6 Tik, tik, tik tik... LOKAKUUTA 2018 N0 41 Suomi nappaa kiinni verkon tiedosta POLITIIKKA . Hinta 3 € 11. . 10 Tiedustelulait lisäävät viranomaisten valtuuksia tiedonhankinnassa. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . Suomi nappaa kiinni verkon tiedosta Suomi nappaa kiinni verkon tiedosta POLITIIKKA . Viranomaisten valvonnan pelisäännöt ovat vielä auki. Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi
2 11. LOKAKUUTA 2018 Lehdessä 6 Tiedustelulakien ABC 8 Uutiskertaus 9 Demokraatti.fi 10 Ihmiskunnan aika käy vähiin 12 Kokoomuksen sielunavaus 13 Mitä sinulla on sydämelläsi. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. Valitettavasti nämä puheet lämmittävät enemmän ilmastoa kuin sydäntä.. Viikon valinta 10 Ota meihin yhteyttä! www.paperiliitto.fi www.pau.fi Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010560 www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. 14 Koko sotasukupolven säätiö 17 Hedelmäkärpänen, luonnon lahja geenitutkimukselle 18 Olipa kerran minä: Jaakko Löytty 24 Kasvot peilissä: Riitta Mäkinen 25 Huumorisilta yli Suomelahden 27 Punainen nälkä tapppoi Ukrainassa 28 Kirjavisa 30 Elokuvat: Hölmö nuori sydän 31 Puheenvuoro: Tarja Halonen 32 Sivustakatsoja 33 Mielipide 36 Järjestöt 37 Ristikko 38 Televisio 40 Mun luonto, Närästäjä, Radio 13 Liike 25 Kulttuuri 17 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Jukka Kärnä. 4 Pari valittua sanaa, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Jaakko Löytyn kanssa Kannen kuva: Gettyimages Ilmastoraportti löi tylyt luvut päättäjille. Ihmisen aika on loppumassa. www.pam.fi www.teollisuusliitto.fi Päättäjät puhuvat niin kauniisti ilmastoasioista
Itse olen vanhan koulukunnan kasvatti ja aloitin opiskellut Metalliliiton opintokerhoissa. Mutta kuten Mustanaamionkin sanotaan oleva kova koville, niin tarvittaessa samaa asennetta löytyy myös minusta. Kuten minäkin, skorpioni osaa olla leppoisa ja tulee hyvin juttuun ihmisten kanssa. Poltteleeko eduskunta entistä kansanedustajaa. Sitä on pitkään käytetty, vaikka on puhuttu tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Skorpioni kuvaa mielestäni luonnettani hyvin. Kiirettä pitää. LOKAKUUTA 2018 KUULUMISIA KENTILTÄ TEKSTI HEIKKI SIHTO . Työväenluokka ei ole kadonnut, mutta maailma on muuttunut. Seuraamme SAK:ssa herkeämättä tätä pakkolakikuviota. Sitä johtanut keskustan Mauri Pekkarinen oli loistava ja perusteellinen opettaja. Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto K up la Kyllä minä niin mieleni pahoitin.. Ihmettelen ketä vuoden mittaiset sopimukset palvelevat. Oma historia pitäisi tuntea, ettei joudu elämään vanhoja aikoja uudelleen. Lisäksi lobbaamme jo kevään eduskuntavaaleja. Onko kolmikanta lopullisesti kuopattu. Kun Pekkariselta kysyi vilpittömästi apua, häneltä loppuivat saman tien kaikki muut kiireet. Ylpeä työväenluokkainen Mikä meno Jukka Kärnä, SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija. Miksi enää ei haluta kuulua työväenluokkaan . KUVA NORA VILVA Pärstäkerroin on ruma sana ja pitkään käytetty. Ruma sana eikä mikään uusi. Työntekijälle, ja luulisi myös työnantajalle, pitkät sopimukset tuovat omanlaista turvaa. Kolmikanta tekee vielä paluun, kun isänmaa on vaarassa. Näyttelit elokuvassa Työväenluokka. 3 11. Voimaeläimesi on skorpioni, miksi. Aika moni ay-aktiivi hyppää tehtäviinsä kylmiltään. Mitä sana pärstäkerroin merkitsee sinulle. Eduskunnan talousvaliokunta oli minulle melkoinen talouspoliittinen korkeakoulu. Ei polttele yhtään, vaikka sieltä jäi paljon mukavia muistoja, kuten hyviä kaverisuhteita
LOKAKUUTA 2018 Ville Ranta Pari valittua sanaa Hyvä hallitus, ONNISTUITTE TAAS AJAMAAN työmarkkinat sekaisin esittämällä työntekijän irtisanomissuojan heikentämistä alle 20 hengen yrityksissä. Tätä seurannut kompromissiesityksenne oli teatteria, sillä todennäköisesti tiesitte esityksenne saavan hyytävän vastaanoton. Kun Elinkeinoelämän keskusliitto arvioi viime keskiviikon lakon kustannuksiksi 50 miljoonaa euroa – ehkä hieman liioitellen – saadaan yhden äänen hinnaksi noin 5 000 euroa. Tästä tulee mieleen kokoomuksen Sari Sairaanhoitaja -eduskuntavaalikampanja vuodelta 2007. Tuolla kampanjalla kokoomus onnistui raunioittamaan Suomen kustannuskilpailukyvyn vuosiksi. Kyseessä siis on eduskuntavaalien lähestyessä noin 100 000 yrittäjien ja heidän omaistensa ääntä. Historiasta kannattaisi ottaa oppia, muistuttaa Demokraatin väki Sari Sairaanhoitaja kampanjalla kokoomus onnistui raunioittamaan Suomen kustannuskilpailukyvyn vuosiksi. Se avasi varsinaisen Pandoran lippaan tuolloin käydyissä työmarkkinaneuvotteluissa. Käytte taas kallista vaalikampanjaa ajamalla tässä asiassa Suomen Yrittäjien tavoitteita. Demokraatin irtonumeromyyntipisteet HELSINKI Akateeminen Kirjakauppa Keskuskatu 1 Prisma Kaari, Kannelmäki Kantelettarentie 1 R-kioski, aseman lippuhalli Rautatieasema R-kioski, asema-aukio Elielinaukio 3 R-kioski, Hakaniemi Siltasaarenkatu 13 R-kioski, Sörnäisten metro Helsinginkatu 1 Suomalainen Kirjakauppa Aleksanterinkatu 23 IMATRA R-kioski, Lappeentie Lappeentie 16 R-kioski, Vuoksenniska Vuoksenniskantie 58 LAPPEENRANTA R-kioski, Keskuskioski Valtakatu 36 B R-kioski, Luukkaa Karjalantie 25 JYVÄSKYLÄ R-kioski, matkakeskus Hannikaisenkatu 20 KOKKOLA R-kioski, linja-autoasema Tehtaankatu 13 TAMPERE R-kioski, rautatieasema Rautatienkatu 25 TURKU Matkahuolto Aninkaistenkatu 20 R-kioski, rautatieasema Ratapihankatu 37 R-kioski, tori Eerikinkatu 12 VAASA R-kioski Kauppapuistikko 30 VARKAUS R-kioski, Torikulma Kauppakatu 55. 4 11
Kukaan ei sano, mitä pi täisi tehdä, ainoastaan vaimoni, hän kertoo. 5 11. Tuleekohan sittenkin ke vään eduskuntavaaleista ilmastovaalit. Hänen näkö kulmastaan Suomessa maksetaan liikaa työstä ja työaika on liian lyhyt. Elinkeino elämän johtajat tuskailevat Etelärannan käytävillä neuvotteluasemansa puutetta. Työmarkkinoilla eletään nyt vaka vassa pattitilanteessa, josta ulospääsy edellyttää hallituksen perääntymistä. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Huh huh. Pablo Picasso tajusi hyvin varhain primitiivisen taiteen merkityk sen ja ilmaisuvoiman. Yhteiskunnallinen neuvotteluasema on tällä hetkellä kimurantti. Se on jo ammattiyhdistysliikkeen uskottavuuden kannaltakin luovuttamaton asia. JK. ”Kaikkien maailman valtioiden on sitouduttava nopeisiin ilmas totoimiin, jos maapallon lämpeneminen halutaan pitää aisois sa.” Näin toteaa maanantaina julkaistu YK:n alainen kansainvä linen ilmastonmuutospaneeli IPCC. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Pääministeri Juha Sipilää ei ainakaan voi syyttää näkemyksellisyyden puut teesta. Syksyllä Löytyllä on tiedossa kiertue gospelkonkareiden Petri Laaksosen ja Pekka Simojoen kanssa. Mikäli Si pilä ajaa lain maaliin, on vaaliteltoilla jäätävä tunnelma ilmastonmuutoksesta huolimatta. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Tätä oppia Sipilä ei ole ylimielisyydes sään suostunut omaksumaan. Sipilän meriittilista työelämän huono nemisen historiassa on hurjaa luettavaa: uhkaus pakkolaeista, julkisen sektorin lomarahojen leikkaukset, työttömyysturvan heiken täminen, aktiivimalli, ta kaisinottovelvollisuuden löyhentäminen, koeajan pidentäminen ja viimei simpänä irtisanomissuo jan heikentäminen alle kymmenen hengen yrityk sissä. Kesäkuussa eläkkeelle jääneen gospelmuu sikon arki on ollut keikkojen lisäksi ihmettelyä ja ”makus telua”. Tällaista pitää vain harrastaa. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.f i TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 JAAKKO LÖYTYN HAASTATTELU SIVULLA 18 Vapauden ihmettelyä Näen Jaakko Löytyn jo kau kaa odottavan ovella tullessani tapaamaan häntä. – Taide on etunenässä kult tuurien kohtaamisessa. Suomen Yrittäjät on toimitusjohtajansa Mikael Pentikäisen johdolla ottanut työ markkinakeskusteluissa tylysti EK:n pai kan ja patistaa hallitusta pitäytymään SY:n linjoilla. Työtaistelutoimista kärsi vät kuitenkin eniten EK:n alaisiin liittoi hin kuuluvat yritykset. Tärkeintä politiikassa on saada ihmi set uskomaan siihen, mitä tavoitellaan. Työntekijöiden eriarvoinen koh telu ei tule enää kysymykseen. – Siinä kohtaavat sellai set asiat, etten tiedä, mitä siitä syntyy. Kun Juha Sipilä sai pääministerin natsat reilu kolme vuotta sitten, oli hän päättänyt muut taa pysyvästi suomalaista työelämää. Toinen virhe on nyt käynnissä oleva lakialoite irtisano missuojan heikennyksestä. KUVA JAAKKO LÖYTTY Sipilän ylimielisyys syöksee keskustan oppositioon M enestyvällä poliitikolla on hyvä olla kirkas näky siitä, millainen politiikka on pie nen Suomen näkökulmasta järkevintä. – Kun työ loppui, tuli jonkin lainen vapauden kokemus. Sipilää ei kiinnosta, miten palkalla tullaan toimeen tai miten mielekästä työ on. Se on hienoa. Juha Sipilä on pääministerikaudel laan tehnyt kaksi kohtalokasta virhettä, joiden hintana on keskustan tuleva vaa litappio. Ei ihme, että Ete lärannassa on alettu painokkaasti vaatia poliittisen lakkooikeuden rajaamista vapaaajalle. Kun vielä vuonna 2015 työntekijäjär jestöt AKT:a lukuun ottamatta nielivät pitkin hampain kilpailukykysopimuk sen mukaiset työehtojen heikennykset, on uusi irtisanomislaki kerta kaikkiaan liikaa. Hän on selkeästi päättänyt, että Suomen kilpailukyvyn ongelmat rat kaistaan heikentämällä työntekijöiden asemaa. LOKAKUUTA 2018 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Hengäs tyttävä lista kertoo karua kieltään vihamielisyydestä suomalaista työntekijää kohtaan. Eri kulttuurien ja uskontojen kohtaaminen on tehnyt Löytyn elämästä rikasta. Julkisen sektorin työntekijät eivät tule unohtamaan vaalikopeissa huhtikuussa, että heidän lomarahaansa leikattiin epäreilusti. Kohtaaminen TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . Se on hyvä yhteistyö, voimme olla erilaisia. Sipi lää ei sen sijaan kiinnosta, miten palkalla tullaan toi meen tai miten mielekästä työ on
Soti lastiedustelu kohdistuu pääosin val tiollisiin toimijoihin. – Ei. Poikkeuksista päättää tuo mioistuin. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on kertonut Helsingin Sano mille, että hallitusryhmien kanssa on saatu aikaan yhteisymmärrys siitä, että tiedustelun kohde saa jos sain vaiheessa aina tietää tiedus telusta. On myös havaittu, että Suomen jär jestelmiin on murtauduttu. Kun lait saadaan voimaan, menee vielä vuosi tai puolitoista, kun tiedustelu voi daan ottaa kunnolla käyttöön. Toi vottavasti tämä näyttäytyy kansa laiselle niin, että pystymme estä mään terroriiskuja niin, ettemme näe niitä Suomessa. Kiireellinen käsittely nopeuttaa tiedustelulakien säätämistä. Ilkka Kantola, miksi tiedustelulait säädetään kiireellisenä. E duskunta päätti viime viikolla äänin 178–13 muuttaa perustuslakia kiireellisellä menette lyllä. Pitääkö Supon ja pääesikunnan informoida toimittajia, pappeja, asianajajia ja lääkäreitä viesteistä, jotka viranomainen on vahingossa kaapannut ja lukenut?. 1,5 C on mahdollinen. – Suojelupoliisi (Supo) anoo tuo mioistuimelta lupaa käyttää laajen nettuja tiedusteluvaltuuksia. – Teknologia, jolla Suomeen kohdis tetaan tiedustelutoimintaa ja Suo men järjestelmiin pyritään pääse mään kiinni, on kehittynyt huomat tavasti viimeisten vuosien aikana. Näin voidaan saada tietoa valtiojohdon käyttöön vaaran torjumiseksi. – Terroriiskua koskeva uhkakuva tässä on ollut lähinnä taustalla. Perustuslakivaliokunnan (Kan tola on valiokunnan jäsen) mietin nössä todetaan, että lakimuutos ei mahdollista tällaista valvontaa, vaan sen pitää olla kohdennettua, perus teltua ja tarkkarajaista. Näin tiedustelulait on mahdollista viedä läpi kuluvalla vaalikaudella. 100prosenttista varmuutta laki ei tuota. Tiedustelutoiminta koskee tietoliikennettä Suomen rajojen yli. LOKAKUUTA 2018 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Mari Pantzar: Tieteen viesti on selkeä. Poliitikot päättävät, saavutetaanko se. Miten tiedustelulakien säätäminen näkyy tavallisen suomalaisen arjessa. Siinä on hyvin monta vaihetta, ennen kuin haarukoidaan, kuka lähettää ja kenelle ja sitten monta vaihetta, että viestin sisältöä voisi tutkia. Tiedustelulain ABC ” Supon toiminta tulee kokonaisuudessaan valvonnan piiriin. Ruvetaanko nyt kansalaisten yksityisiä viestejä skannaamaan. Sisällöllisesti perustuslain muu toksessa on kyse viestin suojan ra joittamisesta silloin, kun hankitaan tietoa sotilaallisesta tai muusta kan sallista turvallisuutta uhkaavasta toiminnasta. – Lähtökohtaisesti SDP:ssä on oltu sitä mieltä, että lopulta tiedustelun kohde saisi aina tiedon. Tiedustelainsäädännön koordinaatiotyöryhmän varapuheenjohtaja Ilkka Kantola kertoo. Siinäkin osa liikenteestä voi olla myös suomalaisten keskinäistä vies tintää, mihin ei kuitenkaan kosketa, vaikka se päätyisi hakuun. Siitä olisi voitu säätää ilman perustuslain muutos takin. Mahdollistaako tiedustelulaki massavalvonnan. Jos viestini kuitenkin avataan tai olen tiedustelun kohde, saanko aina tietää siitä. – Poliisilla on jo nyt pakkokeinoval tuudet tiettyyn tiedusteluun. Nyt tulee mahdollisuus tie dustelutoimintaan hyvin rajatusti myös silloin, kun ei ole kyse riko sepäilystä, vaan on muilla keinoilla saatu vahva epäilys, että jokin kan sallista turvallisuutta uhkaava vaara on olemassa. Mikä on suurin muutos, johon tiedustelulait vaikuttavat. Lakiin tulee tiukat säännökset tietoliikennetiedusteluun, jossa kaa peleista haarukoidaan materiaalia. Hän on eduskunnassa tiedustelainsäädännön koordinaa tiotyöryhmän varapuheenjohtaja. – On paine laittaa omat järjes telmät kuntoon. Nii den käytön pohjana pitää olla riko sepäily. Demokraatti esitti SDP:n kansan edustaja Ilkka Kantolalle 10 kysy mystä siitä, mistä tiedustelaeissa on kyse ja miten ne näkyvät kansalais ten elämässä. 6 11. – Ei. Mitään yksittäistä äkillistä laukaisevaa tapahtumaa ei ole. – Kansalaisten viestintä on edel leen luottamuksellisen suojan pii rissä. Vain vasemmistoliitto ja RKP:n kansanedustaja Eva Biaudet vastustivat kiireellisyyttä. Mitä tavallisen kansalaisen tulee tietää tiedustelulaeista. Olemme saaneet siitä tiedon ystävällismielis ten naapurimaiden kautta
YRITTÄJÄT PYÖRITTÄVÄT HALLITUSTA Kansanedustaja Harry Harkimo sanoo hallituksen esitystä irtisanomisen helpottamisesta ajetun kuin käärmettä pyssyyn. On tärkeää, että se resursoidaan riittävästi, jotta sillä on todellinen mahdollisuus valvoa tiedustelua. – Tämä on vuosisadan julmimpia ja kohtalokkaimpia päätöksiä, Kurttila sanoo. Näin riski väärinkäytöksiin olisi ehkä vähän pienempi. Rinteen (HS 4.10.) mukaan myös toimittajien lähdesuojan, pappien rippisalaisuuden ja lääkärien potilassalaisuuden pitävyys taataan. LOKAKUUTA 2018 Mari Pantzar: Tieteen viesti on selkeä. Hän ihmettelee laajan lakkoliikkeen ja mielestään mitättömän pienen uudistuksen epäsuhtaa. KUIN KARL MARXIA Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen ei ymmärrä palkansaajaliikkeen halua puolustaa työntekijöiden yhdenvertaisuutta. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA Kuvankäsittely Timo Sparf – Sellaiset viestit pitää hävittää, jos ne ovat luottamuksellisia. VUOSISADAN JULMIMPIA PÄÄTÖKSIÄ Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila vaatii kuntia perumaan varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen. 1,5 C on mahdollinen. SDP:n nyt toteutuva vaatimus oli, että Supon toiminta tulee kokonaisuudessaan valvonnan piiriin. SDP halusi varmistaa Supon parlamentaarisen valvonnan, miten sitä jatkossa valvotaan. Saadaanko tiedustelulait valmiiksi tällä vaalikaudella. – Uskoisin, että kyllä. Valiokunnassa on alustavasti linjattu, että kun perustuslaki on hyväksytty kiireellisenä, se antaa vahvan velvollisuuden panna työssä etusijalle tiedustelulainsäädäntö. Korostaisin tiedusteluvaltuutetun roolia. Muutoin lait raukeavat. Harkimo ei pidä työmarkkinoille sen seurauksena syntynyttä tilannetta hyvänä. – Eduskuntaan tulee tiedusteluvalvontavaliokunta. Valtuutettu on valiokunnan käytössä ja tuottaa sille informaatiota. Hänellä on läsnäoloja puheoikeus myös tuomioistuimissa, kun tiedustelun lupa-asioita käsitellään. Tämä liittyy kansainvaltaisen yhteiskunnan ja demokratian perusideaan siitä, että myös valtiollista poliiisia valvotaan parlamentaarisesti. Miten tämä vaikuttaa sote-lakien käsittelyyn perustuslakivaliokunnassa. Jos ne on saatettavissa valmiiksi paljon suuremmalla todennäköisyydellä kuin sote, niitä kannattaa viedä ensin eteenpäin. Tietosuojavaltuutetun toimiston yhteyteen tulee uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu. Voisihan se olla viisasta, että kerrottaisiin. En tiedä, pitääkö kertoa. Poliitikot päättävät, saavutetaanko se. – Kyllähän se tekee entistä vaikeammaksi olla toiveikas siitä, että sotesta saataisiin menestyksekäs projekti. Johannes Ijäs Demokraatti. Hänellä on laaja pääsy tiedusteluviranomaisten toimintaan. 7 11. Itse näen, että tiedustelulait on käsiteltävä ensin. – Tiedusteluvalvontavaliokunta ja tiedusteluvaltuutettu valvovat Supoa. Sillä on laajat tiedonsaantioikeudet
LOKAKUUTA 2018 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA E nsin sanottiin, että suuret ikäluokat vievät nuorempien eläkkeet. Hän luonnehtii tämän viikon yleiskokousta kriisikokoukseksi. Käpertyminen pelkästään Suomen omiin toimiin ei ilmastoasioissa riitä. Toivottavasti Suomi, ja etenkin hallitus, käyttääkin myös ilmastoasioissa viisaasti ensi kesänä alkavan Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajakautensa. Guzenina toimii Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa tällä viikolla Strasbourgissa. Neuvostolla on 47 jäsenmaata. – Systemaattinen järjestön perusarvojen sivuuttaminen ja ihmisoikeustuomioistuimen tuomioiden täytäntöön panematta jättäminen ovat jo kestämättömällä tasolla. Toivottavasti HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Puheet eivät lannoita edes peltoa Hallitus on ulkoistanut kansainvälisten asioiden hoitamisen presidentille. Valitettavasti istuva hallitus on tähän saakka lähinnä vain rikkonut perinteistä vallan kolmijakoa ja ulkoistanut kansainvälisten asioiden hoitamisen presidentille. Guzeninan mukaan Euroopan neuvosto on ajautunut taloudellisiin vaikeuksiin, koska neuvoston suurimpiin rahoittajiin kuulunut Venäjä ei ole maksanut jäsenmaksujaan helmikuun 2017 jälkeen. Myös vaalija maamonitorointityö on hankaloitunut, Guzenina kirjoittaa tiedotteessaan. Suomen puolivuotisen puheenjohtajakauden aikana juhlitaan neuvoston 70-vuotisjuhlia. Guzeninan mukaan järjestöllä on tällä hetkellä niin paljon ongelmia, että pessimistisimmät pohtivat jo, tuleeko järjestö näkemään 80-vuotisjuhlapäiväänsä. Venäjä jäädytti jäsenmaksujensa maksamisen vastalauseena yleiskokouksen vuosien 2014 ja 2015 päätöksille, joilla rajoitettiin Venäjän parlamenttivaltuuskunnan osallistumisoikeuksia Krimin miehityksen johdosta. Nyt on menossa ympäristön lämpenemisen myötä koko tulevaisuus lapsilta. Suomesta tulee Euroopan neuvoston ministerikomitean puheenjohtaja marraskuun lopussa. Neuvosto ei kärsi Guzeninan mukaan pelkästään talousongelmista. Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO Euroopan neuvosto on historiansa pahimmassa kriisissä Jukka-Pekka Flander ” Euroopan neuvoston tämän viikon yleiskokous on kriisikokous. Kansainvälisen ilmastopaneelin tuoreen raportin luvut ovat rajut. Nyt testataan Suomen hallituksen kiinnostusta kansainvälisiin asioihin. Kansanedustaja Maria Guzenina (sd.) on huolissaan Euroopan neuvoston tilanteesta. Euroopan maista vain Valko-Venäjä on enää ulkopuolella.. Hyvä uutinen on, että tämän päivän päättäjät pääsevät vielä itse korjaamaan satoa ilmaston lämpenemisestä vauhdittaneesta toiminnastaan. Valtioiden nykyiset lupaukset päästöjen rajoittamisesta ovat jo johtamassa vähintään kolmen asteen lämpenemiseen. 8 11. Esimerkiksi Suomessa ilmasto on lämmennyt jo nyt yli kaksi astetta. Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyöja ihmisoikeusjärjestö. tämä muuttaa taskulämpimät juhlapuheet teoiksi. Ilmastonmuutoksen seuraukset tulevat aiemmin ja rajumpina kuin aiemmin on ennustettu. – Ei ole liioiteltua sanoa, että Euroopan neuvosto on historiansa suurimmassa poliittisessa, taloudellisessa ja oikeudellisessa kriisissä, Guzenina kirjoittaa
Helppoa se ei varmasti ole ja kompromisseja vaaditaan meiltä kaikilta. Superista arvioidaan, että väärin maksetuista palkoista aiheutuu takautuvasti työnantajille noin 20 miljoonan euron maksupotti ja että väärää palkkaa on maksettu noin 1 600 työntekijälle vuositasolla. Ikäihmisten ääni pitää saada kuuluviin entistä voimakkaammin, Mäkisalo-Ropponen sanoo. Siitä vain ehdotusta pöytään.” Vesa Kaitera ”Kun irtisanominen on tehty vaikeaksi, niin yritykset käyttävät vuokratyövoimaa. Suurimmat takautuvasti maksetut palkat yksittäiselle työntekijälle ovat pyörineet 5 000 euron tuntumassa. LOKAKUUTA 2018 Lisää uutisia: Demokraatti.fi Tehyn ja Superin jäsenille tuhansia euroja takautuvasti Monet hoitoalalla työskentelevät ovat saaneet maksamatta jääneitä ansioita takautuvasti. Kuumenin liikaa asiassa johon suhtaudun työssäni intohimolla”, Vartiainen kirjoitti Twitterissä. Jäseniä paneelissa on tällä hetkellä reilut 2 200. On tärkeää osoittaa kohta kohdalta ne askeleet, millä uusiin tavoitteisiin päästään. Lue pitkä juttu verkossa: Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT RANE AUNIMO TYÖMARKKINATILANNE KIRISTYY ENTISESTÄÄN. Ikäihmisten asioista kysyttiin kansalaispaneelin perhekyselyn yhteydessä. – On hyvä, että myös hallituspuolueissa herätään vaalikauden lopulla huomaamaan eläkeläisten ja vanhusten elämän ongelmakohtia. 40 vuoden aikana ehtinyt saada ay-liikkeestä yhtään v-haistatusta. AFP. Eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) ehdottaa, että vanhusten oikeuksien valvonta ja edistäminen osoitetaan oikeusasiamiehen erityistehtäväksi. 9 11. Vastauksia kansalaispaneelissa on annettu eri kyselyihin yli 36 000. SDP:n kansalaispaneeli on perustettu vuonna 2014. TYÖNTEKIJÄPUOLI ON ANTANUT ESIMAKUA VASTAUKSESTA. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n entinen työmarkkinajohtaja Laatunen kertoi Iltalehdessä, että oli istunut aamukahvilla Pikkuparlamentissa. – Edellispäivän kolumnistani alkoi sataa päälleni v-alkuista tekstiä enemmän ja vähemmän. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) on tyytyväinen eläkeläisten ja vanhusten asioista nousseeseen keskusteluun. Oikeusasiamies peräämään vanhuksien oikeuksia. Mäkisalo-Ropponen on esittänyt moneen kertaan vanhusasiavaltuutetun toimen perustamista. Toimia tarvitaan niin liikenteen kuin kulutustottumusten, maankäytön kuin rakennustenkin kohdalla. Jostain syystä Suomen Yrittäjien kuuleminen on valitettavasti jäänyt vähemmälle.” Jukka Suomaa Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Kaikkien pitää joustaa – Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportista voi tehdä vain ja ainoastaan yhden johtopäätöksen: Ilmastotavoitteita on kiristettävä viipymättä, SDP:n europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri toteaa. kauniiseen käteen ja nöyrtyä kuuntelemaan kahden entisen neuvottelijan viisaita mielipiteitä.” Aila Salo ”Hallitus kuuntelee kaikkea järkevää herkällä korvalla. Jos vuokratyövoiman käyttö ei lopu, uudistus on täysin turha.” Harri Salonen ”Hallituksen olisi nyt syytä ottaa ns. Samassa kyselyssä 71,4 prosenttia vastaajista piti vanhustenhoidon tilannetta erittäin tai melko huonona tällä hetkellä. Tämä on se ongelma. Väärin perustein palkkaa saaneita on erityisesti varhaiskasvatuksessa ja sosiaalihuollossa. Vastauksia kyselyyn tuli 520. SDP:n kansalaispaneeli on huolissaan vanhuksista SDP:n kansalaispaneelin jäsenilleen tekemässä kyselyssä lähes 2/3 vastaajista (62,8 prosenttia) kertoo olleensa huolissaan omien ikääntyvien vanhempien tai isovanhempien pärjäämisestä. HALLITUS PUSKEE TYÖNTEKIJÖIDEN YHDENVERTAISUUTTA MURENTAVAA IRTISANOMISLAKIA ETEENPÄIN. ”Se olin minä jolta pääsi rumia sanoja Pikkuparlamentin kahvilassa. Jos ay-liike taipuu, se taipuu jatkossa kuoliaaksi, liikkeeksi joka on vain sylikoira EK:n talutushihnassa.” Kalevi Tikka ”Hallituksen kaavaileman irtisanomislain muutoksen sijasta alle kymmenen työntekijän yrityksen virherekrytoinnin riskiä voi luonnollisesti pienentää jollakin muullakin tavalla. Hän toimii toimii SDP:n Energia ja ilmasto -työryhmän puheenjohtajana. Pöydän päähän ilmestyi seisomaan kiihtynyt hahmo, tukka sekaisin ja solmio vinossa. ”Hallitus haastaa nyt ay-liikkeen uskottavuuden. Sosialidemokraatit linjasivat elokuussa pitämässään eduskuntaryhmän kokouksessa, että Suomen tulisi aikaistaa hiilineutraalisuustavoitettaan 2040-luvun alkupuolelle. – Seuraavan hallituksen tulisi laatia pikimmiten kattava ilmastostrategia. Monet kunnat olivat maksaneet työntekijöilleen alempaa palkkaa epäpätevyyden perusteella, vaikka kunta-alan sopimusmääräykset muuttuivat 2012. Juhana Vartiainen sanoi rumia sanoja Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen myöntää olevansa se henkilö, joka kiroili Lasse Laatuselle eduskunnassa
EU oikea paikka vaikuttaa Ilmastonmuutoksen torjuminen tulisi SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mielestä olla yksi päällimmäisistä asioista poliittisia päätöksiä tehdessä. Hän vaatii laajaa pyöreän pöydän keskustelua kestävästä kehityksestä. – Fossiilisen hiilen päästöt ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu ei ole taittunut. Ympäristöjärjestö Greenpeacen mukaan ilmastoraportti antaa toivoa ja osoittaa, minkälainen tehtävä ihmiskunnalla on edessään ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi. – Kansalaiskeskustelua tarvitaan, jotta ihmisille välittyy oikea tilannekuva, missä mennään (ilmastonmuutoksen suhteen), Rinne perustelee.. Yksi keino olisi rakentaa eurooppalaisittain toimenpideohjelmia, joiden kautta jäsenmaat sitoutuvat tavoittelemaan 1,5 asteen rajaa. – Tämä vaatii kunnianhimoista työtä joka sektorilla, mutta on mahdollista ja tuo valtavia etuja liittyen terveyteen, työpaikkoihin ja energiaomavaraisuuteen, sanoi johtaja Imke Lübbeke WWF:n Euroopan-osastosta tiedotteessa. Rinne vaatiikin laajaa pyöreän pöydän keskustelua kestävästä kehityksestä ja siitä, millä konkreettisilla toimenpiteillä hiilineutraalisuuteen päästään Suomessa jo vuonna 2035. Sellaista ei ole, sanoo Greenpeace Nordenin Suomen-maajohtaja Sini Harkki tiedotteessa. Myös EU:n tulee päivittää oma päästövähennyssitoumuksensa vuoteen 2020 mennessä ja unionin pitkän aikavälin ilmastostrategiassa on tavoiteltava hiilineutraaliutta vuonna 2050. Tuoreen raportin mukaan ilmaston lämpeneminen yli 1,5 asteella aiheuttaa järisyttäviä seurauksia maapallolle V aaditaan nopeita päästövähennyksiä, jotta maapallon lämpötilan nousu voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen, sanoo ympäristöministeriö. 10 11. Suomen kansallinen tavoite on olla hiilineutraali jo vuonna 2045, sanoo asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen tiedotteessa. Järjestö katsoo, että tavoitteen saavuttamiseksi EU:n on saatava nettopäästöt nollaan vuoteen 2040 mennessä. – Suomi on EU-puheenjohtajamaa vuonna 2019, jolloin ilmastonmuutos täytyy ottaa yhdeksi keskeiseksi puheenaiheeksi, Rinne toteaa. Keskustelussa tulisi olla mukana niin tutkijat, poliitikot kuin myös nuoret. – Ilmastotieteen viesti on hyvin selvä: aikaa ei ole hukattavaksi. Kaikkien pitää nyt tehdä ilmastotoimia enemmän, nopeammin ja laajemmin. Mikäli emme tee nopeita toimenpiteitä kaikilla toimialoilla, 1,5 asteen kriittinen raja ylitetään vuosisadan puoleen väliin mennessä, jolloin myös lämpenemisen aiheuttamat vaikutukset ovat vakavampia, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja ja Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtaja Juhani Damski. Suomen WWF kuvaa raporttia hätähuudoksi luonnolle. Ympäristöministeriön mukaan raportti antaa selkeän viestin siitä, että ilmastopolitiikan kunnianhimoa on nostettava, jos halutaan pyrkiä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti kohti 1,5 asteen tavoitetta. Raportti antaa järjestön mielestä myös selvät ohjeet, kuinka tämä tehdään. – Toivon kaikkien poliitikkojen, jotka väittävät tarvittavien ilmastotoimien olevan epärealistisia, kertomaan oman realistisen suunnitelmansa hyvinvointimme turvaamiseksi 3–4 asteen lämpenemisessä. Suomen vaikutusmahdollisuudet tässä asiassa ovat Rinteen mukaan Euroopan unionissa. Maanantaina julkaistun kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti osoittaa, että ilmston lämpeneminen tulisi rajata 1,5 asteeseen. Järjestö muistuttaa, että Suomessa saimaannorppa ja lohikalat kärsivät ilmastonmuutoksesta jo nyt, ja naali on sukupuuton partaalla. LOKAKUUTA 2018 Aikaa ei ole hukattavaksi ” Suomessa saimaannorppa ja lohikalat kärsivät ilmastonmuutoksesta jo nyt. Mikään yksittäinen keino ei ratkaise ilmastonmuutosta, vaan tarvitaan laaja kirjo toimenpiteitä, joilla asioita viedään eteenpäin. Järjestö luonnehtii raporttia ”ainutlaatuisimmaksi ja tärkeimmäksi ilmastotieteelliseksi raportiksi, joka meillä on”. Tähän mennessä Pariisin sopimuksen alla annetut kansalliset päästövähennyslupaukset eivät riitä rajoittamaan lämpötilan nousua tuohon tavoitteeseen, ministeriö linjaa. – Olemme jo nyt menettäneet maailman selkärankaisten määrästä lähes 60 prosenttia vuosina 1970– 2012, sanoo järjestön ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle tiedotteessa. Kunnianhimotonta WWF:n mukaan EU:n lupaus leikata päästöjä vähintään 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ei riitä alkuunkaan, jos ilmaston lämpeneminen aiotaan rajata 1,5 asteeseen. Ministeriö viittaa hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n tuoreeseen raporttiin, jonka mukaan ilmaston lämpeneminen yli 1,5 asteella aiheuttaisi järisyttäviä seurauksia maapallolle
Kielto on voimassa kolme viikkoa, eli 28. – Tämän lain valmistelu rikkoi kolmikantaisen valmistelun perinnettä. Ylityöja vuoronvaihtokiellon aloittaa maanantaina myös Opetusalan ammattijärjestö OAJ yksityisissä päiväkodeissa sekä Talentia yksityisellä sosiaalipalvelualalla, terveyspalvelualalla ja Avainta-sopimuksessa. Hän ei usko, että tuottavuuskaan paranisi uudistuksen myötä. Eloranta ei myöskään pidä yrittäjien omia kyselyitä palkkaamisen helpottumisesta luotettavina. Lakkoillut teollisuus lupaa uusia järeämpiä toimia Teollisuusliiton hallitus päätti perjantaina uusista, aiempaa kovemmista painostustoimista maan hallitusta vastaan. Vaikuttaa siltä, että hallitus ei ajattele näin. – Hallitus on säätämässä irtisanomislakia, joka toteutuessaan tuottaisi kahden kerroksen työmarkkinat ja asettaisi työntekijät eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, minkäkokoisessa yrityksessä he työskentelevät. syyskuuta ja on voimassa toistaiseksi. Demokraatti, STT Maailma hukkuu jätteisiin sekä saasteisiin ja samaan aikaan luonnonvarojen käyttö on kestämättömällä tasolla. Kielto koskee muun muassa ahtausalan, terminaalialan, öljytuotealan, ilmailuhuoltoalan, Airpron, matkustamohenkilökunnan ja matkatoimistoalan työehtosopimusten työntekijöitä. – Emme vaadi lisää. Teollisuusliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoi STT:lle sunnuntaina, että uusista toimista ei kerrota vielä alkavalla viikolla. SDP:n mielestä Euroopan pitää olla suunnannäyttäjä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja Suomen pitää olla nykyistä aktiivisempi Euroopan unionin sisällä tämän toteuttamiseksi. Ylityökiellot jatkuvat teollisuudessa ja palveluissa Ylityökiellot jatkuvat muiden liittojen aloilla. Päästöjä on leikattava nykyistä enemmän ja kiireellisemmällä aikataululla, sillä kyseessä on planeetan ja tulevien sukupolvien tulevaisuus. Suomalainen duunari on arvostuksensa ansainnut. – Pariisin ilmastosopimuksessa sovittu 1,5 asteen lämpenemisen raja on nykyisillä toimilla ylittymässä jo vuonna 2040. Hallitus ehdotti, että irtisanomisen helpottaminen rajattaisiin alle 10 työntekijän yrityksiin. Vaadimme vain, että meiltä ei viedä lisää. Syys-lokakuun aikana ylityöja vuoronvaihtokieltoja ovat asettaneet myös muun muassa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, sosiaalija terveysalan ammattijärjestö Tehy ja perushoitajaliitto Super. AKT:n hallitus kokoontuu lokaja marraskuun vaihteessa arvioimaan tilannetta uudelleen. – On työvoimapula osaavasta väestä ja tämänkö pitäisi purra tällaisiin kysymyksiin. Lehtikuva / Roni Lehti. Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ja toimihenkilökeskusjärjestö STTK pitivät kuitenkin kiinni siitä, että koko esitys on vedettävä pois. Suomi toimii EU-puheenjohtajamaana ensi vuonna, jolloin ilmastokysymysten tulisi olla agendalla. lokakuuta asti. Lupaukset on petetty, Eloranta sanoo. Sen piirissä ovat liiton alat mediaja painoalan työntekijöitä, jakajia ja viestintäalan toimihenkilöitä lukuun ottamatta. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoi kokousväelle, että palkansaajien etujen leikkaaminen ei kerta kaikkiaan käy. Palvelualojen ammattiliiton PAMin aloilla lokakuun alussa alkanut kielto jatkuu vielä kaksi viikkoa 23. Ilmastoystävällisempi tuote tai palvelu saisi jatkossa pienemmän arvonlisäveron. Sen piirissä ovat myös muun muassa kuorma-auto-, linja-autoja huoltokorjaamoala, jotka olivat ylityökiellossa aiemmin jo syyskuussa. SAK:n puheenjohtaja sanoo, että on hallituksen käsissä lopettaa ”hyödyttömän lain valmistelu”. Ylityökiellon aloilleen on julistanut myös Teollisuusliitto. Satamaoperaattorien toimitusjohtaja Juha Mutru arvioi aiemmin STT:lle, että satamia koskevat toimet aiheuttavat merkittävää vahinkoa, koska satamien työajat ovat jäykät ja ylityötä tehdään keskimäärin kymmenen prosenttia työajasta. – Mahdollisuudet neuvotteluun syntyvät vain, jos hallitus vetää irtisanomislain pois valmistelusta, totesi muun muassa SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Marinin mielestä Suomen väylä vaikuttaa globaaliin ilmastokriisiin on Euroopan unioni. Napa-alueilla sijaitseville valtioille, kuten Suomelle, ilmaston keskimääräinen 1,5 asteen lämpeneminen tarkoittaisi jopa 5 astetta, Marin muistuttaa. STT Meyer Turku Oyn lakkovahdit, varapääluottamusmies Pasi Vänni (vas.), osaston pääluottamusmies Tuukka Virtanen ja työsuojeluvaltuutettu Mara Lehtonen olivat telakan portilla lakkovahteina Turussa viime viikolla. Kielto alkoi kolme viikkoa sitten 17. Alkuperäinen ehdotus koski alle 20 hengen yrityksiä. 11 11. AFP Liittojen taisto irtisanomislain perumiseksi jatkuu Ammattiliitot lisäsivät tällä viikolla panoksia taistelussa hallituksen irtisanomissuojan heikennysaikeita vastaan. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ei tarkentanut, mistä toimista päätettiin tai milloin ne aiotaan ottaa käyttöön. Eloranta muistuttaa, ettei henkilöperusteisen irtosanomisen helpottaminen käytännössä paranna työllisyyttä. LOKAKUUTA 2018 SDP on esittänyt muun muassa kestävän kehityksen arvonlisäveroa, jonka avulla voidaan ohjata kulutusta ja liikkumista kestävämpään suuntaan. Kielto koskee yhteensä 26:ta alaa, muun muassa matkailu-, ravintolaja vapaa-ajan palveluiden työntekijöitä ja esimiehiä, kaupan alaa ja apteekkeja. Se ei kertakaikkiaan käy Noin 500 SAK:laista liittopäättäjää on koolla Helsingin Paasitornissa viime perjantaina. Autoja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n aloilla alkoi maanantaina laajennettu ylityöja vuoronvaihtokielto. Elorannan mukaan hallitus vaarantaa toimillaan tärkeimmän tavoitteensa, työllisyyden kasvun ja paranemisen, saavuttamisen. päivään asti. Maapallo tarvitsee nopeita päästövähennyksiä monella tasolla, mikäli maapallon lämpötilan nousu halutaan rajoittaa 1,5 asteeseen. Kansanedustaja Sanna Marin (sd.) vaatii päästötavoitteiden korjaamista. Lievennys ei riitä Hallitus yritti kuun alussa hieroa sopua ja tarjota lievempää versiota vastustetusta lakihankkeesta
Yli-Huttula sanoo, ettei usko kokoomuksen toiminnan olevan kovin suunnitelmallista tai tietoista, mutta katsoo sitä vastoin puolueen osaavan kääntää tällaiset tilanteet voitokseen. Entinen pääministeri Matti Vanhanen sanoittaa kirjassa, miten kokoomus on raskas hallituskumppani, sillä se käy koko ajan jonkinlaista kampanjaa. Näin sen on nähty toimineen myös Juha Sipilän kaudella. Yli-Huttulan mukaan kirjan pääosassa ovat etenkin Sauli Niinistö ja Jyrki Katainen. Etenkin Alexander Stubbin ja Sauli Niinistön välillä on kipinöinyt, mutta aivan helppoa ei ole Niinistöllä ja kokoomuksen puheenjohtajalla Jyrki Kataisellakaan. Johannes Ijäs Demokraatti ” Kokoomusta syytetään politiikassa usein kaksilla rattailla ajamisesta.. Yli-Huttulan mielestä kokoomus hoitaa hyvin mediasuhteita, ja keskustalaiset ja demarit voivat olla tästä kateellisiakin. Yhteinen kunnia omaan pussiin Kokoomusta syytetään politiikassa usein kaksilla rattailla ajamisesta. Kirjan kiinnostavinta antia on kuvaus siitä, miten Niinistö ja Katainen ovat erimielisiä, oliko Katainen luvannut Niinistölle ulkoministerin paikan vai ei Vanhasen II hallitukseen. Kimurantin suhteensa Kanervaan Niinistö jättää ainakin toistaiseksi avaamatta. Puheenjohtaja Kataisen peukalo kääntyi kuitenkin Kanervan kohdalla alaspäin. – Luulen, että se vahva näkemys on ihan aito, että he haluavat tämän maaliin tavalla tai toisella, mutta ymmärtävät, että se on sitten sellainen malli, jota seuraavat hallitukset joutuvat pakostakin rukkaamaan. Lukijan on hyvä ennen kirjaan tarttumistaan huomata, että Yli-Huttula on työskennellyt aikaisemmin muun muassa kokoomuksen viestinnässä mutta kertoo jättäneensä yli 20 vuotta sitten puoluepolitiikan. Totta kai maakuntamalli jäytää kokoomusta. – Se ei tarkoita, että suomalainen media olisi jotenkin kokoomuksen talutusnuorassa. Esimerkiksi Jan Vapaavuoren ja Petteri Orpon sote-erimielisyyden on arveltu olevan milloin aitoa ristiriitaa, milloin suunnitelmallista. Yli-Huttula uskoo, että kokoomus olisi ajamassa sotea tosissaan maaliin eikä esimerkiksi pyrkimässä sen kaatamiseen perustuslakivaliokunnassa. Orpo sanoo kirjassa, että kun hänestä tuli Alexander Stubbin jälkeen puheenjohtaja, keskusta koki sen hallituksessa niin, että Orpo alkoi haastaa heitä. Kirjan mukaan presidentti Halonen ei seurannut Kanervan erottamista ulkoministerin pestistä hyvällä, vaikkakin kummasteli tämän viestittelyä Johanna Tukiaisen kanssa. ”Manu korosti, että tekstiviesteillä ei ole mitään tekemistä ulkoministerin tehtävien hoidon kanssa ja että olen hoitanut tehtävät hyvin, ettei minun pidä erota”, Kanerva tilittää. Luulen, että vaikka he eivät rakasta maakuntamallia, siitä huolimatta he toivovat, että tavalla tai toisella sote menisi läpi, Tuomo Yli-Huttula sanoo Demokraatille. Ehkä kokoomuslaiset osaavat taustoittaa niitä tilanteita. Kanerva paljastaa Yli-Huttulalle myös presidentti Mauno Koiviston kutsuneen vaikeuksissa olleen ulkoministerin kotiinsa. – Kokoomus osaa tuoda hallituksen saavutuksia aika hyvin esille ja on osannut ottaa ne itse omaan pussiinsa. Heikkoja ja vahvoja johtajia Pitkän journalistisen uran tehnyt Yli-Huttula toimii nykyisin Finanssialan viestintäja yhteiskuntasuhdejohtajana. Muissa puolueissa ja ehkä keskustassa on perinteisesti ollut, että kampanja tehdään sitten, kun vaalit on lähellä eikä koko ajan. Yli-Huttula kertoo, että Niinistö halusi tuoda oman näkemyksensä paljon mediassakin spekuloidusta suhteestaan kokoomuksen muihin toimijoihin. LOKAKUUTA 2018 Kokoomuksen sielunavaus sisäpiiriläisen silmin Uusi kirja kokoomuksesta valottaa muun muassa Sauli Niinistön ja Jyrki Kataisen välisen suhteen jännitteitä. Yli-Huttulan mukaan Orpo on aika lähellä Jyrki Kataisen ajattelua mutta on omaksunut myös niinistömäisen tiukan talouspolitiikan linjan. – Orpo sanoo, ettei siitä ole kysymys, vaan kokoomus oli lopulta jotakin mieltä, Yli-Huttula kertoo ja tulkitsee, että Orpon viestissä on myös piikki tämän edeltäjälle Alexander Stubbille. Kirjassa Yli-Huttula kuvaa, miten kokoomuksessa ovat vuorotelleet heikot ja vahvat johtajat. Ulkoministeriksi nousi Niinistön ohi Ilkka Kanerva, joka sittemmin kaatui tekstiviestiskandaaliin. Yli-Huttulan kirjan yhtäaikaisena heikkoutena ja vahvuutena voidaan pitää sitä, että hän antaa kokoomustaustaisten poliitikkojen tuoda omat näkemyksensä esiin varsin vapaasti. Sekin on taitavaa markkinointia. Nykyisen puheenjohtajan Petteri Orpon pitäisi siis osoittautua aikanaan vahvaksi. Lehtikuva / Markku Ulander Tuomo Yli-Huttula uskoo kokoomuksen haluavan soten, vaikka ”maakuntamalli jäytää” T uomo Yli-Huttulan tuore kirja Presidentti ja porvarivalta – ristiriitoja ja yhteistoimintaa tasavallan sisäpiirissä (Otava) pyrkii tuomaan valoa kokoomuksen henkilösuhteisiin ja valtapeliin viimeisten noin kymmenen vuoden ajalta. Sauli Niinistö on antanut Yli-Huttulalle kirjaa varten peräti kolme haastattelua. 12 11
Kampanjapäivä kutsuu mukaan Kansalaispaneeliin T ulevana lauantaina SDP näkyy katukuvassa valtakunnallisen kampanjapäivän merkeissä. Suomisen mukaan jokaisen vaalipiirin alueella järjestetään erilaisia kampanjatapahtumia. Kansalaispaneeli julkaistiin ensin sovelluksena, mutta nyt se löytyy myös SDP:n verkkosivuilta. L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi N or a V ilv a. Kampanjapäivän teema kiteytyykin tämän jutun otsikon kysymykseen. Haluamme kampanjapäivän innostavan ja motivoivan myös omia jäseniämme, SDP:n järjestöpäällikkö Jenny Suominen kuvailee. Näin mielipiteensä pääsevät kertomaan hekin, joilla ei ole sovelluksen kanssa yhteensopivaa älypuhelinta tai tablettia. – Kansalaispaneelia on jo kerran käytetty apuna eduskunnan kyselytunnin kysymyksenasettelussa, ja sieltä on haettu evästystä SDP:n vaihtoehtobudjettiin. Kyselyiden tuloksia hyödynnetään puolueen työssä. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti ” Me olemme lähellä ihmisiä ja kiinnostuneita heidän mielipiteistään. – Toivomme ihmisten löytävän Kansalaispaneelin osallistumisen välineenä ja SDP:n väylänä kertoa mielipiteensä ja edistää asioita. Päivän menossa mukana on puolueen kansanedustajia, valtuutettuja ja aktiiveja. Panelistien sana painaa SDP lanseerasi Kansalaispaneeli-sovelluksen heinäkuussa, ja 2 200 ihmistä on jo ladannut sen mobiililaitteeseensa. LOKAKUUTA 2018 Mitä sinulla on sydämellä. SDP näkyy ja myös kuuluu – lauantaina kampanjoidaan radiossakin. 13 11. Me olemme lähellä ihmisiä ja kiinnostuneita heidän mielipiteistään. Siellä voidaan varmasti kysyä mielipiteitä myös hallitusohjelmatavoitteista, Suominen kertoo. Demarit eri puolilla Suomea lähtevät turuille ja toreille tapaamaan ihmisiä ja kannustamaan heitä jakamaan mielipiteensä SDP:n Kansalaispaneelin avulla. Kansalaispaneeli-sovelluksen voi ladata ilmaiseksi Googlen ja Applen sovelluskaupoista. Lisää tietoa kampanjapäivästä löydät osoitteesta www.sdp.fi. Paneelista on saatu yli 34 000 vastausta eri kysymyksiin, eikä yksikään ole ollut turha. Jaossa on heijastimia, tietoa Kansalaispaneelista ja perhearpoja
Tarvaisen mukaan säätiö voi esimerkiksi tukea aiheeseen liittyvää tutkimusta. Säätiö auttaa vähempiosaisia veteraaneja tukemalla esimerkiksi kotona asumista, apuvälineiden hankintaa sekä kuntoutusta. – Aseveljien liitossa porvaririntama ja sosialidemokraatit löysivät toisensa. Nämä nuoret miehet ja naiset lähes poikkeuksetta kertoivat, etteivät he olleet Suomessa eläessään tunteneet itseään missään niin tasa-arvoisiksi kuin palvellessaan varusmiehinä. 14 11. Säätiö ei ole koko historiansa aikana vastaanottanut ulkopuolisia avustuksia tai lahjoituksia, vaan on toiminut Suomen aseveljien liitolta syksyllä 1944 saamansa pääoman turvin. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Kaatuneiden muistosäätiö Säätiön tarkoituksena on kaatuneiden sotilaiden varattomien omaisten ja Suomen maanpuolustustehtävissä vaikeuksiin joutuneiden henkilöiden ja heidän omaistensa aineellinen ja henkinen tukeminen. Muistosäätiö tukee edelleen veteraanien, heidän puolisoidensa ja sotaleskien vanhuutta. Se tarkoitti erityisesti naisten ja tyttöjen ammatillisen koulutuksen tukemista. Säätiön talous perustuu sijoitusvarallisuuteen, joka koostuu puoliksi kiinteistöomaisuudesta ja puoliksi pörssiosakkeista. Säätiö on esimerkiksi merkittävä omistaja Helsingin Munkkiniemessä As Oy Lopinkulmassa, jossa toteutetaan parhaillaan laajaa täydennysrakennusprojektia. Säätiön tehtäviin kuuluu myös sankarivainajien muiston vaaliminen ja veteraaniperinnön säilyttäminen. Lisäksi säätiö voi tukea maanpuolustusta edistävää toimintaa ja sitä käsittelevän tiedon julkaisemista. Tarvaisen mukaan merkillepantavaa on alusta alkaen ollut, että se ei ole vain veteraanien vaan kokonaisen sotasukupolven säätiö. – Tapasin urani viimeisinä vuosina 2000-luvun alussa hyvin usein muualta Suomeen tulleita varusmiehiä. Esimerkiksi viime vuonna säätiö käytti veteraaniavustuksiin ja muuhun veteraanityöhön noin 316 400 euroa sekä erilaisten tutkimusja historiahankkeiden ja muistoja perinnetyön tukemiseen noin 111 100 euroa. Uusia tuulia toimintaan Säätiön perusarvoja ovat maanpuolustustahto, laillisuus ja sosiaalinen eheys. Valvontakomissio lakkautti liiton vuonna 1945, mutta sen toiminta jäi elämään liiton kahdessa säätiössä, joista myöhemmin muodostui Kaatuneiden muistosäätiö. Säätiö edistää sankarihautojen ja kenttähautausmaiden sekä muistomerkkien järjestelyä, hoitoa ja kaunistamista sekä sankarivainajien muiston vaalimista ja veteraaniperinnön säilymistä. Tarvainen tuumii, että yksi konsti tukea uusia suomalaisia voisi olla avittaa jollain tapaa maahanmuuttajien mahdollisuuksia suorittaa varusmiespalvelus. Tulevaisuuteen tähyttäessä säätiössä on pohdittu, voisiko vaikkapa sosiaalisen eheyden tukemiseen löytää uutta kulmaa kotouttamisesta. Tarvaisen mukaan tätä tehtävää toteutetaan jatkossakin. Tarvaisen mukaan tämä tulee olemaan säätiön päätehtävä siinä vaiheessa, kun tukea kaipaavia veteraaneja ei enää ole. Siellä kaikki ovat niin sanotusti samassa liemessä. LOKAKUUTA 2018 Koko sotasukupolven säätiö Aseveljien liitossa porvaririntama ja sosialidemokraatit löysivät toisensa K aatuneiden muistosäätiön hallituksessa yksitoista vuotta toiminut ja nyt toukokuussa sen puheenjohtajana aloittanut kenraaliluutnantti evp Esa Tarvainen kuvailee säätiön toimintaa arvokkaaksi ja historiaa mielenkiintoiseksi. Pääoman markkina-arvo on tänään moninkertainen alkuperäiseen verrattuna.. Toinen mielenkiintoinen tulevaisuuden kysymys on, miten säätiö voisi tukea arvojensa mukaista maanpuolustustahtoa, laillisuutta ja sosiaalista eheyttä ulkopuolelta tulevia kyberuhkia ja verkkovaikuttamista vastaan. Säätiön juuret ovat talvisodan jälkeen perustetussa Suomen aseveljien liitossa. – Veteraanit olivat sodan päätyttyä hyvin nuoria ja työkykyisiäkin, jos eivät olleet haavoittuneet pahasti. He olivat saaneet hyviä kavereita ja ystäviä, Tarvainen kuvailee. Ensi keväänä sinne valmistuu 33 uutta vuokra-asuntoa. He eivät lähteneet ajamaan etuuksia itselleen, ja näin ollen säätiönkin ensimmäinen tehtävä oli sotaleskien ja -orpojen auttaminen, Tarvainen selvittää. Tukea ja perinnön vaalimista Avustustoiminnan painopiste kallistui 1970-luvulta alkaen veteraanien ikääntyessä heidän tukemiseensa. Suomi saattaisi olla hyvin erinäköinen valtio, ellei tämä yhteistyö olisi tietyllä tapaa pelastanut suomalaisen demokratian, Tarvainen kertoo. – Perinnön vaalimisessa keskeisin tuettava järjestö on varmasti veteraanijärjestöjen yhdessä perustama Tammenlehvän perinneliitto, Tarvainen kertoo. Avustukset ohjataan heille veteraanijärjestöjen, kuten Sotaveteraaniliiton kautta. Säätiö ylläpiti tekstiilialan ammattikoulua Haagassa vuoteen 1963 asti ja 1950-luvulta alkaen sotaorvoille jaettiin myös korkeakoulustipendejä. Säätiö tukee myös maanpuolustustahtoa ja maanpuolustustyötä tukevaa toimintaa, kuten esimerkiksi tutkimustyötä
Petterin debyytistä on kulunut 20 vuotta ja uusi levy 9818 on yksi hänen parhaistaan. Se vie takaisin siihen vanhaan aitoon soundiin, vaikka riimit kertovat maailman nykyhetkestä. SÄÄTIÖN HISTORIAA. Siinä rohkaistaan ihmisiä aseistautumaan unelmilla. . Arvi Poijärvi ja muut oikeistolaiset SAL:n vaikuttajat olivat radikaaleja siinä, että he halusivat nostaa sosialidemokratian keskeisten suomalaisten aatteiden joukkoon.” . Tämä on musaa, joka kertoo maailmasta sensuroimattomalla tavalla underdogin, altavastaajan, näkökulmasta. Vuoden 1940 itsenäisyyspäivänä se asetti kunniavartiot myös punakaartilaisten haudoille. Valvontakomission vaatimuksesta SAL lakkautettiin tammikuussa 1945, ja sen jälkeen SAL:n toimihenkilöt jatkoivat perustetuissa säätiöissä. SAL perusti syksyllä 1944 kaksi säätiötä – Sankarivainajain muistosäätiön ja Sodan uhrien kukkaisrahastosäätiön. Jussi Roms kirjoittaa säätiön historiakirjassa, että: ”SAL:n yliasiamies L. . SAL oli jatkosodan aikana Suomen merkittävin sosiaalinen järjestö. Johan Kvarnström Arbetarbladetin päätoimittaja ” Yksi keino tukea uusia suomalaisia voisi olla auttaa maahanmuuttajien mahdollisuuksia suorittaa varusmiespalvelus. 15 11. Myös Thåströmin Beväpna dig med vingar sopii. ”Om vi nånsin behövt ett mirakel så kan det få komma nu.”. 1980-luvulla säätiöt yhdistyivät ja pitivät Sankarivainajain muistosäätiön aiemmin ottaman nimen Kaatuneiden muistosäätiö. . Pääkirjoitusten aiheet vaihtelevat niin paljon, että joku toinen kerta jopa Bob Marleyn Three little birds voi antaa sopivaa tunnelmaa. Raaseporin valtuuston syksyn tunnuskappaleeksi sopisi… Looptroopin The Struggle Continues, koska meillä on ”so many things to say and do now” – niin paljon sanottavaa ja tehtävää. . Sen ideologiassa yhdistettiin sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja isänmaallisuus. . Matkalla kotoa Raaseporista töihin Helsinkiin kuuntelen mieluiten… räppiä Ruotsista. . Rage against the machine on muuten maailman kovin live-bändi! Toinen vaihtoehto on Bruce Springsteenin The ghost of Tom Joad, joko alkuperäinen, rauhallinen ja syvä versio tai kovempi, Tom Morellon kanssa tehty nauhoitus. Ken Ring, Chords, Labyrint tai Prop Dylan. . Yksi kestosuosikkini on tietenkin Petter. . Muuten päädymme laulamaan hänen Centralmassivet-kappalettaan, jossa kaivataan ihmettä ja ripeästi. . SAL korosti kansallista eheyttä. LOKAKUUTA 2018 Ääniraita Kun kirjoitan pääkirjoitusta Arbetarbladetiin, päässäni soi… esimerkiksi Rage against the machinen Testify, jos kirjoitan jotakin epäoikeudenmukaisuudesta. ”Beväpna dig med allting som du längtat och drömde om en gång.” Tarvitsemme ehdottomasti visioita ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Suomen aseveljien liitto (SAL) perustettiin talvisodan jälkeen 4.8.1940. Ilman hänen lyriikoitaan en olisi itse saanut inspiraatiota tehdä niitä viittä hiphop-albumia, jotka tein nuorena aikuisena Qruu-artistina ruotsiksi
Sähköiseen maailmaan Demokraatti on tuonut vahvimmankin toimijan haastavan ajankohtaisen, analyyttisiä uutisia tarjoavan vaihtoehdon. 16 11. LOKAKUUTA 2018 Jukka-Pekka Flander ”Suomalainen yhteiskunta tarvitsee monipuolista mediaa. Kerran viikossa ilmestyvä viikkolehti taustoittaa ajan ilmiöitä ja antaa tilaa uudelle ajattelulle.” Antti Rinne SDP:n puheenjohtaja
Banaanikärpäsen ja ihmisen geenitoimintojen on jo vuosikymmeniä sitten havaittu olevan hyvin samanlaiset. Banaanikärpänen onkin päässyt hyvin uutterasti auttamaan suomalaisten kansantaudin eli alkoholismin tutkimista. Me ihmiset ja nämä pikkukärpäset olemme genetiikaltamme 6070 prosenttisesti toistemme kaltaisia. Jos näkökulma vaihdetaan kotikeittiöstä laboratorioon, saamme olla banaanikärpäsille kiitollisia monesta ihmisen lääketieteen ja genetiikan edistysaskeleesta. Tulokset ovat lupaavia ja tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että kärpäsellä tehtävä tutkimus voi muun muassa paljastaa yksityiskohtia ihmisen alkoholismin perinnöllisyydestä. Tämä hedelmävatien vilkas pikkupörrääjä auttaa korvaamattomalla tavalla meitä ihmisiä ymmärtämään enemmän itsestämme. On huomattu, että banaanikärpäsen ja nisäkkäiden alkoholivaste on hyvin samanlainen. Ihminen on tajunnut, että tästä pikkukärpäsestähän voisi myös hyötyä. LOKAKUUTA 2018 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Banaanikärpänen, tuo korvaamaton yhteistyökumppani H edelmävadista lehahtaa parvi pienen pieniä kärpäsiä. Nora Vilva Demokraatti. Hedelmäkärpäset – tai banaanikärpäset, joiksi niitä myös kutsutaan – ovat siellä imeskelleet ravinnokseen käymistilassa olevia nesteitä, hedelmien mehuja ja mahlaa. Ja hyödytäänhän siitä; tänä päivänä banaanikärpänen auttaa tutkimustyötä lähes kaikilla biologian alueilla, muun muassa kehitysbiologiassa, geenien vuorovaikutuksen tutkimisessa, fysiologiassa sekä ihmisten tautien mallintamisessa. Yyh, kauheita pikkuötököitä, miten niistä pääsee eroon. 17 11. Banaanikärpänen on taitava oppimaan monenlaisia asioita ja se auttaa tutkijoita pääsemään jyvälle muunmuassa ihmisen oppimishäiriöiden synnystä. Se on hieno asia
18 11. KUVAT NORA VILVA Olipa kerran minä. LOKAKUUTA 2018 TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN
19 11. – Emme ajattele olevamme voitonvarmoja omasta oikeassa olemisestamme. Sovittujen esiintymisten jälkeen aikaa jäi puheiden kuuntelemiseen, veisaamiseen ja ihmisten tapaamiseen. Vasemmalla seinällä on afrikkalaisten taiteilijoiden tauluja, oikealla suomalaisten. Ensimmäisenä Löytty muistelee heinäkuisia Herättäjäjuhlia Tampereella. Hän oli mukana valmisteluissa juhlaja ohjelmatoimikunnassa. Sitä edelsi vuosien ”maaperän pehmittäminen”, että tapahtuma voitiin ylipäätään järjestää. Vuosi 1918 merkitsi myös Löyttyjen suvussa veljessotaa. – Tämä oli kovasti odotettu juhla. Esillä ovat esimerkiksi namibialaisen John Muafangejon ja tamperelaisen Hugo Ehon työt. Se sopii Löytystä hyvin herännäisyyteen. Juhlilla hävinneiden näkökulma sai oikeutuksensa. Katastrofia ei tapahtunut, vaikka vuoteen 1918 liittyy osalle körteistä vahva vapaussodan muisto. Saimme muisteltua Tampereen valtausta ei syyttävässä hengessä sopua hakien. Löytty jäi kesäkuussa eläkkeelle Herättäjä-Yhdistyksen aluesihteerin tehtävästä. LOKAKUUTA 2018 Toivon ja protestin ääni I stumme Jaakko Löytyn olohuoneessa Tampereen Hyhkyssä. Sää oli kaunis, ihmisiä oli paljon koolla. Se on heijastunut gospelmuusikon elämään lapsesta saakka.
– Sisällissodan tapahtumat ovat merkinneet minulle paljon. – On ihmisiä, joille tuon ilosanomaa, toivoa ja lohtua. Hän muistaa lapsuutensa onnellisena. Muualla seilaava sielu Sivullisen ja tarkkailijan osa on seurannut Löyttyä läpi elämän. – Suvussani isän puolelta Urjalassa oli kaksi veljestä, heistä toinen oli punainen, toinen valkoinen. – Inhoan yli kaiken jeesustelua. Löytty löysi omakseen Martin Luther Kingin ajatukset. Pelastusja voitonvarmaa besserwisser-gospelia en siedä. Pidän sitä arvokkaana, että olen voinut kohdata ihmisiä ja olla hetken mukana heidän elämässään. Oikeudenmukaisuuden ja rauhan vaatimus alkoivat sykkiä vahvana. asuu Tampereella . Joskus se tarkoittaa radiokanavan sulkemista. Suomalaisesta gospelista puuttuu Löytystä protesti ja vastarinta. Löytty kuvailee edesmennyttä ukkiaan ääri-isänmaalliseksi. Jos hänen kanssaan pääsisin asiasta keskustelemaan, hän vaihtaisi mielipidettä. – Yritän tuoda maailmaa kirkkoon. Toiset pitävät hänestä, toiset eivät. Raamien olemassaolo vapauttaa Löytyn ensimmäinen versio laulusta Tahdon kiittää Herraa syntyi 1971. Sodassa kaikki hävisivät. Erityisen rakas Löytylle on K. Sieluni seilaa aina jossain muualla kuin itse olen. kirkon kulttuuripalkinto 2015 . Olen joutunut miettimään, kenen puolella itse olen. Kotiudun sinne, mihin pystytän telttani. . – Haluan silti tietää, mitä kristityt kanssaveljetja sisaret puuhailevat. A. . – Hän oli minun sankarini, hän sanoo. Olen kuin telttaretkeilijä. Ei-kristillisistä piireistä löydän lähempänä omaa arvomaailmaani olevia ihmisiä. Sota oli myös ensimmäinen toivon merkki eriarvoisen järjestelmän vaihtumisesta toiseksi. . Näkyi eriarvoisuus, rotusorto ja apartheid. Facebookin Jaakko Löytty-kerhossa hän on kertonut viidenkymmen laulunsa syntytarinan. – Niissä oli jokin yhteiskunnallinen paatos tai eetos, laulu asettui jollekin puolelle. Ukki vei lastenlapset katsomaan Mannerheimin patsasta Vehmaisiin, josta marsalkan kerrotaan oikeastikin johtaneen Tampereen valtausta. Hän on huomioinut aiheen arkaluontoisuuden esittämällä kappaletta kirkossa vain silloin, kun kuulijat ovat sitä erikseen toivoneet. Löytty kokee itse päässeensä kansalaissotaan liittyvästä ahdistuksesta kymmenen vuotta sitten, jolloin vuoden 1918 tapahtumat olivat vahvasti esillä Tampereella. veti Siionin virsien uudistushanketta . Swakopmundissa mustien todellisuus lävähti silmille. Löytyllä on kappale Siunattuja, jossa hän siunaa homoja ja lesboja. Hän kuoli, kun leiriltä kotiin palattuaan söi ensimmäisen aterian. Kristillisiä televisiokanavia Löytty ei pysty edes katsomaan. Sisäisen rauhan sijaan Löytty rukoilee maailmanrauhaa. Vaikka lähisuku oli valkoisia, olen kuitenkin hävinneiden puolella. Olen koko ajan tässä maailmassa. Vuonna 1966 alkanut sisällissota sissiliike SWAPON ja Etelä-Afrikan välillä laajensi kuvaa lisää. Ajan avonaista kristillisyyttä. – Yhä vielä mielessäni keskustelen ukin kanssa. . Raamien olemassaolo vapauttaa. naimisissa, kaksi lasta ja neljä lastenlasta JAAKKO LÖYTTY. Se on ollut joillekin liikaa. . – Vaikka olen esiintyvä ihminen, luonnostani olen ujo ja arka. ” Sisällissodan tapahtumat ovat merkinneet minulle paljon. Vaikka olen jo tämän ikäinen, kuohahdan välillä vieläkin törmätessäni siihen keskusteluissa. Apartheid läsnä Ensimmäiset kaksitoista vuotta Namibiassa muokkasivat vahvasti Löytyn maailmankuvaa. Silti sisäoppilaitosaika ”matkalaukkulapsena” Swakopmundin suomalaisessa koulussa jätti koti-ikävän ja aikuisuuteen asti seuranneita traumoja. Minulle on uskottu paljon tietoa. En ole halunnut osallistua vapaussotatuuletukseen. Otan asiat sellaisena vastaan, kun ne tulevat eteen. Vastarinta kadoksissa ”Kuin edustaisi eri uskontoa” on Jaakko Löytylle tuttu tunne kristillisissä piireissä. Suomen ensimmäisiä gospelmuusikoita . Valkoinen kuoli punaisten luotiin, punainen joutui Tammisaareen vankileirille. . Jos ukki olisi vain tiennyt asioista, hän ei olisi nähnyt asioita niin mustavalkoisina. . 20 11. Pubissa esiintymisen huono puoli on, että on niin myöhä, ettei itse jaksa, ja ihmiset alkavat olla niin juhlatuulella. yli 30 albumia . Rukoileminen on hänelle muutenkin hyvin yksityinen asia. Suomalaisen gospelin ”isähahmon” viittaa ei ole ollut aina helppoa kantaa. Ukkini oli oikeudentuntoinen mies. Se on koskettanut. . Olen joutunut miettimään, kenen puolella itse olen. – Sisäisen rauhan tavoittelussa suljemme silmät maailmalta. . Häntä ujostuttaa ottaa uusiin ihmisiin yhteyttä. ollut lähetystyössä Senegalissa, jossa toimitti virsikirjaa paikallisille kielille ja kehitti jumalanpalvelusmusiikkia . Wreden suunnittelema, vuonna 1900 käyttöön vihitty Suomen Lähetysseuran Lähetyskirkko Tähtitornimäellä. Sen yhteydessä ollut Lähetystalo oli hänen syntymäkotinsa, josta Löytty suuntasi aikoinaan lähetystyöntekijävanhempiensa Seppo ja Kirsti Löytyn kanssa kohti Namibiaa. – Minulla on hirveästi ihmisiä, joiden elämästä tiedän paljon. jäi eläkkeelle Herättäjä-Yhdistyksen aluesihteerin tehtävästä kesäkuussa . – Mustat oli lähetetty heille tarkoitettuun kaupunginosaan kauaksi. Namibiassa hän kuuli ensimmäiset negrospirituaalinsa, ne olivat jotain toista. syntynyt Helsingissä 1955 . LOKAKUUTA 2018 ” Vastarinnan tulisi näkyä asettumisena köyhien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden rinnalle muuta maailmaa vastaan. Samalla ihmiset ovat kertoneet, missä vaiheessa kyseinen laulu on tullut heidän elämäänsä. Hänestä tuntuisi näyttelemiseltä ja hurskastelulta rukoilla ääneen muita kuin Isä meidänja Herran siunausta -rukousta. Jotkut kauhistelevat ja pitävät luopiona. Jumalanpalveluksissa tai muissa hengellisissä tilaisuuksissa itseään tapakristityksi kutsuva lauluntekijä käy harvakseltaan. Kirkot ovat muutenkin hänelle mieluisia esiintymispaikkoja. . Luterilaisen kulttuurin säätiön tunnustuspalkinto 2017 .
Löytty toivoo kristitty jen ottavan tästä oppia. Parhaimmillaan kirkot voisivat toimia toisina olohuoneina. Mikko ja Sakari ovat poskettomia muusikoita. Millaisia tunnelmia sinulle tulee kuullessasi jossain omia laulujasi. Miten kuvailisit nykyistä suhdettasi Afrikkaan. – Kristittyjen pitäisi olla sorrettu jen puolella. Hurskaita muslimeja Löytty pitää itseään paljon parempina uskovai sina. Siellä keskustellaan yhdessä Juma lasta omasta uskonnosta riippu matta. Lähetystyökriitikosta kannattajaksi Nuorena ja nuorena aikuisena Löytty suhtautui lähetystyöhön kriittisesti. Vastarinnan tulisi nä kyä asettumisena köyhien, pakolais ten ja turvapaikanhakijoiden rin nalle rahaa, valtaa ja muuta maail maa vastaan. LOKAKUUTA 2018 ” Uskonnosta on tullut yksityisasia, minä en tästä liikahda, minun käteni ei ojennu toista ihmistä kohti. – Tuntuu vähäpätöiseltä, mitä on itse lähetystyössä tehnyt, mutta isommassa mittakaavassa sillä on merkitystä, Löytty pohtii. Lapsenlapseni ovat puoliksi afrikkalaisia. Se on kivuliasta, sekä ihanaa. Löytystä on ollut hienoa seurata, miten Sene galiin kasvaa uusi koulutettu suku polvi. Se on tuonut meille elämän rikkautta. Olen taas tammikuussa lähdössä Senegaliin. Auttaminen on Löytylle kristinus kon ydintä. Se on kivuliasta, koska joudumme luopumaan omastamme. – Uskonnosta on tullut yksityis asia, minä en tästä liikahda, minun käteni ei ojennu toista ihmistä kohti. Joskus ujostuttaa, että ole tuommoisenkin laulun tehnyt. Lopulta Löytty lähti itsekin vai monsa, kirjailija Kaija Pispan ja kahden tyttärensä kanssa kuudeksi vuodeksi lähetystyöhön Senegaliin. Olen eniten laulaja, saarnamieskin. Löytyn ajatukset lientyivät hänen huomatessaan, miten sydämestä ih miset tekevät lähetystyötä. Lapsuuteni ja osa aikuisuuttani on Afrikassa. – Se on ihan mahtavaa. Se vain pi tää tehdä. Muun työnsä ohessa Löytty yl läpiti lukiolaispoikien oppilasko tia. Pelko ajaa moittimaan, kauhistelemaan, vie roksumaan ja olemaan rasisti. Kirkon diakoniatyö saa Löytyltä vankkumattoman kannatuksen. Senegalilaisen luterilaisen kir kon nykyinen johtaja on asunut samassa oppilaskodissa. Toisinaan taas tuntuu mukavalta. Molemmat tyttäreni ovat naimisissa afrikkalaisen miehen kanssa. Löytty ihmettelee, miksi hänen pi täisi pelätä muslimiksi kääntymistä ollessaan tekemisissä muslimien kanssa. Riippuu kappaleesta. Yksi muslimien tapa on antaa almuja kyselemättä, mitä saaja ra hoilla tekee. Miten kuvailisit itseäsi Löyttyjen veljessarjassa (muusikot Mikko ja Sakari, tietokirjailija Olli). – Siellä ihmisiä olisi ollut vaikea lähestyä pelkän riisisäkin turvin. En pidä itseäni muusikkona, lahjakkuuteni on laulujen tekemisessä. Suomeen Löytyt palasivat 1994. Hän oli joutunut kas vamaan sisäoppilaitoksessa erossa vanhemmistaan. 21 11. 3?. Toinen vävyni on muslimi Senegalista ja toinen katolinen Zimbabwesta. – Pidin lähetystyötä epäreiluna lapsia kohtaan. Ei se ole minulta pois, jos olen tekemi sissä muslimin tai ateistin kanssa. – Suomessa ryssäviha on vaih tumassa islampelkoon. Kolman nen sektorin työ on välttämätöntä, valtio ei yksi pysty kaikkia heikoim massa asemassa olevia auttamaan
Kempele Burger King® Kempele, Zeppeliinintie 1-2. Järvenpää Burger King® Järvenpää, Muorinkuja 1. Ylämylly Burger King® Ylämylly, Ylämyllyntie 77. Huomaathan, että etu ei ole voimassa Neste K-asemien, Helsinki-Vantaan lentoaseman tai Levin ravintoloissa eikä Tallink Shuttle -laivoilla.. Lempäälä Burger King® Ideapark, Ideaparkinkatu 4. Edun saat, kun näytät oston yhteydessä Tradekan jäsenen PINS-korttisi. Raisio Burger King® Raisio, Allastie 1. Kuusankoski Burger King® Veturi, Tervasharjunkatu 1. Helsinki Burger King® Helsingin Rautatieasema, Kaivokatu 1 Burger King®, Helsinki, Aleksanterinkatu 11 – Burger King® Itis, Itäkatu 1-7 – Burger King® Kamppi Helsinki, Urho Kekkosen katu 1 Burger King® Kontula, Kontulankaari 1 A – Burger King® Malmi, Ala-Malmin tori 4 – Burger King® Mannerheimintie 12 Helsinki – Burger King® Meilahti, Tulholmankatu 2 – Burger King® Oulunkylä, Isonpellontie 9 – Burger King® Ruoholahti, Itämerenkatu 21. Vantaa Burger King® Dixi, Ratatie 11 – Burger King® Jumbo, Vantaanportinkatu 7 – Burger King® Myyrmanni, Iskoskuja 3 A 1. Turku Burger King® Kultatalo, Aurakatu 12 A. Tradekan jäsenen Burger King® -eturavintolat: Espoo Burger King® Iso Omena, Piispansilta 11 – Burger King® Muurala, Teirinsyrjä 2 A – Burger King® Pikkulaiva, Ulappakatu 2 – Burger King® Sello, Leppävaarankatu 3-9. LOKAKUUTA 2018 Lokakuun extraetu Tradekan jäsenille 41 Burger King® -ravintolassa ympäri Suomen Kaksi WHOPPER®-ateriaa Tradekan jäsenille hintaan 10 €. Pori Burger King® Isokarhu, Yrjönkatu 14. Porvoo Burger King® Porvoo, Harabackankatu 1. Mikkeli Burger King® Mikkeli, Maaherrankatu 13. Tampere Burger King® Hämeenkatu 2 – Burger King® Ratina, Vuolteenkatu 1. 22 11. Mäntsälä Burger King® Mäntsälä, Pohjoinen Pikatie 1. Lahti Burger King® Lahti, Aleksanterinkatu 16. Tuusula Burger King® Tuusula, Kievarinportti 1. Kuopio Burger King® Kuopio, Matkuksentie 60. Joensuu Burger King® Iso Myy, Torikatu 25. Pirkkala Burger King® Veska, Saapastie 2. Ei voi yhdistää muihin etuihin. Jyväskylä Burger King® Jyväskylä, Hannikaisenkatu 24 – Burger King® Jyväskylä Keljo, Kylmälahdentie 11. Etu on voimassa 1.–30.10.2018 klo 6–22 Restelin operoimissa toimipaikoissa. Oulu Burger King® Oulu, Kirkkokatu 17. Vaasa Burger King® Kivihaka, Kivihaantie 16. Hämeenlinna Burger King® Tiiriö, Pitkätanhuankatu 2
Kulkemaan jonoissa ja syömään ronklaamatta. Ja vaikka kaunokirjoitus konseptipaperille luo lämpimän fiiliksen monen vanhemman rintakehään, niin kuka hitto on kirjoittanut kaunolla konseptipaperille työelämässä enää 40 vuoteen. u u u Tuloksena oli kansa, joka osasi lukea, laskea, tehdä töitä, syödä mautonta ruokaa, olla hiljaa, noudattaa ohjeita ja riehaantua humalassa. Olemaan mediakriittisiä, kyseenalaistamaan auktoriteetteja ja luomaan uutta alituisesti. Ehkä karrikoitua, mutta hieman tuollainen fiilis tuli, kun kävin monen vuoden tauon jälkeen vanhempainillassa ja olen seurannut paikallisessa mediassa käytävää keskustelua uudesta opetussuunnitelmasta ja sitä varten suunnitelluista niin sanotuista avoimista oppimisympäristöistä, joita uusimpiin kouluihin on rakennettu. Ala-aste on alkanut imitoida oikeaa elämää Iisakki Kiemunki Kuka hitto on kirjoittanut kaunolla konseptipaperille työelämässä enää 40 vuoteen?. Lapsille opetetaan nyt juuri niitä taitoja ja ominaisuuksia, joita maailma ja elämä 2020-luvulla heiltä mitä todennäköisimmin vaatii. Sen jälkeen adressista ei ole kuultukaan mitään, eikä tietysti kuullakaan, koska ei rehtori voi seiniksi muuttua tai opetussuunnitelmaa vaihtaa. Mutta olen kuitenkin sitä mieltä, että silloin ennen kaikki oli todella, todella paljon huonommin mitä nykyään, vaikka Pisa-testeissä olisi ikäluokille tullut kuinka hyviä pisteitä aikaisempien opetussuunnitelmien ja -metodien ansiosta. Perinteisessä luokkahuoneessa oli minun muistini mukaan nurkassa harmooni, seinällä liitutaulu ja luokan edessä auktoriteetti, joka jakoi puheenvuorot. 23 11. Ei tarvitse siis ottaa niin vakavasti. Opittiin kuuntelemaan ja olemaan hiljaa pulpetissa. Jos et sattunut lukeutumaan opettajan lemmikkeihin, puheenvuoroja ei välttämättä kovin paljon edes siunaantunut. Ja hyvinhän niillä eväillä pärjättiin, ei siinä mitään. Kirjoittaja on Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiirin viestintäpäällikkö. LOKAKUUTA 2018 KOULUSTA KAIKILLA SUOMALAISILLA tuntuu olevan vahva mielipide, joka perustuu omiin kansa-, perustai kiertokoulukokemuksiin. Mietin niitä kertoja, kun minulle edellisessä elämässä kaupunginvaltuuston puheenjohtajana lyötiin kansiollinen nimiä kouraan, eikä koskaan voinut rehellisesti sanoa, että ei niillä mitään merkitystä mihinkään ole. Opittiin myös tekemään kaikenlaista jäynää ja pahaa, kun välituntivalvojan silmä vältti. u u u Myönnän heti kärkeen, että en ole lukenut opetussuunnitelmaa ulkoa, enkä ole minkäänlainen asiantuntija tai auktoriteetti asiassa. Ja nähtävästi opetuksen ja olosuhteiden pitäisi olla ihan samanlaiset, mitä omina kultaisina päivinä kuin kaikki oli vielä auvoisasti. Toki on paljon erilaisia työpaikkoja ja työnteon muotoja vielä nykyäänkin, mutta saatte varmasti pointin… u u u Koulun vanhempainillassa nousi puheeksi myös oppilaiden keräämä adressi, jossa vaadittiin ilmeisesti palaamista takaisin pulpetteihin, seiniä luokkahuoneisiin, kyniä ja kumeja iPadien ja älytaulujen sijaan ja niin edelleen. En tiedä, oliko nimien keräys käynnistynyt enemmän vanhempien kuin lasten aloitteesta, mutta adressin käsittely oli niin identtinen oikean elämän kanssa, että vanhaa poliitikkoa rupesi ihan hihityttämään: adressi oli luovutettu rehtorille, joka oli ottanut sen kunnioittavasti ja kaunopuheisesti vastaan. Avoimissa oppimisympäristöissä on tismalleen samat ongelmat kuin avokonttoreissa, joilta harva enää pystyy välttymään normiksi muotoutuneessa toimistotyön mallissa. Ehkä silläkin oli vaikutusta, että tietoa ei ollut enää mitään järkeä opetella ulkoa, kun kaikki maailman tieto tuli käden ulottuville digitaalisessa muodossa. Onnistuin onneksi olemaan siellä vanhempainillassa ihan hipi hiljaa, mutta pohdin lastemme olevan oikein hyvissä käsissä. Ihmisten nyt vain pitää oppia sietämään alituisia keskeytyksiä ja informaation kaaosta ympärillään, tekemään asioita alituisessa vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa ja siitä huolimatta keskittymään, soveltamaan sekä käyttämään koko ajan uusiutuvia ja kehittyviä sovelluksia. Vetelen näitä mietteitä siis ihan fiilispohjalta ja lavealla pensselillä, kuten tuntuvat muutkin tempovan. Mutta maailma muuttui, ja jossain vaiheessa opetushallituksessa alettiin ymmärtääkseni miettiä, että miksi suomalaiset eivät osaa myydä insinööriemme kehittämiä hienoja tuotteita, miksi kommunikointi toisten ihmisten kanssa on meille niin kiusallista ja miksi luovuutta ja riskinottokykyä esiintyy vain poikkeusyksilöillä, jotka eivät olleet sopeutuneet tai olivat heivanneet ajoissa koulutusjärjestelmämme. Toki opittiin myös kertotaulut ja sijamuodot ulkoa sekä monenlaisia loruja ja rimpsuja muistisäännöiksi. Ei ollut pyöräilykypäriä, mutta heittotähti, puhallusputki ja ilmakivääri olivat normaaleja joka pojan leluja. u u u Eli vaikka kritiikki on nyt kovaa, ja omakin ihanan introvertti 10-vuotias lukutoukkani kaipaa omaa pulpettia ja selkeää struktuuria ympärilleen, niin silti pidän opetussuunnitelmien laatijoita aika tarkkanäköisinä pedagogeina. Osa joutuu istumaan kuulosuojaimet päässä, jotta saavat työnsä tehtyä ja koko ajan käydään porukassa pelisääntökeskustelua, jota saadaan yhteinen työ maaliin
Ei ole, jollei pidä siitä huolta. Miltä elämä maistuu ja kuinkas noin muuten. Tulevaisuus on tekemistä vaille valmis. Nuorempana näin vaivaa näyttääkseni vanhemmalta. Pitkä kausi kului kaupunkikonsernia peraten ja taloutta tasapainottaen. Ymmärsin kovin huonosti etikettien tai hierarkioiden päälle. Opettelinhan minä. LOKAKUUTA 2018 Kasvot peilissä KUVA NORA VILVA Riitta Mäkinen, 39 M inulla on aina ollut palava tahto vaikuttaa asioihin. Katsoessani tänä päivänä peiliin, näen elämään intohimoisesti suhtautuvan, aikuiseksi kasvaneen naisen. Riitta Mäkinen on kansanedustaja (sd.).. Epäoikeudenmukaisuus ja välinpitämättömyys herättävät minussa suuttumusta, ja nuorena kesti aikansa, että löysin keinoja kanavoida pursuavaa energiaani rakentavalla tavalla. Sisäisesti haavoittuvaiset syödään elävältä – on oltava henkisesti vahva. Leikillinen kysymys ”onko politiikan ulkopuolella elämää” sisältää totuuden siemenen. Minua tuupittiin hienovaraisesti eteenpäin, ja vaalien myötä sain nopeasti kantaakseni vastuullisia tehtäviä. Armoa on annettava myös itselleen. 24 11. Pikkulapsivuodet, perheen, politiikan ja työn yhteensovittaminen ovat vaatineet veronsa. Kiireen keskellä se helposti unohtuu. Tuolloin huudettiin, että nyt pitää Mäkisen opetella taloutta. Olin 33-vuotias aloittaessani Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Olen iloinen siitä, että joskus kovankin kuoren alla sykkii edelleen lempeä sydän. Tullessani mukaan politiikkaan olin reilu parikymppinen, uhmakas mutta tosiasiassa arka tyttö. Poliittinen liekki paloi roihuten, ja aktiivisuuteni varmasti ärsytti. Vaatimusten ja odotusten ristiaallokossa on pysähdyttävä kyselemään kuulumisia myös itseltään. Peilikuva muistuttaa, että elämä on lahja eikä sitä saa hukata. Nelikymppiseltä tuo tarve on poistunut. Väkisin hymyilyttää, kun luen vanhoja kolumnejani ja mielipidekirjoituksiani. Elämän myötä terävimmät särmät ovat hioutuneet, mutta sisäinen aatteen palo ei ole sammunut. Nainen peilissä kokee politiikan maailman kiehtovana mutta raadollisena. Uusi kaupunginjohtajakin valittiin
– Haluan elää ikuisesti, toivoi Silver. 25 11. – Selge, sanoi Silver. LOKAKUUTA 2018 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi ”Silver tapasi yllättäen Vallibaarin vessassa pullonhengen, joka lupasi täyttää minkä tahansa toivomuksen. – Se on valitettavasti ainoa toivomus, jota en voi täyttää, vastasi henki. Huumorisilta yli Suomenlahden Ka ri H ulk ko. – Senkin ovela lurjus, kivahti henki.” Viisi vuotta Tallinnassa asunut turkulaislähtöinen kirjailija-kustantaja Ville Hytönen on uppoutunut sinivalkomustaan huumoriin ja koonnut virolaisvitseistä kirjan. – Sitten haluan elää niin kauan, että suomalaiset pukeutuvat paremmin ja käyttävät vähemmän alkoholia kuin ruotsalaiset
Messuilla sai ”Suomen ensiil tansa” myös kirjailijakustantaja Ville Hytösen opus ”Pieni virolai nen vitsikirja”, joka on jatkoa Hytö sen luotsaaman Savukeidaskustan tamon minisarjaan, jossa aiemmin ovat ilmestyneet huumorikokoel mat ”Kun Putin ja Medvedev... – Ei se mitään, vastasi mies. Meitä vironsuomalaisia nauratta vat aina vitsit siitä, miten suomalai set sekoilevat kännissä Tallinnassa, mutta virolaisia ei esimerkiksi juuri huvita kuulla huumoria alipalka tuissa tai pimeissä töissä Suomessa puurtavista maanmiehistään. – Rankemmin rasistiset vitsit eivät sitä paitsi useimmiten olleet hyviä. Virolaiset kuvataan esimerkiksi venäläisten kertomissa vitseissä hi taina, vähäpuheisina ja epäromant tisina, minkälaisiksi virolaiset eivät itseään tietenkään koe. –Yrittäkääs nyt vähän. Omissa vitseissään virolaisten naurunaiheita ovat tallinnalaisten hektisyys ja saarelaisten tai muiden maalaisten yksinkertaisuus: ”Mies meni Tallinnassa baariin ja kysyi baarimikolta, oliko tämä kuullut uusinta paidelaisvitsiä. Enkä muutenkaan halunnut sellaista ajattelumallia levittämään. Neukuista hipstereihin Vanhassa Iloisessa Neuvostoliitossa vitsikulttuuri oli runsasta, kun vihaa valtiojärjestelmää kohtaan puret tiin herjanheitolla. – Karhu. Hän ei sanojensa mukaan ole silti vielä päässyt niin sisään vi rolaiseen arkeen ja mentaliteettiin, että nauraisi esimerkiksi elokuvissa aina samoissa kohdissa kuin pääosa yleisöstä. Niissä hipsteri esimerkiksi luulee kenkä laatikoita kengiksi, kun ne ovat hä nen silmissään niin tyylikkäitä. Vitsejä kerrot tiin myös esimerkiksi baariilloissa ja kahviloissa. – Susi. Yhteiseksi nimittäjäksi ja kestoai heeksi virolaiselle ja suomalaiselle vitsiperinteelle voi taas nostaa aina kin juopottelun. Halusin tehdä kirjan, jonka voin hyvillä mie lin antaa vaikka pojalleni luettavaksi. Mutta Suomenlahden ali kaavail tua tunnelia molemmat vastusti vat, pilke silmässä ja kepein sana kääntein. – Niin aloin kerätä vitsejä ihan ak tiivisesti, pyytelin niitä tutuilta lisää, kolusin nettiä ja haalin käsiini kaikki aihetta käsittelevät kirjat. Siinä ke räilyssä löytyi aika erikoisiakin: esi merkiksi Australiassa on julkaistu virolaisista maahanmuuttajista ker tova vitsikirja, Hytönen kertoo Hitaat virolaiset, juopot suomalaiset ”Mitä vikaa on virolaisissa vit seissä. Hytösen mukaan vitsiharras tus lähti uimahallin saunasta, jossa hänen virolaiset kaverinsa tapasi vat heittää läppää. 26 11. – Ve näjän poliittiset vitsit” ja ”Kun Pu tin tulee kylään – Venäjän politiikan hurjimmat vitsit” (molemmat Hy tönen kokosi yhdessä Venäjän kult tuuria laajasti tuntevan suomentaja Jukka Mallisen kanssa). – Kerron sen hyvin hitaasti.” Rasistisia tai hyvin sovinistisia vitsejä Hytönen ei halunnut ottaa mukaan ja pois putosivat myös sel laiset, jotka hankalasti suomeksi kääntyvinä eivät toimineet. Virolaiset eivät pidä niitä hauskoina ja kukaan muu ei pidä niitä vitseinä.” Osuuko tuo Hytösen kirjasta löy tyvä vitsi kuinka naulan kantaan to dellisuudessakin. Ihmettelee joku lapsista. Virovitsailussa Hytönen itse on niin sanotusti asian päällä, koska on asunut viimeiset viisi vuotta Tal linnassa. – Sellainen ero meillä on, että vi rolaiset eivät kovin helposti naura itselleen, suomalaiset taas ovat jo oppineet vähän itseironisemmiksi. Niin, ja jatkovitsissä suomalaisen tunnistaa virolaisessa kenkäkau passa siitä, että hän valittaa kenkä laatikoiden olevan liian kalliita. LOKAKUUTA 2018 V iime viikonloppuna lä pivietyjen Turun Kir jamessujen teemamaa Viro on suomalaisille niin läheinen ja tuttu, että sen tiimoilta passasi messuilla myös kevennellä. Suomalaisista alettiin tietysti heti kertoa viinan hakureissujen pohjalta kumpuavia juoppokaskuja, samoin vaikkapa rosvokoplien ja prostituoitujen kus tannuksella vitsailu tuli uutena ta sona kuvaan. – Ihanko totta. – Se 1990luvun alku oli uudel leen itsenäistyneessä Virossa vä hän sekavaa aikaa ja synnytti myös uutta vitsikulttuuria. Onneksi hän osasi avata oven henkarilla, jotta sai perheensä ulos.” Kirjasta Pieni virolainen vitsikirja ”Virolaiset ovat niin hiljaisia, että pitävät suomalaisia porojakin riehakkaina. ”Opettaja näyttää jäniksen kuvaa luokassa ja kysyy oppilailta, mikä eläin on kyseessä. Mehän olemme puhuneet tästä aiheesta koko lukuvuoden, opettaja sanoo. – Viime aikoina levinnein huumo ritrendi taitaa olla pohjoisTallinnan hipstereistä kertovat vitsit. Loppuun vielä tyypillinen vitsi NeuvostoEestin ajoilta. lapset arvailevat. Kun järjestelmä 1990luvun alussa romahti vitsikult tuurikin muuttui Hytösen mukaan siten, että monipolvisista anekdoo teista siirryttiin nopeampiin, sanal lisesti iskevämpiin vitseihin. Esimerkiksi kir jailijat Käitlin Kaldmaa ja Juha Hurme kävivät rennon ja toistensa huumorintajua ymmärtävän keskus telun – vaikka Kaldemaa luonnehti kin itsensä kierteleväksi kosmopo liitiksi ja Hurme sijoilleen jämähtä neeksi metsäsuomelaiseksi. – Koira. Pian kaverit alkoi vat ymmärtää, että virolaishuumori kiinnosti Hytöstä vähän syvemmin kuin vain huulenheittomielessä. Suomalaiset porot luulevat virolaisia jäkäläksi.” Kirjasta Pieni virolainen vitsikirja. – Onko se tosiaan Lenin?” Rolf Bamberg Demokraatti ”Kerran Silver jätti avaimet autoonsa. – Varoitan, olen Paidesta kotoisin, sanoi kyyppari
Kääntäjä Antero Helasvuo tekee moitteetonta työtä, mutta kus tantaja on painanut kirjan vain peh meäkantisena. Punainen nälkä on tärkeä kirja, ja on hienoa, että se on saatavilla myös suomeksi. Kommunistisen propagandan ja to dellisuuden välinen kuilu oli syvä. Tietty etäännytys on asian pahuuden takia ymmärrettävää. Kaivostoimin taan ja viljelyyn otollinen Ukraina oli emämaalle etenkin taloudelli sesti tärkeä. Nälänhätä oli mer kittävimpiä tapahtumia muutenkin verisellä 1900luvulla. Punaisessa nälässä esitettyjen tuoreiden lukujen mukaan meneh tyneitä oli nelisen miljoonaa. 27 11. Vallankumous henki hiipui voimien loppumisen takia 1930luvulla: ”Syy tähän oli fyysinen eikä psyykkinen. Näännyttämisen pää määrä oli näivettää Ukrainan kan sallismielisyys, mikä myös pitkälti onnistui. Todistusaineisto on saatavilla vapaasti, ja vaikka Ve näjä yrittää Vladimir Putinin joh dolla toppuutella tapahtunutta ja Ukrainan suvereeniutta, se ei poista faktoja. Applebaum on amerikkalainen ja naimisissa puo lalaisen kanssa. Oliko holodomor sitten kansan murha, rikos ihmisyyttä vastaan vai massaterroriteko. Ensimmäisen hedelmäl lisyyden huomioiden järkyttävää ja anteeksiantamatonta, että nälänhätä tapahtui lähinnä siellä. Osa kansasta haaveili itsenäisyydestä, minkä Neuvostoliitto halusi estää hin nalla millä hyvänsä. Katastrofissa, jota ei ole maailman laajuisesti luokiteltu kansanmur haksi, on arveltu kuolleen 3–14 mil joonaa ihmistä. Näin painava teos an saitsisi kovakantisen version. Katastrofi ei joh tunut esimerkiksi logistisista ongel mista vaan lähinnä politiikasta. 525 suomentanut Antero Helasvuo Ukrainan nälänhädässä eli holo domorissa kuoli miljoonia ihmi siä vuosina 1932–1933. Hei veröinen selkämys on jo yhden in tensiivisen lukukerran jälkeen huo nossa kunnossa. Bolševikit pyrkivät kansojen ja kulttuurien tarvittaessa väkivaltai seen hävittämiseen kommunistisen yhtenäiskulttuurin tieltä. Punainen nälkä on perusteelli sesti lähteistetty, kuten hyvän his toriakirjan kuuluukin. Esa Mäkijärvi Alexander Wienerbergerin kuva ukrainalaisesta maalaistytöstä nälänhädän aikaan.. Nälkään nääntyvä ihminen on yksinkertai sesti liian heikko tekemään vasta rintaa. Uk rainalaisille haluttiin antaa opetus. Hän kirjoittaa nälänhädän aika na talonpojilta ruokaa takavarikoi neista ryhmistä: ”Ihmiset jotka näyt tivät kykeneviltä syömään tutkittiin erityisen tehokkaasti, sillä ne jotka eivät vaikuttaneet nälkiintyneiltä olivat tietenkin epäilyttäviä.” Ukrainassa oli koettu kapinoita ennen holodomoria. 1964) hyvästä tietokirjasta Punainen nälkä – Stalinin sota Ukrainassa sel viää. Seikkaperäinen teos on itäistä Eurooppaa tutkivan Applebaumin paras, vaikka sen teksti on hieman tukkoista. Anne Apple baumin pedanttinen raportointi te kee tietojen omaksumisesta jos kus puuduttavaa ja synnyttää vai kutelman, että teos on suunnattu asiantuntijoille, ei satunnaisille lu kijoille. Siltala on tehnyt kulttuuriteon julkaisemalla Punaisen nälän suo meksi. LOKAKUUTA 2018 Vähätelty katastrofi KIRJAT Anne Applebaum: Punainen nälkä – Stalinin sota Ukrainassa Siltala 2018, s. Sen päätökset, jotka olivat pitkälti pääsihteeri Josif Stalinin vastuulla, johtivat nälänhätään Ukrainassa. Vastausta ei ehkä tarvita, sillä kuten Anne Applebaum huomauttaa, mitä termiä lopulta käytetäänkin, jakso edusti valtion systemaattista väkivaltaa omaa kan saansa vastaan. Ukrai nassa oli tuolloin arviolta 31 miljoo naa asukasta, eli uhreja oli yli kym menen prosenttia väestöstä. Applebaum keskit tyy syihin ja seurauksiin, mutta ei pelkää kertoa graafisia yksityiskoh tia. Nälkämaa Holodomor on jäänyt useimpien viime vuosisadan hirvittävien trage dioiden, kuten holokaustin, varjoon. Hänen antipatiansa Neuvostoliittoa ja Venäjää kohtaan on melko selvää, mutta teos pysyy enimmäkseen puolueettomana. Kyseessä oli maata hallinneen Neuvostoliiton pitkälti tietoisesti aiheuttama trage dia, kuten Anne Applebaumin (s. Varsinaisesta nälänhädästä ker rotaan lopulta varsin vähän. Tämä on harmi, sillä näin tärkeä aihe ansaitsisi massojen huomion. Jo kaisen tulisi omata perustiedot Uk rainan 1930luvun nälänhädästä. Nälkä nujertaa jopa vastus tushalun.” Muistamisen tärkeys Ukrainan nälänhädän keskeisiä syitä olivat maatilojen kollektivi sointi, ruoan takavarikointi talon pojilta ja tiukat matkustusrajoituk set, jotka estivät kärsiviä etsimästä syötävää muualta. Edellistä on päästy tutkimaan kun nolla vasta Neuvostoliiton romahta misen jälkeen. Neuvostoliiton rikos pitää muis taa, vaikka kommunistinen maa ro mahti ja Ukraina saavutti itsenäisyy den vuonna 1991. Neuvostoliitto vähätteli Ukrainan kansallista identiteettiä ja kielsi sen järjestelmällisesti. Yksimielisyyttä lu vuista ei ole saavutettu, koska tilas tot ovat olleet epäluotettavia ja Neu vostoliitto pyrki järjestelmällisesti hävittämään tapahtuman historiasta. Enem mistö heistä tuli maaseudulta, sillä bolševikkien intresseissä oli tuhota talonpojat. Tasapäis täminen oli arveluttavaa ja joskus rikollista. Ukrainan enimmäkseen tarkoituksellinen näännytys osoit taa, miten kovia keinot joskus olivat. Muuallakin Neuvostoliitossa oli pulaa ruoasta, mutta Ukraina kärsi eniten
Lainasin kirjan ja luin sen uudelleen tässä viikonlopun aika na, eikä se oi keastaan ole menettänyt mitään lu movoimastaan, tai sen puoleen ajan kohtaisuudestaankaan, aina kin mitä tulee maahanmuuttajiin ja ajatuksiin heistä ja meistä.” Antti Parkkonen ilahtuu investoinnistaan. Ja ajankohtainen on ennen kaikkea tietysti tyystin ihanteensa heivannei den kommunistien Ukraina, mennyt ja nykyinen, joka kirjailijan minäker toja Nadjan, perheen kuopuksen, ku vauksena ei herätä kaihoisia kotiin paluuajatuksia, sillä ihanteensa ovat siellä tässä matkan varrella sössineet muutkin kuin kommunistit ja heidän lakeijansa. Hy vää puolifiktiivistä proosaa, ainakin nautittuna melko tuoreeltaan ja ke vyen kesälukemiston lomassa. Siis onko kyseessä histo ria vai tekniikka. Ainakin se, että kummatkin kirjoittavat uuden kotimaansa kie lellä.” Juhani Niemi on ilmeisesti lähtenyt kustantajavihjeestä liikkeelle. Pal jon enemmän se visakalloisessa äi jänkutaleessa tunteita herätti, kuin bloggaajien sukupuolijakautumasta saattaisi päätellä... Mutta toistaiseksi vielä lukematta.” Ja sitten viime viikon keskiviikkona kera terveisten Tampereen Metso-kirjastosta: ”Sehän on hykerryttävän hauska romaani. Eero R. Päätin nopeasti investoida sii hen kaikki viisi euroa, joka hinnaksi oli merkitty. Nyt kirja on hyllyssäni. Unto Vesa näyttää nopean toiminnan joukkojen mallia. ”Mukavasti bongattu visapäh kinä Visiiriltä reilun vuosikymme nen takaa... Ihan hyvä esikoisteos tämä on ja kai toistaiseksi tekijänsä paras. En varmaan olisi sitä kirjastosta osannut etsiä nimen perusteella. Palkinnoista ja arvioista päätellen hyvinkin lukemisen arvoinen teos. Veikkaisin, että tämä opus on aikoi naan ollut kaikenlaisten luku piirien kärkikirjoja. löytää jopa kytkyn syksyn kahden ensimmäisen tehtävän välille. Teksti on jossain määrin komedial lista tragiikkaa tai siis tragikome diaa, se on kirjallista huumetta ja saa aikaan odottamattomia vaikutuksia. ” u u u Mauri Panhelainen etsii kirjailijalle sielunsiskoja Suomesta. Joskus kymmenkunta vuotta sit ten kirjaston käytävillä samoilles sani silmiini osui mielenkiintoinen kirjan nimi, Traktorien lyhyt histo ria ukrainaksi, kirjoittajana Ma rina Lewycka. Äitinsä perinnöstä edelleen riitelevät noin 50 vuotiaat tyttäret tuovat tarinaan su kutarinan tuntua Hullunkuriset per heet tyyppisessä viitekehyksessä. Täytyy ottaa Lewyckan kaksi muutakin ohjelmaan.” Pääsääntöisesti keskiviikon myöhäisvastaajia on puolestaan Eero Reijonen, mutta hänen perusteellisuudellaan ei pikavaustauksia kyetä lähettämäänkään. Ja tietenkin tämä on jatkokerto mus edelliseen visatehtävään...aina kin niin, että natsien ojennuslei rien, tällä kertaa Drachenseen, jäl kiä tässäkin paikkaillaan. ”Tämän sesongin toinen kirja on mielenkiintoinen. Ensinnä kiinnitti huomiota se, että nimestään huolimatta kirja oli suomenkielinen. Ajattelin vain sil mäillä hieman teosta kirjaston pöy dän ääressä, mutta kirjahan imaisi heti otteeseensa, ja se oli lainattava, kun kello kävi ja aika loppui kesken. ja miksei vähän edellyttänytkin. ”Sammakko se loikki, pihanurmen poikki… ja kirjakustantamostaan hel lii meitä lukijoita mitä mielenkiintoi simmilla teoksilla. Kerrontatapa, maahanmuuttajan käyttäytymiskoodiin naulattu, kai kille mieliksi oleminen ja tarinan konsensushakuisuus, tämä tyyli silot taa visakirjassa hiukan pakolaisten kivikovan alkutaipaleen särmiä, joita aihe olisi kyllä kestänyt... Tosin naiset, muutkin kuin Järvenpään kirjaston mahtavat virkailijat, kerrataan se vielä, ovat kirjasivistyksessäkin re pineet meikäläisen elinaikana sellai sen sivistystason raon meihin karva turpiin, etteivät tästä ohjaskelkasta pudonneet enää kerkiä siihen peliin kyytiin. No, myönnetään, tämän lukupiirisuo sion takia visailija sitä aluksi vähän vieroksui, mutta ihan turhaan... Ainakin Rääk kylästä muistan ilmoituksen kirjas ton seinässä vuosikymmenen takaa. Näin Unto torstaina 27.9.: ”Kysytty teos on Marina Lewyckan Traktorien lyhyt historia ukrai naksi, Sammakon kustantama, 2006. Toiseksi osittain ukrainalaiset juureni saivat minut ot tamaan kirjan käteeni ja selaamaan sitä. En todella katunut.”. (Olen vasta puolessa välissä farssiksi kääntyvää visateosta, joten vielä ei ole selvinnyt, onnistuuko huijaus ja viekö tulokas isänkin perintörahat kahdelta tyttäreltä.) Maahanmuuttajakirjallisuus ei ole uusi ilmiö. ”Lewycka on nostanut maahan muuttodilemman työpöydälleen ja ryhtynyt tiirailemaan sitä pilke sil mäkulmassa maassa jo olevan van han miehen ja sinne pyrkivän nuoren ukrainalaisen Valentinan suhteen ja mahdollisen avioliiton läpi. Suomesta tulee ensim mäiseksi mieleen slovakkitaustai sen Alexandra Salmelan Finlan diaehdokkaaksi 2010 asti yltänyt teos, jossa näkökulma on toisenlai nen kuin Lewyckan teoksessa, mutta kyllä niissä voi nähdä jotain yhteis täkin. LOKAKUUTA 2018 ”Itkeä voisi, ellei koko ajan naurattaisi” Visan vauhti vähän parani avausviikosta, mutta yhä on varaa kiihdyttää. Vaikka visa taiteilija selvästi lähtee purkamaan henkilöhahmojensa stereotypioita, niin kyllähän ne ikieliöt jäävät elä mään lukukokemuksen jälkeenkin. Sieltäkin osa päähenkilöistä, tämä Majevskin perhe, äitiLudmilla, isäNikolai ja esikoistytär Vera selvisivät hengissä ja jotenkuten tolkuissaan. 28 11. Kun ensimmäisenä kiirehtii vastaamaan, ehtii hyvin vielä täydentää ennen eräpäivää. Huomasin sen kirjakaupan alennuspöytää tut kiessani
Suomen kirjakieltä muovattaessa osa kirjoittajista kuitenkin erehtyi luulemaan potentiaalia yleiseksi todennäköisyyttä ilmaisevaksi muodoksi, ja niin se päätyi sellaisena kirjakieleen. 29 11. Yhdelle palkinto. (RB) u u u Tapaluokista tulee vielä mieleen suomen kielen erikoinen mahdollisuus käyttää käskytapaa myös itseen. Konditionaali taas on ehtotapa – sama, selvä juttu. Omanto (genetiivi), osanto (partitiivi), tulento (translatiivi), olento (essiivi), sisäolento (inessiivi) ja niin edelleen. Ei toki ole ihme, että potentiaalin kanssa tulee virheitä. Se sopii hyvin tähän: Älkäämme niitä aikoja muistelko. ”’Kattos kultaseni kuuta kun on taltrikki’, oli hämäläisellä isälläni tapana sanoa. Se on suomen kielen verbien neljästä keskeisestä tapaluokasta se harvinaisin, mutta varsinkin sosiaalisessa mediassa se vilahtelee nyt vähän väliä. Miten hillitön nykypäivän näkökulmasta onkaan tuo ”ällös” keskellä mitä kauneinta säettä. Potentiaalin taustakin on hämärä. (TO) u u u Minusta tapaluokkien suomenkieliset nimitykset pitäisi ottaa taas käyttöön. Kyllä nuo suomenkieliset sijamuodot käytiin läpi vielä 1970-luvun koulussakin, vaikka eivät ne aktiivikäytössä enää olleet. LOKAKUUTA 2018 KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 VIIKON 41 SITAATTI Syksy on niin pitkällä, että on aika katsoa aina vain pimeämmäksi käyvälle taivaalle. Vastaukset viimeistään 24.10. Kyllähän se kummasti keventäisi nykykieltä, kun suoran vihapuheen sijaa sanottaisiin vaikka, että ”tukkios turpas” ”painuos vit...” ja sitä rataa.. Lukija voisi itkeä, ellei nauraisi koko ajan. Optatiivi on pehmennetty imperatiivi eli kutsuttakoon sitä näin lonkalta heittäen suomeksi vaikka toivetavaksi. Se todella vääntää verbejä aika hassuihin muotoihin. Mikäpä siinä! Potentiaali on oikein hauska ja ilmaisuvoimainen verbimuoto. mennessä osoitteeseen kirjavisa@demokraatti. Sen kyllä muistan oppikoulun laulutunneilta, että meistä moni ”ällös just tota biisiä”. Ei kirjoittamisesta tule mitään, kun uhkeapovinen Valentina panee miehen pään pyörälle ja koko elämän sekaisin. fi tai Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki. Entäpä ne sijamuodot... Puhumattakaan imperatiivista: käskytapa. Suomen kieltä opiskelleena sisätulennot ja ulko-olennot tulivat kai sinullekin joskus tutuksi, Tua. Millainen maailma se on. Kyllähän se kummasti keventäisi nykykieltä, kun suoran vihapuheen sijaa sanottaisiin vaikka, että ”tukkios turpas” ”painuos vit...” ja sitä rataa. Etenkin ne verbit, joissa potentiaalin tunnus -nesulautuu muihin kirjaimiin, kuulostavat äkkiseltään enemmän Oulun murteelta kuin suomelta: tullee, mennee, purree. Laukut menenevät Meksikoon. Palkinto Antti Parkkoselle. Eventiiviä ei kuitenkaan hyväksytty kielioppiin, koska kävi ilmi, että se oli yhden ihmisen itse keksimä. Onko siellä ketään?” Kielen päällä KIELIPOLIISIOPERAATIOISTA JA KIELEN ILMIÖISTÄ KESKUSTELEVAT ROLF BAMBERG JA TUA ONNELA Mahtotapansa kullakin Olen ollut havaitsevinani, että potentiaali on tulossa muotiin. (Aivan, en minäkään tähän uskoisi kokeilematta – mutta niin se vaan on.) Katso sitä pikkusormen kynttä, kuvittele se mielessäsi kokonaiseksi maailmaksi. Tämän tapaluokan nimi on eventiivi, ja voisin käyttää sitä esimerkiksi, jos mahdollisesti kävelisin: kävelleisin. Se on monille vanhemmille sukupolville tuttu esimerkiksi isänmaallisista lauluista: ”Kuullos pyhä vala, kallis Suomenmaa Ollos huoleton, poikas valveill’ on.” Tai ”Laps Suomen ällös vaihda pois, sun maatas ihanaa”. Vielä vanhainkotiin pelastuneenakin insinööri näkee taas povikaunottaren, ja kyllä jo tulee mieleen, onko tämänkaltaiset miehet vieroitettu liian aikaisin... Se todella vääntää verbejä aika hassuihin muotoihin. Kaikki lienevät sitä ja tätä. Koska vastausaikaa on viikon sijasta kaksi, ei anneta enempiä vihjeitä, muuta kuin, että kuuhenkilömme on myös sarjakuvafriikki ja päässyt jopa kertaluonteisesti hahmoksi Aku Ankkaan. Ja samalla voisi suomettaa vaikka sijapäätteet siihen muotoon, joilla ne tunnettiin joskus ennen sotia tai joka tapauksessa kauan sitten. Tähän tulenee kaikenlaisia vastauksia. Kuu näyttää suurelta varsinkin täytenä taivaanrannassa loistaessaan, mutta ruokalautanen täytyy kiikuttaa kolmenkymmenen metrin päähän ennen kuin se näyttää yhtä pieneltä kuin Kuu. Ottanet oluen. Indikatiivi on vastaansanomattomasti tositapa. Madot lienen eivät aiheuta hengenvaaraa. Tuo eventiivi kuoli onneksi omaan älyttömyyteensä, mutta se kuudes, ja niin ikään aika kadoksiin jäänyt tapaluokka pitäisi näinä jyrkän somekielen aikoina elvyttää taas käyttöön. Oppaana on tyyppi, joka tietää aiheesta yhtä, toista ja kolmattakin. Kaiken lisäksi suomen kirjakieleen on ehdotettu myös tapaluokkaa, joka on potentiaalin ja konditionaalin sekoitus. Hellimäsi potentiaa lin suometus, mahtotapa, ilmaisee oikopäätä, mistä on kyse. (Insinööri oli muuten maksanut povileikkauksen.) Koko romaanin yllä on koominen kimmellys, mutta historiasta tietämämme kauheatkin tapahtumat pilkottavat taustalla ja luovat uskottavuutta hullunkuriseen tarinaan. Kuka hän on, mikä teoksensa – ja mikä oli hänen ”ankkanimensä”. Myöhästynen pari minuuttia. Sitaatti on sivulta 40. Ojennetun käden pikkusormen kynsikin näyttää Kuuta suuremmalta. Vähemmästäkin hämmentyy! Tahtonet sanoa tähän jotakin, Rolle. Paha kyllä sosiaalisessa mediassa vilahteleva potentiaali ei aina ole ihan sitä, mitä kieliopin laatijat ovat ajatelleet. Olen nähnyt kaiken: Lienen vieväni hevosen ammattilaiselle. Intoilen ajatuksesta, miten sitä voisi alkaa arkipuheessa hyödyntää lisää. Loistoveto kustantamo Sammakolta, että julkaisee tällaisia!” Oikeista vastauksista aplodit myös Sirpa Taskiselle ja Pertti Vuorelalle. Tavallaan sääli, kyllähän esimerkiksi tulento kertoo heti -ksi päätteen syvimmän olemuksen: tulla joksikin. (TO) Riemuissaan on myös Maijaliisa Mattila. Pomo tiennee, kysy siltä. Wikipedia kertoo, että alun perin sitä esiintyi vain osassa suomen murteita ja niissäkin sillä oli hyvin rajalliset käyttökohteet. Potentiaalin suomenkielinen nimikin on niin hupaisa, että eihän siitä voi pahalle tuulelle tulla: mahtotapa. Myös 1800-luvun ja 1900-luvun alun runoilijat viljelivät optatiivia, Eino Leino esimerkiksi oli aika peto muodon käytössä: ”Oi, antaos, Herra sä auringon / mulle armosi kultaiset kielet ” (Hymyilevä Apollo, 1898). (rb) Ei toki ole ihme, että potentiaalin kanssa tulee virheitä. ”Teos, nimeltään Traktorien lyhyt historia ukrainaksi, on tragikoominen tarina vanhasta huru-ukosta eli insinööristä, joka kirjoittaa traktorien historiaa ukrainaksi
Teos haluaa laajeta teiniangstistaan myös maahanmuuttajalähiön tulehtunutta ilmapiiriä hengittäväksi, poliittista nykykeskustelua kommentoivaksi yhteiskuntadraamaksi. Näkymätön vanhemmuus, kasvuiässä koettu aikuisten maailma ja rikkoutuneet perhesuhteet toistuvat teemoina Selma Vilhusen tähänastisissa teoksissa, jotka ovat herättäneet myös kansainvälisen kiinnostuksen. Liikkeessä. Selma Vilhunen kuvaa nuoria mutta Lukas Moodyssonista poiketen ravistelee aikuisia. Sekä yleisen että henkilökohtaisen kirkastuminen vaikuttaa nähdyn valossa aivan liian helpolta ratkaisulta. Vilhusen näkökulma on toinen, hänen pyrkimyksenään ja pitkälti myös saavutuksenaan on kameran laskeminen mestaroivista korkeuksista kuvaamiensa henkilöiden tasolle ja rinnalle. 1976) on Yhdysvaltain elokuva-akatemian jäsen ja Aki Kaurismäen ohella ainoa suomalainen elokuvantekijä, joka on saanut Oscar-ehdokkuuden. Näkökulma on perinteinen: tunnetut elämäntapahtumat juostaan läpi mihinkään syventymättä. Vilhunen (s. Äiti ja isä ovat itsekin vielä lapsia. Sen esikuvat tullevat ranskalaisen elokuvataiteen kapinallisilta. Kun ympäröivät paineet alkavat nakertaa isättömän Lennin herkkää itsetuntoa, ajautuu poika vääristyneestä ideologiasta synkän maailmankuvansa rakentavan radikalismin ottolapseksi. Realismi nivoutuu luontevaksi osaksi uhkaavasti väreilevää fantasiaa. Vilhusen omaelkämäkerrallisiakin sävyjä sisältävä debyytti kertoo 12-vuotiaasta tytöstä, joka ei ole koskaan tavannut isäänsä. ELOKUVA Keskenkasvuisia ELOKUVA Hölmö nuori sydän Ohjaus: Selma Vilhunen Pääosissa: Jere Ristseppä, Rosa Honkonen, Pihla Viitala, Katja Küttner, Ville Haapasalo, Abshir Sheikh Nur 2018, 102 minuuttia ” Selma Vilhusen kamera laskeutuu setien norsunluutornista nuorten tasolle ja rinnalle. ELOKUVA The Miseducation of Cameron Post Riippumattoman amerikkalaiselokuvan tärkeimmällä markkinapaikalla palkittu eheytymisdraama kertoo teini-ikäisestä tytöstä, joka lähetetään kristilliselle leirille parantumaan homoseksuaalisuuden synnistä. Lapsenkasvoinen poika valitsee mieluummin ystävänsä. 30 11. Itähelsinkiläiseen lähiöön sijoittuvan elokuvan nuoret ovat vain 16-vuotiaita. Uusi maailma Hölmöön nuoreen sydämeen verrattuna joku Fucking Åmål (1997) voi näyttää pakolaiskriisin ja hyvinvointivaltioon kohdistuneiden iskujen jälkeen vain naiivia tunteilua liputtavalta nuorisoelokuvalta. Etenkin Lenni (Jere Ristselkä) käyttäytyy ikänsä mukaisella tavalla. Kaikki tämä vain muutamassa vuodessa on sitä merkittävämpää, kun muistaa ohjaajan paneutuneen töissään nimenomaan naisten ja tyttöjen kokemuksiin. Pitääkö mun kaikki hoitaa kamppaili vuoden 2014 parhaan lyhytelokuvan pokaalista. Teiniangstia ja muukalaiskammoa Päällimmäisellä tasolla Hölmö nuori sydän käsittelee teiniraskautta. Monesti vain luistavaa kerrontaa rasittaviksi tyylikädenjäljiksi jäävät käsivarakuvaus ja amatöörinäyttelijät ovat Vilhusen teoksen valtteja rosoisen autenttisuuden tavoittelussa. Ohjaajan toinen elokuva yltää laatuluokaltaan pykälää korkeammalle kuin debyytti. Eero Milonoff esittää ihmisten joukossa elävää peikkoa, Eva Melander tullivirkailijaa, jolla on salaperäisiä kykyjä. Eikä ohjaajan sukupuolikaan ole täysin vailla latauksia miehisen elokuvabisneksen perinteisessä rakenteellisessa nokkimisjärjestyksessä. Rane Aunimo Demokraatti. Lopulta taakkaa yksin kantava Kiira (Rosa Honkonen) saa tarpeekseen. Vilhusen esikoispitkä Tyttö nimeltä Varpu (2016) voitti Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnon. Lenni (Jere Ristselkä) ja Kiira (Rosa Honkonen) saavat lapsen. Edellisessä Vilhunen onnistuu paremmin, sillä lopun pehmentävät painotukset tylsistyttävät teoksen poliittista terää ja yhteiskunnallisesti eetosta. Virta lauloi, petti ja joi. LOKAKUUTA 2018 Pika-arviot Olavi Virta Suomen menestyneimmän nykyohjaajan Timo Koivusalon näköispatsaspotretti jatkaa elokuvantekijän pystyyn kuolleita kuvauksia musiikkimaailman jättiläisistä. KOONNUT RANE AUNIMO ELOKUVA Raja Cannesin elokuvajuhlilla palkitussa ruotsalaisessa fantasiassa on suomalaista väriä. Toimiva ajankuva 1990-luvulta ei lyö sanomaansa kasvoille, mutta ravistelee 2010-luvun trumpilaista Amerikkaa. Hölmö nuori sydän (2018) syöksyy tuntemuksiaan tapailevien teini-ikäisten todellisuuteen, jota elokuvateollisuus tarkastelee aivan liian usein setämäisten heristelyjen norsunluutornista. Tähän tarvittavaan ehdottomaan tylyyteen Vilhusesta ei ainakaan vielä ole. Ville Haapasalo esittää aluksi avuliaalta vaikuttavaa korvikeisää, joka viettää aikaansa humalaisia tuhoamisfantasioita pyörittelevässä uusnatsijengissä. Somalimiehen ja Lennin avainjakso ei tunnu rajat ylittävältä ystävyydeltä vaan populistisemmalta tarpeelta alleviivata kulttuurisen ymmärryksen mahdollisuutta. Varmasti onnistuneimmin elokuva väreilee jaetun muutoksen odotusta ja yltyvää paniikkia. Kaikkien yllätykseksi he päättävät pitää yhteisen illan seurauksena alkunsa saaneen lapsen, vaikkei heillä ole koulutusta, työtä tai toimeentuloa. Ali Abbasin elokuvan idea avautuu monenlaisiin tulkintoihin, mutta punaisena lankana on identiteetti sekä sen löytäminen ja hyväksyminen. Reppanoiksi kuvatut öykkärit ovat ulkoistaneet henkilökohtaiset ongelmansa somaliyhteisöön, jolla on silläkin omat kuumakallensa. Koivusalon kunnianhimo täyttyy, kun elokuva kertoo kirjaimellisesti, mitä tapahtui
YK:n pääsihteerin nimittämä Sustainable Development Solutions Network piti jo sunnuntaista alkaen useampipäiväistä seminaaria Columbian yliopistossa, jossa verkoston johtaja Jeffrey Sachs on professorina. Tämän jälkeen puhujat asettuivat suurimmalta osin YK:n pääsihteerin linjoille. Myös Sosialistinen Internationaali piti perinteiseen tapaan kokouksensa korkean tason viikolla, ja päätti perustaa sukupuolten tasa-arvoa edistävän työryhmän. Tasa-arvokysymykset ovat vahvasti esillä YK:n pääsihteerin asialistalla. Yhdistyneiden kansakuntien tulisi toimia tehokkaammin ja tiukemmalla budjetilla. Naisasia oli muutoinkin paljon esillä. Suomi, Tansania ja Costa Rica isännöivät puolestaan YK-järjestöjen kanssa ilmastokysymykseen liittyen tilaisuuden, joka korosti naisten osallistumisen lisäämisen tärkeyttä luonnonvarojen hallinnassa. Yhdistyneiden kansakuntien tulisi toimia tehokkaammin ja tiukemmalla budjetilla. Tänä vuonna presidentti Trumpin tavallista pidempi osallistuminen aiheutti lisähälinää. Suomen ministeri Anne-Mari Virolainen piti innostavan puheenvuoron, jota oli helppo tukea. – Meillä on YK:ssa välineet siihen. Samoin Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas puhui vakuuttavasti ilmastonmuutoksen nykytilasta. Toivottavasti Suomi-kuva kirkastui ja maailma pikkuisen parani. Newyorkilaiset itse suhtautuvat suhteellisen kärsivällisesti vierailijajoukon heidän omaan arkielämäänsä aiheuttamiin muutoksiin. Aiheina hallitsevat kestävä kehitys ja erityisesti ilmastosopimus. Nyt sivutapahtumia on koko viikon ajan ja joskus tuntui siltä, että median päähuomio onkin siirtynyt kokoussalista sivutapahtumiin. Kirjoittaja osallistui YK:n korkean tason viikolle 24.–30. Yleiskokouksen varsinainen avaus oli portugalia puhuvien juhlaa – yleiskokouksen puheenjohtaja ja YK:n pääsihteeri molemmat puhuivat portugalia yleiskokouksen perinteisesti avaavan Brasilian päämiehen lisäksi. Myös Helsingin yliopisto oli esittäytymässä viikon aikana ja sai paljon mielenkiintoa osakseen. Suomi ja Turkki isännöivät perinteisesti rauhanvälitystoimintaa käsittelevän tilaisuuden, jossa oli runsas osanotto. USA:n toimenpiteet tukensa, myös taloudellisen, pienentämiseksi ovat vaikeuttaneet edelleen tilannetta, vaikka monet muut maat – Euroopan unionin maat mukaan luettuna – ovat pyrkineet paikkaamaan talousvajetta omaa osallistumistaan lisäämällä. TARJA HALONEN YK-kiirettä New Yorkissa Jutta Urpilainen, Timo Soini, YK:n nuorisovaltuutettu Jayathma Wickramanayake ja Tarja Halonen YK:n yleiskokouksessa. Naapurimaamme Viron presidentti Kersti Kaljulaid siirtyi työryhmän rinnakkaispuheenjohtajaksi Chilen presidentti Michelle Bachelet’n tilalle tämän tultua nimitetyksi YK:n ihmisoikeusvaltuutetuksi. Tilanteen todenmukaisuuden vahvisti saman tien USA:n presidentti Trumpin puheenvuoro, joka oli hyvin voimakkaasti kansallisvaltioiden roolia korostava ja suoraan YK:ta kritisoiva. Pääsihteeri Antonio Guterres painotti toimia, joita tarvitaan ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi. YK:n entisen pääsihteerin Kofi Annanin muistoksi pidetty hiljainen hetki avasi päivän tavallistakin vakavammin. Tähän ryhmään kuului myös Suomen presidentin Sauli Niinistön puheenvuoro. Vain poliittinen tahto puuttuu, Guterres sanoi. Suomen aloite nuorison aseman vahvistamisesta, jossa Jutta Urpilainen on ollut hyvin aktiivinen, on otettu hyvin vastaan. LOKAKUUTA 2018 Puheenvuoro Yhdistyneiden kansakuntien eli YK:n yleiskokouksen avajaisviikko houkuttelee New Yorkiin ruuhkaksi asti ihmisiä ympäri maailmaa. yleiskokouksen teemoja. Kun tähän viikkoon lisää vielä Suomen uuden edustuston avajaiset, niin saa vähän makua viikon tapaamisvauhdista, jota meille kaikille riitti yllin kyllin, vaikkei siihen lisäisikään kahden välisiä tapaamisia. Kun Suomi ja Ranska järjestivät vuosituhannen alussa päivää ennen yleiskokouksen alkua sivutapahtuvan köyhyydestä, oli se ainutlaatuinen tilaisuus ja suuri menestys. Nämä tilaisuudet ovat täysistuntosalin puheenvuoroja värikkäämpiä, mutta toisaalta myös vain muutamaan asiaan keskittyviä. Rauha ja ihmisoikeudet, tai oikeammin niiden puute, olivat esillä sekä seminaareissa että talon ulkopuolella mielenosoituksissa. Tämä käsitys vahvistui sekä pääsihteerin osallistumisesta eri tilaisuuksiin että hänen vetämässään Every Woman, Every Child -työryhmässä, jossa olen varapuheenjohtajana. Petra Yliportimo. Hänen voimakas vetoomuksensa oli sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen vahvistaminen. 31 11. Women Deliver -järjestön tilaisuus samoin kuin Council of Women World Leaders keräsivät todella suuren suosion, mainitakseni vain pari esimerkkiä. syyskuuta 2018 New Yorkissa, missä maailman johtajat käsittelivät YK:n 73
Kirjoittaja on STTK:n entinen puheenjohtaja. Oppia voi yksin tietokoneen kanssa tai ryhmässä muiden kanssa. Resursseja tarvitaan roppakaupalla lisää. u u u Uuden teknologian käytön valmiudet koetaan tärkeiksi niin kansalaisten, elinkeinoelämän kuin yhteiskunnankin kannalta. Elinikäinen oppiminen ei ole tähänkään saakka ollut vierasta. Teknologia ja tarpeet kehittyvät ennalta arvaamattomalla tavalla. Keskustelu liittyy siihen, kuinka paljon menetämme työpaikkoja uuden teknologian vaikutuksesta. Tekoälyn sovellusten koko laajuutta todennäköisesti ei kukaan pysty etukäteen arvioimaan. Toinen esimerkki: Jo nyt näemme, että uutta teknologiaa tarvitaan maailman pelastamiseksi ympäristötuholta. Kaikki eivät toki tarvitse uusia tutkintoja; kaikki tarvitsevat uusia ajanmukaisia taitoja. Lankapuhelimen aikana emme edes tienneet, että meillä on tarve käyttää älypuhelimen useita eri sovelluksia. Esimerkkinä tässä käy teleteknologia. Nettioppiminen ja hyvät kurssit tuskin korvaavat yleissivistävää koulutusta. Ammattikouluille, ammattikorkeakouluille ja yliopistoille uusiutumisen haaste on melkoinen. LOKAKUUTA 2018 Sivustakatsoja Y htäkkiä Suomi on herännyt keskustelemaan elinikäisestä oppimisesta. Globaalin maailman monimutkaisuus ja syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen ovat myös iso haaste koulutukselle. Muistuu mieleen työmarkkinaneuvottelut vuodelta 2011. Teknologia ei saa aiheuttaa sitä, ettei nähdä metsää puilta. Yhteiskuntien kehittyminen edellyttääkin, että julkinen sektori on uuden teknologian hyödyntämisessä hereillä, mieluummin etujoukoissa. Ammattiyhdistysliike vaati kolmen päivän koulutusoikeutta, joka sitten toteutettiinkin verokannustein lainsäädännöllä. Koko koulutusjärjestelmän tulee kehittyä siten, että uuden teknologian käyttö opitaan varhain. Älyteknologia ei saisi varastaa muulta oppimiselta aikaa eikä koulutuksen laaja-alaisuus saisi kärsiä. Nyt tunnemme olevamme pulassa, jos kännykkä on kateissa tunnin. Elinikäinen oppiminen on noussut keskusteluun digitalisaation, tekoälyn ja muun teknologian kehityksen myötä. Olennaista on tietenkin myös se, mitä yhteiskunta tarjoaa peruskoulutuksen lisäksi. Lisäkoulutus ei riitä vaan koulutuksen sisällön tulee muuttua teknologian ja maailman muutoksen myötä. Osmo Soininvaaran mukaan kaikkien suomalaisten pitäisi päästä opiskelemaan ainakin viikoksi vuodessa, jotta ihmiset pysyvät kärryillä. Tuolloin monet yritysjohtajat halveksivat moista turhaa määräystä. Poliittisen päättäjän tulee osata nähdä uuden teknologian mahdollisuudet yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuissa. Uusi teknologia vastaa tarpeisiin ja synnyttää uusia tarpeita. Työpaikkojen menetysten määrää voi jotenkin laskea arvioimallla, mitkä ammatit voidaan korvata uudella teknologialla, automaatiolla tai roboteilla. Oppia voi koulun penkillä, työssä tai kotona. Siis ennenkin on tiedostettu, että hyvän peruskoulun, ammattikoulutuksen ja korkeakoulutuksen lisäksi ihmisen pitää oppia myös työuran aikana. Kummatkin arviot kuvastavat oikeata huolta oppimisesta. MIKKO MÄENPÄÄ Koulutus ja elinikäinen oppiminen. Kysymys ei ole pelkästään elinikäisestä oppimisesta. Haaste on siis valtava. u u u Pääministeri Juha Sipilä kuuluu julistaneen, että tekoälyn kärkimaaksi pääseminen edellyttää, että miljoona suomalaista koulutetaan uudelleen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Oppiminen on ollut omaehtoista, työnantajan tai molempien kustantamaa. Nyt on lähinnä leikattu koulutuksen resursseja! Ja ilman peruskoulussa opittua teknologian ymmärtämistä uudelleenkoulutus ei onnistu. Elinikäinen oppiminen on kyllä ollut koulutusammattilaisten ja työmarkkinajärjestöjen työlistoilla vakiokauraa jo vuosikymmenten ajan. 32 11. Entäs nyt. Samoin on erityisen vaikea arvioida sitä, kuinka paljon uusia töitä syntyy uuden teknologian avulla. Kaikkien suomalaisten pitäisi päästä opiskelemaan ainakin viikoksi vuodessa, jotta ihmiset pysyvät kärryillä
Väestöpohja on vähentynyt ja ikääntynyt monessa pienemmässä kunnassa ja syrjäseudulla. Kumpi niistä pystyy tarjoamaan ”paremman hinnan” avustamisestaan. Noin 500 000 eläkeläistä kituuttaa köyhyysrajan alapuolella. Onko vanhuksienkin Suomessa kohtapuoliin jo pakko siirtyä rikollisuuden pariin pystyäkseen elämään ja olemaan edes jotenkin osallinen tässä yhteiskunnassa?! On väärin, että eläkeläiset joutuvat elämään köyhyydessä, osattomana ja neljän seinän sisällä Suomessa pysyäkseen hengissä. Ei kuulosta hyvältä siirtää julkisia terveyspalveluja yksityiselle sektorille ja näin ollen kasvattaa yksityisten suurten terveysyritysten tulosta entisestään. Sinisten pienikin ääniosuus hyödyttää vaaliliittokumppania kamppailtaessa kunkin vaalipiirin viimeisestä edustajapaikasta. Kuntaliitoksiakaan ei ole loppujen lopuksi niin paljon syntynyt, kuin mitä on joskus ehkä ajateltu. Se luo työpaikkoja ja pitää osaltaan yhteiskunnan rattaat pyörimässä. Muistan hyvin, kun ala-asteella opeteltiin Suomen läänejä ja niiden pääkaupunkeja. Lisäksi maakunnat tietysti ala-asteella opeteltiin. Kohtuullinen ostovoima näkyy myös terveydenhuollon menojen laskuna yhteiskunnalle. Näillä näkymin maakuntavaalit ovat joskus vuonna 2019 Euroopan parlamenttivaalien yhteydessä. Maakuntauudistusta mielestäni kuitenkin Suomessa tarvitaan. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Sillä, että eläkeläisillä on edes jonkin verran ostovoimaa perusmenojen jälkeen (asuminen, ruoka, lääkkeet) on suuri merkitys eläkeläisten hyvinvoinnille ja terveydelle. Päättäjät! Tehkää tästä asiasta nopeasti aloite ja viekää asia päätökseen, jotta maksuvaikeuksissa olevien ja köyhien eläkeläisten tilanne helpottuu edes vähän. Siniset voi kilpailuttaa kokoomusta ja kepua keskenään, aivan samoin kuin Anne Berner kilpailutti kokoomusta ja kepua. Ihmettelin alun perinkin läänien ja maakuntien lakkauttamista aikoinaan. Luultavasti kokoomus ja siniset tulevat solmimaan teknisiksi nimettävät mutta ideologiset vaaliliitot kaikissa vaalipiireissä. Aika näyttää, mitä palkintoja on tulossa sinisten johtajille ja nykyisille ministereille. Uudistuksen siirtyminen on varmaankin ollut perusteltua, koska esimerkiksi valinnanvapauteen suhtaudun minäkin hieman epäillen. 33 11. Yhä useampi eläkeläinen joutuu velkakierteeseen ja myös ulosottoon, koska pienet eläkkeet eivät riitä edes perusmenoihin. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Eläkeläiset tarvitsevat ansaitsemismahdollisuuden Eläkeläisten pitää myös saada 300 euron kuukausittainen nettoansaitsemismahdollisuus ilman, että se vaikuttaa asumistukeen. Ainoastaan Uusimaan vaalipiirissä siniset saattavat saada kansanedustajapaikan, mutta vaalien jälkeen valittu kansanedustaja tulee liittymään vaalikumppaninsa eduskuntaryhmään. Köyhyys ja eriarvoisuus luodaan politiikalla, ja sillä ne voidaan myös poistaa. Sinisillä ei ole omaa talousja sosiaalipolitiikkaa, niissä se on pelkkä hännystelijä. Päivi Ruippo kansalaistoimija Helsinki Kepun, kokoomuksen ja sinisten pyhä kolminaisuus Valtamedia ei ole lainkaan oivaltanut sitä, että pienen gallupkannatuksen Sininen Tulevaisuus on välttämätön apuri muille hallituspuolueille hallituksessa ja niiden taistellessa suurimman puolueen paikasta SDP:tä vastaan. Sen jälkeen en ole paljon kuullut lääneistä puhuttavan. Eläkeläisellä on vähemmän vaihtoehtoja selvittää velkansa kuin työssä käyvällä. Sitä paitsi markkinataloudelle on hyväksi, että myös eläkeläiset voivat kuluttaa. LOKAKUUTA 2018 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Marginaalisellakin kannatusosuudella voi olla suuri vaikutus taisteltaessa suurimman puolueen paikasta, hallituspohjasta ja mahdollisesta pääministeriydestä. Tapani Könönen Ylöjärvi Soteja maakuntauudistusta tarvitaan Suomessa Soteja maakuntauudistus ja maakuntavaalit ovat siirtyneet eteenpäin. Maakunnilla ja lääneillä on kumminkin aina ollut oma tehtävänsä ja merkityksensä. Aluksi läänien määrää vähennettiin kahdestatoista kuuteen, mikäli Ahvenanmaa lasketaan myös mukaan. Päivi Turkki Helsinki. Ehkä ihmisten mielissä ne ovat kuitenkin eläneet. Mieleeni muistuvat myös maakuntalaulut, joita ala-asteen musiikin tunneilla laulettiin. Sinisissä tiedostetaan heidän vähäisenkin kannatuksen ratkaiseva merkitys hallituskumppaneille. Joka toinen päivä yli 65-vuotias suomalainen tekee itsemurhan. Täällä pääkaupunkiseudulla väestöpohja on kyllä riittävä palvelujen tuottamiseen, mutta joka puolella Suomessa asia ei ole ihan sama
Oikeusministeriössä on seurattu esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentinvaaleja, brexitäänes tystä ja viimeisimpänä Ruotsin vaaleja. Rooli vaatii Järvisen omien sanojen mukaan heittäytymistä ja kykyä nauraa itselleen. Laitoshoitoa on purettu rankalla kädellä, mutta avuntarve on kuitenkin lisääntynyt. Valkeakoski . Vaalivaikuttamisen keinot ovat lähes loputtomat. – Omassa porukassa näkyy osin se, että pidetään itsestään selvänä hallitusvastuuta. Autourheilumiehenä hän toteaakin puolueen kisakunnon olevan korkealla kevään eduskuntavaaleja varten. Pienen varoituksen hän kuitenkin antaa. Paljon keskustelua herättänyt sote-uudistus on yksi tulevista vaaliteemoista. Vaalivaikuttamisesta käytävän keskustelun keskiössä on Venäjä, joka on kiistänyt sekaantumisensa muiden maiden vaaleihin. Puoluejäsenyys on kantautunut kuulemma verenperintönä suvun naisilta. Hän painottaa, että vaalilupauksista on myös pidettävä kiinni. Lisätiedot tehtävästä, vaatimuksista ja hakemisesta www.jhl.fi/tyopaikat. Tammikuussa Haavisto sai jälleen saman verran seuraajia. Syntymäpäivänsä Järvinen aikoo viettää läheistensä ympäröimänä, ja luvassa on myös kahvitilaisuus muiden kunnanvaltuutettujen kanssa. – Esimerkiksi poliisin, Kelan ja muiden viranomaisten verkkopalveluita juuri estettiin palvelunestohyökkäyksillä. . Tämä kuvastaa hyvin nykytilannetta. – Olen suvun ensimmäinen ja ainoa miespuolinen, joka on lähtenyt jollain tavalla politiikkaan mukaan, Pekka Järvinen kertoo. Vaalien aikana hyökkäyksellä olisi hyvin kohdistettuna harmia vaalien toimittamiselle, myös ehdokkaiden ja puolueiden näkökulmasta, Jääskeläinen sanoo. Ruotsissa vaaleja ja politiikkaa käsitelleet automatisoidut Twitter-tilit lisääntyivät Ruotsin puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan selvästi valtiopäivävaalien alla. Palvelunestohyökkäykset huolena Ranskassa vuodettiin presidentinvaalien alla hakkeroituja dokumentteja ja Yhdysvalloissa sähköposteja. Puolueet ja ehdokkaat ovat saamassa ensi kevään vaalisuman alla ohjeita mahdollisen vaalivaikuttamisen estämiseen, havaitsemiseen ja siihen reagointiin. – Puolueiden ja virkamiesten lisäksi myös kansalaisille pyritään avaamaan ilmiötä, esimerkiksi mikä voisi olla ilmoituskynnyksen ylittävää ja mikä normaalia demokraattista debattia, Valtonen sanoo. 17.10.2018 Syntymäpäivät Keuliminen ei kannata vaalityössä Valkeakosken kaupunginhallituksen puheenjohtajalla Pekka Järvisellä on takanaan yli 40 vuoden työkokemus kaupungin liikuntapaikkamestarina. Turvallisuuskomitean pääsihteerin Vesa Valtosen mukaan materiaalia on hankittu kansainvälisen yhteistyön kautta. LOKAKUUTA 2018 PEKKA JÄRVINEN 70 VUOTTA . Vaikka politiikka tuntuu vievän suurimman osan Järvisen ajasta, on hän tehnyt uuden aluevaltauksen – teatterilavan. Puolueiden valitsemille henkilöille järjestetään ensi vuoden puolella neuvontaa ja annetaan vinkkejä, mutta Jääskeläisen mukaan yleiseen käyttöön tuskin tulee kirjallisia ohjeita. Olihan jo viime presidentinvaaleissa parin ehdokkaan tilillä botit toiminnassa, vaikka sillä ei merkittävää seurausta ollut, Jääskeläinen sanoo. Jääskeläisen mukaan myös Suomessa on syytä varautua hakkerointiin, joten puolueiden ja ehdokkaiden on kiinnitettävä huomiota suojaukseen ja kyberturvallisuuteen. Pari vuotta sitten virastaan eläkkeelle jäänyt puolueaktiivi vaikuttaa vapaa-ajallaan useissa eri luottamustehtävissä. – Kaikkia ihmisiä ei voi hoitaa avohoidolla, eikä sillä tavoiteta kaikkia apua tarvitsevia. Ennen vaalitulosta mikään ei ole varmaa, joten fokus pitäisi olla kampanjoinnissa, Järvinen toteaa. Twitter poisti tai jäädytti pyynnöstä joulukuun lopussa noin 1 700 seuraajaa. STT. Vihreiden ehdokas Pekka Haavisto kertoi tililleen ilmestyneen joulukuussa noin 1 500 bottiseuraajaa. – Sosiaalinen media on käytetty tapa. Äänestämistä ja vaalien tuloslaskentaa palvelunestohyökkäykset eivät sinänsä kuitenkaan voi estää, koska vaalijärjestelmä on perusteiltaan manuaalinen. Osa omaishoitajista alkaa olla yhtä iäkkäitä kuin hoidettavat. Viikkolehti ja www.demokraatti.fi LIT* * sa ira an sii st i Suomessa herättiin vaalivaikuttamisen uhkaan Oikeusministeriön huolena ovat esimerkiksi somevaikuttaminen, palvelunestohyökkäykset ja hakkerointi Myös Suomessa varaudutaan pahantahtoiseen vaalivaikuttamiseen. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana toimiva Järvinen näkeekin yhtenä ongelmana avohoidon kasvaneen määrän. Emme ole työryhmässä valtioista puhuneet, mutta toki emme ole mainitsemastasi valtiosta tietämättömiä, kun aiemmat kokemukset ovat viitanneet siihen suuntaan, Jääskeläinen vastaa kysymykseen Venäjän mahdollisesta vaikuttamisesta. Niitä ministeripaikkoja sovitellaan liian näkyvästi oman persuksen alle. Turvallisuuskomitean Valtonen sanoo, että tietoa vaalivaikuttamisilmiöstä aiotaan jakaa kaikkien saataville. Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen sanoo Ruotsin kokemusten olevan jo alustavasti käytössä. Vuodenvaihteen jälkeen ainakin puolueiden kampanjasta vastaavat tahot saavat ohjeita vaalivaikuttamiseen varautumiseen. Myös palvelunestohyökkäykset ovat oikeusministeriön huolena. 34 11. . – Pyrimme varautumaan kaikenlaiseen ja kaikista suunnista tulevaan vaikuttamiseen. Asiantuntijat tosin jakautuivat tuolloin, eikä selkeitä todisteita Twitter-bottien armeijasta löytynyt. Ismo Puljujärvi Demokraatti Seinäjoen koulutuskuntayhtymän Yhtymävaltuuston kokous pidetään ma 22.10.2018 klo 10.00 Sedu, Kirkkokatu 10, Seinäjoki Kokouksesta laadittava pöytäkirja on nähtävänä kuntayhtymän verkkosivulla www.sedu.fi 23.10.2018 Juhani Mäki yhtymävaltuuston puheenjohtaja JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO Haemme aluepäällikköä Lapin aluetoimistoon Rovaniemelle. Hänet nähdään ensi keväänä Valkeakosken kaupunginteatterin musiikkinäytelmässä Pikku Pietarin piha
Riihimäen Sosialidemokraatit. klo 14 Ravintola Vorssan Vapriikissa, Kutomonkuja 2. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä Yhdistystoiminta -palstalla maksutta kerran. Arpajaiset ym. Alustajana Marko Varjonen, aiheenaan ammatillinen koulutus. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana enintään kaksi kertaa. Espoon Rannikon Wanhat Toverit. Lounas 11 euroa. Pirkanmaan Wanhat Toverit. Lounais-Hämeen Wanhat toverit kerho järjestää lounastilaisuuden 16.10. Tervetuloa! . Kokoonnumme ma 15.10. klo 18.30-20 Rity-talon katutason kokoustilassa, Hämeenkatu 48-50, Riihimäki. Jumpan vetää Anita Heinonen. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen viimeistään maanantaina klo 11 mennessä sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Ruokailumahdollisuus klo 11 Kokoontumisen asia. Kapinarunoilta klo 18-21 Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25, Helsinki. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. 70 VUOTTA 50 VUOTTA Syntymäpäivät Anneli Rönnberg kotiavustaja, eläk. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Viikkolehti ja www.demokraatti.fi Ihminen ensin HELSINKI . klo 15. Espoo 6.10.2018 Mahdolliset onnittelut voi ohjata Kansan Sivistysrahastoon, tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Anneli Rönnberg. (Citymarketin lähellä). klo 15 Iso Omenan kauppakeskuksen palvelutori. mennessä osoitteessa tui.fi/tul100/. Sari-Minna Puskala tarjoilija, merkonomi, Lievestuore 17.10.2018 Merkkipäivän vietto läheisten kanssa. klo 14 Järvenpään seuratalossa, Kartanontie 20, Järvenpää. Tervetuloa!. PÄIJÄTHÄME . Lokakuun ensimmäinen tapaaminen ti 16.10. LOKAKUUTA 2018 Yhdistystoiminta Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö alustaa Kotkan kaupunkistrategiasta Vesivallinaukio 5 D:ssä. Kyseisen lehteen ei valitettavasti saa enää ilmoituksia. klo 10. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi VAASAN SOS.DEM. TUL:n lentopallojaoston kokous la 13.10. Lahden Seudun Wanhat toverit. Keskustelua virittävän alustuksen pitää kerhomme jäsen Tuula Pihlajamaa. Työväentutkimus vuosikirjan 2018 julkistus 9.11. 20100 Turku, turku@pam.fi Lahjoita Kansan Sivistysrahastoon – olet tukemassa suomalaista kulttuurija sivistystyötä Säätiö jakaa vuosittain satoja apurahoja tavallisten, työikäisten suomalaisten luovuuden tukemiseen. Tervetuloa! KANTA-HÄME . . klo 12 Palvelutalo Kuuselassa / Tila Metsätähti, Nuolialantie 46. klo 14. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 560 5513 Varapuheenjohtaja Matias Kvist 040 840 1994 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 11.10. krs. HUOM! Demokraatti julkaisee erikoisnumeron 25.10.2018. Pe 12.10. Tapaamme ma 15.10. Seuratapahtuman vuonna 2019 ilmoittaminen TUL 100 -juhlatapahtumaksi 15.10. Kahvitarjoilu. 36 11. Tilaisuus on avoin kaikille Riihimäen, Hausjärven ja Lopen sosialidemokraateille. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. klo 16 Tampereen Työväentalon Miinassa. TUL-Tampere. Vieraana Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Eemeli Peltonen. Lokakuun kokous ti 23.10. www.tyovaenperinne,fi/tky/ stkp2018/. Wanhassa herrassa klo 11.30.-12.45 (Huom! aika ennen ruokailua). KAAKKOIS-SUOMI . Vieraaksi saapuu Suomen Wanhat Toverit puheenjohtaja Kari Salmi. Keski-Uudenmaan Wanhat Toverit. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaali-/vaalitapahtumailmoituksia. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Muista! Aatosta jaloa marraskuun valoa stadin viidennet työväenkirjallisuuspäivät 9.-11.11. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Helsinki 1918 Työväenliikkeen kirjasto ja JHL-opisto. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Teollisuusliitto ry www.akt.fi www.teollisuusliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku etunimi.sukunimi@sak.fi Outi Rannikko 040 5434 875 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. Kössi Kaatra klo 17. Keskustelua alustavat Oma Hämeen muutosjohtaja Matti Lipsanen, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän palvelutuotantojohtaja Petrus Kukkonen ja Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän yhtymäjohtaja Jussi Savola. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. Tervetuloa kuulemaan ajankohtaisia asioita. klo 12 Tampereen Työväentalon Miinassa. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Emma Haapasaari 040 535 8669 Varapuheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Sihteeri Suvi Nissilä 040 861 1506 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Toiseus sosialidemokraattisessa työväenliikkeessä. Harrasteliikunnan toimintaryhmän kokous to 11.10. Etelä-Kymenlaakson Wanhat Toverit. Edustamme työväenliikkeen arvoja ja teemme omalta osaltamme Suomesta parempaa paikkaa. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etun.sukunimi@teollisuusliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. Tutustu toimintaamme ja ota yhteyttä sähköpostitse info@sivistysrahasto.fi tai puhelimitse 050 3200 272. UUSIMAA . PIRKANMAA . Soteilta Riihimäen seudun Demareille to 11.10. Tervetuloa! LOUNAIS-HÄME
Mitä on sriracha. Kuinka monta itsenäistä valtiota on Afrikassa. 65 vuo tta 10. 10. Mikä tunnettua tv-sarjaa kuvataan Maltalla. 55 8. Tha im aalai sta chi lik ast ike tta 6. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Tie tov isa n vas tau kse t: 1. Ratkaisu Ristikon 1/2018 ratkaisu: Torstaina 27.9. Sak sas sa 4.M oog Kon ttis en Kon tra -yh tye 5. Mikä on Saimaan kanavan kokonaispituus. 42, 9 kilo met riä 7. Onnea voittajalle!. 7. 4. Mikä suomalaisyhtye teki kappaleen Jerry Cotton. Kuinka pitkään valmistettiin kuplavolkkaria. LOKAKUUTA 2018 Ristikko 41/2018 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. 179 888 Sudoku 1. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 6. 8. Missä maassa kirjoitettiin ensimmäiset Jerry Cotton -tarinat. Gam e of Thr one s 9. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Liisa Laine Riihimäeltä. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 9. 3. Tin tin 3. 37 11. 5. Ale xan der Stu bb 2. Kuka suomalainen tavoittelee EU-komission puheenjohtajuutta. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Minkä sarjakuvahahmon luoja on Georges Remi alias Hergé. 2. Kuinka monta saarta on Suomessa
01.10 Jahti 02.05 American Horror Story: Cult (16) 03.05 Arrow (12) 04.00–04.55 Rikoksista pahin (12) NELONEN 06.00 My Little Pony (7) 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds x 2 07.00 Kung Fu Panda (7) 07.25 Madagascarin pingviinit (7) 07.50 Disney: LEGO Star Wars (7) 08.10 Rusty Rivets 08.35 Disney: Star Wars Rebels (7) 09.00 Heikoin lenkki 10.00–11.00 Remppa vai muutto x 2 14.55 Pientä pilaa x 2 15.10 Wedding Town 15.40 Hauskat kotivideot 16.45 Leijonan luola USA 17.50 MasterChef Australia 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Idols 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Napakymppi 22.00 Stand Up! 23.00 Kummeli: Kontio & Parmas (7) 00.00 48 tuntia rikoksesta (12) 01.00 Pallon ympäri 02.00–03.00 Mad Cook Show (7) TEEMA&FEM 08.10–12.00 FEM 08.10 Dok: Paavo – viisi annosta elämää 09.20 Norjan kovin 10.00 Toivomus: Marco Bjurström 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Älä kokeile tätä kotona 11.30 Sportmagasinet 12.00–17.20 TEEMA 12.00 Viro – Tuulten pieksämä maa (12) 13.00 Tekijänoikeus rikokseen: Matti-Yrjänä Joensuu 13.40 Havanna (12) 14.05 Mavis! 15.25 Kylänmies Uudu 15.55 Haluatteko kuulla tarinan. Mitä tapahtuu, kun yhdistetään Temptation Island ja Big Brother. Professor Green: Köyhät lapset (7) Yle TV2 klo 22.10 Muusikko ja dokumentaris ti Professor Green perehtyy kotimaansa häpeäpilkkuun eli lapsiperheiden köyhyyteen. Patricia Peribáñez/ LAUANTAI 13.10. E. Sosiaaliturvan surkea taso uhkaa pilata monen elämän. Ku vassa Sylvesteri (Kari Väänä nen) ja Tipi (Sari Mällinen). Voi rauhassa röhöttää ääneen, kuinka nuoret sinkut elävät tunteiden vuoristoradassa pohtien toisilleen, kuka tykkää kenestäkin. Montague (David Acton). Tässä vaiheessa joku voisi kysyä, suosittelenko tätä tosissani. Lähetetään joukko pumpattuja adoniksia ja tekoripsillä varustettuja neitoja Espanjan auringon alle etsimään mitäpä muuta kuin sitä “aitoa” rakkautta. Yle TV1 klo 19.00 Elossa. Taas etsitään rakkautta. 38 11. Perinteinen kettu koloon -vitsi ei enää riitä. MAANANTAI 15.10. Kuvassa: C. Viikon vinkki ISMO PULJUJÄRVI Love Island Suomi Sub ti–su klo 22.00 TIISTAI–SUNNUNTAI Love Island on alunperin brittiläinen tosi-tv-ohjelma, josta on tehty jo neljä tuotantokautta. Jotakin koukuttavaa tässä alkuperäisesti brittiläisessä tv-formaatissa kuitenkin on. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Jahti 21.00 Enbuske, Veitola & Salminen 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 23.00 Billions (7) 00.15 Pitääkö olla huolissaan. Sodan loputtua vuon na 1918 Eurooppa oli täynnä unelmia mutta myös viha mielisyyttä. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Dok: Kiekkoa ja korkokenkiä 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.15 TEEMA 20.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 21.00 Kino: A Most Wanted Man (12) 23.00–00.15 Yle Live: Nelly Furtado Historia: Euroopan uudet tuulet 1918–1939 1/8. Milloin kumppani tavataan vasta alttarilla tai ilman vaatteita trooppisella saarella. Kyllä. Yleensä tällaisia ohjelmia ei voi katsoa tuntematta suurta myötähäpeää. Aikalaisten päivä kirjat ja kirjeet kertovat, mitä tapahtui, kun toive rauhas ta sai kilpailijan fasismista ja kommunismista. LOKAKUUTA 2018 YLE TV1 05.55 Tehtaan sankarit 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Shakespeare & Hathaway (12) 10.50 Kuvakirjeitä Etelä-Amerikasta 11.00 Alueuutisia 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 13.20 Suopursu kukkii (7) 14.40 Rahan rata 15.00 Uutiset 15.05 Selkouutiset 15.10 Aamu-tv 15.30 A-studio 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.52 Yle Oddasat 16.55 Novosti 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Shakespeare & Hathaway (12) 18.00 Uutiset 18.23 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kriminalisti (12) 20.00 Metsien kätkemä 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Ulkolinja: Tapaus Interpol 22.55 Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Oddasat 23.25 Nousuvesi (16) 00.10–00.40 Puoli seitsemän YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.53 Raa Raa 07.06 Mohvelit 07.11 Touhukkaat 07.34 Nalle 07.40 Tiketi Tok 07.55 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 08.07 Simo 08.12 Vilkki Ankka 08.27 Galaxi 08.28 Karvinen (7) 08.40 Lulu ja lehmä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Au pairit Los Angeles x 2 12.05 Älä kokeile kotona 12.35 Lukujärjestyksessä luovuutta 13.20 Linen mukana maailman ympäri 13.50 Tyttöjen erämaaseikkailu 14.30 Kerrostalojen prinsessat 15.00 Tanskalainen maajussi 15.40 Kimmo (7) 16.05 Kerran viikossa (7) 16.30 Uusi päivä 17.00–17.57 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Doctor Who 19.50 Viki, Köpi & Henkka – tieteen armoilla 20.01 Eläinsairaala 20.30 Siskonpeti: Kuolema (7) 20.53 Pirjo 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Noin viikon studio 22.25 Bates Motel (16) 23.11–00.00 Sisällä MTV3 06.25 Huomenta Suomi x 3 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (12) 10.05 Kotoisa 11.00–12.00 Pelastavat enkelit 13.00 Peter Nyman 13.30 Gok Wan: Kekseliäät kierrättäjät 14.30 Unelmarempat 15.25 Upeat skandikodit 15.55 Pitääkö olla huolissaan. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Posse 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: The Transporter – Välittäjä (16) 00.25 Ulosottomiehet 01.25 Crazy Ex-Girlfriend 02.20 Last Man on Earth (7) x 2 03.15–4.40 Versus NELONEN 06.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.00 Kung Fu Panda (7) 07.25 Madagascarin pingviinit (7) 07.50 Rusty Rivets 08.10 Disney: Star Wars Rebels (7) 08.35 Disney: DuckTales 09.00 Heikoin lenkki 10.00–11.00 Remppa vai muutto: Jillian ja Justin 13.55 Remppa vai muutto: Jillian ja Justin 14.55 Wedding Town 15.25 Hauskat kotivideot 16.30 Kaikki vastaan 1 18.00 The Wall Suomi 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Vain elämää 21.55 Keno ja Synttärit 22.00 Elokuva: Indiana Jones ja viimeinen ristiretki (16) 00.40–03.15 Elokuva: The Mist – Usva (16) TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Luontomatkalla 10.00 Unelmien puutarhat 10.30 Kysymyksiä kulutusvalinnoista 11.00 Kulutustavaratarkastajat 11.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 12.00– 17.20 TEEMA 12.00 Musiikkia ja leipätyötä 12.52 Brahmsia ja kameran lentoa 13.45 Historia: Kulttuurien juurilla 14.40 Elävä arkisto: Rikos 14.42 Arkistovieraana: Matti Rönkä 14.57 Rikostarinoita Suomesta 15.24 Ei vanhene koskaan: Tulilahden kaksoismurha – syyllinen vai syytön 16.00 Islannista maailman huipulle: Mundi Vondi 16.25 Islannista maailman huipulle: Saga Sigurdardóttir 16.50 Saunabaletti 17.25–20.00 FEM 17.25 Kuka, mitä, milloin. SUNNUNTAI 14.10. Eivätkö ihmiset voi pariutua muualla kuin katsojien olohuoneissa. Täytyy nostaa kuitenkin hattua näille rohkeille ihmisille. Tämän hetken kuumin trendi näyttää olevan kumppanin löytäminen televisio-ohjelmassa. Love Island Suomi tietenkin! Perusidea on hyvin simppeli. Laitetaanko Jaakko ja Senja sviittiin, jotta Janne tulisi mustasukkaiseksi, vai autetaanko Veeraa ja Jannea löytämään toisensa. 14.15 Kerran viikossa (7) 14.45 Rouva varapresidentti (7) 15.15 Marja Hintikka Live 16.05 Boy Machine (7) 16.30 Yliopistollinen eläinsairaala: Kolarissa halvaantunut Milo-koira 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Lentopalloliiga: HPK LP viesti 20.30 Noin viikon studio 20.55 Pirjo 21.00 Sohvaperunat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 FTW Live x PUBG 23.45 Koukussa (16) 00.35–00.55 Kimmo (7) MTV3 06.25 Huomenta Suomi x 3 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Ainakin se on paras tapa nollata aivot pitkän työpäivän jälkeen. Oman jännityksensä ohjelmaan tuo älypuhelimeen ladattava aplikaatio, jolla katsojat voivat vaikuttaa pelin kulkuun. Jos kilpailijat ovat lähteneet etsimään pikatietä Seiskan kanteen, niin heidän täytyy tehdä jotain todella repäisevää. 11 12 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Kino Suomi: Älä itke Iines Yle Teema & Fem klo 22.30 Vuonna 1987 Ryhmäteatte rin ja ohjaaja Janne Kuusen yhteistyönä syntynyt anar kistinen komedia sopeutu mattomasta nelikosta, joka elää vinttikommuunissa. Tilapäisasunnot, nälkä ja vanhempien mielenterveys ongelmat altistavat lapset myös rikollisuudelle. Ohjelma kestää ainoastaan kahdeksan viikkoa, joten melkoisesta pikaromanssista voidaan puhua. 16.55 Viettele vaatteilla 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 16.05 Kaapista ulos 16.35 Eurooppalainen keksintöpalkinto 2016 16.50 Saunabaletti 17.25–20.00 FEM 17.25 Kysymyksiä kulutusvalinnoista 17.55 Nyheter 18.00 BUU-klubben 18.30 Kolmikko ja Keplerin timantit (7) 18.54 Ruohonjuuritasolla 19.00 Obs debatt 19.30 Nyheter 20.00–00.52 TEEMA 20.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 21.00 Kino Klassikko: Saint-Paulin kelloseppä 22.40 Elävä arkisto: Rikos 22.43 Arkistovieraana: Matti Rönkä 22.58 Rikostarinoita Suomesta 23.25 Ei vanhene koskaan: Tulilahden kaksoismurha – syyllinen vai syytön 00.00–00.52 Rikoksen musta pohjoinen YLE TV1 05.55 Akuutti: Lahjaksi elämä 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Etsiväpari Shakespeare & Hathaway (12) 10.50 Kuvakirjeitä Etelä-Amerikasta 11.00 Alueuutisia 12.10 Yle Oddasat 12.12 Oddasat 12.30 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 13.20 Ne 45000 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio: Talk 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.04 Uutiset alueeltasi 17.08 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.23 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Poika joka katosi musiikkiin (7) 20.00 Sannikka & Ukkola 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 SuomiLOVE 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Oddasat 23.30 Outlander – Matkantekijä (16) 00.26–00.55 Puoli seitsemän YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.53 Taikakaruselli 07.04 Millä mennään 07.08 Sanni Sateenkaari 07.23 Ninni ja Nestori 07.36 Pikku Kakkosen posti 07.41 Postimies Pate 07.56 Ilmojen kunkut 08.03 Anton Siilinen ratkaisee 08.18 Galaxi 08.19 Late Lammas 08.26 Villi tulevaisuus (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Au pairit Los Angelesissa x 2 12.00 Tanskalainen maajussi 12.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 13.00–14.00 Lastenkasvatusko vaikeaa. Sitten itketään, kun joku reppana ei löydäkään paria ja joutuu jättämään pelin. Kuinka moni meistä uskaltaisi lähteä moiseen kilpailuun, jossa pelissä on niin raha, maine – ja ehkä joillakin jopa se rakkaus. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (12) 10.05 Kotoisa 11.00–12.00 Pelastavat enkelit 13.00 Teknavi 13.30 Suomen kaunein koti 14.30 Gok Wan: Kekseliäät kierrättäjät 15.25 Jahti 16.25 Enbuske, Veitola & Salminen 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin
17.25–20.00 FEM 17.25 Sana on minun 17.40 Tämä tästä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU: Superapulaiset 18.30 Kotikenttä (7) 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Uudista minut 20.00–00.30 TEEMA 20.00 Rockin klassikkolevyt: Carly Simon 21.00 Teemalauantai esittää 21.01 Ryhmäteatteri (12) 22.30 Kino Suomi: Älä itke Iines 00.05 Uusi Kino: Humahdus 00.12–00.30 Uusi Kino: Valehtelija (12) YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Eläinten supervanhemmat 09.00 Uutiset 09.05 Flinkkilä & Tastula 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Tehtaan sankarit – Onnea etsimässä 11.45 Luontoretkellä: Kalavedet uhattuna 12.10 SuomiLOVE 13.10 Dokumenttiprojekti: Wheels of Freedom 14.30 Sannikka & Ukkola 15.00 Uutiset 15.05 Perjantai 16.05 Hyvät katsojat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Eränkävijät 18.45 Arto Nyberg 19.30 Murroksessa 19.45 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Sorjonen (16) 22.05 Nousuvesi (16) 22.50 Ulkolinja: Tapaus Interpol 23.45–00.25 Ykkösaamu YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu: 14.10. 20.00 Idols 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Kummeli: Kontio & Parmas (7) 22.00 Konttori 22.30 Elokuva: Vaarallinen tehtävä (12) 00.50 Radio Suomipopin Helsinki-päivän konsertti 01.20 48 tuntia rikoksesta (12) 02.20 Pallon ympäri 03.20–04.20 Mad Cook Show (7) TEEMA&FEM 09.00–11.59 FEM 09.00 Maa yläilmoista 09.50 Vem vet mest. LOKAKUUTA 2018 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Koko maailman kuningatar 09.00 Uutiset 09.05 Aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Murroksessa 11.00 Uutiset 11.05 Alueuutisia 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 RSO Musiikkitalossa 13.35 Metsäpeuran paluu 14.05 Prisma: Ruoan anatomia 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Akuutti: Lahjaksi elämä 15.45 Poldark (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Flinkkilä & Tastula 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Strömsö 18.45 Avara luonto: Eläinten supervanhemmat 19.45 Midsomerin murhat (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Hyvät katsojat 22.00 Nuori Morse (12) 23.30–00.22 Doctor Foster (12) YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu: 13.10. 06.53 Hyrräpäät 07.04 Pikku perunat 07.08 Anniina Ballerina 07.33 Kim ja Kai 07.40 Planeetta Kosmo 07.54 Uula ja Kuu 08.08 Ryhmä Hau 08.30 Pii ja Poju 08.44 Yökyöpelit 08.59 Galaxi 09.01 Aappo ja Tööt 09.08 Näin meillä (7) 09.20 Villien Toiveiden Virasto 09.34 Jessi ja Janni – etevät etsiväkaksoset 09.57 Tipu Touhukas 10.00 Uusi päivä (7) x 3 11.25 Find me in Paris x 3 12.43 Eturivin tanssijoita 13.10 Marja Hintikka Live 14.00 Rallicrossin MM 16.00 Rallin SM: Kausikooste 16.30 Suunnistuksen kausikooste 2018 17.00–17.49 Villi kortti 18.00 Viki, Köpi & Henkka – tieteen armoilla 18.10 Sohvaperunat 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Käsipallon Mestarien liiga 21.00 Noin viikon studio 21.25 Pelipäivä 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.10 E-urheilun rahat ja henki 23.10 Silicon Valley (12) 23.40 Girls (16) 00.05–00.35 Uncle (12) MTV3 08.00 Monchhichi 08.10 Puuha-Pete 08.20 Palomies Sami 08.30 Muumilaakson tarinoita x 2 09.20 Alvin ja pikkuoravat 09.35 Paavo Pesusieni 10.00 Suomen kaunein koti 11.00 Maajussille morsian 12.00 Ex-Onnelliset (7) 13.00 Teknavi 13.30 Ota rahat ja juokse 14.25 Fort Boyard Suomi 15.50 Duudsonit tuli taloon 16.50 Posse 18.50 Urheiluextra: CHL 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Tanssii Tähtien Kanssa 21.00 Diili 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Theroux Miamin jättivankilassa (7) 23.50 Americans (12) 00.55 Billions (7) 02.05 Enbuske, Veitola & Salminen 03.00 – 04.50 Paimelan autoparoni NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 LEGO Friends 06.45 Sonic Boom (7) 07.00 Rusty Rivets 07.25 K3 07.40 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.00 Disney: DuckTales (7) 08.25 Disney: Avalorin Elena 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Hauskat kotivideot – uudet jaksot 10.00 Jaksa paremmin 10.30 MasterChef Australia x 2 12.55 Wedding Town 13.25 Leijonan luola USA x 2 15.25 Pientä pilaa 15.30 Radio Suomipopin Helsinki-päivän konsertti 16.00 Idols 17.00 Gaala 18.30 Haluatko miljonääriksi. 06.52 Metkat Mesiläiset 07.00 Titta Pikkanen 07.09 Tinga Tinga -tarinat 07.22 Astroset 07.34 Pingu 07.40 Ryhmä Hau 08.06 Galaxi 08.07 Lassie (7) 08.30 Unna Junná 08.43 Kujeilevat eläimet 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Find me in Paris x 3 12.20 Eturivin tanssijoita 12.50 Au pairit Los Angelesissa 13.17–13.45 Au pairit Los Angelesissa 14.00 Irina palaa kotiin 14.30 Silicon Valley (12) 15.00 Noin viikon studio 15.30 Uusi päivä: Uusi päivä (7) x 3 17.00–17.57 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 The Bold Type (12) 19.40 Viki, Köpi & Henkka – tieteen armoilla 19.55 Pirjo 20.00 Uusi päivä 20.30 Yliopistollinen eläinsairaala: Kolarissa halvaantunut Milo-koira 21.00 Siskonpeti: Isänmaa (7) 21.25 Kätevä emäntä (7) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Marja Hintikka Live 22.50 Rouva varapresidentti (7) 23.20–00.20 E-urheilun rahat ja henki MTV3 05.35 Aamusää 06.00 Huomenta Suomi: Duunikunto – Juoksukoulu 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 16.15 Lars von Trierin vieraana 17.00–01.00 FEM 17.00 Uudista minut 17.10 Vem vet mest. 19.30 Kaikki vastaan 1 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Keisari Aarnio (7) 22.00 Keisari Aarnio Talk Show 22.30 Elokuva: Snowden (12) 01.15 Stand Up! 02.15–03.15 Arman ja viimeinen ristiretki (7) TEEMA&FEM 08.15–12.00 FEM 08.15 Unna Junná 08.30 BUU-klubben 09.00 Hullunkuriset perheet 09.24 Kalsaripiraatit (7) 09.27 Kolmikko ja Keplerin timantit (7) 09.52 Ruohonjuuritasolla 09.56 Mysteerisaari (7) 10.06 Lohikäärmesydän (7) 10.19 Viidakkojytä 10.30 Kaikkea kaupan 11.00 Kotikenttä (7) 11.51 Herkkuja: Vadelmaleivokset 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Kino: Puhdasta jälkeä (12) 13.30 Buster Keaton: Teatteri 14.00 Leonard Bernsteinin muistokonsertti 16.20 RSO Musiikkitalossa 17.25–23.51 FEM 17.25 Strömsö 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Vakisuhteessa 18.45 Melkein unplugged: FORK 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Skavlan 20.50 Lenan matkassa 21.00 Aika on meidän (12) 22.00–23.51 Elokuva: Lumiauramies (16) YLE TV1 05.55 Metsien kätkemä 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Kotiin takaisin (12) 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 12.05 Antiikkikaksintaistelu 12.35 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 13.20 Olenko minä tullut haaremiin 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Arto Nyberg 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.04 Uutiset alueeltasi 17.07 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.23 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Euroopan uudet tuulet 1918–1939 (12) 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Pakotie (12) 22.25 Uutiset Uutis-Suomi 22.35 Uutiset 22.40 Oddasat 22.55 Sorjonen (16) 23.55–00.25 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 15.10. (16) 00.05 Duudsonit tuli taloon 01.00 Pelastavat enkelit 01.55 Americans (12) 03.00–04.05 60 päivää kiven sisässä (16) NELONEN 06.00 My Little Pony (7) 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.00 Kung Fu Panda (7) 07.25 LEGO Ninjago (7) 07.50 Ritariprinsessa Nella 08.10 Madagascarin pingviinit 08.35 Disney: Star Wars Rebels (7) 09.00 Heikoin lenkki 10.00–11.00 Remppa vai muutto x 2 14.55 Pientä pilaa 15.05 Wedding Town 15.35 Hauskat kotivideot 16.40 Leijonan luola USA 17.45 MasterChef Australia 19.00 Idols 20.00 Et sä tiedä kuka mä oon. 10.31 Ruokamakasiini 11.00 Strömsö 11.30 Spotlight 12.00–17.20 TEEMA 12.00 Francon jälkeen – Alcantaran perhe 13.10 Tanskan kuninkaalliset linnat 13.55 Historia: Kulttuurien juurilla 14.50 Olive Kitteridge (12) x 2 16.50 Saunabaletti 17.25–20.00 FEM 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Älä kokeile tätä kotona 19.00 Sportmagasinet 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–01.21 YLE TEEMA 20.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 21.00 Simon Reeve Venäjällä 22.00 Kino: Valmistujaiset (12) 00.05–01.21 Yle Live: Nelly Furtado 13 14 15 16 17 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 39 11. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Suomen surkein kuski 11.00–12.00 Kaunis elämä 13.00 Fort Boyard Suomi 14.25 Joe Wicks: kroppakoutsi 15.25 Suomen kaunein koti 16.25 Duudsonit tuli taloon 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 06.52 Viljami 06.57 Kuminakuja 19 07.05 Tilda ja hänen ystävänsä 07.18 Tiedonjyvä 07.26 Pusse 07.39 Askarrellaan 07.45 Mimosa ja Lennu 07.56 Vekarat! 08.22 Galaxi 08.23 Urheiluhullut 08.25 Peter Pan (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Find me in Paris x 3 12.20 Eturivin tanssijoita 12.50 Au pairit Los Angelesissa 13.17 Au pairit Kanadassa 13.50 Jannickin murha 14.35 Tyttöjen erämaaseikkailu 15.15 Siskonpeti: Isänmaa (7) 15.40 Sohvaperunat 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Kimmo (7) 19.20 Viki, Köpi & Henkka – tieteen armoilla 19.35 Uncle (12) 20.05 Uusi päivä 20.35 Kerran viikossa (7) 21.00 Docventures-illan esittely 21.04 Docventures-illan vieraat 21.15 22.25 Docventures: Four Elements (7) 23.00 Docventures Talk Show 23.25–23.45 Hyvää seksiä (12) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. (16) 00.05 Diili 01.00 Posse 03.00–04.50 NCIS: New Orleans (12) NELONEN 06.00 My Little Pony 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.00 Kung Fu Panda (7) 07.25 LEGO Ninjago (7) 07.50 Ritariprinsessa Nella 08.10 Disney: Avalorin Elena 08.35 Disney: Star Wars Rebels (7) 09.00 Heikoin lenkki 10.00–11.00 Remppa vai muutto: Jillian ja Justin 13.55 Remppa vai muutto 14.55 Pientä pilaa x 2 15.10 Wedding Town 15.40 Hauskat kotivideot 16.45 Leijonan luola USA 17.50 MasterChef Australia 19.00 Idols 20.00 Grillit huurussa 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Arman ja viimeinen ristiretki 23.00 Keisari Aarnio (7) 00.00 Keisari Aarnio Talk Show 00.30 48 tuntia rikoksesta (12) 01.30 Pallon ympäri 02.30–03.30 Mad Cook Show (7) TEEMA&FEM 09.05–11.59 FEM 09.05 Tämä tästä 09.15 Riistametsällä 10.04 Melkein unplugged: FORK 10.45 Vakisuhteessa 11.00 Skavlan 12.00–17.00 TEEMA 12.00 Elävä arkisto: Rikos 12.02 Arkistovieraana: Matti Rönkä 12.17 Rikostarinoita Suomesta 12.44 Ei vanhene koskaan: Tulilahden kaksoismurha 13.20 Historia: Vietnamin sota (12) 14.20 Junamatka Eurooppaan 15.20 Tiededokumentti: Oletko rasisti. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Maajussille morsian 21.00 Ex-Onnelliset (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Teknavi 23.05 C.S.I. (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Wallander: Jokeri (16) 00.25 Rikospaikka 00.55 NCIS: New Orleans (12) 01.50 Pop’n’Roll 02.45 Tuubi 03.35–04.30 112 (7) NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 LEGO Friends 06.45 Sonic Boom (7) 07.00 Angry Birds x 2 07.10 Rusty Rivets 07.35 K3 07.50 My Little Pony (7) 08.10 Disney: DuckTales (7) 08.35 LEGO Star Wars (7) 09.00 Vain elämää 11.00 MasterChef Australia x 2 14.30 Leijonan luola USA 15.30 Hauskat kotivideot 16.30 Idols 17.30 Vain elämää 19.30 Gaala 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 The Wall Suomi 22.00 Haluatko miljonääriksi. 06.53 Hau Hau, Piip ja Veli 07.04 Dinojuna 07.27 Nelli ja Noora 07.35 Tilkkupeiton tarinoita 07.39 Oktonautit 08.01 Tete ja Mama 08.08 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.33 Petteri Kaniini 08.45 Retki-Roope 08.59 Galaxi 09.02 Otso ja sopulit (7) 09.08 Peter Pan (7) 09.31 Meidän luokka 09.56 Urheiluhullut 10.00 Yliopistollinen eläinsairaala: Kolarissa halvaantunut Milo-koira 10.30 Siskonpeti: Kuolema (7) 11.00 Find me in Paris x 3 12.20 Eturivin tanssijoita 12.50 Kerran viikossa (7) 13.15 Oli aikakin (7) 15.15 Pyöräilyä: Kausikooste 16.15 Lentopalloliiga: VaLePa Hurrikaani 18.30 Pelipäivä 19.15 Villi kortti 20.05 Sohvaperunat 20.53 Viki, Köpi & Henkka – tieteen armoilla 21.05 Nörtti: DragonSlayer666: Ahneella on paskanen alku 21.17 DragonSlayer666: Kaksintaistelu 21.29 DragonSlayer666: Kilpikonnapuolustus 21.41 DragonSlayer666: TheImmortalsTeam 21.53 DragonSlayer666: Karsintaturnaus 22.05 DragonSlayer666: Itsekäs paska 22.17 DragonSlayer666: Marseilles 22.29 DragonSlayer666: Next Level 22.40 Koukussa (16) 23.30 YleXPop 2018: Aleksanteri Hakaniemi 00.00–00.25 Boy Machine (7) MTV3 08.00 Puuha-Pete x 2 08.20 Palomies Sami 08.30 Muumilaakson tarinoita x 2 09.20 Alvin ja pikkuoravat (7) 09.35– 10.00 Paavo Pesusieni 10.30 Salatut elämät x 5 13.00 Elokuva: Sikin sokin saduissa (7) 14.50 Pilanpäiten 15.00 PUTOUS: Nyt juhlitaan! 15.05 Rakettitiedettä. 06.53 Ludovic 07.05 Hertan maailma 07.08 Nipa ja Pete 07.15 Unelmajuttu 07.21 Kerkko Kukko 07.28 Kikattava Kakkiainen 07.36 Fluugalaiset 07.48 Noksu 07.53 Riku ja Rami 08.01 Kaapo 08.28 Galaxi 08.29 Aappo ja Tööt 08.36 Tenavat (7) 08.43 Råtta Booris 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Find me in Paris x 3 12.20 Eturivin tanssijoita 12.50 Docventures-illan esittely 13.05 Docventures: Four Elements (7) 14.15 Docventures Talk Show 15.15 Kätevä emäntä (7) 15.40 Villi kortti 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Siskonpeti: Isänmaa (7) 19.30 Pelipäivä 20.00 Uusi päivä 20.30 Catastrophe (12) 20.55 Pirjo 21.00 Koukussa (16) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Strike Back (16) 22.46 Docventures-illan esittely 23.05 Docventures: Four Elements (7) 00.10–01.10 Docventures Talk Show MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 11.00 Tanskan kuninkaiden perintö 11.30 Mysteerisaari (7) 11.39 Lohikäärmesydän (7) 11.53 Viidakkojytä 12.00– 17.20 TEEMA 12.00 Rikoksen musta pohjoinen 12.50 Isä Matteon tutkimuksia (12) x 3 15.55 Francon jälkeen – Alcantaran perhe 17.05 Mikä oli Pete Q. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Taivaallista menoa: Johannan kaksi maailmaa 19.00 Kirje isoäidille 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Närbild 20.30 Egenland 21.00 Efter Nio 22.00 Arne Dahl: Vuoren huipulle (16) 23.28–01.00 Arne Dahl: Vuoren huipulle (16) YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Kotiin takaisin (12) 11.00 Alueuutisia 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 13.20 Lähellä syntiä (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Metsien kätkemä 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.23 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Koko maailman kuningatar 20.00 Tehtaan sankarit – Onnea etsimässä 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Turhuuden turuilla 22.20 Uutiset Uutis-Suomi 22.30 Uutiset 22.35 Oddasat 22.51 Perjantai 23.45 Prisma: Ruoan anatomia 00.35–01.05 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 16.10. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Duudsonit tuli taloon 21.00 Ota rahat ja juokse 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Peter Nyman 23.05 C.S.I. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikospaikka 23.05 C.S.I. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Suomen kaunein koti 21.00 Pitääkö olla huolissaan. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Suomen surkein kuski 11.00–12.00 Pelastavat enkelit 13.00 Tuija tähtien kanssa 13.30 Tanssii Tähtien Kanssa 15.15 Pilanpäiten 15.20 Remonttipiiskuri 16.20 PUTOUS: Nyt juhlitaan! 16.25 Maajussille morsian 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Cyber (16) 00.05 Ota rahat ja juokse 01.00 Suomen kaunein koti 01.55 Kaunis elämä 02.50 Ulosottomiehet 03.45–04.40 112 (7) NELONEN 06.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds Piggy Tales x 20 07.00 Kung Fu Panda (7) 07.25 LEGO Ninjago (7) 07.50 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti (7) 08.10 Madagascarin pingviinit (7) 08.35 Disney: Star Wars Rebels (7) 09.00 Heikoin lenkki 10.00–11.00 Remppa vai muutto 13.55 Remppa vai muutto 14.55 Wedding Town 15.25 Hauskat kotivideot 16.30 Leijonan luola USA 17.30 MasterChef Australia 19.00 Et sä tiedä kuka mä oon. 23.00 Konttori 23.30 Elokuva: Vaarallinen tehtävä (12) 01.50–04.10 Elokuva: Snitch (16) TEEMA&FEM 08.50–12.00 FEM 08.50 Luonto lähellä sydäntä 09.30 Egenland 10.00 Obs debatt 10.30 Kuka, mitä, milloin. Dreyerin tiellä 16.50 Saunabaletti 17.25–20.00 FEM 17.25 Ruokamakasiini 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Toivomus: Maria Sid 19.00 Spotlight 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.52 TEEMA 20.00 20.55 Rock ’n’ roll Neuvostoliitossa 21.00 Historia: Kulttuurien juurilla 21.55 Kino Suomi: Paperitähti (16) 23.25 Uusi Kino: Copa-Loca (16) 23.38–00.52 Uusi Kino: Monen kuun maisema (12) YLE TV1 05.55 Eränkävijät 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Kotiin takaisin (12) 11.00 Alueuutisia 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 13.20 August järjestää kaiken 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.23 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Ruoan anatomia 20.00 Akuutti: Kemikaalivaara 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Huuto syvyydestä 22.35 Uutiset Uutis-Suomi 22.45 Uutiset 22.50 Oddasat 23.05 Sannikka & Ukkola 23.35–00.05 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 17.10. (12) 15.36 Tuija tähtien kanssa 16.05 Tanssii Tähtien Kanssa 18.00 Jahti 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.35 Fort Boyard Suomi 21.00 Tuija tähtien kanssa 21.30 Rakettitiedettä. 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Gaala 23.30 Haluatko miljonääriksi. 00.30 48 tuntia rikoksesta (12) 01.30 Pallon ympäri (7) 02.30–03.30 Mad Cook Show (7) TEEMA&FEM 09.00–11.59 FEM 09.00 Efter Nio 10.00 Taivaallista menoa: Johannan kaksi maailmaa 10.25 Strömsöstä poimittua 10.30 Karaokea Klippanissa 11.00 Närbild 11.30 Kirje isoäidille 12.00– 17.19 TEEMA 12.00 Kino Tulio: Levoton veri (12) 13.35 Tanskan kuninkaalliset linnat x 2 15.05 Salatut museot: Keräilijöiden maassa 16.00 Islannista maailman huipulle: Heida Rún Sigurdardóttir 16.30 Carl Th. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (12) 10.05 Kotoisa 11.00–12.00 Pelastavat enkelit 13.00 The Chefs’ Line 13.30 Pitääkö olla huolissaan. 14.30 Diili 15.25 Posse 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin
40 11. Sinäkö sinä. Millaista on rikollinen taide. 17.30 Keidas 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 6: Guermantesin tie II, jakso 8 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Läpileikkaus Paulon sellokilpailun historiaan 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radio Variaatio. Me emme tee niin, kunhan toteamme, että olihan leiskautus. 22.55 Äänitarina. 23.00 Iltahartaus 23.10–07.00 Yöklassinen YLE RADIO 1 07.00 Uutiset 07.02 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana säveltäjä Sebastian Fagerlund 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Tarinatarha 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Askolan kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Askolan kirkosta 11.00 Ortodoksinen liturgia Jyväskylästä Kristuksen Ylösnousemuksen kirkosta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Horisontti 12.50 Draamanpurkajaiset: Temaattinen, tunnistettava ydin kiinnostaa niin lasta kuin aikuista 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatteri esittää: Yövieras. Pidettiinpä tekoa jopa osoituksena maamme poikkeuksellisesta luonteesta ja presidenttiä tämän myönteisyyden istuvana todistuskappaleena. Millaista on rikollinen taide. 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Valkoista valoa: Mitä me emme näe 17.50 Lapsuuden laulut 18.00–18.40 Radio Variaatio: Äitini on alien. Miten liityn tarinaan. No äläpäs, ruokokerttunen korren latvaan, räikyvänpunainen kita ammollaan kertoo muuta: syksy tulematta, kesä kuihtumatta. Nukkumatti valloittaa Suomen. 18.50 Etnohetki 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10–06.00 Yöklassinen YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Nukkumatin kylmä sota, osa 3/3. Ikään kuin käynnissä olevaa prosessia ei tulisi keskeneräisenä arvioida lainkaan tai että hän olisi arvostelun yläpuolella. 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Euroopan valot 18.10 Äänitarina. Pienimmät siivet piirtävät veden kalvoon liikkeen. 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radioteatteri esittää: Yövieras. Joku kriittinen tulkitsija voi lukea presidentin mielipiteen heijastavan aivan toisentyyppisissä yhteiskunnissa yleisemminkin esiintyvää median paimennusta. Ehkä hetken, kosketuksen ajan tässä jatkumossa. Vitsimieltä oli vaikeampi ylläpitää silloin, kun Niinistö täräytti, että hänen työnsä arviointi olisi parempi jättää hänen valtakautensa päättymisen jälkeiseen aikaan. Taivas illankirkas. Kansa hurmosteli, kun presidentti istui auditorion käytävän portailla katsomassa vaimonsa Jenni Haukion esiintymistä. 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 11.00 Narrin aamulaulu 11.57 Yle radio 1 11.10.–17.10.2018 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana säveltäjä Sebastian Fagerlund 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 6: Guermantesin tie II, jakso 9 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 21.15 Antonin Dvorákin Sypressejä jousikvartetille 21.40 Huutoja kiven sisästä. Ihmeseinä eli rakkaudesta Oasikseen. Käytäväpresidentti Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Mun luonto TIMO SPARF Mikä oli. Työn iloa. Siipiensä värinästä laine. Länsisuomalaista huumoria ymmärretään Demokraatin toimituksessakin. Kuvio. Minäkö minä. Surviaissääski laskee munansa veteen. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset 07.02 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Aamusoitto 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Lapsuuden laulut 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kauhee akka – tarinoita mytologisista naisista: Kuoleman valtiattaret 10.20 Musiikkia parrasvaloista 10.35 Aristoteleen kantapää 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Radio 1 vastaa 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.30 Moniääninen Eurooppa 12.50 Kuuluttajan vieras 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Hautasi on Odessassa, osa 10/12 15.20 Etnohetki 15.30 Luomiskertomus 15.50 Yle Uudizet karjalakse karjalankielinen viikkokatsaus 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Radio 1 vastaa 17.15 Nukkumatin kylmä sota, osa 2/3. Työn iloa. Ruovikossa kaulushaikara ilmoittelee ikäväänsä, tumma ääni linnunlauluksi. LOKAKUUTA 2018 007443-1841 TORSTAI YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Mikä maksaa. Messuyleisö osoitti suosiotaan presidentille, kun tämä piikitteli kriittisiä arvioita esittänyttä kirjailijaa. Se oli.. Niinistö ehdotti kirjoittajalle ammatinvaihtoa. 18.00 Ehtookellot: Helsingin Hakavuoren kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Oopperailta Suomen Kansallisoopperassa: Iiro Rantalan Pikaparantola 21.30 Musiikkia oopperan jälkeen 21.40 Musiikkia oopperan jälkeen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja: Lääkeriippuvuus on salakavala sairaus. DDR:n lempeä lähettiläs maailmalla. Kuinka pieni voi kosketus olla. 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Nainen ja viulu 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 kooste alkuerät 5-6 23.10–06.00 Yöklassinen NIIN, PRESIDENTTI SAULI Niinistö osallistui Turun kirjamessuille ja keskustelutilaisuuteen hänestä aiemmin syksyllä kirjoja julkaisseiden toimittajien ja tietokirjailijoiden kanssa. 20.00 Etnoilta: Sydänjuurilla: Kesämuistoja festivaaleilta 21.00 Etnoilta: Keinuva talo – Etnofuusio leimahtaa kirkkaana uusilla levyillä 22.00 Uutiset ja sää 22.05 kooste alkuerät 1 ja 2 23.10–06.00 Yöklassinen YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Uudet levyt 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Kauhee akka – tarinoita mytologisista naisista: Tiikeriäidit ja mokailevat mutsit 17.30 Radioteatteri esittää: Hautasi on Odessassa, osa 10/12 17.50 Etnohetki 18.00 Romano mirits 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 21.00 Ajassa soi 22.00 Uutiset ja sää 22.05 kooste alkuerät 3-4 23.10–06.00 Yöklassinen YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Brysselin kone 10.45 Oopperaketju: Uuden oopperatalon palavasieluinen puolestapuhuja Alfons Almi 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Ruokapuhetta: Ilmastonmuutos ja ruoka 13.00 Klassista kahteen 14.00 Euroopan konserttilavoilla 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Aristoteleen kantapää 17.35 Luomiskertomus 17.55 Maailmanpolitiikan arkipäivää 18.15 Äänitarina. Kaikki kasvamatta, kesäntulo viipyy. 11.00 Valkoista valoa: Mitä me emme näe 11.40 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Havaintoja ihmisestä: Vanhemmat jätetään liian usein yksin 12.40 Musiikkikamari 12.50 Kuuluttajan vieras 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riikan tähtitarha: Vierana urkuri Petros Paukkunen 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Huutoja kiven sisästä