Demokraatti 11.1.2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ta m m ik uu ta IHMISEN PUOLELLA – Politiikka on ihmisten palvelemista. Myös presidentin tehtävänä on kulkea kanssaihmisenä, Jutta Urpilainen sanoo. Tra deka jä senedu t -20 % PAL.VKO 2024-04 00 74 43 -2 40 1 PERINTÖ VERO TEEMA Paha hyvä vero EU Äärioikeiston uhka LINDTMAN Hallitus rampauttaa Suomen PILLERI Lääke on iso bisnes 11.1.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 1/ 24 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 1 • 20 24 / 11. de_11012024_001.indd 1 de_11012024_001.indd 1 29.12.2023 16.07 29.12.2023 16.07
tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! de_11012024_002.indd 1 de_11012024_002.indd 1 29.12.2023 10.51 29.12.2023 10.51
Vuodessa 1924 on paljon tuttua. KASVO HISTORIA 19 24 ER I M UT TA SA M A POLITIIKKA TALOUS HAKEE SUUNTAA JA ÄÄRI OIKEISTO VAHVISTUU 20 24 de_11012024_03.indd 3 de_11012024_03.indd 3 2.1.2024 12.44 2.1.2024 12.44. TAMMIKUUTA 2024 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI 100 PÄIVÄÄ LOPPUSUORALLA VAIN 100 VUOTTA Hallitukselle kiitos SDP:n kannatuksen kasvusta. 3 Demokraatti sama 1/ 24 28 20 32 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 11. Vahvuutta voi osoittaa monin tavoin
1/ 24 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Erottumisen aika Viikon kuva: Saasteet ilmassa Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Ville Kopra D-analyysi: EU:n hajaannus D-ilmiö: Pillerin pyörittäjät Lindtman: Uhkasta toiseen Unkari: Orbán, EU:n häirikkö Kielikylpy: Varmt hjärta EU: Uhka oikealta 1924: Toivon ja pelon vuosi Kuvataide: Luontoa ja valokuvia Kirja: Kosola, enemmän myytti Elokuvat: Meri antaa, meri ottaa Kirjavisa: Proosako muka kriisissä Kirja: Tuo alati muuttuva työ Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Mika Kari IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Jutta Urpilainen Kolumni: Marja-Liisa Manka Kasvot peilissä: Lotta Hamari Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. www.demokraatti.f i Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Orion on vakaa ja pidetty työpaikka. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 25.1. 26 EU-VAALIT Äärioikeiston uhka 14 LÄÄKETEOLLISUUS Vahva vientiala + TEEMA Perintövero 51 5 6 8 11 12 14 20 22 24 26 28 32 38 39 40 44 46 48 49 59 64 65 66 Varmt hjärta för flyktingarna de_11012024_04.indd 4 de_11012024_04.indd 4 2.1.2024 12.58 2.1.2024 12.58
Nyt ehdokkaiden on uskallettava tuoda persoonaansa, ratkaisumallejaan ja toimintatapojaan avoimemmin esiin. Pronssisijoja ei jaeta. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Erottumisen aika on nyt Pääkirjoitus EDESSÄ ON ESTEITÄ, JOISSA KAATUMINEN VOI PUDOTTAA KANNATUSTA RATKAISEVIEN PROSENTTI YKSIKÖIDEN VERRAN. Siksi kaikki lopputulokset ovat yhä mahdollisia, ja riskinoton arvoisia. Keskinäisen kursailun sijaan ehdokkaiden pitää näyttää oikeas ti, miten he erottuvat toisistaan – jos erottuvat. Ehdokas voi kaatua omiin lausuntoihinsa kesken loikan tai itse liukastua haasteisiin, joita on heittänyt kilpailijoiden tielle. Kuka ensimmäisen äänestyskierroksen voittaakin, kakkospaikka ratkeaa muiden ehdokkaiden kesken todennäköisesti hyvin pienellä prosenttierolla. Pahimmillaan pieni harha-askellus johtaa siihen, että joku yllättäjä nousee rinnalle juuri ennen maaliviivaa. V aikka presidentinvaaleja ei pidä verrata urheilukisoihin, nykymuotoisissa vaalikampanjoissa on paljon samaa kuin esimerkiksi pitkänmatkanjuoksussa. Kisajärjestäjien ohella ulkopuolisetkin toimijat kuten Venäjä tekevät varmasti parhaansa, että kompurointia riittäisi. JOKA TAPAUKSESSA nyt radantai vaalipaneelien tahkoajilla alkaa olla se tärkeä nykäisyjen aika. JUOKSULAJEISTA POIKETEN presidentinvaalien radalla valtaosa aidoista on ehdokkaiden itsensä asettamia. Jo ennen vuodenvaihdetta mielipidemittauksissa huomattiin, että kesällä liian nopealla maakuntakierrostahdilla ja sykkeellä aloittaneet ehdokkaat joutuvat nyt tekemään tosissaan töitä pysyäkseen kärjen vauhdissa. Nyt se muuttuu enemmän aitajuoksuksi, joka kestää koko tammikuun ajan. Toisaalta useampia kuukausia matkalla olleet kärkiehdokkaat ovat saaneet lämmitellä juoksuaan rauhassa, tarkkailla toistensa kiriherkkyyttä sekä vakoilla katsomoyleisön reaktioita. Maitohapot näyttävät tuntuvan eniten aiemman yleisösuosikin Mika Aaltolan lihaksissa. Jos huonoilla juoksuvertauksilla jatketaan, lähipäivinä puolivuotismaraton kohti presidenttiyttä vaihtaa taas muotoaan. Ratkaiseva tekijä kampanjassa on tähän asti ollut taloudellinen vauhdin jakamisen taito. de_11012024_05.indd 5 de_11012024_05.indd 5 2.1.2024 12.41 2.1.2024 12.41. Sekä Alexander Stubb (kok.) että Pekka Haavisto (vihr.) tietävät, että edessä on esteitä, joissa kompastuminen voi pudottaa kannatusta ratkaisevien prosenttiyksiköiden verran. Vasta joulukuussa aloittaneen Jutta Urpilaisen (sd.) ei ole ollut helppoa kylmiltään hypätä tasaista ravia vetävän ryhmän peesiin, saati etsiä sopivaa paikkaa päästä kärkimailereiden imuun. Silti aitoja ja vesiesteitä pelkäämällä ei presidenttikisassa menesty. On otettava tarkasti voimien mukaan ajoitettuja spurtteja muiden ohi, koska vain kaksi ensimmäistä pääsee karsintarajan yli toiselle äänestyskierrokselle
6 Demokraatti V iik on ku va A FP de_11012024_06.indd 6 de_11012024_06.indd 6 2.1.2024 10.56 2.1.2024 10.56
Kuva Kiinan Qingzhousta. Esimerkiksi monessa Kiinan kaupungissa on saasteiden takia näkyvyys vain kymmeniä metrejä. Vuodenvaihteen molemmin puolin on monessa Kaukoidän maassa mitattu lähes ennätyksellisiä ilmansaasteiden määriä. de_11012024_06.indd 7 de_11012024_06.indd 7 2.1.2024 10.56 2.1.2024 10.56. 7 Demokraatti SUOJATIETÄ PITKIN LÄPI SAASTEIDEN
Ammattiyhdistysliikkeellä on sama kysymys edessään: ovatko ihmiset tyytyväisiä. de_11012024_08.indd 8 de_11012024_08.indd 8 2.1.2024 14.26 2.1.2024 14.26. Palola näkee Orpon hallituksen ohjelmassa aineksia jakautuneen yhteiskunnan syventymiselle. Valitettavasti, ellei kaunakerrointa huomioida, tuloerojen kaventuminen liittyy inflaation aiheuttamaan yleiseen reaalitulojen laskuun, joka vaikutti enemmän suurituloisiin. Palolan mielestä suomalainen yhteiskunta kehittyy nyt huonoon suuntaan. Tästä huolimatta asuntoväestön suurituloisimman kymmenesosan tulotaso oli 6,5-kertainen pienituloisimpaan kymmenykseen verrattuna vuonna 2022. Tuloerot ovat nyt noin vuosituhannen vaihteen tasolla, mutta selvästi suuremmat kuin 1990-luvun puolivälissä. Tien päässä voi olla ikäihmisten luokkayhteiskunta: varakkaat maksavat itse oman hoitonsa, lähiomaiset, jos sellaisia on, pitävät huolen iäkkäistä sukulaisistaan ja kolmas porukka jää oman onnensa nojaan. JAAKKO HAIKONEN X:SSÄ Tämä ”emme an saitse elintasoamme” on ihan täyttä höpöä ja osoittaa merkittä vää ymmärryksen puutetta kansan talouden ja julkisen vallan ideaa kohtaan. Varttuneemmasta väestä ja heidän hoivastaan saa olla Palolan mukaan myös huolissaan. Reaalitulojen keskiarvo on nyt lähellä vuoden 2018 tasoa. Tilalle isän maallinen talous opas ja litra dieseliä. Suomalaisen yhteiskunnan voimavara ja menestyksen avain on ollut kautta aikain se, että olemme ymmärtäneet sivistyksen ja koulutuksen merkityksen. Siksi Palola toivoo, että ay-liike toimisi entistä näyttävämmin yhteisenä rintamana heikennyksiä ja leikkauksia vastaan. – Tämä on haaste vakiintuneille vanhoille puolueille: ovatko ihmiset tyytyväisiä niiden toimintaan. Pahimmassa tapauksessa Suomi on ajautumassa luokkayhteiskunnaksi. TYÖMARKKINOILLA JA yleisemminkin yhteiskunnassa on nähtävissä paljon hälyttäviä merkkejä, toteaa toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Tuloerot kaventuivat – väärästä syystä Tätä menoa Suomi palaa luokkayhteiskunnaksi V IIK O N LU KU 4 Suhteelliset tuloerot kaventuivat vuonna 2022 edellisvuodesta. Siinä Purra voi harjoitella seuraavaa puhet taan, jossa syytetään omista päätöksistä kaikkia muita. Hän varoittaa, että vastakkainasettelun kirjon kärjistyminen antaa hedelmällisen maaperän populismille – äänestetään niitä, jotka tarjoavat monimutkaisiin kysymyksiin yksinkertaisia vastauksia. Siitä Suomessa syödään elintarvikkeena noin prosenttia. Näin pienellä kansakunnalla ei ole varaa jättää kenenkään potentiaalia hyödyntämättä. On niitä, joilla menee hyvin ja niitä, joilla ei mene. DIMITRI QVINTUS X:SSÄ Joululahjat kerätään pois. – Jotenkin aistin, että kansa on nyt voimakkaammin jakautunut. – Näemme nyt jo sen, kuinka perheen sosioekonominen asema vaikuttaa nuorten kouluttautumiseen ja menestymiseen opinnoissa. Riikka Purra tarvit see joululahjaksi ison peilin. HENRIK HAAPAJÄRVI X:SSÄ POLITIIKKA iStock Silakan osuus merialueen kaupallisen kalastuksen kokonais saaliista oli vuonna 2022 noin 80 prosenttia
Enemmistö vastaajista antaisi presidentille lisää valtaa myös EU-asioissa. Eikä teitä taida paljoa liikauttaa tieto siitä, että kyselyn mukaan Suomessa puolet kansasta on sitä mieltä, ettei Suomen tulisi osallistua Pariisin kesäolympialaisiin, mikäli venäläiset urheilijat ovat kisoissa mukana. de_11012024_08.indd 9 de_11012024_08.indd 9 2.1.2024 14.26 2.1.2024 14.26. Mutta oikeassa elämässä urheilu on politiikkaa. Hyvä KOK, voisitte ottaa mallia urheilijoista, jotka kisaavat avoimella kentällä, kaikkien silmien ja arvostelun alla. EU:n ulkoja turvallisuuspolitiikasta päätettäessä valtiojohtajien keskusteluihin osallistuu Suomesta perinteisesti pääministeri. Aika mautonta. Hyvä KOK, nyt haluatte saada venäläisiä ja valkovenäläisiä urheilijoita Pariisin olympialaisiin ensi kesänä. Presidentin valtaoikeuksien kaventamista nykyisestä vastusti 70 prosenttia kyselyyn vastanneista. Nyt EU-maiden yhteinen puolustus nojaa kuitenkin virallisesti sotilasliitto Natoon, jossa neuvotteluja päivällispöydissä istuu Suomen ulkopolitiikkaa johtava presidentti. Te yhä pelaatte poliittiset valtapelinne suljetuissa kabineteissa, ihmettelee Demokraatin väki TYÖELÄMÄ Vahvan johtajan kaipuu SUOMALAISISTA PUOLET antaisi tasavallan presidentille nykyistä enemmän valtaa, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan tekemästä kyselystä.Valtaosa vastanneista oli kuitenkin sitä mieltä, että myös presidentin nykyiset valtaoikeudet ovat sopivat. Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) kirjoitti X:ssä Hakaniemen ay-mafiasta ja Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen vertasi palkansaajaliikettä Venäjään. Kyselyyn vastanneiden mukaan presidentille kuuluu ehdottomasti ulkoja turvallisuuspolitiikan johtaminen. POLITIIKKA Mautonta retoriikkaa TAAS REVITTIIN pelihousuja, kun Teollisuusliitto ilmoitti uusista työtaistelutoimista, joilla vastustetaan hallituksen ajamia työelämämuutoksia. Se on hieno ajatus, jonka taakse voi paeta sulkiessaan silmänsä maailmassa tapahtuvilta vääryyksiltä. Toki neutraaleina urheilijoina ilman valtiollisia tunnuksia. Edelleen ehkä näyttävin ja irvokkain olympia-aatteen nimissä tehty propagandatapahtuma on vuoden 1936 Berliinin olympialaiset. Paljon ei jäänyt jälkeen Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Ilkka Oksala, joka ihmetteli, miksi eduskuntavaaleja järjestetään, jos Teollisuusliitto saa vesittää hallitusohjelman. Jos ulkopolitiikan kaksoisjohtajuutta lähdetään purkamaan EU-asioiden näkökulmasta, on kyselyn mukaan kansalaisten näkemys se, että pääministerin pitäisi väistää. Mutta tästä huolimatta venäläiset urheilijat käytännössä edustaisivat edelleen hyökkäyssotaa käyvää maata.Hyvä KOK, onko teille tullut mieleen, että saatatte olla pieni pelinappula Venäjän hybridivaikuttamisessa. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari YLIPUKEUTUNUT ALIPUKEUTUNUT Turhuuden markkinat Flunssaiset markkinat Hyvä KOK, tai virallisemmin Kansainvälinen olympiakomitea, sanotte, että urheilua ja politiikkaa ei voi sotkea keskenään. Sitä mieltä oli runsaat neljä viidestä kyselyyn vastanneesta. Kaikki kolme tietävät hyvin, että demokratiaan kuuluu myös se, että palkansaajilla on lupa lakkoilla siinä missä elinkeinoelämällä lobata ja kansalaisilla osoittaa mieltään, jos hallituksen hankkeet ovat niiden etujen vastaisia
2. 8. Oik eat vas tau kse t: 1) 3, vuo sin a 190 5, 191 7, 195 6 2) 180 9 3) 366 4) Urh o Kek kon en 5) Hon su Jun ior i 6) ohj aaj a Lau ri Tör hön en 7) 20 10 8) 4 pro sen ttia 9) ahv en 10 ) 35, 8–3 7,8 °C MAAILMAN TILA • Oikeuslaitoksen riippumattomuus Näpit irti oikeuslaitoksesta S uomessa on taivasteltu, kuinka esimerkiksi Unkarissa vallanpitäjät rukkaavat oikeuslaitosta mieleisekseen. 7. Mikä on ihmisen normaali lämpötila. Mikä on Suomen yleisin kalalaji. Montako päivää on vuodessa 2024. – Oikeuskanslerin tehtävänä on myös valvoa tuomioistuinten toimintaa. Ajatus siitä, että olisi irtisanottava laillisuusvalvoja, jonka kanta ei miellytä poliittisia päätöksentekijöitä, on äärimmäisen vaarallinen. Kuusiniemi muistutti, että vallanjako ja perusoikeudet tarkoittavat sitä, ettei hallitus tai diktaattori voi yksin päättää asioista. Hänen tehtävänsä on valvoa hallituksen päätösten laillisuutta, Kuusiniemi sanoi Ylelle. 10. LEGOLANDIASSA katkesi nettiyhteys de_11012024_10.indd 10 de_11012024_10.indd 10 2.1.2024 16.02 2.1.2024 16.02. Kuka keksi sanan kirjolohi. Niiden kannalta olisi huolestuttavaa, jos meillä olisi oikeuskansleri, joka olisi poliittisten vallanpitäjien taskussa. Montako yleislakkoa Suomessa on ollut ja milloin. 6. Kuusiniemi viittasi perussuomalaisten ehdotuksiin erottaa apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen, kun tämä oli estänyt hallitusta sulkemasta itärajaa marraskuussa. – Pidän äärimmäisen huolestuttavana, jos poliittiset toimijat kevyin perustein kyseenalaistavat herkän oikeusvaltiollisen tasapainon. Kuinka paljon silakkasaaliista menee Suomessa elintarvikkeeksi. 3. Kiistelty hahmo, mutta kuka. Milloin Helsingin ja Pietarin väliä kulkenut Allegro-juna aloitti liikennöinnin. Mikä on Lauri Markkasen kasvattajaseura. Ei pitäisi, kun omakin oikeuslaitos on vaarassa. 5. Milloin Suomi liitettiin Venäjään. 4. Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi muistutti vuodenvaihteessa Ylen haastattelussa Suomen oikeuslaitosta ja sen riippumattomuutta vaarantavista puheista. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP/ Dimitar Dilkoff 10 VIS V 1. 9
– Vaikeita asioita on niin paljon, että niistä olisi hyvä neuvotella keskitetysti. KOPRA ON työskennellyt palkansaajaliikkeessä myös tutkijana ja ekonomistina. – Se valuvika tässä on, että virkamiehillä ei ole mahdollisuutta arvioida vaihtoehtoja, joilla hallituksen tavoitteisiin voisi päästä. – Tämä merkitsisi merkittävää valtatasapainon heilahtamista työnantajien suuntaan. – Varmaa on epävarmuuden lisääntyminen työelämässä. Vaikka jännite on kasvanut hallituksen ja palkansaajaliikkeen välillä, vielä ei heitetä lusikkaa nurkkaan, Akavan työmarkkinajohtaja Ville Kopra sanoo. Haittapuolena näen Suomen houkuttelevuuden heikkenemisen avainosaajien silmissä. Hän epäilee, että vaikka työttömyysturvan heikentäminen voi nopeuttaa työllistymistä, se voi myös johtaa ihmisten siirtymiseen pakon edessä heille sopimattomiin työpaikkoihin. – Varmasti hallitus tarjoaa meille käärmekeittoa, mutta jo työttömyysturvan leikkauksen porrastuksen nosto kahdesta kuukaudesta neljään olisi iso helpotus. Kopra suhtautuu epäillen hallituksen haluun tehdä kompromisseja. Työntekijät ajetaan pakolla aikaisempaa nopeammin töihin, kun työttömyysturvaa heikennetään, Kopra listaa. Teksti Heikki Sihto Kuvat Ahjo ja Akava MISSÄ OLET NYT. ”H allituksen työelämää koskevissa toimissa monet asiat ovat edelleen auki. Ville Kopra Vielä ei heitetä lusikkaa nurkkaan. Minkälaisena hän näkee työntekijän ja ammattiyhdistysliikkeen tulevaisuuden, jos hallitus saa läpi tavoitteensa. Palkansaajaliikkeellä on vielä ässiä hihassa. Työrauhaesitys, paikallinen sopiminen, viimeistelyssä oleva työttömyysturvan porrasmalli, vientimallineuvottelut, Kopra listaa vaikuttamisen paikkoja. Hän pitää nyt valtiovarainministeriön roolia poikkeuksellisen merkittävänä työelämää koskevissa uudistuksissa mutta painottaa, että senkin virkamiehet joutuvat seuraamaan Säätytalon hallitusneuvottelujen linjauksia. – Tästä tulee pitkä taistelu, vaikka hallitus onnistuisi tavoitteissaan. He saavat käyttöönsä uudenlaisia joustoja muun muassa työsuhteen solmimiseen ja sen päättämiseen. Porrastuksesta aiheutuu työttömille iso tappio heti työttömyysjakson alussa. Valitettavasti hallitukselle tuntuu olevan tärkeää, että asiat käsitellään yksi kerrallaan. Vuonna 2007 Vuonna 2023 de_11012024_11.indd 11 de_11012024_11.indd 11 2.1.2024 11.21 2.1.2024 11.21. Tällä on haitallinen vaikutus etenkin nuoriin, jotka kokevat työelämäpelkoa jo nyt. – Hallituksen toimet saattavat jonkin verran parantaa yritysten tulosta eli tuottoa pääomalle. Hän aloitti viime kesänä nykyisessä tehtävässään. Tämä voi vaikuttaa tuottavuuteen. KOPRA TOIMI ennen nykyistä tehtäväänsä valtiosihteerinä työja elinkeinoministeriössä. Kopra uskoo palkansaajaliikkeen vähitellen sopeutuvan mahdollisiin muutoksiin. 11 Demokraatti Ammattiyhdistys liikkeellä on vielä omia ässiä hihassa. Hän näkee, että niin Orpo, Satonen kuin Purrakin haluavat pitää kiinni hallitusohjelmassa sovituista tavoitteista. Akavalle isoja ja vaikeita asioita ovat muun muassa vientivetoinen palkkamalli, määräaikaisten työsopimusten käytön vapauttaminen ilman perusteita ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaus ensimmäisen kahden kuukauden jälkeen
”Muutoksen tuulet ovat täällä”, Orbán kirjoitti viestipalvelu X:ssä. Varsinainen varoitus oli laitaoikeistolaisen vapauspuolueen, PVV:n, voitto Hollannin vaaleissa. Neljäsosa hollantilaisista äänesti avoimen EU-, islamja maahanmuuttokriittistä vapauspuoluetta. Äärioikeiston asema voi vahvistua merkittävästi, jos vaalitappiota pelkäävä maltillinen oikeis to (EPP) liittoutuu sen kanssa. Niistä osalla voi olla globaaleja vaikutuksia. E uroopassa pelkoa ja epävarmuutta herättää äärioikeiston nousu monissa EU-maissa. Tänä vuonna on yli 40 valtiossa presidentinja/tai parlamenttivaalit. Eurooppa on kriisissä. Geert Wildersin perustama vapauspuolue on monien muiden oikeistopopulististen puolueiden tapaan maahanmuuttovastainen. Niiden tulos voi heijastua Yhdysvaltojen ja Kiinan välisiin suhteisiin. MITÄ ÄÄRIOIKEISTON vahvistuminen käytännössä voisi merkitä Euroopan unionille. Euroopassa kansalliset vaalit voivat myllertää poliittista kenttää. Wildersin vaalivoiton ensimmäisiä onnittelijoita oli Unkarin pääministeri Viktor Orbán, joka on EU-maiden johtajista ainoa julkisesti Venäjä-myönteinen. Samana vuonna Ranskassa presidentinvaaleissa äärioikeistolainen Marine Le Penin johtama Rassemblement National sai historiallisen hyvän tuloksen. Italiassa vuoden 2022 vaaleissa valtaan nousi äärioikeistolainen hallitus ja sen pääministeriksi Giorgia Meloni. Hänen johdollaan Italia on myös sitoutunut Ukrainan tukemiseen. Demokratian testivuosi VALTA ONNEKSI JOSKUS MYÖS PYÖRISTÄÄ JYRKKIÄ POPULISTISIA NÄKEMYKSIÄ. VUOSI 2024 on monella tavalla demokratian testivuosi. Valta onneksi joskus myös pyöristää jyrkkiä populistisia näkemyksiä. Uhka tulee jälleen kerran unionin sisältä. Vastausta voi hakea Hollannista, joka oli viime vaaleihin saakka niin sanottuja EU:n kivijalkaan kuuluvia vakaita ja liberaaleja maita. Globaalisti kiinnostavimmat vaalit ovat Yhdysvaltojen presidentinvaalit marraskuussa. Myös Venäjällä on presidentinvaalit. Saksassa oikeistopopulistisen Alternative für Deutschlandin (AfD) kannatus on noussut yli 20 prosentin. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Wilders myös vastustaa Ukrainan aseellista tukemista. Esimerkiksi Italian pääministeri Giorgia Meloni on oppositioaikaisiin puheisiinsa verrattuna osoittautunut yllättävän EU-myönteiseksi. Hollannin vapauspuolueen vaalivoittoa hehkutettiin monilla venäläisillä televisiokanavilla. analyysi de_11012024_12.indd 12 de_11012024_12.indd 12 2.1.2024 14.24 2.1.2024 14.24. Vaalivoittonsa jälkeen Wilders kuitenkin totesi, että EU-ero ei ole tällä hetkellä ajankohtainen. Hän on ajanut Hollannin eroa niin Euroopan unionista kuin yhteisvaluutta eurostakin. ”Kokoaan suuremmat” vaalit ovat Taiwanin tammikuun presidentinvaalit. Niiden tulosta ei tarvitse jännittää. EUROOPAN UNIONIN sisäisen hajaannuksen varmin voittaja on Venäjä. Lisää myllerrystä on luvassa kesän EU:n parlamenttivaaleissa, joissa gallupit povaavat voittoa etenkin äärilaidan oikeistopuolueille ja vastaavasti tappiota maltilliselle oikeistolle, liberaaleille ja vihreille
NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Tilastokeskus Lähde: Valtiovarainministeriö Arvostamme suomalaista työtä. 67% 70% 50% 30% 25–60-vuotiaat ilman työtuloja olevat miehet, joilla oli parisuhde 25–60-vuotiaat ilman työtuloja olevat naiset, joilla oli parisuhde 1987 2019 1987 2019 Vuosina 1990–2021 työttömien kotitalouksien käytettävissä olevan tulon mediaani kasvoi reaalisesti vain 11 %, työllisten kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi 37 %. Muutos on ollut suurempi miehille. Talous Suomen talous sakkaa. VM arvioi uusien säästöjen tarpeeksi jopa yli miljardi euroa. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Va lti on ta lo ud el lin en tu tk im us ke sk us Konkurssit Viime vuonna haettiin konkurssiin 3 293 yritystä. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Naiset eivät rakastu renttuihin – ainakaan kouluttamattomiin Työttömät ja pienituloiset miehet ja naiset jäävät yhä todennäköisemmin ilman kumppania. Se on suurin määrä 25 vuoteen. Tilastojen mukaan korkeasti koulutetut naiset ovat perinteisesti muodostaneet parisuhteita korkeasti koulutettujen miesten kanssa. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. de_11012024_13.indd 13 de_11012024_13.indd 13 2.1.2024 9.46 2.1.2024 9.46
– Lääkemassa valutetaan putkea pitkin koneeseen, tämä keskiosa lähtee pyörimään ja massa puristuu siellä tabletin muotoon. Kohta tässä valmistuu tulehduskipulääkettä. 14 Demokraatti ILMIÖ Pillerin pyörittäjät – Jos on päivän aikana vaikka kolme taukoa, niin kahdeksan kertaa vaatteidenvaihtoa on minimi, Kylmänen kertoo. Lisää puetaan tarpeen mukaan. Vaikka töitä paiskitaan palkan takia, tuntuu hänestä hyvältä tietää, että työstä syntyy jotain, joka auttaa ihmisiä – vaikka vain päänsäryssä. Harsohaalari, suojapäähine ja -töppöset ylle, Kylmäsellä on tätä varustusta vastaava työasu. Kotimainen lääketeollisuus on kasvun ala ja tärkeä osa huoltovarmuutta. Tutustuimme työhön ja sen tekijöihin. Teksti ja kuvat Anna-Liisa Blomberg ”K ävin koronassa hengityskoneessa asti. Se riittää käytävällä kulkiessa. Tuli konkreettisesti nähtyä, että miten valtava merkitys kaikella tuosta tehtaan ovesta lähtevällä on, Orionin Turun tehtaan pääluottamusmies Toni Korhonen kertoo. Tablettipuristinhuoneen eteisessä puetaan vielä maski ja hanskat. de_11012024_14.indd 14 de_11012024_14.indd 14 2.1.2024 15.54 2.1.2024 15.54. Kylmäsen työpäivään kuuluu paljon suojavaatteisiin pukeutumista ja niistä riisumista. Sitä rohtoa valmistuu tablettiosastolla. Asuun voi kuulua vaikkapa kypärä, johon hengitysilma tulee selässä kannettavan suodattimen läpi. Pirjo Kylmänen on vierailijaa vastassa ”sulussa” – siis pukuhuoneessa, jossa puetaan suojavaatteet ennen tuotantotiloihin siirtymistä. Kun siinä pääsin tajuihini, huomasin, että kaikki saamani lääkkeet olivat Orionin tuotteita. Tabletit menevät vielä pölyerottelijan läpi, sitten päällystettäväksi ja sen jälkeen ne kuljetetaan Saloon pakattavaksi, hän avaa valmistusprosessia. Se riittää, koska kone seisoo, eikä tilassa ole lääkeaineita. Mauno Kinnusella (viereinen kuva) on juuri puhdistetun laitteen asennus kesken
15 Demokraatti de_11012024_14.indd 15 de_11012024_14.indd 15 2.1.2024 15.54 2.1.2024 15.54
Jos on jokin oikein haastava työtehtävä, niin siinä onnistuminen tuntuu hyvältä, hän kertoo. . Bayer, joka on Orionin lisäksi hallinnut alaa Suomessa, avasi syksyllä uuden tehtaan Turkuun. Halusin työpaikan, jossa minulla on mahdollisuus olla pitkään, hän kertoo. Mauno Kinnunen on viihtynyt työssään tablettiosastolla kuusitoista vuotta. Suomalainen lääkeyhtiö, perustettiin vuonna 1917. Hänen työtään on viedä erilaisiin kehitysprojekteihin kokemuksen syvää rintaTURUN TEHTAALLA työskentelee yli 700 ihmistä, heistä reilut pari sataa tuotannossa. Tämä ei ole yksinkertaista tai yksitoikkoista, jokainen päivä on erilainen. Uuden tehtaan myötä Kuopiossa toimiva Finvector Oy on nousemassa suurten yritysten joukkoon", raportti kertoo. Lääkkeiden vienti kasvoi viime vuonna voimakkaasti – ensimmäisen vuosipuolikkaan aikana huimat 50 prosenttia edellisvuodesta. Pirjo Kylmänen komppaa Kinnusta. Tuotteisiin kuuluu alkuperäisja geneerisiä lääkkeitä, itsehoitovalmisteita vitamiineista voiteisiin sekä lääkkeitä eläimille. Korhonen arvioi, että sellainen Orion on. Tuotantoa, tutkimusta ja tuotekehitystä on Espoon ja Turun laitoksissa, Kuopio keskittyy tuotantoon. Hän tuli Orionille seitsemäntoista vuotta sitten, kun edellisen työpaikan tuotanto siirtyi pois Turusta. Hän tuumii sen tarjonneen hyvän pohjan – täälläkin ollaan tekniikan kanssa tekemisissä. Kaikista investoinneista ei pidetä meteliä julkisesti, Keskinen huomauttaa. . Viime kesänä otsikoihin nousivat Orionin investoinnit Salon lääkepakkaamon, Espoon inhalaattorituotannon sekä Hangon Fermionin tehtaan lääkeaineiden valmistuksen laajentamiseen. Koulutustaustat, joilla tuotannon töihin tullaan, vaihtelevat. Se työllistää yksinään viisinkertaisesti sen verran kuin Suomen lääketeollisuus kokonaisuudessaan. LÄÄKETEOLLISUUDELLA PYYHKII kaikkiaan hyvin. Esimerkiksi Orionin Turun tehtaalta on viimeksi uutisoitu isosti vuonna 2020, jolloin kerrottiin 17 miljoonan euron investoinneista muun muassa uuteen syöpälääkkeiden pakkauslinjaan. 16 Demokraatti D-ILMIÖ mista. Teknistä koulutusta kyllä arvostetaan tuotannon puolella, Orionin Suomen tehtaiden tuotantojohtaja Iikka Keskinen kertoo. Teollisuusliiton joulukuussa julkaisema vuoden 2023 toimialakatsaus kuvaa alan olevan hyvässä vauhdissa. Työntekijöitä yli 3 500, joista Suomessa liki 2 700. Hänellä oli taloon tullessa elektroniikka-asentajan peruskoulutus ja työkokemusta Nokialta. Töitä riittää niin, ettei tarvitse alkaa miettiä muualle hakeutuORION . Salossa entisissä Nokian kännykkätehtaan tiloissa toimii tablettipakkaamo ja Orionin keskusvarasto. Tuntuu, että tässä työssä on tietty pysyvyys – jos tähän lääkemaailmaan vain soveltuu, tottuu ja tykkää tätä tehdä. Tuotanto on kasvussa ja siihen investoidaan. Elintarviketehtaalla oli kertynyt kokemusta puhdastilatyöstä ja laitteiden asennustöistä, joten lääketehdas ei tuntunut työympäristönä oudolta. Esimerkkinä tästä on Tanska, jossa lääkkeiden valmistus toimii koko kansantalouden kasvumoottorina. Suomessa voi opiskella lääketeknikoksi lääketeollisuuteen, mutta aika pieni joukko valitsee sen koulutussuunnakseen, koska lääketeollisuutta ei maassa kauhean paljon ole. Kuusi tuotantolaitosta Suomessa, yksi Belgiassa ja yksi Ranskassa. Hangossa ja Oulussa on tytäryhtiö Fermionin tehtaat, joissa valmistetaan lääkkeiden vaikuttavia aineita esimerkiksi Parkinsonin taudin, reuman ja syövän hoitoon. TONI KORHONEN tuli ensin töihin tablettiosastolle vuonna 2012, kävi neljän vuoden jälkeen ammattikorkeakoulun ja palasi sitten Orionille tuotantoteknikoksi. . Siksi ei voida ajatella, että ottaisimme vain lääketeknikoita tai vaikka vain prosessinhoitajia. Myyntiyksiköitä 27:ssä Euroopan maassa ja kuudessa Aasian-Tyynenmeren maassa. "Lisäksi myös usealla muulla valmistajalla on käynnissä tehdashankkeita. – Työkavereiden lisäksi parasta työssä on se, että tämä on monipuolista. Novo Nordiskin menestys perustuu erityisesti yhden lääkkeen satumaiseen menestykseen", Teollisuusliiton katsauksessa kerrotaan. de_11012024_14.indd 16 de_11012024_14.indd 16 2.1.2024 15.54 2.1.2024 15.54. . . Tutkimusja kehitystyö keskittyy nyt erityisesti kivun ja syövän hoitoon, jälkimmäisessä on tehty yhteistyössä Bayerin kanssa eturauhassyöpälääke. LÄÄKE TEHTAALLA EI OLE TÖITÄ, JOITA VOISI TEHDÄ ”LAPIOIDEN”. – Kyllähän tämä hyvältä näyttää, kun katsoo, millaisia investointeja täällä tehdään. "Lääketeollisuudessa on suuria kasvumahdollisuuksia. . Kasvun taustalla on käytännössä yksi yritys, Novo Nordisk. . Täällä valmistuu muun muassa tulehduskipulääkkeitä, sy tostaattisia syöpälääkkeitä ja perusvoiteita. – Siinä meillä ei ole kauhean tiukkaa. – Pidän ennustettavuudesta, joten halusin löytää työnantajan, joka minun käsitykseni mukaan on vakaa.
– Kuvaava on erään perehdytettävän työntekijän kysymys, että eikö meillä ole tuotannossa mitään sellaista hommaa, jota voisi tehdä tavallaan lapioiden – että voisi vain tehdä. – Jokainen tuotantovaihe kirjataan jäljitettävyyden takia. TUTKIMUS JA tuotekehitys on olennaista, jotta voidaan kehittää uusia lääkkeitä ja parannuskeinoja sekä pyrkiä parantelemaan jo olemassa olevia lääkkeitä. Se on tälle alalle ominaista, hän sanoo. de_11012024_14.indd 17 de_11012024_14.indd 17 2.1.2024 15.54 2.1.2024 15.54. 17 Demokraatti ääntä – tietoa siitä, miten tablettiosastolla käytännössä hommat pyörivät. Korhonen tykkää työstään, mutta kaikille ala monine pilkuntarkkoine sääntöineen ja rutiineineen ei sovi. Esimerkiksi lähes kaikki antibiootit, kolesteroli-, kipuja verenpainelääkkeet ovat geneerisiä lääkkeitä. Hallituksen tki-panostukset saavatkin häneltä kiitosta. Mitään et voi soveltaa, vaan työ on todella ohjeistettua ja se pitää sietää. Se on hyvin systemaattista. Tuotantojohtaja Keskinen täydentää kuvausta kertomalla, että jos esimerkiksi tablettiosastolla lääkkeen tuotantovaiheista täytettävä eräpöytäkirja tulostettaisiin paperille, se olisi 60–70 sivua paksu pumaska. – Kannattaa varmistaa, ettei niitä laiteta vain markkinatalouden armoille – että halvin pitää saada – koska silloin Toni Korhonen ja Iikka Keskinen kertovat, että yhteistyö työntekijöiden ja työnantajan välillä toimii hyvin. Ihan sama, mitä vaihetta tuotannosta tekee, kaikki dokumentoidaan. Silti samalla, kun tavoitellaan Tanskan esimerkin mukaista napakymppiä patentilla suojattujen alkuperäislääkkeiden kehityksessä, ei pidä unohtaa geneeristen lääkkeiden kotimaisen tuotannon merkitystä. Ei sellaista ole. Orion investoi edellisvuonna 133 miljoonaa euroa tutkimukseen ja lääkekehitykseen. Puhutaan myös rinnakkaisvalmisteista – useat valmistajat tuottavat käytännössä samaa lääkettä. – Sellaista korkean jalostusarvon vientiä, sitähän me Suomessa tarvittaisiin – tutkimukseen perustuvia onnistumisia, Orionin Suomen ja Baltian myynnin ja markkinoinnin johtaja Janne Maksimainen sanoo esimerkiksi tanskalaisyhtiön kasvutarinaan viitaten
Ikävä kyllä ennustus osui aika oikeaan, kun 2019– 2020 kansalaisilta alkoi tulla palautetta, että edullisia lääkkeitä ei ole saatavilla. – Tässä tulee esiin huoltovarmuuskulma – miten tärkeää se on, että meillä on Suomessa ja Euroopassa omaa lääketuotantoa tällaisiin kriisiaikoihin. Jos jokin työtehtävä esimerkiksi tuotteen valmistuksen päättyessä tai muussa muutoksessa loppuu, pyritään työntekijälle löytämään uusi tehtävä. Keväällä 2020 koettiin yllättävä kysynnän muutos. Sekin voi vaikuttaa lääkkeiden saatavuuteen ja huoltovarmuuteen, jos Suomessa ei saa lääkkeistä kilpailukykyistä hintaa. Niinpä heistä pyritään pitämään kiinni myös muutostilanteissa, Iikka Keskinen kertoo. suomalaisella kustannustasolla ei pystytä Kiinaa ja Intiaa vastaan kilpailemaan. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Pirjo Kylmänen avaa oven tablettiosaston naisten sulkuhuoneeseen. LÄÄKKEEN MATKA ensimmäisen kemikaalin valmistuksesta siihen, että potilas ottaa itse tai saa sairaalassa tarvitsemansa lääkkeen, on pitkä. Maksimainen muistelee, että kun muut valmistajat kärsivät merkittävistä tuotepuutteista, oli Orion jossain vaiheessa ainoa tehohoitorauhoitteen toimittaja Euroopassa. Toni Korhonen arvioi, että menee ainakin vuosi ennen kuin työntekijä pystyy tekemään töitä täysin omatoimisesti. Polun varrella on valmistukseen liittyviä prosesseja, analyyseja ja laadunvarmistusta sekä logistiikka – miten valmis tuote päätyy lääketukkuihin, apteekkeihin ja sairaaloihin. Suomi on pieni markkina, Maksimainen muistuttaa. Maksimainen on hyvillään siitä, että huoltovarmuus nousee hallitusohjelmassa esiin hyvin. – Varoitimme silloin antamassani lausunnossa, että putken kaventaminen de_11012024_14.indd 18 de_11012024_14.indd 18 2.1.2024 15.54 2.1.2024 15.54. – Tämä tarkoittaa, että myös reagointiaika yllättäviin kysynnän muutoksiin on pitkä, hän muistuttaa. Silloin niitä myydään enemmän maihin, joissa lääkkeitä ostetaan paljon. – Kun saamme uuden työntekijän, haluamme, että hän myös pysyy täällä, koska uusien perehdyttäminen ei ole helpoin homma. Alkuperäislääkkeitä Kiinassa on vähäisesti, geneerisiä valmistetaan jonkin verran. Hän muistelee Sipilän hallituksen aikaa, jolloin lääkkeiden viitehintaputkea kavennettiin. Korona runteli pandevoi heikentää halpojen lääkkeiden saatavuutta merkittävästi, jos kansainvälisesti tapahtuu jotakin tai Suomi ei ole enää markkinana houkutteleva lääketeollisuuden näkökulmasta. Janne Maksimaisen mukaan tämän matkan taittamiseen menee ainakin kaksitoista kuukautta. TYÖURAT ORIONILLA ovat usein pitkiä, eikä vähiten siksi, että työntekijöiden perehdyttämiseen käytetään runsaasti aikaa. Intiassa taas niitä valmistetaan erittäin paljon – joidenkin arvioiden mukaan jopa 40 prosenttia EU:n alueella myytävistä geneerisistä lääkkeistä tulee Intiasta. Kiinassa kemianteollisuus on suuri ja siellä tuotetaan paljon lääkkeiden vaikuttavia aineita. Tanja Ellilä työskentelee varaston puolella. Verovaroin korvattavien lääkkeiden hintajärjestelmään Maksimainen ei toivo päättäjien koskevan. – Saattaa mennä pari, kolme vuotta, että homma alkaa oikeasti toimia ja siitä tulee rutiinia, hän kuvailee. Tehohoitorauhoitetta tarvittiin tavallista enemmän. Mauno Kinnusen ja Toni Korhosen suojavaatetukseen kuuluvat myös partasuojat. mian alussa rajusti erityisesti Italiaa ja Ranskaa
Korhonen ja Kylmänen kertovat, että juttusille tullaan harvakseltaan. – Meillä toimivat asiat hyvin. Oli parempi vaihtaa maisemaa ennen kuin potkut osuisivat omalle kohdalle. Hän ja tuotantojohtaja Iikka Keskinen kuvailevat yhteistyötä työntekijöiden ja työnantajan välillä – paikallista asioista sopimista – pääosin sujuvaksi. – Se tarkoittaa sen varmistamista, että jätteiden ja vaarallisten aineiden kuljetus, säilyttäminen ja lähettäminen menee lainsäädännön mukaan. ORIONILLA TANJA Ellilä aloitti ensin määräaikaisena osastolla, jossa pakattiin hormonigeelejä. Se on välillä haastavaa, että miten mikäkin määritellään, Ellilä kuvailee työtään. Tuotteen valmistus lopetettiin, ja Ellilä siirtyi varaston puolelle. Joitakin siirtyi sinne, toiset siirtyivät täällä eri osastoille. – Siirtoprojektit ylipäätään ovat pitkiä, koska lääkkeisiin liittyy paljon viranomaissääntelyä. Nyt hän työskentelee varastossa laiturivastaavana. – Työssä on aika paljon kiirettä ja päivät voivat venyä, mutta parasta on, että saa tehdä paljon itsenäisesti. Silloin saatetaan käydä kyselemässä, jos palkkakuitissa on jotain erikoista tai on kysyttävää vaikkapa lomapäivistä. Hän tuli taloon, kun edellisessä työpaikassa alkoi olla tiu haan yt-neuvotteluja ja epävarma tunnelma. Se on tarkkaa hommaa. MEILLÄ EI OLE YLIPÄÄTÄÄN RUTINAA JA KITINÄÄ TYÖNANTAJAA KOHTAAN. Siellähän yritetään keksiä uutta. Kymmenen vuotta tablettiosaston luottamusmiehenä toiminut Pirjo Kylmänen tuntuu olevan samaa mieltä kun häntä pyytää kuvaamaan, miltä vuodet tehtaalla ovat ”luottarin” silmin näyttäneet. Tarjosimme mahdollisuutta siirtyä Saloon. Työporukka on se työn suola, huonolla huumorintajulla pärjää aika pitkälle, hän nauraa. Kaikki Turun tuotannon ja tutkimuskeskuksen jätteet lähtevät pois minun kauttani. – Varsinkin tutkimuskeskuksen puolelta voi tulla sekotteita ja sellaisiakin aineita, joista ei ole toistaiseksi saatavana kaikkea mahdollista tietoa. – Meillä on ollut hyvinkin tasaiset oltavat – en usko, että on kenenkään mielessä mitään kohokohtia tai laaksonpohjia. Turun ja Espoon tehtailta loppui silloin suurin osa tablettien pakkaustoiminnoista – Turussa pakataan enää vain sytostaattiset lääkkeet. Kohta työsuhde vakinaistettiin. Korhonen kuvailee, että joskus väännetään, eivätkä kaikki kompromissit ole helppoja perustella henkilöstölle, mutta se kuuluu asiaan. Tässä työyhteisössä ei ole ylipäätään rutinaa ja kitinää työnantajaa kohtaan. de_11012024_14.indd 19 de_11012024_14.indd 19 2.1.2024 15.54 2.1.2024 15.54. Ei pidä erehtyä luulemaan, että Tanja Ellilän työ olisi sitä ”lapioitavaa”, jonka perään Korhosen perehdytettävä kyseli. Meillä halutaan, että rauha pysyy ja voidaan keskittyä työntekoon, hän kuvailee. Ellilän työhön kuuluu erilaisten postitusten vastaanottamista ja materiaalien toimitusta, mutta erityisesti hänen vastuullaan on jätteenkäsittely ja vaaralliset aineet. Millaisissa asioissa kaksikkoa lähestytään. Tällaisen siirtymän teki aikoinaan myös Tanja Ellilä. Siirto Saloon pystyttiin tekemään niin pitkänä aikana, ettei mitään yt-neuvotteluja henkilökunnan vähentämiseksi tehty. Tasaista on, on ollut rauha. TONI KORHONEN on toiminut pääluottamusmiehenä vasta viime vuoden alusta, mutta hän arvioi, että muutostilanteet on hoidettu hyvin. Minulle on tärkeää, että mikään tavara ei päädy täältä luontoon. 19 Demokraatti Keskinen nostaa esimerkiksi muutoksen, jossa yhtiön tablettien pakkaus keskitettiin aikoinaan Saloon. – Siitä on aika pitkä aika, kun kukaan on tullut nykimään hihasta, joten asiat ovat varmasti aika hyvin, Kylmänen kertoo
Lindtman uskoo SDP:n hyvän kannatuksen kantavan myös presidentinja kesän EU-vaaleissa. Vaikeina aikoina korostuu päätösten oikeu denmukaisuus ja luottamus. – Suuri osa suomalaisista on pettynyt hallituksen epäoikeudenmukaiseksi koettuun politiikkaan. Hän sanoo vaaleissa ajoituksen ratkai sevan. Mahdollisimman monen pitää kertoa, että ei, tämä ei ole sellainen Suomi jota haluan rakentaa. – Valitettavasti Orpon hallitus on tehnyt itsestään työmarkkinoiden osapuolen ja samalla rakentanut mallin, josta on lähes mahdotonta saada Suomen kasvua tukevia työmarkkinaratkaisuja. – Nyt olennaista on, minkälaisen viestin suomalaiset lähettävät hallitukselle. – Hallitus tekee historiallisia leikkauksia tavallisten suomalaisten arkeen, mutta velkaantuminen jatkuu ennätystasolla. Näyttää siltä, että ihmisten kiinnostus vaaleihin herää vasta tammikuussa. – Jos hallitus pitää heikennyksistä kiinni niin nämä samat väännöt tapellaan uudelleen työmarkkinakierroksilla. Teksti Heikki Sihto / Kuva Nora Vilva S DP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on huolissaan Suomen taloustilanteesta ja tulevaisuudesta. Lindtman ei ollut tästä huolissaan. Tässä hallitus voi ampua todella pahasti omaan ja koko Suomen jalkaan. – Suomi on niin vaikeassa tilanteessa, että meillä ei ole varaa siirtää kahden miljoonan palkansaajan näkemyksiä syrjään. Hän antaa myös tunnustuksen hallitukselle SDP:n hyvistä kannatusluvuista. Moni viime vaaleissa hallituspuolueita tukeneista on siirtynyt SDP:n taakse tai nukkuviin. Lindtman toivoo hallitukselta rohkeutta korjata arvovalintojaan niin ta lou dessa kuin työmarkkinauudistuksissa. Hän vetoaa hallitukseen, jotta tämä kutsuisi työmarkkinaosapuolet aitoon vuoropuheluun hakemaan yhdessä keinoja Suomen näkymien parantamiseksi. – Lähdetään kaikki täysillä mukaan vaalityöhön. Tämä tilanne pitäisi pystyä purkamaan, Lindtman toivoo. Hän pelkää hallituksen syventävän omilla toimillaan talouden sukellusta. Presidentinvaaleissa viime vuoden lopulla epäiltiin, starttaako SDP:n ehdokas Jutta Urpilainen liian myöhään kampanjansa. Molempien kanssa hallitus on kompuroinut. Olen ollut koko ajan luottavainen ja tiesin, että kun hän pääsee radalle, hän tulee sinne täysillä. 20 Demokraatti ANTTI LINDTMAN Uhkasta toiseen Antti Lindtman kaipaa Suomeen sopimista. Lindtman sanoo puolueen onnistuneen oppositiopolitiikassaan ja Orpon hallituksen linjan haastamisessa. – Aikaisemmissa vaaleissa on aina ollut ehdokkaita, joilta paukut ovat loppuneet jo ennen loppusuoraa. de_11012024_20.indd 20 de_11012024_20.indd 20 2.1.2024 11.01 2.1.2024 11.01. Suurimpana tekijänä hän pitää hallituksen työmarkkinalinjaa. Vasta noin puolet ihmisistä LINDTMAN ANTAA HALLITUKSELLE TUNNUSTUKSEN SDP:N HYVISTÄ KANNATUS LUVUISTA. Muuten voidaan tehdä isoa tuhoa. Jos hallitus pitää kiinni nyrkkiä pöytään -työmarkkinalinjastaan, voi Suomi ajautua leikkausten ja vastakkainasettelun kierteeseen. SDP:N KANNATUS ei notkahtanut, kun puolue siirtyi eduskuntavaalien jälkeen oppositioon ja puolueen puheenjohtaja vaihtui. Se olisi myrkkyä Suomen kasvulle, investoinneille ja uusille työpaikoille. Nyt lähestytään vasta loppukaarretta, ja olennaista on kunnon oikea ajoitus. Hän pelkää, että hallitus on palkansaajien oikeuksia ja turvaa heikentävillä laeillaan kylvämässä riidansiemenen koko hallituskaudelle – ja luomassa pahemman työmarkkinakonfliktin kuin Sipilän hallitus kiky-malleineen
Suomen paikka on unionissa ja yhteisvaluutassa. – Itärajan tilannekin on sellainen asia, johon varauduttiin jo viime vuonna. LINDTMAN USKOO puolueen johtamisessa enemmän joukkueajatteluun kuin johtajaan, jonka käskyttämänä puolue pantaisiin uusiksi muutamassa kuukaudessa. Missä olisimme, jos emme olisi EU:n jäseniä. Olen luottavainen, että suomalaiset tulevissa vaaleissa aktivoituvat vahvan Euroopan puolesta. Samalla hän varoittaa, että vahva EU on vaaleissa uhattuna, jos äärioikeistolaiset ryhmät menestyvät ja alkavat määrittää unionin tulevaa suuntaa. – Tämä olisi onnetonta EU:lle ja kaikille suomalaisille. Muutenkin maailman muutokset aika paljon sanelevat työlistaa. Lindtman uskoo monen suomalaisen vasta nyt ymmärtävän, mihin kaikkeen vahvaa Euroopan unionia tarvitaan. Mietitään vaikka EU:n yhtenäisyyttä Ukrainan tukemisessa, Suomen itärajan tilannetta ja yleistä turvallisuutta. Hän ei itse pidä sitä minään virstanpylväänä vaan painottaa puolueen johtamisen olevan enemmän kestävyyskuin pikamatka. Lindtman muistuttaa, että Suomen kaltaisen pienen maan ääni ei kuulu Euroopassa porstuasta käsin huutelemalla. – Suomessa on tärkeää antaa vahva ääni politiikalle, jolla vaikutetaan siellä, missä tapahtuu. Kaikki muu olisi onnetonta pienelle maalle. – Hyvät kannatusluvut osaltaan osoittavat, että tällaista kansanliikettä kehitetään yhdessä, ei puheenjohtajan kautta. Häntä ei arveluttanut siirtyä lähes poikkeuksellista kansansuosiota nauttineen Sanna Marinin seuraajaksi. de_11012024_20.indd 21 de_11012024_20.indd 21 2.1.2024 11.01 2.1.2024 11.01. Onneksi, sillä nyt Suomella on ollut tarvittavat työkalut tilanteen hoitamiseksi. Yllätyksiä ei toistaiseksi ole tullut. 21 Demokraatti on päättänyt, ketä äänestävät presidentinvaaleissa. Hän toteaa kiivaana käyvän maailmankierron opettaneen, että puoluejohtajan tehtävässä ei kannata yllättyä mistään. Kamppailu käydään vahvan Euroopan ja käpertyvän Euroopan välillä, kun sisäänpäin kääntyneet nationalistiset voimat ovat nostaneet kannatustaan Euroopassa. Lindtman sanoo tilanteen olevan nyt toinen. EU-VAALIT EIVÄT ole yleensä suomalaisia paljoa kiinnostaneet. Loppuvuodesta EU aloitti jäsenyysneuvottelut Ukrainan kanssa. – Muutoskohtiin liittyy aina epävarmuutta, joten kyllä kannatuksen kasvua voi kuvailla myös mieluisaksi uutiseksi koko puoluejohdolle. Suomalaiset ymmärtävät, että nämä kaikki asiat ovat sellaisia, joihin ei pysty vastaamaan vain omilla hartioilla. Hän pitää käsittämättömänä pohdintaa siitä, pitäisikö Suomen erota EU:sta tai yhteisvaluutasta, jos unioni jatkaa laajenemista. Hän ennustaa äänestysaktiivisuuden nousevan reilusti aikaisemmista EU-vaaleista. Se voisi vaarantaa Euroopan tuen Ukrainalle, oikeus valtioperiaatteen ja ympäristövastuullisen Euroopan. – Nämä ovat linjavaalit. Vahva yhtenäinen Eurooppa on etenkin Suomen kaltaisen pienen reunamaan etu. Hän arvioi puolueen olleen hyvässä iskussa Marinin kauden jälkeen. ANTTI LINDTMANILLA tuli ennen joulua täyteen sata päivää SDP:n puheenjohtajana. Haluankin jatkossa tuoda politiikan päivittäistä tekemistä nykyistä lähemmäs kenttäväkeä ja puoluevaltuustoa. Lindtman pitää uhkana Euroopan kehitykselle, jos maltillinen oikeisto tekisi koalition laitaoikeiston kanssa. – Euroopan unioni ei ole enää se jokin siellä kaukana, vaan EU on tullut lähelle ihmisten arkea
Viraston johtajan valitsee Orbán itse ja nimittää Fidesziin kuuluva presidentti Katalin Novák. Laki vaarantaa muun muassa kansainvälisten kansalaisoikeusjärjestöjen toiminnan Unkarissa ja vaikeuttaa entisestään riippumattomien tiedotusvälineiden mahdollisuuksia toimia Unkarissa. EU Observer -verkkolehden haastattelussa marraskuussa unkarilainen EU-parlamentin jäsen Katalin Cseh kuvasi suvereniteetin suojelulakia Orbánin suoraviivaiseksi työkaluksi kriittisten äänien pelotteluun sekä poliittisen opposition vaientamiseen ja rankaisemiseen. Uudesta suvereniteettilaista ja sen käytäntöön viemisestä ennakoidaan uutta oikeusvaltiokiistaa Budapestin ja Brysselin välillä. Unkarin pääministeri Viktor Orbán on väittänyt, että länsimaiset hallitukset ja yksityishenkilöt rahoittavat ja ohjaavat hänen vastustajiaan ja että maan suvereniteetin suojelemiseksi tarvitaan tiukempia sääntöjä. Virastolla on laajat valtuudet tutkia kaikkia toimijoita Unkarin julkisessa elämässä, olipa niillä yhteyksiä ulkomaille tai ei. joulukuuta läpi niin kutsutun suvereniteettilain, jonka perusteella maahan perustetaan itsenäinen, parlamentin valvonnan ulkopuolinen ”suvereniteetin suojeluvirasto”. Euroopan komissio on kertonut seuraavansa tarkasti Unkarin kehitystä. Saksan Marshall-rahaston unkarilaisen vanhemman tutkijan Daniel Hegedüksen mukaan laki luo täydelliset puitteet uhkailulle, joka todennäköisesti estää kansalaisjärjestöjä hakemasta ulkomaista rahoitusta. Hän poistui Saksan liittokansleri Olaf Scholzin ”ystävällisestä” neuvosta kokouksesta siksi aikaa, että päätös de_11012024_22.indd 22 de_11012024_22.indd 22 2.1.2024 11.03 2.1.2024 11.03. Unkarin parlamentilla ei ole osaa viraston johdon valinnassa. joulukuuta koettiin yllätys, kun Orbán ei käyttänyt veto-oikeuttaan Ukrainan EU-jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta. Laki kieltää poliittisilta puolueilta, kansalaisjärjestöiltä, tiedotusvälineiltä ja vaaleissa ehdolla olevilta ulkomaisen rahoituksen. Lain rikkomisesta voidaan tuomita jopa kolmeksi vuodeksi vankeuteen. – Hallituspuolueen kieroutunut näkemys on, että maassa ei kuluteta lanttiakaan ilman Orbánin täydellistä kontrollia, Cseh sanoi. UUSI LAKI sai jo ehdotuksena osakseen laajaa kritiikkiä, ja arvostelu on vain voimistunut lain säätämisen jälkeen. Laki on hänen mukaansa uusi askel tiellä Unkarin kansalaisyhteiskunnan tuhoamiseksi sekä kansalaisaktivismin ja poliittisen opposition hiljentämiseksi. Csehin mukaan laki edustaa ”katkeraa ironiaa”, viitaten raportteihin Orbánin sekaantumisesta Puolan ja Bosnia-Hertsegovinan vaaleihin sekä Unkarin sijoituksiin tiedotusvälineisiin Sloveniassa, jossa nationalisti Robert Fico voitti vaalit. Viraston tehtävä on torjua ulkomaista vaikutusta Unkarin politiikkaan. Teksti Mika Horelli / Kuva AFP, John Thys U nkarin valtapuolue Fidesz nuiji maan parlamentissa enemmistönsä turvin 12. 22 Demokraatti UNKARI ORBÁN – EU:n häirikkö Suvereniteetin suojeluvirasto kaventaa entisestään Unkarin demokratiaa. EU:N POLIITTISTEN johtajien huippukokouksessa 14
Orbán ihailee avoimesti Venäjän ja Kiinan autoritäärisiä järjestelmiä ja pitää niitä parempina vaihtoehtoina eurooppalaiselle liberaalille demokratialle. Seuraavana päivänä, 15. Kirjoittaja on Brysselissä asuva toimittaja. Varsinkin nykyisellä kaudellaan Orbán on johdonmukaisesti keskittänyt valtaa itselleen ja omalle Fidesz-puolueelleen. VIKTOR ORBÁN oli ensimmäisen kerran Unkarin pääministeri vuosina 1998–2002. Muu Eurooppa on yksituumaisesti todennut, että Unkarin kiristykseen ei suostuta. joulukuuta Unkari palasi Venäjää myötäilevän häirikön rooliinsa torppaamalla yksimielisyyttä vaatineen 50 miljardin euron pitkäaikaisen tukipaketin Ukrainalle. Hän palasi pääministeriksi 2010 ja on ollut virassaan siitä lähtien, mikä tekee hänestä EU:n pitkäaikaisimman pääministerin. SUOJELULAKI ON ORBÁNIN TYÖKALU OPPOSITION VAIENTAMISEEN JA RANKAISEMISEEN. Tämä perustuu EU:n oikeusvaltioperiaatteen ehtojen mekanismiin, jolla valvotaan, että EU:n tukia ei väärinkäytetä. Oikeusvaltiorikkomusten takia Unkarilta oli jäädytetty noin 31 miljardin edestä EU-tukia. Orbán on vaatinut tuen ehtona kaikkien loppujenkin oikeusvaltiorikkomusten takia jäädytettyjen 21 miljardin euron EU-tukien maksamista. 23 Demokraatti neuvottelujen aloittamisesta saatiin tehtyä muodollisesti yksimielisesti. Eedellinen merkittävä siirto vallan sementoimiseksi Fideszille oli 2021, kun Unkarin valtion omistamat yliopistot muutettiin säätiöiksi, joiden valvontaelimet täytettiin Fideszin kannattajilla. de_11012024_22.indd 23 de_11012024_22.indd 23 2.1.2024 11.03 2.1.2024 11.03. Unkari on saanut useita langettavia tuomioita muun muassa EU:n rahoittamien investointien ohjaamisesta kilpailutussääntöjen vastaisesti Orbánin lähipiirin omistamille yrityksille. Laki säädettiin perustuslakina, jotta sitä ei voitaisi muuttaa, vaikka puolue menettäisi enemmistönsä Unkarin parlamentissa. Useiden poliittisten tarkkailijoiden mukaan Orbánin toimintaan saattoi vaikuttaa se, että EU-komissio oli päivää aikaisemmin päättänyt vapauttaa – vastoin EU-parlamentin kantaa – kymmenen miljardin edestä Unkarilta jäädytettyjä EU-tukia
Från verkstadsgolvet via jobbet som instruktör vid det danska metallfackets skola i Jørlunde har han marscherat vidare mot en imponerande parlamentarisk karriär. Så är det inte mera, säger Bjarne Laustsen. – För femtio år sedan var det självklart att man som fackmedlem också skulle tillhöra ett politiskt parti, närmast socialdemokraterna. Bland annat är han ordförande för Folketingets sysselsättningsutskott. Laustsen konstaterar att man har alltför många invandrare i de danska fängelserna, vilket är ett sorgligt faktum. Det fanns det inga liknande krav på kunskaper i danska som idag. INVANDRARDEBATTEN HAR under många år gått het i Danmark. Men jag anser att man ska gifta sig av kärlek. Från åren efter det andra världskriget hade Danmark i praktiken till 99 procent varit danskt så detta var början till stora förändringar trots ett stort amerikanskt och brittiskt inflytande, konstaterar Laustsen. Pidempi versio on julkaistu 22.11.2023 arbetarbladet.fi:ssä. Laustsen minns hur det redan på 1970-talet kom en massa turkar till Danmark. 24 Demokraatti Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. Också på den punkten har världen förändrat sig, säger Laustsen och tillägger att det på sina håll nästan upplevs som negativt att ha en facklig bakgrund. – Då hade många dubbelt medborgarskap både i Turkiet och i Danmark. Utbildad maskinarbetare och mångårig medlem av Dansk Metal, tidigare Dansk Metalarbejderforbund har han gått den traditionella långa vägen inom arbetarrörelsen. I fråga om dansk flyktingpolitik har han en bestämd uppfattning. Han är av den bestämda uppfattningen att man från dansk sida borde ha ställt större krav på invandrarna. – Jag har ett varmt hjärta för flyktingarna. – Ett exempel är när invandrarföräldrarna bestämmer vem deras barn ska få gifta sig med. folketingsgrupp = kansankäräjäryhmä metallfack = metalliliitto sysselsättningsutskott = työllisyysvaliokunta invandrardebatt = maahanmuuttokeskustelu dubbelt medborgarskap = kaksoiskansalaisuus uppehållstillstånd = oleskelulupa försvarsbudget = puolustusbudjetti samarbete = yhteistyö ungdomsarbetslöshet = nuorisotyöttömyys skattelättnad = verohelpotus Ordlista Varmt hjärta för flyktingarna – När jag på 1990-talet första gången blev medlem av det danska folketinget, Danmarks parlament, fanns det ett nära förhållande mellan den socialdemokratiska folketingsgruppen och fackföreningsrörelsen. Text och bild Henrik Helenius B jarne Laustsen vet vad han talar om. Dessutom har han varit vice ordförande för den danska delegationen i Natos parlamentariska församling. Tänk på dem som nekas uppehållstillstånd i Danmark och som de_11012024_24.indd 24 de_11012024_24.indd 24 21.12.2023 15.17 21.12.2023 15.17. Sedan början av 1970-talet har Bjarne Laustsen varit medlem av Dansk Metal
Som socialdemokrat håller jag fast vid våra ideal som är frihet, jämlikhet och broderskap, säger Bjarne Laustsen. Laustsen påminner om vad som skulle hända om alla invandrare i Danmark plötsligt skulle resa hem. Frågor som att arbete och utbildning åt ungdomen är nämligen bra skötta i Danmark. – Vi har lyckligtvis sluppit sådana stora problem man har i andra länder. – Jag tycker att regeringen har gjort ett bra jobb och att samarbetet mellan de_11012024_24.indd 25 de_11012024_24.indd 25 21.12.2023 15.17 21.12.2023 15.17. Med sina 50 mandat av de tre regeringspartierna fungerar bra. Man det är fel om de allra rikaste som förtjänar miljoner ska få ner sin skatt tack vare hål i skattelagstiftningen. 25 Demokraatti Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi får problem när de återvänder till sina hemländer. konservativa partiet Venstre samt Moderaterne som är ett utbrytarparti från Venstre. Men det finns alltid rum för förbättringar. Problemet är Venstre vars ordförande har avgått och hur den nya partiordföranden kommer att se på läget. Laustsen framhåller att det ekonomiskt idag går bra för Danmark. Regeringspartierna har tillsammans sammanlagt 89 mandat. Vi har dessutom höjt vår försvarsbudget på grund av kriget. SEDAN DECEMBER 2022 har Danmarks styrts av en koalitionsregering bestående av Socialdemokraterna, det liberalJag anser att man ska gifta sig av kärlek. Den dagen ska vi ge ekonomiskt stöd till ukrainarna för att hjälpa dem att återuppbygga deras land. Efter att Ryssland anföll Ukraina har även Danmark fått ta emot många ukrainare. Till exempel med ungdomsarbetslösheten. sammanlagt 179 är Socialdemokraterna också Folketingets största parti. – Då skulle betyda stopp för det danska samhället. Laustsen har en klar uppfattning om att den nya regeringen ska ges en chans. Men alla krig tar slut en dag. – I och med regeringsprogrammet man godkänt har Socialdemokraterna också lovat skattelättnader. – Vi försöker på alla sätt hjälpa ukrainarna med deras integration i Danmark. Så också med kriget mellan Ukraina och Ryssland. Statsminister är den socialdemokratiska partiordföranden Mette Frederiksen
Edessä ovat Euroo pan parlamentin vaalit alkukesästä. Teksti Hannu Taavitsainen / Kuva iStock Ä ärioikeistolainen populismi uhkaa yhä ankarammin Eurooppaa pahalla hetkellä. Sirpa Pietikäinen avaa ilmiötä Ro lexvertauksella: jos maltillinen oikeisto tarjoaa ääripolitiikan halpisversiona ranta-Rolexia, miksi äänestäjä valitsisi sen, kun tarjolla on aito Rolex, kova äärioikeisto. Pietikäinen näkee nykypäivässä yhtymäkohtia toimiin, joilla Hitler ja Mussolini hankkivat laajan tuen politiikalleen 1930-luvulla myös älymystöltä. Hän sanoo äärioikeiston toimivan taas taitavasti. Euroopan parlamentin jäsenenä vuodesta 2008 toiminut Sirpa Pietikäinen (kok., EPP) korostaa, että äärioikeiston uhkaan tulee suhtautua hyvin vakavasti. Jos ongelma tajutaan ajoissa, sitä voidaan torjua pienellä tuskalla, Pietikäinen korostaa. – Tämä edellyttää, että demareilla on tarjottavana vastauksia, Heinäluoma vaatii. Oikeistouhka käy ilmi myös mielipidemittauksissa. Haasteena on, kuinka avata vaikeita asioita kansalaisille järkevästi sekä saada kannatusta maltilliselle politiikalle. 26 Demokraatti EUROVAALIT ÄÄRIOIKEISTO LUPAA PETTYNEILLE TURVAKSI MENNEEN MAAILMAN ÄIDILLISTÄ SYLIÄ. Viimeksi Alankomaissa äärioikeistolainen PVV nousi yllättäen suurimmaksi ryhmäksi parlamentin alahuoneessa. Äärimielialojen nousua halutaan padota maahanmuuton uusilla ratkaisuilla, joista puhutaan paljon tänä talvena. Demarien S&D-ryhmällä on mahdollisuus säilyttää paikkalukunsa Euroopan parlamentissa nykytasolla. Samoin on kyseenalaistettu perusarvoja, kuten oikeusvaltiota ja laillisuusvalvontaa. Tilanne ei ole kuitenkaan Pietikäisen mielestä toivoton. Eri tutkimuksiin nojautuva Europe Elects ennakoi, että äärilaidan oikeistopuolueet etenevät eurovaaleissa. Ensi kesän eurovaaleissa äärioikeisto on iso uhka. Iso osa ihmisistä tuntee olonsa levottomaksi meneillään olevien suurten muutosten vuoksi. – Meidän tulee nähdä, että äärioikeistolainen populismi on kuin syöpä. Tappioita tulee maltilliselle oikeistolle (EPP), liberaaleille (Renew) ja etenkin vihreille. Ja kyse ei ole pelkästään äärilaidan puolueista, vaan siitä, että ääri oikeiston vahvistuminen vetää mukanaan maltillisempia oikeistolaisia. Äärioikeisto kaappasi jättipotin sen jälkeen, kun maltillinen oikeisto availi ovia yhteistyöhön sen kanssa. Kansalliset symbolit, kuten Suomen leijona, on omittu ääriryhmien käyttöön. Näin tapahtui Suomessa äskettäin, kun äärioikeisto hyökkäsi itärajaa suljettaessa apulaisoikeuskansleria vastaan. Juuri tämä ilmiö selittää äärioikeiston maanvyöryvoittoa Alankomaissa. Hän arvioi, että kokoomusta ja sen sisarpuolueita edustavan EPP:n sisällä käydään valtakamppailua. Heinäluoma ennakoi, että Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden kanssa sopima uusi maahanmuuttopaketti nousee isoksi teemaksi, jolla on vaikutude_11012024_26.indd 26 de_11012024_26.indd 26 2.1.2024 16.45 2.1.2024 16.45. Uhka oikealta DEMARIEN EUROPARLAMENTAARIKKO Eero Heinäluoma (sd., S&D) pitää käännettä äärioikealle isona ja todellisena riskinä. EU-mielinen siipi haluaa jatkaa yhteistyötä sosialidemokraattien kanssa, mutta myös maltilliset oikeistolaiset kääntyvät yhä enemmän äärioikealle, jos populismi vahvistuu. Porvarillisten puolueiden tehtävä olisi toimia muurina äärioikeiston nousua vastaan. Asiasisällöt sysätään syrjään, jolloin politiikasta tulee pelkkiä näytöksiä yksi toisensa perään. – On merkkejä, että olemme kaltevalla pinnalla koko maailmassa, Sirpa Pietikäinen varoittaa ja huomauttaa, että äärioikeisto lupaa pettyneille turvaksi menneen maailman äidillistä syliä. Äärilaidan oikeisto on vahvistunut monissa EU-maissa. Äärioikeisto kampanjoi tutkimuksia ja tutkijoita vastaan, ohjaa varoja omille kannattajilleen, horjuttaa median vapautta ja harjoittaa näytöspolitiikkaa
de_11012024_26.indd 27 de_11012024_26.indd 27 2.1.2024 16.45 2.1.2024 16.45. Ranskassa ja Saksassakin äärioikeiston gallup-kannatus on noussut. 27 Demokraatti tusta alkukesän vaaleihin. – Keskellä olisi tilaa, mutta siellä on hiljaista, Katainen huokaa. Äärioikeistolta otetaan terää pois, kun turvapaikkaprosessit ja toimet rajoilla nopeutuvat. Hän kaipaa ratkaisuksi rakentavia maltillisia keskivoimia ja ratkaisuhakuista toimintaa. Kataisella on huoli myös maailmanpolitiikan suunnan muutoksista. KESKUSTALAISTA UUDISTUVA Eurooppa -ryhmää (Renew) edustava Euroopan parlamentin jäsen Elsi Katainen (kesk.) järkyttyi äärioikeiston vaalivoitosta Alankomaissa. Paketti tulee käsittelyyn keväällä muun muassa Euroopan parlamentissa. Uhkakuvat Eurooppaa kohtaan kärjistyvät Kiinan ja Yhdysvaltojen muutosten seurauksena. Elsi Katainen arvioi, että Trumpin voitto merkitsisi Yhdysvaltojen passivoitumista Euroo pan turvallisuusratkaisuista tai niistä irtautumista. Hän toimii muun muassa Euroopan parlamentissa valiokunnassa, joka vastaa suhteista Kanadaan. Yhdysvalloissa Donald Trump on taas presidentinvaaleissa vahvoilla. Samalla valmiudet reagoida hakijamäärien äkilliseen kasvuun ja kriiseihin paranevat. Hän muistuttaa, että ää rioi keisto vahvistui vaaleissa myös Slovakiassa ja Italiassa. Kiina pyrkii vahvistamaan asemiaan maailmanlaajuisesti
Vaalit pidet tiin huhtikuun alkupäivinä 1924. Tutuiksi tuli vat muun muassa SunMaidrusinat tai Sunlightsaippuat. Helsingin Rautatien torilla myytiin avoimesti pirtun kuljetuk seen ja säilytykseen käytettäviä kaniste reita ja taskumatteja. Tulenkantajat olivat Elmer Diktoniuksen keksimän sloganin mukaan avanneet ikkunoita Eurooppaan. SDP:n painostus auttoi. Ståhlberg ei hajoita edus kuntaa ja määrää uusia vaaleja. POLITIIKAN VUOSI 1924 alkoi rapsak kaasti. SANOMALEHTIEN TEKSTISIVUILLE il mestyi kulutustavaroiden mainoksia. Puolueen puheenjohtaja Väinö Tanner selvitti lehdessä miksi sosialidemo kraattinen eduskuntaryhmä vaati tyn käeduskunnan hajottamista ja uusia vaaleja. Kun SDP lupasi vaalimainonnassaan lieventää ”yhteiskunnassa vallitsevaa köyhyyttä, kurjuutta ja viheliäisyyttä”, se oli lähempänä todellisuutta kuin reklaa mien loistelias uusi aika. En nakkoasetelmia kuvasi puolueen toinen vahva mies ja Sosialidemokraatin en tinen päätoimittaja Hannes Ryömä. Sosialidemokraatit ilmoittivat ve täytyvänsä eduskuntatyöstä, mikäli pre sidentti K. Suomen Sosialidemokraa tin päätoimittaja Anton Huotari paki noi nimimerkillä Hakoniska: ”Kommu nismi oli maassa tekemässä takaperoa ja tätä kehitystä olisi varmaan jatkunut, jos olisi vapaan kansalaistoiminnan kautta saatu työskennellä joukkojen valistami seksi” (5.1.1924). Kommunistisen Sosialistisen työvä enpuolueen koko eduskuntaryhmä oli vangittuna. Suomessa oli sentään nouseva metsäteollisuus piristänyt ta loutta. ”Elämä, Jumalan matojen ihana ruoka”, Uuno Kailas kirjoitti runossaan. Isot kansainväliset yhtiöt avasivat kam panjoitaan suomalaisille. Voisi päätellä, että Suo meen oli syntynyt aikaisempaa laajempi maksukykyisempi yhteiskuntaluokka. J. Politiikassa oli vaalivuosi: kom munistit oli 1923 elokuussa harjattu ulos eduskunnasta. Saksassa oli juuri koettu raju hyperinflaatio. Sanomalehdet olivat mainostajille ai noa käytettävissä ollut massamedia. de_11012024_28.indd 28 de_11012024_28.indd 28 3.1.2024 10.07 3.1.2024 10.07. Näin oikeisto vahvistui. Ryömän mukaan oikeistopuolueet ja kommunistit ajoivat taantumuksen asiaa; edelliset pyrkivät oikeistodikta tuuriin – fascismiin, kommunistit taas ”moskovalaiseen diktatuuriin”. Suomen Sosialidemokraatinkin luki joille tarjottiin luksustuotteita: miehille Fordin henkilöautoja ja Borsalinohat tuja, naisille 1920luvun urheilullisia muotivaatteita. Tosin maalaisköyhälistön asema oli karvan verran parantunut, kun osalle tilattomista oli saatu maatilkku ja talviset savotat toivat lisätienestiä. Osa maaseudun liikaväestöstä muutti kau punkien hellahuoneiden asuntokur juuteen. Jotain sieltä oli myös tullut takaisin. Suomi oli yhä köyhä maatalous valtainen maa. Sosialidemokraatit voittivat vaaleissa seitsemän paikkaa, lähinnä kommunis teilta, jotka puolueensa menetettyään hä visivät 9 paikkaa. 28 Demokraatti VUOSI 1924 1924 toivon ja pelon vuosi Sata vuotta sitten jätettiin hyvästejä nälän ja sodan vuosille mutta tulevat uhat olivat jo näköpiirissä. ”Tarkoituksena ei ollut tukea kommunisteja vaan suojella kansanval taa ja parlamentarismia” (22.2.1924). Vuosi 1924 oli Suomessa vastakohtien vuosi. Teksti Antti Vuorenrinne / Kuvat Kansallis kirjasto ja Helsingin kaupunginmuseo ”E rikoisen toivehikkain mielin ei siis ihmis kunta voi lähteä uu den vuoden taivalta kulkemaan”, Suomen Sosialidemokraatin pääkirjoittaja aprikoi vuoden ensimmäisessä lehdessä (5.1.1924). Kieltolain aiheuttama ri kollisuus kukoisti. Olympiavuoden sankareiksi nousivat Paavo Nurmi, Ville Ritola ja Claes Thunberg. Kansan valtaosalle reklaamien luk sustuotteet jäivät vielä kaukaisiksi illuu sioiksi. Suomen Sosialidemokraattia julkais seen Kansanvalta oy:n johtokunta saat toikin vuonna 1925 kirjata toimintaker tomukseensa, että lehden ilmoitustuotot olivat ”tasaisesti kasvaneet”. Taustalla oli jo mainittu kommunistien suurpidä tys. Kun jokaisella lehdellä oli omassa poliitti sessa kuplassaan elävä lukijakunta, oli mainostajien pakko ilmoittaa kaikissa lehdissä tavoittaakseen koko kansan. Aero oy eli tuleva Finnair avasi ensim mäisen reittinsä Junkers Ju13 lentoko neella Helsingistä Tallinnaan
Kom munismi esitetään kuvassa piippalakkisena hahmona verinen tikari kädessään. Pääosin maan alle siirtyneitä kommu nisteja johdettiin NeuvostoVenäjältä, jossa Josif Stalinin tähti alkoi Leninin kuoltua nousta. Suomen Sosialidemo kraatti otsikoi (4.2.1924) seuran ”isän maallista” mielenosoitusta: ”Viitisen kymmentä akateemista kukkopillipoi kaa häiritsemässä venäläisen kuoron konserttia Ylioppilastalolla. 29 Demokraatti Valkoinen Suomi kiristi otettaan. Lukijoiden valtaosalle nämä olivat käytännössä utopiaa. Vaikutteet tulivat ulkomailta. Poliisi puhdistaa konserttisalin sivistyneistöhulikaaneista ja hajoittaa mielenosoittajat.” Vuonna 1924 perustettiin myös paha maineinen ”Pihkalan kaarti” eli Martti Pihkalan johtama Vientirauha oy, jolla oli parhaimmillaan 34 000 miestä käy tettävänään lakkojen murtamiseen. Suomen Sosialidemokraatin eduskuntavaalimainontaa vuonna 1924. Seuran agitoima ”ryssäviha” alkoi saada myös julkisia muotoja. ÄÄRILIIKKEET OLIVAT vuonna 1924 vielä nupullaan. de_11012024_28.indd 29 de_11012024_28.indd 29 3.1.2024 10.07 3.1.2024 10.07. Päätoimittaja Anton Huotari siteerasi yh dessä jutussaan (29.3.1924) kokoomuk sen kansanedustajaa Oskari Heikinheimoa: ”Me suojeluskuntalaiset mieli hyvällä ja ylpeydellä tunnustamme, että olemme Italian fascistien aatetovereita.” Akateeminen KarjalaSeura (AKS) oli perustettu vuonna 1922. Suomen Sosialidemokraatissakin mainostettiin jo vuonna 1924 luksus tuotteita, kuten henkilöautoja ja muotivaatteita. Hal litus muodostettiin kokoomuksen Lauri Ingmanin johdolla. Mellastelu valmisteltu ennakolta ylioppilaspii reissä. Idulla oli jo yhtäältä oikeistoradikalismi ja toisaalta “moskovalainen diktatuuri”
Innostus oli paki noitsijan mukaan ”välittömämpää kuin se innostus, jota on joskus koe tettu lietsoa kun Mannerheimiä vas taanotetaan” (25.7.1924). Siksi vuoden 1924 olympia laisia ei voi sivuuttaa, kun muis tellaan suomalaista sadan vuoden takaista ilmapiiriä ja mielenmai semaa. Varsinainen juhla pidettiin Helsingissä Hakasalmen puistossa ja illanvietto työ väentalolla. Mannerheimin kansansuosiota. Pariisin kisat olivat Suomen So sialidemokraatissakin säännöllistä etusivun aineistoa. Kun ”kolmiliitto” Stalin, Zinovjev, Kamenev oli voittanut pelin, Peräläinen kirjoitti, että lehti oli kään tynyt kommunistipuoleen historiassa: ”Diktatuurivaltion rappeutumiskausi on alkanut” (31.1.1924). Tulos on Suomen kaikkien ai kojen paras kesäolympialaisissa. ”Vie tämme parhaillaan juhlia sellaiselle pie nenä, vaatimattomana, jopa ylenkatsot tunakin syntyneelle, josta vuosien ku luessa on tullut suurta”, Suomen So sialidemokraatti kertoi etusivullaan (19.7.1924). Myös sata vuotta sitten juhlittiin. Kisojen jälkeen torilla tavattiin. Ei olla edes lähelläkään sitä. Edellä oli vain Yhdysvallat. Valtavat kansanjoukot tervehtivät Pariisin olympiakisoista palaavia sankareita, joista kirkkain tähti oli Paavo Nurmi. Ville Ritola juoksi 10 000 metrin maailmanen nätyksen jo joukkueen valintakil pailuissa. Hän ilmoitti omaksuneensa vähemmis tön kannan, ”koska se on viisaampi kanta ja sisältää sitä, että ainakin ul komailla ennen muuta Olympialai sissa kisoissa olisi TUL:n urheilijain annettava näyttää kuntoaan ja kil pailla vaikka maailman paatuneim man lahtarin kanssa” (26.1.1924). 30 Demokraatti VUOSI 1924 Urheilun suurvalta PARIISI ON tänä vuonna kolman nen kerran olympiakaupunki. de_11012024_28.indd 30 de_11012024_28.indd 30 3.1.2024 10.07 3.1.2024 10.07. Lehden Ve näjän asioiden toimittaja Juhana Peräläinen, nimimerkki Ortodoksi, oli Pietarin suomalaisen yhteiskoulun vii meinen rehtori ja tunsi Venäjän asiat tarkkaan. Kantaa otti myös pakinoitsija Sasu Punanen (Yrjö Räisänen). Mutta siihen on voimallisesti pyrittävä.” berg otti kolme kultamitalia ja Julius Skutnabb yhden. Sasu Punanen, joka oli vuoden 1918 kesällä tutustunut muuutaman kuukauden ajan vankileirin oloihin, ryhtyi vertaamaan Paavo Nurmen ja kenraali C.G. Suo malaiset kahmivat 14 kulta, 13 ho pea ja 10 pronssimitalia. Vaikka kansalaiset pystyivät seuraa maan kisatapahtumia vain lehtien välityksellä, kisoista palaavat san karit saivat valtavan vastaanoton. Sata vuotta sitten 1924 kisat pidettiin Pariisissa toisen kerran. Päärooleissa olivat pikaluistelijat. Samalla riideltiin siitä, voisivatko TUL:n ur heilijat osallistua olympiakisoihin. Suomi oli niiden kisojen mitalitaulukossa toiseksi menestynein maa. Ville Ritolan kultasaalis jäi neljään. Suomi oli todellinen urheilun suur valta. Claes ThunSuomen Sosialidemokraatti seurasi kehitystä askel askeleelta. Suomen Sosialidemokraatissa Chamonix uutisoitiin vain yhdellä palstalla. Kisojen suurin suomalais tähti oli Paavo Nurmi, joka saa listi viisi kultamitailia, joista kaksi tosin joukkuelajeista. TÄNÄ VUONNA SDP täyttää 125 vuotta. Urheilumenestys alkoi oikeas taan jo tammihelmikuussa Cha monixin talvikisoista. Kisojen kanssa samaan ai kaan vietettiin Työväen urheilulii ton (TUL) 5vuotisjuhlia. Väinö Tanner puhui: ”Lopul lista päämäärää ei vielä ole saavutettu
Venäjän resurssien povattiin eh tyvän pakotteidenkin takia – vaikka pa kotteista ei edes tehty ehdottomia, juuri saman eskalaatiopelon takia. Lännen tuen ja oman sitkeytensä avulla Ukraina selvisi viime talvesta, joka onneksi ei ollut pakkasiltaan hurja. TOIVOA TALVESSA silti on. VIIME KESÄNÄ länsimaissa toivottiin taas liikaa Ukrainan vastahyökkäysky vyltä. Vaikka venäläisöljylle on asetettu markkinoilla matala hinta katto, ostajamaiden kysynnän kasvu on pitänyt Venäjän tulot ennallaan. Ukrainassa alkoi taas uusi sodan vuosi, ja moni asia on tänä talvena toisin. Pakkasukon juhlaa odottava Venäjä on joillain rinta maosuuksilla edennyt, joillain vetäytynyt. Talous kasvaa ainakin paperilla, koska valtio syytää varojaan sotateolli suuteen ja tehtaat käyvät täysillä. Lännen sotatarviketuotanto on sa maan aikaan yhä alkutekijöissään, kun EUmaat kiistelevät alan kilpailusään nöistä ja lupaprosesseista. Uusia itsemurhalennokkeja Venäjä os taa mielin määrin Iranista ja kranaatteja PohjoisKoreasta. Sota rahoitetaan fossiilisten polttoai neiden myynnillä. Kirjoittaja on everstiluutnantti evp. Vaikka sisäpoliittinen ki nastelu alkaa jo Kiovassa monessa asiassa näkyä, yhteisenä tavoitteena on yhä ajaa hyökkääjä ulos Ukrainan alueelta. Syksyllä 2022 Ukraina oli pystynyt valtaamaan takaisin laajan alueen Har kovan läänistä sekä Dniprojoen länsi rannan Hersonin alueella, kunnes lumi ja pakkaset jähmettivät rintaman taas asemasodaksi. Eikä auta naureskella sitä, miten Venäjä lähettää rintamalle vanhan mallisia tankkeja, jos ukrainalaiset jou tuvat yhä monin paikoin torjumaan niitä kuvainnollisesti paljain käsin. Ukraina on myös edellistalvista op pineena valmistautuneempi iskuihin. Venäjä on jatkanut öljyn ja maakaasun vientiä itselleen ys tävällismielisiin maihin globaalissa ete lässä ja Aasiassa. KREML ON komentanut Venäjän sotata louteen. Teksti Juhani Pihlajamaa U krainassa on koettu jo kymmenkunta poik keusolojen talvea. Moni asiantuntija arvioi tuolloin, että Venäjältä loppuvat pian ohjukset ja ra ketit, eikä se pystyisi enää pitkään jat kamaan Ukrainan siviiliinfran tu hoamista. Ukrainassa on nyt todennäköisesti aggregaatteja, varavoi maasemia ja siirreltäviä kamiinoita asu kasta kohti eniten koko Euroopassa. Se aaltoili aikansa ja py sähtyi kesäksi 2022. Mai danin kansannousu al koi jo marraskuussa 2013. Kansa ja poliitikot muistavat Butšasta ja muualta, mitä hirveyksiä Venäjän miehi tys asukkaille tarkoittaisi. Näin ei käynyt: ohjuksia riitti. Konflikti laantui asemasodaksi 2014–2015, ja Ve näjä sai vallattua alueelta läänipääkau pungit Luhanskin ja Donetskin. Ei voi kiistää, etteikö asetelma näyt täisi Ukrainan kannalta huonohkolta. Naton suositus on kaksi prosent tia, eivätkä siihenkään kaikki jäsenet ole yltäneet. Luulimme myös, että venäläistä laaduk kaampi länsikalusto kääntäisi automaat tisesti tilanteen Ukrainan hyväksi. Mutta vaikka talvesta selvittäisiin, edessä on taas henkisesti kuluttava sota kevät – nimenomaan meille länsimaille. Venäjä aloitti suurhyökkäyksensä hel mikuussa 2022. Niin ei käynyt, koska Venäjä ei mies tappioista piittaa, ja sotilaitahan suuressa maassa riittää. Ukrainalais ten maanpuolustustahtoa ei ole saatu nujerrettua. teesta. LÄNNESSÄ OLI tuolloin voitolla opti mismi. 31 Demokraatti UKRAINA Pakkasukon kurittama maa VENÄJÄN PUOLUSTUS BUDJETTI VOI OLLA JO VÄHINTÄÄN 30 PROSENTTIA BRUTTOKANSAN TUOTTEESTA. Luovuttamisen varaan myös Vladimir Putin laskee, ja toivoo sitä lah jaksi Pakkasukolta. Tänä jouluna rintamalinjat olivat olleet jo kuukausia lähes paikoillaan, muuta man kilometrin muutoksilla. Muistamme jo viime talvelta kuvia ky liin ja kaupunkeihin perustetuista ”kan salaisten toipumisasemista”, joissa sai ladattua kännykän, lämmitellä ja syödä lämpimän aterian. Viime tammikuussa länsimaat tekivät samaa kuin nytkin: kiistelivät mitä Uk rainan eteen pitäisi tehdä. Vuoden 2014 helmikuussa Venäjä miehitti Krimin ja aloitti taistelut ItäUkrainassa tukemalla alueen venäjämielisiä joukkoja. Emme tiedä, kuinka pitkään heikoimmat länsijohtajat omissa poliittisissa paineis saan jaksavat tukea Ukrainaa riittävästi. Millaisia ras kaita aseita ja tukea uskaltaa antaa, il man että Venäjä alkaa ”eskaloida” sotaa. Venäjä ei ollutkaan sortumisen par taalla – me vain sorruimme aliarviointiin. Joidenkin arvioiden perusteella Venä jän puolustusbudjetti voi olla jo vähin tään 30 prosenttia bruttokansantuot de_11012024_28.indd 31 de_11012024_28.indd 31 3.1.2024 10.07 3.1.2024 10.07
32 Demokraatti 32 Demokraatti VAHVA ILMAN HUUTOMERKKIÄ de_11012024_32.indd 32 de_11012024_32.indd 32 2.1.2024 16.32 2.1.2024 16.32
Tärkeintä Urpilaiselle näytti olevan juuri ihmisten kohtaaminen – hän piti vain lyhyen puheen, jossa kertasi oman ydinviestinsä: ketään ei jätetä ja sinä kelpaat. Eräskin nuori nainen odotti jännittyneenä Urpilaisen tapaamista – ihmisen, jota hän kertoi ihailleensa teinistä lähtien. 33 Demokraatti 33 Demokraatti Kansa kaipaa nyt vahvaa presidenttiä. Päärautatieaseman asema-aukiolla SDP:n presidenttiehdokkaalla oli aikaa vaihtaa jokaisen juttusille tulevan kanssa sana jos toinenkin. Maakuntakierros ympäri maan veti Urpilaisen mukaan hyvin väkeä kuuntelemaan, millaista Suomea SDP:n presidenttiehdokas haluaa olla rakentamassa. SDP:n ehdokkaan Jutta Urpilaisen mielestä sitä voi osoittaa monin eri tavoin. Ulkoja turvallisuuspolitiikan ydin tuli myös selväksi: puolustamme rajojamme ja arvojamme. Palkkioksi rohkeudesta lähestyä tuli lämmin halaus. Sekin kävi selväksi, KASVO de_11012024_32.indd 33 de_11012024_32.indd 33 2.1.2024 16.32 2.1.2024 16.32. Teksti Marja Luumi / Kuvat Jani Laukkanen J utta Urpilainen teki sen minkä lupasi: kiersi ennen joulua kaikki maakunnat kuunnellen ihmisten ajatuksia ja kertoen oman viestinsä. Päätepysäkki oli joulunalusviikolla Helsingissä
Osattomuuden kokemus, huoli omasta pärjäämisestä – saako apua tarvittaessa – on leimallista riippumatta paikkakunnasta. Ja hänen ei tarvitse käyttää huutomerkkiä – hänen mielipiteensä ja sanomisensa noteerataan ilmankin. Edellinen hallitus vahvisti Suomen brändiä tasa-arvon maana, erityisen näkyvä oli pääministeri Sanna Marin (sd.), mutta myös koko naisista koostuva puheenjohtajien ministeriviisikko sai paljon huomiota. Lasikattojen murtaminen on Jutta Urpilaiselle tuttua: hän oli SDP:n ensim– Kohtele muita kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan. Mielestäni presidentin tehtävänä on myös kulkea kanssaihmisenä. Isä, SDP:n kansanedustajana vuosina 1983–1995 ja 1999–2003 toiminut Kari Urpilainen, näytti tyttärelleen esimerkkiä välittämisestä. Arvojohtajuus tarkoittaa taas sitä, että presidentti uskaltaa uida välillä myös vastavirtaan katsoessaan pitemmälle tulevaisuuteen, Urpilainen huomauttaa. Siitä se lähti. Siinä tarvitaan vahvuutta, ettemme ”pienennä” Suomea. – Politiikkahan on tavallaan ihmisten palvelemista, tätä asennetta olen kantanut mukanani. SEURAAVAKSI TASAVALLAN presidentiksi on tarjolla iso liuta miehiä ja kolme naista. – Mutta kyllä suomalaisia huolestuttaa myös sisäinen turvallisuus, joka on jäänyt keskustelussa hieman vähemmälle. Hänen luonaan kävi ihmisiä hakemassa apua valituksen teossa, jos esimerkiksi Kelalta oli tullut perusteeton kielteinen päätös. – Viisikko rakensi positiivista Suomi-kuvaa. Me uskomme sääntöihin perustuvaan kansainväliseen monenkeskiseen järjestelmään. LAPSUUDENKODIN ARVOT näyttävät siirtyneen myös jälkipolville. Mutta Suomen itsenäisyyden aikana 12 presidentin joukosta löytyy vain yksi nainen. 34 Demokraatti D-KASVO mikä kansaa askarruttaa: konfliktit maailmalla ja erityisesti arvaamaton Venäjä naapurissa. Jutta Urpilainen ilmoitti Tampereella puoluevaltuustossa asettuvansa SDP:n presidenttiehdokkaaksi. Urpilainen painottaa, että vahvuutta tarvitaan ennen kaikkea ulkoja turvallisuuspolitiikan johtamisessa, joka on presidentin ykköstehtävä. Minut on myös kasvatettu oikeudenmukaisuuden eetokseen. Sen takia perusviestini, ettei ketään jätetä, osuu tähän aikaan, Jutta Urpilainen pohtii. – Hän voi nostaa keskusteluun myös teemoja, jotka eivät juuri sillä hetkellä nauti suurta gallupsuosiota, mutta jotka ovat kuitenkin kansakunnalle tärkeitä. Lähimmäisenrakkaus on kulkenut hänen mukanaan kodin perintönä. Nämä Urpilaisen korostamat teemat eivät ole syntyneet hetken päähänpistosta. Olen tosi iloinen siitä, että naisia on paljon enemmän johtavilla paikoilla ja nuoria naisia on toiminut vaativissa tehtävissä. Näissä tehtävissä on toiminut hänen jälkeensä myös naisia, valtiovarainministereinä jopa kolme. Siitä lähtee halu taistella eriarvoisuutta vastaan, sillä asioihin voi vaikuttaa. Vahvuuden voi osoittaa hyvin eri tavoin. VAIKKA VALLAN MENETTÄMISTÄ ON SIINÄ HETKESSÄ VAIKEA HYVÄKSYÄ, SE ON LOPULTA HYVIN VAHVISTAVA KOKEMUS. Urpilainen nostaa esille sanan jatkuvuus. Jokainen ihminen on arvokas sellaisena kuin hän on taustasta, varallisuudesta, ihonväristä ja uskonnosta riippumatta. – Me rakennamme kumppanuuksia muidenkin kuin naapurimaiden ja suurvaltojen välillä. – Koin, että meitä nuoria pitää valistaa huumeidenkäytön vaaroista ja teimme parin kaverini kanssa huumevalistuksen lisäämistä koskevan kuntalaisaloitteen. Siksi minulle on tärkeää tarjota näissä vaaleissa vaihtoehto, Urpilainen kertoo. KETÄÄN EI jätetä ja jokainen kelpaa sellaisenaan. de_11012024_32.indd 34 de_11012024_32.indd 34 2.1.2024 16.32 2.1.2024 16.32. Myös hänen kaveripiiristään löytyi käyttäjiä. Asenneilmapiiriä on Suomessa pystytty muuttamaan siitä, kun minut valittiin puolueen puheenjohtajaksi 15 vuotta sitten. KYSELYIDEN PERUSTEELLA kansa kaipaa tällä hetkellä vahvaa presidenttiä. 7-vuotias tytär oli kuunnellut puhetta kotona Brysselissä isänsä Juha Mustosen kanssa nähtävästi korva tarkkana: ”Äiti, oliko sinun puheesi viesti siis se, että kaikki ihmiset ovat erilaisia, kaikki ovat sydämestään samanlaisia ja kaikkia pitää kohdella hyvin”, tyttö oli kysynyt, kun äiti ehti kotiin. Myöhemmin hän oli perustamassa Kokkolaan Demarinuorten osastoa ja opiskeluaikana Jyväskylässä Suomen mäinen naispuheenjohtaja ja myös ensimmäinen naispuolinen valtiovarainministeri. Oman herätyksensä vaikuttamiseen Urpilainen koki lukiolaisena, kun 1990-luvun alussa turvalliseen lintukotoon Kokkolaan alkoi pesiytyä huumeita. Myös Urpilainen törmäsi maailmalla kiertäessään ihasteluun, kuinka Suomessa naiset ovat vahvasti päättämässä maan asioista. – Ystäväni Tarja Halonen totesi minulle, ettei riitä, että rikkoo lasikaton kerran vaan pitää huolehtia siitä, että joku seuraa perässä. Ja tulkinta oli ”hieman pikkuvanhalta tyttäreltä” aivan oikea, Jutta Urpilainen naurahtaa. Sellaisina hän mainitsee esimerkiksi vähemmistöjen oikeudet ja yleensä ihmisoikeudet tai oikeusvaltioperiaatteen puolustamisen – niiden esillä pitämisessä vaaditaan myös sitä vahvuutta. Sillä hän tarkoittaa sitä, että Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija tuomalla ratkaisuja esimerkiksi ilmastonmuutokseen tai tarjoamalla keinoja rauhanvälitykseen, eriarvoisuuden kasvun hillitsemiseen tai terrorismin lisääntymiseen omien arvojensa kautta
valtiovarainministeri 2011–2014 . Siitäkin Urpilaisella oli kokemusta Jyrki Kataisen (kok.) hallituksessa vuosina 2011–2014 pahimman eurokriisin aikaan. syntynyt 4.8.1975 Lapualla . 17 VUOTTA valtakunnan politiikassa on pitkä aika – ja erityisesti valtiovarainministerin salkku ei ole niitä helpoimpia. Euroryhmä oli vastahankainen ja Suomessakin eduskunta oli eripurainen asiasta. Hän kuvailee noita vuosina todella haastaviksi. de_11012024_32.indd 35 de_11012024_32.indd 35 2.1.2024 16.32 2.1.2024 16.32. SDP:n presidentti ehdokas Eurooppanuoria, joiden riveistä on noussut liuta nuoria erilaisiin kansainvälisiin tehtäviin – Urpilainen itse ehkä kirkkaimpana tähtenä. Asialistalla oli muun muassa Kreikan talouden pelastaminen EU:n tukipaketilla, jolle Suomi vaati vakuuksia. SDP:n kansanedustaja 2003–2019 . – En osannut silloin ajatella, että olisin joskus EU-komissaari tai presidenttiehdokas, hän naurahtaa. – Vaikeiden talouspäätösten tekeminen tuntuu aina pahalta, mutta me yritimme tehdä silloin ratkaisuja mahdolPOLITIIKKA ON IHMISTEN PALVELEMISTA. Kotimaan taloudenpidossakin riitti paineita, kun julkista taloutta oli pakko sopeuttaa. Ja edelleen tilillä on rahaa 900 miljoonaa euroa eli vakuus on olemassa, hän muistuttaa. EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari 2019. SDP:n puheenjohtaja 2008–2014 . Mutta Urpilainen onnistui tavoitteessaan, joka oli myös hallituksen linja. – Koin tärkeäksi onnistua valtiovarainministerin tehtävässä eli saada vakuussopimus ja turvata sitä kautta suomalaisten veronmaksajien asemaa. PRESIDENTIN TEHTÄVÄNÄ ON MYÖS KULKEA KANSSA IHMISENÄ. naimisissa, kaksi lasta . 35 Demokraatti JUTTA URPILAINEN . kasvatustieteen maisteri
SIIRTYMINEN BRYSSELIIN komissaariksi reilu neljä vuotta sitten oli Urpilaiselle iso hyppy, vaikka EU:n mekanismit olivatkin hänelle tuttuja jo aiemmin. PENTTI SAARIKOSKEN sanoin ”elämä on epätasaisesti valoisa”. Eli kansainvälisen yhteistyön tarve on vain kasvanut. EU:ssa on hänen vastuullaan 126 maailman maata, komissiossa hänen alaisuudessaan työskentelee yli 3 800 ihmistä ja hänen vastuualueensa budjetti ylittää 50 miljardin – eli ei mikä tahansa hanttihomma. – Jokainen työnsä menettänyt tietää, että se on kova ja vaikea hetki. Urpilaiselle tulee erityisesti kaksi asiaa mieleen. SDP:n entinen puheenjohtaja ja Suomen entinen pääministeri puolusti parlamentarismia, uudisti sosialidemokraattista puoluetta ja länsimaista demokratiaa. Silloin esimerkiksi heidän verotustaan kiristettiin. Tummia hetkiä tulee jokaisen elämään ja sen on Urpilainenkin kokenut. Kannustus sai Urpilaisen jatkamaan politiikassa. – Oikeudenmukaisuus oli itselleni tärkeä lähtökohta ja myös siitä huolehtiminen, että hyvin toimeentulevat osallistuvat talkoisiin. Hän viittaa myöskin muusikko, lauluntekijä Samuli Putron sanoihin: ”Tappion hetkellä ihminen muuttuu itsensä kokoiseksi.” Mutta riittämättömyyden käsittelyyn menee oma aikansa. Ranskan entinen pääministeri oli yksi eurooppalaisen rauhanprojektin, eli Euroopan unionin, perustajaisistä toisen maailmansodan jälkeen. Saa uudenlaisen näkökulman asioihin, Urpilainen pohtii. Hän sai valtavan äänivyöryn seuraavissa eduskuntavaaleissa ja sitä seuraavissakin. Urpilaisella siinä meni noin vuosi. – Sen oivallus, kuinka keskinäisessä riippuvaisessa maailmassa me elämme. Pinnalle nousee kokemus häpeästä: siinä käy läpi sitä, miksei kelpaa tai mitä on tehnyt väärin. Ja kun sen menettää julkisesti, vaikeuskerroin vielä nousee. Jo työskentely monikulttuurisessa kansainvälisessä yhteisössä on hyvin kasvattavaa. Toipumisessa syvästä pettymyksestä auttoivat oman, Vaasan, vaalipiirin ihmiset, jotka eivät hylänneet. lisimman oikeudenmukaisesti. EteläAfrikan edesmennyt presidentti on minulle eräänlainen poliittinen esikuva erityisesti siksi, että hän kykeni yhdistämään kansan hyvin vaikean ajanjakson jälkeen. 3 TÄRKEÄÄ 3 Robert Schuman. Toinen iso oppi liittyy ihmisten kohtaamiseen. 36 Demokraatti D-KASVO 1 Nelson Mandela. Hän kantoi vastuuta Suomen historian kohtalokkaina hetkinä. Sen Urpilainen myöntää auliisti. – Vaikka vallan menettämistä on siinä hetkessä vaikea hyväksyä, se on lopulta hyvin vahvistava kokemus. – Komissaarin tehtävä on ollut hieno korkeakoulu ulkopolitiikan johtamiseen ja kansainvälisten verkostojen luomiseen. 2 Väinö Tanner. de_11012024_32.indd 36 de_11012024_32.indd 36 2.1.2024 16.32 2.1.2024 16.32. Hänellä oli poikkeuksellinen kyky antaa anteeksi eikä edes pitkä vankeus katkeroittanut häntä. Pienelle Suomelle EU on tärkeä turvallisuusyhteisö ja myös väline vaikuttaa ulkopolitiikassa suuriin globaaleihin haasteisiin, hän muistuttaa. Siksi isot globaalit kysymykset kuten ilmastonmuutos, terrorismi tai teknologian kehittyminen sitovat meitä tiivisti toisiimme. Salkun painavuutta ei hänen mukaansa edelleenkään oikein ymmärretä Suomessa vaan puhutaan usein hieman vähättelevästi ”Afrikka-komissaarista”. Urpilainen on komissaarina tavannut vaikeissa tilanteissa valtioiden päämiehiä laidasta laitaan. Hallitus lähti siitä ajatuksesta, että puolet sopeutuksesta tehdään verotuksen keinoin ja toinen puoli säästöjen kautta, Urpilainen muistelee. – Sain ihmisiltä viestin, ettei minun tarinani pidä päättyä näin. Joillakin on ollut hyvin erilainen arvomaailma kuin hänellä itsellään. Suomi tai edes Euroopan unioni ei voi ratkoa haasteita yksin, Urpilainen korostaa. Tästä omasta riittämättömyyden kokemuksesta kumpuaa myös toinen kampanjan viesti: sinä kelpaat. MIKÄ ON ollut tärkein oppi komissaarin työssä ajatellen presidentin tehtävää. – Mutta rehellisyydellä, suomalaisella suoruudella ja määrätietoisuudella, toista kunnioittaen pystyy synnyttämään luottamusta ja sitä kautta rakentamaan kumppanuuksia, joita tässä ajassa tarvitaan. Se on ollut myös näköalapaikka geopoliittiseen kilpailuun, jossa suurvallat haastavat sääntöihin perustuvaa monenkeskeistä yhteistyötä. Keneen kolmeen jo edesmenneeseen valtiojohtajaan olisit halunnut tutustua. Yksi vaikeimmista paikoista poliitikkona oli häviäminen vaalissa Antti Rinteelle muutamalla äänellä istuvana puheenjohtajana. Koronapandemia avasi silmiä siitä, kuinka pieni virus Kiinassa voi laittaa koko maailman polvilleen
Sen lisäksi hän kantaa huolta eriarvoisuuden ja osattomuuden kasvusta. Ja näistä uhista puhutaan hänen mielestään aivan liian vähän. Se rikkoi Suomen luottamuksen Venäjään. Vaikka olemme eri mieltä, meidän pitää pystyä silti kunnioittamaan ja arvostamaan toistemme mielipiteitä. Suomi on reagoinut Venäjän hybridivaikuttamiseen sulkemalla raja-asemia. de_11012024_32.indd 37 de_11012024_32.indd 37 2.1.2024 16.32 2.1.2024 16.32. En nähnyt Nato-jäsenyyttä Suomelle tarpeelliseksi, mutta halusin pitää yllä samaan aikaan optiota liittyä Natoon. – Venäjälle on haluttu välittää kaksi viestiä: meidän yhtenäisyyttämme ei voi horjuttaa emmekä hyväksy maahanmuuton ja turvapaikan välineellistämistä hybridioperaatioissa. Näin minä sen sanoitan, Urpilainen toteaa. VENÄJÄ TEKI kiusaa viime vuoden loppupuolella ohjaamalla maahanmuuttajia Suomen itärajalle. Mutta kaikki muuttui Venäjän hyökätessä Ukrainaan. Urpilaisen mielestä päätös on ollut ymmärrettävä. Mutta totta kai pidän myös tärkeänä sitä, että Suomi kunnioittaa kansainvälisiä sopimuksia ja velvoitteita hankalissakin tilanteissa. Se johti haluun hakea laajempia hartioita, päästä Naton turvatakuiden piiriin ja olla osa yhteistä puolustusta. – Haluaisin olla presidenttinä edistämässä rauhaa ja vakautta ulkoja turvallisuuspolitiikassa, mutta arvojohtajana vahvistamassa myös sisäistä luottamusta ja turvallisuutta yhteiskunnassa. SUOMI LIITTYI tänä vuonna Natoon ja nyt moni kertoo kannattaneensa vuosikymmenet puolustusliiton siipien suojaan hakeutumista, mutta ei ole uskaltanut avata suutaan. 37 Demokraatti – Näin varmasti tulisin presidenttinäkin toimimaan, kun ajatellaan tämänhetkistä hankalaa naapuria tai Yhdysvaltoihin liittyvää epävarmuutta tulevissa presidentinvaaleissa, Urpilainen lisää. SDP:n puheenjohtajana hän koki aikoinaan vahvasti, että tämä oli myös jäsenistön kanta, joten keskustelun avaamiselle Nato-jäsenyydestä ei olisi edes ollut maaperää. ERIARVOISUUDEN JA OSATTOMUUDEN KASVUSTA PUHUTAAN AIVAN LIIAN VÄHÄN. Mitä tulee Natoon, olen siinä edustanut suomalaista valtavirtaa. Jutta Urpilainen valoi Helsingin kampanjatilaisuuden puheessaan uskoa tulevaan, vaikka juuri nyt voi näyttääkin synkältä: – Toivo voittaa epätoivon ja valo voittaa pimeyden, oli hänen viestinsä. Miten on Jutta Urpilaisen laita. En halua, että suomalaiset kasvattavat lapsensa vihaamaan Venäjän kansaa. Suomen pitää rakentaa hänen mukaansa tulevaa Venäjä-politiikkaansa yhdessä muiden EUja Nato-maiden kanssa, kun sota Ukrainassa on päättynyt. – Olen aina ollut transatlanttisen yhteistyön ja länsi-integraation kannattaja. Suurimmaksi koko ihmiskunnan olemassaoloa uhkaavaksi riskiksi Urpilainen nostaa kuitenkin ilmastonmuutoksen. Sitä kautta luottamus syvenee ja sisäinen turvallisuus vahvistuu. – Kun luottamus meni, arviomme turvallisuusympäristöstämme muuttui. – Samaan aikaan, kun tuomitsemme Vladimir Putinin sotatoimet ja vaadimme nykyjohtoa vastuuseen teoistaan, on tärkeää sanoa venäläisille ihmisille, että arvostamme venäjän kieltä ja kulttuuria sekä niitä venäläisiä, jotka haluavat yhteiskuntaansa muutosta. Urpilainen on puhunut kampanjansa aikana siitä, kuinka tärkeää on, ettei rakenneta pysyviä viholliskuvia Suomen ja Venäjän kansojen välille
Ihminen ei uskalla esittää kriittisiä mielipiteitään. Professori Martin Selig manin mukaan siihen liittyy passivoituminen, korkeampi sairastavuus, pessimistisyys ja yhdenmukaisuuteen pyrkivä laumakäyttäytyminen. Harva oli käynyt kansakouluaankaan loppuun. ”Suomi jaksoi ensimmäiset sata vuotta pyrkiä siihen, että kaikilla olisi hyvä elämä. NIIN MINÄKIN lähdin. Se syntyy, jos ihmisellä ei ole vaikutusmahdollisuuksia ja hän uskoo, että Joku Muu päättää hänen elämästään. Hän on silloin myös helpommin hallittavissa. LÖYSIN MYÖHEMMIN työhyvinvointia tutkiessani baarin miesten passivoitumisen ja omanarvontunnon menetykselle nimittäjän, opitun avuttomuuden. Löysin merkinnän tehdessäni Elämänilon jäljillä -kirjaani. Äitini motto oli, että elämässä pärjää, jos tekee työnsä kunnolla, kouluttautuu ja nauraa. Nyt hyvinvoinnin huippuvuodet ovat takana. Tuolloin kainuulaisen kotikyläni Veneheiton peltoja alettiin panna pakettiin. Osa tippuu yhteisestä veneestä jo alaikäisenä, huono-osaisuus periytyy ja eliniänodote on entistä selvemmin riippuvainen tulotasosta”. Karina Jutila, E2 Tutkimuksen johtaja, kuvaa sitä osuvasti Suomen Kuvalehdessä. Sammutammeko Suomesta valot. Me ei voida vaikuttaa asioihin, vaan Helsingin herrat ne päättävät.” Miehet kokivat olevansa muita huonompia. 38 Demokraatti ”H aluaisin suuremman sydämen, joka rakastaa kaikkia ja lievittää lämmöllään onnettomien hätää”, luki 1960-luvun päiväkirjassani. Se käsitteli tiedollista eriarvoisuutta ja vaikutusmahdollisuuksien puutetta. Nuoret lähtivät Ruotsiin töihin tai muualle opiskelemaan. Se oli ainoa lohtu, vaikka kyllä he haaveitakin raottivat toisilleen: ”Että joskus voisi elää niin, että voisi ajatella huomistakin ja että olisi iloa elämässä.” SURIN TOIVON katoamista kotikylästä. Minusta siihen on vain jälkimmäinen keino: huono-osaisten osallisuuden edistäminen, jotta valot eivät sammuisi Suomesta. Kylästä sammuivat valot ja pönkät pantiin oville. Opitun avuttomuuden kierteestä voi päästä. ”Me ei olla mitään. ON JOKO HYVÄKSYTTÄVÄ KURJUUS TAI TUETTAVA KUNNOLLA HUONO-OSAISIA. Jukeboxissa soitetuin kappale oli Pettäjän tie ja Vangin toive. Entä mikä on tilanne nyt. de_11012024_38.indd 38 de_11012024_38.indd 38 29.12.2023 15.53 29.12.2023 15.53. KOLUMNI Marja-Liisa Manka marja-liisa.manka@tuni.fi Kirjoittaja on työhyvinvoinnin dosentti, Tampereen yliopisto. Kaljanjuonnissa he kuitenkin kokivat olevansa hyviä. Onneksi hyvinvointivaltio tarjosi minullekin kunnallisen keskikoulun ja siten pääsyn vaikuttamisen tielle. Ensimmäisen opinnäytetyöni teinkin Tampereen yliopistoon äitini Aunen pitämän baarin miesten puheista. Jutila toteaa, tässä tilanteessa on joko hyväksyttävä kurjuus tai tuettava kunnolla huono-osaisia
Toisaalta, jos pidän kiinni oppimastani ja luovasti yhdistän sitä uuteen, voi tutkijana saaduista opeista olla hyötyä tässäkin tehtävässä. Se, että on joskus käsitellyt vaikeita tunteita, auttaa näkemään ihmisyyttä ja elämää laajemmasta näkökulmasta. Kaksivuotiaat ovat uteliaita ja hieman säntäileviä, joskus uhkarohkeitakin. Osan asioista pitää tulla selkärangasta, ja niitä pitää treenata niin kauan, että tulevat. Pohdin, voinko vielä olla tutkija vai olenko nyt ainoastaan poliitikko. Miten heittää vapari miettimättä tilannetta sen enempää. Kaikkia tarvitaan, ja on vain vahvuus, jos joukkueessa on erilaisia pelaajia. Pitää pystyä noudattamaan ohjeita, mutta oikeissa kohdissa soveltaa ja tehdä nopeitakin päätöksiä. Uskaltaakin. Elämässä opitut ja koetut asiat kulkevat mukana. Olemaan parempi itselle ja muille. Toivon, että pystyn kehittymään ihmisenä läpi elämän. 39 Demokraatti KASVOT PEILISSÄ Kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi Lotta Hamari 38-vuotias kansanedustaja (sd.) N äen peilistä äidin, naisen, tutkijan ja poliitikon alun. de_11012024_39.indd 39 de_11012024_39.indd 39 2.1.2024 10.33 2.1.2024 10.33. Poliitikkona olen nuori, kaksivuotias. Toisaalta kaksivuotias poliitikko on varovainen, ehkä pelkää ottaa tilaa ja osin etsii vielä omaa ääntään. Liian vakavasti elämää ei kuitenkaan voi ottaa, vaan matkasta pitää nauttia ja pitää pientä pilkettä silmäkulmassa. Joukkuepelaajana ymmärrän joukkueen merkityksen. Urheilu-ura on opettanut myös paljon. Olen matkalla muutoksessa. Osa kokemuksista on jättänyt isommat jäljet, mutta ne tuovat myös empatiaa ja ymmärrystä. Toisaalta koko elämä on yksi helminauha, jonka helmiä omat valinnat, mutta jota myös ympäristö muovaa. Tutkijana ehdin juuri ennen kansanedustajaksi astumista saamaan itsevarmuutta ja tietyt asiat mielestäni hyvin haltuun
Suomen Taideyhdistys palkitsi sen vuoden parhaana taidekirjana 2006. Katsojalle jää tunne, että kuvaaja on ollut juuri oikeal la hetkellä oikealla paikalla. Ehkä kiinnostus grafiikkaan on yhtey dessä Sammallahden innostukseen kir jojen tekemiseen. Hän käyttää sujuvasti riimejä ja mittoja, mutta aivan moder nilla tavalla. Sittemmin tästä tekniikasta tuli myös varsinaisten taidegraafikoiden tekniikka. Teksti Seppo Heiskanen K atarina Reuter on kiin nostava mutta myös uskomattoman hieno taidemaalari. Pentti Sammallahti pitää itseään enemmän valokuvaajana kuin taiteilijana. Maisemat ja ihmiset – usein laitapuolen kulkijat – ovat hänen kuviensa materiaalia. PENTTI SAMMALLAHTI ei mielellään kutsu itseään valokuvataiteilijaksi. Opettajan työnsä kautta Pentti Sam mallahti on myös saanut useita taitavia seuraajia mustavalkokuvauksessa. Rohkenen kuitenkin verrata näitä maalauksia äskettäin kuolleen Ilpo Tiihosen runoihin. Myös maisemat ovat sellaisia kuin me ne näemme. Analogiat, yhtäläisyysmerkkien ve täminen eri taiteenlajien välille on uska liasta. Hän on valokuvaaja, ei taiteilija. Teoksessa Juoni erilaiset eläimet kulke vat teatterin lavalla, ovat tähtiä. Pienet nisäkkäät, linnut ja hyönteiset ovat täysin tunnis tettavia. 40 Demokraatti KULTTUURI Mustavalkoista, luontoa ja uudelleentulkintoja Taide on vaikeasti luokiteltavaa. Minun silmilleni ja mielelleni Pentti Sammalahden kuvat ovat mitä suurim massa määrin taidetta – olipa tekijä itse mitä mieltä tahansa. Paitsi valokuvauksesta Sammallahti on kiinnostunut myös grafiikasta. Reuterin teokset tekee kiehtoviksi se, että taiteilija yhdistelee erilaista mate riaalia yllättävällä, luovalla tavalla. Hänen teoksissaan on erittäin tarkasti, luonnonmu kaisestikin, hahmo teltuja yksityiskohtia. Kiinnostava on myös teos Kaksi talvea. Teoksessa Tienhaaralla kuningaskalas taja on joutunut yllättävään paikkaan, keskelle maalaismaisemaa. Siinä on sijoitettu päällekkäin kaksi pii rustussarjaa, jotka kuvaavat samaa mai semaa kahtena peräkkäisenä talvena. Katariina Reuterin maalaukset ovat kuin runoja. Yksi hienoimmista teoksista on vuonna 2006 ilmestynyt Staden – Kaupunki, jonka teksti on Bo Carpelanin käsi alaa. Ja kuitenkaan Reuterin teoksissa ei ole mitään vanhanaikaista. Ne hän suunnittelee yhtä huolellisesti kuin valokuvansakin. Vaiku telma on epätodellinen, surrealistinen. de_11012024_40.indd 40 de_11012024_40.indd 40 2.1.2024 16.42 2.1.2024 16.42. Hän näyttää, ei julista tai selitä. Hänen herkissä ve doksissaan valot ja varjot ovat kohdallaan kuin myös sommittelu. Hän oli yksi valokuvapohjaisen menetelmän, polymeerigravyyrin, suomalaisista ke hittelijöistä. Mistään sosiaalisesta reportaasista ei kuitenkaan ole kysymys. Sammallahti on mustavalkokuvauksen suomalainen mestari
Espoon nykytaiteenmuseo EMMA: Black Crow Blues – Katarina Reuterin maalauksia Avoinna 28.1.2024 saakka, ti 11–17, ke–pe 11–19, la–su 11–17. Katarina Reuter: Juoni, 2023. Helsingin taidemuseo HAM Haegue Yang: Kerroksellisia uudelleentulkintoja Avoinna 7.4.2024 saakka, ti 10–17.30, ke–su 11.30–19. 41 Demokraatti KUVATAIDE Suomen valokuvataiteen museo K1, Helsinki: Me kaksi – Pentti Sammallahden valokuvia Avoinna 25.2.2024 saakka, ke–pe 11–18, la 11–18. Katarina Reuter: Tienhaaralla, 2023. de_11012024_40.indd 41 de_11012024_40.indd 41 2.1.2024 16.42 2.1.2024 16.42
Kiinnostavalla ta valla tämä teema elää läpi näyttelyn. Pentti Sammallahti: Helsinki, 1982. 42 Demokraatti KULTTUURI Helsinki on Staden – Kaupunki kirjan aiheena. Myöhemmin maisemat ovat tul leet entistä vahvemmin mukaan. Ainakin minä kat son Ukrainan sodan alettua Sammallah den Vienan Karjalan kuvia eri silmin kuin silloin kun näin ne ensimmäistä kertaa. Uransa aikana Sammallahti on liikku nut kuvausmatkoilla ympäri maailmaa, monta kertaa suomalaisesta näkökul masta eksoottisissakin maissa – ainakin syrjäisissä. Kohteena on aina kaksi hah moa. Ne voivat olla kaksi ihmistä, kaksi eläintä, ihminen ja eläin, kaksi puuta tai elävä olento ja puu. Merkittävä kohde on ol lut Vienan Karjala, sen ihmiset ja elämä. K1 gallerian näyttelyn nimi on Me kaksi. Pääkaupunki on pysynyt Sam mallahden mieliaiheena koko uran ajan. de_11012024_40.indd 42 de_11012024_40.indd 42 2.1.2024 16.42 2.1.2024 16.42. Senkin totuus kuitenkin muuttuu kun maailma muuttuu. Unkari ja Romanian Tran sylvania tulivat tutuiksi, samoin Kes kiAasian maat. Alkuvaiheessa kohteena olivat ihmiset, joskus hivenen syrjäytyneiltäkin vaikut tavat. Pentti Sammallahti: Vuokkiniemi, Vienan Karjala, 1991. Valokuva kertoo totuuden, sanottiin joskus
Niissä on inhimillisiä piirteitä. Oivallus ja huumorikin ovat kokonaisuudessa mukana. Minulle iskostui mieleen slogan less is more eli vähem män on enemmän. Huumoria on mukana myös pörröi sissä hahmoissa. Mukana ovat niin Yves Kleinin Sininen kuin Igor Stravinskyn Kevätuhrikin. de_11012024_40.indd 43 de_11012024_40.indd 43 2.1.2024 16.42 2.1.2024 16.42. Hyvä, että en kään tynyt ovelta takaisin, sillä näyttelyssä on paljon kiinnostavaa. Haegue Yang: Pinotut nurkat – Korkeuksiin kohoava nelikerroksinen vihreä ja violetti kahdeksankulmio, 2022. Haegue Yang: Kahvat, 2019. Ehdin sen verran kauan hengittää samaa ilmaa modernistien kanssa, että vieläkin suhtaudun epäillen pörröisiin ja koristeellisiin teoksiin. 43 Demokraatti KUN MENIN katsoman eteläkorealaisen Haegue Yangin näyttelyä, minulle tuli hivenen hämmentynyt ja kiusaantunut olo. Yang on tehnyt uudelleentulkintoja sekä korealaisista että eurooppalai sista klassikkoteoksista
Oikeistoliike toki syntyi 1920-luvulla kommunismin ärsyttämänä. Kareksen sanoin ”Jumalan valitsemaksi kansanjohtajaksi”. ”Se ajoi valtiosääntöja äänioikeusehdotuksillaan paradoksaalisesti paluuta sääty-yhteiskuntaan, jossa talonpojat olivat olleet alin sääty”. 1929. de_11012024_44.indd 44 de_11012024_44.indd 44 21.12.2023 16.00 21.12.2023 16.00. 44 Demokraatti KULTTUURI Myytti Kosolasta murenee Jukka-Pekka Pietiäisen teos Vihtori Kosolasta täyttää suuren aukon ja osuu tänä oikeistopuhurin aikakautena oikeaan hetkeen. Hän esittää, että liike erosi fasismista siinä, että se katsoi taaksepäin kun taas fasismi katsoi eteenpäin. R. Kirja pohtii ensin, mikä on kansanliike, ja onko sellaisia nykyään enää olemassakaan. Sasu Punanenkin vastasi pakinassaan Suomen Sosialidemokraatissa yhdellä sanalla kysymykseen, mikä tämän oikeistoliikehdinnän aiheutti: kommunismi. Hänellä on kuitenkin oiva näkemys Lapuanliikkeen luonteesta. Kommunistinuorten annettiin mennä talolle, mutta sitten lapualaisnuoret menivät sisälle ja riisuivat vierailta punaiset paidat ja neuvostokokardit. KAIKEN ALKUNA olivat tapahtumat Lapuan työväentalolla, jonne kommunistinuoret olivat kokoontuneet kulttuuripäivilleen 23.–24.11. Pietiäinen on perinteinen ja siksi perusteellinen historioitsija. Fasismin syntyä Suomessa olisi voitu käsitellä syvemmin: oliko se vain vastavoima kommunismille, niin kuin koko 1930-luvun politiikkaa Euroopassa on kuvattu. Liike ja sen seuraaja IKL yrittivät niin sanotusti viedä läpi sen, mikä vuoden 1918 kevätkesällä jäi kesken. Teksti Seppo Väisänen / Kuva Museovirasto, Finna K auan se kesti ennen kuin saimme historiallisen elämäkerran Suomen ”johtajasta”, Vihtori Kosolasta (1884–1936), jota kutsuttiin Lapuan kirkkoherran (ja myöhemmän IKL:n kansanedustajan) K. Pietiäinen käyttää Kosolasta tekstissään pelkästään etunimeä Vihtori, mikä ei oikein sovi puolueettomuuteen pyrkivälle tutkijalle. Teoksen alaotsikkona on ”mies ja myytti,” millä tarkoitettaneen mainetta kansanjohtajana, jollaiseksi hänestä ei kuitenkaan ollut. Eikä maine kestänyt edes hänen omana aikanaan, vaan silloin leukailtiin ivailevasti, että ”heill`Hitler, meill`Kosola”, ja joku lisäsi tähän vielä ”muill` Mussolini”. Ja siitä se kumpusi myös Lapualla
Matti Lepistö, Keski-Pohjanmaalta kotoisin oleva sosialidemokraattinen kansanedustaja, esitti eduskunnan täysistunnossa olleensa läsnä tuossa joulukuun alun kokouksessa. Miksi kokouksia oli samanaikaisesta kautta koko Suomen niemen. Jukka-Pekka Pietiäinen: Vihtori Kosola – mies ja myytti Minerva, 497 s. Viikon päästä joulukuun 1. Sen lisäksi vaikutti ehkä niinkin pieni asia kuin Kosolan talon keskeinen sijainti joen äärellä vastapäätä kirkkoa. Suomen Sosialidemokraatti taas nimitti häntä ironisen vähättelevällä tittelillä ”joku maanviljelijä Kosola”. KIRJA de_11012024_44.indd 45 de_11012024_44.indd 45 21.12.2023 16.00 21.12.2023 16.00. Pietiäinen siteeraa professori Lasse Kangasta, joka on pohtinut, miksi liike syntyi juuri Lapualla, kun Karjalassa oli vastaavaa liikehdintää. Lepistön mukaan vihanlietsonnalla saatiin ”suggeroitua tuo tuhatlukuinen ihmisjoukko niin, että he olivat kerrassaan sokeita vihassaan”. Tuosta kansanliikkeen perustavasta kokouksesta on olemassa eräs kiintoisa lähde, jota Pietiäinen ei ole käyttänyt. Johtaja määräsi kaiken, ja Lapuanliikkeen johtoa voi hyvin verrata kommunistien keskuskomitean politbyrooseen. Kaksija puolifooninkinen talo on pystyssä samalla paikalla edelleen, ja vuoteen 2019 sitä isännöi Herättäjä-yhdistys. Aloitteen tekijänä oli maalaisliittolainen Kustaa Tiitu, joka sittemmin aloitti maalaisliittolaisten irtautumisen liikkeestä. ”Mitä hurjempia puheenvuoroja käytettiin eduskunnan ja hallituksen heikkoudesta, suoran toiminnan välttämättömyydestä, sitä voimakkaammin ulvoi tuo raivoisa ihmismassa hyväksymisensä noille puhujille”. Vallankumouksestakin puhuttiin vuonna 1930 ihan avoimesti, vaikka aluksi liikkeen puolesta väitettiin, kuin muodon vuoksi, että kyse oli vain hallituksen tukemisesta. Kangas antaa vastaukseksi sen, että Lapualla johto oli maalaisliittolaista, kun se muualla olisi ollut oikeistolaisia eli kokoomuslaisia. Siihen Pietiäinenkin jättää vastaamatta. Ovet olivat aina avoinna kaikille. Nykyään se on matkailukohteena yksityisomistuksessa, ja siinä toimii muun muassa ravintola Kosolan Kievari. Mutta miksi sitten Kosola. Ja vihan kärki kohdistettiin kansanvaltaista valtiomuotoamme vastaan. Kosola ei olisi pystynyt kykyjensä ja elämäntapojensa vuoksi Suomen diktaattoriksi, meikäläiseksi Mussoliiniksi. Vastakohdat ruokkivat toisiaan aina, osin siksi että ovat monessa mielessä samanlaisia. Se oli entinen kestikievari ja tähän tapaan elettiin vielä myöhemminkin. Näin ei ollut, kuten Pietiäinen kirjassa selvittää. Aatteellisesta puolesta olisin mielelläni nähnyt vertailun lapualaisten ja kommunistien samantapaisesta johtajakeskeisyydestä. PIETIÄINEN TODISTAA pätevästi oikeaksi vanhan käsityksen, että Kosola oli itse asiassa vain keulakuva. Hän korostaa sitä, että Kosola oli jääkärivärväritaustastaan huolimatta ennen kaikkea lakonmurtajien organisoija, Pihkalan kaartin paras asiamies. Lepistön puheenvuoroa referoitiin kahdella lauseella Suomen Sosialidemokraatissa, mutta jyväskyläläinen Työn Voima (ennen sisällissodan jälkeistä lakkauttamistaan Sorretun Voima) antoi puheenvuorolle runsaasti tilaa. Siksi ei mitään myyttiä ollutkaan, joka olisi pitänyt kaataa. Helsingin Sanomat käyttää selostuksessaan tietolähteenään ”tunnettua lapualaista” Vihtori Kosolaa. päiväksi saatiin Lapualle kokous jossa oli noin 3 000 osanottajaa. Se oli kuin lumivyöryefekti, mutta kysymys kuuluu, kuka ja miten tätä operaatiota johti. 45 Demokraatti Jo parin päivän päästä, 26.11., julkaistiin Ilkassa Ja Vaasa-lehdessä kokousilmoitus, allekirjoittajana ”Joukko lapualaisia”
Se antaa leivän mutta vaatii myös armottomat veronsa. TÄHÄN ELOKUVAAN on panostettu, mikä näkyy ja kuuluu kaikessa. de_11012024_46.indd 46 de_11012024_46.indd 46 2.1.2024 15.13 2.1.2024 15.13. Pieni ei ollut musiikin sarjaan säveltäneen Lasse Mårtensoninkaan panos. Hänen romaanisarjansa pienessä suuressa tarinassa elämän isot, ikiaikaiset elementit – syntymä, kuolema ja rakkaus – ovat peruskiviä. Ja myös kaikessa ja kaikkialla läsnäoleva meri. Niin Maija lähtee kalastaja-Jannen matkaan, ja he muuttavat ”työn perässä” Ahvenanmeren ulkosaarelle. Maija naitetaan alta parikymppisenä Jannelle, vaikka hänellä on ollut haaveita eräästä toisesta kylän pojasta. 1800-luvun puolivälin patriarkaatissa ei kuitenkaan nousta isien tahtoa vastaan. Toki hän nostaa elokuvan nimihenkilön Maijan heti keskiöön, kun taas kirjoissa tämä kasvoi keskeiseen rooliinsa vasta sarjan edetessä. Jo Blomqvist itse teki romaanisarjansa myöhemmille dramatisoijille palveluksen kirjoittamalla ehtaa epiikkaa sidottuna tiiviiseen tapahtumaympäristöön. Jannen ja Maijan nopeasti kasvava perheyhteisö kokee suuria asioita niin omassa vaatimattomassa elämänmenossaan, mutta myös maailmantapahtumien vyöryessä Ahvenanmaalle sen laulusta tutun kauhean Oolannin sodan myötä. Elämisen ehdot ovat ankarat, kun meren armoilla ollaan. Myrskyluodon Maijassa on kaikki suurelokuvan ainekset – ei vain mitoiltaan vaan myös laadultaan. 46 Demokraatti KULTTUURI Meri antaa, meri ottaa ELOKUVA Myrskyluodon Maija Ohjaus: Tiina Lymi Pääosissa: Amanda Jansson, Linus Troedsson, Tobias Zilliacus, Jonna Järnefelt 2023, 163 min. Sitä nuo kaikki ovat myös Myrskyluoto-saagan ensimmäisessä, hämmästyttävän myöhään toteutuvassa valkokangassovituksessa. TIINA LYMI ei ole käsikirjoituksessaan ja ohjauksessaan lähtenyt korjaamaan tai saneeraamaan mitään, mikä on ollut jo tarinan perustuksissa kunnossa. Hänen maanmiehensä Linus Troedsson komppaa hänen puolisonsa Jannen roolissa. Ensi-ilta 19.1. Englantilaisten merisotilaiden majoittuminen Stormskärille nappaa kyllä tarinassa inansa turhan pitkän jakson, mutta dramaturgisena ratkaisuna sen hyväksyy. Siinä isona apuna oli Yle TV1:ssä 1976 ensiesitetty Åke Lindmanin ohjaama tv-draamasarja Myrskyluodon Maija. Ykköskuvaajiimme lukeutuvan Rauno RonRuotsalainen Amanda Jansson tekee vavahduttavan roolin Myrskyluodon Maijana. Teksti Rolf Bamberg A hvenanmaalla ikänsä asunut kirjailija Anni Blomqvist kirjoitti 1960-luvun lopussa äidinkielellään Myrskyluoto-romaanisarjan, joka löysi noin kuuden vuoden viipeellä tiensä suomenkielistenkin lukijoiden sydämiin
Muutkin tärkeät osatekijät ovat tip top. Poor Things (2023) palkittiin Venetsian elokuvafestivaalien parhaana elokuvana, mutta tuntuu taidekoulun päättötyöltä. Ehkä tuotantotiimissä alettiin huomata elokuvan olevan venymässä yli kolmetuntiseksi, joten kirittävä oli. Hän on sisäistänyt tarkasti Maijan eri vaiheet arasta tyttövaimosta vahvaksi perheen pystyssä pitäjäksi ja kaiken kokeneeksi leskeksi asti. Se, mikä saa minut pudottamaan yhden tähden vitosen täyspotista, on elokuvan lievä rakenteellinen epätasapaino. 47 Demokraatti kaisen kameratyö on taas komeaa, nyt merivetoista. Feministisen sanomansa huipennuksena elokuva avaa bordellin portit. Aluksi hänen tiellään on lääkäri, lopulta limaiset pukumiehet. Siksi pettymys on nyt niin käsinkosketeltava. Maanmiehensä Linus Troedssonilla on Jannena enempi komppaajan tehtävä, mutta hän toteuttaa silti läsnäolevasti. Pygmalion ja Frankenstein Teksti Rane Aunimo Y orgos Lanthimos on Kreikan kansainvälisesti menestynein elokuvantekijä sitten Theo Angelopouloksen päivien. Ehkä eniten Poor Things vertautuukin Lars von Trierin myöhemmän tuotannon heristeleviin julistuksiin. Viisikymppisen ohjaajan teokset ovat tahallisen keinotekoisia kuvauksia yhteiskunnan perusyksikön murtumisesta, ihmisluonnon paatuneisuudesta ja vallan turmelevuudesta aivan Stanley Kubrickin ja Michael Haneken hengessä. Toksisen maskuliinisuuden yltiöpäinen arvostelu eurooppalaisen taideohjaajan maineella herättää ymmärrettävästi ihailua, mutta keinojen toisteisuudella ja alleviivauksilla on rajansa. Laaja-alaisen säveltäjän Lauri Porran musiikki (ja kyllä, se Mårtensonin klassikkobiisikin kuullaan lopuksi Sinfonia Lahden ekstrajyhkeänä tulkintana), Kansallisteatterin puvustaja Auli Turtiaisen loihtima epookki sekä keskeinen kuvauspaikka Manner-Ahvenanmaan pohjoisreunalla tekevät kaikki vaikutuksen. Saariston karu kauneus hyödynnetään luontevasti liian koristeelliseen maisemamaalailuun sortumatta. Festivaalivoittaja tihkuu groteskia seksiä ja kapinaa. Sinänsä loogisesti sen runsaita seksikohtauksiakaan ei ole tehty kiihottaviksi. Lattialle virtsaavasta aikuislapsesta kehittyy ensin älykäs ja sitten hyperseksuaalinen kapinallinen, joka tiukkojen rajojen sijaan haluaa ahmia elämää kaikin saatavilla olevin keinoin. Näyttelijälähtöisenä Tiina Lymi on ollut aiemmissa töissäänkin hyvä henkilöohjaaja, mutta Myrskyluodon Maijassa tämä ominaisuus sulautuu nyt kiitettävin tuloksin kypsyneeseen elokuvalliseen kokonaisnäkemykseen. GROTESKI SATIIRI on tyylilaji, joka ei tunteile vaan vetoaa järkeen. En lupaa syödä hattuani tai muuta, mutta kauhean hämmästynyt olisin, jos tämä elokuva ei ole ensi vuonna hyvin vahva ehdokas Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnon saajaksi. Teatraalisesta ylöspanosta puuttuu vain kokonaan sen kipeimmin kaipaama humanismi. Niin tekee myös pääroolien casting. Provokatiivisessa juonessa hullu kirurgi pelastaa nuoren naisen kuolemalta leikkaamalla tämän syntymättömältä vauvalta aivot ja siirtämällä ne äidilleen. Alun kerronta ennen saarelle siirtymistä on verkkaista, mutta vastaavasti lopussa laukataan kirjasarjan päätösvaiheet, eli noin yhden romaanin verran tarinaa, vartissa läpi. Pitkähän se on nytkin, mutta ei silti missään kohtaa pitkäveteinen. Keksijäjumala on sadisti-isän silpoma Frankenstein ja hänen luomuksensa Pyg malion-sadun salattu kääntöpuoli, jonkinlainen perverssi Eliza. ELOKUVA Poor Things Ohjaus: Yorgos Lanthimos Pääosissa: Emma Stone, Mark Ruffalo, Willem Dafoe, Ramy Youssef, Jerrod Carmichael 2023, 141 minuuttia de_11012024_46.indd 47 de_11012024_46.indd 47 2.1.2024 15.13 2.1.2024 15.13. Tyhjyyteen tuijottavan naissankarin mekaanisesta kohtalosta ei halua välittää. Nimiroolissa nähtävä ruotsalaisnäyttelijä Amanda Jansson on koko ajan ihan ytimessä
Uusi visavuosi käynnistyy tutuin kuvioin. KERTOOKO TÄMÄ jostain. Se on rauhoittavaa. ” Visakevät koittaa – proosako kriisissä. Sitaatti on kuitenkin hänen varhaisemmasta työstään, toki visamittarilla tuore sekin. ”Jokainen päivä alkaa samalla ta valla. Siihen vaikuttaa visaväen palautekin. Dekkaristeja – toki prosaisteja ovat hekin, mutta omassa genressään – oli kaksi (G. Pääsääntöisesti joka toinen viikko putoaa pähkäiltäväksi sitaatti jostain teoksesta, ja teidän tehtävänne on annettujen vihjeiden avulla ratkoa, kuka kirjoitti ja mikä on teos. Suomi-muu maailma-jaottelussa päädyttiin tällä kertaa tasapeliin. Juuri tähän aikaan jokaisena aamu na minun leukani koskettaa ap rikoosinväristä mattoa, jonka äiti ni Julia osti jostain suuresta hälise västä marketista sen sijaan, että olisi käynyt siinä hyvässä pikkuliikkeessä, jota kaikki hänen kaverinsa kehuvat ja jossa on pyöreät ikkunat heti tup laovien yläpuolella. Sen tyyppiset kommentit kuin ”en varsinaisesti ole runouden suurkuluttaja” tai ”dekkarit eivät kuulu suosikkilukemistooni” ovat vuosien varrella toistuneet vastauksissa. Yksi vastaaja saa joka tehtävästä kirjapalkinnon. Kuka siis, mikä teos. Kirjallisuuden nykytilasta tai historiasta. Ei kerro, sattumaa kaikki tyynni. Ja puhuttanuthan hän on aina, tämä Kirjailija joka solultaan. Taaksejäänyt kirjavisasyksy oli lajityypillisesti hieman erikoinen. Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 de_11012024_48.indd 48 de_11012024_48.indd 48 3.1.2024 9.25 3.1.2024 9.25. K. Punnerrukset on tehtävä juuri näin: leuan tulee koskettaa nukkaa. Vastaukset s-postilla kirjavisa@ demokraatti.fi viimeistään 15.1. Teksti Rolf Bamberg J os koko visahistoriaa tarkastelee kirjallisuudenlajien valossa, proosa, niin kotikuin ulkomainen, on varmasti se dominoiva alue. klo 16. Syksyn yhdeksän kirjan kattauksessa oli kolme runoilijaa (Olli Sinivaara, Aki Luostarinen, Lassi Nummi). Visailuttajan linjanmuutoksesta. Chesterton, Marko Kilpi). 48 Demokraatti VISASITAATTI 1 Vuoden ensimmäinen kirjailija oli meillä viime vuoden ehkä puhuttanein, vavahduttanein ja romaaninsa myös yksi kiitellyimmistä. Toisaalta vaihtelu virkistää, ja vieraisiin genreihinkin on kaikkien hyvä kurkistaa silloin tällöin. Kun joukkoon mahtui vielä yksi näytelmäkirjailija eli Henrik Ibsen, jäivät perusproosan tekijät tällä kertaa selvästi vähemmistöön. Heitä oli siis vain kolmannes, kaikki ulkomaisia: Anne Swärd, Anne Enright, Jonathan Franzén. Pieni huone on paahtavan kuuma ja kirkas, pöly josta huoneen ilma näyttää 86prosenttisesti koostuvan ottaa sieraimiin ja silmiin kuin kym menet pienenpienet kuivat siveltimet. Perinteinen kertomakirjallisuus tulee varmasti jatkossakin olemaan hallitsevassa asemassa visasitaattien kirjossa. Olen alinomaa tietoinen ajankulusta, kuinka kauan on kulunut siitä hetkestä kun nousin ylös sängystä tähän het keen. Proosan kriisistä. Yhdelle kirjapalkinto. Runous tulee kakkosena, esseet ehkä kolmantena. Jos tarkastellaan koko visavuotta 2023, niin siihen mahtui naiskirjailijoita enemmän kuin aikoihin, noin 40 prosenttia
Nykyinen työmaailma ei ole mustalla ja valkoisella maalattu vaan pitää sisällään laajan värikirjon, joka on alituisessa muutoksen ja metamorfoosin tilassa. PALJON ON puhuttu perinteisten luokkien katoamisesta ja yleisestä keskiluokkaistumisesta. Teksti Pekka Wahlstedt / Kuva iStock L iki parinkymmen tutkijan, ekonomistin, yliopisto-opettajan ja muun työelämäammattilaisen artikkeleista koostuva Työ elää -teos esittelee ensimmäistä kertaa tutkimukseen perustuvan laaja-alaisen kokonaiskuvan suomalaisesta työelämästä. Marx toki totesi myös, että kapitalismissa tasavertainen vuorovaikutussuhde on vääristynyt yksisuuntaiseksi riistosuhteeksi – kapitalistisesta voiton tavoittelusta kärsii luonto yhtä lailla kuin ihmisetkin. Yhtäältä välimatka valkokaulustyöläisiin on kaventunut siinä mielessä, että duunarit ovat joutuneet opiskelemaan tekniikan hienouksia, ja vastaavasti asiantuntijat hoitavat myös rutiininomaisia tehtäviä. Fyysisissä ja myös palveluammateissa työt jakautuvat miesten ja naisten töihin: miehet myyvät elektroniikkaa, naiset vaatteita. Työn teknistyminen ottaa helposti digitaalisen liukuhihnan muodon, joka ulottuu kotiin asti, kirja tiivistää. TEKNISTYVÄ TYÖ SAA HELPOSTI KOTIIN ASTI ULOTTUVAN DIGITAALISEN LIUKUHIHNAN MUODON. de_11012024_48.indd 49 de_11012024_48.indd 49 3.1.2024 9.25 3.1.2024 9.25. Mutta työhönsä vaikuttamaan pystyvillä asiantuntijoilla ja muilla valkokaulustyöläisillä on sudenkuoppansa: he eivät pysty vaikuttamaan työn paineisiin ja etätyön mukanaan tuomaan työn läikkymiseen vapaa-ajalle ja jatkuvaan tavoitettavissa olemiseen. Kaikki nuo ja monta muuta ovat muodossa tai toisessa osa nykyarkea. Monilla aloilla duunareilta kuitenkin puuttuu edelleen mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön, vaikka työaikoihin ja -rytmeihin on jo vähän sanomisen sijaa, mikä perinteisessä liukuhihnatyössä oli mahdottomuus. 49 Demokraatti Työelämä on muuttunut kirjavaksi KULTTUURI Tuija Koivunen, Markku Sippola, Harri Melin ( toim.): Työ elää – murroksia, trendejä ja muutoksen suuntia Suomessa Gaudeamus 2023, 340 s. Kirjan lopussa todetaan myös ympäristön vaateet, jotka on miltei sivuutettu tähänastisessa työelämätutkimuksessa. Naisten aloja arvostetaan monesti vähemmän – harva kuitenkaan hoksasi, että hoitajien kohutussa palkkakiistassa palkkojen nostamista hillitsi myös se, että hoivaaminen ja hoitaminen on ollut perinteisesti naisten harteilla. KIRJA Kaukana on aika, jolloin luokkia oli vain kaksi, joista toinen hallitsi ja toinen oli alamaisen roolissa. Etätyö, pätkätyö, freelancertyö, tietotyö, sukupuolittunut työ, robottityö... Myös sukupuolittuneisuus rassaa yhä työtä. Itse kapitalismia kirja ei juurikaan kyseenalaista. Kirjassa huomioidaan, että raskaampikaan duuni ei kuitenkaan ole kadonnut mihinkään, vaikka teknisen kehityksen tosiduunareiden joukko on kutistunut. Robotit nähdään hyvinä apulaisina raskaissa töissä esimerkiksi sairaalassa, mutta ne eivät korvaa inhimillistä, emotionaalista ja koskettavaa hoivasuhdetta. EHKÄ ENITEN – ja syystä – työelämätutkija Tuija Koivusen, yliopistolehtori Markku Sippolan ja emeritusprofessori Harri Melinin toimittamassa kirjassa uhrataan sivuja tekoälyn ja robottien roolin tarkasteluun. Kirjassa viitataan Marxiin, joka totesi Pääomassaan, että työ on ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta
50 Demokraatti 20/200 1 2 3 4 20/100 20/80 20/63 Kaikennäköisille ihmisille. Lehti, verkko ja some de_11012024_50.indd 50 de_11012024_50.indd 50 29.12.2023 10.47 29.12.2023 10.47
51 Demokraatti TEEMA Voiko kahteen kertaan verottaa. Perintö puntarissa Se näyttäisi tehokkaalta talouden ja tasa-arvon näkö kulmasta. Kuoleman jälkeinen paperisota Kolumni: Mikael Kirkko-Jaakkola Pe rin tö ve ro O nk o re ilu a. Ruotsissa perintöverosta on luovuttu. de_11012024_51.indd 51 de_11012024_51.indd 51 29.12.2023 11.16 29.12.2023 11.16
52 Demokraatti 52 Demokraatti de_11012024_52.indd 52 de_11012024_52.indd 52 29.12.2023 11.19 29.12.2023 11.19
Se voi mennä tunteisiin. Esimerkiksi, jos henkilö on säästänyt rahaa ansiotuloistaan, jotka ovat jo verotettu tuloverolla, perinnön verottaminen nähdään toisena verotuksena samalle tulolle. Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho J otkut moittivat sitä kaksoisverotukseksi. 53 Demokraatti de_11012024_52.indd 53 de_11012024_52.indd 53 29.12.2023 11.19 29.12.2023 11.19. Sisukkaimmat vastustajat pitävät perintöveroa epäreiluna, koska se kohdistuu varoihin, jotka on jo kertaalleen verotettu perinnön jättäneen henkilön elinaikana. Vuosina 2017–2019 sillä kerrytettiin yhteiskunnan kassaa keskimäärin noin 800 miljoonaa euroa vuodessa. Perintöja lahjaverolla on huomattavan tärkeä rooli suomalaisessa verojärjestelmässä. 53 Demokraatti TEEMA Kunnes kuolema verottaa Isoista perinnöistä yhteiskunta ottaa siivunsa. Verokertymät kasvavat lähitulevaisuudessa väestön ikääntyessä
Käytännössä kaikissa maissa, joissa on perintöverotus, on myös lahjavero. Vuoden 2017–2019 tilastojen mukaan noin 60 prosenttia perinnöistä on verovapaita, koska ne jäävät arvoltaan alle 20 000 euron alarajan. Entä tämä tunteita herättävä moite ”kaksoisverotuksesta”. Hän huomauttaa, että vaikka perinnöksi siirtyvistä omaisuuseristä olisi maksettu veroja aiemmin, kyseiset verot on maksanut joku muu kuin perinnön saaja. Se voi tehdä perinnönjaosta paljon isomman asian kuin vain taloudellisen siirron. – Joissakin maissa perhe nähdään tuolla tavalla yksikkönä, kun taas meillä pohjoismaissa korostetaan individualismia ja tasa-arvoa, jolloin yksi ihminen on yksi yksikkö myös verotuksessa. 54 Demokraatti TEEMA Kalevi Sorsa -säätiö julkaisi syksyllä Ihana kamala perintövero -raportin, jonka kirjoitti säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér. Saadulla perinnöllä voi olla symbolinen arvo, joka liittyy perheen historiaan ja identiteettiin. Perintöveroon saattaa liittyä paljon emotionaalisesti latautuneita mielipiteitä, koska perintö kytkeytyy usein läheisiin ihmissuhteisiin. – Perintövero kohdistuu maksukykyisimpiin, eli niihin, joilla on eniten varaa PERINTÖVERO VÄHENTÄÄ TALOUDELLISTA ERIARVOISUUTTA. PERINTÖVERO ON REILU VERO, KOSKA SE KOHDISTUU ANSIOTTA SAATUUN TULOON TAI OMAISUUTEEN. Tunnetaakkaa voi lisätä, jos perinnön saaminen liittyy taloudelliseen turvallisuuteen ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Sellaisesta näkökulmasta perintöja lahjavero kohdistuu siihen samaan yksikköön, jolloin verottaminen voi tuntua epäreilulta, Finér pohtii. Toki raha palautuu veronmaksajille hyvinvoivan yhteiskunnan muodossa, mutta lyhyellä aikavälillä sitä vaikutusta ei aina haluta nähdä. Tässä tapauksessa veroa ei ole maksettu perinnön saajan toimesta, vaan alkuperäisen omistajan. – Ensiksi, se on reilu vero, koska se ei kohdistu työhön, vaan ansiotta saatuun tuloon tai omaisuuteen. Esimerkiksi perheen kotitalo tai perintönä saadut esineet voivat herättää vahvoja tunteita. LÄHEISEN MENETTÄMISEN yhteydessä tunteet nousevat pintaan. Esimerkiksi maksamme veroa tuotteista, jotka on maksettu palkalla, joista on aiemmin maksettu veroa. VEROJEN MAKSAMINEN sapettaa joitakin jo ihan lähtökohtaisesti, koska se on näennäisesti pois omasta pussista. – Jos ei voisi uudestaan verottaa sellaista, jota on aiemmin verotettu, niin sittenhän ei käytännössä voitaisi verottaa yhtään mitään. Perintövero on yksi tapa tasata taloudellista eriarvoisuutta ja ohjata kohti tasapuolisempaa yhteiskuntaa, jossa varallisuus ei keskity harvoille. de_11012024_52.indd 54 de_11012024_52.indd 54 29.12.2023 11.19 29.12.2023 11.19. – Joku voi myös ajatella, että perhe on eri sukupolvineen yksi yksikkö, jolloin vanhempien omaisuus olisi myös omaa. Miksi pidät perintöveroa oikeudenmukaisena verotuksen muotona. Perintöveroon kuuluu olennaisena osana lahjavero, koska muutoin perintövero olisi helppo kiertää lahjoittamalla omaisuus ennen perinnönjakoa. Perintöjen ja veronalaisten lahjojen arvosta 39 prosenttia keskittyi noina vuosina suurituloisimmalle tulokymmenykselle. Perinnönjako on myös henkilökohtainen ja tunnepitoinen tapahtuma. Palkka on puolestaan maksettu tuloilla, joita on aiemmin verotettu, Finér vastaa. Toiseksi, se vähentää taloudellista eriarvoisuutta, Finér kiteyttää
Keisari Augustuksen (31 eaa.–14 jaa.) aikana Rooman valtakunnassa otettiin käyttöön viiden prosentin perintövero, josta tosin oli vapautettu lähiomaiset ja pienet perinnöt. PETTERI ORPON (kok.) hallituksen ohjelmassa on päätetty selvittää perintöverosta luopumista ja sen ”korvaamista perinnöksi saadun omaisuuden luovutusvoiton verotuksella”. Nyt voimassa oleva perintöja lahjaverolaki säädettiin vuonna 1940. Samanlainen järjestely on käytössä myös muissa maissa, joissa ei ole perintöveroa, Finér sanoo. Tuleva selvitys herättänee keskustelua. Selvityksen ohella hallitus ehti jo pidentää perintöveron maksuaikaa kahdesta vuodesta kymmeneen vuoteen ja alentaa lykkäyksestä maksettavaa viivästyskorkoa. 55 Demokraatti maksaa veroja. – Verotukseen perehtyminen voi olla myös huojentavaa, koska perintöja lahjaverotus ei aina ole niin raskasta kuin moni kuvittelee. Perintöveroa on kerätty halki historian. Perintöja lahjavero otettiin Suomessa käyttöön vasta vuonna 1919. – Perintöja lahjavero on talouden tehokkuuden kannalta parempi kuin myyntivoiton verottaminen. Vero perustui nykyisen käytännön mukaan saadun omaisuuden arvoon sekä saajan ja antajan väliseen sukulaisuussuhteeseen. Lähde: Ihana kamala perintövero (Kalevi Sorsa -säätiö, 2023) de_11012024_52.indd 55 de_11012024_52.indd 55 29.12.2023 11.19 29.12.2023 11.19. Vuoden 1803 leimaveroasetuksessa veron määrä sidottiin perinnön arvoon nykyaikaisen perintöveron tapaan. – Kun asiaa miettii hyvän sään aikana, niin tilanteeseen on helpompi suhtautua silloin, kun se osuu omalle kohdalle. Jos omaisuus siirtyy seuraavalle sukupolvelle ilman veroa, mutta veroa peritään myöhemmin myyntivoitoista, niin se voi kannustaa lukitsemaan omaisuuksia samalle suvulle siinäkin tilanteessa, jossa perijät eivät ehkä halua hyödyntää perintöä, Finér selittää. Jotkut pohtivat lasten kanssa, kuinka omaisuutta voi siirtää jo aiemmassa vaiheessa. Kyse on niin kutsutusta Ruotsin mallista. Hänen mielestään Ruotsin malliin ei kannata siirtyä, mutta perintöveron maksuajan pidentämistä hän kannattaa. Finér suosittelee, että perintöja lahjaveroon kannattaa perehtyä riittävän varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi jos perilliset saavat kontolleen yrityksen, jonka johtamisesta ja kehittämisestä he eivät ole kiinnos55 Demokraatti Perintöveron historia KANSAINVÄLISET JÄRJESTÖT ja suurin osa verotuksen asiantuntijoista pitää perintöja lahjaveroa tarpeellisena. Tässä asiassa etenkin varakkaimmat ja suurituloisimmat tukeutuvat verosuunnitteluun, Finér sanoo. Läheisen kuoleman jälkeen tunteet voivat olla niin pinnassa, että käytännön asioiden järjestely muuttuu kaoottiseksi. Suomeen perintövero rantautui Ruotsin vallan aikana vuonna 1660, jolloin säädettiin testamenttien, pesäluetteloiden ja perinnönjakokirjojen leimavero. – Ruotsissa luovuttiin vuonna 2005 perintöja lahjaverosta, ja samalla siirryttiin korkeampaan myyntivoittoverotukseen. – Sitä kannattaa myös muiden suunnitella perintöä ennakoitaessa. Tarjolla on aika paljon varsin yksinkertaisia verosuunnittelukeinoja. Vanhemmat voivat vaikkapa tukea lapsiensa opiskelua, koska siitä ei makseta veroa, Finér sanoo
Tämä järjestely ei tosin koske kiinteistövarallisuutta. Jos ei saa huojennusta, niin joutuu maksamaan yli kaksi kertaa enemmän veroa, Finér sanoo. Perintöja lahjaveron korotonta maksuaikaa tulisi pidentää ja/tai alentaa perittävää viivästyskorkoa. de_11012024_52.indd 56 de_11012024_52.indd 56 29.12.2023 11.19 29.12.2023 11.19. Perintöja lahjaveroa tulisi muuttaa progressiivisemmaksi rajaamalla varakkaimpien verovapauksia, korottamalla miljoonaomaisuuksien veroa ja alentamalla pienten perintöjen veroa. 6. Finérin mielestä ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus lykätä veron maksamista siihen asti, kunnes omaisuuden saa hallintaansa. – Joissakin tilanteissa veron joutuu maksamaan, vaikka omaisuutta ei saa hallintaansa tai sitä ei pysty realisoimaan. Siinä mielessä olemme normaaleja. PERINTÖ JA LAHJA VEROTUS EI AINA OLE NIIN RASKASTA KUIN MONI KUVITTELEE. Perintöasioiden hoitamiseen tulisi saada asiakaslähtöinen sovellus ja digitaalinen asia kirjaarkisto. 56 Demokraatti TEEMA PARANNUS EHDOTUKSIA PERINTÖ JA LAHJAVEROON 1. 2. Perintöja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdosten huojennuksesta tulisi luopua tai sitä tulisi kaventaa. Perillisille ja lahjansaajille tulisi antaa mahdollisuus lykätä veron maksamista siihen asti, kunnes omaisuuden saa hallintaansa. 3. Yksi keskeinen ongelma on se, että joskus perintöja lahjaveron maksamiseen ei löydy varoja. Räikeimmillään ero voi olla moninkertainen. Erotumme muista siinä, että Suomen perintövero on vähemmän progressiivista kuin useimmissa muissa maissa, Finér vastaa. – Eli nostamalla perintöveron alarajaa ja korottamalla suurimpien perintöjen veroa eli muuttamalla sitä progressiivisemmaksi se olisi lähempänä muuta maailmaa. (Viereisessä faktalaatikossa on esimerkkejä raportin tarjoamista ratkaisuista.) Erisuuruisiin perintöveroihin on kaksi pääsyytä. Vero pitää siis maksaa ennen kuin perinnöstä saa rahaa sen maksamiseen. Lähde: Ihana kamala perintövero (Kalevi Sorsa -säätiö, 2023) tuneita, mutta pitävät sitä veroja välttääkseen hallussaan, tilanne on yritystoiminnan elinvoimaisuuden kannalta ongelma. – Suku voi periä hyvin paljon omaisuutta, mutta sitä ei välttämättä ole missään vaiheessa tarvetta myydä, eikä näin ehkä haluta tehdä, kun siitä täytyisi myytäessä maksaa veroa. Olemmeko normaaleja. – Vaikka naapurimaissamme Ruotsissa, Norjassa, Virossa ja Venäjällä ei ole perintöveroa, niin kahdessa kolmasosassa OECD-maita on. Nämä ovat ne kaksi pääongelmaa, joihin raportissa esitetyt ratkaisuehdotukset aika pitkälti liittyvät, Finér sanoo. Perintöja lahjaveron välttäminen muuttamalla tilapäisesti ulkomaille tulisi estää. ENTÄ KUINKA Suomi vertautuu perintöja lahjaveron suhteen muihin maihin. Kun Suomesta puuttuu arvonnousuvero, niin tällä tavalla perintöja lahjaveron voi välttää kokonaan. Omaisuutta voidaan pitää myös esimerkiksi holding-yhtiön sisällä, jolloin myyntivoiton veroakin voi lykätä määrittelemättömäksi ajaksi. – Ja Ruotsin malli voi johtaa myös siihen, että kaikista varakkaimmat eivät joudu maksamaan veroa missään vaiheessa useiden sukupolvien aikana, Finér sanoo. 4. Kun kaikkein varakkaimmat eivät maksa veroa, niin se johtaa siihen, että muut maksavat enemmän. – Ensiksikin, on olemassa sukupolvenvaihdoshuojennus, joka koskee yleensä kaikkein suurimpia perintöjä ja lahjoja. SUOMALAISEEN PERINTÖja lahjaveroon liittyy joitakin selviä ongelmia, mutta Finér uskoo, että niihin on löydettävissä ratkaisuja. 5. – Toiseksi, veroa voi välttää siten, että lahjan antaja ja saaja muuttavat ulkomaille. – Se on oikeudenmukaisuuden kannalta ongelmallista, eikä sille löydy aina kestäviä perusteita. NOIN 60 PROSENTTIA PERINNÖISTÄ ON VEROVAPAITA, KOSKA NE JÄÄVÄT ALLE 20 000 EURON ALARAJAN. Toinen iso ongelma on se, että samansuuruisista perinnöistä ja lahjoista maksetaan eri verran veroa
Ensin selvitetään sukulaissuhteet Digija väestötietovirastolta (DVV) sekä seurakunnilta, sitten selvitetään omaisuustiedot, kootaan ne yhteen ja lähetetään verottajalle, Finanssialan johtava asiantuntija Timo Tuominen sanoo. Ensi keväänä projekti etenee konkreettiseen vaiheeseen, jonka tavoitteena on digitalisoida palveluita ja helpottaa kansalaisten asiointia. Kuolemasta alkaa paperisota – Uudistuksella yritetään luoda digitaalinen menetelmä, jolla asioita hoitava henkilö voi osoittaa, että on oikeutettu hoitamaan kuolinpesän asioita. DIGIJA väestötietovirasto on luotsannut vuodesta 2019 alkaen Läheisen kuolema -verkostoa, joka on koonnut asiaan liittyviä tahoja yhteen. Ja vaikka prosesseja digitalisoidaan, vainajan omaiset voivat halutessaan hoitaa kuolinpesän asioita paperisilla dokumenteilla myös jatkossa. – Ongelma syntyy siitä, että omaisten toimintakyky ei kuolinhetken jälkeen ole aivan parhaimmillaan ja asioiden hoitaminen kuitenkin vaatii aika paljon paperija jalkatyötä. 57 Demokraatti KUN IHMINEN kuolee, tieto välittyy muun muassa pankeille ja vakuutusyhtiöille. – Nyt kuolinpesää hoitava henkilö voi joutua menemään paperinivaskan kanssa pankin tiskille hoitamaan asioita, ja se on työläs vaihe sekä asiakkaalle että pankille, Tuominen sanoo. Myös suuri osa perunkirjoitukseen tarvittavista tiedoista löytyy jo eri toimijoiden rekisteristä digitaalisessa muodossa, mutta niille täytyy rakentaa sähköisiä menetelmiä, jotka yhdistäisivät eri toimijat toisiinsa. Pankki sulkee vainajan kortit ja poistaa käyttöoikeudet tileihin, vakuutusyhtiö päättää henkilövakuutukset. Kuoleman jälkeinen raskas byrokratia johtuu pääosin siitä, että kuolinpesän asioita hoidettaessa on oltava varma tieto kuolinpesän kaikista osakkaista ja asioiden hoitamiseen tarvitaan valtuutus osakkailta. MONET TIEDOT OVAT EDELLEEN PAPERI VERSIOINA ARKISTOJEN KÄTKÖISSÄ. DVV:n hankkeelle kuluva hallituskausi on asetettu toimintaraamiksi, uudistuksia pyritään tekemään jo lähivuosina. Sitten tuntuu syntyvän monenlaista paperisotaa, kun perintöön liittyviä asioita aletaan hoitaa. Ja kun tämä tulee aika monelle ainutkertaisena tapahtumana, niin prosessin käynnistämistä varmaan arastelee aika paljon. – Perunkirjoitusta pyritään myös helpottamaan siten, että viranomaisten rekistereissä olevilla tiedoilla automaattisesti luodaan pohjatiedot perukirjaa varten. Nykyisessä prosessissa päänvaivaa on aiheuttanut muun muassa se, että vainajan sukulaissuhteita selvittäessä täytyy pahimmassa tapauksessa hakea tietoja eri tahoilta, eli Suomen ev.lut. – Monet näistä tiedoista ovat edelleen paperisina versioina arkistojen kätköissä, ja sukuselvityksen saaminen voi kestää useita viikkoja, Tuominen sanoo. Ja sitten sitä voidaan täydentää tiedoilla, jotka eivät automaattisesti löydy rekistereistä, Tuominen sanoo. – Periaatteen tasolla tämäkin prosessi on ihan ymmärrettävä. Perimmäisenä tavoitteena on asioiden mahdollisimman mutkaton hoitaminen. ja ortodoksisesta kirkosta, Digija väestötietovirastosta sekä mahdollisesti myös ulkomailta. Esimerkiksi suomi.fi-palveluun voisi rakentaa digitaalisen asiointivaltuuden, joka osoittaa, että tietty henkilö voi edustaa kuolinpesää. de_11012024_52.indd 57 de_11012024_52.indd 57 29.12.2023 11.19 29.12.2023 11.19. Kuoleman jälkeisen byrokratian purkaminen saa kannatusta puo lueilta väristä riippumatta, joten hanke tuskin joutuu missään vaiheessa parlamentaariseen vastatuuleen
Verotus on aina moninkertaista: kun ostat tuloillasi ta varoita ja palveluita, maksat arvonlisäve roa ja ehkä muitakin kulutusveroja, vaikka olet jo maksanut rahoistasi tuloveroja. 58 Demokraatti V eroista yhtenä vihatuimpana pidetään pe rintöveroa. Itse asiassa suurin osa perintöosuuksista on saatu nykyi sellään kokonaan verotta, sillä ne ovat alle 20 000 euron verotettavan perinnön alarajan. Järjestelmä on syytä pitää ajan tasalla, jottei sen oikeu tus vähene. Toisin kuin luovutusvoittovero, perintövero ei estä pe rityn omaisuuden myyntiä. veroluokassa). Hallitusohjel mankin kirjaus on tarkemmin ”perintöveron korvaamista perintönä saadun omaisuuden luovutusvoittojen verotuk sella selvitetään.” Jos perintövero poistuisi, perityksi saatavan omaisuu den myynti menisi yhä tavalla tai toisella pääomaverolle. ORPON HALLITUS on luvannut selvittää perintöveron poistoa. Perintöveron poistuttua myytävän omaisuuden koko osto ajankohdan jälkeen tapahtunut arvonnousu tulisi Ruotsin tapaan luultavimmin pääomaveron alaiseksi. Esimerkiksi yhden henkilön saamasta miljoonaperinnöstäkin veroprosentti jää noin viiteentoista (1. Jos perintövero vaihtuisi luovutusvoit toveroon, eniten voittaisivat he, joilla ei ole tarvetta tai halua myydä perimäänsä omaisuutta missään vaiheessa, esimer kiksi perheyritysten tai sukumökkien pe rijät. Tällöin veroa ei tulisi ikinä maksuun. Poisto ei tarkoit taisi, että perinnöksi saadun omaisuuden verot suoraan kevenisivät. Tällöin luovutusvoitosta pääomavero olisi helposti korkeampi kuin perintövero. Perintövero ei ole verojen huonoimmasta päästä PERINTÖJA LAHJAVERO ON PERUSTELTU OSA VEROJÄRJESTELMÄÄ. On parempi verottaa laajasti eri toimia matalalla verokannalla, kuin vain osaa korkeammalla ve roprosentilla. Myyn tivoiton pääomaveroprosentti taas on alimmillaan 30. Mitä useampi perillinen, sitä vähemmän perinnöstä menee kokonaisuudessaan ve roja progressiivisen perintöveroasteikon johdosta. Moni kokee, että perintövero on kaksinkertaista vero tusta. Li säksi, jotta olet voinut saada tuloja, on ket jussa jo jonkun aiemman pitänyt maksaa tulo ja kulutusverot. Varallisuudestahan on maksettu verot jo ansaintavai heessa. Positiivinen parannus on vuoden alusta voi maan tullut perintöveron maksuajan pidennys 10 vuoteen, tosin tämänhetkisellä kovalla 7,5 prosentin korolla. Perintöve ron prosentit ovat matalampia kuin myyntivoittoon koh distuvan pääomaverotuksen. Perinnönsaaja ei kuitenkaan ole veroa maksanut. Nykyään pääomaveroa täytyy maksaa vain perintövero tuksessa vahvistetun arvon ylittävän myyntihinnan osalta. Perintöveron suosiota syönee myös se, että verottaja ottaa osansa ihmis elämän herkimmällä hetkellä – kuoleman ja surun äärellä. Veron epäsuosiosta johtuen, on kuitenkin aiheellista, että sen vaihtoehdot selvitetään tarkkaan. KOHTUULLINEN PERINTÖja lahjavero on perusteltu osa verojärjestelmää. Häviäjiä olisi moni tavan kansalainen, jolla on tarve realisoida perittyä omai suutta rahaksi. KOLUMNI Teksti Mikael Kirkko-Jaakkola, Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti TEEMA de_11012024_58.indd 58 de_11012024_58.indd 58 3.1.2024 9.33 3.1.2024 9.33. On kansantalouden kannalta positiivinen asia, ettei omaisuus verotussyistä lukitu. Perintöveron poisto voisikin kiristää verotusta tapauk sissa, joissa peritty omaisuus halutaan myydä
Minulle ja SDP:lle on tärkeää, että talouden tasapainottaminen tehdään oikeudenmukaisesti. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Lapsiköyhyydellä on kauaskantoisia vaikutuksia lapsen ja nuoren elämään, ja se voi johtaa pidemmällä aikavälillä esimerkiksi syrjäytymiseen tai erilaisiin mielenterveysongelmiin. Niin, että jokainen osallistuu talkoisiin kykynsä mukaan. Hallituksen politiikalla ihmisten arjen turvallisuus ja nuorten tulevaisuudenusko heikkenee, mutta julkinen talous ei vahvistu. SOSTE:n laskelmien mukaan köyhien määrä lisääntyy hallituksen toimien vuoksi koko maassa 68 000 henkilöllä. Esimerkiksi työttömyysturvaheikennykset syventävät kannustinloukkuja entisestään, ja toimeentulotukimenot kasvavat. Hallitus kohdistaa sosiaaliturvaan mittavat leikkaukset kiirehdityllä lainvalmistelulla ilman riittäviä vaikutusarvioita. 59 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. THL:n tuoreen raportin mukaan köyhät kärsivät sosiaaliturvaleikkauksista kaikkein eniten. Hallituksen valinta on maksattaa leikkaukset pienituloisilla, lapsilla ja nuorilla samaan aikaan kun se myöntää huomattavia veronkevennyksiä ministerin tuloluokkaan. Suna Kymäläinen Kansanedustaja (sd.), valtiovarainvaliokunnan jäsen, Lappeenranta iStock de_11012024_59.indd 59 de_11012024_59.indd 59 2.1.2024 17.13 2.1.2024 17.13. Tätä ovat kritisoineet oikeuskansleri, lainsäädännön arviointineuvosto ja perustuslakivaliokunta. Kyse on arvovalinnoista. Kaikkein epäoikeudenmukaisinta on, että heis tä lähes 17 000 on alaikäisiä, eli lapsia. SDP on esittänyt oman näkemyksensä siitä, miten taloutta tasapainotetaan oikeudenmukaisesti. Niitä ei kuitenkaan ole pakko tehdä nykyisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin kustannuksella. Kuten asiantuntijat ovat todenneet, näihin talkoisiin osallistuvat ennen kaikkea ne, jotka ovat jo valmiiksi pienituloisimpia. Hallituksen epäoikeudenmukainen ja eriarvoisuutta kasvattava linja ei vastaa taloutemme haasteisiin, eikä vahvista tulevaisuuden kasvua tai työllisyyttä. vua, mutta kuinka moni työtön työllistyy ensin asumistuen leikkauksen, sitten työttömyysturvan heikentämisen ja kolmanneksi toimeentulotuen ehtojen kiristämisen seurauksena. Monet leik kaukset kohdistuvat samoille ihmisille, eikä niiden yhteisvaikutuksia ole otettu huomioon. Leikkauksilla tavoitellaan taianomaista työllisyyden kasKuinka moni työtön työllistyy asumistuen leikkauksen, työttömyys turvan heikentämisen ja toimeentulo tuen ehtojen kiristämisen seurauksena. Sopeutuksia on tarpeen tehdä tulevia sukupolvia varten, kuten hallitus mielellään argumentoi. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Sosiaaliturvaleikkaukset korostavat politiikan epäoikeudenmukaisuutta EN VOI sanoin kuvailla, miten pahalta minusta tuntuu se, miten kylmän joululahjan hallitus antoi suomalaisille. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Mikä pahinta, hallituspuolueet ovat eduskuntakäsittelyn aikana pyrkineet jopa painamaan asiantuntijalausuntoja villaisella
Ihmisten pitää häntä katsellessaan ja kuunnellessaan luulla, että hän on armelias, uskollinen, vilpitön, lempeä ja hurskas. Jos kukaan ehdokkaista ei saa vaalissa yli puolta annetuista äänistä on järjestettävä toinen kierros kahden eniten ääniä saaneen kesken. Raija Korhonen rovasti, Helsinki Jorma Kukkonen pastori, entinen kansanedustaja, Rautalampi/Helsinki Maija Kuoppala rovasti, Hyrynsalmi/Helsinki Tapio Lampinen professori, Jyväskylä Heikki Palmu kirjailija, Turku Jaakko Saari teologian tohtori, Helsinki Paavo Salakka rovasti, Helsinki Seppo Sattilainen teologian tohtori, Rauma Tapio Seppälä rovasti, Pori Raimo Turunen kehittämiskonsultti, Kuopio Juhani Veikkola teologian tohtori, Helsinki Raimo Vuoristo rovasti, entinen kansanedustaja, Rauma Tuottaako välitön kansanvaali soveliaamman henkilön valinnan presidentiksi kuin ehdokkaat paremmin tuntevat valitsijamiehet tai kansanedustajat. Neljä Suomen presidenttiä on luopunut virastaan. Valitsijamiesvaalitavan lisäksi eduskunta on valinnut viidesti presidentin. Hänen Presidentinvaalitapa voi tuottaa kohtalokkaat seuraukset MIELIPIDE LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Suora kansanvaali viihteellistää ja karnevalisoi. Eläketeologeina olemme vakuuttuneet, että näinä murrosten aikoina ehdokkaamme arvopohja, demokratian kunnioitus ja vahva käytännön kokemus koituvat kansakuntamme yhteiseksi parhaaksi. Kriisitilanteessa presidentin ja valtioneuvoston kiista voi johtaa arvaamattomiin seurauksiin. Toiminnassaan hän on nauttinut suurta luottamusta sekä koti-Suomessa että kansainvälisten, valtiollisten yhteyksien hoitajana. Tapani Könönen FM, Ylöjärvi de_11012024_60.indd 60 de_11012024_60.indd 60 3.1.2024 10.13 3.1.2024 10.13. Tätä näkyä hän on toteuttanut vastuullisissa tehtävissä kotimaassa ja parhaillaankin EU:n komissaarina tasavertaisten kumppanuuksien luojana, mikä edistää rauhan rakentamista. Toisin kuin suurvaltojen johtajilta, uhanalaisen pienen valtion ulkopolitiikan johtajalta edellytetään neuvottelutaitoja, yhteistyökykyä ja vakaata harkintaa sekä vahvaa resilienssiä. Vaikka media ja gallupit ohjailevat äänestäjiä, ne eivät kuitenkaan päätä vaalituloksesta. Presidentin oikeudellinen vastuu on rajattu. laaja kokemuksensa tarjoaa mitä parhaimmat eväät toimia kansakuntaa yhdistävänä presidenttinä maailmassa, joka muuttuu entistä kansainvälisemmäksi. Antaen avoimen poliittisen valtuutuksen kansa luopuu vaikutusvallastaan. 60 Demokraatti Vankka vastuunkantaja Lupautuessaan presidenttiehdokkaaksi 19.11.2023 Jutta Urpilainen tukeutui kristillisestä sanomasta kumpuavaan läntiseen demokratiaan, jossa korostuu lähimmäisen rakastaminen ja vähimmistä huolehtiminen. Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa ja on puolustusvoimien ylipäällikkö. Hänet voidaan asettaa syytteeseen vain maanpetoksesta, valtiopetoksesta tai rikoksesta ihmisyyttä vastaan, jolloin eduskunnan on päätettävä syytteestä kolmen neljäsosan enemmistöllä. Vain valtioneuvosto voi todeta presidentin pysyvästi estyneeksi hoitamaan virkaansa. Tiedostavatko äänestäjät päätöksensä seuraukset. Olen käytettävissä presidenttiehdokkaaksi, jotta ketään ei jätetä.” Me allekirjoittaneet eläkkeellä olevat papit ja teologit kannatamme Jutta Urpilaista Suomen Tasavallan Presidentiksi vuoden 2024 presidentinvaaleissa. Vaaleissa korostuu valtiollisen ja kaupallisen median sekä kuplautuneen sosiaalisen median vaikutus. Vuodesta 1994 alkaen käytössä on suora kansanvaali, jota 1930-luvulla fasistimielinen IKL-puolue oli vaatinut. Rahvas kiinnittää aina huomiota pintavaikutelmaan ja lopputulokseen.” Suora kansanvaali viihteellistää ja karnevalisoi. Yhdistävän viestin Jutta Urpilainen kiteyttää puheessaan: ”Meidän Suomi on toisistamme välittämisen suurvalta. Nato lisää presidentin valtaa eikä kuudeksi vuodeksi valittu presidentti ole poliittisesti vastuunalainen, toisin kuin valtioneuvosto on. Kansanäänestyksessä voivat vaikuttaa ratkaisevasti ajankohtainen kansainvälispoliittinen tilanne ja mahdollinen taloustaantuma sekä epäolennaiset seikat. Niccolo Machiavelli kirjoitti 1500-luvulla: ”Ruhtinaan tulee olla suuri teeskentelijä ja näyttelijä. Nyt ehdokkaiden ulkoiset vaikutelmat korostuvat. Jokainen tietää, miltä sinä näytät, mutta harvat tuntevat todella sinut. Kansalaiset saavat tietonsa politiikasta entistä enemmän mediasta, mutta vain harva perehtyy lähdekriittisesti politiikkaan. Suomen tasavallan presidentin valintaan on käytetty useita eri tapoja
Vaalit ovat liian lähellä – joko edessä tai takana. Työn määrä on varmasti johtanut siihen, että viranhaltijain rooli korostuu päätöksenteossa. Parin vuoden vanhat talouslaskelmat, joissa oli vielä kuntien alibudjetoinnin tuomaa virhettä, saatetaan ajan tasalle. Nyt se ei tunnu kaikkien kunnallisten luottamustehtävien kohdalla oikealta. Henkilöstö on kuitenkin tärkein, suurin ja kallein voimavara, jolla palvelut tuotetaan. Rahoitus oli ongelma jo kunnilla, ja jos muu ei auttanut, syytettiin erikoissairaanhoidon kalleutta. Suurellakin organisaatiolla tulee olla henkilöstön suuntaan kasvot. Kulujen kasvun hillintä on edelleen oikea tavoite, eivät leikkaukset. Hoidon tarve ja kustannukset kasvavat niin kuin ne olisivat tehneet kunnissakin. Laskentajakson tulisi alkaa nykyistä myöhemmin, ja se voisi olla sama kuin kunnilla eli kolme vuotta eikä kaksi, kuten nyt on. On harkittava, kuinka moneen ja monen tason tehtävään on vaaleissa järkevää asettautua. Minkälaista itsehallintoa me haluamme jatkossa. Tämä on vauhdittanut keskustelua miltei kaikilla alueilla hallintosäännöistä ja valtuustojen päätösvallan tarkentamisesta. Kuinka paljon tässä on sitä, että uusi hallitus vain syyttää edellistä. Vai onko tarkoitus toimia ”hälyn” keskellä nopeasti. Erityisesti aluehallitukset ovat kovin kiireisiä. Nyt kansalainen hämmentyy lööppiuutisista eikä heti jaksa nähdä uuden paremmuutta. Henkilöstöasioissa on vielä haparointia. Näyttää siltä, että hyvinvointialueet eivät ole onnistuneet julkisuuden hallinnassa kovin hyvin. Pian valmistaudutaan seuraaviin alueja kuntavaaleihin ja haetaan ehdokkaita. Toinen asia on, kuinka monta tehtävää ehtii asiallisesti hoitaa. Ja jos nyt puuttuu rahaa, oli sama puute kunnilla vanhassa järjestelmässä. Silloin valtuustolla olisi valtaa ja vastuukin samoissa käsissä! Keijo Kaleva aluevaltuuston varajäsen, Virrat Hyvinvointialueiden alijäämän kattamisvelvoitteen tulisi perustua siihen aikaan, mistä ne itse ovat oikeasti olleet vastuussa. Muutoksia uudistuksessa pitää tehdäkin, kunhan järjestys on niin, että uudet muuttuvat palvelut ovat nähtävissä ennen kuin vanha poistuu. Ei raha ole mihinkään kadonnut. Vajaa vuosi muutoksesta ja aiemmat kunnalliset, usein moititutkin, palvelut ovat alkaneet tuntua niin hyviltä, ettei mitään saa muuttaa. Paineen alla työtä ovat tehneet niin viranhaltijat kuin luottamushenkilöt. Talouden epävarma ja sekava uutisointi näyttää kansalaisille pahalta ja on vaarassa johtaa virheellisiin johtopäätöksiin koko uudistuksesta. Demokratiassa on tärkeää, että päättäjät voidaan vaihtaa määrävälein. Julkisuuden hallinta ei olekaan helppoa, de_11012024_60.indd 61 de_11012024_60.indd 61 3.1.2024 10.13 3.1.2024 10.13. Näin käy usein muutoksessa – aina kin aluksi. Tulkinta esteellisyydestäkin on saatava ratkaistua pitävällä tavalla. Voi kuitenkin todeta, että hyvinvointialueet tekevät nyt niitä toimia, joita kunnat olisivat voineet tehdä ja joita olisi pitänyt tehdä. mutta onko yritetty tarpeeksi ja parhain päin. Kulkeekohan henkilöstöhallinnon viesti johtoryhmiin ja aluehallituksiin kunnolla. 61 Demokraatti Hyvinvointialueiden tuskainen vuosi Hyvinvointialueiden alijäämän kattamisvelvoitteen tulisi perustua siihen aikaan, mistä ne itse ovat oikeasti olleet vastuussa. Eri alueiden henkilöstöhallinnoissa näyttää olevan huomattava, sektoroitunut asiantuntijajoukko, mutta vedetäänkö sitä tietoa ja osaamista kunnolla yhteen, jolloin käyttökelpoisuus lisääntyisi. Haluammeko kuunnella valtiovarainministeriön ja parin muun ministeriön madonlukuja, jotka tiedot tahtovat tulla tipotellen vai haluammeko oikeata itsehallintoa ja ottaa vastuun myös tuloista eli verotuksesta. Meillä on erityinen vastuu sosialidemokraatteina siitä, ettei uudistusta tuhota ennen kuin se saa näyttää kykynsä. Totean kuitenkin, että neljän vuoden kausi on lyhyt suuria uudistuksia ajatellen. Äänten kerääminen on tärkeä näkökohta, ja tunnettuja ihmisiähän äänestäjät valitsevat. Hyvinvointialueuudistuksen ajankohtaan on tullut todella ennalta arvaamattomia tapahtumia: korona ja Venäjän sodankäynti Euroopassa. Sote-uudistusta tehtiin 4–5 eduskunnan aikana, ja Marinin hallitus vihdoin sai tuloksen, joka kompromissina ei tietenkään ole kaikilta osin näköisemme. Lainsäädännössä ovat pykälät rahoituksen korjaukseen, ja niiden mukaan pitää mennä maan nykyisenkin hallituksen
Tuomisina reissuilta oli paljon itse kuvitettuja lehtijuttuja. Eeva-Kaisa matkusteli paljon ympäri maailmaa, niin USA:ssa ja Kanadassa kuin muun muassa Kiinassa, Pakistanissa, Madagaskarilla ja Malissa. Oppikoulutiensä Eeva-Kaisa aloitti vuonna 1970 Töölön yhteislyseossa eli tuttavallisemmin Tylyssä. Kouluaikoinaan hän oli opiskelun ohella muun muassa aktiivinen, kantaaottava luontokerholainen. Eeva-Kaisa teki vuodesta 1982 lähtien toimittajan töitä sekä omassa yrityksessään että eri sanomalehdissä, ensin kotkalaisissa Etelä-Suomi-lehdessä ja Kymen Sanomissa. 62 Demokraatti KUOLLUT ”Eekku” oli tulisielu Eeva-Kaisa Pärmi (syntyisin Ahtiainen) menehtyi vaikeaan sairauteen marraskuun viimeisenä päivänä 2023. Myös musiikkia ja runoutta hän ehti harrastaa. Eeva-Kaisa Ahtiainen syntyi 6.11.1959 Helsingissä. Tilaa de_11012024_62.indd 62 de_11012024_62.indd 62 2.1.2024 12.33 2.1.2024 12.33. Loppuunsaattamatta sotahistoriaan perehtyneeltä Eekulta jäi myös jääkärikenraali Lars Melanderin elämäkerta. Eeva-Kaisa oli pidetty asiakas myös niin Tammisaaren kirjastossa kuin Helsingin arkistoissa ja kirjastoissa. Demarissa hän työskenteli kahteen otteeseen: 1990–1991 uudistuneeseen lehteen perustetun ympäristötoimituksen yhtenä jäsenenä ja 1996–2002 toimittajana sekä uutispäällikkönä. Hän sairastui keuhkosyöpään, ja koronatartunta nopeutti vielä hänen poismenoaan. Ylioppilaaksi hän kirjoitti sittemmin Käpylän iltalukiosta. Hän oli tuolloin jo vaihtanut sukunimensä Pärmiksi, joka oli hänen isovanhempiensa sukunimi. 2000-luvulla Eeva-Kaisa kirjoitti sekä isoisänsä elämäkerran Mies ja pirut – Nikke Pärmin elämä että teoksen Woldemar Hägglund – Kollaan kenraali. Hän toimi myös valokuvanäyttelyiden kokoajana ja kuraattorina, ja oli muun muassa toteuttamassa ulkoministeriöille useita valokuvanäyttelyitä, jotka käsittelivät suomalaista arkkitehtuuria ja luontoteemoja. Tietojohtaminen ry:n historiikkia varten Eeva-Kaisa ehti jo kerätä keskeisen osan materiaalista, mutta vakavan sairastumisensa vuoksi projektin vei maaliin toinen henkilö. Lisäksi hän teki kruununhakalaisen Vironkatu 7:n taloyhtiön historiikin. Pekka Anttonen Paula Groop Katri Pailos Kirjoittajat ovat Eeva-Kaisan ystäviä Arja Jokiaho Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi www.demokraatti.fi/tilaa-lehti Valitse tieto. Silloin, kun ei ollut toimituksiin kiinnitettynä Eeva-Kaisa paiski hommia vapaana toimittajana ja kirjailijana. Eeva-Kaisalle luonto ja meri olivat läpi elämän tärkeitä. Hän arvosti lähiruokaa ja viihtyi siksi ostoksilla Helsingin kauppatorilla ja kauppahalleissa sekä sittemmin Tammisaaren torilla. Lukioluokilla tulisieluinen ”Eekku” riitautui Tylyssä, ja jätti koulun ovet paukkuen. Eeva-Kaisa asui äitinsä ja isoäitinsä kanssa Kruununhaassa kodissa, jossa hän asui pääosan elämäänsä ennen muuttoaan Tammisaareen 2010-luvulla. Ne olivat hänen jokaviikkoisia käyntikohteitaan aina sairastumiseensa saakka
Sääntöjensä ja strategiansa mukaisesti säätiö tukee kuluttajien asemaa ja vaalii edistysmielisen osuustoimintaliikkeen perintöä myöntämällä apurahoja. Kello 12 alk. Apurahoja voidaan myöntää yksittäisille henkilöille, yhteisöille ja työryhmille. Selvityslomake löytyy osoitteesta https://www.kotsaatio.fi/apurahaselvitys 2024 ja sen jälkeen myönnettävien avustusten selvityksen yhteydessä tulee selvittää myös rahoitetun toiminnan ilmastovaikutuksia käyttämällä Tradekan hanketoiminnan ilmastolaskuria. 63 Demokraatti 80 VUOTTA 30 VUOTTA Syntymäpäivät Iris Hacklin opetusneuvos, Jämsä 14.1. Toveriterveisin Puheenjohtaja. klo 15. Fagerholmin rahastoon Maarit Feldt-Ranta palkintoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Jussi Kukkola. Apurahoja haetaan sähköisellä lomakkeella 31.1.2024 mennessä. Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. käsittelemme toimintakertomuksen ja tilit sekä kevätkauden toimintasuunnitelman ja valitsemme kerhomme toimihenkilöt kuluvalle vuodelle. Apuraha myönnetään vuodeksi kerrallaan. naisyhdistyksen tammikuun tapaaminen on su 21.1. Jussi Kukkola järjestöasiantuntija, Järvenpää 14.1. Kokoonnumme ravintola Wanhan Herran tiloihin ma 15.1. Tervetuloa! (Johtokunta klo 14.) Kuluttajaosuustoiminnan säätiön apurahat vuodelle 2024 julistetaan haettavaksi. 20 % lahjoituksista ja apurahoista kohdennetaan hankkeille, jotka edistävät ilmastonmuutoksen vastaista työtä, luonnon monimuotoisuuden ylläpitämistä tai oikeudenmukaisen siirtymän edistämistä. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n K. SD-huoneisto, Hämeenkatu 7, Lahti. Keskustelemme myös Jutan presidentinvaalikampanjan tilanteesta ja tukemisesta. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n yleisrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Iiris Hacklin. Säätiön hallitus päättää apurahojen myöntämisestä keväällä 2024 ja päätökset julkaistaan viimeistään toukokuussa 2024. Aikaisemmin myönnetyistä apurahoista tulee laatia selvitys ennen uuden hakemuksen jättämistä. HÄME • Lahden Sos.dem. Lisätietoja säätiön sivuilta: www.kotsaatio.fi Kuluttajaosuus toiminnan säätiön apurahat vuodelle 2024 de_11012024_63.indd 63 de_11012024_63.indd 63 29.12.2023 10.29 29.12.2023 10.29. Apurahatoiminnassaan säätiö panostaa lasten ja nuorten elinolosuhteiden parantamiseen, työväenliikettä lähellä olevien järjestöjen kulttuurija sivistystoimintaan sekä E-liikkeen perinteestä kumpuavan toiminnan tukemiseen. A. lounaalle klo 11 jälkeen. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. Hakulomake löytyy osoitteesta http://kotsaatio.fi/apurahahakemus. • Lahden seudun Wanhat Toverit
Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Nimi: Osoite: (( )) de_11012024_64.indd 64 de_11012024_64.indd 64 2.1.2024 9.33 2.1.2024 9.33. 64 Demokraatti RISTIKKO 1/2024 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
Viime viikkoina ainakin Helsingistä, Kustavista, Naantalista ja Hämeenlinnasta on ilmoitettu havaintoja harmaahaikaroista. Tärkeimpänä selviämisen edellytyksenä on, että se löytää sulan kohdan, jossa se voi kalastaa ja saalista riittää. Useimmiten harmaahaikara pärjää kuitenkin karummissakin olosuhteissa läpi talven. co m 2 1 4 7 9 4 6 4 8 5 3 2 1 8 6 6 5 7 3 3 2 1 7 9 9 2 7 5 3 TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi L umituiskussa ohuella jäällä, sulan reunalla seisova harmaahaikara näyttää siltä kuin se puntaroisi tekemiään valintoja. Leutoina talvina Suomessa saattaa törmätä näihin sitkeisiin sisseihin. Harmaahaikaroita on joskus kovina talvina jouduttu toimittamaan hoitoon, onpa niitä paukkupakkasilla kuollutkin. Espanja tai Portugali – siinäpä pari kivaa talven lomakohdetta, joissa ei ole tarjolla loputtomasti lunta, räntää, kylmyyttä ja pimeää. Joinakin vuosina näistä vesistöjen rannoilla värjöttelevistä siivekkäistä tehdään lehtijuttujakin, kun huolestuneet kansalaiset niistä medialle vinkkaavat. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Rauno Vesivalo Porista. de_11012024_64.indd 65 de_11012024_64.indd 65 2.1.2024 9.33 2.1.2024 9.33. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Sen kaveri (kuvassa) oli ollut kaukaa viisas ja lähtenyt Kreikkaan. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 28 91 46 57 3 71 38 52 94 6 65 49 73 81 2 89 56 34 12 7 43 72 18 69 5 16 25 97 38 4 54 83 29 76 1 37 64 81 25 9 92 17 65 43 8 RISTIKON 22/2023 RATKAISU 8.12. Kevään edetessä näitä komeita siivekkäitä alkaa nähdä enemmän, kun etelässä talvensa viettäneet yksilöt saapuvat Suomeen pesimään. Harmaahaikara on yleistynyt meillä 2000-luvun mittaan ja lajin kanta maassamme lasketaan jo tuhansissa. ais ud ok u. Se vaikuttaa vetäneen hartiat korviinsa ja kelailevan mielessään, oliko ihan fiksua jäädä Suomeen
Pidän myös muistelmista, varsinkin sellaisilta ajoilta, kun olen itsekin ollut aktiivitoimija. de_11012024_66.indd 66 de_11012024_66.indd 66 3.1.2024 10.40 3.1.2024 10.40. Sillä teemalla kuljetaan tänäkin päivänä. Ne ovat sellaisia otsikoita, joiden alta on tullut luettua ja kuunneltua paljon. Oli myös kiinnostavaa kuulla, millaisia vaikutuksia sen ajan Euroopassa tällaisella tutkimuksella ja tutkimustyöllä oli. Yksi niistä on Täällä Pohjantähden alla, jonka luin 15-vuotiaana. Historia on ollut harrastukseni pikkupojasta asti. Kirja kertoo Stalinin ajasta. Siellä vilahteli Galileo Galilei, Kopernikus ja muut. Viimeksi on ollut luvussa ja kuuntelussa suomalaiseen ja kansainväliseen tiedustelutoimintaan liittyviä kirjoja. Millainen on valtaimperiumi, kun se keskittyy yhden ihmisen hallintaan ja millainen se on sen sisällä olevillekin, ei pelkästään kansalle, joka joutuu kantamaan raskaan taakan huonoista päätöksistä. Ei niinkään fiktiivisiä vaan historiallisia. Isoja yhteiskunnallisia myllerryksiä, kun ihmiset tulivat tietoisemmiksi, että maa on pyöreä ja me kierrämmekin aurinkoa eikä päinvastoin. Ben Macintyre: Vakooja ja petturi Mauno Koivisto: Venäjän idea Simon Sebag Montefiore: Stalin – Punaisen tsaarin hovissa Politiikan kirjahylly 1 3 2 Olen ollut lukija pienestä pojasta asti. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Peruskoulu, Yleisradio ja kirjasto Sivistykseni on rakentunut kolmelle pilarille, tuumii kansanedustaja Mika Kari (sd.). Äänikirja on niin kätevä: se on aina taskussa ja kirjasto on laaja. Se kertoo venäläisestä everstistä, joka loikkasi länteen Suomen kautta. Viimeisin taitaa olla Ben Macintyren Vakooja ja petturi. Millaista juonittelua ja liittoutumista tarvitaan. Se oli hyvin mielenkiintoista, koska siinäkin ajassa on yhtymäkohtia tähän päivään. On kiinnostavaa lukea, miten kollegat ovat nähneet eri aikoja. Puolustuspolitiikka, sota ja rauha sekä ulkopolitiikka ja diplomatia. Tykkään lukea ajankuvia. Ehkä tämä kansanedustajan hektinen elämä on vaikuttanut siihen, että kirjojen rinnalle ovat tulleet äänikirjat, joita kuuntelen aika ajoin paljonkin. Millaiset Stalinin hallinnon rakenteet olivat sisältä päin katsottuna. Tämä on myös hyvä oppikirja ja käsikirja venäläiseen, autoritääriseen johtamiseen. Eduskunnan puheenvuoroissanikin olen useampaan kertaan sanonut, että sivistykseni nojaa kolmelle pilarille, jotka ovat suomalainen peruskoulu, Yleisradio ja suomalainen kirjasto. Noin 30 sivun silmäilyllä kirjassa näkyy laajan ymmärryksen omaavan ihmisen kokemukseen pohjautuva käsitys venäläisen mentaliteetin ymmärtämisestä. Hyvin laadukas ja tarkka kirjajärkäle. Viimeksi olen kuunnellut Ylen podcasteista tähtitieteen historiaa. Niiden avulla alkoi maailmankuvani syntyä alakoululaisena 50 vuotta sitten. Koivisto kuvaa kirjassa, kuinka Suomen idea on tässä ison naapurinsa vieressä selviytyä. Idän ja lännen vakoilusta ja vastavakoilusta 1980-luvulta. Alan vasta lukea tätä, joten en voi vielä antaa tarkempaa kirja-arviota. Yritän sivistää itseäni lukemalla
Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! de_11012024_002.indd 1 de_11012024_002.indd 1 29.12.2023 10.51 29.12.2023 10.51. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.
ta m m ik uu ta IHMISEN PUOLELLA – Politiikka on ihmisten palvelemista. Tra deka jä senedu t -20 % PAL.VKO 2024-04 00 74 43 -2 40 1 PERINTÖ VERO TEEMA Paha hyvä vero EU Äärioikeiston uhka LINDTMAN Hallitus rampauttaa Suomen PILLERI Lääke on iso bisnes 11.1.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 1/ 24 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 1 • 20 24 / 11. Myös presidentin tehtävänä on kulkea kanssaihmisenä, Jutta Urpilainen sanoo. de_11012024_001.indd 1 de_11012024_001.indd 1 29.12.2023 16.07 29.12.2023 16.07