Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi Prosentit eivät enää riitä naisille SUURELLA SYDÄMELLÄ -RIIPUS Tue korulla Tuula Haataista presidentiksi Osta verkkokaupasta: www.sdpkauppa.fi/tuote/kaulakoru 95 €. TAMMIKUUTA 2018 N0 2 POLITIIKKA . Hinta 3 € 11. 17 Tuula on the road POLITIIKKA . 24 Viljanen on ylpeä virkamies SDP ja ay-liike – vieläkö toinen vie. . 6 LIIKE . 12 ELÄMÄ . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja
Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010450 www.pau.fi Ota yhteyttä meihin! % % E E 6 Nyt alkaa työsopimusneuvottelujen kovin vääntö 8 Uutiskertaus: Hallitus vasta lämmitteli aktiivimallilla 9 Demokraatti.fi Afrikkaan ei voi palata tyhjin käsin 12 Demarit ja ay-liike – vieläkö kytkös elää. Moni ylittää Välimeren paremman elämän toivossa – ja elättääkseen kotiin jääneet. paitsi naisilla 17 Tuula Haatainen kiertää maata 20 Valtuustokierros Kotkassa 22 Salmiakkia 23 Inkivääri maistuu ja parantaa 24 Olipa kerran minä: Ritva Viljanen 28 Mikromuovi on makro-ongelma 29 Kasvot peilissä: Jussi Kukkola 31 Huumoria ja hartaita tiloja 34 Hector – asfalttihippi 36 Veijo Meri – tarinankertoja vailla vertaa 38 Demokraatti 100 vuotta sitten 40 Mielipiteet 42 Suomalainen demari 43 Järjestöt 45 Ristikko 46 Televisio 48 Mun luonto, Närästäjä, Radio Jarpalla on raskas ministeripesti, kun joutuu vastentahtoisesti puolustamaan hallitusta. Viikon valinta. 14 Työmies herää henkiin 16 Demograafi: Opiskelu kannattaa aina... 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Ritva Viljasen kanssa Kannen kuva: Jani Laukkanen 10 WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. TAMMIKUUTA 2018 Lehdessä 17 Liike 31 Kulttuuri 23 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Päivi Niemi-Laine. 2 11. WWW.JYTYLIITTO.FI www.paperiliitto.fi www.teollisuusliitto.fi Ammattiliitto Nousu ry .org www
Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, jonka kanssa väännetään neuvottelut ja pääministeri Juha Sipilä, joka osaltaan vastaa sopimusten rahoituksesta. Etenkin Sipilän hallituksen aikana on tarjottu wannabe-politiikkaa, joka muka tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden olla jotain sellaista, mitä oikeasti ei ole. Kirjava käsikirja kestävään kehitykseen. Paavo Lipponen. TAMMIKUUTA 2018 Minun on vaikea mahtua tähänkään muottiin. Se aina keksii ratkaisut kaikkiin pulmiin ja oppii itseään fiksummilta. 3 11. Mitä sanot nuorelle naiselle, joka ihmettelee miesten ja naisten välisiä palkkaeroja. Se kuvaa mahtavalla tavalla globaalia kehitystä ja muistuttaa siitä, kuinka ihmiset aina viime kädessä vastaavat ihmisten hyvinvoinnista. Paras pehmityskeinosi neuvottelupöydässä. Hyvä meno. Hän on tasaarvomies ja piti pääministerinä myös naisten puolta. Hameen helman pitää ulottua vähintään polviin ja sukkahousujen pitää olla mustat. Mikä on riittävä hameen pituus säilyttämään uskottavuus. Lomailin joulun perheen kanssa ja sen ansiosta olen täynnä tarmoa työmarkkinaneuvotteluissa. Haastan myös vastapuolta julkisen sektorin arvostuksella ja naisten palkkauksella. Viikon lukusuositus. K up la Do, re, mi... HEIKKI SIHTO KUULUMISIA KENTILTÄ Faktat pöytään! Mikä meno, Päivi Niemi-Laine. Osa kirjan esille nostamista ongelmista on ajankohtaisia myös Suomessa. Hyvä pojat! Ja siellä laidalla, yrittäkää nyt edes pysyä jossain stemmassa! Le ht ik uv a / Ju ss i N uk ar i. Palkkatasa-arvo on jäänyt yhteiskunnallisessa keskustelussa syrjään. Mikä on voimaeläimesi. Kettu. Minun on vaikea mahtua tähänkään muottiin. Politiikan pitäisi olla työkalu tällaisten ongelmien ratkaisemiseksi, mutta jostain syystä politiikka on tässä epäonnistunut. Rakkain vastustajasi neuvotteluissa. Faktat pöytään! Sillä pärjää parhaiten. Jos JHL olisi mies, niin kuka
Demokraatin toimituksen väki Lapsihallitsijoita tahi lapsellisia hallitsijoita on ollut maailman sivu.. Presidentinvaalit ovat suuri mahdollisuus meille sosialidemokraateille – ei jätetä sitä käyttämättä! Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.) litiikkaa seuraaville: leikkauksia pienituloisten etuuksiin, kädenojennuksia hyväosaisille, koulutusleikkauksia ja työttömiä kepittäviä aktiivimalleja. Ville Ranta Arvovaalit PRESIDENTINVAALIT LÄHESTYVÄT, MUTTA vaali-into vaikuttaa edelleen poikkeuksellisen laimealta. On outoa, että kirjanne väitteet ovat uutinen. Se pohjaa sosialidemokraattiseen arvomaailmaan. Vaaleihin ei ole syntynyt sytyttäviä taistoja johtuen lähinnä ylivoimaisen suositusta istuvasta presidentistä. Etenkin kun maakuntavaalien järjestämiPari valittua sanaa Hyvä kirjailija Michael Wolff, OLETTE KIRJOITTANUT KIRJAN Fire and Fury Amerikan presidentistä Donald Trumpista. Tuota arvomaailmaa edustaa ja edistää näissä presidentinvaaleissa vain yksi ehdokas – Tuula Haatainen. Kirjastanne välittyy epämiellyttävä kuva, että koko Valkoinen talo on Trumpin toiminnan vuoksi yksi suuri hippodromi. Ääni Niinistölle on samalla ääni kokoomuslaiselle politiikalle, jonka saldon tällä vaalikaudella pitäisi olla selvä kaikille poOpposition ääni KATJA TAIMELA seen nykyaikataululla ei taida kovin moni uskoa. Sauli Niinistön tapaan hoitaa presidentin virkaa voikin olla tyytyväinen. Kaikki se, mitä nyt tehdään, vaikuttaa mahdollisuuksiimme tehdä tuo muutos. Vaalityö eduskuntavaaleihin ei voisi saada haastavampaa alkua, jos tilanne on sellainen, että oman puolueen väki on massoittain äänestänyt kokoomustaustaista ehdokasta edeltävissä vaaleissa. Vaikka Niinistö on kampanjoidensa aikana aktiivisesti pyrkinyt häivyttämään arvopohjansa ja kokoomuslaisuutensa – alkaen työväen presidentti -sumutuksesta – ei hänen arvopohjastaan ole epäilystä. 4 11. Täytyy muistaa, että seuraavat eduskuntavaalitkin häämöttävät lähellä. Tuula ansaitsee paitsi äänemme, myös aktiivisen panoksen vaalityöhön meiltä jokaiselta. Ja hienosti edustaakin! Haataisen osaaminen ja omistautuminen ovat omaa luokkaansa. Moni sosialidemokraattikin on ilmoittanut äänestävänsä häntä. Jämäkkä ja määrätietoinen politiikka on kaiken lähtökohta. Ehkä presidentti-instituutionne on niin vahva, että hevonenkin menisi täydestä. Vaikeutitte Trumpin asemaa ja yhdenmukaistitte maailman suhtautumista häneen. Perustuslain lisäyksen mukaan Trump voidaan erottaa, jos varapresidentti ja hallituksen enemmistö toteaa hänet fyysisesti ja psyykkisesti kykenemättömäksi täyttämään virkansa velvollisuuksia. Trumpin tviitit eivät ole juuri kielineet aikuisuudesta. Tämä tekisi teistä maailman vaikutusvaltaisimman paljastuskirjailijan, joka jo ehkä olettekin. Mikäli hallitus kykenee nilkuttamaan maaliin, eduskuntavaalit käydään reilun vuoden kuluttua. Tarkasteltaessa tilannetta hieman suuremmassa mittakaavassa äänestyspäätöksiä kannattaa vielä pohtia tarkemmin. 25-vuotiaana Rooman keisariksi nousseen Caligulan kerrotaan olleen mieleltään hauras ja jopa nimittäneen hevosensa senaattoriksi. Aikaisempikin ajankohta on mahdollinen. Suomi kaipaa suunnanmuutoksen tulevissa eduskuntavaaleissa. Kerrotte, että olette haastatellut parisensataa Trumpin lähipiiriin kuuluvaa, ja väitteet hänestä luovat yhdenmukaisen kuvan: hän on kuin lapsi. Lapsihallitsijoita tahi lapsellisia hallitsijoita on ollut maailman sivu, tosin ensin mainittuja ei läntisissä demokratioissa. Hänen rinnassaan sykkii lämmin demarisydän. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. TAMMIKUUTA 2018 VIIKON SANA » Arvo Ylppö: Kun unohtaa sen, mitä ei voi muuttaa, on onnellinen
TAMMIKUUTA 2018 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Tanskassa on Suomea enemmän ruohonjuuritason yritystoimintaa, ihmisiä työllistäviä pieniäja keskisuuria yrityksiä. Kaikki on pinta-alaltaan pienessä maassa niin lähellä, ettei muuttaminen aina ole edes välttämätöntä, vaikka työt sijaitsisivat toisella paikkakunnalla. Aktiivimalli kaikkine ongelmineen on esimerkki viime aikojen kelvottomasta lainvalmistelusta, jolle pitäisi pikku hiljaa tehdä jotakin. Siinä pyritään kostamaan globalisaation aiheuttama työn murros työntekijöille velvoittamalla työttömät osallistumaan aktivointitoimenpiteisiin, joita ei ole paikoin olemassakaan. Mallin ongelmia väännettiin eduskunnassa rautalangasta, mutta salissa oli niukasti tai ei lainkaan hallituspuolueiden edustajia. ”Virkamies-Viljanen” ei ole uralla edetessään mennyt siihen halpaan, että pitäisi muuttua ”kovaksi jätkäksi”. Hallituksen työvoimapolitiikka on läpeensä ideologista. Myös kierto työttömyydestä uudelleen työllistymiseen on Tanskassa keskimäärin paljon Suomea nopeampaa osin lainsäädännöllisistä syistä ja osin työmarkkinoiden rakenteesta johtuen. Vastauksena oli ”avoin, rehellinen, kokenut, ahkera...”. Toisin kuin harvaanasutussa Suomessa, työn perässä muuttaminen on Tanskassa helppoa. Juuri päättynyt televisiosarja kertoi Kekkosen ajasta ja ihmetteli, miten yksi mies voi hallita länsimaata 25 vuotta. 5 11. Äänestäjät ansaitsevat politiikkaa, joka pyrkii parantamaan maailmaa. Kohtaaminen TEKSTI MARJA LUUMI Jotain mätää Tanskan mallissa J uha Sipilän (kesk.) hallituksen työttömyysturvan uudistus ja erityisesti sen aktiivimalliksi kutsuttu osa on luotu valtionvarainministeriössä teoria edellä. Kaikki määreet osuvat hyvin Viljaseen. Mutta mieli saattaa hyvinkin muuttua, kun kuuntelee Vantaan kaupunginjohtajana aloittavan Ritva Viljasen palopuhetta kotikaupunkinsa hyvistä puolista. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Samanlaista hypetystä on nyt presidentivaaleissa, kun Sauli Niinistön kannatus on epätodellisen korkea. Ja sitä on taatusti luvassa myös Vantaalla. Milloin näemme A-talk-ohjelman, jossa ulkoministeriön asevientilinjauksia selvittää katsojille työministeri Jari Lindström (s.). MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Toisaalta se ei hämmästytä. Aktiivimallin toteuttanutta Sipilän porvarihallitusta tuntuu vaivaavan leninistinen teoriatauti, jossa teorian ja käytännön ristiriita ratkaistaan käytännön tappioksi. Hetemäen ryhmän Tanskan malli toimii Suomessa yhtä varmasti kuin pyörällä ajo kirjasta opiskeltuna. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 RITVA VILJASEN HAASTATTELU SIVULLA 24 Hymyilevä Vantaan puolustaja Moni Helsingin kantakaupungissa ei muuttaisi suin surminkaan ”jonnekin Vantaan perukoille”. Kun aktiivimalli tuli vuoden alusta voimaan, herättiin hallituspuolue keskustassa. Hetemäen ryhmän Tanskan malli toimii Suomessa yhtä varmasti kuin pyörällä ajo kirjasta opiskeltuna. Hän on huomannut, että naiset tapaavat hoitaa asioita miehiä avoimemmin. JK. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Kun Kekkonen osin hallitsi Neuvostoliiton pelolla, on Niinistöllä kannatuksen takana osin Venäjän pelko. Toisin kuin Suomessa, Tanskassa on myös työllistymisessä tukevia viranomaisia yksi kahtatoista työtöntä kohden. Nyt niin ei tapahdu. Kun lisää vielä nauravaisen olemuksen ja sosiaalisen mielenlaadun, niin siinähän se paketti onkin valmiina. Viljanen on edennyt yhä suurempien organisaatioiden johtajaksi, eikä Suomen suurimpiin kaupunkeihin lukeutuvan Vantaan luotsaaminen kohti yhä parempaa tulevaisuutta ole mitään nappikauppaa. Jos jaettavana on niukkuutta, se täytyy tehdä huolellisen harkinnan jälkeen oikeudenmukaisesti. Kaikki tämä olisi ollut Hetemäen ryhmän selvitettävissä parilla puhelulla ja kartan vilkaisulla. Suomessa vastaava luku on 166. Valtiosihteeri Martti Hetemäen työryhmä on kopioinut mallin Tanskasta, mutta ryhmän jäsenet ovat lopputuloksesta päätelleet törmänneet Tanskaan korkeintaan Hamlet-näytelmässä. On uskomatonta, että malli eteni laiksi asti. Vantaalaisilta oli kysytty, millaisen johtajan he haluavat. Myös vastuulliset ministerit havahtuivat ja ymmärsivät piiloutua. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk.) reagoi sadantuhannen allekirjoittajan lakia vastustavaan kansalais aloitteeseen toteamalla, että ihmisten huoli tulee ottaa tosissaan. Aktiivimallia puolusti Ylen A-talk -ohjelmassa tavallisesti sektoriministereihin vannovan hallituksen puolelta ulkomaankauppaja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.)
– Teollisuuden 1,6 prosenttia on meillä 35 euroa ja teollisuudessa 45 euroa. Julkinen sektori osa viennin menestystä Koska käynnissä on liittokierros, miesja naisvaltaisten alojen palkkaeroja ei voida tasoittaa keskitetyn sopimisen piiristä tutuilla matalapalkkaerillä, vaan neuvottelut keskittyvät palkankorotuksiin. PAM ja JHL toivovat mieluummin euromääräistä korotusta. Selin kutsuu työnantajaliittojen koordinaatiota jumiutuneeksi. Naisvaltaisten alojen sopimuskierros koskee noin 1,5 miljoonaa palkansaajaa, joten suuri kysymys sekä kaupan että julkisen alan pöydässä on miesten ja naisten palkkatasa-arvo. Simo Alastalo Demokraatti. Onko tasa-arvon Suomi myytti, vai ollaanko sitä oikea sti tekemässä. ” Tällaisia oloja tulee hyvin vahvasti, että vuorineuvokset vievät naiset saunan taa. – Suvausta on vaadittu soten osalta, mutta sellaista ei ole tehty. EK:n alaiset työnantajaliitot ovat Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden lokakuun lopussa syntyneen sopimuksen mukaisesti koordinoineet palkakorotuskaton vuositasolla 1,6 prosenttiin. – On unohdettu, että julkinen sektori mahdollistaa vientialojen riskinottokyvyn. – En lähde siihen maailmaan, että ay-liike olisi menettänyt pelin. ” Ei voi olla niin, että EK:n koordinaatiolla rakennetaan vahvempaa palkkaeriytymistä. Lähdimme solidaarisesti tukemaan, kun teknologiaja metsäteollisuus neuvottelivat, että työnantajan esittämä nolla ei kelpaa. JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine muistuttaa, että JHL ja PAM tekivät keväällä SAK:n edustajistoon aloitteen palkkatasa-arvosta. JHL ja PAM haluavat teollisuuden korotuksen euroina Y ksityisten palvelualojen ja julkisen sektorin sopimusneuvottelut päättävät tammikuussa vientialojen johdolla alkaneen työmarkkinoiden liittokierroksen. Julkisella puolella puhuttavat myös kikyn yhteydessä sovitut lomarahanleikkaukset. Viennin menestys tulee julkisten palveluiden kautta mutta myös julkisilla tuilla. Niemi-Laineen mukaan Teollisuusliitolla on nyt paikka näyttää yhdessä julkisen sektorin kanssa SAK:n voima työmarkkinoilla. Se, että asetetaan selvät maksimit yhdessä, kuulostaa enemmän keskitetyltä kuin liittokohtaiselta sopimiselta, Selin toteaa. Sote tulee lisäämään entisestään naisvaltaisen alan pätkittymistä, silputtumista ja matalapalkkaistumista. Hän puhuisi palkkatasa-arvosta mieluummin koko yhteiskunnan tasolla, ei pelkästään naisvaltaisen julkisen sektorin asiana ja perää Juha Sipilän (kesk.) hallitukselta sosiaa lija terveydenhuollon uudistusta koskevaa sukupuolivaikutusten arviointia (suva). SAK:ta rakennetaan nyt uudesta lähtötilanteesta, ja perustehtävä pitää löytyä yhteistyöllä. TAMMIKUUTA 2018 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Sirpa Paatero: Hallitus halusi edistää kansanterveyttä ja vastuunottoa omasta elämästä – kielsi uudenvuodentinat ja lisäsi alkoholin saantia. SAK:laisena liikkeenä haluamme paremman Suomen mallin, jossa on käytössä solidaarinen palkkapolitiikka. Niemi-Laineen mukaan naisvaltaisilla aloilla ollaan huolissaan myös laajemmin naisten asemasta yhteiskunnassa. Nyt pitäisi muistaa, että työnantajapuoli on itse halunnut liittokierrosta ja perustellut sitä toimialakohtaisilla eroilla. – Emme ole tyytyväisiä Ruotsin malliin, jossa palkkaerot miesja naisvaltaisilla aloilla ovat kasvaneet. Työnantajan pitäisi ymmärtää, ettei se sellaisenaan voi riittää, maanantaina neuvottelunsa aloittaneen PAMin puheenjohtaja Ann Selin sanoo. Naisvaltaiset alat rikkovat EK:n rintamaa ” Teollisuuden 1,6 prosenttia on meillä 35 euroa ja teollisuudessa 45 euroa. – Olemme lomarahaleikkausten vuoksi lähteneet siitä, että haluamme yleiskorotuksen, emme paikallista erää, jota pöydässä on tarjottu, Niemi-Laine sanoo. – Toivoisin logiikkaa. Sen, että vienti voi tuotteistaa vahvalla julkisella tuella. 6 11. – Tällaisia oloja tulee hyvin vahvasti, että vuorineuvokset vievät naiset saunan taa. Toivoisin suunnattoman paljon, ettei EK:n johdolla rakennettaisi maailmaa, jossa ei ymmärretä julkisen sektorin peruskivirakennelmaa viennin osalta. – Törmäsimme tähän jo neuvotteluissa viime vuoden puolella. Naisvaltaisilla ammatiliitoilla on asiasta huoli. Niemi-Laine kokee, että teollisuusalojen johdolla käydyllä kierroksella halutaan korostaa vientialojen merkitystä suhteessa naisvaltaiseen julkiseen sektoriin. Palkkatasa-arvoa ja solidaarisuutta pitää lobata. Niemi-Laineen mukaan leikkaus on vaikuttanut ostovoimaan kuntapuolella – 1,2 prosenttia ja valtiopuolella – 1,1 prosenttia, kun yksityisellä puolella ollaan tilastokeskuksen mukaan ostovoiman suhteen plussan puolella. Hän kertoo itsekin pohtineensa, ollaanko naisista tekemässä pikkuhiljaa toisen luokan kansalaisia. – Ei voi olla niin, että EK:n koordinaatiolla rakennetaan vahvempaa palkkaeriytymistä, Niemi-Laine sanoo
– Kuinka rikki ihmisen ja yhteiskunnan pitää mennä, että paineen luominen loppuu, Kiuru kysyy. 7 11. Tukia saatetaan leikata, jos sairastuu pitkäaikaisesti vaikkapa reumaan.. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA % % E E Tim o Spa rf AKTIIVIMALLI ISKEE SAIRAISIIN Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd.) muistuttaa, ettei aktiivimalli koske vain työttömiä. OMATKIN HAUKKUVAT Kokoomuksen tiedotuspäällikkönä toiminut, nykyinen työtön Ilpo Kiuru ihmetteli ministeri Kai Mykkäsen (kok.) lausuntoja aktiivimallista. TAMMIKUUTA 2018 Sirpa Paatero: Hallitus halusi edistää kansanterveyttä ja vastuunottoa omasta elämästä – kielsi uudenvuodentinat ja lisäsi alkoholin saantia. EIKÄ TÄSSÄ VIELÄ KAIKKI Hallitus aikoo antaa aktiivisesta työnhakupakosta lakiesityksen eduskunnalle tämän vuoden kuluessa. Aktiivisen työnhaun on tarkoitus olla työttömyysturvan aktiivimallin jälkeen seuraava askel hallituksen työmarkkinapolitiikassa. – Aktiivimalli uhkaa sairastuvan sosiaaliturvaa
Voisi edellyttää, että tämä asia valmisteltaisiin huolellisemmin ottaen huomioon työttömyysturvan aktiivimallista tullut kansalaisja asiantuntijapalaute, hän sanoo. Donald Trumpin lähipiiri on syystä tai toisesta avautunut Wolffille ja lähes kilpaa haukkunut Trumpia ja kuvaillut häntä lapseksi. Aktiivisen työnhaun on tarkoitus olla työttömyysturvan aktiivimallin jälkeen seuraava askel hallituksen työmarkkinapolitiikassa. Wolffin kirjan vaikutuksia Trumpin asemaan presidenttinä on vielä vaikea arvioida, mutta Yhdysvaltain äärioikeiston rivejä se on jo rikkonut. Kirjan todistusvoimaa vahvistaa esimerkiksi parin viikon takainen hiekkalaatikkouho Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin välillä siitä, kummalla on parempi ydinasenappi. Tavoitteena oli vain pumpata lisää rahallista arvoa Trumpin pr-imagoon. Bannon sai Trumpin vihat päälleen, ja nyt hän on menettänyt toimintansa rahoittajia ja myös hänen asemansa Breitbartin johdossa on kyseenalainen. Aktiivisen työnhaun laiminlyönnistä langetettaisiin työttömälle 60 päivän korvaukseton karenssi. Fire and Fury -paljastuskirja avaa mielenkiintoisen näkemyksen populismiin ja sen voimaan. Karensseilla ja sanktioilla uhkaavat myös eri tahot: Kela ja työttömyyskassat aktiivimallissa ja TE-toimistot aktiivisessa työnhaussa. Demokraatti Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO Vakaa nero ja iso nappi Aktiivimalli oli vasta alkua ” Pian vaaditaan työttömiltä työnhakijoilta tupla-aktiivisuutta.. 8 11. Toisaalta pitäisi olla töissä ja toisaalta tehdä pakkohaku, jotta voi työttömyysetuutensa säilyttää. Eloranta ei aseta suuria toiveita keskusteluille hallituksen kanssa. Työministeri Jari Lindström (sin.) paljasti Aamulehdessä, että hallitus aikoo antaa aktiivisesta työnhakupakosta lakiesityksen eduskunnalle tämän vuoden kuluessa. –Kokemus on osoittanut, että hirveästi niillä ei ole ollut merkitystä. Hallitus voi halutessaan antaa lakiesityksen eduskunnalle nopeastikin, koska asiasta on jo järjestetty lausuntokierros. tään esitettyjä epäilyjä vastaan julistamalla olevansa ”vakaa nero”. TAMMIKUUTA 2018 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA L ainaukset Michael Wolffin Trump-kirjasta Fire and Fury ovat kylmäävää luettavaa. Onneksi Trump on jo puolustautunut hänen mielenterveydesHEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Ehdokkuuden tavoitteena oli vain pumpata lisää rahallista arvoa Trumpin pr-imagoon. Suurimman palkansaajajärjestön SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan hallituksesta on kerrottu työmarkkinajärjestöille, että asiasta keskusteltaisiin keväällä kolmikantaisesti. – Pian vaaditaan työttömiltä työnhakijoilta tupla-aktiivisuutta. Monet asiantuntijat ovat pitäneet Wolffin kirjaa suurelta osin luotettavana. Jos aktiivisen työnhaun laiminlyönnistä asetettaisiin 60 päivän korvaukseton määräaika, se syrjäyttäisi aktiivimallin mukaisen työttömyysetuuden alentamisen 4,65 prosentilla. Lausuntokierroksella ollut malli edellyttää, että työttömän pitää kolmen kuukauden aikana hakea vähintään 12 työpaikkaa ja raportoida joka viikko netissä sähköisesti karenssien uhalla. Eloranta arvioi aktiivisen työnhakupakon lisäävän byrokratiaa. Trumpin takapiruna jonkin aikaa toiminut ja äärioikeiston ykkösmedia Breitbart Newsin johtaja Stephen Bannon kritisoi Trumpia Wolffin kirjassa. Kirja väittää, että sen enempää Trump kuin hänen lähipiirinsäkään ei uskonut voittoon presidentinvaaleissa
Se koskisi kaikkia 18–30-vuotiaita ja kaikkien palvelus olisi kestoltaan yhtä pitkä. Rinne sanoo vain kertoneensa, millaista palautetta hän kansalaisilta hallituksen politiikasta saa. Seksuaalinen häirintä on Puolustusvoimissa yleistä Lähes joka viides Puolustusvoimien työntekijä on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi työssään. TAMMIKUUTA 2018 Lisää uutisia: Demokraatti.fi Palvelualan neuvottelut alkoivat kireissä tunnelmissa Palvelualojen palkkaneuvottelut alkavat ensi viikolla sangen kireissä tunnelmissa. Rinne ei sensuroi Oppositiojohtaja Antti Rinne (sd.) kummastelee, miksi hänen lehtihaastattelussa käyttämänsä sanavalinnat herättivät arvostelua loppiaisena. Sopeutumiseläke närästää Viime päivinä on puhuttu paljon kansalaisaloitteesta työttömien niin kutsutun aktiivimallin kumoamiseksi. Talouskasvun orastaessa pitää rakentaa koulutusja työpolkuja niille, jotka muutoin putoavat kyydistä. Rinne arveli Twitterissä, että hallituksella näyttää olevan hätä aktiivimallin kanssa, ja siksi hänen sanavalintojaan hämmästellään. Kekkonen on arvostetuin Suomalaiset arvostavat maan presidenteistä eniten Urho Kekkosta, ilmenee Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselystä. Puolustusvoimien mukaan sopimattomien puheiden ottaminen osaksi häirintää selittää korkeahkoa lukua. – Järkevämpää on laajentaa kansalaispalvelus koskemaan kaikkia Suomen kansalaisia sukupuolesta ja uskonnosta riippumatta, Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi korostaa. Irtisanomiset vähenivät Suomessa irtisanottiin viime vuonna yhteensä 3 276 työntekijää. Maanpuolustusverolle tyrmäys Demarinuoret tyrmää kokoomusnuorten ajatuksen maanpuolustusverosta niille, jotka eivät käy armeijaa. SAK:n hallitus on koolla 15. Tieto on peräisin Puolustusvoimien henkilökunnan verkkokyselystä. Ihalainen listaa Demokraatti.fi:ssä seitsemän kohdan ohjelman työllisyyden parantamiseksi. AKTIIVIMALLI PUHUTTI LUKIJOITA LAAJALTI MENNEELLÄKIN VIIKOLLA, HUUMORIAKAAN UNOHTAMATTA.. Kiipeää vaikka kuuhun saakka, jos on vain tarpeeksi pitkät tikkaat.” Richard Salomaa ”Koska tulee työllistämisja palkanmaksupakko työnantajille. Tämmöistä palautetta tulee paljon, Rinne perusteli STT:lle niskalaukaus-kommenttiaan. – Työttömyys on edelleen vakavin suomalaisen eriarvoisuuden lähde. Nyt rangaistusten kohde on väärä.” Reija Itämies ”Rinteen lainaukseen tarttuminen osoittaa sen, että huomio halutaan pois oikeasta ongelmasta keinolla millä hyvänsä.” Kristian Westermeyer Demokraatti.fi KOONNUT RANE AUNIMO TYÖTTÖMIÄ ENTISTÄ SINNIKKÄÄMPÄÄN TYÖNHAKUUN TUKIEN LEIKKAAMISEN UHALLA AJAVA NS. Palvelualojen ammattiliiton PAMin puheenjohtaja Ann Selin ennakoi neuvotteluista erittäin vaikeita. PAM päättää SAK:n perässä mahdollisista poliittisista lakoista. Työttömyys suurin eriarvoisuuden syy – Epäreiluus ei vetele. Lähes puolet kyselyyn vastanneista nimeää Kekkosen kolmen eniten arvostamansa presidentin joukkoon. Irtisanomisten määrä vähentyi vuonna 2017 lähes kaikilla yksityisen sektorin toimialoilla lukuun ottamatta rahoitusja vakuutusalaa. – En minä ihmisten kertomuksia rupea muuttamaan. Samaan aikaan kansalaisaloite kansanedustajien sopeutumiseläkkeen poistamisesta on kerännyt jo yli 30 500 allekirjoitusta. Tällä vauhdilla aloite päätyy eduskunnan käsittelyyn, sillä allekirjoitusaikaa on vielä noin kuukausi ja nimiä tarvitaan 50 000. tammikuuta. Molempien puolueiden nuorisojärjestöt haluavat laajentaa asevelvollisuuden koskemaan myös naisia. Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi ”Ehdotan, että kaikki kansalaiset alkavat laitamaan avoimia hakemuksia eduskuntaan sen vaaditun 12 kappaletta kolmessa kuukaudessa.” Mikko Kivioja ”Herra työministeri! Aktiivi on valmiina työmarkkinoille. Kolmanneksi nousee Mauno Koivisto 35 prosentilla ja neljänneksi Tarja Halonen 30 prosentin osuudella. Määrä ei ole koskaan jäänyt näin pieneksi SAK:n vuodesta 2007 lähtien keräämissä vuositilastoissa. Ratkaisut saattavat venyä helmikuulle, vaikka sopimukset päättyvät tammikuun lopussa. Kiukku työttömyysturvan aktiivimallista vaikuttaa neuvotteluiden ilmapiiriin, vaikka tes-neuvottelupöydissä sitä ei käsitelläkään. Erityistä huolta on syytä kantaa nuorista. 9 11. Sen osoitti kansalaisaloite aktiivimallin kaatamiseksi, kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) kirjoittaa Keskisuomalaisen kolumnissaan. Tällä menolla hyvinvointiyhteiskunta hivutetaan markkinayhteiskunnaksi ja kadotetaan tasa-arvolle ja oikeudenmukaisuudelle rakentuva arvopohja. Demarinuorten mallissa kansalaispalveluksen voisi suorittaa aseettomana tai aseellisena palveluksena. Toiseksi eniten arvostusta nauttii istuva presidentti Sauli Niinistö, joka nousee kärkikolmikkoon 45 prosentissa vastauksissa
Drissa tuli Eurooppaan Välimeren yli tammikuussa 2016. Afrikan kehityspankin raportin mukaan rahalähetykset ovat huomattava ja kehitysapuun verrattuna myös vakaa tulonlähde. Esimerkiksi Liberiassa ja Gambiassa niiden osuus on parikymmentä prosenttia bruttokansantuotteesta. – Tein valintani kun lähdin. –H äpeä saa meidät jäämään. Kotona olisi helpompaa Kun Drissa tuli Granghettoon puoli vuotta sitten, hänellä oli rahaa ostaa asuntovaunu. YK:n siirtolaisuusjärjestön IOM:n selvitys Libyasta kertoo, että 80 prosentilla sinne päätyneistä lähdön syynä oli toimeentulon vaikeus. Hän sai töitä maatiloilta, mutta ne loppuivat, kun sadonkorjuu oli ohi. Pahinta Drissan mielestä olisi tuottaa pettymys perheelle. Parakkien tuhouduttua leiriläiset ostivat telttoja ja pystyttivät ne vielä jäljellä olevien parakkien suojaan. Kadun, että tulin, Drissa sanoo. En voi palata kotiin tyhjin käsin, tein valintani itse ja nyt minun saatava se toimimaan. – Lähteminen nähdään joskus ainoana tapana onnistua elämässä. Matkustettuaan puolitoista vuotta ympäri Italiaa hän päätyi pieneen Rignano Garganicon kuntaan syntyneeseen Granghettoon eli lähinnä Länsi-Afrikasta tulleiden paperittomien siirtolaisten leirille. TAMMIKUUTA 2018 Afrikkaan ei voi palata tyhjin käsin Siirtolaisten kotiin lähettämä raha muodostaa merkittävän osuuden monen Afrikan maan kansantaloudesta Norsunluurannikkolainen Bamba Drissa on yksi niistä 72 688 siirtolaisesta, jotka ylittivät Välimeren tammikuussa 2016. Daan Bauwens IPS, Rignano Garganico, Italia IPS / Daan Bauwens. Palaamista hän ei silti voi ajatellakaan. Emme voi palata kotiin tyhjin käsin, norsunluurannikkolainen nuori mies Bamba Drissa sanoo. Suurin osa siirtolaisista jättää kotinsa köyhyyden takia. – Me olemme täällä auttaaksemme perheitämme. Ennen kuin se onnistuu, emme voi palata. Seurauksena oli tulipalo, jossa kaksi malilaista kuoli. Peruspalveluiden, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon, puutteella lähtöään perusteli seitsemän prosenttia ja viisi prosenttia pakeni väkivaltaista konfliktia. 10 11. – Elämä täällä on paljon rankempaa kuin siellä, mistä tulen. Poika Euroopassa lisää arvovaltaa – Euroopasta Afrikkaan lähetetty raha parantaa perheen taloudellista tilannetta ja sen asemaa yhteisössä huomattavasti, senegalilainen siirtolaisuustutkija Linguere Mbaye sanoo. Maaliskuussa poliisi ja armeija yrittivät tyhjentää leirin. Ilma tasangolla käy päivä päivältä kylmemmäksi ja leiri on alkanut muuttua mutalammikoksi. Meidän on luotava tilanne, jossa ihminen voi valita, lähteekö siirtolaiseksi turvallisesti vai panostaako tuottavaan toimintaan kotona. Siirtolaisten kotiin lähettämä raha muodostaa merkittävän osuuden monen Afrikan maan kansantaloudesta. Toiset jäivät ja rakentavat elämäänsä siellä
Siellä kirjattiin 52 katastrofia, joissa kuoli 14 650 ihmistä eli 64 prosenttia koko maailman luonnononnettomuuksien uhreista. Hän vahtii nyt jokea silmä kovana ja pelkää, että pian on taas lähdettävä vesimassoja pakoon. Leirien kokonaismäärä on tuntematon, ja EU:n tuki ”virallisille” pidätyskeskuksille on ajanut aseryhmät taistelemaan niiden hallinnasta. Sinne kootut ihmiset pakattiin veneeseen ja työnnettiin merelle. Follonican pakolaiskeskuksessa Italiassa asuva Amidou Kone, 23, kertoo työskennelleensä rakennuksella Libyassa, kun vartija pakotti hänet aseella uhaten autoon, joka ajoi rannalle. Teini-ikäinen poika lähti pääkaupunkiin Dhakaan, ja Tasura Begum jäi kotiin kahden nuoremman lapsen kanssa. – Pakolaisia kohdellaan kuin esineitä. Merenpinnan nousu, tulvat ja satojen epäonnistuminen ajavat ennennäkemättömällä tavalla ihmisiä liikkeelle Bangladeshissa, Intiassa, Nepalissa ja Sri Lankassa, varoittaa tuore raportti, jonka ovat laatineet ActionAid, Climate Action Network South Asia ja Bread for the World. IPS, Follonica, Italia Miljoonat ihmiset ovat jo joutuneet Etelä-Aasian maissa jättämään kotinsa ilmastonmuutoksen seurauksena. Lääkärit ilman rajoja -järjestön johtaja Joanne Liu on kuvannut avoimessa kirjeessään Libyan pidätysjärjestelmää läpimädäksi. YK:n mukaan Aasian-Tyynenmeren alue on altteinta katastrofeille ja vuonna 2015 kovimmin koeteltiin Etelä-Aasiaa. Alueen valtioiden pitäisi havahtua auttamaan tätä paisuvaa ihmisjoukkoa ennen kuin tilanne karkaa käsistä, avustusjärjestöt patistavat. Hänen mukaansa se on tuottoisa sieppaus-, kidutusja kiristysbisnes. IPS AFP Photo / Alessio Paduano. – Vaikka ennusmerkit ovat selvät, ilmastonmuutos on yhä paljolti näkymättömissä siirtolaisuuskeskustelussa. TAMMIKUUTA 2018 Pakolaisia kohdellaan Libyassa kuin esineitä Ilmastopakolaisten joukko paisuu Etelä-Aasiassa Pakolaisten ja siirtolaisten tilanne Libyassa on sietämätön. Siksi sen uhrit jäävät ilman pakolaisille kuuluvaa suojelua ja oikeuksia, ActionAidin Harjeet Singh sanoo. Hän kuuluu yli sadantuhannen ihmisen joukkoon, joka on tullut tänä vuonna Välimeren yli Libyasta Italiaan. Myös suoranaisesta orjakaupasta tihkuu tietoja. Osa lähetettiin Libyasta Eurooppaan väkisin. YK:n Global Environment Outlook ennustaa, että 40 miljoonaa intialaista ja 25 miljoonaa bangladeshilaista uhkaa menettää kotinsa merenpinnan nousun vuoksi vuoteen 2050 mennessä. Bangladeshilaisen Tasura Begumin perhe menetti kotinsa ja viljelyksensä mahtavan Padmajoen tulvassa. – Seuraavana päivänä eurooppalainen laiva pelasti meidät, Kone sanoo. Moni sieltä Italiaan tullut kertoo joutuneensa pidätysleirillä kidutuksen, kiristyksen ja pakkotyön uhriksi. Alueilla, joilla köyhyys ja riippuvuus luonnonvaroista on suurta, muuttoliikettä vauhdittavat myös hitaat prosessit, kuten merenpinnan noususta johtuva maan suolaantuminen ja eroosio. Sekä Libyan viranomaiset että aseryhmät vuokraavat pidätettyjä paikallisille yrittäjille omaksi voitokseen. Yli 2 700 on hukkunut. 11 11. Kaoottista Libyaa nykyisin hallitsevilla kilpailevilla ryhmillä on omia pidätyskeskuksiaan. Liu pitää Euroopan unionia osasyyllisenä, koska se maksaa Libyalle, jotta siirtolaiset eivät pääsisi Eurooppaan. Vuosina 2008–2013 yli 46 miljoonaa ihmistä joutui Etelä-Aasiassa jättämään kotinsa äkillisen luonnonilmiön vuoksi. Tasuran mies joutui lähtemään rakennustöihin Saudi-Arabiaan rahoittaakseen uuden kodin rakentamisen. Kone lähti kotoaan Norsunluurannikolta, kun hänen koko perheensä tapettiin vuoden 2011 väkivaltaisuuksissa. Aseryhmät ansaitsevat heidän avullaan rahaa ja hankkiutuvat sen jälkeen heistä eroon, Euroopan pakolaisjärjestöjen liiton neuvonantaja Aspasia Papadopoulou sanoo. Raportti kehottaa valtioita toimiin ennen kuin paisuva muuttoliike johtaa levottomuuksiin ja taisteluun resursseista. Yli puolet evakoista oli intialaisia
Työ ja pääoma Ay-liikkeellä ja sosialidemokraattisella puolueella on yhteinen historia ja tavoitteetkin ovat samansuuntaisia. – Puolueen profiili saisi tietenkin olla monipuolisempi, mutta työelämän tuntemus on sosialidemokraattien vahvuus. Jaatisen mielestä niin pitää ollakin. Työn puolue Ay-liikkeen ja SDP:n perustavissa arvoissa Jaatinen ei näe suurtakaan eroa. – Ay-liikettä halutaan karsinoida pelkäksi työehtoliikkeeksi, mutta yhteiskuntapoliittinen vaikuttaminen kuuluu sen edunvalvontaan. Jaatinen muistuttaa, että ay-liikkeessä toimitaan jäsenten hyväksynnällä ja tuella. L eimat ja määritelmät ovat monelle tärkeitä, mutta Juha Jaatisen mielestä ne ovat rajoitteita. Kun on tämän puoluevalinnan tehnyt, se sisältyy pakettiin. Ammattiliittojen toiminta perustuu demokraattisiin päätöksiin ja jäsenten esille nostamiin ongelmiin ja tavoitteisiin. – Tässä jaossa sosialidemokraattinen puolue ja ay-liike ovat ilman muuta samalla puolella. TAMMIKUUTA 2018 Demarit ja ay-liike: kuka vie ketä. 12 11. Puolueaktiivina hän on SDP:n puoluevaltuuston jäsen ja puheenjohtaja Ay-väen Sosialidemokraatit -puolueosastossa. – On selvää, että SDP saa voimaa siitä, että se kykenee tekemään yhteistyötä sellaisen kansalaisjärjestön kuin ay-liikkeen kanssa ja jakaa sen keskeiset arvot. Siksi meihin luotetaan. Sitä selitetään demareiden vahvalla asemalla ay-liikkeessä. – En usko, että sosialidemokraattisessa liikkeessä on ketään, joka vastustaa heikomman puolella olemista. Siksi meihin luotetaan.. Meidän jäsentemme toimeentulo ja menestys riippuvat monista muistakin asioista kuin työehtosopimuksista. Juha Sipilän porvarihallituksen aikana puolueen ja ay-liikkeen yhteistyön tarve on noussut Jaatisen mielestä vahvasti esille. – Olen omine mielipiteineni kokonainen ihminen. Juha Jaatinen tuli sosialidemokraattiseen liikkeeseen nuorisoliiton kautta. Työelämässä hänet on tiedetty sosialidemokraatiksi, ja ay-tausta tunnetaan puolueessa. – Yhteisen pohjan perusteella löytyy yhteisymmärrys laajassa kuvassa sosialidemokraattisen puolueen ja ay-liikkeen kesken. – Ay-liike ei enää kytkeydy teollisuustyöläisyyteen tai perinteiseen duunarikäsitteeseen. Esimerkiksi silloin, kun kyse on talouspolitiikan suurista linjoista ja vaikkapa työelämän oikeuksista. Molemmat ovat heikomman puolella ja vastustavat eriarvoisuutta. Tämän hallituksen aikana ristiriitaa näyttää olevan paljonkin. En koe, että edustaisin ay-liikkeessä toimiessani sosialidemokraattista puoluetta ja puoluevaltuustossa ay-liikettä. Ne eivät Jaatisen mukaan ole kuitenkaan yksi yhteen. Jäsenten tuella SDP:n poliittisen voiman sanotaan olevan suurempi kuin puolueen parlamentaarinen kannatus edellyttää. Ay-ura on vienyt hänet koulutussuunnittelijaksi SAK:laiseen Postija logistiikka-alan unioniin PAU:un. Ay-liike on vahva vaikuttaja suomalaisessa yhteiskunnassa. – Puhutaan, ettei enää olisi ristiriitaa työn teettäjien ja työn tekijöiden välillä, tai vanhakantaisesti työn ja pääoman välillä. Julkinen sektori on suuri, ja toimihenkilöammatit ovat yleisiä. Kari Leppänen UP ” Työelämän tuntemus on sosialidemokraattien vahvuus. Mutta palkansaajapuolue SDP on, eikä Jaatinen näe mitään syytä yrittää muuttaa puolueen kuvaa: Se on vahvuus, ja siitä luopuminen olisi umpihullua
Se johtaa uuteen tilanteeseen, jossa politiikan merkitys korostuu. Kumpi taluttaa kumpaa ?. Heinäluoma puhuu kokemuksen äänellä. Kummankin täytyy tehdä oma työnsä saamansa valtakirjan pohjalta. Työpaikkojen ääni Heinäluoman mielestä ay-liike tarvitsee suoria vaikutuskanavia eduskuntaan. Heinäluoma pitää tärkeänä, että molemmat kunnioittavat toistensa päätöksentekoa. Hallitukset ovat useimmiten nähneet työmarkkinajärjestöt tärkeiksi yhteystyökumppaneiksi, joiden avulla on sovitettu yhteen työmarkkinapolitiikkaa sekä hallituksen talousja finanssipolitiikkaa. Hän nousi aikoinaan puoluesihteeriksi ja puheenjohtajaksi SAK:sta. He ovat tottuneet hoitamaan asioita ja heillä olisi paljon annettavaa myös politiikalle Arkadianmäellä. Työmarkkinajärjestöjen sopimisen merkitys ei ole entisellään. Heinäluoma pitää merkittävänä Elinkeinoelämän keskusliiton sääntömuutoksella sinetöimää päätöstä lopettaa keskitetyt työmarkkinaratkaisut. Mikä on SDP:n ja ay-liikke en suhde. – Nyt tämä on voimakkaasti muuttumassa. Tätä nykyä SDP:n eduskuntaryhmästä löytyy varsin vähän perinteisiä duunaritaustaisia kansanedustajia. Kari Leppänen UP SDP:n myytit Jakavatk o kaikki sosialide mokraat it ay-liikke en arvot. Nojaako SDP:n vaikutus valta ay-liikke eseen. 13 11. – Kyse on siitä, nostetaanko työpaikoilta esiin politiikkaan vahvoja pääluottamusmiehiä ja -naisia, jotka ovat saaneet luottamusta jo omissa yhteisöissään. Ensi vaalikausi alkaa toisenlaisista suhteista. Puolueella ja ay-liikkeellä on omat tehtävänsä. Toimihenkilöitä ja muita työtätekeviä on runsaasti. EK ei pysty sopimaan asioista, vaikka pyydettäisiin. Tämä vaalikausi lähti liikkeelle vanhoista lähtökohdista valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen suhteissa. Kansanedustajien merkitys korostuu jatkossa. Arvot liittyvät vahvasti työn arvoihin sekä oikeudenmukaisuuteen ja yhteisvastuuseen. Ovatko ”ay-dema rit” oma rotunsa. Vaikka maailma on muuttunut, yhteinen historia kantaa edelleen, Heinäluoma pohtii. – Yhteistä arvopohjaa löytyy. – Politiikan puolella ratkaistaan jatkossa selvästi enemmän asioita kuin keskitetyn tulopolitiikan kaudella. TAMMIKUUTA 2018 ” Työmarkkinajärjestöillä ei ole ollut enempää valtaa kuin kulloinenkin hallitus on niille antanut. Kansanedustaja Eero Heinäluoma kuvailee niitä saman puun eri oksiksi, joilla on yhteinen juuristo. – Uusi tilanne lyö lävitse ja näkyy koko voimallaan ensi vaalikaudella. Suuri muutos Väitteeseen työmarkkinajärjestöjen ylisuuresta vallasta Heinäluoma huomauttaa, ettei niillä ole ollut yhtään sen enempää valtaa, kuin kulloinenkin hallitus on niille antanut. Yhteistyö on tuottanut Heinäluoman mukaan tasapainoisempaa ja kestävämpää lainsäädäntöä ja yhteiskuntakehitystä. Tulopoliittisilla ratkaisuilla on myös käynnistetty työelämän lakihankkeita, joissa on hyödynnetty työmarkkinajärjestöjen osaamista. – Jos hallitus on pyytänyt järjestöjä neuvottelemaan jostakin asiasta, eivät järjestöt ole itse ottaneet valtaa ohi hallituksen. Pitkän linjan oheneminen on Heinäluoman mielestä paljolti kiinni ay-liikkeestä itsestään. S DP:llä ja ay-liikkeellä on yhteinen historiallinen tausta. Luulen, että tätä muutosta ei ole yleisesti täysin ymmärretty. Se liittyy paljolti julkisuuden isoon rooliin meidän vaalijärjestelmässämme. – Sanelemisen mahdollisuutta ei ole kumpaankaan suuntaan. – On valitettavaa, että pitkän linjan reitti työpaikalta eduskuntaan on ohentunut. – Toivon, että EK:n sääntömuutoksen jälkeiseen elämään herätään ay-liikkeessä ja nostetaan ihmisiä tuomaan työpaikkojen ääni eduskuntaan
Hänen jälkeensä vain Atte Pohjanmaa (1951–1968) on ollut päätoimittajana yhtä pitkän ajan. Saman päivänä 6.5.1918, kun valkoinen Suomi julisti sisällissodan taistelut päättyneeksi, ilmestyi Suomen Sosiaalidemokraatin näytenumero. Lehdessä on paljon aineistoa vuoden 1918 tapahtumista ja sodan kulusta. Kurikan ura Työmiehessä jäi vain kahden vuoden mittaiseksi, mutta Kurikan julistukset herättivät sekä työväenliikkeen että sen vastustajat. Alkuvuosien väriläiskä oli lehden toinen päätoimittaja Matti Kurikka. Vuoden 1915 lopussa siitä tuli 7-päiväinen. Muut olivat Suomen ensimmäiseksi sosialistiksi mainittu Vilho Virta ja kirjatyöntekijä V.Sohlman. Hän oli tehtävässä vuodet 1900–1918. Kurikka lähti muille maille toteuttamaan utopioitaan ja lehteä päätoimitti nyt August Bernhard Mäkelä, tunnettu myös nimimerkistään Kaapro Jääskeläinen. Valpas oli puhdaslinjainen kautskylainen, siis luokkataistelulinjalla, mutta vastusti aseellista vallankumousyritystä. Työmiehen tarina päättyi siis sisällissotaan. Työmiehen viimeinen päätoimittaja oli ”Siltasaaren paavi” Edvard Valpas (Hänninen). Jo vuodesta 1895 ilmestynyt Työmies, tämän lehden edeltäjä, lakkautettiin voittajien toimesta 12.4.1918. 14 11. Demokraatti ” Työmiehen levikki vuonna 1917 oli 79 900.. Painos oli 1500 kappaletta. Työväenpuolue (nykyinen SDP) perustettiin neljä vuotta myöhemmin. Saman päivänä 6.5.1918, kun valkoinen Suomi julisti sisällissodan taistelut päättyneeksi, ilmestyi Suomen Sosiaalidemokraatin näytenumero. Samana vuonna Työmies muutti omaan kivitaloonsa Sirkuskadulle, nykyiselle Paasivuorenkadulle. Sen toimittivat kapinasta syrjään jääneet sosialidemokraatit Matti Paasivuori, Väinö Tanner, Wäinö Wuolijoki ja Hannes Ryömä. Viimeinen Työmiehen numero ilmestyi 12.4.1918. Sen ensimmäinen puheenjohtaja Nils Robert ”Ukko” Ursin kuului myös Työmiehen ensimmäiseen toimitukseen. Työmiehestä tuli 6-päiväinen sanomalehti vuoden 1899 alusta. Lehden levikki vuonna 1917 oli 79 900. Työmies-lehti ilmestyi ensimmäisen kerran 2.3.1895. Aluksi lehti ilmestyi kerran viikossa ”Lauvantaina klo 4 i.p.”. Mäkelän aikana Työmiehen linja vakiintui, nyt Karl Kautskyn luonnehtiman marxilaisen sosialismin perustalle. Sitä laajennettiin vuonna 1917 siten, että pystyttiin painamaan 16-sivuistakin lehteä. Lehden syntymäpäivästä tuli myöhemmin työväenliikkeen merkkipäivä, työväenlehtipäivä. Alku oli vaatimaton. Työmiehestä kehittyi täyden palvelun sanomalehti. Viimeiset numerot toimitti yksi mies, kirjailija Algot Untola (Maiju Lassila, Irmari Rantamala). Hufvudstadsbladetilta ostettiin rotaatiopainokone vuonna 1906. Lehden tarina jatkui kuitenkin pian. Muun toimituksen mukana Valpas joutui pakenemaan Helsingistä, kun saksalaiset valtasivat kaupungin 13.4.1918. Työväenliikkeestä tuli Suomen merkittävin poliittinen voimatekijä ensimmäisissä eduskuntavaaleissa 1907. Ensimmäiseen toimitukseen kuului neljä miestä. Demokraatin historia nivoutuu 100 vuotta sitten käytyyn sisällissotaan. Tämän lehden tarina jatkui kuitenkin aika pian. Päätoimittaja oli kansakoulun opettaja, nuorsuomalaisten radikaalisiipeen kuulunut Aatami Hermanni Karvonen. TAMMIKUUTA 2018 Työmies-lehti ilmestyy jälleen Demokraatti muistaa vuoden 1918 tapahtumia ja samalla omaa historiaansa julkaisemalla yhden numeron Työmies-nimellä 25.1
Reiluja vuosietuja joka päivä muun muassa kaikissa Restelin ravintoloissa, Restelin Shell HelmiSimpukka -asemilla, Scandicin hotelleissa, Synsamin liikkeissä, Liikuntakeskus Pajulahdessa ja kauppahalli24.fi -nettiruokakaupassa. Tutustu Osuuskunta Tradekan jäsenen vuosietuihin osoitteessa www.tradeka.fi. Kortin aktivoineille ja markkinointiluvan antaneille kerromme ylimääräisistä eduista muutaman kerran vuodessa Tradekan omalla uutiskirjeellä. Tutustu etuihin tradeka.fi/vuosiedut. Olethan aktivoinut Tradekan jäsenen PINS-korttisi osoitteessa www.pins.fi. Osuuskunta Tradekan jäsenen vuosiedut 2018 Tradekan jäsenille elämä on edullisempaa
Ylempi korkeakouluaste 57,7 % NAISTEN OSUUS SUORITETUISTA TUTKINNOISTA VUONNA 2016 Demograafi TEKSTI HEIKKI SIHTO . TAMMIKUUTA 2018 Opiskelu kannattaa aina Tosin naisilla opiskelun hyödyt eivät aina näy palkassa Hyvä palkka edellyttää usein hyvää koulutusta. Yksityinen: Miehet 3 693 Naiset 3 105 . . Alempi korkeakouluaste 56,5 % . Yksityisellä sektorilla palkat ovat monissa tehtävissä julkista paremmat. Tilastokeskuksen yksityisen sektorin tuntipalkkatilaston mukaan miesten ja naisten välinen ero keskituntipalkassa oli vuonna 2016 tasan kolme euroa. Edes naisten miehiä parempi koulutus ei aina korjaa palkkaeroa. . Valtio: Miehet 4 161 Naiset 3 561 kokonaisansio keskiarvo, €/kk KOKONAISANSIOT SUKUPUOLEN JA TYÖNANTAJASEKTORIN MUKAAN VUONNA 2016 . . GRAFIIKKA TIMO SPARF. Lisäksi alan valinta ratkaisee. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 68,7 % . Kunta: Miehet 3 529 Naiset 2 941 . 16 11. . Naiset ovat osin edelleen poikkeus, vaikka miesten ja naisten palkkaerot ovat pienentyneet. . 4 000 1964 = 100 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Kunta Valtio Kaikki palkansaajat Yksityinen Palkansaajien yleinen ansiotasoindeksi vuosina 1965–2016 Lähde: Tilastokeskus 5 500 6 000 6 500 Mediaani €/kk Ikä Ikä 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste 15–19 20–24 25–29 30–34 35–39 40–44 45–49 50–54 55–59 60–69 Kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot koulutusasteen ja iän mukaan vuonna 2016 . . Naisten palkat olivat keskimäärin kahdeksan prosenttia pienemmät kuin samoissa ammattiluokissa työskentelevien miesten
17-vuotiaat Lilli Matveinen ja Aarni Kaukokari huomasivat tutut kasvot istuessaan viereisessä kahvilassa ja suuntasivat oitis juttusille. Matveinen halusi käydä kiittämässä Haataista tämän tekemästä seksuaalista häirintää koskevasta aloitteesta. – Ihmisten ilmeistä ja eleistä näkee, että he ovat ilahtuneita ja otettuja kohtaamisesta, kun he tunnistavat, että sehän on ehdokas itse jakamassa esitteitä, sanoo Hämeen piirin toiminnanjohtaja Pirjo Alijärvi. Vaalityötä tekeville se antaa tsemppiä ja kertoo, että heidän työtään arvostetaan. Kynttilöitä ja kahvilippuja jakamassa kauppakeskus Goodmanin Cafe Il Mondossa on joukko paikallisia aktiiveja ja presidenttiehdokas itse. 17 11. – On aina vakuuttavampaa, kun ehdokas itse kertoo tavoitteistaan kuin että joku muu puhuisi niistä, Appelroth summaa. Demokraatti kävi Haataisen vaalibussin mukana Hämeenlinnassa ja Janakkalassa. – Nuorisovaltuuston kanssa olimme eduskunnassa tapaamassa Tarja Filatovia ja seuraamassa keskustelua. Ku va t A nn a-L iis a Blo m be rg. Tuula on fiksu nainen, Matveinen sanoo. Seuraavalle aukeamalle saimme Hämeen tunnelmien lisäksi muutaman otoksen Pohjanmaan turneelta. Samalla ehdokas tulee tutuksi muillekin kuin ”omalle väelle”. On pyöritelty esitteitä kynttilöiden ympärille, ja koska flyereissa ei vielä ollut ehdokkaan numeroa, on kuutonen kirjattu jokaiseen lappuun käsin. Hämeenlinnan työväenyhdistyksen ja kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja Irja Appelroth pitää Haataisen vierailua tärkeänä asiana. TAMMIKUUTA 2018 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Sehän on ehdokas itse! H ämeenlinnassa SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haataisen tukiryhmä Tuulan tekijät on askarrellut koko edellisen illan
Kun Tuula Haataiselta ja kampanjan viestintäpäällikkö Merja Leskiseltä kysyy, missä kaikkialla on syksyn mittaan tullut vierailtua, he ryhtyvät luettelemaan paikkakuntia. Välillä sää on suosinut, toisinaan ei, mutta tunnelma tapahtumissa eri puolilla maata on ollut Haataisen mukaan oikein hyvä. Janakkalassa Sofia Bagge ja erityisesti kahdeksankuinen Björn kiinnittivät Tuula Haataisen huomion. – On ollut todella ihanaa nähdä porukoita, jotka ovat vetäneet liivit päälle ja menneet vaikkapa jakamaan suklaata ja esitteitä, Haatainen kiittää. Sattumalta paikalle osuneet nokialaiset Jarno Viitanen ja 12-vuotias Väinö Viitanen pääsivät Haataisen kanssa samaan kahvipöytään. – Olisi melkein helpompaa kysyä, missä me emme ole käyneet, kaksikko naurahtaa. Hän katsoo, että yhteiskunta on vahvempi, kun naiset ja miehet työskentelevät rinnakkain. Sosiaalisen median viestit kampanjatempauksista lämmittävät mieltä. Suomi ei saa olla sivustaseuraaja, hän sanoo. Vuosi 2017 on lopuillaan. – Ihmisten tapaaminen kasvotusten on minulle vaalityössä kaikkein tärkeintä. Haatainen on puhunut paljon myös naisten roolista rauhantyössä. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Hämeenlinna & Janakkala Janakkalan Linnatuuli on monen matkailijan läpikulkupaikka. Kun kaikkialle ei ehdi itse, ovat paikallistason aktiivit tärkeä apu. Hekin kokevat, että puhun tärkeästä asiasta, Haatainen kertoo. TAMMIKUUTA 2018 Kannustusta ja mieleenpainuvia kohtaamisia Kampanjabussi huristaa läpi pimeän, tihkusateisen maiseman. 18 11. Väinö kertoo, että koulussa on puhuttu vaaleista ”vähän kaikenlaista”. ”Jatka samalla linjalla” Haatainen kertoo saaneensa kiitosta esillä pitämistään teemoista. Hän kertoi haluavansa nähdä Suomen, jossa hänen ammattikoulussa opiskelevan lapsensa joululahjatoive ei tarvitsisi olla koulukirjat. Ihmiset ymmärtävät, että ongelmat ovat yli rajojen ulottuvia ja niiden ratkaisemiseen tarvitaan aktiivista otetta. Jouluna pitäisi olla mahdollisuus saada lahjaksi jotain kivaa! – Hyvinvointiyhteiskunnan pitäisi turvata täysin maksuton koulutus ammatikoululaisille ja lukiolaisille, Haatainen sanoo. Arjen huolet esillä Ihmiset haluavat myös jakaa arkensa huolia. – Moni on tullut sanomaan, että jatka samalla linjalla, puhut oikeista asioista. Eilen oltiin Pohjanmaalla Kokkolassa, Pietarsaaressa ja Seinäjoella ja tänään Hämeessä. Ahkera kentän kiertäminen jatkuu vaaleihin saakka. – Ajattelin, että tämä teema puhuttelee erityisesti naisia, mutta oli hiukan yllättävää, kuinka paljon myös miehet ovat tulleet siitä kiittämään. On pienituloisia eläkeläisiä, jotka ovat taloudellisesti ahtaalla nousseiden terveydenhoitomaksujen ja pienentyneiden lääkekorvausten takia. Niitä riittää. Se kävi äitinä sydämelle. – Eräs nainen tuli kiittämään, että puhun eriarvoistumisesta. Ihmisiä kiinnostaa, millä konsteilla turvallisuutta parannetaan ja kestävää rauhaa rakennetaan. Työttömiä, joita hallituksen ”aktiivimalli” ahdistaa ja nöyryyttää. Eikä se tähän lopu. – Vaihdoimme kuulumisia ja puhuimme siitä, mitä tämä elämänvaihe tuo tullessaan, Bagge kertoo.. Haataisen mieleen on jäänyt kohtaaminen joulun alla, kun hän oli jakamassa hävikkiruokatapahtumassa puuroa. Ihmisiltä saatu palaute on ollut kauhean kannustavaa, hän kertoo
Irja Appelroth on innolla mukana vaalityössä. Pohjanmaan kierroksella Tuula Haataisen kanssa saattoi tavata SDP:n kansanedustaja Jutta Urpilaisen, Harry Wallinin ja Maria Tolppasen sekä meppi Miapetra Kumpula-Natrin. TAMMIKUUTA 2018 Hämeen demarinaisten puheenjohtaja Emmi Lintunen ja 4-vuotias tytär Elle pääsivät kuvaan Tuulan kanssa. Kokkolassa SDP:n kaupunginvaltuutettu Mauri Lahti paistoi kampanjatapahtumaan tulleille lämmikkeeksi makkaraa. Hämeenlinnan nuorisovaltuuston Lilli Matveinen ja Lyseon lukion oppilaskunnan varapuheenjohtaja Aarni Kaukokari eivät voi 17-vuotiaina vielä äänestää, mutta he seuraavat vaaleja mielenkiinnolla. 19 11. He haluaisivat, että presidentinvaaleissa olisi kunnon kilpailua ja että istuvaa presidenttiä haastettaisiin enemmän. Samalla tulimme katsomaan, miten Tuulan kampanja Hämeessä sujuu. Hänellä on painavaa sanottavaa, jota kannattaa kuunnella tarkkaan, hän sanoo. Johanna Autio Johanna Autio. – Toivon, että ihmiset löytävät vaalitilaisuuksiin Tuulaa tapaamaan. Hämeenlinnaan he olivat tulleet kahdesta syystä: –Kävimme katsomassa pinnikaupat, kun Forssassa ei ole yhtä hyvää valikoimaa pinnejä. He pitävät Tuula Haataista fiksuna naisena, muta heidän suosikkinsa vaaleissa on Pekka Haavisto
Kaupungin haaste ovat isot investoini tarpeet. . Unohdetaan vaa timattomuus ja tuodaan paikkakunnan upeita puitteita esille, sanoo Kimmo Ruokoniemi, joka nimeää sijainnin Saimaan rannalla Lappeenrannan vahvuudeksi. Mutta lisäsatsaus ei oikein ole mahdollista, koska kuntayhtymässä on muitakin kuntia, sanoo Brask. ”Pelottavan huolestuttavaa” Brask on tietoinen myös peruskou lun heikkenevästä tilanteesta. Uuden valtuuston alku on ollut Kotkassa poikkeuksel lisen vilkas. – Yhteishenki näkyy urheiluseuroissa, työpaikoilla ja kulttuuritapahtumissa. Asia on Kotkassakin erittäin ajan kohtainen ja tärkeä. SDP sai lisärahaa työterveyshuoltoon Kotkan demarit nousivat kuntavaa leissa aktiivisen ja yhtenäisen vaali työn ansiosta taas kaupungin ykkös puolueeksi. Asukkaita noin 54 000 . – Kaupunginjohtajan esityksessä oli huomioitu hyvin muun muassa Valtuustokierros TEKSTI JA KUVA MARKKU LAHIKAINEN . . Kokoomus 12 . Virtanen on tyytyväinen siitä, että kantasatamaan nousee lähivuosina uusi ammattikorkeakoulun kampus. – Olisikohan siihen ratkaisu pi dennetty oppivelvollisuus. Tätä me demarit tulemme jatkossakin vaatimaan. RKP 1 KOTKA Paikallista KOONNUT ANNA-LIISA BLOMBERG POIMINTOJA DEMOKRAATTI.FI:N ALUESIVUILTA Kimmo Ruokoniemi, 50 – Pidämme puhdasta vesistöämme itses täänselvyytenä emmekä muista aina tuoda tätä esille vieraillemme. SDP 16 . TAMMIKUUTA 2018 Hyvää koulutusta terveissä tiloissa ” Kyllähän kaupungin työntekijöihin satsaaminen on kuin panisi rahaa pankkiin. Vihreät 6 . . . Aluesivujen Omakuvahaastatteluissa muistetaan myös pohtia kotikontujen hyviä puolia.. Kristilliset 2 . . Laadukas ammatillinen koulutus on Kotkalle erittäin tärkeää, painottaa SDP:n valtuustoryhmän puheenjoh taja Sami Virtanen. Kun näin iso ongelma laukesi, budjetin plussa su laa nopeasti pois, sillä opiskelijoiden kuljetukset ja väistötilojen järjestämi nen maksavat paljon, huokaa Brask. Demokraati.fi/pohjanmaa Kimmo Ruokoniemi Niina Kivinummi Oma kotikaupunki kullan kallis Kuntapolitiikasta puhuttaessa vaikeudet usein korostuvat. . Ähtäri valmistautuu jättiläispandojen ja niiden houkuttelemien turistien tuloon. – Juuri kun kaupungin tämän vuo den niukasti plusmerkkinen budjetti saatiin valmiiksi, räjähti ikävä neljän koulun sisäilmapommi. K un ja jos Suomi siirtyy 18 maakunnan aikaan, koulutus on Kotkan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Nina Braskin (sd.) mukaan suurin kun nille jäävä tehtävä. Perussuomalaiset 6 . Koulujen sisäilmaongelmiin on puututtava, ja rahaa kaivataan myös mo nitoimijäähallin rakentamiseen. . 20 11. SDP:n kannatus kuntavaaleissa 30,1 % (+ 7,6) Valtuustopaikat 2017–2021 . Vasemmistoliitto 7 . . – Kaikki menee hyvin, jos matkailu eurot saadaan kanavoitua entistä parem pien palvelujen kehittämiseen. Viime kaudella kakkos puolueenakin saatiin onnistumisia. Demokraatti.fi/kaakkois-suomi Niina Kivinummi, 29 Ähtärin paras puoli Niina Kivinummen mielestä ovat sen asukkaat – taitavat, ah kerat ja persoonalliset ihmiset, jotka tuo vat väriä ja eloa kaupunkiin. . – Kunnan on pidettävä erityistä huolta siitä, että koulutus pysyy hy vällä tasolla ja että sitä järjestetään terveissä tiloissa. Sijaitsee Kymenlaaksossa Suomenlahden rannalla . – Uskon, että siitä tulee vetovoi mainen koulutusympäristö. – Pystyimme estämään maan hal lituksen mahdollistamat heikennyk set varhaiskasvatukseen, se oli kin päätavoitteemme, myhäilee Sami Virtanen. . – Se on pelottavan huolestuttava. Keskusta 1 . . Kantasataman yhteensä noin 60 miljoonan euron kehittämishankkeen ja uuden kaupunginjohtajan va lintaprosessin ohella pöydällä on ollut tietenkin myös tämän vuoden budjetti. Demarit ovat pohtineet sitäkin, että voisiko kaupunki itse satsata li sää ammatilliseen koulutukseen. Demarit kantavat suurta huolta myös ammatillisen koulutuksen ti lanteesta. – Olisi tärkeää saada nuorille tu kevammat eväät työelämään
Haasteena hän näkee kuntatalouden ja väkiluvun kääntämisen kasvuun. Puolue on pystynyt luomaan nahkansa – brändäämään ja kirkastamaan sen, mitä sosialidemokratia on 2020–2030-luvulla. Missä näet SDP:n kymmenen vuoden päästä. Suunta on varmasti jonkinlainen kansalaispalkka. Lisäksi valtuusto otti SDP:n esityksestä työterveyshuoltoon 80 000 euron lisämäärärahan, kertoo Virtanen. Miten tämä visio toteutetaan. – Rahalla siirretään pitkäaikaissairauksien hoito työterveyteen. varapuheenjohtaja . Se maksaa pitkällä aikavälillä itsensä takaisin, korostaa Nina Brask. Se antaisi ihmisille mahdollisuuden elää hyvää elämää ja tehdä asioita, jotka ovat tuottavia, luovat hyvinvointia ja rakentavat yhteiskuntaa, mutta jotka eivät välttämättä näytä samalta kuin ”perinteinen työ”. Kyllähän työntekijöihin satsaaminen on kuin panisi rahaa pankkiin. Jokaiselle on jotakin. En kuitenkaan tähänkään asti ole sen kummemmin suunnitellut tulevaa – olen vain astunut läpi ovista, jotka olen saanut auki. Yrittäjille tilaa yrittää, työpaikkoja, paljon erilaisia aktiviteetteja ja turisteille tekemistä ja nähtävää. Sukupolvelleni ja minua nuoremmille puhe kahdeksan tunnin työpäivästä on tuttua lähinnä historiankirjoista. Emme voi vain höylätä kaikesta. SDP:n uusi valtuutettu Kokkolassa . Olen vasta aloittanut oman yrityksen, jota kasvatan ja vien innolla eteenpäin. Puolue on pystynyt luomaan nahkansa – brändäämään ja kirkastamaan sen, mitä sosialidemokratia on 2020–2030-luvulla. Toivon, että se on edelleen kasvava kaupunki, jonka väestömäärä on jonkin verran yli 50 000. Kaupunkikeskustan kehittämisessä on nyt positiivisia hankkeita. Sosialidemokraattisen liikkeen tehtävä on varmistaa, että murros toteutuu sosiaalisesti kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla. Odotan sitä mielenkiinnolla. Politiikkakin on tuntunut tosi omalta jutulta. Jotta veto-, elinja pitovoimaa saadaan, tarvitaan aitoa kehittämistä ja panostuksia. . – Kaupunkimme on todella lapsiystävällinen, ja täällä viihtyvät ihmiset vauvasta vaariin, Kivikangas kehuu. Ensimmäisen valtuustokauteni talousarvio oli aika tiukka. 21 11. Kokkolan kaupunginvaltuuston 1. On esimerkiksi herätty siihen, että keskustaan tarvitaan lisää ihmisiä asumaan. Yrittäjä Nosteessa Millainen on Kokkola viiden vuoden kuluttua. SDP on tehnyt paluun Suomen suurimmaksi puolueeksi. Markku Lahikainen Demokraatti, Kotka Sami Virtanen ja Nina Brask.. Säästökuurilla ollaan, kuten muuallakin. Millä konstein tässä onnistutaan. Jotta visioon päästään, on tehtävä valintoja. Digitalisaatio ja robotiikka ovat megatrendejä, joita emme pysty jarruttamaan. Kaupunki on pystynyt nostamaan tunnettavuuttaan niin, että sana ”Kokkola” herättää positiivisia mielikuvia kaikkialla Suomessa. Se vaatii, että ymmärrämme työn murrosta. Missä näet itsesi viiden vuoden kuluttua. Demokraatti.fi/pohjanmaa Emma Kivikangas SDP:n tavoitteet varhaisen tuen ja kotihoidon vahvistamisesta. Kehitystyön kanssa ollaan hyvällä mallilla, mutta on huolehdittava siitä, etteivät rukkaset tipu ennen kuin projekteja on saatu vietyä maaliin. Jos se jatkuu, on varmaa, että varallisuus ja hyvinvointi tulevat jakautumaan hyvin epätasaisesti. Suuret sairauspoissaolot ovat meilläkin melkoinen ongelma ja tämän lisäresurssin ansiosta kaupungin työntekijöiden hoitoa voidaan suunnitella yhdessä työnantajan kanssa tehokkaammin. Emma Kivikangas, 18 Suomen nuorin demarivaltuutettu Emma Kivikangas pitää Kauhavan parhaana puolena sen monipuolisuutta. Tuntuu, että asia on nyt ollut oikeiston käsissä. Meillä asiat ovat hyvin – on vahva ja monijalkainen elinkeinoelämä ja hurjan laadukasta kulttuuria. . . TAMMIKUUTA 2018 DEMARIVAIKUTTAJAT KATSOVAT TULEVAAN TEKSTI ANNA-LIISA BLOMBERG TIINA ISOTALUS
Minä haluan iloisemman puolison.” Kalastaja on surullinen, mutta kuninkaan tarjouksesta ei voi kieltäytyä. Suurin limbo Rinteen sutkautuksesta luettiin tiistaiaamun Helsingin Sanomien pääkirjoituksesta, jossa annettiin retorisia ohjeita parempaan argumentaatioon: ”Jos Rinne halusi viitata sisällissotaan, yleisluontoinen viittaus olisi voinut toimia paremmin, esimerkiksi näin: Monella kansalaisella ovat tulleet mieleen sisällissotaan johtaneet tapahtumat.” Annan Hesarille ilmaisen neuvon: Joskus voi olla viisaampaa vaieta kuin avata suu ja poistaa kaikki epäilykset. u u u Kieli voi myös toimia päinvastoin. Mikä sitten on parasta, mitä sinulle on sanottu. Eräänä päivänä ex-vaimo tapaa kuninkaan, joka tuskin tunnistaa häntä. Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI iStock. Yksi ystäväni kertoi, että tärkeintä oli lapsena kuulla vanhemmiltaan olevansa aina tervetullut kotiin. Kieli on yksi terävimpiä ja vaikutusvaltaisimpia asioita koko maailmassa. Kielen voima on usein jopa nyrkkiä vahvempi. Yksi ystäväni kertoi äitinsä sanoneen hänelle useaan otteeseen, että Kieli on kynääkin terävämpi ”sinua ei olisi koskaan pitänyt synnyttää. Aikaa kuluu ja kuninkaan tyrmistykseksi myös uusi vaimo sairastuu ja muuttuu surulliseksi, mutta hänen entinen, kalastajan kanssa elävä vaimonsa hehkuu terveyttä ja iloa. Kuningas kysyy kalastajalta: ”Kuinka saat pidettyä vaimosi onnellisena?” Kalastaja vastaa: ”Se on helppoa. Eräänä päivänä kuningas huomaa, että kuningaskunnan lähellä asuvalla kalastajalla on vaimo, joka on terveyden ja onnellisuuden perikuva. ”Niin pahaa asiaa et maailmassa ole voinut tehdä, ettetkö kotiin ole tervetullut.” Toinen kertoi taas merkityksellisimmän lauseen tulleen opettajan suusta, kun koulunkäynti oli tuottanut vaikeuksia. Surullinen vaimo syö kielestä tehtyjä herkkuja useampana päivänä, mutta heikkenee entisestään. Sitä tarkoittaa kielestä nauttiminen, minulle puhutaan ja osoitetaan huomiota”, on vastaus. Kuningas on ihmeissään ja kyselee, mitä vaimolle on oikein tapahtunut. Eikö kielikuva hallituksen ”aktiivimallista” niskalaukauksena ole oikeutettu, kun lausuja on kahden vuoden aikana lähettänyt 380 työhakemusta ilman tuloksia. Kylvämällä kielellisiä siemeniä ihmissuhteisiin, syntyy yhteisöllisyyttä ja lämpöä. Annan hänen nauttia kielestä.” Kuningas on tyytyväinen ja arvelee löytäneensä ratkaisun. Kuninkaan toiveet valuvat tyhjiin. Jokainen muistaa varmaan jonkun lauseen, joka on loukannut sydänjuuria myöten. Opettaja oli sanonut surkean koetuloksen jälkeen: ”Minä uskon sinuun, älä luovuta.” Politiikassa kielen ja kynän voima on aivan valtavassa roolissa. Se voi myrkyttää perhetai työyhteisön. TAMMIKUUTA 2018 A frikkalaisessa tarinassa kerrotaan kuninkaasta, jonka vaimo on jatkuvasti surullinen ja heikko. Kuten äskeinen tarina todistaa, sen avulla voi kääntää koko elämän suunnan. Olisinpa tehnyt abortin”. Eikö kansalaisten hätää olisi saanut ilmaista juuri kuten se oli sanottu. Kysyin jokin aika ystäviltämme illanistujaisissa, mikä on pahin asia, mitä olette koskaan sanoneet tai saaneet kuulla. Kielen voima on usein jopa nyrkkiä vahvempi. 22 11. Kuningas menee kalastajan luo vihaisena ja sanoo: ”Vaihdetaan vaimoja. Kun Antti Rinne kertasi saamaansa kansalaispalautetta Aamulehden haastattelussa loppiaisaattona, oli palaute yllättävänkin kovaa. Hän komentaa kuningaskunnan parhaat teurastajat hankkimaan laadukkainta kieltä, mitä valtakunnasta löytyy. ”Joka päivä uusi mieheni istuu kanssani, kertoo minulle tarinoita, kuuntelee minua, laulaa, saa minut nauramaan, pitää minut elävänä. Kun mustelma on parantunut, kielen kylvämä myrkky kiertää ruumiissamme lopun elämämme
Inkivääritee on suosittu flunssakauden juoma. Nora Vilva Demokraatti. Inkivääri sisältää runsaasti kipua ja tulehdusta vähentäviä aineita, kuten kapsaisiinia, betakaroteenia, kurkumiinia, salisylaattia ja kaffeiinihappoa. Ylijäänyt inkivääri on kätevä sujauttaa pakastimeen odottelemaan seuraavaa käyttökertaa. 23 11. Purista sekaan sitruunamehua ja tilkka hunajaa. Inkivääritee 1 rkl tuoretta, raastettua inkivääriä 2 dl kiehuvaa vettä 1 rkl hunajaa sitruunamehua Raasta ruokalusikallinen tuoretta inkivääriä ja lisää se kiehuvaan veteen. Inkivääri onkin yksi tehokkaimmista luonnon omista lääkkeistä tulehdustauteja vastaan. Sen lääkinnällisiä vaikutuksia on arvostettu tuhansia vuosia. Inkivääriä käytetään apuna vatsavaivoihin, kuten ummetukseen, ripuliin ja koliikkiin. Tutkimusten mukaan pieni määrä inkivääriä voi auttaa myös raskauden aikaiseen pahoinvointiin ja oksenteluun. TAMMIKUUTA 2018 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Inkiväärillä flunssaa vastaan Inkivääri on Aasiasta kotoisin oleva ruohokasvi ja tunnettu mauste
24 11. TAMMIKUUTA 2018 TEKSTI MARJA LUUMI . KUVAT JARI SOINI Olipa kerran minä
Isä vaikutti kunnallispolitiikassa – samoin kuin isänkin isä. – Siitä se lähti, tuleva Vantaan kaupunginjohtaja naurahtaa kunnioitusta herättävän uransa alkutahdeista julkishallinnossa. Kädessä oli kirja Valtion virastot ja laitokset. Hän luki siinä ohessa oikeustieteellisen tutkintonsa loppuun.. Viljanen päätti jo varhain, että julkinen hallinto on hänen sydämenasiansa. Aktiiviseen politikointiin hänellä ei kuitenkaan ole ollut koskaan paloa. Valtiovarainministeriössä tärppäsi siltä seisomalta. Ritva-tytär liittyi SDP:hen Turun opiskeluaikoina. Minä todella koen, että julkinen hallinto on minun taloni. 25 11. Valtiotieteellisestä valmistumisen jälkeen työpaikka löytyi tutusta osoitteesta: valtiovarainministeriöstä. Viljanen varttui Karkkilassa, pienellä uusmaalaisella teollisuuspaikkakunnalla, jossa tarttui myös sosialidemokratia ihon alle. – Tämän enempää Virkamies-Viljaseksi ei voi tulla, kun olen kolunnut kolme ministeriötä, johtanut yhtä keskusvirastoa, ollut kaupungilla töissä, mukana monessa julkishallinnon projektissa ja työskennellyt alueja paikallishallinnon kanssa. TAMMIKUUTA 2018 Virkamies-Viljanen – ylpeä lempinimestään V altio-opin opiskelija Ritva Viljanen tallusteli Helsingin Aleksanterinkatua pitkin joskus 1970-luvun lopulla etsimässä kesätyöpaikkaa. Hän poikkesi sisään aika monesta ovesta kysäisemässä
Sisäministeriö alkoi laatia hallituskausittain sisäisen turvallisuuden ohjelmaa konkreettisine toimineen. Naiset ovat muuttaneet päätöksentekoa Naisia ei ole ruuhkaksi saakka vieläkään kaupunkien ykkösjohtajina eikä ylipäätään ylimmässä johdossa muuallakaan. . – Minä tulen johtamaan itsenäistä Vantaata. 26 11. . Mitä lähemmäs vaaleja tullaan, sitä enemmän jokainen kilpailee näkyvyydestä ja vallasta. Aina sitä kautta on avautunut ovi johonkin uuteen. Päätökset tehdään kokouksissa, Viljanen painottaa. TAMMIKUUTA 2018 Neuvo: Ole rohkea, avoin, utelias Moni nykypäivän akateeminen nuori kärvistelee pätkätöissä tai pahimmillaan työttömänä. Joskus aiemmin on väläytelty Helsingin, Vantaan ja Espoon yhdistämistä, mutta Viljanen ei ajatukselle lämpene. Muun muassa 18 valtionlaitosta yhtiöitettiin, läänien lukumäärä puolitettiin ja TE-keskukset perustettiin. Sosiaalinen luonteenlaatu ei ole ollut myöskään pahasta. Sisäministeriön kansliapäällikkö 2003–2012 . Koko pääkaupunkiseudulle on eduksi, että Vantaa on vahva, koska se kasvaa nopeimmin tällä seudulla, hän perustelee. . Siirtymä pitää hoitaa ihmisiä kunnioittaen ja heidän asemansa turvaten. Naisjohtajien myötä päätöksenteko on tullut avoimemmaksi ja siistiytynyt. Helsingin kaupungin sivistysja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtaja 2012–2017 . Viljanen epäilee, että kaupunginjohdolle ei synny enää välttämättä yhtenäistä kehitysnäkymää. Vantaan konstailematon henki viehättää Se minkä Helsinki hävisi, sen Vantaa voitti. Näin saatiin tuhat nuorta, jokavuotinen luku, pois syrjäytymispolulta. . – Kaikki ovat kuitenkin luottamusmiehiä, mutta vain joillekin maksetaan siitä tehtävästä kunnon palkkaa. . Siitä tuli kritiikkiä. . Vantaan kaupunginjohtajaksi maaliskuussa 2018 . ” Mene mieluummin ajoissa kulttuuripalveluihin kuin myöhässä lääkärille.. Logistiset emmeet siihen ovat olemassa – kiitos Aviapoliksen, kansainvälisen lentokentän ja rautateiden risteysaseman. Vantaa näyttää harmaana tammikuisena aamuna – no, harmaalta, mutta Viljanen ilahduttaa viemällä katsomaan todella upeaa taideteosta Hakunilassa kerrostalon seinässä. Se tuo sivistystä, iloa ja voimaa. Viljaselle julkishallinnon tehtävät näyttäytyvät paikkana kehittää, uudistaa asioita. Mielikuvia Vantaasta nuukahtaneena ”huutolaispoikana” rikkaiden naapureiden rinnalla tuleva kaupunginjohtaja pitää täysin väärinä. Ummikolle Viljanen suosittelee tutustumista esimerkiksi Helsingin pitäjän kauniiseen kirkkoon, valloittavaan Heurekaan, Fazerin vierailukeskukseen ja ennen kaikkea myös luontoon. Hän on saanut keskustella johtavien asiantuntijoiden kanssa siitä, millaista julkinen johtaminen tänä päivänä on. Viljanen saa johdettavakseen siis kaupungin, jossa on ”kova kehittämisen draivi päällä”. Kaupunki myös kasvaa kohisten, sillä ennusteiden mukaan väkimäärä kasvaa 30 000 hengellä seuraavan seitsemän vuoden aikana. Valtava muraali, hollantilaispariskunnan taiteilema teos Tyttö ja karhu on pysäyttävä. – Minulla on sellainen olo, että minut on ”päivitetty”: Ritva 2.0 lähtee liikkeelle, hän riemuitsee ja lupaa tuovansa Sitran toimintatapoja myös Vantaalle. – Kun minä olin virkamies-apulaiskaupunginjohtaja oli selvää, että ulospäin olimme yksimielisiä, hän muistuttaa. Vantaalaisena Viljanen piti täysin selvänä, että ei ole ehdolla mihinkään pormestarin tehtävään. . projektipäällikkö ja neuvotteleva virkamies 1982–92 . Hän sanoo pysyneensä sitkeästi omana itsenään, ja toivoo, että naiset eivät muutu ”koviksi jätkiksi”, joka merkitsee miehisten arvojen omaksumista. Mallissa pormestari ja apulaispormestarit valitaan kaupunginvaltuutettujen joukosta. Viljanen kehottaa avoimuuteen, rohkeuteen ja uteliaisuuteen. Vantaanjoki tulvii nyt yli äyräidensä. Helsingin vuosilta Viljanen on erityisen tyytyväinen, kuinka pääkaupunkiseudun apulaiskaupunginjohtajat saivat yhteispelillä Helsinkiin 2 500 uutta toisen asteen koulutuspaikkaa. Lisäksi Vantaan kaupungilta siirtyy yli 3 000 ihmistä uuden maakuntahallinnon palvelukseen. Lähtökohtana oli uhkien ennaltaehkäisy. Hän aikoo seurata, mitä pormestarimalli tuo Helsingissä tullessaan – ja vähän haastaakin sitä. – Uskon ajatukseen, että mene mieluummin ajoissa kulttuuripalveluihin kuin myöhässä lääkärille. . – Täällä on reilu, konstailematon ja suvaitsevainen henki. Valtiovarainministeriössä useissa viroissa, mm. Syntynyt 1.5.1958 Karkkilassa . Viljasenkaan tie aina yhä suurempien organisaatioiden johtoon ei ole ollut niin helppoa kuin ehkä näyttää. . – Kun minulle on tarjottu mahdollisuus vaihtaa työtehtäviä, olen lähes aina lähtenyt. . . Pormestarimalli ei ehkä tuokaan autuutta Helsinki astui viime vuonna pormestariaikaan. He ovat lopettaneet saunaseurat, joita jotkut vanhat dinosaurukset yrittävät vielä pitää yllä. Viljaselle on jäänyt hyvä verkosto käyttöön kaikista työpaikoista. Soteja maakuntauudistus tuottaa myös päänvaivaa. Oikeustieteen kandidaatti . Kyllä yhteistyölle, ei yhdistämiselle Mitä Viljanen sitten toivoisi Vantaalle tulevaisuudessa. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat tehneet pitkään menestyksekästä yhteistyötä, ja Viljanen uskoo, että sen jatkuvan edelleenkin. Malli asettaa muun muassa puolueet eriarvoiseen asemaan, ja myös jonkun kunnallispoliitikon toisen edelle. Luonto on lähellä ja palvelut toimivat hyvin. Ainakin lisää korkeampaa osaamista vaativia työpaikkoja, niin että kaupungista kehittyisi yritystoiminnan metropoli. . Lainsäädäntöneuvos oikeusministeriössä 1989–92 . Valtiotieteen maisteri . Eikä Vantaa ole suinkaan pääkaupunkiseudun velkaisin kunta. . Vantaa on se kaupunki, joka vetää parhaiten ihmisiä ja työpaikkoja, joten täällä viihdytään. Meidän näkökulmamme oli, että rikosta ei tapahtuisi, silloinen kansliapäällikkö muistelee. Lista onkin vaikuttava niissä ministeriöissä, joissa Virkamies-Viljanen on toiminut. Väestörekisterikeskuksen ylijohtaja 1997–2003 . Viljanen toivoo, että joen varsille saataisiin enemmän virkistyskäyttöä, melomista ja veneilyä muun muassa. – Meidän pitää varmistaa, että vantaalaiset saavat tulevaisuudessakin hyvät sosiaalija terveyspalvelut. – Meidän on tuotava oma tapamme hoitaa asioita. – Aluksi sitä pidettiin kukkahattutäti-touhuna, kun pitäisi kuulemma keskittyä turvallisuuden ytimeen, eli kuinka nopeasti poliisi tulee paikalle. Sitran vanhempi neuvonantaja elokuusta 2017 . Hallitusneuvos sisäministeriössä 1992–97 . Viljanen varoittaa, ettei se välttämättä paranna demokratiaa. Hän oli edistämässä ja vetämässä Helsingissä myös monia kulttuuri-investointeja, kuten Oodin, keskustakirjaston rakentamisen, tanssin talon, uuden kaupunginmuseon ja viimeisimpänä Musiikkitalon urkujen rahoituksen. Vantaalta löytyy muualtakin paljon katutaideteoksia, urbaaniin kaupunkiin hyvin istuvia. Julkishallinto on kehittämisen paikka Moni mieltää julkisen hallinnon hahmottomaksi ”möhkäleeksi”. Vantaa ei olisi voinut saada parempaa ”kauppaajaa” kuin yli 35 vuotta kaupungissa asuneen Viljasen. Ennen Vantaan kaupunginjohtajuutta Viljanen on haistellut uusia tuulia Sitrassa. Naimisissa, kaksi aikuista tytärtä RITVA VILJANEN ” Minulla on sellainen olo, että minut on ”päivitetty”: Ritva 2.0 lähtee liikkeelle
Italian keittiössä tykkään tomaattipohjaisuudesta. Hänen mielestään oli jo aikakin, että jäävuoren huippu on nyt tullut näkyviin. Kukaan ei ole kysellyt perhetaustaani, kun olen päässyt eteenpäin urallani. – Aina vain naisen euro on vähemmän kuin miehen. Suomen eri maakunnissa on upea ruokakulttuuri. Hän on tuonut uuden presidentillisen kulttuurin meille. – Hän on kirkastanut sen ajatuksen, että yhteiskunnassa ei saa olla sellaisia paikkoja, joista tytöt eivät voisi unelmoida. TAMMIKUUTA 2018 Keräät keittokirjoja. Ihailen myös säveltäjä Kaija Saariahoa. Viljanen on ollut haluttu puhuja naisjohtajuudesta. – En usko, että on yhtäkään naista, joka ei olisi kokenut epäasiallista kohtelua ja seksuaalista häirintää jossain vaiheessa elämäänsä, Viljanen arvioi. Useimmiten kohteena ovat naiset. Tämäkin on valitettavaa, että vasta silloin. Muutosta ei tätä vauhtia tule minun elinaikanani, hän puuskahtaa. Suomi on juhlinut 100-vuotista itsenäisyyttään. 27 11. Suomi on lyhyessä ajassa saavuttanut paljon. Hän on presidenttikautensa jälkeen ajanut erityisesti vähemmistöjen ja naisten asiaa – yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Lisää: Katso videohaastattelu verkossa. – Toki on niin, että kun etenet urallasi, asema alkaa suojella sinua. Harmi, että perinneruokien osaaminen on katoamassa. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA Hän ei voi olla ihmettelemättä, että naiset joutuvat yhä uudestaan vakuuttamaan osaamistaan – siitä huolimatta, että monella on jopa kolme tutkintoa. Demokraatti.fi. Iloitsen siitä, kuinka yhdenvertainen Suomi kuitenkin on. Suomen ja Italian. Samat asiat ovat vuosikymmeniä agendalla. Ketä tai keitä ihmisiä ihailet ja miksi. Jäävuoren huippu vasta näkyvissä #Metoo-kampanja on tuonut päivänvaloon seksuaalisen häirinnän, joka rehottaa kouluista työpaikoille. Ilman kaikille turvattua maksutonta opetusta minullakaan ei olisi ollut mahdollista kouluttautua näin pitkälle. Presidentti Tarja Halosta erittäin paljon. Minkä maan keittiö on suosikkisi. Ritva Viljanen nostaa hattua kaikista naisista erityisesti presidentti Tarja Haloselle. Ja italialaiset käyttävät ihania mausteita ja paljon kasviksia. Mistä olet suomalaisuudessa erityisen ylpeä. On poikkeuksellinen kulttuuriteko lahjoittaa omista rahoistaan miljoona euroa Musiikkitalon urkuihin
Suomen Luonto -lehden Vuoden 2017 turhakkeeksi valitsemasta fleecestä sekä muista polyesterikankaista irtoaa pesun aikana vuosittain noin 154 000 kiloa mikromuovia. Renkaiden kuluminen tuottaa luontoon mikromuovia monikymmenkertaisesti enemmän kuin vaatteidenpesu. Keinokuituisten vaatteiden pesukertoja voi vähentää tuulettamalla ja puhdistamalla paikalliset tahrat. Selvästi silminnähtävä muovijäte harvemmin kulkeutuu eläinten ravintoketjuun. Luomukosmetiikka ja sertifioidut luonnonkosmetiikkatuotteet eivät sisällä muovia. Niin kauan asiat ovat eläinten kannalta hyvin, kun ne pystyvät tunnistamaan muovinpalaset lajityypillisen ravintonsa seasta. Mikromuoviksi kutsutaan halkaisijaltaan alle viiden millimetrin tai jopa alle yhden millimetrin kokoisia muovipalleroita. Nora Vilva Demokraatti ” Muovijätteen katoaminen silmistämme ei tarkoita sen maatumista osaksi luontoa.. Tavallinen kuluttaja voi arkisilla valinnoilla vaikuttaa omiin mikromuovipäästöihinsä. Muovi ei maadu Maassa lojuva muoviroska katoaa silmistämme suht hitaasti. TAMMIKUUTA 2018 Mikromuovi on globaali ympäristöongelma Vesistöihin päätyvät mikromuovit huolestuttavat tutkijoita. Vaatteissa kannattaa suosia luonnonmateriaaleja; puuvillaa, villaa, silkkiä ja pellavaa. Suosi luonnollisuutta Maailman muovintuotanto kasvaa kasvamistaan. Yksi prosentti tarkoittaa biljoonaa muovihiukkasta. Muovijätteen katoaminen silmistämme ei tarkoita sen maatumista osaksi luontoa vaan sen muuttumista mikroskooppisen pieniksi muovikappaleiksi, mikro muoviksi, joka ei imeydy mihinkään. 28 11. Muovipussi häviää noin 10–20 vuodessa, muovipullolla menee 450 vuotta. Muovia käytetään myös kosmetiikassa. Jätevesipuhdistamojen toimenpiteistä huolimatta vesistöihin kulkeutuu vuosittain noin yksi prosentti vaatteista irronneesta mikromuovimäärästä. Selvää on, että vaikutukset eivät ole hyviä. Mikromuovia pääsee suoraan vesistöihin myös jätevesistä, hulevesistä sekä muutenkin kaiken muovinkäytön seurauksena. Kalojen ja muiden syötävien merenelävien mukana mikromuovi kulkeutuu huomaamatta myös ihmisen lautaselle. Tuo määrä on noin 100 biljoonaa mikroskooppisen pientä kuidunpätkää. Ajan mittaan mikromuovi sen sijaan kulkeutuu vesistöihin. Kolme vuotta sitten, vuonna 2015, maailmassa tuotettiin 322 miljoonaa tonnia muovia. Kun muovijäte joutuu vesistöön, kuluttavat auringon UV-säteet ja vesi sen ajan mittaan niin pikkuruisiksi hiukkasiksi, että mereneliöt eivät enää pysty erottamaan niitä ravintoketjuunsa sopimattomaksi aineksiksi, vaan popsivat ne muun ruoan joukossa suihinsa. Tutkijat ympäri maailman koittavat saada tolkkua mikromuovin vaikutuksista niin ympäristöön, eläimiin kuin ihmisiinkin. Oma auto kannattaa jättää kotiin aina kun paikasta toiseen kävely tai joukkoliikenteen käyttö on mahdollista. Arvioiden mukaan määrä tuplaantuu vuoteen 2050 mennessä. Vaikka polyesterikankaista irtoava muovin määrä kuulostaa valtavalta, syntyy suurin osa vuosittain vesistöihin kulkeutuvasta mikromuovimäärästä autoilun sivuvaikutuksena
Kuusi on hyvä numero myös presidentinvaaleissa. Olin kahdeksannella luokalla koulussa ja Hyvinkäällä oli nuorisovaltuustovaalit. Tulin politiikkaan ihan vahingossa. Jussi Kukkola on Tuula Haataisen presidenttivaalikiertueen kiertuekoordinaattori ja kaupunginvaltuutettu Hyvinkäältä.. Sellainen into elämään on säilynyt. Silmistä ja parransängestä saattaa nähdä, että kampanja alkaa olla loppusuoralla. Kysyin luokanvalvojaltani, pitäisikö minun lähteä ehdolle. Olen positiivinen tyyppi. Olen oman ajatteluni kautta päätynyt liikkeeseen kuusi vuotta sitten. Ehkä se tulee sitten vasta iän myötä, mutta nyt on vielä tätä nuoruuden intoa kokeilla ja yrittää sekä energiaa tehdä. Lapsuudessani kotona ei juurikaan puhuttu politiikkaa. Tässä on kolmisen viikkoa enää jäljellä. Se on tuonut mukanaan varmuutta ja elämänkokemusta, mutta myös halun oppia uutta, kokea uusia asioita. En ole ainakaan vielä kyynistynyt. Olen iästäni huolimatta nähnyt ja kokenut aika paljon. Olen tällainen politiikan vahinkolapsi. 29 11. Vastaus oli joo, joo, ehdottomasti – ja siitä se sitten alkoi, sukellukseni politiikan maailmaan. TAMMIKUUTA 2018 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Jussi Kukkola, 23 N äen peilikuvassani henkilön, joka on hypännyt altaan syvään päähän ja oppinut uimaan sekä kellumaan
Sen alle meinasi jäädä demareidenkin kannalta aidosti tärkeitä asioita, mutta onneksi aktiivimallillekin löytyi lopulta tilaa. Itse olen vielä toisenlaisen kulttuurin kasvatti ja kärsinyt takuulla kaikista niistä haitoista elämässäni ja kasvuympäristössäni, joista tutkijat varoittavat. TAMMIKUUTA 2018 M oni demari näkee sinistä, kun lukee tai kuulee Mikael Jungneria. Tällä kertaa hän oli kuitenkin oikeassa, me asetuimme historian väärälle puolelle naurettavassa kalabaliikissa, joka koski vahvempien oluiden ja limuviinojen tuomista kauppojen hyllylle. Tokihan sen tiedostaa, että lyhyellä aikavälillä haittoja saattaa tulla lisää – tosin ne luultavasti syntyvät siitä, että anniskelua ravintoloissa jatketaan aikaiseen aamuun, eikä ruokakaupan prosenttirajan minimaalisesta nostosta. Tosin viimeisimmässä tutkimuksessa kehitys oli pysähtynyt, mutta trendi on selkeä. Puolueemme eduskuntaryhmä Ville Skinnaria lukuun ottamatta meni THL:n asiantuntijoiden selän taakse ja katsoi asiaa yksioikoisesti kansanterveydellisten tilastojen ja historian kautta. Usein ”kansa” on myös aivan pihalla asioista, joihin heillä ei ole suoraa kosketusta. Luokkayhteiskunnan paluun, ihmisten kiusaamisen ja toivottomuuden vastustaminen sopii SDP:lle paremmin kuin alkoholiin jo normaalisti suhtautuvien ihmisten elämän turha ja tehoton rajoittaminen vanhentuneella lainsäädännöllä. Sekoita tasaiseksi. Ihmiset eivät enää vain usko sormi pystyssä ylhäältä päin syötettyyn propagandaan, kun arkikokemus ympärillä osoittaa jotain aivan muuta. Lisää sokeri, vehnäjauhot ja leivinjauhe. Vatkaa voi notkeaksi. Hiekkahentuset 100 g rasvaa 1 dl sokeria 2 dl vehnäjauhoja 0,5 tl leivinjauhetta Voitele leivosvuokia tai käytä leivosten paistoalustana leivinpaperia. Anna hiekkahentusten jäähtyä hetki ennen kuin kopautat ne varovasti irti vuoista tai otat ne pelliltä lautaselle jäähtymään. Silti, omien kokemusten ja ajattelun myötä kulutustottumukset ovat muuttuneet paljon. Pidemmällä aikavälillä suomalaiset kuitenkin kehittyvät suhteessa alkoholiin edelleen, ja alkuhuumassa kauppoihin raijatut siirtolavat bulkkineloskaljaa ja lonkeroa saavat rinnalleen sitä ylihehkutettuakin ”eurooppalaista juomakulttuuria”. Minä en. Niin asian näkee myös enemmistö kansasta, vaikka senkään taakse ei kyllä aina kannata mennä. Arkitodellisuus, oma ajattelu jäi huomiotta ja se, että alkoholipoliittinen pelikenttä on muuttunut ja tulee lopullisesti muuttumaan kansainvälistymisen edetessä ja sukupolvien vaihtuessa. Painele taikina vuokien pohjaan ja reunoille, tai muotoile käsin pyöreitä keksejä ja asettele ne leivinpaperin päälle pellille. Näin on käynyt alkoholin osalta jo vanhemmallekin väelle. Jotkut toimittajat ja analyytikot ihmettelivät sormi suussa, miksi SDP:n suosio heittelee gallupeissa, ja viimeksi tuli kahden prosenttiyksikön tiputus. Käsien kastelu helpottaa murumaisen taikinan muotoilua. u u u En tiedä, onko eduskuntaryhmältämme jäänyt huomaamatta, mutta mitä enemmän nuoret ihmiset ovat käyneet ulkomailla ja mitä enemmän alkoholin käyttö on arkipäiväistynyt, sitä enemmän sen kirkas sädekehä on rapistunut. Varmasti THL:n tutkimukset saatavuuden lisäämisen vaikutuksesta kulutukseen ovat pitäneet paikkansa – ne kaavat toimivat siinä maailmassa, jossa viina oli nostettu kansakunnan kaapin päälle tekemällä siitä ylitsekäyvällä sääntelyllä maagisen tavoiteltava tuote, jota kaikkien oli kulutettava mahdollisimman runsaasti aina, kun siihen mahdollisuus vain tarjoutui. u u u Väitän siis viinaan kuolleen alkoholistin lapsena ja varmaan THL:n tilastojen mukaisena (laatuoluiden) suurkuluttajana, että neloskalja tai ”limuviina” kaupan hyllyllä ei aiheuta kulutuspiikkiä, kansanterveyden romahdusta tai pilaa nuorisoamme. 30 11. Neloskaljakiista irtautui elämästä Iisakki Kiemunki Kauppoihin raijatut siirtolavat bulkkineloskaljaa ja lonkeroa saavat rinnalleen sitä ylihehkutettuakin ”eurooppalaista juomakulttuuria”. Ja uskoakseni kulkee käsi kädessä myös henkisen ja taloudellisen hyvinvoinnin kehityksen kanssa: päihteisiin turvaudutaan useammin, jos ahdistaa. Kalifornian osavaltion juuri laillistettua pilven, on luultavaa, että vyöry lähtee liikkeelle ja ennen pitkää tavoittaa Suomenkin. Alkoholin se kuitenkin takuulla tuntee monia kansanedustajiamme paremmin. Urbaanimmalle nykynuorelle perinteinen känniördääminen on jo lähinnä noloa, ja hyvä niin. Toki jatkossa ne nuoret, joita päihteet kiinnostavat, kokeilevat yhä avoimemmin myös huumausaineita, varsinkin kannabista, joka vapautuu maailmalla kovaa tahtia. Totta kai meillä on kansana edelleen trauma ja pakkomielteinen suhtautuminen aineeseen, mikä näkyi hyvin uuden lainsäädännön aikaansaamassa, naurettavat mitat saavuttaneessa keskustelussa. Nuorten alkoholin käyttö onkin laskenut tasaista tahtia jo pitkään, samaan aikaan kuin rajoituksia on höllätty ja saatavuus helpottunut monin tavoin. Hiekkahentusten täytteeksi sopii hillo, kermavaahto, marjat, jäätelö tai vaikka joku kiisseli.. Laita keksit uuniin 180 asteeseen noin 20 minuutiksi
Pekka Kauhanen: Taketoy, 2014.. Hänkin veisti aluksi hurjia ekspressiivisia teoksia, rujoja petoja, susia tai koiria. Sellaiset olivat harvinaisuuksia silloin, kun hän aloitti uransa. TAMMIKUUTA 2018 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Huumoria ja hartaita tiloja P ekka Kauhanen on veistäjänä humoristi. 31 11
Metalliveistoksethan ovat yleensä onttoja, vaikka asia jää katsojalta huomaamatta. Kohteita on aina 500-luvulla rakennetusta Istanbulin Hagia Sofiasta ja 1600-luvulla käyttöönsä vihitystä Rooman Pietarin kirkosta aina 1800-luvulla rakennettuun espanjalaiseen synagogaan. Galleria G, Helsinki – Aina on kevät I Tuomas Hallivuon grafiikkaa. Mittakaavat eivät pidä paikkaansa, asioiden järjestys ei noudata normaalia logiikkaa. Siinä on jotakin tuttua mutta myös outoa. Jotkut veistokset muodostavat marssirivistön, ikään kuin olisivat asettuneet jonoon jonkun Hamelnin pillipiiparin kutsumina. Ihannehahmo jos mikä, mutta Kauhasen käsissä sekin saa humoristisen juonteen. Tietenkin ne voi nähdä myös vertauskuvana ihmisen ja miksei koko elämänkin onttoudesta. Ehkä nämä ovat kohteinakin kylmän asial lisia. Samalla periaatteella Kolehmainen on rakentanut myös pyhät kuvansa. Näissä kupoleiden ja holvikaarien hallitsemissa teoksissa työskentelytapa toimii hyvin; monipuolinen tila tulee hyvin esiin, ja tässäkin katsoja tuntee astuvansa tilaan sisään. Hän ei kuitenkaan ole toiminut kuten arkkitehtuurilehtien kuvittajat. Valaistusta varten on valittu oikea vuorokauden aika, ehkä joskus oikea vuodenaikakin. TAMMIKUUTA 2018 Jo vuosia Kauhasen pääasiallinen aihe on ollut ihminen tai ihmisen puku. Kiiltävä pallo, jonka päällä hahmo seisoo, heijastelee komeasti ympäröivän torin rakennuksia, sisällä on kuvia talvisodasta. Kolehmainen on tehnyt huolellista työtä. Samalla kuitenkin myös jotakin surumielistä, surrealististakin. saakka, ti–su 11–19. Tällaisissa pyhissä rakennuksissa valaistus on aina keskeisessä osassa. Ola Kolehmainen: San Pietro, 2017.. Siinä taiteilija on hieman hillinnyt huumorin purskahduksia. saakka, ti–su 11–19. KUVATAIDE HAM Helsingin taidemuseo Pyhiä tiloja – Ola Kolehmaisen valokuvia Avoinna 4.3. 32 11. Suurikokoinen, reikäinen sotilas. Useassa teoksessa on eräänlainen kone tai vempain. Tavallaan hän näyttää, miten teokset rakentuvat. Kauhanen tuo onttouden, kuorimaisuuden selkeästi esiin. Vuodet näyttävät, miten teos kestää aikaa. Jotkut hahmot ovat omituisia ”sekasikiöitä”, joissa on paljon tuttua mutta myös outoa ja tuntematonta. Kupolin sisällä Ola Kolehmainen on jo pitkään valokuvannut rakennuskulttuuria. Kuvissa ei ole sitä kylmyyttä, joka on leimallista Kolehmaisen mondernin arkkitehtuurin kuville. HAM Helsingin taidemuseo Pekka Kauhasen veistoksia Avoinna 4.3. saakka, ti–pe 11–17, la–su 12–16. Minulle ne tuovat mieleen Franz Kafkan novellin ”Perheenisän huoli”, jossa kuvataan esinettä tai oliota nimeltä OdraOla Kolehmainen: Hagia Sofia, 2014. Kun vedokset vielä ovat suurikokoisia, katsoja tuntee olevansa miltei sisällä tilassa. Talvisodan alkamisen muistopäivänä Helsingin Kasarmitorilla paljastettiin Pekka Kauhasen tekemä talvisodan muistomerkki. Jostakin poikahahmosta tunnistan kouluaikojen hymypojan, jollaisen saajan luokkatoverit äänestivät keskuudestaan. Hahmosta tunnistaa kuitenkin Kauhasen kädenjäljen. Tulos on vaikuttava ja samalla lämminhenkinen. Muutenkaan tämän näyttelyn ylöspanossa ei ole niuhotettu. Hän on työskennellyt kuten kubisti-maalari eli ”leikellyt” talot paloiksi ja sen jälkeen yhdistänyt niin, että kohde tulee esitetyksi useammasta näkökulmasta. Avoinna 28.1. Itse asiassa tällaiset valokuvat tarjoavat oikeamman tai luonnollisemman vaikutelman tilasta kuin tiukkaan keskeisperspektiivin varaan rakentuvat otokset. Näyttely on ripustettu riehakkaan karnevalistisesti. Mustavalkoista vivahteikkaasti Humoristinen vire on myös Tuomas Hallivuon grafiikassa. Kolehmainen on vuosia kestäneen projektinsa aikana kuvannut Euroopan alueella sijaitsevia pyhiä tiloja: kirkkoja, synagogia ja moskeijoita
KOONNUT SEPPO HEISKANEN KUVATAIDE Pamela Brandt on kiinnostava maalari, jonka teokset ovat sympaattisia ja omalla tavallaan henkistyneitä. TAMMIKUUTA 2018 Näyttelykuvia Petri Hytönen on akvarellisti, jonka spontaaniin ilmaisutyyliin tämä tekniikka sopii hyvin. Nämä akvarellipaperinuket säntäilevät seinillä tai riippuvat eräänlaisina himmeleinä katosta. saakka. Avoinna Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksessa 21.1. Surrealistinenkin vivahdus teoksista löytyy. KUVATAIDE. Petri Hytönen: Näyttelykuva. Tuomas Hallivuo: Pääsisäänkäynti, 2017. dek: ”...kokonaisuutena olio näyttää tosin tarkoituksettomalta mutta silti omalla tavallaan täydelliseltä.” Mutta ennen kaikkea Hallivuon teokset ovat hienoa mustavalkoista grafiikkaa. KUVATAIDE Ryhmä taiteilijoita on koonnut Suomenlinnan Rantakasarmiin näyttelyn nimeltä ”Demilitarisoitu galaksi”. Mukana on sekä intiimejä että monumentaalisuutta tavoittelevia vedoksia. Avoinna 21.1. 33 11. Hän kuvaa usein arkisia esineitä tai tapahtumia: astioita, ruokaa, leikkikaluja. Kikka Rytkönen: Burgfield AWE. saakka. Joulun ajaksi hän on koonnut Galleria Sinneen henkistyneitä ja lihallisia ihmishahmoja. Kuivaneulan hieno piirrosjälki toimii hyvin tummien, miltei mustien mezzotinto-tekniikalla toteutettujen pintojen kanssa. Seppo Heiskanen Pekka Kauhanen: Jokapoika, 2002. saakka. Rasismin vastustus on yksi ulottuvuus. Avoinna 14.1. Se esittelee sodan ja väkivallan uhreja ja rakenteita, mutta myös rauhanaktivisteja. Pamela Brandt: Kaksi merta
Harman lapsuudenkuvauksessa pääosassa on kuitenkin Töölö. TAMMIKUUTA 2018 Ihmisen puolesta, fasismia vastaan Rosa Liksom (s. Willamo oli vaimoaan kohtaan hyvin väkivaltainen. Tehty työ näkyy. Pahuuden arkipäiväistyminen Parasta Everstinnassa on kieli. 194 Sipoon kirkolta rock-taivaan tähdeksi KIRJAT Heikki Harma: Hector – Asfalttihippi Otava 2017, 285 s. Liksomin lause on upeaa: ”Himmlerin konttuuri oli järjestänny meile kortteerin puolanjuutalaiselta perheeltä otetusta, tammimettikön keskele rakennetusta piitermaijerikartanosta.” Romaanissa suomalaiset suhtautuvat saksalaisiin liittolaisiinsa ja heidän hulluun ideologiaansa lämpimästi. Kariniemi julkaisi vuonna 1968 kirjan ”Erään avioliiton anatomia”, jossa hän kertoi Willamon kanssa solmimastaan onnettomasta avioliitosta. Tästä kaikesta kerrotaan myös Everstinnassa, vaikka teos onkin enimmäkseen mielikuvituksen tuotetta. Liksom on tuotannossaan aina suhtautunut epäilevästi ideologisiin utopioihin, jotka lupaavat muuttavansa maailman toiseksi. huhtikuuta vuonna 1947”, käy selväksi, että Heikki Harma on päättänyt luopua yhdestä ammoisesta kirjan rakennetta koskevasta haaveestaan. Everstinna on mielestäni yksi taakse jääneen vuoden parhaista romaaneista. Naiivi vaimo on valmis seuraamaan miestään kuolemaan: ”Moni oli kuolu rintamalla ennenko kerkisi täyttää kaKIRJAT Rosa Liksom: Everstinna Like 2017, s. Yhteisiä samastumispintoja monille tuo Harman kirjaansa lämmöllä taltioima ajan henki ja sen ”soundtrack”, radio-ohjelmat, lastenlaulut, varhaiset poppisuosikit Paul Ankasta, Shadowsista ja rautalangan venyttäjistä aina Beatles-vallankumoukseen. Viimeisimmässä haastattelusessiossamme viime vuosikymmenen puolella hän kertoi haaveissaan olevan kirjoittaa samantyyppinen fragmentaarisesti fiilistelevä, kronolgiaa ja perinteistä omaelämäkertailua väistelevää opus kuin Bob Dylanin ”Chronicles – Volume 1” (”Muistelmat – Osa 1”, Erkki Jukaraisen suomennos ilmestyi 2005) Eipä sellaista takkia pitkällisten pähkäilyjen ja kirjoitusprosessin jäljiltä tullut, mutta ei sentään tuluskukkaroakaan, eihän tässä mikään hiiri ole ompeluhommissa ollut vaan varsin järkälemäinen henkilö suomalaisen populaarimusiikin historiassa. Olen haastatellut Heikki Harmaa/Hectoria monesti reilun kolmenkymmenen vuoden aikavälillä ja tämä kirja nousi puheeksi jo joskus 1980-luvun lopun kohtaamisissamme. Itse jäin esimerkiksi kaipaamaan seikkaperäisempää tarinoin. Juutalaisten vainot eivät juuri näkyneet Suomessa, eikä heidän hävittämiseensä tähdännyt natsien projekti koskettanut suomalaisia. Toista maailmansotaa paljolti sivuavassa teoksessa natsien johtaja on Vyyreri ja hänen aisaparinsa Köppels. Eipä näet paljon tiukemmin voi kronologisuuteen enää tarttua. Liksom kuvaa pahuuden arkipäiväistymistä. Ja nyt ilmestynyt ”Asfalttihippi” on vasta alkua, sillä tässä kirjassa muistelmat etenevät vasta 1970-luvun lopulle saakka. Teini-iän nostalgiaa tihkuvasta laulusta kertoessaan sen tekijä toteaa: ”Laulun kirjoittajana olin jo 27-vuotias perheenisä ja toimittaja-laulaja-lauluntekijä, joka etsi ahnaasti aiheita ja näkökulmia uudenlaiseen pop-rockmusiikkiin, varsinkin teksteihin. Onneksi muistelija ei jatkossa takerru ihan päivämäärätarkkuudella, vaikka esimerkiksi sukupuun oksia kahisutellaan isovanhempien päiviin asti. Tässä siis ollaan Zimmermannin jäljillä eli lukijat jätetään odottamaan jatkoa, mutta toivottavasti ei yhtä pitkään. Everstinnaa on toisaalta epämukavakin lukea, sillä se kuvaa taitavasti fasismin psykologista voimaa. 34 11. Kirjassa kritisoitiin vivahteikkaasti kommunismia ja Neuvostoliittoa. Everstinnan hahmon tosielämän esikuva on Annikki Kariniemi ja hänen miehensä Oiva Willamo. Sellaisena se ei enää tarjoa hänen lauluntekijäuraansa paneutuneille kovin paljon uutta. 1958) sai vuonna 2011 Finlandian romaanistaan ”Hytti nro 6” (2011). Hän avaakin esimerkiksi ”Asfalttiprinssin” ja ”Ake, Make, Pera ja mä” -biisin saloja ja henkilögalleriaa herkistävästi: ensin mainitun Sipoon kirkko eli vanha jugendtalo Mannerheimintiellä lienee säilynyt vanhempien stadilaisten mielissä, mutta Aken ja kumppaneiden henkilöllisyyttä ei moni ole varmaan aiemmin tiennyt. Saksalaisia ihaillaan ja jatkosotaan mennään laajentamaan Suomen rajoja Neuvostoliiton kustannuksella: ”Miesten piti laajentaa Suomineitosen lantheita ja meän naisten velvollisuus oli pittää huolta siittä, että miehet sait keskittyä sotimisseen.” Kertoja nauttii sodasta, sillä hän on sen aikana Rovaniemellä juhlittu kaunotar. Rock-tähden taivalta nopein askelin Kun siirrytään artisti Hectorin musiikillisen karriäärin kehitykseen 1972 ilmestyneestä ”Nostalgia”-esikoisalbumista lähtien, kirjasta tulee tavanomaisempi, levyjen ja kokoonpanojen kautta etenevä kronologia. Everstinnan kaltaiset ihmiset olivat kiinnostuneempia arjestaan ja uskoivat Adolf Hitlerin lupauksiin. Dylanin kohdalla Vol 2:n odotus on kestänyt kohta 14 vuotta). Tämä oli minun hetkeni pukea sanoiksi ja tunnelmiksi muistoja 1960-luvun alun varhaisteinien elämästä Tölikassa.” Sen elämän kuvaus on ehdottomasti Asfalttiprinssin antoisinta luettavaa, etenkin meille, jotka olemme 1960–70-luvuilla viettäneet lapsuutemme samoissa maisemissa. Sitä pidettiin tavallisena asiana. Rakkaudesta Töölöön Kun Asvalttihippi-muistelmateoksen varsinaisen tekstiosan ensimmäinen lause kuuluu ”Synnyin Boijen sairaalassa, Bulevardi 22:ssa, aurin koisena kevätsunnuntaina 20. Rosa Liksom sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa kirjoittaneensa romaania varten runsaasti raakamateriaalia ja editoineensa sen sitten kustannustoimittaja Harri Haanpään kanssa kompaktiin muotoon. Saksan hävitessä Eversti uhkailee tekevänsä itsemurhan, mutta peruu pian puheensa. Hienoa, että Heikki Harma sai kirjan kuitenkin puristettua ulos. Kotikatu ”Manskun” kulmat, Taivallahden ja Rajasaaren rannat Merimelojien majoineen (isä-Veikko oli kansainvälisen tason kilpameloja), Töölön kansaja yhteiskoulun kivipihat, Stadikan, Bolliksen (Pallokentän) ja Saharan (viereisen hiekkakentän) urheilupyhätöt ja Tullinpuomin baarit. Sarjaan on tiettävästi tulossa vielä kolmas osa, joka sijoittuu Yhdysvaltoihin ja käsittelee kapitalismia. Kertoja Everstinna rakastuu vanhempaan mieheen, Everstiin, ja hurahtaa tämän kanssa fasismiin. No, tämä tai tuo, jonkinlaisen muistelmateoksen kirjoittaminen Heikki Harman mielissä joka tapauksessa siinteli läpi vuosikymmenten. Kukaan ei ole viettelevältä aatteelta turvassa. Se on kirjoitettu lappilaismurteella, mikä tekee siitä hyvin omaäänisen. Nuo kaupunkija mielenmaisemat suodattuivat moniin Hectorin alkupään tuotannon biiseihin. Lapissa tapahtuva ”Everstinna” kertoo muun muassa natseista
Hän on eksynyt ihminen, jolla ei ole omaa tahtoa. Lisää tällaista kakkososaan. Kirja saa mukavaa henkilökohtaisuutta Harman päälukujen väliin ripottelemista listauksista: läpi tulevat käydyksi niin kunkin muisteltavan vuosikymmenen tärkeät biisit kuin nuoruuden kirjasuosikit ja jopa tuoksut alaotsikolla ”Smelltrack of my life”. Vaikka Hectorin 70-luvun albumeista ainakin ”Herra Mirandos”, ”Hectorock I”, ”Liisa pien” ja ”Kadonneet lapset” ovat olleet joko ajassaan erityislaatuisia tai populaarimusikkihistorian myöhemmin kanonisoimia klassikoita, ne viiletetään kirjassa läpi melkoisella vauhdilla. Sipoon kirkolta rock-taivaan tähdeksi tia 1960–70-luvun taitteen Cumulus-kaudesta, sillä tämän omasointisen, täynnä lahjakkuutta olleen lauluvetoisen yhtyeen vaiheita ei ole paljon jälkipolville muisteltu. Kaikki ne ovat romanttisia utopioita, jotka lakaisevat yksittäiset ihmiset syrjään suurien linjojen tieltä. Lohutin itteäni, että Eversti on niin pettyny temokratihaan ja on katkera armeijalle.” Kirjan kohdat päähahmon kokemasta henkisestä ja fyysisestä väkivallasta ovat puistattavia. Totuuden kohdatessaan monet tekivät kuten Everstinna eli sulkivat silmänsä tai pakenivat: ”Mie näen sen kaiken, käänyn ja juoksen poies.” Everstinna on mestarillinen romaani, Liksomin parhaita. Listoissa on voimaa Asvalttiprinssi on hehkeimmillään ollessaan elämäkerta, siis kertoessaan Heikki Harmasta osana maailmaa ja elämää – oli se sitten fiilistelyjä Käärmesaaren kanoottiretkeltä, 70-luvun ylipolitisoituneen kulttuuri-ilmastomme sivustatarkkailua tai toimittajan ominaisuudessa tehtyjä reissuja. Suomalaiset takertuivat aatteeseen, koska kuvittelivat sen olevan hyvä. Ammatti on jälleen yksi pakopaikka: ”Mie niinko liukenin kirjan henkilöitten tuntheisiin ja aistimuksiin, joista net lausseet synnyit. Everstin käytös ei saa kuitenkaan Everstinnaa jättämään häntä. Tämä johtaa pahaan. 35 11. Mulla ei ollu ommaa tahtoa, oon sielultani nelivuotias. Heidän suhteensa muuttuu yhä sadistisemmaksi. Everstinnaan samaistuu, vaikka hän on ristiriitainen ja turhamainen. Kauheisiin asioihin eläydytään niin hyvin, että toivottavasti Liksomin terveys ei ole kärsinyt. Kansan arkisto. Toki monissa muusikkoelämäkerroissa on rasitteena liian yksityiskohtainen jumittuminen levykatalogiin, mutta Hectorin tapauksessa olisi toivonut joidenkin laajempaa laulujen taustoista. Sitä lajia olisi saanut tulla enemmänkin. Yhtyeen albumit olisi joku voinut myös koota kunnon levyboksille asianmukaisella tekstiliittellä ryyditettynä, mutta tuokin kulttuuriteko odottaa yhä tekijäänsä – vink, vink. Väkivaltaa kuvataan tarkasti. Aika katosi, ja taas oli yö.” Everstinnaa ei kaikesta huolimatta tuomita vaan häneen suhtaudutaan ymmärtäväisesti. TAMMIKUUTA 2018 heksantoista. Omassa muistissani on monia hänen livetilanteissa kertomiaan biisietymologioita, joita olisi voinut laittaa myös kirjan sivuille: kuinka Heikki itki kuultuaan studiossa ensi kerran Hasse Wallin ”Tuulisina öinä” -kappaleelle soittaman kitarasoolon, missä se ”Hannikaisen baari” sijaitsikaan jne. Niitä on tässä lajissa kelattu jo riittämiin. Muut eivät pärjänneet fasismin kanssa paremmin. Esimerkiksi Liisa pien -albumi, joka muutenkin nähdään Hectorin uralla perustelemmattomasti välityöksi, kuitataan kirjassa kahdella sivulla. Rolf Bamberg Demokraatti 1970-luvun puolivälissä Hector (edessä) kaipasi bänditoimintaa ja perusti lyhytikäiseksi jääneen HECin. Liksomin romaanin kertoja on haaveilija, josta ei kasva aikuista. Omaelämäkerrallisempi tilittely, kuten keikkahuikkien liika vetäminen ja muut pössyttelyt, kamppailut mielenterveyden kanssa, menestyksen nousut ja laskut joutaakin jäädä nopeasti vetäistyiksi piirroiksi. Mie kävin jo neljääkymmentä ja olin valmis lähtehmään jos rakhaani niin haluaa. Niiden lukemiseen menee huomattavasti vähemmän aikaa kuin pelkän nimikappaleen kuunteluun. Mukaan tulivat Hullujussi-yhtyeen voimakaksikko Eeki Mantere (vasemmalla) ja Holle Holopainen sekä Vando Suvanto, Antero Jakoila ja Kaj Westerlund. Kuluneesta sota-aiheestakin hän kirjoittaa värikkäästi ja tyylillä. Perusteeton toivo paremmasta rakkaudesta elää vahvana: ”Mie lohutin itteäni, että kaikki käypi paremphaan päin ko päästhään sota-ajan muistoitten ylitte ja olhaan hyäksytty se, että sotia voitethaan ja niitä hävithään. En ollu kasunu henkisesti.” Pian tämän jälkeen Eversti purkaa pahaa oloaan naiseensa. Kuten sanottu, fasismi on Rosa Liksomille samaa sarjaa kommunismin ja kapitalismin kanssa. Utopiasta toiseen Everstinna on kirja ihmisyyden puolesta ja vihaa vastaan. Esa Mäkijärvi Like Rosa Liksom kertoo verevästi sodasta ja rakkaudesta. Sadistisesta Everstistä päästyään hän alkaa seurustella itseään huomattavasti nuoremman miehen kanssa ja ryhtyy kirjailijaksi. Hän ajelehtii elämässä eikä ota vastuuta itsestään
Tästä on omassa muistipankissani elävänä säilynyt esimerkki opiskeluajoilta. Esimerkkejä on piisaksi asti. Ja toden totta. ”Eipä nyt tarvinnut lähteä merta edemmäs kalaan. Veijo Meri kertoo everstin autokuskin tarinan syntyprosessista omanlaiseensa tyyliin. ja sen hän myös työsti tarinaksi. ”Kirjavisa ei ensimmäisellä pähkäilyllä ratkennut ja lähdin uimahalliin hakemaan aivoitusta. Sittemmin luin lehdestä, että hän harmitteli kaikenlaisia amatöörikääntäjiä, jotka vievät leivän kirjailijoiden suusta… Sattumoisin lueskelin juuri Petri Tammisen mainiota kirjaa Muita hyviä ominaisuuksia, jossa hän muun ohella kertoo käynnistään Veijo Meren luona ja ihailustaan häntä kohtaan: ’Meri kirjoittaa ihmisistä jotka tekevät koko ajan, menevät ja tulevat, kouraantuntuvista asioista ja esineistä jotka nekin tekevät ja tahtovat kaiken aikaa. Meri hehkui punakkana, puhui ja puhui, sai koko ajan päästään ja muististaan uusia assosiaatioita, jatkoi omista jutuistaan kiihtyneenä, sotki takkinsa selkämyksen liitutauluun ja kertoi yhä hurjempia tarinoita kirjojensa takaa. Meri kehitteli mosu rin hankkeen suotuisaan suuntaan höystettynä merimäisellä loppuvedolla... Esitys oli unohtumaton, aplodit olivat tunnin performanssin jälkeen mahtavat. Sen piti siis olla helppo, mutta kuinkas sitten kävikään... Eikä siinä mitään, Mereltä eivät tarinat hetikohta uupuneet. Kyseessä on yksi suomalaisen nykyproosan merkittävimmistä mullistajista ja kansainvälisestikin tunnetusta kirjailijasta, jonka syntymästä tulee ensi vuonna kuluneeksi 90 vuotta. Meren seitsemäs romaani Everstin autonkuljettaja oli ensimmäisen luentosarjan aikaan jo kirjoitettu ja ilmestynyt, vallaton ja absurdi tarinointi tuntui vain parantuvan yleisön edessä. Kirjailija oli saanut valmiiksi novellin, jonka kehystarinana oli erään autosotamiehen iltainen naistenhakumatka; kysesssä oli sen aikaisen intin tyypillinen toimeksianto, sillä kolme kapiaista oli vailla seuraa, eli tilanne oli pakottava. 36 11. Meri eli proosakirjailijana kirjailijauransa huippua.” Sirpa Taskisella on oma muistonsa kirjailijasta. Yhden yön tarinoihinkin, sinällään jo muheviin, saatiin vielä mausteita lisäämällä ripaus toisesta kattauksesta, Everstin auton kuljettajasta. Uima-altaassa aivojen soVeijo Meri Yhden yön tarinat -näytelmän lehdistötilaisuudessa joulukuussa 1998. Silloin ei vielä ollut kirjamessuja. Meren romaanien maailmoja hallitsevat epäonnistumiset ja pettymykset, vaikkakin ne muotoutuvat hauskoiksi ja omalaatuisiksi, saavat merimäisen ilmeen, kuten novelleissaankin, tapahtumat ovat merkillisiä ja epätodennäköisiä ja kuitenkin luontevia ja uskottavia.” Käyhän se näinkin: Pertti Vuorela haki Meri-arvoituksen ratkaisemiseen – toden totta, vedestä. TAMMIKUUTA 2018 Tarinankertoja vailla vertaa Viime vuoden viimeinen tehtävä oli asteriskilla merkitty eli viimeinen juhlavuoden kirjailijatuplauksista. Vuonna 1969 kirjallisuusaiheinen Studia generalia -luentosarja Miten kirjani ovat syntyneet täytti joka kerta Porthania I:sen 400 hengen salin, ja satoja taisi jäädä ulkopuolellekin. Ihan varmasti se olisi ollut virkamiehen pollalle sopivampaa tarinaa kuin juristijärjelle hyvin rajallinen taajuusjuridiikka, josta edes Veijo Meri ei olisi kyennyt repimään tarinaa. Vuoden saa avata Mauri Panhelainen, joka menee suoraan asiaan: ”1900-luvun jälkipuoliskon klassikkokirjailijan Veijo Meren pieni satiirinen proosateos vuodelta 1966, ’Everstin autonkuljettaja’, on viikon etsintäkuulutettu. ”Olen tavannut Veijo Meren (1928– 2015) yhden kerran, Hän ei vaikuttanut kovin ihastuneelta, kun kerroin olevani suomentamassa erästä tietoteosta. 1960-luku oli tunnetusti kulttuurin vuosikymmen, joten kuulin ja näin luentosarjan ansiosta yhden ja ainoaksi jääneen kerran Veijo Meren elävänä Porthanian suuressa luentosalissa. Kari Hulkko. Meri näyttää eikä selitä, ei hän esitelmöi, että yksilön vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset ja että kohtalo kulkijaa täällä heittelee – hän panee miehen ottamaan kahvilan astiasta sokeripalaa: ’Se ei tullut lusikkaan, jota yritti, eikä sen viereinen, joka olisi voinut tulla, vaan ihan joku muu.’ Laittamattomasti kirjoitettu.” Eero Reijonen on hoksannut visamaakarin harkitun vedätyssyrityksen tuossa teatterivihjeessä. Kirjailija oli kuullut tositarinan eversti Keinosen, tulevan puolustusvoimain komentajan Lappeenrannan-matkasta salkun unohduksineen kaikkineen.... Meri oli suggestiivinen kertoja, joka suggeroi itsensäkin, kun tarina alkoi luistaa, kasvaa ja haaroittua. Tämä luki raakaversion...ja ilmoitti siinä paikassa: ’Tämän minä kustannan.’” u u u Juhani Niemellä vastaus oli käden ulottuvilla. No, pakina oli ihan ok, mutta lisää tarinoita se edellytti kirjaksi kasvaakseen. Tai tietenkin hän olisi. ”Snadisti harhaan visakeisari yritti Hesan kaupunginteatterin esittämillä Tilkan sotilassairaalan mosureiden Yötarinoilla vedättää, mikä on visakallolle ihan oikein, sillä enhän minä ehtinyt niitä Bona Kotkaniemen ohjaamia Yhden yön tarininoita aikanaan kuulemaan. Se on itse asiassa pienimuotoinen vaellusromaani, sillä pääesikunnan autosotamies Peltola törmää matkallaan everstiä Vääksystä hakiessaan yhteen jos toiseenkin tapaukseen ja henkilöön; monesti nämä kohtaamiset saavat absurdeja tai jopa surrealistisia sävyjä. Siinä se nököttää keskihyllyssä, kymmenes kirja oikeal ta, Veijo Meren teos Everstin autonkuljettaja. No, siinä pienessä julkaisupaineessa Veijo Meri kiikutti hiirenkorvaisen paperipinon Sysmän huvilan vilpolassa loikovalle kustantaja Heikki Reenpäälle
Vastaukset viimeistään 24.1. Hienojakoisempi brändäys osaksi yksilön identiteettiä levisi sitten lännestä sitä mukaa, kun ulkomaankauppa vapautui ja elintaso nousi. u u u Demaritupakoiden merkit eivät ole jääneet klassikoiksi kulttuurihistoriaan. Aforismi välipalaksi Elämä on kuin kännykän akku. (rb) VIIKON 2 SITAATTI Tämän tehtävän purku on kuun lopun teatterille pyhitetyn erikoisnumeron tähden vasta kolmen viikon kuluttua, joten pidennetty vastausaika tietää vähemmän vihjeitä. mennessä osoitteella Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Katteet olivat korkeat ja menekki taattu, kuka vain onnistui organisoimaan kauppaa yli Atlantin. Mitä on tullut tilalle. – Kiirastulen, pistinkujanjuoksut kestit. Kysyntää pulavuosina riitti, kunhan savukkeet olivat amerikkalaisia. Poimitut ne käsin ovat hellin. Yhdelle palkinto. Asiantuntijaksi löytyi Frank Aaltonen, joka oli vuosisadan alussa lähtenyt Lahdesta Amerikan raitille ja touhunnut pitkään muun muassa osuustoiminnassa. Frankki hankki välittömästi tarjouksen Marvelia parempimaineisesta Clubista, mutta lopulta päädyttiin Convoy-savukkeisiin. ”Kyllä teillä pitäisi olla laatu-savukkeitakin, jotka eivät repisi tupakkamiesten kurkkuja hajalle”, Aaltonen kirjoitti ja tuprutteli New Yorkin toimistossaan lähes 50 vuoden kokemuksella eri merkkien näyte-eriä. Palkinto Eero Reijoselle. u u u Tupakkastailaus on taaksejäänyttä elämää, niin uskon ja toivon, vaikka katson yhä kaiholla sen kultakauden elokuvia. Väärä veikkaus tulee hyvään paikkaan, sillä se tarjoaa visaukolle tilaisuuden kerrata, ketkä olivat visan taakse jääneen juhlavuoden kymmenen erikoistehtävän kirjailijat. Mutta historiallisessa ajassa ollaan siis kiinni. Brändäys liittyy tietysti joka kulutustuotteeseen, mutta kaikki ne eivät kanna elämää suurempia illuusioita. Conversen All Starit jalassa taas taitaa käydä ikuisesta cityhipsteristä. Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja. Uhkaako nyt identiteettikriisi, kun hyvin palvellut Lumiani vetelee viimeisiä. Mikko Majander Demaritupakoiden merkit eivät ole jääneet klassikoiksi kulttuurihistoriaan. TAMMIKUUTA 2018 Savukkeiden sosiologiaa A merikkalaiset savukkeet ja nylonit olivat – näkökulmasta riippuen – turmeluksen tai luksuksen merkkituotteita, kun Eurooppa toisen maailmansodan päältä kärsi kulutustavaroiden puutteesta. Vai tuotattiko SDP Suomeen sittenkin Briggsejä. Hotakainenhan kavalkadin juuri viime tammikuussa aloitti ja perässä tulivat Lauri Viita, Juhani Peltonen, Anja Kauranen, Arto Melleri, Hannu Salama, Antti Tuuri, Toivo Pekkanen, Edith Södergran ja viimeisenä Meri. Urheilutossuissa päästiin aika pitkälle, kun valitsemalla Niket liittyi samalla uskonlahkoon, joka palvoi Michael Jordania. Itse hän oli päätynyt Cameleihin sen jälkeen, kun paha yskä pani pohtimaan jopa tupakoinnin lopettamista. Muiden nimeltä mainittujen merkkien kavalkadi on vielä tutumpi: Chesterfields, Pall Malls, Parliaments… Lukijana jään harmittelemaan, etten osaa liittää kuhunkin aikansa imagollisia merkityksiä. SDP ryhtyi tupakan tukkukauppiaaksi, kun ”ystävät” Yhdysvalloissa lahjoittivat sille dollareita, joiden arvon saattoi onnistuneilla affääreillä moninkertaistaa markoiksi puoluetyön rahoittamiseen. Kerro mitä mobiilia näpräät, niin tiedän, millainen olet! Itse olen vetänyt viimeisen tupakkani jo vuosia sitten ja selvinnyt tähänastisesta kännykkäelämästä neljällä viidellä Nokialla. Myös Paul Austerin viime vuonna ilmestyneessä mammuttiteoksessa 4321 päähenkilön äiti, valokuvausputiikkia pyörittävä moderni nainen sauhuttelee 1950-luvun alussa Old Goldeja. Olin ilmeisesti lukenut Everstin autonkuljettajan opiskeluaikoina 1960-luvulla, vaikka en sitä heti muistanut. 37 11. Maistuivat ne muillekin. Kerran oli kyllä tarjolla erä ensiluokkaisia Old Gold -savukkeita, jotka ovat yhä elävä osa 1950ja 1960-luvun tyylimaisemaa. Esimerkiksi William Burroughs kiteytti kulttikirjassaan Alaston lounas, että oli ”jotenkin niin jeparien tapaista polttaa Old Goldeja”. Kirjailijasta ilmestyy tänä keväänä kaivattu elämäkerta, johon tämän lehden sivuilla tullaan varmasti palaamaan. Matkapuhelimissa Apple on onnistunut luomaan huikaisevan heimon, joka käyttää i-tuotteita, mihin niitä vain keksitään kehitellä. pukoista nousi ensin heikkona signaalina ja sitten vahvistuen Everstin autonkuljettaja ja Veijo Meri. Ota kiehkurani tää! Soisin sulle suven sulotuoksut, matkaa voittoisata, välkeää!”. Myöhemmiltä ajoilta mieltää paremmin, millaisia ovat Marlborotai Camel-miehet, jotka kulkevat omia polkujaan. Kuka laaja-alaisesti suuntautunut vaikuttajapersoona, mikä teos. Pikaluin Everstin autonkuljettajan nyt uudestaan, eikä se vaikuttanut yhtään vanhahtavalta.” Unto Vesa sanoo ilmoittautuvansa suosiolla kuuluisaan lumiukkosarjaan veikatessaan Kari Hotakaista. Viimeiset 25 prosenttia kuluu nopeimmin. Hän haukkui suomalaisille tyrkytetyt Marvel-savukkeet roskana, jota puskettiin Eurooppaan, kun ei muualle kelpaa. ”Ota köynnös kukkasista sellin, sydänverin kostutettujen. Mutta mitä ostaa ja myydä, kun liikkeellä oli monenmoista lipeväkielistä välittäjää ja välistä vetäjää. Sarka oli pitkä, sumuinen. Television nostalgisessa hittisarjassa Mad Men Don Draper kyselee baarin värilliseltä tarjoilijalta, miksi tämä polttaa Old Goldeja eikä Lucky Strikeseja, joille hän oli rakentamassa mainoskampanjaa
tammikuuta entisen kenraalikuvernöörin talon eli Smolnan (nykyinen valtioneuvoston juhlahuoneisto). Wreden ehdotus 97 äänel lä 85 vastaan, jotka annettiin ed. Työmiehessä järjestyskaarti vetosi (11.1.) Tampereella hyväksyttyjen sääntöjen puolesta ja totesi punakaartit ”hajottaviksi”. Sen sulo kasvaa päivän tyveneksi ja öiden levoks armain unelmin. Ei katoa se ajan pimentoihin, vaan uudistuupi yhä. Kuva on otettu keväällä 1918 Helsingin valtauksen jälkeen. Hallitus sai siis rajattoman vallan ”lujan järjestysvallan” luomiseksi maahan. Siksi teemme me joka aamu kukkaseppeleemme ja luottain kumarrumme puoleen maan.” JOHN KEATS: ENDYMION: KAUNEUS (RUNON ALKUOSA) (ENDYMION: A THING OF BEAUTY IS A JOY FOR EVER, 1817) SUOMENNOS JAAKKO TUOMIKOSKI . Sydän on liekeissä kaiken aikaa etenkin nuorimpana, vain 25-vuotiaana kuolleella John Keatsilla, joka palvoi kauneutta sellaisella intensiteetillä, että olisi saattanut #metoo-ajassa joutua hankaluuksiin. Helsingin kaupunginmuseo ”Mi kaunist’ on, on iloks’ ikuiseksi. Mutta se on kestänyt ja taistellut sotakaudenkin yli ja voi nytkin sen kestää. Porvaristo hyväksyy sotajoukon tuomisen nuoreen tasavaltaamme 97 äänellä 85 vastaan. ryhmän nimessä lausui tehdyn päätöksen johdosta valittelun sekä pani ryhmän puolesta vakavimman vastalauseen. TULKINTA ROLF BAMBERG. TAMMIKUUTA 2018 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Maailman kirjallisuuden katekismus Mitä se on: Shelley-Byron-Keats. J.Vuoristo sos.-dem. Me merkitsemme tämän johdosta, lausui puhuja, että Suomen porvarillinen hallitus ensimmäisenä tekonaan nuoressa tasavallassamme on luonut sotajoukon, joka tullaan lähettämään työväestöä vastaan. (huutoja porvariston taholta: ei tulla!) Edelleen merkitsemme, että porvaristo tämän sotajoukon avulla tulee pyrkimään saadakseen loppuun suoritetuksi vallankaappauksensa, johon se jo on yritellyt. Käytännössä päätös johti siihen, että senaatti myöhemmin saattoi julistaa suojeluskunnat hallituksen joukoiksi. Lopullisessa äänestyksessä hyväksyttiin ed. /-/ Ed. Siinä brittiläisen runouden romantiikan ajan tehoketju, josta yksikään ei, surullista kyllä, saavuttanut edes neljänkympin virstanpylvästä. Työmies 13.1.1918 Viimeinen taisto eduskunnassa Tammikuun alkupäivinä 1918 edettiin vääjäämätöntä kohti. Pärssinen liikutettuna lausui: Minä katselin porvariston iloista naurua päätöksen johdosta. Helsingin punainen kaarti valtasi 8. Työmiehen kuvaus (juttu alla) eduskunnan istunnon loppuratkaisusta on dramaattinen. Ja työväestö nousee entistä ehompana. Sosialistiedustaja Matti Airola ennakoi jo tulevaa: ”Syttynyt on sota julma.” Helsingin punainen kaarti valtasi entisen kenraalikuvernöörin palatsin tammikuun alussa 1918. Ed. Airola huusi porvaristolle: ”Syttynyt on sota julma.” Istunto päättyi klo 12.30 yöllä. Se saattaa kyllä merkitä työväelle suuria kärsimyksiä. /-/ Ed. Elorannan ehdotuksen puolesta. Sosialidemokraatit harasivat eduskunnassa esitystä vastaan. Manner yhtyi edelliseen lausuntoon. ”Porvarilliset ovat siis yhä mielettömiä. Työväen järjestyskaarteista erottautuneet punaiset kaartit esiintyivät uhmakkaina. /-/ Kun äänestys tuli tunnetuksi, kohotti porvaristo riemumyrskyn huudoin ja käsienpaukutusten. Ehdotus jäi suutariksi, koska porvarien enemmistö tyrmäsi sen jo alkumetreille. Asiasta käytiin eduskunnassa laajaa keskustelua useamman päivän ajan. Eilinen taistelu eduskunnassa. Vielä merkitsemme sen sodanjulistukseksi. Aseelliset joukot riehuivat eri puolilla Suomea. 38 11. Sosialistien taholta kuului äänekkäitä harminilmauksia. Istunto päättyy järkyttävän mielialan vallitessa ja melun pauhatessa. Porvarillisen senaatin esityksestä eduskunta äänesti sille valtuudet ”lujan järjestysvallan” luomiseksi (12.1.). Porvariston asekaartien luominen. Smolna on nykyinen valtioneuvoston juhlahuoneisto. Mutta minä sanon: ”Te, jotka nyt nauratte, te kohta itkette.” Ed. Tehtiin jopa kompromissiehdotus, jonka mukaan sotajoukkojen käytöstä päätettäisiin yhdessä porvarillisten ja sosialistien kesken. Ne luulottelevat, että levottomuus ja rauhattomuus maassa saadaan poistumaan, kun pannaan aseellisen voiman uhka”, Työmiehen ”Visapää” kauhisteli (10.1.). Tai jälkipolville kai onneksi, sillä näin heidän runoutensa on säilynyt mielissämme äärimmäisen elämännälkäisenä. Eduskunnassa käytiin eräänlainen ”viimeinen taisto”
Tuula Haatainen SDP:n presidenttiehdokas Nora Vilva. 39 11. TAMMIKUUTA 2018 Olen aina tilannut Demokraattia, koska lehti tarjoaa politiikkaa taustoittavia laadukkaita juttuja. Lehden avaamista näkökulmista on paljon hyötyä. Demokraattia tilaamalla sinäkin pysyt ajan tasalla tulevan presidenttikampanjani aiheista
Suomessa on löytynyt jo yli 120 vuoden aikana rohkeita naisia ja miehiä, jotka ovat perheensä toimeentulon ja oman henkilökohtaisen turvallisuutensa vaarantamisellakin olleet valmiit turvaamaan meille jälkipolville asioita, jotka eivät ole olleet työelämässä itsestään selviä, mutta joiden puolesta jokaisen itseään sekä näiden äitien ja isien elämäntyötä kunnioittavan henkilön tulee olla valmis taistelemaan. ”Tavallinen ruokasuola on esimerkiksi paljon myrkyllisempi eläville organismeille, kuin mitä glyfosaatti on.” Tekstistä käy myös ilmi, että glyfosaatti on yhtä vaarallinen kuin kahvi ja tee, eli ”käytännössä täysin vaaraton” aine. Jari Pischow Porvoo iStock ” YTK ei neuvottele ensimmäisestäkään työsuhteen ehtoja koskevasta asiasta.. THL:n mukaan osasyynä on alhaisempi rokotuskattavuus. ”Lapsia ei rokoteta, juodaan hopeavettä, ei seurata sykettä synnytyksessä”, Lännen Media luetteli. 40 11. Ovathan muut torjunta-aineet vielä vähemmän vaarallisia, kuin mitä glyfosaatti on, eli käytännössä terveelliisempiä kuin kahvi ja tee. Pohjanmaan ruotsinkieliset lukevat alueella ilmestyviä ruotsinkielisiä lehtiä. Onhan järjestössä 29 000 jäsentä, ja Nylund valittiin marraskuussa puheenjohtajaksi aivan yksimielisesti. Nylund on juuri valittu ruotsinkielisen tuottajajärjestön SLC:n puheenjohtajaksi, joten hänen neuvoihin varmaan luotetaan viljelijäpiireissä. Tunnetuimpia aikoinaan ”täysin vaarattomia” aineita lienevät DDT ja asbesti. Etkö ole kiinnostunut turvaamaan omaa tai jälkeläistesi huomista. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Vuoden 2018 tammikuun lopusta alkaen monen alan työehtosopimukset ovat edelleen katkolla, ja YTK:n jäsenenä sinulla ei esimerkiksi ole oikeutta lakkoavustukseen, mikäli työnantaja julistaa työpaikalle työsulun. Kun väitteet on esitetty riittävän monta kertaa, ihmiset lopulta uskovat, että tarina on totta. YTK ei neuvottele ensimmäisestäkään työsuhteesi ehtoja koskevasta asiasta, mutta se on avuliaan valmis veloittamaan sinulta saman vuosimaksun esimerkiksi 10 000 euron vuosituloista kuin 50 000 euroa vuodessa tienaavalta työntekijältä. Yleisönosaston kirjoittajat hoitavat käytännössä toimituksen puolesta ”tutkivan journalismin”. Osana SLC:n ja Nylundin ajamaa glyfosaatin markkinointikamppanjaa olisi voitu myös kertoa, minkä makuinen kyseinen aine on. Näiden lehtien sisällöstä lukija ei saa selvää, onko artikkeli tarua vai totta. Vinkkinä sinulle, että ammattiliiton jäsenenä säästät 10 000 euron tuloistasi noin puolet työttömyyskassan vuosimaksustasi olemalla lisäksi samalla ammattiliittosi jäsen ja nauttimalla sen sekä paikallisen ammattiosastosi tuomista jäseneduista. EK ei ole näennäisesti millään tavalla koordinoimassa tai vaikuttamassa tulevaan työmarkkinakierrokseen liittotasolla, vaikka ainakaan julkisuudenhakuisuuden perusteella tällaisesta ei ole tuon taivaallista todistetta. Mahtaa olla ylevä tunne säästää joka vuosi maksamalla enemmän vuosittaisena jäsenmaksuna yritttäjien turvaksi kehitettyä työttömyysvakuutusmaksua YTK:lle. Myöskään lomapalkasta maksettava lomaraha ei tule automaattisesti tai YTK:n tai työnantajan hyvyydestä vaan pelkästään ammattiliittojen neuvottelemista työehtosopimuksista. Vai oletko vain yksi niistä, jotka menevät omaan napaansa tuijottaen toisten duunareiden selän taakse ja otat sen luun, mikä eteesi heitetään, jos herra suo. Jos et ole herra tai narri, niin liity omaan ammattiliittoosi. Duunarin kannattaa pitää kuitenkin aina mielessä, että työntekijän tyhmästä päästä saa kärsiä koko kroppa. Vaihtelevalla menestyksellä. Siinä kerrottiin, että Pietarsaaressa jyllää tavallista pahempi hinkuyskäepidemia. Lehdet eivät ota kantaa siihen, pitävätkö julkaistut jutut paikkansa. Pitkän linjan maanviljelijänä olen ollut mukana silloin, kun näin sanottiin myös muista torjunta-aineista ja materiaaleista. Mikäli joku taho haluaa sanomansa läpi, se julkaisee mielipiteensä lehdessä toistuvasti. Tästähän saimme jo joulukuussa 2017 esimakua työnantajaliitto MaRa ry:n toimesta, ja varmaan lisääkin on tulossa talvella Elinkeinoelämän keskusliiton siunauksella. Artikkelissa mainitaan yhtenä syynä ongelmiin se, että ihmiset katsovat Ruotsin televisiota. Onko reilua. Vaihtoehtona on maksaa oman alakohtaisen ammattiliiton työttömyyskassaan jäsenmaksua sekä ammattiliiton jäsenmaksua, joilla turvataan kaikille alalla työskenteleville työntekijöille muun muassa alakohtaiset palkankorotukset sekä perhevapaista maksettavat korvaukset. TAMMIKUUTA 2018 Yksinkertaiset työnantajien kyykytettävät Roundup on terveysjuoma Pohjanmaalla Lännen Media julkaisi hyvän artikkelin Pohjanmaan ruotsinkielisillä alueilla esiintyvästä terveyskapinasta. Mikäli rahaa ei riitä kahviin, Pohjanmaan ruotsinkieliset maanviljelijät voivat hätätilanteessa ottaa Mats Nylundin neuvot todesta, ja käydä torjunta-ainevarastossa sekoittamassa juotavaa itselleen. Nyt on ollut maanviljelijöille erittäin huono vuosi. Kansanedustaja Mats Nylund (rkp) kirjoitti eduskuntakolumnissaan tunnetusta torjunta-aineesta, Roundupista, ja sen sisältämästä glyfosaatista. Varastosta voi löytyä useampikin käyttökelpoinen terveysjuoma. Bo Lång Maanviljelijä, vuonna 1962 valmistunut agrologi, Närpiö Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Törkeä esimerkki tällaisesta ”terveysvalistuksesta” julkaistiin Syd-Österbotten -lehdessä 2.12.2017. Kenen joukossa sinä seisot ja miten turvaat esimerkiksi vakuutuksesi työttömyysturvan ja edunvalvonnan tulevaisuudessa. Ongelman oikeampi selitys löytyy kuitenkin lähempää. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI Oletko sinä yksi työelämän valituista sankareista, joka on valmis omalla työpanoksellaan maksamaan vuosittain työttömyysturvasta turhaan ylimääräistä samalla summalla kuin esimiehesi. Luettelo alueella esiintyvistä hölmöyksistä ei ole mitenkään tyhjentävä
Aktiivimalli on rangaistusautomaatti, joka sysää työttömiä Kelan toimeentulotukihakemusten byrokratian päättymättömään painajaiseen. Näin kolmikannalla ja tupo-sopimuksin uudistettiin laajemminkin suomalaista yhteiskuntaa. Näin aktiivimallilla työttömiä ihmisiä kiusataan. Tiina Arlin Varavaltuutettu, Vantaa Helsingin Sanomat julkaisi 12.12. Lyhytaikaisiakaan palkkatyöpaikkoja ei ilmesty tyhjästä pelkän rangaistuslain perusteella. Kyllä kolmikannalla pulmaan ratkaisu neuvoteltiin. Lyhyesti sanottuna hallitus haluaa leikata työttömän pientä työttömyysturvaa sen takia, ettei kukaan ole palkannut työtöntä henkilöä työhön. Ajatus on järjetön: työttömän on pakko löytää olematonta palkkatyötä saadakseen työttömyyskorvausta. Harva tietysti luulee tämän koskevan itseään. Markku Palonen Eduskunta äänesti joulukuussa työttömien aktiivimallista. Raportti sisälsi harvinaisen paljon tekopyhiä lausumia, joissa ensiviulua soitti Israelin vankkumaton ystävä, ulkoministeri Timo Soini. Perustimme perheitä, suunnittelimme talouttamme ja niin edelleen. TAMMIKUUTA 2018 ” Työttömyys ei ole Suomen laissa rikos eikä työtön ole työttömyydestään johtuen rikollinen. Pääministeri Sipilä, voinko näin maallikkona esittää, että ota yhteyttä kolmikannan eri osapuoliin. Näin aktiivimallilla työttömiä ihmisiä kiusataan. Nyt tuntuu, että työttömyysturvan muuttaminen on hyvin vakava asia ay-liikkeelle. Kuinka moni nykyinen työtön arvasi lopputilin osuvan kohdalleen. Ollaanko samaa mieltä kuin jo edesmennyt suuri valtiomies vaikeissa tilanteissa totesi, eli kyllä se siitä. Koko kansainvälinen yhteisö on tuominnut siirtokuntapolitiikan, myös Suomi – tämä tiedoksi Soinille – kansainvälisen oikeuden räikeänä loukkauksena. Kas kun työttömän ei pidä löytää yksisarvista tukia saadakseen. On aivan turhaa puhua rauhanprosessista, sillä sellaista ei ole. Me suuret ikäluokat olimme tulleet työmarkkinoille. Yhdysvaltojen ulkoministeri Kerry ilmoitti muutama vuosi sitten päivämäärän noin puolentoista kuukauden kuluttua, jolloin Yhdysvallat tekee rauhansopimusta koskevan ehdotuksen Israelille ja palestiinalaisille. Tässä sopimuksessa eri sopimusosapuolet sopivat, että mikäli työttömyysturvalainsäädäntöön puututaan, siitä neuvotellaan kolmikannalla. Soinin mukaan Suomella on aika puhdas tili tasapuolisessa suhtautumisessa Israeliin ja palestiinalaisiin: me emme hyväksy mitään väkivaltaa. Oli myös työttömyyttä. Lauri Hannikainen kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori, Helsinki. Työttömyys ei ole Suomen laissa rikos, eikä työtön ole työttömyydestään johtuen rikollinen. Siirtokuntalaisia asuu Länsirannalla jo puoli miljoonaa ja lukumäärä lisääntyy kaiken aikaa. Työttömyysturvaa leikataan siis syystä, johon ihminen itse ei voi vaikuttaa. Nyt vain tätä työtä kaikilla ei ole. Markkinat vaihtelivat. Hallitus esittää kuitenkin lakia, joka rankaisee työttömiä pelkästään siksi, että heille ei ole palkkatyötä tarjolla. Millainen siitä tuli: ei minkäänlaista, sillä pettynyt Kerry totesi, ettei mitään edellytyksiä ollut olemassa ehdotuksen tekemiseksi. Mielestäni parasta työsuhdeturvaa on työ. 41 11. Pääministeri Juha Sipilä, onko sellainen mies, joka näin toimii, sanansa mittainen mies. Israel on jakanut koko alueen tilkkutäkiksi, johon on enemmän kuin vaikea rakentaa itsenäistä valtiota. Israel ei ollut kiinnostunut. Aktiivimalli on erityisen epäoikeudenmukainen korkean työttömyyden alueille, ikääntyneille työttömille ja vajaakuntoisille työttömille. LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Työttömyysturvan muutoksiin tarvitaan kolmikantaa Aktiivimalli tekee työttömästä rikollisen Soini tekee omaa Israel-politiikkaa Em ili e U gg la Nykyinen työttömyysturva heikkenee noin viisi prosenttia hallituksen esittämällä aktiivimallilla. ” Parasta työsuhdeturvaa on työ. Netanjahu ei halua itsenäistä Palestiinan valtiota alueelle. Mitään puhetta ei ollut Israel-Palestiinan pääongelmasta eli siitä, että Israel rakentaa jatkuvasti väkivalloin juutalaisten siirtokuntia Länsirannalle ja ympäröi ne muureilla. Muistan, kun nykyistä työttömyysturvan lainsäädäntöä Suomeen kehitettiin. Suomi-niminen valtakunta oli silloin tilanteessa, että jos ei muutoksia tule, täyttyvät torit ja syntyy kapina. Näin vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien elämää edelleen vaikeutetaan. Aktiivimalli on ehdollinen tuomio, jonka ehtoja on 500 000 työttömän mahdoton täyttää. Syntyi periaatteessa nykyinen niin sanottuun ansioon suhteutettu työttömyyspäivärahajärjestelmä. Tätä sopimusta Sipilän hallitus on rikkonut. Pääministeri Sipilää, sekä hallituksen jäseniä, tuntuu karvastelevan sovittu heikko kiky-sopimuskin. Hän kiitteli Netanjahun lausumaa siitä, että Israel kannattaa rauhaa. Olen käsittänyt että ay-liikkeen taholta on maan hallitukselle tuotu esille henkilökohtaisen ja toimivan työttömyysturvan tärkeys. raportin Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun vierailusta Euroopan unioniin. Nyt työtä kaikilla ei ole. Sen aikainen työttömyysturva oli täysin avuton
TAMMIKUUTA 2018 Demokraatin irtonumeromyyntipisteet HELSINKI Akateeminen Kirjakauppa Keskuskatu 1 Prisma Kaari, Kannelmäki Kantelettarentie 1 R-kioski, asema-aukio Elielinaukio 3 R-kioski, aseman lippuhalli Rautatieasema R-kioski, Hakaniemi Siltasaarenkatu 13 R-kioski, Sörnäisten metro Helsinginkatu 1 Suomalainen Kirjakauppa Aleksanterinkatu 23 IMATRA R-kioski, Lappeentie Lappeentie 16 R-kioski, Vuoksenniska Vuoksenniskantie 58 LAPPEENRANTA R-kioski, keskuskioski Valtakatu 36 B R-kioski, Luukkaa Karjalantie 25 JYVÄSKYLÄ R-kioski, matkakeskus Hannikaisenkatu 20 KOKKOLA R-kioski, linja-autoasema Tehtaankatu 13 TAMPERE R-kioski, rautatieasema Rautatienkatu 25 TURKU Matkahuolto Aninkaistenkatu 20 R-kioski, rautatieasema Ratapihankatu 37 R-kioski, tori Eerikinkatu 12 VAASA R-kioski Kauppapuistikko 30 VARKAUS R-kioski, Torikulma Kauppakatu 55 Apurahat / stipendit Kuluttajaosuustoiminnan säätiön apurahat vuodelle 2018 julistetaan haettavaksi. Tuolloin keräystuotto oli 30 000 markkaa. Pieni ele -keräys on palvellut jo 111 vuotta. Raporttia kommentoi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne • Keskiviikkona 24.1.2018 klo 13–15 Kiasman seminaaritila, Mannerheiminaukio 2, Helsinki Lisätiedot: sorsafoundation.fi. Esimerkiksi Ilmajoella on tavoitteena on kerätä lahjoituksia kymmenen prosenttia enemmän kuin kuntavaaleissa. Ilmajoen keräystulos oli silloin 5 028 euroa, josta liittojen osuus puolet eli 2514 euroa. Pieni ele -keräyksen tuotolla tuetaan kotimaassa vammaisja terveystyötä, kuten virkistystä, vertaistukea ja neuvontaa. Vapaamuotoiset apurahahakemukset tulee toimittaa 16.2.2018 mennessä osoitteeseen: apurahat@kotsaatio.fi Säätiön hallitus päättää apurahojen myöntämisestä huhtikuussa 2018. Keräyksen organisoi 11 terveysja vammaisyhdistysten vastaavaa, kun valtakunnan tasolla on järjestöjä viisi enemmän. Lisätietoja säätiön sivuilta: www.kotsaatio.fi Kuluttajaosuustoiminnan säätiön apurahat vuodelle 2018 Pieni ele äänestyspaikoilla jo 111 vuotta Presidentinvaalien yhteydessä järjestetään jälleen Pieni ele -keräys kotimaan vammaisja terveystyön hyväksi, siis lähistön tuttujen henkilöiden apuun. 43 11. Sääntöjensä ja strategiansa mukaisesti säätiö tukee kuluttajien asemaa ja vaalii edistysmielisen osuustoimintaliikkeen perintöä. Tätä yhdistysten keräysvastaavat haluavat korostaa ja myös sitä, ettei keräyksen organisointiin kuluteta rahaa, koska se toteutuu vapaaehtosivoimin. Se alkoi vuonna 1907, jolloin Suomen ensimmäisten eduskuntavaalien yhteydessä kerättiin varoja tuberkuloosin vastustamiseen. Toive Tynjälä Ilmajoki Muista tammikuun tilaisuudet: Vierailuluento: Lukukausimaksujen ja opintoetuuksien poliittinen talous Palkittu politiikan tutkija Julian Garritzmann luennoi erilaisista lukukausimaksujen malleista OECD-maissa • Tiistaina 16.1.2018 klo 16–18 Musiikkitalon Terassilämpiö, Mannerheimintie 13 A, Helsinki Julkistamisseminaari: Vuoden 1918 pitkät varjot – Muistamisen historia ja politiikka Kalevi Sorsa -säätiö ja Kansan Sivistysrahasto järjestävät professori Seppo Hentilän kirjan julkistamisen yhteydessä keskustelutilaisuuden • Torstaina 18.1.2018 klo 16–18 Paasitornin Karl Lindahl -sali, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki Julkistamisseminaari: Työn tulevaisuus Pohjoismaissa Tilaisuudessa julkaistaan yhteispohjoismaisen työmarkkinaprojektin loppuraportti. Apuraha myönnetään vuodeksi kerrallaan. Nyttemmin europarlamenttivaalien paras keräystulos on miljoona euroa, kun taas presidentinvaalien keräys on parhaimmillaan tuottanut 2,6 miljoonaa euroa. Ilmajoellakin on lipaskeräyksessä äänestyspaikoilla yli 100 vapaaehtoista kerääjää. Valtakunnallisiin järjestöihin kuuluu 400 000 jäsentä. Paikallisille yhdistyksille jäi toinen puolisko eli 228,55 euroa yhdistystä kohti, kertoo kuntavastaava Kaija Hauta-aho. Apurahoja voidaan myöntää yksittäisille henkilöille, yhteisöille ja työryhmille
Tuulan kiritys -lenkki su 21.1. Turun SDP tarjoaa soppaa ja tietoa Tuula Haataisesta la 13.1. Grillimakkaratarjoilu klo 12 alkaen kauppakeskus Annikan ulkotasanteella. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Nuorisotoimijoiden tapaaminen la 20.1. 80 VUOTTA 70 VUOTTA Syntymäpäivät Viljo Heinonen toimittaja, eläkeläinen, Saarijärvi 14.1.2018 Pirjo Nyman sosiaaliohjaaja, eläkeläinen, Oulu 11.1.2018. fi yläpalkista kohdasta seurapalvelut. TUL:n lajipuheenjohtajapäivä la 13.1. tenkula@tul.fi. mennessä jarkko. klo 11 alkaen Työväentalon Tellervossa, aiheena mm. Turun SDP jalkautuu Varissuolle la 20.1. Vauhti sopii kaikille, lenkin vetää Turun SDP:n pj Mika Maaskola. Aikuisille kahvia. klo 15 Tampereen Työväentalon Tellervossa. demokraatti.fi/ilmoitusmyynti/#yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. Kaikille avoimessa ja maksuttomassa lapsiriehassa Turun Seikkailupuiston Timantti-teatterissa su 14.1. Varaamme oikeuden lyhentää tekstejä. TAMMIKUUTA 2018 Yhdistystoiminta Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. klo 16 Tampereen Työväentalon Tellervossa. klo 12 Turun Kauppatorilla. Tutustu toimintaamme ja ota yhteyttä sähköpostitse info@sivistysrahasto.fi tai puhelimitse 050 3200 272. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 VAASAN SOS.DEM. von Wright-saliin. klo 12, kokoontuminen Turun Teatterisillan kupeessa. 20100 Turku, turku@pam.fi Lahjoita Kansan Sivistysrahastoon – olet tukemassa suomalaista kulttuurija sivistystyötä Säätiö jakaa vuosittain satoja apurahoja tavallisten, työikäisten suomalaisten luovuuden tukemiseen. Mukana myös apulaispormestari Nasima Razmyar ja musiikkiohjelmaa. HELSINKI . klo 18 Itäkeskuksen kulttuurikeskus Stoan kahvilassa. ma 15.1. Lähetä seuraavan viikon lehteen ilmoitus viimeistään maanantaina klo 11 mennessä. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Tampereella, ilmoittautuminen 12.1. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Teollisuusliitto ry www.akt.fi www.teollisuusliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku Outi Rannikko 040 5434 875 etunimi.sukunimi@sak.fi Veli-Matti Kauppinen 0400 715 786 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. Kansanedustaja Jutta Urpilainen alustaa Kokkolan Sosialidemokraatit ry:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa ajankohtaisista asioista esim. . Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. . Piirihallituksen kokous to 11.1. klo 18 poliittis-filosofisissa tunnelmissa, kun professori Jaana Hallamaa Helsingin Yliopistosta saapuu alustamaan keskustelua sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta otsikolla Yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus – miten etiikka ohjaa politiikkaa. Jumpan vetää Pekka Ruohonen. Tuula Haatainen Itä-Helsingin sosialidemokraattien järjestämässä tilaisuudessa to 11.1. krs. Toveriseura. klo.18 Laivurintalossa, Läntinen Kirkkokatu 26. presidentinvaalit, eriarvoistumiskehitys jne. Seurojen vuosi-ilmoituksen 2017 ja yhteyshenkilötietojen 2018 sähköinen lomake löytyy osoitteesta www.tul. TUL:n yleisurheilujaoston kokous la 13.1. (Julkaisematta jätettävistä teksteistä ilmoitamme lähettäjälle). klo 13–15 esiintyvät Mimi ja Kuku, Nuorten Kotkien puuhapisteitä, sekä keksija mehutarjoilu. . mennessä, kisainfo www.rantaperkionisku.com. Harrasteliikunnan toimintaryhmän kokous ke 17.1. Yrjö Mäkelin salissa. . Tervetuloa! PIRKANMAA . Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Edustamme työväenliikkeen arvoja ja teemme omalta osaltamme Suomesta parempaa paikkaa. klo 11.30–16 Tampereen Puistotornin nistyy ke 17.1. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etun.sukunimi@teollisuusliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. 44 11. Julkaisemme tapahtumistanne ilmoitukset kaksi kertaa maksutta. klo 10. Lisää päivä kalenteriisi ja saavu keskustelemaan Paasitornin V.J. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 11.1. Viikkolehti, netti ja some Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys-, ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. YPSYn vuoden 2018 toiminta käynPOHJANMAA . TUL-Tampere. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Kahvitarjoilu. klo 18 Tampereen Työväentalon Miinassa TUL:n ryhmätanssin® avoimet mestaruuskilpailut 10.2. Tilaisuuden järjestää Turun Sos.dem. Sosiaalinen media, ilmoittautumiset 15.1. Varissuon demareiden pöytä päivystää koko päivän ostoskeskuksessa sisällä. VARSINAIS-SUOMI
Onnea voittajalle!. Jalk apa llo a Bor uss ia Dor tm und iss a 5. 3. Kuinka vanha on siilin ”historia”. Ens im mäin en kah dek siss a talv iol ym pial aisi ssa kilp aillu t urh eilij a 7. TAMMIKUUTA 2018 Ristikko 2/2018 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Isla nni n 3. Pui hin jää tyv ä ras kas lum ike rro stu ma 4. Minkä ennätyksen haltija on japanilainen mäkihyppääjä Noriaki Kasai, 45. Missä hiihdetään tämän vuoden SM-kilpailut. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Mikä oli viime vuoden turhake. Fle ece 10. Mitä uutta urheilu-uraa pikajuoksija Usain Bolt kokeilee. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Mikä on rakeen ”maailmanennätys”. 4. Van taa lla 6. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 9. Mitä on tykky. 7. Ratkaisu Ristikon 51/2017 ratkaisu: Torstaina 21.12.2017 julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Toivo Kankare Forssasta. Mikä on tervapääskyille sukua olevan kafferikiitäjän uusi suomalainen nimi. 10. 5. 8. Kirj attu enn äty s on Kan sas iss a 197 pud onn ut 14, 5-s ent tim etri nen ja 770 gra mm aa pain anu t rae 9. Mikä on säätiedotuksen kovan tuulen raja. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja 1. 6. Minkä maan lakiin tuli vaatimus miesten ja naisten samapalkkaisuudesta. 45 11. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Esim uod ot eliv ät 90 miljo ona a vuo tta sitt en Sudoku 1. Hää tök iitä jä 8. 14 m/s 2. 2
06.52 Taikakaruselli 07.03 Kaapon ja Laten pähkinät 07.09 Puuharit 07.23 Sanni Sateenkaari 07.36 Töötti ja Pulteri 07.57 Sohvatiikerit 08.02 Anton Siilinen ratkaisee 08.15 Galaxi 08.16 Tipu Touhukas 08.18 Syrhämä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Kohteessa: Kalifornia 10.50 The Late Late Show with James Corden 11.30 Kätevän emännän juhlat 12.00 Lippu rakkauteen 12.30 Kun kaksi sukupuolta ei riitä 13.00 Elämäni eläimet 14.00 Hiihdon SM: Pariviestit 15.25 Ampumahiihdon MC: Miesten viesti 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Hiihdon SM: Pariviestit 19.00 yke (12) 20.00 Kultainen Venla 21.30 Donna (12) 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Fame 00.05 The Late Late Show with James Corden 00.45 Downshiftaajat (12) 01.25 Jonah from Tonga (7) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Valitettavan usein toimittaja päästää tentattavat joko loputtomasti jaarittelemaan tyhjänpäiväisyyksiä tai sitten toimittaja sortuu puhumaan haastateltavan päälle ja katkomaan kiinnostavaa keskustelua. LAUANTAI 13.1. Saigon –sodan kaupunki 22.53 Vietnam 1: pohjoinen 23.22 Vietnam 2: etelä 23.55-00.25 Valitut sanat: Pamuk & Aittokoski YLE TV1 05.55 Tosi tarina: Graffitivirkamies 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Kotiin takaisin (12) 11.00 Alueellisia uutisia 12.10 Oddasat 12.35 Ikimuistoinen: Danny 12.50 Jengi (12) 14.30 Meidän maamme – Vårt land 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Presidentinvaalit 2018: Matti Vanhanen 16.15 Elossa 24h 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.04 Uutiset alueeltasi 17.07 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Durrellin perhe (7) 20.00 Elossa 24h 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Itse asiassa kuultuna : Pertti Paasio 22.00 Hiljainen todistaja (16) 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Oddasat 23.30 4 Blocks – veriveljet (16) 00.20 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 12.1. Esimerkiksi Tuula Haataista tentataan torstaina 18.1. 06.53 Jääkarhu Otto 07.03 Mimmit 07.07 Stella ja Sami 07.20 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.31 Laura 07.42 Fluugalaiset 07.56 Maikki ja pelottava Pontso 08.23 Galaxi 08.24 Pertti ja Purtti 08.36 Tero hoitaa 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala 10.00 Kohteessa: Indonesia 10.50 The Late Late Show with James Corden 11.30 Tanskan toisenlaiset frendit 12.00 Älä kokeile tätä kotona 12.30 Irina palaa kotiin 13.00 Linen mukana maailman ympäri 13.30 Downshiftaajat 14.10 Naissotilaat 14.40 Uusi päivä 15.10 Ampumahiihdon MC: Naisten normaalimatka 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala 19.00 Urheilu-Suomi 20.00 Syke 21.00 Donna (12) 21.25 Kätevän emännän juhlat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Hard Sun (16) 22.55 The Late Late Show with James Corden 23.35 The Leftovers (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Leila leipoo Ranskassa 10.00 Huippukokki landella 11.00 Laurin talot 13.30 Penn & Teller: Naruta meitä! (7) 14.30 Amazing Race 15.30 Kokkisota 16.30 Rankat duunit 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Antti Holma ja maastamuuttajat 18.55 Mitä tänään syötäisiin. kello 21.05–22.35). Itse koen yhteistentit usein rasittavaksi kilpalaulannaksi, jossa volyymi voittaa ehdokaskohtaisen substanssin ja isoja asioita joudutaan selvittämään parilla sanalla. Etenkin yksilötentit ovat mitä mainiointa televisioviihdettä, välillä jopa ehtaa draamaa – tai saippuaa. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Jarkko Tamminen Stars Show XXL 20.00 Kokkisota 21.00 Yökylässä Maria Veitola 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.55 Rikoksista pahin (12) 23.50 Yökylässä Maria Veitola 00.45 Kokkisota 01.40 60 päivää kiven sisässä 02.35 Pukumiehet 03.30 Modus (16) 04.25 NCIS: New Orleans (12) 05.20 Fameless NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.30 Vili Vilperin seikkailut (7) 07.00 LEGO Friends 07.25 Madagascarin pingviinit 07.45 Kung Fu Panda (7) 08.10 LEGO Nexo Knights (7) 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Soppa365 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50 Haluatko miljonääriksi. Yksilötentissä ehdokas pääseekin parhaiten hyvässä ja pahassa osoittamaan, onko hänessä todellista presidenttiainesta. Hyvässä vaalitentissä on toimittajan rooli olennainen. Television vaalitentit ovat parhaimmillaan mainiota viihdettä. Upouusi dokumenttielokuva kertoo suuren taiteilijan viimeisistä projekteista. Ehdokkaat panevat parastaan ja toimittajat ovat valitsemansa roolin mukaan joko kriittisen empaattisia tai varsinaisia teloittajia, jotka yrittävät jallittaa ehdokkaan puhumaan itsensä pussiin. O: Francis Whately. Nyt on televisionkatsojalla loistava mahdollisuus selvittää mieluisin presidenttiehdokas. Keväisin miljoonat vesilinnut ja kahlaajat muuttavat tundralle seuraillen Suomenlahden kaunista saaristoa. David Bowien viimeiset vuodet Yle Teema & Fem klo 21.50 (David Bowie: The Last Five Years, Britannia 2017) David Bowie (1947–2016) jätti meidät luomisvoimiensa huipulla. Saigon – sodan kaupunki 14.55 Vietnam 1: pohjoinen 15.25 Vietnam 2: etelä 16.00 Velvet – muotitalon tarina (12) 16.45 Video Killed the Radio Star 17.10 Syötävät sävelet: Pitelemätön Beethoven 17.25-20.00 YLE FEM 17.25 Vem vet mest. LAUANTAI 13.1. 11.00 Maastoautolla halki Indokiinan 11.30 Sportmagasinet 12.00 YLE TEEMA 12.00 Tiededokumentti: Totuus valheista 13.00 Francon jälkeen – Alcántaran perhe (7) 14.20 Arkistojen salat: Saigonin kukistuminen 15.00 Urheilu-Suomi 16.00 Velvet – muotitalon tarina (12) 16.45 Video Killed the Radio Star 17.10 Syötävät sävelet: Metsästäjä Puccini 17.25 YLE FEM 17.25 Vem vet mest. Lehtikuva / Markku Ulander. O: Aki Kaurismäki, 2011. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Hevostila Mistral (7) 18.53 Viidakkojytä 19.00 Usko, toivo ja tiede 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 YLE TEEMA 20.00 Milanon naisten paratiisi (12) 21.00 Kino Klassikko: Puuttuva rengas (12) 22.25 Elävä arkisto: Vietnam 22.27 Maa nimeltä Vietnam 3. Viikon vinkki HEIKKI SIHTO Ken on heistä presidentillisin Presidentinvaalitentti TV1 to-to klo 21.00–22.00 ARKISIN 11.1.–18.1. TAMMIKUUTA 2018 YLE TV1 05.55 Sikahan se vain on 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Kotiin takaisin (12) 11.00 Alueellisia uutisia 12.10 Oddasat 12.35 Ikimuistoinen: Olavi Virta 13.00 Lumisten metsien tyttö (7) 14.30 Meidän maamme – Vårt land 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Presidentinvaalit 2018: Nils Torvalds 16.15 Elossa 24h 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kettu (12) 20.00 Elossa 24h 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Presidentinvaalit 2018: Matti Vanhanen 22.00 Ulkolinja: Putinin kosto (12) 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Oddasat 23.25 Silta (16) 00.25 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 11.1. Tässä tapauksessa enemmän on vähemmän eli oikeasti omaa ehdokastaan vielä miettivän kannattaa karttaa ”kaikki ehdokkaat yhdellä istumisella” -ajatusta. 11 12 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Arktika Yle TV1 klo 18.45 Luontodokumentti Arktika – lintujen valtaväylä kertoo arktisten muuttolintujen tarinan. 19.00 Heikoin lenkki 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Stand Up! 22.00 Elokuva: Noidan oppipoika (12) 00.15 Elokuva: Poliisiopisto (12) 02.20 Stand Up! 03.20 Holmes NYC 04.20 Poliisit (7) YLE TEEMA&FEM 09.00-12.00 YLE FEM 09.00 Luontomatkalla Ugandassa 10.00 Norjalaisarkkitehtien koteja 10.30 Vem vet mest. Kuvassa: Sepelhanhet ovat matkalla Taimyrin niemimaalle. Kuvassa Bowie vuonna 2013. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Leila leipoo Ranskassa 10.00 Huippukokki landella 11.00 Laurin talot 13.30 Penn & Teller 14.30 Australian kaunein koti 15.30 Grand Designs 16.30 Presidenttitentti: Pekka Haavisto 17.00 Presidenttitentti: Tuula Haatainen 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Antti Holma ja maastamuuttajat 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Jarkko Tamminen Stars Show XXL 20.00 Mökkireissu 21.00 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Bad Ass (16) 00.20 Alppihiihdon maailmancup: Wengen 01.10 Rikospaikka 01.40 Hävyttömät (12) 02.50 Punk’d Suomi 03.45 Mökkireissu 04.35 Duudsonit (16) 05.25-05.50 Vintiöt (7) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.15 Myyrä ja Panda 06.30 Vili Vilperin seikkailut 06.45 Vili Vilperin seikkailut (7) 07.00 LEGO Friends 07.25 Madagascarin pingviinit (7) 07.45 Kung Fu Panda (7) 08.10 Disney esittää: LEGO Star Wars: The Freemaker Adventures (7) 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Soppa365 09.10 Soppa365 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50 Haluatko miljonääriksi. Ylen ykköskanavalla. 46 11. Television vaalitenteissä on joka arki-ilta joko ehdokkaiden yksittäistenttejä tai yhteistenttejä (TV1 torstaina 25.1. 10.50 13.45 Heikoin lenkki 14.45 Kaverille ei jätetä (7) 15.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 16.55 Leijonan luola USA 17.55 Hauskat kotivideot 18.55 Tulossa: Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 21.25 Keno ja Synttärit 21.30 Elokuva: Poliisiopisto 2 – Eka komennus (12) 23.20 Stand Up! – SPESIAALI: Mika Eirtovaara 00.20 Elokuva: Kauhea kankkunen 2 (12) YLE TEEMA&FEM 09.10-11.59 YLE FEM 09.10 Kadonneita etsimässä 10.00 Puutarhaperjantai 10.30 Vem vet mest. Hyvä toimittaja pitää tentin napakasti otteessaan ja osaa viedä keskustelua eteenpäin. 11.00 Norjalaisessa syrjäkylässä 11.30 Elämäni eläimet 12.00 -17.20 YLE TEEMA 12.00 24 Hours of Reality -tapahtumakooste 13.30 Historia: Vietnamin sota 14.27 Elävä arkisto: Vietnam 14.29 Maa nimeltä Vietnam 3. Edellyttäen, että ehdokkaita ei päästetä vain kehumaan itseään tai huutamaan keskenään kilpaa. SUNNUNTAI 14.1. Kuvassa Marcel Marx (André Wilms) ja Idrissa (Blondin Miguel). 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-perjantai 18.30 Saunabaletti 19.00 Tanskalaisia menestystarinoita 19.30 Nyheter TV-nytt 20.0002.05 YLE TEEMA 20.00 Milanon naisten paratiisi (12) 21.00 Kino: The Wolf of Wall Street (16) 23.55 David Bowie: Serious Moonlight 01.25-02.05 Jäitä hattuun (12) Le Havre Yle Teema & Fem klo 12.00 Kengänkiillottaja Marcel Marx elää tyytyväisenä elämäänsä, kunnes kohtalo heittää hänen tielleen alaikäisen pakolaisen pimeimmästä Afrikasta. Tenttejä on sekä Ylen ykköskanavalla että MTV:llä. 13.45 Heikoin lenkki 14.40 Kaverille ei jätetä (12) 15.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 16.55 Leijonan luola USA 17.55 Tulossa: Hyvät ja huonot uutiset 18.00 Haluatko miljonääriksi
13.45 Kaverille ei jätetä 14.45 Pikakurssi kodinostoon 15.15 Wedding Town 15.45 MasterChef Kanada Leijonan luola USA 17.55 Haluatko miljonääriksi. 06.53 Niksi-Nella 06.59 Ystäväni Ronja 07.07 Tinga Tinga -tarinat 07.19 Astroset 07.32 Siiri ja Krokotiili 07.37 Kaapo 08.04 Pelle Hermanni 08.15 Pingu 08.23 Galaxi 08.24 Neljä ja puoli kaverusta (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Kohteessa: Filippiinit 1 10.50 Kuvakirjeitä Etelä-Amerikasta 11.00 Ali Show: Tommi Läntinen 11.28 Ali Show: Laura Malmivaara 12.00 Yksineläjä Severin 12.30 Linen mukana maailman ympäri 13.00 Irina palaa kotiin 13.30 Tanskan toisenlaiset frendit 14.00 Elämäni eläimet 15.00 Donna (12) 15.35 Uusi päivä 16.00 Uusi päivä 16.28 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00-19.47 SAS: Erikoisjoukkojen kovassa koulussa 20.00 Uusi päivä 20.30 Rouva varapresidentti (7) 21.00 Naissotilaat 21.30 Perintö (12) 21.58 Uutiset 22.03 Urheiluruutu 22.05 Mr. 06.52 Taikakaruselli 07.03 Kaapon ja Laten pähkinät 07.09 Puuharit 07.23 Sanni Sateenkaari 07.36 Töötti ja Pulteri 07.57 Sohvatiikerit 08.02 Anton Siilinen ratkaisee 08.15 Galaxi 08.16 Tipu Touhukas 08.18 Syrhämä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Kohteessa: Kalifornia 10.50 The Late Late Show with James Corden 11.30 Kätevän emännän juhlat 12.00 Lippu rakkauteen 12.30 Kun kaksi sukupuolta ei riitä 13.00 Elämäni eläimet 14.00 Hiihdon SM : Pariviestit 15.25 Ampumahiihdon MC: Miesten viesti 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Hiihdon SM : Pariviestit 19.00 Syke (12) 20.00 Kultainen Venla 21.30 Donna (12) 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Fame 00.05 The Late Late Show with James Corden 00.45 Downshiftaajat (12) 01.25 Jonah from Tonga MTV3 08.05 Palomies Sami 08.15 Karhuherra Paddingtonin seikkailut 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Winx-klubi (7) 09.30 Paavo Pesusieni (7) 10.30 Lentävät koirat 11.30 Leila leipoo Ranskassa 12.00 Tinan tunturikeittiö 13.00 Elokuva: Se ainoa oikea 15.05 Penn & Teller: Naruta meitä! (7) 16.00 Nykyajan ihmeitä 17.00 Hurrikaanin jahtaajat 18.00 Yökylässä Maria Veitola 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Elokuva: Viikossa aikuiseksi (7) 21.30 Uuno Turhapuro armeijan leivissä (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Wallander: Peitenimi (16) 00.40 Alppihiihdon maailmancup: Bad Kleinkirchheim 01.35 Mäkihypyn maailmancup: Tauplitz 02.30 Viikingit (16) 03.25 Tyrant (16) 04.30-05.25 Bosch (12 NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.15 Myyrä ja Panda 06.25 Vili Vilperin seikkailut (7) 06.55 Peukaloisen uudet retket (7) 07.10 Peukaloisen uudet retket (7) 07.20 Disney esittää: DuckTales (7) 07.45 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.10 Kung Fu Panda (7) 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 MasterChef Kanada 10.00 MasterChef Kanada 11.00 Amerikan Gladiaattorit 12.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 13.00 Suomen huutokauppakeisari 14.00 Hauskat kotivideot 15.00 Tulossa: Suomen hauskin tavis 15.05 Elokuva: Hobitti – Odottamaton matka (12) 18.30 Leijonan luola 19.30 The Voice of Finland 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Star Wars: Kloonien hyökkäys (12) 23.55 Elokuva: Expendables (16) 02.05 Stand Up! 03.05 Stand Up! YLE TEEMA&FEM 09.20-12.00 YLE FEM 09.20 Lääkärit vastaan internet 10.00 Usko, toivo ja tiede 10.30 Vem vet mest. 06.52 Hyrräpäät 07.04 Musarullaa! 07.26 Kim ja Kai 07.34 Pipsa Possu 07.40 Ninni ja Nestori 07.53 Ryhmä Hau 08.17 Oktonautit 08.41 Onnelin ja Annelin talvi 08.59 Galaxi 09.01 Aappo ja Tööt 09.08 Kesäleiri (7) 09.21 Minä ja Carolina 09.31 Otso ja sopulit (7) 09.38 Galaxi Play 10.00 Uusi päivä 11.25 Kioski Show 11.50 Hiihdon SM: N yhdistelmäkilpailu 13.00 Hiihdon SM: M yhdistelmäkilpailu 14.40 Suomen Urheilugaala etkot 15.00 Ampumahiihdon MC: Miesten yhteislähtö 15.30 Urheiluviikonloppu 15.35 Ampumahiihdon MC: Naisten yhteislähtö 16.25 Suomen Urheilugaala etkot 17.00 Suomen Urheilugaalan backstage 17.30 Keilailun Ballmaster Open 18.53 Urheiluviikonloppu 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Matkaaja: Filippiinit 20.00 SAS: Erikoisjoukkojen kovassa koulussa 21.00 Urheilu-Suomi 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.15 Reggie Yates: Britannian nuoret 23.15 Donna (12) 23.40 Silicon Valley (7) 00.10 Inside No. 20.00 Akuutti: Varaosia ihmisille 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Presidentinvaalit 2018: Merja Kyllönen 22.00 Capital-rahan mahti (12) 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Oddasat 23.30 Ulkolinja: Putinin kosto (12) 00.25 Docstop: Piikki sydämessä 00.50 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 17.1. 9 (12) 21.00 Downshiftaajat (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Big in Finland 22.35 Taitoluistelun EM: Parien lyhytohjelma 23.35 The Late Late Show with James Corden 00.15 Rouva varapresidentti (7) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Yakari 18.30 Norjalaisarkkitehtien koteja 19.00 Perheyrityksen sukupolvenvaihdos 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00-02.40 YLE TEEMA 20.00 Valitut sanat: Persson Giolito 20.30 Arkistojen salat 21.00-21.55 Historia: Vietnamin sota 22.00 Kino Suomi: Pidä huivista kiinni, Tatjana! (7) 23.00 Kino Suomi: Total Balalaika Show 23.55 Uusi Kino: Kuollut jo saapuessaan 01.11 Sami Yaffa-Sound Tracker YLE TV1 05.55 Peltsin Lappi 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Kotiin takaisin (12) 11.00 Alueellisia uutisia 12.10 Oddasat 12.30 Vääpeli Mynkhausen 13.40 Ikimuistoinen: Lavakuninkaat 14.30 Meidän maamme–Vårt land 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Presidentinvaalit 2018: Pekka Haavisto 16.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.45 Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Hyvät vai pahat terveystestit. 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Die Hard-Koston enkeli (16) 23.40 Stand Up! 00.40 Holmes NYC (12) 01.40 Poliisit (7) YLE TEEMA&FEM 09.15-12.00 YLE FEM 09.15 Kysymyksiä kulttuurista 10.00 Yksin lavalla: Moa Lignell 10.25 Yksin lavalla: Frida Andersson & Moa Lignell 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Skavlan 12.00-17.25 YLE TEEMA 12.00 Elävä arkisto: Vietnam 12.02 Maa nimeltä Vietnam 3. 9 (12) MTV3 08.05 Palomies Sami 08.15 Karhuherra Paddingtonin seikkailut 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Winx-klubi (7) 09.30 Paavo Pesusieni (7) 10.00 Makumuistoja 11.00 Kauneuden hinta 12.00 Kokkisota 13.00 Jamie Oliver: Super Food Family Classics 14.00 Arktiset vedet 14.30 Teknavi 15.00 Nykyajan ihmeitä 16.00 Mysteerilento 370 17.55 Putous 18.00 Mökkireissu 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 CHL Extra 19.30 Elokuva: Ainoat oikeat (7) 21.50 Putous22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.30 Bull (12) 23.30 Alppihiihdon maailmancup: Bad Kleinkirchheim 00.30 Mäkihypyn maailmancup: Tauplitz 01.25 Rikoksista pahin (12) 02.20 Penn & Teller: Naruta meitä! 03.15 Penn & Teller: Naruta meitä! 04.10-05.35 Voitolla yöhön NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.30 Vili Vilperi 06.55 Madagascarin pingviinit 07.20 My Little Pony (7) 07.45 Vili Vilperi 08.00 Kung Fu Panda (7) 08.25 LEGO Nexo Knights (7) 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 MasterChef Kanada 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Amerikan Gladiaattorit 12.00 Tulossa: Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 12.05 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 13.05 Vaaleanpunainen pantteri 13.15 Suomen huutokauppakeisari 14.20 Tulossa: Hyvät ja huonot uutiset 14.25 Elokuva: Rakkauden pelikenttä (7) 16.35 Tulossa: Suomen hauskin tavis 16.40 Hauskat kotivideot 18.40 Tulossa: Selviytyjät Suomi (7) 18.45 Elokuva: Monsterit-yliopisto (7) 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Sherlock Holmes (12) 23.35 Stand Up! 00.35 Stand Up! 01.35 Poliisit YLE TEEMA&FEM 08.30 BUU-perjantai 09.00 Junajengi: Junajengi 09.15 Avaruusapinat (7) 09.18 Kysy Laralta (7) 09.30 Hevostila Mistral (7) 09.55 Viidakkojytä 10.00 Zorro the chronicles (7) 10.20 Knietzsche – maailman pienin filosofi (7) 10.25 Historiaa kolmessa minuutissa 10.30 Dok: Thomas Enrothin oratorio Suomelle 11.00 På spåret 12.00 Le Havre (7) 13.30 Metropolitan: Jolanta ja Siniparran linna 16.25 RSO Musiikkitalossa 17.05 Syötävät sävelet: Madame Bénédictine 17.25 Strömsö 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Tanskalainen maajussi 19.00 Yksin lavallal 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Kuvakirjeitä maailmalta 20.00 Skavlan 21.00 Helteinen helmikuu (12) 22.00 Dok: Blood brother 23.28 Tanssi heikolla jäällä 23.59 Lasihelmi (7) 00.14 Kielikysymys (7) 00.27-00.42 Kevätjuhla YLE TV1 05.55 Kalastaja Erik 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.0010.52 Kotiin takaisin (12) 11.00 Pisara 11.05 Kivisen pellon kyntäjät 12.30 Prinsessa Ruusunen 14.05 Ikimuistoinen: Tapio Rautavaara 14.30 Meidän maamme-Vårt land 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.04 Uutiset alueeltasi 17.07 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Francon salamurhayritykset 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Presidentinvaalit 2018: Sauli Niinistö 22.00 Dokumenttiprojekti: Pohjolan enkeli 23.25 Uutiset Uutis-Suomi 23.35 Uutiset 23.40 Oddasat 23.55 Kotikatsomo: Raja (12) 00.40 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 15.1. TAMMIKUUTA 2018 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Historia: Maanalainen Rooma 09.00 Uutiset 09.05 Aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Kun Suomesta tuli Suomi 11.00 Alueellisia uutisia 12.15 Oddasat 12.19 12.40 RSO Musiikkitalossa 13.45 Näin Norjassa 14.00 Prisma: Totuus kaloreista 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.20 Hakekaa kätilö! (12) 16.15 Elossa 24h 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Flinkkilä &Tastula 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Strömsö 18.45 Arktika 19.14 Grantchester (12) 20.00 Elossa 24h 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 SuomiLOVE 22.15 Minkä taakseen jättää (12) 23.45 Capital – rahan mahti (12) YLE TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 12.1. 13.45 Kaverille ei jätetä (7) 14.40 Tulossa: Suomen hauskin tavis 14.45 Pikakurssi kodinostoon 15.15 Wedding Town 15.45 MasterChef Kanada 16.55 Leijonan luola USA 17.55 Haluatko miljonääriksi. 06.53 Kuiske 07.00 Närpiäiset 07.12 Hau Hau, Piip ja Veli 07.26 Babar ja Badun seikkailut 07.38 Askarrellaan 07.44 Dinojuna 08.09 Petteri Kaniini 08.23 Galaxi 08.24 Harri & Bip 08.26 Merten syvyyksissä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Kohteessa: Filippiinit 2 10.50 Kioski 11.00 Ali Show: Laura Malmivaara 11.28 Ali Show: Anna Dahlman 12.00 Riistametsällä 12.45 Tanskalainen maajussi 13.15 Lastenosasto 14.00 Lippu rakkauteen 14.30 Rouva varapresidentti (7) 15.00 Kätevän emännän juhlat 15.30 Totuuden treffit 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Reggie Yates 20.00 Uusi päivä 20.30 Maailman oudoimmat urheilulajit 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Fortitude-ikiroudan kirous (16) 22.45 Fortitude-ikiroudan kirous (16) 23.35 Isä, äiti ja fetissi MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 11.00 Mark ja Luther 11.30 Saunabaletti 12.00-17.25 YLE TEEMA 12.00 Francon jälkeen-Alcántaran perhe (7) 13.15 Taiteen maantiede: Skandinavia 14.05 Hengittävä maa 15.00 Antiikin Kreikan teatteri 16.00 Velvet-muotitalon tarina (12) 16.45-17.05 Video Killed the Radio Star 17.10 Mittatilaustyönä 17.2520.00 YLE FEM 17.25 Vem vet mest. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Huippukokki landella 11.00 Laurin talot 13.30 Penn & Teller: Naruta meitä! 14.30 Nykyajan ihmeitä 15.30 Unelmarempat 16.30 Kaappaus keittiössä 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 11.00 Tanskalaisia menestystarinoita 11.30 Zorro the chronicles (7) 11.52 Knietzsche-maailman pienin filosofi (7) 11.55 Historiaa kolmessa minuutissa 12.00-17.25 YLE TEEMA 12.00 Milanon naisten paratiisi (12) 12.58 Milanon naisten paratiisi (12) 13.53 Milanon naisten paratiisi (12) 14.50 Francon jälkeen-Alcántaran perhe (7) 16.05 10 metrin hyppytorni 16.25 Urheilu-Suomi 17.25-20.00 YLE FEM 17.25 Dok: Thomas Enrothin oratorio Suomelle 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Pikku Roy 18.30 På spåret 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Erikoisia koteja 20.00-02.25 YLE TEEMA 20.00 Beside Bowie: The Mick Ronson Story 21.44 David Bowie: The Stars (Are Out Tonight) 21.50 David Bowien viimeiset vuodet 23.20 David Bowie: Lazarus 23.24 Kino: Merry Christmas, Mr. 47 11. Robot (16) 22.50 Game of Thrones (16) 23.45 Jonah from Tonga (7) 00.1504.00 Uutisikkuna MTV3 08.05 Palomies Sami 08.15 Karhuherra Paddingtonin seikkailut 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Winx-klubi (7) 09.30 Paavo Pesusieni (7) 10.00 Makumuistoja 11.00 Kauneuden hinta 12.00 Kokkisota 13.00 Jamie Oliver: Super Food Family Classics 14.00 Arktiset vedet 14.30 Teknavi 15.00 Nykyajan ihmeitä 16.00 Mysteerilento 370 17.55 Puotus 18.00 Mökkireissu 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 CHL Extra 19.30 Elokuva: Ainoat oikeat (7) 21.50 Putous22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.30 Bull (12) 23.30 Alppihiihdon maailmancup: Bad Kleinkirchheim 00.30 Mäkihypyn maailmancup: Tauplitz 01.25 Rikoksista pahin (12) 02.20 Penn & Teller: Naruta meitä! 04.10-05.35 Voitolla yöhön NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.15 Myyrä ja Panda 06.30 Vili Vilperin seikkailut 07.00 LEGO Friends 07.25 Madagascarin pingviinit (7) 07.50 Kung Fu Panda (7) 08.15 LEGO Nexo Knights (7) 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Soppa365 Pikakurssi kodinostoon 09.50 Ummikot ulkomailla 13.45 Kaverille ei jätetä 14.45 Pikakurssi kodinostoon 15.15 Wedding Town 15.45 MasterChef Kanada 16.55 Leijonan luola USA 17.55 Haluatko miljonääriksi. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Huippukokki landella 11.00 Laurin talot 13.30 Peter Nyman 14.00 Arktiset vedet 14.30 Sääntö-Suomi 15.30 Unelmarempat 16.30 Presidenttitentti: Laura Huhtasaari 17.00 Presidenttitentti: Nils Torvalds 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Presidenttitentti: Sauli Niinistö 20.30 Presidenttitentti 21.00 Kaappaus keittiössä 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikospaikka 23.05 Myytinmurtajat 00.10 Sääntö-Suomi 01.10 Bull (12) 02.05 Twin Peaks (12) 03.10 NCIS: New Orleans (12) 04.05-05.00 Nykyajan ihmeitä NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.30 Vili Vilperi (7) 06.45 Disneyn esikoulu 07.10 LEGO Friends 07.35 Madagascarin pingviinit (7) 08.00 Angry Birds Toons 08.10 Kung Fu Panda (7) 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Soppa365 09.10 Soppa365 09.20 Wedding Town 09.50 Haluatko miljonääriksi. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Henri ja uudet asiat 18.30 Taivaallista menoa: Änkyttävä trubaduuri 19.00 Mark ja Luther 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Dok: Dream Academy Norden 21.00 Efter Nio 22.00 Helteinen helmikuu (12) 23.00 Kerrostalojen prinsessat 23.30-00.30 Luontomatkalla Ugandassa YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Kotiin takaisin (12) 11.00 Alueellisia uutisia 12.10 Oddasat 12.30 Kolmiapila (7) 13.50 Ikimuistoinen: Huumorin Kukkia 14.30 Meidän maamme – Vårt land 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Presidentinvaalit 2018: Sauli Niinistö 16.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 SuomiLOVE 20.00 Docstop: Piikki sydämessä 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Presidentinvaalit 2018: Pekka Haavisto 22.00 Railway Man (16) 23.55 Uutiset Uutis-Suomi 00.05 Oddasat 00.20 Prisma: Totuus kaloreista 01.10 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 16.1. Saigon-sodan kaupunki 12.27 Vietnam 1: pohjoinen 12.57 Vietnam 2: etelä 13.30 Jäitä hattuun (12) 14.10 Muodin äärirajoilla 15.00 Tiededokumentti: Aivot 15.45 Matematiikan taikaa 16.00 Velvet – muotitalon tarina (12) 16.45 Video Killed the Radio Star 17.10 Mittatilaustyönä 17.25-00.30 YLE FEM 17.25 Vem vet mest. 06.52 Humps 07.00 Lumiukko 07.06 Dinotassut 07.22 Sasu 07.36 Timppa 07.46 Nuottiavain 07.56 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 08.23 Galaxi 08.24 Tenavat (7) 08.31 Jack (7) 08.42 Råtta Booris 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Kohteessa: Vietnam 10.46 Kuvakirjeitä Etelä-Amerikasta 11.00 Ali Show: Anna Dahlman 11.29 Ali Show: Simo Frangén 12.00 Syytettynä isät 12.30 Laivakokin matkassa 13.00 Mitä vain vuoksesi, lemmikkini 13.30 Kekseliäs nikkari 14.15 Tanskalainen maajussi 14.45 Riistametsällä 15.30 Villi kortti 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Taitoluistelun EM: Miesten lyhytohjelma 19.00 Naissotilaat 19.30 Perintö (12) 20.00 Uusi päivä 20.30 Inside No. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Presidenttitentti: Laura Huhtasaari 20.30 Presidenttitentti: Nils Torvalds 21.00 Sääntö-Suomi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.40 Peter Nyman 23.10 NCIS: New Orleans (12) 00.05 Rouva Ministeri (7) 01.00 Rouva Ministeri (12) 01.55 Rouva Ministeri (7) 02.50 Kohde (16) 03.40 Twin Peaks (16) 04.50 NCIS: New Orleans (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.30 Vili Vilperin seikkailut 06.45 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 07.10 LEGO Friends 07.35 Madagascarin pingviinit (7) 08.00 Angry Birds Toons 08.10 LEGO Nexo Knights (7) 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Soppa365 09.20 Wedding Town 09.50 Haluatko miljonääriksi. 11.00 Strömsö 11.30 Perheyrityksen sukupolvenvaihdos 12.00 David Bowie: Serious Moonlight 13.30 Valitut sanat: Persson Giolito 14.00 Vaiheessa: Töölön tähti 14.15 Ranskan modernismin kiehtova historia 15.05 Ranskan modernismin kiehtova historia 16.00 Velvet-muotitalon tarina (12) 16.45 Video Killed the Radio Star 17.10 Mittatilaustyönä 17.25 Vem vet mest. Lawrence (16) 01.20 Uusi Kino: Noste 01.26-02.25 Uusi Kino: Cholesterol promenade YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Arktika 08.35 Korentolampi 09.00 Uutiset 09.05 Flinkkilä &Tastula 09.55 Uutiset 10.00 Itse asiassa kuultuna: Pertti Paasio 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.30 Elossa 24h 15.00 Uutiset 15.05 SuomiLOVE 16.05 Peltsin Lappi 16.35 Pohjolan luonto 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Kotilieden lämpöä (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Peltsin Lappi 19.45 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Raja (12) 22.00 Silta (16) 23.00 Ykkösaamu 23.40 Dokumenttiprojekti: Where to Invade Next (12) 01.35 Hiljainen todistaja (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 14.1. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Vaahteramäen Eemeli 18.30 Hulluna moottorikelkkailuun 19.00 Sportmagasinet 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Milanon naisten paratiisi (12) 21.00 Urheilu-Suomi 22.00 Kino: Elser (16) 23.50 Sami Yaffa-Sound Tracker 13 14 15 16 17 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 19.00 Kadonneen jäljillä 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Twilight – Houkutus (12) 23.35 Stand Up! 00.35 Holmes NYC (7) 01.35 Poliisit (7) YLE TEEMA&FEM 09.00-12.00 YLE FEM 09.00 Efter Nio 10.00 Taivaallista menoa: Änkyttävä trubaduuri 10.30 Vem vet mest. 19.00 Heikoin lenkki 20.00 Leijonan luola 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Kadonneen jäljillä 22.00 Elokuva: Twilight-Uusikuu (12) 00.40 Stand Up! 01.40 Holmes NYC (7) 02.40 Poliisit (7) YLE TEEMA&FEM 09.00 Syntynyt vuonna 2010 10.00 Piha kuntoon 10.30 Vem vet mest
22.55 Äänitarina. 48 11. Saaliseläimen vaistot. Vaikka koittaa nukkua puoli-istuvassa asennossa kolmen tyynyn kannattelemana, ei vatsahapposateelta voi välttyä. Tuuli paimentaa sitä koilliseen Fladanin yli. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15-06.24 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10-07.44 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.0010.55 Kalle Haatanen 11.00 Narrin aamulaulu 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset Yle radio 1 11.1.–17.1.2018 ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana Sami Sykkö. Rannikko höyryää. SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana 07.58 Hyvää huomenta 08.0008.05 Uutiset ja sää 08.30 Musiikkikamari 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05-09.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Ortodoksinen liturgia 12.00 Uutiset ja sää 12.05-12.50 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 15.00 Radioteatteri esittää: 15.55-15.58 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05-16.57 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Radio Variaatio 18.50 Kuuluttajan vieras 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05-23.05 Avaruusromua 23.10-06.00 Yöklassinen MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15-06.24 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10-07.44 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00-10.55 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10-12.55 Jääkiekon tarina 13.00 Klassista kahteen 14.00 Euroopan valot 15.00-15.02 Uutiset 15.55-15.58 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Valkoista valoa 17.50-18.07 Valomusiikkia 18.10-18.15 Äänitarina. Ajattelinkin vuoden aluksi listata kaikki närästävät asiat, jotta saan ne neutraloitua mielestäni pois. Se nielaisee Lauttasaaren ja Suomenlinnan. Se nuolee Kauppatorin, Eläinkortteleiden katot, kirkontornien ristit ja Erottajan paloaseman letkunkuivaustornin. Peukaloliisa Pohjois-Afrikassa 15.50 Äänitarina. Jostakin, vellovan pilven onkalosta väläyttää aurin ko hetkellisen säteen talvisen kulkijan silmiin. Niin pieni valo – olikohan sitä edes. Kipuraja. 20.00 Etnoilta: Sydänjuurilla: Laineiden lauluja ja Folklandian huumaa 21.00 Etnoilta: Keinuva talo 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Horisontti 22.50 Näytelmämusiikkia 23.00 Iltahartaus 23.10-06.00 Yöklassinen. NÄIN JOULUN JA pitkien pyhien jälkeen on mahalaukun portti sianrasvasta niin löystynyt, että kovin hapokkaalta maistuu yöelämä sängyn pohjalla. 18.20-18.29 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02-19.57 Radioteatterin valiouusinta: Puhdistus. 15.55-15.58 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Radio 1 vastaa 17.15 Jääkiekon tarina 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Sävel on vapaa / 09-144 800 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.00 Iltahartaus 23.1007.00 Yöklassinen. Lähellä rajaa. 23.00 Iltahartaus 23.10-06.00 Yöklassinen. Tuulenviri juoksuttaa veteen laineiden rivistön. 11.00 Valkoista valoa 11.40 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Kekkonen ei kuole koskaan 12.40 Musiikkikamari 12.50 Kuuluttajan vieras 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55-15.58 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Matkakuume. LAUANTAI 06.00-06.02 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15-06.24 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.02-07.44 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Aamun kirja 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Hyväksyn käyttöehdot-tietosuojan historiaa 10.20 Musiikkia parrasvaloista 10.35 Aristoteleen kantapää 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Radio 1 vastaa 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.30 Moniääninen Eurooppa 12.50 Kuuluttajan vieras 13.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset, osa 7/10: Iiris ja suuri tyhjyys 15.20 Etnohetki 15.30 Matkakuume. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15-06.24 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10-07.44 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00-10.55 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Uudet levyt 15.00-15.02 Uutiset 15.55-15.58 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Hyväksyn käyttöehdot-tietosuojan historiaa 17.30 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset, osa 7/10: Iiris ja suuri tyhjyys 17.50 Etnohetki 18.00-18.15 Romano mirits 18.20-18.29 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 21.05 Erkki Melartinin lauluja 21.30 Maailmanpolitiikan arkipäivää 21.50 Musiikkikamari 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.00 Iltahartaus 23.10-06.00 Yöklassinen. Kun vatsahappohyökkäys joskus tammikuun puolivälissä hellittää uskon, että päänupin kiehunta helpottaa tai sitten ei! Tällä hetkellä eniten närästää vuoden 1918 tapahtumilla poliittisten irtopisteiden keräily, kiista siitä saako aktiivimallista puhua raippamallina, Trio Niskalaukauksen uusi tuleminen, The Voice of Finlandin sadas tuotantokausi, suomalainen miesampumahiihto, presidentinvaalien keinotekoinen ”jännitysnäytelmä”, kaamos, kekkoshuuma, tyhmät ihmiset… Eniten närästää kaikki Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Mun luonto TIMO SPARF Syvyyksistä pintaan asti musta meri pyrkii taivaalle tanssivin usvalieskoin. Porkkalanselällä on kertynyt jo paksu, neuvoton, veteen liimautunut pilvi, joka paksunee ja peittää auringon. Fyysinen närästys kulkeutuu usein aina pääkoppaan saakka. 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55-15.58 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10-18.10 Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 18.15 Nuntii Latini-latinankielinen viikkokatsaus 18.2018.29 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Tapiola Sinfoniettan konsertti 20.00 Kotimaisen konsertin väliaika 20.20 Tapiola Sinfoniettan konsertti jatkuu 21.20 Musiikkia konsertin jälkeen 21.40 Matkakuume. Peukaloliisa Pohjois-Afrikassa 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Iltahartaus 23.10-06.00 Yöklassinen. Jos tämän suuren harmaan läpi tieni löydän, panen kukan napinläpeen minäkin, sanon päivää tuntemattomalle ja juon maljan keväälle.. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15-06.24 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.1007.44 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Brysselin kone 10.45-10.55 Musiikkikamari 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10-12.55 Naisia huipulla 13.00 Klassista kahteen 14.0014.57 Riikan tähtitarha 15.00-15.02 Uutiset 15.55-15.58 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Aristoteleen kantapää 17.35 Moniääninen Eurooppa 17.55 Ykkösvieras 18.10 Näytelmämusiikkia 18.20-18.29 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Euroradion konsertti-ilta 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.00 Iltahartaus 23.10-06.00 Yöklassinen. Kipuraja. Nimittäin jostain syystä joulun jälkeen eniten närästää kaikki. TAMMIKUUTA 2018 007443-1802 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15-06.24 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10-07.44 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00-10.55 Mikä maksaa. Peukaloliisa Pohjois-Afrikassa 17.30 Keidas 18.2018.29 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Euroradion konsertti-ilta 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radio Variaatio