Demokraatti 12.10.2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

lo ka ku ut a Kuka johtaa Suomessa talouspolitiikkaa, poliitikot vai valtio varain ministeriön supervirkamiehet. PAL.VKO 2023-43 00 74 43 -2 31 8 KALEVALA Lönnrot riimitteli omiaan kansalliseepokseen DEMOKRATIA Kohti sääty-yhteiskunnan lakien säätelyä TURPO Kollektiivinen peiliin katsomisen paikka 12.10.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 18 /2 3 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 18 • 20 23 / 12 . ROBOTTIHOIVA TEEMA Inhimillisyys vai teho Talouspiiskuri de_12102023_001.indd 1 de_12102023_001.indd 1 3.10.2023 9.21 3.10.2023 9.21
tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Tra deka jä senedu t -20 % tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi de_12102023_002.indd 1 de_12102023_002.indd 1 2.10.2023 14.53 2.10.2023 14.53
3 Demokraatti 18 /2 3 24 11 51 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 12. LOKAKUUTA 2023 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TAIPALE TEKNIIKKA TUPLATYÖ Lex Taipaleelle on taas tarvetta. TEEMA POLITIIKKA TYÖELÄMÄ de_12102023_03.indd 3 de_12102023_03.indd 3 3.10.2023 14.15 3.10.2023 14.15. Kaksi työpaikkaa nostaa harvoin köyhyydestä. Robotti ei pärjää ihmiselle hoivatyössä
Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 26.10. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 18 /2 3 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Tilinteko saa alkaa Viikon kuva: Opiskelulakko Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Ilkka Taipale D-analyysi: Sopimisen kupla D-ilmiö: Super-VM Indeksi: Suomi kytee Alastalon salissa: Ruotsin tie Työ: Kaksi työtä, ja yhä köyhä D-kolumni: Marjo Ollikainen Aaltola: Turpon uusi aika Venäjä: Naiset kuriin Kirja: Kalevalan uustulkinta Kirja: Ahtaan huoneen sota Teatteri: Raikas kasvutarina Elokuvat: Syvissä vesissä Kirjavisa: Tekoälyllä ei pärjää Kolumni: Rolf Bamberg Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Unto Hämäläinen IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Jukka Kekkonen Kolumni: Kaarin Taipale Kasvot peilissä: Pelle Miljoona Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Ka nn en ku va : A rja Jo ki ah o Valmistelun kiire viittaa siihen, että luottamusta ei ole koko hallitusohjelmaan. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 32 40 JUHA HURME Kalevalan kaivelija JUKKA KEKKONEN Professori + TEEMA Hoitorobotit 51 5 6 8 11 12 14 20 21 24 27 28 30 32 38 39 40 42 44 46 47 48 59 64 65 66 de_12102023_04.indd 4 de_12102023_04.indd 4 4.10.2023 9.28 4.10.2023 9.28
Tämä ei ollutkaan pointti. Listahokemisella yritettiin myös kääntää huomiota pois perussuomalaisten johdon takavuosien rasistisista nettikirjoituksista. Somehuudosta huolimatta todellista intoa lustraatioon, suomettuneisuuden ajan tilintekoon ei Petteri Orpon (kok.) hallituksella silti näytä olevan. Eikä tutkimusta pidä rajata jo osin edesmenneiden taistolaisten aikaan. O n monta syytä sille, miksi suomettumisesta puhutaan nyt enemmän kuin vuosikausiin. Kyllä persujenkin trollihautomoissa tiedetään, miten sekä Antti Lindtman että keskustan presidenttiehdokas Olli Rehnkin ovat halunneet julkistaa entisen Itä-Saksan yhteistoiminta-aineistojen salat. Miksi he antoivat keskeisten valtionja suuryritysten sitoa tulevaisuutensa Kremlin roistohallintoon. Jo Sanna Marin toivoi Demokraatin haastattelussa (8.3.2023), että Putinin kauden Venäjän vaikutusvaltaa Suomeen arvioitaisiin kriittisesti. Tähän suhteeseen nimittäin suomalaiset menivät täysin vapaaehtoisesti, naiiviuden tai ahneuden ajamina. Jos emme nyt selvitä näitä rähmälläänolon mekanismeja – kun aika laiset ovat vielä haastateltavissa – emme pysty vastedeskään välttämään samanlaisten riippuvuuksien syntyä. TIITISEN LISTA on tässä vain pieni sivujuonne. de_12102023_05.indd 5 de_12102023_05.indd 5 4.10.2023 9.29 4.10.2023 9.29. Tämä taisi jopa onnistua. YYA-aikana suomettumista sentään pystyi selittämään vaikka miehityksen pelolla tai muilla tekosyillä. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Tilinteko saa alkaa Pääkirjoitus PIENEN KANSAKUNNAN VAHVUUS SYNTYY MENNEISYYDEN AVOIMESTA KÄSITTELYSTÄ. Pienen kansakunnan vahvuus syntyy menneisyyden avoimesta käsittelystä. Toimenpiteitä aiheesta ei ole näkynyt, mikä on sääli. Somekeskustelujen perusteella jotkut koulunsa historiantunneilla nukkuneet luulevat, että Tiitisen listalla on Sanna Marinin (sd.) ja Paavo Arhinmäen (vas.) kaltaisia nimiä. Ei yksilöitä lynkaten, vaan virheistä opiksi ottaen. Taustalla ei niinkään ollut toive siitä, että vaatimus ärsyttäisi keskustaja vasemmistopoliitikkoja. TÄRKEIN MOTIIVI vaatijoille oli saada populistien oma kannattajakunta uskomaan, että listassa olisi jotain edellisen hallituksen poliitikoille noloa ja salattavaa. Kansalliselle puhdistautumiselle on nimittäin päivänpolitiikan ylittävä, aito tarve. Jo kesällä hallituksen rasismikeskustelun aikaan monet populistioikeiston edustajat alkoivat vaatia 1990-luvulta asti salattuna olleen Tiitisen listan julkistamista. Yhtä tärkeää on tutkia, miksi 2000-luvun alussa elinkeinoelämä ja osa poliitikoista sulki silmänsä Venäjän todellisuudelta. Olennaista olisi selvittää, millä solutus-, hunajaja painostuskeinoilla totalitaarinen suurvalta sai ja saa näin vahvan otteen suomalaisesta politiikan eliitistä
Niillä vastustettiin hallituksen kaavailemia opiskelijoiden toimeentuloon kohdistuvia leikkauksia. 6 Demokraatti V iik on ku va Le ht ik uv a / M ar kk u U la nd er LEIKKAUKSET RASSAAVAT OPISKELIJOITA. Opiskelijoiden yliopistojen ja muiden oppilaitosten valtauksia oli eri puolilla maata. Mielenilmausten osoite on yhteinen: leikkauksia ja heikennyksiä ajava hallitus. de_12102023_06.indd 6 de_12102023_06.indd 6 4.10.2023 9.30 4.10.2023 9.30. Viime viikkoina ovat mieltään osoittaneet niin opiskelijat kuin työpaikoilta ulosmarsseja tehneet työntekijät
7 Demokraatti de_12102023_06.indd 7 de_12102023_06.indd 7 4.10.2023 9.30 4.10.2023 9.30
– Yksi suurimpia haasteita on populististen liikkeiden vahvistuminen ja niin sanottujen fossiilivaltioiden, esimerkiksi öljyntuottajamaiden, häikäilemätön ja kova vastustus. – Se olisi epäreilu kombo, asiaa X:ssä pohtinut SDP:n ruotsinkielisen piirin puheenjohtaja Dimitri Qvintus toteaa. Esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa sähkö tuotetaan lähes fossiilivapaasti. Kyse on poliittisesta riskistä, ei tekniikan tai talouden pullonkauloista. Hän puhuu jopa vihreästä humahduksesta. KESKUSTANUORET X:SSÄ Vanhaan aikaan Moskova alensi vodkan hintaa, ettei kansa huomaisi elintasonsa laskua. AKI LINDÉN X:SSÄ Orpon hallitus oli suuri kusetus. HENRIK HAAPAJÄRVI X:SSÄ YMPÄRISTÖ V IIK O N LU KU 9 prosenttia. VIHREÄ SIIRTYMÄ ja siihen liittyvät energiaratkaisut ovat monelta osin kehittyneet ja yleistyneet ennusteita nopeammin. Vihreän siirtymän mahdollinen jarru tulee hieman yllättävältä suunnalta. Kiihtyvä tuotanto voi muodostaa pyörteen, joka painaa kustannuksia entistä alemmas. Osin lomautusten takia ansiopäivärahakulut kasvoivat elokuussa viime vuoden elokuuhun nähden iStock de_12102023_08.indd 8 de_12102023_08.indd 8 4.10.2023 9.53 4.10.2023 9.53. Ainakin Petteri Orpon (kok.) rauhallisuus, Li Anderssonin (vas.) äly ja debatointikyky, Annika Saarikon (kesk.) kyky tarinallistaa, Timo Soinin hoksnokka ja reagointitaidot, Anders Adlercreutzin (r.) kohteliaisuus, Lauri Ihalaisen (sd.) kompromissikyky ja Rakel Hiltusen (sd.) empatia. JOONA RÄSÄNEN X:SSÄ Nyt ei ole ideologisen pisteiden keruun ja vastustajan kyykyttämisen aika. – Enne tällaisesta vihreästä humahduksesta on nähty aurinkovoimassa, jonka tuotanto on kasvanut ennustettua nopeammin jo parinkymmenen vuoden ajan, Korhonen toteaa. Ja ehkä vielä Ben Zyskowiczin (kok.) kyky kohdata ihmiset, Hanna Kososen (kesk.) tunnetaidot, Ville Skinnarin (sd.) iloisuus ja huumori ja Mai Kivelän (vas.) rauhallinen ja faktapohjainen aktivismi. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Täydellinen poliitikko Vihreä siirtymä laukkaa ennusteita nopeammin Mitä ominaisuuksia vaaditaan täydelliseltä poliitikolta. Hän uskoo, että vihreän siirtymän edut, muun muassa uudet työpaikat, ovat moninverroin haittoja suuremmat ja että tätä pitäisi nyt nostaa esille myös julkisessa keskustelussa. Humahdukselle on viime vuosina saatu katetta muun muassa tuulija aurinkovoiman ennusteita nopeammasta yleistymisestä ja niiden kustannusten laskusta. Kalevi Sorsa -säätiön ekologisen siirtymän asiantuntija Janne M. Hallitus ei jätä mitään paikkaa käyttämättä, missä voi asettua palkansaajaa vastaan työnantajan puolelle. Tämä on yksi syy, miksi esimerkiksi Kreml tukee lännen populistisia liikkeitä, Korhonen sanoo. Korhonen sanoo etenkin sarjatuotannon laskevan uusien energiatekniikoiden investointikustannuksia, mikä puolestaan lisää niiden kysyntää. Korhonen pitää mahdollisena, että energiajärjestelmä voi muuttua vähäpäästöiseksi odotettua nopeammin
Orpon hallitusneuvottelut maksoivat noin 241 167 euroa enemmän kuin Rinteen. Se odottaa ihmettä. Neuvotteluille on kuitenkin mahdollisuus, jos hallitus tai työnantajat luopuvat sanelulinjastaan. Moni lääkäri haluaa työskennellä julkisella sektorilla, sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Ei se näin ole. Kustannukset ylittivät eduskunnan tarkoitukseen varaaman määrärahan. Ja kuinka paljon Rinteen hallitusneuvottelujen hintaa aikanaan paheksuttiinkaan. Ja vaikka yksityisellä puolella tehoja löytyisi vähän enemmän, panos-tuotos-suhde menee noilla palkkaeroilla julkisen sektorin hyväksi. Ja hallitus ei tee mitään rakentamisen vauhdittamiseksi. de_12102023_08.indd 9 de_12102023_08.indd 9 4.10.2023 9.53 4.10.2023 9.53. Ei ole ihme, että yhteiskunnan varoilla koulutetut lääkärit siirtyvät suurin joukoin yksityiselle puolelle, kun siellä palkat voivat olla 3–4 kertaa suuremmat kuin terveyskeskuslääkärillä, jolla on lisäksi vielä päivystysvastuu. Entinen SAK:n puheenjohtaja viittaa myös taustaansa. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari PISTORASIA KÄRSÄ Kaksireikäinen tylsä sähkölaite Hauska nelijalkainen Hyvät lääkäripulan kokit, teitä on ollut monia tätä kitkerää ja pitkään muhinutta keitosta keittämässä alkaen vaikkapa poliitikoista ja lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen lisäystä vastustaneesta Lääkäriliitosta. Hyvä Petteri Orpo, hallituksesi mielellään näkee julkiset palvelut rahareikänä ja tehottomuuden tyyssijana. Pelkään, että tämä kehitys johtaa yhä uusiin ja pahempiin työmarkkinaleikkauksiin hallituksen toimesta. – Työllistämistavoitteet karkaavat käsistä. Lyly listaa synkkiä näkymiä: rakentaminen sukeltaa, työttömyys lisääntyy lähikuukausina ja tämä heijastuu koko talouteen vähintäänkin koko ensi vuoden. Nyt tarkkana siellä hallituksessa, jotta ette ainakaan sössi lisää lääkäripulaa, toivoo Demokraatin väki. Hallitusneuvottelut olivat itsenäisen Suo men historian toiseksi pisimmät, yhteensä 79 päivää. – Painopisteen siirtäminen työnantajille ei tuo 100 000 uutta työpaikkaa eikä Suomen tarvitsemaa työllisyysasteen nostoa 80 prosenttiin. Rahaa kului muun muassa tarjoiluihin, vartiointija turvallisuuspalveluihin sekä tekniikkaan. Lylyn mukaan työttömyysturvaa heikentämällä, aikuiskoulutustuen lakkautuksella ja neuvottelutoiminnan yksipuolisella työnantajaa vahvistavilla muutoksilla hallitus on valinnut puolensa. – Kokemuksesta voin sanoa, että aitoihin neuvotteluihin työmarkkinajärjestöjen välillä on nyt erittäin vaikea päästä, koska työnantajapuoli on jo kaiken saanut hallitusohjelmassa. Vertailun vuoksi: Antti Rinteen (sd.) vetämät hallitusneuvottelut saatiin vuonna 2019 kasaan 53 päivässä, ja niiden kustannukset olivat 595 396,37 euroa. Nämä toimet siirtävät Suomea yhä kauemmas muissa Pohjoismaissa olevasta työmarkkinatilanteesta. Muistuttaa paljon kiky-neuvottelujen lähtötilannetta. Mutta kuka sitä jaksaa pitkään, jos jo palkkaus osoittaa, että työtä ei yhteiskunta erityisesti arvosta. Lääkäripulan takia Suomessa yksityiset lääkärit ja heitä välittävät yritykset voivat hinnoitella työnsä vaikka kuinka riiviömäisesti, kun palveluita ostavalla julkisella sektorilla ei ole valinnanvaraa. Se ei niistä luovu ja odottaa popcornia syöden hallituksen hoitavan asiat kotiin. Lisää popcornia työnantajien katsomoon POHJOISMAISEN MALLIN mantraa hokemalla ei tule työpaikkoja, SDP:n kansanedustaja Lauri Lyly sanoo. POLITIIKKA TYÖELÄMÄ Kallista neuvottelua Orpon hallituksen syntyä edeltäneet hallitusneuvottelut maksoivat 836 563,46 euroa
Yhdysvalloissa, Ukrainan tärkeimmässä tukijassa, Ukraina-apu ei sisältynyt kongressin reilu viikko sitten hyväksymään budjettiesitykseen. Mikä rakennus pääkaupunkiseudulla. Puola on koplannut vaalien lähestyessä Ukrainan asetuen viljakauppaan. Paljonko Orpon hallitus ottaa ensi vuonna uutta velkaa. Mikä Suomelle uusi lintulaji tavattiin Mänttä-Vilppulassa syyskuussa. 4. EU:n ulkoministerien viime viikon kokouksessa vakuutettiin Ukrainan tukemisen jatkuvan. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI Lehtikuva / Emmi Korhonen 10 VIS V 1. Se on tyhjää puhetta, jos Ukrainan aseellinen tukeminen vähenee merkittävästi ja Venäjällä olisi sodan päätyttyä maassa hallinnassaan isoja alueita. pakotepaketti. 6. 10. Vaikka Euroopassa on sota, monet maat alkavat jo miettiä omaa sisäpolitiikkaansa. Viktor Orbán pönkittää valtaansa Venäjältä ostamallaan halvalla energialla ja yrittää lypsää EU:lta myönnytyksiä Ukrainan tukemista vastaan. Itä-Euroopassa moni maa on kytkenyt Ukraina-tuen sisäisiin poliittisiin vääntöihin. Kuinka paljon Kemin uusi sellutehdas käyttää vuodessa puuta (junavaunullisia). Kuinka paljon suomalaisista omisti sijoitusrahastoja tai pörssiosakkeita vuonna 2022. Mihin tosi-TV-ohjelmaan kansanedustaja Ilmari Nurminen (sd.) osallistui tänä kesänä. 7. Unkari on pitkään myötäillyt Putinia. Puheet joutuvat testiin syksyn aikana, sillä valmistelussa on 12. Kokouksessa myös vakuuteltiin, että Ukrainan EUja Nato-jäsenyys etenevät. Montako prosenttia Puola käyttää bkt:staan maanpuolustukseen. 5. Slovakiassa Venäjä-mielinen Smer-puolue voitti vaalit todennäköisesti Putinin avulla. Hallituksella on valikoivaa VAIKKUA de_12102023_10.indd 10 de_12102023_10.indd 10 4.10.2023 9.56 4.10.2023 9.56. 2. Syynä oli kovan linjan republikaanien sisäinen valtakamppailu. Mikä on ensimmäisen lapsen saaman lapsilisän suuruus. 3. Kuka on eduskunnan iältään vanhin kansanedustaja. Millä Suomen paikkakunnilla on Venäjän edustusto tai konsulaatti. 8. Oik eat vas tau kse t: 1) 11,5 milj ard ia 2) 80 00 jun ava unu llis ta 3) 94, 88 eur oa/ kk 4) Iso liit äjä 5) Kim mo Kilj une n 6) Suo men lin nan kirk ko ja maj akk a kirk on tor nis sa 7) Hel sin ki, Tur ku, Maa ria nha min a ja Lap pee nran ta 8) Am azi ng Rac e 9) 4 % 10 ) 34, 7 % MAAILMAN TILA • Ukrainan sota Tyhjiä sanoja Ukrainalle L ännen Ukrainaa tukeva rintama rakoilee. 9
Hämeenlinnassa 15 vuotta sitten SDP otti maksuttoman varhaiskasvatuksen tavoitteeksi ajamatta sitä. Toteutuvia hankkeita: 1) terveysalan valtakunnallinen museosäätiö perustetaan 2) 10 000 taideteosta sairaaloihin -kampanja toteutuu 3) toimittamani 100 sosiaalista innovaatiota Suomesta -teoksen käännökset (48) tavoittaa Kalevalan käännökset (50). Vuonna 2001 aloitetulla ELMA:lla saatiin 25 000 työkyvytöntä eläkkeelle. SDP:n on elvytettävä sosiaalija terveysalan, koulutusalan ja kulttuurialan valtakunnalliset yhdistyksensä. Olin löytänyt siilinpoikasen, joka oli sylissäni. Paroni von Münchausen nosti itsensä tukasta ilmaan. Lex Taipaleen avulla 4 000 yli 10 vuotta työttömänä ollutta pääsi eläkkeelle. Ne muuntuvat toisikseen kuin kvarkit. Voimaeläimesi on siili. Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuva Nora Vilva ja Timo Sparf SDP:N ON RYHDISTÄYDYTTÄVÄ. Ei kelvannut. Jokaista olutta kohden pitää keksiä uusi idea ja sen toteutustapa. Kun puhallan itseäni niskaan, meno paranee. Viime hallituksessa SDP:llä oli sekä työettä peruspalveluministerit. Nyt kokoomus, EK ja Mothers in Business ajavat meidän ohi. Näyttelin Prinsessa-elokuvassa potilasta, tukka ja parta ajettuna. Hanke on lakannut. SDP:n on ryhdistäydyttävä. Yksinasuvat sekä pojat ja köyhät miehet ovat jääneet yksipuolisen tasa-arvokeskustelun ja perhepolitiikan jalkoihin. Tarjosin vuonna 2011 SDP:lle köyhyyden puolittamisohjelmaa. Nyt projekteja lienee tusina ja puoli tusinaa suunnitteilla. Sitä ei saatu uusittua SDP:n avulla, ministeri Jari Lindström uusi sen. Olisiko Lex Taipaletta vastaavalle laille tarvetta taas. Miksi. Otan nyt ottelun työministeri Arto Satosen (kok.), Shakkiliiton entisen puheenjohtajan kanssa. Mikä meno, kansalaisaktivisti ja poliitikko Ilkka Taipale. Miltä maistuvat hallituksen lääkkeet Suomen kuntoon laittamiseksi. He eivät reagoineet yhteydenottoihini. Kansainvälisen Rauhantoimiston 100-vuotisjuhla 1991 oli Suomessa ja järjestön johto kotonamme ringissä kuohuvaa juoden. Elämässäni on neljä asiaa: ystävät ja perhe, nukkuminen, työnteko ja oluen juonti. Mitä elämääsi nyt kuuluu. 4) Leo Mechelinin kootut teokRevanssi Lex Taipaleen uusinta olisi paikallaan. Kolmasosa kansasta ei äänestä edes persuja. Puutarhaovestamme käveli joukon keskelle siili ja ihmetteli, eikö hänellekin tarjottaisi… de_12102023_11.indd 11 de_12102023_11.indd 11 4.10.2023 9.58 4.10.2023 9.58. 11 Demokraatti set valmiina 2025 6) uusi yhteiskunnallinen Ruusunpiikki-kirjasarja käynnistetty 55 vuotta perustamamme Huutomerkki-sarjan jälkeen
Niistä yli 98 prosenttia oli alle 50 työntekijän yrityksiä. Kauppalehden haastattelussa Wennemo kertoi antaneensa Satoselle ja Suomen hallitukselle neuvon: ei saa valita puolta, ei työnantajien eikä palkansaajien. Satonen kävikin Ruotsissa tutustumassa sikäläisiin malleihin. Ja tämä sopii neuvotteluissa mukana oleville työnantajajärjestöille. Työministeri Arto Satosella pokka pitää, kuten Shakkiliiton ex-puheenjohtajalta ja shakkimestarilta voi olettaa. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Vuoropuhelun asemesta työmarkkinoille pusketaan lakeja, jotka vievät pohjan neuvottelulta. No, minäkin haluan porvarillisen Suomen – mutta ei sitä pitäisi näin tyhmästi lähteä rakentamaan, Laatunen totesi. Se taisi olla niin sanottu rusinoiden poimintaan keskittynyt matka, sillä Satosen mukaan ei tarttunut Ruotsin mallissa olennaista sanaa neuvotteleminen. Suomessa Orpon hallituksen suunta on toinen. Työryhmissä ei siis neuvotella vaan kuunnellaan hallituksen sanaa. Työnantajien neuvotteluhaluja – velvoitetta neuvotella – syö myös hallituksen suunnitelma nostaa työpaikkojen yhteistoimintalain henkilöstön alaraja koskemaan 50 hengen yrityksiä. Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkinajohtajana vuosina 2012–2014 toiminut Lasse Laatunen varoitti Helsingin Sanomien haastattelussa niin hallitusta kuin työnantajiakin: – Halutaan vahvistaa porvarillista valta-asemaa ottamalla työmarkkinapolitiikka puoluepolitiikan ja ennen kaikkea kokoomuksen tueksi. analyysi de_12102023_12.indd 12 de_12102023_12.indd 12 4.10.2023 10.18 4.10.2023 10.18. P ari viikkoa sitten Ylen A-studios sa toimittajan uutteran kärttämisen jälkeen ensin Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies totesi, että hallituksen uudistuksia käsittelevissä työryhmissä ei ole aitoa neuvottelutilannetta, vaan siellä toteutetaan hallitusohjelman kirjaukset. Hallituksen lakiesitykset romuttavat pohjan neuvottelemiselta. JOS HALLITUKSEN ajamat muutokset toteutuvat, tapahtuu työmarkkinoilla kertarysäyksellä todenäköisesti suurempi muutos kuin yhteensä koko 2000-luvun aikana. Ruotsin mallissa sopu usein löytyy neuvotellen työnantajien ja työntekijöiden välillä. Nyt raja on 30 työntekijässä. Tällöin lainsäädäntöä ei tarvita. Työnantajien puolelta ei sentään uskalleta hihkua, mutta ilmeiden pitäminen vakavana on vaikeaa, kun hallitus junttaa lainsäädännöllä muutoksia, jotka ovat olleet neuvottelupöydissä osin jo yli 20 vuoden ajan. Vuonna 2021 Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan 562 000 yritystä. Sopimisen kupla RUOTSIN NEUVO: EI SAA VALITA PUOLTA, EI TYÖN ANTAJIEN EIKÄ PALKAN SAAJIEN. Hallitusohjelma on melko täydellinen listaus heidän vuosien ja vuosikymmenien tavoitteistaan. HALLITUS PERUSTELEE työmarkkinatoimintaansa myös Ruotsin malliin siirtymisellä. Tämän jälkeen työministeri Arto Satonen sanoi saman asian: kompromisseja ei tehdä, työryhmis sä täsmennetään ja syvennetään hallituksen esityksiä. Satonen tapasi matkallaan muun muassa Ruotsin valtakunnansovittelija Irene Wennemon. Wennemo myös korosti, että Ruotsin palkanmuodostusjärjestelmä perustuu pitkälti hyväksynnälle, sille, että kaikki osapuolet hyväksyvät pelisäännöt ja että suurin osa pitää tätä järkevänä
Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI Tyytyväinen EU-kansa EU-kansalaiset haluavat etenkin köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa. Työllisyys Avoimien työ paikkojen määrä on vähentynyt 37 % vuoden takaiseen verrattuna. 13 Demokraatti Maatalous Ruokaketjussa maatalouden kannattavuus on parantunut osin inflaation ansiosta. Suomessa toivotaan eniten demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen suojelemista. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Tu tk im us yh tiö Ka nt ar , Eu ro ba ro m et ritu tk im us 20 23 EU-kansalaisista 71 % pitää EU:n vaikutusta elämäänsä merkityksellisenä. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo Lähde: Työja elinkeinoministeriö Arvostamme suomalaista työtä. köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan kansanterveyden ilmastonmuutoksen torjunnan talouden tukeminen ja uusien työpaikkojen luomisen Suomalaisvastaajat nostaisivat etusijalle demokratian ja oikeusvaltio periaatteen EU:n puolustuksen ja turvallisuuden ilmastonmuutoksen torjunnan talouden tukemisen ja uusien työ paikkojen luomisen 38 % 33 % 31 % 31 % 46 % 40 % 35 % 34 % EU-maiden kansalaiset haluavat, että Euroopan parlamentti asettaa etusijalle de_12102023_13.indd 13 de_12102023_13.indd 13 3.10.2023 9.43 3.10.2023 9.43
RUOSKA JA JUMALA TAKAPIRU, ILMIÖ Teksti Petri Korhonen ja Heikki Sihto / Kuvitus Arja Jokiaho de_12102023_14.indd 14 de_12102023_14.indd 14 4.10.2023 10.44 4.10.2023 10.44. 14 Demokraatti Valtiovarain ministeriö on Suomessa superministeriö, jonka esitysten taakse poliitikon on helppo mennä
15 Demokraatti TALOUSTILANTEEN KIRISTYESSÄ VM RYHTYI AKTIIVISESTI NOSTAMAAN OMAA ROOLIAAN. de_12102023_14.indd 15 de_12102023_14.indd 15 4.10.2023 10.44 4.10.2023 10.44
Potut pottuina maksamisen aika ei näy hallitusohjelmassa niin pal jon kuin luulisi. – Vaikken pidä ministeriön väkeä ju malankaltaisessa roolissa, yhdyn kyllä heidän perusteltuun huoleensa Suomen tilanteesta. VM:N VAHVA rooli saa ymmärrystä myös eduskunnasta. Niemelä ei kuitenkaan pidä sanaa su perministeriö aivan katteettomana. On myös luontevaa, että jotkut asiantuntijat nousevat ajoittain merkit tävämpään rooliin, hän sanoo. Nyt VM:n ylimmät virkamiehet ovat ottaneet henkisesti ohjat julkisessa kes kustelussa, koska akuutti kriisi on hei dän tontillaan. Ja pelkään vähän että hallituksen talousohjelman toteutuk sissa sitä nähdään vielä paljon enem mänkin, Kangasharju sanoo. RUOTSISSA VIRKAMIEHET harvoin kom mentoivat asioita julkisuudessa. Kansanedustaja Joona Räsäsen (sd.) mielestä on hyvä, että eduskun nassa on perinteisesti arvostettu eri alo jen ja ministeriöiden asiantuntijoiden osaamista asioiden valmistelussa. Meidän tehtävämme on auttaa päätöksentekijöitä, rakentaa heille tilannekuvaa ja tarjota faktatie toa. Se on naapurimaassa poliitikkojen tehtävä. POLIITTINEN OHJAUS ON OLENNAINEN, JOTTA EI TULE DEMOKRATIA VAJETTA. – Ei tässä kukaan vie ketään, vaan kyse on toimivasta symbioosista ja sel keistä rooleista. – Uuden hallituksen toimenpidelista ei ole aivan sellainen mitä toivoimme, siinä poliittinen päättäjä on tehnyt va lintoja, Niemelä muotoilee. Hän painottaa vuoropuhelun olleen toimivaa myös Marinin hallituksen kanssa. – Edelliskaudella tietysti hallitus pyyhki mennen tullen pöytää VM:n las kelmilla, koska STM ja TEM antoivat heille mieluisampia neuvoja. de_12102023_14.indd 16 de_12102023_14.indd 16 4.10.2023 10.44 4.10.2023 10.44. Räsänen arvelee, että taloustilanteen kiristyessä viime vuosina VM ryhtyi myös aktiivisesti nostamaan omaa roo liaan. Hän kuvaa tätä vastuullisena toi mintana. 16 Demokraatti D-ILMIÖ P etteri Orpon hal litus on selvästi Sanna Marinin hallitusta enem män mennyt talou den sopeutustoi missa valtiovarain ministeriön selän taakse, ja perustel lut toimiaan ministeriön ”puolueetto milla” laskelmilla. Niemelä myöntää, että Orpon hallitus on tarkemmalla korvalla kuunnellut val tiovarainministeriön esityksiä ja toiveita valtion talouden vahvistamiseksi kuin Marinin hallitus. Viekö valtiovarainministeriö poliitik koja vaiko poliitikot valtiovarainminis teriötä. Suomessa etenkin valtiovarainminis teriön virkamiehiä voi kutsua supervir kamiehiksi näkyvyytensä ja vaikutusval tansa takia. Mutta ei Orpon hallitus nyt missään VM:n mää räysvallassa ole, kyllä päätöksissä on nä kynyt politiikkaa. Hän muistuttaa etenkin valtiovarainminis teriön budjettiosastolla olevan vastuu koko Suomen finanssipolitiikan koko naisuudesta. Itse näen nämä roolit selvinä, valtiova rainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä sanoo. Ja muistuttaa, että kaksi ennen näkemätöntä kriisiä, korona ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan, haastoivat talou denpitoa edellisellä hallituskaudella. Viime kädessä valta keinojen valitsemisesta kuuluu kuitenkin poliitti sille päätöksentekijöille. Silloin kun maassa oli nousukausi, mi nisteriö saattoi jäädä vähemmälle huo miolle: rahaa osattiin kyllä eduskun nasta jakaa ihan ilman virkamiestenkin ohjeistuksia. Yhteistyö on ollut tii vimpää nykyhallituksen kanssa. Poliitikkojen pitää tehdä päätökset. Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mielestä ministeriö ei kuiten kaan ole saanut mitään erityistä revans sin paikkaa. – Ihan kaikki asiantuntemus kun ei asu meidän kansanedustajien korvien välissä
Suomen 1990luvun lama oli hyvä esimerkki virkamiesten vaikutusval lasta, kun silloinen valtiovarainminis teri Iiro Viinanen ja VM:n valtiosih teeri Raimo Sailas yrittivät oikaista Suomen taloutta. Huonoina aikoina on mahdollisuus, että poliitikot menevät virkamiesten se län taakse perustellessaan ikäviä päätök siä. – Emme sentään elä teknokratiassa, Räsänen sanoo. Kuoppamäki pitää ymmärrettävänä ja perusteltuna, että VM:llä on budjetin laadinnassa merkittävä asema. Hän ennustaa, että valtiovarainmi nisteriö tulee olemaan keskeisessä roo lissa myös Petteri Orpon hallituskauden jälkeen. Krii seissä valtiovarainministeriö puut tuu herkemmin talouden ohjaamiseen, Kuoppamäki sanoo. Ehkä ratkaisu löytyy sopivasta yhdistelmästä kumpaa kin. Mutta varmasti kahnauspintoja löytyy muiden ministeriöiden kanssa tontin ra joista ja niiden hakemisesta. – Nykyisillä ennusteilla seuraava kin hallitus saa eteensä heti alkajaisiksi kymmenen miljardin vuotuisen alijää män, ellei sitten suhdannekehitys meitä pelasta. de_12102023_14.indd 17 de_12102023_14.indd 17 4.10.2023 10.44 4.10.2023 10.44. Hän painottaa, että ei ole tällaista koettelua havainnut. VM:ssä on paljon osaamista ja siellä pystytään laskemaan läpi eri asiat. Jokaisen puo lueen pitää orientoitua ajatukseen, että talouden tasapainottaminen vaatii vast edeskin aitoa yhteistyökykyä ja halua virkamiesten ja poliittisten päättäjien kesken, ei valtapelejä. Ministeriön korostuneen roolin hauk kuminen ei siksi auta. Vir kamieskunta ei tee tehtäviä, jotka kuu luisivat poliittiselle päätöksenteolle eli viime kädessä eduskunnalle. – Suomessa sanotaan leikkisästi, että valtiovarainministeriössä on niin hy vät virkamiehet, että ei ole väliä, vaikka valtiovarainministerinä olisi vähän ko kemattomampikin poliitikko. Poliitikkojen on osattava tarkastella yksittäisten hallinnonalojen virkamie hiä laajemmin, millaisia kerrannaisvai kutuksia päätöksillä on muualle yhteis kuntaan, eri kansalaisryhmiin. – Kun muilla ministeriöillä toiveet ovat usein vähän suuremmat kuin realis tiset mahdollisuudet, pitää jonkun pys tyä jakamaan rahat reilulla ja järkevällä tavalla. Kuop pamäki kiittäisi myös hyvästä virka miesonnesta. Heidän on myös linjattava, millaista oikeuden mukaisuutta painotetaan matemaattisen talousnäkökulman rinnalla. Riskinä on, että valtaa valuu edus kunnalta virkamieskoneistolle. Ennen nykyistä tehtävää Kuoppamäki työskenteli tutkijana muun muassa Et lassa ja Suomen Pankissa. Kuoppamäki sa noo vaalien alla kaikkien puolueiden ot taneen annettuna tosiasiana VM:n las keman kuuden miljardin euron sopeut tamistarpeen, vaikka sen toteuttamis keinoissa oli puolueiden välillä eroja. – Olisi päättäjiltä heikkoutta piilou tua virkamiesten selän taakse. Käytän nössä kuitenkin ministeri on ministe SUOMESSA VOI KIITTÄÄ MYÖS HYVÄSTÄ VIRKAMIES ONNESTA. Asian tuntijoiden suosituksia pitää uskaltaa perustellusti myös kyseenalaistaa, Rä sänen sanoo. Kuoppamäki arvioi tässä Sailaksen roolin kasvaneen todella merkittäväksi. Nykytilanteessakin VM:n lausuntoja kuunnellaan tarkkaan. – Voisi sanoa, että hyvinä aikoina po liitikoilla on enemmän pelivaraa. Suomessa on tapana kiittää meidän hyvää valtiomiesonneamme. Kuoppamäki näkee, että VM:llä on myös paljon valtaa, joka voi koetella de mokratian rajoja. VALTIOVARAINMINISTERIÖTÄ EI kut suta aivan suotta Suomen superminis teriöksi, Suomen Danske Bankin pää ekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo. Mutta poliittinen ohjaus on olennai nen, jotta ei tule demokratiavajetta. – Tässä voi pohtia, mikä on kulloin kin poliittisen järjestelmän ja mikä vir kamieskunnan tehtävä. 17 Demokraatti Virkamiesten valta kasvaa vain sen verran, mitä ministerit ja kansanedus tajat antavat sen kasvaa
18 Demokraatti de_12102023_14.indd 18 de_12102023_14.indd 18 4.10.2023 10.44 4.10.2023 10.44. 18 Demokraatti D-ILMIÖ SUOMESSA VALTIOTA ON JOHDETTU VALTIOVARAIN MINISTERIÖN KAULAPANTA OTTEELLA KORKEINTAAN 1990LUVUN LAMASSA
Etenkin jos ministeriöissä koe taan lisärahan tarvetta. KYSYTÄÄN ASIAA suoraan VM:stä, tör säävätkö poliitikot rahaa, budjettipääl likkö Mika Niemelä. – Työttömyyskorvausten keston ly hennys tai porrastus kannustaa tervettä ihmistä lähtemään töihin. Eli kun ministeri ohjaa laivaa, niin virkamiehet, onneksi suoraselkäiset ja rehdit, reivaa vat sen purjeita. de_12102023_14.indd 19 de_12102023_14.indd 19 4.10.2023 10.44 4.10.2023 10.44. – Vaikka olemme osaltamme halli tusohjelman toimeenpanijoita, meidän pitää katsoa asioita poliitikkoja pitem mällä sihdillä kun työmme jatkuu seu raavalla ja sitä seuraavalla vaalikaudella. Kriisien (korona ja Venä jän hyökkäys Ukrainaan) aikana tehtiin huonoja valintoja, esimerkiksi kehyksen avaaminen. Sitä me tavoit telemme. Toki pa nostettiin myös tärkeisiin kohteisiin ku ten huoltovarmuuteen, turvallisuuteen ja vihreään siirtymään, Mika Niemelä muotoilee. Niemelä muistuttaa virkamiesten pitkä jänteisestä, ylivaalikautisesta vastuusta. Mutta samalla Niemelä vakuuttaa, että sektoriministeriöt tietävät VM:n vah vuuden erilaisten vaikutusarvioiden las kemisessa ja siksi mielellään kuuntelevat sen näkemyksiä. Ministeriössä koetaan, että johtavien virkamiesten ulostulot tuovat lisäarvoa julkisesta taloudesta käytävään keskus teluun sekä tukevat ja taustoittavat mi nisteriön esityksiä. 19 Demokraatti riön lähin poliittinen ohjaaja. Esimerkiksi maahanmuuton vaikeut taminen on tässä työvoimatarpeen ti lanteessa ongelma, samoin palvelu ja tukileikkausten oikeudenmukaisen koh dentamisen riskit ovat aina isoja. Emme pahuuttamme, vaan jotta emme joutuisi pakkotilanteeseen, jossa ei ole enää vaihtoehtoja. Jotain valtiovarainministeriön juma luusasemasta kuitenkin kertoo se, ettei Kangasharju itse muista viime vuosilta yhtään tilannetta, jossa hän olisi sel västi ollut eri mieltä VM:n virkamiesten kanssa. Mutta jos työ kyvyttömältä leikkaa toimeentulotur vaa, se johtaa hänet köyhyyteen, mikä taas vaikuttaa yhteiskunnassa moneen asiaan. – Esimerkiksi meillä ei olisi yhteiskun nassa nykyistä kestävyysvajetta, jos hal litukset olisivat ministeriön talutusnuo rassa. Mutta tarjoamme näkemyk semme mukaan parhaita mahdollisia vaihtoehtoja. – Tämä on aika yksinkertainen yhtälö. Se avasi tilanteen laittaa ra haa monen näköisiin asioihin. VM on vuosikymmenien ajan va roitellut ja halunnut vajeesta eroon. Julkisuus tuo kaikenlaista palautetta. Valtakunnankamreerin äänenpainolla Niemelä ihmettelee, miksi usein ensim mäiseksi ratkaisuksi mietitään rahaa, kun ministeriöissä pitäisi ennemmin tehdä sisäistä, pääluokan priorisointia. Olemme puhuneet säästämisen tarpeesta jo aina kin viimeiset 10 vuotta. Täl laista hän sanoo esitetyn ministeritasol takin viime hallituskaudella. – Jos nyt kysytään keneltä tahansa VM:n virkamieheltä kuinka tyytyväinen hän on hallituksen linjauksiin, en usko että löytyy kovin monta joka on kaikesta täysin riemuissaan, Kangasharju väittää. – Ihan noilla sanoilla en ole asiaa sa nonut poliittisille päättäjille, mutta toki viime hallituskauden aikana varoittelin tuhlaamisesta. Suomessa valtiota on Kangasharjun mielestä johdettu valtiovarainministeriön kaulapantaotteella korkeintaan 1990lu vun lamassa, Raimo Sailaksen aikana. Monissa valinnoissa hallitus on tehnyt toisin kuin VM olisi odottanut. Kan gasharju ottaa esimerkiksi sosiaalitukien leikkaukset. Sen jälkeen kaikki hallitukset kokoon panosta riippumatta ovat tehneet monia tyhmyyksiä vastoin ministeriön neuvoja. NIEMELÄ MYÖNTÄÄ, että VM:n virka miesten näkyvyys on toista luokkaa kuin esimerkiksi Ruotsissa. nyt en osaa yhtäkkiä mainita ainuttakaan kertaa jol loin olisin ajatellut suurista linjoista toi sin kuin VM. Ikävää ja hyvää, kuvaa Niemelä. Valtiovarainministeriön strategiassa on kohta, jossa edellytetään ministeriön toiminnan sosiaalista kestävyyttä. VALTIOVARAIN MINISTERIÖ ON KESKEISESSÄ ROOLISSA MYÖS ORPON HALLITUS KAUDEN JÄLKEEN. MYÖS AKI Kangasharju palaa 1990lu vulle kysyttäessä VM:n roolin vaikutus valtaisinta aikaa. – Toki meillä valtiovarainministeriös sä tiedetään, että esityksemme eivät aina miellytä. Näiden riskien ottaminen on aina poliittinen päätös. – Tuo on paha kysymys... Niemelä myöntää, että VM:n roolissa välillä tulee kahnausta erilaisista näke myksistä myös muiden ministeriöiden kanssa. JOS POLIITIKOT kuuntelevat VM:n esi tyksiä valikoiden, niin Kangasharjun mielestä Orpon hallitus on kuunnellut ekonomistejakin aika valikoidusti. – Muissa ministeriöissä etenkin talous johto arvostaa meidän kotkotuksiamme. NIEMELÄ EI allekirjoita näkemystä, että valtiovarainministeriö rakastaisi säästä mistä ja ajaisi asioita eurot edellä. Valtiovarainministeriöllä on Nieme län lisäksi useita muitakin johtajia, jotka kommentoivat taloutta julkisuudessa. – Mutta se kannustaa, kun sanotaan, että olen osannut selittää ja avata talous asioita kansantajuisesti. Mutta ei arjessa aina niin hyvin toimiva
Suomi sammuttaa itsensä. Kärjistäen: eläkeläisten määrä kaksinkertaistuu ja nuorten määrä putoaa puoleen. Taitaa vain olla niin, että helposti kotoutuvista, kielitaitoisista maahanmuuttajista kilpailevat kaikki muutkin. Huoltosuhde käy silloin nelinkertaisesti kurjemmaksi. Nimi on Puuttuvat puoli miljoonaa. Onko Suomi enää houkutteleva maa aasialaiselle insinöörille. Samaan aikaan väestön eläköityminen on ollut erittäin voimakasta. Antti Rinne ja Risto Murto ovat xy-kromosomisia. Nimi viittaa siihen, että 2010ja 2020-lukujen aikana syntyneitä suomalaisia on ollut puoli miljoonaa vähemmän, kuin aiemmin oli odotettu. Tuohon aikaan sosialidemokraattien talousihmiset, joihin itsekin identifioiduin, olivat huolissaan lähinnä kohonneesta työttömyydestä ja Voikkaan paperitehtaasta (kuka muistaa?). 2010-LUVUN KULUESSA syntyvyys laski edelleen, vaikka talous alkoi jo nousta. Jostain syystä Tampereen marraskuu häviää Kalifornian auringolle ja englannin kielelle. Silloinen pääministeri Antti Rinne otti asian esiin. Pitäisi vain löytää joku naispuolinen aihees ta puhumaan. Eläkejohtaja Risto Murto kirjoitti aiheesta kirjankin. Intialaisia insinöörejä taas muuttaa erityisen paljon Amerikkaan ja Australiaan. Esimerkiksi Japani on alkanut houkutella Filippiinien hoitajia maahan. SUOMELLE ON käymässä kuin Japanille. Valttikortit ovat rapautuneet, mutta karu ilmasto ja vaikea kieli ovat tallella. Minulla ei ole mitään tätä vastaan. 20 Demokraatti Indeksi Antti Koskela Tehyn pääekonomisti Nyt pitäisi vain löytää joku naispuolinen puhumaan syntyvyydestä. Hoitoalalle pitäisi löytää silloin nelinkertainen osuus nuorista, eikä se ole mahdollista. Lisäksi lasten turvallisuutta uhkaavat maahanmuuttajataustaiset nuorisojengit. 2020-luvulla peruskoulu ja terveydenhoito ovat kuitenkin ajautuneet kriisiin. Rinne oli tismalleen oikealla asialla, mutta ehkä asiasta pitäisi löytää puhumaan joku naispuolinen. Sukupolven koko siis pieneni hieman, mutta asiasta ei oltu erityisen huolissaan. de_12102023_20.indd 20 de_12102023_20.indd 20 2.10.2023 17.20 2.10.2023 17.20. K un liityin sosialidemokraatteihin 2010-luvun alussa, Suomen hedelmällisyysluku oli noin 1,7 lasta per nainen. Oletettiin, että alhainen syntyvyys johtuu finanssikriisistä, joka oli alkanut 2008. Samoin allekirjoittanut. Vaimoni on tuontitavaraa, ja vanhin lapseni asuu Itävallassa. Se tarkoittaa, että seuraava sukupolvi on noin 30–40 prosenttia pienempi kuin edellinen. Tässä vaiheessa talousoppineet alkoivat olla aidosti huolissaan. AIEMMIN SUOMEA markkinoitiin turvallisuudella ja maksuttomilla julkisilla palveluilla. Kävi niin, että ”neljäs isänmaalle” ja ”synnytystalkoot” eivät herättäneet varsinkaan naisväen suosiota. Siispä: syntyvyys on saatava nousuun. Kuka silloin tekee työt ja hoitaa vanhukset. Mitä tämä tarkoittaa hyvinvointivaltion rahoituspohjalle. Syntyvyys on jo laskenut lukuun 1,3. KELATAAN VUOTEEN 2022. Ratkaisuksi tarjotaan usein työperäistä maahanmuuttoa. Sanoma kuulostaisi silloin pehmeämmältä. Hänen sananvalintansa vain olivat erityisen huonoja
Olemme myös ymmärtäneet, että aivan kaikki Ruotsista meille tullut ei ole ollut hyvää. SVT:n toimittaja Diamand Salihu kuvaa jengin syntyä kirjassaan Kunnes kaikki kuolevat (Tills alla dör, 2021). fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Ruotsin ilmiötä voi kutsua rakenteelliseksi rasismiksi. Vielä 1990-luvun alussa mikä tahansa ruotsalainen ruokakauppa oli suomalaiselle nähtävyys. Ilmiötä voi perustellusti kutsua rakenteelliseksi rasismiksi. Maahanmuuttajalapset putosivat kahden kulttuurin väliin pääsemättä kunnolla sisälle kumpaankaan. Ruotsi oli aikoinaan portti myös amerikkalaisille liivijengeille, joiden jäsenistössä oli suomalaisia jo ennen niiden Suomeen leviämistä. Siihen tarvitaan yhteiskuntaa ja aikuisia ihmisiä. Se on pitkälle organisoituneiden jengien kohdalla helpommin sanottu kuin tehty. Tässä ruotsalainen maahanmuuttopolitiikka epäonnistui. Lähtömaata edustaneet vanhemmat eivät kyenneet suitsimaan lapsiaan uusissa olosuhteissa. Olemme ryhtyneet pärjäämään jääkiekossa. Kun päähenkilöt olivat teinejä ja kaikki oli täysin kesken, aukkoja paikkasi jengiytyminen. Ruotsalaiset voittivat meidät kaikessa tai ainakin jääkiekossa. de_12102023_21.indd 21 de_12102023_21.indd 21 4.10.2023 9.09 4.10.2023 9.09. Alaikäisten jenginä 2010-luvulla aloittanut rikollisryhmä, joka käy poliisin mukaan Suomessa huumekauppaa. al as ta lo @ de m ok ra at ti. VIIMEISIN RIKOLLINEN tulokas on Rinkebyn lähiössä Tukholmassa syntynyt Dödspatrullen. Kirja on kuvaus Tukholman maahanmuuttajalähiöistä, joiden suhteen virallinen Ruotsi valitsi sokeutua. Ensin lähiöistä suljettiin sosiaalipalveluiden toimipisteet, sitten vaikeuksissa olivat koulut ja lopulta poliisit. Palkat ja elintaso olivat sodan jälkeen omaa luokkaansa. Yhtä tärkeätä on katkaista uusien jäsenten värvääminen. Pöydät ovat sittemmin kääntyneet. SALIHUN KIRJA tuo paikoin mieleen William Goldingin allegorisen Kärpästen herra -romaanin, jossa aikuisten poissaolo riisuu esteet omaan todellisuuteensa sulkeutuneiden nuorten raaistumiselta. Ruotsin pääministerin Ulf Kristerssonin mukaan jengisodissa on kyse maahanmuuttopolitiikan epäonnistumisesta. RUOTSIN TIELLÄ M ielikuvien Ruotsi on ehtymätön laadukkaan kahvin ja parempien autojen maa, jonka hyväosaisia ihmisiä tapasimme kutsua hannuhanhiksi. Kun vahinko on jo tapahtunut, rikolliset pitää saada vastuuseen. Jengi, aseet ja gangsta rap antoivat identiteetin. Huumekauppa tuotti nopeaa rahaa. Ruotsalaisiksi ryhtymistä vaikeutti puutteelliseksi jäänyt kielitaito ja koulutus. Lopulta teinit alkavat tappaa toisiaan. 21 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Ruotsiin mentiin töihin, koska Suomessa ei töitä ollut
Aaltonen painottaa myös, että Lääkäriliitto toimii Akavan kautta yhteisin toimenpitein. mielenilmaus toteutettaisiin ja pidettäisiinkö se työajalla vai vapaa-ajalla. Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen toteaa, että vaikka Lääkäriliiton valtuuskunta on antanut valtuutuksen poliittisiin mielenilmauksiin, mitään suunnitelmia toimenpiteiksi ei ole. – Ei tämä missään tapauksessa ollut mikään läpihuutojuttu. Lääkäriliiton valtuuskunnan puheenjohtaja Matias Rantanen sanoo, että keskustelua käytiin paljon puolesta ja vastaan. MIKSI LÄÄKÄRILIITTO päätyi poikkeukselliseen ratkaisuun hakea valtuutusta poliittiseen mielenilmaukseen. Näin ollen Lääkäriliittokaan ei ole asiasta punnintaa tehnyt. Lääkäriliitto ei ole itse aktiivisena toimijana neuvotteluyhteyden luomisessa. Jos se saadaan aikaiseksi, sitten edetään ensisijaisesti sitä kautta. Helsingin Sanomien mukaan Akavassa ei ole vielä päätöstä, miten mahdollinen – Missään tapauksessa tavoitteena ei ole rikkoa lakia vaan osoittaa oma näkemys tässä asiassa. Hän sanoo, että esitys 22 Demokraatti de_12102023_22.indd 22 de_12102023_22.indd 22 4.10.2023 9.13 4.10.2023 9.13. 22 Demokraatti TYÖELÄMÄ Oho, lääkäritkin lakkovalmiudessa Lääkäriliitto: ”Ei tämä missään tapauksessa ollut mikään läpihuutojuttu.” Teksti Johannes Ijäs / Kuva Getty Images L ääkäriliitossa on tehty poikkeuksellinen alustava päätös osallistua tarpeen tullen poliittisiin mielenilmauksiin, mikäli Lääkäriliiton keskusjärjestö Akava tai liittoa edustava pääsopijapuoli Juko sellaisia järjestää. LÄÄKÄRILIITON 60-JÄSENINEN valtuuskunta äänesti luvan antamisesta osallistua Akavan ja Jukon järjestämiin päivän mielenilmaisuihin. – Kysymyshän on nyt lähinnä valtuutuksen hakemisesta. Poikkeuksellista on se, että moni lääkäri on virkasuhteessa eivätkä he näin ollen edes saisi osallistua poliittisiin työtaisteluihin. Akavan linja taas on ollut se, että pyritään neuvottelemaan. – Lääkäriliitto ei lähde mitään omia toimenpiteitä tekemään. Aaltosen mukaan maan hallitus on päättänyt kokonaisvaltaisesti ja laaja-alaisesti sekä neuvottelematta asianomaisten kanssa lähteä toteuttamaan toimenpiteitä, jotka vaikuttavan hyvin syvälle työmarkkinajärjestelmään. Jos ajauduttaisiin mielenilmaukseen ja sen jälkeen punnintaan, olisiko se virkalääkäreiden osalta laiton, niin Aaltonen muistuttaa, että asiasta päättäisi työtuomioistuin. Se tarkoittaisi sitä, että siirryttäisiin hyvin vahvasti paikalliseen sopimiseen, Aaltonen sanoo. – Esimerkiksi vientivetoinen malli käytännössä tarkoittaisi sitä, että valtakunnallinen sopiminen palkoista loppuu, koska ei ole sovittavaa. Aaltosen mukaan Lääkäriliiton hallitus oli yksimielinen kysyessään valtuuskunnalta valtuutusta osallistua mielenilmauksiin. Matias Rantanenkin viittaa vientivetoiseen malliin. Haasteena on ollut nyt saada neuvotteluyhteys (Suomen) hallitukseen. Jos toimia tulisi, niistä päätettäisiin erikseen. Jos nähdään, että on välttämätöntä tai tarpeellista ja Lääkäriliiton hallitus katsoo, että pitää ryhtyä toimenpiteisiin, valtuuskunta on sille antanut valtuutuksen
Hän toteaa, että vuokratyövoiman käytöstä aiheutuu suuria ongelmia. 23 Demokraatti de_12102023_22.indd 23 de_12102023_22.indd 23 4.10.2023 9.13 4.10.2023 9.13. Rantanen korostaa puhuvansa vuokratyövoiman käytöstä omasta näkökulmastaan, ei valtuuskunnan puheenjohtajana – asiaa ei ole vielä käsitelty liiton päättävissä elimissä. Tietenkään ei haluta sellaiseenkaan lähteä. Rantanen ei osaa itsekään sanoa, miten ongelmaa kannattaisi ratkoa. – Samaan aikaan en tiedä, onko kenelläkään esittää kovin hyvää ratkaisua tähän. Elinkeinovapaus on kuitenkin vahva perusoikeus ja vuokratyövoiman käytön kieltäminen saattaisi törmätä suoraan siihen. Matias Rantanen työskentelee julkisella puolella virkasuhteessa. – Meillä ei ole tähän Lääkäriliiton yhtenäistä kantaakaan, koska asia on suhteellisen uusi nykyisessä mittakaavassa. Janne Aaltonen näkee, että Suomessa pitäisi päästä omalääkärijärjestelmään. Aaltonen pitää Lääkäriliitolle vaikeina asioina myös esimerkiksi hallituksen aikeita siitä, ettei enintään vuoden määräaikainen työsopimus vaatisi jatkossa erityistä perustetta ja sitä, että työntekijän irtisanomiseen riittäisi ”asiallinen syy” sekä ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuutta. Kokonaisuus on sellainen, että se muuttaisi toimintamallia ja dynamiikkaa hyvin ratkaisevasti. olisi hankala sopimusvapauden kannalta ja romuttaisi valtakunnansovittelija-järjestelmää. Hän sanoo, että se ”on käytännössä kaikissa sivistysmaissa”. VIIME AIKOINA paljon on puhuttanut myös sote-sektorin vuokratyövoiman käyttö ja sen kalleus julkiselle puolelle. – Nämä Lääkäriliitto tunnistaa eniten häiritseviksi, mutta kyse on kokonaisuudesta, ei yksittäisistä elementeistä. Rantanen toteaa, että vuokratyövoiman käyttöön on liittynyt selviä yksittäisiä kohtuuttomuuksia. Tämä lopettaisi vuokralääkäritarpeen tykkänään, hän toteaa. Jos joltakin osin heikennetään ehtoja, joltakin toiselta osin niitä pitäisi pystyä parantamaan, Aaltonen sanoo. 23 Demokraatti SUOMESSA PITÄISI PÄÄSTÄ OMALÄÄKÄRI JÄRJESTELMÄÄN. – Se ei ole sellainen tapa, jolla voisimme järjestää terveydenhuollon kestävällä tavalla. On katsottu, että se ei ole toivottavaa, vaan parempi on, että neuvotellaan ja keskustellaan. – Omalääkäri voisi olla hyvinvointialueen lääkäri, työterveyslääkäri tai yksityislääkäri, kunhan kaikki toimisivat sovittujen pelisääntöjen mukaan. Mutta siitä, miten asiasta päästäisiin eteenpäin, en ole kuullut hyviä ehdotuksia
Sen takana on usein liian pieni työtuntien määrä. Tämä tilanne on arkea etenkin myyntija palvelutyötä tekevien ammattiryhmissä, joilla osa-aikatyö on yleistä. Joissain arvioissa määrä on arvioitu moninkertaiseksi, sillä sosiaaliturvan takia pienituloisuus ei välttämättä näy tilastoissa. Suomessa vuonna 2019 työllisistä – palkkatyössä tai yrittäjänä toimivista 6,6 prosenttia teki Työvoimatutkimuksen mukaan useampaa kuin yhtä työtä samanaikaisesti. Suurella osalla kahta työtä tekevistä syynä on taloudellinen pakko, mutta monella kyse on myös vapaaehtoisesta valinnasta. Liitto kysyi ensimmäistä kertaa kahdesta tai useammasta työstä jäsenkyselyssään vuonna 2015. TODELLISUUDEN TOINEN puoli, se yleisempi, on toisen työn tekeminen pakon edessä. Palvelualojen ammattiliitto PAMissa tunnetaan hyvin osa-aikatyön ja riittämättömien työtuntien kirot. Liiton jäsenkunnassa on useampaa työtä tekevien määrä ollut pitkään kasvussa. Erityisasiantuntijoissa on myös niitä, joilla on päätyön lisäksi yrittäjätyö, Merja Kauhanen kertoo. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on noin 60 000 palkansaajaa tai yrittäjää, jotka eivät tule yhdellä palkkatyöllä toimeen. Valtaosalla syynä on päätyön riittämätön tulotaso. 24 Demokraatti TYÖELÄMÄ KAKSI TYÖTÄ Orpon hallitus pakottaa yhä useamman tekemään kahta työtä. Kahden työn tekemistä selvittänyt Työn ja talouden tutkimuslaitoksen Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen sanoo, että usean työn tekijät näyttäytyvät epäyhtenäisenä ryhmänä, jossa mukana on myös korkeakoulutettuja ja hyvätuloisia erityisasiantuntijoita. Vuonna 2021 luku oli 13 ja viime vuonna 2022 11 prosenttia. Osa taas haluaa hankkia uutta työkokemusta esimerkiksi alanvaihtoa varten. Tuolloin useampaa kuin yhtä työtä – päätyö ja toinen palkkatyö – teki kyselyyn vastanneista seitsemän prosenttia. – ei edes yhden työn tuloja de_12102023_24.indd 24 de_12102023_24.indd 24 4.10.2023 10.15 4.10.2023 10.15. Teksti Heikki Sihto / Kuvitus Arja Jokiaho Y ksi työ, yksi palkka -ajattelu on saanut kyytiä työelämän muuttuessa. – Monelle toinen työ voi tuoda lisää työtyytyväisyyttä
25 Demokraatti de_12102023_24.indd 25 de_12102023_24.indd 25 4.10.2023 10.15 4.10.2023 10.15
Pohjoismaissa se on vielä keskimäärin yleisempää kuin muissa EUmaissa. Miten työllisyys muka paranee, kun näköpiirissä ei ole, että esimerkiksi Mara yllättäen tarjoaisi nykyistä enemmän kokoaikaisia työsuhteita. KAUHANEN ARVIOI, että useamman työn tekemisen yleistyminen on globaali ilmiö. Siinä rekisteriaineistoihin pohjautuvat analyysit koskivat useaa työtä tekevien tilannetta vuosina 2010–2016. Myös Kauhasen saamat tutkimustulokset osoittivat, että sivutyön tekeminen on vain harvoin tie vaurauteen. de_12102023_24.indd 26 de_12102023_24.indd 26 4.10.2023 10.15 4.10.2023 10.15. Veirto ei usko, että hallituksen suunnittelemat tukileikkaukset parantaisivat työllisyyttä ja lisäisivät kokoaikaisia työsuhteita, vaikka näin hallitus uudistuksiaan markkinoi. Usean työn tekeminen on osin yhdistetty näistä osa-aikatyön yleistymiseen ja myös alityöllisyyteen. Sivutyö tarjosi vain harvoin tietä kunnon toimeentuloon. MERJA KAUHANEN oli mukana Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksen ja Laboren yhteistyössä tekemässä Monimuotoinen ansiotyö – käytännöt ja yhteiskunnallinen kehys -tutkimushankkeessa. Melko suuri osa kahta työtä tekevistä sijoittui edelleen alimpaan tai alimpiin tulokymmenyksiin – kahdesta työpaikasta ja palkasta huolimatta. – Kahta työtä palkkasuhteessa tekeviä oli etenkin myyntija palvelutyössä. Kahdessa tai useam massa työsuhteessa oleminen on osa-aika työtä päätyönään tekevillä selvästi yleisempää kuin kokoaikaista työtä tekevillä, Antti Veirto vertaa. Myös kaikkien ansiotuloja saavien mediaanituloja verrattaessa monella kahta työtä tekevällä mediaaniansiotulo jäi pienemmäksi kuin vain yhtä työtä tekevillä. TYÖELÄMÄ täjätulot) saaneet ansioiden perusteella tulokymmenyksiin. Etenkin korona-aikana alityöllistyneiden – riittämättömien työtuntimäärää tekevien – määrä kasvoi selvästi. – On kyse sitten vain yhtä työtä tekevien palkansaajien ansiotulojen mediaanista tai keskiarvosta, niin kahta työtä tekevät pamilaiset jäävät niiden alle, Veirto sanoo. PAMin tutkimuspäällikkö Antti Veirto sanoo yleisimmäksi syyksi useamman työn tekemiseen vastaajan heikon taloustilanteen. Tätä ryhmää yhdisti myös naisenemmistö ja yleisimpänä keskiasteen koulutus, Merja Kauhanen summaa. HELPOTUSTA PAMILAISTEN toimeentulo-ongelmiin ei ole luvassa, sillä tällä hetkellä noin 60 prosenttia vähittäiskaupan sekä matkailuja ravintola-alan uusis ta työsuhteista on osa-aikaisia. Pamilaisella on edessä valinta kahden työn tai toimialan vaihtamisen välillä. – Pienituloisuus näkyi myös siinä, että kun useaa työtä tekeviä verrattiin kaikkiin ansiotuloja saaviin ja yhtä työtä tekeviin, sai kahta työtä tekevistä keskimääräistä useampi toimeentuloa täydentäviä sosiaalitukia, Kauhanen kertoo. Eikä se toisen työnkään löytäminen ole helppoa hiljaisemmilla työmarkkina-alueilla. – Työsuhteen muoto on toimeentulossa isossa roolissa. Sen taustalla taas on useissa tapauksissa edellä mainittu liian pieni työtuntien määrä sekä osa-aikatyö. Vaikka elämiseen riittämätön palkka on usein pääsyy toisen työn tekemiseen, sekään ei aina takaa kunnon tuloja. 26 Demokraatti Yksi piikki kehityksessä oli korona, joka leikkasi monelta pamilaiselta työtunteja ja pakotti hakemaan niitä korvaavaa lisätyötä. – Erilaiset työnteon muodot ovat lisääntyneet muun muassa globalisaation, digitalisaation ja muun teknologian kehittymisen myötä. Itse näen kahden työn tekemisen lisääntyvän näiden säästöjen takia. Tutkimuksen tilastoaineiston mukaan yleisin usean työn tekemisen tyyppi oli palkkatyön yhdistäminen sekä pääettä sivutyössä (yli 80 prosenttia). – Tähän saakka moni pamilainen on sinnitellyt vastentahtoisesti osa-aikaisessa työsuhteessa, vaikka toimeentulo olisi niukkaa. Useamman työn tekeminen on tutkimusten mukaan yleisintä palveluja myyntityössä, jossa työskenteleviä on paljon PAMin jäsenistössä. Hän jakoi ansiotuloja (sisältää palkkaja yritOSA-AIKATYÖTÄ TEKEVÄÄ LYÖDÄÄN NYT KAKSIN KÄSIN. PAMIN JÄSENKYSELYISSÄ eroja löytyi myös yhtä tai kahta työtä tekevien elämänhallinnassa. ”Elämäntyytyväisyydessä” ei ollut merkittäviä eroja, mutta ”vapaa-ajan hallinta” oli useampaa työtä tekevällä vaikeampaa. Vastaajissa oli myös niitä, jotka tekivät sivutyötä sen kiinnostavuuden tai muun sisällön takia. – Oman elämän managerointi vaikeutuu, jos on useampia työsuhteita, Veirto uskoo. – Osa-aikatyötä tekevää lyödään nyt kaksin käsin. Toiseksi yleisin tyyppi oli päätyön yhdistäminen yrittäjätyöhön (noin 10 prosenttia). Veirto pelkää nykyhallituksen toimien nykyisestä vain heikentävän pamilaisten tilannetta. PAMin jäsenkyselyt näyttävät useampaa työtä tekevien taloustilanteen yhtä ankeaksi kuin Kauhasen tekemä tutkimus. Hallituksen suunnittelemat leikkaukset muun muassa asumistukeen ja soviteltuun työttömyysturvaan vaikeuttavat melkoisesti osa-aikatyötä tekevien selviämistä
Orpon hallitus on sitoutunut lisäämään aloituspaikkoja erityisesti aloille, joille ennakoidaan merkittävää työvoimapulaa. Teknologia voi ratkaista osaajatarpeita myös monilla muilla toimialoilla. Kasvu edellyttää monialaista osaamista, mutta teknologian ja ICT:n korkea osaaminen on vauhdikkaasti teknologisoituvassa maailmassa välttämätöntä. Jos hallitus ei korjaa tekniikan ja ICT-alan aloituspaikkojen määrää ja rahoitusta, jää huippuosaajiemme määrä aivan liian alhaiseksi Suomen merkittävimmän vientialan tarpeisiin. Pelkästään Suomen teknologiateollisuus tulee tuottamansa laajan ja päivittyvän osaajatarveselvityksen mukaan tarvitsemaan suhdanteista riippumatta kymmenen vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa, vuosittain yli 13 000. Se haluaa, että aloituspaikkoja lisätään ensi vuonna erityisesti varhaiskasvatuksen opettajien sekä sosiaalija terveydenhuollon koulutustarpeisiin. Tarve uusille aloituspaikoille on siis kova. Edellisen hallituksen määräaikaisten aloituspaikkalisäysten ansiosta aiempaa useampi pääsi aloittamaan opinnot tekniikan ja ICT:n aloilla. Budjettiesityksessä on Suomen menestymisen näkökulmasta jättimäinen ansa. Globaalisti halutut vientituotteet innovoidaan silloin jossain muualla kuin Suomessa. D-kolumni TEKNOLOGIA VOI RATKAISTA OSAAJA TARPEITA MYÖS MONILLA MUILLA TOIMIALOILLA. Yritysten tarvitsemista osaajista 60 prosentin tulee olla korkeakoulutettuja, tietotekniikan alalla jopa 80 prosentin. Tällä kertaa budjettiesityksessä on kuitenkin Suomen menestymisen näkökulmasta yksi jättimäinen ansa. SUOMEN KESTÄVÄ kasvu lepää korkean koulutuksen ja teknologiaosaamisemme sekä tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden (TKI) harteilla. de_12102023_27.indd 27 de_12102023_27.indd 27 29.9.2023 10.46 29.9.2023 10.46. Teknologiayrityksistä on kerrottu jo vuosien ajan, että niiden suurin kasvun este on osaajapula. Tavoite on oikea, koska nyt olemme Chilen tasolla. Esitykseen sopii kulunut fraasi: suunta on oikea mutta riittämätön. Ennen riitelyä ja vastakkainasettelua painotan, että nekin ovat tärkeitä. Korjaamaton vahinko seuraa ensi vuosikymmenellä, jolloin uusien osaajien pitäisi olla työelämässä. Korkeakouluista ja ammatillisista oppilaitoksista on valmistunut viime vuosina vuosittain alle 6 000 tekniikan opiskelijaa, jotka ovat hakeutuneet töihin teknologiateollisuuteen. 27 Demokraatti Marjo Ollikainen marjo.ollikainen@teknologiateollisuus.fi Kirjoittaja on Teknologiateollisuus ry:n viestintäpäällikkö, ex-talousja politiikantoimittaja. Juuri siksi budjettiesityksen kohdennukset ja resurssit ovat riittämättömät. H allitus päätti budjettiriihessä kohdentaa korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen ensi vuodelle 11,7 miljoonaa euroa ja koko hallituskaudelle 41 miljoonaa euroa. Hallitus näyttäisi vastaavan tähän tarpeeseen luvulla nolla (0). Kuka innovoi tulevaisuuden vientituotteet. Alat ovat myös kiinnostaneet: ensisijaisten hakijoiden määrä ylittää reippaasti aloituspaikat, ja tekniikkaa opiskelee aiempaa useampi nainen. Tavoitteeksi se on asettanut, että 50 prosenttia nuorista on korkeakoulutettuja vuonna 2030
Sitten tiedämme mikä meidän linja on, vaikka se lappu on jo julkaisun hetkellä vanhentunut, Aaltola ironisoi. Erilaisten epäonnistumisten – kuten Fennovoima ja kaasuputkihankkeet – jälkeen Aaltola uskoo, että moni poliitikko on herännyt ”uuteen maailmaan”. Vaikka varoittelin sadoissa haastatteluissa riskeistä, sen puki aika usein yhtäältä toisaalta -kieleen, jossa sanoi virallisen linjan ja toisaalta oman näkemyksen asiasta, Mika Aaltola pohtii. Tämä vaatii hallitukseltakin monenlaisia ulkoja turvallisuuspoliittisia linjauksia ja käytännön tekoja. Aaltola näkee tässä mielessä hallitusohjelman ohuena paperina. – Sen pitäisi olla living document, jatkuvasti päivittyvä asiakirja. – Kyllä tässä hyvin huolestuneena seuraa, kun lukee hallitusohjelmaa, että sieltä puuttuu näkemys, toimintasuunnitelma, joka sopii muuttuneeseen geostrategiseen tilanteeseen. 28 Demokraatti HALLITUS ON JOTENKIN SUGGEROITUNUT TALOUSASIOIHIN. Suomi oli tietoinen asemastaan suurvallan naapurina ja pyrki edistämään OHUT paperi POLITIIKKA de_12102023_28.indd 28 de_12102023_28.indd 28 29.9.2023 10.47 29.9.2023 10.47. Ei se niin mene. Meillä on ihmeellinen klappitila, että presidentille kuuluvat nämä ja nämä asiat. Itsenikin pitää katsoa. Eli hallitus ei sinusta ota riittävästi ulkopoliittista vastuuta. – Ruvettiin ajattelemaan, että Venäjä on jotenkin kesytettävissä kaasulla, keskinäisriippuvuudella ja diileillä. Tietysti ihminen pyrkii aina oikeuttamaan entisiä tekojaan ja päätöksiään, Aaltola sanoo. – Kyllä sekin on suotavaa. Mika Aaltolan mukaan hallitusohjelma on ulkoja turvallisuuspoliittisesti ohut paperi. Me ajattelimme, että se oli jotain sellaista, ettei Putin nyt oikeasti niin ajattele. SUOMEA AJETAAN Nato-asentoon. Sitten hallitus on jotenkin suggeroitunut talousasioihin. – Vaalikeskusteluista tulee tunne, että jos ryhdyt poliitikoksi, osaat ulkopolitiikan muutamassa kuukaudessa. – Miten siinä niin pääsi käymään. Ulkopolitiikan tutkijana Aaltola on pannut merkille poliitikkojen tavan ottaa ulkopolitiikka haltuun. Sitä synnytetään ja opitaan prosessissa. Sitä sopii kysellä, ja kyllä siellä pitää katsella silloin peiliinkin. Aaltolan mielestä puolueiden pitäisi katsoa ainakin sen verran peruutuspeiliin, etteivät ne kompastu samoihin asioihin. UKRAINAN SOTAA edeltävässä suomalaisessa ulkopolitiikassa korostui Aaltolan mukaan defensiivinen realismi. Hän kuvaa katastrofaaliseksi epäonnistumista, jossa kylmän sodan lopun jälkeisen hengen annettiin vaipua. Se on interaktiivinen, iso kansallisen turvallisuuden näkemys. – Me aina odotamme, että saisimme lapun ulos. – Ei ainakaan, jos hallitusohjelmaa lukee, Aaltola vastaa, mutta pitää ohjelmaa kuitenkin parempana kuin Rinteen hallituksen vastaavaa, josta hänen mielestään puuttui ylipäänsä asioiden priorisointi. Aaltola ei tunnu antavan kovin suurta painoarvoa nykymuotoisille eduskunnan ulkoja turvallisuuspoliittisille tai puolustuspoliittisille selonteoille. 2007 järjestetyssä turvallisuuskonferenssissa Putin käytti erittäin kovaa kieltä sanoen Naton laajentuneen Venäjän rajoille ja syytti USA:n tavoittelevan yksinapaista maailmanjärjestystä. Putinin Münchenin puhe oli selvää tekstiä. Teksti Simo Alastalo ja Johannes Ijäs / Kuva Lehtikuva, Ismo Pekkarinen P residenttiehdokas, kampanjan ajan virkavapaalla Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtajan tehvävästä oleva Mika Aaltola sanoo, että moni poliitikkosukupolvi on joutunut katsomaan peiliin, kun sota Ukrainassa alkoi
asiaansa varovaisella tuulenhaistelulla. Sotilaallisesti liittoutumattomasta maasta tuli Naton jäsen. Kun Suomi nyt sattuu olemaan, missä se on, meille tämä on ollut aina vaikea asia, koska defensiivisessä realismissa Suomi kuuluu maana vähän niin kuin Venäjän etupiiriin. Halusimme olla suoraan länsieurooppalaisia, Aaltola pohtii. Katutappelussa voittaa aggressiivisempi. Täytyy olla aggressiivinen takaisin, että Venäjä saadaan perääntymään. Hän näkee maailman karumpana. – Venäjä ei tavoittele rationaalisesti omia intressejään vaan on singahtanut Sodan syttyminen muutti lyhyessä ajassa Suomen ulkopoliittisen linjan. Aaltolan mukaan Nato-suhde velvoittaa Suomea ymmärtämään paremmin itäistä Eurooppaa. Siellä on vallalla fasistinen ajattelumalli, jossa elintila, russki mir, on itsetarkoitus. – Olihan Ukrainakin Suomelta valtava lapsus, kun meidänhän piti olla Venäjä-kuiskaajia. Yhdysvalloissa Venäjää katsotaan Aaltolan mukaan edelleen kuin Neuvostoliittoa, jota pidettiin nerokkaita siirtoja tekevänä shakinpelaajana. Sodan myötä samaan ovat heränneet muutkin ja Venäjä-kuiskaajat ovat jääneet työttömiksi. Ukrainaa kyllä tunnettiin Venäjän kautta, mutta emme ottaneet Ukrainaa tosissaan paikkana, jolla on arvonsa ja merkityksensä. Kansainvälisesti suomalaiset esiintyivät mielellään Venäjä-kuiskaajina. Seuraavaksi edessä on myös Nato-identiteetin etsiminen. de_12102023_28.indd 29 de_12102023_28.indd 29 29.9.2023 10.47 29.9.2023 10.47. 29 Demokraatti irrationalismiin. He näkevät Venäjän katutappelijana. Ei ole mitään shakkilautoja tai ohjusten kantamien hienosäätöjä. – Jos ajatellaan, että suurvallat ovat tärkeässä roolissa, niiden väliin pitää luoda puskureita. – Kävin toukokuussa Ukrainassa, luulen, että heillä on paljon parempi käsitys Venäjästä
Tai lukea viestiketjuja, joissa sotilaat naureskelevat surmaamilleen siviileille – oman tyttöystävän tai äidin kehujen saattelemina. SODASSA ROOLIJAKO omien suojeltavien naisten ja vastapuolen susinarttujen välillä korostuu entisestään. Läntisen naisvihan lietsominen sopii Venäjän tavoitteisiin – eikä meillä naisia maalittava populistioikeisto edes tajua toimivansa Kremlin toiveiden mukaisesti, sanoo kirjailija Sofi Oksanen. – Jos ihmiset välttävät heteroseksiä ja tavanomaisten perheiden perustamista, valtio ei saa lisää uusia lapsia joista kasvattaa sotilaita, Oksanen muistuttaa. Kärjistettynä silikonit ja botoxkin ovat isänmaallisia työkaluja, mikäli niiden tarkoitus on auttaa pääsyä lisääntymään alfaurosten tai VDV-sotilaiden kanssa. Sitä emme nähneet, miten tosissaan perinteiset sukupuoliroolit alettiin jo hänen valtakautensa alussa vääntää osaksi putinilaisen mallikansalaisen identiteettiä. Itärajan takainen ilmiö on jäänyt meillä aivan liian vähälle huomiolle ehkä siksi, että meilläkin populistit viljelevät hyvin samanlaista ajattelua – joskin omana keksintönään. Eiväthän neuvostoaikaisissa julisteissa komeilleet vahvatukkaiset sankarilypsäjänaisetkaan olleet kuin haavekuvia – naisen paikka oli silloinkin miehen käskyn tai nyrkin määrättävissä. Itsenäinen, tasa-arvoinen, omasta ruumiistaan ja parisuhteistaan päättävä nainen on julistettu uhaksi moraaliarvoille ja puhtaalle äitiydelle. Ei näihin voi turtua. PERHEARVOT EIVÄT kuitenkaan estä pornografian käyttöä militarismin tukena. Ei väliä, vaikka Kremlin hallinnon sukupuolista luomat fantasiaihanteet eivät vastaisi tavallisten venäläisnaisten ja -miesten kokemaa todellisuutta. Huomasimme toki 2000-luvun alussa Vladimir Putinin halun esiintyä paidattomana machona. Eivätkä kaikki populistit joko tajua tai halua uskoa, että he de_12102023_30.indd 30 de_12102023_30.indd 30 4.10.2023 11.19 4.10.2023 11.19. – Tämä on yleismaailmallinen, ei vain venäläinen ilmiö. Teksti Petri Korhonen / Kuva Lehtikuva, Artem Geodakyan, kuvankäsittely Arja Jokiaho U udessa teoksessaan Samaan virtaan – Putinin sota naisia vastaan (Like, 2003) Oksanen ruotii nykyisen Venäjän virallisessa narratiivissa yhä tärkeämpänä erottuvaa naisvihamielisyyttä, pyhillä äitimyyteillä ja tarkasti rajatuilla perhearvoilla ratsastamista. – On mahdoton järjellä saati tunteella ymmärtää, että nainen, äiti kehottaa tappamaan tai kiduttamaan toisia äitejä tai heidän lapsiaan. – Venäläisestä näkökulmasta tässä ei ole ristiriitaa: kyse on vain eri kohdeyleisöille suunnatuista mielikuvista, roolimalleista ja tehokeinoista. Mitä enemmän yhteiskunnassa palvotaan omia äitejä, sitä huonommin muiksi luokitelluille naisille, epäihmisille konflikteissa käy, Sofi Oksanen sanoo. Nyt kun sota Ukrainaa vastaan pitkittyy, taistelutahtoa lietsotaan Venäjällä yllättävän paljon naiseuden avulla – ja rappeutuneeksi kuvailtua läntistä naiseutta vastaan. Aiemminkin monia raakuuksia tutkineelle ja teoksissaan kuvanneelle Oksaselle on ollut kylmäävää kuunnella venäläissotilailta taltioituja omaisten puheluita ukrainalaisten kotien häpäisyistä ja kodinkoneiden ryöstämisestä. KUN KREML julistaa äitiyden tärkeyttä, seksuaalivähemmistöjen heikentämisestä on tehty isänmaallisuuden mitta. Kremlin suosimassa TVja videokuvastossa naisen pitää olla miehen katseelle houkutteleva, jopa ylikorostetun seksuaalinen, mutta uskollisena tosimiestä etsivä hypernaisellinen morsian. 30 Demokraatti NAINEN VENÄJÄLLÄ Tekisitkö äidillesi näin – jos Putin pyytää. Tälle pelolle on Suomessa helppo naureskella. Kreml korostaa propagandassaan äitien pyhyyttä, mutta antaa sotilailleen vapaat kädet tehdä ukrainalaisäideille mitä tahansa. Mutta viime talvena meilläkin poliitikot väittelivät translain hyväksymisen aikaan vakavissaan uhkakuvasta, että nuoret miehet voisivat alkaa vältellä asevelvollisuutta korjaamalla sukupuoltaan. Vain me lännessä uskoimme julisteiden viestiä siitä, että neuvostonaiset ovat saavuttaneet aidon tasa-arvon. – Silloin kun feminismi tarkoittaa sodan vastustamista, senkin voi luokitella terrorismiksi, Sofi Oksanen kertoo. Homofobialle on löytynyt kätevä maanpuolustuksellinen peruste: LGBT-ryhmät vaarantavat Venäjän puolustuskykyä. – Sama sabloona, liioittelu ja pelottelu toimii meilläkin yhteiskunnallisen eripuran luomiseksi
Osa tajuaa, mutta käyttää silti samaa retoriikkaa, koska tällainen provosoiminen toimii sosiaalisessa mediassa niin hyvin. Moni suomalainen populisti vastustaa aidosti Venäjän sotaa Ukrainassa, mutta voi sivulauseessa kehaista Putinin tervettä asennetta feminismiä, woke-ajattelua tai kuviteltua homosaatiota vastaan. VENÄJÄLLÄ ITSENÄINEN, TASA-ARVOINEN JA OMASTA RUUMIISTAAN PÄÄTTÄVÄ NAINEN ON JULISTETTU UHAKSI PUHTAALLE ÄITIYDELLE. de_12102023_30.indd 31 de_12102023_30.indd 31 4.10.2023 11.19 4.10.2023 11.19. 31 Demokraatti toistavat juuri sitä viestiä mitä Putininkin hallinto haluaa. Siksi näistä ei saa vaieta. – On itsepetosta sulkea silmänsä siltä, mitä asenteita Venäjä yrittää täällä omilla vaikutuskeinoillaan vahvistaa
32 Demokraatti de_12102023_32.indd 32 de_12102023_32.indd 32 4.10.2023 10.27 4.10.2023 10.27
de_12102023_32.indd 33 de_12102023_32.indd 33 4.10.2023 10.27 4.10.2023 10.27. 33 Demokraatti KASVO Demokratiaprofessori Oikeushistorian emeritusprofessori Jukka Kekkosen mielestä yliopistojen autonomia on vaihtunut feodaaliajan komentoihin ja johtajien keskinäisriippuvuuteen. – Otetaan tuon patsaan edessä ainakin muutama kuva. Chillida opiskeli arkkitehtuuria Madridin yliopistossa ja pelasi jalkapallomaalivahtina Real Sociedadissa. Kekkonenkin on yliopiston, kulttuurin ja kirjallisuuden, tieteen ja taiteen sekä Espanjan ja monin tavoin Madridin mies. Kekkosen suosikkijalkapallojoukkue on Real Madrid. Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen A sia käy selväksi, kirjaimellisesti, heti kättelyssä: oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden emeritusprofessori, juristi ja yliopistomies Jukka Kekkonen osaa hauskuttaa ja tartuttaa energiaa ympäristöönsä. Demokraatin kaksikko ehtii hädin tuskin nähdä toisensa ennen haastattelukeikkaa Helsingin yliopiston Porthanian etupihalla, kun haastateltava Jukka Kekkonen jo porhaltaa tapaamispaikalle futaajan kimmoisin askelin. Se on espanjalaisen taiteilijan tekemä ja sopii monellakin tapaa aiheisiimme, Kekkonen heittää ja saa uteliaisuuden heräämään. Espanjalaisen baskisukuisen kuvanveistäjä Eduardo Chillidan teräksestä taivutettu Helsinki-monumentaaliveistos vuodelta 1992 kuvaa tieteen ja taiteen liittoa. Sopii tosiaan
– Pahimman laman aikana olin Espanjassa vuoden ja pidin jopa massaluentoja espanjaksi. Sen työn yhteydessä hän ehti tutkia myös eri maiden oikeudenkäyttöä kriisien oloissa. Ohi kuljeksiva millenniumin opiskelijasukupolvi vilkuilee uteliain ja suopein kasvonykäyksin, kun suosittu ja tuttu proffa seisoo kuvattavana charmikas tukka syystuulessa hulmuten. – Aloin menestyä hyvin. Yhteiskunnallisena ajattelijana, keskustelijana, vaikuttajana ja tutkijana Kekkosen keskeiset kiinnostuksen ja tutkimuksen kohteet ovat liittyneet etenkin oikeusvaltioon ja demokratiaan sekä niiden läheiseen, tärkeään liittoon. – SYKissä vallitsi myös se henki, että ilman muuta kaikki menevät sieltä yliopistoon. Pelattiin futista ja tentit tuntuivat aina menevän läpi. – Molempien sotien taustalla vaikuttivat pitkän aikavälin kulttuuriset ja yhteiskunnalliset syvärakennesyyt, ja sitten olivat välittömät tilannetekijät, kuten Suomessa tsaarinvallan kaatuminen ja siitä syntynyt valtatyhjiö. Ihailin kaikkein eniten yliopiston proffia. YLIOPISTOIHIN PÄÄSEE ENTISTÄ ENEMMÄN VAIN VAKAVARAISIA, YLEMMÄSTÄ KESKILUOKASTA TULEVIA OPISKELIJOITA. Espanjan vuosina syntyivät monet tärkeät ystävyydet ja akateemiset kontaktit. Kekkonen kutsuu Espanjan ja Suomen sisällissotia vertailevaa tutkimusta sekä siitä kirjoittamaansa kirjaa Kun aseet puhuvat – Poliittinen väkivalta Espanjan ja Suomen sisällissodissa (Art House, 2016) tieteelliseksi päätyökseen. Tutkimus ja teos arvioitiin monumentaaliseksi, useita tieteenaloja yhdistäväksi ja merkittäväksi synteesiksi. Inhosin joidenkin opettajien tiettyjä piirteitä ja pidin muutamia äärioikeistolaisina. Kekkonen pyrki ja pääsi oikeustieteelliseen tiedekuntaan. – Kahden insinöörin keskiluokkainen herttoniemeläisperhe, onnellinen ja tasapainoinen, Kekkonen kuvaa lapsuudenajan taustojaan. Aloin keriä auki syitä tähän, Kekkonen kertoo. Sekä Suomessa että Espanjassa sisällissotien taustasyitä olivat Kekkosen mukaan esimerkiksi luokkaerojen syvyys ja paikallisen tason konfliktit. – Olin eliittilukio SYKissä, johon minulla oli viha-rakkaussuhde. Kyse oli vain siitä, mihin yliopiston tiedekuntaan kukakin menee. Myös oikeudenkäytössä väkivalta oli merkittävässä asemassa molempien maiden sisällissodissa ja niiden jälkiselvittelyissä. – Kotona korostettiin työn tekemistä, mutta myös sosiaalisen vastuuntunnon etiikkaa. Kirja sisältää yli 500 sivua ja yli 3 000 alaviitettä. Kekkosen mukaan hänen polkunsa yliopistollisille aloille ja uralle oli tietyllä tavalla selviö, lähes ennalta määrätty, alusta lähtien. Ja opettajien taso oli mahtava. – Sekä Suomen että Espanjan sisällissodissa oli väkilukuun suhteutettuna poikkeuksellisen suuret uhriluvut. 34 Demokraatti D-KASVO Kamera käy. – Peruskysymys oli se, miksi väkivalta nousi juuri Suomen ja Espanjan sisällissodissa erityisen korkeaksi. – Espanjassa taustatekijöinä olivat tuore tasavalta, kansanrintaman vaalivoitto ja sen jälkeen maassa polarisoitunut tilanne. Hän oli tutkimuksessaan ja kirjassaan Laillisuuden haakside_12102023_32.indd 34 de_12102023_32.indd 34 4.10.2023 10.27 4.10.2023 10.27. Vanhemmat olivat yhteiskunnallisesti osallistuvia ja toimivat aktiivisesti muun muassa monissa kansalaisjärjestöissä. Kekkonen heittäytyy hommaan monissa kuvausliemissä keitetyn catwalk-ammattilaisen tavoin. LAMAVUODET 1993–94 merkitsivät tärkeää käännekohtaa Jukka Kekkosen elämässä ja työuralla. Vanhemmat painottivat ihmisen moraalista velvollisuutta toimia oikeiksi kokemiensa asioiden puolesta. HELSINGIN SUOMALAISESTA YHTEISKOULUSTA ylioppilaaksi 1972 kirjoittanut nuori Jukka Kekkonen halusi juristiksi. lokakuuta 70 vuotta; kuinkas ollakaan tänään on sattumoisin myös sama päivämäärä, jolloin Kolumbus saapui purjehdusalus Santa Marialla Bahamasaarille 1492, ja jolloin Espanja viettää kansallispäiväänsä. Jukka Kekkosen edesmennyt äiti Helena Kekkonen tunnettiin suomalaisen rauhankasvatuksen edelläkävijänä, jolle myönnettiin vuonna 1981 YK:n kasvatus-, tiedeja kulttuurijärjestö Unescon rauhankasvatuspalkinto. Meillä oli tiivis opiskelijaporukka Domuksella. Tutkimus ja suunnitelmat sisällissotien vertailusta poikivat kutsun Madridin Complutense yliopistoon. – Oikeustieteellisessä oli hohtoa. Koulun hyviä puolia oli, että siellä autettiin kavereita eikä ketään kiusattu. – Perheemme oli kuitenkin siihen maailmanaikaan nähden poikkeuksellinen insinööriperhe. Pian ilmeni sekin hienous, että oikiksessa saattoi lukea ja harrastaa kaikkea muutakin kuin oikeustiedettä, kuten valtiotieteellisen ja humanistisen tiedekunnan opintoja. Ilmeni, että Suomen ja Espanjan sisällissodissa on paljon enemmän yhtäläisyyksiä kuin koskaan on voitu kuvitellakaan. Minulla oli opiskelussa romantiikkaa mukana. He olivat lähes jumalia ja assistentitkin olivat ihailtavia tutkijoita, Kekkonen muistelee. rikko (Lakimiesliiton kustannus, 1991) selvittänyt Suomen sisällissodan rikosoikeudenkäyttöä vuonna 1918. JUKKA KEKKONEN täyttää tänään 12
Tilanne muistuttaa hänen mukaansa 1600-luvun yksinvaltiaiden harjoittamaa sääty-yhteiskunnan lakisääntelyä. On vaarallista, jos demokratiasta tulee vain tyhjä kuori, jolla ei ole todellista merkitystä. 35 Demokraatti JUKKA KEKKONEN . kymmenen kultaa ikä miessarjojen SMtasolla, joista seitsemän saliban dystä ja kolme jalkapal losta messa oikeusturvaa ja miten varallisuus vaikuttaa oikeusturvan saamiseen. Se osoittaa ettei ole riittävästi luottamusta sen enempää yhteiseen hallitusohjelmaan kuin demokraattiseen prosessiin. yli 500 julkaisua . – Hyvän demokraattisen prosessin ja lainvalmistelun kannalta on aivan katastrofaalista, että hallitus kirjaa hallitusohjelmaansa niin monisanaisesti ja yksityiskohtaisesti ehdotuksiaan. Uuden hallitusohjelman laajuus ja koukeroisuus huolestuttaa Kekkosta. lukee paljon ja lempi kirjoihin kuuluu kirjaili jajuristi Bernhard Schlinkin novellikokoelma Neuvoton sukupolvi . Esimerkkejä demokratian ja oikeusvaltion ongelmista ovat hänestä vaikkapa eduskunnan perustuslakivaliokunnan luonteen ja työn politisoituminen, oikeudenkäyntiaikojen pidentyminen sekä siihen liittyvät moninaiset yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan ongelmat ja kysymykset; vaikkapa se, saako Suode_12102023_32.indd 35 de_12102023_32.indd 35 4.10.2023 10.27 4.10.2023 10.27. valtakunnanoikeuden jäsen vuosina 1994–2004 . kirjoittanut 17 kirjaa suomalaisesta ja euroop palaista oikeushistoriasta . – Suomessa ja Espanjassa korostui repressiivinen ja kostava oikeudenkäyttö. syntynyt Helsingissä 12. KEKKONEN TUNNETAAN tinkimättömänä demokratian ja oikeusvaltion puolestapuhujana, joka ei emmi heiluttaa sanallista säiläänsä puheissa ja kirjoituksissaan, kun havaitsee niiden olevan uhattuina. Valmistelun kiire viittaa siihen, ettei ole luottamusta koko ohjelmaan. Kekkonen tähdentää, että hallitusohjelmat eivät saa syrjäyttää demokraattisessa valtiossa perustuslakia. ON VAARALLISTA, JOS DEMOKRATIASTA TULEE VAIN TYHJÄ KUORI, JOLLA EI OLE TODELLISTA MERKITYSTÄ. – Jos joku haluaa esittää kriittisiä ja rationaalisia vastaväitteitä, todetaan ettei niille ole aikaa. Suomalaisen Tiede akatemian jäsen 2007– . Kyse on valmisteluteatterista. Se tyypillisesti korostuu silloin, kun yhteiskunnan luokkaerot ovat syvät. oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori (emeritus) . MYÖS YLIOPISTOLAITOKSEN viimeaikainen kehitys ja nykytila surettavat Kekkosta. Vuoden 2010 yliopistolaki merkitsi Kekkosen mielestä lähtölaukausta monille huonoille kehityskuluille. työskennellyt lukuisis sa akateemisissa viroissa, rooleissa ja tehtävissä monessa eri yliopistossa . pelaa jalkapalloa Puo tinkylän Valtin ikämiehis sä ja harrastaa myös mo nenlaista muuta liikuntaa, salibandy on ollut tauolla polvivaivojen takia . lokakuuta 1953
2 Kiitollisuus siitä, että olen päässyt tutkijan uralle ja voinut kehittää itseäni ihmisenä ja yrittää ratkoa kysymyksiä, jotka ovat itselleni olennaisia ja herättävät minussa uteliaisuutta. Systeemi on onneton asiantuntijoiden organisaatiolle. – Ylin ruhtinas on ministeriön kansliapäällikkönä ja hänen vasalleinaan ovat rehtorit, joita sitovat kiitollisuudenvelka ja keskinäiset yhteiset intressit. – Meille tulee jatkuvasti yhä vähemmän opiskelijoita alemman tuloluokan niin sanotuista tavallisista perheistä. Aloin tajuta, mikä elämässä on viime kädessä tärkeintä: perhe ja läheisimmät ihmiset – ne jotka meistä välittävät. Kekkosen mukaan opetusja kulttuuriministeriön korkein virkamies, ministeriön kansliapäällikkö, näyttää edustavan korkeimman koulutuksen asioissa ehdotonta, kyseenalaistamatonta auktoriteettia niin päättäjille kuin yliopistojen rehtoreille. 3 TÄRKEINTÄ 3 Lapseni Karel tuli elämääni 1992 ja muutti elämäni perusasioita. KEKKONEN ARVOSTELEE suomalaista koulutuspolitiikkaa monilta osin laajemminkin. – He ovat loistavia opiskelijoita, ei siinä mitään. Kekkonen näkee, että yliopistoissa on murennettu niille keskeistä autonomiaa. Leikkisästi ilmaistuna me professorit, opettajat, tutkijat, hallinto ja opiskelijat olemme perustyöläisiä, maaorjia. Se on ihan kummallista. – Kaikki ovat nyky-yliopistossa feodaalisessa suhteessa toisiinsa. Lapsi sai aikaan sellaisen arvojen myllerryksen, josta olen kiitollinen. Dekaanit ovat rehtoreihin vastaavanlaisessa riippuvuussuhteessa. – Yliopistojen johto on onnistuttu sitouttamaan valtiovallan käskyläisiksi ja se on johtamisjärjestelmän keskeinen rakenteellinen valuvika. Yliopistoihin pääsee entistä enemmän ja varmemmin vain vakavaraisia, ylemmästä keskiluokasta tulevia opiskelijoita. – Opetusja kulttuuriministeriön kansliapäällikköä ei ilmeisesti kukaan ministeri tai poliitikko uskalla vastustaa. Kun lapsi tuli elämääni, ei mikään ollut häntä tärkeämpää. 36 Demokraatti D-KASVO 1 Pitää muistaa, että jokaisella ihmisen pienimmälläkin teolla on moraalinen arvonsa ja merkityksensä. Kekkosen feodalismivertaus avaa lohduttoman näkymän myös yliopistojen nykytodellisuuden arkiselle perustasolle: akatemian alimmalla tasolla on määrällisesti eniten yliopistolaisia. Hän pitää hyvin valitettavana kehityksenä esimerkiksi sitä, että yliopistojen valintakokeiden merkitystä on alettu järjestelmällisesti pienentää painottamalla ylioppilastodistukseen perustuvaa valintaa. Päivittäin eteen nousee myös kiinnostavia sivupolkuja, jotka kiehtovat mielikuvitustani. Systeemi on muodostunut feodaaliseksi, Kekkonen arvostelee. Isoäitini, joka tuolloin eli Kitulan vanhainkodissa Salon seudulla kirjoitti yli 90-vuotiaana päivittäin vihkoonsa olevansa kiitollinen, kun saa elää, ulkona on kaunista, eikä häntä satu mihinkään. – Kovimmin kilpailluilla aloilla se on erityisen kohtalokasta, sillä tänne pitäisi tulla ensisijaisesti motivaation perusteella. de_12102023_32.indd 36 de_12102023_32.indd 36 4.10.2023 10.27 4.10.2023 10.27. Näkyy ihan selvästi, että suurin osa opiskelijoista tulee ylemmästä keskiluokasta. Lapsen tuloon asti annoin liikaa uralleni. Kekkonen huokaa, syvään. Vaikka virastoyliopistosta tuli julkisoikeudellinen laitos, on kontrolli tosiasiassa aiempaa voimakkaampaa taloudellisen ohjailun kautta. Tai voimme olla ajoin vähän vapaita talonpoikiakin, mutta mitään valtaa meillä ei enää ole yhteisiin asioihin. Todistuspainotteinen valinta on Kekkosen mielestä johtanut siihen, että lukio on kuin neljä vuotta kestävä valmennuskurssi. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeää oppia. Minullakin on vahva kiitollisuus elämälle. Ratkaisevat koulutusvalinnat pitää tehdä jo yläasteella ja lukion alussa, jolloin oppilaan kotitausta vaikuttaa sosiaalisesti vinouttavalla tavalla. Ehkä juuri siksi elämä on niin vaikea, mutta samalla myös ihana asia. Jos pysyy terveenä, saa joka päivä uuden mahdollisuuden ja voi toteuttaa hyvää elämää. Yliopistojen itsenäinen päätösvalta ja autonomia on järjestelmällisesti viety yliopistoilta johtamisjärjestelmää muuttamalla. KAIKKI OVAT NYKYYLIOPISTOSSA FEODAALISESSA SUHTEESSA TOISIINSA. Olisi kuitenkin hyvä, että vaikkapa juristin ammatissa toimisi ihmisiä vaihtelevista kotitaustoista, koska työssä toimitaan oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden kysymysten kanssa
37 Demokraatti HALLITUSOHJELMAN VALMISTELUKIIREESSÄ KYSE ON VALMISTELUTEATTERISTA. de_12102023_32.indd 37 de_12102023_32.indd 37 4.10.2023 10.27 4.10.2023 10.27
38 Demokraatti Kirjoittaja on tekniikan tohtori ja kaupunkitutkija. Siirtomaavalta ei tuonut Brittein saarille vain teetä vaan myös vuosituhan sien aikana muotoutuneet maisemapuutarhat. Hidalgon motto on, että julkisesta tilasta tulee kaupungin suurin puisto, eivätkä Seinejoen rannat ole myy tävänä. Metsiään rakastavat suomalaiset pitävät puistoja rakentamattomana pusikkona ja pysä köintikenttiä vain kansainvälisiä kiinteistösijoit tajia odottavana hukkaalueena. Se on omasta ikkunasta näkyvä koivu, pui den reunustama katu, istutusten rajaama puis tikko, tapahtumapuisto, virkistysalue, siirtola puutarha, pikniknurmikko, leikkipuisto, rantabu levardi, näköalatasanne… Kaupunkilaisten yhtei nen tila, jossa kaupungin poliittinen tahto tulee näkyväksi. Berkeleyn professori Christopher Alexander viittasi samantyyppiseen yhteyteen luonnon kanssa todetessaan, että omasta ikkunasta näkyvä puu on ihmiselle tärkeämpi kuin harvinaisinkaan mammuttipetäjä kasvitieteellisessä puutarhassa. Ha ravoidun hiekan urat aaltoilevat kuin meri, jonka horisonttiin katsoessaan voi vaipua ajatuksiinsa. Kenen valta. Entä voisiko uusi ymmärrys luonnon merkityk sestä nostaa kasvillisuuden kaupunkirakenteen runkoele mentiksi. Re nessanssin yksinvaltiaiden metsästysmaat ja palatsien pensaslabyrintit hei jastivat hierarkiaa. PARIISIN DEMARIPORMESTARI Anne Hidalgo tekee olympialaisiin valmistuvassa suurkaupungissa vihreää val lankumousta. Kestävää kehitystä toteutta van hyvinvointivaltion puisto ei ole muurien ta kana. VUOSITUHANTISET KULTTUURIT niin Japanissa, Kiinassa kuin Persiassa ovat ymmärtäneet puh taan veden keskeisen merkityksen kaikelle elä mälle. DEMOKRATIAN, ILMASTONMUUTOKSEN ja luon tokadon asettamien haasteiden edessä oman aikam me julkinen kaupunkitila etsii vielä hah moaan, jota hämärtää kiistely eri liikkumismuo doista. Vihreä kaupunkivallankumous HYVINVOINTIVALTION PUISTO EI OLE MUURIEN TAKANA. Kaupunkia voi aina lukea raporttina poliittisista päätöksistä ja niitä ohjan neista arvoista ja tavoitteista. RAKENNUSTEN VÄLIIN jäävä kaupunkitila on ur banismin kova ydin. ENSIMMÄISET PUUTARHAT olivat munkkien yrttitarhoja luostarin muurien sisällä. Englantilaiset olivat tutustuneet kiinalaisiin maisemapuutarhoihin. KOLUMNI Kaarin Taipale kaarintaipale@gmail.com E i, nyt ei puhuta pyöräilystä. de_12102023_38.indd 38 de_12102023_38.indd 38 3.10.2023 14.40 3.10.2023 14.40. Kenen arvot. Monarkin, demo kratian, sijoittajan, asukkaan, turistin, autoilijan. KIOTOSSA 1400-LUVULLA valmistunut Ryoanji kivipuutarha on vain 30 x 10 metrin kokoinen, äärimmilleen pelkistetty kuva maisemasta. ”Urbaaniin metsään” istutetaan nyt 170 000 puuta. Tämän peruselementin ympärille ovat ra kentuneet toinen toistaan upeammat pellot, puutar hat ja puistot kastelukanavi neen, lampineen ja suihkuläh teineen
KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_12102023_39.indd 39 de_12102023_39.indd 39 29.9.2023 10.54 29.9.2023 10.54. Tärkeintä on olla itsensä kanssa jonkinlaisessa sopusoinnussa siinä tilanteessa, missä kulloinkin elää. Luojan hullu. Locksit on ollut nyt 30 vuotta ja luulisin, että näillä mennään monttuun asti. Kasvothan on sielun peili. Näytän nyt vanhalta karjalaisukolta. Saatan kuvitella itseni siinä hetkessä, kun kuulin ensimmäisen kerran Rolling Stonesia. Ihminen kantaa sisällään kaiken sen, mitä hän on elämässään tehnyt. Minua kutsuttiin Kuutioksi ja kutsutaan yhä. Tunnistan kehityksen teini-iästä tähän päivään. Sen jälkeen alkoi tukka kasvaa. Se on tämä pääni muoto. Muistan, miten 1980-luvulla rumpali Repa Rantsila tuli herättämään minut aamulla hotellihuoneesta. Sen tietää, että se on tulossa, mutta et voi tehdä asialle mitään. Tukka veks ja keesi tilalle. Jos haluaa tsuumailla tarkemmin, voi ihmisen kasvoista jollain tapaa nähdä, minkälainen hänen elämäntarinansa on ollut. En pane sitä pahakseni, se on ihan osuva nimitys. Kaikki ne vuosikymmenet muokkaavat sun henkilöä ja tottakai muokkaavat myös sun lärviä. Ajan kulku on sellaista, että vuodet vierivät, eikä sitä hidasta muutosta näe. Ikääntyminen on vähän niin kuin bassosoolo. Ja sitten tuli – kuten Eki-setä sanoisi – ”hau, hau rastafari”. 39 Demokraatti Pelle Miljoona 68-vuotias, soittaa rokkibändissä ja kirjoittaa romaaneja K yllä vuodet ovat veistelleet. Tai John Lennon -lasit. Tai ainakin silmät. Mutsi patisti parturiin, mutta en mennyt. Seuraavaksi tuli punk-aika. Ei mulla ole minkäänlaista mielenkiintoa yrittää olla nuorempi mitä olen. ”Ylös siitä Kuutio, kaljaa juomaan”
Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Kari Hulkko J uha Hurme oli taas kerran Turun kirjamessujen ahkeroijia. Vuolaassa puheessaan sikäläisen aksentin kyllä yhä erottaa. de_12102023_40.indd 40 de_12102023_40.indd 40 4.10.2023 10.30 4.10.2023 10.30. Tällä kertaa Hurme oli messulavoilla muun muassa Kalevalaa kaivelemassa ja kielen valtaa pohtimassa. Osin saman aineis ton pohjalta on syntynyt myös Tampereen Työväen Teatterissa kuukausi sitten ensi-iltansa saanut vinha näytelmä Väinämöinen. Perjantain ensimmäisessä sessiossaan kansaneläkeläiseksikin itsensä jo esitellyt kirjailija-teatterintekijä oli puhumassa lempiaiheestaan Kalevalasta, jonka tiimoilta häneltä on tänä syksynä julkaistu mukavasti provokatiivinen kirja Kenen Kalevala. 40 Demokraatti KULTTUURI Tutkijoiden tykkäämä Hurme Syksyn kirjamessukauden perinteisesti avaava lajin vanhin tapahtuma Turussa kokosi taas sesongin kotimaiset kärkinimet puhumaan uutuuksistaan sekä kirjallisuudesta ja sen asemasta yleisemmin. Tuntuu, että paimiolaislähtöinen kirjailija otetaan näillä messuilla vastaan yhä kuin maakunnan omana poikana, vaikka hän jätti Varsinais-Suomen taakseen jo vuosikymmeniä sitten
Myöhemmin on tajuttu, että olisi ollut olennaisempaa kirjata se suullinen, pitkin matkaa muuntunut perinne sellaisenaan. 41 Demokraatti LÖNNROT KEHITTELI AJATUKSEN, ETTÄ RUNOJA SAA IKÄÄN KUIN PARANNELLA JA SOMMITELLA. Mutta kun tuon kirjan julkaisija on SKS, niin siellä olin ikään kuin valmiiksi asiantuntijoiden pöydässä. -kirjastaan. DEMOKRAATTI KYSYI Hurmeelta hänen kiirehtiessään messupisteeltä toiselle, millaista palautetta hän on saanut alan asiantuntijoilta kuten kansanrunoudentutkijoilta Kenen Kalevala. Siinä mielessä Kalevala on niin puhtaasti Lönnrotin kaunokirjallinen tuote, ettei se ole folklorea, kansanperintöä vaan ” väärennettyä” sellaista, kuittasi Hurme. Tutkijatyypit ymmärtävät, että perinteen kuuluukin elää. – Mä oon sen ammattiryhmän suosiossa, naurahtaa Hurme ja keskittyy sitten vetäisemään signeerauksen kirjaansa, mitä on tullut pyytämään eräs eläkkeelle jäänyt opettaja. Pitää vaan ymmärtää, mitä temppuja on tehty. Hurmetta lavalla jututtanut maan johtaviin Kalevala-tutkijoihin kuuluva Ulla Piela haastoi heti alkuun näin: – Meille on opetettu, että Kalevala on Elias Lönn rotin kirjoittama runoelma, joka perustuu hänen Karjalasta keräämiinsä kansanrunoihin. de_12102023_40.indd 41 de_12102023_40.indd 41 4.10.2023 10.30 4.10.2023 10.30. – Kriittinen juttu on, että kun meillä Kalevalasta puhutaan aina Suomen kansalliseepoksena, niin puhutaan liian suurilla sanoilla. Sitä yritän lempeästi teoksessani tutkia, vastasi Hurme. Onkin sanottava, että tää asiantuntijajengi on tosi avaramielistä. Kalevala-puristit taitavat löytyä pikemminkin sellaisista Kalevalaiset naiset -henkisistä yhteisöistä. Runosto, jota Lönnrot raaka-aineenaan käytti, on syntynyt ennen kuin mitään valtioita oikeastaan olikaan eikä siten mistään suomalaisuudesta voi puhua. Hän kehitteli ajatuksen, että niitä runoja saa ikään kuin parannella ja sommitella. Toki, kun julkaisijana on SKS, se pani mut kirjoittamaan tarkasti eli välttelemään normaaleja pelleilyjäni. Entäpä millaista asiantuntijapalautetta saitte tekijätiiminä (Hurme, Elli Salo, Kati Rapia, Miira Luhtavaara) edellisestä Kalevala-aiheisesta teoksestasi, lasten Kalevala-näkemyksiä hyödyntäneestä kuvakirjasta Väinämöinen, Mäinämöinen ja Zäinämöinen. – Ihailen Elias Lönnrotia valtavasti, hän oli johtava asiantuntija myös itämerensuomalaisessa runoudessa, mutta hän oli myös oman aikansa uhri. – Kalevala-seuran nykyinen toiminnanjohtaja Niina Hämäläinen sanoi, että se on legendaarinen lisä Kalevala-tietouteen. – En paljon. Hän totesi samaan hengenvetoon, että kaikki, mitä hän on Kalevalasta oppinut on peräisin juuri Ulla Pielalta eli ”nyt on haastattelija kovempi kuin haastateltava”. Onko tässä jotain epäselvää, kun kirjasi nimenä on Kenen Kalevala. Kyseessä oli ennemminkin itämerensuomalainen monikansallinen kansanrunous, joka on omittu suoraan Suomen omaksi. Ja juuri Ulla Piela on tehnyt kirjaani faktantarkistuksen – kun hän kiitteli kirjaa, ymmärsin, että asiat on kunnossa. Piela tarttui myös siihen, että Hurme nimittää kirjassaan Lönnrotin vuoden 1835 Kalevalaa väärennökseksi, ”fakeloreksi”. Mitenkäs äidinkielenopettajat
Teksti Kari Sallamaa / Kuva Niklas Sandström K jell Westön asema kirjallisuudessamme on niin vahva, että uuden romaanin odotukset ovat korkealla, varsinkin kun Tritonus (2020) oli vähän monomaaninen. WESTÖ ON valinnut puhtaan henkilölinjan, mikä sopii hänelle, mutta näin ei synny suurta historiallista romaania. Kuitenkin se oli historiamme dramaattisimpia vaiheita eikä voinut ohittaa ruotsinkielisiä näin laimeasti. Aseveliliiton iskunyrkki SAT eli ”satiaiset” partioi kadulla ja terrorisoi kokouksia. Tässä kamarissa Westökin on liikkunut tuotantonsa alusta asti. Toinen päähenkilö Molly Timm on näyttelijä jo isänmaidosta, kun tämä oli Svenska Teaternin pitkäaikainen ensiPerusasetelma näkyy Molly & Henry -teoksessa, varsinkin välirauhan osalta, joka ajallisesti kattaa valtaosan romaanin aikarakenteesta. Tämä ei ole moite vaan tunnustus, niin paljon ahdas huone on kulttuurillemme antanut. Sotareportaasit eivät ole uutisvälitystä vaan silottelua ja peittelyä. Kaukaa katsoen rintamalla on apokalyptisen perverssiä kauneutta. Siihen nähden on outoa, miten vähän talvisota, välirauha ja jatkosodan alku nousevat romaanin lavasteeksi. Kun Henry Gunnars on Hufvudstadsbladetin toimittaja, talvisodan aikana rintamakirjeenvaihtaja, jatkosodassa TK-miehenä, kaipaisi tarkempaa käsitystä sotapropangandasta ja lehdistösensuurista. ”Peto ihmisessä siinä lauloi inhoja laulujaan tuhosta ja verilöylystä”. Paljon tuttua West ötä on tässäkin: jalkapalloa, elokuvia, popmusiikkia ja Helsingin muinaisia ravintoloita Brondasta Mikadoon ynnä merikalastusta. Vajaan 16 kuukauden kausi ei säteile näiden ihmisten mikromaailmaan joitakin kertojan mainintoja lukuun ottamatta. KIRJA Kjell Westö kertoo ihmisistä sodassa, mutta iso raami puuttuu. Westön olisi kannattanut perehtyä Anna Kortelaisen toimittamaan mielialatarkkailua käsittelevään antologiaan Mieliala. Lopulta reportaaseihin hiipivä melankolia antaa vihatulle toimituspäällikölle aiheen sensuroida jutut kokonaan. Aseettomana reportterina Henry joutuu rintamalla näkemään kaikenlaisia hirveyksiä, tarkk’ampujien surmaamia miehiä, läjittäin vihollisruumiita, haisevia hevosenraatoja ja mieleltään järkkyneitä sotureita. PROFESSORI-KIRJAILIJA Merete Mazza rella on kutsunut suomenruotsalaista maailmaa ahtaaksi huoneeksi, jossa kaikki tuntevat toisensa, taustat ja aseman. Tämä on merkinnyt istumista Kansalliskirjastossa ja divarien koluamista. Nytkin nuori noblessi, Lilliehjelmit ja von Wendtit, muhii omassa liemessään snapsilauluja napsien. Hevosetkin nauravat tälle TK-kulttuurille, koiraslottien tarinoille. Helsinki 1939–1945 (2019). Ahtaan huoneen SOTA de_12102023_42.indd 42 de_12102023_42.indd 42 4.10.2023 10.31 4.10.2023 10.31. Valitettavasti päähenkilötkään eivät nouse aivan täyden mitan persoonallisuuksiksi. Nyt saa tietää, että Henry kärsii, kun ei voi kertoa lukijoille rintamamiesten vaivoista ja pelosta, vaikka korostaa heidän yli-inhimillistä urheuttaan. Kun kirjailija sanansa mukaan on tähän asti välttänyt kajoamasta Suomen sotiin, aineiston hankinta on ollut pitkä prosessi, joka alkoi heti Tritonuksen käsikirjoituksen valmistumisesta. Sotakabinetin ja päämajan johdattelusta kohti uutta sotaa Saksan kainalossa sentään pirskahtelee vaimeita huhuja. Impulsseja Henryn hahmoon on antanut todellinen ruotsinkielinen TK-sankari Gunnar Johansson (1903–42). Laura Beck Otava 2023, 509 s. Siinä käy ilmi, miten tarkasti väestöä valvottiin: joka työpaikalla ja korttelissa oli raportoija ilmiantamassa. Mutta sotien syitä ei romaanissa haeta vallasta tai taloudesta vaan ukkojen kateudesta nuorten miesten viriiliyttä kohtaan. Vaikka Suomen-Ruotsi elää symbioosissa umpisuomalaisten kanssa, sillä on tarpeeksi pääomaa, instituutioita ja itseluottamusta elää omaa elämäänsä henkisesti kaukana suomalaisarjesta. Ryssien tappioita suurennellaan, omista vaietaan. 42 Demokraatti KULTTUURI Kjell Westö: Molly & Henry Romaani sotavuosilta Suom
Ja Helsinki kasvaa funkisloistossaan Tullinpuomiin asti. 43 Demokraatti rakastaja. Vaikka Laura Beck on tarkka suomentaja, joitakin svetisismejä käännökseen on luiskahtanut. Kauan ennen Me too -liikettä teatterinjohtajat ja filmimogulit pyrkivät hameen alle. Muutakin ennestään tuttua näkyy: teoksessa on westöläiseen tapaan kaunista Helsingin topofiliaa eli paikkarakkautta, katuja, maisemia, eri vuodenaikojen näkymiä. J. Hän saa huorien ja nälkäisten upseerinrouvien rooleja. Nämä pettymykset johtavat Mollyn lopulta irti koko showbisneksestä. Westö harrastaa aikarakenteen pilkkomista, ennakointeja ja takaumia ikään kuin välttäisi pureutumista aktuaaliin hetkeen. Ahtaan huoneen SOTA de_12102023_42.indd 43 de_12102023_42.indd 43 4.10.2023 10.31 4.10.2023 10.31. Kirjailija taas, mitä etua on Olavi Paavolaisen naamioimisessa Arno Saavalaiseksi, kun Mika Waltari mainitaan nimellään. Ja arvoitukseksi jää, miksi tykkimies Henell ammuskelee jalkaväkiyksikössä konekiväärillä eikä paukuttele kanuunaa KTR 5:ssa. Henryn syrjähyppyä majurinrouva Starckin kanssa kertoja toistaa useasti. Kuten: ”Hän tarvitsi pakopaikan, maagisen sellaisen” – tällaisesta ruotsinmukaisuudesta varoitti jo ruotsinlehtorini Katri Pitko Töölön yhteislyseossa 1953. Varoittavana verrokkina on Miss Euroopan, Ester Toivosen lyhyt ura hyväksikäytettynä tyhjäpääfilmitähtenä. Itsevaltainen teatterinjohtaja ei anna hänelle Ofeliaa Hamletissa eikä Learin tyttäristä ainuttakaan roolia. Tyttärellä ei ole yhtä helppoa, hänen uransa ei nouse tähdenlentoon enempää lavalla kuin elokuvassa. Tai J. VAIN KUSTANTAJA tietää, miksi alkuteoksen runollinen nimi Skymning 41 on muutettu neutraalisti päähenkilöiden nimiin. Wecksellin Daniel Hjortin Katrin kaltaisia sivuosia
Kansallisteatterissa tehdäänkin tänä syksynä historiaa: ensimmäistä kertaa kansallisella päänäyttämöllämme nähdään esityksen pääosissa afrikkalaistaustaisia naisia. Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin rakentuukin monelta osin tämän taistelun ympärille. Teksti Eeli Vilhunen / Kuvat Tuukka Ervasti T ytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin kertoo Somaliassa syntyneestä ja nuorena Suomeen muuttaneesta Ujuni-nimisestä tytöstä. Yhä edelleenkin naisen asema on usein alisteinen ympäröivän yhteisön kunnialle. Voisi sanoa, että oli jo aikakin. Toisaalta kodin ulkopuolella odottaa myös Suomen ennakkoluuloinen kantaväestö, joka saa kokemaan ulkopuolisuutta ja häpeää. de_12102023_44.indd 44 de_12102023_44.indd 44 4.10.2023 11.26 4.10.2023 11.26. Yhteisönsä ankaran silmän alla varttuva Ujuni joutuu pienestä pitäen luovimaan kahden hyvin erilaisen ja ristiriitaisen maailman välillä. 44 Demokraatti KULTTUURI Raikas ja värikäs kasvutarina Päiväkirjamainen näyttämöteos avaa näkymiä maahanmuuttajatytön elämänvaiheisiin ja peräänkuuluttaa vähemmistön oikeuksia. Nyt ollaan tyttöjen asialla! Kantaesitys perustuu Kansallisteatterin kotikirjailija ja yhteiskuntavaikuttaja Ujuni Ahmedin ja kirjailija Elina Hirvosen vuosi sitten ilmestyneeseen romaaniin, joka ammentaa Ahmedin omakohtaisista kokemuksista. Kotinsa naisiin kohdistamaa kontrollia Ujuni pakenee milloin ostarille, milloin kielletyille tanssitunneille. Spice Girls soi UJUNI AHMED on tullut tunnetuksi tyttöjen sukuelinten silpomista ja kunniaväkivaltaa vastustavasta työstään. Tarina kuvaa kasvamista kahden maan ja kulttuurin puristuksessa. Esityksen alku vie katsojan suoraan ysärinostalgian ytimeen. Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin saa Kansallisteatterin suurella näyttämöllä visuaalisesti värikkään toteutuksen. Samalla Kansallisteatteri siirtyy tälle vuosikymmenelle, heijastamaan moninaista yhteiskuntaamme. Käänteentekevä vapauden tunne ja palo muuttaa asioita löytyy Tytja tyttöenergia valtaa näyttämön
Äiti on kasvanut kotimaassaan aikana, jolloin nainen saattoi vielä pukeutua ja elää vapaammin. Toiveikkaan ja kauniin lopun jälkeen yleisö osoittaa suosiotaan seisten. Lisäksi tämän päivän todellisuus nostetaan framille: kuluneen kesän rasismikeskustelu ja hallituksemme jäsenten toiminta saavat suoraa kritiikkiä. Jasir Osman on esityksessä Ujunin koulukaveri ja vastaa monesta yleisöä naurattaneesta kohtauksesta. Hänen pieteetillä tulkitsema Ujuni kulkee esityksessä paitsi sisällä tarinan maailmassa, myös sen ulkopuolella tapahtumia yleisölle jäsentävänä kertojana. Ne näkyvät muun muassa Tinja Salmen katsomoa ja näyttämöä sulauttavassa lavastuksessa sekä käytettävässä rekvisiitassa. Raikkaus huokuu myös värikkäässä visuaalisuudessa, jonka kantavana voimana ovat kukka-aiheet. Linnapuomin kokemus nuorten ohjaamisesta näkyy myös tässä produktiossa, jonka ensemblessä on mukana monta nuorta näyttelijää. Sen ymmärtää jälleen kerran paikan päällä katsomossa. Esityksen ohjauksesta ja dramatisoinnista vastaa Satu Linnapuomi, joka on aiemmin luotsannut Nuorten Kansallisteatteri -ryhmää. KANSALLISTEATTERIN UUSIA ovia aukova esitys kohdistaa katsettaan yhteiskuntaamme, jossa maahanmuuttajanaisia koskevat asiat jäävät helposti muiden asioiden jalkoihin. Miltei kolmen tunnin pituudesta huolimatta Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin säilyy raikkaana, ja vaikeiden aiheiden ohella kuvataan rakastavaa perhettä, lämpöä ja elämäniloa sekä uskonnon merkityksellisyyttä. de_12102023_44.indd 45 de_12102023_44.indd 45 4.10.2023 11.26 4.10.2023 11.26. Elssa Antikainen vakuuttaa Ujunin äidin roolissa, hänessä näyttäytyy raastavalla tavalla sekä rakkaus että kontrolli mutta myös Somalian historia. Näyttelijäntyö on kauttaaltaankin luontevan ilmavaa, ja lavalla nähdään monta mieleenjäävää sivuroolisuoritusta. Sanna Levon pukusuunnittelu ryydittää näyttämökuvan värikylläisyyttä entisestään. Uskonnon tulkinnanvaraisuus ja aikaan sidottu luonne heijastetaan vaikuttavasti näyttämölle. Hän on roolissaan loistava, oikea löytö! Abukar on esiintyjänä valovoimainen ja työskentelyssään huimaavan varma ja tarkka. Tyttärelle samat vapaudet eivät enää päde. 45 Demokraatti Ujuni Ahmed – Elina Hirvonen: Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin Suomen Kansallisteatteri, suuri näyttämö Ohjaus ja dramatisointi: Satu Linnanpuomi – Koreografia: Ima Iduozee – Lavastus: Tinja Salmi – Puvustus: Sanna Levo – Äänisuunnittelu: Moe Mustafa – Valot: Tomi Suovankoski – Videosuunnittelu: Ville Virtanen – Naamiointi: Minttu Minkkinen – Rooleissa: Safiya Abukar, Emilia Neuvonen, Yasmin Ahsanullah, Amaal Ali, Elssa Antikainen, Jani Karvinen, Pirjo Määttä, Jasir Osman, Ilja Peltonen, Julianna Kauhaniemi, Lilja Kervinen TEATTERI töjen talosta, joka nousee näyttämön sisältä kuin keidas ja vie Ujunin elämän uudelle polulle. Representaatiolla todella on merkitystä. Aikuisen Ujunin roolin tekee karismaattinen Emilia Neuvonen. Raskaat teemat eivät tee esityksestä raskasta. Safiya Abukar nähdään nuorena Ujunina. Kahden ikäpolven Ujunit: Safiya Abukar ja Emilia Neuvonen
Meidän ihailemamme vauras ja kehittynyt hyvinvointivaltio on alkuperäiskansalle vieras. Sen voinee nähdä myös omanlaisena jatkona ohjaaja Katja Gauriloffin dokumenttielokuvalle Kuun metsän Kaisa (2016), joka kertoo kolttasaamelaisesta sadunkertojasta. de_12102023_46.indd 46 de_12102023_46.indd 46 3.10.2023 9.18 3.10.2023 9.18. Kamera sukeltaa pinnan alle kuin Veteen piirretyssä viivassa (1998) havainnoimaan asioiden mittasuhteita. 1950-luvulla kolttalapsi riuhdotaan maapirtistä asuntolakouluun pänttäämään uutta kieltä ja poisoppimaan vanhaa. Työpaikan ystävälle riittää röyhkeä mulkaisu, kun pariskunta karistaa pohjoisen tomut jaloistaan ja kaasuttaa kaupunkiin. Kun vakava keittiöapulainen päättää hankkia itselleen insinöörin ja mukavan elämän etelästä, mökin vanha mummo kansanasuineen saa siirtyä syrjään. 46 Demokraatti KULTTUURI Syvissä vesissä Teksti Rane Aunimo V ähemmistökansan kohtalo valtaväestön puristuksessa on väkevä teema, jota ei kotimaisessa elokuvassa ole ainakaan liikaa käsitelty. Tunnelmassa on nytkin unenomaisuutta, mutta taustalla ovat todelliset tapahtumat sotien jälkeisessä Suomessa, missä saamelaisia sulautettiin valtakulttuuriin. Välillä elokuva sanoo asiansa rahtusen osoittelevasti, mutta pidän sitä kauneusvirheenä muutoin eheässä ja syvälle sisään lävistävässä merkkiteoksessa, jonka oli jo aikakin ilmestyä. KOLTTASAAMELAISELLE, MONIPUOLISEN uran jo tehneelle 50-vuotiaalle Gauriloffille aihe on syvästi henkilökohtainen. Pohjoisen pienelle kansalle se merkitsee arvojen murrosta, perinteisiin elämänmuotoihin kohdistuvaa painetta ja myös oman kielen menettämistä. Hän lukeutuu itse ensimmäiseen sukupolveen, joka ei perinyt koltansaamea äidinkielekseen. Päähenkilö on ehkä uhri muttei pyhimys. Tarinan nykyhetkessä iäkäs muori palaa sukulaistytön kanssa pohjoisella järvenrannalla rapistuvalle kotitilalle, jossa kukaan ei ole asunut vuosikymmeniin. Koulu on julma laitos ja väkivaltainen. Toipuva maa hakee yhteneväisyyttä kaikin käytettävissä olevin keinoin. Gauriloff uskaltaa näyttää kehityksen kahdet kasvot ja pakkosuomalaistamisen hinnan. Markku Lehmuskallion ja Anastasia Lapsuin kansatieteellisistä nenetsiteoksista tunnetuin on parhaan elokuvan Jussilla palkittu Seitsemän laulua tundralta vuodelta 2000. Modernin maailman sivistys ja taloudellinen turva eivät suojaa häpeältä ja minuuden murtumiselta. Sen tapahtumaympäristönä on jäinen ja hyinen Siperia. JE’VIDA KUVAA kauneimmillaan ikiaikaisten tapojen ja arjen askarien ykseyttä maasta ja luonnosta eläviin yksilöihin. ELOKUVA Koltansaamenkielinen elokuva avaa portin kätkettyyn menneisyyteen. Nuorena aikuisena naisesta on kasvanut historiansa tukahduttanut pakkosuomalainen. Runollinen mustavalkokuvaus ei kaihda symboliikkaa eikä riipaisevia otoksia. Kokemus on kollektiivinen ja trauma yksilöllinen. Je’vida Ohjaus: Katja Gauriloff Pääosissa: Agafia Niemenmaa, Heidi Juliana Gauriloff, Sanna-Kaisa Palo, Seidi Haarla 2023, 99 min. Maailman ensimmäisenä koltansaamenkielisenä elokuvana teatterilevitykseen tuleva Je’vida (2023) kytkeytyy suoraan suomalaisuuden historiaan ja sen paljolti salattuun häpeään. Ensi-ilta 20.10. Maahan haudattu alkaa kaivautua kuopastaan. Gauriloffin oma käsikirjoitus avautuu kolmessa ajassa. Yhteiskunnan tilinteko on vielä suurelta osin tekemättä
Mariia ja Mimi eli Rebekka Baer ja Anni Iikkanen. Molemmilla on jo entuudestaan kokemusta kameratöistä, mikä näkyy nyt paisuttelemattomana tapana esittää nuoren rakkauden kuumotusta. Äitinsä menettänyt ja muiden omaistensa hyljeksimä Mimi muuttaa sukulaishoiviin Seka-Sorroksi nimettyyn talonrötisköön, ja tulee pitäjän kouluun samalle luokalle Mariian kanssa. de_12102023_46.indd 47 de_12102023_46.indd 47 3.10.2023 9.18 3.10.2023 9.18. Aiemminkin on aiheen a ollut tyttöjen eli nuorten naisten välinen ystävyys – siitä kertoi pitkä elokuva Kesäkaverit. Elokuvan erityisiä valonkantajia ovat Mariiaa ja Mimiä esittävät Rebekka Baer ja Anni Iikkanen. Kun hänen isoäitinsä, ainoa hänestä oikeasti välittävä omainen, menehtyy, alkaa melankoliaa huokuva kesärakkaustarina kääntyä vääjäämättömästi kohti tragediaa. Tämä tekee ensi töikseen Mimistä perättömän ilmiannon: nuuskatykki on muuttunut ennakkoluuloisissa kuvitelmissa huumeruiskuksi. Teksti Rolf Bamberg N iemen siskokset ovat toimineet jo muutamaan otteseen työparina, Inari ohjaten ja Juuli käsikirjoittaen. Jälkimmäinen taso tulee vähän löysästi motivoiduksi, Valoa valoa valoa Ohjaus: Inari Niemi Pääosissa: Rebekka Baer, Anni Iikkanen, Pirjo Lonka, Laura Birn 2023, 91 min. Pikku hiljaa tyttöjen välit lämpiävät ystävyydeksi, kohta myös hennon fyysiseksi rakkaudeksi, mutta ulkopuolisuuden tunne ei hellitä Mimistä. Valoa valoa valoa kuvaa olosuhteiden pakosta piilossa pidettävää kahden nuoren ihmisen rakkautta isolla lämmöllä ja herkkyydellä. Ei sen ilmentämiseen tarvittaisi Mariian kelailuihin liittyvää ydinvoima-allegoriaa, mutta kun Tshernobyl laskeumineen leijuu kaikessa tuon kesän yllä, niin menköön nyt. Fyysiset rakkauskohtaukset on tehty niin hienovaraisen kauniisti, ettei tiukkapipoillakaan pitäisi olla pöyristymisen sijaa. HUOTARISEN ROMAANI rikkoi perinteistä kertoja-lukija-asetelmaa taiten käytetyillä muotojippoiluilla, joihin kuuluivat muun muassa tekstin lomaan pudotellut ”hyvä lukija” -tyyppiset lukuohjeet. 47 Demokraatti Tyttöjen välisestä ystävyydestä Valoa valoa valoa -elokuva on läpikäyvässä surumielisyydessään silti nimensä mukainen, valoisa. Koska elokuvassa ei moisia oikein voi hyödyntää, Juuli Niemen käsikirjoitus puolestaan muuntaa kirjan rakenteita viemällä tarinan kahdelle aikatasolle, sen tapahtumahetkeen kesään 1986, ja määrittämättömään aikaan jossain tämän vuosituhannen alkupuolella, jolloin aikuinen Mariia (Laura Birn) palaa kotikonnuilleen äitinsä luo. Finlandia Junior -palkittuun (2011) Vilja-Tuulia Huotarisen samannimiseen nuortenromaaniin pohjautuvan Valoa valoa valoa -elokuvan keskushenkilöt ovat teini-ikäiset tytöt Mariia ja Mimi, joiden polut risteävät ensi kerran hämäläisessä ”tuppukylässä” keväällä 1986, samoina päivinä, kun Tshernobylin ydinvoimala keittää yli. Näinhän kirjan kohdalla jossain mitassa kävi. Parempi onnistuminen tuli kuitenkin naisten välistä vihanpitoa ja sen lientymistä kuvaavassa tiheässä Ylen draamasarjassa Mieheni vaimo. * * * ELOKUVA se tuntuu olevan läsnä vain kuvastamassa Mariian pitkittynyttä pyrkimystä tukahduttaa menneet kipeät muistot. Ensi-ilta 13.10
Ei kun vihjeistä kiinni kuin här kää sarvista. Sitten päätin kokeilla, että mitäs tämä tekoäly osaa asiasta sanoa eli osaako paremmin kuin minä. Visan runo ei soittanut minussa min käänlaista kelloa tai hälytintä, vaikka kuinka yritin pohdiskella. Mutta ei, ensin näkin lapsi oli tyttö, ja toiseksi sen hiukset olivat tummat kuin ne olisi kastettu pohjattomaan metsäjärveen.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Tekoälystä ei ole kirjavisailijaksi K irjavisassa on nyt tarjolla historiallinen avaus: teko äly osallistuu ensimmäisen ratkontaan. Hänen viimeisimmällä romaanillaan oli erään First La dyn kutsumanimi, nyt kysyttä vällä varhemmalla suomennok sella taas erittäin maineikkaan, kirjailijaa kymmenen vuotta van hemman elokuvan nimi. Tämä kokoelma oli Mannerin ensim mäinen runokokoelma.’ Eli itse en tiennyt mitään, mutta tie sikö tekoäly paremmin. Hänen runonsa käsittelevät usein luontoa, ihmisen suhdetta ympä ristöön sekä ajankohtaisia yhteiskun nallisia teemoja. Yhdelle palkinto. Kirjoitin siis Chat FGPO:n sivulle ky symyksen, kuka on kirjoittanut runon ja sen lisäksi pistin koko runositaatin mu kaan. Ja sieltä tuli vastaus: ’Esittämäsi lainaus on peräisin suo malaisen runoilija Eeva-Liisa Mannerin runosta Minä kuljeksuin tuvan ja kammarin vuodelta 1990. Ja toden totta, sellainen teos löytyy, Aki Luostarisen kirjoittamana ja ilmes tynyt 1990, eli 33 vuotta sitten. Ossi Lehtiö kertoo reh disti kokeilustaan näin: ”Tämä ei ole todellinen vastaus men neen viikon visaan. Sen olisi pitänyt olla poika, edes jollakin lailla isänsä kaltainen. Ja vastaus tuli todella nopsaan: ’EevaLiisa Mannerin runo Minä kul jeksuin tuvan ja kammarin kuuluu hä nen runokokoelmaansa nimeltä Kuol leet vedet, joka julkaistiin vuonna 1951. ”Taas salapoliisityötä vaativa teh tävä. Si taatti löytyy kokoelmasta ’Ikuisuuden laulunpätkä’ viisiosaisesta runoelmasta ’Joulu 1985’, kolmas runo.” Mauri Panhelainen vielä: ”Aki Luostarinen on kirjoittanut ’Va littuihin runoihinsa’ (2002) mainion esipuheen, jossa luonnehtii itseään lyy rikkona. (rb) de_12102023_48.indd 48 de_12102023_48.indd 48 4.10.2023 11.29 4.10.2023 11.29. Kirjoittaminen on hänelle en sijaisesti työtä, jonka parissa hän ei ole omien sanojensa mukaan kokenut yleensä mitään yliaistillista, jumalal lista innoitusta tai meediomaista väli tystehtävää. Siis mikä ja kuka. Mannerin tuotantoa pidetään tärkeänä osana suomalaista kirjallisuutta.’ Kun olin alkuun päässyt, kysyin lisää, eli missä EevaLiisa Mannerin kokoel massa runo on. En siis edes yritä päteä tietäjänä ja osaajana. Puritaanien vähälukuiseen lukemis toon kuului raamatun ohella John Bunyanin teos ’Kristityn vaellus’, joten vastateos olisi sitten Pakanan vaellus. Palkinto Ossi Lehtiölle kiinnostavasta pään avauksesta. Vastaukset sähköpostilla kirjavisa@demo kraatti.fi viimeistään 16.10. Hän on kirjoittanut tar peeseen, jos on nähnyt sellaisen. Lisää visaa verkossa. Osoituksena manuaaliälyn voimasta tässä Juhani Niemen raksutus. Jos näin on, olen enemmän kuin huolissani kehityk sen suunnasta.” Älä huoli, Ossi, tekoälyllä ei ollut ha juakaan visarunoilijasta. klo 12. Sitten, koska lähikirjastossa ei kyseisen runoi lijan teoksia ole, niin tilaamaan, alueen ainoat teokset löytyivät Porvoosta. Isä oli sentään saa nut aikaan tämän hallitsemat toman kasvun hänen sisällään, joten sillä, joka tuli ulos hänestä olisi pitänyt olla ainakin jotain yhtäläisyyksiä alkuunpani jansa kanssa. 48 Demokraatti VISASITAATTI 14 Hän on ollut puoli vuosikym mentä maansa kirjallisuusakate mian jäsen, hänen teoksiaan on käännetty yli 20 kielelle, palkin toja ja palkintoehdokkuuksia on tipahdellut monia – ja silti tätä yli viisikymppistä kirjailijaa luon nehditaan suomalaisen kustan tajansa sivuilla yhä ”nousevaksi tähdeksi”. ”Kun miekkavalasvauva mel kein kolmen vuorokauden kulut tua vihdoin puristui ulos äidis tään kuin ylisuuri kipupallo, hän tuijotti tulosta järkytyksen kiilto silmissään. ’Kun suutarille kerrotaan, että pojalta puut tuvat kengät, oikea suutari valmistaa ne, vaikka ei olisi tilattukaan.’” Luomuälyllä oikeaan osuivat myös Sirpa Taskinen, Unto Vesa ,Tarmo Tikka ja Helena Nurmio. EevaLiisa Manner (1921–1995) oli merkittävä suomalainen runoilija ja kirjailija, joka tunnetaan erityisesti modernin ja ekspressionistisen runouden edus tajana
TÄMÄNVUOTISILLA TURUN messuilla oli vat lauteilla, tietyillä paikallispainotuksilla väritettynä, kaikki olennaiset tänä vuonna kirjoja julkaisseet tekijät eli pitkälti sa mat, jotka kohdataan myös Helsingissä pa rin viikon päästä. Mutta se, mitä me lukijoilta toivomme on, että lukekaa, kuunnelkaa. 49 Demokraatti Kirjahurmaa ja -huolia T oissa viikonloppuna pide tyillä Turun kansainvälisillä kirjamessuilla oli avauspäi vänä perjantaina iltapäivällä sen verran väljää, että hetken jo huolestuin. Maan vanhin kirjamessutapahtuma on minulle myös se kaunein. Siellä auditoriossa totesin lauantaina myös ennakkoluuloisen arvioni tanssista toimimattomana teemana vääräksi. Oikeistohallituksen aie korottaa kulttuu rin eli käytännössä esimerkiksi kirjojen ja pääsylippujen arvonlisäveroa todettiin yk situumaisesti erittäin ajattelemattomaksi. Kirjailijoiden tulonmuodostuksesta oli puhumassa muun muassa kirjailijaliiton varapuheenjohtaja, tieto ja proosakirjai lija Paula Havaste, jonka viesti oli kir kas: ”Tällä hetkellä on selvää, että sekä tieto että kaunokirjailijat eivät ole saaneet sellaisia korvauksia, joilla sitä työtä pystyy tekemään. Mes suosastojen välissä puikkelehtimen oli taas työlästä. Lauantaina kaikki oli jo toisin. Sitä kautta kirjallisuus pysyy elossa – me kirjailijat sitten taistelemme niistä palk kioprosenteista.” KIRJAMESSUJEN KOHOKOHTA OLI NYKYTANSSITAITEEN JOHTOHAHMOJEN KIINNOSTAVA SHOW. Ilman töytäisyjä ei peräkul man Fiorelavalta sisääntulohallin audi torioon selvinnyt taitavinkaan pujottelija. Vaikka Turun tapahtumakin on mes suille luonteenomaisesti pitkälti kaupal linen, mahtui lavakeskusteluihin myös paljon yhteiskunnallista, taidepoliittista asiaa. Kun koululaisryhmät oli vat viimeistään kolmen maissa kadonneet Messukeskuksesta, sen käytävillä oli suo rastaan hiljaista. Kirjan ja kirjallisuu den yhteydessä en tohdi puhua äänisaas teesta, mutta monelta esiintymislavalta ja kymmeniltä messuosastoilta ynnä mes suyleisön puheensorinasta kertyvä ääni massa on pari päivää korvia koetellessaan melkoinen jälkistressitekijä. Turusta puuttuu se päälle käyvä kako fonia ja ähkytys, joka on ollut Helsingin kirjamessuille kumuloituvassa määrin lei mallista viimeisten viidentoista vuoden ajan. Päällimmäisiä huolia olivat näky mät lukutaidon heikentymisestä, paine tun kirjan tulevaisuudesta ja kirjailijoiden romahtaneesta ansiotasosta. Rolf Bamberg rolf.bamberg@demokraatti.fi Tässä ajassa de_12102023_48.indd 49 de_12102023_48.indd 49 4.10.2023 11.29 4.10.2023 11.29. Ny kytanssitaiteemme karismaattiset johto hahmot Jorma Uotinen ja Tero Saarinen vetivät hyvin harvinaisessa yhteis haastattelussaan niin kiinnostavan ja eloi san shown, että se jäi mieleeni koko mes sujen kohokohtana. Ensimmäisen ”keikan” näkeminenhän on näinä somepätemisen aikoi na kaiken a ja o, mutta en silti huo mannut Instagramin vielä täyttyvän kir jailijakuvista. Oliko tämän vuoden messuteemaksi valittu tanssi sittenkin väärä, liian hankala kirjallisuuteen yhdistettäväksi. OLEN KÄYNYT Turun kirjamessuilla joka vuosi (pandemiasyksyä 2022 lukuunotta matta) niiden aloitusvuodesta 1990 läh tien. Kun stadin messujen jälkeen pää humisee vielä puoli viikkoa tapahtuman jälkeen, Turun jäljiltä kohina lakkaa vii meistään valtatie ykköseltä Munkkinie meen käännyttäessä. Eihän se ole lukijoiden murhe, mutta teidän on hyvä tietää, että asian kor jaamiseksi tehdään alan liitoissa ja järjes töissä työtä. Oliko alan lisääntynyt messutarjonta ja lokakuun lopulle perinteisesti osuva vas taava Helsingin kirjamessutapahtuma yhä vain isommaksi paisuessaan alkanut vii mein kalvaa Turun messujen yleisöpoh jaa
50 Demokraatti Tiedonjanoon. Lehti, verkko ja some de_12102023_50.indd 50 de_12102023_50.indd 50 3.10.2023 10.26 3.10.2023 10.26
Lattiakin voi olla älykäs Ihminen haluaa ihmisen hoitoa Kolumni: Silja Paavola TEEMA Robotti on hyvä renki. de_12102023_51.indd 51 de_12102023_51.indd 51 3.10.2023 10.28 3.10.2023 10.28. Ihminen voi keskittyä hoitamiseen. Saanko auttaa. H oi to ro bo tit Te kn ol og ia tu ke e in hi m illi sy yt tä
52 Demokraatti TEKNOLOGIA VOI TUODA ILOA JA SISÄLTÖÄ ASIAKKAIDEN PÄIVIIN. de_12102023_52.indd 52 de_12102023_52.indd 52 3.10.2023 14.23 3.10.2023 14.23. 52 Demokraatti Kustaankartanon aistihuoneessa asiakas katsoo metsämaisemia VR-laseilla, joiden käyttöä ohjaa vieressä lähihoitaja Valentina Mosina
53 Demokraatti Teksti Mikko Huotari / Kuvat Mikko Huotari ja iStock hoitajina de_12102023_52.indd 53 de_12102023_52.indd 53 3.10.2023 14.23 3.10.2023 14.23. 53 Demokraatti TEEMA KONEET Robotit ja älylaitteet ovat hoitotyössä jo arkea
Sen kehittä minen aloitettiin 1990luvulla ja ensim mäinen versio julkaistiin vuonna 2001. – Aluksi oli perhosia vatsassa siitä, että säikähtävätkö asiakkaat sellaista ro bottia. Noin metrin mittainen Sara liikkui pyörillä ja näytti hellyttävältä robo tilta. Robotin käyttäminen lemmik kieläimenä on turvallista, ja se vaatii vä hemmän hoitoa. Ja teknologia itsessään voi tuoda iloa ja sisältöä asiak kaiden päiviin. Sararobotti oli Kustaankartanossa aikan sa ja lähti neljän kuukauden ko keilun jälkeen jatkokehitykseen. Asukkaat pääsivät muun muassa kokeilemaan eri laisia muistipelejä ja kuuntelemaan nuo ruutensa suosituimpia iskelmiä. Se pystyi al keelliseen vuorovaikutukseen. Ro botti osoittaa, että ihminen on niin kyvy käs, että on osannut luoda jotain itsensä kaltaista. – Meillä on ollut täällä kokeilussa myös tarinoita kertova Sararobotti, jota on ollut kehittämässä suomalainen Fo rum Virium, osastonhoitaja Jaana Pilvinen sanoo. Monien hankkeiden ja kokeilu jen kautta on pyritty löytämään tekno logisia ratkaisuja, joiden avulla työnte kijät voivat entistä paremmin keskittyä asiakkaiden hoitamiseen. Pienen metsälammen suihkulähde on laitettu jo talviteloille, ja lammen pin nalle on leijaillut keltaisia koivunlehtiä. Parohyljerobotin eri tyisyys on siinä, että se myös reagoi hoi vaan. Se on jää nyt tänne aktiiviseen käyttöön. Niiden käyttöön on kaksi tärkeää syytä. Yhtäältä toivomme, että saamme robo teista avun käytännöllisiin ongelmiin, kuten ikävien työtehtävien suorittami seen ja jopa työntekijäpulaan. Asiakkaiden keskiikä on yli 80 vuotta. Sillä oli pienet kädet ja pää. ROBOTIT OVAT tieteisfantasioiden pe ruskuvastoa, tulevaisuuden symboli. Paro reagoi ääniin ja kosketuksiin, se oppii tuntemaan hoivaajansa äänen ja vastaa liikehtien tai äännellen. Asiak kaat olivat sen kanssa uteliaita kuin nyky teinit. – Poikkeuksina ovat hoito ja opetus alat, joissa ihminen on useimmissa teh tävissä edelleen korvaamaton. Noin 70 prosenttia heistä sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta. Ensiksikin ne vähentävät kustan nuksia ja parantavat tuottavuutta. Toisaalta pelkäämme, että ne vievät työpaikat ja kadottavat elämästä inhimillisyyden. – Meillä on aika paljon muistisairaita, jotka kantavat nukkeja tai pehmoleluja ja hoivaavat niitä. Se liikkuu ja ikään kuin elää. SENIORIKESKUKSEN ASIAKKAAT OLIVAT ROBOTIN KANSSA UTELIAITA KUIN NYKYTEINIT. Ih minen itse kykenee hyvään ja pahaan. – Se kertoi tarinoita rauhallisella äänel lä, ja asiakkaat kuuntelivat niitä mielenkiinnolla, Pilvinen sanoo. Teollisuudessa robotit ovat jo arkipäi vää. de_12102023_52.indd 54 de_12102023_52.indd 54 3.10.2023 14.23 3.10.2023 14.23. Kustaankartano on yksi edelläkävi jöistä, joka on ennakkoluulottomasti hyödyntänyt digitalisaatiota hoiva työssä. Pitkäaikaisia asiakkaita Kustaankarta nossa on yli 300. Nimenomaan inhimilliset piirteet he rättävät sekä toiveita että pelkoja. – Täällä on käytössä muun muassa Parohyljerobotti, joka on niitä ensim mäisiä sosiaalisia robotteja. Se sisältää paljon tekniikkaa, minkä vuoksi painoa on 2,5 kiloa. Ro bottien käytön vaikutuksista ja sovelta misesta tarvitaan lisää tietoa, jotta opit taisiin entistä paremmin, mihin käyt töön ja minkälaisiin tilanteisiin ne so veltuvat. Kus taankartanon se niorikeskus sijaitsee Helsingin Oulunky lässä luonnonkauniissa puistoympäris tössä. Mutta vastaanotto oli päinvastai nen. Olisi jopa hyvä, jos niitä olisi enemmän, koska sille on kysyntää, seniorikeskuksen joh taja Sanna Numminen sanoo. PARO ON noin 55 senttiä pitkä pehmo lelu. Se lienee tärkein syy, miksi teknologia alkaa tunkeutua kaikille elä män alueille. Robotille oli äänitetty erilaisia tarinoita, esimer kiksi kuinka Kustaankartanon alueen lammet olivat syntyneet. – Jos lähdetään liikkeelle siitä, että kaikki mahdollinen automatisoidaan, työvoimaa vapautuisi valtavasti. Nyt käytössä on yhdeksännen polven versio. Rin nan kohdalla oli näyttöpääte. Tekno logia on kehittynyt niin paljon. Sitä pidettiin oikein söpönä. Sosiaalisien robottien on todettu jopa vähentävän tarvetta lääkityksille. Toi seksi robotit suoriutuvat erityistä tark kuutta ja voimaa vaativista tehtävistä, ja ne työskentelevät olosuhteissa, joissa ih minen ei voi työskennellä. On enää hyvin vähän sellaisia työtehtäviä, joi hin ihmistä välttämättä tarvitaan, Hel singin yliopiston tutkija Mika Koverola sanoo. Tutkimuksissa on havaittu, että eläin ten kosketus ja läheisyys vaikuttavat positiivisesti ja rauhoittavasti muun muassa muistisairaisiin, mutta myös muihin. 1950luvulla rakennetulla alueella huokuu vanhan maailman eleganssi, mutta rakennuksien sisällä käytetään hoivatyön apuna moderneinta teknolo giaa, kuten sosiaalisia robotteja. Talouden näkökulmasta digitalisaa tion ja robotisaation toivotaan tuovan ta louskasvua. 54 Demokraatti TEEMA P unatiilisten kerros talojen väleissä leh tipuut ovat alkaneet sonnustautua syk syn väreihin
Esimerkiksi por taissa kävely on robotille suunnattoman vaikeaa, se kompastuu helposti tasaisella IHMISEN KALTAISEN ROBOTIN TEKEMINEN ON VAIKEAA JA TAVOITTEISIIN NÄHDEN TEHOTONTA. Ihmisen kaltaisen robotin tekeminen on suunnattoman vaikeaa ja tavoittei siin nähden tehotonta. – Hoitorobotiikkaa kehittäessä ongel mana voi olla se, että päättävällä tasolla ei aina ymmärretä, mitä suorittavalla ta solla tarvitaan. Niitä ei ole valmistettu tuotan toprosesseihin sillä ajatuksella, että yksi robotti korvaisi yhden ihmisen, vaan yksi robotti tekee yhtä työvaihetta nopeasti, tarkasti ja toistuvasti. Pahimmillaan tilanne on se, että tuotevalmistajat tekevät teknolo giaa, josta päättävä taho innostuu, mutta suorittava taho huomaa sen täysin hyö dyttömäksi. 55 Demokraatti Juuri terveydenhuollon ala kärviste lee resurssi ja työvoimapulan kourissa. Väestö ikääntyy, hoivaa tarvitaan entistä enemmän ja samaan aikaan työssäkäyvä väki vähenee. Teollisuudessa kustannustehokkuus on tärkein kannustin robottien rakenta miseen. – Jos halutaan valmistaa robotti, joka osaa ottaa jääkaapista ruokatarvikkeita, pilkkoa ne, kypsentää ja maustaa ruuan, se on mahdollista, mutta todella vaikeaa, Koverola sanoo. – Huomattavasti helpompaa ja hal vempaa on rakentaa automatisoitu jär jestelmä, jossa liukuhihnan toisessa päässä on jääkaappi ja matkan varrella robottikourien avulla tehdään samat toi minnot. – Robottien kehittämisessä ei aina ole ihan selvää, mihin robotit pystyvät ja mi hin tehtäviin niitä kannattaa tehdä, Ko verola sanoo. de_12102023_52.indd 55 de_12102023_52.indd 55 3.10.2023 14.23 3.10.2023 14.23. Toistaiseksi robotisaatio ei ole pystynyt tuomaan merkittäviä ratkai suja näihin ongelmiin. ON EHKÄ jonkinlainen pakkomielle, että ihminen haluaa tehdä koneesta itsensä kaltaisen. – Kun robotteja lähdetään suunnitte lemaan, meillä on ihanteena, että se pys tyy kaikkeen samaan kuin ihminen, Ko verola sanoo. Hän ottaa esimerkiksi kuvitteellisen kotitalousrobotin
Herää ky symys, missä mielessä tämä on hyödylli sempää kuin moottoroidut paarit. Tänne tulee älypatjakokeilu ja toinen eli virtuaalilasikokeilu täytyi siirtää toiseen yksikköön. SOSIAALISET ROBOTIT VÄHENTÄVÄT TARVETTA LÄÄKITYKSILLE. Se näyttää päättömältä koiralta, ja pään paikalle voi sijoittaa esimerkiksi robottikäden. – Tämä on ihana turvallisuuste kijä varsinkin yöllä. Meidän ei tarvitse mennä availemaan ovia, jolloin muisti sairaat ihmiset voivat säpsähdellä. Uuden teknologian kokeilu ja käyt töönottaminen vaatii tietysti resurs seja. KUSTAANKARTANOSSA UUSIN teknolo gia ui luontevasti perinteisen arkiympä ristön sekaan. Älylattian teknologia on verrattavissa kosketusnäyttöihin kännykässä tai table tissa. Silloin hoitaja voi mennä toivottamaan hyvät huomenet ja tarjoamaan apua, Pilvinen sanoo. Jos vanhus on kaatunut lattialle, niin on hyödytöntä, jos siihen menee robotti kaatumaan viereen. – Voi olla, että hyöty näkyy vasta pi demmän ajan kuluttua. Robotille on erittäin vaikeaa kumartuminen, kurottaminen ja kaatuneen auttaminen, Koverola sanoo. Esimerkiksi yövuorossa oleva hoitaja saa kännykkäänsä välittömästi ilmoituksen, jos joku hoitokodin asuk kaista kaatuu ja jää makaamaan lattialle. Luonnossakaan ei ole ihmi sen ja strutsin lisäksi oikeastaan muita, jotka pystyvät liikkumaan kahdella ja lalla nopeasti. Sensorit ha vaitsevat lattialla tapahtuvan liikkeen ja älykäs ohjelmisto osaa tunnistaa, mistä on kyse. – Aikaa tämä tietysti vaatii, se ei mene siinä sivussa. Kun Kustaankartano tunnetaan ennakkoluulottomana digilaitteiden ja sovellusten testaajana, tuotevalmista jat tarjoavat kehitteillä olevia laitteita ko keiluun. 56 Demokraatti TEEMA maallakin. Eläimen ja ihmisen kal taiset robotit ovat kuriositeetteja. – Useimmiten kokeilu on hyödyllistä, vaikka siitä ei tulisi välitöntä hyötyä. Teollisuuskäyttöön suunni teltu Spot liikkuu sujuvasti portaikossa ja haasteellisessa maastossa. Se on erään lainen kelmu, joka asennetaan esimer kiksi linoleumilattian alle. Uuden teknolo gian kokeileminen on kuitenkin niin an toisaa, että siihen lähteminen kannattaa. – Robotille tasainen lattia ja pyörät ovat paljon järkevämpi vaihtoehto. Niiden suunnittelu käyn nistettiin reilu kymmenen vuotta sitten Aaltoyliopistossa. Jos ei ole tasaista pintaa, niin sitten neljä jal kaa, Koverola sanoo. – Japanissa on kehitetty robotti, joka osaa ottaa sairaalasängystä henkilön sy liin ja kantaa paikasta toiseen. Kokeiluprosessiin kuuluu myös ra porttien kirjoittaminen. Hän nostaa esimerkiksi Boston Dyna micsin kehittämän Spotrobotin, jolla on neljä kumitassuista jalkaa ja painopiste alhaalla. – Hoitorobotiikassa on useimmiten turha tavoitella ihmisenkaltaista robot tia. Osastonjohtaja Pilvinen suitsuttaa Kustaankartanossa käytössä olevia El siälylattioita, joita valmistaa suomalai nen MariCare. de_12102023_52.indd 56 de_12102023_52.indd 56 3.10.2023 14.23 3.10.2023 14.23. Mer kittävää apua arkeen tuovat teknologiat ja älysovellukset, jotka eivät ehkä herätä samanlaista hämmästelyä ja mielenkiin toa kuin puhuvat tai elehtivät robotit. Kun olemme kokeiluissa mukana, niin valmistaja ottaa huomioon meidän ar kemme tarpeet ja kehittää tuotetta sen mukaan, Numminen sanoo. Kokeilu vaatii suunnit telua, arviointia ja uuden järjestelmän käytön opettelua, lisäksi täytyy neuvo tella laitetta tai palvelua kehittäneiden firmojen kanssa, johtaja Sanna Nummi nen listaa. Se on helppo asentaa olemassa ole viin ja uusiin rakennuksiin. – Aamuvuorossa oleva hoitaja huo maa laitteelta, kun asiakas on herännyt ja kävelee lattialla. – Tähän Pilvisen yksikköön oli täksi syksyksi tarjolla kaksi pilottia, mutta rajallisen ajan vuoksi otettiin vain yksi
ROBOTTIEN, TEKOÄLYN ja laajemminkin teknologian kehittämisessä kannattaa Laakasuon mukaan kiinnittää erityistä huomiota siihen, että osataan vaatia riit tävän tiukkoja standardeja. Olipa päätös tehdä pakko lääkitys tai jättää se tekemättä, Laakasuo sanoo. Laakasuon tutkimusryhmä on nyttem min vertaillut koehenkilöiden suhtau tumista siihen, että tekoäly tekee euta nasiapäätöksen ja robotti toimeenpanee sen. – On hyvä olla tietoinen välinesokeu desta ja siitä, että jos tapahtumaket jussa on kone, kukaan ei mukamas ole kaan vastuussa seurauksista, Laakasuo sanoo. Reak tio on sama kummassakin tapauksessa. Helsingin yliopiston tutkimus selvitti, kuinka ihmiset suhtautuvat hoitorobot tien tekemiin päätöksiin. Jos on mahdollisuus va lita, onko järjestelmissä pelkkiä ihmisiä, pelkkiä koneita tai ihmisiä ja koneita, niin täysin automatisoitu järjestelmä on ihmisten mielestä aina huonompi. IHMISET NÄYTTÄVÄT HALUAVAN, ETTÄ HEITÄ HOITAVAT IHMISET. – Mielenkiintoista oli se, että ihmisille ei näyttänyt olevan merkitystä sillä, oliko käytetty teknologia kuvailtu tarinassa luotettavaksi ja hyvin toimivaksi vai keskinkertaiseksi ja epävarmaksi. Tällainen ”välinesokeus” tulee aika ajoin esiin teknologiaa kos kevissa tutkimuksissa. Ihmisten intuitioissa pidetään pahem pana tekona sitä, että joku kuristaa toi sen hengiltä kuin että joku vetää vivusta ja esimerkiksi giljotiinin terä putoaa. – Vertailimme ihmisen tekemää hoi topäätöstä ja robotin tekemää hoito päätöstä. – Jos moraalisesti paheksuttavan teon suorittamiseen käytetään jotain väli nettä, sitä pidetään hyväksyttävämpänä kuin että ihminen tekee sen omin käsin, Laakasuo sanoo. – Ihmisille voi muodostua sokeus uuden ja hienon teknologian edessä, jol loin siihen liittyviä riskejä ei osata edes ajatella tai ymmärtää. Älyk käät robotit ovat entistä nä kyvämmin arjessa. Lisäksi on hyvä huomioida, että ihmi set näyttävät haluavan, että heitä hoi tavat ihmiset. – Ihminen halutaan järjestelmiin mu kaan tavalla tai toisella. Olemme tarkkailleet erityi sesti pakkolääkintäpäätöksiä, tutkimus ryhmää luotsannut Michael Laakasuo sanoo. Kun teknologiaa aletaan tuoda enenevissä määrin sairaaloihin ja hoitolaitoksiin, ei ehkä osata vaatia riit tävän hyvää toiminnan tasoa. Koehenkilöt arvioi vat lukemistaan tarinoista tehtyjen pää tösten moraalisuutta. de_12102023_52.indd 57 de_12102023_52.indd 57 3.10.2023 14.23 3.10.2023 14.23. – Jos koko prosessi on automatisoitu, eli on tekoäly, joka arvioi ja määrää hoi don ja sen jälkeen hoitorobotti toimeen panee hoidon, niin yleensä ihmiset eivät pitäneet siitä. Ko neen käyttäminen näyttää olevan jostain syystä hyväksyttävämpää, vaikka loppu tulos on sama. MORAALINEN INTUITIO ei aina kulje loo gisia reittejä pitkin. Laakasuo näkee tällaisessa epäloogi suudessa riskin. Tutkimuksessa käytettiin tekstiku vauksia, joissa esitettiin kuvitteellisia tapahtumaketjuja. Jos joku kuolee itse ajavan auton alle, koetaan usein, että siitä ei täydy rangaista ketään. – Voi olla, että olemme sitä mieltä, että automatisointia pidetään niin hyvänä asiana, että olemme tyytyväisiä, vaikka hoito ei toimikaan, Laakasuo pohtii. 57 Demokraatti Robotit hoitopäätöksiä tekemässä L oikataan mielikuvituksen avulla tulevaisuuteen. – Etenkin eutanasiapäätösten koh dalla näyttää siltä, että sinne ei haluta koneita lainkaan. – Pakkolääkintää koskevissa tutki muksissa huomattiin, että vaikka ihmi nen ja robotti tekisi samanlaisen päätök sen, mutta jos seuraavana päivänä poti las löytyy kuolleena, niin ihmisen teke mää päätöstä pidetään huonompana kuin koneen tekemää päätöstä, vaikka ihminen ei olisi tehnyt hoitovirhettä, Laakasuo sanoo. Ihmisen moraalipsy kologinen suhde koneisiin on eriskum mallinen. Hoito alalla niille on annettu iso rooli, ja ajattelevat koneet tekevät päätöksiä puolestamme
Näin meidät on opetettu, teknologia ei tee virheitä, ja jos on virhe, sen on tehnyt ihminen. Kone toimii osana toimintaa, ei kokonaisuutena. KOLUMNI Teksti Silja Paavola, Suomen lähija perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja TEEMA de_12102023_58.indd 58 de_12102023_58.indd 58 3.10.2023 10.39 3.10.2023 10.39. 58 Demokraatti K ysymys on pähkähullu ja vastakkainasettelu tyhmää. Ja tässä on se ydin: robotti kuten kaikki teknologiat ovat työkaluja, jotka auttavat työntekijöitä työssään. Kumpi on parempi, robotti vai hoitaja. Kotihoidossa on lääkerobotti, joka muistuttaa potilasta ottamaan lääkkeen oikeaan aikaan, kunhan kunto on vain sellainen, että kykenee siihen. Miten silloin vastauksen saaja toimii – ja luottaa siihen. No, sen koneen on tehnyt ihminen. ROBOTIT EIVÄT OLE ITSENÄISIÄ TOIMIJOITA. Ja pitää muistaa, että sinne chatbottiin ovat ihmiset tehneet vastauksia ja kone sitten vain ottaa algoritmien mukaan sen varmaksi tulleen vastauksen – muuttujia ei siis vastauksessa ole. Eivät itsenäisiä toimijoita. Tämä ajatus tuli tähän, kun juuri nyt puhutaan hyvinvointialueiden rahoituksesta ja sen riittämättömyydestä. Mutta miten ja mitä se vaikuttaa, jos työn tekee robotti, vaikka chatbotti, niitähän on meillä jo joka puolella. Työntekijöitä tarvitaan, mutta silloin ehkä toisenlaisia. Luoja paratkoon, jos näin olisi, niin mihin jäisi oikea kehitys, kun luottaisimme vain siihen todennäköisyyteen, joka on keskiarvo, se todennäköisesti oikea. Sitten vain laitat kysymyksen, jonka pitää olla tarpeeksi yksinkertaisesti tehty ja yksi asia kerrallaan. Leikkauksissa on leikkausrobotteja, jotka eivät suinkaan toimi itsenäisesti, vaan ne ovat kirurgin ohjaamia työkaluja. Se on hyvä apu työssä, mutta siinä on puutteita. Miten voin palvella, chatbotti kysyy. Monelle lukijalle on varmasti yllätys, että lähihoitajat jo nyt käyttävät teknologiaa työssään erittäin paljon. Teknologia ei ole sen kummempaa kuin vaikka stetoskooppi, se auttaa ja usein myös varmistaa. Sote-alalla esitetyt kysymykset ovat vain harvoin yksinkertaisia. Siitä esimerkkinä Oma olo -palvelu terveydenhoidon puolella, sinne kirjaat tuntemuksesi ja jos niitä löytyy liikaa, se ohjaa sinut lähimmälle terveys asemalle. Robotti – joka on vain teknologiaa, vaikkakin korkealaatuista sellaista – auttaa monessa asiassa, mutta ei korvaa ihmistä. Kyse on vain siitä, mitkä alueet on laitettu merkittäväksi, jotka ohjaavat. Samaan aikaan kaikki hyvinvointialueet miettivät ja uskovat jopa, että robotit tai paremminkin koko teknologia tulee säästämään miljoonia euroja. Sairaaloissa ja apteekeissa on jo pitkään ollut robotteja, jotka ottavat lääkkeet paikasta x ja tuovat paikkaan y. JOS AJATELLAAN puhtaasti robotteja hoitotyössä, niitä on hyvin monenlaisia ja moneen eri tarpeeseen, ääripäästä toiseen. Se vain on fakta. Sen olettaman on todettu olevan väärä jo toisen maailmansodan jälkeen, kun teollistuminen alkoi Euroopassa kunnolla. Toinen ihan yhtä pähkähullu ajatus on se, että robottien tai yleensä teknologian myötä vähenisi työntekijöiden määrä. MUTTA MENNÄÄN siihen, mitä teknologia, robotit tai digitalisaatio tarkoittavat hoitotyön arjessa
Onkin käsittämätöntä, että hallitus kohdistaa ensimmäiset säästötoimenpiteensä vammaisten perusoikeuksien toteutumiseen. Hallitus on tiedonannossaan todennut sitoutuvansa yhdenvertaisuuden edistämiseen ja syrjinnän torjumiseen. Silti vammaisten oikeudet ja täysipainoinen osallistuminen yhteiskuntaan jäävät meillä Suomessa aivan liian usein toteutumatta. Vammaispalvelujen periaatteena on mahdollistaa YK:n vammaisten oikeuksien toteutuminen Suomessa. Jo nyt voimme nähdä, kuinka kylmää kyytiä meille on tulossa. Selvää onkin, että hallitus puolustaa ainoastaan yhteiskunnan hyväosaisten etuja: rikkaille suunnitellaan verohelpotuksia samaan aikaan kuin heikoimmassa asemassa olevilta leikataan. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. 59 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Eduskunta hyväksyi esityksen viime keväänä yksimielisesti. Kyseessä on historiallinen uudistus, joka sisältää merkittäviä parannuksia vammaisten ihmisten asemaan. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Hallituksen leikkaukset estävät vammaisten oikeuksien toteutumista EDUSKUNNAN SYYSISTUNTOKAUSI on alkanut, ja ensimmäiset Petteri Orpon hallituksen esitykset on käsitelty eduskunnan täysistunnossa. Muun muassa järjestöjen rahoituksen ja yhteiskunnan eri tukien leikkaukset kohdistuvat myös vammaisiin. Suna Kymäläinen kansanedustaja (sd.), Lappeenranta iStock de_12102023_59.indd 59 de_12102023_59.indd 59 3.10.2023 9.41 3.10.2023 9.41. Silti hallitus lyhytnäköisesti ja ideologisesti hakee säästöjä lykkäämällä vammaispalvelulain voimaantuloa. Suomi on jo kesäkuussa 2016 ratifioinut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuk sia koskevan yleissopimuksen. He ovat ihmisiä, jotka eivät kykene yhtä lailla puolustamaan itse omia oikeuksiaan ja valvomaan etujaan. Sen lisäksi, että vammaispalvelulakia ollaan lykkäämässä, hallituksen tulevat säästötoimet heikentävät vammaisten asemaa useaa kautta. Vammaispalvelut ovat keskeinen osa ihmisja perusoikeuksien toteutumista, eikä niistä tule tinkiä. Vammaispalvelulaki säädettiin viime kaudella pääministeri Sanna Marinin johdolla. Vammaiset ovat yksi heikoimmassa asemassa olevista ihmisryhmistämme. Puheet ja teot eivät kuitenkaan selvästi kohtaa. Kuvaavaa hallituksen arvomaailmalle on, että ensimmäisenä esityksenä käsiteltiin vammaispalvelulain lykkäystä. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Kyse onkin ennen kaikkea lailla turvatusta oikeudesta yhdenvertaiseen osallistumiseen yhteiskunnassa. Suomen tulee viipymättä täyttää kansainväliset velvoitteensa ja varmistaa vammaisten henkilöiden oikeuksien tasa-arvoinen toteutuminen. Nyt kuitenkin Orpon hallitus esittää lain voimaantulon lyk käystä vuoden 2025 alkuun saakka
Se, että opintolainan enimmäismäärä nousee, ei lämmitä opiskelijan mieltä, jolla on jo ennestään kymmeniä tuhansia euroja velkaa. Esimerkiksi asumistuen leikkaukset tarkoittavat pahimmillaan satojen eurojen tulonmenetystä kuussa lapsiperheille, joissa joudutaan jo nyt laskemaan tarkkaan jokainen euro. Pahimmassa tapauksessa saman perheen kohdalle osuukin useita eri leikkauksia, jos samaan aikaan leikataan asumistukea ja työttömyysturvaa sekä poistetaan työttömyysturvan lapsikorotus. Valtiovarainministeri Purra on jo ilmoittanut, että hallitus ei aio perua leikkauksia, vaikka vaikutustenarvioinnissa kävisi ilmi, että ne lisäisivät lapsiperheköyhyyttä. Toimeentulotukeen joutuu turvautumaan 47 000 ihmistä enemmän kuin tänä vuonna. 1990-luvun lamassa myös hyvätuloiset osallistuivat talkoisiin maksamalla enemmän veroja. Samalla kun Orpon hallitus ajaa satoja perheitä ahdinkoon, sillä on rahaa alentaa suurituloisimpien verotusta jopa 2 000 eurolla vuodessa, eli lähihoitajan tai vartijan kuukausipalkan verran. de_12102023_60.indd 60 de_12102023_60.indd 60 3.10.2023 10.50 3.10.2023 10.50. Hallituspuolueiden riveistä puolustetaan opiskelijoihin kohdistuvia leikkauksia sillä, että opiskelijoilla jää aikaisempaa enemmän rahaa käteen, kun hallitus korottaa opintotuen tulorajoja sekä opintolainan enimmäismäärää. SOSTE:n mukaan pienituloisten määrä tulee lisääntymään ensi vuonna noin 40 000 ihmisellä hallituksen leikkausten myötä. Monessa perheessä on pian edessä vaikeita tilanteita, jos Orpon hallituksen ajamat sosiaaliturvaleikkaukset viedään läpi. Kyse on arvoista. Orpon hallituksen toimet valtionvelan hillitsemiseksi ajavat opiskelijat yhä lujempaa ylivelkaantumisen tielle. Asumistuen leikkaukset koskettavat kaikkia tuen saajia, mutta eniten kärsivät pienipalkkaiset työntekijät, kuten siivoojat, vartijat, lastenhoitajat, kaupan ja ravintola-alan työntekijät. Opiskelijat maksavat opintojen aikaisesta ylivelkaantumisestaan vuosia opintojen päättymisen jälkeen. 60 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE Hallituksen leikkaukset lisäävät lapsiperheköyhyyttä Nyt on mietittävä, että mikä on kohtuullista. Korkeakoulutuskaan ei takaa tänä päivänä varmaa työllisyyttä saati riittävää toimeentuloa. Suomi ei saa velkaantua, mutta opiskelijat joutavat ylivelkaantumaan entisestään tullakseen toimeen. Se ei ole kestävä tie. SDP:n vaihtoehdossa valtiontaloutta vahvistetaan yhtä paljon kuin hallituksen esityksessä, mutta oikeudenmukaisemmin. Orpon hallitus on kuitenkin valinnut toisen tien. Monet heistä ovat jo nyt pienituloisten lapsiperheiden elättäjiä. Heistä noin 12 700 on lapsia. Lassi Hakonen Opiskelija-aktiivi, jolla on 20 000 euroa opintolainaa. SDP:n mielestä nyt on mietittävä, mikä on kohtuullista. Hallituksen toimet voivat työntää pienituloisista perheistä tulevat nuoret entistä kauemmaksi korkeakoulutuksesta, kun maksuton koulutus vaatii kymmenien tuhansien eurojen velkaantumisen. Isku on ankarin yksinhuoltajille. Eikä se, että opintotuen tulorajat nousevat, lämmitä sen opiskelijan mieltä, joka on valmiiksi burnoutin kynnyksellä. Lisäksi työttömyysturvan 300 euron suojaosuus poistetaan, mikä heikentää kannustusta lyhyiden työpätkien vastaanottamiseen. Täysin kohtuuttomia tilanteita pääsee syntymään, koska hallitus päätti sosiaaliturvaleikkauksista tekemättä ensin kunnollista vaikutustenarviointia päätöksistään. Opiskelijat joutuvat lainalla tai työnteolla opintojen aikana takaamaan riittävän toimeentulon. Kaikkien aidosti saavutettavasta ja maksuttomasta koulutuksesta tulee pitää kiinni. Esimerkiksi Helsingissä asuva, osa-aikatyötä tekevä yksinhuoltaja menettäisi asumistukija työttömyysturvaleikkausten myötä yli 400 euroa kuussa. Asumistuki ja opintoraha eivät entuudestaan eivätkä varsinkaan leikkauksien jälkeen kata opiskelijoiden arjen välttämättömiä kuluja. On selvää, että valtiontaloutta täytyy vahvistaa, mutta se on tehtävä oikeudenmukaisesti ja niin, että heikoimmassa asemassa olevista pidetään huolta. Suurituloiselle satojen eurojen lisäys kuussa ei tunnu missään, mutta pienituloisen arjessa satojen eurojen menetys tuntuu merkittävästi. Perustuslaissa säädetään oikeus välttämättömään toimeentuloon jokaiselle, mutta Suomessa opiskelijat ovat ainoa ihmisryhmä, joka joutuu ottamaan lainaa taatakseen välttämättömän toimeentulon opintojen aikana. SDP esittää oman vaihtoehtonsa hallituksen budjetille syksyn aikana. Maria-Riitta Mällinen Puheenjohtaja Lapin Sosialidemokraatit Opiskelijoiden pakkovelkaantuminen ei ole kestävä tie Orpon hallitus on päättänyt merkittävistä leikkauksista asumistukeen sekä muun muassa opintotuen indeksijäädytyksistä, jotka vaikuttavat heikentävästi opiskelijoiden toimeentuloon
Työntekijät ovat vuoden alusta siirtyneet kunnilta hyvinvointialueiden palkkalistoille. Haasteita ovat muun muassa harmonisointijärjestys ja aika taulu. Nämä ratkaisut tehdään henkilökunnan saatavuuden turvaamiseksi. Leikkaukset ovat nopealla aikataululla tehtyjen lakiesitysten sisällä. Palkkaharmonian saavuttaminen sosiaalija terveysalalla on haasteellista, koska ala on hyvin monimuotoinen. Suuria haasteita ovat esimerkiksi hoitohenkilöstön ja sosiaalialan ammattilaisten saatavuus ja sitouttaminen. Ulla-Maija Kopra aluevaltuutettu (sd.), terveydenhoitaja (YAMK) Leikkausuhka lamaannuttaa Työttömyysturvaan kaavaillut heikennykset hirvittävät. Palkkaharmonialla tarkoitetaan tässä palkkojen oikeudenmukaista ja tasapuolista jakautumista tehtävän vaativuustason mukaan. Oletko mielestäsi turvallisessa, vakaassa työsuhteessa oleva työntekijä taikka toimihenkilö. SDP:llä on vahvat juuret yhteiskunnan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä sekä oikeudenmukaisuuden tavoittelussa. Ajatteletko että sen tekee Joku Muu. Sanna Järvinen de_12102023_60.indd 61 de_12102023_60.indd 61 3.10.2023 10.50 3.10.2023 10.50. Välitätkö siitä, miten muille käy. Itse sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan koulutuksen saaneena ja julkisessa terveydenhuollossa vuosia työskennelleenä näen, että harmonisoinnin suunnittelussa ja edistämisessä keskiöön tulee nostaa asiakasja potilasturvallisuus. Aiemmin minulla on ollut energiaa ja asiat tasapainossa. Empatia on sitä, että pystyy samaistumaan toisen ihmisen kokemukseen. Kun käsittää heikennyksien rajuuden ja laajuuden, pienituloiselta satojen eurojen leikkaukset iskevät ilmat pihalle. Orpon hallituksen esitys työttömyysturvalain muuttamisesta on ahdistavaa luettavaa. Se mahdollistetaan juuri pätevän henkilöstön riittävyydellä. Hyvinvointialueiden tulee tasata eri organisaatioilta tulleiden samanlaista työtä tekevien työntekijöiden palkat. SDP:n yhdenvertaisuuden arvoihin integroituvat myös oikeus tehdä työtä, ihmisarvoiset työolosuhteet ja kohtuullinen palkkka tehdystä työstä. Ne ovat kiireellä menossa valmistelussa eteenpäin. Olosuhteet voivat muuttua lamaannuttaviksi, jolloin aktiivinen, sinnikäskin ihminen luovuttaa, ei ole arkensa ulkopuolella kiinnostunut tai on liian uupunut osallistumaan mihinkään. Laittaisitko aikaasi ja energiaasi siihen, että puolustat kanssaihmisiä yhdessä muiden kanssa. Yksittäisen ihmisen vaikutusmahdollisuudet eivät ole isot. Henkilöstön tärkeimpiä vetovoimatekijöitä ovat työn vaativuuden ja vastuun sekä palkkauksen suhde. Solidaarisuutta on se, että vaikka he eivät itse jaksa, olen mukana myös heidän hyväkseen. 61 Demokraatti Palkkaharmonisoinnin pitää olla oikeudenmukaista ja yhdenvertaista Arvoihin liittyvä kysymys on: missä järjestyksessä ja kuinka nopeasti palkat harmonisoidaan. Solidaarisuutta on, että puolustaa yhdessä muiden kanssa ihmisryhmiä, joiden toimeentuloa leikkaukset silpoisivat. Olen toiminut ammattiyhdistysliikkeessä myös heidän puolesta, joilla ei ole ollut itsellään siihen voimia, kun voimavarat ovat huvenneet jokapäiväisestä toimeentulosta selviämiseen. Lakiesitysten osumaa en voi väistää. En ole yksin ahdistukseni kanssa. Pätkäja osa-aikatyöläiselle nämä lakiesitykset ovat todella lannistavia. Palkkaharmonisoinnissa ei tule viivytellä, se uhkaisi alueemme kilpailukykyä. Harmonisoinnissa ovat arvot tärkeitä. Yksi arvojen ja oikeudenmukaisuuden perustavista kysymyksistä on siis: missä järjestyksessä ja kuinka nopeasti palkat harmonisoidaan. Koetko, että tulevat lakiuhkat eivät kohdistu nyt sinuun taikka läheisiisi. Nyt ihmisiä kutsutaan toimimaan nopeasti joukkovoimana. He, jotka käsittävät lakiesityksien vaikutukset työttömyysturvaan, ovat vakavasti huolestuneita. Nyt asetelma on erilainen. Esimerkiksi terveydenhuollon organisaatioissa työskentelee eri ammattiryhmiä, kuten lääkäreitä, hoitajia, terapeutteja ja tukihenkilöstöä, joilla on erilaiset pätevyysvaatimukset ja vastuut. Rakenneja organisaatiouudistuksessa riittää tekemistä. Palkkaharmonisointi on kirjattu lakiin, mutta toteutuksen tahtia ei. Tässä keskeisenä keinona on mahdollisimman nopea palkkaharmonisointi. Jos ne toteutuvat, vaikutuksissa on vaikea nähdä muuta kuin synkkyyttä. Joukkovoimalla on mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen, luoda painetta ja osoittaa, että näitä leikkauksia ei voi hyväksyä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella palkkaharmonisointi käynnistyi henkilöstöryhmistä, joissa palkkaerot olivat suurimmat ja henkilöstön saatavuus haasteellisinta. Palkkaharmonisoinnissa oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta tulee huolehtia parhaalla mahdollisella tavalla
Pertti tunnettiin kanssaihmisten keskuudessa avoimena ja hyvin sosiaalisena ihmisenä, jonka kanssa oli helppo puhua ja keskustella. Kaupunginvaltuustossa hän oli SDP:n edustajana vuodet 1993–97. Keijo Martikainen Kirjoittaja on Pertin yhteistyökumppani ja ystävä Huominen kasvaa tänään sivistysrahasto.fi anna lahja tuleville sukupolville tue apurahatoimintaamme de_12102023_62.indd 62 de_12102023_62.indd 62 3.10.2023 13.22 3.10.2023 13.22. 62 Demokraatti Mies monessa mukana KUOLLUT YHTEISKUNNALLISESTI SEKÄ kulttuurisesti aktiivinen lappeenrantalainen Pertti Lallo menehtyi pitkällisen sairauden uuvuttamana 77 vuoden ikäisenä. Lappeenrannan Lepolan kappelissa. Työpaikkansa ammattiosastoa hän johti vuodet 2002–2007. Lapsenlapset olivat hyvin läheisiä ja rakkaita. Pertti Lallo siunattiin 16.9. Musiikki oli myös nuorena trumpetin soittoa harrastaneen Pertin sydämessä. Siunaustilaisuuden ilmapiiriä herkisti arkun äärellä hyvästien jätön liikutukseen Pertin pojantyttären laulama Eino Leinon Laulajan laulu. Avioliiton kuluessa Pertistä ja Marja-Liisasta tuli kolmen lapsenlapsen pap pa ja mummo. Laulusta tuli sitten syvällisempi harrastus johon liittyi tasokkaita esiintymisiäkin. Marja-Liisa ja hänen tyttökaverinsa kutsuivat Perttiä ”filmitähdeksi”, sillä hänen kuvansa oli esillä eräässä teatterin mainoksessa. Pertti syntyi Lauritsalassa, hän oli suuria ikäluokkia. Lauritsalan seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston jäsenyys kuuluivat myös luottamustoimiin. elokuuta hoitokodissa Lauritsalassa. Keskeisimpiä niistä olivat Lappeenrannan Ammatillisen Paikallisjärjestön (LAP) johtaminen 20 vuotta vuosina 1985–2005. Vaimonsa Marja-Liisan kanssa vuonna 1965 solmittu avioliitto kesti Pertin poismenoon asti. Pitkän työelämän paikkana hänellä oli Kaukaan tehtaiden energiaosasto, jonka luottamusmiehenä hän toimi 22 vuotta. Uskollisesti miestään lähes joka päivä viimeiset kaksi vuotta hoitokodissa katsomassa käyneen Marja-Liisan lisäksi Perttiä ja pappaa jäivät kaipaamaan läheiset ja lukuisa joukko ystäviä ja kanssakulkijoita. Treffien solmimisen jälkeen Marja-Liisa kertoi sitten kaverilleen sopineensa ”filmitähden” kanssa treffit. Hän toimi kuoron puheenjohtajana kymmenen vuotta vuosina 2008–2018. Pertti toimi elämänsä aikana monissa eri tehtävissä, lähinnä erilaisissa ammattiyhdistysja kunnallisissa tehtävissä. Pertti lauloi Kaukaan Laulumiesten kuorossa. Lisäksi Pertti oli järjestelytehtävissä monissa paikallisissa tapahtumissa. SAK:n paikallisradion Saimaan Aaltojen hallituksen puheenjohtajuus ja ohjelmien teko kuuluivat hänen toimintaansa. Hakalin talo (Lauritsalan työväentalo) tuli hänelle tutuksi jo pikkupoikana, kun hän sisäisti työväenliikkeen ja talon hengen sieluunsa yhdistyksen nuorisoja kisällitoiminnassa. Hän nukkui pois aamupäivällä 16. Aina kun yhteistä aikaa jäi, Pertti tykkäsi leikkiä ja laulaa lapsille. Heidän ensitapaamisensa tapahtui humoristisesti siten, kun mitään puhumaton Pertti käveli tansseista Marja-Liisan perässä hänen kotiovelleen, jossa he sopivat seuraavaksi illaksi treffit. Monessa mukana olleen miehen luottamustoimina olivat myös monet lautakuntien jäsenyydet ja neljän vuoden välein pidettyihin Paperiliiton liittokokouksiin osallistuminen – yhdeksän kertaa. Pertti liittyi Metalliliittoon vuonna 1963 ja seuraavana vuonna Paperiliittoon, jonka jäsen hän oli kuolemaansa asti
:D Lehti, verkko ja some de_12102023_63.indd 63 de_12102023_63.indd 63 3.10.2023 13.24 3.10.2023 13.24. HÄME • Lahden seudun Wanhat Toverit. Mahdolliset muistamiset Keski-Suomen Hoivasäätiön tilille FI03 5290 0220 8599 10 viite: Ruoppila60 95 VUOTTA 70 VUOTTA 60 VUOTTA Syntymäpäivät KUOLLUT KOKOUKSET Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Pukeutukaa sopivasti ulkoilua varten. Ohjelman jälkipuoliskolla tutustumme kävellen Helli Jalaksen opastamana Lahden Radiomäen historiaan. 70 vuotta Kristiina Hellsten kaupunginja aluevaltuutettu, Turku 21.10. 63 Demokraatti ...ei vähennä autoilua vaan kävelyä ja pyöräilyä, lisää vammoja, hankaloittaa näkörajoitteisten liikkumista... Mahdolliset onnittelut voi ohjata omaishoitajien jaksamisen tukemiseen KSR:n Nils Robert af Ursinin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Kristiina Hellsten. Ilo lukea. Kaffetta tarjolla Turun Seudun Omahoitokeskuksessa, Vanha Hämeentie 105, Turku, perjantaina 20.10.2023 klo 13-16. Puheenjohtaja. Lämpimästi tervetuloa. Ooo oli jooli olijo li jooo o! 95 vuotta Irene Sorsa Helsinki 20.10. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Irene ja Kalevi Sorsan rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Irene Sorsa. Vapaamuotoinen vastaanotto la 21.10. klo 10.45. Kokoonnumme yhdessä Vantaan Wanhojen Tovereiden kanssa Lahden kaupungintalon valtuustosalissa ma 23.10. 60 vuotta Ahti Ruoppila alueja järjestöasiantuntija, Jyväskylä 18.10. Ilmoitathan tulostasi ennakkoon: ahti.ruoppila@sak.fi. klo 15.00-18.00 Survon kartano, Siltakatu 25, Jyväskylä. Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hilden kertoo Lahden ajankohtaisista asioista
Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 64 Demokraatti RISTIKKO 18/2023 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Nimi: Osoite: N de_12102023_64.indd 64 de_12102023_64.indd 64 4.10.2023 11.14 4.10.2023 11.14
65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 64 35 21 89 7 28 96 37 41 5 51 74 89 23 6 89 62 53 17 4 35 17 64 98 2 72 41 98 56 3 47 29 16 35 8 93 58 72 64 1 16 83 45 72 9 RISTIKON 16/2023 RATKAISU 14.9. ais ud ok u. TI TI TYY Timo Sparf timo.sparf@demokraatti.fi de_12102023_64.indd 65 de_12102023_64.indd 65 4.10.2023 11.14 4.10.2023 11.14. Kirkkaus soljuu kirkkauden päälle. Lin nut päätyvät autojen väliin ennen kuin kääntyvät toisiaan päin ja alkavat silmit tömästi hakata. Kalalokki on kaunis lintu pyöreine päi neen ja puhtaine väreineen, kauneim piamme. Meno on väkivaltaista ja kestää kauan. Tutun ja tavallisen kauneus jää helposti huomaamatta. Aina vain, kylki kyljessä, minuuttitolkulla. Hävinnyt ei ole kuol lut, tällä kertaa, vaan muutaman tovin päästä nousee sekin lentoon, parkkihal lin katolta pesäpaikkansa menettäneenä. Voittaja lehahtaa sii villeen ja huutaa. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Leena Tuomivirta Helsingistä. Nokka vangitaan tiukasti nokkaan, jotta sillä ei voi puhkoa silmiä tai rei’ittää kaulaa. Siivillä lyödään, kunnes lopulta toinen lokeista jää asvaltille rie puna makaamaan. Keiteleen yö hymyilee. co m 6 3 9 8 1 8 2 4 6 1 6 5 3 5 7 4 2 1 8 6 5 5 3 8 2 1 2 7 9 K un katson kaupunkiparvek keeltani pihamaalle, kaksi lok kia tepastelee grillikatoksen luona vieri vieressä pyöräteli neen ja pöytien alta, penkkien taitse. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Lokit kaijattavat asioitaan. Aurinko kurkistaa jo huomiseen, värjää pilvet mennessään ja kohta tullessaan kin
Kun menin 40 vuotta sitten Aamulehden Helsingin toimitukseen töihin, siellä oli kulttuuritoimituksen pomona tunnettu kirjailija ja kulttuuripersoona Erkka Lehtola. Seisoin koko ajan, kunnioituksesta. Sanoin, että joo-o. Sanoin Erkalle, että voisin ruveta kirjoittamaan arvioita poliittisista kirjoista. Sehän ei johdu siitä, että olisin hommassa jotenkin erityisen hyvä vaan siitä, että tällä alalla ei ole kilpailua. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Politiikan toimittajat ovat portinvartijoita Myös kirja-arvostelijana vastuu on sama – ohjata mihin huomio kiinnittyy, sanoo eläkkeellä oleva politiikan toimittaja Unto Hämäläinen. Vapaaehtoisia ei löydy vieläkään. Olen siis pitänyt syksystä 1965 alkaen kirjapäiväkirjaa. ”Tässä on niitä, valitse niistä ja lähetä minulle viesti, mitkä haluat arvioida”. Otin Lehtolaan yhteyttä, esittelin itseni ja kerroin, että olen eduskuntatoimittajana. Se on ilmestynyt vasta pari päivää sitten. Olin ollut vähän aikaa siellä töissä, ja eräänä päivänä luokseni tuli henkilö, jonka tunsin ulkonäöltä, mutta emme olleet koskaan tavanneet. Rekrytointitilanne oli hyvin nopea. Kun olin jäämässä eläkkeelle, kulttuuritoimituksen Antti Majander otti yhteyttä ja kysyi, voisinko jatkaa kirja-arviointien tekemistä. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Aloitin oppikoulun 11-vuotiaana vuonna 1965. Se jatkuu tavallaan tässäkin työssäni, koska aika harva tarttuu näihin kirjoihin, joista kirjoitan, mutta yritän innostaa ihmisiä lukemaan sellaisia kirjoja, joihin mielestäni kannattaa kiinnittää huomiota. SDP:n puoluehistoriaa. 3 2 1 de_12102023_66.indd 66 de_12102023_66.indd 66 4.10.2023 11.17 4.10.2023 11.17. Olen aina ollut hirmu kiltti, ja kun ei sanottu, koska pitää lopettaa, olen jatkanut sitä tähän päivään saakka. Ensimmäisenä syksynä hän kysyi, mitä kirjoja me oppilaat olimme lukeneet viime aikoina. Saat kirjoittaa niin paljon kuin haluat.” Sitten rupesin kirjoittamaan niistä. Halusin tämän kolmanneksi kirjaksi sen nimen takia: Portinvartijat – kamppailu tiedon vapaudesta. Mikko Majander: Kylmän sodan ja ristiriitojen puolue – SDP:n historia 4, 1952–1957 Olli Seuri, Hannu-Pekka Ikäheimo: Portinvartijat – kamppailu tiedon vapaudesta Kati Katajisto: Väyrysen ja Kääriäisen korkean profiilin aika 1981–1991 – Keskustan historia 6 Keskustan historian kuudes osa, joka kertoo Väyrysestä ja Kääriäisestä. Se on ehkä parasta, mitä koulusta koskaan sain. Hesari julkaisee sen silloin, kun julkaisee. Kirja on aivan tuore, ja olen juuri kirjoittanut siitä arvion. Rebekka antoi meille tehtäväksi alkaa pitää kirjapäiväkirjaa siitä, mitä luemme. Tätä kirjaa en ole vielä lukenut. Oli vähän aikaa hiljaista, ja sitten kuulin, kuinka Erkka nauroi ja sanoi: ”Olet ensimmäinen toimittaja, joka vapaaehtoisesti tarjoutuu kirjoittamaan poliittisista kirjoista. Vuoden 1986 alussa siirryin Hesarin politiikan toimittajaksi. Kirja ilmestyi tämän vuoden tammikuussa, ja tein siitä kirja-arvion Hesariin. Hän esittäytyi: ”Pekka Tarkka, kulttuuritoimituksen päällikkö” ja jatkoi, että ”Erkka on soittanut minulle ja sanonut, että sinä olet kiinnostunut kirjoittamaan poliittisista kirjoista”. Minä, jos kuka, olen ollut portinvartijana työssäni politiikan toimittajana. Suomenkielen opettajana oli Rebekka Räsänen, joka oli myös kirjailija ja kirjastonhoitaja. Aina välillä hän kyseli, mitä olemme lukeneet, mutta hän ei koskaan sanonut, milloin kirjapäiväkirjan pitäminen pitää lopettaa. Kirjoitin Hesarille politiikan kirja-arvioita vuoteen 2017 asti, 31 vuotta
Tra deka jä senedu t -20 % tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi de_12102023_002.indd 1 de_12102023_002.indd 1 2.10.2023 14.53 2.10.2023 14.53. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.
PAL.VKO 2023-43 00 74 43 -2 31 8 KALEVALA Lönnrot riimitteli omiaan kansalliseepokseen DEMOKRATIA Kohti sääty-yhteiskunnan lakien säätelyä TURPO Kollektiivinen peiliin katsomisen paikka 12.10.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 18 /2 3 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 18 • 20 23 / 12 . lo ka ku ut a Kuka johtaa Suomessa talouspolitiikkaa, poliitikot vai valtio varain ministeriön supervirkamiehet. ROBOTTIHOIVA TEEMA Inhimillisyys vai teho Talouspiiskuri de_12102023_001.indd 1 de_12102023_001.indd 1 3.10.2023 9.21 3.10.2023 9.21