Demokraatti 12.1.2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ta m m ik uu ta SALAINEN SUPO Nykyisen kaltainen Supo on verrattain uusi organisaatio. Sen valvonta hakee vielä muotoaan. de_12012023_001.indd 1 de_12012023_001.indd 1 3.1.2023 11.55 3.1.2023 11.55. PAL.VKO 2023-04 00 74 43 -2 30 1 VELKA TEEMA Valtion tasapainoilua SOME Nettikiusaamisen vartija VAIKUTTAMINEN EU-politiikan änkyröintiä HARAKKA Tulevaisuusministeriön pomo 12.1.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 1/ 23 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 1 • 20 23 / 12
de_12012023_002.indd 1 de_12012023_002.indd 1 2.1.2023 8.47 2.1.2023 8.47. tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi pau.fi EDUSKUNTAVAALIT 2.4
TAMMIKUUTA 2023 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI 14 53 SUPO VELKA EU Kuva valvoo valvojaa. TEEMA ILMIÖ 32 POLITIIKKA de_12012023_03.indd 3 de_12012023_03.indd 3 3.1.2023 15.53 3.1.2023 15.53. Velalla voi tehdä paljon hyvää. Suomi on myöhässä EU-vaikuttamisessa. 3 Demokraatti 1/ 23 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 12
Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 1/ 23 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Luvallista vakoilua Viikon kuva: Levoton Lähi-itä Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Jesse Jääskeläinen Akava: Hyvinvointihuolta D-ilmiö: Salainen Supo Alastalon salissa: Historia nyt Italia: Raha rauhoittaa D-kolumni: Marjo OIlikainen Politiikka: Aseveliakseli Harakka: Kohti tulevaisuutta EU: Suomi on EU-änkyrä Kuvataide: Kalevala ja muut myytit SDP: Kun jätkät tappelivat Kirja: Aleksis Kiven teilaaja Kirjavisa: Klassikoista kesään Kolumni: Rolf Bamberg Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Annu Lehtinen IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Ville Merinen Kolumni: Elina Hirvonen Kasvot peilissä: Juno Keijupuro Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 34 28 TIMO HARAKKA Tulevaisuusministeri VILLE MERINEN Terapeuttiville + TEEMA Julkinen velka 53 5 6 8 11 12 14 21 22 23 24 28 32 34 40 41 42 46 48 50 52 61 64 65 66 de_12012023_04.indd 4 de_12012023_04.indd 4 3.1.2023 17.25 3.1.2023 17.25. Ka nn en ku va : A rja Jo ki ah o Olen menestynyt terapeuttina somessa pelkästään ihmisiä auttavalla tyylillä. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 26.1. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa
Nyt kun Ukrainan sota on sysännyt miljoonia ukrainalaisia pakosalle ym päri Eurooppaa, myös Venäjä haluaa tietää vainoamiensa ihmisten liik keistä. K un puhutaan tieduste lusta ja vakoilusta, ky seessä on saman asian ”hyvä ja paha” puoli. Jos Suomen viranomaiset havait sevat asian, tekijästä otetaan kuvain nollisesti niskapersusote ja hänet hei vataan sinne, mistä hän on tullutkin. Monista yrityksistä huolimatta Suomi ei ole saanut uudistettua lain säädäntöään niin, että tämä niin sa nottu pakolaisvakoilu kiellettäisiin selvästi. Suojelupoliisi toivoi toi minnan kriminalisointia jo vuonna 2012, mutta vuodesta 2014 alkaen asian selvitystyöt ovat aina jumittu neet hallitusten vatulointiin. PAKOLAISVAKOILU ON kriminali soitava nopeasti. Autoritääristen maiden urkintayritykset aiheuttavat aina välillisiä ja välittömiä vaaroja myös Suomen kansalaisille, kaikille heille, jotka esimerkiksi nyt yrittävät auttaa Ukrainan sodan jaloista tul leita. de_12012023_05.indd 5 de_12012023_05.indd 5 2.1.2023 16.01 2.1.2023 16.01. On käsittämätöntä, jos Venä jän tiedustelulle palveluksia tekevät ihmiset saavat periaatteessa kenen kään estämättä tarkkailla ja urkkia Suomesta turvaa hakeneita. Suomi voi tiedustella aivan laillisesti ulkomaiden toimin taa, jos on oletettavissa että jossain haudotaan juonia suomalaisten päänmenoksi. MUTTA YKSI poikkeus tähän on olemassa, ja se johtuu lainsäädän töömme mystisesti jääneistä aukois ta. Turkki on urkkinut paitsi kurdeja, myös presidentti Erdoganin vastustajiksi epäiltyjä ih misiä. Iranin ja Syyrian tiedustelulla on ollut seurannassaan maasta pa koon lähteneitä. Kiina on yrittänyt va koilla Suomessa uiguureja ja Tii betaktivisteja. URKINNAN RISKIT ovat samaan aikaan kasvaneet ja keinovali koima laajentunut tietotekniikan kin kautta. Jos toisen valtion palkollinen al kaa Suomessa vakoilla omiaan tai kolmansien maiden kansalaisia, hän saa toimia täällä vapaasti lähes mie lensä mukaan – kunhan ei aiheuta vaaraa kantasuomalaisille. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi Twitter: @petri2020 Tämä vakoilu on pysäytettävä Pääkirjoitus AUTORITÄÄRISTEN MAIDEN URKINTAYRITYKSET AIHEUTTAVAT AINA VAAROJA MYÖS SUOMEN KANSALAISILLE. ValkoVenäjän op position hahmot ovat saaneet täällä varjostajat peräänsä. Kyse on selkeästä uhasta kan salliselle turvallisuudelle – ja ennen kaikkea arvoillemme. Kun ulkomainen agentti, nyky kielellä operaattori tulee tänne urk kimaan laittomasti suomalaisten yritysten, kansalaisten tai valtion asioita, kyseessä on vakoilija joka vakoilee
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / Sa id Kh at ib de_12012023_06.indd 6 de_12012023_06.indd 6 3.1.2023 15.44 3.1.2023 15.44
de_12012023_06.indd 7 de_12012023_06.indd 7 3.1.2023 15.44 3.1.2023 15.44. Hänen uutta hallitustaan pidetään maan historian oikeistolaisimpana. Kuva on Gazasta ja siinä poltetetaan Netanjahua ja hänen kahta ministeriään esittäviä hahmoja. 7 Demokraatti RAUHANKYYHKY EI LENNÄ LÄHI-ITÄÄN. Netanjahu on ilmoittanut jatkavansa juutalaissiirtokuntien laajentamista Länsirannan palestiinalaisalueella. Mukana on niin ääriuskonnollisia kuin äärioikeistolaisiakin puolueita. Israelissa Benjamin Netanjahu aloitti jälleen kerran pääministerinä. Tämä on herättänyt palestiinalaislalueella mielensoituksia ja pelkoja Israelin hyökkäyksistä
Eläkeläiset saisivat lisää tuloja ja työvoimapula helpottuisi. Eläkkeellä olevien työskentely olisi kaikkien etu. Tämä on erittäin vaikea keskustelu mutta se on vain käytävä ANTTI PALOLA TWITTERISSÄ Suomessa pohjoismaisen mallin mukaisen vanhustenhoidon mallin ydin on sanaton lupaus siitä, että lapset eivät hoida vanhempiaan. Tämä vaatii kuitenkin asenteiden muuttumista työpaikoilla. Talentia toivoo, että hyvinvointialueiden työnantajilla on ongelmatilanteiden varalta riittävät varautumisuunnitelmat eli vaihtoehtoiset tavat saada palkat maksuun. de_12012023_08.indd 8 de_12012023_08.indd 8 3.1.2023 15.46 3.1.2023 15.46. Työeläkeyhtiö Elon selvityksen mukaan reilu kolmannes eläkeläisistä ei tiedä, että vanhuuseläkkeellä saa tienata vapaasti ilman tulorajoja. TÄMÄN VIIKON perjantaina nähdään, miten vuodenvaihteessa aloittaneilla hyvinvointialueilla onnistuu palkanmaksu. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Vanhuuseläkkeellä kannattaa tehdä töitä V IIK O N LU KU 10 prosenttia. Eläkkeen aikainen työskentely myös kerryttää lisää eläkettä. Moni vanhuuseläkkeellä oleva haluaisi jatkaa työntekoa, mutta pelkää tämän vaikutusta eläkkeeseen. Yhtenä pelkona on, että kuukausia kestänyt Helsingin kaupungin palkanmaksukaaos toistuisi muodossa tai toisessa myös hyvinvointialueilla. RISTO MURTO TWITTERISSÄ Palkkakaaos pelottaa PELKONA ON, ETTÄ HELSINGIN KAUPUNGIN PALKANMAKSUKAAOS TOISTUISI HYVINVOINTIALUEILLA. Taletian toivookin, että palkanmaksun onnistumista muutostilanteessa ei jätetä pelkästään hyvän tahdon varaan. Lisäksi palkanmaksun ongelmia varten on myös oltava ilmoituskanava sekä vaihtoehtoinen maksujärjestelmä. Turhaan. HYVINVOINTIALUEET Suomessa käytetystä sähköstä kuluu valaistukseen noin Lä hd e: M ot iv a Meidän on tulevina vuosina mietittävä palvelujen laajuutta ja niiden hintalappua tilanteessa, jossa väki vähenee, huoltosuhde huononee ja rahat eivät riitä kaikkeen. Vanhuuseläkkeellä saa työskennellä ilman ansaintarajaa. Muiden muassa sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia on muistuttanut, että palkanmaksu on työja virkasuhteessa työnantajan keskeisin velvoite. Ammattijärjestön mukaan palkkahallinnossa ja IT-tuessa pitää olla riittävästi henkilöstöä
Ehkä viimeistään kevään lämpö aikanaan kääntää taistelun lopulliseksi voitoksemme. Ja toimeen on tartuttu. PALKAT POLITIIKKA Huonosti menee, ja kohta menee vielä huonommin KANSALAISTEN LUOTTAMUS hyvinvointivaltion tulevaisuuteen horjuu. Kauppalehden selvityksen mukaan valtio-omisteisten yhtiöiden toimitusjohtajien palkkakärjessä on Postin toimitusjohtaja Turkka Kuusisto, jonka kokonaisansiot olivat viime vuonna 911 000 euroa. Säästötoimet ovat osaltaan turvanneet sähkön riittävyyden kylmempinä ajanjaksoina ja samalla helpottaneet sähköjärjestelmän hallintaa. Kusti polkee, ja johtajan palkka kulkee VALTION PITKÄ ja kapea leipä -sanonta ei koske ylintä johtajaporrasta. Helsingin Sanomien haastattelema politiikan tutkija Johanna Vuorelma pitää erikoisena vastaajien näkemystä velkaantumisesta, etenkin kun eduskuntavaalien kannatuskyselyjä johtaa kokoomus, joka on pitkään puhunut velkaantumisen hidastamisesta. Kylmä puhuri on taas käynyt idästä, mikä on edelleen jatkuvan taiston perimmäinen syy. Summasta noin puolet oli erilaisia bonuksia ja kannustepalkkioita. Kyselyn mukaan kansalaiset näkevät talouden liikkumavaran pienenä: velkaantumistahdin hidastumiseen ei uskota eikä palvelujen karsimisen nähdä keventävän verotusta. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari SUKKAMIES SUKKANAINEN Taalat kilisevät puikot kilisevät Hyvät sähkösodan veteraanit, Suomi on jo usean kuukauden käynyt ansiokasta taistelua kammottavia sähkön hintoja vastaan. Samaa pohti myös stand up -koomikko Jukka Lindström twitterissä. Moni vastaaja myös epäilee, että valtion velkaantuminen jatkuu. Tämä kävi ilmi Helsingin Sanomien mielipidemittauksessa. Hän oli laskenut, että Turkka Kuusiston palkka on päivässä noin 2 500 euroa. Fingridin alustavan laskelman mukaan esimerkiksi joulukuussa lämpötilakorjattu sähkönkulutus oli 10 prosenttia pienempi edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Maamme viisaan johdon ja käytännön toimista vastaavan Fingridin opastuksella jokainen suomalainen on osannut kantaa oman vastuunsa tästä taistelussa. Hyvä me, kannustaa Demokraatin väki. Vuorelma uskoo, että kansalaisten kriisitietoisuus ja siihen liittyvät kysymykset suosivat vaaleissa enemmän perinteistä vasemmisto-oikeisto-akselia kuin liberaali-konservatiivi-akselia. Lindström ehdotti asiakasnäkökulmasta kannustavaa ja Postin toimitusvarmuutta parantavaa ratkaisua, jossa palkka maksetaan päivittäin Postin kautta lähetettävällä paketilla, joka sisältää 2 500 euroa käteistä. Moni Postin satunnaisesti toimivien palveluiden kanssa tuskaileva asiakas saattaa ihmetellä, mistä toimitusjohtajan bonukset syntyvät. Vielä ei ole aika säätää pattereita kovemmalle tai läträtä kuumalla vedellä. de_12012023_08.indd 9 de_12012023_08.indd 9 3.1.2023 15.46 3.1.2023 15.46. Säästäminen jatkukoon. Suomalaisia kannustettiin jo pitkin syksyä säästämään sähköä ja ajoittamaan käyttöä hiljaisempiin ajankohtiin, koska sähkön riittävyys on ollut epävarmaa. 75 prosenttia vastaajista uskoo, että nykyisenkaltaisiin julkisiin palveluihin ei ole tulevaisuudessa varaa
4. Marinin hallituksen ministereistä tukea saivat muun muassa Antti Kaikkonen (kesk.), Antti Kurvinen (kesk.), Maria Ohisalo (vihr.), ja Annika Saarikko (kesk.). 6. NORMIPÄIVÄ LENTOKENTÄLLÄ de_12012023_10.indd 10 de_12012023_10.indd 10 3.1.2023 15.49 3.1.2023 15.49. 9. 8. Mikä 1990-luvulla suosittu poikabändi esiintyy Helsingissä ensi kesänä. 7. Mikä on kylän nimi. Kuinka monta erilaista tuotetta on vuoden 2023 äitiyspakkauksessa. Minkä linnun tieteellinen nimi on Bubo scandiacus. 1. Minkä yhtiön toimitusjohtaja on Jukka Ruusunen. Toista on luvassa, kun SAK:n liitot todennäköisesti jo lähiviikkoina kertovat omasta vastaavasta vaalitukipaketistaan, jossa raha kohdistuu työntekijäpuolen asioihin myönteisesti suhtautuviin ehdokkaisiin. 3. Pro Markkinatalouden tukipaketti ei herättänyt suurta intohimoa mediassa. 2. Mihin liittyy iskulause ”Nainen! Elämä! Vapaus!”. Kuka kuvassa tuulettaa. Jostain syystä ammattiyhdistysliikkeen vaalituki on perinteisesti ollut paheksuttavampaa kuin yrityksiltä kerätty raha. Minä vuonna Suomi sai ensimmäiset liikennevalot. Summien suuruus vaihteli 1 500 eurosta 6 000 euroon. Minkä fiktiivisen hahmon vanhempien nimet ovat Morticia ja Gomez. Minkä maan pääkaupunki on Windhoek. Norjassa on kalastajakylä, jota kutsutaan myös Pikku-Suomeksi. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP, Noel Celis 10 VIS V Oik eat vas tau kse t: 1) Ira nin niin kut sut tui hin hui vip rot est eih in 2) 195 1 3) Pyk eija 4) Nam ibi a 5) Pur jel aut aili ja Tuu li Pet äjä -Si ren 6) Fin grid 7) 38 8) Tun tur ipö llö 9) Tak e Tha t 10 ) Wed nes day Add am s MAAILMAN TILA • Vaalirahoitus Paheksuttavaa rahaa jaossa E duskuntavaalien lähestyessä kiihtyy keskustelu myös vaalirahoituksesta. 5. Viime vuoden lopulla nettisivujensa mukaan ”markkinataloutta ja yritysten hyvää toimintaympäristöä edistävä” Pro Markkinatalous ry kertoi jakaneensa 140 eduskuntavaaliehdokkaalle vaaliavustusta yhteensä 528 000 euroa. Siinä riittääkin aiheellista ja aiheetonta paheksuntaa, näkyvyyttä ja näkymättömyyttä. 10
Tuntuu aika turhalta, että koko parlamentti, 705 meppiä, osa heidän avustajistaan ja muuta henkilökuntaa, siirtyy luotijunilla Brysselistä Strasbourgiin pitämään täysistuntoa. Jääskeläinen aloitti tehtävässään viime syyskuussa. JÄÄSKELÄINEN KERTOO solahtaneensa Euroopan unionin toimintaan ja Brysseliin kolmen kuukauden aikana melko kivuttomasti. Vaikka näissä yhteyksissä usein puhutaan politiikasta ja työhön liittyvistä asioista, en ole kokenut niitä työksi. – Mielenkiintoista Brysselissä on myös kaupungin iso suomalaisyhteisö. Vuonna 2020 de_12012023_11.indd 11 de_12012023_11.indd 11 3.1.2023 14.52 3.1.2023 14.52. Euroopan parlamentti ja komissio tarjoavat täällä työskenteleville paljon verkostoitumismahdollisuuksia. Yksi tällainen asia on kerran kuukaudessa tapahtuva täysistunnon siirtäminen Ranskan Strasbourgiin. – Itse olen täällä ollessani kokenut byrokratian pääosin myönteisenä, yhtenä keinona estää politiikan väärinkäytöksiä. EU-asiat ja kaupunki olivat jo osin tuttuja, sillä ennen nykyistä pestiään hän toimi Suomessa Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtajana. Hän itse vastaa muun muassa mediasuhteista sekä AFCO-valiokunnassa EU:n poliittisen päätöksenteon ja instituutioiden suojaamisesta kyberuhilta ja siitä, kuinka kansalaiset pääsevät instituutioiden asiakirjoihin käsiksi. Täällä on iso merkitys sillä, keitä saat hankkeisiin mukaan”, kertoo Jesse Jääskeläinen, europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin kabinettipäällikkö. Myönteinen yllätys on Euroopan unionin parlamentin byrokratia, jota Suomessakin usein moititaan. ”E uroopan parlamentissa asioiden etenemisen ratkaisee paljon se, keitä tunnet ja kenen kanssa sinulla on luottamukselliset välit. Välillä itsekin vapaamuotoisissa iltatilaisuuksissa miettii, onko tämä työtä vai vapaa-aikaa. Jesse Jääskeläinen ”Superihmisen” kabinettipäällikkö. Moni asia etenee esimerkiksi epävirallisissa käytäväkeskusteluissa. 11 Demokraatti Moni asia etenee epävirallisissa käytäväkeskusteluissa. Työ vaatii sosiaalista luonnetta ja valmiutta avata suunsa oikeissa yhteyksissä. Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva MISSÄ OLET NYT. Ihmeteltävääkin on ollut. Suomen hallitus-oppositio-asetelmasta poiketen täällä jokainen, yli viiteryhmien, haluaa laittaa oman lusikkansa soppaan. Jääskeläinen korostaa asioiden epävirallista valmistelua. – Suomalaismepit ovat verkostoitumisen superihmisiä, he tekevät töitä aamusta iltaan. – Jos Euroopan unionin toimintaa voisi suunnitella uudelleen puhtaalta pöydältä, pudottaisin Strasbourgin tästä kuviosta pois. Täällä voisi halutessaan elää Suomi-kuplassa. Jääskeläinen johtaa Miapetra Kumpula-Natrin kabinettia ja koordinoi sen kuuden työntekijän työskentelyä
Voi kysyä: happamia sanoi perussuomalainen vihreän siirtymän marjoista. Yhteiskuntaa on rakennettava pala palalta uudelleen niin, ettei se nojaa enää fossiilisiin polttoaineisiin, kuten kivihiileen, öljyyn ja maakaasuun. – Ilmastotoimet voivat näyttää parhaimmillaan tältä. Teksti Demokraatti N orjalainen yhtiö Blastr Green Steel (Blastr) suunnittelee vihreää terästä tuottavan tehtaan sekä integroidun vedyn tuotantolaitoksen perustamista Inkooseen. – Nyt on käytettävä kaikki mahdollisuudet siihen, että työntekijät löytävät tiensä rakennettavaan tehtaaseen. VIHREÄ SIIRTYMÄ Suomeen suunniteltu jätti-investointi on kuin loton jättipotti, joka herätti hurraa-huutoja – paitsi perussuomalaisissa. Niiden pitää toimia niin, että ala houkuttelee tulevaisuuden osaajia ja saa ihmiset sitoutumaan ja hakeutumaan koulutukseen, Malm totesi. Malmin mukaan teräksen tuotannolla on erityinen rooli, jotta muun muassa tuulivoimaan ja liikenteen sähköistämiseen liittyvää kehitystä voidaan edistää. Toteutuessaan se olisi yksi Suomen historian suurimmista teollisuusinvestoinneista. Vihreä siirtymä näyttää houkuttelevan Suomeen isoja investointeja. Tässä työnantajilla on suuri rooli. 12 Demokraatti Wohoo vai bohoo. Siksi on pikaisesti arvioitava, minkälaisia henkilöstötarpeita teollisuudella on ja myös koulutettava ihmisiä alalle. Norjalaishankkeesta iloittiin yli puoluerajojen ja myös yli hallitus-oppositio-rajojen. HAPPAMIA SANOI PERUSSUOMALAINEN VIHREÄN SIIRTYMÄN MARJOISTA. muistutti, että kyse on 1 200 uudesta työpaikasta, mikä on suuri määrä suomalaisessa teollisuudessa. Malm muistuttaa, että SDP:n ilmasto-ohjelman tavoitteisiin kuuluu energiantuotannon ja teollisuuden hiili-intensiivisyyden pienentäminen. Erikoista tilanteessa oli, että muiden riemuitessa mahdollisesta jätti-investoinnista, perussuomalaiset olivat hiljaa. MYÖNTEISESTI HANKKEESEEN suhtautuvista muiden muassa SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm 12 Demokraatti de_12012023_12.indd 12 de_12012023_12.indd 12 3.1.2023 17.19 3.1.2023 17.19. Ennen lehden painoon menoa sen enempää puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio tai puheenjohtaja Riikka Purra ei ollut asiaa kommentoinut julkisuuteen. – Inkooseen suunnitteilla oleva laitos toteuttaisi näitä molempia. Tällaisen jätti-investoinnin saaminen Suomeen kertoo siitä, että olemme kiinnostava kohde raskaalle teollisuudelle, Niina Malm sanoi
Töölöläiset maksavat suhteellisesti vähemmän veroa, sillä pääomatuloja verotetaan suhteessa kevyemmin kuin ansiotuloja. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Yle Lähde:Suomen ympäristöhallinto Arvostamme suomalaista työtä. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Ku va : iS to ck / Lä hd e: Ti la st ok es ku s / Ve ro .fi 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 Töölö, pääomatulojen keskittymä Postinumeroalueelta 00100 Helsinki Keskusta – Etu-Töölö kerättiin viime vuonna ansioja pääomatuloista perittäviä veroja 301 miljoonaa euroa. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Pölyttäjien määrä Sukupuutto uhkaa yli 40 % pölyttäjähyönteisistä. 10 ) Es po o Ta m pe re Va nt aa O ul u Tu rk u Jy vä sk yl ä Ku op io La ht i Ko uv ol a Po ri Va as a H äm ee nl in na La pp ee nr an ta Jo en su u Se in äj ok i Ki rk ko nu m m i Po rv oo Ro va ni em i N ur m ijä rv i H yv in kä ä Tu us ul a Jä rv en pä ä 10 0, H ki Ke sk us ta Et uTö öl ö Ansioja pääomatuloista perittävät verot, miljoona euroa Jos Helsinki Keskusta – Etu-Töölö olisi kaupunki, niin tuloverokertymällä se olisi 24. de_12012023_13.indd 13 de_12012023_13.indd 13 3.1.2023 15.24 3.1.2023 15.24. Se on vain reilut 50 miljoonaa vähemmän kuin Kainuusta (358 milj) ja Keski-Pohjanmaalta (356 milj.). 13 Demokraatti Suojelu YK:n luontokokous päätti, että maaja merialueista suojellaan 30 % vuoteen 2030 mennessä. suurin kaupunki (2021). H el sin ki (p l
de_12012023_14.indd 14 de_12012023_14.indd 14 3.1.2023 15.30 3.1.2023 15.30. 14 Demokraatti SALAINEN KUIN SUPO ILMIÖ 14 Pitkä muisti on nyt Supon parasta valuuttaa
STT:n selvityksen mukaan viimeksi Supo on avannut syyttäjälle päätyneen vakoilututkinnan toukokuussa 2002. Supon toiminta ja Suomeen kohdistuva vakoilu kuitenkin kiinnostavat kansalaisia. 15 Demokraatti de_12012023_14.indd 15 de_12012023_14.indd 15 3.1.2023 15.30 3.1.2023 15.30. 15 Demokraatti SALAINEN KUIN SUPO Teksti Simo Alastalo, Petri Korhonen, Heikki Sihto / Kuvitus Arja Jokiaho ja iStock S uojelupoliisi, Supo, kertoo äärimmäisen harvoin julkisuuteen toiminnastaan. Supon vetäessä tiukkaa julkisuuden nollalinjaa, sen valvoja – parlamentaarinen tiedusteluvalvontavaliokunta – pohtii, kuinka laajasti tiedusteluasioista voidaan julkisesti keskustella
Saamme hyvän vastineen sen toimintaan käytetyille rahoille, Kari sanoo. Työntekijöitä on runsaat viisisataa. Monissa muissa maissa jokaiselle on omat, hiukan erilliset organisaationsa. Hän arvioi etenkin tietoverkkotiedustelun merkityksen kasvaneen Supon työssä. Saadaanko täällä vakoilijoita kiinni enemmän kuin ennen, ja estetäänkö terrori-iskujen valmisteluja. Kari ei usko, että esimerkiksi tänä syksynä Ruotsissa ja Norjassa paljastuneet vakoilutapaukset olisivat tulleet ilmi vahingossa. – Meillä toimii tämä ”varhaisen puuttumisen” periaate. Hämäriä toimijoita paljastuu ajoittain, ja nämä saavat lähtöpassit ilman suuria lööppejä ja kohuja. – Olemme länsimaiden palveluista ainoita, joilla on yhtä aikaa vastuullaan näin paljon sekä turvallisuusettä tiedustelupalveluun ja kyberturvallisuuteen liittyviä tehtäviä, Pelttari sanoo. Tilanäärim mäisen harvoin julkisuuteen toiminnastaan. Myös opetus on vasta muovautumassa muutoksen mukaiseksi, Martti J. Suojelupoliisi kertoo kittyi vastatiedusteluun ja terrorismin torjuntaan. Kasvua selittää se, että käytännössä Suomessa vasta rakennetaan siviilitiedustelupalvelua. MUTTA YRITETÄÄNPÄ KYSYÄ vielä myös Antti Pelttarilta uudelleen sitä raha-asiaa. – Sen avulla olemme saaneet tehostettua toimintaa huomattavasti. Siitä on vaikea saada tietoa. Esimerkiksi Saksa supisti Angela Merkelin kansleriaikana vastavakoilutoimintaansa Venäjän suuntaan, koska tarvetta ei päättäjien mielestä enää ollut. – Suomen taktiikkana vastavakoilussa on ennaltaehkäisy. Väkeä on rekrytoitu koko ajan lisää. Kari myöntää, että Supon saamien veroeurojen panos-tuotos-suhdetta on vaikea arvioida, sillä vastatiedustelutoiminta ei ole julkista. Onko Supon toiminta hintansa väärtiä. Kari sanoo. On silti julkinen salaisuus, ettei Supo ole ollut toimettomana Ukrainan sodankaan aikana. Vasta vuonna 2019 voimaan tulleet lait mahdollistivat tiedustelun verkossa ja ulkomailla. Ruotsissa ja Norjassa uutisoitiin syksyllä näyttävästi Venäjän tiedustelijoiksi epäiltyjen ihmisten pidättämisistä. Krimin miehitys 2014 ja Venäjän sotatoimet Itä-Ukrainassa pitivät myös perinteisen itäisen vastatiedustelun tarpeen voimissaan – ainakin meillä. 16 Demokraatti D-ILMIÖ SUPO ON muuttunut ”presidentin salaisesta poliisista” normaaliksi länsimaiseksi tiedusteluviranomaiseksi, ja sitä on vuodesta 2011 alkaen johtanut Antti Pelttari. Viranomaisten työnjaossa Suponkin löytämien tapausten rikostutkinta kuuluu KRP:lle. Tämä voi osaltaan selittää Supon niukkaa tiedotuslinjaa. Pelttarin mukaan Suomella kävi Supon kanssa yhtä hyvä tuuri kuin maanpuolustuksessakin. Lait tulivat voimaan 2019. Etenkin jos kyse on diplomaateista, Martti J. Mutta miten kansalaiset tai Supon valvojat eduskunnassa saavat selville, onko kymmenien miljoonien eurojen vuosittainen lisärahoitus tuottanut Suomelle lisäarvoa. – Olen hyväksynyt sen faktan, että emme voi kertoa julkisesti isoistakaan saavutuksista eikä onnistumisista, Pelttari sanoo. Hän oli myös Puolustusvoimien edustajana valmistelemassa siviilitiedustelulakia ja lakia tiedustelun valvonnasta. Meillä ei myöskään haluta tehdä vakoilutapauksista suurta numeroa. Karilla on taustansa ansiosta näkemystä arvioida Supon toimintaa, sillä hän on Puolustusvoimien entinen apulaistiedustelupäällikkö, eversti evp. Kari sanoo. – Supon organisaatio on viime vuosina selvästi laajentunut. Kari ymmärtää Supon nihkeän suhtautumisen julkisuuteen. Kari muistuttaa, että nykyisen kaltainen Supo on verrattain uusi organisaatio. – Ajankohta oli ihan sattumaa, Pelttari sanoo. Karkoitamme havaitsemiamme vieraan vallan tiedustelu-upseereja ja olemme maahanpääsyn valvonnassa tarkkoja, Antti Pelttari luonnehtii. – Veronmaksajana olen tyytyväinen Suojelupoliisin toimintaan. Toiveajattelun aika loppui viimeistään Ukrainan sodan alkamiseen. RESURSSIEN VIIMEAIKAISESTA lisäyksestä huolimatta Supo on moniin muihin EU-maiden vastaaviin laitoksiin verrattuna yhä pieni toimija. – Mitään toimintoja ja osaamista ei ajettu alas, toisin kuin monessa muussa EU-maassa, Pelttari kuvaa. Pelttarin mukaan sisäministeriön sisäisissä tarkastuksissa Supon rahankäyttö on hänen aikanaan saanut aina puhtaat paperit. TOKI PIENTÄ MAAOTTELUHENKEÄ on ollut ilmassa. Vielä vuoteen 2019 saakka se kesde_12012023_14.indd 16 de_12012023_14.indd 16 3.1.2023 15.30 3.1.2023 15.30. Hän sanoo Supon ”ottaneen hyvin kopin” hybridiuhkiin ja kriittiseen infraan, esimerkiksi maakauppoihin, liittyvissä asioissa. Ja tähän on Karin mukaan myös selvä syy: – Vastatiedustelutoiminnassa lähde helposti kuivuu, jos paljastumisen uhkaa. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON kyberturvallisuuden työelämäprofessori Martti J. 2000-luvun alussa ääri-islamistisen terrorismin uhka alkoi Euroopassa kasvaa voimakkaasti. Tiedustelukulttuurimme on vasta kehittymässä. Joulun alla Suomessa keskusrikospoliisi kertoi kolmesta maanpetosrikosepäiystä, joihin liittyy vakoilu tai sen yrittäminen. Lisäksi Supo on tehnyt historiaa: sen taannoinen suuri tietojärjestelmien uudistus oli yksi niistä harvoista valtionhallinnon ICT-hankkeista, jotka onnistuivat toivotusti. Hän arvioi, että jollekin läntiselle tiedustelupalvelulle oli Moskovasta vuodettu tieto vakoojista tai se on peräisin venäläiseltä loikkarilta. Valtiollisten konnuuksien torjuntamäärät ovat – yllätys yllätys – salaisia
– Meidän kilpailuetunamme on pitkä, katkeamaton tiedonhankinta. Tiedustelun aikajänne lasketaan kymmenissä vuosissa, Pelttari sanoo. Kari muistuttaa. Liittolaismailta ei osteta tiedustelutietoja, niitä vaihdetaan viranomaisten kesken yhteistyön ja avunannon nimissä – ja saadakseen jotain Suomen täytyy myös pystyä tarjoamaan jotain vastikkeeksi. Martti J. Pelttarin mukaan kumppanimaiden tiedustelupalvelut kaipaavatkin Suomelta nykytapahtumien seurannan lisäksi myös takavuosina tehtyjä havaintoja. Supon lisäksi myös Puolustusvoimat tekee ulkomaan tiedustelua ja tietoverkkotiedustelua. Uskottavien taustojen luominen vie aikaa, eikä ihmisiä aseteta kohdemaahan välttämättä suoraan vaan jonkun toisen valtion kautta. Pienessä maassa oma tiedusteluväki tuntee toisensa, ja yhteistyö toimii joka tapauksessa paremmin kuin suurvaltojen sisällä. Yksi tällainen pitkäaikainen ilmiö voisi olla soluttautuja-agenttien ja illegaalien kasvattaminen johonkin länsimaahan. Tuleeko Supolle annoskateus, kun toiselle alan kotimaiselle toimijalle avautuu pääsy Naton tiedustelutiedon karkkikauppaan. Kuinka pitkältä ajalta, sitä hän ei kerro. Siinä on olennaista se, mitä tietoa meillä on annettavana vastapuolelle. – Varmasti Nato-jäsenyys lisää Suomen uskottavuutta ja luotettavuutta. Hän ei näe, että Supo ja Puolustusvoimat tekisivät päällekkäistä työtä. 17 Demokraatti nekuvamme on lisäksi tällä hetkellä varsin hyvä, Pelttari kertoo. Hän muistuttaa Pelttarin tavoin tiedustelutyön olevan bilateraalista, kahdenvälistä. Kyse on kuitenkin tietojen vaihtamisesta valtioiden välillä. 17 Demokraatti de_12012023_14.indd 17 de_12012023_14.indd 17 3.1.2023 15.31 3.1.2023 15.31. – Ulkomailta tulevasta tiedustelutoiminnasta on alkuvaiheessa vaikea sanoa, kuka pahuuden on pannut liikkeelle, yksityinen vai sotilastoimija ja mihin toiMEILLÄ TOIMII TÄMÄ ”VARHAISEN PUUTTUMISEN” PERIAATE. Hän pitää olennaisena, että Supon ja Puolustusvoimien tiedustelutyön väliin ei jää aukkoja. Luottamuksen rakentaminen on pitkä prosessi, Martti J. Kari kertoo vuoden 2019 lain valmistelutyössä haetun synergioita ja koordinointia näiden kahden toimijan kanssa. Kari arvioi, että Puolustusvoimat hyötyy Nato-jäsenyydestä Supoa enemmän. Tässä Supon tärkein valuutta on jo neuvostovakoilun torjunnan ajoilta kerätty tieto. Valtionjohto saa todennäköisesti Supolta ennakkovaroituksensa ajoissa, jos jotain tapahtuu. Pelttarin mukaan ei. TIEDUSTELUSSA ON SILTI paljon asioita, joita ei rahalla pysty ratkaisemaan. TULEVA NATO-JÄSENYYS LISÄÄ Puolustusvoimien sotilastiedustelun saamaa kansainvälisen tiedon määrää. Ja kuinka meihin luotetaan. Esimerkiksi Venäjä toimii tällaisissa operaatioissaan usein neuvostoaikaisten doktriinien mukaan, ja Suomella on vuosikymmenien kokemus tällaisten toimijoiden tunnistamisessa
Mika Kari arvioi, että julkinen keskustelu tiedusteluasioista tulee tulevaisuudessakin olemaan turvallisuussyistä rajoitettua. Laki velvoittaa jäseniksi ehdotettujen taustojen selvittämiseen. SUPON PARLAMENTAARINEN valvonta sälytettiin kesäkuussa 2019 voimaan tulleiden tiedustelulakien mukaisesti eduskuntaan perustetulle tiedusteluvalvontavaliokunnalle. Kimmo Hakonen ymmärtää Supon julkisen roolin haasteita. – Valiokunnalla on lakiin merkityt laajat tiedonsaantioikeudet. Esimerkkimaa julkisuuden suhteen on Iso-Britannia, jossa nykymuotoisella tiedustelutoiminnalla on vuosikymmenien historia. Rekisteritarkistuksen tekee tietosuojavaltuutettu. Suojelupoliisin ja sotilastiedustelun salaista tiedustelutoimintaa vuodesta 2019 virkamiehenä valvonut tiedustelu– Britanniassa on käyty keskustelua siitä, että kansalaisille pitäisi kertoa enemmän, että aiheeton tai joskus aiheellinenkin huoli olisi oikeassa suhteessa. – Tiedusteluvalvontavaltuutetun vuosikertomusta koskeva mietintö on tämän ensimmäisen valiokunnan viimeinen ja siinä tullaan jättämään myös perintö riittävästä avoimuuden tarpeesta. Supon on ilmoitettava tiedusteluvalvontavaltuutetulle kaikista sen tiedustelumenetelmien käyttämistä ja tiedustelun suojaamista koskevista päätöksistä sekä käräjäoikeudelle esittämistä tiedustelumenetelmien käyttöä koskevista lupavaatimuksista. Lisäksi valtuutettu saa Suojelupoliisin sisäisen laillisuusvalvojan tarkastuskertomukset ja sisäministeriön vuosittaisen siviilitiedustelua koskevan kertomuksen. Supon Pelttari on samoilla linjoilla. Karin mukaan teema on eduskunnassa hyvin herkkä. – Esimerkiksi haittaohjelmien torjunnassa voi muodostua moniulotteisempia sivullissuhteita ja kertyä aikaisempaa enemmän ylimääräistä tietoa, Hakonen sanoo. Haaste on viranomaisten tiedonhankintatoimivaltuuksien ja tiedonsaantioikeuksien sääntely nopeasti kehittyvässä digitaalisessa toimintaympäristössä. Hakonen kuvaa tiedonsaannin Suojelupoliisilta toimivan hyvin. – Tiedusteluvalvontajärjestelmän luomisen yksi keskeinen tavoite oli kompensoida siviilija sotilastiedustelun laaja-alaista salassapidettävyyttä, jotta yleinen luottamus toimintaan säilyisi, Hakonen sanoo. Hän perustelee Supon tiukkaa julkisuuslinjaa siviilija sotilastiedustelun kohteena olevien toimijoiden luonteella sekä tiedustelua tekevien ja tietolähteinä toimivien turvallisuudella. valvontavaltuutettu Kimmo Hakonen on samoilla linjoilla Mika Karin kanssa. Tiedustelutoimintaan liittyvää vaiteliaisuuden ja salaisuuden tarvetta ei saa vaarantaa. Valiokunnan viimeisimmässä julkisessa mietinnössä todetaan, että tiedustelutoiminta on hoidettu Suomessa asianmukaisesti, tarkoituksenmukaisella tavalla. Lisäksi yhteydenpito tiedusteluviranomaisiin ja laillisuusvalvojiin kuten oikeuskansleriin, eduskunnan oikeusasiamieheen ja tiedusteluvalvontavaltuutettuun – joka on meidän tärkein kumppanimme – on jatkuvaa ja säännönmukaista. 18 Demokraatti D-ILMIÖ minta kohdistuu, sotilaalliseen vai siviilikohteeseen. Hakonen sanoo yhteistyön niin valvottavien, Supon ja sotilastiedustelun, kuin myös parlamentaarista valvonnasta vastaavan tiedusteluvaliokunnan kanssa toimineen hyvin. Kaikissa eduskunnan valiokunnissa valinta pohjautuu ME OLEMME EDUSKUNNAN UUSIN JA SALAISIN VALIOKUNTA. – Yksi keskeisimpiä teemoja on varmasti kansainvälinen tiedonvaihto, Mika Kari toteaa Nato-lausunnosta. Lisäksi valiokunta antaa oman lausuntonsa Suomen Nato-jäsenyydestä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle. – Supo torjuu siviiliyhteiskuntaan kohdistuvia uhkia, emmekä erottele tulevatko ne sotilasvai siviilipuolen toimijoilta, Pelttari sanoo. – Ehdokkaiden soveltuvuudesta on tieto rajatulla määrällä ihmisiä eduskunnan kansliassa, puhemiehellä ja ryhmien puheenjohtajilla, Mika Kari sanoo. Supoa ei kuulemma sinänsä haittaa, jos pahantekijän havaitseekin ensimmäisenä sotilastiedustelu tai poliisi – pääasia että uhka saadaan torjuttua Suomen kannalta ajoissa. JULKISUUDEN SUHTEEN on kuitenkin tasapainoiltava. de_12012023_14.indd 18 de_12012023_14.indd 18 3.1.2023 15.31 3.1.2023 15.31. Valiokunnan puheenjohtajan Mika Karin (sd.) mukaan jäljellä on vielä mietinnön teko tiedusteluvalvontavaltuutetun vuosikertomuksesta. Myös kansalaisilla on oltava mahdollisuus muodostaa käsityksensä tiedustelutoiminnan vaikuttavuudesta. Hän arvioi muutaman vuoden kokemuksella siviilija tietoliikennetiedustelua koskevia lakeja pääosin toimiviksi. Ensimmäisen valiokunnan kausi tulee kevään eduskuntavaalien myötä päätökseen. Tiedusteluvalvontavaltuutetulla on myös suorakäyttöyhteys Supon järjestelmään, jossa ovat tiedustelumenetelmien käyttöä koskevat päätökset ja pöytäkirjat. Valiokunnassa etsitään rajaa sille, kuinka laajasti tiedusteluasioista voidaan julkisesti keskustella. Jäseniä valiokuntaan esittävät eduskuntaryhmät. HUHTIKUUN VAALIEN jälkeen on edessä uuden valiokunnan valitseminen
Karin mukaan tiedusteluvalvontavaliokunta muistuttaa läheisesti puolustusvaliokuntaa. – Tämä on ainoa valiokunta, jossa kynnys on korkea. Lisäksi pitäisi miettiä, miten käytettävissä olevilla budjeteilla varmistetaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuus, esimerkiksi se, etteivät ihmiset syrjäytyessään ajaudu ääriliikkeisiin. Meidän valiokunnassamme se menee juuri toisin päin. Tiedusteluvalvontavaliokuntaan kuuluu yksitoista varsinaista ja kaksi varajäsentä. Ovatko yöunet menneet, kun tiedon määrä on lisääntynyt. – Samalla pitäisi pohtia miten varmistetaan turvallisuustoimijoiden riittävät resurssit, jotta näihin uhkiin pystytään vastaamaan ennalta ehkäisevästi ja pitkäjänteisesti. Mika Karin mukaan Suomella ja valtiojohdolla on nyt parempi näköalan ääri-ilmiöihin kuin vuosikymmeniin. Pidän sitä isona onnistumisena tälle valiokunnalle. VALTIOJOHDOLLA ON NYT PAREMPI NÄKÖALA ÄÄRIILMIÖIHIN KUIN VUOSIKYMMENIIN. Suomalainen toimintatapa on siinä hyvä, että kyllä näistä uhista myös riittävällä tavalla kerrotaan. – Suomi on maailman mittakaavassa edelleenkin hyvin turvallinen maa. Meillä on asiat paremmin kuin valtaosassa muita maita. – Supo nosti omassa vuosikatsauksessaan esiin äärioikeiston nousun. – Valiokunta toimii toisinpäin kuin muut valiokunnat. Karin mukaan tulevaisuuden kannalta ei ole keskeistä ainoastaan se miten talouden haasteet ja velkaantuminen saadaan kuriin. Sitten on tiedustelulailla torjuttavat, kansallista turvallisuutta uhkaavat toimet kuten vakoilu ja siihen liittyvä sotilaallinen, kansallista itsemääräämisoikeutta vaarantava toiminta, Kari listaa. Molemmat perustuvat laajaan parlamentaariseen yhteistyöhön, jolle ei ole ominaista hallituksen ja opposition vastakkainasettelu. Myös hybridivaikuttaminen ja maahan rantautuva kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus ovat vakavia uhkia. Siellä on samanlainen ”korsutunnelma” kuin puolustusvaliokunnassa. Me olemme eduskunnan uusin ja salaisin valiokunta. Nyt sitä on saatu syntymään tässä vajaan neljän vuoden aikana myös tiedusteluvalvontavaliokuntaan. – Sellainen henki on ollut puolustusvaliokunnassa vuosikymmeniä. On tärkeää toimia niin, että asia on jatkossakin näin. Yleensä valiokuntatyön pohja on se, että kaikki asiat ovat julkisia, ellei niitä päätetä julistaa salaiseksi. – Sanotaan nyt niin, että joskus saattaa tulla mentyä vähän myöhemmin nukkumaan. Keskeisimmät uhat ovat Suomessa viranomaisten mukaan pääosin sisäisiä ja liittyvät ääriliikkeisiin. 19 Demokraatti de_12012023_14.indd 19 de_12012023_14.indd 19 3.1.2023 15.31 3.1.2023 15.31. 19 Demokraatti eduskuntaryhmän ja kansanedustajan oikeuteen asettua ehdolle. Kaikki asiat ovat salaisia, ellei valiokunta erikseen päätä julkistaa jotakin asiaa
20 Demokraatti HYVINVOINTIALUE Nyt hassataan osaamista Hyvinvointialueiden päätöksenteossa löytyi iso ongelma. Ja huoli on vain vahvistunut, kun uudistusta on pistetty käytäntöön. Hänen mukaansa esimerkiksi henkilöstöä koskevissa päätöksissä jääviys voi tulla kysymykseen. Aluevaltuusto valitsee keskuudestaan aluehallituksen, joka johtaa hyvinvointialueen toimintaa, hallintoa ja taloutta. – Mutta joka tapauksessa valtava määrä ihmisiä tulisi nyt lähtökohtaisesti esteelliseksi toimimaan aluehallituksessa, Akavan puheenjohtaja arvioi. Teksti Marja Luumi / Kuva iStock V astuu sosiaalija terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä vuoden alussa 21 hyvinvointialueelle. Tämä koskee ainakin alueita, joidenka hallinnoissa ei ole lautakuntamallia. Löfgren mainitsee esimerkiksi työjärjestelyt ja työtilojen suunnittelun kiinteistöstä toiseen mahdollisesti siirryttäessä. Akavan puheenjohtaja toivoo malttia odottaa lisäohjeistusta tai laintarkennusta. – Saamieni tietojen perusteella käynnissä on selvityksiä, mutta mahdollista muutosta lakiin saadaan varmaankin odottaa muutamia kuukausia. Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestön Akavan puheenjohtajan Maria Löfgrenin mukaan pelkästään akavalaisia lääkäreitä valtuustoissa istuu 146, ja muuta hoitoalan henkilöstöä on moninkertainen määrä. Nyt on jo herännyt monia epämääräisyyksiä siitä, miten hyvinvointialueita johdetaan. Osa sotehenkilöstöstä on jäämässä jääviksi päätöksenteossa. Uudessa hyvinvointialueita koskevassa laissa on kuitenkin pykälä, jota tiukasti noudattamalla rajattaisiin hyvinvointialueen työntekijöitä ulos aluehallituksista. Tässä on kyse myös perustuslaillisesta ongelmasta. päällä ja jos siinä pitäisi vielä alkaa nimetä uusia päättäjiä hallituksiin… Onhan tämä tästäkin näkökulmasta todella epätarkoituksenmukaista. TÄSSÄ ON KYSE MYÖS PERUSTUSLAILLISESTA ONGELMASTA. – Henkilöstöllä pitäisi olla sananvaltaa ainakin näissä asioissa, koska heillä on paras asiantuntemus arjen sujumisesta. Akavassa on kannettu suurta huolta siitä, miten vähän henkilöstöä on kuunneltu sote-uudistusta valmisteltaessa. LÖFGRENILLÄ EI ole tarkkaa kuvaa siitä, kuinka monella hyvinvointialueella sotetai pelastustoimen luottamushenkilö on suoraan aluehallituksen alainen – ja ei näin ollen olisi tiukan laintulkinnan mukaan vaalikelpoinen aluehallitukseen. Heihin kuuluu muun muassa lääkäreitä, sosiaalityöntekijöitä, psykologeja, terveydenja sairaanhoitajia, fysioterapeuttja, suuhygienistejä ja tutkijoita. Löfgren peräänkuuluttaa nyt järkeä, jotta ei tehdä mitään paniikkiratkaisuja. de_12012023_20.indd 20 de_12012023_20.indd 20 3.1.2023 17.47 3.1.2023 17.47. Vuodenvaihteessa hyvinvointialueiden aloittaessa on muutenkin härdelli AKAVAN LIITTOJEN jäseniä siirtyy hyvinvointialueiden palvelukseen noin 50 000. – Aluehallitusten ei pitäisi hukata sitä valtavaa osaamista, joka henkilöstötaustaisilla hallituksen jäsenillä on. – Ongelmana on se, että jääviys tulee täysin riippumatta asiasta. Hänen mukaansa hallituksessa on tiedostettu ongelma. Osa jäsenistä istuu hallituksessa lisäksi henkilöstön edustajan ominaisuudessa. Viime tammikuun aluevaaleissa aluevaltuustoihin valittiin monia soteja pelastusalan työntekijöitä
Toiveissa oli, että velat maksetaan liittoutuneiden sotakorvauksilla, mutta sota hävittiin. 21 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Moni ehkä arvaa. TOINEN MENNEISYYDEN lahja tähän päivään liittyy 623 vuotta kestäneen Ottomaani-imperiumin loppuun. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Rahan painaminen ole kestävä ratkaisu velan hoitamiseksi. Nato-jäsenyys pakottaa Suomen seuraamaan Turkkia paljon enemmän kuin sata vuotta sitten. Ensimmäinen vastaus löytyy maailmansodan köyhdyttämän Saksan keisarikunnan raunioille syntyneestä Weimarin tasavallasta. Keskityn kahteen ja jätän lukijoiden arvioitavaksi minkä verran niissä on perää. Ottomaani-imperiumia johtanut sulttaani oli ollut kalifi, kaikkien uskovaisten ruhtinas ja imperiumi käytännössä teokratia. Kenraalista tuli Turkin tasavallan ensimmäinen presidentti. Uuden sukunimilain myötä hän otti jälkimmäiseksi nimekseen Atatürk, turkkilaisten isä. Yksi on muuttunut. de_12012023_21.indd 21 de_12012023_21.indd 21 3.1.2023 17.15 3.1.2023 17.15. Hyperinflaatio oli uuden suursodan siemenen kylvänyt taloudellinen ja inhimillinen katastrofi. Tavoite oli hurja. HISTORIA OPETTAA M itkä 1923 sattuneet tapahtumat vaikuttavat edelleen vuonna 2023, sata vuotta myöhemmin. Hän halusi Turkista valtion, jossa uskonto on erotettu valtiollisesta elämästä yksityisyyden piiriin. Velan ja inflaation pelko ja ymmärrys siitä, ettei rahan painaminen ole kestävä ratkaisu ongelman hoitamiseksi. Kyse on hyperinflaatiosta. Päähuivit ovat taas sallittuja, paikoin pakollisia. Mikä on perintö, joka on kestänyt sadan vuoden takaa vuoteen 2023. Lopulta Atatürk perusti erillisen uskontoministeriön kontrolloimaan moskeijoissa annettavaa opetusta. Imperiumin armeijaa muun muassa Gallipolin taistelussa johtanut kenraali Mustafa Kemal nousi modernin Turkin syntyyn tähdänneen kansallismielisen liikkeen johtohahmoksi. Saksa oli rahoittanut maailmansotaa velkarahalla. Mutta kansalaisille uskonnon kieltäminen oli liikaa. Erdoganin ja islamistisen ak-puolueen myötä uskontoa on nyky-Turkissa rehabilitoitu. Uskonnollinen pukeutuminen kuten naisten päähuivit kiellettiin kouluista ja virastoista. Atatürk ei täysin onnistunut. Kysymykseen voi antaa monin tavoin perusteltuja vastauksia. Lopputuloksena oli äärimmilleen kiihtynyt inflaatio, joka nosti leivän hinnan Berliinissä 160 markasta 200 miljardiin. Sata vuotta täyttävä Turkin tasavalta, joka tasapainoilee Aasian ja Euroopan ja islamismin ja demokratian välimaastossa. Mikä periytyy vuodelle 2023. Vuonna 1923 jo äsken mainitun maailmansodan häviäjiin kuulunut monikulttuurinen ja -etninen imperiumi lakkasi lopullisesti olemasta ja tilalle syntyi Turkin tasavalta. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Atatürk ihaili Eurooppaa ja erityisesti Ranskaa. Weimarin tasavalta peri jättimäisen velan ja päätti hoitaa sitä painamalla lisää rahaa
Teksti Liisa Liimatainen I talian senaatin viime vuoden lopulla hyväksymä ensi vuoden budjetti sisältää runsaasti energian hinnan nousuun ja inflaation liittyviä, perheille ja yrityksille tarkoitettuja tukitoimia. Vuoden alusta lapsilisät ja erilaiset avustukset ovat kasvaneet ja huonotuloisten työntekijöiden verotus on keventynyt. Italian vahvasti oikealle siirtynyt hallitus haluaa profiloitua yhteiskunnallisesti ajattelevana oikeistona. Uuden lain mukaan kansalaispalkkaa saavat edelleen ihmiset, joiden perheeseen kuuluu vammaisia, alaikäisiä tai yli 60-vuotiaita, mutta sitä saava joutuu pakolliseen työllistämiskoulutukseen. Vasemmisto, mutta myös tärkeä osa lehdistöstä arvostelee hallituksen pääITALIA de_12012023_22.indd 22 de_12012023_22.indd 22 3.1.2023 17.01 3.1.2023 17.01. Uuden lain mukaan tammikuun alusta kansalaispalkkaa maksetaan 18–59-vuotiaille, työhön pystyville henkilöille vain seitsemänä kuukautena vuodessa. Meloni pyrkii siihen, että europarlamenttia johtavan demokraattien ja sosialistien koalition tilalle tulee oikeistolaisempi koalitio. Nyt tarkkaillaan Melonin hallituksen talousja yhteiskuntapolitiikkaa, mutta europarlamenttia seuraavat tietävät, että Melonin tavoitteena on myös muuttaa europarlamentin sisäisiä valtasuhteita. Näin Italian poliittinen siirtymä vaikuttaisi myös europarlamenttiin. Vuodenvaihteessa kymmeniä hukkumisvaarassa olleita pelastanut laiva pakotettiin viemään pelastetut 19 tunnin purjehdusmatkan päässä olevaan Adrianmeren pohjukan satamaan. Myös työnantajat saavat verohelpotuksia, jos määräaikainen työntekijä vakinaistetaan. Laki oli monin tavoin huono, mutta se täytti Italian sosiaa lipolitiikan aukon eli antoi minimitulot tulottomille ihmisille. Hallitusenemmistö päätti myös huonoimpien eläkkeiden indeksikorotuksista, joiden ansiosta alhaisimmat eläkkeet voivat nousta 120 prosenttia. Nykyisin EPP on liittoutunut sosialistien ja demokraattien ryhmän (S&D) kanssa. Kovaa kritiikkiä on saanut myös hallituksen maahanmuuttoon liittyvä päätös. Siksi nyt oppositiossa olevat puolueet, Viiden tähden liike, Demokraattinen puolue ja eräät pienet vasemmistoryhmät vastustavat kansalaispalkan poistamista. tösten takana olevaa näkemystä, jonka mukaan työttömyys riippuu yksilön kyvyistä löytää työtä. Silloin Eurooppalainen kansanpuolue (EPP) liittoutuu Konservatiivien ryhmän (ECR) kanssa. Pääministeri Giorgia Melonin hallitus on päättänyt verohelpotuksista sekä jakaa elintarvikkeiden ostokortteja tai suoraa rahallista apua vaikeuksissa oleville perheille. FASISMIN PERINTÖÄ edustavan pääministerin puolueen nousu Italian hallituksen pääpuolueeksi huolestutti monia EU-maita, mutta lyhyessä ajassa pääministeri Meloni on vakiinnuttanut asemansa. Italian hallitus haluaa osoittaa vastuullisuutta rahaa jakamalla. Virheineen se on parempi kuin ei mitään. Myös eläkeikä laskee, sillä 41 vuotta eläkemaksuja maksanut työntekijä pääsee eläkkeelle 62-vuotiaana. Uusi laki rikkoo vakiintunutta merenkulun käytäntöä: merihädässä olevien pelastaminen on laki numero yksi. Se muun muassa hyväksyi Salvinin ehdotuksen laskea itsensä työllistävien, 40 000 euron tulorajan alle jäävien veroprosentti 15 prosenttiin. Hallitus nosti heti yli 75-vuotiaitten minimieläkkeen 600 euroon vuoden 2023 ajaksi. Pääministerin oman Italian veljet -puolueen sekä Matteo Salvinin Legan ja Silvio Berlusconin Forzan muodostama hallitus yrittää luoda kuvan yhteiskunnallisesti vastuullisesta hallituksesta. Sen mukaan Välimerellä hukkumisvaarassa olevia ja Italiaan pyrkiviä pelastavien kansalaisjärjestöjen veneet voivat hoitaa vain yhden pelastusoperaation kerrallaan. Tähän saakka kansalaispalkan saajalle maksettiin peräti 18 kertaa vuodessa. Jos henkilö kieltäytyy siitä eikä hyväksy ensimmäistä työtarjousta, hän menettää kansalaispalkan. Monen taloustieteilijän mukaan hallituksen näkemys ei ota huomioon tilannetta työmarkkinoilla. Tähän saakka vanhuuseläkkeelle pääsi 67 vuotta täyttänyt työntekijä, joka on maksanut 20 vuotta eläkemaksuja. 22 Demokraatti Raha rauhoittaa PÄÄMINISTERI GIORGIA MELONI ON LYHYESSÄ AJASSA VAKIINNUTTANUT ASEMANSA. ENITEN PORUA hallituksen toimista on saanut aikaan päätös poistaa Viiden tähden liikkeen aloitteesta vuonna 2019 luotu kansalaispalkka. Taustalla ovat Ukrainan sodan nostamat energian hinnat ja kasvava työttömyys ja köyhyys. Tavoitteena on näyttää Välimeren toisella laidalla Eurooppaan pyrkiville, että heitä uhkaa entistä suurempi hukkumisvaara
Perheillä ei siis ole varaa jättää isyysvapaita käyttämättä. Verotus tasaa tulonmenetystä, ja pitkällä tähtäimellä pitkät perhevapaat heikentävät naisten eli perheen toisen elättäjän työuria, palkkakehitystä ja eläkkeitä. Mitä jos isänmaan etu ja kansallisen turvallisuutemme tae onkin, että isillä on tasaveroinen oikeus olla lastensa ja lapsilla tasaveroinen oikeus olla isiensä kanssa. Ja miten pienen lapsen isä ei paremmin harkinnut, kannattaako edes ottaa vastaan koko ministerin tehtävää, jos siinä ei huvita pysyä?! Tässäpä sitä onkin vyyhtiä. Niinpä perheiden ”itsenäinen”, verovaroin ohjattu ratkaisu on ollut 90-prosenttisesti se, että äiti jää kotiin eivätkä isät ole käyttäneet täysimääräisesti heille kuuluvia vapaita. Törkeää on myös hänen vaimonsa siirtyminen työelämään, koska vain äidin ja taaperon siteen tulee olla pyhä ja rikkumaton. Kriitikkojen mielestä Kaikkosen isyysvapaa ja hänen vaimonsa uusi johtajan pesti menivät Suomen kansan edun edelle ja vaaransivat turvallisuuspolitiikkamme. Aloitetaan Suomen edusta. HYVISSÄ KANTIMISSA sen sijaan ei ole todellisuus Suomesta tasa-arvon onnelana. Jos turvallisuuspolitiikkamme on uhattuna yhden miehen seitsemän (7) viikkoa kestävän isävapaan takia, ei se ole kovin hyvissä kantimissa ollutkaan. Vaaligallupeja johtavan puolueen puheenjohtaja peruutteli Kaikkosen isyysvapaaseen liittyvää kritiikkiään siten, että ”jokainen perhe tekee omat ratkaisunsa”. D-kolumni MIKÄ ON TODELLISUUS SUOMESTA TASA-ARVON ONNELANA. P uolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) seitsemän viikon pituinen isyysvapaa herätti joulun alla suuria intohimoja. Tämä on hölynpölyä. 23 Demokraatti Marjo Ollikainen marjo.ollikainen@teknologiateollisuus.fi Kirjoittaja on Teknologiateollisuus ry:n viestintäpäällikkö, ex-talousja politiikantoimittaja. Jokainen perhe on siis voinut ihan itse tehdä oman ratkaisunsa, että se on äiti, joka jää kotiin. Isyysvapaakriisi Onko isyysvapaata pitävä puolustusministeri maanpetturi. Suomen Nato-jäsenyyden lopullinen toteutuminen on edelleenkin käytännössä kiinni Turkista, ja puolestamme puhuvat myös ulkoministeri, presidentti, Ruotsi, Naton pääsihteeri ja ehkäpä jopa eräs Joe Biden. de_12012023_22.indd 23 de_12012023_22.indd 23 3.1.2023 17.01 3.1.2023 17.01. Isän työ – se on perheen ja Suomen etu. Tai sitten on. Sisäministeritai peruspalveluministerinaisen äitiyslomat ohitettiin tyynesti, mutta ministerimiehen lyhyt isyysvapaa tuntuu olevan vähintään maanpetturuutta. Piintynyt teoria siitä, että paremmin ansaitsevan isän kannattaa pysyä töissä, on moneen kertaan kumottu palkansaajaliikkeestä pankkien ekonomisteihin. Perheet eivät tee omia ratkaisujaan itsenäisesti, koska niitä on ohjailtu lainsäädännöllä ja rahalla siitä saakka, kun perhevapaamalleja on säädetty. POLIITIKOT, JOHTAJAT ja esimiehet näyttävät teoillaan suuntaa muille. Niin kauan kuin me paheksumme ministerimiesten isyyslomia ja perhevapaita tai taaperoiden äitien paluuta työelämään, viestitämme perheille, että isän paikka on töissä. Sisäinen turvallisuus voi vahvistua siitä, että omat lapset menevät isän työn edelle eikä seitsemän viikon isyysloma tee kenestäkään maanpetturia – eikä sankari-isää
de_12012023_24.indd 24 de_12012023_24.indd 24 3.1.2023 9.23 3.1.2023 9.23. 24 Demokraatti ASEVELIAKSELI Yhdessä rakentaen Pitkät pojat kertovat, että Tampereella tehtiin aseveliakselin voimin ennustettavaa ja pitkäjänteistä politiikkaa. Pauli Ruoholahti ja Seppo Rantanen istuivat muistelemaan menneitä Tampereen valtuustosalissa
Jos kovasti olisi lyöty päitä yhteen, asiat eivät olisi edenneet ja äänestäjätkin olisivat siihen reagoineet. Pitkät pojat oli nimitys, jonka parivaljakko Ruoholahti (186 cm) ja Rantanen (198 cm) saivat. Vaikutuksen teki myös Tampereella sodan jälkeen omaksuttu päätöksenteon henki. EI OLE MITÄÄN HUONOMPAA ASIAA KUIN LUOTTAMUKSEN MENETTÄMINEN. Miehet löytävät sukkelasti vanhat istumapaikkansa – Ruoholahti puheenjohtajasta katsoen vasemmalta ja Rantanen oikealta. Nyt he avaavat samannimisessä kirjassaan omaa aikaansa päätöksentekoa ohjanneen aseveliakselin – siis SDP:n ja kokoomuksen tiiviin yhteistyön – vetureina. Valtuustoryhmä saattoi kyllä huoneessaan tapella niin, että seinät pullistelivat, mutta lopulta sitten se, joka jäi tajuihinsa, tuli ilmoittamaan, että niin tehdään kuin on sovittu, Rantanen muistelee. Yhteistyön pohjana on oltava luottamus siihen, että sovituista asioista pidetään kiinni, kaksikko kiteyttää. Seppo Rantanen muistaa, että vuonna 1985 tuoreena valtuutettuna saliin astuessa häneen teki vaikutuksen seinää koristava Birger Kaipiaisen keramiikkateos Orvokkimeri. TAMPEREEN KAUPUNGINVALTUUSTON istuntosali herättää muistoja. de_12012023_24.indd 25 de_12012023_24.indd 25 3.1.2023 9.23 3.1.2023 9.23. Keskusta syöksyy, eikä siinä ole vielä varmaan pohjaa nähty. Ei minun tarvinnut miettiä, että mitäköhän se Paukku nyt seuraavaksi tekee tai jättää tekemättä. Kiitosta saa erityisesti vasemmistoliitto. Meillä oli suorat, hyvät välit ja luotimme toisiimme, Seppo Rantanen (kok.) kuvailee aikaa, kun hän ja Pauli ”Paukku” Ruoholahti (sd.) luotsasivat kahden suurimman puolueen valtuustoryhmiä Tampereella. – Täällä oli silloin useita vanhoja aseveliakselin miehiä valtuutettuina ja oli se aseveliakselin henki – kyllä me kasvoimme siihen maailmaan, Rantanen kertoo. Yhteistyö ei varmasti miellyttänyt kaikkia, mutta sille saatiin vahva mandaatti vaaleissa. – En muista, että he olisivat kertaakaan luistaneet sovitusta. Takapenkeiltä siirryttiin vuosien vieriessä edemmäs ja valtuustoryhmien puheenjohtajina oltiin jo eturivissä. Siitä päätellen kaupunkilaiset pääosin pitivät tavasta, jolla politiikkaa tehtiin. – Onhan se nähty päivän valtakunnanpolitiikassakin, että jos oikein riitelemään rupeat, kannatus putoaa. Oppositiota ei pääse pakoon, se on selvää, mutta on kestämätöntä, jos hallituksen sisälläkin on oppositio ja sovitusta livetään, Pauli Ruoholahti tuumii. Rantanen muistelee, että siihen saattoi Tampereella luottaa usein silloinkin, kun kaksi suurta neuvottelivat pienempien kanssa. 25 Demokraatti Teksti ja kuva Anna-Liisa Blomberg ”S e luottamus, mi kä meillä oli, oli sellaista että saimme nukkua rauhassa. Ruoholahti taustoittaa, että tamperelaisessa politiikassa aseveliakseli sai pontta vuonna 1948 budjettikokouksesta, joka venyi pitkäksi ja riitaisaksi
Kun sanoin sen, kuulin, kuinka arkkuuni lyötiin nauloja, mutta minusta ei ole mitään huonompaa asiaa kuin luottamuksen menettäminen. Yhteisen taipaleen alkua edelsi aseveliakselin lyhyt välirikko. Kahden Rantasen ja Ruoholahden keskusteluyhteys toimi, ja usein kaupunginjohtaja myös testasi ajatuksiaan ryhmyreiden avulla. – Toisin sanoen meillä oli hyvät ryhmät, joiden jäsenet – heidän ajattelutapansa ja yhteistyökykynsä – me tunsimme. – Niin oli! Sehän oli sen neuvottelumekanismin pienin yksikkö, Seppo Rantanen komppaa. Tuloksen siitä, että näin on asioita hoidettu, näkee kun katsoo tuosta ulos, Ruoholahti sanoo nyökäten kohti valtuustosalin ikkunoita. Kaksikko arvioi, että niistäkin tilanteista päästiin neuvottelemalla ja kompromisseja etsimällä. Ensimmäiseksi pormestariksi valittaisiin SDP:n edustaja, koska kaupunginjohtajakin oli sosialidemokraatti. – MEILLÄ OLI hyvä tiimi – Rantanen, Rantanen, Ruoholahti, Pauli Ruoholahti sanoo viitaten kaupunginjohtaja Jarmo Rantaseen (sd.). MEILLÄ OLI HYVÄ TIIMI: RANTANEN, RANTANEN, RUOHOLAHTI. ASEVELIAKSELIN AIKA päättyi ensimmäisen pormestarin valintaan liittyneisiin kuvioihin. – Meikäläinen voisi sanoa niin, että järki voitti. Valinnan lähestyessä kokoomuksen riveissä alkoi säröillä – vaaleissa oli saatu pari paikkaa enemmän ja osa katsoi, että pormestarin tulisi olla sittenkin kokoomuksesta. Onpa aikaa kuvattu niinkin, että kun pitkät pojat päättivät jotakin, sitten se myös tapahtui. 26 Demokraatti ASEVELIAKSELI Siitä oivallettiin, että asioista on hyvä löytää yhteinen sävel jo ennen valtuuston päätöstä. Lisäksi on paljon asioita, jotka vaativat paljon aikaa toteutuakseen. Ryhmyrit veivät asiat valtuustoryhmiensä punnittavaksi. Muistan, kun istuimme Sepon kanssa autossa taloni edessä varmaan pari tuntia ja yritettiin miettiä, miten tästä selvitään. – Oltiin jumissa. Temppu onnistui, mutta siinä samassa meni luottamus ryhmien välillä ja kokoomuksen sisälläkin. Ruoholahti puolestaan jatkoi SDP:n ryhmyrinä. Rantanen huomauttaa, että punaista valoa ei kolmikon muistin mukaan tullut. Se oli raakaa, että ihmiset, joihin on luottanut, tekevät asioita selän takana, Seppo Rantanen kuvailee tapahtunutta. – Mutta emme me mitään diktaattoreita olleet – eihän vaikkapa kolmenkymmenen hengen porukassa yksi ukko pysty latelemaan, että mitä tehdään, Rantanen painottaa. Niemisestä pormestarin SDP:n Hanna Tainion sijaan. Kokoomuksen ryhmässä kuitenkin osa oli toista mieltä ja pelasi Ruoholahden ja Rantasen kuvauksen mukaan omaa peliään saadakseen kokoomuksen Timo P. Aseveliakselin ajasta voi saada kuvan kabinettipolitiikan aikana – että siihen liittyisi salamyhkäisiä diilejä kulisseissa. Pormestari valittiin kesken valtuustokauden, jonka alussa oli sovittu sävelet valintaan. Yksi tärkeimmistä uudistuksista, joissa myös heillä oli osansa, on Tampereen hallinnon uudistus ja pormestarijärjestelmään siirtyminen. Eivät pitkät pojat aina samaa mieltä asioista olleet, eikä oltu ryhmissäkään. Jos kaksi suurinta ryhmää ovat saaneet mandaatin kuntalaisilta vaaleissa, on niiden velvollisuuskin näyttää suunta ja hoitaa asioita. – Tai jos johonkin annetaan määrärahoja budjetista tänä vuonna ja ensi vuonna napsaistaankin pois, niin eihän sillä tavalla pystytä asioita hoitamaan, Pauli Ruoholahti täydentää. Päätettiin sitten, että ei tehdä mitään lehmänkauppoja, vaan annetaan valtuuston päättää, Pauli Ruoholahti muistelee. – Se on hyvä järjestelmä ja ihmettelen, että muut kaupungit eivät ole siihen enemmän tarttuneet. TAMPEREEN KEHITYKSEN ja niin kaupungin oman kuin yhteistyökumppaneiden toiminnan kannalta on kaksikon mielestä ollut olennaista, että päätöksiä on tehty juuri näin. Kaksikko on tyytyväinen siihen, että he ovat saaneet olla kehittämässä Tamperetta ja vauhdittamassa sen kasvua. Sen ajan ihmiset hitsautuivat yhteen ja ymmärsivät, että yhdessä asioita saadaan aikaan. de_12012023_24.indd 26 de_12012023_24.indd 26 3.1.2023 9.23 3.1.2023 9.23. Oulussakin valittiin vielä vanhanaikaisesti kaupunginjohtaja. Seppo Rantanen valittiin vaalien jälkeen 1996 kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajaksi. Monet infrahankkeet areenasta ratikkaan ovat olleet pitkiä prosesseja, joita hekin ovat päässeet edistämään. – Tämän yhteisön on mahdotonta elää mukana, jos mennään yhden äänen enemmistöllä ja jokaisessa valtuuston kokouksessa jännitetään, kuinkahan tällä kertaa käy. Väänsin sitten poliisina rautalangasta, että noihin Sorin vankikundeihin luotan enemmän kuin teihin. He ryhtyivät paikkaamaan ryppyä rakkaudessa – välirikon toiminnallaan aiheuttaneen edellisen kokoomusryhmyrin Kalervo Kummolan kannustamana. Tiesimme, millaiset asiat menevät läpi ja mitkä eivät – mitä ryhmään kannattaa viedä. Kun niitä ryhdytään toteuttamaan, pitää tietää, että se myös onnistuu, Seppo Rantanen kuvailee. – Valtuustoryhmässä yritin sen jälkeen selittää luottamuksesta, mutta ei siellä ymmärretty. – Me sitten testasimme valtuustoryhmissä, että saako asia jonkinlaista kannatusta ja kannattaako sitä lähteä viemään eteenpäin, Ruoholahti kertoo. Se on tuonut tarvittavaa pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta. Pormestarijärjestelmässä kuitenkin valtuutetut pääsevät huomattavasti enemmän mukaan jo päätösten valmisteluvaiheessa, Pauli Ruoholahti sanoo
Kuluttajaosuus toiminnan säätiön apurahat vuodelle 2023 – Kyllä minultakin jälkikäteen tuli joku kysymään, että miksi me emme pelanneet. Parivaljakko seuraa uudistusta mielenkiinnolla. Sääntöjensä ja strategiansa mukaisesti säätiö tukee kuluttajien asemaa ja vaalii edistysmielisen osuustoimintaliikkeen perintöä myöntämällä apurahoja. Apurahatoiminnassaan säätiö panostaa lasten ja nuorten elinolosuhteiden parantamiseen, työväenliikettä lähellä olevien järjestöjen kulttuurija sivistystoimintaan sekä E-liikkeen perinteestä kumpuavan toiminnan tukemiseen. Apurahoja voidaan myöntää yksittäisille henkilöille, yhteisöille ja työryhmille. Pauli Ruoholahti arvioi, että kirja on ilmestynyt otolliseen aikaan, kun kuntien rooli muuttuu hyvinvointialueiden aloittaessa. Mutta ei tässä auta käydä viisaaksi ollenkaan, kaali on sen verran harmaa jo, Rantanen sutkauttaa. – Sekin on hienoa, että nyt pääministeri Sanna Marinin (sd) aikaan on myös suorat, avoimet ja vuorovaikutukselliset yhteydet valtiovaltaan ja sitä kautta myös globaalit suhteet. Säätiön hallitus päättää apurahojen myöntämisestä keväällä 2023 ja päätökset julkaistaan viimeistään toukokuussa 2023. – Niin minäkin olen ajatellut, että en minä kauheasti enää neuvo, Ruoholahti komppaa. /apurahaselvitys Lisätietoja säätiön sivuilta: www.kotsaatio. /apurahahakemus. Pitkät pojat -kirjan voi tilata suoraan kirjoittajilta tai osoitteesta https://pitkat-pojat.webnode.fi de_12012023_24.indd 27 de_12012023_24.indd 27 3.1.2023 9.23 3.1.2023 9.23. Yhteistyö oli tovin rempallaan, mutta sille on löydetty uudet, toimivat kuviot. Hakulomake löytyy osoitteesta http://kotsaatio. Apurahoja haetaan sähköisellä lomakkeella 28.2.2023 mennessä. Sanoin, että minä en ainakaan lähde sellaiseen. ASEVELIAKSELI EI enää palannut, mutta kaksikko katselee nyt ilahtuneena, kun Tampereen politiikassa vallitsee taas hyvä henki. Aikaisemmin myönnetyistä apurahoista tulee laatia selvitys ennen uuden hakemuksen jättämistä. Kun Seppo Rantanen aloitti keltanokkana valtuustossa, häntä patistettiin lukemaan aseveliakselin historiaa kuvaava kirja Tampereen Napoleon. Jos jotain on sovittu, niin sitten se on sovittu, Pauli Ruoholahti toteaa. Apuraha myönnetään vuodeksi kerrallaan. 27 Demokraatti JOS VAALEISSA ON SAATU MANDAATTI, ON VELVOLLISUUSKIN NÄYTTÄÄ SUUNTA JA HOITAA ASIOITA. Selvityslomake löytyy osoitteesta https://www.kotsaatio. Kuluttajaosuustoiminnan säätiön apurahat vuodelle 2023 julistetaan haettavaksi. – Kysymysmerkkejä on aika paljon, että miten siinä käy. On äärettömän tärkeää, että kanavat ovat auki koko ajan, Rantanen sanoo. Kaksikko on saanut palautetta, että Pitkät pojat on sille hyvä jatkumo – tamperelaista päätöksenteon kulttuuria avaava perusopus
Järjestöt katsovat, että valtioneuvoston eduskunnalle antamasta ilmastovuosikertomuksesta puuttuvat lisätoimet hiilinieluvajeen korjaamiseksi. Toisaalta Harakka sanoo, että poliitikot ovat olleet pitkään konservatiivisia. Hän totesi tälle, että pitää sopeutua siihen, ettei joka talvi tule lunta. Insinöörikansan henki on kuitenkin johtanut siihen, että Suomessa ollaan Harakan mukaan eturintamassa esimerkiksi synteettisten polttoaineiden ja vetytalouden kokeiluissa. Harakka sanoo, että fossiilittoman liikenteen tiekartan toimet ovat riittäviä. – Kyllä tämä perspektiivi on nyt lyhentynyt alle puoleen vuoteen, neljään kuukauteen, Harakka huokaa ja viittaa lähestyviin eduskuntavaaleihin. Tiekartassa jatketaan Sipilän hallituksen linjausta, jossa biopolttoaineen jakeluvelvoite nousee vaihe vaiheelta. HILJATTAIN SUOMEN metsien hiilinielu osoittautui paljon pienemmäksi kuin oli oletettu. Meidän tehtävämme on tehdä mahdottomasta mahdollisuus, Harakka sanoo. Mutta tässä pitäisi pystyä Euroopan yhtenäisesti tekemään ratkaisuja ja se ei aina näytä kauhean lupaavalta. – Tämä oli minusta ihan odotettavissa. Ympäristöjärjestöt valittivat hiljattain korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) valtioneuvoston ilmastotoimista. Hän myöntää, että järjestöjen valitus on perusteltua selvittää ja katsoo sen osoittavan, kuinka vakavasta asiasta on kyse. Edessä siintää Suomen ensimmäinen ilmasto-oikeudenkäynti. Luonnonsuojelulain ja keskustan ympärille syntynyt näytelmä ei luvannut hyvää. Haaste on ollut se, että valtiovarainministeriö ei ole noudattanut hallituksen periaatepäätöstä. – Tavalliset kansalaiset ovat aika avomielisiä kokeilemaan uusia asioita ja ottamaan teknologiaa käyttöön. Meitä innostaa ajatus, että voisi olla uusiutuvaa ja puhdasta energiaa. Jos hallitus lipsuu ilmastotoimista, se tuntuu vastuuttomalta. – Me olemme onneksi monella onnekkaallakin tavalla rimpuilleet irti fossiiliriippuvuudesta. – Tämä on ollut virka-arviomme. Tähän kysymykseen pitää pystyä vastaamaan. HARAKKA de_12012023_28.indd 28 de_12012023_28.indd 28 3.1.2023 11.07 3.1.2023 11.07. Hiljattain Harakka keskusteli toisen tyttärensä kanssa. – Jonkun pitää ennakoida muutoksia. Harakka toteaa, että on oikeuden ratkaistavissa, kuinka vahva näyttö valtioneuvostoa vastaan on. Siltä osin tekee mieli ruoskia itseään, että parempaan olisi pitänyt vielä pystyä. Juuri tästä syystä ympäristöjärjestötkin ovat nyt liikkeellä KHO:ssa. – Onneksi suuret tulevaisuushankkeet on oman ministeriöni osalta saatu jo pakettiin, hän jatkaa. Kokeillaan aaltoenergiaa, kokeillaan toimiiko tuulivoima, kyllä täälläkin aurinko paistaa ja niin edelleen. Harakka listaa, että isoja tulevaisuushankkeita on kolme. 28 Demokraatti Kohti tulevaisuutta Timo Harakka on kuvannut liikenneja viestintäministeriötä tulevaisuusministeriöksi. HALLITUS ON pudottanut jakeluvelvoitetta polttoaineen valtavan hintapaineen vuoksi väliaikaisesti tälle ja ensi vuodelle. Kaikki palautuu loppujen lopuksi siihen, että olemme kuin olemmekin insinöörikansa. – Tämän ratkaisun kuittasivat eduskunnassa samat perussuomalaiset, jotka nyt vaativat palattavan pelkkään fossiiliseen polttoaineeseen. Harakka itse ei pitänyt ratkaisua hyvänä, koska se siirtää vastuun jakeluvelvoitteen nostosta seuraavalle hallitukselle. Meillä on tässä suhteessa ollut tosi paljon siunausta siinä, miten hyvä lähtötasomme on. Ei ole tullut niitä määrärahoja, joita on sovittu. – Kyllä tämä minulle tuskaa tuottaa. – Liikenne 12 -suunnitelma linjaa liikennejärjestelmän rahoituksineen vuoteen 2032 asti, digikompassi on 2020-luvun konkreettinen digitalisaatioja datastrategia sekä fossiilittoman liikenteen tiekartta puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Teksti Johannes Ijäs / Kuvat Jukka-Pekka Flander L iikenneja viestintäministeri Timo Harakka kertoo, että isänä hänellä on koko ajan epämukava olo siitä, ettei tehdä tarpeeksi. – Hän vastasi, että niin, mutta kuinka kauan. Tyttären kysymys tämän jälkeen pysäytti. Tämä samahan tapahtui Saksassa jo aikai semmin ja siellä tuli jopa tuomio. Riitaisana viime aikoina esiintyneen hallituksen pitäisi vielä pystyä petraamaan ilmastopyrkimyksissään ja etsimään päästövähennyksiä surkastuneen hiilinielun takia
de_12012023_28.indd 29 de_12012023_28.indd 29 3.1.2023 11.07 3.1.2023 11.07. 29 Demokraatti SUOMI ON EU-MAIDEN VERTAILUN DIGIKYVYKKÄIN VALTIO
EN PIDÄ REALISMINA, ETTÄ LIIKENTEELLE SÄLYTETÄÄN YHTÄÄN ENEMPÄÄ KUSTANNUKSIA. – Polttoaineen hinta tuntuu päivittäin ihmisten iholla. Siinä käsitellään eurooppalaista datataloutta ja myös Suomen kannalta siihen liittyviä keskeisiä kysymyksiä. Suomi voisi olla ihan mainiosti ensimmäinen datanhallintayhteiskunta, jossa dataa hyödynnettäisiin laajasti kaikkeen hyvään yhteiskunnalliseen toimintaan. – Omalla faktapohjalla olemme pystyneet parhaiten muuttamaan meille epäedullisia komission esityksiä. Esimerkiksi jääolosuhteet tullaan huomioimaan merenkulun päästökaupassa. Ministeri toteaa, että parhaiten EU-ratkaisuun vaikutetaan valmistelemalla omaa päästökauppamallia ja hankkimalla siten tietoa ja vaikutusarvioita. Digitaalinen kompassi on osa EU:n digitaalisen vuosikymmenen ohjelmaa, jossa jokainen jäsenmaa tekee digitaalisen strategian. Harakka sanoo suoraan, ettei pidä realismina sitä, että liikenteelle sälytetään yhtään enempää kustannuksia. Ilmastopaneelin mukaan tieliikenteen kansallinen päästökauppa auttaisi Suomea saavuttamaan päästövähennystavoitteet kustannustehokkaasti. Tarkoitus on päästä eroon siltarumpupolitiikasta, Harakka sanoo ylpeyttä äänessään. Se on erittäin epäsuosittu ja tehoton tapa saada aikaan pikkuruisia päästövähennyksiä silloin, kun meillä olisi saatavissa paljon isompi ja pysyvämpi säästö toisilla sektoreilla. – Liikenne 12 -suunnitelmassa katsotaan ensimmäisen kerran kokonaisvaltaisesti kaikkia liikennemuotoja koko valtakunnan alueella sekä näihin liittyviä tavoitteita budjettiraameja myöten 12 vuodeksi eteenpäin. Marinin hallituksen tavoite on saada Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Harakka painottaa, että Suomi on EU-maiden vertailussa kaikkein digikyvykkäin valtio. TIMO HARAKKA on toiminut 2019 joulukuusta alkaen Marinin hallituksen liikenneja viestintäministerinä. – Me teimme sen ensimmäisenä. 30 Demokraatti HARAKKA – Vaatii tosi paljon poliittista pokkaa sanoa, että me nostamme polttoaineen hintaa merkittävästi päästäksemme takaisin vähennyspolulle. HARAKAN KAUDEN tärkeä perintö on myös digikompassi, jota koskevasta selonteosta käytiin hiljattain keskustelu eduskunnassa. – Pandemian ja Ukrainan sodan hoitamisen ohella on tehty valtavan isot uudistukset sekä soteen että oppivelvollisuuteen. Tieliikenne kattaa noin 35 prosenttia taakanjakosektorin päästöistä Suomessa. Mahdollinen EU-tasoinen liikenteen päästökauppa ei todennäköisesti yksin riitä saavuttamaan Suomen liikennesektorin päästötavoitetta Harakka on nihkeä kansalliselle päästökaupalle ja sanoo, että tällä hetkellä näyttää siltä, ettei sitä tarvita. Toisaalta EU uhkaa lipeämisestä mojovalla sakolla, mikä pakottaa Suomea etenemään asiassa. de_12012023_28.indd 30 de_12012023_28.indd 30 3.1.2023 11.07 3.1.2023 11.07. Minusta on selvää, että kaikkein tehokkain ja fiksuin tapa on katsoa ensimmäisenä sitä 30 000 hehtaaria turvemaata, joka ei ole peltoeikä hyötykäytössä. Se on todella vaikeaa, oli koalitio minkälainen hyvänsä. – Ihmisiä hämää se, että ilmastopaneeli on lähtenyt sälyttämään liikenteen kustannettavaksi puuttuvaa osuutta. – Olen kirjassani pyrkinyt selvittämään, miksi on tärkeää, että data liikkuu vapaasti ja on kaikkien saatavilla hyviin tarkoituksiin. Harakan mukaan valmistelua tehdään sen vuoksi, että EU tekee omaa päästökauppasuunnitelmaansa 2026–2027 alkaen. Strategia käsittelee sekä yritysten, julkisen sektorin ja kansalaisten digiosaamista ja infrastruktuuria. Sillä saadaan aikaan miljoonan CO2-tonnin vähennys. Pitääkö Harakka tätä realistisena. Omalta sektorilta jää kolme isoa tulevaisuusstrategiaa perinnöksi, Harakka summaa pian päättyvää kautta. Harakan ohjastama liikenne kuuluu taakanjakosektoriin. – Kyllä minun mielestäni seuraaviltakin hallituksilta pitää vaatia vastuullista ilmastolinjausta, hän vastaa. Maankäyttösektorimme käännyttyä uusimpien tietojen mukaan nettonielusta päästölähteeksi Suomen ilmastopaneeli katsoo, että nyt on paine vähentää entistä enemmän taakanjakosektorin päästöjä. Harakka on pikku hiljaa vähäisinä vapaahetkinään kirjoittanut myös pian julkaistavan kirjan Datakapitalismi kriisien maailmassa. Rinteen hallituksessa hän oli työministeri Sanna Marinin (sd.) ollessa Harakan nykyisessä pestissä. Toiset kopioivat sen, mitä olemme tehneet, sisällön lisäksi myös arvot ja tärkeysjärjestykset, Harakka hehkuttaa. Kansallista päästökauppaakin kuitenkin valmistellaan. Haluamme käyttää niin sanottua copy paste -valtaa, joka on pienen valtion pärjäämisen keino EU:ssa. Koska ohjelma on tehty parlamentaarisesti, se jatkuu hallituksista riippumatta. Suunnitelman tavoite on nostaa perusväylänpidon rahoitusta noin 1,3 miljardilla eurolla vuosittain ja tästä on ollut iloa myös EU-rahoitusta haettaessa. Se ei ole ruoantuotannosta tai puuntuotannosta pois. Suomen taakanjakosektorin päästöt olivat 27,2 miljoonaa tonnia (Mt) ja tieliikenteen päästöt 9,4 Mt vuonna 2021
1. Miksi lähdit kuntapolitiikkaan – millaisiin asioihin haluat vaikuttaa. Lue lisää: Demokraatti.fi/ kategoriat/extrat/ vuoden valtuutettu Teksti Anna-Liisa Blomberg Kilpailussa etsitään aktiivista, yhteishenkeä luovaa, yhteistyö kykyistä ja kuntalaisia kuuntelevaa ja innostavaa kunnantai kaupunginvaltuutettua (sd.). SOTE-UUDISTUS EI muuta asioita Helsingissä ihan samalla tavalla kuin muualla. varapuheenjohtaja . Hieno merikaupunki, jossa historiaa arvostetaan. 3. Valtuutettu ei voi laittaa päätä piiloon silloin, kun jokin asia on huonosti kaupungissa. Mikä on supervoimasi valtuutettuna, missä olet erityisen hyvä. Kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsen, valtuustoryhmän 1. Liikkuessani seuraan ympäröivää kaupunkia tarkkaan. Sosiaalisessa mediassa olen aktiivinen kaupunginosaryhmissä ja keskustelen vaikeistakin asioista, joihin ihmiset ovat tyytymättömiä. Käyn myös jatkuvaa päivittäistä dialogia kaupunkilaisten kanssa. Pääkaupunkiseudun kuntien on nähtävä toisensa yhteistyökumppaneina. Aloitteeni myötävaikutuksella se laajeni useam paankin Helsingin lähiöön. 2. Pidän tätä työtä valtuutettuna tärkeänä ja käytän siihen hyvin paljon viikossa aikaa. Tulevaisuuden Helsinki on viihtyisä ja turvallinen kaupunki asua, yrittää ja tehdä työtä. Äänestys voittajasta alkaa vasta, kun kaikki finalistit on esitelty. Millainen on tulevaisuuden Helsinki. Välillä sähköpostitse, välillä puhelimessa. Mieluummin täytyy tehdä ympäryskuntien kanssa hyvää yhteistyötä kaavoituksessa kuin että Helsingistä hakataan luontoalueet pois. Terveydenhuollon parantaminen on ollut yksi keskeinen asia, jota olen pitänyt esillä. FINA LISTI 4/5 VILLE JALOVAARA, 46 . Valtuutettuna vuodesta 2013 . de_12012023_31.indd 31 de_12012023_31.indd 31 3.1.2023 16.20 3.1.2023 16.20. 31 Demokraatti VUODEN VALTUUTETTU -KILPAILU VUODEN VALTUUTETTU 20 23 Vuoden valtuutettu 2023 HALUAN VAIKUTTAA Helsingin ja oman kotikaupunginosani Vuosaaren myönteiseen kehitykseen ja siihen, että ihmisten huolia ja tarpeita Helsingin lähiöi den kehittämiseksi kuullaan. Toki rahoituksen riittävyys on asia, josta varmasti kannetaan huolta. Sote-uudistus muuttaa kuntien toimintaa. Mielestäni ei ole niin pientä asiaa tai ihmisen huolta, mitä valtuutetun ei pitäisi hoitaa. Suurin asia, joka on mennyt läpi, on kaupunkipyöräverkon rakentaminen Vuosaareen. Vaikka aina ei ole nopeaa ja helppoa ratkaisua tarjota, keskusteluun pitää uskaltaa osallistua. 3. 2. Se on myös kaupunki, jota halutaan muualta maailmasta tulla katsomaan. Kisan viisi finalistia esitellään Demokraatissa tammikuun loppuun mennessä. Haluan olla linkkinä kaupunkilaisten ja päättäjien välillä – viedä valtuustoon ihan tavallisten ihmisten terveisiä. Myös lähiluonnon säilyttäminen ja liikenneturvallisuus ovat asioita, joista olen tehnyt aloitteita. OLEN HYVÄ kuuntelemaan ihmisiä ja tarttumaan isoihin ja pieniin asioihin. Pidän tärkeänä, että luonto, puistot ja metsät ovat myös osa tätä kaupunkia. Historiantutkija, dosentti KYSYMYKSET FINALISTEILLE: 1. Se on elinvoimainen kaupunki, jossa lähiluontoa kunnioitetaan. Helsinki . Olen aloitteiden aktiivinen käyttäjä, olen tehnyt niitä varmasti eniten kaikista valtuutetuista viime vuosina
Eduskunnan hyväksymäksi kannaksi halutaan linjaus, joka olisi aika lähellä todennäköistä lopputulosta, Heinäluoma sanoo kriittisesti. Heinäluoma katsoo, että Suomen sisäistä kelloa pitäisi siirtää vaikuttamisessa puoli vuotta tai jopa vuosi eteenpäin, mikä vaatisi isoa ajatusmuutosta EU-politiikkaamme. – Kun EU-parlamentissa juna on jo liikkeellä, ei Suomi pysty kertomaan kannoista juuri mitään, kun EU-kirjelmiä ei ole viety eduskuntaan eikä eduskunnan siunausta kannoille ole olemassa. Työmarkkinajärjestöjen asiantuntijat ovat samoilla linjoilla. Heinäluoman mukaan Suomi voittaisi paljon varhaistamalla vaikuttamista. Teksti Johannes Ijäs / Kuva iStock E ero Heinäluoman mukaan Suomella on hyvä EU-vaikuttamisen koneisto – asialleen omistautuneet virkamiehet ja hyvä hallintokulttuuri. Parlamentti tekee oma-aloitemietintöjä, joilla se pyrkii vaikuttamaan etukäteen komission esityksiin. Silti Heinäluoman mielestä niin tämän hallituksen kuin monien aikaisempien aikana EU-vaikuttamisen kone käynnistyy turhan hitaasti. Ja eduskunnan kanta jää sekin aika myöhään, Heinäluoma toteaa. Parlamentaarinen selkänoja on vahva. Heinäluoman mukaan Suomi on jo pitkään ollut myöhässä EU-vaikuttamisessa. Monipuoluehallituksessa kannanmuodostus myös vie oman aikansa. – Kun ministeri esittää Suomen kannan EU:n neuvostossa, hän tietää aina, että sen kannan takana on myös eduskunta. MITEN ONGELMA pitäisi ratkaista. – Pelataan tavallaan varman päälle. – Suomen kannanmuodostus tulee usein aika myöhään jos odotetaan komission esitystä. Hänen mukaansa Suomen nykyinen työrytmi huomioi heikosti EU-parlamentin vahvistunutta roolia. Parlamentaarisen hyväksynnän puuttuminen johtaa odotteluun ja Suomen kantojen heikkoon näkymiseen, Heinäluoma sanoo. – Tällä hallituksella on sinänsä ollut ihan aktiivinen EU-linja ja erittäin aktiivinen ja aikaansaapa EU-ministeri Tytti Tuppurainen (sd.), Heinäluoma sanoo. – Suomen ääni kuuluisi paremmin EU-kokoushuoneiden käytävillä, olivapa ne sitten neuvoston, komission tai parlamentin käytäviä. EU-parlamentti ottaa usein alustavat kantansa jo ennen komissiota. 32 Demokraatti EU:n perässähiihtäjä EU-VAIKUTTAMINEN Eero Heinäluoman mukaan Suomi on EU-vaikuttamisessa myöhässä. Asian kääntöpuoli ei ole Heinäluoman mielestä yhtä mairitteleva. Se on ollut useiden hallitusten ongelma eikä siis liity erityisesti vain nykyiseen hallitukseen. Suomessa myös parlamentti eli eduskunta on aina mukana, kun EU-päätöksiä tehdään. de_12012023_32.indd 32 de_12012023_32.indd 32 3.1.2023 17.36 3.1.2023 17.36
Vaikka Suomella on pienehköt resurssit vaikuttaa, Salovaara painottaa, että yhteinen visio auttaisi huomattavasti. – Tarvitaan kykyä katsoa vahvasti eteenpäin ja kyky tehdä monipuoluehallituksessa välttämättömät kompromissit ajoissa – ei viimeisellä takarajalla. SALOVAARA KAIPAA Suomelta kokonaisuutena EU-vaikuttamisessa enemmän yhteistä strategiaa ja yhteenpelaamista. Hänen mielestäään suomalaisessa politiikassa EU:ta pyritään yhä pitämään vähän sivuasiana, kun sen pitäisi olla keskiössä. Salovaara pitää ongelmana sitä, että suomalaisia meppejä ei ole tällä hetkellä europarlamentin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa. Jos ajattelee EU-maiden kenttää, mitä tulee työmarkkinajärjestöihin, Pohjoismaissa on ollut aina hyvä meininki ja vähemmän vastakkainasettelua. Pro gradu -työssään Salovaara havaitsi, etteivät kaikki ministeriöiden virkamiehet Suomessa edes tiedä, miten EU-päätöksenteko etenee. Vaivannäkö maksaisi itsensä moninkertaisesti takaisin parempana Suomen näkökantojen kuulumisena. Esimerkiksi työntekijöitä koskevaan lainsäädäntöön vaikuttamisessa lähdetään siitä, että parannettaessa muiden EU-maiden standardeja taataan samalla se, ettei Suomessa jo korkealla tasolla olevia standardeja tarvitse alentaa. Ja oikeastaan etujärjestöjenkin EU-vaikuttajien. SALOVAARAN MUKAAN FinUnionsissa pyritään lähtemään siitä, että EU tuo mukanaan hyviä asioita. Erilaiset edunvalvojat ovat hänen mukaansa hyvin hereillä ja aktiivisia, mutta EU:n neuvoston päässä, jossa hallitus toimii, on passiivisuutta. 33 Demokraatti EU:n perässähiihtäjä – Siinä pitäisi olla mukana niin hallituksen, eduskunnan kuin virkakunnankin. Pyrkimyksenä olisi vaikuttaa jo komission ehdotuksiin eikä vasta sitten, kun ehdotukset ovat olemassa. – Kaikkien hallituspuolueiden ja niiden johdon pitäisi olla asiassa liikkeellä. Koko hallituksen olisi sitouduttava siihen omalla toimikaudellaan. Tämä vaikeuttaa suomalaisten poliitikkojen tiedonsaantia EU:sta ja hidastaa omalta osaltaan vaikuttamistyötä. Jotta muutos olisi mahdollinen, siitä olisi Heinäluoman mukaan sovittava hallitusneuvotteluissa. Salovaara kokee, että suomalaisen työnantajaja työntekijäpuolen yhteistyö EU:ssa sujuu hyvin. – Sen verran kauan olemme kuitenkin olleet EU:n jäseniä. Käytännössä hallituksen omien EU-kantojen pitäisi edetä eduskuntaan nykyistä aikaisemmin. Esimerkiksi tässä Salovaara toivoisi, että hallitus olisi juuri nyt aktiivinen neuvoston puolella eikä vasta sitten, kun ollaan trilogivaiheessa eli asiaa lyödään lukkoon neuvoston, parlamentin ja komission kesken. Salovaara näkee, että vaikuttamisesta puuttuu fokus, sisäpiiriin kuuluminen sekä progressiivinen eli eteenpäin pyrkivä asenne. – Mennään vähän sillä tavalla, että odotellaan, mitäs sieltä nyt tulee ja miten voidaan saada ennemminkin torjuntavoittoja. SUOMEN EUPOLITIIKASSA ON ÄNKYRÄASENNETTA. Yhtä tärkeää on ymmärtää, mikä on oikea ajoitus vaikuttaa. Koen että yhteistyöstä on vain hyötyä, Rasi sanoo. Myös suomalaista mediaa on paikalla Brysselissä vähän, ei edes kymmentä vakituista toimittajaa. Salovaara näkee Suomen EU-vaikuttamisessa virkamiesvetoisuutta ja vision puuttumista kokonaisuudesta – änkyräasennetta. – En tiedä, johtuuko tämä yleisestä tempoilevuudesta kansallisessa politiikassa, että ei pystytä rakentamaan asioita yli hallituskausien. SUOMALAISTEN PALKANSAAJIEN etuja EU:ssa valvoo FinUnions, joka on SAK:n ja STTK:n yhteinen EU-edustusto Brysselissä. – Paljon on yhteisiä asioita, joissa voidaan tehdä yhteistyötä. Se heikentää vaikuttamisen mahdollisuutta tärkeässä työlainsäädännössä. Salovaara muistuttaa perään, että toki EU:ta johdetaan poliittisesti. Salovaara kuvaa, miten Suomessa Brysselin korttia käytetään yhä: asioiden sanotaan vain tupsahtavan komissiosta ja ettei niille voida tehdä mitään, vaikka tämä ei ole ollenkaan totuus. de_12012023_32.indd 33 de_12012023_32.indd 33 3.1.2023 17.36 3.1.2023 17.36. Toimiston johtajan Susanna Salovaaran mielestä suomalainen EU-vaikuttaminen on passivoitunut maamme viimeisimpien hallitusten aikana. Tämän näkemyksen jakaa Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin toimiston asiantuntija Karoliina Rasi. – Sitten pyydetään, että eduskunta on valmis myös käsittelemään ne niin, että Suomen kanta on valmis selvästi aiemmin kuin nyt. Tehokkaampi vaikuttaminen edellyttäisi muutosta kaikkien työrutiineissa ja valmiudessa kannanottoihin. Sen sijaan voitaisiin katsoa positiivisesti ja tarttua asioihin ja ottaa niissä johtajuutta. EU:ssa on tekeillä direktiivi alustatyöntekijöiden oikeuksien suojelemiseksi
Merinen on lyhyehkössä ajassa noussut etenkin nuorten keskuudessa suosituksi ammattiauttajaksi ja verkkopersoonaksi. 34 Demokraatti SOMEVALTION KASVO Psykoterapeutti ja somevaikuttaja Ville Merinen tunnetaan ”taiteilijanimellä” Terapeuttiville. 34 Demokraatti MIELENTERVEYSMINISTERI Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen de_12012023_34.indd 34 de_12012023_34.indd 34 3.1.2023 17.47 3.1.2023 17.47
35 Demokraatti 35 Demokraatti de_12012023_34.indd 35 de_12012023_34.indd 35 3.1.2023 17.47 3.1.2023 17.47
Ilmenee, että nettikiusaamisessa on kyse nuoren vegaanin TikTok-videosta. Monelle nuorelle Merinen on ensimmäinen ihminen, jolle huolista kerrotaan. 36 Demokraatti A altopellinharmaa talviperjantai laahustaa nytkähtelevässä tempossa kohti iltapäivän hämärrystä, kun psykoterapeutti ja somevaikuttaja Ville Merinen toivottaa Demokraatin kaksikon tervetulleiksi kotiinsa. Vaikka somen loanheitto on mediasta ja erinäisistä kahvipöytäturinoista tuttua, tuntuu paljon vavahduttavammalta todistaa aikuisten ihmisten täysin ala-arvoista käytöstä nuorta kohtaan. Niissä he erittäin ilkein sanakääntein ja elein pilkkaavat nuorta ja tämän etiikkaa. Nuori oli vahingossa syönyt lihaa. – Tein juuri päivän hyvän työn, kun puutuin yhteen nettikiusaamistapaukseen, Merinen huikkaa kahvinmittauksen lomassa. Ville Merinen, terapeuttiville somekanavilla, striimaa videoita ja keskustelee katsojiensa kanssa sekä neuvoo heitä mielenterveysasioissa. Videolla hän kertoo tästä itkien, ilmeisen koosteen ikävimmistä pilkkavideoista, joiden peittelemätön tympeys ahdistaa ja ällistyttää satunnaista sivustakatsojaa. järkyttyneenä. Olemme saapuneet Pirkkalaan, taajamaidylliin Tampereen kupeessa. OLEN MENESTYNYT TERAPEUTTINA SOMESSA PELKÄSTÄÄN IHMISIÄ KANNUSTAVALLA JA AUTTAVALLA TYYLILLÄ. Maratonjuoksua harrastava Merinen on flunssatoipilaisuudestaan huolimatta virtaa täynnä. Äkkisukellus ilkeilevien somevideosetien maailmankuvaan avaa silmät, korvat ja mielen niin rajusti, että alkaa suorastaan hieman masentaa. Nuoren video sai heti saanut kylkeensä TikTokiin useita aikuisten miesten pusaamia, muka hauskoja kommenttivideoita. Merinen näyttää D-KASVO de_12012023_34.indd 36 de_12012023_34.indd 36 3.1.2023 17.47 3.1.2023 17.47. Hän päräyttää haastattelukahvit saman tien tulille
Olen menestynyt terapeuttina somessa pelkästään ihmisiä kannustavalla ja auttavalla tyylillä. Siksikin psykoterapeuttien keski-ikä on Suomessa tosi korkea. Vanhemmat näyttivät lapsilleen mallia kumpikin omalla tavallaan, ja se on viitoittanut Merisen tietä ja valintoja. Merisen mukaan kiusaamistapaukset menevät somessa lähes poikkeuksetta jatkolaukalle, ottavat yhä uusia ja uusia kierroksia. syntynyt Kuopiossa vuonna 1984 . Tunsin, että psykoterapia voi olla minulle se työ. – Yhdestä asiasta olen erityisen ylpeä. – Joskus olen isän kuullen ääneen miettinyt, että kannattaakohan minun tätä asiaa lähteä tekemään. – Emme ikinä voita mielenterveysongelmia niin, että hoidamme yksinomaan mielenterveysongelmia. – Ainakin siihen aikaan psykoterapeutiksi opiskeleminen maksoi kaikkiaan noin 50 000 euroa. kouluttautunut psyko terapeutiksi ja psykiatri seksi sairaanhoitajaksi . harrastaa maraton juoksua ja kuntosalilii kuntaa . Se on ollut isältä saamiani kantavia oppeja. – Myös äiti painotti oikeudenmukaisuutta. MYÖS KANSANEDUSTAJANA Merinen haluaisi edistää etenkin mielenterveyden asioita. Siksi hän painottaa ennaltaehkäisevää ja arkista otetta mielenterveystyöhön ja -asioihin. – Niuvanniemen sairaalassa oli vaikeahoitoisimpia nuoria. – Kun olin nuori, isä puuttui monesti töissä tosi hankaliin asioihin. MERINEN VARTTUI Kuopiossa nelihenkisessä perheessä savolaisen äidin ja hämäläistaustaisen isän kasvattamana, isosisko kasvukumppaninaan. avioliitossa, perhee seen kuuluvat vaimo ja kaksi lasta . Osastolle, jolla työskentelin tuli potilaiksi heitä, jotka eivät pärjänneet muualla, muun muassa vakavia rikoksia tehneitä nuoria. – Pidin psykiatrisen sairaanhoitajan työstäni, mutta halusin enemmän päästä tekemään sellaista auttamistyötä, jossa asiakkaat haluavat itse tulla minun juttusille. asuu ja työskentelee Pirkkalassa . Siihen hän on vastannut, että jos ihminen haluaa jotakin tosi paljon ja valjastaa sen tekemiseksi, hän saavuttaa sen. psykoterapeutti, psykiatrinen sairaan hoitaja . Hän sanoi, että jos minä en tähän puutu, ei sitä tee kukaan muukaan. Itsevarmuutta ja huumoria Meriseltä ei ainakaan puutu, sillä hän ilmaisee ehdokkuuteensa ja politiikkaan liittyvät henkilökohtaiset askelmerkit muun muassa sanoin ”sitten kun minut valitaan eduskuntaan” ja ”sitten kun olen eduskunnassa.” – Isäni tapasi sanoa, että muista Ville tehdä kaikki asiat tosissaan, mutta ei totisesti. Merinen näkee työssään päivittäin, että mielenterveyden ongelmiin puututaan usein vasta silloin, kun ongelmat ovat ehtineet liikaa kasaantua ja mutkistua. Äidin kanssa olemme aina keskustelleet paljon keskenämme eri asioista, tänäkin aamuna juttelimme varmaan yli tunnin puhelimessa. Merisen mukaan sekä kiusaajat että lampaina mukana määkivät purkavat kommenteillaan omia käsittelemättömiä turhautumiaan ja ongelmiaan. Siksikin olen varmaan menestynyt somessa, kun puen niin yksinkertaiseen muotoon vaikeat ammattikielet, -sanat ja -asiat. – Pysyn aina rauhallisena, olisiko se sitten sekä hämäläisyyden että savolaisuuden peruja, Merinen naurahtaa. ehdolla eduskuntaan kevään 2023 vaaleissa SDP Pirkanmaan listoilta Onko tällainen käyttäytyminen yleistä somen nuhjuisimmassa nurkissa. Alla piti olla myös valmis koulutus ja tutkinto ennen opintojen aloittamista. Merinen tekee mielenterveysaiheisia somevideoita ja pitää nuorten kanssa somesessioita samoista aihepiireistä. – Kyllä, tällaiseksi kiusaaminen somessa on mennyt, Merinen toteaa, itsekin päätään puistellen. Äiti osaa hyvin sanoittaa erilaisia asioita ja ihmisten mieleen liittyviä mutkikkaitakin juttuja. Meristä mietitytti etenkin psykoterapeutiksi opiskelemisen kalleus, sillä opiskelijan kouluttautumiskulut laskettiin kymmenissätuhansissa euroissa. Minä tunnun toistavan elämässäni tuota ajatusta ja toimintatapaa. Kotona korostettiin yhdessä tekemistä, epäkohtiin puuttumista ja heikomman puolella olemista. Ne koskevat melko laajaa nuorten ja nuorten aikuisten joukkoa, 18–30 -vuotiaita, jotka ovat Merisen keskeistä kohderyhmää somessa. Meidän on keskityttävä ala-asteja yläaste-ikäisiin lapde_12012023_34.indd 37 de_12012023_34.indd 37 3.1.2023 17.47 3.1.2023 17.47. Merisellä oli tuolloin ennestään jo psykiatrisen sairaanhoitajan koulutus ja muutaman vuoden työkokemus Kuopion Niuvanniemen psykiatrisesta sairaalasta. Mieli ry palkitsi Merisen Mielenterveys palkinnolla vuonna 2022 . Pirkkalassa perheineen asuva Merinen on ensi kevään eduskuntavaalien ehdokkaana Pirkanmaan demareiden listoilta. Jälkimmäistä isänsä neuvoa Merinen noudatti myös hakeutuessaan opiskelemaan psykoterapeutiksi. Merisen mukaan varsinkin yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ja masennus näkyvät hänen työssään yhä enemmän. 37 Demokraatti VILLE MERINEN . Kun Merinen on puuttunut henkilökohtaisuuksiin meneviin epäasiallisiin videoihin ja nettikiusaamiseen, kiusaajat saavat heti kymmeniä laumajolkottelijoita puolelleen
En ole ikinä lähtenyt harhailuille pitkäksi aikaa. siin ja nuoriin, heidän tunne-elämänsä ja kehityksensä tukemiseen. 3 TÄRKEINTÄ 3 Se, että olen uskaltanut lähteä tekemään mielenterveyssomea ja tohtinut myös heittäytyä siihen. Heltin lisäksi minulla on vielä pari muutakin yhteistyökumppania. Vaimon kanssa on oltu jo 20 vuotta yhdessä. Heltissä on ajateltu, että hitto, tuohan tekee hyvää juttua ja me halutaan olla siinä mukana. Sitten Merinen hymähtää ja osoittaa puhelintaan. – Haluan ehdottomasti puuttua nettikiusaamiseen sekä kaikenlaiseen anonyymiin pommittamiseen ja trollailuun. Kun sitten aloin striimata, ajattelin, että nytpä otan kaikki mahdolliset tilpelhöörit käyttöön. Nythän esimerkiksi joillakin työpaikoilla ja aloilla ihmiset tekevät töitä äärimmäisen uupumuksen rajoille. Isäksi tulin 18-vuotiaana. – Vasta viime keväänä havahduin, että minä en jaksa tätä menoa vuottakaan. 2 Olen lopettanut alkoholin käytön kokonaan. Jos sivustoilla voi keskustella anonyymisti, pitää sivuston olla ainakin supermoderoitu. – Teen Heltin kanssa tosi paljon sisältöä, mutta myös omille kanavilleni someen. – Yhteistyö Heltin kanssa on ollut sikäli mahtavaa, että saan tehdä someviestintää ihan omalla tavallani. Siksi olen alkanut kiinnittää huomiota puhelimen käyttöön. EMME IKINÄ VOITA MIELENTERVEYS ONGELMIA HOITAMALLA VAIN MIELENTERVEYSONGELMIA. Nyt vaikutan tosi moniin ihmisiin myönteisesti. Somevaikuttajana ja -viestijänä hänellä on muutaman yhteistyökumppani, joista yksi on työterveysyritys Heltti. Mielenterveysasioissa tulee satsata paljon nykyistä enemmän varhaiseen kohtaamiseen. Isäksi tulo nuorena on ohjannut elämääni ja sitä, mikä olen. Itse en ole käynyt Ylilaudan sivuilla yli vuoteen, mutta tiedän siellä olevan minustakin satoja sivuja, joissa haukutaan minua, lapsiani ja perhettäni. – Meillä on verkossa muun muassa valtava ongelma, jonka nimi on Ylilauta. Verkossa tapahtuvaan kiusaamiseen Merinen haluaisi puuttua pontevasti, tarvittaessa vaikka lainsäädäntöä tai ainakin sivustojen toimintaehtoja ja -muotoja täsmentämällä. Sehän koukuttaa meidät ihan kaikki, ellei tietoisesti varo ja ota sitä haltuun, Merinen toteaa. MERINEN TYÖSKENTELEE yrittäjänä. Sen lisäksi tulee edelleen madaltaa psykoterapeuttikoulutukseen pääsyä ainakin kouluttautumisen kustannusten osalta. Onhan se vaikeaa, sillä kyllä tämä vempele sovelluksineen koukuttaa. – Kun aloittelin somehommaa vuonna 2020 helmikuussa, minulla oli ensin puhelimella vain whatsup. Ongelmien ennaltaehkäisyssä Merinen näkee myös vanhempien roolin tärkeänä. Someketun vaikutelma on osin harhaa, hän tunnustaa. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. Nyt monien someja nettisivustojen anti on pääosin vain kielteistä. Se, että sain lapsen niin nuorena, on tuonut ryhdikkyyttä tekemisiini. Hänen ennätysnäyttökertansa TikTokissa ovat 2,5 miljoonaa yhden viikon aikana. Se tuo myös minulle hyvää mieltä. Merinen on 37-vuotias. D-KASVO de_12012023_34.indd 38 de_12012023_34.indd 38 3.1.2023 17.47 3.1.2023 17.47. Merisen somevaikuttajuus on mittakaavaltaan isoa. Merisen mielestä mielenterveyden terapioissa tulisi myös luottaa ja panostaa pitkien terapioiden lisäksi tutkimuksissa vaikuttaviksi todettuihin lyhytterapioihin. 38 Demokraatti 1 Perustin perheen tosi nuorena. – Vanhemmille tulee jo neuvolasta alkaen opettaa lapsen tunne-elämään ja kehitykseen liittyviä asioita enemmän kuin nyt. – Samoin työikäisille voisi opettaa paremmin tunnistamaan esimerkiksi omaan tunne-elämään sekä henkisen ja fyysisen jaksamiseen ja niiden rajoihin liittyviä asioita. – Tämähän piippaa kaiken aikaa. Hän vaikuttaa ja näkyy verkossa kuin nuorekas digimillenniaali, mitä hän toki onkin. Psykoterapiapalveluja on Suomessa liian vähän tarpeeseen nähden, joten Merisen ajamat toimet voisivat osaltaan helpottaa pitkiin terapioihin pääsyä. Olin nuorempana perushärmäläinen, humalahakuinen alkoholin käyttäjä. Sanna Marinin ja Merisen yhteistä ”tervehtimisvideota” on katsottu noin 700 000 kertaa. Saako Suomessa olla olemassa sellainen verkkofoorumi, jolla kaikenlainen haukkuminen ja vihapuhe voi täysin vapaasti rehottaa ja vieläpä muka sananvapauden varjolla
Mutta vieläkin mehevämpää toimenkuvaa on Meriselle tarjottu somen syövereissä. Minä aion olla se mielenterveysministeri. Osana kevään vaalityön teemoja Merinen aikoo esitellä idean mielenterveysJOS MINÄ EN TÄHÄN PUUTU, NIIN EI SITÄ TEE KUKAAN MUUKAAN. Demokraatin haastattelukaksikon Eki-ehdotus yllättää Merisen nauruun siinä määrin, että kahvikuppi sisältöineen on lennähtää kotisohvalle. ministeriöstä, jota hän voisi mielenterveysministerinä johtaa. Ahdistuin aivan valtavasti sen katselemisesta. 39 Demokraatti Merinen näkee puhelimen ja verkon holtittoman käytön yhdeksi keskeiseksi syyksi nykynuorten moniin ahdistuksiin ja mielen oireiluihin. Se kuulosti niin hyvältä, että hän laittoi tittelin myös someprofiiliinsa. Eikä siinäkään ole vielä kaikki, niin kuin mainoshokemassa tavataan sanoa. Raakojen kuvien ja videoiden tulva on loputon. Onhan tässä varmaan jotakin samaa, vain muoto ja tekniikka vaihtelevat. Olemme murrosvaiheessa, ja nyt pitää opetella käyttämään laitteita ja niiden sovelluksia järkevästi, Merinen osoittaa jälleen puhelintaan. – Mutta emme me enää tästä kaikesta eroon pääse. Tiedäthän sen Suosikki-lehden kirjepalstaterapeutin takavuosilta. Aikansa titteliä makusteltuaan Merinen on tullut siihen tulokseen, että mielenterveysministerin ei tarvitse ole silkka heitto. – Australialla ja Irlannilla on mielenterveysasioiden ministeriö. de_12012023_34.indd 39 de_12012023_34.indd 39 3.1.2023 17.47 3.1.2023 17.47. Nyt nuoret näkivät reaaliajassa todella raakoja Tik-Tok-videoita suoraan Ukrainan sodan tapahtumapaikoilta heti sodan alettua. Terapeuttivilleä oli jossakin yhteydessä alettu kutsua mielenterveysministeriksi. Myös Suomeen tarvitaan mielenterveysministeriö ja mielenterveysministeriä. – Ai niin, se Suosikin Eki-setä tosiaan, muistan hänet kyllä. TAIDAT OLLA nuorille vähän samaa kuin entisajan Eki-setä. – Muistan kun olin 17-vuotias ja New Yorkin syyskuun terrori-isku tapahtui
de_12012023_40.indd 40 de_12012023_40.indd 40 3.1.2023 9.22 3.1.2023 9.22. Siksi lapsiin kohdistuvien rikosten vanhenemisaikaa on arvioitava uudelleen. Lapsena koetulla väkivallalla on valtava merkitys koko elämän kannalta. Tällä hetkellä väkivallan takia oireilevia lapsia saatetaan hoitaa virheellisesti esimerkiksi adhd-lääkkeillä. Suomi tarvitsee strategian, jonka tavoitteena on lapsiin kohdistuvan väkivallan torjunta, tunnistaminen ja nopea puuttuminen sekä seurausten hoitaminen ja väkivaltaa kokeneiden lasten oikeuksien toteutuminen. VÄKIVALLAN UHRIKSI joutuneen lapsen on usein mahdotonta viedä asiaansa oikeuden käsittelyyn. Väkivallan mahdollisuus on osattava sulkea pois aina, kun lapsi oireilee ja väkivaltaa kokeneen lapsen on saatava asianmukaista tukea. Lasten oikeuksien toteutuminen edellyttää, että kaltoin kohdeltujen lasten kokemuksiin kiinnitetään huomiota tutkimuksessa ja julkisessa keskustelussa. Lastensuojelun keskusliiton viime vuonna tekemän selvityksen mukaan kuristusväkivalta on Suomessa lisääntynyt ja lasten tietoisuus sen laittomuudesta on heikentynyt. Väkivalta ja sen seuraukset on tunnistettava kaikissa lapsiin liittyvien päätösten tekemisessä. Omaa väkivaltaisuuttaan pelkääville vanhemmille on tarjottava matalan kynnyksen apua esimerkiksi neuvolassa. Siihen haastatellut, lapsuudessaan SOS-lapsikylään sijoitetut ihmiset, kertoivat vuosia jatkuneesta julmasta väkivallasta, johon kukaan ei puuttunut ja jonka tekijöitä ei koskaan tuomittu. 40 Demokraatti H elsingin Sanomat julkaisi toimittaja Paavo Teittisen artikkelin kodin ulkopuolelle sijoitettuihin lapsiin kohdistuneesta väkivallasta. TÄMÄ VOISI tarkoittaa esimerkiksi seuraavia asioita: Lasten on saatava tietoa oikeudestaan väkivallattomaan elämään. OLEN SEURANNUT lapsiin kohdistuvan väkivallan seurauksia lähipiirissäni sekä vapaaehtoistyössäni ihmiskaupan uhrien tukihenkilönä ja kirjaprojektissani lastensuojelun asiakkaina olevien nuorten parissa. AIHEEN MERKITYKSEEN nähden sitä on tutkittu Suomessa vähän. Väitän, että väkivaltaa kokeneiden lasten oikeudet toteutuvat Suomessa huonosti ja että lapsiin väkivallan uhreina suhtaudutaan vähättelevästi. Myös vähiten tunnetut väkivallan muodot, esimerkiksi kunniaan liittyvä väkivalta, on osattava tunnistaa ja löydettävä puuttumiseen keinoja, joissa ensisijaista ovat lapsen oikeudet. LASTEN ON SAATAVA TIETOA OIKEUDESTAAN VÄKIVALLATTOMAAN ELÄMÄÄN. Väkivaltaan liittyvää stigmaa on purettava ja lapsiin kohdistuvasta väkivallasta on puhuttava yhteiskunnan asiana, ei perheiden salaisuutena. Kasvuympäristössä tapahtuva väkivalta on traumaattista riippumatta siitä, onko lapsi sen kohde vai todistaja. Kotona tapahtuva väkivalta on harvoin kertaluontoista, ja siksi väkivallan aiheuttamat traumat ovat usein kompleksisia ja vaikeita hoitaa. Suomi tarvitsee lapsiin kohdistuvan väkivallan vastaisen strategian KOLUMNI Elina Hirvonen hirvoelina@gmail.com Kirjoittaja on ammatiltaan kirjailija ja elokuvantekijä, joka rakastaa kirjastoja, metsiä ja oikeusvaltion instituutiota
Sain siitä somessa valtavan viharyöpyn niskaani. Pahimmat vihapuhujat olivat aikuisia. Monen lapsen ensimmäinen kiusaaja on hänen oma vanhempansa. En näytä siellä kenenkään mielestä mitenkään negatiivisella tavalla erityiseltä. Tykkään olla välillä maskuliininen ja välillä feminiininen, ja joskus jotain siltä väliltä. Sateenkaarinuoret ovat haavoittuvassa asemassa tässä yhteiskunnassa, eikä monikaan heistä koe tulevansa hyväksytyksi omassa kodissaan. Omassa osuudessani kerroin, kuinka sateenkaarinuoret kokevat paljon koulukiusaamista. Pääsin viime syksynä sellaiseen lukioon, jossa ollaan vapaamielisiä. Olihan se hämmästyttävää, miten aikuiset ihmiset laukoivat 16-vuotiaasta lapsesta niin sairaita mielipiteitä internettiin ja käyttivät niin paljon aikaansa vihaamiseen. He kertoivat itselläänkin olevan lapsia, ja sen jälkeen kirjoittivat minusta ihan kauheita asioita. 41 Demokraatti Juno Keijupuro I tseilmaisu ulkonäön kautta on iso osa identiteettiäni. Rakastan meikata ja tehdä erilaisia sukupuolen ilmaisuja, pukeutua goottimaisesti ja alternatiivisesti. En ymmärrä, miksi jotkut aikuiset haluavat käydä lapsien kimppuun. Välillä jotkut tulevat vain sanomaan, että onpa hienot meikit tai kiva outfit. Ovathan he itsekin olleet joskus lapsia, ja monilla heistä on omia lapsia. Mutta minua huolestuttavat ne lapset ja nuoret, joilla tällaista turvapiiriä ei ole. Minulle on tärkeää, että tunnen voimautuvani omasta peilikuvastani. Kunpa kaikki nuoret saisivat kasvaa tällaisessa ilmapiirissä. Minulla on vahva turvapiiri, eikä koulukiusaamisesta ja aikuisten vihapuheesta tullut ongelmaa. Olin Ylen uutislähetyksessä, jossa puhuttiin sateenkaarityöpajoista. 16-vuotias ihmisoikeusaktivisti KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_12012023_41.indd 41 de_12012023_41.indd 41 3.1.2023 17.15 3.1.2023 17.15
Luonnos Pariisin paviljongin freskoa varten. Paremmin meille sopivat sellaiset aatelisherrat kuten Albert Edelfelt tai Eero Järnefelt. KULTTUURI de_12012023_42.indd 42 de_12012023_42.indd 42 3.1.2023 15.49 3.1.2023 15.49. Teksti Seppo Heiskanen S uomen kansallismuseo sopii erinomaisesti Akseli Gallen-Kallelan (1865– 1931) taiteen esittelypaikaksi. Kun paviljonki sitten purettiin, hävisivät taideteoksetkin. Minun nuoruudessani Gallen-Kallela ei ollut vasemmalle kallellaan olevien taiteilijoiden tai taideopiskelijoiden suosiossa. Ehkä yhtenä syynä oli sekin, että taiteilija toimi sisällissodassa kenraali Mannerheimin adjutanttina. 42 Demokraatti Suomen kansallismuseo, Helsinki: Akseli Gallen-Kallela Avoinna 2.4.2023 saakka, ti–su 11–18, ke 11–20 Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki: Markus Copper – Metallin maku Avoinna 26.2.2023 saakka, ti–pe 10–20.30, la 10–18, su 10–17 KUVATAIDE KALEVALAA ja muita myyttejä Akseli Gallen-Kallela ja Markus Copper olivat omassa ajassaan vaikuttavien töiden tekijöitä. kattoon. Kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin ne maalattiin uudelleen kansallismuseoon. Alunperinhän nuo maalaukset sijoitettiin vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljongin Akseli Gallen-Kallela: Sammon puolustus. Koristaahan sen keskisalin kattoa hänen maalaamansa freskot
43 Demokraatti Akseli Gallen-Kallela seisomassa kansallismuseon freskojen edessä, 1928. de_12012023_42.indd 43 de_12012023_42.indd 43 3.1.2023 15.49 3.1.2023 15.49
Teos herätti heti huomiota, ja se hankittiinkin nopeasti Kiasman kokoelmiin, jossa se kaiketi on yksi suosituimmista. Siinä on jo tuollaista tulenkantajamaista vauhdin hurmaa. Autoliikkeen juliste, 1907. Taiteilijan tuotantoon kuuluu myös univormuja ja kunniamerkkejä. Markus Copper: Kursk, 2004. Akseli Gallen-Kallela: Bil-Bol. 44 Demokraatti KULTTUURI Kansallismuseon näyttely osoittaa, kuinka monipuolinen ja laaja-alainen taiteilija Gallen-Kallela oli. Tämä vaihe jäi kuitenkin taiteilijan tuotannossa lyhyeksi. Hän paitsi maalasi myös suunnitteli huonekaluja, tekstiilejä ja taideteollisia esineitä. Oikeas taan hän loi nämä myyttiset sankarit niin vahvoiksi, että myöhempien taiteilijapolvien on ollut vaikea kehitellä omia tyyppejään. Hän palasi pian taas vanhoihin oppeihinsa. He istuivat asemalla korttia pelaten ja punssia juoden. Ja kaikilla näillä aloilla hän oli tuottelias. Vaimovainajani isoisä toimi tuolloin asemapäällikkönä tuolla risteysasemalla. Niin vahvasti Väinämöinen, Ilmarinen, Joukahainen, Lemminkäinen tai Aino ovat mieleemme iskostuneet. Merkittäväksi muodostui Gallen-Kallelan Afrikan matka, jonka hän teki perheensä kanssa 1909–1910. Moni tajusi tuolloin, että suomalaiseen taiteeseen oli tullut jotakin uutta, ennennäkemätöntä. Tuntuu kuin hän ei olisi viettänyt vapaa-aikaa ollenkaan. Parhaiten Gallen-Kallela muistetaan Kalevala-aiheisista maalauksistaan. Siinä jossain välissä Gallen-Kallela luonnosteli kunniamerkin, josta myöhemmin tuli valkoisen ruusun ritarikunnan merkki. Savukerasia oli pitkään suvun hallussa. Gallen-Kallela maalasi kuitenkin myös muuta: maisemia, mytologisia aiheita ja kansankuvauksia, myös herrasvaen elämää hän kuvasi. Se on suurikokoinen veistos tai kolmiulotteinen kokonaisuus, joka hallitsi koko näyttelytilaa. Tuolla matkalla hänen väripalettinsa uudistui, muuttui entistä modernimmaksi. Hän oleskeli Haapamäen asemalla; silloin punaisten hyökkäys oli jo pysähtynyt Vilppulan kohdalla. Tuotantoon kuuluu myös graafista suunnittelua kuten huikea auto liikkeen mainos Bil-Bol (1907). Tunnettu on maalaus Symposion (1894), jossa ystävykset Sibelius, Kajanus, Merikanto ja taiteilija itse viettävät ilmeisen hauskaa iltaa Kämpissä. Sen sisään oli sijoitettu Kotkan kirkon vanhoja urkupillejä, jotka soittivat kuvitteellista valaiden laulua. Yhden kunniamerkin hän luonnosteli sisällissodan aikana savukerasian kanteen niin kuin niin monta muutakin suunnitelmaa tehtiin. MARKUS COPPER (1968–2019) esitteli vuonna 1998 Kari Kenetin galleriassa teoksensa Seitsemän meren arkkienkeli. de_12012023_42.indd 44 de_12012023_42.indd 44 3.1.2023 15.49 3.1.2023 15.49
de_12012023_42.indd 45 de_12012023_42.indd 45 3.1.2023 15.49 3.1.2023 15.49. Se sulki miehistön loukkuun ja vei mukanaan. Uhkaavaa tunnelmaa sen sijaan on teoksessa Kursk (2004). Niidenkin lähtökohtana ovat dramaattiset tapahtumat. Itse asiassa pitempään tarkasteltuna siitä löytää varsin sympaattisiakin piirteitä. Sen lähtökohta on venäläisen sukellusveneen uppoaminen. Markus Copper: Seitsemän meren arkkienkeli, 1998 sekä luonnos arkkienkeliä varten (alla). Copperin näyttelyssä on useitakin kiinnostavia ja vaikuttavia teoksia. Miehet seisovat kylki kyljessä, on ahdasta niin kuin sukellusveneissä aina on. Osittain ne ovat luonnoksia suurikokoisten teosten rakentamista varten, mutta mukana on myös vapaita piirustuksia. Uhkaavuutta lisää vielä tieto siitä, että kysymyksessä on ydinsukellusvene. Tietenkin näyttelytila aina vaikuttaa teoksen ilmeeseen. Vielä kannattaa mainita teokset Estonia (2006) ja Valaanpyyntiasema (2009). Tämäkin teos täytti miltei koko näyttelytilan. Niitä ei ole aikaisemmin juuri esillä ollut. 45 Demokraatti Arkkienkeli on vaikuttava, ehkä vähän pelottavakin. Näyttelyssä on mukana myös runsaasti piirustuksia. Siinä ei kuitenkaan ole mitään uhkaavaa niin kuin Copperin monissa myöhemmissä teoksissa
A. Hän ei saanut yhtään valitsijamiestä Helsingistä. SDP:n hajaannuksen vuosista hän maalaa lohduttoman kuvan, jossa sankarit ja lurjukset tuskin erottuvat toisistaan. Majander ei ole yhtä innostunut Leskisen persoonasta kuin minä olen ollut, mutta levottoman toverin liikkeet on uuteen kirjaan tunnollisesti kuvattu. 46 Demokraatti KULTTUURI Kun jätkät tappelivat samasta pullosta Vuosien odotuksen jälkeen tohtori Mikko Majander palkitsee meidät historian hiihtoniilot tutkimuksella, jossa on sisältöä ja tulkintaa sopivassa suhteessa. Mitä Leskinen oli visiittinsä aikana tullut luvanneeksi. Vertikaalitaso ei meitä paljon kiinnosta.” Siinä kuvattiin salamitaktiikan suomalainen sovellus. Siitä syntyi Tehtaankadulla voimakas pettymys. SDP oli vähällä tuhoutua, mutta ei pelkän ulkoisen painostuksen takia vaan myös puolueen tyttöjen ja poikien oman toiminnan tuloksena. Norjavirta S yksyllä 1944 Suomeen saapunut Neuvostoliiton ja Britannian valvontakomission puheenjohtaja kenraalieversti Andrei Ždanov tavoitteli tehtävänantonsa mukaan suomalaisen sosialidemokratian ”aatteellista ja poliittista” tuhoamista. Matkastaan haltioituneena hän teki elämänsä ensimmäisen poliittisen täyskäännöksen. Jotakin sellaista sen on täytynyt olla, jolle Moskovassa pantiin painoa, mutta Leskinen ei voinutkaan lupaustaan lunastaa. Meillä on ystäviä ja vihollisia kaikissa puolueissa, myös SKP:ssä. MITEN SYNKKÄNÄ olikaan Urho Kekkonen ollut vaalien jälkeen. Teksti Lasse Lehtinen / Kuva T. Puolueriidassa SDP:n jäsenten ja kannattajien piti valita seuransa. Tehtaankadun miesten tehtävä oli löytää kaikista puolueista yhteistoimintamiehet ja peluuttaa näitä jäyhempiä puoluetovereita vastaan. Kokoomus oli mieluummin äänestänyt kirkkoon kuulumatonta oppikoulua käymätöntä sosialistia kuin kansankirkkoon de_12012023_46.indd 46 de_12012023_46.indd 46 3.1.2023 16.57 3.1.2023 16.57. Kun SDP alkoi 1950 -luvun lopulla hajota, hajosivat siinä rytäkässä myös ammattiyhdistysliike ja työväen urheiluliike. Lopulta Leskinen jäi vielä siinä vaiheessa Mikko Majander: Kylmän sodan ja ristiriitojen puolue SDP:n historia 4, 1952–1957 Siltala 2022, 480 s. Sosialistinen Aika kauslehti aloitti Neuvostoliiton ylistä misen. Fagerholm saattoi jälkeenpäin nimetä suurimman syyllisen: ”Jos puoluehajaannuksen syy pannaan jonkun yksityisen henkilön niskoille, on todettava, että Väinö Leskinen epäilemättä kantoi suurimman vastuun.” Kommunistit saivat ruplia idästä ja demarit länsivaluuttaa. Suomessa meitä kiinnostaa horisontaalitaso. Väinö Leskinen oli TUL:n liittojuhlilla vuonna 1954 Helsingissä saunonut neuvostoliittolaisten vieraiden kanssa ja kärttänyt kutsua Neuvostoliittoon: ”Te ette uskalla kutsua minua.” Leskinen sai kutsun. Tähtäimessä oli erityisesti ”sotarikollinen” Väinö Tanner. Kaikissa puolueissa oli myös valmiutta lähentyä Neuvostoliittoa. Tästä Majander kirjoitti teoksessaan Demokratiaa dollareilla. K. Majander palauttaa myös mieliin, että Tannerin pyrky ja noste presidentin virkaan vuonna 1956 oli totinen yritys, jolla oli kansakunnassa paljon kannatusta. KIRJA SDP:ssä yksin varhaisen herätyksensä kanssa. Suomi on erilainen. Kun KGB-mies Albert Akulov vuonna 1954 lähti ensimmäiselle komennukselle Suomeen, kokenut Grigori Savonenkov evästi häntä: ”Kaikissa muissa maissa ero puolueiden välillä on vertikaalinen
Takarivissä vasemmalta: Aarre Simonen, Onni Peltonen, Olavi Lindblom, Hannes Tiainen. 47 Demokraatti kuulunutta akateemisesti korkeasti oppinutta porvaria. de_12012023_46.indd 47 de_12012023_46.indd 47 3.1.2023 16.57 3.1.2023 16.57. Voi vain yrittää kuvitella, mitä olisi tapahtunut, jos johtavien tovereiden aatteellinen selkäranka olisi murentunut heti sodan jälkeen, kun Neuvostoliitto oli vielä voimiensa tunnossa. Se kelpasi venäläisille heti sodan jälkeen, jolloin Suomen asema itsenäisenä valtiona oli kyseenalaisempi kuin pari vuosikymmentä myöhemmin. Toiminta täytti pahimmillaan maanpetoksen tunnusmerkit. Neuvostoliitto käytti tilaisuutensa astua porstuasta tuvan puolelle ja ruveta avoimesti Kekkosen myyntimieheksi. Suomen länsiraja ei missään oloissa saanut tulla Länsi-Euroopan itärajaksi. Kekkosella saattoi olla sama päämäärä, mutta hän joutui kätkemään ajatuksensa syvemmälle, mikä lisäsi epäluuloja. Paasikiven tapaa pitää venäläiset käsivarren mitan päässä. MAJANDER OSAA asiansa ja hän osaa kirjoittaa nautittavaa esseetekstiä. Yhdistelmä, joka tänä päivänä tunnetaan sinipunayhteistyönä, oli myrkkyä Tehtaankadun strategeille, koska se uhkasi heille mieluisan presidentin asemia. Kysymys ei ollut moraalisesta oikeasta tai väärästä, vaan sodan käyneiden tovereiden välisistä valtataisteluista. Toinen rivi vasemmalta: Viljo Kuukkanen, Aku Sumu, Penna Tervo, Veikko Puskala. Emil Skog antoi muistelmiensa nimeksi Sosialisti ja patriootti. Kekkonen ei ollut onnistunut toimillaan myymään »luottamuslinjaansa» kaupunkilaisporvareille ja sosialidemokraateille, ei edes omille kavereilleen. SDP:n puoluetoimikunta 1950-luvun alkupuolella, osallistujat eturivissä vasemmalta oikealle: Karl August Fagerholm, Martta Salmela-Järvinen, Väinö Leskinen, Matti Lepistö. Jälkeenpäin voi kysyä, mitä olisi menetetty, jos olisi jatkettu J.K. Skog oli yksinkertainen mies, jota Aarre Simonen ei ollut. Silläkin on ansionsa, että kerronta etenee mieluummin asiakokonaisuuksina kuin tiukasti päiviin sidottuna. Tässäkin tapauksessa hyvää kannatti odottaa. Kansallisesti ajattelevien vaikuttajien toimintatavaksi vakiintui Suomen läntisten vähimmäisetujen varjeleminen ja ratkaisujen vänkääminen läntisen talousintegraation valtaväylää kohti. Ideologisia selityksiä keksittiin tarpeen mukaan. Emme saa koskaan tietää kuinka pitkään varhain kuolleet Unto Varjonen ja Yrjö ”Jahvetti” Kilpeläinen olisivat jaksaneet vastustaa houkutusta. Jos Kekkosella olisi presidenttinä ollut samanlainen selkänoja kuin Paasikivellä oli, hänen ei tietenkään olisi tarvinnut mennä myönnytyksissä niin pitkälle kuin meni. Kirjan yhteenvedossa Majander pääsee monisanaisemmin samaan tulokseen kuin Yrjö Kallinen, joka aikanaan kuvasi SDP:n puolueriitaa pelkkänä »kahden jätkän tappeluna viinapullosta». Kekkosen lähelläkin työtä tehneet joutuivat vain arvailemaan tuon suuren mysteerin olemusta. Neuvostoliitto ryhtyi myös Suomen sisäpolitiikan päsmäriksi, kun Fagerholmin kolmannen hallituksen annettiin kaatua. Kuudesta johtavasta ”Tannerheimin ritarista” Kekkonen ehti vietellä puolelleen neljä, Aarre Simosen, Emil Skogin, Penna Tervon ja viimeisenä Väinö Leskisen. Yöpakkasvuoden 1958 katastrofi oli suora seuraus vuoden 1956 vaalituloksesta. Hänen selkänojansa oli poliittisesti kapea ja hänelle itselleen luonnoton viitekehys. Korkeintaan toinen oli totta. Kekkosen ja KGB:n syksyllä 1944 solmima liitto herätti synkeätä epäluuloa muissa vallan tavoittelijoissa. Skogilaiset ajautuivat Tehtaankadun ja Kekkosen apupuolueeksi ja Moskovan ruplarahoitukseen. Hänen asetakkinsa kääntymiselle Majander ei hae perusteluja. Asevelidemarit ehtivät kuitenkin toteuttaa historiallisen tehtävänsä jarruttamalla SDP:n suomettumista parilla kymmenellä vuodella
de_12012023_48.indd 48 de_12012023_48.indd 48 3.1.2023 15.59 3.1.2023 15.59. Pirinen korvaa nyt puutteen Raamatun paksuisella opuksella, jossa kertoo August Ahlqvistin ohella tämän äidin kolmen muunkin pojan vaiheet, nämä kun ovat kirjoittajalle etäistä sukua. Yliopistonlehtori Antti Pirinen antaa miehestä monipuolisemman kuvan runoilijana ja suomalaisuusmiehenä vaikenematta hänen pimeistä puolistaan: ahdasmielisyydestä ja väkivaltaisuudesta. KAIKKI ALKAA 1820-luvun Kuopiosta, kun vänrikki J. M. Kun Ahlqvist (1826–1889) ei ole kuulunut fennomanian ykkösketjuun, hänestä ei ole ollut elämäkertaa. 48 Demokraatti KULTTUURI Palkkapiian pojat Antti Pirinen piirtää Ahlqvistien sukusaagan. Teksti Kari Sallamaa / Kuvat Museovirasto M illainen oli yleensä vain Aleksis Kiven teilaajana tunnettu August Ahlqvist. Samalla hän valottaa laajasti 1800-luvun kulttuurija sosiaalihistoriaa, prosessia jossa Suomi tehtiin. Nordenstam tapaa kapakassa kellarimestari Hårdhin August Ahlqvist jäi historiaan Kiven Seitsemän veljeksen tyrmääjänä, mutta ehti hän elämässään tehdä paljon muutakin – myönteisempääkin
KIRJA AHLQVIST SAATTOI TÖRÄYTTÄÄ ALKUPERÄNSÄ KYSELIJÖILLE: ”HUORAN POIKA KUOPIOSTA”. Myöhemmin hänestä tuli Uudenmaan kuvernööri ja yliopiston sijaiskansleri. 49 Demokraatti Antti Pirinen: Perkeleitä ja enkeleitä – Ahlqvistien maailmat SKS 2022, 600 s. Savolainen Ahlqvist ei arvostanut Kiven uusmaalaista kieltä, mutta ennen kaikkea hän ei oivaltanut romaanin rakennetta. Hän saattoi töräyttää alkuperänsä kyselijöille: ”Huoran poika Kuopiosta”. Teoksensa nimessä Pirinen viittaa runoon Sydämeni asukkaat, jossa enkeli ja perkele tappelevat. Hänen pitkillä retkillään Siperiassa keräämänsä folkloreaineisto on suurelta osin julkaisematta, mutta kansatieteellinen esineistö on Kansallismuseossa. Nordenstam yleni Venäjän armeijassa kenraaliksi erityisesti ansioistaan Kaukasiassa kapinallisten tšetšeenien taltuttajana. Suurin vihollinen oli historian professori ja senaattori Y. Hän suomensi ja tuotti rahvaalle kymmeniä uskonnollisia ja viihdelukemistoja, lastenkirjoja, jopa Suomen ensimmäisen vitsikirjan. Bisnesten kaaduttua ja velkakierteessä hän alkoholisoitui pahasti viettäen kiertelevää elämää ja sortuen lopulta tuberkuloosiin 47-vuotiaana. Kustantaja nostaa Ahlqvistien suvusta esiin vielä yhden sankarin, Fredrikin jälkeläisen Oskar Pirisen (1886–1918). Vielä jyrkempi oli Seitsemän veljeksen teilaus. de_12012023_48.indd 49 de_12012023_48.indd 49 3.1.2023 15.59 3.1.2023 15.59. Suurmiestä siinä saateltiin. Kiven moukarointi on jättänyt pimentoon Ahlqvistin ansiot ensimmäisenä suomenkielisenä runoilijana, vaikka lyriikka on aika jäykkää, formuun sidottua, mutta vahvaa. Syvimmin se kouraisi suurlakon 1905 ja sisällissodan 1918 aikana. Nöyryytykset ja taustan epämääräisyys kertautuivat Ahlqvistin aggressiivisuudessa ja karkeudessa, mikä tuntui opiskelijoiden kohtelussa ja erityisesti lehtipolemiikeissa. Professorin nuorempi veli Fredrik Ahlqvist (1829–1876) liikkui sääty-yhteiskunnan alemmalla puolalla, mutta samoin fennomaanisin ihantein. Topeliuksen kunniamarssin käsittein ”mustan kaartin” soturi: latoja, faktori, painonjohtaja eri paikkakunnilla. Näillä retkillä hänestä sukeutui venäläisvastainen: nämä ovat rahan ahneita, nöyristeleviä, laiskoja ja likaisia juoppoja. S. KUN PIRINEN ei ole kirjallisuudentutkija, mitään uutta hän ei Ahlqvist–Kivi-asetelmasta esitä, mutta toteaa aivan oikein, että kyseessä oli yleisesti sivistyneistön pelko kansaa kohtaan. Tuloksena on vauva, joka saa nimekseen August. Yrjö-Koskinen. Taival on täynnä kieltäymyksiä ja nöyryytyksiä, almuja sukulaisilta ja kotiopettajuutta herraväen vesoille. Aika velikultia. Ahlqvist kuoli katkeroituneena pian eläkkeelle jäätyään, mutta hautajaiset olivat kansallisen komeat. Varakkaammille neidoille tarjolla oli naimakauppojen ohella vain kotiopettajan hommia. Avioton poika kasvaa Savon eri paikkakunnilla ja pääsee äidin suosiollisen susiparimiehen avulla kouluun. Kuten Augustinalle, piioille sikisi lehtolapsia, joita sijoitettiin huutolaisiksi ja laitoksiin. Vuosikymmenten kuluessa hän nousee ensimmäisen polven suomenkielisten ylioppilaiden joukosta suomen kielen ja kirjallisuuden professoriksi. Ahlqvist oli merkittävä runonkerääjä ja tutkimusmatkailija Venäjän sukukansojen mailla. Suomentajana Ahlqvist oli uranuurtaja, jonka jäljiltä yhä käytämme sanoja kuten lainsäädäntö, lähettiläs, siirtomaa, vastarinta, edeltäjä, keskustelu, puheenjohtaja, puolue ja urheilu. Hän oli kirjapainomies eli Z. piian Maria Augustina Ahlqvistin. Tämän ohella hän perusti ja oli toimittaja monessa lehdessä. Pirisen karatessa pidätyssellistä vartiomies ampui hänet itsensäkin. Pirinen ei etene vain pitkin Ahlqvistin uraa tai yleensä mieslinjoja, vaan hahmottaa näkymättömämpää naisten maail maa, jossa syrjintä ja väheksyntä kuului asiaan. Silti avioton syntyperä oli Ahlqvistille arka paikka, mitä oli kompensoitava itsetietoisella itsepäisyydellä. Professori tuomitsi sen kansan vääristelynä ja häpäisynä. Näistä ja muista skismoista Ahlqvist ajettiin sivuraiteelle nuorfennomaanien ja suomettarelaisten valtataistelussa. Kiven kohtelua on selitetty ”ankaran puutarhurin” yrityksenä varjella runon valtakuntaa, mutta myös kateus loisteliaampaa kykyä kohtaan tuli esiin. Nordenstam ei koskaan kieltänyt isyyttään, vaan tuki poikaansa järjestäen apurahoja tämän pitkille tutkimusretkille sukukansojen luo Venäjällä. Ahlqvistin suhde isäänsä oli moniulotteinen. Harva muukaan on sitä pohjiin asti ymmärtänyt: se ei ole realismia, vaan fantastinen veijariromaani. Ahlqvist oli palkitsemassa Aleksis Kiven Kullervo-tragediaa ja kadonnutta Aino-näytelmää, mutta Nummisuutarit oli liikaa. Tämä farmaseutti ja jääkäri besorkkasi sisällissodan lopussa vallatusta Viipurista apteekkien pirtut ja ampui Seurahuoneen huuruisissa voitonjuhlissa säveltäjä Toivo Kuulan
Siispä: Mitä tapahtuu todella, mikä on nyt tapausten kulku kirjavisassa vuonna 2023. Yhdelle edelleen kirjapalkinto. Visan noitaympy rästä pudotellaan kaksiviikkoistahdissa sitaatteja kaiken maailman kaunokirjal lisuudesta, ja lukijoiden tehtävänä on ker toa, mikä teos, kuka kirjoitti, ja vapaava Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 de_12012023_50.indd 50 de_12012023_50.indd 50 3.1.2023 17.05 3.1.2023 17.05. Ja mitä muuta kerrottavaa on teoksesta ja tekijänsä muusta suositusta tuotannosta. K un Kirjavisan koko vuosi 2021 kului pandemian sa nelemissa erityisoloissa, ja viime syksy taas hehku teltiin menemään pitkälti tämän interaktiivisen kirjallisuusja viihdytysfoorumin 30-vuotisjuhlinnan merkeissä, on nyt aika asettua taas pe rusmoodiin, niin sanotusti tehdasase tuksiin. Vastaukset vii meistään 16.1. Kuka kirjoitti kenestä. ”– Niin, äiti. Osa professoreista sensuroi omia luentojaan, jotta heitä ei ilmiannettaisi, loput puhuvat varmuuden vuoksi pelkkää puuta heinää eturivin mamselleille. Tässä teoksessa ei päähen kilönä ole tuo väitöskirjatyön pää henkilö vaan tämän jälkikasvu. Sillä maailma on sana ja sii hen maailmaan mukaan kannattaa läh teä ihan vaan pohjalta ponnistaen. Minä erosin yliopistosta. Erik kuuli äitinsä vavahtavan ja häntä hävetti. En minä voi siinä olla osallisena, minulla on periaatteeni!” Klassikoista kesäkirjoihin Teksti Rolf Bamberg lintaisesti kaikkea muuta kiinnostavaa kirjan ja kirjailijan tiimoilta. – Miksi ihmeessä sinä niin teit. Sen tekijä on ammentanut tämän vuositu hannen alkupuolella hyväksytyn väitöskirjansa pohjalta ainekset useampaankin teokseen, joista nyt etsittävänä oleva on se viimei sin, visamittarilla laskien hyvin tuore. klo 12 sähköpos tilla kirjavisa@demokraatti.fi. Kyllä sinne pääsee takaisin, kun ajat muuttuvat. Vaikka menisi pieleen, kenenkään ei tarvitse vaipua häpeään. Vähintään yhdelle vastaajalle koittaa karkkipäivä eli tässä tapauksessa joka vi sasta irtoaa kirjapalkinto, satunnaisesti useampikin – niin se käy. 50 Demokraatti VISASITAATTI 1 Aloitetaan uusi visavuosi varsin suosituksi nousseella kirjallisuu denlajilla, biofiktiolla. Muuten, mitkä kotimaisen kirjallisuu den helmet löydät upotettuna edelliseen sanahelinään. Etkö sinä ymmärrä, mikä etuoikeus on opiskella. Taantumus on taantumusta myös luentosalissa tarjoiltuna. Mutta te ette voi tietää, miten venäläismielisesti yliopistossa edelleen opetetaan, vaikka suurlakosta on jo vuosi aikaa. Eli parempi on vaikka tarjota ehdotus rak kausromaaniksi kuin jumittua yksinäi syyteen ja uhmaan tai eteisiin ja kynnyk sille. Se on vanha tuttu. Saa kertoa kaikkea kirjailijaelämää, kenttä on auki maan ääreen ja taivas vain on rajana. – Kyllä minä tiedän, äiti. Ekstrapalkinto sille joka löytää eniten, 18 niitä siellä on. Nyt täytyi pysyä lujana. Joten mikäpä tässä, mutta nyt sinun täytyy..
suomen kantaesitys 28.1.2023 Ohjaus Anne Rautiainen Anna Krogerus minä, tellervo Näytelmä sisäisestä vallankumouksesta kantaesitys 26.1.2023 Ohjaus Hilkka-Liisa Iivanainen LIPUT 0600 30 5757 (1,53 €/min+pvm) • Ryhmämyynti (03) 752 6000 • www.lippu.fi MINÄ, TELLERVO de_12012023_51.indd 51 de_12012023_51.indd 51 2.1.2023 13.34 2.1.2023 13.34. 51 Demokraatti Lucy Prebble totuuden hinta Venäläinen agentti myrkytetään. Maailman on saatava tietää
Kun ns. veti ruudun ääreen liki Linnan juhlien veroisen yleisömäärän. Ne toimivat meille diletanteille myös opetusohjelmina. YLE PYYHKII LATTIAA LAUSEELLA ”RADIOSSA SUOMALAISET ARVOSTAVAT MUSIIKIN ERIKOIS OHJELMIA”. Samoin horisonttiin haipuu Pollarin leppoisa crossover-ohjelma Jokaniemen sävelradio. Joka maanantai ja tiistai on samaisella iltakymmenen ohjelmapaikalla kuultu perustellun ammattiylpeästi nimetyt Esa Kuloniemen vetämä Bluesministeri ja Teppo Nättilän Kantritohtori. Musiikin erikoisohjelmista kokonaan loppuu toimittajansa Kalevi Pollarin eläköityessä Pollari Rock-etsivä, joka punk-, uusi aalto-, hard rockja klassikkoviboineen on ollut vime vuosina radion ainoa puhdasverinen rock-ohjelma. Rolf Bamberg rolf.bamberg@demokraatti.fi Tässä ajassa de_12012023_52.indd 52 de_12012023_52.indd 52 3.1.2023 16.14 3.1.2023 16.14. JÄÄ SIIS hyvästi, Radio Suomi, sinulla on minulle jatkossa kovin vähän tarjottavaa: parit jäljelle jäävät listavapaat musaohjelmat ja keskiviikon Luonto-Suomi pysyvät vielä tutkallani. Suuret ikäluokat ja sitä seuraavat vuosikerrat varttuivat muun muassa rock’n’ rollin, rhythm’n’ bluesin, Beatlesin, Led Zeppelinin, Hurriganesin ja 1970-luvun lopulla punkin parissa. Televisiorintamalta ei mitään uutta: Linnan itsenäisyyspäiväjonotus veti taas parin vuoden pandemiatauon jälkeen reippaasti yli kaksi miljoonaa katsojaa. Eläköön soittolistavapaa musiikki! VAAN MITÄPÄ tekee Yleisradio, kaikenlaisten kuuntelijaryhmien palvelijaksi julistautunut ja verovaroillamme ylläpidetty tiedotus-, kulttuurija viihdytyskeskus vuonna 2023. 52 Demokraatti Jää hyvästi, RS Y le julkaisi vuoden lopuksi taas listauksen vuoden suosituimmista omien kanaviensa ohjelmista. Vaikka ei klassisen musiikin aktiivikuuntelija olisikaan, voi ykkösellä kuultavia tuon lajin erikoisohjelmia (mm. Suuret urheilutapahtumat kuten Pekingin talviolympialaiset ja jalkapallon MM-kisat olivat tietysti isoja yleisöimureita, futiksen MM-finaali sunnuntaina 18.12. Siispä bilebändiä, wiskaripopulismia ja toisiltaan kuulostavia poppispäiväperhoja tuuttiin... Klasariparatiisi, Narrin aamulaulu, Riston Valinta, Välilevyjä) suositella kaikille. Nyt nämä marginaalissa olevien musiikinlajien erikoisohjelmat typistetään vain kesäkuukausina kuultaviksi. Kaltaiselleni radion suurkuluttajalle kiinnostavampaa tutkailtavaa olivat Ylen radiopuolen kuuntelutilastot. Musiikkiviihdeohjelma Elämäni biisi jatkoi voittokulkuaan, ja toki myös Ylen uutiset ja ajankohtaisohjelmat olivat katsottuja. Näin Radio Suomi alkaa soittaa yhä enemmän musiikkia, joka osuu huonosti kanavan isoimmille kuuntelijaikäpolville. Tämä musa kai on Radio Suomelle liian marginaalia. Pyyhkii lattiaa lauseella ”radiossa suomalaiset arvostavat musiikin erikoisohjelmia” eli ajaa Radio Suomen puolella niistä merkittävän osan alas, ja tuuppaa tilalle toimittamatonta toivekonserttia. suuren yleisön toivemusaa, jota aika riittoisasti on ollut Radio Suomessa muutenkin kuultavana, tulee kohta lisää ja siten oletettavasti myös soittolistavetoista suomipopiskelmähöttöä, niin samaan aikaan toivemusiikin ainoa ”erikoisohjelma” Kadonneen levyn metsästäjät häivytetään sunnuntain puolentoista tunnin ohjelmapaikaltaan kerran kuussa kuultavaksi tunnin pätkäksi. Tuon osuuden avauslause ilahdutti: ”Radiossa suomalaiset arvostavat toimitettuja musiikin erikoisohjelmia.” Perään kerrottiin, että Radio Suomen kuunnelluimpia ohjelmia olivat jokasunnuntaiset Tarja Närhin iskelmäradio ja Pekka Laineen ihmemaa. Muuten minun täytyy jatkaa radiorakkauteni vaalimista Radio 1:n puolella, jonne RS:n lähetysvirta-ajattelu on muutenkin jo minut karkottanut. Yle Radio 1:n kärkipaikalla oli arkiaamupäivien Muistojen bulevardi, joka hyvin toimitettuna vaikkakin kanavakuuluttajan spiikkaamana on musiikin erikoisohjelmia
Kolumni: Matias Mäkynen TEEMA 190 Suomella on julkista velkaa noin 190 miljardia euroa. Tänä vuonna korkomenot ovat noin 1,5 miljardia euroa. MILJARDIA EUROA de_12012023_53.indd 53 de_12012023_53.indd 53 3.1.2023 16.29 3.1.2023 16.29. Velka on työkalu Investointia vai syömävelkaa. 53 Demokraatti Ju lk in en ve lk a O nk o sit ä jo liik aa
Velkaa pidetään häpeällisenä asiana. Joitakin yhtäläisyyksiä niiden välillä on, mutta rinnastaminen on usein harhaanjohtavaa. 54 Demokraatti de_12012023_54.indd 54 de_12012023_54.indd 54 3.1.2023 15.16 3.1.2023 15.16. Talousviisaat muistuttavat aina, että valtion velkaa ei pidä verrata yksityishenkilön velkaan. 54 Demokraatti TEEMA Julkista tasapainoilua Velka on veli otettaessa, mutta siihen ei tarvitse suhtautua tunteella. Teksti Mikko Huotari / Kuvitus ja grafiikka Arja Jokiaho A inahan on maksettava eikös juu, mitä tässä maailmassa velkaantuu. Ruotsin kielessä sana skuld tarkoittaa sekä velkaa että syyllisyyttä. Vanhassa Nikkelimarkka-iskelmässä on kiteytetty velkaan liittyvät asenteet
55 Demokraatti Julkista tasapainoilua VALTIO TARVITSEE VELKAA, JOTTA SEN EI TARVITSE YLLÄTYSTILANTEISSA TASAPAINOTTAA BUDJETTIAAN. 55 Demokraatti de_12012023_54.indd 55 de_12012023_54.indd 55 3.1.2023 15.16 3.1.2023 15.16
Nyt korot ovat nousseet pari prosenttia keskuspankkien rahapolitiikan ja inflaation vuoksi, mikä tarkoittaa, että valtionvelan korkomenot nousevat. Myönteisen yllätyksen sattuessa ei ole välttämättä viisasta jakaa iloisia joululahjoja kaikille, vaan silloin velkaa voi vähentää. On hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, milloin hälytyskellojen pitäisi soida. de_12012023_54.indd 56 de_12012023_54.indd 56 3.1.2023 15.16 3.1.2023 15.16. EU:n kasvuja vakaussopimuksen mukaan jäsenmaiden pitäisi pyrkiä rajaamaan velka 60 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vertailun vuoksi valtion ensi vuoden budjetti on noin 80 miljardia euroa. Jäntti huomauttaa, että kun hän puhuu valtion velasta, hän viittaa myös laajemmin julkisen sektorin velkaan. – Jos velan kustannukset ovat pienemmät kuin investoinnin odotettu tuotto, niin silloin velkaa kannattaa ottaa, Finér sanoo. 56 Demokraatti TEEMA – Valtion velka on seurausta varallisuusaseman muuttumisesta. Matalien, ja jopa negatiivisten, korkojen aikaan innokkaimmat kehottivat ottamaan reippaasti lainaa. Viime vuonna korkomenot olivat noin 800 miljoonaa euroa. SOPIVASTA JULKISEN velan tasosta käydään jatkuvasti kiivasta keskustelua. – Valtio tarvitsee velkaa, jotta sen ei tarvitse yllätystilanteissa tasapainottaa budjettiaan. On ainakin kolme yleistä syytä, joihin valtio tarvitsee velkaa. – Velka on keino rahoittaa tärkeitä asioita nopealla aikataululla. Velkaan ei pidä suhtautua tunteella, vaan työkaluna, jota kaikki käyttävät silloin, kun siitä on hyötyä, Kalevi Sorsa Säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér sanoo. Finanssikriisin jälkeen laajaa kannatusta sai Harvardin yliopiston professorien Carmen Reinhartin ja Kenneth Rogoffin näkemys, että 90 prosenttia suhteessa BKT:hen on kynnys, jonka yli ei pitäisi mennä. Korkeimmillaan korkomenot ovat olleet vuonna 1998, jolloin valtio joutui pulittamaan niihin yli 5,6 miljardia euroa. Jos kriisin tullessa veroja nostettaisiin tai menoja leikattaisiin liian äkillisesti, luottamus talouteen saisi kovan kolauksen. Jotkut kiinnittävät huomiota siihen, onko velka räjähtävällä vai hallittavalla uralla. Kolmanneksi, suhdanteesta riippumatta velka on julkiselle sektorille keino rahoittaa investointeja. Terveydenhuoltoon on jouduttu satsaamaan entistä enemmän, sähkön hinnan noustessa on täytynyt tukea pienituloisimpia ja turvallisuusasiat ovat vaatineet lisää rahoitusta. – Se on sittemmin kyseenalaistettu. – Verotuksen pitäisi olla verrattain vakaata ja ennustettavaa. Toiseksi velkaa tarvitaan suhdannepolitiikassa, jotta talouden toimintakyky ei häiriinny. Ensiksikin velalla voidaan reagoida ikäviin yllätyksiin ja kriiseihin. Tämän seurauksena, suhdanteesta tai häiriöstä riippuen, valtion velka joko nousee tai laskee, Jäntti sanoo. Yleisesti ottaen vakaus ja ennustettavuus ovat julkisessa taloudenpidossa hyviä ja tavoiteltavia asioita. Tilapäiset häiriöt voidaan siksi hoitaa valtion menojen kautta. Valtio velkaantuu tai velka pienenee riippuen siitä, onko talous alivai ylijäämäinen, Tukholman yliopiston kansantaloustieteen professori Markus Jäntti sanoo. – Ensi vuoden budjetissa korkomenot ovat noin 1,5 miljardia euroa. Velan tehtävä on toimia puskurina häiriölle, Jäntti sanoo. Taantumassa voi velkaantua enemmän, koska sillä saadaan pitkällä aikavälillä positiivisempia vaikutuksia kuin vyötä kiristämällä. Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat aiheuttaneet talouteen sokkeja. Sen sijaan noususuhdanteessa velkaa on viisasta vähentää. – Se saattaisi vahvistaa talouden häiriön kielteisiä vaikutuksia. Pääsääntöisesti ei ole siis järkevää, että valtio pyrkii kaikissa tilanteissa tasapainottamaan budjettinsa. Se on merkittävä nousu, mutta ei dramaattinen, Finér sanoo. Toiset taas pitävät silmällä, olHISTORIAN VALOSSA EI OLE MITÄÄN LUKUA, JOKA OLISI SOPIVA TASO VALTION VELALLE. Turhaa tempoilua on syytä vältellä. NYT NEGATIIVISIA yllätyksiä on piisannut
– Velan kasvu-ura on kaikkein huolestuttavin puoli. – Ei silloin ollut välttämättä sen isompaa huolta kuin nytkään. Suomen velan taso on kuitenkin verrattain maltillinen, Jäntti sanoo. Jäntin mukaan velan määrän ongelmallisuus on riippuvainen monista seikoista, kuten korkotasosta, talouskasvusta ja väestön kasvusta. TAANTUMASSA VELALLA SAADAAN PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ POSITIIVISEMPIA VAIKUTUKSIA KUIN VYÖTÄ KIRISTÄMÄLLÄ. SUOMEN JULKINEN velka on nyt hieman yli 70 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Sellaisen väittäminen on älyllistä epärehellisyyttä, Lauri Finér sanoo. 57 Demokraatti Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2000(Q1)–2022 (Q3), miljoonaa euroa 200 000 150 000 100 000 50 000 Lähde: Tilastokeskus, julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkis yhteisöt, sulautettu Valtion hallinto Paikallis hallinto Sosiaali turva rahastot 2002 Q2 2004 Q4 2007 Q2 2009 Q4 2012 Q2 2014 Q4 2017 Q2 2019 Q4 2022 Q2 laanko EU:n vaatimissa rajoissa vai ei, Jäntti sanoo. Kaikki tavoitteet elävät ajassa, Finér sanoo. Mutta jos velka on nopeasti nousevalla uralla, vaikka taloustilanne on hyvä, niin se ei näytä hyvältä. Erot ovat isoja, mutta ne eivät välttämättä näy reaalitaloudessa. – Minulla ei ole selkeää näkemystä, mikä olisi sopiva taso. Toisaalta jos katsotaan tilannetta puolitoista vuotta sitten, niin silloin ennustettin, että nyt velka-aste olisi kymmenen prosenttiyksikköä nykyistä enemmän, eli velkaa olisi 25 miljardia euroa enemmän, kun suhteuttaa tämän vuoden bruttokansantuotteeseen. VELKAKESKUSTELUN TIIMELLYKSESSÄ on tapana moittia syömävelan ottamista, mutta investointivelkaan suhtaudutaan de_12012023_54.indd 57 de_12012023_54.indd 57 3.1.2023 15.16 3.1.2023 15.16. Euromaiden keskimääräinen velka on liki sata prosenttia suhteessa BKT:hen. – Historian valossa ei ole mitään lukua, joka olisi sopiva taso valtion velalle. En sano, että tilanne on nyt huolestuttava. Merkittävintä on seurata tulojen ja menojen tasapainoa. Ennen finanssikriisiä, eli 15 vuotta sitten, Suomen talouden tilanne oli sellainen, että nykyinen velkataso olisi hirvittänyt. – Julkisella taloudella on haasteita lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä, joten tietynlainen maltillisuus on hyvästä
Valtiovarainministeriö on nostanut esiin listaamattomien osakeyhtiöiden osinkojen verohuojennuksen. TALOUSPOLITIIKAN ARVIOINTINEUVOSTON mukaan hallituksen velanotto vuonna 2022 on perusteltua, mutta vakauttamiseen tarvitaan suunnitelma. Valtion velan lyhentäminen tarkoittaa talouden tasapainottamista. – Nyt on myös ennustettu, että tänä talvena käynnistyy euroalueella iso taantuma, joten sopeutukselle ei ole välttämättä oikea aika, Finér sanoo. de_12012023_54.indd 58 de_12012023_54.indd 58 3.1.2023 15.16 3.1.2023 15.16. On pikkuisen arveluttavaa ajatella, että edelliset ovat investointeja ja jälkimmäisten rahoittaminen syömävelan ottamista. Meillä on tämäntapaisia veropohjan aukkoja. Varsinaista valtionhallinnon velkaa tästä potista on suurin osa eli hieman yli 150 miljardia euroa. – Ensin pitää kysyä, kannattaako nyt sopeuttaa, eli onko se oikea tapa vahvistaa julkista taloutta. Ministeriön laskelmassa sen määrä on vuositasolla 830 miljoonaa euroa. Jäntin mielestä investoinnin käsite on jo lähtökohtaisesti monimutkainen. 58 Demokraatti TEEMA suopeammin. Velan muutos on seurausta julkisen talouden yleisestä tasapainosta, Markus Jäntti sanoo. Laaja parlamentaarinen työ sitouttaisi tulevat hallitukset pitkän aikavälin toimenpiteisiin. Leikkaamalla on vaikea päästä edes miljardiin euroon, jos ei halua heikentää tuntuvasti sosiaaliturvaa ja peruspalveluja. Sitä paheksutaan, koska se on ikään kuin yli varojen elämistä. Kun sopeutuksen aika tulee, Finér aloittaisi työn tiivistämällä veropohjaa ja torjumalla verovälttelyä. – Onko varhaiskasvatus ja peruskoulutus investointia vai kulutusmenoja. Arviointineuvosto on ehdottanut laajaa parlamentaarista valmistelua, jotta julkisen sektorin alijäämäisyys saadaan korjattua. Viimeisen parin vuoden aikana kriisit ovat kurittaneet yhteiskuntaa. – Verotuksen puolella on useita epäkohtia, jotka on tutkimuksissa todettu talouden kannalta haitallisiksi. Sopeuttamiseen on nippu vanhoja tuttuja, mutta kivuliaita keinoja, kuten verojen nostaminen, leikkauslistat ja juustohöylä. SUOMEN VELKA Suomella on julkista velkaa tällä hetkellä noin 190 miljardia euroa. Veroaukkoja kuromalla voisi saada Finérin arvion mukaan enimmillään muutamia miljardeja euroja. Huoli velasta on vain yksi huoli, samaan aikaan on muitakin huolia, Lauri Finér sanoo. Jos investointi on varojen käyttöä, joka tulevaisuudessa tuottaa jotain, niin eikö tämän määritelmän mukaan voida ajatella niitä investoinneiksi, Jäntti pohtii. Tuloja täytyy olla enemmän kuin menoja. SANANLASKU MUISTUTTAA, että velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa. – Lukittaudumme liian helposti siihen, että vain fyysisen pääoman muutos nähdään investointina, kuten koneita, rakennuksia ja tuotantolaitoksia. ONKO VARHAIS KASVATUS JA PERUSKOULUTUS INVESTOINTIA VAI KULUTUS MENOJA. Ne vääristävät markkinoita, ja osa on epäreiluja, Finér sanoo. Se on kiihdyttänyt velkaantumista. Käytännössä se tarkoittaa, että finanssipolitiikkaa tehdessä alijäämää on helppo tehdä, mutta menojen karsiminen tai tulojen kohentaminen onkin tuskallista ja kellosepän tarkkaa työtä. – Mielenkiintoinen kysymys on, mikä osa julkisen talouden tasapainon muutoksesta on kasvaneiden puhtaiden kulutusmenojen seurausta ja mikä siitä on investointia. Toisaalta meillä on sairaiden lääkitsemistä, lastenhoitoa ja opettamista. – Ei ole välttämättä mielenkiintoista eritellä, mikä osa velasta on investointia ja mikä syömävelkaa. Vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna velka on kasvanut 7,5 miljardia euroa. Velan ottamiselle on ollut kuitenkin laaja konsensus. – Jos siihen puututtaisiin, veroja voisi kertyä lisää joitakin satoja miljoonia euroja. Syömävelka tarkoittaa kulutuksen ja juoksevien menojen rahoittamista. – Jos esimerkiksi työttömyys kasvaa ja työttömien tukia kavennetaan, niin se voi syventää taantumaa ja on julkisen talouden kannalta haitallista pitkällä aikavälillä. Sen sijaan investointivelka kuulosta siltä, että velan ottamista on punnittu ja todettu pidemmän päälle kannattavaksi sijoitukseksi
Ministeriön julkaisussa peräänkuulutetaan, että julkista taloutta on tarpeen vahvistaa vähintään yhdeksällä miljardilla eurolla kahden seuraavan vaalikauden aikana tulevien sukupolvien hyvinvoinnin turvaamiseksi. – Pidän näitä valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoroja onnettomina. – Silmiin pistävää on se, että keskustan ja kokoomuksen ulostuloissa on jonkin aikaa väläytelty tuloveron alennuksia. On kiusallista, että valtiovarainministeriö tekee näitä jatkuvasti, ja varsinkin eduskuntavaalien alla. Liian lempeää elvyttämistä ja velanottamista pidetään vasemmistopuolueiden helmasyntinä. Oikeisto on hyvin herkästi lupaamassa isoja tuloveron alennuksia, jotka ovat yhtä vastuutonta julkisen sektorin velkaantumisen näkökulmasta kuin holtiton menopuoli. Veroalennuksia luvatessa kestävyysvaje tuntuu unohtuvan hyvin helposti. Virkamiehet pyrkivät vaikuttamaan sekä vaalien lopputulokseen että politiikkaan, jonka hallitus ottaa vaalien jälkeen hallitusohjelmaan, Jäntti sanoo. Riippumatta siitä, mikä sattuu tulemaan hallituskoalitioksi, Jäntti sanoo. Pidän näitä ulostuloja epädemokraattisina. Tällaisella työskentelyllä pyrittäisiin sitouttamaan puolueet yli vaalikausien. 59 Demokraatti Valtionvelan korkomenojen suhde valtion menoihin (ilman kuoletuksia) ja bruttokansantuotteeseen 1901–2021 16 14 12 10 8 6 4 2 5 4 3 2 1 ko rk om en ot /v al tio n m en ot , % ko rk om en ot /B KT , % 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Osuus valtion menoista (ilman kuoletuksia) Suhteessa BKT:hen Markus Jäntti on arviointineuvoston kanssa samoilla linjoilla. VALTIOVARAINMINISTERIÖN VIRKAMIEHET PYRKIVÄT VAIKUTTAMAAN VAALIEN LOPPU TULOKSEEN JA POLITIIKKAAN. – Se on ehkä olennainen ero. Jäntti huomauttaa, että oikeistolla on taipumusta operoida valtion tulopuolella, kun taas vasemmistolla on halua operoida menopuolella. Hyvin vähän pitää tapahtua Suomessa, jottei oikeisto ole lupailemassa veronalennuksia, Jäntti sanoo. SUOMALAISEN POLIITTISEN keskustelun perusteella voisi päätellä, että oikeistopuolueet kannattavat talouskuria ja vasemmistolla on kukkaron nyörit löysemmällä. – En allekirjoita tuota, että oikeisto olisi talouskurin kannattaja. Hän suhtautuu penseästi valtiovarainministeriön joulukuussa julkaisemaan virkamiespuheenvuoroon, joka arvioi tulevan vaalikauden talousja hallintopolitiikan lähtökohtia. – Se asettaa demokratian instituutiot ihan väärään järjestykseen. Lähde: Kansantaloudellinen aikakauskirja 2/2022, Mika Arola ja Sakari Heikkinen de_12012023_54.indd 59 de_12012023_54.indd 59 3.1.2023 15.16 3.1.2023 15.16. – Julkista taloutta voidaan sopeuttaa siten, että sillä on laaja demokraattinen hyväksyntä
On joustettu julkisen talouden säännöistä, valtiontukien sääntelystä, vapaakaupan ideoista sekä ajatuksesta, että passiivinen valtio on paras. Monikriisin mahdollisuus piilee siinä, että onnistuminen yhden kriisin torjunnassa pienentää myös muiden kriisien riskejä. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii pelkästään Suomessa satojen miljardien investoinnit vuosikymmenten aikana. Pandemian talouspolitiikka poikkesi näistä kahdesta aiemmasta talouskriisistä Suomessa. Valtionvelan pelolla on Suomessa selitetty jopa hidas vastaaminen 1860-luvun nälkävuosiin ja heikko varautuminen talvisotaan. Venäjän hyökkäyksen myötä Suomen ja koko Euroopan puolustusmenot kasvavat. Linja oli siis myös taloudellisesti järkevämpi. Millainen maailma meille jää, jos epäonnistumme monikriisin hallinnassa mutta onnistumme valtionvelan hoidossa. Kansainvälisesti onkin alettu käydä keskustelua suhtautumisesta julkiseen velkaan. Jotta voimme säilyttää tai kehittää hyvinvointivaltiota, on välttämätöntä saada aikaan kestävää talouden ja tuottavuuden kasvua. Haasteiden ollessa globaaleja on sitä myös ratkaisujen kysyntä. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen ratkaisijana toimiessaan Suomi voi myös luoda uutta vientiä ja työpaikkoja. Vasta yllä mainitut investoinnit varmistavat Suomen säilymisen asuttavana. Tästä konkreettisimpia esimerkkejä on EU:n velkasääntöjen uudistus, josta komissio antoi joulukuussa oman esityksensä. Jotta olisimme osaamisessa ja TKI-toiminnassa tulevaisuudessa jälleen maailman huipulla, vaaditaan satojen miljoonien lisäpanostukset vuosittain pitkälle 2030-luvulle ulottuen. Monikriisi ja velan monipuolisempi ymmärrys MONIKRIISIN HALLINTA ON PARASTA VALTIONVELAN HALLINTAA. Monikriisissä korostuu, kuinka esimerkiksi ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, luonnovarojen niukkuus, ruokakriisit, perinteiset turvallisuuspoliittiset kriisit ja terveyskriisit ovat toisiinsa kytkeytyneitä. Luonnon ennallistaminen monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa vaatii satojen miljoonien investoinnit vuosittain. 60 Demokraatti P andemia ja Venäjän hyökkäys ovat pakottaneet länsimaat pohtimaan uudelleen monia aiempia politiikan lainalaisuuksia. Pandemian kasvattama hoitovelka eli hoitojonot ja henkilöstön kuormitus vaativat toimenpiteitä. 1990-luvun laman ja 2008 finanssikriisin hoidossa tehtyjen virheiden jälkeen on opittu, millaisia haitallisia sosiaalisia ja kansantaloudellisia vaikutuksia liian tiukalla kurilinjalla kriisinhoidossa voi olla. Velkaantumisen sijaan keskityttiin kriisinhoitoon. Kaikki valtiot ovat velkaantuneet pandemiassa, ja Venäjän hyökkäys pakottaa kaikki Euroopan valtiot investoimaan puolustukseen ja omavaraisuuteen. Talouskeskustelu ei ole jäänyt vasemmistopiirien pohdinnoiksi, vaan muutosta ovat käsitelleet kansainväliset talousauktoriteetit kuten Kansainvälinen valuuttarahasto ja The Economist. KOLUMNI Teksti Matias Mäkynen, kansanedustaja (sd.) TEEMA de_12012023_60.indd 60 de_12012023_60.indd 60 3.1.2023 15.20 3.1.2023 15.20. Se tapahtuu kestävästi osaamisen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan avulla. Tuloksena oli myös aiempia kriisejä nopeam pi toipuminen ja pienempi velkaantuminen. BIOS-TUTKIMUSYKSIKKÖ ON tuonut Suomeen taloushistorioitsija Adam Toozen käsitteen monikriisi. Ymmärrys monikriisistä haastaa myös pyrkimykset valtionvelan taittamiseen. Monikriisin hallinta on siis myös parasta valtionvelan hallintaa
Paras tapa vähentää köyhyyttä on huolehtia riittävästä sosiaaliturvasta. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Tilanne, jossa rikkain prosentti maksaa suhteellisesti vähemmän veroja kuin keskituloinen palkansaaja, on kaukana oikeudenmukaisesta. Yksi keino korjata tilannetta olisi ottaa käyttöön yhtenäinen tuloverotus, jossa sekä ansiotuloja että pääomatuloja verotettaisiin samalla tavalla. Tämä paitsi lisäisi verotuksen oikeudenmukaisuutta, myös kannustaisi työntekoon. Vahvasta hyvinvointivaltiosta huolehtiminen on tärkeää taistelussa eriarvoisuutta vastaan. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Eriarvoisuuden torjuminen vaatii poliittista tahtoa EROT SUOMALAISTEN varallisuudessa ovat kasvaneet. Maria-Riitta Mällinen Puheenjohtaja Lapin Sosialidemokraatit Paras tapa vähentää köyhyyttä on huolehtia riittävästä sosiaaliturvasta. Eriarvoisuuden vähentämiseen tarvitaan poliittisia päätöksiä ja poliittista tahtoa. Me sosialidemokraatit haluamme rakentaa yhteiskuntaa, jossa jokainen voi kokea osallisuutta ja jossa jokaisesta lapsesta ja nuoresta voi tulla mitä tahansa asuinpaikasta, sukupuolesta ja vanhempien lompakon paksuudesta riippumatta. 61 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Myös köyhyyden torjuntaan pitää tarttua päättäväisesti. Meidän sosialidemokraattien mielestä samansuuruisesta tulosta pitäisi maksaa saman verran veroa, onpa kyse sitten palkkatulosta tai pääomatulosta. LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI de_12012023_61.indd 61 de_12012023_61.indd 61 2.1.2023 10.33 2.1.2023 10.33. Siksi esimerkiksi kokoomuksen esittämät leikkaukset sosiaaliturvaan pääasiassa hyvätuloisille suunnattujen veronkevennysten rahoittamiseksi ovat vastuuttomia ja pahentaisivat pienituloisten ahdinkoa. Ylimmän yhden prosentin varallisuus on jopa viisinkertaistunut viime vuosikymmeninä, kun taas suurimman osan varallisuus ei ole kasvanut lainkaan. SDP on esittänyt lisäpanostuksia hoitojonojen purkamiseen. Köyhyysriski puolestaan koskettaa etenkin pitkäaikaistyöttömiä. Meidän tulee huolehtia siitä, että peruskoulun, sosiaalija terveyspalveluiden ja vanhustenhoidon kaltaiset palvelut ovat kaikkien saatavilla aina tarvittaessa lompakon paksuudesta riippumatta. Yksi syy varallisuuden kasautumiselle on suomalainen verojärjestelmä, jossa ansiotulojen ja pääomatulojen verotus on erotettu toisistaan. Vaikka äärimmäinen köyhyys on Suomessa harvinaista, on köyhyyden pitkittyminen ongelma, jolla on haitallisia vaikutuksia erityisesti lapsiin. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti
Kun oppilas siirtyy toiselle asteelle, voivat henkiset-, käyttäytymisja elämäntapaongelmat olla jo niin suuria, ettei ammattiin valmistuminen enää onnistu. Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus kuritti erityisesti palkansaajia kilpailukykysopimuksella, jonka seurauksena palkansaajilta siirtyi noin kaksi miljardia euroa tulonsiirtona työnantajille. He ovatkin vaaleissa vastakkain. Yhä useammin kuulee opettajan sanovan, että työkuorma on liian suuri, voimat eivät riitä oman työn kehittämiseen ja tehdään vain pakolliset työt. Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan työnantajajärjestöt haluavat ensi kevään eduskuntavaaleissa Suomeen oikeistohallituksen, jossa olisi porvarileirin äärilaita perussuomalaiset mukana. Työntekijät ja toimihenkilöt joutuivat ilmaisten kikytyötuntien lisäksi hoitamaan myös ennen työnantajille kuuluvia sosiaalimaksuja. Edellisen lisäksi kuntapuolen henkilöstö joutui vielä määräaikaisesti luovuttamaan osan lomarahoistaan työnanta jalleen. Petteri Orpon johtama puolue leikkaisi muun muassa asumistuista, työttömyysturvasta sekä sosiaalipalveluista. Psykologiliiton mukaan isoissa kaupungeissa koulupsykologien vajaus on 30–50 prosenttia. Laki koulupsykologien sitovasta mitoituksesta tulee voimaan elokuussa 2023, yhtä koulupsykologia kohden saa olla korkeintaan 780 lasta, joten koko maahan tarvitaan lähes 350 uutta koulupsykologia. Niinpä vaalikauden puolivälin jälkeen mielipidemittauksia johtanut kokoomus kohdistaakin säästötoimensa juuri pienituloisten käyttämiin etuihin ja palveluihin. Pentti Välimaa Pori LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Niin kokoomuksen kuin muidenkin puolueiden valtion elvytystoimet paljastuvat lopullisesti vasta sitten, kun kansalta on valta saatu. Lasten ongelmiin pitäisi puuttua nykyistä enemmän jo varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa, mikä vaatii lisäresursseja. Kehityssuunta on surullinen, sillä yleensä opettajat haluavat tehdä työnsä mahdollisimman hyvin. Nykyisestä Sanna Marinin (sd.) hallituksesta mukaan kelpuutettaisiin vain ruotsalainen kansanpuolue. MIELIPIDE de_12012023_62.indd 62 de_12012023_62.indd 62 3.1.2023 16.17 3.1.2023 16.17. 62 Demokraatti Koulupsykologeja tarvitaan heti lisää Oppilashuollon työntekijöiden vajaus voi aiheuttaa pysyviä henkisiä vaurioita lapsille. Jarno Strengell Ammattiopiston JHLpääluottamusmies Kaupunginvaltuutettu (sd.) Mikkeli Eduskuntavaaleissa ratkaistaan velan ja elvytyksen maksajat Kokoomus kohdistaa säästötoimensa pienituloisten käyttämiin etuihin ja palveluihin. Hyvätuloisille kokoomus lupaa vielä tuloveron alennuksia tilanteessa, jossa valtion pitäisi muun muassa velkataakkaansakin lyhentää. Keväällä 2021 tehdyssä kouluterveyskyselyssä 8–9-luokkalaisista 19 prosenttia koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta, 26 prosenttia koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, luvut ovat nousseet aikaisemmista kyselyistä yli 5 prosenttia (THL). Tällä hetkellä yhdellä koulupsykologilla voi olla vastuullaan 2 000 lasta. Eduskuntavaaleissa ratkaistaan koronapandemiasta ja Venäjän Ukraina-hyökkäyksestä Suomelle aiheutuvien velkojen ja valtiontalouden elvytyksen maksaja. Psykologien koulutuspaikkojen lisäys ei yksin korjaa tilannetta. Hyvätuloiset ovat tunnetusti olleet aktiivisempia äänes täjiä kuin pienituloiset. Toki sinne haluaisi myös Marinin hallituksen riidanhaluisin eli Annika Saarikon johtama keskusta, jonka gallup kannatus rypee nyt pohjamudissa. Niitä eivät hyvätuloiset välttämättä edes tarvitse. Näin tapahtui keskustan Juha Sipilän johtaman hallituksen aikana. Vaalivoitostaan ja sitä kautta pääministeripaikasta haaveileva kokoomus on siis jo tehnyt suomalaisille selväksi, keillä heidän mielestään maksatetaan koronasta ja Venäjän hyökkäyssodasta seuranneet laskut. Oppilashuollon työntekijöiden vajaus kuormittaa oppilashuoltoa, opettajia ja lasten vanhempia sekä aiheuttaa pysyviä henkisiä vaurioita lapsille, kun lapsi ei saa ajoissa esimerkiksi lähetettä tarvitsemaansa sairaalahoitoon. Osassa kunnista on myös kouluterveydenhoitajista ja kuraattoreista pulaa sekä lastensuojeluilmoitusten käsittelyajat venyneet. Ongelmien johdosta koulujen järjestyshäiriöt ovat lisääntyneet ja opettajien työajasta menee iso osa muuhun kuin opettamiseen. Koulupsykologit kokevat työtehtävänsä liian laajaksi eikä palkkaus vastaa työn vaativuutta, jonka johdosta alalle ei haeta riittävästi ja vaihtuvuus on suurta
Metalliliitto voitettiin sosialidemokraateille. 63 Demokraatti KUOLLUT Yhdistystoiminta 75 VUOTTA 50 VUOTTA Syntymäpäivät Taitava neuvottelija Marraskuussa 74-vuotiaana kuollut Kari Vierikko lähti nuorena hitsaajan töihin Virroilta Tampereelle. Keijo Kaleva Virtain Sosialidemokraatit ry:n sihteeri Kuollut Ruusu HÄME • Lahden seudun Wanhat Toverit. Hyvä luottamusmies on työnantajan paras muutoskonsultti – jos se vain ymmärretään. UUSIMAA • Terijoen sos.dem. Johtokunnan kokous tuntia ennen Ruusutuvalla. Ay-liikettä eheytettiin, ja sisäinen kilpailu oli kovaa. Hänen aikanaan saatiin sopimuksiin muun muassa lomaraha. Kari Vierikko asui eläkeaikansa Virroilla toimien muun muassa EKL:n yhdistyksen ja vanhusneuvoston johdossa. Kari Vierikko hoiti jäsenten asiaa tinkimättä mutta säilytti työkalunaan luottamukselliset neuvottelusuhteet työnantajiin. Hän oli uskollinen kolmelle työnantajalle. Viisikymmentä vuotta sitten toiminta työpaikoilla oli kiivaampaa, mutta myös tulokseksellista. Näitä suhteita hän tarvitsi työssään henkilöstöjohdossa myöhemmin. Vierailemme Vantaan Wanhojen Tovereiden luona 19.1. Tammikuun kuukausikokous Ruusutuvalla to 19.1. Niitä löytyy monelta työpaikalta, vaikka työnantajajärjestöt ovat niitä pyrkineet romuttamaan. Mahdolliset onnittelut voi ohjata nuorison opintoja koulutustoiminnan tukemiseksi Kansan Sivistysrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Erkki Raittinen Eveliina Heikkilä Customer care representative, Tampere 2.1. Työpaikan vaihdotkin olivat enemmän yritysjärjestelyistä johtuvia. Viimeiset vuodet Kari toimi Virtain Sosialidemokraattien puheenjohtajana. klo 18. Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi de_12012023_63.indd 63 de_12012023_63.indd 63 3.1.2023 15.46 3.1.2023 15.46. Erkki Raittinen Helsinki 5.1. Hän päätti työuransa YIT:ssa työsuojeluja työsuhdepäällikkönä. Ammattiosasto 195 toimikunnan jäseneksi Kari valittiin 1973 ja puheenjohtajaksi vuosiksi 1982–88. Työväenyhdistys ry. Lisätietoja puheenjohtajalta: reijo. Metallialan töissä Kari liittyi Metallityöväenliiton jäseneksi ammattiosastoon 195. paivarinta48@gmail.com. Hyvää alkanutta vuotta! Terveisin puheenjohtaja. Siinäkin roolissa Kari usein joutui toimimaan. Tilaa Demokraatti. Lähtö Lahdesta Tikkurilaan Z-junalla kello 10.19 ja paluu Tikkurilasta Z-junalla kello 15.50. Valitse tieto. Uraa uurtavaa, muttei helppoa, oli Parake-sopimuksen toteutta minen. Hyviä neuvottelusuhteita kaivataan tänäänkin
Nimi: Osoite: de_12012023_64.indd 64 de_12012023_64.indd 64 2.1.2023 10.17 2.1.2023 10.17. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 64 Demokraatti RISTIKKO 1/2023 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
Asuttuun ympäristöön ilmestynyt harvinaisuus houkutteli luokseen ihmisiä eri puolilta Suomea. ais ud ok u. Itsekin kävin sitä katsomassa. Pelastusyrityksestä huolimatta pöllö kuoli. Äärimmäisen uhanalainen arktisen tundran asukki kun ei ole sellainen, että sitä noin vain käydään etsimässä tunturista ja löydetään yhtä varmasti kuin kiirunat Kiilopään rinteiltä. Kun ravintoa ei ole tarpeeksi, voi pöllö vaeltaa pitkiä matkoja. Se harmittaa, koska näin ei tehdä hallaa vain pöllölle, jonka saalistus voi häiriintyä, vaan myös lintuharrastuksen ja -kuvaamisen maineelle. Sen hoitoon ottaneesta yhdistyksestä kerrottiin, että pöllö oli todennäköisesti ollut nälkiintynyt jo viikkoja ja sillä oli myös paljon ulkoloisia. Vastauksesta riippumatta on tärkeää, että tapahtumat herättävät keskustelua ja itsekriittistäkin pohdintaa. Minussakin. Onnea voittajalle! T unturipöllöä en uskonut koskaan näkeväni luonnossa. Suomen tunturinummilla pöllö pesii vain satunnaisesti erityisen hyvinä sopulivuosina. Joitakin päiviä myöhemmin se oli istunut maassa paikallaan kuusi tuntia, jolloin se otettiin kiinni. Itsenäisyyspäivänä pöllö istui hevosmaneesin katolla. Nälkävaellukset saattavat tuoda tunturipöllöjä kauas etelään, jopa Keski-Eurooppaan. Joulukuussa yksi löytyi Keski-Suomesta, Muuramesta. Osa oli pyrkinyt lähemmäs kuvaamaan, jotkut olivat menneet myös ilman lupaa kotien pihoille. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 22/2022 RATKAISU 8.12. Itsenäisyyspäivänä näin vain ohjeiden mukaista huomaavaista havainnointia, mutta kuulin myös huonosta käytöksestä. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Markku Tolonen Espoosta. Kuolinsyy selviää aikanaan Ruokaviraston tutkimuksista. Lintu oli todennäköisesti jo tuolloin heikossa hapessa, mutta pöllön kuntoa on mahdoton arvioida silmämääräisesti. Sen oltiin kuitenkin nähty myös saavan saalista, joten sen arvioitiin pärjäävän ilman apua. Myös meissä ohjeiden mukaan toimineissa. Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. co m 2 4 7 1 4 9 7 5 2 6 7 8 3 5 5 2 1 3 1 5 8 3 2 1 8 1 6 7 9 7 3 24 56 39 78 1 13 67 28 49 5 78 91 45 32 6 49 78 13 56 2 65 82 97 13 4 31 25 64 97 8 87 34 56 21 9 92 43 81 65 7 56 19 72 84 3 de_12012023_64.indd 65 de_12012023_64.indd 65 2.1.2023 10.17 2.1.2023 10.17. Kuinka suuri vaikutus ihmisten toiminnalla oli pöllön kohtaloon
Ollessani teini-ikäinen Anne Frankin päiväkirja liikutti minua syvästi. Vaikka kirja kertoo naisten oikeuksista ja niiden muutoksista, on se pohjavireeltään tarina, joka kertoo ihmisen huikeasta resilienssistä vaikeissakin olosuhteissa. Vanhempani olivat opettajia ja asuimme kyläkoululla, jossa oli myös kylän pieni kirjasto. Kirjahyllymme oli täynnä kokemusasiantuntijoiden kertomuksia Auschwitzista ja juutalaisvainoista, ja tietysti luin ne itsekin. Intialaisella Arundhati Roylla on uskomaton kyky käyttää kieltä todella taitavasti ja hienosti. En saanut sitä koskaan luettua loppuun. Se on tietyllä tavalla kertomus lohduttomuudesta ja maailman särkemistä ihmisistä, mutta samalla huikea kertomus siitä, kuinka nämä pääsevät selviytymiskykynsä ja toivon avulla monien mutkien kautta eheytymään. Tässä kolmen sukupolven naisten kautta kerrotussa tarinassa näkyy vuosikymmenien aikana tapahtunut muutos. Olin pitkään YK-tehtävissä ja muistan, kuinka minulla oli viisi vuotta kesken Burmaan sijoittuva kirja Saving Fish From Drowning. Nykyään käyn päivittäin metsässä koiran kanssa ja äänikirja on mukana. Kirja sijoittuu 1990-luvun Afganistaniin. Nuoruudessani ahmin todella paljon kirjoja. Niihin uppoutuminen vie arjesta pois ja lieventää stressiä. Kokemuskertomuksissa menneisyyden opit säilyvät 2 3 de_12012023_66.indd 66 de_12012023_66.indd 66 2.1.2023 16.40 2.1.2023 16.40. Vastustin pitkään äänikirjoja, mutta olen joutunut vahvasti nöyrtymään, koska tajusin, että ellen kuuntele äänikirjoja, en ehkä koskaan enää lue tarinoita. Ehkä kipinä nykyiseen työhöni lähti jo lapsuuteni kirjallisuudesta. Ja kuinka valtava vääryys ja tragedia se on. Arundhati Roy: Äärimmäisen onnen ministeriö Anne Frank: Nuoren tytön päiväkirja Khaled Hosseini: Thousand Splendid Suns Politiikan kirjahylly 1 3 2 Lukijuudessani on ollut erilaisia kausia. Vanhemmilleni sodanaikaiset asiat olivat tärkeitä ja etenkin Saksan tapahtumat juutalaisvainoineen olivat järkyttäneet heitä suuresti. Olen huomannut, että lukemiselle jää hyvin vähän aikaa, ellei se liity tutkimustyöhön tai ole muuten työhön liittyvää. Siinä on jotain samaa kuin haaveilussa. Roy on huikea tarinankertoja, mutta samalla hän kertoo symbolisesti tarinoidensa kautta Intiasta, sen eri kerroksista ja eriarvoisuudesta. Tarinoissa säilyy menneisyyden oppien arvo sukupolvelta toiselle. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Kirjat eivät päästä meitä unohtamaan, sanoo Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen. Kirja on omistettu lohduttomille. Anne Frank oli kirjoittaessaan saman ikäinen kuin minä, ja ehkä osin sen takia asia tuli niin lähelle – se, mitä tarkoittaa, kun ollaan vainon alla ja kuinka se muuttaa elämänkohtaloita. Niillä retkillä olen kuunnellut valtavan määrän tarinoita. Mikä on se sodan ja Talebanin runtelema maa, joka aikaisemmin oli rikas ja kaunis, monimutkainenkin yhteiskunta. Tarinoihin karkaaminen on myös itsestä huolehtimista ja mielen hoitoa. Kirjojen ahmimisajan jälkeen tulivat elämän ruuhkavuodet ja vaikka silloinkin halusin ahmia kirjoja, niin se ei vaan ollut mahdollista. Omakohtaiset kokemuskertomukset ovat todella arvokkaita, koska niissä säilyy se todellisuus, missä silloin on eletty. Suosittelen tätä kaikille luettavaksi. Omassa lukijakaaressani on aika, joka täyttyi kertomuksista juutalaisvainoista
de_12012023_002.indd 1 de_12012023_002.indd 1 2.1.2023 8.47 2.1.2023 8.47. tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi pau.fi EDUSKUNTAVAALIT 2.4
PAL.VKO 2023-04 00 74 43 -2 30 1 VELKA TEEMA Valtion tasapainoilua SOME Nettikiusaamisen vartija VAIKUTTAMINEN EU-politiikan änkyröintiä HARAKKA Tulevaisuusministeriön pomo 12.1.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 1/ 23 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 1 • 20 23 / 12 . Sen valvonta hakee vielä muotoaan. ta m m ik uu ta SALAINEN SUPO Nykyisen kaltainen Supo on verrattain uusi organisaatio. de_12012023_001.indd 1 de_12012023_001.indd 1 3.1.2023 11.55 3.1.2023 11.55