10 POLITIIKKA . LOKAKUUTA 2017 N0 41 SAK etsii uutta roolia POLITIIKKA . 6 ELÄMÄ . Hinta 3 € 12. 12 KULTTUURI . . 22 Meri verissä POLITIIKKA . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . 32 Jatkuvan liikkeen Pohjantähti Valinnanvapaus etenee – ehkä Turvapaikanhaku on tuuripeliä Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi
LOKAKUUTA 2017 Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Päivi Söderholmin kanssa Kannen kuva: Jani Laukkanen Viimeisin sotesopu vahvistaa valinnanvapaut ta. 2 12. Kääk. www.paperiliitto.fi Lehdessä 6 Sotesopu, osa 32 8 Uutiskertaus: Tupohaamu kummittelee 10 SAK etsii uutta roolia 12 Turvapaikanhaku on Suomessa arpapeliä 16 Demograafi 17 Terveiset maailmanparantajien kansliasta 18 Valtuustokierros: Kerava 20 Salmiakkia 21 Räkätauti vaanii vilustunutta 22 Olipa kerran minä: Päivi Söderholm 27 Kasvot peilissä: Johanna Ojala-Niemelä 29 Takaisin Pakanamaalle 30 Turun pop-skenen syväluotaus 31 Shefki elää jalkapallosta 32 Pohjantähden vimmaa ja liikettä 34 Elokuvat 36 Kissani Jugoslavia 37 Kielen päällä 38 Demokraatti 100 vuotta sitten 39 Puheenvuoro: Kimmo Suomi 40 Suomalainen demari 43 Järjestöt 45 Ristikko 46 Televisio 48 Mun luonto, Närästäjä, Radio 17 Liike 29 Kulttuuri 21 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Maria Tolppanen. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. Viikon valinta Tupoa, ei tupoa, tupoa... EK, päätä jo!
– Lohikäärme. Lisäksi siitä löytyy tulisuutta. – Vasemmistoliitto. Kuka on rakkain poliittinen vastustajasi. Nollasta on paha nyhtää toimeentulon eväitä. Kuinka pidät huolta mielenterveydestäsi – Mistä. Mikä puolue, jos pitäisi valita muu kuin SDP. – Meno on hyvä ja toivoisin, että myös meidän vähäosaisilla olisi edes vähän parempi meno ja hallitus osoittaisi edes pientä inhimillisyyttä heitä kohtaan. LOKAKUUTA 2017 Lämpenee. Vauvaja kuningaskuumeiset suomalaiset saattavat nyt äänestää Niinistön jatkoon suoraan ensimmäisellä kierroksella. Se on voimakas, se pystyy odottamaan. – Ehdottomasti Jari Sarasvuo, koska Vaasalla on niin paljon kaikenlaisia ideoita. – Rehellisyyttä ja sitä, että on sinut itsensä kanssa. Minkä kaunokirjallisen teoksen luit viimeksi. (naurua) Rentoutumalla välillä oikein kunnolla. Minulla ei ole tällä hetkellä aikaa ihanaan lukuharrastukseen. Jos aikuinen ihminen tupakoi, se on hänen suvereeni oikeutensa. Siihen tulee aina vastaus, että mitä sinä välität. Olen kiinalaisessa horoskoopissa lohikäärme. JOHANNES IJÄS KUULUMISIA KENTILTÄ ”Addiktio ei lähde pakottamalla” Kansanedustaja Maria Tolppanen, mikä meno. Suosittelen kaikkia menemään katsomaan, miltä eduskunnan ympäristö tällä hetkellä näyttää. 3 12. Mikä on paras iskurepliikkisi vaaliteltalla. Siitä huolimatta Metsäteollisuus ja laajemminkin työnantajapuoli ovat tarjoamassa nollaa palkankorotusprosentiksi. Mutta minä rakastan kotimaista draamaa. – En muista. – Kyllä se tällä hetkellä on pääministeri Sipilä. Ilmapuntari Jos Vaasa olisi mies, se olisi Jari Sarasvuo. Minun mielestäni hän puhuu suvereenisti asian vierestä, kun puhutaan tasapuolisuudesta. Kylmenee. Ja ri So in i. Mikä on poliittinen voimaeläimesi ja miksi. Kun aikaa on, yritän viettää sen ystävien kanssa. – En tiedä, onko se nyt niin kauhean fiksua kuuluttaa kaikelle kansalle, että polttaa tupakkaa, mutta se on tullut sanottua. Riittääkö enää yksi, vai vetäiseekö esimerkiksi Väyrynen kolmoset pöytään. Siitä on kauan aikaa. Mitä olisi pitänyt jättää sanomatta täysistunnossa. – Minä välitän. Näyttää siltä, että työntekijä maksaa moninkertaisesti yritysten tulosten paranemisen kikystä alkaen. Tällä hetkellä on järjetöntä, että tupakoitsijoista on tehty henkipattoja laittamalla heidät kadulle tupakille. Presidenttiehdokkailla on tiukka nokittamisen paikka, kun Saulin ja Jennin vauvauutinen tuli julkisuuteen. Ja sitä, että tietää, mitä oikeasti haluaa ja uskaltaa myöntää virheenä. Ahdistellaanko tupakoitsijoita liikaa. Eli sen, että on ensin ollut väärässä porukassa, tullut sumutetuksi. Ei addiktio lähde pakottamalla. Se nyt on kaikkein eniten sellainen, joka kantaa huolta myös duunareista. Mitä vaaditaan onnistuneeseen poliittiseen loikkaan. Lohikäärme on myös erittäin lämmin ja pystyy hyvin puolustamaan sitä, mikä sen mielestä on oikein. – Kyllä ja ei. Jos Vaasa olisi mies, kuka hän olisi
Jatkamme painostusta, kunnes epäreilut lomarahaleikkaukset perutaan ja kunnes lapsiperheet ja eläkkeensaajat saavat oikeutta. Siksi hallituksen arvovalinnat huolestuttavat. Hyvä Petteri Orpo SINÄ JA KOKOOMUS olette tehneet kovan diilin keskustan ja Juha Sipilän kanssa. Ei voinut välttyä johtopäätöksestä, että kokoomus haluaa kasvattaa tuloeroja. Pettymys oli sitäkin isompi, kun tulokset olivat päinvastaiset: indeksileikkaukset syövät pienet korotukset ja pientä työeläkettä saavat unohdettiin täysin. Hallitukselta on riittänyt rahaa erityisesti hyväosaisten veronkevennyksiin: miljoonaperijät, suurten metsäomistusten haltijat ja Opposition ääni PIA VIITANEN Myös eläkkeensaajat unohdettiin. Viime viikolla eduskunnassa kuulimme, kun kokoomuksen edustajat kilvan kertoivat, että tuloeroja tarvitaan. 4 12. Turha byrokraattinen ja kallis uusi taso. Ihan vain kansalaisten hyvinvoinnin ja hyvän hallitusyhteistyön jatkumisen nimissä jaoitte kokoomukselle valinnavapauden terveyspalveluihin ja keskustalle maakuntamallin. Näitä arvovalintoja emme SDP:ssä niele. Mutta uudet maakunnat – ja keskusta – eivät pitkään suostu kuohittuun valtaan eli valtaan ilman verotusoikeutta. Teidän Jannekin Helsingissä on tätä ihmetellyt. Etsinnässä sydän ja omatunto ON MYÖNTEISTÄ, ETTÄ talous kasvaa. Kokoomus on pitkään ajanut sitä, että palkansaajan verotus ei kiristy. Tämän sinäkin olet toistanut useissa haastatteluissa. Se ei ole yllätys, se sen sijaan on, että nykykeskusta on unohtanut juurensa ja toteuttaa kokoomuslaista politiikkaa, jopa innostuneeseen sävyyn. Kesällä kuultiin toivon pilkahdus, kun keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja vaati, että budjetissa pitäisi korottaa takuueläkkeitä mittavasti ja toimia eläkeläisköyhyyden torjumiseksi. Kirjoittaja kansanedustaja (sd.) suurituloisimmat apteekkarit hyötyvät samaan aikaan, kun perusturvaa leikataan. Olennainen kysymys on, kuuluuko kasvu kaikille. LOKAKUUTA 2017 VIIKON SANA » Benjamin Franklin: Hyvä omatunto on kuin ainainen joulu. Terveisin Demokraatin väki Jotenkin kansalaisena tuntuu, että tämä kauppa oli huono sinulle ja minulle. Olemme vaatineet, että hallitus löytäisi sydämen ja peruisi epäreilut opettajien, hoitajien, siivoojien ja kaikkien julkisen puolen työntekijöiden lomarahojen leikkaukset. Myös monet muut arvovalinnat huolestuttavat. Pari valittua sanaa Ville Ranta. Ja kun maakunnat pääsevät verottamaan valtion ja kunnan rinnalla, kokonaisveroaste varmasti nousee, vaikka kuinka verotuksellisia tehtäviä yritettäisiin jakaa. Niihinhän kikyssä päädyttiin sen seurauksena, kun hallitus kiristi sopimaan asiasta pakkolakien uhalla. Tämän voisi sanoa rehellisesti ääneen. Syksyn alussa pääministeri Sipilä myönsi, että hallitus päätöksillään lisää eriarvoistumista. Syksyn istunnoissa olemme näiden puolesta ahkerasti puhuneet ja sama tulee jatkumaan. Tämänkin ääneen sanominen olisi rehellistä. Sote-uudistuksen tarpeellisuudesta ei ole epäilystä, mutta miksi siihen piti liittää keskustan valtapyrkimykset eli maakuntamalli. Jotenkin kansalaisena tuntuu, että tämä kauppa oli huono sinulle ja minulle. Mielestäni kuuluu. Iloitsin, ja ajattelin, että vihdoin alkiolaishenkinen omatunto on saavuttanut keskustan. Eduskunnan tietopalvelun ja valtiovarainministeriön selvitykset näyttävät, että hallitus lisää tuloeroja ja eriarvoistumista. Nyt, kun talous on kasvanut odotettua ripeämmin, olisi oikein peruuttaa lomarahaleikkaukset tulevilta vuosilta. Näin voitaisiin yhteisessä hengessä todeta kasvun todellakin kuuluvan kaikille. On hämmästyttävää, että hallitus on kiristämässä lapsiperheiden verotusta
Suomessa asuvat venäläiset kertovat törmäämisestä ennakkoluuloihin ja kielteisiin asenteisiin. Eduskunnan Venäjä-ystävyysryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) on puuttunut ulkoja turvallisuuspoliittisen keskustelun sävyn muuttumiseen. Se tuo oman muistutuksensa, miten isoista asioista merellä voi joskus olla kyse. Tulee olla luontevat keskusteluvälit. Sankaruuden saavuttaminen siinä kilvoittelussa, kuka koviten Venäjästä sanoo, alkaa vaatia kekseliäisyyttä. Näin totesi tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhuessaan Maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä vajaa vuosi sitten. syyskuuta. Uhkiin ja ongelmiin tarjotaan yhä useammin erilaisia sotilaallisia ratkaisuja. Se tekee siitä kiehtovan. Julkisuudessa esillä olleet lapsikiistat eivät ole nakertaneet Suomen myönteistä maakuvaa. Se on suorastaan elinehto merellä työskentelevälle. EU:n jäsenenä länteen asemoitunut Suomi haluaa tulla toimeen kaikkien naapuriensa kanssa. Korkokengät eivät hidasta Söderholmin liikkumista, vaikka kannella on liukkaitakin kohtia. Hän on heti alukseen siirryttäessä kuin kotonaan, vaikka ei ole itse jäänmurtajalla työskennellyt. Nyt Luoteisväylän jälkeen hän miettii, että Koillisväylä olisi vielä joskus elämässä mielenkiintoista nähdä vertailun vuoksi. Nevan metropoli teki vaikutuksen. Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikan pitkältä linjalta ei ole syytä livetä. Se ei ole nöyristelyä vaan vastuullista ulkopoliittista realismia. Siirrymme kuvauksiin Sisu-jäänmurtajalle. Liittymisellä on mediassa suurempi kannatus kuin kansalaisten keskuudessa. Heinäluoman mukaan Suomessa on vallalla jonkinlainen jälkisuomettuneisuuden kausi, jossa tilanne on kääntynyt päälaelleen: Venäjässä ei tahdota nähdä oikein mitään hyvää. Helsingistä Pietariin on vain 400 kilometriä, rajalta parisataa. Viime vuosina kehitys Venäjällä on ollut monella tapaa huonoa, etenkin sananvapausja ihmisoikeuskysymyksissä. Jopa ryssittely on palannut kielenkäyttöön kaduilla, somessa ja urheilukatsomoissa. – Kovin vaikea ajatella, mitä on jäänyt sanomatta. Vain negatiivinen juttu Venäjältä näyttää ylittävän uutisriman. Allegrolla pääsee. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Pienet eivätkä vähän suuremmatkaan asiat hätkäytä häntä. Ohjelmaan mahtuivat niin opastettu kierros Eremitaasissa, baletti-ilta Mariinski-teatterissa kuin tutustuminen paikalliseen tv-kanavaan. Tämä selviää Suomen ulkoministeriön ja Moskovan suurlähetystön teettämästä kyselytutkimuksesta. Miksi näin. Vaikka Söderholm viihtyy puheensorinassa Sanomatalon kahviossa, hän kertoo olevansa mieluusti myös yksin. – Viisas katsoo, olisiko tarjolla jotakin sellaista, joka voisi vastakkainasettelua vähentää. Söderholm neuvoo toimittajaa ja kuvaajaa, miten jäänmurtajalla tulee liikkua.. Tässäkin tilanteessa Suomen etu on ylläpitää toimivia suhteita maiden välillä. Venäjässä ei tahdota nähdä oikein mitään hyvää. JK Kun kaikki liittyy mereen Tapaamme diplomimerikapteeni Päivi Söderholmin kanssa Estonian uppoamispäivänä 28. 5 12. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 PÄIVI SÖDERHOLMIN HAASTATTELU SIVULLA 22 Kohtaaminen TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . Tässä vaikuttavat kansalliset stereotypiat ja vakiintuneet käsitykset ”venäläisistä yleensä”. Söderholmilla on näkemisen ja tietämisen jano. Y li kaksi kolmesta venäläisestä kertoo suhtautuvansa Suomeen myönteisesti tai erittäin myönteisesti. Vailla vertailukelpoista tutkimustakin voi todeta, ettei Venäjän maakuva Suomessa ole yhtä myönteinen. Söderholmilla on jalat tukevasti maassa. LOKAKUUTA 2017 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Yhtä moni arvioi Suomen ja Venäjän suhteet normaaleiksi tai rauhallisiksi. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Otsikoissa toistuvat maan talouden ongelmat ja sotilaallinen uhka. Uhkakuvien maalailu sopii niiden pelikirjaan, jotka ajavat Suomea sotilasliitto Naton jäseneksi. Sitä kutsutaan dialogiksi, diplomatiaksi, presidentti Niinistö sanoi puheessaan. Demokraatin toimitus vieraili viime viikolla Pietarissa. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. KUVA JANI LAUKKANEN Kuka koviten Venäjästä sanoo. Venäjä-uutisoinnissa painottuvat kielteiset asiat. Heinäluoma kuvaa tätä militarisoitumiskehitykseksi. Söderholmin kertoessa elämästään kaikki liittyy tavalla tai toisella mereen. Perinteisesti Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikan keskiössä ovat olleet diplomatia ja poliittiset ratkaisut
Sosiaalija terveysministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan sote-keskuksiin palkataan sosionomi, joka vastaa asiakkaiden neuvonnasta ja ohjauksesta. Niitä, jotka ovat osakeyhtiöitä ja niitä, joista vastaa maakunta. – Maakunnan sosiaalityöntekijä on tiiviissä yhteydessä sote-keskuksiin joko jalkautumalla tai sähköisten palveluiden avulla. – Eli nyt tulee olemaan kahdenlaisia sote-keskuksia. Tästä on tulossa velvoittavaa. Nyt niin sanottua pakkoyhtiöittämistä ei enää vaadita. Osa palvelusta toteutetaan terveysasemalla, osa palveluseteleillä yksityisellä ja osa liikelaitoksen sisällä erikoissairaanhoidossa. Sote-keskusten palveluvalikomaa on hallituksen esityksessä supistettu, mikä pienentää Hiilamon mukaan asiakkaiden pääluvun mukaan maksettuun rahoitukseen kytkeytyvää kermankuorinnan riskiä. Sen kautta uskottiin tulevan kolmen miljardin säästöt. – Eihän tästä integraatiosta jää jäljelle enää mitään. Soten paluu Valinnanvapaudesta jälleen uusi orastava sopu J uha Sipilän (kesk.) hallituksen suururakka, maakuntaja soteuudistus nytkähti askeleen eteenpäin, kun hallituksen reformiministeriryhmä löysi yhteisen näkemyksen uudistusta hidastaneesta sosiaalija terveyspalvelujen valinnanvapausmallista. Hallituksen esityksessä integraatiota yritetään turvata muun muassa jalkauttamalla sosiaalipalveluita sote-keskuksiin. Ihmiset, jotka eivät valitse itselleen sote-keskusta, siirtyvät aluksi maakuntien palvelukeskusten asiakkaiksi. Sote-keskukset eivät saa itse antaa myöskään asiakasseteleitä, joiden avulla ne olisivat voineet siirrellä asiakkaita. Hiilamon mukaan julkinen palveluntuotanto on saanut lisää aikaa sopeutua muutokseen. Yksityisiin sote-keskuksiin olisi perustuslaillisista syistä jäämässä vain sosiaalihuollon ohjausja neuvontatehtävä. Asiakasseteli ratkaisee yksityisten roolin Yksityisten palveluntarjoajien markkinaan vaikuttaa palveluvalikoiman lisäksi myös asiakasseteli, jonka käytöstä on tulossa maakun. P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Merja Mäkisalo-Ropponen: Vuoropuhelu on sosiaalista pääomaa, jota voidaan verrata lukutaitoon. Yksityisiin sote-keskuksiin sitoudutaan puoleksi vuodeksi kerrallaan. Lakiin on kirjattu pykälä asiakassuunnitelmasta, joka ratkaisee tiedonkulkuun ja erillisiin suunnitelmiin liittyvät ongelmat, Saarikko sanoo. – Asiakassuunnitelma tehdään maakunnan liikelaitoksessa. Palvelukeskuksen asiakkuuden voi katkaista halutessaan vaikka heti ja valita itselleen esimerkiksi lähempää löytyvän sote-keskuksen. Muu sosiaalihuolto olisi maakunnan palvelua. 6 12. Sosiaalihuollon lisäksi sote-keskuksista on jäämässä pois ainakin alkuvaiheessa myös erikoissairaanhoidon perustason palvelut. Kevään esityksessä kaikki suoran valinnanvapauden piirissä olevat palvelutuottajat olisivat olleet yhtiömuotoisia. Toivottavasti uudistus menisi nyt eteenpäin. Syy uusintakierrokseen on eduskunnan perustuslakivaliokunnassa, joka pakotti hallituksen miettimään kesäkuussa uusiksi muun muassa maakuntien roolin sote-palveluiden tuottajana. Asiakasta viedään kuin litran mittaa Paateron mukaan palveluohjauksesta uhkaa tulla asiakkaan pompottelua. Maakuntien sote-keskukset voivat olla osa maakunnan palvelulaitosta tai siitä erillään esimerkiksi omina yhtiöinään, soteuudistuksen asiantuntijatyöryhmään kuuluva professori Heikki Hiilamo sanoo. Perustuslakivaliokunta kiinnitti kesällä huomiota myös uudistuksen nopeaan aikatauluun, joka uhkasi ajaa sosiaalija terveyspalvelut kaaokseen. – Siirtymävaihe on nyt hallitumpi. Parlamentaarisen seurantaryhmään kuuluvan kansanedustaja Sirpa Paateron (sd.) mukaan soten säästötavoitteet vesittyvät. – Mukana ei ole niin isoja rahoja. LOKAKUUTA 2017 ” Valinnanvapaus on saanut suhteettoman paljon huomiota poliittisista syistä. Tilalle on tullut velvoite perustaa maakunnallisia liikelaitoksia. Integraatio ei toteudu sosiaalija terveyspalvelujen välillä eikä se toteudu terveydenhuollon perustason ja erityistason välillä, Paatero sanoo. Tämä on esimerkiksi moniongelmaisten paljon palveluja käyttävien ihmisten kannalta aika monimutkaista
LOKAKUUTA 2017 Soten säästötavoitteet vesittyvät. Saarikon mukaan olennasta on, ettei perustuslakivaliokunta sulkenut lausunnossaan mitään valinnanvapauden työkaluja pois. Mallissa ovat edelleen mukana sote-keskuksen ja asiakassetelien lisäksi myös henkilökohtainen budjetti. Seuraavaksi se olisi tarkoitus saada läpi perustuslakivaliokunnasta. – Markkinan koko kuuluu vaikutusarviointiin ja sitä valmistellaan parhaillaan. Saarikko arvioi asiakassetelimarkkinan kasvavan hallituksen kevään sote-esitykseen verrattuna. – Nyt on määritelty mitkä palvelut ainakin kuuluvat valinnanvapauden piiriin. – Tässä se ei ole mahdollista, Paatero sanoo. Kokoomuksen sotevastaavan, sisäministeri Paula Risikon mukaan seteleiden kattamat palvelut ovat aiempaa laajempia. TYÖN PUOLUE Päätoimittaja Mikko Salmi pohtii kirjoituksessaan, millainen työn puolue SDP on, ja kuinka arvokasta erilaiset työt ovat. – Se kuinka laajasti asiakasseteliä käytetään, vaikuttaa siihen miten suureksi yksityisten palvelujentuottajien rooli uudistuksessa kasvaa, Hiilamo arvioi. – Valinnanvapaus on saanut suhteettoman paljon huomiota poliittisista syistä. – Valinnanvapaus toimii myös julkisen järjestelmän sisällä. Leikkauksista vaativan erikoistason toimenpiteet pysyvät edelleen maakuntien ylläpitämissä sairaaloissa. Arvio lähtee siitä, että asiakassetelimarkkina on suurempi kuin keväällä. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA nille velvoite. Torstaina valinnanvapausesitys etenee hallituspuolueiden eduskuntaryhmien arvioitavaksi. Olen tosi tyytyväinen. SDP, Kuntaliitto ja muun muassa Helsingin kaupunki olisivat kaivanneet myös kunnille mahdollisuutta osallistua sote-palvelujen tuotantoon. VARHAISKASVATUS VAARASSA Kansanedustaja Maria Tolppanen (sd.) pelkää, että jos sosionomikoulutuksen saaneet eivät jatkossa pääse lastentarhanopettajan tehtäviin, voi koko varhaiskasvatus vaarantua. Nämä eivät saa jäädä maakuntien päätettäväksi. Halutessaan maakunnat voivat myös lisätä niiden määrää. – Perustuslakivaliokunta teki asiakkaalle ja ihmiselle palveluksen, kun se vaati valinnanvapauden piiriin tuleviin palveluihin tarkkarajaisuutta. Risikko on perustuslakivaliokunnan vuoksi tehtyihin viilauksiin tyytyväinen. Merja Mäkisalo-Ropponen: Vuoropuhelu on sosiaalista pääomaa, jota voidaan verrata lukutaitoon. 7 12. Leikkaus voidaan valita vaikka toisen liikelaitoksen sairaalasta. Simo Alastalo Demokraatti. Mukana on muun muassa kotisairaanhoitoa, kotipalveluja, terveydenhuollon ammattihenkilöiden vastaanottoa, poliklinisiä toimenpiteitä ja leikkaustoimintaa, Risikko sanoo. Toivottavasti uudistus menisi nyt eteenpäin, Hiilamo sanoo. Kevään esityksessä asikassetelimarkkinat olivat Hiilamon mukaan jo todella isot. MIESTEN TASA-ARVO VAARASSA Miesten tasa-arvo ry pöyristyi, kun Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoi koulupoikia laiskureiksi, joita ei ponnistelu kiinnosta
Demokraatti, STT Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO Tupon haamu kummittelee lanteet ja palkanmaksukyky. Tästä kertoo yllä olevassa jutussa näkemyksensä Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. 8 12. Niiden alimpaan hornaan manaama tupo ja keskitetty sopiminen kummittelevat vähitellen kuumenevalla liittokierroksella. Tämä voi tarkoittaa valmistautumista työtaistelutoimiin. Metsäteollisuus perusteli nollakorotusehdotusta sillä, että työntekijäpuoli ei ole ollut valmis neuvottelemaan tuottavuutta parantavista muutoksista työehtosopimukseen. Työnantajat halusivat keskitetyt ratkaisut hautaan ja enemmän paikallista sopimista työpaikoille. Neuvottelut keskeytyivät tähän. – Meille ei haluta maksaa korotuksia, ettei siitä tulisi ennakkotapausta muille. Keskenään työnantajat ovat sopineet sen. Hän arvelee, että Metsäteollisuuden tarjoama nollakorotus tulee eteen myös muille vientiliitoille Teknologiateollisuus hyppää takaisin liittorajat ylittävään palkkakoordinaatioon.. Jo toteutuneesta kikystä ja yritysten parantuvista tuloksista huolimatta näyttää, että työntekijöille pelataan uutta mustapekka-korttia eli Suomen talouskasvun maksumiehen roolia. Tämän kuun lopussa päättyy puolestaan Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimus. Tosin tällä kertaa Teknologiateollisuus itse ajaa omaa tupomalliaan, missä se koordinoi vientiliittonsa nollalinjaan. Näin heidän mielestään huomioitaisiin yritysten erilaiset tiE linkeinoelämän keskusliiton ja Teknologiateollisuuden toiminta on metkaa. Vaikka liittokierroksella pitäisi keskittyä oman alan sopimukseen, Vanhalan mukaan Metsäteollisuus käyttäytyy ikään kuin rakenteilla olisi tupo. LOKAKUUTA 2017 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi ” Tarvitaan pieni ihme, että tästä ei tulisi konfliktia. Jos Teknologiateollisuus ajaa keskitettyä vientialojen nollalinjaa, hyppää se paikallisesta sopimisesta takaisin liittorajat ylittävään palkkakoordinaatioon. Tässä vaiheessa työmarkkinaneuvotteluja on ilmassa paljon neuvottelutaktista pullistelua ja tinkivaran hakemista. Tällä viikolla SAK:laiset liitot nostivat toimintavalmiuttaan. Paperin neuvottelut linjaavat syksyn liittokierroksen suuntaa. – Jos meille tarjotaan nollaa, niin esitykset tulevat olemaan muillakin nolla pilkku -alkuisia. Alan nykyisen työehtosopimuksen kausi päättyi reilu viikko sitten. Tarvitaan pieni ihme, että tästä ei tulisi konfliktia. – enintään pienillä desimaalikorotuksilla kaunisteltuna. Metsäteollisuuden ja Paperiliiton neuvottelut ovat takunneet, ja viime viikolla Metsäteollisuus ehdotti nykyisen työehtosopimuksen jatkamista vuodella nollan prosentin palkankorotuksella. Elorannan mielestä nollakorotukset eivät ole perusteltuja talouden näkökulmasta. Kaikki merkit näyttävät siltä, että ollaan menossa kohti työtaistelua. Nolla – lupa työtaisteluun – Näyttää siltä, että työnantajapuoli pyrkii ajamaan nollakorotuksia kaikille aloille, mutta nollakorotuksilla ei sopimuksia SAK:laisille aloille synny, sanoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Paperiliiton puheenjohtajan Petri Vanhalan mukaan Metsäteollisuuden nollalinja on merkki siitä, että liittokierros uhkaa kaatua
Lääkemyynnin verot maksetaan Suomeen ja niillä rahoitetaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. apteekki. Heille sopii paremmin muut keinot.” Farmasian tohtori Kirsi Rosenqvist, Riihimäen Aarre apteekin apteekkari. Flunssa-aikaan keskustelemme apteekissa paljon myös yskän hoidosta. LOKAKUUTA 2017 Apteekkarit ovat korkeasti koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia. KYSY ASIANTUNTIJALTA HYVÄT NEUVOT SISÄLTYVÄT HINTAAN. . Lisäksi he ovat yrittäjiä, jotka työllistävät yli 8000 ammattilaista. Ikääntyneille tai lapsille en suosittele yskänlääkkeitä lainkaan. 9 12
10 12. LOKAKUUTA 2017 ” Eihän meidän porukka ole unohtanut sitä, mistä tämä hallitus lähti liikkeelle.
– Sosiaaliturva, eläkkeet, työttömyysturva ovat meidän työpintaamme. – Se on liitoilla, ne tekevät itsenäisesti sitä, Eloranta sanoo. Liitot arvostavat SAK:n järjestöllistä voimaa Tällä tes-kierroksella koordinaatio koskee enemmän laadullisia asioita. – Näin on. SAK linjasi asiaa edustajakokouksessa 2016. Siitä on hallituksen ja ay-liikkeen suhteessa päästy jonkinlaiseen linnarauhaan. Koettu pitää edelleen varpaillaan. Esimerkiksi työttömyystuvan uudistamisessa. Ovatko keskusjärjestöt katsomossa tai peräti paitsiossa. – Emme ole siitä barrikadeille lähteneet, mutta ei sitä myöskään unohdeta. Työnantajapuoli ja oikeisto lyövät rumpua paikallisen sopimisen puolesta. – Jos finanssikriisi ei olisi iskenyt ja sen päälle tullut Suomen talouden vaikeudet, voi olla, että tämä olisi nopeamminkin tapahtunut, Eloranta sanoo. – Nyt tehdään yksi sopimuskierros ja sitten mietitään, mikä meni hyvin, mikä meni huonosti. Jos luottamuksen menettää, se tulee vastaan monessa. Pitkittynyt taantuma toi keskitetyille lisäaikaa. 11 12. – Lähestymistapa siellä oli hyvin puritaaninen ja ideologinen. Keskusjärjestöjen rooteliin kuuluvat myös palkkausjärjestelmät. Pidämme sitä kilpailukykysopimuksen vastaisena, Eloranta sanoo. Kolmikantainen valmistelu jatkuu, esimerkiksi työttömyysturvassa ja sosiaaliturvassa. Väliin tuli kuitenkin talouskriisi. Työlainsäädäntö on edelleen SAK:lle keskeistä tekemistä. On syytä muistaa, ettei keskitetyistä luopuminen tarkoita myös kolmikannan hautaamista. Ei ollenkaan pragmaattinen. Ei rahaa, ei palkkapolitiikkaa. Vähän niin kuin poltetun maan taktiikkaa. Palkansaajat menettävät vaikutusvaltaa Palkansaajien kannalta Sipilän hallituksen alkuaika oli Elorannan mukaan ihan katastrofia. Mitä meidän pitää tehdä paremmin. Sopimuskierroksen jälkeen istutaan alas – Jokainen keskusjärjestö tykönään tekee omaa roolin määritystään, Eloranta sanoo tilanteesta. Tuskin kuitenkaan kukaan halusi finanssikriisiä keskusjärjestöjen aseman ylläpitämiseksi. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja valittiin keskusjärjestön puheenjohtajaksi kesäkuussa 2016. Tuotettava yhteistä tietopohjaa ja yhteisiä linjauksia. EK veti maton keskitettyjen alta sivuille vilkuilematta. Erityisesti työnantajalinjausten takia, Jarkko Eloranta sanoo. Eloranta viittaa EK:n päätökseen, ettei keskusjärjestö saa sopia suomalaisen työn hinnasta tai olla työehtosopimustoimintaa kehittämässä. – Meidän on oltava siinä mukana. – Kun EK on pöydästä pois – eli meillä ei sitä vastapuolta tai myötäpuolta ole – silloin me emme tietenkään voi työn hinnasta neuvotella. Se tarkoittaa Jarkko Elorannalle ihmisten aktivointia ja mobilisointia sekä järjestöllisen toimintakyvyn ylläpitämistä. – Eihän meidän porukka ole unohtanut sitä, mistä tämä hallitus lähti liikkeelle. Strategiatyötä jatkettiin viime syksynä. Että ei sen väliä vaikka itsellekin tulee vahinkoa, kunhan tämä nyt tehdään. Pöydälle nousi työelämän muutos digitalisaatioineen, robotisaatioineen, alustatalouksineen. Katsotaan asiaa toisesta kulmasta: mitä suomalainen palkansaaja menettää, kun keskitetyistä luovutaan. Elorannan mukaan uuden roolin muotoutuminen vie ainakin yhden nelivuotisen edustajakokouskauden. – Viimeksi oli työaikalaki ja vuosilomalakiuudistus lähtee liikkeelle. Ilkka Yrjä Demokraatti Jari Soini Suurin palkansaajakeskusjärjestö luo uutta roolia Jarkko Elorannan johdolla. – Uskon, että esimerkiksi tällaista aktiivimallia ei tässä maassa olisi, jos olisi keskitetty sovittu, SAK:n puheenjohtaja sanoo. Luonne on kuitenkin muuttunut. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n linjauksen jälkeen palkkaneuvottelut käydään nyt liittotasolla. Työn hintaa ei voi enää niputtaa mukaan. LOKAKUUTA 2017 SAK uuden edessä S AK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta joutui edeltäjiinsä verrattuna uuteen tilanteeseen syksyn työmarkkinaneuvotteluissa. Jäsenliitot pitävät tärkeänä, että SAK on edelleen myös järjestöllinen voima. – Selkeätä kauppatavaraa on nyt vaikeampi tuoda pöytään, Eloranta sanoo. Ei asetelmaan hetkessä tultu. – Palkansaajat menettävät vaikutusvaltaa, Eloranta vastaa. Työmarkkinaosapuolilla ei ole samaa vaikutusvaltaa tai vipuvartta hallitukseen. Hakaniemessä pysyvät langat käsissä siihen, mikä on SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen palkkapoliittinen linja. Takana on pitkä, yli kymmenen vuoden prosessi. – Hallituksen esitys aktiivimallista leikkaa työttömältä, joka ei ole työssä tai koulutuksessa. Keskitettyjen avulla on pystytty voimallisemmin vaikuttamaan työttömyysturvan parantamiseen tai veroihin. – Asiat ovat muuttuneet. Silloin myös työnantajapuolella katsottiin, että oli parempi hoitaa sopiminen keskitettynä kuin liitoissa. Hän on ollut SAK:n johdossa runsaan vuoden. Sen luomista ja kehittämistä liittovetoisessa maailmassa Eloranta kuvaa ”isoksi duuniksi”
LOKAKUUTA 2017. 12 12
Nimi syötettiin suomalaiseen tietojärjestelmään ja ruudulle ilmestyi Afganistanista kotoisin oleva Suomen kansalainen. Vaikka Afganistan on todettu epävakaaksi, suurin osa sieltä tulleista on saanut Suomessa kielteisen päätöksen. Mojtaba näki äitinsä ensi kertaa vuosiin ja sai asua perheensä luona Helsingin Itäkeskuksessa. Ikä oli olennainen, koska alaikäistä ei käännytettäisi pois perheen luota. Merkittävä osa väestöstä ei osaa lukea eikä kirjoittaa. LOKAKUUTA 2017 ” Poliisi näytti minulle äidin kuvaa ja kysyi onko hän tässä. Kielteistä päätöstä on usein perusteltu mahdollisuudella maan sisäiseen pakoon, vaikka sitä pitäisi YK:n pakolaisvaltuutetun mukaan käyttää vain poikkeustapauksissa. Syntyviä lapsia ei Tamazonissa kirjata sähköiseen väestötietojärjestelmään, koska sellaista ei ole koko Afganistanissa. Ikäarvio on usein tuuripeliä Kesällä 2015 Mojtaba arvioi Maahanmuuttoviraston puhuttelussa iäkseen noin 15 vuotta. Afganistanissa ei ollut enää perhettä. Isoäiti, jonka kanssa alaikäinen MojKuvat Jari Soini taba oli asunut Tamazonin kylässä, oli kuollut. Suomalaisviranomaisten suosikkipaikka on Afganistanin pääkaupunki Kabul. Hän pysähtyi monta kertaa tienaamaan rahaa, jolla maksaa salakuljettajille. Kun laiva saapui Suomeen ja viranomaiset ottivat hänet kiinni, Mojtaba sanoi sen mitä oli suunnitellut, äitinsä nimen. Pakolaisneuvonta ry:n juristin Hanna Laarin mukaan Afganistan on Suomeen saapuvalle turvapaikanhakijalle vaikea lähtömaa. – Joko hän on minua kaksi kuukautta vanhempi tai päinvastoin, Mojtaba sanoo. Äiti, Mojtaban sisarukset ja isäpuoli olivat asuneet Suomessa jo vuodesta 2009 ja olivat Suomen kansalaisia. Matkan tarkkaa kestoa hän ei osaa arvioida, koska tauot venyivät välillä kuukausien mittaisiksi. Hän oli kielitaidoton ja alaikäinen, ja sai lipun ostamisessa apua maanmieheltään. Lupaprosessi on torjuntapeliä Turvapaikanhakijalla on Suomessa heikko oikeusturva M ojtaba Hassanin matka Afganistanista Suomeen kesti yli vuoden. Mojtaba vastaa myönteisesti. Suomeen jääminen edellytti turvapaikkahakemusta ja Maahanmuuttoviraston, Migrin, päätöstä. Joitakin kuukausia ennen puhuttelua naapurin poika oli Mojtaban mukaan ilmoittanut hänen olevan 15-vuotias. Mojtaba Hassan toivoo turvapaikkapäätöstä ja käy samanaikaisesti koulua Suomessa.. Hänen ystävänsä, naapurinpoika oli äidin ja isoäidin mukaan melkein samanikäinen. 13 12. – Poliisi näytti minulle äidin kuvaa ja kysyi onko hän tässä, Mojtaba kertoo ja ilahtuu edelleen parin vuoden takaisesta muistosta. Onko sinulla koskaan ollut mitään käsitystä syntymävuodestasi tai -kuukaudestasi, Mojtabalta kysytään Maahanmuuttoviraston puhuttelussa. – Migrin mukaan hakijoilla on yleensä mahdollisuus paeta Kabuliin, vaikka sinne kohdistuu tällä hetkellä valtava paine, kun Pakistanista, Iranista ja Euroopasta käännytetyt sadat tuhannet ihmiset ja maan sisäiset pakolaiset suuntaavat sinne, Laari sanoo. Kun Kabuliin paetaan myös Afganistanin levottomista maakunnista, uudet tulijat ilman kunnollisia verkostoja ovat vaarassa ajautua asumaan pääkaupungin slummeihin. Lopulta maaliskuussa 2015 Mojtaba pääsi Ruotsista Suomeen lähtevään laivaan
Maahanmuuttovirasto on aiemmin selvittänyt myös DNA:n. Hän näkee painajaisia, joissa hänet uhataan tappaa. Koska turvapaikkaprosessin tulos vaikutti epävarmalta, Valtonen päätti auttaa Mojtabaa työntekijän oleskeluluvan hakemisessa. Myös psykiatrin lausunto Mojtaban terveydentilasta on toimitettu valituksen mukana hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeus palauttaa Mojtaban tapauksen terveydentilaa kosH än näkee painajaisia, joissa hänet uhataan tappaa. Kun kävin tauolla vilkuttamassa äidille, jota ei oltu päästetty ulkomaalaispoliisin tiloihin, en ikinä unohda hänen ilmettään. Jokainen tarina on erilainen Mojtaban tarina poikkeaa monien muiden Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden kertomuksesta. Suomalaiselle viranomaiselle ikä on tieteellinen kysymys, jota ei kysellä äideiltä eikä naapurinpojilta. Valtosella itsellään on omia lapsia ja samanikäinen kummipoika kuin Mojtaba. Tapauksen käsittely on yhä kesken. Huhtikuun 17. ”Täysi-ikäinen, terve ja työkykyinen mies”, viranomaiset kirjaavat myöhemmin papereihinsa. Hänen todetaan olevan ”todennäköisesti vähintään 18-vuotias”, juuri yli lakiin kirjatun täysi-ikäisyyden rajan. Hän on voinut valita avustajansa. Asiantuntemus turvapaikka-asioissa vaihtelee Laarin mukaan oikeusaputoimistoissa eri puolilla Suomea. Se, että Mojtaba on hazara ei vielä riitä siihen, että hän saisi suojelua Suomesta. Äiti olisi halunnut poikansa Suomeen jo aikaisemmin, mutta viranomaisprosessi oli hänelle lähes lukuja kirjoitustaidottomana liian monimutkainen. Mojtaban, hänen äitinsä ja pienten sisarustensa sukulaisuudesta ei sen perusteella ole epäilystäkään. Eräs heistä on uraa tutkijana tehnyt Sanna Valtonen, joka sai verkostolta viestin tämän vuoden maaliskuussa, meni Pasilan poliisitalolle ja tapasi ensi kertaa Mojtaban ja hänen äitinsä. – Poliisin puhuttelu meni tosin hyvin ja teimme uuden turvapaikkahakemuksen. He olivat hätääntyneitä ja varmoja, että poliisi ottaa Mojtaban kiinni ja palauttaa hänet Afganistaniin. Virasto tekee päätöksensä nopeutetussa menettelyssä. Puhuttelussa on todettu, että Mojtaba on shiialainen hazara, joita sunnaislamin ääritulkintaa edustava taleban pitää harhaoppisina. Virkailijan merkintöjen mukaan hän liikuttuu toistuvasti puhuessaan perheestään ja ikävästään. Hän mainitsee puhuttelussa mieluummin tappavansa itsensä, kuin palaavansa Afganistaniin. Se saadaan Suomeen vasta myöhemmin. päivä tehdyssä oikeuslääketieteellisessä arvioinnissa tutkitaan Maahanmuuttoviraston pyynnöstä muun muassa Mojtaban kämmenluiden luutumisastetta. Suomalaisen psykiatrin diagnoosi on tyly. Ristiriitaisia päätöksiä Mojtabaa avustava Pakolaisneuvonta ry:n juristi on auttanut häntä valittamaan Maahanmuuttoviraston päätöksistä. Tapaus on selvä joulukuussa 2015. Mutta Mojtaba ei tätä tiedä, eikä todistus ole mukana turvapaikkapuhuttelussa. – Mojtaba on ensimmäinen, mutta olemme saaneet samalla systeemillä läpi jo kaksi työlupaa. Miksi Mojtaba ei tullut Suomeen muun perheensä mukana jo vuosia sitten. Psykiatrin lausunnon mukaan Mojtaballa on univaikeuksia. Ensin tarvittiin työpaikka. Samalla konseptilla on työllistetty sen jälkeen liki 20 turvapaikanhakijaa. Voit mennä takaisin Afganistaniin, hän toteaa runsaat puolitoista vuotta kielteisen päätöksen jälkeen. Mojtabaa ei ole Afganistanissa vainottu, hänellä ei ole terveysongelmia. Mojtabasta tulee vuoden vanhempi, täysi-ikäinen, jolla ei ole enää lain mukaan perheenjäseniä Suomessa. Matkan varrella kielteisten päätösten, niihin haettujen täytäntöönpanokieltojen ja hallinto-oikeuteen osoitettujen valitusten myötä Mojtaban tapaus kiirii myös turvapaikanhakijoita avustavan vapaaehtoisringin korviin. 14 12. Taskeraan kirjattu syntymäaika siirretään maaliskuulta edellisen vuoden joulukuulle. Verkostossa on jäseninä akateemisissa ammateissa olevia ihmisiä, tutkijoita ja professoreja. Ikäarvio on kyseenalaistettu. Jääminen Afganistaniin on ollut Mojtaballe hyvin ahdistava kokemus, samoin pitkäksi venähtänyt ja yksinäinen matka Suomeen. Lupasin hänelle, että jos se minusta on kiinni Mojtabaa ei viedä. Hän samastui äidin hätään voimakkaasti. Ne etenivät nopeammin, ehkä siksi, ettei niihin ollut liitetty turvapaikkahakemusta, Valtonen sanoo. Työpaikka voi ratkaista luvan Maahanmuuttovirasto käsitteli turvapaikkahakemuksen nopeutetussa menettelyssä, ja teki kielteisen päätöksen. Hassanin reitti Afganistanista Suomeen Afganistan Pakistan Iran Turkki Kreikka Makedonia Serbia Unkari Itävalta Saksa Tanska Ruotsi Suomi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13. Valtonen puhui työnantajiksi omia tuttaviaan, helsinkiläisiä yksityishenkilöitä, joista osa on Valtosen kontaktien vuoksi korkeassa asemassa. Sen mukaan hän olisi täyttänyt 17 vuotta maaliskuussa 2015. Hän ei itse osaa sanoa, mutta Maahanmuuttoviraston selvityksen mukaan perheenkokoajana toiminut Mojtaban velipuoli ei kirjannut häntä hakemukseen, koska veli ja Mojtaba eivät ole biologisia sukulaisia. LOKAKUUTA 2017 Mojtabin iästä on osoituksena myös afganistanilainen syntymätodistus, taskera. Mojtaba on vakavasti masentunut ja vaarassa tehdä itsemurhan. Toisin kuin hänen, turvapaikanhakijoiden on syksystä 2016 alkaen pitänyt ensin kääntyä oikeusaputoimiston puoleen, kun heidän asiansa on ollut Maahanmuuttoviraston käsittelyssä. Alaksi valikoitui siivous, koska se ei pääkaupunkiseudulla kuulu ETA-alueiden ulkopuolelta tulevien tarveharkinnan piiriin. Afganistanilainen todistus ei ritä Maahanmuuttoviraston ikätutkimus on vain tieteellinen arvio, joka voi heittää kaksi vuotta suuntaan tai toiseen. Suuresta osasta on parissa vuodessa tullut turvapaikkaprosessin ja sitä koskevan lainsäädännön asiantuntijoita. Palautusuhan vuoksi työpaikalla oli kiire, joten Valtonen hyödynsi verkostonsa kokemuksia: työpaikan muodollisuudet räätälöitiin kasaan työvoimaviranomaisten neuvojen mukaan kolmessa päivässä. Mojtaba ei Maahanmuuttoviraston puhuttelussa kerro terveysongelmistaan, onhan hän saamassa oman käsityksensä mukaan luvan jäädä Suomeen perheensä alaikäisenä lapsena. – Migri sanoi, että olet täysi-ikäinen etkä tarvitse perhettä. Mojtaba on edelleen äitinsä ja perheensä luona Suomessa. YK:n pakolaisjärjestön mukaan hazarat kohtaavat Afganistanissa jatkuvaa sosiaalista syrjintää ja riistoa kuten laitonta verotusta, pakkotyötä ja fyysistä hyväksikäyttöä
Pakolaisoikeuden mukaan epäselvät tilanteet pitäisi ratkaista hakijan eduksi. – Suomessa tämä on ollut vähän kuollut kirjain samalla tavalla kuin lapsen etu, Laari sanoo. Muun muassa eduskunnan hallintovaliokunta on asiantuntijakuulemisten jälkeen todennut testin olevan luotettava vain alaikäisinä tulleille, jotka todetaan testissä 20-vuotiaiksi tai sitä vanhemmiksi. Toisen Mojtabaa vanhemman afgaanimiehen kohdalla Migri kuitenkin myöntää oleskeluluvan. Mojtabaa avustavan Hanna Laarin mukaan tämä ei Suomessa usein toteudu. Simo Alastalo Demokraatti Mojtaba Hassan pelkää, että paluu Afganistaniin olisi hänelle hengenvaarallinen.. Ei vaikka se ymmärtämiseen ei tarvita lukutai kirjoitustaitoa. Maakuntarajaus on merkittävä. Aikaa kuluu. LOKAKUUTA 2017 kevien selvitysten perusteella takaisin Maahanmuuttoviraston käsiteltäväksi. Demokraatin haltuunsa saamat maahanmuuttoviranomaisten ratkaisut eivät ole oikeusturvan kannalta ristiriidattomia, mutta ne paljastavat kulttuurieroja. Perusteena on psykiatrisen hoidon tila, joka on Afganistanissa Migrin arvion mukaan ”erittäin huono”. Apuna ovat olleet pienemmät sisarukset, joista toinen saapui Suomeen vauvana. Ilmapiiri ohjaa prosessia Maahanmuuttoviraston linjaukset vaikuttavat aika sattumanvaraisilta myös Hanna Laarin mukaan. Silti viranomaiset eivät tunnu ymmärtävän miksi kiistanalaisen ikätestin perusteella aikuiseksi ja virheellisesti terveeksi todettu Mojtaba ei haluaisi asua Afganistanissa tuhansien kilometrien päässä ainoista perheenjäsenistään syrjityn vähemmistön edustajana. Kotikylä sijaitsee maakuntien rajalla, joten viranomaiset tulkitsevat hänen asuvan Dajkundissa, eivät viereissä Uruzganissa, jossa Mojtaba ja hänen perheensä kertoo asuneensa. Turvapaikkapuhutteluun on kirjattu kuinka Mojtaba kertoo olleensa Afganistanissa käytännössä orpo. Taustalla voi olla vuonna 2015 moninkertaistunut työmäärä ja järjestelmän ruuhkautuminen. Syksyllä 2017 Mojtaban tapaus on jälleen käsiteltävänä hallinto-oikeudessa, joka on toistaiseksi kieltänyt hänen käännyttämisensä. ”Hallinto-oikeus katsoo, että valittajan kotialueella on käynnissä sisäinen aseellinen selkkaus”, oikeus totesi ja palautti miehen tapauksen takaisin Maahanmuuttovirastoon. Valtosen näkemyksen mukaan oikeusturva ei Suomessa toteudu turvapaikanhakijoiden kohdalla. Syynsä voi olla myös poliittisen ilmapiirin kiristymisellä. Samaan aikaa hänelle haetaan työperäistä oleskelulupaa. – Olisi hyvä, että tuomaritkin kohtaisivat turvapaikanhakijoita. Migrin mukaan myös Mojtaban kotiseutu on turvallinen. Oleskeluluvan saanut mies kärsii masennuksesta, Mojtaban masennus on vakava. Kokonaisvaltainen ymmärrys saattaa jäädä uupumaan – etenkin, jos avustaja ei ole panostanut valituksen laatimiseen. Olot olivat siellä opiskeluun liian turvattomat. Epäselvissä tapauksissa tulosta pitäisi tulkita testattavan eduksi. Maahanmuuttoviraston toiminta näyttää entistä erikoisemmalta. Olen sen omassa työssänikin huomannut, että kun ihmisen tapaa, tapaus saattaakin tuon jälkeen näyttää erilaiselta kuin vain papereiden perusteella. Suomalainen viranomainen selvittää kaiken mahdollisen DNA:sta Mojtaban kotikylässä puhuttuun darin murteeseen ja luetteloi hänen taskussaan olleen paperinpalan, jolle on kirjoitettu käsin shiialaisen virren sanat. Hanna Laarin mukaan nykyinen ilmapiiri näyttäisi heijastuvan välillä myös tuomioistuinten päätöksissä. Hallinto-oikeus totesi toisen afgaanimiehen kohdalla vuonna 2016 kaikkien Uruzganin piirikuntien olevan joko talebanien hallussa tai talibanin taistelevan niiden hallinnasta. Käsittelyrumban aikana Mojtaba on käynyt koulua, joka häneltä jäi parin vuoden opintojen jälkeen kesken Afganistanissa. 15 12. Myöhemmin myös Maahanmuuttoviraston käyttämä oikeuslääketieteellinen ikätesti on kyseenalaistettu, esimerkiksi vedoten siihen, että aineisto, johon Mojtaban luuston kehitystä verrattiin oli suurelta osin peräisin 1950-luvun Yhdysvalloista. Jos näin olisi toimittu, Mojtabaa olisi kohdeltu alaikäisenä hakijana ja olisi saanut myönteisen päätöksen. Hän puhuu suomea jo melko hyvin. Migri toteaa, että Afganistanin pääkaupungissa Kabulissa on tarjolla mahdollisuuksia psykoterapiaan ja lääkehoitoon eikä Mojtaba saa jäädä Suomeen
Demograafi TEKSTI HEIKKI SIHTO . Roskat muodostavat valtavia jätepyörteitä, joiden kokoa on vaikea arvioida. LOKAKUUTA 2017 Kohta uimme muovimeressä Merten muoviroska on yksi suurimmista ympäristöongelmista. ARKIELÄMÄ TUOTTAA MUOVIROSKAA Arvioiden mukaan miljoona merilintua ja 100 000 merinisäkästä kuolee joka vuosi muovijätteiden takia. 16 12. GRAFIIKKA TIMO SPARF Meistä jokainen voi vaikuttaa muoviroskan määrään. Moniulotteisen sopimuksen toimeenpanossa on ollut ongelmia. YK:lla on ollut jo vuodesta 1982 lähtien merioikeuksia käsittelevä sopimus, jonka yhtenä osana on meriä koskevan jätteen ongelma. Suurin näistä on Tyynenmeren jätepyörre, joka on arvioitu pinta-alaltaan kuuden Ranskan kokoiseksi. Tästä 70 prosenttia uppoaa ja tuhoaa merenpohjan elämää, ja loput kelluvat kerääntyen mereen jättimäisiksi lautoiksi. Jos nykyinen tahti jatkuu, merissämme on ennusteiden mukaan vuonna 2050 enemmän muovia kuin kalaa. IHMINEN ON MUOVISEN RAVINTO KETJUN HUIPPU Meriin päätyy vuosittain ainakin kahdeksan miljoonaa tonnia muovijätettä. Jo yhden fleece-vaatteen pesusta voi irrota tuhansia mikromuovihitusia. Määräß vastaa sitä, että meriin kaadettaisiin jäteautollinen muovia vuorokauden jokainen minuutti vuoden ympäri.. Muoviroska aiheuttaa 13 miljardin dollarin vahingot joka vuosi kalastukselle, merenkululle ja turismille. Pieneksi silpuksi merissä jauhautuva muovi eli mikromuovi päätyy lopulta ravintoketjuun, jossa se rikastuu ja voi päätyä kalojen kautta ihmiseen. Pakkausten lisäksi esimerkiksi oma hammastahna, kasvojenpuhdistusaine ja tekokuituvaatteet usein sisältävät muovia. Muovista liukenee myös muovin pehmentimiä ja palonestoaineita merivesiin. ELÄIMET JA TURISMI TUKEHTUVAT Muoviroska sitoo myrkyllisiä kemikaaleja, kuten PCB:tä ja DDT:tä. Näistä viidestä maasta tulee 60 prosenttia merten muoviroskasta. Suurimpia merten roskaajia ovat Kiina, Indonesia, Filippiinit, Vietnam ja Thaimaa. Suurimpia syypäitä merten muovittumiseen ovat kaatopaikat merten ja jokien läheisyydessä, teollisuus, jätevedet ja turistit. Maailmassa tuotetaan vuodessa yli 90 miljardia kiloa muovia, josta 10 prosenttia päätyy meriin
Kari Anttila nauraa makeasti vakuuttaen, ettei moista ole suomalaisen parlamentarismin ytimessä. Tietysti kaikkeen inhimilliseen toimintaan liittyy erilaisia tahtotiloja ja strategioita, miten se tahto saadaan läpi, hän jatkaa. Se on vaikea kaipaus, koska kaikki on niin nopeaa. Reaktioista ennakointiin Anttila sanoo SDP:n kansanedustajien tekevän paljon työtä valiokunnissa, erilaisissa työryhmissä ja kansalaisten asioiden hoitamisessa. – Tämä on aatteellista työtä. Anttila kehuu työyhteisöä erittäin sitoutuneeksi ja motivoituneeksi. Tavoitteena on muuttaa maailmaa paremmaksi ja olla hyvän puolella. – Olisi tietysti mielenkiintoista olla Frank, hän vitsailee, ja vakavoituu. Asioita käsitellään niissä foorumeissa, joissa niitä kuuluu käsitellä. Kansliassa työskentelee 38 ihmistä – poliittisia avustajia, asiantuntijoita, hallinnon ja viestinnän väkeä. Se on varmasti keskeinen syy työyhteisön motivaatioon ja sitoutumiseen, hän jatkaa. Se tarkoittaa muun muassa taustoitusta, muistioiden tekemistä, tapaamisten ja tapahtumien järjestämistä ja arjen organisoimista. – Meillä on hyvä, toiminnaltaan läpinäkyvä järjestelmä. Yhdessä hyvän puolella Anttila pitää työssään eniten ihmisten kanssa toimimisesta. – Erityisen kiitollinen olen siitä, että täällä ei ole ”vain minun asioitani”, vaan kaikki auttavat toisiaan onnistumaan, Anttila sanoo. Kari Anttila on toiminut urallaan muun muassa yrittäjänä, Työväen sivistysliiton pääsihteerinä ja Pia Viitasen (sd.) valtiosihteerinä. Sitä me yritämme itsessämme kuitenkin koko ajan kehittää, hän sanoo. Ryhmäkanslian päätehtävä on auttaa heitä valtiopäivätyöskentelyssä. – Kaipaisin enemmän proaktiivisuutta, ennakoimista. Nyt hän tukee sosialidemokraattien tahdon toteutumista eduskunnassa SDP:n ryhmäkanslian pääsihteerinä. 17 12. Arki on hektistä, kun maailman ja politiikanteon tahti on alati tiivistynyt. LOKAKUUTA 2017 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Terveisiä maailmanparantajien kansliasta Y hdysvaltain kongressin kulisseissa kieroillaan ja juonitellaan kuin viimeistä päivää – ainakin jos on Netflixin House of Cards -sarjaa uskominen. Koko ajan tapahtuu, ja on kyettävä reagoimaan ripeästi. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Ja ri So in i
Hän huomauttaa myös sen tärkeydestä, että asioita saadaan aikaan, eikä vain kirjata strategioihin. Niskasen mukaan demareilla on kyky kertoa, miten strategia vaikuttaa erilaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten arkeen. 18 12. – Tästä alkaa työ, joka kestää noin 2,5 vuotta ja tähtää vuoden 2020 puoluekokoukseen. Isola muistuttaa, että kun kyse on ihmisten oikeuksista ja tasa-arvosta, pitää uskaltaa olla jotakin mieltä. Toisin sanoen demarit haluavat strategian ymmärrettäväksi käytännön tasolla. KUVA MINNA SAARINEN ” Meidän on löydettävä roolimme tämän päivän keskustelussa.” Keravalla valmistellaan parhaillaan uutta kaupunkistrategiaa. LOKAKUUTA 2017 Työryhmäapparaatti polkaistaan käyntiin Haku SDP:n työryhmiin päättyi syyskuun lopussa. Isola sanoo, että ihmisille tärkeintä on toivo. Suunnitteilla on esimerkiksi työryhmiin liittyviä Facebook-ryhmiä. Isola muistuttaa ihmisten arvostavan konkretiaa. Esimerkiksi ihmisen toiminnan vaikutuksia maapallolle pohditaan muun Keravan SDP haluaa puhua ihmisten kieltä Valtuustokierros TEKSTI MINNA SAARINEN, ANNA-LIISA BLOMBERG . Niskanen huomauttaa, että asioista voi kertoa jo valmisteluvaiheessa. – Meidän on löydettävä roolimme tämän päivän keskustelussa, kuten kasvisruokailun tai subjektiivisen päivähoito-oikeuden esille tuomisessa. Meillä pitäisi olla rohkeutta puolustaa ihmisten oikeuksia ja tehdä asioita. Apparaatin uusi asento Koskisen mukaan ”SDP:n työryhmäapparaatti” uudistuu siten, että työ on aiempaa tarkemmin ryhmiteltyä. Esimerkiksi kirjaus ”asukkaiden yhteisöllisyyden edistämisestä” voisi käytännössä tarkoittaa kaupunginosatapaamisten järjestämistä. Poliittiseen ohjelmaan kirjataan eri politiikan osa-alueilta pitkän aikavälin tavoitteita, Mikko Koskinen selvittää. Isolan mukaan sosialidemokraateilla on paljon annettavaa kaupunkistrategian suunnitteluun. Pienet, arkiset asiat ovat heille usein tärkeimpiä, koska ne näkyvät päivittäisessä elämässä. – Olemme paitsi demareita, myös kuntalaisia. Kiinni tässä ajassa Niskasen mukaan Keravalla halutaan näyttää SDP vastuunkantajana. Niskanen sanoo, että Keravalla halutaan näyttää, että ”tekemisemme ovat tässä ja nyt”. – Eri lautakuntiemme ihmiset ovat ottaneet sosiaaliseen mediaan kuvia itsestään kokouksissa ja pyrkineet nostamaan esiin yksittäisiä asioita, joita kokouksessa on käsitelty, hän kertoo. Keravan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Samuli Isola (sd.) ja paikallisten demareiden viestintävastaava Kaisa Niskanen kertovat, että SDP haluaa ”kääntää strategian tavallisten äänestäjien kielelle”. Lokakuussa kootaan 26 noin parinkymmenen hengen työryhmää, joiden työ starttaa marraskuussa. Poliittisen valmistelun päällikkö Mikko Koskinen kertoo, että valtaosaan ryhmistä on jo valittu puheenjohtajat ja sihteerit. Some-päivitysten avulla voidaan Niskasen mukaan kertoa ihmisille, millaisia asioita lautakunnissa käsitellään, mitä päätöksiä on saatu aikaan ja miten SDP on toiminut. Ryhmien keskeinen tehtävä on valmistella omaa vastuualuettaan käsittelevä osa SDP:n poliittiseen ohjelmaan. Rohkeasti oma linja Niskasen mukaan demarit haluavat perustella, miksi juuri SDP on paras puolue ajamaan kuntalaisten asiaa. Samalla tavoitteena on rikkoa kuvaa siitä, että SDP olisi oman historiansa saavutusten pauloihin jämähtänyt puolue. Emmekä voi vain miettiä, että mitähän vaikkapa veteraanit tästäkin asiasta sanovat, Isola kuvailee. – Emme voi vain peesata muita. – Se, että tietää asioiden kääntyvän parempaan suuntaan, oli se asia sitten uimahallin remontti tai katulampun korjaus, Isola kuvailee. – Ei kannata odottaa, että valmistellaan ensin 2,5 vuotta jotain poliittista ohjelmaa jossakin kellarissa, ja tullaan sen kanssa ulos vasta valmiina, Niskanen kuvailee.. Joku on äiti, toinen aviopuoliso. Me olemme kaikki ihmisiä, joilla voi olla monta roolia arjessa, Niskanen huomauttaa. Kun strategiaa ”suomennetaan”, kerrotaan myös demareiden kanta. Vaikkapa että ”laadukkaan päivähoidon takaaminen” tarkoittaa demareiden mielestä, etteivät ryhmäkoot kasva. Kaikki 540 hakijaa eivät mahdu mukaan, mutta Koskinen kertoo, että jokaista kiinnostuksensa poliittiseen valmisteluun ilmaissutta halutaan hyödyntää. Kuuden suuren muutoshaasteen alla toimivilla työryhmillä on omat vastuualueensa. Nyt tarvitaan katsetta tulevaan
Aate vihertää aaltoillen Kun aatteen viherryksestä puhutaan, on tapana muistuttaa SDP:n olevan historiallisesti hyvinkin vihreä – olihan puolue perustamassa ympäristöministeriötä. Siksi hän toivoo puolueelta uskallusta ottaa enemmän kantaa myös ruokakeskusteluun. – Ryhmä miettii ihmisen toiminnan vaikutuksia enemmän yksilötasolla kuin vaikka energiapolitiikkaa pohtiva ryhmä, Koskinen kuvailee. . Muutoksia voi tehdä esimerkiksi kouluruokailussa. . Tiedämme lihansyönnin ja liikenteen kuormittavan ympäristöä yhtä paljon. Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle . . Työn murros ja teknologinen kehitys . Hän oli Viitasaaren kaupunginvaltuutettu 2008–2014 ja SDP:n puoluevaltuustossa 2008–2013. Välillä tuntuu, että poliitikot ovat konservatiivisempia liikkeissään kuin kuluttajat. Olli-Pekka Koljonen pitää vihreitä arvoja olennaisena osana sosialidemokratiaa. 19 12. Hän ei ole nyt päivänpolitiikassa, mutta osallistuu Herttoniemen sd-yhdistyksen johtokunnan jäsenenä aktiivisesti keskusteluun puolueessa. Hallitusvastuuseen päästessään SDP voisi pohtia myös tukijärjestelmien rukkaamista kestävämpään ruuantuotantoon kannustavaksi. – Näin ei pitäisi olla, vaan määrätietoisia askelia kestävään suuntaan pitäisi pystyä ottamaan myös vaikeina aikoina, Koljonen sanoo. Koljonen arvioi, että esimerkiksi Jutta Urpilaisen ympäristöpainotukset jäivät aikoinaan finanssikriisin jalkoihin. LOKAKUUTA 2017 Aate vihertää Rohkeutta ruokakeskusteluun OLLI-PEKKA KOLJONEN Koljonen on toiminut SDP:n ministerien Jutta Urpilaisen ja Lauri Ihalaisen erityisavustajana. Pitäisi kuitenkin olla rohkeutta purkaa perusteita, jotka puoltavat muutosta. Asenteet avoinna muutokselle Julkisten hankintojen tarkastelu olisi Koljosen mielestä yksi konsti ohjata kulutusta. Tärkeää on tehdä politiikkaa, joka ohjaa ihmisiä kestäviin valintoihin. Jo se on askel parempaan, lihasta itse reilu neljä vuotta sitten kokonaan luopunut Koljonen tuumii. – Työssäni olen huomannut, että vastuullisuudelle ja kestäville valinnoille on suuren yleisön keskuudessa paljon tilausta. Mutta missä ollaan menty sen jälkeen. Koljosen mukaan aiheeseen tarttumista puoltaa käynnissä oleva iso asennemuutos. Noususuhdanteessa ympäristöasioista on helpompi puhua kuin taantumassa. . Ehkä nyt vihreiden gallup-nousun myötä on herätty kysymään, pitäisikö näitä asioita painottaa taas enemmän, Koljonen pohtii. – Ruoka on henkilökohtainen asia monelle, joten tuntuu ehkä helpommalta rajoittaa ihmisten autoilua kuin ruokavaliota. – Ympäristökysymykset ovat aina olleet mukana, mutta se tuntuu aaltoilevan, kuinka paljon ne korostuvat. . . Anna-Liisa Blomberg Demokraatti MUUTOSHAASTEET TYÖRYHMIEN KÄSITTELYSSÄ . Rakennemuutos ja kaupungistuminen Keravan SDP haluaa puhua ihmisten kieltä Katutaide piristää keravalaisten arkea. Koljonen pitää hyvänä, että SDP on tarttunut kaupunkipolitiikkaan, sillä ilmastokysymykset ratkaistaan siellä, missä ihmiset ovat. Koljonen työskentelee SOK:n yhteiskuntasuhdepäällikkönä. Demokratian ja osallisuuden tulevaisuus . Talous ja eriarvoistuminen . SDP:n kuntapäättäjät Samuli Isola ja Kaisa Niskanen loikkivat Oodi vedelle -teoksen kiville kuvattaviksi.. Kansainvälisen politiikan uusjako . Yhä useampi sekasyöjä ”fleksaa” eli noudattaa osa-aikaista kasvisruokavaliota. Aatteessa se näkyy Koljosen mielestä ihmisistä, luonnosta ja eläimistä huolehtimisena – ”kaikin tavoin kestävästi elämisenä”. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Työryhmäapparaatti polkaistaan käyntiin muassa eettisen kuluttamisen ja kestävän ruuantuotannon työryhmässä
LOKAKUUTA 2017 A luksi seuraa varoitus: Tämä kirjoitus sisältää poikkeuksellisen paljon uskonnollista materiaalia. Siihen kuuluu erityisesti armollisuus ja rehellisyys omaa itseään kohtaan. Silloinhan vaate repeää uuden paikan vierestä ja reikä on entistä pahempi. Eikä kukaan laske uutta viiniä vanhoihin leileihin. Vapaus esimerkiksi koulutukseen ja oman uskonnon harjoittamiseen ovat taas esimerkkejä positiivisesta vapaudesta. Millainen on sitten Jeesuksen suosittelema elämänmalli. Fariseukset ihmettelivät, miksi Jeesuksen opetuslapset eivät paastonneet. Erehtymättömyys on hyvin kuluttava elämänmalli, joka vääjäämättömästi johtaa kohti uupumusta. Vasta armollisuus itseä ja toisia kohtaan tekee poliitikoista vahvoja ihmisiä. Eikö juuri uuden ja vanhan sekoittaminen ole hyvä yhdistelmä, jos halutaan saada asiat rullaamaan. Ateistit ja agnostikotkin voivat saada ajatteluunsa aineksia. Politiikan helmasynti on tekopyhyys. Politiikkaa ja uskontoa sekoitetaan tässä kirjoituksessa häpeilemättömästi. Hän otti esimerkiksi meille demareille tutun räätälin ammatin: ”Ei kukaan ompele kutistamattomasta kankaasta paikkaa vanhaan viittaan. On suorastaan kirjoittamaton sääntö, ettei politiikassa voi pärjätä ilman opportunismia ja tekopyhyyttä. Meille demareille vapaus on lähes pyhä käsite. Kaikkea sanomista ja tekemistä voidaan käyttää julkisuuden henkilöitä vastaan milloin ja missä laajuudessa tahansa. Jeesus ei näissä vertauksissa puhu kuitenkaan vaateteollisuuden tai viinin säilyttämiseen liittyvistä ohjeista. Armottomassa mediamaailmassa seikkaileva poliitikko on näinä päivinä entistä suuremman tarkkailun alla. Vaatii suurta itsetuntemusta ja rohkeutta tarttua uuteen elämänmallin, jossa omaa elämää katsotaan armollisten silmälasien läpi. Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI. On uskallettava olla oma uusi oma itsensä ilman, että vanha tekopyhä elämänmalli sekoittuu siihen lainkaan. Viime sunnuntaina kirkoissa ympäri maailman saarnattiin kristityn vapaudesta. Silloinhan viini rikkoo ne ja sekä viini että leilit menevät hukkaan.” Miksi ihmisessä Jeesus ei hyväksy uuden ja vanhan sekoittamista keskenään. Puhumme vapaudesta mielellään kahdessa merkityksessä: vapaudesta jostakin ja vapaudesta johonkin. Tekstikohdissa saattaa olla pieniä jäämiä kirkkoviiniä tai vanhoja kuituja. Vasta armollisuus itseä ja toisia kohtaan tekee poliitikoista vahvoja ihmisiä. Jeesus puhuu elämänmallista, jossa ihmisiä vaaditaan noudattamaan vanhoja ohjeita ja ihmisten omatuntoja orjuutetaan, vaikka sydän sanoo jotain aivan muuta. 20 12. Kun Jeesus puhui vapaudesta, hän mielellään käytti vertauksia. Houkutus tekopyhyyteen ja vanhaan elämään on siis suuri. Eikö uuden ja vanhan sekoittaminen ole tae vaikkapa toimivasta politiikan kehittämisestä tai järjestötoiminnan uudistamisesta. Hyvä poliitikko peittää paheensa ja pyrkii näyttämään äänestäjille vain kiillotetun kuoren. Välitöntä uskoontulon varaa ei kuitenkaan ole. Jeesuksen vertauksen tarkoituksena on osoittaa, että tekopyhyydellä Tekopyhyys myrkyttää politiikan ihminen rakentaa itselleen vankilan. Jeesus kehottaakin jättämään vanhan tekopyhän, umpikujaan johtavan elämän, ja rohkaisee toimimaan uudella tavalla ilman merkityksettömiä sääntöjä ja ihmisten miellyttämistä. Uskottava poliitikko tai puolue pyrkii osoittamaan oman erehtymättömyytensä. Klassisin esimerkki lienee ajatus työn orjuudesta vapautumisesta, vaikka orjatyötä teetetään vielä tämänkin päivän Suomessa
Pikkuinen rinovirus piristyy kylmällä säällä lisääntymään ihmisen nenän limakalvoilla monikertaisella nopeudella lämpimien kelien tahtiin verrattuna. Rinoviruksen lisäksi heikentynyttä immuunijärjestelmää vaaniskelee 400 muutakin flunssavirusta, joten mummon ohjeet kannattaa pitää mielessä ja itsensä lämpimänä. Vilustuneen ihmisen vajaateholla toimiva immuunijärjestelmä ei pysty tehokkaasti puolustautumaan innokasta rinovirusta vastaan ja seurauksena ihmiselle syntyy räkätauti. 21 12. Vajaalla teholla toimiva immuunijärjestelmä taas merkitsee juhla-aikaa rinovirukselle, yleisimmälle flunssatautien aiheuttajalle. LOKAKUUTA 2017 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi T aas on se aika vuodesta, kun räkätauti pakottaa ihmisiä yskänlääkkeiden ja nessupakettien orjiksi. Amerikkalaisen Yalen yliopiston tutkijat ovat selvittäneet faktaksi sen, mitä suomalaiset mummot ovat levittäneet perimätietona kautta aikojen: kun vilustutat itsesi, saat todennäköisemmin flunssan. Vilustu edes vähän, toivoo flunssavirus. Kun ihminen vilustuu, hänen immuunijärjestelmänsä teho heikkenee
Söderholmin vanhin poika on merikapteeni työskennellen perämiehenä, nuorin poika opiskelee merikapteeniksi, ja tyttären purjehdusharrastus vie eri puolille maailmaa. Muutenkin hänen elämässään kaikki tuntuu tavalla tai toisella liittyvän siihen. Tuttavat saattoivat naurahtaa ajatukselle, mutta vanhemmat eivät missään vaiheessa kyseenalaistaneet tytärtään. Söderholm ui, kalasti ja ”mesosi” kolmen siskon ja veljen kanssa. Sen virta vaikutti kauemmaksi. Jo kymmenvuotiaana Söderholm alkoi haaveilla työstä merellä. Isä ja äiti työskentelivät kanavahoitajina Kemiössä. KUVAT JANI LAUKKANEN Olipa kerran minä Vuorovetten prinsessa D iplomimerikapteeni Päivi Söderholmia kiehtoi vuorovesi jo lapsena. LOKAKUUTA 2017 TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . Vanhimman pojan syntymä sai jäämään satamaan. Hän aloitti laivapoikana, eteni puolimatruusiksi ja perämieheksi. Söderholm ehti seilata merellä kymmenisen vuotta. Laivan päälliköksi hän ei ehtinyt. Kanavan läpi kulkevia huviveneitä oli mukava seurata. 22 12. Sen eteen pitää vaan tehdä töitä.. Se ei ole kuitenkaan vähentänyt Söderholmin rakkautta mereen. – Se oli ainut paikka Suomessa, jossa näkyi vuorovesi. – Olen halunnut opettaa lapsilleni, että kaikki on mahdollista. Lapset odottivat vuoroveden alkamista ja uivat vastavirtaan
LOKAKUUTA 2017. 23 12
Jäiden keskellä Söderholm oli monitoimijäänmurtaja MSV Nordicalla sen matkatessa Pohjois-Amerikan Luoteisväylän läpi viime heinäkuussa 24 vuorokaudessa. Merellä oli oma päivärytminsä. Aika kului eri asiantuntijoiden luennoilla, keskusteluissa, kirjastossa ja kuntosalilla. – En ole ollut aiemmin näin pitkällä merimatkalla ilman pysähdystä satamassa. Aurinko nousi ja laski kummassakin maassa samaan aikaan. Yhtenä aamuna Söderholm sai kuudelta soiton hyttiinsä maitovalaista. Meren arvaamattomuus on tullut esiin myös Söderholmin itsensä ollessa merellä. Sarvivalaita hän tuskin onnistuu enää toista kertaa elämässään näkemään. Miehistön lisäksi mukana oli tutkijoita ja asiantuntijoita Suomesta, Ruotsista, Kanadasta ja Australiasta, kaksi inuiitti-opiskelijaa sekä pari yhdysvaltalaista AP:n toimittajaa. Luoteisväylällä malvan värinen jää lumosi. Se oli muistutus siitä, mitä kaikkea merellä voi tapahtua. – Pystyimme näkemään myrskyn silmään. Herään puoli kuudelta radion ääneen. – Kaikkeen ei voi edes varautua. Hänen jo edesmennyt merikapteenimiehensä oli samaan aikaan työvuorossa Itämerellä. Seikkailut ovat niin hauskoja. Valoisaa oli melkein koko vuorokauden läpi. Söderholm matkusti kolme vuotta sitten Huppuvuorille. . Millaisia ovat arkiaamusi. Haen sanomalehden ja luen sen kaikessa rauhassa samalla, kun juon aamuteetä ja syön puuroa. . Eniten aikaa meni eläinten ja maisemien tarkkailuun. – Ei se ennätys ollut minulle suuri juttu, eikä laivan henkilökunnallekaan. Se ei tuntunut ollenkaan epämukavalta, päinvastoin.. Heidän laivansa oli kuitenkin sen verran kaukana, ettei heidän tarvinnut lähteä. kolme aikuista lasta, asuu Naantalissa KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA Mikä mereen liittyvä tarina kiehtoo sinua eniten. Näimme, miten toisella puolella salmea päivä vaihtui jo perjantaista lauantaiksi. syntynyt 1958 Turussa . 24 12. – Aamulla menin komentosillalle katsomaan, mitä yön aikana oli tapahtunut. – Olen sanonut, että siellä se Finnpolaris makailee Titanicin ”vieressä”. Beringinsalmessa kulkee päivämääräraja; kellonaika on sama, mutta päivä on eri. Pidän kyllä kaikista vuodenajoista, välillä jopa räntäsateesta. Paksuimmat toppavaatteet olivat palatessa matkalaukun pohjalla käyttämättöminä. Huolehtiminen saati pelkääminen ei ole Söderholmin juttu. Siihen ei edes ihmisen mielikuvitus riitä. Nyt Arctiaan liittyviin päätöksiin on aivan eri näkökulma. . Todennäköisempää olisi ollut, ettei ennätystä olisi syntynyt. Oli lähellä, ettei mies ollut mukana pelastamassa meren varaan joutuneita. Kanadalaisen villieläinasiantuntijan Paula von Wellerin innostus sarvivalaista vahvisti tilanteen ainutkertaisuutta. . Menen ajoissa työpaikalle, jotta pääsen aikaisemmin pois. Mikä vuodenaika kuvaa sinua parhaiten. – Ne olivat mystisen näköisiä. Kerran hän oli Meksikonlahdella, kun myrsky iski. Tällä kertaa toive kävi toteen. Söderholm oli pienten lasten kanssa kotona, kun hän kuuli Estonian uppoamisesta 1994. Asiat pitää ottaa vastaan silloin, kun ne tulevat. Koko miehistö saatiin pelastettua. . Söderholm on tullut juuri Turusta Helsinkiin Suomen valtion jäänmurtajayhtiö Arctian hallituksen kokoukseen. Finnpolaris-rahtialus upposi vuonna 1991 Grönlannin länsipuolelle neljänsadan metrin syvyyteen. Söderholm oli aloittanut opinnot hänen kanssaan yhtä aikaa merimiesammattikoulu Suomen Joutsenessa Turussa. Meillä päivä vaihtui torstaista perjantaiksi. Se ei edelleenkään tunnu hänestä kovin isolta asialta, koska turvallisuus menee merellä kaiken muun ohi. Mursuja ja hylkeitä uiskenteli paljon. Olen ollut joskus pidempään ulkomailla, ja jokin vuodenaika on jäänyt välistä. Laivan päällikkönä oli Jyri Viljanen. Nelisenkymmenen hengen ryhmä lähti Kanadan Vancouverista määränpäänään Grönlannin Nuuk. – Välillä otin aurinkoa t-paidassa kannella tuulen suojassa. Vaikka olisi teoriaopinnoissa miten hyvä, se ei takaa taitoja merellä varsinkaan poikkeustilanteissa. Jos menee Luoteisväylälle esimerkiksi loka-marraskuussa, siellä on pimeää koko ajan. Todennäköisempää olisi ollut, että sää olisi ollut jotain ihan muuta. Jäälautat, vapaa vesi ja sohjo vaihtelivat. Kesä, sen aurinko ja lämpö. Kukaan ei ollut tehnyt sitä näin aikaisin. He tekivät havaintoja seitsemästätoista jääkarhusta. Mielessä pyöri samantien ajatus isosta valaasta uiskentelemassa laivan vieressä, jos menisi hyttiin. diplomimerikapteeni vuodesta 1995 . Arvaamaton meri Kun merellä sattuu onnettomuus, se on usein monen asian summa. Sarvi hieman erottui, Söderholm kuvailee. valmistunut merikapteeniksi vuonna 1986 . Olen jäänyt silloin sitä kaipaamaan. Kyseessä oli Suomi 100-, ja Kanada 150-vuotisjuhlamatka Arctic 100 Expedition. – Olimme Alaskan puolella puolenyön aikoihin. Söderholm oli työskennellyt aiemmin siellä. Kukaan ei maininnut edes siitä matkan aikana, Söderholm kertoo. LOKAKUUTA 2017 PÄIVI SÖDERHOLM . Niihin menee vain turhaa energiaa. Söderholm on lähes varma, että jokunen nenä on nuuskuttanut vielä jääröykkiöiden takana näkymättömissä. Niiden lisäksi he näkivät reissun aikana miekka-, sarvi-, seiti-, ryhä-, harmaa-, pallopää-, sillivalaita ja kaskelotteja. Valoa vuorokauden läpi He saivat pyytää itselleen herätyksen, jos mielenkiintoisia eläimiä tulisi näkyviin yöaikaan. He tapasivat ensimmäistä kertaa opiskeluajan jälkeen nyt Helsinki-Vantaan lentokentällä. Sinbad merenkulkija. Tilanteet tulevat nopeasti ja silloin on tehtävä samantien päätökset. Arctia Oy.n hallituksen jäsen . Sielläkin hän toivoi näkevänsä jääkarhuja, mutta haave ei silloin toteutunut. Yksi hetki on noussut Söderholmin matkamuistoissa maagisuudessaan ylitse muiden. johtava suunnittelija Merenkulkualan koulutusja tutki muskeskuksessa Turun yliopistossa . Yksipuolista tietoa He olivat viikon verran ilman nettiyhteyksiä.
Tietoa, taitoa ja tutkimusta tarvitsisimme paljon laajemminkin. Tunnetta lisäsi se, ettei reissun aikana tullut muita ihmisiä vastaan. ” Olen halunnut opettaa lapsilleni, että kaikki on mahdollista. Lähteet: Haapavaara, Heikki & Vehkakoski, Jarmo: Luoteisväylä (Docendo 2016), Mehtonen, Jukka & Holm, Kenneth & Salo Simo & Häkkinen, Jani: Itämerellä tapahtuvien aluskemikaalivahinkojen ekologiset seuraukset – esiselvitys (ITKU) (Kulutuksen ja tuotannon keskus & Vesikeskus Suomen ympäristökeskus 2015).. Kuvauksen kohteeksi voivat joutua vaikkapa omalta pihalta löytyvät ötökät. Sen eteen pitää vaan tehdä töitä. Tietotaito valumassa muualle Söderholm on EU:n rahoittamassa ChemSAR-hankkeessa tekemässä ohjeistusta ihmishenkien pelastamiseksi kemikaalionnettomuuksissa Itämeren alueella. Se kaikki on minussa mukana sisälläni. Söderholm kävi seitsemän vuotta sitten Ugandassa katsomassa gorilloja viidakossa. Kemikaalivuoto on usein pienempi kuin öljyvuoto, mutta sen ekologiset vaikutukset voivat olla pahempia. Söderholm on huolissaan merenkulun tietotaidon valumisesta muualle. Sitä ei ole kohta enää Suomessa. – Merellä täytyy tulla itsensä kanssa hyvin toimeen. Osa pääsymaksusta meni alueen luonnonsuojeluun. 25 12. Söderholm törmäsi ristiriitaan. Ympäristö on aika ankea, jossa pitäisi asua. Myös matkailu alueelle on kasvamassa. He näkivät asutusta vain kauempana. Inuiitti-opiskelijat kertoivat omasta kulttuuristaan. – Kaikista matkoista jää jälki. Kun heille saisi edes jotain toimintaa, jolla elintasoa voisi nostaa. Minulla ei tule koskaan aika pitkäksi, Söderholm naurahtaa. Hän näkee kuitenkin matkailuun liittyvät riskit, jos Luoteisväylälle pääsee mellastamaan monenkirjavia toimijoita. Olosuhteet voivat muuttua helposti, ja monivuotista jäätä voi kasautua. – Luonto on hyvin haavoittuva. Hänestä meillä julkaistu tieto on liian yksipuolista. Hän on liikunnan ja lukemisen lisäksi innostunut viimevuosina valokuvaamisesta. Söderholm uskoo hyvin suunniteltuun, hoidettuun ja järjestettyyn matkailuun. Söderholm asuu yksin omakotitalossa hoitaen sen ulko-ja sisätyöt. Kemikaalin poistaminen ympäristöstä on öljyä vaikeampaa, koska osa kemikaaleista käyttäytyy meressä eri tavoin kuin öljy. – Me olemme niin riippuvaisia merenkulusta. Siinä oli hänestä hyvä esimerkki siitä, miten matkailu ja luonto voivat kulkea käsi kädessä. LOKAKUUTA 2017 Oli vapauttavaa ”lillua” hetki omassa kuplassa ilman tietoa muista maailman tapahtumista. Vanha merimies sanoi minulle kerran, että pitää miettiä valmiiksi kotona hyviä keskusteluaiheita itsensä kanssa. – Alkuperäisasukkailla on paljon alkoholija huumeongelmia. Silloin siitä voi olla alkuperäisväestöllekin hyötyä
KIRJO ITTAJA N VALIN TA Keskellä syksyn harmauttakin on silloin tällöin syytä pieneen juhlaan, jolloin on paikallaan nauttia lasillinen kuohuvaa hyvässä seurassa. LOKAKUUTA 2017 Ekologista viiniä lasiin Viinit JUHANI HUOTARI Syksy tarjoaa kaikenlaisia herkkuja, metsät ovat täynnä sieniä ja marjoja, jahtikausi on alkanut ja kekriäkin vietetään. RIO CLARO CABERNET SAUVIGNON 2015 Espanja, 12,89 € Espanjalaisen Miguel Torresin tuhti pihviviini Chilen Curicósta. GAIA MONOGRAPH AGIOGORTIKO SYRAH 2016 Kreikka, 12,29 € Keskitäyteläinen punaviini tulee Nemean kukkuloilta Kreikasta. Erityisenä syksyn teemana on Alkossa ympäristöystävällisyys, mikä näkyy uusina merkkeinä viinihyllyssä ja kaupan kotisivuilla. Niissä kerrotaan perinteisen luomun lisäksi biodynaamisuudesta ja hiilijalanjäljestä. Viinin kumppaneiksi käyvät hyvin erilaiset pikkusuolaiset, piiraat ja salaatit, mutta se sopii erinomaisesti myös maljannostoon ja seurusteluun.. Monipuolinen liharuokien kumppani on laatuunsa nähden edullinen. Eteläisestä Englannista tulee lähes samppanjan veroisia kuohuvia, mutta niiden hinta on kohtalaisen kova. Monipuolinen käyttöviini monien erilaisten ruokien kera nautittavaksi, kuten vaikkapa possun tai pataruokien. 26 12. Kuivassa ja hapokkaassa nuoressa valkoviinissä voi aistia päärynää sekä mangoa, herukoita ja passionhedelmää. Perinteisistä katalonialaisista Parellada, Macabeo ja Xarel-lo rypäleistä tehty cava muistuttaa aromeiltaan päärynää, persikkaa ja klementiiniä. Se on kypsynyt 10 kuukautta ranskalaisissa tammitynnyreissä ja kaksi vuotta pullossa. FREIXENET XPERIENCIA CAVA SECO Espanja 10,90 € Puolikuivassa kuohuviinissä on riittävästi happoja pitämään se raikkaana. Paikalliset maakohtaiset sertifikaatit kertovat myös, kuinka paljon viljelmillä on käytetty kasteluvettä. Yhä useampia viinejä saa myös käytännöllisissä pikkupulloissa, joten on helpompaa nautiskella lipsahtamatta kohtuuttomuuksiin. Vielä kun saisi tietää, miten pitkään viini on kulkenut kumipyörillä ja kuinka kauan kiskoilla tai merikontissa, niin ympäristötietoisen kuluttajan olo helpottuisi kummasti. PHEASANT´S TALE PINOT NOIR 2014 Uusi-Seelanti, 14,89 € Tämä ”fasaanin pyrstö” tulee Uuden-Seelannin Eteläsaarelta Marlboroughista. Jos taas italialaiset kevyet proseccot alkavat kesän jälkeen jo kyllästyttää, löytyy Espanjan Kataloniasta tulevista cavoista aina hyvä vaihtoehto. Sopii hyvin punalihaisille kaloille tai kanan ja vihannesten seuraan. ALPHA ESTATE MALAGOUZIA TURTLES VINEYARD 2016 Kreikka, 14,90 € Kuivan hapokas valkoviini tehdään Malagouzia rypäleestä, joka on Kreikan länsiosasta peräisin oleva harvinainen, mutta yleistyvä lajike. Tämä keskitäyteläinen viini sopii mainiosti niin riistalinnuille kuin lampaalle ja lihapadoille. Viini sopii kalojen ja muiden merenelävien kanssa, mutta ei pane pahakseen myöskään vihanneksia tai kevyitä kanaruokia. Vivahteikkaasta viinistä on aistittavissa mustaherukkaa, tummaa kirsikkaa ja mustikkaa ja se jättää suuhun hieman suolaisen jälkimaun. Ja Alkosta löytyy tietysti syksyn makuihin sopivat viinit. Se on täyteläinen ja tanniininen. PEPPER TREE SHIRAZ CABERNET 2015 Australia, 15,85 € Tuhti punainen pihviviini tulee läheltä Coonawarraa Etelä-Australiasta. Luomutuote on täyteläinen ja tanniininen, siinä on aistittavissa mustaherukkaa ja tummaa kirsikkaa ja aavistus minttua. Viini on mausteisen olonen. DE ALBERTO ECOLÓGICO VERDEJO 2016 Espanja, 6,94 € (0,375 l) Espanjan Ruedasta tulee Verdejo rypäleestä tehty luomuviini kätevässä pikkupullossa, josta riittää hyvin lasilliset kahdelle. Moniulotteinen viini sopii tummien lihojen ja riistan kumppaniksi ja on laatuunsa nähden varsin edullinen. Viinin aromeista on aistittavissa niin karhunvatukkaa ja kirsikkaa kuin mustikkaa ja mustapippuriakin
Kun tätä taustaa vasten peilaa, olen hirveän kiitollinen, että saan tehdä eduskunnassa töitä juuri sosiaalija terveydenhoitojärjestelmän uudistamisen parissa. Elämässä on niin sattuman kauppaa, kenen kohdalle osuu mitäkin ja kuka niitä terveyspalveluja tulee elämässään tarvitsemaan. LOKAKUUTA 2017 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Johanna Ojala-Niemelä, 43 T äytin äskettäin 43-vuotta. Nyt kun katson itseäni peilistä, mietin sitä samaa. Mittariin kertyviä elinvuosia ei tule ottaa itsestäänselvyytenä. Ei minulla ole ollut helppo elämä, mutta tietyllä tapaan hyvä kuitenkin. Siinä mielessä minulla on pieni ikäkriisi meneillään. Sairaudet ovat aina varjostaneet elämääni. Ennen kuolemaansa hän sanoi, että hänellä on ollut hyvä elämä. 27 12. Se lohdutti valtavasti. Onko minulla itselläni ollut hyvä elämä. Ennen sydänleikkausta hänelle ei luvattu elinaikaa ollenkaan. Johanna Ojala-Niemelä on kansanedustaja (sd.).. Helppo elämä ei välttämättä ole yhtä kuin hyvä elämä. Äitini kuoli syöpään nopeasti, kahdessa vuodessa. Sydänleikkauksen jälkeen hän sai elää moninkertaisesti sen ajan, mitä hänelle leikkauksen jälkeen arvioitiin. Äitini kuoli juuri saman ikäisenä, kuin mitä itse olen nyt. Mutta on hienoa, miten pitkän ja rikkaan elämän hän sai elää alkuperäisiin ennusteisiin nähden. Toivon, että ihmiset ymmärtäisivät miten hieno, yhteisistä verovaroista rahoitettu järjestelmä meillä on. Äitini kuoli syöpään ja isälleni tehtiin aikoinaan kolmas sydänleikkaus Oulussa. Kun näen, mitä peilistä katsoo takaisin, voin tulla siihen tulokseen, että kyllä sieltä katsoo onnellinen ja seestynyt nainen. Käsitän elämän rajallisuuden hyvin selvästi. Nyt hän on jo edesmennyt, isä kuoli puolitoista vuotta sitten
Laita kuoret ja alkoholi yhdessä kannelliseen lasipurkkiin. Ei aitoja vastoinkäymisiä, ei vaikeuksia. Niiden kuoria ei tarvitse pestä. Valmiin liköörin alkoholipitoisuus laskee sokerin lisäämisen jälkeen noin puoleen alkuperäisestä.. Sen ikäisenä isäni oli jo tukkisavotoilla tekemässä pitkää päivää ja traumatisoitumassa huolella Lapin äijien koulussa, jossa vain voimalla ja kovuudella oli arvoa. Anna seoksen maustua jääkaapissa pari kolme viikkoa. Mikä ei tapa, ei läheskään aina vahvista, vaan latistaa. Maustumisen jälkeen siivilöi alkoholi. Valmiin sitruunaliköörin makuun vaikuttaa keskeisesti se, miten huolellisesti sitruunan kuoret on maltettu raastaa. Kuka nyt altistaisi oman lapsensa vaaroille. u u u Vain lievästi karrikoiden, nykyään saman ikäisille mukeloille kriisi on, jos iPadista loppuu akku tai joku etuilee ruokajonossa. Yhdistä suodatettu alkoholi ja sokeriliemi litran lasipulloon. On turvahiekat ja standardit jokaisen keinun ja kiipeilytelineen kohdalla, ja päivystykseen mennään ambulanssin pillit huutaen ottamaan magneettikuvia, jos kaikesta huolimatta tulee polveen pipi. Siihen päälle hyvinvointivaltion avittamat monipuoliset taide-, liikuntaja luontoharrastukset, eikä koskaan puutetta oikein mistään. u u u Ja ei, ei ja ei. Sosialidemokratia on tehnyt tehtävänsä. Kun ipana skeittaa tai skuuttaa, muistuttaa hän lähinnä Michelin-ukkoa kypärähaarniskassa. Olen täydellisen varma, että niin on omienkin mukuloiden kohdalla: he ovat saaneet monipuolista ravintoa, ensiluokkaisia varhaiskasvatuspalveluita ja sisällöltään, fasiliteeteiltaan ja ryhmäkooltaan aivan toisella tasolla olevaa koulutusta verrattuna aikoihin joskus 30 vuotta sitten. Nyt jo nähdään, ettei nuoriso enää edes juo, tupakoi, eikä muutenkaan paljon tyhmäile. Siihenkin saa todennäköisesti terapiaa, ja asia käsitellään juurta jaksaen vastuullisten aikuisten valvonnassa ja lopuksi syödään kimpassa jätskit. Limoncelloon tarvitaan vain muutamia ainesosia ja sitä on helppo valmistaa myös itse. Miten nämä lapset pärjäävät, jos kakka iskee joskus taas tosissaan tuulettimeen. Kaverini juuri postasi Facebookiin lainauksen 1200-luvulta, jossa kirjoittaja päivitteli nuoremman sukupolven tapainturmelusta. 28 12. Ei edes kilpailua, koska se on nykyään lapsilta kiellettyä Suomessa. Itse join ekat kännit neljännen luokan näytelmäkerhon diskossa. Raasta sitruunoiden kuori varovaisesti tiheällä raastimella. LOKAKUUTA 2017 T ietää olevansa vanha, kun yllättää itsensä päivittelemästä, kuinka nykyinen nuoriso on niin löysää sakkia. Mutta. Heistä taatusti kasvaa vanhempiaan tasapainoisempia, viisaampia ja parempia kansalaisia taas kerran. Kun ei ollut kännyköitä tai paikannuslaitteita, vaeltelimme päivät ja illat ihan missä sattui. Ne traumat hän siirsi suvereenisti seuraavalle sukupolvelle väkivaltaisella juopottelulla. Säilytä pulloa jääkaapissa, ja tarjoa se aina jääkylmänä. Nyt on paremmin. Anna limoncellon tekeytyä vähintään viikon ajan jääkaapissa. Kouluun ei saa kulkea fillarilla kuin vasta kolmannella luokalla, eikä se silloinkaan taida olla suotavaa, kun siinä on kuitenkin ihan kauheita riskejä. On upeaa, että lapset saavat olla lapsia, ja keskittyä lyhyiden koulupäivien jälkeen leikkeihin ja kehittäviin harrastuksiin. Limoncelloon kannattaa käyttää luomusitruunoita. Historia on kuitenkin osoittanut, että seuraava sukupolvi on aina ollut edeltäjäänsä fiksumpi ja osaavampi. Mutta kyllä se vähän pohdituttaa, että miten nämä pärjäävät, jos kakka iskee joskus taas tosissaan tuulettimeen. Ennen ei todellakaan ollut paremmin. Mitä vahvempaa alkoholia, sen paremmin sitruunan aromi jämähtää siihen uuttamisen aikana. Olisiko mahdollista löytää jonkinlaista tasapainoa ylidiagnosoituun, -hygieeniseen, -varovaiseen ja turvaluokiteltuun yhteiskuntaamme. Jos koulussa tai kylillä kiusattiin, oli ihan turha odottaa, että kukaan aikuinen olisi kiinnittänyt asiaan huomiota. Piti vain selvitä, tulla kovemmaksi, eikä koskaan antaa periksi. Siinäpä se, ei puutetta koskaan mistään. Valkoinen osa tuo liköörin makuun epämiellyttävää karvautta. Kaipuuta jonkinlaiseen riskinottoon ja rosoisuuteen suomalaisilta selvästi löytyy, siitä kertoo vaikkapa mieletön kiinnostus jääkiekkoilija Jere Karalahden koottuihin urpoiluihin. Käsittämätöntä, ettei kovin monelle käynyt kohtalokkaasti, vaikka murtuneita solisluita, raajoja ja vertavuotavia haavoja riitti. u u u Jos vertaan omia mukeloita itseeni saman ikäisenä – saatikka omaan isääni – niin ero on ihan millä tahansa mittarilla järkyttävän suuri. Kiehauta vesi, liuota sokeri siihen ja anna liemen jäähtyä. Vaara on viety elämältä piiloon Iisakki Kiemunki Limoncello syntyy helposti kotona 5 dl kirkasta alkoholia, sitä parempi, mitä vahvempaa 5 luomusitruunan raastetut kuoret 4 dl vettä 3 dl sokeria Limoncello on perinteikäs italialainen sitruunalikööri, jota valmistetaan etenkin Napolinlahden ja Amalfin rannikoilla, Sorrentossa sekä Caprin ja Ischian saarilla. Kiipeiltiin hengenvaarallisilla kallioilla, tiputtiin puista, tehtiin heittotähtiä teräspellistä ja kummallisia räjähdevirityksiä aerosolipurkeista, ammuttiin ilmakivääreillä lintuja ja kipeimmät ampuivat niillä toisiaankin. Limoncellon valmistukseen kannattaa käyttää mahdollisimman vahvaa (yli 40% vahvuista), kirkasta alkoholia. Pesu turhaan laimentaisi sitruunan vesiliukoisia aromeja. Kuoren valkoista osaa ei kannata päästää raasteeseen mukaan. Jos maailma syttyy taas palamaan (mikä ei juuri nyt tunnu kovin kaukaa haetulta), kasvavatko sen ajan selviytyjät nyt pelkästään maahanmuuttajaslummeissa. Kirjoittaja on Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin viestintäpäällikkö. Joka toisella on joku ruokavamma tai allergia, kun heitä on desinfioitu pesuaineilla, syötetty bakteerittomaksi prosessoiduilla ruuilla ja pidetty muutenkin kliinisissä olosuhteissa, turvalasit, valjaat ja remmit kireällä. Kaikessa kilpailtiin, kamppailtiin ja yllytettiin kavereita aina vain typerimpiin tekoihin
Hardwickin koukeroinen ja tarkkavaisuutta vaatinut kuusiosainen sarja tarttui aikoinaan suuriin aiheisiin, jotka nyt ovat ehkä ajankohtaisempia kuin koskaan. Neil Hardwickin ekotrilleri ”Pakanamaan kartta” sai ensi-iltansa 1991, piipahti kakkoskierroksella 2003, mutta julkaistiin dvd:nä vasta viisi vuotta sitten. Yle on jostain syystä on näitä helmiään pantannut, vaikka Tohlopin maalaiskomedioita ja muita hutumpia Ylen kotikatuiluja (kaupallisten kanavien soopasta puhumattakaan) on uusittu tuon tuosta. LOKAKUUTA 2017 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Takaisin Pakanamaalle V iime kuussa saatiin vihdoin ”Raid” taas näkyviin. Yle / Antero Tenhunen. Osa yleisöstä koukuttui sarjan tapahtumiin kertanykäisyllä, osa taas hylkäsi sen nopeasti, kun piti polveilevaa juonenkuljetusta liian sekavana. Tarinan keskushenkilö, kuvaussihteerinä tv-yhtiössä toimiva Helena (Mari Rantasila), menettää tapaturmassa muistinsa ja joutuu hurjaan pyörteeseen, jossa uhkana ovat ympäristökatastrofi, terrorismi ja äärinationalistiset voimat. Nyt on hyvä tilaisuus tarkistaa, kuinka hyvin Hardwickin tarina on kestänyt aikaa. Nyt molemmat huippusarjat on nähtävänä Yle Areenassa, kun Pakanamaan karttakin sinne tänään torstaina putkahtaa – yleisön pyynnöstä tai suorastaan ruinauksista. Samaan aikaan Areenaan ilmaantuu myös toinen kansaa jakanut 1990-luvun kotimainen laatutrilleri, Jukka Vienon kirjoittama viisiosainen ”Tuntemattomalle jumalalle” Rolf Bamberg Demokraatti Neil Hardwickin ekotrilleri Pakanamaan kartta tarjosi aikoinaan rajuja kuvia ja painokasta tekstiä. Tuo Harri Nykäsen kirjoittama ja Tapio Piiraisen ohjaama 2000-luvun avauksena nähty TV1:n kulttija laatusarja antoi odotella hyvää uuden vuosituhannen tv-draamalta. Sama pätee toiseen kehuttuun, joskin myös karsastettuun kotimaiseen tv-jännäriin. Raid pyöräytettiin uusintana kohta ensikierroksensa jälkeen, mutta on sen jälkeen ollut katsottavissa vain dvd-tallenteena. 29 12. Liekö Yle halunnut ottaa kuluttajilta rahat pois pitämällä Pakanamaan ja Raidin vain omassa dvd-tarjonnassaan
– Kirja liittyy historiallisen yhdistyksen julkaisusarjaan ”Turun historiallinen arkisto”, ja tulee siinä mielessä olemaan yhdistyksen lippulaivajulkaisuja, että populaarikulttuurin maailma on sille uusi aluevaltaus. Kirjalla on myös vankka akateeminen pohja, sillä Pertti Grönholm toimii yleisen historian dosenttina Turun yliopistossa ja Kimi Kärki toimii populaarikulttuurin tutkijana samaisessa opinahjossa. Kukaan ei varmaan ole koskaan ollut tosissaan luokittelemassa Suomen nykyään toiseksi suurinta kaupunkia Espoota rock-keskukseksi, mutta mihin on näissä keskusteluissa jäänyt Turku. Konemusiikin saralla turkulaisthtiä ovat olleet Darude ja tuottaja Jaakko Salovaara, raskaimman rockin saralta kirjassa pääsevät esiin esimerkiksi Disgrace ja Xysma. Koska Föribeat-kirjassa tehtiin aikarajaus 1960-luvun lopulle, Toisen soinnun etsijät lähtee liikkelle vuodesta 1970, jolloin ensimmäinen Ruisrock järjestettiin. Ei sinänsä yllättävää, kun kirjalla on tosiaan yli 20 kirjoittajaa. – Vuodesta 1970 tähän päivään on tapahtunut aika paljon. Kirjan pääluvuissa teemojen kirjo ulottuu valtavirran popista ja rockista jazziin, punk-rockista metalliin ja progeen, juurimusikiista vaihtoehtorockiin. Kirja levittäytyy aihepiirin käsittelyssään rockin ja popin kenttää laajemmalle. Myös erilaiset taustavaikuttajat pääsevät Toisen soinnun etsijät -kirjassa ääneen – niin Turun nuorisotoimi kuin Ruisrockin takavuosikymmenten sielu Rainer Koskikin. Ei tarvitse puhua kuin Ruisrockista itsestään, joka oli ensimmäinen rock-festivaali maassamme, ja tätä nykyä lajissaan yhdessä hollantilaisen Pinkpopin kanssa Euroopan vanhin yhä jatkava. LOKAKUUTA 2017 Turun pop-maailma naarataan tulevassa kirjassa joenpohjia myöten Helsinki ja Tampere ovat perinteisesti olleet vahvoilla, kun on haettu suomalaisen rockin pääkaupunkia. Turun vaiheita popin ja rockin kirkkaissa valoissa ja utuisissa hetteikössä valotetaan lähiaikoina ilmestyvässä kirjassa ”Toisen soinnun etsijät – Turkulaisen populaarimusiikin villit vuosikymmenet”, jonka ovat toimittaneet Kimi Kärki ja Pertti Grönholm. 30 12. Paljon on vettä virrannut Aurajoessa Grönholmin ja Kärjen oli tarkoitus saada kirjansa valmiiksi jo Turun viime viikonvaihteen kirjamessuille, mutta aikataulut eivät ihan pitäneet. Suomen ensimmäisen ja yhä voimissaan olevan rock-festivaalin kotikaupunki, suomalaisen underground-rockin syntysija, kotimaisen konepopin suunnannäyttäjä. Stadi sai suurimman oikeudella olla homman käynnistäjä jo 1950-60-lukujen taitteessa, ja 1960-luvun puolivälissä Helsingissä perustettu levy-yhtiö Love Records oli pitkään kotimaisen rockin tärkein julkaisukanava. Käsittelynsä saavat kaikki tunnetut turkulaisstarat kuten Boycott, Bogart Co., The Crash, Michael Monroe (jonka kirjantekijät laskevat kaupungisssa vuosia pysyvästi asuneena jo Turun ”omaksi pojaksi”) kuin iskelmäpuolen edustajina Matti ja Teppokin. Kokoajat joutuivat siis esittelemään opustaan messuilla vielä ilman fyysistä painotuotetta. Kari Hulkko. – Emme ole pystyneet tekemään kaiken kattavaa teosta, jossa olisi mainittu joka ikinen turkulainen bändi ja muusikko, vaan kirjassa on siinä mielessä tutkimuksellinen ote, että siinä katsotaan eri ilmöitä, joita Turussa on syntynyt ja sinne rantautunut, ja millä tavalla turkulaiset ovat olleet erilaisissa suomalaisissa populaarikulttuurin ilmiöissä mukana, Grönholm valottaa. Tamperelaiset keikkuivat stadilaisten ohella myös kotimaisen punk-aallon harjalla, joskin niitä bändejä sikisi vähän joka pitäjässä, esimerkiksi lajin muotovalio Ratsia tuli Pihtiputaalta. 1970-luvulla maan valloitti käsite Manse-rock Juiceineen, Eppuineen, Popedoineen ja Poko Recordseineen. On tullut ja mennyt erilaisia tyylilajeja, sukupolvia ja ilmiöitä, joista aika moni on rantautunut Suomeen itse asiassa Turun kautta. Turkulaisesta populaarikulttuurista on julkaistu ylipäätäänkin vähän kirjallisuutta aiemmin, oikeastaan Antero Laihon ja Iiro Anderssonin turkulaisen rockin varhaisvaiheiden historiikki ”Föribeat” sekä Matti Komulaisen ja Kari Leppäsen undergroundista kirjoittama ”Kun aurinko nousi Turusta” ovat ainoat ennen tätä, kertoo Pertti Grönholm. Rolf Bamberg Demokraatti Kimi Kärki (vasemmalla) ja Pertti Grönholm olivat Turun kirjamessuilla demonstroimassa tulevaa Turun pop-historiikkiaan. Turun historiallisen yhdistyksen julkaiseman teoksen kirjoittajina on iso liuta turkulaista populaarimusiikin eilisen ja tämän päivän vaiheista perillä olevaa ihmistä – toimittajia, tutkijoita ja muita alan toimijoita
Balkanilla syntynyt Shefki Kuqi (s. Kilpailu on hiton kovaa ja rapatessa roiskuu. Kuqi puhuu muun muassa harjoituksissa tapahtuneista tappeluista, jotka ”kertovat omaa kieltään siitä, millaisessa maailmassa ammattilaiset elävät. Sama näyttää toistuvan nyt valmentajana. 1976) nousi yhdeksi Suomen pidetyimmistä pelaajista, kiitos pelottomuutensa ja periksiantamattomuutensa. Kuqi pelasi ensimmäisen kautensa aikuisten sarjoissa vuonna 1994 Mikkelin Kissoissa. Teoksesta paistaa läpi Kuqin turhautuminen Suomen olemattomaan jalkapallokulttuuriin. Monien urheiluaihesten kirjojen tekijänä meritoitunut Mika Wickström (s. Wickströmin nimeä ei löydy edes Kosovon härän kannesta. Kuqi on taistelija, josta on annettu Suomessa hieman yksipuolinen kuva. Sen tekijä David Lagercrantz antoi Ibrahimoviçin puhua ja häivytti itsensä taustalle. Wickström toimii samoin. Etenkin lehdistö jaksoi vääntää hänestä vitsiä, kuten hän kirjassa kertoo: ”Musta haluttiin tehdä vähän jotain camp-hahmoa. Kuqista pidetään, koska hän on kentän ulkopuolella mukava mies ja viheriöllä esikuvallinen gladiaattori. Kirjan kiinnostavin anti liittyykin kuvauksiin ammattijalkapalloilijan arjesta. soi liian kilttejä tyyppejä, kuten valmentaja Antti Muurista. Kuqilla on ollut loukkaantumisia, eikä hän ole aina saanut janoamaansa arvostusta. Jollet pidä puoliasi, jäät jalkoihin.” Raaka peli sopi Kuqille, joka antoi jo Suomessa joukkueilleen kaikkensa. Elämäkertakirja sisältää myös anekdootteja hämäristä pelaaja-agenteista ja tiettyjen englantilaisten seurojen vanhanaikaisesta tavasta toimia. Kuqi löytää kuitenkin asiaan positiivisen näkökulman: ”Jos olisin pelannut vain parissa jengissä ja muutaman koutsin valmennuksessa, en ehkä tietäisi jalkapallosta niin paljon kuin nyt.” Merkittävää kyllä, Kuqi oli ensimmäinen Suomen maajoukkueen ulkomaalaistaustainen pelaaja. Mika Wickstöm on kuitenkin hyvä kirjoittaja, ja Kosovon härkä on siltä osin tasalaatuista työtä. Hänen tinkimättömyytensä ei jää Kosovon härässä epäselväksi: ”Pientä takapakkia tuli, kun mursin nenäni, mutta seuraavassa pelissä menin kentälle maski naamallani ja puskin heti maalin.” Reissumiehen taival Shefki Kuqi oli ammattilaisurallaan todellinen kiertolainen ja vaihtoi seuraa lähes vuosittain. Kuqi ei valittanut vaan puski eteenpäin. Hän eli ja hengitti jalkapalloa. Kuqin elämäkerta ”Kosovon härkä” on tiivis, rento kirja, jonka selvänä esikuvana toimii taannoinen hittiteos ”Minä, Zlatan Ibrahimoviç” (2011). Suomi ei ole oikea jalkapallomaa, koska meiltä puuttuu vähän kaikkea. Kuten Kosovon härkä -kirjasta selviää, pelin seuraaminen sivusta on ammattilaiselle vaikeaa. Kuqin tarina on hieno, mutta aivan kaikkea siitä ei teoksessa saada irti. LOKAKUUTA 2017 Musta haluttiin tehdä vähän jotain camphahmoa. Kosovon härkä on lämmin, rehellinen ja kompakti elämäkertakirja mutta ei kuitenkaan nouse kovin paljon jalkapalloilijoiden elämäkertojen harmaan massan yläpuolelle. Suomessa ei paljon noteerattu sitä, kuinka hän näytti tasonsa Englannin ylimmillä sarjatasoilla, eikä siellä pärjätä pelkillä lihaksilla. Hyökkääjää ei suoraviivaisen pelityylinsä takia aina otettu tosissaan. Hyökkääjänä hän arvostaa enemmän vaativia persoonallisuuksia, kuten Pasi Rautiaista: ”Mun mielestäni Pasia ei ole arvostettu tarpeeksi Suomessa. Hän oli erittäin vaativa ja jopa turhankin tarkka kaikista valmennukseen liittyvistä asioista, mutta se kertoi vain hänen sitoutuneisuudestaan. Hän auttoi faneja pääsemään ennakkoluuloistaan ja ymmärtämään maailman muutosta. Hänen uransa Suomen paidassa ei ollut kovin hohdokas, koska hän ei päässyt sen päälleen pukiessaan yleensä aloituskokoonpanoon vaan tuli mukaan vaihdosta. Hänen fysiikkansa oli mahtava, mutta hän ei ollut tekniikkansa puolesta maailman parhaita. Kuqi valitsi jalkapallon, koska se oli kaikille iästä, koosta ja väristä riippumatta yhdistävä tekijä. Kosovon härkä -kirjan enimmäkseen Suomeen sijoittuva alku ei ole kovin kiinnostava, mutta Kuqin siirtyessä pelaamaan Englantiin ja lyödessään siellä läpi ammattilaisena kirjakin alkaa vetää paremmin. Tosiasiassa mä olin Englanninvuosinani puhdasverinen ammattilainen.” Shefki elää jalkapallosta Atomivoimala, Kosovon härkä, Sheriffi… rakastetuilla jalkapalloilijoilla on monta lempinimeä. Tosiasiassa mä olin Englannin-vuosinani puhdasverinen ammattilainen – ei mikään camp-hahmo pelaa niissä sarjoissa.” Kosovosta Pohjolaan, Suomesta Englantiin Shefki Kuqin perhe muutti Kosovosta Suomeen 1990-luvun alussa, Balkanin kärsiessä etnisesti virittyneestä väkivallasta. Lajin avulla Kuqi integroi tui nopeasti Suomeen ja sai arvostusta. Kuqi kritiShefki Kuqi on suhtautunut intohimoisesti lajiinsa niin pelaajana kuin valmentajanakin. Vain Kuqi on esillä, eikä haastattelija ja puhtaaksikirjoittaja. Vastaavaa ei yleensä koettu Suomessa. massa hän oli elementissään. Esa Mäkijärvi KIRJAT Mika Wickström: Shefki Kuqi – Kosovon härkä Tammi 2017, 243 s. 1965) kertoo nyt Kuqin tarinan. Hän pääsi seuraavana vuonna Mikkelin Palloilijoiden riveissä Veikkausliigaan, koska hänen omistautumisensa oli täydellistä. 31 12. Hänen visionsa ja tahtotasonsa olivat vertaansa vailla.” Kuqin henkinen koti löytyi kovapintaisesta, palloilua suosivasta Isosta-Britanniasta ja etenkin maan toiseksi ylimmältä jalkapallon sarjatasolta, jonka armottomassa maailLehtikuva / Anni Reenpää
Ja kollektiivissa olivat myös sata vuotta sitten arvaamattoman pitkälle vievä voima, niin jääkäriliikkeessä, työväenkokouksissa kuin punaja lahtarikaarteissa. Näyttelijät ovat koreografioissa lujemmilla kuin replikoinnissa. Sisällisodan rintamajaksokin toteutetaan erittäin tiiviisti muutamin avainrepliikein muun muassa punataistelijoiden kurittomuudesta ja orastavan tappion ymmärtämisestä. Rolf Bamberg Demokraatti, Lahti Robert Seger Lahden kaupunginteatterin Pohjantähden liike-energia luo kaunista katsottavaa. TEATTERI Lahden kaupunginteatteri, Juhani-näyttämö Väinö Linna: Täällä Pohjan tähden alla I Dramatisointi Ari-Pekka Lahti – Ohjaus Juha Malmivaara – Koreografia Panu Varstala – Lavastus Minna Välimäki – Puvut Pirjo Liiri-Majava – Valot Kari Laukkanen – Musiikki Hannu Kella – Ääni Kai Poutanen – Rooleissa koko Lahden kaupunginteatterin näyttelijäkunta + vierailijoita Huolimatta kaikesta kasaan kuromisesta ja repliikkien korvaamisesta liikkeellä, tästä Pohjantähdestä ei puutu mitään olennaista. Vaikuttavia ovat myös korkealta näyttämön katosta laskeutuvat valtavat juurakot – ne ovat kuin torppareiden kristallikruunuja. Kolmituntiseen mahtuu paljon muitakin hienoja kohtausratkaisuja: Lauriloiden häätö intensiivisesti kiihtyvässä pyörteisessä kohtauksessa; Akustin ja Laurilan Elman lempi esitettynä lähes samalla kiihkeällä koreografialla kuin aiemmin Akselin ja Elinan rakkauden leimahdus; voimakkaat pimennykset paronin ja Töyryn murhissa... Kuusi tuntia Pentinkulmaa on kokeilemisen väärti Liikutettua, tiivistettyä, toimivaa Juha Malmivaaran ohjauksessa kaikki kaikessa on liike, esitys on tavallaan läpikoreografioitu. Molemmat osa-alueet sujuvat joka tapauksessa sielukkaasti. Kaksoisroolia tekevä Jarkko Lahti pudottaa hitaasti kapinajohtaja Hellbergin punaisella käsivarsinauhalla varustetun nuhjuisen pompan näyttämölle. Vasemmalla Kivivuoren Annaa esittävä Raisa Vattulainen.. Minna Välimäen simppeli, mutta vaikuttava korkeiden hirsielementtien varaan rakentuva lavastus antaa mahdollisuuden viedä liikettä myös vertikaaliseen suuntaan. Lahden kaupunginteatterissa viime torstaina ensi-iltansa saaneen Pohjantähti-sovituksen pääosassa on koko kyläkollektiivi ja sen ihmisten intohimo omassa asiassaan. Seinäjoen kaupunginteatterin keväisessä ”Täällä Pohjantähden alla” -dramatisoinnissa nousi pintaan Pentinkulman naisten vahvuus kaiken pelon ja tuskan riepotuksessa. Tärkein, draaman henkilöiden tahto seistä aatteidensa ja intohimojensa takana, kenties vain kirkastuu tällä ratkaisulla. Kakkososan vuoro on marraskuun lopulla, ja myöhemmin talvella osat on tiettyinä päivinä mahdollisuus katsoa putkeen. Ottaa hetken, ennen kuin ratkaisun ostaa, mutta kun sen ensi puoliskon lopulla viimeistään hyväksyy, juttu muuttuu entistä imevämmäksi. Koko tarina on helpompi käsitellä ja jäsentää siitä säteilevän liike-energia valossa. Sen alta paljastuu tiptop-kuntoinen jääkäriunivormu: Ilmari Salpakari on palannut kotikylälle. Joissakin kohtauksissa Panu Varstalan koreografiat ovat tilanteeseen nähden kyllä turhan tyyliteltyjä ja anakronistisia, esimerkiksi rock-tanssia muistuttavat askellukset sopivat aika huonosti 1900-luvun maisemaan Esityksen musiikkidramaturgiassa vastaavat aikakausiristiriidat eivät sen sijaan särähdä. Ari-Pekka Lahti on tiivistänyt suurta kertomusta vetämällä kirjan joitakin keskeisiä dialogeja limittäin: eri vuoropuhelut puhuvat keskenään! Isänmaallisten voimien ja työväenyhdistyksen kokoukset viedään sujuvasti läpi jopa päällekkäin, lauluja myöten. Nyt ykkösosa ei lopu Akselin kotiinpaluuseen vankileiriltä, niin kuin moni dramatisointi aiemmin, vaan jotakuinkin niille kohdin, joka romaanissa tiivistyy lauseeseen ”Vallankumouksen sielu siellä rusahteli särkyessään.” Loistava paikka cliffhangerille, ja Malmivaara alleviivaa loppumurroksen todella vaikuttavasti. Juha Luukkosen ohjauksessa painopiste oli poikkeavasti trilogian kolmannessa osassa, sisällissodan arpien jälkihoidossa, lapualaisterrorissa, uuden sodan mukanaan tuomassa murheessa. LOKAKUUTA 2017 Hieno polyfonia aatteen, vimman ja liikkeen kielillä Lahden kaupunginteatterin Pohjantähti I on täynnä energiaa ja intohimoa On se niin hienoa, että Suomi 100 -vuosi on tarjonnut kaksi uutta, keskenään erilaista ja väkevää näyttämötulkintaa Väinö Linnan romaaniklassikosta. Kollektiivin voimaa A-P Lahden dramaturgia myös jakaa trilogian mielenkiintoisesti. Chydenius istuu ihan hyvin Linna-kontekstiin, jopa espanjalaisen ”kultakurkku” Diamanda Galasin riipaiseva kiljuntalaulu sopii dramaattiseen joukkokohtaukseen. Linna-klassikko soi polyfonisena. 32 12. Akseli (Tapani Kalliomäki) ja Elina (Liisa Loponen, keskellä) tanssivat avioliittoa kohti jo ennen häävalssia. Vailla pateettista pönötystä, vailla vanhan esitystradition taakkaa. Puhdistamaan sen punataudista. Kaikilta. Malmivaaraan luoma väkevä visuaalinen maisema nojaa sekin jatkuvaan liikkeeseen. Lahden kaupunginteatterin Pohjantähti ykkönen on todella kollektiivinäyttelemisen juhlaa. Ari-Pekka Lahden uusi sovitus jakautuu siis kahdeksi näytelmäksi, joten nyt ehdittiin vasta kansalaissodan jälkiselvittelyjen kynnykselle
Halli avoinna: Ma-pe klo 8-18 / La klo 8-16 / Su suljettu. puh. KURONEN Paljon muumituotteita! Halli 2 krs. tule tekemään löytöjä! Looks and Goods 2. •Diabetessukat •KotimaisetVillasilkkiasut •KiristämätönUnisukka(merinovilla) •Laadukkaathenkselit •Perinteisetlaamapaidat Hakaniemen halli II krs. 040 765 0176 Hakaniemen Halli II krs. kerros myyntipaikka 167 Te rve tul oa ! SISUSTUS MARGA Pop up -verhot, huonekalukankaat -verhotangot jakiskot -tapetit, matot ja huonekalut -ompelupalvelu -ilmainen suunnittelu ja kotikäynti Hakaniemen Halli 2krs Avoinna ti-pe 11-17, la 11-15 0414424058 www.sisustusmarga.fi Pop up -liikkeitä Polttopuusta lahjoja ja kortteja ajatuksella. 134-136, puh. Suomalaista käsityötä Ensimmäinen kerros. www.hakaniemenkauppahalli.fi Tervetuloa kaupoille! Kivoja vaatteita sKandimerKeiltä Finlayson, l’evolution, lindon, mingel, naru, Plan B yms. Tervetuloa! Arabiaa, Iittalaa... Helena Laitakari 040 7058961 hellulaitakari@gmail.com RAKKAUDESTA KIVEEN Aidot kivi ja hopeakorut Muutokset, korjaukset, kurssit Tervetuloa Onnenaurinkoon 0505631449 fb-onnenaurinko Avoinna ma-pe / mån-fre / Mon-Fri 10-17 la /lör / Sat 10-14 REITIN KALA Hakaniemen halli, myymälä 30, 32 puh. 09 701 3658 M. . 09 714 140
Valitettavan pinnalliselle käsittelylle jää kuitenkin se, millaista mielenliikehdintää padottu tunne-elämä Borgin pään sisällä aiheutti. Kuopus Jerémié on perustanut perheen lähiseudun isomman viinitilan omistajan tyttären kanssa. Borg/McEnroe-elokuvassa ulkoiset seikat ovat kohdallaan. Itse pelikuvaus on aika hengetöntä pallonläiskintää, minkä toki ymmärtää, kun on asialla ovat tennisstuntit, joilla on kyllä efforttia mutta ei kasvoja – Borgia ja McEnroeta esittävillä näyttelijöillä on taas on sopivat kasvot ja elkeet, muttei riittäviä tennistaitoja. Ihan raikkainta Klapischin elokuvassa on se, että siinä ei jäädä vatvomaan ihmissuhdeongelmia, suoltamaan kvasiviisauksia parisuhteen rakennusohjeiksi ja syöksähtelemään kriisistä kriisiin. ”Jäävuoren” viimeisessä Wimbledon-voitossa oli kieltämättä suuren draaman aineksia, kun vastassa oli häntä neljä vuotta nuorempi amerikkalainen kukkopoika, irlantilaistemperamentilla ladattu ruutinassakka John McEnroe. Parisuhde, jonka entisestä kukoistuksesta Jeanilla ja elämänkumppanillaan Alicialla on todistuksena pieni poika, on ajautunut harkinta-ajalle. Kyllä ranskalaisohjaaja Cédric Klapischin ohjaama ”Viinitilamme Ranskassa” (tylsänpulskea suomennos, alkunimi ”Ce qui nous lie” viittaa sisaruuteen: ”Se, mikä meitä sitoo”) kelpo tyylipisteet ansaitsee. Pitkään sairastanut sisarusten isä nukkuu pois pian Jeanin palattua maisemiin. Ylen televisioimat Wimbledonin finaalit olivat meille urheiluhulluille teineille silloin kesän kohokohtia ja Borgin viiden voiton putki 1976–80 minulle jotain hekumallista. ELOKUVA Borg/McEnroe Ohjaus Janus Metz Pääosissa Sverrir Gudnason, Shia LaBeouf, Stellan Skarsgård, Tuva Novotny 2017, 107 min. Maaseudun omalakinen elämänmuoto on koko ajan vahvasti läsnä, Viinitilan sisarukset Jérémie, Jean ja Juliette (François Civil, Pio Marmaï, Ana Girardot) tutkivat lopputuotettaan.. Kansainvälisessä tenniksessä oli noina 1970-luvun puolivälin jälkeisinä aikoina maagista vetovoimaa, kiitos karismaattisten tähtipelaajien kuten Borg ja aikalaisensa Arthur Ashe, Jimmy Connors, Ilie Nastase, John McEnroe ja naisissa Billie Jean King ja Chris Evert... Teininä, ennen huipulle nousuaan, hän oli kentällä lähes samanlainen tuittupää kuin McEnroe, mutta valmentajalegenda Lennart Bergelin kuohitsi hänestä temperamentin, ainakin ulkoisesti. Jean etsii elämälleen suuntaa sisarensa Julietten ja pikkuveljensä Jérémien nyt pyörittämältä viinitilalta. Kiinnostavimmillaan monin paikoin puiseva ja loppujen lopuksi kovin perinteinen urheilusankarielokuva on kuvatessaan Borgin luonteen muuttumista. Björn Borg oli minulle 1970-luvulla ehkä valovoimaisin urheilutähti ja iso fanituksen kohde. Perinteinen urheilusankarielokuva Tanskalaisohjaaja Janus Metz tekee esikoispitkässään parhaansa ladatakseen tuota vuoden 1980 fiilistä valkokankaalle ajassa, jolloin Suuret Urheilutarinat ovat joko tyystin kuolleet tai menettäneet nykyisen kaltaisessa mediahypetyksessä kiehtovuutensa. Kolmen bourgognelaisella viinitilalla varttuneen sisaruksen tiet kohtaavat jälleen, kun perheen tuhlaajapoika saapuu maailmalta vähän häntä koipien välissä kotiin. 34 12. Ei, tässä elokuvassa elinkeinon harjoittamisella on näkyvä rooli, ja se hoidetaan uskottavasti. Mukavimmalta vaiheelta prosessissa näin maallikon silmin näyttää sadonkorjuujuhla, jota vietetään ilmeisen perinnetietoisesti ja railakkaasti. Julietten ihmissuhdeasiat ovat varsin levällään, mutta hänellä on isoimmat ambitiot jatkaa isänsä ja ties kuinka monen aiemman sukupolven harjoittamaa viininviljelystä. Pidetään huolta viinitarhan hyvinvoinnista leikaten ja luomulannoittaen, korjataan sato, poljetaan rypäleitä, jalostetaan lopputuotetta pikkutarkasti. LOKAKUUTA 2017 Pateettista pallorallia Vuodenkiertoa viinitarhalla Isberget, Wimbledon ja ”valtiolliset” hikirannekkeet. Tarina on pieni, mutta taas kerran pieni on kaunista, harmonista. Ei ehkä oletettavin hurahduksen kohde pesäpalloilevalle helsinkiläisklopille: ilmeetön ruotsalainen ”isberget”, joka harrasti lajia. Tuomaritornista näytettäisiin tyylistä kaksi kertaa 17 pistettä ja kolme kertaa 17,5. Tuo viisieräinen ottelu (Borg missasi neljännessä erässä seitsemän ottelupalloa, tie-break meni McEnroelle 18-16) löytää muista lajeista vertaisensa ehkä vain Muhammad Alin ja George Foremanin myyttisestä ”Rumble in the Junglesta”, nyrkkeilyn raskaan sarjan titteliottelusta Zairen Kinshasassa 1974. Jos tämä elokuva olisi mäkihyppysuoritus, vanhan ajan tv-selostajat sanoisivat sitä pikkunätiksi ja uuden ajan kommentaattoriniemiset, että ”ihan hyvä siivu tähän paikkaan”. Vävypoikaa houkutellaan mukaan tämän vauraamman suvun matkailubisneksiin. jossa suomalaismenestykset kautta aikain olivat tuolloin ihan nollissa. Pikkunätti istuu luonnehdinnaksi siinä mielessä, että elokuvasta puuttuu terävimpään kärkeen vievää loistokkuutta, mutta se pysyy hyvin kasassa eikä yritä olla enempää, kuin mihin käsikirjoitus antaa eväät. Erityisen vaivaannuttavia elokuvassa ovat väELOKUVA Viinitilamme Ranskassa Ohjaus Cédric Klapisch Pääosissa Pio Marmaï, Ana Girardot, François Civil, María Valverde, Yamée Couture 2017, 113 min. Kevyesti toiselle kierrokselle. Tämä Jean on seikkaillut siellä täällä ja päätynyt Australiaan, mutta sukurasite ei ole hellittänyt: hän on ryhtynyt tosella puolella palloakin viininviljelijäksi
McEnroen roolissa nähtävä Shia LaBeouf on ulkoisesti etäämpänä esikuvastaan, mutta hänen roolinsa olisi kiinnostavampi – jos saisi tilaa. Slangus näet teki viimeisen valkokangasroolinsa vuonna 1960 ruotsalaiselokuvassa ”Neidonlähde”. Borgia esittävä Sverrir Gudnason on todellakin hämmentävästi Borgin oloinen sekä ulkonäoltään että kehonkieleltään. Studio 54 on niin nähty. Tämä jo teini-iässä kuvaustekniikoiden saloihin isänsä firmassa perehtynyt berliiniläisnuorukainen kutsuttiin Suomi-Filmin pääkuvaajaksi, ja hänestä tuli Erkki Karulle korvaamaton aisapari. Jäger otti tosissaan vastaan haasteen Kiven Eskolle kirjoittamasta repliikistä: ”Tämä on niin lystiä! Maa ja taivas lyövät kupperkeikkaa ja sinä, kraatari Antres, pyörit silmissäni kuin apinja markkinoilla, ja kuitenkin tahtoisin sinua suudella.” Jägerin kamerakin pyöri ennennäkemättömällä tavalla vinhasti kuin markkina-apinja! Siihen nähden, että Nummisuutarit on kautta aikain Suomen esitetyin näytelmä, vain kolme filmatisointia tuntuu vähältä. Suomen satavuotisbileisiin saadaan, tietysti, uusi ”Tuntematon”, mutta montako tasavuosijuhlaa pitää odottaa, että joku tekisi uuden Nummisuutarit – epookissa tai modernisti. Pääosin skandinaavisin voimin tehty elokuva on kuitenkin varsin Borg-vetoinen paketti. Borg/McEnroe-elokuvassa on paljon patetiaa ja liian vähän keveyttä, kohtuullisesti uskottavuutta ja riittävästi lajija ajankuvallista skarppiutta. Mutta kun pääsi aloittamaan uransa ikonisimmalla mahdollisella roolilla, niin varsin komeasti elokuvaura sulkeutuikin. Aikuisia sisaruksia näyttelevä trio Pio Marmaï (Jean), Ana Girardot (Juliette), François Civil (Jerémié) on hahmoissaan hyvin sisällä. Rolf Bamberg Demokraatti Demokraatin Suomi 100 -vuoden juttusarjassa lehden elokuvasta kirjoittavat toimittajat sekä alalla työskentelevä kolumnisti ovat valinneet subjektiivisin kriiteerein jokaiselta itsenäisyyden vuosikymmeneltä yhden elokuvan, joka kertoo ehkä jotain erityistä tästä maasta ja kansasta, sen luonteenpiirteistä ja historiasta. Paljon kökömpiäkin urheilusankaritarinoita on valkokankaalle tuupattu. ELOKUVAT Sadan vuoden itsenäisyys Tilulii kiiri ilman ääntä ”Artturi Järviluoman sovitus on onnistunut ja ohjaaja Erkki Karu on tehnyt kiitettävän tunnokasta työtä, niin että Suomi-Filmin viimeinen saavutus voittaa huomattavasti kaikki edelliset.” Näin hehkutteli kriitikkonimimerkki Nurkkasihteeri Suomen Sosialidemokraatissa marraskuussa 1923 Erkki Karun ohjaaman ”Nummisuutarit”-elokuvan saatua ensi-iltansa. Sillä on katsojaan rauhoittava vaikutus, vaikka henkilöt kankaalla vähän skismailisivatkin. Se saa antamaan anteeksi käsikirjoituksen tietyt banaliteetit, kuten pakolliset veljeskiistat ja aika paatokselliset joskin kauniisti toteutetut takaumat sisarusten lapsuudesta, jossa Jean vanhimpana kärsi isänsä esikoiselle langettamista vastuista. u u u Kuningasta ei Saksasta Suomeen vuonna 1919 tullut, mutta onneksi saatiin pari vuotta myöhemmin Kurt Jäger. Heidän kahdeksasta yhteisestä elokuvasta Nummisuutarit on paras. u u u On tavallaan siunauksellista, että Karun kulta-aikaan äänielokuva eli vasta haaveena filmimogulien päässä. Henkilökuvat aukeavat myötäelettäviksi. Nurkkasihteeri tarkoitti kaiketi noilla Suomi-Filmin ”edellisillä saavutuksilla” vuonna 1922 valmistunutta ”Anna-Liisaa” ja 1923 ensi-iltaan tullutta ”Koskenlaskijan morsianta” (ohjaajana siinäkin Karu). Se näyttää vuosikymmenestä toiseen hämmästyttävän komealta. LOKAKUUTA 2017 läykset, joissa tennisstarat bilettävät kaupunkien yössä playboy-palloilija Vitas Gerulaitisin johdolla. Aihe – nuoruus ja pöljyys – on ikuinen. Slanguksen rehevää ilmerekisteriä ja fyysistä heittäytymistä elokuvassa ei voi kuin ihailla. Vuodenaikojen vaihtelu, viininjalostuksen herkkäviritteiset käytännöt ja viljelijöiden keskinäinen kilpailu ennen kaikkea laadusta mutta myös tehokkuudesta luovat elokuvaan toden tuntua. Kiven hurmaavan kiharainen kieli tuskin olisi taittunut ruotsia puhuvan Svenska Teaternin näyttelijän suuhun, vaikka hän oli jo ennen elokuvaa tehnyt Eskon Svenskanissa, ruotsiksi tietenkin. OSA 1/10: 1917–1926 Nummisuutarit, 1923 Ohjaus Erkki Karu. Vuosikymmenen muita merkkielokuvia: Kihlaus (1922), Koskenlaskijan morsian (1923), Myrskyluodon kalastaja (1924), Pohjalaisia (1925) Rolf Bamberg Demokraatti Esko (mainio Axel Slangus, oikealla) vaatii puumerkkiään naimalupaan, kanttorin (Adolf Lindfors) ja isä-Topias (Alarik Korhonen) katsovat sen tarpeettomaksi. Elokuvatuotanto on saanut myös suomalaisapuja: Jarkko Niemisen akatemiassa koulittiin tennistuntteja, ja 1980–90-luvun taitteen yksinäinen tennistähtemme Veli Paloheimo sai coachata LaBeoufia McEnroeksi. Axel Slangus oli ennen muuta teatterinäyttelijä, hän teki Svenskanissa komean, yli 40 vuotta kestäneen uran. Ja siitä muistettavin jakso on se Eskon kännäilykohtaus. 35 12. Rolf Bamberg Demokraatti elokuvassa ei ole yhtään kaupunkikuvaa. Sivurooleistakin löytyy ytyä, esimerkiksi Julietteen silmänsä iskevä rypäleidenpoimija Marouane (Tewfik Jallab) olisi ansainnut syventämistä ja laventamista. Äänielokuvan aikaan hän piipahti muutamassa tuotannossa sivurooleissa. Ja vähän ihmetellä, koska sen ajan teatterissa kropan likoon laittaminen ei välttämättä ollut valtavirtaa. Jos ääniraita olisi ollut todellisuutta jo 1923, emme varmasti olisi koskaan saaneet nähdä Slangusta Eskon roolissa. Ohjaajana oli ei vähempää kuin Ingmar Bergman. Ehkä se näkyy, ehkä ei. Karun asema varhaisen suomalaisen elokuvan mestariohjaajana on kiistaton, mutta ansio siitä, että Aleksis Kiven näytelmästä sovitettu varhainen Nummisuutarit on mielestäni yhä tämän komedian paras filmatisointi, kuuluu kyllä kahdelle toisellekin herralle, Axel Slangusille ja Kurt Jägerille
Kuuntelin visakirjaa koskevan YLE 1:n radiojutun ja lueskelin lehtien ja kirjabloggareidden kirjaa koskevia tekstejä. Juuri traditiot pitävät etniset ryhmän elossa ja toiminnassa. Runoilijamme on väitellyt tohtoriksi ruotsalaisen runoilijan tuotannosta ja opettanutkin Ruotsissa, mutta on kotoisin suomalaisesta rannikkokaupungista. Hän hankkii asuinkumppanikseen kissan Pajtim Statovci.. Oopperan nimi on Helsinki. albaanien perinteistä, tavoista ja uskomuksista on tarkkaa ja kiinnostavaa. Muutenkaan kirja ei päästä lukijaansa helpolla. Näin syystä ollutkaan, mutta hyödyllinen opintoretki kirjojen verkkomaailmaan tuli kuitenkin tehtyä. Vieraskielinen, totesin, ja ryhdyin etsimään suomentajan nimeä, sillä on oma merkityksensä, kun on käännös kyseessä. – – – Pikaluin kirjan ja pääsin kurkistamaan romaanin muodossa Jugoslavian hajoamiseen ja sen vaikeisiin seurauksiin. ”Pajtim Statovci (s. ”Kovasti paljon kiitoksia on saanut tämä Kissani Jugoslavia (2014), viimeksi sitä hehkutti New York Times. 1990) on minulle uusi tuttavuus. Jokaista taloa peitti julkisivu, joka näytti miltä talo olisi näyttänyt valmiina.” Suomi-kuvan monet sävyt Heti sen jälkeen, kun visaukko oli valinnut tehtäväkirjan syksyn kakkosavisaan, tuli Otavalta tiedote kyseisen romaanin saamasta suitsutuksesta amerikkalaisissa laatulehdissä. 36 12. Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinto tuli tuoreeltaan, ja sen mukana käännöksiä ainakin 11 kielelle, näytelmäsovituskin on tekeillä. Vastaukset viimeistään 18.10. mennessä osoitteella Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Jatkoin matkaa, mutta kaupunki oli näkymätön. Hienoa mainosta uudelle kotimaalle, joskin suomalaisten asenteet saavat kirjassa kyytiä. Onneksi kirjastoamanuenssi valisti, että visakirja kuuluu itsenäisyyttä juhlistavalle Sadan vuoden kirjat -listalle ja on luettavissa netistä oman kirjastokortin tunnuksilla. Niinkö, sittenpä kokeilemaan. LOKAKUUTA 2017 KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 VIIKON 41 SITAATTI Visahistorian kirjailijalistauksessa mennään nyt yhteen ääripäähän niin että heilahtaa. Ei se silti saanut aikaan valtaisaa vastausryöppyä. Minä kuuntelin, mutta jokainen mielipide oli harjoiteltu etukäteen. Siinä vihaisen ilmeen omaava kissa oli mustana ja punaista taustaa vasten. Kun lisäksi kuun sirppi täydensi noitamaista tunnelmaa, oli se otettava mukaan. Kertojien näkökulmat vaihtelevat tiheästi. Avasin YLE Areenasta Sadan vuoden kirjat-sivut ja sieltä opastettiin eteenpäin, Kansalliskirjaston verkkokirjastoon. Kirjastossa kaikki suomenkieliset kappaleet olivat lainassa, joten tartuin ruotsinkieliseen todetakseni, että onhan suomi todella sukupuolineutraali kieli. Yhdelle palkinto. Narsistisen kissan ja umpimielisen boakäärmeen symbolinen rooli jäi askarruttamaan. Johdatusta, sattumaa tai jotain... ”Silloin kun sain ensimmäisen kerran kirjan käteeni, niin outo oli sen kansikin. Sydän löi tai hiljeni; kaikki muu oli kirjoitettu partituuriin, ja jokaiset kasvot näyttivät ikään kuin joiltakin. Mannerheimintiellä, hysteerisen ohjaajan ohjaaman virran partaalla, näin rakennuksen, joka kätkee eduskuntatalon. ”Laskeuduin junasta. Kun Sirpa Taskiselle tuli viikko sitten kiire vastauksensa kanssa, niin nyt hänen vastaus tuli ensimmäisenä. Pian selviää, että albaanimies on perheen pää ja naisen paikka on hellan ja nyrkin välissä. ”Vaimo tunsi netin syövereistä esiin putkahtaneen kirjan ja kirjailijan, minulta visakirja oli jäänyt aikanaan (2014) lukematta. Kuka on tämä maakuntansa näkyvä kulttuurivaikuttaja, mistä runo. Vaimo ehti tosin lukea visakirjan Kissani Jugoslavia (2014) viime talvena lukupiiriään varten. Mielenkiintoista on traditioiden merkitys Kosovon albaanien keskuudessa. Tulkintoja varmaan löytyy monia.” Ossi Lehtiö innostuu tehtävästä kovin. Siinä sisänäpsä albaanityttö Emine naitetaan Bajramille suurin, perinteisin juhlallisuuksin ja odotuksin. Pajtim Statovicvin kerronta mm. Oli siis ihan suomeksi kirjoitettu ja hienoa tekstiä olikin. Sieltä avautuivat heti eteen monet kirjavisankin klassikot, mutta Kissani Jugoslavia -kirjaa ei löytynyt. Ruotsalainen versio kutsuu kirjan arvoituksellista kissaa maskuliiniksi; suomessa ’hän’ voi tarkoittaa millaista seksuaali-identiteettiä tahansa. Maahanmuuttajien ongelmat ovat vaikuttavasti esillä. Eräs maahanmuuttajakommentaattori oli tosin katsoi, ettei heitä eikä kirjoja saisi luokitella tällä nimikkeellä.” u u u Pertti Vuorelaa askarruttaa eläinsymboliikka. Pajtim Statovcin Kissani Jugoslavia -teos oli kuitenkin lainassa kaikista lähikirjastoista. Vaan ei ollut kääntäjää merkitty. Kirjassa seurattavan pojan Bekimin elämä on vaikeata suomalaisten ennakkoluulojen, identiteettiongelmien ja homouden takia. Selailtuani Statovcin toista kirjaa voisin kuvitella kirjailijan tarkoittaneen juuri sitä, sillä Tiranan sydän-kirjassa joillain henkilöillä ei näyttäisi olevan kiinteää sukupuolta, (mikä yhdessä maahanmuuttajataustan kanssa voisi olla rankan identiteettikriisin paikka). Heti kun tullaan avoimesti ulos tradition piiristä, niin lumous särkyy ja muuntuminen ottaa kiihtyäkseen. Elokuvantekoakin on tullut kirjoittamisen ohella harjoitettua. Pian huomasin harmikseni, ettei juuri sen kirjan lukuoikeuksia siellä jostain ja boakäärmeen, joskin elämään ilmaantuu myös homomiehiä. Melkein kaikissa niissä käsiteltiin maahanmuuttajakirjailijoiden ajankohtaista läpimurtoa Suomessa. Pajtim Statovci (1990) tuli Kosovosta Suomeen kaksivuotiaana, kävi koulua Porvoossa ja opiskelee nykyisin Helsingin yliopistossa kirjallisuustiedettä ja Aalto-yliopistossa televisioja elokuvakäsikirjoitusta.” Mauri Panhelainenkin törmäsi eioota tarjoavaan kirjastovirkailijaan, mutta sai tältä hyvän vinkin. Kirjastokortin tunnukset toimivat hienosti ja pääsin sisälle verkkokirjaston aarreaittaan. Sota ja levottomuudet pakottavat monilapsisen perheen muutamaan Kosovosta Suomeen
Oletko sinä muuten, Rolle, vihtavai vastamiehiä. Mutta sitten, kun alkaa näkyä uutisotsikoita vaikkapa Katalonian ”kansanäänestysraivosta” tai PohjoisKorean nostattamasta ”ydinohjusraivosta”, peli on menetetty. Junttius kääntyi punatukkaisessa päässä positiiviseksi. (RB) u u u Viime aikojen mielenkiintoisimmat raivonpurkaukset ovat minusta liittyneet ammattinimikkeisiin. Viikon palkinto menee Ossi Lehtiölle. Pienkin julkinen erimielisyys tai kärjekkäämpi keskustelu nimitetään mediassa raivoksi olettaen, että se klikkauttaa kansaa paljon tehokkaammin kuin ”pettymys”, ”kiista” tai ”erimielisyys”. Jospa kuitenkin jätettäisiin lapset kaikelta raivoamiselta rauhaan. Lähinnä lasten vanhemmat menettivät malttinsa, ja tukkivat Ylen ohjelmapäivystyksen. Tätä ei rajoita perustuslaki eikä muukaan lainsäädäntö. Kysymys on tietysti pririteeteista. Hardwick rakensi tästä tarkkanäköisestä toiseuden ymmärtämisestä ja sen ristiriidan ratkaisemisesta elämäntyönsä. Kyse ei siis ollut huonotapaisista koiranpennuista tai rasittavista pikkuipanoista vaan lasten animaatiosarjasta ”Ryhmä Hau” (taivutusmuodoissaan muuten kiva sanaleikki Pikku Kakkoselta). LOKAKUUTA 2017 Kielen päällä KIELIPOLIISIOPERAATIOISTA JA KIELEN ILMIÖISTÄ KESKUSTELEVAT ROLF BAMBERG JA TUA ONNELA Jospa kuitenkin jätettäisiin lapset kaikelta raivoamiselta rauhaaan. Perustuslaki! Valtaoikeudet! Poikien oikeus olla poikia! Kaikki tuntuu kaatuvan yhteen titteliin. Minusta olisi, jos ei nyt loukkaavaa, vähintäänkin outoa tulla kutsutuksi esimerkiksi lehtimieheksi. Puhumattomuutta tämä Pjatim Statovcin lailla monilahjakas mies katseli huumorimielessä. Paluu vanhaan tuntuisi yhtä käsittämättömältä kuin jos busseissa saisi taas polttaa tupakkaa. Toiseuden kokemus tälle miehelle oli positiivinen. Niin kielen kuin eri alojen ammattilaisten puolesta toivon, että mahdollisimman moni ala noudattaa samaa kaavaa kuin journalistit aikoinaan ja etsii itse itselleen luontevat sukupuolineutraalit termit. Veikkuulinjalla on myös Raila Rinne, joka hänkin osuu oikeaan, Petri Kettusen ei tarvinnut ilmeisesti arvailla, vaan takana oli tieto. Visakirja on tietysti oiva teos Suomi 100-teeman osana. ”En voi olla vertaamatta Statovcin rankkaa toiseuden kokemusta toisen maahanmuuttajan, Neil Hardwickin, vastaavaaan. (TO) u u u Kun äiti oli Etelä-Pohjanmaalta äiti ja isä Karjalasta, ja itse olen syntynyt Keski-Suomessa, olen väistämättä väliinputoaja näissä vihta/vastavyöhykekysymyksissä. Iloitsen siitä, että alalla on kehitetty tilalle parempia termejä. Se on nyt jopa ajankohtaisempi kuin ilmestymisvuonna 2014.” u u u Juhani Niemi kertoo, ettei visakirja ollut ihan hänen lajiaan. Neil H. Hardwick tuli Suomeen 1969. Ainakin raivoasioissa. Silloin niistä tulee suuhun sopivia ja kuvaavia. Haluan olla enempi vastarintahenkilöitä. Esimerkiksi mäntyä voi kutsua hongaksi tai petäjäksi riippumatta siitä, mikä sana esiintyy laissa metsätuhojen torjunnasta. Niin kohteina kuin muka käynnistäjinä. Ihan korneimpia eli parhaita oli aikoinaan tämä: ”Sara Sieppi julkaisi meikittömän kuvan – someraivo repesi tekoripsistä”. Varsinkin eduskunnan puhemiehen/puheenjohtajan titteli on kuumentanut joidenkin tunteita jopa niin paljon, että ”raivo” tuntuu suorastaan osuvalta luonnehdinnalta. Oman kantani ammattinimikkeisiin olen muodostanut rehellisellä mutu-meiningillä. Kaikki on vielä hyvin, jos raivo-sanan viljely pysyy viihdekäytön rajoissa. (RB) käy Suomeen muuttavalle perheelle ja varsinkin supermachon isän kohtalo on nuiva, sillä hän ei pysty ylläpitämään traditioita uudessa ympäristössä, vaan luhistuu ja menehtyy. (rb). Mamu Hardwick on verrattomasti etevämpi suomalaisuuden kuvaaja kuin Spede. Vahvan sosiaalisen omantunnon kanssa painiskeleva poikanen näki Thatcherin demoniset jäljet kaivosmiesten kohtelussa. Miessanaraivon keskellä on myös hyvä muistaa, että ihan kaikilla sanoilla voi olla synonyymeja. Raivoisaa neutralisointia Raivo tunkee tunteena tai ehkä sittenkin vain sanana vastaan joka tuutista. Nyt kuulin siitä niin paljon hyvää, että aion tarttua itse pääasiaan, Pajtimin kirjaan.” Oikein ja oikein – arvaus ja päätös. Hiilikaivosten sulkeminen syöksi seudun jättilamaan ja ihmiset täysin tyhjän päälle. Penturaivo syntyi, kun ennakkon mainostettu uusi koiranpentuhahmo ei ilmaantunutkaan luvattuna iltana ruutuun. Tätä se nyt on. Lapset omaksuvat uudet tavat ja tavallaan ovat kulttuurisesti luopioita.” Eero Reijonen on ottanut Korfun reissulleen hyvää matkalukemista, Statovcia kuinka ollakaan! Hän nostaa esiin toisen uussuomalaisen. Iltapäivälehdet otsikoivat ketjun päässä tapahtumasarjan sitten raivoksi. (Iltalehti) Syntyi siis tekoripsiraivo, ihanaa! Mutta se sana, joka sai minut loppukesällä lähes raivon partaalle, oli ”penturaivo”. Julkiraivot sytyttävät aina silloin tällöin minuakin. Perustuslaki! Valtaoikeudet! Poikien oikeus olla poikia! Kaikki tuntuu kaatuvan yhteen titteliin. En jättäisi hommaa vain Aamulehden käsiin. Ja totta kai näin on, enhän minä muuten olisi jotain tekoripsiotsikkoa klikannut. Tarkoitan tietysti keskustelua, jonka Aamulehti käynnisti ilmoittamalla pyrkivänsä korvaamaan palomiehet, talonmiehet ynnä muut sukupulineutraaleilla sanoilla. Tämä ainainen kiire. Hau-ikäiset lapset tuskin tuota raivoaaltoa panivat liikkeelle. Kaiken maailman mielenmyrskyjä, joista jotkut ovat jo somessa raivoiksi otsikoituja, osa esimerkiksi iltapäivälehtien ja muun kohumedian keksimiä, tulee ja menee sellaisella vauhdilla, että luulisi kansan kuolleen jo verenpainetautiin. Hän oli hiilenharmaan Newcastlen kaivosalueen poikia, koulunero, jota oltiin kouluttamassa vapaaoppilaana ydinfyysikkoa. Yleensä puhuja voi myös täysin vapaasti valita synonyymeistä itselleen mieluisimman. Mutta: ”Ainutkertainen lukukokemus, joka valottaa maahanmuuttajien elämää maahanmuuttajan silmin nähtynä. Tämä mamu näki toiseuden, mutta ratkaisi sen positiivisesti. He ennemminkin pettyivät, pahoittivat mielensä, hämmentyivät, vaikka varmaan muutamassa kodissa itkupotkuraivareitakin nähtiin. Mikä olikaan sinun suosikkiraivosi, Tua. 37 12. tuli Suomeen, ei ruvennut ydinvoimaa tutkimaan, vaan pohtimaan junttikansan luonnetta. Suositeltavaa lukemista myös umpipersuille.” Veikko Huuska sanoo arvaavansa kirjailija ja teoksen, koska ”olen paljon kuullut siitä ja vähän lukenutkin, mutta en itse teosta. Niin kohteina kuin muka käynnistäjinä. Siis ihan sanoina, itse aiheisiin minulla harvoin on kantaa: ”laturaivo” – en enää hiihtele, ”allasraivo” – uin mieluummin järvessä, ”imetysraivo” – selityksittä paras
Mutta kun sosialidemokratisen puolueen oi keistolaisainekset, jotka aina ovat rakastaneet yhteistoimintaa por varien kanssa, riensivät muodosta maan yhteisen senaatin porvarien kanssa, joutui koko sosialidemokra tinen puolue sen kautta /–/ sylky kiveksi. Työmies 14.10.1917 Vaalitappio! Vain 92 paikkaa eduskuntaan Lokakuun 1.–2. Hän seisoi pienessä virtsalätäkössä. Kolme asetta osoitti meitä, ja me olimme aseistamattomia. LOKAKUUTA 2017 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Maailman kirjallisuuden katekismus NIC PIZZOLATTO: GALVESTON (2010) SUOMENNOS JUHA AHOKAS . Vaalien tuloksen johdosta. He johtivat senaatin toimintaa omien tarkotustensa mu kaisesti. /–/ Mutta suurimpana poliittisena syynä sosialidemokratisen puolu een vaalitappioon ja samalla por varien vaalimenestykseen oli epäi lemättä se senaattiseikkailu, johon puolueemme johto viime keväänä antautui ja jota sos.dem. Vaalien tulos on nyt tunnettu. Tämän puolueemme oikeistolaisten me nettelyn kautta porvarilliset puo lueet saivat oivallisen tilaisuuden vierittää suuren joukon omia synte jään sosialidmeokratisen puolueen vastuulle. // Porvaristo olisi Suomessakin val lankumoksen jälkeen ollut velvol linen yksin niittämään sen sadon, jonka se oli monien taantumus vuosien aikana kylvänyt kaikkea edistystä jarruttamalla. Vilkaisin Angeloa. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: Laadukkaiden poliisisarjojen ystävät odottavat vesi kielellä/sydän kurkussa ensi vuotta, jolloin on luvassa kolmas kausi True Detectiveä. Ei se kakkonen niin huono ollut. 38 12. Mikä oli syynä por varien saavuttamaan vaalimenes tykseen. Mutta vasta kah den viikon kuluttua vaaleista Työ mies oli valmis kommentoimaan tap pion syitä. Eikä ollut Pizzolatton ennen TD:ta kirjoittama tien päällä trillerin Galveston, jossa on kaikki laatuelokuvan ainekset. Runsas viikko vaalien jälkeen tu los alkoi hahmottua. 1917 päivinä pidetty jen hajotusvaalien tuloksia julkaistiin Työmiehessä vähin erin parin viikon ajan. Maalaisliitto oli vaalien varsinainen voittaja. Li säksi vaalitulokseen vaikutti porva ripuolueiden vaaliliitto, jota vuoden 1916 ei vielä ollut. Koko sekasenaattijuttu muodostui porvarillisille puolueille mitä suurimmaksi taktilliseksi voi toksi. Kaikki puolueet lisä sivät roimasti äänimääräänsä, mutta porvaripuolueet herättelivät nukku viaan SDP:tä paremmin. He olivat tyhjentäneet taskuni, eikä Colt ollut enää saappaassani. Sisällissodan jälkeen Hämä läinen vaikutti ensin NeuvostoKarja lassa, mutta palasi Englannin ja Kana dan kautta Suomeen 1928. Lokakuun 1917 vaalitulokseen vai kutti ennen muuta äänestysaktiivi suuden kasvu. Puhdasoppisten mielestä kapitalismin oloissa SDP ei olisi saanut mennä maan hallituk seen, eikä ainakaan pääministeripuo lueeksi. K.H. ”Nousin hitaasti hänen aseensa ohimollani. Syitä on useitakin. So sialidemokratinen puolue on kyllä saanut koko maassa noin 70 000 ääntä enemmän kuin edellisissä vaaleissa, mutta siitä huolimatta on se menettänyt kokonaista 11 edusta japaikkaa. Heillä oli enemmistökin senaatissa, kun otetaan huomioon kenraalikuver nöörin ääni. eduskun taryhmä asettui tukemaan. Galvestonin coolius vetosi jopa ranska laisiin, jotka antoivat kirjalle 2011 parhaan ulkomaisen romaanin palkinnon. Hän toimi muun muassa Eteenpäinlehden pää toimittajana ja kuului SDP:n puolue toimikuntaan. Ensimmäinen kausi kehuttiin katsojakommenteissa ja kriitikkoarvioissa pystyyn, toinen jy rättiin. Kalle Hämäläisen (nimimerkki K.H.) kirjoittama pääkirjoitus (juttu alla) osoittaa selvästi, millaiset ide ologiset jännitteet puolueen sisällä syksyllä 1917 olivat. Sellaisista tilanteista ei selviydytä.”. Senaattia sanottiin ”sosialis tisenaatiksi”. /–/ Miten on tällainen vaalien tulos selitettävissä. /–/ …todellisuudessa oli valta porvarien käsissä. Teksasin lakeuksia, luusereita, säälimätöntä ihmis jahtia, lakonista ja taidokasta kerrontaa. Entinen Kansan Tahdon ja Savon Työmiehen toimittaja Kalle Hämäläi nen oli pestattu Työmieheen artikke limieheksi, kun aikaisemmat linjan vetäjät Manner, Kuusinen ja Sirola olivat siirtyneet täyspäiväisesti poli tiikkaan
Saimme tilastoihmeen eli yhden pronssin naisten nyrkkeilyssä ja Paraolympialaisissa 6 mitalia. Harjoittelupaikkojen laatu on korkea, uimahypyissä on erikseen hallit harjoittelua ja kilpailuja varten. Kysyin, montako mitalia tulee Kiinalle olympialaisista. Heidän etunsa on suuruuden ekonomia. Vierailin kuuden miljoonan asukkaan Nanjingissa. Entisen pääkaupungin lähellä on totaalinen olympiavalmennuskeskus keski-Kiinaa varten, jossa 3 000 parasta urheilijaa lapsista aikuisiin harjoittelee. Vasta yhteiskunnallisen ja talouden vakauden jälkeen tulevat urheilun tavoitteet. Huippu-urheilun avulla Kiina myy tuotteitaan globaaleilla markkinoilla. Kiinan menestyksellä on urheilua suuremmat tavoitteet. Ohjasin vuonna 2009 kiinalaisen Xu Jiangin gradun liikuntatieteissä. Toinen uhka on Kiinan isojen keskusten välinen kilpailu. Hän tutki sitä, miten kiinalaista huippu-urheilua arvioidaan Kiinassa. Tämä urheilun tausta-artikkeli voi palauttaa takaisin maan pinnalle. Proffa näytti sormillaan nollaa ja sanoi modernin olympiaurheilun isän paroni Pierre Coupertinin olevan ihmisliikkeen ja mielen suurin vangitsija patrioottisiin seremonioihin ja mitaleihin, jotka ehkäisevät joukkojen liikuntaa. Siihen ei ole paljoa lisättävää. LOKAKUUTA 2017 KIMMO SUOMI Puheenvuoro M enneen kesän urheilun arvokisat olivat monelle penkkiurheilijalle taivaan lahja. Kiinalainen urheilujuttu Pienimmille lapsille on palkattu varaäidit pitämään kotiikävää loitolla.. Pohjoisja Etelä-Kiinassa on vielä suurempia keskuksia. Liikuntayliopistojen kampuksilla modernin urheilun valmentajat ja urheilijat liikkuvat tunnetuissa urheilun merkkivaatteissa. Pienimmille lapsille on palkattu varaäidit pitämään koti-ikävää loitolla. Yhtä monelle tuli urheiluviihteen ähky. Maan suosituin ”kuntoilulaji” Tsi Kung vaikuttaa mindfullnesin ja hitaan Taijin yhdistelmältä. 300 miljoonaa kiinalaista elää lumisilla ja vuoristoisilla seuduilla, joissa välimatkoja on taitettu hiihtäen tuhansia vuosia. Traditionaalisten lajien edustajat tunnistaa perinteisistä kiinalaisista asusteista. Gradussa Kiinan kilpaurheilun suurin uhka on modernin olympiaurheilun ja perinteisten aasialaisten välinen liiallinen kilpailu. Siellä arvioidaan tilastotieteellisesti sitä, mitä olympiadi ja Aasian kisat tuovat Kiinalle. Traditio ja moderni käyvät kovaa kilpailua resursseista, todisti minulle Tsi Kung -lajin professori Shanghain urheiluyliopistolla ennen Lontoon olympiakisoja. Kiinalaiset pitävät Aasian kisoja maailman suurimpana urheilutapahtumana, koska siellä on olympialajien lisäksi traditionaalisia aasialaisia lajeja. Ensimmäinen tavoite on säilyttää maailmanpolitiikassa vakautta, joka tuottaa markkinavakautta. Menestyneimpien tuotemerkkien takana olevat firmat sponsoroivat kiinalaista urheilua. Maassa on yksi urheilukoulu jokaista 500 000 asukasta kohden, jossa 6–18-vuotiaat lapset ja nuoret elävät. 39 12. Käsipallolattia on ostettu Tanskasta, miekkailuvalmentajat Unkarista. Esimerkiksi maailman urheilukengistä puolet on ”Made in China”, t-paidoista 70 prosenttia. Hän sanoi Suomen saavan ”ehkä yhden, tilastollisesti ei yhtään mitalia”. Kirjoittaja on professori ja TUL:n puheenjohtaja. Kaupunkien liikuntatoimessa on yleensä kaksi osastoa: kuntoliikuntaosasto, joka vastaa muun muassa aamuvoimistelupuistojen siisteydestä ja musiikista ja kilpaurheiluosasto, joka palkkaa esimerkiksi valmentajat, kun urheiluseuroja ei ole meidän tarkoittamassa muodossa. Kiina sai Lontoosta 70 ja Paraolympialaisissa 231 mitalia eikä ollut edes menestynein maa. Olen Shanghain ja Guangzhoun (ennen Kanton) urheiluyliopistojen Honoured Professor, kunniaprofessori. Olen ollut Kiinassa yhteensä 20 kuukautta eri tutkimusmatkoilla 1990-luvun puolivälistä alkaen
LOKAKUUTA 2017 Olen aina tilannut Demokraattia, koska lehti tarjoaa politiikkaa taustoittavia laadukkaita juttuja. Tuula Haatainen SDP:n presidenttiehdokas Nora Vilva. Lehden avaamista näkökulmista on paljon hyötyä. 41 12. Demokraattia tilaamalla sinäkin pysyt ajan tasalla tulevan presidenttikampanjani aiheista
42 12. LOKAKUUTA 2017 Mustaa valkoisella Teräviä kyniä sukupolvie n ajan.
klo 17.00-19.00 Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25 A 1 Professori Juha Siltala luennoi uutuuskirjansa Keskiluokan nousu, lasku ja pelot -aiheista. demokraatti.fi/ilmoitusmyynti/#yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. Tilaisuuden vetäjänä Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja, professori Pentti Arajärvi. Matti Vuohelainen 70 VUOTTA Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Tradekan rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Juha Laisaari. Tule, tuo toverisi, ystäväsi ja tuttavasi. TUL Joy Games -tapahtuma Seinäjoella 28.29.10., lajien kutsut ovat sivuilla www.tuljoygames.fi. Ensimmäisen kommenttipuheenvuoron käyttää maailmanpolitiikan opettaja Aarni Tuominen. klo 17-19. Tapaaminen ma 16.10. Tuemme myös työväenliikkeen kulttuurityötä sekä järjestöjen ja yhteisöjen tekemää rauhantyötä. Juha Siltalan esitelmää kommentoivat: Inari Juntumaa, koulutuspäällikkö Aarni Tuominen, maailmanpolitiikan opettaja Kirja myynnissä tilaisuudessa hintaan 25 €! Kahvitarjoilu tilaisuuden alussa. Hän puhui myös siitä, mikä on presidentin rooli näissä kysymyksissä. Myös tutkijat Saara Särmä ja Minja Koskela valottivat vallan ja naisten suhdetta ja tilaa. jukka.nieminen@ tul.fi piirin seuraseminaariin la 21.10. Seurapalvelun toimintaryhmän kokous ke 18.10. klo 14 Kokkolan Työväentalossa. Kansanedustaja Harry Wallin kertoo ajankohtaisista asioista. Kerromme mielellämme lisää! Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys-, ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Saamme vieraaksemme SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haataisen. 43 12. LOKAKUUTA 2017 Yhdistystoiminta Keskiluokan nousu, lasku ja pelot Tiistaina 17.10. Säätiömme tukee tavallisia suomalaisia kulttuurin, sivistystyön, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen toiminnan parissa. Esimerkiksi mielikuva miehestä kirurgina ja naisesta sairaanhoitajana on yleinen ja sitä ylläpidetään poliittisessa keskustelussa. Ilm. – Myös Miina Sillanpää pyrittiin hiljentämään ja häivyttämään vihapuheella. Professori Juha Siltala luennoi uutuuskirjastaan Keskiluokan nousu, lasku ja pelot Työväenliikkeen kirjastossa. klo 11.30 Karhulan torilla. PIRKANMAA . pe 13.10. Haatainen kiinnitti huomiota myös siihen, miten vähän naisia kannustetaan eri aloille. Presidenttiehdokas, kansanedustaja Tuula Haatainen puhuu la 14.10. HELSINKI . . TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 12.10. klo 10. Jumpan vetää Anita Heinonen. Keski-Uudenmaan Wanhojen Tovereiden lokakuun palaveri ma 16.10. Hän haluaa rikkoa Suomessa vallitsevan tasa-arvokeskustelun hiljaisuuden. (Huom! poikkeava kellonaika!). Tuula Haatainen kiteytti presidentin roolin selkeästi. Se on yksi syy, miksi hän on mukana näissä vaaleissa. Tampereen Puistotornissa. TUL-Tampere. TERVETULOA! Seminaari on katsottavissa netissä osoitteessa vapausvalitatoisin.com Tilaisuuden vetäjänä Työväenkirjaston ystävät ry:n Aarni Tuominen Pentti Arajärvi Inari Juntumaa Koko työväenliikkeen yhteinen rahasto kasvaa lahjoituksilla Kansan Sivistysrahasto on koko työväenliikkeen yhteinen rahasto. viim. Keski-Pohjanmaan Wanhat Toverit. pe 13.10 voimistelu.kisapalvelu.fi Tampereen piirin joukkuevoimistelun välinesarjojen avoimiin mestaruuskilpailuihin 5.11. Tampereella, kutsu www.tampereenkisatoverit.fi/lajit/ voimistelu. Tutustu säätiöömme osoitteessa www.sivistysrahasto.fi ja ota yhteyttä. Julkaisemme tapahtumistanne ilmoitukset kaksi kertaa maksutta. klo 17 toimistolla. klo 10 Järvenpään Seurojentalossa, Kartanontie 20. Tapahtuman isäntänä toimii Työväenkirjaston ystävien puheenjohtaja, professori Pentti Arajärvi. Tule keskustelemaan ja vaihtamaan mielipiteitä presidentinvaalikampanjasta ehdokkaamme kanssa! Tervetuloa! Juha Laisaari varatuomari Helsinki 17.10. Tutkija Minja Koskela näkee Haataisen esiin nostamaan ongelmaan ratkaisun siinä, että mielikuvat ja käsitteet pilkotaan ja puretaan, jotta valtarakenteita voi muuttaa. – Presidentti on mielipidevaikuttaja, jonka rooli voi olla perustuslakia suurempi. Muista tämä! Aatosta jaloa marraskuun valoa Stadin neljännet työväenkirjallisuuspäivät 3.-5.11.2017 Työväenliikkeen kirjastossa ja JHL-opistolla Helsingin Sörnäisissä! KAAKKOIS-SUOMI . viim. UUSIMAA . Hännen mielestään pitää paljastaa sukupuolia sortavat rakenteet, jotta feminismiä voi ymmärtää ja löytää konkreettisia työkaluja tasa-arvon edistämiseen ja valtarakenteiden muuttamiseen. (Julkaisematta jätettävistä teksteistä ilmoitamme lähettäjälle). Päivikki Kumpulainen Demokraatti Tuula Haataisen mielestä tasa-arvoasioista ei puhuta riittävästi Suomessa. Etelä-Kymenlaakson Wanhat Toverit. Tilaisuuden järjestävät Työväenkirjaston ystävät ja Vapaus Valita Toisin. Lähetä seuraavan viikon lehteen ilmoitus viimeistään maanantaina klo 11 mennessä. Studia generalia 17.10. Toimintamme perustuu lahjoituksiin, joiden avulla teemme paljon hyvää. POHJANMAA . Hänelle naurettiin, häntä pilkattiin, mutta Miina sanoi, että nyt puhun minä. Haatainen muistutti Suomessa puhutun tasa-arvosta jo vuosikymmeniä. Varaamme oikeuden lyhentää tekstejä. Emme saa vaieta vihapuheesta, muuten menemme takapakkia, painotti Haatainen. Toimisto suljettuna ma 16.10. Ilm. 2017 Tasa-arvoon on vielä pitkä matka Eduskunnan Pikkuparlamentti oli ääriään myöten täynnä, kun presidenttiehdokas, kansanedustaja Tuula Haataisen järjestämä tilaisuus Nainen & valta pyörähti käyntiin. Haatainen arvioi, millaiselta naisten asema ja tasa-arvotyö näyttävät 100 vuotta täyttävässä Suomessa
No: 272 EHDOLLE ASETTELUKOKOUS Aika: Tiistaina 24.10.17 klo 15.30 Paikka: Dynamo ruokala, Dynamotie 2, 65320 Vaasa Asiat: Ehdokkaiden asettaminen ammattiostaston puheen johtajaksi sekä hallituksen jäseniksi ja varajäseniksi. Kahvitarjoilu ! OSALLISTU JA VAIKUTA PÄÄTÖSENTEKOON! HALLITUS. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 Yhteistyössä: Ilmolahti ensemble, Kokkolan kaupunginteatteri, Keski-Pohjanmaan Konservatorio. Jackson Hainesin tarina Tulossa vauhdikas LYMYILEVÄ KOKKOLAREVYY 2.11.2017 KALEVAN LUKION KANNATUSYHDISTYS RY:n sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS pidetään Kalevan lukiossa tiistaina 28.3.2017 klo 17.00. 44 12. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. krs. Kokkolan kaupunginteatterissa viisi esitystä ajalla 6.10.-14.10.2017. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Metallityöväen liitto ry www.akt.fi www.metalliliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku Outi Rannikko 040 5434 875 etunimi.sukunimi@sak.fi Veli-Matti Kauppinen 0400 715 786 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen syyskokouksessa käsiteltävät asiat. päivänä kello 18.00 alkaen AKT:n kokoustiloissa, osoitteessa Rautatienkatu 10, 6.kerros, Tampere. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. www.kokkolanteatteri.fi Kamarimusikaali Luistelijain kuninkaan uskomattomasta elämästä. Esillä: sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen kevätkokouksessa käsiteltävät asiat. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. JOHTOKUNTA sääntömääräinen SYYSKOKOUS pidetään Kalevan lukiolla tiistaina 24.10.2017 klo 17.30. LOKAKUUTA 2017 Lakiasiat Kokoukset Teatterit LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. JOHTOKUNTA syyskokous pidetään tiistaina lokakuun 31. 20100 Turku, turku@pam.fi VAASAN SOS.DEM. Kahvitarjoilu Tervetuloa Hallitus Tampereen seudun metallityöntekijäin ammattiosasto nro 195:n Palvelukseen halutaan Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi TEOLLISUUSLIITTO Vaasan Strömberg tehtaan työväen ammattiosasto ry
Mikä taho sai viime viikolla Nobelin tämänvuotisen rauhanpalkinnon. Miksi Littoistenjärvi nousi otsikoihin viime viikolla. Mitä tarkoitetaan C21-verkostolla. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Minkä palkinnon sai äskettäin J.A. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Tom Pet tyn 5. Suo men 21 suu rin ta kau pun kia 4. 8. 6. 4. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku 1. And res Ini est an 10. Vuo den nuo ri tai tei lija 9. Onnea voittajalle! Tie tov isa n vas tau kse t: 1. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 10. Ydi nas eid en vas tai nen ICA N-k am pan ja 2. Missä maassa pelataan ensi vuonna jalkapallon MM-lopputurnaus. Pet ri Van hal a 3. 9. Minkä maan suurimpia pankkeja on Sabadell. LOKAKUUTA 2017 Ristikko 41/2017 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Kenen tunnetuimpia kappaleita on Free Fallin’. Ratkaisu Ristikon 39/2017 ratkaisu: Torstaina 28.9. Kenen kanssa jalkapalloseura Barcelona teki elinikäisen sopimuksen. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Juvani. 5. 45 12. 3. Ven äjä llä 7 Pai sei sis ta hau ist aan 8. Eur oop an lää kev ira sto a. Kuka on Paperiliiton puheenjohtaja. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Reijo Johansson Lempäälästä. 7. 2. Esp anj an 6. Mitä eurooppalaista virastoa Helsinki havittelee
19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (12) 20.00 Järjen jättiläinen 21.00 Enbuske, Veitola & Salminen 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.55 Myytinmurtajat 00.00 Pitääkö olla huolissaan. Omankädenoikeus voittaa. 00.55 Twin Peaks (16) 01.55 Americans (12) 02.50 NCIS: New Orleans (12) x 2 04.40–05.35 Hurjat sääilmiöt NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Tashi 06.40 Lego Friends 07.05 Lego Elves (7) 07.30 My Little Pony 07.50 Madagascarin pingviinit (7) 08.15 Lego Ninjago (7) 08.35 Disney: Star Wars Rebels (7) 09.00 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15–10.50 Candice sisustaa 13.45 Grillit huurussa 14.45 Candice sisustaa 15.15 Leijonan luola USA 16.15 Remppa vai muutto 17.15 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Grillit huurussa 20.00 Idols 20.58 Keno 21.00 Napakymppi 22.00 Stand Up! 23.00 Konttori 23.30 Arman ja Suomen rikosmysteerit (7) 00.30 Pako (16) 01.30– 02.30 Poliisit – kotihälytys (7) TEEMA&FEM 09.05–12.00 FEM 09.05 Napaseutujen historiaa 10.01 Puutarhassa tuoksuu ruoka 10.30 Vem vet mest. 11.00 Koiramies kiertää Färsaarilla 11.30 Sportmagasinet 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Kantapöytä 12.50 Syötävät sävelet: Metsästäjä Puccini 13.00 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 14.15 Taideteosten salaisuudet 14.45 Villen keittiö 30 minuutissa 15.15 Pompeijin viimeiset päivät 15.40 Kotiseutu (7) 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. Lang kuvaa yhteisöä, jonka tasapainotila järkkyy kohtalokkaasti, ja primitiiviset pelot saavat yliotteen. Kuvis Jahdattu. Järjestelmä romahtaa, ja hyeenat valtaavat preerian. Murhaajaa esittää aikansa näyttelijäpersoona, lautassilmäinen Peter Lorre, jonka katse muistuttaa peuraa ajovaloissa. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (12) x 2 10.35 Jamie Oliverin helpot herkut 11.05–12.00 Supernanny kiertueella 13.30 Lajinsa viimeinen 14.00 Haaveiden talo hartiapankilla 15.00 Paimelan autoparoni 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Maajussille morsian 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-perjantai 18.30 Tusina tavaraa Suomesta 19.00 Ootsä joku maahanmuuttaja. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.35 Jamie Oliverin helpot herkut 11.05–12.00 Supernanny kiertueella 13.30 Lajinsa viimeinen 14.00 Haaveiden talo hartiapankilla 15.00 Tosimiehet 16.00 Salatut elämät (12) 16.30 Enbuske, Veitola & Salminen 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (12) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.10 YLE TEEMA 20.00 Batman (7) 20.24 Batman (7) 21.00 Kino: Kuningatar 22.40 Yle Live: Juhlaorkesteri ja Krakatau 23.40–00.10 Jäitä hattuun (7) Kiehtova maailma: Nomadien matkassa TV1 klo 19.00 1/3. Kamera näyttää kerrostalonaapuruston autiot tilat ja tyhjän ruokalautasen. Äiti valmistaa ruokaa nuorelle Elsielle. LAUANTAI 14.10. Peter Lorre on murhaaja, jonka perässä on koko kaupunki.. M kaupunki etsii murhaajaa (1931) on teemoiltaan ja hengeltään ajankohtaisempi teos kuin ensin arvaisi yli 80 vuotta vanhasta elokuvasta. 12 13 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Avara luonto: Jääkarhun tarina TV1 klo 18.45 Ovatko jääkarhut kuolemassa sukupuuttoon niiden ympäristön sulaessa. O: Selma Vilhunen T: Tuffi Films. Kun Hitler roistojoukkoineen otti ohjat, Lang pakkasi laukut ja häipyi Yhdysvaltoihin. Nepalin viimeiset nomadit vaihtavat leirinsä paikkaa parin viikon välein. Fritz Langin mestariteoksen alku on unohtumaton. Yksinäinen pallo pyörähtää pihamaalle. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Tuubi 21.00 Game Night 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Kuukauden parhaat sekunnit 22.40 Elokuva: Rajattu maa (16) 00.50 Enbuske, Veitola & Salminen 01.45 Scorpion (12) 02.40 Game Night 03.35 Duudsonit (12) x 2 04.30 1001 Rikua 04.55–05.20 Sekoilevat idiootit (12) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Tashi (7) 06.40 Lego Friends 07.05 Lego Elves (7) 07.30 My Little Pony (7) 07.50 Madagascarin pingviinit (7) 08.15 Lego Ninjago (7) 08.35 Star Wars Rebels (7) 09.00 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15–10.50 Candice sisustaa 13.45 Rikkaiden panttilainaamo 14.50 Hurjat rakkauskilot 15.50 Kesän jatkot Tinnin ja Jekun kanssa 15.55 Leijonan luola 17.55 Junior MasterChef Suomi 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Vain elämää 21.55 Keno 22.00 Elokuva: Mies ja alaston ase 33 1/3 (12) 23.45 Kauden parhaat sekunnit 23.50–01.45 Elokuva: Rambo (18) TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Viikon rikos 10.00 Puutarhaperjantai 10.30 Vem vet mest. LOKAKUUTA 2017 YLE TV1 05.55 Asvalttiviidakot 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.45 Matematiikan taikaa 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.30 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 13.10 Varsovan laulu (12) 14.35 Ikimuistoinen: Siiri Angerkoski 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv 15.30 A-studio 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.52 Oddasat 16.55 Novosti 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kettu (12) 20.00 Muisti: Wiiman kuuma lasti 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio:Talk 22.00 Ulkolinja: Kotiapulaiset orjina 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Oddasat 23.25 Silta (16) 00.25–00.55 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Jääkarhu Otto 07.03 Kotikisat 07.07 Stella ja Sami 07.19 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.30 Killi ja Kiki 07.38 Fluugalaiset 07.49 Maikki ja pelottava Pontso 08.16 Galaxi 08.17 Pertti ja Purtti 08.30 Tero hoitaa (7) 08.41–08.48 Late Lammas 09.00 Casualty (12) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Hannan kanssa kylvyssä 11.00 Kandit x 2 12.00 Ginan maailma 12.30 Kun kaksi sukupuolta ei riitä 13.00 True selfie 13.30 Rakas päiväkirja 14.00 Lippu rakkauteen 14.30 Tavoitteena usko, toivo ja rakkaus 15.31 Tuhkimotarinoita: Särkynyt mieli 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 19.00 Kalastajien kuninkaalliset 19.50 Adrenaliinihakuista elämää 20.00 Syke (12) 21.00 Noin viikon uutiset 21.25 Siskonpeti (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 The Late Late Show with James Corden 22.40 Villi kortti 23.30–00.05 Yle Live: Lihamyrsky MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Puolipäivä ylittyy, ja lapset pääsevät koulusta. Poliisin lisäksi alamaailma alkaa metsästää lapsensurmaajaa – ei hyvyyttään vaan ahneuttaan: liiketoimet ovat vaakalaudalla. Kun paranoia yltyy, Hans Beckertistä tulee itsestään saalis, jolla ei ole pakopaikkaa. Minuutit kuluvat ja muuttuvat tunniksi. 46 12. 11.00 Schrödingerin kissa 11.30 Elämäni eläimet 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Tshaikovski: Säveltäjän tunnustukset (12) 12.55–13.35 Norjan radion sinfoniaorkesteri esittää 13.50 Historia: Kuuban tarina 14.45 Elävä arkisto: Pakanamaa ja ekoterroristit 14.47 Arkistovieraana: Neil Hardwick 15.07 Mediakomppania: Uni ekoterrorista 15.45 Kotiseutu (7) 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. Äiti huolestuu, mutta Elsie ei saavu kotiin. Ilmapallo leijailee voimalinjoihin. Hobbyhorse Revolution TV2 klo 20.00 Maailmanlaajuisen ilmiön aloittanut dokumenttielokuva keppihevosista ja rohkeista ratsastajista, joille mikään este ei ole liian korkealla. Viikon vinkki RANE AUNIMO Pelkoa ja paranoiaa M – kaupunki etsii murhaajaa Teema klo 21 TORSTAI 12.10. Kuvassa Elsa, Aisku ja Alisa. Kuuluisa saksalainen sosiologi ja filmiteoreetikko Siegfried Kracauer on analysoinut kirjassaan Caligarista Hitleriin, kuinka ”M” ja ajan muut saksalaiset elokuvat ennakoivat tulevaa natsismin hirmukautta. TIISTAI 17.10 SUNNUNTAI 15.10. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil 18.30 Hevostila Mistral (7) 18.52 Historiaa kolmessa minuutissa 18.55 Ruohonjuuritasolla 18.57 Koiruli ja Kaija 19.00 Obs debatt 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.40 TEEMA 20.00 Milanon naisten paratiisi (12) 21.00 Kino Klassikko: M – kaupunki etsii murhaajaa (12) 22.50 Elävä arkisto: Pakanamaa ja ekoterroristit 22.52 Arkistovieraana: Neil Hardwick 23.12 Mediakomppania: Uni ekoterrorista 23.50–00.40 Historia: Ruoka-aikoja YLE TV1 05.55 Akuutti: Kipu ei mene pois 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.45 Matematiikan taikaa 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.30 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 13.10 Rakkaus kahleissa (7) 14.35 Ikimuistoinen: Olavi Virta 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv 15.50 A-studio:Talk 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Viimeinen tango Halifaxissa 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 Hiljainen todistaja (16) 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Oddasat 23.30 Silta (16) 00.30 Windsorit (12) 00.55–01.25 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Pikku perunat 06.58 Kaapon ja Laten pähkinät 07.05 Hermanni Hiiri 07.15 Minun nimeni on 07.20 Nelli ja Noora 07.27 Pikku Kakkosen posti 07.33 Töötti ja Pulteri 07.54 Karhunpaini 08.01 Anton Siilinen ratkaisee 08.16 Galaxi 08.17 Late Lammas 08.19– 08.48 Syrhämä (7) 09.00 Casualty (12) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Lesbot 11.00 Kandit 11.27 Kandit 12.00 Tyttöjen erämaaseikkailu 12.40 Minun maisemani 13.00 Lippu rakkauteen 13.30 Veljesten keittiössä 14.00 Tobias leipoo maailmalla 14.45 Kaapista ulos 15.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 16.00 Luontoretkellä: Marit ja vohveliahma 16.30 Eläinsairaalassa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 19.00 Syke (12) 20.00 Matkapassi: Kuuba 21.00 Sohvaperunat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 The Late Late Show with James Corden 22.40 Docventures: Elokuvan esittely 22.44 Vieraiden esittely 22.55 Docventures: The Promise 00.53–01.50 Jälkikeskustelu MTV3 06.25 Huomenta Suomi 07.35– 08.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Itävallassa syntynyt ohjaaja Lang lukeutuu saksalaisen ekspressionismin häikäisevimpiin nimiin, jonka tärkeimmät työt syntyivät legendaarisen Ufan studioilla ennen natsien valtaannousua. Metsästäjä-keräilijäkansan elämä ei ole helppoa, sillä maan hallitus painostaa heitä, ja maanviljelijät haluavat heidät pois mailtaan. Rikos on tapahtunut, mutta sitä ei näytetä. Olisiko mahdollista, että niiden sopeutumiskyky onkin luultua voimakkaampi ja että karhujen perimä voi olla avain niiden selviämiseen. Talon seinässä varjona näkyvä vieras mies kysyy tytön nimeä
09.10 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) 10.35 Jamie Oliverin helpot herkut 11.05 Supernanny kiertueella 13.30 Tähdet, tähdet 15.15 Pelimies 15.45 Piilokamera 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Pitääkö olla huolissaan. 16.55 Tanskalainen maajussi 17.25 Strömsö 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Skavlan 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Minun New Yorkini 20.00 Let the Peoples Sing 22.30 Aika on meidän (12) 23.30 Dok: The key to Dalí YLE TV1 05.55 Muisti: Wiiman kuuma lasti 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 12.05 Asvalttiviidakot 12.35 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 13.15 Kukonlaulusta kukonlauluun 14.25 Ikimuistoinen: Esa Pakarinen 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Arto Nyberg 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Petturien lapset 19.45 Ruotsin salaiset huoneet 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Salainen metsäni 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7) 23.50 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 16.10. LOKAKUUTA 2017 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05–08.49 Kiehtova maailma: Eksoottiset junamatkat 09.00 Uutiset 09.05 Aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Seniori työssä 11.00 Uutiset 11.05 Alueellisia uutisia x 10 12.15 Oddasat 12.35 RSO Musiikkitalossa 13.35 Eränkävijät 14.05 Prisma: Tulevaisuuden ruoka 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Akuutti: Kun kipu ei mene pois 15.40 Tanskan salaisuuksia 16.00 Naapureita ja ystäviä (7) 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Windsorit (12) 18.45 Avara luonto: Jääkarhun tarina 19.40 Vera Stanhope tutkii (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 22.00 Jack Taylor (16) 23.30–00.25 Outlander – Matkantekijä (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Touhukkaat 07.15 Anniina Ballerina 07.40 Maltti ja Valtti – homma hanskassa 07.48 Tiketi Tok 07.59 Vilkki Ankka 08.10 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.32 Mimosa ja Lennu 08.43 Jetron matkaan 08.59 Galaxi 09.01 Näin meillä (7) 09.12 Karvinen (7) 09.25 Merten syvyyksissä (7) 09.46 Kammokatu (7) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Satuhäät 11.36 Lesbot 11.50 Jalkapallon Suomen Cup: Naisten loppuottelu 14.00– 16.00 FTW: Minecraft – Ragnarok 16.20 MotorSport Extra: Rallin SM 16.50 Korisliiga: Hyvinkään Ponteva – Espoo United 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Noin viikon uutiset 19.35 Siskonpeti (12) 20.00 Väärät paperit (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 The Late Late Show with James Corden 22.45 Muistin vanki (12) 23.30–00.20 Sohvaperunat MTV3 08.05 Hello Kitty – Paratiisi 08.15 Heidi 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Daltonit 09.30–10.00 Paavo Pesusieni 10.30 Salatut elämät (7) 11.30 Salatut elämät (12) x 3 13.00 Elokuva: 500 Days of Summer 15.00 Piilokamera 15.10 Kuukauden parhaat sekunnit 15.15 Tähdet, tähdet 17.00 Lauantairavit 18.00 Tuubi 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Posse 21.01 Pelimies 21.30 Älä jäädy 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Wallander: Surulintu (16) 00.25 Rikospaikka 00.55 Pelimies 01.25 Bull (12) 02.20 Scorpion (12) 03.10 Vintiöt (12) x 3 04.25–05.15 Sekoilevat idiootit (12) x 2 NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Tashi (7) x 2 06.55 Lego Friends 07.20 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.45 Rusty Rivets 08.10 Madagascarin pingviinit (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Vain elämää 11.00 Soppa365 11.10 MasterChef Australia x 3 14.45 Kesän jatkot Tinnin ja Jekun kanssa 14.50 Kauden parhaat sekunnit 14.55 Kaikki vastaan 1 16.25 Idols 17.25 HS-uutiset ja sää 17.30 Vain elämää 19.30 Gladiaattorit 20.58 Keno 21.00 Haluatko miljonääriksi. 19.50 Mikaelin naiset: Manna 20.00 Uusi Päivä 20.30 Inside No. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.35 Jamie Oliverin helpot herkut 11.05 Erilaiset perheet 13.30 Peter Nyman 14.00 Haaveiden talo hartiapankilla 15.00 Koko Suomi leipoo 15.55 Salatut elämät 16.25 Terve aamu 16.30 Meidän tarina 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.50 Ravit: Toto65 vihjeet 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Skavlan 12.00 Elävä arkisto: Pakanamaa ja ekoterroristit 12.02 Arkistovieraana: Neil Hardwick 12.22 Mediakomppania: Uni ekoterrorista 13.00 Jäitä hattuun (7) 13.30 Matkamiehet Brydon ja Coogan Italiassa (7) 14.00 Matkamiehet Brydon ja Coogan Italiassa (7) 14.30 Ruokaratsia 14.55 Taideteosten salaisuudet 15.20 Kotiseutu (7) 17.25 Vem vet mest. 11.29 Annedroidit (7) 11.51 Kamppailu 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Jäitä hattuun (7) 12.30 Ruokaratsia 12.55 Live: Juhlaorkesteri ja Krakatau 13.55 Jimi Hendrix: Electric Church 15.25 Maalaislääkäri 15.40 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 16.55 Villen keittiö 30 minuutissa 17.25–20.00 FEM 17.25 Sinikeltaisia unelmia 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU: Superapulaiset 18.30 Rantahotelli (7) 19.15 Näin Norjassa 19.30 Nyheter TVnytt 19.39 Sportnytt 19.49 Ruotsin kuningaskunnan historia 20.00–01.24 TEEMA 20.00 Paluu 90-luvulle 21.00 Caligarista Hitleriin 22.54 Tohtori Mabusen testamentti (12) 00.55 Uusi Kino: Kuuntele (7) 01.11–01.24 Uusi Kino: Tyttö ja koirat YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Jääkarhun tarina 09.00 Uutiset 09.05 Inhimillinen tekijä 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.40 Dokumenttiprojekti: Fuocoammare tuli mereltä (12) 14.30 Uutisvuoto 15.15 Neiti Marple: Viimeinen juttu (12) 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Eränkävijät 18.45 Arto Nyberg 19.30 Kriminalisti (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7) 22.00 Silta (16) 23.00 Ykkösaamu 23.40 Hiljainen todistaja (16) 00.40 Aistien haastaja YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 15.10. 22.00 Konttori 22.30 Elokuva: Beverly Hills kyttä III (12) 00.40–03.05 Elokuva: The Grey – Suden hetki (16) TEEMA&FEM 08.50–12.00 FEM 08.50 Tämä tästä 09.05 Aika on meidän (12) 10.02 Obs debatt 10.31 Vem vet mest. 20.00 Kaikki vastaan 1 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Vaarallinen tehtävä II (12) 00.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit (7) 01.00 Katastrofin anatomia (7) 02.00 Haapasalo ja kaverit TEEMA&FEM 08.15 12.00 FEM 08.15 Unna Junná 08.30 BUU-perjantai 09.00 Clay Kids (7) 09.11 Avaruusapinat (7) 09.15 Nina Patalo (7) 09.22 Nina Patalo (7) 09.30 Hevostila Mistral (7) 09.52 Historiaa kolmessa minuutissa 09.55 Ruohonjuuritasolla 09.58 Koiruli ja Kaija 10.00 Annedroidit (7) 10.20 Kamppailu 10.30 Kysymyksiä kulutusvalinnoista 11.00 Sinikeltaisia unelmia 11.30 Matkakumppanit 12.00 Kino: Ihmisiä sunnuntaina 13.15 Göringin sauva 14.00 Bolshoi Babylon 15.25 RSO Musiikkitalossa 16.25 Kuka, mitä, milloin. 06.52 Milli ja Molli 07.17 Kimmo Kuu 07.36 Runoja & rusinoita 07.42 Pipsa Possu 07.48 Raa Raa, leikkisä leijona 07.58 Ryhmä Hau 08.22 Viiru ja Pesonen 08.35 Oktonautit 09.00 Galaxi 09.01 Aappo ja Tööt 09.08 Kesäleiri (7) 09.21 Tenavat (7) 09.28 Otso ja sopulit (7) 09.35 Urheiluhullut 09.37 Galaxi Play 09.55 Tipu Touhukas 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Uusi Päivä 12.05 Sohvaperunat 12.53 Yle Live: Lihamyrsky 13.28 Riistametsällä 14.10 Kalastajien kuninkaalliset 15.00 Villi kortti 15.50 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 16.15 SM-viikolta: X-trial 16.48 Korisliiga: Kataja Salon Vilpas 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Dok: Susijengi koripallohuumaa 2017 19.40 Luottomies (12) 20.00 Hobbyhorse Revolution 21.00 Tähtäimessä merivoimat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Stacey Dooley: Lastaan myyvät äidit (16) 22.40 Gap Year (12) 23.25 Noin viikon uutiset 23.50 Silicon Valley (12) 00.20 Inside No. 11.00 Närbild 11.30 Tusina tavaraa Suomesta 12.00 17.25 TEEMA 12.00 Francon jälkeen Alcantaran perhe (7) 13.15 Historia: Ruoka-aikoja 14.10 Kantapöytä 15.00 Kansallisaarteen etsintä: Viivalla 15.15 Kotiseutu (7) 17.25 Vem vet mest. 06.54 Kuiske 07.01 Neposen seikkailut 07.12 Hau Hau, Piip ja Veli 07.25 Babar ja Badun seikkailut 07.36 Askarrellaan 07.42 Dinojuna 08.08 Petteri Kaniini 08.24 Galaxi 08.25 Lassie (7) 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Kandit 11.27 Kandit 12.00 Riistametsällä 12.45 Tyttöjen erämaaseikkailu 13.30 Kun sydän särkyy 14.00 Ginan maailma 14.30 Satuhäät 15.30 Sohvaperunat 16.20 Luottomies (12) 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 19.00 Hobbyhorse Revolution 20.00 Uusi Päivä 20.35 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 21.00 Villi kortti: Jalkapalloetkot 21.15 Jalkapallon Mestarien liiga: Manchester City Napoli 23.55 Dok: Susijengi koripallohuumaa 2017 00.25 Jalkapallon Mestarien liigan kooste MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 07.25 Kaapo 07.50 Ludovic 08.03 Niksi-Nella 08.11 Galaxi 08.12 Villi tulevaisuus (7) 08.34 Unna Junná 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Kandit 12.00 Tavoitteena usko, toivo ja rakkaus 13.00 True selfie 13.35 Kun sydän särkyy 14.05 Laivakokin apulaisen uudet seikkailut 15.05 Noin viikon uutiset 15.30 Uusi Päivä 15.58 Uusi Päivä 16.26 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 19.00 Tähtäimessä merivoimat 20.00 Uusi Päivä 20.30 Siskonpeti (12) 21.00 Tuhkimotarinoita : Jäänkö yksin. 20.00 Heikoin lenkki 20.58 Keno 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit 23.00 Grillit huurussa 00.00 Stand Up! 01.00 Poliisit kotihälytys (7) 02.00 Napamiehet (7) 02.30 Kanadan rajalla TEEMA&FEM 09.00 Puk ja Herman Tanskan saaristossa 10.00 Kuka, mitä, milloin. 17.25 Terve aamu 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 9 (12) 21.00 Docventures: Elokuvan esittely 21.04 Docventures: Vieraiden esittely 21.15 Docventures: Do Not Resist 22.11 Docventures: Jälkikeskustelu 23.10 The Late Late Show with James Corden MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 9 (12) MTV3 08.05 Hello Kitty Paratiisi 08.15 Heidi 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Daltonit 09.30 Paavo Pesusieni 10.00 Manuela leipoo 10.30 Makujen viikonloppu 11.00 Koko Suomi leipoo 12.00 Teknavi 12.30 Maajussille morsian 13.30 Meidän tarina 14.25 Järjen jättiläinen 15.20 Mestareiden mestari 16.20 Game Night 17.20 Posse 18.50 Urheiluextra 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.15 Tähdet, tähdet 21.00 Mestareiden mestari 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.35 Rizzoli & Isles (12) 23.30 Billions (7) 00.40 Lakia ja rakkautta 01.35 Mestareiden mestari 02.30 Pomo piilossa 03.25 Ketonen & Myllyrinne (12) 04.25 Sekoilevat idiootit (12) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Tashi (7) 06.40 Tashi 06.50 Lego Friends 07.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.40 Rusty Rivets 08.00 Madagascarin pingviinit 08.25 Lego Ninjago (7) 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Junior MasterChef Suomi 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.00 MasterChef Australia 12.30 Grillit huurussa 13.25 Gladiaattorit 14.50 Veikkausliiga LIVE: Futiskierros 17.10 Team Ahma 17.50 Idols 18.50 Kesän jatkot Tinnin ja Jekun kanssa 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 True Detective (16) 23.00 Stacey Dooley: Lastaan myyvät äidit (16) 23.35 Yle FOLK dokumentti: Oma poika MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Maajussille morsian 21.00 Meidän tarina 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Teknavi 23.05 Americans (7) 00.05 Pelimies 00.35 Meidän tarina 01.30 Isänmaan puolesta (12) 02.35 112 (7) 03.30 NCIS: New Orleans (12) 04.25 Hurjat sääilmiöt NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Tashi (7) 06.40 Disneyn esikoulu: Mikki ja ralliryhmä 07.05 Lego Elves (7) 07.30 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.50 Madagascarin pingviinit (7) 08.15 Lego Ninjago (7) 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 09.00 Junior MasterChef Suomi 10.05 Soppa365 10.15 Candice sisustaa 13.45 Rikkaiden panttilainaamo 14.50 Hurjat rakkauskilot 15.45 Leijonan luola USA 16.45 Remppa vai muutto 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (12) 10.35 Makujen viikonloppu 11.05 Supernanny kiertueella 13.30 Posse 15.00 Mestareiden mestari 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Järjen jättiläinen 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Koiramies kiertää Färsaarilla 19.00 Sportmagasinet 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Milanon naisten paratiisi (12) 21.00 Simon Reeve Irlannissa 21.50 Kino: Ristituulessa (16) 23.15 Tuulen tavoittelua 23.40 Uusi Kino: Kääntöpaikka 23.48 Uusi Kino: Vapaa (7) 14 15 16 17 18 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Vikinglotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 Tulosruutu 22.40 Rikospaikka 23.10 Billions (7) 00.20 Pinnan alla (12) 01.15 Twin Peaks (16) 02.15 Arrow (16) 03.10 NCIS: New Orleans (12) 04.05 NCIS: New Orleans (12) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Tashi (7) 06.40 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen 07.05 K3 (7) 07.20 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.45 Kung Fu Panda (7) 08.10 Lego Ninjago (7) 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 09.00 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15 Candice sisustaa 13.45 Junior MasterChef Suomi 14.45 Haapasalo ja kaverit 15.45 Leijonan luola USA 16.45 Remppa vai muutto 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Idols 20.58 Keno 21.00 Grillit huurussa 22.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit 23.00 Ylpeästi erilaiset (7) 00.00 Katastrofin anatomia (7) 01.00 Poliisit kotihälytys (12) 02.00 Napamiehet (7) 02.30 Rajavalvojat TEEMA&FEM 09.00 Pari terapiassa 10.00 Piha kuntoon 10.30 Vem vet mest. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Koko Suomi leipoo 21.00 Pitääkö olla huolissaan. 11.00 Ootsä joku maahanmuuttaja. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Clay Kids (7) 18.41 Avaruusapinat (7) 18.44 Nina Patalo (7) 19.00 Spotlight: Alihankintaa helvetistä 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 00.00 TEEMA 20.00 Kulkurin synty 21.00 Historia: Kuuban tarina 21.55 Kino Suomi: Ariel (12) 23.05 Paluu 90-luvulle YLE TV1 05.55 Eränkävijät 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.30 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 13.10 Alaston malli karkuteillä (7) 14.30 Ikimuistoinen: Leif Wager 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Tulevaisuuden ruoka 20.00 Akuutti: Tautinen matka 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Vuosisadan Kulttuurigaala 23.05 Uutiset Uutis-Suomi 23.15 Uutiset 23.20 Oddasat 23.35 Ulkolinja: Kotiapulaiset orjina 00.30 Asvalttiviidakot 01.00 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 18.10. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Tosimiehet 21.00 112 uudet jaksot (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Peter Nyman 23.05 Pinnan alla (12) 00.05 Bull 01.00 112 uudet jaksot (7) 01.55 Tosimiehet 02.50 Twin Peaks (16) 03.50 Kohde (16) 04.45 NCIS: New Orleans (12) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Tashi (7) 06.40 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 07.05 Lego Jurassic World: Indominuksen pako (7) 07.30 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.50 Madagascarin pingviinit (7) 08.15 Lego Ninjago (7) 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 09.00 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15 Candice sisustaa 13.45 Heikoin lenkki 14.45 Hauskat kotivideot 15.40 Leijonan luola USA 16.40 Remppa vai muutto 17.40 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.00 Junior MasterChef Suomi 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Ylpeästi erilaiset (7) 23.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit 00.00 Pako (16) 01.00 Haapasalo ja kaverit 02.00 Napamiehet 02.30 Kanadan rajalla 03.00 Kanadan rajalla TEEMA&FEM 09.00 Efter Nio 10.00 Minä olen muslimi 10.30 Vem vet mest. 06.53 Hyrräpäät 07.04 Hyvän kierrättäjät 07.20 Mitä ihmettä. 11.00 Strömsö 11.30 Spotlight : Alihankintaa helvetistä 12.00 Kulttuurimatkalla Italiassa 13.00 Walt Disney 13.55 Britannian monet kasvot 14.45 Jean Seberg, ikuisesti 15.40 Kotiseutu (7) 17.25 Vem vet mest. 47 12. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Minä olen muslimi 19.00 Närbild 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Haastava äitiys 21.00 Efter Nio 22.00 Petos (16) 23.00 Murha Sandhamnissa (12) YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.30 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 13.10 Maskotti 14.30 Ikimuistoinen: Georg Malmsten 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Muisti: Wiiman kuuma lasti 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Nomadien matkassa 20.00 Asvalttiviidakot 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 The Halcyon (12) 22.20 Uutiset Uutis-Suomi 22.30 Uutiset 22.35 Oddasat 22.50 Prisma: Tulevaisuuden ruoka 23.40 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu: 17.10. 06.52 Metkat Mesiläiset 07.00 Tuttiritari 07.08 Dinotassut 07.23 Sasu 07.34 Nalle 07.41 Timppa 07.54 Olivia 08.18 Galaxi 08.19 Tenavat (7) 08.26 Aika härdelli! (7) 08.38 Reetta ja Ronja 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Kandit 11.27 Kandit 12.00 Veljesten keittiössä 12.30 Tobias leipoo maailmalla 13.15 Kaapista ulos 13.50 Norjan kovin 14.30 Riistametsällä 15.15 Villi kortti: Jalkapalloetkot 15.30 Hobbyhorse Revolution 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 19.00 Tuhkimotarinoita: Jäänkö yksin
Se ilmoittaa olevan varhaisaamun. Ensin ihmeen koki Lindtmanin Antin perhe ja nyt tiedetään, että Mäntyniemessäkin on heilunut peitto tiuhaan. POLITIIKKA ON VIIME aikoina ollut yhtä vauvauutista. Kiipeän savusaunan turvetai oikeammin kamtsatkanmaksaruoho-vadelmaviidakkokatolle. 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. Älä Sauli liikaa rasita itseäsi presidentinvaalikentillä. 18.00 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Euroradion konsertti-ilta 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras: 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. 48 12. Presidentillinen vauva on Suomen historiassa ainutlaatuinen. SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraina sopraano Anu Komsi ja kapellimestari Sakari Oramo. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. Onhan se suvi vain täällä pohjoisessa, jollei nyt sentään sprinttiniin aina kin lyhyen keskimatkan pyrähdys. Kahden maan välissä. Ennen olin pakolainen. Talvipalatsin kello pysähtyy 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 19.45 Suoraa puhetta Musiikkitalosta 20.10 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.10 Abbey Roadin studiossa nro 1A sopraano Elisabeth Schwarzkopf ja pianisti Edwin Fischer 21.45 Puheenvuoroja 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.10 Yöklassinen. Vesi jäähtyy kylmien öiden ja tuulien takia vauhdilla. Pakko sanoa, että Mäntyniemen vauvauutisten kuultuani, on Sauli osoittanut kirjaimellisesti olevansa kova jätkä. Aittosaaren nokan, ennen maailman kaunein, sittemmin toisen puolikkaansa menettänyt puu, kitulias halava oli tuossa saman kokoisena jo lapsuudessani. 11.00 Valkoista valoa: Entä jos olemmekin väärässä. Keiteleeseen kärsii vielä juuri ja juuri pulahtaa, jos on lämmittänyt saunan pakopaikakseen. Närästäjä toivottaa kuitenkin presidenttiparille ihanaa odotusaikaa. Se katsoo rinnallani tätä päivää.. Ehkä kovempi kuin tuossa iässä olisi edes tarpeen. Ja kun isä on karvan alle 70-vuotias, ovat yllätyskertoimet nousseet jo moniin tuhansiin. 1936 Sally Salminen ja romaani Katrina/Katriina 17.35 Venäjän vallankumous. Kahden maan välissä. Krapulainen hemuli ja muuta Tove Janssonin tuntemattomampaa tuotantoa 17.55 Äänitarina. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras 11.00 Yhdeksän virttä muutoksesta: Ateria 11.30 Muutoksen musiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 22.55 Kuuluttajan vieras 23.10 Yöklassinen. Se jähmettyy ja odottaa reaktiotani. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Että he eivät aivan menehtyisi nationalismin luova luokka ja kurjuuden eetos. Yövalvomiset ottavat helmikuussa taatusti omansa. 18.00 Kuunnelman esittely 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Kuunnelmia tulevaisuudesta: Kaapattu mieli. Talvipalatsin kello pysähtyy 18.00 Romano mirits 18.15 Kurkistus Etnoiltaan 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla: Folk ennen ja nyt 19.45 Etnoilta: Keinuva talo 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Valkoista valoa: Ada ja Alan, vääränlaiset nerot 14.45 Valomusiikkia 15.00 Uutiset 15.05 Kantapöytä 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Aristoteleen kantapää 17.40 Ykkösvieras: 18.00 Venäjän vallankumous. Sanon sille kovalla äänellä, että kuules tyyppi, pidät aika kovaa mekkalaa. Kun Suomen pikku prinssin tai prinsessan ylioppilasjuhlia vietetään, on presidentti Niinistö virkeä 87-vuotias. Kirjakeisari Stig-Björn Nybergin mehevimmät tarinat 08.45 Romano mirits 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Helsingin tuomiokirkon kellot kutsuvat 10.00 Ekumeeninen jumalanpalvelus Helsingin tuomiokirkosta 11.00 Jumalanpalvelus Kuopion adventtiseurakunnasta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Yhdeksän virttä muutoksesta: Neitsyt Maria 14.20 Muutoksen musiikkia 15.00 Radioteatterin valiouusinta: Seitsemän veljestä, osa 19/30: Rupesivat nyt veljekset huvittelemaan itseänsä 15.30 Arkisto 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. Onko takakesää olemassakaan. Kesä on ottamassa elo–syyskuun vaihteen loppukiriä. 1937 Martti Laine ja romaani Kuilu 17.35 Tamminiemen saunassa Sylvi kylpee. Sumu velloo järven yllä. Orava hyppelee orsia pitkin edelläni syyllisen näköisenä pakoon, pysähtyy vielä katsomaan ja katoaa pihlajikkoon. Metrin päästä katseeseeni vastaa sarvinaulakkoa järsivä orava. 22.50 Radioateljeen jälkeen 23.10 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. On selvää, että isän roolimalli on molemmille sukupuolille tärkeää. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Edes Veikkaus ei ollut tajunnut avata presidenttiparin perheenlisäyksestä veikkauskohdetta. Ennen olin pakolainen. MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Laulun paikan Suomi 100 tenori Pekka Nuotio (1929 1989) 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kirjakerho. Yle radio 1 12.10.–18.10.2017 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Leikola ja Lähde 18.15 Nuntii Latini latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Onnea Hannu Lintu 50 vuotta! 21.20 Musiikkia kapellimestarin makuun 21.40 Tamminiemen saunassa Sylvi kylpee. Havahdun unesta kovaan ja kummalliseen ääneen. Avaan oven verannalle. Täräjävä jurskutus kuuluu voimakkaana. 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.10 Yöklassinen. 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho. Olen peruuttamattomasti valveilla. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Kotimainen Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraina sopraano Anu Komsi ja kapellimestari Sakari Oramo. Sauli on kova jätkä Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Mun luonto TIMO SPARF Verannalla oli vielä eilen komea, kaksitoistapiikkinen hirven sarvi naulakkona. Ukonselkä ja Petomäki ovat sumun peitossa. 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää: Kivi ja Suomen idea 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Suomi ja Yhdysvallat talvisodasta kylmään sotaan 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Let the Peoples Sing -kilpailun gaalakonsertti 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Radio 1 vastaa 23.10 Yöklassinen. 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Puheenvuoroja 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset. Sarvessa ei ole enää kahtatoista piikkiä. Katson isän tekemää kelopuista seinäkelloa. 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.10 Yöklassinen. Silti ajatus 75-vuotiaasta presidentistä eskarin vanhempainillassa saa aikaan närästyksen rintalastan alla. LOKAKUUTA 2017 007443-1741 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. 18.50 Kuuluttajan vieras 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.00 Let the Peoples Sing -kilpailun finaali 22.30 Avaruusromua: Taas matkalla! 23.35 Yöklassinen