32 liike . 09 774 33 477 Avoinna ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 palvelutiskit Prisma Itäkeskus, Vanhanlinnantie1, Helsinki P. 6 elämä . 010 766 8912 S-Market Sokos Helsinki Postikatu 2 Helsinki P. 12 Ei mikään normiduuni kulttuuri . . ElokuuTA 2016 n0 32 Trump turpoaa Euroopassa politiikka . 010 766 1047. 20 politiikka . 35 KSR kierrättää hyvää Ooppera ei ole elitismiä Dekkarikesän loppuhuipennus tehtaanmyymälä Vanha talvitie 8 00580 Helsinki P. Hinta 2 € 11. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja
ElokuuTA 2016 Lehdessä 6 Trumpin Nato-puheet heiluttavat Euroopan turvallisuuspolitiikkaa 9 Koulussa syntyy pohja syrjäytymiselle 10 Brexitin jälkeen kootaan ydineurooppaa 11 Monessa maassa keskiluokka äänestää uhan alla 12 Työ liikuttaa – maalla, merellä ja ilmassa 16 Metsissä muhii rahakas marjasaalis 17 Suomen koulutuspoliikka – kuin lastu laineilla 19 Ajetaan maltilla – koululaisia tiellä 20 Olipa kerran minä: Päivi Kärkkäinen 24 Kasvot peilissä: Esko Ranto 25 Hei hei halogeeni 26 Perinneruoka puree kiloihin 27 Rohkeita löytöjä Tapperin jalanjäljissä 30 Väisänen avaa taiteilijan maailmaa 31 Elokuvat: Salkkarikauhua ja seksiobjekteja 32 Pohjolan hyytävä dekkarikesä 34 Demokraatti 100 vuotta sitten 35 Kansan sivistysrahasto kierrättää hyvää 37 Puheenvuoro: Kansallispäivän olemus 38 Mielipide: Hallitus käy palkansaajan taskulle 39 Mielipide: Naisen asema on politiikassa miestä heikompi 40 Suomalainen demari 41 Salmiakkia 42 Järjestöt 45 Ristikko 46 Televisio 48 Mun luonto, Närästäjä, radio 35 Liike 27 Kulttuuri 19 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Leena Louhivaara 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, kohtaaminen Päivi Kärkkäisen kanssa Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Ammattiliitto Nousu ry .org www. 2 11. www.paperiliitto.fi
www.omakuvaminakuva.fi . Kurssilla pohditaan työminän taakse piiloutuvaa minää, ja osallistuja voi saada uusia voimavaroja töihin, kun huomaa ettei aina voi piiloutua työminän taakse. Omakuva on loistava väline esimerkiksi uusien tiimien rakentamisessa ja ryhmäytymisessä. Kansanedustaja Markus Lohi (kesk.) ehdottaa mallia, jossa kaupunkialueilla jakelupäiviä olisi kolme ja maaseudulla, jossa postin toimipaikat ovat kaukana, viisi jakelupäivää. . Seuraavaksi pankkikonttoreja käyttävät asiakkaat joutuvat itse luuttumaan sisälle kantamansa kurat. Kurssi sopii niin niille, jotka aina arvostelevat omia kuviaan, kuin niillekin jotka ovat aina kameran takana. Omakuva sopii jokaiselle joka haluaa kehittää itseään ja uskoo, että jokaisesta meistä löytyy luovuutta ja uskallusta. Koen, että selfiessä katsotaan vastaavasti ulospäin, se on kuin huuto – katsokaa minua, tällaiselta haluan teidän minut näkevän. Kurssilla ei suoriteta tai verrata. Rahan nostaminen automaatilta muuttuu vähitellen maksulliseksi. Mikä on Sata vuotta suomalaisena -hanke. Samalla muistellaan suomalaisuutta. KUVa jarI SoInI ” Tärkeintä ei ole kaunis kuva vaan matka omaan itseen.” Ilmapuntari Matalapainetta. Sukanvarsi kutsuu. . . Miksi käyttää pankkeja, kun niissä oman rahan säilöminen ja käyttäminen kilauttaa joka käänteessä siivun säästöistä pankille. Työyhteisön koulutuksissa kuvan kautta löytää oikeat kysymykset jumiutumistilanteessa, ja kun luovuudelle antaa tilaa, uusi näkökulma avautuu. Harrastukset: Avantouinti, mietiskely ja lukeminen . Kestääkö citykepulaisen pinna. ElokuuTA 2016 Omakuva pakottaa pysähtymään Miten omakuva eroaa selfie-kuvasta. Kuka voi osallistua omakuva-kurssille. Sata vuotta suomalaisena -hanke toteutetaan palvelutaloissa asuvien kanssa. facebook.com/louhivaara leena louhivaara TEKSTI MaTlEEna KanTola . Jokainen osallistuja tekee omaa matkaa itseensä vanhojen kuviensa kanssa, kirjoittamisen ja muistamisen kautta. . Samalla periaatteella VR voi vähentää vuoroja Etelä-Suomen ruuhka-alueilla.. . Hanke on avoin palvelutalojen asukkaille Uudellamaalla ja myöhemmin ympäri Suomea. Omakuvassa kysytään kuka olen ja mitä haluan, katse kääntyy sisäänpäin. Mahdollisuuden uuden näkökulman löytämiseen, kun kurssilla pohditaan omaa työminää ja itseä työyhteisön jäsenenä. Hienointa mitä omakuva-kurssille osallistuja voi saada, on arvonanto ja rakkaudellisuus muita ja itseä kohtaan. Kotipaikka: Helsinki . Kuka tahansa, vaikkei olisi koskaan koskenut kameraan tai älypuhelimeen. 3 11. Omakuvassa tärkeintä ei ole kaunis kuva vaan matka omaan itseen. Miten omakuva auttaa itsensä kehittämisessä. Valokuvaaja, ratkaisukeskeinen työnohjaaja, . . Maaseudun asialla oleva keskusta on viemässä postit kaupunkilaisten postiluukusta. Maailmanparantaja . Teen yhdessä osallistujan kanssa hänestä muotokuvan, ehkäpä ensimmäisen hänen elämässään, ennen selfien aikakautta. . . Sadekuuroja. Motto, jos on: Jos jokin on tekemisen arvoista, tee se kaikesta sydämestäsi. Perhe: Kaksi lastenlasta, kolme aikuista lasta, mies . Mitä työkaluja omakuvatyökuva-kurssi antaa
Puoluetoiminta ja sen ytimessä oleva vaikuttaminen ohjelmien tavoitteiden mukaisesti elää kuitenkin murroksessa, samassa tahdissa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Aiemmin välimatkat olivat esteenä työryhmiin osallistumisessa, mutta ei enää. Digitalisaation hyödyntäminen ohjelmatyöhön osallistumisessa on yhä lapsenkengissä. Suomessa oikeistopopulismin kannatus on laskussa, mutta niin kauan kun muille hallituspuolueille riittää, että Soini kuittaa persujen vihapuheen ”pojat ovat poikia” naureskelulla, jatkuu myös suomalaisia jakava ja ilmapiiriä myrkyttävä kehitys vaarallisella tavalla. Liberaalin demokratian perusarvojen sekä avoimen yhteiskunnan ja avoimien rajojen tinkimätön puolustaminen on sosialidemokraattista peruskauraa. Brexit-äänestys on tästä osoitus, eikä äärioikeiston voitto Itävallan ja Ranskan presidentinvaaleissa ole poissuljettu. Ohjelmatyötä on organisoitu uudelleen vastaamaan eduskunnan valiokuntarakennetta ja lisäämään työryhmien valmiutta vastata myös lyhyen aikavälin tarpeisiin puolueen linjauksissa. Populisteille korvansa kallistavat ihmiset eivät ole tekemässä peräeroa liberalismiin vaan uusliberalismiin, jossa kaikille kuuluvia sosiaalisia ja taloudellisia perusoikeuksia tärkeämmäksi nostetaan markkinoiden ja taloudellisen voitontavoittelun rajoittamaton vapaus. Innostava ja laajojen joukkojen tekemä ohjelmatyö mahdollistaa SDP:n arvojen mukaisten linjausten levittämisen laajasti. Tässä on sosialidemokratian haaste ja mahdollisuus. Uudistumisen painopiste on nyt innostamisessa ja mahdollistamisessa. Suomessa he ovat vain myötäilleet markkinauskoista ja eriarvoisuutta kasvattavaa politiikkaa ja kohdistaneet uhon ja vihan Euroopan unioniin ja vaatimuksiin rajojen sulkemisesta. Tästä ammentavat niin Donald trump, perussuomalaiset ja muut oikeistopopulistit. 4 11. EU:ta on vuosikymmeniä käytetty lähinnä uusliberalistisen ohjelman toimeenpanoon, mutta sitä voidaan ja tulee käyttää myös kestävän kehityksen ja siihen kuuluvan sosiaalisen ulottuvuuden toteuttamiseen. ElokuuTA 2016 Viikon sana » Albert Einstein: Et voi valmistautua sotaan ja estää sitä samaan aikaan. Oikeistopopulismin haaste oikeiStoPoPuliSmi on myötätuuleSSa. Vaikka globalisaatio on merkinnyt vaurauden ja jokaiselle avoimien mahdollisuuksien kasvua, ei se auta sitä enemmistöä väestöstä, joka kokee jääneensä osattomaksi vain pienelle joukolle kasaantuneesta vaurastumisesta. Opposition ääni erkki tUomioja voimansa, mutta toimivia ratkaisuja ei heillä ole tarjota. Ja kun ohjelmatyöhön yhdistetään viime vuonna aloitettu Kättä päälle -yhteistyö eli yhteiset keskustelut ja kehittämistyö eri paikkakuntien järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa, olemme isolla porukalla tuoneet SDP:n ohjelmatyön innostuksen lähteille ja jokaisen saataville. Siten se myös vahvistaa puolueen jäsenten toimintaa kaikilla tasoilla. Globalisaatiota voidaan merkittävämmin hallita ja sen tuloksia jakaa oikeudenmukaisemmin vain globaalilla politiikalla, jossa käytetään täysimääräisesti EU:n kaltaisia välineitä suunnan muuttamiseen. Vihapuhe ja vihateot lisääntyvät. Ville Ranta UUsien ajatUsten koeponnistamo Demo pirjo alijärVi Uudistuva ja innostava ohjelmatyö SDP:n ohjelmatyöllä on pitkät ja vahvat perinteet. EU on populistien mielestä itse ongelma, mutta se voi olla myös ratkaisu. Tämä on johtanut tuloja varallisuuserojen järkyttävään lisääntymiseen ja eriarvoisuuden kasvuun. Puolueen ohjelmat ovat olleet rakennusaineina merkittävissä yhteiskunnallisissa uudistuksissa. Samalla on myös avoimesti arvioitava miksi ja miten poliittisen eliitin valtavirran puheet ja teot ovat kasvattaneet epäluuloa ja torjuntaa sellaista politiikkaa kohtaan, jota pidämme järkevänä ja oikeana. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Uudistumisen painopiste on nyt innostamisessa ja mahdollistamisessa. Kirjoittaja on SDP:n poliittisen valmistelun päällikkö
kuva jari soini JK Demokratia on vaikea vientituote D emokratialla ei mene hyvin. Etenkin, kun niiden nykyiset vallanpitäjät on valittu demokraattisilla vaaleilla. Lähes koko Lähi-itä on sekaisin, Arabikevät osoittautui Tunisiaa lukuun ottamatta suutariksi ja Turkki sekä moni Itä-Euroopan maa on kääntämässä selkäänsä eurooppalaisille demokraattisille arvoille. Ompelimossa on päivittäin tapana rentoutua, harrastaa taukoliikuntaa ja pitää discoa kahden kappaleen ajan. Kärkkäisellä on aurinkolasit ja hän on juuri tullut lastenlastensa kanssa Korkeasaaresta. Populistit puhuvat demokratiavajeesta, mutta samalla vetävät lokaan demokratian hienoja periaatteita. Silti ei tunnu siltä, että mitään olennaista jäisi käymättä läpi. Demokratia ja talouskasvu kehittyvät usein samaa tahtia. Mutta vaihtoehtoja ei ole. Jos olisimme ehtineet ajoissa, Kärkkäinen olisi jammaillut työntekijöiden mukana. Ennemminkin pitkäjänteisellä ja välillä taka-askelia sisältävällä puuduttavalla jyystämisellä. ElokuuTA 2016 Seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä. Se tarvitsee niin hyvien hallintotapojen juurruttamista ja myös yhteiskunnan läpi meneviä uudistuksia koulutuksesta alkaen. Demokratia ei valitettavasti etene helpoilla voitolla. Kauppa halpuuttaa ja tuottaja maksaa. Teollisuusmailla on kiire, jos ne oikeasti aikovat osaltaan vastata Välimeren eteläpuolen väestönkasvuun. Hän ei asetu johtajana korkealle yläpuolelle. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: Pl 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TilAAjApAlvelu Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-liisa Blomberg, 050 408 1359 päivi kärkkäisen haastattelu sivulla 20 Discoa oopperassa Törmään ensimmäistä kertaa kansallisoopperan ja –baletin pääjohtaja Päivi Kärkkäiseen kauppatorilla kansanedustaja Jutta Urpilaisen kuvauksissa. Euroopan unionilla on vielä kova työ vakuuttaa Visegrad-maat demokratian eduista. Ne rikkovat niin kansalaisoikeuksia kuin vallan kolmijakoakin keskittäessään kaiken vallan hallitsevalle puolueelle. Afrikan väestön ennustetaan nelinkertaistuvan vuosisadan loppuun mennessä. Kun kyse on iso talon pääjohtajasta, mieleen ei ensimmäisenä tule Korkeasaaresta tuleva mummo. Haastattelun jälkeen lähdemme kiertämään taloa. Kärkkäinen menee mielellään työntekijöiden pariin juttelemaan. Oma lukunsa demokraattisen kehityksen tärkeydestä on Afrikka. Demokratian vakiinnuttaminen on vaikeaa sellaisiin maihin, missä sillä on lyhyt historia. Kohtaaminen teksti virpi kirves-torvinen . Aikaa menee lähes puolet vähemmän kuin tavallisesti. Oopperatalon kulisseihin jäisi mielellään pidemmäksikin aikaa. Niinpä uumoilen, että kyseessä on joku samannäköinen henkilö. Hänen vastauksensa ovat tarkkaan punnittuja. Kärkkäisen toiminnassa korostuvat nopeus ja tehokkuus. Ehdimme juuri ompelimon discotauolle. Suomessa, maassa missä ruoka on eurooppalaisittain kallista, on viljan hinta noin viidenneksen halvempaa kuin useimmissa EU-maissa.. Diktatuurissa näkemystensä takia vainottu tuskin jakaa perussuomalaisten näkemystä siitä, että sananvapaus olisi luotu mahdollistamaan muiden ihmisten julkisen loukkaamisen. Tehtävää on Visegrad-maiden lisäksi myös vanhoissa EU-maissa, sillä demokratia on nousevan populismin uhri. Mutta vaihtoehtoja ei ole. 5 11. MielipiDepAlSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide Pl 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Viime aikoina myös Tsekissä ja Slovakiassa on näkynyt merkkejä demokraattisen kehityksen heikkenemisestä. Jos tässä epäonnistutaan, on toistaiseksi nähty pakolaistilanne vasta alkusoittoa. Demokratia koskee myös naisia ja lapsia. Demokratia etenee pitkäjänteisellä ja välillä taka-askelia sisältävällä puuduttavalla jyystämisellä. Euroopan unionin rauhanomainen demokratian vienti on takkuillut, mutta vielä huonommin on onnistunut Venäjän yritys saada aseilla haluamaansa demokratiaa Ukrainaan. Kärkkäisen osaamisalueet viestintä ja digitaalinen kehittäminen näkyvät vahvasti oopperan ja baletin toiminnassa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Suomessa odotetaan poikkeuksellisen hyvää viljasatoa, mutta tämä ei viljelijöitä paljoa lämmitä. Lisävaikeutta tilanteeseen tuo Venäjän yritykset horjuttaa EU:n yhtenäisyyttä. Näitä molempia tarvitaan, jos Afrikan nopeasti kasvavalle väestölle halutaan turvata elinmahdollisuudet. Esimerkiksi Euroopan unioniin kuuluvista Itä-Euroopan visegrad-maista etenkin Puola ja Unkari ovat jo pitkään tulkinneet demokratiaa vähemmän eurooppalaisesti. Myös Yhdysvallat on epäonnistunut rauhoittamaan sotavoimillaan Afganistania. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: kustannus oy Demokraatti Painopaikka: lehtisepät oy, Tuusula ISSN-l 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Viikkoa myöhemmin haastattelussa paljastuu, miten tärkeää mummous on pääjohtajalle
Demokraattien ehdokkaaksi kruunatun Hillary Clintonin voitto tarkoittaisi Heinäluoman mielestä hivenen suurempaa ymmärrystä elvyttävälle talouspolitiikalle. – Turvallisuuspolitiikassa erot ovat poikkeuksellisen suuret. Clintonin ja loppuun asti mukana olleen, erinomaisesti pärjänneen vastaehdokkaan Bernie San. Heinäluoman mukaan on selvää, että Clinton kunnioittaisi presidenttinä USA:n sitoumuksia maailmalla. Naton kylkeen jää lommo U SA:n politiikkaa tiiviisti seuraava kansanedustaja Eero Heinäluoma osallistui kutsuvieraana demokraattien puoluekokoukseen Philadelphiassa heinäkuun viimeisellä viikolla. Sanders lähellä kotimaisia demareita Hillary Clinton on historiallisesti ensimmäinen nainen USA:n presidenttiehdokkaana. – Obama on pyrkinyt välttämäään kovan voiman käyttöä ja vetänyt joukot pois Afganistanista ja Irakista. Tämä aiheuttaa Euroopassa levottomuutta. Pelkkä republikaanien Donald Trumpin ehdokkuus ravisuttaa Naton peruspilareita. – Kun Trump on sanonut ääneen, että puolustusliiton sitoumukset eivät ehkä kaikissa tapauksissa olisikaan voimassa, ne aiheuttavat lommon Natolle kaikissa tapauksissa – tulee hän valituksi tai ei, Heinäluoma sanoo. Heinäluoman mukaan Trumpin Nato-puheet on noteerattava myös Suomen turvallisuuspoliittisessa keskustelussa. Hänhän on antanut ymmärtää, ettei ole itsestäänselvää, että USA tukisi Nato-liittolaisiaan. Clintonin Heinäluoma uskoo olevan ulkoja turvallisuuspolitiikassaan nykyistä presidenttiä Barack Obamaa kovempi. Oletus on, että Clinton olisi Obamaa valmiimpi käyttämään kovaa voimaa. Demokraattien sisällä Hillary Clintonia on pidetty ulkopoliittisesti enemmän ”haukkana”. 6 11. AFP / Mark Wallheiser – On tärkeätä, että Suomi pitää oman linjansa ja on kaikissa oloissa itse kykenevä puolustamaan itseänsä. Esimerkiksi suhteessa Venäjään Nato jatkaisi aika lailla nykylinjalla keskittyen yhtäältä suorituskyvyn ylläpitoon ja toisaalta dialogiin. ElokuuTA 2016 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Teemu Hirvonen: Kun lause alkaa, ”En ole rasisti, mutta..” on varma merkki siitä, että kohta sanotaan jotain rasistista. Ei ole viisasta ulkoistaa ratkaisuja riippuvaiseksi jostakin muusta maasta ja maan kulloisistakin vaalituloksista. Tuki riippuisi siitä, miten liittolaiset ovat täyttäneet velvoitteensa Yhdysvalloille. Ruotsin sosialidemokraattinen ulkoministeri Margot Wahlström muistutteli jo toukokuussa, että Trumpin Nato olisi aika erilainen aiemmin totuttuun nähden. Kokonaisuudessaan Clintonin valinta heijastelisi USA:n politiikassa jatkuvuutta
Eduskuntaryhmä vierailee muun muassa emolehmätilalla ja Suomen suurimmassa tuulivoimapuistossa Mustilankankaalla. Kun kongressi on usein aika oikealla, kompromisseja joudutaan tekemään. AFP / Petras Malukas AFP / David Becker dersin taistelu jakoi puoluetta. syyskuuta. 7 11. Johannes Ijäs Demokraatti. Nämä olivat vastaantuloa Sandersille. To 11.8. Ke 16.8. – Trump jo nyt aloittanut puheen, että vaalit on peukaloitu. – Demokraattien ympärille tiivistyy humaanimpi linja. Heinäluoma näkee puoluekokouksen suoristaneen rivejä. Hallituksen esitys vuoden 2017 talousarvioksi julkistetaan 19. Tämä näkökulmien ero tuli kokouspuheenvuoroissa vahvasti esiin. He tarjoavat toivon näköalan ja kansainvälistä vastuuta. Obamakin on ajattelultaan enemmän vasemmalla kuin hän on voinut toiminnallaan osoittaa ja Bill Clintonkin oli aloittaessaan. Heinäluoma ei sulje pois sitä, että vaalien jälkeen Yhdysvalloissa voitaisiin ajautua levottomuuksiin. Heinäluoma havaitsi paikan päällä, miten republikaanien presidenttiehdokkaan Donald Trumpin äärimmäisyysmielipiteet nostavat USA:ssa vasta-aaltoa. – Demokrattien puolueohjelmaan kirjattiin aika paljon Sandersin esilläpitämiä ajatuksia, muun muassa päivähoito-oikeus, vanhempainvapaa, maksuton yliopisto-opetus pienille ja keskituloisille ja aika iso infraohjelma. Heinäluoman mukaan demokraattisena sosialistina esiintyneen Sandersin linja on hyvin lähellä pohjoismaista sosialidemokratiaa. ” Hillary Clintonin valinta heijastelisi USA:n politiikassa jatkuvuutta. Tällainen puhe voisi pohjustaa levottomuuksia, mutta toistaiseksi en usko sitä. – Viha Clintonia kohtaan oikealla on pyhää. Myös rikkaiden verotus kiristyisi. Heinäluoma ei näe, että kansan jakautuneisuus vaalien jälkeen ainakaan nopeasti helpottuisi. ammuu ja vIhreäT arvoT Vihreän eduskuntaryhmän kesäkokous on Kalajoella 16.–17.8. Demokraatin viikon valinnat TalousväänTö jaTkuu Vuoden 2017 talousarvion valmistelu jatkuu valtiovarainministeriössä. Festivaali panostaa myös visuaaliseen taiteeseen ja ravintolaelämyksiin. Toisella puolella on Trumpin synkkä kuva USA:sta, jonka mukaan maa on joka suhteessa väärällä tiellä ja rikki. – Historiallisesti demokraattisen puolueen vasemmisto on ollut lähellä pohjoismaisia demareita. Pe 12.8. Iggy PoP ja Flown TaITo Helsingin Suvilahdessa järjestettävä kolmipäiväinen Flow Festival esittelee musiikkia vanhan koulun legendoista, muun muassa Iggy Pop, ajankohtaisiin tulokkaisiin. Trumpin kampanja on jo nyt ajautunut koviin vaikeuksiin, mikä näkyy puheissa, joissa vaalitulosta aletaan kiistää. ElokuuTA 2016 Teemu Hirvonen: Kun lause alkaa, ”En ole rasisti, mutta..” on varma merkki siitä, että kohta sanotaan jotain rasistista. Jos tämän hetken gallupjohtaja Hillary Clinton valitaan presidentiksi, hänen mahdollisuutensa tehdä politiikkaa riippuu paljolti siitä, miten demokraatit menestyvät kongressivaaleissa. Demokraattien pitäisi yltää uudelleen enemmistöön vähintään senaatissa, jotta Clinton voisi viedä uudistusohjelmaansa läpi ja toteuttaa muun muassa tärkeitä nimityksiä korkeimpaan oikeuteen
Tämä on osa poliittista kulttuuria Suomen lisäksi myös monissa muissa maissa. Osalla oppilaista arkielämän tilanteista selviäminen voi olla vaikeaa. Myös lukutaidossa erot ovat suuret, ja Suomessa on tutkimuksen mukaan käytännössä lukutaidottomia nuoria. Tyttöjen ja poikien välinen ero koulumenestyksessä on Suomessa OECD-maiden korkeimpia. pykälän mukaan kaikilla pitää olla tasa-arvoinen mahdollisuus päästä virkaan ja perustuslain 125. Oppilaiden oppimistulokset jakautuvat yhä jyrkemmin ääripäihin, kertoo Oma linja -hankkeen tuore tutkimus. Opetusministeri sanni Grahn-laasonen (kok.) pitää suomalaisen koulutuksen tasoa erinomaisena, mutta kehityssuuntaa vääränä. Poliittiset virkanimitykset kuitenkin mahdollistaa perustuslain yhdenvertaisuussäännös, joka sisältää sanamuodon ”ilman hyväksyttävää syytä”. pätevyysperustein, joihin ei kuulu poliittinen puolue. 8 11. Näin sanoi pääministeri Juha sipilä ennen viime eduskuntavaaleja. ” Tyttöjen ja poikien välinen ero koulumenestyksessä on Suomessa OECDmaiden korkeimpia. Getty Images. pykälä sanoo, että valinta tapahtuu hEIKKI SIhTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Yhden sortin korruptiota Uutisviikko KOONNuT hEIKKI SIhTO Poliittiset virkanimitykset vaikeuttavat parhaimman osaamisen hyödyntämistä. Suomen perustuslain 6. Osa oikeusoppineista pitää poliittisia virkanimityksiä yhtenä korruption muotona. Poliittiset virkanimitykset myös vaikeuttavat parhaimman osaamisen hyödyntämistä, jos pätevimmän hakijan ohittaa poliittisesti sopivin. Koulu luo pohjan syrjäytymiselle Suomalaisen koulun kuningasidea, tasaarvo, ei toteudu. Eri arvioiden mukaan jopa yli puolet kuntien ja valtion virkanimityksistä tehdään poliittisin perustein ja niitä tekevät kaikki puolueet – osa niistä vain hurskastelee asialla muita vähemmän. Kyseinen paikka on ollut keskustan ikiaikainen läänitys. Toistaiseksi Sipilän pääministerikaudella ei ole näkynyt merkkejä tällaisesta uudesta kulttuurista. Hanke pyrkii vähentämään syrjäytymistä peruskoulussa. Sipilän puheet jälleen testataan, kun Kelan pääjohtajan paikka tulee pian hakuun. Erot ovat suuria muun muassa korkeasti ja matalasti koulutettujen vanhempien lasten, maahanmuuttajien ja kantaväestön sekä tyttöjen ja poikien välillä. Ero näkyy selvimmin matematiikassa, jossa parhaat viisi prosenttia oppilaista ovat taidoissaan jopa seitsemän kouluvuotta heikoimpia edellä peruskoulun päättyessä. Oma linja -hankkeessa ehdotetaan ratkaisuiksi muun muassa yksilöllisempää opiskelua, valinnaisuuden lisäämistä ja kuntien vastuun kasvattamista. ElokuuTA 2016 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TApAhTuMIA ”Poliittisen ”sulle mulle” -nimityskulttuurin aika on kerta kaikkiaani ohi”
Äärijärjestö Isis otti sairaalaiskun nimiinsä maanantai-iltana. Raja näiden kahden rikoksen välillä on häilyvä. Uusimaa on Suomessa ainoa alue, joka nousee ”innovaatiojohtajien” luokkaan. Erdogan hehkutti tapaamistaan ”ystävänsä Vladimirin kanssa” historialliseksi ja uudeksi aluksi. Orpo ei luovu paikallisesta sopimisesta Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) haluaa, että hallitus arvioi vielä ensi keväänä, voidaanko työehdoista sopia aiempaa enemmän yrityksissä. Tähän eliittiin kuuluu kartan mukaan 36 aluetta muun muassa Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Hollannista ja Ranskasta. Viranomaisten mukaan yli 100 on haavoittunut. Suomalaisten kulutus vaatisi 3,4 maapalloa Maanantai oli maailman ylikulutuspäivä eli ihmiset ovat käyttäneet loppuun maapallon tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. Koko kilpailukykysopimusneuvotteluita uhanneeksi kiistaksi noussut paikallinen sopiminen on hiertänyt hallituksen ja palkansaajajärjestöjen välejä. WWF Suomen tietojen mukaan nykyisellä kulutuksella tarvittaisiin 1,6 maapalloa kattamaan globaali luonnonvarojen tarve. Väkivaltarikokset vähenevät Poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten määrä on laskenut Suomessa tammi–heinäkuun aikana, kertovat tuoreimmat tilastot. Joidenkin kotitöiden ajatellaan kuitenkin edelleen jakautuvan sukupuolten kesken. Tutkimuksessa miehet jaottelivat kotitöitä herkemmin sukupuolen mukaan kuin naiset. Venäjä ja Turkki taas toisistaan tykkää Turkki ja Venäjä lämmittelivät suhteitaan tiistaina presidenttien Recep Tayyip Erdogan ja Vladimir Putinin tapaamisessa. Varajärvi perustelee puolueen vaihtamista vasemmistoliiton linjalla, jonka hän ei usko muuttuvan riittävästi uuden puheenjohtajan Li Anderssonin valinnan jälkeen. Suomen muut alueet kuuluvat kartalla toiseksi parhaiden ”vahvojen innovaattoreiden” alueeseen. Kotitöistä on tullut sukupuolineutraaleja Valtaosa suomalaisista ei jaottele kotitöitä miesten ja naisten töihin, kertoo Suomalaisen Työn Liiton teettämä tutkimus. 9 11. Toissa vuonna hukkuneita oli heinäkuun loppuun mennessä 98. Vuokrien nousupiikki hiipuu Asuntojen vuokrat nousevat Suomessa, mutta nousutahti näyttäisi tuoreimpien tilastojen mukaan hidastuneen. Tapon yritykset ovat lisääntyneet samalla, kun törkeät pahoinpitelyt ovat vähentyneet. Jos kaikki kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvittaisiin peräti 3,4 maapalloa. Tämä paljastuu The Independent -verkkolehden kartasta, jossa vertaillaan Euroopan eri alueiden innovatiivisuutta. Vuonna 2013 hukkuneita oli 71, vuonna 2012 heitä oli 66 ja vuonna 2011 heitä oli 82. Venäjän ja Turkin suhteet kriisityivät, kun Turkki ampui alas venäläisen sotilaskoneen. Raskaiden ja likaisten töiden katsotaan kuuluvan useammin miehille ja siivouksen naisille. Pääkaupunkiseudulla neliövuokra on keskimäärin 18 euroa, kun koko Suomen keskiarvo on 13,60 euroa neliöltä. McMullinin menestysmahdollisuuksia pidetään heikkoina. Laskua on tapahtunut erityisesti pahoinpitelyrikosten määrässä. Tullin ja katsastusviranomaisten raskaanliikenteen tarkastusisku Hangossa viime perjantaina antoi synkän tuloksen. Muutos selittyy kirjaamiskäytännöillä. Heinäkuun loppuun mennessä on tilaston mukaan hukkunut 66 ihmistä. Varajärven mukaan vasemmistoliittoon ei mahdu esimerkiksi ydinvoimaa ja turkistarhausta kannattava raskaan teollisuuden ystävä. Kari Hulkko. McMullinin aikeena on haastaa republikaanien ehdokas Donald Trump konservatiivisten arvojen puolustajana. Pakistanin sairaalaiskussa ainakin 70 kuollutta Pakistanissa ainakin 70 ihmistä sai surmansa maanantaina sairaalassa tapahtuneessa itsemurhaiskussa. Välit lämpenivät, kun Putin on tukenut Erdogania Turkin epäonnistuneen sotilasvallankaappauksen jälkeen. Hän toimi vasemmistoliiton puoluesihteerinä kevääseen asti. AKT haluaa raskaan liikenteen valvontayksikön AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen peräänkuuluttaa Suomeen raskaan liikenteen valvontayksikköä ja kysyy, monta kuolonkolaria tarvitaan, ennen kuin hallitus tekee jotain kabotaasin aiheuttamien vaarojen torjumiseksi. Hän ei halua arvioida, mitä paikallisen sopimisen edistäminen voisi käytännössä tarkoittaa. Henkirikoksia on sen sijaan kirjattu hiukan enemmän kuin viime vuonna. Kymmenestä tarkastetusta Viron Paldiskista saapuneesta raskaanliikenteen ajoneuvosta joka toinen asetettiin välittömästi ajokieltoon muun muassa vakavien jarruvikojen takia. SDP sai vahvistusta vasemmalta Vasemmistoliiton entinen puoluesihteeri Marko Varajärvi siirtyy SDP:n jäseneksi. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kuitenkin vaihtelevat suuresti kaupungista riippuen. Hukkumishakuisuus heikkenee Hukkuneiden määrä Suomessa on tänä vuonna jäänyt alhaiseksi. ElokuuTA 2016 Uusimaa kuuluu Euroopan innovaatiojohtajiin Uudenmaan maakunta on Euroopan innovatiivisimpia alueita. Sairaala sijaitsee Quettan kaupungissa Länsi-Pakistanissa. Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan maapallon tuottamat varat ylitetään joka vuosi aikaisemmin, sillä ihmisten hiilijalanjälki kasvaa jatkuvasti. Tilastokeskuksen mukaan asuntojen vuokrat nousivat keskimäärin 2,7 prosenttia viime vuodesta. CIA-agentti haastaa Trumpin Yhdysvalloissa keskustiedustelupalvelu CIA:n entinen agentti Evan McMullin on ilmoittautunut mukaan presidenttikisaan sitoutumattomana ehdokkaana
– Heidät on helppo mobilisoida ulkomaalaisia ja Euroopan ideaa vastaan ja yllyttää jopa vihaamaan Brysseliä, Habermas varoittaa Die Zeitissa. Wikipedian mukaan vuonna 1929 syntynyt Habermas on edelleen alallaan maailman eturiviä. Adorno olivat kuuluisan Frankfurtin koulukunnan keulakuvia, jotka antoivat merkittäviä virikkeitä myös 1960-luvun uusvasemmistolaiselle liikkeelle. Viikkolehti Der Spiegel nimesi hänet artikkelin perusteella ”viimeiseksi eurooppalaiseksi”, jonka missiona oli Euroopan unionin pelastaminen. AFP/Oli Scarff AFP/Geoff Caddick. Onhan Britannia kutenkin kapitalismin synnyinmaa. Eikä vähiten silloin, kun kyse on Euroopan kohtalosta. Eliitin virheet ruumiillistuivat hänen mielestään David Cameronissa ja Boris Johnsonissa, ”minäkeskeisesti toimivissa pelurityypeissä”. Marraskuussa 2011 hän julkaisi artikkelin ”Zur Verfassung Europas – Ein Essay”. Jopa EU-jäsenyyden puolustajat perustelivat kantaansa etupäässä pelolla Brexitin taloudellisista seuraamuksista. Eliitin virhe Heinäkuussa Saksan suurin viikkolehti Die Zeit julkaisi Jürgen Habermasin pitkän haastattelun ja otsikoi sen ”Die Spieler treten ab” – pelurit poistuvat. Toisin kuin manner-Euroopan maat, Britannia on pitänyt itseään ”suurvaltana”, joka oli myös molempien maailmansotien voittajamaa. Kun takana oli vuosikymmeniä kestänyt EU-kritiikki, jossa häikäilemättömästi korostettiin kansallisia intressejä ja ylikansallisen yhtenäisyyden kustannuksia, oli selvää, että EUmyönteisellä kannalla ei ollut juurikaan mahdollisuuksia laajojen kansankerrosten joukossa, Habermas arvioi. Monista tuntuu, että Euroopan integraatio on karannut käsistä. Onko sitten muutos kansallisesta ylikansalliseen epäonnistunut. Hän jaksaa. ElokuuTA 2016 Brexitin jälkeen: Habermas kokoaa ydineurooppaa Jürgen Habermas on ehkä kansainvälisestikin katsoen eniten siteerattu elossa oleva saksalainen filosofi. ”Take back control” ei ole pelkästään brittiläinen iskulause. 10 11. Tuskin on mikään sattuma, että juuri häntä pyydettiin analysoimaan nykyistä tilannetta laajemmalle yleisölle sen jälkeen kun oikeistopopulistit ja -nationalistit ovat saaneet suurvoittoja ja keskustelu Brexitromahduksen jälkeen käy kuumana. Habermas puhuu Euroopan ”yleisestä kriisitilanteesta”, joka näkyy esimerkiksi Itävallassa tai viimeisissä Saksan osavaltiovaaleissa. – Yritys jota ei ole edes aloitettu, ei ole voinut myöskään mennä pieleen, Habermas toteaa, mutta myöntää, että tällaiJürgen Habermasin mielestä David Cameronissa ja ja Boris Johnsonissa, ”minäkeskeisesti toimineissa pelureissa”, ruumiillistuivat Britannian eliitin virheet. Jürgen Habermas on varma siitä, että sosiaaliset ja taloussyyt ovat ”populistisen blokin” vaalivoittojen taustalla. EU:n kriisi Vastaavia ilmiöitä nähdään myös Englannin kanaalin toisella puolella. Habermas tunnustaa heti kärkeen, ettei uskonut ”populismin” voivan lyödä ”kapitalismin”. Mutta se poliittinen todellisuus ei enää pitkään aikaan vastannut maan vaikeita sosiaalisia olosuhteita. Habermas, Max Horkheimer ja Theodor W. Sen jälkeen kuitenkin kaikki maan johtajat Thatcherista Blairiin ja Cameroniin ovat noudattaneet politiikkaa, joka on pitänyt tiettyä etäisyyttä Brysseliin, Habermas huomauttaa. Kansanäänestyksen tuloksen taustalla oli nähtävissä Britannian poliittisen eliitin totaalinen virhe. ” Habermas tunnustaa, ettei uskonut ”populismin” voivan lyödä ”kapitalismin”. Aikanaan yksinomaan taloussyyt ratkaisivat 1973 brittien liittymisen silloiseen EEC:hen. Yksi osasyy tähän käsitykseen saattoi tulla Habermasin mukaan Britannian historiasta. Kun mietti pankkisektorin mediamahtia ja Lontoon Cityn poliittista vaikutusvaltaa, tuntui epätodennäköiseltä, että ”identiteettikysymys” voittaisi ”intressikysymyksen”, Habermas analysoi jälkiviisaana. Jürgen Habermas on yhä poliittisesti kunnianhimoinen filosofi ja sosiologi. He halusivat samanaikaisesti sekä syödä kakkua että säästää sitä, Habermas kuvaa klassista brittiasennetta. Vaalianalyysien perusteella monet epävarmoissa elämänja työolosuhteissa olevat tuntevat itsensä voimattomiksi ja ovat sitä mieltä, ettei heidän äänensä tule kuulluksi politiikassa
Vastuullisina hän pitää mediaa ja puolueita, jotka ovat laiminlyöneet asiallisen tiedottamisen, joka olisi voinut olla ”viisaan mielipiteenmuodostuksen” taustalla, Habermas muotoilee. Euroopassa Espanjan keskiluokka kutistui noin 3,5 miljoonalla hengellä vuosina 2004–2013. Trumpin peruskannattajat kokevat tulleensa petetyiksi ja pelkäävät tulevaisuutensa puolesta. Kiina on nostanut 600 miljoonaa ihmistä köyhyydestä, mutta nyt moni pelkää liukuvansa sinne takaisin. u u u Taloustieteilijät ennustavat, että automaation osuus maailman tuotannossa nousee nykyisestä 12 prosentista 40 prosenttiin kymmenessä vuodessa. Väistyvän presidentin varoittelut Duterten diktatuurista eivät vakuuttaneet äänestäjiä. Virallisten tietojen mukaan Kiinassa järjestettiin viime vuonna yli 850 000 julkista mielenosoitusta. Uusi näköala Brexitin vanavedessä käytyä keskustelua on dominoinut pelko siitä, että oikeistopopulismin jatkuva eteneminen pysäyttää kokonaan EU-yhteistyön ja sen syventämisen. Erään kyselyn mukaan kolmannes mielenosoittajista jopa haaveili paluusta vuosien 1964–1985 sotilasvaltaan, koska he uskovat sen takaavan lain ja järjestyksen. Minimissään Habermas esittää lähentymistä euromaiden kesken, joista Habermas kaavailee tulevaisuuden ydineurooppaa. u u u Pelolle on syynsä: Yhdysvalloissa keskiluokka on viime vuosikymmeninä kutistunut, kun taas suurija pienituloisten ryhmät ovat kasvaneet. 11 11. – Keine Perspektive, bitte!, Jürgen Habermas kärjistää asennetta, joka luonnehtii esimerkiksi liittokansleri Angela Merkelin hillittyä linjaa. Kirjoittaja on IPS-uutistoimiston perustaja ja kunniapuheenjohtaja. Valencian taloustutkimuslaitoksen mukaan eriarvoisuus on kasvanut ja köyhyys ja syrjäytyminen ovat saavuttaneet muotoja, joiden luultiin jo kadonneen yhteiskunnasta. Pienituloisten osuus väestöstä kasvoi 26,6 prosentista 38,5 prosenttiin vuosina 2007–2013. Samaan aikaan kotimaastaan pakenemaan joutuneita on lähes 20 miljoonaa, ja määrä uhkaa kasvaa. Maapallon toisella laidalla Brasiliassa kongressi pidätti virasta presidentti Dilma Rousseffin syytettynä budjetin vääristelystä. Polttavimmat ongelmat kuten eurokriisi, pakolaiskysymys ja ajoittain dramaattinen turvallisuustilanne edellyttävät yhteisiä ratkaisuja. Myöskään SPD:n Sigmar Gabriel ja Martin Schulz eivät näytä jättävän politiikkaa vaan pikemminkin hautovat uusia ideoita tuleville 3–4 vuodelle. Filippiinien pääkaupunkialueella sijaitseva Makatin liikekeskus ja hökkelikylä sen edessä kuvastavat yhteiskunnan eriarvoisuutta. Zeit-haastattelussa Habermas hakee uutta kestävämpää eurooppalaista näkökulmaa. Populistinen idea paluusta pikkuvaltioiden Eurooppaan ei viehätä saksalaista filosofia. u u u Myös Yhdysvalloissa yllättävän moni pitää demokratiaa ”liian sotkuisena”. Rousseffin työväenpuolue nosti noin 30 miljoonaa köyhää keskiluokkaan. John Hibbingin ja Elizabeth Theiss-Morsen tuoreessa tutkimuksessa 60 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että valtio toimisi paremmin, jos sitä johdettaisiin kuin yritystä. Se merkitsisi globaalissa markkinataloudessa loppua ajatukselle, että taloudellista kehitystä voisi jotenkin säännellä. Taloushuolien ohella kiinalaisia ahdistavat saastuminen sekä terveydenhuollon ja eläkejärjestelmän puutteet. Pulmana on kuitenkin, että 27 jäsenmaan nykyinen ”kakofoninen kierros” ei edistä kompromisseja eikä konsensusta. Talouskasvusta huolimatta Filippiineillä on yhä paljon köyhyyttä, työttömyyttä ja väkivaltaa. Kolmannes jättäisi maansa hallinnon menestyneiden liikemiesten hoitoon ja toinen mokoma ”asiantuntijoille”, joita ei valittaisi vaaleilla. Joachim Kasten Demokraatti, Hampuri roberto savio Maailma tänään Keskiluokka äänestää uhan alla P elko ohjaa yhä useammin päätöksentekoa maailmassa, vaikka jo vanha sananlasku tietää, että se on huono neuvonantaja. IPS. Sen jälkeen he voivat päättää, haluavatko he olla mukana vai pitävätkö tiukasti kiinni suvereniteetistaan. Tulevaisuus pelottaa monia, mikä heijastui presidentinvaalien tulokseen. EU ei Habermasin mukaan hajoaisi tähän. Asiantuntijoiden mukaan kaikki tämä selittää Donald Trumpin menestystä presidenttikisassa. ElokuuTA 2016 ” Britit halusivat samanaikaisesti sekä syödä kakkua että säästää sitä.” sella tunteella on todellisuustaustansa. Mielipidekyselyt heijastivat vaalien alla yleistä pelkoa ja epävarmuutta, mikä lopulta kanavoitui ääniksi Dutertelle. Filippiineillä toukokuun presidentinvaalit voitti Rodrigo Duterte, jonka vaalilause ”Tapetaan ne” viittasi huumekauppiaisiin ja muihin rikollisiin. Ilman korkeakoulututkintoa päätyy helposti työhön, jonka palkka ei kata elinkustannuksia. Kolmannes amerikkalaisista jättäisi maansa hallinnon menestyneiden liikemiesten hoitoon ja toinen mokoma ”asiantuntijoille”, joita ei valittaisi vaaleilla. Kanadassa suuri metsäpalo oli vähällä tuhota kokonaisen kaupungin, mikä muistutti ilmastonmuutokseen liittyvistä vaaroista. Lehdistä löytyy lisää huolenaiheita: korruptio ja Panaman paperit, nuorisotyöttömyys ja terrorismin uhka. – Vain toimiva ydineurooppa voi vakuuttaa kansalaiset muissa jäsenmaissa eurooppaprojektin mielekkyydestä. Se lisää pelkoa työpaikkojen menetyksestä. Vaikka protestien pääviesti suuntautui nyt korruptiota vastaan, mielenosoittajia ajoi liikkeelle pelko vajoamisesta takaisin kurjuuteen. Pelko leviää ja ajaa ihmiset Trumpin kaltaisten itsevaltaisten poliitikkojen taakse. Hänen erottamistaan kaduilla vaatineista moni kuului keskiluokkaan. New York Timesin kyselyssä kolmannes vastaajista hyväksyi sotilashallituksen, jos se toimisi demokratiaa tehokkaammin
Kari Hulkko Tomi Järvisen työpaikka Helsingin Munkkiniemessä oli näköalapaikka kahdeksan kerroksisen kerrostalon katolla.. 12 11. ElokuuTA 2016 Kun Jonne Lundberg lähtee taivaalle, hänellä on yllään lentohaalari, jaloissaan maihinnousukenkämäiset kengät ja päässään lentokypärä
– Pohjoisen komennukset olivat aivan loistavia. Mukavaa on myös se, ettei ainakaan periaatteessa tarvitse tulla uudestaan samaan paikkaan, Järvinen kertoo. Kemit, torniot ja kajaanit ovat paikkoja, joissa yleensä tulee harvemmin käytyä. Joensuu oli viimeisin paikka, josta juuri palasin. Ympäri Suomea liikkuva mastotyöntekijä, hyvinkääläinen Tomi Järvinen, teki haastatteluhetkellä mastotöitä kerrostalon katolla Munkkiniemen puistotiellä Helsingissä. 13 11. Hän rakensi porukkansa kanssa Soneran uutta matkapuhelintukiasemaa talon katolle työnantajansa Relacom Finlandin laskuun. Mastomies kertoo viihtyvänsä keikkatöissään, joissa näkee uusia paikkoja. – Työ valuu koko ajan tänne etelän suuntaan. Joonas Vallius. – Tämä työ pysyy mielenkiintoisena, koska yksikään päivä ei ole samanlainen kuin toinen. Järvinen kuuluu yhtiön Hyvinkään yksikköön, mutta työt vievät miestä ympäri Etelä-Suomea ja kauemmaksikin. – Olin juuri kolme kuukautta tekemässä Suomen yhteisverkkoa tuolla Pohjoisessa, Järvinen viittoo kädellään sinne, missä arvelee pohjoisen olevan. – Yleensä homma tehdään valmiiksi päivässä. ElokuuTA 2016 Työ liikuttaa T yö kuljettaa ihmisiä tien päällä, raiteilla tai jopa taivaalla
– Me olemme aika pieni ryhmä tässä etelässä ja saattaa tulla esimerkiksi sairaustapauksia. Parasta liikkuvassa työssä on Hastin mielestä se, että maisemat ja ihmiset vaihtuvat. Silloin olisi hyvä osata enemmänkin kieliä, Hast naurahtaa. Ylikonemestari arvostaa merityön rauhaa Yli 14 vuotta merillä seilannut ylikonemestari Ville Lehtomäki viihtyy Finnlinesin Helsingin ja Travemünden välisellä reitillä. Alkuvaiheen harjoittelut Lehtomäki teki Etelä-Suomen sisävesien matkustajalaivoilla. Viimeiset yhdeksän vuotta Lehtomäki on työskennellyt Finnlinesin Star-luokan ”ropakseilla”. Ikävämpää on se, että kotoa poissa ollessa pitää järjestää kotieläimille oma hoitaja. Kun Pietarin päässä otetaan matkustajia vastaan, kyytiin saattaa tulla 40 eri kansallisuutta. Pitkän päivän mies viihtyy Pietarin junassa Helsingin ja Pietarin väliä kulkevan Allegro-junan konduktööri, matkatyöläinen Petri Hast painaa pitkää päivää. Aasiasta tulee aika paljon ihmisiä, Hast kertoo. – Taidan tykätä, kun olen siellä jo 14 vuotta viihtynyt. – Olen lähtöisin Kemistä, ja tullut työn perässä tänne etelään. Järvisen mukaan Relacomin matkatöitä tekevät työntekijät tietävät yleensä edellisenä iltana seuraavan työpisteensä. Lehtomäki kertoo viihtyvänsä työssä, jossa lomat pyörivät hyvin. Laivakonemestari Ville Lehtomäen työpaikka, Finnlinesin Helsinki-Travemünde -linjan laiva on paraikaa satamassa. – Kesäisin joukossa on turisteja, jotka menevät Suomen läpi Ruotsiin, Norjaan, Viroon ja milloin mihinkin. Meillä kielinä ovat suomi, venäjä ja englanti. ” Kun merimies on vapaalla, työt eivät ikinä soita kotiin.” ” Matkatyöläisen työssä hienoa on mahdollisuus päästä aikatauluttamaan omaa työtään.”. Laivaan Lehtomäki päätyi jo nuorena koulupoikana. – Kotimaan junissa ollaan välillä, että tatsi ikään kuin säilyisi. Suomen ja Saksan väliä reissaavan Lehtomäen työtoverit ovat pääosin suomalaisia. – Kun olen kolme viikkoa töissä, olen sen jälkeen aina kolme viikkoa vapaalla. Urheilukin on lisännyt junamatkustajien määrää, koska Helsingin Jokerit pelaa Venäjän pääsarjassa KHL:ssä. ElokuuTA 2016 Järvinen on valmis lähtemään uudelle keikalle vaikka heti, jos työnantaja pyytää. Moskovaan asti Hast ei kuitenkaan jatka, koska Vainikkalasta eteenpäin junassa on pelkästään venäläistä henkilökuntaa. Joskus tieto tulee kuitenkin vasta aamulla. Suomalaiskonduktöörien täytyy tietää, kenellä se pitää olla ja minkälainen. Tämä laiva ottaa myös matkustajia, eli se on matkustajalaivan ja rahtilaivan kombinaatio, Lehtomäki naurahtaa. – Ei kun mummi silloin, kun itse olen töissä. – Joskus sieltä on löydetty väärennöksiäkin. – Viime vuosina porukkaan on tullut myös virolaisia. Kyllä meistä jokainen varmasti läpäisisi rajavartijan perustutkinnon. Valtion rautateillä VR:llä 31 vuotta työskennellyt, ”kaikkea mahdollista” tehnyt Hast viihtyy konnarintyössään. – Olen ollut laivoilla 17-vuotiaasta asti, aluksi kesätöissä. Täällä on kumminkin oma rauhansa. – Juna on kolmikielinen. Porukassa on myös paljon työja liikematkustajia. – Pisin keikka Pietariin aloitetaan iltapäivällä kolmen aikaan ja lopetetaan seuraavana päivänä puoli yhdentoista maissa, Hast kertoo. Hänen mukaansa monelta Venäjältä Suomeen tulevalta vaaditaan myös Schengen-viisumi. Kotimaan junissa konduktöörin uransa aloittanut Hast kertoo työskentelevänsä edelleen myös itärajan tällä puolella. Helsingin rautatieaseman matkatavaraan tulin syyskuussa vuonna 1985. Allegron suomalalaiset konduktöörit tarkistavat myös passeja ja viisumeita. – Sekin on rahtilaiva, joka ottaa pyörillä sisään menevää ja pois lähtevää rahtia, käytännössä rekka-autoja. Välillä tuntuu, ettei kolme kieltä riitä. Tyttöystäväkö sitä kissaa katsoo. Pietarin asemalla kaikki laitteisto on venäjänkielistä. – Saniteettipuolen jälkeen olen ollut patamestarina, apukonemestarina, ensimmäisenä konemestarina ja nyt olen ylikonemestari. Matkatyö vie Hastin myös muille reiteille. Jos joku Pietarista Suomeen tuleva matkustaja kärähtää vääristä asiakirjoista, rajavartiolaitos antaa Hastin mukaan VR:lle 3 000 dollarin seuraamusmaksun. Silloin täytyy liikutella ja täydentää porukkaa ja päivän työpaikka selviää vasta aamulla. Ne olivat tärkeitä vuosia, ennen kuin sain pätevyyskirjan ja pääsin oikeisiin merimiehen töihin laivoille. Lehtomäki kertoo tehneensä laivoilla kaikkea mahdollista saniteettipuolelta alkaen. Allegrossa hän on toiminut konduktöörinä linjan alusta eli vuodesta 2010 asti. Petri Hast viihtyy vaihtelevassa matkatyössään, jossa venäjänkielentaito on ehdoton vaatimus. Lehtomäen perheeseen kuuluvat tyttöystävä ja kissa. 14 11. Parasta merityössä on Lehtomäen mukaan se, että vuodesta saa olla kaikkiaan puoli vuotta kotona. Hän kertoo pitävänsä merityöstä. Mistä nämä erikieliset tulevat ja mihin he ovat menossa. Pietarin junissa suurta roolia näyttelevät rajatarkastukset ja matkustusasiakirjat. Lehtomäki ei muista tehneensä laivalla kahta samanlaista työpäivää ”ainakaan peräkkäin”. – Työvuoroon kuuluu myös meno Helsingistä Vainikkalaan Tolstoijunalla, joka on ainoa jäljellä oleva Moskovan pikajuna. Heitä tarvitaan etenkin talouspuolella, koska meillä on paljon venäläisiä matkustajia ja itse en osaa venäjää
Jonne Lundberg aloitti kurssilla 1998 ja valmistui ammattilentäjäksi kaksi vuotta myöhemmin. – Pahinta ovat ihmisten alle jäännit. Lääkärikopteriuransa pahinta lentokeikkaa Lundberg ei halua edes arvioida. – Olin mukana tutkimuksessa, jossa mitattiin meidän stressitasoja viikon ajan vapaalla ja työssä. Kahta samanlaista päivää ei tule, Hast iloitsee, mutta tunnustaa myös työn ikävät puolet. Kuormittavana hän ei kuitenkaan työtään pidä. Näissä tilanteissa käy kuitenkin usein hyvin, ja silloin työ on todella palkitsevaa. Lääkärikopterin tukikohdassa on Lundbergin mukaan hyvä työporukka. – Niin kuin Paula Koivuniemi laulussaan sanoo, että jos sä konduktöörin mieheksesi sait, samalla rautatiet nait. Jos potilaalla on tarvetta päästä esimerkiksi Töölön sairaalaan, joku paikallinen maayksikkö lähtee kuljettamaan häntä tänne päin ja me jätämme lääkärin siihen, missä kohtaamme. Periaatteena on, että tehdään kaksi 24 tunnin vuoroa peräkkäin ja sen jälkeen on kuusi vuorokautta vapaata. – Mitä kauemmas menemme, sitä useammin kohtaamme potilaan matkalla. Mika Peltonen, Kari Leppänen UP Pietarista Helsinkiin saapuneen Allegro-junan konduktöörin Petri Hastin työpäivä on päättynyt. Minulle niitä on sattunut urani aikana yhdeksän. Iso osa lentotuntikertymästä tuli porotalouden valvontalennoista pohjoisessa. Säätila on määritelty hyvin tarkasti. – Kun maallikot kentällä kysyvät, kerron, että alue on puoliympyrä Hangosta Kotkaan Hämeenlinnan alapuolella, Lundberg kertoo. – Tavallaan, koska tärkein tehtävämme on kuljettaa lääkäri turvallisesti perille. Työni todettiin kuormittavan keskimääräisen työn verran. – Suomessa päällikkökokemus tulee kopterimaailmassa siviilipuolella automaattisesti, koska meillä lennetään aina yhdellä ohjaajalla, Jonne Lundberg, 41, sanoo. Tarvittava toimenpide tehdään kentällä tai potilas kuljetetaan lääkärimme saattamana sairaalaan. Jos täyttyvät, lähdetään sekä yöllä että päivällä. Pisin kestää yli 20 tuntia. – Sen jälkeen toimin freelancepohjalta ja tein pätkätöinä ilmavalokuvauslentoja, sähkölinjojen tarkastuslentoja ja jonkin verran myös henkilökuljetuksia. Tarkoittavatko mittarilentoja pimeälentotaidot, että kopteri nousee taivaalle aina, kun hälytys tulee. Vantaan lääkärikopterin toimintaalue on periaatteessa Uusimaa. Jos kriteerit eivät täyty, se on automaattisesti no go. Kopteri valikoitui puolivahingossa, kun näin Malmilla ilmoituksen kopterilentäjien koulutuksesta. ” Jos sä konduktöörin mieheksesi sait, samalla rautatiet nait” meänäkölaitteet tulivat, kouluttajat tulivat Saksasta. Lundberg viihtyy työssään. Lääkärikopterin lentäjä tekee 48 tunnin työvuoroja Lääkärihelikopteri on taivaalla kuudessa minuutissa hälytyksestä, lupaa FinnHEMSin Vantaan tukikohdan vastaava lentäjä Jonne Lundberg. Tampereelle päädyin vuonna 2012, ja samana vuonna sain vakipestin tänne Vantaalle. Hastin vaimo on kuulemma hyväksynyt tämän. Kun hälytys tulee, kopteriin nousee kolmen hengen ammattiryhmä: Lentäjä, lääkäri ja hems-pelastaja. 15 11. Kun tarvittava kokemus tuli täyteen, Lundberg siirtyi FinnHEMSille lääkärihelikopterin lentäjäksi.. ElokuuTA 2016 Lääkärikopterin lentäjältä vaaditaan helikopteriansiolupakirja, vähintään tuhannen tunnin päällikkökokemus helikopterissa ja yhden ohjaajan mittarilentokelpuutus. Kun pi– On mukava työskennellä ihmisten parissa. Lääkärikopterin ohjaimiin Lundberg päätyi vahingossa. Tehtävälle lähdetään yleensä noin kahdeksan kertaa vuorokaudessa. – Halusin aina lentäjäksi. – Jos mukana on lapsia, tapaukset ovat aina ikäviä. Kuulostaa ihan siltä, että lääkärihelikopteri onkin lääkäreiden taksi. – Joskus vuorokauteen saattaa mahtua 15–16 keikkaakin. Mittarilentokelpuutus mahdollistaa lentämisen ilman näköyhteyttä maahan. – Aluksi olin neljä vuotta Maarianhaminassa sikäläisessä ambulanssikopterissa. Sen jälkeen olin kiertävänä lentäjänä eri tukikohdissa. Potilaita saattaa kuitenkin tulla aina itärajalta asti. – Täällä on samanhenkistä väkeä ja dynaaminen ympäristö tehdä töitä. Hastin mukaan konduktööri ajattelee aina myös kotiväkeä. Kuvauspäivän Pietarin keikka oli lyhyt yhdeksäntuntinen. Hankalinta ovat lentäjien 48 tunnin työvuorot. Lääkäri jatkaa sitten matkaa maayksikön mukana. – Hyvin on viihdytty yhdessä, oltu yli 30 vuotta naimisissa. Huonoon keliin emme lähde koskaan. Jos on oikein kiireinen vuoro, se tietysti väsyttää, Lundberg myöntää. Mittarilentokelpuutus ja pimeälentovaatimus ovat Lundbergin mukaan tulleet matkan varrella. – Ei tarkoita. – Kun mittarilentovaatimus tuli, meidät koulutettiin siihen. Ne koettelevat, koska konduktöörihän on ensimmäinen, joka menee sinne katsomaan, mikä on tilanne
Vuoden 2015 marjasato on lähes ennätyksellinen. Marjasatotasoon vaikuttavat monet tekijät, kuten esimerkiksi edellisen vuoden säätila, lumipeite, kuluvan kesän sääja tuuliolot sekä pölytyksen onnistuminen. esiMerkiksi karhu syö päivässä pari sangollista Mustikkaa, puolukkaa ja niiden lehtiä Kotitalouksissa luonnonmarjoja kerättiin vuosina 2011–2013 42 miljoonaa kiloa vuodessa. 37 10 7 41. Ennätysvuosi oli 2012, jolloin mustikkaa saatiin yli 42 kiloa hehtaarilta. Demograafi TeksTi heikki sihTo . ulkoMaalaiset poiMijat keräsivät viiMe vuonna jopa 150 kiloa Mustikkaa päivässä. sadon rahallinen arvo oli noin 120 Miljoonaa euroa. Metsään kannattaa vielä mennä, sillä tämän vuoden marjasato on osoittautumassa melko hyväksi. kotiMaisten poiMijoiden osuus osuus sadosta oli 80 ja ulkoMaalaisten poiMijoiden 20 prosenttia. Esimerkiksi mustikkaa oli keskimäärin lähes 37 kiloa hehtaarilla. Marjoista mustikoita oli 41 prosenttia, puolukoita 37 prosenttia, vadelmia 10 prosenttia ja lakkoja 7 prosenttia. Metsäja suoMarjoja poiMittiin vuonna 2015 64,5 Miljoonaa kiloa. ElokuuTA 2016 Vielä ehtii marjaan Joka toinen suomalainen marjastaa. Tärkeimmistä metsämarjoista eli mustikkaja puolukkasadosta poimitaan vuosittain noin 13 prosenttia. grafiikka Timo nokkala Marjat ovat tärkeitä Myös eläiMille. 16 11
Lähestymistapaa voisi kutsua koulutuspolitiikan ajopuumalliksi. Demokratialle ja sivistysvaltiolle ei voida laskea hintalappua. Lyhyen aikavälin työllisyysnäkymien asemesta päätettiin katsoa mihin suuntaan kansainvälinen tekniikan ja talouden kehitys on menossa, ja missä Suomen vahvuudet voisivat olla kymmenen tai 20 vuoden päästä. Teollistumisen ajan perintö tuntuu olevan unohtumassa. Molempien turvaaminen edellyttää monipuolista, riippumatonta ja riittävästi resursoitua tiedeyhteisöä. Suomalaisen koulutuspolitiikan nykylinja uhkaa synnyttää joukkoajattelun itseään vahvistavan kierteen. Myös ihmistieteiden arvostus on eri tasolla kuin Suomessa. Samasta taustasta ammentavalla joukkoajattelulla saavutetaan harvemmin uusia ideoita kuin eri taustojen ihmisiä yhdistelemällä. Tämä kertoo paitsi tällä alueella toimivasta sivistysvaltiosta, myös järkevästä suhtautumisesta koulutukseen. Toteutuessaan esitys jatkaa linjaa, jossa hallitus on luopumassa aktiivisen elinkeinopolitiikan harjoittamisesta. Erityisen omituista on suomalainen insinöörija kauppatieteiden yksipuolinen ihannointi koulutuspolitiikassa ja työelämässä. Tulevaisuuden menestystekijöiden ennustaminen on nykyään monimutkaisempaa kuin sotien jälkeisessä Suomessa, mikä korostaa monialaisuuden ja tieteen riippumattomuuden merkitystä. Kirjoittaja tutkii maailmanpolitiikkaa ja vero suunnitttelua Yalen yliopistossa vuoden 2016 ajan. Teollistuminen olisi jäänyt tekemättä ja syntymättä olisivat jääneet nyky-Suomen vientiteollisuuden suuryritykset. plin g ... pli ng Ilmoitukset seuraamistasi uutisista reaaliajassa k e v eä ja h e l pp o ... Jälkikäteen tiedämme, että tämä politiikka toi Suomeen pitkän talouskasvun ja kehityksen kauden ja teki mahdolliseksi hyvinvointivaltion rakentamisen. u u u KOuLutusja eLinKeinOpOLitiiKan kvartaali on ennemmin 25 vuotta kuin neljännesvuosi, ja päätöksiä pitäisi tehdä tämän mukaisesti. Pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavaa koulutuspolitiikkaa tehdään lyhyen aikavälin laskelmilla. Tuon ajan päättäjät olisivat panostaneet erityisesti maatalouden ja metsäalan yksinkertaisen perustuotannon koulutukseen. Molemmat näistä tärkeistä tavoitteista ovat olleet viime vuosina heikossa kurssissa. Mitä jos sotien jälkeisessä Suomessa olisi suunniteltu koulutuspolitiikan pitkää linjaa lyhyen aikavälin työllisyysnäkymien perusteella. Demokratialle ja sivistysvaltiolle ei voida laskea hintalappua. Tuon ajan päätöksentekijät valitsivat kuitenkin toisen tien. Vertailukohdan hakeminen historiasta auttaa havainnollistamaan linjan älyttömyyttä. Koko Lataa puhelimeesi ilmaiseksi taskussasi. Molempia toki tarvitaan, mutta monissa Suomen läntisissä kauppakumppaneissa esimerkiksi humanisteja toimii liikeelämässä paljon enemmän. 17 11. Koulutuspolitiikan toinen johtotähti on sivistysvaltion ylläpito. ElokuuTA 2016 MATTI YLÖNEN Indeksi Koulutuspolitiikan ajopuumalli Opetusministeri sanni Grahn-LaasOnen linjasi heinäkuussa, että työllistyminen pitää ottaa yliopistojen rahoituksen kriteeriksi vuodesta 2019 alkaen. ja kyllä se on ilmainen u u ti s et , k ul t t u ur i, Vi lle R ant a, ... Koulutuspolitiikan ajopuumallin tyhmyyttä ei voi mitata vain taloudellisilla arvoilla
Se tarjoaa minulle poliittista inspiraatiota ja myös kanavan inspiroida muita lukijoita. Kirsikan Demokraatti-kakun päälle tarjoavat mainiot Ville Rannan satiiripiirrokset, jotka osuvat viikosta toiseen naulan kantaan.” Hanna Huumonen Sonkin puheenjohtaja Ja ri So in i. 18 11. ElokuuTA 2016 ”Uusi Demokraatti on moderni julkaisu, jota luen päivittäin
Varsinkin pienille koululaisille koulumatkat tuovat ihan uuden ulottuvuuden elämään. 19 11. Koulujen alkaminen vaatii aina lisätarkkuutta muilta tielläliikkujilta. Useimmissa kouluissa hommiin ryhdytään tällä viikolla, mutta esimerkiksi Espoossa, Vantaalla ja Turussa koulutie kutsuu vasta ensi viikon puolella. Liikennesäännöt ja maltti voivat unohtua, kun yksin liikenteessä kulkeminen vähän jännittää ja samalla tietää, miten tärkeää olisi ehtiä kouluun ajoissa. Lasten turvallinen koulumatka on meidän kaikkien aikuisten vastuulla. Koulujen syyslukukauden alku vaihtelee paikkakunnittain. Nora Vilva Demokraatti Turvallisesti koulutielle E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi. Tänä syksynä koulunsa aloittaa noin 61 500 ekaluokkalaista. ElokuuTA 2016 M ila n Jo vi c Taas on se aika vuodesta, kun kesälomat ovat ohi ja liikenne täyttyy koululaisista. Ymmärrystä ja kohteliasta liikennekäyttäytymistä tarvitaan meiltä tulevina kuukausina vielä tavallistakin enemmän
Tuo haave on säilynyt. Enää ei tarvitse. Kärkkäinen jää viikoittain katsomaan iltanäytöksiä, ja silloin työpäivän pituus venyy 14-tuntiseksi. Katsojaluvut, kohentunut talous ja parantunut ilmapiiri puhuvat puolestaan. kUvaT jari soini Olipa kerran minä. Hän on nopea, energinen ja tehokas. Hänellä ei ole tilannetta, jolloin työpöytä olisi tyhjä. – Hän oli hyvin pidetty johtaja. Ujo lukutoukka Maailmanparantaminen oli Kärkkäisellä mielessä jo lapsena. Joskus hänen on muistutettava työntekijöitä siitä, että kyseessä on työyhteisö, jossa jokaisen on käyttäydyttävä sen mukaisesti. Kovin moni muistaa suurella lämmöllä häntä. Juhani Raiskisen poismeno alkukesästä tuli Kärkkäiselle yllätyksenä, koska mies oli vielä hyvässä kunnossa. TeksTi virPi kirves-Torvinen . Kärkkäinen on lunastanut paikkansa ja sukeltanut oopperan ja baletin lumoihin. Hän sai pikkusiskon vasta kahdeksanvuotiaana. 20 11. – Otan asioista selvää ja yritän kiteyttää artikulointina ymmärrykseni ulos, Kärkkäinen kiteyttää johtamistapaansa. Ongelmatilanteessa hän pyrkii pysyttelemään itse rauhallisena ja saamaan huomion itse asiaan. Kärkkäisen piti jatkuvasti todistella osaamistaan ja luotettavuuttaan. Työntekijöitä kansallisoopperassa ja –baletissa on niin hatuntekijästä puuseppään kuin muusikkoon, kaikki alansa huippuosaajia. ElokuuTA 2016 Utelias elämälle E dvard Fazer, Aino Ackté, Alfons Almi, Juhani Raiskinen ja Erkki Korhonen ovat olleet nimekkäitä taidevaikuttajia kansallisoopperan johdossa. Alku ei ollut helppo. Tilanne oli taloudellisesti vaikea, ja ilmapiiri tulehtunut. Kärkkäinen oli pitkään ainoa lapsi. Pääjohtaja tapaa myös kansainvälisiä kollegoitaan ja matkustaa säännöllisesti ulkomailla. Pitkiä työpäiviä Kärkkäinen herää puoli kuudelta virkeänä. Kärkkäinen on ollut innokkaasti kehittämässä talon vastuullisuutta, viestintää ja digitalisaatiota. Kaikki ovet ovat auki, hän kertoo. – Päivällä saatamme ottaa tiukastikin yhteen, mutta illalla esityksessä jokainen tekee parhaansa, hän puntaroi. Kansallisoopperan ja – baletin nykyinen pääjohtaja Päivi Kärkkäinen on tehtävässä ensimmäinen, jolla ei ole ammatillista muusikkotai taidetaustaa. Arvostan häntä kovasti, Kärkkäinen summaa. – Olen oppinut, että elämässä voi tehdä kaikenlaista. Hän vaatii paljon alaisiltaan, mutta ennen kaikkea itseltään. Tunnelma on haikea, vaikka he eivät kovin läheisesti tunteneetkaan toisiaan
21 11. ElokuuTA 2016
– Luulin, että ooppera kaatuu, jos olisin poissa. Pikkuhiljaa pelko haihtui, ja esiintymisvarmuus sai sijaa. Tytär soitti pianoa. Ehkä kuitenkin oopperoista on koskettanut eniten Erich Wolfgang Korngoldin Die tote Stadt (Kuollut kaupunki) ja baleteista viime kevään kaksiosainen Bach Forms of Silence and Emptiness. Sairastuminen vei pohtimaan elämän arvoja. Kärkkäisen pikkusisko oli mukana hoitamassa lapsia. Kärkkäinen ei tiennyt, mitä halusi, joten hän opiskeli kaikkea, mikä kiinnosti. Kärkkäinen oppi lukemaan viisivuotiaana. Esiintymisjännityksen voi muuttaa parhaassa tapauk sessa lavasäteilyksi ja yleisön hurmaamiseksi, hän valaisee. Puoliso oli perheyrityksen johtaja eikä hän voinut jättää yritystään. Hän oppi, ettei ole korvaamaton. Lapset olivat viisija seitsemänvuotiaat Kärkkäisen muuttaessa työn ja opintojen perässä Yhdysvaltoihin. – Kirjastovirkailija kysyi, mihin tarvitsin niitä näytelmiä, Kärkkäinen muistelee. Sehän on viestintää, Kärkkäinen kiteyttää. Kärkkäisen pahimpia pelkoja oli se, ettei hän näkisi lapsenlastensa kasvavan. Jossain vaiheessa hän ajatteli haluavansa poistaa esiintymisjännityksen maailmasta. – Olin kiinnostunut ihmisistä ja heidän kohtaamisestaan. Mietin, mitä kaikkea hyvää se tuo mukanaan. Kipeä päätös Alle kymmenvuotiaana Leonard Bernsteinin säveltämä West Side Story ja vuonna 1964 Jacques Demyn ohjaama Cherbourgin sateenvarjot kolahtivat Kärkkäisen tajuntaan. Ensimmäinen ooppera, jonka hän näki rippikouluikäisenä oli Wolfgang Amadeus Mozartin Taikahuilu Savonlinnan oopperajuhlilla. Asiat hoituivat kuitenkin hyvin. Hän matkusti 28 osavaltiossa. Ylellä TV2:n toimittajana, ohjel mistopäällikkönä, ohjelmajohtaja na 19912007 . – Yritin olla todella läsnä, kun olin kotona, Kärkkäinen sanoo. Hän antoi itsenäisen naisen mallin, jolta hoituivat työt ja koti. Isä teki usein äänitaustoja ja pyysi tytärtään avuksi. Isä opetti, että aina pitää yrittää. . Äiti oli pienen perheyrityksen johtaja. . Olen kiitollinen, että sain sellaisen kokea, Päivi Kärkkäinen sanoo. Asla Fullbright stipendiaattina Yhdysvalloissa Ohio State Univer sityssa 1988–1989 . – Aina jokainen viimeksi näkemäni teos tuntuu koskettavimmalta. . Sitä ennen hän oli käynyt sairaalassa vain synnyttämässä. Hän pelkää enemmän läheistensä kuin itsensä sairastumista. JOKOjohtamiskoulutus vuon na 2000 . . . – Kunnioitin puolisoani, koska hän ei vaatinut minua jäämään kotiin, vaikka ei itse voinutkaan lähteä mukaan. . . – Sain jo silloin syvän kokemuksen siitä, mitä voi tulla, kun eri taidemuodot yhdistyvät, hän linjaa. Sen jälkeen tytär on tarttunut tehtävään, oli se millainen tahansa. Hän ahmi kirjoja Viisikoista ja Anna-sarjoista lähtien. – Kuinka monet ihmiset pelkäävät esiintymistilanteita, ja pelko aiheuttaa hirveitä esteitä. Heidän ei tarvitse jännittää enää missään. – Rintasyöpä oli yksi pala elämää. 22 11. Kärkkäinen tilasi niitä paikalliskirjaston kautta Näytelmäkirjailijaliitolta lisää, koska kirjaston oma valikoima ei riittänyt. Norjan kansallisoopperan ja baletin hallituksen jäsen . Kärkkäinen välttää turhia menoja. Mikä on mottosi. ”Niin on hyvin, kuinka käy” on sanonta, johon Kärkkäinen uskoo. . Äidiltä tuli myös kiinnostus kehitysvammaisiin, yhteiskuntavastuun ottamiseen ja erilaisuuden ymmärtämiseen. Aika Ylellä toi digitaalisen maailman tutuksi. Isä otti hänet mukaan televisioohjelmiinsa. – Pää pilvissä, jalat maassa, sydän lämpimänä. pääaineena suomen kieli ja tiedotusoppi . ElokuuTA 2016 Isä oli monitaiturina opettaja, näyttelijä ja teki televisio-ohjelmia. Kansallisoopperan ja –baletin pääjohtaja vuodesta 2007 . logonomi ja filosofian lisen siaatti . naimisissa, kaksi aikuista lasta ja kaksi lapsenlasta. Uusia tehtäviä tarjoutui toinen toisensa perään. Kärkkäisestä se tuntui vieraalta ja hän sanoi, ettei osaa. Tällä hetkellä kiitollisuus terveydestä on päällimmäisenä. koti Tampereella, asuu työvii kot Helsingissä . . KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA Mitkä oopperaja balettiesitykset ovat tehneet sinuun vaikutuksen. Äitiä kaiversi huono omatunto pitkistä työpäivistä. Millainen on päivän paras hetki. Vanhemmat kuuntelivat paljon mieskuorolaulua, mutta myös iskelmiä ja muuta musiikkia laidasta laitaan. ”Niin on hyvin, kuinka käy” Kärkkäinen sairastui rintasyöpään 2011. Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtaja . Se on ollut kuitenkin yksi kasvattavimmista ajanjaksoista. – Minulla on yhä ikävä sitä, Kärkkäinen tunnustaa. Hän haaveili ison yrityksen viestintäjohtajuudesta. Hän piti myös lausuntailtoja. Kärkkäinen on sitä mieltä siitäkin huolimatta, että sairastamisaika oli hyvin vaikea. Päätös oli kipeä. Kärkkäinen kuvaa itseään käytännönläheiseksi. . . Sydän oli täynnä paloa televisio-ohjelmien tekemisessä. Myös näytelmät olivat mieluisia. syntynyt 1955 Tampereella . – Minulla ei ole velvollisuuden tunnetta mennä tapahtumiin, joihin en oikeasti halua. Tampereen yliopiston ama nuenssi ja lehtori 1978–1991 . PÄiVi KÄrKKÄinEn . Kärkkäinen oli pienenä hyvin ujo ja arka. Jälkikäteen äiti on iloinnut poikiensa tuolloin saamasta kansainvälisyyskasvatuksesta. Perheestä ja ystävistä tuli entistä tärkeämpiä. Kaikki Wagnerin oopperat puhuttelevat aina. – Aamu, kun vielä koko päivä on edessä. Tuolta ajalta jäi myös paljon hyviä yh teyksiä.
Suomen kansallisooppera ja –baletti on mukana EU-rahoitteisessa The Europa Platform-hankkeessa, jossa on katsottavissa useita oopperaesityksiä ilmaiseksi. He saattavat ihmetellä yhdessä vaikka muurahaisten touhuja. Kärkkäinen tapaa usein myös ihmisiä, jotka eivät ole koskaan käyneet oopperassa tai baletissa. – Nyt värit ovat kirkkaampia ja musiikki kuuluu kauniimmin, hän iloitsee. – Johtajan voimavarat (WSOYpro 2010).. Istuessaan Lapin luonnossa nuotiolla kyyneleet saattavat vierähtää poskille luonnon kauneudesta. Epävarmuuden sietäminen on tullut tutuksi. Lähimpään kauppaan sieltä on 70 kilometriä. ElokuuTA 2016 Hän katsoo elämässä mieluummin eteenkuin taaksepäin ja pysähtyy hetkeen. Ongelmatilanteet ovat Kärkkäiselle haasteita, joissa voi ottaa oppia aiemmista virheistä. Pienet onnistumiset kannattelevat arjessa. Koko elämän pituinen oppi on ollut olla itselle armollinen. Jos työssä on jokin stressaava tilanne, Kärkkäinen palaa silloin ajatuksissaan Naruskaan. Kärkkäinen näkee kotonaan Tampereella ikkunasta Pyhäjärvelle. Siellä kuunneltava musiikki koostuu luonnon äänistä; nuotion räiskeestä, puron liplatuksesta ja tuulen huminasta. Kärkkäinen haluaa levittää oopperan ja baletin hyväätekevää vaikutusta kaikille. Elämänkerrat ja romaanit ovatkin odottamassa. – Pitää uskaltaa heittäytyä, hän rohkaisee. Lomalla luonnon musiikkia Kärkkäinen pyrkii lukemaan lomallaan kirjan päivässä. Kaukana elitismistä Vuodet kansallisoopperassa ja –baletissa ovat kasvattaneet kärsivällisyyttä. – Mummouden ja pääjohtajuuden yhdistäminen ei ole helppoa. Hän muistuttaa, ettei näkemättä ja kokematta kannata tuomita. Johtaja ei vuodata kyyneleitä työasioiden takia. Perheellä on mökki Sallan Naruskassa. Digitaalisuus edistää myös tasa-arvoa, koska esityksiä voi katsoa missä tahansa. – Jokaisessa päivässä on omat ilonsa. Kärkkäinen uskoo, että digitaalinen ensikosketus oopperaan madaltaa kynnystä tulla paikan päälle. Lähteet: Harju, Kristiina (toim.): Tiukat paikat Johtamisen tulikokeita (WSOYpro 2010), Koivisto, Juhani: Suurten tunteiden talo Kohtauksia Kansallisoopperan vuosisadalta 19112011 (WSOY 2011), Paavilainen, UllaMaija: Superihmisiä. – Syömme, mitä joesta tulee. Se on hänen mielenmaisemansa. 23 11. Minulla on jouluun asti kalenteriin merkittynä, milloin haen lapsenlapset päivähoidosta, Kärkkäinen kertoo. Pitää vain yrittää löytää ne. Työn hektisyys on välillä myös uuvuttavaa. Lapsenlapset Inari ja Pyry ovat mummolle kaikki kaikessa. Hän törmää harmikseen yhä ennakkoluuloihin niiden elitismistä. Kärkkäinen opettaa heillekin pohjoisen saloja
Aloitin kilpaurheilun 11-vuotiaana. Näen sen itsessäni ja olen myös tyytyväinen siitä, että olen pystynyt pitämään itseni hyvässä kunnossa. Oma lajini oli yleisurheilu. Olin aikanaan nuorten Suomen ennätysjuoksija. Olympialaisissa katson kaikkia lajeja. ElokuuTA 2016 Kasvot peilissä TeksTi Nora VilVa . Meille tuli televisio vuonna 1963. Vanhempani eivät olleet urheilun kanssa missään tekemisissä. 24 11. Telkkarista aion kyllä seurata olympialaisiakin, kaikkia mahdollisia lajeja. Liikunta ja urheilu ovat olleet minulle koko ikäni ajan tärkeitä asioita. kUVa Timo sparf Esko Ranto, 59 N äen peilistä pohjalaisesta taustasta tulevan suomalaisen, kuuttakymppiä lähestyvän perusmiehen. Vuonna 1964 oli Tokion olympialaiset ja näin siellä kun uusiseelantilainen Peter Snell -niminen kaveri juoksi ja voitti 800 ja 1500 metrin matkat. Tänä vuonna en lähde olympialaisiin, vaan valtion edustajana paralympialaisiin. Esko Ranto on Suomen opetusja kulttuuriministeriön nuorisoja liikuntapolitiikan osaston ylijohtaja.. Rupesin organisoimaan meidän pihallamme kaikenlaisia kisoja ja pelejä ja naapuruston lapset tulivat siihen mukaan. Rannon suvussa on tehty sukututkimus, joka yltää aina 1500-luvulle asti. Näen itsessäni sukuni piirteitä. Meidän kotonamme, tuvassa, pidettiin paikkakunnan työväenyhdistyksen kokoukset. Se jäi minulle mieleen, että tuollainen minäkin haluaisin olla. On myös kuvamateriaalia yli sadan vuoden ajalta. Olin itse Lontoon olympialaisissa paikan päällä valtion liikuntaneuvoston edustajana. Järjestin jo alle kymmenvuotiaana olympialaisia pihallamme. Lukiossa huomasin olevani teinikunnan puheenjohtaja ja siitä se sitten lähti. Isä oli sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen puheenjohtaja ja rakennusliiton aktiivi. Politiikka on tullut mukaan verenperintönä
1930-luvun loppu toi mukanaan uuden sodan, johon joutui uusi sukupolvi. Työnsaanti vaati sisällissodan jälkeisessä Suomessa punikilta paljon. He näkivät mitä ihmisen viha toista ihmistä kohtaan saa aikaan. Isoisäni ja hänen isänsä näkivät mitä seuraa tuloerojen kasvusta. 25 11. Me emme tiedä mitä on nälkä tai sota. Kaikki halogeenilamput eivät poistu valikoimista vielä, sillä ympärisäteilevien halogeenilamppujen myyminen saattaminen olla sallittua vuoden 2018 syyskuun alkuun. ElokuuTA 2016 Jäljet Miikka Lönnqvist Kirjoittaja on Nuorten Kotkien toiminnanjohtaja. Nuoren perheen nuorimmainen kuoli muutaman kuukauden ikäisenä 1930-luvun alussa ja isoisäni yhdessä veljensä kanssa kärsivät vakavasta aliravitsemuksesta. Saman ikäisenä kun itse kirjoitin ylioppilaaksi, katseli isoisäni kuinka Suomen lippu laskettiin Viipurin linnan salosta sotakesänä 1944. Tämä työ rakensi hyvinvointivaltion, joka mahdollisti minulle elämän ilman sotaa ja nälkää. n n n olen 27-vuotIas. lamppuvalikoima vähenee Kuluttajan on hyvä tietää, että kysynnän siirtyessä ledilamppuihin kauppojen kiinnostus pitää muita lamppuja valikoimissa vähenee. Heidän sukupolvensa teki töitä, ettei meidän tarvitsisi sitä nähdä. Lapsuus karjalohjalaisessa mökkiläisperheessä ei ollut helppo ja taistelu leivästä oli niin kovaa, että se vei perheen mukanaan myös sisällissotaan. Minun ikäluokkani voi olla katkera siitä, kun turvapaikanhakijalla on älypuhelin ja vaatia kansanryhmää vastaan kiihottamisen poistoa rikoslaista. Minun ikäluokkani on helppo puhua menestyksestä ja siitä, kuinka jokaisen on pidettävä huoli itse itsestään. Tutki pakkausta Kun valitset uutta lamppua, tarkista pakkauksesta ainakin valomäärä, värilämpötila ja värintoistokyky. Lampun valinnassa ja lamppumerkinnöissä auttaa verkkopalvelu www.lampputieto.fi. Led-spottien edut halogeenikohdelamppuihin verrattuna ovat hyvä energiatehokkuus ja erittäin pitkä käyttöikä. Hyvä ja energiatehokas vaihtoehto halogeenikohdelampulle on ledikohdelamppu. Kotikäytössä värintoistoindeksin suositellaan olevan vähintään Ra 80. Olenko kokenut mitään sellaista, jota voisi mitenkään verrata edeltävien sukupolvien kokemuksiin. Suosi lamppuja, joiden energiatehokkuusluokka on vähintään A+ ja käyttöikä on vähintään 25 000 tuntia. Me olemme menneille polville velkaa sen, ettemme sulkisi silmiämme ympäröivältä maailmalta ja unohtaisi, minkä tien olemme kulkeneet. Ettei sukupolveni, joka on astumassa johtoon, löytäisi itseään uudelleen sen saman tien päästä. Kun peilaan sitä, mitä itse olen tähän ikään mennessä kokenut, joudun pohtimaan onko minulla lainkaan oikeutta sellaisiin tunteisiin kuin viha tai katkeruus. Hänen isänsä oli menettänyt saman ikäisenä oman isänsä ja kaksi veljeään sisällissodan jälkiselvittelyissä. Verkkojännitteisten halogeenikohdelamppujen myyminen kielletään 1.9.2016 alkaen. Valon määrän mittari on nimeltään lumen (lm). Parempi energiatehokkuus ja kymmenen kertaa pitempi käyttöikä säästävät lamppua kohti noin 50 euroa kymmenen käyttövuoden aikana. Me emme ole eläneet aikaa, jolloin ihmisiä ammuttiin Suomessakin mielipiteidensä takia. Lämpimän valkoista valoa tuottaa lamppu, jonka värilämpötila on 2700-3200K. Me emme ole eläneet aikaa, jolloin ihmisiä ammuttiin Suomessakin mielipiteidensä takia. Ekovinkki liisa harjula, valonia Halogeenikohdelamput poistuvat markkinoilta Muutokset lamppuvalikoimissa jatkuvat, kun lamppujen seuraavat energiatehokkuusvaatimukset kohdistuvat halogeenikohdelamppuihin. Jopa niin paljon, että hammasta purren piti liittyä Suojeluskuntaan työn saamiseksi. Epätoivo sai tarttumaan aseeseen. Leveää leipää ei sekään pöytään tuonut. TarinoiTa hyväsTä elämäsTä Historiattomuus tappaa IsoIsänI Isä syntyI heinäkuussa 1899, pian sen jälkeen kun helmikuun manifestina tunnettu julistus oli käynnistänyt sortovuosina tunnetun ajanjakson Suomen historiassa. Esimerkiksi energiansäästölamppujen arvellaan poistuvan kauppojen valikoimista jo kuluvana vuonna. Värintoistokykyä kuvaa värintoistoindeksi eli Ra-indeksi
Osuuskunta myy valmiita kuuden kilon ruokapaketteja, joissa vihanneksilla on keskeinen rooli. Ala on niin tärkeä osa maan taloutta, että hallitus aloitti viime vuonna kansallisen gastronomian tukiohjelman. ElokuuTA 2016 Perinneruoasta lääkettä liikakiloihin Meksikossa yleistyvä ylipainoisuus ja elintasosairaudet eivät johdu perinneruuasta vaan sen unohtamisesta, sanovat asiantuntijat. Laihdutusoppaatkin suosittelevat viikunakaktusta koska sillä on kyky sitoa rasvaa. Palaamalla luonnolliseen ravintoon voidaan hillitä lihomista ja sairauksia, Márquez uskoo. 26 11. Hän kertoo opetelleensa vanhan keittotaidon niksit kyselemällä ja kokeilemalla. – Raaka-aineet tulevat luonnosta ja läheltä. Liza Covantes kuuluu Zacahuitzco-osuuskuntaan, joka keskittyy ruuantuotantoon ja vaihtokauppaan. Vastaanotto on ollut hyvä, San Bartolo Ameyalcossa asuva Márquez sanoo. Tavoitteena on valmistaa terveellistä ruokaa edullisesti. Ravitsemusta ja ekoturismia kehittävän osuuskunnan jäsen Araceli Márquez, 55, on eronnut kahden lapsen äiti. Paino-ongelmia oli myös viidellä miljoonalla lapsella. Valmisteilla on mixmole-niminen perinneruoka, johon käytetään pieniä järvikaloja, yrttejä, chiliä, vihreää tomaattia ja viikunakaktusta. – Haluamme esitellä ihmisille alueemme kulttuuria ja keittotaitoa. Mukana on 45 perhettä, jotka tuottavat muun muassa leipää, juustoa ja vihanneksia. Meksikossa kasvaa muuan muassa 200 erilaista chililaatua, maissin valmistamiseksi tunnetaan 600 reseptiä ja molekastikkeen 71. Perinneruokaa puolustamaan on syntynyt osuuskuntia, kuten Tláhuacin elämän ja kuoleman perinneja matkailureitti pääkaupungin laidalla. Kohentaakseen kansanterveyttä valtion pitäisi saada kumoon ajatukset rasvan, sokerin ja teollisen ruuan eduista, YK:n ruokajärjestö FAOn ravintotieteilijä Delhi Trejo sanoo. Tulokkaat antoivat omat lisänsä kasvisten, hedelmien ja yrttien ympärille rakentuvaan ruokakulttuuriin. – Emme hyväksy lainkaan keinotekoisia raaka-aineita, Covantes sanoo. Samaan aikaan yli 20 miljoonaa taloutta poti jonkinasteista ruokapulaa. Valtio tukee gastronomiaa Terveellisen perinneruuan syrjäyttäjäksi on noussut teollisesti valmistettu, paljon sokeria ja rasvaa sisältävä ravinto. Ruuanvalmistus työllistää Meksikossa yli viisi miljoonaa henkeä, ja maan puoli miljoonaa luvallista ravintolaa tuottavat kaksi prosenttia kansantuotteesta. Maissia 600 tavalla 125 miljoonan asukkaan Meksikon keittotaito on yltänyt Unescon maailmanperintölistalle. Jakelua varten perustettiin puoli vuotta sitten oma myymälä. Keskeisiä ainesosia maissia, papuja ja chiliä – käytettiin jo paljon ennen kuin espanjalaisvalloittajat rantautuivat 1500-luvulla. Emilio Godoy IPS, México ThinkStock. Vuonna 2012 tehdyn kyselyn mukaan Meksikon aikuisista oli 26 miljoonaa ylipainoisia ja 22 miljoonaa kärsi liikalihavuudesta
ElokuuTA 2016 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 701 0539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Rohkeita löytöjä K ainin jalanjäljillä-näyttely Saarijärven museos sa avaa kuvanveistäjä ja akateemikko Kain Tapperin (1930– 2004) merkitystä muille taiteilijoille. Hänellä oli huoli taideopetuksen ja kuvanveistotaiteen tilasta sekä tulevaisuudesta. Saarijärven museo / Janne Timperi Tommi Toija: Kärpästen herra, maalattu ja lasitettu keramiikka (2014). Galleria Jarska pystytettiin Juholan navettaan 1999 Kain Tapperin aloitteesta. Tänä vuonna on kulunut 20 vuotta seuran perustamisesta, ja Tapperien veljesten kotitalon Juholan avaamisesta yleisölle. V irp i Ki rv es -T or vi ne n Joakim Sederholm: Marionetin pää (1999).. Tapperien taideseura on nimittänyt vuoden 2016 Kain Tapperin teemavuodeksi. Saarijärvellä on kuusi Tapperin julkista veistosta. 27 11. Tapperin näyttely oli myös vuonna 1989 avaamassa Saarijärven museon taideosaston toiminnan. Mukana on 79 teosta yhdeksältä taiteilijalta Se vahvistaa kuvaa Tapperin vaikutuksesta suomalaiseen kuvanveistotaiteeseen ja taideopetukseen
Hän sekoittaa seksuaalisuuteen liittyviä asioita. Esillä on niin veistoksia kuin piirroksia. Tapperille ominaista oli abstraktius, hän veisti esimerkiksi sateesta näkyvän. Avoimuutta eri materiaaleille Kain Tapper kuvasi Tapani Kokon töitä primitiivisiksi, joissa on yhdisteltynä eri materiaaleja taitavasti. Tommi Toija pääsi Kuvataideakatemiassa 2002–2004 Tapperin apulaiseksi. Toija ei tuo sukupuolisuutta tai ikää töissään näkyviin. ” Tommi Toija haluaa välittää lämpöä ja ymmärrystä ihmisenä olemisen kysymyksiin huumoria unohtamatta.” Kaija Kontulainen: Avonainen, puu (2013). Toija antaa sattumalle mahdollisuuden työn tekemisen eri vaiheissa. Taideteoksia yhdistää vahva oma ääni. Tuo aika on vaikuttanut huomattavasti Toijan taiteilijaidentiteetin muodostumiseen. Puu ja kivi olivat hänen eniten käyttämänsä materiaalit. Näyttelyssä on eniten Tommi Toijan, Tapani Kokon ja Joakim Sederholmin töitä. Te os ku va t Vi rp i Ki rv es -T or vi ne n. Tapperille ominaista olivat luonto ja sen ilmiöt. ElokuuTA 2016 Näyttelyyn osallistuvat Tapperin taiteilijaystävät, kollegat ja oppilaat Radoslaw Gryta, Pernilla Lindholm-Czapnikin, Timo Hannunen, Tapani Kokko, Kaija Kontulainen, Markus Kåhre, Inka Nieminen, Joakim Sederholm ja Tommi Toija. Kokolle olennaista on ihmisen kuva, elettävä aika ja seksuaalisuus. Hän opetti Kuvataideakatemiassa 1960lu vulta lähtien. Piirtäminen auttoi häntä muotojen hakemisessa ja siihen hän paneutui varsinkin viimeisinä elinvuosinaan. 28 11. Hänen töissään ei ole lapsia, aikuisia, miehiä tai naisia. Hän haluaa välittää lämpöä ja ymmärrystä ihmisenä olemisen kysymyksiin huumoria unohtamatta. Sukupuolen hämärtyvät rajat Kain Tapper valmistui taideteollisesta oppilaitoksesta 1955. Nämä voi huomata varsinkin näyttelyn töistä Poika ja linnut, Jösses!, Musta tuuli ja Kärpästen herra. Jotkut hänen töistään eivät avaudu heti katsojalle, jos ei tiedä niiden taustoja, kuten Lilleri-Lalleri minun galleri. Myös Kokko lähentelee aikuisuuden ja lapsuuden rajoja. Näyttelyn kuraattorina on kriitikko ja kuvataiteilija Hannu Castrén
syyskuuta saakka. Näyttely kuuluu Saarijärven taiteilijaseura Sienan hallinnoimaan EU:n Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 hankkeeseen. Sederholmille on keskeistä avoimuus eri materiaaleille, mikä on nähtävissä myös tässä näyttelyssä. Kainin jalanjäljillä-näyttely Saarijärven museossa jatkuu 25. Tapani Kokon, Kaija Kontulaisen ja Joakim Sederholmin teoksia. Tapani Kokko: Paha kakku, puu ja maali (2008). 29 11. Timo Hannunen: Tähtipoika, musta graniitti (2016).. Sienan lisäksi näyttelyn toteutuksessa ovat mukana Tapperien taideseura, Saarijärven Mannilan taidesäätiö sekä Beda, Katri ja Aune Heralan säätiö. Virpi Kirves-Torvinen Demokraatti, Saarijärvi Lähteet: Kokko, Tapani: Puumorsian (Parvs Publishing 2007), Tapani Kokko, Markus Kåhre, Inka Nieminen, Kaija Pekkarinen, Joakin Sederholm: Liitoksia ja sortumia 3.6.–29.8.1999 (Saarijärven museo 1999), Puu veistäjän käsissä: Suomalaista kuvanveistoa 1950-luvulta 2000-luvulla (EMMA Modernin taiteen museo 2008), Vepsä-Tapper, Riikka: Kain Tapper piirtäjänä (Kiasma 2006), Toija, Tommi: Mutatis Mutandis (Parvs Publishing 2015), www.saarijarvi.fi Saarijärven museo / Janne Timperi Saarijärven museo / Janne Timperi Tommi Toijan veistoksia, joista etualalla Musta tuuli (2014). Joakim Sederholmille ihmisten lisäksi eläimet ovat tärkeitä, joista varsinkin koirat tekivät hänestä alkuun tunnetun. Pinnan hiominen ja työstäminen ovat Kokolle tärkeitä Tapperin peruja. Hän pyrkii tavoittamaan eri materiaa leilla erilaisia tunnelmia. Hän valmistui Kuvataideakatemiasta vuonna 2000. Taustalla seinällä taiteilijan sekatekniikalla toteutettuja teoksia vuodelta 2014. ElokuuTA 2016 Kokko käyttää mielellään puuta materiaalinaan, koska se pehmentää vaikeitakin aiheita
Antero rakentaa ateljeetaan, hyttiään, ajaa öisin pyörällä ympäri kaupunkia, kuuntelee musiikkia ympäriltään ja pyörästään. Matti Saurama ” Muotteihin hän ei suostu, vaan antaa läikkyä yli reunojen. Muotteihin hän ei suostu, vaan antaa läikkyä yli reunojen. No miksi, missä olisi nyt tämä romaanisarja, tai missä paneutuminen musiikin sisimpään uusia näkökulmia avaamalla. Avoin ja salattu elämäkerta odottaa jatko-osaansa. Kari Hulkko Hannu Väisäsen alter egon, Anteron, tarina jatkuu kirjassa Elohopea.. Oven takana odottanee itse taiteen vuoro – ja ihmissuhteen löytöretki. Kirjailija uskaltautuu tarvittaessa rohkeisiin vetoihin, sanottavan ajalla sanotaan. Vapaaksi laskettu elohopea kun liikkuu poukkoillen. Väri on levitetty pariisilaisen metroaseman seinälle, jolle odotetaan pian ilmestyvän uusi, katseet vangitseva kuva. Ehkä piankin pääsemme nauttimaan taiteilijan työn ydinmehusta tai kirjailijan kääntymisestä itseensä, kirjoittamaan kirjoittamisestaan. Kun kokotti opastaa ja kannustaa nuorta taiteilijaa, hän tulee paljastaneeksi omankin elämänsä erityisiä piirteitä. Kun kertoja katsoo sopivaksi, Antero ”ajattelee elohopeaa”. Väisäsen alter ego saa tuon tuosta myös varoituksen sanoja: ei saa hajaantua eri suunnille. Loppuvaiheen seuralaisen etsintäoperaatio on jostakin syystä hermostuneen ja hätäisen oloinen. Tarina ravistelee vuoroin herättävän värikkäästi, vuoroin hallitun tyylikkäästi. Minäkertoja stoppaa kuin jarruttaisi pyörällä, paikantaa nopeasti itsensä ja tarinan henkilöt. mies. Sen osaksi jäänee olla avaus seuraavalle romaanille. Miten saada se vangituksi maalaukseen. Kolmas tärkeä henkilö on muotokuvia tilannut psykiatri, kertojan tintamareskiksi (ilveily ja naamareikäteatteri) kutsuma omalaatuinen KIRJAT Hannu Väisänen: Elohopea Otava 2016, 363 s. Ystävänsä sairastuessa Antero muistaa hänen maksiiminsa: kun alat toimia, piirrä ensin pelottomuuden kehä kaiken toimintasi ympärille. Hetken hengähdys, tarkistus ja taas jatketaan. Monimerkityksinen päätös. Mitä kaikkea mieli voikaan tuottaa! Tasapainoista ja ilmeikästä Väisäsen romaani etenee rauhallisin, selkein vedoin. Kuvataiteilija ja kirjailija harrastaa näet myös musiikkia, kuuntelee sitä intohimoisesti ja analyyttisesti ja laulaa liediä. Sitten tarinassa seuraa kesken kaiken pysähdys. Ja vielä yksi: metroaseman tuntematon harpisti, nainen hopeisissa vaatteissa, saa Anterosta pitkäaikaisen kuulijan. Schubert nousee vahvasti esiin niin liedien kautta kuin henkilönä. Pariisiin! Romaanisarjassa siirrytään nyt koulunsa päättäneen nuoren opiskelijan ajasta pariisilaistuneen kuvataiteilijan kokemuksiin. Vapautuminen talentin hiontaan on käsillä, aika etsiä itseä ja rakentaa karriääriä kutsuu. Antero elää ja eläytyy, antautuu ajatuksille työnsä syvintä salaisuutta tavoitellen ja raottaen. Toinen vierihoitaja on kokotti, hienostuneisuuden ja vulgaariuden sekoittava ”epälooginen nainen”. Alku on sekä työlästä että antoisaa. Antero pitää yhteyttä Suomessa tapaamaansa Jean-Jaques´iin, kääntäjään ja opettajaan. Assosiaatioiden loputon ketju ruokkii, aistimusten ja mielikuvien yhdistelmät kiehtovat. On valmis monille teille. Kaupunki elää. ElokuuTA 2016 Taiteilijan maailma avartuu Hannu Väisäsen oman elämän kehitysja kertausromaanisarja on edennyt viidenteen osaan, ”Elohopeaan”. Vastakkaiset elementit onni ja kipu, ihme ja kahle, arki ja ylevä vaihtelevat. Taiteilija on nyt löytänyt Ranskan ja Pariisin. Tapahtumat kerrotaan mutkattomasti ja huomaamattomalla itsevarmuudella ilmeikkyyttä unohtamatta. Moninaisesti vaikuttava elohopea askarruttaa. Romaani alkaa sarjan päähenkilön, Anteron, lauluopintojen kuvauksella. Elohopea – elämys, kuvitelma, idea, toive ja tahto on tuttu Anterolle, se laajentaa häntä, kaikkiin suuntiin. 30 11. Mies on eriskummallinen sekoitus lukenutta älykköä, virkamiestä sekä siltojen alle katoavaa öiden kulkijaa. Romaanin loppukuvassa pieni poika kirmaa kohti sinistä, vielä kosteaa seinäpintaa. Se on miellyttävästi puoleensavetävää, vapautunutta ja tasalaatuista. Anteron oppivuodet jatkuvat, toivottavasti. Halu ja tarve oppia suuntautuu Väisäsen kolmanteen taiderakkauteen. Perusteellinen jakso avaa yhtä lailla laulajan opintojen ensiaskelia kuin uransa ohittaneen laulunopettajan karriäärin lakastumisen aikaa, uran vahvasti sävyttynyttä iltaruskoa. Ja toisin päin: jos olisi vain kirjat, missä olisivat kuvataiteen ainutlaatuiset helmet. Antero tutkii säveltäjän elämää ja taiteilijan kohtaloa maailmassa
Kolmen nuoren edelleen selvittämättömät surmat ja reissulta ainoana elossa palanneen vangitseminen yli 40 vuotta tapahtuneesta ja vapauttaminen heti seuraavana vuonna jättävät spekuloitavaa myös viihteen kolportööreille, joilta näyttää kuitenkin menneen sisu kaulaan. 31 11. Lue Demo kraatti.fi.. Yhtä teennäisiltä kalskahtavat kuvaus ja valaistus vain korostavat käsikirjoituksen yhtäaikaisesti alija ylikehiteltyä ideaa pimeässä vaanivasta vaarasta, jossa ei ole rahtuakaan Blair Witch Projectin (1999) alkukantaisuudesta. Mustosen musiikkivideomaisen muovinen, tirkistelevä tyyli ei vain tue tasa-arvoista ideaa, sillä nuoria naisia kuvataan toistuvasti vähäpukeisina hilluvina seksiobjekteina, kun taas tarinan pojat voivat säilyttää arvokkuutensa. Bodominjärven murhat kesällä 1960 hiertävät yhä suomalaisten kollektiivista tajuntaa yhtenä rikoshistoriamme hämärimpänä rikosmysteerinä. Bodomin mahdollisuudet toistaa Luokkakokouksen temppu suuriin massoihin vetoavana elokuvana lienee puolestaan rajallinen, sillä teinikauhuksi typistyvää onttoa kummittelua ei katsota lainkaan vanhemmissa ikäryhmissä. Bodom on Mustosen ensimmäinen yritys lunastaa odotuksia. klo 14.00 men nessä ilmoitukset@demokraatti.fi Teatteriterveisin, Aila Pääkkö 09 701 0560, 050 304 5674 aila.paakko@demokraatti.fi Salkkarit-kauhua ja seksiobjekteja Metsässä. Luokkakokoukselle tulee jatkoa jo kuluvan vuoden puolella. Luokkakokouksen saamia syytöksiä muun muassa räikeästä seksismistä Mustonen torjuu nyt korostamalla Mimosa Willamon ja Nelly Hirst-Geen rooleja myös fyysisinä toimijoina. ElokuuTA 2016 Syksyn teatteriteemalehti ilmestyy 1.9.2016 Valtakunnallisen lehtemme suo sittu teatteriteemanumero esit telee laajasti syksyn teatteri ja kulttuuritarjontaa. Etenkin räppäri Mikael Gabriel taannee silti elokuvalle jonkin sortin nuoriso-uskottavuutta ja ehkä sellaistakin yleisöä, joka ei muutoin suosisi juttuja. Eikö kukaan ole vieläkään profeetta omalla maallaan. He määrittävät tahdin, vaikka nilkkimäisillä klopeilla on omia suunnitelmiaan. Mörkö vaanii legendan perässä juoksevia nuoria. Lopputulos ei kerro mitään puolen vuosisadan takaisesta arvoituksesta muttei kanna omillaankaan. Shokeeraavaksi lopuksi aiottu huipennus verisine takaa-ajoineen yön pimeydessä luiskahtaa puolestaan juuri sellaiseksi huonoksi vitsiksi, millaiseksi Jussi-voittaja He ovat paen neetkin olisi saattanut luiskahtaa ilman JP Valkeapään silmää. Amerikkalainen viihdelehti Variety näki törkyssä ainesta ja nimesi suomalaisen kymmenen lupaavimman pohjoismaisen ohjaajan joukkoon. Kostajat puskissa Varsinaiseen juoneen Mustonen ja toinen käsikirjoittaja Aleksi Hyvärinen ymppäävät mukaan Bodominjärven legendaa niin paljon kuin kehtaavat. Kaikki tarpovat silti suossa huonon käsikirjoituksen vetäminä, eikä Mustonen vaadi ohjaajana paljon. Soita ja varaa ilmoitustila, näin varmistat teat terinne tai muun kulttuuritapah tumanne näkyvyyden teema lehdessämme ja halutessanne myös verkossa. Ilmoitusvaraukset tulisi olla meillä viimeistään 24.8. Rane Aunimo Demokraatti Montako tähteä elokuva sai. Visuaalisesti Bodom on samasta puusta veistettyä teflonpintaa kuin Luokkakokous, mikä voi tuntua yllättävältä, koska lajityypit ovat kaukana toisistaan. Uskovaisen perheen siveän tyttären paljastuskuvista paisunut perheja koulukohusta paisutellaan överi veELOKUVA Bodom Ohjaus: Taneli Mustonen Pääosissa: Mimosa Willamo, Mika el Gabriel, Nelly HirstGee, Santeri Helinheimo Mäntylä 2016, 85 minuuttia Ensiilta 19.8. Nelikon metsäretki Taneli Mustonen ohjasi toisella yrittämällään vuosikymmenen katsotuimman kotimaisen elokuvan, keskenkasvuisten miesten sekoilua alleviivaavan räävittömän komedian Luokkakokous (2015). Murhaaja on edelleen vapaalla jalalla. Räppärin pulahdus järveen ei saa alkuunkaan vastaavaa huomiota osakseen kuin juoniaan punovien tyttöjen erogeeniset ruumiinosat jostain vähän kiusallisesta kuvakulmasta. Jossain Keski-Espoon metsissä asuu jättiläiseltä vaikuttava mykkä kostaja, joka ei vieläkään siedä mölyävän nuorison hauskanpitoa. Myös tällä kertaa hän tarjoaa välineensä myös muista kuin elokuvayhteyksistä tutuille nimille, kuulostaa paperilla ja kotimaisen elokuvan usein teatterimaista näyttelemistä vasten hyvältä, mutta tuottaa käytännössä kankeaa lausumista ja pällistelevää ilmeilyä. Näin laiskasti kirjoitettuja elokuvia en suosittele nuoremmillekaan. ruke Salkkarit-tasoiseen säikyttelyyn, jossa mukamas tyrmäävät tehosteäänet ja väsyneet yllätyskäänteet työntävät todellisen kauhun järveen. Nimeämällä elokuvansa pelkäksi Bodomiksi (2016) ja toistamalla tapahtumat uudelleen nykyajassa he voivat väittää jutun vain saaneen inspiraationsa eilisen tragediasta, vaikka he kalastavat läpinäkyvästi vanhan tragedian arkulla. Parhaiten selviää Santeri Helinheimo Mäntylä, mutta hänelle suodaan vähiten valkokangasaikaa. ja valmiit ilmoi tusaineistot 26.8
Heitähän riittää, kun Ruotsi ratsastaa yhä nordic noirin emämaan maineella kohti uusia valloituksia. Lönnaeus kuvaa sen ahdistavasti, mutta varsin uskottavasti. Lönnaeuksen kakkosdekkari ei ole täysosuma, mutta saa kiinnostumaan ongelmakimppu Jonny Liljan seuraavista siirroista. Tarja Lipponen Johnny Kniga 2016, 455 s.. Suomalaisista sen talliin kuuluu muun muassa Max Manner, mutta erityisesti se on saatellut markkinoille monia suomennoksia uusilta ruotsalaistekijöiltä. Se on velkajärjestely, josta ei voi kieltäytyä. Murhaavaa pelihimoa ja menneisyyden taakkoja V uonna 1991 perustettu Minerva–kustannus on tämän vuosituhannen puolella profiloitunut myös varsin uutterana pohjoismaisen rikoskirjallisuuden julkaisijana. Olle Lönnaeus: Pelivelka Suom. Kun Lönnaeuksella oli esikoisessa päähenkilönä toimittaja, niin Pelivelassa rikosmysteeria on aukomassa ihan ehta poliisi. Samainen Jokovic pyörittää myös ihmiskauppaa, joka tuottaa itäeurooppalaisia tyttöjä Ruotsiin prostituoiduiksi. Tasapainoilu rikollispomon vasikkana ja muut vaikeudet poliisityössä, koko ajan riivaava pelihimo, ongelmat tyttären ja ex–vaimon kanssa heittävät Jonny Liljan melkoiseen kiirastuleen. Mafian ote on kova ja asioidenhoito karskia, mutta kerronnan monet inhimilliset näkökulmat antavat lukijalle tarttumapintoja, tuovat tunnistettavuutta. Ruotsi–buumin huumassa on suomennettu myös sutta ja sekundaa, mutta vuonna 2009 dekkaristina menestyksekkäästi debytoinut Olle Lönnaeus ei siihen joukkoon kuulu. Paikallispoliisi Eva Strömin hahmo tuo hyytävään maisemaan erityistä lämpöä. Salla Korpela Minerva 2016, 438 s. Jonny Liljalla on siis siviilissä ongelmia, päällimmäisenä paha peliaddiktio. Sen vietävänä hän hakeutuu vaaralliseksi käyvään pokeripeliin, ja jää ison summan velkaa jugomafian pomolle. Tämä vaatii velanlyhennykseksi myyräntöitä eli vuotoja poliisin toiminnasta. 32 11. Tuo esikoinen, ”Menneisyyden hinta”, ei vielä ihan vakuuttanut, mutta keväällä suomeksi ilmestynyt ”Pelivelka” on askel jämäkämmän rikosromaanin suuntaan. Christoffer Carlsson: Salaisuudet Suom. Yksi heistä löydetään kuolleena rannalta, ja Lilja joutuu tutkimaan laajemminkin ilotyttöihin kohdistuneita väkivallantekoja. Tapahtumamiljöö on virkistävästi Malmö, mutta poliisikuva on ruotsalaisen rikosfiktion peruslinjaa. ElokuuTA 2016 Pohjolan hyytävä dekkarikesä Tällä kesän läpi jatkuvalla palstalla käydään alkuvuoden runsaan pohjoismaisen rikosromaanitarjonnan kimppuun
Ohjaaja ei unohdu koskaan. C hristoffer Carlssonin kolmannen Leo Junker –romaanin alkuperäinen nimi on John Le Carrén hengessä ”Mästare, väktare. Teatterintekijää minusta ei tullut, ja sekin on tavallaan Turkan syytä. Se olikin ihan muuta kuin Kivi-kaanon yleensä. Sillä kyvyllä erotutaan edukseen valtavirrasta. Nykyhetkessä päähenkilö Leo Junkerille Charles Levinin historia alkaa valjeta vasta aivan kirjan loppusivuilla – lönare/vän. Minulle Turkka on ohjaajana edustanut aina neroutta hipovaa edelläkävijyyttä ja esimerkillistä uutteruutta kuvien kaatamisessa. 1980-luvun puolivälissä pohdin pyrkimistä teatterikorkean dramaturgian linjalle, mutta jänö meni pöksyyn. Kaikesta huolimatta haastattelusta tuli mielestäni yksi parhaistani, ever. Tietty tekopyhyyden tuulahduskin on leijunut ilmassa. Kaksi ja puoli tuntia se pajatti, asiaa vielä. Tiuhaan toisiaan seuraavissa takaumissa painellaan eestaas 1960–1990–lukuja. Millainen setti perä perää valmistuneita oh jauksia, vertaistaan hakee Suomen teatterihistoriassa! Klassikko-ohjausten ja teatterikoulumyrskyjen jälkeen Turkka ryhtyi kirjoittamaan näytelmänsä itse, ja hurjan hienoa jälkeä syntyi yhä. Seuraavana keväänä upea äidinkielenopettajamme Anna Lehmus luotsasi meidät taas kaupunginteatteriin: ”Nummisuutarit”... Eikä ollut nauhuria matkassa. Sehän rokkasi. Päätin pitäytyä lehtihommissa. On ilo päättää tämä 12 pohjoismaista rikosromaania läpikäynyt kesäsarja sen parhaaseen teokseen. Leo on vuosia sitten tullut vahingossa ampuneeksi hänet katastrofiksi kääntyneessä väijytystehtävässä. Yhden merkittävän ja mehevän kerroksen tuo sarjan avanneen Varjot–romaanin keskiössä ollut Junkerin lapsuudenystävä Grim, joka tätä nykyä on lukittu vankimielisairaalaan. lögnare, vän” (Mestari, suojelija, valehtelija, ystävä). Olisko se sittenkin romaanin kaikkien aikatasojen ytimessä oleva Levin, jonka olemme aiemmissa kirjoissa oppineet tuntemaan moniongelmaisen ja traumojensa vuoksi lääkeriippuvaisen Junkerin mentorina – mästare/väktare. Jos olivat ohjauksensa (ja myös romaaninsa, ”Aiheita” eri toten) jättäneet sieluuni pysyvän jäljen, niin unohtumaton on tuo kohtaaminenkin. Noina Nummisuutarien jälkeisinä vuosina 1977–82 näin kaupunginteatterissa Turkalta putkeen Lehtosen ”Putkinotkon”, Lassilan ”Viisaan neitsyen”, Linnan ”Tuntemattoman”, Canthin ”Murtovarkauden” ja päällepäätteeksi kantaesityksen Hannu Mäkelän ”Voimamiehestä”, josta kirjoitin yhden ensimmäisistä kritiikeistäni valtakunnalliseen sanomalehteen (Polttopiste). blääh ja krooh. Kajavaa (1943–2005) arvostin esikuvallisena kollegana, mutta tuo intialaiseepos Helsingin kaupunginteatterin näyttämöllä jäi teini-iässä muistiin kuolettavan tylsänä. Vähän kuin Antti Tuomainen meillä. Käsi kipeä seuraavan viikon. Monet, jotka ovat olleet aikoinaan hänen opetusmetodejaan kitkerästi arvostelemassa ja sen seitsemän veljestä alimpaan helvettiin haukkumassa, julistavat nyt häntä neroksi. Kriitikoilta Turkka sai Kivi-klassikon toteutuksestaan (jo silloin!) pyyhkeitä, mutta teki osaltaan minusta myöhemmissä vaiheissa teatterkriitikon. Eikä vain siksi, että iso ja kiehtova, romaanista toiseen etenevä tarina säilyttää koko ajan jännitteensä. Tai ei sittenkään. Sattuu somasti, että Toven edesmennyt poliisiveli kytkeytyy Junkerin elämään. Carlsson kirjoittaa lisäksi erittäin huoliteltua, tarvittaessa kaunistakin kieltä. Uljas Kandolinin muistan Karrin isännän roolista ja Lauri Leinon hassuna kraatari Antreaksena, mutta muut esittäjät ovat hävinneet mielestäni. Hyvä esimerkki siitä on nyt Teatterikesässä nähty Antti Mikkolan ohjaus Seinäjoen kaupunginteatteriin Turkan tekstistä ”Rakkaita pettymyksiä rakkaudessa”. Se sytytti samalla tavalla kuin pari vuotta aiemmin Turussa näkemäni Kalle Holmbergin legendaarinen ohjaus ”Seitsemästä veljeksestä.” Nummisuutarin Eskona oli hämmennyksissään tutajava Jyrki Kovaleff ja Mikko Vilkastuksena Pekka Laiho. Rolf Bamberg Demokraatti. Niin se käy. ”Monikerroksinen” on adjektiivi, jota kirja– arvioissa käytetään tuhkatiheään ja joskus katteettomasti, mutta Carlssonin romaani on ehdottomasti sitä. u u u Kun Jouko Turkkaa nyt kuolemansa jälkeen kilvan muistelemme, hänen kautensa teatterikoulun opettajana ja rehtorina painottuu ylenmääräisesti. Paikallispoliisi Tove Waltersson saa Tukholmasta avukseen Junkerin, joka on ilman pomoiltaan saatua mandaattia valtuuttanut itse itsensä mukaan tutkintaan. u u u Keväällä 1992 haastettelin Turkkaa Tampereen Tohlopissa, missä hän oli tuolloin leikkaamassa ”Kiimaisia poliiseja”. Siinä oli kirjallisuudenopiskelija aika äimänä: näinkin noita kirjalijoita voi lukea ja tulkita. 33 11. ElokuuTA 2016 Turkan apukoulussa J os koko homma olisi jäänyt Jukka Kajavan ja Antti Einari Halosen ohjaaman ”Gilgameshin” varaan vuonna 1975, on paljon mahdollista, etten kirjoittaisi tätä kolumnia tässä ja nyt keskellä Tampereen Teatterikesän tuoksinaa. ”Salaisuuksien” ensiluvussa Levin löytyy ammuttuna kotoaan Bruketissa, minne hän on vetäytynyt viettämään eläkepäiviään. Nummisuutarit oli ensimmäinen näkemäni Jouko Turkan ohjaus, ja sitä seuranneina vuosina näin niitä Helsingin kaupunginteatterissa sellaisen satsin, että ammatinvalinnalliset kysymykset alkoivat seljetä. Asetelma luo kirjaan kovia kierteitä. Hän on pyydettäessä valmis auttamaan Junkeria, mutta odottaa kovaa vastapalvelusta. Vai onko Leo tällä kertaa edes päähenkilö. Kuten myös se kansakunnan kivijalkaa ilmeisesti murentanut tv-sovitus Seitsemästä veljeksestä. Olin kuullut Teakissa olevilta tutuilta hirmuisia tarinoita rehtori Turkan armottomasta fyysisestä prässistä, joka kosketti siis myös dramaturgiopiskelijoita. Lukijalla suodaan etuoikeus päästä pala palalta jyvälle poliisiorganisaation sisällä harjoitetusta kyynisestä vehkeilystä ja omien kohtalokkaiden mokien peittelystä. Junker–sarja on kokonaisuudessaan viime vuosien parasta pohjoismaista rikoskirjallisuutta. Millainen setti perä perää valmistuneita ohjauksia, vertaistaan hakee Suomen teatterihistoriassa! Rolf Bamber g Turkan taide elää: Tampereen Teatterikesässä nähtiin viime viikonloppuna Antti Mikkolan ohjaamana Seinäjoen kaupunginteatterin tulkinta näytelmästä Rakkaita pettymyksiä rakkaudessa. Se ilmaisee latteahkoa suomenkielistä nimeä tehokkaammiin, kuinka syviin vesiin kirjassa sukelletaan
Oma ilmiönsä oli Sörnäisiin pesiytynyt sakilaisuus. Kaikki eivät kuitenkaan olleet häiriköitä vaan tavallisia työläisnuoria. nimim. Vuonna 1916 Suomi oli osa Venäjän laajaa markkina-aluetta. Zimmerwaldin kokoukseen osallistui myös Vladimir Lenin, joka myöhemmin tuomitsi Zimmerwaldin ”sosiaalipasifistit” ja perusti oman kominterninsa. t.l.k. Huom.! Sakilaiset ei. Lohjankylän Työväenyhdistyksen Johtokunta. ElokuuTA 2016 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Sakilaiset älkööt vaivautuko Helsinkiläinen nuorisokulttuuri oli viime vuosisadan vaihteen jälkeen jyrkästi jakautunut. Vast. Heitä pidettiin ongelmatapauksina. 34 11. Edes silloinen työväenliike ei hyväksynyt sakilaisia. Brantingin ja Leninin kaukana toisistaan olevat näkemykset ennakoivat työväenliikkeen lopullista kahtiajakoa. u u u Sivistynyt, keski-ikäinen käsityöläinen haluaa sivistyneitten tyttöjen tahi nuorten leskien kanssa kirjeenvaihtoon. Ilmoituksia Työmiehessä Pääsy kielletty Artturi Jansson’ilta ja Väinö Aallolta Lohjan kylän Työväenyhdistyksen talolle iltamiin kuuden kuukauden ajaksi luettuna siitä päivästä kuin tämä on julaistuna lehdessä heidän jatkuvan ja häiritsevän käytöksensä johdosta iltamissa. Zimmerwaldin kokous (1915) vastusti maailmansotaa ja työväenliikkeen osallistumista siihen, mutta suuri osa osallistujista edusti puolueissaan vähemmistöä. – ...saksalaisesta vedenalaisesta annettiin ensi saksaksi sitten englanniksi käsky, että laivan miehistön oli astuttava pelastusveneisiin. ”Parturi”. – Kaikkien itsenäisten valtioiden on pidettävä huolta puolustuksensa järjestämisestä, Branting oli todennut. Sitä ennen Suomen SDP ehti kuitenkin vielä liittyä Zimmerwaldin internationaaliin vuoden 1917 puoluekokouksessaan. Kokouksessa oli edustajia Hollannista, Ruotsista, Tanskasta, Yhdysvalloista ja Espanjasta. Kokouksesta sai alkunsa niin sanottu Zimmerwaldin internationaali, joka ennen hajoamistaan ehti järjestää pari muutakin konferenssia. Silloisetkin nuoret hakivat kontakteja vastakkaiseen sukupuoleen. Branting kantaa huolta puolustuksesta Työmies kertoi elokuun alussa (5.8.) puolueettomien maiden sosialidemokraattien kokouksesta, joka oli pidetty Haagissa. Sakilaiset älkää vaivatko itseänne. Pietari, Fontanka 24 Työmies 11.8.1916. Työmiehen selostuksen mukaan Ruotsin demarien johtaja Hjalmar Branting kritisoi edellisenä vuonna Sveistsin Zimmerwaldissa pidettyä kokousta, jonka päätöslauselma hylkäsi ”valtakuntain puolustuksen kaikissa sen muodoissa”. – Vedenalaisessa otettiin kapteeni Gustafssonilta laivan paperit jaVenäjän kauppalippu, ainoat, jotka oli voitu laivasta pelastaa. konttoriin nimim. Tuomi 21 v., Pihlaja 19 v., Paju 19 v. u u u Heipä hei tytöt! Täällä olisi 3 iloista poikaa, jotka haluaisivat vellinkeittäjää ja peiton päälleheittäjää vastaus tämän lehd. Käytöshäiriöt ja sakilaisuus olivat näkyviä ilmiöitä ainakin Työmiehen pikkuilmoituksissa. – Uppoaminen tapahtui klo 2.50 i.p. Sakilaisia pelättiin ja paheksuttiin. Lehti-ilmoituksissa oli usein maininta, ettei kontaktinhaku koskenut sakilaisia. Kari Koskelan ”Huligaanit: katuelämää Sörkassa suurlakosta sisällissotaan” -kirjan mukaan”Sörkan sällit” tunnisti helposti pukeutumisesta, kielenkäytöstä, äänekkäästä käyttäytymisestä ja jopa kävelytyylistä. elokuuta. Toiminta oli siis varsin kansainvälistä. Norjan ja Sveitsin demarit eivät päässeet kokoukseeen, koska eivät saaneet passeja matkustaakseen Saksan kautta. Sota tulee lähemmäs: Pehr Brahen upotus Elokuussa 1916 Suomessa kohistiin jonkin verran myös höyrylaiva Pehr Brahen upottamisesta. Heillä oli myös oma tanssinsa, pisto, jota pidettiin sen ajan mittapuiden mukaan liian eroottisena. Työmiehessä julkaistussa ilmoituksessaan Pietarissa toiminut suomalainen insinööri haki ammattityövoimaa Räävelissä eli Tallinnassa sijainneelle työmaalleen. Myös pistoa tanssittiin joskus puukko hampaissa. Saksalainen upseeri osotti, mihin suuntaan oli soudettava, Työmies siteerasi laivan miehistön kertomuksia. Työmies kertoi tapauksesta useissa numeroissaan. Tämän jälkeen ampui vedenalainen ”Pehr Brahen” alihangan sivua kohti 6 laukausta ja kun seitsemäs laukaus oli ammuttu ylihankaa vastaan alkoi laiva upota. työpaikoista ja palkkavaatimuksista lähetettävät osoitt: Insinööri A.Huuri. Asunnot vapaat. Suomalainen bisnes oli näkyvästi kiinnittynyt muun muassa Pietariin. Sakilaisten joukkoon päätyi sen ajan vieraantuneita, näköalattomia nuoria, joiden alakulttuuri oli väkivallan ja pikkurikollisuuden sävyttämää. Postia ja kappaletavaraa Raumalta Tukholmaan kuljettanut alus joutui saksalaisen sukellusveneen tähtäimeen 2. u u u 2 täysin ammattiinsa perehtynyttä betoonimestaria 20 betoonityöntekijää 10 kivikoneporaria saavat edullista työtä työmaallani Räävelissä. Puukkotappeluitakin harrastettiin, tosin enemmän viiltelykuin tappomielessä. Hakupaperit ilmoituksineen ent. Tanssi huipentui siihen, että puukko lyötiin pöytään. Päätöslauselman kirjoittajaksi mainitaan Lev Trotski
Hämäläinen toivoo, että näiden perheiden lapsilla olisi mahdollisuus harrastaa tai vaikkapa ostaa lukiokirjoja rahastosta saadun tuen avulla. ElokuuTA 2016 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 050 408 1359 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Kansan sivistysrahasto kierrättää hyvää ” Minulle on tärkeää, että raha menisi syrjäytymisen ehkäisyyn.” Viime marraskuussa 50-vuotisjuhliaan viettänyt Anu Hämäläinen päätti merkkipäivänsä kynnyksellä pistää hyvän kiertämään. – Aikoinaan, kun opiskelin Työväen akatemiassa kulttuurisihteeriksi, olin yksinhuoltaja ja aika tiukoilla, kokiksi opiskeleva poikani sai tukea samasta rahastosta. Ku va t El la Ka ve rm a Yhtä perhettä SoSiALidemokrAATTiSen Liikkeen ToiminTA TuTukSi. Hän halusi ohjata onnittelunsa rahastoon myös siksi, että monissa kodeissa eletään vaikeita aikoja – on työttömyyttä ja osa työskentelee pienellä palkalla. Hahtola ja hänen työparinsa Ella Pyhältö toteuttavat koululaisille suunnatun Kenenkään kaveri -näytelmän, jonka käsikirjoituksen pohjamateriaalina käytetään Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) auttavan puhelimen anonyymejä tarinoita. Materiaalisten lahjojen sijaan hän toivoi, että onnittelut ohjataan euroina Kansan sivistysrahaston Lasten ja nuorten puolesta -rahastoon. Pinja Hahtola taas tekee rahastosta saamansa apurahan turvin koululaisille näytelmää kiusaamisesta. 35 11. Yleensä sen avulla käsitellään erilaisia yhAnu Hämäläinen päätti ohjata 50-vuotisonnittelunsa lasten ja nuorten hyväksi Kansan sivistysrahaston kautta. Omasta kokemuksesta hän tietää rahaston tarjoavan konkreettista tukea sitä tarvitseville. Sorrettujen teatteria lapsille Freelancenäyttelijä Pinja Hahtola puolestaan on saanut tukea Lasten ja nuorten puolesta -rahastosta projektiin, jossa käsitellään kiusaamista ja ulkopuolisuuden tunnetta. Siitä oli suuri apu, kun saaduilla rahoilla ostettiin hänelle kokkiveitset ja tarvikkeita, joita opiskeluun tarvittiin, Hämäläinen kertoo. Kenenkään kaveri -esitys pohjaa forum-teatterin menetelmään, jota on myös kutsuttu sorrettujen teatteriksi. – Minulle on tärkeää, että raha menisi syrjäytymisen ehkäisyyn, Hämäläinen sanoo
Anna-Liisa Blomberg Demokraatti ” Aineettoman lahjan kohdalla nousevat esiin arvokysymykset – mitä haluan juuri tälle ihmiselle antaa, mikä olisi hänen arvojensa mukainen kohde.” . Kiusaaminen voi olla pienestä kiinni Hämäläinen kuuntelee Hahtolan selostusta kiinnostuneena. Vaikka rakkaus on tärkeintä, mitä vanhemmat voivat lapselle antaa, eikä materia, niin lapset voivat kuitenkin olla toisilleen aika julmia, hän jatkaa. Hän kertoo, ettei ole oman lapsensa kanssa joutunut tekemisiin kiusaamisen kanssa, mutta aihe kuitenkin liippaa läheltä. . . Hahtolan mielestä aineeton lahja saattaa vaatia antajaltaan jopa enemmän ajatustyötä kuin muut lahjat, mikä tekee lahjasta henkilökohtaisemman. . Demokraatti julkaisee Syntympäivät-palstalla syntymäpäiväsankarin merkkipäivätiedot ja kuvan. – On kauhean tärkeää, että esitys pysyy lapsille lähestyttävänä, ymmärrettävänä ja ennen kaikkea uskottavana, Hahtola sanoo. – Se Aalto-maljakko on aika helppo napata kaupasta mukaan, mutta aineettoman lahjan kohdalla nousevat esiin arvokysymykset – mitä haluan juuri tälle ihmiselle antaa, mikä olisi hänen arvojensa mukainen kohde, Hahtola sanoo. Merkkipäivänsä voi ilmoittaa maksutta Kansan sivistysrahaston merkipäiväluetteloon sähköisellä lomakkeella KSR:n verkkosivuilla www.sivistysrahasto.fi. Merkkipäivät DeMokraatissa Pinja Ahtola (oik.) sai vauhtia näytelmähankkeelleen Anu Hämäläisen lahjoituksesta.. Kiusaamisen voi laukaista vaikka niinkin pieni asia kuin se, ettei perheellä ole varaa hankkia lapselle uutta kännykkää tai hienoja vaatteita. . Vanhemmat saattavat tehdä pitkää päivää, eikä väsynyt vanhempi välttämättä ole paras kuuntelija. Oleellista Hahtolan mukaan on, ettei katsoja ole passiivinen vastaanottaja, vaan keskusteleva osallistuja. . Hahtola kertoo, että näillä näkymin kohdeyleisöä ovat 1-2-luokkalaiset. . Hahtola arvelee, että yhteiskunnan kovuus näkyy perheiden arjessa myös siten, ettei lapsella aina ole kotona ketään, jolle kertoa koulupäivän ikävistä tapahtumista. . Apurahoja vuoden 2017 hankkeisiin voi hakea 31.8.2016 saakka. Sivistysrahaston verkkosivuilta löytyy tietoja eri rahastoista ja apurahoilla tuettavista hankkeista. – Forum-teatterissa yleisö voi esimerkiksi keskeyttää kohtauksen. – Se on hirveän surullista. – Siksi juuri MLL:n auttava puhelin on tärkeä juttu, hän sanoo. Kuvan voi lähettää jpg-tiedostona nimensä ja merkkipäivätietojensa kanssa osoitteeseen info@sivistysrahasto.fi. Sen jälkeen puhutaan siitä, mitä kohtauksessa pitäisi tapahtua ja annetaan ehkä neuvoja – yleensä kohtauksessa sorretun asemassa olevalle, Hahtola selvittää. ElokuuTA 2016 teiskunnallisia ongelmia. Kokeilujen jälkeen esitys hiotaan lopulliseen muotoonsa. Yhteiskunta on kova nykyään, on syrjäytymistä ja syrjäyttämistä, Hämäläinen pohtii. – En tiedä, mitä on edessä, kun lapsenlapsi on lähdössä koulutielle. . 36 11. . – Täällä luennoimassa käyville puhujille annetaan nykyään kukkapuskan sijaan esimerkiksi lahjakortteja, joilla rahoitetaan vaikkapa kaivon rakentamista kehitysmaihin, sosiaalialan ammattijärjestö Talentiassa työskentelevä Hämäläinen kertoo. Merkkipäiväonnittelut voit ohjata myös muille yleishyödyllisille tahoille. Tarkoitus on käydä syksyllä kokeilemassa, miten näytelmä uppoaa lapsiin ja miten forum-teatterin menetelmät käytännössä lasten kanssa toimivat. Aineeton lahja heijastaa arvoja Hahtola ja Hämäläinen kertovat, että heidänkin lähipiirissään erilaiset aineettomat lahjat ovat vallanneet sijaa aineellisilta lahjoilta
Olisiko Suomikin kansallispäivänä kypsä painottamaan enemmän jaettuja suomalaisia arvoja veteraanien uhrauksia kuitenkaan unohtamatta. Todettakoon myös, että historiallisille tapahtumille rakentuva kansallinen identiteetti perustuu aina tulkintoihin ja valintoihin siitä, mitä painotetaan. ElokuuTA 2016 mikael hiltunen Puheenvuoro Kansallispäivän olemus K uudes päivä kesäkuuta juhlittiin Ruotsin kansallispäivää. Ruotsalaisen kansallispäivän vietossa korostetaan yhteiskunnan avoimuutta ja monimuotoisuutta sekä demokratiaa. Suomessa kansallispäivänä juhlistetaan maan itsenäisyyttä. Alun perin idea kansalaisuusseremonian järjestämisestä syntyi Nackan kunnassa 15 vuotta sitten uusien Ruotsin kansalaisten huomioimiseksi. Kirjoittaja on Hanasaaren ruotsalaissuomalaisen kulttuurikeskuksen ohjelmakoordinaattori ja valtiotieteiden maisteri. Suomen itsenäisyyspäivä on puolestaan perinteiden kyllästämä ja sotamuisteloon keskittyvä päivä vuoden synkimpään vuodenaikaan. Kansallispäivä luotiin vasta vuonna 1983 ja kesti vuoteen 2005 ennen kuin päivästä tuli kansallinen vapaapäivä Ruotsissa. Tämä panee ajattelemaan voimmeko olettaa, että uussuomalaiset ja uudet sukupolvet kokevat suomalaisuuden samalla tavalla kuin aikaisemmat sukupolvet. Eroavaisuuksilla on kuitenkin nähdäkseni yhteys miten kansalaisuus koetaan ja ymmärretään. Perinteeseen kuuluu myös, että YLE näyttää Edvin Laineen filmatisoinnin Väinö Linnan alun perin pasifistisesta teoksesta Tuntematon sotilas. Talvisodan ihmeen ja kansankunnan yhtenäisyyden korostaminen oli keino häivyttää muistot verisestä sisällissodasta. Ruotsalaisten tapa juhlia kansallispäivää on avoin ja iloinen – pitkiä perinteitä juhlapäivälle ei ole. Olisiko Suomikin kansallispäivänä kypsä painottamaan enemmän jaettuja suomalaisia arvoja veteraanien uhrauksia kuitenkaan unohtamatta. Nykyisin kansalaisjuhlat on säädetty lailla pakollisiksi kaikissa kunnissa. Puolustusvoimien sotilasparaatit näkyvät katukuvassa eri puolilla Suomea, seppeleitä lasketaan ja veteraaneja muistetaan eri tilaisuuksissa. Kontrasti maidemme tavassa juhlistaa kansallispäivää on melkoinen ja siihen on toki historialliset syynsä. Dmitry Naumov. Mielestäni olisi aika muokata kuvaa suomalaisuudesta avoimempaan suuntaan, kun maamme valmistautuu satavuotisjuhlallisuuksiinsa. Samalla kiusallisille kysymyksille sotavankileireistä, Suur-Suomi -ajattelusta ja liittolaisuudesta Natsi-Saksan kanssa ei ole sijaa tässä kansallismielisessä kertomuksessa. Helsingin Sanomat kertoi jutussaan (HS 07.06.2016) kansallispäivänä järjestettävistä kansalaisuusseremonioista. 37 11. Suomen itsenäisyyspäivää juhlistavan oletetaan sisäistävän maan koettelemukset toisessa maailmansodassa. Keskiöön nousee maan itsenäisyyden säilyttäminen raskaiden ja valtavia uhrauksia vaatineiden sotavuosien jälkeen. Illalla kansa kokoontuu TV-vastaanottimien äärelle seuraamaan Linnan juhlia
Työnantajajärjestöt ovat jo kasanneet paineita erityisesti työpaikkasopimisen lisäämiseksi. Metsähallituslaki: ”EU pakottaa yhtiöittämään”. Entä jos emme itse muuttaisi omia lakeja niin, että peruspalvelumme kuten sosiaalija terveyspalvelut joutuvat kilpailulainsäädännön pariin. Eettisyys on yksi markkinavaltti, sillä kuluttajat eivät enää hyväksy esimerkikai lapsityövoiman käyttöä tai työntekijöiden oikeuksien polkemista. Tämä lienee innoitti persujohtaja Timo Soinin kosimaan AKT:n Marko Piiraista mukaan kiky-sopimukseen, kun AKT:n myötä veroalepotti kasvaisi 100 miljoonalla eurolla. Entä jos meidän tietomme ”väistämättömistä” muutoksista eivät pidäkään paikkaansa. Kirjoitusten maKsimimitta on 3000 merKKiä. Hyvä maine tuottaa pitkäaikaisia asiakkaita ja kiinteitä sidosryhmäsuhteita. Käytännössä ”EU-pakko” on usein kotimaista alkuperää. Tyytyväiset työntekijät tekevät yrityksen tuloksen. Suomessa EU on pyhä. 38 11. Näin yrityksen toiminnan edellytykset jatkossakin turvataan. Sen vientija työllistävä anti on täysin toiveajattelun varassa. lähetä mielipiteesi osoitteeseen mielipide@demoKraatti.fi tai demoKraatti, pl 338, 00531 helsinKi Vastuullista yritystoimintaa Yritysten yhteiskuntavastuusta on rakentumassa merkittävä kilpailutekijä. Se käytännössä on pääsääntöisesti tarkoittanut työja palkkaehtojen heikentämistä. Sitoutuneet työntekijät ovat pitkäaikaisia työntekijöitä ja antavat parhaan mahdollisen panoksen yritykselle. Getty Images. Duunarin veroale hupenee lähes tyystin kikyn seurauksena tulonsiirtona työnantajille. Tavallisen duunarin veroale kuitenkin hupenee lähes tyystin kikyn seurauksena tulonsiirtona työnantajille. Eettisesti kestävällä tavalla toimiva yritys ei kierrätä rahojaan veroparatiiseihin. Nämä kaikki rakentavat yrityksen mainetta ja tuovat asiakkaita. Tästä on pääteltävissä, että kyse on kauniisti sanottuna työmarkkinoiden uudistamisesta. Vastuullinen yritys houkuttelee myös sijoittajia ja herättää luottamusta rahoittajissa. Jos se siksi jääkin, niin palkkaväen taskulla käytäneen jatkossakin. Raha ei saa olla ainoa tekijä, joka ratkaisee. Pentti Välimaa Pori Pakottaako EU todella Suomea . Vastuullinen yritys tekee hyvää työnantajapolitiikkaa, maksaa veronsa kotimaahan ja huolehtii ympäristöasioista. Voi olla fiksua yritykseltä tarjota työntekijöille ylimääräisiä etuja lakisääteisten velvoitteiden lisäksi. Kun palveluja yhtiöitetään, siirrytään markkinoille kilpailemaan kansainvälisten palveluntuottajien kanssa. Mitä se tarkoittaa julkisten palvelujen kannalta. Kansainvälisesti meillä Suomessa on mahdollisuus olla edelläkävijöitä. Yrjö Saraste EU:n selän taakse on hyvä piiloutua. Ekologisesti toimiva yritys huolehtii siitä, että myös tulevilla jälkipolvilla on mahdollisuus nauttia luonnonvaroistamme. Mitä tämä tarkoittaa kotimaisten pienten ja keskisuurten yritysten kannalta. Hallintarekisteri: ”pakko avata eurooppalaiselle kilpailulle.” Rautateiden henkilöliikenne: ”EU pakottaa avaamaan kilpailun”. Europarlamentaarikko Merja Kyllönen vaatii, että jos yhteiskunnan eri palveluiden mahdollisimman laaja yhtiöittäminen ja kilpailulle avaaminen on hallituksen tavoite, pitäisi se uskaltaa paljastaa. Hallituksen veroale hyödyttää vain suurituloisia. ElokuuTA 2016 Mielipide Kirjoita omalla nimelläsi. Vastuullinen yritys pyrkii pitämään työntekijät töissä, eikä ole kasvottomien sijoittajien orja, jolloin pelkät voitot maksimoidaan. Hyvä maine tuottaa pitkä aikaisia asiakkaita ja kiinteitä sidosryhmäsuhteita. Tähän liittyy myös palkansaajille tärkeä yleissitovuus, joka nykyisin turvaa kaikilla aloilla työskentelevien palkkaja työehdot. Meillä työntekijöiden työehdot ja -olot ovat kunnossa, yhteiskunta ei ole korruptoitunut, luonnonvaroja on käytetty vastuullisesti ja elämme demokraattisessa yhteiskunnassa. Nämä kaikki luovat pohjan globaalille kilpailukyvylle. Terhi Mustakangas SDP:n Oulun piirin toiminnanjohtaja Hallitus on taas menossa palkkaväen taskulle Hallituspuolueiden keskustan ja kokoomuksen alkukesän puoluekokouksista eikä myöskään perussuomalaisten puolueneuvostosta lähtenyt mitään nykyisestä poikkeavaa keinoa, joka konkreettisesti elvyttäisi vientiämme ja sitä kautta työllisyyttämme. Miksi emme ota poikkeussäännöistä, erivapauksista tai siirtymäajoista kaikkea iloa irti. Nyt olisi tärkeää harkita, mitä me voimme saavuttaa ”eurooppalaisen” ideaalin perässä kiirehtiessämme, ja mitä me saatamme menettää. Joskus ”EU” on vain hallituksen ja virkamiesten kilpi ideologian toteuttamiseen. Kokoomuksen uuden puheejohtajan Petteri Orpon mukaan työpaikkasopimista on edistettävä. Jos tämä turva poistetaan, niin se antaa työnantajalle jopa yksipuolisen sopimisvallan, eli ei välttämättä tarvitsisi sopia mistään. Hallituspuolueiden viesteistä on ennakoitavissa, etteivät palkkaehtojen heikentämiset päättyneet kilpailukykysopimukseen. Toiminta eettisesti kestävällä tavalla hyödyttää kaikkia osapuolia. Muutosta halutaan ihan itse, mutta EU:n selän taakse on hyvä piiloutua. Me tulkitsemme direktiivejä kirjaimellisesti, noudatamme siirtymäaikoja tarkasti ja ennakoimme mitä komissio mahdollisesti jossain vaiheessa tulee vaatimaan
Brexit tekivät selväksi, että lordit eivät haluakaan lähentyä Manner-Eurooppaan. Sen sijaan huoliteltu ulkonäkö, leveä hymy ja oman yksityiselämän korostaminen ovat naispoliitikolle hyväksyttyjä asioita. Sen vuoksi naisten asemasta politiikassa on keskusteltava avoimesti. Miesten kohdalla tällaisia pinnallisia edellytyksiä ei ole. Julkisessa keskustelussa luodaan sosiaalista todellisuutta. Saman on todennut ainakin mamma-Merkel Saksassa. Moni heistä ansaitsee oman ohjelman tai kaksi. Aarne Laurila Getty Images Ge tty Im ag es. Tämän havaitsi myös Risto E.J. Nuorehko ikä, vahva poliittinen näkemys ja politiikan kärkikastiin nouseminen nähdään naiselle lähes epäsovinnaisena yhdistelmänä. Hänellä on ollut tavoitteena pitää Venäjä kauppalistoilla. Esimerkiksi Elina Lepomäki ja Li Andersson leimattiin ennen kaikkea nuoriksi naisiksi. Kesäkuisen politiikan superviikonlopun jäljiltä mediassa alettiin Helsingin Sanomien johdolla tarkastella avoimemmin sitä, millaisia käyttäytymisstandardeja naispoliitikoille asetetaan julkisessa keskustelussa. Nyt on meidän ikiliikkujalle Paavo Väyryselle mieluista puuhastelua. Penttilä kolumnissaan 27.6.2016 ikään kuin talviunesta heränneenä lausuessaan, että eurooppalaisten etu on pitää suhteet Venäjään kunnossa. Ei voi olla vain yhtä, ahtaisiin sukupuolirooleihin sidottua tapaa toimia politiikassa. Voi käydä niin, että skotit hakevat pian itsenäisyyttä ja sitten jäsenyyttä EU:ssa. Naisilla ja miehillä on politiikassa edelleen selkeästi erilaiset käyttäytymisstandardit. Eelis Pulkkinen Eurooppa eurooppalaisille Kirjailijat kunniaan Yleisradio sekä kaupalliset televisiot ja radiot itsenäisyyden juhlavuotena muistavat kirjailijoita, jotka ovat vaikuttaneet yhteiskunnalliseen ajatteluumme. Nykyinen tilanne tarkoittaa sitä, että Britannia on lakkautettu ja siitä on jäljellä lopulta vain Englanti. Heidän ikänsä ja sukupuolensa määrittelivät uskottavuutta puheenjohtajakamppailuissa, eikä kokemus tai osaaminen juuri noussut esiin. ElokuuTA 2016 Lisää mieLipiteitä osoitteessa demokraatti.fi Naisen asema politiikassa on yhä miestä heikompi Nuorehko ikä, vahva poliittinen näkemys ja politiikan kärkikastiin nouseminen nähdään naiselle lähes epäsovinnaisena yhdistelmänä. 39 11. Heitä ovat Runebergin, Kiven, Topeliuksen ja Minna Canthin jälkeen esimerkiksi Arne Järnefelt, Juhani Aho, Lauri Viita ja Ilmari Kianto. Venäjän talous vetäjäksi ja Eurooppa nousuun. Nuori naispoliitikko kuvataan puolueesta riippumatta yleensä hieman vaikeaksi ihmiseksi. Keskustelua naisten asemasta politiikassa on syytä käydä laajemminkin, sillä Lepomäen ja Anderssonin kohtaama ilmiö ulottuu kaikkiin puolueisiin. Petra Peltonen Turku Brittien kansainvälinen merkitys on vähentynyt vuosivuodelta. Jossain sivulauseessa muistetaan aina mainita, että nuori nainen on toki kaunis, mutta hymyilemällä hieman enemmän hänen elämänsä olisi helpompaa. On ilmeistä, että norjalaisen natopäällikkö Stoltenbergin vakuutteluista huolimatta Naton merkitys vähenee. Meidän rakkaat naapurit Baltiassa lienevät pahoillaan, elleivät kauhuissaan siitä, että läntinen tuki voi olla vähäistä tulevaisuudessa. He ovat vaikuttaneet eri lailla ja eri suuntiin, mutta ilman heitä olisi Suomi toisenlainen kuin se on. On syytä unohtaa toistaiseksi kansalliskiihkoilu ja asettaa kaikkia palvelevat talousasiat etusialle. Kokemuksen, osaamisen ja näkemysten tulee aina merkitä enemmän kuin ikä tai sukupuoli. Se takaa laajimman mahdollisen markkina-alueen. Olipa niin tai näin, niin nyt on eurooppalaisten tehtävä saada Venäjän talous nousemaan
Kenenkään silmät eivät olleet täysin kuivat. Ihan kuin jokainen sisäänhengitys olisi hänen viimeisensä. n n n Suruviesti Ollin kuolemasta tuli torstaina 28.7. Kaikki moralisointi sen terveysvaikutuksista on poissa ja ihminen on vapaa kaikesta muusta paitsi kuolemasta. Miten teillä oikein menee. Olen Antin kanssa liikkeellä. Olli ilahtuu suuresti havaittuaan tulomme. Seurustella oman kuoleman kanssa ja taas jatkaa elämää. Olli ottaa taskustaan savukkeen ja polttaa antaumuksella. Olennaista on, että suomalaiset ymmärtäisivät, että jos SDP olisi hallituksessa tällaista politiikkaa ei tehtäisi. Mietin, miten tärkeää jokaisen elämässä kiinni olevan olisi vierailla täällä edes hetken. Erityisesti kyyneleet silmiin saa ajatukset hänen 2-vuotiaasta pojastaan. Miten kaikki läheiset jaksavat lähestyvän kuoleman kanssa. Älkää pelkästään kiinnittäkö huomiota lähipiiriinne, vaan rakastakaa koko yhteisöä ympärillänne. Ja kolmanneksi, pitäkää aina oikeudenmukaisuuden lippua korkealla! ”Älkää jumalauta antako persuille periksi!” Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@deMOKrAAttI.fI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@deMOKrAAttI.fI tWItter: @MSALMI Saatamme Ollin hänen huoneeseensa. Vastaan tulee riisuttuja ihmisiä, joiden elämä on epilogia vaille valmis. Älkää pelkästään kiinnittäkö huomiota lähipiiriinne, vaan rakastakaa koko yhteisöä ympärillänne. Menemme Antin ja Ollin kanssa Terhokodin pihalle. Hän oli kuullut, että pidetty ja arvostettu eduskuntatoimittajamme Olli taistelee elämästään aivokasvaimen kanssa. Sen jälkeen suljemme saattohoitokodin oven. Olli sytyttää toisen tupakan ja alkaa kysellä Antilta ja minulta SDP:stä ja Demokraatista. Oleskeluhuoneen Biedermeier-kalusto henkii arvokkuutta ja rauhaa. Muistaako hän isästään mitään. Pöydällä on ainakin neljä avattua viinipulloa, jotka taitavat jäädä juomatta. Mutta nyt taistelu on tauonnut ja vakavasti haavoittunutta kannetaan kohti vääjäämätöntä. Mietin, että mitä järkeä hampaita on enää hoitaa, kun kuolema kolkuttaa ovella. Taas pohdin, miten hienolta tupakointi voikaan tuntua saattohoitokodissa. Jokin merkillinen pyhä on hipaissut minun ja Antin kasvoja. Olli miettii hetken ja nostaa kolme sormeaan pystyyn. Sanomaa koitetaan kirkastaa, ja parantaa SDP:n viestintää. Vielä alkukeväästä Olli oli vakuuttunut, että hän nujertaa ”sen paskiaisen”. Hyvästelemme Ollin ja toivotamme hyvää matkaa. ElokuuTA 2016 Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia. Olli on seurannut toimittajana monet gallup-nousut ja –laskut. Toiseksi, älkää jumalauta antako persuille periksi! Puhkeamme koko porukka räkänauruun. Hän pyytää meitä odottamaan, että saa hampaansa pestyksi. Ensinnäkin, pitäkää huolta läheisistänne. T erhokodin käytävillä on hiljaista. Lyhyen vierailumme aikana Olli itkee ja nauraa paljon. Jotenkin tuntui, että Olli oli läsnä. Demokraatti järjestää joka vuosi tapahtuman yhteydessä yöyhteislaulut Kirjaslammen uimalan maagisessa tunnelmassa. 41 11. Olin Valkeakoskella Työväen musiikkitapahtumassa keskellä Ollin elämäntyön hedelmiä. Antti yrittää vakuuttaa Ollille, että parhaamme tehdään. Hento tuuli kosketti koko laulukansan poskipäitä. n n n Vierailumme päätteeksi rohkaistun kysymään Ollilta tulevaisuudesta: Nyt kun olet vääjämättömästi lähdössä tästä elämästä, mikä sinusta on elämässä ja politiikassa luovuttamatonta. Hymähdän typerää ajatustani, ja tajuan, että rutiinit vahvistavat elämänviettiä ja antavat pitemmän jatkoajan. Tänä vuonna päätin kertoa Ollin kolme pointtia koko laulavalle yleisölle. Mikko Salmi
75 vuotta Leino Marja osastopäällikkö, eläk., Järvenpää 14.8. ElokuuTA 2016 Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. Turengin Eläkkeensaajat. TUL-Tampere.TUL:n tennismestaruuskilpailut 13.-14.8. PIRKANMAA . Tervetuloa! . 2. Törnävän paviljongilla. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. anne.liimola@gmail.com 2.8.2016 mennessä. 42 11. kellot . ”Ajankohtaiset kuulumiset Euroopasta” Ruokailu ja kahvi 10 euroa/h. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. 040 765 0176 KANTA-HÄME . Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Lasten ja nuorten puolesta rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Martti Pöysälä 80 vuotta Tuomi-Koskelin Terttu aluesihteeri, eläk., Janakkala 12.8. Piirin 110 v. klo 15 Tampereen Työväentalon Miinassa. Tapaaminen pe 19.08. Kuntoliikunnan toimintaryhmän kokous ke 17.8. M.KURONEN Hakaniemen Halli 2. 80 VUOTTA 70 VUOTTA 60 VUOTTA 75 VUOTTA 85 VUOTTA Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Pirun hyvä 77302122. mennessä Jukka Nieminen 04585 vuotta Pöysälä Martti nuorisotoimenjohtaja, Helsinki 15.8. klo 19 TTT:n suuri näyttämö, lippuvaraukset 15.8. klo 14 Kokkolan työväentalossa. Ilmainen linjaauto kyyditys linja-auto as. krs, p. Paikanpäällä arvontaa / tuothan vapaaeht. Seinäjoella, tiedustelut Heikki Rantanen 0400-516564. juhlaa vietetään kesäisen rennosti sunnuntaina 21.8. Ilmoittautumiset piiritoimistoon johanna.autio@ sdp.fi tai 050 583 8393. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Antti Jussi Kososen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Marja Leino 70 vuotta Rekunen Hannu eläkeläinen, Forssa 17.8. Keski-Pohjanmaan Wanhat Toverit. Syyskauden avaus ja ajankohtaiset asiat. Teatterit Syntymäpäivät Teatterit Tervetuloa kesäiseen Hakaniemen Kauppahalliin l l Palvelemme: arkisin 8–18, lauantaisin 8–16 l l www.hakaniemenkauppahalli.fi l l Kesäisiä hattuja miehille, naisille ja lapsille! Yöpaidat, diabetes-sukat, t-paidat, kangasnenäliinat ym. ta ul ut . Aloitamme arvoseminaarilla klo 11.45, varsinainen juhla alkaa klo 14.00. 60 vuotta Liimola Anne päiväkodin johtaja, kaupunginvaltuutettu, Tampere 15.8. Lähdemme Mallinkaisille ma 15.8. Vastaanotto perjantaina 12.8.2016 klo 15.00–19.00 Uudenkylän työväentalolla Tampereella Ilm. arpajaisvoiton. krs p. Juhlapuhujana kansanedustaja Erkki Tuomioja. klo 9.30. . Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Paikalla Euroopan jälleenrakennus ja kehityspankin johtokunnan jäsen Johannes Koskinen. Cabaret-musikaali pe 7.10. 09-701 3658 134-138 . ko rti t . Tervetuloa keskustelemaan.. POHJANMAA . . Ritvan POLTTOPUUSTA lahjoja ajatuksella..
231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. 040-412 2211/ Seppo. krs, 00530 Helsinki 09 5868 530, info@sivistysrahasto.fi www.sivistysrahasto.fi Lisätiedot ja hakulomake säätiön kotisivuilla KANSAN SIVISTYSRAHASTON APURAHAT Uusi hakuaika 1.8.-31.8.2016 Hautauspalvelut Demokraatin irtonumeromyyntipisteet Espoo R-kioski, Tapiola Sampokuja HElsinki Akateeminen Kirjakauppa Keskuskatu 1 Prisma Kaari, Kannelmäki Kantelettarentie 1 R-kioski, aseman lippuhalli Rautatieasema R-kioski, Elielinaukio Rautatieasema R-kioski, Hakaniemi Siltasaarenkatu 13 R-kioski, Sörnäisten metro Helsinginkatu 1 Suomalainen Kirjakauppa Aleksanterinkatu 23 imatra R-kioski, Lappeentie Lappeentie 16 R-kioski, Vuoksenniska Vuoksenniskantie 58 lappEEnranta R-kioski, Keskuskioski Valtakatu 36 B R-kioski, Luukkaa Karjalantie 25 JYVÄskYlÄ R-kioski, matkakeskus Hannikaisenkatu 20 Sokos Ajanviete Kauppakatu 24 kokkola R-kioski, linja-autoasema Tehtaankatu 13 oUlU R-kioski, rautatieasema Rautatienkatu 11 tampErE R-kioski, rautatieasema Rautatienkatu 25 tUrkU Matkahuolto Aninkaistenkatu 20 R-kioski, rautatieasema Ratapihankatu 37 R-kioski, tori Eerikinkatu 12 R-kioski Itäinen Pitkäkatu 12–14 R-kioski Viilarinkatu 1 Vaasa R-kioski Kauppapuistikko 30 R-kioski Rewell Center, nro 130 Lopen kunnassa, 40 m 2 . Hp. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Sari-Kaarina Vähämäki 040 570 5688 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 VAASAN SOS.DEM. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Yht. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 Säästöpankinranta 2 A 8. Erillinen tynnyrisauna ja varastorak. ElokuuTA 2016 Lakiasiat Lakiasiat Kuulutukset Myydään LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. 95 t/ tarjous. 43 11. Lisätietoja lainoista saa myös verkkosivulta www.tampere.fi/asuminenja-ymparisto tai asuntotoimesta sähköposti asuntotoimi@tampere.fi tai puhelin 040 717 7686. 0400-423835 Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Myydään kesämökki VALTION VUODEN 2016 LYHYTAIKAINEN KORKOTUKILAINA VUOKRATALOJEN RAKENTAMISEEN Vuokratalon uudisrakentamista varten myönnetty rakentamislaina voidaan hyväksyä korkotukilainaksi. Lisätietoja korkotukilainaksi hyväksymisen edellytyksistä sekä hakuohjeiden ja oppaiden sekä käytettävien lomakkeiden ajantasaiset versiot ovat Asumisen rahoitusja kehittämiskeskuksen verkkosivulla www.ara.fi.. Matka Hgistä alle tunti. Rak.oikeutta yli 100 m 2 jäljellä. Mökki on talvilämmin ja varustettu kaikilla mukavuuksilla. Tampereella 11.8.2016 ASUNTOTOIMI Lainahakemukset on toimitettava viimeistään 21.9.2016 Asumisen rahoitusja kehittämiskeskukseen, PL 30, 15141 Lahti. Yhteisranta, jossa venepaikka
(03) 252 0111, avoinna klo 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Julkistenja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluepäällikkö Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 sähköposti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547 Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043 Vaasanpuistikko 17, 7 kerros, 65100 VAASA puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi ?. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. 040 709 4337 sähköposti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Riikka Antinaho puh. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi »www.facebook.com/Sahkoliitto »www.sahkoliitto.fi Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. 020 77 41323, fax 020 77 41330 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Toimisto avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Puistokatu 6 A, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. 020 77 41424 AKT:n VAASAN TOIMISTO Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. 020 77 41423 marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA fax. sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Metallityöväen liitto ry VAASAN ALUETOIMISTO Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Aluetoimitsija Katja Kaivonen puh. 44 11. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. 010 770 3700, fax 010 770 3701 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ VAASAN TOIMIPISTE » www.sak.fi ?. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Porin aluetoimitsija Raija Raittio, puh. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. (06) 220 1562 Aluetoimitsija Tuulikki Aikio (06) 220 1560, 0400 762 689 tuulikki.aikio@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 POHJANMAA VAASAN TOIMISTO avoinna ma–pe klo 9–16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö: Marja Salmivuori Toimitsija: Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja: Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila. 020 774 0410 »www.sak.fi/Turku ?. 010 770 3620 »www.akt.fi »www.metalliliitto.fi »www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TURUN TOIMIPISTE Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi puh. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TAMPEREEN TOIMIPISTE »www.sak.fi/alueet Rautatienkatu 10, 7. 010 7703 640 (vaihde). 020 774 0311 sähköposti: riikka.antinaho@sak.fi Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TURUSSA: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Yliopistonkatu 33 G, 4 krs., 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma–pe klo 9.00–16.00 Metallityöväen Liitto Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. ElokuuTA 2016 Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh
Clin ton ia. 142 . Minkä kaupunginosan Suomen Kotiseutuliitto valitsi Vuoden kaupunginosaksi. 8. Mikä on maksimimäärä Pokemoneja, joita voi löytää Pokemon Go-pelissä Euroopassa. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Piirrossarja Simpsonit otti kantaa Yhdysvaltain presidenttikisaan. Clin t Eas tw ood . 6. Ratkaisuja Ristikon 30/2016 ratkaisu: Torstaina 28.7. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron rahapalkinto. Kuka yhdysvaltalainen näyttelijä on hiljattain kehunut Trumpin suorapuheisuutta. Luk sus ris tei lijä llä . 3. 45 11. Myö s vad elm at, puo luk at ja var iks enm arja t voi vat olla val koi sia . 2. 5. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. 7. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku 1. Vas em mis toliit on. Äänestivätkö Marge ja Homer Clintonia vai Trumpia. 10. julkaistun ristikon 10 euron palkinnon voitti Pia Ketola Rovaniemeltä. 4. 9. 5. Missä Suomen ensimmäinen arkeologikoira Hekla työskentelee. 2. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 7. Por in Rep osa are n. Onnea voittajalle! Tie tov isa n vas tau kse t: 1. 9. Kuka on Viron pääministeri. 6. 4. 8. Sei lin saa rel la Tur un saa ris tos sa. Kuka voitti tänä vuonna Iskelmä-Finlandian. 3. ElokuuTA 2016 Ristikko 32/2016 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Mistä valkoisten mustikoiden väri johtuu. 10. Minkä puolueen entinen puoluesihteeri on Marko Varajärvi. Suv i Ter äsn isk a. Missä olympiakylään pettynyt Yhdysvaltain koripallojoukkue majoittuu Riossa. Gee nimuu nno kse sta , jos sa mus tik alta puu ttu u sin ine n vär ipi gm ent ti. Taa vi Roi vas .
yön huippuhetket 08.15 Rion olympialaiset: Rugby 09.00 Rion olympialaiset: 6. Jan Forsströmin esikoisohjaus on sentään hiukan tavallista uudistusmielisempi tapaus, jossa hän osoittaa, että myös lajin sisällä voi varioida uskaliaasti, jolloin pienetkin painopisteen muutokset tuntuvat kokoaan suuremmilta. yön huippuhetket 07.15 Rion olympialaiset: Koskimelonta 08.00 Rion olympialaiset: 6. yön huippuhetket 08.15 Rion olympialaiset: Miekkailu 09.00 Rion olympialaiset: 5. KesKIVIIKKo 17.8. 06.53 Kim ja Kai 07.00 Lintumiehet 07.07 Kati ja Töppö 07.19 Unohdettujen purkkien kansa 07.26 Metkat Mesiläiset 07.33 Näin tehdään: Suklaa 07.38 Petrin tiikeritarinat 07.49 Kaapo 08.16 Galaxi 08.17 Late Lammas 08.24 Villit futarit (7) 08.50 Teematieto 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Kirjaohjelma: Unni Lindell 18.30 Haave Välimerestä 19.15 Elävä arkisto: Sisävesilaivat 19.17 Suvipäivä välkkyvillä vesillä 19.24 Runoilijan tie 19.37 9,3 prosenttia vettä 20.15 Jäämeri 30 päivässä 21.00 Kino: Fisher King (12) 23.15 Last Day in the Office 00.15–04.00 Teematieto Suomalaisen nykyfiktion peruskauraa ovat usein kokemuspohjaiset perhepotretit. Vähän huterasti rakentuvan tarinan hudit voisi tietysti sivuuttaa, jos ylisuojelevalle äidille osattaisiin ja haluttaisiin rakentaa syvempää sosiaalista kontekstia. Marjan eristäytyminen, tilanteen kieltäminen ja lopulta myös todellisuudentajun katkeaminen tapahtuvat kovin historiattomasti ja nopeasti. 21.00 Tiededokumentti: Koirat lähikuvassa 21.45 Kino: Changeling – Vaihdokas (16) 00.00–04.00 Teematieto Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 06.25 Perheyrityksen sukupolvenvaihdos 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Korkki kiinni 10.00 Midsomerin murhat (12) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset alueittain 12.20 Ruotsalaisia salaisuuksia 12.35 Tohtori Kiminkinen 13.05 Värikästä hääloistoa 13.35 Fennada-klassikot: Pää pystyyn Helena 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Avara luonto: Eläinmaailman kosiomenoja 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Korkki kiinni 19.00 Samassa veneessä (12) 20.00 Kulutustavaratarkastajat 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Dicte (16) 22.30 Uutiset 22.35 Outlander – Matkantekijä (16) 23.35 Myötätai vastoinkäymisessä 00.05 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Rion olympialaiset: Uinti 06.00 Rion olympialaiset: Beach volley 07.00 Rion olympialaiset: 6. Silmäterä (2013) kertoo nuoresta yksinhuoltajaäidistä ja postinjakajasta Marjasta. mAAnAnTAI 15.8. ElokuuTA 2016 Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 06.25 Helil kyläs 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Futisvanhemmat 10.00 Midsomerin murhat (12) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset alueittain 12.20 Ruotsalaisia salaisuuksia 12.35 Tohtori Kiminkinen 13.05 Elämä käännekohdassa 13.35 Fennada-klassikot: Näkemiin Helena 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Kulutustavaratarkastajat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10–17.53 Midsomerin murhat (12) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Korkki kiinni 19.00 Kahden keikka (12) 20.00 Puutarhaunelmia 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Outlander–Matkantekijä (16) 22.05 8 myyttiä työstä 23.05 Uutiset 23.10 Dicte (16) 00.40–03.58 Uutisikkuna Yle TV2 06.00 Rion olympialaiset: Uimahyppy 07.00 Rion olympialaiset: 5. Historia: Vietnamin sodan loppu Yle TV1 klo 19.00 Kaksioaisessa dokumentissa seurataan Vietnamin sodan viimeisiä kaoottisia viikkoja. yön huippuhetket 09.15 Rion olympialaiset: Uinti 10.20 Rion olympialaiset: Koripallo 11.30 Rion olympialaiset: Käsipallo 12.35 Rion olympialaiset: Pöytätennis 13.15 Rion olympialaiset: Golf 15.20 Rion olympialaiset: Yleisurheilu, soutu, golf 16.40 Rion olympialaiset: Yleisurheilu, soutu, golf 18.55 Rion olympialaiset: Uinti, golf 21.55 Rion olympialaiset: 7. sunnunTAI 14.8. 06.53 Lilli ja kukkaisystävät 07.03 Puutarhan tonttu 07.11 Mimmi Lehmä ja Varis 07.19 Lauran tähti 07.32 Humps 07.40 Lauri kilpa-auto 07.50 Hommat hoituu 07.56 Anniina Ballerina 08.24 Galaxi 08.25 Martta ja ystävät (7) 08.50 Teematieto 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00 Gran Hotel (12) 19.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 20.00–20.22 Viritetyt vempaimet 20.30 Miten elämme vuonna 2020. Tätä piirrettä on havaittu myös tavallisemmissa kasveissa ja aiemmin tunnetuista lihansyöjistä on paljastunut uusia piirteitä. fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (12) 10.00 Mahdoton taloprojekti 11.00–12.00 Lääkärit 13.30 Grand Designs – unelma-asunnot 14.30 Pomo piilossa UK 15.30 Millerit (7) 16.00 Suomen ihanimmat häät 17.00 Kauniit ja rohkeat (7) 17.30 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.35 Salatut elämät (7) 18.00 Salatut elämät (7) 18.30 Salatut elämät (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Emmerdale (7) 20.05 Pomo piilossa 21.00 Tuubi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Rikoksista pahin (12) 23.35 Backstrom (7) 00.35–01.05 Last Man on Earth NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Pound Puppies 06.50 Lazy Town 07.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.40 Transformers Rescue Bots (7) 08.00 Angry Birds Toons 08.05 Angry Birds Piggy Tales 08.10 Lego Nexo Knights (7) 08.35 Lego Legends of Chima (7) 09.00–09.10 Vaaleanpunainen pantteri (7) 13.45 Paul O’Grady – rakkaudesta koiriin 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.45–16.15 Neljän tähden illallinen 16.20 Matkaoppaat 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Poliisit 19.30 Poliisit (7) 20.00 Grillit huurussa 20.58 Keno 21.00 Elokuva: 007 – Kun maailma ei riitä (16) 23.35 Paratiisihotelli Ruotsi 00.35 Poliisit 01.05 Poliisit (7) 01.35 Suomen Tulli 02.35–03.35 Blue Bloods (12) Yle TeeMa 04.00 Teematieto 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 11.8. yön huippuhetket 09.15 Rion olympialaiset: Uinti 10.35 Rion olympialaiset: Rugby 11.35 Rion olympialaiset: Jalkapallo 13.15 Rion olympialaiset: Golf 16.00 Rion olympialaiset: Soutu, golf 18.00 Rion olympialaiset: Ammunta 19.00 Rion olympialaiset: Uinti, golf 22.00 Rion olympialaiset: Telinevoimistelu 00.00 Rion olympialaiset: Pöytätennis, rugby 01.30–04.00 Rion olympialaiset: 6. yön huippuhetket 07.15 Rion olympialaiset: Koskimelonta 08.00 Rion olympialaiset: 5. Kymmenen vuoden takaisesta lehtijutusta sytykkeensä saanut idea on kasvattanut poliittista ajankohtaisuuttaan maahanmuuttokysymyksen mukana. Muun muassa Jukka-Pekka Valkeapään Muukalaisen (2009) ja Zaida Bergrothin Hyvän pojan (2011) käsikirjoittajana nimeä tehneen Forsströmin leipälajia näyttävät olevan kuvaukset perheyksikköä uhkaavista ulkopuolisista. Prisma: Huonosti käyttäytyvät kasvit Yle TV1 klo 19.00 Aiemmin luultua useammat kasvit ovat lihansyöjiä. Todellisuuspakoa. sunnunTAI 14.8. kilpailupäivä MTV3 06.35 Aamusää 07.05 Terve aamu 07.30 Huomenta Suomi 08.30 Studio55. kilpailupäivä 23.00 Rion olympialaiset: Nyrkkeily, tennis 02.00 Rion olympialaiset: Yleisurheilu 02.30–05.30 Rion olympialaiset: Yleisurheilu MTV3 06.35 Aamusää 07.05 Minun kirjahyllyni 07.30 Huomenta Suomi 08.30 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Kauniit ja rohkeat (7) 09.30 Emmerdale (7) 10.00 Mahdoton taloprojekti 11.00–12.00 Lääkärit 13.30 Diili 14.30 Tervetuloa Ruotsiin! 15.00 Piilokamera 15.30 Millerit 16.00 Pomo piilossa 17.00 Kauniit ja rohkeat (7) 17.30 Salatut elämät (12) 18.00 Salatut elämät (12) 18.30 Salatut elämät (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Emmerdale 20.05 Uuno Turhapuro – kaksoisagentti (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Black Swan (16) 00.40 Eurojackpot, Jokeri ja Lomatonni 00.45–01.15 Weird Loners NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Pound Puppies 06.50 Lazy Town 07.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.40 Transformers Rescue Bots (7) 08.00 Angry Birds Toons 08.05 Angry Birds Piggy Tales 08.10 Lego Nexo Knights (7) 08.35 Lego Legends of Chima (7) 09.00–09.10 Vaaleanpunainen pantteri (7) 13.45 Paul O’Grady – rakkaudesta koiriin 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.45 Onnenarpa 15.50 Victoria’s Secret Fashion Show 2015 16.50 Matkaoppaat 17.20 Matkaoppaat 17.50 Matkaoppaat 18.20 Matkaoppaat 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Roskisprinssi (7) 23.10 Elokuva: Numero 23 (16) 01.10–03.15 Elokuva: Oikeaa kotia etsimässä (7) Yle TeeMa 04.00 Teematieto 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 12.8. Väärissä, opportunististen helppoheikkien käsissä ja mielessä iranilaistaustaisen miehen ja suomalaisnaisen riita paisuisi muukalaiskammoa lietsovaksi julistukseksi, mutta Forsströmin yhteiskunnalliset kannanotot säilyvät maltillisina ja vain viitteenomaisina. Emmi Parviainen näyttelee nuorta äitiä, jonka menneisyys palaa kummittelemaan.. Sinänsä huolellinen ja perusteltu äänimaailma, liioittelemattomat osasuoritukset ja herkkiä painotuksia luova käsivarakuvaus riittäisivät mainiosti häilyvän sairauskertomuksen realistisemmiksi vivahteiksi. Sattumakohtaaminen entisen seurustelukumppanin kanssa johtaa torjuttuun konfliktiin, sillä miehellä on syytä uskoa, että hän on Marjan 7-vuotiaan tyttären isä. Amerikkalaiset ja heidän etelävietnamilaiset tukijansa pakenivat maasta kun pohjoisen joukot lähestyivät Saigonia. Tapahtumasarjan huipennus ampuu jo reippaasti yli, kun painajaisten ja arkirealiteettien rajat iskeytyvät kerrontaan kuin kirveellä leikaten. 11 12 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Viikon vinkki RANE AUNIMO Arjesta painajainen silmäterä nelonen klo 21 Kino Klassikko: seitsemän vuoden onnettomuus Yle Teema klo 18.00 Kesää hauskuttaa nyt unohdetun ranskalaisen mestarikoomikon Max Linderin kolme Hollywoodissa tekemää elokuvaa, joista ensimmäisessä peilin särkyminen käynnistää katastrofien sarjan. 46 11
09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Mahdoton taloprojekti 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Hinnalla millä hyvänsä (7) 14.30 Hinnalla millä hyvänsä 15.30 Merta lähemmäs kalaan 16.30 Löytäjät 17.00 Kauniit ja rohkeat (7) 17.25 Salatut elämät 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Salatut elämät 18.25 Salatut elämät (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. yön huippuhetket 07.15 Rion olympialaiset: Uinti 08.00 Rion olympialaiset: 10. yön huippuhetket 08.15 Rion olympialaiset: Nyrkkeily 09.00 Rion olympialaiset: 10. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Emmerdale (7) 20.05 Pomo piilossa 21.00 Suomen ihanimmat häät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Myytinmurtajat 23.40 Ensimmäisen asteen murha (12) 00.35–01.35 Pahan ajojahti (16) NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Pound Puppies 06.50 Lazy Town 07.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.40 Transformers Rescue Bots (7) 08.00 Angry Birds Toons 08.05 Angry Birds Piggy Tales 08.10 Lego Nexo Knights (7) 08.35 Lego Legends of Chima (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri 09.20 Paul O’Grady – rakkaudesta koiriin 10.20–10.50 Neljän tähden illallinen 13.45 Paul O’Grady – rakkaudesta koiriin 14.15 Vaaleanpunainen pantteri (7) 14.25 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.30 Neljän tähden illallinen 16.05 Matkaoppaat 16.35 Leijonan luola USA 17.40 MasterChef Australia 18.55 HSuutiset 18.58 HS-sää 19.00 Poliisit (7) 20.00 Suomen Tulli 20.58 Keno 21.00 Criminal Minds (16) 21.55 Criminal Minds (16) 22.55 Criminal Minds (16) 23.55 Paratiisihotelli Ruotsi 00.55 Radio Aallon Helsinki-päivän kesäkonsertti 01.25 Poliisit (7) 02.25–03.25 Mustat lesket (12) Yle TeeMa 04.00 Teematieto 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 17.8. yön huippuhetket 09.15 Rion olympialaiset: Yleisurheilu 11.15 Rion olympialaiset: Käsipallo 12.30 Rion olympialaiset: Sulkapallo 14.15 Rion olympialaiset: Miekkailu 15.15 Rion olympialaiset: Yleisurheilu 18.10 Rion olympialaiset: Lentopallo 19.55 Rion olympialaiset: Telinevoimistelu 21.55 Rion olympialaiset: Paini 00.55 Rion olympialaiset: Pyöräily 02.15–05.00 Rion olympialaiset: Yleisurheilu MTV3 06.30 Aamusää 07.00 Huomenta Suomi 08.30 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. 07.48 Pikkuli 07.53 Sormilla vai puikoilla 08.00 Hilla ja avaruuden Eetu 08.10 Maukka ja Väykkä 08.23 Musarullaa! 08.46 Petteri Kaniini 09.00 Galaxi 09.01 Jotain rajaa (7) 09.10 Lassie (7) 09.33 Late Lammas 09.35 Lohikäärmeratsastajat (7) 10.00 Aasian kehittyvät kaupungit 11.40–12.10 Kirjaohjelma: Unni Lindell 12.15 Historia: Elämää keskiajalla 13.15 Tiededokumentti: Koirat lähikuvassa 14.00 Yle Live: Iggy and the Stooges, Raw Power 15.25 Jäitä hattuun (7) 15.55 Hotelli Adlon – elämää suurempi tarina (12) 17.35 Taiteen maantiede: Kiina 18.40 Sirpaleiden tanssi (7) 20.00–20.55 Historia: Latinalaisamerikkalaiset 21.00 Ontto kruunu: Henrik VI. yön huippuhetket 07.15 Rion olympialaiset: Maahockey 08.00 Rion olympialaiset: 11. 21.00 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Australia (12) 01.35–02.35 Broadchurch (12) NeloNeN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.45 Pound Puppies 07.10 Lego Elves (7) 07.30 Lego Friends 07.55 Angry Birds Toons 08.05 Angry Birds Piggy Tales 08.10 Lazy Town 08.35 Lego Star Wars (7) 08.55 My Little Pony 09.00 Jaksa paremmin 09.30 Huvila & Huussi 10.30 MM-ralli: Ennakko, Saksa 11.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 13.00 Suomen huutokauppakeisari 15.00 Leijonan luola USA 16.00 Victoria’s Secret Fashion Show 2015 17.00 Elokuva: Kung Fu Panda 2 (7) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hyvät kaupat 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Silmäterä (12) 22.50 MM-ralli: Ennakko, Saksa 23.20 Criminal Minds (16) 00.20–02.20 Temptation Island Suomi 2 Yle TeeMa 04.00 Teematieto 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 14.8. ElokuuTA 2016 Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Junamatka Eurooppaan 09.00 Uutiset 09.05 Tanskan aarteenmetsästäjät 09.35 Luontohetki: Attenborough’n erikoiset 10.00 Uutiset 10.05 Avara luonto: Eläinmaailman kosiomenoja 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset alueittain 12.20 Mittatilaustyönä 12.35 Minun totuuteni: Leif Silbersky 13.35 Dokumenttiprojekti: Hyvästi Afrikka 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Metsien kätkemä 15.50 8 myyttiä työstä 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00–17.04 Uutiset 17.10 Prisma: Alzheimerin salaisuudet 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Saman taivaan alla: Luolamies 18.45 Avara luonto: Kädelliset sukulaisemme 19.35 Ryhmä Pullman (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.10 Syrjäinen maa (16) 22.50 Tartu Mikkiin 23.40 Rouva varapresidentti 00.10–04.00 Uutisikkuna Yle TV2 05.30 Rion olympialaiset: Beach volley 06.50 Rion olympialaiset: Lentopallo 08.00 Rion olympialaiset: 7. yön huippuhetket 08.15 Rion olympialaiset: Uinti 09.00 Rion olympialaiset: 8. yön huippuhetket 09.15 Rion olympialaiset: Yleisurheilu 11.00 Rion olympialaiset: Ratsastus 13.00 Rion olympialaiset: Koripallo 14.20 Rion olympialaiset: Paini 15.15 Rion olympialaiset: Yleisurheilu 18.35 Rion olympialaiset: Sulkapallo 19.50 Rion olympialaiset: Telinevoimistelu 22.00 Rion olympialaiset: Beach volley 00.00 Rion olympialaiset: Paini 00.50 Rion olympialaiset: Pyöräily 02.10–04.55 Rion olympialaiset: Yleisurheilu MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.30 Studio55. 07.48 Hyrräpäät 08.00 Lasten musiikkiestradi 08.02 Kimmo Kuu 08.22 Dinojuna 08.47 Fluugalaiset 09.00 Galaxi 09.01 Galaxi Play 09.21 Tenavat (7) 09.28 Betonin särkijät 09.34 Late Lammas 09.37 Merten syvyyksissä (7) 10.00 Simon Barker shamaanin jäljillä 11.30 Elävä arkisto 11.32 Suvipäivä välkkyvillä vesillä 11.39 Runoilijan tie 11.52 9,3 prosenttia vettä 12.30 Viritetyt vempaimet 12.55 Gluck: Orfeus ja Eurydike 14.10 Frau Bergman 14.40 Elephant’s Dream 16.00 Ikkunoita avaruuteen 16.25 Ikkunoita avaruuteen 16.50 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 18.00 Kino Klassikko: Seitsemän vuoden onnettomuus 19.05 Kino Klassikko: Rakennustyömaa 19.30 We love you – Michigan 1962-1963 päiväkirja 20.00 Pretty Ugly – Rumankaunista 21.00 Näin se tehtiin: Big Lupu 21.30 Kosketuksessa: 22 Pistepirkko 22.30 Yle Live: Uniikki 23.10 Kind of Miles 00.05–04.00 Teematieto Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 06.25 Camilla Plum ja säilöjän niksit 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Korkki kiinni 10.00 Midsomerin murhat (12) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Uutiset 11.05 Pisara 11.10 KultaGretan huimaava rakkaustarina 12.10 Pöllöjä pussissa 12.35 Tohtori Kiminkinen 13.05 Värikästä hääloistoa 13.35 Poikamiesten holhokki 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Minun totuuteni: Pehr G Gyllenhammar 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Korkki kiinni 19.00 Historia: Vietnamin sodan loppu 20.00 Helil kyläs 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Alaska Highway 22.55 Uutiset 23.00 Shetlandsaarten murhat (12) 00.00–04.00 Uutisikkuna Yle TV2 06.10 Rion olympialaiset: Pyöräily 07.00 Rion olympialaiset: 9. Ensimmäinen osa (16) 22.55 Camorran miehet (16) 00.25–04.00 Teematieto Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto 09.00 Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.55 Uutiset 10.00 Kulta-Gretan huimaava rakkaustarina 11.00 Uutiset 11.05 Tartu Mikkiin 12.05 Puutarhaunelmia 12.35 Camilla Plum ja säilöjän niksit 13.05 Kiehtova maailma 14.00 Historia: Marie Curie 14.55 Yle News 15.00 Uutiset 15.05 Hercule Poirot: Stylesin tapaus (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Metsien kätkemä 18.45 Pohjolan luonto 18.55 Neiti Marple: Kohti nollapistettä (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Alavilla mailla hallanvaara (7) 21.55 Vera Stanhope tutkii (12) 23.25 Elämäni unelma 00.05–04.00 Uutisikkuna Yle TV2 05.25 Rion olympialaiset: Beach volley 06.35 Rion olympialaiset: Koripallo 08.00 Rion olympialaiset: 8. yön huippuhetket 07.15 Rion olympialaiset: Nyrkkeily 08.00 Rion olympialaiset: 9. yön huippuhetket 08.15 Rion olympialaiset: Beach volley 09.00 Rion olympialaiset: 9. fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Emmerdale 20.05 Yökylässä Maria Veitola 21.00 Bones (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Golfia: Vierumäki Finnish Challenge 23.05 112 (7) 00.05 Legends (16) 01.05 Yövahti 02.05–03.05 Isänmaan puolesta (12) NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Pound Puppies 06.50 Lazy Town 07.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.40 Transformers Rescue Bots (7) 08.00 Angry Birds Toons 08.05 Angry Birds Piggy Tales 08.10 Lego Nexo Knights (7) 08.35 Lego Legends of Chima (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri 09.20 Paul O’Grady – rakkaudesta koiriin 10.20–10.50 Hauskat kotivideot 13.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 14.50 Neljän tähden illallinen 15.25 Matkaoppaat 15.55 Grillit huurussa 17.00 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Poliisit (7) 19.30 Supertähdet 20.58 Keno 21.00 Elokuva: 007–Kuolema saa odottaa (16) 23.40 Paratiisihotelli Ruotsi 00.40 Victoria’s Secret Fashion Show 2015 01.40 Poliisit (7) 02.10 Poliisit (7) 02.40–03.40 Mustat lesket (12) Yle TeeMa 04.00 Teematieto 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu: 15.8. yön huippuhetket 09.15 Rion olympialaiset: Yleisurheilu 11.30 Rion olympialaiset: Uinti 12.30 Rion olympialaiset: Trampoliinivoimistelu 12.55 Rion olympialaiset: Nyrkkeily 13.40 Rion olympialaiset: Sulkapallo 15.25 Rion olympialaiset: Yleisurheilu 17.00 Rion olympialaiset: Yleisurheilu 19.00 Rion olympialaiset: Purjehdus 20.00 Rion olympialaiset: Koripallo 21.45 Rion olympialaiset: Tennis 23.30 Rion olympialaiset: Tennis 01.10 Rion olympialaiset: Pyöräily 01.55 Rion olympialaiset: Yleisurheilu 03.25–05.25 Rion olympialaiset: Yleisurheilu MTV3 08.10 Mokon suuri maailma 08.25 Vikke Viikinki 08.40 Littlest Pet Shop 09.05 Supernelikko (7) 09.20 Supernelikko 09.35–10.00 Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat (7) 10.30 Kesäkuski 11.00 Jamie Oliverin helpot herkut 11.25 Grillikuume 12.25 Piilokamera 12.45 Narnian tarinat: Kaspianin matka maailman ääriin (12) 15.00 Pomo piilossa 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Salatut elämät (7) 17.00 MTV Sport: Ravikunkku 18.00 Pomo piilossa 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 Pilanpäiten 19.30 Ketonen & Myllyrinne (12) 20.00 Tuubi 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Johan Falk 13 – Ojasta allikkoon (16) 00.30–01.30 Panttivangit (7) NeloNeN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.45 Pound Puppies 07.10 Lego Elves (7) 07.30 Lego Friends 07.55 Angry Birds Toons 08.05 Angry Birds Piggy Tales 08.10 Lazy Town 08.35 Lego Star Wars (7) 08.55 My Little Pony: Equestria Girls -lyhäri 09.00–11.00 Matkaoppaat 11.00 Hauskat kotivideot 11.30 Suomen huutokauppakeisari 13.25 Leijonan luola USA 15.25 Radio Aallon Helsinki-päivän kesäkonsertti 15.55 Veikkausliiga LIVE: Futiskierros 18.00 Hauskat kotivideot 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Elokuva: Kung Fu Panda 2 (7) 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Elokuu (12) 23.15 Elokuva: Armageddon (12) 02.15–04.25 Elokuva: Shanghai Noon (12) Yle TeeMa 04.00 Teematieto 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 13.8. 06.52 Matikkahirviöt 07.04 Keppihevostalli 07.12 Olivia 07.23 Saku & Vaakku 07.35 Askarrellaan 07.41 Pikku hirviötyttö 07.46 Planeetta Kosmo 07.59 Sirkus Temppula 08.04 Vekarat! 08.30 Galaxi 08.31 Viidakkojytä 08.36 Karvinen (7) 08.50 Teematieto 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00–19.47 Gran Hotel (12) 20.00 Taiteen maantiede: Kiina 21.00 Historia: Latinalaisamerikkalaiset 21.55 Elävä arkisto: Kesärock 21.56 Rockstop: Nummirock 1989 22.31 Rockstop: Kesäkatsaus 23.30 Hotelli Adlon – elämää suurempi tarina (12) 01.05–04.00 Teematieto Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 06.25 Löytöretkiä luontoon 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Korkki kiinni 10.00 Midsomerin murhat (12) 10.45 Mittatilaustyönä 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset alueittain 12.15 Palanen: Kunniataulu 12.30 Tohtori Kiminkinen 13.00 Tanskan kauneimmat kodit 13.30 Kyökin puolella 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Tosi tarina: Tanssitunti 16.20 Helil kyläs 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Korkki kiinni 19.00 Prisma: Huonosti käyttäytyvät kasvit 20.00 Perheyrityksen sukupolvenvaihdos 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Valkoinen kuningatar (16) 22.35 Uutiset 22.40 8 myyttiä työstä 23.40 Kotiinpalaajat 00.10–04.00 Uutisikkuna Yle TV2 04.55 Rion olympialaiset: Beach volley 07.00 Rion olympialaiset: 11. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Emmerdale (7) 20.05 Suomen ihanimmat häät 21.00 NCIS: New Orleans (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Diili 23.30 Rizzoli & Isles (12) 00.30–01.30 Americans (12) NeloNeN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Pound Puppies 06.50 Lazy Town 07.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.40 Transformers Rescue Bots (7) 08.00 Angry Birds Toons 08.05 Angry Birds Piggy Tales 08.10 Lego Nexo Knights (7) 08.35 Lego Legends of Chima (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri 09.20 Paul O’Grady – rakkaudesta koiriin 10.20–10.50 Neljän tähden illallinen 13.45 Paul O’Grady – rakkaudesta koiriin 14.15 Vaaleanpunainen pantteri (7) 14.35 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.35 Neljän tähden illallinen 16.10 Matkaoppaat 16.40 Leijonan luola USA 17.40 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Poliisit (7) 20.00 Huvila & Huussi 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 23.00 Paratiisihotelli Ruotsi (7) 00.00 Poliisit (7) 01.00 Suomen Tulli 02.00 Poliisit – kotihälytys (12) 03.00–04.00 Mustat lesket (7) Yle TeeMa 04.00 Teematieto 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 16.8. yön huippuhetket 09.15 Rion olympialaiset: Yleisurheilu 11.15 Rion olympialaiset: Taitouinti 12.15 Rion olympialaiset: Painonnosto 13.15 Rion olympialaiset: Maahockey 14.15 Rion olympialaiset: Sulkapallo 15.25 Rion olympialaiset: Yleisurheilu 18.00 Rion olympialaiset: Paini 19.00 Rion olympialaiset: Jalkapallo 20.55 Rion olympialaiset: Nyrkkeily 21.55 Rion olympialaiset: Paini 01.25 Rion olympialaiset: Nyrkkeily 02.20–05.15 Rion olympialaiset: Yleisurheilu MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.30 Studio55. 06.54 Taikakaruselli 07.05 Viljami 07.11 Puuharit 07.25 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.36 Ihan satua 07.42 Pasin ja Kielon valtakunta 07.53 Ryhmä Hau 08.19 Galaxi 08.20 Galaxin Pallo 08.50 Teematieto 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00–19.47 Gran Hotel (12) 20.00 Kirjaohjelma: Christian Jungersen ja Antti Tuomainen 20.30 Jäitä hattuun (7) 21.00– 21.54 Maanalaiset taistelijat (16) 22.00 Kotiseutu–kaipauksen vuodet (12) 23.45 Ikkunoita avaruuteen 00.10 Ikkunoita avaruuteen 00.35–04.00 Teematieto Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 06.15 Aamusydämellä 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Korkki kiinni 10.00 Midsomerin murhat (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset alueittain 12.20 Tohtori Kiminkinen 12.50 Tanskan kauneimmat kodit 13.20 Hätävara 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Puutarhaunelmia 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Korkki kiinni 19.00 Kiehtova maailma 20.00 Antiikkia, antiikkia 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Rion olympialaiset: Jalkapallo 21.40 Jalkapallon Mestarien liiga: Karsintaottelu 22.35 Uutiset 22.40 Jalkapallon Mestarien liiga 23.40 Kotikatsomo: Alavilla mailla hallanvaara (7) 00.30 Jalkapallon Mestarien liiga: Karsintakierros 01.00 Prisma: Alzheimerin salaisuudet 01.45–04.00 Uutisikkuna Yle TV2 05.00 Rion olympialaiset: Beach volley 07.00 Rion olympialaiset: 10. 06.52 Tiketi Tok 07.03 Hyvän kierrättäjät 07.17 Q Putti 5 07.28 Babar ja Badun seikkailut 07.43 Neiti Etiketti 07.52 Pusse 08.03 Puu Fu Tom 08.27 Galaxi 08.28 Tenavat (7) 08.35 Joraavat juurikkaat 08.38 Ötökkämiehet 08.50 Teematieto 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.00–19.47 Gran Hotel (12) 20.00 Historia: Elämää keskiajalla 21.00 Jäämeri 30 päivässä 21.45 Kino: Tuntemattomat sankarit (12) 23.50 Jäitä hattuun (7) 00.20–04.00 Teematieto 13 14 15 16 17 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. yön huippuhetket 08.15 Rion olympialaiset: Judo 09.00 Rion olympialaiset: 7. 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale 10.05 Mahdoton taloprojekti 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Tähdet kertovat 14.30 Koiralle koti 15.00 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 16.00 Britannian hovi lähikuvassa 17.00 Kauniit ja rohkeat (7) 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Salatut elämät (7) 18.25 Salatut elämät 18.55 Mitä tänään syötäisiin. yön huippuhetket 08.15 Rion olympialaiset: Uimahyppy 09.00 Rion olympialaiset: 11. 47 11. 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale 10.05 Mahdoton taloprojekti 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Grand Designs – unelma-asunnot 14.30 Hyvästi lemmikki! 15.30 Pientä mökkiremonttia 16.30 Mike & Molly 17.00 Kauniit ja rohkeat (7) 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Salatut elämät (7) 18.25 Salatut elämät (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. yön huippuhetket 09.15 Rion olympialaiset: Yleisurheilu 11.00 Rion olympialaiset: Ammunta 12.20 Rion olympialaiset: Trampoliinivoimistelu 12.40 Rion olympialaiset: Golf, sulkapallo 18.00 Rion olympialaiset: Tennis 20.25 Rion olympialaiset: Telinevoimistelu 23.15 Rion olympialaiset: Ammunta 00.10 Rion olympialaiset: Paini 00.45 Rion olympialaiset: Uimahyppy 01.50 Rion olympialaiset: Yleisurheilu 04.30–06.10 Rion olympialaiset: Koripallo MTV3 08.05 Mokon suuri maailma 08.20 Maija Mehiläinen 08.35 Littlest Pet Shop 09.00 Supernelikko 09.30 Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat (7) 09.55 Loton ja Jokerin tulokset 10.00 Merta lähemmäs kalaan 11.00 Suomen lapsellisin ruokalista 12.00 Piilokamera 12.30 Pientä mökkiremonttia 13.30 MTV.doc: Suomen tulevaisuus 14.30 Top Gear Top 41 15.35 Salatut elämät (7) 16.05 Salatut elämät (7) 16.35 Diili 17.35 Kingi 18.55 Naapurit-tuloslähetys 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 MTV Sport: CHL Extra 19.30 Ketonen & Myllyrinne (12) 20.00 Elastinen feat
18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla 19.45 Etnoilta: Keinuva talo – Täyslaidallinen levyjä Euroopanpyörästä 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset, osa 16/20. 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. Poliisi tutkii, onko perussuomalaisten nuorisojärjestön puheenjohtaja sebastian Tynkkynen syyllistynyt kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Kolmannen maailman puheenvuoroja. 23.10– 06.00 Yöklassinen LaUaNTai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Mäntän musiikkijuhlat 2016: Borea-kvartetti 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Kolmannen maailman puheenvuoroja. Uutiset ja sää 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 SF-tähtiä ja tähdenlentoja – Hanna Taini 18.00 Kesäkeiton syvin olemus 18.20 Radioteatteri esittää. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Oulunsalo soi: Barokin loisto -konsertti 19.45 Oulunsalo soi: Väliaikatunnelmia Lumijoen kirkosta 20.00 Oulunsalo soi: Barokin loisto -konsertti jatkuu 20.40 Musiikkia konsertin jälkeen 21.40 Kesäkeiton syvin olemus 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Hiroshiman ääniä – muistot unohtamisen vastarintana. PERJaNTai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Musiikin voima: David Claudio 11.45 David Claudion valitsemaa musiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 23.10–06.00 Yöklassinen. – Toisaalta törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan pitää säilyttää, väkivaltaan, joukkotuhontaan tai muuhun yllyttävät lausunnot pitää tuomita, Tynkkynen sanoo. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kultakuumeen konvehtirasia 18.00 Musiikkikamari 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää. 22.55 Kuuluttajan vieras 23.10–06.00 Yöklassinen. Osa 2. 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Historiasarjoja: Rikos ja rangaistus. 18.50 Kuuluttajan vieras 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 19.50 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua. Mistä on rakkauskertomukset tehty. artikla. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 28. 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Vaeltava kisälli 15.00 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset, osa 16/20. Pilvet lipuvat koilliseen, ja muikkuparvi tuikkii aivan rannan lähellä. Aamiainen. 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 21.40 Modest Musorgskin Lastenkamarisarja 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maammekirja 23.10–06.00 Yöklassinen. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 31. 11.00 Tohtori Charles Burneyn matka Ranskaan ja Italiaan 1770 11.30 Musiikkia 1700-luvun Euroopasta 11.57 Päivän mietelause 12.00–12.10 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Hyttyskausikin on ohi. 22.45–23.05 Radioateljeen jälkeen: Vääryys täällä leijailee. On lämmintä ja ensimmäiset yöperhoset alkavat päivystää metsän ja veden rajalla. Vastuu ymmärtämisestä jää lukijalle. SUNNUNTai 07.00 Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho. Laineet vaikenevat. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 32. KESKiViiKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: editoiva toimittaja Terhi Upola 11.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikin voima: Emriikka Salonen 14.45 Musiikkia 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Olipa kerran: Kaunotar ja hirviö 18.00 Kuunnelman esittely 18.15 Viikon luontoääni: tilhi 18.20 Radioteatteri esittää. Tynkkysen, valikoivan sananvapauden ritarin, mukaan nämä lakipykälät estävät sananvapauden käyttöä. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 30. 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 BRQ Vantaa 2016: Liszt ja Érard 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Leikola ja Lähde 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen. Perussuomalaiset nuoret on esittänyt, että rikoslaista poistettaisiin pykälät kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta. Puolue ei kommentoi ”keskeneräistä asiaa”. Milloin rangaistus kannattaa. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 29. ElokuuTA 2016 TORSTai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. 48 007443-1632 11. 11.00 Utelias äänimatkailija 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Lokit laskeutuivat jo Aittosaaren nokkaan. 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 SF-tähtiä ja tähdenlentoja – Hanna Taini 22.45 Alistumattomuuden aikalaishistoriaa 23.10–06.00 Yöklassinen. Kuikka huutaa Vanhainpoikainsaaren kupeella.. Radio Dolores. Athanasius, Milarepa, Escher ja El Greco. ”Muslimien pedofiiliprofeetta, muslimit vaarantavat länsimaisen elämänmenon, islam pitää kitkeä Suomesta pois…” Sebastian Tynkkysen kirjoituksia. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Aikamme suomalaista musiikkia 23.10–06.00 Yöklassinen. 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 10.00 Jumalanpalvelus Lapuan tuomiokirkosta 11.00 Ortodoksinen liturgia Pyhän Kolminaisuuden katedraalista Oulusta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä: Giuseppe Verdi ja Arrigo Boito – vihamiehistä ystäviksi 15.00 Radioteatteri esittää: Vanhempainyhdistys. 18.00 Romano mirits 18.20 Radioteatteri esittää. MaaNaNTai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Vaeltava kisälli 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kirjakerho. Radio Dolores. TiiSTai 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Kiveen hakatut 10.35 Musiikkikamari 11.00 Utelias äänimatkailija 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle radio 1 11.8.–17.8.2016 ”Jokaisella on oikeus mielipiteenja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja…” Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 19. Vaarallista tulkintaa Närästäjä Lääkettä POLIIttISeN LIIka haPPOISuudeN PuutteeSeeN Mun luontoni tIMO SPaRF Kuuntele. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Soiva puutarha 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Aristoteleen kantapää: Intiaanikielet 17.45 Näkökulma: Juha Jokela 18.00 Kuvitteellinen maisema 18.20 Radioteatteri esittää. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Turun musiikkijuhlien avajaiskonsertti 20.00 Konsertin väliajalla vieraina Ville Matvejeff, Perttu Kivilaakso ja Olli Virtaperko 20.20 Konsertti jatkuu 21.05 Romantiikkaa viululla 21.45 Näkökulma: kustannustoimittaja Salla Pulli 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri esittää: Vanhempainyhdistys