Siksi oppivelvollisuus laajenee. m ar ra sk uu ta 12.11.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Demok12112020_001.indd 1 4.11.2020 12.06. Luulet vaan KORKE AMMAL LE! Työelämä vaatii yhä enemmän koulutusta. 20 /2 VIHREÄ KAIVOS TEEMA Eettinen metalli PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 20 • 20 20 / 12 . PAL.VKO 2020-48 00 74 43 -2 02 KIRJASTO Ei vain kirjalainaamo PUOLUSTUS Haastava yhteistyön palapeli TIETOTURVA Turvassa
09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. (09) 774 3110, sähköp. Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus Demok12112020_002.indd 1 4.11.2020 10.37. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh
Koko kansan lainaamo. MARRASKUUTA 2020 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TURVA KAIVOS KIRJASTO Digitaalisuus uhkaa tietoturvaa. 3 Demokraatti 20 /2 30 14 53 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 12. KASVO TEEMA ILMIÖ De_12112020_03.indd 3 5.11.2020 10.43. Hyvä vai paha kaivos
Ka nn en ku va : M ik ko H uo ta ri ja A rja Jo ki ah o Yhteiskuntavastuu on enemmän kuin lain noudattamista. 62 28 PUKKIVISA Helpot vinkit jaossa TUULA HAATAINEN Puheenvuoro + TEEMA Vihreä kaivos 53 5 6 8 11 12 14 20 22 23 24 28 30 36 37 38 41 42 44 46 47 48 62 64 65 72 73 74 De_12112020_04.indd 4 5.11.2020 9.34. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. valtio Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Ari Näätsaari D-analyysi: Demokratian kriisi D-ilmiö: Tietoturva hukassa Arkadianmäki: Pesät täynnä Vallan laidalta: Seppo Kääriäinen Alastalon salissa: Ihmisen arvo Koulu: Polku pitenee Pukkivisa: Jämpti pukki Teatteri: Tarpeistoväen juhlaa Kolumni: Jyrki Liikka Teatteri: Once vie mukanaan Kirjat: Svea-mamman tytär Kirjat: Ihminen on kone Elokuvat: Lappi-western Kirjavisa: Profetia Vietnamista Puheenvuoro: Tuula Haatainen Puheenvuoro: Juhani Aro Mielipiteet Ristikko Titityy Politiikan kirjahylly: Tarja Filatov IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Katri Vänttinen Kolumni: Tuomas Aivelo Kasvot peilissä: Jutta Vihonen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 26.11. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Va. 20 /2 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Onko vielä osaajia Viikon kuva: Naiset vs. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895
päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Onko vielä osaajia. H allitus arvioi tuoreessa ulkoja turvallisuuspoliittisessa selonteossa, että Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa kansainvälisen tilanteen kiristymisestä huolimatta, mutta sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan on kuitenkin varauduttava. Hänestä Suomen ulkopolitiikassa onkin vahva ihmisoikeuspainotteisuus, mutta Haavisto korosti, että samalla olisi tärkeää, että myöskin ulkoja turvallisuuspolitiikan osalta tulisi enemmän keskustelua. Kyse lienee monen summasta. Yhtään Mika Karia peitellymmin ei puhu puolustusvaliokunnan nykyinen puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.), jonka mukaan eduskunnan täysistunnoissakaan ulkopoliittisia teemoja ei näy ”kuin häivähdyksenomaisesti”, jonkinlaisina muiden keskustelujen alaviitteinä. Kanerva suuntaa kritiikkinsä myös tiedotusvälineiden suuntaan. Samaan aikaan on kuitenkin herännyt huolta ulkopoliittisen osaamisen kaventumisesta eduskunnassa. Onpa kyse eduskunnasta tai me diasta, on aika hiljaista eri puolilla. Osa konkariosastoa on jo poistunut eduskunnasta. Kuinka monet vielä jaksavat perehtyä. Karin mukaan laji vaatii pitkäjänteistä asioiden seuraamista, ja hän huomauttaa sen olevan ”vähän kuin shakki, jota harva oppii yhden pelin jälkeen”. HUOLI YLITTÄÄ puoluerajat. Se ei voi olla kenenkään edun mukaista”, kaiken kokenut entinen ulkoministeri tuhahtaa haastattelussa. Suomen lähialueilla jännitteitä on selonteon mukaan lisännyt muun muassa vaikuttamiskeinojen kehittyminen. Puolustusvaliokunnassa istuva SDP:n Mika Kari sanoo suoraan Demokraatin haastattelussa, että sekä kiinnostus että osaaminen ulkopolitiikkaan on katoamassa. ”Ei tässä ruusutarhassa hirveästi ruusut kuki. Kanervan mukaan elämme jopa hänen uransa aneemisinta vaihetta ulkopoliittisessa keskustelussa. Nykyinen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on puolestaan nähnyt, että keskustelijoiden määrä kasvaa, kun puhutaan esimerkiksi ihmisoikeuskysymyksistä. Selonteossa viitataan suurvaltojen keskinäisen kilpailun voimistumiseen ja niiden heikkenevään sitoutumiseen sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään ja kansainväliseen oikeuteen. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Kokonaisarvio ei kuulosta kovin yllättävältä. De_12112020_05.indd 5 4.11.2020 16.13. Lähiahialueiden turvallisuustilanne on seloteon mukaan epävakaa ja vaikeasti ennakoitava. Uudehko ja nuorehko kansanedustajien sukupolvi pitää muita kysymyksiä, kuten ilmastonmuutosta, tapetilla. Ja myös media juoksee toisinaan päivänhattaroiden perässä, jotka myyvät paremmin. Pääkirjoitus SHAKKI, JOTA HARVA OPPII YHDEN PELIN JÄLKEEN
Moni pitää aborttilakia esimerkkinä Puolan oikeuslaitoksen luisumisesta valtaa pitävän Laki ja oikeus -puolueen poliittiseen ohjaukseen. De_12112020_06.indd 6 4.11.2020 16.17. Abortti sallitaan vain, jos nainen on joutunut raiskauksen tai insestin uhriksi tai raskaus uhkaa naisen henkeä. Käytännössä laki kieltäisi abortit lähes kokonaan. Tämä on saanut tuhannet ihmiset osoittamaan mieltä, vaikka hallitus on kieltänyt yli viiden henkilön kokoontumiset. Protestoijat ovat vaatineet asiasta kansanäänestystä. 6 Demokraatti V iik on ku va A FP , W oj te k Ra dw an sk i SOTA NAISIA VASTAAN Puola aikoo tiukentaa jo muutenkin äärimmäisen ankaraa aborttilakiaan
Tällöin palkat laskevat ja työsuhteen ehdot muuttuvat. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Riistokoroille raja Pikavippifirmoilla oli pitkään suoranainen lupa painaa rahaa, kun ne saivat hinnoitella lainojensa korot lähes miten halusivat. V IIK O N LU KU 90 prosenttia. Tiukin äänestys käytiin Oulun Tilapalvelut -liikelaitoksen ateriaja puhtauspalveluista. Ulkoistamispäätös koskee Oulussa noin 400 työntekijää, joista noin 300 on JHL:n jäseniä. Äänet menivät tasan, joten valtuuston puheenjohtajan ääni ratkaisi ulkoistamisen puolesta. Näin pohtii JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine. Korkokattoa kuitenkin alennettiin määräaikaisesti viime kesänä 10 prosenttiin ja markkinointia rajoitettiin. Esimerkiksi Raumalla huomattiin, että siirto yksityiselle ei tuonut säästöjä. Palveluiden ulkoistamiseli yksityistämisaikeita tulee hänen mukaansa esille tämän tästä. – Me haluamme huolehtia jäsenistöstämme loppuun saakka, Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n Oulun kunta-alan yhteisjärjestön puheenjohtaja Kirsi Särkelä vakuuttaa. Aikeet ovat samat myös Mäntsälässä, joka on ottamassa heinäkuun alusta samaiset palvelut takaisin kunnan omaksi tuotannoksi. – Pahimmillaan palkka voi alentua kuukaudessa jopa 300–500 euroa. Oulun kaupunginvaltuusto päätti lokakuun alussa, että kaupunki ulkoistaa ateriaja puhtauspalvelunsa, ICT-palvelut sekä koulusihteerit. Tämä tarkoittaa, että liikelaitoksen koko henkilöstö siirtyisi liikkeenluovutuksella kilpailutuksen voittavalle palveluntuottajalle. SALLA VUORIKOSKI TWITTERISSÄ YKSITYISTÄMINEN Yksityistämisen pettävä unelma ONKO YKSITYISTÄMISVIMMAN taustalla muutakin kuin kuntatalouden kipuilu – esimerkiksi ideologia, jonka mukaan julkinen ei pärjää yksityiselle. – Nämä tulevat aina yllätyksenä, niitä tehdään selän takana. SDP:n talousvaliokunnan vastaava, kansanedustaja Riitta Mäkinen vaatii esitystä, jotta pikavippien määräaikaisesti alennettua korkokattoa voitaisiin jatkaa ensi vuonna. Särkelän mielestä on selvää, että yksityiselle sektorille siirryttäessä työehtosopimus muuttuu. Teknologian tutkimuskeskus VTT arvioi, että vuonna 2030 Suomen autokannasta olisi bensiinitai dieselkäyttöisiä vielä De_12112020_08.indd 8 5.11.2020 11.51. Kirsi Särkelä huomauttaa, että monella on pitkä työura takanaan. Hän toimii kaupungilla myös pääluottamusmiehenä. Tämän on toteuduttava myös käytännössä. Oksettavaa kiristystä. Nyt odotellaan, mitä seuraa kunnallisvalituksesta. Oulun kaupungin työntekijät eivät ole antaneet periksi taistelussa ateriaja puhtauspalvelujen ulkoistamista vastaan. MATIAS MÄKYNEN TWITTERISSÄ Nilkit kiinni ja katsotaan, etteivät saa penniäkään, vaan rangaistukset. MIAPETRA KUMPULA-NATRI TWITTERISSÄ Vastaamon tapaus osoittaa, että isotkin yritykset voivat toimia järjettömän vastuuttomasti. – Jotkut kunnat haluavat nyt toteuttaa unelmiaan yksityistämisestä – koronan varjolla minun mielestäni, Niemi-Laine sanoo. Päivi Niemi-Laineen mukaan kokemusten perusteella ulkoistaminen on usein osoittautunut kalliimmaksi kuin kunnan omana työnä tuotetut palvelut. Se on loukannut, että kaupungin mielestä työssä on ”löysää”. Mahdollinen muutos yksityisen työnantajan palvelukseen toteutuu syyskuun alussa 2021. Kaupunki otti ateriaja puhtauspalvelunsa taas omalle kontolleen. Myös Lahdessa kaupunginvaltuusto torppasi suunnitelmat kilpailuttaa ateriapalvelut – JHL:n järjestämän mielenosoituksen jälkeen. Tärkeä esitys, sillä rajoituksista huolimatta lähes 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä ja määrä jatkaa kasvuaan. Jokaisella ihmisellä on oikeus hallita itseään koskevia henkilötietoja
Onneksi ainakin nämä Portugalin veropakolaiset joutuivat lopulta maksamaan veroja Suomeen jopa 600 000 euron vuotuisista eläkkeistään, summailee Demokraatin väki EU TYÖELÄMÄ TYÖELÄMÄ Palkka ratkaisee Sopiminen kannattaa EU:N SUUNNITTELEMALLA minimipalkkadirektiivillä pyritään takaamaan, että työstä saatava palkka riittää elämiseen. Tämä merkitsi veroasteen nousua. De_12112020_08.indd 9 5.11.2020 11.51. Päinvastoin. Jo Paavo Lipponen aikanaan arvioi suomalaisia kaunaiseksi kansaksi. Keskituloisista palkansaajista lähtien tasamääräisillä työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan jo nyt työttömyysturvan kokonaiskustannuksia. Kyselyyn vastasi yli 2 000 15–29-vuotiasta nuorta. Sinänsä ymmärrettävää. Toiseksi tärkein asia ovat hyvät työkaverit (61 %) ja vasta kolmantena työn sisältö (55 %). EU kannustaa muita maita ottamaan mallia Pohjoismaisesta työehtosopimusneuvottelujen mallista. Ja olemme myös kiitollisia jokaisesta työpaikasta, jonka te olette mahdollisesti luoneet. – Tulokset kuvaavat, että töissä käydään, jotta tullaan toimeen, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola arvioi kyselyä. Olkaa siis ylpeitä yrittäjiä, menestyjiä ja veronmaksajia. Suomi on yksi kuudesta EU-maasta, joissa ei ole laissa säädettyä minimipalkkaa. Muutoksen kustannuksiksi on arvioitu noin 250 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannus jouduttaisiin rahoittamaan joko korottamalla työttömyysvakuutusmaksua tai verotusta sekä mahdollisesti heikentämällä työttömyysetuuden määrää ja kestoa. Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO on arvioinut yleisen työttömyysvakuutuksen vaikutuksia. KOKO arvioi, että todennäköisin ratkaisu olisi ylimääräisen kustannuksen siirto osaksi verotusta. Myös työpaikan pysyvyys koettiin tärkeäksi (42 %). Aiheina olivat opiskelu, työ, toimeentulo ja koronakriisin vaikutukset elämän eri osa-alueisiin. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari FINNAIR TRUMP Hei, me lennetään! Hei, me lennetään! Hyvät paljon veroja maksavat teistä osa, noin 4 500, halusi salata maksamiensa verojen määrän. 21 maassa on minimipalkkalaki. EU-komissio ei kuitenkaan aio pakottaa Suomea tai muitakaan pohjoismaisia jäsenmaita säätämään lakia minimipalkasta. Sen enempää kokoomuksen ulostulon taka-ajatuksia pohtimatta voi kuitenkin sanoa, että kokoomus on keskituloisen kukkarolla. NUORTEN ODOTUKSET työelämästä ovat varsin arkisia ja realistisia. STTK:n kyselyn perusteella hyvä palkka on nuorille tärkein tekijä työssä 63 %). Kokoomus keskituloisen kukkarolla KOKOOMUS VIRITTTI keskustelun yleisestä työttömyysvakuutuksesta ja nykymallin epäoikeudenmukaisuudesta. Mutta me niin sanotut tavalliset veronmaksajat emme ole ylpeitä niistä suomalaisista, jotka kiertävät veroja. KOKO:n mukaan sen jäsenet maksoivat jo vuonna 2018 noin 70 miljoonaa euroa enemmän työttömyysturvamaksuja kuin saivat etuuksina työntekijän työttömyysvakuutusmaksusta laskettuna. Esimerkiksi niistä suurituloisista eläkeläisistä, joiden varallisuuden on suomalainen yhteiskunta ensin mahdollistanut, mutta jotka eläkkeelle päästyään ovat muuttaneet veroja pakoon vaikkapa Portugaliin. Ja mikä herättää enemmän kaunaa kuin naapurin varallisuus. Mutta hyvät verotietojen luovuttamisen kieltäneet, me keskitulopinnan yläja alapuolella sinnittelevät olemme kiitollisia jokaisesta maksamastanne veroeurosta, sillä niillä rahoitetaan myös meidän yhteiskunnalta saamiamme palveluita
4. Lah jomat tom atelo kuv ast a 3. 2. Toivottavasti tähän ei tarvitse mennä myös Suomessa. MInkä maalainen pyöräilijä voitti tämän vuoden Ranskan ympäriajon. Kuka on Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja. K evyesti närästää hallituksen syyttäminen melkein kaikesta mahdollisesta. 8. Esimerkiksi Saksan hallitus päätti sulkea maan ravintolat ja baarit kuukaudeksi. Mihin kaupunkiin sijoittuvat Kontio & Parmas -televisiosarjan tapahtumat. Ja toistaiseksi Suomessa rajoitukset ovat vielä maltillisia moneen muuhun maahan verrattuna. 7. Bah rai nin 10. Missä maassa kuvan yritys on perustettu. 5. De_12112020_10.indd 10 4.11.2020 16.30. 9. äidin kutomat lapaset äidin kutomat lapaset! KATTOKAA, KATTOKAA, 1. Mar ras kuu ssa NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Mistä ne matkustajat tulevat. Tim o Rita kal lio 2. Hiljattain kuollut Sean Connery sai urallaan yhden Oscar-palkinnon. Koronatilanne on kovaa vauhtia pahentunut monissa Suomelle tärkeissä matkailijamaissa, kuten Keski-Euroopassa. Missä kuussa tapahtui Vanhan ylioppilastalon valtaus. Vuo nna 201 3 Tam per e-t alo ssa 8. Toimeentulostaan ja tulevaisuudestaan taistelevien yrittäjien huoli on aiheel linen. Etenkin koronaan liittyvästä. Kuka Suomen presidenteistä on astunut virkaansa nuorimpana. Se merkitsee viime keväästä vielä toipuvalle alalle melkoista tuhoa. Syytöksiä sataa vaikka siitä, että hallitus kiusaa matkailusekä hotellija ravintola-alan yrittäjiä kaikenlaisilla toimintaa vaikeuttavilla testeillä ja rajoituksilla. 10. Mistä elokuvasta. Minä vuonna Linnan juhlat on viimeksi pidetty jossain muualla kuin Presidentinlinnassa. Minkä maan pääkaupunki on Manama. Mistä ne turistit – merkittävissä määrin – Suomeen tulisivat, jos ihmiset eivät koronan takia uskalla tai saa matkustaa ulkomaille. Mutta esimerkiksi ulkomaalaisten turistien testaamisesta tai testikuplasta vääntäminen voi olla turhanaikaista. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT Maxim Shemetov 10 VIS V Vas tau kse t: 1. 197 0-lu vul la 4. 3. Slo venia lai nen 5. Val kea kos kel le 7. Millä vuosikymmenellä satiirilehti Charlie Hebdo perustettiin. 6. Ruo tsis sa 6. Lau ri Kris tia n Rel and er, 41-v uot iaa na 9
NÄÄTSAARI SANOO nykyisen työnsä TSL:ssä olevan ”sydäntä lähellä”. Näin uskoo Työväen Sivistysliiton (TSL) suunnittelija Ari Näätsaari, jonka päätehtävä tällä hetkellä on kouluttaa vapaaehtoisjohtajia muun muassa ammattiliittojen henkilökunnasta. Niistä Näätsaari sai kokemusta SDP:n leivissä, mistä kokemusta tuli 15 vuoden aikana ensin ayja järjestösihteerin ja lopulta järjestöpäällikön tehtävistä. Nyt ihmiset hakevat vapaaehtoistyöstä elämyksiä ja onnistumisia. V apaaehtoistyö on nousemassa uuteen kukoistukseen – ja sitä myötä myös kaikenlainen järjestötyö. – Jatkossa järjestötyön – myös puolueosastoissa ja ammattiyhdistysliikkeessä – rakenne ja toiminta kuitenkin muuttuvat uusien toimijoiden myötä. Näätsaari kertoo erilaisista tutkimuksista, joiden mukaan ihmisten into tehdä vapaaehtoistyötä on vahvassa kasvussa. Vuonna 2004 Vuonna 2020 De_12112020_11.indd 11 5.11.2020 10.10. Tähän vapaaehtoisjohtajien koulutus vastaa. – Vapaaehtoistyössä motivaatio ja tarjonta eivät oikein kohtaa. Olennaista on, että toiminnasta kiinnostuneille osataan tarjota eväitä näiden tehtävien hoitoon. Se on lähellä myös niin työväenliikettä kuin ammattiyhdistysja puoluetoimintaakin. Näätsaari uskoo, että järjestötyö nousee uuteen kukoistukseen, jos ihmisten kiinnostus vapaaehtoistyöhön osataan kanavoida oikein. Eli niitä, jotka osaltaan saattavat vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet ja tarjolla olevan työn yhteen. Tätä kannattaa jo järjestöissä pohtia. Näätsaari muistuttaa, että esimerkiksi ay-liikkeen perinteisiä perustehtäviä on ollut vaikutusväylän tarjoaminen itseä koskeviin asiohin. Nyt yhdistysja järjestötoimijoilta puuttuu osaamista ja ymmärrystä siitä, mitä ihmiset haluavat tehdä ja miten heidät saa innostumaan. Teksti Heikki Sihto Kuvat Kari Hulkko ja TSL MISSÄ OLET NYT. Projekteja, joissa näkee työn merkityksen ja vaikutukset. Mutta edelleen löytyy myös niitä, jotka ovat Näätsaaren mukaan valmiita pyörittämään ”välillä tylsää byrokratiaa” eli ryhtymään esimerkiksi puheenjohtajaksi tai sihteeriksi. – Vapaaehtoistyössäkin on tapahtumassa sukupolvenvaihdos. Ari Näätsaari Vapaaehtoistyön matkasaarnaaja uskoo ihmisten löytävän järjestötyön uudelleen. 11 Demokraatti Vapaaehtoistyöstä etsitään nyt elämyksiä ja onnistumisia. Työskentely muiden puolesta ei ole enää se juttu, Ari Näätsaari kertoo. Suurta säätöä ei välttämättä edes tarvita. Tosin syyt ovat ehkä hieman itsekkäämpiä kuin aikaisemmilla sukupolvilla
Vaalien tulos oli siis tuolloin edelleen auki, mutta Donald Trump oli jo päivää aikaisemmin ilmoittanut, että hän ei hyväksy vaalien tulosta. Yhdysvalloissa demokraateilla on vakava peiliin katsomisen paikka. TRUMPIN HYVÄ äänimäärä, olipa voittaja kumpi vain, yllätti monet. Tosin Yhdysvalloissa demokraattiset järjestelmät osoittivat toimintansa, kun etenkin demokraattienemmistöinen edustajainhuone onnistui osin torppaamaan Trumpin suunnitelmia. Rakentava keskustelu ja kompromissin hakeminen on vaikeaa, jos vastapuolta äänestänyt nähdään kirjaimellisesti vihollisena. Yhdysvallat on hyvä esimerkki kuplaantuneesta ajattelusta. Yhdysvaltain vaalit olivat järkyttävä pettymys – yli puoluerajojen – niille, jotka olivat optimistisesti toivoneet vaalien korjaavan maan vahvaa, jopa monia perheitä jakanutta kahtiajakautumista. Tämä tapahtuu maassa, joka on pitänyt itseään joskus demokratian etuvartiona. Tällä kertaa hyvä äänimäärä on vielä onnistuneemman työn tulos, sillä Trump ei voinut enää pelata ”politiikan ulkopuolelta tulevan pelastajan” -roolilla. Eikä republikaanienemmistöinen senaattikaan kaikkea Trumpin ajamaa niellyt, vaikka se myös esti Trumpin virkarikossyytteiden etenemisen. Demokratia voi hävitä, jos riittävän härskisti toimiva populisti pääsee valtaan. Myös muissa maissa perinteisten puolueiden kannattaa vakavasti miettiä, millä keinoin tulevissa vaaleissa menestytään. ”Unohtamisella” myös luodaan pohjaa kahtiajaon syventymiselle ja ääriliikkeiden kasvulle. Yhdysvaltain sisällissota 2.0 YHDYS VALTAIN VAALIT ON MUISTUTUS DEMOKRATIAN OHUUDESTA. Se oli populismin ja valheiden riemuvoitto, mutta ratkaisevaa on sana voitto. Miten Trump onnistui saamaan lähes puolet valitsijamiehistä, vaikka Trumpia itseään pidettiin demokraattien parhaana vaalivalttina. Eheytystä ei tullut, vaan pikemminkin Yhdysvaltain sisällissota 2.0. Kun niin sanottu valtaeliitti ”unohtaa” osan kansasta tai sen toiveet, voi vaaleissa tulla isoja yllätyksiä. Trump, tai hänen taustavoimansa, osasi jo vuoden 2016 vaaleissa tulkita amerikkalaisten tuntoja ja toiveita yli luokkaja tulorajojen sekä sen jälkeen sanoittaa ne toimivaksi kampanjaksi. Sekava tilanne jatkuu Yhdysvalloissa vielä pitkään – lopullisesta, mahdollisesti oikeudessa ratkaistavasta vaalituloksesta riippumatta. Yhdysvaltain vaalit on muistutus demokratian ohuudesta, jos valtaan pääsee populisti, joka uskaltaa riittävän härskisti haastaa vallitsevan yhteiskuntajärjestelmän. T ämä analyysi on kirjoitettu jo viikko sitten, Yhdysvaltain presidentinvaalien ääntenlaskennan ollessa vielä kesken. Maassa, joka on usein päättänyt viedä oman käden oikeudella demokratiaa muihin maihin. Unkarissa ja Puolassa ovat demokraattiset instituutiot oikeuslaitoksesta alkaen joutuneet vallanpitäjien käsikassaroiksi. Toivottavasti nyt tarkasti mietitään, miksi näin tapahtui. Häviäjät harvoin pääsevät kirjoittamaan historiaa. Yhdysvaltain vaalit on hyvä muistutus Euroopalle. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. analyysi De_12112020_12.indd 12 5.11.2020 12.02. Yhdysvaltain tilanne on hyvä muistutus myös Euroopalle, jossa monessa maassa populistit ovat jo päässeet valtaan
Tavoite on saada tuossa ajassa Suomeen 700 000 sähkö autoa. . Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. NOUSUSSA LASKUSSA Arvostamme suomalaista työtä. 74,2 81,2 76,6 78,3 De_12112020_13.indd 13 4.11.2020 16.37. . Selvitysten mukaan ne heikentäisivät useissa tapauksissa työttömäksi jäävien ikääntyneiden tulotasoa. Fossiiliset Hallitus haluaa puolittaa liikenne päästöt vuoteen 2030 mennessä. Tässä vertailussa Suomen työllisyysasteen ero kaventuu vertailumaihin nähden. % % ”Virallinen totuus” Aktiivisella työ voimapolitiikalla voitaisiin toden näköisesti nostaa työllisyysastetta. Lääkkeeksi on tarjottu muiden muassa työttömyysturvan lisäpäivien poistoa tai ikärajan nostoa. . Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: JH L 55–64-vuotiaiden työllisyysasteet Suomessa ja vertailumaissa (Eurostat, 2019) Aktiivisen ja passiivisen työvoimapolitiikan osuudet sekä 20–64-vuotiaiden työllisyysasteet vertailumaiden välillä. 13 Demokraatti Tietoturva Vastaamon tieto murron jälkeen jo kainen suomalainen ymmärtää riittävän tietoturvan merkityksen. Se huomioi paremmin osa-aikatyön vaikutuksen. % . OECD julkaisee työllisyystietoja kokoaikatyöllisyydeksi muutettuna. Suomessa ikääntyneiden työllisyysaste on Ruotsiin verrattuna noin 11 prosenttiyksikköä matalampi. (Eurostat ja OECD, 2020) 15–64-vuotiaiden FTE–työllisyys vertailumaiden välillä vuonna 2018 (OECD) FAKTAA ”VIRALLISEN TOTUUDEN” TAKANA ! Suomi Ruotsi Tanska Norja 66,8 77,7 71,3 72,8 Suomi Tanska Ruotsi 69,4 61,3 Norja 63,4 63,5 Suomi Ruotsi Tanska Norja Aktiivinen työvoima politiikka Passiivinen työvoimapolitiikka . . Tanska taas käyttää ylivoimaisesti eniten rahaa aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, hieman alle kaksi prosenttia bkt:sta ja Suomi vastaavasti vain prosentin verran. Suomi käyttää vertailumaita vähemmän rahaa aktiiviseen työvoimapolitiikkaan
15 Demokraatti ILMIÖ MISSÄ AITA ON MATALIN Tietoturva on monelle yritykselle vain harmillinen kustannuserä, ei osa liiketoimintaa. Etenkin terveyden huollossa tietoturva on ollut historiallisesti heikkoa. iStock / Valery Brozhinsky De_12112020_14.indd 15 4.11.2020 17.03
Lehto on itse puhunut tietoturvasta liiketoiminnan varmistamisena. Myös kirjava joukko erilaisia terveydenhuollon tietojärjestelmiä täytyisi saada jotenkin seurustelemaan keskenään. – Kyllä se todella esillä on ollut. – Näyttää siltä, että Vastaamossa ei ole tehty niitä ratkaisuja, joita olisi kuviteltu tällaisessa tilanteessa tehtävän. Pääsyhallinta on ollut ilmeisen kevyttä. Tarvittiin Psykoterapiakeskus Vastaamon potilastietojen hakkerointi ennen kuin terveystietojen suojaamisesta käynnistyi Suomessa laajempi yhteiskunnallinen keskustelu. Kyberturvallisuus täytyy olla mukana suunnitteluvaiheesta alkaen niin, että turvallisuudesta tulee järjestelmiin sisäänrakennettua. SOTE-UUDISTUS HAASTAA tietojärjestelmiä, joiden pitäisi kyetä tulevaisuudessa yhdistämään sosiaalija terveydenhuollon dataa. Kustannuserä-ajattelu on hänen mukaansa edelleen vielä jossakin määrin vallitseva. Vastaamon tapaus on edelleen selvittämättä ja tuhansien ihmisten henkilökohtaisia terapiatietoja on kadoksissa. Tietoja ei ole jaettu erillisiin tietoalueisiin, eikä tietoja ole suojattu salauksella. Potilastietojen hallinnointiin julkisessa terveydenhuollossa käytetty Kanta-järjestelmä on uhkien ja riskien näkökulmasta hyvin tehty. A-luokitellun Kannan lisäksi Suomessa on käytössä myös heikommin suojattu B-luokiteltu järjestelmä. Digitalisaatio on valtava haaste tietoturvalle. – B-luokitelluissa järjestelmissä ei käytännössä ole valvontaa. Lehdon mukaan tietoturva on pidetty jatkuvasti mukana sosiaalija terveysministeriön ja Kelan kanssa käydyissä keskusteluissa. Yleinen kokemus on, että osa yrityksistä näkee turvallisuuden kustannuseränä ja heille saattaa tulla ajatus mennä siitä mistä aita on matalin. Lehdon mukaan suomalaiset sote-järjestelmät on pääsääntöisesti hyvin suojattu. Tietokantoihin pitäisi lisäksi päästä kaikista palvelupisteistä. Sellaista käyttää muun muassa Vastaamo. – Onhan tietomurtoja ollut joka vuosi, mutta tämä on laajuudessaan ja kohteen puolesta poikkeuksellinen. TEKNIIKKA EI OLE SE JUTTU, VAAN SE, ETTÄ NOUDATETAAN OHJEITA. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Teksti Simo Alastalo ja Johannes Ijäs Kuvitus Arja Jokiaho T ietoturva-ammattilaiset ovat varoitelleet sote-tietoihin kohdistuvista kyberuhkista jo vuosia. Tämä vahvistaa entisestään sitä, että työ pitää tehdä kunnolla. – Isoista tietovarannoista syntyy kyberhyökkääjille houkutteleva kohde. Kun resursseja ei ole, vastuu valvonnasta jää organisaatiolle itselleen. Se on herättänyt näkemään, että jotakin täytyisi tehdä. – Itse kun olen yliopistolla ollut 12 vuotta ja puhunut tästä eri foorumeilla, olen joitakin esityksiä päättänyt siihen, että tarvitaan kybertsunami ennen kuin ryhdytään riittäviin toimenpiteisiin, Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori, kyberasiantuntija ja sotatieteiden tohtori Martti Lehto sanoo. Osa kehityksen hitaudesta johtuu siitä, että järjestelmän kehittämistä pitää miettiä loppuun saakka. Tapauksessa on tiettyä analogiaa pandemiasta vuosikymmenten ajan varoitelleisiin virologeihin ja covid-19-taudin globaaliin leviämiseen. Yhdysvaltain kyberturvallisuuskeskus (CISA), liittovaltion poliisi FBI ja Yhdysvaltain terveysministeriö (HHS) vaDe_12112020_14.indd 16 4.11.2020 17.03
De_12112020_14.indd 17 4.11.2020 17.03. – Ei se ole poissuljettu asia. Olen puhunut kybersabotaasista – hyökkäyksestä elintärkeätä infraa tai elintärkeitä toimintoja vastaan. Sellaisen kysymyksen voi esittää, että jos ja kun valtioneuvoston jäsenille tarvitaan tietty turvallisuusratkaisu, pitäisikö se ymmärtää todella laajasti fyysisestä turvallisuudesta potilastietoihin. Julkiseen terveydenhuoltoon oli viranomaisraportin mukaan tehty satoja kyberhyökkäyksiä. Jos tiedot määrätyistä lääkkeistä tai tehdyistä toimenpiteistä puuttuvat, se voi vaarantaa hengen esimerkiksi hätäleikkaukseen jouduttaessa. – Hyökkääjät voivat löytää tietoja eri paikoista. Yhteiskunnan avainhenkilöiden tiedoista voivat olla kiinnostuneita muutkin kuin perinteiset rikolliset. Vastaamon tiedoissa oli muun muassa kansanedustajaa koskevia tietoja. KRIITTISEEN INFRAAN ja sen suojaamiseen liittyy Lehdon mukaan keskinäisriippuvuus. Potilasturvallisuuden vuoksi tiedot on tiettävästi myös kirjattava Kantaan. Tietoja terveydentilasta voidaan käyttää profilointiin tai tarvittaessa kiristämiseen. – Ei ole tietoa onko valtioneuvoston jäsenten tiedot tavalliseen tapaan Kanta-tiedoissa vai käsitelläänkö ne erikseen. – Ei tarvitse mennä kuin toisen maailmansodan aikaan, jolloin saksalaiset halusivat tietää kaiken Churchillista sen aikaisia potilastietoja myöten. vin yhdessä kohtaa mutta suojaus voi olla toisessa paikassa huonompi. Hyökkääjä voi pyrkiä osoittamaan, ettei nykyhallinto pysty huolehtimaan kansalaisten elintärkeistä toiminnoista. Kuinka suomalaisen yhteiskunnan avainhenkilöiden kuten ministereiden potilastiedot on suojattu. Pahimpia skenaarioita ei ole sen vuoksi osattu ajatella. Tietoturvasta vastaava Valviran yli-insinööri Antti Härkönen on siinä käsityksessä, että tietoturvan taso olisi Kanta-järjestelmässä kaikille sama. Pääosa tiedoista on edelleen kadoksissa, joten murron kohteina olleista henkilötiedoista ei ole selkeää käsitystä. – Ihan samalla tavalla kuin keskeisille toimijoille on muutenkin rakennettu tavallista kansalaista suurempaa suojaa, voisi kuvitella että myös heidän henkilökohtaiset tietonsa olisi suojattu niin, että ne todellakin ovat suojassa, Lehto sanoo. – Siellä on ollut vähän sellainen ajatus, että ei uskota kenenkään olevan niin ilkeä, että hyökkää sairaalaa vastaan. Lehdon mukaan terveydenhuollon tietoturva on ollut historiallisesti melko heikkoa. Kaikkien tietojen osalta pitäisi suunnitella niin, että ne ovat turvassa. Tavoitteena on yhteiskunnallinen epävakaus. Myös sosiaalija terveysministeriöstä vahvistetaan Demokraatille, ettei Suomessa ole kahden kerroksen Kanta-järjestelmää. Onko taustalla valtiollisia toimijoita. AIVAN KUTEN Vastaamon tapauksessa, potilastietoja voidaan käyttää kiristämiseen. Avainhenkilöiden kuten poliittisten johtajien potilastiedot ovat Lehdon mukaan kiinnostaneet aina. 17 Demokraatti roittivat lokakuun lopulla sairaaloihin tehtävistä tietomurroista. Lähtökohtaisesti ei heti voi sanoa, että onko kyse rahaa haluavasta rikollisesta vai valtiollisesta toimijasta, joka haluaa tietoja. Tietoa voidaan suojata hyDIGITALISAATIO ON VALTAVA HAASTE TIETOTURVALLE. Konnat hakevat pehmeitä, helposti murrettavia kohteita. Lännessä haluttiin tietää, millainen Hitler on. – Käsitykseni on, ettei kastijakoa ole, Härkönen sanoo
Virtasen mukaan potilastietojärjestelmissä tiettyjä ihmisiä saatetaan kuitenkin ottaa erityisseurattaviksi tietoPOLIITTISTEN JOHTAJIEN POTILASTIEDOT OVAT KIINNOSTANEET AINA. Virtasen tiedossa ei ole, että jossakin olisi kielletty avainhenkilöitä käyttämästä B-luokan järjestelmillä varustettuja terveyspalveluja. Vaikka esimerkiksi Vastaamo on Valviran hyväksymä ja valvoma palveluntuottaja, sen tietojärjestelmä kuuluu laissa säädeltyyn niin sanottuun B-luokan järjestelmiin. Avainhenkilöillä varmasti on niitä neuvonantajia, jotka kertovat mitä pitää tehdä kun taas tavalliset ihmiset ovat enemmän oman osaamisensa varassa, hän jatkaa. Laki muuttuu pian niin, että Kantaan liittymistä ei sidota enää arkistointiin, vaan siihen, että toimijalla on ylipäänsä tietokone käytössään. ERILAISIIN POTILASTIETOJÄRJESTELMIIN ei ole jaoteltu ihmisten potilastietoja siten, että yhteiskunnan avainhenkilöt saisivat parempaa suojaa tiedoilleen kuin tavalliset kansalaiset. Virtasen mukaan tällaisia henkilöitä voisivat olla vaikkapa potilaiksi päätyneet sairaalan omat lääkärit tai julkisuuden henkilöt. – On sitten tietysti aina valtionjohdon turvallisuudesta vastaavien tahojen asia miettiä, miten tietosuoja käytännössä toteutuu. – Tällaisesta ei ole olemassa mitään kansallisia luokituksia tai ohjeita, sosiaalija terveysministeriön erityisasiantuntija Teemupekka Virtanen kertoo. Kaikki ovat siis samalla viivalla. Kannassa asiakas pystyy halutessaan kieltämään sen, että tietoja siirretään rekisterinpitäjältä toiselle. VASTAAMON TAPAUKSESSA SIELTÄ PALVELUJA OSTANEET SAIRAANHOITOPIIRIT VOIVAT JOUTUA VASTUUSEEN. Jos joku ei halua päätyä sähköiseen potilastietojärjestelmään, voi etsiä lääkärin, jolla järjestelmää ei ole käytössä. 18 Demokraatti D-ILMIÖ VALTIONEUVOSTON TURVALLISUUSJOHTAJA Ahti Kurvinen kieltäytyy keskustelemasta julkisesti ministereiden potilastietojen tietoturvasta. turvamielessä. Hän arvioi, että lähetteellä tapahtuvassa potilaan hoidossa palvelun ostaja ei välttämättä joudu vastuuseen, jos tieDe_12112020_14.indd 18 4.11.2020 17.03. Ilman hoitosuhdetta tämä on kiellettyä. – Yksittäinen henkilö ei voi kovin paljon vaikuttaa siihen, mitä sinne kirjataan. Niinpä laki ei ole edellyttänyt siltä ulkopuolista tietoturvallisuuden arviointia kuten A-luokan järjestelmiltä. Niinpä esimerkiksi valtiollisten päättäjienkin tietoturva nojannee jatkossakin siihen, että he itse tai heidän käytössään olevat asiantuntijat osaavat valita riittävän tietoturvalliset palvelut. Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio sanoo, ettei erilaisten avainhenkilöiden ja muiden suomalaisten potilasturvallisuuden erotteluun ole laillista perustetta. Systeemi lähtee siitä, että terveydenhuolto ei valitse asiakkaita vaan asiakkaat valitsevat terveydenhuollon. – Mutta jos on yksittäinen lääkäri, joka ei käytä tietokoneita, ei ole edelleenkään velvollisuutta liittyä Kantaan. Sehän voi vaihdella, miten tehokkaasti itse kukin yksityisyyttään suojaa. – Laki suojaa kaikkien ihmisten yksityisyyttä. Virtanen ei usko, että yhteiskunnan avainhenkilöiden potilasturvallisuutta lähdettäisiin erillisellä lainsäädännöllä suojaamaan. Sairaalan työntekijöitä saattaisi kiinnostaa käydä katsomassa potilastietoja esimerkiksi tutusta lääkäristä tai julkkiksesta. Tämä tiedetään sosiaalija terveysministeriössä. Myöskään julkisen terveydenhuollon potilastietojärjestelmässä Kannassa ei ole eroteltu henkilöitä tietoturvatason mukaan. Kyse on järjestelmäkohtaisista ja paikallisista käytänteistä. Rauhio vakuuttaa, että eduskunnan työterveydenhuoltoon liittyvä potilasturvallisuus järjestelmineen on kunnossa. Tällä hetkellä Kantaan liittymisen velvollisuus on julkisella terveydenhuollolla ja yksityisen puolen toimijoilla, jotka arkistoivat tietonsa sähköisesti. – Tähän en luonnollisesti pysty vastaamaan, Kurvinen sanoo. Velvollisuus laatia potilasasiakirjat koskee kuitenkin kaikkia lääkäreitä, joten paperinen versio laaditaan joka tapauksessa. – Olisi vaikea tehdä listaa, jossa tiettyjä ihmisiä kohdellaan eri tavalla. Lainsäädäntö lähtee siitä, että potilaskertomus on ammattilaisen kuvaus tilanteesta ja ammattilainen päättää, mitä sinne kirjoitetaan, Teemupekka Virtanen summaa. Tekniikka ei ole se juttu, vaan se, että noudatetaan ohjeita, Rauhio sanoo. – Tämä perustuu pikemmin riskiarvioon siitä, kenen tietoja saatettaisiin katsella väärin, kuin asemaan tai henkilöön, Virtanen tarkentaa
19 Demokraatti toturva lähetteen määränpäässä pettää. Käytännössä kaikki potilastietojärjestelmät muuttuvat A-luokan järjestelmiksi, Teemupekka Virtanen sanoo. – Mutta jos on ostopalveluna toteutettua palvelua, sitä tehdään tavallaan ostajan lukuun ja silloin myös tämä vastaa, että palvelu on turvallista, hän sanoo. Kantaan liittyminen taasen tarkoittaa, että täytyy käyttää A-luokan järjestelmiä. De_12112020_14.indd 19 4.11.2020 17.03. Virtasen mukaan B-luokka voisi jäädä käyttöön tapauksissa, joissa palvelun tarjoajalla on monta potilastietojärjestelmää. Tällöin pääjärjestelmä olisi A-luokkaa, mutta erityisalakohtaiset järjestelmät voisivat yhä jäädä B-luokan järjestelmiksi. Teemupekka Virtanen kuitenkin muistuttaa, että A-luokan järjestelmään kuuluminen ja potilastietojärjestelmän sertifiointi voi olla hyvä myyntiargumentti. Niinpä esimerkiksi Vastaamon tapauksessa on mahdollista, että sieltä palveluja ostopalveluina ostaneet sairaanhoitopiirit joutuvat myös vastuuseen. LAKI SOSIAALIja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä on muuttumassa. Aivan pakollista A-luokan sertifiointia ei siis ole kaikkiin järjestelmiin tulossa. Sitä ei ehditty käsitellä ja esitys raukesi. – Muutoksen jälkeen sähköisesti potilastietoja käsittelevän pitää liittyä Kanta-järjestelmään. Tämä pätee myös silloin, kun kyse on maksusitoumuksesta palveluun. Lähes vastaava lakiesitys annettiin jo viime kaudella eduskunnalle
– Silloin komentaja totesi, että nyt ikään kuin kartta on tapissaan ja meillä ei ole kauheasti resursseja enää lisätä. tävä puolustusyhteistyö on ottanut viime vuosina harppauksia eteenpäin. Ne ovat maallemme tärkeitä, mutta Kaikkonen oli myös hivenen kriittinen – tai ainakin näin on tulkittu. Karin mukaan on tärkeää, että kaikki suomalaiset kokevat maanpuolustuksen tehtävän arvokkaaksi ja että sotilaalliDe_12112020_20.indd 20 4.11.2020 16.40. 20 Demokraatti ARKADIANMÄELTÄ Pesät täynnä Suomen puolustuksessa Harva se kuukausi mediasta on voitu lukea Suomen allekirjoittaneen jonkin uuden puolustusyhteistyösopimuksen. Ilkka Kanerva ja Mika Kari sanovat sanansa Antti Kaikkosen varovaiseen keskustelunavaukseen. – Samaten teemme yhteistyötä EU:n, muiden pohjoismaiden ja Naton kanssa. Monella sopimuksella on myös erilaiset kirjainlyhenteet, mutta jätetään ne tässä selvyyden vuoksi mainitsematta. Toivoisin, että eduskunnassa tällainen tarkentava ajankohtaiskeskustelu ulkoja turvallisuuspoliittisen selonteon ja puolustusselonteon yhteydessä käytäisiin. ”Suomi osallistuu omaa puolustuskykyään vahvistavaan kansainväliseen ulko-, turvallisuusja puolustuspoliittiseen yhteistyöhön, joka on viime vuosina lisääntynyt ja syventynyt”, tuore valtioneuvoston hyväksymä selonteko summaa. Mutta mikä on se kokonaiskuva, joka tästä mosaiikista välittyy. Siinä puolustusministerin viesti oli kuitenkin rikkumaton. – Siihen kenttään ei mahdu enempää nyt Suomen kannalta katsottuna. Suomi on tehnyt viime aikoina erilaisia sotilaallisen yhteistyön sopimuksia vaikkapa USA:n Britannian, Ranskan, Saksan ja Pohjoismaiden kanssa. Ylipäänsä eurooppalaista puolustusyhteistyötä leimaa pirstaleisuus. Yhteistyöllä tulee olla selkeä päämäärä – ja yhteinen tarkoitus, hän sanoi Helsingin Sanomien mukaan. On keskityttävä siihen, mistä Suomelle on konkreettisinta hyötyä. Kanerva painottaa erityisesti EU:n puolustusulottuvuuden kehittämistä etenkin, kun Saksa on nyt puheenjohtajamaana eikä Ranskankaan puheenjohtajuuteen ole pitkää aikaa. PUOLUSTUSVALIOKUNNAN PUHEENJOHTAJA, entinen ulkoministeri Ilkka Kanerva (kok.) tulkitsee Kaikkosen ottaneen maanpuolustuskurssien avajaisissa samanlaista linjaa kuin nykyinen Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen tullessaan virkaansa. Kun valtioneuvosto lokakuun lopussa hyväksyi ulkoja turvallisuuspoliittisen selonteon, Kaikkonen kirjoitti asiasta blogin. PUOLUSTUSVALIOKUNNAN JÄSEN, kansanedustaja Mika Kari (sd.) toteaa, että suomalainen puolustusyhteistyö monine eri sopimuksineen ”on vedetty jo aika lailla äärirajoille”. Kanerva itse kokee, että suomalaisessa puolustusyhteistyössä on pesäpallotermeillä pesät täynnä. Kaikkonen totesi, että kansainvälisellä yhteistyöllä vahvistamme puolustuskykyämme. Meillä on myös keskeisiä kahdenvälisiä yhteistyökumppaneita, kuten Yhdysvallat, Kaikkonen kirjoitti. Kanervan mukaan kaikki nykyratkaisut ovat kuitenkin ymmärrettäviä ja rakennettu Suomen omista tarpeista. Teksti Johannes Ijäs / Kuva Vika Valter P uolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) pohti syyskuussa valtakunnallisten maanpuolustuskurssien avajaisissa Suomen puolustusyhteistyötä muiden maiden kanssa. Suomessa eurooppalaisen puolustusulottuvuuden toivotaan laajasti vahvistuvan. Onko tässä menty jo överiksi. Siinä tarvittaisiin vähän sananselitystä ja ehkä pikkaisen yhteistä keskusteluakin. – Nyt on ikään kuin sininen hetki EU:ta ajatellen. Viime vuosina Suomi on allekirjoittanut taajaan erilaisia sotilaallisia yhteistyösopimuksia. Siinä on tavallaan hyödynnetty kaikki vaihtoehdot, joissa on järkeä meidän kannaltamme. – Yksittäiset yhteistyökuviot ja niiden tarpeet ymmärtää hyvin. Ymmärrän Kaikkosen tarkoittavan koko lailla samaa, että sitten kannattaa miettiä resurssien puitteissa, miten voimme tehostaa olemassa olevia malleja, Kanerva sanoo. Erityisesti Ruotsin kanssa tehMIKÄ KOKONAISKUVA TÄSTÄ MOSAIIKISTA VÄLITTYY. Eli Kanervan mukaan uusia tartuntapintoja ja yhteistyötahoja ei enää kannata etsiä. – Olen sitä mieltä, että puolustusyhteistyön saralla enemmän ei välttämättä ole aina parempi
Tämä laji vaatii pitkäjänteistä asioiden seuraamista. – Erityisen tärkeää yhteistyö on kolmenkeskisissä yhteistyöasiakirjoissa. Asiaa kommentoi myös ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). Joka tapauksessa on selvää, että eduskunnassa ainakin puolustusvaliokunnassa tätä keskustelua tullaan käymään, Kari sanoo. Näin sopimukset eivät jää pelkiksi papereiksi. massa. – Kiinnostus ulkopolitiikkaan ja sen myötä myös osaaminen ovat katoasesti liittoutumattoman maamme rooli sotilasyhteistyössä ymmärrettäisiin kaikkialla samalla tavalla. Sellaisia tilanteita on syytä välttää. – Olemme nyt ehkä aneemisimmassa vaiheessa ulkopoliittisen keskustelun kanssa kuin minä ainakaan muistan, Kanerva puolestaan summasi. Kari painottaa, että yhteistyön pohjan kestävyys tarkoittaa myös, että sitä pitää käytännössäkin ylläpitää. Kun ministerillä on hyvää kokemusta tehtäväkentästään, olisi hyvin mielenkiintoista kuulla, miten hän julkisesti nykyistä tilannetta arvioisi. 21 Demokraatti – Olen tuonut aikaisemmin eri yhteyksissä tätä samaa pohdintaa esiin, johon ministeri nyt viittasi. Olisi tärkeää, että myöskin ulkoja turvallisuuspolitiikassa tulisi enemmän keskustelua, Haavisto sanoi. – Olen kyllä huomannut, että silloin, kun puhutaan esimerkiksi ihmisoikeuskysymyksistä, keskustelijoiden määrä myöskin lisääntyy. Mika Kari toivoo, että puolustusministeri Kaikkonen vastaisi tähän ensimmäisenä. MIKA KARI ja Ilkka Kanerva kiinnittivät viime kuun lopussa Demokraatin verkkolehdessä julkaistussa artikkelissa huomiota myös siihen, että ulkoja turvallisuuspolitiikasta kiinnostuneita kansanedustajia näyttää olevan eduskunnassa kausi kaudelta vähemmän. Tämä on vähän kuin shakki, jota harva oppii yhden pelin jälkeen, Mika Kari sanoi. Onko Suomen verkostomaisella puolustusyhteistyöllä sitten yhteinen päämäärä ja tarkoitus. Suomen ulkopolitiikassa on vahva ihmisoikeuspainotteisuus. Hänenkin mukaansa olisi hyvä, että ulkopoliittisen keskustelun spektri kasvaisi. Niissä on olemassa riski, jos yksittäinen yhteistyö ei olisikaan kaikkien kolmen osapuolen kannalta tavoiteltavaa vaan syntyisi tilanteita, joissa kolmannelle voi jäädä tunne korvapuustista. De_12112020_20.indd 21 4.11.2020 16.41
Apua pyydettiin, kun omat voimat ja neuvot eivät riittäneet. Suomalaiset luottavat tiukan paikan tullen yhteistyöntekijöihin – sellaisiin päättäjiin, jotka ajattelevat ensi sijassa muuta kuin omaa etua. No, sittemmin syntyi vaikeiden vaiheiden jälkeen kiky-sopimus, joka kyllä paransi kilpailukykyä ja työllisyyttä, mutta joka kivistää vieläkin. Lähes neljännesvuosisata myöhemmin pääministeri Sipilä tavoitteli kilpailukyvyn palauttamiseksi yhteiskuntasopimusta. Suomi tarvitsee ennakkoluulottomuuden raikastamaa yhteistyötä ja sen tekijöitä puoluekantaan katsomatta. De_12112020_22.indd 22 5.11.2020 11.14. Näitä tapauksia yhdistää myös se, että keskustalainen pääministeri pyysi apua sosialidemokraattiselta entiseltä pääministeriltä kiverän työmarkkinapoliittisen pattitilanteen laukaisemisessa. Suomalaiset työntekijät, yrittäjät ja työnantajat sekä valtiolliset päättäjät ovat samassa veneessä (anteeksi kulunut ilmaisu), kun kaikkia meitä vaanivat pandemia, ilmaston lämpeneminen, massatyöttömyys, historiallisen iso yhteinen velka – ja riski yhteiskunnan rikkinäisyydestä seurauksineen. Esko Aho – aikoinaan Suomen nuorin pääministeri – joutui lähes mahdottomaan tehtävään vuonna 1991: päälle kaatui lama ja paljon muuta vastenmielistä. Pettymys oli väkevä. Tapasimme – Timo Kalli, Tapani Tölli ja meikäläinen – Paavo Lipposen eduskunnassa keskustellaksemme ajankohtaisista asioista. Sorsa oli niissä oloissa paras mahdollinen valinta. Molemmissa tapauksissa oli kysymys suomalaisen työn kilpailukykyisyydestä kotija ulkomarkkinoilla. On viisautta neuvotella ja sopia. Selviydymme vain yhteistyöllä Vallan laidalta Seppo Kääriäinen, ministeri Palstalla kirjoittavat Seppo Kääriäinen, Ulpu Iivari ja Osmo Soininvaara. Kiireellisintä oli palauttaa talouden kilpailukyky Suomen Pankin tiukasti vartioiman vakaan markan rautahäkissä. Hän lupasi perehtyä tilanteeseen. Suomi ajautui 14 prosentin devalvaatioon. LIPPONEN ILMOITTI, ETTEI OLE EDELLYTYKSIÄ YRITTÄÄ SOPIMUKSEN HIEROMISTA. Lipponen ilmoitti pohtimisen jälkeen, ettei ole edellytyksiä siinä tilanteessa yrittää sopimuksen hieromista. Ehdotimme hyvähenkisessä keskustelussa Lipposelle, että hän ryhtyisi välittäjäksi löytääkseen yhteisen sävelen työnantajien ja työntekijöiden välillä. Eihän se käskemällä syntynyt. 22 Demokraatti M uistelmien, muistelusten ja elämäkertojen pääjuonteet kieppuvat paljolti raadollisen valtakamppailun ja yhteistyöpyrkimysten ristiaallokossa. Seuraavana vuorossa on Ulpu Iivari. Ehdotus syntyikin, mutta vahvat ay-johtajat eivät hyväksyneet sopimusta. Aho pyysi Kalevi Sorsaa rakentamaan sisäisen devalvaation mukaista yhteiskuntasopimusta. Ei vastakkainasettelu häviä, mutta sen olemus muuttuu. Sipilä tiesi tapaamisestamme
Miksi vaali on epäsuora ja joillakin osavaltioilla on muita enemmän painoarvoa valitsijamiesten suhteen. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Kun puheeksi tuli poliittinen valta eli kongressin edustajainhuoneen väestöön suhteutettu paikkamäärä, orjat alkoivat kelvata ihmisiksi myös Etelävaltioissa. Yhdysvaltoihin Afrikasta 1700-luvulla tuodut orjat ymmärrettiin eläinten tavoin plantaasinomistajien omaisuudeksi. Molemmat osapuolet joustivat. Niihin sisältyi myös oikeus äänestää kongressija presidentinvaaleissa. Miksi vähemmän ääniä saanut ehdokas voi voittaa. Kun viidestä orjasta kolme päätettiin huomioida väestönlaskennassa, etelän verotaakka keveni, mutta se ei saanut orjistaan Pohjoisvaltioiden kannalta kohtuutonta poliittista hyötyä. Nykymuodossaan järjestelmä sementoitiin 1960-luvulla, kun Alaska ja Hawaiji oli hyväksytty osavaltioiksi. Valkoisen ylivallan jäljet eivät ole Yhdysvalloista vieläkään hävinneet. IHMISYYDEN TULKINTA alkoi elää, kun puheeksi nousi verotus ja poliittinen valta. Heitä vastaa sama määrä presidentinvaalien valitsijamiehiä, jotka jakautuvat kaavan mukaisesti osavaltioiden kesken. Etelän osavaltioilla on edelleen suhteellisesti suurempi poliittinen painoarvo. 23 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Isäntiensä poliittisen vallan takaajat saivat vapauden ja kansalaisoikeudet. Pohjoinen olisi halunnut laskea orjat osaksi väestöä. Orjuus lakkautettiin vuonna 1865. Ihmiset on tavattu huomioida tilastollisesti osaksi väestöä toisin kuin esimerkiksi kotitai tuotantoeläimet. De_12112020_22.indd 23 5.11.2020 11.14. Vastaukset kysymyksiin liittyvät historiallisesti siihen, ketkä ovat kelpuutettuja ihmisiksi. IHMISYYDEN TULKINTA N eljän vuoden välein on tullut tavaksi ihmetellä, miksi presidentin valitseminen on Yhdysvalloissa niin tavattoman vaikeaa. Muutos olisi kasvattanut etelän verokertymää, joten ehdotus ei etelän osavaltioille sopinut. Vaali ei ole suora, ja enemmän kokonaisääniä saanut ehdokas voi hävitä. Saisivathan plantaasinomistajat suhteellisesti enemmän valtaa orjiensa avulla. Kaikkien edustajainhuoneen jäsenten ja senaattorien summa on siitä saakka ollut 538. KONGRESSIPAIKKOJEN LASKUKAAVAN juuret ovat edelleen orjuuden ajalla. Taustalla kummittelee osittain orjuuden ajalta periytyvä Yhdysvaltain vaalijärjestelmä. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Kongressipaikkojen laskukaavan juuret ovat orjuuden ajalla. Aluksi pohjoisen ja etelän osavaltiot keskustelivat verotuksen muuttamisesta väestöpohjaiseksi. Pohjoiselle äänioikeudettomien orjien nostaminen vallan välineeksi ei sellaisenaan kelvannut, mutta verotuksen mukaan ottaminen johti diiliin Etelävaltioiden kanssa vuonna 1787
Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuvitus Arja Jokiaho O ppivelvollisuuden laajentamista on verrattu 1970-luvun peruskoulu-uudistukseen, eikä suotta. Maailma on muuttunut valtavasti sitten peruskoulu-uudistuksen, ja paljon on muuttunut lyhyemmässäkin ajassa, hän perustelee. 24 Demokraatti POLKU Oppivelvollisuuden laajentaminen saa peukut pystyyn, mutta panee myös pohtimaan. De_12112020_24.indd 24 4.11.2020 17.38. Turkulaisen Vähä-Heikkilän koulun rehtori Taru Pätäri pitää uudistusta tarpeellisena. Käsillä on nytkin suuri reformi, jonka tavoitteena on nostaa koulutusja osaamistasoa, kaventaa oppimiseroja ja lisätä koulutuksellista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa
KOULU De_12112020_24.indd 26 4.11.2020 17.39. Hän kysyy, kohdentuvatko resurssit järkevästi, kun tiedetään jo nyt 99 prosentin peruskoulun päättävistä siirtyvän toiselle asteelle. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Gradian johtaja Vesa Saarikoski kuvaa omia tunnelmiaan kaksijakoisiksi. Sehän tarkoittaa, että rahoitustason pitää aidosti nousta. – Koulupolun pitäisi olla maksuton varhaiskasvatuksesta alkaen toiselle asteelle, jotta voimme puhua Suomesta sivistysmaana ja sivistyneenä kansakunLUOMME TOIVOA, ETTÄ JOKAISELLE LÖYTYY OMA POLKU. – Enää ei ole olemassa niin sanottuja hanttihommia eli työtä, johon voi mennä pelkän peruskoulun pohjalta, Taru Pätäri kiteyttää ja toteaa uudistuksen maksavan itsensä monin verroin takaisin, jos työllisyysaste nousee arvioidut neljä prosenttia, ja samalla ehkäistään inhimillisestikin kalliiksi tulevaa syrjäytymistä. Koulutuksen järjestäjän hälytyskello soi aina, kun tulee lisää tehtäviä, eikä jostain muusta luovuta. – Pelko on, että meille tulee lisää velvoitteita, eivätkä resurssit pysy mukana. Ja voi olla, että kun tämä asia tästä etenee ja vakiintuu, oppivelvollisuus luo sellaista kulttuuria, jolla on myönteisiä vaikutuksia tutkintojen suorittamiseen, hän sanoo. Jälkimmäisiltä ei ole välttynyt kolmikosta kukaan. MERKITTÄVÄ OSA uudistusta on toisen asteen maksuttomuus. Bonuksena tähän tuli vielä korona, joka radikaalisti vaikuttaa koulutuksen järjestämisen problematiikkaan ja mahdollisesti kustannuksiinkin, Vesa Saarikoski sanoo. Erityistä tukea tarvitsevia alaja yläkoululaisia opettavan koulun rehtorina hänelle tärkeä kysymys on, miten toisen asteen opetuksen resurssoinnissa otetaan huomioon nuoret, joilla on keskimääräistä enemmän haasteita koulunkäynnissä. 26 Demokraatti Forssalaisen Tölön koulun rehtori Minna Lintonen ottaa mielellään vastaan kaikki pyrkimykset kehittää lasten ja nuorten koulupolkua. – Lakiesityksestä annettujen lausuntojen enemmistö lähti siitä, että lisäaikaa olisi haluttu. Koulutuksen merkitys on kasvanut, sen kertovat työllisyysluvutkin. – Ja kun tiedetään julkisen talouden tilanne, onko riittävästi resursseja vastata siihen huutoon, että uudistus tehdään kustannuksista huolehtien, hän kysyy. Pelkän peruskoulun käyneiden työllisyysaste on noin 45 prosenttia, kun toisen asteen tutkinnon suorittaneilla se on yli 70 prosenttia. Myös Minna Lintonen toivoo, että uudistukseen kohdistuvia epäilyjä hälvennetään huolehtimalla rahoituksesta. KAIKKI UUDISTUKSET keräävät tyypillisesti sekä kiitosta että herättävät epäilyjä ja huolia. On vielä vähän kysymysmerkki, tuleeko näin käymään, Saarikoski sanoo. – Tämä on tietysti tärkeä lähtökohta. Mitä erityyppisiä opetuksen muotoja voisi olla erityisen tuen oppilaille, jotta he saavat tutkinnon suoritettua. Lintonen näkee uudistuksessa työllisyysasteen nostamisen rinnalla myös ”ylevämmän tavoitteen”, josta hän aivan erityisesti pitää. Rehtorit Minna Lintonen ja Taru Pätäri liputtavat maksuttomuuden puolesta varauksetta. Huolta on herättänyt myös tiukka aika taulu – uudistuksen on määrä tulla voimaan elokuun alussa 2021. Ei se ole niin, että lisätään vain vuosia oppivelvollisuuteen, vaan myös sisällön kehittäminen vaatii paljon. Jatkossa oppivelvollisten ei tarvitse itse maksaa oppikirjoja ja muita opetuksessa tarvittavia materiaaleja tai työvälineitä, -asuja ja -ainei ta. Lukio-, ammatillista ja muutakin koulutusta tarjoava Gradia elää Saarikosken mukaan ”aika raa’assa rahoitustodellisuudessa”. Työn murroksen haasteisiin ei ole kyetty vastaamaan riittävästi, hän sanoo. – Tarvitaanko lisää ohjaajaresursseja toiselle asteelle. Hänestä on hyvä, että osaamisen merkitys ymmärretään ja myönnetään nykytilanteen vaativan korkeampaa osaamistasoa ja toisen asteen tutkintoa. Mielestäni tässä on vielä paljon tekemistä, hän summaa. Vesa Saarikoski on heistä kriittisin. – Kaikki toimenpiteet, jotka johtavat meitä sivistyneemmäksi kansakunnaksi, on se juttu, miksi todella nostan molemmat peukut ja varpaatkin pystyyn uudistukselle, hän sanoo. Sellaista rohkeaa ja eteenpäin katsovaa kehittämistä ei ole viime vuosina juuri ollut, hän arvioi. OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ on niin ikään huomauttanut, että rahoituksen riittävyyttä tulee vielä arvioida ja varautua nopeisiin lisärahoitustoimiin
Pätäri muistuttaa, että oppivelvollisuutta voi suorittaa myös vaikkapa työpajatoiminnassa, oppisopimuskoulutuksessa tai kansanopisto-opinnoissa. Tämä on mielestäni myös hyvin sosialidemokraattinen unelma ja tavoite, Minna Lintonen kuvailee. Uudistus vahvistaa oppilaanohjausta yläluokilla ja tuo mukanaan myös uuden nivelvaiheen koulutuskokonaisuuden, jonka on tarkoitus antaa valmiuksia tutkintotavoitteiseen koulutukseen hakeutumiseen ja tutkinnon suorittamiseen. Jos perusopetuksen päättävä jää ilman opiskelupaikkaa, on oppilaan asuinkunnan otettava koppi nuoresta. – Saamme nuoria aktivoitua, löytämään polkunsa ja näkemään, että niitä polkuja on muitakin kuin suoraan peruskoulusta lukioon tai amikseen. – Ymmärrän laajennetun oppivelvollisuuden tarkoittavan, että luomme erilaisia palvelukokonaisuuksia, joilla taataan se, että jokainen nuori saa itselleen toisen asteen koulutuksen, hän jatkaa. Minusta pitäisi pystyä huomioimaan kokonaisuuden tasapainoinen rahoittaminen, ettei käy niin, että mattoa jatketaan toisesta päästä ja joudutaan leikkaamaan toisesta, hän kuvailee. . MINNA LINTONEN pitää olennaisena, että into lähteä toisen asteen opintoihin saadaan syttymään ja motivaatio pysymään niin, että opinnot jaksetaan myös käydä loppuun. – Oleellista on, että katsottaisiin kokonaisuutta, eikä ajateltaisi, että nyt rahoitetaan oppivelvollisuutta, kun itse asiassa tässä rahoitetaan koulutusjärjestelmää. Se koskisi ensimmäisen kerran perusopetuksen keväällä 2021 päättäviä nuoria. . . . Hän kertoo itsekin suhtautuneensa uudistukseen hieman epäillen, ennen kuin perehtyi sisältöihin paremmin SDP:n puoluekokouksessa sivistysvaliokunnan puheenjohtajana. ON PERHEITÄ, JOILLA EI OLE VARAA LAITTAA LASTA TOISELLE ASTEELLE. Maksuttomuudesta Vesa Saarikoski puntaroi, että kyse on viime kädessä siitä, mihin kaikkeen on varaa. . Samoin aikanaan urapolku tyssäsi siihen, ettei ollut varaa mennä oppikouluun. Toisen asteen tutkinnolla tarkoitetaan lukion oppimäärää ja ylioppilastutkintoa tai ammatillista perustutkintoa. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2021. Luomme toivoa, että jokaiselle löytyy oma polku, hän kuvailee. De_12112020_24.indd 27 4.11.2020 17.39. Jatkossa oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta tai suorittaa ennen sitä toisen asteen tutkinnon. . . Oppivelvollisen tulee hakeutua ennen peruskoulun päättymistä toisen asteen koulutukseen, nivelvaiheen koulutukseen tai muuhun oppivelvollisuuden piiriin kuuluvaan koulutukseen. Nämä ovat tosi isoja kysymyksiä, että miten tämä temppu tehdään, Minna Lintonen sanoo. Oppikirjat, materiaalit sekä työvälineet, -asut ja -aineet ovat opiskelijalle jatkossa maksuttomia. Hän näkee uudistuksen erityisen tärkeänä maahanmuuttajatytöille, joiden viimeisetkin esteet kouluttautua ja hakea niin omaa paikkaansa Suomessa nyt katoavat. TARU PÄTÄRI uskoo, että monelta on jäänyt näkemättä uudistuksen mahdollisuudet, kun keskustelu on tuntunut pyörineen pitkälti rahoituksen ympärillä sisältöjen sijaan. vuosiluokilla. . – Oppia ei voi kaataa ämpärillä kenenkään päähän, eikä pakolla saa motivoitua. Motivaation pitää tulla omasta innosta, oppimisen ilosta ja halusta. Kyse on myös priorisoinneista, hän sanoo. Pohja on hyvä, ja ajatus on hyvä, mutta nyt olennaista on, että se saadaan vietyä kuntiin sellaisena kuin se on tarkoitettu, Pätäri sanoo. . Se ei ole kauhean yleistä, mutta siihen törmää, Pätäri kertoo. . . tana. – Siltä ehkä halutaan sulkea silmät, mutta on perheitä, joilla ei ole varaa laittaa lasta toiselle asteelle. 27 Demokraatti OPPIVELVOLLISUUS LAAJENEE . . . Se oli aika karua, Taru Pätäri sanoo. . Perusopetuksen järjestäjällä on velvollisuus tehostettuun oppilaanohjaukseen perusopetuksen 8. ja 9. – Sellaista ei saisi kai sanoa ääneen, että perheissä, joissa ei vielä ehkä olla täysin integroiduttu Suomeen, voidaan ajatella, että tytöt käyvät peruskoulun ja menevät sitten jossain vaiheessa naimisiin. – Luulen, että tämä uudistus vielä elää, ja sen pitääkin elää.
Tiedä, arvaa tai odota viimeiset vinkit! De_12112020_28.indd 28 4.11.2020 17.57. Esimerkiksi Pohjanmaa on hyvin erilainen kuin vaikkapa Kaakkois-Suomi tai Savo-Karjala, hän kuvailee. Joskus suorapuheiseksi itseään kutsuvat ovat oikeasti vain ilkeitä, mutta sellaista punanutustamme ei tunnista. U seimmat kuvailisivat Demokraatin joulupukkia suorasti ja selkeästi viestiväksi. Kuka on tämä reissaava monen pestin pukki. Hän odottaa, että pääsee uudessa pestissään jatkamaan suhaamista ympäri maata. Hänen tyylissään on jotain sellaista, jota voitaneen pitää hänen kotiseutunsa ihmisille tyypillisenä. – Risuja niille, jotka tuntevat asioita vielä vähemmän kuin päätöksiä tekevät, ja joilla on silti tarve osoittaa omaa erinomaisuuttaan ja kohottaa itseään tämän epävarman tilanteen avulla, pukkimme kuvailee. – Toivon, että kun tämä koronatilanne hellittää, pääsisin kiertämään ja tapaamaan ihmisiä. Oli tosi hauskaa tavata ihmisiä eri puolilla ja nähdä, miten erilaista eri alueilla on. Hän kertoo, että moni kauhistelee, kuinka raskasta mahtaa olla kaupunkien välillä junailu, kun matkaan vierähtää useampi tunti suuntaansa. 28 Demokraatti Arvaa nutunsisushenkilö Joulupukkivisa JOULUPUKKIVISA Jämpti joulupukki Visaemäntä Anna-Liisa Blomberg Kuvatonttu Mikko Huotari Paljon junaileva pukkimme sanoo asiat suoraan ja asiallisesti. Ruusuja saavat kaikki ihmiset, jotka ovat noudattaneet rajoituksia ja tehneet kaikkensa sen eteen, ettei tauti leviäisi. Iso osa työstä tulee tehtyä junassa istuessa, hän kertoo. – En ole kokenut sitä raskaaksi, ja oikeas taan kaikki työpaikkani ovat olleet sellaisia, että olen kulkenut tätä väliä. Risusäkki jaetaan niiden kesken, jotka ovat käyttäneet vakavaa ja epävarmaa koronatilannetta hyväkseen. Punanutullamme on useita tärkeitä tehtäviä sekä kotikonnuilla että pääkaupungissa. Hän antaa asiallisen palautteen, jos tarvis on, jämptisti ja kaunistelematta mutta aina faktoihin perustuen. Demokraatin joulupukeilta kysytään vuosittain tuhmien ja kilttien lista, mutta tämän vuoden pukki ei listaa nimiä. Elokuussa pukkimme reissasi paljon eri puolilla Suomea ennen kuin tuorein hänen tehtävistään nuijittiin alkaneeksi
. Arvauksia sallitaan vastaajaa kohden vain yksi, joten veikkaa harkiten. Oikein vastanneiden kesken arvomme pääpalkinnoksi kaksi Vormu Oy:n Rauma-aiheista, Pitsi-pussilakanasettiä (pussilakana ja tyynyliina), jotka ovat 100 % kotimaista työtä. . . . De_12112020_28.indd 29 4.11.2020 17.58. . . . Lisäksi kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi kirjapalkintoa. . . Lähetä veikkauksesi sekä oma nimesi ja yhteystietosi arvontaa varten mieluiten sähköpostitse vastaukset@demokraatti.fi viimeistään 8.12. Kiikuta veikkauksesi postiin viimeistään 4.12., jotta se ehtii varmasti perille. DEMOKRAATIN JOULU PUKIT KAUTTA AIKAIN Ismo Kallio, Margit Eskman, Sakari Kiuru, Veikko Helle, Matti Ahde, Erkki Aho, Kaisa Raatikainen, Tellervo Koivisto, Vappu Taipale, Pekka Oivio, Antti Kalliomäki, Anu Kaipainen, Pirjo Ala-Kapee, Lasse Lehtinen, Arto Bryggare, Antero Kekkonen, Pertti Paasio, Tarja Halonen, Teemu Selänne, Liisa Jaakonsaari, Säde Tahvanainen, Kari Rajamäki, Päivi Lipponen, Mandi Malek, Pelle Miljoona, Erkki Tuomioja, Tapani Kansa, Erkki Liikanen, Reino Paasilinna, Maarit Feldt-Ranta, Maria Guzenina-Richardson, Eero Heinäluoma, Tommy Tabermann, Lauri Lyly, Jukka Virtanen, Mikael Jungner, Amin Asikainen, Ann Selin, Antti Lindtman, Timo Harakka, Sanna Marin, Mikkel Näkkäläjärvi, Miapetra Kumpula-Natri ja Karri Miettinen (Paleface). 29 Demokraatti PUKKIVISAN SÄÄNNÖT JA OHJEET . . . . Joulupukin henkilöllisyys paljastuu Demokraatissa 23.joulukuuta, jolloin kerrotaan myös arvonnan voittajat. Tarkista myös oheisesta listasta, ettet veikkaa jo aiemmin Demokraatin joulupukkina esiintynyttä henkilöä – tämän kunniatehtävän saa vain kerran elämässään! . Joulupukkivisailuun voi osallistua kuka tahansa. . Voit myös osallistua lähettämällä postikortin osoitteeseen Demokraatti/Joulupukkivisa, Siltasaarenkatu 18–20 C, PL 338, 00531 Helsinki.
De_12112020_30 muunto.indd 31 4.11.2020 9.58. Mutta, tehdään nyt heti selväksi, että hän ei kuitenkaan ole mikään ”digihirmu”, joka haluaisi heivata painetut kirjat ulos ja tuoda sähköiset tilalle. Helsingin kirjastopalvelujen johtaja myöntää auliisti olevansa digitaalisuuden innokas puolestapuhuja. Eikä hän ”missään tapauksessa” haluaisi, että e-kirjoja olisi enemmän kuin fyysisiä niteitä. Mieluummin Vänttinen ottaisi olkakassissa aina mukana kulkevan tablettitietokoneensa kuvaan. Nyt e-aineisto on vain prosentin luokkaa koko yli kolmen miljoonan aineistosta. Teksti Sari Saloranta / Kuvat Jani Laukkanen S e on niin vanhanaikaista, Kat ri Vänttinen parahtaa, kun kuvaaja ehdottaa, että hän poseeraisi kirja kädessä. 31 Demokraatti KASVO Onnellinen JOUKKUE PELAAJA Kirjastonjohtaja riemuitsee, että saa tuoda hyvässä porukassa iloa ihmisten arkeen. Vänttisen mukaan kirjasto ei saa syrjäytyä sähköisten palvelujen tarjonnasta. Mutta niitä pitäisi olla yhtä paljon, jokaisesta painetusta kirjasta myös digiversio
KUN KATRI Vänttisestä kolme vuotta sitten tuli Helsingin kaupungin kirjastonjohtaja, hän odotti innokkaana kirjastojen valtaisaa nousukautta. OODI-HYPE OLI TOSI SUURTA. – Suomalaisen kirjaston yksi ihana menestystekijä on, että kirjastoissa kaikenlaiset ihmiset törmäävät toisiinsa. . Mitä tulee vähävaraisten sivistyksen tukemiseen, sekin pätee, vaikka vähän toisella tapaa ilmaistuna. Samassa tilassa voi olla yhtaikaa tohtorintutkintoon valmistautuvia, proffia tekemässä tutkimusta kuin työpaikkahakemusta tai asuntotukianomusta kirjoittavia. harrastukset: Philo melakuoro, luonnossa liikkuminen, mökkeily – Mutta ei mun tehtävä ole käännyttää ihmisiä, eikä sanoa kumpi on parempi. Lainaajaksi ilmoittautuneiden joukossa oli koulupoikia, palvelijoita, kisällejä, käsityöläisiä, puhtaaksikirjoittajia ja vahtimestareita. . AMK Stadian johtava informaatikko 1997–2001 . Jokainen päättää itse. Nykykielellä puhutaan kansalaisten yhdenvertaisista mahdollisuuksista. Ensimmäisen kirjaston missiona oli kasvattaa lukuinnostusta ja ”jalostaa varattomien sivistystä”. YLE:n arkistopäällikkö 2007–2017 . Lisäksi on HelMet-yhteistyö ja valtakunnallinen kehittämistehtävä, joka palvelee kaikkia Suomen kunnallisia kirjastoja. Odotukset toteutuivat moninkertaisesti. Painetun ”käyttöliittymä” on tuttu ja miellyttävä, eikä sitä tarvitse latailla. Lainaustenmäärä ylitti kirkkaasti heti ensimmäisestä päivästä lähtien muut kirjastot. Helsingin kaupungin muutaman vuoden takaisessa organisaatiomuutoksessa kirjastotoimen johtajan titteli vaihtui kirjastopalvelujen johtajaksi. Ylen arkistopäällikkönä kymmenen vuotta työskennelleenä hän iloitsi myös siitä, että pääsisi taas suoraan asiakkaiden kanssa kosketuksiin. Oodi on siis esillä olevalla kirjastokokoelmallaan yksi Suomen suurimpia. Tehtävä on edelleenkin ajankohtainen. Todellisuudessa kirjastojen tarjoama palveluvalikoima on ällistyttävän laaja. EteläKarjalan am mattikorkeakoulun johtava informaatikko 1994–97 . . lokakuuta 1860 talo täyttyi innokkaista helsinkiläisistä. – Oodi-hype oli tosi suurta, hän muistelee. Molemmissa on omat hyvät puolensa. Siihen kuuluu muun muassa keskitettyjä verkkopalveluja ja kirjastojen yhteistyön edistämistä kotimaassa ja kansainvälisesti. E-kirjoja taas saa mahtumaan koneelle useita kerrallaan. Mutta sekin oli Vänttisestä vain kiinnostavaa ja ”hirmumotivoivaa” osallistua keskusteluun, millainen nykypäivän kirjaston pitäisi olla. . De_12112020_30 muunto.indd 32 4.11.2020 9.58. Eikä myöhästymissakoista ole vaaraa, koska ne palautuvat automaattisesti. . Vänttisen mielestä nimenomaan tasa-arvo ja ihmisten yhdenvertaisuus on keskeistä nykypäivän kirjastossa. syntyi 1964 Kuopiossa . . . Arvosteluakin satoi niskaan. Eikä niin, että osa on varastossa kuten niillä kirjastoilla joilla kokoelma saattaa olla suurempi. Helsingin kirjasto palvelujen johtaja . Heti avajaispäivänä, 7. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen esinekokoelmaan kuuluu yli 500 erilaista työkalua, soitinta ja urheiluvälinettä. MONELLE KIRJASTO on yhä se paikka, mistä saa uutuusromaanin ja voi käydä lukemassa päivän lehdet tai syventyä opintoihin lukusalin hiljaisuudessa. KAIKKI ALKOI siitä, kun suomenruotsalaisten rouvien hyväntekeväisyysyhdistys Fruntimmersföreningen i Helsingfors päätti, että palvelusväenkin ja muiden vähävaraisten pitää päästä nauttimaan painetusta sanasta. Yksityisillä varoilla avattiin Helsingin kansan kirjasto Hallituskadun ja Fabianinkadun kulmassa, nykyisen yliopiston Porthanian kohdalle. . AMKkirjastojen projekti ja kehittämis päällikkö 2001–2006 . filosofian maisteri, Tampereen yliopisto . . Toimenkuva on sama: vastata koko Helsingin kaupunginkirjaston toiminnasta. Esimerkiksi kirjojen vähyys suhteessa valtavaan tilaan herätti monissa ihmetystä. Strategiana Vänttisen mukaan oli, että kaikki Oodin satatuhatta kirjaa ovat aina yleisön nähtävillä. 32 Demokraatti D-KASVO KATRI VÄNTTINEN . Kaikkia voi lainata kotiin tai käyttää kirjastossa ilmaiseksi. Katri Vänttisen mukaan kirjaston ykköstavoite on yhä lukemisen ja lukutaidon edistäminen. Oodin lisäksi siihen kuuluu 36 kaupunginosakirjastoa, kaksi kirjastoautoa sekä kotija palvelukirjasto, joka vie kirjastopalveluja seniorikeskuksiin, sairaaloihin tai koteihin. Keskustakirjasto Oodi oli pian valmistumassa. Aina iskuporakoneesta verenpainemittariin, tennismailasta ukuleleen ja ompelukoneesta nokkakärryyn. perhe: kahdeksan kymppiset vanhemmat, joita tapaa viikoittain
Nyt siis kirjastossa voi törmätä vaikka vaalipaneeliin. Helsingin kirjasto ei kuitenkaan itse isännöi paneeleja eikä järjestä tilaisuuksia. Kirjastoissa voi saada myös neuvontaa tietokoneiden ja älypuhelinten käytössä. Uusi vuoden 2017 kirjastolaki edellyttää nyt myös yhteiskunnallisen keskustelun edistämistä. Yhteiskunnan digitalisoituessa tietokoneen käyttö ja sähköinen asiointi voidaan jo lukea kansalaistaitoihin. Vänttisen mielestä tehtävä on perinteisesti kuulunut lähinnä medialle ja kansalaisjärjestöille. – Niille voi varata vastaanottoajan ja koira tulee ohjaajansa kanssa kirjastoon. 33 Demokraatti Kirjastoon voi myös mennä lukemaan ääneen – koiralle! Kennelliiton valmentamat sertifioidut lukukoirat kuuntelevat kärsivällisesti eivätkä arvostele, kun lapsi harjoittelee ääneen lukemista. De_12112020_30 muunto.indd 33 4.11.2020 9.58. – Kunhan porukassa on vähintään kolme eri puoluetta, me tarjoamme tilat maksutta käyttöön. KIRJASTON YKKÖSTAVOITE ON YHÄ LUKEMISEN JA LUKUTAIDON EDISTÄMINEN. Vänttisen mukaan näin toteutuu luontevasti laissa mainittu ”aktiivisen kansalaisuuden tukeminen”. Myös harrastustilojen tarjoaminen ihmisten käyttöön kuuluu kansalaisuuden tukemiseen
Hän kuvailee itseään joukkuepelaajaksi, jolle tärkeää on kuulua ”hyvään porukkaan”. PAHVINEN KIRJASTOKORTTI. Kirjasto kuuluu Suomessa kunnallisiin peruspalveluihin. Ja se onnellisuus, se iloinen palaute, mikä ihmisiltä tuli. Valtava määrä kirjoja Joutsenon kunnantalon alakerran sokkeloisessa tilassa. Vänttinen haluaa vielä palata kysymykseen, mitä hän odotti työltään kirjastonjohtajana. Se toi kamarimusiikin iloa ja valoa loppusyksyyn kaiken kokoisten kirjastojen asiakkaille. Vänttinen uskoo, että maailma on nyt muuttunut, niin ettei muutaman euron hinta enää olisi kynnyskysymys. Siinä Vänttisen varhaisempia kirjastomuistoja. – Näin ei ole muualla maailmassa kovinkaan monella maalla. – Tavallaan joutsenolaisuus on jäänyt persoonaan, koska olin siellä ekaluokkalaisesta ylioppilaaksi. Siellä kukaan ei tunne itseään vääränlaiseksi. Edelläkävijöitä ollaan myös siinä, että internet tuli 1994 ensimmäisenä maailmassa Suomen kirjastoasiakkaiden käyttöön. 3 ILONTUOJAA 3 Suomen mahtava luonto. Niin, että urheiluhalliksi emme ole muuttumassa. Muihin maihin verrattuna suomalaisessa kirjastolaitoksessa parasta Vänttisen mielestä on se, että meillä on ”superhieno, hirveän hyvä” kirjastolaki. Vänttinen haluaa myös nostaa esiin kirjastohenkilöstön hyvän koulutuksen. Vaikka netti on nyt kaikkialla, silti esimerkiksi Yhdysvalloissa ei ole itsestään selvää, että kirjasto tarjoaisi asiakkaille digitaaliset välineet tai langattoman verkon. Korona sulki kirjastot useaksi viikoksi viime keväänä. Samaan tapaan kuin joku Wolt tai Foodora kuljettaa ravintoloista lounaan tai päivällisen, miksei kirjojakin voisi lainata ja palauttaa lähetin avulla. Jokaisella kunnalla pitää siis olla kirjasto. Vänttisen yhtenä haaveena kuitenkin on, että urheiluhallien yhteyteen perustettaisiin kirjastoja, jolloin kirjastoasiat hoituisivat urheilutreenien kanssa samalla reissulla. Kirjaston suuri merkitys on Vänttisen mielestä myös siinä, että se on kaikille turvallinen paikka. De_12112020_30 muunto.indd 34 4.11.2020 9.58. Pitkä odotus, ennen kuin pääsisi ”lasten puolelta aikuisten puolelle”. – Meille on tullut jonkin verran ehdotuksia, että miksette laita kirjoja tällaiseen palveluun. 2 Yhteisöllisyys: se, että yhdessä saadaan joku pieni tai iso ongelma ratkaistua. Meillä voi asua kaupun gissa mutta kuitenkin keskellä luontoa. Myöhemmin 1970-luvulla koululaisena istuttiin jo kirjaston musiikkiosaston kuppituoleissa kuuntelemassa lp-levyjä. Se oli modernia silloin! Vänttinen oli kuusivuotias, kun hänen perheensä muutti Kuopiosta eteläkarjalaiseen Joutsenoon. Jos lounaan tilaamisesta kotiin ollaan valmiita maksamaan viitisen euroa, niin miksei sitten kirjoista. – Haluamme, että kaikki palvelut menevät tällä agendalla. Niin kauan kuin ihmiset kokevat, että heillä on joku syy mennä kirjastoon, me ollaan onnistuttu. – Hyvä kysymys, Vänttinen pohtii. – Sitä, että saa olla mukana tekemässä ihmisten arjesta parempaa. – Me oltiin niin onnellisia, kun tuli lupa, että kirjastot voidaan avata vaikka välittömästi. Ammatti on arvostettu, vaikkei mikään rahasampo olekaan. – Se on taannut suomalaisille kirjastoille työnteon ja uudistumisen edellytykset. – Pyydettiin virkailijalta, että käännätkö levyn toisen puolen. 34 Demokraatti PITÄISIKÖ KIRJASTON palvelutarjontaa vielä nykyisestään laajentaa. – Että voisitteko vaikka jotenkin ovenraosta lainata… Kun hallitus sitten päätti avata kirjastot, oli riemu suuri niin kirjastoväellä kuin asiakkaillakin. Vänttisen mukaan Helsingin kirjastossa ollaan ylipäänsä ”hirmu avoimia” erilaisille uusille avauksille. Ihmiset yrittivät ehdotella kaikenlaisia järjestelyjä, miten kirjoja olisi saanut ulos. Kiinnostusta ei kuitenkaan riittänyt, koska palvelua ei voida tarjota ihan ilmaiseksi. Lähtökohtana hänen mukaansa pitää kuitenkin olla kirjaston perustehtävä, yhdenvertaisten mahdollisuuksien tarjoaminen kaikille erilaisiin lukutaitoihin, oppimiseen ja sitä kautta sivistykseen. – Jos joku kumppani ehdottaa yhteistyötä, mielellään lähdemme kokeilemaan. KIRJASTOISSA KAIKENLAISET IHMISET TÖRMÄÄVÄT TOISIINSA. 1 Helsingin kaupungin orkesterin kirjastokiertue. Mitkä ovat elämäsi kolme asiaa, jotka tuottavat nyt eniten iloa. Lisäksi hän haluaisi tutkia, miten ihmiset voisivat saada kirjoja lähettipalveluna suoraan kotiin toimitettuina. Kotiinkuljetusta testattiinkin noin viisi vuotta sitten. Että nyt ollaan saatu elämä takaisin, kun kirjastot taas avasivat ovensa, Vänttinen kuvailee touko– kesäkuun tunnelmia
Tuleeko toinen aalto. En tarkoita harhaanjohtamisella lukuja – sitä kuinka paljon oletettiin tartuntoja olevan, kuinka monen ajateltiin joutuvan sairaalaan tai ennustettiin kuolevan. Pandemiaa seuraa hoitovelka: kun sairaalat varataan tartunnan saaneille, kiireetön hoito jää sivuun ja jonot pitenevät. Se luo käsityksen, että tilanne voi muuttua muutamassa kuukaudessa paremmaksi. Pandemian jälkihoito kestää vuosia KOLUMNI Tuomas Aivelo tuomas.aivelo@ helsinki.fi Kirjoittaja on tutkijatohtori Helsingin yliopistossa. 36 Demokraatti K eväällä esiteltiin paljon koronaepidemian etenemistä kuvaavia käyriä. MILLOIN EPIDEMIAN huippu on, kyselivät toimittajat ja kansalaiset. Koska koronaepidemiaa voidaan hidastaa ja viruksen leviäminen voidaan käytännössä lopettaa, niin päätettiin myös poliittisesti tehdä. Seuraavissa vaiheissa meidän pitää suojata ne, jotka ovat pandemian epäsuorien vaikutuksten riskiryhmiä: hoitojonoissa olevat, mielenterveysoireita saaneet, köyhyydestä kärsivät, pitkäaikaisia oireita saavat ja niin edelleen. Pandemiaa seuraa mielenterveyden ja fyysisen terveyden ongelmia, kun ihmiset ovat muuttaneet elintapojaan. Pandemia on kuitenkin maraton. Virustartunnan riskiryhmien suojaaminen on ensimmäinen vaihe. Pandemiaa seuraa talousromahdus – koska talousjärjestelmämme tuntuu vain olevan sellainen, että se vahvistaa kriisejä eikä auta meitä kestämään niitä. PANDEMIAN EPÄSUORAT VAIKUTUKSET OVAT SUUNNATTOMAT. Koska virus on uusi, eikä sille ole immuniteettia, uhka uudesta epidemiasta kuitenkin jäi. Epidemiasta ei tule kaunista käyrää vaan jahkaileva, ylös ja alas sahaava polku. Epidemiakuvaaja jättää tämän kaiken piiloon. Kun suurin osa ihmisistä saa virustartunnan, harvinaisiakin jälkioireita on monella. Niinpä tasapainottelemme tartuntojen ja rajoitusten välillä, kunnes rokotteita on saatu riittävästi jaettua. Pandemian kanssa voi oppia elämään, mutta sen hoitaminen tulee vaatimaan vielä pitkään poliittista harkintaa. PANDEMIAN EPÄSUORAT vaikutukset ovat suunnattomat. Kun epidemian huippu saatiin keväällä ensimmäisen kerran taitettua, siitä lähtien on ollut selvää, ettei epidemiamme tule seuraamaan siistiä kehitystä. Niissä tartuntamäärät ensin nousevat, sitten laskevat. Hoitohenkilökunnan kokemusten purkaminen tulee viemään aikaa. Jälkioireiden hoitaminen ja tehohoidossa olleiden kuntouttaminen on työlästä. Syksyn myötä vaikuttaa, että nämä kuvaajat ovat johtaneet ihmisiä harhaan. De_12112020_36.indd 36 5.11.2020 11.27. KEVÄÄN JA syksyn jälkeen on selvää, että koronavirus ei voi kulkea kansan läpi ennen kuin olemme saaneet riittävän suojan rokotteen avulla. Tarkoitan kuvaajan muotoa: kauniissa epidemiakäyrässä ensin tilanne muuttuu pahemmaksi, kunnes se muuttuu paremmaksi. Toisaalta, vaikka koronavirus olisikin mennyt väestön läpi yhdessä hujauksessa, tilanne ei olisi ollut vielä ohi
Tästä on paljon hyötyä työssäni koulutuspuolella. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi T untuu, että olen viime vuosien aikana alkanut kasvaa ulos kaikenlaisesta ulkonäkökeskeisyydestä ja itsekriittisyydestä. Vaikuttajan polulle perinteisen työnteon puolesta. Olen saanut asian käännettyä toiseen suuntaan. En ole aina ollut kiinnostunut vaikuttamisesta, vaan alunperin minut on houkuteltu tapahtumien sekä kahvin ja pullan avulla hommaan mukaan. Osin myös muustakin itsekriittisyydestä kuin pelkästään ulkonäköön kohdistuvasta. Näen peilikuvassani polkunsa alussa olevan nuoren, jolla on kova tahto oppia ympäröivästä yhteiskunnasta. Ei ole enää mollaavan kriittistä sisäistä ääntä. Tajusin, että koulukiusaamiskokemuksistani voi olla hyötyä. Olen tajunnut, että vaikka olen kotoisin ihan perusduunaripreheestä, se ei millään tavalla estä kulkuani ja mahdollisuuksiani vaikuttaa. 37 Demokraatti Jutta Vihonen 22-vuotias SAKKI ry:n puheenjohtaja. De_12112020_36.indd 37 5.11.2020 10.06. Nälkä on kasvanut syödessä. Näen kasvavan vaikuttajan. Tiedostan itsessäni sen voiman, että uskallan ja pystyn olemaan heikomman äänenä, ja se on ajanut minut siihen työhön, jossa nyt olen. Nyt kun avaan suuni, voin osin puhua heidänkin puolestaan, jotka eivät itse uskalla sanoa, mitä mieltä he ovat. Olen aina ollut rohkea puhumaan ja monella tapaa äänessä. Siitä ei aina ole ollut hyötyä, vaan ala-asteella minua pidettiin ärsyttävänä ja koulukiusattiin siksi, että olin sanavalmis ja puhelias
Teatterimuseossa Helsingin Kaapelitehtaalla lokakuussa avautunut näyttely Tarpeisto pääroolissa konkretisoi ja syventää kuvaa tästä teatterin ammattikunnasta, johon Seppo Mäki ja kumppanit aikoinaan draaman keinoin yleisöä tutustuttivat. ”TARPEISTO ON teatterin esityksissä tarvittava kokoelma näyttelijöiden käyttäTeatterimuseon mainio näyttely nostaa esiin usein huomiotta jäävän ammattikunnan työpanoksen. Nyt teatteritarpeisto, sen hoitajat eli suunnittelijat ja tekijät, ovat saaneet uuden tähtihetkensä. Mäen esityksestä tuli huippusuosittu, ja hän myös kiersi sen kanssa pitkin maata monta vuotta. De_12112020_38.indd 38 5.11.2020 10.32. Saksalaisen Eberhard Streulin kirjoittama Tarpeistonhoitajan tähtihetki nosti parrasvaloon tämän esitysten luomisessa yleensä katveeseen jäävän merkityksellisen henkilön. 38 Demokraatti KULTTUURI Tarpeistoväen uusi tähtihetki Teksti Rolf Bamberg Kuvat Nora Vilva ja Teatterimuseo K aksikymmentä vuotta sitten Tampereen Teatterissa löydettiin talon rakastetun konkarinäyttelijä Seppo Mäen esitettäväksi teatteriaiheinen yhden miehen näytelmä. Eläkepäivillään hän on myös ohjannut Tarpeistonhoitajan tähtihetken pariin otteseen näyttelijäkollegoilleen, viimeksi vuonna 2016 kotiteatterissaan Tampereella Arttu Ratisen esitettäväksi
39 Demokraatti miä pienesineitä eli rekvisiittaa, kuten astioita, ruokia ja juomia, matkalaukkuja, silmälaseja jne.” Näin tiivistää Wikipedia kuivakkaan tyyliinsä. Tarpeiston suunnittelija ja valmistaja muuttavat ilmaan piirretyt unelmat moniulotteiseksi todellisuudeksi.” Nuo molemmat lainaukset tulevat näyttelyssä lihaksi. Hätkähdyttävin törmäytys tulee vastaan heti ensimmäisessä tilassa, jossa toinen puoli on kuin anatominen kauhugalleria ja toinen taas iloisia värejä hehkuva herkkumaa. Teatterimuseon kolmeen huoneeseen on mahdutettu messevä määrä teatteritarpeistoa vuosikymmenien ajalta. Tarpeisto pääroolissa -näyttelyn seinätekstissä ammatin saloja avataan houkuttelevammin: ”Tarpeistotyö vaatii käsityötaitoa, oivalluskykyä, mielikuvitusta sekä kykyä yhdistää asioiden ja ilmiöiden merkitysyhteyksiä keskenään. De_12112020_38.indd 39 5.11.2020 10.32. Synkeämmällä laidalla löytyy lasihyllystöltä irtopäitä, sisäelimiä ja huipentumana leikkauspöydällä makaava äijä suolet sylissä. Ja todella moniulotteisesti. Kun kääntää katseen oikeaan, näkee jo valtavia englanninlakritseja, hemaisevia kakkuluomuksia ja arkisempia ruokajäljitelmiä sämpylöistä sushikääröihin
Niinpä seinäteksti kysyy ja vastaa: ”Onko nukke tarpeistoa. Edes lapsiyleisöt eivät huuda katsomossa tyylitellyn tai karrikoidun tarpeistoelukan nähdessään, että ”ei toi oo yhtään oikeen kissan näkönen”, vaan kun hahmoista löytyy tarvittavat tunnusmerkit, he osaavat jo kohta nauttia tarpeiston valmistajan villeistä visioista. Vaikkapa sen, paljonko tavaraa, tarpeistoa siis, tarvitaan Kinky Boots -musikaalin yhdessä esityksessä. Ne esittävät harvoin itseään tai lajiaan vaan meidän niille antamia ominaisuuksia. Näyttelyn kolmannessa huoneessa on valloittava joukko nukkehahmoja, useimmat nukketeatterista tuttuja. Vastaus: käsittämätön määrä! Tarpeisto pääroolissa -näyttely avoinna Kaapelitehtaalla Helsingissä 30.5.2021 saakka, ti, to–su 11–18, ke klo 11–20. Suunnittelija Heidi Wikar ja valmistaja Aino Aho. On ja ei ole. Nukkehahmoja Volter Kilven klassikkoon perustuvasta Tehdas-teatterin esityksestä ”Alastalon salissa – Eevastiina ja lokinpoika”. 40 Demokraatti TEATTERIN HISTORIA Äkkisilmäyksellä monet tarpeistoesineet vaikuttavat hyvinkin aidoilta, mutta lähempi tarkastelu paljastaa ne pian keinotekoisiksi. Myös tarpeistossa toimiva nukke esittää, vaikka ei välttämättä esiinny.” Tämä määrittely on niin hyvä, että kaltaiseni, noin 40 vuotta ammatikseen teatterista kirjoittanut ihminenkin havaitsee tajuavansa jotain uutta. Eloon herätetty nukke muuttuu nukettajan hallinnassa esiintyjäksi. Nukkesuunnittelusta ja -valmistuksesta vastasi Outi Herrainsilta. Ja keinot ovat monet, sillä sitä edellä mainittua oivalluskykyä ja mielikuvitusta tarpeistoammattilaisilta ei tosiaankaan puutu. De_12112020_38.indd 40 5.11.2020 10.32. Eläinhahmoja luodaan useimmiten puvuilla ja tarpeistolla. Tarpeisto pääroolissa -näyttelyn horror-osasto: verisiä irtopäitä, -sydämiä, -raajoja ja suolenpätkää. Tarpeisto pääroolissa -näyttelyä kannattaa siis mennä katsomaan paitsi hurmaantuakseen myös oppiakseen. Harjalintu Svenska Teaternin Hans och Greta -esityksestä. NÄYTTELYN KAKKOSHUONEEN ovensuun tekstiplanssissa lukee näin: ”Elävät eläimet eivät kuulu enää näyttämölle. Eläimet on valjastettu ihmisten tunteiden välikappaleiksi ja elämää kuvaaviksi symboleiksi.” Siksi tässä huoneessa teatteri-illuusion merkitys korostuu
Teatterin työskentely muistutti teatterilaboratoriota, ja harjoitusajat olivat pitkiä. Joku saattaa muistaa Roxette-yhtyeen Per Gesslen lausahduksen Don’t bore us, get to the chorus, jonka voisi suomentaa väljästi Älä ny viitsi jauhaa, soita jo kertsi. Näiden oppien hedelmiä ovat muiden muassa Marlon Brando, Montgomery Clift ja Dustin Hoffman. Hänen aisaparinaan oli Vasili Nemirovich-Danchenko, joka piti huolta kaikesta muusta, mitä teatterin pystyssä pysymiseen tarvittiin. Jos joskus satutte katsomaan elokuvan Kaksi Tyrolilaista (1938), sieltä se gorilla tietysti yllättäen tulee – ja se on hauska! Jyrki Liikka Tamperelainen vapaa toimittaja ja käsikirjoittaja Kulttuurikolumni ENTÄ JOS VUORENRINTEELLÄ OLEVASTA TALOSTA KAKSIKKOA VASTAAN TULISI GORILLA. Etsittiin uudenlaista tapaa näytellä. Huomio! Seuraa juonipaljastus! Miten huoneen nurkkauksessa istunut tyyppi ratkaisi ongelman. Hänen tehtävänsä on olla hiljaa ja kuunnella, mutta häneltä pyydetään tarvittaessa apua. Uudet opit näyttelijäntyöstä kantautuivat myös rapakon toiselle puolelle. Stanislavski ei kuitenkaan onnistunut tässä yksin. Mikä olisi yllättävintä, mitä voisi sattua. Tarina kertoo, että erään kerran käsikirjoitusryhmä oli jumissa. Stanislavskille teatteri oli kirjailijan tunteiden tulkitsemista ”elävää vastaavaksi näyttämön todellisuudeksi”. Lisäksi mukana häärää tuottaja, joka valvoo, että lopputulos on riittävän hauska. Mitä tapahtuu seuraavaksi. Sen huomaa vaikkapa siitä, kun katsoo yhdysvaltalaisen komediasarjan lopputekstejä. Tilanne on hankala ja muutama kommellus sillalla oli jo ehtinyt tapahtua. Tai se, että kuulee väärin, sillä siitä saattaa joskus syntyä jotain hauskaa. Työväline löytyi, ja sille annettiin nimeksi tunnemuisti. Joskus on niin, että eniten äänessä oleva ei jaksa kuunnella muita kuin itseään. Parhaimmillaan kipinöivät ajatukset sytyttävät roihuun koko ryhmän. Häntä saamme kiittää siitä, mihin suuntaan näyttelijäntyö kehittyi sata vuotta sitten. New Yorkissa ohjaajien ja näyttelijöiden työpaja The Actors Studio otti käyttöön Stanislavskin ajatukset, ja ne kiteytyivät sanaan metodinäytteleminen. KOMEDIADUO STAN LAURELL ja Oliver Hardy oli toisenlainen kaksikko. Ryhmätyössä täytyy olla myös äänessä. Yksi käsikirjoittajan tärkeimmistä työkaluista ovat korvat, mutta niin, että puhuttu ei mene toisesta korvasta ulos. Myös kuullun ymmärtäminen on tärkeää. Tavallista on, että käsikirjoittajia on enemmän kuin yhden käden sormet ehtivät laskea. Lopputulos on ennalta-arvaamatonta ja riemullista. Näin Iso S pystyi keskittymään täysillä omaan työhönsä. KONSTANTIN STANISLAVSKI oli Moskovan Taiteellisen Teatterin johdossa viime vuosisadan alussa. 41 Demokraatti Hiljaiset ja villit ihmiset K äsikirjoittaminen on ryhmätyötä. Ohukainen ja Paksukainen esiintyivät yhdessä 106 elokuvassa. Hän ehdotti: ”Entä jos vuorenrinteellä olevasta talosta kaksikkoa vastaan tulisi gorilla?” Asia ratkaistu! Idea oli siinä hetkessä paras mahdollinen. Tällaisia jumitilanteita varten huoneen nurkassa istuu yksi henkilö, jota kutsuttiin nimellä Wild Man, villi-ihminen. De_12112020_38.indd 41 5.11.2020 10.32. Kässärissä oli päästy siihen vaiheeseen, jossa Stan ja Ollie kantavat pianoa Sveitsin Alpeilla vuorenhuippujen välissä, keskellä huojuvaa riippusiltaa. Tylsyyden puuduttavaa vaikutusta kannattaa välttää
42 Demokraatti TEATTERI Läpimusikaalinen Once vie mennessään Jakob Höglund jatkaa voittokulkuaan musikaaliohjaajana – nyt Lillanissa. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Otto-Ville Väätäinen M usikaalien yhteydessä näkee joskus käytettävän termiä läpisävelletty, joka viittaa juuri siihen, että esityksessä kaikki, myös dialogi, tapahtuu laulun kautta. Tämä valkokankaalta näyttämöille siirtynyt musiikkiteatteriesitys ei ole läpisävelletty, mutta on ehdottomasti läpimusikaalinen. Musisoiva ensemble vasemmalta Santeri Helinheimo-Mäntylä, Kalle Ruusukallio, Tuukka Leppänen, Aili Järvelä, Joachim Wigelius, Pia Runnakko, Alexander Wendelin, Ulriikka Heikinheimo, Riku Vartiainen, Robert Kock och Emma Klingenberg. Hyviä biisejä riittää ja kohtauksia sitova score-tyyppinen musiikki on oivaltavaa (mistä kiitos kuulunee varmasti myös Lillanin produktiossa musiikillisina ”konsultteina” toimineille Eeva Konnulle ja Joonas Mikkilälle). De_12112020_42.indd 42 5.11.2020 11.40. Tällainen oopperasta tuttu konsepti tuottaa joskus onnistumisia, mutta oman kokemukseni mukaan, ja ainakaan draamamielessä, aika harvoin. Siinä lähes kaikki muu paitsi dialogi soi, lavastusta ja rekvisiittaa myöten. Lilla Teaternin mittakaavassa oopperamaiset suurtuotannot eivät oikein tule kyseeseen, mutta Lillanin taiteelliseksi veturiksi vuosi sitten nimitetty Jakob Höglund saa Once-musikaalin ohjausratkaisuillaan pienen kuulostamaan ja näyttämään suurelta. FalLilla Teaternin Once soi joka solullaan. Siksi lopputulos on valtoihinsa ottava. Suotta ei Hansard-Irglova-kaksikko napannut vuoden 2008 Oscar-jaossa pystiä parhaasta alkuperäisbiisistä. ONNEKSI GLEN HANSARDIN ja Markéta Irglovan parivaljakkona säveltämä musiikki on myös puoleensa vetävää
12-henkinen näyttelijäsakki panee jo vartin mittaisella lämmittelyjaksolla niin hyvän svengin päälle, ettei siinä mahdollinen harjaantumattomuus jonkun tietyn instrumentin käsittelijänä mihinkään kuulu. Oncessakin keskiössä on rakkaustarina, joka viritellään irlantilaisen katusoittajan ja tshekkiläisen pianisti-lauluntekijän välille. HYVÄTKIN MUSIKAALIT kärsivät usein höttöisestä tarinapuolestaan. Leppänen näyttelee tässä produktiossa ensimmäistä kertaa toisella kotimaisella, mikä nostaa suorituksen arvon vielä pykälää korkeamalle. 43 Demokraatti Enda WalshGlen HansardMarkéta Irglova: Once Lilla Teatern Ruotsinnos: Annika Enckell – Ohjaus ja koreografia: Jakob Höglund – Musiikkivastaavat: Joonas Mikkilä ja Eeva Kontu – Lavastus ja puvut: Sven Haraldsson – Valot: Ville Aaltonen – Äänisuunnittelu: Antero Mansikka – Kampaukset ja maskeeraus: Milja Mensonen – Rooleissa: Tuukka Leppänen, Emma Klingenberg, Robert Kock, Ulriikka Heikinheimo, Santeri Helinheimo-Mäntylä, Joachim Wigelius, Pia Runnakko, Alexander Wendelin, Kalle Ruusukallio, Aili Järvelä, Riku Vartiainen/Aleksi Kaufmann, Molla Rantamäki/Vilja Seivo MUSIKAALI ling Slowly lumoaa kertauksineen myös näyttämöversiossa. Pianot toimivat niin tilanjakajina kuin vaikka baarija pankkitiskinä, kontrabasson iso kotelo aukeaa vuoteeksi, eri pelien pyörälliset kuljetuslootat siirtyvät liukkaasti toimittamaan milloin minkäkin lavasteen virkaa. HÖGLUND JA HARJANNE OVAT TUONEET MUSIKAALIEN OHJAUS KÄSITYKSEEN RAIKASTA AJATTELUA. Instrumentteja riittää, ja niille on monta käyttöä. Varsin eri mittakaavan vetoja, mutta Höglund on puhaltanut molempiin jotain ennenkokemattoman tuntuista taikapölyä. Höglund ja kollegansa Samuel Harjanne ovat tuoneet musikaalien ohjauskäsitykseen niin raikasta ajattelua, ettei minunkaan ole syytä genrelle enää kurtistaa kulmiani. Syystä – roolityö on väkevä, ja kitarakin soi Leppäsen käsissä muhevasti. Erityisen viehättävää oli, kun marakassit muuntuivat luontevasti heliseviksi viskilaseiksi. Tähteydestä salassa haaveilevan dublinilaissoittajan roolissa nähtävä Tuukka Leppänen on tullut tutuksi etenkin monista Helsingin kaupunginteatterin musikaalien kakkosketjun rooleista, mutta nyt hän pääsee näyttämään lauluvoimaansa pääosassa. Pari pianoa, paljon akustisia kitaroita, viuluja, banjoa, mandoliinia, läskija sähköbassoa, rummut ja muita perkussioita, jopa melodica, luovat yhdessä sointimaailman, jossa on niin riemua, voimaa kuin herkkyyttäkin. Mutta ei haittaa. OLEN NÄHNYT reilun kuukauden sisään Jakob Höglundilta kaksi musikaaliohjausta, Cabaret’n Turun kaupunginteatterissa ja Oncen Helsingissä. Olen näet usein karttanut tätä lajityyppiä. Ainakaan, kun nämä nuoret miehet ovat ohjaimissa. Päähenkilöiden – usein nimenomaan lemmenpolulla vaikeuksien kautta voittoon kulkeva pari – sentimentossa ja muussa tunnepaisuttelussa ei säästellä, subrettirooleissa tarjoillaan höhlää komiikkaa, ja mahtipontisia biisejä putoilee joskus aika ontuvalla logiikalla kohtausten lomaan. Laulupuolella hentoisuudesta ei ole sitten tietoakaan. Emma Klingenberg näyttelee tsekkipianistin roolin kevyesti, oikeastaan ihan päinvastoin kuin musikaalipäärooleissa tavataan tehdä. Se on reipas ratkaisu, sillä porukassa ihan kaikki eivät ole aiemmin musiikkiteatterin parissa meritoituneita. Koska esityksen ruotsalaislavastaja Sven Haraldsson ei ole halunnut tukkia Lillanin neliöiltään rajallista näyttämöä millään köyhän miehen spektaakkelilavasteilla, saavat soittopelit ja niiden kotelot osoittaa monikäyttöisyytensä. Nämä kaksi musikaalia ovat kevyesti top-vitosessa minun musikaalirankingissani, jonka lista ei mahdottoman pitkä ole. De_12112020_42.indd 43 5.11.2020 11.40. Oncen kaiken läpäisevään musikaalisuuteen kuuluu myös se, että koko loistava esittäjäensemble soittaa ja laulaa. Kun suhde kehittyy musiikintekemisen ehdoilla, pääelementit eli laulut ja tarina sulautuvat normimusikaalia luontevammin yhteen, Toki Oncessakin olisi voitu ottaa vähän enemmän irti kulttuurien törmäyksestä, jossa Dubliniin asettunut tshekkiyhteisö ja irkkunatiivit yrittävät ymmärtää toistensa kulttuureita. Näin hän tulee katsojaa lähelle, läheiseksi
Ruotsi onnistuu aina: Volvo, Abba, Ikea. Ruotsi-suhde on askarruttanut Mikko Majanderia osin viran puolesta: hän on suomenruotsalaisen ajatuspaja Magman tutkija. Vasta korona on paljastanut maan heikkoudet. Silti Ruotsi auttoi monin tavoin: aseita, lainaa, sotalasten vastaanottamista, vapaaehtoisia. Kiinteimmin hän analysoi suhteitamme kylmän sodan lopusta keskittyen erityisesti erilaisiin strategioihin Eurooppa-prosessin aikana. Toisen kerran Ruotsi petti Suomen EY-prosessin aikana, kun se vastoin välipuheita anoi jäsenyyttä syksyllä 1990. MAJANDERIN RINNALLA on hyvä lukea samalta kustantajalta ilmestynyttä Elisabeth Åsbrinkin luistavasti kirjoitettua katsausta ruotsalaisiin arvoihin. Tämä katkeruuden aihe on Majanderin mukaan väärinkäsitys, mitään sopimusta ei ollut. Tämä vahvisti jälleen Suomenlinnan Kuninkaanportin aforismin: ”Seiso tässä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun”. Selvityksensä tarpeiksi hän on käynyt läpi vaikuttavan määrän erilaisia dokumentteja. Nämä sääret voimaannuttivat Alexia vielä Helsinki City Marathonin tuskaisilla loppukilometreillä. Toinen oli kauppapolitiikka: Ruotsi möi, Saksa maksoi Kiirunan rautamalmista ja kuulalaakereista, jopa uutta pääkaupunkia Germaniaa varten louhituista kivipaasista. Tätä mentaliteetti eroa kuvaa kaksi rikossarjaa. Jo 1700-luvun vapauden aika, mutta erityisesti sosialidemokraattinen kansankoti on luonut ruotsalaisten sosiaalisuuden. Sitä aikaisempi alkaa olla kollektiivisen alitajunnan aluetta. Kun aurinkoisessa Sandhamnissa murha selviää snapsilaulujen raikuessa, Kaikki synnit -sarjan yllä lepää musta mieli ja ikuinen ikävä. Kun Alexander Stubb oli Tukholman Irak-kokouksen illallisilla sijoitettu Condoleezza Ricen viereen, Yhdysvaltain ulkoministerin hohdokkaat sääret saivat hänet lopullisesti tajuamaan euroantlanttisen ulottuvuuden. Teksti Kari Sallamaa R uotsin ja Suomen suhde on ikuisuuskysymys. Olof Palme suomi sekä amerikkalaisia että itäblokkia. Pimeyden ja kylmyyden luoma masennuskin on erilaista. Mutta sisältö avautuu vaivatta höystettyinä jutuilla, kuten Björn Wahlroosin isännöimä vaikuttajaporukan illanvietto Joen suun (Åminnefors) kartanossa Halikossa. Vuoden 1766 painovapauslaki, jota Åsbrink kehuu maailman ensimmäiseksi, oli Kokkolan kirkkoherran Anders Chydeniuksen aikaansaannos. Ruotsalainen rykmentti pysäytti Sallan Märkäjärvellä puna-armeijan hyökkäyksen raskain miestappioin, kun suomalaiset oli vedetty Viipurinlahdelle; ruotsalaiset lentokoneet vastasivat myös Pohjois-Suomen ilmatilasta. Mutta valtiosopimuksia ei ollut, vain epämääräisiä lupauksia. Lasse Lehtinen on kertonut: ”Päivällisillä ja sen jälkeen harrastimme joukolla mieliurheiluamme, Ruotsin kuningaskunnan ja sen omahyväisten asukkaiden pilkkaamista”. 44 Demokraatti KIRJAT Svea-mamma ja sen tytär Naapurimaiden mutkikkaat suhteet puhuttavat. Rinnakkaisuuksien ohella on eroja. Majander kuittaa: huvinsa kullakin, herroilla ja narreilla. Monet tapamme ja käytänteemme ovat alkuaan ruotsalaisia, vaikkapa hernekeitto ja Suvivirsi, uudempina henkilötunnus ja nollatoleranssi lasten kurittamisessa. Kipeimmin se liittyy talvisotaan. Siitä johtuu meillä naurettu jatkuva diskuteeraus. MAJANDERIN OPUKSELLA on mahdollisimman epäkaupallinen nimi, ikään kuin se suuntautuisi vain spesialisteille. Sotatarvikkeita tuli niin paljon, että Åsbrinkin mukaan Ruotsin oma puolustuskyky mahdollista Saksan hyökkäystä vastaan laski, mikä oli saksalaisille myönnettyjen kauttakulkulupien ja sotatarvikekuljetusten yksi syy. Åsbrinkin nimeämä ”poliittisesti määräytynyt mielentila” soi duurissa. Majander ponnistaa liikkeelle tunnuksesta ”Ruotsi pettää aina”. Koska kyse on poliittisesta historiasta, hän ei juuri mene talvisotaa kauemmas. Kukin valtio ajaa suvereenisti etujaan omaan tahtiinsa. Suurvallan muistot ovat ruotsalaisten verenkierrossa, maa toimii moraalisena mahtitekijänä maailmalla. Ruotsi seilasi spinaakkeri pullollaan Euroopan yhteisöön vapaakauppa-alueneuvotteluDe_12112020_44.indd 44 5.11.2020 10.14. Suomi vaikenee vuosituhantisen depression kourissa, josta viina vapauttaa hetkeksi, riitaan ja väkivaltaan. Suomessa vallitsi käsitys, että 1930-luvulla toitotettu pohjoismainen veljeys merkitsisi Ruotsin sotilaallista apua, jolloin Stalin ei ehkä uskaltaisi hyökätä. Hän ei yksilöi kumpiin Lehtinen kuuluu. Nokia on suomalainen esimerkki noususta, uhosta ja tuhosta. Hän ei juurikaan mainitse Suomea
Suom. 45 Demokraatti LIPPOSEN MUKAAN RUOTSIN VIERESSÄ ON NUKUTTAVA KOIRAN LAILLA TOINEN SILMÄ AUKI. Ulla Lempinen Siltala 2020 KIRJA kengissään, jolloin otsa piti tabloidien riemuksi paikata laastarilapulla. Brysselin tie oli niin kivinen ja mutkilla, että Majanderin anekdoottivarastosta löytyy tilanne, jossa pääministerit ja toveripuolueiden puheenjohtajat Paavo Lipponen ja Göran Persson olivat lähellä nokkapokkaa. De_12112020_44.indd 45 5.11.2020 10.14. Kahden muun sosialidemokraattisen presidentin perinteinen ensimmäinen valtiovierailu Ruotsiin herätti kiusallista huomiota. Suomi seurasi takatuupparilla perässä. Martti Ahtisaari intoutui juhlimaan kuninkaanlinnan vierassviitissä niin, että liukastui lakeerijen sumuverhon takana. mukaan Ruotsin vieressä on nukuttava koiran lailla toinen silmä auki. Ja kun Tarja Halonen tarkasti Svean henkikaartin kunniakomppanian linnanpihalla, iso käsilaukku sai makutuomarit haukkumaan häntä Muumimammaksi. Tai kun länsinaapuri oli vakoillut Neuvostoliittoa Suomen aluevesiltä. Svea-mamma ja tytär ovat lopultakin toisilleen välttämättömät. Lipposen Mikko Majander: Komplekseja, kilpailua ja kumppanuutta Suomen ja Ruotsin suhteissa Siltala 2020 Elisabeth Åsbrink: Made in Sweden Mistä ruotsalaisten arvot ja aatteet tulevat. Tällaisilla joutavuuksilla peitetään substanssiasiat. RUOTSI TUOTTI Mauno Koivistolle jatkuvaa murhetta, kuten sukellusvenehölmöilyn aikaan, kun saaristovesiltä etsittiin, turhaan, vieraita vedenalaisia
Kirjan taustalla voi nähdä valtaa tut kineen Michel Foucaultin hahmon. Positiivista on, että työkoneihmisen tarve lepoon ja puhtaaseen asuntoon tunnustettiin, mutta tämänkin takana oli huomio, että hyvinvoiva ihmistyö kone työskentelee tehokkaammin. Esimerkiksi paljon pu huttu työttömyyden aktiivimalli hei jastaa käsitystä, että ihmiskoneita on valvottava, huollettava ja patistettava. Ihmiskoneajattelun takana piilee an kea mekaaninen materialismi. Kirja keskittyy pääasiassa toisesta maail mansodasta toipuvaan ja ylisuurilla so takorvauksilla raskautettuun Suomeen. Te hokkuusoppien kotimaa oli tietysti Yh dysvallat, ja kirjassa esitellään tarkoin fordismia ja taylorilaisuutta. De_12112020_46.indd 46 5.11.2020 10.26. Foucaultille valta on tuottavaa ja eriar voisuutta rakentavaa asiantuntijavaltaa. Ja silloin kin, kun heitä ei ole lähettyvillä, ihmiset voivat itse tarkkailla ja mitata kehoaan ja mieltään älykelloilla, sykemittareilla ja muilla vempaimilla. 46 Demokraatti KIRJAT On se kone! KIRJA Mona Mannevuo: Ihmiskone työssä Gaudeamus 2020 Työtehon maksimoinnilla on pitkät perinteet. Tätä perusteltiin muun muassa aikan sa tieteillä, kuten työpsykologialla, aivo tutkimuksella, johtamismalleilla ja luon neopeilla. KIRJAN PÄÄANTI on siinä, että se vetää taitavasti yhteyksiä meidän päiviemme työmaailmaan. Mannevuo viittaa kiintoisasti myös vuonna 2019 ilmestyneeseen Huipputuloisetkirjaan, jossa ökyrikkaat haukku vat suomalaisia etuuksilla eläviksi lais kureiksi ja ylistävät omaa puritaanista, askeettista ja työntäyteistä elämänta paansa. Ihminen hahmotettiin niin psykologisesti kuin ruumiillisestikin ko neeksi, jonka työteho voidaan maksi moida näiden oppien avulla. Koko yhteiskunta mielle tään jättiläismäiseksi masiinaksi, jonka tehokkuus tulee maksimoida. Nykyään suosittu popularisoitu aivotutkimus oli jo tuolloin perustavassa asemassa, ja työläisen energian uskottiin sijait sevan keskushermostossa. Teksti Pekka Wahlstedt N ykymaailmassa jokaiseen ongelmaan niin työssä kuin vapaalla löytyy kon sulttia, valmentajaa ja te rapeuttia neuvomaan eri asioissa ravinnosta työtahtiin. Tästä ei ole pitkä matka eugeniikkaan, jossa geenien pe rusteella jyvät erotetaan akanoista. Ahkeruus, tasapainoisuus, säästäväisyys ja tehokkuus olivat hyveitä, joita tuolloin tarvittiin. Laiskottelu, liiallinen tunteel lisuus, huvittelu ja lorviminen miellettiin paheiksi, jopa mielenhäiriön merkeiksi. Monet uskovat että tämä on uusi juttu, mutta Mona Mannevuon kirja Ihmiskone työssä osoittaa, että näin ei ole. Tuolloin tai nykyään kään ei syytä uupumiseen ja muihin työnteon tuomiin ongelmiin et sitä ympäröivästä yhteiskunnasta vaan työntekijän aivoista. Ihmiskone työssä kirjassa parissa koh dassa viitataankin Foucaultiin, mutta filosofin erikoisen valtakäsityksen laa jempi avaaminen olisi myöskin avannut kirjan teemaa lukijalle syvemmin ja pa remmin. Muuten ne joutuvat huonoille teille ja veltostuvat, heikentyvät ja lopulta me nettävät kokonaan halunsa ja kykynsä tehdä työtä
TURISTIKORTTIEN TAIKAMAAILMAN rikki repivä käsikirjoitus avaa pessimis tisen näkökulman henkeäsalpaavien tunturimaisemien keskellä nököttövän kaivoskylän umpioituneeseen pysähty neisyyteen. Juicen Viidestoista yö kajahtaa ääniraidalla elokuvan antamatta vinkkiäkään valinnan ironi suudesta. Sairaan ukon poika (Pääru Oja) haluaisi karistaa ky län ankeuden harteiltaan mutta näyttää jämähtäneen kaikkien jakamaan umpi kujaan. Se herkuttelee pohjalle pu donneiden surkeudella ja ylös kiipeävien rujoudella. Laura Birnin homssuinen Riitta kääntää yhden jos toisenkin miehen pään muttei jää kylmässä laskelmoin nissa kenenkään perään. Raha ja rakkaus mittelevät voimiaan, mutta sen paremmin luonnolla kuin ih misyydelläkään ei ole niin väliä. Audiovisuaalisena kokonaisuutena Veiko Öunpuun ohjaus on sen sijaan ko mea ja varma kansainvälinen teos. Viimeiset (2020) on nykyaikaan tuotu klassisten westernien inhorealistinen Lappiversio, joka viittaa kintaalla hu manismille. Ainakin suosituin viime vuosien yritelmistä on Dome Karukosken kohelluskomedia Napapiirin sankarit (2010), joka tyytyy naurattamaan pak kasen palelluttamalla aivotoiminnalla. Liekö nyt sitten ensimmäinen kerta, kun nousussa oleva virolainen elokuva laskeutuu Lapin kamaralle tarkastele maan synkeän primitiivisten suomalais ten ahneutta, epätoivoa ja kurjuutta. Uppi niskainen poromies (Peltola) kieltäy tyy myymästä maitaan hyypiömäiselle kaivospampulle (Korpela), joka aikoo lunastaa rikkaudet itselleen vaaroista ja hengistä piittaamatta. 47 Demokraatti Viimeiset Ohjaus: Veiko Öunpuu Pääosissa: Laura Birn, Tommi Korpela, Pääru Oja, Elmer Bäck, Samuli Edelmann, Sulevi Peltola, Jarkko Lahti 2020, 117 minuuttia Ensi-ilta 13.11. Ohjaajan mitä ilmeisimmin huumoriksi tarkoittamat kevennykset maistuvat huonosti peitellyltä roskavä kimässäilyltä, eikä kierosti vääntelehti vien henkilöiden kasvoista paljastu kuin rumia puolia. Virolainen Veiko Öunpuu tuo klassiset westernit nykyaikaan inhorealistisena Lappi-versiona. Teksti Rane Aunimo De_12112020_46.indd 47 5.11.2020 10.26. Elämä on kovaa myös Riitalle (Laura Birn) virolais-suomalaisessa yhteistuotannossa. Etelänaapurimme kenties tunnetuinta elokuvantekijää Veiko Öunpuuta (Syystanssiaiset, 2007) ei pääse syyttä mään suoraan naapurivihasta, sillä käsi kirjoittajakumppaneikseen tämä on kel puuttanut Heikki Huttu-Hiltusen ja Eero Tammen sekä esiintyjäkaartiin liudan kotimaisen elokuvan niminäytteli jöitä Sulevi Peltolasta Laura Birniin ja Tommi Korpelasta Samuli Edelmanniin. Sen ainoassa baarissa soivat ilta toisensa jälkeen menneiden vuosi kymmenten listasuosikit kuppilan asiak kaiden hoilatessa omia humalaisia viisu jaan tuoppiensa äärellä. Kaivoksen luo lastoja pimeämpää on vain ihmisten sy dämissä. KAIVOSWESTERN ELOKUVAT Päättymättömiä päiviä Jumissa. Tekijöiden yhteisen todistuk sen mukaan lopullista skenaariota hiot tiin kasaan Viron maaseudulla, missä pa laset vasta loksahtivat kohdilleen. L apin päättymättömien päivien, yöttömien öiden ja korutto man luonnon mystiikkaa on hyödynnetty pääkaupunkikes keisessä Suomielokuvassa hä vettävän vähän, vaikka kaikkien harras tajien mieleen nousevatkin Erik Blombergin Valkoisen peuran (1952) kirjai mellisen fantastiset kuvat yli puolenvuo sisadan takaa
”Pylestä tuli tietenkin heti mieleen Graham Greenen mainio romaani 1950-luvulta eli Hiljainen amerikkalainen. Romaani näyttää Amerikan Indokiinan-politiikan sinisilmäisyyden ja tuhoisuuden; se ennusti Vietnamin sodan tapahtumia.’ Graham Greene (1904–1991) oli G. Sehän enteili Vietnamin sotaa, hetkellä jolloin ranskalaiset saivat tarpeekseen alueen ongelmista. Sen sankari on hänen vieraantuneita sivullisiaan, jotka tahtovat nähdä pahuuden pohjiaan myöten. Vexi Lehto näyttää mallia, miten si taattia paloitellaan, punnitaan ja rat kaistaan. Bingo! Otin kirjahyllystäni Penguin Book -pokkarin The Quiet American. Mutta tehtävässä puhuttiin imperfektissä, joten le Carréa ei tarvinnut miettiä. Hänen kirjailijauransa alkoi vuonna 1925 runokokoelmalla ja päättyi 1990 novellikokoelmaan ”The Last Word”. Raila Rinne jopa aprikoi visaukon olleen ajassa kiinni. Graham Greene oli brittiläinen, mutta hän vietti suuren osan elämästään muissa maissa, mm. Visaisäntä oli huomaavaisesti valinnut sitaatiksi kirjan alkulauseen. Laajasti matkustellut Greene sijoitti jännitysja vakoilukertomuksiaan milloin Kaukoitään, milloin Latinalaiseen Amerikkaan, toki myös Eurooppaan. Suomennoksiakin on lähemmäs 30, enimmäkseen romaaneja. Maalla ei kuitenkaan ollut juuri minkäänlaista käsitystä maailman menosta Amerikan ulkopuolella. Chestertonin ja Evelyn Waughin ohella merkittävimpiä englantilaisia katolisia kirjailijoita. Greene oli kirjailijana erittäin tuottelias. Rue Catinat taas vaikutti ranskalaiselta. Muistaakseni 1960-luvun loppupuolella astuin Tampereen Domuksessa hissiin yhtä aikaa Greenen kanssa. ”USA:n presidentinvaaliko kangasteli Visaisännän mielessä, kun hän valitsi pyhäinpäivän tienoon tehtäväksi tunnistaa Graham Greenen romaani Hiljainen amerikkalainen. Häpeilemättä googletin kadun nimen ja vastaus oli valmiina. De_12112020_48.indd 48 5.11.2020 10.37. Katolisessa kirkossa suhtautuminen Greeneen ja hänen tuotantoonsa vaihteli ylistämisen ja kritiikin välillä. Graham Greenen kirja oli profeetallinen.” Tarmo Metsälällekin vastauk sen jäljitys näyttää olleen varsin helppo nakki. Tuotanto sisältää 22 romaania, kolme novellikokoelmaa, neljä näytelmää ja kolme matkakirjaa. Hän kutsui myöhemmin itseään katoliseksi agnostikoksi. Eniten kuuluisuuttta tuotti epäilemättä käsikirjoitus elokuvaan Kolmas mies. 48 Demokraatti Profetia Vietnamin sodasta K irjavisan vanhoja totuuk sia on, että mitä enemmän erisnimiä sitaatissa on, sitä vilkkaampi on vastauspa laute. Pari Greenen kirjaa on omassakin kirjahyllyssä, mutta myöntää täytyy, että Hiljainen amerikkalainen on lukematta. ”Vaikka ’Nobel-palkinnon kestoehdokas’ -joukko on laajempi, kuin Nobel-palkinnon saajat -joukko, ranskankielinen katuosoite ja Pyle helpottivat etsimistä. ”Pekka Tarkka kirjoittaa muistosanoissaan Greenestä (HS 4.4.1991) seuraavasti: ’Greenen mestariteos Hiljainen amerikkalainen (1955) sisältää uskonnollisen ongelman, mutta jättää sen taustalle ja avoimeksi. Tehtävän alustuksesta olisi tietenkin voinut tulla mieleen myös John le Carré, joka melkein yhdeksänkymppisenä kirjoittaa yhä nautittavaa proosaa, kuten uusin juuri ilmestynyt vakoiluromaani todistaa. Niinpä alkavan kaamoskauden piristykseksi tuli hyvin paluupostia. Painoksen takakannessa oli jopa visavihjeen lause: ’I never knew a man who had better motives for all the trouble he caused.’ Toisen maailmansodan jälkeen USA huomasi olevansa lännen johtava valtio. Greene kääntyi roomalaiskatolisuuteen 1926. Ehkä saamme seuraavassa jaksossa tietää, mitä Graham Greene teki Tampereella reilut 50 vuotta sitten. Jännitys ei jäänyt Greenen ainoaksi genreksi, vaan useissa teoksissa punaisena lankana juoksee moraalifilosofia, maailmanpolitiikka tai joskus huumorikin.” KYÖSTI SALOVAARA nostaa Greenen rinnalle yhä elossa olevan brittikirjai lijan, joka on liki ysikymppisenä ”still going strong”. Kommunisminvastaisuus, ahneus, ylemmyydentunto, välinpitämättömyys paikallisista olosuhteista ja puhdas lapsellinen tyhmyys aiheuttivat Kaakkois-Aasian katastrofin. Viime tehtävässä niitä oli kaksi, ja vieläpä kahteen eri kie lialueeseen kytkeytyvää. Ranskassa ja Sveitsissä, jossa hän kuoli 1991. Kirjavisaa pitää kuitenkin seurata, vaikka sen seurauksena tämmöisiä sivistysaukkoja paljastuu. Emme puhuneet mitään, mutta olisin voinut sanoa: ’Nyt on hississä kaksi rehtorin poikaa, koulukiusattua ja hyvin ristiriitaista ihmistä.’” Kautto jättää kertomuksensa kutkut tavasti auki. Ho Chi Minh City, entinen Saigon. ”Pyle vaikutti englantilaiselta nimeltä ja jopa tutulta. K. Kaikkia hyviä kirjoja ei ehdi lukemaan, kun osa erinomaisistakin pitää jättää pois lukulistalta.” PITKÄÄN HILJAISENA pysytellyt tampe relainen Vesa Kautto intoutuu taas pe liin mukaan. Britti Ranskassa
Solakka huoliteltu nainen joka kävi häntä katsomassa, istui pitkään hänen vuoteensa vieressä kosketti häntä usein ja oli hymyillessään kuin ylvään surun henkilöitymä.” Mutta muistettakoon, että myös le Carré kirjoitti todella hienon Kaakkois-Aasia koskettelevan trillerin Sota ilman sankareita (The Honourable Schoolboy, 1977). Hänen ruumissaan ei ollut elintä, jota ei olisi rohdittu ja typistelty, pelmuutettu ja kaiveltu, sormeiltu ja valokuvailtu, otettu pois, rosvoiltu ja läiskitty takaisin. Le Carrékin ansaitsisi Nobelinsa, mutta ruotsalainen akatemia etsii marginaalikirjailijoita, eivätkä jännärikirjailijat lämmitä sen laajaa sydäntä.” Vilkkaan visan tietäväisiä olivat myös Unto Vesa, Veikko Huuska, Matti Kärkkäinen, Eero Reijonen, Sirpa Taskinen, Jaana Pikkarainen-Haapasaari, Mauri Panhelainen, Juhani Niemi, Jorma Kataja ja Ossi Lehtiö. Suomennos tosin pilasi meikälaisen laitoksen; kävin siitä kiivasta keskustelua Demarissa (kirjan toisen) suomentajan kanssa noin v 1979. Vasta ukset viimeistään 16.11. ”Everstiä oli todella tutkittu. 49 Demokraatti VISASITAATTI 17 Viikon kirjailija kuuluu maa ilmankirjallisuuden mesta risatiirikkoihin. Heidän vastauksiinsa palataan lähemmin verkkoversiossa. De_12112020_48.indd 49 5.11.2020 10.37. Siis mikä, missä, milloin ja ennen kaikkea kuka. Palkinto ”paluumuuttaja” Vesa Kautolle. klo 14 sähköpostilla kirjavisa@ demokraatti.fi. Yhdelle pal kinto. (rb) Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Graham Greene oli kirjavisailijoille ilmeisen mieluinen kohde. Tämän ny kyklassikon ilmestymisestä tulee ensi vuonna kuluneeksi tasavuosia, ja sen varsin mai nio elokuvaversiokin on tänä vuonna jo viisikymppinen
klo 15.00-15.30 Jani Saxell, Helsinki Underground. Kuinka te kehtaatte. klo 18-21 Kapinarunoilta. Nuoruus, sota, onni. klo 15.40-16.40 Miika Nousiainen, Metsäjätti ja ohjaaja Ville Jankeri Metsäjätti-elokuva. 1923-1959. klo 17.00-18.00 DSL:n ja Tiedonantajan järjestämä verkkokeskustelu Marxista DSL:n YouTube-kanavalla www.desili.fi/youtube Jukka Heiskanen, Karl Marx filosofina, Jari Karttunen (toim.) Kaatakaamme kapitalismi ja TA:n päätoimittaja Petra Packalén. klo 13.40-14.10 Tapio Bergholm, Kiihkeä Koivisto. klo 17-17.30 Työväentutkimus vuosikirjan 2020 julkistaminen. Kansalliskirjailija mantteli vai taakka?” Mukana mm. Pe vain virtuaalisena osoitteessa youtube.com/tyovaki La 21.11. 50 Demokraatti T yöväenkirjasTon ysTäväT ry STADIN TYÖVÄENKIRJALLISUUSPÄIVÄT 2020 TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO, Sörnäisten rantatie 25, Helsinki Järjestäjät: Työväenkirjaston ystävät ja Työväenliikkeen kirjasto Ilmoittautuminen jokaiseen tilaisuuteen erikseen perinne@tyovaenperinne.fi Striimataan, osoite youtube.com/tyovaki Pe 20.11. Verkkokeskusteluun ei ilmoittautumista. Panu Rajala, Karo Hämäläinen, Riina Katajavuori ja Sakari Katajamäki. klo 12-13.30 Paneeli: Aleksis Kiven Seitsemän veljestä (150 v.) ja Väinö Linna (100 v.) teemalla ”Kuka kelpaa nostettavaksi jalustalle. Aatosta jaloa marraskuun valoa De_12112020_50.indd 50 5.11.2020 9.54. klo 14.20-14.50 Kai Ekholm, Jörn Donner
Satyra. T aannoin julkaisin Facebookin Lempääläläiset-ryhmässä hassunhauskan kirjoituksen, jossa mielestäni mahdottoman nokkelasti piikittelin rasistisia ja tuomitsevia ihmisiä. Sille on paikkansa. Tästä tapauksesta alkaen olen katsonut sarkasmia ja satiiria uusin silmin. Käänteisillä merkityksillä on hauska pilailla, mutta kuinka usein se tulee ymmärretyksi väärin. Mutta mitäpä mahtaa puolalainen tuumia, jos sattuu eksymään vaikka Risen kotisivuille. Miksi joku kieli tuntuu jo silmissä vaikealta. Teksti sai paljon tykkäyksiä ja samanhenkisiä kommentteja, ja hetken sain paistatella lempääläläisten suosion valokeilassa. Muutama maahanmuuttaja luuli, että tosissani haluan Lempäälästä poistettavan nuoret ja maahanmuuttajat. 51 Demokraatti KIELEN PÄÄLLÄ Mikä on satiiri puolaksi. Oli myös hyväntahtoisia ihmisiä, jotka suuttuivat tekstini kirjaimellisesta sisällöstä, ja pahantahtoisia ihmisiä, jotka olivat kirjaimellisen sisällön kanssa samaa mieltä. Se on satiiri puolaksi. Me Suomessa pidämme esimerkiksi puolaa liki mahdottomana tapauksena. Kävi ilmi, että aivan kaikki eivät olleetkaan tajunneet vitsiä. Käänteisillä merkityksillä on hauska pilailla, mutta kuinkahan usein se tulee ymmärretyksi täysin väärin. Olen sittemmin lukenut aidosti hauskaakin satiiria. Mietin myös, miten usein näppärä satiirinen pilailu on oikeastaan vain fiksujen ihmisten keskinäistä selkääntaputtelua ja vähemmän fiksuille naureskelua. Näin siellä viranomainen esittelee itsensä: ”Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen.” Yhdyssanat ovat ehkä suomen rikkauksia, mutta virkakielessä tuo väittämä on otettu turhan tosissaan. Mutta vähitellen kommentteja lukies sa tuli valju olo. Rolle, oletko sinä saanut kielellisiä neronleimauksia, jotka eivät ole jälkikäteen tuntuneetkaan ihan niin timanttisilta. Kirjoitukseni oli olevinaan kirjoitettu tällaisen tuomitsevan ihmisen suulla, mutta se oli vedetty niin överiksi, että ajattelin jokaisen ymmärtävän tekstin vitsiksi. Melkoisia konsonanttitykityksiä nekin ovat, mutta eivät edes ensivilkaisulla vaikuta mahdottomilta, kiitos vankan ruotsin opetuksen. Näppärä vitsini väljähti aika pahasti. ”Konsonanttihässäkkää”, on usein vilahtava määre puolalle. Aika iisiä. Przepraszam, kröhäisee puolalainen, miten niin. Olemmehan me tässä kaksikielisessa maassa oppineet sanomaan oikein sellaiset merkkihenkilöiden sukunimet kuin Sprengtporten tai Standertskjöld. Jopa szczesliwego (onnellinen) on treenattavissa. Suurin osa lukijoista ymmärsikin. Niin, varmaan tuon anteeksi-sanankin oppii harjoittelemalla. Onko viesti onnistunut, jos 90 prosenttia vastaanottajista tajuaa sen oikein mutta 10 prosenttia sellaisella tavalla, joka loukkaa vääriä ihmisiä ja edistää haitallisia asioita. Ja naurattaako se edes, vai onko se huumoriksi naamioitua katkeruutta ja halveksuntaa. Edistääkö se laadukasta keskustelua millään tavalla. De_12112020_50.indd 51 5.11.2020 9.54. (TO) VOI TUA, arvaa vain montako kertaa. Mutta itse olen vanhemmiten alkanut myös hyväksyä tutun sananlaskun kiistattoman viestin: ”Sitä niittää, mitä kylvää.” Sen rinnalle pitäisi silti lanseerata uusi sanonta: ”Ironian kylväjä huomaa pian, että torajyvätkin otetaan tosissaan.” Itse olen pyöritellyt viime aikoina vähemmän tulenarkaa kielikysymystä, jos sellaista someajassa enää onkaan. Jos sinänsä lyhyessä virkkeessä on puolet parikymmenkirjaimisia sanoja, ei ulkomaalaisen silmissä paljon lohduta, että vokaalit ja konsonantit vuorottelevat kivasti. (RB) Kielipoliisioperaatioista ja kielen ilmiöistä keskustelevat Rolf Bamberg ja Tua Onnela Ironian kylväjä huomaa pian, että tora jyvätkin otetaan tosissaan. Olen näet pohtinut, miltä kieli näyttää. Mutta taidan jatkossa pyrkiä siihen, että kun minulla on oikeaa sanottavaa, sanon sen rohkeasti sellaisenaan
Kaivosvoitot valuvat ulkomaille Laki tuo valtaa kunnille Kolumni: Kaivosteollisuuden Pekka Suomela De_12112020_52.indd 53 4.11.2020 14.49. 53 Demokraatti V ih re ä ka iv os Pa re m pa a ym pä ris tö ns uo je lu a TEEMA Valoa tunnelin päässä Talvivaara herätti suomalaiset. Tulevaisuudessa eettisille kaivannaisille voi olla kova kysyntä
De_12112020_54.indd 54 5.11.2020 10.42. 54 Demokraatti TEEMA Vihreä Monissa maissa kaivosasioissa toimitaan typerästi, mutta se ei oikeuta meitä väistämään vastuuta
De_12112020_54.indd 55 5.11.2020 10.42. 55 Demokraatti Monissa maissa kaivosasioissa toimitaan typerästi, mutta se ei oikeuta meitä väistämään vastuuta. Talvivaaran kaivos on nostanut toimialan haasteet esille
– Nykyinen kaivoslaki on jäänyt pahasti jälkeen yhteiskunnan arvoista, ja edustaa lähinnä kaivosteollisuuden intressejä. – Se, että muualla tehdään asiat huonommin, on huono argumentti vastuullisuuden vastustamiseksi, Rohweder pohtii. Kaivoksien jäte on pääasiassa mineraalijätettä, jota syntyy louhinnassa. Lapin Kolarissa on kerätty kunnan asukkailta ja matkailijoilta yli 50 000 nimeä Hannukaisen kaivoshanketta vastustavaan adressiin. Kolarin kunnan alueella on Ylläs. – Talvivaara on kaikessa kamaluudessaan nostanut tämän toimialan haasteet esille. – Ja on absurdia väittää, että tiukempi sääntely Suomessa lisäisi kaivostoimintaa esimerkiksi kehittyvissä maissa, koska Suomen kaivostuotanto on globaalissa mittakaavassa pientä. Uudet teknologiat ovat ympäristön kannalta positiivisia, mutta välillisesti ne voivat johtaa kaivosten määrän kasvuun. Vaikka kaivosteollisuus näyttäytyy luontoa turmelevana alana, sitä tarvitaan entistä enemmän. Surullisen kuuluisan Talvivaaran jälkeen kaivosteollisuus on yrittänyt palauttaa mainettaan, mutta ilmastokriisiin ajautuneessa maailmassa kansalaisten ympäristötietoisuus lisääntyy jatkuvasti. Uusiutuvat energialähteet tarvitsevat paljon raaka-aineita; akkumineraalien kysyntä on kasvanut. – Kaivoslakiin olisi saatava kiertotalousvelvoitteet. – Esimerkiksi Talvivaarasta on tullut valtiolle satojen miljoonien eurojen menetykset ympäristövahinkoina. minnan sijaan alue rauhoitetaan luontomatkailualueeksi. Esimerkiksi kun Kittilän kultakaivoksessa louhitaan, kultaa on malmissa vain viisi grammaa tonnissa. Adressin allekirjoittaneet haluavat, että kaivostoitonnia jätettä, mikä on yli 75 prosenttia kaikesta jätteestä. Jos siis Suomessa ei louhita aarteita maaperästä, muualla sitä tehdään ehkä entistä hanakammin. Kansalaisliikehdinnän taustalla ovat usein luontoarvot mutta myös muiden elinkeinojen harjoittamisen turvaaminen. Esimerkiksi Forssan alueella etsitään litiumia, joka on tärkeä akkumineraali. Osa metallin kysynnästä voidaan tyydyttää kierrätysmetallilla, mutta tarve on niin suuri, että maan poveen täytyy kajota jatkossakin. Kun kaivos perustetaan, se ottaa haltuunsa laajoja maa-alueita, jotka ovat pois esimerkiksi matkailulta tai porotaloudelta. – Me luonnonsuojelijoina emme vastusta kaivoksia, koska sieltä saadaan tärkeitä mineraaleja, joita tarvitaan uusiutuvassa energiassa, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo. – Suomessa pitää tehdä paljon muutoksia, jotta kaivosteollisuuden intressit eivät olisi niin pahasti ristiriidassa luontoarvojen kanssa, Rohweder sanoo. Kaivosinvestointien kohdealueena olemme kuitenkin maailman houkuttelevimpia. Heinävedellä etsitään grafiittia, jota tarvitaan akkujen valmistamiseen. Heinävedellä halutaan torpata Saimaan tuntumaan suunniteltu grafiittikaivoshanke. 56 Demokraatti TEEMA Kaivostoiminta ja louhinta Rakentaminen Teollisuus Palvelut ja kotitaloudet Sähkö-, kaasu-, lämpöja ilmastointihuolto JÄTTEIDEN KERTYMÄT SEKTOREITTAIN JA JÄTELAJEITTAIN vuonna 2018, 1 000 tonnia vuodessa 96 068 15 715 8 572 3 167 1 309 Teksti Mikko Huotari / Kuvat Lehtikuva, Kimmo Rauatmaa ja Elias Lahtinen, iStock ja Mikko Huotari / Grafiikka Arja Jokiaho K ansalaiset ovat nousseet monella kolkalla kaivoshankkeita vastaan. Pitkällä aikavälillä vahingot voivat olla jopa miljardeja, vaikka kyse on vain yhdestä kaivoksesta, Rohweder sanoo. Rohwederiä huolestuttaa kaivosten laajat ympäristövahingot. Syntyvän jätteen määrä selittyy osittain sillä, että Suomessa monien kaivoksien malmipitoisuudet ovat hyvin pieniä. Suomeen on suunniteltu akkuklusteria, mikä tarkoittaa lisää kaivoksia ja metallinjalostuslaitoksia. Nykyinen laki ei edistä kiertotaloutta, Rohweder sanoo. Maa-aineksen siirtäminen luo jätteitä, lisäksi se vaatii runsaasti energiaa. Kaivosalueet kattavat noin 0,2 prosenttia Suomen pinta-alasta, mikä on reilusti yli 600 neliökilometriä. Ilmastokriisiä ei voi selättää ilman uutta teknologiaa. SUOMALAINEN KAIVOSTEOLLISUUS korostaa, että täkäläiset kaivokset ovat ympäristöystävällisempiä kuin monen muun maan kaivokset. KAIVOSTEOLLISUUS TUOTTAA Suomessa vuosittain melkein sata miljoonaa De_12112020_54.indd 56 5.11.2020 10.42. Se on positiivinen asia. Se tarkoittaa, että maaja kivimassoja täytyy kuljettaa maan uumenista suunnattomia määriä, jotta saataisiin edes unssi kultaa. Kaivosten jälkihoito on useissa tapauksissa jäänyt veronmaksajien vastuulle
Nykylakia pitää myös kehittää siten, ettei malminetsintälupaa voi saada suojelualueille. – Ylikansallisesti toimivien yhtiöiden sääntelyyn tarvitaan ylikansallisia ratkaisuja ympäristönsuojelun kannalta. Isot kaivokset ovat miljardibisnestä, ja pääomaköyhästä Suomesta ei useinkaan löydy riittävän suuria muskeleita suurhankkeiden käynnistämiseen. ROHWEDER MOITTII suomalaista varausjärjestelmää liian anteliaaksi kaivosyhtiöille. – Muissa Pohjoismaissa etuoikeuden saa malminetsintähakemuksella, jolla saa malminetsintäluvan. Kaivosvaraukset ovat herättäneet huolta monilla alueilla. Työja elinkeinoministeriön nettisivulla varausta selitetään näin: se, joka esiintymän paikallistaa, saa etuoikeuden hakea lupaa esiintymän hyödyntämiseen. Kanada ja Australia ovat kaivosteollisuuden suurvaltoja. Käytännössä kuka tahansa voi tehdä kaivosvarauksen minne tahansa. LITIUM on tärkeä metalli akuissa. De_12112020_54.indd 57 5.11.2020 10.42. Kaivosteollisuudella on intressiristiriitoja asukkaiden, mökkiläisten, muiden elinkeinojen harjoittajien ja luontoarvojen kanssa. Samat yhtiöt ovat varanneet samoja alueita peräjälkeen, vaikka varauksen pitäisi olla väliaikainen, Rohweder sanoo. Valtaustermi muutettiin varaukseksi, kun nykyinen kaivoslaki tuli voimaan vuonna 2011. Tämä on vaativampi ja kalliimpi prosessi. Ruotsi ja Suomi ovat myös ajaneet kestävästi tuotettujen mineraalien sertifikaattia, Rohweder sanoo. WWF Suomi otti varauksien muuttamisen puolesta kantaa yhdessä Maaja metsätaloustuottajain Keskusliiton kanssa. Nykyinen varausjärjestelmä herättää huolta myös maanomistajien keskuudessa. Se herättää aivan turhaa pelkoa paikallisissa, Rohweder sanoo. – Järjestelmä mahdollistaa todella edullisen varauksen alueelle ilman, että on tehty perusteellisempia suunnitelmia. Suomen Eta-jäsenyyden myötä vuonna 1994 malminetsintään aukesi mahdollisuus muillekin kuin suomalaisille toimijoille. Hyvänä esimerkkinä on EU:n konfliktimineraalien sääntely. 57 Demokraatti MALMIJA HYÖTYKIVILOUHINTA 2001–2018 60 50 40 30 20 10 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 M ilj oo na a to nn ia Teollisuusmineraalikaivokset ja muut Yhteensä Metallikaivokset Karbonaattikaivokset – Absurdia, että varauksia voi tehdä esimerkiksi suojelualueille, joihin ei edes lähtökohtaisesti voi perustaa kaivosta. Suomessa, samoin kuin ympäri maailmaa, yhä useampia kaivoksia pyörittävät ylikansalliset yhtiöt. Se on kevyin kaikista metalleista, ja sitä löytyy Suomen maaperästä. Konfliktimineraalien sääntelyllä Euroo pan unioni haluaa estää, etteivät konfliktialueilla toimivat aseistetut ryhmät saisi rahoitusta myymällä niin sanottuja konfliktimineraaleja, kuten kultaa, tinaa, tantaalia tai volframia. Se ei tarkoita, että hyödyntämisluvan automaattisesti saa, mutta sitä saa ensimmäisenä hakea. Suomessa on 1700-luvulta lähtien nojauduttu valtausjärjestelmään. Nykyinen kaivoslaki on jäänyt pahasti jälkeen yhteiskunnan arvoista. Rohweder uskoo, että tulevaisuudessa on kysyntää vastuullisesti tuotetuille mineraaleille esimerkiksi akkuteollisuudessa
– Kaivosverossa on kaksi päävaihtoehtoa. Suomalaiset kaivosverosuunnitelmat ovat melko maltillisia verrattuna Norjan öljyveroon. Siinä arvioidaan muun muassa, kuinka maaperän kaivannaisista saataisiin yhteiskunnalle kohtuullinen korvaus. Siksi kaivostoiminnasta yhteiskunnalle kertyvien verojen ja rojaltien määrä on melko pieni verrattuna voittoihin. SUOMEEN ON suunniteltu kaivosveroa, jota koskeva hallituksen teettämä selvitys valmistuu ensi keväänä. Se on tietysti tarkoituskin, jotta yhteiskunta saisi isomman osuuden hyödystä. Yritykset maksavat noin 80 prosenttia voitostaan yhteisöveroa, vaikka siellä yhteisövero muutoin on 22 prosenttia, Finér sanoo. Se voitaisiin estää kahdella tavalla. Olennaisempaa on se, onko esiintymä rikas, onko maan infrastruktuuri kunnossa ja löytyykö malmille ostajia. Toki kaivokset tukevat yhteiskuntaa luomalla työpaikkoja. – Norjassa öljy-yhtiöiltä kerätään ylimääräinen yhteisövero. Kansallisaarteista kääräistyt voitot uhkaavat valua ulkomaille, sillä useimmista kaivosmaista poiketen Suomessa ei ole erillistä kaivosveroa. Ne pitäisi poistaa, eli tiivistää veropohjaa, Finér sanoo. Taitavan verosuunnittelun vuoksi yritys on maksanut heittelehtivän summan yhteisöveroja. Se voisi perustua malmien arvoon eli markkinahintaan, jolla ne myydään, tai se voisi perustua kaivosyhtiöiden voittoon, SDP:n ministeriryhmässä veroasioita seuraava erityisavustaja Lauri Finér sanoo. Öljyn vaurastuttama Norja on onnistunut keräämään 900 miljardin euron öljyrahaston, jolla kustannetaan eläkkeitä ja rahoitetaan valtion budjettia. Esimerkiksi vuonna 2018 yritys maksoi 142 euroa, vaikka sitä edeltävänä vuonna summa oli 1,9 miljoonaa euroa. – Toinen vaihtoehto olisi, että kaivosvero ei perustuisikaan samaan yhteisöverotuksen voittoon, vaan se voisi perustua myyntiin, katteeseen tai liikevoittoon, jossa ei huomioida näitä vähennettyjä korkokuluja. Lisäksi selvitetään, kuinka on mahdollista verottaa kotimaisten esiintymien kaivosoikeuksien myyntivoittoja Suomessa silloinkin, kun ne ovat ulkomaisten yhteisöjen omistuksessa. 58 Demokraatti TEEMA Kaivosten voitot valuvat ulkomaille Agnico Eagle kaivaa tuhansia kiloja kultaa vuosittain Kittilässä. Silloin voittoja saadaan siirrettyä matalan verotuksen maihin, Finér sanoo. Entä uhkaako verotuksen kiristäminen kaivostoiminnan kannattavuutta. Sillä osittain vastattaisiin myös toiminnasta yhteiskunnalle aiheutuviin riskeihin. – Suomessa jotkut kaivosyhtiöt ovat harjoittaneet aggressiivista verosuunnittelua, jossa veronalaista voittoa pienennetään esimerkiksi korkojärjestelyillä. De_12112020_54.indd 58 5.11.2020 10.42. Finérin mukaan kohtuullinen ylimääräinen kaivosvero ei ole kuitenkaan toiminnan kannattavuuden näkökulmasta ratkaiseva, koska käytännössä melkein kaikissa muissa kaivosmaissa on käytössä erillinen kaivosvero, ja joissakin jopa huomattavan korkea. – Niissä maissa vero ei ole estänyt kaivostoimintaa. Esimerkiksi kanadalainen Agnico Eagle kaivaa tuhansia kiloja kultaa vuosittain Kittilässä, jossa on Euroopan suurin kultakaivos. Lisäksi kaivokset maksavat muun muassa kiinteistöveroja sekä maksuja maanomistajille. – Luonnollisesti kannattavuuteen vaikuttaa, jos peritään ylimääräistä veroa. Siellä kansallisaarteesta pidetään visusti huolta. – Ensinnäkin asiaan voitaisiin puuttua korkovähennysrajoituksilla, mitä on tehtykin Suomessa, mutta edelleen siellä on porsaanreikiä. Suomessa kaivostoimintaa pyörittää yhä useammin ylikansallinen yhtiö. Vuonna 2018 yritys maksoi yhteisöveroa 142 euroa
Emme ole ehkä avokätisimpiä, mutta emme myöskään niukin maa. – Kaivosyhtiöt maksavat monenlaisia korvauksia, joihin kuuluvat muun muassa vuotuiset malminetsintäkorvaukset, louhintakorvaukset ja sivutuotekorvaukset. Nykyinen taso on kohtuullinen. 1. Kun kaivostoiminta etenee ja joitakin alueita ei enää tarvita, niitä voidaan ennallistaa mahdollisimman nopeasti. – Lakiluonnoksessa on myös paljon ehdotuksia, kuinka tiedonsaantia parannetaan. Jos alueelle on tehty varaus, ajatellaan, että sinne tulee kaivos. Ensiksi kaivoslain puitteissa asetetaan vakuudet kaivosluvan myöntämisen yhteydessä. Mutta näin järjestelmä ei toimi. Mutta käytäntö ei poistuisi kokonaan, koska kyse on juridiikasta, joka liittyy toimijoiden väliseen etuoikeuteen. Tällaisista käytännöistä on maailmalla hyviä esimerkkejä, joista Suomi voi ottaa oppia. Intressivertailun pitää olla läpinäkyvä, jotta voidaan arvioida kaivostoiminnan hyötyjä ja haittoja. Kaivoslakiin ollaan ehdottamassa myös tarkennuksia vakuussääntelyyn niin, että niiden tasoa tarkistetaan säännöllisesti toiminnan aikana. 2. 3. – Kaivostoiminnan luvituksessa otetaan valmistelussa olevan kaivoslain hallituksen esitysluonnoksen mukaan nykyistä paremmin huomioon erilaiset näkökulmat. Kaivosyhtiöiden konkurssien seurauksena valtio on joutunut maksamaan kaivoksien sulkemisen ja ympäristövahinkojen estämisen. Vaikka vuosia on vierähtänyt, nyt voimassa olevan lain toimivuudesta on ehtinyt kertyä hyvin vähän kokemusta. Tämän lisäksi on ympäristösuojelulain mukaiset vakuudet ja kolmas ovat niin sanotut toissijaiset vakuudet eli TOVA-sääntely. Meidän tietojemme mukaan kansainvälisessä vertailussa maanomistajakorvaukset Suomessa ovat ihan suotuisia. Vuonna 2011 kaivoslaki nosti maanomistajakorvauksien tasoa. Sekä malminetsintä että kaivostoiminta ovat erikseen luvanvaraisia. Paikallisyhteisöllä eli kunnalla on kaavoitusmonopoli. Vakuudet eivät ole mitoitettu poikkeustilanteisiin, kuten onnettomuuksien hoitoon. Kuinka kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia voidaan parantaa, Ilona Lundström. Kansalaiset ovat huolissaan kaivosteollisuuden haitoista. Nykyistä lakia säädettäessä perustuslakivaliokunta totesi, että laki on tältäkin osin perustuslain mukainen. – Varauskäytäntöön ehdotetaan joitakin rajauksia, eli mille alueille varauksen voi tehdä ja kuinka pitkäksi aikaa. Edellinen kaivoslaki tuli voimaan vuonna 2011. Maksetaanko maanomistajille kohtuullista korvausta, jos alueelle tulee kaivos. Eikä malminetsintä tarkoita sitä, että sinne tulisi koskaan kaivosta. Näiden kolmen pitää toimia hyvin yhteen, jotta kriisitilanteessa vakuudet riittävät. 4. Kuinka järjestelmää selkeytetään. Varaus ei tarkoita vielä sitä, että siellä saisi etsiä malmia. Siirtymäajat ovat olleet pitkiä, ja muutenkin kaivokset ovat sen verran hidastempoisia hankkeita, ettei kymmenessä vuodessa monikaan asia ehdi muuttua. Kuinka veronmaksajien syliin kaatuva lasku voitaisiin estää. – Ymmärrän kansalaisten huolen. Kuntalaiset pystyisivät autonomisesti päättämään, mitä elinkeinoja se kunnan alueelle haluaa. Yhden uudistusehdotuksen mukaan kaivos voitaisiin perustaa alueelle, jossa on voimassa oleva kuntakaava. 59 Demokraatti Kuntalaisille lisää valtaa HALLITUSOHJELMAN MUKAISESTI kaivoslainsäädäntöä uudistetaan. Varauksien tekeminen on huolestuttanut monilla alueilla. Jatkossa kunta pystyisi päättämään, tuleeko sen alueelle kaivosta vai ei. De_12112020_54.indd 59 5.11.2020 10.42. Kaivoslakityöryhmää vetää työja elinkeinoministeriön ylijohtaja Ilona Lundström. Uudistuksen lähtökohtana on ympäristönsuojelun tason parantaminen, kaivosten toimintaedellytysten varmistaminen sekä paikallisen hyväksyttävyyden ja vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen. – Vakuudet muodostuvat kolmesta osa-alueesta. On hyvä muistaa, että vakuudet kattavat toiminnan lopettamisen suunnitelmien mukaisesti, jos toiminnanharjoittaja on varaton. Tämä on iso periaatekysymys. Esimerkiksi louhintakorvaus on vähintään 50 euroa per hehtaari vuodessa, ja 0,15 prosenttia hyödynnetyn malmin arvosta. – Talvivaaran jälkeen ympäristöministeriössä on kehitetty paljon ympäristövakuuksia ja toissijaisia vakuuksia. – Kaivoslaissa on esitetty myös kaivoksen vaiheittaisen sulkemisen mahdollisuus. Suomessa on maailman vahvin kunnallisdemokratia. Jo malminetsintävaiheessa paikallisia asukkaita informoitaisiin nykyistä paremmin
Kaivostoimintaan liittyy useita vaiheita. KOLUMNI Teksti Pekka Suomela, toiminnanjohtaja, Kaivosteollisuus ry TEEMA De_12112020_60.indd 60 5.11.2020 12.15. Seuraavaksi on projektivaihe, joka herättää jo enemmän keskustelua. Viimeisessä vaiheessa kaivos suljetaan. SUOMESSA TEHDÄÄN kaivospolitiikkaa monella rintamalla. Toisaalta näyttäisi, että näiden reunaehtojen toimiessa hallitus näkee kaivoksille tarvetta. Kehitys on huolestuttava, sillä EU on riippuvainen globaaleista raaka-aineketjuista. Hyväksytään kotimaiset kaivokset, jotka työllistävät suomalaisia. Suomen kallioperä sisältää runsaasti metalleja ja mineraaleja, etenkin muuhun Eurooppaan verrattuna. Kaivoksen perustaminen on niin valtava prosessi, ettei maassamme ole rakenteilla yhtään uutta kaivosta. Kaivos voidaan perustaa vain, jos on malmia louhittavaksi. Kysymykset palaavat ympäristöteemoihin, -vastuisiin ja työpaikkoihin. Kysymys on teollisesta tuotannosta ja siihen liittyvistä kysymyksistä: työpaikoista, koulutuksesta ja mahdollisista lisäinvestoinneista. Keskiössä ovat kaivoslaki, verokysymykset ja ympäristöasiat. Avainsanoja ovat ilmastonmuutos, vähähiilisyys ja energiamurros. Toisaalta ahdistaa huoli kaivoksen mahdollisista ympäristövaikutuksista. Tilanne vakiintuu ja keskustelu vaimenee. Esimerkiksi sähköautojen metallien tarve on vipu, joka tuo työpaikkoja ja myös uusia kaivoksia Suomeen. Keskustelua – välillä kovaäänistä ja erimielistä – käydään maa-alueiden käytöstä, vesistövaikutuksista, investoinneista, työpaikoista ja yleisesti kaivoksen merkityksestä. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa on kaivoskirjauksia paljon ja ne täsmentävät Suomen kaivospolitiikkaa. Malminetsinnässä on saavutettu löydöksiä ja mahdollisen kaivoksen reunaehdot alkavat hahmottua. Lupa-asiat, YVA:t ja kaava ovat otsikoissa. Nähdään, että kaivoksia tarvitaan ilmastonmuutoksen hillintään. Onko toiminta riittävän tarkasti säädeltyä ja läpinäkyvää. Kaivosteollisuus on huolestunut muutosten laajuudesta. Suomi on monien mineraalien ykköstuottaja EU:ssa, koska kallioperämme on rikas.Kaivosteollisuus toivoo, että Suomessa olisi lupa tuottaa asioita, joita on lupa kuluttaa. Metalleja Suomesta KAIVOSTEOLLISUUS TOIVOO, ETTÄ SUOMESSA OLISI LUPA TUOTTAA ASIOITA, JOITA ON LUPA KULUTTAA. Kaivospaikkakunnalla keskustellaan verohyödyistä, asuntojen riittävyydestä ja normaaleista teollisuuden kysymyksistä. 60 Demokraatti M istä metallit tulevat. Kolmannessa vaiheessa kaivos on tuotannossa. Suomalainen kaivosklusteri, jossa on vahvoja kaivosyhtiöitä ja metallien jatkojalostajia sekä menestyviä laitevalmistajia, tekee intensiivistä innovaatiotyötä. Mistä löytyvät uudet työpaikat ja uusi teollinen toiminta. Suomessa tarvitaan kaivoksia, mutta tavallisella kuluttajalla on haasteita. Tehtaaltako vai kaupan hyllyltä. Aluevaraukset ovat kartalla laajoja, mutta maastotyö on vaikutuksiltaan vähäistä. Voimmeko hyväksyä kaivostoiminnan Suomessa. Toisaalta kuluttaja tietää, että kaivosten ympäristöjärjestelmät ja työturvallisuus ovat valtaosassa maailmaa heikommat kuin Suomessa. Tätä varten tehdään geologista kartoitusta ja alkuvaiheen malminetsintää. Kaivostoimintamme on entistä vastuullisempaa ja alan teknologiaosaaminen kehittyy myönteisesti. Kaivosteollisuus itse suhtautuu muutoksiin positiivisesti, kunhan ne ovat ennustettavia ja sopeutumiselle jätetään aikaa. Kaivosten määrä vähenee
61 Demokraatti JUKKA PEKKARINEN TAPIO BERGHOLM MARIA LÄHTEENMÄKI ERKKI LIIKANEN 25.11.2020 KLO 17.00 PAASITORNI, SIRKUS-SALI MAUNO KOIVISTON PERINTÖ KANTAA YPSY VTT JUKKA PEKKARINEN: Mauno Koivisto yhteiskuntafilosofi, talouspoliitikko ja valtiomies Dosentti TAPIO BERGHOLM: Mauno Koiviston sosialismin muutos 1947-1961 Professori MARIA LÄHTEENMÄKI: Kuinka Koivistoa on muisteltu. Puheenjohtaja ERKKI LIIKANEN johtaa ja juontaa tilaisuuden Musiikki Harmonikkatrio Minna Ristamäki, Sonja Vertainen, Sini Ström Tapio Bergholm myös signeeraa tuoretta kirjaansa Kiihkeä Koivisto. Noudatamme tapahtumassa turvavälejä ja muita voimassaolevia suojautumisohjeita. Suosittelemme kasvomaskin käyttöä. Teosta saa ostaa paikan päällä. Suoratoisto tilaisuudesta Paasitorni Live YouTube-kanavalla ja tallenne YPSYn FB-sivulla. YPSY De_12112020_60.indd 61 5.11.2020 12.15
Muutos ei silti saa vaarantaa pohjoismaisen mallin peruslähtökohtia, yhdenvertaisuutta ja heikomman osapuolen suojaa. Vahvat instituutiot ovat suojanneet matalammin koulutettujen ja matalapalkkaisten alojen työntekijöitä. Kaikkea muutosta tulee peilata tätä taustaa vasten unohtamatta, että tunnistamme myös muutoksen tarpeen. Muistan hyvin, kun oppositio kysyi minulta eduskunnassa, miten varmistetaan työlainsäädäntöön tehtyjen määräaikaisten joustojen soveltaminen koko yrityskentässä. Palkansaajapuolen intresseissä on kaikissa tilanteissa varmistaa sopimustoiminnan jatkuvuus riippumatta siitä, kenen kanssa he sopimuksia lopulta tekevät. Työn tarkoituksena on vahvistaa järjestelmän toimivuutta, ei tehdä järjestelmämuutosta. PAIKALLISEN SOPIMISEN osalta haasteena on, että intressitahot eivät aina puhu samaa kieltä ja ne puhuvat usein toistensa ohi. Työlainsäädäntömme on toki rakennettu siten, että suurilta osin laista poikkeaminen on mahdollista vain valtakunnallisille sopijakumppaneille. Järjestöt tekivät oman osansa lainsäätäjää nopeammin. Osapuolten ratkaisuhalukkuus onkin keskeinen osa järjestelmämme oikeu tusta. ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen muistutti (Demokraatti 15.10.) nykyjärjestelmän vahvuuksista ja muutoksen mahdollisista heijastevaikutuksista. Valitettavasti meille suomalaisille tyypilliseen tapaan kiitosta jo tehdystä ei jaeta läheskään niin paljon kuin kritiikkiä tekemättömästä. Tämän järjestelmän vaaliminen on merkittävä kilpailukykytekijä itsessään. Olin pyytänyt asiasta selvityksen työmarkkinaosapuolilta. Tämä yhteiskunnallisen keskustelun yleinen lähtökohta on kieltämättä turhauttava. Järjestäytymisaste takaa kumppanin löytymisen. Kannattaa kuitenkin muistaa, että nykyiset metsäteollisuuden sopimukset ovat voimassa vielä pitkään. Ilokseni pystyin vastaamaan oppositiolle jo ennen lainsäädännön voimaantuloa, että muutoksista on sovittu työehtosopimuksissa 90 prosentin kattavuudella. Laatunen näkee vaarana yhteiskunnallisten ristiriitojen vahvistumisen ja puoluepolitikoinnin lisääntymisen. Julkisesta keskustelusta tuntuu kadonneen sana kompromissi. Yrityksen ja ammattiliiton tai ammattiosaston välisellä työehtosopimuksella ei näitä joustoja voi kaikilta osin hyödyntää. Osapuolilla on hyvin aikaa sopeutua tulevaan. Hallitusohjelman kirjaus paikallisen sopimisen kehittämisestä ja paikallisen sopimisen työryhmän työ lähtee siitä, että ratkaisut löydetään järjestelmän sisältä ja sen raameissa. De_12112020_62.indd 62 5.11.2020 11.51. Lainsäätäjä on elinkeinoelämälle ailahtelevampi ystävä kuin palkansaaYhteiskuntavastuu on enemmän kuin lainsäädännön noudattamista. Suomi on siitä poikkeuksellinen maa, että työmarkkinoiden pelisäännöt ovat harvinaisen selkeitä ja niitä myös yleisesti noudatetaan. Ratkaisua perusteltiin paikallisella sopimisella – mutta tosiasiassa linjaus rajoittaa osapuolten mahdollisuuksia sopia asioista paikallisesti. Julkisuudelta piilossa keskustelu on onneksi paljon ratkaisuhakuisempaa. POHJOISMAISEN TYÖMARKKINAMALLIN vahvuuksia ovat vakaus ja ennakoitavuus. Siksi hallitus on omalta osaltaan edistämässä muun muassa paikallista sopimista. 62 Demokraatti Metsäteollisuuden ratkaisu lisää epävarmuutta M etsäteollisuuden päätös lopettaa työehtosopimusten tekeminen herättää kysymyksiä ja synnyttää epävarmuutta. Varsinkin koronaviruksen aikana järjestelmä on osoittanut toimivuutensa. Työelämän polarisaatio eli jako hyväja huono-osaisiin on pohjoismaissa ollut muita länsimaita lievempää. PUHEENVUORO Oletan, että Metsäteollisuus on punninnut muutoksen tarkasti ennen ratkaisun tekemistä. Onneksi työnantajat useimmiten näkevät vahvuuksia sopimisen kulttuurissa, vaikka he eivät sitä ääneen sanoisikaan. Reak tiolla on aina vastareaktio, eikä päätöksiä tehdä koskaan tyhjiössä. Osana tätä ratkaisuhalukkuutta on kunkin osapuolen kyky tunnistaa ja ennakoida myös vastapuolen ja valtiovallan tarpeita ja tavoitteita. Näihin arvioihin on helppo yhtyä. Sama pätee niin kolmikantaiseen valmisteluun kuin työehtosopimustoimintaan
Yhteiskuntavastuu on enemmän kuin lainsäädännön noudattamista. Harmaan talouden torjunnassa myös Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus ovat jo pitkään tehneet hyvää yhteistyötä. Toisaalta, kun muutoksista on yhdessä sovittu, ne kestävät aikaa ja arviointia. 63 Demokraatti Tuula Haatainen Työministeri jat. Tämä väite ei pidä paikkaansa. Jos metsäteollisuuden ratkaisusta pitää löytää jotain hyvää, ainakin tästä väitteestä saadaan lähivuosina kattavalla tavalla selvyys. Tässä keskustelussa minua on häirinnyt erityisesti yksi näkökulma. Parasta yhteiskuntavastuuta metsäteollisuudelta on nyt miettiä, miten sen jäsenyritykset valmistautuvat tulevaan. Moni on virheellisesti väittänyt lain ja yhteiskuntavastuun olevan sama asia. Toiminnallaan hän tekee enemmän kuin laki määrää. Paljon on puhuttu myös siitä, että paikallistason sopimisen tarkoituksena ei suinkaan ole heikentää ansiotasoa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK osoitti jokin aika sitten merkittävällä tavalla juuri tällaista yhteiskuntavastuuta, kun järjestö kertoi ryhtyneensä toimiin työelämässä tapahtuvan ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytön kitkemiseksi. Elinkeinoelämän tuki on välttämätöntä, jos haluamme saada aikaan pysyvän muutoksen. Vain viisaat päättäjät rakentavat politiikkansa eduskunnan enemmistöä leveämmille hartioille. Valtiovallalle elinkeinoelämän kannanotto luo näkymää siihen, että yrityksille ja Suomelle tärkeää työperäistä maahanmuuttoa voidaan edistää samalla, kun pidämme kiinni reiluista työmarkkinoista. Jos joku roskaa ympäristöä, hän rikkoo lakia. Edellä mainitut esimerkit yhteistyöstä ja yhteiskuntavastuusta edustavat Suomen vahvuuksia ja kolmikantaa parhaimmillaan. Suuret pärjäävät aina, mutta pienemmillä yrityksillä ei välttämättä ole aikaa ja osaamista neuvotella koko henkilöstön työehdoista. Joku toinen on siis rikkonut lakia, mutta EK on valmis siivoamaan roskat. De_12112020_62.indd 63 5.11.2020 11.51. Puheet kolmikannan tulosvastuusta heijastelevatkin enemmän puhujan omaa aatemaailmaa kuin vallitsevaa todellisuutta. Monet alan käytännöt ovat vasta myöhemmin siirtyneet lainsäädäntöön. Kyseiset roskat maasta siivoava ohikulkija osoittaa yhteiskuntavastuuta. Kriitikoiden on kuitenkin hyvä muistaa, että näitä ratkaisuja on myös tullut niin isoissa eläkekysymyksissä kuin monessa muussakin asiassa. JULKISUUDESSA ON keskusteltu viime aikoina paljon yhteiskuntavastuusta. Poliittiset päättäjät tietävät kyllä, että vastuu yhteiskuntapolitiikan suunnasta ja ongelmien ratkaisemisesta on aina vaaleilla valituilla edustajilla. Kattavat sopimukset ja yhteinen valmistelu takaavat, ettei Suomessa työehdoista ja työoloista tarvitse järjestää huutoäänestyksiä. Miinukseksi voi laskea, että välillä muutosten läpivienti kestää. VALTIOVALLALLA ON oikeus odottaa ja edellyttää järjestöiltä ratkaisuja. Yhteiskuntavastuu ei pääty normeihin, vaan monilta osin se alkaa siitä
Uhoa ei ainakaan puutu. Kaikkein eniten paikallista sopimista on kyselyn mukaan jarruttanut työnantajapuolen haluttomuus sopimiseen: näin vastasi 53 prosenttia niistä luottamushenkilöistä, joiden työpaikalla on tehty paikallisia sopimuksia. 64 Demokraatti Juhani Aro Vapaa toimittaja Järjestöstä on hyvää vauhtia tulossa vain nariseva heteka. SAK:n kyselyn mukaan vain kolmannes luottamusmiehistä kokee työntekijäja työnantajapuolten olleen neuvotteluissa tasavertaisia. Tiedän, että muutamilla työpaikoilla on jo sovittu tulevien palkankorotusten perumisesta tai myöhäistämisestä. MUTTA MITEN sitten työnantajat noin ylipäätään suhtautuvat paikalliseen sopimiseen. – Kyllä liitot saavat neuvotella keskenään, siitähän me jäsenmaksuja heille maksamme, tokaisi kerran eräskin yrittäjä minulle. Olisiko jo paikallisen sopimisen aika. Mutta onko työnantajista paikalliseen sopimiseen. SAK:n tuoreen luottamiesmiesbarometrin mukaan aika nihkeästi. Mitä seuraavaksi. PUHEENVUORO Metsäteollisuuden pian entinen työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén sanoi Kauppalehdessä, että liittosopimusten tie on käyty loppuun. Metsäteollisuuden työmarkkinaosasto näyttää muutenkin tyhjenevän urakalla. SITTEN ON tämä koronapiru. Hän myös ilmoitti ykskantaan, ettei yrityskohtaisissa neuvotteluissa oteta pohjaksi nykyisiä tessejä, vaan liikkeelle lähdetään puhtaalta pöydältä. Uskonpa myös, ettei monellakaan työnantajalla edes ole minkäänlaista osaamista usein monimutkaisten ja paksujen sopimusjärkäleiden läpikäymiseen työpaikoilla. Kaikki romahti keväällä, kun korona iski – toisiin aloihin enemmän, toisiin vähemmän. Pitäisi palkata kallis juristi neuvottelemaan. Nyt paikallista sopimista tarvittaisiin toden teolla. Seuraavaksi se jätti Paperiliiton kanssa solmimansa työehtosopimukset. Nykyään voimassa olevat työehtosopimukset on tehty ennen koronaa, ja ne on sovittu sen ajan tiedon mukaan. Myös työnantajan painostustai saneluyritykset ovat vaikeuttaneet sopimista. M etsäteollisuus – tuo työmarkkinoiden häirikkö. On myös työpaikkakohtaisia eroja. Varsinkaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ei haluta tuhlata aikaa vaivalloiseen sopimiseen, koska on niin paljon muutakin hommaa. Järjestöstä on hyvää vauhtia tulossa vain nariseva heteka, jonka vinkumista ei kukaan jaksa kuunnella. Pahoin pelkään, ettei ole. Näin voisi luonnehtia iltapäivälehtimäiseen tapaan Metsäteollisuus ry:n viimeaikaisia otteita. Mutta ei paikallinen sopiminen ole helppoa myöskään palkansaajille. Ensin Metsäteol lisuus jätti keskusjärjestönsä Elinkeinoelämän keskusliiton. Pelkkä jyrääminen ei ole enää tätä päivää. Tulos ei ole ainakaan minulle yllätys, vaan odotettu. Itse hän lähtee joulukuussa UPM:ään – työmarkkinajohtajaksi. De_12112020_64.indd 64 5.11.2020 10.17
Tähän mielestäni tähtäsi myös Ahon työreformi. Ja omaan kokemukseeni nojaten, millä mekanismilla palkka hyvinä aikoina joustaisi ylöspäin. Sen alasajossa pääministeri Marinin kysymykset olivat täysin oikeita ja aiheellisia. Aho unohtaa sen, että SAK joutui kaksi kertaa yleislakkouhkauksella torjumaan työreformin pahimmat leikkaukset, ja hän unohtaa myös sen, että SAK teki keskitetyn sopimuksen, jossa EMU otettiin huomioon ja palkankorotuksista luovuttiin. Kaipolasta jotain tiedän minäkin. Toki yrittäjäriskiä työntekijät kantavat nytkin lomautusten muodossa ja maksavat siitä kahdella kauhalla, ansiot putoavat ja samoin tuleva eläke. Paikallisesta sopimisesta minulla on pitkä kokemus, enkä ymmärrä, minkä autuuden Aho ja Suomen yrittäjien Mikael Pentikäinen luulevat sillä saavansa. Olen nähnyt tulokset ja sopimishalukkuuden, siksi en suosittele paikallista kenellekään. En minäkään usko, että yritykset ovat tyhmiä, mutta Kaipolan kaatoi ahneus ja ideologia. Toimin kuusi vuotta, vuoden 2018 loppuun suuren keskisuomalaisen teollisuuslaitoksen pääluottamusmiehenä. Mikä sen vaikutus olisi palkkaperusteisiin, osaamiseen, ahkeruuteen, joista tällä hetkellä palkka koostuu. Tuomo Alanen eläkeläinen Jämsä LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI De_12112020_65.indd 65 4.11.2020 17.17. Tuttu ylimielisyys paistaa edelleen. Onneksi valtaosa yrityksistä toimii oikeudenmukaisesti. Jos palkka kilpailee työttömyyspäivärahan kanssa, vika ei ole päivärahassa. Oma näkemykseni on, että Sipilän hallituksen aikana erityisesti tähdättiin matalapalkkatyömarkkinoiden luomiseen, ja pakottamalla työttömyysturvaa heikentämällä töihin, joilla ei ole tulevaisuutta. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Niistä piti luoda EMU-puskureita yrityksille: Mutta kun puskureita olisi tarvittu, missä ne olivat. Vieläkin Ahon ruoskanjäljet kirvelevät. Sain hämmästyttävän usein yhteydenottoja pikkuyritysten työntekijöiltä, joille ei maksettu lain mukaisesti, kuten ylitöistä tai muuta tes:n mukaiseen palkkaukseen liittyvää. 65 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Käsitykseni on, että yksi tavoite paikallisella sopimisella on, että palkat ja työajat joustaisivat yrityksen taloudellisen tilanteen mukaan, eli yrittäjäriskiä tulisi myös työntekijälle. Meillä oli peruskorkolaina. Aho näki ainoana leikkauskohteena työntekijät ja heidän palkkansa ja muut etuudet, oliko se sitä kepuideologiaa. Olimme juuri rakentaneet Jämsään, nyt markkinatalouden arvottomaksi tehneen, omakotitalon. Olin ja elin tuon ajan työntekijänä. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Paikallinen sopiminen on ansa Entinen pääministeri Esko Aho on selvittänyt mediassa näkemyksiään menneestä ja nykypäivästä. Palkkaa oli leikattu, verotusta kiristetty, peruskorkoa kahdesti nostettu. Eikö työntekijöiden ostovoimalla ole mitään merkitystä Suomen talouteen. He sanoivat suoraan, että eivät itse uskalla ottaa omaan liittoonsa yhteyttä, koska se tietää potkuja seuraavan tilaisuuden koittaessa, ja pyysivät minulta apua. Jos olisi tullut vielä yksi koronnosto, olisimme joutuneet lähtemään talostamme. Eikä huipputulosta tehdä, jos työntekijöitä viiksettää. Niistä on yritetty vääntää ideologisia, mutta ne eivät sitä ole. Onko unohdettu, että työtä tekemällä pitää tulla toimeen, maksaa asuntovelkansa, toteuttaa unelmiaan, kouluttaa lapset, nostaa sosiaalista asemaansa... SAK kantoi vastuuta Suomesta silloinkin. Nyt kerron omasta näkökulmastani, miten tuon ajan koin ja miten ay-liike yritti torjua pahimmat reformit
Ja lisäksi laajentaa nykyistä lakia lähestymiskiellosta koskemaan alle 18-vuotiaita, lapsia ja nuoria. Näin hinnanalennusta ja hyvitystä voisi saada myös monista julkisista palveluista, toisin kuin tänä päivänä. Väkivaltaan tulee puutua ja sen tunnistaminen on ensisijaista oppilaitoksissa, harrastuksissa ja kodeissa. Tämän vuoksi se vesittää asian vakavuuden ja riittävän puuttumisen. Esitutkinnassa teolle ei löytynyt mo tiivia. Tärkeää on myös lisätä alaikäisen väkivallantekijän ehdotonta hoitoa, jotta mahdollistetaan väkivallasta vapautuminen. Onneksi sivullinen puuttui tilanteeseen. Marianne Korpi Porvoon kaupungin valtuutettu (sd.) Nuorten mielenterveyden ja päihde hoidon sairaanhoitaja sista. Viime kuukausien aikana mediassa on uutisoitu rajuista nuorten tekemistä väkivaltatapauksista. Käytännössä kiusaaminen sanana on kokenut inflaation ja toimii nyt peitenimenä väkivaltaisuudelle. Yksi kiusaajista kuvasi videon YouTubeen sekä muihin sosiaalisen median kanaviin. Vapaa-ajalla voikin sitten rikosseurauksitta tehdä mitä vain. Koulu oli tuolloin hankkinut uhrille saattajan osalle koulumatkaa. Yksityisen puolen sote-asiakkaalla on kuluttajansuoja, julkisella puolella virheestä ei saa hyvitystä. Vantaalaisessa alakoulussa kuudesluokkalaiset hakkasivat ja potkivat ikäisensä nuoren. Lievin rangaistus on kasvatuskeskustelu ja kovin määräaikainen erottaminen koulusta. Tämän myötä voidaan tulevaisuudessa hyväksyä yhä rajumpaa fyysistä ja henkistä väkivaltaa, ennen väliintuloa. Se toimii nyt peite nimenä väkivallalle. Uhrin kiusaaminen oli jatkunut jo kahden kuukauden ajan. Pahoinpitely tapahtui välitunnilla. Sosiaalija terveysministeriön sekä opetusja kulttuuriministeriön virkamiehet ovat vastustaneet sääntelyn ulottamista julkisiin toimijoihin. Uutissuomalainen on nostanut esiin kysymyksen kuluttajien sote epätasa-arvosta. Olisiko nyt aika madaltaa rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa 14 vuoteen. Uhrin paettua joukkio ajoi hänet laiturin alle ja pomppivat laiturin päällä. Alle 15vuotias uhri oli vaarassa kuolla. Yrjö Saraste Helsinki De_12112020_66.indd 66 4.11.2020 17.29. Elämä kouluissa ja vapaa-ajalla on kuitenkin usealle nuorelle päivittäistä piinaa, kuten Vantaan tapauksessa. Väkivaltaisuuden vähättely heikentää tunnistamista ja mahdollistaa sen normalisoitumisen arkeen. 66 Demokraatti MIELIPIDE Nuorten väkivaltaisuuteen pitää puuttua Ei hyvitystä rahvaalle. Nykyiset kurinpidolliset toimet alaikäisten (alle 15 vuotta) väkivallantekijöiden kohdalla voivat vaihdella teon vakavuuden mukaan. Vantaan Kuusijärvellä nuorisojoukko yritti hukuttaa alle 15vuotiaan, painaen hänen päätänsä veden alle. Suomessa alle viidentoista vuoden ikä suojaa pahoinpitelijää ja seksuaalisen väkivallan tekijää rangaistusseuraamuksilta. Nyt oikeusministeriön asettama työryhmä on valmistellut esityksen, jossa kuluttajansuojalakiin lisätään säännökset henkilöön liittyvien palveluiden virheja viivästysvastuista ja seuraamukSana kiusaaminen on kokenut inflaation. Haukkumista, repimistä, tönimistä ja tappouhkauksia. Poliisin arvioinnin mukaan tavoitteena oli laiturin alla olleen nuoren pois pääsyn estäminen. Nämä koppavat ministeriöt vastustavat siis tasa-arvoa. Viimeisin ehdotus voisi toimia pysäyttävänä toimena nuorelle väkivallantekijälle ja suojaavana uhrille. Nämä väkivaltatapaukset ovat jäävuorenhuippu
Vaikka kyllä ennenkin osattiin räksyttää, tulee nyt mieleeni ainakin Mauri Pekkarinen ja Ben Zyskowicz. Myös kokoomuksen hyökkäykset istuvaa pääministeriä Sanna Marinia kohtaan ovat kohtuuttomia. Samoin yritettiin erottaa perheja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) tehtävästään maskiasioiden takia. Eikä omistamme Antti Lindt mankaan aivan puhdas pulmunen ole oppositios ta räksyttämisen suhteen. Eiköhän tuolle väittelylle maskien tehokkuudesta tai tehottomuudesta olisi jo aika laittaa piste. Samaan aikaan Euroopassa esimerkiksi Belgiassa laitetaan kaikki ravintolat ja baarit kiinni. Tuetaan kaikki puolueesta riippumatta naisehdokkaiden lisäksi kaikkia ehdokkaita kuntavaaleissa, ettei esimerkiksi verkkohäirintä tule tavaksi netissä. Ikävintä on, että hyökätään juuri naisia kohti. 67 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Liian riitaista politiikkaa Kuntavaaleissa pitää turvata kampanjarauha Nyt pitäisi etsiä rakentavampia keinoja muuttaa politiikan suuntaa. Kokoomus meni jokin aika sitten niin pitkälle, että ilmoitti puoluekokouksessaan heidän päätehtävänään olevan maamme hallituksen kaataminen. Me kaikki ehdokkaat voimme vaatia kampanjarauhaa, ja viime kädessä häiritsijä kantaa rikosoikeudellisen vastuun häirinnästään. Sami Korkiakoski kuntavaaliehdokas (sdp) Lahti De_12112020_66.indd 67 4.11.2020 17.29. Kuntavaaliehdokkaana olen sitoutunut kaikkeen syrjinnän ja häirinnänvastaiseen toimintaan niin vaalikentällä ulkona kuin digitaalisessa maailmassa sosiaalisessa mediassa. Poliittisen keskustelun rima on laskenut. Valitettavasti verkossa voi esiintyä sellaista häirintää, jossa väärän mielipiteen omaava maalitetaan, ja on tapauksia, joissa esimerkiksi mielipiteen esittäjän työnantajaan otetaan yhteyttä ei-toivottavan mielipiteen takia. Haluaisitteko, että oman ehdokkaan toimintaan vaikutetaan tällä tavalla. Vielä neuvo nykyisille poliitikoille: jatkuva riitely ei johda mihinkään muuhun kuin äänestäjien kyllästymiseen. Häiritsijän on kannettava toiminnastaan vastuu, koska vaalien on oltava rehdit kaikkia kohtaan. Nykyinen poliittinen kulttuuri alkaa kuitenkin olla vain virheiden etsimistä ja syyttelyä. Nyt on meneillään yritys erottaa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) toiminnastaan al-Holin leiriin liittyvissä asioissa ja ilmeisen vastakkaisista mielipiteistä johtavan virkamiehen kanssa. Onko tämä toivottava tapa vaikuttaa esimerkiksi kuntavaaleissa tai muissa valtiollisissa vaaleissa. Tätä yritettiin vieläpä todella järeällä keinolla, epäluottamusäänestyksellä eduskunnassa, vaikka hyvin tiedettiin, että hallitus pitää omiensa puolta. Matti Vikström Turku Kilpaillaan kuntavaaleissa hyvillä avauksilla ja kilpailijoita kunnioittavalla dialogilla. Todella tahditonta toimintaa kokoomukselta. Suomalaiseen politiikkaan on kuulunut kautta aikain asetelma hallitus vastaan oppositio – riippumatta siitä mitkä puolueet ovat vallassa tai oppositiossa. Samoin ravintolarajoituksia arvostellaan voimakkaasti. Suomessa asetettu ravintoloiden sulkemisaika on kuitenkin lievästä päästä valittuja keinoja estää koronan leviä minen. Tai ainakin odottaa seuraavia eduskuntavaaleja ja näyttää sitten kykynsä ja antaa kansan ratkaista millaista politiikkaa halutaan. Mitä ajattelette tästä. Maskikeskustelu on vellonut jo viime keväästä saaden surkuhupaisia piirteitä. Tuo paholaistauti korona kannustaa näköjään kansanedustajia toistensa mustamaalaamiseen ja päätösten arvosteluun. Ranskassa rajoitetaan liikkumisvapautta voimakkaasti. Siis suomalaisten vapaissa vaaleissa demokraattisesti äänestetyn ja sitä kautta valittujen kansanedustajien neuvottelema hallitus nurin ja uudet kalliit vaalit käyntiin! Eiköhän olisi sopivampaa etsiä rakentavampia keinoja muuttaa politiikan suuntaa. Hei, te ehdokkaat! Kilpaillaan mieluiten hyvillä avauksilla ja myös kilpailijoita kunnioittavalla dialogilla, koska varmasti äänestäjät haluavat seurata sellaista
Virheitä syntyy aina uutteran inhimillisen työn seurauksena, näin myös Marin on johtamassaan hallituksessa tehnyt – rehdisti sen on myös myöntänyt, eikä tämä rehellisyys ole ainakaan kannatusta heikentänyt. Varsinkaan nyt työntekijäpuolen ei pidä myöntyä eläkeputken katkaisemiseen, jolla heikennetään ikääntyneiden työttömien asemaa. Juna menee nyt niin lujaa, ettei sitä voi täysin pysäyttää. Tätä hetkeä tukee SDP:n uusi puheenjohtaja Marin, joka ajaa Suomea vastuullisen huolehtijan rooliin – alkaen koronahoidon ”elämä ensin” -periaatteesta. Kauko Niemi Ammattiliitto Pron Pohjanmaan aluejohtokunta Demarit ovat uuden ajan edessä – on uudistamisen hetki. Nyt tilanne on selkeä – toinen menestyjä on vakiintujan asemassa oleva perussuomalaiset, joiden kannatus voi määrätietoisella toiminnalla nousta jopa 20–25 prosenttiin. Pääministeri Marinin huoli yritysten yhteiskuntavastuusta oli aiheellinen. Forssan ajoista on yli 100 vuotta – nuo kauaskantoiset tavoitteet ovat saavutettu. Verrantona voisimme löyhästi ajatella Ruotsin ”talous edellä” -filosofiaa, jossa ”pandemiajohtaja” Anders Tegnellin johdolla haetaan/ haet tiin laumasuojaa eli immuniteettiä. Demarit ovat uuden ajan edessä – on uudistamisen kestohetki. Paikallinen sopiminen on ollut mahdollista nykyiselläänkin, sitä vain ei ole haluttu käyttää, koska työehtosopimuksissa on perälauta. Rajallisuudesta ei voi loputtomiin nyhtää – uskoisin pääministerin juuri tämän jo huomioineen. On vain kestokyky ja viisas vähentäminen – hiljalleen pakosta. Eikä SDP voi unohtaa talouttakaan, sillä vielä toistaiseksi maassamme vallitsee outo kasvuhokema, jota luontobiologia meitä kaikkia elättävänä kokonaisuutena ei kestä. Entä SDP, joka ajaa nyt kirkkain lyhdyin kansakunnan laajaa etua huolehtien myös heikommista. On aika yhdistää aatemaailmat niin vasemmiston kuin vihreiden kanssa. Tehdään muutos, haetaan ihmisen inhimillistä vastuuta voimallisemmin. Kansakunta osaa arvioida johtajansa. Reviiripuolustajille on aina ollut kannattajansa. Lupaukset siitä, että palkkatasoa ei olla pudottamassa, kuulostavat oudoilta. Niille kiitos ja arvostus. Jokainen voi miettiä, mitä merkitsisi suomalaisille huomisen huolehdinta – lapsiemme vuoksi. SDP on nyt johtajan asemassa, siihen luotetaan ja siltä odotetaan – on uudistumisen aika. Tehdään tämä kaikki yhdessä. Eikä nytkään perinnettä olla murentamassa, se on pohja, josta ponnistaa – voimallisesti. De_12112020_68.indd 68 4.11.2020 17.34. Keskustelussa nousi myös esiin EK:n ja Suomen yrittäjien pitkään viljelemä ajatus työehtosopimusten yleissitovuuden poistamisesta. Jatkossa ei työntekijän turvana välttämättä ole perälautaa, johon nojata, vaan kaikista työehdoista neuvotellaan paikallisen patruunan mieltymysten mukaan. Kannetaan nyt vastuuta. Heilläkin on oikeus elää. Kiitos koronan, monissa maissa vähentäminen on tosiasia, koska materiaalinen toimeliaisuus on kaventunut ja luonnolle on jäänyt tilaa sen omalle hengittämiselle. Dem. Onkin selvää, että demareiden olisi löydettävä keino, jolla PS kesytetään kansalliseksi voimaksi poistaen ne harvat epäkohdat, jotka ovat vastuksena demareiden inhimilliselle keskinäisyydelle. Demareilla on nyt valovoimainen johtaja, joka varmasti haluaa lapselleen sellaisen huomisen, jossa voi elää – ja olla mukana. yhdistys Metsäteollisuus vie Suomea patruuna-aikaan Metsäteollisuus irtisanoutui työehtosopimustoiminnasta. Joudummeko ”maailman onnellisimpana kansakuntana” kulutuksen vähentämisen linjalle. Arvioin, että joudumme. Jos teemme sen nyt vapaaehtoisesti, voi ”ylihuomenna” tuleva romahdus olla helpommin kestettävissä. Ilkka Luoma Pohjois-Haagan Sos. Tarkoituksena on lisätä liiketoiminnan kasvua ja tulevaisuuden investointeja Suomessa. Voisimme arvata, että pääministeri Sanna Marinin osuus kannatuksessa on merkittävää, sillä toinen selvitys seuraavasta pääministeristä (Iltalehti: Marinin haluaisi nähdä seuraavan hallituksen pääministerinä 41 prosenttia suomalaisista) antaa myös ykköstilan nykyiselle pääministerille. Metsäteollisuuden avaus tarkoittaa yhteiskuntarauhan häiriintymistä sekä työrauhavelvoitteen päättymistä metsäteollisuudessa. 68 Demokraatti MIELIPIDE Haastavaa hallitusvastuuta Suomessa on kovin harvinaista, että hallitusvastuussa oleva pääministeripuolue kerää mielipidetiedustelusta toiseen ykköstilan. Tuo huomisen huomioimisen halu voisi olla meille kaikille yhteistä. Neuvottelut työehdoista siirtyvät yritysten ja henkilöstön kesken käytäviksi
Näitä ominaisuuksia arvostavat kuulijat ja kanssamatkustajat. Persut ovat siirtäneet karvalakkinsa kauas oikealle ja pois perinteisestä kansan liikkeestä. Hartiapankillako. Monessa kunnassa tehdään miinusmerkkistä tulosta. Toisaalta TV, lehdistö, paikallispolitiikka ja sosiaalinen media ovat muokkaamassa äänestyskäyttäytymistä. Meneillään on vasemmiston ja oikeiston henkinen taisto. Se on osoittautunut tuuliviiriksi persujen ja muiden oppositiosta räksyttävien kanssa. Demareiden tehtäväksi nousee jälleen hyvinvointivaltion puolustaminen ja se, että kaikki pidetään mukana. Keravan Puuvalonaukion telttailijat ovat pääasiassa senioreita, joiden kultahapset viestittävät elettyä elämää, myös politiikassa. SDP:n pääteemat ovat hoiva, koulutus, talous, kestävä kehitys ja tasa-arvo. Kansantalouden haasteena on selvitä koronan aiheuttamista kustannuksista. Oppositio käy nyt ylikierroksilla, ja elinkeinoelämä lyö löylyä lisää. Kuitenkaan sillä ei ole ollut esittää realistisia vaihtoehtoja. Kun kokoomus esittää veron alennuksia, se vie pohjaa kokonaisuudelta. Tulevat vuodet ovat kuntataloudessa haastavimpia, mikäli tarkastelee historiaa. Empiria on osoittanut, että kunnallispolitiikka ei kiinnosta nuoria. Suomen kieli on kaunista puhuttuna ja kuultuna, kun sitä osaa käyttää eri tilanteissa. Kokoomus ajaa kovaa linjaa ja räksyttää milloin mistäkin asiasta. Toisaalta se voisi heitä kiinnostaa, jos puolueiden toimintatavat olisivat toisenlaiset. 69 Demokraatti Oppositio käy ylikierroksilla Demareiden tehtäväksi nousee jälleen hyvinvointivaltion puolustaminen. Yksinkertaisesti, lähde ehdokkaaksi kuntavaaleihin. Kunnallisvaalit heijastelevat valtakunnan politiikan valtavirtauksia. Niinpä olen pannut merkille, että keravalaiset nuoret poliitikot pystyvät moninaiseen debattiin, argumentoimaan sanomaansa ja pysymään faktatiedoissa. Leena Harjula-Jalonen keravalainen filosofian maisteri (sd.) De_12112020_68.indd 69 4.11.2020 17.34. Niihin mennään monen muuttujan kanssa. Yritystuilla. Kaikesta tästä huolimatta kuntien tehtävänä on peruspalveluiden säilyttäminen. Tulkaa mukaan politiikkaan rikastuttamaan, elvyttämään ja opettamaan toimimaan yhteisöllisesti ja rationaalisesti positiivisella tatsilla. Vastakkainasettelu heijastuu talouspolitiikkaan, koulutukseen, soteen ja ylipäätänsä kaikkeen kansalaisten hyvinvointiin. Suomen talous on painumassa 4,5 prosenttia, ja korona on lisännyt ilmaantuvuuttaan. Yhtään väheksymättä heidän elämäntehtäväänsä, esittäisin haasteen nuorille keravalaisille. Valtakunnan politiikassa eletään haastavia aikoja. Kaikella on vaikutusta. Isossa kuvassa on selvää, että kyseessä on hyvinvointivaltion tuleva rooli. Millä pidetään hyvinvointivaltiota yllä. Kunnallisvaalit kolkuttelevat ovella. Demarit pyrkivät säilyttämään hyvinvointivaltion perustan, ja oikeisto jyrää hyvinvointivaltiota alas
Väitöskirjan aiheena oli aluetieteen nousuun liittynyt Kaupunkimaan omistus ja maankäyttörakenne Suomessa. Suuri Olavi Virran ja suomalaisen 1950-luvun tangon ystävä on poissa. Vuorela kirjoitti ylioppilaaksi Parkanon yhteiskoulusta ja valmistui valtiotieteen maisteriksi sosiologia pääaineenaan Helsingin Yliopistossa 1968. Työuransa Vuorela aloitti 1968 yksityisessä konsulttitoimistossa yhdyskuntasuunnittelijana. Vuorela toimi Yhdyskuntasuunnittelun seuran johtokunnassa ja sen puheenjohtajana. Hän suoritti valtiotieteen lisensiaatin tutkinnon 1972 ja väitteli tohtoriksi 1980. Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi www.demokraatti.fi/tilaa-lehti De_12112020_70.indd 70 4.11.2020 17.37. Sairastuminen kesken kiivasta työperiodia vuonna 2004 johti ennenaikaiselle eläkkeelle ja muuttoon takaisin Espooseen. Rovaniemellä 1943 syntyneen miehen nuoruuden kasvuympäristöksi muodostui Kihniön pitäjä silloisessa Satakunnassa. Vanhoilla päivillään hän teki kahden veljensä kanssa autenttisilla paikoilla lapsuusajan Kihniöstä kertovia muisteluvideoita, taustana nuoruuden iskelmämusiikki. Ammattikorkeakoulu-uudistus vei mukaansa, kun Vuorela valittiin Kymenlaakson AMK:n rehtoriksi vuonna 1996. 70 Demokraatti Elinikänsä lukenut ja kirjoittanut sosiologi KUOLLUT VALTIOTIETEEN TOHTORI Pertti Birger Vuorela kuoli 2. Elinikäisestä oppimisesta tuli hänen työkenttänsä, jonka monissa tehtävissä Helsingin yliopistossa hän kehitti uudenlaista toimintaa. Vuorela toimi Helsingin Yliopiston täydennyskoulutusja kehittämiskeskuksen johtajana vuodet 1991–1996, kunnes otti vastaan uuden haasteen. Hän toimi myös Liikuntatieteellisen Seuran hallituksessa ja puheenjohtajana. Viimeiset kymmenen vuotta hän ratkoi mielellään Demokraatti-lehden Kirjavisaa, jossa menestymisessä näkyi hänen elämänikäinen kiinnostuksensa kotimaiseen ja ulkomaiseen kaunokirjallisuuteen. Valitse tieto. Tilaa . Pertti Vuorelaa jäivät suremaan puoliso Mirja ja lapset perheineen. lokakuuta 2020 Espoossa 77-vuotiaana. Vuorela kuului vuosikymmenien ajan Yhteiskuntapolitiikan sos.dem. Kollegoiden keskuudessa Vuorela tunnettiin aktiivisena keskustelijana ja maltillisena linjanvetäjänä, jolla oli aina hyvät perustelut kannanotoilleen. yhdistykseen (YPSY). Vuorela siirtyi yliopistollisen aikuisja täydennyskoulutuksen pariin 1990-luvulla. Vuodesta 1971 hän toimi Teknillisen korkeakoulun yhdyskuntasuunnittelun jatkokoulutuskeskuksessa tutkijana ja opetti myös sosiologiaa tuleville diplomi-insinööreille ja sosiologeille. Kautta työhistoriansa hän oli tuottelias kirjoittaja, joka julkaisi kymmeniä artikkeleita alue-ja ympäristöpolitiikasta. Urakehitystä tukivat myönnetyt Suomen Akatemian nuoremman tutkijan ja varttuneen tieteenharjoittajan apurahat. Hän oli Suomen dekkariseuran jäsen ja kirjoitti Ruumiin kulttuuri -lehteen useita kirja-arviointeja. Vuorelan elämänmittainen lukuharrastus ja kiinnostus kirjallisuuteen jatkui loppuun asti. Aktiivista purjehtijaa miellytti asuinpaikkana merellinen Kotka, jossa hän kohtasi työuransa kovimmat haasteet. Mauri Panhelainen Pekka Raitanen Kirjoittajat ovat edesmenneen ystäviä ja entisiä työtovereita Pertti Vuorela
Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25 A 1, Helsinki, www.tyovaenperinne.fi, helsinki.fi/helka, ma suljettu, ti 10–12 omatoimiaika, ti ja ke 12– 17, to ja pe 10–16. krs. klo 17–19. Rauhantutkimus on tärkeää rauhantyölle: Rauhanliitto 100 vuotta. Kokous pidetään lauantaina 21. Petteri Auvinen senior operations adviser, luottamusmies, Helsinki 17.11.2020 Pirjo Alijärvi viestintäpäällikkö, kunnanhallituksen puheenjohtaja Janakkala 25.11.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Lyyli ja Lauri Aallon rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedon antoon: Pirjo Alijärvi. Lauantaina 21.11. Huom! Nykyisten koronasuositusten mukaisesti kaikissa tilaisuuksissa on maskipakko. Maanantaina 9.11. Ei vastaanottoa. Yksityiskohtaiset menettelyohjeet on lähetetty jokaiselle liiton jäsenkirjeessä. Helsinki 21.10.2020 SSSL:N LIITTOHALLITUS SSSL:n liittokokous 2020 Annikki Åberg Hyvinkää 24.11. Paneelikeskustelu klo 12– 13.30 ”Kuka kelpaa nostettavaksi jalustalle. klo 18–19.30. 71 Demokraatti KOKOUKSET 70 VUOTTA 50 VUOTTA Syntymäpäivät Assi Liikanen valtiotieteen tohtori, Helsinki 24.11.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Hanna-Liisa ja Erkki Liikasen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Assi Liikanen tai SPR:n katastrofirahastoon tilille FI52 5000 0120 4156 73, tiedonantoon: Assi Liikanen 70v. Illan vetäjä Riikka Ylitalo. PIRKANMAA • TUL Tampere. Piirin hallituksen kokous to 19.11. Verkkokeskustelu klo 17–18 Demokraattisen Sivistysliiton YouTube-kanavalla. Työväenliikkeen kirjastossa rauhantutkimuksen vaiheista ja aiheista Suomessa alustaa professori Raimo Väyrynen. Jaana Saarinen järjestösuunnittelija, Kouvola 26.11.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Lasten ja nuorten puolesta rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Jaana Saarinen. Haastattelijana toimittaja Veli-Pekka Leppänen. Alkupuheenvuoro professori Panu Rajala. Jäsenillä on mahdollisuus osallistua kokoukseen täysivaltaisesti myös etänä tai asiamiehen välityksellä. Tilaisuuksiin otetaan max. Stadin työväenkirjallisuuspäivät 2020 perjantaina 20.11. Ethän myöskään saavu tilaisuuksiin vilustuneena! Kaikkiin tilaisuuksiin tulee ilmoittautua erikseen: perinne@tyovaenperinne.fi (tai 09 766 429). Tiistaina 3.11. klo 17.30, Puistorni 5. Avaaja Työväenkirjaston ystävien puheenjohtaja Pentti Arajärvi. Lisäksi panelisteina kirjailijat Karo Hämäläinen ja Riina Katajavuori sekä Aleksis Kiven Seuran puheenjohtaja Sakari Katajamäki. youtube.com/user/TYOVAKI). marraskuuta klo 13.00 alkaen YK-liiton tiloissa (Siltasaarenkatu 4, 7. Työväentutkimus Vuosikirjan 2020 julkistaminen klo 16, Kapinarunoilta klo 18. 200 vuotta Engelsin syntymästä: Karl Marx -seuran seminaari lauantaina 28.11. Kansalliskirjailija–mantteli vai taakka?” Väinö Linna 100 vuotta ja Aleksis Kiven Seitsemän veljestä 150 vuotta. Työväenkirjaston ystävät ry:n järjestämä studia generalia -luento. Kirjastossa on esillä lainattavaa rauhantutkimuskirjallisuutta. Suomen Sosialidemokraattisen Sanomalehtimiesliiton sääntömääräinen liittokokous siirtyy vallitsevan koronatilanteen vuoksi järjestettäväksi hybridikokouksena Helsingissä. 90 VUOTTA Yhdistystoiminta HELSINKI • Työväenliikkeen kirjasto. Muutokset ovat erittäin mahdollisia, mikäli koronarajoitukset tiukentuvat vielä marraskuun aikana. Koronaepidemian takia tapahtumia järjestetään vain rajoitetusti. Tilaisuudet pyritään striimaamaan ja/tai videokuvaamaan. Illan vierailijana on kirjailija Kjell Westö ja aiheena hänen uusin kirjansa Tritonus. Kirjailijahaastatteluja. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 3:ssa torstaisin klo 10. alkaen klo 17.15, Kauppi Sports Center. 30 henkilöä. Tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja Pentti Arajärvi. Lehti, verkko ja some De_12112020_71.indd 71 4.11.2020 18.27. krs). Tarkemmat tiedot myöhemmin. (verkossa www. Piirin valtuuston syyskokous sekä miniseminaari to 26.11
72 Demokraatti RISTIKKO 20/2020 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Nimi: Osoite: De_12112020_72.indd 72 5.11.2020 10.20. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 71 68 42 53 9 43 96 51 28 7 58 23 79 41 6 92 45 13 67 8 15 82 67 39 4 36 79 84 15 2 64 17 38 92 5 27 51 96 84 3 89 34 25 76 1 RISTIKON 18/2020 RATKAISU 15.10. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Sirkka Holopainen Kiteeltä. Kehrääjä tuskin tajusi olleensa hetken melkoinen julkkis. Päivät tämä il tahämärissä aktivoituva lintu kerää voi miaan nukkuen. Haukotusta odotettiin innolla. Siellä se torkkui päivät kaatuneella puunrun golla aivan polun vieressä lenkkeilijöistä ja kuvaajien armeijasta välittämättä. Sen suojaväri on varsin tehokas, eikä paikallaan pysyvää lintua välttämättä havaitse helposti, vaikka se näkösällä olisikin. Nukkuva lintu nökötti, kuvaajat odot tivat. Kehrääjän nokka on mitätön, mutta aukeava suu on valtava. Syyskuussa lintuharrastajille oli tar jolla harvinaista herkkua, kun yksi keh rääjä levähti moneksi päiväksi Tampe reen Iidesjärven maisemiin. Onnekkaimmat saivat taltioitua vain sil mänräpäyksen kestävän haukotuksen ja hurjan suuren kidan. Yöt se tankkasi hyönteisiä jaksaakseen len tää talvehtimisseuduilleen eteläiseen Af rikkaan. co m 5 4 9 5 8 1 6 3 7 8 2 9 7 1 3 5 2 7 1 9 3 9 3 6 T I T O V S A L T S E R I V A N I A T L A S S I N E D E L T A T A U T R O A R O T E V E R T M A R Y S A R I O L A G S K O O L L I A S P I I K A D U O T P A A R M A I L A S E R T E L A A M A N T A L A O T A K S U A N A A R A A L V A R A J I S M I M U I K U T H O O D S T A N P A M P A O P A S T E T A T A M I M I A M I M M I U N E T M O L A R I T A I V A S A T I K A U L A N L E A R R A A A T K O L I A R A M P A L K K I I N T O A N S A R I L I K I L A I N R A I D K A A T U A E O I L I A A S A H A A T TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi K ehrääjän tasaista, rukin lailla surisevaa soidinääntä voi kuulla kesäyössä, ja hyvällä tuurilla linnun myös näkee va loisina öinä saalistamassa. ais ud ok u. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. De_12112020_72.indd 73 5.11.2020 10.21. Sormet olivat liipasimella heti, jos lintu alkoi keinahdella rungolla. Tiedet tiin, että kohta tapahtuu – lintu avaa silmiään, rapsuttelee itseään, venytte lee siipiään tai haukottelee
Kun löydän yhden kiehtovan kirjan, saatan lukea samalta maantieteelliseltä alueelta muitakin kirjoja. Äänikirja blokkaa ulkomaailman hälyt Politiikassa tuntuu, että elämme vastakkainasettelun, vihapuheiden ja toiseutta painottavaa aikaa, niin tämä kirja on lohdullista luettavaa. Loistava lukija voi omilla painoituksillaan sen sijaan antaa enemmän sisältöä tarinaan. Tyttöjen tarina on kuvailtu rehellisesti. Nuoren naisen omaelämäkerta, pako ja selviytymistarina Ruandan erityisen julman kansanmurhan keskellä. Rutger Bregman: Hyvän historia – ihmiskunta uudessa valossa Elena Ferrante: Loistava ystäväni Leah Chishugi: Pitkä matka paratiisiin Tarina kertoo kahden pikkutytön kasvusta nuoriksi naisiksi 50-luvun Napolissa. Melkein aina on kolme kirjaa auki. Kirjailija on historioitsija ja todistaa esimerkeillään, että ihmiskunta ei ole menossa huonompaan suuntaan, vaan meistä löytyy välittävä ja hyvä ihminen. Yksi niistä on faktapohjaisempi kirja, yksi laadukasta kaunokirjallisuutta ja yksi dekkari. Jos ei säännöllisesti seuraa uusien kirjojen tarjontaa, on vaikeaa löytää sellaista, mistä itse pitää. De_12112020_74.indd 74 5.11.2020 9.47. Yhteiskunnallinen taso kulkee tarinassa vahvasti mukana. Tuntuu, että kirjoja ei ole helppo löytää, etenkin jos haluaa löytää jotakin valtagenren takaa. Usein kiinnostaviin kirjoihin törmää suosittelujen kautta tai tunnistamalla kirjailijan. Vireystila vaihtelee, ja sen mukaan valitsen sopivan kirjan. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Kansanedustaja Tarja Filatov nauttii hyvin luetuista kirjoista. Ehkä se johtuu siitä, että töitä tehdään nyt paperilla ja enemmän lukemalla kuin aikaisemmin. Kirja, kosketti syvästi ja sai ihmettelemään,miten ihmiset ovat selvinneet, kestäneet ja jaksaneet raakuuksien keskellä ja siitä ajasta yli. Kuuntelen kirjoja junassa ja tilanteissa, joissa joutuu odottelemaan pitkään. Tykkään lukea kulttuureista, jotka ovat erilaisia kuin tuttu eurooppalainen ja varsinkin suomalainen kulttuuri: Afrikan, Aasian Lähi-idän eri kulttuureista ja uskonnoista. Toisinaan lukijan ääni on ärsyttävä, eikä häntä halua siihen kirjan ja itsensä väliin. Ihmisten ja tarinoiden kautta aukeaa myös maan historiaa ja arkea. Luulin, että korona-aika na tulisi luettua enemmän, kun paljon tilaisuuksia ja iltamenoja on jäänyt pois, mutta kävikin päinvastoin. Ajan henkeä. Kirja luo uskoa ja toivoa tulevaan. Viime kesänä hankin äänikirjasovelluksen. Hyvä arki ja hyvät teot eivät näy uutisissa, koska uutisten logiikka on toinen ja se ehkä vääristää ihmiskuvaamme synkemmäksi. Omaa ajattelua haastaa kriisimaissa asuvien tai asuneiden kirjailijoiden kirjat, joissa kuvataan esimerkiksi uskontojen ääri-ilmiöitä ja tavallisten ihmisten selviytymistä vaikeissa oloissa. Se kertoo luokkayhteiskunnan muureista, likaisesta rahasta, perheiden suhteista. Kiihkeää ja syvää ystävyyttä, mutta ei kiiltokuvamaista ystävyyttä. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Joskus ahmin useita kirjoja, ja joskus on pitkiä aikoja, että luen vain työasioihin liittyviä tekstejä. Äänikirjoihin on silloin helpompi keskittyä, koska samalla saa suljettua ympäröivän hälinän ajatustensa ulkopuolelle
Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus Demok12112020_002.indd 1 4.11.2020 10.37 www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. (09) 774 3110, sähköp. Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus Demok12112020_002.indd 1 4.11.2020 10.37. (09) 774 3110, sähköp. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p
PAL.VKO 2020-48 00 74 43 -2 02 KIRJASTO Ei vain kirjalainaamo PUOLUSTUS Haastava yhteistyön palapeli TIETOTURVA Turvassa. 20 /2 VIHREÄ KAIVOS TEEMA Eettinen metalli PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 20 • 20 20 / 12 . m ar ra sk uu ta 12.11.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Demok12112020_001.indd 1 4.11.2020 12.06. Siksi oppivelvollisuus laajenee. Luulet vaan KORKE AMMAL LE! Työelämä vaatii yhä enemmän koulutusta