaron herraksi 12.30 Kukkaron herraksi 13.00 Kioski: Marjan vallassa 13.40 Narkomaaniäidit 14.10 Meille syntyy lapsi 1 15.30 Marja Hintikka Live 16.30 Eläimet lähellä sydäntä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Pikaluistelun MM 18.20 Ampumahiihdon MC: Miesten takaa-ajokilpailu 19.20 Pikaluistelun MM 20.00 Ampumahiihdon MC: Naisten takaa-ajokilpailu 21.00 Sohvaperunat 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Banshee (16) 22.50 Villi kortti 23.40 Mr. Melankolia (2011) kertoo samannimisen planeetan iskeytymisestä maahan vain pintatasolla. HelmikuuTA 2016 Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 MOT: Eläkeläisköyhälistö kyykkyyn 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00– 10.50 Doc Martin (7) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.12 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Yle Uutiset Häme 11.33 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.40 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.47 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.54 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.01 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Yle Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) 13.20 Jumalan myrsky 14.35 Lyhytelokuva: Yhteisvoimin maatamme rakentamaan 14.50 KulttuuriCocktail 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.09 Hercule Poirot (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Syyttäjä (12) 20.00 Kuningaskuluttaja 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Vapaakauppasopimuksen vaarat 22.50 Yle Uutiset 22.55 Outlander – Matkantekijä (16) 23.45 Puoli seitsemän 00.15 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 11.2. Justine (Kirsten Dunst) ja Michael (Alexander Skarsgård) häissään.. 06.53 Lilli ja kukkaisystävät 07.03 Maapallottelua 07.07 Popi Kissa 07.18 Samu ja Salla 07.32 Humps 07.39 Lauri kilpa-auto 07.49 Milli ja Molli 08.17 Viidakkokirja (7) 08.28 Kesäleiri (7) 08.41–08.50 Pok ja Mok (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Jokirotkon salaisuus 10.30 Unelmamatka 11.30 Niklaksen keittiössä 12.00 Kukkaron herraksi 12.30 Kukkaron herraksi 13.00 Kioski: Kaarlen maailma 13.30 Ginan maailma 14.00 Yksineläjä Severin 14.30 Tatuoinnin varjopuolet 15.00 Vihreät Valot – Väärät bileet (12) 15.30 Nettideittailun vaarat 16.30 Tulevaisuuden tekniikkaa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Ampumahiihdon MC: Miesten pikamatka 19.00 Kioski: Marjan vallassa 19.30 Jääkiekon EHT: SWE FIN 22.35 Noin viikon uutiset 23.00 Au pairit Los Angelesissa 23.30 Kioski: Marjan vallassa 00.05–04.00 Uutisikkuna MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. Murheellisen naismarttyyrin mieliteemastaan ohjaaja tiivistää muutaman kärsimyksen ydintä viheliäisesti leikkaavan tuokion. TIIsTAI 16.2. Maailmanloppua julistava fantasia avaa Wagnerilla ja digitaalisesti manipuloiduilla, maalaustaiteen syövereistä ammentavilla otoksilla. Yhteys surrealistiseen Antichristiin (2010) korostuu ydinperhettä jäytävässä rappiossa
07.47 Pikku Kakkosen posti 07.55 Dinotassut 08.07 Hilla ja avaruuden Eetu 08.18 Maapallottelua 08.22 Ryhmä Hau 08.47 Petteri Kaniini 08.59 Galaxi 09.00 Nokkelikot (7) 09.11 Karvinen (7) 09.24 Aika härdelli! (7) 09.36 Lohikäärmeratsastajat (7) 10.00 Marja Hintikka Live 10.54 Extreme-urheilua 11.00 SM-viikko 16.15 Jääkiekon EHT: SWE FIN 19.05 Pikaluistelun MM 19.20 SM-viikko 20.00 Sohvaperunat 20.50 Käty – Kämppä tyhjänä 21.00 Uuden Musiikin Kilpailu 22.30 Noin viikon uutiset 22.55 Ampumahiihdon MC: Miesten viesti 00.25 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) 01.10 Yle FOLK 03.05–04.00 Uutisikkuna MTV3 06.00–07.10 Voittostudio 08.10 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.25 Chuggington 08.40 Littlest Pet Shop 09.05 Tom & Jerry Kids Show 09.30– 10.00 Pokémon (7) 10.30 Salatut elämät 11.00 Salatut elämät 11.30 Salatut elämät 12.00 Salatut elämät (7) 13.15 Karvinen 2 (7) 14.50 Myytinmurtajat 15.55 Top Gear Top 41 17.00 MTV Sport: Ravikunkku 18.00 Yökylässä Maria Veitola 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.20 MTV Sport Uutiset 19.30 Ketonen & Myllyrinne (12) 20.00 Saturday Night Live 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto ja Jokeri 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Wallander: Sellisti (16) 00.25 Saturday Night Live 01.25–06.00 Voittostudio NeloNeN 05.00 Ennustaja-TV 07.00 Onnenarpa 08.30 Guinness World Records – Ihmeelliset ennätysvideot 09.00 Hurja painonpudotus UK 10.00 Star Wars Rebels (7) 10.30 MasterChef Australia 12.00 MasterChef Australia 13.05 Leijonan luola USA 14.05 Suomen huutokauppakeisari 15.00 Neljän tähden illallinen 15.30 Neljän tähden illallinen 16.00 Neljän tähden illallinen 16.30 Neljän tähden illallinen 17.00 The Voice of Finland 18.30 HS-uutiset 18.33 HS-sää 18.35 The Voice of Finland 20.00 Haluatko miljonääriksi. (12) 23.00 Kioski: Kaarlen maailma 23.30 Seksiministeriö 00.10–04.00 Uutisikkuna MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. HelmikuuTA 2016 Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Yle Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Matka Mekong-joella 09.00 Yle Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Yle Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 YleLeaks 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.12 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Yle Uutiset Häme 11.33 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.40 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.47 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.54 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.01 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Yle Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Dokumenttiprojekti: Netizen Mo 13.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 14.00 Prisma: Ihmisen universumi 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Luontohetki: Eläintarinoita 15.40 Tanskan salaisuuksia 16.00 Naiskonstaapeli 56 (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Yle Uutiset 18.05 Urheiluruutu 18.10 Me metallinetsijät (7) 18.40 Avara luonto: Elämän tarina 19.30 Shetlandsaarten murhat (12) 20.30 Yle Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 YleLeaks 21.30 Uutisvuoto 22.00 Ylikomisario Banks (16) 23.30 Peaky Blinders – gangsteriklaani (16) 00.30 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 13.2. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Saturday Night Live 21.00 Miehitetty (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Mentalist (12) 23.35 Ensimmäisen asteen murha (12) 00.35 Tyrant (12) 01.35–05.30 Astral Tv NeloNeN 05.00 Ennustaja-TV 06.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 06.25 Lazy Town 06.50 Bumba 07.00 Pound Puppies 07.25 Tashi (7) 07.55 Hauskat eläinvideot 08.25 Merieläinten pelastajat 08.55 Paul O’Grady – rakkaudesta koiriin 09.25 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 10.20 Neljän tähden illallinen 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Hauskat eläinvideot 14.15 Vino Show 15.45 Neljän tähden illallinen 16.15 Onnenarpa 16.20 Leijonan luola USA 17.25 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Ummikot ulkomailla 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Elokuva: Joy Ride – Ajojahti (16) 00.05 SMLiiga: Illan Parhaat 00.10 Leijonan luola USA 01.10 Suomen huutokauppakeisari 02.10 Paratiisihotelli (7) 03.10 Hurja painonpudotus UK 04.10–05.00 Ennustaja-TV Yle TeeMa 04.00 Teematieto 16.00 Television uranuurtajat 17.00 Tapahtukoon sinun tahtosi (7) 17.50 Musiikin muisti: Runolaulu 18.05 Pepi egyptiläinen: Elämän henkäys 18.30 Made in Africa 19.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 19.45 Ruotsin salaiset huoneet 20.00 Rubensin XL-naiset 21.00 Historia: Meren yli Amerikkaan 21.50 Elävä arkisto 21.52 Valtion jäänsärkijä Sisu 22.00 J/M Sisu – talvisen Perämeren työjuhta 22.37 Jää murtuu 22.45 Päiväkirja jäänsärkijältä 23.15 Keikka (7) 00.50–04.00 Teematieto Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Akuutti 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Hercule Poirot (12) 10.55 Yhteisvastuukeräys 11.00 Yle Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset ItäSuomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) 13.20 Miriam (7) 14.45 Arkistokuvia: Olinhan siellä minäkin 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 MOT 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.09 Hercule Poirot (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Ihmisen universumi 20.00 Prisma Studio 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.50 KulttuuriCocktail 22.00 Inhimillinen tekijä 22.50 Yle Uutiset 22.55 Ulkolinja: Vapaakauppasopimuksen vaarat 23.45 Kiehtova maailma: Matka Mekong-joella 00.40 Puoli seitsemän 01.10 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 17.2. 01.05 Paratiisihotelli 02.05 Leijonan luola USA 03.05 Mustat lesket (12) 04.05–05.00 Ennustaja-TV Yle TeeMa 04.00 Teematieto 16.00 Television uranuurtajat 17.00 Tapahtukoon sinun tahtosi (7) 18.00 Rokokoon aika 19.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 19.45 Ruotsin salaiset huoneet 20.00 Simon Reeve kahvin jäljillä 21.00 Volga 30 päivässä 21.45 Kino: Kamarineidon päiväkirja (12) 23.20 Kino: Yö ilman armoa (16) 00.50 Jäitä hattuun 01.20–04.00 Teematieto 13 14 15 16 17 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale (7) 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Jamie Oliverin säästöateriat 14.30 Elixir Life 15.00 Upeat skandikodit 15.30 Ensisilmäyksellä 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Saturday Night Live 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Rakkauskirjeitä Julialle 23.10 SM-liigan viikkomakasiini 23.40 MM-ralli: Power Stage, Ruotsi 00.10 Quantico (12) 01.10 Holmes NYC (12) 02.10–05.00 Elokuva: Koston liekki (16) Yle TeeMa 04.00 Teematieto 10.00 Elävä arkisto: Rahkamo ja Kokko 10.02 Susanna Rahkamo & Petri Kokko –jääshow 11.05 Merkintöjä valkeasta kaupungista 12.00–13.47 Prinsessa Ruusunen 13.55 Hitler, Stalin ja pikku Anja 14.25 Prisma Studio 14.55 Tiededokumentti: Sairauksien alkuperä 15.45 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.29 Velvet – muotitalon tarina (7) 17.14 Velvet – muotitalon tarina (7) 18.00 Kino Klassikko: Yhteiskunnan vihollinen (12) 19.20 Oh Purity in Watching Landscapes 20.00 Made in Africa 20.30 Uusi Afrikka 21.00 Rockin klassikkolevyt: The River 22.00 Yle Live: Bruce Springsteen, Tempe 1980 23.00 Ensisuudelma (7) 23.40 Uhrijuhla (16) 01.05–04.00 Teematieto Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Kuningaskuluttaja 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Elämä pelissä 10.00 Hercule Poirot (12) 10.55 Yhteisvastuukeräys 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Kiinalainen haaste 12.10 Kuninkaallinen henkivartija (7) 12.40 Murdochin murhamysteerit (12) 13.25 Synnin puumerkki (7) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.05 Arto Nyberg 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.09 Hercule Poirot (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Akuutti 19.00 Historia: Syväluotauksessa Omaha Beach 20.00 MOT 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Kannaksen kierros 22.50 Yle Uutiset 22.55 Newsroom (7) 23.50 Nuuskija (16) 00.45 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 15.2. 07.48 Hyrräpäät 08.01 Niksi-Nella 08.08 Katti Matikaisen kirjamylly 08.18 Anniina Ballerina 08.45–08.53 Babar ja Badun seikkailut 08.59 Galaxi 09.00 Galaxi Play 09.20 Late Lammas 09.27 Tenavat (7) 09.35 Villi tulevaisuus (7) 10.00 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 10.25 SM-viikko 13.25 Pikaluistelun MM 14.00 SM-viikko 15.15 Pikaluistelun MM 15.50 SM-viikko 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Uuden Musiikin Kilpailu 20.40 Ampumahiihdon MC: Naisten viesti 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Marja Hintikka Live 22.55 Sohvaperunat 23.45 Game of Thrones (16) 00.40–04.00 Uutisikkuna MTV3 06.00–07.05 Voittostudio 08.05 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.20 Chuggington 08.35 Littlest Pet Shop 09.00 Tom & Jerry Kids Show 09.25 Pokémon (7) 09.55 Loton ja Jokerin tulokset 10.00 Elixir Fitness & Sport 10.30 Elixir Life 11.00 Vuosia nuoremmaksi 12.00 Kädettömät kokit 13.00 Jamie Oliver Italiassa 13.30 Piilokamera 13.55 MTV.doc: Susien valtakunta 14.55 Selviytyjät 15.55 Rouva Ministeri 16.55 Enbuske, Veitola & Salminen 17.55 Saturday Night Live 18.55 Naapurit-tuloslähetys 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 MTV Sport Extra 19.30 Solsidan (7) 20.00 Amazing Race 21.00 Vares – Huhtikuun tytöt (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Mentalist (12) 23.35 Rikoksista pahin (12) 00.35 Legends (16) 01.35–05.30 Voittostudio NeloNeN 05.00 Ennustaja-TV 07.00 Onnenarpa 08.30 Jaksa paremmin 09.00 Hurja painonpudotus UK 10.00 SMliigan viikkomakasiini 10.30 MM-ralli LIVE: Studio, Ruotsi 11.00 MasterChef Australia 12.05 MasterChef Australia 13.15 Leijonan luola USA 14.15 Leijonan luola USA 15.20 Leijonan luola USA 16.20 Rantavahdit (7) 16.50 Hauskat kotivideot 17.50 Äidin ja isän autokoulu 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Grand Designs Australia 14.55 Elixir Fitness & Sport 15.25 Isän tyttö (7) 15.55 Salatut elämät (7) 16.25 Vuosia nuoremmaksi 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Vuosia nuoremmaksi 21.00 Bones (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Legends (16) 23.35 Scorpion (12) 00.35 Bones (16) 01.35–05.30 Voittostudio NeloNeN 05.00 Ennustaja-TV 06.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 06.25 Lazy Town 06.50 Bumba 06.55 Bumba 07.00 Pound Puppies 07.25 Tashi (7) 07.40 Tashi (7) 07.55 Hauskat eläinvideot 08.25 Merieläinten pelastajat 08.55 Paul O’Grady – rakkaudesta koiriin 09.25 Hotellit haltuun 10.20 Hauskat eläinvideot 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Hauskat eläinvideot 14.15 Suhdekoukerot 14.50 Suhdekoukerot 15.20 Neljän tähden illallinen 15.50 Onnenarpa 15.55 Leijonan luola USA 16.55 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Mustat lesket (12) 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Indiana Jones ja tuomion temppeli (12) 23.25 Poliisit – kotihälytys (7) 00.25 Leijonan luola USA 01.25 Hurja painonpudotus UK 02.25–05.00 Ennustaja-TV Yle TeeMa 04.00 Teematieto 16.00 Television uranuurtajat 17.00 Tapahtukoon sinun tahtosi (7) 18.00 Historia: Yhdysvallat vuonna 1964 19.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 19.45 Ruotsin salaiset huoneet 20.00 Valitut sanat: Vanhusten hoivahelvetti 20.30 Jäitä hattuun 21.00 Made in Africa 21.30 Uusi Afrikka 22.00 Kotiseutu (7) 23.00 Uusi Kino: Kummitusjuna (12) 23.16 Uusi Kino: Tyhjyys 23.35 Kino: Taking Off – Otetaan hatkat (16) 01.05–04.00 Teematieto Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Hercule Poirot (12) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset PohjoisSuomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) 13.20 Kulkurin tyttö 14.30 Kolme Tuhkimo-sisarta 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Kuningaskuluttaja 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.09 Hercule Poirot (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Matka Mekong-joella 20.00 Elämä pelissä 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Astudio 21.30 Deutschland 83 (16) 22.20 Kotikatsomo: Harjunpää ja pahan pappi (16) 00.00 Prisma: Ihmisen universumi 01.00 Puoli seitsemän 01.30–04.00 Uutisikkuna Yle TV2 05.25 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 16.2. 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Narnian tarinat: Prinssi Kaspian (12) 00.05 Elokuva: Daybreakers (18) 02.10 Poliisit – kotihälytys (7) 03.10 – 05.00 Ennustaja-TV Yle TeeMa 04.00 Teematieto 10.00 Television uranuurtajat 10.51 Television uranuurtajat 11.42 Television uranuurtajat 12.33 Television uranuurtajat 13.25 Ensisuudelma (7) 14.05 Valitut sanat: Mike Leigh 2/2 14.35 Historia: Oma koti – kuolemanloukku 15.35 Jäitä hattuun 16.05 Yle Live: Paperi T 16.55 Lenan matkassa 17.05–17.50 Volga 30 päivässä 18.00 Prinsessa Ruusunen 19.45 Musiikin muisti : Rekilaulu 20.00–20.50 Historia: Kauppakomppanian tarina 21.00–00.05 Teemalauantai: Lars von Trier 21.00 Festivaalipuhetta 21.08 Melankolia (12) 23.18 Lars von Trierin vieraana 00.05 Uusi Kino: Santra ja puhuvat puut 00.35– 04.00 Teematieto Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Elämän tarina 09.00 Yle Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.45 KulttuuriCocktail 09.55 Yle Uutiset 10.00 Kiinalainen haaste 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi viittomakielellä 11.45 Perjantai 12.40 Rikottu rakkauden nimessä 13.30–13.59 Elämä pelissä 14.05 Historia: Ku Klux Klan ja USA 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Akuutti 15.40 Tanskan salaisuuksia 16.00 Naiskonstaapeli 56 (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 YleLeaks 17.25 Uutisvuoto 17.55 Yhteisvastuukeräys 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Luontohetki: Erikoisia ekosysteemejä 18.45 Arto Nyberg 19.30 Kettu (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Harjunpää ja pahan pappi (16) 22.50 Nuuskija (16) 23.45 Ykkösaamu 00.25 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 14.2. 06.52 Taikakaruselli 07.03 Pingu 07.09 Katso tarkemmin 07.11 Puuharit 07.27 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.39 Pasin ja Kielon valtakunta 07.50 Martta puhuu 08.17 Milin miljoona kysymystä (7) 08.24 Roni Neutroni (7) 09.00 Naapurisotaa 10.00 Ihmiskokeita 10.30 Karaokea Klippanissa 11.00 Kultaa, kunniaa ja raakaa työtä 11.30 Omin silmin maailmasta 12.05 Kukkaron herraksi 12.32 Kukkaron herraksi 13.00 Teemestarin opissa 13.30 Stacey Dooley: Uusi huumesota 14.30 Poikien preppauskurssi 15.00 Vihreät Valot – Väärät bileet (12) 15.29 Vihreät Valot – Väärät bileet (12) 15.59 Vihreät Valot – Väärät bileet (12) 16.30 Noin viikon uutiset 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 About a Boy (7) 19.30 Kioski: Aleks’in Wonderland 20.00 Vihreät Valot – Väärät bileet (12) 20.30 Au pairit Los Angelesissa 21.00 Marja Hintikka Live 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Game of Thrones (16) 22.51 Game of Thrones (16) 23.47 Game of Thrones (16) 00.45 Game of Thrones (16) 01.35 Game of Thrones (16) 02.35 Au pairit Los Angelesissa 03.05 Kioski: Aleks’in Wonderland 03.35–04.25 Banshee (16) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Emmerdale (12) 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 David Hasselhoff Show 14.30 Amazing Race 15.30 Fresh Off the Boat 15.55 Manitbois 16.25 Britannian hovi lähikuvassa 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.05 Klikkaa mua 21.00 Rouva Ministeri 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto ja Jokeri 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Myytinmurtajat 23.45 Miehitetty (12) 00.45 Bosch (12) 01.45–05.30 Voittostudio NeloNeN 05.00 Ennustaja-TV 06.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 06.25 Lazy Town 06.50 Bumba 07.00 Pound Puppies 07.25 Tashi (7) 07.55 Hauskat eläinvideot 08.25 Merieläinten pelastajat 08.55 Paul O’Grady – rakkaudesta koiriin 09.25 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 10.20 Neljän tähden illallinen 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Hauskat eläinvideot 14.15 Hurja painonpudotus UK 15.15 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 16.10 Onnenarpa 16.15 Neljän tähden illallinen 16.45 Leijonan luola USA 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HSsää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Äidin ja isän autokoulu 20.58 Keno 21.00 Quantico (12) 22.00 Holmes NYC (12) 23.00 SM-Liiga: Illan Parhaat 23.05 Hyvät ja huonot uutiset 00.05 Haluatko miljonääriksi. Robot (16) 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Tyger tutkii: Homo vai hetero. 06.53 Tiketi Tok 07.04 Musatoosa 07.10 Q Putti 5 07.21 Ritari Mikke 07.35 Noksu 07.40 Pusse 07.52 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 08.19 Martine (7) 08.33 Joraavat juurikkaat 08.35 Sherlock Jakki 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Eläimet lähellä sydäntä 10.30 Puk ja Herman Tanskan saaristossa 11.30 Tulevaisuuden tekniikkaa 12.00 Kukkaron herraksi 13.00 Kioski: Rakelin kuplassa 13.30 Unelmamatka 14.30 YK-miehet moottoripyörillä 15.00 Vihreät Valot – Väärät bileet (12) 15.30 Villi kortti: Jalkapalloetkot 15.45 Viikinkiaarteen jäljillä 16.20 Ahmed ja Team Physix 16.30 Yksineläjä Severin 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Syke (12) 19.00 About a Boy (7) 19.30 Kioski: Kaarlen maailma 20.00 Vihreät Valot – Väärät bileet (12) 20.30 Väärät miehet (12) 21.00 Mr. 06.52 Lauran tähti 07.04 Millä mennään 07.10 Lulu kilpikonna 07.25 Saku & Vaakku 07.36 Neppajymykerho 07.42 Kuminakuja 19 07.49 Kimmo Kuu 08.08 Vekarat! 08.34 Ötökät 08.37 Jack (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Omin silmin maailmasta 10.35 Stacey Dooley: Uusi huumesota 11.30 Ihmiskokeita 12.00 Kukkaron herraksi 13.00 Kioski: Aleks’in Wonderland 13.30 Veljesten keittiössä 14.00 Teinipomo 15.00 Vihreät Valot – Väärät bileet (12) 15.30–16.18 Sohvaperunat 16.30 Häähumua Kakanin seurassa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 About a Boy (7) 19.30 Kioski: Rakelin kuplassa 20.00 Vihreät Valot – Väärät bileet (12) 20.30 Kätevän emännän juhlat 21.00 Villi kortti: Jalkapalloetkot 21.15 Jalkapallon Mestarien liiga: PSG – Chelsea 23.50 Kioski: Rakelin kuplassa 00.20 Jalkapallon Mestarien liiga 00.50–04.00 Uutisikkuna MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. 47 11
Puhumalla Suomesta ei tule ykköstä missään asiassa. Suomessa pitäisi vaalia ja iloita asiois ta, joissa oikeasti olemme parhaita. HelmikuuTA 2016 Mitä yhteistä on cleantechillä, tietoturvalla, biopolttoaineilla tai laajakaistan käytöllä. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. Ei ole tullut parasta, harvassa tapauksessa edes keskinkertaista. info@tyark.fi www.tyark.fi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan ”Politiikassa yksi teko on enemmän kuin tuhat sanaa!” www.anttilindtman.fi TY Ö VÄ EN LI IK K EE N K IR JA S TO Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Pitkän työn tulokset voidaan valitettavan nopeasti myös tuhota. Älä kuitenkaan kerro siitä mitään puolisollesi. Vaaka 23.9.–23.10. Useat kapakat ovat auki jopa aamuneljään. Aloita oma sähköntuotantosi hankaamalla hilasauvalla kissannahkaa. Höpö höpö. Lähipäiviin mahtuu väärinkäsityksiä, mutta pystyt selviämään kiperistä tilanteista puhumalla tai kirjoittamalla. Saat uuden mielenkiintoisen työtehtävän, jossa kykysi pääsevät oikeuksiinsa. Kauan suunnittelemasi lemmenloma toteutuu vihdoinkin. OINaS 21.3.–20.4. Kirjakahvila: www.tyovaenperinne.. Lähipäivät eivät sovellu hyvin kuntoiluun. SkORPIONI 24.10.–22.11 Jaksosta tulee jännittävä. Lempeä ja reissua pukkaa. Molemmista tuntuu olevan pulaa. häRkä 21.4.–20.5. (09) 5868 530 l www.sivistysrahasto.fi NYT ON MUUTOKSEN AIKA WWW.HEIKKITIDENBERG.FI. Junavuoroja lakkautetaan, ja junat kulkevat sattumanvaraisesti. Saat valtioneuvostolta kirjeen: Korotamme välittömästi sähkö-, vesi ja vakuutusmaksujanne 60 prosenttia. Pursuat tarmoa. (09) 774 3110, sähköp. Olet uuden tilanteen edessä. kauRIS 23.12.–19.1. NeItSYt 23.8.–22.9. Onneksi tästä on vain suunta ylöspäin. JOuSIMIeS 23.11.–22.12. VR lopettaakin kokonaan aikataulujen laatimisen. Älä aliarvioi kolikoiden arvoa. Suomen kaltaisessa pienessä maassa ilmeisesti Nokia-huuman aikana iskostui päättäjiin valheellinen kaikkivoipaisuus, jonka ansiosta lähdetään hypettämään muodissa olevia asioita. Lohduttaudu sanonnalla: ”Joskus joillakin menee paremmin, toisinaan sitten toisilla huonommin”. Sitä paitsi patologin palkkaan sisältyy avausmaksu. Kerää kaikki kolikkosi kokoon, 10 euron seteli on iso juttu. Huonommin ei voisi enää mennä. Pluto ja neliötä tekevä Uranus pitävät sinut tiukasti kiinni kosmoksen vallankahvassa. Ne ovat tulosta vuosikymmenien vähintään kolmikantaisesta työstä. Sitä paitsi, Valko-Venäjällä saa ihan vapaasti haukkua Suomen hallitusta. Kansalaisille jaetaan aikataulujen korvikkeeksi takavuosien iskelmälevy Beritin ”Sattuma kuljettaa”. Naurattaa varmasti. 48 007443-1606 11. Epäonnesi pohja on saavutettu. Vältä kaikkea, jolla on onnen kanssa tekemistä. Ne ovat kaikki hankkeita, joissa poliittisten päättäjien puheiden mukaan Suomen pitäisi olla – tai tulla – maailman paras maa. Juhlapuheiden asemesta tarvitaan rahaa ja pitkäjänteistä toimintaa. Hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa koulutus, naisten asema työelämässä ja ykköstila korruptiovertailussa. LeIJONa 23.7.–22.8. klo 14:00–16:30 No Pasaran! 80 vuotta Espanjan sisällissodan alkamisesta -seminaari l puh. Tämä kirje ei aiheuta Teille mitään toimenpiteitä”. kaLat 20.2.–20.3. Tarvitset jotain piristävää lukemista, joka saa sinut nauramaan. Masennus vaivaa sinua. Suosittelen lukemiseksi Juha sipilän (kesk.) hallituksen hallitusohjelmaa. klo 18:00–20:00 Suomen peruskoulun/ perusopetuksen tulevaisuus – ei enempää, ei vähempää Punanurkka-divari auki ti-ke 16-18 18.2. Ajatuksesi ovat kirkkaita ja ymmärrettäviä, mutta vain omasta mielestäsi. Lähipäivinä ei hyvältä näytä. VeSIMIeS 20.1.–19.2. Vaikka yksinään ne ovat pieniä, massana niistä kertyy suuria summia. 16.2. Älä unohda rakkaintasi matkallasi, ota hänet mukaan. Väsyt helposti, joten voit sivuuttaa liikunnan ja panostaa paljon kaivattuun rentoutumiseen. Jo riittää ”maailman paras” -höpinä Närästäjä Lääkettä POLIIttISeN LIIka haPPOISuudeN PuutteeSeeN kakSOSet 21.5.–21.6. RaPu 22.6.–22.7. Ryhdy energiaomavaraiseksi. Matka, johon suhtaudut vastahakoisesti, voi osoittautua uuden seikkailun aluksi. Politiikan horoskooppi LaatINut SePPO PeLtONIeMI VIIKON NEITSYT Paavo Väyrynen WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Ollaa n yhtey dessä WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.metallindemarit.fi www.vuokralaiset.fi Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh