N:o 107, 007450-14-24 . EK: Satamalakko horjuttaa
sopimusjärjestelmää
AKT ei hyväksy
gangsterimeininkiä ...3
Kieliä oppii näinkin ...16?17
TO R STA I 12. K e säku uTA 201 4
Kaupungeissa
lymyävät ongelmat
ja vahvuudet ...10?11
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Hinta 1,20 e (sis.alv)
Kuvitus Jari soini
Orjuutta, ympäristöongelmia, korruptiota...
Jalkapallobisnes ei
pelaa reilua peliä
...8?9
Helsinki
Vaihde
(09) 701 041
Uutistoimitus
(09) 701 0555
Ilmoitusmyynti (09) 701 0512
Haapaniemenkatu 7-9, B-talo
Postiosoite: PL 338, 00531 Hki
Turku
Uutistoimitus
(02) 277 0477
Ilmoitusmyynti 050 568 7361
. Yhtiö kiistää myös uhkailun.
13...21
13...18
Teollisuuden kiinteät investoinnit
kasvavat tänä vuonna, ennustaa Elinkeinoelämän keskusliitto. 0200 72822
Pohjanmaa, varhaisjakelu:
puh. 0200 71000. Vaasa
. 0200 55888
Tampere ja ympäristö:
puh. 12.6.
Nimipäivät tänään:
Esko
(ruots.) Eskil
Päivä kuvana
Uutiskertaus
Aurinko nousee:
Helsingissä 3.56
Oulussa 2.27
Aurinko laskee:
Helsingissä 22.44
Oulussa 0.08
Nimipäivät huomenna:
Raili, Raila
(ruots.) Åsa, Aslög
9...18
n
Kiistellyn venäläisyrityksen työehdot
muistuttavat orjatyötä, arvioi kansain-
välisen kuljetustyöntekijöiden liiton edustaja.
Auto- ja kuljetusalan työtekijäliitto AKT kieltäytyi aiemmin purkamasta venäläisen aluksen
lastia työehtorikkomusten vuoksi. Lisäksi 12 johtajaa
palkittiin keskimäärin 10 000 euron bonuksilla.
Rahapula ja luottamusasiat ajavat
Helsingin poliisin järjestämään uusiksi organisaatiotaan. 0200 30011
Lounais-Suomi, varhaisjakelu:
puh. Kaasuyhtiö
Gazprom on uhannut sulkea kaasuhanat silloin, jos sopimusta ei synny.
EU:n edustaja sanoi eilen illalla, että ratkaisua etsitään puhelinkeskusteluissa seuraavien
48 tunnin aikana.
Yle-veron käyttöönotto viime vuoden alussa kasvatti Ylen johtajien tulospalkkioita, uutisoi Seura. Tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan sijoitetut varat sen sijaan laskevat.
Viime vuonna teollisuuden kiinteät investoinnit laskivat parilla prosentilla.
Kaasuneuvotteluissa EU-komission,
Venäjän ja Ukrainan kesken ei eilenkään löytynyt ratkaisua. Lehden mukaan
n
Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen sai kannustuspalkkiota 19 000 euroa. Poliisilaitokseen luo-
n
daan uusi vakavan rikollisuuden toimintayksikkö.
Afganistanissa valmistaudutaan vaaleihin.
Politiikka
Kulttuuri
Demari.fi
3
14?15
?Kokoomuksen himo puuttua yhteiseen sopimiseen kumpuaa varmasti
siitä, että EK on vahvasti ohjeistamassa
heitä lähellä olevaa poliittista siipeä.?
4?5
6?7
8?9
10?11
12
13
Ahtaajalakko vauhkoonnutti
EK:n
?Pääministerin tärkein työ
on EU?, pääkirjoitus, Kupla
Tampereen valtuusto päättää ratikasta maanantaina,
Kimmo Kiljusen kolumni
Didrichsenin taidemuseo on
valmis Edvard Munchille
Ihmiset
Urheilupomot kuuntelevat
vain maailmanlaajuista painetta
16?17 On vaan niin kivaa!
18?19 Kun Brasilian sydän särkyi
20?21 Sarjakuvat ja tehtävät,
Euroopan katse kääntyy
kaupunkeihin
22?23 Radio ja TV
yhdistystoiminta
Syyriassa käydään kahden
rintaman jihadia
Keskustelua ja taustaa
Timo Suhonen blogissaan
?Suomella ja Ruotsilla on poikkeuksellinen mahdollisuus vahvistaa
rauhankumppanuutta Naton
kanssa uudelle tasolle, ilman sotilasliiton jäsenyyden haittoja.?
Johannes Koskinen blogissaan
Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne
Toimitusjohtaja: Esko Ranto
Kustantaja: Kustannus Oy Demari
Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin.
ISSN-L 2242-6892 Demokraatti
ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu)
Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula
Tilaajapalvelu:
(09) 701 0500
Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset:
. Mikkeli
Uutistoimitus
(03) 212 9455
Ilmoitusmyynti 050 568 7361
Uutistoimitus
(06) 317 8711
Ilmoitusmyynti (06) 317 4104
Uutistoimitus
toimitus@demari.fi
ilmo@demari.fi
levikki@demari.fi
etunimi.sukunimi@demari.fi
050 5543430
Lisätietoja: www.demari.fi
?
?
?
?
varhaisjakelu:
puh. Eilen AKT
aloitti lakon, koska laivan edustaja uhkaili liiton mukaan torniolaista pääluottamusmiestä.
Yhtiön mukaan laivan omat työntekijät eivät
ole halunneet lakkoa tai valittaneet sopimuksista. Osapuolet ilmoitti-
n
vat kuitenkin pysyvänsä yhteydessä asian tiimoilta ennen ensi maanantaita. Tampere
. Kiinteillä inves-
AFP Photo / Aref Karimi
n
toinneilla tarkoitetaan sijoituksia koneisiin,
laitteisiin ja muihin tuotantovälineisiin.
Tiedustelun mukaan investointien odotetaan kasvavan hieman alle kolmen prosentin
tahtia. 0800 96675
Muu Suomi:
puh. Helsinki, Uusimaa,
AKT haluaa, että jokainen
osapuoli noudattaa työehtosopimuksia ja pääluottamusmiesjärjestelmää. Tämäntyyppinen yhteistyö voi jatkua vain, jos siinä ovat
molemmat osapuolet tiukasti sitoutuneena mukana, Kokkila uhkaili.
Lehtikuva / Panu Pohjola
Juhani
Aro
Demokraatti
AKT pysäytti
eilen Suomen
satamat tämän
venäläisaluksen
surkeiden
olojen takia.
Aluksen
miehistön
470 euron
kuukausipalkat
sisältävät myös
työntekijöiden
ylityöt.
?Jos uhkailu sallitaan, Suomesta
loppuvat pääluottamusmiehet?
Akava: Uhkailu
ei auta
Koko sopimusjärjestelmää ei
pidä romuttaa ääriesimerkkien
vuoksi, Akava huomauttaa.
Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat parhaillaan sopimusjärjestelmän uudistamisesta.
. En näe, että nyt pitäisi vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, hän sanoi.. Syksyllä tehdyn työllisyysja kasvusopimuksen piti turvata
työrauha, mutta laittomat lakot
ja suhteettomat tukitoimet eivät näytä loppuvan. Hän korostaa,
että uhkauksia ei voi katsoa läpi
sormien.
. Jos uhkailu sallitaan, Suomesta loppuvat pian pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut.
Röytän satamaan saapuneita
laivoja on aiemminkin julistettu
saartoon, jos niiden työntekijöille on maksettu liian matalaa
palkkaa tai työehtoja on muutoin rikottu.
. EK:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkila uhkasi eilen työnantajien
irrtottautuvan koko sopimusjärjestelmästä ja lopettavansa ay-jäsenmaksuperinnän, jollei mitään
tapahdu.
Kaikki alkoi, kun AKT aloitti
pari viikoa sitten lakon Tornion
Röytän satamaan ankkuroidussa
venäläislaivassa. Tehokkuutta tarvitaan erityisesti paikalliseen neuvotteluun, jotta
ristiriidat eivät laajene konfliktiksi. Emme hyväksy
30-luvun tyyliä, että yritys tai
yrityksen edustajat sanelevat
ehtoja ja uhkailevat luottamusmiehiä, jos eivät saa kantojaan
läpi, Marko Piirainen sanoo.
Kansainvälisen kuljetustyöntekijöiden liiton ITF:n mukaan
ainakin viidellä saman yrityksen aluksella on tavattu vastaavia rikkomuksia kuin lakkoaluksella.
Alusten maksamat 470 euron
kuukausipalkat sisältävät myös
työntekijöiden ylityöt.
STT-Demokraatti
SAK toivoo jatkoa
työrauhaneuvotteluille
SAK:n edunvalvontajohtajan
Janne Metsämäen mukaan
AKT:n työnseisaus on tukitoimenpide, joka ei loukkaa viime
syksynä solmittua työllisyysja kasvusopimusta. 12.6.2014
3
??Ahtaajalakko paisuu kuin limpputaikina
EK uhkaa romuttaa
koko tes-järjestelmän
AKT:n eilen aamulla alkanut ahtaajalakko paisuu kuin limpputaikina, yli äyräidensä. Nykyisessä mallissa mielenilmausten kaltaisten, lyhyiden työtaistelujen syyt jäävät
liian usein käsittelemättä.
?Suomalaisen työmarkkinamallin
on jatkossakin perustuttava vahvaan
yhteiseen
sopimiseen
ja toisen
osapuolen
arvostukseen.?
Tornion Röytän sataman pääluottamusmies Jarmo Pekkarinen kertoo, että venäläisen
laivan edustajalta tullut kirje
oli kohdistettu suoraan hänelle.
Kirjeen sisältöä hän ei halua
avata.
Pekkarisen mukaan sataman pääluottamusmiestä ei ole
uhattu koskaan. Uskon ja toivon, että se työ
jatkuu tämmöisistä tapauksista
huolimatta. Valmista pitäisi
tulla loppusyksyyn mennessä.
. Työnantaja on myös kerännyt ammattijärjestöjen jäsenmaksut ja tilittänyt ne edelleen
liitoille. AKT:n toimien mitoitusta hän ei halua arvioida, koska ei tunne tapauksen taustoja.
Metsämäki muistutti STT:n
haastattelussa, ettei lakkoja
Suomessa ole mitenkään poikkeuksellisesti muihin EU-maihin verrattuna ja parasta olisi
ehkäistä niitä ennalta sopimalla
asioita paikallisesti.
Työmarkkinajärjestöjen neuvottelut työrauhaa koskevista
pelisäännöistä ovat Metsämäen
mukaan tähän asti sujuneet hyvässä hengessä. Tulkinta vaikuttaa siihen, millaisia
seuraamuksia työtaistelulla on.
AKT:n puheenjohtaja Marko
Piirainen sanoo, ettei vuorokauden mielenilmauksella ole
käytännössä vaikutusta Suomen
talouteen. Lakko laajeni eilen kaikkiin satamiin, kun AKT:n
ahtaajien pääluottamusmiestä oli
uhkailtu.
. Asiat on aina ennen saatu
sovittua sillä tavalla ja palkat
nostettua.
Tällä kertaa ahtaajien ammattiosasto julisti venäläislaivan
saarron sijaan lakkoon. Työnantajat ovat toistaiseksi toimineet solmittujen sopimusten mukaisesti ja tiiviissä,
hyvässä yhteistyössä keskusjärjestöjen ja useimpien liittojen
kanssa. Tämä on nimenomaan se
pöytä, jossa nyt pitäisi löytää
keinot siihen, miten osapuolet
voivat yhdessä sopien ja toisiinsa luottaen huolehtia työrauhasta ja sen säilymisestä.
Se ei onnistu siten, että uhkaillaan koko yhteiseen sopimiseen
liittyvän järjestelmän romuttamisella, sanoo puheenjohtaja
Sture Fjäder.
Fjäderin mielestä suomalaisen työmarkkinamallin on jatkossakin perustuttava vahvaan
yhteiseen sopimiseen ja sen
myötä lisääntyvään toisen osapuolen arvostukseen. Myös elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.)
totesi eilen, ettei yhden päivän
lakkoa ei pidä dramatisoida.
. Näillä toimenpiteillä ammattiyhdistysliike
osoittaa täydellistä piittaamattomuutta muun maailman menosta
ja romuttaa suomalaisen sopimusjärjestelmän, sanoi AKT:n
puheenjohtaja Ilpo Kokkila eilen.
Yksintein Kokkila uhkasi myös
lopettaa työnantajien ay-jäsenmaksujen perimisen.
. Tornion
käräjäoikeus pui nyt sitä, onko
kyseessä saarto vai lakko
Jyrki Kataisen kymmenen vuoden kauden jälkeen
tarvitaan uusi vaihde. Nähtäväksi jää, joutuuko Stubb mahdollisen valinnan jälkeen näyttämään, miten rooli muuttuu
toiminnaksi.
Jan Vapaavuori ja Paula
Risikko ovat Majanderista sa-
mantyyppisiä sosiaalista sopua
hakevia yhteistyön rakentajia.
. Ryhmäpuheen pitänyt Sirpa
Paatero kertoi eduskuntaryhmän tukevan valtiovarainministerinsä näkemystä.
Kuka heistä
pääministerin
pestin
saadessaan
kykenisi
pitämään
hallituksen
koossa ja
luomaan
yhteistä
tahtoa, Jan
Vapaavuori,
Paula Risikko
vai Alexander
Stubb?
Lehtikuva / Mikko Stig
kumpu ei aio jatkossa käyttää AKT:n lakkoon ajaneen venäläisvarustamon palveluja. Paula
Risikkoa Häikiö sanoo tuntevansa huonoiten, joten arvio
kyvystä perustuu ainoastaan
hänen pitkään ministerikokemukseen.
kokousedustajat tekevät valinnan. Ero on tyyleissä. Hänellä on selkeät
näkemykset siitä, mitä isänmaa ja puolue tarvitsevat hänen mielestään. Hän korostaa nimenomaan pääministerin hallitusta
koossa pitävää roolia.
. Outokumpu pitää jatkossa aiempaa tarkempaa syyniä
siitä, minkä varustamojen laivoilla sen raaka-ainekuljetuksia hoidetaan.
Näin pannaan orjatyötä teettäviä ruotuun.
Myrskytuulta.
EK otti järeät aseet käyttöön AKT:n satamalakossa
ja uhkaa tes-järjestelmän
kaatamisella. Koska kokoomuksen puheenjohtaja on myös suurimman puolueen puheenjohtaja,
eduskunta todennäköisesti
äänestää hänet Suomen seuraavaksi pääministeriksi. Sopiminen
tosin on vaikeaa, jos pääluottamusmiestä uhkaillaan kuin 30-luvun gansterielokuvassa. Pääministerin tehtävä on
pitää hallitusta koossa, luoda
yhteistä tahtoa. Ero
on tyyleissä.?
Stubb korostaa
kokoomuksen kovia linjoja
Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Mikko Majander
pitää Alexander Stubbin tapaa
käydä kampanjaa aivan uudenlaisena. Hänhän
jossain haastattelussa ihmetteli itsekin muutostaan, Majander sanoo.
Hänestä Vapaavuorella on
omat arvonsa, mutta tämä tunnistaa myös vastapuolen näkemykset ja etsii tapaa, jolla eroja
voi sovittaa yhteen.
Ilmapuntari
Ilmiö
Myötätuulta. Tämän hallituksen suurin ongelma on ollut, että pääministeri ja valtio-
varainministeri eivät ole puhuneet samaa kieltä, toisin kuin
esimerkiksi Lipponen ja Niinistö, Lipponen ja Viinanen,
Aho ja Viinanen, Häikiö arvostelee.
?Ei suuria
linjaeroja?
Näillä kriteereillä Häikiö arvioi Alexander Stubbilla olevan parhaat edellytykset ja habitus EU-politiikan johtoon.
Jan Vapaavuorella on parhaat
näytöt neuvottelukyvystä, pitkä
kokemus Helsingin kaupunginhallituksen vetämisestä. Vapaavuori on tullut pitkän linjan oikeistolaisesta haukasta
sinipunamieheksi. Stubbin kampanja hakee
pääministeriydelle aivan erilaista roolia kuin aikaisemmin. Stubbin kampanja on ollut ylivoimaisesti paras, alkaen
esitteestä. Stubb
sanoo suoraan ja selkeämmin omat kantansa, muut ovat
pyöreämpiä kannanotoissaan.
Mutta en näe suurta linjaeroa,
Häikiö sanoo.
Olli
Hella
Demokraatti
olli.hella@
demari.fi
. EK:n puheenjohtaja Ilpo Kokkila on
aikaisemmin saarnannut
paikallisen sopimisen puolesta, jotta lakkoja voitaisiin vähentää. Vai ei ole lakoilla vaikutusta. Lähinnä on kyse henkilövaalista. Ehkä eroa löytyy heidän
väliltään lähinnä joistakin arvokysymyksistä, joissa Vapaavuori on sovittelevampi. Kaikkia päätöksiä ei puolueen
mukaan kuitenkaan pidä repiä auki.
Hallituksen maaliskuussa tekemistä päätöksistä varsinkin
lapsilisän leikkausta on arvosteltu.
Ministeriaitiossa tänään ensimmäistä kertaa istuva Rinne on
vaatinut, että lapsiperheiden asema ja sosiaalietuuksien indeksileikkaukset käytäisiin vielä läpi. pääministerin tärkein tehtävä on tukea valtiovarainministeriä. Vapaavuoren
esite ei ollut onnistunut, Risikon esitettä en ole nähnyt, Häikiö sanoo.
Hän uskoo, että valinta on
hyvä kokoomukselle.
. 4
12.6.2014
??Professori: Kokoomus tarvitsee uuden vaihteen
?Pääministerin
tärkein työ on EU?
Kokoomuksen puoluekokousedustajat valitsevat lauantaina
puolueelle uuden puheenjohtajan. Teräsyhtiö Outo-
Ministeritoveria ei jätetä?
Ministeritoverit jättivät SDP:n uuden puheenjohtajan valtiovarainministeri Antti Rinteen vastailemaan yksin ministeriaitiosta kansanedustajien kysymyksiin hallituksen maaliskuussa tekemistä kehyspäätöksistä.
Eroava pääministeri Jyrki Katainen (kok.) oli aluksi Rinteen tukena, mutta pidettyään oman puheenvuoronsa hänkin
lähti istuntosalista.
SDP:n eduskuntaryhmä haluaa epäoikeudenmukaiset säästöpäätökset uuteen tarkasteluun. Hän ei kuitenkaan johda esimerkiksi talouspolitiikkaa . Puolue-
?Lähinnä on
kyse henkilövaalista. Kysyin entiseltä pääministeriltä Matti Vanhaselta,
kuinka suuren osa hänen ajastaan EU vei. Vanhanen vastasi,
että kriisin aikaan 80 prosenttia, muina aikoina 55 prosenttia,
Häikiö kertoo.
Hän arvioikin, että uuden
pääministerin ajasta seuraavat
kuukaudet EU vie reilusti yli
50 prosenttia. Unionissa kiistellään komission työohjelmasta,
virkojen täytöstä ja instituutioiden suhteista.
Muut ministerit johtavat
omien sektoriensa työtä. Hänen ulostulonsa Natosta ja ayliikkeen roolista ovat kokoomuksen puheenjohtajan roh-
keaa suunnannäyttöä, Majander arvioi.
Hän vertaa pääministeriä perinteisesti jalkapallojoukkueen
valmentajaan, joka pyrkii saamaan joukkueen pelaamaan
yhteen.
. Häikiö korostaa, että pääministerin
toinen suuri tehtävä liittyykin
hallituksen sisäiseen työhön.
. Kyse on kuitenkin isosta
koalitiohallituksesta, mutta
Stubb pyrkii olemaan poikkeuksellinen poliitikko. Paavo Lipposella oli selkeä
linja EU-asioista, mutta muuten
hän tuki kaikkia sektoriministereitä ja oli sovittelija. Valinta tehdään minihallitusneuvottelujen jälkeen, ja pesti kestää ensi kevään eduskuntavaaleihin asti, mikäli hallitus nauttii eduskunnan enemmistön
tukea.
Pitkän linjan kokoomusvaikuttaja, professori Martti Häikiö muistuttaa siitä, että pääministerin työstä suurimman osan
vievät EU-asiat.
. Tämä oli yksi
syy eiliseen lakkoon.
Perustettu 1895.
Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988,
Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906,
Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun
Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012
Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Kunnallisvaalien siirtämistä lokakuulta huhtikuulle perustellaan myös säällä, mutta Suomen arvaamattomassa ilmastossa keleistä koituva etu saattaa jäädä vähäiseksi.
Työryhmä tyytyi yhdentämään eduskuntavaalien ja kunnallisvaalien vaalipäivän. Periaatteessa eurovaaleihin jos mihin sopisivat
pitkät listat. Uudistukset
onkin suotavaa panna heti eteenpäin, sillä ne selventävät vaaalikirjoa
ja lisäävät äänestysaktiivisuutta. Nettiäänestys olisi oleellinen parannus, joten
turvallisen menettelyn kehittämiseen pitää satsata kunnolla.
kiitettävä AvAus On
n n n
Kupla
Lehtikuva / Kristiina Lehto
Perheelline miäs
mittä ministeripestei kaippa.
ei saa olla kiveen hakattu.
Eduskuntavaalien ja kunnallisvaalien yhdistämistä pitää edelleen harkita. Presidentinvaalien ajankohtaan se ei koskenut, vaan
vetosi henkilövaaliin ja perinteisiin. 5
12.6.2014
Pääkirjoitus
Kari Hulkko
Lehtikuva / Vesa Moilanen
Kunnallisvaalit aiotaan siirtää huhtikuulle. Kunnallinen
päätöksenteko ryhdittyisi, kun uusi valtuusto pääsisi heti tositoimiin
päättämään budjetista. Vaalikiinnostusta nostaisi silti todennäköisemmin puhemies Eero Heinäluoman ajatus (Demokraatti 10.6.) maan jakamisesta
vaalipiireihin myös eurovaaleissa.
vAAlien erillisyyden periAAtekAAn
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen
pää-äänenkannattaja. Niiden yhdistämistä eduskuntavaaleihin
pitäisi edelleen harkita.
Vakiintunut vaalipäivä
on hyvä paalutus
vei saman tein hallinnon kehittämisen ministeriryhmän arvioitavaksi parlamentaariselta
työryhmältä saamansa esitykset vaalien uudistamiseksi. Tosin viime mainittu on vain hurskas toive; ei ole tutkimustietoa siitä, että huhtikuulle ajoitettu yleinen vaalipäivä saisi ilman muuta äänestäjät liikkeelle nykyistä isommin joukoin.
Joka tapauksessa on parannus nykyiseen, että sekä kunnallisvaalit että eduskuntavaalit järjestettäisiin vuorovedolla huhtikuun kolmantena sunnuntaina. EU-vaalien ajankohta taas ei ole
kotimaisissa käsissä. Jos
vaalit yhdistettäisiin, kansalaisten antamasta ohjauksesta tulisi yhtenäisempää ja pitkäjänteisempää.
Eurovaaleihin osallistutaan niin laiskasti, että lisätäkyjä on haettava
vaalijärjestelmästäkin. Tiuhat vaalit ovat omiaan lisäämään sekä politiikan poukkoilevuutta että vaaliväsymystä. Näin nettiäänestämistä päästäisiin kokeilemaan pienin riskein.
Kun ottaa huomioon, miten huolestuttavasti äänestysaktiivisuus on
laskenut, vaalijärjestelmän uudistamista pitää jatkaa eilen saatuja esityksiä radikaalimmin. Nykyisellään kansalaiset saattavat antaa
kunnallisvaaleissa puolueille pikemminkin välitodistuksen hallituspolitiikan hoidosta kuin oman paikkakunnan asioiden edistämisestä. Tuo päivä olisi vakiinnutettavissa kansanvallan
päiväksi. Vaaliviestintä saisi pontta samoina pysyvistä elementeistä
ja puolueiden vaalityö hyötyisi tasaisesta rytmityksestä. Siltä osin kuin Suomi voi asiaan vaikuttaa, meidän kannattaa ajaa vaalipäivän siirtoa huhtikuulle.
Oikeusministeri AnnA-mAjA HenrikssOn
n n n
myös se, että kunnallisvaalien yhteydessä
voitaisiin järjestää neuvoa-antavia kansanäänestyksiä paikallisista aiheista ja jopa nettiäänestystä käyttäen
Keskustassa ratikka
kulkisi jopa kolmen minuutin välein.
sen päätöksen raitiotien rakentamisesta vuonna 2016. Jos mukana ovat
perussuomalaiset ja keskusta, voi
olla vaikeampi löytää ymmärrystä ratikalle, Pekka Salmi sanoo.
Hänen mukaansa valtion pysyminen mukana jatkosuunnittelun
maksajana on vahva merkki, että
valtio on mukana myös rakentamisessa, sillä ?ei kai laiteta miljoonia suunnitteluun ja sitten
päätetä, että ei rakennetakaan?.
Tapaamispyyntö Rinteelle
vetämässä
Uutta valtiovarainministeriä
Antti Rinnettä (sd.) tamperelaiset eivät ole vielä tavanneet.
Tapaamispyyntö on jo vetämässä ja hanketta halutaan hänelle esitellä vielä ennen syksyn budjettiriihtä.
Maanantaisen valtuustonsa
jälkeen Tampere tekee lopulli-
Tampereen ratikkahanke
??
??
??
??
??
Raitiotiessä ei ole kyse vain joukkoliikenteestä, vaan uudenlaisesta kaupunkirakenteesta.
Parinkymmenen vuoden kuluttua ratikkareittien varrella asuu
jopa 100 000 tamperelaista. Selkeä enemmistö eli 61
prosenttia vastaajista haluaa
kulutusta ja investointeja lisääviä toimenpiteitä. Suuntaus työmarkkinoilla
on ja sen pitäisikin olla se,
että yhdessä teemme entistäkin enemmän, sanoo IAU:n
puheenjohtaja Juhani Haapa
saari.
SLSY:n puheenjohtaja Thel
ma Åkers jatkaa, että ammattiliitoilla on hyvin paljon yhteisiä
tavoitteita . .
6
12.6.2014
??Ratikkalähetystöt matkaavat Helsinkiin
Tampereen valtuusto päättää
raitiotiestä maanantaina
Takavuosina Helsinkiin matkasi
karvalakkilähetystö jos toinenkin
puhumaan hallitusherroille ja kansanedustajille rahan tärkeydestä
maakunnan omille hankkeille.
Nyt Helsingissä saadaan odottaa ratikkalähettiläitä Tampereelta.
Kaupungin 250 miljoonan euron
arvoinen raitiotie ei toteudu ilman
valtion 80 miljoonan osuutta.
. myös yli keskusjärjestörajojen.
. Tampereella ei ole edellytyksiä rahoittaa ratikkaa yksin, apulaispormestari Pekka Salmi sanoo.
Liikennepoliittiseen selontekoon Tampereen raitiotie on
kirjattu ja valtio on maksanut
osan suunnittelusta. Työpaikkoja on jo 40 000.
Onnistuessaan hankkeesta tulee seudullinen, kun raitiotie kulkisi
Pirkkalasta Härmälän ja Hatanpään kautta keskustaan, keskussairalaan ja Linnainmaalle ja sieltä Kangasalle.
Alkuvaiheessa ratikka linjattaisiin Hervannasta keskustaan ja sieltä
edelleen länteen Näsijärven rannassa Paasikiventien naapurissa.
Toinen linja kulkisi keskustasta keskussairaalaan.
Pituutta raitiotielle tulisi yli 20 kilometriä. Lopullista
päätöstä pysyä mukana loppuun asti valtiolla ei ole.
Maanantaisen
valtuustonsa jälkeen
Tampere tekee
lopullisen päätöksen
raitiotien rakentamisesta vuonna 2016.
Varmuuden tuo, jos hanke
kirjataan seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon ja seuraavaan hallitusohjelmaan.
. Työnantajat ovat viime aikoina tiivistäneet rivejään, ja
meidän pitää tehdä samoin,
Åkers sanoo. Kuvassa visuaalinen hahmotelma katuratikasta Insinöörinkadulla Hervannassa.
STTK tutki:
Suomalaiset
haluavat elvytystä
STTK:n teettämän kansalaistutkimuksen perusteella suomalaiset haluavat selkeästi enemmän
talouden elvyttämiseen tähtääviä toimenpiteitä kuin veronkorotuksia ja leikkauksia.
. Palolan mielestä viesti
kannattaa ottaa vakavasti myös
edessä olevissa minihallitusneuvotteluissa. Poliittinen riski on olemassa
siitä, ketkä istuvat seuraavassa
hallituksessa. Jos valtio ei lähde mukaan,
koko hanke on liipasimella. (Demokraatti)
Teollisuuden
palkansaajat
vahvisti rivejään
Antti Palola.
Teollisuuden palkansaajat TP
sai hiljattain uusia jäseniä.
Järjestön hallitus hyväksyi eilen TP:n jäseniksi Ilmailualan
unioni IAU:n ja Suomen len-
toemäntä- ja stuerttiyhdistyksen (SLSY).
Päätöksen jälkeen Teollisuuden palkansaajiin kuuluu yhteensä 15 ammattiliittoa kaikista eri palkansaajien keskusjärjestöistä.
. Ainoastaan
20 prosenttia kannattaa talouden tasapainottamiseen liitty-
viä toimenpiteitä kuten leikkauksia, kommentoi STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.
Tiedot ilmenevät STTK:n
Aula Researchilla teettämästä
kansalaistutkimuksesta, johon
vastasi 2 284 suomalaista.
Elvyttävät toimet saavat selkeän suosion kaikissa ikäryhmissä. Tämä antaa meille entistäkin leveämmät hartiat, kun
ajamme yhteisiä tavoitteitamme niin työmarkkinoilla
kuin yleisemmin yhteiskunnassa, TP:n puheenjohtaja
Riku Aalto sanoo.
Ilmailualan unionissa uskotaan, että teollisuuden yhteisrintamaan liittyminen hyödyt-
tää myös teollisuutta ja vientiä
tukevia liittoja ja niiden jäseniä.
. (Demokraatti). Ehtona
on valtion rahoituksen lisäksi
se, että suunnitelmasta saadaan
toteuttamiskelpoinen niin, että
hinta ei saa nousta rakennuskustannusindeksiin sidottuna
yli 250 miljoonan euron.
Tampereen kaupunki/IDIS Design Oy
Timo
Vainio
Demokraatti
Alkuvaiheessa linja kulkisi Hervannasta keskustaan ja sieltä edelleen länteen
Vantaa ja Espoo olisivat omia vaalipiirejään. 12.6.2014
Kolumni
Kimmo Kiljunen
kimmo.kiljunen@formin.fi
Kirjoittaja on rauhanvälityksen erityisedustaja.
Demarit kannattavat,
vastaankin saa olla
Apulaispormestari
Pekka
salmi on myös demarien valtuustoryhmän puheenjohtaja.
Ryhmällä on ylimääräinen kokouksensa juuri ennen maanantai-illan valtuustoa, mutta jo nyt
tiedetään, että täysin yksimielinen ryhmä ei ole.
. Tällöin valtuuston
seudullinen edustavuus olisi kyseenalainen.
On ymmärrettävää, että Helsingin seudun
pienemmissä kunnissa pelätään ja vastustetaan suorilla vaaleilla valittavaa metropolivaltuustoa.
n n n
ainoa toimiva ratkaisu olisi tehdä vaalipii-
rijako metropolialueelle. Ryhmä tekee sitovan päätöksen ratikan puolesta, mutta
vapaat kädet annetaan parille
äänestää vastaan.
Ryhmäpäätöksestä poikkeaminen ei nyt johda erottamisiin, kuten kävi neljän valtuutetun osalta, kun Tampereella
äänestettiin tunnelista, jonka
vastustaminen oli demareiden keskeinen kunnallisvaaliteema.
Valtuusto ei muutenkaan ole
yksimielinen. Sen kooksi
on ehdotettu 101 jäsentä.
Pari vuosikymmentä on
7
Hankaluutena on Helsingin seudun kuntakoon epäsuhtaisuus. Nyt hallituksen nimittämän
metropolilakityöryhmän esityksen
pohjalta ollaan luomassa erillistä
metropolihallintoa.
Vaihtoehtoja on kaksi: tiiviimpi
kymmenen kunnan malli ja laveampi
kuudentoista kunnan malli. Suomen
maahanmuuttorikkaimmassa kunnassa
politiikasta.
Kauniaisissa kunnallisvero on 16,5 prosenttia ja pienempituloisella
Vantaalla 19,00 prosenttia, puhumattakaan
Mäntsälän 19,75 prosentista.
n n n
puhuttu tarpeesta
luoda Helsingin seudulle muusta maasta poikkeava metropolihallinto. Lievintä verotus on Kauniaisissa, jossa vastaava summa on runsaat 23 200
euroa. Tarvitaan vaaleilla
valittava metropolivaltuusto. (STT)
Kiteellä Pohjois-Karjalassa täytyy maksaa suhteessa eniten
tuloveroja Suomen kunnista, ilmenee Veronmaksajain keskusliiton selvityksestä.
Laskelman mukaan keskipalkkainen perhe maksaa tänä
vuonna Kiteellä tuloveroja lähes 28 000 euroa. Myös kokoomuksen ryhmä hajoaa. kunnallisjärjestön puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja toni eklund sanoi keväällä Demokraatissa, että tällä
hetkellä ja lähitulevaisuudessa
Turulla ei ole taloudellisia edellytyksiä raitiotielle, joka edellyttää, että hanke on kuntien
yhteinen ja alueelle nykyistä
suurempaa väkimäärää.
Raitiotien asemasta Turussa
suunnitellaan runkolinjoja nykyistä suuremmille busseille.
Kauniaisissa
veronmaksajan
kelpaa mällätä
kunnallis- ja kirkollisvero, valtionvero, yleisradiovero ja sosiaalivakuutusmaksut. Se
on kuitenkin poliittisesti mahdollinen vain toteuttamalla vaalipiirijako.. Luvuissa huomioidaan
Oikaisu
Tiistain Demokraatissa väitettiin, että Lappohja kuului toisen
maailmansodan jälkeen Neuvostoliitolle vuokrattuun Porkkalan alueeseen. Sen sijaan Lappohja oli osana Hankoniemeä
pakkovuokrattuna Neuvostoliitolle keväästä 1940 aina Hangon vuokra-alueen takaisinvaltaamiseen joulukuussa 1941.
Kuusi vaalipiiriä
metropolialueelle
p
ääkaupunkiseudulla eletään Suomen ainoalla metropolialueella.
Se on yhtenäinen työssäkäynti- ja
asuinalue yli miljoonalle ihmiselle.
Jälkeenjääneet kuntarajat kuitenkin kiusaavat
ihmisten arkista elämää.
Esimerkiksi saat rikemaksun, jos nouset
Mellunmäen metroasemalla bussiin, joka vie
sinut pari pysäkinväliä Vantaan puolelle Länsimäkeen, ja olet ilman seutulippua. Näin muodostuisi kuusi vaalipiiriä, joiden kunkin koko olisi
hieman päälle 200 000 asukasta.
Metropolihallinnossa tarvitaan seudullista
kokonaisnäkemystä, siksi myös tarvitaan suorilla vaaleilla valittava metropolivaltuusto. Metropolialueen pienemmistä kunnista tehtäisiin yksi vaalipiiri. Se olisi ollut liian mammuttimainen ja etäinen asukkaiden
kannalta. Vihdoin asiassa on alkanut tapahtua.
Pääkaupunkiseudulla torjuttiin suurkuntahanke. Bussihan koukkaa
nan yhteisistä
hetkeksi takaisin Helsinasioista kuten
gin puolelle.
maankäytöstä,
Helsingin seudun ihliikenteestä, asumisiä myös verotetaan
misesta, elinkeiregressiivisesti, mitä
nopolitiikasta,
suuremmat tulot sen pietyövoimasta ja
nemmät verot. Metropolin tasolla päätettäisiin seutukunnan yhteisistä asioista kuten maankäytöstä, liikenteestä, asumisesta, elinkeinopolitiikasta, työvoimasta ja maahanmuuttopolitiikasta.
Tiiviimmässä mallissa olisi käytössä
myös 3-3,5 prosentin verotusoikeus. Perussuomalaisten koko ryhmä on ratikkaa vastaan ja vastustajia löytyy
muistakin.
Tampereella pidetään mahdollisena, että myönteisestä
ratikkapäätöksestä valitetaan.
Kun rakennustöiden aloittamiseen on vuosia aikaa, valitusten ei uskota hanketta hidastavan, vaan suunnittelua ja kaavoitusta voidaan jatkaa.
Tampereella pidetään
mahdollisena, että myönteisestä
ratikkapäätöksestä valitetaan.
Turkuun
ei pikavauhtia
Turun kaupunginhallitus hyväksyi keväällä esityksen siitä,
että raitiotien yleissuunnitelma
laaditaan yhteensä kolmelle
haaralle Kauppatorilta Runosmäkeen, Skanssiin ja Varissuolle.
Suunnitelman toteuttamisesta on tarkoitus päättää valtuustossa ensi keväänä, mutta
pikavauhtia ratikka ei Turkuun
ole tulossa.
Kyse on rahasta - tällä kertaa sen
puutteesta.
Turun sos.dem. Tällä
voitaisiin tasoittaa seudun regressiivistä
kuntaveroa.
Olennaista on, että metropolialueen
päätöksenteko nojautuu edustukselliseen demokratiaan. Sen sijaan jos jatkat samalla bussilla pari kilometriä
eteenpäin ja jäät pois Jakomäessä, saatkin käytMetropolin
tasolla päätettää metrolipun vaihto-oitäisiin seutukunkeutta. Näin ei kuitenkaan ollut. Suorissa vaaleissa metropolivaltuustoon tulisi valittua lähes pelkästään
helsinkiläisiä poliitikkoja. Nykyistä kuntajakoa
voitaisiin käyttää hyväksi.
Helsinki pitäisi jakaa kolmeen vaalipiiriin:
kantakaupunki, Pohjois-Helsinki ja Itä-Helsinki
Kuitenkin Suomen
palloliiton puheenjohtaja Pertti
Alaja totesi hänelle toisin.
. Qatarin pitäisi ottaa vastuu ihmisoikeuksien
laiminlyömisestä, sanoo Jukka
Pääkkönen.
Ituc vaatii Qatarilta työntekijöiden järjestäytymisvapautta, turvattua vähimmäispalkkatasoa, toimivaa kantelu- ja valvontajärjestelmää
sekä yhteistyötä ainoastaan
luotettavien työvoimanvälittäjien kanssa.
Itucin pääsihteeri Sharan
Burrow vaatii Fifaa puolustamaan ihmisoikeuksia.
. Kunhan Suomi verkostoituu hyvin, senkin ääntä
kuullaan ihmisoikeuskiistoissa,
kertoo Ismail.
Ellinoora Sandell
Demokraatti. Huomio pitäisi
kohdistaa kisoja rahoittaviin jättiyrityksiin, koska ne voivat oikeasti
vaikuttaa, Pääkkönen sanoo.
Qatarin vakava tilanne johtuu
maan kafala-järjestelmästä. Eivät suinkaan sen
takia, että Qatar on ensimmäinen
Persianlahden alueen järjestäjämaa, vaan lapsenkengissä olevan
demokratiansa takia.
Jo tällä hetkellä Qatarin kisoihin liittyvissä rakennustöissä on
kuollut yli tuhat siirtotyöläistä. Kyse on käytännössä orjuudesta.
Ammattiliittojen toiminta on
Qatarissa vaikeaa, mutta Pääkkösen mielestä siirtotyöläisten oikeuksien puolesta on silti tärkeää
yrittää taistella.
?Minne empaattisuus
on kadonnut??
Saskin teemaseminaarissa puhujana ollut entinen jalkapalloilija
ja nykyinen Kuopion kaupunginvaltuutettu Atik Ismail aloitti
jalkapallon pelaamisen jo pienenä poikana. Kyse on
käytännössä orjuudesta.
. Joko MM-kisat
siirrettäisiin toiseen maahan
tai Qatarin työehdot muuttuisivat ihmisarvon vertaisiksi.
. Saskin viestintäpäällikön Jukka Pääkkösen
mukaan yksinkertaista ratkaisua
ei ole.
. Urheilubisnes on nykyään
niin valtava, että monet urheilijat pitävät uransa aikana suunsa
supussa. rights?.
Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen Sask ry:n teemaseminaarissa pohdittiin urheilubisneksen valtaa. Jos
MM-kisojen pääorganisaattori Fifa
ei tee asialle mitään, kesällä 2022
Qatarin MM-stadionit ovat maksaneet ay-liikkeen maailmanjärjestö
Itucin mukaan 4000 siirtotyöläisen hengen.
Qatarin ihmisoikeuksien laiminlyönti on nostanut koko jalkapallon maailmanmestaruuskisojen
solidaarisuustilanteen esille. Ronaldot, Messi ja
Neymar voisivat kuitenkin
hyödyntää mainettaan ja puuttua järjestäjämaiden ihmisoikeuksien epäkohtiin, kommentoi Ismail.
Verkosto
auttaa vaikuttamaan
Qatarin tilanteen parantamiseksi on väläytelty kahta eri
vaihtoehtoa. Nepalista ja muista Aasian maista tulevilla siirtotyöläisillä, joita on jokaista paikallista kohden viisi, ei
ole paljoakaan oikeuksia. Koska Qatarin hallinto ei
ole edes myöntänyt orjatyövoiman käyttöään, hienointa
olisi, jos kisat siirrettäisiin
maahan, jossa ihmisoikeudet
toteutuvat. Netissä leviävät kampanjat kuten ?Red card for
Fifa. Jos maalla on hyvä verkosto,
se ei ole koskaan liian pieni vaikuttamaan. Hän toivoo, että suuret tähdet käyttäisivät ääntään ja puolustaisivat ihmisoikeuksia.
Siirtotyöläiset eivät saa
järjestäytyä vaan ovat oman
isäntänsä armoilla. Valitettavasti niin Fifa kuin
urheilubisnes yleensäkin haluavat usein vain pestä kätensä
ongelmista, Pääkkönen harmittelee.
Atik Ismailin mielestä isot jalkapallomaat määrävät tahdin,
kun pienemmät joutuvat tyytymään vähään. Vuonna 1978 hollantilaisen Johan Cruyffin jäädessä pois Argentiinan MM-kisoista protestoidakseen maan
junttaa Ismail havahtui huomaamaan jalkapallon yhteiskunnallisen merkityksen.
Varsinkin nyt, kun MM-kisojen
ympärillä kuohuu, Ismail toivoisi,
että suuret pelaajaidolit avaisivat
suunsa.
Saskin seminaarissa Atik Ismail sanoi jalkapallobisneksen muuttuneen. Kansainvälinen ay-liike on järjestänyt useita mielenosoituksia Fifaa
ja Qataria vastaan. Erilaiset kampanjat ovat tehokas tapa luoda maailmanlaajuista
painetta, jotta MM-kisat järjestettäisiin reilusti. ja ?Re-run the vote: No world
cup without workers. He eivät
saa järjestäytyä vaan ovat oman
isäntänsä armoilla. 8
12.6.2014
??Qatarin surkea ihmisoikeustilanne kiihdyttää keskustelua urheilubisneksen etiikasta
Urheilupomot kuuntelevat
maailmanlaajuista painetta
Qatarissa vuonna 2022 järjestettävät jalkapallon maailmanmestaruuskisat ovat herättäneet paljon huomiota
Heistä on miehiä 23 ja naisia 22. Nettiäänestyksen suunnittelu on käynnissä oikeusministeriössä. Loput neljä asettaa piirihallitus syksyllä.
Pääluottamusmies Janne
Laulumaa Raisiosta ja pääluottamusmies Mika Maaskola
Turusta saivat seuraavaksi eniten ääniä ennen kolmatta kansanedustajaa Eeva-Johanna
Elorantaa Turusta.
Heli Paasio ei seuraavissa
vaaleissa ole ehdolla, eikä jäsenäänestys suosinut hänen puolueosastonsa ehdokasta Minna
Kuuselaa, joka jäi 18 tarjokkaan
listalla toiseksi viimeiseksi.
Demariehdokkaina eduskuntaan pyrkivät keväällä myös
eduskuntaryhmän ryhmäavustaja Mari-Elina Koivusalo Turusta, toiminnanjohtaja Jaana
Vasama Uudestakaupungista,
nuoriso-ohjaaja Jere Järvinen Kaarinasta, rehtori Taru
Pätäri Turusta, tarkastaja
Maija Salo Maskusta, erikoistutkija Minna Ylikännö
Liedosta, vakuutussihteeri
Tuula Hällfros-Laaksonen
Loimaalta ja järjstösihteeri
Nelli Baran Turusta.
Ruotsinkielinen piiri on
jo asettanut ehdokkaakseen
Kyösti Kurvisen Paraisilta.
Äänioikeuttaan käytti 26
prosenttia jäsenistä.
Demokraatti
Uudellamaalla
äänestetään ehdokkaista
Qatar saisi
ottaa mallia muista
Jalkapallon mestaruuskisojen
järjestäjämaat eivät ole aina
olleet yhtä pulassa kuin Qatar. Vuokratyöläisten olot
olivat inhimilliset, eikä kuolemantapauksia tapahtunut loppuaikana ollenkaan.
Tänään alkavilla Brasilian
MM-kisoilla linja on saman-
lainen kuin Etelä-Afrikassa.
Maassa vallitsee vahva ammattiliittorintama, ja rakennusalan ammattiliitoille on
tarjottu koulutusta kisojen rakentamista varten.
. Ehdokkaiden keski-ikä
on 44,8 vuotta.
Uudellamaalla voi tämän
hetken tiedon mukaan asettaa
35 ehdokasta. Määräaikaan mennessä Uudellamaalla asetettiin
vuoden 2015 eduskuntavaalien
ehdokasehdokkaiksi 45 henkilöä. Kansanäänestyksiä
olisi helpompi järjestää, jos
käytössä olisi nettiäänestys.
Työryhmä suosittaa, että lakimuutokset kunnallisista kansanäänestyksistä ja nettiäänestyksistä valmistellaan rinnak-
Uudet
valtuustot
päättäisivät
budjetista
ja verosta.
kain. Kummassakin maassa on
demokraattinen hallinto ja toimivat järjestymis- ja neuvotteluoikeudet. Tätä pitäisi vaatia
kaikilta jalkapallon maailmanmestaruuskisojen isäntämailta,
sanoo Sask ry:n ohjelmasuunnittelija Laura Ekholm.
Uudenmaan sosialidemokraattien kansanedustajaehdokkaista järjestetään jäsenvaali
elokuussa. 12.6.2014
9
Kuntavaalit aiotaan
siirtää huhtikuulle
vain
Kari Hulkko
Seuraavat kunnallisvaalit pidetään todennäköisesti huhtikuussa 2017. Oikeusministeriön
työryhmä esittää kunnallisvaalien siirtämistä lokakuulta huhtikuulle. Jäsenäänestyksen kautta valitaan 27, FSD nimeää kolme ehdokasta ja loput
ehdokkaista jätetään piirihallituksen täydennettäväksi jäsenäänestyksen jälkeen.
Ehdokkaiksi jäsenvaaliin asetettiin: Arlin Tiina Vantaalta,
Bruun Susanna Vantaalta, Ek-
lund Tarja Vantaalta, Guzenina-Richardson Maria Espoosta, Harinen Ari Kirkkonummelta, Hellström Martti
Espoosta, Ihonen Miika Espoosta, Jalonen Jaakko Porvoosta, Jungner Mikael Helsingistä, Kanerva Pasi Pornaisista,
Karjalainen Anne Keravalta,
Kaukola Ulla Vantaalta, Kiljunen Kimmo Vantaalta, Korpi
Marianne Porvoosta, Kukkola Jussi Hyvinkäältä, Kuusela Pirkko Espoosta, Kuusisto Merja Tuusulasta, Kähärä
Sirkka-Liisa Vantaalta, Lahti
Jukka Espoosta, Laurila Pirjo
Kauniaisista, Lehtonen Sami
Espoosta, Lepolahti Harri Nurmijärveltä, Lindtman Antti
Vantaalta, Liu Päivi Pornai-
sista, Luukkonen Kukka-Maaria Raaseporista, Mali Teemu
Vihdistä, Merelä Mikko Vantaalta, Mäkinen Emmi Järvenpäästä, Mölsä Jukka Vantaalta,
Olin Tessa Vantaalta, Pahlman
Irma Hyvinkäältä, RavolainenRinne Heta Mäntsälästä, Rinne
Antti Mäntsälästä, Romppanen
Eero Vantaalta, Räsänen Joona
Lohjalta, Savolainen Kim Keravalta, Sodhi Ranbir Vantaalta,
Stevander Terhi Vantaalta, Suhonen Mirja Porvoosta, Suorsa
Kari Vantaalta, Tahvanainen
Säde Vantaalta, Tallgren Mika
Karkkilasta, Vuori Merja Espoosta, Välilä Teemu Espoosta
ja Värmälä Johanna Espoosta.
Demokraatti. Uudistus on tarkoitus
toteuttaa jo seuraavissa vaaleissa.
Kunnallisvaalit pidettäisiin
huhtikuun kolmas sunnuntai.
Päivä on sama, jona eduskuntavaalit perinteisesti järjestetään.
Vaaleja ei kuitenkaan yhdistetä.
Kansalaiset äänestäisivät siis
kahden vuoden välein samana
huhtikuun päivänä joko kunnallis- tai eduskuntavaaleissa.
Työryhmän puheenjohtaja,
kansanedustaja Kimmo Sasi
(kok.) uskoo, että yleinen vaalipäivä lisäisi äänestysaktiivisuutta.
SDP:n puoluesihteeri Reijo
Paananen katsoo, että vakiintuneesta vaalipäivästä hyötyisi
myös koulujen opetus.
. Tarkoitus on,
että hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä saa ehdotukset teknisistä ratkaisuista
ja lainmuutoksista tammikuun
loppuun mennessä.
Työryhmä käsitteli myös
kansalaisaloiteoikeuden ikärajan alentamista 15 vuoteen nykyisestä 18:sta vuodesta. Se kuitenkin torjui muutoksen.
Demokraatti
Taimela ja Kantola
kärjessä vaaleihin
Varsinais-Suomessa sosialidemokraatit lähtevät ensi kevään
eduskuntavaaleihin kärjessä
kaksi istuvaa kansanedustajaa.
Jäsenäänestyksessä eniten ääniä
sai Katja Taimela Salosta kannoillaan Ilkka Kantola Turusta.
Kaksikko oli äänestyksessä
selvästi edellä muita.
Jäsenäänestyksessä valittiin
listalle 13 yhteensä 17 ehdokkaasta. Ne pysyvät tammikuussa.
Netti käyttöön
kansanäänestyksissä
Työryhmä näyttää vihreää valoa sille, että kunnallisvaalien
yhteydessä voisi pitää neuvoaantavia kunnallisia kansanäänestyksiä. Koulujen on helpompi ot-
taa vaalivalmistelu osaksi opetusohjelmaansa, kun vaaleilla
on sama ajankohta, Paananen
arvioi.
Kunnallisvaalien
siirron
etuna olisi myös se, että valittu
uusi valtuusto pääsisi päättämään jo seuraavan vuoden talousarvioista ja kunnallisverosta.
Presidentinvaaleja työryhmä
ei esitetä siirrettäväksi. Esimerkiksi vuonna 2010
Etelä-Afrikan MM-kisoissa 30
000 työläistä liittyi ammattiliittoon ja heidän palkkansa
nousivat kymmenellä prosentilla
10
12.6.2014
??Sekä ongelmat että voimavarat kasautuvat sinne, minne ihmisetkin
Euroopan katse
kääntyy kaupunkeihin
Kaupungit saavat EU:ssa entistä
tärkeämmän roolin. Myös joukkoliikenne toimii kaupunkien varassa. Eurooppa on kaupungistunein maanosa Latinalaisen
Amerikan ohella, hän sanoo.
Ongelmia on ratkottava
kaupungeissa
Toinen tärkeä tekijä kaupunkiagendan taustalla on Eurooppa
2020-strategia. Kaikissa EU-maissa
käynnistellään nyt uutta aluepolitiikan kautta 2014?2020.
Euroopan komissio solmii
jäsenmaiden kanssa kumppanuussopimukset, joiden pohjalta EU-tukea ja kansallisia varoja kohdistetaan tulevina vuosina alueille. Toisena tärkeänä
uutena vaatimuksena on keskittää EU-aluetuet kasvua tukeville avainaloille.
Lisäksi edellytetään, että kaupungit sitoutuvat älykkään erikoistumisen strategioihin. Jopa puolet työpaikoista on
kadonnut eräistä kunnista. Työpaikkaomavaraisuus on romahtanut myös
useissa menestyksellään ylpeilevissä
kaupunkien kehyskunnissa.
Suomikin kaipaa kipeästi kaupunkeja elvytyksen tueksi. Kaupungeissa on siis runsaasti voimavaroja, jotka voidaan kytkeä Euroopan elvyttämisen, kestävän kasvun ja köyhyyden torjumisen tueksi.
Johtotrio tuo esille
pikkukaupungit
Kaupunkiagendan valmistelua
vauhdittavissa taustamuistioissa tavoitteet ovat hyvin kunnianhimoisia. Työllisyysaste tulee nostaa 75 prosenttiin ja nostaa 20 miljoonaa eurooppalaista
pois köyhyydestä.
Suomea hyvin tunteva komissaari Hahn korostaa, että EU:n
kaupunkiagenda koskee myös
keskisuuria ja pienempiä kau-. Euroopan komissiossa ollaan vakuuttuneita, että aika on kypsä
luoda erityinen EU:n kaupunkiagenda.
Suomi saa kohta
kumppanuussopimuksen
EU-aluepolitiikkaan, jota Suomikin noudattaa, tulee suuria
muutoksia. Ilman paikallisia panostuksia tulokset jäävät vajaiksi,
Kaupunkipolitiikka
vahvistuu EU-tasolla
Samanaikaisesti aluepoliittisten uutuuksien käyttöönoton
kanssa EU-tasolla valmistellaan vahvempaa kaupunkipolitiikkaa. Alueilla tulee tunnistaa vahvuudet,
joiden varassa voidaan luoda
tulevaisuuden kasvua ja työpaikkoja sekä torjua köyhyyttä.
Apua elvytykseen
EU alkaa oppia viimein, että kaupunkeja tarvitaan, jotta maanosa elpyisi
vuosia jatkuneesta kriisistä. Kaupunkikehitys saa
uudenlaisen sijan eurooppalaisella asialistalla.
Kaupungit ovat ponnahtaneet EU:ssa keskiöön monin
tavoin viime kuukausina. Kaupungit ovat
avainasemassa ratkottaessa Eu-
Kuntakenttä on
Suomessa
keskittynyt
torjumaan
kaupunkeja vahvistavia
liitoksia.
hannutaavitsainen27@gmail.com
roopan akuutteja ja pidemmän
aikavälin ongelmia.
Talouskriisin aikana köyhyys
ja työttömyys ovat paisuneet
valtaviksi ongelmiksi nimenomaan EU:n kaupungeissa. Suomen kumppanuussopimuksen hyväksymistä
odotetaan vielä kuluvan kesäkuun kuluessa.
Alkavan kauden aluepolitiikkaa ohjaa EU 2020-strategia, jota tarkistetaan talouskriisin jälkeiseksi kasvuohjelmaksi
syyskaudella. Ajattelua tulee avartaa ja nostaa
nyt vahvasti esiin elinkeinot, työpaikat
ja kuntien kasvupolitiikka.
Kuntaliitossolmujakin
voidaan
avata, kun keskitytään kasvudynamiikan vahvistamiseen. Sama oppi
on edessä nollakasvusta kärsivässä
Suomessa.
Työpaikoista on maassamme huutava tarve, työpaikkakato koettelee
alueita. Osana tätä työtä unionille ja jäsenmaille työstetään
yhteistä kaupunkiagendaa.
Taustalla on tahto valjastaa
kaupunkien potentiaali tukemaan EU:n kehittämistä kaupunkiagendan kautta. On puhuttu pelkästään palveluista, puolustettu pienkuntia ja kehyskuntia. Eurooppa opettaa nyt elvyttämään kaupunkien tuella.
Hannu Taavitsainen
dan. Kolmaneksi EU-tason uutta agendaa perustelee se, että kaupunkeihin on kasautunut ongelmia ja toisaalta niissä on paljon
voimavaroja. Lisäksi
halutaan vahvistaa kaupunkien
osallistumista EU-tason politiikan muotoiluun ja koordinoida
EU-tason toimintoja niin, että
ne tukevat tähänastista paremmin kaupunkien kehittämistä.
Alue- ja kaupunkipolitiikasta
vastaava Euroopan komission
jäsen Johannes Hahn listaa
useita perusteluja sille, miksi
EU tarvitsee kaupunkiagen-
Kaupunkien tulee myös pystyä
parantamaan energiatehokkuutta
ja torjumaan ilmastonmuutosta.
Kommentti
Alueilla tulee
tunnistaa
vahvuudet, joiden
varassa voidaan luoda
työpaikkoja
ja torjua köyhyyttä.
vaikka valtion tasolla tehtäisiin erinomaisia elvytyspäätöksiä.
Kuntakenttä on Suomessa keskittynyt torjumaan kaupunkeja vahvistavia
liitoksia. Suomen kannattaa ottaa opiksi hyödyt EU:n kaupunkiagendasta. Unionille
luodaan kaupunkiagendaa, ja
tavoite on kytkeä kaupungit tukemaan kestävää kasvua, työllisyyttä, tutkimusta ja kehittämistä
sekä köyhyyden poistamista.
Talouskriisin heikentämä ja
Euroopan parlamentin vaalien
jälkeistä krapulaa poteva EU ottaa uutta askelta, joka tuo kaupungeille vahvemman aseman
ponnisteluissa kohti kasvavaa
taloutta. Kaupunkien
roolin selkeyttämisellä on siis
sama perustelu kuin EU-aluepolitiikan uudistamisella. Ensinnä hän huomauttaa,
että eurooppalaisista lähes 75
prosenttia asuu kaupungeissa.
. Kaupunkien tulee lisäksi pystyä parantamaan energiatehokkuutta
ja torjumaan ilmastonmuutosta.
. Hiilidioksidipäästöistä 75?
80 prosenttia syntyy kaupungeissa, Hahn huomauttaa.
Hän muistuttaa myös monissa kaupungeissa jatkuvasta
energian tuhlauksesta ja arvioi,
että tässä asiassa Suomellakin
on parannettavaa.
Samalla Hahn tuo kuitenkin esiin, että tutkimus- ja kehittämistoiminnasta suuri osa
tapahtuu kaupungeissa ja kau-
punkien tuella
Demokraattipuolue PD ja pääministeri Matteo Renzi saattoivat jatkaa yhtä tyytyväisellä ilmeellä kuin eurovaaleissa. Ilman paikkoja jääneistä pikkupuolueista oli suurin uusfasismin perintöä
jatkava FDI eli ?Italian veljet. Puolue voitti 30 kuntaa, ja keskustaoikeisto menetti 46 kuntaa. Puolue pelasi
epätoivoisilla lietsomalla heitä vihaamaan.
Suomen televisiossa puolue luettiin eurokriittisten joukkoon, mutta kyllä puolue vihaa niin
monen montaa asiaa. Listan takana oli ensinnäkin kommunistisia pikkupuoleita, sitten nichi vendolan
SEL, sitten piraatteja, rautateiden vastustajia
ja vihreitä entisiä Grillon puolueen aktiiveja.
Tammikuussa jotkut keksivät, että lainaamalla
Kreikassa menestyneen Syrizan johtajan nimeä listalle syntyisi laaja koaliitio. Kuitenkin
yksi kommunistisista puolueista päätti olla tulematta mukaan.
n n n
sai 16,8 prosenttia. Nyt
ennen vaaleja Letta totesi tilanteen niin vaikeaksi, että kaikkien pitää lähteä liikkeelle.
?Attila on porteilla?, hän vetosi. Merkittävimpiä
voittoja olivat Bari, Bergamo ja Modena. Milanoon ollaan rakentamassa maailmannäyttelyä, mutta nyt on paljastunut, että
mukana on yrityksiä, jotka olivat mukana
1990-luvun alun korruptiossa. Kaupunkiseudut ovat Suomessa hyvin
laajoja, ja haasteena on hallita
muun muassa maankäyttöä
kaupunkien kehysalueilla.
Hahn kertoo, että seuraava
EU:n johtokolmikko eli trio
(Italia, Latvia, Luxemburg) tuo
agendan valmisteluun keskisuurten ja pikkukaupunkien
näkökulmia. Kaikilla on
sama tavoite: vastustajan lyöminen.
PD löysi yhtenäisyyden vaalitaisteluun korostamalla Grillon vaaraa. Häneen
suhtauduttiin aluksi vasemmistossakin myönteisesti, koska olihan hänellä ansionsa Berlusconin horjuttamisessa.
Nyt Grillo jäi 21 prosenttiin. Berlusconi
sanoi vaalien jälkeen, että Brysselissä jo rakennetaan uusia istuimia, jotta Grillon alapää niihin mahtuu.
Osan PD:n tuloksesta selittää se, että äärivasemmiston lista Tsipras jäi neljään prosenttiin eli juuri äänikynnyksen yli, kun sille
ennakoitiin lähelle kymmenen prosentin lukemia. M5S.
n n n
euRovaaleiSSa
punkeja, joihin Suomen aluerakenne perustuu. Tampereen johtamassa osaohjelmassa ovat mukana myös pääkaupunkiseutu,
Turku, Oulu ja Lahti.
Renzi
vakuutti,
että jos
joku PD:n
edustaja
jää rötöksistä kiinni,
rötöstelijän
kohtalona
on ?potku
takapuoleen ja
kotiin?.
pääministeri Matteo
Renzin vetovoiman taantuneen,
ja hän itsekin piti 35 prosenttia
hyvänä tavoitteena. Hän onkin kertonut jatkavansa
puolueen johdossa vuoteen 2018.
Renzin hallitukSella Riittää. Isän seuraaja on tytär Marina, joka on ansioitunut jo perheen talousmahdin varjelussa.
Renzi korostaa, että on virhe aliarvioida Berlusconia, joka hoitaa viikottaiset tehtävänsä
nöyrällä ilmeellä.
Monet poliitikot ovat jättäneet Berlusconin, ja niin syntyi angelino alfanon ?uusi
keskustaoikeisto. Juuri ennen paikallisvaaleja paljastui rötöksiä myös Venetsiassa.
Renzi vakuutti viime viikolla, että jos joku
PD:n edustaja jää rötöksistä kiinni, rötöstelijän
kohtalona on ?potku takapuoleen ja kotiin?.
Laki senaatista on mennyt lävitse, joten
Renzi voi jatkaa, kun PD:n tilanne näyttäisi
rauhoittuneen. Sen jälkeen johtovuoron saa 2016 alussa Alankomaat, joka on EU-kaupunkipolitiikan aktiivisimpia kehittäjiä.
Hannu Taavitsainen
Demokraatti
Älykkäät kaupungit
suomalaisteemana
EU-tason kaupunkipainotus
tuo uusia tuulia suomalaiseen
alueajatteluun. Renzi ei halua
luopua hankkeesta, vaikka sitä vastustetaan
monista muistakin syistä. Se on hallituksessa PD:n liittolainen, ja Alfano on ministerinä.
Lega Nord piti pintansa pohjoisessa saaden
kuusi prosenttia. ?Otamme kaiken. NCD, joka tavoitti niukasti
äänikynnyksen. Renzille viime
joulukuussa puolueäänestyksessä hävinnyt
Gianni Cuperlo korosti, että nyt ei kysellä
puolueen sisäisistä suuntauksista. Joitakin pettymyksiä koettiin, kuten työväenliikkeen historiallinen Livorno, jonka sai haltuunsa
Beppe Grillon ?viiden tähden liike. Ääniä tuli
kuitenkin 40,8 prosenttia eli yli
kaikkien odotusten.
Puolueessa riidat haudattiin kampanjan loppuvaiheissa.
Renzi syrjäytti helmikuussa enrico lettan hieman tylysti pääministerin tehtävästä, ja miesten välit pysyivät kankeina. -ärjyntä toreilla on Italian politiikan pitkää jatkumoa.
Eurovaalin alla lauantaina Grillo kutsui väkeä piirittämään presidentinlinnaa ja vaatimaan napolitanoa hajoittamaan parlamentti.
Grillo myös julisti torilla, että Renzi käy SakyleiSeSti
. Suomi nostaa
EU:ssa ja kansallisessa kaupunkipolitiikassa esille älykkäiden
kaupunkien teemaa.
Työ- ja elinkeinoministeriöstä kerrotaan, että kuusi suurinta kaupunkia eli Helsinki,
Espoo, Vantaa, Tampere, Turku
ja Oulu ovat valmistelleet yhteisen hankekokonaisuuden,
jota rahoitetaan kaupungeille
korvamerkityillä EU-varoilla.
Hankehaut alkavat ennen Juhannusta.
Älykaupunkien ja teollisuuden uudistumisen tavoite on
mukana myös kotimaisessa
Innovatiiviset kaupungit-ohjelmasta. Räävitön koomikko
Grillo alkoi nousta muutama vuosi sitten Berlusconin vastaisella likasankotyylillä. 12.6.2014
Keith Levit
Maailma tänään
Kolumni
Pertti Hynynen
Kirjoittaja on politiikan tutkija.
AFP Photo/Claudio Giovannini
Italian demaripääministeri Matteo Renzi äänesti eurovaaleissa Pontassievessa, lähellä Firenzeä.
Italian PD:n menestys
jatkui paikallisvaaleissa
Sunnuntaina italiaSSa pidettiin osittais-
Hannu Taavitsainen
ten kunnallisvaalien toinen kierros niissä kaupungeissa, joissa tulos ei ratkennut kaksi viikkoa sitten eurovaalien yhteydessä. 3,7 prosentilla.
BeRluSConin FoRza italia
n n n
silti murheita. Eurooppa on kaupungistunein maanosa Latinalaisen Amerikan ohella,
sanoo aluepolitiikasta vastaava Euroopan komission jäsen Johannes Hahn.
luultiin
11
sassa nuolemassa Merkelin takamusta, eli tätäkin lajia eurokriittisyyttä saatiin
12
12.6.2014
??Sunnit sotivat hallitusta vastaan ja ?iiat sen puolella
Syyriassa käydään
kahden rintaman jihadia
Molemmat islamin pääsuunnat,
sunnit ja ?iiat, kokevat käyvänsä
Syyriassa pyhää sotaa eli jihadia. Seuraukset voivat olla
arvaamattomia, koska uskonnollinen identiteetti on usein
vahvempi kuin kansallinen.
. Erityisen tärkeänä pide-
tään Damaskoksessa sijaitsevaa
Alin tyttären Zeynabin hautaa.
Syyrian sodan pelkistyminen uskonlahkojen taisteluksi
on jyrkentänyt muslimien vastakkainoloa muuallakin Lähiidässä. Syyrian pyhä sota velvoittaa kaikkia sunneja, sanoi sala-
AFP Photo / Zein al-Rifai
fistilahkon johtaja Omar Bakri
Hiljan.
Hizbollah ei ole virallisesti
kutsunut väkeään pyhään sotaan, mutta sen yksikönkomentaja Abou Ali vakuuttaa, että
Syyriassa taistelevat noudattavat islamin käskyä.
Tuhansia
ulkomaalaisia
Syyriaan on lähtenyt joukoittain kummankin siiven libanonilaisia. (STT-Reuters?AFP )
Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama (kuvassa) patistaa amerikkalaisia itsetutkiskeluun
aseväkivaltaan liittyvissä asioissa. ?iia tarkoittaa Alin kannattajaa.
Hizbollahin sotaa Syyriassa
motivoi myös pyhien paikkojen
suojelu. Taistelemme puolustaaksemme lapsia ja naisia, joita Assadin hallitus teurastaa, sanoo
Syyrian Homsin maakunnassa
sotiva libanonilainen sunni-jihadisti Abu Horeira.
Vastapuolta tukevan Hizbollahin johtaja Sayed Hassan
Nasrallah puolestaan vakuuttaa, ettei järjestö hylkää alueella
asuvia libanonilaisia ?iioja.
Uskonnon
nimissä
Syyrian taistelujen kiihtyminen
on vahvistanut paatosta.
?
Uskonnollisia
perusteita käytetään usein kansanjoukkoihin vetoamisessa, sanoo ?iia-oppinut Sayed Hani
Fahs.
Libanonissa kummankin
suunnan uskonoppineet ovat
etsineet Koraanista perusteita
pyhälle sodalle Syyriassa.
. Minulla on varma paikka
paratiisissa ja perheestäni huolehditaan, jos kuolen Syyriassa,
uskoo Abou Ali, joka sotinut
eri puolilla Syyriaa. Syyrian presidentti Bashar al-Assad tukijoineen kuuluu ?iialaisiksi luettaviin alaviitteihin.
Islamilaisia sotureita vetää
Syyriaan halu puolustaa uskonveljiään.
. Bangkokissa kielto on kuitenkin
edelleen voimassa puolestayöstä aamuneljään.
(STT). Olemme ainoa kehittyvä maa maailmassa,
jossa tällaista tapahtuu, ja nyt sitä tapahtuu kerran viikossa, sanoi Obama tiistaina.
Obama on yrittänyt ajaa aselakien kiristyksiä
Yhdysvalloissa. Useat länsimaat ovat vaatineet demokratian
palauttamista Thaimaahan.
Juntta kosiskeli keskiviikkona kansaa puolelleen jakamalla ilmaisia elokuvalippuja. Joukko
juntan korkeita komentajia matkusti Kiinaan keskiviikkona.
Juntta hakee Kiinalta tukea vallankaappaukselleen. Hänen mielestään ainoa
pelastus olisi lahkolaisuuden
korvaaminen ajatuksella kansalaisuudesta.
Irakissa kapinalliset
valtasivat öljykaupungin
Obama vaatii itsetutkiskelua
kouluampumisten takia
Thaimaan sotilasjuntta
etsii tukea Kiinasta
Irakissa islamistitaistelijat ovat ottaneet haltuunsa Baijin öljykaupungin, kertoo uutistoimisto Reuters. Baijissa sijaitsee maan suurin öljynjalostamo, jota valvoo kuitenkin edelleen noin
250 vartijaa.
Kapinallisten kerrotaan lähettäneen neuvottelukunnan jalostamolle suostuttelemaan vartijoita
poistumaan.
Islamistikapinalliset valtasivat tällä viikolla
Irakin toiseksi suurimman kaupungin Mosulin.
Kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:in arvion mukaan Mosulin valtauksen väkivaltaisuuksia on paennut 500 000 ihmistä.
Sunnimuslimeista koostuvat kapinalliset ovat
tällä viikolla hyökänneet shiiamuslimien johtaman Irakin hallituksen joukkoja vastaan useissa
maakunnissa. Hän luonnehtii presidenttikautensa suurimmaksi turhautumisen aiheeksi sitä,
ettei asia ole edennyt.
Yhdysvalloissa on tapahtunut 74 kouluampumista vuoden 2012 lopusta lähtien. Lisäksi
juntta vannoi ajavansa laittomasti Thaimaassa
työskentelevät ulkomaalaiset ulos maasta.
Juntta höllensi myös ulkonaliikkumiskieltoja.
Monista suosituista turistikohteista kiellot poistettiin aiemmin. Käytännössä ne sotivat toisiaan vastaan.
Jako näkyy myös naapurimaassa Libanonissa, jonka
eteläosia hallitseva ?iiaislamistinen Hizbollah tukee
Syyrian hallitusta. Hän sanoo
puolustavansa yhteisöään ja uskontoaan.
Mona Alami
IPS, Beirut
Syyrian taistelujen yksi rintamalinja on muodostunut eri uskontokuntien välille. Obaman mukaan joukkoampumisia on tapahtunut viime aikoina niin paljon, ettei vastaavaa siedettäisi missään toisessa kehittyneessä maassa.
Yhdysvalloissa on tapahtunut viikon sisällä
kaksi kouluampumista.
. Kuvassa
aleppolainen sunnitaistelija.
Perusteet 600-luvulta
?Minulla on varma
paikka paratiisissa ja
perheestäni huolehditaan,
jos kuolen Syyriassa.?
Uskonsuuntauksien Syyriassa
noudattama ?käsikirjoitus?
kumpuaa lähes 1400 vuoden
takaisesta skismasta, joka koski
profeetta Muhammedin serkun
ja vävyn Alin asemaa. Syyriassa sotivien ulkomaisten sunni-jihadistien ja
Hizbollahin sotureiden välillä
ei ole mitään eroa, molemmat
harjoittavat poliittista terrorismia, sanoo ?iiaoppinut Sayed
Fahs. Koraanista haetaan syytä taisteluille. (STT-AFP )
Thaimaata hallitseva sotilasjuntta hakee Kiinasta
neuvoja alueellisen turvallisuuden hallintaan ja
Thaimaan tulevaisuuden suunnitteluun. Muista maista on lisäksi tullut ainakin tuhat ?iiataistelijaa.
. Sotilaslähteen mukaan vähintään sata pohjoislibanonilaista sunnia surmattiin tänä vuonna taisteluissa
Homsin Qalaat al-Hosnissa.
Miehet kuuluivat al-Qaidan
tyyppiseen Jund al-Cham -järjestöön.
Lontoon King?s Collegen
tuore selvitys arvioi, että Syyriassa on kaikkiaan 10 000 ulkomaista sunnisotilasta.
Libanonin Hizbollahin taistelijoita arvioidaan olevan
Syyriassa yli 5 000. Järjestöä
lähellä olevan lähteen mukaan surmansa on saanut ainakin 500
Siitä annettakoon yksi
esimerkki.
Sairaanhoitopiirien suojakäsinehankintoja on tehty Thaimaasta, jossa tehtaan työntekijät tekevät Finnwatchin selvityksen mukaan 13-tuntisia työpäiviä ilman lain edellyttämiä
taukoja ja lomia. myös sairaanhoitopiirissä!
Maaret Laakso
aluepäällikkö, JHL
Kolumni
13
Heikki Taimio
Kirjoittaja on Palkansaajien
tutkimuslaitoksen erikoistutkija.
Sähköposti
Piketty
rules OK
Thomas PikeTTyn Teos ?Capital in the Twenty-
First Century. Tyylitaju tässä asiassa on kuitenkin
surkea. Ikävä kyllä, jotkut sellaiset väitteet ovat
eläneet julkisuudessa pitkään senkin jälkeen, kun
ne on kumottu. Se näkee kapitalismin
dynamiikan johtavan entistä suurempiin varallisuus- ja tuloeroihin. Sosiaalisen vastuun lisäksi puuttuu myös yhteiskunnallista vastuuta. Lisäksi päätökset keväällä sovituista rakenneuudistuksen tulonsiirtojen leikkauksista ovat
toimeepanematta, mutta joillakin tuntuu ahneutta riittävän.
Mistähän kummasta tämä 500
miljoonan perintöveron aukko
täytetään valtion kassaan. Niinpä esimerkiksi Aalto-yliopiston tuotantotalouden professori Paul Lillrank on väittänyt, että Suomessa tuloerojen kasvun taustalla on
ollut palkkaerojen eikä varallisuuserojen kasvu.
Väite saattaa edustaa jopa tahallista harhaanjohtamista, sillä tilastojen mukaan sekä varallisuuserot että erot verojen jälkeisissä tuloissa kasvoivat voimakkaasti vuoden 1993 verouudistuksen
jälkeen. Työtä tehdään
laittoman alhaisilla palkoilla
eikä sairauslomista makseta
palkkaa. Edelleen tulonsiirtoja karsimallako?
Eniten kummastuttaa se, että
muutama kuukausi sitten hallitus sanoi valtiontalouden tunnuslukujen olevan heikkoja.
Nyt samat ministerit näyttävät
miettivän valtiolle lisälaskuja.
Kukin tavallaan.
Missään tapauksessa perintöverosta luopumista ei tule
kytkeä SDP:n puheenjohtajan
antti rinteen työllisyys- ja
kasvupaketiin.
Niin hyvin ei pääomien omistajilla tunnu menevän, etteivätkö he lisää haluaisi. Pikettyltä ilmestyi viime vuonna tutkimus, joka arvioi optimaaliseksi perintöveroprosentiksi 50?
60, suurille perinnöille vielä korkeammiksi.
Verotuksen kiristäminen on nopea keino torjua varallisuus- ja tuloerojen kasvua. Hänenkin analyysinsa mukaan viimeksi eriarvoisuuden vähentämiseen vaadittiin kaksi maailmansotaa ja
1930-luvun lama.
Toivottavasti historian ei tarvitse toistaa itseään.. 12.6.2014
Keskustelua ja taustaa
Kirjoita omalla nimelläsi. on merkittävin taloustieteellinen
kirja pitkiin aikoihin, verrattavissa jopa marxin
ja keynesin pääteoksiin. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen
toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki.
Vastuullisuutta hankintoihin ?
myös sairaanhoitopiireissä
Suomalaisen työn liiton laskelmien mukaan Suomeen syntyisi 10 000 uutta vuosityöpaikkaa, jos jokainen meistä ostaisi
kuukaudessa kymmenellä eurolla lisää suomalaisia tuotteita
ja palveluita. Kysymys on perintöverosta luopumisesta, jota RKP:n
puheenjohtaja Carl haglund
on ehdottanut.
Suunnasta en ole yllättynyt,
sillä RKP:n taustaryhmille kyseinen esitys sopii varsin hyvin.
Siellä niitä omaisuuden perijöitä kyllä riittää. Perintöveron kiristäminen
olisi siihen oivallinen keino. Paljonkohan niitä
syntyisikään, jos julkinen sektori toimisi samoin yksittäisten
kansalaisten rinnalla!
Finnwatch on yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö, joka pyrkii edistämään muun muassa
sosiaalisesti vastuullista liiketoimintaa. Kansainvälistä keskustelua tiiviisti seuranneena voin kertoa, että mitään kohtalokkaita virheitä ei ole löydetty.
Toinen keino on ollut väittää, että Pikettyn kuvaus ja johtopäätökset eivät päde johonkin maahan. Hänen esityksensä on ajankohtainen ja tarpeellinen. Nämä hankinnat eivät tue suomalaista työtä
ja kun ne vielä ovat epäeetti-
sesti ja epäekologisesti tuotettuja, niin perustellusta syystä
onkin yhdyttävä Finnwatchin
näkemykseen, että uudistettavaan hankintalakiin tulisi sisällyttää pakollisena sosiaalisten
erityiskriteerien käyttö kaikissa
julkisissa hankinnoissa.
Sairaanhoitopiirien päättäjien toivoisi kiinnittävän erityistä huomiota vastuulliseen
toimintaan myös hankinnoissa.
Suomessa valmistettujen kumikäsineiden hankinta jättäisi
monta eettistä ongelmaa pois ja
saisimme lisää työtä Suomeen.
On sitä rahaa turhempaankin
käytetty . Suuntaamalla huomio perintöveron tuottoon ja yritysten omistajien sukupolvenvaihdoksiin ohjataan
keskustelu pois perintöveron todellisista tavoitteista.
Kyse ei todellakaan ole kateusverosta vaan
pyrkimyksestä ehkäistä suurten varallisuuskeskittymien ja dynastioiden muodostuminen ja siten yhteiskunnallisten ristiriitojen kärjistyminen.
Perintöverotus tukee myös klassisen liberalismin
tavoitetta saattaa kaikki samalle lähtöviivalle. Yksi keino on
ollut väittää, että kirjasta löytyy suoranaisia virheitä. Ennakoivaan vastahyökkäykseen,
vaatimaan perintöveron lakkauttamista ovat käyneet mm.
RKP:n puheenjohtaja Carl haglund, keskustan
puheenjohtaja Juha sipilä ja kokoomuksen puheenjohtajaehdokkaat. Nykyisessä
poliittisessa ilmastossa voidaan kuitenkin epäillä
Pikettyn ehdotusten läpimenoa. Sehän mahdollisti korkeiden palkkatulojen muuntamisen kevyemmin verotetuiksi pääomatuloiksi.
n n n
PikeTTyn mukaan PeriTTy
Kirjoittajan mukaan sairaaloiden suojakäsineiden hankinta ei ole kaikin osin vastuullista.
Hyväosaiset haluavat lisää
Tämä hallitus ei ole vielä saanut kursittua umpeen edellisen
kepuhallituksen aiheuttamaa
valtiontalouden alijäämää, kun
jo tuleviin minihallitusneuvotteluihin ollaan vyöryttämässä
uusia helpotuksia hyväosaisille. Kokoomus ja
muu oikeisto on varmasti pee-
saamassa asian puolesta mielellään.
Valtio velkaantuu tälläkin
hetkellä joka päivä lisää. Eriarvoisuuden kasvua hillitsemään Piketty suosittelee varallisuusveroja ja
verotuksen progression kiristämistä.
Rikkaille ja heidän puolustajilleen on tullut
kiire käydä vastahyökkäykseen. se saadaan kuulostamaan moraalisesti arveluttavalta, mikä varmasti sopii vaikkapa Lions Clubeille kokoontuneiden pienyrittäjien ajatusmaailmaan. ei ulkomailla, eikä Suomessa. Sosiaalinen vastuullisuus ei ole edelleenkään
asia, joka painaisi hankintoja
tehtäessä paljonkaan vaakakupissa . Väittämällä perintöveroa
?lähtökohtaisesti kateusveroksi. Onpa myös epäilyjä
lapsityövoiman käytöstä.
Sairaanhoitopiirien kumikäsinehankinnat eivät siis ole sosiaalisesti vastuullisia hankintoja.
Ainakin osa hanskojen käyttäjistä on sitä mieltä, etteivät ne
vastaa suomalaisten hanskojen
laatua. Kannatan
sitä ja toivon, että selvitystyöhön ryhdytään heti, koska demo-
kratian toimivuuden kannalta se
on välttämätöntä.
Lauri Kuivanen
Vantaa
Viimeksi eriarvoisuuden
vähentämiseen vaadittiin kaksi
maailmansotaa ja 1930luvun lama.
varallisuus on kasaantumassa,
mitä voidaan jarruttaa verotuksella. Samalla, kun toisilta ollaan viemässä, jotkut kehtaavat
vaatia lisää.
Harri Siitonen
Vaalit eivät kiinnosta, miksi?
Eduskunnan puhemies eero
heinäluoma puhui Demokraatissa (10.6.) vaalijärjestelmän uudistamisesta ja siihen liittyen ehdotti, että kehnon äänestysaktii-
visuuden syitä tutkittaisiin
14
12.6.2014
Didrichsenin taidemuseo
on valmis Edvard Munchille
Nyt voivat Edvard Munch ja
muutkin taiteen starat turvallisin mielin rantautua Helsingin Kuusisaareen. Didrichsenin taidemuseon mittava peruskorjaus on valmis. Edvard Munch . Norjalaiset ja ruotsalaiset
ovat erittäin tarkkoja siitä, mihin he lähtevät mukaan, museonjohtaja kertoo.
Much-museon turvallisuuspäällikkö on jo vieraillut Kuusisaaressa ja käynyt kaikki ykLehtikuva/Kristiina Lehto
Museonjohtaja Peter Didrichsen ihailee sisäpihan näkymää.
Sari
Saloranta
Demokraatti. Elämän
tanssi avautuu ensi syyskuussa.
Suurin osa teoksista on Oslon
Munch-museon Stenersen-kokoelman öljyvärimaalauksia.
Täydennystä saadaan myös
muun muassa Norjan kansallismusoesta ja Göteborgin taidemuseosta.
Museonjohtaja Peter Didrichsen uskoo, että Munchnäyttelystä tulee museolle
käyntikortti, joka avaa ovia
muillekin suurille kansainvälisille taiteilijanimille.
. Ilman tätä peruskorjausta
ei olisi ollut mahdollista saada
Munchia tänne, näyttelypäällikkö Maria Didrichsen sanoo.
Tämä johtuu kansainvälisten
museoiden tiukoista turvallisuusvaatimuksista.
. Urakka
kesti vuoden.
Norjalaisen taidemaalarin
Edvard Munchin teosten saamiseksi Suomeen on sen si-
jaan tehty kymmenen vuotta
töitä
Vuonna 1987
museossa pidettiin ensimmäisenä maailmassa Mooren muistonäyttely vuosi tämän kuoleman jälkeen.
Rakennuksen takana on iso
terassi, josta näkymä aukeaa
Laajalahdelle. Kaikki pinnat on
uusittu lattiasta kattoon tekniikkaa, valaistusta ja ilmastointia myöten. Niinpä remontissa on turvauduttu paljolti arkkitehdin
tyttären Tuula Revellin neuvoihin ja ideoihin.
Helsingin kaupunki ja kulttuuri- ja opetusministeriö on
tukenut Didrichsenin museon
korjausta noin kolmella miljoonalla eurolla yhteensä.
Aviopari
keräsi taidetta
Didrichsenin taidemuseo avattiin yleisölle 1965. Turvallisuusvaatimusten ohella
peruskorjauksen tarkoituksena
on ollut parantaa tilojen toimivuutta. Olohuoneen lattiaan on
upotettu ?talvipuutarha. Sisustus on myös Revellin suunnit-
Didrichsenin yleisömenestyksiä
??
??
??
Reidar Särestöniemen 50-vuotisjuhlanäyttely (kuudessa viikossa 21 000 kävijää)
Elin Danielson-Gambogin Italian valossa -näyttely 2007
(41 000 kävijää)
telema. jonka
keskellä solisee pieni suihkulähde . Elämän
tanssi -näyttely 6.9.?1.12.2014. Rantaan on tehty
uusi laituri, museoon voi siis
saapua myös veneellä mereltä
käsin.
Didrichsenin kokoelmissa
on yhteensä noin tuhat teosta.
Maalausten ja veistosten lisäksi
niihin kuuluu esineitä muinaisista kulttuureista esimerkiksi
Kiinasta ja intiaanikulttuureista.
Tänään avautuva Kulttuurin keidas -näyttely esittelee
taidesäätiön oman kokoelman
helmiä. Hänen vaimonsa Maria on
museon näyttelypäällikkö
Pariskunnan uurnat on laskettu museon rannanpuoleiseen
rinteeseen
Lähteenä käytetty Kulttuurikeidas Helsingissä
. Revell oli jo ehtinyt
niittää mainetta arkkitehtina.
Vuonna 1937 oli valmistunut
hänen yhdessä opiskelijatovereidensa kanssa piirtämä Helsingin Lasipalatsi.
Eila Hiltusen Crescendo-veistosta pystytettiin tiistaina Didrichsenin museon puistoon. Aviopari Didrichenin mukaan alkuperäistä,
Viljo Revellin suunnitteleman
talon henkeä on haluttu kunniottaa. Puistossa voi
vierailla ilman museon pääsylippua.
Museon omien veistosten lisäksi siellä tullaan näkemään
kotimaisten nuorten taiteilijoiden vaihtuvia töitä.
Viljo Revell
??
??
syntyi 1910 Vaasassa, kuoli 1964
Arkkitehti, joka imi vaikutteita Englannin ?betonibrutalismista?
??
Lasipalatsi 1937
??
Villa Didrichsen 1958
??
Toronton kaupungintalo 1964
??
Makkaratalo 1967
??
Rewell Center, Vaasan keskustakortteli
??
KOP-kolmio 1964, ostoskeskus Turun kauppatorin laidassa
Museon veistoskokoelmaan
kuuluu muun muassa lukuisia
Henry Mooren teoksia. Didrichsenin taide- ja kulttuurimuseo
raan Moorelta, josta tuli myös
heidän ystävänsä. Ensimmäinen yhteinen ostos oli Pekka Halosen Ateria vuonna 1942.
Kun pariskunta päätti muuttaa Kaivopuistosta Kuusisaareen, he pyysivät Alvar Aaltoa
suunnittelemaan heille huvilan.
Kuuluisalla arkkitehdilla oli
kuitenkin muita kiireitä, mutta
hän suositteli oppilastaan Viljo
Revelliä. Nähtävillä on Suomen
kultakauden taidetta Pekka Halosesta Gallen-Kallelaan ja
Eero Järnefeldtiin. Gunnar Didrichsen hankki teoksen 1989 edellisenä vuonna kuolleen
vaimonsa Marie-Louisen muistoksi.
Selkeälinjaisesta ja funktionaalisesta tyylistään tunnettu
Revell suunnitteli Villa Didrichsenin 50-luvulla kun Kuusisaari oli vielä maaseutukuosissa. Munkkiniemen silta valmistui vasta 1961.
Huvilan museosiipi valmistui
muutama vuosi kodin rakentamisen jälkeen. 12.6.2014
15
Lehtikuva / Kristiina Lehto
sityiskohdat tarkkaan läpi. Granfelt
(1913?1988) kanssa
Taiteesta kiinnostunut pariskunta osti taidetta lähtökohtana
esteettisyys, teosten piti miellyttää kumpaakin.
Ensimmäinen yhteinen taideostos 1942 Pekka Halosen Ateria
1950-luvulla kokoelmia kartutettiin kotimaisista gallerioista
ja taiteilijoilta
1960-luvulta alkaen kansainvälistä modernismia ja muinaisten kulttuurien esineitä
Kesäisin asuivat Vuosaaren Kallvikin huvilallaan, talvisin Villa
Didrichsenissä
Perheeseen syntyi tytär ja kolme poikaa
Pojista Peter ja tytär Ann Marie toimivat museon hallituksessa, Peter on myös museon johtaja. Mukana
on myös runsaasti kansainvälistä modernismia: Picassoa,
Miróa, Dalía, Chagallia ja
Kandinskya.
Didrichsenin taidemuseo,
Kuusilahden kuja 1, Helsinki.
Avoimet ovet tänään torstaina
Helsinki-päivänä klo 11?15
Kulttuurin keidas -näyttely
12.6.?24.8.14
Edvard Munch . Perheen poika, Peter
Didrichsen muistelee, kuinka
talolle johti mutkainen hiekkatie ja naapurustossa oli vain
muutama rakennus.
. He pystyttävät veistoksia paikoilleen. sekin Revellin käsialaa.
. Pekka Halosen Ateria (1889) oli Gunnar ja Marie-Louise Didrichsenin
ensimmäinen yhteinen taidehankinta.
Tanskalainen Gunnar Didrichsen (1903?92) tuli Suomeen liikematkalle 1927 ja päätti pian asettua tänne pysyvästi
Perusti 1928 teknokemian yrityksen Oy Transmeri Ab:n
Avioitui 1939 suomenruotsalaisen Marie-Louise os. Sitä ennen
sen perustajat, tanskalaissyntyinen Gunnar ja suomenruotsalainen Marie-Louise Didrichsen olivat jo vuosia keränneet taidetta. Kävijöiden liikkumista
on esimerkiksi helpotettu asentamalla rampit ja hissit sisä- ja
ulkotiloihin. Veistoksista ja litografioista muodostuva taiteilijan töiden kokonaisuus on Euroopan suurin
Iso-Britannian ulkopuolella.
Didrichsenit ostivat työt suo-
Marie-Louise ja Gunnar Didrichsen
Maya-kulttuurien näyttelyt Maya I 1997-98 (32 000), Maya II
2005?6 (40 000)
??
??
Didrichsenin taidemuseo
??
??
??
??
??
??
??
??
??
Tästä se alkoi. Vuonna 1964 jo
54-vuotiaana menehtynyt Revell ei sitä ehtinyt näkemään.
Osa Didrichsenien kodista on
avoinna museovieraille. Siihen aikaan ei ollut erikseen sisustusarkkitehtia, vaan
talon arkkitehti suunnitteli
kaikki, Peter Didrichsen kertoo.
Hän asui vanhempiensa ja sisarustensa kanssa talossa 1970-luvulle asti.
Meriteitse
museoon
Vielä muutama päivä ennen
museon aukeamista yleisölle
pihalla häärii vielä rakennusmiehiä
Toiminnallisuuden kautta voi oppia uutta ihan huomaamattaan,
hän pohtii.
Ohjaajat eivät arvioi lasten kielitaitoa leirillä. Se voi olla merkkinä vaikeampien
asioiden välttelystä.
Lähde: Nikkola, Tiina& Rautiainen,
Matti& Räihä, Pekka (toim.): Toinen tapa käydä koulua
Kokemuksen, kielen ja tiedon suhde oppimisessa
(Vastapaino 2013).. Pirhonen toivoo, että lapset saisivat
leirin aikana hyvän kuvan kielistä ja niiden käyttötilanteista.
Hänestä on hienoa, että lapset
pääsevät keskustelemaan myös
englantia äidinkielenään puhuvien kanssa.
Opiskelija haluaa olla tulevana kieltenopettajana edistämässä kulttuurin tuntemusta
ja suvaitsevaisuutta. Kävin viime kesänä Virossa.
Siellä oli hyvä puhua englantia
niille ihmisille, jotka eivät osanneet suomea, poika selvittää.
Joonas odottaa viikon aikana
pääsevänsä pelaamaan jalkapalloa. Florasta
kielileiri on hyvä tapa viettää
kesälomaa.
. 16
12.6.2014
??Toiminnallinen kielileiri rohkaisee käyttämään kieliä
On vaan niin kivaa!
. Poika
aikoo matkustaa tänä kesänä
Tukholmaan ja uskoo käyttävänsä silloin ruotsia. Onko tää krokettia?, kysyy yksitoistavuotias Joonas.
. Myös Erik, 10, on isoveljensä kanssa mukana englan-
nin ryhmässä. Hän on gradua
vaille valmis kieltenopettaja.
?Ihmiset ovat heränneet siihen, että kieltä voisi opettaa
paljon nuoremmille. Ei vaan krikettiä, korjaa yliopistonlehtori ja Jyväskylän
yliopiston toiminnallisen kielileirin äiti Katja Mäntylä.
Joonas on pelaamassa muiden englanninryhmäläisten
kanssa kyseistä peliä Paul Abbeyn ja muiden englantia äidinkielenään puhuvien opastuksella. Toivon, että viikon aikana
opimme paljon enemmän ja tulemme lahjakkaammiksi. Hän haluaa päästä viikon aikana leipomaan.
. Englantia oppii peleistä. Kouluopetuksessa Pirhosesta pitäisi kes-
Kieileirin ruotsin ryhmäläiset opettelivat värejä ja numeroita leikkivarjon innostamana.
kittyä nykyistä enemmän kielten todellisiin käyttötilanteisiin.
Pienet
kustannukset
Yliopistonlehtori Katja Mäntylä on ollut mukana alusta asti
suunnittelemassa toiminnallista
Huomioita oppimisesta
??
??
??
??
??
??
Ulkoisten määräysten poistaminen voi vapauttaa aikaa ja motivaatiota. Tietoa kannattaa lähestyä ihmettelyn ja kysymysten esittämisen kautta.
Opetettavan asian tulisi koskettaa oppilasta ja saada hänet kokemaan se tavalla tai
toisella osaksi omaa elämäänsä.
Oppilaan näennäinen aktiivisuus voi hämätä. Mitä nuorempi lapsi, sitä herkemmin
hän omaksuu uusia kieliä. Haluan saada sitä
varten harjoitusta. Jospa pääsen
sitten syksyllä pikkuisen helpommalla, Flora arvelee.
Noomi, 9, on muuttamassa
vanhempiensa kanssa ensi
vuonna Ruotsiin, joten hän haluaa oppia kieltä sitä ennen.
Kesän aikana hän on vielä menossa käymään tulevassa kotikaupungissaan Malmössa.
. Isoveli on näyttänyt tietä tietokonepelien maailmaan ja sitä
kautta myös englannin oppimiseen.
. Valitsin ruotsin, koska menen yläkouluun ja aloitan ruotsin opiskelun. Sitä
tietää, mitä tekee, Minecraftia
pelannut Erik kertoo.
Myös ruotsi
kiinnostaa lapsia
Flora, 12, on mukana kielileirillä jo kolmatta kertaa.
Kahtena ensimmäisenä kesänä hän oli mukana saksan
ryhmässä, koska hänen isänsä
asuu Itävallassa. Krikettikin on ollut hänestä
hauskaa. Siksi hän halusi mennä toisen kotimaisen ryhmään. Jyväskylän yliopisto
on järjestänyt kolmena kesänä
toiminnallisen kielileirin, ja
tänä vuonna reilut 70 paikkaa
täyttyivät kahdeksassa minuutissa. Aikaisemmin hän on käynyt Ruotsin lisäksi Yhdysvalloissa.
Lapsia ei
arvioida
Hillamaria Pirhonen, 23, on
yksi kielileirin englannin ryhmän ohjaajista. Erik halusi englannin ryhmään, koska sitä hän
jo jonkin verran osaa. Leirin suosiosta kertoo
sekin, että yli sata lasta jäi rannalle.
Tällä kertaa leirikielinä ovat
englannin lisäksi ruotsi, venäjä
ja saksa.
Joonas halusi osallistua englannin ryhmään, koska se on hänen mielestään kiva kieli. Se mahdollistaa muokkaavan ja asiaa kehittelevän
otteen.
On keskeistä osata ohjata lapsi oppimisprosessin alkuun.
Opettajan mielikuva oppilaita kiinnostavista asioista ei välttämättä vastaa sitä, mikä
oppilaista on oikeasti mielenkiintoista.
Kyseenalaistaminen ja uteliaisuuden herättäminen ovat hyviä oppimisen lähtökohtia. Tää
on tosi kiva leiri, Noomi huokaa.
Elias, 9, osasi entuudestaan hieman englantia ja saksaa. Tänä kesänä
hän vaihtoi ruotsiin
Myös Jyväskylän kaupunki on mahdollistanut käytännön järjestelyitä.
. Jyväskyläläinen luokanopettaja
on huomannut, miten hyvin
varjo sopii myös ruotsin opetukseen. Leirillä
yhdistyy nyt ensimmäistä kertaa
luokan- ja kieltenopettajien taidot. Tytön
positiivinen kokemus sai äidinkin innostumaan.
Projektisihteerin tehtäviin
on kuulunut toimistotyötä, materiaalien hankkimista ja leiriohjelman suunnittelua. Myös espanjan ja ranskan
kielien mukaanottamiseen olisi
kiinnostusta.
Leirillä ei ole lainkaan oppitunteja, eikä lapsille aseteta tavoitteita. Kun esimerkiksi kävelee kadulla tai kauppakeskuksessa voi
hämmästyä, miten iso kielten
kirjo siellä voi tulla vastaan.
Oli leirille tulemisen syy mikä
tahansa, Mäntylä uskoo, että viikon lopussa jokainen leiriläinen
on monia hyviä kokemuksia rikkaampi. Musiikkiin erikoistuneena MalmisaloLensu tietää, että myös vieraskielisten laulujen sanat jäävät
lapsille hyvin mieleen.
?Tyttäreni muistaa vieläkin
laulun sanoja viime kesän leiriltä, hän iloitsee.
Malmisalo-Lensu uskoo, että
vierailu eläinpuisto Ysitien
Lemmikkiin ja ahvenanmaalaisen pannukakun leipominen
voivat olla hänen ryhmäläisilleen erityisen mieluisia juttuja.
Hänestä on hyvä, että leirillä
lapsi voi päästä kokeilemaan
sellaistakin kieltä, joka ei ole
oman koulun valikoimissa.
?Täällä ei tarvitse seurata orjallisesti opetussuunnitelmaa ja
miettiä tavoitteita. Kielileirien jälkeen lapset
ovat oikeasti pulputtaneet vieraita kieliä kotonaan, hän iloitsee.
Mäntylä on halunnut alusta
asti pitää leirin kustannukset
pienenä, että mahdollisimman
moni voisi osallistua vanhempien tulotasosta riippumatta.
Hän pitää tilaisuutta hyvänä
myös opiskelijoiden kannalta,
koska leiriltä saatava kokemus
on erilainen verrattuna harjoitteluun koululuokassa. Samoin se, että sanaston ja
kieliopin opettaminen olisivat
kaksi erillistä asiaa, vaikka niin
ei tarvitsisi olla. Malmisalo-Lensu opiskelee tällä hetkellä päätoimisesti ja tekee ruotsin aineopintoja. Idea lähti huolesta
kielivalikoimien supistumisesta.
Mäntylä on halunnut olla herättämässä kiinnostusta eri kieliä
kohtaan. Hänen tyttärensä osallistui
viime kesänä kielileirille. Toivon, että lapset oppisivat,
että kieli on asia, jota voi käyttää
myös koulun ulkopuolella. Leiriä varten Suomen
Kulttuurirahasto on myöntänyt
järjestäjille apurahan. Pääasia on,
että lapset viihtyvät.
. Oppikirjalähtöinen kielen oppiminen
ei ole ainoa tapa, Mäntylä kertoo.
17
Avointa mieltä
kielenopetukseen
Mäntylän mukaan ?eihän kieltä
näin opeteta?-asenne vaikuttaa
yhä. Hän uskoo, että monet
vanhemmat ovat tiedostaneet
kielitaidon tarpeellisuuden lastensa elämässä.
. Leirin aikana silmät voivat
avautua sille, mitä kaikkea eri
kielten kanssa voi tehdä, Mäntylä sanoo.
Erik (vasemmalla) ja Joonas kuuntelivat tarkasti, kun Paul Abbey opetti heille maanantaina kriketin sääntöjä.
Virpi
Kirves-Torvinen
Demokraatti,
Jyväskylä
virpi.kirves-torvinen
@demari.fi
Kuvat Virpi Kirves-Torvinen
?Toiminnallisuuden kautta
voi oppia uutta
ihan huomaamattaan.?
Anne-Maija Malmisalo-Lensu (takana vasemmalla), Flora, Noomi (edessä vasemmalla) ja Elias aikovat käyttää ruotsia
seuraavan kerran maahan matkustaessaan.
Tyttären kokemus innosti äitiä
Katja Mäntylä tietää, että lapset
saattavat jäädä miettimään
kielioppisääntöjä, jolloin
vuorovaikutustilanne on voinut
mennä jo ohi.
Toiminnallisen kielileirin projektisihteeri Anne-Maija Malmisalo-Lensu halusi heti hankkia muutaman leikkivarjon, kun
kuuli niiden käyttämisestä. Toivon, että saamme lapset
mukaan tosissaan ja aidolla innolla, hän sanoo.. Leirillä on
aikaa tehdä kaikkea sellaista,
mihin koulussa ei ole mahdollisuutta.
. Mäntylästä koulujen kielenopetus voisi olla oppikirjakeskeisyyden sijaan enemmän yhdessä oppimista ja sen
ymmärtämistä, miten monessa
tilanteessa kielet ovat mukana.
. 12.6.2014
kielileiriä. Kielen oppiminen tulee mukavan tekemisen ohessa,
jos on tullakseen
Loppusarjan ykkönen olisi siis maailmanmestari ilman mitään erillistä finaalia.
Maracanãlla valkoasuisten
brasilialaisten meno vain yltyi. Näin Paraguaylla olisi ollut
mahdollisuus päästä uusimaan
lohkovoitosta Ruotsia vastaan,
jos se olisi voittanut Italian viimeisessä ottelussa (maalieroja
ei tuolloin laskettu). Vasta vuonna 1954 vakiintuivat nimet Irlanti ja PohjoisIrlanti maajoukkueille, eivätkä
liitot enää voineet valita pelaajia rajan toiselta puolen.
Lopulta karsinnoista muodostui pieni farssi, kun Fifa
joutui lähettämään kisakutsuja karsinnoista pudonneille
maille. Ei siis ihme, että brasilialaiset olivat luottavaisia MM-kullan kohtalosta tuollainen kultajalka kokoonpanossaan.
USA upotti
Englannin
Manu
Paavola
Demokraatti
Brasilialle olisi riittänyt
mestaruuteen tasapeli
Uruguayta vastaan.
Vuoden 1950 MM-kisoissa ei
pelattu lainkaan pudotuspelejä. Kultajalka Ademir
Jalkapallon MM-kisat 1950
??
Brasiliassa 24.6.?16.7.
??
Joukkueita: 13
??
Otteluita: 22
??
Maaleja: 88 (4,00 /ottelu)
??
Maalikuningas: Ademir (8 maalia)
??
Yleisökeskiarvo: 47 511
??
Kultaa: Uruguay
??
Hopeaa: Brasilia
??
Pronssia: Ruotsi
Nihkeät
karsinnat
Jalkapallon MM-kisat palasivat
toisen maailmansodan jälkeen
muuttuneina ja poliittisesti jännittyneinä kuten maailmakin.
Suljettuna kisoista oli sodan
hävinnyt Saksa, eikä Neuvostoliittoa kiinnostanut osallistua.
Rautaesirippu sulki osallistumismahdollisuuden kaksien
edellisten kisojen finalisteilta
T*ekkoslovakialta ja Unkarilta.
Ison-Britannian jalkapalloliitot osallistuivat ensimmäistä
kertaa karsintaan. Syy
juontaa brasilialaiseen taikauskoon ja vuoden 1950 MM-otteluun, joka tunnetaan nimellä
Maracanazo. Mutta seuraavana
vuonna Ademir palasi Vascoon, ja niin palasi mestaruus-
kin. Avausottelussa kaatui Meksiko 4-0, São Paulossa
joukkue jäi 2-2 tasapeliin Sveit-
siä vastaan, ja alkulohkon viimeisessä ottelussa nöyrtyi Jugoslavia 2-0.
Joukkueen maalitykki oli alkusarjassa kolme maalia iskenyt keskushyökkääjä Ademir.
. Uruguay
pisti taululle lukemat -0 Juan
Schiaffinon laukoessa neljä
maalia. Maat pelasivat yksinkertaisen sarjan niin, että
samanaikaiset ottelut pelattiin
Riossa ja São Paulossa. Samaisen ottelun takia brasilialaiset vaihtoivat vuonna 1953 silloiset kokovalkoiset asunsa nykyisin kaikkialla maailmassa tunnettuihin
sambajalkapallon väreihin, keltaisiin paitoihin ja sinisiin housuihin.
Kokonaisuudessaan vuoden
1950 kisat tarjosivat varsin erikoiset karsinnat, tänäkin päivänä voimassa olevan katsojaennätyksen, otteluita joissa tehtiin runsaasti maaleja, ja loppuratkaisun jota kukaan ei osannut odottaa.
Johtotähti
oli Ademir
Vuoden 1950 turnaus pelattiin
kokonaan Brasilian itärannikon kaupungeissa eikä turnaus
levittäytynyt sisämaan kuten
vuonna 2014. Neljä lohkovoittajaa eteni
mestaruuden ratkaisevaan loppusarjaan. Silti ei saatu kasaan 16
maan turnausta, vaan kisoissa
pelasi 13 maata, aivan kuten
ensimmäisissä MM-kisoissa
vuonna 1930.
Uruguayn Alcides Ghiggia tekee voittomaalin 2-1 ja mykistää töpötäyden Maracana-stadionin 16. Myös toiseksi sijoittunut Skotlanti olisi selviytynyt
kisoihin, mutta koska maan jalkapalloliitto sanoi lähettävänsä
joukkueen kisoihin vain jos se
voittaa karsinnan, jäivät skotit
vapaaehtoisesti rannalle.
Suomi osallistui karsintaan
toista kertaa, mutta vetäytyi
kahden häviön ja yhden tasapelin jälkeen lohkosta, jossa pelasivat Ruotsi ja toinen Irlannin
jalkapalloliitto, joka puolestaan
piti majaa Dublinissa ja joka
myös valitsi pelaajia koko saarelta. Vuonna 1949 oli Brasiliassa pelattu Copa América,
jonka maa oli voittanut.
MM-kisoissa Brasilia pelasi
yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikki ottelunsa Maracanãlla. Italialaiset
kuitenkin voittivat heille itselleen merkityksettömän ottelun
2-0, ja takasivat Ruotsille pääsyn loppusarjaan.
Neljäs lohko oli sitäkin pel-
kistetympi, kun siinä pelattiin vain yksi ottelu Uruguayn
ja Bolivian välillä. Englanti, Wales, Skotlanti ja Belfastissa majaa pitävä Irlannin jalkapalloliitto (joka tuolloin valitsi pelaajia koko saarelta) olivat jättäytyneet Kansainvälisen jalkapalloliiton (Fifa) ulkopuolelle
vuonna 1928, ja palasivat mukaan vasta sodan jälkeen. Aivan kuten nyt,
oli Brasilialla tuolloin hyvät
muistot kotikentältä edelliskesältä. Puolustava olympiavoittaja
Ruotsi kaatui loppusarjan aluksi
peräti 7-1. Yhden maalin tehnyt
Alcides Ghiggia kirjoitti samalla ensimmäisen luvun ennätykseensä, johon on pystynyt
hänen lisäkseen vain yksi mies
maailmassa.
Samba
yltyy
Loppusarjaan olivat siis yltäneet Brasilia, Espanja, Ruotsi
ja Uruguay. Kaksi viikkoa ennen
kisoja Englanti oli voittanut Italian 4-0 ja Portugalin 10-0, ja oli
ehdoton ennakkosuosikki. heinäkuuta vuonna 1950.. Antakaa minulle Ademir ja
voitan mestaruuden!, oli riolaisen Fluminensen valmentaja huudahtanut lehdistölle
vuonna 1946, kun naapuriseura
Vasco da Gama oli voittanut
mestaruuden Ademir johtotähtenään.
Seuraavaksi kaudeksi valmentaja sai mitä oli pyytänyt,
ja Fluminense vei myös mestaruuden. Lohkon kuuluisin kamppailu käytiin kuitenkin Yhdysvaltojen ja Englannin välillä. 18
12.6.2014
??Vuoden 1950 MM-kisat näkyvät nykypäivänäkin
Kun Brasilian sydän särkyi
Ei ole suinkaan sattumaa, ettei vuonna 2014 Brasilian maajoukkue tule pelaamaan yhtään
ottelua kisojen päästadionilla,
Maracanãlla, Rio de Janeirossa,
ellei se selviä finaaliin. Toisen alkulohkon
voitti Espanja, joka hoiti puhtaalla pelillä Yhdysvallat, Chilen ja Englannin. Englantilaisten ilonpilaaja oli kuitenkin haitilaissyntyinen Joe
Gaetjens, joka maali riitti viemään amerikkalaiset 1-0 voittoon. Englannissa Times-lehden toimittaja epäili kaukokirjoittimen jättäneen yhden nu-
meron väliin, ja muutti tuloksen muotoon Englanti 10-USA 1.
Kolmannessa alkulohkossa
oli mukana vain kolme joukkuetta: Italia, Ruotsi ja Paraguay.
Italian mahdollisuudet kolmanteen peräkkäiseen mestaruuteen olivat käytännössä menneet toukokuussa 1949, jolloin
viisi perättäistä Italian mestaruutta voittanut Torinon joukkue menehtyi joukkueen lentokoneen syöksyttyä päin Superga-kukkulaa.
Ruotsi kukisti uudistumaan
pakotetun Italian 3-2, mutta jäi
Paraguayta vastaan 2-2 tasapeliin. Niiden keskinäisen turnauksen
voitti Englanti, joka samalla lunasti ensimmäisen MM-paikkansa
Yhtäkkiä oli brasilialaisten vuoro hermostua. Uruguayn joukkueessa Ghiggia teki turnauksen toisen maalinsa, ja kapteeni
?El Negro Jefe. Uruguayn
sankariksi nousi Óscar Míguez, jonka maalit 77. Alkoi kansallisen tragedian kärsiminen, josta pi-
19
simmän kakun sai maalivahti
Barbosa. Joukkue
nimittäin hävisi ensimmäistä
kertaa teikkauksen, eikä Uruguayn kapteeni Varela jättänyt
tilaisuuttaan käyttämättä, vaan
valitsi Brasilian suosiman päädyn.
Ensimmäisen puoliajan Uruguay sinnitteli Brasilian kyydissä eikä maaleja nähty. Ghiggia
nousi oikealta ja laukoi pallon
etukulmasta maaliin, ohi syöttöä ennakoivan maalivahti Moacyr Barbosan. Harvoin on häviöllä olevan joukkueen ajanpeluulla ollut yhtä suurta merkitystä kuin
tuolloin.
Kun peliä oli pelattu 66 minuuttia, Uruguay tasoitti.
Ghiggian syöttämästä pallosta
Schiaffino laukoi lukemat
1-1. Vain kolme ihmistä on pystynyt hiljentämään Maracanãn
yhdelle eleellä: Frank Sinatra,
paavi Johannes Paavali II ja
minä.
Lähteet: Ekberg, Jari. Toiselle puoliajalle Brasilia tuli ryminällä ja jo kahden minuutin
kuluttua Friaça ampui isännät
johtoon. Brasiliassa maksimirangaistus on 30 vuotta vankeutta.
Minä olen kärsinyt 43 vuotta rikoksesta, jota en tehnyt, kuvaili
Barbosa kovaa kohtaloaan.
Uruguaylaisia brasilialaiset
kohtelivat sentään kunnialla.
Uruguayn Schúbert Gambetta kertoi, että illalla rahastaja antoi heidän matkustaa ilmaiseksi ratikassa ja baareissa
heille tarjottiin olutta.
Vuonna 2014 Maracanazon
pelaajista on hengissä enää
yksi, 87-vuotias ratkaisun ampunut Alcides Ghiggia, joka
oli mukana viime joulukuussa
MM-lohkojen
arvonnassa.
Ghiggia on vieläkin vuoden
1970-kisojen maalitykin Brasilian Jairzinhon ohella ainoa
MM-kultaan yltänyt pelaaja,
joka on tehnyt maalin jokaisessa ottelussa. Varela
ehti kuitenkin kuluttaa neljä
minuuttia, ja brasilialaisten
tappomieliala oli ehtinyt laantua. Miten 200 000
ihmistä voikaan hiljentyä. Tuoreessa kuvassa hän painaa leimasinta tilaisuudessa, jossa
julkistettiin postimerkki legendaarisen Maracanazo-ottelun kunniaksi.. 12.6.2014
teki maaleista neljä. Tämän jälkeen Varela
yritti marssia vielä toisen linjamiehen luokse, mutta pallo
vietiin häneltä käsistä. Samaan aikaan São
Paulossa Uruguay oli pinteessä.
Vaikka Ghiggia oli taas ampunut maalin, johti Ruotsi vielä
vartti ennen loppua 2-1. ja 85. Hän marssi englanti-
Nykyisinkin voimassa
oleva maailmanennätysyleisö, arviolta 200 000
katsojaa, oli kerääntynyt
Maracanãlle 16.7.1950.
AP / Lehtikuva
laisen linjamiehen luo selittäen
hänelle ties mitä, sillä kumpikaan ei ymmärtänyt toistensa
kieltä. Brasilialainen radioselostaja Ary
Barroso joutui toistamaan yhdeksän kertaa ?Gol do Uruguai?
ennen kuin itse tajusi mitä oli
tapahtunut.
Pitkä kärsimys
tappion jälkeen
MM-kulta oli livennyt brasilialaisten käsistä. Palkintojen jaossa Fifan puheenjohtaja Jules
Rimet sujautti pokaalin Varelan käteen aivan kuten taskuvaras varastamansa saaliin
toiselle. Uruguay oli pinteessä.
Katsomossa parisataatuhatta
katsojaa yllytti kotijoukkuetta,
ja Uruguay tarvitsi kaksi maalia.
Kapteeni Varela tajusi tilanteen vakavuuden ja otti pallon
käsiinsä. Taikauskoisille brasilialaisille ottelu alkoi kuitenkin huonosti jo
ennen alkuvihellystä. Joka kerta
kun pallo meni Ruotsin verkkoon, radioselostaja Gunnar
Göransson huusi ?Oj,oj?, joka
samalla vakiintui hänen lempinimekseen Ruotsissa.
Samaan aikaan São Paulossa
Uruguay ja Espanja päätyivät
2-2 tasapeliin. (musta pomo)
Obdulio Varela ensimmäisen.
Näin ollen ensimmäisen kierroksen jälkeen Brasilialla oli jo
yhden pisteen kaula Uruguayin
ja Espanjaan.
Neljä päivää myöhemmin
näytti siltä, ettei mikään voinut
brasilialaisia pysäyttää. Kuin
taivasta koskettaisi. Espanja
kaatui 6-1. Sitten 11
minuuttia myöhemmin täysin
odottamaton tapahtui. Ghiggia itse
mielellään mainitsee toisen ennätyksensä:
. Ennen viimeistä kierrosta oli varmaa, että Brasilialla
riittäisi mestaruuteen tasapeli
Uruguayta vastaan.
Ottelu nimeltä
Maracanazo
Nykyisinkin voimassa oleva
maailmanennätysyleisö, arviolta 200 000 katsojaa, oli kerääntynyt Maracanãlle 16.7.
Brasilian kohdatessa Uruguayn.
Isännille mestaruusmarssi oli
sävelletty jo etukäteen ja kultakellotkin jaettu pelaajille. Tulos
olisi tarkoittanut paitsi Uruguayn mestaruushaaveiden kariutumista myös sitä, että Brasi-
lia olisi varmistanut vähinään
uusintaottelun kullasta ennen
viimeistä kierrosta. Keuruu:
Atena, 2014, Jalkapallon MMkisat: Uruguay 1930 - USA 1994.
Vantaa: Intereuropean Publications, 1997.
Lehtikuva / EFE / Ivan Franco
Alcides Ghiggia on myös ainoa elossa oleva vuoden 1950 maailmanmestari. minuuteilla nostivat joukkueen 3-2
voittoon ja mukaan mestaruustaistoon. Vuonna 1993 häntä ei
päästetty tapaamaan seuraavan
vuoden MM-kisoihin valmistautuvaa joukkuetta.
Delfiinien siirto mereen ei
ole vaihtoehto, se on eläinsuojelulain vastaistakin.
Seppälän mukaan delfiinien
siirtämisestä mereen tai turvakotiin ei ole saatu onnistuneita
kokemuksia. Turvakoteja
on jo olemassa ja suunnitteilla,
sanoo Sami Keto Oikeutta eläimille -yhdistyksestä.
Delfiinejä on vapautettu sopeuttamisen jälkeen myös mereen. Edellinen aloite asiasta jätettiin valtuustoon pari viikkoa sitten. Delfiinien turvakoti tai vanhainkoti on merestä erotettu
alue, jossa on eläimille paljon
tilaa liikkua ja muodostaa laajempia yhteisöjä. 1993) ja Eevertti (s. Hän kuitenkin
huomauttaa, että Särkänniemi
kunnioittaa ihmisten mielipiteen- ja sananvapautta.
STT
Sudoku
Ruudukon jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on
täytettävä numeroilla 1-9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran.
Sarjakuvat
Särkänniemen delfiinit eivät enää tuota kaikille ilontunteita. Hän kuitenkin lisää,
että heillä on moraalinen ja eettinen vastuu eläimistä koko niiden eliniän.
. Järjestö tukee delfinaariota vastustavaa
kuntalaisaloitetta keräämällä
siihen nimiä.
Aloitteessa Tampereen kaupunkia vaaditaan selvittämään
delfinaarion tulevaisuutta. Osa niistä on aikanaan
pyydystetty merestä.
B.Virtanen - Urja. Vapauttamista voitaisiin selvittää myöhemmin.
?Ei onnistuneita
kokemuksia?
Särkänniemi ei ota tässä vaiheessa kantaa aloitteisiin, sanoo toimitusjohtaja Miikka
Seppälä. Aloitteen voi allekirjoittaa
myös verkossa.
Delfinaariosta päättää Tampereen kaupunki, joka omistaa
Särkänniemen huvipuiston.
Nimienkeruun myötä kampanjointi delfinaariota vastaan
laajenee Tampereella. Jos
kaksi prosenttia kaupunkilaisista allekirjoittaa aloitteen, se
pitää ottaa valtuuston käsittelyyn. Lähes 20 valtuutettua allekirjoitti
aloitteen, jonka mukaan delfinaario pitäisi sulkea delfiinien
luonnollisen poistuman myötä
eli käytännössä eläinten kuoltua.
Sijoittamista
on valmisteltu
Oikeutta eläimille -yhdistys sen
sijaan katsoo, että eläimet voitaisiin siirtää turvakotiin merialueelle. Yhdistys kertoo ol-
?Delfiinien turvakoti tai vanhainkoti on merestä erotettu alue, jossa
on eläimille paljon tilaa liikkua ja
muodostaa laajempia yhteisöjä.?
Särkänniemen delfiinit
??
??
??
??
??
Vuonna 1985 avatussa delfinaariossa asuu viisi pullonokkadelfiiniä.
Kolme vanhinta on otettu kiinni Meksikonlahdelta ja kaksi on
syntynyt delfinaariossa.
Veera, Delfi ja Näsi ovat yli 30-vuotiaita.
Särkänniemessä syntyneistä poikasista henkiin ovat jääneet
Leevi (s. 20
12.6.2014
??Särkänniemen delfinaario herättää riemunkiljahdusten sijaan yhä enemmän kritiikkiä
Delfiineille ehdotetaan
vanhainkotipaikkaa
Särkänniemen delfiinit halutaan
siirtää merialueelle turvakotiin.
Ehdotuksen takana on Oikeutta
eläimille -yhdistys. Kedon mukaan nyt ensisijainen vaihtoehto olisi kuitenkin turvakoti. 1996).
Särkänniemen delfinaario on maailman pohjoisin.
leensa yhteydessä kansainväliseen WDC-valaansuojelujärjestöön, joka ottaisi delfiinit vastaan.
(03) 252 0111, avoinna klo 8.00 - 15.30
sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi
» www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi
SAK:n AMMATTILIITTOJEN
ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA:
Auto- ja Kuljetusalan
Työntekijäliitto AKT Ry
Rautatienkatu 10, 6. Kauhajoen Eläkkeensaajat r.y.
Kuukausikerho to 12.6. klo 16.30 toimistolla. Nuorsosialidemokraattien ja
Eurooppademareiden yhteispiknik ti 10.6. krs, 33100 Tampere
sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi
puh. Ylimääräinen yleinen kokous su 15.6. puoluesihteeri
Paanasen kyselytunti ja Lasse
Lehtisen vetämä EU-visa. Piirihallituksen kokous ma 16.6. Robotiikalla on kansainvälisesti erittäin suuret kasvunäkymät, ja tavoitteena olisi
saada keskuksesta runsaasti
menestyviä ja innovatiivisia
uusia yrityksiä ulos, elinkeinojohtaja Marja-Leena Rin-
kineva sanoo.
Rinkinevan mukaan seuraava askel hankkeessa on rahoituksen etsiminen. Aamiainen 1.7. Ilmoittaudu Tuulikille p.
050-3095641, hinta: 30 ?/ jäsen.
(sis. krs, 33100 Tampere
Avoinna:
» www.metalliliitto.fi
klo 8.20-12.00 ja 13.00-16.00
sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi
tsto puh. Varaamme oikeuden
lyhentää ja jättää julkaisematta
tekstejä.
HELSINKI
. 020 774 0370
sähköposti: teuvo.pernu@sak.fi
» www.sak.fi/pirkanmaa
Sähköalojen
ammattiliitto ry
Yhdistystoiminta
Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia.
Ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta
-palstalla kaksi kertaa maksutta. klo
18 Monkolan valtuustosalissa.
Vierailijana puoluesihteeri Reijo
Paananen.
VARSINAIS-SUOMI
. Alustajana
Helsingin sosialidemokraattien
puheenjohtaja Risto Kolanen.
Kaikki SDP:n tulevaisuudesta kiinnostuneet tervetulleita.
. (Sörnäisten
rantatie 25 A 1).
. klo 10,
jossa metsämuseoretki, risteilyä,
leikkimielistä kisaa ym. Mies varjossa, Peter von Baghin
dokumenttisarja Otto Wille Kuusisesta esitetään kokonaisuudessaan to 12.6. krs, 33100 Tampere
sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi
puh. Linja-auto aikataulu
myöhemmin. Ilmoittautumiset
16.6. sisäänpääsy, ruoka, kahvi
ja matkat. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. TurkuTukholma risteily 2?3.9. Robottilaakso-lempinimen saanut keskus esittelisi
Lehtikuva / Mikko Stig
samalla suomalaista robottiteknologiaa sekä toimisi yhdessä oppilaitosten kanssa.
. Lohjan Demarit. 020 774 1372, fax 020 774 1380
työttömyyskassan palv.numero 020 690 455
JHL-Julkisten ja
hyvinvointialojen liitto
Rautatienkatu 10, 7. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi
Liity sinäkin SAK:n
Hautauspalvelut
ammattiliiton jäseneksi!
Surun kohdatessa
et jää yksin
SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. Ilmoitus
julkaistaan maksuttomana kaksi kertaa. Malmin Demarien kesätapaaminen ma 16.6. Tervetuloa retkelle! Lähtö Teuvalta30.6.
klo 9.30 Kauhajoki MH klo 10.
UUSIMAA
. Listalla mm kunnallispoliittinen ohjesääntö, syksyn srk
vaalit ja lautakuntien esityslistat.
hok-elannonhautauspalvelu.fi
perunkirjoitustoimisto.fi
Forum
Hakaniemi
Töölö
Itäkeskus
Malmi
Espoonlahti
Leppävaara
Tapiola
Tikkurila
Myyrmäki
Kerava
Hyvinkää
010 76 66620
010 76 66500
010 76 66530
010 76 66590
010 76 66630
010 76 66640
010 76 66610
010 76 66570
010 76 66560
010 76 66600
010 76 66550
010 76 66580
PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555
Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere
puh. mennessä Pirkko Uusitalo
puh.040-5634037 tai pirkkouusitalo47@gmail.com sekä Tuulikki
Siirtolalle p.050-3095641 tai tuulikki.siirtola@hotmail.fi. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää
liiton tarjoamia edullisia loma- ja
harrastusmahdollisuuksia.
SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/
Tampereen toimipiste
Rautatienkatu 10, 7. Paikalla myös
Ville
Jalovaara
aiheena
mm.seurakuntavaalit.Tervetuloa!
PIRKANMAA
. Vapaa pääsy. Keskusta
on alustavasti suunniteltu joko
Tekniikan museon yhteyteen
tai Helsingin yliopiston tiloihin Kruununhaassa.
STT
Sudokun ratkaisu
Tutustu KSR:n upeisiin
apurahatarinoihin,
lahjoittajien ajatuksiin
ja säätiön rahastoihin.
Nouda tai tilaa
KSR:n esite maksutta
kotiisi - tai useampi
tilaisuuksissanne
jaettavaksi.
Uusi osoitteemme:
l Siltasaarenkatu
Helsinki
Säästöpankinranta6,2A,
8.krs, Helsinki
puh. klo 17.30
Työväentalon 5. keskustellaan:
?Miten SDP uuteen nousuun ruusujen sodan jälkeen?. klo 18.30 Juttutuvalla. klo
11 Työväentalon 5. kunnallistoimikunta. Lohjan sos.dem. klo 18 Maija
Savolaisen pihalla,Tullivuorentie
17. Kokous su 15.6. krs:n kokoushuoneessa Tellervo.
POHJANMAA
. klo 15?21 Säästöpankinrannassa Hakaniemessä.
Ohjelmassa mm. , jonka jälkeen huoneiden luovutus ja lähtö
Parkanon käenkoskelle n. krs, 33100 Tampere
aluetoiminnan päällikkö Teuvo Pernu, puh. Itäkeskuksen sosialidemokraattien kesäisessä illanvietossa to 12.6. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www.demari.
fi/yhdistystoiminta, sähköpostilla osastot@demari.fi tai
faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä
klo 10.00 mennessä. Hinta
120.00 / jäsen. 010 770 3620
» www.jhl.fi
Yhdessä olemme enemmän. TUL-Tampere. Helsinki. Someron Työväenyhdistyksen
kokous su 15.6. jonka jälkeen ruokailu n. (03) 230 1510, (03) 230 1515
fax (03) 230 1520
» www.akt.fi
(0,0835 ?/puh.+0,1209 ?/min)
Metallityöväen liitto
Kaikki on
politiikkaa.
Vuodesta 1895.
Rautatienkatu 10, 7. klo 14.00, ruokailun jälkeen lähtö kotiin. klo 14?17 Työväenliikkeen kirjastossa Helsinki-päivänä. klo 17 Monkolan valtuustosalissa.
. Kesäretki Virroille
Rajaniemeen ja Parkanoon 30.6.?
1.7. krs:n kokoushuoneessa Tellervo. Kuntoliikunnan toimintaryhmän kokous ke
11.6. Veteraanien toimintaryhmän kokous ke 11.6. ilmoittautuminen 30.6. Oma
viltti ja nyyttärieväät mukaan.
. mennessä.
Retki Virroille, Piirin kesäpäiville
Täyden palvelun toimisto
24.6. klo 11.30
Walkers kahvila, klo 12 Vanhaa
kerhotoimintaa ?verestetään?.
Kesäajan menot, ilmoittautumisia Tuulikille ja Pirkolle. 12.6.2014
21
Robottilaakso vetonaulaksi?
Helsingistä voi tulla robotiikka-alan keskus, jos Helsingin kaupungin ja työ- ja elinkeinoministeriön suunnitelmat toteutuvat.
Tavoitteena on houkutella
Helsinkiin kansainvälisiä robotiikka-alan start-up-yrityksiä. klo 18.30 Puotilan
kartanon ravintola Svenkan terassilla, Puotilantie 7
07.50 Merisää. 18.20 Maria
Jotuni: Huojuva talo, osa 113. 21.50 Merisää. 09.40
Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.45
Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat
10.15 Miehen puolikkaat (S) 10.45
Emmerdale (S) 11.15 Emmerdale (S)
11.45?12.40 Lääkärit
14.10 Koko Britannia leipoo:
Voittajan tarina Tässä
erikoisjaksossa vuoden 2012
kilpailijat muistelevat kokemuksiaan leivontakilpailussa.
15.15
15.20
15.25
15.50
16.20
Alueellinen sääennuste
Mitä tänään syötäisiin?
Middle (S) Äidin tunteet.
Middle (S) Tekevälle sattuu.
Pomo piilossa Pizzaa ja
pilveä.
17.20 Viking Loton ja Jokerin
tulokset
17.25 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat Marokkolaista pikana.
17.55 Mitä tänään syötäisiin?
18.00 Emmerdale (S) Varsinaiset
Suloiset lemmikit TV5 klo 11.55
Animal Planetin sarjassa tutustutaan Amerikan
suloisimpiin lemmikkeihin puhuvista kissanpennuista tanssiviin koiriin.
TV1
TV2
04.00 Uutisikkuna 06.25 Puutarhaunelmia 06.55 Ylen aamu-tv 06.55
Ykkösen aamu-tv:n otsikot. 18.55 Suomi tänään. 07.45 Hartaita
säveliä. 07.53 Maakuntaradio. Tänään Yesmi-
nella on pitsapäivä ja tarjolle
tulee pitsaa mm. (U)
23.00 - 03.00 SVT:n ohjelmaa
FOX 06.00 Sky News 06.36 FOX Kids 09.15 Wipeout 10.05
24Kitchen 11.30 Ari ja Kirsi: Kotirempat 11.55 Futurama 12.20
Montanan poliisit 13.15 Supertehtaat 14.05 Lentoturmatutkinta 15.00 STT Uutiset 15.03 Totta vai tarua. 09.05 Muistojen bulevardi.
10.00 Yle Uutiset. 22.05 Lähikuvassa Freud Marx Engels
& Jung. 21.15 Brysselin
kone. 23.03 Minna
Pyykön maailma. 20.00 Yle Uutiset. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Tunne minut 11 v. 08.17 Maakuntaradio. Osa
1/8: Luonnossa on taikaa.
23.00 Blue Bloods (12) Ei kysymyksiä.
00.00 Frasier (S) Oli kylmä tai
vaikkapa Maris.
00.30 Greyn anatomia (12) Yksinäiset sudet.
01.30 Deittikamera
02.00 Dr. 19.06 SF-tähtiä ja tähdenlentoja. 15.00 Yle Uutiset. Näytelmä
saa ensi-iltansa.
18.45 Sanamyrsky Juoruilu.
19.00
19.30
19.55
20.30
Aamusta iltaan
Yle Nyheter TV-nytt
Obs debatt
Yesminen eksoottiset
herkut 7/9. 09.00 Yle Uutiset. 20.06
Sää. 10.05 Kalle Haatanen: Olavi Paavolaisen
levoton matka. 07.17 Maakuntaradio. 07.15 Aamusoitto. 18.00 Yle Uutiset.
18.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 13.00 Klassista kahteen.
14.00 M-studio. 22.56 Suomi tänään. 11.00 Yle
Uutiset. 11.33 Suomen radio. 21.40 Urheiluradio. 14.03 Ajantasa. Valse triste.
20.05 Pientä mökkiremonttia
Kirkkonummi, Piilopirtin puitteet kuntoon.
21.00 Hansin grillibileet Hansin
grillibileet starttaa piknikin
merkeissä.
22.00
22.20
22.25
22.40
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
MTV Sport Uutiset
Vihreän timantin metsästys (16) (Yhdysvallat)
Seikkailuelokuva. Tohtori Jay Wortmanin
mielestä syynä on perinteisen ruokavalion korvannut
länsimainen ruoka. 12.00 Yle
Uutiset ja sää. Venäläisdraamasarja suuren kirjailijan värikkäästä elämästä.
Maalarin laatiessa muotokuvaa hänestä Dostojevski palaa muistojensa kammioissa
hetkeen, jonka piti olla hänen
viimeisensä.
17.00 Tunne minut 1/10. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 06.25 Aamusoitto. viikunoiden
ja vuohenjuuston kera, kasvispitsaa, hummeripitsaa ja
lampaanlihapitsaa.
21.00 Strömsö Uusintakimara.
21.40 Oddasat
21.57 Yle Nyheter TV-nytt
22.00 Dok: Yön lapset Harvinaisesta ja hengenvaarallisesta
ihosairaudesta kärsivät
lapset joutuvat elämään
eristyksissä täysin ilman
päivänvaloa. 8/8. Mv.
14.40 - 14.55 Ghosts (S) Alunperin kirjekuoritehtaaksi
valmistunut rakennus toimi
Tampereella vuoden 2007
loppuun turvapaikkahakijoiden vastaanottokeskuksena,
ihmisvarastona.
15.00
15.05
15.10
15.15
Yle Uutiset
Yle News
Yle Oddasat
Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa
16.00 Eduskunnan kyselytunti (Riksdagens frågetimme).
Suora lähetys eduskunnasta.
16.55 Novosti Yle
16.57 Yle Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.10 Kyläsairaala (12) Harras
toive.
18.00
18.13
18.16
18.20
18.30
Yle Uutiset
Yle Uutiset alueeltasi
Yle Uutiset sää
Päivän kasvo
Pelastetaan duunit Eki
vaihtaa tappioprojektin
uuteen yhteistyöhön. 11.03 Suomen radio. 12.55 Suomen
radio. HD
21.55 Kino: Punainen ympyrä
(12) (Le cercle rouge, Ranska
1970) Rikoselokuvan suuren
tyylitaiturin Jean-Pierre Melvillen ohjaustyö koruliikkeen
ryöstöä suunnittelevista
konnista ja heitä jahtaavasta
komisariosta. N: Alain Delon,
Yves Montand, Bourvil. 11.57 Päivän mietelause.
12.00?12.10 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 12.45 Merisää. 18.30 Hartaita säveliä. 06.52 Possu Pallero
(S) 07.02 Keppihevostalli 07.10 Raa
Raa, leikkisä leijona (S) 07.21 Lilli ja
kukkaisystävät (S) 07.32 Popi Kissa
(S) 07.43 Neppajymykerho 07.52 Muumilaakson tarinoita (S) 08.16 Disney
esittää: Mainio Manu (S) 08.39 Hupsis
(S) 08.50 Pysäyttämätön Erik 09.45
Luontoretkellä: Varangin niemimaalla
10.15 Oddasat 10.30 Sissipuutarhurit
11.00 Summeri (7)
12.00 A-studio
12.30 Sydämen asialla (7) Pakkomielle.
13.25 Tulitikkuja lainaamassa
(S) (Suomi 1938) Maiju Lassilan romaaniin perustuva kertomus kahden maalaismiekkosen kaupunkimatkasta. Imatra.
16.30 Espen ja hylkeenpoikaset Espen Rafter on Tromssan akvaarion hylkeidenhoitaja. 19.00 Yle Uutiset ja sää.
19.03 Urheiluradio. 23.28 Suomi tänään. 18.50
Iltahartaus. 20.03 Urheiluradio. 21.00 Luostarinmäen säveliä. Kaipuu.
Sota muuttaa peruuttamattomasti monien perheiden
elämää ja koko moraalista
arvomaailmaa. 08.00 Yle Uutiset
ja sää. 21.35 Novosti
Yle. Peltola 14.03 Puheen Iltapäivä 17.01 Ali Show 18.03
Puheen ilta 21.03 Mikko ??Peltsi?. 15.05 Kultakuume. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Peltola 22.05 Puheen Aamun
vieras 22.30?01.00 Fifan jalkapallon MM 2014. 15.50 Veneilysää. 23.00 Yle Uutiset. Sen oikean löytäminen
vaikuttaa silti vaikeammalta
kuin koskaan.
13.00 Tartu Mikkiin Toiveuusinnassa Timo Rautiainen, Jussi
Lampi, Puntti Valtonen ja
Tapio Liinoja.
13.50 Seikkailu Kilimanjarolla
Joukko nuoria norjalaisnaisia
lähtee valloittamaan Afrikan
korkeimman vuoren huippua.
15.00 Suunnistuksen maailmancup Joukkuesprintin
finaalit. Näin syntyi ihminen.
20.30 Ihmebantu (12) Sarja
päättyy. 15.55
Yle News. 15.52 Maakuntaradio. 09.05 Urheiluradio. 12.30 Yle Uutiset maakunnastasi. Hän lähtee Lofooteille
noutamaan kahta pientä
hylkeenpoikasta.
17.00 Pikku Kakkonen Taavitiikerin naapurissa, Sukkapyykkiä, Me Peltiset, Olivia,
Satuja Soitosta sekä Tommin
kiertävä sirkus. 10.55 Pikkujuttu. 15.30 Autiotalojen
aarteet 15.55 24Kitchen 18.05 Family Guy 18.30 Suomen
vartijat 19.00 S.H.I.E.L.D. Ohjaaja:
Robert Zemeckis, 1984.
Pääosissa: Michael Douglas,
Kathleen Turner, Danny DeVito, Alfonso Aran.
00.45 Monk (12) Monk palaa koulunpenkille.
21.00 Historia: Suursodan
päiväkirjat 4/8. 21.00 Yle Uutiset. 19.51
Suomi tänään. Sarja
päättyy.
19.00 Downton Abbey (12)
Sukukartanon tulevaisuus on
vaakalaudalla.
19.50 Unohtuneet rikokset
Väkivaltainen Kalle herätti
kauhua Taalainmaan Finnmarkissa.
20.00 Kysymyksiä luonnosta
4/9.
20.30 Yle Uutiset
20.55 Urheiluruutu
21.05 Valkoinen kuningatar
(16) 3/10. Agentit 19.55 Varastojen metsästäjät 20.25 Huutokaupan metsästäjät: Kanada 21.00 Ilman
johtolankaa 21.50 Criminal Minds 22.40 Elokuva: The Marine
00.20 Family Guy 00.45 American Dad 01.15 Tabu 02.05 Nolot
vartalot 02.55 24Kitchen 03.55?05.59 Sky News
SUB 06.00 SubChat 06.30 Astral TV 10.00?11.00 Lemmen
viemää (7) 14.00 Siivoushullut 15.00 Kaiken maailman kampaamot 15.55 Myytinmurtajat 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00
Viidakon tähtöset 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Riemuloma
Kanarialla 19.30 Tyhjätaskut (S) 20.00 Miehen puolikkaat (7)
20.30 Simpsonit (7) 21.00 Arrow (12) 22.00 C.S.I. Ruunaa tarjoaa
hyvät puitteet kumiveneilylle
ja kalastukselle.
20.00 Ihmebantu (12) 6/7. 09.00 Yle
Uutiset. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Myrsky.
22.05 Ulkolinja: Brasilian talousihme
23.00 Yle Uutiset
23.05 Syyttäjä (12) Vanhat viholliset.
00.05 Uutisikkuna
12.00 Vaikea rakkaus Rakkaus
ei ole koskaan ollut vapaampaa. 13.30 Yle Uutiset maakunnastasi. HD
18.00 Yle Uutiset minuutissa
18.02 McLeodin tyttäret (7)
Voittajia ja häviäjiä.
18.50
19.00
19.07
19.20
19.30
Kerrostaloelämää (7)
Yle Uutiset alueeltasi
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Erätulilla Peltsi ja kala-
opaskaverit tapaavat Langinkoskella. 07.15 Urheiluradio. 08.15 Urheiluradio. 15.05
Maakuntaradio. 17.00 Yle Uutiset ja
sää. 00.00 Yle Uutiset ja sää.
00.05?05.00 Yöradio.
YLE PUHE 06.00 Yle Puheen ihanat naiset 07.02 Puheen
Aamu 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.02 Mikko
??Peltsi?. 16.15 Maakuntaradio. 13.00 Yle Uutiset. 17.20 Elokuvamusiikin mestareita:
John Barry. 23.10?06.00 Yöklassinen.
YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala. 09.10 Sää. Jaksossa sukelletaan
molempien koti- ja koulumaailmaan. 19.03 Naantalin musiikkijuhlat 35 vuotta. 17.20 Urheiluradio. 21.03
Päivä tunnissa. 7/7 Hännän alku.
Moneen makuun useita.
21.00 Fifan jalkapallon MM
2014: Avajaiset Sao Paulo,
Brasilia. 09.30
Pelastetaan duunit 10.00 Helsinki:
Lyhyt elokuva Helsingistä (S) 10.50
Päivän kasvo 11.00 Yle Uutiset 11.05
Aamusydämellä 11.45 Ruotsin salaiset huoneet
04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN: Nallen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 12.6. 20.07 Euroopan taivaan alla. 12.32 Suomen radio. Onko asia
todella näin?
2655. Viisi viikkoa
on kulunut, ja perheiden on
aika lähteä kotiin.
14.50 Huikeat kakut Las Vegasin
loisteessa.
15.55 Sokkokokki Vieraina muotoilijat Eero Aarnio ja Harri
Koskinen.
16.55 Deittikamera Kauniit ja
kaasuiset.
17.25 MasterChef Suomi Kilpailijoiden tulee valmistaa
tarjoilut 350 hengen kutsuvierasjoukolle Kansallisteatterin
syyskauden avajaisiin.
18.25 Frasier (S) Oli kylmä tai
vaikkapa Maris.
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Neljän tähden talkoot
Muusikko Mikko Sipola on
visioinut uuden kivipation.
19.30 Neljän tähden illallinen
Viikon viimeisenä kokkina
toimii missi Anni Uusivirta.
20.00 Hyvät ja huonot uutiset
Vieraana näyttelijä Wanda
Dubiel.
20.57 Keno
21.00 Poliisit - kotihälytys (12)
22.00 River (12) Uusi sarja. 15.00 Yle Uutiset. N:
Aku Korhonen, Uuno Laakso,
Ester Toivonen, Siiri Angerkoski. Kesäleirillä tätä
xeroderma pigmentosum
-tautia sairastavat saavat
leikkiä öisin. 22
12.6.2014
TV- ja RaDIO-OhjelmaT Torstai 12.6.2014
YLETEEMA
MTV3
05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25
Huomenta Suomi 09.05 Studio55.
fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset
09.35 Mitä tänään syötäisiin. 06.15
Aamuhartaus. 13.06 Suomen
radio. Sarja alkaa
11-vuotiaiden Aleksin ja
Jennyn arkielämän seuraamisella. O:
Toivo Särkkä ja Yrjö Norta. 08.15
Ykkösaamu. 13.32 Suomen radio.
14.00 Yle Uutiset. 17.30 Käännekohtia. 10.03 Ajantasa. 13.03 Urheiluradio. Yle Uutiset ja
sää. 21.55 Suomi tänään.
22.00 Yle Uutiset ja sää. Vesa pääsee pois vankilasta, muttei Sundströmin
otteesta.
02.00 - 04.00 Uutisikkuna
urheilusankarit.
18.30 Emmerdale (S) Kilpakosijoiden kilpajuoksu, osa 1/2.
19.00 Seitsemän Uutiset
19.20 Päivän sää
19.30 Salatut elämät (12) Osa
04.00 Teematieto
16.05 Fjodor Dostojevskin
elämä (12) 1/8. Phil -perhe:
Alexandran kamppailu.
03.00 - 05.00 Ennustaja-TV
16.55 Kapteeni Sapelihammas - merten kuningas
(7) Osa 3/26: Katusoittajat.
17.09 Kysy Laralta (7) Osa
13/26: Liian cool kouluun.
17.22 Ruohonjuuritasolla (7)
17.25 Närbild
17.55 Yle Nyheter TV-nytt
18.00 BUU-klubben: Rohkea
ritaripoika Osa 20/26: Possu hengenvaarassa.
18.30 Limbo 2 (7) Osa 16/16: Romeo ja Julia, 2/2. 06.30 Maakuntaradio.
07.00 Yle Uutiset ja sää. HD
01.45 - 06.15 Onnensoitto
NELONEN
07.00 Disneyn esikoulu (S) 07.25 Lego
Ninjago (7) 07.55 Disney esittää: Aku
ja kumppanit (7) 08.05 Vaaleanpunainen pantteri (S) 08.20 Onnea matkaan,
Charlie! (7) 08.50 Hurja remontti 09.50
Eden 10.20?10.50 Piha kuntoon
13.20 Hurja remontti
14.20 Eden Saunan vilvoittelupatio.
00.10 - 04.00 Teematieto
YLE FEM
07.00 Min Morgon 08.30?15.05 SVT:n
ohjelmaa
15.56 Onnistuuko elämä
maalla. 18.00 Otteita suomalaisten elämästä. 11.00 Hienostelua. 06.05 Hartaita säveliä. 12.15 Ajankohtainen Ykkönen. 09.11 Maakuntaradio.
10.00 Yle Uutiset. Matka lapsesta
teini-ikäiseksi on alkamassa.
17.45 Francon jälkeen - Alcantaran perhe (7) Osa 195.
Ystävyyden eri lajit (El lobby,
la loba y el lobanillo).
18.53 Sade (S) Ville Tantun lyhytelokuva kaupungista sateessa.
19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) Rakkaus koetuksella.
Nainen kuolee synnytykseen,
ja joku kostaa synnytyslääkärille.
20.00 - 20.42 Tiededokumentti: Epäterve ruokavalio
Monet Pohjois-Amerikan
alkuperäiskansat kärsivät liikalihavuudesta ja diabeteksesta. 07.50 Aamuhartaus. Puinen syli. 22.05 Todellisia tarinoita: Nurin
käännetty nainen 22.55 Kuuluttajan vieras: arkistotoimittaja
Heikki Hilamaa. 12.10 Suomen radio. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Phil (12) Dr. 16.15 Faunin iltapäivä.
17.00 Yle Uutiset ja sää. 06.56 Päivän mietelause.
07.00 Yle Uutiset ja sää. Käthe Kollwitz ryhtyy purkamaan
menetystensä aiheuttamaa
tuskaa kuvanveistoon. HD
21.50 Yle Uutiset
21.55 Fifan jalkapallon MM
2014: BRA - CRO A-lohkon
avausottelu Brasilia - Kroatia
01.10 Alamaailma (16) Osa 6/6:
Vanki. 16.00
Yle Uutiset ja sää. 18.28 Suomi tänään.
18.50 Merisää. Miami (12)
23.00 Pahan jäljillä (16) 00.00 American Horror Story (16)
01.00 Bones (16) 02.00 Lain nimessä (12) 02.30 Onnensoitto
04.00?05.59 SubChat
TV5 06.00 Kaikki rakastavat Raymondia (S) 06.30 Kakkukuningas 06.55 Lasten eläinmaailma: Krokotiilinmetsästäjä 07.55
Eläintarha 08.25?08.55 Tarzan (7) 11.55 Lasten eläinmaailma
13.55 Eläintarha 14.25 Tarzan (7) 15.00 Hulluna sinuun 16.00
Kadonneet 17.00 Kaikki rakastavat Raymondia (S) 17.30
Tatuointistudio HelsINK 18.00 Hulluna sinuun 19.00 5D: Hääpukuliike (S) 20.00 Myytinmurtajat: Spesiaali 21.00 Elokuva:
Mardi Gras: Spring Break (12) 22.40 5D: Richard Branson:
Kovaa ja korkealta 23.50 5D: Mies, jolle kasvoi rinnat (12) 00.55
Ankkadynastia 01.55 Kadonneet 02.50?03.49 Outo riippuvuus
JIM 10.30 The Voice of USA 11.25 Krokotiilimies 11.55 Vuorien
sankarit (7) 12.50 Kutsu kylään Ian Wright 13.45 Maistuvimmat liikeideat 14.40 Britannian paras leipomo 15.40 Leijonan
luola Kanada 16.35 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 17.30
Talent USA 18.30 Britannian paras leipomo 19.30 Kuppilat
kuntoon, Gordon Ramsay! 20.30 Poliisit (7) 21.00 Suomen
Tulli 22.00 Panttilainaamo 22.30 JIM D: Muinaiset avaruusoliot
(S) 23.30 Poliisit (S) 00.00 Australian rajalla 00.30 Trigger
Happy TV (7) 01.00 Leijonan luola UK 01.55 Kuppilat kuntoon,
Gordon Ramsay! 02.50 Pahimmat turistihuijaukset (7) 03.25
Ennustaja-TV
LIV 09.00 Hulluna häämekkoihin 09.30 Kuumempi kuin tyttäreni 10.05 Sarahin talo 10.30 Unelmamökki 11.00 Sikke?Ruokaa rakkaudella 11.30 Leila leipoo 12.00 Tuhluriprinsessat
12.30 Arvostele mun illallinen Ruotsissa 13.00 Liv D: Tilauksessa tyttövauva (S) 14.00 Hulluna häämekkoihin 14.30 Liv D
Sarja: Teinin ja koiran käytöskoulu 15.30 Kodikkaasti vuokralla
16.00 Himosiivoojat New Yorkissa 17.00 Neljät häät 18.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 19.00 Ruotsin miljonääriäidit
20.00 Fashion Star 21.00 Petolliset enkelit (7) 22.00 Kumman
kaa (S) 23.00 Pappien tekopyhät tyttäret (7) 23.55 Lemmi,
kosi, vältä 01.10 Liv D: Isosti seksikäs 02.10 Gigolot (12) 02.40
Häähullut (S) 03.35?05.00 Ennustaja-TV
AVA 06.00 Aamun AVAus 08.05?08.35 Namaste jooga 09.35
Lääkärit 10.30 Remontilla rahoiksi 11.30 Makuja & Elämää
11.50 Market Kitchen 12.50 Hullut hamstraajat 13.50 Asustemuodin huipulle 14.50 Brad stailaa 15.50 Lääkärit 16.40
Makuja & Elämää 17.00 Jamie Oliverin kokkikoulu Australiassa
18.00 Salatut elämät (7) 18.30 Jamie Oliverin 15 minuutin
ateriat 19.00 Saaristoruokaa 19.30 Keidas 20.00 Remontilla
rahoiksi 21.00 Perhe on painajainen (12) 23.05 Iholla 23.35
Remontilla rahoiksi 00.30?04.30 Yön AVA
YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset
Radio välittää yli puolet
kisojen otteluista.
Lisäksi internetsivuilla yle.
fi/urheilu on erillinen palvelu,
jossa tarjotaan vaihtoehtoisia
suoria lähetyksiä päivän otteluista sekä klippeinä kaikki
huippuhetket.
Kisojen avajaisia vietetään
tänään ja avausottelussa isäntämaan haastaa Kroatia. Runsasta retkiruokaa Hansin kanssa kokkaavat aamuihmiset Kirsi AlmSiira, Mervi Kallio ja
Pekka Pouta.
Picnickorista löytyvät
mm. Kisat
huipentuvat reilun neljän viikon jälkeen sunnuntaina 13.7.
Rio de Janeirossa pelattavaan
loppuotteluun.
Hallitsevana mestarina kisoihin lähtee Espanja, joka lukeutuu myös tällä kertaa kisojen suosikkeihin. Kaikki ottelut näkyvät Ylellä HD:nä.
Pitkissä kisalähetyksissä asiantuntijoina toimii suomalaisen jalkapalloilun eturivin pelaajia, valmentajia ja muita vaikuttajia.
Kisojen
studioisäntinä
toimivat Riku
Salminen,
Antti-Jussi
Sipilä, Ville
Klinga ja Petra
Manner.
23
Hansin
grillibileet
MTV3 klo 21.00
10-osainen sarja starttaa
picnicin merkeissä. 12.6.2014
Kroatia haastaa
isännät avausottelussa
YLE TV2
klo 21.00
Jalkapallon MM-kisat tarjoavat
kesä-heinäkuussa katsojille ja
kuuntelijoille jännittäviä hetkiä, kun 32 maata pelaavat maailmanmestaruudesta Brasiliassa. Lähetystunteja tv:ssä
kertyy yhteensä yli 200 tuntia.
Tv:ssä pääkanava on Yle TV2,
muutamia otteluita nähdään
myös Yle Fem -kanavalla. Maailman suurimman urheilutapahtuman otteluita pelataan 12 brasilialaisessa kaupungissa.
Kaikki 64 neljä huippuottelua näytetään suorina Ylen kanavilla. (12). Muita mestariehdokkaita ovat luonnollisesti isäntämaa Brasilia, Saksa
ja muut tutut jalkapallomahdit.
MM-kisat värittävät suomalaisia kesäiltoja, sillä Brasili-
assa päiväsaikaan pelattavat
kamppailut nähdään Suomessa
parhaaseen katseluaikaan. makeita herkkuja ja
kuohuvaa unohtamatta!
Ulkolinja:
Brasilian
talousihme
Yle TV1 klo 22.05
Brasilia on noussut johtavaksi ruoantuottajaksi
ja sen rannikoilta on löydetty öljyä.
Vauraus hyödyttää monia ja presidentti Dilma
Rousseffin nousu symboloi maan kehitystä.
Silti osa kansasta vaatii
yhä parempia oloja.
Kadonnutta seikkailijaa etsimässä
Nelonen
klo 22.00
Nelosen uusi trillerisarja kertoo tunnetusta seikkailijasta
ja suositusta tv-tähdestä Emmett Colesta, joka katoaa syvälle Amazonin arvaamattomiin syövereihin kesken uuden
ohjelmansa kuvausten.
Emmettin perhe, ystävät ja
työkaverit muodostavat vaaroja
kaihtamattoman retkikunnan,
joka matkaa Amazonille etsimään kadonnutta seikkailijaa.
Armoton ja arvaamaton
luonto näyttää kuitenkin voimansa, ja pian retkikuntalaisten omatkaan henget eivät ole
enää turvassa.
Sarjan pääosissa nähdään
Bruce Greenwood, Joe Anderson, Leslie Hope, Eloise
Mumford, Paul Blackthorne,
Thomas Kretschmann.
Kino: Punainen
ympyrä
Yle Teema klo 21.55
Rikoselokuvan suuren
tyylitaiturin Jean-Pierre
Melvillen ohjaustyö
vuodelta 1970 kertoo koruliikkeen ryöstöä suunnittelevista konnista ja
heitä jahtaavasta komisariosta.
Kuvan Yves Montand
näyttelee ex-poliisia. quiche lorraine, erityyppisiä leipiä ja salatteja . Alkulohkovaiheessa pelit alkavat
klo 19, klo 22 ja klo 01, pudotuspeleissä pääsääntöisesti klo 19
ja klo 23.
Myöhäisotteluista nähdään
myös pitkät koosteet seuraavana päivänä. Kaikki
ottelut nähdään myös interne-
tissä suorana ja jälkilähetyksenä
osoitteessa yle.fi/areena. Kisat
kuuluvat myös Yle Puhe -kanavalla