Demokraatti 12.11.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

M arras ku u TA 201 5 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Hallitus lisäämässä byrokratiaa ? vastoin puheitaan? ?Tässä on tulossa pysyviä heikennyksiä? Helsinki tyrmää asuntojen tulorajat ...6?7 Työntekijät torppaavat täysin pakkolait ...5 ?Suomi ei saa olla ilmastosopimuksessa perässähiihtäjä. Erossaoloaika on piinaavan pitkä. Kari Hulkko Isien merkitys lasten elämässä unohtuu usein. ...3 120 vuotta TOR STA I 12. Hinta 1,20 e (sis.alv) Etäisät jatkavat taistelua ...16?19 ...16?19 Lari Kunnas matkustaa Espoosta Iisalmeen kerran kuussa tapaamaan kahta lastaan. N:o 172, 007443-15-46
Rahaa suunnataan muun muassa työllisyyttä lisääviin toimiin, joiden vaikutukset näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä. Maailman suurin panimoalan yritys Anheuser-Busch InBev on tehnyt yli 100 miljardin dollarin eli 93 miljardin euron tarjouksen suurimmasta haastajastaan SABMilleristä. Jos kauppa onnistuu, AB InBev myy kilpailusyistä SABMillerin osuuden yhdysvaltalaisesta Miller Coorsista. Lehtikuva / Marja Airio Isyyden haurasta kannattelua Pelastavat mäkättäjät Arki 21 Saksa suree Helmut Schmidtiä 22?23 Sarjakuvat, yhdistys24 toiminta, radio ja tv Vihellys Tali- ja sinitiaisen sekä viherpeipon laulua kuulee jo yleisesti Etelä-Suomessa ja muidenkin tiaisten sekä ainakin koskikaran on kuultu tapailleen lauluaan. Päätoimittaja: Mikko Salmi Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: 09 701 041 (vaihde) Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Tampere ja ympäristö: . 12.11. Nimipäivät tänään: Virpi (ruots.) Konrad, Kurt Nimipäivät huomenna: Kristian, Ano (ruots.) Kristian, Krister 4?5 6?7 Myller: Suomelle vahva rooli ilmastosopimuksessa Pirkanmaan demarit äänestävät puheenjohtajasta, pääkirjoitus Helsinki torppaa tulorajojen palauttamisen Elämänmeno 8?9 10?11 12?13 14?15 16?19 20 -6...-1 -1...3 3...5 Demokraatti.fi Uutiset 3 Aurinko nousee: Helsingissä 8.10 Oulussa 8.43 Aurinko laskee: Helsingissä 15.57 Oulussa 15.20 Työntekijöiden yhdenvertaisuus vaarantuu hallituksen sekametelisopassa. Tarja Filatov Twitterissä Tapaus Toivakka. Muu Suomi: puh. 0800 96675 puh. marraskuuta. PAU kertoo myös useista muista työnseisauksista 25. Pohjanmaa, varhaisjakelu: . 0200 71000. yksi historian suurimmista yrityskaupoista. ni PAU on ilmoittanut uusista työtaisteluista. 0200 30011 puh. Ulkomaille perustetut kiinteistöyhtiöt hyötyvät miljardien veroreiästä. Timo Harakka Twitterissä Suruttoman hahmon suorittajat Rakkauden oikku käskynä Raskaat aiheet, ilmava toteutus Päivä kuvana Kirjavisa Uutiskertaus n PAU ilmoitti työtaistelujen laajenemisesta. Afri- n Panimoalalle jättifuusio . Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: . Posti- ja logistiikka-alan unio- n Sipilä: Afrikka-rahasto on Maltan huippukokouksen keskiössä. 0200 55888 puh. Helsingissä postia ei jaeta. Kohteena ovat lisäksi Helsingin postikeskus ja terminaali, Vantaan logistiikkakeskus ja ulkomaantuotanto sekä Liedon logistiikkakeskus ja terminaali. . kan maiden vakauttamista varten perustettava rahasto on tänään alkavan huippukokouksen tärkeimpiä asioita, arvioi pääministeri Juha Sipilä (kesk.). EU:n lupaamassa rahastossa on Sipilän mukaan tähän mennessä kasassa noin kaksi miljardia euroa. Rahaston avulla yritetään puuttua muuttoliikkeen perussyihin lähtömaissa. marraskuuta. Työnseisaus koskee sanomalehtien jakelua pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla kahden viikon kuluttua 25. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Mikkeli Uutistoimitus 050 5543430 toimitus@demokraatti.fi ilmoitukset@demokraatti.fi tilaajapalvelu@demokraatti.fi etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Lisätietoja: www.demokraatti.fi
Valtioilta on pyydetty jo etukäteen lupauksia omista kansallisista ilmastotoimista. Mutta valitettavasti näiden lupausten perusteella maapallon keskilämpötila nousisi 2,7 asteella. Lämpötilan nousemisen riskirajaksi on kuitenkin asetettu kaksi astetta vuosisadan loppuun mennessä. . Meillä itsellämme on se käsitys, että olemme edelläkävijöitä. puhumattakaan energiatehokkuudesta. Suomi kuului myös paremminkin jarruttelijoihin, kun EUmaat sopivat tavoitteesta lei- kata kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. . Perusteluna oli, että Suomen teollisuus on niin energiaintensiivistä, joten tällaiset tavoitteet nostaisivat energian hintaa, Myller kertoo. Hänen mielestään Suomen kannattaisi nähdä ilmastotalkoot mahdollisuutena. Kiina on myös noussut johtavaksi aurinkoenergian käyttäjäksi. USA:n presidentti Barack Obama taas haluaa kunniakkaan lopun viimeiselle presidenttikaudelleen. Tältä näyttää Shanghai lintuperspektiivistä. ??SDP:n Myller arvioi Pariisin ilmastosopimusta Suomen ei pidä tyytyä perässähiihtäjän rooliin YK on toiveikas, että peli ei ole vielä menetetty taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Myllerin toiveikkaat ajatukset liittyvätkin Riitta Myller. näiden maiden asenteen hienoiseen muutokseen. . Pariisissa tai hyvin nopeasti kokouksen jälkeen pitäisi sopia pitkäjänteiset ja sitovat tavoitteet, jotta tuohon kahteen asteeseen päästään. Ilmastotoimet vauhdittavat teknologista kehitystä. EU pyrkii siihen, että rahoitus tulisi muistakin kuin julkisista lähteistä. . Kiinassakin on nähty, että maan on päästävä massiivisesta hiilenkäytöstä eroon. Osaamista Suomessa ei puutu. . Näin onkin bioenergiassa, joka nostaa Suomen uusiutuvien energiamuotojen osuutta erittäin paljon, Myller toteaa. Mutta esimerkiksi aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisessä Suomi on jäänyt monen muun jalkoihin . Myller toivoo, että valtiot huomaavat sen edut: Energiatehokkuus ja ?Nykyinen kunnianhimon taso ei riitä.? uusiutuva energia alkaa olla hyvää bisnestä, joka luo talouskasvua. Suomella on vielä kirittävää Marja Luumi Demokraatti Eduskunnan ympäristövaliokunnan demarit järjestivät keskiviikkona tilaisuuden, jossa pohdittiin myös sitä, onko Suomi edelläkävijä vai perässähiihtäjä ilmastokysymyksissä. . UUTISET 12.11.2015 3 AFP Photo / Johannes Eisele Kiinassakin on havahduttu, että hiilenkäyttö on saatava kuriin. Hän on pitänyt ilmastonmuutosta esillä ahkerasti. Kehitysmaat saatava mukaan talkoisiin Kehitysmaiden saaminen mukaan ilmastotalkoisiin on äärimmäisen tärkeää. EU-maat ovat muiden teollisuusmaiden ohella luvanneet rahoittaa kehitysmaiden ilmastotoimia vuositasolla 90 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä. . Lupauksia on, mutta niiden käytäntöönpano on vaikeampaa, Riitta Myller toppuuttelee. Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat moittineet sitä, että Suomi ei ole nähtävästikään lisäämässä omaa panostustaan. Myllerin mukaan yhtenä syynä nihkeyteen on se, että päästö- kauppatuloja ei voi ohjata enää ilmastorahoitukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyinen kunnianhimon taso ei riitä. Meidän pitää nousta edelläkävijöiden joukkoon, jotta saamme uusiutuvan energian tuotantoa Suomeen ja sitä kautta työpaikkoja. Kiina ja USA:kin havahtuneet Maailman suurimmat ilmastopäästöjen tuottajat Kiina ja Yhdysvallat eivät tähän mennessä ole liiemmin innostuneet ilmastotalkoista. Yksi etappi on marraskuun lopulla, kun maailman valtiot kokoontuvat Pariisiin kansainväliseen ilmastokokoukseen. Kansanedustaja, SDP:n ympäristötyöryhmän puheenjohtaja Riitta Myller on samalla kertaa toiveikas ja epäilevä, saadaanko Pariisissa mitään tärkeää aikaan. . Julkinen raha voisi toimia moottorina, joka houkuttelisi yksityistä sektoria mukaan kumppanuusohjelmien kautta, Myller arvioi.
Se on nostanut kykyä osallistua nopeaan yh- teiskunnalliseen keskusteluun. . Suomessa on tapahtunut merkittävä 1,3 prosentin nytkähdys. Tuemme muita ja luomme olosuhteita, hän määrittelee. Vuodet ovat tuoneet realismia sen suhteen, mihin piirin resurssit riittävät. Anna-Liisa Blomberg . Nyt hän johtaa Nokian sd-valtuustoryhmää. 39-vuotias Lehto työskentelee yhteyspäällikkönä vakuutusyhtiössä. Niin kansanedustajille kuin kunta- ja maakuntatasolla. Keskeistä on pyörittää organisaatiota ja hoitaa vaaleja. . Meillä on erittäin hyvät mahdollisuudet onnistuessamme nousta jälleen maakunnan suurimmaksi puolueeksi. Roope Lehto lähti mukaan poliittiseen toimintaan vuonna 2001, mistä lähtien hän on ollut mukana valtuusto- ja lautakuntatyössä. Tutuksi ovat tulleet myös kaupunginhallituksen jäsenen ja varajäsenen tehtävät. Siksi, että moni päättäjä on harrastanut tämän tyyppistä . Vaikka 1,3 tuntuu Suomen synkässä taloustilanteessa mitättömän pieneltä luvulta, on kehityksen suunnan kääntyminen merkittävää. Hän on ollut aktiivinen toimija SDP:ssä nuoresta iästä lähtien. Tuon verran on Tilastokeskuksen mukaan Suomen teollisuustuotanto noussut syyskuussa. Myös puolueen kannatus on ollut olosuhteisiin nähden hyvää Pirkanmaalla. Tulevat kuntavaalit tulevat olemaan merkittävät SDP:n kannalta, hän painottaa. . Tammi-syyskuun aikana tilaukset ovat kasvaneet 3,4 prosenttia edellisvuodesta. Jussi-Pekka Ahonen haluaa piirin reagoivan poliittiseen keskusteluun nykyistä nopeammin. Vakiduuni on hänelle osoittanut, mihin suuntaan järjestötoimintaa kannattaa viedä. Pudotuksen takana on viime vuoden syyskuun poikkeuksellisen korkea arvo, joka selittyy muun muassa muutamalla telakkateollisuuden suurtilauksella. Ahonen asettui ehdolle piirijohtoon Operaatio Vakiduuni -kansalaiskampanjasta saamiensa kokemusten johdosta. . marraskuuta klo 10 alkaen Tampereen työväentalon Konsu?salissa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä käsitellään piirikokoukselle tehdyt aloitteet. Kokouksessa ovat päätösvaltaisia edustajia piirin sääntöjen mukaan vuodeksi 2015 valitut piirikokousedustajat. tosin laillista . Koen, että voimme myös piirissä tehdä asioita uudella tavalla ja aiempaa aktiivisemmin. Syyspiirikokous la 21.11. ?? ?? ?? ?? ?? Pirkanmaan sosialidemokraattien sääntömääräinen syyspiirikokous pidetään lauantaina 21. Piiri omaksuu SDP:n oppositiopolitiikan kärjet ja ottaa ne käyttöön yhteistyössä paikallisosastojen kanssa, hän linjaa. Ahoselle SDP on ennen kaikkea kansanliike. . 4 12.11.2015 UUTISET ??Roope Lehto sai haastajan Jussi-Pekka Ahosesta Pirkanmaan demarit äänestävät puheenjohtajasta Pirkanmaan sosialidemokraattien sääntömääräisessä syyskokouksessa 21. marraskuuta äänestetään puheenjohtajasta. Istuva puheenjohtaja, nokialainen Roope Lehto on saanut haastajan ylöjärveläisestä Jussi-Pekka Ahosesta. . Valintani tarkoittaa sitä, että lähdemme aktiivisesti tekemään työtä ihmisten kanssa heidän asioittensa parantamiseksi Pirkanmaalla. Tämä edellyttää myös piirihallituksen jäsenten ja aktiivitoimijoiden kouluttamista uuteen tapaan toimia. Ilmapuntari Vastatuulta. Eurot verokarhulta paratiiseihin jemmaavan verosuunnittelun suitsiminen olisi Euroopassa toteutettavissa EU-tason lainsäädännöllä. Säteilyturvakeskuksen mukaan riskit ovat suuret. Teollisuustuotanto oli heinä- ja elokuussa miinuksella ja koko vuoden saldo on edelleen 1,7 prosenttia pakkasella. Tuotannon kasvunytkähdyksestä huolimatta teollisuuden uusien tilausten arvo laski syyskuussa yli 30 prosenttia. Lisäksi pelätään, että soten muuttuminen vaarattomaksi kestää kauemmin kuin ydinjätteelle arvioitu 250 000 vuotta.. Miksi päättäjät eivät tätä tee. Vielä riittää voimia ja tahtoa taistella aatteemme ja ihanteidemme puolesta, sanoo Roope Lehto. Hän kokee piirin pärjänneen puolueen sisällä. . Eri puolilta maata on tullut toiveita, että hallitus samalla päättäisi loppusijoittaa sote-esityksensä samaan paikkaan. Piirin puheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2010. Lehto näkee piirin vahvasti järjestöllisenä toimijana, jonka tehtävä on antaa poliitikoille tukea. Johtamani kampanja on lisännyt aktiivitoimijoiden määrää ja tuonut toimintaan uusia ihmisiä, jotka haluavat toimia kanssamme paremman yhteiskunnan hyväksi, hän kertoo Numeropalvelu prosenttia vähemmän pimeyttä. Mikä on soten puoliintumisaika? Hallitus päättää tänään ydinjätteen loppusijoituksesta Eurajoen Olkiluotoon. Piirikokous on avoin kaikille SDP:n jäsenille. Poliittisen tilannekatsauksen pitää kansanedustaja Tarja Filatov. Kokouksessa valitaan piirille puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja piirihallituksen jäsenet kaudelle 2016?2017. ?Piiri omaksuu SDP:n oppositiopolitiikan kärjet? Jos Ahonen valitaan, hän sitoutuu siihen, että Pirkanmaan SDP näkyy ympäri Pirkanmaata ja pitää aktiivista yhteyttä paikallisosastoihin ja kunnallisjärjestöihin. . Olen pyrkinyt siihen, että meillä on pirkanmaalainen porukka, joka puhaltaa yhteen hiileen, Roope Lehto sanoo. Vakiduunissa kertyi haastajalle kokemusta Ilkka Yrjä Demokraatti 1,3 33-vuotias hallintotieteiden kandidaatti Jussi-Pekka Ahonen toimii Ylöjärvellä kolmannen kauden kaupunginvaltuutettuna ja asukaslautakunnan puheenjohtajana. Ahonen työskentelee Metallityöväen liitossa nuorisotoimitsijana. Soten pelätään pulpahtavan pintaan yli 400 metrin syvyisestä kalliohaudasta. verosuunnittelua. Eilen tästä jäi kiinni ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.) ja aiemmin paljastui liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) kytkös veroparatiisiyhtiöön. UV-säteilyä
Seurauksena on nykyistäkin pahempi kaaos, jos jäsenmaat linnoittautuvat itsekkäästi kansallisten ratkaisujensa taakse. n n n nykyisen Euroopan historiassa valtavat. Viimeisissä veikkauksissa on puhuttu viikoista. Yhteiset eurooppalaiset linjaukset ja ratkaisut ovat kuitenkin välttämättömiä. Urakkaan on silti ryhdyttävä. Afrikan johtajien kanssa puhutaan EU:n mahdollisuuksista apuun alueilla, joissa pakolaisongelma syntyy. Muutokset ovat välttämättömiä, jotta Suomen talous saadaan nousuun, työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla sanotaan. Akavan laskelmien mukaan muutokset leikkaisivat 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan vuosituloista keskimäärin 1 350 euroa. Menossa on useita erilaisia prosesseja ja ohjelmia. Jos samanlaisia tuloja saavalla on pitkä loma, vuosituloista lähtee lähes 3 000 euroa. STT ?Muutokset ovat välttämättömiä, jotta Suomen talous saadaan nousuun, työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla sanotaan.? Kupla AFP Photo / Jewel Samad Kunnon kintailla tarkenee kelillä kuin kelillä. EU-johtajat yrittävät välttää vielä suuremman kaaoksen Maltan Vallettassa alkoi eilen EU:n ja Afrikan johtajien kokous, jossa pakolaiskriisiin etsitään ratkaisuja. Tilanne aiheuttaa paineita myös Suomessa. Talven kynnyksellä ihmisiä majoitetaan telttoihin, mikä tuntuu käsittämättömältä. Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi politiikan toimittajille keskiviikkona, että reilusti yli puolet turvapaikanhakijoista tullaan palauttamaan lähtömaihinsa. Sen jälkeen ryhdyttäisiin automaattisesti soveltamaan näitä nykyisiä parempia työehtoja, Koskinen sanoo STT:lle. Hän ennustaa hankalia työehtoneuvotteluja, jos työnantajapuoli yrittää saada kirjattua työehtojen heikennyksiä seuraaviin sopimuksiin. Lakimuutoksilla tavoitellaan viiden prosentin parannusta yritysten kustannuskilpailukykyyn. . ja erityisesti . Jopa Ruotsi, joka on aina suhtautunut myönteisesti siirtolaisiin, joutui ilmoittamaan, että raja tulee vastaan. On spekuloitu myös sillä, kuinka kauan Schengen-sopimus vapaasta liikkuvuudesta kestää nykyistä menoa. Jos siinä onnistutaan, uusista suomalaisista hyötyy koko yhteiskunta. Sisäministeriö on ilmoittanut, että tulijoille ei löydy enää sisämajoitustiloja. Tarkoitus on samalla hioa EU-maiden kesken tähänastista yhtenäisempää linjaa. Epäonnistuminen taas merkitsee vielä enemmän rahanmenoa ja bonuksena vielä kasvavaa pahoinvointia. PakolaistulVan Mittasuhteet oVat antti.vuorenrinne@demokraatti.fi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Pakolaiskriisin yhteydessä on sanottu jo ääneen, että jos EU ei löydä yhtenäisiä ratkaisuja, koko unionin olemassaolo voidaan kyseenalaistaa. Päivittäin maahan saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on taas kasvussa. UUTISET 12.11.2015 5 Lehtikuva / Heikki Saukkomaa Pääkirjoitus Antti Vuorenrinne AFP Photo / Filippo Monteforte Maltan pääkaupungissa La Vallettassa valmistauduttiin keskiviikkona EU:n ja Afrikan maiden pakolaiskriisiä käsittelevään huippukokoukseen. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly (vas.) ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. Työntekijäjärjestöiltä tyrmäys hallituksen työelämäpaketille Työntekijäkeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava tyrmäävät hallituksen työelämäpaketin, joka lähti eilen lausuntokierrokselle. Järjestöjen mukaan luonnoksen henki on, että työehtojen heikennykset ovat pysyviä, vaikka niitä esitetään määräaikaisiksi kolmeksi vuodeksi. Hallitus ehdottaa muun muassa, että sairausloman ensimmäinen päivä olisi palkaton, vuosilomaa lyhennettäisiin, lomarahoja leikattaisiin sekä loppiainen ja helatorstai muutettaisiin palkattomiksi vapaapäiviksi. Lisäksi hallitus esittää, että työnantajan olisi järjestettävä irtisanotuille työllistymistä edistävää koulutusta. Lakimuutokset tulisivat voimaan kesällä 2016, ja näin ollen ne vaikuttaisivat työehtosopimuksiin, joista sovitaan tämän jälkeen. SAK:n päälakimies timo koskinen sanoo, että vanhat, paremmat ehdot on jätettävä ?lepäämään?, jotta ne voidaan ottaa uudelleen käyttöön, kunhan pakottavan lainsäädännön kolmen vuoden määräaika umpeutuu 2019. . Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Mikko Salmi. rahasta. Suomeen ei tunnetusti mahdu useampia kuin yksi kohu kerrallaan. Kun Suomessa on ällistelty hallituksen sote-kriisiä, muu Eurooppa on yrittänyt etsiä eväitä, joilla kasvava pakolaistulva saadaan aisoihin säällisin keinoin. Mutta hyvältä asiat eivät näytä. Orvon arvion mukaan liikkeellä on väärää tietoa Suomen kriteereistä, joilla turvapaikkoja myönnetään. Tämä tarkoittaa sitä, että hallituksen tai ainakin sen sisäministerin mielestä huomattava osa tänne tulleestä väestä hakee parempaa elintasoa eikä ole turvapaikan tarpeessa. Olisi mielenkiintoista tietää, mihin Orpo perustaa arvionsa. Sisäministeri on kuitenkin oikeassa siinä, että sekä pakolaisten palauttaminen lähtömaihin että heidän kotouttamisensa ovat molemmat jättimäisen isoja haasteita ja ponnistuksia. Tarvitaan paljon rahaa ja tietotaitoa, jotta tänne jäävät kotoutetaan onnistuneesti. Kyse on myös
Lausuntoaika päättyi 5.11. Tulorajat koskisivat uusien asukkaiden valintaa valtion tuella rakennettuihin vuokraja osaomistusasuntoihin. Kyseessä olisi Lufthansan työntekijöiden kaikkien aikojen pisin lakko. Lakko jatkui, vaikka työtuomioistuin katsoi tiistaina ulosmarssin olleen laiton, koska työntekijäpuolta edustava liitto UFO ei ollut kertonut tarkasti tavoitteistaan ja vaatimuksistaan. Tulorajojen tarkistaminen myös vaihtojen yhteydessä edellyttäisi merkittävää työvoiman lisäystä ja merkittäviä kuluja tietojärjestelmiin, lisäänty- Rane Aunimo Demokraatti Esimerkkejä tulorajoista 1 aikuinen ja lapsi: 4190 euroa 1 aikuinen: 3540 euroa Uusi Saimaan maakunta saa kannatusta . Lisäksi jatkossa myös asuntoa vaihdettaessa olisi tarkistet- tava, mahtuuko hakija tulorajoihin. Tuossa selvityksessä todettiin, että hyvätuloisten hakijoiden osuus ei ollut kasvanut eikä juuri kukaan valituista ylittänyt aiemmin olleita tulorajoja, kaupungin lausunnossa sanotaan. Helsinkiä huolestuttaa myös se, että tulorajojen tarkistamisvelvoitteen piiriin ehdotetun asuntokannan koko on niin suuri. . 6 12.11.2015 UUTISET ??Jatkaako hallitus byrokratiatalkoita lisäämällä byrokratiaa? Helsinki torppaa Valtion tukemiin Ara-vuokraasuntoihin ollaan hallitusohjelman mukaisesti palauttamassa tulorajat Helsingissä ja Tampereella. Asukasvalinnasta poistettiin tulorajat vuonna 2008. Muutos aiotaan viedä läpi pelkkänä asetusmuutoksena. Ympäristöministeriö lähetti asetusmuutoksen lausuntokierrokselle syyskuussa. Hyväksytyn lausunnon puolesta äänestivät molemmat kaupunginhallitukset demarijäsenet Osku Pajamäki ja Pilvi Torsti. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen linjausten perusteella näyttää varsin todennäköiseltä, ettei Etelä-Savo saa omaa sote-aluetta ja lähimmät laajan päivystyksen sairaalat ovat toisten maakuntien alueella. Asia on herättänyt närää pääkaupungissa. Asetusmuutosta puolsivat vain keskustan ja kokoomuksen edustajat. . Hallitusohjelman kirjausta vuokra-asukaskelpoisuuden tarkistuksesta 5 vuoden välein ei sen sijaan esityksestä löydy. Helsinki: Lisää kuntien rasitusta Helsingissä kaupunginhallitus suhtautuu asetusmuutokseen kriittisesti. Ratkaisu oli Lufthansalle kuitenkin vain symbolinen voitto, koska oikeus kielsi lakkoilun vain tiistain ajaksi ja ainoastaan yhdellä lentokentällä. Lufthansan lentäjät ovat kiistelleet jo pitkään yhtiön kanssa. Esitän, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa ja suomalaisen aluehallinnon uudelleenjärjestelyn myötä pitäisi harkita vakavasti uuden Saimaan maakunnan luomista. Näin sanoo Teemu Hirvonen, joka aloittaa Kaakkois-Suomen sosialidemokraattien puheenjohtajana vuoden vaihteessa. Hirvosen mukaan yhdistämällä nykyiset Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakunnat uudeksi Saimaan maakunnaksi olisi mahdollista luoda vahva ja väestöpohjaltaan (noin 280 000 asukasta) riittävän suuri kokonaisuus turvaamaan alueen asukkaiden palvelut ja vaikutusvalta sekä vahvistamaan alueen elinvoima. . Tulorajojen poistamisen jälkeen ympäristöministeriö teki vuonna 2010 arvioinnin siitä miten asunnon hakijoiden ja asunnon saaneiden rakenne on muuttunut. Myöskään Etelä-Karjalan tilanne ei ole selvä, johtuen alueen pienestä väestöpohjasta. Nämä seikat ja merkittävä aluehallinnon uusjako, johon kuu- 2 aikuista: 6020 euroa luu nykyisten maakuntaliittojen lakkauttaminen velvoittaa pohtimaan tulevaisuuden ratkaisuja ennakkoluulottomasti. (Demokraatti) Lufthansan lakko vaikuttanut satojentuhansien matkoihin Teemu Hirvonen. Saksalainen lentoyhtiö Lufthansa perui keskiviikkona 900 lentoa lisää lentäjien lakon vuoksi. Viime perjantaina alkaneen lakon aikana yhtiö on perunut tuhansia lentoja, mikä on vaikuttanut satojentuhansien matkustajien lentomatkoihin. Lakon on määrä päättyä perjantaina
nettiadres sissa, joka oli kerännyt keski viikkoiltaan mennessä lähes 500 allekirjoitusta. Siinä ei uhata yleislakolla, mutta kan nustetaan yliopistojen ammat tiliittoja poliittiseen lakkoon esimerkiksi pääsykoe tai tent tilakon muodossa. Tämä muutos on ty perä. Niitä sovellettaisiin huhtikuusta 2016 eteenpäin. Asukasvalinnassa myös va rallisuus ja asunnontarve olisi vat edelleen tasavertaisia ver tailuperusteita. Asukkaaksi olisi edelleen valittava se, jolla on pienimmät tulot, vähiten va rallisuutta ja suurin asunnon tarve. Posti ilmoittaa antaneensa myös varoituksen Lapin jake lupalvelujen pääluottamusmie helle sopimattomasta käytök sestä. Se ei kannusta asukasta kehittymään työmarkkinoilla, koska pienikin tulojen nousu voi johtaa asunnon menettä miseen. ?Hölmöläisten hommaa? SDP:n helsinkiläinen kaupun ginvaltuutettu, kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan jä sen Nasima Razmyar varoit taa toistamasta Ruotsin vir heitä. STT Työnantaja heitti postilaisia ulos työpaikalta Työnantaja on poistanut toista sataa Postin työntekijää työpai koiltaan, kertoo Yle. Työntekijäpuolen mukaan työntekijät poistettiin sen jäl keen, kun he olivat kieltäyty neet perehdyttämästä vuokra työvoimaa. asuntoon tai omistusasuntoon, myös sen tekee. Vihreä kuntapoliitikko Tuomas Rantanen on puoles taan huomauttanut blogissaan, että kahden ylimmän tulokym menyksen asukkaat valtion tu kemissa vuokraasunnoissa keskittyvät niin sanottujen en tisten yleishyödyllisten raken nuttajien (VVO ja Sato) koh teisiin, joissa vuokra voi val takunnallisen vuokratasauksen takia olla pääkaupunkiseudulla markkinavuokrien tasolla ja ylikin. Haluammeko todella alueita, joissa on vain pienituloisia? Kannattaa katsoa Ruotsiin, mitä tarkoittaa, kun asuinalueet eriytyvät. Soveltaminen alkamassa huhtikuussa 2016 Helsingin kaupungin omistamia, valtion tukemia asuntoja on noin 50 000. Postin mukaan pääluotta musmies oli maanantaina kiel tänyt SOL Henkilöstöpalvelu jen työntekijöitä tekemästä yli töitä ja uhkaillut heitä epäasial lisesti viitaten fyysiseen väki valtaan. Postin mukaan asia on käyty pääluottamusmiehen kanssa läpi. Adressin noin 350 allekirjoittajan jou 2 aikuista ja 3 lasta: 7870 euroa kossa on edustajia 12 yliopis tosta, heistä suuri osa profes soreita ja lehtoreita, HS ker too. Halu ammeko todella alueita, joissa on vain pienituloisia. Asun noissa elää noin 95 000 asukasta. Asetusmuutosten on tarkoi tus tulla voimaan vuoden 2016 alussa. (STT) 12.11.2015 7. UUTISET tulorajojen palauttamisen vää hallinnollista työmäärää ja kustannuksia verrattuna mah dolliseen ja hyvin vaikeasti mi tattavissa olevaan hyötyyn. Kaupunginhallitus katsoo myös, että asetuksen muutok sella luotaisiin kuntalaisille uusi kannustinloukku ja vah vistettaisiin asuinalueiden so siaalista eriytymistä. . Siinä ei ole tolkkua. Leh den mukaan runsaasti yliopis toväkeä on mukana myös toi sessa koulutusleikkausten vas taisessa kannanotossa. Suomen asuntopolitiikassa on ollut hyvää se, että erilaiset ihmiset asuvat keskenään, ei vätkä asuinalueet eriydy toisis taan liikaa. Vuokratyövoi man käyttö on yksi kiistakapu loista. Hänestä tulorajojen pa lauttaminen on ?hölmöläisten hommaa?. . Asia on Postin puolelta loppuun käsitelty. Postialan työkiistan sovit telua jatketaan perjantaina valtakunnansovittelijan joh dolla. Posti ja logistiikkaalan am mattiliitto PAU ja työnantaja liitto Palta neuvottelevat siihen asti keskenään. (STT ReutersAFP ) Yliopistoissa väläytetään yleislakkoa Joukko korkeakoulujen työnte kijöitä on ilmoittanut olevansa valmiina yleislakkoon, jollei pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus peru kaavaile miaan koulutusleikkauksia. Järeitä vastatoimia väläyte tään ?Kannanotto leikkauspo 2 aikuista ja 2 lasta: 7270 euroa litiikkaa vastaan. Ylimpään tuloluokkaan kuului 3 pro senttia. Razmyarin mukaan ihmiset eivät käytä järjestelmää hyväk seen ainakaan ongelmaksi asti. Helsingin kaupunginhallitus on samaa mieltä, sillä se sanoo lau sunnossaan, että suuri osa sel laisista Aravuokraasuntojen asukkaista, joilla on mahdolli suus siirtyä joko asumisoikeus Lähde: Ympäristöministeriön muistio 2 aikuista ja lapsi: 6670 euroa eläkejärjestelyistä, palkasta ja yhtiön suunnitelmista laajentaa halpalentotoimintaansa. Kaupungin omistamien asuntojen lisäksi Helsingissä on noin 30 000 muuta tuettua asuntoa, joiden asukasvalintojen valvonta kuuluu kunnalle. Kannat taa katsoa Ruotsiin, mitä tar koittaa, kun asuinalueet eriy tyvät. Hallitus tavoittelee, että valtion tukemat vuokraasun not ohjautuisivat asuntomark kinaalueilla niitä eniten tar vitseville, siis pienituloisille. Ympäristöministeriön muis tion mukaan valtion tuella ra kennettujen vuokraasuntojen asuntokuntien vuokralaisista 56 prosenttia kuului pääkau punkiseudulla neljään alim paan tuloluokkaan. Allekirjoit tajista suuri osa on Helsingin ja Turun yliopistojen sekä Åbo Akademin työntekijöitä. Asiasta kertoi ensimmäi senä Helsingin Sanomat
Olen väsynyt. oli silloin esimerkki jäykästä, byrokraattisesta ja liian mutkikkaasta kielestä. Lopulta sähellysten jälkeen pankinjohtaja on valmis maksamaan lainan yli kolminkertaisena, kunhan Anttonen pokaa hänen vaimonsa. Otto vai pano on ajankohtainen ja osuu niin uusliberalistisen talousjärjestelmän kuin parisuhdenormienkin rakenteisiin. Näytelmä on katalonialaiskirjailija Jordi Galceranin käsialaa, ja teksti toi miehelle Espanjassa vuoden parhaan näytelmäkirjailijan Cerespalkinnon vuonna 2014. Suomessa esitys on nähty aiemmin Lilla Teaternissa Lainavaimo-nimellä. Ääni Kristian Uusitalo . seuraavan esimerkkivirkkeen: ?Suurin osa väestöstä tekee s:tavaa työtä.. Anttosen hahmo tekee teräviä huomioita nykyajan taloudesta ja yhteiskunnasta. Otto vai pano . Sitä ei kuitenkaan tule, kun koko näytelmäpuolisko on yhtä sanamiekkailua ja jankkaamista lainapapereiden allekirjoittamisesta ja avioliiton pyhyydestä. Tykitys ei kuitenkaan ole turhaa. Miehet heittävät myös sovinistisia väitteitä, joiden, alun kauhistelun jälkeen, huomaa osuvan oikeaan. Väliajan jälkeen johtaja on saanut hermoromahduksen ja vaimoltaan häädön, joten on keski- Pankinjohtaja (Jukka Rasila, seisomassa) saa asiakkaakseen Anttosen (Kalle Lamberg) Linnateatterin Otto vai pano -näytelmässä, jossa yhden lainan vakuudeksi tulee lopulta avioliiton pelastaminen.. Siperian yleisötuntemus osoittaa, että vuonna 1966 painettu arvoteos ei kuvaa Suomessa nykyään vallitsevaa väestön ja suorittamisen suhdetta tarkasti. ?Suorittaminen. Vaikuttavinta eivät ole hurjat temput vaan valoisat tunteet. Velvoite ja kontrolli voivat olla ulkoa asetettuja. Pieni liioittelu olisi komediassa paikallaan, mutta meininki on mennyt suorituskulttuurissa niin mahdottomaksi, että liioittelu ei ole mahdollista. Hankalasta asetelmasta huolimatta Siperia hulluttelee urhoollisesti. Heiskanen osaa täyttää odotukset ja jättää niitä myös tahdikkaasti täyttämättä. Hän tekee kauniisti koskettavaa näyttämötyötä. Muranen on monipuolisuusmies, joka on tehnyt viime aikoina ohjaustyön Tampereen kummallekin isolle laitosteatterille. Suorittaja voi myös säätää velvoitteensa ja kontrollinsa itse itselleen. Totta on sekin, että löin riemullisia ylävitosia sen kunniaksi, että esitys on niin lyhyt. Rooleissa Marika Heiskanen ja Miika Muranen Pelleilemättömän pohdinnan ja näyttämöllisen hauskanpidon rinnastamisessa on riskinsä, mutta nyt ne vältetään. vai lainataanko vaimo. Katsoja imaistaan informaatiotulvaan heti ja jätetään odottamaan hengähdystaukoa. Nyt hän näyttää pienen ammattiteatterin näyttämöllä, mitä muuntautumiskyky voi tarkoittaa. Suorittajat koostuu leikkisistä sketseistä. ?Suorittajat. -komediassa sanoja suoltavat näyttelijät Jukka Rasila ja Kalle Lamberg. Naiskaksikko klaaraa parin tunnin pulputuskomedian kirkkaasti, mutta Rasila ja Lamberg joutuvat hakemaan yhteistä säveltä kauemmin. Pentti Kotkaniemen ohjaamassa näytelmässä Anttonen (Lamberg) saapuu pankinjohtajan (Rasila) luo pyytämään lainaa, mutta ilman mitään uskottavia vakuuksia. Mutta se on muutakin. Elämän hassun mäiskeen pohjalla on surua. eikä pelkästään ?oppimisesta?. ei ole työelämänäytelmä, vaan elämänäytelmä. Velvoite ja kontrolli Siperialla on tapana käsitellä raskaita ja sameita aiheita kevyesti ja kirkkaasti. Kaunista ja liikuttavaa, melkein itkettävää surua. Heiskanen on, miten sen nyt sanoisi, suurenmoinen fyysinen suoriutuja ja suorittaja. Suorittaminen on moninkertainen arvoitus. Muranen kykenee ikään kuin seisomaan hupaisan näyttämähahmonsa rinnalla ja luomaan traagisen jännitteen hahmonsa ja itsensä välille. Suorittamisen tragedian päätökseksi näyttelijät istuvat levollisesti vanhoissa kiikkutuoleissa. Toivo alkaa lupsutella kurttuisia silmäluomiaan. Suorittamisen pakko koskee kaikkia, vauvasta vaariin . Videoiden kuvaus ja leikkaus Eeva Tuomi . vai lainataanko vaimo alkaa Jukka Rasilan supernopealla papattamisella pankin lainakäytännöistä. Esityksen visuaalisuus ja äänisuunnittelu: Työryhmä . Sitten he uhkaavat ilkikurisesti, että kesto venytetäänkin yli kolmeen tuntiin. Huomaan, että siperialaiset ovat hyvin perillä ainakin minun asioistani. Mitä oikeastaan teemme, kun suoritamme? Miksi suoritamme silloinkin, kun pidämme suorittamista sairaana toimintana? Teatteri Teatteri Siperia: Marika Heiskanen ja Miika Muranen: Suorittajat Ohjaus Miika Muranen . mutta ei ehkä sittenkään mummoon! Pertti Julkunen Sähellystä ja sivalluksia normihetteikössä Linnateatteri luottaa tämän syksyn ohjelmistossaan duojen voimaan. Suorittamisen kierous on muun muassa siinä, että se voi tuntua luonnolliselta ja välttämättömältä, omaa ja yhteistä etua edistävältä toiminnalta. Vauvat, vaarit . 8 12.11.2015 ELÄMÄNMENO Suruttoman hahmon suorittajat Teatteri Siperian näyttelijät Marika Heiskanen ja Miika Muranen aloittavat esityksensä arvioimalla yleisönsä tilaa. Silti me suoritamme. Nykysuomen sanakirja antaa verbistä ?suorittaa. Haluan suorittaa yhdessä paikassa olemisen mahdollisimman nopeasti, jotta pääsisin heti suorittamaan toisessa paikassa olemista. Selvää on, että rohkea arvaus osuu katsomon kaikkiin ihmisiin. He tietävät, että olemme väsyneitä. Suurin osa väestöstä ei tee suorittavaa työtä, sillä työllisiin kuuluu tilastojen mukaan alle puolet suomalaisista. Uutuuskomedian avaus saa sen sijaan uskomaan, että jokainen suomalainen kuuluu suorittajiin. Toinen puoliaika rullaa sulavammin, mutta terävät yhteiskuntasivallukset jäävät pois. Jukka Rasila hermoheikkona pankinjohtajana on osuva roolitus, mutta ahdistus ei yllä aivan katsomoon asti. Valot Esa Näykki . Niiden väliin on leikattu videohaastatteluja, joissa esikoululaiset, koululaiset, opiskelijat ja lopuksi vanhukset miettivät vakavissaan suorittamisen mieltä. ja mummot Siperia kohtaa elämänäytelmässään saman ongelman, jonka kanssa se on paininut aikaisemmin työelämänäytelmissään. Niin tapahtuu myös nyt. Kielenhuoltajat esittivät saman kysymyksen 70-luvulla. Rooleissa Jukka Rasila ja Kalle Lamberg tyttävä pelastamaan parisuhde. esitystä seuratessa voi kauhulla muistella Espanjan pankkikriisiä ja sen järjettömiä lainasummia. Teatteri Linnateatteri Jordi Galceran: Otto vai pano Suomennos Sanna Niemeläinen . Verbiin liitetyt laatumääreet olivat oikeita, mutta huoltajilta jäi huomaamatta, että suorittaminen + verbi tarkoittaa usein eri asiaa kuin pelkkä verbi. Samalla näyttelijän moraali näkyy hänessä parhaimmillaan. Miesten kohtaamisen mullistuessa törkeät keinot otetaan käyttöön. Linnateatteri on valinnut näytelmän osuvaan aikaan . Tällöin hän toimii ulkomaailman odotuksia koskevien olettamustensa mukaisesti. Yksi reitti suorittamisen patologisoitumiseen lienee siinä, että oma itse ja kuvitteelliset toiset sekoittuvat keskenään omaa itseä orjuuttavalla tavalla. Hän osaa panna itsensä alttiiksi ja säilyttää samalla koskemattomuutensa. Näyttämölle syntyy kauniisti kontrastinen keskusteluasetelma, jossa suorittamisen arvoitus sopivissa suhteissa ratkeaa ja jää ratkeamatta. Miksi puhua ?opintojen suorittamisesta. He arvaavat, että olemme olleet iloisia tiedosta, jonka mukaan näytelmä kestää vain tunnin. Suorittaminen on jotakin seinähullua ja irti päästämätöntä. Ohjaus Pentti Kotkaniemi . Olemme suorittajia. Apuun tulee Anttonen, joka opettaa kehut ja tavat naisten hurmaamiseen. Esitys on hauska, hullunkurinen ja lämpimän humoristinen. ?Rantarouvat?-näytelmän hoitavat kokeneet leidit Sinikka Sokka ja Jaana Saarinen, ja ?Otto vai pano . Lavastus Niina Suvitie ? Puvustus Anniina Kuula . Toiseksi on toteutumista koskevaa kontrollia ja arvostelua, joiden kohteiksi suorittaja antautuu. Ensinnäkin on suunnitelma tai velvoite, jonka suorittaja hyväksyy ja jonka toteuttajaksi tai täyttäjäksi hän suostuu. Opintoja voi suorittaa mitään oppimatta ja oppia voi opintoja suorittamatta. Siperia näytti, miten suorittaminen kiinnittää suorittajan yhteiskuntaan kahdella moraalisella siteellä. Kalle Lamberg tekee itselleen Sivaltavaa jankkaamista Harvoin näytelmän nimellä tyhjennetään koko ensimmäisen puoliajan tapahtumat. Anttonen uhkailee kellistävänsä johtajan vaimon, jos ei saa lainaa
Tässä kohtaa näytelmä viestii, että ihan tavallisten ihmisten elämässä aidolla välittämisellä ja naapuriavulla on vielä sijanbsa. Rooleissa Seppo Halttunen, Anna-Leena Sipilä, Metsälintu Pahkin, Jari Pahkin-Hämäläinen, Elina Varjomäki, Kaapo Pahkin.. Äiti huolehtii pojastaan lujalla kädellä, mutta rakastavasti. Lavastus ja puvut Heini Maaranen . Äiti päästää pojan viettämään iltaa uusien kavereidensa kanssa. on yksinkertainen, pieni näytelmä tärkeästä aiheesta. Se panee miettimään, millainen elämä on elämisen arvoista. Vai sitä, että elämässä tapahtuu koko ajan jotakin uutta ja erityistä. Je löytyy sellaista välittämistä yhä todellisuudessakin enemmän kuin uskommekaan, vaikka väitetäänkin, etteivät ihmiset piittaa toisistaan kaiken kiireen ja keskellä. Seppo Halttunen tekee KUT:n Pieni raha -sovituksessa Jason-pojan roolin rauhallisen taitavasti. Sanomista tulee kahden naisen välillä, mutta sopu solmiutuu lopulta. Kadun varjoisammalle puolelle eksyneet, omatunnoltaan arempi Vanessa (Elina Varjomäki) ja kovanaama Mikki (Jari Pahkin-Hämäläinen) valottavat nuorten näköalattomuutta ja elämän vaikeuksia, joita eivät itse saa oikein hallintaansa. Anja Salminen Teatteri Keski-Uudenmaan teatteri Sirkku Peltola: Pieni raha Ohjaus Esko Vuorio . Katsojaa ei päästetä helpolla puheenvirrassa. Musiikki Altti Uhlenius . Vai onko se sittenkin vain sitä, että päivät sujuvat tasaiseen, jopa yksitoikkoiseen tahtiin ilman suurempia mullistuksia? Peltolan näytelmä on nimenomaan tuon jokapäiväisen, yksinkertaisen elämän ylistystä. Näytelmän keskiössä ovat äiti ja hänen lievästi kehitysvammainen aikamiespoikansa. Onko se sitä, että yritetään haalia omaisuutta mahdollisimman paljon. Hän on varmistanut pojalleen turvatun tulevaisuuden, kun hänestä aika jättää. Paljon jännittävää ei heidän elämässään tapahdu, mutta ei ole tarviskaan. Eräänä päivänä Jason-poika kuitenkin tutustuu kaupunkimatkallaan mielenkiintoisiin ?ystäviin? ja alkaa haluta vaihtelua elämäänsä. On joka tapauksessa hienoa, että komediaa voi tehdä ilman naamanvääntelyä tai liiallista kaksimielisyyttä. Ellinoora Sandell Milena Ainali Järistyksiä tavallisten elämässä Sirkku Peltolan kirjoittama ?Pieni raha. Valot Jukka Laukkanen . Hän todentaa pojan yksinkertaista persoonaa hellyttävän sympaattisesti ja uskottavasti. Vakuuttavasti näyttelevät myös Anna-Leena Sipilä emomaisena äitinä ja Metsälintu Pahkin vähän äksympänä naapurin Ilsenä. ELÄMÄNMENO 9 12.11.2015 Venla Moisala Teatteri Siperia Suorittajat-esityksen eräässä episodissa Miika Muranen ja Marika Heiskanen koettavat ?suoriutua äitiyden haasteista?. hyvin tyypillisen koomisen roolin levottoman nuorena miehenä. Siitä alkaa seikkailu, joka johtaa traagikoomiseen loppuun. Tärkeä henkilö on myös naapurin Ilse, joka tukee poikaansa odottavaa äitiä karhealla, mutta ystävällisellä tavallaan
Kaijamari Sivill WSOY 2015, 350 s.. Meno yltyy hurjaksi, kun esimerkiksi karjaa vainoavia villikoiria ajetaan kiinni ja surmataan lassoilla. Kohtalokas hullaantuminen Vanhan Lännen hiipuminen kehystää ydinjuonta, John Gradyn selittämätöntä rakastumista tai hullaantumista. Tilan cowboyt liikkuvat yhtä paljon avopakuilla kuin ratsain. Suuri osa tekstistä on replikointia ja tarinointia. Vielä vahvemmin kuvataan se, mikä ei muutu koskaan. Rajatrilogia ajoittuu vuosiin 1949?52, jolloin toinen maailmansota vaikuttaa yhä vahvasti. Muut, epäjärjestyksessä ilmestyneet osat ovat avaus Kaikki kauniit hevoset (1992/2014) ja kakkososa Matka toiseen maailmaan (1994/1995). McCarthy (syntynyt 1933) on USA:n proosarealismin grand old man, jonka kymmenen romaania kehittyvät tyyliltään ja teemoiltaan yhtenäisiksi. Billyn mieleen John Grady tuo Boydin, jonka muisto ei jätä isoveljeä rauhaan. Uhattu elämäntapa Romaani kuvaa työmiehiä karhealla realismilla, ellei naturalismilla. 10 12.11.2015 ELÄMÄNMENO Rakkauden oikku kohtalon käskynä Uutuuskirja ?Tasangon kaupungit. Epileptikkona hän on omilleen vieras mutta myös pyhä. John Grady vakuuttaa rakastavansa Magdalenaa ja haluavansa tämän vaimokseen, yrittäen ostaa tytön vapaaksi Billyn välityksellä. Jotkut vanhoista muistavat ensimmäisenkin, samoin Meksikon vallankumoukset vuosisadan alussa. Toisen maailman rajalla Avausosassa lapsuudenystävät John Grady Cole ja Lacey Rawlins lähtevät 16- ja 17-vuotiaina teksasilaisilta kotitiloiltaan Meksikoon. Palattuaan John Grady päätyy yksinäiseksi kiertolaiseksi. Toisessa osassa Meksikoon matkaa samantyyppinen nuorukainen Billy Parham pikkuveljensä Boydin kanssa. Psykologia jää epäselväksi, mutta mukana on suojelua, velallisuuden tunnetta, halua elämänmuutokseen ja itsetuhoisuutta. Billy yrittää turhaan puhua ystävälleen järkeä. Tragedian vääjäämättömyydellä John Grady vie pakkomielteensä päätökseensä, jonka jälkeen Magdalena, John Grady ja parittaja ovat kuolleet. Tuhoon johtavat julmuudet kuvataan kauhistuttavan yksityiskohtaisesti. Voimaton Billy jää todistamaan ystävänsä viimeisiä hetkiä. Elinikäinen vaeltaja John Grady uhmaa kohtaloa, alistuen väistämättömään tappion. viimeistelee yhdysvaltalaisen Cormac McCarthyn kuuluisan Rajatrilogian (1998) kokonaan suomennetuksi. Sen lakonisuus ei estä kirjaamasta sattuvia yksityiskohtia. Syntyy kokonaisen vuosisadan aikakirjaa, joka näyttää elinehtojen ja ajatusten muutokset ruohonjuuritasolla. Lyhyt ja suora puhe ei sulje pois hienotunteisuutta, eikä yhteishenki kaipaa liikoja sanoja. Ranchin laajuus edellyttää pitkiä ratsastusretkiä, joissa luonnon mahti vallitsee. Rajatrilogian lisäksi monet teoksista sijoittuvat Texasin ja Meksikon rajaseuduille, joskus syvälle Meksikoon. Romaanien vaellustarinat ulottuvat USA:ssa muuallekin. Aiheet ovat 1800-luvun puoliväliltä jopa nykyaikaan. Läpäisevänä teemana on peruuttamaton muutos, joka näkyy pikkukaupungeissa autoina ja televisioina. Vaarallisella ja väkivaltaisella reissulla John Grady rakastuu suurtilallisen tyttäreen, mutta avioliitto on sosiaalisesti mahdoton. Ohimennen John Grady kiinnostuu naisesta, joka koituu hänen kohtalokseen. Orpo maalaistyttö Magdalena on 16-vuotias prostituoitu, joka oli myyty parittajalle 13-vuotiaana. Ensimmäisen osan hahmoja ei näy, mutta luontaisena hevosmiehenä Boyd muistuttaa John Gradya. Päätösosa alkaa eteläisessä Uudessa Meksikossa hevostilalla, jota pyörittää ilman naisväkeä pieni, kiinteä miesjoukko. Miehet ja satunnaiset vastaantulijat puhuvat kaikenlaisesta, eivät koskaan tyhjän päiten. Nyt on toisin. Ranchin miehet tapaavat pistäytyä rajan eteläpuolen bordellikapakoissa. Pikkuveli kohoaa paikalliseksi kuuluisuudeksi, mutta saa väkivaltaisen lopun. Sievistelemätön kerronta vaikuttaa melkein fyysisesti. Siellä nähdään myös John Grady ja Billy, mutta heidän kohtaamistaan ei selosteta. Tilan väki on lojaalin omistautunutta, mutta John Grady ja vähän vanhempi Billy ystävystyvät erityisen läheisesti. Se tarkoittaa myös kaiken ennalta määräytymistä, perimmäistä muuttumattomuutta. Kirjat Cormac McCarthy: Tasangon kaupungit. Rajatrilogia 3. Suom. Hevoset ja heidän salattu viisautensa ovat jälleen keskeisiä. Miehet tietävät elämäntapansa kuihtuvan. Perinteinen elinkeino ei menesty, ja armeija aikoo ottaa alueet haltuunsa. Hänellä oli aiemmin Meksikossa romanttisesti mahdoton rakkaussuhde, mutta sen saattoi tulkita yleväksi. Jonkinlainen kohtalonusko hallitsee kaikkia hahmoja
Varsinkin loppu on järisyttävä. Epilogi tavoittaa hänet 78-vuotiaana elinikäisenä vaeltajana 2000-luvulla. Kubi. Esimerkiksi käy kohta, jossa saksalaisten Mukana on tekijän pidättyväisyydestä huolisaapumista T?ekkiin täsmällisestivasta kuvaillut matta hienoja mielipiteitä ja tyylikkäitä oivallukkertoja tunnustaa heti seuraavaksi, ettei ole ti- sia: ?Prahan yllä leijuu vuonna 1942 mustavalkoilanteen todenmukaisuudesta varma: ?En itse asi- sen valokuvan tunnelma.? assa tiedä, saapuiko Prahaan ensimmäisenä juuri Kahteen osaan jakautuvan kirjan ensimmäipanssarivaunu. Saattueeseen turvautuminen on hänestä vat ihmisen elämän suunnan. HHhH:n tekijä täydellisesti. HHhH on historiallinen romaani. Hän ei usko, että kukaan, varsinkaan alistetut t?ekit, uhkaisivat hänen valtaansa. Heydrich vähättelee onasta ryhtyä määrittelemään hetkiä, jotka muutta- gelmaa. ja Jozef Gabcík murhasivat hänet maanista taidemuotona. Heydrichin asui elämänsä viimeiset vuosalamurhan jäljillä Huijareita ja det Prahassa ja kukisti siellä Gummerus 2015, 344 s. silmänkääntäjiä vastarintatoiminnankovin otSuom. Taina Helkamo tein. vai syntyikö se prosessin aikana. Meksikossa mielenmaisema nousee myös ikiaikaisesta historiasta. ja Gabcik ovat puolestaan suoraselkäisiä ja älykkäitä sotilaita, jotka Esa Mäkijärvi ovat valmiita kuolemaan pelastaakseenmaailman Heydrichin kaltaiselta roistolta. Kuten Binet kirjoittaa, Heydrichin mahti saa hänet ylimieliseksi. He muokkaavat tateavan tyylin. Ensimmäinet on keksinyt suurimman osan siitä itse. Kirja palkittiin vuoden 2010 Prix väntahtoiset on upea kirja, se ei ole historialliGouncourtilla. ELÄMÄNMENO 12.11.2015 11 Pyövelin kuolema Laura Ware Tälle luo taustaa tasankoluonnon jylhä ylivoima. Ensimmäinen on täy- reita näkökulmia toiseen maailmansotaan, modellinen natsi: julma, tehokas ja horjumattoman neen kertaan käsiteltyyn aiheeseen. Kahden tappajan, t?ekkiläisen Kubi?in ja slovakialaisen Gabci- Juhani Ruotsalo Cormac McCarthyn maineikas Rajatrilogia on viimein saatu kokonaan suomennetuksi. Reinhard Heydrich oli natsien kauhugallerian kylmimpiä tyyppejä, ?Prahan teurastaja. Romaanin sävy on juuri oikea. välillä. ja Jozef Ga- ten veroinen taidonnäyte. Sen päähenkilö, saksalainen soesikoisromaani ?HHhH . Jopa John Grady sanoo, että on asioita, joista ei voi tehdä päätöksiä. Tragedian jälkeen Billy lähtee tilalta kierteleväksi työntekijäksi. Bi- viarkkitehdin, ja Heydrichin välille. Ne auttavat uskollinen Adolf Hitlerille. kertoo Heydrichin ja hänen murhaa- julmuuksiin. En ole edes varma, pikkuporvarillista ja tyylitöntä, epäsopivaa häonko sellaisia hetkiä olemassa.? nen arvolleen. Teksti on kuitenkin juuri sopivan ristiriitaista. HHhH:n helppolukuisuus kertoo Laurent Se elää jännitteestä itsevarmuuden ja epäilyksen Binet?n taidosta. ja ?lopullinen ratkaisu? - joukkotuhotermin lanseeraaja.. (2008). 101) uksia. Hän kertoo muun muautoon heitetyllä pommilla. assa Jonathan Littellin romaanista ?HyväntahRanskalaisen Laurent Binet?n (syntynyt 1972) toiset. HHhH on Littellin Hyväntahtoiskilöt Reinhard Heydrich, Jan Kubi. Se on sekoi- kehittää jännitteitä Albert Speerin, Hitlerin hotus faktaa ja fiktiota, tosiasioita ja kuviteltua. Heydrichin salamur- tilas, sekaantuu toisen maailmansodan aikaisiin han jäljillä. Kääntäjä Taina Helkamo on tavoittanut erinomaisesti Binetintyynen ja to- jareiksi ja silmänkääntäjiksi. hänen kollegansa liikkuu Prahassa joskus ilman Kertoja epäilee itseään: ?On epäilemättä uskali- henkivartijoiden suojaa. Mu- sen sivistys saa toiminnallisemman jälkimmäikana on kuitenkin myös runsaasti todellisiata- sen miehen hämilleen. (s. Speer hämmästelee, että pahtumia, mikä on omiaan sekoittamaan lukijaa. Romaani toimii tyylillisesti lähes pahtumia mieleisekseen ja tekevät todellisista henkilöistä kirjojensa hahmoja. Huolellisesti rakennettu jännite purkautuu siinä tyydytYlpeys käy tävällä tavalla. Hän ja Slovakian, syntyyn. HHhH . Joukkojen kärjessä kulkevat yk- sessä osassa kuvataan Reinhard Heydrichin eläsiköt koostuivat ilmeisesti pääosin sivuvaunulli- mää ja toisessa hänen murhaansa ja sen seurasista moottoripyöristä.. HHhH:ssa todetaan, että vaikka Hyjiensa tarinan. Hänen menestyksensä käskynhaltijana perustuu hänen häikäilemättömyyteensä: ?Hän käyttää poliittista valtaansa mestarillisesti: luo samanaikaisesti kauhun ilmapiirin ja saa kansan hyväksynnän toimilleen.? Ylpeys käy lankeemuksen edellä -asetelma on hyvin romaanimainen. Se on käännetty monille kielille, sesti tarkka. Romaanikirjailijoita kuvaillaan HHhH:ssa huinyt myös suomeksi. Molemmat tuovat tuobcík tuntuvat eläväisiltä. Binet ei anna lukijan unohtaa, että tarina on fiktiota, joskin faktoihin perustuvaa sellaista. Sillä ei kuitenVaikka Laurent Binet välttää tunteilua, päähen- kaan ole väliä. Kyvykkään Heydrichin kuolema ei pysäytä natseja, mutta se vaikeuttaa heidän toimintaansa huomattavasti. Betoniväylien halkomassa autiomaassa hän kohtaa tai uneksii profeetallisen vanhuksen. Vanhuksen pitkä saarna ennalta määrätystä kohtalosta huipentaa unenomaisella logiikalla kaiken, mikä näytti jo osoittautuneen todeksi puoli vuosisataa sitten Meksikossa. Reinhard Heydrich (1904? kin, sankarillisuus johti välilliKirjat 1942) oli saksalainen SS-kensesti myös erilleen vuonna 1969 raali ja Böömin ja Määrin projoutuneiden valtioiden, T?ekin Laurent Binet: tektoraatin käskynhaltija. Hänellä on ärsyttä- meitä muistamaan natsien pahuutta ja heidän rivän kimeä ääni, mutta muuten Heydrich vastaa koksiaan. arjalaista ihannetta. Häntä kutsuttiin muun Vaikka kerronta on vaivatonta muassa Prahan teurastajaksi. ja sutjakkaa, HHhH:n nimettöHeydrich menehtyi kesäkuussa 1942, kun agen- mällä kertojalla on huomattavia epäilyksiä rotit Jan Kubi. Jää epäselväksi, suunnitteliko Bilankeemuksen edellä net HHhH:n epätavallista rakennetta jo alussa HHhH koostuu lyhyistä täsmällisistä luvuista
Hän kertoo kokemuksia maailmalta ja muistaa hyvin Eilan lapsuuden kesät huvilalla. Sen vaikutus on vaikea kantaa, siitä haluisi päästä. Kokemus tulee jakaa. Matti Saurama Onko ilmastonmuutos vain salajuoni? Vietnamin sota sai alkunsa kun pohjoisvietnamilainen sota-alus hyökkäsi yhdysvaltalaista USS Maddoxia vastaan. Hehkulamput ja muut tekniset laitteet on tahallaan tehty lyhytkestoisiksi. Afrikkaan viedyissä kondomeissa oli aidsia levittävää öljyä. Estonia upotettiin tahallaan laivaan piiloitetulla pommilla. Breivikin sijasta Utoyan verilöylyn ja Oslon pommien takana oli laaja sotilaallinen operaatio. Ilmastonmuutos on juoni talouskasvun pysäyttämiseksi. Koko maailmaa hallitsee taloudellisesta ja poliittisesta eliitistä koostuva New World Order. Melkoisia väitteitä. Tekijän harjaannus ja paneutuminen kannattelevat sitä. Armas aika on luettava ääneen. Äkkiä lintua ei enää näy, se on parantunut. Tarina tuo myös kasvun esille, yhtä lailla aikuisissa ja pienessä pojassa. Ne vievät lapsen elämää vuorottain, solmiutuvat toisiinsa ja osaavat kadota hetkessä. Lapsi on voima, josta huokuu luottamus huomiseen ja jota ilman tarina olisi jäänyt pelkäksi aikuisten esiintymislavaksi. On kesä. Todellisuus ja mielikuvitus ovat lapsen päässä kuin parhaat kaverit. Historia on siitäkin vaikea ala, että menneisyyden tapahtumat ovat . Eräänä kesäpäivänä Kimmo löytää rannasta siipirikon lokin ja alkaa hoivata sitä. Tummat pilvet syntyvät ajasta, sodasta, elävät ihmisten mielissä. Pohjoisvietnamilaiset eivät tosin hyökänneet Yhdysvaltoja vastaan, vaan puolustusministeri vääristi tietoja sodan oikeuttamiseksi. Kylmä sota tuotti aikoinaan paljon salaliittoteorioita, kuten sen, että amerikkalaiset lavastivat kuussakäynnin päästäkseen Neuvostoliiton ohi kilpailussa kohti suurta päämäärää ja että J. Me elämme erilaisten salaliittoteorioiden maailmassa, ja edellä oleva lista on osa Jonas Sivelän teokseensa ?Kaiken takana on salaliitto. pettyi. Lapsestaan hän ajattelee, että tämä elää ajattomuuden armossa, ajan armottomuus ei häneen koske. Lapsen elämässä hän näkee syvän mielen, jota hän ei itse ole tavoittanut. Tarinassa elämästään kertovat Eila, hänen isänsä Kaarlo sekä Eilan äidin sisar Kerttu. Takana ovat sota-ajan kokemukset, aikuiset ovat kovilla. Jyrkät vastakkainasettelut meidän ja vieraiden välillä auttavat hallitsemaan ja saamaan otteen kaoottisesta todellisuudesta, ja luovat turvallisuuden ja vakauden tunnetta. Pekka Wahlstedt Kirjat Jonas Sivelä: Kaiken takana on salaliitto . Eila keskustelee Kertun kanssa. Hän on menettänyt sodassa kaksi aviomiestä ja kokemus on kovettanut hänet. Tuleva isä ei ehtinyt saada sotaan pojastaan mitään tietoa. Eila miettii, että ihminen saa elämän syntymässään lahjaksi ja kuoltuaan jättää muiston siitä jollekin. Sota on hänestä epäoikeudenmukainen sattuma, aika taas sokea hullu ja todellisuus järjetön. Ensimmäiseen mieheensä hän oli umpirakastunut, toisen hän valitsi käytännöllisemmin ja . kasaanmasta runsaasta kirjosta. Eivätkä kaikki salaliittoteoriat ole vainoharhaisuuden ja pelon tuotteita, vaan jotkut viittaavat todellisiin epäkohtiin. kadonneet näköpiiristä ja edessä on vain erilaisia ja irrallisia jälkiä ja fragmentteja, joista voi kutoa vaikka minkälaisia tapahtumia. Sivelän kirjasta käy ilmi, että ainakin niitä yhteiskunnallisia puitteita, joista teoriat versovat, voi muuttaa. Äidin ja pojan välinen rakkaus on ymmärtäväisen äidin vaalima, kaunis. Kimmon kesä huokuu lapsille ominaista onnellisuutta, jota aikuiset eivät enää tavoita. Nykymaailman laajuus monimutkaisuus, epävarmuus ja ikävät yllätykset ruokkivat ahdistusta ja voimattomuuden tunteita. Uutta miestä hän ei ole itselleen kaivannut. Tutkimusmatkoja epäilysten maailmaan Atena 2015, 250 s.. Kennedyn murhan takana olivat Kuuba ja Neuvostoliitto. Mutta miten ratkaista, mikä on salaliitto, mikä vain kuvitelmaa. Hillitty asenne tutkailee lasta, kertoja on luonteva, huolekkuus herpaantumaton. Aikuisen eläytyminen lapsen maailmaan ei ole helppoa. ?Lapsi on ja leikkii omissa oloissaan ja on sovussa maailman ja elämänsä kanssa.. Kertun osuudessa sanottava on paikoin hakusessa, toisen kerran tarina yskii Kimmon lokki-jakson luettelomaisessa käsittelyssä. Huolimatta raskaista kokemuksista ja ajatusten vaativuudesta, kamppailun jäljistä tarina etenee ihmeellisessä ilmavuuden tilassa. 12 12.11.2015 ELÄMÄNMENO Raskaat aiheet, ilmava toteutus Vaikka aikuiset hallitsevat Pertti Lassilan romaania, lapsi on tarinan valo. Linnulle tehdään aitaus ja Kimmo onkii sille ruokaa. Luontoa Lassila kuvaa hienovireisesti, kesä näyttäytyy kukkeana. toisin kuin toistettavat luonnontieteelliset kokeet . Lapsen näkökulman tarinaan tuo Eilan poika Kimmo. Tosin asiallinen kritiikkikin leimataan usein vain vainoharhaisen mielen kuvitelmaksi. Noista mainituista salaliitoista muuten ainakin kaksi pitää paikkansa. Kahdesti tekijän ote herpautuu. Tekijän ymmärrys antaa tilaa on poikkeuksellista. Aika on ankara oppimestari. Kieli, asenne ja tarinan henki, koko tunnelma on niin rikkumaton ja vangitseva, että se vaatii sitä. Lempeyttä, lämpöä, myötäelämistä, siinä ainekset. Romaania hallitsee keskittyneisyys. Kuolema paljasti hänessä heikkouden, hän tunsi aidosti avuttomuutta ja surua. Romaanin aikuisissa näkyy sodan ja menneiden vuosien jäljet. Lassila ymmärtää jättää puheenvuoron itsensä ulkopuolelle. Hänen maailmanpiriään hallitsevat poikamainen uteliaisuus ja viattomuus. Kesähuvilalla muistot nousevat esille ja odottavat purkamista. Poika on pelastanut sen. Eilan täti Kerttu on nuorena lähtenyt messitytöksi laivalle ja jäänyt sille alalle. Sähkölamput ja muut laitteet tosiaan tehdään lyhytkestoisiksi, jotta ihmiset ostaisivat uusia ja talouskasvu jatkuisi. Mistä salaliittoteoriat sitten kumpuavat. Itsensä ja toisen hyväksyminen nostaa päätään. Poikkeuksellista ymmärrystä Lapsen elämän seuraaminen on romaanin korkeita hetkiä. Taustalla on jyrkkä mustavalkoinen maailmankuva. Salaliittolaiset edustavat pahuuden voimia ja heidän juonensa paljastajat ajavat hyvyyden ja totuuden asiaa. Muistamisen ja unohtamisen suhteen saa kamppailla. Siitä tilasta ja elämänvaiheesta kiinni ottaminen on riskialtis ja erityistä herkkyyttä edellyttävä tehtävä. Poika syntyi Eilan toisen miehen jo kuoltua. Kertun ja Eilan suhde on läheinen, mikä paljastuu keskustelun herkissä hetkissä. Kaarlolle, isoisälle, vaimon kuolema oli vaikea. Suhteen kylmennyttyä jo varhain Kaarlo pettyi ja ajautui halun tyydyttämiseen, materia ja kulissit kä- vivät yhä tärkeämmiksi. F
suomentamisen parissa ja hänen puolisonsa innostus filosofi Martin Buberiin ovat aika päälleliimattuja lisukkeita. Voi olla, että ne ovat luomassa kontrastia sivistyneen pariskunnan ja Järvikannaksen ja hörheltävän taiteilijakaksikon välille, mutta eri osapuolten tyyppierot tulevat näkyviin ilman moisia fiksuuksiakin. Samalla tavalla irralliseksi jää romaanin lopussa kerrottu arkku-episodi vallankumouspäivien Teheranista. ELÄMÄNMENO Huomenna hän tulee Heini Lehväslaiho Kirjat Pertti Lassila: Armain aika Teos 2015, 148 s. Päätettyään kolme vuotta sitten ?Äitini suku? -romaanisarjan omaan syntymäänsä teoksessa ?Rauta-antura. Heidän vuokralukaaliinsa pelmahtaa loisimaan vauhdikas tuttu naiskaksikko Saara ja Liina, jotka sattuvat molemmat olemaan Järvikannaksen exiä. Näinhän Tuurin monet kirjat ovat syntyneet: yhden romaanin työprosessin aikana vastaan tulleista pikkujuonteista on lähtenyt kehittymään uusi teos. Ihan näppärä juttu ja kenties tosikin, mutta romaanin kulkuun sillä ei ole juuri annettavaa. Pitelemättömät on joka tapauksessa tiiviisti kirjoitettu pikku humoreski, josta voisi spin-offina joskus irrota itsenäinen romaani Järvikannaksesta. Eipä hänessä ole todellista kyvykkyyttäkään mihinkään hommiin, joihin ryhtyy. (1993) ja muutamiin Tuurin 1970-luvun novellikokoelmiin, voidaan jo puhua hänen uusimman romaaninsa yhteydessä paluusta juurille tai ympyrän sulkeutumisesta. Epiikka on saanut väistyä hetkessä kiinni olevan henkilö- ja ajankuvauksen tieltä. ?Pitelemättömät. taustoitustyö amerikansuomalaisten parissa kaksi seuraavaa osaa Pohjanmaa-sarjaa jne. (1979) ja ?Miehiä naisten kanssa. Minä-kertojan painiskelut Goethen ?Väriopin. Antti Tuuri puikahti vielä hetkeksi historian hämäriin kaksiosaisella Alkemistit-romaanilla. Jotkut turhantuntuisiakin. Niin kuin nyt vaikka Suomen paperiteollisuuden mertentakaiselle tuotannolle, mitä Järvikannas käy Amerikoissa vähän ?säätämässä?. 12.11.2015 13 Rolf Bamberg Demokraatti rolf.bamberg@ demokraatti.fi Kaksi tarinaa, monta rönsyä Pitelemättömät on tavallaan kuin hybridi kahdesta pitkästä novellista, joiden leikkaus- tai tangeerauspistettä eli sitä odotettua Godot?n saapumista kohti lukijaa viedään. alaspäin luettuna Pertti Lassila on yksi kuudesta kirjallisuuden Finlandia-palkinnon tavoittelijasta. Pitelemättömät-romaanin päähenkilö on Järvikannas, joka pyörii kerronnassa enimmäkseen vain tarinatasolla muiden keskushenkilöiden puheissa ja muistoissa, mitä nyt silloin tällöin on puhelinyhteyden päässä läsnä. Ennen oman sukunsa vaiheita käsitellyttä sarjaahan Tuuri kirjoitti varsinaisena läpimurtonaan Hakalan kauhavalaisklaanista kertoneen kuusiosaisen Pohjanmaa-sarjan (1982-1997). Kun mennään aikojen taakse ja romaaneihin ?Vuodenajat maaseutukaupungissa. Ja amerikansuomalaisista näyttää kertovan Tuurin seuraavakin, ensi keväänä ilmestyvä matkakirjamuotoinen teos. Kirjat Antti Tuuri: Pitelemättömät Otava 2015, 220 s. Antti Tuuri on uudella kirjallaan Pitelemtättömät palannut eeppisiä romaanisarjojaan edeltävien teostensa maailmoihin. Kari Hulkko. Järvikannas kaikkine häneen liittyvine legendoineen on yhdestä suunnasta vierivä novellikappale, Italian tässä ja nyt -hetken tapahtumat paikallaan pysyvä toinen tarina. Kyllä ne lopulta kohtaavatkin, ja kohtalokkaasti, mutta kirjailijan kynästä aika hirtehisessä valossa. Vaikka Tuurin kerronta on tuttuun tapaan niukkaeleistä, ovat rönsyt värikkäitä. Tuuri kuvaa heidät aika säälimättömästi kiittämättöminä häilääjinä, jotka pudottelevat viiltäviä sarkasmejaan sopiviin ja sopimattomiin väleihin. Järvikannas on kirjan pitelemättömin henkilö. Hän on myös kuin myyttinen Beckettin näytelmän Godot, jonka tuloa teoksen läsnäolevat ih- miset koko ajan odottavat, tässä tapauksessa kavahdellen. Järvikannaksen kuva piirtyy moniulotteisempana kuin bilettäjänaisten. Vaikka äijä tuntuukin olevan ihan se Perkeleestä seuraava alaspäin laskettuna, on hän romaanityyppinä rehevä ja moneen suuntaan ulottuva. ?Talvisota?-romaani synnytti Rukajärvisarjan, ?Ameriikan raitin. on käsittämättömän tuotteliaan Tuurin kolmaskymmenes romaani ja yksi hauskimmista. Perkeleestä seuraava . Pyrkyä tällä mol.oik.kandilla on sitä enemmän. Romaanin kertoja-minä on vaimonsa kanssa kirjallisella työkeikalla Mazzanon pikkukaupungissa Rooman lähellä. Varsin pitelemättömiä tyyppejä. Siinä, missä Järvikannas on menneisyydessä onnistunut sotkemaan Saaran ja Liinan elämän, sekoittavat nämä nyt pienimuotoisemmin minäkertojan ja tämän puolison arkea viinivetoisella oleilullaan. Järvikannas on mieheksi täysmulkku: pahamaineinen sählääjä ja despootti, jolta ei löydy itsekritiikkiä tai -kontrollia, itseriittoisutta sitäkin enemmän
Ja visasitaatti on kertomuksesta Jesuiittakirkko, aivan sen alusta. Hoffmannin teoksen on kustantanut Teos, jonka edellinen vastaava suurteos oli Edgar Allan Poen romanttisen kauhuproosan kattava kokoelma. Vastaukset oheisiin osoitteisiin viimeistään 17.11. Yhdelle palkinto. ?Yllä yksiöisen jään unenhauras utuseitti. Käärinliinaan kelmeään pyry raisun rannan peitti. Turhaan kera pakkasen aalto temmelsi ja telmi. Kiertyi kaulaan kaislojen jääväämättä jäinen helmi. Äsken vielä maihin ui keulavaahto viime laivan, kuohui hetken, kangistui hiljaa, huomaamatta aivan. Kirjavisa Demokraatti, Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki kirjavisa@demokraatti.fi Sokko, kuuro kulkijain katsoo kauas laiturilta . Karikatyyreillään hän suututti aikalaisiaan ja joutui lähtemään maanpakoon Puolaan 1800-luvun alussa.? Mauri Panhelainen sai Jyväskylässä uskonvahvistusta lähipiiristä. ?Ai, se kauhuromantiikan klassikko, huudahti vaimo, kun E. kaipuu itse. Hoffmannin nimi putkahti esiin tietokoneen uumenista. palkinto Juhani Niemelle. Hän kirjoitti, soitti, sävelsi ja arvosteli musiikkia sekä piirsi. Runoilijamme kädessä pysyi hyvin myös sivellin ja muut kuvataiteiluvälineet ja hänen ateljeestaan onkin myöhempinä aikoina tullut matkailukohde pitäjässä, jossa sijaitsee eräs toinenkin vielä maineikkaampi ateljeekoti. oli moneksi Marrasmasennus näyttää vallanneen visakansa, kun ei edes niin selvä vihje kuin 1700-luku ja kauhugenre eivät innostaneet jäljittämään kirjailijaa. Sitaatti on novellista Jesuiittakirkko. Näiden erikoisten novellien ja muiden muidenkin vastanalaisten teosten takia takia häntä alettiin nimittää myös ?kummitus-Hoffmaniksi?. E. Voisi Hoffmannia kehua enemmänkin, mutta parempi on lukea ihan itse, ja mahdollisuuksien mukaan alkukielellä.? Espoolainen Pertti Vuorelakin suoriutui tehtävästä ongelmitta. ?Visakirjailija on saksalainen E. Myöhemmin hänen omasta elämästään tehtiin ooppera. Kaliningrad) 1776, mutta vaikutti elämänsä aikana lukuisilla taiteenaloilla ja monenlaisissa töissä Bambergissa, Leipzigissa, Dresdenissä, Varsovassa ja kuoli 1822 halvaantuneena Berliinissä. Monet kirjailijat ovat kertoneet saaneensa Hoffmannin kirjoituksista inspiraatiota, Edgar Allan Poesta ja Nikolai Gogolista Charles Dickensiin ja Franz Kafkaan. Merkittävistä elokuvaohjaajista ainakin Alfred Hitchcock ja Andrei Tarkovski ovat tunnustaneet taiteellisen velkansa yhdelle kauhutarinoiden esi-isistä.? Kolmen kauppa, muiden korvapuusti . mennessä. - - Musiikki oli Hoffmannin suurin intohimo, mutta kirjoittamistyössä olivat onnistumispaineet pienemmät ja kynänjälki sen vuoksi ?kepeän ilakoivaa ja harvinaisen onnistunutta?. Oopperataiteelle ja baletille Hoffmann on antanut fantasioillaan ja henkevillä kauhutarinoillaan lukuisia aiheita. T. Kuka pidetty runoilija, mikä nimeään myöten ajankohtainen runo. A. Ei niitä nyt kovin monta mahdollisuutta ole, Mary Shelley tulee ensiksi mieleen ja... ...Juhani Niemi kertoo kuka toinen, se oikea. ?Nyt päästiin asiaan, eli pitkäaikaisen tuttavuuteni kauhu- ja fantasiakirjallisuuden pariin ja eritoten sen juurille. Kyseessä on taiteen monitoimimies ja juristi E. T. A. Hoffmann oli varsin tuottelias kirjallisuuden, näyttämötaiteen ja musiikin alalla. Eihän vain ehtinyt sen viime ilta??. Ja jatkoi: ei ihan turha mies, sillä hän on päässyt lukion kirjallisuushistoriaankin. Hoffmanin (1776?1822) novellikokoelmallaan Yökappaleita (2011). (rb) Viikon sitaatti Tämän viikon kirjailija on siitä erityislaatuinen tapaus, että hän debytoi aikoinaan kimpparunokoelmalla kahden pidemmälle ehtineen . T. A. T. tekijän kanssa. Hoffmann (24.1.1776?25.6.1822), ja ei, kysymyksessä ei ole hänen tunnetuin teoksensa Pähkinänsärkijä (juuri se, jonka pohjalta Tshaikovski sävelsi balettinsa) vaan kauhu- ja fantasiagenren keskeisimpiä innoittajia, nimittäin Yökappaleita, joka on kahdeksan tarinan kokoelma satuja aikuisille. Hoffmann oli todella monen toimen mies juristin ammatin ohella. ja kirjavisassa muuten jo esiintyneen . 14 12.11.2015 ELÄMÄNMENO ?Kummituskirjailijasta. Ja erään 1800-luvun keskeisen kirjallisen vaikuttajankin nimi paikkakuntaan liittyy. Nyt pitäisi olla helppo... A. Jesuiittakirkko-niminen kertomus, joka alkaa etsityllä visasitaatilla, sisältyy vuosina 1816?17 ilmestyneeseen kaksiosaiseen kertomuskokoelmaan Yökappaleita (suomeksi EU:n kulttuuriohjelman tuella 2011). Ernst Theodor Amadeus Hoffmann syntyi ItäPreussin Köningsbergissä (nyk
Raavas rikoksen miesuhrikin on peloissaan: uskaltaako ilmiantaa hänen tuntemansa ryöstäjä, joka voisi roikkua hirressä paljastuksesta? Elokuvan tekninen toteutustapa ja runsas elokuvapuhe esimerkiksi piratismista, ?todellisesta elokuvasta. Dokumentaarisen fiktion hengessä Panahi on jokin versio itsestään, mutta mitään syytä hänen kuljettajana toimimiseensa ei anneta. Myös tällä kertaa hänen henkilönsä sanovat ääneen asioita, joista huutaminen hiukan lujempaa tai väärässä paikassa voisi tuottaa ikävyyksiä. Panahi itse suhtautuu näihin kysymyksiin ja kyytiin nousseiden ajatuksiin miltei huvittuneena, mikä on hämmästyttävää ottaen huomioon hänen saamansa kohtelun. Etenkin Berliinissä salaviisas Panahi on sankari: kolme palkintoa, mukana Kultaisen karhun lisäksi Hopeinen elokuvasta Naiset paitsiossa (2006) ja käsikirjoituksesta elokuvasta Pardé (2013). Joku seuraa aina Pääosa elokuvan tapahtumista koostuu Panahin taksikuskin ja tiuhaan vaihtuvien kyytiläisten keskusteluista, jotka nähdään auton etuosaan kiinnitetystä kamerasta. Taksikuski ja siskontytär jakavat rakkauden elokuvaan, jota heidän maansa ei heille välttämättä soisi. Teos aukaisee ikkunan maahan, jota emme oikeastaan tunne kovin hyvin. * * * * * Mestarillinen * * * * Erinomainen * * * Hyvä * * Ongelmallinen * Kehno. Tekniikka on poimittu Kiarostamin Kymmenestä (2002). Pian sen jälkeen ilmestynyt This Is Not a Film (2011) kertoo jo nimellään ( = Tämä ei ole elokuva) sikäläisistä ongelmista. Pahansuopien kulttuuristen ennakkoluulojen hälventämiseksi tarvitaan aina valveutuneen kriittisiä, mutta myös oikeudentuntoisia ja suhteellisuudentajuisia puheenvuoroja. Taxi Teheran (2015) on hänen kolmas elokuvansa tuomion jälkeen. Neorealismin perintöä Elokuvantekijänä Jafar Panahi jatkaa neorealismin perinteitä, kuten monet kuuluisimmista iranilaisista ohjaajista: Abbas Kiarostami ja Makhmalbafin monijäseninen filmisuku. ainakaan minä. Muiden kuin ohjaajan henkilöllisyyttä ei kerrota, sillä elokuvalla ei ole edes lopputekstejä. Panahin elokuvien teemoihin lukeutuvat suuret ja pienet islamilaisen valtion ristiriidat. Väistämättömän modernisoitumisen haasteet ruohonjuuritasolla kohtaavalle perhekeskeiselle kansalle muutosten paine merkitsee mieluummin kommunikoinnin ongelmia keskenään kuin levottomana liikehtiviä mellakoita kaduilla länsimaita vastaan. Kenties siksi Panahin elokuvissa on komediallinen ote ja sävy, vaikka aiheet ovat raskaasta päästä. ELÄMÄNMENO 12.11.2015 15 Tuttu, tuntematon Iran Hätä keinot keksii. Aivan kuin alkoholi tai muut päihteet, osa kulttuurista on maan alla mutta olemassa. Tauoton puheensorina voi aiheuttaa vastaavia reaktioita. Myönnän, että minullekin elokuva oli hetkittäin raskasta katsottavaa. Teos aukaisee ikkunan maahan, jota emme oikeastaan tunne kovin hyvin . Vakava lopetus on tunnustus itävaltalaiselle mestariohjaajalle Michael Hanekelle. Kamera jää käymään ja näyttää asioita, jotka ovat olleet läsnä koko ajan. Kamera käy. ja Woody Allenista ovat herkkua harrastajille. Rangaistun iranilaisen elokuvaohjaajan Jafar Panahin neuvokkuudesta ei ole kahta sanaa. Katsoja on siinä ikään kuin aitiopaikalla todistamassa tavallisten kansalaisten ympärillä kehittyviä arkisia tapahtumaketjuja, joiden välittömyyttä korostavat usein reaaliaikaan sidottu kerronta ja amatöörinäyttelijät. Panahi itse ?esittää. Hän onnistui kuvaamaan uuden elokuvansa viranomaisten tietämättä, vaikka teos on taltioitu maan pääkaupungin Teheranin autoja ja ihmisiä vilisevillä kaduilla kirkkaassa päivänpaisteessa teoriassa kaikkien ja etenkin valvovien silmien alla. Se sai ensi-iltansa alkuvuodesta Berliinin elokuvajuhlilla, missä se palkittiin festivaalin ykköspalkinnolla Kultaisella karhulla. Iranin hallinnon vaaralliseksi kokema Panahi, 55, määrättiin pitkään jatkuneen kiusanteon päätteeksi kahdenkymmenen vuoden työskentely- ja matkustuskieltoon vuonna 2010. pääosaa autonkuljettana, jonka kyytiin astuu kirjava joukko hänelle tuttuja, puolituttuja ja tuntemattomia valottamaan maan nykytilaa. Välillä siskontytön pieni digikamera tiirailee auton ulkopuolisiakin tapahtumia. Taxi Teheran on monessa mielessä cinefiilien elokuva. Patriarkaalinen, saaria-lakiin perustuva uskonnollinen valta merkitsee absurditeettia, jonka lapsikin, suorasanainen siskontyttö näkee. Sen visuaalinen kielikin on niin pienimuotoista, että länsimaiseen mahtailevuuteen Elokuva Taxi Teheran Ohjaus: Jafar Panahi Rane Aunimo Demokraatti rane.aunimo@ demokraatti.fi Pääosassa: Jafar Panahi 2015, 82 minuuttia tottuneille se toimii joko raikkaana tuulahduksena tai vieraannuttavana elementtinä
16 12.11.2015 ELÄMÄNMENO Etäisät joutuivat vallankäytön kohteeksi Isyyden haurasta kannattelua Espoolainen Lari Kunnas on vasta tullut isänpäivänvietosta lastensa luota Iisalmesta. Vantaalla asuva tytär käy itse tapaamassa isäänsä. Olisi ollut parempi tutustua ensin ihmiseen ja nähdä arkea, Kunnas pohtii. Kunnas kertoo toimineensa kuin tyypillinen suomalainen mies. Riidat tuntuivat lasten näkökulmasta pahalta. Kukaan muu ei ole pitänyt sisarusten tapaamista tärkeänä. . Kunnas uskoo, että perhe olisi säästynyt monelta harmilta, jos hän olisi saanut olla jakamassa vanhemmuutta. Vuosien mittaan on mennyt pitkiäkin aikoja, ettei isä ole nähnyt lapsiaan. Kaikki ovat esi- ja alakouluikäisiä. Isä ja lapset kävivät uimahallissa ja puuhastelivat muutenkin mukavia asioita yhdessä. Isä saisi tavata Iisalmessa asuvia lapsiaan joka toinen viikonloppu, mutta pitkän välimatkan ja majoituskulujen takia hän pääsee lastensa luokse kerran kuukaudessa. Hän ihmettelee, ettei yhteiskunnassa kenellekään tunnu olevan velvollisuutta puuttua siihen. . Hän pelästyi erotilannetta ja koki syyllisyyttä. Ero jäi käsittelemättä, ja isä vetäytyi kuoreensa. Kun Kunnas pyysi myöhemmin apua esimerkiksi kirkon perheasiain neuvottelukeskuksesta, expuoliso ei suostunut mukaan tapaamisiin. Kunnas haluaisi olla aktiivinen isä. Sydäntä lämmitti lasten riemu, ylpeys itse tekemistään isänpäiväkorteista ja se, kuinka he olivat läsnä, isä iloitsee. Tälläkin kertaa he viettivät yhdessä aikaa hotellissa. Jälkikäteen häntä on kaduttanut, ettei hakenut aktiivisemmin apua eron alkuvaiheessa. Miehen äänestä huokuvat onni ja surumielisyys. Tämä oli vuoden ainut kerta, kun kaikki kolme sisarusta tapasivat toisensa. Kunnaksen kaksi tytärtä asuvat Iisalmessa ja kolmas Vantaalla. Tykkäsin todella paljon isänä olemisesta. Muut menot jäivät vähiin, mutta en kokenut jääväni mistään paitsi, isä muistelee aikaa, jolloin perhe oli vielä yhdessä. Parisuhteelle ei jäänyt juuri aikaa, ja pienistä asioista kasvoi yhtäkkiä suuria. Molemmilla äideillä on yksinhuoltajuus. Tyypillinen suomalainen mies Kunnas erosi Iisalmen lasten äidistä vuoden avoliiton jälkeen. Äiti toivoi yksinhuoltajuutta, eikä isä jaksanut lähteä taistelemaan asiasta. . Kukin tapaamiskerta maksaa yli 300 euroa. Kunnas on tällä hetkellä työttömänä mutta on työskennellyt pitkään it-alan yrittäjänä. Lapsi oli ilmoittanut tulostaan hyvin nopeasti suhteen alussa. . Oikeuskäsittelyt ovat kuormittaneet välejä, mutta ne olivat minulle viimeinen oljenkorsi, Kunnas selvittää.. Äidistä lapset eivät tarvitse isäänsä elämässään
ELÄMÄNMENO 12.11.2015 17
Äidin ollessa vetovastuussa Vilillä ei ole asiaa isänsä luokse. . Lasten identiteetinkin kannalta olisi tärkeää, että he näkisivät myös isän puolen sukulaisia. Kunnas peräänkuuluttaa empatiakykyisiä sosiaalityöntekijöitä kartoittamaan eroperheiden kokonaistilannetta. Mika oli seurustellut vain muutaman kuukauden pojan ulkomaalaisen äidin Evan kanssa, kun tämä ilmoitti olevansa raskaana. Koen isyyden kannattelemisen vaikeaksi, Kunnas kiteyttää. Isällä on kerran viikossa oikeus tunnin videopuheluun. Seurustelu oli ollut kaikkea muuta paitsi auvoista. Isä oli aikoinaan haaveillut lapsesta, mutta ei Vilin äidin kanssa. Monikaan ei ole jaksanut raastavaa tilannetta. . Isä on varovaisen toiveikas lasten huolto- ja tapaamislain uudistamisen suhteen. Hän uskoo, että sen myötä isän asema lastensa elämässä nousee entistä tasavertaisemmaksi. Lähellä, mutta kaukana Helsinkiläisestä kuljetusalan yrittäjästä Mikasta tuli etäisä hänen poikansa Vilin täytettyä kaksi kuukautta. Kun toinen heitetään ulos, tulee siitä kalliita terveysmenoja yhteiskunnalle, se heijastuu isovanhempien elämään ja lapsi saattaa oireilla, Mika sanoo. Mika muistuttaa, että esimerkiksi Ruotsissa lapsella voi olla kaksi lähivanhempaa. . Monet itkut olen itkenyt ikävää ja surua. Tämä on tullut yhteiskunnallekin kalliiksi, Kunnas sanoo. Sopimusten noudattamista valvottava Isä on matkustanut joskus puoli päivää nähdäkseen vain lapsensa musiikkiesityksen. Hän kiittelee hyvää yhteistyötä koulun kanssa. Pyrin katsomaan tulevaan. Isä uupui ja masentui stressaaviin huoltajuuskiistoihin ja joutui jäämään sairauslomalle. Eva ei ole tehnyt Suomessa asuessaan töitä. Takana on viisitoista oikeudenkäyntiä ja vielä on monia edessä. . Jälkeenpäin se on harmittanut. Kenestäkään vanhemmasta ei pitäisi tehdä etävanhempaa, jos toinen haluaa ja pystyy olemaan lapsensa kanssa. Isä hankki äidille ja pojalle asunnon saman talon toisesta kerroksesta, jotta pojalla olisi molemmat vanhemmat lähellään. Vanhemmilla on yhteishuoltajuus. 18 12.11.2015 ELÄMÄNMENO Virpi Kirves-Torvinen Tiedon puute kalvaa Kunnas luonnehtii suhdetta lapsiinsa hauraaksi. Uuvuttavaa on ollut varsinkin se, kun ei ole saanut tietoa siitä, missä lapset ovat. . Jo siinä vaiheessa olisi kannattanut taistella. . Nykypäivä on ainoa, millä on merkitystä. Vasta tänä syksynä hän on voinut viestitellä joskus arkisinkin lasten kanssa. Lasten äiti on saanut kolme kertaa uhkasakon uhan, että hän noudattaisi tapaamisia. Tunnelmat olivat hyvin ris- tiriitaiset, mutta Mika halusi kantaa vastuunsa. Vanhemmat yrittivät asua saman katon alla laihoin tuloksin. Kunnas ihmettelee, miksi sopimusten noudattamatta jättämiseen kukaan ei puutu rankemmalla kädellä. . Mika suostui sosiaalitukien takia siihen, että pojan osoitteeksi tuli äidin osoite. Hänestä tiedottaminen arjen tapahtumista ei saisi olla lasten vastuulla. Demokraatti, virpi.kirves-torvinen @demokraatti.fi Isä on matkustanut joskus puoli päivää nähdäkseen vain lapsensa musiikkiesityksen. Lari Kunnakselle lasten tekemä kravatti isänpäiväksi on erityinen aarre. . En tiedä, milloin nuorin lapseni oppi kävelemään tai vanhempi pyöräilemään, Kunnas suree. Isä on saanut tukea Isät lasten asialla -järjestöstä ja on samalla ollut vertaistukena muille. Kunnaksen huoltajuuskiistat ovat vaikuttaneet ystävyyssuhteisiin. Mielestäni yhdeksänvuotiaan pitäisi itsekin voida päättää, missä viettää aikaansa, Mika sanoo.. Lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta on kriminalisoitua monessa LänsiEuroopan ja Etelä-Amerikan maissa, Mika tähdentää. Pelko jäytää Poika voi mennä vapaasti käymään äitinsä luona isän hoitovuoroilla. Se, että isältä otetaan pois oikeus päättää lastensa asioista, on kuin otettaisiin yksi käsi irti. Isä kaipaisi varsinkin yhteisiä lomia lasten kanssa
Erityisesti on jäänyt mieleen, kun Vili oli pieni ja menin kerran hakemaan häntä äidiltään. Tarvitsisimme hyvin paljon tietoa äitien, isien ja lasten näkökulmasta, Mykkänen summaa. ?Voisi vaalia yleistä puhetta siitä, että perhe on olemassa, vaikka vanhemmat olisivatkin eronneet.?. Isällä voi olla myös korkea kynnys lähteä rakentamaan uudestaan vuorovaikutusta lapsen kanssa. Ajanpuutteen lisäksi tiedonkulkuun liittyvät pulmat hankaloittavat isän asemaa. Mika on pikkuhiljaa alkanut käyttää aikaansa deittailuun silloin, kun poika on äidillään. . Hänen toivettaan minä ainakin pyrin noudattamaan. 19 Tukijärjestelmä tulisi suunnata kaikille eroperheille Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen tohtori Johanna Mykkänen on sitä mieltä, että lapsen huolto- ja tapaamisoikeuslain uudistaminen on hyvä asia, koska se vahvistaa erotilanteissa lapsen oikeutta sekä äitiin että isään. Naisille tuntuu kelpaavan paremmin etäisä, joka tapaa lastaan satunnaisesti, mutta silti taistelen lapsestani loppuun asti, Mika vakuuttaa. Jutussa Mikan, Evan ja Vilin nimet on muutettu. Johanna Mykkänen on tutkinut isyyttä viidentoista vuoden ajan. Lari ja Mika vastaavat Mikä on voimaannuttanut sinua eniten isänä? Lari: Voimaannuttavinta on lasten näkeminen. Kiusaaminen tulee kirjatuksi ja se vähentänee tarkoituksellista kiusaamista. Kaikista tärkeimpänä Mykkänen pitäisi kuitenkin tukijärjestelmää, joka suuntautuisi automaattisesti kaikille eroperheille. ELÄMÄNMENO Laura Mykkänen Isän on ollut helppo olla poikansa kanssa vauvasta asti. Lähivanhemman on luontevaa antaa etävanhemmalle tilaa, jos on vakuuttunut siitä, että lapsen on hyvä olla hänen kanssaan. Yhteiskunnan täytyy tehdä rakenteellisesti jotain, jos haluamme, että jotain muuttuu. Vili maiskutteli mun hihaa, kun kannoin häntä. Äiti saattaa puhua, että lapsella on hyvä isä, mutta todellisuudessa ei anna isälle vastuuta tai vaikkapa mustamaalaa häntä. . Isät voimaantuvat huomattavasti saadessaan arjen pyörimään. Silloin tuli riemastuttava rakkauden tunne. Mikä on mottosi liittyen isyyteen? Lari: Isä on lapselle yhtä tärkeä kuin äiti. Mika: Isän ja lapsen tiivis suhde on tärkeämpi kuin mikään harrastus. Mitä haluaisit sanoa isälle, joka on vasta jäänyt etäisäksi? Lari: Mikäli elämäntilanteesi sallii, tavoittele tasa-arvoista vanhemmuutta niin yhteishuollon kuin lapsen asumisen suhteen. Hanki naispuolinen asianajaja. Millaisessa tilanteessa näet itsesi ja lapsesi viiden vuoden päästä? Lari: Lapset asuvat ja opiskelevat luonani. Voisi vaalia yleistä puhetta siitä, että perhe on olemassa, vaikka vanhemmat olisivatkin eronneet, Mykkänen sanoo. Perheen sosiaaliset suhteet rakentuvat usein äidin kautta. He ovat nukkuneet kesällä makuupusseissa linja-autossa. . Myös syyllisyys ja pelko lapsen menettämisestä ovat yleisiä. . Se on kuitenkin yhteinen mahdollisuus kuulla toista ja nähdä edes vilaus hänen näkökulmastaan, Mykkänen tähdentää. Ihanne ja käytäntö kaukana Isät uppoutuvat monesti eron jälkeen työntekoon. Poika on nähnyt aika ison palan Suomea linja-auton etupenkiltä, isä kertoo ripaus ylpeyttä äänessään. Eva haki jokin aika sitten Vilin yksinhuoltajuutta. Monet sanovat, etteivät he tarvitse ammattiapua. Poika on silloin 14-vuotias ja saa päättää itse, kenen luona asuu ja kuinka paljon. Suru, katkeruus ja ikävä ovat etäisille tavallisia tunteita. Monelle voi tulla yllätyksenä se, mitä tarkoittaa, kun arjessa joutuu hoitamaan kaiken itse, Mykkänen selvittää. Ihanne ja käytäntö eivät aina kohtaa. Joillekin isän roolista tulee entistä arvostetumpi, isä on siinä tietoisemmin läsnä, ja vuorovaikutus lapsen kanssa rikastuu. . Perustele, miksi haluat olla yhtä paljon lapsen elämässä. Mika: Periksi ei kannata antaa, hoida myös itseäsi. Taistele loppuun asti, jos pitää taistella. Mika reissasi aikoinaan 27 vuotta maailmalla ennen Vilin syntymää. Lapset tekevät omat johtopäätöksensä, joissa moraalikäsitys on hyvin vahvana, Mykkänen selvittää. Tapaamiset on hyvä suunnitella etukäteen pidemmäksikin aikaa. Näin isä saattaa jäädä eron jälkeen yksin. Lasten pitää tietää, missä mennään. Minulle on tullut viimeisen parin vuoden aikana puhevika, Mika harmittelee. Linja-autossa etupenkillä Isä käy poikansa kanssa Nuuksiossa vaeltamassa, sirkuksessa ja poika on ollut myös mukana työmatkoilla. Lapsi aistii tulehtuneet välit. . He tapaavat paljon äitiään sekä kummankin puolen sukua. Mika: Helpottaa. Lapsen menettämisen pelko on kestänyt kymmenen vuotta. Suurin ongelma on edelleen se, että isät kokevat, ettei heitä kuunnella ja kuulla, Mykkänen kiteyttää. Myös etävanhemman tulee saada aikaa arkiselle yhdessäololle lapsen kanssa. Jos hän voisi luottaa pojan äitiin, hän matkustaisi enemmän edelleen. Vaikea tilanne on jättänyt jälkensä, ja vanhemmat ovat nykyisin tekemisissä niin vähän kuin se on mahdollista. . Usein vanhemmat hakevat apua vasta, kun tilanne on kärjistynyt. . Mikan äiti on ollut tukena ja hoitanutkin poikaa tarvittaessa. Rytmit ja rutiinit luovat turvallisuutta. Tämä kaikki vaikuttaa ihmiseen. Mykkänen muistuttaa, että esimerkiksi päiväkodin ja koulujen henkilökunnan tulisi informoida aina molempia vanhempia eikä luottaa siihen, että tieto kulkee vanhemmalta toiselle. . Mika pelkää, että hän myös sen saa. Vallankäyttö vahingoittaa kaikkia osapuolia. Lapsen on ihan eri asia ottaa yhteyttä isään, jos vanhempien välit ovat kunnossa, Mykkänen sanoo. Pienet ratkaisut vaikuttavat Kari Hulkko 12.11.2015 Erossa on tyypillistä se, että niin äiti, isä, kuin lapset puhuvat samasta tilanteesta eri tavoin. Vanhempien kannattaakin miettiä, mitä viestii lapsille eri asioilla. . Silloin saan olla kasvattaja ja isä. Ne ovat asioita, joita niin monena päivänä kuukaudessa vain toivon olevani. Mika: Kaikki lapsen touhut, joissa olen ollut mukana. Lasten hyvinvoinnin kannalta on Mykkäsestä olennaista, että aikuiset pystyvät säilyttämään aikuisen roolin. Pienillä ratkaisuilla arjessa, kuten harrastuksiin viemisillä, voi olla iso merkitys. Pienillä sanoilla voi tehdä mielettömän isoja asioita vuorovaikutuksen kannalta
Lisäksi olemme selvitelleet vientimahdollisuuksia maihin, joissa vuohenlihaa pidetään herkkuna, kertoo Zimbabwen vuohenkasvattajien yhdistystä johtava Chrispen Kadiramwando. Kauppa käy Livias Ncube asuu Mwenezin alueella, jonka ilmasto on Zimbabwen ankarinta. Äärimmäinen kuivuus on tappanut monen karjatilallisen lehmät. Yhä useampi tilallinen onkin lopettanut nautakarjan kasvattamisen ja hankkii elantonsa vuohista. Naudoista luopuminen auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta, sillä märehtivä lehmikarja tuottaa paljon kasvihuonekaasuja. Vuohet kestävät kuumia ja kuivia olosuhteita, ja niille kelpaa vaatimaton ravinto. 20 12.11.2015 ELÄMÄNMENO Livias Ncube ja monet muut Zimbabwen karjankasvattajat siirtyvät naudoista vuohiin Pelastavat mäkättäjät Zimbabwen ilmasto on muuttunut entistä kuumemmaksi ja kuivemmaksi. Investoiminen pienkarjaan, esimerkiksi vuohiin, jotka selviytyvät myös kuivuudesta kärsivillä alueilla, on varokeino muun karjan menetyksen varalle, sanoo Environment Africa -järjestön maajohtaja Barnabas Mawire. Zimbabwen katastrofaalinen taloudellinen tilanne jarruttaa ilmastonmuutoksen torjuntaa. Meidän elämämme jatkuu siitä huolimatta, että ilmastonmuutos on vienyt suurimman osan naudoistamme, Livias Ncube vakuuttaa. Jeffrey Moyo IPS, Harare IPS / Jeffrey Moyo Moni zimbabwelainen karjatilallinen on menettänyt nautakarjansa kuivuuden vuoksi. Valtiolle ei ole laadittu ilmasto-ohjelmaa, mutta virallisen linjan puuttuminen ei ole hidastanut karjatilallisten siirtymistä ilmastoystävällisempään lihantuotantoon. . Mainittavaa sadetta saadaan tuskin koskaan. Vuohia ei kuitenkaan tarvitse ruokkia rehulla, sillä ne sopeutuvat olosuhteisiin ja ovat jopa entistä pulskempia, Ncube sanoo. Koska vuohien hoito ei vaadi erityistä panostusta, Ncube ehtii myös markkinoida ja myydä vuohenlihaa Etelä-Afrikkaan ja Mosambikiin. Yhden vuohen hinta on reilut 60 euroa, ja 130 vuohen laumaa pitävä Ncube kertoo ansaitsevansa vajaat 1 500 euroa kuukaudessa. Talous jarruna . Suunnitelmissa on lisätä vuohien kasvatusta erityisesti alueilla, joiden olosuhteissa vain pienkarja selviää. Vuohien kasvatus tarjoaa kestävän ja ilmastoystävällisen vaihtoehdon.. Ne tarvitsevat myös huomattavasti vähemmän hoitoa kuin ?Meidän elämämme jatkuu siitä huolimatta, että ilmastonmuutos on vienyt suurimman osan naudoistamme.? naudat. Ncube on siirtymässä vuohenkasvattajaksi, vaikkei vielä ole luopunut kaikista naudoistaan. . Kuivuus ei hidasta edes vuohien lisääntymistä. . Olemme muuttaneet elämäntapaamme ja ryhtyneet kasvattamaan vuohia, koska ilmasto on muuttunut vaativammaksi
Anders Baaderia ja kumppaneita ei koskaan vapautettu. Terroristien tavoittena oli vaihtaa vankinsa Stuttgart-Stammheimin vankilassa viruviin terroristijohtajiin Anders Baaderiin ja Gudrun Ensliniin. Helmut Scmidt käytti kovia otteita kun oli kyse oikeusvaltion säilymisestä. Schmidt ei koskaan taipunut painostuksen edessä. Liittokansleri piti linjansa myös silloin, kun palestiinalainen terroristikommando kaappasi Lufthansan koneen ja otti 82 panttivankia. Ensimmäisen kerran hänen tämä piirteensä tuli esiin helmikuun 1962 tulvakatastrofissa, joka koetteli koko pohjoista Saksaa. 1960-luvulla hän oli aluksi SPD:n liittopäiväryhmän puheenjohtaja. Alkoi Helmut Kohlin aika. Eettinen perusta Poliitikkona ja myöhemmin lehtikustantajana (viikkolehti Die Zeit) Helmut Schmidt korosti aina yhteiskunnan sisäistä vakautta, jota ylläpidettiin hyvinvointipolitiikan avulla. Willy Brandtin hallituksissa hän oli ensin puolustusministeri ja sitten valtiovarainministeri. . Neuvostoliiton SS-20-ohjuksia vastaan päätettiin sijoittaa Länsi-Saksaan amerikkalaisia Pershing II -ohjuksia sekä myös risteilyohjuksia. Rauhanliike vastusti näitä toimia järjestämällä massamielenosoituksia. Hänen organisointikykynsä Hampurin vastaavana poliisiministerinä pelasti lukuisia ihmishenkiä. Helmut Scmidtin ura vei hänet seuraavaksi Länsi-Saksan silloiseen pääkaupunkiin Bonniin. ARKI 12.11.2015 21 AFP / Odd Andersen Saksan presidentti Joachim Kauck ja liittokansleri Angela Merkel kirjoittivat nimensä Helmut Schmidtin muistokirjaan Berliinin kanslerinvirastossa keskiviikkona. Taustalla on tiistaina edesmenneen Schmidtin muotokuva. ??Ihmiset jättävät kukkia ja kynttilöitä Hampurin raatihuoneen edustalle Saksa suree Helmut Schmidtiä Lähes kokonaisen vuosisadan mittainen valtiomiehen elämä päättyi, kun entinen Saksan liittokansleri Helmut Schmidt kuoli tiistaina iltapäivällä kotikaupungissaan Hampurissa. . Hei sitten ja kiitos, joku oli kirjoittanut paperilappuun ja laittanut sen, kukkakimpun, kynttilän sekä viimeisen mentholsavukkeen raatihuoneen eteen Saksan tunnetuimman tupakkamiehen muistoksi. Kansan syvien rivien osanotto symboloi sitä, että Helmut Schmidtiä pidettiin yhtenä maan arvostetuimmista poliitikoista. Pragmaattinen kriisipoliitikko Monet muistavat Schmidtin käytännönläheisenä poliitikkona, jolla oli kyky toimia vaikeissa kriisitilanteissa. Hän piti esillä sosiaalisia kysymyksiä ja liitti tietoisesti itsensä sitä kautta sosialidemokratiaan. Kysymykset turvallisuudesta ja sosiaalivaltiosta työllistivät häntä elämän loppuhetkiin saakka. Kirjoissaan ja puheissaan hän sitäpaitsi arvosteli kapitalistista ?saalistusta. Silloin Helmut Schmidt joutui tekemään päätöksiä, jollaisten eteen kukaan sodanjälkeinen poliitikko ennen ja jälkeen häntä ei ollut joutunut. Kyse oli konkreettisesti elämästä ja kuolemasta, brutaaleista realiteeteista. Mutta vastaavasti Schleyer ei pelastunut. Helmut Scmidt käytti kovia otteita kun oli kyse oikeusvaltion säilymisestä. Nyt on Helmutin aika ottaa vastuu, Willy Brandtin kerrotaan sanoneen, kun hän vakoiluskandaalin takia joutui luopumaan liittokanslerin tehtävästä vuonna 1974. 1970-luvun loppupuolella ja 1980-luvun alussa rankka kriisien aikakausi koettelu LänsiSaksan hallitusta, kun RAFterroristit haastoivat väkivaltaisilla attentaateillaan koko yhteiskunnan. ja hallitsemattomia markkinavoimia, joita piti syyllisinä toistuviin talouskriiseihin. Jos haluaa tiivistää hänen poliittisen testamenttinsa yhteen asiaan, niin se on epäilemättä kuitenkin hänen harras ja toistuva vaatimuksensa edistää Euroopan integraatiota. Pelon nationalismin paluusta hän tiivisti selkeään haasteeseen: Euroopan epäonnistuminen ei ole todellakaan yhdentekevää. Joachim Kasten Demokraatti, Hampuri. Kun SPD-johtajista Willy Brandt korosti uutta ajanhenkeä, Schmidt varoitti Neuvostoliiton voimapolitiikasta. Nämä kiistat olivat taustalla myös siinä vaiheessa kun liberaalit päättivät jättää SPD-yhteistyön ja Schmidtin kausi liittokanslerina päättyi. Demokratian oikeus- ja vapausarvoja ei koskaan asetettu kyseenalaisiksi Schmidtin Saksassa. Kiistelty puolustuspoliitikko Rehelliseen arvioon Schmidtistä kuuluu myös se, että häntä aktiiviaikoinaan arvosteltiin rajusti oman puolueen keskuudessa. Erityisen kiistelty oli hänen päätöksensä tukea Naton uudelleenvarustelua. Suuri eurooppalainen, patriootti ja sosialidemokraatti jätti meidät. Tulen kaipaamaan häntä myös henkilökohtaisena neuvonantajanani, SPD:n puheenjohtaja Sigmar Gabriel sanoi. Hampurin raatihuoneelle kerääntyi tiistaina isompiakin ryhmiä tavallisia kaupunkilaisia ilmaistakseen suruaan. . Liittokanslerin päätös käyttää erikoisjoukkoja pelasti lentomatkustajat. Kaikkein traagisin tapaus oli työnantajajärjestön puheenjohtajan Hans Martin Schleyerin kidnappaus ja murha
Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. Seminaaria mahdollisuus seurata myös netin kautta osoitteessa vapausvalitatoisin.com. Liikevaihdon arvioidaan nousevan tänä vuonna noin 32 miljoonaan ja liiketuloksen yhteen miljoonaan euroon. STT B.Virtanen - Urja Uusi lehti vuoden alusta. Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. omaehtoista kulttuurityötä » www.jhl.fi Yhdessä olemme enemmän Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Inhan tehtaat on Euroopan suurin alumiiniveneiden valmistaja. . Irti eurosta vai syvemmälle liittovaltioon. Keskustelua johdattelee Heikki Taimio, erikoistutkija, Palkansaajien tutkimuslaitos PT. Luennon aiheita ovat mm. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Tampereen toimipiste Rautatienkatu 10, 7. osakkaan oikeudet ja velvollisuudet asuntoosakeyhtiössä to 12.11. Suomi ja euro, määräaikaiskatsastus. Busterilla on 60 vuoden kokemus alumiiniveneiden valmistuksesta, ja viime vuosina se on panostanut merkittävästi tuotekehitykseen, muotoiluun ja tuotantoprosesseihin, Kauniskangas kertoo. Fiskarsin veneliiketoiminta työllistää tällä hetkellä noin 160 henkilöä. Kauppa sisältää Ähtärissä sijaitsevan Inhan tehtaan ja Busterin brändin. Kahvitarjoilu ennen tilaisuuden alkua. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 » www.akt.fi Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Tervetuloa pohtimaan EU:n tulevaisuutta! Vapaus Valita Toisin.. Lisätietoja vpj. Risto Pieviläinen 050 384 9188. . klo 17?19 Eurooppasalissa, Malminkatu 16 (Voimatalo, Kampin metron vieressä). Yamaha on yksi johtavista veneilytuoteyhtiöistä maailmassa, ja uskomme, että tämä kauppa tarjoaa parhaan tien eteenpäin Busterin asiakkaille ja työntekijöille, sanoo Fiskarsin toimitusjohtaja Kari Kauniskangas tiedotteessa. Sarjakuvat Buster-veneet on tehnyt yhteistyötä Yamahan kanssa vuosien ajan. . Keskiviikkona 18.11. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20?12.00 ja 13.00?16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 » www.metalliliitto.fi Vuoden 2016 apurahat tulee hakea ajalla 1.11.-31.12.2015 Apurahojen hakuohjeet ja hakusovellus löytyvät sivuiltamme www.sivistysrahasto.fi Puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 03 252 0111, avoinna 8.00?15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi » www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi Yhdistystoiminta SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi » www.sak.fi/alueet Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. Vai 2016? Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoitoja peruspalvelukuntayhtymän Sarvilla ja hampailla VALTUUSTON KOKOUS pidetään 30.11.2015 alkaen klo12 Keski-Pohjanmaan keskussairaalan auditoriossa. Esityslista on julkaistu kuntayhtymän internet-sivuilla www.kpshp.fi. Pöytäkirjan nähtävilläpidosta ilmoitetaan kuntayhtymän ilmoitustaululla ja jäsenkunnille lähetettävällä ilmoituksella. Kokkolassa 12.11.2015 Sari Innanen Valtuuston puheenjohtaja Fiskars myy Busterveneet Yamahalle Fiskars myy Buster-veneet japanilaiselle Yamahalle. Kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan ja yhtiön kesken ja osakkaan oikeudet muutostöihin. Uusi omistajuus mahdollistaa entistä läheisemmän yhteistyön ja liiketoiminnan laajentumisen uusille markkinoille, arvioi Fiskarsin veneliiketoiminnan johtaja Juha Lehtola. Busterit ovat suosituimpia alumiiniveneitä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. 22 12.11.2015 ARKI Kokoukset PITÄJÄNMÄEN TYÖVÄENYHDISTYS sääntömääräinen syyskokous 26.11.2015. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja nimenmuutosehdotus. Kokous alkaa 19.30 osoitteessa Konalantie 10, 00370 Hesinki. Kokouksen aluksi klo 18.00 poliittisesta tilanteesta alustaa kansanedustaja Timo Harakka aiheena SDP-pääministeripuolue 2023. Fiskars perustelee kauppaa keskittymisellä ydinliiketoimintoihin. . Fredrikinkatu 42, Helsinki. Luennoitsijana toimii Kuluttajaliiton lakimies Ilkka Salminen. Järjestää Pääkaupunkiseudun Kuluttajat ry. (09) 5868 530 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. 010 770 3620 Työväenliikkeen itsenäinen säätiö tukee mm. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. HELSINKI . Asu oikein . klo 17.30?19 Ravintola Lapintiira, Tiiranpesä 7 krs. Pertti Haaparanta, professori, Aalto-yliopisto. Kommentit ja panelistit: Elina Lepomäki, kansanedustaja (Kok) ja Tytti Tuppurainen, kansanedustaja (SDP)
O: Jane Campion. 23.00 Fresh Meat (16) Kausi 3, 2/8. 08.00 Uutiset ja sää. 09.11 Maakuntaradio. 03.00 Uutiset. Copterline. 20.58 Keno 21.00 Under the Dome (12) Isänrakkautta. 22.00 Kauppaneuvos Jethro Jethro Lapissa. 23.00 23.05 23.35 00.05 00.35 01.05 SM-Liiga: Illan Parhaat Poliisit (7) Jyväskylä. Poliisit (7) Hämeenlinna. Poliisit Pori. Poliisit Oulu. Arman ja viimeinen ristiretki (7) 4/8. 02.05 Kanadan rajalla Sekava selitys. 02.35 Kanadan rajalla Salailun jalo taito. 03.05?04.10 Deadwood (16) Jotain hyvin kallista. YLE FEM 07.25?15.00 SVT:n ohjelmaa 15.57 Kysy Laralta (7) Tyttöjen ilta. 16.09 Clay Kids (7) Peli päättyy. 16.21 Knietzsche . 03.02 Yöradio. Talouden kriisit ja opilliset kiistat. 22.00 Uutiset ja sää. Katoaako oma identiteetti, jos parran ajaa pois? 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil, Palomies Sam Vahva kuin possu. 18.30 Hiukkasmysteeri (7) Hyökkäys. 19.00 Purtavaa Pohjolasta 6/8: Pohjanmaa. 02.00 Uutiset. 17.20 Maakuntaradio. Kaksi miestä selvittelee välejään syksyisen uneliaassa pikkukaupungissa. 12.00 Uutiset ja sää. Seudulla sattuu samana päivänä kaksi outoa asiaa: 12-vuotias tyttö yrittää hukuttautua ja rantaan leiriytyy joukko elämän kolhimia naisia. 12.10 Urheiluradio. 08.10 Urheiluradio. 08.12 Maakuntaradio. ARKI TV- ja radio-ohjelmat Torstai 12.11.2015 MTV3 YLE TEEMA 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Mitä tänään syötäisiin. Finni. 20.06 Ihan pihalla. 04.02 Café Tropical. Heikki Meriläinen: Pietolan tytöt, osa 80. 01.00 Uutiset ja sää. pannu kuumana Espanjalainen kaksintaistelu. 17.00 Kaverille ei jätetä (12) 8/10. 18.00 Uutiset. Frank ja Johan tutkivat rapusaalista. 17.25 Lasso Mitä parran taakse kätkeytyy. Ruotsalaiset uutiskuvaajat ikuistivat heidän ensiaskeleensa vapaudessa. 70 vuoden päästä elossa olevat näkevät filminpätkät ensi kerran. 23.00?01.15 SVT:n ohjelmaa 12.11.2015 23 FOX 06.00 Sky News 06.21 FOX Kids 09.00 Wipeout 09.55 Sara La Fountain 10.30 Lyödään ällikällä 11.00 Saalistuksen salat 12.00 Saalistuksen salat 13.00 Evakuoikaa Maa 14.00 Jättimäiset purkuhankkeet 15.00 Uskomaton eläinlääkäri Pol 16.00 How I Met Your Mother 16.30 Family Guy 17.00 Huutokaupan metsästäjät: Teksas 17.30 Lyödään ällikällä 18.00 Aivopelit 18.30 Järjestelmänmurtajat 19.00 The Tuomolat 19.30 Autotallien metsästäjät 20.00 Huutokaupan metsästäjät: Teksas 20.30 Lapin poliisit 21.00 Villeimmät videot 22.00 Toimintakomedia: Killers 23.50 The Walking Dead 00.45 Da Vinci?s Demons 01.50 Luonnon salaiset kansiot 02.50 Totta vai tarua. 10.03 Ajantasa. 12.12 Maakuntaradio. maailman pienin filosofi (7) Valheita ja totuuksia. 16.25 Schrödingerin kissa Oma robottipalvelija voi pian olla todellisuutta, sillä kehitystyö on pitkällä. 16.55 Tanskalainen maajussi 5/10. 23.00 Uutiset. 23.03 Yöradio. 10.55 Pikkujuttu. 14.03 Ajantasa. 15.00 Uutiset. 18.55 Ihan pihalla. 21.03 Päivä tunnissa. Paikallisen gigolon murha saa komisario Goodmanin kumppanineen ottamaan yhteyttä saaren eliittiin. 18.00 18.22 18.30 19.00 Uutiset Uutiset alueeltasi Puoli seitsemän Mr Selfridge (12) 1/10. 5/10. 00.05 Yöradio. N: Juuso Hirvikangas, Timo Toikka, Taneli Haro, Terhi Panula. 23.30?00.30 Muistikuvaputki: Visailua 5/6. 9/10. 21.00 Mustamaalattu (12) (Frikjent, Norja) Kotiinpaluu. 1/10. 12.45 Merisää. 02.00?06.00 Arkisto: Mistä rakkaus alkaa?. ja millaista? Bloggari Maria Nordin sekä kapellimestari Santtu-Matias Rouvali puhuvat siitä, saako lasta ohjata menestykseen vai voisiko lapsen antaa olla vain lapsi. 15.30 Yle FOLK 16.00 Hullu juttu Illan matsi: sinkkuelämä vs. pannu kuumana 09.55?10.50 Kaksi julkkista ja yhdet häät 13.50 MasterChef Australia Hämäävää ruokaa. 15.50 Hauskat eläinvideot 15.55 Gordon Ramsay . deittihuijarit 00.00 Zoo (12) 01.00 Bones (16) 02.00?02.30 Lainvalvojat (7) TV5 06.15 Pulmuset (7) 07.15 Philadelphian eläinpoliisit 08.05?09.00 Jenkkimetsurit 12.00 Tappavat suhteet (12) 13.00 Goldbergit 13.30 Hulluna sinuun 14.00 70?s show (7) 15.00 Tappavat suhteet (12) 16.00 Pulmuset (7) 17.00 Hulluna sinuun 17.30 Goldbergit 18.00 70?s show 18.30 70?s show (7) 19.00 Hullut häävideot 20.00 Maailman hauskimmat kotivideot 21.00 Hittikärpänen 22.00 Elokuva: Hitch . 15.05 Maakuntaradio. lemmentohtori 00.15 Konttori 00.45 Seinfeld 01.15 Seinfeld 01.45 Miesten juttuja 02.15 Tervetuloa perheeseen 02.40 Hullut häävideot 03.35 5D: Seksilelukauppa 04.25 Las Vegas (12) 05.10 - 06.00 Hullut häävideot JIM 11.00 Britannian paras leipomo 12.00 Huipputatuoija haussa 12.50 JIM D: Käsittämättömät koneet 13.45 Hell?s Kitchen 14.40 Top Chef 15.35 Anthony Bourdain minilomalla 16.30 Hurja remontti 17.30 Hell?s Kitchen 18.30 Panttilainaamo 19.00 Panttilainaamo 19.30 Poliisit 20.00 Poliisit 20.30 Panttilainaamon autospesialistit 21.00 Talent UK 23.20 Australian rajalla 23.50 Australian rajalla 00.20 Muinaiset avaruusoliot (7) 01.20 Arktiset vedet 01.50 Mestariampuja 02.50 Ennustaja-TV LIV 09.00 Hurja remontti 10.00 Sikke . 07.12 Maakuntaradio. Norjalainen rikosdraama. 22.00 22.20 22.25 22.40 21.25 21.50 21.55 22.00 Noin viikon uutiset Uutiset Urheiluruutu Top of the Lake (16) 1/6. Paratiisi myytävänä. 17.00 Uutiset ja sää. 03.15 Inside: Taistelusotilaat 04.15?05.59 Sky News SUB 10.00?11.00 Lemmen viemää 14.00 Unelmien koti 15.00 Jamie Oliverin ruokavallankumous 16.00 Ruotsin surkein kuski 17.00 Walker, Teksasista (12) 18.00 Myytinmurtajat 19.00 Naapurit-tuloslähetys 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Kolme miestä ja tyttö 20.00 Rillit huurussa 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Ikuisesti nuori 22.00 Antti Holma Show 23.00 Catfish . 22.05 Euroopan taivaan alla. 20.03 Urheiluradio. Onks tyhjiä. Riina ja Antti. 09.00 Uutiset. 09.05 Urheiluradio. 14.00 Uutiset. 19.00 Uutiset ja sää. O:Toivo Särkkä. 15.00 15.05 15.10 15.15 Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti (Riksdagens frågestund). 12.00 Hehku Hehku toteuttaa katsoja-Eiran haaveen ja vie hänet tatuoitavaksi. 12.30 Retrolissun ysärit: Girl Power 13.00 Kioski: Kaarlen maailma 13.30 Erätulilla 14.10 Hello Ladies (12) 1/8. Ikisinkku Stuart on perienglantilainen nettinörtti. Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Uutiset Uutiset alueeltasi Murha paratiisissa (12) 3/8. Sarja palaa ruutuun. 14.40 Marja Hintikka Live Suora lähetys eduskunnasta. 16.55 16.57 17.00 17.04 17.07 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat Rakas- 5/6. 03.45 Yöradio. 04.00 Uutiset ja sää. 16.00 Uutiset ja sää. 16.15 Urheiluradio. O: Veikko Aaltonen. 23.05 Kino Suomi: Matkalla (12) (1980) Traagisesti päättyvä pieni road movie on Veikko Aaltosen opinnäytetyö Taideteollisen korkeakoulun Elokuvataiteen linjalta. 07.00 Uutiset ja sää. 18.20 Radioteatteri esittää. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jean Gilles?n Requiem 20.15 Ranskalaista orkesterimusiikkia 21.45 Näkökulma: Jimi Tenor ja Kontula 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. 10.00 Uutiset. 07.50 Merisää. 70 vuoden päästä elossa olevat näkevät filminpätkät ensi kerran. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 MOT: Myrkkyjä ilmassa, ei kai. 21.55 Suomi tänään. 02.02 Yöradio. 04.55?05.00 Yöradio. YLE PUHE 06.00 Uutiset 06.05 Yle Puhe esittää 07.00 Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.25 Alivaltiosihteeri 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 16.00 Uutiset 16.03 Mikko ??Peltsi?. perheelämä. 16.30 Uusi päivä Suunta muuttuu. 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) Puhu minulle. 19.00 Hullu juttu Illan matsi: Erota vai jäädä yhteen. 11.00 Valkoista valoa: Sä, te, mä ja toi 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murha paratiisissa (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 04.14 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelut 06.52 Popi Kissa 07.04 Me Peltiset 07.07 Franklin ja ystävät 07.18 Samu ja Salla 07.30 Isot koneet 07.36 Pipsa Possu 07.42 Lauri kilpa-auto 07.55 Ryhmä Hau 08.18 Viidakkokirja (7) 08.30 Kanikenttä (7) 08.41 Pok ja Mok (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Luontomatkalla Australiassa 10.30 Ewan McGregor: Vaaralliset avustusreitit 11.30 New Yorkin herkut 12.01 12.08 12.12 12.25 Uutiset Pohjois-Suomi Yle Oddasat Oddasat Murdochin murhamysteerit (12) Kilpailu. 13.15 Juha (7) (1956) Ensimmäinen suomalainen värielokuva Juhani Ahon romaanista, jossa maamiehen vaimo karkaa karjalais-Shemeikan matkaan. Remonttifirmat suosittelevat omakotitalon katon uusimista, vaikka todellisuudessa katon voisi kunnostaa hyvinkin edullisesti. 20.30 20.55 21.05 22.00 Uutiset Urheiluruutu A-studio: Talk Ulkolinja: Euroopan siirtolaistulva Sadattuhannet siirtolaiset hakeutuvat talvea vasten Eurooppaan turvaan. Brittireportteri liittyi joukkoon Kreikan Kosilla ja hän vaeltaa perheiden, yksin matkustavien lasten ja miesten kanssa kohti pohjoista. 23.00 Uutiset 23.05 Silta (16) 7/10. Minisarjat. Valo kiinnosti ilmiönä jo kreikkalaisia, mutta kuinka valon nopeus keksittiin, ja kuinka vanhaa valoa tutkijat ovat löytäneet? 21.55 Kino Suomi: Tilinteko (12) (1987) Tarina rikoksesta, petoksesta ja kostosta. 20.05 Sää. 07.53 Maakuntaradio. Dokumentissa 20.00 Jacob Jensen . Peltola 17.00 Uutiset 17.03 Päivä tunnissa 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 21.30 Puheen Ilta 22.00 Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.03Päivä tunnissa 00.00 Arkisto: Julkista liikennettä vai yksityisautoilua. 13.03 Maakuntaradio. 8/10. Dok: Kaikilla kasvoilla on nimi Yle Fem klo 22.00 Joukko keskitysleireiltä selvinneitä astui Malmön sataman laiturille 28.4.1945. Paraneeko vaihtamalla? Selfridgen tavaratalo juhlii jo viisivuotista taivaltaan. Agnes palaa Pariisista. 19.30 Kioski: Marjan vallassa 20.00 Totuuden treffit sarja 19.50 Sehän on Sibelius!: Pappa ja perhe 5/8. 20.00 Kuningaskuluttaja Pal- alkaa. 20.00 Uutiset. Tv-kisailujen historia katsojien kertomana. NELONEN 06.00 Lego Ninjago (7) 06.15 Lego Ninjago (7) 06.25 Lego Ninjago (7) 06.40 Lego Ninjago (7) 06.55 Avaruusnappulat 07.00 Pound Puppies (7) 07.25 Tashi 07.40 Tashi (7) 07.55 Merieläinten pelastajat 08.25 Eläinten ABC 08.55 Gordon Ramsay . 03.15 Pyöreä pöytä. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. Professori Jim Al-Khalili tutustuu valon tutkimuksen vaiheisiin. 01.02 Yöradio. 16.17 Maakuntaradio. 09.45 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale 10.40 Emmerdale 11.10?12.05 Lääkärit 17.00 Elvis elää Hudikissa 3/4. 18.00 Television uranuurtajat 13.35 Suomen kaunein koti matemaatikot tarkastelevat kolmea ilmastonmuutokseen liittyvää lukua. 19.45 Mittatilaustyönä Varjontekijä. Luonnon rauhassa. 14.30 Mitä tänään syötäisiin? 14.35 Peter uutisvirrassa 15.00 Moderni perhe Hengenlähtö lähellä. 15.25 Moderni perhe Täydeltä laidalta. 15.55 Salatut elämät (12) Helena ja rakkauden rauniot. 16.25 Yökylässä Maria Veitola Antti Kaikkonen ja Satu Taiveaho. 00.00 Uutiset ja sää. muotoilun mestari Tanskalainen muotoilija Jacob Jensen on vuosikymmenien varrella voittanut yli sata palkintoa, ja hänen tuotteitaan on pysyvästi näytteillä New Yorkin Modernin taiteen museossa. Menestyksen hinta on ollut kuitenkin kova. 20.30 Prisma Studio Miltä maistuu ruoka vuonna 2050? Tulevaisuudessa lautaselta löytyy laboratoriolihaa. 13.00 Uutiset. Ruokaa rakkaudella 10.30 Farmi 11.00 Koirakuiskaaja 12.00 Tanssin superäidit 13.00 Sinkkuillallinen 14.00 Hurja painonpudotus 15.00 MasterChef VIP 16.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 17.00 Sinkkuillallinen 18.00 Hurja painonpudotus 19.00 Sinkkulaiva 19.30 Sinkkulaiva 20.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 21.00 Unelmien poikamies 23.00 Loop ja Me Naiset esittää: Olisinpa tiennyt 23.30 Sinkkulaiva USA 00.30 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 01.30?02.30 Sinkkuillallinen AVA 09.20 Jamie Oliverin kotona 09.50 Grand Designs unelma-asunnot 10.55 Ostoskanava Tvins.com 11.55 Lääkärit 12.50 Jamie Oliverin Amerikan herkut 13.50 Makuja ja elämää 14.05 Iholla 14.35 Iholla 15.05 Siivoushullut 16.01 Kardashianit 17.00 Lemmen viemää 18.00 Grand Designs - unelmaasunnot 19.00 Pientä pintaremonttia 20.00 Yökylässä Maria Veitola 21.00 Margaret (12) 23.45 Kardashianit 00.45?01.40 Mentalist (12) YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Nepal ? maanjäristyksen selviytyjät. 20.00 Katastrofin anatomia (12) 9/10. 09.10 Sää. Vod miettii tukka sauhuten, kuinka hankkiutua eroon ei-toivotusta kesäkollista. 23.40 Hullu juttu Illan matsi: Erota vai jäädä yhteen? Paraneeko vaihtamalla? Rakastuminen on haitallista huumetta siinä missä alkoholi ja tupakka. 00.10 Kioski: Marjan vallassa 00.40 Angry Boys (12) S.mouse poseeraa olan takaa kuvausstudiossa. 01.10?04.26 Yle FOLK Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset I, Robot (12) Tieteiselokuvassa eletään vuotta 2035, jolloin robotit toimivat ihmisten apulaisina. Kaksi sinkkua paljastavat salaisuutensa sokkotreffeillä. 21.00 Siskonpeti (7) Kulttuuri. jonko omalla aurinkovoimalalla voi säästää pientalossa? Entä mikä on investoinnin hinta. Mitä yhteistä on sinulla ja banaanikärpäsellä? 21.00 Tiededokumentti: Valoa ja pimeää 1/2. 06.30 Maakuntaradio. ?Niin kauan kuin on metsää ja peltoja, on ruokaa.? 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.55 Obs debatt 20.30 Ruotsalaisia salaisuuksia Kadonnut lentokone. 20.45 Oddasat 21.00 Efter Nio 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Dok: Kaikilla kasvoilla on nimi Joukko keskitysleireiltä selvinneitä astui Malmön sataman laiturille 28.4.1945. 21.00 Uutiset. Saako lapselta vaatia menestystä . 21.50 Merisää. 11.00 Uutiset. 20 vuotta Aasiassa asunut bisnesmies Aksel Borgen palaa kotikaupunkiinsa pelastaakseen paikallisen yrityksen konkurssilta. Uutiset ja sää 12.10 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 M-studio: Sibelius-marraskuu 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Elämää suuremmat elokuvat: Vaitelias mies 18.10 Viiden minuutin matka. Uusi näyttävästi tehty kaksoismurha paljastuu. 00.05 Puoli seitsemän 00.35?04.00 Uutisikkuna taa, ei rakasta. 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale Arkaluontoista materiaalia, osa 1/2. 18.30 Emmerdale (7) Arkaluontoista materiaalia, osa 2/2. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (12) Esta aqui, Helena Kuula-Nikkinen? 20.05 Kädettömät kokit Amin Asikainen. 11.03 Maakuntaradio. 07.10 Urheiluradio. 22.55 Kuuluttajan vieras. 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. Valon olemus. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. This is how you will disappear. 19.05 Ihan pihalla. Kertomus kommunikoinnin vaikeudesta ja siitä, kuinka kärpäsestä tulee härkänen. 17.50 Suomen huutokauppakeisari Konkurssi uhkaa. 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Arman ja viimeinen ristiretki (7) 4/8. 18.03 Ihan pihalla. 18.50 Merisää. 12.55 Suomi tänään. 19.03 Urheiluradio. O: Alex Proyas, USA 2004 00.55?01.55 Rikoksista pahin (12) Verikosto. Vuonna 1977 Yhdysvalloissa tehtiin Alex Haleyn romaaniin perustuva minisarja ?Juuret?, josta tuli suurmenestys. 19.00 Ilmastonmuutoksen mittarit 2/2. Ruotsalaiset uutiskuvaajat ikuistivat heidän ensiaskeleensa vapaudessa
Liigan kriisijoukkue Blues on menettänyt viime kaudesta lähes 500 katsojaa per ottelu, eivätkä tamperelaisten Ilveksen ja Tapparankaan otteet ole houkutelleet sen enempää väkeä Hakametsään, vaikka kirvesrinnat johtavat sarjaa ja Ilveksen masennustilakin näyttäisi olevan ohi. Jääkiekon SM-liigaa on n n n Ilta-Sanomien Juha Hiitelä teki osuvan analyysin kysyessään, miksei tuote kiinnosta. Vaasan kiekkobuumi ei ole tuntuvasti syttynyt, sillä sen katsojakeskiarvo on liki 200 silmäparia vähemmän kuin neitsytkaudella. Kukin joukkue pelaa 60 ottelua runko- sarjaa. Ilman panosta puuttuu iso osa keskeistä urheilutapahtuman sydäntä: tunnetta, joka liittyy vain aniharvaan tuotteeseen. Bluesin Siim Liivik jääkiekon Liigan kauden avauskierroksen ottelussa Blues vs. HIFK Espoossa 11. Oma joukkue kiinnostaisi myös silloin, kun se taistelisi putoamista vastaan. Kauden suurin yllätys on ollut se, että huolimatta uusista joukkueista, kasvaneesta joukkuemäärästä ja suurista markkinointiponnisteluista ottelukohtainen yleisökeskiarvo on sukeltanut viime kaudesta. Viime vuoden yleisökuningas HIFK:n keskiarvo on laskenut yli 400 katsojalla ottelua kohden. Samalla on niistetty hallilta pois ne, joilla olisi enemmän aikaa, mutta vähemmän rahaa, esimerkiksi opiskelijat ja työttömät. n n n Hiitelä noStaa eSiin myös sen, että Liiga on pyrkinyt paikkaamaan kiinnostavuusvajetta nostamalla jo entuudestaan negatiivista julkisuutta saaneen väkivallan esille esimerkiksi videovalinnoissaan. Pelicans on ollut esillä rohkean ja splatter-elokuvista lainanneen mainoskampanjansa kautta, mutta maksavaksi yleisöksi Pasi nurmisen ja Petri Matikaisen tähdittämät julisteet eivät ole muuttuneet. syyskuuta Siim Liivik palaa kasvattajaseuraansa HIFK:hon. Lehtikuva / Roni Rekomaa. Kun yhden ottelutapahtuman hinta oheisostoksineen kustantaa liki 50 euroa, on tuolle summalle satunnaisen katsojan mielessä ja rajallisessa vapaa-ajassa monta muutakin houkuttelevaa osoitetta. Liiga joutuu tätä nykyä taistelemaan entistä tiukemmin asiakkaiden ajasta. 24 12.11.2015 ARKI Kolumni Vihellys Onko Liiga jo ylituotettu? tahkottu pian parikymmentä kierrosta. Voi olla, että halleilla nyrkkitappelut saattavat kuohauttaa hetkessä elävän yleisön tunteet pintaan, mutta kaukaloväkivallan nostaminen keskiöön sulkee pois esimerkiksi paljon perhekatsojia, sekä myös sellaista yleisöä, joka kokee, että jääkiekossa pitäisi olla kyse jostain muusta. Kenties terävin huomio koskee kuitenkin sitä, miten Liiga on rakentunut nykyisellään sarjaksi, johon valitaan ainakin osittain kabinetin kautta, jossa pelaillaan liikaa merkityksettömiä runkosarjapelejä ja jossa lopulta pudotuspeleihin etenee lähestulkoon kaikki joukkueet. Siinä missä hallille lähtö oli aiemmin ainoa tapa nähdä suosikkijoukkueen otteita, tätä nykyä huippuunsa viritetyt online-palvelut ja televisiointi mahdollistavat sen, että ottelukokemuksen voi luoda omaan olohuoneeseen Ari tai sinne, missä oma tablet Hautaniemi sattuukaan olemaan. Kirjoittaja Hiitelä osuu oikeaan myös on sosiologi, siinä, ettei Liiga voi enää Everton-fani tuudittautua asemaansa ja urheilun ilmiöiden Suomen ykköslajina, jonka ihmettelijä. ei tarvitse kilpailla samalla tavalla kansainvälistä vertailua vastaan kuin esimerkiksi Veikkausliigan. Tällä hetkellä maailman parhaiden urheilusarjojen seuraaminen on helpompaa kuin koskaan, mikä tarkoittaa sitä, että jäähallille lähtö laitetaan vertailuun sekä tapahtumana ja viihdearvoltaan että urheilullisilla kriteereillä kaiken saatavilla olevan urheilutarjonnan kanssa. Ja yhä useammin muut lajit menevät kiinnostavuudessa ohi. Ilta-Sanomien netissä julkaistun kolumnin kommenttiosio sisältää paljon teräviä kuluttajahuomioita: moni käyttää viihteeseen suunnatut rahansa aiempaa monipuolisemmin elokuviin, konsertteihin, teatteriin ja muihin urheilulajeihin, hallien palvelutaso ei ole pystynyt kehityksessä mukana, lippujen hinnoittelu on mennyt metsään. Syitä on monia, joista suurin lienee se, että ylipäänsä puhutaan tuotteesta, ei enää elämäntavasta