Demokraatti 11.4.2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

11.4.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 7/ 24 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 7 • 20 24 / 11. de_11042024_001.indd 1 de_11042024_001.indd 1 2.4.2024 11.57 2.4.2024 11.57. Työntekijäpuolen mielestä hallitus on sotkenut sopimisen ja neuvottelun kulttuurin pitkäksi aikaa. PAL.VKO 2024-17 00 74 43 -2 40 7 FINNWATCH Vastuullisuuden vahti ALUSTATALOUS Yrittäjästä työsuhteeseen HUOLTOVARMUUS Mediaa horjutetaan METSÄ TEEMA Hakkuut vai luontoarvot. hu ht ik uu ta PALUUTA EI OLE Työmarkkinat ovat solmussa
Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! YHTEYTESI EUROOPPAAN Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero. Tilaa uutiskirjeet, ollaan yhteydessä: miapetra.fi eeroheinaluoma.fi de_11042024_002.indd 1 de_11042024_002.indd 1 25.3.2024 13.14 25.3.2024 13.14. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.
KASVO POLITIIKKA TALOUS de_11042024_03.indd 3 de_11042024_03.indd 3 2.4.2024 18.05 2.4.2024 18.05. Yritysten vastuun vaatija. 3 Demokraatti 7/ 24 32 20 26 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 11. HUHTIKUUTA 2024 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TYÖMARKKINAT ALUSTATALOUS VAHTIKOIRA Hallitus tiputtaa Suomen Pohjoismaiden pohjalle. Pakkoyrittäjyys muuttuu työsuhteeksi
– mies laulukirjasta Kolumni: Rolf Bamberg Liikkeen etuvartiossa: Mikkel Näkkäläjärvi Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Sinikukka Saari IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Sonja Finér Kolumni: Iisakki Kiemunki Kasvot peilissä: Tuomas Finne Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 7/ 24 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Mediaan voi luottaa Viikon kuva: Painetta rajalla Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Hanne Aho D-analyysi: Kuka sopii ja miksi D-ilmiö: Evoluutiosta revoluutio Työelämä: Pohjolan pohjat Supo: Natsitrendi kasvaa SAK: Parempaa leikkaamista D-kolumni: Meri Valkama Hotelli: Viimeinen naula Alustatalous: Kohti työsuhdetta Eurooppa: Sota yhdistää Essee: Markus Leikola Kuvataide: Tre, taidekaupunki Lastenkirjat: Reseptejä ja ruokaa Elokuva: Arjen huvikumpu Kirjavisa: P. Paluuta vanhaan ei ole. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. www.demokraatti.f i Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 14 28 MACRON Ranska haluaa roolia TYÖELÄMÄ Myllerrys jatkuu + TEEMA Metsä & hakkuut 51 5 6 8 11 12 14 20 21 22 23 24 26 28 30 32 38 39 40 44 46 48 49 59 60 64 65 66 de_11042024_04.indd 4 de_11042024_04.indd 4 3.4.2024 10.10 3.4.2024 10.10. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 25.4. Ka nn en ku va : A rja Jo ki ah o Turha kuvitella, että kaikki olisi taas business as usual. J
Tilanteitakaan ei voi lavastaa kokonaan, koska valvontakamerat paljastavat huijaukset. de_11042024_05.indd 5 de_11042024_05.indd 5 2.4.2024 13.39 2.4.2024 13.39. Ja löytyyhän niitä. Aamulehti poisti tekijän juttuja verkosta ja pestasi dosentin selvittämään, kuinka paljon lukijoita oli narrattu. Tai että sosiaalitukia pitää leikata, jotta laiskurit lähtisivät töihin. Toisten mielestä ei, koska someaikana kuka tahansa voi toimia faktantarkistajana ja löytää juttujen ristiriitaisuudet. Toinen oli keksinyt ”nimettömät lähteensä”, kolmas siteerannut taustakeskusteluita tarkoituksella väärin. Kuten sen, että kevään lakot veivät Suomesta tehdasinvestointeja. Jos haluaa uskoa vastapuolesta pelkkää pahaa, sitä herkemmin uskoo myös asenteitaan tukevat väritetyt väittämät. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Mediaan voi luottaa – lähdekritiikin kanssa Pääkirjoitus SOME AIKANA KUKA TAHANSA VOI TOIMIA FAKTANTARKISTAJANA. Tästä suivautunut Tennilä piti porukalle raivoisan palopuheen työnantajan kataluudesta, ja johan alkoi tovereista löytyä luokkataistelun henkeä ja tiedostavampia vastauksia. Kerrankin juttukeikka lakkoilevalle pohjoisen tehtaalle näytti menevän pieleen, koska lakkolaiset eivät osanneet poseerata toimittajalle tarpeeksi taistelunhaluisesti. Tietysti tässä oli kyse enemmän toimittajan ja poliitikon roolien sekoittumisesta kuin sepittämisestä, mutta todellisuutta siinä muokattiin yleisön tietämättä. Esimerkiksi Yleisradion eläkeläiset kertovat yhä ihaillen legendaa 1970-luvun alusta, miten nuori taistolaistoimittaja Esko-Juhani Tennilä osasi lavastaa tilanteita dramaattisemmiksi. Toisaalta someaika tekee sen, että puppupuheilla on yhä enemmän kysyntää, etenkin politiikassa. Motiivina kaikille oli toive saada tarinoista vetävämpiä, ei niinkään valehtelunhalu. Aika oli toinen, ja arjen värittämistä saatettiin pitää alan sisälläkin vain merkkinä tekijän luovuudesta. TAPAHTUUKO TÄLLAISTA enää nykyisin. A amulehden entinen tähtitoimittaja paljasti pääsiäisen alla muistelmissaan sepittäneensä osan jutuistaan – ja tätä skandaalia puidaan yhä suomalaisessa mediassa. VALTAOSA TAPAUKSISTA on vuosien takaa. Viime viikkoina moni mediatalo on alkanut joko julkisesti tai vaivihkaa tutkia, löytyykö omasta lähimenneisyydestä samanlaisia kupruja. Siksi vanha kriittisyysneuvo pätee yhä; jos median tarjoilema selitys tuntuu liian helpolta tai uskomattomalta, se luultavasti on sitä – ei sepitettynä mutta pikkuisen väritettynä. Eräskin palkittu ulkomaanreportteri oli säveltänyt kaukomaiden haastateltavien vastauksia päästään
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , Br an do n Be ll de_11042024_06.indd 6 de_11042024_06.indd 6 3.4.2024 11.16 3.4.2024 11.16
7 Demokraatti KOHTI PAREMPAA ELÄMÄÄ. de_11042024_06.indd 7 de_11042024_06.indd 7 3.4.2024 11.16 3.4.2024 11.16. Ehdokkaat esittävät liki kilvan kiristyksiä rajalakeihin ja uusia keinoja rajan valvonnan tehostamiseksi. Rajatilanne on iso aihe myös Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa. Meksikon ja Yhdysvaltojen välisellä rajalla käydään jatkuvaa kissa ja hiiri -leikkiä viranomaisten ja rajan yli pyrkivien laittomien siirtolaisten välillä
Siis mitä. Työmarkkinajärjestön pelimerkit ovat aika mitättömät, kun Suomen valtiontaloutta ja velkaantumista korjataan. EVAn analyysissa esitetään miljardisopeutuksia eläkkeisiin. Työttömyysja opiskeluaikojen eläkekertymistä pitää luopua. Ei ehkä enää kauaa. Odottaako EK esimerkiksi SAK:lta omaa vaihtoehtobudjettia. Pyykkösen mukaan kestävä julkinen talous edellyttää yhteensä 13 miljardin euroa sopeutustoimia. Pyykkösen mukaan koko hallituskauden mittainen eläkkeiden jäädytys ja pysyvä indeksijarru tuottaisi yli kolmen miljardin euron julkisen talouden säästön vuoteen 2027 mennessä. Orpon (kok.) hallitus ei onnistu tavoitteessaan pysäyttää julkisen talouden velkaantuminen ilman eläkkeitä ja terveydenhuoltoa koskevia merkittäviä sopeutuksia, näkee konsultti Jussi Pyykkönen viime viikolla julkaistussa EVA Analyysissä Juustohöylästä tositoimiin. HEIKKI SORMUNEN X:SSÄ Huomaa, palstoitus tasan hoksauksen tekstin kanssa. LÄÄKKEEKSI JULKISEN talouden rahoitusvajeeseen Pyykkönen esittää myös eläkkeiden jäädyttämistä loppuvaalikaudeksi, jonka jälkeen eläkkeet tulee sitoa kuluttajahintaindeksiin. Lisäksi tarvitaan indeksikorotuksia jarruttava pysyvä mekanismi, joka varmistaisi kolmen miljardin sopeutusvaikutuksen pitävyyden pitkällä aikavälillä. de_11042024_08.indd 8 de_11042024_08.indd 8 3.4.2024 11.34 3.4.2024 11.34. Eläkeläisten köyhyysaste sen sijaan on nykyisin pieni. Säästöehdotukset on syytä kohdistaa pelkästään työeläkkeisiin. ?Venäjän presidentin vaaleissa kokonais äänimäärässä oli väärennettyjä ääniä vähintään U lk op ol iit tis en in st itu ut in Ve nä jä -t ut ki ja Ju ss i La ss ila Sitten leikkausvuoroon eläkkeet ELÄKE TÄHÄN SAAKKA eläkeläiset ovat säästyneet valtiovarainministerin saksimissuunnitelmilta. Analyysissaan Pyykkönen on otsikoinut eläkkeitä käsittelevän kappaleen ”Varakkain sukupolvi säästökuurille”. EK perää tiedotteessaan SAK:lta uskottavia vaihtoeh toja hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiselle. Monilla työeläkkeensaajilla on nykyään anteliaat eläkkeet sen lisäksi, että he ovat edeltäneitä sukupolvia varakkaampia”, analyysissa kirjoitetaan. Sen verran paljon EK:n kynänjälkeä on hallitusohjelmassa. Mutta huolestuttaa, että hallitus nakertaa juuri Alexander Stubbin mainitsemaa keskeistä tekijää, luottamusta. ”Suomessa eniten varallisuutta on 65–74-vuotiailla. Suomi on seitsemättä kertaa maailman onnellisin maa. Eläkeikää tulee nostaa kahdella vuodella. ERKKA RAILO X:SSÄ Minkä takia Suomessa aina otetaan mallia noista vähemmän onnellisista maista. Seuraavan hallituksen tehtäväksi jää 10 miljardin sopeutus, ellei lisäpäätöksiä tehdä. Köyhimmät eläkeläiset eivät saa työeläkettä, vaan kansaneläkettä. EK kuitenkin kuvittelee liikaa SAK:n vaikutusvallasta. JOHANNA VUORELMA X:SSÄ Suomen väitetty onnellisuus herättää selvästi niin paljon pahaa mieltä, että ensi vuonna joku muu maa voittaa. Juttu boximalli alla v V IIK O N LU KU 22 miljoonaa. Mutta voisi myös sanoa, että sitä saa, mitä tilaa. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS SAK, Suomen sateentekijä Useamman viikon kestäneet poliittiset lakot ymmärrettävästi hiertävät Elinkeino elämän keskusliittoa
Samassa viestissä suosittelit yrityksiä käyttämään YTK:ta ja sen jäseniä uusia työnte kijöitä palkattaessa. Lomautetuille voidaan tarjota töitä muilta terveysasemilta, mutta omalle ei voi mennä lomautuksen aikana. Riviesi välistä kärkkääm pi lukija saattoi aistia, että SAK:n liittojen jäseniä kan nattaisi karttaa rekrytoin neissa. Länsirata, entinen Turun Tunnin Juna, vaikuttaa jo pääministeri Orpon pakkomielteeltä, kun kallis hanke on tyrmätty monelta taholta. Mutta näemmä potkimme hiekkaa edelleen samoissa henkisissä juoksuhaudoissa. Vanhan maailman aikaan sanottiin, että jäsenkirjalla pääsee töihin. Lääkäreiden pääluottamusmies Kati Kähkönen ihmettelee lomautusten logiikkaa Lääkärilehdessä. Tuo aika toivotettiin men neisyyteen ajat sitten, vali tettavasti ylätason poliittisia tehtäviä lukuun ottamatta. Petterin ja Jyrin rata HALLITUKSEN LÄHIVUOSIEN talouspolitiikan suuntaa ruotiva kehysriihi on ensi viikolla. Olisi kiinnostava oikeasti tietää, mitä esimerkiksi Keskus kauppakamarin hallitus miettii kannanotoistasi. Se lomauttaa kliinistä työtä tekeviä lääkäreitään kolmeksi päiväksi loppuvuoden aikana. Ei ihme, että palkansaajapuolella ihme teltiin ulostuloasi, pohtii Demokraatin väki. Monella alueella ongelmaa ratkotaan lomautuksilla. Hyvä Juho Romakkaniemi, olet taas toiminut työttö myyskassa YTK:n, myös Loimaan kassana tunnetun, mainosmiehenä, kun keho tit X:ssä työntekijöitä eroa maan SAK:n liiton jäsenyy destä ja liittymään YTK:hon. Hallitus on valtiovarainministeri Riikka Purran saksien kalkkeen säestämänä luvannut julmia säästötoimia. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on tästä hyvä huono esimerkki. Hyvä Juho, kannanottosi on aikamoinen, kun ajat telee näkyvää tehtävääsi Keskuskauppakamarin toimitusjohtajana. Muun muassa ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on todennut, että mitkään laskelmat eivät osoita järkeviä tuottoja Länsiradan rakentamiselle. Nyt työpaikan saannin rat kaisee puolueen jäsenkirjan asemesta työttömyyskassa tai se, että ei ole ammattilii ton jäsenkirjaa. Tämä siitä huolimatta, että Kähkösen mukaan jokaisella terveysasemalla on lääkäreistä pulaa. Esimerkiksi SAK kaipaa hallitukselta oikeudenmukaisempaa talouden tasapainottamista ja jo tehtyjen julkista taloutta heikentäviä päätöksien uudelleenarviointia, kuten yksityisen sairaanhoidon Kela-korvausten korotuksia ja kallista Länsirata-hanketta. Kuka herätti kesken unien. Lisäksi lomautusten aikana käytetään kallista ulkopuolista keikkaja vuokratyövoimaa eli ostosopimukset jatkuvat ennallaan. JUNA TYÖELÄMÄ Pyhä vuokratyövoima HYVINVOINTIALUEET KÄRVISTELEVÄT talousvaikeuksissa. de_11042024_08.indd 9 de_11042024_08.indd 9 3.4.2024 11.34 3.4.2024 11.34. Onneksi taistelupari EK:n Jyri Häkämies kannustaa hallitusta pitämään kiinni ratahankkeistaan, joita voidaan rahoittaa valtion omaisuutta myymällä. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari VIHAINEN PÄÄSIÄISMUNA KÄRTTYINEN KARHU Kuka söi kaikki kaverit. Kyseisessä hallituksessa sentään on mukana joukko merkittävien suomalaisyri tysten, isojen työllistäjien, ylintä johtoa
Tunnettu urheilija, mutta kuka. Tämä siitä huolimatta, että SSAB Euro pe divisioonan johtaja ja johtoryh mään kuuluva Olavi Huhtala oli jo aiemmin todennut, että Suomen poliit tisilla lakoilla ei ollut vaikutusta yrityk sen tekemään päätökseen. Kuinka monennetta kertaa Suomi on maailman onnellisin maa. Kuinka paljon pienem mät (%) ovat naisten ansiot miehiin verrattuna. Tässä kisassa hyväksi kakkoseksi jäi SSAB:n Raahen tehdas. 4. 2. Ko konaisinvestoinnin arvioi daan olevan noin 4,5 miljardia euroa. Raahen tappion yksi syy on se, että SSAB katsoo olevan kannattavampaa ensin investoida huonompikuntoiseen yksikköön eli Luulajaan. Mikä on SDP:n entisen kansanedustajan Antti Kalliomäen ennätys sei väshypyssä. 7. 3. KAIKKI katoaa KAIKKI katoaa de_11042024_10.indd 10 de_11042024_10.indd 10 2.4.2024 16.56 2.4.2024 16.56. 8. Mikä on Suomen ylei sin seksitauti. 5. Suomessa SSAB:n päätöksellä alet tiin heti tehdä politiikkaa. Myös PohjoisRuotsin vesivoima, eli fossiilivapaa uusiutuva energia, on voi nut vaikuttaa päätökseen. 9. Milloin keskustapuo luetta edeltänyt Maalais liitto vaihtoi nimensä. 6. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP / Ekaterina Anisimova 10 VIS V 1. Mikä Suomen ravinto loista äänestettiin tämän vuoden 2024 parhaaksi ravintolaalan ammatti laisten äänestyksessä. Niin valtio varainministeri Riikka Purra (ps.) kuin Suomen Yrittäjien toimitusjoh taja Mikael Pentikäinen pohtivat, kuinka paljon poliittiset lakot vaikut tivat kyseiseen investointipäätökseen. Investointi päätöksen taustalla voisi olettaa olleen myös kotiinpäin vetämistä, sillä SSAB on ruotsalainen pörssiyritys, jonka omistuksesta pääosa on Ruotsissa. Millä suomalaisilta pihoilta tutulla pääskyllä on punaista kurkussa ja otsassa. Missä SMliigan seurassa kansanedustaja Ville Skinnarin poika pelaa jää kiekkoa. Oik eat vas tau kse t: 1) Mar k Rut tea 2) 196 5 3) Haa rap ääs kyl lä 4) Hel sin kilä ine n rav int ola Pal ace 5) 566 cm 6) Suo men jal kap allo maa jou kku een maa liv aht i Luk as Hra dec ky 7) HPK 8) 16 % (20 .12 .20 23) 9) sei tse mäs 10 ) kla myd ia MAAILMAN TILA • Politiikka vs teollisuuspolitiikka Suomi jäi kakkoseksi S SAB kertoi viime viikolla, että se rakentaa fossiiliva paan teräksen tuotanto laitokseen Luulajaan. Ketä pidetään en nakkosuosikkina Naton pääsihteeriksi. 10
Kansalaisten on entistä vaikeampi erottaa ammattijournalismia muusta informaatiosta, jonka joukossa on väärää tietoa. Ne ovat sitoutuneet totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Poliitikkojen tulisi tukea median toimintaa ja median tehdä työnsä luotettavasti. Toivon, että minussa olisi viisautta, löytäisin sitä koko ajan lisää, ja osaisin myös käyttää saamaani tietoa viisaasti ja ymmärrettävästi. Kansainvälisiin uutistoimistoihin ja suomalaiseen mediaan voi luottaa. Katso tiedon lähde – ilmeneekö jutusta, miten tiedot on hankittu, kuka on materiaalin tuottanut, onko kyseessä tunnettu ja luotettava uutismedia vai jokin muu. Luotettava tieto ja journalismi sen tuottajana ovat olennainen osa Suomen huoltovarmuutta. 11 Demokraatti hin itseensä. Sukupolvi on vaihtumassa, mikä on hieno juttu. Kansainvälisesti vertailtuna hyvin, mutta nähtävissä on myös riskejä. Olemme tottuneet ajattelemaan, että sotaa käydään asein. Kun luottamus instituutioita – kuten poliitikkoja, mediaa tai oikeuslaitosta – kohtaan heikkenee, hyötyjinä ovat tahot, jotka muutenkin haluaisivat hajottaa tai vahingoittaa yhteiskuntaamme. Uusi ilmiö on, että osa johtavista poliitikoista kyseenalaistaa tietoisesti mediaa, mikä rapauttaa luottamusta sekä mediaan että lopulta myös poliitikkoiAmmattimedia suojaa hybridisodassa Luottamus mediaan on keskeinen osa Suomen huoltovarmuutta kriisitilanteessa. Voimaeläimesi on tunturipöllö. Journalistiliiton toimintaan on viimeisen parin vuoden aikana tullut mukaan paljon aktiivisia nuoria. Tulevaisuudesta puolestaan sanotaan, että sodat voittaa se, joka parhaiten hallitsee ihmisten mieliä. Tästä syntyvä yleinen luottamuksen heikentyminen instituutioita kohtaan on riski esimerkiksi tilanteessa, jossa Suomeen kohdistuu ulkoisia uhkia. Miksi. Miten kehityksen suuntaa voidaan korjata. Kuka tällaisesta kehityksestä hyötyy. de_11042024_11.indd 11 de_11042024_11.indd 11 2.4.2024 12.57 2.4.2024 12.57. Virheellisen tai valheellisen tiedon erottaa parhaiten lähdekritiikin avulla. Se symboloi minulle viisautta. Mitä tapahtuu, jos kansa kokee, että mihinkään ei voi enää luottaa. EPÄLUOTTAMUKSESTA HYÖTYVÄT TAHOT, JOTKA HALUAVAT VAHINGOITTAA YHTEISKUNTAA. Olemme havainneet, että on aiempaa vaikeampaa saada poliitikoilta haastatteluja, ja tiedonsaanti virkahenkilöiltäkin on hankaloitunut. Just nyt on tosi hyvä meno. Tämän päivän hybridisodankäyntiä on esimerkiksi se, että levitään epätietoa ja kuljetetaan turvapaikanhakijoita rajalle. Jos epäluottamus eri toimijoita kohtaan kasvaa normaalioloissa riittävän suureksi, sillä voi poikkeustilanteissa olla seurauksia, joita meidän on vaikea yhMikä meno Journalistiliiton puheenjohtaja, Hanne Aho. Teksti Nora Vilva Kuva Nora Vilva ja iStock teiskuntana hallita. Miten misinformaation tai disinformaation tunnistaa. On meidän yhteinen päätöksemme, että tuemme median työtä yhtenä demokratian tukijaloista. Miten lehdistönvapaus voi Suomessa. On aidosti tärkeää, että kansalaiset luottavat suomalaisten yhteiskunnan tuottamaan suomalaiseen tietoon, oli se sitten tiedettä tai journalismia
Viime viikolla julkaistu professori Ilkka Kärrylän selvitys perkaa Pohjoismaiden työmarkkinamallien eroja ja Suomessa suunniteltujen reformien vaikutuksia. Suomalainen ansiosidonnainen työttömyysturva oli jo lähtökohtaisesti Pohjoismaiden heikoin etenkin 2 200–3 500 euron kuukausipalkkatasolla. Näitä hallitus tai työnantajat eivät Suomeen ilmeisesti halua. Kärrylän Pohjoismainen malli ja sen neljä poikkeusta – Työmarkkinoiden instituutiot Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa -selvityksen yhteenvetona voi sanoa, että sellaista pohjoismaista työmarkkinamallia ei ole, mitä Orpon hallitus Suomeen nyt ajaa. Kärrylän vertailun perusteella olennaista Ruotsin mallissa, siinä oikeassa, on myös muun muassa kollektiivinen irtisanomissuoja, jota nyt Suomessa ollaan heikentämässä ja laaja työvoiman asemaa suojeleva myötämääräämisoikeus. Hänen mukaansa yhdessäkään muussa Pohjoismaassa näin laajoja muutoksia ei ole aiemmin tehty ilman neuvottelua ja kompromisseja työmarkkinaosapuolten kanssa. Ja ne vaikutukset ovat työntekijän kannalta pääosin ikäviä. N o nyt on vihdoin tarjolla tutkittua tietoa ja vertailua pohjoismaisesta työmarkkinamallista. Selvityksen mukaan nyt Suomessa meneillään olevaa työmarkkinauudistusta ei ole tehty muissa Pohjoismaissa tässä laajuudessa, eikä kaikkia uudistuksen tavoitteita ole samaan aikaan käytössä missään Pohjoismaassa. Eri osapuolet löytävät siitä polttoainetta valikoidusti joillekin omille näkemyksilleen. KÄRRYLÄN SELVITYS vahvistaa myös jo monen muun asiantuntijan toteaman ikävän faktan: hallitusohjelma tarjoaa erityisen kylmää kyytiä pienituloisille lapsiperheille ja osa-aikatyöntekijöille. Hallituksen leikkaukset – muun muassa ansiosidonnaisen 20–25 prosentin porrastus, työttömän päivärahan suojaosan poisto ja heikkoa ansioturvaa kompensoivan yleisen asumistuen leikkaus sekä jo toteutunut lapsikorotuksen poisto – heikentävät etenkin pienituloisten lapsiperheiden taloutta sadoilla euroilla kuukaudessa. Ikävää faktaa Vielä kerran Ruotsin malli! Nyt tutkittuna, ei mutuna. analyysi POHJOISMAISSA NÄIN LAAJOJA MUUTOKSIA EI OLE ENNEN TEHTY ILMAN NEUVOTTELUA TYÖMARKKINAOSAPUOLTEN KANSSA. Tämä on pitkälti liittynyt vientivetoiseen palkkamalliin ja paikalliseen sopimiseen. Kärrylän vertailusta riittänee puhetta työmarkkinoilla. Toinen vastaava pohjoismaisittain poikkeuksellinen asia on poliittisten lakkojen pituuden rajoittaminen eli enimmäiskeston kirjaaminen lakiin. Uuvuksiin saakka on heitelty pohjoismaisia vertailuja milloin mistäkin Suomen jäykkyydestä, lakkomäärästä tai poliittisten lakkojen pituudesta. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Kärrylä pitää mahdollisesti merkittävimpänä erona muihin Pohjoismaihin tapaa, jolla hallitus muutosta ajaa. Pohjoismaisessa vertailussa poikkeuksellista on myös palkkoihin puuttuminen lakisääteisesti eli pakottaminen laajempaan paikallisen sopimisen osuuteen. Kärrylän mukaan Orpon hallituksen työmarkkinareformin yhdeksästä keskeisestä kohdasta löytyy 2–4 käytäntöä yksittäisessä Pohjoismaassa. Esimerkiksi hallitus ja työnantajat ovat puhuneet paljon Ruotsin mallista ja sen saamisesta Suomeen. de_11042024_12.indd 12 de_11042024_12.indd 12 3.4.2024 10.26 3.4.2024 10.26
40 35 30 25 20 15 46 45 44 43 42 41 40 2 -2 -4 miljardia % miljardia 20 26 20 00 20 00 20 02 20 04 20 06 20 08 20 10 20 10 20 12 20 14 20 16 20 18 20 20 20 20 20 22 20 24 VM, ennuste veroasteesta, rhs Veroaste, prosenttiosuus BKT:stä, rhs Julkisen sektorin menot (sulautettu), trendi, lhs Julkisen sektorin tulot (sulautettu), trendi, lhs Julkisen sektorin velkaantuminen / ylijäämä Julkisen sektorin tulot, menot ja alijäämä sekä veroaste Vuonna 2022 julkisyhteisöjen alijäämä oli 2,3 miljardia euroa. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Kuntaliitto Lähde: THL Arvostamme suomalaista työtä. Julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat 53,3 % suhteessa brutto kansantuotteeseen vuonna 2022. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Julkinen talous tarvitsee lisää tuloja Suomen julkisen sektorin tulot ja menot kehittyvät lähes samaa tahtia. de_11042024_13.indd 13 de_11042024_13.indd 13 2.4.2024 17.51 2.4.2024 17.51. Syntyvyys Pohjoismaissa syntyneiden lasten määrä väheni 8,3 prosenttia vuonna 2022. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: JH L Naisäly 60 prosenttia kevään 2024 eri yo-kokeisiin ilmoittautuneista oli naisia. Akuutti uhka on veroasteen mahdollinen lasku eli tulopuoli kaipaa lisää rahaa
14 Demokraatti Evoluutiosta tuli VALLANKUMOUS de_11042024_14.indd 14 de_11042024_14.indd 14 3.4.2024 11.10 3.4.2024 11.10
de_11042024_14.indd 15 de_11042024_14.indd 15 3.4.2024 11.10 3.4.2024 11.10. Molemmat kehuivat yhteishaastattelussa liki kilvan kuinka hyvässä yhteistyössä työnantajien ja työntekijöiden välinen sopiminen suurelta osin sujuu, myös paikallisesti. Hallituksen työmarkkina invaasion jäljet ovat pitkät. Teksti Heikki Sihto / Kuvitus Arja Jokiaho R eilu vuosi sitten Demokraatti haastatteli Teollisuusliiton puheenjohtajaa Riku Aaltoa ja Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtajaa Jarkko Ruohoniemeä. 15 Demokraatti ILMIÖ Evoluutiosta tuli VALLANKUMOUS PEIKKOJEN JA PELKOJEN ASEMESTA ON KYSE TYÖ MARKKINOIDEN EVOLUUTIOSTA. Paluuta vanhaan ei ole
– Onko tässä eri puolueiden välillä sovittu, mitä kukin saa hallituksessa läpi TARINAN JUONI ON, ETTÄ HALLITUS JA TYÖNANTAJAT HALUAVAT HEIKENTÄÄ TYÖNTEKIJÖIDEN ASEMAA JA KOLLEKTIIVISTA VOIMAA. Vasta Elinkeinoelämän keskusliiton vuoden 2015 sääntömuutos vauhditti tätä. Ruohoniemi toppuuttelee paikalliseen sopimiseen liittyviä pelkoja. Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi on nykytilanteesta ja sen taustoista eri mieltä. Aalto sanoo pohtineensa, mitä hallitus voittaa elinkeinoelämän käsikassarana toimimisesta. Se ei ole meillä kehittynyt elinkeinoelämän mukana. Eikä se myöskään vie valtaa työehtoneuvotteluihin liittyvistä painostustoimista. Ruohoniemi muistuttaa työnantajien puhuneen sopimusjärjestelmän muutoksesta 1980-luvulla alkaen. Olemme edelleen vuosikymmenet Ruotsia jäljessä työmarkkinamallin kehittämisessä. Teknossa valtakunnallinen työehtosopimus on edelleen vahvasti repertuaarissa, ja haluamme sen myös pysyvän vaihtoehtona. – Itse katson tilannetta pragmaattisesti Teknologiateollisuuden ja sen työehtojen näkökulmasta. Samalla se on mahdollistanut työnantajien pitkäaikaisten tavoitteiden toteutumisen. Ruohoniemen mielestä palkansaajat näkevät hallituksen esitykset liian negatiivisina. Ruohoniemen näkemykset eivät mene Teollisuusliitossa läpi. Hän ei näe voittajia tai häviäjä, jos paikallinen sopiminen laajenisi koskemaan myös järjestäytymättömiä yrityksiä. – Lakot eivät ole yrityksille yllätys. Tämän perusteella eduskunnassa oleva työrauhapaketti vahvistaa sitä työrauhaa, mistä on yhdessä ammattiliittojen kanssa sovittu. de_11042024_14.indd 16 de_11042024_14.indd 16 3.4.2024 11.10 3.4.2024 11.10. – Koko tarinan juoni on, että hallitus ja työnantajat haluavat heikentää työntekijöiden asemaa ja kollektiivista voimaa sekä murentaa mahdollisuutta neuvotella omista työehdoista, Riku Aalto sanoo. Hän puhuu peikkojen ja pelkojen asemesta evoluutiosta, jossa siirrytään vähitellen keskitetystä järjestelmästä kohti paikallista sopimista. Riku Aalto sanoo suoraan, että työnantajat ovat vahvasti hallitusohjelman takana ja myös tilanteen osapuoli. Riku Aalto sanoo hallituksen sotkeutumisen työmarkkinaneuvotteluihin olevan myrkkyä sopimiselle. Kun viime syksyllä yritimme kevyemmillä toimilla hakea ratkaisua, totesi EK:n Jyri Häkämies jo ennen ministereitä, että hallituksella ei ole tarvetta perääntyä. – Nyt vuorostaan hallitus vie muutosta eteenpäin. Hän ihmettelee etenkin sitä, miksi Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja Suomen yrittäjät (SY) ovat saaneet laajalti tavoitteitaan hallitusohjelmaan, vaikka ne eivät edes ole sopijaosapuolia. Hän pitää erikoisena ajatusta, että työnantajajärjestöillä tai työntekijöilläkään olisi mahdollisuus tai mandaatti vaikuttaa hallitusohjelman sisältöön. Moni työnantajaliiton edustaja kysyi minulta tulevista vastatoimista jo silloin, kun hallitusohjelma julkaistiin. Minun on vaikea nähdä työelämän kehittyvän suuntaan, josta ammattiliitot nyt puhuvat, Jarkko Ruohoniemi sanoo. Sama toistui, kun ilmoitimme kahden viikon lakoista. Keskusteluyhteys Teollisuusliiton johtoon on onneksi säilynyt. – Meitä lyödään aiheetta ja halutaan ankarilla painostuskeinoilla vaikuttaa asioihin, joista me emme ole päättämässä. – Teknossa ja metsäteollisuudessa jo tapahtuneet muutokset ovat osa tätä jatkumoa. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Rapsakammin ilmaistuna tästä yhteishengestä on jäljellä savuavat rauniot. – SUURESTI HARMITTAA ja sydämeen käy, Ruohoniemi siteeraa Tiernapoikia, kun häneltä kysyy, miltä viime viikkojen poliittiset työtaistelut ovat tuntuneet
Niin porvaripuolueet kuin elinkeinoelämäkin katsovat, että vaalitulos ja kokonaistilanne yhteiskunnassa on sellainen, että työmarkkinauudistuksiin on nyt poliittinen mahdollisuus. Jokisipilä pitääkin työmarkkinapelissä poliittisesti kiinnostavimpana perussuomalaisten roolia hallituksessa. Me olemme neuvotelleet paikallisesta sopimisesta siinä uskossa, että se koskee järjestäytyneitä yrityksiä, Aalto sanoo. Hallitus voisi luopua esimerkiksi ensimmäisestä palkattomasta sairauslomapäivästä. Kokoomus sai työlainsäädännön ja toinen pääpuolue perussuomalaiset sitten jotain muuta. Jokisipilä näkee nykytilanteen taustalla olevan elinkeinoelämän turhautuminen työmarkkinoiden uudistusten hitauteen ja tapaan sopia asioista. – Nyt hallitus voi sanoa, että kun kolmikantainen reitti ei toiminut, sen pitää toimia itse. – Elinkeinoelämä sai säätytalolla ilmiselvästi omia näkemyksiään läpi huomattavasti paremmalla prosentilla kuin työntekijäpuoli. – Mutta kokoluokka olisi pieni. MARKKU JOKISIPILÄ uskoo, että kokoomus joutuu vielä osaltaan maksamaan velkansa perussuomalaisilta saamastaan tuesta. Se on toistaiseksi ollut kokoomuslaista väde_11042024_14.indd 17 de_11042024_14.indd 17 3.4.2024 11.10 3.4.2024 11.10. Korporatistinen kolmikantamalli, jossa poliittinen päätöksentekijä antaa vapaaehtoisesti osan päätösvallastaan työmarkkinaosapuolten keskinäisiin neuvotteluihin, ei ole Jokisipilän mukaan pitkään aikaan tuottanut samalla tavalla tulosta kuin sen huippuaikoina 1970ja 1980-luvuilla. Käytännössä lainsäädännöstä takaisinpaluu on kuitenkin ollut harvinaista, eikä Jokisipilän mukaan suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa ole ollut tapana, että uudet hallitukset lähtisivät merkittävämmin kumoamaan edeltäjiensä tekemiä päätöksiä. – Työelämään tulee aika villit markkinat, jos osalla yrityksiä ei ole sen enempää valtakunnallista yleissitovaa työehSUOMEN TYÖMARKKINAMALLI EI OLE KEHITTYNYT ELINKEINO ELÄMÄN MUKANA. Ajattelun taustalla on pelko siitä, että hallituksen esitysten toteutuessa järjestäytymätön yritys voisi sopia paikallisesti alle valtakunnallisten sopimusehtojen, ohi valtakunnallisten sopimusten niin sanotun perälaudan. TURUN YLIOPISTON Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä arvelee lakkoilun jatkuvan niin pitkään kunnes poliittisia lakkoja rajoittavat uudet lait tulevat voimaan. RIKU AALLON pelkäämän sopimusdystopian takana on huoli sopimusten yleissitovuuden romahtamisesta. Jokisipilä muistuttaa, että monet hallitusohjelman tavoitteet ovat olleet pitkään myös kokoomuksen poliittisessa ohjelmassa. Tämän vaatii neuvottelua työnantajan kanssa. Hän uskoo, että 1960-luvulta saakka vakiintunut tapa tehdä tulopoliittisia kokonaisratkaisuja on lopullisesti ohi. Hän pitää vielä mahdollisena jonkinlaista pientä vastaantuloa hallituksen puolelta. riä kantavissa ehdotuksissa vankkumattomana tukena. – Perussuomalaiset tarvitsevat muun hallituksen tukea ajaakseen etenkin sisäministeriön hallinnonalalla olevia hankkeita kuten maahanmuuttoa ja kansalaisuuden saamisen ehtojen kiristämistä. – Perussuomalaisia pidetään Suomen suurimpana duunaripuolueena. – Uskon hallituksen odottavan lakkomyrskyn läpi ja toivovan tilanteen rauhoittumista. Maahanmuuttopolitiikka on varmasti asia, josta tulee iso meteli vähintäänkin opposition puolelta. Tämä on mielenkiintoinen muutos suomalaisessa yhteiskunnassa. Meille on syntynyt merkittävä talouspoliittisesti oikeistolaisesti ajatteleva duunariammateissa olevien ryhmä. 17 Demokraatti hinnalla millä hyvänsä. Teollisuusliitto on jo varoittanut, että se yrittää poistaa mahdollisimman paljon paikallisen sopimisen kohtia omista työehtosopimuksistaan. Mukaan tuli paljon elinkeinoelämän pitkäaikaisia tavoitteita kuten vientirauhalainsäädäntö tai vuosikymmeniä puheissa ollut paikallinen sopiminen. – Kyse olisi merkittävästä muutoksesta teknologiateollisuudessa. Tämä nähtiin jo, kun hallitusohjelmaa vasta tehtiin. Hallitus on viestinyt johdonmukaisesti, että lakkoilulla tai muulla ulkoparlamentaarisella toiminnalla ei pystytä sen suunnitelmaa muuttamaan, Markku Jokisipilä sanoo. JOKISIPILÄ PITÄÄ luonnollisena, että porvaripuolueet ja elinkeinoelämä ovat nyt työmarkkinamuutoksissa yhteisrintamassa. Jokisipilän mielestä sen enempää vasemmiston kuin ammattiyhdistysliikkeenkään ei kannata haaveilla, että nyt ajettavista lakimuutoksista olisi paluuta, vaikka hallituksen väri muuttuisi. Tämä ei ole merkittävästi näkynyt sen kannatuksessa. Aalto näkee, että nykyinen työehtosopimusjärjestelmä on mennyttä, jos työnantajat jatkossa katsovat, että ne saavat lainsäädännöllä paremmat edut kuin järjestäytymällä. Hän pitää mahdollisena, että uusi hallitus ottaisi eri kannan nyt suunniteltuihin muutoksiin ja yrittäisi peruuttaa niistä
– Jos halutaan poliitikkojen hoitavan jatkossa työehtojen määrittelyn, niin ensimmäisenä ehkä alkaa minimipalkkakeskustelu. Teknologiateollisuudessa strategiamuutos tapahtui kolme vuotta sitten. Ruohoniemi ei usko, että jatkossa järjestäytymättömissä yrityksissä voisi sopia työntekijöiden kannalta huonommin kuin järjestäytyneissä yrityksissä. Tämä on noin 85 prosenttia jäsenyritysten henkilöstömäärästä. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että Teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry pitää paikallisen sopimisen lisäämistä alalla elinehtona. Ruohoniemi kuitenkin uskoo, että työmarkkinapöydissä toimii edelleen keskinäinen luottamus. Ainoastaan lainsäädäntö rajoittaisi niiden toimintaa. Teollisuusliitto arvioi sen tarkoittavan vähän yli tuhannen euron kuukausipalkkaa. Aalto sanoo hallituksen politisoineen työmarkkinaneuvottelut. – Sopimisen villiä länttä ei ole tulossa. Tämä voi johtaa siihen, että jatkossa eduskunnassa päätetään työntekijöiden vähimmäistyöehdoista. Lausuntokierroksella olevassa lakiluonnoksessa lähdetään siitä, että jatkossakin sovitaan työehtosopimuksen puitteissa. Se on toinen asia, ovatko ne yrityskohtaisia vaiko valtakunnallisia. Sellaista tilannetta ei synny, paluuta vanhaan ei ole. Paikallisessa sopimisessa ei voi poiketa siitä, mitä olemme avanneet valtakunnallisiin työehtosopimuksiin. Ruohoniemi pitää Riku Aallon pelkoja paikallisen sopimisen rapautumisesta turhina. RUOHONIEMI IHMETTELEE Teollisuusliiton Riku Aallon ulostuloja paikallisen sopimisen purkamisesta työehtosopimuksista. Jäljet ovat pitkät. – Turha kuvitella, että sitten kaikki olisi kohta taas business as usual. – Ehkä tässä on tarvetta käyttää kovaa kieltä, jotta jäsenistö saadaan mukaan työtaistelutoimiin. ONKO SUOMESSA vielä paluuta vanhaan sopimisen kulttuuriin. Työpaikkojen ilmoitustauluilla viestitään tilanteesta aika värikkäästi. Pian eduskuntavaaleissa toteutuu taas sari sairaanhoitaja -ilmiö, kun poliitikot alkavat kilpaa huudattamaan palkkoja. Hän pitää tätä rajuna toimena myös työntekijöiden kannalta. TURHA KUVITELLA, ETTÄ KAIKKI OLISI KOHTA TAAS BUSINESS AS USUAL. – Itse en näe tilannetta näin synkkänä. de_11042024_14.indd 18 de_11042024_14.indd 18 3.4.2024 11.10 3.4.2024 11.10. Aalto pohtii, mitä jää jäljelle suomalaisesta sopimusyhteiskunnasta, jos hallitus saa läpi työja sosiaalilainsäädäntöön liittyvät heikennykset. Kyllähän siellä on siteeksi totuuttakin mukana, mutta ilmauksissa on myös käytetty aika paljon värikynää. 18 Demokraatti D-ILMIÖ tosopimusta kuin yrityskohtaista sopimustakaan. Tällä hetkellä laissa on minimipalkkoja määrittelevä kohtuullisuussääntö. Johtamaani valtakunnallisia sopimuksia tekevään työnantajayhdistykseen kuuluu edelleen 2/3 Teknologiateollisuuden yrityksistä. – Mikä on vanha hyvä aika. Työehtosopimuksia tehdään jatkossakin
Tilanne voi olla toinen, jos työnantajat ovat valmiita pohtimaan sopimusoikeuden säilyttämistä. Niillä tilanne on monin osin erilainen kuin yksityisellä sektorilla. Omille toimille haetaan kilvan oikeutusta ja vastapuolta liki demonisoidaan. Katsotaan, miten hallituksen esitys muuttuu lausuntokierroksen jälkeen. Myös työttömyysturvaleikkaukset kohdistuvat enemmän yksityiselle sektorille. – Varmasti edessä on riitaisa kierros, jos järjestäytyneet työnantajat ovat vakaasti sitä mieltä, että lainsäädäntömuutokset eivät vaikuttaisi työehtosopimusten sisältöön. Aalto kuvaa parin viikon takaista työministeri Arto Satosen tapaamista SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan kanssa eräänlaiseksi hallituksen pr-tempuksi. Julkisuuspeli on kovaa. – Meidän pitää yhdessä pohtia, mitä vaikutuksia hallituksen esitysluonnoksella voi olla. HÄKÄMIES TOTESI JO ENNEN MINISTEREITÄ, ETTÄ HALLITUKSELLA EI OLE TARVETTA PERÄÄNTYÄ. Voisiko Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto antaa yhteisen lausunnon. Hän näkee, että taustalla voi olla yritys peluuttaa liittoja toisiaan vastaan. Hallituksella ei Aallon mukaan ollut mitään uutta tarjottavaa tai halukkuutta kompromissin hake miseen. Me kaikki edustamme suurta joukkoa jäseniä, asioita pitää vain viedä pragmaattisesti eteenpäin. Neuvottelukierroksesta on veikattu myrskyisää. – Se ei olisi hygieenistä näissä oloissa, kun rajut työtaistelut ovat päällä. TYÖMARKKINOILLA PELATAAN nyt isoilla panoksilla. Ruohoniemi ei halua tämän tarkemmin ennakoida syksyn neuvotteluja. SOPIMISTA TESTATAAN ensi syksynä käynnistyvissä työmarkkinaneuvotteluissa. Samaa veikkaa myös Riku Aalto, yhdellä isolla kysymysmerkillä. Olennaista on, miten järjestäytyneet työnantajat näkevät paikallista sopimista koskevat lainsäädäntömuutokset. Meillä on kuitenkin osin samansuuntaisia näkemyksiä osasta asioita. Esimerkiksi uusi lainsäädäntö ei koske julkista sektoria, kun kaikki sen työnantajat ovat järjestäytyneitä. Aalto suhtautuu samalla epäilyllä myös Satosen pyyntöön, että OAJ:n ja Tehyn puheenjohtajat selvittäisivät palkansaajajärjestöjen saamista neuvottelupöytään palkkamallista. de_11042024_14.indd 19 de_11042024_14.indd 19 3.4.2024 11.10 3.4.2024 11.10. Hän sanoo aiemminkin liittojen välillä olleen jääkausia, pidempiä ja lyhyempiä. – Mielenkiintoista tässä kuviossa on se, että juuri julkisen sektorin liitot selvittävät palkanmuodostusmallia. 19 Demokraatti – Nyt menossa olevia kiistoja ei pidä ottaa henkilökohtaisesti
Hän kyseenalaistaa näkemyksen, että nyt Suomessa tehtäisiin työmarkkinoille muutosta, joka olisi sellaisenaan voimassa jossain toisessa Pohjoismaassa. Toinen esimerkki on poliittisten lakkojen pituuden rajoittaminen lailla. Sen julkaisija on Uuden talousajattelun keskus ry. Kärrylän selvityksessä palkanmuodostus on ainoa osa-alue, jossa Suomi erottuu muita Pohjoismaita jäykempänä. Työttömien palveluita tai työttömyysturvaa ei kuitenkaan olla parantamassa muiden Pohjoismaiden tasolle irtisanomissuojan heikentämisen vastapainoksi. HALLITUS JA työnantajat ovat perustelleet muutostarvetta Suomen työmarkkinoiden jäykkyyksillä. Teksti Heikki Sihto / Kuva Getty Images Y hdessäkään Pohjoismaassa ei ole tehty näin laajoja muutoksia työmarkkinoilla kuin Orpon hallitus ajaa nyt Suomeen – ilman neuvottelua ja kompromisseja työmarkkinaosapuolten kanssa. Hän kuvaa reformipakettia poikkeuksellisen laajaksi, yksityiskohtaiseksi ja valmistelutavaltaan palkansaajat ohittavaksi. Hallitus leikkaa myös heikkoa ansioturvaa kompensoivaa yleistä asumistukea. ”Heikentääkö se entisestään työnantajien intressiä järjestäytyä, mikä ajan myötä voisi lakkauttaa yleissitovuuden yhä useammilla aloilla, kuten ay-liike pelkää. Hallitus puhuu siitä ”pohjoismaisena mallina”, mutta Kärrylän mukaan keinot ovat kovemmat kuin muissa Pohjoismaissa. Näin käy esimerkiksi työsuhdeturvassa, kun siitä tulee henkilöperusteinen ja irtisanominen muuttuu kollektiiviseksi – jatkossa alle 50 työntekijän yritykset voisivat tehdä kollektiiviset irtisanomiset ilman muutosneuvotteluja. Esimerkiksi palkkoihin puuttuminen lakisääteisesti, eli pakottaminen laajempaan paikallisen sopimiseen osuuteen, on Kärrylän mukaan radikaali muutos muihin Pohjoismaihin verrattuna. Pääsyy tähän on lähinnä yleiskorotusten laajempi käyttö. Niiden enimmäiskeston kirjaaminen lakiin on pohjoismaisittain poikkeuksellista. Kärrylän mukaan hallitusohjelma tekee isoa eroa muihin Pohjoismaihin. Palkankorotusten vientimallin sementoiminen valtakunnansovittelijaa sitovaksi laiksi on kuitenkin ainoa hallituksen uudistuksista, joka koskee suoraan palkanmuodostusta. Näin voisi käydä ainakin järjestäytyneissä yrityksissä, joissa luottamusmiestä ei ole valittu”, Kärrylä kirjoittaa. Tämä käy ilmi professori Ilkka Kärrylän selvityksestä Pohjoismainen malli ja sen neljä poikkeusta – Työmarkkinoiden instituutiot Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa. Sopimisen kulttuuria koetellaan etenkin työttömyysturvan heikennysten, kollektiivisten irtisanomisten helpottamisen sekä työtaisteluoikeuden ja sovitteluviranomaisen toiminnan lakisääteisen rajaamisen osalta. Ansiosidonnainen työttömyysturva on jo Suomessa osin Pohjoismaiden heikoin. Se heikkee lisää hallituksen ajaman 20– 25 prosentin porrastuksen myötä. KÄRRYLÄN MIELESTÄ on vaikea arvioida, miten paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömiin yrityksiin ja sopimisen mahdollistaminen ilman ammattiliiton luottamusmiestä vaikuttavat yleissitovuuteen tai palkansaajien ja ammattiliittojen asemaan. SUOMI ON sukeltamassa monessa työelämää koskevassa asiassa Pohjoismaiden heikoimmaksi. Kärrylä painottaa, että hän ei ota selvityksellään kantaa tai yritä vaikuttaa Suomessa suunniteltuihin muutoksiin. 20 Demokraatti Rusinaläjä Hallitus keittää työelämän sekametelisoppaa. TYÖMARKKINAMALLI de_11042024_20.indd 20 de_11042024_20.indd 20 3.4.2024 11.21 3.4.2024 11.21. Kärrylän selvityksen mukaan Orpon hallitus napsii osia muiden Pohjoismaiden työmarkkinoilta, mutta yhdessäkään Pohjoismaassa kaikki nyt tehtävät joustoelementit eivät ole voimassa
Okkultismista ja esoteriasta kiinnostunut liike on Suponkin mielestä suomalaisittain poikkeuksellisen radikaali, väkivaltaa ihannoiva pienjoukko. Teksti Petri Jääskeläinen, Petri Korhonen S uojelupoliisi yllätti kertomalla pääsiäisviikolla julkaisemassaan vuosikirjassa, että ”äärioikeistolaisen terrorismin kasvanut uhka näkyy myös kohdehenkilöiden joukossa”. SUOMALAINEN TERRORISMISTA viehättynyt äärioikeisto ei ole perinteisiä kaduilla räyhääviä odininsotureita ja klanipäitä. Näillä on PET:n mukaan Tanskassa yhteyksiä tavanomaisiin väkivaltarikollisiin ja kiihkokansallisiin ryhmiin. TURVALLISUUS de_11042024_21.indd 21 de_11042024_21.indd 21 2.4.2024 12.44 2.4.2024 12.44. Myös Tanskan turvallisuusja tiedustelupalvelun PET:n äskettäin julkaisemassa uhka-arviossa on samanlaisia havaintoja. Terrori-iskujen mahdollisuus on Suomessa edelleen lähiaikoina hyvin pieni, mutta uhoa ja valmiutta näytösluonteisiin tekoihin alkaa olla olemassa. Samanhenkisiin nettiryhmiin kuuluminen voi radikalisoida ihmisiä, joilla on valmiiksi halua tai taipumusta väkivallan käyttöön. Tällä hetkellä Supolla on seurannassa noin 350 mahdollista terrorismiin kytkeytyvää ihmistä. Islamistit ovat taas tehneet viimeaikaiset iskunsa Keski-Euroopassa useimmiten teräaseilla ja ajoneuvoilla. Ihmismääristä tiedustelupalvelu ei halua puhua. Tässä kontekstissa korostuvat nuoret aikui set, mutta ääriaatteiden on havaittu vetoavan alaikäisiin, Supo kertoo. Äärioikeistoryhmät järjestävät meilläkin itsepuolustuskursseiksi naamioituja kamppailuharjoituksia ja etsivät tätä kautta potentiaalisia radikalisoituvia ihmisiä riveihinsä. Suojelupoliisi on kiinnostunut kaikista ilmiöistä, joilla on mahdollisia terroristiseen toimintaan liittyviä ulottuvuuksia, Suposta kerrotaan. Supon mukaan uusnatseilla on Suomessakin vaikuttajahahmoja, jotka yrittävät yllyttää muita terroritekoihin. Yhdistävänä tekijänä Supon ja poliisin tutkimissa tapauksissa on ollut niin sanottu akselerationismi, joka pyrkii nimensä mukaan kiihdyttämään yhteiskunnan romahdusta terroriteoilla. Kyse on siis pidemmän aikavälin kehityksestä, Suposta kerrottiin Demokraatille. Satanistinatseille olisi helppo nauraa, mutta rikostutkijoita ilmiö ei huvita. Molemmissa maissa uusnatsit ovat perustaneet viime vuonna erilaisia kamppailulajikerhoja, niin sanottuja Active Clubeja. – Osa akselerationismia ja rotusotaa kannattavista äärioikeistolaisista sisällyttää näitä näkemyksiä osaksi ideologiaansa. UUTENA ILMIÖNÄ Suomessa ja Tanskassa näkyy myös äärioikeiston halu rekrytoida alaikäisiä verkkoyhteisöjen kautta. PET arvioi, että äärioikeiston värväyskampanjoilla on tehoa. Samaa vihjaa Supo. Trendejä ovat iskuja ihannoiva Siege-kulttuuri sekä radikaali satanismi, niin sanottu ONA (Order of Nine Angels) -liike. Supon apulaispäällikkö Jonna Turunen kertoi vuosikirjan julkistamistilaisuudessa, että äärioikeisto on pyrkinyt Suomessakin hankkimaan tuliaseita ja räjähteitä. 21 Demokraatti Natsitrendi kasvaa SATANISTINATSEILLE OLISI HELPPO NAURAA, MUTTA RIKOSTUTKIJOITA ILMIÖ EI HUVITA. Nuoria kiinnostavat jännittävät pomminteko-ohjeet ja iskuilla fantasiointi. Supo ei halua kertoa tarkemmin, kuinka monta uutta äärioikeistolaista on osunut sen tutkaan. Huomattava enemmistö seuratuista on yhä radikaali-islamisteja, mutta tarkemmin Supo ei halua jakaumasta kertoa. SUOMI EI ole kehityksessä yksin. – Suomen terrorismitilanne seuraa usein kansainvälisiä kehityskulkuja. Supon seurattavaksi päätyy koko ajan enemmän terrorismista haaveilevia äärioikeistolaisia – ja alaikäisten uusnatsikiinnostus huolettaa. – Kansainvälisellä tasolla tällainen retoriikka on olennainen osa Siege-kulttuuria, ja tähän kytkeytyy myös suomalaisia, Supo kertoo Demokraatille. – Äärioikeistolaisten terrorismin torjunnan kohteiden lukumäärä on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana
– Hallitus on leikannut erityisesti pienituloisilta kohdistamalla säästöjä muun muassa asumistukeen ja työttömyysturvaan. Hallitus on päättänyt lakkauttaa aikuis koulutustuen. Näin julkisen talouden vahvistamiseen saataisiin lisää keinoja, joiden välillä hallitus voisi tehdä arvoihinsa pohjautuvia valintoja, Kaukoranta toteaa. – Viime vaalikaudella parlamentaarisesti päätettiin tavoitella talouskasvua lisäämällä panostuksia tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin. SOSIAALITURVA SAK KAIPAA OIKEUDENMUKAISEMPAA JULKISEN TALOUDEN TASAPAINOTUSTA. Kasvun kannalta akuutti ongelma on rakennusalaan kohdistuva poikkeuksellisen raju laskusuhdanne. Näitä rajuja sosiaaliturvaleikkauksia tulee vähintäänkin kohtuullistaa, jotta talouspolitiikan kokonaisuus olisi oikeudenmukaisempi. – Yksi lähtökohta menosäästöihin on ensin uudelleenarvioida jo tehtyjä julkista taloutta heikentäviä päätöksiä. Sopeutuksen ohella on tärkeää huolehtia myös talouskasvusta. PANOSTUKSET KOULUTUKSEEN ovat talouskasvun kannalta olennaisia pidemmällä aikavälillä. SAK ehdottaa, että aikuiskoulutustuki uudistetaan nykymallin pohjalta, jossa rahoitus tulee työttömyysvakuutusmaksuista ja tuen hallinnoinnista vastaa Työllisyysrahasto. Sen takia koulutuksesta ei pidä leikata ja aikuiskoulutustuen jatko tulee turvata. HALLITUS ON jo päättänyt merkittävistä säästöistä muun muassa julkiseen hallintoon, joten uusien menosäästöjen löytäminen ei ole helppoa. Tällainen on esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus, joka kaipaa uudistamista. Julkista talout ta vahvistettaessa painopisteen on oltava verotuksen puolella, pääekonomisti Ilkka Kaukoranta vaatii. Menoleikkausten korvaaminen veronkorotuksilla edellyttää, että menokehyksiä muutetaan. – Veronkevennysten pitäisi supistaa menokattoa ja veronkorotusten vastaavasti kasvattaa sitä. – Aikuiskoulutustuen ehtoja muuttamalla tukea voidaan kohdentaa matalasti koulutetuille ja työvoimapula-aloille samalla huomioiden vihreän siirtymän osaamistarpeet, Kaukoranta sanoo. Esimerkiksi yksityisen sairaanhoidon Kela-korvausten korotuksia ja kallista Länsirata-hanketta on vaikea perustella, jos samaan aikaan muutoin julkisessa taloudessa jaetaan pelkkää niukkuutta. Teksti Demokraatti / Kuva Getty Images S AK kaipaa hallituksen huhtikuun kehysriiheltä oikeudenmukaisempaa julkisen talouden tasapainottamista. Veronkorotukset eivät siis sinänsä kiristäisi verotusta vaan pelkästään hidastaisivat kokonaisveroasteen alentumista. Hallituksen itselleen asettamat menokehykset rajoittavat nykyisessä muodossaan menoja mutta eivät ota huomioon veroja. Tämän TKI-tiekartan toteutuminen ei ole mahdollista, jos osaavaa työvoimaa ei ole tarpeeksi. SAK:n mielestä julkisen talouden vahvistaminen on perusteltua, mutta sitä ei pidä tehdä leikkaamalla pienituloisilta ja työttömiltä. de_11042024_22.indd 22 de_11042024_22.indd 22 3.4.2024 10.03 3.4.2024 10.03. Myös hyvinvointialueiden riittävästä rahoituksesta on huolehdittava, jotta sote-palveluiden saatavuus varmistetaan. Veronkorotuksia puoltaa Kaukorannan mukaan myös se, että nykyisten ennusteiden mukaan kokonaisveroaste on laskemassa. 22 Demokraatti Parempaa leikkaamista SAK haluaa hallituksen kohtuullistavan rajuja sosiaaliturvaleikkauksia. SAK toivoo, että hallitus tukee rakennusalaa esimerkiksi perumalla tekemiään rajoituksia ARA-tuotantoon. VEROTUKSESSA SAK ehdottaa erityisesti perusteettomien verotukien karsimista
TÄTÄ TEKSTIÄ kirjoittaessani hallituksen historiallisen rajut leikkaukset ovat juuri astuneet voimaan. Köyhän perheen vauva painaa tilastollisesti 200 grammaa keskimääräistä vähemmän. TERVEYDEN JA hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2011 toteuttama poikkeuksellisen laaja tutkimus piirtää karua kuvaa laman lapsista. Tyttöjen osalta vanhempien köyhyys lisäsi esimerkiksi riskiä saada sukupuolitauti tai joutua tekemään abortti. Vaikka minun kävi lopulta hyvin, lapsuusajan köyhyyden jättämä jälki ei katoa koskaan. Oli vuosi 1991, oli lama, ja minun perheessäni se tarkoitti molempien vanhempien työttömyyttä, perheen hajoamista, lopulta kodin menetystä. Me emme unohda Orpon hallituksen leikkaukset ovat tietoinen päätös tuhota kokonaisen sukupolven tulevaisuus. Köyhyys näkyy jopa lasten syntymäpainossa. Eriarvoisuus lisää ylisukupolvista köyhyyttä, joka puolestaan vähentää sosiaalista liikkuvuutta. Heidän kohtalonsa olisi pitänyt estää yhteiskuntaamme tekemästä samaa virhettä enää koskaan. Köyhien perheiden lasten osalta mantra ei tosin pidä paikkaansa. Yksi asia on kuitenkin tänä päivänä toisin. Kuinka talvivaatteisiin, koulureppuihin tai harrastuksiin ei ollut enää rahaa. Meri Valkama meri.valkama@gmail.com Kirjoittaja on helsinkiläinen kirjailija, toimittaja ja varavaltuutettu (vas.). Joka kolmannella pojalla on jonkinlainen merkintä rikos-, sakkotai tuomioistuinrekisterissä. ELÄMÄN TÄYTTI HÄPEÄ, JOTA AIHEUTTI LAPSENKIN LÄVISTÄNYT EPÄONNISTUMISEN TUNNE. Kuinka välillä rahat eivät riittäneet myöskään puhelintai sähkölaskuun. SUOMESSA RAKASTETAAN toistella, kuinka meillä mahdollisuuksien tasa-arvo on pidemmällä kuin juuri missään muualla. Olen kadottanut muistikuvan, sillä silloin lapsuuteni loppui. Vaikka valtakunnassamme asuu kaikki maailman tieto leikkausten tulevista seurauksista, Petteri Orpon hallitus ei epäröi toistaa 1990-luvun laman virheitä. Vuonna 1987 syntyneistä joka viidennellä on mielenterveysongelmia. Kuinka elämän täytti häpeä, jota aiheut ti lapsenkin lävistänyt epäonnistumisen tunne. Sama pätee erityisen vahvasti niihin, joille kävi huonommin. Silloin aivojen kehitys on kriittisessä vaiheessa ja perusta ihmisen kehittymiselle syntyy. Tällä kertaa päättäjät eivät voi väittää, etteikö olisi ollut tiedossa, mitä leikkauksista seuraa. Koko 60 000 yksilön ikäluokasta joka kuudes, siis 10 000 nuorta, ei saanut suoritettua peruskoulun jälkeistä tutkintoa 21 ikävuoteen mennessä. Mitä pidempään vanhemmat elävät toimeentulotuen varassa, sitä enemmän heidän lapsensa syövät psyykenlääkkeitä, joutuvat huostaan otetuiksi ja tarvitsevat mielenterveyspalveluja. Yli viisi vuotta toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista jopa 70 prosenttia elää itsekin toimeentulotuella. D-kolumni de_11042024_23.indd 23 de_11042024_23.indd 23 3.4.2024 9.58 3.4.2024 9.58. Me laman lapset tulemme varmistamaan, että ette pääse unohtamaan sitä koskaan. Aineellinen köyhyys periytyy myös varsin konkreettisesti. 23 Demokraatti S yksy oli pimeä, tai sitten täynnä kirkkaita päiviä. Tiesitte kyllä, mutta ette välittäneet. Ne kohdistuvat erityisesti jo valmiiksi heikossa ja hauraassa asemassa oleviin. Kuinka kolmen kasvavan teinin perheessä ruoka loppui toisinaan kesken. Siitä kaikesta on kulunut yli kolme vuosikymmentä, mutta muisto elää tiukassa. Kaikkein haitallisinta köyhyys on kahden ensimmäisen ikävuoden aika na
Tai paremminkin sen ulkopuolella, jonne myös jäämme. Entä missä tarjoilijat, kerroshoitajat, vahtimestari ja respavirkailija. – Työja elinkeinoministeriö ei ottanut tukiehtoja laatiessaan lainkaan huomioon juuri ennen koronaa toimintansa aloittaneita yrityksiä, Timo Lappi sanoo. Ja miksi sauna ei lämpiä. Kivitippua on nyt haettu konkurssiin kahdesti, ja tulevaisuus näyttää epävarmalta. Syytä asiaan sopii tiedustella. ERÄS APEA esimerkki hotellin hitaasta kuolemasta on Ranualta, jolla toki on kunnassa matkailullista vetovoimaa eläinpuistonsa vuoksi. – Joitakin uhkia ilmassa on, mutta ne on tarkoitus selvittää, toteaa toimitusjohtaja Jaakko Kultalahti. Suorastaan kirosanaksi tullut korona vaikuttaa yhä vahvasti, sillä moni koronan aikana tai juuri ennen sitä hotellin perustanut yrittäjä jäi nuolemaan näppejään. Isojen aloituskustannusten lisäksi jäätiin rannalle tukia jaettaessa. ESIMERKKI HORJUVASTA hotellista sijaitsee Lappajärvellä, jossa on myös samanniminen järvi. Venäläisiä asiakkaita ei ole tulossa niin pitkälle kuin voidaan arvioida. Siitä huolimatta hotellirakennus seisoo tyhjillään ja kylmillään ties kuinka monetta vuotta, purkamista odottaen. Samalla on menetetty iso siivu Japanista ja Kiinasta saapuvia matkailijoita. Paikallinen hotelli näyttää houkuttelevalta, ja matkaajan mieleen käy majoittuminen, ruokailu, saunominen ja loppuillan viettäminen terassilla. Putkitai muuhunkaan remonttiin ei kannata ryhtyä, jos palveluilla ei ole kysyntää, Timo Lappi sanoo. – Minkäänlaista lausuntoa ei anneta, kuuluu vastaus ja puhelin sulkeutuu saman tien. – Ikään kuin koronarajoituksista ei olisi ollut tarpeeksi harmia, hallitus päätti korottaa alv:n kymmenestä prosentista neljääntoista. – Käsittämätön päätös hallitukselta, Matkailuja Ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa. – Pieniltä paikkakunnilta on hotelleja kadonnut, kun hotellikiinteistö on tullut teknisesti katsoen tiensä päähän. – Pienehkön hotellin omistaa usein yksityinen henkilö tai perhe, ja kiinteistö on usein oma. Korvessa, jossa huutavan ääntä ei kukaan kuule. Hotellitoiminta loppui, ja hotelli jatkoi vastaanottokeskuksena, kunnes sekin päättyi. – Pahassa jamassa ovat hotellit, joiden ympäriltä puuttuu muu toiminta. Lappajärven rannalla sijaitseva hotelli-ravintola Kivitippu eli pitkään julkisella rahoituksella kuntouttaessaan asiakkaita julkisella tuella, mutta asiakaskunnan hiipuessa tuli vaikeuksia. Lapin mukaan kotimaan matkailu on kannatellut matkailualaa, mutta ulkomaalaisten matkailijoiden määrä on selvästi pienempi Venäjän hyökkäyssodan vaikutusten vuoksi. Uusia asiakkaita haetaan Euroopasta, Yhdysvalloista ja muualta Aasiasta, mutta Suomella ei ole niissä kilpailu etua, ja kilpailu on muutenkin kovaa. Hotellista ei aikanaan tullut vastaanottokeskusta, joita takavuosina perustettiin hotellikiinteistöihin. Jos paikkakunnalla ei ole teollisuutta, palveluja, elinkeinoja eikä etenkään matkailullista vetovoimaa, eivät hotellit kannata. – Hotellien ja ravintoloiden hintaso on meillä EU:n toiseksi korkein, joten tällaista veronkorotusta ei kaivattaisi. Voi hallitus minkä teit, alv-korotus on monen maalaishotellin turma. de_11042024_24.indd 24 de_11042024_24.indd 24 3.4.2024 10.00 3.4.2024 10.00. – En rupea asiaa spekuloimaan, hän toteaa lyhyen puhelinkeskustelun päätteeksi. Teksti Jukka Iiskonmäki S uomalainen maalaispitäjä kuumana kesäpäivänä. Uusin ikävä yllätys on alv:n korottaminen kymmenestä prosentista neljääntoista. Hotelliala oli yksi eniten koronarajoituksista kärsineistä toimialoista, vaikka monet rajoitukset vaikuttivatkin hotelleihin välillisesti, Lappi sanoo. Ollaan siis korpihotellissa. Tämä on yrittäjän kannalta ongelma, kun hän kantaa riskin sekä hotelliliiketoiminnasta että -kiinteistöstä. Vaan missä ovat muut matkalaiset. Kivitippu ryhtyi uudestaan hotelliksi, mutta vaikeudet eivät hellittäneet. Miltä Kivitipun tulevaisuus näyttää. 24 Demokraatti HOTELLIBISNES Viimeinen naula PAHASSA JAMASSA OVAT HOTELLIT, JOIDEN YMPÄRILTÄ PUUTTUU MUU TOIMINTA. Toisaalta, kukapa yrittäjä millään alalla avautuisi huolistaan julkisesti. Etelä-Pohjanmaaan merkittävimpiin matkailukohteisiin lukeutuva Lappajärvi on taivaalta pudonneen meteorin muodostamana kraaterijärvenä satsannut runsaasti matkailuun, ja kunnan päättäjien mukaan hankkeet toteutetaan Kivitipun lopullisesta kohtalosta riippumatta. Arska lähti Ruotsiin hitsariksi, Leena perusti perhepäiväkodin, Jamppa ryhtyi taksikuskiksi ja Leevi hampparoi pitkin kylää kuten ennenkin. Asiakaskato, väestön vanheneminen, kaupungistuminen ja nousseet kustannukset ovat pudottaneet hotelleja kartalta jo parikymmentä vuotta – ja surusaatto jatkuu. Pohjois-Suomi porskuttaa, mutta samaan aikaan monin paikoin hotellikiinteistöt rapistuvat ja venäläismatkailijoiden katoamista harmitellaan
Kukaan ei halua tulla palautetuksi, eikä Venäjä halua ottaa ketään takaisin. Käytännössä tämä mahdollisen lain keskeisin toteuttaja toteaa, että ”yksittäinen virkamies ei voisi esitetyn kaltaisen sääntelyn pohjalta ohjeistaa, kouluttaa saati käytännössä soveltaa ja toimeenpanna sitä saattamatta itseään samalla syytteen vaaraan”. de_11042024_25.indd 25 de_11042024_25.indd 25 3.4.2024 11.41 3.4.2024 11.41. TAVALLAAN SUOMEN ratkaisuilla ei ole väliä, sillä hybridihyökkääjä voi valita aina keinonsa. RAJAN TÄLLÄ puolella nyt valmistelussa oleva lakiehdotus antaisi viranomaisille mahdollisuuden palauttaa rajan ylittänyt takaisin. Näin kävisi todennäköisesti Suomen ja Venäjänkin rajalla. Siksi Venäjä on jo vuosikymmenen ajan käyttänyt informaatiovaikuttamisessaan Suomessa nimenomaan maahanmuuttoasioita, pelkoihimme vedoten. Tämä tunnoton taho käyttää hyväkseen ihmisiä ja heidän haluaan elää ihmisarvoista elämää. Silloin meidän kannattaa valita keinot, jotka vahingoittavat itseämme mahdollisimman vähän. Valitettavasti nyt itärajalla ei toimita näin. Sellaisessa tilanteessa puhutaan palauttamisen yhteydessä vähintäänkin kovista otteista. Käännytyslain käsittelyssä on samoja piirteitä kuin vessapaperin hamstraamisessa. Hybridivaikuttamisessa tavoitteena onkin osua kohdemaan heikkoihin kohtiin. Puolan ja Valko-Venäjän rajalla pyrkijöitä pallotellaan väkivaltaisesti edestakaisin, sillä kumpikaan puoli ei heitä halua. Tilanne Puolan ja Valko-Venäjän rajalla kertoo siitä, minkälaiset dynamiikat tilannetta vievät eteenpäin. Lakiin suhtaudutaan suurella kiihkolla, ikään kuin kaikki turvallisuutemme olisi siitä kiinni. Uusi laki saattaa olla tarpeen, mutta ei se tilannetta ratkaise. Ei mikään ihme, että tilanteeseen Puolassa ja Välimerellä varmasti perehtynyt Rajavartiolaitos on hyvin suorasanainen arvios saan lakiesityksestä. Yksi toimija houkuttelee paremman elämän lupauksella köyhien maiden ihmisiä yrittämään turvapaikanhakua Euroopassa. Itärajan käännytyslaki onkin kuin vessapaperin hamstraamista – se ei ratkaise kriisissä, mutta tekee paremman olon. Samaan aikaan kansa ja poliitikot tuntuvat tukevan lakia laajasti, osittain jopa yli perinteisten puoluerajojen. Poliitikkojen tehtävänä on aina päättää elämästä ja kuolemasta. VENÄJÄLLÄ TIEDETÄÄN tasan tarkkaan, että Suomessa maahanmuutto, varsinkin Lähi-idästä ja Afrikasta, herättää lähes hysteriaa. 25 Demokraatti Turpokäräjät Janne Riiheläinen turvallisuuspolitiikan kommentaattori M e suomalaiset uskomme sääntöihin ja olemme hassuihin tilanteisiin asti valmiita noudattamaan niitä. Tällä kertaa harvinaisen konkreettisesti. Rajalaki ja vessapaperi VENÄJÄ TIETÄÄ, ETTÄ SUOMESSA MAAHAMUUTTO, ETENKIN LÄHI-IDÄSTÄ JA AFRIKASTA, HERÄTTÄÄ LÄHES HYSTERIAA
Komission arvion mukaan noin viisi ja puoli miljoonaa tällä hetkellä yksityisEU:N JÄSENMAISSA TYÖSKENTELEE NOIN 28 MILJOONAA IHMISTÄ ERILAISISSA ALUSTATÖISSÄ. Lopullinen hyväksyntä ehtii EU-parlamentin päätettäväksi vielä tämän kevään istuntokauden aikana. EUROOPAN UNIONIN jäsenmaissa työskentelee Euroopan komission arvion mukaan noin 28 miljoonaa ihmistä erilaisissa alustatöissä. Kiellettyjä ovat myös biometriset tiedot lukuun ottamatta henkilöllisyyden todentamiseen tarvittavia vähimmäistietoja. Euroopan unionin työministerit hyväksyivät 11. Lisäksi digitaalisilta alustoilta on kielletty tiettyjen henkilötietojen käyttö. Näkyvimpiä heistä ovat todennäköisesti ruokalähetit ja Uber-kuskit, mutta todellisuudessa myös esimerkiksi terveydenhoitoalalla erilaisten alustojen kautta toimiminen on yleistynyt voimakkaasti viime vuosina. Teksti Mika Horelli / Kuva Arja Jokiaho A lustayhtiön työntekijän asema on parantumassa. Jäsenmaat voivat niin halutessaan lisätä listaan omaan lainsäädäntöönsä perustuvia kansallisia ehtoja. Uuden direktiivin mukaan työntekijöille on tiedotettava automatisoitujen seurantaja päätöksentekojärjestelmien käytöstä. Sen jälkeen jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa saattaa direktiiviä vastaava kansallinen lainsäädäntö voimaan. Esimerkiksi Suomessa ruokalähettiyhtiö Woltille alustatyötä tekevän henkilön voidaan jatkossa olettaa olevan työsuhteessa. Jos työnantaja väittää muuta, sen on todistettava väitteensä. Lisäksi kieltolistalla ovat tiedot, joiden avulla voidaan ennustaa ammattiliittoihin liittyvää todellista tai mahdollista toimintaa sekä tiedot, joiden perusteella voidaan päätellä työntekijän rotu tai etninen alkuperä, maahanmuuttaja-asema, poliittiset mielipiteet, uskonnollinen vakaumus tai terveydentila. yrittäjiksi luokiteltua alustatyöntekijää on todellisuudessa työntekijän asemassa, ja heille tulee tarjota kaikki työntekijöille kuuluvat työntekijäja sosiaaliturvaetuudet. de_11042024_26.indd 26 de_11042024_26.indd 26 2.4.2024 11.00 2.4.2024 11.00. Direktiivi myös selventää määräyksiä siitä, kuinka alustatyöstä on ilmoitettava valvonnan mahdollistamiseksi kansallisille viranomaisille. Direktiiviehdotuksen mukaan keikkatyöläinen on virallisesti työntekijä, jos kaksi seuraavista ehdoista täyttyy: 1) Ylärajat työntekijälle maksettavalle korvaukselle, 2) työn suorittamisen valvonta myös sähköisillä välineillä, 3) rajoitukset työtehtävien jakamiselle, 4) rajoitukset työolosuhteille ja työaikojen valitsemiselle sekä 5) rajoitukset työntekijän vapaudelle järjestää työnsä ja säännöt ulkoiselle olemukselle tai käyttäytymiselle. Keskeinen ongelma sääntelyn puuttumisesta onkin ollut se, että erityisesti ruokalähettien tapaisissa pienipalkkaisissa ammateissa alustatyö on luonut uudenlaisen työtä tekevän köyhälistön, jonka on tehtävä useaa päällekkäistä ALUSTATALOUS ALUSTAYHTIÖT KÄYTTÄVÄT pitkälle auto matisoituja algoritmeja alustatyön organisointiin ja hallinnointiin omissa sovelluksissa tai verkkosivustoilla. maaliskuuta EU-parlamentin kanssa sovitun direktiiviehdotuksen alustatyöntekijöiden asemasta. 26 Demokraatti Yrittäjästä työntekijäksi Ruokalähettien ja muiden alusta työntekijöiden asema paranee EU:ssa. Näitä ovat tiedot, jotka koskevat alustatyöntekijöiden emotionaalista tai psykologista tilaa tai yksityisiä keskusteluja
RIITELY ALUSTATYÖNTEKIJÖIDEN asemasta on jatkunut jo useita vuosia ja paine EU-tason yhtenäisen normiston luomiseen on kasvanut samaa tahtia kuin alustaloudessa liikkuvan rahan määrä on paisunut. Kirjoittaja on Brysselissä asuva toimittaja. Euroopan komissio teki lainsäädännöstä aloitteen jo vuonna 2021, mutta sen käsittely ensin parlamentissa ja sitten jäsenmaiden ministerineuvostossa kesti poikkeuksellisen pitkään. Aloitteen lopullisen hyväksynnän pelättiin myöhästyvän nykyisen parlamentin istuntokauden jäädessä EU-vaalien vuoksi normaalivuotta lyhyemmäksi. Viime vuoden lopulla EU:n silloinen puheenjohtajamaa Espanja ehti jo ilmoittaa, että sopu olisi syntynyt, mutta tieto oli ennenaikainen, koska osa jäsenmaista vaati edelleen muutoksia ehdotukseen. Samalla monilta nimellisesti yksityisyrittäjinä toimivilta työntekijöiltä ovat kokonaan puuttuneet muun muassa työterveydenhoito, oikeus palkallisiin lomiin ja muihin sosiaalietuuksiin. de_11042024_26.indd 27 de_11042024_26.indd 27 2.4.2024 11.00 2.4.2024 11.00. 27 Demokraatti työtä samaan aikaan edes perustoimeentulon saavuttamiseksi
ERIMIELISYYTTÄ ON vielä energiapolitiikasta. Nahistelu siitä, kuinka työt jaetaan, on hidastanut projektin käynnistämistä; sopimukseen pääsy otti koville. Ursula von der Leyenin johdolla EU yrittää epätoivoisesti korvata sen amerikkalaisen avun, jonka republikaanit ovat yhtäkkiä evänneet Ukrainalta, viis välittäen avun tyrehtymisen vaikutuksesta Ukrainan kohtaloon. Nyt Saksa ja Ranska ovat päättäneet myös siitä, että uuden panssarivaunun valmistava NDS-yhtiö perustaa paikallisosaston Ukrainaan. EMMANUEL MACRONIN kahinat Olaf Scholzin kanssa ovat järkyttäneet muuta EU:ta. Macron väitti sittemmin, että hän oli tarkoittanut vain huoltoja koulutusjoukkoja, ei varsinaisia sotilaita: idea, jonka muun muassa Puola ja Baltian maatkin hyväksyvät. Uusi järjestelmä yhdistää molempien maiden tähänastiset erilaiset järjestelmät: Saksan Leopardin ja Ranskan Leclerkin. Mutta ranskalaisten mielestä Saksa ja muut Euroopan maat eivät varaudu kunnolla siihen, että Yhdysvallat ei aio jatkossa hoitaa EU:n suurimman ja vauraimman maan Saksan ja Euroopan puolustusta. Ranskalla on myös ainoana Euroopan maana Yhdysvalloista itsenäinen ydinase. Mutta nyt se on luomassa omien asetuotantoyritystensä haaraosastoja Ukrainaan. Maaliskuun lopussa Ranska ja Saksa pääsivät vihdoin sopimukseen yhteisen panssarivaunun rakentamisesta. Saksa on myös torjunut Ranskan idean, jonka mukaan Euroopan asetuotantoa rahoitettaisiin joukkovelkakirjalla. Ydinvoimaa takavuosina kammoksunut Saksa joutuu nyt palaamaan osittain ilmaa saastuttavaan kivihiileen, korvatakseen sillä Venäjän luonnonkaasun ja öljyn. Aikaisemmin Ranska ja Saksa ovat päässeet sopimukseen toisesta yhteisestä aseprojektista, yhteisen taisteluhävittäjän rakentamisesta. Saksa ja Ranska ovat eri mieltä myös siitä, millaisia aseita Ukrainaan pitää toimittaa. Saksalla oli aikanaan kivihiiltä kylliksi, mutta Ranskalla ei ollut mitään, joten se loi itselleen oman ydinvoimateollisuuden. Sillä ei vain Donald Trump vaan myös presidentti Joe Biden on kehottanut eurooppalaisia luomaan oman vahvemman ja itsenäisemmän armeijan maanosansa puolustamiseksi. Kun pari vuotta sitten keskustelimme Lontoossa sijaitsevassa Kansainvälisessä strategisen tutkimuksen instituutissa, IISS:ssä, tilanteesta, sen ranskalainen tutkija François Heisbourg totesi, että Venäjä ei enää ole supervalta, sehän on menettänyt sata miljoonaa asukasta Neuvostoliiton hajotessa. Uusi panssarivaunu ei ole vain Leopardin tai Leclercin seuraaja, sitä on teknisesti kehitetty uusilla laitteilla: lennokeilla, roboteilla ja tekoälylaitteilla. de_11042024_28.indd 28 de_11042024_28.indd 28 3.4.2024 9.51 3.4.2024 9.51. Paikallisten sotilaiden koulutus näiden aseiden käyttöön kuuluisi myös yrityksen ohjelmaan. Ranska muistuttaa siinä suhteessa Suomea, että vaikka Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Angela Merkel yhdessä aikaisemmin veljeilivät Vladimir Putinin kanssa, Ranska ei koskaan heittäytynyt energiapolitiikassa Venäjän armoille niin kuin Saksa, ja se on rakentanut itselleen Euroopan parhaan armeijan. Saksasta on Olaf Scholzin aikana tullut Ukrainan merkittävin auttaja Euroopassa. Ranskan hallitus ei ole uhrannut sotilasmenoihin ihan tuota Donald Trumpin vaatimaa kahta prosenttia kansantulostaan, mutta se on luonut neljä taisteluvalmista prikaatia, kun Saksa on suuremmalla rahalla saanut aikaan vain yhden. Teksti Eeva Lennon / Kuva AFP, Odd Andersen L änsi-Euroopan valtioissa asenteet ovat olleet myllerryksessä kahden viime vuoden aikana. EMMANUEL MACRON on todella raivoissaan koko nykytilanteesta, joka on saattanut Ukrainan liemeen, koska lännellä ei ole poliittista tahtoa ryhdistäytyä sotilaallisesti ja poliittisesti. Ranska haluaisi EU:n suosivan enemmän ydinvoimaa, mutta Saksa vastustaa sitä ja vaatii, että ranskalaiset rakentavat ydinvoimaansa omilla eikä EU:n rahoilla. Tehdas tuottaisi panssarivaunun osia ja korjaisi aseita, joita lännestä tuotaisiin Ukrainalle. Olaf Scholz ja saksalaiset järkyttyivät, ja Saksasta vastattiin tuota pikaa, että ei tule kuuloonkaan. Saksa on toistaiseksi kieltäytynyt toimittamasta tehokkaita Taurus-ohjuksiaan Ukrainalle peläten, että ne lentävät Venäjälle asti ja saattavat Naton ja Venäjän sotaan. 28 Demokraatti RANSKA Sota yhdistää Eurooppaa Välttämättömyydestä tuli hyve Ranskan ja Saksan väleissä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Mutta ne ovat nyt tuottaneet jonkin verran hyvää tulosta. ÄSKETTÄIN RANSKA julisti, että ei pidä sulkea pois mahdollisuutta viedä Ukrainaan Naton joukkoja. Miksi ihmeessä länsi antaisi Venäjän ahmaista tai suomettaa Ukrainan ja alistuisi Venäjän määräysvaltaan Euroopassa, kun Nato on niin ylivoimainen sekä sotilaallisesti että taloudellisesti. Ranska on aikaisemmin keskittynyt pikemmin kouluttamaan sotilaita Ukrainalle kuin toimittamaan aseita
Mutta edes Ranskan joukot Sahelissa eivät ole pärjänneet ilman amerikkalaisten apua: ne käyttivät amerikkalaisia joukkojenkuljetusajoneuvoja ja turvautuivat amerikkalaisiin tiedustelujärjestelmiin. Raivostunut de Gaulle esti silloin Britannian pääsyn EU:hun ja erotti Ranskan joukot Natosta. de_11042024_28.indd 29 de_11042024_28.indd 29 3.4.2024 9.51 3.4.2024 9.51. Jos islamofobian valtaama populisti Marine Le Pen voittaisi seuraavat presidentinvaalit, hän ei näkisi Venäjää vihollisena vaan pyrkisi tekemään Venäjästä liittolaisen ”islamismia” vastaan. Emmanuel Macronilla on kiire, sillä hän on nyt viimeistä kauttaan Ranskan presidenttinä. Tätä Euroo pan joukkojen sisäistä kommunikaatiota pitäisi nyt kehittää edelleen. Ja miten vähentää riippuvuutta Yhdysvalloista. 29 Demokraatti Ranskalla ja Saksalla on yhdessä yhtä paljon väkeä, ja ilman Englantiakin ne voisivat luoda yhdessä armeijan, joka pärjäisi hyvin Venäjän armeijalle. Mutta ydinaseita tuskin halutaan käyttää Euroopassa. Maksaisiko Ukraina silloin laskun. Siihen tarvittaisiin vain nykyistä enemmän poliittista tahtoa. Mutta Euroopan joukoilla on yksi ongelma: ne ovat kaikki kommunikaatioyhteydessä Yhdysvaltojen armeijaan mutta eivät samalla tavalla toisiinsa. KAUANKOHAN RANSKA on jankuttanut, että länsieurooppalaisten on luotava itselleen Yhdysvalloista itsenäisemmät puolustusvoimat. Ranskan joukoilla on taistelukokemusta Sahelista, missä ne ovat taistelleet islamilaisia ääriliikkeitä vastaan. Nyt Euroopan itsenäisemmät sotajoukot on ehkä luotava pakon edessä. Mutta Ranskaa ei kuunneltu, ja Britannia tyytyi ydinaseeseen, joka oli riippuvainen Washingtonista. Aina presidentti de Gaullen päivistä 1960-luvulta asti, jolloin de Gaulle loi Ranskalle oman ydinaseen ja ehdotti yhteistyötä briteille tällä alalla. Destruktiivisissa ydinaseissa Nato on alakynnessä, ja jonkin verran on pohdittu sitäkin, miten EU-Eurooppa saataisiin Ranskan ydinaseen suojaan. MACRONIN KAHINAT SCHOLZIN KANSSA OVAT JÄRKYTTÄNEET MUUTA EU:TA. Jotkut tutkijat väittävät, että Yhdysvallat ja Venäjä ovat jo päässeet hiljaiseen sopimukseen siitä, että ydinasesotaan ei Ukrainan takia ryhdytä. Kirjoittaja on Lontoossa asuva toimittaja. Naton eurooppalaisilla valtioilla on nyt 1,2 miljoonaa miestä aseissa, miltei yhtä paljon kuin Yhdysvalloilla
Esimerkiksi Kuuselan reportaasi Uzbekistanissa liikenneympyrässä ohi ajavien autoilijoiden elämästä pitää si sällään sen, että autoilijoita ei ole py säytetty – eikä edes väitetty haasta tellun. Olin käynyt useita taustakes kusteluja henkilöiden kanssa, jotka tun sivat laajasti puolueeliittiä ja sen ajatte lua. Enkä myöskään sitä, että kokemus ei ole ollut kaikkien jakama. Viheliäistä. Kuuselaa jonkun verran tuntevana arvelen, että kun hän itse kä räytti itsensä, niin sekään teko ei ollut sattuma tai vahinko. Jotkut ovat ymmärtäneet ensi lukemalta, että on mahdotonta, että nämä tarinat olisivat perustuneet tie donhankintaan, jotkut jättäneet koko asian miettimättä ja kolmannet när kästyneet varmuuden vuoksi muiden kin puolesta. Asiat eivät siis olleet jokotai vaan vaiheessa. Vanhempi polvi muistaa hyvin niin sa notun punapääoman kaatumisen tapah tumakulut. P olitiikasta kirjoitta minen on aina poliit tinen teko – sen täh den, että kirjoittami nen ei tapahdu tyh jiössä vaan yhteis kunnassa. Tuoreempi esimerkki tuli vastaan tehdessäni helmikuussa Anna-Maja Henrikssonin haastattelua Rkp:n ti lanteesta. En epäile hä nen vilpittömyyttään. Ja kuitenkaan journalistit eivät voi jättää kertomatta asioista vain siksi, että maailma ei sillä hetkellä ole valmis. Hyvä ystäväni toimi Ekan säästökassan johtajana, kun kassa oli suljettu talletuspaon estämiseksi. Moni pöyristyi en nen pääsiäistä, kun oli käynyt ilmi, että Aamulehden eläkkeellä oleva toimittaja Matti Kuusela oli muistelmissaan pal jastanut sepittäneensä osan lehtijuttu jensa sisällöstä. On tietenkin selvää, että lukijalla pi tää olla oikeus tietää, mikä lehteen tai jopa internetiin präntätty on mielikuvi tusta ja mikä faktaa, mutta yhtä tärkeää on ymmärtää, että suurin osa kaikesta tekstistä saa merkityksensä vasta asia yhteytensä perusteella. Sellainen maailma on: se näyttäytyy kaikille hieman erilaisena, ja lisäksi se Leikola Markus Leikola Kirjailija markus.leikola@delicateservices.com de_11042024_30.indd 30 de_11042024_30.indd 30 3.4.2024 9.38 3.4.2024 9.38. Haastattelussa minulle tuli vahva kä sitys, että hän haluaisi jatkaa, mutta kir joitin, että jatkaminen voi olla vaikeata, koska puolueessa on myös tyytymättö myyttä häneen – ja eurovaalit muuttaa tuota kuplivaa pohjavirettä konkreetti seksi tilanteeksi: jos hän tulee valituksi, puoluetta on vaikea johtaa Strasbour gista, jos taas ei tule, valitsematta jää neeltä putoaa kannatusta myös puo lueen sisällä. Haastattelun tarkistusvaiheessa Hen riksson kirjoitti minulle pitkään siitä, kuinka on pyrkinyt kuuntelemaan kaik kia puoluehallituksessa. Työs kentelin silloin isossa tiedotusvälineessä hänen selittäessään, että jos julkisuuteen kerrotaan, että kassa menee konkurs siin, se myös menee, koska tällainen tieto vahvistaa ihmisten käyttäytymistä, mutta jos näin ei kerrota, konkurssia ei välttämättä tapahdu. Sillä erotuksella, että tekstin tullessa julki se vaikuttaa myös sen lukijoiden toimintaan. MONISSA YHTEISKUNNALLISISSA il miöissä asiat tapahtuvat samalla, kun niistä kirjoitetaan, ja se tekee äärimmäi sen vaikeaksi sanoa niistä mitään, mikä joko ehdottoman varmasti pitää paik kansa tai ei pidä. Henriksson oli siinä vaiheessa vasta lähdössä eurovaaliehdokkaaksi eikä ol lut ottanut kantaa, jatkaako hän puolue johtajana. Tällainen kirjoittami nen on vähän kuin SuomiRuotsijää kiekkomaaottelun lopputuloksen ker tominen tilanteessa, jossa Suomi johtaa kahdella maalilla, peliaikaa on jäljellä neljä minuuttia ja Suomelta joutuu kaksi pelaajaa yhtä aikaa jäähylle. 30 Demokraatti Kaikki muuttuu ESSEE: Ja siitä muutoksesta juuri pitää kirjoittaa
Harva nykySuomessa ajattelee kuin Myy. Prosessiin kuuluu, että kaikki on koko ajan liikkeessä, kaikki vaikuttaa kaikkeen eikä draamalla ole yhtä käsikir joittajaa tai ohjaajaa, saati että osapuolet saisivat aina edes itse valita, mitä rooleja he joutuvat esittämään. KUN HENRIKSSON sitten ilmoitti, ettei ole käytettävissä jatkokaudelle puheen johtajana, en tuntenut voitonriemua siitä, että olin ensimmäisenä kirjalli sesti epäillyt näin käyvän vaan ajattelin: tällaista tämä on. 31 Demokraatti on koko ajan liikkeessä. LIIAN ISO OSA POLITIIKAN JOURNALISMISTA ESITTÄÄ PÄÄTÖKSEN TEON STAATTISENA, KUIN PYSÄYTYS KUVINA. Ja sitä enemmän nii hin pyritään tietenkin vaikuttamaan. Ja se, mikä on mahdollista, mikä mahdotonta, ei ole sekään pysyvää. Vaisto sanoi: lopun alku on ilmassa, vaikkei kukaan muu ole vielä niin kirjoittanut. Juuri siksi, silloinkin kun kaikki on epävarmaa, muutoksesta pitää kirjoit taa, asiayhteyksiä unohtamatta. Oma tapani on lausua asioista jotakin vain, jos olen myös pen konut dataa näkemysten tueksi – hyvin tietoisena siitä, että dataakin voi käyttää monella tavoin. Ei voi jättää kirjoitta matta spekulaatiota vain siksi, että se voi toteutua ja jo siitä kirjoittaminen vaikut taa sen toteutumistodennäköisyyteen. Kolumnistilla luonnollisesti on koko joukko asioita, joita haluaa edistää ja toi nen mokoma, joita toivoisi voivan jarrut taa tai peräti estää. Mitä varhaisemmassa vaiheessa pää tösten ja linjausten valmistelu on, sen epävarmempaa niiden lopullinen sisältö ja vaikutukset ovat. Liian iso osa politiikan journalismista esittää päätöksenteon staattisena, ki veen hakattuna, kuin pysäytyskuvina. Epävarmuuden sietäminen on var masti yksi aikamme ihmisen vaikeim pia tehtäviä – ja samalla kuitenkin ha luamme aina vain lisää valinnanvaraa ja uusia kulutusvaihtoehtoja, jolloin tosi asiassa itse lisäämme epävarmuutta. iStock, kuvankäsittely Arja Jokiaho de_11042024_30.indd 31 de_11042024_30.indd 31 3.4.2024 9.38 3.4.2024 9.38. Kirjoita tässä nyt sitten jotakin, joka pitää varmasti paikkansa. On asioita – tai paremminkin vaiheita – jotka tapahtu vat kabineteissa ja ajatuspajoissa, luotta muksen ilmapiirissä, mutta ei ole asioita, jotka eivät lopulta olisi esillä ja vaikut taisi julkisen elämän piirissä oikeisiin, eläviin ihmisiin. Politiikan ja talouden kiehtovuus on minulle juuri siinä, että asiat eivät ole valmiita. Kaikki muuttuu. Politiikka on aina mahdollisen taidetta, varsinkin keskeneräinen politiikka (jopa juoksuhautoihin juuttuneelta vaikut tava työmarkkinapolitiikka tai Ukrainan sota). Aprikoin pitkään, mitä tehdä. ”KAIKKI ON hyvin epävarmaa, ja se juuri tekee minut onnelliseksi”, sanoi Pikku Myy. Minulla ei ole tarvetta pyrkiä vaikutta maan Rkp:n tilanteeseen mutta ei myös kään tarvetta kieltää omaa vastuutani siitä, että jokainen merkki jättää jäljen todellisuuteen. Siitä aion kirjoittaa
Finér kasvoi taiteilijaperheessä; äiti oli töissä teatterissa. Ajatte len, että taiteella on ollut siihen merki tystä, koska se antaa erilaisia näkökul mia maailmaan. 32 Demokraatti KASVO LÄPIVALAISIJA Finnwatch on kuin yritysten vastuullisuuden röntgen ja Sonja Finér on sen sädettä ohjaava toiminnanjohtaja. – Muistan, miten kavereitani doku mentti ei järkyttänyt samalla tavalla kuin minua eikä vaikuttanut heidän toimin taansa. RIITTÄÄ, ETTÄ OTETAAN ASKELIA OIKEAAN SUUNTAAN. Se sopii varmaan näi hin hommiin ihan hyvin, että ei pelkää olla eri mieltä ja tuoda esiin omia näke myksiään. Finérin retket loppuivat kuin seinään, kun hän näki dokumentin huonoista työoloista, joissa vaatteita val mistettiin. Finér luotsaa toiminnanjohtajana Finn watchia, yritystoiminnan ihmis oikeusongelmia, ympäristövaikutuksia ja verovälttelyä esiin nostavaa järjestöä. K okemus siitä, että maailma on epäreilu ja sille pitää tehdä jotain, on vii toittanut Sonja Finérin polkua. Pystyn asettumaan erityisesti heikommassa asemassa olevien ihmisten asemaan, se on minulle hirveän luontevaa. Ympäristöasiat ja sosiaalisen oikeu denmukaisuuden kysymykset ovat kiinnostaneet aina. Kuvaavana muistona nuoruudesta ovat kaveriporukan reissut Porista Tampereelle, ostoksille Hennes & Mauritziin. Hän uskoo sen vaikuttaneen siihen, että 1990luvun laman keskellä arjessa on ol lut muutakin kuin arkiset asiat. Kun muut lapset läh tivät kerhoon tai harrastuksiin, Finér ja hänen pikkuveljensä menivät teatteriin. Hän asuu Helsingissä mutta tunnistaa yhä porilaisuuden itsessään. Vaikka olen porilainen ja kova, olen myös empaattinen. – Olen oppinut ajattelemaan eri nä kökulmista. – Porilaisuus on asennekysymys! Siinä on jokin sellainen kovuus – enkä tarkoita huonolla tavalla. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuvat Jani Laukkanen de_11042024_32.indd 32 de_11042024_32.indd 32 3.4.2024 9.31 3.4.2024 9.31. Oli eroa siinä, miten me suhtau duimme väärinkäytöksiin. EN ODOTA ENÄÄ MITÄÄN VALLAN KUMOUSTA
33 Demokraatti de_11042024_32.indd 33 de_11042024_32.indd 33 3.4.2024 9.31 3.4.2024 9.31
työskennellyt aiemmin Reilun kaupan puolesta ry:ssä (nyk. Hän huomauttaa, että YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien periaattei den mukaan näissä maissa toimivien yritysten, suomalaistenkin, pitää tehdä töitä sen varmistamiseksi, että työnteki jät voivat järjestäytyä. – Minusta akuutit asiat, jotka pitää ratkaista, ovat ihan jotain muuta! Mei dän pitäisi tehdä kaikkemme ilmas tokriisin torjumiseksi sekä yhteiskun nallisen polarisaation ja ihmisten tyyty mättömyyden vähentämiseksi. ympäristösuunnittelija (AMK) . Eetti ry), Reilu kauppa ry:ssä ja Amnesty Internationalin Suomen osastossa . – Suomalaisen kilpailukyvyn etu on, että vaadimme samoja standardeja muil takin mailta, Finér muistuttaa. harrastaa lukemista, ulkoilua, puutarhanhoitoa, sienestämistä syksyisin ja vanhan puutalon remontointia EN PYSTYISI TEKEMÄÄN TYÖTÄ, JOLLA EI OLISI MERKITYSTÄ. Työssään Finér näkee globaalin ete län yhteiskunnalliset ongelmat ja niiden syyt. – Olen hyvätuloinen, ja minun on tosi vaikeaa nähdä, miten minunkaan etuni olisi yhtään pidemmällä aikavälillä, että siirrämme verotuksen painopistettä pois hyvätuloisista tai poraamme lisää auk koja veropohjaan. Tällä hetkellä Suomessa riskejä liittyy esimerkiksi lähetettyjen työntekijöiden ja maatalouden kausityöntekijöiden ti lanteeseen. de_11042024_32.indd 34 de_11042024_32.indd 34 3.4.2024 9.31 3.4.2024 9.31. SONJA FINÉR . Esimerkiksi työolot ovat usein sur keassa jamassa, koska ayliike on heikko ja järjestäytymisvapautta rajoi tetaan. syntynyt 1983 Porissa . Finnwatchin toiminnanjohtaja 2011– . Ja samaan aikaan kotimaassa… – Turhauttaa, että kun meillä on hyvä tilanne ja nämä ongelmat on jo saatu rat kaistua, niin sitten niitä yritetään naker taa. perheeseen kuuluvat puoliso – Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja – Lauri Finér ja yksi pian täysi-ikäinen lapsi . Ärsyttää sellainen lyhytnäköisyys, historiattomuus ja ahne hölmöys, Finér puuskahtaa. 34 Demokraatti D-KASVO VAIKKA SONJA Finér taitaa muiden ase maan asettumisen, hänen on vaikea eläy tyä sellaisten, erityisesti hyvätuloisten ihmisten ajatusmaailmaan, jotka ajavat itselleen lyhyellä tähtäimellä hyödyllistä politiikkaa. Globaalissa vertailussa Suomessa asiat ovat Finérin mukaan olleet kuitenkin ”suht ok”, kiitos monilta osin hyvän työ lainsäädännön. Hallituksen työelämälinjauksissa hän näkee halun heikentää ayliikettä ja pai kallisen sopimisen laajentamisen kautta myös työehtoja
Finér on tehnyt uransa eri kansalais järjestöjen leivissä. Kun pikamuodin pitää loppua, pitää katsoa, miten varmistetaan, etteivät ihmiset jää tyhjän päälle. Yrityksillä on vel vollisuus tunnistaa, estää ja lopettaa toi minta, joka aiheuttaa negatiivisia ihmis oikeus ja ympäristövaikutuksia. Olin myös vapaaehtoisena mukana toiminnassa, jossa tuotiin Reilun kau pan merkkituotteita tutuksi suomalai sille kulut tajille. Kyse on siitä, mi ten esimerkiksi ilmastokriisin torjumisen kannalta tarpeellisiin päästövähennyksiin pyrkiminen vaikuttaa ihmisiin. – Tässä toimi porttiteoria – pikkuhil jaa aloin nähdä niitä rakenteita, joita pi tää muuttaa. YKKÖNEN, KAKKONEN ja kolmonen Finn watchin ja Sonja Finérin työlistalla ovat viime aikoina olleet EU:n yritysvas tuudirektiivi. Se on todella merkittävä heikennys, koska se poistaa kansalaisjärjestöiltä mahdolli suuden omissa nimissään edustaa uhreja oikeudenkäynneissä ja vastata oikeu denkäyntikuluista. – Läpivalaisemme yritysten toimintaa ja myös talouden rakenteita. Pyrimme ÄRSYTTÄÄ SELLAINEN LYHYTNÄKÖISYYS, HISTORIATTOMUUS JA AHNE HÖLMÖYS. Valtavien vaikeuksien jälkeen yri tysvastuudirektiivi on hyväksytty neu vostossa. Alkuvuodesta Suomi yllättäen asettui käytännössä direktiiviä vastaan ongel mallisina pitämiensä kirjausten vuoksi. Finnwatchia – pientä kahdeksan hengen työyhteisöä – hän luotsaa jo kolmattatoista vuotta. Seuraavaksi direktiivi etenee Euroo pan parlamentin äänestyksiin, täysis tuntoon se etenee huhtikuussa. – En pystyisi tekemään työtä, jolla ei olisi minulle merkitystä. Kaikki eivät voi, vaikka merkityksellisyyttä voi löytää monenlaisista töistä. – Jos ja kun me saamme sen transfor maation oikeasti liikkeelle, pitäisi kiin nittää huomiota, miten käy niille alihan kintaketjujen työntekijöille esimerkiksi sellaisissa maissa kuin Bangladesh. Järjestö tunnetaan raporteistaan, joissa nostetaan esiin yritystoiminnan ja sääntelyn puutteita yritysten toimintaa perkaamalla. muuttamaan niitä talouden rakenteita, joissa yritykset toimivat, Finér kiteyttää. Sitten nähtiin käännös hyväksyvälle kan nalle, kun Suomi onnistui iltalypsyssään. Järjestö an taa raporteissaan suosituksia, miten ongelma pitäisi rakenteellisella tasolla korjata. Tarkoitus ei ole vain rie potella yksittäistä yritystä vaan valaista ongelmia esimerkin avulla. Finér pitäisi enemmän esillä myös päästökompensaatioita. – Suomi sai sieltä artiklasta 22 neljä sanaa pois: in its own capacity. Lisäksi suurten yritysten on muutettava strate giansa Pariisin sopimuksen 1,5 asteen il mastotavoitteiden mukaisiksi. 35 Demokraatti FINÉR OPISKELI Turun ammattikorkea koulussa kestävän kehityksen koulutus ohjelmassa. Se on tärkein lainsäädän töhanke koko Finérin uran aikana. Minun olisi vaikea motivoitua aamulla myymään elämääni rahan takia, jos en uskoisi työhöni tai nä kisi siitä olevan jotain yhteiskunnallista hyötyä. Haastattelua tehdessä vielä jännite tään jo monta kertaa lykätyn äänestyk sen tulosta. Suurin osa, mitä markki noilla myydään, on silkkaa roskaa. Hiljalleen olen siir tynyt enemmän ja enemmän tarkastele maan rakenteita – sitä, mikä tässä talou dessa on vikana. Ei ole riittävää sääntelykehikkoa, että olisi kannattavaa tehdä kunnollisia hankkeita ja että yrityksillä olisi jokin intressi ostaa hiilikrediittejä. Hän kokee olevansa unelmatyössään. On etuoikeus voida tehdä tällaista työtä. – Kun näissä hommissa on ollut ihan liian kauan, olen oppinut siihen, etten odota enää mitään vallankumousta. Myin niitä, ja minulla oli kaikkia ideoita, mi ten niitä voisi saada myytyä vielä enem män. – Maailmankaupoissa myytiin rei lun kaupan tuotteita – savikippoja jos tain Perusta ja muuta vastaavaa. Finnwatchia ovat viime aikoina kiin nostaneet erityisesti vihreän siirtymän teknologioihin, kuten sähköautojen ak kujen ja vetyteollisuuden mineraaleihin liittyvät materiaalivirrat. Huomasin, että savikippo jen myyminen on ihan hyvä alku, mutta että se ei vielä riitä. Yritysvastuudirektiivi on tärkeä, koska se asettaa ensi kertaa yrityksille ihmis de_11042024_32.indd 35 de_11042024_32.indd 35 3.4.2024 9.31 3.4.2024 9.31. Finnwatch kuvaa itseään vahti koiraksi, mutta yhtä hyvin sitä voisi kut sua yritysten vastuullisuuden röntge niksi. Opiskeluaikana hän työs kenteli maailmankauppaliikkeen myy mälässä Turussa. Olisi tarpeen löytää keinoja, joilla saadaan luotua markkinoita hiilensidonnalle. On tietysti hir veän elitististä sanoa näin. – Se on ollut tähän asti ihan villi länsi. oikeusvastuun huolellisuusvelvoitteen myötä, Finér kiteyttää. Uhrin kynnys lähteä oikeuteen on nyt paljon isompi. OIKEUDENMUKAINEN SIIRTYMÄ on Sonja Finérin mielestä asia, josta ei ym päristö ja ilmastokysymysten yhteydessä ole puhuttu riittävästi. Se kin riittää, että otetaan askelia oikeaan suuntaan. Pari päivää myöhemmin Finér saa ilokseen kirjoittaa X:ssä: – Tämä on oman työurani hienoin päivä. Heikennyksestä huolimatta Finér pi tää tärkeänä, että yritysvastuudirektiivi etenee
Samat kysymykset ja konfliktit tulevat vastaan myös Suomessa, Finér muistut taa. 36 Demokraatti D-KASVO – Kaikki nämä teknologiat vaativat hirvittävän määrän mineraaleja. VIHREÄSSÄ SIIRTYMÄSSÄ ON RIITTÄVÄSTI ONGELMIA ILMAN, ETTÄ ASIAT SÖSSITÄÄN KAIVOSTASOLLA. Korjaa mista kaipaisi muun muassa listaamat tomien osakeyhtiöiden osinkoverotus. KOVINKAAN MONET Finnwatchille tär keät verotukseen liittyvät asiat eivät näytä olevan etenemässä tällä hallitus kaudella, Sonja Finér toteaa. Nyt kaivosmineraalivero, vaikka tasoltaan matalaksi jäänyt, varmistaa tärkeän pe riaatteen: – Kaivostoiminnasta pitää tulla pai kallistasolle myös hyötyjä eikä vain haittaa. Finnwatchin vuosikausia ajamasta kaivosverosta väännettiin pitkään. de_11042024_32.indd 36 de_11042024_32.indd 36 3.4.2024 9.31 3.4.2024 9.31. Meillä on ihan riittävästi on gelmia vihreässä siirtymässä ilman, että asiat sössitään kaivostasolla – rakenne taan ympäristöstä piittaamatta tai jou dutaan hirvittäviin konflikteihin paikal lisyhteisöjen kanssa. Tarvi taan valtavasti lisää kaivoksia, ja niitä on usein sellaisissa maissa, joissa valtion sääntely on heikkoa, itse vastikään pla tinantuotannon ihmisoikeusongelmia EteläAfrikassa tutkinut Finér summaa. – Jos sosiaalisiin ja ympäristöongel miin ei pystytä paikallisesti puuttumaan, se voi pahimmassa tapauksessa jopa vaa rantaa vihreän siirtymän tai hidastaa sitä entisestään. Yritysten anteliaat korkojen vähennys oikeudet, verosopimukset, joiden myötä rikkaimmille luodaan kannusteita muut taa veroparatiiseihin ja osakesäästötilien talletusrajan nostaminen. – Siitä on hellyttävä yksimielisyys asiantuntijoiden kesken, että se on talou delle haitallinen, epäoikeudenmukainen ja kaikin tavoin mätä järjestelmä. Mitään näistä Finér ei jäisi kaipaamaan
Olemme jo epävakauden maail massa, jossa kriisit – konfliktit ja etenevä ilmastokriisi – ruokkivat toisiaan. VIELÄKÖ MAAILMA on pelastettavissa. En elättele toiveita, että se tulisi. – Yksityisen sektorin kehitysyhteistyö taas voisi olla esimerkiksi pilottiprojek teja, joissa on tarkoitus luoda toiminta malleja ja esimerkkejä muille yrityksille siitä, miten jokin homma saadaan toimi maan vastuullisesti ja vihreää siirtymää edistävällä tavalla, hän visioi. Kumpaa kaan näistä ei tänä vuonna saatu. Se on aika iso osa elämääni. – Jos ne olisivat silloin tulleet voimaan sitovina, meillä olisi nyt aika paljon ki vempi tilanne. Niiden osuus on kolmannes kakusta. – Se ei ole fiskaalisesti tärkeä vero, mutta periaatteellisesti se on tosi tär keä. Niiden tehtävä on tuottaa voittoa. Finérin mie lestä tämän linjan jatkaminen edellyttää vähintään ymmärrystä siitä, millaisia ke hitysvaikutuksia yksityisen sektorin ra hoitusintrumenteilla tuotetaan. Ul koministeriöstä on saatu yleisavustusta ja Eurooppatiedotustukea. – Toivon, että ei. Rahoittajilla on aina agendansa, myös valtiolla, Finér huomauttaa. – Nyt sitä ei ole. – Totta kai kehityspolitiikan paino tukset ovat vaihdelleet, mutta sellainen pitkä linja siellä oli. Jos Finér itse olisi kehitysministeri, hän miettisi, millä tavoin kehitysyhteis työrahoilla yhteiskuntia saataisiin kehi tettyä sellaisiksi, että sinne voisi syntyä yritystoimintaa markkinaehtoisesti. Minä en ole siitä ihan niin varma. Finér muistuttaa, että YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet, jotka ovat yritysvastuudirektiivin taus talla, hyväksyttiin vuonna 2011. de_11042024_32.indd 37 de_11042024_32.indd 37 3.4.2024 9.31 3.4.2024 9.31. 37 Demokraatti 1 Perhe. Jos siirrytään siihen, että raha pitää hankkia yksittäisiltä lahjoittajilta, pie net ja näkymättömämpää työtä teke vät toimijat tippuvat pois. – Haluan uskoa, että on, mutta totta han se on, että olemme edenneet liian hitaasti. Suomella se on Finérin uran alkuajoista asti ollut ih misoikeuksien edistäminen pitkäjäntei sesti. Ollaanko Suomessa menossa suuntaan, jossa järjestöjen toi minta on yhä enemmän yksityisten ante liaisuuden varassa. – Emme tarvitse kaikkein varakkaim mille tällaisia veropohjan aukkoja. Kova on usko ja ideo loginen halu nähdä, että yritykset ovat se tapa, miten kehitystä saadaan. Rahoituksensa se saa muun muassa ammattiliitoilta, kotimaisilta säätiöltä ja yksittäisiltä lahjoittajilta. Arvonnousuveron hän sen sijaan mie lellään näkisi kirjattavan lakiin. Ei ole hyvä juttu, että mennään amerikkalaisem paan malliin. Se on tuki ja turva. Lahjoitusten ja joukkorahoitusten rooli on kasvanut vuosien mittaan ta saisesti, Finér kertoo. Olemme jättäneet kaikki toimet ihan viime tinkaan, ja täytyy toi voa, että nämä toimet, jotka nyt toivotta vasti etenevät, onnistuvat jotenkin rau hoittamaan ja vakauttamaan tilanteen. Juha Sipilän (kesk.) hallituksesta lähtien kehitysyhteistyön rahoituksen painopiste on kallistunut entistä enem män yksityiselle sektorille. Mitkä ovat kolme tärkeintä asiaa elämässäsi. Olen pitänyt siitä, että Suomessa on haluttu tukea kan salaisyhteiskuntaa myös rahallisesti. Pakko siihen on uskoa, koska muuten ei jaksa herätä aamulla. Kokoomus otti voimakkaasti siihen kantaa edellisen hallituskauden aikana, että he tulevat sen perumaan, jos hallitus olisi saanut sen läpi. – Se on strategiana vähän hassu, että suomalaisten veronmaksajien rahoilla pykätään bisnestä kehittyviin maihin. Se on ihanaa vastapainoa tälle työlle. 3 TÄRKEINTÄ 3 Onko se liian tylsää, jos sanon, että työ. FINNWATCHIN TAUSTALLA on suomalai sia kehitys, kuluttaja, ay ja ympäris töjärjestöjä. 2 Puutarhan ja kasvimaan hoito. Yritykset eivät ole mitään kehitysyhteistyötoimi joita. Joskus voiton tuottamisella voi olla ke hitysvaikutuksia, mutta läheskään aina ei ole
Rakastan Andy McCoyn kitarointia, koska se on täynnä stipluja mutta melodian taju ja tunne niin vahvaa. Ei auta. MIELESTÄNI MYÖS poliitikon pitäisi koskettaa kansalaisia inhimillisellä tasolla, olla oivaltava, jäädä mieleen ja tarjota visio. Siitä katosi samalla sielu. Ongelma ei piile tiedon, koulutuk sen, mahdollisuuksien tai edes yrityk sen puutteessa, vaan siinä, että teko älyn kielimallien tuotokset ovat pääasiassa silkkaa paskaa. Ja kyllä, olen kokeillut vaikka mitä prompteja ja eri kouluttajia on ollut kourallisen verran opasta massa kikkoja. Takuulla useita ihmisiä kiinnostaa myös abso luuttinen täydellisyys: että artisti osuu jokaiseen nuottiin ja levyiltä kuuluu loppuun asti tuotet tua tavaraa, elokuvia, joiden jokainen koukku ja käänne on testattu koeylei söillä etukäteen jne. ONGELMA ON käytännöllisen lopputuotteen li säksi myös filosofinen, sen verran myönnän. Ainakin niitä myydään eniten. Ihailen David Lynchin leffoja, koska niiden loputtua ei koskaan voi olla varma, että ymmär sikö – mitään. Bulkkia ja banaalia, persoonatonta ja pa himmillaan täysin harhaista huttua. Kauneus ja ihmisyys piileskelevät anomalioissa, ja herkkyydessä ammentaa niistä jotakin uutta. En siis suinkaan epäile tekoälyn voittokulkua, päinvastoin. 38 Demokraatti KOLUMNI Iisakki Kiemunki iisakki.kiemunki@eduskunta.fi E n ole päässyt mukaan tekoälyhypetyk seen, en yhtään. Mutta sitten meillä on pääministerinä Petteri Orpo. Ajan henkeen osuva te koälyllinen johtaja, vailla yhtään uutta oival lusta. Itsekin käytän ChatGPT:tä kieli käännöksiin ja kaikkeen merkityksettömään, mutta muuten aion jatkaa analogisten polkujen tallaamista. Ehkä enemmistöä sitten miellyttävät myös tekoälyn tuottamat kuvat, joista puut tuu kaikki roso ja särmä, mikä aitoon todellisuuteen kuuluu. Rakastan McCoyn aisaparin Michael Monroen laulua Hanoi Rocksin alkuajoilta, mutta en enää: koska hän opetteli laulamaan ja käyttämään ään tään ”oikein”. En siis yhtään ihmettele, että ministeriössä Sanna Marinille seitsemässä minuutissa tekoälyllä tuo tettuja puheita ei todelli suudessa koskaan puhuttu julki. Tekstiä, jota on jo valmiiksi maailma tupaten täynnä. de_11042024_38.indd 38 de_11042024_38.indd 38 3.4.2024 9.24 3.4.2024 9.24. Lisävarusteltu ekstrajoustavalla selkärangalla ja vaihdettavilla arvoilla. Ja jos olisi puhuttu, jälkipolville ei olisi jäänyt muisteltavaa. Paitsi juopottelun kautta. Edelliset esimerkit koskivat musiikkia, mutta sama pätee kuvataiteisiin, elokuvaan ja kirjoitta miseen. Mutta minulle täydellisyys ei ole kaunista, eikä totta. Rakastan Neil Youngin laulua, koska se huojuu ja vaeltelee sinne tänne. Hajuton, mauton ja mitäänsanomaton. Ihailen Salvador Dalin pitelemä töntä hulluutta. Kulttuurissa, taiteessa ja ihmisyydessä olen naista on itselleni aina ollut jokin virhe tai poik keama eli anomalia, joka erottaa teoksen tai tai teilijan massasta. Ihailen Charles Bukowskin ru noja ja romaaneja, koska häntä ei ollut koulittu mitenkään niiden tekemiseen. MINULLE TÄYDELLISYYS EI OLE KAUNISTA, EIKÄ TOTTA. Analoginen mies tekoälyllisessä maailmassa Kirjoittaja on sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän mediasuhteiden asiantuntija
Viime vuosina olen oppinut, että klisee ”kannattaa varoa, mitä haluaa, koska sen voi saavuttaa” onkin aika totta. 39 Demokraatti Tuomas Finne 44-vuotias Helsingin sosialidemokraattien toiminnanjohtaja. Lapset ovat 14ja 17-vuotiaita. Ruuhkavuodet ovat ohi. Vuodet ovat olleet aika hektisiä 26-vuotiaasta tähän päivään, mutta pian meno hidastuu. Nyt ilo ja elämän energia tulevat eri asioista. Oikeasta kulmasta kun katsoo, silmistä näkee syvälle ihmiseen. Odotan uteliaana, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_11042024_39.indd 39 de_11042024_39.indd 39 2.4.2024 11.18 2.4.2024 11.18. Olen nauttinut siitä tähänkin asti, mutta nautinto on tullut elämän nopeatahtisuudesta, yllättävyydestä, siitä, että olen päässyt tutustumaan omiin lapsiini ja sen kautta itseeni, olen oppinut uusia taitoja työelämässä. Olen saanut neuvon, että ruuhkavuosien jälkeen kuuluu ostaa uusi auto ja tehdä vaimon kanssa hyviä juttuja, nauttia elämästä. Näen peilissä perheenisän ja aviomiehen. Aika on mennyt tosi nopeasti. E lämänkokemukset kiteytyvät kasvoihin ja etenkin silmiin. Suhtaudun positiivisesti asioihin ja ajattelen, että kyllä ne aina järjestyvät. Lähivuosina tulee isoja elämänmuutoksia, kun lapset lähtevät maailmalle. Tavallaan aika kaksijakoinen ikä. Minua on kutsuttu junailijaksi, enkä oikein tiedä onko se kehu vai haukku, mutta otan sen kehuna. Juuri kun ajattelen, että olen saavuttanut tavoitteeni, tulee nurkan takaa kohdalle vieläkin siistimpi juttu. Se kaikki on ollut elämän nautintoa, vaikka joka hetki ei välttämättä ole ollut niin kivaa. Vähän vaikea ymmärtää, että on jo 44-vuotias, mutta samalla se on ihan parasta. Ehkä kasvoistani näkyy se sama tyyppi kuin joskus nuorena, mutta 20–30 vuotta on humpsahtanut, ja yhtäkkiä se onkin tällainen keski-ikäinen. Ei pidä liikaa jäädä mähisemään asioihin, mitä on vaan katsoa aina eteen päin. Ehkä nykyisin olen enemmän hetkessä kiinni ja läsnä läheisilleni
1960–1970-lukujen pop-taidetta ja fotorealismia edustavat Chuck Close ja Robert Rauchenberg. Osa taideturisteista kokee ison pettymyksen, kun kaavailtu muutto ja uudisrakennus Finlaysonin alueelle ei toteudukaan. Tilaan Sandison on luonut taidokkaasti syvyysvaikutelman illuusion peilien avulla. Kierroksen voi aloittaa joko Keskustorilta Särkänniemeen päin tai päinvastoin. Toinen puoli taas riemuitsee jäämisestä Särkänniemeen. Viime syksynä hän voitti Kansallismuseon uudisosan julkisen taiteen kilpailun Lähdevesi-mosaiikkiteoksella. 40 Demokraatti KULTTUURI Keväinen täsmäisku vahvistaa ounastelut: Tampere vakuuttaa nyt taidekaupunkina. VAJAAN VIIDEN kuukauden mittaisen kunnostusremontin jälkeen Tampereen taidemuseo avaa ovensa vaikuttavalla kokonaisuudella. Henry Mooren veistos Lepäävä äiti ja lapsi kuuluu klassikkosarjaan. Tuula Lehtinen ja Charles Sandison ovat erilaisia taiteilijoita, mutta heitä yhdistää selvästi intohimo tarjota upeaa ja syvällistä taidetta. Sara Hildénin taidemuseo ei muuta! Tämä uutinen herättää arvatenkin kaksijakoisia tunteita. Kevään näyttelykattaus käsittää säätiön ulkomaisen kokoelman keskeisiä teoksia. Lehtinen on myös Teksti Sari Poijärvi de_11042024_40.indd 40 de_11042024_40.indd 40 3.4.2024 9.38 3.4.2024 9.38. Uudempia taiteilijanimiä ovat esimerkiksi Ellen Gallagher, Robert Longo ja Kiki Smith. V alitut viisi kohdetta saavuttaa helposti kävellen. Entäpä uudisrakennus. Esillä on laaja kirjo maalauksia, veistoksia, piirustuksia ja grafiikkaa 1900-luvun alkuvuosilta tähän päivään. Monelle taidemuseon arkkitehtuuri ja sijainti Näsijärven rannalla veistospuistoineen on jo itsessään kiinnostava vierailun kohde. Lehtisen uraa näytetään aina 1980-luvun alun grafiikoista, posliinitöiden ja pehmustustöiden kautta nykyisiin taidokkaisiin maalauksiin. mestari mosaiikissa. Valmistumisaikataulusta museonjohtaja Selma Green toteaa varovasti, että näin suuressa hankkeessa suunnitelmat saattavat vielä muuttua, TAMPERE hellii taideturistia Osa kokoelman uusimmista teoksista on ensi kertaa esillä. Valmistuuko se Tampereen 250-vuotisjuhlavuoteen 2029. Tila tuntuukin jatkuvan ja laajenevan moneen suuntaan. Pimeydessä jatkuvasti liikkeessä oleva ja muuttuva sanojen valoisa virta on kuin sanallinen tähtitaivas. Hänen kaikissa teoksissaan näkyvät vankka ammattitaito ja taituruus. Alakerrassa Charles Sandisonin tietokoneohjelmoitu installaatio tarjoaa todellisen VAU-elämyksen
Hämäläisen valokuvanäyttely käsittelee talviseen luontoon liittyviä teemoja. 41 Demokraatti Räiskyvä A. Jussi Koivunen Marko Hämäläisen teos “Taivaankappaleet” on esillä Valokuvakeskus Nykyajassa. Penckin maalaus ”Demagogischer Dämon auf der Suche nach 3 gestohlenen Batterien” on vuodelta 1983. R. de_11042024_40.indd 41 de_11042024_40.indd 41 3.4.2024 9.38 3.4.2024 9.38
Ne kannattaa tarkistaa Laikun verkkosivuilta. Gallerian tarjonnan ennakkoluulottomuus selittyy sen tarkoitusperillä: halu tuoda esille uransa alussa olevia taiteilijoita. Näyttelyt jatkuvat remontista huolimatta normaalisti, mutta aukioloajoissa voi olla muutoksia. GALLERIA RAJATILA tarjoilee haastavaa, hassua ja yllätyksellistä nykytaidetta. Neljä tilaa tarjoaa taiteen ilotulitusta. Taidemuseon edustalla on muuten tarjolla harvinaista herkkua autoilijalle – kahden tai neljän tunnin ilmaista pysäköintiaikaa! TÄMÄ KOHDE jää taideturisteilta usein huomaamatta, sillä se piiloutuu muiden Keskustorin rakennusten taakse. Alakerran isoissa saleissa, Galleriassa ja Studiossa keskitytään ammattikuvataiteilijoiden näyttelyihin. Kuvissa yhdistyy mielikuvitus dokumentaariseen ilmaisuun. TAIKAPÖLYÄ MUSTAVALKOISISSA valokuvissa! Siitä pääsee nauttimaan Marko Hämäläisen huhtikuisessa näyttelyssä Valokuvagalleria Nykyajassa. Lumi ja arktinen maisema ovat hänelle läheisiä, tuon siteen aistii hänen valokuvissaan. Käytävägalleriassa näkee lasten ja nuorten ilmaisua koko tämän vuoden ajan. Laitapuodista löytää kiinnostavia omaja pienkustanteita sarjakuvista runoihin. Nimeä keskukselle haettiin julkisella nimikilpailulla. 42 Demokraatti KULTTUURI mutta tavoitteena on avata uusi taidemuseokeskus alkuvuodesta 2029. Gallerian näyttelytilat ovat sekä katutasossa että alakerrassa, ja keskuksen Teija-Tuulia Ahola käsikirjasto on myös vapaasti yleisön käytössä. Juuret galleriatoiminalle ulottuvat aina vuoteen 1982. Suosituin ehdotus pohjautui tamperelaisten tavasta muuntaa kirjasto lainastoksi eli laikuksi. Sieltä saa myös tietoa Laikun runsaasta ohjelmaja tapahtumatarjonnasta. Kohta lähes kolmekymmentä vuotta toiminut Rajataide-yhdistys ylläpitää galleriaa ja sen yhteydessä toimivaa kirjakauppa Laitapuotia. de_11042024_40.indd 42 de_11042024_40.indd 42 3.4.2024 9.38 3.4.2024 9.38. Valokuvakeskus Nykyaikaa ylläpitää voittoa tavoittelematon aatteellinen yhdistys. Julkisivuremontin ollessa juuri nyt käynnissä Kulttuuritalo Laikun tunnistaa helposti remonttitelineistä ja liehuvista peitteistä. Taideja tapahtumakeskus Laikku avattiin kuutisen vuotta sitten vanhan ajan charmia huokuvaan pääkirjastorakennukseen vuodelta 1925. Hämäläinen katsoo luontoa aivan omasta vinkkelistään. Rajatila onkin pokannut ansiokkaasta toiminnastaan taiteen hyväksi Kuvataiteen valtionpalkinnon. Nykyaika toivottaa tervetulleiksi myös opas-, avustajaja muutkin koirat. Hämäläisen esikoiskirja Hiljaisuus liikkuu tuulessa valittiin Vuoden valokuvataidekirja -kilpailun finalistiksi toissa vuonna. Kolmannen kerroksen Aulagalleria on puolestaan matalan kynnyksen näyttelytila harrastajille ja erilaisille ryhmille. Näyttelytarjonta on raikasta ja monipuolista. Näyttelytiloja on kaksi, valoisa isompi yläkerta ja alakerran intiimi ikkunaton tila. Yhdistys osallistuu myös aktiivisesti erilaisiin projektija yhteistyöhankkeisiin
saakka ti–su 10–18 Tampereen taidemuseo Tuula Lehtinen – with pleasure, Charles Sandison: Rhizome 5.5. Jussi Palojärvi Tamperelaistaiteilija Tuula Lehtistä ovat innoittaneet 1600-luvun asetelmamaalareiden teokset. Saara Rinne Sara Hildénin taidemuseo Vihreän puun punaiset linnut 12.5. saakka ti–pe 16–20, la–su klo 10–18 Valokuvagalleria Nykyaika Marko Hämäläinen: Still-kuvia elokuvista joita ei ole 22.4. Galleria Rajatilan löytää Hämeenpuiston kupeesta. Yläkerta: Julia Varis, Alakerta: Lauri Mäkimurto ma–pe 13–18, la–su klo 12–16. 43 Demokraatti Vaikuttavan tilateoksen luonut Charles Sandison Tampereen taidemuseolla Rhizome-teoksen valmistumisen aikoihin. Kulttuuritalo Laikku Galleria: Minttu Saarinen, Studio: Gunzi Holmström 5.5. saakka 20.4.–7.5. saakka ma–pe 12–18, la–su klo 12–16 de_11042024_40.indd 43 de_11042024_40.indd 43 3.4.2024 9.38 3.4.2024 9.38. saakka ti–pe 10–18, la–su klo 10–17 Galleria Rajatila Yläkerta: Lauri Tiainen, Alakerta: Elina Lundhal 16.4
Juhliin ei ole kuitenkaan kutsuttu yhtään vierasta, sillä Pelli on muuttanut paikkakunnalle hiljattain, eikä ole vielä ehtinyt saada ystäviä. Tylsä tosiasia kun on se, että hävikin välttämiseen keskittymällä ei vielä saa harteilleen todellisen ruokasankarin viittaa. Lukijat esimerkiksi oppivat, että hävikkiä syntyy suomalaisissa kodeissa sen ja Satu Koiviston kuvakirjassa Kettulan kahvila – Pelli-pupun syntymäpäivät. Hävikin välttämisvinkkejäkin on tietysti jaossa. Kuu ja isä-kettu toteavatkin: ”Vaikkei kaikki onnistuisikaan niin kuin ajatteli, toinen ilahtuu jo siitä, että yrittää.” Herkkuja pursuileva satu johdattaa sopivasti kohti teoksen keittokirjaosuutta, joka sisältää kahdeksan reseptiä ja nipun hyödyllisiä keittiövinkkejä. Kaikki ei leivontaporukallakaan mene täydellisesti, mutta se ei haittaa, sillä ajatus on tärkeintä. Kaksikolla käynnistyy keskustelu, joka risteilee ruoan alkuperästä lehmien röyhtäilyyn ja hävikin välttämisestä maapallon pelastamiseen. Meri Savonen & Satu Koivisto: Kettulan kahvila – Pelli-pupun syntymäpäivät Kuvitus Parvati Pillai WSOY 2024, 38 s. Pikkuinen Venni istuu iltapalalla pehmolelumäyrä Lylyn kanssa. Lapsi ei jaksa syödä kaikkea, mutta Lyly kieltää tiukasti laittamasta ruokaa roskiin. Teksti Marjo Jääskä A nni Pyykön kirjoittamassa ja Eveliina Netin kuvittamassa tarinallisessa tietokuvakirjassa pohditaan ruoantuotantoa sekä ruoan suhdetta luonnon ja koko planeetan hyvinvointiin. Ei auta muu, kuin leipoa lisää. Maijaliisa Erkkola & Riikka Pajulahti: Kestokamujen yllätysjuhlat – Sambuuseja ja salapoliiseja Kuvitus Tiina Konttila Gaudeamus 2024, 48 s. Havainnollisesti se esittelee myös, minkälaisten vaiheiden kautta ruisleipä ja banaani päätyvät lasten iltapalalautasille. SULOINEN TARINOINTI ja herkkujen leivonta yhdistyvät toisiinsa Meri Savode_11042024_44.indd 44 de_11042024_44.indd 44 2.4.2024 11.05 2.4.2024 11.05. Lämminhenkinen, mutkattomasti kerrottu tarina muistuttaa kauniisti ystävyyden ja toisen huomioon ottamisen merkityksestä. 44 Demokraatti KULTTUURI Anni Pyykkö & Eveliina Netti: Venni ja Lyly – Ruokasankarit Lasten Keskus 2024, 50 s. Ja lisää. Pääosassa teoksessa on kuitenkin hävikki. Hävikki on toki trendikäs teema, mutta silti hiukan yllättää, miten isossa roolissa se on teoksessa. Varsinaisen tarinosuuden lisäksi kirjassa on myös pienille ja isommillekin ruokasankareille suunnattuja tehtäviä sekä muutama hävikkiruokaresepti. Ja lisää. Teoksen leikkisä kuvitus on selkeydessään ja heleissä väreissään kutsuva. Kuu kavereineen innostuu järjestämään Pellille juhlat. Pehmomäyrä kertoo asiantuntevasti, mutta sopivan lapsentasoisesti, miksi kasvispainotteinen ruokavalio on hyväksi sekä ihmisille että ympäristölle. Eräänä päivänä kahvilaan tupsahtaa Pelli-pupu, jolla on parin päivän kuluttua syntymäpäivä. yli 100 miljoonaa kiloa vuodessa ja että biojätteestä tehdään biokaasua ja multaa. Paljon herkkuja on jo valmiina, kun kaverukset alkavat epäröidä: entä jos Pelli ei pidä suklaasta, tai on allerginen kananmunalle. Tekstin ja kuvan yhteispeli toimii, ja monessa kohdassa kuvat selventävät oivallisesti tekstissä kerrottua. Pikkuinen ketunpoikanen Kuu pyörittää leipomokahvilaa yhdessä isänsä kanssa. KIRJAT Ruokatietoutta ja herkkureseptejä Lapsille suunnatuista ruokakirjoista löytyy sekä valistavaa että satumaista otetta. Möhkö-marsu ja Helmi-hiiri apunaan Kuu ryhtyy salaa isältään valmistamaan juhliin tarjottavaa: kristallipullia, suklaamuffinsseja ja rieskoja. Kettulan kahvilan ohjeilla voi valmistaa esimerkiksi kauralastuja, rieskapizzoja ja karkkikakun. Teos aloittaa kokonaisen satukeittokirjojen sarjan
Kokonaisuutta keventävät myös hauskat kuvitukselliset jipot. Sama liiallisuuden vaikutelma vaivaa myös tarinan sisältöä. Kesäisen tarinan lomassa alakouluikäiset Selmi, Martta, Rauno, Kalevi, Aape li, Ossi ja Somaya tutustuivat kestävään ruoantuotantoon ja napsivat hauskojen leiripäivien aikana monenlaisia tieteelliseen tutkimukseen perustuvia tiedonmuruja ruoasta, syömisestä ja ravitsemuksesta. Pitkälti repliikkivetoinen teksti sisältää kiinnostavia knoppeja esimerkiksi vuotuisjuhliin liittyvistä herkuista, eri uskontojen ruokaperinteistä sekä ruokaan ja syömiseen liittyvästä historiasta. Tiina Konttilan humoristiset kuvat kannattelevat ja selventävät tekstiä mukavasti. Kestokamujen yllätysjuhlat– Sambuuseja ja salapoliiseja -kirjassa sama porukka kokoontuu jälleen, tällä kertaa Selmin mummun 70-vuotisjuhlien merkeissä Sodankylässä. Isosti ilahduttavat myös hyväntuuliset ja lempeät hahmot. Mummun jäljittämisen ja juhlajärjestelyjen kuvaamisen lisäksi tarinaan on pakattu runsaasti tietoa ruoasta kulttuurisena ilmiönä. Parhaiten kirja saattaakin toimia hiukan isompien lasten ja aikuisen yhteisessä lukutuokiossa. Kemujen järjestäminen saa erikoisen käänteen, kun käy ilmi, että mummu on kadoksissa. Lasten rupattelua on hauska seurata, vaikka välillä tuntuu, että kielellä leikittelyä on hiukan liikaa. Pyöreäpiirteiset hahmot ovat kasvoiltaan ilmeikkäitä ja asennoiltaan luontevia. Silmiä hivelevät muun muassa punaisen, violetin ja ruskean eri vivahteet. Lasten salapoliisivaistot heräävät ja ystävysten etsivätoimisto alkaa selvittää, mistä oikein on kysymys. Esimerkiksi sambuusien ja kampanisujen reseptien upottaminen osaksi kuvitusta on toimiva ratkaisu. Materiaalia on hurjan paljon, ja kerronta uhkaa paikoin tukehtua infoähkyyn. Tiukempi rajaaminen olisi luultavasti kirkastanut kokonaisuutta. Tarinan yksityiskohdat voivat herätellä sopivasti keskustelua vaikkapa monikulttuurisessa esikouluryhmässä. Sarjan edellisen kirjan tavoin tässäkin teoksessa on tekstiä kuvakirjaksi aika paljon. RAVITSEMUSTIETEEN PROFESSORI Maijaliisa Erkkola ja saman alan tutkijatohtori Riikka Pajulahti laajensivat reviiriään lastenkirjallisuuden puolelle parisen vuotta sitten, jolloin julkaistiin kuvakirja Kestokamut järkieväiden jäljillä. de_11042024_44.indd 45 de_11042024_44.indd 45 2.4.2024 11.05 2.4.2024 11.05. 45 Demokraatti Parvati Pillain kuvitus nojaa pehmeisiin sävyihin
de_11042024_46.indd 46 de_11042024_46.indd 46 3.4.2024 9.41 3.4.2024 9.41. Etunimestään huolimatta sen ohjaaja Mika Gustafsson ei kuitenkaan ole maanmiehiämme vaan Linköpingissä vuonna 1988 syntynyt nainen, joka sai tästä esikoispitkästään tämän vuoden Guldbagge-jaossa parhaan elokuvan palkinnon. Gustafssonin elokuvassa Peppejä on triplasti, sillä kolmesta siskoksesta kukin kapinoi järjestäytynyttä yhteiskuntaa vastaan yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta -periaatetta noudattaen. 46 Demokraatti KULTTUURI Huvikumpu naturalismin maisemassa Peppi Pitkätossu -rinnastukset ovat Mika Gustafssonin esikoiselokuvalle täysin perustellut. Siskoni on poikkeuksellisen raikas ja omaperäinen debyytti, joka ei kangistu esikuvien kumarteluun. Palkintosumaa ei käy ihmetteleminen. Se merkitsisi oletettavasti huostaanottoa ja sisarustrion hajottamista sijaisperheisiin. Heidän äitinsä on taas kerran, ja nyt peruuttamattoman tuntuisesti, kadonnut omille teilleen. Ruoka hankitaan juonikkaasti marketista pöllimällä, ja kotiaskareista selvitään peppimäisen kekseliäästi. NÄMÄ KOLME sisarta, Laura, Mira ja Steffi, iät 16, 12 ja seitsemän, elävät omin päin nimeämättömän kaupungin lähiössä. Kirjallisuuden puolelta löytyy sitten vahvempi referenssiteos: Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu. Jotain sukulaisuutta sille voi kyllä hakea Truffaut’n esikoisesta 400 kepposta, mutta Gustafssonin elokuvan tytöt ovat astetta villimpiä ja vapaampia kuin ranskalaismestarin koltiaiset. Teksti Rolf Bamberg O n ilo, että ruotsalaiselokuvassa Siskoni on ollut kosolti suomalaisiakin tekijävoimia takana (osatuottajana Tuffi Films ja ”visuaosasto” lavastus-puvustus-maskeeraus kokonaan suomalaiskäsissä). Tytöt ovat tottuneet selviytymään. Laura, Mira ja Steffi eli Bianca Delbravo (vasemmalla), Dilvin Asaad ja Safira Mossberg. ELOKUVA Siskoni Ohjaus: Mika Gustafsson Pääosissa: Bianca Delbravo, Dilvin Asaad, Safira Mossberg, Ida Engvoll 2023, 108 min. Lisäksi Siskoni on palkittu parhaana esikoiselokuvana myös Venetsian ja Lontoon elokuvajuhlilla. Ensi-ilta 19.4. Eräänä päivänä ”sosiaalitantta” alkaa puhelimitse pyydellä tyttöjen äitiä ottamaan yhteyttä ja kertoo Lauralle, että sossusta ollaan lähiaikoina tulossa kotikäynnille
Onnistuneinta Back to Blackissa onkin se, kuinka Amy pysyy katsojaa lähellä kuin naapurin hieman rämäpäisenä tyttönä, joka laulaa maailmalle koko sielunsa voimin parisuhteestaan, mutta jolle ei lopulta jää paljon muuta kuin julkisuus. 47 Demokraatti Back to Black Ohjaus: Sam Taylor-Johnson Pääosissa: Marisa Abela, Jack O’Connell, Eddie Marsan, Lesley Manville 2024, 122 min. Elokuvan lapset tuntuisivat olevan enemmän ”liekeissä” kuin aikuisten oikeasti liekeissä. Keskiöön kohoaa epäonninen rakkaustarina, Amyn monien muidenkin laulujen sisältö. de_11042024_46.indd 47 de_11042024_46.indd 47 3.4.2024 9.41 3.4.2024 9.41. Toistuva sydänsuru, menetetty yksityisyys, ohentuva tukiverkko, aineellinen addiktio – inhimilliseen tuhoon ei enempää tarvita. Lennonia ja Winehousea yhdistävät aina kin suorapuheisuus ja sisäinen rikkinäisyys. BACK TO Blackin ohjaaja Sam Taylor-Johnson ja käsikirjoittaja Matt Greenhalgh muistetaan pienimuotoisesta nuoren John Lennonin muotokuvasta Nowhere Boy (2009). Sellaiseksi varsin kelpo olisi naapurustosta löytyvä Hanna (Ida Engvoll), päälle päin ihan tavalliselta tuntuva sopivan ikäinen nainen, jonka fasadin takaa löytyy kuitenkin epäsovinnaisia taipumuksia. Paradiset brinner viittaisi johonkin tuhoon, mutta ei sellaista ihan lähinäköpiirissä ollut. AIVAN ERITYINEN kiitos pitää antaa henkilöohjauksesta. Tästä elokuvasta jää pitkäksi aikaa lämmin olo. Marisa Abela sopii Amyksi hyvin – etenkin loppupuolella unohtaa katsovansa näyttelijää. Äänellään, tulkinnallaan ja olemuksellaan Amy Winehouse on vakiinnuttanut paikkansa 2000-luvun kulttuuri-ikonina. Amysta syntyy odotetusti eloisa, haavoittuvainen ja impulsiivinen hahmo, joka ei vain tunnu saavan elämäänsä millään tavoin hallintaansa menestyksensä ja pettymystensä ristivedossa. Bianca Delbravo (Laura), Dilvin Asaad (Mira) ja Safira Mossberg (Steffi) valloittavat vauhdillaan ja koskettavat, kun heidän roolihahmojensa kahlitsematon lapsenelämä joutuu vaaravyöhykkeelle. Kirjavaa aikuisväkeä löytyy myös tyttöjen muusta lähipiiristä, kuten karaokekuninkaaksi pyrkivä Sasha ja tivolin väki, joka vertautuu Pitkätossun seikkailujen sirkusepisodiin. Sen mukaan on nimetty myös Winehousen elämäkerrallinen fiktioelokuva, joka oikeastaan on laulun sydänsärkyisen lyriikan dramatisointia. Ensi-ilta 12.4. Näin syntyy rehevää elokuvakerrontaa, jota voisi kutsua vaikka maagiseksi naturalismiksi. Amyn ja Blake Fielder-Civilin (Jack O’Connell) tutustuminen pubissa on kuvattu hitaan intensiivisesti ja myös erojen tylyydet vaikuttavina iskuina. Samalla näkökulma hänen vangitsevaan lahjakkuuteensa jää ohkaiseksi. Asif Kapadian ylistetty dokumentti Amy näki päivänvalon vuonna 2015. Lähiön lasten yhteisössä vallitsevat omat lakinsa ja siirtymärituaalinsa. Tällainen ei Lauran mielestä tule kysymykseen, ja niinpä tämä katraan vanhin alkaa sisariltaan salaa junailla heille feikkiäitiä tarkastuksen ajaksi. Laulajan tragedialla on tietysti sekä yksityinen että yleinen tasonsa, mutta Back to Black ei luo kovin kriittisiä kaaria sen ympärille. *** ELOKUVA Nuori nainen mustissaan Kasautuvien murheiden kyllästämän Amy Winehousen kuolemasta 27-vuotiaana on pian jo 13 vuotta. Teksti Jukka Sammalisto A my Winehousen ja Mark Ronsonin yhteistyö Back to Black (2006) on tämän vuosisadan musiikkikappaleista sitä luokkaa, jota tohtii jo varaslähdöllä kutsua klassikoksi. Mitä kaikkea Mika Gustafsson on saanutkaan irti tyttötriosta! Ja luultavasti sen enempiä päsmentämättä. Ja korvamadoksi Abban varjoon 7o-luvun lopulla tuomitun Secret Servicen Oh Susie, joka on täydellinen biisi tämän elokuvan soundtrackille. Siskoni-elokuvan suomenkielinen nimi on vähän yksioikoinen, mutta en täysin ymmärrä perusteita alkuperäisnimellekään. Jälkimmäisistä pääsevät elokuvan eloisissa kohtauksissa osallisiksi niin Mira ensimmäisten kuukautisten alkaessa kuin Steffi maitohampaan irrotessa. Siskoni törmäyttää ilman sosiaalipornomaista ahdistuksen kylvöä lapsuuden huolettomuuden varsin koruttomaan elämänpiiriin, jossa hyväosaisuus ei ole oikein kenenkään etuoikeus. Viime syksynä Suomessakin vieraili tähden vanhoista bändikavereista koostuva The Amy Winehouse Band
Sitten käteeni osui mummultani saatu Olavi Ingmanin 1953 toimittama Lasten lauluja leikkikirja, ja sieltähän löytyi laulu Vuodenaikain antimia, siis ”Sanos mitä pohjolaan...” Ja sitten anekdootti: mummuni opiskeli Jyväskylän seminaarissa ja valmistui sieltä aikanaan kansakoulun opettajaksi. (rb) de_11042024_48.indd 48 de_11042024_48.indd 48 3.4.2024 9.16 3.4.2024 9.16. J. Onkohan oikein olla nostalgiasta onnellinen?” Kyllä on, ainakin Kirjavisassa. J. Kuka, mitä, häh. ”P. Kiitos hänen runonsa julkaisusta!” Kiittelytunnelmissa on myös Pirjo Leinonen. Hänen tuotantonsa niin runoilijana kuin säveltäjänä on laaja. Hannikaisen runostahan ote on. Hyräilen laulua vielä joskus itsekseni. J. Minun vanhempani ja me veljeni kanssa taas asuimme Lehtovaaran alarinteessä. Ari Antikainen lienee visan debytantteja, mutta nuoruuden nurmeslaisuus taisi nyt velvoittaa vastaamaan. Lieneekö totta. Aution konttorin hiljaisuus ei kuiski minulle mitään, mutta kuuntelen sitä silti. Hannikainen. Kiitos tästä visasta! Pietari Hannikaisen säveltämä Maan korvessa kulkevi lapsosen tie on jäänyt mieleeni jo pyhäkouluajoilta. Odotan, että tärinä sisälläni lakkaa. Triviavinkki vielä: haussa olevan romaanin täyskaima sai parhaan elokuvan Oscarin kaksi vuotta ennen kirjailijamme syntymää. Mieleen nousevat lämpimät kesäpäivät ja paksulumiset talvet. Laajemmin visaa verkkoversiossa. J. 48 Demokraatti P. Karjalaisten laulu on yksi tunnetuimpia. klo 12. Minulle hän on läheinen siinäkin, että hän asui aika naan Nurmeksessa Lehtovaaralla, missä hänen museonsakin oli. TEHTÄVÄSTÄ ON ilahtunut myös Taru Vuorimaa. ”Aurelius & Aureliuksen konttorissa on aamukuudelta haudanhiljaista. Poissa on huuto ja mekastus, puhelinten pärinä ja näppäimistöjen naputus, poissa ovat työkaverit merkkipukuineen ja kuntosalivartaloineen, rolexeineen ja rivouksineen. Hannikaisen teos, mutta lauluapa olikin vaikea löytää laulukirjoista. Sittemmin meno vähän tasaantui, mutta kelpo setti tuli silti kasaan. Vastaukset sähköpostitse osoitteella kirjavisa@demokraatti.fi viimeistään 15.4. oli ankara opettaja eikä kestänyt virheitä tai vääriä ääniä. Painajaistärinä.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Tarmo Tikka, Veikko Huuska sekä Lappilan kirjapiiri. Hänen musiikin lehtorinaan toimi juuri P. J. Tutulta kuulostaa myös mielikuvissani radiokuuluttajan ääni Lauantain toivotuissa: ’Laulun on säveltänyt Pietari Hannikainen...’ Nyt yli 70-vuotiaana tulen aina hyvälle mielelle, kun kuulen lapsuudesta tuttuja lauluja. – laulukirjoista tuttu H iljaisen viikon visa ei alkuun näyttänyt lainkaan hiljaiselta, koska heti ensimmäisinä päivinä putoili kivasti vastauksia. Sen verran hän on julkaissut kuluvan vuosituhannen puolella sekä romaaneja että esseekokoelmia (joista kaksi yhdessä toisen kirjailijan kanssa). Yhdelle palkinto. Jos kuorossa joku lauloi epäpuhtaasti tai vastasi kysymykseen väärin lehtori hermostui niin, että alkoi karjua, löi karttakepillä pulpettiin katkaisten sen ja lähti ovet paukkuen luokasta. Palkinto Ari Antikaiselle. Mummuni kertoman mukaan P. Oravan pesä, Suojelusenkeli, Mökin laittaja ja Joulupukki löytyivät helposti. Itsellänikin oli tädiltä saamani lauluun sopiva painokuva Suojelusenkeli (tyttö, poika ja enkeli metsässä) seinällä sängyn yläpuolella. ”Nyt tuli vanhalle musiikinopettajalle sopiva visatehtävä! Tiesin heti, että kyseessä oli säveltäjä, runoilija P. Hannikaisen tunnistivat myös Unto Vesa, Ossi Lehtiö, Vesa Kautto, Jari-Pekka Vuorela, Juhani Niemi, Helena Nurmio, Sirpa Taskinen, VISASITAATTI 6 Tämän viime vuosisadalla runoilijana 21-vuotiaana debytoineen kirjailijan bibliografiaa leimaa luku kuusi. ”Ihana Hannikaisen runo toi kevään
Rauta on taottava kuumana, kansainväliset markkinathan tässä Lappi-tv-sarjojen massatuotannossa ovat olleet tähtäimessä. Lukeminen, tai itselleni vieraamman nykytrendin mukaan kuunteleminen google maps -avusteisesti tarjoaa nautittavan, laajan perspektiivin kirjallisen kokemuksen. Elokuvasäätiön tuoreimmassa kehittämistukijaossa rahaa saivat sellaiset hankkeet kuin Kolari (tvsarja) ja 13 km Kilpisjärvelle (fiktioelokuva). Rolf Bamberg rolf.bamberg@demokraatti.fi Tässä ajassa de_11042024_48.indd 49 de_11042024_48.indd 49 3.4.2024 9.16 3.4.2024 9.16. Lisää on tulossa. Ensin Ivalo, sitten White Wall (joka tosin sijoittui Ruotsin Norrbottenin kaivosalueelle ja kuvattiin keskellä Suomea Pyhäjärvellä), Pohjoisen Tähti ja viimeksi Mikko-Pekka Heikkisen hirtehisen hauskaa romaania tv-muodossa pahoinpidellyt Poromafia. 49 Demokraatti Pohjoinen puhuu U udemman ajan – sanotaan nyt jMYJ eli ’jälkeen Matti Yrjänä Joensuun’ – suomalaisen dekkarikirjallisuuden parhaita puolia on ollut, että se on vienyt sankarinsa ja tapahtumansa laajasti kehä kolmosen ulkopuolelle. Niinpä esimerkiksi jyväskyläläisen Markku Ropposen Kuhala-sarjan, tamperelaisen Seppo Jokisen Koskisten, porilaisen Arttu Tuomisen Delta-sarjan tai Christian Rönnbackan Porvoo-sidonnaisten Hautamäki-dekkareiden viehätys perustuu – Joensuun lailla – osoitetarkkaan miljöökuvaukseen. Kari Väänänen avasi rikosvetoisten tv-sarjojen Lappi-buumin kotikonnuilleen Kemijärvelle sijoittuvalla Taivaan tulilla, ja perässähiihtäjiä on sittemmin riittänyt. Ihan oma lukunsa pohjoisen ulottuvuuden ja eksotiikan tavoittelussa on Satu Rämön jättimenestysdekkarista Hildur suomalaisvetoisena monikansallisena tuotantona syntyvä, isosti panostettu tv-sarja. Elokuvaväki tosin oli lumoutunut Lapin eksotiikasta jo 1950-luvulla samoihin aikoihin matkailuyrittäjien kanssa, vaikka menestyksekästä Valkoista peuraa lukuunottamatta enin osa niistä elokuvista oli taidettu tehdä SF:n studioilla Helsingin Liisankadulla. Kaupungilla itsellään oli hänen rikosromaaneissaan merkittävä rooli, ja sillä tiellä ovat monet hänen myöhempien aikojen kollegansa jatkaneet omissa kotikaupungeissaan. Genren dinosauruksiin luettavat Waltarin Palmu ja Sariolan Susikoski olivat vielä Helsinki-keskeisiä (vaikka Susikoski komisariotaipaleensa Kuopiossa aloittikin), mutta jo seuraavan sukupolven dekkaristit kuten Eeva Tenhunen ja Pirkko Arhippa suuntasivat rikoskomisarioineen maakuntiin. KÄSITTEIDEN POLAR CIRCLE JA REINDEER ROUND-UP ON USKOTTU VETÄVÄN TV-KATSOJIA YMPÄRI MAAILMAA. He löysivät 2010-luvun loppupuoliskolla tien pohjoiseen. Mainittu Matti Yrjänä Joensuu (1948– 2011), jonka ansiosta rikosromaaneista pitkälti tuli 1980-luvulla liki salonkikelpoista, piti toki Timo Harjunpäänsä tiukasti pääkaupunkiseudulla, mutta Helsinki hengittikin hänen kirjoissaan kiihkeämmin kuin suomalaisessa proosassa vain harvoin. Islantiin puhtaasti sijoittuvan romaanin tarinaan lisätään kuulemma tv-versiona vähän Suomi-tasoja, joten Pohjolan lumo pysyy myyntitiskillä. Käsitteiden aurora borealis, polar circle ja reindeer round-up on uskottu vetävän kumuloituvasti tv-katsojia ympäri maailmaa. Mutta sitten tulivat suomalaiset tv-sarjanikkarit. Jos Jari Tervon Rovaniemi-romaanit kaikkine luuserirötöstelijöineen lasketaan rikosromaanien genreen, ovat pohjoiskalotilla hänen lisäkseen pysyvämmin operoineet lähinnä vain Milla Ollikainen ja Saija Kuusela – tämä näin muistin pikakelauksella heitettynä. LAPPI EI ole kuitenkaan dekkarigenressä ollut erityisen suosittu tapahtumaympäristö
Lehti, verkko ja some vai D – ilman vihapuhetta. Kumman uutisiin luotat. de_11042024_50.indd 50 de_11042024_50.indd 50 2.4.2024 11.06 2.4.2024 11.06
de_11042024_51.indd 51 de_11042024_51.indd 51 2.4.2024 14.52 2.4.2024 14.52. 75 pr os en tt ia Su om es ta on m et sä ä. Se voi aiheuttaa perspektiiviharhoja Brysselissä. 51 Demokraatti Hakkuumäärät kuumentavat tunteita Metsä palauttaa stressistä Kolumni: Piritta Rantanen TEEMA 51 Demokraatti M et sä METSÄ PUILTA Suomi on suhteellisesti Euroopan metsäisin maa
52 Demokraatti TEEMA Unioni antaa METSÄLLE SIIVET de_11042024_52.indd 52 de_11042024_52.indd 52 3.4.2024 9.52 3.4.2024 9.52
de_11042024_52.indd 53 de_11042024_52.indd 53 3.4.2024 9.52 3.4.2024 9.52. Euroopan unioni on ollut onnenpotku metsäteollisuudelle, koska se tarjoaa pääsyn laajaan sisämarkkinaan. EU:n jäsenyys mahdollistaa Suomelle osallistumisen yhteiseen päätöksentekoon ja metsiä koskevaan vaikut tamiseen unionin sisällä, jotta maamme tarpeet ja eri tyispiirteet otetaan huomioon EU:n lainsäädännössä ja politiikassa. ILMASTOPOLITIIKKA MUOKKAA METSIÄ KOSKEVAA LAINSÄÄDÄNTÖÄ. Suurin osa Suomen metsäteollisuuden tuotteista menee vientiin. Unioni antaa Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho V ihreä kulta virtaa kohti Eurooppaa. 53 Demokraatti Eurooppa imee suomalaista puuta, mutta sääntelyn tempoilu luo epävarmuutta
– Ennakoitavuus lainsäädännössä tu kisi yrityksien investointikykyä ja stra tegista pitkän aikavälin suunnittelua. Asetukset ovat kaikkia jäsenmaita suoraan sitovia. – Vielä on hieman epävarmaa, kuinka muutokset tulevat lopulta vaikuttamaan. Ilmastopolitiikasta on tullut kunnianhimoisten tavoitteiden myötä EUsääntelyn kovaa ydintä, ja se muok kaa metsiä koskevaa lainsäädäntöä. Tempoilu on demokratian helma synti. Saamapuolella olemisen riemujen li säksi EU myös haastaa metsäteolli suutta. Direktiivien osalta on enemmän liikkumavaraa kansallisessa lainsäädännössä. Lainsäädäntö vaikuttaa NYKYISEN KOMISSION AIKANA uudistettiin metsästrategia ja biodiversiteettistrategia. – Kun nämä kaikki laitetaan kansallisesti toimeen, emme vielä tiedä, mikä on metsien käytön pinta-ala, kuinka paljon voidaan hankkia puuta per hehtaari ja monia muita kysymyksiä on auki. Komission lainsäädäntöaloitteen jälkeen parlamentti ja (jäsenvaltioiden edustajista muodostuva) neuvosto käsittelevät sitä ja lopulta hyväksyvät sen kolmikantaneuvottelujen tuloksena. – Tämän komission aikana on ollut vajaa kymmenen lainsäädäntöhanketta, jotka jollain tavalla vaikuttavat metsän hoitoon ja puun saatavuuteen, Niemi sanoo. – Ihan varmasti tulee saamaan huutia monesta suunnasta, toimeenpannaanko oikein vai väärin, Niemi sanoo. Kun EU sääntelee meidän toi mintaamme, on tärkeää arvioida kilpai lukykyä ja sitä, kuinka pärjäämme glo baaleilla markkinoilla. Nykyisen komission muutokset ovat ol leet merkittäviä, kun esimerkiksi ener gia ja ilmastopolitiikan kokonaisuus päivitettiin. Samaan aikaan tarvitaan toimi vat sisämarkkinat, sillä viennistämme noin puolet menee EU:iin, Metsäteol lisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi sanoo. Kun vaalien myötä valta vaihtuu, myös suunta tarkistetaan uusiksi. SUOMEN METSÄ POLITIIKKA Lähde: Metsäteollisuus de_11042024_52.indd 54 de_11042024_52.indd 54 3.4.2024 9.52 3.4.2024 9.52. Todelliset vaikutukset nähdään vasta pi EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO = JÄSENVALTIOT BYROKRATIAN JATKUVA LISÄÄNTYMINEN KIUSAA METSÄTEOLLISUUTTA. Yksi tärkeä tekijä on myös ennakoitavuus, Niemi sanoo. Turbulenssia piisaa. Tämä luo epävarmuutta. – Pääosa metsäteollisuutta koskevasta lainsäädännöstä tulee Euroopan unionin suunnasta. monella tavalla perusraakaaineen saa tavuuteen. Tule vien eurovaalien jälkeen valitaan jälleen uusi komissio, ja jonkinlaisia muutoksia on varmasti luvassa. Euroopan unionin mailla on kul lakin oma metsäpolitiikkansa, mutta nykyään metsien käyttöä ohjataan ja raamitetaan EU:ssa muilta politiikka lohkoilta tulevilla asetuksilla ja direk tiiveillä. Niiden yhteydessä säädettiin koko joukko asetuksia ja direktiivejä, jotka näkyvät yllä olevassa infografiikassa. Puun saatavuus on metsäsektorilla merkittävä asia. – Nykyinen komissio avasi ilmasto ja energiapolitiikan ison lainsäädäntöko konaisuuden, juuri kun edellinen komis sio oli saanut ne tehtyä, Niemi sanoo. Oman mausteensa EU-prosessiin tuo se, että näiden asetuksien ja direktiivien valmisteluun on osallistunut pääasiassa Marinin hallitus, ja toisaalta Orpon hallitus toimeenpanee nämä. 54 Demokraatti TEEMA Maatalous (CAP) Uusiutuva energia Maankäyttö sektori Kestävä rahoitus Metsäkato, metsien tilan heikentyminen Ennallis taminen Maaperän terveys Metsä tieto – Meille avoin globaali kauppa ja EU isona kauppapoliittisena tekijänä on tosi tärkeä. – Sitten sieltä putkahtaa esiin eri lakien kokonaisuus, joka sääntelee meidän metsiemme käyttöä, Metsäteollisuuden Karoliina Niemi sanoo
Niemi nostaa esimerkiksi metsäkatoasetuksen. Ase tuksella pyritään minimoimaan EU:n osuus maailmanlaajuiseen metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen. Niemi painottaa suomalaisen metsä teollisuuden ja metsänomistajien edun valvonnan tärkeyttä EUtasolla, jotta Suomen erityispiirteet ja tarpeet otet taisiin huomioon asetuksissa ja direk tiiveissä. Metsäteollisuudella voi olla optimistisempi näkymä hakkuu mahdollisuuksista kuin luonnonsuoje luun keskittyneellä kansalaisjärjestöllä. Tottakai arvokkaimmat kohteet pitää suojella ja jättää talouskäy tön ulkopuolelle. BYROKRATIAN JATKUVA lisääntyminen kiusaa metsäteollisuutta. Luken arviot hakkuumahdollisuuk sista perustuvat Valtakunnan metsien inventointiin (VMI), jossa tuotetaan aineis toa vuosittain koko maan katta vana tutkimuksena. – Kestävät hakkuumäärät tarkoitta vat sitä, että voidaan pitkällä aikavälillä tuottaa kestävästi puuta, Niemi sanoo. – Metsäkato on iso maailmanlaajui nen ongelma, jota me kaikki haluamme välttää. KÄYTÄNNÖSSÄ HAKKUUMÄÄRÄT RATKAISTAAN PUUMARKKINOILLA TOIMIVIEN PUUN OSTAJIEN JA MYYJIEN VÄLILLÄ. Mutta nyt hyväksytty EUlain säädäntö on hyvin byrokraattinen, Niemi sanoo. Niemi korostaa, että metsäteollisuu den tavoitteena on löytää tasapaino ta loudellisen kehityksen, luonnon moni muotoisuuden, ilmastokestävyyden ja sosiaalisen kestävyyden välillä. Hakkuumahdollisuuk sien arviointia tehdään muun muassa Luonnonvarakeskuksessa (Luke). – En sanoisi, että on menty taaksepäin, sillä muun muassa ilmastonmuutoksen ehkäiseminen ja monimuotoisuuden edis täminen edellyttävät toimia. – Metsäkatoasetuksen soveltami nen alkaa reilun puolen vuoden päästä, mutta meillä ei ole komissiolta vielä edes selkeitä ohjeita, kuinka se viedään käy täntöön. 55 Demokraatti demmän aikavälin kuluessa, kun kaikki lait ovat toimeenpanossa. Näitä päätöksentekijät hyö dyntävät omilla tavoillaan, Luken eri koistutkija Hannu Hirvelä sanoo. KÄDENVÄÄNTÖ TURVALLISISTA hak kuumääristä kuumentaa aika ajoin tun KESKUSTELU hakkuumahdollisuuksista heijastaa tasapainoilua taloudellisen tuoton, metsien ekologisen kestävyy den ja monimuotoisuuden säilyttämi sen välillä. – Ne ovat isoja muutoksia, jotka ovat vaatineet myös edunvalvontaa. Uutta sääntelyä ovat tuomassa muun muassa pakkaus ja pakkausjätease tus, päästökauppaan tehdyt muutokset, maaperädirektiivi, metsätietoasetus ja metsäkatoasetus. Me taas haluamme yhdistää moni muotoisuuden edistämisen ja kestävän puuntuotannon. Yksi hakkuumääriin vaikuttava asia on monimuotoisuuden suojeleminen. – Meidän arviomme hakkuumahdol lisuuksista tehdään metsävarojen näkö kulmasta, eli huomioidaan metsävarat, metsänkäytön rajoitukset, metsänhoi don ohjeistukset ja suositukset, Hirvelä sanoo. – Jotkut ajattelevat, että meidän pi täisi siirtää merkittävästi enemmän ta louskäytössä olevaa metsää suojeluun. Inventoinnin tarkoituksena on tuot taa tietoa metsien määrästä, rakenteesta, puulajeista, kasvusta, terveydentilasta ja monimuotoisuudesta sekä metsätalou den vaikutuksista metsiin. Lyhyessä ajassa on kuitenkin tullut valtava määrä metsäsektoriin vaikuttavia sääntöjä, joi den toimeenpanolle tulee antaa liikkuma varaa ja aikaa, Niemi vastaa. de_11042024_52.indd 55 de_11042024_52.indd 55 3.4.2024 9.52 3.4.2024 9.52. Painotukset vaihtelevat, mutta myös menetelmät ja käytettävät aineistot saat tavat vaihdella. Onko nykyisen komission aikana tehty politiikkaa, joka on metsäteollisuuden näkökulmasta takapakkia. Jos tavoitteena on pelkkä lyhyen ajan hiilinielujen kasvattaminen, ihan teelliset hakkuumäärät ovat erilaiset kuin jos tavoitteena on taloudellisen hyödyn maksimointi. Aineisto ke rätään maastotyönä otantamenetelmällä eri puolilla Suomea. Eri tahojen luvut turvallisista hakkuu määristä vaihtelevat suurestikin, koska niitä arvioidaan eri tarkoituksiin ja eri näkökulmista. Niissä arvioidaan hakkuiden teita. – Hakkuumahdollisuuksien tarkaste lussa on usein kyse siitä, että tuotetaan arvioita metsistä, metsien tulevasta ke hityksestä ja metsien käyttömahdolli suuksista. Moninaiset hakkuumahdollisuudet ja muiden metsiin kohdistuvien toimien vaikutuksia
Vaikka se on meidän tulkinnan mukaan kestä vien hakkuiden yläraja, niin toki se voi daan ylittää. – Se kuvaa hakkuiden ylärajaa, joka voidaan hakata ilman että tulevat hak kuumahdollisuudet pienenevät. Kolmas on suurin nettotulo las kelma, jonka tavoitteena on tuottaa lä hiajan suurin taloudellisesti tehokas aines ja energiapuukertymä. – Siinä laskelmassa ei vaadita toi minnan kestävyyttä vaan voidaan ly hytaikaisesti nostaa hakkuut korkealle tasolle, jonka jälkeen hakkuumäärät kääntyvät usein laskuun. – Niitä ei ole tehtykään siinä mie lessä, että niitä pitäisi tiukasti noudat taa tai toteuttaa, vaan niiden tarkoitus auttaa hahmottamaan, mitkä ovat met sien käyttömahdollisuudet. – Ensimmäinen ja siteeratuin on ar vio suurimmasta ylläpidettävissä ole vasta hakkuukertymästä. – Näin se menee, mutta samalla on huomioitava, että arviot eivät ole hak kuusuunnitteita, Hirvelä sanoo. Eli jos samalla tasolla jatketaan, niin kuinka metsät kehittyvät tulevaisuudessa. Käytännössä hakkuumää rät ratkaistaan puumarkkinoilla toimi vien puun ostajien ja myyjien välillä. Se tähtää puuntuotannolliseen ja taloudelliseen kestävyyteen metsissä, Hirvelä sanoo. Hakkuukeskustelussa on eniten käy tetty näistä ensimmäistä. SIENESTYSTÄ HARRASTAA NOIN 1,6 de_11042024_52.indd 56 de_11042024_52.indd 56 3.4.2024 9.52 3.4.2024 9.52. Te siis laskette metsän elinvoimai suuden näkökulmasta, ja se antaa raa mit metsien käytölle. Laskelmasta riippuen elinkei noelämän vaikutus voi näkyä epäsuo rasti käytön rajoitusten ja suositusten kautta tai sitten laskelmissa voidaan ottaa huomioon myös esimerkiksi ar viot teollisuuden tulevasta puuntar peesta. 13% MILJOONAA SUOMALAISTA. ERILAISTEN TOIMEKSIANTONA tehtä vien arvioiden lisäksi Luke tuottaa kol mea erilaista vakiolaskelmaa hakkuu määristä. 56 Demokraatti TEEMA – Tämä on se kehikko, jossa toi mimme. 15,9% METSÄTEOLLISUUDEN OSUUS SUOMEN KOKO TAVARAVIENNIN ARVOSTA 2023 ON Lä ht ee t: M et sä te ol lis uu s, M aa ja m et sä ta lo us m in is te riö SUOMEN METSISTÄ ON SUOJELTUJA. – Toinen laskelma koskee viime vuo sien toteutunutta hakkuutasoa
Metsänkäsittelyllä tai hakkuiden lyk käämisellä voidaan parantaa virkistys käytön edellytyksiä. Jollekin se on voinut tänä talvena olla retkiluiste lua tai jonkin eläimen jälkien havainnoin tia hangella. – Metsä on aina ollut sairaalan vie ressä, mutta sitä ei ole aikaisemmin hyö dynnetty sairaalan toiminnassa, Lippo nen sanoo. Sieltä on saatu ja saadaan elantoa, mutta metsä näyttelee tärkeää roolia myös vapaaajassa ja mo nenlaisissa aktiviteeteissa. – Vastauksissa nousevat muun muassa fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan har rastaminen. Projekti on saanut sosiaali ja terveys ministeriön rahoitusta, joten kokeilu ja tutkimus luonnon vaikutuksista voi jat kua ainakin kolmen vuoden ajan. – Sairaalan johdossa on myös ymmär retty, kuinka tämä tukee kuntoutusta ja hyvinvointia. Virkistys käyttöä tulee ohjata sitä kestäville alueille. 57 Demokraatti METSÄ ON suomalaisille monella ta valla rakas ja tärkeä. de_11042024_52.indd 57 de_11042024_52.indd 57 3.4.2024 9.52 3.4.2024 9.52. Ja siten sillä on suora ja suuri vaikutus talouteen. Tuorein tut kimus tehtiin vuosina 2019–2021. Myös työntekijöiden hy vinvointi on yksi tärkeä näkökulma. Koronapandemia nosti luonnossa liikkumisen määriä. Se tuotti perustietoa luonnon virkistyskäy töstä ja luontomatkailusta. – Sairaalan henkilöstöä koulutettiin siinä, kuinka he voivat omassa työssään hyödyntää luontoympäristöä. Nämä ovat automaattisia reaktioita, jotka tapahtuvat riippumatta siitä, pi dätkö metsässä olemisesta vai et. Moni oli aina kin kokeillut näitä harrastuksia. Mikä saa suomalaiset lähtemään luon toon. Aikaisem mat tiedonkeruut on toteutettu vuosina 1998–2000 ja 2009–2010. Reitti kuljettaa esteettömälle laavulle, jossa on nuotiopaikka. Tutkimuksien mukaan eniten liikutaan kodin lähistöllä olevissa metsissä ja ulkoi lualueilla, eli oman arjen ympäristössä. – Laajamittaisella virkistyskäytöllä on myös vaikutuksia ympäristöön. Nyt hoi tohenkilökunnalla on siis lupa mennä asiak kaan kanssa ulos, kun aikaisem min sitä olisi ehkä katsottu kummek suen, Lipponen sanoo. Luonnonvarakeskus suunnitteli ter veysmetsän Kainuun keskussairaalan METSÄSSÄ AIVOT PÄÄSEVÄT PALAUTUMAAN KUORMITUKSESTA. Rakennetussa ympäristössä ihmisen aivot kuormittuvat, kun taas metsässä aivot pääsevät palautuman kuormituk sesta. Ne vaihte levat tietysti henkilöiden välillä. – Metsässä liikutaan ja kerätään luon nonantimia, kuten sieniä ja marjoja, Lu ken tutkija Marjo Neuvonen sanoo. Lisäksi retkiä tehdään maaseudun luontokohteisiin, ja esimerkiksi kansallispuistoihin. – Tämä tuottaa psyykkisiä hyvinvoin tivaikutuksia, ja mielenterveys kohenee. Monilla on myös käytössä vapaaajan asunto, jonka lähiluonto houkuttelee mo nenlaisiin aktiviteetteihin. Viime vuosina luonto on alkanut kiin nostaa osana hyvinvoinnin edistämistä ja terveydenhuoltoa. Vapaaajalla ta pahtuva omaehtoinen metsässä ja luon nossa liikkuminen tukee terveyttä ja hy vinvointia, minkä vuoksi se on kansan terveydellisesti hyvin tärkeää. Alueita tulisi olla tarjolla riittävästi. Luonnossa ollessa stressi vähenee, sydämen syke laskee ja stressihormoni pitoisuudet alenevat, Luonnonvarakes kuksen tutkija Maija Lipponen sanoo. Virkistävä metsä lähimetsään monialaisessa yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Joku on taas maaliskuussa kuunnellut pöllön huhuilua. – Metsähallitus kertoi koronaaikana kansallispuistokäyntien kasvaneen 23 prosenttia. Yhä useampi on il moittanut harrastavansa maastopyöräi lyä. – Luonnosta haetaan myös rauhaa, hil jaisuutta ja luontoelämyksiä. LUKEN TOTEUTTAMA valtakunnallinen ulkoilututkimus paljastaa, että suoma laiset osaavat ottaa metsästä ilon ja hyö dyn irti vapaaaikanaan. 120 metriä pitkää puurakenteista ja esteetöntä reit tiä pitkin voi liikkua vaikka pyörätuolilla. Myös pidempien päiväpatikointien määrä on lisääntynyt. – Perinteisten aktiviteettien lisäksi on nousevia trendejä. – Intensiivinen metsätalous, erityisesti, jos se tapahtuu matkailun tai virkistys käytön kannalta tärkeiden alueiden lähei syydessä, vaikuttaa maisemaan ja alueen vetovoimaisuuteen, Neuvonen sanoo. Suomalaisille kertyi vuonna 2020 kes kimäärin 182 ulkoilukertaa vuoden aika na, kun taas kymmenen vuotta aiemmin vastaava luku oli 170. – Luonnon tuottamasta hyvinvoinnista tutkituin mekanismi on stressistä elpymi nen. Stressistä palautuminen ja rentoutuminen ovat ihmisille tärkeitä, samoin kuin ympäristö ja kauniit mai semat, Neuvonen listaa. Siellä ei tarvitse tahdonalai sesti kohdistaa tarkkaavuutta samalla tavalla kuin rakennetussa ympäristössä, ja siitä syntyy elpymisvaikutus, Lippo nen sanoo. – Luonnossa on elementtejä, jotka kiehtovat ja vetoavat ihmisen tarkkaa vuuteen. Kaikenlaista ulkoilua koske van arviomme mukaan koronan aiheut tamaa lisäystä oli noin 18 prosenttia, Neuvonen sanoo. Uusimmassa tutkimuksessa kysyttiin ensimmäisen kerran myös polkujuoksua ja frisbeegolfin harrastamista. KAINUUN KESKUSSAIRAALAN viereen on perustettu terveysmetsä
Myös ilmastonmuutoksella on vaikutusta koko unionin alueen metsiin. Tästä syystä esimerkiksi koko EU-alueella on lisättävä puurakentamista. Pystymme hyödyntämään metsiä niin luonnon monimuotoisuuden, metsätalouden kuin virkistysmahdollisuuksien mukaan. Metsiin liittyvässä keskustelussa on unionissa huomioitava, että metsän merkitys eri jäsenvaltiolle on hyvinkin erilainen ja metsäpinta-ala vaihtelee jäsenmaissa paljon. Meillä on esimerkiksi 32-kertainen määrä metsää verrattuna Belgiaan ja lähes kymmenkertainen määrä verrattuna Viroon. Metsien kasvu vaatii toimenpiteitä. Unionin alueelle mahtuu monenlaista metsää maantieteen, ilmaston sekä ihmisen aiem pien ja nykyisten toimien takia. On siis tärkeää, että puusta tehtävät tuotteet ovat pitkäikäisiä. Mielenkiintoista ja haasteellista on se, ettei jäsenval tioilla ole edes yhteistä näkemystä siitä mikä metsä on. Meille on erityisen tärkeää, että ne päätökset, joita unionissa tehdään, ovat meidän kansallisiin erityispiirteisiimme sopivia ja meille käytännössä sovellettavia. TAVOITTEIDEMME MUKAINEN fossiilitaloudesta luopuminen edellyttää kilpailukykyisiä tuotteita ja innovaatioita, joita Suomen on mahdollista luoda. Metsä on tärkeä KOLUMNI Teksti Piritta Rantanen, kansanedustaja (sd.), maaja metsätalousvaliokunnnan jäsen TEEMA METSÄKESKUSTELU AIHEUTTAA PALJON TUNTEITA JA ERILAISIA NÄKEMYKSIÄ. Metsät ovat hiilinieluja ja kasvaessaan metsä sitoo hiilidioksidia ilmakehästä. METSISTÄ KESKUSTELTAESSA olisi hyötyä sanakirjasta, jossa kaikki lyhenteet, EU:sta tulevat direktiivit, strategiat ja muu metsiin liittyvä sanasto olisi avattu suomen kielelle. Vaikka unionilla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, on viime vuosina huomattu, että monet sen päätökset vaikuttavat merkittävästi unionin alueen metsiin. de_11042024_58.indd 58 de_11042024_58.indd 58 3.4.2024 9.32 3.4.2024 9.32. Metsäsektorilla on kaikki mahdollisuudet olla ratkaisija moneen ongelmaan. Suomi on suhteellisesti Euroopan metsäisin maa, metsät peittävät meillä yli 75 prosenttia maapinta-alastamme. Siksi metsäkeskustelu aiheut taa paljon tunteita ja erilaisia näkemyksiä. Niillä kaikilla on merkitystä metsiemme tulevaisuuden hoitoon ja käyttöön. Meidän on varmistettava painopiste kestävään metsänhoitoon sekä huolehdittava pitkäjänteisestä ja ennustettavasta metsäpolitiikasta. 58 Demokraatti K eskustelu metsistä on taas erittäin ajankohtaista. Meillä on myös mahdollisuus korvata nykyisiä fossiilisilla aineilla tuotettuja tekstiilejä ja pakkausmateriaaleja biotaloustuotteilla. Suomelle metsien merkitys korostuu enemmän kuin yhdellekään toiselle EU-maalle. Metsät ovat meille tärkeitä, niin metsistä saatavan taloudellisen hyödyn, kuin myös luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytönkin vuoksi. Meillä on käytössä erilaisia sertifikaatteja, metsäkatoasetus, biotalousstrategia, metsien monitorointi ja seuranta sekä ennallistamisasetus. Nämä toimenpiteet ovat aktiivista toimintaa, jotka tarvitsevat selkeitä kriteerejä. EU-vaalit pidetään kesäkuussa. Suomessa päätöksiä metsien käytöstä ja hoidosta tekee käytännössä metsähallituksen ohella 600 000 metsien omistajaa. Sanasto on monimutkaista, vaikeaselkoista, eikä eri toimien yhteisvaikutuksista kenelläkään ole varmaa tietoa
KUNTAJA aluevaaleihin on aikaa enää noin vuosi. On erikoista, että kun ministeriössä valmistellaan sairaa loiden tehtävien karsintaa ja julkisten palveluiden rajaamista, niin ministeri lymyilee ja väistelee vastuuta. Meidät sosialide mokraatit tunnetaan päättäjinä, jotka ymmärtävät ihmisten arjen asioita. Ihmiset katsovat meitä päin, kun kai kille tärkeistä sosiaali ja terveyshuol lon, ikäihmisten palveluiden, koulutuk sen ja varhaiskasvatuksen asioista pääte tään. Erityisesti hyvin vointialueiden valtavat säästöpaineet aiheut tivat perusteltua huolta ja tuskaa. Sen ver ran hän kuitenkin osallistui keskuste luun, että lupasi Uusi Rovaniemi leh dessä (12.3.2024), että yhtään sairaalaa ei lakkauteta. Huolta on aiheuttanut tam mikuussa julkaistu sosiaali ja terveys ministeriön sairaalaselvitys, jonka suh teen ministeri Kaisa Juuso (ps.) ehti jo pesemään käsiään. Mikkel Näkkäläjärvi SDP:n puoluesihteeri mikkel.nakkalajarvi@sdp.fi X: @nakkalajarvi Bluesky: @nakkalajarvi.bsky.social Liikkeen etuvartiossa de_11042024_59.indd 59 de_11042024_59.indd 59 27.3.2024 11.13 27.3.2024 11.13. 59 Demokraatti Hallitus pakottaa hyvinvointialueet tekemään hätäisiä sopeutustoimia, joiden seuraukset ovat arvaamattomia. Nähtäväksi jää, onko mi nisteri sanansa mittainen. Sosiaali ja terveydenhuolto on muu tenkin ennennäkemättömän kriisin edessä, jos hallitus jatkaa valitsemal laan tiellä. Toimiva terveydenhuolto sekä laa dukas koulutus ja varhaiskasvatus ovat tutkitusti ihmisille kaikkein tärkeim piä asioita, joille päättäjien huomiota toivotaan. Viisaampaa olisi antaa hyvinvoin tialueille työrauha parempien ja vaikut tavampien palvelujen aikaansaamiseksi. Ensitoimina SDP on esittänyt ja vaatinut alijäämän kattamisvelvoitteen aikataulun pidentä mistä ja ennakkomaksua vuoden 2025 rahoituksen jälkikäteistarkastuksesta. SDP on esittänyt useita toimenpiteitä, joilla hyvinvointialueiden taloustilan netta voitaisiin helpottaa. Sosialidemokraatit paljon vartijoina K unnissa ja hyvinvointi alueilla ympäri Suomen ele tään taloudellisesti haasta vien näkymien edessä. Valitettavasti nämä esitykset ovat kai kuneet kuuroille korville, ja nyt on riskinä se, että Orpon hallitus pakottaa hyvin vointialueet tekemään hätäisiä sopeutus toimia, joiden seuraukset ovat arvaamat tomia. So sialidemokraatit ovat pal jon vartijoina, kun tilanteet ovat haasta via ja on kyse ihmisten kannalta kaikkein tärkeimmistä peruspalveluista. Ky kenemme esittämään toteuttamiskelpoi sia ratkaisuja ja ajamme koko Suomen kannalta tärkeitä asioita. Kokoomus ja perussuo malaiset ovat todellisen karvansa tässä hallituksessa näyttäneet. Niissä vaaleissa tullaan tar vitsemaan vastuunkantajia, joilla on ar vot kohdallaan ja joille tavallinen ihmi nen tulee aina ensin. Jos puhutaan palveluiden kehittämisestä, sopeutusten oikeuden mukaisuudesta tai vaikka siitä, millainen työnantaja hyvinvointialueen tai kunnan on oltava, on SDP:n vaihtoehto aivan toi senlainen kuin kokoomuksen tai perus suomalaisten. Kun vaaleja kohti käydään, on tärkeää tuoda esiin, että puolueiden arvoissa on todella eroja. TÄTÄ KIRJOITTAESSANI on vastikään ko koonnuttu SDP:n johtavien hyvinvointi alue ja kuntapäättäjien kanssa viikonlo pun verran Vantaalla
fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Tavoitteeksi maailman korkein verotus. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Uusille näkemyksille tuleekin sivistysvaltiossa olla tilaa. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Mitä jos Suomen tavoite olisikin olla maailman korkeimman kokonaisveroasteen maa tavalla, joka jättää lähtötelineisiinsä jopa tällä hetkellä ykköstilaa pitävän Tanskan. Korkeakoulujemme ja yliopistojemme ovista kävelisi joka kevät ulos muun muassa tekoälyn, robotiikan, energiateknologian, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja muotoilun tulevaisuushaasteisiin koulittu ikäluokka, joita vastassa koulun ulkopuolella olisi pysyvä head huntereiden joukko tarjoamassa toinen toistaan parempia työetuja nuorille, joita pelkkä raha ei edes motivoi. Tuntuuko tämä ajatus utopialta, vai olisiko tie tähän tulevaisuuskuvaan jopa tasaisempi kuin tie edullisemman työvoiman Suomeen. VIIMEISEN VUODEN aikana Suomessa on tehty lainsäädäntötyötä rohkeudella, jota maassamme tuskin on nähty vuosikymmeniin. Yritykset, joiden yhden vuoden budjetti on isompi kuin Suomen koko valtion budjetti kiihdyttäisivät täällä tulevaisuuttaan ja maksaisivat täkäläisille työntekijöilleen maailman korkeimpia palkkoja. Maailman hyvinvoivimmasta, osaavimmasta, oma-aloitteisimmasta ja innovatiivisimmasta työvoimasta kilpailtaisiin maailmanlaajuisesti, ja Suomi pullistelisi yhteisöveron maksajia. Maailman korkeimman veroasteen ja -kertymän omaava Suomi ohjaisi kaiken veroylijäämänsä suoraan kansallisen hyvinvoinnin, koulutuksen ja tutkimuksen tukemiseen varmistaen panostuksellaan sen, että jokainen suomalainen sukupolvi olisi kirkkaasti maailman paras ratkaistaessa ajankohtaisimpia liike-elämän ja yhteiskunnan kysymyksiä. Kansallisilla rajoillamme ei olisi aikaa pohtia tulisiko turvapaikanhakijoita työntää takaisin rajan tuolle puolen, vaan joutuisimme lähinnä työntämään takaisin rajan taakse Suomeen hinnalla millä hyvänsä pyrkiviä kansainvälisiä yrityksiä, koska emme pienenä maana pystyisi kouluttamaan riittävää määrää osaajia vastaamaan maailmanlaajuiseen kysyntään. 60 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Suomen nykylainsäätäjien halu kyseenalaistaa maan tavaksi iskostuneita totuuksia saa jatkamaan kyseenalaistamista. Marko Vuorinen Dokumenttielokuvantekijä New York, USA Getty Images de_11042024_60.indd 60 de_11042024_60.indd 60 3.4.2024 11.45 3.4.2024 11.45
Kysynkin, mitä ihmettä nuo varat odottavat. Esimerkiksi Turkki, Etelä-Korea ja Yhdysvallat ovat kukin mahdollisia ammusten myyjiä. Kohtuullisella 100 miljoonan dollarin vuorokausisakolla venäläiset varat lännessä olisi kulutettu loppuun kymmenessä vuodessa. Meidän tehtävämme on mahdollistaa heidän taistonsa. 61 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Armas Eurooppa, tee nämä kolme tekoa Ukrainalle Venäläisten talletukset lännessä ovat noin 300 miljardia dollaria. Venäjän jäädytetyt varat tulisivat parempaan hyötykäyttöön Ukrainan käsissä. Ukrainalaiset ovat tietenkin olleet kärsijän roolissa tässä hyökkäyksessä. EU on julkaissut tahtotilansa kasvattaa eurooppalaista ammusja sotatarviketuotantoa voimakkaasti. Ukrainan talous sakkaa pahasti Venäjän hyökkäyksen takia. 3. Venäjä kasvattaa ylivoimaansa niin miesvahvuudessa kuin materiaalissa. Ukrainan ammuspulan ajautuessa yhä kriitisempään tilaan, tämä vaatimus ammusten eurooppalaisuudesta tulisi unohtaa. päivän tekoja, kun yksikään miehittäjä ei ole enää Ukrainan alueella”, Volodymyr Zelensky, Ukrainan presidentti sanoi jo vuonna 2023. Rauhaa vai vallankaappausta Kremlissä. Ammusten ostaminen kansainvälisiltä markkinoilta on hintavaa, mutta ammuspulan ratkaisu on Ukrainan akuutein haaste taistelukentällä. Sodan asetelma on ukrainalaisille raadollinen. Maan bruttokansantuote on noin 30 prosenttia heikompi sotaa edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna. Donetskin pelloilla ja Donin mutkassa, Mustanmeren rannoilla ynnä Hersonin kaduilla päätetään Euroopan kohtalosta. Kukaan ei toista viime vuoden helmikuun 24. Lauantaina 24. Emme unohda Ukrainaa, se lupaus pitää. Lauri Hietanen Demarinuorten kansainvälisen politiikan työryhmän puheenjohtaja, espoolainen sosialidemokraatti Getty Images de_11042024_60.indd 61 de_11042024_60.indd 61 3.4.2024 11.45 3.4.2024 11.45. Joten, armas Euroop pa, tässä on kolme tekoa Ukrainan ahdinkoon – jotka voimme tehdä jo nyt. Mitä ihmettä nuo varat odottavat. Reuters arvioi, että venäläisten säilytykset lännessä ovat noin 300 miljardia dollaria. Euroopan unionin tavoite lähettää Ukrainaan miljoona tykistön ammusta huhtikuuhun 2024 mennessä on epäonnistumassa surkeasti. Tietyt rintamalohkot eivät ole saaneet joukkotäydennyksiä sitten hyökkäys sodan alun vuonna 2022. Lähetetään Ukrainan kansalaisten verotulot Ukrainalle. Ukrainan asevoimilta puuttuu edelleen kriittisen tärkeää ilmatorjuntakykyä. Erityisesti meille sosialidemokraateille on selvää, että on velvollisuutemme auttaa Ukrainaa kaikin mahdollisin keinoin. Jos lähettäisimme 1,7 miljoonan ukrainalaisen EU:ssa maksamat verot takaisin Ukrainan valtiolle, tukisimme maan taloutta – ja tekisimme osaltamme päätöksenteon uudesta liikekannallepanosta hieman helpommaksi. Venäläisten varantojen takavarikointi ei ole uusi idea. Takavarikoidaan jäädytetyt venäläiset varat. Päätös on oikea, mutta sotatarviketeollisuuden perustaminen kestää vuosia. Ostetaan tykistön ammuksia kansainvälisiltä markkinoilta. Tämä näkyi lohduttoman selkeästi Avdiivkan kaupungin taistelussa ja vetäytymisessä. Tai kenties tulevaisuutemme on hieman siedettävämpi, demokraattinen ja ihmisoikeuksia kunnioittava. 2. Tulevaisuutemme voi olla synkkä, väkivaltainen ja autoritäärinen. Ymmärrän. Kenties voisimme alkaa sakottaa Venäjää sen laittomasta hyökkäyssodasta. Miljoonasta ammuksesta noin puoli miljoonaa on vasta lahjoitettu Ukrainalle. Jäädytettyjen varojen suora takavarikointi on raju ehdotus. EU pitää kiinni tavoitteestaan, että Ukrainalle lahjoitettavien tykistön ammusten tulisi olla Euroopassa tuotettuja. ”Kukaan ei enää uhmaa vapautta uudelleen, jos on selvää, että vapaa maailma on valmis puolustamaan arvojaan. 1. Ukrainalaiset tahtovat taistella vapautensa puolesta. Tykistön ammuksia tulisi ostaa nyt kansainvälisiltä markkinoilta ammuspulan ratkaisemiseksi. Ukrainan kyky operatiivisiin vastahyökkäyksiin on myös heikko tykistön ammuspulan vuoksi – rajoitetut vastahyökkäykset maksetaan ukrainalaisella verellä. Taloudellinen epävarmuus estää Ukrainaa poliittisesti laajentamasta liikekannallepanoaan. Me täällä lännessä, turvassa, terveinä lämpimissä kodeissamme loikoillen emme ole tehneet riittävästi Ukrainan tukemiseksi. helmikuuta vietettiin surullista Venäjän Ukrainaan kohdistaman raa’an hyökkäyssodan toista vuosipäivää
1960-luvun myötä hän aloitti aktiivisen kansallisen poliittisen nuorisojärjestötoiminnan perheen perustamisen rinnalla. dem. Hetki meni myös Pyhtään kunnan nuorisosihteerinä. Ura kuitenkin alkoi kaupan alalla lihanleikkaajana ja myöhemmin kauppiaana omassa kylässä. Samanaikaisesti alkoi toiminta kuntapolitiikassa, niin kunnanhallituksessa ja valtuustossa kuin lukuisissa muissa kunnallisissa toimielimissä ja sd-järjestöissä. Mauri tuki eheyttävää prosessia. Purolan / Pyhtään) Nousu vuonna 1926. Toivo Hokkanen oli aktiivinen näissä kaikissa 1920-luvun puolivälistä lähtien. 1951 perustettiin Purolan Sos.dem. Tehtäviä olivat muun muassa TUL:n koulutusohjaaja ja nuorisojärjestö Haukkojen järjestöohjaaja. Hän otti toimintaan mukaan myös Maurin, joka seitsemän vanhana osallistui ensimmäistä kertaa Nousun toimintaan ja jatkoi siinä voimiensa mukaan aina seuran virallisen loppuun asti – ja kantoi huolta perinnön säilymisestä viimeisiin päiviinsä saakka. Nuoret jäivät TPSL:n kannattajille. puolueen sisällä kärjistyi 50-luvulla, ja kun puolue hajosi 1957, syntyi Työväen ja pienviljelijäin Sosialidemokraattinen liitto, TPSL. Nämä täyttivät vapaa-ajan Nousun toiminnan ohella. Kylässä vaikutti myös merkittävänä ay-toimijana Svartbäckin lastausyhdistys. On osallistuttava, on tehtävä, on vaadittava, on pysyttävä linjassa, on oltava inhimillinen ja solidaarinen, on kannettava ihmisyyden sanomaa. Riku Pirinen ystävä, toveri, Maurin oppipoika Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi www.demokraatti.fi/tilaa-lehti Valitse tieto. de_11042024_60.indd 62 de_11042024_60.indd 62 3.4.2024 11.45 3.4.2024 11.45. Maurin omina urheilulajeina olivat yleisurheilu, suunnistus, hiihto, lentopallo, kuntourheilu ja petankki. Mutta ennen kaikkea suurimpana kenttänä oli seuratyö: hallintoa, taloutta, organisointia. Mauri totesikin toisinaan, että TUL on Jumalani ja Nousu Jeesukseni. Poikavuosien TUL-toiminnan rinnalle tuli myös puoluetyö. heinäkuuta 1937 Pyhtään Purolassa. Mauri organisoi, ideoi, osallisti, otti kantaa ja vaikutti. Mauri oli uskollinen omille järjestöilleen, ja hän siirtyi myös TPSL:n toimintaan mutta liittyi puolueeseen vasta vuonna 1968. Sd-työväenpuolueet havahtuivat 1970-luvun alussa, että yhteistyö on parempi kuin keskinäinen kilpa, ja ne yhdistyivät. Nuoret, jossa Mauri oli mukana alusta asti. Toivon, että Maurin henkinen perintö sekä esimerkki ja asenne säilyvät tulevissa tekijöissä. Tilaa . 62 Demokraatti KUOLLUT Ensin tuli yhteinen etu MAURI JUHANI HOKKANEN syntyi Toivo ja Veera Hokkasen työläisperheeseen 21. Mauri oli SSN:n liittoneuvoston puheenjohtaja ja osallistui keskeisesti järjestön toimintaan. Poliittisessa toiminnassa korostui, kuinka hän painotti yhteistä etua ja muiden huomioimista oman edun sijaan. Purolaan oli perustettu työväenyhdistys 1905 ja itsenäinen TUL:n urheiluseura Svartbäckin (myöh. Tilanne sos.dem. Puoluehajaannus rikkoi kaikki työväenjärjestöt, TUL ja Sos. Toiminta vähemmistössä löi leimansa, ja niin sanottuna ”Nokelaisen miehenä” luvattu työ TUL:ssa jäi
Asia käy ilmi Taloustutkimuksen toteuttamasta kyselystä, jossa suomalaisilta kysyttiin näkemyksiä kunnissa ja hyvinvointialueilla tehtävän työn sekä julkisten palveluiden merkityksestä. klo 16 Turun Työväentalon 3. yhdistyksen lakkauttaminen. Tervetuloa! Työväentalokierros jatkuu Kotkan alueella ti 11.6., seuraa ilmoittelua. Iltapala. KYMENLAAKSO • Etelä-Kymenlaakson Wanhat Toverit ”Laulaen kohti Vappua” jälleen Tiutisen työväentalolla su 21.4. UUSIMAA • Terijoen sos.dem. alk. A. Puheenjohtaja. Huhtikuun kuukausikokous Ruusutuvalla to 18.4. klo 15. Demari-tilaan, Hämeenkatu 7, Lahti. Kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Tervetuloa myös kaverin kanssa! Johtokunta klo 14. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n K. LÄHES 90 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että valtion tulee varmistaa kunnille ja hyvinvointialueille riittävä rahoitus lakisääteisten palvelujen tuottamiseen. Teksti Demokraatti menestä suomalaisesta katsoo jul kis ten palveluiden olevan toimivan arjen kannalta tärkeitä tai erittäin tärkeitä. Tervetuloa. 0400 531 361. VARSINAIS-SUOMI • Turun Valt.virk. HELSINKI • Kirjailija Meri Valkama ja presidentti Tarja Halonen keskustelevat Valkaman kirjan ”Perinnönjako” perusteella Halosen politiikasta ti 16.4. klo 17.30 Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25. Mukana on Rinna Paatso, joka esittelee ja myy meille itse tekemiään RIP-designkoruja, jotka ovat kauniita katsoa ja tekevät hyvää. Ari Paukku Senior Sales Manager, Espoo 16.4. Kyselyn mukaan noin yhdeksän kymde_11042024_63.indd 63 de_11042024_63.indd 63 3.4.2024 9.29 3.4.2024 9.29. krs. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Fagerholmin tai KSR:n Rafael Paasion rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Olli Ojala. 90 VUOTTA 60 VUOTTA Syntymäpäivät Olli Ojala ylijohtaja, eläkkeellä, Porvoo 15.4. Toveriterveisin. Tutkimuksen tilasivat työnantajajärjestö Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT sekä palkansaajia edustavat kuntaja hyvinvointialan neuvottelujärjestöt JAU, Juko ja Sote ry. Tapaamme ravintola Wanhan Herran tiloissa ma 15.4. Klo 12 puheenjohtaja Reijo Päivärinta avaa Suomen Wanhat Toverit ry:n Lappeenrannassa pitämän vuosikokouksen päätöksiä sekä pohdimme ja haemme ratkaisuja tulevaan toimintaan. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Tapio Rautavaaran rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Ari Paukku Valtiolla vastuu julkisten palveluiden rahoituksesta VALTAOSA SUOMALAISISTA PITÄÄ JULKISIA PALVELUITA TOIMIVAN ARJEN KANNALTA TÄRKEINÄ TAI ERITTÄIN TÄRKEINÄ. Kysely toteutettiin maaliskuun alussa internetpaneelissa ja siihen vastasi yli 1 100 Manner-Suomessa asuvaa yli 15vuo tiasta ihmistä. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. Pirjo Romppanen laulattaa ja Kotkan kauppahallin puheenjohtaja Sami Virtanen pitää poliittisen tilannekatsauksen. Lähetä tapahtumailmoituksesi viimeistään tekstin aineistopäivänä klo 12 sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. klo 15. SD-yhdistyksen kokous pe 12.4. 63 Demokraatti Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Yhdistystoimintapalstalla ei julkaista vaalitai vaalitapahtumailmoituksia. naisyhdistyksen huhtikuun kokoontumiseen su 21.4. klo 11 alkaen lounaalla. klo 18. Alustus Ville Roslakka työmarkkinatilanne, kokousasiat mm. • Tervetuloa Lahden Sos.dem. PJ matti Vikström p. Järjestäjä on Työväenkirjaston ystävät. ja työntek. HÄME • Lahden seudun Wanhat Toverit. Työväenyhdistys ry
Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Nimi: Osoite: N de_11042024_64.indd 64 de_11042024_64.indd 64 27.3.2024 11.19 27.3.2024 11.19. 64 Demokraatti RISTIKKO 7/2024 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Kansakoulun voinapin painoinen lintu on värikkyydessään mukava lisä meidän harmaisiin, vähälintuisiin vuodenaikoihimme. Pohjois-Savossa, Kainuussa ja niistä pohjoiseen alkaa tulla nykyinen raja vastaan. Säilyvätkö siellä murteet vai tuleeko tilalle sininen tintti. Molemmista tuli kyllä hotkaistuiksi laajat alueet, mutta leviämistaival kävi karheammaksi. Nyt, kun minäkin jo unohdin keskisuomalaisen savonsävyisyyteni, panin talipallon parvekkeen tuuletustankoon ja pöntön salaa kerrostaloni pihapuuhun, sintistä tuli seuralaiseni. Monet kerrat ihmettelin, etsivätkö sinitiaiset pajunkukista hyönteisiä, mutta ei, mettähän ne taisivat litkiä. Se tuli varovaisesti kurkkimaan Suomen lehtimetsiä vasta reilun sadan vuoden verran ennen uutta vuosituhatta. co m 6 2 8 7 4 8 6 6 1 9 9 5 7 1 1 9 2 3 5 8 7 3 S initiaisella ei ole murrenimiä. Yksittäin tai siis arvatenkin joskus kaksittain, etelärannikolle. Sitten tahti vähän hidastui, kun vastaan tulivat mie ja mää. Se taitaa kai oikein karttaa moista vanhanaikaisuutta. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 35 62 19 84 7 79 85 46 31 2 42 17 38 69 5 61 24 73 58 9 84 96 25 73 1 57 38 91 42 6 16 49 87 25 3 23 51 64 97 8 98 73 52 16 4 RISTIKON 5/2024 RATKAISU 14.3. Sinistä väriainetta höyhenissä ei ole. Ensin menivät aivan vastuksetta jag-, minäja mä-seudut. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Veikko Vuorinen Kauhavalta. Kun suomen perinteiset murteet laimentuvat, sinitiainen lisääntyy. Timo Sparf timo.sparf@demokraatti.fi TI TI TYY de_11042024_64.indd 65 de_11042024_64.indd 65 27.3.2024 11.19 27.3.2024 11.19. Voi niitä voinsyönnin suloisen kiiltäväsuupielisiä vuosia! Sini tulee siitä, että ruskean höyhenen keratiinin rakenne heijastaa sinisen pois, katseisiimme ja imee itseensä muut aallonpituudet – rakenneväri. ais ud ok u
Kirjan yksi tärkeä oivallus liittyy kriittisten yhteiskuntatieteiden heikkoon asemaan Venäjällä. 1 2 3 Kaunokirjallisuus on elämän luksusta, sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari. Se kertoo ajasta, jolloin Albanian diktatuurista siirryttiin vapaaseen markkinatalouteen ja demokratiaan, mikä samalla merkitsi yksilön kannalta suurta turvattomuutta ja räpiköintiä sen kanssa miten pärjätään. Sille tyypillinen valtiovaltaa pönkittävä muka-tutkimus ei tuota yhteiskunnallista itsereflektiota. Venäjän siirtymistä kommunismista kohti Putinin totalitarista järjestelmää peilataan todellisten henkilöiden elämän kautta, mutta fiktion keinoin. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Svetlana Aleksijevitš: Neuvostoihmisen loppu John Heathershaw, Edward Schatz (toim.): Paradox of Power. Kirjassa kyseenalaistetaan, perustuvatko näkemyksemme liian vahvasti länsimaiseen käsitykseen yhteiskunnista. Kun aikoinaan tein väitöskirjaa, luin valtavan paljon tietokirjoja ja väitöstutkimukseen liittyvää tutkimuskirjallisuutta. Silloin kaunokirjallisuuden lukemiselle jäi vain vähän aikaa. Kun sain väitöskirjan valmiiksi, päätin, että haluan lisätä arjen luksusta ja panostaa taas kaunokirjallisuuden lukemiseen. Oli tietoinenkin päätös palata siihen teini-iästä tuttuun sukelteluun muihin maailmoihin. Vapaus ilman turvaa on myös todella traagista. Sellaiset aihepiirit kiinnostavat, joissa kuvataan yksilöitä ja ihmisiä järjestelmän puristuksessa tai muutoksen keskellä, kuten Neuvostoliiton sortuminen. Tämä kirjan toivoisin kaikkien putinilaisen propagandan levittäjien ja kehittäjien lukevan. Minua kiinnostaa paljon myös ne teemat, jotka tulevat eteen oman työni mukana. Neuvostoliiton hajoamisesta on jo yli 30 vuotta, ja alueen valtiot kaikkine haasteineen ovat pysyneet enemmän tai vähemmän toimivina ja niillä on omanlaisia hallintokulttuureita. Äänikirjat ovat hyviä, jos tekee jotain muuta samaan aikaan, ja haluaa saada ajatuksensa pois vaikka imuroinnista tai tiskaamisesta, mutta siinä ei ole sitä omaan aikaan liittyvää luksuselementtiä. Kirja kertoo Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena syntyneistä ihmiskohtaloista. On paljon sekä kotimaista että ulkomaista kirjallisuutta jossa yhteiskunnallista muutosta käsitellään yksilön tarinan kautta. Pyrin lukemaan kaunokirjallisuutta joka päivä. Masha Gessen: Venäjä vailla tulevaisuutta Pidän paljon valkovenäläisen Nobel-palkitun Aleksijevitšin tuotannosta. Kuuntelen vähän äänikirjojakin, mutta siihen keskittyminen on minulle hankalampaa. Merkittävä viimeaikainen lukukokemus oli myös unkarilaissyntyisen Ágota Kristófin trilogia kaksosista sodan ja totalitarismin vuosilta. Ihmisten tarinat muutoksen pyörteissä kiinnnostavat de_11042024_66.indd 66 de_11042024_66.indd 66 2.4.2024 14.45 2.4.2024 14.45. Siitä lähtien olen lukenut paljon ja joka päivä. Ne ovat tyypillisiä suosikkikirjojani. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Luen paljon ja aika laidasta laitaan, myös kaunokirjallisuutta. Kirja purkaa totalitarismin perintöä ja kuinka siitä pyrittiin muokkaamaan jotain muuta, mutta homma jäi kesken. Tämä on tutkimuskirja, jonka kirjoittamiseen monet arvostamani kollegat ovat osallistuneet. Vähän aikaa siiten luin Lea Ypin kirjan Vapaa – Kuinka kasvoin aikuiseksi maailman luhistuessa. Painettu teksti on helpompi lukea, ja lukuhetkeen liittyy myös hiljaisuus ja rauhoittuminen. Logics of State Weakness in Eurasia. Pelottavalla tavalla valtaapitävät maassa ajattelevat, että yksilöllä ei ole mitään arvoa, vain suurvaltastatuksella ja Venäjän suuruudella. Kirjassa on ennakkoluulottomia sukelluksia Neuvostoliiton alueen poliittisiin järjestelmiin ja hallintotapoihin
Tilaa uutiskirjeet, ollaan yhteydessä: miapetra.fi eeroheinaluoma.fi de_11042024_002.indd 1 de_11042024_002.indd 1 25.3.2024 13.14 25.3.2024 13.14. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! YHTEYTESI EUROOPPAAN Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero. www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.
Työntekijäpuolen mielestä hallitus on sotkenut sopimisen ja neuvottelun kulttuurin pitkäksi aikaa. PAL.VKO 2024-17 00 74 43 -2 40 7 FINNWATCH Vastuullisuuden vahti ALUSTATALOUS Yrittäjästä työsuhteeseen HUOLTOVARMUUS Mediaa horjutetaan METSÄ TEEMA Hakkuut vai luontoarvot. hu ht ik uu ta PALUUTA EI OLE Työmarkkinat ovat solmussa. de_11042024_001.indd 1 de_11042024_001.indd 1 2.4.2024 11.57 2.4.2024 11.57. 11.4.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 7/ 24 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 7 • 20 24 / 11