Demokraatti 11.6.2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . he lm ik uu ta IT SE De_13022020_01.indd 1 5.2.2020 11.29 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . ke sä ku ut a Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 13.2.2020 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 20 / 13 . m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. Reaalitalouteen sotkeutuu myös psykologia ja pelko. Sanna Marin oli jo Suomen suosituimpia poliitikkoja. elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. YHDYSVALLAT Trump hämmentää maailmanpolitiikkaa 11.6.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 11 /2 Asuntojen tarjonta ja hinta vaikuttavat työllisyyteen, kulutukseen ja julkisiin menoihin. Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. Se haluaa enemmän. SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . Päästökompensaatiosta uhkaa tulla anekauppaa. ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. 3/ 20 PE TOS PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 20 / 13 . Tilaa Demokraatti 39 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. Paljon 24 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 24 • 20 19 / 19 . he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. 13.2.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI LAPSET Täydellisiä vanhempia ei ole KIINA Valtio valvoo ja kontrolloi BREXIT Kova vai pehmeä tulevaisuus. m aa lis ku ut a 26.3.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PIKKARIT Alusvaatteiden historiaa TAITEILIJAJUHLA 50 vuotta eduskuntaa JÄRJESTÄYTYMINEN Liitto houkuttaa koulutettuja EU TEEMA Turvallinen Eurooppa Stressitesti Korona syöksi maailman ja Suomen kaaokseen. ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 19 • 20 19 / 10 . Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. De_26032020_01.indd 1 18.3.2020 9.57 MIRKA VAINIKKA Hyvinvointiministeri EN MÄ PELKÄÄ Miksi kuulun liittoon. lo ka ku ut a INKATUTKIJA Suomen Indiana Jones FEMINISMI Kaikkien tasa-arvoa ÖLJYKENTTÄ PALAA Iran vetelee naruja Lähi-idässä 10.10.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kansan kukkarolla De_10102019_01.indd 1 2.10.2019 14.46 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI X • 20 20 / 26 . PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 20 / 11. m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. he lm ik uu ta X /1 9 AVARUUS TEEMA Onko siellä ketään. KODIT KOHDILLEEN PAL.VKO 2020-26 00 74 43 -2 01 1 Demok11062020_001-002.indd 1 4.6.2020 10.19. sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. jo ulu ku ut a 19.12.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DEKKARI Rikoskirjallisuus kiinnostaa KALPEANAAMA Räppäri parantaa maailmaa TYÖMARKKINAT Suunniteltu kaaos vartija JOULU TEEMA Ei ole yhteistä yhtä joulua De_19122019_01.indd 1 12.12.2019 14.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 10.10.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 10 . lo ka ku ut a X /1 9 TEEMA: Verotuksen painopiste siirtyy kulutukseen. 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . Nyt hän on myös pääministeri. Teemajutussa on kaksi erilaista näkökulmaa asuntopolitiikan keskustelua herättäviin kysymyksiin. Markkinatalous ei riitä Kiinalle. m aa lis ku ut a 6/ 20 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 20 / 26 . Mihin niitä tarvitaan. 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29
220 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Vaikuta talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan Demok11062020_001-002.indd 2 4.6.2020 10.19. Noudatamme viranomaisten ohjeita, jotka voivat muuttua ja vaikuttaa ravintoloiden toimintaan. (09) 774 3110, sähköp. Hyvien jäsenetujen lisäksi olet vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään. Tarkemmat tiedot eduistasi löydät tradeka.fi-sivustolta. Kaikki edut jäsenkortilla Talon kuohuviini Food&Events -ruokaravintoloissa 19,90 € / 75 cl Take away –30 % ONNI hoivan kotisiivous –25 % Uusia extraetuja Tradekan jäsenille Kesä-elokuussa Tradekan jäsenet saavat 30 % alennuksen Restelin Food&Events -ruokaravintoloissa kaikista take away -annoksista sekä talon kuohuviinin hintaan 19,90 €/75 cl. Etu on voimassa 1.6–31.8.2020 seuraavissa ravintoloissa: Mestari talli, Meritalli ja Central (Helsinki), Muikkuravintola Sampo (Kuopio), Ravintola Lastu (Lahti), Kahvila Hyrylä (Tuusula), Ravintola Martinat (Pori, Forssa, Riihimäki ja Turun Skanssi) sekä O’Learys Iso Omena ja Sello (Espoo). Etu voimassa jo nyt seuraavilla paikkakunnilla: Haukipudas, Jyväskylä, Kangasala, Kempele, Kiiminki, Nokia, Oulu, Oulunsalo, Tampere ja Vaasa. ONNI hoivan kotisiivousetu laajenee 1.8.2020 alkaen Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle ja Kauniaisiin: saat 25 % alennuksen minimissään kahden tunnin kotisiivouksesta, kun teet toistaiseksi voimassa olevan siivoussopimuksen. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Muista myös vuosi etusi 20 % ruoasta ja juomasta kaikissa Restelin ravintoloissa. Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. Huomaathan, että Restelin ravintoloissa kiinnitetään erityistä huomiota turvallisuuteen. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh
3 Demokraatti 11 /2 28 14 57 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 16. De_11062020_03.indd 3 3.6.2020 18.19. KESÄKUUTA 2020 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TEEMA HÄIRIÖTEKIJÄ ASUMINEN VÄLITTÄJÄ ILMIÖ Trump – kuin vasikka kevätlaitumella. KASVO Asuntopolitiikka kaipaa rakentavaa keskustelua. Hyvinvointiyhteiskunnan suuri fani. Miksi se on niin kallista
kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 25.6. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Va. 38 De_11062020_04.indd 4 4.6.2020 11.24. Ka nn en ku va : Ti m o Sp ar f 50 OTUS OPUS Eläimet vilistävät runoissa ESA SAARINEN Filosofi + TEEMA Asuminen 57 5 6 8 11 14 20 23 24 27 28 38 40 41 42 46 50 52 54 65 66 72 73 74 Pääkirjoitus: Yllätysten yö Viikon kuva: Korona vie kodin Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Vertti Kiukas D-ilmiö: Teflon-Trump Arkadianmäeltä: Marjo Timonen Alastalon salissa: Soraääniä Ay: Työntekijän turva EU: Ei yhteisvastuulle Korona kyseenalaistaa uomakipittämisen ja suorittamisen. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Kesä on hyvä aika miettiä tulevaisuutta. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Sisältö 11 /2 POLITIIKKA KULTTUURI Musiikki: Soivaa VIMMAa Kuvataide: Värejä ja henkisyyttä Kirjat: Runoa ja villiä kuvitusta Kirjavisa: Melodraaman äiti Pelin purku: Judo testaa luonnetta Puheenvuoro: Liisa Jaakonsaari Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Perttu Puro IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Mirka Vainikka Puhdistus: Pään nollaus Kolumni: Elina Hirvonen Kasvot peilissä: Manuela Bosco Kaikki ei ole sitä miltä näyttää
De_11062020_05.indd 5 4.6.2020 11.38. Tästä näkö kulmasta saatu kritiikki vaikuttaa osin eriskummalliselta. Lisätalousarvioesityksen näh tyään puheenjohtaja Petteri Orpo havahtui äimistelemään ”holtitonta rahanjakoa” ja ”vastuutonta raha linkoa”, ikään kuin kokoomus olisi yhtäkkiä herännyt toiseen todelli suuteen, jossa koronaa tai puolueen omia aiem pia eurohanapuheita ei olisikaan. Yr meänä kirstunvartijana perintei sesti profiloitunut kokoomus on ollut koko kevään omalaatuisessa nurkassa. Yksi yö toi vapauttavan unohduksen. Mukana on muun muassa 1,4 mil jardin tukipaketti kunnille ja sai raanhoitopiireille. Tarvitaan pelasta via toimia, elvytystä ja tulevaisuus panostuksia. Maahanmuuttokieltei syydellä ja ilmastoitsekkyydelläkö Suomi pelastuu. Seuraa vana päivänä hallitus oli kuitenkin Hallaahon mukaan ottanut ”tulpan pohjasta” taloudellisista raameista välittämättä. On selvää, että akuutista kriisistä on päästävä ensin ulos ennen kuin muuhun voi daan keskittyä. Opposition suurimman puo lueen puheenjohtajalla Jussi Halla-aholla ei ollut aluksi lainkaan kommentoitavaa hallituksen esi tykseen, sillä lisätalousarvion jul kaisupäivänä hän kommentoi ival lisesti vain Yhdysvaltojen levotto muuksia, Ruotsin Pisatuloksia ja valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) viestintäkoulutusta omalla Twittertilillään. Puolue on suuna päänä vaatinut enemmän rahaa asiaan, toiseen ja kolmanteen ja valmiit se teliniputkin olisi pitänyt olla rivissä jo eilen. Lap set eivät maksa meidän velkaamme pois, koska hekin ottavat sitä lisää. Valtio ei ylipäänsä maksa koskaan kaikkia velkojaan, mutta pyrkii toki vähentämään sitä ajan kanssa. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Kaikkiaan peräti 5,5 miljardin euron toimen pidekokonaisuus on kieltämättä jä reä paketti, jolla pyritään tukemaan talouden elpymistä koronakriisistä. Suomi elää historiallista koronakriisiä, mutta hallituksen vuoden 2020 neljäs lisä talousarvioesitys pääsi yllättämään monet mittaluokallaan. Rahaa on me nossa reippaasti myös lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä erilai siin väylähankkeisiin. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Yllätysten yö Pääkirjoitus LAPSET EIVÄT MAKSA VELKOJA POIS. V altion nettolainan oton arvioidaan kas vavan tänä vuonna noin 18,8 miljardiin euroon. Orpolle ja kokoomukselle ei ole tuottanut ongelmia vaatia ve rorahaa yrityksille ja vielä senkin päälle ja olla vastaavasti ensimmäis ten joukossa esittämässä leikkauk sia – otaksuttavasti muutoinkin hei koimmilla olevien selkänahasta. Velkapopulismissa valtiontalous ja kotitalous menevät vähemmän iloisesti sekaisin
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , Jo sh Ed el so n De_11062020_06.indd 6 4.6.2020 10.58
San Franciscossa asunnottomille on tehty alue sosiaalisella etäisyydellä kaupungintalon eteen. 7 Demokraatti KORONA EROTTAA. De_11062020_06.indd 7 4.6.2020 10.59. Niin ruoka-apua kuin hätämajoitustakin tarvitaan lisää. Työttömien ja asunnottomien määrä on räjähtänyt kasvuun Yhdysvalloissa koronan takia
iStock TYÖELÄMÄ Presidentti on esit tänyt viime päivinä merkittävän paljon näkemyksiä talous politiikasta. Työnantajajärjestöt yrittävät murtaa muun muassa palkansaajien perusoikeuksia, kuten lakkooikeut ta, Piirainen perustelee. PEKKA SAURI TWITTERISSÄ Keskusjärjestöjen yhdistymiselle varauksellinen vastaanotto ”EI TUO esitys lennä. Piirainen esittää sen selvitysmieheksi Lauri Ihalaista. MARKUS JÄNTTI TWITTERISSÄ Kai presidentillä on vielä perustus lain takaama sanan vapaus jäljellä. – Olennaista on vastata työelämän ja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Me jatkamme itsenäisenä korkeakoulutettujen keskusjärjestönä. Virallisia keskusteluja ei ole asiasta käyty, eikä tämän suuntaista työtä ole käynnissä, Eloranta sanoo. – Mutta työelämän haasteet ovat aika samantyyppisiä riippumatta siitä, oletko duunari, toimihenkilö vai ylempi toimihenkilö. Työpaikkatapaturmien määrä on kasvanut vain alle 0,5 prosenttia vuodesta 2018. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Myös tavalliset ihmiset tarvitsevat tukea V IIK O N LU KU 7 prosenttia. SAK:n suhtautuminen on varauksellinen. Uutta keskusjärjestöä – SAK:n, STTK:n ja Akavan yhdistämistä – esitti SAK:hon kuuluvan Autoja kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen. Hänen mukaansa uudelle keskusjärjestölle olisi tarve, jotta työnantajaleirille saadaan riittävä vastavoima. Myös toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtajalle Antti Palolalle ehdotus tuli yllätyksenä, eikä asiasta ole hänen tietonsa mukaan käyty mitään keskusteluja. Hallitus on onneksi hoksannut – ehkä 1990-luvun laman leikkaustoimien opettamana – että mikäli Suomi halutaan nousuun, pitää kaikilla suomalaisilla olla yhtäläiset mahdollisuudet säälliseen elämään ja toimeentuloon. Korkeakoulutetut, asiantuntijat ja esimiehet tarvitsevat oman keskusjärjestönsä, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder totesi STT:lle ehdotuksesta perustaa uusi, kaikki palkansaajavoimat yhdistävä keskusjärjestö. Hän ei halua kommentoida asiaa, koska tällaiset kysymykset päätetään STTK:ssa sen muodostavissa liitoissa. Opposio naukui, ja erityisesti kokoomus, tavallisten ihmisten tukeen käytetyn rahan perään. Samana aikana työmatkatapaturmien määrä kasvoi Hallitus päätti historiallisen suuresta lisätalousarvioesityksestä Suomen nostamiseksi koronakriisistä. De_11062020_08.indd 8 4.6.2020 12.20. Puheenjohtaja Jarkko Eloranta näkee useita esteitä nykyisten palkansaajien keskusjärjestöjen yhdistymiselle, vaikka sitä puoltavia syitäkin löytyy. Väärin tuettu, huusi oppositio. Kyse olisi kahden miljoonan jäsenen keskusjärjestöstä. Piiraisen mukaan uusi keskusjärjestö olisi myös taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevä ratkaisu, koska nykyiset kolme keskusjärjestöä tekevät paljon päällekkäistä työtä hieman eri painotuksin. TEIVO TEIVAINEN TWITTERISSÄ Valtaa ei anneta, se otetaan. Edellinen yhdistymisyritys kaatui vuonna 2016. JOUKO MARTTILA TWITTERISSÄ Kuuliko joku Sanna Marinin Kultarannan puheenvuorossa vi vahteen, jolla presi dentille osoitettiin kaapin paikkaa. Siinä mielessä tätä tiivistyvää edunvalvontatyötä kannattaisi tehdä. Suorat yritystuet olivat opposition mielestä riittämättömiä, mutta rahan, kokonaisuuteen verrattuna roposten, antaminen vähävaraisille esimerkiksi peruspalveluihin ja koulutukseen on tuhlausta. Hänen mukaansa nykyisten keskusjärjestöjen tavoittelemissa talousja veropolitiikan linjoissa on eroja, ja eri ammattiryhmillä on erilaisia painotuksia omassa edunvalvonnassaan
Mielenkiintoista olisi sen sijaan tietää, vieläkö Aalto ajaa esimerkiksi apteekkien määräsääntelystä luopumista – joka on kilpailun rajoittamisen takia hyvällä paikalla sijaitsevalle apteekille lähes sama kuin lupa painaa rahaa – tai puhuu ”kokoomuslaisten apteekkarikavereista”. Ihmetellen, Demokraatin väki TALOUS APTEEKIT VEROT Leipää ja laulua VIHREIDEN ENTINEN puheenjohtaja ja kansanedustaja Touko Aalto aloittaa elokuussa Suomen apteekkariliiton yhteiskuntasuhteista vastaavana johtajana. Käytännössä veroprosentiksi jää tällöin noin kahdeksan. Pari esimerkkiä. Tätä mieltä hän oli vielä pari vuotta sitten vihreiden puheenjohtajana. Se tarkoittaa, että pörssiin listaamattoman yrityksen osakkeenomistaja voi nostaa kahdeksan prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta osinkoina, niin että 75 prosenttia osingosta on verovapaata, kunhan osinkoja maksetaan enintään 150 000 euroa. Verotus, veljeys ja tasa-arvo DEMARINUORET, VIHREÄT nuoret ja Vasemmistonuoret vaativat verojärjestelmään oikeudenmukaisuutta. Puolue kuitenkin hyvin tietää, että pörssiyhtiön ollessa kyseessä valtion tuki on vaikea toteuttaa. Järjestöjen kohteena on erityisesti listaamattomien yritysten osinkojen verohelpotus. Yhteiskuntasuhteet ja muu vastaava substanssi ovat Aallolla varmasti kunnossa, vaikka viime ajat hän on työskennellyt toiminimiyrittäjänä projektipäällikön tehtävissä Keski-Suomessa. Nyt keskusta haluaa liiketoiminnalle – kuten ravintoloille – erivapauksia koronarajoituksiin niin sanotuille tautivapaille alueille, jotta pääkaupunkiseudun mökkiläiset ja muut turistit pääsevät tuhlamaan rahojaan maakuntiin. Mutta sillä voi ampua myös helposti äänetäomaan nilkkaan. Ensin keskusta olisi halunnut pitkittää Uudenmaan karanteenia lähes maailman tappiin asti. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari EUROVUO MUSTA AUKKO Toinen todellisuus Toinen todellisuus Hyvät korona vivuttajat, Ilmeisesti pidätte äänestäjän muistia kanan tasoisena. Kokoomus – tuo vapaan kilpailun ja valtion tukien vastustamisen airut – puolestaan huutaa valtion tukea maakuntien lentokentille ja niille lentäville lähes tyhjille koneille. – Suomalainen järjestelmä on kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellinen, ja siitä hyötyvät rikkaat omistajat, sillä yli kolme neljäsosaa listaamattomien yhtiöiden osingoista kohdistuu Suomen suurituloisimpaan neljään prosenttiin kuuluville, Sosialidemokraattisten nuorten 1. Esimerkiksi Valtiovarainministeriön johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen vertasi Twitterissä kyseistä kyselytulosta siihen, että jäätelönsyönti olisi suosituin laihdutustapa. Elvytysuskoa SUOMALAISET HALUAVAT hoitaa koronakriisin vahingoittamaa valtiontaloutta eli mielummin elvyttämällä kuin leikkaamalla – vaikka valtion velka kasvaisi rajusti, selviää Ylen kyselystä. varapuheenjohtaja Pinja Perholehto sanoo. Ja ainakin tuollainen politikointi sotkee jo muutenkin koronatilanteesta huolissaan olevien äänestäjien päät. Hyvät koronavivuttajat, taudeilla on helppo tehdä populistista ja halpahintaista politiikkaa. Tätä mieltä oli 58 prosenttia vastanneista. Moni virkamies näkee asian toisin. Niiden mukaan nyt verojärjestelmästä hyötyvät rikkaat omistajat. Muu ei selitä koronalla höystettyjä nopeita mielipiteen singahduksia laidasta laitaan. De_11062020_08.indd 9 4.6.2020 12.20
Min nes ota ssa 2. 8. Pul lok uon ode lfii ni Mä lähden kohta suomenruotsalaiseen ankkalampeen. Mikä maailmalla yleinen elänlaji tavattiin toukokuussa Suomessa ensimmäistä kertaa lähes 70 vuoteen. 10 Demokraatti NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen VIIKON MEEMI PÄTKÄT Keksittyä uhkaa K olme naista ja yhdeksän lasta on lähes ennennäkemätön turvallisuusuhka Suomelle. De_11062020_10.indd 10 4.6.2020 11.42. AFP / Noel Celis KVAAAAK! 10 VIS V 1. Mikä on maailman uusin itsenäinen valtio. Joe Bid en 6. 5. 2. Tämän mielikuvan saa somekeskustelusta, jota etenkin perussuomalaiset lietsovat, kun Suomeen saapui suomen kansalaisia al-Holin leiriltä. Cat e Bla nch ett 5. 6. Korona-aikana politiikka on perustunut tietoon. Kuka Oscar-palkittu näyttelijä näyttelee pääosaa uutuussarjassa Mrs America. 9. Pek ka Haa vist o, 62, syn tyn yt maa lisk uus sa 195 8 10. Al-Holin äidit ja heidän lapsensa eivät tulleet salaa. Missä osavaltiossa Minneapolisin kaupunki sijaitsee. 4. 7. Esimerkiksi ulkoasiainvaliokunnan jäsen Erkki Tuomioja (sd.) on todennut, että ”valiokunnan informointi on hoidettu asianmukaisesti ja itse asiaa niiden linjausten mukaisesti, kun hallituksessa on aiemmin tehty”. Nyt oppositio pääsee taas luomaan pelkoa ja epäluuloa. Tämä kuulostaa paljon tylsemmältä kuin tarina hallituksen juonittelusta. Kuka on kuvassa. Ruu suj en sot a 4. 10. Millä nimellä jalkapalloseura FC Jazz pelasi aiemmin. Por in Pal loTov erit , PPT 9. Vas tau kse t: 1. Konsulikyytikin järjestettiin maksusitoumuksella. Mitä esoteerinen tarkoittaa. Ulkoasiainvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet ovat olleet tietoisia al-holilaisten paluuprosessista, mutta tämä ei vähennä puolueen salailuteorioita. Kuka on Marinin hallituksen vanhin ministeri. Ete läSud an 7. Sal aile vaa , mys tist ä tai sisä piir ille tar koi tet tua 8. Tarvittaessa tässä auttavat konsulaatit. Siksi populismilla politiikassa pelaavat ovat hiipuneet lähes pimentoon. Millä tutummalla nimellä tunnetaan Lancasterin ja Yorkin sukujen välinen verinen taisto. Raf ael 3. 3. Kuka on maalannut teoksen Ateenan koulu, jossa Platon ja Aristoles keskustelevat. Hallituksen syyttelyssä on unohtunut, että Suomen kansalaisella on aina oikeus palata maahan
Eli tukea tarvittaisiin myös sosiaalija terveysalan järjestöille. Voimaeläimesi on kotka. Business Finland voisi tukea järjestöjä, mutta Työja elinkeinoministeriössä puuttuu sille poliittinen tuki. Kesällä on aina parempi meno. Tilanne on ristiriitainen, kun julkisen toiminnan supistuessa järjestöjen työn merkitys vain korostuu. Korona vaikuttaa moniin jäsenjärjestöihimme. Muuttaako korona pysyvästi sosiaalija terveysalan järjestöjen toimintaa. Miten yleishyödyllisen toiminnan rahoituksen käy, jos kuntien taloustilanne vielä heikkenee. Sosiaalija terveysministeriössä on poliittinen kanEntäpä raha. Mutta tunnistan jo etätyöväsymyksen oireita. Esimerkiksi aistivammajärjestöjen toiminta on vaikea muuttaa sähköiseksi. Minua myös viehättää kotkan tapa tarkkailla asioita vähän kauempaa. Järjestötyön puolustaja Julkisen toiminnan supistuessa järjestöjen työn merkitys kasvaa, muistuttaa Vertti Kiukas. Hyvinvointi-investointeja on vaikeampi mitata kuin tien asfaltointia. Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva ja Timo Sparf HYVINVOINTI-INVESTOINTEJA ON VAIKEAMPI MITATA KUIN TIEN ASFALTOINTIA. Kyllä. natus tuelle mutta juridisia esteitä. Videopalavereissa uuden luominen on vaikeaa. Miten korona muuten näkyy toiminnassa. Vaikein tilanne on kuntoutusja kurssikeskuksissa. Mikä meno Vertti Kiukas, Sosten pääsihteeri. Miksi. Tässä työssä on mittaamisen vaikeus. Järjestömme tuottavat paljon palveluja, joita ei muualta saa. Esimerkiksi eläkeläisjärjestöjen tapahtumien yleisömäärä on ollut usein nelinumeroinen. Asun lähellä Helsingin Vanhankaupunginlahtea, jossa nyt asuu kotkaperhe. Valtion piikki varmasti menee jossain vaiheessa kiinni. Osa palveluista jää pysyvästi sähköisiksi tai ainakin hybridimalleiksi. De_11062020_11.indd 11 4.6.2020 11.49. Kulut juoksevat, mutta tulot ovat nollassa. Kokousja konferenssitoiminta varmasti muuttuu, jos osallistuminen vähenee. Miten lasketaan jotakin mikä ei tapahdu, esimerkiksi että nuori ei joudu mielenterveysongelmien takia työkyvyttömyyseläkkeelle. Olemme pohtineet tätä paljon
Kunnat vastavaavat suuresta osasta palveluista alkaen kouluista, terveydenhoidosta ja vanhustenhoidosta. De_11062020_12.indd 12 4.6.2020 10.33. Jo muutenkin huonossa kunnossa ollut kuntatalous sai uuden ristin kannettavaakseen koronasta. Kuntatalous kyykkää syvään KUNNALLIS VERO ON ARVON LISÄVERON RINNALLA SUOMEN MERKIT TÄVIN VERO. Kunnat mielellään tuuppaisivatkin osan nykyisistä palveluistaan valtiolle. Vaikka istuva hallitus saisi uudis tuksen liikkeelle, sotesta saatavat säästöt – tai tarkemmin sanoen menojen kasvun hidastuminen – realisoituvat vasta kaukana tulevaisuudessa. P ainonnostermeillä ilmaistuna: nyt on kuntien niskassa paljon painoa ja polvet jo tutisevat. Ja tämä epätasapaino jatkuu monessa kunnassa koronan jälkeenkin. Kauppalehden viime viikolla julkaistun kuntatalousselvityksen mukaan koronatuesta huolimatta Manner-Suomen 295 kunnasta yli 200 kunnan talous uhkaa painua miinukselle vuoteen 2025 mennessä. Tässä tilanteessa kunnallisveroprosentin kiristämisen hyöty jää vähäiseksi, jos valtiovarainministeriön arviot bruttokansantuotteen laskusta realisoituvat. Ansiotuloveroista menee jo nyt suurin osa kuntiin. Valtiovarainministeriön laskelmissa esimerkiksi bruttokansantuotteen seitsemän prosentin lasku pienentäisi kuntien verotuloja kaksi miljardia euroa. Eikä kuntia kiinnosta uusien tehtävien ottaminen vastuulleen. Se iskee läpi kuntakentän. Eikä valtiostakaan taida olla kuntatalouden pelastajaksi, vaikka osa kuntapäättäjistä näin haluaa uskotella. Tämä helpottaa kuntien ensi vuoden tilannetta, mutta ei ratkaise kuntien perusongelmaa: niiden menot ovat jo pitkään olleet tuloja suuremmat. Edelleen väännetään muun muassa hallituksen ajaman hoitajamitoituksen ja oppivelvollisuusiän pidentämisen hintalapusta ja maksajasta. Ja poikkeuksellisesti myös moniin kuntiin ja kaupunkeihin, joissa taloustilanne on tähän saakka ollut kohtuullinen vilkkaan elinkeinotoiminnan takia. Korona koettelee kuntia, mutta perusongelma, tulojen ja menojen epäsuhta, rakennettiin jo aikaisemmin. Samaan aikaan tikittää koko Suomen talouteen vaikuttava heikkenevä huoltosuhde eli väestön vanheneminen. Nyt tarvitaan uusia ja vanhoja keinoja. Korona ja sen myötä kasvava velkaantuminen kaventaa myös valtion toimintamahdollisuuksia. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi analyysi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. KUNTIEN TILANNE koskee kaikkia suomalaisia. Pitkään väännetystä sote-uudistuksesta tai maakunnista ei ole vielä kuntatalouden pelastajiksi. Hallitus päätti viime viikolla kunnille ja sairaanhoitopiireille myönnettävästä 1,4 miljardin euron tukipaketista. Koronan taloutta halvaannuttava vaikutus näkyy jo ensi vuoden verotuloissa. Veronmaksaja on se, joka viime kädessä maksaa niin kuntien kuin valtionkin toiminnan. Lomautusten ja irtisanomisten jälkeen veronmaksajia on aikaisempaa vähemmän, ja samalla myös yhteisöveropotti pienenee. Vaikkapa politiikassa vähän kielletyksi sanaksi leimattua kuntaliitosta. Kunnallisvero onkin arvonlisäveron rinnalla Suomen merkittävin vero
Koronarajoituksia puretaan ja suomalaiset hullaantuvat läheisyydestä. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Suomen Pankki Lähde: THL Arvostamme suomalaista työtä. Turvavälit Tässäkö tämä oli. Omaisuusrikokset ovat yleisin rikostyyppi sekä naisettä miesepäillyillä. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Lä hd e: Ti la st ok es ku s / Ri ko s ja pa kk ok ei no til as to 20 19 Omaisuusrikokset Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä Seksuaalirikokset Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan Liikennerikokset Huumausainerikokset yhteensä 20 40 60 80 100 % Miehet Naiset Rötöstelijä on usein mies Suurin osa rikoksista syylliseksi epäillyistä on miehiä. De_11062020_13.indd 13 3.6.2020 15.49. Seksuaalirikoksista epäillyt olivat pääasiassa miehiä. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Velkaantuminen Koronan takia velkaantuu EU, Suomi ja moni kotitalouskin. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista
14 Demokraatti ILMIÖ TEFLON presidentti Donald Trump on onnistunut rakentamaan itselleen lähes kulttimaisen ydinkannattajakunnan. Nyt, presidentin vaalien alla, Yhdysvallat elää lähihistoriansa pahinta yhteiskunnallista kriisiä, joka voi estää Trumpin uudelleenvalinnan. Teksti Simo Alastalo / Kuva AFP, Brendan Smialowski De_11062020_14.indd 14 4.6.2020 11.46
15 Demokraatti YDINKANNATTAJIEN MUKAAN TRUMP EI VOI TEHDÄ MITÄÄN VÄÄRÄÄ. De_11062020_14.indd 15 4.6.2020 11.46
Teflonin taustalla on Heiskasen mukaan Trumpin vahva, miltei kulttia muistuttava suhde ydinkannattajiinsa. – Ainakin se on tullut todistetuksi, että hänen tefloninsa on ainutlaatuinen. Valhe oli lapsellinen ja läpinäkyvä. Valkoisen talon virallinen valokuvaaja pakotettiin väärentämään valokuvien yleisömäärä näyttämään suuremmalta. Ensimmäinen väärä tieto liittyi Trumpin virkaanastujaisten yleisömäärään. 16 Demokraatti D-ILMIÖ TRUMPIN ULKOPOLITIIKKA ON KAHDENKESKISIÄ DIILEJÄ, UHITTELUA JA VANHOISTA SOPIMUKSISTA IRTAUTUMISTA 2017 tammikuu Irtautuminen 12 valtiota koskevasta Tyynenmeren vapaakauppasopimuksesta (TPP) 2018 maaliskuu Yhdysvallat asettaa EU:lle kovat teräsja alumiinitullit 2018 toukokuu Yhdysvallat siirsi lähetystönsä Jerusalemiin, mikä herätti kansainvälistä vastustusta 2018 toukokuu Irtautuminen Iranin ydinasesopimuksesta 2018 kesäkuu Ero YK:n ihmisoikeusneuvostosta (UNHRC) 2019 elokuu Irtautuminen INF-ohjussopimuksesta, joka on kieltänyt maasta laukaistavat lyhyen ja keskipitkän matkan ohjukset 2019 marraskuu Aloitti irtautumisen Pariisin ilmastosopimuksesta K iinteistömiljardööri ja tosi-tv-julkkis Donald Trump ryhtyi valehtelemaan heti noustuaan Yhdysvaltain presidentiksi. De_11062020_14.indd 16 4.6.2020 11.46. Presidentin lehdistösihteeri, sittemmin tehtävästään eronnut Sean Spicer tiesi lehdistötilaisuudessa valehtelevansa toimittajille, jotka tiesivät Spicerin valehtelevan. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola luonnehtii Trumpin johTIEDON SIJAAN TRUMP NOJAA PUHEISSAAN OMAAN HAHMOONSA. Kun muut käyttäytyvät samalla tavalla, se ei hyödytä heitä vaan kääntyy heitä vastaan, Turun yliopiston John Morton keskuksen professori Benita Heiskanen sanoo. – Kun Trump sanoi vaalien alla, että hän voisi halutessaan ampua ihmisen New Yorkin 5. Koko maailma näki, että väkeä oli paikalla vähemmän kuin Obaman virkaanastujaisissa – Trumpin päinvastaisista väitteistä huolimatta. Presidenttitaipaleen alkutahteja on seurannut lisää valheita ja syvenevää hämmennystä. Ydinkannattajien mukaan Trump ei voi tehdä mitään väärää. avenuella eikä mitään tapahtuisi, se on hänen kannattajilleen totta
Palestiinalaishallinnon presidentti Mahmud Abbas kuvaa Israelia suosivaa suunnitelmaa sanoilla ”vuosisadan läimäys”. Franklin D. 17 Demokraatti 2020 tammikuu Yhdysvallat surmaa Iranin vallankumouskaartin Quds-joukkojen komentajan, kenraali Qassem Suleimanin 2020 tammikuu Trump esittelee Israelin ja palestiinan rauhansuunnitelman. – Trump pystyy puhumaan suoraan. Osa äänestäjistä haluaa aidompia ja suoraviivaisempia poliitikkoja, joiden viesti ei ole monimutkainen. – Jos jotkut hänen puheensa ovat kiistanalaisia, hän vetoaa siihen, että Trumpin tiet ovat tutkimattomat eivätkä tavalliset kuolevaiset voi niitä ymmärtää. – Se on ihan tietoistakin ja liittyy osittain poliitikkohahmon muutokseen Yhdysvalloissa. Siinä on luottamukseen perustuvaa seuraamista, joka lähestyy karismaattista hengellistä johtajuutta. Roosevelt puhutteli kansalaisia omassa AFP / Brendan Smialowski De_11062020_14.indd 17 4.6.2020 11.46. – Trump ei vältä ristiriitoja, koska ristiriidat sähköistävät äänestäjäkuntaa. 2020 toukokuu Irtautuminen tarkkailulentoja koskevasta Open Skies -sopimuksesta 2020 toukokuu Eroaminen Maail man terveysjärjestö WHO:sta 2017–2020 Kahdenkeskisiä ja sisällöltään osin salaisia tapaamisia mm. Tiedon sijaan Trump nojaa puheissaan omaan hahmoonsa. Trumpia kansakunnan yhdistäminen ei ole kiinnostanut. Samalla hänen viestistään tuli Aaltolan mukaan poliittisesti korrekti ja sisällöltään monimutkainen. Historiallisesti on suosittu muun muassa pamfletteja. Venäjän Vladimir Putinin, Kiinan Xi Jinpingin ja Pohjois-Korean Kim Jong-unin kanssa Keskeneräistä Yhdysvallat on muun muassa uhannut heikentää Naton puolustusyhteistyötä tajuutta karismaattiseksi. Kontrasti Trumpiin oli suuri. PRESIDENTIT OVAT Yhdysvaltain historiassa hyödyntäneet aikakautensa uusia medioita. Aaltolan mukaan Yhdysvaltain presidentit ovat yleensä pyrkineet ylittämään kannattajakuntien rajat ja puhuttelemaan valituksi tultuaan kaikkia. Presidentinvaalit vuonna 2016 hävinnyt demokraattien Hillary Clinton haali itselleen laajaa äänestäjäkuntaa, johon kuului paljon vähemmistöjä. Minkä Trump häviää laajuudessa sen hän voittaa syvyydessä, suhde äänestäjiin on identiteettitasoisempi, Aaltola sanoo
Trump on käynnistänyt tviiteillään diplomaattisia kriisejä ja kauppasotia. Benita Heiskasen mukaan Trumpin hallinnon voidaan nähdä edustavan 1820-luvulla hallinneen presidentti James Monroen ajatusta amerikkalaisesta Amerikan mantereesta, joka ei tarvitse kansainvälisiä kumppaneita. Käytännössä monet Trumpin tavoitteet ovat epäonnistuneet ja osoittautuneet monimutkaisemmiksi. Nyt se nähdään pakkopaidanomaisena. Muutkin ovat käyttäneet somea mutta eivät näin, täysin poliittisena viestimenä. Mitään Trumpin tviittien kaltaista ei Benita Heiskasen mukaan ole ennen nähty, vaikka 250 vuoteen mahtuu monenlaisia presidenttejä. AFP / Mark Makela De_11062020_14.indd 18 4.6.2020 11.46. Lähi-idän merkitys Yhdysvalloille on vähentynyt samalla, kun Yhdysvalloista on tullut maailman suurin öljyn ja kaasun tuottaja. Hänen projektinsa on enemmän nationalistinen, mikä on Yhdysvalloissa vähän uutta, Mika Aaltola sanoo. Yhdysvallat pitäisi Trumpin mukaan palauttaa itsenäiseen ja suvereeniin rooliin suhteessa muuhun maailmaan. Yhdysvallat ei Aaltolan mukaan ole samalla tavalla kansallisvaltio kuin moni Euroopan maa, mutta Trump on pyrkinyt Yhdysvalloista sellaisen tekemään. – Siinä ei kunnioiteta demokraattisia tai liberaaleja länsimaalaisia ihanteita. Monenkeskiset sopimukset haluttiin korvata kahdenvälisillä diileillä. Ei haluta, että Eurooppa näkisi Yhdysvallat roolissa, jossa Yhdysvallat aina auttaa. Se on muuttanut poliittista kulttuuria ja tuonut poliittisen keskustelun uusille foorumeille. Trump on pyrkinyt sopimaan henkilökohtaisesti asiat Venäjän, Pohjois-Korean ja Kiinan kanssa. MONI MAAILMANPOLITIIKASSA jo aiemmin alkanut kehitys on Aaltolan mukaan kulminoitunut Trumpin presidenttikaudella. Toukokuussa Twitter puuttui ensimmäistä kertaa Trumpin viestintään, osoitti käyttöehtojensa vastaiset väärät väitteet ja piilotti väkivallalla uhkailua sisältäneen tviitin. Somessa Trump on ollut pahimmillaan tempoileva ja ristiriitainen. Trump vastasi presidentin asetuksella, jolla hän pyrki tuloksettomasti heikentämään some-yhtiöiden lainsuojaa. – Sillä on ollut myös oma kansainvälinen vetovoimansa, mutta se ei ole edustanut perinteistä suhdetta liittolaisiin vaan vedonnut kansallismielisiin tahoihin eri valtioissa. Israelin ja Palestiinan vuosikymmenten mittainen konflikti yritettiin saada päätökseen. – Some-presidenttiys on aivan ainutlaatuinen ilmiö. Liberalismi nähdään antiamerikkalaisena, modernina hapatuksena, joka on korruptoinut maailmaa ja Yhdysvaltoja. – Pallonpuoliskot pidetään siinä erillään eikä toisten asioihin sekaannuta. Kauppasodat ovat ilmentymää tästä globalisaation vastaisesta visiosta. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Fireside chat -radio-ohjelmassaan. Yhdysvallat luopui Iranin ydinsopimuksesta, erosi WHO:sta ja irtisanoi Pariisin ilmastosopimuksen. Vapausihanteen sijaan on korostettu kansakunnan mahtia ja puhtautta. Viesti on ollut amerikkalaisen presidentin viestiksi aika epätavallinen. Käytännön seurauksia Trumpin hallinnon linjasta saattoi ennakoida jo hänen vaalikampanjastaan, jossa pyrittiin Heiskasen mukaan irtautumaan Yhdysvaltain toisen maailmansodan jälkeisestä ulkopolitiikasta. Hän on myös uhkaillut ja esittänyt suuren määrän väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa. – Kiina-suhde symbolisoi tiettyä aikaa, jossa elettiin keskinäisriippuvuudessa. – Trump on nähnyt perinteisen kansainvälisen yhteistyön Yhdysvaltoja sitovana. KANSAINVÄLISEN YHTEISTYÖN ja Yhdysvaltain perinteisen tehtävän kannalta Trumpin presidenttiys on merkinnyt pyrkimystä täyskäännökseen. Mika Aaltolan mukaan Trumpin slogan America First juontaa juurensa aikaan, jolloin amerikkalaisuus ajateltiin valkoiseksi ja kristilliseksi. Trump on korostanut riippuvuuden vähentämistä myös Kiinaan, tuotannon palauttamista kotimaahan ja taloudellista protektionismia. Trumpin hallinnossa linjan taustalla ovat olleet poliittiset neuvonantajat Steve Bannon ja Stephen Miller, jotka kallistuvat valkoiseen nationalismiin
Toistasataa tuhatta amerikkalaista on kuollut, valtaosa uhreista on ollut köyhiä afrikanamerikkalaisia ja latinoita. Näin on rakennettu America First -ajattelua. Trumpin hallinto on hoitanut taustalla vaikuttavan koronapandemian huonosti. Mitä vaan voi tapahtua. Heiskanen ei johtopäätöstä hyväksy. – Tässä on vähän pedattu ilmapiiriä, jossa vaalien lopputulos voidaan kyseenalaistaa.Yhteiskunta kiehuu ja pandemia on päällä. Mika Aaltolan mukaan Bidenin keskeinen vahvuus on eläkkeellä oleva tehdastaustainen työväestö. He eivät ajattele identiteettipolitiikkaa, heitä kiinnostaa politiikka. MARRASKUUN PRESIDENTINVAALIEN alla Yhdysvallat on vakavassa kriisissä. Esimerkiksi Suomen näkökulmasta ne eivät välttämättä ole sitä. Aaltolan mukaan esikuvallisuus on toteutunut nyt toisella tavoin. – Molemmat ehdokkaat ovat 70-vuotiaita ja Biden ei innosta juuri ketään. Republikaanit ovat Heiskasen mukaan perinteisesti taktikoineet ja pyrkineet eri tavoin vaikeuttamaan vähemmistöjen ja vähävaraisten äänestämistä. – Biden saattaa olla hyvinkin vaikea vastus Trumpille. Presidentinvaalit ratkaistaan vaa’ankieliosavaltioissa. Sukupolvien näkemysero on näissä vaaleissa vahva. Benita Heiskanen ei vielä kuuluttaisi kirkossa edes tulevien vaalien ehdokkaita. Kun kansanäänestys tulee Trumpista, riittää etteivät ihmiset pidä Trumpista, Aaltola uskoo. – Jos tulisi postiäänestyskäytäntö, jossa lipuke lähetetään kotiin, se tarkoittaisi että äänestäminen olisi paljon helpompaa ja se hyödyttäisi demokraatteja. Bernie Sandersin kannattajat eivät ole hänestä innostuneita. Sama porukka oli viime vaaleissa Trumpin ydinäänestäjäkuntaa. Hän toivoisi enemmän puhetta politiikan sisältökysymyksistä kuten terveydenhuoltouudistuksesta. – Mikään ei puhu myöskään sen puolesta, että Trumpin ydinkannattajat syyttäisivät presidenttiä pandemiasta tai työttömyydestä. Trump tarvitsee taakseen muitakin kuin uskolliset kannattajansa. – Yhdysvallat tekee niin kuin parhaaksi katsoo eikä mieti esikuvallisuutta. – Milleniaalit ja z-sukupolvi ovat lopen kyllästyneitä henkilökeskeiseen politiikkaan. – Kansallinen tilanne on niin katastrofaalinen työttömyyden, pandemian ja mellakoiden takia, että kaikki yrittävät aika hissukseen vaan päästä tästä kaudesta eteenpäin ja katsoa sitten mitä vaalitulokset kertovat jatkosta. De_11062020_14.indd 19 4.6.2020 11.46. Myös sillä on suuri merkitys ketkä äänestävät ja ketkä jäävät kotiin. – Marginaalit ovat pieniä eikä mikään puhu sen puolesta, että Joe Biden aiheuttaisi suuren äänestäjäryntäyksen. Trump on vastustanut postiäänestystä äänekkäästi. On iso kysymys, lähtevätkö ihmiset äänestämään. – Valkoisia, vähemmän koulutettuja äänestäjiä saattaa viehättää Bidenin pappamainen charmi ja empaattisuus. Heiskanen ei pidä onnistuneena Trumpin vastustamiseen keskittyvää demokraattien strategiaa. – ”En ole Trump” on Bidenille huono vaalikampanja. Ja onkin sitä kautta esikuvallinen. Se, joka saa eniten ääniä, ei välttämättä voita, Heiskanen sanoo. Sitä on yritetty tehdä nyt Bidenin pojan kautta, mutta se kuulostaa vähän haetulta. Pandemian ja sitä seuranneen talouskriisin on jo ennakoitu estäneen Trumpin valinnan toiselle kaudelle. Biden on omassa tyylissään ehkä tarpeeksi vähän ärsyttävä, että hänelle voitaisiin tehdä samanlainen luonnemurha kuin Hillary Clintonille 2016. Nuoret sukupolvet haluaisivat Heiskasen mukaan puhua paitsi terveydenhuollosta myös ilmastonmuutoksesta ja maahanmuutosta. Republikaanit ja demokraatit asettavat presidenttiehdokkaansa virallisesti elokuussa ja nykyisessä tilanteessa melkein mikä vain on mahdollista. Poliisiväkivallasta versoneet mielenosoitukset ovat levinneet kaikkialle Yhdysvaltoihin ja Trump on omalla viestinnällään lähinnä kiihdyttänyt mellakointia. Trump on nostanut Puolan, Saudi-Arabian ja Israelin esimerkeiksi hyvistä valtioista. Hänellä on edelleen hyvä mahdollisuus tulla valituksi. ”EN OLE TRUMP” ON BIDENILLE HUONO VAALI KAMPANJA. Talous syöksyy ja maata vaivaa historiallinen massatyöttömyys. Benita Heiskasen mukaan päätöksiä ja toimintaa on Trumpin kaudella perusteltu koko ajan ulkoisella uhalla. Vaalijärjestelmä suosii republikaaneja. – Pohjalla on edelleen ajatus Yhdysvaltain kansallisesta erityislaatuisuudesta, mutta äärimmilleen vietynä. Nyt uhka kohdistuu Trumpiin myös Yhdysvaltain sisältä. Trumpin Yhdysvallat ei ole samalla tavalla tukemassa valtioiden demokratiakehitystä eikä sen armeija riennä avuksi tukahduttamaan tulipaloja kuten aikaisemmin. Myös postiäänestyksen mahdollisuus on Heiskasen mukaan täysin ilmassa eikä kukaan tiedä kuinka kaoottiset vaalit tulevat olemaan. 19 Demokraatti Vanha ja alkujaan uskonnollinen ajatus Yhdysvalloista esimerkkinä muille maailman kansakunnille on Trumpin hallinnossa osittain hylätty. Muusta maailmasta ei tarvitse välittää. Muu maailma seuraa tai on seuraamatta. Se ei Trumpia kiinnosta, Aaltola sanoo
Minun mielestäni oli ihan välttämätöntä, että niistä sovitaan, eduskunnan eläkkeelle jäävä tietoja viestintäjohtaja Marjo Timonen toteaa. Timonen oli tullut eduskunnan tiedotusvastaavaksi tammikuussa 2003 Lipposen ollessa vielä pääministeri. Lipponen oli närkästynyt eduskunnassa puhemiehen käytävällä kyttääviin toimittajiin. – Sen tekee jännittäväksi uusien edustajien tulo taloon. Hän on opastanut sadat toimittajat eduskuntatalon tapoihin. – Kun Tarja oli aloittanut presidenttinä maaliskuussa 2000, SYL-siskot olivat Mäntyniemessä jo heti toukokuussa. Ja on iso symboliarvo, että jutut tehdään paikassa, johon kansa valitsee edustajat joka neljäs vuosi. Muistelemme puhemies Paavo Lipposen (sd.) aikoja. 20 Demokraatti ARKADIANMÄELTÄ Vastuussa viestistä Marjo Timonen vastasi parikymmentä vuotta siitä, että kansalaiset ja toimittajat saavat tietoa eduskunnasta. Sitten on tunnusteluvaihe ja varsinaiset hallitusneuvottelut. Kun korona-aikana eduskuntaan pääsy on kielletty ulkopuolisilta, Timonen toteaa ylpeänä, että toimittajat ja kuvaajat ovat päässeet paikalle välittämään tietoa. Jo opiskeluajoilta hän verkottui politiikan tulevaisuuden supervaikuttajien kanssa, muun muassa Tarja Halosen, Anneli Jäätteenmäen, Ben Zyskowiczin, Matti Vanhasen ja Eero Heinäluoman. Teksti Johannes Ijäs / kuva Hanne Salonen, Eduskunta S iellähän oli sellainen tilanne, että ei ollut pelisääntöjä medialle. – Tosi hienoa on se, että media tekee paljon juttuja politiikasta. Parlamenttien joukosta Suomen eduskunta on paikka, jossa median toimintamahdollisuudet ovat maailman parhaat. Työssään Timosella on ollut 70 alaista. Kun Timonen oli tullut taloon, hänen hyvin tuntemansa Anneli Jäätteenmäen (kesk.) hallitus ehti olla pystyssä vain pari kuukautta. Siinä on valittu joukko, joka innoissaan aloittaa uutta vaalikautta. Tietoja viestintäjohtaja istuu puhemiesneuvostossa ja kansliatoimikunTIMONEN ON TIUKKA TALON TAVOISTA, MUTTA AINA YSTÄVÄLLINEN JA TOIMITTAJIEN OIKEUKSIEN EDISTÄJÄ. – Ne pelisäännöthän ovat edelleen voimassa. Ennen eduskuntauraa hän teki töitä toimittajana ja Kuntaliiton viestintäpäällikkönä. On todella mielenkiintoista seurata tätä ja olla tiedottamassa ja avustamassa. Eduskunta tuli Timoselle tutuksi jo 1980-luvun alussa, kun hän lobbasi paikan päällä Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajana. Jos ajatellaan politiikkojen ja toimittajien kanssakäymistä, ei missään muualla istuta samassa kahvilassa vapaamuotoisesti keskustellen. Hänelle keskeistä on ollut sananvapaus sekä lähimpinä työtovereina puhemiehet kuten Lipponen ja Heinäluoma. Ei pidä paikkaansa. Sananvapauden puolesta mielellään puhuva Timonen toteaa oikeusvaltion ja sananvapauden luoneen perustan sille, että Suomi on kärjessä, kun mitataan maailman valtioiden onnellisuutta. Verkosto kokoaa eri sukupolvien SYL-johtoa vaihtamaan ajatuksia. Yhteispeli toimii, mikä lopulta palvelee kansalaisia, joille uutisia tehdään. De_11062020_20.indd 20 3.6.2020 18.24. Talo oli täynnä toimittajia, siihen aikaan ei ollut vielä nykyisiä välineitä käytössä, Timonen kertaa. Hän on vastannut tiedotuksen lisäksi eduskunnan vierailuista, koululaistoiminnasta, sisäisestä tietopalvelusta ja kirjaston toiminnasta. VIIDEN VAALIKAUDEN ja yhdeksän eri hallituksen aikana eduskunnassa työskennellyt Timonen muistaa uraltaan erityisesti hallitusneuvottelujen tunnelman. – Olihan se yllättävä tilanne, mutta siinä ei oikeastaan ehtinyt miettiä yhtään mitään muuta kuin hoitaa tiedotusta. Tarinasta voisi päätellä, että Timonen on laittanut pitkän uransa ajan suitsia medialle. Toimittajat ovat oppineet arvostamaan Timosta, joka on tiukka talon tavoista mutta aina ystävällinen ja toimittajien oikeuksien edistäjä. – Ei täällä mitään vessapäivystystä tarvita, puhemies murahteli. Vain se on muuttunut, että puhemiehen käytävän vieressä oleva kahvilan perähuone palasi myös toimittajien käyttöön, Timonen toteaa. Elettiin vuotta 2003. Pohjalainen Timonen on ponnistanut maailmalle samasta kylästä kuin kansanedustajana toiminut Juha Mieto, Kurikan Mietaasta. Keskustataustainen Timonen oli ensimmäinen nainen SYLin johdossa. 1980–1990 luvun taitteessa hän oli perustamassa Halosen kanssa naisjärjestö SYL-siskoja
HELSINGISSÄ ASUVA Timonen pitää vielä lomia hyvän tovin, sitten koittavat varsinaiset eläkepäivät. Minulla on myös hyvin tiivis suku Etelä-Pohjanmaalla. Heinäluoman puhemiesaikana eduskunnassa kehitettiin paljon kansalaispalveluja. nassa, joten tärkein yhteistyökumppani on puhemies. – Kun oli yhteinen sukupolvikokemus, asiat sujuivat todella helposti. Oli kiva toimia henkilöiden kanssa, jotka ymmärsivät median merkityksen ja olivat valmiita vastaamaan kysymyksiin vaikkapa ovensuuinfoissa, joita pidimme jatkuvasti. – Hän luotti ihmisiin, kannusti ja oli omassa piirissään tosi avoin. Timosen poika on Tuomas Timonen, joka on Savo-Karjalan sosialidemokraattien toiminnanjohtaja. Tätä ei takuulla usko kukaan hänen lauluaan kuulleista. Tämän bravuurin ohella ilmoille on saattanut kajahtaa muutama suojeluskuntien laulu ja tasapainottavana tekijänä työväenlauluja. Ajattelin, että onpa hienoa musiikkia. Puhemies Maria Lohelan Timonen kertoo olleen arvostettu kansainvälisissä parlamenttien välisissä yhteyksissä. – Puhemiehet ovat yleensä hyvin kokeneita politiikan toimijoita. De_11062020_20.indd 21 3.6.2020 18.24. – Hänen kykynsä esitellä Suomea ja eduskuntaa sai myönteisen vastaanoton. Pidemmältä ajalta Timoselle tulivat tutuiksi niin puhemiesten Lipposen, Niinistön (kok.), Heinäluoman (sd.), Lohelan (ps., sin.), Risikon (kok.) kuin Vanhasenkin (kesk.) toimintatavat. Totesimme, että emme kilpaile samoilla markkinoilla. – Ja koska Paulan (Risikko) kanssa olemme molemmat eteläpohjalaisia, meillä oli välillä todella hauskaa. Eläkepäivillä Marjo Timosta pitävät aktiivisena myös muutamat säätiöt, joiden toiminnassa hän on mukana. – Niinistöhän oli myöskin hyvin aktiivinen median suuntaan ja aina toimittajien käytettävissä. Timonen kehuu muiden julkishallinnon toimijoiden seuranneen perässä. Hoidan häntä, kunnes hän menee päivähoitoon. Käyn yleensä kaikki mahdolliset taidenäyttelyt. Olen tähänkin mennessä liikkunut tunnin päivässä, nyt aion liikkua entistä enemmän. Olemme paljon keskenämme tekemisissä ja pidämme hauskaa. Timonen väittää saaneensa neljä vuotta peräkkäin kansakoulussa nelosen musiikista. Työväenlaulujen opiskeluun hän sai kipinän Teiniliiton koululaispäiviltä. Koska olen historian maisteri, rakastan raunioita. Tämä on tosi hauskaa, Timonen kertoo. Lipposta Timonen kuvaa todella hyväksi johtajaksi. – Harrastan liikuntaa, oopperaa ja taidenäyttelyitä. Eero Heinäluoman Timonen tunsi jo parikymppisinä nuorisopolitiikasta. Kun Heinäluoma oli SAK:n tiedotuspäälikkönä, Timonen oli Kuntaliiton viestintäpäällikkönä. – Eläkkeelle jäämisessä on tärkein tekijä lapsenlapsi Saga. – Aina Hakaniemessä 90-luvulla treffattiin ja vaihdettiin kokemuksia. Meillä oli sanoja, joita muut eivät oikein ymmärtäneet. Sauli Niinistö aloitti tiukan taloudenpidon eduskunnassa. 21 Demokraatti Eduskunnan tietoja viestintäjohtaja Marjo Timonen on ollut pitkän uransa aikana monessa mukana eduskunnassa. – Siellä Matti Ahde soitti kitaraa ja lauloi, että ”meitä keisarit ei enää hoivaa”. Politiikan toimittajat muistavat puhemiesten lounaalta Timosen laulamassa lempikansanlauluaan ”Enkä minä hurjan luontoni tähären”. Kuva puhemies Matti Vanhasen infotilaisuudesta syyskuussa 2019
22 Demokraatti Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus De_11062020_22.indd 22 4.6.2020 11.04
Pe russuomalaiset, jotka eivät tajua talou desta mitään, liittyvät kuoroon siksi, että naapurin suu näyttäisi avautuvan jonkin laisen laulun tahtiin. Niinpä oppositio on päätynyt selittä mään velkaa heiluttelemalla äänestäjän lom pakkoa. Suomessakin elvytyspolitiikan taustalla on vahva asiantuntijaohjaus, jossa on mukana taloustieteen professoreita aina nobelistiin saakka. De_11062020_23.indd 23 4.6.2020 11.08. Talouden soraäänet K eskustelu valtion taloudesta on oivallinen alusta populismille. Kokoomuskritisoivelanottoarefleksin omaisesti. Eivät he tiedä edes kappaletta, sävellajista puhumattakaan. Visio on väärä. Vesi syöksyy avatusta tappireiästä sisään holtittomasti, kun Suomi hukkuu velkoihinsa talouden valtamerellä. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Vaihtoehtoista poliittista ratkaisua ei ole tarjolla. Vaihtoehtoista poliit tista ratkaisua ei ole tarjolla. Kun sanottavaa ei ole, ihmisiä voi häiritä huutamalla, siinä toivossa, että he kääntyi sivät katsomaan. Ennen muuta kuoroon liitytään siksi, et tei omaa sisältöä ole. Valtion velkaa ei voi ver rata kotitalouksien velkaan. Ne ovat täysin eri asioita. Perustiedot ovat monilla hakusessa ja koulukuntaerot käsittämättömiä. Miksi oppositio, jolle asiantuntijanäke mys kelpasi keskustelun pohjaksi, huutaa kuin järkensä menettänyt, kun suositukset pannaan täytäntöön. Levot tomilla yksinkertaistuksilla toimivan möy kän uskotaan tehoavan äänestäjiin. Elvytystä harras tetaan parhaillaan kaikkialla maailmassa suuren asiantuntijakonsensuksen tuella. Velkaantuva valtio on kuin paha sukulai nen, joka hassaa lastensa perinnön. Isoilla summilla tapahtuva talouden elvy tys ei ole myöskään vasemmiston eikä Suo men hallituksen keksintö. Suomi tekee saman, minkä Saksa, Bri tannia, Yhdysvallat, Ruotsi ja moni muu. Lainan ottaminen kuvataan lainahanalla asioimi sena, joka sijoitetaan hurjimmissa kieliku vissa veneen pohjaan. Suomi pyrkii estämään koronakriisin aiheut tamat konkurssit, massatyöttömyy den ja niistä seuraavan inhimillisen ja taloudellisenkatastrofinottamallavelkaa, joka on jossakin vaiheessa hoidettava. Talous itsessään on aihee na monimutkainen lyhytjän teisessä julkisuudessa avatta vaksi. al as ta lo @ de m ok ra at ti. 23 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Koska poliittisella keskustelulla on hy vin vähän tekemistä järjen kanssa. Se on heidän leipälajinsa. Valtion velkaantuminen, joka maail manlaajuisten elvytystalkoiden vuoksi kas vaa kaikkialla kohisten, on erityisen vaikea asia. Opposition visioissa syyllinen kesäkuun jättimäiseen 5,5 miljardin euron lisätalous arvioon on vasemmistolainen hallitus, joka raahaa perässään ideologiansa myynyttä keskustaa
24 Demokraatti MÄ KUULUN LIITTOON Työelämäviidakon turva Kolme ay-demaria pohtii, miten korona ja kimurantti tes-kevät on tuonut ammattiliittojen merkitystä tapetille. Hoitoalalla virusepidemia on tuonut jos jonkinlaisia muutoksia arkeen melkein päivittäin, kuvailee Oriveden Särkänkodin palveluesimies, sairaanhoitaja Nina Lahtinen. – Sitten aktiivisuus kasvaa ja huomataan ay-liikkeen, oman liiton ja ammattiosaston merkitys, hän summaa. Ay-konkarin mielestä olisi hienoa, jos liiton jäsenyys olisi yhä itsestäänselvyys. Lahtisen Riitta Kallio Raimo Härmä. Vaan ei ole, ja siinä onkin liittojen haaste. Teksti Anna-Liisa Blomberg E i siitä tullut mitään ideaa tai valaistumista, vaan siihen maail manaikaan se oli itsestäänselvyys. Härmä arvioi, että suurin osa ihmisistä kiinnostuu omien asioidensa hoidosta vasta siinä vaiheessa, kun vastaan tulee ensimmäinen ongelma – kiista työpaikalla, lama, lomautus, työttömyyden uhka. De_11062020_24.indd 24 3.6.2020 17.03. Sellaisia ongelmia ei ole vielä tullut vastaan, että liittoon olisi tarvinnut kilauttaa. Hän tuumii, että ainakin hänestä itsestään tuntuisi tärkeältä, että olisi joku, jonka puoleen kääntyä, jos koronan vaikutukset uhkaisivat osua omalle kohdalle. Ammattiliittoon kuulutaan ja sillä siisti, ulvilalainen sähköasentaja, pääluottamusmies Raimo Härmä kertoo. Hän on ollut Porin seudulla toimivan ammattiosastonsa puheenjohtajana yli 20 vuotta, ja vaikuttaa myös Sähköliiton ja SAK:n edustajistoissa ja liittonsa hallituksessa. Härmä liittyi Sähköliiton jäseneksi 1980-luvulla ja alkoi varsinaiseksi aktiiviksi tullessaan valituksi työpaikkansa pääluottamusmieheksi. Myös toimistoassistentti Maria Outinen näkee, miten epävarmoina aikoina liiton merkitys korostuu
Mielessä kuitenkin oli tuki ja turva – opiskelijana toki myös jäsenetuna saatavat alennukset – sekä tieto. Sielläkin seurataan tätä tilannetta ja tiedetään, missä mennään. De_11062020_24.indd 25 3.6.2020 17.03. Kun valmistuin joulukuussa 1994, oli tammikuussa luokaltamme vain kolmella töitä. Nina Lahtinen listaa samat turvan ja tuen muodot. 25 Demokraatti Työelämäviidakon turva KIKYT POISTAVAT AMMATTILIITTOJEN TOIMINNASSA OLEVAT JA SOPIMUKSIA NEUVOTTELEVAT IHMISET. Raimo Härmän mielestä kiky-tunnit ovat kompensaatioineen saaneet kevään mittaan eri alojen neuvotteluissa ehkä turhankin suuren huomion, mutta yksi asia on selvä: – Kikyjä ei poisteta YTK:n kautta, vaan sen tekevät ammattiliittojen toiminnassa olevat ja sopimuksia neuvottelevat ihmiset, hän napauttaa. – Koronaviruksen aiheuttamat vaikutukset, useat lomautus-, palkanmaksun keskeyttämisja irtisanomisuutiset, tes-neuvotteluiden kiemurat ja neuvotteluiden vaikeus sekä uutiset Yleisen työttömyyskassan (YTK) kehnosta palvelukyvystä, hän listasi. Olisin siihen ihan tyytyväinen, hän kiteyttää. Kunta-alan neuvottelut jumittavat vielä tätä kirjoittaessa. KUN LIITTOJEN korona-ajan jäsenmäärän kasvusta uutisoitiin, arvioi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n viestintäjohtaja Kristiina Ahonen Uutissuomalaiselle, että kasvua selittävät monet asiat. Kolmikko ei ole lainkaan metsässä arvioineen. Lahtista valtakunnansovittelijan vappuaaton sovintoehdotus pöyristytti. Se tuntui märältä rätiltä vasten kasvoja, ja siitä riitti puhetta myös työpaikalla, jossa on Maria Outinen. Silloin elettiin epävarmaa lama-aikaa ja se huoletti, pääseekö valmistuttuaan ensinkään työn syrjään kiinni. – Ainakin minun opiskeluaikanani työntekijän oikeuksien ja velvollisuuksien käsittely oli aika pintapuolista. Huhtikuun puolivälissä uutisoitiin, että monien ammattiliittojen jäsenmäärä on kasvanut poikkeuksellisella tavalla koronakriisin iskettyä Suomeen. He varmasti puuttuisivat epäkohtiin, jos niitä olisi, Lahtinen sanoo. – Kyllä se tietyllä lailla tuo turvaa. Nina Lahtinen ei pidä omia odotuksiaan neuvotteluista mitenkään ihmeellisinä tai kohtuuttomina. – Toivoisin, että saataisiin kikyt pois, lomarahat takaisin ja sama palkankorotus kuin muillekin. mielestä on silti hyvä tietää, että niin voi tarvittaessa tehdä. Minulla ja kahdella muulla, Lahtinen kertaa. – Opiskeluaikana sai tehdä keikkaa paljonkin, mutta monilla se loppui sitten kuin seinään. Ne olivat hänelläkin mielessä, kun hän opiskelijana liittyi sosiaali-, terveysja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyyn. Liittyminen toi sellaista turvaa, että ei ole yksin työelämäviidakossa, vaan ay-liike tarjoaa opastusta, oikeudellisia neuvoja ja työttömyyskassan kautta taloudellista turvaa. MIKÄÄN KRIISI ei ajanut espoolaista Maria Outista ammattiliiton jäseneksi, kun hän aikoinaan opiskelijana liittyi Akavan Erityisaloihin kuuluvan hallinnon ja toimistotyön korkeasti koulutettujen ammattijärjestön Aito HSO:n jäseneksi. AATE ON AINA EDUSTANUT PIENTEN PUOLELLA TOIMIMISTA. Kevään työehtosopimusneuvotteluissa on saatu sovittua palkankorotuksista, ja kilpailukykysopimuksen palkattomista työtunneista on päästy eroon useilla aloilla. Se tuo mielenrauhaa, ja siksi olen jäsen edelleen, Outinen kuvailee
– En ole katsonut olevani mitään muuta kuin sosialidemokraatti, nyt Oriveden kaupunginvaltuuston toisena varapuheenjohtajana toimiva Lahtinen. Nina Lahtinen. Miksi duunarin kannattaa olla demari. Nina Lahtista kysyttiin vuonna 2008 SDP:n ehdokkaaksi kuntavaaleihin ja hän vastasi pyyntöön myöntävästi siltä seisomalta sen enempää miettimättä. Näin voit itse pitää elämän perusasiat – perheen ja työn – ensisijaisina. Huomioimme myös pk-yrittäjät, niitäkään nykyinen sd-puolue ei enää unohda, Härmä listaa. EPÄVARMOINA AIKOINA LIITON MERKITYS KOROSTUU. SDP:n arvot ja ajatusmaailma, jossa pidetään myös työntekijän puolta, tuntuivat omilta. Silloin 1990-luvulla politiikka ja puolueet näyttelivät isompaa roolia ammattiliitoissa kuin tänään. Sittemmin Lahtista ovat muutkin puolueet kosineet, mutta niiden ja Lahtisen näkemykset muun muun muassa palvelujen ulkoistamisen suhteen eivät kerta kaikkiaan kohtaa. Anna-Liisa Blomberg De_11062020_24.indd 26 3.6.2020 17.03. SDP voi olla se joku taho, joka pitää sinua selvillä oikeuksista ja asioista ja puhuu puolestasi. On ay-osaamista, mutta hallitaan myös vastuunkanto kunnallisessa ja valtakunnallisessa politiikassa. – SDP:llä on parhaiten hanskassa koko paletti. Neljännen polven demari ja Suur-Leppävaaran demareiden puheenjohtaja Maria Outinen vastaa samaan kysymykseen toteamalla, että hänelle aate on aina edustanut pienten puolella toimimista. – Ihmeteltiin, että miten meille kehdataan tarjota sellaista sopimusta! Ensin kehutaan, että korona-aikaan teemme sitä, tätä ja tuota tärkeää, eikä ilman meitä tultaisi toimeen. Minusta se toisi selkeyttä toimintaan, kun esimerkiksi liittovaaleissa olisi selkeät poliittiset tunnukset mukana, Härmä sanoo. En oikein allekirjoita sitä. Hän kuvailee oman arkensa näkökulmasta, millaista tukea ja apua SDP voi antaa ihan tavallisessa arjessa: – Ihan hirveästi ei välttämättä jää energiaa oman arjen ulkopuolisten asioiden selvittämiseen ja infon hakemiseen. NYT ULVILAN demareiden puheenjohtajana toimiva Raimo Härmä liittyi SDP:n jäseneksi ay-toiminnan kautta – pääluottamusmiehenä aloittaessaan. – Valitettavasti monella demaritaustaisellakin ay-vaikuttajalla on ihmeellinen ajatus siitä, että ay-politiikka tulisi suositummaksi, jos siellä ei olisi poliittisia puolueita. Härmän mielestä rooli saisi olla näkyvä edelleen. Sitten meille tarjotaan ihan kuraa, Lahtinen puuskahtaa. 26 Demokraatti MÄ KUULUN LIITTOON kourallinen tehyläisiä ja isompi joukko Suomen lähija perushoitajaliitto Superin jäseniä
. KORONATUKI De_11062020_24.indd 27 3.6.2020 17.03. – Täytyy pitää kiinni no bail out -säännöstä eli lähteä siitä, että rakennamme järjestelmiä, joissa jokainen maa viime kädessä vastaa itse omista veloistaan. Samalla se aiheuttaisi myös vähemmän maksurasitetta Suomelle. – Jäsenmaiden yhteistä velanottoa, jossa olisi yhteisiä velkapapereita, tässä ei ole mukana. Heinäluoma uskoo EU:n demariryhmän vaativan muutoksia komission rahastoesitykseen, vaikka sitä periaatteessa kannatetaan. Vaikka ympäristön kannalta tiettyjen EU:n omien varojen lisääminen voi olla perusteltua, esimerkiksi ajatus päästökaupan laajentamisesta merilaivaja lentoliikenteeseen on Heinäluoman mukaan kiistatta ongelmallinen Suomen kaltaiselle maalle. Lainaosuuden kasvaminen merkitsisi jäsenmaiden suurempaa sitoutumista ja kertoisi, että varoja on pakko käyttää mahdollisimman vastuullisesti. Suomen on myös haettava rahoituskehysten sisällä kompensaatiota, jos näissä ratkaisuissa edetään. Eurobondi tarkoittaa yhteistä joukkovelkakirjaa, lainaa, jonka euromaat ottaisivat yhdessä huolehtien myös sen takaisinmaksusta. Heinäluoma painottaa kestävien valtiontalouksien merkitystä. – Se pitää voida sanoa ääneen. Komissio ottaisi lainaa budjetin omia varoja vastaan. Mutta tietyin ehdoin ja kansalliset näkökulmat huomioiden, mikä vähentäisi painetta nostaa jäsenmaksuja elpymisrahastoon otettavan lainan vuoksi. Heinäluoma painottaa myös tuen ehdollisuutta. – Suomen kannalta on tärkeä korostaa, että tämä on koronaan vastaamista ja ratkaisut tehdään tästä näkökulmasta. Komission ehdotuksessa on Heinäluoman mukaan se hyvä puoli, että nyt raha käytetään elvytykseen, ja takaisinmaksu suoritetaan huomattavan paljon myöhemmin. Ei voi olla kyse avoimesta valtakirjasta tai lahjarahasta, Heinäluoma sanoo. Rahastosta 500 miljardia jaettaisiin tukina ja 250 miljardia lainoina. Heinäluoman mielestä yhteisvastuuta toisten EU-maiden veloista ja valtiontalouksista pitää välttää. Hän pitää tarpeellisena yhteistyötä niin sanotuna nuukan nelikon eli Itävallan, Alankomaiden, Ruotsin ja Tanskan kanssa. – Täytyy olla selkeät ehdot, miten rahaa saa käyttää ja miten valtiontalouksien yleistä linjaa hoidetaan ja uudistuksia tehdään. Olennaista on myös rakentaa komission pakettiin vuosittainen seurantamekanismi sekä takaisinperintämahdollisuus, mikäli rahoja ei käytetä oikein. HEINÄLUOMAN MUKAAN nyt on paneuduttava siihen, mitä Suomi voisi saada elpymisrahastosta. . 27 Demokraatti Elpymisrahasto vaatii viilausta EU-komission ehdotus elpymisrahastoksi on hyvä alku, mutta tukirahan suuri osuus hiertää. Tämä voisi tarkoittaa jäsenmaksujen korotuksia tai EU:n omien varojen kasvattamista verotuksellisin keinoin. Teksti Johannes Ijäs / Kuva iStock E U:n budjettisekä talousja raha-asioiden valiokunnissa istuva Eero Heinäluoma (S&D, sd.) suhtautuu EU-komission ehdottamaan elpymisrahastoon periaatteessa myönteisesti mutta näkee siinä vielä paljon parannettavaa. Hän nosti esiin vaikkapa matkailuun liittyvät tukiohjelmat. EU-komissio esittää 750 miljardin elpymisrahastoa koronasta toipumiseksi. Heinäluoma pitää tärkeänä, ettei komissio esitä eurobondeihin siirtymistä. EU:n omien varojen kehittämistä Heinäluoma pitää perusteltuna. . Vaikka koronakriisi on monin tavoin poikkeuksellinen, ei se Heinäluoman mielestä ole syy muuttaa EU:n yhteisiä periaatteita. Tällöin elvtyksen olisi pitänyt mahdollistaa sen, että valtiontaloudet ovat jo paremmassa kunnossa. Lainaa alettaisiin maksaa takaisin vasta seuraavalla budjettikaudella eli vuoden 2027 jälkeen. EU:N ELPYMISRAHASTO . EU-budjetin tai EU-verojen kasvattamisen ystävä Heinäluoma ei ole. – Uskon, että asiat tulevat paremmin hoidettua, kun budjetissa ovat vain ne tehtävät, jotka on välttämättä hoidettava EU:ssa sekä niihin liittyvä rahoitus. Hän pitää tärkeänä, että lainojen osuus jälleenrakennusrahastossa kasvaa nyt ehdotetusta. Jos tätä murennetaan, me olemme seitsemän sylen vesillä, Heinäluoma arvioi
28 Demokraatti De_11062020_28.indd 28 3.6.2020 17.09
29 Demokraatti Tuhannen ja yhden tarinan HYVINVOINTIMINISTERI Tuhannen ja yhden tarinan HYVINVOINTIMINISTERI Mirka Vainikka on nähnyt läheltä onnettomia kohtaloita, mutta ollut läsnä myös onnen hetkissä. Jos olisi olemassa hyvinvointiministerin salkku, hän voisi tarttua siihen. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuvat Jani Laukkanen KASVO De_11062020_28.indd 29 3.6.2020 17.09. Työssä ja politiikassa häntä ajaa halu parantaa ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia
Arvojensa mukaista vaikuttavaa hyvinvointityötä hän saa tehdä edelleen toiminnanjohtajana, ja pitkäaikainen haave yhdistää työ ja politiikka tuntuu tässä pestissä mahdolliselta. Miten joku kuolee ja toinen joutuu hirveisiin tilanteisiin, mutta myös sen, millaista on toipua ja selvitä eteenpäin. Vainikka kokee myös olevansa onnekas, sillä hänen keskeisimmät unelmansa ovat tulleet todeksi. Tutuiksi ovat tulleet myös hetket, joina elämä on haastavaa, vaikeaa ja haavoittuvaista. Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtajaa lämmittävät viestit siitä, että joku on raitistunut. DeKUN EI OLE ANTAA MATERIAA, PYSTYY ANTAMAAN HYMYJÄ, HALAUK SIA JA VÄLITTÄMISEN SANOJA. – Minusta on tullut suuri hyvinvointiyhteiskunnan fani, kun olen nähnyt, miten tämä yhteiskunta kantaa ja voisi kantaa, Vaimikka jatkaa. NAISJOHTAJIA ESITELLEEN Keskuskauppakamarin kampanjan haastattelussa Mirka Vainikka sanoi, että tulevaisuudessa hänestä olisi upeaa työskennellä hyvinvointiministerinä – uuden ajan sosiaalija terveysministerinä. – Saan käyttää hyödyksi sitä näkymätöntä pääomaa, joka on karttunut minulle kaikesta työhistorian aikana nähdystä, kuullusta ja koetusta, mutta myös omasta eletystä elämästä. Se on ollut ihanaa! Koen, että hyvä kiertää. – Silloin, kun ei ole antaa mitään materiaa, pystytään antamaan hymyjä, halauksia ja välittämisen sanoja. Koen asiantuntemukseni syntyvän siitä, että yhdistän kaiken kokemuspohjaisen saatavilla olevaan tutkimustietoon, hän kuvailee. De_11062020_28.indd 30 3.6.2020 17.09. Hän on päässyt urallaan sosiaalija terveysalan eri tehtävissä edistämään hyvinvointia yhteiskunnassa. – Olen kuullut ja nähnyt tuhat ja yksi tarinaa elämästä. Kun on pystynyt auttamaan jossakin tilanteessa, ihmiset antavat yleensä jotakin takaisin, kun itse sitä tarvitsee, hän kuvailee. Olen myös elänyt itse sellaisen elämän, että olen nähnyt, millaista on elää rikollisessa maailmassa. Elävän elämän esimerkit ovat antaneet näkemystä siitä, kuinka yhteiskunta voi auttaa ja missä menevät sen auttamiskyvyn rajat. 30 Demokraatti D-KASVO M irka Vainikka kokee olevansa etuoikeutettu, koska hän on urallaan ja elämässään saanut kohdata ihmisiä erilaisissa kriiseissä ja tilanteissa – onnellisissakin. Hän on kolmen lapsen äiti. On tullut tunne siitä, että hyvä kiertää. Vainikka kokee saaneensa paljon takaisin asiakkailta ja ihmisiltä, joiden kanssa hän on työskennellyt. Sote-alan töissä hän on työskennellyt niin lasten kuin vanhusten parissa – nähnyt elämän alkua ja loppua tavallisen ihmisen normaalin arjen näkökulmasta
Vainikan vanhemmat osallistuivat ammattiyhdistystoimintaan, mutta politiikasta tai puolueista ei juuri puhuttu. Stea arvioi, että koronan myötä avustuksiin käytettävissä oleva rahamäärä laskee merkittävästi. He olivat olosuhteiden pakosta lentäneet – tai lennätetty – pois kotipesästä viimeistään täysi-ikäisinä. Oli joku jäsenvaali ja vaari tokaisi, että säkin olit ehdolla. Miten ikinä se tehdäänkin, yksi asia on hyvinvointiministerin mielestä selvä: ihmisten hyvinvoinnin ehdoton perusta on peruspalveluissa. Lähdin lukion jälkeen Mikkeliin opiskelemaan, kun silloin aika monella kaverilla alkoi mennä kovaa huumeiden ja päihteiden kanssa. Kodin perimänä, vanhemmilta ja isovanhemmilta, Mirka Vainikka sai muun muassa mallia yhteiskunnallisten asioiden seuraamiseen – Hesaria luettiin ja keskusteltiin, mitä maailmalla tapahtuu. Järjestöt rakentavat alhaalta ylös rakenteita ja toimintatapoja, joilla voidaan auttaa niitä ihmisiä, jotka ovat palveluiden ulottumattomissa tai muuten erityisen haastavassa tilanteessa, Vainikka muis tuttaa. Ihmettelin, että mistä tiedät, kun ei se ollut mikään kovin julkinen vaali. Isä korjasi busseja HKL:n varikolla. Päätin, että otan vähän etäisyyttä Helsingin kuvioihin. Tarvitaan lähipalveluja, hän linjaa. Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus Stea pisti toukokuussa uusien hankkeiden avustushaun jäihin. Jos rikkoisimme näitä rajoja enemmän, voisi syntyä tosi huikeita innovaatioita, hän sanoo. Siksi ministeri surffaa sujuvasti yli eri toimialojen ja ministeriöiden väliin piirrettyjen rajojen. Olemme tottuneet siihen, että yksi ministeri hoitaa tätä asiaa, toinen tuota ja niin edelleen. – En esimerkiksi tiennyt, että vaari oli demari ennen kuin olin itse liittynyt puolueeseen. Kun lapset syntyivät, äiti ryhtyi perhepäivähoitajaksi. – Setäni kuoli huumeisiin, kun olin 13-vuotias ja isovanhempani ovat aikoi naan saaneet tukea tältä järjestöltä. Elämässäni ja ympärilläni on ollut ihmisiä, joilla on huumetaustaa. – Nuoruudesta tutuista ihmisistä osa on huumeiden takia haudassa, osa on vankilassa ja osa on kuivilla – kohtaloita on laidasta laitaan. MONISSA JÄRJESTÖISSÄ vuosien varrella toiminut Vainikka kokee, että järjestöjä voisi kuulla ja arvostaa enemmän. Äiti oli esimerkki määrätietoisesta ja vahvasta naisesta, joka oli rohkeasti 12 lapsen katraasta ensimmäisenä lähtenyt Puumalasta suureen maail maan. NUORENA MIRKA VAINIKALLA oli kova halu pärjätä omillaan, olla vahva ja elää ihan omannäköistä itsenäisen nuoren elämää. Sitten yhteistyössä pohditaan, miten hyvinvointipolitiikka käytännössä jalkautetaan kuntiin. Kaikista niistä järjestöistä, joissa Vainikka on toiminut, on Irti Huumeista ollut ”kaikkein eniten sydämenasia”. Ympäristö, liikunta, taide ja kulttuuri yhtä lailla kuin vaikkapa poliisien ja muiden viranomaisten luoma turvallisuus edistävät hyvinvointia. Lastensa isän hän tapasi Elannon pullapuodissa työskennellessään. Monilla kavereilla tilanne oli toinen. 31 Demokraatti mokraatti päätti nimittää hänet sellaiseksi tämän haastattelun ajaksi. – Jotta yhteiskuntamme voi olla vahva, meidän pitää vähentää hyvinvointieroja huolehtimalla ihmisistä, joita uhkaa tippuminen tästä yhteiskunnasta. – Hyvinvointiministeri rikkoo perinteisiä siiloja. – Järjestöt ovat sitä porukkaa, joka toimii ruohonjuuritasolla ja näkee ihmisten hädän ihmisten tasolta. Nyt johtamansa järjestön toimintaan Mirka Vainikka lähti ensimmäisen kerran mukaan opiskellessaan lähihoitajaksi Mikkelissä. Sote-palveluista ei lähde automaattisia ilmoituksia poliisille, mutta jollei tätä tiedä, on helpompi kysyä asioista anonyymisti järjestöstä kuin mennä suoraan päihdepoliklinikalle, Vainikka kuvailee. Vainikkaa huolettaa se, miltä tilanne näyttää myöhemmin. Vaari vastasi: ”Stadin Ruususta luin.” MINULLE ON SANOTTU, ETTÄ VAHVUUTENI ON MAHDOLLISUUKSIEN TAJU. Mirka Vainikka kasvoi tavallisessa helsinkiläisessä duunariperheessä veljensä Teron kanssa. Siihen voi liittyä pelkoja esimerkiksi siitä, saako ihminen rikosrekisterimerkinnän, jos hänet todetaan huumeriippuvaiseksi. Tämä on havaittu myös Irti Huumeista ry:ssä, jonne esimerkiksi neuvottomat vanhemmat soittavat, kun lapsi on alkanut käyttää huumeita. De_11062020_28.indd 31 3.6.2020 17.09. – Moni tarvitsee myös rohkaisua ja tukea hoitoon hakeutumiseen. Toiminnanjohtajan työssä hän on päässyt kokeilemaan, miten vaikkapa terveydellisiin tai sosiaalisiin haasteisiin voidaan pyrkiä vastaamaan taiteen, liikunnan tai kulttuurin keinoin. Korona nostatti puheet yritystuista, mutta myös järjestöjen tukeminen yli kriisin on tärkeää. Hän muutti pois kotoa 18-vuotiaana, vaikka ei ollut mikään pakko. Hyvinvointiministeri Mirka Vainikka (sd.) muistuttaa, että ihminen on kokonaisuus, jonka fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin vaikuttaa valtavan moni asia. – Tähän suuntaan voitaisiin ohjata enemmän myös valtion tasolta, hän toivoo. Aivan ensimmäiseksi ministeri Vainikka kokoaa yhteen hyvinvointitoimikunnan – laajan joukon ihmisiä kunnista, järjestöistä ja muiden hyvinvoinnin parissa töitä tekevien toimijoiden riveistä. Usein ihmiset saattavat kääntyä ensimmäiseksi järjestöjen puoleen apua tarvitessaan, jos he eivät tiedä, mihin palveluun hakeutua. Palvelujärjestelmiä on kehitettävä ja on turvattava se, että palvelun saa läheltä
Kaikki muu joustaa. – Monet läheiset kantavat huolta siitä, että se rakas ihminen on asunnottomana kadulla. – Siinä on minulla ollut tekemistä matkan varrella, että olisin yhtä ystävällinen, armollinen ja kohtuullinen itseäni kuin muita kohtaan. Olen haastanut rajoja ja elänyt omannäköistä elämää. KATSE POIS HAASTEISTA AINA VÄLILLÄ JA JOTAIN KIVAA TILALLE! De_11062020_28.indd 32 3.6.2020 17.09. Miten hänelle käy, jos hän saa koronan, kun kunto on muutoinkin huono. Asunnottomuus ei kuitenkaan ole vain korona-ajan ongelma. Asunto on perusoikeus, ja näitä tekoja on syytä tehdä koronasta huolimatta, Vainikka sanoo viitaten kommentteihin, joissa väläytellään hallitusohjelmasta tinkimistä koronatilanteen takia. – Jos vain koko ajan seuraa sitä koronauutisointia, johan alkaa terveenkin ihmisen psyyke oireilla. 3 TÄRKEINTÄ 3 Rohkea ratkaisu muuttaa aika nuorena kotoa pois. 32 Demokraatti D-KASVO Kotoa sai myös idut sellaisesta asenteesta ja luottamuksesta, että kaikesta selviää ja tippuu jaloilleen. Samalla tavalla on riski, että kotona ahdistutaan ja masennutaan. ”Aika rempseä ja räväkkä, mutta samalla kauhean määrätietoinen ja joskus vaativa”, olivat he arvioineet pomoaan. Myös kiireen tunteen suitsimisen kanssa Vainikka on joutunut tekemään töitä. Moni ahdistuu, kun joka tuutista on koko kevään tuntunut tulevan pelkkää koronaa. Tai vähintään on olevinaan. Koronatilanteessa Vainikka näkee isoja riskejä myös psyykkisten ja päihdesairauksien lisääntymiselle. Ajan mittaan ajatukseni siitä, että tämä on oikea ala minulle, on vain kasvanut. Se on kasvattanut minusta tällaisen kuin olen. Pedantilla ihmisellä, jolla kotona maustepurkitkin ovat aakkosjärjestyksessä ja joka haluaa pitää kaiken jotenkin hallinnassa, on ollut oppimista siinä, että kaikkea ei tarvitse tehdä itse. – Hallitusohjelmassa on loistavia toimia hyvinvointierojen vähentämiseksi, kuten asunnottomuuden poistaminen kahdessa vaalikaudessa. Käytännössä tässä työssä Stea-tukihakemusten deadlinet ovat niitä ainoita hetkiä, joissa voi tulla oikeasti kiire. Kun monet päivätoimintakeskukset koronan vuoksi suljettiin, joutuvat asunnottomat viettämään aiempaa enemmän aikaa ulkona. Olen ehkä parhaimmillani vaikeissa tilanteissa, koska pystyn näkemään mahdollisuuksia ja positiivisia puolia pahoissakin asioissa, hän kuvailee. Kotona on ollut tilaisuus istuttaa tomaatteja, ja töissä poikkeusolot ovat kirittäneet huikeaan digiloikkaan. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. – Olen käyttänyt mielikuvana aika paljon sitä, että kiire on vain silloin, jos sulla lähtee lento tai juna. Kuolemanpelko on läheisillä kova, Vainikka kertoo. Delegoiminen on välttämätöntä, vaikka se tunnollisesta ihmisestä tuntuisi lintsaamiselta. Vainikka neuvoo, että kun oikein ahdistaa, lähde vaikka tunniksi istumaan manikyyriin. Tästä neuvosta tuli meillä töissä vitsi, kun olin sanonut noin työntekijälle, joka oli varmaan tunnin pulissut minulle siitä, mikä kaikki oli mennyt pieleen ja kuinka vaikea tilanne oli käsillä. Irti päästämisen taito on tärkeä, koska tosiasia on, että aina on joku tilanne päällä. 2 Sote-alalle lähteminen. Mutta ei kaikkea tarvitse yrittää hoitaa täydellisesti. On selvää, että riski koronatartunnan saamiselle tai jonkun muun tartuttamiselle kasvaa. MIRKA VAINIKKA paljastaa, että ennen tätä haastattelua hän pohti yhdessä Irti Huumeista ry:n työntekijöiden kanssa, millainen tyyppi hän itse on. Katse pois haasteista aina välillä ja jotain kivaa tilalle! 1 Isoin ja eniten elämääni vaikuttava päätös oli tulla äidiksi. Myös perheväkivaltaan liittyvät riskit kasvavat. Kotona saatetaan alkaa juoda tai käyttää aineita. Se asenne vahvistui, kun hän muutti omilleen. Hän on yrittänyt opetella siirtämään tehtäviä muille, kun kiireen tunne alkaa ottaa valtaa. Julkisia tiloja on ollut auki vähänlaisesti, ja niiden sulkeminen vei mahdollisuuden huolehtia hygieniastaan esimerkiksi kirjaston vessassa. – Minulle on sanottu, että vahvuuteni on mahdollisuuksien taju. MAHDOLLISUUKSIEN TAJU auttaa Vainikkaa vaikeissa tilanteissa, kuten korona-aikana. Olisiko tällaisessa sosiaalisen kontaktin ottamisessa pienempi riski kuin siinä, että välttää kontakteja yksin kotona ja on kohta psykiatrisessa sairaalassa. Heikkoudeksi todettiin itsemyötätunto, tarkemmin ottaen puutteet sen määrässä. Vainikka onkin neuvonut rajaamaan tilanteen seuraamisen vaikka vain hallituksen tiedotustilaisuuksiin. Muulloin ei ole kiire. Tee jotain sellaista, millä ei ole oikeastaan mitään väliä, mutta joka ehkä luo iloa tai kauneutta ympärille. Irti Huumeista ry:n asiakkaille koronapilven hopeareunuksen näkeminen ei ole yhtä helppoa, kun pahan tilanteen muuttuminen entistä pahemmaksi pelottaa. – Ota vaikka joku kiva kuva Instaan. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen voi vaatia riskianalyysiä: – Jos on taipuvainen masennukseen ja yksinolo sitä pahentaa, voisiko tavata ystävän kävelyllä tai kahvilla puistonpenkillä
. Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja . useita luottamustehtäviä SDP:ssä, Demarinuorissa ja Sonkissa . 1999 sosiaalija terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, 2005 sosionomi ja 2014 sosionomi (ylempi AMK) . . harrastaa liikuntaa jalkapallosta triathloniin ja ilmajoogaan De_11062020_28.indd 33 3.6.2020 17.09. . . . perhe: kolme poikaa ja Lucky-koira . . vuodesta 2005 varavaltuutettuna kunnallisissa luottamustoimissa lautakunnista Helsingin kaupunginhallitukseen . 33 Demokraatti MIRKA VAINIKKA . . syntynyt 11.5.1978 Helsingissä
34 Demokraatti De_11062020_34.indd 34 3.6.2020 17.16
35 Demokraatti Demokraatti_175x118mm.indd 1 1.6.2020 9:11:08 De_11062020_34.indd 35 3.6.2020 17.16
Lue lisää turva.fi/taskuturva Kannattaako kesäduunarin liittyä ammattiliittoon. 36 Demokraatti Riihi säätiö on yleishyödyllinen säätiö, joka myöntää apurahoja ja avustuksia muun muassa monipuolisen työväen perinteen ja kulttuuritoiminnan tukemiseen. De_11062020_34.indd 36 3.6.2020 17.16. Voit maksaa laskut ja viestitellä kanssamme, hoitaa kätevästi lapsen lääkärikäynnit sekä etsiä tien päällä lähimmän autokorjaamon. www.riihi.fi Elävän työväenkulttuurin puolesta! SEL 2 x 118 TaskuTurva – vakuutusturva aina mukanasi Uudistunut TaskuTurva on täynnä loistavia ominaisuuksia. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Lataa TaskuTurva-sovellus Google Play Kaupasta tai App Storesta
37 Demokraatti HYVÄÄ JUHANNUSTA! JYTYLIITTO.FI De_11062020_34.indd 37 3.6.2020 17.17
– Ennen koronaa oli hallitsevana elämäntapana ultrayksilöllinen kuluttajana olemisen ideologia. Korona-ajan ajattelumme on Saarisen mukaan muuttumassa realistisemmaksi ja arvostavammaksi kuin vielä hetki sitten. Se synnytti yksilötasolla hyvin vahvan lyhytnäköisyyden ja todella voimakkaasti hallitsevan horisontin. Saarinen näkee kollektiivisen pandemia-kokemuksen mahdollisuutena syvemmällä ajattelussa tapahtuvalle muutokselle. Se antaa uskoa selviytyä uudestakin tilanteesta. – On myös hieno asia, että poliittinen järjestelmämme on sellainen, jossa tekeminen on tärkeämpää kuin sanat ja väitteet, tai jonkun vaikutelman synnyttäminen. Kysyimme filosofi Esa Saariselta ja visionääri Perttu Pölöseltä, vaikuttaako koronakokemus ihmisten käsityksiin ja tapaan hahmottaa elämää. Teksti Nora Vilva / Kuva iStock K oronakevät on takana ja Suomi aukeaa takaisin toimintaan. – Jos on vaikka koululuokka, jonka vanhempainyhdistys on aikeissa tehdä jotain mukavaa luokan eteen, on siellä vanhempien joukossa aina joku, joka kokee itsetarkoituksekseen muistuttaa, mikä on joskus aikaisemmin mennyt pieleen tai mikä tulee menemään pieUUSI AIKA De_11062020_38.indd 38 4.6.2020 12.00. – Mielestäni koronaan liittyvä tervetullut sysäys on havaintomme siitä, että inhimillinen todellisuus on todellisuudessa viime kädessä aina epävarma. Kokemuksen myötä olemme tottumassa uuteen normaaliin, jossa olemme toisiimme nähden tietoisemmin vastuullisia. Vapaus lisääntyy, mutta kokemus maailmanlaajuisesta pandemiasta jätti todennäköisesti jäljen kaikkiin. Siihen kannattaa Saarisen mukaan suhtautua vain yhtenä elämän perustosiasiana. – Tärkeä muutos elämässämme on, että ajattelumme ei ole niin moninaisen ulkoisen ärsykevirran sätkynukkena. Teemme asioita, jotka monessa suhteessa ovat tarpeettomia, jotta saamme asioita, jotka myös ovat tarpeettomia. Silti sekaan mahtuu myös niitä, joiden mielestä kaikki tehdään koko ajan väärin. Korona, kesä ja juhannus tarjoavat tähän hyvän mahdollisuuden. Ihmiskunnan kollektiivin tasolla se tuhoaa maapallon. Olemme havahtuneet tiedostamaan oman kuolevaisuutemme ja riippuvaisuuden toisistamme. – Näkymä eteen on nyt sumeampi kuin miltä se näytti tammikuussa olevan. Se aiheuttaa sen, ettemme myöskään tule ärsyyntyneiksi kaikenlaisista pientavoitteista ja pintapuutteista, mitä meidän elämään liittyy. Kun elämme epävarmassa todellisuudessa, on tärkeää nähdä, että instituutiomme kykenevät selviytymään tämän hetkisestä tilanteesta. – Mutta nyt tuo tuhon tie, niin yksilöllisesti kuin kollektiivisesti, on tullut kyseenalaistetuksi koronan kautta. Mutta silloin käsityksemme tulevaisuudesta perustuikin illuusiolle, täräyttää filosofi Esa Saarinen miettiessään korona-ajan vaikutuksia ajatteluumme. – Ihmisillä on taipumus uomakipittää suorittaakseen niin paljon asioita kuin he ikinä pystyivät. SAARISEN MUKAAN pandemiakokemus on avannut silmiä myös yhteiskunnan toimivuuden suhteen. 38 Demokraatti Korona opettaa, että suorittaminen on uusi turha Visionääri Perttu Pölösen mielestä ihmisen pitää ensin hidastaa, jos haluaa saavuttaa jotain tai päästä pitemmälle elämässä. Kaiken koronan tuoman ongelmallisuuden, tuskan ja ristiriitaisuuden rinnalla Saarinen näkee tilanteen tämän ajan ihmiskunnalle pikemminkin mahdollisuutena kuin uhkana. Emme esimerkiksi häärää kaikenlaista, niin kuin me hääräsimme vielä tammikuussa. Tämän hetken saldona koko ihmiskunta on tilanteessa, jossa kukaan ei tiedä tulevaisuudesta mitään
Nyt olemme saaneet yhteisesti kokemuksen, että mehän pärjäämme ilman sitä kiirettä, jatkuvaa lentämistä ja ylikuluttamista. Nyt koronan kautta deadlinen uhka tuntuu tulleen aiempaa lähemmäs ja ahdistaa. Korona on opettanut meitä hidastamaan ja se on hyvä asia. – Ja kun yritämme jotain muuttaa, tehdä jotain eri tavalla, niin koemme vastustusta. KORONA ON HYVÄ MUISTUTTAJA MODERNIN, KAIKKIVOIPAISEN JA KONTROLLOIVAN IHMISEN EGOLLE. Eli niin sanottu vastarannan kiiski, toteaa Saarinen. Viiden päivän työviikko, lentäminen tai juna – ajattelemme vain, että no, näin se maailma vaan toimii, näin se menee. Kuinka pienet asiat voivat laittaa meidät ihan polvilleen. – Aikaisemmin ylikulutimme, lensimme paljon, olimme kiireisiä, koko ajan oli hööki päällä. – En tiedä kuulostaako vähän karskilta sanoa, mutta elämän paras innovaatio on kuolema, tuumii puhelimessa visionääri Perttu Pölönen. Saarisen mielestä vastarannan kiiskeistä ei pidä hätkähtää. – Se on hyvä muistuttaja modernin, kaikkivoipaisen, kontrolloivan ihmisen egolle. Nyt meillä on Pölösen mielestä hieno mahdollisuus oppia pois vanhasta, maapallon resursseja ylikuluttavasta elämäntyylistä ja tottua uuteen. LÄHESTYVÄÄN JUHANNUKSEEN Saarinen suhtautuu ilolla. – Ahdistuksen lisäksi luulen, että se on tuonut elämäämme myös jotain keskeistä uutta ymmärrystä. Nykyään olemme vain tottuneet niihin. Pölönen muistuttaa siitä ihmeellisyydestä, että tämän kaiken takana on virus, jota koko maailmassa on joidenkin arvioiden mukaan määrällisesti vain kymmenien grammojen verran, ja siitä huolimatta se on saanut koko maailman aivan sekaisin. Se olisi tämän pandemian arvokas anti. Sen kaiken haurauden tajuaminen ja ymmärtäminen ei tee elämästä ohuempaa, vaan päinvastoin, se tekee meille palveluksen. – Eihän ihminen tavallisesti tule kyseenalaista tai haasta niitä ajatuksia, mihin on tottunut. PÖLÖSEN MUKAAN korona-aika voi kollektiivisesti muuttaa ajattelun suuntaa, jos vain totumme niihin uusiin asioihin, mitä tämä erikoisaika synnyttää. Itse ajattelen niin, että jos haluamme saavuttaa jotain tai päästä pitemmälle elämässä, niin ensin pitää hidastaa. Pidämme niitä itsestäänselvyyksinä. Meillä on deadline, jonka takia haluamme luoda sisältöä elämään. – Juhannuksen suhteen näiden rajoitteiden purkaminen tulee kreivin aikaan. – Juuri sen takia, että kuoleman tajuaminen laittaa meidät tekemään asioita. Pölönen miettii tätä pandemia-aikaa kokemuksena, joka pakottaa meidät jatkuvaan suunnitteluun tottuneet ihmiset elämään hetkessä ja tulemaan toimeen itsemme kanssa. Sen ymmärtäminen vetää nöyräksi ja sitä tuntee itsensä pieneksi. Osaamme olla tietoisia turvaväleistä ja osaamme suojata toisiamme virukselta. 39 Demokraatti Korona opettaa, että suorittaminen on uusi turha leen. De_11062020_38.indd 39 4.6.2020 12.00. – Oli pandemia tai ei, niin jotkut ihmiset ovat innostuneita olemaan vastarannan kiiskiä. Siitä huolimatta, että rajoituksia jää edelleen voimaan, on tärkeä tunne, että niitä kuitenkin on purettu. – Ehkä moni kokeekin nyt, ettei edes halua takaisin sitä kaikkea, mitä korona-aikaa edeltävään elämään kuului. Syntyy ajatuksia, että ”ei näin voi tehdä” tai ”ei näin ole ennenkään tehty”. Koronaa edeltävässä putkessa harvoin muisti perspektiiviä näin selvästi. – On uskomatonta ajatella, minkälaisessa balanssissa me elämme. Vastustukseen sisältyy Pölösen mukaan unohdus siitä, että ne junat, lentokoneet ja viiden päivä työviikko olivat joskus aikoinaan yhtälailla radikaali idea. Ne kuuluvat demokratian luonteeseen koska on tärkeää, että mille tahansa voimalle on vastavoima
Myös työttömyyden ja lomautusten seuraukset vaikuttavat lapsiin: tutkimusten mukaan lasten huostaanotot ja mielenterveysongelmat ovat yhteydessä vanhempien toimeentulovaikeuksiin. Toisin kuin useimmissa OECD-maissa, lapsiköyhyys kasvaa Suomessa yhä. Samalla Suomi tarvitsee sitkeitä, pitkän tähtäimen toimia lasten huono-osaisuuden torjumiseksi. Tilastoissa se näkyy esimerkiksi näin: Suomessa sijoitetaan kodin ulkopuolelle enemmän lapsia kuin missään muussa Pohjoismaassa. Osa on vastuussa myös pienemmistä sisaruksistaan. De_11062020_40.indd 40 3.6.2020 16.00. Osaa ei ole tavoitettu lainkaan, emmekä tiedä missä he ovat. Haastateltujen opettajien puheissa toistuu sama huoli. Ratkaisujen löytäminen vaatii herkkyyttä ja halua ymmärtää nykyistä syvällisemmin todellisuutta, jossa vaikeimmassa asemassa olevat lapset elävät. Osa hänen tietämistään alaluokkalaisista lapsista joutuu lähtemään aamuisin kouluun yksin, koska vanhemmat ovat vuorotöissä eikä heillä ole tukiverkkoa lähellä. Osa ei ole palannut kouluun. Suomessa on yli 60 000 syrjäytynyttä nuorta ja 150 000 köyhää lasta. Lastensuojelusta sanotaan, ettei heillä ole keinoja puuttua tilanteeseen.” NÄIN KERTOI tuttavani, suuren pääkaupunkiseudun koulun rehtori koulujen sulkemisen vaikutuksista koulunsa oppilaisiin. Kuilu kasvaa KOLUMNI Elina Hirvonen hirvoelina@gmail.com Kirjoittaja on ammatiltaan kirjailija ja elokuvantekijä, joka rakastaa kirjastoja, metsiä ja oikeusvaltion instituutiota. Osa hoitaa koulunsa itse, koska vanhemmilla on päihdetai mielenterveysongelmia. artikkelissaan koulujen sulkemisen vaikutuksesta hauraimmassa asemassa oleviin lapsiin. SUURIN OSA suomalaisista lapsista ja nuorista voi paremmin kuin yhdenkään aikaisemman sukupolven lapset. HUONOSTI VOIVIEN lasten ja nuorten tukeminen on yksi tärkeimmistä tehtävistä koronaepidemian jälkien korjaamisessa. Onnistumiseksi on kuunneltava herkimmin heitä, jotka näkevät tilanteen läheltä: lapsia ja nuoria, ja heidän lähellään olevia aikuisia. Lastensuojelun asiakkaina ja jälkihuollossa olevat nuoret, joiden kanssa olen työskennellyt, kertoivat, että vaikeimpina aikoina kukaan ei kuullut, nähnyt tai ymmärtänyt heidän tilannettaan. 40 Demokraatti ”K oulussamme on lapsia, joilla ei ole yhtäkään opintosuoritusta siltä ajalta, jolloin koulut olivat kiinni. Opettajien havaintojen perusteella ainakin osa näistä lapsista voi koulujen keväisen sulkemisen seurauksena entistä huonommin. HELSINGIN SANOMAT kertoi sunnuntaina 31.5. Kun koulut suljettiin, osa lapsista katosi, eikä kukaan tiedä kunnolla, mitä heille kuuluu nyt. Vaikka koulupudokkaiden määrä ei välttämättä ole lisääntynyt, huonoimmin voivien lasten ongelmat ovat syventyneet. Rehtorina työskentelevä tuttavani kertoi havainneensa, että monet aikuiset eivät pysty käsittämään, mitä kaikkea huonosti voivien lasten elämään kuuluu. KUKAAN EI KUULLUT, NÄHNYT TAI YMMÄRTÄNYT LAPSEN TILANNETTA. HELSINGIN SANOMIEN artikkelissa näkyi tärkeä ristiriita: opettajien havaitsema muutos ei vielä näy viranomaisille. Siksi heidän tilanteensa on myös helppo sivuuttaa. Samalla kuilu hyvinvoivien ja huonosti voivien lasten välillä on kasvanut pitkään. Työ on aloitettava heti
Sen lisäksi, että huomaan muutaman harmaan hiuksen jo tulleen, niin huomaan myös voimakkaan tarpeen henkiseen kasvuun, millä tavalla näen maailmaa ja reagoin siihen mitä elämässä tapahtuu. Tämä on toiminut minulla jo vuosia. Tutkin mitä oma reaktioni kuvastaa minusta. Tiedostan, ettei ongelma ole ulkopuolellani eikä siis ratkaisukaan ole. En erottele konkreettista, pragmaattista elämää henkisestä puolesta, vaan koen, että ne ovat toistensa välttämättömiä osia. Ajattelen tässä jotakin muuta kuin konkreettista peili-esinettä. Asiat lähtevät aukeamaan syvemmällä, emotionaalisella tasolla, sitä mukaa kun ne hyväksytään. Se ei ole analyyttistä, älyllistä masturbaatiota. Mitä enemmän työskentelee itsensä kanssa, sitä kiinnostavampia ja rikkaampia elämän olosuhteet ovat. Oli se mikä tahansa asia, minkä maailma heijastaa tietoisuuteeni toisten ihmisten kautta ja heidän avullaan, niin koen hyvin vahvasti, että se on osa minua. P eilimetafora on ilmestynyt paljon tietoisuuteeni. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi De_11062020_40.indd 41 3.6.2020 16.00. Tiedostaminen on tärkeää ja siinä nämä heijasteet, peilit, mitä toisistamme näemme, ovat ihan mielettömiä karttoja ja tienviittoja. Tietoisuus ei aukea pelkästään älyn kautta. Jos kyseessä on joku ongelma, niin ennen kuin lähden ratkomaan ulkoista ongelmaa, pyrin ensin reflektoimaan ja tutkimaan millä tavalla se liittyy omiin asenteisiini, tunneblokkeihini ja tunteisiin. 41 Demokraatti Manuela Bosco 38-vuotias kuvataiteilija ja kolmen lapsen äiti. Usein kun meditoin asiaa, niin ulkoinen asia ja olosuhteet alkavat myös muuttua. Niin kauan kun ne kielletään tai ollaan niistä tiedostamattomia, niin alitajunta ilmentää niitä juttuja ulkoisessa maailmassa. Mitä tunteita asia minussa triggeröi
42 Demokraatti VIMMA KULTTUURI Teksti Juhana Unkuri / Kuvat Elle Sumelius ja Enni Myllys N uorista muusikoista koostuva Vimma julkaisi viime lokakuussa Meri ja avaruus -albumin, jonka teksteissä käsitellään ilmastokriisiä, ihmisen luontosuhdetta ja erilaisuuden kokemuksia. Siihen aikaan antoi maailmanlaajuinen ilmastoraportti käskyn, että meidän ei oikeastaan pitäisi enää tehdä yhtään mitään, jotta maapallon lämpeneminen pysyisi turvallisissa mittasuhteissa. – Aloimme tehdä levyä syksyllä 2018. Alkuvuoden Etnogaalassa Vuoden tulokkaana palkittu yhtye haluaa tuoda esiin ilmastonmuutokseen liittyviä pelkoja, turhautumista ja optimismia. tekee taidetta muutoksen takia De_11062020_42.indd 42 3.6.2020 16.16. Ainakin itselläni alkoi tuolloin kuristava tunne siitä, että aika on ihan oikeasti loppumassa, sanoo Vimman teksteistä päävastuun kantava Eeva Rajakangas, joka toimii myös yhtyeen laulajana
De_11062020_42.indd 43 3.6.2020 16.16. 43 Demokraatti VIMMA HAAVEENAMME ON OLLA HERÄTTÄMÄSSÄ LUONTOON LIITTYVÄÄ ITSEISARVOLLISTA SYVÄÄ RAKKAUTTA
– Haluaisimme luoda musiikillamme hetkiä, joissa voi pysähtyä tajuamaan ja käsittelemään ilmastonmuutoksen herättämiä tunteita ja tulevaisuuskuvia. Jokainen jäsen on kuitenkin jättänyt Vimmaan tärkeän jäljen, Jouste toteaa. De_11062020_42.indd 44 3.6.2020 16.16. Alun perinhän bändi syntyi halusta soittaa ”siistiä musiikkia”. Vastaavasti Jouste näkee, että monet vanhemmat ihmiset eivät tiedä ekouhista riittävästi toimiakseen. – Kuhunkin levymme biisiin on vangittu jokin ilmiö tai tulevaisuusdenkuva, joka on herättänyt meissä pohdintaa, kuten katastrofin kokeminen, maailmantilan pakeneminen avaruuteen tai maailmanlopun meditatiiviset bileet, joissa huoli turtuu, Rajakangas luonnehtii. Sitä ennen meillä oli pääasiassa instrumentaalimusiikkia. Tämä järjestely takaa, että bändissä kaikki tulevat kuulluksi. Vimman jäsenillä on monenlaisia taustoja klassisesta musiikista moderniin jazziin ja barokkimusiikista hip hopiin. Ekokriisin vääjäämättömyys, nuorten kokema ahdistus ja näköalattomuus sekä politiikan lyhytnäköisyys ja itsetuhoisuus ovat liikaa kenelle tahansa. – Alkuperäisestä kokoonpanosta meitä on jäljellä enää kolme: minä, pianisti Aino Kallio sekä kitaristi Otto Porkkala. Jatkossa Vimma haluaa käsitellä ilmastonmuutosta entistä subjektiivisemmin ja henkisemmin. Vimman iso soundi on ainutlaatuinen, ja käsittelemämme teema ansaitsee tulla kehystetyksi kaikilla väreillä. Jotkut ovat luonnehtineet Vimmaa jopa uuspunk-yhtyeeksi. Jousteen mukaan kesän 2018 lopulla Vimman toimintakulttuuri alkoi ammattimaistua ja ydinajatus kirkastua. Jos ihmiset oikeasti tiedostaisivat ekouhkien mittakaavan, olisimme kaikki toimintakyvyttömiä. EKOKRIISI EI LEPÄÄ SILLÄ AIKAA, KUN OPISKELEMME KANDIKSI. Ihmisten huolihan herää aina hetkeksi metsäpalojen tai ilmastoraporttien myötä, mutta unohtuu taas hyvin pian arjen pyörteisiin. Uskomme, että vain syvän tunnetason ymmärryksen kautta voimme luoda kollektiivisen halun muuttaa asioita. Jousteen milestä nuoret tietävät riittävästi ilmastonmuutoksesta ja ekokriisistä, mutta heillä ei ole mahdollisuutta toimia. Rajakankaan mukaan Vimman jäsenten eri taustat ja musiikkityylit ovat yhtyeelle ennen kaikkea rikkaus, mutta taiteellisia päätöksiä tehtäessä joskus myös haaste. Olemme demokratia, jossa Pessi toimii puheenjohtajana. Meitä kiinnostaa mantrat, minimalismi ja meditatiivisuus sekä pysähtyminen ilmastokriisiin ratkaisuna. Poliittisuus ja kantaaottavuus on hiipinyt matkan varrella mukaan vähä vähältä. Suurin osa Vimman nykyjäsenistä on alun perin Tampereelta, nykyään yhtä lukuun ottamatta sen kaikki jäsenet asuvat Helsingissä. YHDEKSÄNJÄSENISEN VIMMAN musiikki sisältää niin suurempaa sointia kuin pienimuotoisempaa, herkkää tulkintaa sekä improvisaatiota. Yhtyeen suurista linjoista päätetään virallisissa kokouksissa. Ryhmä yhdistelee musiikissaan muun muassa progressiivista rokkia, poppia ja pohjoismaista kansanmusiikkia. Lyriikan kautta musiikkimme maalaamat maisemat ovat materialisoituneet. – Heillä olisi valtaa, mutta elämä on kaiken tiellä. – Oikeastaan vasta nyt tuntuu siltä, että Vimman soundi on kohdillaan. Rajakankaan mukaan yhtye haluaa olla nuoren sukupolven äänitorvi ja tuoda esiin ilmastonmuutokseen liittyvien pelkojen ja turhautumisen lisäksi optimismia. VIMMA AIKOO keskittyä työn alla olevissa uusissa kappaleissaan entistä enemmän ihmisen luontosuhteeseen. Lisäksi Eeva Rajakankaan ”virallinen” liittyminen bändiin sysäsi jotain liikkeelle. Rajakangas kertoo tekstien syntyvän yhtyeen jäsenten käymien keskustelujen pohjalta. Jotkut eivät edes halua tietää. Tämän myötä kyynisyys ja eskapismi ovat monelle varteenotettavia vaihtoehtoja. Tuttavuudet ovat syntyneet opiskeluaikoina. Rajakankaan mukaan nykytekniikan avulla on mahdollista tehdä isoa, vaikuttavaa musiikkia vaikka jo yhden hengen bändillä. – Tästä huolimatta järjestäytymisessämme on hyvin vähän anarkiaa. – Olemme kuitenkin kunnianhimoisia, ja pyrimme jatkossakin tekemään keikkoja lähtökohtaisesti täydellä yhdeksän hengen kokoonpanolla. Hänen mielestään parhaiten asiat menevät silloin, kun eri taustoista ei tehdä numeroa, vaan erilaiset ideat tulevat musiikkiin mukaan kuin huomaamatta. Hän toteaa, että suuren ja monella tapaa kokeellisen kokoonpanon muotoutuminen on vienyt aikaa. Rajakangas kertoo Vimman myös oppivan kommunikaatiosta ja päätöksenteosta koko ajan lisää. Jokaisella on oma vastuualueensa. PESSI JOUSTE kokosi Vimma-yhtyeen syksyllä 2014. Hänen lisäkseen tekstejä kirjoittaa myös Vimman taiteellinen johtaja, säveltäjä, viulisti Pessi Jouste. – Vuoden 2018 syksystä lähtien yhtyeemme kaikki jäsenet olivat muusikon ammattiin tähtääviä opiskelijoita. 44 Demokraatti 44 Demokraatti MUSIIKKI Rajakankaan mukaan tällä hetkellä ihmisten luontosuhde on vahvasti välinearvollinen. – Haaveenamme on olla herättämässä luontoon liittyvää itseisarvoista syvää rakkautta. MIKSI OPISKELISIMME
Sitä on koko ympäröivä maailma, joka uhmakkaasti jatkaa marssiaan kohti kuilun reunaa. – Näin koronan aikanakin maailmassa kaiken pohjana on rakkaus. On tärkeää, että ihmiset välittävät toisistaan, tapahtui kohtaaminen sitten etänä tai livenä. Korona on vaikuttanut luonnollisesti myös Vimman kuvioihin. Vimman laulaja-sanoittaja Eeva Rajakangas uskoo ison soinnin voimaan: – Käsittelemämme teema ansaitsee tulla kehystetyksi kaikilla väreillä. Vimma-liideri Petteri Jouste sanoo, että bändi on alkanut nyt kuuden vuoden kimpassa olon jälkeen löytää itselleen ominaisen soundin. Hän kertoo tuntevansa monia, jotka ovat jättäneet koulun kesken ilmastoaktivismiin keskittyäkseen. Meidän pitää saada ihmiset hyväksymään ekokriisi ja sen vaatimat toimenpiteet. Ehkä alamme koronan myötä välittää myös maapallostamme aiempaa enemmän, Eeva Rajakangas pohtii. Yhteistreenejä Vimma on pitänyt virtuaalisesti. Jousteen mukaan maailmaan tarvitaan kollektiivista halua toimia sekä rakkautta luontoa kohtaan. Ekokriisi ei lepää sillä aikaa, kun opiskelemme kandiksi. Miksi opiskelisimme. – Greta Thunbergin opiskeluista kieltäytymisen pointti on meidän ikäluokastamme käsin pelottavan samaistuttava. De_11062020_42.indd 45 3.6.2020 16.16. Tällä hetkellä yhtye keskittyy uusien biisien tekoon. 45 Demokraatti METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOU LUSSA opiskeleva Jouste aikoo aloittaa ensi syksynä välivuoden. – Olemme ehkä monen mielestä radikaaleja, mutta ymmärsimme jo vuosia sitten, että emmehän me nuoret sitä ole. Tässä prosessissa taide on hyvä väylä
Hän ajatteli, että fyysikko ajattelee värejä pelkästään mekaanisesti unohtaen samalla niiden henkisen ja kokemuksellisen ulottuvuuden. Värin ja valon suhdettakin hän käsittelee. Kirjassa on moniakin kiinnostavia artikkeleita. Tuoreeltaan siitä innostui brittimaalari ja impressionismin merkittävin edelläkävijä William Turner, joka oli Goethen nuorempi aikalainen. Sen jälkeen taiteilijat ovat tarttuneet teokseen aina näihin päiviin saakka. 46 Demokraatti Johann Wolfgang von Goethe: Värioppi Suom. Luonnontiedettäkin hän harrasti Järkälemäinen on myös hänen Värioppinsa, joka ilmestyi kahtena niteenä vuonna 1810. Lyhyiksi kappaleiksi jaetut selonteot ovat hyvin tarkkoja ja yksityiskohtaisia, mikä tekee niiden lukemisen paikoin työlääksi. Yksi kummallisimmista on kirjailijan suhde brittiläiseen fyysikkoon ja matemaatikkoon Isaac Newtoniin. Hän on yksi länsimaiden merkittävimmistä kirjailijoista, mutta myös hyvä kuvataiteilija, erityisesti piirtäjä. Tuota katselmusta ei kuitenkaan pystytty avaamaan aiotusti alkukeväällä koronaviruksen vuoksi, mutta nyt Villa Gyllenberg on taas kesäkuun alussa avannut ovensa ja näyttely on yleisön nähtävänä. Monet Goethen oivalluksista ja tulkinnoista ovat myöhemmän tiedon valossa vääriä. Erityisen tärkeä Värioppi oli teosofeille ja antroposofeille erityisesti Rudolf Steinerille; hänelle siitä tuli kuvataiteen Raamattu. Niihin perehtyminen kuitenkin kannattaa. Hän tutkii perspektiiviä, myös värien aikaansaamaa. Pirkko Holmberg ja Pajari Räsänen Teos 2020 Nina Kokkinen ja Lotta Nylund (toim.): Hengen aarteet Esoteerisuus Suomen taidemaailmassa 1890-1959 Parvs 2020 Saara Hacklin ja Kati Kivinen (toim.): Hullu Rakkaus Seppo Fräntin kokoelma Kiasmassa Parvs 2020 Johannes Romppanen: Lilja Omakustanne 2020 KIRJA Värioppia, henkisyyttä ja keräilijän maailmaa Kun näyttelytoiminta herää vähitellen koronasulusta, on vielä aikaa katsastaa kevään taidekirjoja. Se on yksi länsimaisen taiteen perusteoksista, ja on hyvä, että siitä on nyt saatu ajanmukainen suomennos. Goethe käy kirjassaan seikkaperäisesti läpi värien alkuperää ja olemusta, mutta myös niiden henkistä sisältöä ja merkitystä. Hän perustaa väitteensä havaintoon ja kokeisiin. Se näkyy hyvin myös taidehankinnoissa. Luonto on tärkeä lähde. Kirjan ja näyttelyn käynnistäjänä on se seikka, että museon perustajat Ane ja Signe Gyllenberg olivat innostuneita ja aktiivisia antroposofeja. Hän nimesi päämajansakin Goetheanumiksi. GOETHEN VÄRIOPPI oli tärkeä kirja niille taiteilijoille ja muille kulttuurivaikuttajille, joita esitellään Hengen aarteet -teoksessa. Se on julkaistu Villa Gyllenbergin museon näyttelyn oheisteoksena. Hän panee merkille myös varjojen värillisyyden, minkä vasta impressionistit myöhemmin tekivät yhdeksi taiteensa perustekijäksi. Teksti Seppo Heiskanen J ohann Wolfgang von Goethe (1749–1832) oli monipuolinen herra, voisi sanoa järkälemäinen nero. Mutta Väriopin kulttuurija taidehistoriallinen merkitys on ollut suuri. Tämä oli jo vuonna 1676 kokeillaan todistanut, että lasinen prisma hajottaa valkoisen värin seitsemäksi sateenkaaren väriksi. Tiina Mahlamäki ja Jasmine Westerlund kirjoittavat antroposofisesta taidekäsityksestä ja Marja-Liisa TAIDEKIRJAT De_11062020_46.indd 46 3.6.2020 16.23. Tärkeä hänelle oli Kalevalakin. Goethe kirjoittaa Väriopissaan Newtonista miltei pilkallisesti useam massakin kohdassa
Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö / Matias Uusikylä De_11062020_46.indd 47 3.6.2020 16.23. 47 Demokraatti Värioppia, henkisyyttä ja keräilijän maailmaa Myös tämä harvoin julkisesti nähtävänä ollut Torsten Wasastjernan maalaus ”Enkelit” triptyykistä ”Kun luonto nukkuu, henki valvoo” on esillä Villa Gyllenbergin näyttelyssä Salatun tiedon tie ja sen ohessa ilmestyneessä kirjassa Hengen aarteet
Monet taiteilijat olivat kiinnostuneita henkisyydestä, varsinkin teosofiasta. Herkät ja tunnelmalliset teokset kertovat Romppasen tyttärestä, jolla todettiin vaikea cp-vamma. Kun hän muutama vuosi sitten lahjoitti teoksensa Kiasmalle, niitä oli jo kertynyt yli 650. Palkittu teos nimeltään Lilja, on todellinen valokuvakirja. Niinhän voi tehdä, jos on intoa taiteeseen. Itse nidekin on oma taideteoksensa. Seppo Fränti työskenteli tämän vuosituhannen alkuun saakka askarteluohjaajana Lastenlinnassa. Hän sanoo säästäneensä palkastaan ja sijoittaneensa ne vähitellen hyvin. Taiteen keräilyn hän oli kuitenkin aloittanut jo 1970-luvulla. Mutta on kirjassa muutakin kuin antroposofian käsittelyä. Johannes Romppanen De_11062020_46.indd 48 3.6.2020 16.24. SEPPO FRÄNTI tuli yleisesti tunnetuksi, kun terroristit kaappasivat hänet ja Risto Vahasen panttivangeiksi ja pitivät heitä 140 päivää vangittuina Jolon saarella Filippiineillä. Kirja liittyykin kokoelmasta koottuun näyttelyyn. 2000 euron palkintosumma ojennettiin Johannes Romppaselle. Yllättävämpää on, että niin moni sotienvälisen ajan maalareistamme oli niin kiinnostunut henkimaailman asioista. Sen jälkeen Fränti on tunnettu taiteilijana, mutta varsinkin taiteen keräilijänä. 48 Demokraatti Ikkala antroposofisesta arkkitehtuurista. Toki mukana on vanhempiakin tekijöitä kuten Petri Hytönen, Jukka Korkeila, Eeva Tiisala tai Henry Wuorila-Stenberg, Tyylilajit vaihtelevat eks pressionismista minimalismiin ja muuhun abstraktiin taiteeseen. Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Magnus Enckellin kiinnostus on yleisesti tunnettua. TAIDEKIRJAT Johannes Romppasen palkittu teos kertoo valokuvin hänen tyttärensä Liljan tarinaa. Kokoelmaan kuuluu suurelta osaltaan nuorten tekijöiden taidetta. Tekstiä on hyvin niukasti, tarina etenee kuvien varassa. Yllättävin on ehkä karhea ekspressionisti Tyko Sallinen, joka 1920-luvulta lähtien oli lähellä näitä ajatuksia. Hieno teos ja hieno valinta valokuvataiteilija Ulla Jokisalolta. Varsinkin vapaamuurareiden aate veti häntä puoleensa. Monesta heistä on sittemmin tullut arvostettuja. TOUKOKUUN PUOLIMAISSA julkistettiin vuoden 2019 valokuvakirja. Mistä hän sai varat näinkin suuren kokoelman keräämiseen
Monenmoisen moskan seasta alkoi vastaan pulpahdella myös todellisia jymy-yllätyksiä, unohdukseen uponneita upeita kollegoita, kadonneita kirjailijoita, joiden olemassaolo ei kaiken oppimani mukaan pitänyt olla edes mahdollista. Pizanin teos perustuu ideaan, että Naisten kaupunki rakentuu kivistä, joista jokainen edustaa merkittävää historiallista naista ja tämän unohdettuja (!!!) saavutuksia. Olen kiitollinen, että korona-hortoiluni internetin iljanteisilla poluilla antoi sysäyksen tutustua moneen ansiotta unohdettuun kirjailijaan. Alle kahdessa tunnissa oli koko dramaatikkojen Eurooppa linjoilla Albaniasta Irlantiin, Moskovasta Meilahteen, keskustellen, kannustaen, pilaillen, surren. EPÄILEN, ETTEI kovin moni muukaan ole kuullut esimerkiksi oppineesta Hrotsvit of Gandersheimista (noin 935–975), keskiajan ensimmäisestä näytelmäkirjailijasta, jonka draamoissa nuoret naiset loistavat pääosissa tai Enheduannasta, joka kirjoitti sumeriksi huikeaa runoutta noin 2300 eaa, paljon ennen ihmiskunnan ”ensimmäistä” eeposta Gilgamesia. Ainoa, joka ei vastannut, makasi koronan kynsissä serbialaisessa sairaalassa. Kirjastojen sulku viekotti minut syvälle nettimaailman hyllyville sivupoluille, kun hapuillen lähdin etsimään työssäni tarvitsemiani aineistoja. TOINENKIN MERKITTÄVÄ koronayllätykseni pulpahti netistä: sain kokea elävien kirjailijakollegoiden massalöytymisen. Se tuntui taianomaiselta ja tärkeältä. Viisikymppinen ystävä soitti sairaalasta: – Mulla on keuhkokuume! Ihanaa! Ennen koronaa hän tuskin olisi ollut noin riemuissaan tästä diagnoosista. Kun meitä yhdistänyt nykynäytelmäfestivaali Saksassa joitain vuosia sitten lopetettiin, emme tienneet, tapaammeko enää koskaan. Löytökirjailijoita, kirjailijalöytöjä V aroitus: tämä kolumni sisältää yllytystä ja kulttuurimarkkinointia. Jäin miettimään, onko korona tuonut omaan olemiseeni vastaavia yllättäviä ilonaiheita. Saara Turusen romaanissa Sivuhenkilö päähenkilö ihmettelee, miksei yksikään professori tai oppikirja maininnut ensimmäistä nimeltä tunnettua kirjailijaa Enheduannaa, kun hän vuosikaudet nautti maan korkeinta kirjallisuusopetusta. Ja kyllä, todellakin! Olen tehnyt merkittäviä löytöjä. Samalla kieltämättä kirvelee, etten ole kuullut heistä jo aikapäiviä sitten. 49 Demokraatti TODELLAKIN! OLEN TEHNYT MERKITTÄVIÄ LÖYTÖJÄ. En ole ainoa. Kuulun näytelmäkirjailijaryhmään, jossa on edustaja jokaisesta Euroopan maasta Liechtensteinia myöten. Nyt, parannuttuaan, hän on päättänyt pistää pystyyn uuden draamafestivaalin Belgradissa – täytyyhän ihmisten saada tavata toisiaan! Laura Ruohonen Lastenkirjailija ja teatteriohjaaja Kulttuurikolumni De_11062020_46.indd 49 3.6.2020 16.24. Hrotsvitin koottujen ja Enheduannan hymnien (jälkimmäiset löytyvät ilmaiseksi netistä) jälkeen lukulistallani on muun muassa Christine de Pizanin (1364– noin 1430) City of the Ladies, jonka hän kirjoitti poleemiseksi vastalauseeksi mieskollegan pamfletille naisten moraalisesta, fyysisestä ja älyllisestä huonoudesta. Viime maaliskuussa, kun maa toisensa jälkeen äkkiä sulkeutui, lähetti puolalainen Malgorzata hätääntyneen viestin: – Miten voitte, mitä teette, mitä maassanne tapahtuu. Epäilen, että on monta yllätystä on luvassa
Alussa ei nimittäin ollut sana tai kuva, vaan musiikki. Mukana on hyönteisiä, kaloja, lintuja, jyrsijöitä ja muita nisäkkäitä. Ruohosen ja Kallasmaan aiemmat runokirjat, Allakka Pullakka, Yökyöpelit ja Tippukivitapaus, ovat täynnä hulvatonta huumoria, absurdiutta ja anarkistisia hahmoja. RUNOT De_11062020_50.indd 50 3.6.2020 16.31. Niihin verrattuna Otus opus on suorastaan seesteinen. Otus opus esittelee 36 pientä eläintä. Osa otuksista on tuiki tavallisia, kuten kissa, orava, siili ja silakka, mutta lukija tapaa myös monta vieraampaa, esimerkiksi särmäneulan, karhukaisen ja ai-ain. S ysäys runokuvakirja Otus opuksen syntyyn on kiehtovan epätavallinen. Laura Ruohonen & Erika Kallasmaa: Merimonsterit Kun maalima oli litteä ja meri kuhisi hirviöitä Into 2019, 22 s. Kitaristi Petri Kumela keksi vuonna 2007 pyytää säveltäjäystäviltään pieniä kappaleita, jotka kuvaavat kissaa pienempiä otuksia. Kuulas tunnelma hurmaa esimerkiksi Vesimittari-runossa: ”Mittaa aikaa/loputonta/ikuista ja hohtavaa/luistelija elegantti/lammen sulaan hopeaan/kevein jaloin pintaan piirtää/virheetöntä Teksti Marjo Jääskä / Kuvat Erika Kallasmaan kirjakuvitusta Laura Ruohonen & Erika Kallasmaa: Otus opus Runoa ja totta pienistä eläimistä Musiikki Petri Kumela Otava 2020, 68 s. Kului vuosia, sävellyksiä syntyi, ja kun taiteilijajoukkoon liittyivät mukaan Laura Ruohonen ja Erika Kallasmaa, monet oliot saivat musiikillisen hahmon lisäksi myös sanallisen ja kuvallisen muodon. 50 Demokraatti KIRJAT Runomuotokuvia omituisista otuksista Laura Ruohosen ja Erika Kallasmaan huimissa otuskirjoissa loruillaan niin siilistä, ai-aista kuin verimerimakkarastakin
Hirviörunoja on yksitoista, ja monet niistä svengaavat todella komeasti. Innoitusta on saatu myös luonnontieteellisistä faktoista. Kirjassa (ja näyttelyssä) sukelletaan muinaisten merien syvyyksiin, joissa uiskentelee monenlaisia myyttisiä hirviöitä. Otusten ilmeet kertovat paljon runojen tunnelmista ja liikkeen tuntu on upeasti läsnä. Runoja tekee mieli maistella ja pyöritellä kielellä, ja niiden äänen lukeminen tuntuu ihanalta. Äänteillä leikittelyn irtonaisuus suorastaan pakottaa höpöttelemään tekstejä ääneen. SUURI AALTO NOUSEE TAAS. MEREN TALOSSA RAPUJEN JUHLA. Muinaisen kartan meri alueilta nimittäin löytyy jos jonkinmoista polskijaa. Jykevätekoinen kirja onkin omiaan myös pienten tutkittavaksi. Kartasta kirjaan tuntuu luikerrelleen esimerkiksi Jättiläismerikäärme (Serpentinus megalomanius), joka itseoikeutetusti avaa kummajaisten kavalkadin. Kallasmaan kollaasitekniikalla toteutetut kuvat valloittavat elävyydellään ja harkituilla väreillään. Aukeamalla sikin sokin kiemurtelevan jättikäärmeen lisäksi pahvisivuisessa kirjassa tavataan muun muassa Petrus Perushirviö (Horribulli brutalix), Verimerimakkara (Bloodius metwurtzchius) ja Varjorausku (Umbra nocturna). Monsterikuviin on haettu inspiraatiota vuonna 1539 julkaistusta Carta marinasta. Runojen otuksia luonnehtivat, Petri Kumelan tulkitsemat sävellykset voi kuunnella Otavan nettisivulta kirjasta löytyvät QR-koodin avulla. Niistä selviää muun muassa seuraavaa: siili kävelee jalat koukussa, kolibri osaa lentää takaperin ja sokeritoukat elävät jopa kahdeksanvuotiaiksi. Wikipediasta selviää, että näin toimii myös todellisten merien merimakkara. Otukset eivät ole kovin pelottavia, vaikka tuijottavia silmiä, ammottavia kitoja ja teräviä hampaita sivuilla kyllä vilisee. Esimerkiksi runossa Verimerimakkara otuksesta kerrotaan seuraavaa: ”jos uhkaa tuho ja kuolema,/ se voi peräpää suihkulla truutata/pedon naamalle suolensa spruutata”. Otus opuksesta voi nauttia tavallisena kuvakirjana, mutta suosittelen yhdistämään elämykseen myös musiikin. Esimerkiksi törön elämää kuvaillaan äänteillä ja alkusoinnuilla herkutellen: ”jörönä töröttää kiven kyljessä./Viikset virrassa vipattaa.” Jo runoihin on pakattu runsaasti tiedonhippusia, mutta lisäksi jokaisesta eläimestä on mukana lyhyt, eloisasti kirjoitettu tietoisku. Yksi suosikeistani on runo Hummaushummeri Hammurabu-Rabi, joka käynnistyy sangen villisti: ”Jättiläishummerin hummauskammarin/hervoton rapujuhla!/Hummerin hanska kuin karsea klemmari/klipsii, klapsii, naksii saksia,/ hoilaa viisuja, suihkuttaa snapsia!/Herramunjee, täällä on lapsia!” Lakonisuudessaan ihastuttava on myös kokoelman päättävä runo Alkuhirviö: ”Yksisoluisen elämän ilot:/ei silmiä,/ ei aivoja,/ei rakkauden vaivoja”. 51 Demokraatti viestiään.” Haikumaisen ilmava, mutta samaan aikaan ytimekäs on myös samurairavusta kertova runo: ”Suuri aalto nousee taas./Meren talossa/rapujen juhla.” Räväkämmästä menosta pitävienkään ei silti tarvitse pettyä. Runokirja Merimonsterit liittyy Kotkassa sijaitsevan merikeskus Vellamon samannimiseen näyttelyyn, joka on esillä ensi vuoden tammikuuhun asti. De_11062020_50.indd 51 3.6.2020 16.31. Viehättävää! Ruohonen nappaa hulvattomiin runoihinsa yksityiskohtia ikiaikaisista myyteistä. TODELLISEN MAAILMAN eläinten lisäksi työpari Ruohonen & Kallasmaa ovat tutkiskelleet mielikuvitusotuksia. Hirviöpotreteissa puolestaan on paljon samoja maanläheisiä sävyjä kuin vanhan kartan otuksissa: paljon ruskeaa, harmaata ja murrettuja punaisen vivahteita. Monsterimaailman hallitseva väri on tietysti merellisen sinivihreä. Harakassa ytyä tuo nykivän rytmin lisäksi mehevä slangi: ”Mahti mahti, meno meno!/Mieletön on meininki!/Spuget sassiin kaljakassiin/ heitä homehodari!/Roskis repee, ryyni lentää/brakaa iso briossi.” Sanat soljuvat Ruohoselta entiseen malliin, siis upeasti. Seireenit houkuttelevat kaunista kapteenia Muusa-meduusa-runossa, ja kilttiä kalmari Kaata kuvaavissa säkeissä Krakenin joukot uhkaavat kaikkia mahdollisia vesillä liikkujia. Kolmiosaisia sivuja voi vielä yhdistellä oman maun mukaan ja luoda näin merelliseen kauhugalleriaan lisää hahmoja. Eipä tuohon ole mitään lisättävää! Piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkällä luisella sormella/ tonkii toukan ulos piilosta/surusilmillä mulkaisee/ SUUUUUUUURILLA/ja antaa/maisk/maisk/maiskua./ Ai-ai/herkun sai./Tottakai!/On sunnuntai!/Ai-ai
”Tämän tiesin ja arvasin selkäytimellä. Olisikohan aika uudistaa ja päivittää tuttavuuteni Tolstoihin. Kirja on minulla vielä lukematta, vaikka se on ollut hyllyssä jo muutaman vuoden. Netin ihmeelllisestä maailmasta löytyi kuitenkin kirjabloggari, joka selosti kirjan juonen ja moraaliasetelmat samalla, kun esitti omia arviointejaan kirjasta. ”Nyt meni hiukan jännittäväksi, kun Posti toi lehden (huomautuksen jälkeen) vasta perjantaina. 52 Demokraatti Kaikkien melodraamojen äiti. Nyt visassa etsittiin hänen myöhäiskauden teostaan Ylösnousemus, joka on jäänyt minulta lukematta. Onneksi kuitenkin sitaatti oli jokseenkin tutusta teoksesta: Leo Tolstoin hieno romaani Ylösnousemus hänen uskonnollisen mystiikan kaudeltaan, ei tosin aivan Anna Kareninan veroinen, eikä ehkä verrattavissa Sota ja rauha -teokseen, ainakaan tunnettuudessa. Tässä kohtaa on hyvä muistuttaa, että näinä poikkeusaikoina (ja usein muulloinkin) visan verkkoversio Demokraatti. fi -sivuilla on luettavissa jo lehden ilmestymisviikon maanantaina. Alunperin hän kouluttautui juristiksi, meni 23-vuotiaana naimisiin jyväskyläläisen Parviaisen yrittäjäsuvun tyttären Fredrika Parviaisen kanssa ja omaksui myöhemmin yksinkertaisen elämäntavan maatilallaan Lohjalla.” UNTO VESALLE riitti ratkaisuun yksi määre. Nuorena miehenä kumpaakin houkuttelivat seurapiirit, sankariteot ja makea elämä, kunnes herääminen moraalisiin arvoihin ja yksinkertaisen elämän autuuteen muutti kaiken. Tähän visaan se kyllä riitti, hyvä näin.” Postia saattaa olla osin syyttäminen siitä, että vaikka kyseessä oli ihan raskaimman sarjan klassikkokirjailija, vastauspino jäi matalahkoksi. Tai voi syyttää koronan pirulaista. K irjavisan tämän kaksiviikkoisjakson jälkipyykkäyksessä mennään suoraan asian ytimeen, jonne johdattelee Juhani Niemi. Kohta tuon jälkeen luinkin Sodan ja rauhan – ja löysin varsinaisen aarteen, se oli nuoremman ja taiteelliselta vaistoltaan ’pilaantumattoman’ mestarin huipputyö. Siihen palaaminen on väikkynyt mielessä vuosikausia: jonain kesänä sen vielä luen, tai miksei talvenakin?” De_11062020_52.indd 52 3.6.2020 16.39. Matti Kärkkäinen kehuu, että ”vihjeet olivat tällä kertaa niin hyvät, että vastauksen löytäminen ei nyt tuottanut vaikeuksia”. Näihin kolmeen romaaniin kyllä sitten loppuukin Tolstoin tuotannon tietämykseni. Opettajanamme oli puristinen kappalainen, joka oli kyllä kiertänyt muutakin kuin tahkoa. Tämä mies arvostaa kyllä Tolstoin Sotaa ja rauhaa sekä Anna Kareninaa maailmankirjallisuuden mestariteoksina, mutta kirjoittaa Ylösnousemuskirjan olevan sekavaa moralisointia, joka ei johda mihinkään. Luin Tolstoin myöhäistuotantoon kuuluvan Ylösnousemuksen talvella 1966 kun kävin rippikoulua. ”Leo Tolstoi (1828–1910) kuuluu maailmankirjallisuuden suuriimpiin nimiin. ”Vihjeessä viitataan Arvid Järnefel tin suomennokseen (1899–1900), josta sitaatti on lainattu. ”Visaisännän sanavalinta kääntäjästä, ’hengenheimolainen’ oli oiva vihje, kiitos! Kysytty kirjailija on siis Leo Tolstoi ja kysytty teos hänen viimeisimpiinsä kuuluva, yhteiskuntakriittinen teoksensa Ylösnousemus (1899), jonka on ’tekijän luvalla suomentanut Arvid Järnefelt’, tuo hengenheimolainen. Toinen nettikommentaattori ei puolestaan anna Tolstoin vanhuuden sosiaa lieettisille pohdinnoille juuri mitään arvoa. Ylösnousemusteoksen ensimmäinen suomentaja oli Tolstoin ’opetuslapsi’ Arvid Järnefelt, kuuluisan suomalaisen taiteilijasuvun vanhin veljes, jonka elämänkaari oli samantapainen kuin Tolstoin. Molemmat aatelissukuiset kirjallisuuden merkkimiehet olivat aikansa radikaaleja, jopa anarkisteja, yhteiskuntakriitikoita ja pasifisteja.” Vesa ei tarkentanut, onko hän visakirjaa lukenut, mutta Huuskan Veikko on, ja vieläpä hyvissä ajoin. Siinä määrin hän Ylösnousemusta kehui, että sai minut kirjastoon ja lainaamaan tuon teoksen. Olin hieman yllättynyt, kun hän eräällä tunnilla puhkesi ylistämään Tolstoita, sillä oletin hänen kategorioissaan romaanien kuuluvan johonkin vähintäinkin arveluttavaan ajanvietteeseen ja siksi poishyljittäväksi. Osallistuttuaan tykistöupseerina Krimin sotaan (1851–53) ja tehtyään muutaman ulkomaanmatkan Tolstoi asettui kreivillisen sukunsa maatilalle Jasnaja Poljanaan. Anna Karenina sekä Sota ja rauha ovat sentään eläkevuosina tulleet luetuiksi.” Lukematta tämä teos on vielä Mauri Panhelaisellakin. Tai alkukesän aurinkoa... Luin ja jossain määrin muistan tajunneeni, miksi hän juuri tämän teoksen Tolstoilta otti ylistyksensä kohteeksi. Järnefelt mukaili omassa elämässään mestarinsa maanläheistä elämäntapaa
Oli kuin koko metsä nukkuisi. Aurinko painui mailleen, hämärä laskeutui, kevätillan hämärä, joka oli vain ihmeellistä hämyä puiden välissä eikä koskaan muuttunut pimeäksi eikä yöksi. ”Niin tuli ilta. Mustarastasta tai käkeä ei kuulunut enää. Kaikki siellä asuvat hämäränolennot alkoivat liikkua. ”Visakirjan vaikutusta herkästi vastaanottaviin lukijoihin kuvaa legendaarisen elokuvaohjaaja Kenji Mizoguchin arvio tästä opuksesta: ’Kaikki melodraamat perustuvat Tolstoin Ylösnousemukseen.’ Tämä arvio vetää Visakallonkin sanattomaksi.” Visan verkkoversiosta pääsee lukemaan, mitä Tolstoista tuumasivat muut vastaajat eli Ossi Lehtiö, Veli-Pekka Salminen, Jari-Pekka Vuorela ja Pertti Vuorela. Nyt udeltava kirjailija esiintyi visassa ensi kerran jo hyvästi yli 20 vuotta sitten, viisi vuotta ennen pitkän elämänsä päättymistä. (rb) De_11062020_52.indd 53 3.6.2020 16.39. Kirjapalkittuja ovat tällä kertaa Ossi Lehtiö ja Mauri Panhelainen. klo 12 mennessä sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Metsä hiljeni. Kuka, mikä, millaisia lukumuistoja. Mutta nyt se alkoi herätä hämäräeloonsa. 53 Demokraatti Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VISASITAATTI 10 Nämä poikkeuskevään spesiaalisitaatit ovat tainneet vastaajaprofiilista päätellen olla aika lailla äijäkirjallisuutta, joten koetetaanpa nyt vähän muokata sitä profiilia. Vastaukset 15.6. Viikon setti on hyvä päättää Eero Reijosen lujaan loppukaneettiin. Sammalikossa rapistiin ja ryömittiin ja hiivittiin.” Kaikkien melodraamojen äiti. Kysyttävä teos oli hänen viimeisiä suuri menestyksiään, joita pitkälle uralle riitti monta. Kaikki ketunpennut ryömivät luoliinsa, kaikki oravanja jäniksenpojat pesiinsä, kyykäärmenaaras kivensä alle. Enää ei kuulunut kuin kyyhkysen synkkä kujerrus jostain kaukaa ja pian sekin vaikeni
Ymmärrän, että ulkopuoliset näkevät niissä enimmäkseen vain vaatteiden repimistä, kirjoittaa sosiaalipolitiikan professori ja mustan vyön judoka Heikki Hiilamo. Vuosien kuluessa itselleni kertyi tappioita enemmän kuin voittoja. Itse ottelin aina alimmassa tai toiseksi alimmassa painoluokassa, jolloin harjoitusvastustajat olivat yleensä aina isompia ja vahvempia. Tiesin, että judosta tulisi oma lajini. Olin pieni ja hintelä, loppuvuodesta syntynyt ujo poika, jolla ei ollut paljon kavereita. Minusta tuli vain judopenkkiurheilija. Matka judosalille kesti kahdella eri bussilla kävelymatkoineen yhteen suuntaan toista tuntia. OTTELUN TUOKSINASSA JÄNNITYS UNOHTUI JA LUMOUDUIN TÄYSIN UUDESTA TILANTEESTA. Kun muutin opiskeluiden perässä Helsinkiin, judoharrastus sai jäädä – kunnes lapseni aloittivat judon ja minäkin palasin kymmeneksi vuodeksi tatamille. Joukkueiden SM-sarjaakin käytiin kahdella eri tasolla. Olen monesti miettinyt, miten jaksoin käydä harjoituksissa nuo pitkät vuodet ilman menestystä. Se kasvatti luonnetta ja pakotti opettelemaan tekniikkaa. Vanhempani eivät lajia erityisemmin arvostaneet. Se oli todella vapauttava tunne, joka auttoi minua itsenäistymään lapsuuden perheestäni ja sen arvoista. Synnyin pikkukaupungissa yrittäjäperheeseen. Olin itse valinnut judon omaksi harrastuksekseni. Otteleminen oli aluksi tuntunut kauhistuttavan jännittävältä, kun koko ryhmä katsoi, miten häviäisin tai voittaisin vastustajan. Judo-ottelu päättyy ipponiin eli täydelliseen suoritukseen. Toisella kymmenellä aloin lukea Kung Fu -nimistä sarjakuvalehteä ja harjoittelin liikkeitä yhdessä kaverini kanssa. Ottelemisen tuoksinassa jännitys unohtui ja lumouduin täysin uudesta tilanteesta. Jatkoin silti harjoittelua ja kilpailemista. Tiukat käyttäytymissäännöt ja kuri pelottivat, samoin harjoittelun vaatima kipu. Voitin oman sarjani. Minua askarrutti vain Jensenin kirjassa kuuluisaksi tullut lause: ”Mikäli sinulla on vaikeaa nousta aamulla kuuden aikaan lenkille, nouse viikon ajan jo viideltä, niin sen jälkeen kuuden aikaan lenkille lähtö tuntuu jo helpolta.” Alkeiskurssi oli hyvin ahdistava, mutta samalla hyvin kiehtova. Isäni oli koulun johtokunnan puheenjohtaja. Vähän myöhemmin ostin Max Jensenin kirjan Judon salaisuudet ja mustavyö. Samana vuonna voitin nuorten Pohjoismaiden mestaruuden, pääsin edustusvalmennettaviin ja puolustusvoimien urheilukouluun. Häviäjä lentää hurjassa kaaressa ja törmää hirvittävällä voimalla tatamiin – ja hämmästyksen jälkeen nousee vahingoittumattomana ylös. Vanhempani johtivat keskisuurta vaatetusalan yritystä. Toisin kuin koulussa ei judosalilla kukaan tuntenut vanhempiani enkä tullut määritellyksi heidän kauttaan. Huomasin kuitenkin oppivani liikkeitä helposti. Judo on oma maailmansa – hyvässä ja pahassa. 54 Demokraatti PELIN PURKU Judo kasvattaa luonnetta Mieluisin lauantaipäivän puuhani on katsoa verkon kautta kansainvälisiä judo-otteluita. Lajin hienoutta ei voi ymmärtää ilman että pesee jalkansa, pukee valkoisen judogin päälleen ja astuu tatamille. Jännitin edelleen neuroottisesti harjoituksia ja kilpailuita. Judokaverit – lapset ja aikui set – heittivät minut kolmasti ilmaan. Matkin judoliikkeitä yksin omakotitalomme uima-allashuoneessa parin päivän ajan. Kilpauralla onnistuinkin välttämään pahat loukkaantumiset. Fyysisiä vammojakin pidettiin vain merkkinä henkisestä heikkoudesta. Sitten saatoin todeta, että osasin kaikki kirjassa kuvatut kymmenet heitot. JUDOSALILLA LAJIN ulkopuolisilla meriiteillä ei ole merkitystä. Kilpailijoita oli paljon. J udo on harrastajamäärillä mitattuna maailman suosituin kamppailulaji. SUOMESSA OLI 1980-luvun taitteessa pienoinen judoboomi. De_11062020_54.indd 54 3.6.2020 16.44. Vuoden kuluttua pääsin ensimmäisiin kilpailuihin Kuusankoskelle. Nelikymppisenä innostuin liikaa vahvempien kanssa sillä seurauksella, että otteluharjoituksissa ensin peukaloni murtui ja sitten polven eturistiside katkesi. Suurta penkkiurheilulajia siitä tuskin tulee koskaan. Pääsin mitaleille vasta kuudensissa nuorten SM-kilpailuissani. Parhaissa judotekniikoissa käytetään hyväksi vastustajan voimaa. Oliko judo näin helppoa. Macho-kulttuuri kukoistaa. Muistan alkeiskurssin ensimmäisen harjoituskilpailun kuin eilisen päivän
De_11062020_54.indd 55 3.6.2020 16.44. 55 Demokraatti iStock JUDO ON OMA MAAILMANSA – HYVÄSSÄ JA PAHASSA
Lehden ja lukijan suhteesta hyötyy myös mainostaja. 56 Demokraatti Sinä olet siellä. Aikakauslehteen uppoudutaan. Lue lisää: aikakausmedia.fi/sinaoletsiella De_11062020_56.indd 56 3.6.2020 18.07. Silloinkin, kun ympärillä sattuu ja tapahtuu
De_11062020_57.indd 57 3.6.2020 17.36. 57 Demokraatti TEEMA » Te em a As un to on pe ru so ike us Lisäkerros helpottaisi painetta Kolumni: Y-säätiön Juha Kaakinen MÖKKIEN MATIKKAA Taloustieteilijä ja toiminnanjohtaja esittävät näkemyksensä, kuinka suomalainen asuntopolitiikka saadaan parempaan vireeseen
– Pääkaupunkiseudulla on aika paljon metsää, mutta asuntojen hinnat ovatkin todella kalliita vain joillakin alueilla, Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen apulaisprofessori Tuukka Saarimaa vastaa. Kaavoituspäätöksissä on tärkeää myös se, kuinka korkeita taloja saa rakentaa. Tontit ovat kortilla kantakaupungin halutuimmilla kulmilla, kuten Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa. Tonttivarantoa on kyllä pääkaupunkiseudulla, mutta se on alueilla, joissa ihmiset eivät oikeasti halua asua, ainakaan yhtä mieluusti kuin kalliimmilla alueilla. Mistä ihmeestä on kyse. Kaupunki on halunnut rajoittaa rakennusoikeutta ylöspäin. 58 Demokraatti TEEMA EDES YKSI KERROS LISÄÄ K un lentokone laskeutuu Helsinki-Vantaan lentoasemalle, näkee kuinka metsäinen pääkaupungin alue on. – Ei ole niinkään merkittävää, saako Pohjois-Helsinkiin rakentaa, vaan se, kuinka paljon yksittäiselle tontille saa rakentaa esimerkiksi Jätkäsaaressa. – Kun lähdetään Helsingin kantakaupungista poispäin, hinnat ja vuokrat laskevat aika nopeasti. Helsingissä kuitenkin valitetaan tonttipulasta. Nyt Jätkäsaaren melkein kaikille tonteille rakennetaan, mutta sääntelyn vuoksi taloissa on keskimäärin seitsemän kerrosta. Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho ja iStock De_11062020_58.indd 58 3.6.2020 17.40
Kun kasvukeskuksen halutuille alueille saadaan lisää asuntoja, kysyntään kohdistuva paine helpottaa. Ongelma ei koske vain Suomea. Rakentamisen määrän sääntely tehdään aina paikallistasolla. De_11062020_58.indd 59 3.6.2020 17.40. Kokonaisuuden kannalta se ei ole hyvä. – Tämä on iso ongelma ja epäsuhta. Se estää asuntojen hintojen karkaamisen käsistä ja helpottaa työn perässä muuttavien mahdollisuuksia asettua uuteen kaupunkiin. Helsingissä siis helsinkiläiset päättävät oman kuntansa kaavoituksesta. Ne, joita se eniten hyödyttäisi, eivät pääse demokraattisesti vaikuttamaan siihen, kuinka paljon rakennetaan. Monissa kaupungeissa ympäri maailmaa rakennetaan liian vähän kokonaisuuden kannalta. Saarimaa laskeskelee, että jos Jätkäsaaren alueen taloihin saataisiin yksi lisäkerros, siellä voisi asua 2 000 ihmistä enemmän nykysuunnitelmaan verrattuna. – Ei tarvitse puhua pilvenpiirtäjistä vaan ihan pienistä muutoksista. Lisärakentamista tehdään ensisijaisesti niille, jotka eivät vielä asu Helsingissä. – Helsinkiläisten asunnonomistajien kannalta voi olla toki hyvä, että ei rakenneta paljon, jolloin hinnat pysyvät korkeina. 59 Demokraatti LISÄRAKENTAMINEN ON AINOA KESTÄVÄ TAPA PITÄÄ HINNAT KOHTUULLISINA. – Kun korkea kysyntä jatkuu, ainoa kestävä tapa pitää hinnat kohtuullisina on lisärakentaminen, Saarimaa sanoo
– Rahalla maksettavan asumistuen hyvä puoli on se, että kaikki voivat saada tuen. – Jos Jätkäsaaren ARA-asunnossa on kuusi euroa halvempi neliövuokra kuin markkinavuokra, 0sa on Helsingin kaupungin veronmaksajien antamaa tukea asukkaalle. Saarimaa avaa pointtiaan esimerkin avulla. Kokonaisuudessaan Saarimaa pitää suomalaista asumistukijärjestelmää kuitenkin ”aika hyvänä”. Alussa niitä hieman katsotaan, mutta kun on kerran saanut ARA-asunnon, siitä ei ole pakko muuttaa milloinkaan pois. Kunnat ja yleishyödylliset yhteisöt tuottavat ARA-asuntoja, jotka ovat epäsuoraa tukea asumiseen. Kaupunki siis menettää rahaa, koska se voisi myydä tai vuokrata tontit vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon ja saada siten enemmän tuottoa. Saarimaan mielestä ARA-järjestelmä pitäisi muokata nykyistä paremmaksi. Se on yhdenvertaista. ARA-asunnoissa ihminen laitetaan jonoon. – Puhutaan, että asumistuki maksaa hirveästi, ja ratkaisu on ARA-asuntojen tuottaminen. Jotkut saavat, toiset eivät, Saarimaa sanoo. – Suomalaisessa keskustelussa välillä unohdetaan, että molemmat ovat tukijärjestelmiä ja molemmista tulee kustannuksia yhteiskunnalle, Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen apulaisprofessori Tuukka Saarimaa sanoo. Yksiön enimmäistuki pääkaupungissa on 518 euroa. Tuen saajan ja maksajan kannalta nämä ovat samanlaisia. De_11062020_58.indd 60 3.6.2020 17.40. Kela maksaa vuosittain asumistukia noin kaksi miljardia euroa. Hän ei usko usein toisteltuun epäilyyn siitä, että asumistuet nostaisivat vuokria. Loput ovat vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. 60 Demokraatti TEEMA ”ARA-järjestelmä ei ole yhdenvertainen” P ienituloisten asumista tuetaan Suomessa pääasiallisesti kahdella tavalla: asumistuella ja tarjoamalla markkinahintoja halvempia ARA-asuntoja. Jos asumiseen korvamerkitty avustus kasvaisi loputtomasti vuokratason mukaan, tilanne saattaisi olla toinen. Ei kuitenkaan ymmärretä, että ARA on samanlainen tukimuoto, joka maksaa julkiselle sektorille ihan samalla tavalla kuin asumistuki. Noin puolet Suomen 900 000 vuokra-asunnosta on rahoitettu valtion aravatai korkotukilainalla. Tuen saaja saa rahaa vuokran maksuun tai hän saa asunnon, jossa on alempi vuokra kuin vapailla markkinoilla. – Nyt ihmisillä on ihan normaalit kannustimet olla asumatta liian kalliissa asunnossa ja kuluttamatta liikaa, Saarimaa sanoo. Vuokralainen joutuu siis maksamaan ylimenevän osuuden muista tuloistaan. – Ja ARA-järjestelmässä ei ole tulorajoja. Esimerkiksi Helsingissä vuokrat ovat useimmissa tapauksissa korkeammat kuin asumistuki
– Jos kiinteistöverojärjestelmässä tontin arvo seuraa hyvin markkina-arvoja, silloin esimerkiksi metroinvestointi voidaan osin rahoittaa kiinteistöverolla, Tuukka Saarimaa sanoo. De_11062020_58.indd 61 3.6.2020 17.40. Elämänkaaren eri vaiheissa on tarvetta erikokoiselle asunnolle. – Varainsiirtovero on huono vero. Eli kun metron tuleminen kasvattaa tietyn alueen asuntojen hintoja ja siten tonttien hintoja, niin niistä kerätään veroa enemmän investoinnin jälkeen. Tämä vain sen vuoksi, että aina muuttaessa joutuu maksamaan tuhansia euroja. Hänen mukaansa varainsiirtovero kannustaa myös siihen, että ihmiset eivät vaihda asuntoa elämäntilanteen tarpeiden mukaan. Ja sitten kun lapset muuttavat pois, pari jää turhan tilavaan asuntoon. Lapsiperhe tarvitsee enemmän tilaa kuin lapseton pariskunta. Se vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen, Tuukka Saarimaa sanoo. Se nostaisi asumistasoa ihan vain sillä, että saataisiin olemassa oleva asuntokanta parempaan käyttöön. Tonttien omistajat uusien asemien läheisyydessä maksavat veron, koska he myös hyötyvät siitä, että tonttien arvo on kasvanut. – Meillä ei ole vielä näin hyvää järjestelmää. Jos verotaakan joutuu ottamaan harteilleen aivan muu, järjestelmä ei toimi oikeudenmukaisesti. Varainsiirtoveron vuoksi nuori pari saattaa siis ostaa itselleen liian ison asunnon siltä varalta, että jossain vaiheessa hankitaan lapsia. Taloustieteilijät ovat tykästyneet tontin arvoon perustuvaan veroon, koska se ei aiheuta tehokkuustappioita. – Asuntomarkkinoita voitaisiin tehostaa poistamalla varainsiirtovero. 61 Demokraatti TONTTIVERO EI SEURAA RIITTÄVÄN HYVIN PAIKALLISIA HINTAEROJA. Asuntokanta parempaan käyttöön VARAINSIIRTOVEROA MAKSETAAN valtiolle kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta. Vero voi vaikuttaa välillisesti myös työn kohtaanto-ongelmaan, koska asunnon ostaminen toiselta paikkakunnalta ei houkuttele. – Parempi olisi, jos ei olisi isoja kustannuksia siitä, että muutetaan itselle parempaan asuntoon, Saarimaa sanoo. Käytössämme on tonttiin kohdistuva vero, mutta se ei näin hyvin seuraile paikallisia hintaeroja, Saarimaa sanoo. Omakotitalon ostajalle vero on neljä prosenttia kauppahinnasta ja osakehuoneiston ostajalle kaksi prosenttia, tosin vakituisen ensiasunnon ostaja säästyy tältä. Hyötyjä maksaa veron. Ihminen joutuu maksamaan suuren summan muuttaessaan uuteen omistusasuntoon, joten se vähentää muuttamista. Vero ilman tehokkuustappiota K un paikallisia investointeja, kuten liikenneinfraa, verotetaan, ihanteellisessa tapauksessa hyötyjä maksaa veron
– Kansainvälisesti vertailtuna Suomessa ollaan vielä hyvässä tilanteessa, Parkkonen sanoo. Segregaatio tarkoittaa, että sosiaaliset ryhmät eriytyvät toisistaan omille alueilleen: hyväosaiset asuvat omilla alueillaan ja huono-osaiset omilla. ON TÄRKEÄÄ OHJATA TONTTEJA RIITTÄVÄSTI KOHTUUHINTAISEEN ASUNTOTUOTANTOON. Suomessakin on toki jonkin verran asuinalueiden välisiä eroja. Sosiaalisten ongelmien kitkemiseksi ja maineen parantamiseksi vanhaa asuntokantaa on purettu ja uutta rakennettu tilalle. – Suomalaiset pistettiin asumaan Rinkebyhyn ja muihin vastaaviin paikkoihin etäälle kantaruotsalaisten arjesta. HUONO LEIMA SÄILYY IHMISTEN MIELISSÄ PITKÄÄN. – Helsingissä tehtiin virhe, koska Jakomäestä tehtiin vuokratalovaltainen lähiö, Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry:n toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen sanoo. Kaupunki on laittanut paljon energiaa ja rahaa asuinalueen muokkaamiseen. – Kunnat ovat kaavoittaneet tasapainoisia asuinalueita. – Onneksi tähän ei ole sorruttu Suomessa. Toisaalta ei tule myöskään ”paremman väen” alueita. Monipuolisia asuinalueita luomalla vältetään huono-osaisuuden keskittymät. 62 Demokraatti TEEMA Monipuolisuus vähentää eriytymistä J akomäen lähiön ongelmat ovat vielä monien helsinkiläisten muistissa. Näin kävi Ruotsissa, kun 1960–70-luvuilla suomalaiset muuttivat sankoin joukoin läntiseen naapurimaahan. De_11062020_58.indd 62 3.6.2020 17.40. Lähiö rakennettiin 1960–70-luvuilla. Liian yksipuolinen asuntokanta synnyttää ongelmia. Kun alueella asuu erilaisia ihmisiä, voidaan välttyä segregaatiolta. Eriytymistä ja siitä seuraavia sosiaalisia ongelmia voi kasvattaa myös se, että maahanmuuttajat laitetaan asumaan omille alueilleen. Olemme säästäneet ihmimillisesti ja taloudellisesti aika paljon. Prosessi on hidas, ja huono leima säilyy ihmisten mielissä pitkään, vaikka tilanne on parantunut. – Nyt siitä maksetaan edelleen hintaa. Asenne oli, että menkää sinne ja pärjätkää, Parkkonen sanoo. Näiden ongelmien korjaaminen on hidasta ja maksaa järkyttävät summat rahaa
Jos rahoitusmarkkinat ovat kykenemättömiä ratkaisemaan tätä ongelmaa, yhteiskunnan täytyy ratkaista asia joillakin muilla keinoilla. Hintojen nousun hillitsemisen resepti on yksinkertainen: riittävä asuntorakentamisen taso. Kuluvalla hallituskaudella on tarkoitus uusia asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauksen takausjärjestelmä. Parkkosen mukaan on tärkeää, että tontteja ohjataan riittävästi kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Jos asumiskustannukset säilyvät kohtuullisella tasolla, rahaa jää enemmän muuhun kuluttamiseen. – Asuntomarkkinat eivät ole tasapainossa, jos vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat paljon suurempia kuin todellisiin kustannuksiin perustuvien kohtuuhintaisten asuntojen vuokrat. Harvalta löytyy omia säästöjä pankkitililtä tai patjan alta esimerkiksi putkiremonttia varten. – Ei kaikissa tapauksissa pankeista pitäisikään saada rahaa korjauksiin, mutta jotain systeemissä on vialla, jos vain isoimmissa kaupungeissa olevat taloyhtiöt saavat rahaa korjauksiin. Tärkeä tekijä on kuntien aktiivinen maapolitiikka, eli on riittävästi tontteja rakentaa erilaisia asuntoja. – Tämä on viime kädessä poliittisten päätöksentekijöiden käsissä, eli miten kunta hoitaa maapolitiikkaa ja kaavoitusta. Pankit joutuvat jatkuvasti arvioimaan vakuuksia. Aivan viime vuosina kasvukeskuksien ulkopuolella on ollut vaikeuksia saada lainaa asuntojen korjausta varten. JOTAIN ON VIALLA, JOS VAIN ISOIMMISSA KAUPUNGEISSA OLEVAT TALOYHTIÖT SAAVAT RAHAA KORJAUKSIIN. – Vaikka väki vähenee joiltain alueilta, on vaikea nähdä, että ihmiset häviäisivät sieltä kokonaan. 63 Demokraatti Syrjäseudut ilman rahoitusta RAHAHANOJEN SULKEMINEN on yllättänyt monet. Monissa pienissä keskuksissa on edelleen töitä, ja ihmisillä on taloudellisia edellytyksiä elää ja asua niillä seuduilla. Kasvavilla kaupunkiseuduilla, joissa asumisen hinta on muutenkin korkeampi, kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Kun väki pakkautuu kasvukeskuksiin ja haja-asutusalueet tyhjenevät, syrjäseudulla sijaitsevan asunto-osakeyhtiön remontti voi näyttää pankkien näkökulmasta liian riskaabelilta. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien taso perustuu kysynnän ja tarjonnan suhteeseen. – Tuntuu kuitenkin uskomattomalta, että muutamassa vuodessa aiemmin lainoituskelpoinen asuntokanta on muodostunut niin epäkelvoksi, että enää ei ole edellytyksiä lainan saamiseen, Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry:n toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen sanoo. Se nostaa hintoja entisestään. – Kohtuuhintaisuudella haetaan sitä, että ihmisillä olisi vaihtoehtoja omaan asumiseensa ja että asuminen ei veisi niin suurta osaa tuloista, Jouni Parkkonen sanoo. Muutos on tapahtunut ripeästi. – Oulu on esimerkki kaupungista, jossa ARA-asuntojen ja vapaarahoitteisten vuokrien hintaero on pystynyt pienenä. Asumiskustannuksien suhteen kuntien välillä on suuria eroja. Yksi syy on se, että finanssikriisin jälkeen pankkien sääntely on lisääntynyt. De_11062020_58.indd 63 3.6.2020 17.40. Kohtuus vuokrissa PÄÄKAUPUNKISEUDULLA ASUMISEN kalleus ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen vähyys vaikeuttavat työvoiman saamista ja siten talouskasvun edellytyksiä. Näin totesi eduskunnan tarkastusvaliokunta toissa syksynä. Tämä on vapaarahoitteisen asuntokannan korjaamisen suurin huolenaihe. – Sen ongelmana on ollut, että yhtiöt, jotka saisivat takausjärjestelmän kautta rahaa, saavat rahaa pankista muutenkin, mutta ne jotka tarvitsisivat, eivät täytä kriteereitä, Parkkonen sanoo
Selvyyden vuoksi todettakoon, että edustamani säätiön perustehtävänä on asuntojen hankkiminen asunnottomille sekä kohtuuhintaisten ARA-vuokra-asuntojen tuottaminen ja vuokraaminen. Polarisoitunut keskustelu päätyy siksi usein toimenpiteiden tasolla valjuihin kompromisseihin, jotka eivät tyydytä oikein ketään. Koronaepidemian ja talouden taantuman myötä hiipuva markkinavetoinen asuntorakentaminen muistuttaa vanhasta totuudesta: markkinat eivät ratkaise kaikkea. Asuntopolitiikka, joka pitäisi huolen, että jokaisella on tuloista riippumatta ihmisarvoinen asunto. De_11062020_64.indd 64 3.6.2020 17.47. Asuntopolitiikka, joka ei olisi pelkästään suhdannepolitiikan tai elinkeinopolitiikan väline vaan tunnistaisi asumisen sosiaalisena perusoikeutena. Kiistakumppanien argumenttien ymmärtäminen ei keskustelua rasita ja puheenvuorot ovat pitkälti ennakoitavissa puhujan taustaorganisaation mukaan. Mielestäni on hyödytöntä muokata ARA-tuotannon ehtoja markkinatoimijoille houkuttelevimmiksi. Säännelty tuotanto ei yksinkertaisesti istu aidosti markkinaehtoiseen toimintaja ansaintalogiikkaan. TOSIASIA ON, että Suomessa ei ole kokonaisvaltaista asuntopolitiikkaa, ei edes asuntoministeriä. Asuntopolitiikka, jossa olisi tilaa sekä markkinaehtoisille että yleishyödyllisille toimijoille. Vastakkainasettelu on tarpeetonta ja osin myös hämmentävää. ASUNTOPOLITIIKKAAN TARVITAAN lisää rakentavaa keskustelua sekä vertauskuvallisesti että kirjaimellisesti. Meillä on paljon asuntorakentamisen yleisten toimintaedellytysten parantamiseen liittyviä asioita, esimerkiksi verotuksessa ja kaavoituksessa, jotka hyödyttäisivät kaikkia toimijoita. Mitä jos meillä olisi asuntopolitiikka, joka lähtisi ihmisten tarpeista käsin. Yhteisiä intressejä on riittävästi. Yleishyödylliset toimijat ovat tyytymättömiä korkotukijärjestelmän ehtoihin ja tuen vähäisyyteen, markkinatoimijat taas liialliseksi koettuun sääntelyyn. Puhumattakaan kohtuuhintaista asuntoa tarvitsevista ihmisistä. Ihmiskasvoista asuntopolitiikkaa KOLUMNI Teksti Juha Kaakinen, Y-Säätiön toimitusjohtaja ASUNTOPOLITIIKASSA PÄÄDYTÄÄN USEIN VALJUIHIN KOMPROMISSEIHIN. omistus. Siinä kun tunnetusti menee helposti puurot ja vellit sekaisin. Se on rakentamiskelpoisten tonttien riittämät tömyys. Vastaavasti yleishyödyllisten ARA-toimijoiden kannattaa keskittyä aidosti yleishyödylliseen tuotantoon ja unohtaa markkinoiden seireenien houkutukset. Markkinaehtoinen vs. Tarvetta molemmille toimijoille Suomessa kyllä riittää, ja pelikenttää on. yleinen, vuokra vs. Jotta maalaamani kuva asuntopoliittisesta keskustelusta ei olisi liian synkkä, on hyvä muistaa, että ainakin yhdestä asiasta kaikki alan toimijat ovat liikuttavan samaa mieltä. ARA-tuotanto onkin jälleen kerran nousemassa arvoon arvaamattomaan niin rakennusalan työllisyyden, yritystoiminnan kuin talouden elpymisenkin kannalta. tuettu tuotanto, yksityinen vs. 64 Demokraatti TEEMA T witteriä seuraamalla voisi luulla, että meillä on lähes yhtä paljon asuntopolitiikan asiantuntijoita kuin epidemiologian. Asuntopoliittiselle keskustelulle on ominaista vahva vastakkainasettelu
ERITYISEN TYYTYVÄINEN olen Sanna Marinin hallituksen päätöksestä palauttaa lasten subjektiivinen päivähoito. Sitten iski tämä koronapirulainen. Hän ei esittänyt kovempia rangaistuksia vaan toivomuksen koulupudokkuuden estämisestä. Samainen historiikki kertoo myös kuinka Oulussa koulua käynyt Sakari Topelius oli opettajiensa harmiksi enemmän kiinnostunut ”ryöväritarinoista” kuin latinan opiskelusta. Lapset eivät saa joutua koronan synnyttämien ongelmien kuten kasvavan työttömyyden maksajiksi. Pelkoni johtuu siitä, että yhä useammin koronan jälkeiseksi talouslääkkeeksi tarjotaan luopumista hankkeesta. Osaamisen tason parantaminen kaikilla tasoilla on tärkeää talouden, innovaatioiden ja Euroopan pärjäämisen kannalta. Oppivelvollisuuden pidentämisellä on onneksi puolustajiakin kuten OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen, joka taannoin vertasi hankkeen merkitystä peruskoulu-uudistukseen. Kurssin korjaus oli jo hyvässä vauhdissa, ja koulutuksen kunnianpalautus käynnistyi ainakin Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa. Koulutus ja sivistys ovat olleet pitkään veitsi kurkulla EU-maiden julkistalouden kriisien seurauksena. Rikollisuutta voidaan estää varhaisella puuttumisella. Koulutus ja sivistys ovat paras lääke populismia ja ääriliikkeitä vastaan. Taisi olla Suomen historian ensimmäinen koulukokeilu. Uskon kuitenkin koronan jälkeiseen elämään ja siihen, että koulutus ja sivistys ratkaisevat Suomen ja Euroopan tulevaisuuden. Ihmisen varhaisvuosien vaikutukset koko elämään ovat tärkeitä, usein jopa ratkaisevia. Mieleeni on jäänyt Rikosseuraamusviraston pitkäaikaisen johtajan vastaus, kun häneltä kysyttiin keinoja rikollisuuden vähentämiseksi. Kokeilu epäonnistui, kun ”pahantapaiset” lapset saivat ylivallan koulussa, eivätkä opettajat suostuneet tuleman kouluun edes lisäpalkan houkuttelemana. populismia ja ääriliikkeitä vastaan. Koulutus ja sivistys ovat paras lääke myös Liisa Jaakonsaari Entinen europarlamentaarikko Oulun yliopiston hallituksen varapuheenjohtaja De_11062020_65.indd 65 3.6.2020 17.51. Korkeatasoinen lasten päivähoito kaikille on nyt tärkeämpää kuin kenties koskaan aikai semmin. On mielenkiintoista nähdä, mikä on yliopistojen, tieteen, tutkimuksen ja koulutuksen osuus tulevassa yli 750 miljardin euron EU:n elvytyspaketissa. Kun tähän lisätään vielä koulupudokkuuden estäminen, tulevaisuus kiittää Marinin hallitusta. Myöhemmin Topeliuksesta tuli kaikkien rakastama Suomen satusetä. Kun tietää enemmän, luulee vähemmän. Sitä ei enää pidetä tärkeänä rakenteellisena reformina vaan mahdollisena säästökohteena. 65 Demokraatti Tulevaisuus kiittää PUHEENVUORO O nko sosialidemokraattien ajama oppivelvollisuusiän pidentäminen vastatuulessa, kun koronavirus on nyt iskemässä talouteen. Laadukas päivähoito kaikille yhdessä oppivelvollisuuden pidentämisen kanssa ovat tärkeitä rakenteellisia reformeja. Sivistys on jo sinänsä itseisarvo. LUIN HILJAN kotikaupunkini Oulun koulun historiasta, kuinka jo vuonna 1890 Ouluun perustettiin kokeilumielessä koulu ”pahantapaisille lapsille”
4. ( 27.2.2018). fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki M ie lip id e LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI On aika kehittää puoluedemokratiaa OHESSA MUUTAMA poiminta kansiosta, johon olen kerännyt puoluedemokratiaa käsitteleviä artikkeleita: ”Ehkä perusongelma on siinä, että politiikan tekeminen on ammattimaistunut: politiikkaa tekevät siihen erikoistuneet ihmiset, jotka saavat siitä elantonsa.” ”Äänestäjille jää vain katsomossa istujan rooli, ja hän voi vaihtaa suosikkiaan tai joukkuettaan vaaleista toiseen.” ”Poliittisen järjestelmän legitimiteetti eli hyväksyttävyys kaipaa kuitenkin myös muita kuin ammatikseen yhteisistä asioista kiinnostuneita.” Helsingin Sanomien pääkirjoituksesta demokratian epäkohdat tunnetaan, korjauskeinoja ei. Erittäin huonosti. Jos joku ihmettelee sitä, miksi kannattaa nostaa muuten hyvästä periaateohjelmasta yksi lause ”tikun nokkaan”, voi ajatella vanhaa itämaista viisautta: ”Jos pudotat pisaran myrkkyä ruukulliseen mitä parhainta viiniä, se muuttuu kokonaan juomakelvottomaksi.” Arto Manninen Helsinki De_11062020_66.indd 66 3.6.2020 17.55. Vesa Koskimaa, Helsingin Sanomien Vieraskynä-artikkelissa Suomalaiset puolueet voisivat demokratisoitua. Osiossa Sosiaa lisesti kestävä yhteiskunta on lause: ”Yhteiskunta ei voi kantaa vastuuta ihmisten toimeentulosta. Vai puuttuuko meiltä ylimalkaan malli demokratian viemiseksi uudelle vuosisadalle ja vuosituhannelle rakenteellisesti täysin erilaisessa yhteiskunnassa, jossa sen alkuperäiset ideaalit enemmistövallasta luotiin?” Olavi Borg teoksessa Demokratia ja poliittinen osallistuminen (2006). 3. ”Riittääkö yhteiskunnalle, että enemmistö voi hyvin. Aito vuorovaikutus loisi innostavan ilmapiirin ja huomioisi ammattimaistuneen politiikanteon ulkopuolelle jääviä näkemyksiä”. 2. Erittäin hyvin. Eikö enemmistö tosiaankaan kykene ratkaisemaan pahoinvoivan väestön ongelmaa vai eikö se sitä haluakaan. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . ”Puolueiden tulisi myös mahdollistaa laajasti osallistava ja puntaroiva keskustelu. Minua, kuten monia muitakin rivijäseniä on ihmetyttänyt yksi lause uudessa periaatejulistuksen luonnoksessa. Pandemian aikaansaaman taloudellisen epävarmuuden keskellä monilla saattaa olla aikaa pohtia myös sitä, kuinka hyvin em. SDP voisi kokeilla puoluedemokratian kehittämistä järjestämällä ennen puoluekokousta neuvoa antavan jäsenäänestyksen, jossa voisi kysyä esimerkiksi näin: Mielestäni lause ”Yhteiskunta ei voi kantaa vastuuta ihmisten toimeentulosta” sopii uusittavaan periaatejulistukseen: 1. lause kuvaa puolueen jäsenen omia haluja SDP:n tulevaisuuden linjan suhteen. (2.6.2018). Melko huonosti. Ehdotankin, että järjestettäisiin SDP:n jäsenille kysely, joka osaltaan aktivoisi rivijäseniä henkilökohtaisten arvojen pohtimisen kautta osallistumaan puolueen tulevaisuuslinjan rakentamiseen. 66 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. 5. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Ei hyvin eikä huonosti. Melko hyvin. Tämän kysymyksen pähkäilyyn ei tarvita politiikan ammattilaisten apua, koska se kuuluu jokaisen henkilökohtaisen aatteellisen katsantokannan piiriin
Tämä yhteistyö on saattanut pelastaa satoja, jopa tuhansia paljon pahemmalta, kuin täydellisestä vapauudesta olisi koitunut. Tilanne on kuitenkin ollut siedettävä, vaikkakin ongelmallinen. Virheitäkin on sattunut tässä ennen näkemättömässä ja kokemattomassa tilanteessa. Jorma Härkönen Lappeenranta iStock De_11062020_66.indd 67 3.6.2020 17.55. Selkeillä tavotteilla, ohjeilla ja ajankohtaisella tiedottamisella on merkittävä vaikutus myös tulevista ongelmista selviämiseen. Olemme säilyneet myös pienillä henkilömenetyksillä moneen muuhun maahan verrattuna. Tänäkin päivänä työttömien saamaa työttömyysturvaa valvotaan tarkasti, vaikka ansiosidonnaista turvaa saava on maksanut sitä varten vakuutusta. Valtion pitäisi käyttää tukensa yritysten pääomittamiseen osakeantia vastaan. neuvottelujen ja vakavien harkintojen jälkeen tehneet suuria päätöksiä ja opastaneet ja kehoittaneet kansalaisia käyttäytymään viisaasti. Nyt hallitus on koronan nimissä valmis tukemaan pieniä yrityksiä puuttumatta niiden tukirahojen käyttöön. Espanja muuttui parin viikon kuluttua täydellisesti suljetuksi karanteeniksi maassa asuville ja lomaileville. ”Vastikkeellisuuden” vaatimus kirjattiin lakiin 1990-luvulla suuren laman aikana, mutta velvoite ei koskenut muita kuin työttömiä. Maamme hallituksen yhtenäisyys päätöksissä ja ajankohtainen tiedottaminen tilanteesta ja toimenpiteistä selkeästi on luonut luottamuksen kansalaisiin. 67 Demokraatti Helikopterirahaa vai sijoitus tulevaisuuteen Hyvä yhteistyö on voimaa Puoli vuosisataa sitten sosiaalitoimisto maksoi tukea vasta ihmisen ollessa suuressa hädässä. Suomessa on päästy paljon vähemmällä ja pienemmillä rajoituksilla. Ehkä osakeyhtiölakia pitäisi tarkistaa tulevien pandemioiden varalta. Sen lisäksi, jos tukea saanut sai jostain tuloja, tuet perittiin takaisin. Tuolloin annettu tuki voisi palautua takaisin osinkojen muodossa, eikä hyvässä taloudellisessa asemassa olevalla yrityksellä olisi kiinnostusta näin ehdollistettuun taloudelliseen tukeen. Hallitus on kuitenkin myöntänyt virheet ja selvittänyt niiden taustat ja muuttanut toimintojaan virheellisyyksien välttämiseksi. Kekäläinen Espoo Palasin Espanjan reissultani juuri, kun siellä alkoi korona näkyä uutisissa. Vaikka he alkavat hiljalleen purkaa rajoituksia, kannattaa jokaisen miettiä omia toimiaan ja turvallisuuttaan ja seurata virallista tiedottamista ja ohjeistusta ja luottaa asiantuntijoihin. Toisaalta elinkelpoinen yritys voi jäädä tukien ulkopuolelle – jos on huono-onninen ja esimerkiksi on aloittanut liiketoimintansa maaliskuun alussa. Hallitus ja terveysviranomaiset ovat selvittelyjen, Kansa on luottanut asiallisiin päätöksiin ja ohjeisiin ja toiminut hallituksen suosittelemalla tavalla. Suurin osa kansalaisista on ottanut ohjeistuksen aivan oikeutetusti vakavasti. Me kaikki olemme tavallaan uuden ajan edessä ja selviämme siitä vain hyvällä yhteistyöllä, oikeudenmukaisuudella ja suomalaisella sisulla. Me kaikki olemme olleet uudessa tilanteessa, joka häiritsee jokapäiväistä toimintaamme ja taloutta. Ulos voi mennä vain kauppaan tai apteekkiin ja passin oli oltava mukana. Kansa on luottanut asiallisiin päätöksiin ja ohjeisiin ja on toiminut hallituksen suosittelemalla tavalla, jonka tarkoitus on koko kansan suojeleminen terveyden ja turvallisuuden puolesta. Markku J. Luvaton liikkuminen tiesi erittäin kovia sakkoja, vartioivien poliisien toimesta. On viisasta estää elinkelpoista yritystä ajautumasta konkurssiin, mutta esitetty tukimalli mahdollistaa sen, että pääomia kerännyt yritys voi käyttää rahojaan osinkojen maksuun
Niistä ei ole vähäisin, ja erityisesti budjettikysymyksiä käsiteltäessä, nettomaksaja vai tuen saaja -asetelma, ja kuinka siinä ratkaisu haetaan. Yhä puheissa toistuva ideaali ”yhä kiinteämmästä unionista” ei enää dynamisoi ja tuota lisää julistuksissa päämääräksi asetettua koheesiota, kansojen tuntemuksena syvällisempää yhteisöllisyyttä. Kuitenkin loppupeleissä talous on lähes aina ratkaisevassa roolissa. Kun katsotaan jäsenmaiden talouksien kasvun ja muiden suorituskykyjen hajontaa ja otetaan huomioon suuret rakenteelliset erot talouden alueella, on rakennetuki tasoittamiseen, siis koheesion vahvistamiseen, todella vaatimaton panostus. Sen rooli unionin jäsenmaiden taloudellisten, rakenteellisten ja muidenkin kehittyneisyys erojen tasoittajana on kuitenkin vaatimaton. Siihen Suomikin ilmoittautui jäseneksi. Ajateltiinko, että jäsenyys unionissa on sellaista, mikä maksaa jokaiselle jäsenelle jotakin, eikä tuotoksena odoteta jäsenmaksulle takaisinsaantivaadetta. Pohjoinen-etelä-jakolinja on syvävaikutteinen asetelma, mikä on taas noussut erityisen näkyväksi. Ne ovat pohjustaneet kulttuurisen ja taloudellisen kehitysmallin, jonka vaikutus on ollut globaali. UNIONIN PERUSRAKENTEESSA tarve koheesion rakentamiseen ”eriparisuuden tasoittamiseksi” on suuri. Nyt moni-ilmeisyys on saanut uuden ilmenemismuodon: rikkonaisuuden, mikä jakaa EU:ta monissa ulottuvuuksissa. Miksi tätä ei tunnusteta. Pyrkimys eriparisuuden lievittämiseen on tunnistettu muun muassa siten, että on käytössä jäsenmaiden kehityseroihin perustuva rakennerahastojen tuki. Eurooppalaiseen vapauden ideaan perustuva moninaisuus ja moni-ilmeisyys ovat olleet EU:n vahvuus ja maanosan vetovoiman synnyttäjiä. Alueellisesti kohdennettu tuki auttaa, mutta ei ole ratkaiseva talouden kokonaisuudessa. 68 Demokraatti MIELIPIDE EU ja euro kestävyyskokeessa Onko EU ja euroalue valtioiden liitto selkeytetyllä työn jaolla, vai tavoitellaanko federaatiota ja sen edellyttämää solidaarisuutta. Taloudellinen, kulttuurinen, turvallisuus ja muu tuotos jäsenyyspanokselle tulee unionin kokonaisuutta kasvattavien menestystekijöiden kautta. Heikoimpien jäsenmaiden talouksien rakentaminen kansainvälisessä vaihdannassa kilpailemaan kykeneviksi on ylisukupolvinen kysymys. Se on syvävaikutteinen ja unionin talouden kannalta hallitseva ryhmä, joskaan ei sisäisesti kovin yhtenäinen. Ilman mittavampaa tukimenettelyä, ilman selkeää federatiivisen solidaarisuuden ohjelmaa on yhtenäisemmän unionin tulevaisuuskuva illusorinen. Unionin budjetista, mikä on noin yksi prosentti jäsenmaiden kansantulosta, rakennetuki edustaa noin kolmannesta, ja tukea vastaanottavan jäsenmaan kansantalouteen suhteutettuna tuen maksimi ei saa ylittää kolmea prosenttia. De_11062020_68.indd 68 3.6.2020 18.01. ”PELASTETAAN EUROOPPALAISET ja pelastetaan unioni”, otsikoitiin professori Guido Montanin Social Europe -verkkolehden taannoinen kirjoitus unionin nykytilanteesta. Erityisesti talouksien suorituskykyjen eroista on vertailutietoja runsaasti. Jäsenyyden perusteeksi pitäisi riittää, että toiminta edistää tavoiteltua päämäärää. Lisää jakolinjoja syntyi finanssikriisin seurauksena, kun muodostettiin niin sanottu Hansa-ryhmä, mihin mukaan tuli muitakin kuin euromaita. Jakolinjoja EU:ssa on ollut aina, mutta eteenpäin suunnatuilla ja yhtenäisyyttä korostavilla julistuksilla – myös uusia rakenteita synnyttäneiden vaiheiden – on voitu edetä, usein kompromissista toiseen. Katse tulisi kohdistaa niin sanottuun omaan tuloslaskelmaan eli jääkö viivan alle enemmän jäsenyyden oloissa kuin ilman jäsenyyttä. Asetelma on huolestuttava ja jännitteinen. Britannian jäsenmaksun erityiskohtelusta toistuvasti aiheutunut keskustelu poistuu jäsenyyden lakkaamisen myötä, mutta useita jakolinjoja jää. Eurovaluutan käyttöön ottaminen synnytti vahvan jakolinjan, kun tälle ryhmälle tulivat omat institutionaaliset rakenteet ja kokoukset. Eikö jäsenyyteen haluavalle riitä, että unioni edistää yhteisesti sovittuja tavoitteita. Jatkuva nettomaksujen ja tukea saavien vertailu heikentää unionin sisäistä tilannetta. Viimeisin laajeneminenkin voitiin toteuttaa sellaisessa hengessä, että yhteinen tulevaisuus on parempi – kaikille. Laajenemisen (itäinen Eurooppa) toteuduttua syntyi Visegrad-ryhmä. Arvioimatta jäivät – tai siirrettiin tietoisesti syrjään – kysymykset, jotka ennen pitkää välttämättä olivat edessä
EKP ja finanssiala kohtaavat myös koronan ja todellisuuden. Joustavia ratkaisuja tarvitaan ja niitä aktiivisesti haetaan. Unioni on ollut siinä sivuroolissa. Poistaako se jännitteitä vai tuleeko uusia. Vaikutuksia saadaan vielä odottaa. Tarkemmalla kammalla jakolinjoja löytyy vielä lisää. Eivätkä muutkaan yhteiskunnan perusrakenteita koskevat alueet ole jääneet vaille säröytymistä. Sen hyvä alku on jäänyt varjoon koronaepidemian vuoksi. Tai päämäärää, minkälaista unionia ollaan tavoittelemassa, jotta tarvittavat muutokset olisivat selkeästi määriteltävissä ja mihin jäsenmaat edes kohtuuvarmasti olisivat valmiita sitoutumaan. Tämä lisää vaikeuskerrointa edetä kohti kiinteämpää unionia. Nyt jyllää korona ja hallitsee aktiviteetteja jäsenmaissa. Pentti Hämäläinen Tampere LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI De_11062020_68.indd 69 3.6.2020 18.01. Puolaa ja Unkaria kohtaan on käynnistetty prosessi, jossa kyse ei ole vähemmästä kuin euroop palaisiksi fundamenteiksi kutsuttujen arvojen tieltä poikkeamisesta. Ja seuraavatko mahdollisesta onnistuneesta kriisivaiheen yli luovimisesta uudet joustavammat rakenteet, on kiinnostava kysymys. Mitä ennakoi Saksan perustuslakituomareiden asenne kansallisen ja unionin perussuhteelle. Brexit on toteutumassa. Samalla toiminnallinen aktiivisuus on siirtynyt nopeasti jäsenmaiden vastuulle. Kriisin jälkeen tuskin palataan entiseen. 69 Demokraatti Jakolinjat risteytyvät talou dessa ja heikentävät unionin sisäistä rakennetta pyrkimyksessä kohti julistuksellista tavoitetta: yhä kiinteämpää unionia. Voidaanko vallitsevan tilanteen synnyttämiä ratkaisuja institutionalisoida uusiksi normeiksi, jotka luovat edellytykset koheesion ylösnousemukselle ja nostavat unionin takaisin yhteistä päämäärää toteuttavaksi ja arvoperustaa kunnioittavaksi vahvaksi toimijaksi. Ja sitten tuli korona, mistä selviytyminen koettelee vakavasti myös unio nin yhteisöllisyyttä. Kuten historioitsija, professori Adam Tooze näkee asetelman: ”Olemme risteyksessä.” Reittivalinnat vaativat selkeitä koordinaatteja ja johtajuutta ja myös perusarvoista kiinni pitämistä. Kohtaavatko ne Maastrichtin sopimuksen rajoitteet, vai voidaanko ne luovasti ohittaa. Tulevat prioriteetit ja menettelyt ratkaisevat unionin ja euron pysyvyyden. Ehkäpä nyt, koronakriisin ja euroalueen sisäisten jännitteiden paineessa, olisi hyvä arvioida EU:n ja euroalueen tulevaa rakennetta: ollako valtioiden iSto ck liitto selkeytetyllä työnjaolla vai tavoitellaanko federaatiota ja sitoudutaan sen edellyttämään solidaarisuuteen. Joudumme odottamaan vastausta siihen, pystyykö sellaisen rakentamaan äskettäin aloittanut komissio. Erityinen haaste on saada jäsenmaat toteuttamaan unio nin päätavoitteeksi nykyisellä komissiokaudella nostettua kamppailua ilmastomuutoksen torjumiseksi. AJAN RIENTO on tunnelmaltaan sellainen, että EU ja sen raameissa euroalue eivät ole löytäneet selkeää tiekarttaa. Onko EU:lla ja euroalueella siihen edellytykset. Koronapandemia tuottaa osaltaan ”protomalleja” uusik si ratkaisuiksi. Uutta tavoitetilaa ei ole pystytty esittämään tavalla, mikä auttaisi ylittämään esiintyviä jakolinjoja ja vahvistaisi koheesiota. Selkeytettäisiin työnjakoa unionin ja jäsenmaan välillä ja poistettaisiin silloin tällöin esille nousevia vallan ja vastuun välisiä jännitteitä. Ehkä nyt olisi hyvä tarkastella, kuinka subsidiariteettiperiaatetta (läheisyysperiaatetta) tulee soveltaa nykytilanteessa. EU:n talous on kasvanut vaatimattomasti finanssikriisin jälkeisenä aikana huolimatta tuhansien miljardien eurojen jakamisesta markkinoille talouden elvyttämiseksi
Suomen kaltaisten pienten jäsenmaiden kohtelussa kavennetaan kansallista talouspolitiikan liikkumavaraa ja eduskunnan tosiasiallista budjettivaltaa. Raimo Sailas valiokuntaan yhtyen näki selvästi, että eurooppalaiset päättäjät useita kertoja rikkoivat tekemänsä sopimukset ja päätökset. Saksan ja Ranskan hallitukset olivat haluttomia luottotappioidensa takia pääomittamaan pankkejaan omien veronmaksajiensa kustannuksella. Kun joudutaan valitsemaan, pitäisi sosialidemokraatille olla helppoa valita kansanvalta ja poliittisen päätöksenteon luottamus. Koronan takia ei ole kuitenkaan syytä mitätöidä finanssikriisin taustasyytä eli eurooppalaisten ja amerikkalaisten pankkien vastuutonta toimintaa sekä sijoittajien ahneutta ja moraalikatoa. Rajat ylittävät pandemiat edellyttävät yhteisiä torjuntatoimia ja parempaa uhkiin varautumista. Sen turvin me myös kohtaamme koronan iskut. Oman toimintavapauden rajoittaminen ei ole muita euromaita suhdannevaihteluille alttiimman Suomen etu. Federaation ajajat eivät anna erityistä arvoa ratkaisujen vaikutukselle kansalliseen suvereniteettiin ja eduskunnan budjettivaltaan. Ne halusivat jo silloin turvautua yhteisvastuuseen. Euro-kriisin hoito on valitettavasti jatkuvaa perusperiaatteiden mitätöintiä. EKP:n kautta tapahtuva valtioiden velkakirjojen osto luo ”varjovelkaantumista”, josta Suomen Pankki ja valtiovarainministeriö vaikenee. Luottamus meni ja Suomea kannustettiin miljardien vastuuseen ruotsalaisten ja brittienkin katsomoista. 70 Demokraatti MIELIPIDE Budjettivalta on kansallista itsenäisyyttä Toisten jäsenmaiden suora tuki on yhteisten periaatteiden vastaista. Tämä budjettivalta on kansallista itsenäisyyttä, suomalaista demokratiaa. Pääjohtaja Olli Rehniltä ja valtiovarainministeriöltä tarvitaan avoin tieto Suomen kokonaisvastuista. EKP:n ja EVM:n ohella pyrky hoitaa esimerkiksi Italian talouden pettävä perusta EU-budjetin kautta on edesvastuuton viritys peluuttaa Suomi viimeiseen euroon asti. Talouden alle ei saa kuopata eurooppalaisia arvoja, kansanvaltaa ja poliittisen päätöksenteon luottamusta. Tätä ei voida jättää unionin katseesta riippuvaiseksi. Seppo Lindblom totesi jo vuonna 2013, että jokainen joutuu valitsemaan, kannattaako euron pelastamista millä hinnalla tahansa vai haluaako luopua liittovaltiokehityksestä silläkin uhalla, että euroalue hajoaa. Tästäkin tiedon sai Frankfurter Allgemeinen kautta, jossa sen mainittiin vuonna 2014 olevan jopa seitsemän prosenttia Suomen bkt:sta. Koronan jälkeisen kansallisesti yhtenäisen hyvinvointivaltiomme rahoitus edellyttää, että emme ylitä suomalaisen suvereniteetin eli itsemääräämisoikeuden kipupistettä. taan yhtyen jo 26.9.2013: ”On arvioitava mahdollisten vastuiden kokonaismäärää eduskunnan budjettivallan rajoitusten selvittämiseksi ja onko vastuiden kokonaismäärä rajattu ja mitkä ovat vastuisiin liittyvät riskit sekä eduskunnan osallistuminen päätöksentekoon ja valtion mahdollisuus selvitä perustuslainmukaisista velvoitteista”. Tämä näkyy edelleen halussa vahvistaa euroalueen yhteisvastuun tukemista. Euroopan vakausmekanismi EVM:n kautta Suomikin on tukemassa ulkomaisia pankkeja. Moni euromaa harjoitti vastuutonta budjettipolitiikkaa. Tuemme ihmisiä ja yrityksiämme. Jaakko Kiander tarkastelee erinomaisessa kirjassaan, EMU:n kehittäminen ja Suomi (2019) yhteisvastuun ujutustyötä: ”Yksittäiset muutokset käsitellään pieninä teknisinä asioina, joilla ei ole suurta merkitystä, ja samalla vältetään avaamasta perusteellisempaa keskustelua federalismista ja kansallisesta suvereniteetista.” Euroalueen historia kertoo, miten suurpiirteisesti suhtaudutaan suurten jäsenmaiden budjettialijäämiin. SDP Tiukka lähtökohta oli, ettei yhteisvastuullisuutta kasvateta. Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Pöysti lausui perustuslakivaliokunnalle valtiovarainvaliokunDe_11062020_70.indd 70 3.6.2020 18.04. Sen turvin meidän on varmistettava terveydenhuoltomme toimintakyky sekä tuettava perheidemme jaksamista ja torjuttava nuorten syrjäytymistä. Valtiovarainvaliokunta kyseenalaisti perustuslakivaliokunnan pinnallisen lausunnon joulukuussa 2012 ja edellytti, että tukivälineiden käyttöä koskevassa päätöksenteossa on kiinnitettävä huomiota Suomen valtiontalouden rajallisiin mahdollisuuksiin tukea muita maita sekä huolehdittava Suomen työllisyydestä ja hyvinvointivaltion rahoituksesta. Toisten jäsenmaiden suora tuki on yhteisten periaatteiden vastaista. Kreikan lainajärjestelyt ja Euroopan rahoitusvälineen moraalikattauksen läpivienti juhannusöinä 2010 vei miljardien edestä varojamme taivaan tuuliin. Suomalaiset komissaarit ja Eurooppa-ministerit pyrkivät aina olemaan paavia paavillisempia, mallioppilaita. Kari Rajamäki Entinen valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtaja, sisäministeri ja utvan jäsen
Järjestelyjen vuoksi ilmoittautuminen osallistumisesta 6.6.2020 mennessä eero.ruotsila@ gmail.com. Voi tukea WWF:n Itämeren suojelua tili FI40 5780 0710 0305 81. tohtori, kansleri emeritus 24.6.2020 (perhepiirissä) Seinäjoen koulutuskuntayhtymän Yhtymävaltuuston kokous pidetään ke 17.6.2020 klo 11.30 Sedu Kurikka, Huovintie 1 Kokouksesta laadittava pöytäkirja on nähtävänä kuntayhtymän verkkosivulla www.sedu.fi 18.6.2020 Juhani Mäki yhtymävaltuuston puheenjohtaja Teksti Joskus haaveilen istuvani palmun lehdellä katselemassa kauniita merilintuja turkoosin veden yllä. 71 Demokraatti KOKOUKSET 85 VUOTTA 75 VUOTTA 80 VUOTTA 70 VUOTTA Syntymäpäivät Seppo Uolevi Niemi Tevan puheenjohtaja 1974–1986, Ruovesi 12.6.2020 ei vastaanottoa. Heino Ylisipola VTM, herastuomari, vaaraneuvos, taloustoimittaja emeritus, Helsinki 22.6. Ei lahjoja. Sulavatkin helpommin kuin palmun lehdet. Heikki Koski hallintotiet. . Le ik ka a ta lte en ! De_11062020_71.indd 71 4.6.2020 12.08. Eero Ruotsila toimitila-asiantuntija, DI, Lempäälä 16.6.2020 Kahvitarjoilu Svenska Klubben Maurinkatu 6, Helsinki 00170, 16.6.2020 klo 12–17. Kuules infantti (osaan sivistyssanoja, etpäs arvannutkaan), me ei olla muuttolintuja. Tilisiirron viestiosaan: lahjoittajan nimi / Eero Ruotsila 70 vuotta. Syömme havunneulasia aina. Ei puheita. Reino Toivio toimitusjohtaja, VTM, Helsinki 14.6.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata Rintamaveteraaniliiton kannatusja perinnesäätiölle tilille FI20 6601 0010 4325 32 tiedonantoon: Reino Toivio
72 Demokraatti RISTIKKO 11/2020 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Nimi: Osoite: De_11062020_72.indd 72 3.6.2020 16.49. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
Monet lintujen nimistä ovat onomatopoeettisia, kuten voi havaita vaikka kuikan äänen kuullessaan. Sihinärääkkiäinen. Jankuttajakyyhky. Lörppöluri. Mietin nimen perusteella, miltä lintu voisi näyttää, missä se ehkä asuu, miltä se kuulostaa tai miten se käyttäytyy. Siinä onkin riittämiin jumppaa mielikuvitukselle! De_11062020_72.indd 73 3.6.2020 16.49. Viiksilaiskuri. Pensaskerttu viihtyy puskissa ja puukiipijän voi tavata kapuamassa puunrunkoa pitkin. Isopökkelökehrääjä. co m 5 7 6 8 2 1 5 4 7 9 3 2 4 1 6 8 9 7 1 3 6 3 6 4 L I K S A O M A N O A V E R U K E I R I N A I N T O R A D O N T U I N E V E R T A I P O R T I M O U R A A O S A T P A R T Y M E R I P E T E R K E T O R A I T I S A M A T I N A A T I T Ä M A A T S T O N E P O V A R I A N N A A I T A L O K O I T N O T A S T A R A A I S A T A I T E M T R O I S I I M P O N I A S U A D E M A R I U S U T U S A V A L L T N I M B U S S M A R T E R I K A A T U S A I S I O V E R A I L A K A T S T E P A M A R L I R I O T S O N I T U N I K A E T N A I N A T L intujen nimet ovat kiehtovia. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Sukelsin lintujen nimistöön tylsän hetken ratoksi ja huomasin, että maailman lintulajien nimet ovat myös hauskoja. ais ud ok u. Punaperäkaklattaja. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Päivi Kähärä Helsingistä. Tupsupöllönen. Usein ne paljastavat lajista jotakin. Sitten tarkistin netistä, kuinka lähelle osuin. Ne voivat kertoa linnun tuntomerkkejä – esimerkiksi nokkavarpusella (kuvassa) on perin jykevä klyyvari, eikä punajalkaviklon koipien väriä tarvitse nimen kuultuaan arvuutella. Birdlifen sivuilta löytyy maailman lintulajien nimilista, jossa on yli 10 000 lajia. Nimi voi kuvata myös lajin elinympäristöä tai käyttäytymistä. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 64 35 28 91 7 19 53 74 62 8 82 76 19 54 3 75 18 62 43 9 48 97 31 25 6 36 29 45 78 1 21 64 87 39 5 97 41 53 86 2 53 82 96 17 4 TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 9/2020 RATKAISU 14.5. Amiraliteettienkaskaskäpinkäisen nimi on paitsi suomenkielisen maailman lintulajien listan pisin, se myös kertoo saariryhmän tarkkuudella, missä kyseisen linnun voi tavata. Tein mielikuvaharjoituksia. Etelänhämyhaikara
Enemmän kiinnostavat tarinat ja ihmiset, jotka elävät suurin piirtein tässä samanlaisessa ajassa kuin it sekin. Totta kai Herlinin alkoholismi näyttelee tässä kohtuullisen suurta roolia. Syntyy flow, ja sitä kautta ideoita alkaa pulpahdella. Muutama vuosi sitten löytyi Amerikasta Tannerin päiväkirjoja, joissa oli hänen ajatuksiaan jatkosodan loppuvaiheesta, Suomen historian ratkaisun hetkistä. Kun joku kirja vaikuttaa mielenkiintoiselta, laitan sen kirjaston Taskukirjasto-sovelluksen kautta saman tien lainausjonoon. Rehelliset muistelmat ovat antoisaa luettavaa. John Simon: Koneen ruhtinas Rautkallio Hannu, Lehtinen Lasse (toim.): Väinö Tannerin unohdetut päiväkirjat 1943–1944 Yvon Chouinard & Vincent Stanley: The Responsibe Company Hieno kirja nykyisen Koneen syntyhistoriasta ja järjettömän rehellinen kuvaus Pekka Herlinistä ja hänen elämäntavastaan ja suhteestaan omiin lapsiinsa. Politiikan kirjahylly 1 3 2 En oikeastaan ole himolukija. Kirja siitä, miten Patagoniasta rakennettiin vastuullinen yritys. Olen Tannerin Säätiön valtuuskunnan puheenjohtaja, ja Tannerin elämä ja huikea ura tietysti sitäkin kautta kiinnostavat. Luen tietysti lomilla mutta kyllä muutenkin. En lue kovin paljoa historiallisia draamoja enkä tykkää katsoa sellaisia leffojakaan. Iltaisin on tosi kiva lukea. Luen paljon työhön liittyvää asiaja bisneskirjallisuutta. Sitten unohdan sen, ja joskus puolen vuoden päästä kirja tupsahtaa luettavaksi. Pidän elämänkerroista, etenkin suomalaisista. Markku Kuisma, Anitra Komulainen ja Teemu Keskisarja kirjoittavat tällä hetkellä Tradekan historiaa, ja olisi hienoa, jos se rehellisyydessään pääsisi samaan kuin tämä kirja. De_11062020_74.indd 74 4.6.2020 11.09. Asiat on kerrottu niin kuin ne olivat. Kuitenkin joka kerta, kun olen lukenut hyvän kirjan, mietin että voisihan sitä enemmänkin lukea. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Muistelmakirjoissa tärkeintä on rehellisyys Tradekan toimitusjohtajaa Perttu Puroa eivät historialliset draamat kiinnosta. Luen mielelläni kirja-arvosteluja. Aika usein tulee nukahdettua kirjan ääreen. Niin hyvät kuin huonotkin asiat. Olen jo sen ikäinen, että monien kirjojen tapahtumissa olen ehtinyt itsekin olla mukana. Tärkeäksi pointiksi nousee, miten hyvä ruokkii itseään – eli kun työntekijät innostuvat tekemään parhaansa yhteisen asian eteen, syntyy kierre, jossa ihmiset kaiken aikaa innostavat toisiaan. Kätevä ja vaivaton sovellus. Amerikkalainen bisneskirja, joka on hyvin yksinkertainen, käytännönläheinen ja konkreettinen. Tannerin osuustoimintaura oli kaiken hänen muun poliittisen toiminnan ja valtiollisen osallistumisensa ohella todella huikea
220 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Vaikuta talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan Demok11062020_001-002.indd 2 4.6.2020 10.19. Etu on voimassa 1.6–31.8.2020 seuraavissa ravintoloissa: Mestari talli, Meritalli ja Central (Helsinki), Muikkuravintola Sampo (Kuopio), Ravintola Lastu (Lahti), Kahvila Hyrylä (Tuusula), Ravintola Martinat (Pori, Forssa, Riihimäki ja Turun Skanssi) sekä O’Learys Iso Omena ja Sello (Espoo). (09) 774 3110, sähköp. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Tarkemmat tiedot eduistasi löydät tradeka.fi-sivustolta. Huomaathan, että Restelin ravintoloissa kiinnitetään erityistä huomiota turvallisuuteen. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. Noudatamme viranomaisten ohjeita, jotka voivat muuttua ja vaikuttaa ravintoloiden toimintaan. Etu voimassa jo nyt seuraavilla paikkakunnilla: Haukipudas, Jyväskylä, Kangasala, Kempele, Kiiminki, Nokia, Oulu, Oulunsalo, Tampere ja Vaasa. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Hyvien jäsenetujen lisäksi olet vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään. Muista myös vuosi etusi 20 % ruoasta ja juomasta kaikissa Restelin ravintoloissa. ONNI hoivan kotisiivousetu laajenee 1.8.2020 alkaen Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle ja Kauniaisiin: saat 25 % alennuksen minimissään kahden tunnin kotisiivouksesta, kun teet toistaiseksi voimassa olevan siivoussopimuksen. Kaikki edut jäsenkortilla Talon kuohuviini Food&Events -ruokaravintoloissa 19,90 € / 75 cl Take away –30 % ONNI hoivan kotisiivous –25 % Uusia extraetuja Tradekan jäsenille Kesä-elokuussa Tradekan jäsenet saavat 30 % alennuksen Restelin Food&Events -ruokaravintoloissa kaikista take away -annoksista sekä talon kuohuviinin hintaan 19,90 €/75 cl
ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. Markkinatalous ei riitä Kiinalle. lo ka ku ut a INKATUTKIJA Suomen Indiana Jones FEMINISMI Kaikkien tasa-arvoa ÖLJYKENTTÄ PALAA Iran vetelee naruja Lähi-idässä 10.10.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kansan kukkarolla De_10102019_01.indd 1 2.10.2019 14.46 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI X • 20 20 / 26 . elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. he lm ik uu ta X /1 9 AVARUUS TEEMA Onko siellä ketään. KODIT KOHDILLEEN PAL.VKO 2020-26 00 74 43 -2 01 1 Demok11062020_001-002.indd 1 4.6.2020 10.19. 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. Mihin niitä tarvitaan. sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 20 / 11. jo ulu ku ut a 19.12.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DEKKARI Rikoskirjallisuus kiinnostaa KALPEANAAMA Räppäri parantaa maailmaa TYÖMARKKINAT Suunniteltu kaaos vartija JOULU TEEMA Ei ole yhteistä yhtä joulua De_19122019_01.indd 1 12.12.2019 14.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 10.10.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 10 . m aa lis ku ut a 26.3.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PIKKARIT Alusvaatteiden historiaa TAITEILIJAJUHLA 50 vuotta eduskuntaa JÄRJESTÄYTYMINEN Liitto houkuttaa koulutettuja EU TEEMA Turvallinen Eurooppa Stressitesti Korona syöksi maailman ja Suomen kaaokseen. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. Reaalitalouteen sotkeutuu myös psykologia ja pelko. ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 13.2.2020 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 20 / 13 . EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . Päästökompensaatiosta uhkaa tulla anekauppaa. Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 19 • 20 19 / 10 . Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . Se haluaa enemmän. m aa lis ku ut a 6/ 20 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 20 / 26 . Teemajutussa on kaksi erilaista näkökulmaa asuntopolitiikan keskustelua herättäviin kysymyksiin. Sanna Marin oli jo Suomen suosituimpia poliitikkoja. ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. De_26032020_01.indd 1 18.3.2020 9.57 MIRKA VAINIKKA Hyvinvointiministeri EN MÄ PELKÄÄ Miksi kuulun liittoon. m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. ke sä ku ut a Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. lo ka ku ut a X /1 9 TEEMA: Verotuksen painopiste siirtyy kulutukseen. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. 13.2.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI LAPSET Täydellisiä vanhempia ei ole KIINA Valtio valvoo ja kontrolloi BREXIT Kova vai pehmeä tulevaisuus. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. he lm ik uu ta IT SE De_13022020_01.indd 1 5.2.2020 11.29 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. YHDYSVALLAT Trump hämmentää maailmanpolitiikkaa 11.6.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 11 /2 Asuntojen tarjonta ja hinta vaikuttavat työllisyyteen, kulutukseen ja julkisiin menoihin. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. Paljon 24 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 24 • 20 19 / 19 . Tilaa Demokraatti 39 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . Nyt hän on myös pääministeri. Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. 3/ 20 PE TOS PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 20 / 13