Demokraatti 11.08.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

E LO KUU TA 201 4 SEL huolissaan elintarvikealan työllisyydestä ...3 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. ...9 Tanskalainen Neander irrotteli Tampereen Teatterikesässä Barca leikki pallolla Helsingin Stadionilla ...20 Päävalmentaja Luis Enriquea hymyilytti Suomessa. Räiskyvää revittelyä tylsästä toimistoarjesta ...13 Tanskalaisnelikon esitys Blam! on sekoitus sanatonta teatteria ja nykysirkusta.. N:o 147, 007419-14-33 . Intialaisen naispolitiikon arkea Kännykkä on, muttei käymälää ...10 Lappeenrannassa seurataan Venäjän vastapakotteita hämillään Pakotteet eivät näy vielä kaupunkilaisten arjessa ...6?7 MA ANA N TA I 11. Hinta 1,20 e (sis.alv) Ukrainan tilanne ja Venäjän pakotteet värittävät kokousta SDP:n eduskuntaryhmä avaa politiikan syksyn Lappeerannassa ...3 Søren Meisner Isis haudannut elävältä jesidivähemmistöä Irakin kurdialueen presidentti Masud Barzani pyysi kansainväliseltä yhteisöltä aseita taisteluun äärisunnalaisen järjestön Isisin jihadisteja vastaan
Tampere . Kanervan mukaan kommunistijohtaja pitää ongelmallisena, että heidät sen vuoksi turhaan yhdistetään separatisteihin. terokokkibakteerin takia, tiedottaa Ruoveden kunta. Keittokehotus on toistaiseksi voimassa Visuveden ja Pajulahden vesiosuuskuntien verkoston alueilla. Lisäksi noin 300 naista olisi kidnapattu orjiksi. Kymmeniätuhansia jesidejä on ollut jumissa Sinjarin vuorella maan pohjoisosassa paossa Isistä. Helsinki, Uusimaa, . Tiedotteen mukaan vettä voi bakteerilöydöksestä huolimatta käyttää peseytymiseen. Turkkilainen mies kävi äänestämässä sunnuntain presidentinvaaleissa verhoutuneena maan lippuun. Politiikka Kulttuuri 3 12?13 4?5 6?7 8?9 10 11 Pakotteet näkyvät elintarvikealan työllisyydessä SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokous avaa politiikan syksyn, pääkirjoitus Lappeenrannan kauppa ei nojaa vain Venäjään Turistit kaikkosivat Krimin uimarannoilta Intian naispoliitikot kyllästyneet kykkimään taivasalla Keskustelua ja taustaa Demari.fi Tampereen teatterikesässä Ihmiset 14?15 16?17 18?19 20 Viikon kuvat Suomella kaoottinen ja arvaamaton ilmasto, sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta Radio ja TV EM-kisojen mitaliodotus voi kestää päätöspäivään ?Oppivelvollisuuden laajentaminen jatkuu. Vaasa . Tämän ansiosta keskeyttämisiä ja syrjäytymistä jatkossa vähemmän.? Krista Kiuru Twitterissä ?Kyllä Eurooppa kehittyy. 0200 72822 Pohjanmaa, varhaisjakelu: puh. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus (02) 277 0477 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 . 11.8. Nimipäivät tänään: Sanna, Susanna, Sanni, Susanne (ruots.) Susanna, Susanne, Sanna Päivä kuvana Aurinko nousee: Helsingissä 5.23 Oulussa 4.49 Aurinko laskee: Helsingissä 21.26 Oulussa 21.55 Nimipäivät huomenna: Klaara (ruots.) Klara Uutiskertaus 12...19 Äärisunnalainen Isis-järjestö on tappanut ainakin 500 jesidivähemmistöön kuuluvaa, sanoo Irakin ihmisoikeusmi- n nisteri Mohammed Shia al-Sudani. Al-Sudanin mukaan Isis olisi myös haudannut elävältä ihmisiä, mukaan lukien lapsia. Yhdysvallat pelkää, että kyseessä on Venäjän tekosyy puuttua idän konfliktiin. Iranilaisen matkustajalentokoneen maahansyöksyssä Teheranissa on kuollut ainakin 38 ihmistä, kertovat viran- n omaiset. n Ukrainan kommunistisen puolueen puheenjohtaja on vieraillut Turussa n Ruovedellä Pirkanmaalla juomavesi on keitettävä suolistoperäisen en- tapaamassa kansanedustajaa ja Etyjin neuvotteluryhmän luotsaajaa Ilkka Kanervaa (kok.). Asiasta kertoo Turun Sanomat. Kanervan mukaan kyseessä oli epävirallinen keskustelu. Kommunistinen puolue kannattaa vahvaa alueellista itsehallintoa Ukrainaan. Mikkeli Uutistoimitus (03) 212 9455 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 Uutistoimitus (06) 317 8711 Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 Uutistoimitus toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi 050 5543430 Lisätietoja: www.demari.fi ? ? ? ? varhaisjakelu: puh. 0800 96675 Muu Suomi: puh. Juoma- ja ruokavettä on keitettävä 5-10 minuuttia. 0200 30011 Lounais-Suomi, varhaisjakelu: puh. 0200 55888 Tampere ja ympäristö: puh. Ennen sodittiin massoittain ihmisiä hengiltä. Nyt valtiot vain talouspakottavat toisiaan ja itseään tainnoksiin.? Matti Linnanahde Twitterissä Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Uutistoimisto AFP:n mukaan vuorilla olleet olisivat kuitenkin päässeet pakenemaan vuorilta kurdijoukkojen saattelemina. 23...26 22...26 Ukraina ei suostu tulitaukoon, jolleivat idän kapinalliset luovu aseistaan ja antaudu, kertoo armeijan edustaja. AFP Photo / Gurzan Ozturk n Itä-Ukrainan kapinalliset pyysivät eilen humanitääristä tulitaukoa, kun Ukrainan armeija piiritti Donetskin. Venäjä on pyytänyt Yhdysvalloilta apua humanitääriseen operaatioon Ukrainassa. 0200 71000
Perjantaina yhtiö kertoi aloittavansa yt-neuvottelut. Vaikutuksia on myös muihin elintarvikealan yrityksiin. Tarkkoja arvioita pakotteiden työllisyysvaikutuksista ei ole vielä tehty, mutta Lindholmin mukaan on selvää, että pakotteet näkyvät alan työllisyystilanteessa. Valtiolta tukea viennille Valtiovarainministeriö on esittänyt 1,3 miljoonan euron kohdentamista elintarvikkeiden vientiohjelman pikaiseen käynnistämiseen vuoden 2014 toisessa lisätalousarviossa. Vientiohjelman kautta pyritään laajentamaan elintarvikeviennin markkinoita. Nyt on pysähtymisen aika. Kotimainen ruuantuotanto on saatettava arvoonsa synkistä uutisista huolimatta. . Lyhyellä tähtäimellä uusien markkinoiden saaminen on hankalaa. Elintarviketyöläisten liitto on ollut mukana keskusteluissa tilanteen ratkaisemiseksi. Venäjän tuontikiellot ja tuonnin rajoitukset koskevat niiden länsimaiden ruoka- ja maataloustuotteita, jotka ovat asettaneet Venäjä-pakotteita. Sitä ei ole ikinä kyseenalaistettu, etteikö Valiolla olisi töitä. Siinä mielessä tilanne on todella huono. Määräaikaisten työntekijöiden työllistymismahdollisuudet saattavat jatkossa olla heikot. . Määräaikaisuudet otetaan tarkastelun alle välittömästi. Jos vientikielto jatkuu vuoden mittaisena, sopeuttamistoimet tulevat vastaan jollakin aikavälillä kaikissa taloissa. Vientikielto kova isku Valiolle Seinäjoen tehdas on yksi Valion suurimmista laitoksista. Siellä yt-neuvottelut koskevat reilua kahtasataa työntekijää. Tietenkin Valion ulkopuolisista meijereistä voi löytyä jotakin, mutta hyvin marginaalisia ne työllistymismahdollisuudet kuitenkin ovat. Heidi Salminen Demokraatti. Toisesta lisätalousarviosta on määrä päättää hallituksen elokuun lopussa käytävän budjettiriihen yhteydessä. Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) toivoo, että vientiohjelman kautta uusia markkinoita löytyisi erityisesti Euroopasta ja Itä-Aasiasta. Lindholm pitää tärkeänä vientikohteiden löytymistä myös kauempaa. Ensimmäiset keskustelut käydään tänä keskiviikkona. Myös muualla yt-neuvottelut aloitetaan luultavasti tällä viikolla. Lehto korostaa, että Valio on tehnyt Suomeen valtavia investointeja ja on aina ollut vakaa työllistäjä. . 1,3 miljoonan euron vientiohjelmaan käytettävää rahaa Lindholm pitää pienenä. Uusien markkinoiden valtaaminen on vaikeaa varsinkin Keski-Euroopassa, jossa kilpailu on erittäin kovaa. Venäjä kieltää hedelmien, vihannesten, lihan, kalan, maidon ja meijerituotteiden tuonnin Yhdysvalloista, EU:sta, Australiasta, Kanadasta ja Norjasta. Elina Harju Demokraatti AFP Photo / Kirill Kudryavtsev Suomesta vietiin elintarvikkeita Venäjälle 400 miljoonan euron arvosta vuonna 2013. Valion pääluottamusmies peräänkuuluttaa kuluttajien vastuuta Valion Seinäjoen tehtaan pääluottamusmies Tapio Lehto sanoo, että suomalaisten kuluttajien on nyt aika miettiä ostopäätöstään tarkkaan. . Aiemmin elintarvikkeiden vienti on suuntautunut Venäjän lisäksi Ruotsiin ja Itämeren alueelle. Lindholmin mukaan viennin muutoksiin olisi ollut syytä varautua jo aiemmin, mutta toisaalta tämänhetkisen tilanteen ennakoiminen on ollut mahdotonta. 11.8.2014 3 ??Valtion lisätalousarviossa luvassa rahaa elintarvikeviennin tukemiseen Pakotteet näkyvät elintarvikealan työllisyydessä Venäjän asettamat elintarvikkeiden tuontikiellot uhkaavat Suomen elintarviketeollisuutta. Suomen Elintarviketyöläisten liiton liittosihteeri Henri Lindholm pitää tilannetta huolestuttavana. Elintarvikkeiden vienti Venäjälle on erityisesti Valion osalta merkittävä, Lindholm sanoo. Valio ilmoitti keskiviikkona, että Venäjän vienti on laitettu jäihin. Lehdon mukaan irtisanomisia ei ole lähitulevaisuudessa näköpiirissä. . Se vaikuttaa aika vaikealta, koska meijereitä on Suomessa kohtalaisen vähän. Jokainen kuluttaja voi valinnoillaan vaikuttaa ruuantuotannon turvaamiseen Suomessa. Valio aikoo aloittaa 800 henkilöä koskevat yt-neuvottelut Seinäjoen, Vantaan, Haapaveden ja Lappeenrannan tehtaillaan. Toistaiseksi kyse on lomautuksista ja määräaikaisten työsuhteiden uusimatta jättämisistä
Helena-rajuilma ryöpsäytti paikkakunnalla maahan rakeita, jotka olivat halkaisijaltaan 8-9 senttimetrin eli noin pesäpallon kokoisia. Suurimmat aiemmin havaitut rakeet ovat olleet halkaisijaltaan kahdeksan senttimetriä. Että ei ihan kaikkia paha aina tule idästä. Ei mene aina putkeen Pääministeri Alexander Stubb on kokoomuskatraineen onnistunut puoluekokouksestaan lähtien vetämään ja vedättämään suomalaista mediaa ?uudenajan pääministerin. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman kuvaa kokouksen avaavan politiikan syksyn. Kokous on Backmanin mukaan aiempaa merkittävämpi, sillä käsillä on viimeinen kokous ennen eduskuntavaaleja. Lisäksi merkitystä on kansainvälisen tilanteen sekä talousja työllisyystilanteen muutoksilla. . Vääjäämättä myös Ukrainan tilanne ja Venäjän pakotepolitiikka nousevat esiin, Backman kertoo. Backmanin mukaan erityistä huomiota keskusteluissa saanee myös ?hallituksen sisäinen napittelu ja pelisääntökeskustelu?. Ja kaikki oli hyvin pakotetaivaankin alla. Mutta torstaina ei löytynyt enää minkäänlaista pyörää, kun olisi pitänyt kohdata ei-aina-myötämieliset kansanedustajat valiokunnassa. Ilmatieteen laitoksen mukaan niin suuria rakeita satoi viimeksi neljä vuotta sitten Sastamalassa. Kunhan ei seuraavaksi tule jalkapallon kokoisia rakeita! Ilmiö Sadetta odotellessa. Suurimman osan Ruotsin maastopalossa tuhoutuneesta metsästä omistaa kolme yhtiötä, joiden suuromistaja on Stora Enso, kertoo sanomalehti Dagens Nyheter. Lehden mukaan maastopalon kustannukset ovat jo nyt noin 600 miljoonaa kruunua eli yli 65 miljoonaa euroa. Storan jatkotoimia odotellessa lounaisessa ja läntisessä Suomessakin laitetaan jo ikkunoita kiinni savunhajun vuoksi. Perinteisesti keskitymme ensi vuoden budjetin käsittelyyn. imagonpönkityksellään. Keskiviikkona Stubb polki Jopolla varvastossuissa tiedotustilaisuuteen, kun ?paremmat pyörät olivat taaempana tallissa?. Siihen liittyen on esillä paljon asioita kasvun ja työllisyyden näkökulmasta. -kirjan julkistustilaisuus Perjantai 15.8. E18 Koskenkylä?Kotka -moottoritie avataan asteittain liikenteelle (Pyhtään ja Heinlahden välinen osuus) ?? Vihreiden ministeriryhmän kesäkokous Salossa Sunnuntai 17.8. ?? SDP:n Varsinais-Suomen piirin suunnittelupäivä Poikkeuksellista kesäsäätä. Suomussalmella Kainuussa viime viikon torstaina hämmästyttäneet rakeet olivat Ilmatieteen laitoksen mukaan ennätyssuuria. Backman arvioi SDP:n hallituskumppanien käyvän ylikierroksilla. Lehtikuva / Trond H. Eduskunta on silti edelleen maamme korkein päättävä elin.. Trosdahl Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Vaalien läheisyys näkyy politikointina Backman painottaa, ettei valtiovarainministerin ja SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen Jouni Backmanin mukaan SDP:n hallituskumppanit käyvät nyt ylikierroksilla. Ilmapuntari Politiikan viikko Maanantai 11.8. ?? ?? ?? SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokous Lappeenrannassa Kokoomuksen ministeriryhmän kesäkokous Seinäjoella (?12.8.) Keskiviikko 13.8. ?? ?? Keskustan puoluejohto ja eduskuntaryhmän työväliokunta Rovaniemellä ?? Tiistai 12.8. ?? ?? ?? ?? SDP:n eduskuntaryhmän kokous jatkuu Lappeenrannassa Valtiovarainministeriön ja eri ministeriöiden väliset budjettineuvottelut (?14.8.) Ministeri Krista Kiuru (sd.) esittelee ministeriön vuosittaista selvitystä suomalaisesta televisiotarjonnasta Sitra kertoo teollisuuden internetin tuomista mahdollisuuksista Torstai 14.8. SDP:n puoluehallitus Kemianteollisuus kertoo alan näkymistä ?? Liisa Keltikangas-Järvisen ja Sari Mullolan uusiin tutkimustuloksiin perustuva Maailman paras koulu. 4 11.8.2014 ??SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokous avaa politiikan syksyn Hallituksen sisäinen sanailu puhuttanee Lappeenrannassa Tänään alkava SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokous tuo Lappeenrantaan yli satapäisen joukon demareita
Ei kai voi odottaa, että unioni päättää joistakin pakotteista, jotka voivat olla ikäviä, mutta tuskin saavat Venäjää välittömästi polvilleen ja sen jälkeen vain jäädään istumaan käsien päälle ja katsomaan, mitä tuleman pitää. EU:n korkea edustaja Catherine Ashton on hallintoineen osoittautunut jälleen liian aikaansaamattomaksi. Ennen lomia asetettujen pakotteiden jatkotoimet ovat myös lomatauolla, eikä Venäjän varsin odotettavissa olleisiin vastatoimiin näytetä varautuneen lainkaan. Tuomioja on oikeassa myös siinä, että Venäjän vastatoimet eivät voineet olla yllätys. Uusia jäätyneitä konflikteja ja itsenäisten maiden osien valtauksia ei saa sallia. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Lappeenrannan Scandic Patriassa. Kokoukseen osallistuvat eduskuntaryhmä, ministerit ja puoluehallitus avustajineen. Varsinaisen kokouksen lisäksi on oheisohjelmaa, ja demarit näkyvät turuilla ja toreilla. Maanantaina kello 9.30-11.00 puoluejohto ja kansanedustajat ovat tavattavissa Satamatorilla. Iltapäivällä puoluejohto ja ministerit vierailevat myös Lappeenrannan ympäristökunnissa, muun muassa Joutsenon pakolaiskeskuksessa ja Sammonlahdessa lähiökierroksella. Kokousväkeä voi tavata iltapäivällä myös kävelykatu Oleksilla. Asukkaat pakenevat taisteluita busseilla kodeistaan Ukrainan itäosien teollisuusalueella, kun paikalliset viranomaiset varoittavat humanitäärisestä katastrofista. Myllysaaren perhepuistossa käydään rantalentopallo-ottelu eduskuntaryhmän joukkueen ja paikallisten demareiden välillä. Pakotteiden ohella on myös neuvoteltava Eduskunnan joukkueessa edustavat Katja Taimela, Sirpa Paatero, Raimo Piirainen ja Matti Saarinen. ?Näyttää siltä, että vaalien läheisyys nostattaa muissa puolueissa hermostuneisuutta, ei suinkaan SDP:ssä.? nostoa vastaan kummeksuttaa. Venäjän Ukrainan vastaiselle rajalleen kokoamat ?rauhanturvajoukot. Presidentti Vladimir Putin joukkioineen on valmis laittamaan kovan kovaa vastaan. Erityisesti malesialaismatkustajakoneen alasampumisen jälkeen on mahdotonta kuvitella, että unioni jättäisi rikoksen selvittämättä ja unohduksiin. n n n PAKOTTEIDEN POHTIMINEN JÄTTÄÄ kuitenkin Kupla Lehtikuva / Mikko Stig Me ruåtsalaiset ja suomenruåtsalaiset lipilaarit rukoilemme Naton tulevan ja pelastavan! helposti unohduksiin itse taustalla olevan kriisin. Hallituksella on tässä kuukausia aikaa arvioida tilannetta ja sitä, mihin toimiin Ukrainan tilanne ja Venäjä-pakotteet antavat aihetta, hän sanoo. VENÄJÄN TORSTAINA KÄYTTÖÖNOTTAMAT vastapakotteet länsimaisille elintarvikkeille osoittavat Kremlin kovaa linjaa Ukrainan kiistassa. Niillä oli tarkoitus lisätä painetta löytää diplomaattinen ratkaisu, jotta Ukrainan konflikti saataisiin loppumaan. Nyt sentään brititkin ovat ponnekkaasti vaatineet toimia. Jos kaiken pitäisi olla sovittuna jo ennen budjettiriihtä, koko riihi menettäisi merkityksensä. YK varoittaa, että taistelualueiden infrastruktuuri on monin paikoin jo pahasti tuhoutunut. Vesi- ja sähköhuolto on pahasti vaurioitunut. Viime viikolla YK:n humanitäärisen avun päällikkö vaati välittömiä tekoja konfliktin lopettamiseksi, sillä yhä laajemmat ihmisjoukot joutuvat vakavaan vaaraan. YK:n arvion mukaan konfliktissa on jo kuollut lähes 1 400 ihmistä huhtikuun jälkeen. Ja kuten Tuomioja sanoi, Eurooppa lomailee elokuussa normaaliin tapaan. Backman pitää nokittelua politikointina. . Myös kokoomuksen ja vihreiden hyökkäys ?jo moneen kertaan hallituksessa sovittua? oppivelvollisuusiän ?? Kokous järjestetään 11.-12.8. 11.8.2014 5 Pääkirjoitus AFP Photo / Anatolii Stepanov Eduskuntaryhmän kesäkokous ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? menettelyssä budjettiesityksen suhteen ollut mitään tavanomaisesta poikkeavaa. . Nämä luvut eivät tosin ole edes tarkkoja, koska kapinalliset sanovat itse menettäneensä yli 800 taistelijaa ja väittävät hallituksen vähättelevän omia tappioitaan. Tuomioja vaatii myös kansainvälisen yhteisön humanitäärisiä toimia. Hänen kritiikkinsä EU:n ulkosuhdehallinnon tehottomuutta kohtaan osuu kohdalleen. Ennen kaikkea Itä-Ukrainassa yhä kiihtyvä sotiminen on jo pahentanut alueen asukkaiden asemaa humanitääriseen kriisiin asti. n n n VALITETTAVASTI ULKOMINISTERI ERKKI Tuomiojan arvio tilanteesta perjantain Demokraatissa näyttää olevan oikea. Valtion budjetti hyväksytään eduskunnassa joulukuussa ja hallitus perinteisesti antaa täydentäviä esityksiä siihen vielä marraskuun lopulla, Backman muistuttaa. Backmanin mukaan nyt on tärkeää rauhassa katsoa, mitä tilanteesta itse asiassa seuraa ja vasta sen jälkeen analyysin perustuen reagoida. . täytyy pysäyttää. EU:n, Yhdysvaltojen ja muiden länsimaiden asettamiin taloudellisiin pakotteisiin vastataan samalla mitalla. Lännen tavoite pakotteillaan oli selkeä. YK ja Etyj ovat näihin sopivat järjestöt. En ymmärrä logiikkaa, että ensin pitäisi pitää budjettiriihi ennen kuin voidaan mennä budjettiriiheen, Backman kuvailee. Backmanin mielestä puolustusministeri Carl Haglundilla (r) ei pitäisi olla varaa puhua pelisäännöistä, sillä hän itse irtautui julkisuudessa yhdessä sovitusta sote-ratkaisusta. Itäukrainalaisilla alkaa olla monin paikoin todella tukalaa taistelujen temmellyksessä. Näyttää siltä, että vaalien läheisyys nostattaa muissa puolueissa hermostuneisuutta, ei suinkaan SDP:ssä. . Venäjällä ei ole halukkuutta lopettaa tukeaan Itä-Ukrainan separatisteille. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Tämä on klassinen silmänkääntötemppu, että annetaan kuva, että SDP olisi rikkomassa pelisääntöjä tai muutoin hermoilemassa hallituksessa, kun se on juuri toisin päin, Backman arvioi. Malttia pakotekeskusteluun SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman peräänkuuluttaa malttia keskusteluun Venäjä-pakotteista. Jarruja pitäisi Backmanin mukaan saada siihen paniikkiin, jossa vaaditaan pakotteiden takia nopeita uudelleenarviointeja valtiontalouden ja budje- tinlaadinnan osalta.
6 11.8.2014 ??Venäjän vastapakotteet eivät tunnu vielä Lappeenrannassa Lappeenrannan kauppa ei nojaa vain Venäjään Lappeenrannassa seurataan hämmentyneinä Venäjän vastapakotteita. Onko se takuueläkeläisille esitetty kymmenen euron kuukausikorotus vai kenties Rinteen esittämät säästöt, Kärnä kysyy. Lappeenrannan demarit ovatkin yrittäneet karsia urakkaa. Kaupunki odottelee kärsimättömänä tavaratalo Ikean vastausta yli 10 miljoonan euron hankeeseen Mustolaan. Ikea ilmoittaa päätöksestään syyskuussa. Stubb vai Vapaavuori? SDP:n kansanedustaja Jukka Kärnä on ihmeissään hallituskumppaneiden, erityisesti kokoomuksen edustajien jatkuvasta kritiikistä valtiovarainministeri Antti Rinnettä (sd.) Ruplan heikkeneminen on vähentänyt verovapaata myyntiä rajanpinnassa. Jos vanhemmat haluavat optimoida ja pitää tuen yhtäjak- soisena, seuraava lapsi on hankittava melko pian. Toinen havainto on koulutuksen vaikutus. Millaisia selityksiä sille on? Näihin ja moneen muuhun kysymykseen Väestöliiton Jaetut elämät -hanke yrittää vastata. Kyse taitaa kumminkin olla siis menettelytapojen arvioinnin sijaan siitä, ettei budjetin sisältö miellytä. Venäläiset seuraavat tarkasti ruplan arvon heittelehdintää. Lappeenrannan SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Päivi Kukkosen mukaan pakotteet eivät ainakaan vielä näy konkreettisesti tavallisten ihmisten elämässä. . Vaikka Venäjän matkailu vaikuttaa paljon Lappeenrannan palvelutarjontaan ja sitä kautta työpaikkoihin, alan työnantajat muistuttavat, ettei kauppaa ole rakennettu kokonaan Venäjän varaan, Kukkonen kertoo. Kuitenkin tax free -myynti on laskenut ja ainakin yksi kauppakeskus on huolissaan hiljentyneen Venäjän matkailun vaikutuksista myyntiinsä. Kärnä ihmettelee. Rinteen tapa valmistella ja esitellä budjetti ei ole mitenkään poikkeuksellinen. Kuinka pitkä on tyypillinen ikäero sisarusten välillä. Psykologi ja tutkija Venla Berg on käynyt läpi kotimaista ja kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta aiheesta ja huomannut, ettei sitä juuri ole olemassa. Kohta on. Olisi rehellistä sanoa, mikä Vapaavuorta esityksessä mättää. Kukkonen kertoo, että Venäjän epävarma tilanne lisättiin uhkatekijöihin teknisen lautakunnan kokouksessa strategiaa läpikäydessä. punginteatteri. Pääministeri Stubb on suhtautunut Rinteen tapaan esitellä budjetti asiallisesti, kuten kuuluukin. . Näyttää siltä, että korkeasti koulutetut naiset suosivat pitempää taukoa sisarusten hankkimisessa, jos ensimmäinen lapsi on syntynyt aikaisin. Huonona kurssipäivänä rajan yli Lappeenrantaan saapuu tyhjiä busseja, kuvailee Kukkonen. Kaupunki on odottavalla kannalla ja seuraa tilanteen kehittymistä. Viimeisimpänä asialla on elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka hävisi taannoin kokoomuksen puheenjohtajavaalin niin Risikolle kuin Stubbillekin. Kukkonen muistuttaa, että vähentynyt turismi vaikuttaa enemmän korkealaatuisiin tuotteisiin kuin päivittäistavaramyyntiin. . (STT) Metsästyskausi alkoi sepelkyyhkyjahdilla Metsästyskausi alkoi sunnuntaina sepelkyyhkyjahdilla. Nyt venäläisten ruokamatkailusta toivotaan uutta potkua myyntiin. kohtaan. Onko kyse siitä, että Vapaavuori yrittää ottaa johtajan roolia kokoomuksessa. Onko se muuttunut vuosien saatossa. Vuonna 1955 syntyneet jättivät lastensa syntymien väliin pitemmän tauon kuin vuonna 1975 syntyneet. Berg arvelee yhdeksi mahdolliseksi syyksi kotihoidontukea, jota saa lapsen kolmivuotissyntymäpäivään saakka. . Jos taas esikoinen syntyy, kun äiti on jo vähän vanhempi, seuraava lapsi hankitaan nopeasti. Rinne on vain käyttänyt hänelle ministerinä kuuluvia valtuuksia. . Ikea ei Kukkosen mukaan havittele sijaintia ainoastaan venäläisten matkailijoiden takia. Ellinoora Sandell Demokraatti ellinoora.sandell@ demari.fi Sdp:n eduskuntaryhmä Lappeenrannassa Kukkonen kuvailee Lappeenrannan kaupunkikeskustan kehittymistä dominoilmiöksi, jossa yhden hankkeen liikkeellelähtö synnytti monta uutta. Lehtikuva/Ari Nakari Lappeenranta hamuaa itselleen Ikeaa Lappeenrannan kaupunkikeskustan kehittyminen on ollut vuosia jumissa. (Demokraatti) Äidin koulutus näyttää vaikuttavan sisarusten ikäeroon Väestöliitossa tehdään parhaillaan uraauurtavaa tutkimusta, jonka aiheena ovat lasten syntymien välit. Nyt käynnissä on monta hanketta ja uusia tiloja rakennetaan hurjasti. Iso-Kristiinan kauppakeskuksen yhteyteen syntyy uusi kau- Kumpi johtaa kokoomusta . Päivi Kukkonen on huolissaan teatterin rakentamisbudjetin ylittymisestä. Hankkeen alustavien tulosten perusteella vaikuttaa ensinnäkin siltä, että syntymävälit ovat pienentyneet Suomessa. Jahti jatkuu lokakuun loppuun asti. Suomen Metsästäjäliiton mu-
Soijatuotteita, lastenruokia, äidinmaidonkorvikkeita ja juustoja meni kaupaksi normaalia enemmän. . (STT) Ruovedellä juomavesi keitettävä toistaiseksi Ruovedellä Pirkanmaalla on voimassa juomaveden keittokehotus, tiedottaa Ruoveden kunta. Vedestä otettiin sunnuntaina uusia näytteitä. Sehän tarkoittaisi, että yliopistoilla olisi helposti ulotSuomalaisen tuvillaan potentiaalisia median olisi säästökohteita jopa 30% vihdoin syytä toimintakuluista. Kukkonen kertoo kaupunkilaisten ottavan kaiken ilon irti ministerien saapumisesta ja jalkauttavat heidät hyvin ympäri aluetta. Kauppias toivoo venäläisten ruokaostoksista piristystä myyntiin Venäläisturistien ruokaostosmatkat Suomeen lisääntyvät tulevaisuudessa Venäjän asettamien pakotteiden takia, arvioi yleisjohtaja Mikko Kallinen Kaakkois-Suomen rajavartiostosta. . Kanottaa koulunattaa kysyä yliopistoilta, tuskysymykset miten asia on. haltuun. Taivastellessaan ilmiön vakiintuneisuutta Lapin Kansa unohtaa, että historian hämäristä jatkunut tilanne on otettu huomioon jopa ministeriön KOTA-tietokannassa, jossa käsite FTE-opiskelija (full time equivalent) kuvaa laskennallisia kokopäiväopiskelijoita. Tarvittaessa pystymme nopeasti reagoimaan, jos jotain tiettyjä tuotteita aletaan hamstraamaan. Venäläisturistien määrä ei viikonloppuna merkittävästi lisääntynyt Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla, rajavartiostosta kerrotaan. . Haluamme näyttää, että Lappeenranta on oikeasti iso kaupunki, kaupunginvaltuuston toiminnanjohtaja Kukkonen toteaa. Lappeenrannassa kuhiseekin seuraavat päivät, kun SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokous järjestetään kaupungissa. Lapin kansan dramaattisesti otsikoitu pääkirjoitus ?Ikuinen opiskelija syö pöydästämme. Siksi niihin olisi tehokkainta puuttua julkisella paineella, joka vuotaa hukkaan, kun puheenvuorot ampuvat ohi. n n n vihdoin syytä ottaa koulutuskysymykset haltuun. Käsi ylös, tiedekuntien opintopäälliköt - missä yliopistossa resurssit on mitoitettu kirjoilla olevien mukaan. Tiedotteen mukaan vettä voi bakteerilöydöksestä huolimatta käyttää peseytymiseen. Ennen jutun julkaisua joku toimituksesta tarkistaisi Googlella, miksi työllisyys- ja työttömyysprosentit eivät olekaan yhteensä sata. Rajalla arvio on, että venäläisten ostosmatkat tulevat jonkin verran lisääntymään, mutta räjähdysmäistä kasvua ei ole luvassa, Kallinen sanoo. Lappeenrannan K-Citymarketin kauppias Reijo Tervo toivoo itänaapureiden ruokaostosmatkoista piristysruisketta koko Etelä-Karjalan alueelle. Jos kirjoitus kuitenkin lipsahtaisi ulos, moka olisi uutinen kilpailevien mediatalojen kanavissa ja oikaisu seuraavan päivän lehdessä. n n n julkaistaan suomalaisessa lehdistössä useita kertoja vuodessa oikaisematta - korkeakoulutuksesta. yrittäjiä, asiantuntijoita ja ammattipoliitikkoja, tai tehty kuukausiseurantaa opiskelijan saamasta ohjauksesta, henkilökohtaisesta taloudesta tai työnhausta. Yliopistoissa olisi vaikka mitä kehitettävää, mutta keskeiset kipukohdat kuuluvat autonomian piiriin. Asiasta oli epäselvyyttä sen jälkeen, kun Venäjä torstaina kielsi useiden elintarvikkeiden tuonnin EUmaista. Tervon mukaan Venäjän pakotteet näkyivät jo viikonloppuna Lappeenrannassa. Sittemmin opiskelijaliike on saanut asioihin proaktiivisemman otteen, mutta järjestöjen on yhä oltava jatkuvasti valmiina korjaileTOIMIJANA 7 maan hatusta vedettyjä väittämiä ja virhetulkintoja, joita mediassa vilisee. Opiskelijoilla riittää siihen kyllä virtaa, heidän edustajansa vaihtuvat vuosittain. Syynä on viime perjan- STT Media koulun penkille k uvitellaanpa, että suomalainen päivälehti kirjoittaisi pääkirjoituksessaan, että Suomen todellinen työttömyysaste on 31,5 prosenttia, ja perustelisi väitteensä sillä, että työllisyys on Tilastokeskuksen mukaan 68,5 prosenttia. Isompi ongelma on, että korkeakoulutuksen saama mediatila ja ylätason poliittinen huomio kuluu tyhjänpuhumiseen, eikä oikeista kysymyksistä ehditä käymään riittävästi julkista keskustelua. Tuleva viikko näyttää, mitä tuleman pitää. Aamulehden uutinen (9.7.) puolestaan puhuu ?opiskeluhaluttomuudesta?, aivan kuin kaikki tilastoidut olisivat eri henkilöitä ja kaikki vieläpä työvoiman ulkopuolella. Lapin Kansa tietää kertoa, että ?aaveopiskelijat maksavat yhteiskunnalle, sillä opettajien määrä, opiskelutilat, opetusmateriaali ja muut opintoja tukevat asiat on mitoitettu kirjoihin merkityn opiskelijamäärän mukaan?. Aamulehden ja Lapin Kansan käsittelemästä aiheestakin olisi saanut irti vaikka mitä: olisi haastateltu opiskelijaetujen väärinkäyttäjää tai ?opiskelevia. Verovapaa myynti on laskenut koko ajan, sanoo Tervo, jonka mukaan venäläisturistien osuus Lappeenrannan K-Citymarketin myynnistä on merkittävä. Venäjän tulli vahvisti perjantaina, että venäläisturistit saa- vat viedä Suomesta elintarvikkeita rajan yli. Työttömyystilanne on siis karmea ja asialle on ehdottomasti tehtävä jotain. Todellisuudessa näin tuskin kävisi. Uusia toimintaohjeita annetaan tiistaina, kun tutkimustulokset on saatu. (LK 12.7.) päätyi jopa HS:n (13.7.) Muut lehdet -kokoelmaan vailla näkyvää lähdekritiiikkiä. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa on noin 36 000 opiskelijaa mutta vain 23 500 FTE-opiskelijaa. Myös opettaja-opiskelijasuhde on jo vuosia perustunut FTE-opiskelijoihin. TÄYSIN VASTAAVIA HORINOITA n n n MUISTAN AIKANAAN OPISKELIJAJÄRJESTÖ- todenneeni, että jos kaikki puhuisivat koulutuspolitiikasta oikeilla tiedoilla, opiskelijaedunvalvontaa tuskin edes tarvittaisiin. Rajaseudun kauppiaat ovat kärsineet ruplan alhaisesta kurssista, kun venäläisten ostovoima on heikentynyt. . Sepelkyyhky on aikaisempina vuosina ollut yksi suosituimmista riistalinnuista sinisorsan ohella. Moni kyyhky hoitaa etenkin etelässä edelleen toista poikuettaan, minkä vuoksi Metsästäjäliitto suosittaa pareittain tai yksin lentävien lintujen säästämistä alkukaudesta. Rekkaliikenne on ollut hiljaista, sanoo tullitarkastaja Seppo Aho Imatran tullista. kaan sepelkyyhkykanta on runsas. Tiedotteen mukaan vedessä saattaa olla tautia aiheuttavia bakteereita, koska suolistoperäisten enterokokkien esiintyminen talousvedessä on merkki ulosteperäisestä saastumisesta. Juoma- ja ruokavettä on keitettävä 5?10 minuutta. 11.8.2014 Kolumni Jussi Rauvola jussi.rauvola@siba.fi Kirjoittaja on koulutuspolitiikan asiantuntija ja Unidea oy:n johtaja. Lappeenrannan SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Päivi Kukkonen kertoo töiden nykyään kallistuvan kaupungissa enemmän palvelualojen ja peliteollisuuden puolelle. . (STT) taina otetuissa vesinäytteissä löytynyt suolistoperäinen enterokokkibakteeri. Keittokehotus on voimassa toistaiseksi Pajulahden vesiosuuskunnan ja Visuveden verkostojen alueilla. Suomessa drop out -kysymyksiin pureutunutta koulutusjournalismia ovat tehneet muun muassa Kylteri (11.5.2014) ja City-lehti (18.2.2011) - kas, juttujen kirjoittajat olivatkin ?opiskelijoita?. SUOMALAISEN MEDIAN OLISI
Kyiv Postin mukaan kaikkien niemimaan yritysten pitäisi virallisesti rekisteröityä venäläisiksi, mutta selkeää ohjetta prosessiin ei ole annettu. . Tämähän on herkullista! Ja kaikki kotimaisista raaka-aineista, ruokaohjelman juontaja ylistää. Joko kyseessä on sattuma, tai sitten valtiollinen Ykköskanava on reagoinut nopeasti Venäjän perjantaina asettamiin tuonti- kieltoihin. Hänen mukaansa lihan tuontikielto ei kuitenkaan ole ongelma, sillä venäläinen liha Ljudmila ja Andrei Vasenko tekivät viikonloppuna ruokaostoksia Pietarissa. Epäselvyyksiä liittyy moniin muihinkin tuotteisiin, joiden luokittelu on aiheuttanut ongelmia. Suomalaiset tuotteet ovat puhtaita, Vasenko sanoo. Meillä käytetään vähemmän kemikaaleja. Samaa sanoo Volgogradista kotikaupunkiin saapunut Darina Krasnoborova, joka ker- too myös pelkäävänsä kalan loppuvan kaupoista. . Sen jälkeen kun Venäjä liitti Krimin itseensä maaliskuussa, monet ukrainalaiset ovat jättäneet kesälomamatkan Krimillä väliin. Poliittisten jännitteiden lisäksi niemimaalle matkustus on käytännössäkin hankaloitunut. ja sotakuvista maan itäosasta on pelottanut monia pois. Lisäksi valtiolliset energiayhtiöt, kuten Gazprom, ovat tarjonneet työntekijöilleen ilmaisia lomia Krimillä, kirjoittaa sanomalehti New York Times. Valtionmediassa on myös runsaasti mainostettu Krimiä lomakohteena. Lisäksi Krim kilpailee turisteista monien muiden venäläisten suosimien rantalomakohteiden, kuten Turkin ja Egyptin kanssa. Venäjän presidentti Vladimir Putin onkin kampanjoinut houkutellakseen turisteja Krimille. Ensimmäiset turistit saapuivat kuitenkin Mustanmeren niemimaalta takaisin pettyneinä ja valittivat huonoa palvelua ja mukavuuksien puutetta. Isänmaallisuuspuuskan jälkeen arki on koittanut yhä useammalle venäläiselle. Aluksi ihmiset eri puolilla Venäjää halusivat auttaa Krimiä, jonka venäjänkielistä väestöä uhkasi venäläismedian tulkinnan mukaan Kiovan fasistinen hallinto. Viime vuonna noin kuusi miljoonaa vierailijaa houkutelleet rannat kuitenkin ammottavat tyhjyyttään. . Ja totta kai suomalaisia maitotuotteita. Rahankeräyksiä tehtiin valtion yrityksissä, ja ihmisiä painostettiin antamaan ?humanitääristä apua?. Venäläisiä rohkaistiin matkustamaan Krimille, joka oli Neuvostoliiton aikaan maan eliitin vierailupaikka. Ihmiset alkoivat valittaa. Mutta kaikkeen tottuu, STT:n haastattelema Vlasenko sanoi. Venäjän lain on määrä astua voimaan niemimaalla ensi vuoden alussa. Vieressä seisonut kommentaattori nappaa haarukalla palan juuri valmistuneesta kalasta ja puhkeaa hymyyn. . Silti vastapakotteet vaikuttavat eniten Vasenkon ja Krasnoborovan kaltaisiin keskituloisiin, sillä heillä on Venäjän palkkatason noustessa ollut koko ajan enemmän varaa valita. New York Timesin mukaan myös maailman ensimmäinen avaruuslentäjä Juri Gagarin (1934-1968) on valjastettu avuksi mainoksessa, jossa kuuluisan kosmonautin muistutetaan lomailleen Krimillä. Byrokratiaprosessi yhä kesken Turistivirtojen ehtymisen lisäksi Krimin epäselvä asema aiheuttaa muitakin hankaluuksia yrittäjille. Se on kova isku monelle venäläiselle, sillä he ovat tottuneet norjalaiseen loheen. Ruokakauppa Lend on jo huomannut hiipivän paniikin. Vastapakotteiden jälkeen kalakauppa on vilkastunut. on hänen mukaansa puhtaampaa kuin eurooppalainen. . Venäläisen sairaalan työntekijöitä on juuri pyydetty antamaan päivän palkkansa Venäjään liitetyn Krimin hyväksi. Terapeuttina työskentelevä Tatjana ihmettelee, miksi hänen pitää tukea muita, kun hän joutuu itsekin kamppailemaan toimeentulonsa kanssa. . Kohta Venäjältä ei nimittäin saa enää länsimaista tuotua kalaa. Ei ulkomaalaisia, ei ukrainalaisia, ei töitä - - vain extreme-turismista kiinnostuneet haluavat tulla tänne, valitti Krimillä matkatoimiston omistava Ihor Brudny lehdelle. Reilusti yli puolet Krimillä vierailevista turisteista on ollut ukrainalaisia. Pomomme kysyivät meiltä kesäkuussa äänensävyllä, joka selvästi suositteli asiaa, täyttäisimmekö lomakkeen lahjoitusta varten. Turisteja ei juuri näy, ja kahvilat ja ravintolat ovat tyhjiä, kuvailee krimiläinen Natali Vlasenko STT:lle sähköpostilla. Asia aiheuttaa päänsärkyä niemimaan matkailuyrittäjille, jotka tuskailevat elantonsa kanssa. Esimerkiksi Valion maitotölkki maksaa noin 30? 50 ruplaa enemmän kuin taval-. Lisäksi monien tuotteiden tuonti Ukrainasta on keskeytetty, ja koko tilanne on yhä sekaisin. 8 11.8.2014 ??Juri Gagarin on otettu avuksi venäläisturistien houkutteluun Turistit kaikkosivat Krimin Tähän aikaan vuodesta Krimin niemimaan rantojen ja rantabulevardien terassien pitäisi olla pullollaan sekä ukrainalaisia että venäläisiä turisteja. Turistit saapuivat Krimille aiemmin paljon junalla. Nyt Ukrainasta tulevat junat jumiutuvat niemimaan rajoille, ja yhteyksissä voi olla tuntien viiveitä. Koska juuri mikään valtio ei ole tunnustanut Krimin liittämistä Venäjään, suurin osa lennoista niemimaalle on peruttu. Lentoja Krimille tulee enää Venäjältä. Energiayhtiöiden ilmaislomat Venäläisturistienkaan houkuttelu Krimille ei ole onnistu- nut. Venäläiset ovat valmiita yhteistyöhön kanssamme - - elämä menee eteenpäin, ja asiat järjestyvät, hän sanoi Kyiv Postille. Lähteet: Kyiv Post, New York Times Samppanjan poksauttelu vaihtui vyön kiristykseen Tatjana ei voi enää hillitä kiukkuaan. Matkailuyrittäjä Vitali Zahodjakin on optimistinen ja uskoo, että tämänhetkiset vaikeudet ovat vain osa väliaikaista siirtymäkautta. . Länsi- maiden pakotteet, hintojen nousu ja palkkojen pysyminen samalla tasolla ovat pakottaneet monet miettimään kahdesti Krimiä, jonka liittämisen hinnaksi Venäjä on arvioinut noin 20 miljardia euroa. Samalla Venäjän talous häilyy taantuman partaalla. Nelisen kuukautta Krimin liittämisen jälkeen Tatjana murehtii, ettei 9 000 ruplan (vajaan 200 euron) palkka riitä samaan kuin ennen. . Julkisten palveluiden ja ruoan hinta jatkavat nousuaan. Ukrainalaiset ja kansainväliset pankit ovat sulkeneet toimipisteensä Krimillä, mikä hankaloittaa liiketoimia. Yritykset ja kansalaiset ovat kohdanneet myös byrokratiaa, joka liittyy venäläistämisprosessiin. Miksi meidän pitäisi lahjoittaa Krimille, 52-vuotias Tatjana kysyy. Hän ei halua sukunimeään julki rangaistuksen pelossa. Etelä-Venäjällä Ukrainan rajan lähellä asuva Tatjana kuului maaliskuussa niihin miljooniin venäläisiin, jotka riemuitsivat Venäjän liitettyä Krimin niemimaan itseensä. Venäläislehti Vedomostin mukaan monet tuotteet pääsevät jatkossakin rajan yli, vaikka loogisesti kuuluisivat kieltojen piiriin. Kuten vaikkapa tölkkisillit ja marmeladi. Krasnoborovan mukaan länsimaisia tuotteita täytyy nyt käydä vain hakemassa useammin Suomesta. Venäjän television uutiskuvat Ukrainaa hallitsevista ?natseista. Meillä ei myöskään tuoteta ollenkaan joitain maitotuotteita, kuten erilaisia rahkoja, enkä todella tiedä, mitä niiden tilalle tulee. Lehtikuva / Olga Maltseva Pakotteet iskevät keskiluokkaan Kalatiskillä pyörii myös Ljudmila Vasenko, joka kertoo, että lohta tulee pian ikävä, ja mies Andrei nyökyttelee vieressä. . Sanomalehti Kyiv Postin mukaan puolet Krimin asukkaista saa elantonsa turismista. . Putin vaati keväällä, että Venäjältä Krimiin suuntaavien lentojen hintaa alennetaan. Työajan ulkopuolella työskentelen lisäksi yksityisesti ihmisten kodeissa. Jotkut antavat tippiä ja lahjoja, mutta heitä on koko ajan vähemmän. STT-Reuters, Moskova Ukrainalaiset lomailijat eivät enää viihdy Krimin rannoilla. Pietarissa haikaillaan jo kalan perään Pietarilaiset ovat epävarmoja siitä, näkyvätkö tuontikiellot pian kotijääkaapin sisällössä. Venäjän valtiovalta yrittää taata raaka-aineiden saatavuuden jatkossakin. Tv-ruudussa maastotakkiin ja siniraitaiseen merimiespaitaan pukeutunut mies lopettaa ruuanlaiton hymyillen
Meksiko, jonka sianliha on ollut tuontikiellossa jo pitkään, on myös päässyt takaisin neuvottelupöytiin. Monet luottavat valtiovallan ratkaisevan ongelman ennen kuin se ehtii syntyä. . Sitä paitsi syön ennestään paljon kotimaisia tuotteita, sanoo kaupasta ulos ehtinyt Juri Ivanov ja esittelee ostamaansa vakuumipakattua venäläiskanaa. Ivanov kertoo syövänsä pääosin siipikarjaa. Maatalousministeriö on kehottanut ruuan tuojia olemaan kikkailematta raakaaineiden hinnoilla. Presidentti Vladimir Putin on myös neuvotellut Kazakstanin ja Valko-Venäjän johdon kanssa ruuan tuonnista ja vien- nistä. He ovat olleet vaarassa, koska Isis on uhannut teloittaa vääräuskoisina pitämiään ihmisiä, jos nämä eivät käänny islamiin. Yhdysvallat on aloittanut ilmaiskut Irakiin pommittaakseen Isistä. Irakin kurdialueen presidentti Masud Barzani on pyytänyt kansainväliseltä yhteisöltä aseita taisteluun Isisin jihadisteja vastaan. Barzani esitti pyyntönsä yhdessä Ranskan ulkoministerin Laurent Fabiusin kanssa pitämässään lehdistötilaisuudessa. Yhdysvallat ja Britannia ovat pudottaneet avustuspaketteja Irakiin. Siksi lihan tuontikiellot eivät haittaa, eikä kalaakaan jää kaipaamaan. Iida Tikka STT, Pietari AFP Photo / Max Vetrov Isis haudannut elävältä jesidejä Äärisunnalainen Isis-järjestö on tappanut ainakin 500 jesidivähemmistöön kuuluvaa, kertoi Irakin ihmisoikeusministeri Mohammed Shia alSudani. Al-Sudanin mukaan Isis olisi myös haudannut elävältä ihmisiä, mukaan lukien lapsia. Lisäksi noin 300 naista olisi kidnapattu orjiksi. Kymmeniätuhansia jesidejä on ollut jumissa Sinjarin vuorella maan pohjoisosassa paossa äärisunnalaista Isisjärjestöä. Uutistoimisto AFP:n mukaan ainakin 20 000 vuorilla ollutta olisi päässyt pakenemaan vuorilta kurdijoukkojen 9 saattelemina. Vuorilla olleet ovat paenneet ensin Syyriaan, josta he ovat siirtyneet takaisin Irakiin, kertoo Irakin kurdien edustaja. Muun muassa Yhdysvallat toimitti ruokalähetyksiä vuorilla olleille, jotka olivat vaarassa nääntyä nälkään piileskeltyään vuorilla noin viikon ajan. Jesidit ovat Irakin kurdivähemmistöä. Isis on taistellut maan pohjoisosassa, jossa elää kurdien lisäksi myös kristittyjä. 11.8.2014 uimarannoilta linen venäläinen maito, jonka hinta vaihtelee 60:n ja 100 ruplan välillä. Hintoja aiotaan valvoa Mutta jos ruuan hinta nousee raaka-ainepulan vuoksi, vastapakotteet vaikuttavat koko kansaan kerralla. Venäjä on jo ryhtynyt toimiin, jotta ruokien ja raaka-aineiden hinnat eivät nousisi tavallisen kansalaisen tavoittamattomiin. Kaikki kyllä ratkeaa, meillä on tuontia Aasiasta ja EteläAmerikasta. Myös Ranskan on määrä aloittaa avustuslennot. STT-AFP?Reuters
Intialaisella onkin todennäköisemmin käytössään matkapuhelin kuin kunnon vessa. Ulkona ulostaminen ei ole pelkästään noloa, se on myös vaarallista. Hän valittaa työajan valuvan hukkaan, koska kunnantalolta puuttuvat niin vessat kuin juokseva vesikin. . 10 11.8.2014 Stella Paul / IPS Vuonna 2011 Intian kyläneuvostojen naiskiintiö nostettiin 50 prosenttiin, ja naiset innostuivat politiikasta. sadat kyläläiset ovat nousseet köyhyysrajan yläpuolelle ja alkaneet saada lakisääteisiä tukia. Yksi elintärkeä asia on kuitenkin säilynyt rempallaan: naisilta puuttuvat siedettävät saniteettitilat. . Kannamme muutamalla astialla vettä ruuanlaittoon ja juomavedeksi, mutta ei ole mahdollista kantaa ämpärikaupalla vettä vessaa varten, Partiti kuvailee, ja sanoo lopettavansa kylän johtamisen meneillään olevan kauden päättyessä. Nöyryytys, jonka toistuva helpotuspaikan etsiminen aiheuttaa, on tehnyt työnteosta sietämätöntä. Stella Paul IPS, Mallampeta, Intia. hiilidioksidipäästöt Suomi: 10,6 USA: 18,0 ?? Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 136/187 Lähde: YK Vessaongelman ratkaisemisen lisäksi Intialla on ratkaistavanaan syrjäseutujen vesiongelma. Kahdesta toukokuun 28. raiskatusta ja hirtetystä tytöstä kerrottiin mediassa maailmanlaajuisesti. Handitolan kyläneuvostoa johtava Sukhantibai Partiti on yrittänyt kuusi vuotta toteuttaa Handitolassa kansallista sanitaatiokampanjaa, jonka tavoitteena on saada käymälä kaikille vuoteen 2017 mennessä. Hänen kautenaan moni asia on kohentunut . Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan Intialla on kyseenalainen kunnia olla maa, jossa suhteellisesti suurin osa ihmisistä joutuu tekemään tarpeensa taivasalla. Vuoden 2011 väestönlaskennassa kävi ilmi, että maaseudulla käymälä puuttuu 70 prosentilta talouksista, eikä sitä löydy viidesosasta kaupunkikotejakaan. Miten näissä oloissa voi tehdä töitä? Sietämättömästä tilanteestaan huolimatta Rani on hyväosainen kollegoihinsa verrattuna. Yöllä suojaisaa paikkaa etsivät naiset ovat vaarassa joutua raiskaajien ja tappajien käsiin. Joka kerta, kun haluan käydä vessassa, minun täytyy kiirehtiä kotiin, Rani selittää. . Hän on neuvoston kymmenestä naisjäsenestä ainoa, jonka kotoa ylipäätään löytyy vessa. Väkivalta pelottaa Käymälöiden puute on yleinen ongelma 1,2 miljardin asukkaan Intiassa. Monen into uhkaa hiipua käymälöiden puutteeseen. Kuudessa vuodessa hän ei ole saanut vessaa edes itselleen. Lähes puolet vuodesta olemme riippuvaisia yhdestä lammikosta, josta koko kylä saa kaiken vetensä. Naispoliitikot pelkäävät omasta puolestaan, sillä paikallispolitiikassa vihamiehiä saa herkästi ja yölliset puskakäynnit voivat houkuttaa vastustajat väkivaltaan. Nöyryytys tekee työnteosta sietämätöntä Intia tukee käymälöiden rakentamista maaseudulle sekä alennettuina materiaalikustannuksina että suorina avustuksina. Krupa Shantin mukaan se ei kuitenkaan riitä, vaan syrjäseutujen köyhimmille kustannukset jäävät edelleen liian korkeiksi. Sen jälkeen samanlainen tapahtumasarja on toistunut samalla alueella ainakin neljä kertaa. Yhdelläkään uhreista ei ollut käytössään käymälää ja heistä jokaisen kimppuun hyökättiin yöllisellä tarpeidentekomatkalla. Intialaisista 30 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella eli vähemmällä kuin 1,25 dollarilla päivässä. Intia ?? Valtio Etelä-Aasiassa ?? Asukkaita 1 258 miljoonaa ?? Noin 90 miljoonaa on adivaseja eli alkuperäiskansojen jäseniä ?? Alle 1,25 dollarilla päivässä eläviä 32,7 % ?? Kansallisen köyhyysrajan alla 29,8 % ?? Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 62,8 % ?? Hiilidioksidipäästöt 1,5 tonnia/asukas ?? Vrt. Kuvassa Penakotan kyläneuvoston naisjäseniä. ??Intialaisella voi olla matkapuhelin, muttei kunnon käymälää Intian naispoliitikot kyllästyneet kykkimään taivasalla Krupa Shanti, 36, valittiin Mallampetan kyläneuvoston puheenjohtajaksi vajaa vuosi sitten. En ole saanut järjestettyä rahoitusta yhdenkään käymälän rakentamiseen, Shanti sanoo. Hän myöntää olevansa erittäin turhautunut tilanteeseen, joka pakottaa hänet itsensä ja muut naispuoliset valtuutetut etsimään helpotusta pellonreunoilta ja epämääräisistä pusikoista. Kuudensadan kilometrin päässä Chowtapallin kyläneuvostoa johtava Sandhya Rani on Shantin tavoin turhautunut ja kiukkuinen
Maa nostaa eläkeikää vuonna 2026 65 ikävuoteen. Saksassa, Alankomaissa, ja Isossa Britanniassa eläkeikä on 65 vuotta. Tämä on tarpeen, jotta Suomi selviää tulevaisuudessa. Tilasto harvoin valehtelee, mutta sen käyttäjä saattaa valehdella tilaston avulla. Joku aika sitten uutisoitiin laajasti, että suomalainen haluaa jäädä eläkkeelle 65-vuotiaana. Tutkimuksessa yli puolet kantansa ilmaisseista piti sopivana eläkkeelle jäämisen ikänä nykyistä 63 vuoden vanhuuseläkkeen alaikärajaa tai sitä alempaa ikää. Eläkeiän nostamista perustellaan työurien pidentämisellä. Sen takaa työpaikka, hyvä terveys ja työilmapiiri. Työurat eivät pitene sillä, että ihminen on eläkkeen sijaan työttömänä. Voisiko ikääntyneen työajan lyhennys tuoda enemmän työtä eikä vähemmän? Ruotsissa eläkeikä on 61-67 vuotta. Nykyisessä mediamyllytyksessä mahdolliset omat saavutukset jäävät liian usein huomiotta. Neljäs pointti on se, että melkein mikä tahansa neljästä suurimmasta puolueesta voi olla huhtikuussa 2015 suurin puolue. Tällä hetkellä 60-64 -vuo- hyvä terveys ja työilmatiaista suomalaisista 44 prosentpiiri. tia on työssä, kun EU-maiden keskiarvo on 33 prosenttia. Edellämme olevista maista kaikissa muissa paitsi Virossa tehdään paljon osa-aikatyötä, kun meillä taas paiskitaan täyttä päivää. Käytännössä näin ei tietenkään ole, koska puolueilla on . Kunhan terveys kestää ja työtä on tarjolla. Nyt jokainen arkea tunteva tietää, että ikääntyneen ihmisen on vaikea päästä töihin jouduttuaan työttömäksi. Esimerkiksi nyt neljäntenä oleva SDP oli vain kaksi vuotta sitten hyvin lähellä ykköspaikkaa. Viides pointti on se, että suomalaiset eivät ole koskaan saaneet valita hallituskoalitiota. Äänestäjät ovat tottuneet tähän, mutta heidän kuluttajasuojansa kannalta tämä ei ole paras mahdollinen tilanne. Tilastoista näemme, että ikääntyneiden työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys on noussut. Ero Sen takaa kahteen viimeksimainittuun on työpaikka, pieni. Viittaan vain viime vuosien isoihin kannatusvaihteluihin. Jopa niin rajusti, että ikääntyneen työttömän ?nuorisotakuu. Kakkospuolueen asemasta on vaikea tulla voittajana ulos. Siellä nostosta ei ole päätöksiä. Ruotsi on ykkösenä ihan omalla tasollaan. Mutta esimerkiksi Tanska on Korkea meidän alapuolellamme, vaikka eläkeikä ei sitä usein halutaan pitää työlli- takaa ikääntyneen työssä syyden mallimaana. Edellämme ovat Viro, Saksa, jatkamista. Alankomaat ja Iso-Britannia. Virossa miesten eläkeikä on 63 vuotta ja naisten 62. on kipeästi tarpeen. Viimeisimmät EU-maiden välillä tehdyt työllisyystilastot kertovat, että Suomi on kuudentena 60-64 -vuotiaiden työllisyysasteessa. Vastaukset riippuvat siitä, miten tilastoja lukee. Sosialidemoraattien arvopohja on ohjelmallisellakin tasolla ajanmukainen, mutta periaatteellinen arvio globaalikapitalismin nykytilasta ja siihen perustuvasta talouspolitiikasta puuttuu. Työurat pitenevät, kun työ ja työntekijät kohtaavat. 11. Vale, emävale, tilasto. Lisämausteita hallitussoppaan tuovat tietysti tällä hetkellä alle kymmenen prosentin kannatustasolla olevat pikkupuolueet, joiden vaikutusvalta kasvaa sitä mukaa, kun suuret eivät kykene yhteistyöhön keskenään. n n n Hallituspohjan ratkaisee kaksi asiaa. Maat ovat päättäneet nostaa tulevaisuuden eläkeikää. Ikääntyneiden työllisyysasteen häntäpäässä olevissa maissa eläkeikä on 65 vuotta ja työllisyysaste noin puolet Suomen työllisyysasteesta. Korkea eläkeikä ei takaa ikääntyneen työssä jatkamista. Minusta se on kevyttä ja samalla ajattelemisen aihetta antavaa puuhaa. Usein sanotaan, että vale, emävale ja tilasto. SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin päästi lampun hengen irti ilmoittamalla, ettei pidä SDP:n ja kokoomuksen hallitusyhteistyötä jatkossa suotavana. Kolumnistimme Matti Linnanahde epäili, että nykygalluppien ennakoima porvarihallitus saattaa jäädä syntymättä, jos ja kun aikaisempaakin synkeämpään äärikonservatismiin vaipuneet perussuomalaiset jäävät sellaisen koalition ulkopuolelle. Toimittajamme Eemeli Peltonen varoitteli puolestaan SDP:tä sulkemasta itseään ideologiseen lintuhäkkiin, koska puolue saattaa sillä tavalla sulkea itsensä kokonaan hallitusten ulkopuolelle, kenties pitkäksi aikaa. n n n Kaikilla näillä ajatuksilla on puolensa, vaikka ne ovat osin ristiriidassa keskenään. Minulla on näihin kaikkiin muutamia pointteja. Ensimmäinen on se, että neljästä suuresta puolueesta SDP on ainoa vasemmistopuolue, muut ovat porvaripuolueita. Äänestäjien kuluttajansuojan takia tämän pitäisi näkyä selvemmin. Minun ikäiseni, ihmiset ovat aloittaneet työnsä pääosin myöhemmin kuin aiemmat ikäluokat, joten on kohtuullista, että jatkamme myös pidempää. 11.8.2014 Näkökulma Kolumni Tarja Filatov Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja Hämeenlinnasta. tarja.filatov@eduskunta.fi Lepopäivän ratoksi eläketilastoja Neljän suurimman puolueen keskinäinen järjestys voi olla ensi kevään vaalien jälkeen melkein mikä tahansa. Äänestäjän kuluttajansuojasta Täällä on käyty jännää keskustelua tulevasta, siis ensi vuoden vaalien jälkeisestä politiikasta ja hallitusvaihtoehdoista. ja pitääkin olla ? ideologisia eroja. Periaateohjelmakeskustelulle on siis tilausta. Toinen pointti on se, että jos kokoomus on johtava porvaripuolue, se on myös SDP:n päävastustaja. Tätä selkeää näkymää himmentää se, että joissakin asioissa kokoomus on nykyään lähempänä SDP:tä kuin Perussuomalaisten populistinen idea ei kanna vuoteen 2019 saakka, ainakaan nykyisessä muodossaan. kaksi muuta porvaripuoluetta. Tämä johtuu siitä, että erityisesti persut mutta myös kepu ovat liukuneet vahvasti arvokonservatiiviseen suuntaan. Kolmas pointti on se, että kaikissa koalitiovaihtoehdoissa suurin puolue on johtava hallituspuolue. Aikaisemmin systeemi oli kuitenkin selkeämpi, kun perusvaihtoehtoja oli vain kolme: punamulta-, sinipuna- tai porvarihallitus. n n n Kun 2011 vaaleissa persuista tuli kolmanneksi suurin puolue, Suomeen syntyi sillä tavalla uusi kuvio, että suurten puolueiden välisten hallituskoalitioiden teoreettinen määrä moninkertaistui. Kuvio on tosin väliaikainen, sillä perussuomalaisten populistinen idea ei kanna vuoteen 2019 saakka, ainakaan nykyisessä muodossaan. Mutta ensi vuoden vaalien jälkeen voi pitkästä aikaa käydä niin, että hallitus rakentuu kol- men suuren puolueen varaan ja neljäs jätetään oppositioon. Teoriassa erilaisia kolmen suuren koalitioita on siis neljä. Jos taas hallitus muodostetaan nykyiseen tapaan, jossa kaksi suur(in)ta ottavat pikkuryhmistä mieleisensä apupuolueet hallitukseen ja jättävät kaksi muuta suurta oppositioon, teoreettinen koalitiomahdollisuuksien määrä on peräti kuusi. Näin saadaan jopa kymmenen erilaista koalitiovaihtoehtoa, siis teoriassa. Jos ihminen on sairas ja oikeasti työkyvytön, niin ei ole reilua roikottaa häntä työttömänä. Eläkepolitiikka on täynnä kysymyksiä. Ensi tulee vaalitulos ja sitten hallitusohjelma, jonka taakse saadaan eduskunnasta riittävän laaja tuki. Kun laskin huvikseni noita teoreettisia koalitiomalleja, mielessäni oli Matti Linnanahteen kolumnissaan tekemä ehdotus politiikan tutkijoille. Olisi syytä selvittää, millaisia uskottavia hallitusohjelmia syntyisi erilaisten realististen koalitiovaihtoehtojen pohjalle. Pidän mahdollisena, että näin syntyisi asiallista tietoa äänestäjille siitä, mitä vaihtoehtoja hän äänellään saa ja mitä taas ei saa. Antti Vuorenrinne Demokraatti antti.vuorenrinne@ demari.fi Tykkään lukea tilastoja. Toiseksi (ja kolmanneksi) suurin puolue joutuu nielemään tämän
aids oli juuri rantautunut Suomeen, mikä sekä eristi homoyhteisöä, että toisaalta toi sen näkyville. Näytelmä toteutui Intimiteatterissa 1985 Antti Einari Halosen ohjauksessa ja Parviaisen itsensä pullistellessa pääosassa. Parviaisen Juska Paarma -trilogia oli 1980-luvun avain- ja näköisteoksia. Kohina paisui pikkuskandaaliksi, kun Ryhmik- Mies, Pentti (Antti Lahti, keskellä), yrittää näyttää kaapin paikkaa vaimolleen (Johanna Keinänen) sillä seurauksella, että nainen lähtee. 11.8.2014 Miesten kokoja Kuopiolaisen tanssiteatterin Miehen kuolemassa ei ole kovin paljon, mihin voisi kiinnittyä ja päästä helppoon kyytiin. Jumalan rakastaja 2013:n ajassa homoseksuaalisuudesta on tehty mediamarkkinoilla viihdettä, ja sitä kaupitellaan heteroille kuin partyhuumetta. Näytelmänkin homoasenteet ovat muuttuneet salatusta ja vähän ekstremestä seksuaalisesta suuntautuneisuudesta estotottomaksi flirttailuksi ja gayroolin korostamiseksi. Se toinen nainen on lievästi sanoen stigmatisoitunut ?tavarastaan?, ja yrittää päästä siitä irti lihakoukun avulla. Siinäkin mielessä, että vaimo saa tarpeekseen päämäärättömästä äijästään ja lähtee toisen naisen kelkkaan joka sattuu olemaan Pentin exsiippa, mutta sillä ei ole isommin merkitystä. Ei ole helppoa jutun naisillakaan. Maailmanselittäjä Kuolio raportoi tapahtuman reaaliajassa. seen aiottu näytelmä puhallettiin harjoitusvaiheessa poikki kirjailijan ja muun työryhmän välirikon tähden. Jopa niin painokkaasti osa aikansa peiliä, ettei sen laadukkaintakaan osaa Jumalan rakastajaa ole sen koommin paljon teattereissa esitetty (Joensuun kaupunginteatteri teki kyllä vahvan version 1986). Eikä sen niin väliä ole, puheroolitkin taittuvat Antti Lahdelta, Johanna Kei- Teatteri 12 Rolf Bamberg Demokraatti Tampereen Teatterikesä Tanssiteatteri Minimi Miko Kivinen: Miehen kuolema Ohjaus Leea Klemola Rooleissa Antti Lahti, Johanna Keinänen Liisa Ruuskanen, Miko Kivinen Kokkolan kaupunginteatteri Jussi Parviainen: Jumalan rakastaja Dramatisointi Jussi Moila Ohjaus Sakari Hokkanen Lavastus Salli Kari Rooleissa Mikko Virtanen, Jarmo Perälä, Seppo Merviä, Irina Parviainen, Tuomo Kemppainen, Pia Andersson näseltä ja Liisa Ruuskaselta mallikkaasti. Tervetullut päivitys Jussi Parviaisen luoman ja osin alteregoistaman Juska Paarman saaga alkoi Diletantissa Ylioppilasteatterissa vuonna 1983. Leena Havukaisen ohjauksesta pulistiin Vanhan kuppilassa ja sen lähiympäristössä: nyt niillä on kova juttu... Sama anteeksipyytelemättömyys, harkittu hävyttömyys, pyrkimys näyttää ihminen raadollisimmillaan ja lihallisimmillaan. Niinpä hän ajaa päivätolkulla enduroa (!) saadakseen keskenmenon, mutta epäonnistuu: hän synnyttää karvaisen olennon, josta ei ota selvää, onko se poika vai joku muu nisäkäs. Pelkästään näytelmän sisältämää fyysistä riehumista, väkivaltaa ja panemista karsimalla on tiivistetty paljon. Kaikki olennainen näytelmään on joka tapauksessa jäänyt. Kantaesityksen aikaan homoseksuaalisuus oli vielä tiukasti kaapissa säilötty asia ja pelätty ?homorutto. Seuraavaksi Juska astui Ryhmäteatterin Pengerkadun näyttämölle 1984 Arto af Hällströmin ohjauksessa. Siitä, eritoten sen alastomuudesta ja väkivaltaisuudesta, tuli jo valtakunnantason puheenaihe, mutta se oli myös laadullisesti niin sanottu teatteritapaus. Kolmannen tulemisen nimi olikin sitten vaatimattomasti Valtakunta. Mutta riemukas teksti on Miko Kivisen, joka varmemmaksi vakuudeksi vielä signeraa sen persoonallisesti heilumalla itse näyttämöllä Kuoliona. Sitä, miksi Miehen kuolema on tehty juuri tanssiteatteriksi profiloituneen Minimin kanssa (Kuoliohan on jo aiemmin seikkaillut Kuopiossa Kivisen kirjoittamassa musikaalissa), en saa selitetyksi itselleni. Niin paljon se kuulostaa, maistuu ja haisee Klemolan tekstiltä. Narsismi, kehonmuokkauksen kohottaminen uskonnoksi, ihmisen esineellistäminen ja kaiken pinnallistuminen, siinä on riittämiin teemoja, ja ne ovat tässä ajassa entistä vahvemmin läsnä meidän ympärillämme. Erästä seikkaa on erityisen kiinnostava pohtia Jumalan rakastajan 30 vuoden perspektiivillä. Kivistä lukuunottamatta esittäjät ovat kyllä lähtökohdiltaan tanssijoita, mutta tanssia jutussa on hyvin vähän. Pentti. Juskankin identiteettikriisissä homous. Tipahtaa, tartuu uudestaan, tipahtaa, tarttuu... Miehen kuolemassa ei siis ole järjen häivääkään, mutta silti siinä on kaikki: rakkaus, viha, katkeruus, ahneus, pelko, kuolema, syntymä. Toinen on viimeisillään raskaana, mutta ei halua synnyttää lasta, jonka isä on nipottava nahjus ja pettäjä. Se on yksi Jussi Moilan uudelleensovituksen tärkeitä päivityksiä, 2000-luvulla näet teatterintekijöiden ei tarvitse enää pönkittää egoaan megapitkillä dramaturgioilla. Toisaalta se on niin rosoa täynnä, että otetta kannatta yrittaa mistä vaan ja aina pysyy hetken kyydissä. Hänen identiteettiään ollaan riisumassa kaikista sellaista ulkoisista ja sisäisistä tekijöistä, jotka edellyttäisivät isolla alkukirjaimella kirjoittamisen. Ihan kohta hän on mies ilman Ämmää. Huh huh. Tätä tolkutonta kaaosta yrittää jäsennellä ja tehdä ymmärrettäväksi yleisfilosofi-maailmanselittäjä nimeltä Kuolio, tarinan eräänlainen kertoja. Rokkaava, hieman sukupuolivajeinen friikki paasaa kuin kapakan pöydässä kymmenen tuopin kumarassa avautuva jokamiessarjan apostoli ja yhtä lailla ilman tulosta. Outoa muutenkin läpikummassa Miehen kuolemassa on myös, ettei se ole Leea Klemolan kirjoittama, vain ohjaama. Kaikki tämä epäloogisessa ja -lineaarisessa hässäkässä, jonka ytimessä pyörii Mies. Siksi olikin ilo nähdä se tähän hetkeen päivitettynä Teatterikesässä Kokkolan kaupunginteatterin voimallisena tulkintana. Ryhmiksen kantaesitys taisi kestää lähemmäs neljä tuntia, Kokkolassa selvitään liki puolta pienemmällä kestolla. Se on sääli, sillä Parviaisen teksti on väkevä ja pääteemoiltaan ikuinen
Toivoa sopii, ettei laji oikeasti leviä työelämään. Yksi tennisottelun referaattikin kuultiin. Se on täynnä oivalluksen iloa, mutta ennen loppuhuipennustaan myös kaikessa räiskytyksessään vähän uuvuttavaa seurattavaa. Ihan täyttä puolitoistatuntista ei kvartetti pysty suoltamaan tuoreita ideoita. Tanskalaisnelikon esitys on sekoitus sanatonta teatteria ja nykysirkusta, ja onpa se kehitellyt uuden trendilajinkin, konttoriparkourin. Oltiinhan siinä niin sanotusti finaalitilassa, lopun aikojen porstuassa. Niuhomielinen toimistopäällikkökin tempautuu leikkiin mukaan alkukangistelujen jälkeen. Rambot, Rockyt, Die Hardit, Terminaattorit ja Tarantinon leffat ovat Blamin peruskuvastoa mutta myös Hongkongin elokuvatehtaan kungfu-baletit ja vanhat westernit näyttäytyvät liikekielessä. Se vaan maistui keinotekoisista aineksista kasaan pannulta sopalta, vaikka ihan tuoreiden ruoka-aineiden kanssa näyttämöllä puuhailtiinkin - ja antaumuksella. 11.8.2014 Juska Paarma (Mikko Virtanen) punttisalin alttarilla. Monologeissa sivuttiin niin bakterologiaa, kosmologiaa, Raamatun selitystä kuin näyttelijätyön kovaa maailmaa. universumin mittasuhteista, mitä hän havainnollisti viinirypäleillä. Ihmiselon tyhjyyden torjunnasta, ikävän karkoituksesta ja näissä epäonnistumisesta tässä ruokarekviemissä varmaan oli perimmiltään kyse, mutta olen nähnyt samaa puitavan teatterissa paljon vähemmälläkin vaivalla. Aluksi sitä valmistettiin juhla-ateriaksi sulassa sovussa, sitten sitä nautiskeltiin pöytäsnobismille vähän ilkkuen, sitten alettiin ahmia, mässäillä ja lopun maanisessa vaiheessa sillä tehtiin jo rituaalimaalauksia kehoon, kuolinnaamiotakin. Small talkin sijaan nelikko harrasti syömäpuuhiensa keskellä heavy talkia. Jälki voisi olla pahaa. Elämän tarkoitus on ikävän karkoitus Virolaisen Teater NO99 Suur õgimine (Suuri mässäily/ahminta) oli sopiva valinta katsottavaksi Teatterikesä-viikon päätteeksi. Marco Ferrerin Suuri pamaus -elokuvan lähtötilanne eli groteski itsensä hengiltä syömisen rituaali yhdistettynä absurdin irrallisiin monologeihin ei synnyttänyt sellaista vieraannutuksen kihelmöintiä, kuin ohjaaja Lauri Lagle ja kirjoittaja Eero Epner olivat tarkoittaneet. Teatteri Päivi Karjalainen 13 Tampereen Teatterikesä Neander (Tanska) Blam! Esityskonsepti ja käsikirjoitus Kristján Ingimarsson & Jesper Pedersen Ohjaus Kristján Ingimarsson Lavalla Kristján Ingimarsson, Joen Höjerslev, Lars Gregersen, Didier Oberlé Teater NO99 (Viro) Suur õgimine Ohjaus Lauri Lagle Lavastus Laura Kõiv Monologit Eero Epner Rooleissa Marika Vaarik, Eva Klemets, Margus Prangel, Priit Võlgemast Ruoka oli esityksessä monena läsnä. Ja tuhlauksella. Toimiston lattialle rekonstruoituna se ei voi olla hymyilyttämättä. Loppukohtaus vie katastrofielokuvien (Maanjäristys, Twi- ster, The Day after Tomorrow jne.) tunnelmaan, kun lavan perspektiivi yllättäen kääntyy ja lattiakävely onkin yhtäkkiä seinäkiipeilyä. Kristján Ingimarssonin ideoima ja ohjaama irrottelu on poikamaisen sankarifantasioinnin ja äijämäisen kukkoilun liitto. Jopa E.T.:stä on muistumia hetken hempeilyssä, jossa konttorin kuplajuoma-automaatti muuttuu galakseista karanneeksi alieniksi. Eeppisin kuva on lainattu Oliver Stonen Platoon-elokuvan pitkitetystä loppukohtauksesta, jossa kristusmainen kerantti Elias haroo taivasta luotisateen ravistellessa kehoa. Siinä sermit, tuolit ja pöydät toimivat otollisena pompintamaastona. ?Väkivaltakohtausten vuoksi ei suositella alle 12 -vuotiaoiden katsottavaksi.. NO99:n näyttelijätkään eivät kyllä itseään säästelleet, siltä osin Suur õgimine oli vaikuttavaa katsottavaa. Rolf Bamberg Demokraatti, Tampere Søren Meisner Tampereen Teatterikesässä nähdyn Blam!-esityksen pääideoija ja yksi neljästä esittäjästä Kristján Ingimarsson näyttää toimistoparkourin mallia.. Toisaalta sen toinen keskeinen käsite, ähky, alkoi teatterimielessä hiipiä kroppaan viikon katsomisurakan jälkeen. Teatteriturvotus ei kuitenkaan ollut syynä siihen, että tallinnalaisten esitys oli hankala pala niellä. Paras kaveri HB (Jarmo Perälä) yrittää antaa henkistä tukea kaikkensa antaneelle kehonmuokkaajalle. voisi nyt olla käypä vaihtoehto, -84 se oli pelottava mahdollisuus. Totta kai myös kommunikaatioteknologian siunaukset ovat Kokkolan uusversiossa mukana: Juska Paarman kaltaisille poseerajille facebookin kaltainen egonostaasi on jumalainen keksintö. Kokkolan Juskana rehkivä Mikko Virtanen on ihan oikeasti läpikäynyt samankaltaisen muuttumisprosessin ja rääkin kuin roolihenkilönsä. Esitys onkin esteettisesti komea, ja pelkästään sen punttitreenien ja salisulkeisten seuraaminen pistää hengästymään ja arvostamaan näyttelijöiden todella fyysistä paneutumista työhönsä. Petra Tiihonen Raisua toimintaa konttorissa ja keittiössä ?Älkää kokeilko tätä työpaikalla!. Kukkahattusetä minussa panisi harkitsemaan moisten varoituslauseiden liittämistä tanskalaisen Blam! -revittelyn kylkeen, mutta toisella puolella sieluani asuva ikuinen pikkujätkä hihkuu, että mitä välii, antaa mennä, lets rock?n?roll. Jälkimmäistä linjaa noudattivat myös Tampere-talon ison salin valloittaneet Neanderryhmän sällit, sillä he nostattivat puolitoistatuntisen esityksen kierroksia pitkin matkaan niin, että lopussa oltiin jo apokalyptissa fiiliksissä kun järkkyi maa ja taivas aukesi pauhaamaan AC/ DC:n Highway to Hellia. Blam!-esityksen idea on nokkela ja yksinkertainen: toimistoarkeensa tympääntynyt virkailijanelikko pakenee tylsää rutiinityötään mielikuvituksen siivin actionleffojen räimeiseen ja testosteroniseen maailmaan. Konttorihiiristä kasvaa kädenkäänteessä oman elämänsä johnmclaneja, ja arkiset toimistoesineet muuttuvat näppärästi tuhovoimaisiksi aseiksi. Jotenkin repäisevin ja siksi tenhoavin oli Priit Völgemestin ?luento
Kuun alussa voimaan astunut tulitauko on tuonut hetken helpotuksen sodan osapuolille. Lasten leikki ja ilo on läsnä myös kriisialueilla AFP Photo Kiina. 14 11.8.2014 AFP Photo / Mahmud Hams Gaza. Maan lounaisosaan viikonloppuna iskeneen maanjäristyksen rauniot ovat lohdutonta katsottavaa.
Sodan keskellä elävät palestiinalaislapset leikkivät turvapaikaksi muutetussa koulussa. AFP Photo / Sergei Supinsky Ukraina. Soulissa pidetyssä mielenosoituksessa tuomittiin Israelin Gazaan tekemät ilmaiskut.. Kiovan Itsenäisyyden aukion vallanneet aktivistit ottivat yhteen varusmiesten kanssa viime torstaina. AFP Photo / Jung Yeon-Je Etelä-Korea. 11.8.2014 15 AFP Photo / Mohammed Abed Viikon kuvat Kokosi: Nora Vilva Kuvatekstit: Heidi Salminen Gaza
Vuoden 1965 viikolla 20. heinäkuuta, että mennyt viikko oli ollut keskilämpötilaltaan Suomen kuumin yli 50 vuoteen. Tuon jakson keskilämpö oli Ilmatieteen laitoksen mukaan 20,2 astetta. Mutta hetkinen: kalenteriviikoista kuumin 54 vuoteen on ollut Suomessa viikko 26 vuodelta 1972. Tämä kertoo siitä, miten laaja maa Suomi on. Kun vertailee kesiä vuodesta 1961 lähtien, keskilämpötilaltaan kylmempään puolikkaaseen sijoittuu vain kolme kesää 2000-luvulta. Meille ei yleensä pääse muodostumaan niin pitkiä sa- manlaisen sään jaksoja, että esimerkiksi hellekausi kattaisi edes puolet kesästä. Tosin paraikaa hikoiluttava sitkeä hellejakso sitä jo kolkuttelee. Meteorologi katsoo, että ilmastonmuutos näkyy jo lämpenemisenä Suomen kesäsäissä. . Tämä johtuu siitä, että sijaitsemme kahdestakin suunnasta ilmastovyöhykkeiden rajalla, luonnehtii Ilmatieteen laitoksen meteorologi Asko Hutila. . (ei yhtään kpl) 6+1 oik. Tosin juhannusviikko 1977 jakaa saavutuksen hyisellä 7,8 asteen keskilämmöllään. Miksi toivoa kylmää kesää? Suomen kesien 1961-2014 kuumimman ja kylmimmän kesäviikon lämpötilaero oli yli 20 astetta. (13 kpl) 11 oik. 10 oik. 1 961,60 e. 68,50 e. 9,50 e. MiniVakio: 7 oik. (ei yhtään kpl) 5 oik. (ei yhtään kpl) 6 oik. (76 kpl) 107,60 e. 4 oik. 20,00 e. Jokeri 32/2014 9685334 Voitonjako: 7 oik. Ilmastonmuutos on varmasti tässä yhtenä elementtinä. Se oli kauhea juhannus Tilastovertailuun otettiin mukaan kunkin vuoden kesäviikot 20-36. Kuumin viikko 50 vuoteen? Tutustu KSR:n upeisiin apurahatarinoihin, lahjoittajien ajatuksiin ja säätiön rahastoihin. Nouda tai tilaa KSR:n esite maksutta kotiisi - tai useampi tilaisuuksissanne jaettavaksi. Uusi osoitteemme: l Siltasaarenkatu Helsinki Säästöpankinranta6,2A, 8.krs, Helsinki puh. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi Sudoku Ruudukon jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1-9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. Mitenkäs se vanha sanonta menikään: vale, emävale, tilasto. Tuota saattoi tulla miettineeksi, kun Ilmatieteen laitos tviittasi perjantaina 25. Juhannukseen asti voi sitä vastoin sataa vielä lunta. Tuon viikon keskilämpötila oli 21,3 astetta. Kuumin kesäviikko yli puoleen vuosisataan koettiin heinäkuun taitteessa vuonna 1972. Keskilämpö kipusi tuolloin peräti 22,4 asteeseen. Tilasto osoittaa Hutilan mukaan sen, että lämpimimmät viikot osuvat Suomessa säännöllisesti heinäkuun lopulle. . Kun tviittasimme kuumimmasta viikosta yli 50 vuoteen, se tarkoitti, että edeltävät seitsemän vuorokautta olivat olleet kuumempia kuin sama seitsemän päivän jakso minään muuna vuonna yli 50 vuoteen. Sen sijaan joku muu seitsemän päivän jakso, kuten kalenteriviikko, on voinut olla kuumempikin, selvittää Ilmatieteen laitoksen meteorologi Asko Hutila. B.Virtanen - Urja Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että juuri koettu hornamaisen kuuma viikko, elokuun taitteen viikko 31, jää lämpötilastossa vasta sijalle 23. . (1 kpl) 6 oik. 5 oik. 4 oik. 3 oik. 2 oik. 1 000 000,00 e. 18 583,20 e. 772,90 e. 54,10 e. 7,50 e. 2,50 e. Veikkaus 32/2014 221 11X 1X1 X21 Voitonjako: 12 oik. Pohjoinen sijainti aiheuttaa sen, että kylmät ilmamassat ovat jopa kesällä melko lähellä. Näin kävi esimerkiksi kesäkuun puolivälissä 1982, viikolla 24. Tämän kesän juhannuksena kylmästä hytisseet eivät olleet vilukissoja: vuoden 2014 juhannusviikko oli kylmin yli 50 vuoteen. (220 kpl) 27,90 e. Sudokun ratkaisu Se on tilattava. Vuodesta 1895. Suomella on rajamaan kaoottinen ja arvaamaton ilmasto Suomen ilmasto on arvaamaton ja kaoottinen. Viikon keskilämpö ylti 22,4 asteeseen. Suomella on rajavyöhykkeen sää, katsotaan sitten pohjoinen-etelä- tai itä-länsi-suunnasta, Hutila korostaa. Epävakaisuus näkyy hänen mukaansa myös kesien 19612014 säätilastoista, joita STT pyysi Hutilaa arvioimaan. . (ei yhtään kpl) 6+1 oik. Lisäksi Suomi sijoittuu manner- ja meri-ilmaston rajalle. 16 11.8.2014 Peliuutiset Lotto 32/2014 3, 9, 24, 26, 27, 31, 36 Lisänumerot: 17, 37 Tuplausnumero: 4 Voitonjako: 7 oik. (11 kpl) 29 058,90 e. 6 oik. 2 462,80 e. 5 oik. 53,80 e. 4 oik. 10,00 e. Tuplaus-voitonjako: 7 oik. Samoin tämän vuoden viikko 30:n keski- Sarjakuvat lämpö oli 21,3 astetta. Jos tulokset vaikuttavat ristiriitaisilta, taustalla ei mitä ilmeisimmin ole harhautus vaan väärinymmärrys. . Vaikka laajalla alueella Etelä- ja KeskiSuomessa oli hyvin lämmintä yötä myöten, osassa maata oli viileämpää. Tämän kesän heinäkuun lopun viikko 30 sentään yltää vuosien 1961-2014 lämpötilojen vertailussa liki mitalille, sijalle neljä
Varsinkin juhannukset ovat osoittaneet karusti, että mitä viileämpi sää, sitä vähemmän ihmisiä hukkuu. Tämän vuoden kalseana juhannuksena uutisoitiin vain yksi hukkumistapaus. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. 17 Metallityöväen liitto ry HÄME . 11.8.2014 Lehtikuva / Markku Ulander VAASAN SOS.DEM. KUNNALLISJÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Os. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Esa Kant 040 778 9810 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Metereologin mukaan ilmastonmuutos näkyy jo Suomen kesäsäiden lämpenemisessä. Sihteeri Sakari Ruisaho 040 838 7697 jäätiin vaivaiseen 2,3 asteen keskilämpöön. - Näin iso kesän keskilämpötilojen maksimin ja minimin ero on kansainvälisesti katsoen suuri. klo 18.30 Rity-talon katutason kokoustilassa (käynti sisäpihalta). Ilmajoen työväentalon kesäinen huutokauppa jatkuu ma 11.8. 020 77 41424 PÄIVYSTYS PARILLISELLA VIIKOLLA KOKKOLASSA Pitkänsillankatu 23, 67100 Kokkola, puh. Jäsenkokous to 14.8. Hämeenlinnan Työväenyhdistys ry:n kuukausikokous ma 18.8. 010 7703 640 (vaihde). sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Pohjanmaa VAASAN TOIMISTO . Kauhajoen Eläkkeensaajien kerhot alkavat: Käsityökerho ma 25.8. Edustajaehdokkaita paikalla. Käsitellään mm. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www. demari.fi/ilmoitus, sähköpostilla osastot@ demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. Seinäjoen Venäjä-seura matkaa Pietarilaisille markkinoille 15.- 17.8. avoinna ma 9-12, 13-16 Kauppatori 2, 2.krs, 67100 KOKKOLA Palveluneuvoja Anneli Kalliosaari faksi 020 774 2422 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Hautauspalvelut AKT:n VAASAN TOIMISTO Aluetoimitsija Tapio Huotari (06) 220 1560, 0400 476 005, tapio.huotari@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. (06) 723 2018 Keskiviikkoisin 14.00-16.00 PÄIVYSTYS PARITTOMALLA VIIKOLLA SEINÄJOELLA Matti Visannin kuja 10L 3, 60100 Seinäjoki, puh.(06) 414 3833 keskiviikkoisin klo 11.00-15.00 fax. (06) 822 3516 keskiviikkoisin klo 11.00-13.00 PÄIVYSTYS PARILLISELLA VIIKOLLA PIETARSAARESSA Tehtaankatu 13, 68600 Pietarsaari, puh. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. Pöydällä on myös tuottoisia arpoja!! Täyden palvelun toimisto hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi Forum Hakaniemi Töölö Itäkeskus Malmi Espoonlahti Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää 010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66630 010 76 66640 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 ?/puh.+0,1209 ?/min) VAASAN ALUETOIMISTO Aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. Vuoden 1974 kuuman viikon 25 juhannusjuhlissa hukkuneiden määrä oli puolestaan hätkähdyttävä 20. STT Taloudenhoitaja Martti Juvonen 040 730 3388 HELSINKI . Jäsenet joukolla mukaan! POHJANMAA . 020 774 0311, 040 738 3718, s-posti: riikka.antinaho@sak.fi » www.sak.fi SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Julkisten- ja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 s-posti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 576 547 Aluetoimistosihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 443 2043 Pitkäkatu 43, 65100 VAASA puh. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 - 15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Finanssipolitiikan liikkumatila ja rajoitteet. Markus Sovala, osastopäällikkö VM:n kansantalousosasto.Tilaisuuden vetää Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n erikoistutkija Heikki Taimio. Vapaa pääsy. avoinna ma-pe klo 9-16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö Marja Salmivuori Toimitsija Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila KOKKOLAN TOIMISTO . Tampereen Tallipihalle. Lähde ostamaan tuoreita pietarilaisia limppuja ja venäläisiä kaalipiirakoita, luutia, saunahattuja ja keittokirjoja. (06) 220 1562 Surun kohdatessa et jää yksin Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Vaasan toimipiste Aluetoimitsija Katja Kaivonen, puh. Finanssipolitiikan vaikutukset työllisyyteen. klo 18 toimitilassa Reskalla. Aiheina eduskuntavaaliehdokkaiden asettaminen sekä poliittinen ajankohtaiskatsaus. Räimiskällä. Onko täystyöllisyys mahdollinen. ma 18.8. klo 18-20, Eurooppasali, Malminkatu 16 (Voimatalo, Kampin Metron vieressä). Markku Lehmus, vanhempi tutkija (PT). (06) 414 3832 Yhdessä olemme enemmän. Tuokin kertoo osaltaan Suomen sään arvaamattomuudesta, Hutila linjaa. Vähintään yhdessä suhteessa suomalaisten kannattaa toivoa mahdollisimman kylmiä kesäkelejä. Tervetuloa! Johtokunta . 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. klo 12-14 Walkkerssissa, lauluryhmä pe 29.8. 040 709 4337 s-posti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Riikka Antinaho, puh. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Tervetuloa uudet ja vanhat jäsenet. . Pekka Tiainen, neuvotteleva virkamies (TEM). Kahvitarjoilu ennen seminaarin alkua. klo 18, kahvio ja ovet avataan klo 17, jolloin pääsee tutustumaan monipuoliseen tarjontaan antiikki- ja käyttötavaraan, myös kristallia taas tarjolla. . Riihimäen Sosialidemokraatit ry. kaupunginvaltuuston kokousasioita. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. klo 15 Männikön seurakuntakerho, rivitanssiryhmä to 11.9. Onko meillä varaa täystyöllisyyteen. 020 77 41423, marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Etuuskäsittelijä Maija Uura (äitiyslomalla) Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA, fax. Tervetuloa! Vapaus Valita Toisin, VVT ry Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua mm
07.50 Merisää. N: Al Pacino, Jack Lemmon, Alec Baldwin, Ed Harris, Kevin Spacey. 23.25 - 04.01 Teematieto YLE FEM 07.55 SVT: Gomorron Sverige 11.00 SVT: De obekväma 11.30 SVT: Val 2014: Jobbdebatten 13.00 SVT: En vecka i naturen 14.00 - 14.30 SVT: Sportspegeln Från 10/8 17.25 Mitä Kiinassa syödään? 7/8. (U). 21.00 - 21.43 Black Box (12) Catherine ja Will selvittelevät suhteensa tilaa, kun Catherine on paljastanut vakavan sairautensa. musta. 16.30 Upeat skandikodit Talo Toscanassa. 17.00 Upeat skandikodit Italialaistunnelmaa. 17.30 Salatut elämät (7) 1882. Cindy haluaisi olla totuuden torvi 18.00 Salatut elämät (S) 1883. Aino ja Otto ajattelevat luontoa ja eläimiä. 18.30 Salatut elämät (S) 1884. Katariina kyllästyy lääkärin leikkeihin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Suurin pudottaja Yksilökilpailu alkaa. 20.00 Suomen kaunein koti Jakso 8. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Mökkiradio. 06.25 Aamusoitto. 09.05-09.10 Urheiluradio. 13.03 Urheiluradio. 07.17 Maakuntaradio. 18.50 Iltahartaus. Maan parhaat soitinvalmistajat yrittävät rakentaa romusta ja ylijäämämateriaaleista toimivat soittimet BBC:n sinfoniaorkesterille. 21.50 Kino: Myyntitykit (12) (Glengarry Glen Ross/USA 1992) David Mametin kirjoittamassa elokuvassa kiinteistöfirman myyjät käyvät raakaa kilpailua työpaikoistaan. O: James Foley. 15.52 Maakuntaradio. 20.06 Sää. 20.07 Bluesministeri Esa Kuloniemi. 18.15 Viikon luontoääni. 18.20-18.29 Volter Kilpi: Kirkolle, osa 24. 06.56 Päivän mietelause. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 22.00 Yle Uutiset ja sää. SARJA ALKAA. Koiralle koti Uusi alku. Frasier (S) Himohamstraajat (S) HS-uutiset HS-uutiset HS-sää HS-sää Poliisit (7) Kotka. Poliisit (S) 16.20 17.25 17.55 18.55 18.58 19.00 19.30 20.00 Huippumalli haussa 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Scary Movie 4 (16) 2000-luvun menesty- YLETEEMA 04.00 Teematieto 16.55 Ikkunoita avaruuteen 1/6. 13.00 Klassista kahteen. 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu. 18.55 Suomi tänään. 03.15-03.45 Naiset puhuvat. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Ranskalaisen kerrostalon uumenissa samat naamat kohtaavat päivästä toiseen eri tilanteissa. 19.00 19.10 19.20 19.24 19.30 Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset sää Erikoisrajajääkärit 5/6. Koulutuksen kevätkausi huipentuu erikoisjoukkojen torjuntaharjoitukseen. 20.00 Uusi päivä (S) Osa 184: ?Tyhmyydestä sakotetaan?. 20.30 Uusi päivä (S) Osa 185: ?Toinen päivä, toinen neuvo?. Lauri kamppailee. 17.20-17.28 Urheiluradio. Mercedes menee lääkäriin kuulemaan tulokset koepalastaan. 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) Ventovieras nainen. Luuydinsiirrettä tarvitsevan vauvan äiti surmataan. Biancan ex-sulhanen saapuu kaupunkiin kosiskelemaan naista takaisin. 20.00 - 20.50 Kajaanin runoviikko 2014 Suomen vanhinta sanataiteen festivaalia vietetään Kajaanissa. 22.05 Julkinen sana. 16.15 Maakuntaradio. 12.55 Suomi tänään. 13.00 Yle Uutiset. Suojelusenkeli. Kuivuus vaivaa tilaa ja Rose on yhä sairaalassa alaraajat halvautuneina. 23.10-06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala. 21.40 Urheiluradio. 23.30 Suomi tänään. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 22.50-23.05 Otteita suomalaisten elämästä. 11.00 Vaeltava kisälli: Keijukaisten kuningas 11.57 Päivän mietelause. 15.55-15.58 Yle News. 20.03 Urheiluradio. (U) 18.50 Kerrostaloelämää (7) Ydinperheitä, uusioperheitä, villejä teinejä, huonosti käyttäytyviä lapsia, kovaäänisiä opiskelijoita ja juoruilevia eläkeläisiä. Voisiko asioita saada paremmalle tolalle? Tilalle saapuu salaperäinen mies, joka kertoo tulleensa auttamaan heitä. 07.50 Aamuhartaus. Nuudelit. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Ystäviä metsän siimeksestä Osa 1/3: Linnunpoikasten päivä. 18.30 Luontoretkellä: Metsän outo laulaja 19.00 Koukussa: tanskalaiseen taiteeseen 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.45 Tätä on rakkaus 2/3. 20.15 Ajankuvia Tukholmasta 20.30 Kuoleman monet kasvot 7/8. 21.00 Kesäpuhujat 5/6. 22.00 Orphan Black (16) 8/10. Onko Sarah löytänyt rakkauden? 22.45 SVT: Duvhöken - skogens rovfågel 23.05 SVT: Dripped Fransk kortfilm från 2011. 23.15 SVT: Hjem 00.00 SVT: Jazzlab 00.30 SVT: Guldbaggen 50 år: Belleville baby 01.45 SVT: Tjärnens björnar 01.55 SVT: Mitt i naturen tittarfilm 02.00 SVT: Piratöarna Tre sys- 23.15 True Blood (16) 6/10. 06.52 Leijulaakso (S) 07.13 Pikku Toni (S) 07.17 Nelli ja Iiro (S) 07.26 Fungi (S) 07.34 Herra Heinämäki (S) 07.45 Viivi ja Leevi: Tähtisumua (S) 07.52 Anniina Ballerina (S) 08.17 Muumilaakson tarinoita (S) 08.41 Late Lammas (S) 08.50-08.54 Ruohonjuuritasolla (7) 09.00 Rannalla tuoksuu savukala 09.30 Matkapassi: Australian vaellusreitit 10.20 Blogistania: Evil dressmaker 10.50 Puutarhasissit 11.20 Kasvotusten 12.00 Veneillen pitkin Norjan rannikkoa 4/8. 12.30 Annen espanjalaisherkut 6/8: Juusto. 13.00 Mutsis oli apina 13.25 Teinipomo 14.25 Raviurheilun naiset 14.55 McLeodin tyttäret (7) (12). 17.00 Yle Uutiset ja sää. 09.00 Yle Uutiset. Saturnus. Valtiovarainministeriön teettämä lyhytelokuva inflaatiosta. 14.55 15.00 15.05 15.10 Pisara Yle Uutiset Yle News Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Kiehtova maailma: Euroopan ruokatoreilla KAKKONEN: Jyrkin ja Neposen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 11.8. Suven runoilija on Aulikki Oksanen. 21.00 Romuorkesteri 1/2. 18 11.8.2014 TV- JA RADIO-OHJELMAT Maanantai 11.8.2014 FOX 06.00 Sky News 06.33 FOX Kids 09.00 Wipeout 09.50 MTV3 05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Samaa sukua (7) 10.35 Tanskan kaunein koti 11.05 Pilanpäiten 11.15-11.25 Pilanpäiten 12.55 Suurperhe Bates Vaarin farmilla. 13.25 15.15 15.25 15.30 Diili: All Star Sarja päättyy. Pilanpäiten Alueellinen sääennuste Isän tyttö (S) Silkkaa hulluutta. 16.00 Isän tyttö (S) Kolme toivo- Maailman oudoimmat ravintolat Nelonen klo 14.20 Sarjassa matkataan juontaja Bob Bulmerin mukana maailman ihmeellisimpiin ravintoloihin. Erikoisimpien ravintolakokemusten metsästyksessä tutustutaan ruokien valmistuksen ja makujen lisäksi myös erikoisiin ravintolaympäristöihin ja tarjoiluun. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 Järviemme helmet 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU Tuomas Enbuske-Sivistyksen käsikirja 10.00 Tohtori Kleistin perhe (7) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Yle Uutiset 11.05-11.55 Huippuälykkäät eläimet 12.00 Tiettömän taipaleen takana 12.30 Sydämen asialla 13.20 Opri (S) (Suomi 1954, 75?) O: Edvin Laine. Ian löytää salaoven, josta pääsee sieppaajien hermokeskukseen. 22.00 22.20 22.25 22.35 Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Helppo elämä (12) Osa 18. Likainen peli. 23.35 24 - Lontoo (16) 21.0022.00. 20.00 Yle Uutiset. (7) 02.55 Mahdoton illallinen 03.50 Ennustaja-TV LIV 05.00-07.30 Ennustaja-TV 09.00 Tyyliä vai ei 10.00 Sarahin sisustusvinkit 10.30 Eden 11.00 Korealaisen keittiön aakkoset 11.30 Heikin lähiruokaa 12.00 Tomin keittiö 12.30 James Martin ja herkkuja Välimerellä 13.00 Hulluna leivontaan 13.30 Tuhluriprinsessat 14.00 Hulluna häämekkoihin XL 14.30 Huippukokki lähtee maalle 15.00 Neljät häät Amerikassa 16.00 Supermarjo ja tytöt 2 17.00 Tanssin superäidit 18.00 Kotikokkien taistelu 19.00 Neljät häät Amerikassa 20.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 21.00 Sinkkuelämää (12) 22.15 Ringer (12) 23.10 Täydelliset naiset (12) 00.10 Greyn anatomia (12) 02.10 Kotikokkien taistelu 03.10 Neljät häät Amerikassa 04.10-05.00 Ennustaja-TV AVA 06.00-08.30 Aamun AVAus 09.30 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 10.00-11.00 Remontilla rahoiksi 12.25 Makuja & Elämää 12.40 Hullut hamstraajat 13.35 Koko Britannia leipoo 14.40 Neljä huonetta 15.35 Lääkärit 16.25 Makuja & Elämää 16.40 Jamie Oliver 18.05 Unelmien koti 19.00 Remontilla rahoiksi 20.00 Grand Designs-unelma-asunnot 21.00 Meidän häät 22.00 Muodin huipulle 23.00 Kosto (12) 00.00 Remontilla rahoiksi 00.55-04.55 Yön AVA YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.15 Faunin iltapäivä. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 12.15 Maakuntaradio. Yle Uutiset ja sää. 09.11 Maakuntaradio. Piilopirtit luonnon keskellä. 21.00 Uhka (16) Sodanjulistus. 04.02-04.56 Kissankehto. YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 06.00-06.30 Yle Puhe esittää 06.40-07.00 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Venla Kokkonen ja miehet 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03-17.00 Puheen Iltapäivä 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Venla Kokkonen ja miehet 23.02 Päivä tunnissa 23.30-00.00 Politiikkaradio. 21.00-21.57 Hienostelua: Ajelu harvinaisella Riva-veneellä. Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta, jolla erikoisten renkaiden lisäksi on myös 60 omaa kuuta. Pesästälähtö. 15.40 - 16.24 Doctor Who (12) Edesmenneet rakkaamme. Ihmiset iloitsevat kuultuaan kohtaavansa ammoin kuolleita rakkaitaan. 4/5. 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Scott & Bailey (12) 2/8. Polttomurhista epäillyt vaikenevat kuin muuri. 18.00 18.22 18.25 18.30 Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Tuomas Enbuske Sivistyksen käsikirja Ruoka. 19.00 Prisma: Kissojen maailma Pienen englantilaiskylän 50 kissaa sai kaulaansa GPS-paikantimen ja tutkijat pääsivät seuraamaan niiden liikkeitä. 19.55 Tarinoita metsästä : Kuukkeli kesällä 3/20. 20.00 MOT: Maailmanherrojen salaseura Jättipankkien ja suurteollisuuden muodostama Bilderberg on salamyhkäinen taustavaikuttaja. 19.06 Metsäradio. 07.15-07.44 Aamusoitto. 07.45 Hartaita säveliä. Sakari heltyy teinilemmestä. 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja. N: Raakel Laakso, Elsa Turakainen. Komedia Karjalan evakkona Hämeeseen päätyneen Oprin elämästä kunnalliskodissa. 14.35 Arkistokuvia: Rahan rata (S) (Suomi, 1951). Dokumentti näyttää eläinten häkkielämän lisäksi sen, miten eläintensuojelijat käyttävät julkisuutta. 22.30 Kotikatsomo: Tehdas (12) 5/18: Taivaanrannan perijä. 23.20 Yle Uutiset 23.25 Sri Lankan kuoleman kentät (16) Sri Lankan hallitus kehotti tamiliväestöä hakeutumaan suojaan turvaalueelle, jonne maan armeija iski kuitenkin voimalla. 00.20 Uutisikkuna 16.30 Nuoret mestarit: Koiramestari Vauhdin hurmaa. 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 - 18.45 McLeodin tyttäret (7) (12). 22.00 Yle Uutiset ja sää. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 21.00 Yle Uutiset. Ohjaaja palaa rikospaikalle. 15.50 Veneilysää. Charlie Parker. Kriisi syvenee ja osapuolet joutuvat valmistautumaan sotaan toistaiseksi tuhoisimman iskun jälkimainingeissa. 00.35 Monk (12) Monk lyö päänsä. Monk saa vihjeen liittyen vaimonsa kuolemaan ja joutuu samalla kahakkaan. 01.30 - 06.00 Onnensoitto NELONEN 05.00-06.30 Ennustaja-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S) 07.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 08.15 Waverly Placen velhot (S) 08.45 Eläintarhassa tapahtuu 09.50 Hurja painonpudotus UK 10.5011.20 Ennustaja-TV 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Hulluna häämekkoihin XL Sulhaset tukena. 21.35-21.39 Novosti Yle. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 08.15 Ykkösaamu. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 18.03 Sekahaku. 14.03 Ajantasa. 23.00 Yle Uutiset. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 08.17 Maakuntaradio. 15.05 Kultakuume. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 07.15 Urheiluradio. Millaisia valokuvia Cassini-luotain on ottanut Saturnuksesta? 2/6. Asteroidit. 11.00 Yle Uutiset. 09.05-09.58 Muistojen bulevardi. 21.50 Merisää. 16.55 Nuorten vuoro: miksi koulu ei voi olla kuin päiväkoti. 17.20 Naisemme maailmalla, osa 7/7 17.40 Kulttuurin huumehistoria. SARJA ALKAA. 14.50 Deittikamera Määräilevä mallitypy. 15.20 Ruotsin karmein koti Keittiö uusiksi. 19.03-19.58 Radioteatteri esittää: Luotsikadun lapset. 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla. 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Maakuntaradio. 12.45 Merisää. 13.06 Maakuntaradio. 14.00 Yle Uutiset. Phil Sisaren syytökset. 01.10 - 04.00 Uutisikkuna 03.55 - 05.00 Ennustaja-TV 02.55 - 03.00 SVT: Capelito 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Unelmien kolhimat (12) Tunteet pinnassa. 22.50 Funny or Die Presents (16) Uusi 2. Här finns gamla bekanta som Mowgli, Baloo, Bagheera och Shere Khan men även en del nya, bland andra Mowglis hittills okända vargföräldrar. 02.35 SVT: Scouts safari Scout är en 12-årig storstadsflicka. Efter föräldrarnas skilsmässa har hon bott hos pappan, en fotograf. 10.00 Yle Uutiset. 18.00 Yle Uutiset. 18.50 Merisää. SARJA ALKAA. 13.50 Unelmamökki 14.20 Maailman oudoimmat ravintolat Koiruuksia. 21.03 Päivä tunnissa. 09.00 Yle Uutiset. 08.15 Urheiluradio. 21.55 Suomi tänään. Ruuskasen luottamus vaihtelee. 10.03 Ajantasa: Suora linja. Kai- 01.55 Criminal Minds: Epäilyksen alla (12) Kuolema ken takana on nainen. 00.15 The Wire (16) Miestappiot. tuhannella viillolla. 02.55 Dr. 17.30 Naiset puhuvat. 10.00-10.03 Yle Uutiset. 07.53 Maakuntaradio. 12.15 Suomi jatkosodassa 1/5. 11.03 Maakuntaradio. Jo-Anne McArthur kuvaa tehotuotantoeläinten oloja eri puolilla maailmaa, myös Skandinaviassa. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti. Kännykän historia. Sen suljettuihin kokouksiin on osallistunut myös suomalaisia poliitikkoja ja median edustajia. 20.30 20.55 21.00 21.30 Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Dokumenttiprojekti: Eläinten puolesta (12) Onko eläimellä sielu. 10.55 Pikkujuttu. 18.00 KLuotsikadun lapset. 23.03 Ajantasan lauantaivieras. 19.03 Urheiluradio. Men när han ska resa på jobb i ett år måste hon flytta till sin mamma som är omgift, har en ny son som Scout inte känner - och som bor i en djurpark i Sydafrika. neimmän komediaelokuvien sarjan neljännen osan on ohjannut Mies ja alaston ase -suosikkien tekijämestari David Zucker. 22.50 Petolliset enkelit (7) Rakkaus on kärsivällinen. 24Kitchen 11.45 Uskomaton eläinlääkäri Pol 12.35 Kuningaskalastajat 13.25 Asehullu perhe 14.20 Saulin Paras Kaveri 15.05 Aarteen tonkijat 15.35 Hetki ennen tuhoa 16.00 Lentoturmatutkinta 16.55 Aivopelit 17.45 Salakuljettajat satimeen 18.40 Family Guy 19.10 How I Met Your Mother 20.00 Huutokaupan Metsästäjät 21.00 Criminal Minds 21.55 The Bridge 22.50 Elokuva: Rankka päivä 00.50 How I Met Your Mother 01.40 Family Guy 02.55 Rajasota 03.50-05.59 Sky News 12.05 70?s show (12) 13.00 Tahdon morsiuspuvun: Kaasot 13.25 Kakkukuningas 14.20 Ihmemies MacGyver (12) 15.15 Matlock (7) 16.10 Kadonneet 17.05 Suhdekoukerot (7) 17.30 Ryhmäterapian tarpeessa (S) 18.00 70?s show (12) 19.00 Las Vegas (12) 20.00 HelsINK 20.30 Poliisikokelaat 21.00 Panic Room (16) 23.15 5D: Läskifetissi (12) 00.25 Anger Management (12) 02.10 Twin Peaks (12) 03.05 Ryhmäterapian tarpeessa (S) 03.30 Spartacus (18) 04.25-05.12 Tarkka-ampujat JIM 05.00-09.35 Ennustaja-TV 11.05 LIVE: Tiedä ja Voita 11.35 Maistuvimmat liikeideat 12.25 Krokotiilimies 13.25 Apua avajaisiin 14.15 Kuuluisat kuppilat 14.45 Brady Barrin vaarallinen luonto (7) 15.45 Huijarirakentajat 16.40 Bourdain minilomalla 17.35 Leijonan luola 18.30 Kuppilat kuntoon 19.30 Panttilainaamo 21.00 Australian kovimmat keräilijät 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 Rekkakuskit jäällä (7) 00.00 NCIS Los Angeles (12) 00.55 JIM D Rikos: Jengielämää (16) 01.55 Outoa vai mitä. kausi, 1/10. 23.50 Kylmäverisesti sinun (12) Tuonelan portsari. 00.55 Frasier (S) Kriitikoita kaksin kappalein. 01.25 Poliisit (S) Turku. SUB 06.00 Onnensoitto 08.00 Astral TV 10.00-11.00 Lemmen viemää (S) 14.00 Kreisiä menoa 14.30 Beverly Hillsin panttilainaamo 15.00 Jamie Oliver 16.00 Myytinmurtajat 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Walker, Teksasista (12) 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Ensisilmäyksellä (12) 19.30 Lainvalvojat 20.00 Miehen puolikkaat (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Ystävänpäivä (S) 23.25 Grimm (16) 00.25 Rysän päällä 01.20-05.50 Onnensoitto kon scannas av misstag in i ett dataspel. 02.25 SVT: Djungelboken Ny tecknad serie efter Kiplings roman. 00.05-05.00 Yöradio. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Millaisia ilmiöitä asteroidivyöhykkeessä tapahtuu? 17.45 Francon jälkeen - Alcantaran perhe (7) Osa 228. TV5 07.20 Ihmemies MacGyver (12) 08.15-09.05 Matlock 17.15 Ikkunoita avaruuteen Totuuden hetki (La hora de la verdad). 15.00 Yle Uutiset
Dokumentti esitettiin tänä vuonna DocPoint-festivaaleilla Helsingissä. Toimittaja Viivi Pietiläinen kuvaa sitä näin: ?Dokumentissa matkataan McArthurin mukana muun muassa minkkitarhalle, tavataan tutkimuskäyttöön kasvatetut beaglet Maggie ja Abbey, seurataan eläinten turvapaikaksi tarkoitetun maatilan arkea sekä kuullaan farmille pelastettujen luontokappaleiden tarinoita. Elokuva antaa äänen olennoille, jotka ovat jääneet mediassa vähälle huomiolle. Se pakottaa tarkastelemaan eläintuotantoa uudessa valossa ja kysyy, mikä oikeus meillä on nähdä eläimet pelkkinä objekteina. Olisiko vanhat ajattelutavat aika kääntää päälaelleen?? Tuotanto: Kanada, 2013 Nelonen klo 21.00 2000-luvun menestyneimmän komediaelokuvien sarjan neljännen osan on ohjannut Mies ja alaston ase -suosikkien tekijämestari David Zucker. Elokuvaa on ollut kirjoittamassa myös Jim Abrahams, joka loi Mies ja alaston ase -menestykset yhdessä David Zuckerin kanssa. Pääosissa: Anna Faris, Regina Hall, Craig Bierko, Bill Pullman, Leslie Nielsen, Michael Madsen. 11.8.2014 19 Prisma: Kissojen maailma TV1 klo 19.00 Pienen englantilaiskylän 50 kissaa sai kaulaansa GPS-paikantimen ja tutkijat pääsivät seuraamaan niiden liikkeitä ympärivuorokautisesti. Omistajat yllättyivät lemmikkiensä retkistä kodin ulkopuolella. Ohjaus: David Zucker.. Onko eläimellä sielu? Eläinoikeusaktivisti Jo-Anne McArthur kuvaa tehotuotantoeläinten oloja eri puolilla maailmaa, myös Skandinaviassa. Dokumentti näyttää eläinten häkkielämän lisäksi sen, miten eläintensuojelijat käyttävät julkisuutta. Jos lemmikkieläimiä ja luonnossa villinä eläviä eläimiä ei lasketa, eläimet ovat ihmisille enimmäkseen ruokaa, vaatteiden raaka-ainetta, viihdettä tai tuotteiden testauksessa tarvittavia koe-eläimiä. Kuvassa Kato kamera kaulassaan. Elokuva: Scary Movie 4 Illan dokumentti pistää miettimään, mikä oikeus meillä on nähdä eläimet pelkkinä objekteina. Eläinten puolesta TV1 klo 21.30 Yle TV1 ja Yle Areena Dokumenttiprojekti: Eläinten puolesta (The Ghosts in our Machine)
Poissa olivat muun muassa Messi ja Neymar. Viime vuonna MM-kisoissa hän nappasi Suomen ennätyksen välierissä, Kemppainen muistelee. Muita mahdollisia pistesijaurheilijoita ovat EM-kisoissa toivottua kiriapua saava pikajuoksija Hanna-Maari Latvala, moukarinheittäjä Merja Korpela, keihäänheittäjä Oona Sormunen ja kävelijä Jarkko Kinnunen. STT Kolumni Katsomosta Jalkapallolla on mukava leikkiä long way to Tipperary. Mielestäni ei ole kovin ilahduttavaa lukea suomalaisten kaksinumeroisia sijoituslukuja ja alkuerätippumisia. Kauko-Aatos Leväaho Lehtikuva / Vesa Moilanen FC Barcelona piti pallon leikiten hallussaan lauantain ottelussa Stadionilla.. Karjalaisen varjosta aurinkoon kammennut David Söderberg on tilastoissa yhdeksäntenä, ja lajissa on kahden 82 metrin heittäjän jälkeen tasaista. Seiväshyppääjä Minna Nikkasen EM-toiveita nostatti SEtahtiin 451:n ylityksellä sujunut Kalevan kisojen loppukilpailu. . Meillä on ollut viime viikkoina hyviä kisoja, ja urheilijat ovat pääosin terveinä ja ilman vammoja. Keihäänheitossa Tero Pitkämäki on parin viikon takaisesta nivusvenähdyksestä huolimatta iskussa. EM-sijoituksia ei jaeta pelkkien tilastojen perusteella, vaan venymällä kauden parhaaseensa voi parantaa ennakkoasemiaan useilla sijoilla. . Lajissa track and field Sveitsin Zurichissä 12-17.8. Yksi kulmakivi kehityksessä. n n n yleisurheilun ja uinnin EM-kisat. Allasuinnit alkavat 18.8.. Stadium Letzigrundilla 22. ulkoradan EM-kisoissa (ensimmäiset 1934) Suomi esiintyy ylisuurella joukkueella reaaliodotuksiin nähden. UrTÄLLÄ VIIKOLLA ALKAVAT heiluliiton tavoitteena on kaksi mitalia ja neljä pistesijaa. Nooralotta on tavattoman hyvä kilpailemaan. Työmaata riittää. pidettävissä pitkän radan, allas 50 m, EM-uinneissa. FC Barcelona pelasi tai oikeammin leikki pallolla pitäen sitä hallussaan miten huvittti. Isäntä-Klubille aplodeerattiin kun se aniharvoin sai kosketuksen pelivälineeseen. Hän lähtee parantamaan Barcelonan yhdeksännestä sijasta, Kemppainen uskoo. Pikajuoksuissa katse kääntyy etenkin pika-aitojen naiskolmikkoon, Nooralotta Neziri etunenässä. . Näytös mitattiin myös maaleissa. Klubille kaikki kunnia rohkeasta tempauksesta saattaa futisystäviemme nähtäväksi miten asiat ovat meillä ja muualla maailmassa. Mitalille voi yltää myös Mister tai Mrs Who? Kohtalaisen tuoreessa muistissa ovat Jukka Keskisalon Kemppainen luottaa suomalaisurheilijoiden onnistumiseen Zürichin Letzigrund-stadionilla. Meillä on kolme neljä mitalikandidaattia, joten uskon, että kahden mitalin tavoite on saavutettavissa, sanoo Urheiluliiton valmennusjohtaja Jorma Kemppainen. Kemppainen tunnustaa, että hänen odotuksissaan mitaliehdokkaita ovat joukkueen kolme keihäsmiestä ja Eriksson. . Sekin on silti vain toiveiden tynnyrissä. Tuleva tasomittaus tapahtuu Berliinissä 13-24.8. Sen on jo osoittanut seuran ylivoimaisuus Suomen kentillä. päivään elokuuta tiivistyvät suomalaisten mitaliodotukset. Poikkeuksellista EM-kisoissa on se, että ensi kertaa vuosiin joku muu kuin mieskeihäänheittäjä on suomalaisista tilastoissa korkeimmalla. Ei todellakaan. Klubi kääri rahamassiinsa sievoisen voiton operaatiosta, jolle kuuluu kaikki kiitos. Rahaa liikenee nyt Töölön palloilualueelle suunnitteilla olevaan ympärivuotiseen harjoitushalliinkin. Klubi on jalkapallon edistämisteoissaan oikealla tiellä. Estejuoksija Sandra Eriksson on EMkisatilastossa toisena ruotsalaisen Charlotta Fougbergin takana, ja hänen lajinsa finaali on samaan aikaan miesten keihäsfinaalin kanssa. . Barca ei saapunut Helsinkiin kaikkien odotettujen huippujensa kanssa. Hänet kisoihin valmistanut heittoharjoitus onnistui, ja Pitkämäki lähtee Sveitsiin kultajahtiin. Pitkämäki on EM-kisatilastossa kolmantena Pariisin Timanttiliigassa heittämällään 86,63-metrisellä. Amatööripuuhastelusta on päästy eroon. Milloin Suomi muuten saa ensimmäisen kansainvälisen futisareenan? Se olisi tarpeellinen, vastasi HJKn puheenjohtaja Olli-Pekka Lyytikäinen. Vieraat olivat kohteliaita 6-0 voitolla. Suomi pyrkii määrätietoisesti kehittämään jalkapalloaan. Urheilijat ovat mieluummin nousussa kuin laskussa, Kemppainen arvioi ja uskoo Suomen hellesäiden pelaavan myös suomalaisten pussiin. . Mitalin voivat silti yhtä hyvin heittää Lontoon olympialaisten pronssimies Antti Ruuskanen tai kyynärpäävamman selättänyt Lassi Etelätalo. Söderberg varjosta kohti pistesijaa Kahden mitalin lisäksi suomalaiset tähyävät neljää pistesijaa. Näin lauletaan. Oli kuin kahden eri planeetan joukkueet olisivat olleet mitanotossa. Aina pitää silti varata sijaa Lehtikuva / Timo Hartikainen esteiden kultamitali kahdeksan vuoden takaisissa EM-kisoissa Göteborgissa ja Janne Holménin maratonvoitto 2002 EM-Münchenistä. Oikeastaan vain kahdella, Tero Pitkämäellä ja Sandra Erikssonilla, on mitalimahdollisuus. Ei niitä kovin moni osannut odottaa. Hellekesä auttaa suomalaisia Sandra Eriksson on suurimpia mitalitoivojamme. yllättäjille. Tämän karun totuuden sai tuta Suomen ylivoimainen seuraykkönen HJK antaessaan vertauskuvan Suomen seurajalkapalloilun asemasta maailman valiota vastaan. Kisoissa ratkotaan myös mestaruuksia uimahypyissä, taito- sekä avovesiuinneissa. Suomi lähettää uimareita näihinkin kisoihin ylirunsaasti. Tarvitaanko niiden ansaitsemistoiveeseen 42 (39+3 varaedustajaa) urheilijan ponnistelut. Kahdeksan parhaan joukkoon saumoja on useammalla suomalaisella, mutta sijoitukset vaativat kesän parhaita tuloksia ja kenttälajeissa monesti arvoituksellisen karsinnan selvittämistä. Moukarinheitto saattaa jatkaa suomalaisten menestyslajina, vaikka Göteborgin 2006 EM-kisojen kultamitalia yhä odottava Olli-Pekka Karjalainen lopettikin. 20 11.8.2014 EM-kisojen mitaliodotus voi kestää päätöspäivään Suomalaisten mitalijännitys tiistaina alkavissa yleisurheilun EM-kisoissa säilyy kihelmöivänä päätöspäivään asti. Miesten keihäs on tutusti päätöspäivän eli sunnuntain finaalilaji, mutta Zürichissä 17. Matkailu tosin avartaa. Uintimme ei ole vieläkään Jani Sievisen ja Antti Kasvion 1990-luvun aikaisella tasolla. Porin rinulisti Matti Mattsson on nykyisin meidän ainoa kansainvälinen huippumme, jolta odotetaan ainakin jonkin väristä mitalia. Silti espanjalainen seura tarjoili huippusuorituksia ja oppia. Olympiastadionilla oli 40 435 katsojaa tosi kauniissa ja helteisessä keIT?S A LONG, säsäässä