Demokraatti 11.5.2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

de_11052023_001.indd 1 de_11052023_001.indd 1 2.5.2023 11.38 2.5.2023 11.38. PAL.VKO 2023-21 00 74 43 -2 30 9 TAIDE TEEMA Pankki mesenaattina SATU Ei vain lapsille RANSKA Vapaus, veljeys, eläke YKSIN Näkymättömät 11.5.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 9/ 23 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 9 • 20 23 / 11. to uk ok uu ta LIIKKEELLE! Saku Nikkanen haluaa liikettä suomalaisten niveliin ja jokaiselle nuorelle mahdollisuuden harrastaa
Yhdestä asiasta voimme kuitenkin olla samaa mieltä: Turva on ammattiliiton jäsenen oma vakuutusyhtiö. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi de_11052023_002.indd 1 de_11052023_002.indd 1 28.4.2023 15.25 28.4.2023 15.25. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Päällimmäiseksi kinkku vai juusto. Se tarjoaa Suomen parasta vakuutuspalvelua ja aitoa vastinetta rahallesi. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Valitse parasta turvaa osoitteesta turva.fi/etusi Seun Kuti & Egypt 80, Toya Delazy, Helena Gualinga, Liraz, Balaklava Blues, Jesse Markin, Yeboyah , Ilta, Von Hertzen Brothers Huominen kasvaa tänään sivistysrahasto.fi anna lahja tuleville sukupolville tue apurahatoimintaamme tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Niinpä
Suomen Pankin taideaarre. Uusi kansanedustaja heittäytyy. KASVO TEEMA ILMIÖ de_11052023_03.indd 3 de_11052023_03.indd 3 2.5.2023 12.48 2.5.2023 12.48. 3 Demokraatti 9/ 23 32 14 51 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 11. TOUKOKUUTA 2023 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI 1,3 MILJOONAA MESENAATTI SAKU SALOSTA Tiina Arlin on yksi heistä
4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Ranskalaiset ovat taas barrikadeilla eläkkeidensä puolesta. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 25.5. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 26 40 SATU Lasten tarinoiden murros RANSKA Ei eläkeleikkurille 5 6 8 11 12 14 20 21 22 24 25 26 30 33 38 39 40 44 46 47 48 59 64 65 66 + TEEMA Mesenaattipankki 51 de_11052023_04.indd 4 de_11052023_04.indd 4 3.5.2023 10.07 3.5.2023 10.07. 9/ 23 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Opettelun aika Viikon kuva: Manta remonttiin Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Mikkel Näkkäläjärvi D-analyysi: Voi koulutusta D-ilmiö: Näkymätön yksinasuva Uffe: Toivon aikakauden ihminen Alastalon salissa: Makeaa keppiä Ukraina: Lännen lentävä romu Kielen päällä: Höttöinen hokema D-kolumni: Marjo Ollikainen Ranska: Eläkebarrikadit Kielikylpy: Många järn i elden Satu: Keijut ja alinen maailma Kirjat: Synkeitä ja suloisia satuja Elokuva: Alistettujen alistus Kirja: Terroristin tarina Kirjavisa: Veijareiden kaverit Mielipide Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Hanna Markkula-Kivisilta IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Saku Nikkanen Kolumni: Iisakki Kiemunki Kasvot peilissä: Juhana Vartiainen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää
Mitä politiikassa pitää vastedes tehdä kannattajien hyväksi vielä paremmin, ja miten puolueen toimintatapoja pitää päivittää. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi Twitter: @petri2020 Opettelun aika Pääkirjoitus OMIEN ARVOJEN PUOLESTA ON OSATTAVA TAISTELLA SITKEÄSTI, PUHTAIN KEINOIN. Kokoomusta, perussuomalaisia, kristillisiä ja ruotsalaista kansanpuoluetta sopii onnitella: näin oikeistolaista ja samalla populistis-konservatiivista kokoonpanoa ei sodanjälkeisessä Suomessa ole kertaakaan kokeiltu. S uomi saa Petteri Orpon kabinetista juuri sellaisen hallituksen kuin mitä maalle nyt tarvitaankin, demokratian nimissä. Molempien pitää osata kunnioittaa toistensa edustajia ihmisinä ja vaatia samaa myös kannattajiltaan. Jos hallitus, olkoonpa se ideologisesti muille kuinka epämieluisa tahansa, esittää jotain järkevää ratkaisua, sitä pitää osata oppositiostakin tukea ilman ”väärin sammutettu” -jupinoita. OPETTELUA VAATII myös oppositioon meno. Tämä oli Sanna Marinin hallituksen viimeisenä toimintavuotena välillä mahdotonta, kun keskusta karkaili hallitusrintamasta. Omien arvojen puolesta on osattava taistella sitkeästi, puhtain keinoin ja aitoja vaihtoehtoja tarjoten. Nyt tällaisesta ei liene vähään aikaan pelkoa. Oikeistohallituksella on alkuvaiheessa varmasti kova sisäinen kuri, näyttämishalujenkin takia. Sellaiseen meillä ei ole varaa. Edellyttäen siis, että jokaisessa äänestyksessä edustajat pysyvät ryhmiensä takana. Ei henkilöön käyvästi räksyttäen, pöyristellen tai tahallisilla väärinymmärryksillä räyhäten, kuten tänä keväänä oppositiosta liian usein nähtiin. POLIITTISEN VASTUSTAJANKIN hyviä ideoita voi kehua, tinkimättä omista tavoitteistaan – niin hallituksessa kuin oppositiossakin. Suuri osa äänestäjistä näytti haluavan nimenomaan tätä, joten on vain oikein katsoa syntyykö hallitusohjelma ja kestääkö tämä koalitio merivettä. Toivon koko sydämestäni, että tulevan hallitusja oppositiokauden politiikanteossa korostuisivat aiempaa enemmän älyllinen rehellisyys ja käytöstapojen arvostus. Viime keväänä päätös Natoon hakeutumisesta oli tällainen tapaus, josta tuoreeltaan kuului hyvin vähän opposition saivartelua. de_11052023_05.indd 5 de_11052023_05.indd 5 3.5.2023 11.34 3.5.2023 11.34. SDP:n pitää kansanedustajamäärän kasvusta huolimatta kyetä itsekriittiseen analyysiin. Jos jompikumpi ei tähän pysty, se halvaannuttaa suomalaista politiikkaa ja syö sekä hallituksen että eduskunnan arvovaltaa. Samaa pitää voida osoittaa myös nyt. UUDELLA HALLITUSPOHJALLA olisi tukenaan pieni mutta riittävä enemmistö eduskunnasta
6 Demokraatti V iik on ku va Le ht ik uv a / Em m i Ko rh on en de_11052023_06.indd 6 de_11052023_06.indd 6 2.5.2023 16.34 2.5.2023 16.34
de_11052023_06.indd 7 de_11052023_06.indd 7 2.5.2023 16.34 2.5.2023 16.34. Ville Vallgrenin suunnitteleman 115-vuotiaan Havis Amandan suihkulähteen peruskorjaus ja patsaan konservointi kestää mahdollisesti ensi vuoden syksyyn saakka. Monet vappuja jääkiekon MM-mitalijuhlat sekä monien humalaisten kähminnät ja kiipeilyt kestänyt Havis Amanda pääsee vihdoin remonttiin. 7 Demokraatti HAVIS LÄHTEE REMONTTIIN
Korkea koulutettujen houkuttelu kehitysmaista on oikeaa kolonalismia. Siksi luotamme nyt siihen, että hanska pitää kokoomuksen kovimpien kin vaatimusten edessä. Onko ydinaseuhka nyt todellinen. OSMO SOININVAARA TWITTERISSÄ Jos emme päästä työväenluokkaisiin ammatteihin ulko maalaisia, saamme Suomen, jossa on kantasuomalainen työväenluokka ja ulkomaalais taustainen ylä luokka. Sapelit ja ydinaseet ovat kalisseet Venäjän historiassa ja nykypäivässä. Moni on myös tehnyt äänestyspäätöksiä niiden pohjalta. Aalto muistuttaa, että vaalien alla pe russuomalaiset lupasi puolustaa työeh tosopimuksia, lakkooikeutta ja työttö myysturvaa. JUHA NEVALAINEN TWITTERISSÄ de_11052023_08.indd 8 de_11052023_08.indd 8 3.5.2023 11.03 3.5.2023 11.03. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Ydinaseeton Venäjä ei olisi suurvalta V IIK O N LU KU 486 000 eurolla. Lopputuloksena ei saa olla kompromissi, jossa maahan muuttopolitiikkaa kiristetään, mutta sen hintana annetaan periksi työntekijöiden edunvalvontaa ja toimeentuloa koske vissa linjanvedoissa. Ilman ydinasetta Venäjä ei olisi suurvalta, arvioi Helsingin yliopiston vieraileva tutkija Tarja Cronberg Yliopisto-lehden haastattelussa. Vaalit voittaneen kokoomuksen tavoit teena on muun muassa puolittaa ansio sidonnainen työttömyysturva, heikentää työehtosopimusten merkitystä työpai koilla ja rajoittaa lakkooikeutta. Purra on totesi Helsingin Sanomien mukaan perussuomalaisten kantojen löytyvän julkisista ohjelmista: puolueen mielestä joustoja työmarkkinoilla pitää lisätä, yleissitovuudesta tulee pitää kiinni ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa ei tule lyhentää vaan porrastaa. SAMI KUUSELA TWITTERISSÄ Suomi tukee tänä vuonna SuomiAmerikka-yhdistysten liittoa 150 000 eurolla ja SuomiVenäjä-seuraa Perussuomalaiset, työntekijän turva TYÖELÄMÄ LIEKÖ LIEVÄÄ ironiaa, kun Teollisuus liiton puheenjohtaja Riku Aalto pohti vappupuheessaan, onko perussuomalai set porvarihallituksessa työntekijän vii meinen turva. Hän tutkii Venäjää ydinasevaltiona. PERUSSUOMALAISTEN puheenjohtaja Riikka Purra on aiemmin ihmetellyt Aallon väitettä puolueen tekemistä ”si toumuksista” ammattiyhdistysliikkeelle. Cronbergin mielestä nurkkaan ajetun ihmisen ratkaisuja ei ole koskaan täysin mahdollista ennustaa. Nyt esimerkiksi Venäjän ortodoksinen kirkko tukee maan ydinasevarustelua. Cronberg sanoo tähän asti, ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, ydinaseilla uhkailun olleen marginaalista. – Laskemmekin tässä hallituskokoon panossa oman luottamuksemme työnte kijöille tärkeissä kysymyksissä perussuo malaisten varaan. – Suomalainen ammattiyhdistysliike ottaa tällaiset lupaukset vakavasti. Luotamme siihen, että perussuomalaiset pitää sanansa, Aalto to tesi puheessaan. Onko epäitsekäs ajatus tuoda maa han vain korkea palkkaisia ja ohjata suomalaiset hantti hommiin. Riku Aallon mukaan jokainen näistä olisi mer kittävä heikennys työntekijöiden edun valvontaan ja toimeentuloon
Tästä on tulossa Suomelle järkyttävä ti lanne. Viime viikolla ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson, Ruotsin hallituksen vaikutusvaltainen hallitukseen kuulumaton takapiru, pohdiskeli maan EUeroa. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Hyvät ruokalähetit, arvostamme rohkeuttanne perätä oikeuksianne ja liittyä PAMin uuteen ammattiosastoon. Hallitusneuvotteluissa kuunneltavana oli Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri Petteri Taalas, joka on esittänyt Ilmastopaneelin hii linielukannoista ja myös edellisen hallituk sen linjauksista poikkeavia näkemyksiä. Tämä on yksinker taista ja pragmaattista EU:n maankäyt tösektorin politiikkaa. Toivottavasti pian saatte oman työsopimuksen, vaikka Wolt ja Foodora haluaakin nähdä teidät yrittäjinä. Hän kuitenkin sanoi Ruotsin EUjäsenyyden ole van lyhyellä ja keskipitkällä aika välillä yhä Ruotsille ”realistinen yh teistyön muoto”. Kyse ei ole mistään ilmastopanee lin lähestymistavasta. Ruot sidemokraatteja monessa asiassa pee saileva perusssuomalaiset on flirttail lut EUeron kanssa pitkään, välillä sen kieltäen, välillä siitä haaveillen. Olette Suomessa tärkeitä edelläkävijöitä, kun työlainsäädäntö ei ole pysynyt työelämän murroksen ja teknologian kehityksen vauhdissa mukana. YMPÄRISTÖ Yllättävä pari NED FLANDERS MATIAS MÄKYNEN Piirroshahmo Poliittinen hahmo Voihan hiilinielu TILANTEET SUOMEN metsissä vaihtuvat sellaista vauhtia, että tavallinen ihminen ei pysy siinä mukana. Vuoteen 2030 mennessä määrän pitäisi vähentyä 17 mil joonaan tonniin. Vaikka monet oikeusistuimet ovat arvioineet lähettien olevan työsuhteessa ja tämän takia käytännössä alustayhtiön työntekijöitä, te olette useissa ongelmatapauksissa jääneet lainsäädännön ulkopuolelle, epämääräiselle harmaalle välialueelle missä teillä on työntekijän velvollisuudet mutta yrittäjän vastuu. Åkessonin mukaan Ruotsi on EUjäsenyyden takia me nettämässä sananvaltaansa esimer kiksi maahanmuutto asioissa. Ilmastopaneelin puheenjohtaja Mark ku Ollikainen puolestaan perusteli Demokraatin haastattelussa paneelin näkemystä Suomea velvoittavan EU:n maankäyttösekto rin vaateilla, joihin kuuluvat metsät ja muun muassa maatalouden ja liikenteen päästöt. Vaarana on, että näennäisyrittäjyys leviää muillekin aloille. Kuppinne meni nurin, kun Wolt uudisti palkkiojärjestelmäänsä teitä kuulematta eli heikensi palkkiotasoa. Tästä on tulossa useiden miljardien lasku, Ollikainen sanoo. – Jos taakanjakosektorille lentää 49 80 miljoonaa tonnia lisää, niin voi sa noa, että se on kohtuullinen katastrofi. Toivottavasti myös työnantajienne palveluita ostavat kuluttajat muistavat, että heille ruokaa kuljettavilla läheteillä on oikeuksia, muun muassa elämisen mahdollistava korvaus työstä, toivoo Demokraatin väki. POLITIIKKA Kohti EU-eroa NOUSIKO SUOMEN mahdollinen EU ero hallitusneuvotteluissa esille. de_11052023_08.indd 9 de_11052023_08.indd 9 3.5.2023 11.03 3.5.2023 11.03. Hyvät ruokalähetit, järjestäytymisenne on muistutus Woltille siitä, että lähettejäkään ei voi kohdella miten sattuu. Nyt Suomen taakanjakosektorin päästöt ovat 28 miljoonaa tonnia. Tilannetta vaikeuttaa se, että myös johtavat asiantuntijat ovat asiasta eri mieltä. Tulevan hallituksen pitäisi pystyä katsomaan se läpi ja miettiä, mitä teh dään
Kuinka monta ABC-huoltoasemaa on Suomessa. Nykyisessä poliittisessa tilanteessa SDP:n on tärkeää toimia yhtenäisesti ja rakentavasti valtakunnan tasolta piireihin, Ville Skinnari sanoi. Mitkä olivat kolmen muskettisoturin nimet. 6. Kuka on kuvassa. Mikä on Sarastia. 3. Kuka soittoja nuotinlukutaidoton amerikkalainen sävelsi 900 kappaletta, joista 25 oli listaykkösiä. Mihin vuoteen mennessä Suomen pitäisi olla hiilineutraali. Skinnari kertoi viime viikolla, että ei osallistu puheenjohtajakisaan. Puheenjohtajaspekulaatioissa mukana olleet ja ehdokkuuttaan pisimpään pohtineet Marinin hallituksen Eurooppaja omistajaohjausministeri, kansanedustaja Tytti Tuppurainen ja kehitysyhteistyöja ulkomaankauppaministeri, SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ville Skinnari ovat ilmoittaneet, että eivät tavoittele SDP:n puheenjohtajuutta. 2. 4. Mikä se oli. – SDP on kansanliike, ja jokainen johtaa omalla tavallaan ja tyylillään. 10. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP / Eter Parks 10 VIS V 1. Mitä ovat RFS-joukot. 9. Kuka on keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Demokraatin haastattelussa hän ei halunnut tarkemmin linjata puolueen tulevan puheenjohtajan toimintaa tai politiikkaa. 5. Hel sin gin kau pun gin pal kan mak sus ta 9) 479 10 ) 203 5 MAAILMAN TILA • SDP:n puheenjohtajakisa Kahden kauppa S DP:n seuraava puheenjohtaja on joko Marinin hallituksen perheja peruspalveluministeri, kansanedustaja Krista Kiuru tai SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman. Oik eat vas tau kse t: 1) Ath os, Por tho s ja Ara mis 2) Tik Tok 3) Suo men Isr aelist a ost am a uus i ohj usten tor jun taj ärje ste lm ä 4) Irv ing Ber lin 5) Sud ani ssa nyt sot ivi a puo lis otil aal lis ia jou kko ja 6) Ita lia lai nen pol iiti kko Mat teo Sal vin i 7) Eev a Kal li 8) jul kis om ist ein en tal ous ja hen kilö stö hal lin non yrit ys, jok a vas taa mm . 7. Britannian yleisradioyhtiö BBC käski työntekijöitään poistamaan työpuhelimistaan yhden sovelluksen. 8. MILJOONAT TASKUUN JA VÄHEMMÄN ANGRY de_11052023_10.indd 10 de_11052023_10.indd 10 3.5.2023 11.23 3.5.2023 11.23. SDP:n uusi puheenjohtaja ja puoluesihteeri valitaan syyskuussa Jyväskylässä järjestettävässä puoluekokouksessa. Mikä on Daavidin Linko
Takana on myös kiireinen Demarinuorten puheenjohtajuus vuosina 2016–2020. NÄKKÄLÄJÄRVI SANOO PAMin aluepäällikön työn tarjoavan sopivassa suhteessa – politiikan rinnalla – yhteiskunnallista pohdintaa ja tekemistä. Näkkäläjärvi sanoo pamilaisten arjessa olevan paljon parannettavaa. 11 Demokraatti Pamilaisten arjessa on paljon parannettavaa. Siirtymä nuorisopoliitikosta perheenisäksi ja ay-päälliköksi oli kyllä nopea, Näkkäläjärvi nauraa. – Olemme pyörittäneet puolueosastoamme muutaman vuoden hyvällä porukalla ja saaneet uusiakin mukavasti matkaan. – Ravintolaja siivousalalla on yllättävän paljon ongelmia alkaen maksamattomista palkoista aina työntekijöiden hyväksikäyttöön. Se parantaisi etenkin monen ulkomaalaisen työntekijän asemaa Suomessa. Mielenrauhaan vaikuttaa myös asuinpaikka. Vuonna 2014 Vuonna 2022 de_11052023_11.indd 11 de_11052023_11.indd 11 2.5.2023 12.58 2.5.2023 12.58. Saamelaisalueella hän oli joka paikassa suosituin tai toiseksi suosituin ehdokas ja kotikaupungissaan Rovaniemellä viidenneksi suosituin ehdokas. – Enää ei tahdo löytyä tuoreita kuvia kauluspaidassa. Teksti Heikki Sihto Kuvat Kari Hulkko ja Mikkel Näkkälä järven kotiarkisto MISSÄ OLET NYT. Esimerkiksi alipalkkaus pitäisi sanktioida. Onnistuneesta työstä kertoo jotain myös se, että kokeneempia puoluetoimijoita on taas aktivoitunut. Rovaniemellä asuvat myös puolison vanhemmat ja omat vanhemmat Inarissa, jonka maisemiin veri vetää monta kertaa vuodessa. Näkkäläjärvi sanoo viihtyvänsä Lapissa. NÄKKÄLÄJÄRVI TUNTEE edelleen poltetta politiikkaan. Työ on suurelta osin konkreettista vaikuttamista ihmisten arjen asioihin. Myös valtakunnanpolitiikkaan on paloa. Juttuun sopivaa kuvaa hakiessaan Näkkäläjärvi huomasi elämänmuutoksen vaikuttaneen myös pukeutumiseen. – Neljä vuotta sitten eurovaalien jälkeen oli elämässä tietynlainen käännekohta. Takana oli rankka vaalikevät. Kesän aikana syntyi vahva ajatus siitä, että nyt on aika laittaa elämän perusasioita kuntoon. Siivojien, kokkien ja muun jäsenistön ongelmien ratkomista alkaen työpaikan riidoista. Sen jälkeen työllistyin keväällä 2020 PAMin Pohjois-Suomen aluepäälliköksi, olemme saaneet kaksi lasta, tein kesken olleet opinnot loppuun ja valmistuin hallintotieteiden maisteriksi, Mikkel Näkkäläjärvi kertoo. M ikkel Näkkäläjärvi sanoo olevansa elämäänsä tyytyväinen mies, vaikka kansanedustajan paikka jäi haaveeksi vaaleissa. Näkkäläläjärvi on aktiivinen myös Rovaniemen Työväenyhdistyksessä. Hän on toista kautta Rovaniemen kaupunginvaltuustossa ja aloitti tällä kaudella kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana. Hän pitää lainsäädäntöä ja työoloja valvovien viranomaisten resursseja riittämättöminä. Takana on viidet vaalit, kun mukaan laskee eduskuntavaalien lisäksi kunnalliset ja eurovaalit. Mikkel Näkkäläjärvi Elämä on nyt Lapissa. – Työ PAMissa on todella kiinnostavaa ja tärkeää. Hän sai 3 853 ääntä, seitsemänneksi suurin äänimäärä Lapin vaalipiirissä, ja on ensimmäisellä varasijalla
Lopputulos oli, että Sipilän hallitus leikkasi koulutuksesta yli 690 miljoonaa euroa. Pahiten se osui toisen asteen ammatilliseen koulutukseen, jolta vietiin 247 miljoonaa. Myös vuoden 2015 eduskuntavaalien kampanjavaiheessa kaikki puolueet puhuivat kuin yhdellä suulla koulutuksen tärkeydestä ja vastustivat siitä säästämistä. Vielä ennen vaaleja kaikki puolueet olivat koulutussäästöjä vastaan. Lopputulosta on tuskasteltu monella työpaikalla, kun valmistuneet eivät aina osaa edes työnsä perustaitoja tai toimia työpaikalla itsenäisesti. AJATUS AMMATTIKOULUTUTKINTOJEN lyhentämisestä kaksivuotisiksi on erikoinen, kun elinkeinoelämä kärvistelee työvoimaja osaajapulassa. Perussuomalaiset pitivät sitä hyvänä. Ministeriö esittää muun muassa ammattikoulututkintojen lyhentämistä kaksivuotisiksi. Nopeampaa valmistumista voi toki joiltain osin perustella työvoimapulan helpottamisella, mutta samalla heitetään kiviä väylälle ammattikouluista etenkin ammattikorkeakouluun ja osin myös yliopistoon. Myös edeltäjän, Jyrki Kataisen johtaman sixpack-hallituksen (kokoomus, vihreät, SDP, vasemmistoliitto, RKP ja kristillisdemokraatit) vuonna 2013 tehty rakennepoliittinen ohjelma kuritti toisen asteen koulutusta noin 260 miljoonan euron säästöillä. Tämä ei merkitse, että tällaisia säästöjä ei tehtäisi. Myös kokoomus vastusti VM:n esitystä. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Se tuskin ainakaan parantaa opiskelijoiden motivaatiota tai valmistuneiden osaamista. Tämä toteutuisi poistamalla pakollisista opinnoista pois yleissivistävät opinnot, jotka osaltaan valmentavat korkeakouluihin. Opiskelijaparat. Viime yhteishaussa ammattikorkeakoulujen hakijoista tuli noin puolet ammatillisesta koulutuksesta. V altiovarainministeriö on pitkin kevättä heitellyt poliitikoille erilaisia säästökohteita, mukaanlukien koulutus. Sipilän hallituksen säästöissä vähennettiin ammattikoulutuksesta opettajaresursseja ja lisättiin itsenäistä opiskelua. Vähemmän on enemmän toimii harvoin koulutuksessa. Opiskelija on joustovara VÄHEMMÄN ON ENEMMÄN TOIMII HARVOIN KOULUTUSSÄÄSTÖISSÄ. Tällaisten summien saavuttaminen vaatii myös leikkauksia. Opintoihin liittyvä veivaus ja säästäminen jatkuvat. analyysi de_11052023_12.indd 12 de_11052023_12.indd 12 3.5.2023 10.13 3.5.2023 10.13. SEURAAVA HALLITUS yrittää toteuttaa nelivuotiskaudella kokoomuksen vaalilupauksen mukaiset kuuden miljardin euron säästöt – tai sopeuttamistoimet. Valtiovarainministeriön entinen budjettipäällkkö Hannu Mäkinen muistutti Suomen Kuvalehden haastattelussa, että ”valtion budjetissa ei ole ylenpalttisesti löysää, jota voisi noin vain karsia”. Hän myös myönsi, että säästöt ovat usein myös yhteiskunnallisesti haitallisia. Ammattikouluopiskelijoista jatkaa yliopistoon muutama prosentti. Marinin hallituksen opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan esitys sisälsi ”aika syvällistäkin tiedonpuutetta ammatillisesta koulutuksesta”. Ministeriön ”säästöhintalappu” ammattikoulututkintojen lyhentämiselle on noin 100 miljoonaa euroa, jos 40 prosenttia ammatillisista perustutkinnoista lyhennetään kolmesta vuodesta kahteen
Työntekijän ääni Oikeistohallituksen aikana vaarana on erityisesti työntekijöiden äänten hiljentäminen. Vieraskielisiksi luetaan henkilöt, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. . . Suomessa asui 458 000 vieraskielistä, eli 8,3 prosenttia koko väestöstä vuoden 2021 lopussa. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Yl io pi st ole ht i, Ti la st ok es ku s Sähkön hinta Sähkön arvonlisävero palasi 1.5. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eri ikäryhmien osuudet Suomessa osassa yli 10 000 puhujan kielissä vuonna 2021 (% / kaikki kieltä puhuvat) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 500 000 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 % So ma li Ar ab ia En gla nti Vir o, ee sti Ko tim ais et kie let yh tee ns ä Ve nä jä Kii na Th ai 0–14-vuotiaat 15–64-vuotiaat yli 64-vuotiaat 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 . 24 prosenttiin väliaikaisen alennuksen jälkeen. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Kielten sekamelska Suomen kotimaiset kielet muuttuvat vähitellen ikääntyneiden kieliksi. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: STT Lähde: Riku Aalto vappupuheessaan Arvostamme suomalaista työtä. Yleisimmät vieraat kielet olivat: venäjä viro arabia Väestö kielen mukaan 1990–2021 Vieraskieliset yhteensä 87 552 50 232 36 466 de_11052023_13.indd 13 de_11052023_13.indd 13 2.5.2023 14.38 2.5.2023 14.38
14 Demokraatti 14 Demokraatti de_11052023_14.indd 14 de_11052023_14.indd 14 2.5.2023 17.19 2.5.2023 17.19
15 Demokraatti Näkymättömät ILMIÖ Suomessa jo lähes puolet asuntokunnista on yksinasuvia, mutta heidän äänensä ei tahdo päästä kuuluville. Yksinasuvia on noin 1,3 miljoonaa, ja vantaalainen Tiina Arlin kuuluu tähän ”näkymättömään” joukkoon. Teksti Marja Luumi / Kuvat Nora Vilva / Grafiikka Arja Jokiaho 15 Demokraatti de_11052023_14.indd 15 de_11052023_14.indd 15 2.5.2023 17.19 2.5.2023 17.19
Arlin vei asian oikeuteen ja voitti. Toiselle ihmiselle kun olisi suuri tarve esimerkiksi sairaalasta kotiutuessa ja toipuessa. ”Yksikätisenä” esimerkiksi suihkussa käyminen kotona on mahdotonta, kun suihkutin ei ole missään kiinni. Asunto on nyt velaton. KUKA ON ”SE TOINEN IHMINEN”, KUN YKSINASUVA SAIRASTUU TAI TULEE TAPATURMA. Työt SYP:ssä päättyivät siinä ruljanssissa, kun SYP ja KOP yhdistyivät. – Minulle on ollut tärkeää, että koti on pysyvä turvapaikka, kun työt ovat tulleet pätkinä. Hän on auttanut monissa askareissa myös yksinasuvaa äitiään talvesta lähtien, kun tämä sai uuden sydämentahdistimen. Arki voi muodostua hyvin vaikeaksi. Monia asioita on alkanut pyöriä hänen mielessään, kun ikää on nyt 58 vuotta. Hän on huolissaan terveydenhuollon ja erityisesti vanhustenhoidon nykytilasta. Markkinointi-instituutin jälkeen Arlin kartutti osaamistaan jo pankissa töissä ollessaan muun muassa kaupallisella perustutkinnolla, pankkitutkinnolla ja kauppateknikon tutkinnolla. ARLIN KYSYY vakavana, kuka on ”se toinen ihminen”, kun yksinasuva sairastuu tai tulee tapaturma. – Olen tehnyt tiliä kaikilla näillä luukuilla elämästäni ja se on mielestäni nöyryyttävää ja alentavaa. – Sen jälkeen, kun on vienyt valtion käräjille, työllistyminen on ollut hieman haasteellista, hän kertoo. Tätäkin epäkohtaa on nostanut esille Yksinasujat ry, jonka hallitukseen Arlin valittiin hiljattain. Arlinin kohdalla täyttyvät nyt molemmat. Pitkä oikeusprosessi – ratkaisu tuli vasta parin vuoden päästä – jätti jälkensä ja Arlin sairastui masennukseen ja on kesäkuun loppuun asti kuntoutustuella. Kerran eräs työvoimatoimiston virkailija erehtyi sanomaan, etten ole edes hakenut töitä. Olkavarsi ei liikkunut mihinkään, ja levossakin oli kipuja, Arlin kertoo. Ennen sitä hänelle tulivat tutuiksi niin työvoimatoimiston kuin Kelan ja sosiaalitoimiston palvelut. de_11052023_14.indd 16 de_11052023_14.indd 16 2.5.2023 17.19 2.5.2023 17.19. 16 Demokraatti D-ILMIÖ O n sanottu, että yksinasuvan ei ainakaan ”kannata” sairastua tai joutua työttömäksi. Viimeisin pätkätyö perussuomalaisen kansanedustajan avustajana 2011–2012 päättyi laittomaan irtisanomiseen. Arlin sanoo tietävänsä, että aika usein ikäihminen tarvitsee tiukan omaisen vaatimaan yhteiskunnalta hyvää palvelua. Yleensä se on puoliso tai lapsi, mutta minulla ei ole enää toiveita, että lapsi tulisi joskus auttamaan – tosin siitä ei ole mitään takeita, että lapset pitävät aina edes yhteyttä vanhempiinsa. Hän kertoo olevansa ”tahattomasti lapseton sinkku”. Hän otti heti asuntolainaa, kun meni parikymppisenä töihin pankkiin. Pankkitöiden päätyttyä hän teki pätkätöitä muun muassa sihteerinä, hallinnon assistenttina ja rahoitusassistenttina. – Äiti on nyt minun ”suihkutelineeni”. Sitä hän harmittelee edelleen, ettei koskaan pyrkinyt korkeakouluun opiskelemaan. Helsingissä syntynyt, jo vuosikymmeniä Vantaan Myyrmäessä asunut Arlin on asunut yksin 22-vuotiaasta muutamaa lyhyttä avoliittoa lukuunottamatta. Myös iäkäs isäni asuu yksin, ja me kaikki kolme autamme toisiamme sokea auttaa rampaa -tyylisesti, hän naurahtaa. – Kyllä vanheneminen pelottaa. Kuka on yksinasuvan omaishoitaja, jos sellaiselle tulee joskus tarvetta. Hän on asunut käytännön syistä pitempään äitinsä luona – äidin ja tyttären kotien välillä on Myyrmäessä vajaa kilometri matkaa. ARLIN OMISTAA asuntonsa Myyrmäessä. – Olkapää oli vihoitellut jo pitempään ja pääsiäisviikolla kauppareissulla tein jonkun väärän liikkeen, ja siitä se lähti. Kävelin kotiin, printtasin joka ainoan hakemuksen ja läimäisin ison nivaskan tämän ihmisen pöytään, Arlin kertoo yhdestä tilanteesta
Arlin hakee taas työtä, jos tuelle ei tule jatkoa, vaikka ei olekaan vielä 8–16-työkykyinen. Siinä on varmaan osa totuutta. Toinen on työasuntovähennys: yksinasuva voi saada sitä vain, jos hänellä on kaksi työtä, toinen kotipaikkakunnalla ja toinen yli sadan kilometrin päässä kotipaikkakunnalta. – Minulle on sanottu, että olen vain niin nirso, minulle ei kelpaa kukaan. Arlinin mielestä sen pitäisi olla kotitalouskohtainen eikä henkilökohtainen. Arlinin arkielämää vaikeuttaa myös yliherkkyys kemikaaleille – sekin nostaa ostoskorin hintaa, sillä tuotteet, jotka eivät aiheuta allergiaoireita ovat muita kalliimpia. Arki oli tuolloin taistelua ja tinkiä piti monista asioista. de_11052023_14.indd 17 de_11052023_14.indd 17 2.5.2023 17.19 2.5.2023 17.19. ENTÄ KESÄKUUN jälkeen. – Muutos voisi auttaa työvoimapulaan, jos yksinasuva saisi saman vähennyksen kuin pariskunta toisesta asunnosta, Arlin ehdottaa. SE HÄNTÄ ärsyttää, että yksinasujat ovat näkymätön joukko, jota ei huomioida päätöksenteossa samalla tavalla kuin parisuhteessa eläviä ja lapsiperheitä. Arlin muistaa nekin ajat, kun asuntovelka oli niskassa ja joutui työttömäksi pankista. – Työttömäksi voi joutua puun takaa, aivan yllättäen ja työtä ei saa, vaikka lähettäisi tuhat hakemusta. Yliherkkyys rajoittaa myös sosiaalista kanssakäymistä. Asumistuen saajista enemmistö on vuokra-asunnossa yksin asuvia. Harvalta parisuhteessa asuvalta kysytään, miksi hän elää jonkun kanssa. Hänen mukaansa kuntoutustuella on pärjännyt, kun asunnosta ei ole velkaa. Hän toivoo, että ainakin ikäihmisten asema nousisi nyt agendalle verotuksellisesta kohtelusta lähtien. Lisähuolta tuo vielä olkapää, saadaanko se kuntoutuksella kuntoon vai joudunko leikkaukseen. 17 Demokraatti Omasta kokemuksesta pätkätyöläisenä hän painottaa, että ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ei pidä koskea. Jos joukossa on joku työhaluton lusmu, ei kaikkia työttömiä pidä rangaista. Hän kysyy, kuka haluaa tunkea pakastimen täyteen yhtä tuotetta ja syödä sitä koko viikon. PÄÄTTÄJIEN JOUKOSSA ei ole Arlinin mielestä ruuhkaksi asti ollut yksinasuvien puolestapuhujia. Yksi paljon esillä ollut on kotitalousvähennys, joka on pariskunnille kaksinkertainen verrattuna yksinasuviin. Hän myös kysyy, miksi yksinasuvan pitäisi ylipäänsä asua vuokralla. Arlin ei ole koskaan ymmärtänyt, että tarjouk set koskeva yleensä jättikokoisia pakkauksia – osta viisi, maksa kolme. – Olen ehdottanut Sotaveteraaniliitolle, että sen varoja voisi käyttää yksinasuvien suomalaisten sotaorpojen ja -lasten kuntoutukseen, kun veteraanit alkavat olla jo mullan alla. Arlin rukkaisi tukea ainakin niin, että omistusasunnossa yksinasuvat saisivat myös enemmän tukea asumiseensa. Epäoikeudenmukaisuuden tunne iskee usein myös ruokakaupassa. Arlin onkin laittanut lähikauppaansa palautetta, että tarjouksia saisi olla myös yksittäiskappaleista. – Odotetaan sitten ihmettä, että joku palkkaa 58-vuotiaan. – Pitääkö yksinäisen ihmisen välttämättä asua koirankopissa, vai saisiko hänelläkin olla tilaa hengittää, miksi odotetaan, että hänen pitäisi asua ahtaasti. On vaikeaa enää kuvitella, että muuttaisin asumaan jonkun kanssa. Arlin pohtii sitä, että onko yksinasumisessa edelleen joku stigma. Ehkä kumpikin voisi asua lähekkäin omissa asunnoissaan ja viettää aikaa keskenään. – En käytä julkisia kulkuneuvoja enkä käy enää yskimässä ja köhimässä oopperassa tai teatterissa, koska ihmisillä on tapana kylpeä hajuvedessä ennen kuin lähtevät rientoihin
Yksinasuvia tarkastellaan myös hyvin mustavalkoisesti. Eevan mukaan perheellisiin kuuluu enemmän variaatioita. Arlinin mielestä nykyinen palveluasuminen on liian laitosmaista eikä apua saa tarpeeksi nopeasti. Tilastot kertovat kuitenkin toista: nuorten joukko yksinasuvissa on lopulta suhteellisen pieni prosentuaalisesti. On oikeasti syntynyt parisuhteessa elävien rinnalle toinen, yksinasuvien, väestöryhmä ja elämänmuoto, jossa on omat tarpeensa. – Yksinasujia esitetään usein ryhmänä, joka kertoo tulevansa hyvin toimeen ja yksinasuminen on oma valinta. Hän kertoo yhden esimerkin: 64 prosenttia yksinasuvista kuuluu neljään alimpaan tuloluokkaan, kun muissa ryhmissä tuloluokkajakauma on paljon monipuolisempi. VUONNA 2009 perustettu Yksinasuvat ry pyrkii kehittämään yksinasuvien sosiaalista, terveydellistä, taloudellista ja oikeudellista asemaa. Minä en ole luovuttanut. YKSI VÄITTÄMÄ on myös se, että yksinasuvia ei huomioida, koska he ovat niin moninainen ryhmä, jolle on kollektiivisesti vaikea kohdistaa mitään. – Väliaikaiseksi elämänmuodoksi määrittäminen on loukkaavaa. Eevaa ärsyttää se asetelma, että yksinasuvan ongelmat ja vaikeudet nähdään aina yksilön omina ongelmina, jotka hänen pitää itse ratkaista toimimalla toisin, kuten muuttamalla esimerkiksi kimppakämppään, jos asumiseen menee liikaa rahaa. Tiina Arlin myöntää olevansa jopa inhorealisti, joten hän ei usko, että kovin nopeasti ainakaan yksinasuvan arki helpottuu. Yksinasumisen haasteet, pienituloisuus ja köyhyys, häivytetään. – Mutta kannustan kuitenkin ihmisiä jatkamaan yritystä muuttaa asioita, jotka kokee itselleen tärkeiksi, vaikka tulisikin takaiskuja. Yksinasuvien määrä on tuplaantunut Suomessa vuodesta 1990, ja heitä on nyt miljoonaa. 64 % yksinasuvista kuuluu neljään alimpaan tuloluokkaan. Jokainen elää täyttä elämää. Jokaisella olisi oma koti, mutta myös yhteisiä tiloja, joissa tavata ja hoitohenkilökuntaa. de_11052023_14.indd 18 de_11052023_14.indd 18 2.5.2023 17.19 2.5.2023 17.19. 18 Demokraatti D-ILMIÖ 11 % 16 % 10 % 11 % 16 % 17 % 19 % alle 24-vuotiaat 25–34 -vuotiaat 35–44 -vuotiaat 45–54 -vuotiaat 55–64 -vuotiaat 65–74 -vuotiaat yli 75-vuotiaat Yksinasuvien jakautuminen ikäryhmittäin Lähde: Tilasto keskus 2021 Hän toivoisi, että yksinasuvien ikäihmisten tarpeisiin rakennettaisiin enemmän yhteisöllistä asumista. Vieläkään ei ymmärretä tätä suurta yhteiskunnallista murrosta. Siitä seuraa se, että apua tarvitsevat eivät sitä saa, Eeva kritisoi. – Perheiden ja parisuhteessa elävien ongelmat taas ovat aina yhteiskunnallisia, joita pitää ratkoa yhteiskunnan voimin. Sen puheenjohtaja Raija Eeva näkee katveeseen jäämisen yhdeksi perussyyksi sen, että yksinasumista pidetään väliaikaisena nuoruuden elämänmuotona
– Henkilökohtaisissa tuloissa vaikuttaa enemmän se, mikä tulotaso on ollut ennen yksinasumiseen siirtymistä. – Henkilökohtaisille tuloille, kun katsoo muutamaa vuotta ennen ja jälkeen, ei tapahdu mitään erityistä. Keski-ikäisillä yksinasuvilla tulot ovat tosin muihin samanikäisiin verrattuna alemmalla taKUN YKSINASUVIEN TARPEISTA EI TIEDETÄ, OIKEITA PALVELUITA EI OSATA KOHDISTAA HEIHIN. de_11052023_14.indd 19 de_11052023_14.indd 19 2.5.2023 17.19 2.5.2023 17.19. Yksinasuvia yhdistää myös haavoittuvuus, jos jotain yllättävää tapahtuu – esimerkiksi sairaus tai työttömyys. Eeva muistuttaa, että noin 70 prosenttia tuen saajista on yksinasuvia ja leikkaukset olisivat kova kolaus pienituloisimmalle väestöryhmälle. Yksinasuvaksi siirrytään monista syistä, esimerkiksi eron, puolison kuoleman tai lasten poismuuton vuoksi. Pienituloisten osuus noin kaksinkertaistuu yksinasumiseen siirryttäessä. Kauppisen mielestä asumistuotannossa pitäisi katsoa esimerkiksi sitä, syntyykö yksinasujien tarpeisiin riittävästi uusia koteja. Haavoittuvuuteen liittyy myös toimintakyvyn heikkeneminen erityisesti ikääntyessä. Elämänmuoto ei saa johtaa syrjintään. Yksinasuvat omistavat myös selkeästi harvemmin auton kuin muut. Kauppinen kiinnittäisi huomiota siihen, miten helppoa on saada kotihoitoa tai muutetuksi asuntoa esteettömäksi. Yksinasuvien määrä on tuplaantunut vuodesta 1990 ja heitä on siis nyt Suomessa 1,3 miljoonaa. Yksinasuvalle tarjotaan omatoimipalveluita, kun samoissa ongelmissa kamppaileva parisuhteessa elävä saa tuekseen moniammatillisen ryhmän. Huomiotta jättäminen näkyy hänen mukaansa ”joka paikassa”. Eevalle jäi mieleen myös asiantuntijan ratkaisuehdotus, että mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä ehkäisisi parempi perheen ja työn yhteensovittaminen. Asumiskustannusten kohoaminen rokottaa erityisesti yksinasuvia, ja pienissä asunnoissa, joissa yksinasujat usein asuvat, neliöt ovat suhteessa kalliimpia. – Tästä elämänmuodosta tiedetään pelottavan vähän ja kun tarpeista ei tiedetä, oikeita palveluita ei osata kohdistaa heihin. – Yksinasuvien pienituloisuus liittyy enemmän nuoriin ja vanhoihin sekä etenkin heihin, joilla on katkoksia asumishistoriassa, esimerkiksi asunnottomuutta. Kauppisen mukaan aiemmin on jäänyt hieman pimentoon se, miksi yksin asuvat ovat keskimäärin muita pienituloisempia – tapahtuuko tuloille jotain siinä vaiheessa, kun päädytään yksinasujaksi tai siirrytään siitä pois. Pienituloisuutta tarkasteltaessa ennen yksinasumiseen siirtymistä alle viidennes kuului alimpaan tuloviidennekseen asuntokunnan tulojen mukaan. 19 Demokraatti Eeva on varma siitä, että jos yksinasuvien suuri joukko otettaisiin mukaan keskusteluun, se ravistelisi niin yhteiskuntaa, palveluja, tutkimusta kuin tilastointiakin. – Tässä ei ole ymmärretty yksinasuvien elämänmuotoa: jotta voi hyvin, on tärkeää päästä helposti julkisiin tiloihin, kahviloihin tai kirjastoihin. Edellisessä perusturvauudistuksessa komitea linjasi, että yksinasujien olisi hyvä muuttaa kauemmaksi keskustoista, koska lähiöissä ja ympäristökunnissa on halvempaa asua. Kauppinen huomauttaa, että varakkaalle shokki voi jäädä pienemmäksi, mutta monen pienituloisemman elämän sujuminen on kiinni sosiaaliturvajärjestelmän toimivuudesta. Esimerkiksi asumistuen leikkaaminen on ollut esillä. Ja kun poistuu yksinasumisesta, palaa pienituloisuus edelliselle tasolle. Yksinasuvat ovat moninainen ryhmä, jolla on yksi merkittävä yhdistävä tekijä – yksinasuminen. Yksinasuvan palveluntarvetta ei kartoiteta, kun hän kotiutuu päiväkirurgisesta operaatiosta, ja tarvitsisi toisen ihmisen apua. Selvityksen mukaan nuorimmissa ja vanhimmissa ikäryhmissä tulotaso on ylipäänsä keskimääräistä matalampi, ja varsinkin nuorimmat korostuvat yksinasuvaksi siirtyvissä. RAIJA EEVA puhuu eriarvoisuudesta ja suoranaisesta syrjinnästä, kun lainsäädännössä kiinnitetään huomio yksinomaan parisuhteessa eläviin: tämä näkyy esimerkiksi kotitalousja työasuntovähennyksissä, asuntolainan tai vakuutuksien ehdoissa, jotka eivät suosi millään muotoa yksinasujaa. Tämä ongelma koskettaa kuitenkin enemmän yksinkuin kaksinasuvia. – PERUSVASTAUS ON , että on monenlaista yksinasuvaa, johtava tutkija Timo Kauppinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) vastaa kysymykseen, millaisen kuvan viime vuoden lopulla julkistettu toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n teettämä selvitys antaa yksinasuvista. Hän odottaa hallituksen huomioivan yksinasuvien elämänmuodon elinkustannusten korkeuden. Raija Eeva toivoo, että uusi eduskunta lainsäätäjänä tarkastelee jokaisen lain yhteydessä, mitä lakimuutos merkitsee yksinasujille verrattuna perheellisiin. – Etuudet suosivat yhteiskunnan varakkainta ryhmää, parisuhteessa eläviä. KAUPPISEN PERUSHUOMIO on, että yksinasuvat eivät ole välttämättä pienituloisia, mutta koska yksinasuminen tulee yhdessä asumista kalliimmaksi, tulojen ja menojen suhde ei ole tasapainossa – tulot eivät vain aina riitä kohtuulliseen toimeentuloon. solla, mutta nuorimmilla ja vanhimmilla eroa ei juuri ole
20 Demokraatti ULF SUNDQVIST ”Uffe ei koskaan jättänyt politiikkaa” Teksti Simo Alastalo / Kuva Kalevi Keski-Korhonen S DP:n entinen puheenjohtaja Ulf Sundqvist menehtyi 22. Antton Rönnholmin mukaan Sundqvistin rooli puoluesihteerinä oli SDP:n kannalta merkittävä, kun Kalevi Sorsa nousi 1970-luvulla puolueen puheenjohtajaksi ja pääministeriksi. Sundqvist katsoi itse myöhemmissä haastatteluissaan joutuneensa pankinjohtajana Harri Holkerin ja Esko Ahon hallitusten talouspoliittisten virheiden sijaiskärsijäksi. Tilanne on nykyisin monella tavalla toisenlainen. – Se oli varmasti innostavaa aikaa. Tämä oli asia, joka kantoi ja kantaa edelleen, Iivari kertoo. Tuolloin toteutettiin merkittävä osa hyvinvointivaltion kannalta keskeisistä yhteiskunnallisista uudistuksista. Rahoitukset ja kaikki. – Hän käytännössä juoksi sen kasaan. Hän sparrasi nuoria SDP:n poliitikkoja ja kävi keskusteluja viime kuukausiin saakka. Sundqvistista elämäkerran kirjoittanut Ulpu Iivari kertoo, miten uudistuksen viimeistely ja läpivienti jäivät nuoren ministerin vastuulle. PUHEENJOHTAJAN KOHTALO ei vaikuttanut myöskään puolueen suosioon. – Peruskoulu-uudistus oli hirveän tärkeä 1970-luvulla politiikkaan nousseille nuorille. huhtikuuta 78 vuoden iässä lyhyen sairauden päätteeksi. Sundqvist piti uudistusta myöhemmin yhtenä uransa suurimmista saavutuksista. – Meidän nuoret poliitikkomme olivat 1970-luvun uudistuksissa innolla ja keskeisesti mukana. Hän joutui luopumaan puheenjohtajuudesta, kun hänen entinen työpaikkansa Suomen Työväen Säästöpankki kaatui pankkikriisissä, eivätkä tilintarkastajat halunneet myöntää pääjohtajalle vastuuvapautta. Sitäkin Uffe paljon pohti meidän muiden mukana. de_11052023_20.indd 20 de_11052023_20.indd 20 2.5.2023 13.52 2.5.2023 13.52. Hän oli aatteelle uskollinen ihminen, Iivari sanoo. SUNDQVIST OLI TOIVON AIKAKAUDEN IHMINEN. Kielitaitoinen Sundqvist piti aktiivisesti yllä kontakteja pohjoismaisiin sisarpuolueisiin. Tunnistin innon vielä, kun teimme kirjaa yhdessä. Rafael Paasion toisen hallituksen opetusministeriksi noustessaan Sundqvist oli 27-vuotias. Sundqvist valittiin nuorella iällä eduskuntaan ja ministeriksi 1970-luvulla. Moni koki sen henkilökohtaisesti vääryytenä ja resurssien hukkaamisena, Iivari sanoo. Ahon porvarihallituksen aika oli kansalaisille kovaa, ja Sundqvistin lähtökeväänä SDP:n kannatus nousi liki 30 prosenttiin. – SDP voi olla hänelle siitä erityisen kiitollinen. He olivat itse nähneet kuinka ikäluokat jakautuivat kansakoulun neljänneltä luokalta, kun osa kavereista meni oppikouluun ja toiset jäivät kansakouluun. – Uffe oli siitä uudistuksesta todella iloinen. Ei sitä kirjaa olisi ilman häntä, Rönnholm kiittää. VIIME VUOSINAAN Sundqvist palasi aihee seen ja hankki rahoituksen professori Henrik Meinanderin Sorsa-elämäkertaan. – Eihän Uffe koskaan jättänyt politiikkaa. Oli vahva tunne siitä, että maailma menee parempaan suuntaan. – Sundqvist oli viimeiseen saakka kiinnostunut yhteiskunnasta ja päivän politiikasta. AIKANAAN, KUN Nokiasta tuli kansainvälinen menestystarina, kansainvälinen media löysi sen yhdeksi selitykseksi kaikille vapaan koulutuksen. – Suomalainen koulujärjestelmä sai harvaan asutusta Suomesta kaikki resurssit käyttöön. Hän pääsi saman tien edistämään aiemmin alulle pantua peruskoulu-uudistusta. SDP jatkoi koulutusuudistuksiaan päättyneellä vaalikaudella nostamalla oppivelvollisuusiän 18 vuoteen. Iivari luonnehtii Sundqvistia toivon aikakauden ihmiseksi. Sundqvist toimi SDP:n puheenjohtajana 1990-luvulla Pertti Paasion jälkeen. Hän oli suuren sukupolven yksi lahjakkaimpia poliitikkoja, puoluesihteeri Antton Rönn holm toteaa
Kunnioitamme toisiamme. Kun töitä ei ole, ”kannustaminen” syventää köyhyyttä ja pakottaa sossun luukulle. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Leikkaukset tuntuvat ylhäältä alaspäin jaettavilta rangaistuksilta, jos kipu ei ole jaettua. ”Suomea on laitettu kuntoon ennenkin, viimeksi Juha Sipilän hallituksen aikana.” Nämä lauseet on sanonut parhaillaan hallitusta muodostava Petteri Orpo (kok.). Hallitusohjelmissa myös kehitetään, parannetaan ja uudistetaan. de_11052023_21.indd 21 de_11052023_21.indd 21 3.5.2023 11.29 3.5.2023 11.29. ”Kenenkään ei tarvitse olla huolissaan”. Miltä kuulostaisi ikääntyvä, velkaantuva tai varautuva Suomi. Politiikan kieli ei tavoittanut todellisuutta. Verbeissä on myönteinen sävy, mutta niillä tarkoitetaan leikkauksia ja heikennyksiä. SOKEROITU KEPPI ”L uotamme toisiimme. Se saa ihmiset jäämään vaaleissa kotiin tai antamaan äänensä ehdokkaille, jotka valehtelevat vetoavammin lietsomalla pelkoa ja vihaa. Suora puhe herättää luottamusta, mutta puheiden täytyy myös pitää paikkansa. Sipilän hallitusohjelman nimi oli Ratkaisujen Suomi. ”Edessä on kovia päätöksiä mutta keneltäkään ei vaadita mahdottomuuksia”. Ihmisiä ”kannustetaan” töihin heikentämällä työttömyysturvaa. Jos myös poliitikko ja hänen eturyhmänsä eivät ole leikkausten kohteena. Talouspoliitikot rakastavat tehostamista, kannustamista ja sopeuttamista. Annetaan kokonaisuuksille innoittavia otsikoita. On turha yrittää sokeroida rangaistusta kannustamiseksi. Torit täyttyivät vihaisista mielenosoittajista, kun työaikaa pidennettiin palkatta ja hallitus leikkasi lomarahat naisvaltaisilta julkisen sektorin aloilta. ORWELLILLE POLITIIKAN kieli oli korruptoitunutta, ilmaisuiltaan valheellista ja onttoa. Reilussa yhteiskunnassa ei oteta ihmisiltä, joilla ei ole mistä ottaa vaan heiltä, joilla on varaa. Kun sanat tarkoittavat eri asiaa tai eivät tarkoita mitään, lopputulos on vieraannuttava. 21 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Sovimme asioista.” Nämä kol me lausetta kirjattiin Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan keväällä 2015. Rinteen ja Marinin hallitusohjelman Osallistava ja osaava Suomi ja Kataisen hallitusohjelman Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi. Mitä tapahtuisi, jos nimet kuvaisivat ongelmia, joita hallitus yrittää ratkaista. George Orwell kuvasi ilmiön vuonna 1946 esseessään Politics and the English Language. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Orwellille politiikan kieli oli valheellista ja onttoa. Oireellisesti Sipilän hallituskauden suuriksi koetinkiviksi muodostuivat juuri luottamus, kunnioitus ja sopiminen. Orwellin mukaan politiikassa suositaan kiertoilmaisuja, kehäpäätelmiä ja epäselviä hämäryyksiä
de_11052023_22.indd 22 de_11052023_22.indd 22 2.5.2023 13.00 2.5.2023 13.00. Kone on ukrainalaisille lentäjille ja mekaanikoille tuttu, eikä pitkää tyyppikoulutusta tarvita. Slovakialle diili on kannattava. KUN VENÄJÄ aloitti suurhyökkäyksensä viime vuoden helmikuussa, ukrainalaisilla arvioitiin olevan käyttökunnossa noin 40 MiG-29 ja 26 Suhoi Su-27 -hävittäjää. Puola on tilannut amerikkalaisia F-35-häivehävittäjiä, korealaisia FA-50-hävittäjiä ja se käyttää jo amerikkalaisia F-16-koneita, joten MiGit oli joka tapauksessa tarkoitus korvata. Ukrainan omien ilmoitusten ja muun julkisen tiedon mukaan ainakin 17 MiG:ia on tuhoutunut alasammuttuina ja 11 Venäjän iskuissa lentokentille. Väliaikana Slovakian hävittäjäpuolustuksesta ovat luvanneet huolehtia Tšekki ja Puola. Yksi on pudonnut Shahed-droonin torjuntalennolla droonin räjähdettyä lähellä ja yhden ampui alas vahingossa Ukrainan oma ilmatorjunta. Venäjän MiG-31ja Su-35-hävittäjissä on paremmat tutkat ja pidemmälle kantavat ilmataisteluohjukset kuin MiG29:ssä. NAAPUREILTA SAATAVILLA MiG-29-koneilla on useita etuja. PUOLAKIN ON luvannut Ukrainalle ilmavoimiensa vanhentuvia MiGejä. Su-27-hävittäjiä on menetetty kahdeksan. Puolalla on käytössään 28 MiG-29-hävittäjää, mutta kaikkia ei aiota antaa. Lahjoitettujen lentokoneiden joukossa on silkkaa romuakin. MiG-29 on vanhahkoa neuvostoaikaista tekniikkaa. Puutteitakin on. Maa saa EU:lta MiGien korvauksena 200 miljoonaa euroa ja Yhdysvalloilta 700 miljoonan euron edestä aseita. Onko niistä Ukrainalle hyötyä, ja mitä muuta lentokalustoa puolustussotaa käyvä maa on saanut – tässä riittääkin analysoitavaa. Ukraina siis saa ainakin kahdeksan, mahdollisesti parikymmentä MiG-29konetta. Toki parikymmentä Nato-maista saa tua MiG-29-konetta auttaisi Ukrainaa paikkamaan sotatappioita – muttei kaikkia. Suurempi ongelma on se, että monen menetetyn ukrainalaishävittäjän mukana on mennyt myös koulutettu lentäjä. Länsimaisista koneista ei ole vieläkään tietoa, mutta Ukraina on saanut ensimmäiset neljä sille luvattua MiG-29-hävittäjää. Slovakia on jo aiemmin ostanut MiGien tilalle yhdysvaltalaisia F-16-koneita, joiden pitäisi saapua ensi vuonna. Omia pudotuksia sattuu kaikissa sodissa kaikille: niin ukrainalaisille ja venäläisille Ukrainassa kuin amerikkalaisille Irakissa tai vaikkapa suomalaisille jatkosodassa. Presidentti Andrzej Duda sanoi maaliskuun puolivälissä, että Puola antaa neljä MiG-29-hävittäjää Ukrainalle ”lähipäivinä”, sen jälkeen, kun koneet on huollettu. Presidentti Dudan mukaan Puolan MiGit ovat käyttöikänsä loppupäässä, mutta silti edelleen vielä ”toimintakunnossa”. Ja MiG-29 pystyy toimimaan huonokuntoisilta sotakentiltä. Vaikka Slovakian ja Puolan koneita on uudistettu Nato-yhteensopivilla suunnistusja yhteysjärjestelmillä, niihin ei ole asennettu läntistä ilmataisteluaseistusta, joka antaisi tasoitusta Venäjän uusimpia hävittäjiä vastaan. MiGejä on menetetty sekä ilmataisteluissa venäläisten koneiden kanssa että Venäjän ilmatorjunnalle. Kaikki koneet eivät tuolloinkaan olleet enää lentokunnossa, joten on epäselvää, monenko toimivan hävittäjän vahvistuksen Ukraina Slovakiasta lopulta saa. Maassa tuhotuista ainakin kuusi lienee ollut käytöstä jo poistettuja koneita. Määrä riittäisi suurimmillaankin vain korvaamaan vuoden kestäneessä sodassa menetetyt ukrainalaiset MiGit. Venäjän hävittäjillä on ollut apunaan myös A-50-tutkavalvontaja taistelunjohtokone, joka tosin nyt lienee remontissa Valko-Venäjällä tapahtuneen drooni-iskun jälkeen. Teksti Ahti Kaario / Kuva Getty Images U krainan pitkään pyytämä hävittäjäapu etenee vähitellen. Jos koneet saadaan käyttöön lähiaikoina, ne ehtivät mukaan ennakoituun Ukrainan vastahyökkäykseen. Puola ja Slovakia ovat luvanneet Ukrainalle ainakin 17 MiGiä, mahdollisesti enemmänkin. MiG-29 poistettiin laivuekäytöstä Slovakiassa viime kesänä. 22 Demokraatti UKRAINAN HÄVITTÄJÄT Romua ja rujoa neuvostorautaa Ukraina saa vihdoin MiG-29 -hävittäjiä, mutta ne riittävät vain korvaamaan taistelussa menetettyjä koneita. Ne pystyvät laukaisemaan ohjuksensa Ukrainan koneita kohti turvallisesti Venäjän tai Valko-Venäjän puolelta. On puhuttu noin kymmenestä koneyksilöstä
Slovakia on antanut neljä Mi-1-helikopteria, Latvia kaksi. Ukraina on saanut MiG-29-kalustoonsa läntistä iskuvoimaa maamaalien tuhoamiseen. Ainakaan kaikkien kroatialaiskopterien lentokunnosta ei ole takeita. de_11052023_22.indd 23 de_11052023_22.indd 23 2.5.2023 13.00 2.5.2023 13.00. Toisaalta Ukrainan lentäjät ovat pärjänneet venäläisiä vastaan huomattavasti paremmin kuin irakilaiset tai serbialaiset amerikkalaisia vastaan 1990-luvun sodissa. Eurooppalaiset Nato-maat ovat toimittaneet Ukrainaan jo viime vuonna erilaisia MiG:ien varaosia, joten joitakin käytöstä poistettuja koneita on voitu palauttaa palvelukseen. Tšekki on lahjoittanut ainakin kaksi Mi-24-taisteluhelikopteria. Muutama länsikopterikin on saatu: Iso-Britannia antoi viime vuonna Ukrainalle kolme Sea King -meritoimintahelikopteria. VARMAA TIETOA ei ole siitä, paljonko Ukrainalla on nyt MiG-29-hävittäjiä. Ne lähetettiin rintamalle kiireesti sinikeltaisessa näytösmaalauksessa, kertoo Air Forces Monthly -lehti. Kirjoittaja on ulkomaantoimittaja. Näin on tehty ainakin Ukrainan ilmavoimien entisen näytöstaitolentoryhmän ”Ukrainan haukkojen” viidelle varastoidulle MiG-29:lle. Tuolloin MiGeillä ei ollut mitään sanomista läntisiä ilmavoimia vastaan. Mutta ne eivät tarjoa uusia kyvykkyyksiä. PIENEMPIÄ MI-2-HELIKOPTEREITA on saatu lahjoituksina kolme, yksi Slovakiasta ja kaksi Latviasta. Yhdysvallat on antanut tutkaan ohjautuvia HARM-ohjuksia ja tiettävästi myös JDAM-ER-täsmäpommeja, jotka voidaan laukaista vastustajan lähi-ilmatorjunnan ulottumattomista. Ukraina on toistuvasti pyytänyt länsimailta koneita, mutta toistaiseksi turhaan. Kaksi koneista on sittemmin ammuttu alas. Ukraina on menettänyt sodassa parikymmentä Mil Mi-8 -kuljetushelikopteria ja ainakin kolme Mi-24-taisteluhelikopteria. Kyse on vain menetysten korjaamisesta ja nykyisten operaatioiden laajentamisesta, sanoi brittiläisen puolustusalan tutkimuslaitoksen RUSI:n vanhempi tutkija Justin Bronk News week-lehden haastattelussa. MIGIT EIVÄT TARJOA UKRAINALLE UUSIA KYVYKKYYKSIÄ. 23 Demokraatti Slovakia oli poistanut MiG-29 -koneensa laivuekäytöstä viime kesänä. Useimmat näistä koneista oli alun perin tarkoitettu Afganistanin armeijalle, mutta Talibanin valtaannousu siellä muutti suunnitelmat. Hävittäjiä paremmin Ukraina on menestynyt toiveissaan saada länsimailta täydennystä helikopterikalustoonsa. Länsikaluston, esimerkiksi F-16:n hankkiminen ajanmukaisine aseineen olisi ratkaisevampi apu. Lisäksi Ukrainalle on vielä luvattu antaa kaksi Mi-8-kuljetushelikopteria Latviasta ja peräti 14 Kroatiasta. Yhdysvallat antoi Ukrainalle jo viime vuonna 20 Mi-17-kuljetushelikopteria, joka on Mi-8:sta kehitetty uudempi versio. – MiG-29:t auttavat Ukrainaa jatkamaan puolustuksellista hävittäjäpartiointia, torjumaan ohjuksia ja drooneja ja tekemään iskuja venäläisiin kohteisiin
Sitten on sanontoja, joiden kirjaimellista merkitystä en pysty täysin todistamaan vääräksi mutta epäilen vahvasti. Jos olet menossa helvettiin, mitä väliä kuinka hyvässä kunnossa tie on”, Possu miettii. Huopatossut taas epäilemättä kuulostavat käytössä hiljaisilta mutta tuskin tehtaassa valmistettaessa. de_11052023_24.indd 24 de_11052023_24.indd 24 3.5.2023 11.51 3.5.2023 11.51. Järkeä siinä ei ole mutta tehoa kyllä. Enon veneestä tippumisesta, pässin pään leikaamisesta ja vastaavista. (TO) AINA, KUN eletään kiivaimman kevätlaulun aikaa, mieleeni nousee yksi sananlasku – tai ehkä pidemmän mittaisena jo loru – joka alkaa olla vuosi vuodelta enemmän pielessä: ”Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään”. Hangossa, peippo ja västäräkki nähtiin yli kolme viikkoa sitten, pääskyistä ei sentään vielä tätä kirjoitettaessa, ennen vappua, ollut kirjauksia. Ehkä epäloogisin kaikista sanonnoista on pelokkuutta tai kauhulla odottamista kuvaava ”Paska jäykkänä”. Keskisuomalaissyntyisenä minua lämmittää paljon tämä paikallisajatelma: ”Kyllä aikoo on, ja jos loppuu, haetaan Laukaasta lissää.” (RB) Kielipoliisioperaatioista ja kielen ilmiöistä keskustelevat Rolf Bamberg ja Tua Onnela Ennenkö oli kaikki paremmin, kun muuttolinnutkin tulivat silloin kun oli kansan mukaan määrä. Siispä: ”Kvartaali kiurusta kesään, puolitoista kuuta peipposesta, västäräkistä saman verran, pääskysestä vähän vielä.” Lintuhokeman vakiintunut asema tekee kai oikeutta kahdelle muulle sananlaskulle, jotka minun korvissani ovat alkaneet kuulostaa jo tympeän konservatiivisilta: ”Vanhassa vara parempi.” Ja: ”Vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia.” Ennenkö oli kaikki paremmin, kun muuttolinnutkin tulivat silloin kuin oli kansan mukaan määrä. Jokainen, joka on tosissaan jännittänyt, tietää, että fyysinen olo on silloin aivan päinvastainen. Tai entäs sitten ”Salama ei lyö kahdesti samaan paikkaan”. On kuitenkin myönnettävä, että tästä viimeisestä sanonnasta jollain oudolla tavalla pidän. Samaistun Possuun voimakkaasti, sillä minuakin häiritsevät sanonnat, joiden kirjaimellisessa merkityksessä ei ole järkeä. Kyllähän lyö! Suomessa on kirkkojakin, jotka on aikanaan rakennettu seudun korkeimmalle kohdalle ja jouduttu pykäämään useaan kertaan uudelleen salamaniskujen takia. Otetaan vaikka sanonta ”Ei savua ilman tulta”. Oli miten oli, pidän laillasi, Tua, enemmän niistä nonsense-puolen sananlaskuista. Huopatossut epäilemättä kuulostavat käytössä hiljaisilta mutta tuskin tehtaassa valmistettaessa. Esimerkiksi linnut ymmärtääkseni nappaavat matoja erinomaisten aistiensa ja oppimisen ansiosta, eivät siksi, että heräävät aikaisin. ”Miksi tie helvettiin päällystetään mutta meidän katumme kuoppaa ei saada korjatuksi. Ilmasto muuttuu, lintujen levinneisyys ja käyttäytyminen sen myötä, mutta tuota vaan ei päivitetä. Ehkä sen keksijä ei ole ikinä joutunut sytyttämään takkaa märillä puilla, mutta voi kyllä, minä olen useinkin saanut aikaan paljon savua ilman toivoakaan tulesta. Pitäisi joko vaihtaa aikamääreet tai lintulajit. Rolle, koetteleeko tai kutkuttaako jokin sanonta sinun kielikorvaasi. 24 Demokraatti KIELEN PÄÄLLÄ Salama ei lyö kahdesti samaan peippoon H elmiä sioille -sarjakuvan Possu pohdiskelee sanontaa, jonka mukaan tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla. Ensimmäinen kiuruhavainto tehtiin tänä vuonna jo 11.2
Rahkonen ennusti, että oppositiopuolueet pääsevät vielä rokottamaan hallitusta taloudenpidosta. P ienetkin muutokset arvoissa voivat tarkoittaa kymmeniätuhansia ääniä, totesi E2 Tutkimuksen johtaja Juho Rahkonen koronakesänä 2020. Kokoomuksen oma kynnyskysymys oli hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan ja tulevaisuuden turvaaminen. Luen rivien välistä, että tähän sisältyvät myös Orpon tärkeät arvokysymykset, koska hyvän taloudenpidon ohella kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ja ihmisarvon, perusoikeuksien ja kansainvälisten ihmisoikeuksien toteutuminen ovat mitä suurimmassa määrin hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden turvaa. Arvot mekin ansaitsemme Suurin osa suomalaisista on arvoissaan niin sanottuja maailmanparantajia. Venäjän hyökkäyksestä johtuvista menoista ei tuolloin tiedetty vielä mitään. Koronan ja Venäjän aloittaman sodan eri vaiheissa yritykset ja kansalaiset huusivat hallitukselta rahaa. Ne luovat arvokasta talouspolitiikkaa. Hän kysyi eduskuntapuolueilta, sitoutuvatko ne yhdenvertaisen Suomen rakentamiseen ja kansainvälisten ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Moni asiantuntija olisi halunnut lisätä, että hyvän bisneksen lisäksi ne takaavat myös tulevien sukupolvien oikeuksia hyvinvoivaan maapalloon sekä eläimille ja luonnolle oikeuden olla kuolematta sukupuuttoon. D-kolumni PETTERI ORPON HALLITUS KYSYMYKSISSÄ ONNEKSI NÄKYIVÄT MYÖS ARVOT. Suomelle odotettiin hurjaa koronalaskua ja velanottoa, joka vielä koituisi istuvan hallituksen päänmenoksi. HALLITUSTUNNUSTELIJA Petteri Orpon (kok) hallituskysymyksissä onneksi näkyivät myös arvot. de_11052023_25.indd 25 de_11052023_25.indd 25 3.5.2023 11.49 3.5.2023 11.49. Vaalien jälkeen väittelimme maahanmuutosta sekä siitä, ovatko vihreä siirtymä, kiertotalous ja luonnon monimuotoisuuden ylläpito hyvää liiketoimintaa vai vihersekoilua. 25 Demokraatti Marjo Ollikainen marjo.ollikainen@teknologiateollisuus.fi Kirjoittaja on Teknologiateollisuus ry:n viestintäpäällikkö, ex-talousja politiikantoimittaja. Hän työskenteli tuolloin tutkimusjohtajana Taloustutkimuksessa, jonka kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten arvot olivat kääntyneet sisäänpäin. Hallitus piti yrityksiä pinnalla ja myönsi tukea kansalaisten sähkölaskuihin. Kun puheenjohtajat yhden kerran kinastelivat olohuoneissamme etusormet pystyssä arvoista, kansalaiset pöyristyivät, mutta arvopuheen sijaan keskustelimme lähinnä puhetavoista. Tukia lorahti liikaakin, ja oppositio onnistui rakentamaan eduskuntavaaleista velkavaalit. Rahkosen määritelmän mukaan suurin osa suomalaisista kallistuu arvoissaan niin sanottujen maailmanparantajien puolelle, mutta keväällä 2020 muun maailman ongelmat olivat alkaneet kiinnostaa kaikkien puolueiden kannattajia aiempaa vähemmän ja oma talous entistä enemmän, joka on kriiseissä inhimillistä. Somepilkan pelossa oli kuitenkin helpompi olla hiljaa. Kaikki muut puolueet sitoutuivat paitsi keskusta, joka ei vastannut kysymyksiin ollenkaan, ja perussuomalaisten vastaus alkoi sanoilla: ”Kyllä, mutta…” RKP:llä, demareilla, vasemmistoliitolla ja vihreillä oli Orpolle vieläpä kynnyskysymyksiä, jotka liittyivät perusja ihmisoikeuksiin sekä kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan
Kaikissa naapurimaissa eläkejärjes telmien riskit on ymmärretty, ja eläke ikiä on nostettu jo aiemmin sen mukai sesti. Se tosin vaatii todellista tuot tavuuden lisäysihmettä, joka on vai kea toteuttaa. Ranskassa verotus on nyt jo OECD:n toiseksi korkein Tans kan jälkeen, 45 prosenttia kansantuot teesta. Kansalaiset elävät yhä pitempään ja ikärakenne muuttuu: yhä pienempi määrä työntekijöitä joutuu elättämään yhä useampia eläkeläisiä. Sitä paitsi kysymyshän ei enää ole pel kästään rahoituksesta. Ranskassa työntekijän tuottavuus on jo varsin hyvä, verratto masti parempi kuin esimerkiksi Britan niassa. Tätä tulevaisuuden näkymää on Rans kassa vaikea ymmärtää nyt. Hän ehtii seurata kulttuuria, nauttia siitä ja myös sperinteisistä pitkistä puheliaista lou naista ystävien kanssa. Tuolloin luotiin myytti ihmiselämän kolmannesta vaiheesta, todellisesta kul taajasta, jolloin työntekijä vihdoin pää see nauttimaan elämästä. Nyt pu hutaan jo yhteiskunnasta, missä eläke läiset jatkavat työntekoa, edes jossain helpommassa muodossa. Teksti Eeva Lennon Kuva AFP / Jean-Francois Monier R anskan talous ei Macro nin mukaan kestä ny kyistä järjestelmää. Monet ranskalaiset ovat omaksuneet tämän ideologian. Jos sitä ei muuteta, eläkejär jestelmässä on jatkuvasti 0,4–0,8 prosentin vaje seuraavien vuosikymmenten aikana. Eläkeläinen voi työ läistä paremmin, koska hänellä on vih doinkin aikaa hoitaa kuntoaan. de_11052023_26.indd 26 de_11052023_26.indd 26 2.5.2023 13.27 2.5.2023 13.27. Eläkeikä EUmaissa on yleensä 65 vuotta, Saksassa peräti 67 vuotta. Populistit mesoavat tur haan, sillä maahanmuuttajatyö voi masta tulee pian kova kilpailu, ja moni länsi LISÄRAHAA ELÄKKEISIIN ON VAIKEA TAIKOA MISTÄÄN MUUALTA. Jotkut taloustieteilijät Ranskassa us kovat, että kyllä nykyjärjestelmälläkin selvitään. Vielä korkeampana se on yli 55vuotiailla. ELÄKEIÄSTÄ ON Ranskassa tullut tun nekysymys myös siksi, että 1980luvulla sosialistipresidentti François Mitterrand alensi eläkeiän 65 vuodesta 60 vuoteen lievittääkseen silloista pahaa työttömyyttä. 26 Demokraatti RANSKA BARRIKADEILLE, RANSKA – nyt eläkeiän takia Ranskalaiset ovat taas sotajalalla, ja naapurimaiden yleiseksi ihmeeksi vain siksi, että presidentti Emmanuel Macron haluaa toteuttaa vaalilupauksensa ja nostaa vuoteen 2030 mennessä eläkeiän 62 vuodesta 64 vuoteen. maa saa olla kiitollinen, jos se yleen sä saa houkuteltua uusia asukkaita jostain. Työttömyys aste on hienoisesta laskustaan huoli matta yhä seitsemässä prosentissa. LISÄRAHAA ELÄKKEISIIN on vaikea tai koa mistään muualta. Ikärakenteen vi noutumisesta johtuvan työvoimapulan takia eläkeläisiä tarvitaan kaikkialla yhä kipeämmin myös työntekijöiksi. Ranskan järjestelmä perustuu koko naan sille, että nuoremmat työntekijät maksavat eläkeläisten eläkkeet. Lainaakaan ei voi loputtomiin ottaa, koska Ranskan valtionvelka nou see jo 113 prosenttiin kansantuotteesta. Tällaisia eläkeläisiä on jo satoja tuhan sia Ranskassakin. Jos työnantaja yhä useammin työntää ikärasistisesti vanhempia työntekijöitä ulos, ja nämä saavat vastedes odottaa eläkettä kaksi vuotta enemmän, kyllä hän se korpeaa
de_11052023_26.indd 27 de_11052023_26.indd 27 2.5.2023 13.28 2.5.2023 13.28. KAIKKI TÄMÄ elämäntapa on nyt rans kalaisten mielestä uhattuna. Macron olisi voinut yrittää ammatti liittojen ja puolueiden kanssa kompro missia naisten asiassa. Macron on jo toisella kaudellaan, eikä häntä enää voida valita uudelleen presidentiksi. Macron on jo tehnyt kompromisseja eikä enää vaadi eläkeiän nostamista 65 ikävuoteen, ku ten hän alun perin aikoi. Siitä hän sai entistä suuremmat vihat päälleen: nyt mielenosoituksiin liittyi myös väkeä, joka haluaa puolustaa par lamentaarista demokratiaa. 27 Demokraatti Hän voi reissata ulkomailla, koska hä nellä on rahaa käytettävissä enemmän kuin työntekijänä. Naiset vastustavat uudistusta siksi, että lastenhoitovapaat vähentävät muuten 1980-LUVULLA SOSIALISTI PRESIDENTTI FRANÇOIS MITTERRAND ALENSI ELÄKEIÄN 65 VUODESTA 60 VUOTEEN LIEVITTÄÄKSEEN SILLOISTA PAHAA TYÖTTÖMYYTTÄ. Macron on ottanut riskin, koska hänellä ei ole poliittisesti hävittävää. Kirjoittaja on Lontoossa asuva toimittaja. Ranskan sosialistinen ammattiliitto CFDT ja monet muutkin pelkäävät, että presidentin käytöksen aiheuttama kriisi hyödyttää vain populisteja. Lisäksi järjestelmään jäisi poikkeus sääntöjä. Eihän kotona ole enää lapsia elätettävänä, ja jos perheellä on omistusasunto, asuntolainakin on luul tavasti jo maksettu. Mutta sitten on vielä naisten ongelma. Tämä ta kaa varhaisemman eläkeiän sellaiselle duunaril le, joka on lähtenyt töihin suo raan koulusta. Mutta johtaako tämä kriisi siihen, että seuraava presidentti on vaikkapa ää rioikeiston populisti Marine LePen. Jos ihminen on ollut työ elämässä ja maksanut eläkemaksu jaan, eläkkeelle pääsyyn riittää 43 vuo den mittainen työhistoria. kin heidän eläkevuosikertymäänsä. Jos nyt eläkeikää nostetaan, se vaikeuttaa heidän asemaansa entisestään. Sen sijaan hän kärsimättömästi yritti ohittaa eläke uudistusta vastaan haraavan kansal liskokouksen ja turvautui perustuslain hallitukselle suomiin erikoisvaltuuksiin
Jo heti Venäjän hyökkäyksen alettua liittokansleri Olaf Scholz ilmoitti 100 miljardin euron paketista maan oman armeijan kunnostamiseksi. de_11052023_28.indd 28 de_11052023_28.indd 28 3.5.2023 9.58 3.5.2023 9.58. Hän toisti tavoitteen, jonka mukaan puolustukseen käytetään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. UKRAINAN SOTA VOI MYLLERTÄÄ SAKSAN PUOLUEKARTTAA. Vasemmistopoliitikko Sahra Wagenknecht on tullut tunnetuksi Ukrainan aseavun vastustamisella. SPD:n kannatus on jo vuoden verran pysytellyt suhteellisen tasaisesti vajaassa 20 prosenttiyksikössä samalla kun kilpailevan kristillisdemokraattisen puolueen kannatus on eri mittauksissa noussut nyt noin 30 prosenttiyksikköön. Kylmän sodan jälkeen Saksa säästi puolustusmenoissa esimerkiksi antamalla tarkoituksellisesti suuren osan kalustoaan tulla käyttökelvottomaksi kallista huoltoa laiminlyömällä. UKRAINAN TUKI jakaa saksalaisia. Parhaillaan Saksassa seurataan tarkasti, päättääkö hän perustaa uuden puolueen pitkälti tämän teeman ympärille. Esimerkiksi tutkimusryhmä FG Wahlenin mukaan vajaat puolet saksalaisista haluaa säilyttää Ukrainan saaman sotilastuen nykyisellään, reilut neljännes haluaa Saksan ottavan sotilaallisesti suuremman roolin Ukrainassa ja vajaa neljännes pienentää Saksan osallistumista. Uusi puolue voisi saada merkittävän osan Linken ja AfD:n kannattajista siirtymään taaksensa ja pudottaa seuraavissa vaaleissa Linken jopa kokonaan pois liittopäiviltä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan saattaa myllertää Saksan puoluekarttaa laajemminkin. 28 Demokraatti SAKSA Ukrainan tuki jakaa Saksaa Teksti Visa Noronen S aksa moninkertaistaa Ukrainalle annettavan sotilas avun tulevina vuosina. Sodan alun varovaisuuden jälkeen Saksan hallitus nostaa Ukrainan sotilasapua aiemmasta kolmesta miljardista eurosta yli 15 miljardiin euroon. Pistorius mainitsi myös hyvän henkilöstön säilyttämisen ja houkuttelemisen keskeisenä tavoitteena. Pistorius on noussut jämäkkyytensä ansiosta Saksan suosituimmaksi poliitikoksi. Saksa lisää merkittävästi Ukrainan aseapua. Saksan puolustusministeri Boris Pistorius ilmoitti äskettäin myös Leopard 2 -panssarivaunujen korjauskeskuksen perustamisesta Puolan ja Ukrainan rajalle. Samoissa mittauksissa taas Scholzin kannatus laskee vielä aiempaakin alemmaksi – osittain juuri epäselvien Ukraina-kantojensa takia. – Puolustus on kallista ja se tulee vielä kalliimmaksi, sanoi Pistorius linjatessaan uudistuksia äskettäin Saksan liittopäivillä eli parlamentissa. Tällä maksetaan suuri osa asetoimituksista Ukrainaan, mutta myös Saksan armeijan varastoista luovutettujen järjestelmien uudelleenhankintaa. Tähän mennessä tähän oli budjetoitu vain miljardi euroa. 15 MILJARDIN Ukraina-paketti on silti vain pieni osa verrattuna summaan, joka Saksan on tarkoitus käyttää oman armeijansa suorituskyvyn palauttamiseen lähemmäksi kylmän sodan tasoa. Ukraina-toimien vaikutus Saksan sosialidemokraattien suosioon on ollut hyvin ristiriitainen. Saksan sotilasapu näkyy nyt myös Ukrainassa aiempaa selvemmin. Tämän lisäksi Saksan puolustusministeriölle annetaan tulevia vuosia varten lupa tehdä sopimuksia lähes yhdeksän miljardilla eurolla Ukrainaa varten. Huhtikuun loppupuolella Saksa toimitti perille Ukrainaan odotetun Patriot-ilmatorjuntajärjestelmän. Tänä vuonna Saksan antaman avun arvo kaksinkertaistuu yli viiteen miljardiin euroon. Laitavasemmiston Die Linken ja oikeistopopulistisen AfD:n kovaäänisiä vastustajia lukuun ottamatta liittopäivillä on puoluerajat ylittävä enemmistö Ukrainan tukemisesta. Itäisessä Saksassa yli 40 prosenttia haluaisi vähentää Saksan sotilaallista roolia Venäjän hyökkäyksen torjumisessa. Keskuksen on määrä aloittaa työt jo toukokuun lopussa. Saksan eri alueilla mielipiteet poikkeavat suuresti toisistaan. Rahaa ei laiteta vain kalustoon. Kaiken kaikkiaan Saksan Ukrainalle antaman sotilasavun arvo usean vuoden aikana yhteensä nousee nykyisestä 3,2 miljardista eurosta yli 15 miljardiin euroon. Kirjoittaja on Berliinissä asuva toimittaja
Kirjoittaja on everstiluutnantti evp. Osaa kiinnostaa, osaa ei. Maidemme välillä se tapahtuu laajemmin, rajanpinnassa ihmisten kesken suppeammin. Sota rikkoo kaiken entisen, se tuhoaa osittain ihmissuhteet, mullistaa kauppasuhteet, kääntää ajatukset aivan toiseen suuntaan. Naapurisuhteiden hallitseminen vaatii edelleen naapurin kielen osaamista. 29 Demokraatti Opettele venäjää ja Venäjää, suomalainen JOTKUT MAAT EIVÄT VOI KOSKAAN YMMÄRTÄÄ JUURI SUOMEN TARPEITA. Sain tietää, että joitain vuosia aiemmin venäjän kielen kurssi oli ollut pakollinen kaikille tuleville upseereille. Elämme ja asumme paraikaa yhdellä maailman erottavimmista rajoista – kulttuurissa, kielessä, elintasossa, ajattelussa, propagandassa. Naapurin, oli se mukava tai ikävä, toimintatapoja on syytä tuntea. Mutta sen lisäksi Suomella on tarve hoitaa tai ainakin ajatella (heikkojakin) suhteita kahdenvälisesti. Myös opintonsa jo aiemmin aloittaneita haastetaan. Valitsin vieraaksi kieleksi venäjän, koska olin jo aiemminkin sitä opiskellut. Miksi opiskella mitään, mikä liittyy kansanmurhaa toteuttavaan valtioon. Näin se tulee olemaan vuosia ja vuosikymmeniä. Ehkä jopa enemmän silloin, kun naapuri on ikävä. Osa opiskelijoista ei halua aloittaa ”vihollisen-paholaisen” kielen ja kulttuurin opiskelua. EI MEILLÄ toki ole syytä pyrkiä Suomen puolustusvoimien 1970-luvun mentaliteettiin opettaa Venäjä-tietoja pakolla kaikille, pelkästään sotilaallisista syistä. Heidän pitää oppia kieltä, kulttuuria, ajattelua, yhteiskuntajärjestystä. Mutta juuri nyt se on niin tarpeellinen. V enäjä tekee kansanmurhaa Ukrainassa – mutta juuri siksi tuon maan käyttäytymisen tunteminen ja kielen osaaminen on suomalaisille aiempaakin tärkeämpää. ASIA EI ole yksinkertainen. Se ei ole nyt seksikäs, mukaansa tempaava suuntaus. Vuonna 2014 Krimin kaappaamisesta alkaneen ja helmikuussa 2022 totaaliseksi tuhoamissodaksi kiihtyneen Venäjän Ukraina-hyökkäyksen aikana ajatuksemme Venäjän kulttuurista ja kielestä sekä niiden opiskelusta tai edes sen tarpeellisuudesta ovat muuttuneet. Siksi meidän täytyy olla hieman itsekkäitä myös EU:ssa. Suomella on tarve kansainvälisesti laajemmalla foorumilla keskustella Venäjästä kaikkien kanssa ja kaikin puolin. Opiskeluun ei todellakaan ole tarve kannustaa ”ystävyyden” nimissä, vaikka sekään ei jossain nyt näkymättömässä tulevaisuudessa ole täysin poissuljettu. Näiden puutteiden korjaaminen vie vuosia, siksi vajetta ei saisi päästää syntymään. Silti sodasta huolimatta Venäjä on ja säilyy meidän naapurissamme. Opiskeluita on tilanteen vuoksi myös keskeytetty. Uusi tilanne haastaa vanhoja ajatusmaailmoja. Teksti Juhani Pihlajamaa / Kuva Getty Images NÄKÖKULMA de_11052023_29.indd 29 de_11052023_29.indd 29 3.5.2023 11.43 3.5.2023 11.43. Tässä käsittelen ainoastaan suomalaisten ei-venäjänkielisten opiskelua. Rajan toisella puolella osa venäläisistä tietää, mitä Ukrainassa tapahtuu, osa ei. Se voi olla inhottu, vihattu naapuri tai muutoksen jälkeen jälleen haluttu kauppakumppani, turistikohde. Kielitaidon ja kulttuurin sekä ajattelutavan ymmärtämisen tarve ei missään tapauksessa poistu mihinkään. Suomen kouluissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa on jouduttu kohtaamaan asenneongelma, joka on kahdenlainen. ALOITIN ITSE opiskelun Kadettikoulussa vuonna 1995. NAAPURISUHTEIDEN HALLITSEMISEEN me tarvitsemme ihmisiä, nuoria, lukiolaisia, peruskoululaisia, jotka opiskelevat venäjää ja Venäjää tuon valtion aiheuttamasta kansanmurhasta huolimatta. Miksi SINÄ vielä opiskelet tätä. Tähän kokonaisuuteen liittyvät myös Suomessa asuvien venäjää puhuvien (Suomen kansalaisten, kaksoiskansalaisten, ukrainalaisten, venäläisten tai pakolaisten) identiteetti, kieli, ongelmat, toiveet ja kehitysesitykset. Mutta on syytä tehdä selväksi, että venäjän kielen osaamisesta voi olla myös hyötyä – se ei ole pelkästään rasite. Ei sitä ollut YYA-sopimuksessa sovittu, vaan siksi, että Venäjä tai Neuvostoliitto oli aina ollut vihollisemme ja uhkamme. Jotkin maat eivät koskaan voi ymmärtää juuri meidän tarpeitamme. Se raja on noin 1 300 kilometriä. Miksiköhän. Puolustusvoimat varmisti, että innokkaimmista ja ehkä lahjakkaimmista saadaan väkeä sotilastiedusteluun, mahdolliseen sotavankitiedusteluun sekä linjojen taakse lähetettäväksi
Han är kommunalpolitiker i Närpes, styrelsemedlem i Österbottens välfärdsområde och styrelsemedlem i Industrifacket. – NTM-centralerna har övertagit vissa skyddsområden, påpekar Sjökvist. – Vi har fått beläggning på några av de sämsta vägarna, konstaterar Sjökvist. Det är andra gången Sjökvist ställde upp i ett riksdagsval. – Den ofrivilliga pausen är kanske inte så hälsosam med tanke på resultatet men erfarenheterna från den tidigare kampanjen var ovärderliga. – Svenska folkpartiet är alltid starka i Sydösterbotten, berättar Sjökvist. Det behövs för att de här vägarna faller sönder. Han sitter i tekniska nämnden och i den sydösterbottniska samarbetsgruppen. Han har tidigare ställt upp i riksdagsvalet 2015. Industrifacket och FFC kom med information till arbetstagarna, vilket Sjökvist anser var viktigt. Det var nästan som att börja om. Tryggheten diskuterades mycket, inte minst vargen. I valdebatter är man mycket säkrare när man har varit med förr. 30 Demokraatti Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. Förebyggande vård inte ger resultat direkt utan det tar ett antal år innan det kommer att visa sig. Pidempi versio on julkaistu 20.4. I riksdagsvalet fick han 586 röster i Vasa valkrets. Intresset var stort för jordbruksfrågor. Närpesbon Norrback blev omvald. Peter Sjökvist har många järn i elden Text och bild Topi Lappalainen F SD:s andra vice ordförande Peter Sjökvist har många järn i elden. de_11052023_30.indd 30 de_11052023_30.indd 30 2.5.2023 15.19 2.5.2023 15.19. När det gäller Närpes stad, sitter Sjökvist inte längre i stadsstyrelsen den här perioden. arbetarbladet.fi:ssä. Kampanjen var tidskrävande och efter coronaviruspandemin fanns det ett tydligt intresse bland väljare att träffa kandidater. – DET KOM 190 miljoner det första året under den gångna regeringsperioden. – Arbetsmarknadsfrågorna är inte så lätta att få fram i valet trots att det kan bli ett bekymmersamt läge för arbetstagarna nu efter valet. – Förra gången blev det inte av på grund av sjukdom i familjen. Sjökvist koncentrerade sin kampanj i de södra delarna av valkretsen. Att han inte kandiderade 2019 innebar för Sjökvists del att det gällde att bygga upp stödet på nytt. Man måste prioritera att hålla det man har byggt i skick. Även naturen och naturskyddsområdena engagerar. Arbetsmarknadsfrågorna är inte så lätta att få fram i valet trots att det kan bli ett bekymmersamt läge för arbetstagarna nu efter valet. Han har länge talat för medel till det lägre stående vägnätet. – Men det är många gånger de regionala och lokala frågorna som avgör. I trakten kring Närpes och Kristinestad konkurrerade Sjökvist främst med SFP-kandidaterna Anders Norrback och Marja Lindberg om de svenskspråkiga väljarna. Även vårdfrågor och infrastruktur intresserade de väljare han mötte, men inte lika mycket som det brukar vara
det i grova drag sparkrav på sju miljoner det här året, tjugo miljoner nästa år och fem miljoner följande år. Det anser Sjökvist att borde vara möjligt även i riksdagsval. – Vi började tidigare än de andra välfärdsområden och har kunnat dra en hel del lärdomar och vi har täta kontakter med ministeriet. 442 delegater valdes till förbundskongressen i Tammerfors i maj. de_11052023_30.indd 31 de_11052023_30.indd 31 2.5.2023 15.19 2.5.2023 15.19. I dagens samhälle sker också allt annat via telefonen. Där måste man komma ihåg att det inte ger resultat direkt utan det tar ett antal år innan det kommer att visa sig. Till riksdagen blev han inte invald men nya utmaningar finns i Sjökvists liv hela tiden. Så blir det ett behov av att balansera ekonomin. Utöver allt annat har han blivit utsedd till styrelsen för NIFH, Nordic International Folk High School, där han representerar de nordiska arbetstagarna. Vårdsektorn är något underbudgeterad. – DET ÄR framtidens melodi att öka delaktigheten. Sjökvist sitter i Industrifackets styrelse. Sjökvist som arbetar inom teknologiindustrin kandiderade i det som förr motsvarade Vasa län, medan vissa andra branscher röstar nationellt i Industrifackets kongressval. En sak som gör det svårt att bedöma hur vårdreformen har lyckats har med förebyggande vård att göra. Tre kandidater var uppställda från Närpes och två blev invalda. Det är beklagligt och arbetsmarknadsfrågorna hamnar lite i skymundan. – Har man inte personal kan man inte fortsätta att köra slut personalen. Vårdarkrisen bekymrar Sjökvist och han tror att det kan bli färre vårdplatser när personalen inte räcker till. – Vi har en utmaning i att få arbetarna att engagera sig och rösta i alla de val som anordnas. I Österbottens välfärdsområde är Sjökvist vice ordförande i välfärdsområdesstyrelsen. Kongressval hölls mellan den 10 och 31 mars. Därför är det så avgörande att den förebyggande vården fungerar och att det på sikt minskar behovet av vårdplatser. I Österbotten betyder Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi Samtidigt som Sjökvist kandiderade i riksdagsvalet, gällde det att föra kampanj i Industrifackets kongressval. 31 Demokraatti många järn i elden = monta rautaa tulessa välfärdsområde = hyvin vointialue Industrifacket = Teollisuusliitto Sydösterbotten = Suupohjan rannikkoseutu jordbruksfrågor = maatalouskysymykset NTM-central = ELY-keskus den sydösterbottniska samarbetsgruppen = Suupohjan rannikkoseudun yhteistyöryhmä beläggning = päällyste, päällystäminen trafikmängd = liikennemäärä välfärdsområdesstyrelse = hyvinvointialueen hallitus riksdagens sammansättning = eduskunnan kokoonpano att rösta elektroniskt = äänestää sähköisesti Ordlista Sjökvist visar ändå förståelse för att någonting nytt behöver det att byggas i städer som Vasa och Helsingfors där trafikmängden ökar. I början kör man lite i blindo med kostnaderna. Vilka kostnader faller på kommunerna, vilka på välfärdsområdet och vilken är tredje sektorns roll där. – Man talar mycket om förebyggande vård. Arbetarklassen är underrepresenterad om man ser på riksdagens sammansättning. – Välfärdsområdena ska ha möjlighet att se framåt, investera och skaffa ny utrustning. I Industrifackets kongressval fick man rösta elektroniskt. Sjökvist tror att det blir en del utmaningar med välfärdsområdenas verksamhet. – Jag fick 100 röster och blev invald, berättar Sjökvist
32 Demokraatti KASVO 32 Demokraatti de_11052023_32.indd 32 de_11052023_32.indd 32 3.5.2023 10.49 3.5.2023 10.49
Hän haluaa kansan liikkeelle ja nuoret harrastuksiin. Nikkasen elämään on mahtunut monta rikastuttavaa kokemusta ja tärkeää käännettä, mutta yksi on ollut erityisen merkityksellinen: – En usko, että olisin tässä, jos en olisi saanut jatkaa harrastustani yhteiskunnan tuella. – Se liikkumattomuuden pommi, josta nyt vaalien allakin paljon puhuttiin, on ihan aito ja oikea. Meillä eivät mitkään rahat tule riittämään sosiaalija terveyspalveluihin, jos ihmiset eivät pysy kunnossa. Nikkanen ilahtui, kun presidentti Sauli Niinistö valtiopäivien avajaispuheessa neuvoi kansanedustajia huolehtimaan henkisestä ja fyysisestä jaksamisestaan. Niinistö totesi, ettei olisi pahitteeksi levittää liikunnan tärkeyden sanomaa laajemminkin. – Elämääni on vienyt eteenpäin paljon se, että olen aina ollut hirveän utelias ja työteliäs. 33 Demokraatti de_11052023_32.indd 33 de_11052023_32.indd 33 3.5.2023 10.49 3.5.2023 10.49. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuvat Jani Laukkanen K ansanedustaja Saku Nikkasta (sd.) ei juuri tarvitse yllyttää juoksemaan eduskuntatalon pylväiden välissä kuvia varten. Innostun helposti ja heittäydyn asioihin aika täysillä. Jääkiekosta ei tullut ammattia, mutta liikunnasta tuli ja se on antanut minulle hirveän paljon. En malta odottaa, että pääsen heittäytymään kunnolla tähän kansanedustajan työhön. 33 Demokraatti POMMIN PURKAJA Saku Nikkanen on huolissaan, että liikkumatto muuden ongelmat räjähtävät käsiin. Hyvinvointiyhteiskunta antoi syrjäytymisvaarassa olevalle nuorelle mahdollisuuden – sain jatkaa pelaamista. Hän lähtee leikkiin iloisella ja innostuneella asenteella – samalla tavalla kuin hän tarttuu uuteen tehtäväänsä. Se on ihan valtava haaste, johon pitää tarttua välittömästi, liikunnanohjaajana työuraansa tehnyt Nikkanen painottaa
Armeijaan hän lähti 17-vuotiaana. LIIKKUMATTOMUUS ON VALTAVA HAASTE, JOHON PITÄÄ TARTTUA VÄLITTÖMÄSTI. – Vauhti ehkä vähän sokaisikin isän, iloluontoinen karjalaispoika piti menestyksen myötä hiukan liikaakin hauskaa. Pojan jääkiekkoharrastuksen kausimaksuihin saatiin tukea sosiaalitoimesta. – Haluan työlläni kansanedustajana varmistaa, että lapsilla ja nuorilla olisi se sama mahdollisuus, joka itselläni on ollut. Vaikka itse en ollut taipuvainen pahantekoon, niin tunnistan sen, että vetelehtiminen olisi voinut pitemmän päälle tehdä huonoa. Sitten alkoivat lamavuodet, korot nousivat ja tuli konkurssi. – Kun vaihtoehtoina on, että lähdetkö räntäsateeseen potkimaan palloa vai jäätkö sisälle lämpimään pyörittelemään joystickin tatteja, niin helposti se jälkimmäinen voittaa. Äiti oli yrittäjä Sakun syntyessä, isä toimi myyntiedustajana rakennusalan yrityksessä. – Työn murros kiihtyy koko ajan. Peruskoulusta hän lähti ammattikouluun, mutta kun suurin syy opintopolun valintaan oli ollut kavereiden seuraaminen, jäivät opinnot kesken jo puolen vuoden jälkeen. Nikkasen äänestä paistaa ylpeys ja kiitollisuus, kun hän kertoo kuinka kovasti äiti teki töitä – käytännössä elätti perhettä ja lyhensi velkoja pienestä palkastaan. Hänen avullaan pääsin oppisopimuksella Salon kaupungille opiskelemaan liikunnanohjaajan perustutkinnon. Oman koulutuksen päivittäminen pitäisi olla helpompaa myös matalapalkka-alojen perusduunareille, Nikkanen sanoo ja muistuttaa, että myös työnantajan kynnystä ottaa uuden oppija riveihinsä pitää madaltaa. Harrastus antoi myös väylän purkaa pahaa oloa hyvällä tavalla. de_11052023_32.indd 34 de_11052023_32.indd 34 3.5.2023 10.49 3.5.2023 10.49. Nikkanen pitääkin oppisopimuskoulutuksen kehittämistä yhtenä konstina vastata työmarkkinoiden muutoksiin. Isä sitten alkoholisoituikin. Korkeakoulutus on Suomen valtti, mutta Nikkanen painottaa myös ammattikoulutukseen panostamisen tärkeyttä. Armeijan jälkeen nuorille työttömille suunnatulla kurssilla oli onneksi innokas vetäjä, joka tunnisti liikuntataustani heti. – Se herkistää, kun ajattelee, miten paljon hän on uhrannut siihen, että minulla on ollut kaikki loppujen lopuksi hyvin. – Sanotaan, että harrastukset pitävät poissa pahanteosta. 1980-luvun lopulla isä ryhtyi yrittäjäksi ja hänen firmansa ampaisikin nousukiitoon. Pelien ja muun ruutujen ääreen koukuttavan viihteen kanssa kilpailu on kovaa, mutta kisaan kannattaa lähteä. Tämä täytyy nähdä koko kansakunnan yhteisenä haasteena, joka vaatii poikkihallinnollista ja -sektorista yhteistyötä. 34 Demokraatti D-KASVO POMMIN PURKAMINEN vaatii Saku Nikkasen mielestä toimia myös päättäjiltä, vaikka vastuu liikkumisesta viime kädessä yksilöllä itsellään onkin. Äiti oli lopettanut naistenvaateliikkeensä jo ennen lamaa. Kolmilapsisen perheen iltatähtenä hänen lapsuutensa oli hyvä ja turvallinen. Paineet ja murheet sai jättää jäälle. Rakennetaan vaikka sen kentän päälle katto, ettei tarvitse potkia palloa räntäsateessa, Nikkanen kiteyttää. Menetimme käytännössä kaiken. Nikkanen pitää tärkeänä, että jokainen lapsi ja nuori perheen varallisuudesta riippumatta pääsee harrastuksen pariin. – Yhteiskunnan varoja pitäisi käyttää esimerkiksi siihen, että olosuhteet urheilulle ja liikunnalle ovat kunnossa. Lisäksi hän tarkastelisi, miten yksityinen sektori saataisiin entistä paremmin mukaan esimerkiksi junioriurheilun tukemiseen vaikkapa kehittämällä tuen verovähennysmahdollisuuksia. Sellaista termiä ei vielä 1990-luvulla käytetty, mutta sellainen Saku Nikkanen arvioi olleensa. Hän oli kouluttautunut siivoojaksi ja työskenteli sairaala-apulaisena. – Pidän sitä myös velvollisuutena, koska me yhteiskuntana myös mahdollistamme passiivisen elämänmenon, joka ei pakota lapsia ja nuoria enää liikkumaan. – Se toi hommaan hiukan ryhtiä, kävin aliupseerikoulunkin. Liikkuvan elämäntavan omaksumista voi jarruttaa urheiluharrastusten huikeat hinnat. Turvallinen lapsuus muuttui ehkä vähän turvattomaksi teini-iäksi, Nikkanen kuvailee. Jääkiekon mukana tulivat myös pelikaverit ja heidän perheensä – yhteisö, joka tuntui turvalliselta silloin, kotona oli vaikeaa. TEINI-IKÄÄ SAKU Nikkanen kuvailee vaikeimmaksi ajaksi. Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Tämän päivän töitä ei välttämättä huomenna ole olemassa. Nikkasen mielestä olisi tärkeää, että ”kattojärjestöjen koukeroiden ja hankehumpan” rahoittamisen sijaan tuettaisiin ruohonjuuritason perustoimintaa. SYRJÄYTYMISVAARASSA OLEVA nuori. Päinvastoin moni asia kannustaa heitä ja aikuisiakin istumaan kotona naama kiinni ruudussa. Sipilän hallituksen leikkaukset iskivät kovaa ja korjattavaa riittää yhä. – On myös yritysten etu, että tulevaisuuden työntekijät rakentavat pohjaa fyysiselle ja psyykkiselle kestokyvylleen. Harrastamisen Suomen mallin kehittäminen on siinä yksi keino
harrastaa kaikenlaista liikuntaa, metsästystä ja kalastusta OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN JÄLKEEN Nikkanen teki tovin kaupan alan töitä, kunnes sai pitkän viransijaisuuden Salon kaupungilta liikunnanohjaajana. Lentoliput oli jo varattu, kun Salon naapurikunnasta tuli vielä houkuttavampi tarjous. de_11052023_32.indd 35 de_11052023_32.indd 35 3.5.2023 10.49 3.5.2023 10.49. merkonomi . 35 Demokraatti SAKU NIKKANEN . Kun mietin omaa koulupudokasaikaani, niin ehkä varsinkin me miehet olemme nuorina vähän kypsymättömämpiä ja tarvitsemme enemmän tukea. Historiasta kiinnostunut Nikkanen syttyi ajatukselle. Työhön kuului paljon karjanajoa eli ihan cowboyhommia. Salon konsernijaoston puheenjohtaja . – Lähiopetusta ei ole tarpeeksi – tätä viestiä saan sieltä eniten. perheeseen kuuluvat vaimo sekä 10ja 7-vuo tiaat lapset . Hän on varmasti yksi merkittävä tekijä siinä, että istun tässä. Pian Suomeen palattuaan hän sai taas tilaisuuden heittäytyä, kun tarjolla oli matkaoppaan pesti Egyptissä. Salon kaupunginvaltuutettu 2008– . – Se oli yksi Australian isoimpia karjatiloja. – Myöhemmin hän opiskeli työn ohella valtiotieteiden maisteriksi pääaineena sosiaalityö, siitä olen erityisen ylpeä. Se vaikutti mielenkiintoiselta ja ajattelin, että pääsisin taas kiinni liikunta-alaan. Laumat olivat isoja ja myös etäisyydet olivat isoja. Varsinais-Suomen aluevaltuuston ja -hallituksen jäsen 2022– . Salon kaupunginhallituksen puheenjohtaja 2021– . Se oli kovaa hommaa, hän muistelee vuotta, jonka ansiosta hän on montaa kokemusta ja ”aussimaista aksenttia” rikkaampi. Hän oli tukena, kun aloin pohtia uudestaan politiikkaan lähtemistä. syntynyt Salossa 1977 . Valinta Kairon ja Muurlan välillä osoittautui yhdeksi elämän tärkeistä käännekohdista, kun Muurlassa eräs lastentarhanopettaja kiinnitti hänen huomionsa. – Siellä oli liikunnanohjaajan työ, johon kuului myös työhyvinvointikoordinaattorin tehtävä. Sijaisuuden päättyminen osui elämässä kohtaan, jossa myös pitkä parisuhde päättyi. Vaimothan ovat kaikista viisaimpia ja aina paras tuki kaikessa. liikunnanohjaaja . Heittäytyjän oli helppo vastata myöntävästi ehdotukseen lähteä Australiaan töihin kaverin tuttujen karjatilalle. Nyt itsenäistä oppimista ja itseohjautuvuutta korostetaan vähän liian aikaisessa vaiheessa
Lasten kautta oma teke minen konkretisoituu – he jää vät tänne jäljelle. Tässä on tehty kahta työtä – koen, että poli tiikkakin on työtä. 2 Työ. 3 TÄRKEINTÄ 3 Ystävät. 36 Demokraatti D-KASVO 1 Perhe – vaimo ja lapset. de_11052023_32.indd 36 de_11052023_32.indd 36 3.5.2023 10.49 3.5.2023 10.49. PIENYRITTÄJISSÄ ON VALTAVA TYÖLLISTÄMIS POTENTIAALI. Se on ollut niin iso osa elämää. Olen saanut molemmista hirveän paljon mielenkiintoisia haasteita. Tärkeitä ovat myös läheiset suhteet siskoihin ja äitiin. Mitkä ovat kolme tärkeintä asiaa elämässä. Politiikassa pyritään paikkoihin ja kun ei pääse, pet tymys voi tuntua suuremmalta kuin olisi aiheellista. Heiltä olen aina saanut tukea oikeasti vai keissa tilanteissa ja myös asioi den mittasuhteisiinsa laitta misessa. Isä valitettavasti me nehtyi pari vuotta sitten, eikä ehtinyt nähdä nousuani edus kuntaan. Kaverit ovat kyllä huomanneet, että nythän tuo murjottaa lopulta aika pienestä asiasta
– Mitä viimeksi kuulin siitä on kyllä jo aikaa – Mbabanessa kerhotoiminta jatkui ja he saivat siellä sponsoreitakin toiminnalle. Erityisen mielenkiintoista Saku Nikkasesta oli päästä Kuntaliiton kehitysyhteistyöhöhankkeen myötä Swazimaan pääkaupunkiin Mbabaneen. Nyt Salossa pyyhkii jo paljon paremmin. Nikkanen kertoo, että kokemus oli myös silmiä avaava. Tiloissa toimii useita yrityksiä, joista suurimpana Valmet Automotiven akkutuotanto työllistää yli 800 ihmistä. Nyt hän otti uudestaan yhteyttä Toivoseen. Kun pitkäaikainen kansanedustaja Katja Taimela (sd.) ilmoitti, ettei lähde ehdolle, alkoi mahdollisuus näyttää todelliselta. Kuntaliitoksessa vuonna 2009 Muurlasta tuli osa Saloa. Kiitoskahvituksessa kun iloittiin, että saatiin mies maaliin, niin totesin, että ei tämä ihan maalilta tunnu että ennemmin päästiin uuteen lähtöruutuun, Nikkanen nauraa. – Salolaiset antoivat minulle tosi vahvan mandaatin. Jos ei sitä tukea kotoa ole, niin aika vaikeaksi tämä homma varmasti menee. Hän arvioi, että omilla kokemuksilla hyvinvointivaltion turvaverkosta oli vaikutusta siihen, että hänestä tuli demari. TYÖSSÄÄN LIIKUNNANOHJAAJANA Saku Nikkanen on saanut vuosien varrella vetää itse erilaisia kursseja, mutta myös suunnitella toimintaa, palkata tuntiohjaajia ja järjestää liikuntatapahtumia. Viimeistä vaihtoehtoa ei juuri käsitelty, mutta niinhän siinä kävi. Pienyrittäjyys on Suomessa muutoinkin lisääntynyt, Nikkanen huomauttaa. Monet olivat aika samanlaisia. Kuntapoliittinen ura urkeni vaaleista 2008. KOULUTUKSEN PÄIVITTÄMISEN PITÄISI OLLA HELPOMPAA MYÖS PERUS DUUNAREILLE. Siellä on valtava työllistämispotentiaali. 37 Demokraatti JO ENNEN Australia-vuottaan hän oli kysellyt silloiselta valtuuston puheenjohtajalta Jyrki Toivoselta (sd.), mitä politiikkaan lähteminen käytännössä tarkoittaisi ja vaatisi. Hankkeessa oli kyse kunnallishallinnon osaamisen vahvistamisesta, mutta myös vapaa-aikasektori oli vahvasti mukana. On ehkä tarpeen miettiä, pitäisikö työntekijän palkkaamisen riskejä pienentää vielä enemmän. Kun oma isäni ei voinut kuljettaa minua harjoituksiin, niin hän oli se, joka kuskasi treeneihin ja peleihin. Minusta meidän pitäisi puolueena tarkemmin pohtia, miten saisimme tämän kentän vielä paremmin haltuun. Ajattelin nyt kehystää sen ja laittaa työhuoneeseen. Nikkanen vei mukanaan ohjausosaamista. Silloin niiattiin aika syvään. Kun Nikkasen suvussa on sekä vahvaa yrittäjäettä maanviljelystaustaa, on moni ihmetellytkin hänen ei niin ilmeistä puoluevalintaansa. – Yhdessä kaupungin tilaisuudessa kanssani juttelemaan tulleiden virkamiesten kiinnostus minuun lopahti heti, kun kerroin, että hankkeesta ei olla laittamassa rahaa jalkapallostadionin katsomon uusimiseen. – 7-vuotias tyttäreni piirsi ennen vaaleja kuvan eduskuntatalosta ja sanoi, että jos iskä ei pääse, hän suttaa kuvan ja heittää sen roskikseen. – Paikallisten kanssa ryhdyimme järjestämään koulutusohjelmaa, jossa koulutettiin opettajia, ohjaajia ja yhteisöjen aktiiveja liikunnan kerho-ohjaajiksi. Se oli hauskaa, kun opetimme erilaisia pelejä ja leikkejä heille ja me opimme niitä heiltä. de_11052023_32.indd 37 de_11052023_32.indd 37 3.5.2023 10.49 3.5.2023 10.49. Nikkanen sanoo, että kaupungin päätös ostaa tehdaskiinteistö yhdessä muiden salolaisten toimijoiden kanssa oli hyvä ratkaisu. – Tunsin Jyrkin jääkiekkoajoilta, hän oli joukkueen johtaja. Rahalle on paljon ottajia, hän toteaa. Kuusi vuotta siitä seminaarista eteenpäin, niin Microsoftkin oli jo ilmoittanut lähdöstä. Jykke oli sellainen varaisä silloin. EDUSKUNTAVAALEISSA SAKU Nikkanen oli ehdolla kolmatta kertaa. Kolmen vuoden rupeama Salon liikuntatoimen johtajana oli antoisa, kun hän pääsi mukaan suuriin kenttäremonttihankkeisiin. Esimerkiksi kevätpiirikokouksen jätin väliin, kun viikonloppu meni pojan harrastuksen parissa. Hankkeiden tulisi olla sellaisia, että niillä sysätään käyntiin pitempään jatkuvaa kehitystä, jossa ihmiset ja yhteisöt itse tekemällä pystyvät parantamaan tilannettaan. Samanlaisia olivat myös monet haasteet lähtien siitä, miten lapset ja nuoret saadaan liikkumaan ja miten heille järjestetään mielekästä tekemistä. Katsotaan, että sutataanko se sitten neljän vuoden jälkeen vai mitä sille tehdään, Nikkanen virnistää. Nikkasen nyt heittäytyessä tapansa mukaan innolla uuteen, yksi asia on erityisen kirkkaana mielessä: – Pitää tehdä valintoja senkin puolesta, että perheelle aika riittää. Nikkanen myöntää jo ajatelleensa, että tuskin hänestä koskaan kansanedustajaa tulee. Hän huomasi, kuinka tärkeää on katsoa tarkkaan, mihin kehitysyhteistyön varoja suunnataan. – On yksinyrittäjiä, mutta myös sellaisia, jotka työllistävät muutamia ihmisiä. Salossa pienyrittäjyyden määrä kasvoi, kun moni entinen Nokian ja Microsoftin duunari ryhtyi yrittäjäksi. – Muistan, kun Salon ensimmäisessä valtuuston strategiaseminaarissa käytiin vähän läpi kolmea skenaariota: Nokia jatkaa, kuten ennenkin, puolet työpaikoista häviää tai sitten häviää kaikki. Kehitysyhteistyö on tarpeen, erityisesti naisten koulutus, mutta Nikkanen korostaa rahojen käytön seuraamisen lisäksi toiminnan kestävyyttä
Muuta skenaariota ei todellisuudessa Petteri Orpolla ole missään vaiheessa ollut edes mielessä, koska hän varmasti oli hyvin tietoinen, ettei SDP:lle oikeiston ideologinen leikkauspolitiikka ole vaihtoehto kenenkään puheenjohtajan alaisuudessa. Suomen kansallisen vaalitutkimuskonsortion tutkija Veikko Isotalo puhui huhtikuun alussa Politiikkaradiossa osuvasti vaalikeskustelujen Kinder-muna-efektistä: oikeiston kuuden miljardin sopeutus kun myytiin varsin kivana pakettina ulkoa, mutta sisältä löytyy kuitenkin yllätys, keneltä todellisuudessa leikataan. Nyt yllätysmunan avaamisessa etukäteen ei onnistuttu, vaikka toki yksittäisiä analyyseja ja yritystä olikin. Omassa some-kuplassani erityisesti monet perussuomalaisten kannattajat saattavat yllättyä, kun mamuilta ja kehitysavusta leikatut rahat eivät ilmestykään täydentämään heidän omaa lompakkoaan, eikä bensan tai ruuan hinta alene, ellei maailmanmarkkinoilla sitten tapahdu vallan erikoisia käänteitä. VOI TIETENKIN ilkamoida, että nyt monet matalapalkkaiset tai yhteiskunnan tulonsiirroilla elävät äänes täjät saavat, mitä tilasivat, mutta mitä se auttaisi. Media ei osannut avata oikeiston Kinder-munaa Kirjoittaja on sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän mediasuhteiden asiantuntija. HERÄTYS PORVARILLISEEN TODELLISUUTEEN VOI OLLA MONELLE KYLMÄ. Ei kuitenkaan pitäisi tulla shokkina, että Säätytalolta kuoriutuu varsin suurella todennäköisyydellä hallitusohjelma, joka toistaa kaikki samat Sipilän hallituksen virheet, joita neljä vuotta sitten kaduttiin mutta sittemmin unohdettiin. On kuitenkin syytä kysyä, onko myös medialla vastuuta siitä, että äänestäjille avattaisiin etukäteen puolueiden ohjelmien todellista sisältöä. Ja kun työt loppuvat, väki huomaa, että ansiosidonnainenkin on ”porrastettu” ja asumistuki leikattu – herätys uuteen, porvarillisesti kannustavaan todellisuuteen saattaa olla monelle aika kylmä. Siksi olin itse hieman yllättynyt, että julkisuudessa eläteltiin kuvitelmia sinipunasta ja jotkut toimittajat tuntuivat uskovan Orpon vakuutteluja siitä, että pohja on aidosti auki. Sen sijaan esimerkiksi kuntien valtionosuuksiin tehdyt leikkaukset tai indeksijäädytykset tarkoittavat sitä, että työt loppuvat monilta yrityksiltä, jotka tekevät alihankintaa rakennusalalla, yhdyskuntatekniikassa tai -infrassa. Ei ollut. 38 Demokraatti KOLUMNI Iisakki Kiemunki iisakki.kiemunki@eduskunta.fi K äytännössä heti vaalituloksen tultua oli selvää, että Suomeen halutaan muodostaa kokoomuksen johdolla konservatiivinen oikeistohallitus, jonka ohjelman keskeisin sisältö on leikata massiivisen isolla kädellä sosiaaliturvasta ja kyllä, myös sote-palveluista sekä todennäköisesti kuntien valtionosuuksien kautta myös ”erityissuojeluksessa” olevasta koulutuksesta. Johtaa todennäköisesti vain entistä syvempään katkeroitumiseen. ÄÄNESTÄJILLE YLLÄTYKSENÄ voi kuitenkin tulla oikeistohallituksen ohjelman todellinen sisältö. de_11052023_38.indd 38 de_11052023_38.indd 38 2.5.2023 12.55 2.5.2023 12.55
39 Demokraatti Juhana Vartiainen 64-vuotias Helsingin pormestari N äen peilikuvassani koko elämäni: itseni lapsuudesta nykyisyyteen. Olen yhteiskunnallinen ihminen ja näen peilistä itseni, joka on varttunut kylmän sodan aikana ja miettinyt kapitalismin ja kommunismin eroa ja päätynyt, sanoisinko, sosialidemokraattiseksi taloustieteilijäksi. Usein näen itsessäni Suomen viimeisen oikeistodemarin, joka ottaa vakavasti sen, että tämä kollektiivinen, julkinen hyvinvointilupaus palveluineen ja tulonsiirtoineen pitää kyetä toteuttamaan myös ikääntyvässä kansakunnassa. Samalla tavalla kuin nuoruuden ja lapsuuden ystäviä nyt katsoessa näkee saman lapsen kuin aina. Vanhenemisen jäljet ovat vain reunamerkintöjä nuoruuden kasvoihin. Kun katson peiliin, näen hyvin väsyneen ja rasittuneen ihmisen, koska minulla on vaativa työ. Lapsuuden, aikuisuuden, ilot, surut. Nyt vihdoin se ymmärretään. Vaikka vuodet vierivät, silti näkee aina saman ihmisen. Ihmiselle tekee hyvää, kun hän saa elämänsä vaativimman työn silloin, kun ikä alkaa jo kuutosella. Sillä tavalla näen peilikuvassa koko elämäni. Tämä on sillä tavalla palkitsevaa. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_11052023_39.indd 39 de_11052023_39.indd 39 2.5.2023 12.58 2.5.2023 12.58. Tätä ei oteta riittävän vakavasti eikä suomalainen SDP:kään ota. Yli 10 vuotta olen puhunut sen puolesta, että kansakunnan ikääntyminen edellyttää, että lisää ihmisiä on saatava työmarkkinoille. Näen myös vahvan ihmisen, koska suoriudun työstäni, vaikka se rasittaakin. Olen iloinen, jos olen voinut myötävaikuttaa tähän muutokseen. Puhutaan maahanmuutosta ja vasemmistohallituskin poisti työttömyyseläkeputken, mitä vaadin jo kauan kauan sitten. Kaiken
de_11052023_40.indd 40 de_11052023_40.indd 40 3.5.2023 10.46 3.5.2023 10.46. 40 Demokraatti KUNNON SADUISSA SANKARUUS ON TÄRKEÄ ELEMENTTI
41 Demokraatti KULTTUURI Keijumetsästä aliseen maailmaan Museokeskus Vapriikin Olipa kerran – tarina satujen synnystä -näyttely tuo tutut ja tuntemattomat sadut ympäri maailmaa lähelle – kuultaviksi, luettaviksi, koettaviksi. Lewisin Liisa Ihmemaassa -seikkailuun. Me voimme olla ylpeitä siitä, että yksi lajin pioneereista oli suomalainen, tuon ATU-lyhenteen A eli kansanrunoudentutkija Antti Aarne (T on amerikkalainen Stith Thompson ja U saksalainen HansJörg Uther). de_11052023_40.indd 41 de_11052023_40.indd 41 3.5.2023 10.46 3.5.2023 10.46. Viimeistään siinä vaiheessa kannattaa päästää irti reaalitodellisuuden kahleista. Sadut on kirjallisuudentutkimuksessa jaettu seitsemään alalajiin, satutyyppiin. S. Sitten ollaankin jo Keijumetsässä ja kohta taikaesineiden markkinoilla. Kansainvälisesti käytössä oleva ATU-luokitus eri kertomustyypeille on saanut nimensä kolmen satututkijan mukaan. Tosin, vaikka Vapriikin näyttely onkin suunnattu pitkälti lapsille, siellä on paljon vankkaa tietoa myös aikuisille satujen historiasta, kerrontaperinteestä ja luokittelusta. Vielä toinenkin portti on edessä, ja sen pielissä on paljon korvia – kyllä, kyllä, saduthan ovat siirtyneet sukupolvilta toiselle ääneen kerrottuna, kuunneltuna. Teksti Rolf Bamberg Kuvat Saarni Säilynoja, Vapriikki O lipa kerran -satunäyttelyyn käydään, tietysti, kaninkolon muotoisesta portista, joka viittaa yhteen suureen ja rakastettuun kertomukseen, C
Liikkuvan kuvan tulva puskee päälle joka tuutista, myös lapsille suunnatun viihteen äänimaisema on monesti aika raju. Sukupuoliroolit ovat tässä sarjassa selvät. Suunnittelutyöryhmälle on ollut ihan tietoinen valinta, että näyttelyssä on vahva kirjallinen pohja, ei liikkuvaan kuvaan nojaava. Mitus ovat satujen yhteisiä nimittäjiä riippumatta siitä, missä päin maailmaa niitä kerrotaan. ELÄINSATUJEN HUONEESSA esitellään seitsemän suomalaisen tarinaperinteen tunnetuinta eläinhahmoa. Se on myös täynnä Tuhannen ja yhden yön satujen taikaa, kun hologrammina seinällä heiluva itämainen kauppias esittelee taikaesineitä: ”Katsohan tätä lamppua. Tässä näyttelyssä haluamme johdattaa kävijät takaisin sadun alkujuurille. Näyttelyssä korostuukin, miten tietyt lainalaisuudet määrittävät koko kertomaperinnettä. Koreilla matoilla ”tapetoitu” taikaesineille pyhitetty huone on näyttelyn kiehtovimpia. Ole rohkea, mikään ei ole mahdotonta, se kaikki voi olla sinun.” Kauppiaan mainostama Aladdinin lamppu lienee maailman tunnetuimpia taikaesineitä. Tampereella sitä on muokattu sopivin osin suomalaiseen satuperinteeseen istuvaksi: Zacharias Topelius esimerkiksi on korostetusti esillä. Ja vaikka tarjolla on paljon kaikenlaista lapsia puuhaamaan houkuttavaa, niin asiaa, kuten sadun syntyhistoriaa ja perusrakenteita täällä on esillä paljon. Pitkin maita ja mantuja viilettävät sankarit ovat paitsi urheita, myös seikkailunhaluisia riskinottajia. Itse jäin kiikkiin ensimmäisellä laseresteellä. Muun muassa sen, miten tullaan ihmissudeksi! KUNNON SADUISSA sankaruus on tärkeä elementti. Alisesta maailmasta pois pääsykin on selvitymistehtävän takana. Kun sitä hieman hieroo, sen sisältä vapautuu voimakas henki, joka täyttää kaikki toiveesi, rakentaa sinulle jalokivistä linnan tai saa joen virtaamaan keskelle autiomaata. On lohikäärme, jonka kanssa pääsee taistelemaan miekoin. VAPRIIKIN OLIPA KERRAN – tarina satujen synnystä -näyttelyn on tuottanut Viron kansallismuseo. Kerrontaperinteeseen pääsee syventymään näyttelyn puuvajassa, jossa varjokuvana kankaalle piirtyvä paappa kertoo kolme opetusta satujen maalmasta. – Elokuvat, televisio-ohjelmat ja videot voivat kyllä ponnistaa samalta tarinapohjalta, mutta ovat silti ihan eri juttu. OLIPA KERRAN -NÄYTTELYSSÄ TARKOITUKSENA ON PUOLUSTAA SITÄ PEHMEÄMPÄÄ LASTENKULTTUURIPERINTÖÄ. Sankarittaret taas ovat kotitöissä, ja niissä ahkeria ja avuliaita. Siellä on viitteitä helvetin pätseistä kuten takomoa ja saunaa. MILLAINEN SITTEN klassisten satujen asema on nykykulttuurissa, jossa tuntuu olevan vallalla myös ajatus ”suojella” lapsia kaikelta liian rajuksi katsotulta. Seuraavan nurkan takana – ja niissä käännöksissä saa olla tarkkana, sillä näyttelyn kulkureitillä on paljon peilipintaa – voi kokeilla rakentaa tarinaa itse vehkeellä, johon on valmiiksi ”ohjelmoitu” satujen peruselementtejä. Niinpä woke-väen ei ehkä kannata tulla tähän näyttelyyn lainkaan tai ainakaan panta kireällä. de_11052023_40.indd 42 de_11052023_40.indd 42 3.5.2023 10.46 3.5.2023 10.46. Andersenin klassikkosatuun Todellinen prinsessa. On pirua korttipöydässä kovien panosten pelissä. Haluamme myös muistuttaa siitä, että sadut ovat lapsille turvallinen kasvuympäristö, kun aikuiset ovat läsnä niitä kertomassa. Siis eläinsadut, ihme sadut (joihin kuuluvat kaikki prinsessasadut Ruususineen ja Tuhkimoineen), legendasadut, hölmöläissadut, pilasadut, novellisadut... Perinteisen sadun ja sadunkerronnan kulttuuri on joutunut nykyisessä monimediaisessa maailmassa aika rajuun kilpailutilanteeseen. On tietysti kissaa, koiraa, mutta myös haukea ja varista. Se viittaa H. Saman helppoheikin repertuaariin kuuluvat niin lentävät matot, taikapeilit kuin ihmepavutkin. – Nimenomaan kirjoja, tarinankertomista. Näyttelyn viimeisimpiä osuuksia on alinen maailma. Näyttelyn hologrammisankaripari kertoo itsestään juuri niin hurmaavan asetelmallisesti kuin perinne edellyttääkin. Tässä huoneessa on näytillä ehkä näyttelyn pienin esine, herne. Juonen yhtenäisyys eli tarina etenee poukkoilematta alusta loppuun, tarkkaan kerrottu kohokohta, vastakohtaisuuden elementti (prinssi ja kerjäläispoika -asetelma), kokoava lopeOnneksi näyttely päättyy rauhalliseen sienimetsään, jonne voi istahtaa ihan sen ydinasian äärelle: lukemaan satuja. 42 Demokraatti KULTTUURI ATU-luokituksen perusteet tehdään näyttelyssä selväksi, mutta lapset ohittanevat ”teoriaosuuden” ja sukeltavat suoraan sisään satutyyppeihin, jotka kaikki ovat Vapriikin lumomaailmassa eri tavoin esillä. C. Näyttelyn poistumisportin ääressä on vielä masiina, josta saa ottaa ”Onnen kaavan”. Vapriikin näyttelypäällikkö Marjo Meriluoto sanookin, että Olipa kerran -näyttelyssä tarkoituksena on puolustaa sitä pehmeämpää lastenkulttuuriperintöä. Minun saamassani lapussa luki: ”Mielikuvituksen voimalla voit muuttaa kohtaloasi.” Hyvä ohje, sitä on pyritty noudattamaan jo tähänkin asti
Mutta onko se perinteisessä mielessä satua vai ei, sen saa joku muu määritellä, Marjo Meriluoto tuumii. 43 Demokraatti ten Grimmit tai Tuhannen ja yhden yön tarinat tai vaikkapa vanhat suomalaiset kansansadut sopivat siihen kuvaan. Fantasian Meriluoto näkeekin juuri aikuisille suunnattuna nykypäivän satukirjallisuutena. – Voi olla tälläkin alueella, kuten monessa muussa asiassa nyky-yhteiskunnassa, jakautumista kuppikuntiin. de_11052023_40.indd 43 de_11052023_40.indd 43 3.5.2023 10.46 3.5.2023 10.46. Olipa kerran – tarina satujen synnystä -näyttely on esillä museokeskus Vapriikissa Tampereella 10.3.2024 asti. Kirjoitetaan uutta tarinaa vanhan päälle. Aikakerrostumista syntyy erilaisia hybridimuotoja. Sienimetsä taas on pyhitetty itse asialle, satujen kuunteluun ja lukemiseen. Fantasiakirjallisuudessa sitä näkyy vielä. Fantasiakirjallisuutta ahmin ja nyt myös kuuntelen paljon. – Voi olla, että se ei ole tulevaisuudessa enää valtalaji vaan yksi genre muiden joukossa. Meriluoto muistuttaa, että myös nykyaikaisemmat kertomatavat ammentavat niistä samoista lähteistä, monet aikuisillekin suunnatut elokuvat perustuvat satuihin ja tarinoihin. Mutta mitkä ovat olleet näyttelypäällikön omia suosikkisatuja eri elämänvaiheissa. Varmasti joissakin ryhmissä luetaan ihan samalla tavalla satuja kuin ennenkin, ja arvostetaan ylipäätään lukemisen kulttuuria, kun tiedetään että oppimisen perusta syntyy sieltä, että lapselle luetaan. Varhaisteininä, kun aloin itse ahmia kirjoja, luin muun muassa Topeliuksen Talvi-iltain tarinoita. Sitä, syntyykö meidän ajassamme enää uusia, huomispäivän klassikkosatuja, Mäkiluoto ei uskalla lähteä ennustamaan. – Lapsuudessa minulle luettiin ainakin Hanhiemon satuja, muistan vielä, miltä se kirja näyttikin. nänsä elää ja voi Suomessa hyvin, mutta sillä sadun kaavalla kirjoittaminen ei ole enää niin yleistä. Avoinna ti–su klo 10–18. – Nykyään minuun vetoaa edelleen Lumikki ja kaikki sen versiot. Lastenkirjallisuushan siNäyttelyn puuvajassa vanha vaari paljastaa satujen saloja
C. Tätä kaikkea mahtuu Lena FrölanderUlfin uusimpaan satuseikkai luun, jossa ei ole sijaa söpöste lylle tai hilpeydelle. Suuret silmät ja karhean pörröiset olemukset näyttävät hellyttäviltä ja herättävät myötätuntoa. Inha humaus värisyttää selkäpiitä, kun kyy ensimmäisen kerran luikertelee aukea malle, mutta myöhemmin on silti pakko ihailla sitä tunteiden kirjoa, joka käär meiden ilmeistä ja asennoista välittyy. Sujuvasti lukeva lapsi voi silti lyhyehköjen luku jen ja tekstiä rytmittävän kuvituksen ansiosta tutustua teokseen myös itsenäi sesti. Tarinasta voi halutessaan kaivaa mo nenlaisia viitteitä tämän päivän kriisei hin, Ukrainan sodasta alkaen. Seikkailu on trilogian ensimmäinen osa, joten ratkaisua ei murmeleiden ja käärmeiden kiistaan vielä saada. Rapsun ja koko murmeliyhteisön haasteet eivät kuitenkaan jää tähän. Koko poppoon voimalla ryhdytään selvittämään, miksi kartanon metsistä kuuluu paimenpoi kien avunhuutoja ja miksi teiden var Teksti Marjo Jääskä I soksi kasvamisen tuskaa, ys tävyyden koettelua, vierau den pelkoa, epäluuloja ja nii den voittamista. Ihmeellistä sen sijaan on, miten te kijä on onnistunut luomaan ilmeikkäitä myös käärmeistä, jotka jo lähtökohtai sesti ovat puistattavia ja niljaisia. Rapsun perhe on kuitenkin erilainen. Kaksikko päätyy paroni von Baum gartnerin tiluksille ja tutustuu sekä pa ronin poikaan Alexanderiin, että karta nossa asusteleviin eläimiin, kuten vie hättävään hiiriperheeseen ja häkkipa pukaija Esmeraldaan. Tyttö ja Pe terssonniminen varislintu eivät kuiten kaan tupsahda fantasiamaailmaan, vaan pääsevät matkalle historiaan, kauas vuo teen 1779. Päähahmo Rapsu Huiskahäntä on villi ja omapäinen murmelineito, joka asuu jylhässä kivikossa sankan metsän kes kellä. Murmeliyhteisön elämään kuu luu, että perheiden isät, joita tavallisesti on yhdessä perheessä useita, viettävät kesät metsässä ja palaavat kotiin vasta syksyllä. 44 Demokraatti KULTTUURI Synkeää ja suloista satutunnelmaa Kevään satukirjoissa sukelletaan murmeleiden maailmaan ja naakan kanssa aikamatkalle. de_11052023_44.indd 44 de_11052023_44.indd 44 3.5.2023 10.39 3.5.2023 10.39. LEWISIN klassikkokirjassa Velho ja leijona joukko lapsia sujahtaa Narniaan vaatekomeron kautta. Satuseik kailusta voi kuitenkin nauttia sellaise naankin, tai poimia pohdittavaksi aavis tuksen kepeämpiä teemoja, kuten ystä vyyttä tai vanhempien ja lasten suhteita. Notkeasti rullaavalle ja vivahteik kaalle suomen kielelle tekstin on kään tänyt Jaana Nikula. Siellä murmeli kohtaa sattumalta käärmeklaania johtavan ken raalin lapsen, Siksak Zuurpään, joka ha luaa elää vapaana ja siksi pakenee isänsä VUORENTO ON ONNISTUNUT VANGITSEMAAN KUVIINSA LASTEN ELOISUUDEN. Jatkossa murmeleiden aluetta pie nennetään, veroja kerätään enemmän ja poikamurmelit lähetetään metsään en tistä nuorempina. Kun tekstissä esi merkiksi kuvataan, miten ”Siksak on pyö räyttänyt pitkän ruumiinsa kiepiksi, jo hon nojaa päätään”, on hauskaa, että vie reisen sivun kuvasta saa saman tien tu kea ajatuksissa syntyneelle mieli kuvalle. Ilmeikkäät kuvat kannattelevat oival lisesti lukukokemusta. Paitsi että isiä on vain yksi, tämäkin ai noa on kadoksissa. ylivaltaa. Teos sopii erinomaisesti ääneen luet tavaksi, ja tarinan käänteet ja teemat saattavat myös herättää kysymyksiä, joita on hyvä yhdessä pohtia. Kuvan ja sanan liitto toimii teoksessa saumattomasti. Eläintarinassa riit tää jännitystä ja vauhdikkaita käänteitä, mutta tunnelma on tummanpuhuva, monin paikoin jopa uhkaava. Murmeli ja käärme huomaavat kyräilystä ja epäluuloista huolimatta, että heillä on paljon yhteistä. Tummasävyiset raape kuvat korostavat synkeähköä tunnelmaa ja monin paikoin myös johdattavat luki jaa sivulta toiselle. Rapsu ei suostu noin vain alistumaan vaatimuksiin ja uhmassaan hortoilee syvälle metsään. Murmelit on varmaan aika vaiva tonta kuvata söpöinä. Teok sen loppu on kuitenkin niin kutkuttava, että seuraavaa osaa asettuu odottamaan malttamattomin mielin. Kaappi avustaa päähenkilön toiseen todellisuuteen myös Riikka-Maria Rosenbergin lastenro maanissa Saara ja naakka. S. Sa man kivikon toisella reunalla asustavat käärmeet alkavat yllättäen ladella mur meleille uusia sääntöjä ja uhkavaatimuk sia
Esimerkiksi Saaran toi meliasta luonnetta kuvaava tomera ole mus on nappisuoritus. Jäin miettimään myös Saaran rep liikkejä, jotka eivät aina ole kovin luon tevia. Makupalat historiasta ovat kiehtovia – luultavasti myös tarinaa lukevalle tai kuuntelevalle lapselle – mutta toisinaan faktoihin paneudutaan kerronnan sä vykkyyden kustannuksella. Mahtaako met sässä vaania jokin peto. de_11052023_44.indd 45 de_11052023_44.indd 45 3.5.2023 10.39 3.5.2023 10.39. Vaaleat, hailakat värisävyt vahvistavat aikamatkailun tunnelmaa, ja jo kuvien kautta käy selväksi, että nyt seikkaillaan jossain unenomaisemmassa paikassa kuin reaalitodellisuudessa. Ilahduttavaa sekin, miten Vuorento on onnistunut vangitsemaan kuviinsa las ten eloisuuden. Katoavien paimenpoikien mysteeri jää kuitenkin lähes sivuseikaksi, sillä seikkailujuonta keskeisemmäksi nousee vanhojen aikojen kuvaus ja sen törmäyt täminen nykypäivän elämään. ”Herttinen” tai ”itsenäinen koti maamme” eivät oikein sovi nykylapsen suuhun. Alexan derille taas outoa ja ihmeellistä ovat pu helin, Suomen itsenäisyys sekä Saaran rento ja epämuodollinen käytös. Teos on silti kokonaisuutena su juva, ja myös lopun tietoosuudet, joissa kuvataan lyhyesti tarinan aikakautta ja avataan keskeistä sanastoa, puoltavat paikkaansa. Riikka-Maria Rosenberg: Saara ja naakka – Aikamatka vuoteen 1779 Kuvitus Kati Vuorento Tammi 2023 KIRJAT Synkeää ja suloista satutunnelmaa silta löytyy itsensä läkähdyksiin juos seita pelokkaita lehmiä. 45 Demokraatti Lena Frölander-Ulf: Kamppailu kivikosta 1 – Rapsu Huiskahäntä Teos & Förlaget 2023. Iso merkitys on tietysti Kati Vuorennon pehmeäpiirteisellä kuvituksella. Saara kummastelee esimerkiksi tyttö jen kasvatusta ja koulutusta sekä piian ja rengin töissä uurastavia lapsia
Kiinalainen sisarpari, joka kuusivuotiaana ja teininä asetetaan peilaamaan ja haastamaan päähenkilöiden välistä kiintymyssuhdetta, jää Dogbornissa taustoiltaan vielä arvoituksellisemmaksi kuin liettualaiset. Hyväksikäytön armottomassa rakenneketjussa Carboneau ei juuri näe solidaarisuuden toivoa silloinkaan, kun vahvemmuuteensa heräävä välikäsi ryhtyy puolustamaan heikoimpia, joiden riistoon on ensin itsekin osallistunut. 1987) esikoisohjaus Dogborn kuvaa aikuisia kaksosia, jotka etsivät kattoa päidensä päälle. ••• ELOKUVA ”Kamat” perille ja katto pään päälle. Teksti Jukka Sammalisto K oska elokuva on myös talout ta, aina on syytä vaatia, ettei elokuvilta hevin heikennetä resursseja kuvata yhteiskuntaa sellaisesta näkövinkkelistä, joka ei muuten nouse päivänvaloon. Kiinnostavinta Dogbornissa on sanaton viestintä. Sisko on suora ja impulsiivinen, veli taas kiltti ja menettänyt puhekykynsä. Tällaiseen kerronnalliseen valintaan tarvitsisi huomattavasti arkista ekspressiivisempää ilmaisua, johon Carboneau kykenee vain hetkittäin. Kodittomuus ja ihmiskauppa ovat niin isoja, vaikeita ja vaiettuja aiheita, että niiden käsittely kaipaisi laajaa ja konkreettista kokonaishahmotusta. Kysymys kuuluu, mitä he ovat valmiita tekemään päästäkseen edes väliaikaiseen kotiin. Carbonell on aiemmin elämässään työskennellyt sosiaalityöntekijänä, joten jotain hän varmasti aiheesta tietää. Vaikka paljastava lähtökohta on aina perusteltu, on lopputulokseltakin silloin lupa odottaa enemmän kuin uutiset aihees ta kertovat. Dogbornin pääosissa nähdään Philip Oros ja Silvana Imam. Dogborn on riittävän asiallinen, muttei erityisen vakuuttava debyytti. Asunnon saadakseen he suostuvat epämääräiseen kamojen kuljetuskeikkaan, jolle olisi luvassa myös jatkoa. Itse Carbonell on opiskellut viittomakieltä. de_11052023_46.indd 46 de_11052023_46.indd 46 2.5.2023 15.41 2.5.2023 15.41. Se esittelee taitavasti ongelmakentän, mutta keskittyy mieluummin sen konflikteihin kuin syiden ja seurausten avaamiseen. 46 Demokraatti KULTTUURI Dogborn Ohjaus: Isabella Carbonell Pääosissa: Silvana Imam, Philip Oros 2022, 84 min. Ensi-ilta 12.5. Siksi hän jättää henkilögalleriastaan niin paljon taustoittamatta ja myös itse hyväksikäytöstä kaiken kuvitelmien varaan. Veljen mykkyys on peräisin Syyriassa saadusta traumasta. He ovat liettualaisia, jotka ovat päätyneet selviytymään pohjoismaisen hyvinvointivaltion alahetteikköön. VALITETTAVASTI DOGBORN jämähtää kehittelyssään ja ihmiskuvissaan aika lailla ideatasolle. Carbonell on selvästi halunnut luoda suljetun, liki klaustrofobisen ilmapiirin, jossa miltei kaikki ihmissuhteet perustuvat hyötyyn. Itse tehtävässään he huomaavat kuskaavansa asiakkaille jotakin ihan muuta kuin materiaa, kaltaisiaan. Mitä olet valmis tekemään päästäksesi edes väliaikaiseen kotiin. Tukholmalaisen Isabella Carbonellin (s. Eleillä ja sävyillä henkilöt kertovat toisilleen olennaisimman silloin, kun yhteistä kieltä ei ole. DOGBORN TÄYTTÄÄ opinnäytteen tunnusmerkit. Mitenpä muuten konkretisoituisi vaikka kodittomien todellisuus
1970-luvun lopussa Yhdysvaltojen liittolainen Saudi-Arabia kannusti miehiä lähtemään pyhään sotaan Afganistaniin hyökännyttä neuvostoarmeijaa vastaan. Amerikkalaisen toimittaja-kirjailija Peter Bergenin kirjoittama elämäkerta tarjoaa mahdollisuuden perehtyä tarkemmin aiheeseen. Tukiessaan Afganistanin vapaustaistelijoita Yhdysvallat oli ikään kuin luomassa terroristijohtaja bin Ladenia. KIRJA de_11052023_46.indd 47 de_11052023_46.indd 47 2.5.2023 15.41 2.5.2023 15.41. Hänen isänsä oli puolestaan taustaltaan jemeniläinen eli hänkin ulkopuolinen SaudiArabiassa. Edellä mainituista syistä Osama bin Laden häpesi sukutaustaansa, ja pyrki solmimillaan avioliitoilla parantamaan yhteiskunnallista asemaansa. Kirjassa on käytetty lähdeaineistona myös bin Ladenin surmanneiden erikoisjoukkojen tapahtumapaikalta keräämää aineistoa. Bin Ladenin terrorikampanjan tavoite saada USA vetäytymään Lähi-Idästä ei onnistunut. Bergen näkee, että huono itsetunto oli yksi syy, miksi bin Laden lähti hankkimaan kuuluisuutta pyhän sodan johtohahmona. Saudi-Arabian johto ei kuitenkaan katsonut Afganistanin sodan veteraanien USA-kriittisyyttä hyvällä ja pyrki estämään heidän poliittisen toimintansa. Teksti Ville Jalovaara T iedämme Osama Bin Ladenin masinoimat suuret terrori-iskut ja sen, että amerikkalaiset erikoisjoukot surmasivat hänet Pakistanissa kymmenen vuotta myöhemmin – vaan tiedämmekö muuta. 47 Demokraatti Terroristijohtajan karmaiseva elämäntarina Osama bin Laden on maailman tunnetuin terroristi, mutta siitä huolimatta yllättävän tuntematon hahmo suurelle yleisölle. Teos osoittaa, että bin Laden jatkoi al-Qaidan johtamista New Yorkin iskujen jälkeen aina kuolemaansa saakka, vaikka hän oli maailman etsityin mies. Se auttoi rekrytoimaan taistelijoita al-Qaidan riveihin, vaikka liike oli joutunut ahtaalle Afganistanissa USA:n ja sen liittolaisten hyökkäyksen takia. Isä oli lento-onnettomuudessa Saudi-Arabiassa vuonna 1967 kuollut Mohammed bin Awad bin Laden, jolla oli kaksikymmentäkaksi vaimoa ja 52 lasta. Bergen etsii selitystä bin Ladenin vihan täyttämälle persoonallisuudelle myös lapsuudesta. BERGENIN TEOKSESSA näyttäytyvä bin Laden on narsistinen mies, joka pohtii hyvin tarkkaan jokaisen mediaesiintymisensä. Vaikka tämä ei juurikaan osallistunut itse taisteluihin, sota teki hänestä kuuluisan. YHDYSVALTOJEN VUONNA 2003 aloittama Irakin sota tuli bin Ladenille kuin tilauksesta osoittamaan, että Washington halusi sekaantua Lähi-idän asioihin. Afganistanin vastarintaliikkeen voitto Neuvostoliitosta vahvisti bin Ladenin käsitystä, että pyhässä sodassa voisi pärjätä myös toista suurvaltaa vastaan. Turhautuminen johti radikalisoitumiseen. Bergen tapasi bin Ladenin muutamia kertoja ennen kuin tästä tuli koko maailman etsimä mies. Osama bin Ladenin äiti kuului alaviitteihin, joita muslimien enemmistö SaudiArabiassa piti alempiarvoisina. Bergenin mukaan Al-Qaidan johtajan surmaaminen ei kuitenkaan tappanut hänen ajatuksiaan, vaan ne jatkavat eloaan militanttiryhmien parissa. Bergen on myös haastatellut bin Ladenin tunteneita ihmisiä ja amerikkalaisia tiedusteluvirkamiehiä. Terroriverkostoista kertoo kuitenkin jotain se, että bin Laden onnistui välttelemään kaikkia etsintöjä kymmenen vuotta ennen kuin USA:n erikoisjoukot iskivät hänen piilopaikkaansa Pakistanissa. Peter Bergen: Osama bin Ladenin nousu ja tuho Docendo 2022, 384 s
”Tämä on itsestäänselvästi yläsavolaisen Heikkisen Antin Kehveli, 2018. Tai sitten vappu... ”Yhteismatkaa rattoisaa rautaruukku ehdotteli saviruukulle; mut veli vastas, ett’ on viisaampaa hänen jäädä lieden loukkoon: pienenkin jos kolhun sais pirstoiksi hän hajoais, sirpalett ei palais kotiin. ’Mutt´sinä’, virkkoi tää, ’ainett’ olet kestävää lähteäkses vaikka sotiin.’ Suojan sulle antaa voin’, rautaruukku lausui noin, ’esineen jos kovan huomaan uhkaavasti käyvän päin, riennän avun sulle suomaan välillänne syöksähtäin.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Juicen, Turus-Heikin ja muiden veijareiden kaveri V isan aikahaitarilla kyse oli taas tuikituoreesta ja kai aika lailla tuiki tuntemat tomastakin kirjailijasta, kun niin laimeaa oli osal listumisinto. Aivan nautittava teos tämä Heikkisen Kehveli, humoristinen selviytymistarina, joka sikiää sodasta ja syntyy moraalin puutteesta (lainaus takakannesta). Juhani Niemi osallistuu liki aina, juhlapyhistä ja työn päivistä piittaa matta. Nyt hän on vallan innostunut kir jailijasta. Muitakin elämäkertoja häneltä löytyy. Veikko Huuska on erityisen innos tunut Heikkisen parin vuoden takaisesta savolaisen mahtimiehen elämäkerrasta. Joka tapauksessa hauska kertomus, joka ei kylmäksi jätä. 1985) oli nilsiäläisen paikallislehti Pitäjäläisen toimittaja (”Pilläinen” tuttujen kesken) ennen kun heittäytyi kirjailijaksi, stand up-koomikoksi ja näyttelijäksi. Haettu teos on Kehveli (2018), josta mieleen tuli heti Simpauttaja. Ja vielä palkittujakin. Siis monipuolinen kulttuuripersoona ja aikaansaava nuori mies. Heikkiseltä tutumpaa minulle on elämäkerta Juicesta, se kun löytyy omastakin hyllystä. Heikki Turusen elämäkerran lukaisin kerran. Uuden aallon merkittävimpiin kuuluva kirjailija ehdottomasti.” Sirpa Taskinen nostaa esiin refe renssihahmon, joka sitaattivihjeessäkin mainittiin. Palkinto menee tällä kertaa Veikko Huuskalle. Tosin Kerttu ja Iivo ovat molemmat pitäjästä jo muuttaneet ja Oulussa vielä syntyneetkin. Useita. Kai. Jälkimmäiseen häntä on paljon verrattukin, maaseudun ja sen asujien puolustajana ja humoristisena kuvaajana. Sanakirjaakin välillä kaipaa, kun murrealue ei ole niin hallussa, ja joitakin uudissanojakin lienee seassa. Hän on kirjoittanut useita elämäkertoja Juice Leskisestä Kalle Päätaloon ja Heikki Turuseen. Antti Heikkinen (s. Huolellisemmin perehdyin Ponssen perustajan ja ylläpitäjän Einari Vidgrenin elämäkertaan: vietin sen parissa joulupäivän 2020. Antoisa ja hyvin kerrottu työorientoituneen yrittäjän tarina, suosittelen.” Vidgrenin klaani taitaa muuten kil pailla nykyisin Vieremän tunnetuim man perheen tittelistä muuan Niskasen poppoon kanssa. Ja niin kovalla klassikolla, että siinä nähtävyyspuolella kalpenevat niin Manneken Pis kuin meidän ”Mantammekin”. Kielenkäyttö on rikasta ja kerronta notkeaa kuin pytonkäärme. (rb) de_11052023_48.indd 48 de_11052023_48.indd 48 3.5.2023 10.12 3.5.2023 10.12. Eli enemmittä vihjailuitta: kuka kirjoitti mitä. ”Antti Heikkinen, toimittaja, kirjailija, näytelmäkirjailija (yksi näytelmä), näyttelijä, laulaja, stand-up koomikko. 48 Demokraatti VISASITAATTI 7 Kun tuossa edempänä lehdessä on enempikin satuasiaa, niin jat ketaan samalla linjalla lopussa kin. klo 12 mennessä. Heikkisen tunnistivat myös Helena Nurmio, Ossi Lehtiö, Tarmo Tikka ja Jari-Pekka Vuorela. Siitä pisteet Antille ja Einarille. Varsin ehtivä, kun noita romaanejakin on tullut väsättyä jokunen. (Katkelmassa ta rinan alku.) Vastaukset sähköpostilla kir javisa@demokraatti.fi viimeis tään 15.5. Sellainen on harvoin langennut kenenkään kirjailijan kohdalle, jouluna haluan yleensä näykkiä lahjakirjoja kinkunsyönnin ja muun ylevän lomassa, mutta tämä imaisi ja piti pihdeissään, kunnes oli aika lyödä kirjan kannet kiinni
ENSIVISIITIN JÄLKEEN ajattelin, jotta vie railut Vallilan kansallisteatteriksi nime tyssä tilassa saattaisivat jäädä aika vähiin. Patrik Ouredkinin Europeana Minna Leinon oh jauksena. 49 Demokraatti Vallilan illat O li synkkä ja saattoi olla vä hän myrskyinenkin – aika dramatisoi muistot – syys ilta, kun askelsin ensim mäisen kerran Kansallis teatterin väistötiloihin Vallilaan. Vallilan historiallisesta miljööstä VR:n vanhalta konepajaalueelta oli löydetty sijaissali korvaamaan muuta maksi vuodeksi kahta puuttuvaa näyttä möä. Vesa Vierikolle kuuluu pieni kiitos siitä, että mieli kääntyi. Elokuun lämmin iltakin oli ihan toista kuin avauksessa. 1980luvulla Ryh mäteatterin monissa Molièreproggik sissa näyttelijänä loistanut Vierikko teki Vallilaan syyskesällä 2021 uransa toisena ohjaustyönä juuri Molièren Saiturin. Paitsi että Saituri oli hurmaava esitys, myös kone pajan teatteritila oli muuttunut kuin hy vän haltiattaren kosketuksesta: rupui sesta kurpitsasta oli loihdittu komeat vau nut. Entä sen jälkeen, kun Kansallisteatteri poistuu ensi vuodenvaihteessa pysyvästi Vallilan filiaalistaan. Kaikin puolin oiva päätös. Pienen näyttämön avajais ensiiltana nähdään 9.11. Ei Kansallisteatteri malta vielä koko naan luopua Vallilasta, vaikka niin oli määrä. Väistötilan ensimmäinen näytelmäkin alkoi varsin alakuloisena perhedraamana, kunnes Kirsi Porkan ja Marina Meinanenderin kimppateksti ja ohjaus ni meltä Tuohtumus alkoi kääntyä tragiko mediana lajityypissään jälkimmäiseen suuntaan. Rosoisten rakkaus ja rellestyslaulujen potpuri Brel final istui kuin nakutettu Val lilan ei niin puleerattuun miljööseen. Kymmenes käyntikerta tuli täyteen vapun aatonaattona, kun kä vin nauttimassa Kansallisteatterin näytte lijän Timo Tuomisen mittavan Jacques Brel lauluiltojen sarjan huipennuksesta. Niin on ajateltu Kansiksessakin, sillä tah toa Vallilan hyödyntämiseen jatkossakin olisi ollut, mutta teatterialan pandemian jälkeiset taloudelliset realiteetit ovat lyö neet vastaan. Rauta tientorin päälinnan uuden puolen perus korjaus oli viimein syyskesällä 2020 saatu käyntiin, eikä pientä näyttämöä ja Willen saunaa enää ollut. ENSI SYKSYNÄ Kansallisteatterin uusi puoli on taas nimensä mukainen, ja täy dessä käytössä. Olisi sääli jättää kaunis, kadonneen ajan arvokkuutta hen kivä ”popup”teatteritila hyödyntämättä. de_11052023_48.indd 49 de_11052023_48.indd 49 3.5.2023 10.12 3.5.2023 10.12. Ja kun elettiin ensim mäistä koronasyksyä, eivät väkimäärän kolmannekseen karsineet katsomorajoi tukset ainakaan kohottaneet tunnelmaa. Käytännössä ei lämpiötiloja, katso mona koruttomat puupenkit, salin läm mitys niin ja näin. Siitä lähtien olen rakastanut Vallilan kansallisteatteria. Kaunis vanha teollisuusarkkitehtuuri hiveli silmää, lupaavaa... Niin sai myös vii meviikkoinen Atro Kahiluodon ohjaus Linkola, joka näillä näkymin on jäämässä viimeiseksi katsomiskokemuksekseni Val lilan kansallisteatterissa. Vallilasta pienelle siirtyvät muun muassa Lear ja Linkola. Myös Faust, Tritonus, Kampaamo ja Sultanaatti ovat jääneet mieleen esityk sinä, jotka ovat saaneet (tai ottaneet) lisä arvoa konepajan rososta. Kun astuin konepajahallin suurista ovista sisään, todellisuus läimäytti pos kelle. Nyt on niin alan mies asialla, että pakkohan konepajalle on palata, ajattelin. Rolf Bamberg rolf.bamberg@demokraatti.fi Tässä ajassa KONEPAJAN TEATTERITILA OLI MUUTTUNUT KUIN HYVÄN HALTIATTAREN KOSKETUKSESTA. Syksyllä siellä jatkavat Omapoh jasta siirtyvät Janne Reinikaisen ja Petri Mannisen yhteisproduktio Ikuinen paluu ja Heini Junkkaalan Pudota
Juhannustervehdysilmoitus_205x133_2023-leikk.indd 1 Juhannustervehdysilmoitus_205x133_2023-leikk.indd 1 23.3.2023 12.15.47 23.3.2023 12.15.47 Ilo lukea. :D Lehti, verkko ja some de_11052023_50.indd 50 de_11052023_50.indd 50 2.5.2023 16.23 2.5.2023 16.23
TEEMA Taidetta pankissa Taide ei ole vain yksittäisiä kulttuuritekoja, vaan sillä hoidetaan ihmistä kokonaisuudessaan. 51 Demokraatti M es en aa tt i Su om en Pa nk in ta id ek ok oe lm a. Suomen Pankin pääporraskäytävällä on Juho Rissasen lasimaalaus Elonleikkuu, Tukinuitto ja Silakkamarkkinat (1933) de_11052023_51.indd 51 de_11052023_51.indd 51 2.5.2023 15.52 2.5.2023 15.52
Oikealla Tapio Wirkkalan Etelä-Pohjalainen jokimaisema (1953) joka on alunperin tilattu Vaasan konttoriin. Suomen Pankin taidekokoelmassa on noin 1 200 teosta. Marjatta Tapiola, 2016. 52 Demokraatti TEEMA E nsimmäinen mielleyhtymä voi olla sijoittaminen, kun mainitsee pankin ja taiteen. Vuonna 1979 perustettiin taidetoimikunta, jonka tehtäSuomen Pankki vaalii taidetta Suomen Pankki tukee taidetta hankkimalla elävien taiteilijoiden teoksia. THALIA JA PEGASOS. HÄRKÄ. Varastoissa on vain ihan muutama hieman toisarvoisempi teos, Suomen Pankin taidetoimikunnan jäsen Markku Val konen. – Suomen Pankin kokoelma on siitä harvinainen, että suurin osa teoksista on yleisissä tiloissa ja työhuoneissa. Teksit ja kuvat Mikko Huotari KAARISALI sijaitsee Suomen Pankin pääsisäänkäynnin vieressä. de_11052023_52.indd 52 de_11052023_52.indd 52 3.5.2023 12.24 3.5.2023 12.24. Mutta siitä ei ole lainkaan kyse. Kari Juva, 1988. Taidetta on hankittu tilojen viihtyisyyden parantamiseksi Helsinkiin ja aluekonttoreihin 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Keskellä Aiko Tsukaharan teos Cloud (2012) ja takana näkyy Dora Jungin abstrakti kuvakudos Portti Saimaalle (1966) joka tilattiin alunperin Mikkelin konttoriin. Taidekokoelma kasvoi melko verkkaisesti 1970-luvulle asti
53 Demokraatti Suomen Pankki vaalii taidetta vänä oli kartuttaa taidekokoelmaa. – On. – Ja on siinä myös sellainen näkökulma, että taiteella on iso merkitys työntekijöiden ja vierailijoiden hyvinvointiin. Onko arvioitu, kuinka arvokas on Suomen Pankin taidekokoelma. de_11052023_52.indd 53 de_11052023_52.indd 53 3.5.2023 12.24 3.5.2023 12.24. Kyse ei ole siis sijoittamisesta vaan pikemminkin mesenaattitoiminnasta ja taiteen tukemisesta. Puheenjohtajana toimii kulloinenkin pääjohtaja. En aio kertoa kokonaisarvoa, mutta se on arvokas. – Taiteen kartuttamisella on kulttuuripoliittinen tehtävä siinä mielessä, että pankki hankkii elävien taiteilijoiden teoksia, ja siten tukee meneillään olevaa nykytaidetta, Valkonen sanoo. Hän on tietokirjailija ja entinen EMMAn museonjohtaja. Siitä tulee vakuutusarvonakin suuri summa. Joukossa on hyvin paljon klassisia teoksia, joiden merkitys on suuri Suomen taidehistoriassa. Taide ei ole vain yksittäisiä kulttuuritekoja, vaan sillä hoidetaan ihmistä kokonaisuudessaan. Valkonen on kahdeksanhenkisen toimikunnan ainoa pankin ulkopuolinen jäsen
– Teoksen taidehistorialliset viittaukset ovat mielenkiintoisia, ja silti se puhuttelee nykyaikanakin. Vasemmalla näkyy maaseutua, sitten siirrytään koulutukseen, kaupunkirakentamiseen, teollisuuteen, eikä ulkomaankaupan merkitystäkään ole unohdettu. Arvovaltaisessa salissa järjestetään muun muassa pankin tiedotustilaisuudet. – Maalauksessa on värikäs, upea ja melkein apokalyptinen maisema. Kyse on susiteemasta, jota taiteilija on käsitellyt laajasti ja monipuolisesti tuotannossaan. EVA ANTTILAN kuva kudos Työ ja elämä (1952) tilattiin alunperin Vaasan konttoriin. Pekka Halosen maalauksen (1905) kaatunut puu on niin kolmiulotteisen tuntuinen, että se voisi olla melkein veistos. Vasen puoli näyttää olevan omistettu helvetille, ja putouksen toisella puolella avautuu paratiisi. Ja sen vuoksi tämä maalaus on suorastaan harras, Valkonen sanoo. Näyttää siltä, että paratiisissa sudet ja lampaat tulevat toimeen keskenään. SUOMEN PANKKI TUKEE NÄIN NYKYTAIDETTA. – Siinä on kirjaimellinen vedenjakaja. – Se on moderni teos, siitä huolimatta vahvasti kertova. Se viittaa 1800-luvun romanttiseen maisemamaalaukseen, joka ei niinkään tukeutunut silmillä havaittuun todellisuuteen, vaan liioitteli ja näytti maiseman ylevöitettynä, Valkonen sanoo. KELO. – Kuvakudos on ”luettavissa” aikajärjestyksessä vasemmalta oikealle. – Mitä tahansa taiteilija ajattelikaan, hänelle luonto on pyhä. Kelon voi nähdä myös symbolisena ihmishahmona. Melkein viisi metriä leveä teos on sodan jälkeiseltä optimismin ajalta, ja se kuvaa yhteiskunnan nousua. 54 Demokraatti TEEMA MUUTTUVA PARATIISI on Samuli Heimosen maalaus (2017), joka löytyy Suomen Pankin Kultakanta-salista. de_11052023_52.indd 54 de_11052023_52.indd 54 2.5.2023 15.13 2.5.2023 15.13
Yhtäältä lintu aistii maan magneettikentän, toisaalta se havaitsee silmillään maisemia ja luonnon muotoja, Valkonen sanoo. – Lämpötilat ja tuulensuunnat voivat vähän sekoittaakin asiaa, mutta niilläkin on oma osuutensa. Keskellä on haarapääsky, joka on taiturimainen lentäjä ja suunnistaja. TAIDEKOKOELMAAN kuuluu entisten pääjohtajien kuvia, joiden tilaamiseen taidetoimikunta ei ole puuttunut. 55 Demokraatti OSMO RAUHALAN teos ’Navigaatio – Länsi’ on sijoitettu juhlakerroksen Kuparikanta-saliin. de_11052023_52.indd 55 de_11052023_52.indd 55 2.5.2023 15.13 2.5.2023 15.13. Se oli Liikasen oma toivomus, ja mielenkiintoinen hieno teos siitä syntyikin. Linnun aivot on tehokas tietokone, ja maalin pääsemisen osumatarkkuus on sataprosenttinen. – Maalauksessa taiteilija on sulattanut yhteen nykyisen tietämyksen siitä, kuinka lintujen navigointijärjestelmä toimii. Teos on saatu kokoelmaan huhtikuussa 2022. Ajankohta ja teoksen nimi voisivat viitata myös sotilasliitto Natoon. – Kun kysyin ajankohtaista poliittista näkökulmaa teokseen, taiteilija sanoi, että se ei ole ollut vaikuttimena, mutta toisaalta hän ei sellaista tulkintaa vastusta. – Lähtökohta on ollut se, että muotokuvattava itse valitsee taiteilijan. Rauhala kuvaa navigointijärjestelmää sivupaneeleiden geometrisilla ruudukoilla. Se on lennossa kiepsahtanut hieman selälleen. Erkki Liikasen muotokuvan maalasi Anna Retulainen
Akseli Gallen-Kallelan maalauksen kullattuja kehyksiä koristavat hakaristit. – Kun Gallén maalasi teoksen, niin natseja ei ollut olemassakaan. Ja oikeanpuoleinen sivupaneeli näyttää, että Aino pakenee, ei niinkään että hukuttautuu, vaan menee ikäistensä neitojen seuraan. Ainolla on tarinassa viimeiset sanat, hän pilkkaa kalansaaliinsa muuttumisesta hämmästynyttä Väinämöistä: ”Et edes minua tuntenut.” Maalauksessa Ainon ilme on pilkallinen, ja hän ivaa höppänää vanhusta. ALBERT EDELFELTIN herkkä pastelli Pariisilainen malli on vuodelta 1885. Muita painopistealueita ovat historialliset kartat ja Helsinki-kuvat, abstrakti taide, suomalainen taideteollisuus ja taidegrafiikka. Toinen suuri keskustelunaihe on kehyksien hakaristit. – Vasemmanpuoleisessa sivupaneelissa Aino riipaisee Väinämöisen lahjaksi tuomat helmet ja heittää ne mäkeen. 56 Demokraatti TEEMA AINO-TARUN alkuperäinen versio löytyy Suomen Pankin kokoelmista. Keskipaneelin kuva kertoo Aino-runon viimeisestä kohtauksesta, jossa Väinämöinen on kalassa, hän luulee saaneensa hauen pyydykseensä, mutta taianomaisesti hauki muuttuukin Ainoksi. Vuonna 1889 valmistunut triptyykki on herättänyt närää varsinkin #metoo-liikkeen myötä. Lisäksi teoskokoelmaan kuuluu muotokuvia. Sellainen tässäkin on taustalla. de_11052023_52.indd 56 de_11052023_52.indd 56 2.5.2023 15.13 2.5.2023 15.13. Jotkut kokevat maalauksessa esitetyn Väinämöisen törkeäksi ahdistelijaksi. – Gallén tukeutui Kalevalan säkeisiin. Pankin kokoelman yhtenä painopistealueena on suomalainen maalaustaide 1850-luvulta vuosisadan vaihteeseen. Markku Valkosen mielestä teosta on hyvä tulkita asianmukaisesti siitä näkökulmasta, jota taiteilija on tavoitellut. Ainon äiti ja veli olivat innokkaita naittamaan Väinämöiselle nuoren Ainon, jota ajatus inhotti. – Tarinaa voi peilata historiaan, kun perheet ja suvut päättivät nuorten naisten avioliitoista, ja vähän miestenkin. Hakaristi on ikivanha aurinko symboli
JOUKOSSA ON HYVIN PALJON KLASSISIA TEOKSIA. SETELITYTTÖ. Saarinen piirsi käytössä olevia seteleitä 1920-luvulta melkein 1950-luvulle asti. Siinäkin maitokaupassa, jossa tapasin käydä, naiset päivittelivät että ’kyllä tämä maailma on muuttunut synnilliseksi kun alastomia naisia on jo rahoissakin’. 57 Demokraatti MARMORIAULA sijaitsee Helsingin pääkonttorin uudisosassa. Suomen Pankin kokoelman hoidossa pankki noudattaa Kansainvälisen museoneuvosto ICOM:in eettisiä periaatteita, joiden mukaan kokoel mat ovat pysyviä ja ne pyritään säilyttämään jälkipolville. Minä lähdin siitä ihan hiljaa pois, yksi synnin mykkyrä minäkin.” de_11052023_52.indd 57 de_11052023_52.indd 57 2.5.2023 15.13 2.5.2023 15.13. Seteli tyttö-maalaus päätyi Suomen Pankin omistukseen vuonna 1973, jolloin Metsämaa muisteli: ”Kyllä minä oikein hyvin muistan kun nämä setelit tulivat käyttöön. Taidekokoelmaa kartutetaan vuosittain johtokunnan vahvistaman budjetin puitteissa. Seteleissä oli alastomia ihmisfiguureita. Tavoitteena on, että teoksen sijoituspaikka on tiedossa ennen hankintaa. Eliel Saarinen maalasi alastonkuvan seteleissä mallina olleesta 30-vuotiaasta Lydia Metsämaasta vuonna 1922
TAITEEN MERKITYS KESTÄÄ KAUEMMIN KUIN RAHAN. Mutta jos taiteilija ei voi tai edes halua osallistua markkinaehtoiseen maailmanjärjestykseen, miksi häntä tulisi rahoittaa. Voi sanoa, että alkutuotanto oli tuolloin yhä yksinkertaista ja taiteilijan paikka selkeä. Mihin taiteilija rahaa tarvitsee. Sitä paitsi kuvanveistäjä kiisti ainoastaan vaurastumisen halun, ei elämän perustarpeita yhteiskunnan jäsenenä. Taidetta kannattaa rahoittaa, koska sen merkitys kestää kauemmin kuin rahan itsensä. Siellä myyntihinnat eivät korreloi enää tekijän tarpeiden kanssa – hänhän on luultavasti jo kuollut. Rikastuminen taiteilijana taas oli uutta aikaa ja johti heti ylilyönteihin. Menestys edellyttää kuitenkin markkinoita. Kun taiteen arvosta puhutaan julkisuudessa, ajatellaan usein jälkimarkkinoita. Mikään taulu ei ole sadan miljoonan arvoinen, vaikka todistettavasti olisikin sen hintainen. Tänä päivänä – sähkövalon aikana – työskentelyn arkiset puitteet kuitenkin hinnoitellaan niin, että taiteilijaakin kirpaisee. Suurlahjoittaja, 1800-luvun lopulla kuollut Herman Antell oli innokas numismaatikko. Hänen rahakokoelmiaan harva kuitenkaan käy ihailemassa. Kalliit vaatteet ja kultakorut on paras unohtaa – taide Suomessa ei ole luksusta, vaikka muutakin väitetään. Ideaalisesti taiteilijan työn logiikka jää rahatalouden kärrynpyörän ulkopuolelle. Kuvataiteilijana sanoisin, että taidetta kannattaa rahoittaa myös siksi, että vähään tyytyvät taiteilijat ovat tunnollisia vuokranmaksajia. Jokaisesta ei tule Rembrandtia, se on selvä. Gibsonin vaatimattomuus ja idealismi houkuttavat ajattelemaan, ettei taiteilija tarvitse rahaa, hän kun on jo valmiiksi työssään onnellinen. Huolehti siksi, että taiteen tekemisen taidolla on erityinen paikkansa ihmisyhteisöjen elämässä, yhäkin, vaikka digiajan luolastoissa taidetta kuten rahaakin luodaan jo tietokoneohjelmin. Tässä asiassa uskon Gibsonia. KOLUMNI Teksti Jyrki Siukonen, apurahoja nauttinut kuvataiteilija TEEMA de_11052023_58.indd 58 de_11052023_58.indd 58 2.5.2023 12.05 2.5.2023 12.05. Palataan kivikauden kansaan, joka näki luolamaalarin työssä merkitystä ja arvoa niin, että huolehti tämän perustarpeista. 58 Demokraatti ”O len aina vastannut, etten tarvitse vaurautta koska tarpeeni tässä maail massa ovat vähäiset ja suurin onneni on taiteeni opiskelu”, ilmoitti kuuluisa walesiläinen kuvanveistäjä John Gibson 1800-luvun puolivälissä, kun ihmeteltiin, miksi hän ei lähtenyt isolle kirkolle rikastumaan. Rahan fiktiivinen arvo onkin omiaan hämärtämään taiteen luomisen reunaehtoja. Toisin sanoen täällä varakkaita ostajia on aina liian vähän. Kivikautisen luolamaalarin ylläpidosta huolehti hänen yhteisönsä, keskiaikaisen maalarin työn hinnan puolestaan määritteli ammattikilta. Omakuvissaan Rembrandt pröystäili kalliissa vaatteissa ja kultakoruissa, kunnes velkojat veivät kaiken. Taiteen ja rahan suhde on toki paradoksaalinen. Sen sijaan lahjoitusvaroin Ateneumiin hankitut taideteokset keräävät tänä päivänäkin katsojia. KYLLÄ KAI taiteilija menestyä saa, emmehän me kaikki ole yhtä kirkasotsaisia kuin kuvanveistäjä Gibson. Suomessa elävälle taiteilijalle ne tarjoavat vain murto-osan mahdollisuuksista, joita markkinaehtoinen nykytaiteilija esimerkiksi Saksan kaltaisessa maassa saa
KOLMANNEKSI KIINNITTÄISIN huomiota SDP:n varsin kokeneeseen eduskuntaja ministeriryhmään, joka on keitetty monissa liemissä koronapandemian ja Venäjän aloittaman hyökkäyssodan aikana. Mahdollisuudet avautuvat parhaiten, kun tarkastelee, millaisen puolueen Marin jättää seuraajalleen. SDP:n rooli ratkaisujen etsijänä ja toivon rakentajana on korostunut aina monimutkaisten ja vaikeiden yhteiskunnallisten kriisien aikana. Ensinnäkin SDP on puolueena suurempi, yhtenäisempi ja vahvempi kuin aiemmin. Merkittäviä jakolinjoja ja ristiriitoja puolueen sisällä ei juurikaan ole. MUUTOS JA sen esiin tuoma epäjatkuvuus herättävät usein ensimmäisenä pelon tunteen. Puolueen kannatus on kasvanut edellisistä eduskuntavaaleista äänimäärällisesti ja paikkamäärältään. Nyt on aika olla rohkea ja uskaltaa. Myös Euroo passa ja globaalisti tapahtuu paljon. Tähän työhön puolueelta ja puolueen jäseniltä löytyy kaikki osaaminen, mutta tiedon ja taidon hyödyntäminen edellyttää sitä, että muutosta johdetaan rohkeasti edestä. Puolueen tarjoama vaihtoehto suhteessa muihin suuren kannatuksen kilpailijapuolueisiin on edelleen ajankohtainen ja relevantti. Samalla, kun uusia voimia on liittynyt puolueeseen, SDP on kyennyt pitämään olemassa olevat jäsenet mukanaan ja näin laajentanut profiiliaan koko kansan puolueena. SDP on tehnyt yksityiskohtaisia ja pitkälle ajateltuja ehdotuksia esimerkiksi sosiaaliturvan kehittämisestä, työelämän uudistamisesta ja sosiaali-, terveysja koulutuspolitiikasta. SDP on uudistunut huomattavasti ja ottanut roolia yhteiskunnan muutosvoimana viimeisen kymmenen vuoden aika na. SDP:n uniikki etu on se, että puolue kykenee ajattelemaan poliittisissa ratkaisuissaan aina kokonaisuutta pienten irrallisten yksityiskohtien sijaan. Vielä muutama vuosi takaperin puoluetta haukuttiin menneisyydessä elämisestä. Tuleva oikeistohallitus tulee olemaan yksi Suomen historian epäsuosituimmista hallituksista, ja SDP:lle avautuu loputtomasti mahdollisuuksia tehdä onnistunutta oppositiopolitiikkaa. Pelko muutoksesta on hyvin luonnollista. TOISEKSI PUOLUEESEEN on virrannut Marinin kauden ajan valtava määrä uusia progressiivisesti ajattelevia nuoria, jotka pelkällä olemassaolollaan ja toimintatavoillaan ovat ravisuttaneet ja modernisoineet puoluetta. Samalla puolueen viestintä on kehittynyt valtavasti. Ideani ei saanut kannatusta, mutta asia jäi mieleeni samaisena vuonna sattuneiden henkilövaihdoksien takia. Syksyllä valittava uusi puheenjohtaja saa johdettavakseen hyvin toimivan ja suuren kansanliikkeen sekä erinomaiset pelikortit suhteessa muihin puolueisiin. Puolueen poliittiset avaukset ja tehdyt toimet esimerkiksi oppivelvollisuudesta, hoitajamitoituksesta ja nelipäiväisestä työviikon kokeilusta ovat asioita, joista puolueen jäsenenä on helppo olla ylpeä. Aikansa on joka asialla taivaan alla – jossain vaiheessa tulee väistämättä aika luopua kyseisestä asemasta ja sen tuomasta mahdollisuudesta käyttää valtaa. SDP:llä on kaikki edellytykset kasvattaa kannatustaan merkittävästi seuraavien vuosien aikana. Vahva sisällöllinen ohjelmatyö on ollut SDP:n avain poliittiseen menestykseen ja vaaleissa ansaittuun luottamukseen. Puoluekokouksessa valittavilta uudelta puheenjohtajalta ja puoluesihteeriltä kaivataan rohkeutta ja selkeä visio siitä, mitä SDP edustaa 2030-luvulle tul taessa. MIELIPIDE de_11052023_59.indd 59 de_11052023_59.indd 59 2.5.2023 12.15 2.5.2023 12.15. Toisin kuin esimerkiksi perussuomalaisilla, SDP:llä on huomattavan pitkät juuret ja vakiintuneet arvot ja toimintatavat, joiden pohjalta elävä kansanliike ajattelee, järjestäytyy ja toimii. Ajatus pulpahti mieleeni kun Sanna Marin ilmoitti, ettei hae jatkokautta SDP:n puheenjohtajana syksyn puoluekokouksessa. Kuten puo lueesta on usein todettu, SDP on parhaimmillaan, kun se on rohkeimmillaan. Niilo Toivonen Antti Rinteen ja Sanna Marinin entinen avustaja, nykyisin neuvonantaja konsulttitalo Milttonilla. Puolueen menestyminen edellyttää jatkossakin suoraselkäistä poliittista linjaa, joka lähtee omasta selkeästä vaihtoehdosta. Muutos on aina mahdollisuus. 59 Demokraatti Uusi puheenjohtaja saa johdettavakseen hyvin toimivan ja suuren kansanliikkeen. Puoluetta kolme vuotta menestyneesti luotsannut Marin on siirtymässä sivuun SDP:n johdosta, ja puolueella on edessään päätös siitä, kuka puoluetta johtaa Marinin jälkeen. Ajatukseni taustalla oli idea siitä, että vaikka valta on tietyllä henkilöllä, se on aina vain lainassa. Kun nyt alkavaa muutosta pohtii syvemmin, voi siinä nähdä valtavasti mahdollisuuksia. Tarvitaan vain oikeat teemat, sopiva sanoitus ja toivon sävyttämä julkinen profiili. Muutos on aina mahdollisuus VUONNA 2019 kesällä ehdotin Valtioneuvoston linnassa, että ministerija avustajakunnan työhuoneiden ulkopuolelta otettaisiin nimikyltit pois ja tilalle jätettäisiin vain tittelikyltit. SDP:llä on selkeä ja toteuttamiskelpoinen vaihtoehto oikeistolaiselle politiikalle
Leila syntyi sodan pommitusten aikana Naistenklinikan pommisuojassa, taksien puutteessa Munkkiniemen palokunnan ambulanssilla kuljetettuna. Vielä viime viikkoinaan hän pohti tulevan kesän puutarha suunnitelmia. Itse hän arvioi tärkeimmiksi saavutetuiksi asioiksi lasten päivähoitolainsäädännön, tasa-arvolain ja siihen liittyneen sukunimilain sekä naisten oikeuksien sopimuksen ratifioinnin. Perheen ja laajan ystävien joukon ohella kaksi kirjallisuuspiiriä jää suuresti suremaan poismennyttä. Tasa-arvoliike oli hyvin kansainvälistä, joten Leila Mélart toimi Pohjoismaiden neuvoston tasa-arvokomiteassa ja osallistui Suomen YK-delegaatioihin useissa naisten maailmankonferensseissa. Leila Mélartin oman arvion mukaan nämä olivatkin naisten aseman kannalta yhtä tärkeitä rakenteellisia muutoksia kuin peruskoulun aikaansaaminen lasten elämässä. Perheja lähipiirissä Leila oli alati kiinnostunut nuorten tekemisistä ja tulevaisuuden ajatuksista. Hänen sydämensä oli aina heikompiosaisten puolella. LEILA OLI työssään kiihkoton ja analyyttinen sekä kolmen oman lapsensa äitinä arkikokemukseen nojautuva. Yhteiskunnassa oli paljon korjattavaa. RAFAEL PAASION I hallitus, jossa oli 15 miestä, perusti kauaskantoisesti Naisten asemaa tutkivan komitean vuonna 1967. Yhdistys yhdeksässä Leila oli jo perustajajäsen, ja tämän myötä tasa-arvo-ajatukset siivittivät Leilan koko myöhempää uraa. 1970-luvulla säädettiin muun muassa moderni aborttilaki ja laki lasten päivähoidosta. Avoimuus ja hyväntuulisuus leimasivat hänen työotettaan. Leila johti Suomen hallituksen ensimmäisen tasa-arvosuunnitelman tekemistä vuosille 1980–85 – nykyisin niistä on tullut vakiintunut perinne – ja vaikutti Suomen EU-puheenjohtajuuskausien tasa-arvopainotuksiin. Vaadittiin lasten päivähoitoa, uutta aborttilakia, erillisverotusta ja avioliittolain uudistusta. 60 Demokraatti KUOLLUT Nuorena radikaali, vanhana viisas tasa-arvon edistäjä TASA-ARVONEUVOS LEILA MÉLART menehtyi 4.4.2023 Helsingissä 81-vuotiaana nopeasti edenneeseen sairauteen. Sittemmin asiat eivät aina edenneet yhtä mutkattomasti, muun muassa samapalkkaisuus tai perhevapaakysymykset ovat edelleen vaatineet pitkäjänteistä työtä tasa-arvotaistelijoilta. Vuoden 1959 ylioppilaan tie vei psykologian opintoihin, filosofian kandidaatin tutkintoon ja innostaviin 1960-luvun liikkeisiin kuten Sadankomiteaan ja Marraskuun liikkeeseen. Sen tehtävänä oli muuttaa yhteiskuntaa purkamalla yhteiskunnan sukupuolittavat rakenteet, asenteet ja toimintatavat, jotta ihmisten olisi mahdollista tehdä elämässään yksilöllisiä ratkaisuja. Kun Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) syntyi komitean ehdotusten pohjalta, Leila kutsuttiin sen itseoikeutetuksi pääsihteeriksi (1972–85 ja 1995–2000). Uransa aikana hänet haluttiin jäseneksi moniin naisten asemaa edistäviin komiteoihin. Ilkka Taipale Vappu Taipale Jukka O. Hän oli syntynyt Helsingissä 25.7.1941. Leila Mélart haluttiin komitean sihteeriksi. de_11052023_60.indd 60 de_11052023_60.indd 60 3.5.2023 9.04 3.5.2023 9.04. 1990-luvulta alkaen Mélart oli mukana Tampereen työelämän naistutkijoiden ”Työskien” kiinteäksi muodostuneessa ryhmässä. Mattila Kirjoittajat ovat Leila Mélartin ystäviä ja puoliso. Hän loi näin Suomen vasta virinneeseen tasa-arvotyöhön vankan perustan ilman nurjaa suhtautumista miesten tilanteeseen, juuri kuten Naisten asemaa tutkivan komitean toimeksianto aikanaan edellytti. Vuoden 2002 Arktisen Neuvoston tasa-arvokonferenssin ohjelma oli hänen kynästään. Hänen isänsä oli ilmavoimien esikunnan aseteknikko ja äitinsä kotiteollisuusopettaja, joka työskenteli monissa naisjärjestöissä. Naisten ja tyttöjen oikeuksia koskeva YK:n Pekingin julistus ja toimintaohjelma sekä YK:n Naisten kaikkinaisen syrjinnän kieltävä (CEDAW) sopimus on ratifioitu TANEn toiminnan tuloksena, ja nykyiset hallitukset toteuttavat niitä niin kansallisesti kuin kansainvälisessä toiminnassaan. Leila oli ystäviensä arvion mukaan monella tavalla merkittävä ihminen, joka antoi panoksen paremman maailman rakentamiseen. useat päivähoidon kehittämiskomiteat, esikoulukomitea, perusoikeuskomitea ja avioliittokomitea. Näitä olivat mm. Elettiin tasa-arvokeskustelun kiihkeitä vuosia
Kallio, Vesa 31 063,000 5 663 Toiminnanjohtaja, maaja metsätaloustieteiden maisteri, Mikkeli 5. Politiikka, työmarkkinat ja kulttuuri ovat Demokraatin kovaa ydintä. Lisäksi lehdessä on pitkiä ja kiinnostavia henkilöhaastatteluja. Eerola, Juho 26 013,000 5 849 Kansanedustaja, Kotka 7. Demokraatti on aktiivisen ja aikaansa seuraavan ihmisen lehti, jota luetaan tarkasti. Kaunisto, Ville 25 347,500 7 224 Kansanedustaja, Kouvola 8. Malm, Nina 54 115,000 8 180 Kansanedustaja, Imatra 2. Lisätietoja ja ilmoitusvaraukset: sari.ojala@demokraatti.fi Mediakortti: demokraatti.fi/ilmoitusmyynti de_11052023_60.indd 61 de_11052023_60.indd 61 3.5.2023 9.04 3.5.2023 9.04. Strandman, Jaana 17 342,000 5 179 Erityisopettaja, kasvatustieteen maisteri, Mikkeli 10. Kopra, Jukka 16 898,333 5 731 Kansanedustaja, diplomi-insinööri, Lappeenranta 11. Mäkelä, Jani 13 006,500 5 160 Järjestelmäasiantuntija, Lappeenranta 14. Valtola, Oskari 12 673,750 4 335 Työterveyshuollon erikoislääkäri, Mikkeli 15. Häkkänen, Antti 50 695,000 21 378 Kansanedustaja, lakimies, Mäntyharju 4. päivänä huhtikuuta 2023 Kaakkois-Suomen vaalipiirilautakunta Markku Himanen Annaliisa Leinonen Puheenjohtaja Sihteeri Hyvä yrittäjä, Kädessäsi on Demokraatti, Suomen ainoa politiikan aikakauslehti. 61 Demokraatti TIEDOKSIPANO Kaakkois-Suomen vaalipiirilautakunta on tänään vahvistanut huhtikuun 2. Kosonen, Hanna 15 531,500 5 147 Kansanedustaja, filosofian maisteri, Savonlinna 12. Mikkonen, Anna-Kristiina 18 038,333 5 483 Filosofian maisteri, Savonlinna 9. Laakso, Sheikki 52 026,000 7 635 Kansanedustaja, Kouvola 3. Mikkelissä 5. Werning, Paula 13 528,750 5 046 Kansanedustaja, sairaanhoitaja, Kouvola 13. Holopainen Hanna 11 721,000 2 762 Kansanedustaja, diplomi-insinööri, Lappeenranta Kansanedustajanpaikan joutuessa avoimeksi tulevat varahenkilöinä kansanedustajien Malm, Kymäläinen, Mikkonen ja Werning tilalle Paatero, Sirpa, yhteiskuntatieteiden maisteri, toimittaja, Kouvola Laakso, Eerola, Strandman ja Mäkelä tilalle Härkönen, Timo, kansanedustaja, Savonlinna Häkkänen, Kaunisto, Kopra ja Valtola tilalle Brandt-Ahde, Linda, rakennusinsinööri, Kouvola Kallio ja Kosonen tilalle Torniainen, Ari, kansanedustaja, rakennusinsinööri, Lappeenranta Holopainen tilalle Aikio, Jenni, kalastusalan yrittäjä, Kotka Vaalipiirilautakunnan päätökseen, jolla vaalien tulos on vahvistettu, saa hakea muutosta valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeuteen 14 päivän kuluessa siitä, kun vaalien tulos on julkaistu. Kymäläinen, Suna 27 057,500 5 810 Kansanedustaja, Ruokolahti 6. päivänä 2023 toimitettujen eduskuntavaalien tuloksen ja ilmoittaa, että seuraavat henkilöt ovat tulleet valituiksi toimimaan kansanedustajina: Vertausluku Äänimäärä 1
to 12.10. pe 9.6. to 31.8. to 8.6. to 28.9. Kansanedustaja, lääkäri Päivi Räsänen Riihimäeltä 11 444,000 6 968 Edustajanpaikan joutuessa avoimeksi tulevat edellä mainittujen tilalle varaedustajina: Ranteen, Lehtisen, Niemisen ja Ronkaisen tilalle kansanedustaja Rami Lehto Lahdesta; Filatovin, Karin, Skinnarin ja Koskisen tilalle kasvatustieteen tohtori, toiminnanjohtaja Marju Markkanen Lahdesta; Heinosen, Kinnarin ja Grahn-Laasosen tilalle tv-tuottaja, yritysjohtaja Milla Bruneau Lahdesta; Kempin tilalle sosionomi Juha Rehula Hollolasta; Pekosen tilalle ylilääkäri, erikoislääkäri Harri Pikkarainen Lahdesta ja Räsäsen tilalle eduskuntaryhmän pääsihteeri, lähetystyöntekijä Marjo Loponen Lahdesta. ma 21.8. ma 4.9. 62 Demokraatti TIEDOKSIPANO Hämeen vaalipiirilautakunta on tänään vahvistanut huhtikuun 2. ma 11.12. Yrittäjä, metsätalousinsinööri Teemu Kinnari Hollolasta 22 277,500 7 366 7. to 14.9. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydet täessä yhdistystoiminta palstalla maksutta kerran. Kansanedustaja, opettaja Hilkka Kemppi Asikkalasta 17 902,000 5 312 8. ke 21.6. to 9.11. Kansanedustaja, varatuomari Johannes Koskinen Hämeenlinnasta 12 284,250 5 009 13. Kansanedustaja, kasvatustieteen maisteri Timo Heinonen Lopelta 44 555,000 7 402 4. Kansanedustaja, yhteisöpedagogi (AMK) Mika Kari Lahdesta 24 568,500 6 090 6. Kansanedustaja, diplomi-insinööri Lulu Ranne Hämeenlinnasta 50 611,000 10 665 2. to 3.8. ma 30.10. Kansanedustaja Jari Ronkainen Hollolasta 12 652,750 4 820 12. Ministeri, kansanedustaja Ville Skinnari Lahdesta 16 379,000 5 983 10. ma 24.7. to 25.5. to 23.11. ma 16.10. Kansanedustaja, tiedottaja Tarja Filatov Hämeenlinnasta 49 137,000 6 973 3. ma 18.9. ma 2.10. ma 7.8. to 21.12. Kansanedustaja, lähihoitaja Aino-Kaisa Pekonen Riihimäeltä 12 171,000 4 251 14. Rikoskomisario, hallintotieteiden maisteri Mira Nieminen Lahdesta 16 870,333 5 388 9. de_11052023_62.indd 62 de_11052023_62.indd 62 3.5.2023 10.10 3.5.2023 10.10. ma 13.11. päivänä 2023 toimitettujen eduskuntavaalien tuloksen ja ilmoittaa, että seuraavat henkilöt ovat tulleet valituiksi toimimaan kansanedustajina: Vertausluku Äänimäärä 1. Tilaa Demokraatti. Valitusosoitus on tämän tiedoksipanon liitteenä. ma 29.5. to 8.12. pe 24.11. to 26.10. Kansanedustaja, valtiotieteiden maisteri Sanni Grahn-Laasonen Forssasta 14 851,667 7 003 11. to 17.8. Hämeenlinnassa, 5. Huom! Järjestöjen ja yhdistysten kevät, syys ja vuosikokous ilmoitukset ovat maksullisia. Vanhempi konstaapeli, yrittäjä Rami Lehtinen Jokioisilta 25 305,500 5 636 5. Yhdistyspalstan tekstien aineistoaikataulu Lähetä maksuton tapahtuma ilmoituksesi tekstin aineisto päivänä klo 12 mennessä sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai verkkosivuilla demokraatti.fi/ilmoitusmyynti Tekstin Lehden aineistoilmestymispäivä päivä ma 12.5. Vaalipiirilautakunnan päätökseen, jolla vaalien tulos on vahvistettu, saa hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 14 päivän kuluessa siitä, kun vaalien tulos on julkaistu. päivänä huhtikuuta 2023 HÄMEEN VAALIPIIRILAUTAKUNTA Raimo Turunen Tuomas Salo Puheenjohtaja Sihteeri Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi www.demokraatti.fi/tilaa-lehti Valitse tieto
Läntinen Kirkkokatu 26, Kokkola. Kello 12 alk. Esko Tar joaa. Merkkipäivää juhlitaan perhepiirissä. Oulussa huhtikuun 5 päivänä 2023 Vaalipiirilautakunnan puolesta Mika Penttilä Unto Lehtonen puheenjohtaja sihteeri 75 VUOTTA 60 VUOTTA 50 VUOTTA Syntymäpäivät Keijo Kaleva Virrat 16. naisyhdistyksen kuukausitapaaminen su 21.5., klo 15. Vaalilain 101 ja 102 §:n nojalla tästä päätöksestä saa valittaa Pohjois-Suomen hallintooikeudelle (os. Vähämäki, Ville 4927 16663,750 kansanedustaja, diplomi-insinööri, Oulu 13. Aittakumpu, Pekka 7240 32779,000 kansanedustaja, pastori, Oulu 7. 3. Raitiotievaunusuunnitelma. Seuraavat henkilöt ovat tulleet valituiksi kansanedustajiksi: Äänimäärä Vertausluku 1. Hänninen, Juha 5251 13076,000 teologian maisteri, majuri evp, Oulu 18. Tuppurainen Tytti 12272 35997,000 kansanedustaja, ministeri, Oulu 5. Kettunen, Tuomas 7264 65558,000 kansanedustaja, agrologi (AMK), Kuhmo 3. Ajankohtaiset asiat. Kangas, Antti 5566 22218,333 maatalousyrittäjä, Sievi 9. Heikkinen, Janne 6452 39228,000 yhteiskuntatieteiden maisteri, kansanedustaja, Oulu 4. Talvitie Mari-Leena 5573 19614,000 ympäristötekniikan diplomi-insinööri, kansanedustaja, Oulu 11. 63 Demokraatti Tiedoksipano Oulun vaalipiirilautakunta on tänään vahvistanut huhtikuun 2 päivänä 2023 toimitettujen eduskuntavaalien tuloksen. Aloi tamme lounaalla klo 11. Esillä: 1. Kokoonnumme ravintola Wan han Herran tiloihin ma 15.5. de_11052023_62.indd 63 de_11052023_62.indd 63 3.5.2023 10.10 3.5.2023 10.10. Tynkkynen, Sebastian 17378 66655,000 kansanedustaja, Oulu 2. 2. Simula, Jenna 9481 33327,500 kansanedustaja, tradenomi, Oulu 6. • Lahden seudun Wanhat Tove rit. Oinas-Panuma, Olga 5173 13111,600 toimittaja, humanististen tieteiden kandidaatti, Pudasjärvi 17. Eija Velho Helsinki 12. 5. Tervetuloa! Puheenjohtaja POHJANMAA • KeskiPohjanmaan Wanhat toverit. Hiltunen Pia 3426 17998,500 luokanopettaja, kasvatustieteen maisteri, Oulu 12. Tapaaminen ti 23.5. Tervetuloa! (klo 14 johtokunta). Kyllönen, Merja 5317 12351,000 kansanedustaja, bioanalyytikko, Suomussalmi Kansanedustajan paikan joutuessa avoimeksi, tulee numeroiden 1, 5,8,12 ja 14 kohdalla mainittujen kansanedustajien tilalle Rasinkangas, Merja, ylikonstaapeli, koulupoliisi, Oulu, numeroiden 2,6,9,13 ja 16 kohdalla mainittujen kansanedustajien tilalle Nikula, Lauri, vanhempi rikoskonstaapeli, nettipoliisi, Oulu, numeroiden 3,10 ja 17 kohdalla mainittujen kansanedustajien tilalle Koho, Paavo, lääkäri, Oulu, numeroiden 4 ja 11 kohdalla mainittujen kansanedustajien tilalle Heiskanen, Miina-Anniina, ekonomi, tanssinopettaja (AMK) Oulu, numeroiden 7 ja 18 kohdalla mainittujen kansanedustajien tilalle Jokelainen, Jessi, filosofian maisteri, aineenopettaja, Oulu, ja numeron 15 kohdalla mainitun kansanedustajan tilalle Vikeväkorva, Susa, varhaiskasvatuksen opettaja, Oulu. Polvinen, Mikko 4291 13331,600 insinööri (YAMK), Kuhmo 15. Henkilöva lintatoimikunnan perustaminen. Mattila, Hanna-Leena 6405 21852,667 kansanedustaja, lehtori, Raahe 10. klo 17 alk. Edustajape rusteen muuttaminen. Jarkko Auvinen toiminnanjohtaja, Tampere 16. Sarkkinen Hanna 6758 24702,000 sosiaalija terveysministeri, kansanedustaja, Oulu 8. klo 14. Pitko, Jenni 3699 13156,000 kansanedustaja, arkkitehti, Oulu 16. Laivurinta lossa. Mehtälä Timo 5497 16389,500 yrittäjä, agrologi, Haapavesi 14. Demarihuoneistossa, Hämeenkatu 7, Lahti. Torikatu 34-40, 90100 Oulu, sähköposti: pohjois-suomi.hao@oikeus.fi) 14 päivän kuluessa tästä päivästä lukien. 5. Tervetuloa! VARSINAIS-SUOMI • Turun Sos.dem Ratas ry:n jäsenko kous ravintolalaiva Svarte Rudolfissa 24.5. Yhdistystoiminta HÄME • Lahden Sos.dem. 5. aiheena on Suomen työmarkkinapo litiikka, josta alustuspuheenvuoron pitää SAK:n johtaja Marko Piirainen
Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Nimi: Osoite: de_11052023_64.indd 64 de_11052023_64.indd 64 2.5.2023 15.36 2.5.2023 15.36. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 64 Demokraatti RISTIKKO 9/2023 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
Sain ihailla sen hienoa väritystä: keltakärkistä punaista nokkaa, hieman siniseen taittavaa harmaanmustaa yleisväriä, oliivinruskeaa selkää ja tuntomerkkeinä etenkin kaukaa katsottuna huomiota herättävää kyljen valkoista juovaa sekä valkoista alaperää. de_11052023_64.indd 65 de_11052023_64.indd 65 2.5.2023 15.36 2.5.2023 15.36. Liejukanan katselu näin läheltä ja näin pitkään on melko harvinaista herkkua. Luhtakana on liejukanaa yleisempi – niitä pesii Suomessa arviolta 500–800 paria, kun liejukanoja pesii 50–200 paria. Näin alkukeväästä sen saattaakin tavata helpommin. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Jari Lumme Kuusankoskelta. Se kahlaili rauhassa piittaamatta lainkaan sitä aivan rannan tuntumassa kulkevalta polulta pällistelevistä ihmisistä. Rantakanoihin kuuluva liejukana on nimittäin taitava kätkeytymään kasvillisuuden suojiin, ja erityisen arka se on pesinnän alettua. Liejukana näyttää ihailevan peilikuvaansa kuin Narkissos konsanaan, mutta oman kuvajaisensa sijaan sitä kiinnostaa rantamudassa vipeltävät selkärangattomat. ais ud ok u. Espoon Laajalahdella Maarin lintutornille vievän polun varrella kuvaajat yrittivät myös nähdä edes vilauksen luhtakanasta, joka metelöi polun toisella puolen olevassa ruovikossa. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 25 14 36 97 8 76 98 51 32 4 48 39 27 16 5 59 83 74 21 6 63 42 18 75 9 17 26 95 84 3 94 61 82 53 7 31 57 49 68 2 82 75 63 49 1 TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 7/2023 RATKAISU 13.4. Oli oikein mukavaa päästä seuraamaan liejukanan touhuja läheltä ja rauhassa. Olen nähnyt sen vain kerran. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Silloin en ehtinyt edes nostaa kameraa, kun se katosi taas piiloon. Luhtakana on kuitenkin selvästi liejukanaa piilottelevampi. co m 5 7 9 8 9 2 7 1 6 5 4 6 3 1 1 7 2 4 8 5 7 2 2 6 9 K erro, kerro kuvastin, ken on maassa kaunehin. Astellessaan rantakasvillisuudessa se nosti myös komeat keltaiset koipensa näkyviin
Tajusin, että minullakin oli kaikki loppujen lopuksi hyvin, riippumatta siitä, mitä oli juuri tapahtunut. Äänikirjat ovat käteviä, kun samaan aikaan voin tehdä muutakin. Siihen, onko tunnelmassa pelokkuutta vai toiveikkuutta. Mutta hänen äitinsä uskoi. Siinä äidille syntyi vaikeasti CP-vammainen lapsi. Kirja on tärkeä muistutus miten pitkälle rakkaus ja usko omaan lapseen voivat kantaa. Lukeminen rauhoittaa päivän päätteeksi, ja puolen tunnin jälkeen silmät jo luppaavatkin kiinni. Kirja osui käteeni syksyllä 2020, sellaisessa vaiheessa elämää, kun olin saanut pienen aivoinfarktin. Äidin rakkaus ja hänen uskonsa siihen, että hänen vaikeavammainen lapsensa kyllä oppii ja pystyy, kunhan häntä kuntoutetaan, on vaikuttavaa ja koskettavaa luettavaa. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Neljäkymmentä vuotta sitten luettu kirja säväyttää yhä Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta yhdistää arkipuuhastelun ja kirjat. Kirjasta on tehty myös elokuva, ja se on sattumalta nähtävillä Yle Areenassa toukokuun loppuun asti. Siinä äiti kieltää muistelemasta asioita, jotka olivat hänelle tuskallisia eikä ymmärrä, että hänen tyttärensä on pakko saada selvitettyä, mitä oikein tapahtui. Käyn lenkillä, siivoan, teen ruokaa usein kuulokkeet korvissa. Kirjan ajatuksena on, että sillä miten suhtaudut asioihin on enemmän merkitystä kuin sillä, mitä sinulle tapahtuu. Arkena olen aika huono varaamaan aikaa istumiselle ja lukemiselle. Lääkärit eivät uskoneet, että pojasta tulisi mitään. Luin tätä sairauslomallani, ja ajatus sopi siihen hetkeen täydellisesti. Sillä tavoin niistä tulee nautittua ihan eri tavalla. Kirja on hyvä katsaus kahdeksaan eri kuplaan: miten erilaisissa todellisuuksissa ihmiset asuvat tässä samassa maassa, ja miten eri taustoista tulevat ihmiset suhtautuvat tähän aikaan, joka on jonkinlaista murrosvaihetta. Viime aikoina olen alkanut enemmän ja enemmän kuuntelemaan kirjoja. Kirjassa herää myös kysymys siitä, kenellä on oikeus muistaa asioita. Kirja perustuu tosielämään ja sen tarina on hieno. Saku Tuominen: Kaikki on hyvin riippumatta siitä, miten kaikki on Meri Valkama: Sinun, Margot Anu Kantola & työryhmä: Kahdeksan kuplan Suomi Kirjan tapahtumat sijoittuvat DDR:n hajoamisen ja Saksojen yhdistymisen aikaan. Menin etsimään kotimme kirjahyllystä kaikkein ohuimman kirjan. Paksua kirjaa lukiessa on tietysti vähän hankalaa, koska edistyminen on hidasta. Äidin rakkaus oli niin vahvaa ja periksi antamatonta, että pojasta tuli kirjailija ja hän kirjoitti useita romaaneja sekä maalasi tauluja vasemmalla jalallaan. Miltä se kaikki vaikutti ulkoa päin katsoen ja miltä sisältä päin. Miten samaa historiallista aikaa eläneet ihmiset suhtautuvat muutokseen ja miten näkevät sen. Eilenkin ruokaa laittaessa kuuntelin Pirkko Saision Passiota. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Luen joka päivä, mutta en ole mikään himolukija. Useimmiten tartun kirjaan iltaisin nukkumaan käydessä. de_11052023_66.indd 66 de_11052023_66.indd 66 3.5.2023 11.07 3.5.2023 11.07. Se oli Christy Brownin kirjoittama Vasen jalkani. Muistan, kuinka kouluaikana piti lukea kirja ja tehdä siitä esitelmä. Kirja teki minuun silloin 40 vuotta sitten valtavan vaikutuksen. Kirja piti otteessaan todella hyvin. Maailma olisi niin paljon parempi paikka, jos kaikki lapset saisivat kokea sen, että minulla on väliä, minä osaan ja pystyn, minua rakastetaan ja minusta huolehditaan
Yhdestä asiasta voimme kuitenkin olla samaa mieltä: Turva on ammattiliiton jäsenen oma vakuutusyhtiö. Niinpä. Valitse parasta turvaa osoitteesta turva.fi/etusi Seun Kuti & Egypt 80, Toya Delazy, Helena Gualinga, Liraz, Balaklava Blues, Jesse Markin, Yeboyah , Ilta, Von Hertzen Brothers Huominen kasvaa tänään sivistysrahasto.fi anna lahja tuleville sukupolville tue apurahatoimintaamme tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Päällimmäiseksi kinkku vai juusto. Se tarjoaa Suomen parasta vakuutuspalvelua ja aitoa vastinetta rahallesi. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi de_11052023_002.indd 1 de_11052023_002.indd 1 28.4.2023 15.25 28.4.2023 15.25. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.
de_11052023_001.indd 1 de_11052023_001.indd 1 2.5.2023 11.38 2.5.2023 11.38. to uk ok uu ta LIIKKEELLE! Saku Nikkanen haluaa liikettä suomalaisten niveliin ja jokaiselle nuorelle mahdollisuuden harrastaa. PAL.VKO 2023-21 00 74 43 -2 30 9 TAIDE TEEMA Pankki mesenaattina SATU Ei vain lapsille RANSKA Vapaus, veljeys, eläke YKSIN Näkymättömät 11.5.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 9/ 23 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 9 • 20 23 / 11