Demokraatti 11.11.2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

de_11112021_001.indd 1 3.11.2021 12.03. PAL.VKO 2021-47 00 74 43 -2 12 11.11.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 20 • 20 21 / 11. m ar ra sk uu ta KESTÄVYYSVAJE TEEMA Elinikähaaste SOTE-VAALI Paljon pelissä ELÄKE Kriisi peruttu MIINAKENTTÄ Hallituksen haasteet Soten puhemies Kuin yö ja päivä, Aki Lindén kuvaa siirtymistä terveydenhuollon johtotehtävistä eduskuntaan
Hyvä aluevaaliehdokas, Suomen ensimmäiset aluevaalit ovat jo nurkan takana. Värittömyys pahasti hakusessa Lehti, verkko ja some Anna aineeton Kulttuurilahja tai hae hankkeellesi joukkorahoitus – saat 20% sen päälle! TEET HYVÄÄ JA OLET MUKANA TÄRKEÄSSÄ TYÖSSÄ! KULTTUURILAHJA.FI ALUEVAALIT 23.1.2022 Ennakkoäänestys 12.-18.1.2022 Pyydä tarjous! sari.ojala@demokraatti. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma de_11112021_002.indd 1 3.11.2021 11.01. Kerro tavoitteistasi äänestäjille Ilmoittamalla Demokraatin aikakauslehdessä ja verkkosivuilla olet mukana yli 150 000 lukuhetkessä viikoittain. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p
3 Demokraatti POLITIIKKA 20 /2 1 24 14 26 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 11. MARRASKUUTA 2021 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI HALLITUS ALUEVAALIT ELÄKE On vaikeaa olla keskusta. Ei kriisiä, mutta... Mainettaan tärkeämpi. VAALIT ILMIÖ de_11112021_03.indd 3 4.11.2021 9.11
Va. Ka nn en ku va : N or a V ilv a + TEEMA Kestävyysvaje 53 5 6 8 11 12 14 22 23 24 26 30 36 37 38 40 44 46 48 50 52 64 72 73 74 Elinikä pitenee. 44 PAAVO HAAVIKKO Kirjallisuuden toteemi de_11112021_04.indd 4 4.11.2021 11.54. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 25.11. 20 /2 1 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Jääkaapin oveen Viikon kuva: Lisää piikkiä Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Timo Nevaranta D-analyysi: Nollatoleranssi D-ilmiö: Hallituksen miinakenttä Kielenpäällä: LumiPallot ilmassa Alastalon salissa: Kyynisyys kainalossa Eläke: Ei akuuttia kriisiä Vaali: Nyt ei kannata nukkua Kuvataide: Naapurissa ja vedessä Kirja: Haavikko – lajinsa paavi Teatteri: Linnaa koetellaan Elokuva: Afrikkalaista elämää Kirjavisa: Poeetta kuutamossa Kolumni: Jari Sedergren Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Liisa Rohweder IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Aki Lindén Kolumni: Iisakki Kiemunki Kasvot peilissä: Tapani Eskola Pukkivisa: Kuka luuraa parrassa Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Hienoa! Ja kamalaa! 53 KESTÄVYYSVAJE Lisää vauvoja ja maahanmuuttoa
Juttu kannattaa teipata vaik kapa jääkaapin oveen. Ei tarvitse olla edes politiikan aktiiviseuraaja hämmästelläkseen ulostuloja, joissa yhtäältä moititaan pääministeriä ja toisaalta tuskail laan laihoja kompromisseja. Kaiken aikaa ei voi olla kaik kialla. Rinteen hallitus kaatui vuonna 2019 palveltuaan vain puolisen vuotta. Mutta minkälaisiin politiikan to dellisiin asioihin hallituspuolueet joutuvat vielä ottamaan kantaa tällä vaalikaudella ja missä haasteet ovat. L ipposen toisessa hallituk sessa vuosina 1999–2003 istuivat aluksi SDP:n li säksi kokoomus, vasem mistoliitto, RKP ja vih reät. Suoma lainen politiikka on suuressa ku vassa edelleen vakaata ja suhteelli sen ennustettavaa. Veik kausrahoista syntynyttä kiistaa rat kottiin monenmoisten medialau suntojen siivellä. Sen jälkeen yksikään hallitus ei ole kyennyt vas taavaan. Tämä koskee kaikkia puo lueita. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Halu taanko hallituksessa olla vai julistaa sanomaa omille äänten varmistami seksi. Julkisestikin on näyttänyt vähän siltä, että keskustalla on tarvetta profiloitua etenkin vaalien alla, en sin kuntavaalien alla viime keväänä ja nyt aluevaalien lähestyessä. Vihreät lähti 2002, mutta Lip ponen II pysyi poliittisesti toimin takykyisenä enemmistöhallituksena koko vaalikauden ajan. Vastaukset kuvastavat paitsi politiikan jakolinjoja, kenties myös pelkoja ja toiveita asioiden ku lusta. Keskusta on kipuil lut sittemminkin myös Marinin hal lituksessa. Kooltaan varsin pienet kiistat saa vat myös mediassa suhteettoman merkityksen. Julkisuus itsessään on tila, joka synnyttää ja kärjistää rii toja. Myös tällä vaalikaudella on esiin tynyt turbulenssia. Kysymys on esitetty aiem minkin: miksi hallitukset hajoavat tai näyttävät hajoavan aiempaa hel pommin. ON SILTI hyvä muistaa, että hallituk set kaatuvat Suomessa edelleen erit täin harvoin siihen, että joku puolue lähtee ja hallitus menettää enem mistönsä. Hämmentäjät palkitaan suu rilla otsikoilla. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Jääkaapin oveen Pääkirjoitus JULKISUUS SYNNYTTÄÄ JA KÄRJISTÄÄ RIITOJA. de_11112021_05.indd 5 3.11.2021 16.34. Demokraatti kysyy tässä numeros saan eri puolueiden vaikuttajilta, mitkä kysymykset voivat nousta hallituskauden lopulla keskustelui den keskiöön. Henkilöt pääministeristä alkaen vaihtuvat selvästi useammin, mutta niissäkin syyt vaihtelevat po liittisista henkilökohtaisiin. Taustalla on keskustan veret seisauttanut vaalitappio vuo den 2019 eduskuntavaaleissa ja pää tös vaihtaa poliittisesti suuntaa Si pilän oikeistohallituksesta SDPjoh toiseen hallitukseen
Suomessa pohditaan, kuinka nuorille voidaan antaa koronarokote. Tällä hetkellä koronarokotusta suositellaan Suomessa 12 vuotta täyttäneille nuorille. de_11112021_06.indd 6 4.11.2021 11.58. 6 Demokraatti V iik on ku va A FP ROKOTE SUOJAA MYÖS LAPSIA. Kiinassa rokotetaan jo 3–11-vuotiaita lapsia
7 Demokraatti de_11112021_06.indd 7 4.11.2021 11.59
Henrikssonin avaus saa tukea sosiaalija terveysministeri Hanna Sarkkiselta (vas.). Sote-alan haasteiksi listataan esimerkiksi palkkaus, työolosuhteet ja jatkuva henkilöstöpula. – Yksi malli voisi olla sellainen, jossa hoitajat ovat neljä päivää peräkkäin töissä ja pitävät sitten kolme päivää vapaata, hän esitti Iltalehdessä. de_11112021_08.indd 8 4.11.2021 9.45. Ryhmässä pohditaan muun muassa kuinka ”sosiaalija terveyspalveluiden laadun ja saatavuuden varmistaminen vaatii kaikkien osapuolten vuoropuhelua ja ratkaisujen löytämiseksi tarvitaan vahva poliittinen tuki”. Suomalaisista jäsenyyttä vastustaa El in ke in oe lä m än va ltu us ku nt a (E VA ) Hoituuko hoito neljän päivän työviikolla. Hän muistuttaa, että hoitoalalla nelipäiväisen työviikon esteeksi voi tulla pula työvoiman saatavuudesta. JURI AALTONEN TWITTERISSÄ Palkankorotus varaa pitäisi olla reilusti yrityskohtaiseen sopimukseen, jos UPM:n tulos tuplaantui. TIMO VIRTANEN TWITTERISSÄ HOITAJAPULA Suomalaisista 26 prosenttia kannattaa puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Samaan aikaan UPM ei suostu uusimaan toimihenkilöiden tessiä tai työntekijöille yrityskohtaista sopimusta. OIKEUSMINISTERI ANNA-MAJA HENRIKSSON (r.) pohti pari viikkoa sitten, voisiko yksi ratkaisu hoitajapulaan olla neljän päivän työviikko. Nyt painotalot kertovat alati kallistuvasta tuontisanomalehtipaperista. PATRIZIO LAINÀ TWITTERISSÄ Ja lopettivat kannattavan Kaipolan tehtaan. Sarkkinen pitää tärkeänä, että sote-alalla kehitettäisiin johtamista ja nimenomaan työhyvinvoinnin johtamista, jotta työssäjaksaminen vahvistuisi. – Voitaisiin kerätä kokemuksia, jotta nähtäisiin vaikutukset. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Parempi liksa ja työolot V IIK O N LU KU 40 prosenttia. Jos sanahelistelyn asemesta hoitoalan ongelmat halutaan oikeasti ratkaista, hoitajat tarvitsevat lisää palkkaa ja paremmat työolot. Jos jokin työnantaja sellaista lähtisi tekemään, olisi erittäin mielenkiintoista nähdä, millaisia vaikutuksia sillä on työhyvinvoinnin ja työvoiman saatavuuden näkökulmasta, Sarkkinen toteaa. Totta. Poikkihallinnollinen työryhmä on perustettu miettimään sote-alan työvoimapulan ratkaisemista. Kokeilu ja pilotointi voisi olla tässäkin asiassa hyvä etenemistapa. Vuoden kolmas neljännes oli UPM:n kaikkien aikojen paras. Sarkkinen toivoo, että sote-alan työnantajat tarttuisivat ehdotukseen ja kokeilisivat vaihtoehtoisia työaikamalleja kuten nyt esillä olevaa nelipäiväistä työviikkoa. – Yleisesti ottaen pidän työajan lyhentämistä oikeana pyrkimyksenä ja mahdollisuutena vahvistaa työhyvinvointia ja työssäjaksamista, Sarkkinen kommentoi Demokraatille. Taustalla on muun muassa huoli hoitajien uupumisesta sekä alan vetovoimasta
Ruotsiharha SUOMESSA YRITETÄÄN napsia omaan käyttöön ruotsalaisia rusinoita mutta unohdetaan taustalla oleva kokonaisuus. Siinä sitouduitte päästöjen vähentämiseen. Edessä olevat päätökset eivät ole helppoja eikä niillä saa suurta kansansuosiota. Teollisuuden palkansaajien tuoreen selvityksen mukaan myös Ruotsissa on tiukka neuvottelujen koordinaatio. Hyvät päättäjät, teistä moni oli allekirjoittamassa vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimusta. Esimerkiksi työnantajat jaksavat muistuttaa, että Ruotsissa ei ole yleissitovuutta tai että siellä paikallinen sopiminen on yleistä. Selvityksen mukaan molempien maiden malleissa liittotason sopimukset ovat yleisiä ja työehtosopimusten kattavuus ja työntekijöiden järjestäytymisaste korkeita. Eli kauniit ilmastopuheet ovat osoittautumassa … vain puheiksi. de_11112021_08.indd 9 4.11.2021 9.45. Johtavissa tehtävissä palkat ovat yli kaksinkertaiset. Siellä hajautetuimmat neuvottelut ovat valtiolla ja kunnissa. Tavoite oli vuoteen 2050 mennessä rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. YK:n tuoreen raportin mukaan monessa maassa hallitukset suunnittelevat tuottavansa kaksinkertaisen määrän kivihiiltä, öljyä ja maakaasua ilmastotavoitteisiin nähden. Harjuniemi muistutti Kauppalehden haastattelussa, että rakennuksilla työskentelevistä enää yksi kymmenesosa on yritysten omia työntekijöitä suhteessa 1990-luvun alkuun. Ja pahemmaksi menee. Jos nykymenonne jatkuu, ilmaston arvioidaan lämpenevän 2,7 celsiusastetta vuoteen 2100 mennessä. Paikallisessa sopimisessa yksityisellä sektorilla Suomi ja Ruotsi ovat melko lähellä toisiaan. Tämän toteutuessa fossiilisten polttoaineiden tuotanto kasvaisi 110 prosenttia päästötavoitteisiin nähden. Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön (SAK) koulutusja työvoima poliittinen asiantuntija Mikko Laakkonen puolestaan ihmetteli Helsingin Sanomien haastattelussa, miksi yritykset eivät nosta palkkoja, jos työvoimasta on pulaa. Molemmissa maissa myös työehtosopimukset ovat keskeinen osa työmarkkinoita. Ja mielellään ennen kuin on ehdoton pakko, toivoo Demokraatin väki. Laakkonen uskoo, että enemmän palkkaa – sellaista, jolla duunari tulee toimeen, asuu ja elää – maksava yritys saa muita paremmin rekrytoitua työntekijöitä. Harjuniemi uskoo, että pätkäja vuokratyön asemasta vakinaista ja kunnolla palkattua työtä tarjoamalla ala pystyisi vastaamaan työvoimapulaan. Niissä säädellään palkkojen ja työaikojen lisäksi muita työsuhteen ehtoja. TYÖELÄMÄ TYÖELÄMÄ Palkka – tuo ihmeellinen ratkaisu työvoimapulaan RAKENNUSLIITON PUHEENJOHTAJALLA Matti Harjuniemellä on alan työvoimapulaan yksinkertainen ratkaisu: yritysten pitäisi palkata tekijöitä omille palkkalistoilleen. Raamatulliset, sadon tuhoavat vitsaukset – heinäsirkat, kuivuus, tulvat – ovat jo arkea monen köyhän maan pienviljelijän elämässä. Harjuniemi muistuttaa, että Suomessa rakennusala pyörii pitkälti ulkomaalaisten keikkatyöntekijöiden varassa. Mutta niitä on pakko tehdä. Nyt on tekojen aika. Esimerkiksi Uudellamaalla keskimäärin joka kolmas alalla työskentelevä on ulkomaalainen. Tilastokeskuksen mukaan rakennustyöntekijän mediaaniansio yksityisellä sektorilla vuonna 2020 oli 3 015 euroa kuukaudessa. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari POKKA PITÄÄ POKKA PITÄÄ Maatalous ei saastuta Lisää ydinvoimaa Hyvät poliitikot, ilmastonmuutoksen torjunta karkaa käsistä
Aika oli toinen, kun pääministeri Mauno Koivisto osallistui 1960-luvun lopulla lauantai-iltaisin esitettyyn viihdeohjelma Jatkoaikaan. Oik eat vas tau kse t: 1) Vuo des ta 20 19 2) Hämee nlin naa n 3) Sud ani n 4) Eiff el-t orn i 5) TH L:n ylläp itä mä elin tar vik kei den kan sal lin en koo stu mus tie top ank ki 6) 17 7) Pud u 8) Rus t 9) Gun the r 10 ) St. Mihin kaupunkiin perustettiin Suomen ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto 20 vuotta sitten. Kuinka monta pysyvää valiokuntaa eduskunnassa toimii. Mistä lähtien isänpäivä on ollut virallinen liputuspäivä Suomessa. Minkä elokuvan kuvauksissa tapahtui lokakuussa kuvaajan kuolemaan johtanut ampumatapaturma. Moni Suomessa ilmeisesti ahtaisi pääministerin ja koko instuution edelleen samaan menneiden aikojen muottiin, jota muokkasivat jo aikoinaan muun muassa Urho Kekkonen ja Mauno Koivisto. 6. Unohdettiin, että pääministerikin on tavallinen ihminen, jolla on oikeus elää myös tavallista arkea. Millä nimellä hänet muistetaan tv-sarjasta Frendit. Pääministerin haastattelutunnilla – instagramissa julkaistun boomer-viestin jälkimainingeissa – Marin sanoi, että hän haluaa ravistella pääministeri-instituutiota. Lou is Blu es MAAILMAN TILA • Marin-gate Pääministerikin on ihminen T arkoitushakuinen ja osin tietoisen ymmärtämätön ajojahti pääministeri Sanna Marinin ympärillä alkaa laantua. 8. Missä NHL-seurassa pelaa jääkiekkomaalivahti Ville Husso. Suomen kansa ilmeisesti edelleen kaipaa pääministeriltä tuhkan ripottelua ja tulikiveltä tuoksuvaa pelottelua. Harri, sä oot kone! Nielasit sä jo kaikki. Minkä maan pääkaupunki on Khartum. Missä tunnetussa rakennuksessa on Euroopan vanhin hissi. Harri, sä oot kone! 10 VIS V 1. Kuvassa on James Michael Tyler. Tästä oli merkkejä jo pari viikkoa sitten, kun iltapäivälehdissä oli ensimmäiset Marinia ymmärtävät kolumnit. 7. 2. Nyt Marinin boomer-viesti tulkittiin pahantahtoisesti sukupolvien väliseksi vastakkainasetteluksi. Mikä on maailman pienin hirvieläinlaji. 3. Mikä on Fineli. 9. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP, Natalia Kolesnikova Nielasit sä jo kaikki. 10. 4. de_11112021_10.indd 10 4.11.2021 10.11. 5. Juontajat olivat sulaa vahaa sanavalmiin pääministerin edessä, ja kansa rakastui Manuun. Iloittelu ja irrottelu ei sopinut pääministerin rooliin
Ammattiyhdistystoiminta ei ole etenkään neuvottelutasolla mitään lastenleikkiä. Ehkä eniten hyötyä on työministerin erityisavustajana toimimisesta. Aika työministeriössä oli muutenkin haasteellista, kun tuolloin alkoi koronakriisi. Olennaista on ymmärtää, mitkä asiat ja arvot vaikuttavat ihmisten arkeen. Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva MISSÄ OLET NYT. Hyvää tässä tilanteessa kuitenkin oli se, että yrityksissä jouduttiin nyt kunnolla miettimään, miten työehtosopimukset halutaan tehdä. Nevaranta on muun muassa työskennellyt lakimiehen tehtävissä Autoja kuljetusalan liiton asiantuntijana ja Suomen Konepäällystöliitossa. Toimitusjohtajat ovat pragmaattisia ja osaavat laskea, kannattaako käyttää kallista aikaa ja resursseja neuvottelemiseen itse sopimuksista ammattiliiton kanssa, Timo Nevaranta sanoo. entisen SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen viestintävastaavana sekä silloisen työministerin Lauri Ihalaisen avustajana. Samalla myös varmistui, että Teollisuusliiton pääsopimuksesta tulee yleissitova, mikäli osapuolet myöhemmin paiskaavat kättä. Nevaranta sanoo oppineensa Jukka Kärnältä, että niin politiikassa kuin ammattiyhdistystoiminnassakin voi välillä puhua kovilla sanoilla. Työnantajajärjestöt ovat pitkään ajaneet yrityskohtaista sopimista, mutta esimerkiksi Teknologiateollisuuden työnantajista suuri osa päätti liittyessään uuteen työnantajajärjestöön, että he haluavat edelleen tehdä työehtosopimuksen keskitetysti työntekijäliiton kanssa. T imo Nevaranta, Teollisuusliiton uusi yhteiskuntasuhdepäällikkö, ihmettelee tässäkö tämä työmarkkinoiden suuri murros oli. Siinä puhutaan miljardeista ja asioista, jotka vaikuttavat lukuisten yritysten ja satojentuhansien ihmisten arkeen. Timo Nevaranta Lyhyt matka politiikasta Hakaniemeen. 11 Demokraatti Olennaista on ymmärtää, mitkä asiat ja arvot vaikuttavat ihmisten arkeen. – Kärnän tyyli vastasi omaa ajatteluani työväenliikkeestä, eli että välillä on pakko puhua kovemmalla äänellä, jos haluaa oikeasti vaikuttaa asioihin. – Aikaisempi työurani on valmentanut hyvin nykyiseen tehtävään. Politiikassa ura alkoi yli kymmenen vuotta sitten kansanedustaja Jukka Kärnän (sd.) eduskunta-avustajana. Kyse ei ole vain uuden työnantajan kehumisesta, sillä ennen juristinopintoja Nevaranta työskenteli sähköasentajana Sinebrychoffin tehtaalla ja Kotkan sahalla. Työkokemusta on myös muista ammattiliitoista. Nevaranta on toiminut mm. Politiikassa avustajan työ on ehkä vaativinta valtiosihteerin jälkeen. Tämän mietinnän pohjalta yritykset päätyivät valitsemaan yleissitovuuden. Vuonna 2021 de_11112021_11.indd 11 4.11.2021 10.58. Ensisijaiseksi nousi koronan hoitaminen, vasta sen jälkeen tuli hallitusohjelmaan liittyvä varsinainen ministeriön työ. – Harmi, että työnantajajärjestöt toiminnallaan yrittävät hajottaa toimivaa sopimusjärjestelmää. POLIITTISESTA TAUSTASTAAN huolimatta Nevaranta kutsuu Teollisuusliittoa henkiseksi kodikseen. Nevaranta siirtyi Teollisuusliittoon työministeri Tuula Haataisen kabinetista, jossa hän erityisavustajana vastasi mediasuhteista ja tiedottamisesta. Siinä oli kaksi työtä päällekkäin
PELASTUSALALLE TILANNE ei tullut yllätyksenä. Alalla on selvitetty työntekijöiden kokemaa häirintää jo muutaman vuoden ajan. Tämä vaatii koko organisaation läpi menevää ajattelua. Tilanteen ahdistavuus pahenee entisestään, jos seksuaalisesta ahdistelusta ei uskalla puhua työpaikalla. Ammattien välisessä arvostusvertailussa esimerkiksi palomies oli vuonna 2018 sijalla 13 lähes 400 eri ammatin vertailussa. Kyseisessä vertailussa naiset arvostivat palomiehen ammattia miehiä enemmän. Esimiesten rooli on tässä työssä olennainen. Työpaikkamme pantavin naiskollega PELASTUSALA ON MIEHINEN, MUTTA SE EI OIKEUTA RASKAS TYÖ VAATII RASKAAT HUVIT -AJATTELUA. Pelastusala on edelleen miehinen, vasta vähän yli kymmenesosa työntekijöistä on naisia. analyysi de_11112021_12.indd 12 4.11.2021 10.25. Toisaalta nollatoleranssista puhuminen, laki tai koulutus on turhaa, jos työyhteisössä, jokaiselta työntekijältä, puuttuu ymmärrys oman työtoverin koskemattomuudesta tai siitä, mitä toiselle on soveliasta sanoa, edes vitsinä. S uomalaiset listaavat pelastustoimen luotettavimmaksi viranomaiseksi. Jutuissa haastateltiin nimettömänä useita pelastusalalla työskenteleviä naisia, joiden kertomukset olivat karuja: seksistisistä vihjailuista fyysiseen ahdisteluun ja ammatillisen osaamisen vähättelystä naisvihaan. Seksuaalisen häirinnän nollatoleranssi pitäisi olla lähtökohta jokaisessa työyhteisössä. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Muutama viikko sitten Yle kertoi juttusarjassaan pelastusalalla ilmeisen yleisestä seksuaalisesta häirinnästä. Ammatin arvostus ei välttämättä kerro paljoakaan siitä, minkälaisessa arjessa alalla työskennellään, tai miten eri kollegoita kohdellaan – tai edes laajemmin ajateltuna järjenkäytöstä. Valitettavasti pelastustoimen lisäksi myös monella muulla alalla on paljastunut, että seksuaalinen häirintä on ollut enemmän tai vähemmän julkinen salaisuus. Toimivia keinoja tilanteeseen puuttumiseksi ei ole kuitenkaan syystä tai toisesta aikaisemmin löydetty. Ongelmaa on pahentanut se, että monen Ylen haastatteleman naisen mukaan esimiehet eivät ole puuttuneet tilanteeseen, vaikka heille on asiasta kerrottu. Nyt suunnitellaan muun muassa tasa-arvoasioihin liittyvän koulutuksen lisäämistä pelastusalalla ja niin sanottujen turvahenkilöiden tuomista työpaikoille, joiden kanssa häirinnästä voisi turvallisesti puhua. Nollatoleranssi tai tiukempi lainsäädäntö ei riitä karsimaan työpaikoilta seksuaalista häirintää, jos terve järki puuttuu siitä, mitä voi ja ei voi tehdä. Tämä ei kuitenkaan oikeuta ”raskas työ vaatii raskaat huvit” -ajattelua tai seksististä vihjailua. Tämän jutun otsikko on suora lainaus yhden mukana olleen naisen haastattelusta, jossa hän kuvasi työyhteisössä kohtaamaansa yleistä keskustelua. Eikä etenkään fyysistä ahdistelua
Osaava työvoima Työvoimapula pahenee etenkin teollisuudessa ja rakentamisessa. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ty öh yv in vo in tik ys el y 20 21 , A ka va W or ks 40 30 20 10 % Akavalaisten mielestä tärkeimmät kokonaisuudet, joita tulisi parantaa, jotta työssä voitaisiin nykyistä paremmin 42 % Henkilöstöresurssien lisääminen 32 % Työn psyykkisen kuormituksen vähentäminen 31 % Johtaminen ja esihenkilötyö Kuinka suurena riskinä pidät työuupumusta työssäsi. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI Työuupumus uhkaa Yhä useampi kokee työn rasittavuuden kasvaneen. 13 Demokraatti Optimismi Matkailuja ravintola-alan työntekijöiden usko työnantajansa talous tilanteeseen on historiallisen vahvaa. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: PAM Lähde: Tem Arvostamme suomalaista työtä. En pidä sitä lainkaan riskinä Vähäisenä riskinä Melko suurena riskinä Suurena riskinä En osaa sanoa 10 20 30 40 50 10 14 11 43 45 39 34 29 37 12 10 12 2 2 1 % Akavalaiset Perustai toisen asteen tutkinto, muut kuin akavalaiset Vähintään alin korkea-asteen tutkinto, muut kuin akavalaiset Moni työntekijä kokee työssään psykososiaalista kuormitusta, joka aiheutuu työn pirstaleisuudesta, työn määrästä ja intensiteetistä sekä työajan rajojen hämärtymisestä. Oireina ovat muun muassa vaikeudet suoriutua omasta työstä, uni-, muistitai keskittymisongelmat sekä huono työstä palautuminen. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. de_11112021_13.indd 13 4.11.2021 9.15
Eduskuntavaaleihin on aikaa vuosi ja hallituspuolueiden on löydettävä yhteisen ohjelmansa mukainen ratkaisu voimakkaasti jakaviin kysymyksiin työllisyydestä, valtiontaloudesta ja ilmastopolitiikasta. Työvaliokunnassa istuva piiskuri organisoi ja arvioi salityöskentelyä. Kärnä tunnetaan ärhäkkänä some-hahmona, mutta hänellä on keskustan eduskuntaryhmässä myös virallinen asema niin kutsuttuna piiskurina. Suomela puolestaan sijaistaa Maria Ohisaloa vihreiden puheenjohtajana Ohisalon vanhempainvapaan ajan. Demokraatti selvitti jäljellä olevan hallituskauden suurimmat haasteet. Filatov on ollut kolmessa eri hallituksessa työministerinä. Sisäinen eripura on saanut opposition jo teroittamaan veitsiään. de_11112021_14.indd 14 4.11.2021 10.50. Vastaajina ovat tässä jutussa kansanedustajat Tarja Filatov (sd.), Mikko Kärnä (kesk.) ja Iiris Suomela (vihr.). Hallitus on jo saavuttanut monia keskeisiä tavoitteitaan kuten jättimäisen sote-uudistuksen, oppivelvollisuusiäin noston ja sitovan hoitajamitoituksen. Häkkänen on kokoomuksen varapuheenjohtaja. Talous on lähtenyt niin lupaavaan kasvuun, että utopistisena pidetty 75 prosentin työllisyysaste näyttää mahdolliselta. Ne, joiden äärellä poliittisten voittojen riskit ja panokset ovat kaikkein suurimmat. Opposition puheenvuoron käyttää kokoomusta edustava Antti Häkkänen. 14 Demokraatti ILMIÖ miinakenttä Teksti Simo Alastalo, Johannes Ijäs / Kuvat iStock H istoriallisen raskaasta koronakriisistä selvinnyt Sanna Marinin hallitus on ensi keväänä tiukan paikan edessä. Hallituksen Istuvan hallituksen loppukausi on täynnä haasteita
15 Demokraatti de_11112021_14.indd 15 4.11.2021 10.50
16 Demokraatti D-ILMIÖ Hallitusohjelma on suomalaisten monipuoluehallitusten pyhä kirja, jonne on kirjattu kivulla synnytetyt kompromissit. Nettonegatiivisuutta on miltei mahdotonta saavuttaa ilman hiilinieluja. Kaikki Demokraatin haastattelemat kansanedustajat tunnistavat suurimmiksi haasteiksi ilmastosovun sekä talousja työllisyyspolitiikan. Esimerkiksi viherväylien kaavoittamisen on pelätty heikentävän metsänomistajien omaisuudensuojaa. Ilmastotavoitteiden sovittaminen metsänja maanomistajien etuihin on osoittautunut paikoin työlääksi. – Odotellaan nämä arviot nyt kaikessa rauhassa ja katsotaan sitten siltä pohjalta, että minkä näköisiin toimenpiteisiin on tarvetta, jos on, Kärnä sanoo. Suomi olisi komission esityksessä lähinnä maksaja, kun Puolan kaltaiset kehittymättömämmät jäsenmaat saisivat tukea kasvaviin energiakustannuksiinsa. Suomela kertoo olevansa huolissaan hiilinieluarvioissa tapahtuneista muutoksista. – Tiedämme, että pelkillä päästövähennyksillä eteneminen on aikataulullisesti hyvin vaikeata. Kun laskevien Veikkaus-tuottojen uhkaamat kulttuurin rahat nousivat keskusteluun, koko budjettisopu Veikkauksen rahoista nostettiin uudestaan pöydälle. Jos yhtä yksityiskohtaa muutetaan, muitakin on tapana avata uudelleen neuvoteltaviksi. Kun poliiseille annettiin syksyllä lisärahaa, vasemmisto vaati rahoitusta myös kulttuurille. Kun yhteisiä sopimuksia sovelletaan käytäntöön, ajaudutaan helposti vaikeuksiin. Kaiken on mentävä tasan, pilkuntarkasti kuin kuusivuotiailla karkkipäivänä. Hallitus pyrkii tarkastelemaan myös maankäyttöä ja rakentamista hiilipäästöjen näkökulmasta. Mikäli päätetyt ilmastotoimet eivät asiantuntijapaneelin mukaan riitä, olisi valmiutta kompromissien tekemiseen löydyttävä. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan Suomen metsien hiilinielut ovat olennaisesti aiemmin arvioitua pienempiä. Vihreät on ajanut läpi kirjauksen, jonka mukaan ilmastopaneeli arvioi hallituksen ilmastotoimien vaikuttavuuden ensi helmikuussa. Maataloudelle ei saa aiheutua ilmastotoimista lisäkustannuksia kuten hallitusohjelmassa selkeästi todetaan. Keskustalle maankäyttöä ja metsiä koskevat päätökset ovat ilmastokivun ytimessä. Tavoitteena on hiilineutraaliuden saavuttaminen vuonna 2035. Tavoite olisi utopistinen. HALLITUS ON ottanut selkeän kielteisen kannan EU:n komission esittämään ilmastopoliittiseen sosiaalirahastoon, jolla niin sanottua oikeudenmukaista siirtymää pyrittäisiin hoitamaan EU:n tasolla. Suomelan mukaan hiilineutraalisuustavoite edellyttäisi ilman nieluja päästöjen vetämistä nollaan. – Ilmastopaneelin pitäminen mukana on meille keskeisen tärkeää, puheenjohtaja Maria Ohisalon sijaiseksi marraskuun lopulla nouseva Iiris Suomela sanoo. Näiden reunaehtojen puitteissa on liikuttava, kesken peurajahdin tavoitettu Kärnä kommentoi Demokraatille. Filatov leikittelee myös ajatuksella valtiosta ilmasto poliittisena roskapankkina. Lokakuussa hallitus päätti kompensoida ensi vuonna edessä olleet tappiot kaikille Veikkauksen edunsaajille. Ilman hiilinieluja ilmakehään joutuvien päästöjen lämmittävää vaikutusta ei saada käännettyä. – Metsien kestävä käyttö on turvattava. Sopu Veikkaus-rahoista syntyi hallituksen sisällä helpontuntuisesti ja nopeasti. Kärnä ei halua kiirehtiä asioiden edelle. Mikko Kärnä pitää täysin selvänä, että hallitusohjelmaa on metsien ja maatalouden suhteen noudatettava. Eli nyt todella maankäyttö ja metsät ovat ihan keskeisiä ilmastopolitiikassa. de_11112021_14.indd 16 4.11.2021 10.50
Filatov ei ole varma, että asteittainen turpeen käytön vähentäminen olisi edullisin tapa lopettaa turveteollisuus. – Hyvin pieni osa maataloudesta tuottaa suuren osan päästöistä. Hallitus tukee jo osana oikeudenmukaista siirtymää esimerkiksi öljylämmityksestä luopuvia kotitalouksia ja sähköautojen hankintaa. Suomela kuitenkin tunnustaa olevansa hieman huolestunut valmiudesta kompromissien löytämiseen. Linjauksen on tulkittu tarkoittavan työttömyysturvan leikkauksia. Korostan, että yhdessä on tähän asti päästy ja katsotaan miten eteenpäin sitten. ILMASTOKYSYMYSTEN OHELLA hallituksessa riittää ristivetoa myös talousja työllisyyspolitiikassa. Vaikeuksiin ajautuneille turvetuottajille sovittiin keskustan vaatimuksesta tukipotti kevään kehysriihessä. Hallituksen sisällä ajatus on saanu tukea ainakin vasemmistoliitolta ja vihreiltä. – Se vie Suomen pysähtyneisyyden tilaan, Suomela sanoo. Ennen koronaa julkisen talouden alijäämäraja oli EU:ssa kolme prosenttia jäsevaltion bkt:sta ja julkisen velan osuuden yläraja 60 prosenttia. Yhdeksi teemaksi on noussut myös vihreiden investointien suhde budjettikehyksiin. Filatov kaipaisi keskustelua myös keskustalle vaikeista maatalouden päästöistä. – Jos energian hinta tai liikkumisen hinta kallistuu, kyllähän meidän pitää miettiä, miten pienituloiset ihmiset pystyvät viettämään säällistä elämää, Filatov sanoo. Sellainen logiikka johtaa siihen, että todella tärkeitäkään edistysaskelia ei saada otettua. Hallitusohjelmassa kaiken on mentävä tasan, kuin kuusi vuotiailla karkkipäivänä. Vihreät on vaatinut maataloudelta voimakkaita päästövähennyksiä. Ne isoimmat kriisitilanteet ovat sieltä tulleet. – Se kannattaa muistaa, että joutuu sovittelemaan, mutta voi myös tiukan paikan tullen käyttää omaa ykkösasemaansa hyväksi. Tiukkoja tilanteita on Kärnän mukaan luvassa myös jatkossa. Jakolinjat ilmatokysymyksissä eivät ole pelkästään keskustan ja muiden hallituskumppaneiden välissä. de_11112021_14.indd 17 4.11.2021 10.50. – Voi olla, että olisi ollut pitkässä juoksussa halvempaa ostaa kaikilta turvetuottajilta toiminnot pois käypään hintaa ja lopettaa ne. MIKKO KÄRNÄ näkee keskustan hallituskauden hankalimpana kumppanina vihreät. Sen taloudelliset vaikutukset olisivat ehkä olleet pienemmät kuin valitun tien, jolla pyritään tukemaan ja menemään hitaammin. Nyt niiden uudistamisesta on viritelty keskustelua. Maaja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) taipui lokakuussa vaatimuksiin ja totesi päästövähennyksiin olevan valmiutta mikäli maatalouden kannattavuudesta huolehditaan. Hän puhuu mielellään hallituksesta kokonaisuutena. Meillä pitäisi olla ratkaisuja, joilla menemme hienovaraisemmin toimialojen sisälle ja haemme sieltä kustannustehokkaita ja vähemmän haittoja sisältäviä ratkaisuja. – Se voisi olla valtiolle edullisempaa kuin hidas tie. Koronapandemian aikana EU:n vakavaraisuussäädökset heitettiin tilapäisesti sivuun. Hän ei kuitenkaan käsittelisi maataloutta yhtenä kokonaisuutena. Talouspolitiikan iso linjakysymys liittyy EU-tasollakin käytävään keskusteluun velkaantumisen tasosta. Jos maatalous ei hoida omaa osaansa, se tarkoittaa, että liikenteessä tai jollakin muulla sektorilla pitää tehdä enemmän. Hallitus on sitoutunut loppukautensa aikana tekemään työllisyystoimet, jotka vahvistavat julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla. Vihreiden Suomela vierastaa ajatusta keskustan ja vihreiden vastakkainasettelusta. Suomessa kehysmenettelyn uudistamisen tarpeesta on puhunut muun muassa pääministeri Sanna Marin (sd.). Monipuoluejärjestelmän logiikkaan ei hänen mukaansa voi kuulua pyrkimys pysäyttää kaikki. – Lähtien maataloudesta, metsästyspolitiikasta, susista, hanhista, joutsenista ja kaikista mahdollisista. Filatov leikittelee myös ajatuksella valtiosta ilmastopoliittisena roskapankkina, joka ostaisi päästöjä tuottavia toimialoja pois markkinoilta. Tuolloin periksi joutui antamaan vihreät. – Toivon, että mennään aina sellaiseen suuntaan, jossa haetaan tapoja mennä yhdessä eteenpäin eikä suinkaan rakenneta kompromisseja sen varaan, että jos meidän juttu ei etene niin ei myöskään tuo teidän. Filatovin mukaan sosialidemokraattien osa on pääministeripuolueena sovitella ristiriitoja. 17 Demokraatti Kansanedustaja Tarja Filatovin (sd.) mukaan Suomi tarvitsisi pikemminkin omaa, kansallista sosiaalirahastoa, jonka avulla tuettaisiin esimerkiksi toimialansa alasajosta kärsiviä toimialoja. Hän ei täsmennä mikä puolue pysäytyksen voisi tehdä
Vihreiden Suomela vaikuttaisi aistivan työllisyystavoitteen toteutuksessa ongelmia. Niihin liittyy massiivinen keskustan olemassaolon pyhyys. Vasemmistopuolueille kevyemmätkään heikennykset kuten ansiosidonnaisen porrastaminen eivät ole sopineet. Meidän isompi ongelmamme on pitkäaikaistyöttömyyden nousu, ei niinkään se, että ansiosidonnaisella olevien määrä kovin paljon kasvaisi. Filatov ei jaa näkemystä, että huonompi työttömyysturva auttaisi ihmisiä hakeutumaan paremmin työmarkkinoille. Yhteiskunta on Filatovin mukaan muuttunut niin osaamisperusteiseksi, että siivoojakin joutuu tuntemaan käyttämänsä aineet. – Riskit tulevat siinä, että keskustalla on aika erilaiset näkemykset siitä, mitä työttömyysturvalle voisi tehdä. Keinot siihen ovat monet ja avoimilla korteilla täytyy neuvotella niinkuin meilläkin on puheenjohtaja sanonut. – Oleellista on se, että työllisyystoimet toteutetaan ja kyetään vakauttamaan tätä valtiontaloutta. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Mikko Kärnä on hallituksen loppukauden talousja työllisyystavoitteista lyhytsanainen. – Sosiaaliturvan leikkaus ei lisää ihmisten osaamista. Keskustalla on ollut suurempi valmius työttömyysturvaa heikentäville uudistuksille. Usein ne toimet, joilla vaikkapa sote-alalle saadaan lisää ihmisiä, ovat sellaisia, jotka maksavat. Mietin silloin neuvotteluissa, että tästä tulee tiukkaa. Kyse on koulutuksesta ja tarkkaan määritellyistä tehtävistä. Olisimme olleet valmiita vaikka veronkorotuksiin. Kärnä näkee keskustan hallitus kauden hankalimpana kumppanina vihreät. Sille tielle ei menty ja nyt ollaan tässä, Suomela toteaa. de_11112021_14.indd 18 4.11.2021 10.50. Eräs hankaluuksista liittyy juuri työttömyysturvan leikkauksiin. Hänen on myös johdettava itseään ja osattava käyttää koneita. – Olemme hallitusneuvotteluissa sopineet, että vaikuttavat työllisyystoimet ovat valtiovarainministeriön arvioimia. Nykytyömarkkinoilla ei voida ottaa ihmisiä tuosta vain kadulta töihin
1 – Vihreillä ihan selvästi näkyy, että puolue on vähän radikalisoitumassa. – Ensimmäinen on työllisyystoimet, Häkkänen toteaa. Hallitus on päättänyt lisätä ilmastotoimia jo maaliskuussa, jos tavoitteet kohti hiilineutraalisuutta eivät ole asiantuntijoiden mukaan täyttymässä. Sotessa ei ole varattu resursseja siihen ja vuoden päästä pitää tehdä ratkaisu, miten se maksetaan. Hallitus päätti kompensoida myös ensi vuonna Veikkauksen edunsaajien eli esimerkiksi kulttuurin ja sote-järjestöjen rahat. Neljäntenä Häkkäsen mukaan menokehykseen linkittyy myös pommi nimeltä hoitajien palkankorotukset. Tässäkin Häkkänen näkee vaaran paikan ja katsoo keskustan olevan ilmastotavoitteita painottavista vihreistä niskan päällä. Häkkänen toteaa, että vajaan 200 000 sote-työntekijän siirto hyvinvointialueisiin voi nostaa palkkakuluja jopa miljardin vuodessa. 2 3 4 de_11112021_14.indd 19 4.11.2021 10.51. Näin voisi päätellä varapuheenjohtaja Antti Häkkäsen (kok.) edesottamuksista. Hallituksen työllisyystoimien tavoitteena on ollut vahvistaa julkista taloutta kahdella miljardilla eurolla vuosikymmenen loppuun mennessä. Se ei pysty rikkomaan kehyksiä. – En tarkoita palkkakierrosta vaan palkkaharmonisaatiota hyvinvointialueita perustettaessa. Vasemmistopuolueilla on ihan varmasti tilanne päällä, että on pakko saada ne rahat jostain. – Täytyykö menokehys rikkoa uudestaan. Kahden miljardin euron julkisen talouden vahvistava vaikutus on ihan eri juttu kuin hallituksen teot, Häkkänen sanoo ja kritisoi hallituksen toteuttaneen työllisyystoimiaan veronmaksajien rahoilla julkista taloutta vahvistamatta. – Keskusta joutuu jossakin vaiheessa tarkistamaan, saako se kynnyskysymyksensä täyttymään edes kohtuullisesti. Tässä piilee Häkkäsen mukaan hallituksen kolmas miina eli mitä päätetään vuoden 2023 osalta. Kun Demokraatti kysyi Häkkäsen näkemyksiä hallituksen tilanteesta, hän latoi eduskunnan kuppilan pöydässä vartissa pöytään 10 miinaa, joihin hallitus voisi mahdollisesti loppukaudella kaatua. Keskustalla on vuoden päästä jo vaalikampanja käynnissä. 19 Demokraatti Häkkänen ja 10 miinaa okoomuksen oppositiopolitiikka käynnistyi pitkän hallitusvastuun jälkeen yskähdellen, mutta pikku hiljaa puolue on alkamassa päästä vauhtiin
– Viime vaalikaudellahan käynnistimme nämä lakihankkeet. Viidenneksi miinaksi Häkkänen lukee EU-poliikan linjapäätökset taloudesta ja kuudenneksi EU:n ilmastoja metsäpoliittiset päätökset. Aistin, että vihreissä on jokin ydinvoimaan liittyvä ongelma. Tämäkään ei vakuuta Häkkästä. – Ydinvoiman takia on lähdetty kaksi kertaa hallituksesta. Vihreät taas yrittävät saada mukaan kaikki ilmastoarviointivaikutukset ja julkisen omistuksen eikä yksityisomistusta. Yhdeksänneksi hän nostaa keskustan kannatuksen kehittymisen. – He tiedostavat, että nyt on sulanut löysä pois ja enää on kovaa ydinkannatusta ehkä jäljellä. – Keskusta yrittää puolustaa maanomistusoikeutta ja tavallaan jossain määrin tervehenkistä kaavoitusta. Tätä vastaan sotii se, että hallitus on kesällä päässyt sopuun siitä, että se ajaa ydinvoimaa EU:n kestävien energiamuotojen listalle. Mutta se on tietysti heidän asiansa. Hän nostaa esiin lunastuslakiin sekä maankäyttöja rakennuslakiin liittyvät uudistukset. Jos joku näistä – velkaantuminen, kehysmenettely, metsäpolitiikka, liikenneverotus, maankäyttö, rakentaminen – repsahtaa vähänkään väärään suuntaan, niistä tulee rakenteellinen ongelma keskustan näkökulmasta. Miinaan seitsemän tullessaan Häkkänen ennakoi jo, että siihen saattaa hallituskin kaatua. Häkkäsen oppositiopolitiikan keihäänkärki näyttäisi osoittavan kaikkein eniten juuri keskustaan. – Suhtaudun niin, että toivottavasti he saisivat hallituksessa asioita aikaiseksi oikeaan suuntaan. EU:n kestävän metsänhoidon niin sanotut taksonomiakriteerit ovat Häkkäsen mielestä myös keskustalle ”kohtalonkysymys”. Niissä ovat äärimmilleen vastakkain keskustan sekä vihreiden ja vasemmistoliiton intressit. 5 7 8 9 10 6 de_11112021_14.indd 20 4.11.2021 10.51. Kymmenentenä kohtana Häkkänen pyörittelee sitä, että hallitus ajautuisi vaikeuksiin ydinvoimakannoissa. Kahdeksantena hallituksen haasteena Häkkänen puhuu liikenteen verotuksesta. Sama pätee Häkkäsen mielestä myös Suomessa, mikäli kehyssääntöjä uudelleenarvioidaan pääministeri Sanna Marinin (sd.) keskustelunavauksen seurauksena vihreiden investointien mahdollistamiseksi. Mutta keskustan kannattaa jättää hallitus siinä vaiheessa, kun kokee, että usko on mennyt ja ei varmasti saa asioita aikaiseksi kynnyskysymystensä kannalta. – Niihin liittyy massiivinen keskustan olemassaolon pyhyys, oppositiopoliitikko miltei mehustelee. Ymmärrykseni mukaan keskustan edustajat ovat valmiita marssimaan hallituksesta ulos, jos lausuntokierroksella olevat lait menevät väärään asentoon. Häkkänen toteaa, että mikäli vihreät investoinnit vapautetaan jäsenmaiden talouspolitiikan säännöistä eli luetaan vakausja kasvusopimuksen ulkopuolelle, talouspolitiikan säännöt löperöityvät. 20 Demokraatti D-ILMIÖ – Tämä tulee olemaan megajuttu, koska se vaikuttaa siihen, pitävätkö valtiontalouden kehykset vai eivät. Demareissa on perinteisesti ollut jopa 30–50 prosenttia ydinvoiman vastustajia
Ei ole helppoa olla kepu. Keskustan kivussa ei Majanderin mukaan ole kyse talouspolitiikan linjasta vaan identiteetistä. – Se olisi povannut lunkimpaa asetelmaa. 21 Demokraatti Boomereiden – ja hallituksen – on pidettävä coolinsa P olitiikan tutkija Mikko Majanderin silmään kuntavaalit näyttivät hallituksen paniikinomaisen kriisikevään jälkeen mahdollisuudelta rauhoittua. Jatkuvat hallituksen sisäiset väännöt näyttävät Majanderin mukaan muuttuneet miltei pysyviksi. Eduskuntavaalien jälkeen Majander totesi, ettei keskustassa tiedetä ontuako oikeaa vai vasenta jalkaa. Taloudella menee paljon ennakoitua paremmin. Näköjään myös kepu haluaa osallistua siihen. Silloin otetaan jälleen mittaan keskustan näkemyksistä. – Oikeisto-oppositiossahan veropopulismi on rehottanut jo pidempään. Hän hämmästelee valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) alkusyksyn veronalennuspuheita ja kutsuu niitä veropopulismiksi. – Porvari-identiteetti ottaa kolhuja, kun puolustetaan köyhän asiaa. Ei ole helppoa olla kepu. Kaikki tietävät miten vahvasti siellä joudutaan nojaamaan tulonsiirtoihin ja kuntien valtionapuihin. – Keskustalaisten piirissä on politiikan höpöpuolella jengiä, joka jauhaa koko ajan Marinin hirveästä vasemmistolaisesta talouspolitiikasta. Suuria politiikan sisällöistä nousevia riitakysymyksiä Majander ei hallituksen tulevalta taipaleelta tunnista. Porvarikarvaa täytyy näyttää, ja se tarve tulee varmaan pysymään koko loppukauden. – Odotin helpompaa syksyä, mutta näköjään hallituksella on taipumusta hankkia niin sanotusti itse aiheutettua päänsärkyä, Majander sanoo ja viittaa viime aikojen poliittisiin kohuihin. Vihreät on Majanderin mukaan hoitanut oman, heikosta vaalituloksestaan johtuvan käymistilan hallituksen kannalta melko hyvin. Se ottaa itsetunnon päälle. Nyt tilanne on kääntynyt. Kyllä työllisyydestä ja ilmastosta saadaan riitoja aikaan, jos halutaan. Ja ihan tarpeeton juttu. – Oikeisto-oppositio räksyttää, että keskusta toteuttaa hallituksessa sosialistista ohjelmaa. Sellainen itsensä määrittely, että keskusta edustaisi hallituksessa koko ei-sosialistista Suomea on erittäin lapsellista. Ilmastokysymysten ratkaisu siirrettiin kevään puolelle. Se on identiteettikipuilua. On aika huono lähtökohta esiintyä ikään kuin itsekin ajattelisi olevansa väärässä hallituksessa. Kannatusromahdusta pelänneen keskustan vaalit menivät olosuhteisiin nähden hyvin. Se istuu huonosti porvari-identiteetin kanssa. Opposition kokoomus ja perussuomalaiset käyttävät keskustan kipuilua hyväkseen. Ne eivät ole vielä ratkenneet. Keskusta ei edelleenkään löydä itseään poliittiselta kartalta. Hän näkee koko episodin keskustan oireiluna. Sitten on ihan lapasesta karanneet somekohut ja niihin osallistutaan itse. Kunniallinen keskustalaisuus palautuu maakuntiin, siihen miten ollaan maakuntien ja muun Suomen puolue. – Se on se peruskysymys. Jos toimitaan niin kuin tähän asti, voi keväällä olla edessä olla iso möykky. Majander pitää ikävänä, että hallitus antaa siihen eväitä. Saarikko kilpailee Riikka Purran (ps.) ja Elina Valtosen (kok.) kanssa lupaillessaan kaksi vuotta ennen vaaleja seuraavalle hallituskaudelle veronkevennyksiä. Sipilän hallituskaudella puolueessa toivottiin vasemmistolaisempaa linjaa. – Se ei mennyt kovin kauniisti. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja tiedeja kulttuuriministeri Antti Kurvisen (kesk.) julkiselle erimielisyydelle kultuurirahoista Majander ei anna tyylipisteitä. Kokonaiskuva ei ollut hyvä hallituksen toiminnan kannalta. de_11112021_14.indd 21 4.11.2021 10.51
Sitten luin paikallisia matkailusivuja ja meinasin pyörtyä. Mutta jossain kulkee raja minullakin. Yritysmaailmista löytyy ilman sen kummempia yhteyksiä vanhaan teollisuuskulttuuriin niin Hiomoa, Jakamoa kuin Valvomoakin. Millaiset kieli-ilmiöt sinun, Rolle, syyspäiviäsi pimentävät tai valaisevat. Se pisti miettimään, kuinka tämä vanhasta teollisuuden, maatalouden, käsityöläisyyden ynnä ties minkä tekemisen kielestä lainattu johdannainen näyttää ottavan sijaa ihan missä tahansa. Samalta alalta löytyy myös Hoitamoita ja Hoivaamoita. Opin, että Kemin päänähtävyys on nimeltään LumiLinna ja siellä toimivat LumiHotelli ja LumiRavintola. 22 Demokraatti KIELEN PÄÄLLÄ LumiPalloja kirjaamosta E n ole niitä ihmisiä, joiden mielestä on kiva pilkata toisten tekemiä yhdyssanavirheitä. LumiAhdistuksesta toettuani herkuttelin paikallisten kärkiravintoloiden ruokalistojen ”klassikko pihveillä”, ”maitosuklaa lumipalloilla” ja ”timjami-korianteri öljyllä” ja tutustuin merilappilaisiin nähtävyyksiin, kuten ”Unescon maailman perintökohteeseen” ja ”rakennus-, kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtuurillisesti merkittäviin kirkkoihin”. Syksyn pimetessä tuli jostain syystä mieleeni, että Kemi olisi tunnelmallinen matkakohde. Urheiluhallille tuo nimi istuisi paremmin. LumiTyöt epäilemättä tehdään LumiKolalla ja aamuisin tarjoillaan AamuPalaa. Kiinnostavaa vaihtelua tuo samassa yhteydessä toimiva ”Lumipallo jäätelöbaari”. Olen myös pitänyt vähän epäeettisenä Veikkauksen ylläpitämiä Pelaamoja, jotka kuulostavat perin addiktoivilta rahapelipaikoilta. Elokuvakasvatusjärjestö Koulukinon ylläpitämä, nuorille elokuvantekijöille tarkoitettu verkkoyhteisö on nimetty valloittavasti: Kelaamo. Tekemistäkin olisi tarjolla, kuten ”LumiWerneri laskettelu-kurssi” ja piipahdus ”SnowExperience365 elämystilassa”. Kirjaimellisesti, koska ne toimivat entisissä korjaamoja teurastamotiloissa. Kun aloitin mo-pähkäilyni skeptisesti, lopetan plusmerkkisesti. Helsingistä löytyy tapahtumaja ravintolakeskittymät Korjaamo ja Teurastamo, jotka niminä puolustavat paikkaansa. Tällä kertaa se raja meinasi estää minua matkustamasta Kemiin. Ajattelin myrskyävää merta, pikkukaupungin rauhaa ja kirjan lueskelua hotellihuoneessa. Kohuotsikoihin taannoisen tietovuotonsa tähden päätynyt psykoterapiakeskus Vastaamo herätti huomioni jo keinotekoisella nimellään. Tampereelta löytyy alunperin samassa hengessä nimetty kulttuuritila Kuivaamo (mikä tosin saa miettimään, onko siellä kellään kivaa). Pöljät tekokieliset markkinointiaivoitukset pilaavat turistin ihanat villasukkalomamielikuvat. Erosin aikaa sitten Yhdyssana on yhdyssana -someryhmästäkin, kun alkoi ällöttää se ylemmyydentunteessa kieriminen. (Jäänmurtaja Sampoon minua ei ilmeisesti kaivata, koska esittelyteksti oli pelkästään englanniksi.) Hyvät kemiläiset, ei näin! Kaikki tekevät kielivirheitä, mutta kielentarkastajien palveluita on tarjolla juuri siksi, etteivät virheet ja pöljät tekokieliset markkinointiaivoitukset pääsisi julkisuuteen asti pilaamaan turistin ihania villasukkalomamielikuvia. Viime mainittu on kyllä mainio bändinimenä, mutta arkkitehtitoimistona – no joo. de_11112021_22.indd 22 4.11.2021 10.28. (TO) SAIN JOKU aika sitten postia Voimaamo-nimiseltä elämäntaitoja hyvinvointipalveluita tarjoavalta yritykseltä. Nyt se näyttäytyy varsin hirtehisessä valossa. (RB) Kielipoliisioperaatioista ja kielen ilmiöistä keskustelevat Rolf Bamberg ja Tua Onnela Keinotekoinen Vastaamo-nimi näyttäytyy nyt varsin hirtehisessä valossa
Kurt Cobain, jonka vuoksi koko maailma tuntee Teen Spiritin, ei tiennyt sen olevan deodorantti. Elokapina on pilkahdus maailmasta, joka on parantumassa kyynisyydestä. Nuoret, jotka voittoa todistivat nimettiin x-sukupolveksi. H. Ilman idealismia ei ole toivoa eikä tulevaisuutta. Hän muisti naisystävänsä kirjoittaneen hotellihuoneen seinään: “Kurt smells like Teen Spirit” ja päätti käyttää sitä sanoituksessaan. Standfordin yliopistossa päätettiin selvittää pitivätkö väitteet x-sukupolven kyynisyydestä paikkansa. Historian loppu ja talouskasvu eivät tehneet ihmisistä onnellisia. de_11112021_23.indd 23 3.11.2021 15.47. Rahasta oli iloa lähinnä päihteiden hankinnassa. Idealismi on uhanalainen ajattelun ominaisuus, jota pitäisi vaalia. Kurt Cobain inhosi omaa hittiään. Sieluttoman materialismin kritiikistä tuli lihava bisnes. Kävi ilmi, että nuoret todella olivat aiempaa kyynisempiä, mutta niin olivat muutkin. Uusliberalistisen lännen paisunut talous valtasi alaa avautuneesta Itä-Euroopasta. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Teen Spirit pysyi amerikkalaisten kauppojen kosmetiikkahyllyillä. Heidän ajattelunsa leimattiin illuusiottomaksi ja kyyniseksi. KYYNISYYS KAINALOSSA V uonna 1991 amerikkalainen Mennen toi markkinoille teinitytöille suunnatun Teen Spirit -deodorantin. Idealismi on vaikea pala nieltäväksi. Nuoret nähdään aivopestyinä, koska he uskovat johonkin. Vuonna 1992 Smells like teen spiritin kuulemista oli lähes mahdotonta välttää. Siitä olisi syytä olla iloinen. 23 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Kappaleesta tuli koko aikakauden tunnus. HELSINGISSÄ KATUJA tukkiva Elokapina on aktivoitunut poliittisesti vastustamaan ilmastomuutosta. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Idealismi on vaikea pala nieltäväksi. Jos vanhempien ikäluokkien henkinen tyhjyys ilmeni materialismina, Nirvana, joka oli nimeään myöten ironiasukupolven tuote, alleviivasi kaiken onttoutta. Saman vuoden syksyllä Neuvostoliitto hajosi ja kylmä sota päättyi kapitalistisen lännen voittoon. Entiset Nirvana-fanit vaikuttavat suhtautuvan myös Elokapinaan kyynisesti. Samoihin aikoihin, kun Nirvanan Nevermind syrjäytti Michael Jacksonin Yhdysvaltain albumilistan kärjestä, talkkikauppiaana yli sata vuotta aikaisemmin aloittaneen saksalaissyntyisen G. Lopulta hän inhosi myös Nirvanaa kuin klovni, joka on näyttänyt ihmisille heidän teennäisyytensä ja järkyttynyt saamistaan aplodeista. Juhlapuheissa toistui vapaus ja demokratia. Mennenin perustama yritys sulautettiin jättimäiseen Golgate-Palmolive-konserniin. Kyynisyys ja näköalattomuus koski kaikkia ikäryhmiä. Teen spirit oli tarkoituksettomuus. Näky kadulla istuvista ihmisistä on banderolleineen kuin x-sukupolven vanhempien nuoruudesta, hippiliikkeen voimien päiviltä
Teksti Marja Luumi T ässä maassa moni muu asia muuttuu ja menee rikki ennen eläkejärjestelmää, Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes kommentoi taas kiivaana vellovaa eläkekeskustelua. Tämä tarkoittaa sitä, että tällä hetkellä ELÄKE Getty Images de_11112021_24.indd 24 4.11.2021 11.11. Sen pohjalla taas oli Tilastokeskuksen väestöennuste, jonka mukaan Suomessa kuolisi vuoden 2060 loppuun mennessä 700 000 ihmistä enemmän kuin syntyy, jos syntyvyys pysyy nykyisellä tasolla. Työeläkevakuuttajien etujärjestössä Telassa toppuutellaan. Eläketurvakeskus laskee, että eläkemaksujen osuus nousee maksetuista palkoista ajan mittaan noin 31 prosenttiin, jos nykyisillä säännöillä mennään. 24 Demokraatti ”Työeläkemaksuja voisi nostaa jo nyt” Telan Suvi-Anne Siimes painottaa, että eläkejärjestelmä ei ole rikki ja kertoo, mihin kaikessa ”kouhotuksessa” pitäisi kiinnittää huomiota . Valtion eläkevastuista iso osa tulee tiensä päähän 2030-luvulla. Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat hiljattain, että yksityisaloilla perittävä työeläkemaksu on ensi vuonna keskimäärin 24,85 prosenttia. Hätäisimmät ovat vaatineet koko eläkejärjestelmän korjaamista välittömästi, jotta työnantajilta ja palkansaajilta kerättävät eläkemaksut eivät uhkaisi nousta kestämättömän suuriksi. – Maksurasitus on korkeimmillaan noin kymmenen vuoden kuluttua, ja sen jälkeen se laskee kuin lehmän häntä. ”Kouhottaminen” johtuu hänen mukaansa pitkälti siitä, että vaikka eri eläkelakien mukaiset eläke-etuudet määräytyvät lakien perusteella suunnilleen samalla tavalla, niiden rahoitus on järjestetty keskenään eri tavoin. – Sijoitusvarallisuus on kasvanut ennakoitua enemmän, työllisyysaste on selkeästi ennakoitua korkeampi ja jopa syntyvyys on hieman kohonnut. Vertailukohta on Eläketurvakeskuksen edellinen laskelma vuodelta 2018. Nykyisin osuus on 24,4 prosenttia, josta työnantajan osuus on noin 17 prosenttiyksikköä. Muutama viikko sitten nousi lähes joka puolella valtava huoli eläkejärjestelmän kestävyydestä, kun Eläketurvakeskus julkisti uusimman ennusteensa. ETK:n ennuste ulottuu vuoteen 2085 saakka. Johtava ekonomisti Risto Vaittinen huomauttaa, että moni eläkkeisiin vaikuttava seikka on itse asiassa kääntynyt parempaan suuntaan – jopa väestöennuste
– Siten voitaisiin vahvistaa työeläkerahastointia. Sehän on täysin loogista, sillä työnantajat eivät jää koskaan eläkkeelle, me ihmiset jäämme. likauden lopulla työryhmässä, joka valmisteli lapsistrategiaa Suomeen. Näin myös vähän varttuneemmat työntekijät ehtisivät vielä maksaa nuorempien hyväksi, hän perustelee. Siimes on optimisti sen suhteen, että Suomessakin on mahdollisuus tuplata nettomaahanmuutto, mutta se vaatii poliittista tukea. eläkejärjestelmään tuleva raha käytännössä riittää nykyisten eläkkeiden maksamiseen. Mutta samaan aikaan, kun julkisen eläkejärjestelmän rahoituksessa on ylijäämää, yksityisessä taas on vajetta. Väestönkasvu kääntyy laskuun parinkymmenen vuoden kuluttua. Siimes allekirjoittaa Vaittisen näkemykset: suunta on kolme vuotta sitten oletettuun nähden parempi. Nykyisillä pikkulapsilla olisi vähän helpompaa eläkemaksujen rahoittamisessa työelämään tullessaan, kun nykyiset kolmija nelikymppiset tulevat eläkeikään. FAKTA ON, että Suomi ikääntyy vauhdilla, kun lapsia ei synny tarpeeksi ja maahanmuutosta ei toistaiseksi ole ollut käyrän korjaajaksi. Voisimme tehdä paljon enemmän esimerkiksi niiden ihmisten työllistämiseksi, jotka jo asuvat täällä. Mutta nykyisten eläkkeiden kattaminen ei edellytä kokonaisveroasteen nostamista, Vaittinen painottaa. Työperäisen maahanmuuton lisäämisellä suunta olisi muutettavissa nopeammin. Tela on pitänyt ääntä väestöpolitiikasta ja myös lapsistrategiasta – väestönkehityksen suunnan pitää muuttua. Kaikki hallituspuolueet ovat joka tapauksessa allekirjoittaneet maahanmuuton tiekartan tänä syksynä. Ja heitä on paljon. – Perhepolitiikalla ei ehkä välttämättä suoraan pysty vaikuttamaan kovin paljon syntyvyyteen, mutta siihen kyllä, että lapsia kohdellaan arvokkaina olentoina: pidetään hyvää huolta heidän varhaiskasvatuksestaan, peruskoulutuksestaan ja sen jälkeisestä koulutuksesta. Se rankattiin seitsemänneksi parhaaksi kansainvälisessä Global Pension Index -vertailussa, jossa oli mukana 43 maata. Hän näkee kaikessa viimeaikaisessa ”porinassa” taustalla tulonjakotaistelua – työnantajat haluavat yhä enemmän vetäytyä eläkkeiden rahoittamisesta. Siimes oli puheenjohtajana viime vaade_11112021_24.indd 25 4.11.2021 11.11. Siimes ei pitäisi silti pahana, jos työeläkemaksuja nostettaisiin jo nyt. Suomessa nettomaahanmuutto on ollut vuosittain 12 000–18 000. Jos lapsia on aiempaa vähemmän, sitä tärkeämpää on ehkäistä heidän syrjäytymistään ja huolehtia, ettei kukaan putoa kelkasta. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisella eläkejärjestelmällä ei näyttäisi olevan hädänpäivää. 25 Demokraatti MONI ELÄKKEISIIN VAIKUTTAVA SEIKKA ON KÄÄNTYNYT PAREMPAAN SUUNTAAN – JOPA VÄESTÖENNUSTE. Me olemme umpisurkeita integroimaan työelämään muista syistä kuin työn perään tänne tulleita. Myöskään työperäinen maahanmuutto ei ole auttamassa tilannetta tarpeeksi. Sen jälkeen taso alkaa nousta, ja erityisesti se nousee 2070–2080-luvuilla. – Ne eivät halua ainakaan lisätä omaa osuuttaan piiruakaan. Maksutason nousun taustalla hän näkee pelkästään synkeän näkemyksen syntyvyydestä – että se pysyy koko ajan suomalaisittain poikkeuksellisen matalalla. Työvoimapula näkyy jo kaikilla aloilla. – Me pystymme pitämään tätä maksutasoa suurin piirtein nykyisellään 2050-luvulle. – Se sulattaisi julkisen talouden kestävyysjäämää ja eläkejärjestelmän maksupainetta yli kahdella prosenttiyksiköllä. – Puolueissa pitäisi nähdä kaikki maahanmuuttajaryhmät, koko kirjo, ei vain kapeaa segmenttiä. Telan yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen laskee, että tämän tuplaaminen noin 30 000 tulijaan vuodessa tekisi ihmeitä. Mutta siihen lankaan ei pidä ihan täysillä mennä
26 Demokraatti de_11112021_26.indd 26 3.11.2021 12.23
Listoilla on hyvä olla myös hänen mielestään erilaisia osaajia. Hän myöntää, että vielä joitakin kuukausia sitten epäilytti, koetaanko aluevaaleja alkuunkaan kiinnostaviksi. Lisäksi hyvä olisi, jos jokaisesta kunnasta olisi listalla edes yksi ehdokas. 27 Demokraatti Ei vain Aluevaaleilla on merkitystä sekä sote-palvelujen asiakkaille että palveluiden työntekijöille. Piirikokouksessa nimettiin 77 ehdokasta ja piirihallitus nimeää myöhemmin loput 21. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuvat Jani Laukkanen ja Lehtikuva, Emmi Korhonen A luevaalit lähestyvät vauhdilla – jo reilun kuukauden kuluttua ehdokashakemukset pitää jättää aluevaalilautakunnille. Toiminnanjohtajan toiveissa on, että lis taa saadaan vielä hieman tasapainoisemmaksi. Samoja ajatuksia ehdokaslistasta on myös SDP:n Savo-Karjalan piirin toiminnanjohtaja Tuomas Timosella. – Sote-alan naiset ovat olleet hyvin kiinnostuneista näistä vaaleista. Se on tietysti hyvä, koska hehän ovat niitä arjen asiantuntijoita hyvinvointialueella. Savo-Karjalassa valitaan valtuutetut kahdelle hyvinvointialueelle, Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan. On tärkeää, etteivät keskuskaupungit Kuopio ja Joensuu jyrää syrjäisempiä seutuja ehdokasasettelussa, Timonen sanoo. Ja niille jäljellä olevillekin paikoille on paljon tulijoita, Jori kertoo. – Oli todella suuri pelko siitä, että saadaanko listaa ylipäänsä täyteen, mutta nyt tilanne näyttää todella hyvältä. Muitakin näkökulmia kuitenkin tarvitaan, Jori muistuttaa. Varsinais-Suomessa SDP:n ehdokashankinta on lähtenyt käyntiin yllättävän hyvin, piirijärjestön toiminnanjohtaja Talvikki Jori kertoo tyytyväisenä. – Myös ”hyvät peruspoliitikot” ovat tarpeen, kun kyse on eri alueiden tasapaiALUEVAALIT SOTEVAALI de_11112021_26.indd 27 3.11.2021 12.23. Miehiä saisi olla hieman enemmän
Tarvitaan niitä poliitikkoja, jotka ymmärtävät laajoja aluepoliittisia kokonaisuuksia ja pystyvät ajamaan myös hyvin esimerkiksi jonkin pienen paikkakunnan etua, hän sanoo. ALUEVAALIT Suomen suurin sairastavuus suhteessa väestöön on Pohjois-Savossa ja tilastoissa kakkossijaa pitää Pohjois-Karjala. Ainakin palvelujen saatavuus ja saavutettavuus nousevat vaalikeskustelujen keskiöön, toiminnanjohtajat arvioivat. JHL:n pääluottamusmies Krista Korvanen Sodankylästä arvioi, että kipinää ehdolle lähtöön ei vielä oikein ole syttynyt. Miten kaikki vauvasta vaariin pääsevät peruspalvelujen äärelle helposti myös maaseudun syrjäkylistä. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa toimii jo Siunsote. Timonen kuitenkin tuumii, että suuria mullistuksia ne tuskin silti ovat. Pitää miettiä, miten näihin voidaan puuttua ennaltaehkäisevää toimintaa kehittämällä. Muutoksia on toki luvassa joka tapauksessa myös Pohjois-Karjalassa. – Keskustahan on aika rehvakkaasti luvannut, että jokaisessa kunnassa säilyy terveyskeskus. LAPISSA VÄLIMATKAT ovat pitkät, joten kattava palveluverkko on tärkeä asia – ja varma vaalien puheenaihe. Pohjois-Savossa tilanne on toinen. – Luulen, että siellä päästään paljon helpommalla, kun se sulautumisvaihe ja sen kipukohdat on jo silloin aikoinaan käyty läpi, Timonen luonnehtii. Hyvinvointialueet vastaavat siitä, miten sote-palvelut jatkossa järjestetään. – Toinen Rovaniemen ruokapalveluiden keittiö on sote-puolen keittiö, jossa tehdään ruokaa esimerkiksi ikäihmisten palveluihin ja kotipalveluihin. 28 Demokraatti noisesta kehittämisestä. – Tuntuu, että ihmiset eivät ihan ymmärrä kuinka tärkeää se olisi – ei oikein tajuta, mistä vaaleissa on kyse. – On ollut kauheasti kyselyjä, että joudummeko lähtemään töihin vaikka Rovaniemelle. de_11112021_26.indd 28 3.11.2021 12.23. Meillä on Sodankylässä uusi hyvinvointikeskus Sopukka, jossa on myös uusi välinehuolto ja kaikki. Aluevaaleissa on tärkeä pohtia myös tukipalvelujen järjestämistä. Sote-uudistuksen yhteydessä on puhuttu luonnollisesti paljon hoitotyöstä – lääkäreistä ja hoitajista – mutta vähemmän tukipalvelujen ammattilaisista. – Kyllä se on tavoite, että myös tukipalvelujen työ pysyisi itsellä, julkisen sektorin omana työnä, hän kiteyttää. Eihän se olisi millään tapaa tarkoituksenmukaista saati työhyvinvoinnin kannalta järkevää, että työmatkat venyisivät satoihin kilometreihin, hän sanoo. Aavio-Järvelän työ on ruokapalveluissa, kokkina Rovaniemen kaupungin ruokapalveluiden monitoimikeittiössä, jossa valmistetaan ruuat varhaiskasvatukseen ja kouluihin. Hallintoja palvelurakenteet pysynevät samantyyppisinä, hän arvioi. SOTE-UUDISTUKSEEN LÄHDETÄÄN alueittain erilaisista lähtökohdista. Olisi järjen köyhyyttä, jos sitä ei pidetä täällä ja jos pitäisi lähteä Rovaniemen keskussairaalaan 130 kilometrin päähän, välinehuoltajana työskentelevä Krista Korvanen kertoo. VAALITEEMAT VOIVAT eri alueilla olla hyvin samankaltaisia, mutta painotukset voivat vaihdella. Mahdolliset muutokset eivät vaikuta vain palveluiden asiakkaisiin, vaan myös niissä työskenteleviin. Se on ehkä vähän sellainen mörkökin, kun ei ihan tiedetä, mitä tästä tulee, hän sanoo. Miten voidaan käyttää sama raha niin, että palvelut paranevat, vaikkei fyysistä terveyskeskusrakennusta olisikaan, Talvikki Jori valottaa ja jatkaa, että kysymykseen voisivat Varsinais-Suomessa tulla esimerkiksi erilaiset pyörillä liikkuvat, lähelle tulevat palvelut. Tuomas Timosen mukaan molempien alueiden vaaliohjelmatyöryhmissä on puhuttu paljon ongelmien ennaltaehkäisystä. Myös Tarja Aavio-Järvelä on kuullut puheet työmatkoista. Krista Korvanen kertoo, että työntekijöitä mietityttävät työmatkojen pituudet. Hän ei usko, että työmaaksi tulee koko Lappi. Siksi esimerkiksi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n näkökulmasta on tärkeää, että myös työntekijät lähtevät ehdolle ja äänestävät aluevaaleissa. – Meillä on paljon esimerkiksi mielenterveysongelmia ja ikäihmisillä paljon kansansairauksia. Siitä ei ole vielä tarkkaa tietoa, miten siellä jatkossa toimitaan, kilpailutetaanko vai miten ne järjestetään, Aavio-Järvelä kertoo. – Tämä on iso, historiallinen muutos, kun tuhansia ihmisiä siirtyy hyvinvointialueille. Edessä on kipuilu kuntien omista ja useisiin kuntayhtymiin ripotelluista palveluista luopumisesta ja yhteen sulauttamisesta. Tulee palkkojen harmonisointi ja kaikki – siitä se työ vasta alkaa, JHL:n pääluottamusmies Tarja Aavio-Järvelä Rovaniemeltä summaa. Se, millaiset luottamushenkilöorganisaatiot kullekin hyvinvointialueelle VAALITEEMAT VOIVAT ERI ALUEILLA OLLA SAMAN KALTAISIA, MUTTA PAINOTUKSET VAIHTELEVAT. Me lähestymme asiaa enemmänkin niin, ettei olennaista välttämättä ole, että on se terveyskeskus seinineen. Joillain alueilla on jo siirretty sote-palvelut leveämmille harteille maakunnallisiin kuntayhtymiin
SIITÄ, MITEN PÄÄTÖKSENTEKO RAKENTUU, ON PUHUTTU YLLÄTTÄVÄN VÄHÄN. – Tässä on kansalaiskeskustelun paikka, ja sitä pitäisi käydä jo hyvissä ajoin ennen vaaleja. de_11112021_26.indd 29 3.11.2021 12.23. Hajautetaanko valtaa lautakuntiin vai keskitetäänkö sitä valitulle valtuustolle. – Tuodaan esiin niitä mielenkiintoisia asioita ja vältetään turhaa riitaa ja vastakkainasettelua. Jos sellainen täyttää mediatilan, voin kuvitella, että sillä aluevaalit eivät ainakaan saa ansaitsemaansa huomiota. – Sen kertominen on nyt puolueiden tehtävä numero yksi. Timonen pitää äänestysaktiivisuuden kannalta tärkeänä, että kaikki puolueet hakevat ja saavat aluevaaleille myönteistä näkyvyyttä. Myös vaalien ajankohta haastaa äänestäjien aktivointia, Tuomas Timonen sanoo. Talvikki Jori uskoo, että ihmiset kiin nostuvat, kunhan puolueet onnistuvat viestimään heille vaalien merkityksestä. Siitä, miten päätöksenteko rakentuu, onkin Timosen mielestä puhuttu yllättävän – ja liian – vähän. Kuntavaaleista ei ole pitkä aika, eikä vuoden pimeimpään aikaan paukkupakkasissa kampanjointi ole helppo homma. Moni ei tiedä, mistä vaaleissa on kyse. Keitä päättävissä toimielimissä on, keitä sinne ylipäätään voidaan valita. KESÄN KUNTAVAALIEN äänestysprosentti (55,1) oli alhaisin 70 vuoteen. Nyt jännitetään, jaksaako äänestäjiä kiinnostaa aluevaalit sitäkään vähää. 29 Demokraatti tulee, on kuitenkin vielä auki. Koronakin voi vielä vaikuttaa. Timonen huomauttaa, että näistä asioista neuvotellaan puolueiden piirien kesken par haillaan. On kuitenkin suuri kysymys, miten pääsemme informaatiotulvan keskellä ihmistä lähelle niin, että se viesti menee myös perille, hän sanoo. Jos ne otetaan keskusteluun vasta päivää ennen päätöskokousta, se on vähän myöhäistä silloin. Valmistelutyöryhmissä kirjoitellaan parhaillaan kaikenlaisia organisaatiokaaviomalleja. Hän toivoo asiallista ja positiivissävytteistä kam panjointia
30 Demokraatti KASVO Mr. On tullut päällekkäin de_11112021_30.indd 30 4.11.2021 11.27. Täällä eduskunnassakin työni on profiloitunut pitkälti samoihin kysymyksiin. Hän on ollut haastattelupäivän aamuna luennoimassa koronapandemian vaikutuksista terveydenhuollon talouteen valtakunnallisilla tehohoidon päivillä Messukeskuksessa. Käytävillä näkyy ja kuuluu iloista rupattelua, vapautunutta hyörinää. Syksy on ollut aika levoton. SDP:n kansanedustaja Aki Lindén uskaltautuu kaksi koronarokotusta saaneena tervehtimään kädestä pitäen. terveydenhoito Aki Lindén sanoo lähes pyhäksi missiokseen julkisen terveydenhuollon toiminnan ja sen, että terveydenhuolto ei saa enää olla ihmisen kukkarosta kiinni. – Tein työtäni yli neljäkymmentä vuotta terveydenhuollon sisällä. Teksti Virpi Kirves-Torvinen / Kuvat Nora Vilva E duskuntatalo ja Pikkuparlamentti ovat vasta avautuneet vieraille koronatauon jälkeen
31 Demokraatti de_11112021_30.indd 31 4.11.2021 11.28
Alkuvuonna katsoin hallituksen esityksiä. Sain ääniä yhtä paljon kuin kaikki muut pormestariehdokkaat yhteensä, kuitenkaan en tullut valituksi, hän kertoo. Lindén kehitti 1990-luvun alussa omalääkärimallin. harrastukset liikunta, kirjallisuus, kirjoittaminen ja musiikki . hallinto-, sekä sosiaalija terveysvaliokunnan jäsen . Viime viikkoina minulla on ollut käytännössä joka päivä jokin talon ulkopuolinen esiintyminen, Aki Lindén luonnehtii. Porin kaupungin terveydenhuollon johtaja 1987–1995 . SDP:n kansanedustaja 2019– . – Olen sydämeltäni perusterveydenhuollon lääkäri. kansanterveystieteen opettaja Turun yliopistossa 1984–1987 . Aina välillä innostun tekemään yhteenvedon. Siinä oli joitakin samoja piirteitä kuin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajana. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja 2001–2010 . Joka viikko joku kysymys nousee hirveän tärkeäksi, mistä puhumme valtakunnassa, mutta ne ovat usein periaatteessa pikkujuttuja, itsekin ahkera twiittaaja kertoo. – Mitä pidempään hoito jatkui vuosilla mitattuina omalla yleislääkärillä, sitä enemmän se vähensi Norjan väestön päivystyskäyntejä, sairaalahoitojaksoja ja jopa kuolleisuutta, Lindén hehkuttaa. . syntynyt 1952 Kööpenhaminassa . Hän toivoo yhä paluuta samaan suuntaan. Sen puitteissa ruohonjuuritason palvelut tulee asettaa ykkösasiaksi. 32 Demokraatti D-KASVO AKI LINDÉN . Sen takia pitää äänestää heitä, jotka voivat uskottavalla tavalla saada asiat kuntoon. – Tarkoitus oli saada demareille mahdollisimman hyvä vaalitulos. . Uutta oli se, että budjetti, henkilöstömäärä ja kaikki, mitä teimme, oli kolme kertaa isompaa. Väliin mahtui myös viime kevään Turun pormestariehdokkuus, johon Lindén lähti mukaan puoluetovereiden pyynnöstä. HUSin toimitusjohtaja 2010–2018 . Lindén jakoi kuukausi sitten sosiaalija terveysvaliokunnan jäsenille Oulun yliopiston yleislääketieteen professori Juha Auvisen artikkelin Norjan perhelääkärimallista saaduista tuloksista. . On aika hengästyttävä lainsäädäntöohjelma. . Molemmat sairaanhoitopiirit olivat rakenteeltaan Suomen hajautuneimpia. Kokoomuksen etumatka kaventui, muttei riittävästi. Minulle on lähes pyhää julkisen terveydenhuollon toiminta ja iso missio siitä, ettei terveydenhuolto saa olla ihmisen kukkarosta kiinni, mitä se edelleen osin on. . – Nyt ensimmäisen kerran saa äänestää suoraan sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluista. Turun kaupunginvaltuutettu 1977–1997 ja 2021– . PYRIN ASETTUMAAN SEN IHMISEN ASEMAAN, JOLLE PUHUN. . – Kun saamme kaikilla alueilla erikoissairaanhoidon, terveyskeskusten, vanhustenhuollon ja muiden sosiaalipalveluiden rahat samaan kokonaisuuteen, voimme johtaa ja kehittää kokonaisjärjestelmää. . naimisissa, kaksi lasta ja neljä lastenlasta . . . KUIN YÖ ja päivä, Lindén vertaa edellisen ja nykyisen työtehtävänsä valtavaa eroa. Mielenkiintoinen työ oli myös kaikkein julkisin siihenastisista Lindénin viroista, hän tutustui satoihin uusiin ihmisiin. HUSin toimitusjohtajan tehtävässä talous korostui, samoin sairaalarakennusten kunnostaminen. ONKO KANSANEDUSTAJAN ajasta koronaan liittyvät asiat syöneet paljon enemmän aikaa, kun olisi voinut etukäteen ajatella. . . . Tämän vuoden neljästäkymmenestä ensimmäisestä puolet liittyi tavalla tai toisella koronaan, joko esimerkiksi koronan taloudellisiin asioihin, sairasvakuutuskorvauksiin ja tartuntatautilakiin. Entä miksi juuri aluevaaleissa kannattaa äänestää. – Minua pyydettiin HUSin toimitusjohtajan virkaan. terveyskeskuslääkäri Turussa 1978–1987 . Lindén on pitänyt alustuksia etänä eri puolille Suomea. TAMMIKUUN ALUEVAALEIHIN valmistautuminen on jo alkanut. sairaalaneuvos, Helsingin yliopiston lääketieteen kunniatohtori . Varsinkin määräaikaisten tartuntatautilakiasioiden säätäminen on vienyt aikaa, myös sähköposti on täyttynyt kansalaisten viesteistä. Hän kuvaa jäsenyyksiään sosiaalija terveys-, sekä hallintovaliokunnissa työllistäviksi. . Myös sote-uudistuksessa kansanedustajalle on ollut tärkeintä, etteivät kaikkein vähäosaisimmat jäisi jalkoihin. asuu Turussa hurjasti asioita. . . Länsi-Suomen lääninlääkäri 1995–2000 . Hän odottaa sote-uudistuksen 21 hyvinvointialueen myötä Pihtiputaan mummon pääsevän entistä paremmin lääkärille tai saavan terveydenhoitajan kotikäynnille. – On ehdottomasti. – Osa työstä on politiikan pintavaahtoa somen kautta. lääketieteen lisensiaatti 1977 ja valtiotieteen maisteri 1980 Turun yliopisto . de_11112021_30.indd 32 4.11.2021 11.28
PUOLET URASTA perusterveydenhuollonja puolet erikoissairaanhoidon parissa; Lindén ei säästele sanojaan suomalaisesta erikoissairaanhoidosta. 33 Demokraatti Hän pyrki olemaan jalkautuva ja keskusteleva johtaja. – Erikoissairaanhoito lähti voimakkaasti kehittymään; tuli de_11112021_30.indd 33 4.11.2021 11.28. – Sote-keskustelut ja terveydenhuollon vahva esillä olo, varsinkin edellisen hallituksen pyrkimys ajaa terveydenhuoltoa alas aktivoivat minua, Lindén pohtii. Lindén sijoitti kymmenen tuhatta euroa omaa rahaa vaalikampanjaansa. Se on Lindénin kokemus. Lindén uskoo vakaasti, ettei kukaan ole nykyistä perusterveydenhuollon tilannetta tahallaan aiheuttanut. – Se oli aika raskas talvi. KEVÄÄN 2019 eduskuntavaaleihin osallistumiseen vaikutti paljolti niiden sopiva ajankohta. Ehkä juuri tällä hetkellä kärsimme tästä asiasta, erityissairaanhoidon talous on vedetty liian tiukalle osana kuntataloutta. Osaan avata ja pelkistää ihmisille monimutkaiset asiat ymmärrettävään muotoon. Viimeinen vuosi HUSissa oli raskas ja kovakin. Olemme maailman huippua monella tavalla ja tehokkaimpia kustannusten suhteen. Hän aloitti vaalityön heti loppiaisen jälkeen jäätyään jouluna pois HUSista. Oli valtava noste ja henki päällä, olin itsekin kovin innostunut. En puhunut aikoinaan terveyskeskuksessakaan potilaille latinaa vaan Turun murretta. – Jos potilasta on puukotettu sydämeen kymmenen kilometrin päässä HUSista, potilaan mahdollisuus selvitä hengissä on täällä ylivertaisen hyvä. – Jotkut ovat sanoneet minusta, että olen helposti lähestyttävä. Mitä Lindén arvioi syyksi menestykseensä. Olin vetänyt täysillä HUS-kauden loppukirin ja tehnyt sata päivää eduskuntavaalityötä. Vaikka puhun itsekin paljon, minä kuuntelen. Hän oli Varsinais-Suomen ääniharava lähes 9 000 äänellä. Vielä 2000-luvulla 80 prosenttia potilaista pääsi vastaanotolle samalla viikolla. Kun sanoo jotain positiivista julkisista palveluista, pian joku kertoo tilanteesta, jolloin hoito ei ole mennyt toiveiden mukaan. Suuressa erikoissairaanhoidon organisaatiossa olemme voineet erikoistua, se tuo korkeatasoista laatua tullessaan. Pyrin asettumaan sen asemaan, jolle puhun. – Yleiskuva on hirveän positiivinen ja korkeatasoinen. Ihmisillä oli enemmän rahaa ja töitä, työterveyshuolto kasvoi ja yksityiset lääkärikeskukset muuttuivat vähitellen bisneksen suuntaan ja ketjuuntuivat. Perusterveydenhuollon rapautuminen alkoi 1990-luvun laman myötä, jota seurasi seitsemäntoista vuotta pitkä nousukausi vuodesta 1993
Turussa oli yhdeksän terveyskeskuslääkäriä. Päättäjien kaukokatseisuus ei ollut riittävä. de_11112021_30.indd 34 4.11.2021 11.28. Hänestä tuli SKDL:n jälkeen SDP:n jäsen 1994. Ihmisten vaatimukset kasvoivat. Kaupunki oli päättänyt, ketkä pääsivät terveyskeskukseen. – Eivät ihmiset edes tajua, millaista terveyskeskuslääkärin työ oli silloin. – Minun piti saada aikaan annetuilla rahoilla, ei voinut aina vaatia lisää. Suomessa tehtiin isoja virheitä, Lindén arvioi. Perusterveydenhuoltoon tuli lisää tehtäviä lainsäädännön ja erikoissairaanhoidon puolelta, resurssit eivät kasvaneet, työ tuli liian raskaaksi. Silloin opin, että jos tehtaan piipusta ei MUISTAN ESTONIAN TAPAHTUMAT TUNTI TUNNILTA. – Minulla heräsi palo ja kiinnostus johtaa. Varsinaista työuran oppikoulua Lindén pitää HUSin sijaan Porin terveyskeskuksen johtamista vuosina 1987–1995. Siihen sattui 1990-luvun lama. Porissa Lindénin arvomaailma alkoi kääntyä yhä sosialidemokraattisempaan suuntaan. Olihan se dramaattista aikaa, kun teollisuuskaupunki Porin työttömyys nousi yli 30 prosenttiin, Pihlavan kaupunginosassa peräti 50 prosenttiin. Melkein 20 000 ihmistä yhtä lääkäriä kohti, Lindén muistelee. 34 Demokraatti D-KASVO uusia lääkkeitä ja hoitoja, tähystyskirurgiaa ja magneettitutkimuksia. KANSANELÄKKEEN TUKIOSAN saajat, kaupunginorkesterin puhaltajat, palomiehet ja poliisit; Lindén luettelee neljä ryhmittymää, jotka saivat käyttää Turussa terveyskeskusten palveluita hänen aloittaessaan siellä lääkärinä 1978. Jouduin itsekin pitämään tyhjänä lääkärin virkoja
nouse savua, on vaikea vaatia lisää palkkaa. Olimme viisi vuorokautta yötä päivää siellä. – Tyttäreni oli silloin vaihto-oppilaana Ranskassa. Vaikkakin se on ilmastonmuutosaikana huono esimerkki. Minulla oli paksu, musta kihara tukka, pidin palopuheita yliopistolla joukkokokouksissa. de_11112021_30.indd 35 4.11.2021 11.28. UTÖN SAARELTA alus tuo vainajia Saaristomeren merivartioston Latokarin tukikohtaan Turun Hirvensalossa syyskuun lopussa 1994. Kun ensimmäinen vuorokausi meni pelastustyöhön Saaristomeren merivartioston komentajan, kommodori Raimo Tiilikaisen johdolla, seuraavat vuorokaudet kuluivat jälkihoitoon. Isoisä oli Lindénille esimerkki edistyksellisestä lääkärin työstä. Asuimme 1959–1965 sairaalan alueella. Kansan ravitsemuskomitean puheenjohtajana Väinö Linden oli ajamassa kouluruokailua Suomeen. – Olimme vastassa aamuyöllä. – Muistan Estonian tapahtumat tunti tunnilta. On humpuukipuhetta, että olisimme olleet vallankumousta tekemässä. Olin ollut kolme viikkoa lääninlääkärinä, en tiennyt olevani meripelastuksen johtoryhmän jäsen. 2 Turun kaupungintalo, vuonna 1812 käyttöön vihitty arkkitehti Charles Bassin suunnittelema rakennus. Nauroimme usein heidän touhuilleen. Hän vapautui helmikuun vallankumouksessa. SIIRRYMME PIKKUPARLAMENTISTA kuvauksiin kohti eduskuntataloa. Vierailin siellä ensimmäisen kerran vuonna 1979 ollessani suorittamassa varusmiespalvelusta lähellä Hyrylässä. Kansanedustaja vaikenee hetkeksi herkistyen. Haastattelun aikana alkuun hieman vakavahkosta poliitikosta on kuoriutunut eläytyvä ja hersyvä persoona, puhe virtaa yhä vuolaammin. Jääkö Lindénillä nykyisin aikaa kirjoittamiseen. ”They have found it”, kansainvälisen lehdistön edustaja huudahtaa mikrofoniin. Tulonjakoa on helpompi tehdä kasvavasta kakusta. syyskuuta näyttäen kaikuluotainkuvan. Se valmistui alun perin silloisen pääkaupungin Seurahuoneeksi. Hän näki isän istuvan televisiossa Tiilikaisen vieressä kertomassa pelastustyön etenemisestä. Kuukauden päästä meripelastuksen johtoryhmän jäsenet lensivät Estonian uppoamispaikalle. Lindén kertoo puolestaan voittaneensa Nuoren Voiman Liiton runokilpailun. Osasimme mennä salaa sairaalaan sisälle ja seikkailla siellä pitkissä maanalaisissa käytävissä. Kun Chileen tuli sotilasvallankaappaus 1973, meillä oli valtavan isot tapahtumat. Vaikka Lindén kuului itse hyvin toimeen tulevaan perheeseen ja kotitausta oli sosiaaliliberaali, se kaikki vaikutti häneen teollisuuskaupunkimiljöössä. Politiikka on syönyt kaiken luovuuden ihmisestä. Vaatimaton mökki, jossa kansalliskirjailijamme kuoli. Me ajoimme konkreettisia nuorten, opiskelijoiden ja työläisten asioita sekä solidaarisuutta. Tiilikainen oli juuri kertonut hylyn löytyneen 30. Kirjoitan muistelmat joskus, Linden sanoo nauraen. Lauttasaaren seurakunnan kirkkoherra Kaj Engström piti lyhyen hartaustilaisuuden kolmella kielellä. Se oli taistelua heikompiosaisten puolesta. Yöllä minulle tuli soitto aluksen uppoamisesta, lähdin johtoryhmään Merivartioston keskukseen. 35 Demokraatti 1 Kuopion keskussairaala, sen alkuperäinen rakennus. 3 TÄRKEINTÄ 3 Aleksis Kiven kuolinmökki Tuusulassa. Sama innostus jatkuu hänen muistellessaan viiden vuoden jaksoaan Turun Marxilaisten Opiskelijoiden puheenjohtajana. RUNOUS SYTYTTI politiikan lisäksi nuorukaista. – Kirjoitan jatkuvasti, mutta en runoja. Näen yhä silmissäni poliisiautosaattueen, mikä lähti valot vilkkuen etenemään hitaasti kohti Helsinkiä. Se muistuttaa, ”mistä kaikki on lähtöisin”. – Pudotimme seppeleen sinne, joimme kahvit Utössä ja kävimme yhdessä läpi tapahtunutta. – Hei katso, tuo tummatukkainen tyttö on aivan samanoloinen kuin keskimmäinen lapsenlapseni, Lindén huudahtaa suojatien toisella puolella näkyvästä lapsesta. Se oli myös leikkien, pelien ja urheilun kenttämme. Myös se on Lindénillä elävästi mielessä. Se yhdisti ammatin lisäksi Lindéniä ja hänen isoisäänsä, lääkintäkenraalimajuri Väinö Lindéniä, joka oli Suomen puolustusvoimien ensimmäinen ylilääkäri. Turun lentokenttä täyttyi lentokoneista kansainvälisen lehdistön tullessa paikalle, työryhmä piti tiedotustilaisuuksia kolme kertaa päivässä. Radikalisoitumiseen vaikutti Martin Luther King, Vietnamin sota, kouludemokratialiikehdintä, Chilen solidaarisuus ja Teiniliiton taksvärkit Mosambikiin. Jääkärivärvärinä isoisä oli myös vangittuna Pietarissa Špalernajan vankilassa 1916–1917. Henkilökohtaisesti vaikuttavin kuva Estonia-tragediasta piirtyy Lindénille vahvana mieleen. Vainajat lastattiin kuljetusarkuissa kolmeen kuorma-autoon. – Menin työväenliikkeen vasempaan laitaan. – Olin tulisieluinen. Isoisä oli Eino Leinon henkilääkäri. Olen eniten eri mieltä poliittisen liikkeen liiasta flirttailusta Neuvostoliiton kanssa. Lindén ei usko voivansa koskaan unohtaa yhtä merkittävää työtehtäväänsä. Mitkä ovat kolme tärkeintä rakennusta sinulle
PITÄÄKÖ ALISTUA. Pitääkö alistua. Jonkun tuntemamattomaksi jääneen ajattelijan mietelause kuuluu näin: ”Kasvaminen ja muutos sattuvat, mutta eniten sattuu jääminen tarinaan, johon ei kuulu.” Uskon ja myös tiedän, että monella julkkiksella tai julkisessa ammatissa toimivalla ihmisellä on itseään koskevia lööppejä, kohujuttuja tai some-keskusteluja lukiessa todella usein sellainen olo, ettei millään tahdo tunnistaa henkilöä, vaikka tuntee hänet varsin hyvin – ainakin äärettömän paljon paremmin kuin tarinoita kirjoittaneet. JULKISUUDELLA ON perusluonteestaan huolimatta nykyään merkitystä todennäköisesti enemmän kuin koskaan. Aivan sama, kuinka monta vuotta olet elämässäsi taistellut Vammalan vanhusten puolesta. EI TIETENKÄÄN. Eikä ilmiö johdu vain itsekritiikin tai objektiivisuuden puutteesta. Ja tästä päästäänkin viimeaikaiseen poliittiseen keskusteluun, jonka määräävintä sisältöä ovat olleet muun muassa pääministerin aamupalat, jatkobileet tai tilaisuudet, joissa alkoholia on tarjoiltu 300 eurolla. Ei. Elämä aika harvoin on. Reilua. PINTAJULKISUUDEN PERUSLUONNE kun valitettavasti on äärimmäisen yksinkertaistava ja seuraajiaan sekä kohteitaan tyhmentävä. Yritykset, taloudet ja varsinkin poliitikot nousevat ja kaatuvat maineensa ja julkisen tuomioistuimen perusteella hetkessä, eikä valitusoikeutta ole. Siitä tuokiokuvasta voi hyvin kehittyä koko henkilön elämää ja uraa jatkossa määrittävä maine. Ja mitä sitten maine on. Asia, mikä perinteisessä tuomioistuimessa on pieni, on usein julkisuudessa valtava. Ei tietenkään. Mutta vaarana on, että jää kiinni tarinaan, johon ei kuulu. 36 Demokraatti KOLUMNI Iisakki Kiemunki iisakki.kiemunki@khshp.fi E räs raskaiden oikeusjuttujen ja erittäin negatiivisen julkisuuden luupissa viime vuodet pyörinyt tuttavani päivitti some-tililleen mietelauseen, joka sai miettimään ihmisen maineen ja julkisuuden olemusta. Pääministeri ei ole enää korona-ajan tiukkailmeinen ja selkeäsanainen sankari, vaan kohu-Sanna, jonka perässä kulkee huvituksia himoitseva bile-Ilmari, jonka tietä vaikutusvaltainen ystävä tasoittaa. de_11112021_36.indd 36 4.11.2021 11.16. MUTTA NIIDEN vankina olemme. Toki on keskusteltu myös Afrikan tähti -lautapelistä ja kasvisruoan tarjoilusta ja varmaan tämän kolumnin kirjoituksen ja julkaisun välillä on saatu jo paljon lisää naamapalmuja politiikan erikoistoimittajien kynästä ja somen kaikukammioista. Kohu-Sanna ja bile-Ilmari voivat jäädä kiinni tarinaan, johon he eivät kuulu Kirjoittaja on totuutta arvossa pitävä politiikan kehäraakki. Oli se sitten positiivinen tai negatiivinen, niin joku toinen (en muista kuka) totesi maineesta, että se on ”valheellinen taakka, usein saatu ansiotta ja menetetty ansaitsematta”. Oikeiden tuomioistuimien tuomiot ovat useimmiten itse asiassa varsin merkityksettömiä julkisten ihmisten kannalta verrattuna niin sanotun Public Courtin langettamiin tuomioihin. Uskokaa pois, tiedän mistä puhun. Niin kyllä varmaan tekin jo. Ihmisestä otetaan yksi mielenkiintoinen tai kuohuttava piirre, sana tai asia, joka häntä on kohdannut ja muovataan sen perusteella koko henkilöä muovaava kuva ja sen pohjalta usein myös tarina
Parran sängen olen kuitenkin ajanut taas useammin pois, kun etäkokoukset ovat muuttumassa jälleen lähikokouksiksi. Politiikkaa tehdään kunnissa usein iltaisin ja nämä illat jättävät kasvoihin omat merkkinsä. Vaikka hallintosäännöt ja perussopimukset ovat tuttuja, voi myös vanhakin koira oppia vielä uusia asioita. Siellä on ollut monta opettajaa ja paljon hyviä keskusteluja. Iloa siitä, että minua on opetettu ja ylpeyttä siitä että saan siirtää tietoa uusille sukupolville. Olen saanut olla kolmatta vuosikymmentä muun muassa sote-päättäjä sekä paikallisella tasolla että HUS:ssa. Siksi kasvoistani paistaa iloa sekä ylpeyttä. Vuosien varrella olen tutustunut moniin kaltaisiini ihmisiin. Meillä on edessä historiallinen uudistus. Ay-liikkeen kautta olen löytänyt myös tieni politiikkaan ja saanut oppini järjestötoiminnasta. Joskus myös puheiden kirjoittaminen venähtää pikkutunneille, päivät kun tehdään niin sanotuissa oikeita töitä. 37 Demokraatti Tapani Eskola 58-vuotias JHL Opiston työsuojeluopettaja (sd.) P eilistä katsoo mies, jonka ikä näkyy korkeana hiusrajana ja korona kasvojen leveytenä. Olen töissä ay-liikkeessä, jossa opetan työsuojelua. Olen iloinen, että politiikkaan on meillä Porvoossa tullut osaavia nuoria ja myös tyttäreni on lähtenyt mukaan politiikkaan. KASVOT PEILISSÄ Kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_11112021_37.indd 37 3.11.2021 15.56. Kaikki asiat eivät ole mielestäni olleet aina oikein, mutta olen oppinut, että maailman muuttaminen alkaa pienistä teoista, joissa olen itsekin saanut olla mukana
ARVOSTUKSEN PUUTE NÄKYY MONESSA PAIKASSA. 38 Demokraatti JOULUPUKKIVISA Ismo Kallio, Margit Eskman, Sakari Kiuru, Veikko Helle, Matti Ahde, Erkki Aho, Kaisa Raatikainen, Tellervo Koivisto, Vappu Taipale, Pekka Oivio, Antti Kalliomäki, Anu Kaipainen, Pirjo Ala-Kapee, Lasse Lehtinen, Arto Bryggare, Antero Kekkonen, Pertti Paasio, Tarja Halonen, Teemu Selänne, Liisa Jaakonsaari, Säde Tahvanainen, Kari Rajamäki, Päivi Lipponen, Mandi Malek, Pelle Miljoona, Erkki Tuomioja, Tapani Kansa, Erkki Liikanen, Reino Paasilinna, Maarit Feldt-Ranta, Maria Guzenina, Eero Heinäluoma, Tommy Tabermann, Lauri Lyly, Jukka Virtanen, Mikael Jungner, Amin Asikainen, Ann Selin, Antti Lindtman, Timo Harakka, Sanna Marin, Mikkel Näkkäläjärvi, Miapetra Kumpula-Natri, Karri Miettinen (Paleface) ja Matias Mäkynen. DEMOKRAATIN JOULUPUKIT KAUTTA AIKAIN de_11112021_38.indd 38 3.11.2021 16.55
Arvauksia sallitaan vastaajaa kohden vain yksi, joten veikkaa harkiten. 39 Demokraatti Työtä arvostava valkoparta PUKKIVISAN SÄÄNNÖT JA OHJEET . . Tarkista myös ohei sesta listasta, ettet veikkaa jo aiemmin Demokraatin joulupukkina esiintynyttä henkilöä – tämän kunniatehtävän saa vain kerran elämässään! . – Sekin on käsittämätöntä, miten valtuustoissa voi istua ihmisiä, jotka inhoavat veroja! Hyvinvointivaltiohan perustuu siihen, että yhteisillä veroeuroilla pidetään huolta palveluista. Valkopartamme johdolla valtavan moni kulkee kohti yhteisiä unelmia. Työ on punanutullemme monin tavoin tärkeä asia. Voit myös osallistua lähettämällä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Demokraatti/Joulupukkivisa, Siltasaarenkatu 18–20 C, PL 338, 00531 Helsinki. Pukkimme on tehnyt paljon hyvin erilaisia töitä, kokemusta on muun muassa makkaratyöntekijänä. . . Joulupukkivisailuun voi osallistua kuka tahansa. – Eniten löi vastaan se epäkunnioitus, että tultiin töihin leikkimään. Osa porukasta pelleili, eikä se sopinut pukin pirtaan. On tärkeää saada kokemus oman työn merkityksellisyydestä. Se on sujunut pääosin kiitettävästi. . Visaemäntä Anna-Liisa Blomberg Kuvatonttu Nora Vilva V iime vinkkikierroksella pukkimme puhui itselleen rakkaista asioista, harrastuksista ja unelmista, mutta siinä sivussa saattoi saada osviittaa hänen työstään. Työtä pitää arvostaa, olipa työ mitä tahansa, hän linjaa. Siellä tehtiin ruokaa toisille ihmisille, se on tärkeää työtä! Arvostuksen puute näkyy nykyäänkin monessa paikassa. Nuoria oltiin, mutta silti. . Siinä käy huonosti – se vaikuttaa kuntatalouteen, kun verotulot pienenevät. . . Päättäjiltä puuttuu kyky nähdä kuntatalous kokonaisuutena. Niitä, joita punanuttumme mielestä tässä ajassa pyritään murentamaan. Lähetä veikkauksesi sekä oma nimesi ja yhteys tietosi arvontaa varten mieluiten sähköpostitse vastaukset@ demokraatti.fi viimeistään 7.12. Joulupukin henkilöllisyys paljastuu Demokraatissa 23.joulukuuta, jolloin kerrotaan myös arvonnan voittajat. Kiikuta veik kauksesi postiin viimeistään 1.12., jotta se ehtii varmasti perille. – Hallituskaan ei voi revetä kaikkeen, mutta sieltä on riittänyt sydäntä ja tekojakin, joilla ansaitsee ison ja mukavan joululahjan. Arvaa nutunsisushenkilö Joulupukkivisa de_11112021_38.indd 39 3.11.2021 16.55. Joulupukkimme näkee punaista, jos työtä ja sen tekijää ei arvosteta. Lisäksi kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja. Siinä tuli oppia työn arvostuksesta. – Kuntapäättäjille pukki antaa lahjaksi ison risukasan! Yksityistetään, ulkoistetaan. Siinä samalla työntekijöiden määrää vähennetään ja palkkoja pienennetään. . Tuhmien listan kärkisijoille joulupukkimme nostaa poliitikot, jotka osoittavat arvostuksen puutetta teoillaan. Ruusuja punanuttumme haluaa antaa Suomen hallitukselle koronakriisin hoidosta. . Oikein vastanneiden kesken arvomme Jokipiin pellavan Graniitti-sarjan rullapyyhesetin. . Kunnille on annettu rahoitusta, ihmisistä on välitetty, on tuotu tukea ja turvaa. Ihmisen pitää itse arvostaa työtään, mutta on tärkeää, että myös muut arvostavat sitä. .
40 Demokraatti KULTTUURI Outi Heiskanen: Uni, 1974. de_11112021_40.indd 40 4.11.2021 11.07
On kiinnos tavaa seurata, miten vanha laatta saa uusia sävyjä ja uutta ilmettä uusissa yhteyk Outi Heiskanen: Kesäyö, 1986. Hän kierrätti painolaattoja eli rakensi niistä aina uusia kokonaisuuksia. 41 Demokraatti Grafiikkaa, naapurin modernismia ja vettä Ateneumin taidemueo, Helsinki: Outi Heiskasen retrospektiivinen näyttely. Tämä käy ilmi taidokkaasti rakennetussa Ateneu min näyttelyssä. Hän suh tautui lajiin kunnianhimoisesti. Avoinna 9.1.2022 saakka, ti, pe 10–18, ke–to 10–20, la–su 10-17. Hänen sarjoissaan eivät kaikki ve dokset ole identtisiä toisin kuin Pentti Kaskipurolla, jolle tämä periaate oli keskeinen. Suomen valokuvataiteen museon K 1 galleria, Helsinki – Rakkaus. Kaikissa asioissa hän ei kuitenkaan ollut uskolli nen. Heiskanen on kuitenkin ennen kaikkea graafikko. Muutenkin Heiskanen suhtautui gra fiikan tekemiseen vapaamielisesti. Susanna Majurin valokuvia. Luultavasti juuri häneltä on lähtöisin ”arvonimi” Mestari K. Heiskanen paneutui jo opiskeluaika naan grafiikan tekemiseen. Hän oli myös Kaskipuron koulun merkittävim piä taiteilijoita. S uuri yleisö tuntee Outi Heiskasen (ei sukua tämän arvion kirjoit tajalle) varmaankin lähinnä shamaani maisesta hahmosta ja julkisista esitys muotoisista teoksista muun ohella Record Singersistä tai ava jaisten performansseista. Avoinna 2.1.2022 saakka, ma–pe 11–20, la–su 11–18. Espoon nykytaiteenmuseo EMMA – Konrad Mägin maa lauksia. KUVATAIDE Teksti Seppo Heiskanen Näyttelykartalla kohtaavat vapaa sielu Outi Heiskanen ja virolaismodernisti Konrad Mägi. Se käy hyvin esiin Ateneumin laajasta ta kautuvasta näyttelystä. Avoinna 23.1.2022, ti 11–17, ke–pe 11–19, la–su 11–17. Hän kulki opettajansa jalanjälkiä siinä, että hänen teoksensa ovat miltei aina mus tavalkoisia ja pienikokoisia. de_11112021_40.indd 41 4.11.2021 11.07
Ne eivät ole tunne tuinta Heiskasta. Tä hän vaiheeseen on vaivatonta tutustua vaikkapa Tallinnan Kumussa. Museossa on myös sali joka on omis tettu maalauksille. Tietenkin ne kuuluvat tuotantoon, jota tällainen retrospektiivi esittelee. Ne ovat usein ihmisen ja eläimen välimuo toja tai sekamuotoja. Mägi eli lapsuutensa ja nuoruutensa EteläVirossa. 42 Demokraatti KULTTUURI sissä. Tuotantoon kuu luu myös teoksia, jotka on tehty yhdessä nuoremman kollegan ja grafiikan paina jan Janne Laineen kanssa. Niistä voi löytää vaikutteita mo nilta Tiibetin ja Intian matkoilta. Heiskanen on luonut teoksiinsa aivan omanlaisensa ja omannäköisensä hen kilögallerian. Tänä päivänä tuntuu aika käsittämät tömältä, että Pietarissa Suomen taide yhdistyksen piirustuskoululla oli hyvä maine ja sinne siirtymistä suositeltiin Outi Heiskanen: Mila – Repa III, 1985–86. Yllätyksiäkin tällainen taiteen ra kentelu aina tuottaa. Taiteen uudet tuu let, avantgardistisetkin, puhalsivat etelä naapurissa vinhemmin kuin meillä. Niistä kin henkii sama turvallisuuden kaipuu kuin vedoksista. Hyvin inhimillisiä ne kuitenkin aina ovat, joskus vähän su rumielisiäkin. Hän työskenteli puuse pänliikkeessä mutta opiskeli myös tek nistä piirustusta. Tämä laji on grafiikan ohella Heiskasen ominta aluetta. En tiedä, voiko noita hah moja aina kutsua edes henkilöiksi. Hän lopetti kuiten kin koulun 1905 puhjenneen suurla kon levottomuuksien takia ja pakeni en sin Helsinkiin, jossa hän opiskeli jonkin aikaa Ateneumissa. Joskus turvapaikan on saanut taiteilijan oma grafiikan vedos. Usein ne tuntuvat kaipaa van suojaa ja turvaa, ehkä hyväksymis täkin. KONRAD MÄGI (1878–1925) kuuluu viime vuosisadan alun Viron merkittä viin modernisteihin. de_11112021_40.indd 42 4.11.2021 11.07. Hän oli jo 25vuotias, kun muutti Pietariin ja aloitti opiske lun taidekoulussa. Näyttelyssä on mukana myös kol miulotteisia teoksia, telttoja ja pieniä majoja
Ne on nimetty maalauspaikan mu kaan, mutta niitä ei välttämättä tunnista tiettyjen alueiden tai yksityiskohtien ku vauksiksi. Missä määrin Mägi sitten oli moder nisti. Mägille. Tuollainen henkisyyshän oli val lalla tuon ajan eurooppalaisessa tai teessa. Parin vuoden kuluttua matka jatkui Ahvenanmaan ja Norjan kautta Pariisiin. Mägikin tunsi Rudolf Steinerin ajatukset. Kannattaa pistäytyä Kämpin gal leriassa. Majurin kuvien elementti on vesi. Susanna Majuri: Kultakolikot, 2009. de_11112021_40.indd 43 4.11.2021 11.07. Ja vedestähän me ihmisetkin olemme läh töisin. VALOKUVATAITEEN MUSEON K 1 gal leriassa on jo ehtinyt olla useampikin kiinnostava valokuvanäyttely. Tietynlainen henkisty minen on mukana myös muotokuvissa. Se on myös muistonäyttely, sillä taitei lija kuoli viime vuonna vain vähän yli 40vuotiaana. Sellainen on myös Susanna Majurin katselmus. Ih miset ovat sen äärellä tai leijuvat ja kel luvat siinä. Hänen maalauksensa ovat pää asiassa maisemia ja muotokuvia, esittä viä. Mitään kirjallista ainesta, ta rinaa ei ole mukana. Vettä valokuvissa rakaste taan, kuten näyttelyn nimikin kertoo. Itse asiassa ne ovat hyvinkin vaikutta via, vaikka ovat kaiketi samalla myös näköisiä. Konrad Mägi on EMMAlta hyvä löytö. Konrad Mägi: Tiellä Viljandista Tarttoon, 1915–16. Maisema on tarjon nut rungon, jonka varaan värit ja muo dot on sijoitettu taiteilijan näkemyksen mukaan. Ja toisaalta maisemat ovat taiteili jan sisäisiä näkyjä, miltei mielen mai semia. 43 Demokraatti Konrad Mägi: Elsi Löo, 1915. On tärkeää, että läheisen naapurin tai teen historia tulee meille tutuksi. Periaatteessa ne voisivat olla abstraktejakin
Anhava tunnustaa Haavikon ansiot, mutta ei pelkästään silittele hänen päätään: ”SönPaavo Haavikkoa on pidetty kulttuurissamme niin merkittävänä hahmona, että häntä on kutsuttu muun muassa ruhtinaaksi ja paaviksi. Hän esimerkiksi kuvailee Haavikon kaltaisia kiivaita ihmisiä koleerikoiksi. Anhava analysoi Haavikon tuotantoa älykkäästi, mutta vanhempiin runokokoelmiin keskittyen. YHTEINEN VIHOLLINEN ON AINA PAREMPI ASIA KUIN YHTEINEN YSTÄVÄ. Haavikko oli jotakin harvinaista: käytännöllinen runoilija. Nyt Haavikko on saanut asemansa arvoisen elämäkerran. kötystä, sanojen paikallaan polkevaa tapailua ja ilmaisua samentavaa, salamielisyydeksi naamioituvaa toistelua kertyi Haavikon myöhempään tuotantoon enemmän kuin olisi väliksi.” (s. Anhavan teksti on varmempaa, joskin kuivempaa, ja joitakin voi häiritä hänen tapansa suosia vanhahtavia sanoja. Alamäki alkoi hänen jouduttuaan jättämään kirjallisen johtajan työn Otavalla 1980-luvun alussa. 371) NIIN KATOSI voitto maailmasta sisältää runsaasti kiinnostavaa kulttuurihistoriaa. Haavikko-myyttiä purkava Niin katosi voitto maailmasta muistuttaa perusteellisuudessaan Pekka Tarkan taannoista kaksiosaista teosta Pentti Saarikoskesta. 1955) kirjalla Niin katosi voitto maailmasta – Paavo Haavikon elämä on mittaa yli 800 sivua, mikä kuulostaa liialta, mutta järkäle onnistuu pitämään lukijan otteessaan. Haavikostakin pyritään kertomaan kaikki. Kerrontaa rytmittävät haastattelut, poiminnat Haavikon kirjeistä ja mustavalkoinen kuvitus. Myöhempiä vuosikymmeniä, joita leimasivat muun muassa kerskakuluttaminen ja kulttuurin viihteellistyminen, hän ei sen sijaan jaksanut ymmärtää. Paavo Haavikolta (1931–2008) julkaistiin 50 vuodessa yli sata teosta, etenkin hienoa runoutta, mutta myös esimerkiksi proosaa ja yrityshistoriikkeja. Anhavan kirja on kriittisellä otteellaan asiallisempi kuin Mauno Saaren ”kilpaileva” teos, vuonna 2009 julkaistu Haavikko-niminen mies (2009). 44 Demokraatti KULTTUURI HAAVIKKO Teksti Esa Mäkijärvi / Kuva Otava, Kai Widell M ihin kirjailijaelämäkertoja tarvitaan. Rahaa hän teki sijoittajana ja liikemiehenä. 47) Omaa tietään kulkenut Haavikko muodosti omaperäisen, joskaan ei johdonmukaisen käsityksen Suomen kulttuurista ja historiasta. Martti Anhavan (s. KIRJA Martti Anhava: Niin katosi voitto maailmasta – Paavo Haavikon elämä Otava 2021, 812 s. Saamme tietää muun muassa isoegoisen ja lyhytpinnaisen runoilijan raivokohtauksista. Sanavalmis mies kuvaili kirjailijuutta hyväksi harrastukseksi, mutta huonoksi ammatiksi. Haavikon kerrotaan pitäneen 1950-luvusta sen selkeyden ja korkeakulttuurin arvostamisen takia. Parhaat oli kirjoitettu elämäkerturin mukaan 1970-luvulla. merkiksi hänen kirjoittaessaan tarkempaa perehtymistä vaatineita lajeja, kuten poliittista historiaa, elämäkertoja tai yrityshistoriikkeja. Martti Anhava spekuloi: ”Otavasta lähteminen lienee ollut Haavikon elämän dramaattisin tapahtuma Marja-Liisa – mahtava toteemi de_11112021_44.indd 44 4.11.2021 11.19. Toki olennainen löytyy heidän kirjoistaan, mutta elämäkerrat tyydyttävät uteliaisuuttamme ja tiedonjanoamme, sillä meitä kiinnostaa sekin, mitä luovassa ammatissa pärjäämiseen tarvitaan. Rahaa hankittiin muuten: ”Aikuisella iällään hän kirjoitti töiden ja tekemisten lomassa, yhtäältä käytännön pakosta, toisaalta koska piti sellaista tekemisen tapaa stimuloivana.” (s. Hän ei jaksanut lukea tarkasti, ja se johti vaikeuksiin esiHAAVIKOSTA TULI vetämänsä yhdistelmäroolin – nerokas runoilija ynnä oikeinajattelija – vanki
Ne johtivat Haavikon kirjojen julkaisuoikeuksien päätymiseen Teokselle. Vanhoilla päivillään runoilija keksi kuitenkin itsensä uudelleen ainakin itsenäisenä kustantajana ja yhteiskunnallisena kriitikkona. Juuri muuta ei Haavikon ajatteluun tutustumiseen tarvita. Pelkkä runojen kirjoittaminen ei hänelle koskaan riittänyt. de_11112021_44.indd 45 4.11.2021 11.20. Tuoreen elämäkerran myötä Haavikon elämästä, henkilöstä ja tuotannosta onkin sanottu tärkein. Niin katosi voitto maailmasta -julkaisun rinnalle voidaan nostaa Teokselta tulleet Kootut runot (2014) ja Kootut aforismit (2016). Hänestä tuli eräänlainen runoilijoiden Urho Kekkonen, yksinäinen itsevaltias. Paavo Haavikko Vartion kuoleman jälkeen, ja siihen liittynyt tietoisuus peruuttamattomuudesta lienee rinnastunut puolison menetyksen tuntoon.” (s. Runoilijan loppu oli surullinen hänen oman antautumisensa ja menehtymisen yhteydessä läheisiin liittyneiden riitojen takia. Hän halusi valtakunnan viisaaksi ja pääsikin sellaiseksi, varmaankin viimeisenä suomalaisena kirjailijana. 45 Demokraatti ON MONTA VIISASTA MIESTÄ, MUTTA EI TOISAALTA YHTÄÄN / HULLUA PUUTA. Elämäkerrasta piirtyy kuva inhimillisen heikosta kirjallisesta voimamiehestä. Kohdettaan lähelle pääsevän Anhavan mielestä Haavikko oli ihmisenä vaikea ja lyyrikkona taitava. 536) Aika tästä eteenpäin käsitellään Niin katosi voitto maailmasta -teoksessa kursorisesti, koska Anhava ei pidä Haavikon myöhempiä tekemisiä suuressa arvossa
SAMI KESKI-VÄHÄLÄ on kirjoittanut Hämäläisen romaanin Linna-aiheen päälle oman tarinansa, teatteria teatterissa -asetelman, joka tapahtuu ikään kuin ihan tässä ja nyt. Se on hasardihommaa, jos siihen lähtee. de_11112021_46.indd 46 4.11.2021 11.23. Biofiktion luokitukseen menevä Karo Hämäläisen kirja jo väisti näköispatsastelun ansat, mutta teatteriesitys TT-Frenckellissä suorastaan viilettää niiden yli. 46 Demokraatti KULTTUURI Sami Keski-Vähälä – Karo Hämäläinen: Kansalliskirjailija Tampereen Teatteri, Frenckell Ohjaus: Mikko Kanninen – Lavastus ja puvut: Mikko Saastamoinen – Valot: Tuomas Vartola – Videot: Saku Väänänen – Äänisuunnittelu: Jan-Mikael Träskelin – Kampaukset ja maskeeraus: Kirsi Rintala – Rooleissa Jukka Leisti, Eeva Hakulinen, Arttu Ratinen, Kirsimarja Järvinen, Ville Mikkonen, Arttu Soilumo TEATTERI Linnan muuri koetuksella Tampereen Teatterissa piirtyy jopa riehakas värikuva kansallisen monumentaalihenkilön vaiheista. Ja juuri sen teatterijohtaja ja esityksen ohjaaja Mikko Kanninen sekä Karo Hämäläisen Kansalliskirjailija-romaanista näyttämösovituksen tehnyt Sami Keski-Vähälä tekevät. He lyövät Väinö Linnan kanssa leikiksi. Teatterileikiksi mutta eivät missään tapauksessa läskiksi. Tuon biisin yhdessä säkeistössä kuvattiin myös, millainen voi olla vastaanotto, jos laulaja vetelee odotusten vastaisilla tyyleillä. Niitä ikään kuin vilautellaan hyvänä aihioina, mutta ei edetä pidemmälle. Ohjaajan puuttuessa tehdään sitten vähän kaikkea. Mietittävää riittää tarpeeksi siinä, missä tasossa milloinkin mennään: Kannisen ohjaamassa Jukka Leistin, Eeva Hakulisen, Kirsimarja Järvisen, Arttu Ratisen, Arttu Soilumon, Ville Mikkosen ja Elina Rintalan henkilöimässä todellisuudessa vai ohjaajattoman, A–F-nimikoodeista muodostuvan työryhmän fiktiivisessä todellisuudessa. Kun romaanilla ja siitä sovitetulla näyttämöteoksella on niin mahtipontinen nimi kuin Kansalliskirjailija, yhdet toivovat ja toiset pelkäävät, että nyt saadaan monumentaalista elämäkertatavaraa. Alatalon kappale nousi väistämättä mieleen Tampereen Teatterin Kansalliskirjailija-näytelmää katsellessa. Kuuden näyttelijän (jotka nimiltään ovat vain aakkosia A:sta F:ään) työryhmä kokoontuu ensimmäiseen lukuharjoitukseen aloittaakseen Kansalliskirjailija-näytelmän työstön kohti ensi-iltaa. Oman, taloudellisilla realiteeteilla kiillotetun lusikkansa soppaan tunkee vielä kiireinen teatterinjohtaja (ei Kanninen, vaan Elina Rintalan esittämä tehopakkaus). Ainakin ensimmäisen viikon näyttelijäjoukon tulisi pärjätä omillaan. Tampereella voisi luulla Väinö Linnan olevan sen verran pyhä ja vakava asia, että sen kanssa ei paljon sovi leikitellä. Hän ei ole porukan tekemisestä kiinnostunut juuri muulta kantilta kuin että myykö lopputulema. Siinä vauhdissa mennään niin tekstin kuin ohjauksenkin puolesta välillä piennarta ja tienvarsipuskia viistäen, mutta pääasiallisesti mopo pysyy käsissä. Näytelmäharjoitusten tilannekoomisuus, suurmieselämäkerralliset ainekset ja dokumenttiteatteriin viittaavat elementit (kuten videona ajettava työryhmän vierailu Linnan syntymäpitäjässä Urjalassa) lomittuvat varsin notkeasti esitykseksi, jonka tyylilajin pohtiminen jää oikeastaan sivuseikaksi. Perusasetelma kuulostaa epäuskottavalta, mutta todellisuus on teatterifiktiota ihmeellisempää: samaisessa TT-Frenckellissä pyörii paraikaa TT:n ja Teatteri Siperian yhteistuotanto Salaisuuksien ilta, jonka ohjaajaksi on merkitty koko näyttelijätyöryhmä. Ottavat riskin, heittävät yleisölle haasteen: mitäpä tykkäisitte tällaisesta vinkkelistä jalustalle nostetun kirjailijan elämään. Porukalle kerrotaan, että hän on sairastunut keskivakavasti. Porukka pohtii, mihin fokusoitua, Väinön elämänkaareen vai Linnan tuotannon peilailuun. KESKI-VÄHÄLÄN JA Kannisen luoma kerronnallinen perusta pitää ihmeteltävän hyvin. Kansalliskirjailijan fiktiotason näyttelijäporukassa on kaikkitietävyyteen taipuvainen konkari, keski-ikäisiä roolijyriä ja uusille ideoille avoimia, mutta vanhoista järkäleistä (kuten Linnasta) kohtalaisen pihalla olevia nuoria tulokkaita. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Mikko Karsisto T amperelaisuuden yhdeksi edusmieheksi vuosien saatossa tullut kiiminkiläislähtöinen Mikko Alatalo lauloi 1970-luvun vähän särmikkäämmällä kaudellaan viihdyttäjän roolista, että ”nää taitaa olla niitä hasardihommia vaan”. Tarjolle asetetut ikäpolvierot jäävät Kannisen ohjauksessa turhan vähälle käytölle. Vain ohjaaja puuttuu. Hänen panoksensa on vaatia enemmän näkyvyyttä ”Tuntemattomalle” ja ”Pohjantähdelle”, koska ne yleisö tuntee
Kuten sanottu, kronologista elämäkertanäytelmää odottavien katsojien kohtalona on luultavasti pettyä, mutta kyllä ne virstanpylväät Linnan elämästä ja urasta on saatu ujutettua välillä karnevalistiseksikin äityvän revittelyn sekaan. Jotkut helppoja nauruja puristamaan viskatut irtopalat kuten Pohjantähden niittokisakohtauksen demonstrointi luiskahtavat liki puskafarssin puolelle. Esimerkiksi näyttelijöiden käsissä pitkin matkaa kulkevien minisavukoneiden käyttö kuvaaamaan Linnaa kovana tupakkamiehenä alkaa menettää tehojaan jo ensipuoliskolla, mutta pölläyttely vain jatkuu ja jatkuu. Komediaosastolla Kansalliskirjailijassa on paikoin yliviritystä. Kansalliskirjailija Linna (Arttu Soilumo) nousee kirjoituskammiostaan ihmettelemään Pohjantähti-trilogiansa kakkososan saamaa kiittävää kritiikkiä. de_11112021_46.indd 47 4.11.2021 11.23. Siis lähes mahdottomalta tuntuvassa tehtävässä luoda kansallisesta monumentaalihenkilöstä sekä puhuttelevaa että viihdyttävää teatteria. 47 Demokraatti Kansalliskirjailija-esitys onnistuu ajoittaisesta sekamelskaisuudestaan huolimatta piirtämään myös aika vivahteekkaan kuvan päähenkilöstään Linnasta. Olennaisimmassa Kansalliskirjailija joka tapauksessa onnistuu. Tosielämän teatterinjohtaja Kannisen hasardi ei näin ole mennyt metsään. Eeva Hakulinen esittää Kerttu Linnaa, Ville Mikkonen Veikko Sinisaloa
On selvää, että valitessaan aikanaan toisensa Guled ja Nasra ovat samalla joutuneet luopumaan jostain olennaisesta, jota hädän hetkellä tarvittaisiin. Lähinnä tulee mieleen eteläafrikkalainen tieteiselokuva District 9 (2009). Kulttuurinen jännite nousee heidän taustastaan. Suomalainen ensi-ilta selittyy pitkälti sillä, että ohjaaja-käsikirjoittaja Khadar Ayderus Ahmed on suomensomali ja elokuvan keskeinen tuotantoyhtiö Bufo suomalainen toimija. Hänen munuaisensa kaipaavat leikkausta, mutta Guledin palkka ei riitä lähimainkaan kalliiseen operaatioon. SOMALIASSA ELOKUVA ei kuitenkaan tapahdu vaan sen pienessä naapurimaassa Djiboutissa. 48 Demokraatti KULTTUURI Pitkästä aikaa elämää Afrikasta SANOMATTAKIN ON SELVÄÄ, ETTÄ TARINA ON LIIKUTTAVA JA SYMPAATTINEN. Guledin vaimo Nasra (Yasmin Warsame) nimittäin on kuolemansairas. Guled (Omar Abdi) on haudankaivaja, joka kuullessaan ambulanssin sireenin juoksee kollegojensa kanssa sairaalan pihaan toiveissaan saada työtä. Teksti Jukka Sammalisto H etken 1990-luvulla näytti siltä, että afrikkalainen elokuva olisi vakiinnuttamassa asemaansa suomalaisessa teatterilevityksessä. Omar Abdi ja Yasmin Warsame ovat elokuvan Guled ja Nasra. Viime helmikuussa covid-19-tautiin kuolleen tunisialaisen Moufida Tlatlin unohtumaton Palatsin hiljaisuus (1994) muodostui meillä viikkotolkulla esitetyksi kestosuosikiksi. Suomalainen elokuva on valittu Somalian Oscar-ehdokkaaksi. Mustasta Afrikasta nähtiin vaikkapa malilaisen Souleymane Cissén mestariteos Yeelen (1987), burkinafasolaisen Idrissa Ouédraogon kaksi vahvaa työtä ja guinealaisen Cheik Doukourén lennokas koko perheen elokuva Kultainen jalkapallo (1994). Viimeiset 15 vuotta ovatkin olleet afrikkalaisen elokuvan näkyvyydessä meillä taas huomattavan hiljaista aikaa. Se merkitsee tietysti ennettä tai ainakin varoittavaa askelmerkkiä elokuvan tarinalle. Kaikkivoipainen rakkaus. Koko afrikkalaisen elokuvan isähahmon, senegalilaisen Ousmane Sembènen viimeiseksi työksi jäänyt ympärileikkausperinteen kuvaus Moolaadé – suojelus (2004) oli myös yksi Kamrasin viimeisiä maahantuonteja. Sitkein oli Kamras Film Group, joka kuihtui pian sen perustajan Freddy Kamrasin kuoltua vuonna 2004. Alussa hän kertoo työtovereilleen eriskummallista tarinaa ja eläytyy niin, että vahingossa putoaa hautakuoppaankin. Pohjoisen arabimaita edusti esimerkiksi egyptiläisen konkarin Youssef Chahinen Kohtalo (1997). Maahantuontien takana oli pieniä firmoja, joista useimmista ei ole enää vuosiin kuultu. Nyt ensi-iltansa saa elokuva, joka on ehditty jo valita Somalian Oscar-ehdokkaaksi ensi vuodelle. Ahmed luo tunnetta arkisuudessaankin suuresta, miltei ylimaallisesta Guled & Nasra Ohjaus: Khadar Ayderus Ahmed Pääosissa: Omar Abdi, Yasmin Warsame, Kadar Abdoul-Aziz Ibrahim 2021, 83 minuuttia DRAAMA de_11112021_48.indd 48 3.11.2021 17.04
Vaikea äitisuhde ja etäinen isä puskevat Neigen mielen ahtaalle. Ahmed muistuttaa, miten köyhyys vaikuttaa, kun se on niin kiinni sosiaalisissa rakenteissa ja karussa maaperässä, ettei sitä voi jalostaa henkilökohtaiseksi elämäntavaksi tai arvovalinnaksi. Guledin vaihtoehdot ovat epätoivoisia: joko ryöstää valuutanvaihtopiste tai lähteä kauas taaksepäin, jo ajat sitten jääneille sukujuurilleen pyytämään taloudellista apua. Henkilöt tuntuvat kyllä todellisilta mutta eivät viimeistellyiltä, mieleen porautuvilta persoonilta. Tämän matkan kuvaajana Maïwenn ei ole erityisen kiinnostava, pikemminkin vähän puiseva ja yllätyksetön. Ahmedin kerronnalliset ratkaisut helmeilevät hetkittäin, mutta kokonaisuus jää lopullista rohkeutta vaille. Alkoi Maïwennin itsensä kansainvälinen ohjaajanura. de_11112021_48.indd 49 3.11.2021 17.04. Levittäjä, Cinema Mondo, tekee kulttuurityötä. SANOMATTAKIN ON selvää, että tarina on liikuttava ja sympaattinen. Sen sijan Guledin silkka varautumattomuus pitkään, rasittavaan patikkareissuun tuntuu turhan romanttisesti korostavan rakkauden kaikkivoipaisuutta. Omaelämäkerrallinen elokuva on alleviivatun, stereotyyppisen ranskalainen. Henkilöt puhuvat taukoamatta, ja ilmapiiri on paikoin hysteerinen. Harmi, että Maïwennin elokuvasta uupuu älyllinen stimuloivuus ja visuaalinen näyttävyys. Julkisuuden valokeilassa nuoresta pitäen pysytellyt keski-ikäinen elokuvantekijä kääntää tuoreimmassa ohjaustyössään katseensa viimein peiliin. Ranskassa keskustelupitoisille aikuisten ihmisten perhetarinoille löytyy aina kysyntää. Parikymmentä vuotta myöhemmin ensin mainittu nostatti kohun Cannesin elokuvajuhlilla tinkimättömän realistisella poliisielokuvallaan Polisse (2011), joka nappasi maailman kuuluisimpien filmifestivaalien kolmospalkinnon. Kaiken keskiössä on perhe ja sen kitkeriksi usein taipuvat suhteet. 49 Demokraatti Perintö Ohjaus: Maïwenn Pääosissa: Maïwenn, Fanny Ardant, Louis Garrel 2021, 90 minuuttia DRAAMA Tilinteko Neigen pitkä matka. rakkaudesta, joka Guledin ja Nasran välillä vallitsee. Maiwennin lisäksi Perinnössä esiintyvät muun muassa sikäläiset näyttelijätähdet Fanny Ardant ja Louis Garrel. Kaikesta huolimatta on puhuttelevaa, että Guled & Nasra on ohjelmistossa samana vuonna kuin yhdysvaltalainen Nomadland, jonka kohdalla on puhuttu länsimaisesta köyhyydestä. Lähtölaukaus matkalle käynnistyy suvun rakastetun isoisän kuolemasta, johon jälkeläiset suhtautuvat tavoillaan. Ei, Perintö (2021) ei käsittele nykypäivän näkökulmasta erityisen kyseenalaista liittoa, vaan vietnamilaisia ja algerialaisia juuria omaavan päähenkilön Neigen (Maïwenn itse) sisäistä kuohuntaa ja ulkoista etsintää. Puheliaassa ranskalaisdraamassa isoisän kuolema nostaa pettymykset pintaan. Guled jättää Nasran heidän teini-ikäisen poikansa Mahadin (Kadar Abdoul-Aziz Ibrahim) hoidettavaksi. Vapautus voisi löytyä juurista ja henkilöhistorian ymmärryksestä, jostain suuremmasta ja aineettomammasta. Välittäminen näyttäytyy holhoamisena ja huutamisena, väläyksittäin myös jonain muuna. Sieltä paljastuu turhautumista ja katkeruutta mutta myös halua selvittää menneisyyttä. Teksti Rane Aunimo N yt 45-vuotias Maïwenn avioitui 16-vuotiaana Luc Bessonin kanssa ja sai lapsen tuolloin 33-vuotiaan menestysohjaajan kanssa. Myös Suomessa niille on paikkansa amerikkalaisten sankarielokuvien vaihtoehtona. Tänään asiasta syntyisi skandaali ainakin Ranskan ulkopuolella. Erityisen hienoa on, että Nasran fyysistä kipua kuvataan tinkimättä. Aiemmin kiihkeistä teoksistaan tunnetun ohjaajan näkemys itsestään tuntuu monin paikoin yhtä mielenkiintoiselta kuin naapuripöydän riidan kuunteleminen. Guled & Nasra vetoaisi voimallisemmin, jos sen traagisesti virittyneen rakkaustarinan ratkaisevat käänteet olisivat vähän tukevammin pohjustettuja. Etenkään Nasra ei henkilöidy juuri sairauttaan suuremmaksi, vaikka hänestä luonnehditaankin kuvaa perheen tarmonpesänä. Maiwenn näyttelee pääosaa ohjaamassaan Perinnössä. Selväjärkisimmältä vaikuttaa kuollut patriarkka, joka ei sano enää sanaakaan
Tarpeen vaatiessa voimme aina tilata pizzaa. Olen usein silittänyt niitä runkoja, katsonut paksuja leveästi syleileviä oksia. Kuka on kirjailija, jota vuoden päästä juhlitaan varmaan ihan urakalla, mikä myöhäisemmän tuotantonsa teos. Pentti sammui riiheen, olkia tarttui villapaitaan. Tästä tuli myös päiväkirja, joka kertoo levottomasta viime kesästä. Tunnen jonkinlaista kollegiaalista kosketusta Penttiin, kun itsekin juuri nyt kirjoitan Gylling-elämäkertaa, tosin yhtä tuskaisesti kuin Pentti omaa näytelmäänsä; valmiina sitä ei koskaan saatu nähdä, minä yritän päästä maaliin.” Eero Reijosen ammoinen heräteostos osoittautuu viimeistään nyt kannattavaksi. Berner on kertonut visiitistä PS-suruvuodelta teoksessaan. Raila Rinne avaa pelin. Kirjassani on omistus, joka kertoo minun saaneen sen nimipäivälahjaksi kesäkuussa 1984 vastavihityltä aviomieheltäni, kirjallisuuden ystävä hänkin. Tyyppitilanne on ollut se, kun Visakallo itsekin on oivaltanut tekstinsä huitelevan jo monta seisaketta Toijalan takusilla mailla. ”Kadonnutta kenkää etsi Pentti Saarikoski kirjassaan Tähänastiset runot. Suomessa häntä on toki pidetty runoilijoiden esikuvana ja runomuodon uudistajana.” Juhani Niemi, Mauri Panhelainen ja Matti Kärkkäinen tiesivät myös, Terhi Tuomikosken ehdokas sen sijaan oli Tanssiva karhu -palkinnon muutama vuosi sitten voittanut Lassi Hyvärinen. (rb) de_11112021_50.indd 50 3.11.2021 12.29. Olen sitä silloin tällöin lukenutkin, muutaman värssyn verran kerrallaan. Ehkä runoilija käveli sateisena iltana asvaltilla ja kuun heijastus läikkyi hänen silmiinsä.” Veikko Huuska kiirehti vastaamaan suoraan kirjamessujen inspiroivasta ilmapiiristä. Eli melko tasan tarkkaan yhtä monta kertaa kuin vastauksia on täältä väsätty. Omassa hyllyssäni Tähänastiset on ainoa Saarikosken kirja, vaikka aikanaan hänen runojaan kyllä luin ja niitä hyvinä pidin. Visakirja taas on huomattavan taidevaikuttajan ”omaelämäkerta”, siis fiktiota alusta loppuun. Visahenkilö tulee lähelle. Yhdelle palkinto. Palkinto Veikko Huuskalle. Teksti oli ilmestynyt jo 1961 hänen kokoelmassaan Maailmasta. Vastaukset viimeistään 15.11. ”Kirjoitettuani ’Lopun’ elämäntarinaani havaitsin viisaaksi kipaista takaisin tänne alun kynnykselle, ikään kuin ulko-ovelleni pyytämään anteeksi saapuvilta vierailta: ’Lupasin teille omaelämäkerran, mutta pullien ollessa uunissa, jokin meni vikaan. Ja aivan mahtavaa pätkäluettavaa Visarunoilijan lyriikka on.” Sirpa Taskinen haastaa näin: ”Maailmanluokan runoilija” – aika suuria sanoja. Gylling oli lehtikuusi, käytettävä, luja, mutta isännän kätten armoilla. Esimerkiksi arvovaltaisen amerikkalaisen aika kauslehden listauksessa hänen pääteoksekseen mielletty kirjansa löytyy top-tusinasta. ”Aina mielessä on se episodi, kun Pentti ja silloinen parinsa, Mia Berner kävivät täällä meillä päin, tuossa parin kilometrin päässä kotoani, Kalmaalla, joka oli senaattori Edvard Gyllingin perheväen koti, entinen. Unessa ihminen voi päästä lähimmäs kohdetta. Mutta Pentti oli pannut merkille, että Kalmaan pihan sisääntuloraitilla seisoo pätkä koivukujaa, jota Gylling ajatteli Viipurissa 1918 kun ”armeija sortui”, ja onhan siinä sitten myös luja ja juureva lehtikuusikäytävä, mutta näistä kahdesta vain tsehovilainen koivu vetosi runoilijan luovaan mielikuvitukseen. ’Kuu kurnutti lammikossa’ on mainio ilmaisu ja havainto, pientä edestakaista liikettä kuvaava. Pentti suunnitteli näytelmää Gyllingistä, halusivat autenttisen kosketuksen, Edvardin siskot asuivat vielä taloa. Ei tullut näytelmää, tuli runo, ’Viimeiseen asti vastusti Edvard Gylling’. Vuonna 1983 kävin viimeisen kerran kahvilla sisarten, Evan ja Margitin luona, he muistelivat menneitä, pihanurmikolla seisoi potkukelkka. Se on julkaistu Tiarnia-sarjan kakkososassa Tanssiinkutsu. Käykää sisään, käykää sisään.” Poeetta kuutamokävelyllä K un kyse on sentään tämän kirjallisen visailun aika tasan 29 vuotta sitten aloittaneesta kirjailijasta, olisi voinut odottaa mittavampaakin rynnistystä hänen uuden tulemisensa äärellä. ”Sellon kirjaston noutohyllystä muutama vuosi sitten poimimani Visarunoilijan koko runotuotannon sisältämä keltainen pokkari (Otavan Seven-sarja 2006) on Niipperin konehuoneessa, kädenojennuksen päässä. 50 Demokraatti VISASITAATTI 19* Tämä kirjailija on pärjännyt aika hyvin ”kaikkien aikojen sata parasta romaania” -tyyppisissä rankkauksissa. En ole mistään löytänyt tietoja, onko Pentti Saarikosken (1937– 1983) runoja käännetty muille kielille; yhden osaksi ruotsinkielisen kokoelman hän teki yhdessä Mia Bernerin kanssa. Se ryntäys jäi lähtötelineisiin, mutta mennään maaliin niillä voimin, mitä on. sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi
Ohjelma kokonaan tyovaenkirjastonystavat.fi Paikalle tulevat ilmoittautuvat perinne@tyovaenperinne.fi Aatosta jaloa marraskuun valoa Pentti Saarikoski. de_11112021_50.indd 51 3.11.2021 12.29. 51 Demokraatti Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 KALLO COLLECTIVE: The Divine Lie – Jumalaton Valhe 17.11. 21.11.2021 CIRKO.FI T yöväenkirjasTon ysTäväT ry STADIN TYÖVÄENKIRJALLISUUSPÄIVÄT 2021 TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTOSSA, Sörnäisten rantatie 25, Helsinki Tilaisuudet striimataan, osoite youtube.com/tyovaki Pe 26.11. La 27.11. klo 11-19.15 Rafaelin enkelit ja Dan Anderssonin lauluja ja puhetta Anderssonin urasta ja musiikista, Rantanen ja Montonen ja Työväen taide ja kulttuuri muutosvoimana, Köngäs ja Siivet kantapäissä, Kähkönen ja Vihreä sali, Figes/Suomela ja Venäjän vallankumous 1891-1991, Torninoja-Latola ja SylviKyllikki Kilven elämäkerta, Qurbany/Zaki ja Taimur-kurdipakolaisen tarina. klo 16-21 Työväentutkimus Vuosikirja 2021 julkistaminen ja Kapinarunoilta
Nämä keinot ihmisten on syytä ottaa hal tuun, vaikka se tarkoittaakin, että sitä ren touttavaa kulttuuriliikuntaa ei sillä kertaa tule. Oli kyllä innostusta lähteä katsomaan, miten meno maistuu konser teissa ja monissa muissa kulttuuritapahtu missa. Jari Sedergren Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tutkija Kulttuurikolumni de_11112021_52.indd 52 3.11.2021 17.27. Tässä kään muutoksessa en ole yksin. Kehitettävää tässäkin on. Ekirjojen tekijöiden kuten tietysti mui denkin kulttuuritoimijoiden on saatava työstään oikeudenmukainen korvaus. Enkä tarkoita sinällään kivoja kis savideoita. OLEN ENNENKIN maininnut siirtyneeni ekirjan lukijaksi ja kuuntelijaksi. Korva tarkkana kuunnellessa samaa kai kui muualtakin. Tilastot osoittavat, että varsin suuri osa on löytä nyt nämä kohtuullisen edulliset palvelut. Mediaopetusta kaipaavat kaiken ikäiset. Mutta ennen muuta rutiinien muuttuessa on keksittävä jotakin uutta. 52 Demokraatti ONKO NIIHIN VANHOIHIN RUTIINEIHIN PALAAMISTA. Kirjames sujen haastatteluja ja keskusteluja saattoi seurata verkossa vallan hyvin. Itselläni mielessä on oikeu denmukaisen korvauksen periaate. Muistan lu keneeni, että suunnitteilla on kirjastolai tokseen liittyvä uudistus tällä saralla. Siellä eivät isojen otsikoiden mukaan bakkanaa lit lopu koskaan. Ei vain lämmintä kättä, vaikka mukavaahan sekin on. Kun sitä makusteli mielessään kriittisesti, alkoi miettiä, olisiko tässä äkil lisesti ilmaantuneessa vetäytymishalussa jotain muutakin kuin erakkoravun sielun elämä. Tällaisilla asioilla on tietysti yhteys myös poliittisiin päätöksiin. Ensimmäinen ajatus oli, että olen tullut vanhaksi. Erilaisten tilaisuuksien striimausta ei ole aina ihan helppoa järjestää, eivätkä ne todellakaan ole ilmaisia järjestäjilleen, mutta onhan se hienoa, että etäisyys ku tistuu olemattomiin ja että saatavilla on monenmoista ihan näillä näppäimillä. Albert Camus’n Rutto oli kuunneltuna vavisut tava kokemus, elämäni parhaita. Erilaisten tilaisuuksien striimaus yleistyy – eri asia on, onko yleisö löytänyt ne. Se vaikuttaa varmasti sekä pieniin että suuriin asioihin. Muutos parempaan otetaan siis haltuun varsin rauhallisesti, vaikka media tai osa siitä yritti nostaa tikun nokkaan nyky aikaisen synnin pesän, karaoken. EU:n tekijänoike usdirektiivi on rantautumassa Suomeen kin. Kaipasin elokuvateatterei den tunnelmaa, festivaalien vauhdikasta humua ja jopa kirjamessujen tungosta. Sitä kyllä kannattaa ajaa eteenpäin. Erämaavaelluksen jälkeen P uolitoistavuotisen kulttuuri sen erämaavaelluksen aika na oppi sen, mikä on tärkeää. Kun vapautetaan, olisi mukavaa, jos tuntuisi vapautuneelta. Mutta siltä näyttää, että varsinaista ryntäystä ja ruuhkaa ei syntynyt. PALJON ON tietenkin muututtu. Sain juuri alustavan kutsun Moskovaan, mutta eiköhän se tarkoita Zoomyhteyttä, sen verran karmaisevia tilastoja naapu rista kuuluu tautirintamalla. Mutta uhkakuvien sijaan ennemminkin taisi olla kyse siitä, että onko niihin van hoihin rutiineihin paluuta. Osa ihmisistä varmaan pelkää yhä, ja totta on, että varo vaisuus on paikallaan. Mutta vähitellen kaikki ankeus muuttui uudenlaiseksi rutiiniksi: ei väsyt tävää lentämistä lentokentiltä toisille, ei pitkästyttäviä hotelleja, ei huolta matka laukuista
KIIKUN KAAKUN Kolumni: Pinja Perholehto Muutos ei uhkaa eläkkeiden tasoa Ikääntyminen on mega trendikästä Vuonna 2030 työikäisiä on vähemmän kuin vuonna 2020 Vuonna 2030 ikäihmisiä on enemmän kuin vuonna 2020 196 901 29 369 Lä hd e: Ti la st ok es ku s de_11112021_53.indd 53 4.11.2021 11.05. TEEMA Julkinen talous ei ole tasapainossa, kun työikäisten määrä vähenee ja vanhusväestö kasvaa. 53 Demokraatti Ke st äv yy sv aj e Ta lo ud el lis ta tra pe ts ita ite ilu a
Näin tietää Tilastokeskus. Suomessa eletään entistä pidempään, entistä terveempinä. 54 Demokraatti TEEMA Ikääntymisen ilon kääntöpuoli nsin loistavat uutiset. Viime vuonna syntyneiden poikien elinajan odote on 79 vuotta ja tyttöjen 84,6 vuotta. Elinajan odote on kasvanut viime vuosikymmeninä reipasta vauhtia ja hyvin tasaisesti, mikä on yhden unelman täyttymys. Pel kistetysti se tarkoittaa, että pitkän ajan ku luessa julkisen talouden kassaan tulee vä hemmän tuloja ja enemmän menoja. Teksti Mikko Huotari / Kuvitus ja grafiikka Arja Jokiaho Kestävyysvaje on niin vakava ongelma, että sitä ei voi hoitaa vain leikkauksilla. Julki nen talous velkaantuu, koska julkiset menot kasvavat väestön ikääntymisen takia. Sitten huonommat uutiset: talouden ra kenteet eivät ole ehtineet täysin sopeutua eliniän huikeaan kasvuun. Syntyy ilmiö nimeltä kestävyysvaje. 54 Demokraatti de_11112021_54.indd 54 4.11.2021 11.14. Suomalaisten syntyvyys on laskenut viime vuosikymmenellä poikkeuksellisen mata laksi. Vertailun vuoksi vuonna 1971 syntyneen pojan elinajanodote oli 66 vuotta, tytön 74 vuotta. Kaiken kuk kuraksi samaan aikaan, kun eläkeläisten määrä kasvaa, työikäinen väestö supistuu
55 Demokraatti Korkea veroaste ei tapa talouskasvua. Tärkeää on, miten verotuloja käytetään. 55 Demokraatti de_11112021_54.indd 55 4.11.2021 11.14
– Se ei ole vielä pitkään aikaan akuutti, minkä vuoksi voi olla tarpeetonta ja ehkä vaarallista aloittaa jyrkkiä sopeutustoi mia yhtään liian aikaisin. Ja silloin on työikäistä väestöä nykyistä vähemmän. Jokaisella on hieman eri painotuk sensa ja näkemyksensä. Siten ne voidaan toteuttaa asteittain, hallitusti ja seuraukset arvioiden. KESTÄVYYSVAJELASKELMAT OVAT vai keatajuisia. EUkomissio on kui tenkin yrittänyt tehdä samankaltai silla oletuksilla kaikille maille laskel mia, jotta ne olisivat vertailukelpoisia keskenään. Uskon, että eläke järjestelmä pystyy turvaamaan nykyiset etuudet, Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander sanoo. – Kestävyysvaje tarkoittaa, että meillä on julkisen talouden rakenteellinen ali jäämä. Tulevaisuutta koskevissa oletuksissa on aina paljon epävarmuustekijöitä, jo ten laskelmat ovat vain suuntaa antavia. Eläköityvä kansa tarvitsee ikääntyessään enemmän julkisia palveluja kuin muut. Työntekijäpulan edessä yhteiskunta ei ole kuitenkaan kädetön, vaan sen helpot tamiseksi on selkeitä keinoja. Vaikka kiirettä ei ole, poliittisella ta solla olisi hyvä olla mahdollisimman suuri yhteisymmärrys siitä, että raken teellinen alijäämä täytyy korjata johdon mukaisesti tulevina vuosina. Ensi vuosikym menellä on nykyistä selvästi enemmän hyvin vanhoja ihmisiä, jotka tarvitsevat palveluja. de_11112021_54.indd 56 4.11.2021 11.14. Valtiovarainmi nisteriö arvioi viime keväänä kestävyys vajeen suuruudeksi nyt noin kahdeksan miljardia euroa. Laskelmia käytetään muun muassa jäsenmaiden finanssipolitiikan val vontaan. – Kestävyysvaje on sen verran vakava pitkän aikavälin ongelma, että sitä ei ole järkevä hoitaa vain yhdellä lääkkeellä, leikkauksilla. Muutos ei ole ensisijaisesti uhka eläkkeiden tasolle. Taloustieteilijöiden keskuudessa ei ole selvää yhteisymmärrystä, mikä olisi oikea tapa laskea. Edellisenä syksynä arvio oli noin 10 miljardia euroa. Ikärakenteen muutoksen lisäksi julkiseen talouteen kohdistuu myös muita isoja haasteita, kuten ilmas tonmuutos tai julkisen infrastruktuurin korjaustarpeet. Jotta vaje saadaan hoidettua fiksusti, korjaavat toimet on hyvä aloittaa ajoissa. – Elämme hyvinvointivaltiossa, eikä ole reilua, jos ison ongelman ratkaiseminen, eli kestävyysvaje, jätetään hyvin pienen ryhmän harteille, Maliranta sanoo. Yksi on se, että ikääntyvän väestön toimintakyky ja terveys paranisi, jottei palvelutarve kas vaisi niin paljon kuin tällä hetkellä näyt tää. Arvio oli heilahtanut puolessa vuodessa hieman toiveikkaam maksi. Erityisen suuret ongelmat ovat koh distumassa sosiaali ja terveyspalvelu jen tuotantoon, koska työvoimaa ei löydy riittävästi. On syytä käyttää ainakin kolmea eri lääkettä. Toinen ratkaisu on, että työvoimaa saataisiin lisää. Kestävyysvajelaskelmia tekee moni eri taho. 56 Demokraatti TEEMA Väestörakenteen muutos pakottaa ta loutta sopeutumaan uuteen tilanteeseen. – Meillä on tälläkin hetkellä työvoi mapulaa sotealoilla. – Kestävyysvajetta käytetään usein perusteena leikkaustoimiin. Tämän hetken arvioiden mu kaan 2030luvulla uhkana on, että van husväestölle ei saada tuotettua riittävästi sotepalveluja. Toinen keino on työvoi man houkuttelu muualta maailmasta, Kiander sanoo. – Muutos ei ole ensisijaisesti uhka eläkkeiden tasolle. Se on vakava, mutta ei akuutti, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Mika Maliranta sanoo. – Ensisijainen keino on saada työikäi nen väestö pysymään töissä ja työkykyi senä pitkään. Vanhusten tulevaisuus näyttää huoles tuttavalta. Se on ikävä painotus tässä keskustelussa, Maliranta sanoo. Lisäksi hän huomauttaa, että me noleikkaukset eivät yleensä kohdistu keski ja parempituloisiin, vaan niihin, joille sosiaaliturva on tärkeä
57 Demokraatti Elävänä syntyneiden määrä Suomessa 1900–2020 ja ennuste vuoteen 2070 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 1900 1930 1960 1990 2020 2050 2070 Lähde: The Human Fertility Database 2019, Maailmanpankki 2019, Väestöliitto Kestävyys vaje laskelmat ovat vain suuntaa antavia. Suomi Tanska Viro Ranska Saksa Norja Ruotsi de_11112021_54.indd 57 4.11.2021 11.14. Kokonaishedelmällisyysluvun kehitys 2000luvulla eräissä Euroopan maissa Lähde: The Human Fertility Database 2019, Maailmanpankki 2019, Väestöliitto 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 2000 2005 2010 2015 Kokonaishedelmällisyysluku on lapsiluvun odote eli lapsimäärä, jonka naiset saavat elinaikanaan
58 Demokraatti Väestöllinen huoltosuhde 1900–2020 ja ennuste vuoteen 2070 Alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden sekä sitä vanhempien määrä sataa työikäistä kohden 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 1900 1920 1940 1960 1980 2000 2020 2040 2060 Elintason kasvu ja sen osatekijät Suomessa Lä hd e: Co nf er en ce Bo ar d D at ab as e, 20 19 , YK :n W or ld Po pu la tio n Pr os pe ct s, 20 19 ja Vä es tö lii tt o 130 120 110 100 90 80 2000 2005 2010 2015 2018 BKT henkeä kohden Työn tuottavuus Työllisyysaste Työikäisten väestöosuus 2000=100 119 93 113 112 TEEMA Palveluissa säästämisen hinta on yhteiskunnalle kova. 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat Alle 15-vuotiaat Lä hd e: Ti la st ok es ku s de_11112021_54.indd 58 4.11.2021 11.14
Meidän julkinen sekto rimme ei ole erityisen tehoton kansain välisissä vertailuissa. Lyhytjänteisessä politiikassa koulu tus voidaan jättää lapsipuolen asemaan. Ja vanhukset hoitavat toisiaan. Toinen talous kasvun peruselementti on työvoiman määrä, mutta koska se ei ole kasva massa, niin tuottavuuden kasvu näytte lee nyt tärkeintä roolia. Vaikka yliopistot suljettaisiin kokonaan, tuottavuusluvut eivät lyhyellä aikavä lillä hetkahtaisi mihinkään. Jos kasvu olisi korkeampi kuin nykyisessä skenaariossa, meillä ei olisi rakenteellista alijäämää. – Ihan oma arvaukseni on, että koro navaiheen vuoksi muuttoliike on suun tautunut taas pientaloasumiseen ja ko tona oleminen on noussut arvoonsa. – Ne heikensivät mahdollisuuksia perheen perustamiseen. Pohjoismaissa verotulot suuntautuvat talouskasvua tukeviin panostuksiin suh teellisesti enemmän kuin muualla. Toinen keino on siis koko naisveroasteen korottaminen. Omaishoidon kasvu on ihan väistämä tön asia. Syntyvyysluvut kääntyivät tänä vuonna poikkeuksellisesti nousuun. Tänä vuonna syntyvyys on kääntynyt selvään nousuun. Se edel lyttää, että meillä täytyy olla kohtuulli sen hyvä syntyvyys, Kiander sanoo. – Kaikki teollisuusmaat haluaisivat haalia muualta työvoimaa, mutta myös siitä tulee jossain vaiheessa pula, Kian der sanoo. Syntyvyyden kasvaminen tosin ei ole mikään ripeästi vaikuttava lääke. 59 Demokraatti Koska alijäämä tarkoittaa sitä, että menoja on enemmän kuin tuloja, me noleikkausten lisäksi on tarkasteltava tulopuolta. Olennaista on, miten verotuloja käytetään. Kestävyysvajeen selättämisen keino valikoimaan kuuluvat myös rakenteel liset uudistukset, joilla julkisen sektorin palvelutoimintaa voidaan tehostaa. Siksi synty vyyden kasvattamiseksi on vaikea tehdä selkeitä politiikkatoimia. Esimerkiksi Itävallassa ikäihmisten pal velut ovat Suomea heikommat, minkä vuoksi kestävyysvaje ei näytä niin pa halta. Väestön kehityksessä voi tulla positiivisiakin yllätyksiä. Vielä ei ole mitään tutkimustietoa siitä, onko kyse satunnaisesta sahausliik keestä vai onko syntyvyys saanut poh jakosketuksen ja tulevaisuudessa käyrä kääntyy kasvuun. – Oma arvioni on, että monissa maissa tapahtunut syntyvyyden lasku liittyy reilu kymmenen vuotta sitten käyn nistyneeseen finanssikriisiin. Tehostamista pitää tehdä jatkos sakin, mutta ei voi tuudittautua siihen, että vain silläkään lääkkeellä selvittäi siin, Maliranta sanoo. – Kaikkein kestävin tapa olisi saada oma väestönkehitys terveemmälle poh jalle. Syntyvyys on avainasemassa. Siksi siellä ei ole luultavasti niin paljon kehittämispo tentiaalia kuin monet uskovat tai toi vovat. Jos nyt alkaa syntyä lapsia enemmän, sen vai kutukset näkyvät työvoimatilanteessa vasta 2040luvulla. Panostukset perustutkimukseen ja korkeakoulutukseen kasvattavat todis tetusti tuottavuutta, vaikkakin aikamoi sella viiveellä. VANHUSTEN MÄÄRÄ on tulevaisuudessa niin massiivinen, että Kevan toimitus johtaja Kiander uskoo, että omaiset jou tuvat hoitamaan entistä enemmän ikäih misiä. Siihen liittyy myös paljon usko muksia, jotka eivät aina pidä paikkansa. Myös Suomelle olisi hyvä, jos nettomaahanmuutto saa taisiin kasvuuralle. Verojen korottaminen on aina poliitti sesti hankalaa, koska se herättää paljon tunteita. Dramaatti nen muutos alkaa tapahtua vasta tule vina vuosina. – Kuusikymppiset lapset hoitavat yh deksänkymppisiä vanhempia aika pit källe. Suo men syntyvyysluvut notkahtivat todella dramaattisesti, mikä tuli kaikille täytenä yllätyksenä. Väestön ikärakennetta on monissa maissa pystytty tervehdyttämään reip paalla maahanmuutolla. En olisi ihan toivoton sen suhteen. Kun perheen perustamista ja lastenhankintaa on ly kätty myöhemmäksi, se näkyy syntyvyy den laskuna. Palveluissa säästämisen hinta on yhteiskunnalle kova. ARVIO KESTÄVYYSVAJEESTA perustuu olennaisesti myös ennusteeseen tulevai suuden talouskasvusta. Talouskasvun keskeinen elementti on tuottavuuden kasvu. Melkein kaikissa teollisuusmaissa on ongelma: lapsia syntyy liian vähän ja vanhushuoltosuhde heikkenee. Asian kääntöpuoli on se, että mo net työikäiset – nimenomaan naiset – on sidottu omaishoitajiksi. – Mutta tässä problematiikassa viive ei haittaa, koska rakenteellisen alijää män kannalta oleellista on pitkän aika välin talouskasvu. Myös matkailu ulkomaille on vähenty nyt. Yhteiskunnan kannalta on kuitenkin tärkeä, että omaishoidon vaihtoehtois kustannukset eivät syö talouskasvua. Yhteiskuntatieteilijät eivät osaa vas tata kovin hyvin siihen, mitkä tekijät vai kuttavat syntyvyyslukuihin. Syntyvyys laski monissa maissa vii meisen kymmenen vuoden aikana. Se voi daan tehdä monin eri tavoin. – Ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että täl laiset veroasteet, joita Pohjoismaissa on, tappaisivat talouskasvun. – Meillä suuri osa kansasta on jollain tavalla omaishoitajia jo nyt, ja se tulee lisääntymään jatkossa, Kiander sanoo. – Se on tärkeä keino, mutta myös erittäin vaikea. Kotisuuntautuneisuus on voinut vaikuttaa siihen, että lapsia on hankittu, Kiander sanoo. de_11112021_54.indd 59 4.11.2021 11.14. – Pitkällä aikavälillä tilanne säilyy kestävänä vain siten, että väestön ikära kenne pysyisi riittävän hyvänä. Se hei kensi nuorten työmarkkinanäkymiä ja vaikeutti omistusasuntojen hankintaa, koska asuntojen hinnat nousivat, Kian der sanoo. – Olennainen kysymys on, mitä sellai sia asioita tehdään nyt, jotka vaikuttavat tulevien vuosien tuottavuuskasvuun
Aktiivisilla toimilla voi daan vaikuttaa siihen, miltä tulevaisuus näyttää. Neljä muuta ovat väestön ikärakenteen muutos, verkos tomaisen vallan lisääntyminen, talouden uusi suunta ja teknologian ulottuminen kaikkialle. Kahden ison kehityssuunnan yhtäaikaisuus aiheut taa uusia ilmiöitä ja niihin täytyy pys tyä vastaamaan. Ikäih misten terveystilanteet ovat erilaisia, sa moin yhteiskunnallinen aktiivisuus, va rallisuus tai vaikkapa mielipiteet ja ku luttaminen. Väestön ikärakenteen muutos nä kyy talouden rakenteiden lisäksi myös muissa megatrendeissä. – Megatrendit ovat muutoksen laajoja kaaria. Keskustelu ja poliittinen päätöksen teko vaatii toki aina yksinkertaistuksia. Esimerkiksi ilmaston lämpeneminen ja iäkkäiden määrän kasvu voi tarkoittaa, että helleaaltojen Kestävyysvaje syntyy väestön ikääntymisen ja talouden välisestä jännitteestä. Tulevaisuus määräytyy pitkälti sen mukaan, kuinka näitä jännitteitä ja ristiriitoja ratkotaan, Dufva sanoo. Ne kuvaavat asioita, jotka jo tällä hetkellä muuttuvat ja ovat käynnissä, ra portin kirjoittanut Sitran tulevaisuus asiantuntija Mikko Dufva sanoo. – Näiden valossa huoltosuhteen muu tos ei enää näyttäydykään niin pahana. IKÄÄNTYVÄ VÄESTÖ myös monimuo toistuu. Kerralla jaksetaan kiin nostua vain yhdestä lu vusta. Mannerlaattojen väliin jää pu ristuksiin monenlaisia ilmiöitä. TEEMA de_11112021_54.indd 60 4.11.2021 11.14. Kyse on siitä, että hyvinvointiin satsataan investoin tina, joka maksaa itsensä takaisin vähen tyneinä terveydenhuoltomenoina. Kaikki ei kuitenkaan säily samanlai sena, vaan monia muutoksia tapahtuu samanaikaisesti. Ikärakenteen muutos nähdään julki sessa keskustelussa negatiivisena asiana. Eläkeläiset eivät ole nytkään veistetty samasta puusta, ja tulevaisuu dessa kirjo kasvaa entisestään. Lisäksi terveiden elinvuosien määrä nousee, eli ihmisillä on ainakin mah dollisuus tehdä töitä pidempään. 60 Demokraatti Moni asia muuttuu samanaikaisesti S uomessa käytävää poliit tista keskustelua moiti taan usein yksipuoliseksi. Esimerkiksi koulutus taso nousee, mikä tarkoittaa, että työn tuottavuus nousee. Samaan aikaan myös eläkeikä nousee. Raporttiin on nostettu viisi megatren diä. Aivan tarkkaa liikehtimisen suun taa emme tiedä, mutta eteneminen on vääjäämätöntä. Yhteen numeroon tarttuminen tuo näennäistä selkeyttä, mutta todellisuus on huomattavasti monimutkaisempi. Silloin tilanne näyttää uhkaavalta hyvinvointivaltion rahoituksen näkökul masta, Dufva sanoo. Megatrendit ovat kuin mannerlaat toja. Jo nyt on nähty signaaleja eläkeläisfreelance reista. Muutosten huomioimisen lisäksi nykyi sen haastaminen on avain kestävyysva jeen ratkaisemiseen, Dufva sanoo. Keskeisin tulevaisuuteen vaikuttava tekijä on se, kuinka vastaamme ekologi seen kestävyyskriisiin. Yksi valistunut tapa hahmottaa tulevai suuden haasteiden kokonaisuutta on megatrendit. – Yksi kiinnostava avaus on niin sa nottu hyvinvointitalous. Esimer kiksi kestävyysvaje syntyy kahden me gatrendin – väestön ikääntymisen ja ta louden – välisestä jännitteestä. Se voi olla työlli syysaste, julkinen velka tai kestävyys vaje. Sitra julkaisi niistä viime vuonna raportin. – Megatrendien avulla voi saada pa remman kokonaiskuvan muutoksesta ja siitä, minkälaisia jännitteitä ja ristirii toja meneillään olevien muutoksien vä leillä on. – Kun puhutaan eläkepommista ja vanhushuoltosuhteesta, usein taustalla on oletus, että kaikki muu säilyy ennal laan
Lähde: Sitra Megatrendit & jännitteet de_11112021_54.indd 61 4.11.2021 11.14. 61 Demokraatti osuessa kohdalle terveysongelmat li sääntyvät. Merkittäväksi nousee se, kuinka kriittisesti osaamme suhtautua siihen. Äänestysaktiivisuus kasvaa iän myötä, joten on myös oletettavaa, että eläkeläi set ovat yhteiskunnallisesti aktiivisia tu levaisuudessa. Teknologiaa suunnittelevat usein keskiikäiset insinöörimiehet, ja loppu tulokset ovat heidän näköisiään, Dufva sanoo. Tulevaisuusvalta Työn ja kulutuksen muutos Ympäristö resurssina vai ympäristön tilan parantaminen. Joillakin ikäihmisillä on hyvätkin mahdollisuudet käyttää mitä vain tekno logiaa ja toisilla ei. Teknologian lisääntyminen ja samanaikaisesti tapah tuva väestön ikääntyminen vaatii uuden laista ajattelutapaa. Nostetaan vielä yksi esimerkki megat rendien samanaikaisesta liikehdinnästä. – Verkostojen kautta meille syötetään paljon valeinformaatiota. Tulevaisuudessa yhteiskunnat ovat koetuksella sen suhteen, miten pysty tään parhaimmalla tavalla vastaamaan monimutkaisen maailman haasteisiin. – Esimerkiksi uuden teknologian käyttöönotossa täytyy huomioida ikäih miset. – Jos taas tulevaisuudessa kaikki pi tää hoitaa älypuhelimen kautta ja on va pisevat kädet, niin onhan se vähän han kalaa. Kun väestö vanhenee, on vaikea nähdä miltä poliittinen tulevaisuus näyttää. Kun samaan aikaan väestö vanhenee, on vaikea esittää edes arvausta, minkä laiselta poliittinen tulevaisuus näyttää. Ratkaisut mahdollisuutena vai uhkana. Kestävyysvaje Reilu vai eriarvoistava siirtymä. Ja heitä on paljon. – Verkostomainen valta voimistuu, esimerkikkinä tästä on sosiaalisen me dian kautta vaikuttaminen. Syntyy jän nite vanhan keskitetyn vallan ja uusien vaikuttamisen muotojen välillä, Dufva sanoo. Kriittisyyteen vaikut taa koulutustausta, mutta myös ikä, Dufva sanoo. Ekologisella jälleen rakennuksella on kiire Verkosto mainen valta voimistuu Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu Talous hakee suuntaa Teknologia sulautuu kaikkeen Uudenlaiset heimot ja yhteisöt Keskitetyt päätökset vai laaja osallistuminen. Kun teknologia alkaa ulottua kaikkialle, se sulautuu yhä oleellisemmaksi osaksi yhteiskuntaa ja arkielämää
Kannustavaa perhepolitiikkaa tarvitaan yhä, mutta Suomen väkiluvun ainoa määrällisen kasvun ajuri on maahanmuutto. Työperäisen maahanmuuton lisäämisen on siksi oltava yksi politiikan suurimpia tulevaisuuskysymyksiä. Parinkymmenen vuoden kuluttua näemme ehkä sekä Helsingissä että maaseutumaisissa kunnissa eloisia maahanmuuttajayhteisöjä. Tätä menoa emme näe enää koskaan Suomea, jossa alle 15-vuotiaiden määrä ylittäisi 65 vuotta täyttäneiden määrän. Kohtuuttomat kielitaitovaatimukset, hitaat lupaprosessit ja jähmeä byrokratia ovat vain yksittäisiä esimerkkejä työperäisen maahanmuuton esteistä. Edes Helsingin metropolialue ei kykene kilpailemaan työvoimasta globalisoituvassa maailmassa. Niin kutsuttua aivovuotoa, jossa korkeasti koulutetut osaajat eivät kiinnity Suomeen, tapahtuu kaikissa maakunnissa. Nettomuuton taso on nykyisellään sekä kansantaloudellisesta että ammatillisesta näkökulmasta tarkasteltuna liian vähäistä – menetetyistä innovaatioista ja tuottavuuden kasvusta puhumattakaan. Jos Suomi ei kykene sopeutumaan uuteen tilanteeseen, katoaa mahdollisuus pitää yllä haluttuja hyvinvointipalveluja ja tulonjakoa. Samalla kun ikäsidonnaisten menojen odotetaan kasvavan edelleen vuoteen 2050 mennessä, pienenee työikäisten määrä vuosi vuodelta. HYVINVOINTIVALTIO ON tienhaarassa. Avoin ilmapiiri, nopeat lupakäytännöt, parempi kotoutuminen ja pitkäjänteisyys. Vain muutama kaupunkiseutu elpyy luonnollisella väestönkasvulla, ja lopuissa asukasluku supistuu tai sinnittelee entisellään. MONI POLITIIKKATOIMI voi näyttää maakunnasta katsottuna liioittelulta, mutta maailman metropoleista käsin tarkasteltuna se voi vaikuttaa vaatimattomalta näpertelyltä. 62 Demokraatti S uomen ikärakenteen muutoksesta on puhuttu vuosikymmeniä, mutta keskustelu ei pääse silti koskaan vauhtiin. Monen kunnan strategiassa ratkaisu on asukasluvun kasvu, mutta todellisuus on tarua ihmeellisempää. Vaihtoehtoisesti voimme pistää lapun luukulle ja odottaa, että viimeinen sammuttaa hyvinvointivaltion valot. Pahitteeksi ei olisi myöskään vakaa ja ylivaalikautinen linja, joka ulkoja turvallisuuspolitiikassa on jo omaksuttu. KOLUMNI Teksti Pinja Perholehto, Sosialidemokraattisten Nuorten puheenjohtaja, Hyvinkään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja TEEMA de_11112021_62.indd 62 3.11.2021 16.10. Vaikeuskerrointa lisää entisestään nuiva ilmapiiri. Emme voi pitää yhteiskuntaa löysässä hirressä vain siksi, että pelkäämme ihmisten reaktioita maahanmuuttokeskusteluun. Harvaan asutut maat, kuten Suomi, voisivat käyttää nyt hyväkseen osaa vanhoista opeista. Lisääntyvä palveluntarve yhdistettynä työvoiman saatavuuden vaikeuksiin heijastuu väistämättä myös talouskasvuun ja verotuloihin. Maailman onnellisin maa Suomi on edelleen myös yksi Euroopan unionin rasistisimmista maista. Kun Yhdysvallat päätti aikanaan avata rajansa parempaa elämää ja työtä etsiville maahanmuuttajille, kasvoi maa monikulttuuriseksi ja taloudellisesti vahvaksi. Tilastot osoittavat, ettei kestävyysvajetta ratkaista enää edes syntyvyyden kasvulla. Edessä on kaksi vaihtoehtoa, joista voimme valita joko maahanmuuton merkittävän kasvun tai valmistautumisen tinkimään hyvinvointilupauksistamme. Hyvinvointivaltion tulevaisuus on maahanmuuttajien käsissä VAIHTOEHTOISESTI VOIMME PANNA LAPUN LUUKULLE
63 Demokraatti Nimi (tekstaten) paikkakunta hinta (euroa) de_11112021_63.indd 63 3.11.2021 17.15
Kuntavaa leista on kulunut vasta tovi, ja al kuvuoden aluevaalit siintävät jo horisontissa. 64 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Käynnissä oleva lukuisten vaali kampanjoiden sarja on merkittävä innostaja uudistamaan osastojen toimintaa. Ajankohtaisviihdesarja Noin viikon uutiset vitsaili kuntavaalien olevan kuin ”politiikan pitkät kal sarit, todella tärkeät, mutta ääret tömän epäseksikkäät”. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Osastotoiminta ansaitsee kunnianpalautuksen SDP tarvitsee pikaisesti ”osastot 2030” -uudistusohjelman. Sen si jaan puolueen järjestörakenne ja toiminta tarvitsevat kokeilemisen ja kehittämisen henkeä – jos tah domme vielä 2030luvullakin voit taa vaaleja. Ennätyksellinen suma vaaleja ky syy paitsi ehdokkaiden myös pai kallisten puoluekoneistojen kestä vyyden perään. Samaa voi perustellusti sanoa myös osasto toiminnasta. Jäsendemokra tia alkaa osastojen kokouksista ja päättyy puoluekokoukseen. Tosiasia on kuitenkin toinen. Puolueosastot toimivat jä senten, luonnollisten henkilöiden, poliittisena kotina. Kimi Uosukainen puheenjohtaja Lahden Sos.-Dem. Pelkät jäsenmääräta voitteet ja palkinnot eivät riitä, jos osastoilla ei ole mahdollisuuk sia tarjota mielekästä toimintaa ja vaikuttamisen paikkoja. Vaalivuosien sarja jatkuu aina vuoteen 2026 saakka. Piiri ja puoluetoimistojen tulee tukea, kannustaa ja palkita paikallisia toimijoita osastotoiminnan kehit tämisestä. ELÄMME HISTORIALLISESSA po liittisessa tilanteessa. Uudet kampanjamene telmät kirittävät kaikkea muuta kin toimintaa uudistumaan. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Sääntömääräisten yhdistysasioiden hoitaminen, va rallisuudesta huolehtiminen ja välttämättömästä paperityöstä vastaaminen ei aina vaikuta hou kuttelevalta. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Työväenyhdistys LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI de_11112021_64.indd 64 4.11.2021 11.31. Vaali ja talkootyöstä merkittävin osa teh dään juuri osastoissa. Sosialidemokraattinen joukko voima ja sitä kanavoiva järjestöko neisto on rakennettu aktiivisen ja vaikuttavan osastotoiminnan va raan. Vaa likampanjat voikin nähdä yhtenä mahdollisuutena rakentaa uutta tilanteessa, jossa talkoohenki, jär jestöosallistuminen ja jäsenmäärät muuttuvat. SDP tarvitsee pikaisesti ”osastot 2030” uudistusohjelman
Universu mista en ole kuitenkaan täy sin varma.” Antti Roine Ulvila Peter Schreiber de_11112021_64.indd 65 4.11.2021 11.31. Miksi ihmeessä tilanne on tämä. 65 Demokraatti Ihmiskunnan kollektiivinen tyhmyys tiivistyy kryptovaluutoissa Bitcoinien louhinta aiheuttaa CO2päästöjä yhtä paljon kuin Ruotsin vuosittaiset päästöt ovat. Tä män lisäksi tulevat muiden kryptovaluuttojen päästöt. Tämä ei hyödytä yhteiskuntaa mitenkään, mutta se kasvattaa korkojen nousun, hyperinflaation ja markkinoiden romahduksen riskiä. Yhteiskuntaa rahoitetaan erilaisten verojen, maksujen ja lainarahan avulla. Kryptovaluutat luovat markkinoille hallitsematto masti vielä lisää rahaa, joka kiihdyttää inflaatiota, samoin kuin johdannaiset ja bon dit tekevät. Tietokoneita, grafiikkapii rejä ja muuta elektroniikkaa tarvitaan pyörittämään teol lisuutta, yliopistoja, tervey denhoitoa, viihdettä, pelejä, taidetta ja koko yhteiskuntaa. Tämä kuormittaa ra jallista sähköntuotantokapa siteettia, jota tarvittaisiin jär kevämpiin kohteisiin. Nyt onkin vaikea saada kansalaisia hyödyttäviin teh täviin edes korkeilla hinnoilla tarpeellisia komponentteja. Pankkien ja keskuspank kien luoma raha on yhteis kunnan talouden perusta. Yhden kilowatin tuottami nen luo CO?-päästojä noin 800 grammaa, jos sähkö tuo tetaan kivihiilen avulla. Näyttää siltä, että Albert Einstein oli taas oikeassa to detessaan: ”Kaksi asiaa ovat äärettömiä: universumi ja ihmisen tyhmyys. Sen sijaan bitcoinin louhijat ja keinottelijat ovat suuria julk kiksia ja esimerkkikansalai sia. Pahinta kuitenkin on, että diktatuurit voivat horjuttaa demokraat tisia yhteiskuntia kryptova luuttojen avulla. Tällä hetkellä näistä kompo nenteista on huutava pula, koska ne kuluvat kryptova luuttojen louhintaan. Kryptovaluut tojen liikkeitä ei voida seu rata. Taloutensa huonosti hoitaneet EUmaat hyötyvät eniten tästä setelirahoituk sesta, koska ne saavat talou tensa pyörittämiseen rahaa, jota ei käytännössä tarvitse maksaa takaisin. Kryptovaluutat ovat täydellisiä rikollisten työka luja, joiden avulla rikolliset voivat turvallisesti kotiuttaa saamansa hyödyt. Pankeissa luodaan laina rahaa painamalla nappulaa; miljoonan euron luomiseen tarvitaan kWh sähköä. Käytännössä pel kästään bitcoinien louhinta synnyttää CO?-päästöjä yhtä paljon kuin koko Ruotsin vuosittaiset päästöt ovat. Tämä tarkoittaa sitä, että miljoonan euron luominen bitcoineina synnyttää 2 200 tonnia CO?päästöjä. Rahan liikkeiden seuranta on rikollisuuden torjunnan perustyökalu. Käytän nössä lainaraha tarkoittaa se telirahoitusta, koska EU:ssa keskuspankki ostaa arvotto mia valtioiden velkakirjoja täyteen hintaan pankeilta, jotka ovat luoneet rahat tyh jästä. Kompo nenttien hinnat nousevat pil viin. Eli winwinaja tus on, että sekä yhteiskunta ja myös työntekijä saavat osansa. Väärän rahan painajat saa vat ankarat rangaistukset, jopa kopiokoneella tehdyt 50 euron setelit voivat johtaa vankilarangaistukseen. Ikävä kyllä kryptova luutat hyödyttävät vain lou hijaa. Sen sijaan miljoonan euron luo miseen bitcoineina tarvitaan energiaa noin 2 800 MWh, joka maksaa noin 400 000 euroa. Ohjatussa markkinatalou dessa yksilöitä palkitaan yh teisen hyvän luomisesta. Ih minen voi rikastua luomalla uusia työpaikkoja, hyödylli siä tuotteita, tarpeellisia pal veluita, uraa uurtavaa tie dettä, viihdyttävää musiik kia, upeaa taidetta tai urhei luelämyksiä
Kun viime keväänä äänestettiin EU:n elpymisvälineestä, kaksi hallituspuolue keskustan kansanedustajaa äänesti sen hylkäämistä. Keskusta ja myös hallituspuolue vihreät ovat ”nokitelleet” muun muassa turvepeltojen aiheuttamista maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä, jotka eivät ole viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana juurikaan vähentyneet sitä varten maksetuista mittavista tukiaisista huolimatta. Hallituskriisiä ei tähän hetkeen kaivata. Helposti hyvinvointialueen käsitteeseen jää vain terveydenhuolto ja jossain sivulauseessa sosiaalitoimi. Tulevat päätöksentekoelimet ovat maakunnallisia elimiä. Toivottavasti tämän muistavat kaikki hyvinvointialueen luottamushenkilöt. Sisäpolitiikassa koronan jälkihoito on vielä kesken. Hallituksella on loppukaudella isoja asioita edessään. Jos se menetetään, päätösten teko vaikeutuu. Alueen luottamushenkilöksi valittu riisuu pois rintapielestään oman kaupunkinsa tai kuntansa pinssin, ja laittaa tilalle oman, esimerkiksi maakuntansa, pinssin rintapieleensä. Tämä on ainoa mahdollisuus saada uskottavuutta demokratiaamme. 66 Demokraatti MIELIPIDE Hallitus natisee liitoksistaan Marinin terveydentilaa koskevan kirjoituksen julkaiseminen ei ollut vahinko. Suomenmaa-lehti ei ole mikä tahansa. Sillä oli tarkoitus. Rinne joutuikin eroamaan kentältä tulleen paineen takia joulukuussa 2019 menetettyään keskustan luottamuksen sekaannuttuaan työmarkkinaneuvotteluihin, kuten virallisesti kerrottiin. Pertti Pokki (sd.), Laitila de_11112021_66.indd 66 3.11.2021 11.07. Valtiovarainministeri Saarikko sanoi suhtautuvansa epäilevästi pääministeri Marinin uusimpaan ehdotukseen siitä, että niin kutsutut ”vihreät investoinnit” voitaisiin toteuttaa hallituksen itselleen määrittelemän talousraamin eli menokehyksen ulkopuolella. Se on keskustapuolueen pää-äänenkannattaja. Päätoimittaja Juha Määttä pitää virheenä keskustan Suomenmaa-lehdessä pääministeri Sanna Marinin (sd.) terveydentilaa käsittelevän mielipidekirjoituksen julkaisemista. Maailmanpolitiikka elää ilmastonmuutoksen ajassa ja sen torjunnassa. Nyt siirrymme ”maakunnalliseen” väliportaaseen, joka tuottaa suurimman osan kansalaisten hyvinvointipalveluista. Keskustan suhtautuminen EU:hun on ollut kaksijakoinen. Tuo sana sote ei ole uhka, niin kuin jotkut epäilevät, vaan se on mahdollisuus. Nyt olemme siirtymässä 150 vuotta myöhemmin lähemmäksi eurooppalaista hallintoa, jossa on käytössä demokraattinen väliportaan hallinto. Kunnallista hallintoa on kehitetty 150 vuotta. Tänä syksynä veikkausrahojen jakamista koskevassa hässäkässä, jossa suunnitellut kulttuuri-, nuorisoja liikunta-avustusten leikkaukset peruttiin, useat keskustan kansanedustajat, muun muassa Jouni Ovaska ja Mikko Kärnä, arvostelivat kirjoituksissaan rankasti pääministeri Marinin toimintaa. Mahdollisuuksia on rajattomasti, kun olemme ennakkoluulottomia. Hallituksen onnistuminen perustuu hallituspuolueiden keskinäiseen luottamukseen. EU-kipuilee Puolan ja Unkarin kanssa oikeusvaltioja ihmisoikeuskysymyksissä. Mikä on Suomen suhtautuminen. Demokratiamme vuoksi meidän on saatava mahdollisimman moni suomalainen äänestysuurnille tammikuussa. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa tappion kärsineen keskustan ja päähallituspuolue SDP:n yhteistyö on ollut alusta lähtien vaivalloista. Paloja pelastustoimi on hyvinvoinnin tärkeä osa, koska turvallisuus luo hyvinvointia. HS-gallupin (17.6.19) mukaan yli puolet keskustan kannattajista suhtautui nihkeästi Antti Rinteen (sd.) hallituksen talouslinjauksiin. Erilaisten innovaatioiden kautta voimme lähteä kehittämään erilaisia niin terveydenhuollon, sosiaalitoimen kuin paloja pelastustoimenkin uusia ratkaisuja, joihin kaikilla kunnilla ei ole yksin mahdollisuuksia taloudellisesti. Lehdessä julkaistavat kirjoitukset edustavat pitkälti puolueen linjaa. Hän toimii oman maakuntansa edunvalvojana ja puolustaa koko hyvinvointialueensa hyvinvointia. On hyvä muistaa, että tässä sote-uudistuksessa ei ole vielä kaikki, mitä hyvinvointipalveluihin kuuluu. Sitä ei muuksi muuta Saarikon pahoittelu. Jokainen hyvinvointialueen valittu luottamushenkilö on siten maakunnallinen päättäjä, eikä oman seutukunnan, kaupungin tai kunnan edunvalvoja. Sillä oli tarkoitus. Mikä on uudistuksen jatko tulevaisuudessa. Taito Taskinen Kuopio Sote on mahdollisuus, ei uhka Elämme hyvin historiallisessa vaiheessa suomalaisessa hallinnossa. Marinin terveydentilaa koskevan kirjoituksen julkaiseminen ei ollut täysin vahinko. Vuoden 1865 kunnallisasetuksen – eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus – sanotaan aloittaneen kunnallishallinnon maassamme. Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko pitää Määtän pahoittelua oikeana
Tätä ajattelua tukee myös se, että Helen Oy nosti kaukolämmön hinnoitteluaan 30 prosentilla 1.10.2021 alkaen. Viimeaikaisten toimien perusteella näyttää siltä, että Helen Oy:n ainoa tarkoitus on tuottaa omistajalleen mahdollisimman paljon voittoa. Paikallinen sopimiskirjaus on Rinteen hallitukselta perintönä Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa siten, että sitä toteutettaisiin työja virkaehtosopimuksen puitteissa. Samalla tiellä ollaan teknologiateollisuudessa, jos yritykset voivat valita joko valtakunnallisen tai yrityskohtaisen työehtosopimuksen. Näinkö Helen palkitsee pitkäaikaisista työsuhteista. Lev Karavanov Jääkö työelämän sopimiskulttuurista mitään perinnöksi. Myös alakohtaiset valtakunnalliset työehtosopimukset ovat metsäteollisuuden osalta siirtyneet historiaan. Rainer Åhlberg pääluottamusmies Stadin energia-ammattilaiset JHL ry. Valitettavasti osaavien työntekijöiden ulkoistamisen myötä tämä tehtävä todennäköisesti vaarantuu. Tarkoittaako arvo ”pane tuulemaan” käytännössä henkilöstön tuulettamista ulos. Helen Oy:ssa on meneillään siis voitontavoittelu, joka revitään työntekijöiden selkänahasta. Tällä menettelyllä työntekijät siirretään muihin yrityksiin, huonompien työehtojen piiriin. Tätä työnantajajärjestöt ovat vaatineet jo pitkään poliittisen oikeiston tuella. Ahneuden huippuna ammattitaitoisille ja luotettaville kiinteistöyksikön työntekijöille osoitetaan ovea kilpailutusten kautta. Helen Oy:n tehtävänä on varmistaa pääkaupunkiseudun asiakkaille sähkön ja lämmön jakelu kaikissa olosuhteissa. Työntekijäpuolella pelätään paikallisen sopimisen johtavan pahimmillaan siihen, että työnantaja voisi jopa sanella palkkaehdot. Tämä kaikki on tarkoittanut sitä, että Helen Oy on pystynyt minimoimaan taloudelliset menetyksensä. Kaiken taustalla on palkkaja työehtojen paikallinen sopimishanke. Henkilöstö on pystynyt ennakoimaan poikkeavien tilanteiden syntymistä, reagoimaan ketterästi ja turvaamaan tuotantoa esimerkiksi toimintahäiriöissä. Työnantajajärjestöt ja työntekijöiden edunvalvontaliitot ovat vuodesta 1940 lähtien sopineet palkkaja työehdoista sekä muista työelämän pelisäännöistä. Keskitetyt tulopoliittiset sopimukset (tupo) ovat jo historiaa. Työntekijät ovat kouluttautuneet aktiivisesti, perehtyneet uusiin toimintamalleihin ja sitoutuneet työhönsä. Samaa ovat julistaneet oikeistopuolueet. Suomen Yrittäjät on ilmaissut kantanaan, että työpaikalla työja palkkaehdoista sovittaisiin ilman ammattiliiton edustajaa. Syntyykö maailmanluokan osaamista siitä, että tuupataan osaavaa henkilöstöä ulos Helen Oy:stä. Työntekijöiden tavoitteena on ollut tuottaa yhdessä työnantajan kanssa Helsingin kaupungin asukkaille ja asiakkaille varmaa sähköä ja kaukolämpöä. Helen Oy on voinut arvojensa mukaisesti luottaa kiinteistöyksikön työntekijöiden luotettavaan ja nopeaan toimintaan varsinkin ongelmatilanteissa. 67 Demokraatti Helen tuulettaa osaavan väen ulos Helen Oy:ssa voitontavoittelu revitään työntekijöiden selkänahasta. Se tietäisi paluuta vuoden 1940 edeltävään aikaan, jolloin ei välttämättä tarvinnut sopia mistään. Helen Oy suunnittelee ulkoistavansa kiinteistöyksikön työntekijät vuoden 2022 alkupuolella. Seppo Mäki puheenjohtaja Stadin energia-ammattilaiset JHL ry. Hankkeessa ei paina mitään se, että nykyisetkin työehtosopimukset antavat rajattomat mahdollisuudet sopia asioita myös työpaikkatasolla. Kirjauksesta ei olla yksimielisiä edes nykyhallituksessa eikä liioin työnantajaleirissä. Helenin arvot ovat ”yhteistyön mestaruus, ihmiseltä ihmiselle, maailmanluokan osaaminen ja pane tuulemaan”. Tuolloin alkanut sopimiskulttuuri on nyt suurten muutosten kourissa. Pentti Välimaa Pori LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI de_11112021_66.indd 67 3.11.2021 11.07
Mutta jos hallitus tuo esityksen tuosta köyhien satasesta eduskuntaan, luulisin että molempien oppositiopuo lueiden olisi vaikea sitä vastustaa, siis olla julmasti toista mieltä. Siihen on nyt hyvin herkulliset mahdollisuudet, koska kyselyn mukaan kaikki viisi suurinta puoluetta haluavat vähentää tuota köyhyyttä, vaikka jotkut puolueet eivät halua tehdä sitä antamalla lisää rahaa köyhille. Vai nojaako hallitus vanhaan todellisuuteen: ”Rikkaat nauttivat kun köyhät kärsivät.” Ilkka Koskela Raahe On tärkeää, että jokainen suomalainen pääsee hoitoon aina oikea-aikaisesti – lompakon paksuudesta tai asuinpaikasta riippumatta. Ilmajoella JIK-yhtymän palvelut ovat olleet kohtuullisesti saatavilla. Kokoomus alentaisi energian hintaa, koska se olisi rikkaille mieluisaa. Nyt pitää toteuttaa hoitolupaus niin, että kiireettömään hoitoon pääsee seitsemässä päivässä, myös mielenterveyden haasteiden kohdalla. Sosiaalituissa jopa säästettäisiin rahaa, sillä sen jälkeen köyhät pyrkisivät elämään omillaan, eivätkä olisi aina niillä luukuilla. 68 Demokraatti MIELIPIDE Vappusatanen jakoon Laadukkaat palvelut, hoitoonpääsy ja hyvinvointi aluevaltuustojen tähtäimeen Nyt vappusatasta joudutaan paikkaamaan valtion taholta erilaisilla avustuksilla. Tietenkään oppositio ei voi julkisesti suostua hallituksen esitykseen, se kuuluu suomalaiseen politiikkaan. Palvelut ja hoitolupaus edellyttävät osaavaa ja hyvinvoivaa henkilökuntaa. Henkilökunnan asema, hyvinvointi ja työolot ovat tärkeitä, ja niistä on huolehdittava henkilöstön hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Ministeri Sarkkisen ja sitä myötä koko hallituksen pitää nyt tarttua tosissaan tuohon esitykseen poistaa surkein köyhyys Suomesta: tehdä siitä lakialoite eduskuntaan ja hyväksyä se eduskunnassa enemmistöllä. Ja luulisin ettei RKP:kään sitä vastusta, vaikka sillä on paljon rikkaita kannattajissa. Ps alentaisi bensan hintaa, koska sen nielaisisivat mielellään autoilijat. Sosialidemokraateille näiden vaalien keskeisimpiä teemoja ovat jokaisen yhdenvertainen oikeus laadukkaisiin palveluihin, oikea-aikainen hoitoon pääsy ja henkilöstön hyvinvointi. Oppositiopuolueista kokoomus ja perussuomalaiset kannattivat köyhyyden vähentämistä muilla keinoin, antamatta heille rahaa. Nyt tuota satasta joudutaan paikkaamaan valtion taholta erilaisilla avustuksilla, jotta nuo köyhät eivät joudu nälkäisinä ja ehkä asunnottomina kadulle, ja vaikka siitä maksaisivat osan eläkeyhtiöt, se ei edes näkyisi niiden 250 miljardin euron rahastoissa. Hallituksessa nyt on selvää, että vasemmistoliitto ja demarit kannattavat esitystä, ja miksei sitä kanattaisi myös kepu, koska sillä on paljon äänestäjiä noiden köyhien joukossa. Työväenyhdistys edellyttää, että paikalliset palvelut kehittyvät tarpeiden mukaan. Omaa sote-keskusta on ollut hyvä kehittää odoteltaessa valtakunnallisen soten aloittamista 2022. SDP:n kansanedustajat heräsivät Antti Rinteen vappusatasella esittämään huoleen surkean köyhyyden vähentämiseksi. Se voitaisiin tehdä osittain valtion ja osittain työeläkerahoista helposti, koska kummallekaan se ei maksa yhtään mitään. Sosiaalipalveluissa täytyy paikallisuus säilyä, jotta kaikista ilmajokisista pidetään huolta. Tammikuun aluevaaleissa valittavat aluevaltuustot tulevat tekemään hyvinvointialueiden kannalta merkittäviä päätöksiä, jotka vaikuttavat jokaisen, myös ilmajokisen arkeen. Suunterveydenhoidon hoitotakuun lyhentäminen nykyisestä kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen on tarpeen. Oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut turvaavat ihmisten hyvinvoinnin ja säästävät rahaa. Ministerin ja koko hallituksen pitää nyt tarttua vakavasti tuohon sataseen ja tehdä päätös, että alle 1 400 euron eläkkeitä korotetaan nyt 100 euroa. Ilmajoen työväenyhdistyksen syyskokoontumisessa tulevat aluevaalit ja hyvinvointialueiden tehtävät nousivat päällimmäisiksi keskustelun aiheiksi. Nyt toivotaan hallitukselta asiasta myönteistä päätöstä. Palvelut ja hoitolupaus edellyttävät osaavaa ja hyvinvoivaa henkilökuntaa. Sosiaalija terveysalalla tehtävä työ on vastuullista, ja sitä tehdään suurella sydämellä. Moni sote-alan ammattilainen on korona-aikana venynyt oman jaksamisensa äärirajoille. Luulisin vihreidenkin hyväksyvän esityksen laajentaakseen kannatusta myös köyhiin. Toimivien palveluiden voimavara ovat niitä tekevät ihmiset. Kimmo Kiljunen ja 23 muuta demarien kansanedustajaa tekivät aloitteen ministeri Sarkkiselle siitä, että alle 1 400 euron eläkkeisiin tehtäisiin nyt pieni korotus. Johanna Reinilä puheenjohtaja Toive Tynjälä sihteeri-tiedottaja Ilmajoen Työväenyhdistys ry de_11112021_68.indd 68 3.11.2021 11.10
Lisäksi muun muassa arkkipiispa, Mikko Juva kertoo kirjassaan Seurasin nuoruuteni näkyä (1994), pahoitelleensa Leningradin kärsimyksiä (Neuvostoliiton suurlähetystössä) ja kiittäneensä sitä, että Neuvostoliitto ei ole käyttänyt Leningradin uhreja omassa propagandassaan. 69 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Joko olisi aika lopettaa talvisota. Suomeen tehdään vuoden 2023 alussa 21 uutta hyvinvointialuetta ja erillinen Helsingin alue, mitkä järjestävät sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen. Sotekustannusten nousun johdosta Mikkeli on jo joutunut leikkaamaan palveluverkkoa ja nostamaan veroprosenttia. Onnistuminen jäi vajaaksi, nälkään kuoli alle miljoona ihmistä. 2022 Mikkelin maksuosuudeksi on arvioitu noin 226 miljoonaa euroa. Timo Töysä Iisalmi Jarno Strengell Kaupunginvaltuutettu (sd.) Mikkeli de_11112021_68.indd 69 3.11.2021 11.10. Historian pimentoon on jäänyt muun muassa ”Laatokan merisota”, operaatio Brazil, (1942), kirjassa Ettei totuus unohtuisi, s. On siis jonkin verran näyttöä siitä, että Leningradiin kohdistui turvallisuusuhkaa Suomen tai jonkin muun valtion toimesta Suomen alueen kautta toisen maailmansodan aikana ja että uhka olisi voinut olla suurempi, jos operaatio Barbarossan lähtökuopat olisivat olleet vanhalla rajalla, 32 kilometrin etäisyydellä Leningradista. Viime vuosina ajattelua molemminpuolisesta rajaturvallisuudesta tai varsinkin Venäjän turvallisuusintressistä kirjoittamista on pidetty häpeällisenä. Hyvinvointialueet muodostuvat osittain nykyisten maakuntien mukaan, rahoitus tulee verotusmuutoksien jälkeen valtiolta. Uusien hyvinvointialueiden rahoitus muodostuu kuntien 2021 ja 2022 sotekustannusten mukaan, joka on voinut kannustaa sosiaalija terveyspalveluiden kuntayhtymiä nostamaan omia kustannuksiaan. Tällä hetkellä omistajakunnat maksavat sotekuntayhtymien kustannukset. Valtion tukien lisäleikkaukset kuntien vuosibudjetteihin tulevat lisäämään ihmisten eriarvoisuutta ja syrjäytymistä sekä pakottaa kunnat myymään muun muassa energiaomistuksiaan. Tämä tarkoittaa leikkauksia muun muassa varhaiskasvatus-, opetus-, liikunta-, kulttuuri-, sekä aluekehitysja yritystoimintaan. Tiedotusvälineissä on viime aikoinakin esitetty vakuuttavasti, että Stalinin mainitsema ”Leningradin turvallisuusuhka” oli vain veruke hyökkäykselle Suomeen. Valtion tuet kunnille ja uusil le hyvinvointialueille tulevat samasta verokassasta, joten jos nykyisten sotekuntayhtymien kustannukset nousevat 2021 ja 2022, vastaavasti kuntien valtiontuet laskevat 2023 alkaen. Paasikivi vaati usein puheissaan, että meidän pitää hyväksyä ”Leningradin legitiimi turvallisuusintressi”, eli Neuvostoliitolla/Venäjällä on lainmukainen oikeus olla kiinnostunut omasta turvallisuudestaan (kuten itse kullakin). Kenraali Adolf Ehrnroth viittaa muistelmakirjassaan (1994) todellisiin Leningradin uhkiin tai uhkailuihin, ”ratkaiseviin iskuihinkin” (s. On jätetty mainitsematta, että 1939 Stalin ilmoitti Suomen neuvottelijoille, että Neuvostoliitto ei pelkää Suomea, vaan nimenomaan sitä, että kolmas osapuoli Suomen kautta uhkaisi Leningradin turvallisuutta. 188– 213, (Valitut Palat, 2013), jossa Suomen, Saksan ja Italian merivoimien tavoitteena oli Leningradin täydellinen saartaminen ja sen neljän miljoonan asukkaan tuhoaminen. Hyvinvointialueiden rahoitus leikkaa kuntapalveluista Jos nykyisten sotekuntayhtymien kustannukset nousevat, kuntien valtiontuet laskevat 2023 alkaen. Vuoden 2017 alussa 52 000 asukkaan Mikkelin sotelaskutusosuus oli noin 180 miljoonaa euroa. Manner-Suomen 293 kunnasta 225 kuntaa teki 2019 negatiivisen tuloksen. Esimerkiksi Etelä-Savossa Mikkelin alueella on useamman kunnan yhteinen sosiaa lija terveyspalveluiden kuntayhtymä Essote. 84–85, 147–148), joita Mannerheim pystyi lieventämään. Uudistuksella on tarkoitus leikata noin 20 miljardin euron sotemenojen kasvua – joka johtuu muun muassa väes tön ikääntymisestä ja nuorten pahoinvoinnin lisääntymisestä – sekä taata tasa-arvoiset sotepalvelut kaikille suomalaisille
”Osaamaton hallitus, tyttöhallitus, Sokoksen kassa, kokematon, sukkahousuhallitus...” Näin luonnehtivat poliittiset vastustajat pääministeri Sanna Marinin hallitusta ja pääministeriä itseään. On kuviteltu, että energian tarve pienenee ja sitä voidaan saada jostakin muualta. Muutamassa Euroopan maassa on lähdetty ilmaston lämpenemiseen liittyvässä kiihkoilussa poistamaan hyvin toimivia hiilen käyttöön perustuvia tuotantolaitoksia muka päästöjen vähentämiseksi. Mihin on kadonnut päättäjiltämme kaikki järki. Pitääkö mennä siihen saakka, että alamme polttaa lämmittelyyn nuotioita metsiemme puilla. Pääministeri on ymmärrettävästi väsynyt sellaiseen touhuun ja kuittaa sivulauseella boomereista, jota suomeksi voisi nimittää asennevikaisiksi kalkkiksiksi. Kai me pystymme parempaan. Ehkä se on nimitys, jonka me ansaitsemme, kun avaamme keskustelun passiivisaggressiivisella nillityksellä. Maailmalla valtiot elvyttävät talouksiaan ja siihen tarvitaan energiaa kasvavassa määrin. Meillä Suomessa on tehty päätös luopua omasta uusiutuvasta energian lähteestämme turpeesta. Kuplan räjäytti tietenkin Tamminiemen pesänjakajat niminen kirja, jonka takana olivat silloiset Helsingin Sanomien toimittajat. Suomalainen iltapäivälehdistö valjastaa kaikkein huonoimmat piirteet käyttöön, mitä esimerkiksi brittitabloidlehdestä voi löytää. Kuitenkin tämä ”muualta” tarkoittaa muualla muun muassa hiilen käytön lisäämistä, sademetsien tuhoamista ja erilaisten mineraalien perässä lisääntyvää kaivostoimintaa. Sitä on Suomi vuonna 2021. Täysin järjetön päätös, mikä nostaa sähkön hintaa, kun emme sitä voi korvata omalla ”periaatteessa ilmaisella” tuotannolla, missä rahat jää kotimaahan. Mennään täysin haihattelun perässä. Miksi ei lainkaan pohdita miten tähän tilanteeseen on tultu. Hulluimmillaan tämä on johtanut jopa ydinvoimaloiden lakkauttamiseen. Ainoa ihmeellinen on nyt, että mennään ennusteiden perässä mitkä kerta toisensa jälkeen jäävät toteutumatta ja se kuitataan aina ”no ensi vuonna”, ”kymmenen vuoden päästä”... En olisi uskonut, että pääministerin työtä kampitetaan näin, mutta aina se vain jaksaa yllättää, kuinka alas voidaan vajota. Maapallolla on sen historiassa ollut aina kylmää, kuumaa, kuivaa, tulvia, myrskyjä, tulipaloja mutta silti väitetään, että nyt on jotain ihmeellistä tapahtumassa. Turve korvattaisiin puulla ja naapurimaista tuotavalla sähköllä. Ari Hyvönen Kausala Boomereiden vastaisku on kamalaa katsottavaa Avoimuus johtaa ajojahtiin, jolloin some täyttyy solvaavista viesteistä. Polttoaineen hinta hipoo kahta euroa, siitä on puolet veroa, voisimme hyvin ajaa euron/litra polttoaineella ja ihmisillä olisi varaa käydä töissä, opiskella ja myös huviajella. Ja seuraus on metsien loppuminen. Nyt on menty toiseen ääripäähän. Kamalaa lukea, hävettävää katsoa. Mitä sitten poltetaan. Maapallon ilmasto on aina muuttunut, noin 10 000 vuotta sitten päättyi jääkausi, noin 1 000 vuotta sitten oli nykyistä lämpimämpää. Sami Korkiakoski Lahti de_11112021_70.indd 70 3.11.2021 11.39. Suomi on pieni maa, siksi myös päästömme ovat mitättömät ja vielä mitättömämmät on mahdollisuudet niiden vähentämiseen. Sen sijaan omaan kurjistamiseemme vaikutus on suunnaton. Avoimuus johtaa ajojahtiin, jolloin some täyttyy solvaavista viesteistä. Tietenkään ennen ei ollut samanlaista, koska esimerkiksi Kekkosen asema oli Suomessa niin varjeltu, vaikka olisi ollut tarpeen avoimuuden takia kertoa monista asioista. Sähkön hintaa voidaan omalla turpeen käytöllä myös pudottaa puoleen. 70 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE Lisää turvetta Hallituksemme on parhaillaan pohtimassa miten kohonnut energian hinta voitaisiin kansalaisille korvata. Tarkoitushakuista uuti sointia ja paljastuksia lehtien palstoilla keskeneräisistä asioista
Eniten korkea-asteen tutkinnon suorittaneita asui Uudellamaalla. klo 16.30 Työväentalolla, kokouksen jälkeen iltapala, tervetuloa. klo 18 Turku Energian tiloissa, Linnankatu 67. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen viimeistään maanantaina klo 11 mennessä sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Vuonna 2020 jo 74 prosenttia väestöstä oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n yleisrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Sanna Vallinen. ravintola Wanhassa Herrassa. klo 13.00. Erityisen vahvasti on noussut naisten koulutustaso. Hannu Mäkinen Asikkala 12.11. Maakunnassa asuvista yli 15-vuotiaista 40 prosenttia oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Vuonna 2020 peruskoulun jälkeinen opiskeluaika oli keskimäärin 4,6 vuotta. Jari Luoto alivaltiosihteeri, Helsinki 23.11. Vuonna 2020 korkeimmin koulutettu ikäluokka olivat 40–44-vuotiaat. Koulutuspituudella ilmaistu koulutustaso ei ole enää viime vuosina noussut. 0400 531 361. de_11112021_71.indd 71 4.11.2021 10.10. Tason nousu jatkui 30–39-vuotiaiden ikäryhmässä aina vuoteen 2013 asti, minkä jälkeen taso on kääntynyt jopa laskuun. 71 Demokraatti Matti Piipari sosionomi, Kotka 20.11. Yhdistystoimintapalstalla ei julkaista vaalitai vaalitapahtumailmoituksia. 80 VUOTTA 75 VUOTTA 60 VUOTTA 50 VUOTTA Syntymäpäivät 60 VUOTTA KOKOUKSET Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Helena Laukko Helsinki 24.11. Vuonna 1970 vastaava osuus oli vain 25 prosenttia. Tervetuloa! Puheenjohtaja. yhd:n kokous to 19.11. Johtokunta. Hän on JUKOn valtiosektorin neuvottelukunnan puheenjohtaja. Suomalaisten koulutustaso on noussut huimasti 50 vuodessa. dem. Tiedustelut PJ Matti Vikström p. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Presidentti Tarja Halosen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Helena Laukko, tai YK-liiton keräykseen Afganistanin naisille ja tytöille: https://www.ykliitto.fi/ uutiset-media/tiedotteet/tue-afganistanin-naisia-ja-tyttoja-yk-liiton-kerayksen-kautta Sanna Vallinen Helsinki 23.11. • Turun Sos.dem Ratas ry:n jäsenkokous pidetään ke 17.11. Korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 33 prosenttia väestöstä. He olivat opiskelleet keskimäärin 4,9 vuotta perusasteen jälkeen. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Kymenlaakson rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Matti Piipari. UUSIMAA • Porvoon Wanhat Toverit Seuraava kerhokokous pidetään Raatikympissä ti 16.11. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n yleisrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Jari Luoto. Tutkinnon suorittaneiden osuus lisääntyi 0,4 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. VARSINAIS-SUOMI • Turun Valt.virk. Varapuheenjohtajamme Reijo Häkkinen alustaa, aiheena Diktaattorit. Aiheena kokous ilmoituksesta päättäminen. Suhteellisesti vähiten korkeasti koulutettuja oli Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Etelä-Savossa, joissa osuus jäi 26 prosenttiin. Lounas klo 11 alkaen. ja työntek. Oikaisu Demokraatin numerossa 19 virheellisesti kerrottiin, että Suomen Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne olisi myös Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn puheenjohtaja. Viidenkymmenen vuoden aikana 30–39-vuotiaiden perusasteen jälkeinen koulutus on pidentynyt 3,1 vuodella. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. HÄME • Lahden seudun Wanhat Toverit kokoontuvat 15.11. sos. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. Koulutustason nousu pysähtyi Teksti Demokraatti Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus jatkoi kasvuaan vuonna 2020
Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 72 Demokraatti RISTIKKO 20/2021 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Nimi: Osoite: de_11112021_72.indd 72 3.11.2021 11.58
ais ud ok u. Varpuspöllön saattaakin toisinaan bongata vaikkapa lintulaudan katolta tai viereisen puun latvasta. Ollapa itsekin varustettu yhtä hyvällä itseluottamuksella, suunnitelmallisuudella ja säästäväisyydellä! Näin talven lähestyessä alkaa paras sesonki varpuspöllöjen havainnoimiseen. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 48 27 91 53 6 57 68 34 92 1 39 16 25 84 7 14 53 69 27 8 23 81 47 69 5 96 75 82 41 3 82 39 76 15 4 75 42 18 36 9 61 94 53 78 2 RISTIKON 18/2021 RATKAISU 14.10. Olen tavannut näissä yhteyksissä nimetä varpuspöllön omaksi toteemieläimekseni. Kuten pienillä eläimillä yleensäkin, myös varpuspöllöllä on mahdottoman iso ego. Talvisaikaan varpuspöllöjä saattaa nähdä myös peltojen laidoilla ja niiden yli vedetyillä puhelinlangoilla. Pienen pienenä lintuna se jää usein huomaamatta, vaikka ihan näkyvillä olisikin. Bongarin on syytä olla kuitenkin tarkkana. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Anneli Niemi Oulusta. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. TI TI TYY Miikka Lönnqvist miikka.lonnqvist@soste.fi de_11112021_72.indd 73 3.11.2021 11.58. Yhdessä tavallisimmista kerrotaan esittäytymisen yhteydessä nimen lisäksi oma toteemieläin tai se, mikä eläin olisi, jos eläin sattuisi olemaan. Varpuspöllö on punatulkun kokoisena lintuna Euroopan pienin pöllö ja jo siksikin kiehtova. Se nimittäin saalistaa varsin vaivattomasti jopa itsensä kokoisia lintuja saaliikseen. Lintujen talviruokinnat ovat varsin hyviä saalistuspaikkoja varpuspöllöille. Varpuspöllö osoittaa toiminnassaan myös kaukokatseisuutta, sillä se varastoi saalistamiaan eläimiä huonomman metsästysonnen päiville. co m 2 7 1 7 3 2 8 4 2 8 3 7 6 7 9 6 1 4 1 8 6 1 9 5 3 L A S O L A P E T H M A U K I L E A K A K I A N S A S A R A H A K I T A L T A I A J N A K K I L A S A L O O S A T T A I N A O T S O R A K S A R A S I I R T A I N A L I A S E R I V A N H H A L V A U S V E I K S E L A N T I T O S A K A S A T L E S R A V E L K E M I Ä I T I S I S A R L A A P I S K R I S I S T A R A R T K A I T S T I A S H A K K I I S T A L A K A T O A A L U S T A O I N A S P O T K U U P A S E D I T S E T H A N T P A R T O N K A T I A I N U T U R H O N A A T I T H O I T A J A A R I E T A N A O len järjestötoimijana osallistunut lukuisiin eri tutustumisleikkeihin
Vahva ja rohkea nainen. Siinä on todella paljon luettavaa. On hienoa, että Kotakorpi kirjoitti kirjan siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen luontoon. Kirja kertoo 1400-luvun Suomesta. Entisaikoina ihmiset olivat yhtä luonnon kanssa. Ulkoministeriön tilaisuudessa kävin puhumassa luontokadosta kehityspolitiikan ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. Me olemme arktinen maa ja arktiset lajit kärsivät ilmastonmuutoksesta kaikista eniten. Viime aikoina olen käynyt puhumassa myös lokakuussa päättyneestä YK:n biodiversiteettikokouksesta, ja parhaillaan käynnissä on Glasgow’n ilmastokokous, johon liittyen luen tietenkin siihen liittyviä aineistoja. Työni aiheita ovat luontokato ja ilmastokriisi, ja tieto ja tiede kehittyvät niiden kohdalla todella kovaa vauhtia. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Työn aiheet pitävät WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohwederin kiireisenä lukijana. Arkipuuhista, siitä miten ihmiset elivät ja toimivat luonnon ehdoilla, mitä he söivät. Arktisilla alueilla ilmasto myös lämpenee suhteessa eniten. Pidän myös perusesitelmiä luonnon monimuotoisuuteen liittyen. Työni takia minun on pysyttävä ajan tasalla näistä teemoista ja niistä moninaisista ulottuvuuksista, jotka liittyvät luontokatoon, ilmastokriisiin sekä kestävään kehitykseen. Perusoppikirjasuositus jokaiselle. Yksi syy nykypäivän luontokatoonkin on varmasti se, että me nykyihmiset olemme erkaantuneet luonnosta. Luen erittäin paljon, koska käyn myös viikoittain esiintymässä. Tieto luontokadon ja ilmastokriisin vaikutuksista lisääntyy huimaa vauhtia 3 2 1 de_11112021_74.indd 74 4.11.2021 11.39. Kirjan avulla näyttely avautuu ihan uudella tavalla. Viime viikolla olin Kolilla puhumassa finanssisektorin edustajille vaadittavasta murroksesta, seuraavaksi puhun One Health -seminaarissa siitä, mitkä ovat luontokadon ja terveyden kytkökset. Vahva suositus sekä kirjasta että näyttelystä. Eli aika paljon on työhön liittyvää luettavaa ja ajan tasalla pysymistä. Arvostan Outi Heiskasta ja luin tämän kirjan ennen kuin menin taidenäyttelyyn. Keskeistä tavoitteidemme saavuttamisen kannalta on saada aikaan systeemistä muutosta, jolloin kuvioon tulevat vielä mukaan finanssisektorilla ja yrityksissä tapahtuva muutos. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Viime aikoina olen lukenut työni vuoksi runsaasti tietoja tiedekirjallisuutta. Sänkyni laidalla onkin odottamassa melkoinen pino erilaisia artikkeleita, joita iltaisin luen. Kerttu Kotakorpi: Suomen luonto 2100 Tuula Karjalainen: Outi Heiskanen – taiteilija kuin shamaani Mikko Kamula: Ikimetsien sydänmailla Luontokato ja ilmastonmuutos ovat paha pari, joka tulee ratkaista yhdessä
Hyvä aluevaaliehdokas, Suomen ensimmäiset aluevaalit ovat jo nurkan takana. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Värittömyys pahasti hakusessa Lehti, verkko ja some Anna aineeton Kulttuurilahja tai hae hankkeellesi joukkorahoitus – saat 20% sen päälle! TEET HYVÄÄ JA OLET MUKANA TÄRKEÄSSÄ TYÖSSÄ! KULTTUURILAHJA.FI ALUEVAALIT 23.1.2022 Ennakkoäänestys 12.-18.1.2022 Pyydä tarjous! sari.ojala@demokraatti. Kerro tavoitteistasi äänestäjille Ilmoittamalla Demokraatin aikakauslehdessä ja verkkosivuilla olet mukana yli 150 000 lukuhetkessä viikoittain. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma de_11112021_002.indd 1 3.11.2021 11.01
m ar ra sk uu ta KESTÄVYYSVAJE TEEMA Elinikähaaste SOTE-VAALI Paljon pelissä ELÄKE Kriisi peruttu MIINAKENTTÄ Hallituksen haasteet Soten puhemies Kuin yö ja päivä, Aki Lindén kuvaa siirtymistä terveydenhuollon johtotehtävistä eduskuntaan. de_11112021_001.indd 1 3.11.2021 12.03. PAL.VKO 2021-47 00 74 43 -2 12 11.11.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 20 • 20 21 / 11