Demokraatti 12.3.2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Uusi suunta PELIN PURKU Jazz soi ja lätkä liikkuu KIKYN PALUU Tupot menivät, mutta liitot hoitavat NUORET Lapsi on itsensä asiantuntija De_25042019_01.indd 1 18.4.2019 9.51 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. lo ka ku ut a X /1 9 TEEMA: Verotuksen painopiste siirtyy kulutukseen. ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 13.2.2020 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 20 / 13 . m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . Tilaa Demokraatti 39 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. Markkinatalous ei riitä Kiinalle. ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. lo ka ku ut a INKATUTKIJA Suomen Indiana Jones FEMINISMI Kaikkien tasa-arvoa ÖLJYKENTTÄ PALAA Iran vetelee naruja Lähi-idässä 10.10.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kansan kukkarolla De_10102019_01.indd 1 2.10.2019 14.46 Demok12032020_001-002.indd 1 4.3.2020 10.07. Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 19 • 20 19 / 10 . Sanna Marin oli jo Suomen suosituimpia poliitikkoja. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 10 /1 9 25.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Antti Rinne aloittaa hallitustunnustelijana perjantaina. he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . Päästökompensaatiosta uhkaa tulla anekauppaa. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. jo ulu ku ut a 19.12.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DEKKARI Rikoskirjallisuus kiinnostaa KALPEANAAMA Räppäri parantaa maailmaa TYÖMARKKINAT Suunniteltu kaaos vartija JOULU TEEMA Ei ole yhteistä yhtä joulua De_19122019_01.indd 1 12.12.2019 14.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 10.10.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 10 . PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. he lm ik uu ta IT SE De_13022020_01.indd 1 5.2.2020 11.29 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 25.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 25 . Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. Työmarkkinakierros on ollut sopimuksista huolimatta täynnä mollia ja riitasointuja. he lm ik uu ta X /1 9 AVARUUS TEEMA Onko siellä ketään. TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. m aa lis ku ut a HARMAA TALOUS TEEMA käy sinunkin kukkarollasi 12.3.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI NISKAVUORI Klassikon huippupäivitys IHALAINEN Suomen sovittelija YHDYSVALLAT Sosialisti Amerikan malliin Kikytango PAL.VKO 2020-13 00 74 43 -2 00 5 Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . Mihin niitä tarvitaan. elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. Se haluaa enemmän. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . 3/ 20 PE TOS PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 20 / 13 . Paljon 24 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 24 • 20 19 / 19 . 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . Nyt hän on myös pääministeri. EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. 5/ 20 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 20 / 12 . 13.2.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI LAPSET Täydellisiä vanhempia ei ole KIINA Valtio valvoo ja kontrolloi BREXIT Kova vai pehmeä tulevaisuus
Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus Demok12032020_001-002.indd 2 4.3.2020 10.07 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Facebook, Twitter, Instagram: @jhlry Youtube: @JHLviestii jhl.fi www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. (09) 774 3110, sähköp. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Facebook, Twitter, Instagram: @jhlry Youtube: @JHLviestii jhl.fi www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus Demok12032020_001-002.indd 2 4.3.2020 10.07. (09) 774 3110, sähköp
Korkeakulttuurista kitsiin. Pilapiirtäjien silmin. MAALSKUUTA 2020 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI YHDYSVALLAT AVANTGARDE LATE Demokraattien kisa kiristyy. KASVO ULKOMAAT KULTTUURI De_12032020_03.indd 3 4.3.2020 10.06. 3 Demokraatti 5/ 20 36 24 44 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 12
kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 29.8. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Va. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Sisältö 5/ 20 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Huono ajatus Viikon kuva: Liian vasemmalla Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Jape Loven D-analyysi: Räikeä vääryys D-ilmiö: Kikylogiaa Arkadianmäeltä: Matias Mäkynen Indeksi: Pakko jaksaa Alastalon salissa: Luokittelua USA: Mies vasemmalta Vallan laidalta: Osmo Soininvaara Työ: Työtä ja turvaa Mepitshow: Eero Heinäluoma Kielenpäällä: Soivat klusiilit Kuvataide: Avangardea Kirjat: Salama iskee yhä Teatteri: Niskavuori ei vanhene Levyt: Monipuolinen kattaus Kirjavisa Pelin purku: Turvallista jumppaa Puheenvuoro: Heidi Miettinen Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Matti Hirvola IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Lauri Ihalainen Kolumni: Iisakki Kiemunki Kasvot peilissä: Roosa Pöyhönen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 23 36 LAURI IHALAINEN Mies ja silmäpussit ALASTALON SALISSA luokitellaan ihmisiä + TEEMA Harmaa talous 59 5 6 8 11 12 14 20 22 23 24 26 28 30 32 36 42 43 44 48 50 52 55 56 67 68 72 73 74 Vi lle Ra nt a De_12032020_04.indd 4 4.3.2020 11.11. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Emilie Uggla, Timo Sparf, Arja Jokiaho (opintovapaalla) Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinoinnin sihteeri / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Ka nn en ku va :E m ili e U gg la Jos pimeys muuttaa pysyvästi muihin ihmisiin, oma varjo on siirtynyt kuskin paikalle
päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo 16-vuotiaat äänestämään. Ajatus äänestysikärajan laskemisesta esimerkiksi 16 vuoteen ei ole sekään uusi tai vallankumouksellinen. On merkille pantavaa, että kyselyssä 18–24-vuotiaista kaikki hallituspuolueet osasi nimetä vain 18 prosenttia, kun yli 65-vuotiailla sama osuus oli 59 prosenttia. Olisi eriskummallista, mikäli nuori voisi äänes tää mutta ei olla itse ehdokkaana. Vihreät uudisti äskettäin esityksensä ikärajan laskemisesta juuri sillä perusteella, että nuorten pitäisi olla mukana päättämässä, koska he joutuvat elämään päätösten seurausten kanssa kaikkein pisimpään. Vuonna 1995 äänioikeus ikä sidottiin vaalipäivään, mikä merkitsi ikärajan alenemista muutamalla kuukaudella vaaleista riippuen. Kokonaan toinen ja vakavampi argumentti on äänestysikärajan ja vaalikelpoisuuden ristiriita. Tiettävästi vihreätkään ei esittänyt ehdolle asettumisen ikärajan laskua. Huono ajatus Pääkirjoitus IDEA KUULOSTAA TRENDIKKÄÄLTÄ. Esityksen järjellisyyttä arvioidessa kyse ei ole kuitenkaan poliittisten tuulten haistelusta. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. IKÄRAJAN LASKEMISELLE on helppo irvaillakin, sillä 16-vuotiaat eivät saa ostaa esimerkiksi tupakkaa tai alkoholia eivätkä ajaa autoa. Oma lukunsa asiassa on suomalaisten ylipäänsä heikko tietämys politiikasta. Vihreät varmasti ymmärtävät olevansa esittämänsä muutoksen hyötyjiä, kun taas SDP:n ja keskustan tyyliset kansanliikkeet luultavasti häviäjiä. Helsingin Sanomien loppuvuonna 2019 teettämän kyselyn mukaan vain 40 prosenttia suomalaisista osasi nimetä kaikki puolueet, jotka ovat tällä hetkellä hallituksessa. Pääseepä 16-vuotias Suomessakin vaaliuurnille evankelisluterilaisen kirkon seurakuntavaaleissa. Ä änestysikäraja on ollut Suomessa 18 vuotta vuodesta 1972. Pääsääntöisesti 16-vuotiaiden vanhemmat ovat heistä elatusvelvollisia 18 ikävuoteen saakka. Aikamme megakysymys ilmastonmuutos koskee nimenomaan nuoria. Näin muotoiltuna ja kapeasti ajateltuna idea kuulostaakin tuoreelta ja trendikkäältä. Kukapa ei haluaisi lisätä nuorten vaikutusmahdollisuuksia. De_12032020_04.indd 5 4.3.2020 11.12. Ikärajan laskemista tavataan perustella sillä, että nuoret saataisiin paremmin mukaan politiikkaan. Itävallassa ja Skotlannissa äänes tysikäraja on 16 vuotta ja Kreikassa 17. Nuoret voisivat siis jatkossa vaikuttaa maan poliittisen linjaan ja siihen ketkä sitä johtavat mutta eivät edelleenkään päättää täysivaltaisesti edes omista ostok sistaan. Tämä ei ole silti ydinkysymys
6 Demokraatti V iik on ku va G et ty Im ag es / D re w A ng er er De_12032020_06.indd 6 4.3.2020 10.01
7 Demokraatti MIES LIIAN VASEMMALTA Yhdysvaltain demokraattien presidenttiehdokaskisan tämän hetken kärkikaksiikkoon kuuluva Vermontin senaattorin Bernie Sanders on etenkin nuorten ja liberaalimmin ajattelevien suosikki, mutta ehkä edelleen ajatuksiltaan liian vasemmistolainen demokraattien valtavirralle. Sanders oli Yhdysvaltain ”supertiistain” kakkonen heti Joe Bidenin jälkeen. De_12032020_06.indd 7 4.3.2020 10.01
TAPIO VESTERINEN TWITTERISSÄ Mitä tuomitseminen auttaa, eikö tarvita tekoja. Niistä oli katumaastureita oli noin Harmaan talouden torjuntaan kannattaa panostaa. – Jarkko Eloranta on hoitanut puheenjohtajan tehtävää erinomaisesti, ja hän on saanut liitoilta ja niiden jäsenistöltä vahvan tuen työlleen, Rönni-Sällinen sanoo tiedotteessa. Marinin hallituksen harmaan talouden vastainen toimenpideohjelma on poikkeuksellisen laaja. puheenjohtajan lisäksi edustajiston jäsenet vuosiksi 2020–2024. – Kun keskusjärjestöjen rooliin kohdistuu paineita ja suomalainen työmarkkinamalli hakee muotoaan, on tärkeää, että meillä on puheenjohtaja, joka toimii liittoja ja keskusjärjestöä yhdistävänä voimana ja kykenee suuntaamaan katseensa tulevaisuuteen, Rönni-Sällinen korostaa. Esimerkiksi Palvelualojen ammattiliiton Pamin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo, että Eloranta tukee liittoja niiden työssä ja toimii rakentavasti suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan niin Suomessa kuin laajemmin Euroopassa Tukijoiden joukossa ovat Pamin lisäksi muun muassa Teollisuusliitto, Paperiliitto sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. Myös Akava on valitsemassa puheenjohtajaa. Elorannan tueksi ilmoittautuneita liittoja on yhteensä kaksitoista. JARKKO ELORANTA on vahvoilla jatkamaan SAK:n johdossa. De_12032020_08.indd 8 4.3.2020 11.15. Ehkäpä siksi ei tuomita, että oma vastuu pelottaa. Puheenjohtaja valitaan kesäkuun alussa pidettävässä SAK:n edustajiston järjestäytymiskokouksessa. Verohallinnon tutkimusten mukaan SDP:n edellisellä hallituskaudella toteutettu veronumero ja muut rakennusalan uudistukset tuovat joka vuosi valtion ja kuntien kirstuun yli 100 miljoonaa euroa. Rönni-Sällisen mukaan Elorannalla on jalat maassa ja hän on ”keskusjärjestöpuheenjohtajanakin vahvasti heikomman puolella”. Suomessa ensirekisteröitiin viime vuonna 114 119 henkilöautoa. 8 Demokraatti TYÖMARKKINAT PÄTKÄT HOKSAUS Hyvä panos-tuotos Jatko kiinnostaa V IIK O N LU KU 33 prosenttia. Kokouksessa valitaan iStock Ihmeellistä, jos Kreikan rajavalvonnan toimia ei tuomita EU-maiden toimesta. Vuodesta 2011 puheenjohtajana toiminut puheenjohtaja Sture Fjäder haluaa jatkaa tehtävässä. Veromenetykset lasketaan Suomessa miljardeissa euroissa. Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestön Akavan puheenjohtaja seuraavaksi neljäksi vuodeksi valitaan liittokokouksessa Helsingissä 26. ANNA KARISMO TWITTERISSÄ ELORANTA ON KESKUSJÄRJESTÖPUHEENJOHTAJANA VAHVASTI HEIKOMMAN PUOLELLA. – Meidän pitää Akava-yhteisönä tehdä entistä kovemmin yhdessä työtä muun muassa uusien jäsenten hankinnassa. Kaikki keskeiset ammattiliitot ovat pyytäneet Elorantaa jatkamaan SAK:n puheenjohtajana. toukokuuta. Lisäksi harmaan talouden torjunta rakennusalalla on nostanut palkkoja, kun alipalkkaus ja pimeän työn teettäminen on tullut vaikeammaksi. ANTTI RONKAINEN TWITTERISSÄ Jos 2015 toistuu, puolessa Euroopan valtioissa äänes tettäisiin ääri oikeisto ja fasistit johtoon. Olennaista on ymmärtää ja ottaa huomioon erityisesti nuorten ajatuksia, Fjäder sanoo. Talousrikollisuuden väheneminen myös tervehdyttää markkinoita, mikä on rehellisten yrittäjien etu
Koulutus parantaa työllistymismahdollisuuksia ja tulotasoa. Kekkonen valittiin aikanaan kolmannelle kaudelle poikkeuslain avulla. Ja vaikka Turkki on Nato-maa, niin Natoa on turha huutaa apuun Syyriaan. Niinistön kolmas kausi vaatisi poikkeuslain, joka tarvitsisi eduskunnassa viiden kuudesosan tuen. Hyvä Recep Tayyip Erdogan, mielestämme on kohtuutonta, että haluat nyt sotkea itse aiheuttamiisi ongelmiisi myös EU:n ja Naton. Samana viikonloppuna Jalosen ulostulon kanssa perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari julisti kaikki paitsi perussuomalaiset kommunisteiksi, mukaanlukien kokoomuslaiset. Suurin kannatus ajatukselle on suurista puolueista kokoomusta ja perussuomalaisia äänestäneiden keskuudessa. Ymmärrämme toki, että Turkissa oleva pakolaismäärä on valtava, mutta kiukuttelu ja uhittelu rajojen avaamisesta ei ole erityisen rakentavaa. Hänen toinen kautensa päättyy eli vuoden 2024 jälkeen. Ehkä Venäjän presidentti Vladimir Putin oli Syyria-pelissä sinua kovempi pelimies. Pari viikkoa sitten Perussuomalaisten nuorten toinen varapuheenjohtajan Toni Jalonen julisti olevansa ”etnonationalisti ja fasisti”. Hyvä Recep Tayyip Erdogan, vaikka itsevaltaisten otteitesi perusteella sinua voisi pitää jopa diktaattorina, niin suosittelemme neuvotteluja aseilla uhittelun sijaan, vinkkaa Demokraatin väki POLITIIKKA POLITIIKKA KOULUTUS Ahdas pelikenttä Poikkeuslailla Kekkoslandiaan PERUSSUOMALAISET MAALAA itseään ahtaaseen nurkkaan. De_12032020_08.indd 9 4.3.2020 11.15. Näillä linjauksilla perussuomalaisten mahdolliset yhteistyökumppanit alkavat käydä vähiin. Uraseurantakyselystä selviää myös, että vuonna 2014 ammattikorkeakouluista valmistuneista 84 prosenttia on vähintäänkin melko tyytyväinen suorittamaansa tutkintoon. Jalonen puhui Virossa järjestetyssä konferenssissa, jonka Facebook-sivulla hänet oli merkitty perussuomalaisten nuorten ja Suomen sisun edustajaksi. Esimerkiksi tuoreen ammattikorkeakoulujen uraseurantakyselyn mukaan ammattikorkeakoulututkinnon viisi vuotta sitten suorittaneiden työllisyystilanne on erittäin hyvä.Vain kaksi prosenttia valmistuneista oli vailla työtä viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Venäjän tukemien Syyrian joukkojen iskussa kuoli yli 30 turkkilaissotilasta. Etenkin, kun EU:n maksama raha pakolaiskriisin hoitamisesta on tähän saakka kelvannut. SUOMALAISISSA ASUU vahvan hallitsijan kaipuu. Suomessa oli Kekkosen aika ja nyt neljännes suomalaisista haluaa Niinistön ajan eli kolmannen kauden tasavallan presidentti Sauli Niinistölle. Kahdella kolmesta oli jo työpaikka, kun he valmistuivat. Yhteistyön Venäjän kanssa piti taata win-win-tilanne. Toisin kävi. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari JUSSI CALIMERO Persu Tipu Hyvä Recep Tayyip Erdogan, sotaretkesi Syyriassa ei ole ilmeisesti edennyt ihan kuin suunnittelit. Kotirintamallasi alkaa olla nyt tiukkaa, etenkin kun taistelut Idlibissä ovat työntämässä uutta pakolaisaaltoa kohti Turkkia. Tuolloin hanke tuntui monesta järkevältä, jopa ainoal ta mahdollisuudelta. Koulutus kannattaa aina SELVITYKSET OSOITTAVAT, että koulutus on kannattava panostus. Tästä päivästä katsottuna tuo tuntuu, noh, vähän hassahtaneelta hankkeelta – mitenkään hyvin tehtäväänsä hoitanutta Niinistöä väheksymättä. Myöhemmin Jalonen ilmoitti eroavansa järjestöstä. Halusit kurittaa kurdeja ja lisäksi rakentaa Syyrian maaperälle turvavyöhykkeen
Mikä on Göteborgin elokuvajuhlilla pohjoismaiden parhaana palkitun suomalaisdokumentin nimi. Minkä linnun tieteellinen nimi on Asio otus. Ant ti J. Am mat tik ork eak oul uje n reh tor ine uvo sto 6. Missä sijaitsee Hiidenportin kansallispuisto. Dan ske Ban k, Ilm arin en ja SEB 7. Ilmastopolitiikka osuu muun muassa elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) tontille, jossa puuhataan teollisuuden energiaveron alennusta. Jok ine n, 10. Aur ing on pin nan ylä puo lel la ole va kaa suk ehä tai gal aks ia ym pär öiv ä alu e, jos sa täh tiä on har vas sa. Syyksi poistumiselleen Ohisalo mainitsi vihreiden eduskuntaryhmän ylimääräisen kokouksen. 10 VIS V 1. 9. Ympäristöministeri Mikkonen on miltei näkymätön. 10 Demokraatti PÄTKÄT NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Huomatkaa meidät! S isäministeri Maria Ohisalo (vihr.) marssi taannoin ulos Kesärannan ilmastokeskusteluista. Sot kam oss a, 4. Sisäministeri Ohisalon velvoitteista suurin osa liittyy poliisiasioihin ja maahanmuuttoon. Sar vip öllö n De_12032020_10.indd 10 4.3.2020 10.52. Ketkä ovat SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtajat. 8. 8. Kun vihreät eivät näy, he keskittyvät pitämään meteliä, jotta heidät huomattaisiin. 10. Aivan kuin päätöksistä tai niiden aikatauluista ei lukisi hallitusohjelmassa sanaakaan. Col um bia in My Arm s 9. 6. Eduskuntaryhmässä oli herännyt hätä ilmastopolitiikan suunnasta. Myös Timo Harakan (sd.) johtama liikenneja viestintäministeriö tähtää päästöttömyyteen. Kuka on ohjannut Helene Schjerfbeckistä kertovan elokuvan Helene. VIIKON MEEMI AFP / Ina Fassbender Niin musta kuin multa niin valkea kuin varsa, se ken tulee viimeiseksi ompi kuolema. 2. Show on ymmärrettävä, koska tärkeimmät ilmastopäätökset tehdään muissa kuin vihreiden johtamissa ministeriöissä. Hoivayhtiö Esperi Care siirtyi luotonantajiensa omistukseen. Suurimman kansainvälisen huomion Suomen poikkeuksellisen kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta kerää pääministeri Sanna Marin (sd.). Vas tau kse t: 1. 3. Koronavirus on tuttu, mutta mitä sana korona voi tarkoittaa avaruudesta puhuessa. Kun ing ata r Elis abe t II 2. Muut kuin vihreät ovat epäilleet, että taustalla oli perinteinen julkisuushakuisuus. Ken ian pre sid ent ti Dan iel ara p Moi 5. 7. 4. Kuka on muodollisesti Kanadan valtionpäämies. Kris tiin a Sal one n ja Ilm ari Nur min en 3. Kuka on kuvassa. Mikä järjestö on Arene. Mitkä ne ovat. Vihreät ovat pitäneet hallituksessa suurinta metakkaa ilmastosta. 5
Jos ulkopuoliset eivät tule sotkemaan, sopimus syntyy tosiaankin vaivihkaa. Ay-jäsenyys ei ole vain työnantajaa vastaan vaan myös esimerkiksi työtapaturman takia. Ja selkävoittoja ei kannata yrittää. Kokouksiin pääseminen on viikon kohokohtia. Miten. Mikä vapaaajattelussa kiehtoo. Vaaniva pohdiskelija Vahva järjestäytyminen on edunvalvonnan a, b ja c, sanoo Jape Loven. Kyllä, muun muassa journalisteille ja OAJ:lle. Siksi se on helpompaa. Itse pohdiskelen asioita vähän samalla tavalla. Ja kun järjestäytyminen on huippuluokkaa, työnantaja tietää, että tarvittaessa löytyy myös järjestövoimaa. Esimerkiksi vapaa-ajattelijoiden kansainvälinen kattojärjestö moittii Suomea uskonnottomien epätasa-arvoisesta kohtelusta. Olen pitkällä sairaslomalla murtuneen jalkani takia. Meillä ahtaajilla on työnantajan kanssa erittäin hyvä neuvottelukulttuuri. Vasta kaukana järjestäytymisen jälkeen tulee solidaarisuus, että ihminen voi luottaa, että hänestä pidetään huolta. Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva ja Timo Sparf LUOTTAMUSTEHTÄVISSÄ KIEHTOO TASA-ARVON JA OIKEUDENMUKAISUUDEN AJAMINEN. Jos tilanne menee hankalaksi, tavallisella ihmisellä ei ole resursseja taistella kansainvälisiä terveysjättejä vastaan, mutta ammattiliitolla on. Olen kokeneempi työmarkkinoiden edunvalvonnassa. Voimaeläimesi on tiikeri. Ja tarvittaessa tiikeriltä toki löytyy voimaa nopeaan toimintaan. Kumpi on helpompaa, kuntapolitiikka vai ay-toiminta. Sen eteen meillä on tehty paljon töitä. Miksi. Olen painottanut järjestäytymisen merkitystä. Heti armeijan jälkeen liityin Vapaa-ajattelijoiden liittoon. Olin jo lapsena uskontokriittinen. De_12032020_10.indd 11 4.3.2020 10.52. 11 Demokraatti Olet käynyt eri liittojen tilaisuuksissa puhumassa järjestövaikuttamisesta. Nyt olen sen liittovaltuuston jäsen. Olennaista on muistaa, että asiat riitelevät, eivät ihmiset. Kaikenlaisissa luottamustehtävissä kiehtoo taMikä meno Jape Loven, ahtaaja, ay-aktiivi ja kuntapoliitikko. sa-arvon ja oikeudenmukaisuuden ajaminen. Tavoittelemme yhdenvertaista kohtelua kaikille. Se yleensä kostautuu myöhemmin. AKT solmi sopimuksen vähän vaivihkaa. Tiikeri ei aja saalista, vaan vaanii sitä
Ensinnäkin viitataan naisten yksipuoliseen rooliin synnyttäjinä ja äiteinä, vaikka valinta on vapaaehtoinen. PUOLUSTUSMINISTERI ANTTI KAIKKONEN (kesk.) kertoi jo viime kesänä haluavansa selvittää, olisiko naisten kansalaispalvelukselle tilausta. Korjataan räikeä vääryys MAANPUOLUSTUS EI OLE ENÄÄ RAATTEENTIELLÄ RYNNIMISTÄ. N uoret suhtautuvat aiempaa myönteisemmin nykyiseen asevelvollisuusjärjestelmään, kertoi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) julkaisema haastattelututkimus tammikuussa. 12 Demokraatti Kirjoittaja on Demokraatin va. Maanpuolustuskaan ei ole enää Raatteentiellä rynnimistä. Tämän sanominen herättää usein nykysysteemin puolustajissa ainakin kahdenlaisia puolustusreaktioita. Toiset taas siirtävät maalitolppia alleviivaamalla vaikkapa naisten pienempää palkkaa. Kaikki sukupuolisidonnaiset yhteiskunnalliset ja rakenteelliset vääryydet tulee tietystikin poistaa. Eduskuntapuolueiden työryhmä ryhtyy keväällä selvittämään kansalaispalvelusta. Se pohtii myös kutsuntojen ulottamista naisiin. Vain vähän kärjistäen voi sanoa, että entistä ahdistuneempia miehiä entistä huonommin huonommin liikuntavalmiuksin pakotetaan armeijaan kokeilemaan kestävyyttään. päätoimittaja. Tuolloin ministeri sanoi, että hänen ajattelussaan palvelus voisi olla kenties kahden tai kolmen kuukauden mittainen ja se koskisi kaikkia varusmiesikäluokan naisia. Maavoimien komentaja Petri Hulkko nimesi Ylen haastattelussa mielenterveyteen liittyvät haasteet suurimmiksi keskeyttämisen syiksi. Laki elää ja muuttuu, kuten muutkin asiat elämässä. MIKÄÄN REUNAHUOMAUTUS tai maanpuolustuksellinen argumentti ei poista tosiasiaa siitä, että pakollinen asepalvelus miehille on Suomen suurin sukupuolisyrjinnän muoto. Kun vuonna 2018 vain alle 60 prosenttia alle 25-vuotiaista halusi säilyttää yleisen asevelvollisuuden, vuonna 2019 nykyjärjestelmää kannatti yli 80 prosenttia nuorista. Samalla varusmiespalvelus jää suorittamatta jo joka kolmannelta nuorelta mieheltä nykyisissä ikäluokissa, ja määrä on ollut kasvussa viime vuosina. Se mikä on lakiin kirjoitettu, ei tarkoita milloinkaan ehdottomasti sitä, että asia on moraalisesti oikein ja perusteltu ja ikuisiksi ajoiksi kiveen hakattu. Heistä alle tuhat on naisia. De_12032020_12.indd 12 4.3.2020 11.00. Olisi jo aika, että tämäkin vääryys poistuisi Suomesta, tasa-arvon mallimaana pidetystä esikuvasta. Komentaja Hulkko sanoi Ylen haastattelussa, ettei linnoittaudu puolustamaan nykyjärjestelmää, mutta huomauttaa, etteivät muun muassa petipaikat kasarmeilla riitä kaikkia miehiä ja kaikkia naisia velvoittavaan palvelukseen. Ja kyllä, vaikkei tätäkään pitäisi joutua erikseen sanomaan, olen itse suorittanut aseellisen palveluksen. Varusmiehille tehdyissä keskeyttämiskyselyissä kärkeen puolestaan nousivat selvällä marginaalilla fyysiset syyt. Selvitettäviin asioihin kuuluu ministerin mukaan se, olisiko palvelus naisille pakollinen vai edelleen vapaaehtoinen. Tämä on niin sanottua ”whataboutismia”, jossittelua, jonka mukaan yhdelle vääryydelle ei tule tehdä mitään, ellei toisellekaan tehdä tai, jollei se ole ensin kokonaan hävinnyt. Rane Aunimo rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo analyysi Vakavinta sukupuolisyrjintää harjoitetaan maanpuolustuksessa. Tällä hetkellä varusmiespalveluksen suorittaa vuosittain yhteensä yli 20 000 nuorta aikuista
D-gallup: Tulisiko turkistarhaus kieltää. De_12032020_12.indd 13 4.3.2020 11.00. Jos kotimaista tuotantoa ei olisi, niin se todennäköisesti siirtyisi muihin maihin, missä eläimiä voidaan kohdella huonosti. Nopeita ratkaisuja ei ole syytä tehdä. KYLLÄ Jo kolmetoista Euroopan maata on tehnyt päätökset täyskiellosta. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Muovin käytölle joku roti G ra fii kk a: iS to ck / Lä hd e U ni ve rs ity of O xf or d, W W F Muovijätettä syntyi vuonna 2010 270 miljoonaa tonnia (vuoden 2010 tuotanto ja aikaisempien vuosien tuotanto). EI Turkisteollisuudessa on suuri määrä yrityksiä ja työpaikkoja, joita ei ole hetkessä korvattavissa. JUKKA GUSTAFSSON SDP:n kansanedustaja EI Ajatus on kaunis, mutta en lähtisi totaalikieltoihin. Nimittely Fasisti, kommunisti vai jotain väliltä. Maailman merissä on muovijätettä yli 150 miljoonaa tonnia (2020). NOUSUSSA LASKUSSA JOHANNA OJALA-NIEMELÄ SDP:n kansanedustaja SEPPO ESKELINEN SDP:n kansanedustaja EI Ala työllistää 20 000 työntekijää ja toiminta on hyvin säädeltyä. Muovipillin hajoamiseen menee 200 vuotta. Tupakantumppi on yleisin muoviroska kaikilla maailman merillä. Samalla on tärkeää huolehtia ihmisten koulutuksesta, työllisyydestä ja tulevaisuudesta. Mereen päätyi muovijätettä 8 miljoonaa tonnia vuonna 2010. Markkinat hoitavat tarhauksen lopettamisen itsestään. Teksti Rane Aunimo Ei! NIINA MALM SDP:n kansanedustaja EOS Turkistarhaus on itselleni vaikea ja vielä kesken oleva asia. Sen hajoaminen kestää viisi vuotta. Työllisyysvaikutus, välilliset ja välittömät, liikkuu tuhansissa. Yhteisöllisyys Korona ja muut taudit ajavat ihmiset koteihinsa ja yleisötapahtumien järjestäjät epätoivoon. 3/5 MIKKEL NÄKKÄLÄJÄRVI Demarinuorten pj. En kannata teollisuuden alasajoa. Some on nyt täynnä ihmisten lokerointia. Olennaista on parantaa eläinten olosuhteita
De_12032020_14.indd 14 3.3.2020 13.07. Elinkeinoelämän keskusliiton entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen arvioi, että ”työnantajat hakivat mattoon heittoa vastapuolesta, mutta lopputulos oli pystypaini”. Voittiko kukaan vai oliko tulos win-win. On puhuttu kikylogiasta ja ideologiasta. 14 Demokraatti ILMIÖ Työmarkkinakierros on ollut lakkojen ja työsulkujen värittämä
15 Demokraatti Kikylogia ja ideologia Teksti Heikki Sihto / Kuvitus Emilie Uggla T avallista takkuisemmat työsopimusneuvottelut ovat lähes ohi vientiteollisuuden osalta. Paljon kipuilua aiheuttanut kiky, 24 tunta palkatonta työtä, poistui, joskin työantajien näkemyksen mukaan se vain vaihtui muunlaisiin työaikaratkaisuihin. Tätä esitti muun muassa SAK. Ehkä myös testattiin ammattiyhdistysliikkeen toimintakykyä, Aalto pohtii. Laatusen mielestä De_12032020_14.indd 15 3.3.2020 13.07. Näin arvioivat muun muassa Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto. Kikyn vaikeus tiedettiin jo ennen neuvotteluja. – Taustalla saattoi olla poliittisen tilanteen muutos. ”Osakeskitetty” ei kelvannut työnantajille. Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen twiittaili sopimuksen syntymisen jälkeen: ”Kiky se jatkuu uudessa ja entistä ehommassa muodossa. Kiitos kaikille.” Kikyä tai ei, kierroksesta olisi tullut joka tapauksessa poikkeuksellisen vaikea. Kiky sitten vielä nosti kierroksia lisää, Riku Aalto sanoo. Aallon mielestä työnantajien lähtökohdasta viesti jo se, että heille ei kelvannut kikyn erottaminen muista asiosta erikseen ratkaistavaksi. Jyri Häkämies aikoinaan sanoi, että matsi ammattiyhdistysliikkeen kanssa kannattaa ottaa heti hallituskauden alussa. Työnantajat ehkä laskivat, että nyt on aika iskeä ammattiyhdistysliikkeeseen, kun Sipilän hallituksen aikana vaikuttamisväylänä oli politiikka. Heidän mielestään jo neuvottelujen alussa oli ilmassa, että nyt otetaan ammattiyhdistysliikkeestä mittaa. – Työnantaja oli sellaisella asenteella liikkeellä, että tästä tehdään ammattiyhdistysliikkeelle mahdollisimman hankalaa. Tosin AKT teki sopimuksen lähes vaivihkaa, ilman draamaa tai lakkouhkaa. Tästä kertoo Aallon mukaan muun muassa Björn Wahlroosin ja Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen ulostulot. Lasse Laatunen jakaa Aallon näkemyksen työnantajien toiminnan taustoista
Näin ei saa olla. Samoin valtakunnansovittelijan toiminnan arvostelu neuvottelujen ollessa vielä kesken, Helle lataa. Helle ei yllättynyt, kuinka tuskaista oli saada neuvottelusopimuksia vientiteollisuuden aloille. Tässä valossa meidän toimintamme oli tälle vain jatkoa. Olennainen osa sitä on kikyn vaihtuminen uusiin työaikaratkaisuihin. Hän sanoo parin seuraavan vuoden vasta näyttävän, miten sopimus käytännössä toimii. Kyse ei ollut sen kummemmasta ideologiasta. – Sopimuksiin tarvitaan uusia joustoelementtejä. – Työnantajat ilmeisesti tuossa vaiheessa totesivat, että tämän jälkeen kikyn ajaminen uusiin sopimuksiin menee liian vaikeaksi. Palkkaratkaisun taso meni kipurajoille, Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle arvioi. Huonompina aikoina työllisyys on Suomessa usein ainoa joustava elementti. – Kiky jäi osin toisarvoiseksi, kun ay-puoli teki järjestöja yleispolitiikkaa. Mutta siihen hänen mielestään syyllistyivät myös työnantajat. Työnantajat aloittivat tavoitteidensa ja vastapuolen näkemysten myllyttämisen julkisuudessa jo viime keväänä. Hän tiesi kikyn aiheuttavan ylimääräistä vääntöä. Helle listaa niistä muun muassa työntekijöitä koskevan paikallisesti sovittavan 170 tunnin lisätyöajan ja toimihenkilöitä koskeva mahdollisuus lisätä työaikaa työnantajan direktiivillä. Työnantajien kiky-tarina muuttui neuvottelujen edetessä, kun sopimus sopimukselta ilmaiset työtunnit poistuivat. Me emme esimerkiksi tavoitelleet työehtojen heikennyksiä, vaikka näin väitettiin. 16 Demokraatti D-ILMIÖ työnantajat luopuivat Sipilän hallituksen kaudella keskusjärjestötason neuvotteluista ja ”hyppäsivät hallituksen jalaksille”. Työnantajien kiky-rintaman huojunta näkyi siinä, että sopimuskierroksen niin sanottua yleistä linjaa ei tahtonut löytyä, vaikka monelle alalle oli jo saatu sopimus. Samanlainen näkemys on myös vastapuolella. Työmarkkinaneuvotteluihin kuuluu, että heti alussa pöytään tuodaan monenlaisia esityksiä. Helle pitää työnantajien syyttelyä ja mustamaalausta pahimpana työmarkkinapopulismina. Se mikä yllätti, oli työntekijäpuolen poikkeuksellisen kovat toimet. De_12032020_14.indd 16 3.3.2020 13.07. RIKU AALLON mielestä on turha pohtia, ketkä ovat työmarkkinakierroksen häviäjiä tai voittajia. Aallon mukaan työnantaja toi neuvotteluihin useita uusia esityksiä kuten lakko-oikeuden rajoittamisen ja jäsenmaksuperinnän lopettamisen. Riku Aalto myöntää, että työmarkkinakierroksella käytiin poikkeuksellista julkisuuspeliä. – Työmarkkinakierroksella sopimusten sisältö aina muuttuu, Aalto sanoo. Helle painottaa, että Teknologiateollisuuden neuvottelutavoite oli turvata erilaisissa tilanteissa toimivien vientiyritysten kilpailukyky ja työllistämismahdollisuudet. AMMATTIYHDISTYSLIIKETTÄ PROVOSOITIIN VOIMAKKAASTI. Tällä kertaa työnantaja esitti muun muassa useita vaihtoehtoisia ratkaisuja kiky-tunneille, Minna Helle sanoo. Riku Aallon mielestä isompi käänne tapahtui vuodenvaihteessa, kun Teollisuusliiton kikyn sisältänyt sopimuspöytäkirja umpeutui. Neuvotteluesitysten vuotaminen ja työnantajan tavoitteiden vääristely oli lähes ennenkuulumatonta. – Neuvottelukierroksen tulos ei ollut työnantajalle ideaali. – Tuntuu, että työnantajien tavoitteiden vääristelyllä haluttiin tehdä ammattiyhdistysliikkeen jäsenhankintakampanjaa. – Ammattiyhdistysliikettä provosoitiin aika voimakkaasti. Vaikka kikyt ovat useimmista sopimuksista poistuneet, on tilalle tullut uusia työaikaratkaisuja
Pron puheenjohtaja Jorma Malinen kertoi neuvottelujen vaikeuksista Iltalehden haastattelussa, missä hän kuvasi neuvottelukevättä poikkeuksellisen hankalaksi ja työnantajapuolen tavoitteita ja toimintaa neuvottelupöydissä härskimmäksi kuin koskaan aikaisemmin. VALTAKUNNANSOVITTELIJA Vuokko Piekkala sai etenkin neuvottelukierroksen alussa kovaa kritiikkiä työntekijäpuolelta. Esimerkiksi Lasse Laatunen ihmettelee, olivatko Piekkalan TeknoTYÖMARKKINAJOHTAJAT JOUTUVAT AHTAASEEN RAKOON, JOS PÄÄTÖKSILLE PITÄÄ AINA SAADA SIUNAUS EK:LTA. Luottamus keskeisten työnantajaliittojen kanssa on heikentynyt. Liitolla on neuvoteltavana 75 työja virkaehtosopimusta. Häntä pidettiin jopa puolueellisena. Nyt odotamme, onko seuraava neuvottelukierros on yhtä vaikea kuin tämä, Malinen sanoi Iltalehdessä. – Nyt pöytään tuotiin heikennyslistoja, joita työntekijäpuolella on vain harva nähnyt työhistoriansa aikana. De_12032020_14.indd 17 3.3.2020 13.08. 17 Demokraatti Vähemmän maltillista oli meno muun muassa Ammattiliitto Pron neuvottelupöydissä
18 Demokraatti D-ILMIÖ logiateollisuudelle ja Teollisuusliitolle tekemät kaksi ensimmäistä sovintoesitystä hänen vai edeltäjänsä Minna Helteen tekemiä. Osa Piekkalaa arvostelleista pohti myös koko sovittelujärjestelmän päivittämistä. Esimerkiksi Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kehui valtakunnansovittelijan panosta kemianteollisuuden sovun löytymisessä. – Kyllä mekin haluamme hyviä julkisia palveluita ja että palkkaus vastaa koulutusta. Hyvinvointia ei ole ilman vientiä, Helle muistuttaa. Onneksi meillä on pitkä sopimisen kulttuuri ja kaikesta huolimatta hyvät neuvotteluvälit. Silloin on aivan oikein lähettää neuvottelijat tekemään kotiläksyjä, Riku Aalto sanoo. Helle pohtii, miten jatkossa työmarkkinakierroksilla käy, jos luottamus neuvottelujärjestelmään rapautuu. Aallon mielestä neuvotteluosapuolillakin on syytä katsoa peiliin, jos valtakunnansovittelijan toimistossa ei saada tulosta aikaiseksi. Ei voi välttyä ajatukselta, että sillä yritettiin vaikuttaa keskeneräisten neuvottelujen lopputulokseen. – Se oli ala-arvoista. – EK:n jäsenliitot päättävät ja koordinoivat neuvotteluja itse. – Tätä pitää tarkkaan miettiä, kun summaamme mennyttä neuvottelukierrosta ja sen oppeja. ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO ”irtisanoutui” keskitetyistä sopimuksista jo vuosia sitten. Tämäkin kierros oli jälleen liittokierros, vaikka moni epäili EK:n vetelevän naruja neuvottelujen taustalla. De_12032020_14.indd 18 3.3.2020 13.08. Neuvottelukierroksen edessä Piekkalan toiminta sai myönteistä palautetta. Helle pitää Teknologiateollisuuden neuvotteluissa hyvänä sitä, että yleinen palkkalinja löytyi ja että se on tähän saakka pysynyt myös muilla aloilla. TYÖNANTAJAT HYPPÄSIVÄT SIPILÄN HALLITUKSEN KAUDELLA HALLITUKSEN JALAKSILLE. – Ei ole sovittelijan vika, jos neuvottelijat tulevat sovitteluun kädet pystyssä ja salkut täynnä vaatimuksia. Samalla pitäisi muistaa, että julkisen sektorin palkkaratkaisuilla on vaikutusta myös Suomen kilpailukykyyn ja vientiteollisuuden toimintaedellytyksiin. Kummallakin osapuolella on tässä tarvetta katsoa peiliin. Helle, edellinen valtakunnansovittelija ennen Piekkalaa, kritisoi kovasanaisesti valtakunnansovittelijan arvostelemista. Hän toivoo, että julkiset alat pysyvät samassa palkkalinjassa vientiteollisuuden kanssa. Uskon toimivan yhteistyön ja yhteisen tahtotilan taas löytyvän, kun tässä pöly vähän laskeutuu. Hänen mukaansa työnantajat eivät kaipaa keskitettyjen ratkaisuiden paluuta. Tilanne on kohtuuton, jos ei ole yhteistä näkemystä yhdestäkään asiasta. Minna Helle ihmettelee tällaista näkemystä. On luonnollista, että liitot tekevät yhteistyötä neuvottelujen aikana. Samalla tavalla työntekijäpuolen liitot koordinoivat keskenään neuvotteluja
Yksi näistä harvinaisuuksista on autoja kuljetusala, jonka työehtosopimukset sovittiin kaikessa hiljaisuudessa työntekijäja työnantajaliittojen kesken ilman ulkopuolista apua. Työnantajat tarttuivat tarjoukseen. Juha Sipilän (kesk.) hallitus rakensi kilpailukykysopimusta ja siihen liittyivät 24 tunnin palkattomat lisätyötunnit. Riku Aalto näkee neuvottelujen tulevaisuuden hieman Hellettä pessimistisemmin. – Kun kiky-tunteja ei ollut rasitteena, niistä ei tarvinnut keskustella tälläkään kertaa, Piirainen sanoo. Työnantajat ymmärsivät tuolloin, että kiky-tunneista luopumalla säästyttiin monelta harmilta, Piirainen huomauttaa. – Jos työnantajien tavoite on päästä eroon sopimusyhteiskunnasta, niin haluavatko he eroon myös esimerkiksi yhdessä sovitusta ansiosidonnaisesta eläkejärjestelmästä. – Mielestäni Rinne toimi pääministerin virkavelvollisuuden mukaisesti puuttuessaan Postin tilanteeseen. Näin ollen ratkaisu noin 36 000 työntekijää koskettavista kolmevuotisista työehtosopimuksista kuormaja linja-autoaloille, huoltokorjaamoille, terminaaleille, linja-autoasemille sekä säiliöautoja öljytuotealalle helmikuun puolivälin kieppeillä oli merkittävä ponnistus. De_12032020_14.indd 19 3.3.2020 13.08. Tälläkin neuvottelukierroksella niin työntekijäkuin työnantajapuolikin on vakuuttanut haluaan käydä neuvottelut ilman poliitikkojen sekaantumista niihin. Mihinkään AKT:n noin 20 työehtosopimuksesta ei sisältynyt kiky-tunteja. – Työnantajat ovat ymmärtäneet, että vaikka nämä parannukset maksavatkin jonkin verran, niillä saadaan sairauspoissaoloja ja työtapaturmia vähennetyksi. Hänen mielestään EK:n tulevat toimet pitkälti ratkaisevat, millainen on työmarkkinaneuvottelujen jatko. AKT kysyi jo hyvissä ajoin viime vuoden puolella, löytyisikö työnantajapuolelta valmiutta hakea ratkaisua uusista työehdoista neuvotellen. Miten ihmeessä tämä on ollut mahdollista. Samaa taktiikkaa on noudatettu myös nyt. Ja sitähän löytyi, eikä Bulevardin ovelle ole hakeuduttu. Aalto näkee, että työmarkkinajohtajat joutuvat ahtaaseen rakoon, jos päätöksille pitää aina saada siunaus EK:lta. Tällainen iso kokonaisuus toimi niin, että valitaan siitä vain itselle sopivat asiat. AKT:ssa on jäseniä noin 45 000. Vuoden 2022 palkkaratkaisusta neuvotellaan osapuolten välillä myöhemmin erikseen. Postin tapaus osoitti, että työnantajajärjestöille politiikka oli tärkeämpää kuin työmarkkinapolitiikka eli lakkojen lopettaminen, Laatunen sanoo. Autoja kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n puheenjohtaja Marko Piiraisen palaa kolmen vuoden päähän. Suomessa on huonoja kokemuksia siitä, että poliitikot sekaantuvat työmarkkinaneuvotteluihin. Tukilakot, järeimpänä satamien, uhkasivat pysäyttää koko yhteiskunnan. Aalto pitää huonona yhdistelmää, missä hänen näkemyksensä mukaan EK tiukasti ohjailee käytäviä neuvotteluja ja samalla pyrkii kierros kierrokselta siirtämään niitä ensin liittotasolle, sitten yrityskohtaisiksi ja lopulta mahdollisesti henkilökohtaiselle tasolle. Kokoomuksen vuoden 2007 Sari Sairaanhoitaja –kampanja on ehkä Suomen kansantalouden kallein vaalikampanja. AKT:n hallinto päätti kokeilla kepillä jäätä ja ehdottaa keskeisille työnantajaliitoille kuten Autoliikenteen työnantajaliitto ALT:lle neuvotteluja – mutta kiky-tunneista ei sitten keskusteltaisi sanallakaan. Palkat nousevat kahtena ensimmäisenä vuotena 3,6 prosenttia. Tästä huolimatta Antti Rinteen toiminta Postin tapauksessa saa kehuja Lasse Laatuselta. Se tulee pitkässä juoksussa edullisemmaksi. TYÖMARKKINANEUVOTTELUJEN SIVUJUONNE, järeä, oli Postin neuvottelut ja niihin osaltaan liittynyt pääministeri Antti Rinteen ero. Piirainen on iloinen myös siitä, että tekstikysymyksissä työntekijät saivat vietyä eteenpäin parannuksia työssäjaksamiseen ja työturvallisuuteen. AKT sai neuvotelluksi niin sanottua yleistä linjaa paremmat ratkaisut. Sieltä löytyy vastaus. 19 Demokraatti Temppu ja miten se tehtiin Teksti Marja Luumi HARVA TYÖMARKKINAJÄRJESTÖ on onnistunut tällä liittokierroksella välttämään käynnin Bulevardilla eli valtakunnansovittelijan toimistolla. – Työnantajat saivat vastineeksi työrauhan satamissa kahdeksi ja autoliikenteessä kolmeksi vuodeksi eli ei lakkoja, työsulkuja tai niin sanottuja työmarkkinahäiriöitä. Työntekijät onnistuivat saamaan yli yleistä linjaa paremmat palkankorotukset ja tekstikysymyksetkin etenivät suotuisasti
Eurosta lähtö ei olisi kuitenkaan Mäkysen mukaan vaihtoehto pienelle vientitaloudelle. Vaikka Mäkynen tiesi, että kansanedustajan työ on kiireistä, hän on yllättynyt, miten jatkuvaa asioiden tulva on. Keltanokkaedustaja nappasi vaikuttavat valiokuntapaikat, lakija talousvaliokunnan jäsenyydet ja varajäsenyyden suuressa valiokunnassa. Tiistaina SDP:n eduskuntaryhmällä oli ylimääräinen kokous. Se johtaa näivettymiseen ja ennen kaikkea julkisten palvelujen hitaaseen heikkenemiseen ja sen myötä meidän erittäin tehokkaan ja korkean työllisyyden takaavan ja taloudellisesti järkevän pohjoismaisen hyvinvointijärjestelmämme heikentämiseen. – Tilanne yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on vaikea jo nyt. Mäkynen piipahti kokouksesta oikeuskanslerilla tarkastuttamassa kansanedustajan valtakirjansa. Mäkynen valittaa, että EU:n kasvuja vakaussopimus säätelee keinotekoisilla rajoilla valtion velkaja BKT-suhdetta. Kaikista vaativinta on poimia ne, joilla on oman työn kannalta merkitystä ja joilla pystyy edistämään valitsemiaan asioita. – Suomen kaltaisten vauraiden maiden, joilla on vahva vientisektori, elinkeinoelämä ja hyvinvointivaltio, pitää pystyä tekemään oppivelvollisuusiän nostamisen ja hoitajamitoituksen kaltaisia investointeja. Syntyi Marinin hallitus ja Mäkysen arki eduskunnassa alkoi pyöriä normaalisti. Rinne kertoi jättävänsä eronpyynnön. Siellä on samoja asioita, joita hän jo hallitusneuvotteluissa oli käsittelemässä. Tutkimusja kehityssatsaukset, varsinkin julkiset, ovat pienentyneet koko 2010-luvun. Samalla tuottavuus sakkaa, mikä on hyvinvointivaltion rahoituksen kannalta kaikkein merkittävin asia. – Tällaiset ”pienet asiat” sitä sattuivat omalle kohdalle, Mäkynen summaa ensimmäistä kansanedustajapäiväänsä. pöytäkirjaan. – Ensisijaisesti pitäisi katsoa euroalueen sääntöjä ja sitä, miten julkisia ja yksityisiä investointeja mahdollistetaan, hän esittää. MÄKYSEN MUKAAN euroalueen rakenteet ja ennen kaikkea eurooppalainen taloussääntely eivät tällä hetkellä tue sosialidemokraattisen hyvinvointipolitiikan tekemistä. – TUNTUU, ETTÄ oikein voimansa ja aikan sa käyttäessään vaikuttaminen on hallituspuolueessa mahdollista, Mäkynen toteaa eduskunnan kuppilassa. Mäkynen painottaa, että nyt tarvitaan etenkin satsauksia koulutukseen ja tutkimukseen. Sitä hän työsti toimiessaan Demarinuorten poliittisena sihteerinä. Seuraava asiakohta on ilmoitus valtioneuvoston eronpyynnöstä. Mäkynen aloitti vaikuttaminen jo kesän hallitusneuvotteluissa, joissa hän istui oikeusvaltion kehittäminen -työryhmässä. – Valtion velka nähdään pahana riippumatta siitä, otetaanko sitä sen takia, että tehdään syömävelkaa vai investoidaanko infraan, elinkeinoelämän edellytyksiin tai sosiaalija terveyspalveluihin, joilla ihmisten työurat pitenevät ja talouden näkymät pidemmällä ajalla kehittyvät, hän suree. Helmikuussa hänet valittiin SDP:n varaedustajaksi sosiaaliturvauudistusta valmistelevaan komiteaan ja jäseneksi Kelan valtuustoon. Teksti Johannes Ijäs / Kuva Nora Vilva O n tiistai 3.12.2019. – Siinä korkeintaan hallituskausittain tarkastellaan julkisen talouden tasapainoa eikä pitkän aikavälin kestävyyttä. Maanantai-iltana SDP:n puoluehallitus on ollut koolla keskustan puheenjohtajan Katri Kulmunin ilmoitettua, ettei hänellä ole luottamusta pääministeri Antti Rinteeseen (sd.). Suomen sopeutuminen euroalueeseen on siis Mäkysen silmissä tarkoittanut käytännössä sitä, että perspektiiviämme lyhennetään ja hyvinvointivaltion kehitys vaikeutuu. Euro luo vientiedellytyksiä. – Kyllä minä mietin, että mihin ihmeen tilanteeseen tässä on joutumassa, ollaanko hallituspuolueessa vai päädytäänkö lopulta oppositioon, Mäkynen muistelee. – Koko ajan täytyy olla hereillä. Perimmiltään ongelma menee EU:n perussopimusten tasolle. Suuri valiokunta tuo talousja työllisyysasioihin Eurooppa-ulottuvuuden. 20 Demokraatti ARKADIANMÄELTÄ Mäkynen aloitti, hallitus erosi Keltanokka nappasi eduskunnan merkittäviä vaikutuspaikkoja. Talousvaliokunnassa taasen työstetään Vaasan vaalipiirin kannalta merkittävää elinkeinopolitiikkaa. Onhan Mäkynen SDP:n yleisturvaeli sosiaaliturvamallin pääarkkitehti. Matias Mäkynen (sd.) Vaasan vaalipiiristä aloittaa unelmaduunissaan kansanedustajana Jutta Urpilaisen (sd.) siirryttyä EU-komissaariksi. Mäkynen kokee lakivaliokunnan tärkeäksi. Viestejä ja kutsuja tulee koko ajan. 2000-luku onkin eletty maassamme lyhytjänteisen talousajattelun ja hitaan näivettymisen aikakautta. Tästä puhutaan aivan liian vähän. Ne maksavat aikanaan itsensä takaisin ja edistävät hyvinvointia ja työllisyyttä. Nimitykset eivät ole sattumia. Ikimuistoinen päivä tiivistyy eduskunnan täysistunnon 3.12. Mäkynen näkee EU:n kasvuja vakaussopimuksen pönkittävän Suomessa esimerkiksi kokoomuksen lyhytnäköistä politiikkaa. Siinä kerrotaan Mäkysestä tulleen uusi kansanedustaja. De_12032020_20.indd 20 3.3.2020 14.20
– Heillä ei ehkä ole käytössä kaikea tietoa hallituksen valmistelusta, työllisyystoimista ja niiden vaikuttavuudesta, Mäkynen sanoo mutta lisää neuvoston viestin sinänsä olevan ymmärrettävä ja vakavasti otettava. Mäkysen mukaan etenkin nopeasti itsensä rahoittavia investointeja kannattaisi tehdä vaikka velkarahalla. – Aika kriittisesti suhtaudun, että tuottavia yrityksiä käytetään tällaisessa tilanteessa. Talouspolitiikan arviointineuvosto on katsonut, että tulevaisuusinvestointien rahoittaminen rahoitusvarallisuuden myynnillä on kyseenalaista. Vähän oli ekalla kertaa opettelemista. – Vanhempainvapaan aikana toimitaan lapsen ehdoilla. Turvatakseen investointeja ja hyvinvointivaltiota Mäkynen olisi mieluummin pyrkinyt tasapainoon kahden vaalikauden kuluessa. Hallitus on sen sijaan tekemässä tulevaisuusinvestointinsa valtion omaisuutta myymällä. De_12032020_20.indd 21 3.3.2020 14.20. – Lastenrattaiden kanssa pitää löytää esteettömät väylät ja hissit. Linja on täysin toinen kuin Mäkysellä. Tiedotteessaan hän kertoi halunneensa yhdessä vaimonsa kanssa jakaa vanhempainvapaat puoliksi. MATIAS MÄKYSTÄ on voinut nähdä eduskunnassa välillä myös lastenrattaiden kanssa. Hän oli jo kolmiviikkoisena Suomi-areenassa ja on tottunut olemaan ihmisten keskellä. Mukana on ollut perheen nyt 8-kuukautinen Alvar. Mäkysen vaimo Maria Mäkynen työskentelee Työväen Sivistysliitossa asiantuntijana ja tekee väitöskirjaa. Matias Mäkynen jäi kolmeksi kuukaudeksi vanhempainvapaalle maaliskuun alusta. – Mielelläni pidän Alvaria mukana, hän kulkee paljon meillä kokouksissa ja ihan ympäri Suomea. Mäkynen painottaakin, että hallitus itse on asettanut pallon jalkaansa eli julkisen talouden tasapainotavoitteen vuodelle 2023. Mäkynen on SDP:n Pohjanmaan piirin puheenjohtaja. 21 Demokraatti Mäkynen aloitti, hallitus erosi Matias Mäkynen aikoo saada eduskunta-aikanaan pakettiin oikeustieteen gradunsa. Jutta Urpilaisen tavoin hän aikoo kiertää kerran vuodessa Vaasan vaalipiirin kaikki kunnat. Hallituksen finanssipolitiikkaa se moittii löysäksi
Suomen työelämässä on mielenkiintoinen ristiriita. Iso ongelma on, jos työntekijät eivät jaksa työelämässä eläkkeelle saakka. De_12032020_22.indd 22 4.3.2020 10.00. Alle 45-vuotiailla suurin työkyvyttömyyden syy olivat mielenterveyden häiriöt. 22 Demokraatti Heikki Sihto Toimituspäällikkö heikki.sihto@demokraatti.fi Indeksi Pakko jaksaa Lähes puolet työkyvyttömyyseläkkeiden kasvusta selittyy mielenterveyden häiriöillä. Jos esimerkiksi hoivamenojen kasvua ei saada kuriin, voi edessä olla vaikkapa karsiminen koulutuksesta. Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat maailman onnellisin kansa, ja väestötutkimusten mukaan olemme lisäksi myös terveempiä ja työkykyisempiä kuin koskaan. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä on ollut jo pari vuotta selvässä kasvussa. Yhtälö on huono nuorten kannalta, sillä vanhenevan väestön palvelut, kuten eläkkeet ja sairaanhoito, ovat lakisääteisiä. Käytännössä tämä merkitsee virallisen eläkeiän hivuttautumista kauemmas. Syntyvyyden lasku on romahduttanut arviot tulevien veronmaksajien määrästä. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin vuonna 2019 vuonna lähes 10 prosenttia edellisvuotta enemmän. Miksi tällä talousaiheisella palstalla kirjoitetaan työllisten terveydestä. Siinä epäonnistuminen vaikuttaisi jo lähivuosien taloudenpitoon eli lähinnä palveluiden rahoittamiseen. Samaan aikaan työikäisistä yhä useampi tippuu työelämästä erilaisten vaivojen takia. Suomi on jo rukannut eläkejärjestelmäänsä vastaamaan väestön vanhenemisen haasteita. Ennuste on huolestuttava, kun muun muassa eläkejärjestelmän oletus on, että nelikymppisten työurien pitäisi jatkua vielä yli 20 vuotta. Tärkeää on myös edelleen yrittää vähentää suorittavan työn kuormittavuutta, sillä edelleen suurimmat työkyvyttömyyden syyt ovat selkäja muut tukija liikuntaelimistön ongelmat. Viime viikolla julkaistun Terveystalon potilasaineistoon perustuvan selvityksen mukaan joka neljännellä 40–45-vuotiaalla suomalaisella on yksi tai useampi riskitekijä, joka kasvattaa todennäköisyyttä pitkiin sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on sataa työssä käyvää kohti 137 henkilöä, jotka eivät ole työelämässä. Työelämän laadun parantamisessa on pitkälti kyse johtamisesta, lähinnä työkykyjohtamisesta, kun naisilla toiseksi yleisimmät syyt työkyvyttömyyteen ovat ahdistus ja masennus ja miehillä ahdistuneisuus on neljänneksi yleisin syy. Lähes puolet työkyvyttömyyseläkkeiden kasvusta selittyykin mielenterveyden häiriöillä. Raadollisesti sanottuna: suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee veronmaksajia. Kaupan päälle nuoria vielä uhkaa nykyistä heikompi eläketurva. Kyse on pitkälti samasta asiasta kuin hallituksen työllisyystavoitteessa. Siitä huolimatta työelämässä – tai mahdollisesti laajemmin koko yhteiskunnassa – on jotain vialla, kun ihmiset eivät jaksa töissä. Siksi, että huoltosuhde, veronmaksajien väheneminen ja eläkejärjestelmän ongelmat ovat tekijöitä, jotka jossain vaiheessa elämää vaikuttavat jokaisen suomalaisen talouteen. Ne on pakko järjestää. S uomea vaanii moni iso uhkakuva
SYNTIPUKIN ETSINNÄSSÄ auttaa, jos toinen on vieras, kaukana omasta elämänpiiristä ja ihmisistä, joihin samastuminen on helppoa. Hämmästelen sen nurkan pimeyttä, johon nimiteltyjä maalataan. Natsien mainitsemista seuraa liturgisessa vuorolaulussa kommunismi, Stalin ja vankileirien saaristo. Ihmisiin, joiden sanavarasto ja käytös eivät palvele identiteettien moninaisuutta. Puheet ampumisista ovat askel kohti politiikan loppua. Kun ihmisten välillä ei ole yhteyttä, toinen on toiselle fasisti, natsi, suvakki ja kommunisti. Tili on ansaitusti poliisitutkinnassa. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Keskustelu on kuollut. Verbaalinen Hitler-Stalin-pingis on väittely, jossa edistyy vain kuoppa, jota kaivetaan koko ajan syvemmäksi. Fasismi on syytä tuomita, mutta viholliskuvien luominen on eri asia kuin aatteesta irtisanoutuminen. Radikaaleinta olisi tutustua ihmiseen, jota ei lainkaan ymmärrä. Kauas historiaan ei tarvitse mennä, projektio on arkinen ilmiö. Kiinnostavinta juuri nyt ovat ihmiset, jotka kutsuvat toisiaan fasisteiksi, natseiksi ja kommunisteiksi. Vihollisuuteen kätkeytyvä psykologinen projektio, ihmismielen tapa suojautua omalta pimeydeltään, on vaarallinen laji. Tässä kohtaa on tapana pelata natsikortti ja kertoa kuinka III valtakunta löysi omat pelkonsa juutalaisista ja toteutti mittakaavaltaan teollisen kansanmurhan. Ilman pelkoa ja vihaa tai oletusta valmiiksi jaetusta, yhteisestä kielestä. Si m o Al as ta lo sim o. Vierauden tunne on molemminpuolinen. Jos pimeys muuttaa pysyvästi muihin ihmisiin, oma varjo on siirtynyt kuskin paikalle. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Jos pimeys muuttaa pysyvästi muihin ihmisiin, oma varjo on siirtynyt kuskin paikalle. De_12032020_22.indd 23 4.3.2020 10.00. Autoilevat lihansyöjät löytävät syyn nurkan takana olevaan tuhoon Kallion ja Punavuoren pyöräilijöistä. NATSIT JA KOMMUNISTIT V iime vuosisadan ideologisista juurista versoo uutta lehteä kuin puista Helsingin maaliskuussa. En väitä, että he olisivat oikeassa. Jotkut ovat aidanneet itsensä menneisyyden poliittisiin leireihin vapaaehtoisesti. 23 Demokraatti Liberaalit kaupunkilaiset sijoittavat varjonsa maakuntien autoileviin lihansyöjiin ja perussuomalaisiin. ON OIREELLISTA, että Dellinger-kohun kauhistelu kohdistui tilin ylilyönteihin, ei vihaan, joka ampumisjuttuja ruokkii. Tilalla on rintama ja kysymys siitä paljonko vihaa ja pelkoa on tarpeeksi. Dellinger oli perustanut Twitter-tilin, jossa ei tyydytty nimeämään ympäröivää fasismia vaan unelmoitiin avoimesti fasistien ampumisella. Vasemmistoliiton maakuntaosaston toiminnanjohtaja Misha Dellinger erosi hiljattain tehtävistään. Trollitilillä puettiin sanoiksi rautasaappaan kaikua, jota vihan sanat kantavat mukanaan. Somessa suursotien aatteellisia siemeniä on havaittu kommunismista fasismiin ja natsismiin
Kuinka Yhdysval loissa päästiin tällaiseen tilanteeseen. Bernie Sanders, Yhdysvaltain se naattori Vermontin osa valtiosta ja ylpeä sosialisti, voitti kan sanäänestyksen kaikissa kolmessa en simmäisessä esivaalissa, Iowassa, New Hampshiressa ja Nevadassa. Hänen kam panjansa ei ole hankkinut varoja miljar dööreiltä tai keskittynyneen yksityisen vallan edustajilta, kuten lääkeyhtiöiden, asevalmistajien, finanssialan tai fossiilis ten polttoaineiden lobbausryhmiltä tai niin sanotuilta Super PACeilta eli poliit tisen toiminnan komiteoilta, jotka voivat kerätä loputtomasti rahaa anonyymisti. Tämä on ensisijainen syy siihen, miksi Yhdysval lat on äärimmäisen eriarvoinen yhteis kunta, jossa kansalaisilta puuttuu moni niistä sosiaalieduista, kuten ilmainen jul kinen terveydenhuolto ja koulutus, joista muiden länsimaiden asukkaat nauttivat. Hänen suurin esteensä on demokraattinen puolue. 24 Demokraatti YHDYSVALLAT Bernie Sandersilla on mahdollisuus päästä Valkoiseen taloon. H elmikuun 22. Samaan aikaan kun Jeff Bezos tie naa minuutissa kolme kertaa keskimää räisen Yhdysvaltalaisen palkan verran, yhdellä neljästä Yhdysvaltalaisesta ei Sosialismi nousee Yhdysvalloissa Teksti Robert Fonsén, Columbian yliopiston maisteriopiskelija De_12032020_24.indd 24 4.3.2020 9.57. päivä oli Yh dysvaltain politiikassa his toriallinen. Tähän ei ole kyennyt kukaan ehdokas ennen häntä, ei demokraattisessa eikä republikaanisessa puolueessa. Tämä murskavoitto vahvisti Sandersille paikan esivaalien vahvim pana ehdokkaana. Tutkimusten mukaan 90 prosentin varmuudella ehdokas, jolla on eniten ra haa, voittaa riippumatta poliittisesta puo lueesta, osavaltiosta tai ehdokkaasta. Poliitikko, joka pystyy nostamaan eniten rahaa sieltä, mistä sitä löytyy eli Yhdysvaltain eliitiltä ja keskit tyneen yksityisen vallan lobbausryhmil tä, pääsee kongressiin edustamaan niitä tahoja, jotka maksoivat hänen kampan jansa – ei niitä ihmisiä, jotka sattuvat asumaan hänen piirikunnassaan. Näiden edellä mainittujen ryhmien rahalliset resurssit ovat yleisesti ol leet se tekijä, jonka ympärillä poliittiset kampanjat Yhdysvalloissa ovat pyöri neet aina kin viimeisen kolmenkymme nen vuoden ajan. Sanders on ylpeästi julistanut itsensä so sialistiksi, jonka uskottiin varmasti ole van poliittinen itsemurha. Kaikista merkittävintä tässä suorituk sessa oli se, että Sanders on kampanjas saan rikkonut kaikkia Yhdysvaltain po litiikan yleisesti hyväksyttyjä sääntöjä
Puoluekokouksessa puo lueen eliitti voi päättää ehdokkaan, joka tulisi todennäköisesti olemaan Biden tai Bloomberg, joka tulisi todennäköisesti häviämään Trumpille. Puolueen on täytynyt etsiä ryhmiä, jotka eivät ole perinteisesti olleet poliitti sesti aktiivisia, kuten fundamentalistikris tittyjä, etnonationalisteja ja ihmisiä, joi den poliittinen prioriteetti on se, että asei den omistusta ei rajoiteta yhtään. ole vuodessa yhtään lomapäivää ja puo lella keskimäärin vain noin 400 dollaria säästöjä. Bloomberg vastustaa jul kista terveydenhuoltoa, ilmaista koulu tusta, liittoja, ja oikeastaan kaikkia niitä asioita, jotka ovat mielipidetutkimusten mukaan yhdysvaltalaisten mielestä tär keitä. Bloomberg ei edes teeskentele vä littävänsä työväestä, mutta valtamedia Yhdysvalloissa väittää Bloombergin ole van ainoa mahdollisuus voittaa Trump, vaikka mikään data ei puolla tätä. Yhdysvaltalaisista tuntui siltä, että vaikka puolue ja presidentti muuttuivat, ei mikään oikeastaan muuttunut. Richard Nixon oli mo nella tapaa viimeinen New Deal pre sidentti. 25 Demokraatti 90 PROSENTIN VARMUUDELLA VOITTAA EHDOKAS, JOLLA ON ENITEN RAHAA. Vielä muutama kuukausi sitten massamedia ja Demokraattisen puo lueen eliitit olivat täysin vakuuttuneita siitä, että Joe Biden, Obaman varapre sidentti ja tyypillinen korruptoitunut Wall Streetin demokraatti, voittaisi esi vaalit ja kohtaisi Trumpin. Kahdeksan vuotta Bushia ja toiset kahdeksan Obamaa saivat riittää Yh dysvaltain kansalle. Viimeistään vuosien 2007–2009 fi nanssikriisin jälkeen – kun Yhdysvaltain keskiluokka menetti kotinsa ja säästönsä pankeille, jotka olivat tuhonneet talous järjestelmän laittomilla petoksilla ja ris kialttiilla sijoituksilla – yhdysvaltalaiset ymmärsivät, että heitä edustavat insti tuutiot ja poliittinen järjestelmän olivat läpeensä mätiä. Se on tehnyt parhaansa, suu rimmaksi osaksi hyvin tuloksin, murs katakseen ehdokkaat, jotka olivat äänes täjien suosiossa. Ihmisillä oli syy äänestää repub likaaneja. Puolueen johto on pelännyt omia äänes täjiään viimeisen kymmenen vuo den ajan. Trump on vieläkin yllättävän suo sittu, mutta jopa kaikkein konservatiivi simpien arvioiden mukaan Sandersilla on erinomainen mahdollisuus voittaa Trump, parempi mahdollisuus kuin ke nelläkään muulla demokraatilla, vaikka media ja puolueen eliitti haluaisivat äänes täjien uskovan, että Sanders ei ole varteenotettava ehdokas ja hänen kan nattajansa ovat lapsellisia utopisteja. Yhdysvaltalaiset tekevät länsi maista eniten töitä pienillä palkoilla. Demokraattien eliitin ainoa mahdolli suus viedä voitto Sandersilta on puolue kokous siinä tapauksessa, että Sanders ei saa yli 50 prosenttia esivaalien puolue valtuutetuista. Kuten Obama, ei myöskään Trump ole pitänyt lupauksiaan, ja hänen äänestäjänsä ovat huomanneet tämän. Näitä voisi luonnehtia Sanders ja Trumpliik keiden henkisiksi edeltäjiksi. Wall Streetin demokraatit näkevät viimeisenä mahdollisuutenaan Mike Bloombergin, New Yorkin expormes tarin jonka varallisuus on noin 63 mil jardia dollaria. Esivaalien myötä Bidenin kampanja kuitenkin ha josi täydellisesti, ja Demokraattisen puo lueen eliitit ovat paniikkitilassa. Republikaaninen puolue on vaikeassa tilanteessa. Bush vetosi loputtomiin sotiin ja korruptioon sekä lupasi kan salle toivoa. Poliittinen vastak kainasettelu ei tapahdu enää akselilla de mokraatti vastaan republikaani, vaan ak selilla puolueiden eliitti vastaan äänestäjät. VUODEN 2016 vaaleja käsiteltäessä käy tetään usein sanaa populismi. Demokraattisen puolueen johdon käytöksestä on vaikea vetää mitään muuta johtopäätöstä kuin se, että he mieluummin näkisivät Do nald Trumpin valkoisessa talossa kuin Bernie Sandersin. Republikaaninen puolue oli ironisesti demokraattisempi kuin Demokraattinen puolue, joka murskasi Bernie Sandersin kampanjan käyttäen likaisia temppuja. Tämä johti liikkeisiin kuten Occupy Wall Street vasemmalla ja Tea Party liikkeeseen oikealla. 2016 tulisi olemaan vaalivuosi, jolloin kaikki muuttuu. Hän loi Yhdysvaltain ympäris tönsuojeluviraston ja vuonna 1974 ajoi läpi lain, joka nosti Yhdysvaltain kes kimääräisiä palkkoja noin 40 prosen tilla. George W. Vuonna 2016 puolueen johto ei kuitenkaan onnistu nut murskaamaan äänestäjien suosikkia. Obama teki Bushin väli aikaisista verohelpotuksista Yhdysval tain rikkaimmille pysyviä, jatkoi Bushin ”Patriot ACT” lakia, joka käytännölli sesti katsoen poisti Yhdysvaltalaisten oi keuden yksityisyyteen, antoi Wall Stree tille 29 miljardin dollarin tukipaketin samalla, kun keskiluokka menetti ko tinsa. YHDYSVALLOISSA OLLAAN viime vuo sien ajan koettu poliittisen ajattelutavan muutos, joka huipentui Donald Trumpin 2016 vaalivoittoon. Työväellä ei ole mil jardeja dollareita lahjoitettavaksi polii tikoille, tai lobbausryhmiä edustamassa heitä Washington D.C:ssä. Michele Bachmann, Herman Cain ja Rick Santorum saa tiin murskattua syytämällä puoluei den eliittien suosimien ehdokkaiden kam panjoihin runsaasti rahaa. Trump vetosi niin oikeisto kuin va semmistopopulistisiin arvoihin ja lupasi valtion rakentaman muurin, joka pitää meksikolaiset poissa.Hän lupasi myös tuoda sotilaat kotiin lähiidästä, valtion takaamia työpaikkoja ja halpaa tervey denhuoltoa. Yh dysvaltalaisten tulot eivät ole nousseet 1970luvun lopusta. De_12032020_24.indd 25 4.3.2020 9.57. Mutta Ronald Reaganista eteenpäin republikaaninen puolue on palvellut vain ja ainoastaan Yhdysvaltain rikkaimpien etuja. Barack Obama voitti 2008 vaa lit vedoten ihmisten turhautumiseen. Mutta jotta Sanders voisi voittaa Trumpin, tulee hänen voittaa oma puo lueensa
Loogisinta olisi ohjata ne sille, joka omistaa tiet – val tion teistä valtiolle ja kuntien teistä ja kaduista kunnille ja yksityisteistä ei kenellekään, ellei tiehoitokunta toisin päätä. Seuraavana vuorossa on Seppo Kääriäinen. Tienkäyttömaksut voivat olla erilaisia eri puo lilla maata, mutta silloin pitäisi tietää, missä autolla ajetaan. Se on enemmän kuin valtion tuloveron tuotto. Se toki lisäisi kotimaan matkailua, kun oluen hakumatkat Tallinnasta korvautuisivat bensanhaku matkoihin maakunnista. Liikenteen verotus remonttiin Palstalla kirjoittavat Osmo Soininvaara, Seppo Kääriäinen ja Ulpu Iivari. Voisiko autoveron poistaa kerralla ja periä näistä autoista korkeampaa ajoneuvoveroa. Väärin tämä olisi myös hajaasutusalueita kohtaan, jotka jo nyt mak savat liikkumisestaan kohtuuttomasti. Autoilun ulkoisista vaikutuksista vain ilmastopäästöt ja liikenneonnettomuu det vaivaavat myös maaseutua. De_12032020_26.indd 26 3.3.2020 13.23. Auton ostohintaa rasittavasta auto verosta pitäisi päästä nopeasti eroon. Esitys polttoaineveron alueellisesta porrastamisesta ei toimi. Siitä ei pysty perimään korotettua sähkö veroa. Siksi on perusteltua, että kilometripohjaiset mak sut ovat selvästi kalliimpia kaupungeissa kuin maalla. En laske Auto liiton tavoin mukaan arvonlisäveroa, koska arvonlisäverottomuus olisi subventiota. KILOMETRIPOHJAISIA VEROJA on vastustettu teko syynä pelko ison veljen valvonnasta, mutta sitä ei tar vita ihmisten valvontaan, sillä onhan näillä kuitenkin kännykkä taskussaan. Muuten meistä tulee saastuttavien käytettyjen autojen loppusijoitusmaa. Uuden auton ostajalle tämä olisi reilu diili, mutta on ymmärrettävää nurista tällaista ajatusta vastaan, kun on jo maksanut autostaan korkean autoveron. Ruuh kautuminen, melu, epäterveelliset pa kokaasut ja kalliin tilan varaaminen ovat lähinnä vain kaupunkien ongelma. Raskas liikenne ärähtäisi, koska autoveron alennus ei sitä koskisi. Sähkö autojen voimanlähteenä yleistyy luultua no peammin. Pelkkä matkamittarin lukema ei siksi riitä. Tämä raha on uhattuna monesta syystä. Autoon sijoitetun gpspohjaisen mitta rin ei tarvitse lähettää eteenpäin kuin kuukausittainen euromäärä. Autoilu on räikeästi yliverotettua maaseudulla ja yhtä paljon aliverotet tua kaupungeissa. Autoveron korvaamiseen riittäisi vuotuisen ajoneuvoveron tuplaaminen. Muut maat pyrkivät vanhoista käryt täjistä eroon ja perivät niiden käytöstä siksi korkeampaa veroa tai kieltävät niillä ajamisen kaupungeissa. Vallan laidalta Osmo Soininvaara, tietokirjailija AUTOILU ON RÄIKEÄSTI YLIVEROTETTUA MAASEUDULLA JA YHTÄ PALJON ALIVEROTETTUA KAUPUNGEISSA. 26 Demokraatti L iikenteen verot tuottavat valtiolle noin kuusi miljardia euroa vuodessa. Autoveron voisi korvata myös nostamalla polttoaine veroja noin 25 sentillä litralta. KENELLE KUULUVAT tulot tiemaksuista
Puoli miljoonaa yli 65vuotiaista ei syystä tai toisesta pysty käyttämään ny kyisiä digitaalisia palveluita. On muistettava, että kas vokkaista palvelua tarvitaan yhä osalle ihmisiä. Jos palvelun tar vitsijan digitaidot eivät riitä, hyöty kään tyy haitaksi. – Syrjäytymisriskiä voidaan minimoida panostamalla palvelumuotoiluun ja mit tavaan digiosaamisen nostamiskampan jaan, erityisesti työttömien ja ikäihmisten kohdalla. Arviolta miljoona suomalaista on va rustettu vajain digitaidoin. Kärjistetysti voi sanoa, että kun diginatiivit uudistavat Suomea ja kehittä vät palveluitamme, on muistettava, että kaikki eivät ole saaneet ”bittivirtaa gee niperintönä”, Filatov muistuttaa. Hän pohtii, kuinka tehdä mummoa puhuvia digipalveluita. Silti palvelut siirtyvät verkkoon vauhdilla. 27 Demokraatti Digipalvelun pitää puhua myös mummoa ”Suomea uudistavien diginatiivien pitäisi muistaa, että kaikki eivät ole saaneet ”bittivirtaa geeniperintönä.” Teksti Demokraatti S osiaalija terveydenhuollon palveluita uudistettaessa on huolehdittava siitä, että ihmi set eivät syrjäydy palveluista vajaiden digitaitojen vuoksi, eduskunnan terveys ja kuntajaoston pu heenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) tähdentää. Esimerkiksi ikäihmisten ja pitkäaikaistyöttömien joukossa on paljon ihmisiä, joiden tie totekniset taidot ovat olemattomia. DIGI De_12032020_26.indd 27 3.3.2020 13.23. Filatovin mukaan taustalla voi olla digimaailman vieraus, pelko tietoturvasta, pelko iden titeettivarkaudesta tai siitä, että virhe tu lee kalliiksi. Filatov kysyy, pitääkö ikäihmisen osata puhua digiä vai voisivatko digitaa liset palvelut puhua paremmin ihmistä. – Digipalvelut ovat ajasta ja paikasta riippumattomia, ne säästävät resursseja ja tuovat tehokkuutta. Filatov näkee, että liian usein palvelu lähtee viranomaisen tarpeista kerätä tie toja ja säästää rahaa. Ihminen, jota var ten palvelu tuotetaan, unohtuu
– Työn tuottavuus on jäänyt paitsioon ja on ollut vaikea puhua vaikkapa työhyvinvoinnista. NOPEA TYÖLLISTYMINEN on ihmiselle itselleen tärkeää, mutta se on myös säästöä yhteiskunnalle, kun tarve tukeen poistuu. Syksyn ja kevään tes-pöydissä on väännetty kiky-tunneista ja keskustelu kilpailukyvystä tuntuu kutistuneen työssä paiskittujen tuntien laskemiseen. Siekkisen mukaan laadukkaat palvelut ovat avainasemassa. Siihen tarvitaan työnantajia ja työntekijöitä yhdessä miettimään, miten se työpaikoilla hoituisi, hän sanoo. Katsetta ja keskustelua pitäisi laajentaa, Siekkinen linjaa. Hallitusohjelmaan on kirjattu työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma. SAK:n Saana Siekkinen toivoo räätälöityjä palveluja työttömille, työhyvinvointiin panostamista ja jatkuvan oppimisen nostamista osaksi työpaikkojen arkea. Siekkinen toivoo, että sen myötä voitaisiin ottaa ”uusia, rohkeitakin askeleita eteenpäin”. – Se parantaa koko työmarkkinoiden toimivuutta, jos meillä on hyvin koulutetut työntekijät, joilla on valmiuksia myös liikkua työmarkkinoilla, Siekkinen sanoo. Koulutukseen liittyvät asiat ovat olleet Saana Siekkiselle erityisen tärkeitä läpi hänen uransa, mutta viime vuosina erityisen kiinnostuksen kohteena ovat olleet myös sosiaaliturvaan liittyvät kysymykset ja varsinkin työttömyysturva. Hän sanoo, ettei ole juuri nähnyt muutosta esimerkiksi työntekijöiden mahdollisuuksissa täydentää osaamistaan työpaikoillaan. Ruotsiin tai Tanskaan verrattuna Suomi on kaukana siitä, miten näihin palveluihin panostetaan. Koskaan ei tunnu olevan oikea aika panostaa palveluihin, Siekkinen harmittelee. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva Nora Vilva S AK:n työ ja turva -osaston johtaja Saana Siekkistä on surettanut viime vuosien kapea-alainen keskustelu kilpailukyvystä. – Osaamisesta ja sen merkityksestä on kyllä puhuttu paljon, mutta joskus tuntuu, että se jää paljon juhlapuheiden tasolle, hän sanoo. Mistä muusta kuin työn tuottavuudesta Siekkisen mielestä pitäisi työmarkkinoilla puhua enemmän. Siekkinen toivoo, että työpaikoilla löydetään sen avulla esimerkiksi sellaisia konsteja työhyvinvoinnin parantamiseen, joilla sairauspoissaolot vähenevät ja työn tuottavuus paranee. – Meillä raha kuluu passiiviseen työttömyysturvaan, toimeentulon ylläpitämiseen. – Edelleen Suomessa on ongelma, että koulutustasomme ei nouse, moni nuori jää edelleen vaille toiseen asteen tutkintoa ja toisaalta työelämässä työikäisten koulutus kasautuu jo ennestään hyvin koulutetuille, hän sanoo. Välitöntä työllisyysvaikutusta työn ohella tapahtuvalla koulutuksella ei ole, mutta pitkällä tähtäimellä se edistää työllisyyttä. OPETUSJA kulttuuriministeriössä valmistellaan hallitusohjelmaan sisältyvää jatkuvan oppimisen uudistusta. – Toivoisin, että työttömyysturvan monimutkaista lainsäädäntö pystyttäisiin uudistamaan ymmärrettävämmäksi ja samalla virtaviivaistaa etuuden käsittelyä. Hän ei ole kaikki samaan muottiin sullovien ratkaisujen fani ja SAK onkin korostanut henkilökohtaisen palvelun tarvetta. 28 Demokraatti Työn ja turvan puolella MILLÄÄN YKSITTÄISELLÄ KIKALLA KOVAA TYÖLLISYYSTAVOITETTA EI SAAVUTETA. Nyt, kun hallituksen työllisyystavoite on tapetilla, sopii jatkuvan oppimisen teemasta vetää aasinsiltaa myös siihen. – Kynnystä pitäisi pystyä madaltamaan, enkä keksi muuta konstia kuin sen, että työpaikoilla opiskelusta ja kouluttautumisesta tulisi jollain tavalla ihmisen arkipäivää. Se valmistellaan ja toteutetaan kolmikantaisesti. – Myös se on minulle hyvin läheinen aihe, että mitä meidän jäsentemme arjessa tapahtuu, kun he jäävät työttömiksi, hän sanoo. Siekkinen muistuttaa, että pitkään työelämässä olleella voi olla korkea kynnys palata koulun penkille työttömäksi joutuessaan. Monella olisi tarve joko päivittää omia taitoja tai peräti opiskella kokonaan uusi ammatti. Siekkinen tuli SAK:hon 2000-luvun alussa koulutusja työvoimapoliittiseksi asiantuntijaksi. Hän kritisoi myös sitä, että valtiovarainministeriön mittaamat tavat työllisyyden parantamiseksi näyttävät usein TYÖMARKKINAT De_12032020_28.indd 28 4.3.2020 10.50. Siekkinen vaikuttaa SAK:n johtoryhmässä ja pyörittää osastoa, jonka vastuulla ovat työelämän kehittämiseen, työhyvinvointiin, tutkimukseen, sosiaaliturvaan, työllisyyteen, maahanmuuttoon sekä koulutukseen ja osaamiseen liittyvät asiat. Nyt on kuitenkin jo viitteitä siitä, että voitaisiin ryhtyä uudelleen puhumaan työn tuottavuuden parantamisesta, hän iloitsee
– Kuten aktiivimallikin osoitti, sosiaaliturvaa leikkaamalla työllisyys ei parane, vaan pitää miettiä niitä palveluja. Esimerkiksi varhaiskasvatusmaksujen alentamisella voi olla merkittäväkin työllisyysvaikutus, Siekkinen kiteyttää. MEILLÄ RAHA KULUU PASSIIVISEEN TYÖTTÖMYYSTURVAAN, TOIMEENTULON YLLÄPITOON. SAK:n alusta asti vastustama malli osoitti, että turvan leikkauksiin perustuvien toimien työllisyysvaikutuksia on hyvin vaikea ennustaa tai edes jälkikäteen todentaa. 29 Demokraatti painottavan sosiaaliturvaan kohdistuvia leikkauksia. Eivätkä vastaukset löydy pelkästään työja elinkeinoministeriöstä, kuten työministeri Tuula Haatainenkin (sd.) on ilmaissut. Siekkinen oli mukana työryhmässä, jossa alkujaan valmisteltiin aktiivimallia. – Se voi olla pienituloisille pienten lasten vanhemmille kannustin mennä mieluummin töihin kuin hoitaa lasta kotona, koska maksujen alentuessa palkasta jää enemmän käteen. Siekkisen mukaan aktiivimalli oli myös hyvä huono esimerkki ”yksi koko sopii kaikille” -ajattelusta. Millään yksittäisellä kikalla kovaa työllisyystavoitetta ei saavuteta. SIEKKINEN TOIVOO, että työllisyystavoitteeseen pyrkiessä tarkasteltaisiin ennakkoluulottomasti ja laajasti erilaisia toimia. – Eri hallinnonaloilta voi löytyä toimia, joilla on positiivinen vaikutus myös työllisyyteen. De_12032020_28.indd 29 4.3.2020 10.50
Jos tässä onnistumme, voimme seuraavan rahoituskriisin yhteydessä hyvinkin säästää 669 miljardia euroa veronmaksajien rahoja. Pankkija rahoituslaitosten läpinäkyvyyteen ja riskinoton hallintaan tarvitsemme vahvaa EU-lainsäädäntöä. 30 Demokraatti Eero Heinäluoma Europarlamentaarikko, Bryssel eero.heinaluoma@ep.europa.eu SH W MEPIT E uroopan unionin toimintaperiaatteista läheisyysperiaate on yksi arvokkaimmista. De_12032020_30.indd 30 3.3.2020 14.18. Yhteinen raha taas vaatii yhteiset pelisäännöt. Vuosina 2013–2018 eurooppalaiset veronmaksajat tukivat vaikeuksissa olevia pankkeja 65 miljardilla eurolla. Läheisyysperiaate oli paljon esillä Suomen liittyessä unioniin 1994. Myös sosialidemokraateille. Seuraavan kriisin varalta MITÄ ENEMMÄN ASIOITA PÄÄTETÄÄN KANSALAISTEN LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ, SITÄ SUUREMMAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET IHMISILLÄ ON. EU-ismit vaihtuvat ajan kuluessa. Rahan liikkuessa vapaasti yli kansallisten rajojen tarvitaan väistämättä ylikansallista sääntelyä. Uudelleen asia nousi keskusteluun 1999 parlamenttivaalien jälkeen, jolloin puhuttiin paremmasta sääntelystä ja haluttiin raivata EU:n säädösviidakkoa pienemmäksi. On siis läheisyysperiaatteen mukaista tehdä eurooppalaista yhteistyötä ja rakentaa yhteisiä palomuureja, koska talousjärjestelmämme viimeistä kriisiä ei ole vielä nähty. Komissiosta saadun selvityksen mukaan komission hyväksymän ja jäsenvaltioiden kriisipankeille maksaman valtiontuen määrä ylsi 669 miljardiin euroon vuosina 2008–2018. Demokratian kannalta asia on selvä: mitä enemmän asioita päätetään kansalaisten lähiympäristössä, sitä suuremmat vaikutusmahdollisuudet ihmisillä on. Suomen etujen mukaista on, että talousja rahaliitto ja siihen liittyen pankkija rahoitusmaailma kehittyvät hyvin toimiviksi ja kriisikestäviksi. Tullipolitiikka on kiistatta asia, jota yksittäisen jäsenmaan on tänä päivänä vaikea menestyksekkäästi hoitaa. FINANSSIKRIISI OSOITTI, että rahoitusmarkkinoilla ja valtioiden velkaantumisen hallinnassa tarvitsemme paremmat pelisäännöt, sillä markkinavoimia ei voi hallita enää pelkin kansallisin päätöksin. Selvitin alkuvuodesta finanssikriisin laskun suuruutta pankkisektorilla. Läheisyysperiaate on kuitenkin loistava ohjenuora kaikille vaalikausille. Ei siis ole itsetarkoitus siirtää asioita EU-päätöksentekoon. Läheisyysperiaatteen eli subsidiariteetin perusajatus on, että ratkaisemme asiat niin lähellä kansalaisia kuin mahdollista. EU-päätöksentekoon siirretään vain asiat, joita jäsenvaltiot eivät voi yksin ratkaista ja joissa yhdessä toimimalla saavutetaan parempi tai usein jopa ainut mahdollinen toimiva lopputulos. Tällaisia rahoitusjärjestelmän ongelmia ei voi ratkaista vain suomalaisin säädöksin. Vapaa liikkuvuus edellyttää sekin EU:ssa sovitut menettelytavat. Kriisipankeille maksettu valtiontuki on vähentynyt finanssikriisin huippuvuosien ajoilta, mutta kysymys on edelleen huomattavista summista
31 Demokraatti Demarinuoret på svenska AIKA TUNTUU OLEVAN JÄSENHANKINNALLE OTOLLINEN. Pohjoismaisten kollegojen kanssa löytyy yhteinen sävel helpommin, kun kieli on yhteinen. On vähän pelottavaa, että myös populismi kasvaa, mutta uskon ja toivon sosialidemokratian saavan vauhtia uuden hallituksen myötä. Viime syksynä Vaasassa nautittiin porukalla aamiaista ja kuultiin kansanedustaja Matias Mäkysen (sd.) terveiset eduskunnasta. – Se on tietenkin luontevaa ruotsinkielisille toimijoille. J oulun alla ruotsinkielisten demarinuorten FSUD palkittiin vireästä toiminnastaan, kun se sai tittelin Demarinuorten vuoden piiri 2019. Moni FSUD:n ajamista asioista onkin Demarinuorten ohjelmasta tuttu. Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi pitää arvokkaana asiana sitä, että FSUD tarjoaa ruotsinkielisille nuorille sosialidemokraateille luontevan ympäristön osallistua toimintaan. Pohjoismaisen yhteistyön perinteet ovat pitkät sekä SDP:ssä että Demarinuorissa, ja Näkkäläjärven mukaan FSUD onkin ollut pohjoismaisessa toiminnassa aktiivisesti mukana. Yksi esimerkki on ruotsin kielen aseman säilyttäminen, Dahlskog kertoo. On tärkeää, että on tällainen väylä toimintaan, jossa voi operoida omalla äidinkielellä, hän sanoo. Suomenruotsalaisten demarinuorten FSUD:lla riittää menoa ja meininkiä toisella kotimaisella. FSUD:n uutena puheenjohtajana tänä vuonna aloittanut Filip Dahlskog haluaa jatkaa samalla linjalla – osallistaa nykyisiä jäseniä yhä enemmän ja myös värvätä uusia jäseniä. Teksti Anna-Liisa Blomberg DEMARINUORET De_12032020_30.indd 31 3.3.2020 14.18. Tylsän kokoushuoneen sijaan voidaan tavata vaikkapa kahvilassa. Aika tuntuu olevan jäsenhankinnalle otollinen. FSUD on valtakunnallinen sosialidemokraattisten nuorten ruotsinkielinen järjestö, jolla on Dahlskogin mukaan aktiivisia aivan erityisesti Vaasan seudulla sekä Uudellamaalla. FSUD:n vuosittaiseen ohjelmaan kuuluvat myös ajankohtaisiin ja nuoria kiinnostaviin puheen aiheisiin pureutuvat baari-illat, joita tosin nimestään huolimatta ei aina järjestetä baarissa. FSUD sai kiitosta erityisesti aktiivisesta tapahtumien järjestämisestä ja läsnäolosta sosiaa lisessa mediassa. Sama asia on ollut nuorten demarien agendalla eri puolilla Suomea. – Viime vuonna täällä Vaasassa oli erittäin suosittu tapahtuma, jossa käsiteltiin kannabiksen dekriminalisointia, Dahlskog antaa esimerkin. – Vaikka meillä valtakunnallisessa toiminnassa pyritään huomioimaan monikielisyys, on ohjelma yleensä pääasiassa suomeksi. FSUD HALUAA Dahlskogin mukaan ottaa kantaa asioihin valtakunnallisesti ja myös paikallistasolla. Dahlskog kertoo, että mukana ollaan myös erilaisissa tapahtumissa, esimerkiksi viime kesänä jalkauduttiin jälleen Vaasan Prideen. Toiminnan peruskauraa ovat syysja kevätkokoukset, jotka järjestetään vuoroin eri kaupungeissa. – Ohjelmaamme on poimittu asioita Demarinuorten ohjelmasta, mutta tietysti meillä on myös omia aiheita, joita puolustamme ja joiden eteen työskentelemme. Hallituksen on saatava aikaan paljon, ja sosialidemokraatit saavat luottamusta, hän kuvailee. Paikallisesti on ajettu esimerkiksi maksutonta ehkäisyä nuorille. – Sosialidemokratia vaikuttaa kasvattavan suosiotaan
”Kuinka niistä on selvitty. Olin kyllä tiennyt, että Kotkassa ihmiset lausuvat joitakin sanoja erikoisesti. Kielipoliisioperaatioista ja kielen ilmiöistä keskustelevat Rolf Bamberg ja Tua Onnela Testailin omia klusiilisointejani. Toinen juttu sitten on, kuinka nimeni suomalaissuissa ääntyy. 32 Demokraatti KIELEN PÄÄLLÄ Soivat klusiilit ja geminaatiot rajalla ”P ehmeä bee alussa... Samalla hän kumoaa arvelun, että satavuotisen oppivelvollisuuden ja muun sivistystyön myötä Suomen kansa olisi oppinut b:n, d:n ja g:n hallitsemaan. Kirjan luvussa ”Suomen kansa harjoittelee” Lyytikäinen selvittää, miten soinnilliset klusiilit eli ne äänteet, jotka suomen kirjakielessä merkitään kirjaimin b, d ja g, eivät historiallisesti ole kuuluneet suomalais-ugrilaiseen kantakieleen, ja siksi ne ovat olleet tuntemattomia murteissammekin. Ehkä jotkut kuvittelevat tosiaankin tuottavansa aidot bja g-äänteet. Hän puhuu kieliopillisesta silmänkääntötempusta. Kotkalaisten kirjaimelliset ”hernekeitot” ovat aina kuulostaneet korviini hassuilta. Mutta että puuttuu kokonaan! Ihan oikeastiko joku ylipäätään missään koskaan sanoisi kirjaimellisesti ”haluatko istua tähän”. Tulos oli kiehtova: ”liikennevalojen” ja muiden tuttujen yhdyssanojen lisäksi hän tosiaan lausui ilman rajageminaatiota esimerkiksi sellaisen sanaparin kuin ”talonsa katto”. ”Me teeskentelemme, että nuo äänteet todella ovat pelissä mukana, ja olemme ääntävinämme ne vierassanoissa. Ehkä vähän... Sukunimessäni b ja g saattavat minulla ääntyä jopa korostetun skarpisti, mutta miten on grammojeni ja margariinieni laita. Vaiko sittenkin k:hon. Kun Lyytikäinen on kotoisin Kotkan, sinun lapsuutesi koulukaupungin liepeiltä, kirjassa riitti varmasti tarttumapintaa sinullekin. Kääntyykö k:ksi, kuten Lyytikäinen väittää useimmilla tapahtuvan. De_12032020_32.indd 32 3.3.2020 15.51. Ne on yleensä korvattu soinnittomilla klusiileilla p, t ja k”, tiivistää Lyytikäinen. Rajageminaatio tarkoittaa konsonantin kahdentumista tietyissä tapauksissa sanojen rajalla. Ruotsalaismallinen ”Bambärj” on täällä etelämmässä ja Pohjanmaalla ollut usein tarjottu ääntämistapa, jolloin joudun vähän leuhkasti oikomaan, että ”se loppuu geehen”. Hän sanoo, että olemme sillä tiellä vasta alussa. En ole syntynyt Kotkassa, joten kouluaikojen murrevaikutuksesta huolimatta otan ihan normaalisti ”sadettakin” ”vaatekkaapista”. (RB) JO VAIN! Lyytikäinen käsittelee kiinnostavasti esimerkiksi sellaista Kotkan seudun murteiden erikoispiirrettä kuin rajageminaation puuttumista. Suurin osa suomalaisista ei lausu kirjaimellisesti ”mene pois” tai ”en tiedä sitä” vaan paremminkin ”menep pois” ja ”en tiedäs sitä”. kyllä, gee lopussa: b-am-berg.” Tämän litanian saan viikottain luetella, kun 1700-luvun saksalaismaahanmuuttajilta periytyvä sukunimeni kirjoitusasu ei ota auetakseen puhelukumppanille. ”Pampereita” me olemme ainakin synnyinseudullani Keski-Suomessa aina olleet. juu, ja keskellä... Kirjoitin hänelle listan sanoja ja lauseita ja pyysin sanomaan ne niin kuin hän puhekielessä sanoisi. Vuosisatojen kuluessa suomeen on kuitenkin tullut paljon lainasanoja, joissa noita äänteitä on. Todellisuudessa jokainen tuottaa lähinnä p:n ja k:n.” Testailin omia klusiilisointejani. Oli pakko tehdä koe umpikotkalaisen ystäväni avustuksella. Tua, sinäkin olet Se on murretta -kirjan lukenut. Sukunimessäni b ja g saattavat minulla ääntyä jopa koros tetun skarpisti En ole syntynyt Kotkassa, joten koulu aikojen murrevaikutuk sesta huolimatta otan ihan normaalisti ”sadet takin” ”vaatekkaapista”. Tämä problematiikka tuli taas eteeni, kun luin Erkki Lyytikäisen mainion uutuuskirjan Sehän on murretta (Gaudeamus, 2020). Lyytikäisen mukaan Suomessa on kuitenkin kaksi aluetta, joiden murteissa tämä rajageminaatio puuttuu kokonaan: Haminan-Kotkan-Porvoon seutu ja Porin seutu. Toisaalta hän sanoi varsin selvästi ”haluisit siä istuat tähän”
Itse muistan ilmiön niiltä ajoilta, kun haastattelin usein poliitikkoja. Vai oliko viestin takana ylipäätään ministeri itse. OLIKO PUHEKIELISYYS MINISTERISTÄ NOLOA. De_12032020_32.indd 33 3.3.2020 15.51. Aiheeseen tarttuminen vaatisi kuitenkin entistä enemmän tilaa, joten ehkä palaan asiaan myöhemmin. Sieltä tuli Lyytikäiselle tiukka viesti: ”Ministeri ei sano ’mä’”. Noiden aikojen ihmisten puhetta ei enää kuule missään, eivätkä kaikki havainnot murteista siksi tunnu lukijasta osuvilta ja tunnistettavilta. Olen Lyytikäisen kanssa jyrkästi samaa mieltä siitä, että näin luja verbi ansaitsee laajemman käytön. Iskelmänikkareiden ohella myös runoilijat ja monet prosaistit ovat räytymistä teoksissaan käyttäneet. Visassa esiintyvä silloinen opetusministeri oli nauhalla sanonut muun muassa ”Kun en mä pysty puhumaan”, ja näin Lyytikäinen oli visaan kirjoittanut. Annam mennä! (TO) OLI SUURI kiusaus tarttua Lyytikäisen kirjan lukuun ”Murre marssilla”, jossa hän tutkailee Linnan Tuntemattoman sotilaan konekiväärikomppanian murrekirjoa, ja sitä, miten alkuperäisversio Sotaromaanin replikointia korjailtiin. (En kylläkään koskaan suostunut.) Lyytikäinen puolestaan kertoo 2000-luvun alussa pitämästään kielivisasta, jossa lukijoiden piti tunnistaa henkilöitä näiden puheiden perusteella. Nykykielessä sana taitaa olla käytössä enimmäkseen ironisissa merkityksissä, ”läpällä”. Ihastelkaamme sen sijaan erästä verbiä, jolla on runsaasti kaunokirjallisia ulottuvuuksia. Kaunokirjallisuudessa entisaikojen puhetavat toki jatkavat elämäänsä. Se on räytyä, jonka me kaikki muistamme Kullervon (oikealta nimeltään Tapio Lahtinen) klassikkotekstistä tangoon Tulisuudelma: ”Tuo huultes kuuma valhe uskoa mun täytyy/ sun tules liekeissä kun sydämeni räytyy.” Muistammehan. Oliko puhekielisyys ministeristä noloa. 33 Demokraatti Tässäpä taitaakin olla murreaiheisten kirjojen suuri pulma. Opetusministeriössä ei kuitenkaan tykätty. (RB) SYDÄNTÄNI POLTTAA vielä palo kirjoittaa eräästä varsin räydyttävästä ilmiöstä. ”Tuo pitää korjata”, kuului vaatimus, ja tilalle tarjottiin jotakin rapisevan kuivaa kapulakielistä versiota samasta asiasta. Osaa heistä ahdisti nähdä kirjoitettuina sellaisia sanomisiaan, joissa he olivat puhuneet elävästi ja värikkäästi. Kukapa tietää, vaikka joku tämän palstan lukijoista osaisi kertoa ratkaisun arvoitukseen. Kirjat kertovat murteista ajalta, jolloin ne eivät olleet samalla lailla sekoittuneet ja laimentuneet kuin nykyään. Lyytikäinen kertoo pohtivansa yhä, mistä kummallinen ja selvästi totuudenvastainen linjaus johtui. Räytymisellä tarkoitetaan tietyissä murteissa voin sulamista, mutta myös kaikenlaista loppuun palamista – riutua, hiipua, uupua, sammua jne. Vai harmittiko häntä, että hän lappilaisena oli tullut sanoneeksi ”mä” eikä ”mie”. Ethän ole liian räytynyt, Tua, poimimaan jonkun kivan jutun Se on murretta -kirjaa. (TO) NÄIN LUJA VERBI ANSAITSEE LAAJEMMAN KÄYTÖN. Se on joidenkin poliitikkojen hinku silotella kieltään, poistaa siitä murteen ja ylipäätään elävän elämän merkit. Lyytikäinen ei mainitse ministerin nimeä, mutta vinkit taitavat riittää tunnistamiseen. Taidan aavistaa, Rolle, että haluat seuraavaksi pistäytyä siinä maailmassa
Text Lukas Lundin / Foto Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus H anaholmens serie av svensk-finska politikersamtal fortsatte i veckan med diskussion mellan två tungviktare: tidigare statsministrarna Göran Persson och Paavo Lipponen. En stor skillnad från 90-talet är enligt Persson att det idag är de stora staterna som är problemet. Pidempi versio on julkaistu 15.2. I omvärlden ritas den geopolitiska situationen också om med osäkra penseldrag; hur det framtida ledarskapet ser ut i USA och Ryssland efter Donald Trump och Vladimir Putin är det ingen som vet. Han konstaterade ändå att den bild av en rivalitet som byggts upp i media bygger på ett visst missförstånd. Även om mycket är sig likt inom unionen är det i många avseenden en annan värld. Han uttryckte även oro över utvecklingen i USA och debattklimatets förändring. Han rikDe_12032020_34.indd 34 3.3.2020 15.42. Att det nordiska samarbetet skulle ha skadats av EU-medlemskapen avfärdade Lipponen som struntprat. 34 Demokraatti Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. De två statsmännen, under en lång period även ordförande för socialdemokraterna i respektive land, enades snabbt om att EU:s nuvarande situation är både farlig och utmanande. Lipponen instämde och lyfte även fram den antidemokratiska utvecklingen, regressionen, i Östeuropa. Centralt, om man ska tro de tidigare statsministrarna. Persson betonade också att de båda hade en god personlig relation redan då, även om ivrigheten och det goda självförtroendet i båda länderna ledde till en viss vänskaplig konkurrens. Brexit kommer sannolikt att påverka maktstrukturen inom unionen och med en sönderfallande politisk struktur i Tyskland, ett Frankrike där Emmanuel Macron fortfarande har mycket kvar att bevisa och Italien som ett osäkert kort i eurosamarbetet är spelplanen öppen. tungvikt = raskaansarja maktstruktur = valtarakenne sönderfalla = hajota vändpunkt = käännekohta öde = kohtalo konkurrens = kilpailu stävja = torjua fördelningspolitik = jakopolitiikka Sanasto Tungviktsmöte på Hanaholmen Var finns Finlands och Sveriges plats när EU ska möta framtida utmaningar. Var finns då Finlands och Sveriges plats när EU ska möta dessa framtida utmaningar. – EU måste nu våga fatta egna beslut – ta vårt öde i egna händer. På agendan stod EU – den union de tog sina respektive länder in i – och dess framtida utmaningar. – Jag har en förhoppning om att våra länder kan bidra till att rätt beslut görs i EU, sade Lipponen hoppfullt. – För mig som har vuxit upp i en tid då lögn var lika med politiskt självmord är den här nya utvecklingen väldigt omskakande. Vid sidan av de klassiska stormakterna fortsätter Kinas makt ständigt att växa. – Man kanske blir lite nostalgisk med åren, men nog var vår generation en annan. Istället utvecklades samarbetet på många områden, inte minst försvarspolitiskt. – Det 20-tal vi har framför oss kommer vara minst lika avgörande som 1920 talet, förutspådde Göran Persson. Det fanns visioner; ibland kanske vi gick för långt, ibland kanske vi var för ambitiösa – men det fanns entusiasm och en idé. – Det nordiska samarbetet skadades inte av EU-medlemskapen – tvärtom, konstaterade Paavo Lipponen bestämt. – Görans prat är musik i mina öron idag men så har det inte alltid varit, sade Lipponen skämtsamt och rev ner skratt i salen. arbetarbladet.fi:ssä. Båda minns med glädje tillbaka på de första årens samarbete, trots en viss rivalitet. I ÅR är det 25 år sedan både Finland och Sverige gick med i EU. ENLIGT LIPPONEN befinner världen just nu vid en vändpunkt. Även Persson hoppas på en aktiv roll och ett fortsatt samarbete mellan Finland och Sverige. Han efterlyser politiskt ledarskap, en bristvara i dagens värld. Centralt, säger Göran Persson och Paavo Lipponen. Dessutom bubblar det kraftigt under ytan bland annat i Östeuropa och Spanien, påminde Persson
Göran Persson var statsminister i Sverige 1996–2006 och Paavo Lipponen Finlands statsminister 1995–2003. – Var finns våra politiker. Då denna misslyckas, som den nu har gjort, ökar risken för att människor inte ser någon framtid och istället vänder sig till de krafter som säger sig stå emot “etablissemanget” – Politiken måste syfta till att fördela resurser, för när människor ser att det finns resurser som inte fördelas känner Gunvor Kronman, Hanaholmens vd., Göran Persson, Maria Romantschuk och Paavo Lipponen. Man har inte vågat analysera vad som ligger i vårt nationella intresse i fråga om invandringen, kritiserade Lipponen. de sig efterlämnade och utanför – och då försvagas demokratin. 35 Demokraatti Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi tade också en känga mot den finska invandringspolitiken: att utvisa invandrare som lärt sig språket, gått i skola eller till och med fått jobb – det är skadligt och att försumma värdefulla resurser. Båda ser högerpopulismens framfart som ett hot mot demokratin och enligt Persson finns det bara ett sätt att stävja utvecklingen: en rättvis fördelningspolitik för att minska samhällsklyftorna. De_12032020_34.indd 35 3.3.2020 15.42. Som moderator fungerade Maria Romantschuk, tidigare bland annat presschef för president Tarja Halonen. Panelsamtalet och ordnades på Hanaholmen torsdagen den 13 februari
36 Demokraatti De_12032020_36.indd 36 3.3.2020 14.12
– Päädyin siihen, että en hae. 37 Demokraatti Valtakunnan sovittelija KASVO Puhina kertoo, kun Lauri Ihalainen alkaa hermostua – mitä tapahtuu harvoin. De_12032020_36.indd 37 3.3.2020 14.12. Olin aika paljon siellä toimistossa istunut sovittelijan pyynnöstä, satoja tunteja, Ihalainen sanoo. Tästä ominaisuudesta on ollut hyötyä soviteltaessa isoja työmarkkinaratkaisuja kuin myös valtakunnanpolitiikkaa Teksti Johannes Ijäs / Kuva Nora Vilva K un Lauri Ihalainen oli päättänyt pitkän kautensa SAK:n puheenjohtajana, hänestä haluttiin tehdä valtakunnansovittelija. Ihalaista oli pyydetty tehtävään palkansaajapuolelta ja myös työnantajilta valo paloi vihreänä vuonna 2009. Vaikkei Ihalaisesta tullut valtakunnansovittelijaa, eräänlainen valtakunnan sovittelija hän on ollut koko ikänsä, työuransa ja vielä vähän eläkkeelläkin
Yhteiskunnallinen arvostus on laajaa ja erittäin yksimielistä. Toinen koti Pihtiputaalla, toinen Helsingin Jätkäsaaressa. Vaimo Marja Puustinen työskentelee yrittäjänä. – Tämä päti eduskunnassa ja ministeriaikana. Lauri muistaa, miten isä kurvasi töistä MZ-moottoripyörällään lauantaina kotiin. Päivänä 1947 Pihtiputaalla. IHALAINEN TIETÄÄ, että totuudenvastainen puhuminen on aika tavanomaista politiikassa, samoin erilaisten päiväperhojen mukana juokseminen. 38 Demokraatti LAURI IHALAINEN . . Lapsuusmuistot ovat lämpimät, vaikka Ihalainen ponnisti vaatimattomista oloista. Harrastukset: Kuntoilu, 10 000 askelta per päivä, kuntosalilla kaksi kertaa viikossa. Ihalainen ei ollut myöskään työmarkkinaneuvottelupöydässä se kaveri, jonka hihat paloivat. Ihalainen muistaa vieläkin tuoksut, ”Tämä kuva kertoo minun ja Tapani Kahrin pitkästä yhteisestä sopimisen kaudesta. – Neuvottelukaverit ovat kertoneet, että alan tällöin puhisemaan ja tuhisemaan. Yläkerran hellahuoneessa ja pikkukamarissa majoittui vuokralla vuosikausia jopa viiden hengen perheitä. Mistä sitten tietää, että Ihalaisella alkaa hermo vähän kiristyä. Ihalaisen isä oli kaivinkoneen kuljettaja. Kitaran soittaminen Aikamatka-nimisessä yhtyeessä Pihtiputaalla. Hallituksen sisällä yritin olla rakentava toimija hallitusja oppositiorajojen yli. Vaihtoehtojen tuonti on kestävämpää kuin toisen lyöminen. Hänen mielestään kielenkäyttö eduskunnassa on koventunut tarpeettomasti. . Sen tilalle rakennettiin rintamamiestalo, jossa oli kolme huonetta alhaalla ja kaksi ylhäällä. . . – Olen aina koettanut hakea yhteistä nimittäjää. – Tietty sivistystaso eduskunnassa pitäisi olla siinä miten toisia kohdellaan ja asioita esitellään. . Arvostin Kahria todella paljon, kuten esimerkiksi myös Lasse Laatusta.” De_12032020_36.indd 38 3.3.2020 14.13. Esikoispoika muistaa vielä perheen vanhan kotitalon. Äiti hoiti lapset kuten tuohon aikaan tapana oli. – Kyllä se on tietysti vaatinut sitä, että perusluottamuksen täytyy olla vankka toimijoiden kesken. Lapsuudessaan Lauri vietti kesiä paljon isänsä vaarin ja mummon luona Pihtiputaan Elämäjärven Peninginkylän Ihalassa. Lapset Aino ja Antti D-KASVO Ihalainen tunnetaan neuvottelutaitoisena ja ratkaisuhakuisena, rakentajana. – Sielläkin pyörin mukana, kantoja poltettiin. Täytyy pyrkiä ratkaisuihin, vaikka pieninkin askelin. Lauri muistaa hyvin heinätyöt. Se on karttunut niin työmarkkinatoiminnassa kuin myöhemmin politiikassa. . Tai hyvin, perustella se ja saada vastakaikuakin. Entinen SAK:n pitkäaikainen puheenjohtaja, entinen työministeri ja SDP:n kansanedustaja. Sivistynyt tapa argumentoida omia näkemyksiä saisi yleistyä. 72-vuotias . Saman asian voi sanoa tökerösti. Hän kiersi töissä ympäri Keski-Suomea. Setä Maunu Ihalainen, nyt jo edesmennyt SDP:n hallintopäällikkö, oli raivannut korvesta lisää peltoa. . . Kyökkipsykologisen utelun, jonka mukaan Ihalainen olisi joutunut lapsena sovittelemaan vanhempiensa välejä, hän torjuu. LAURI ARMAS Ihalainen syntyi toukokuun 14. Se on ollut ehkä se tavaramerkki, Ihalainen toteaa ja arvelee tämän olevan luonteessa, suoranainen sukuvika
Samaan aikaan SAK:hon tuli töihin myös muuan Tarja Halonen, tuleva tasavallan presidentti. Isä oli pitkäaikainen puoluevaltuuston jäsen ja mukana kunnalliselämässä ja sosiaalilautakunnan puheenjohtaja. Vaarin sisko Siina Urpilainen, os. Lauri harrasti paljon. Veljeni oli antanut sen lainaan yli 50 vuotta sitten. – Kun tulin ammattikoulusta, ajattelin, että jäisikö Pihtiputaalle. Henki oli voimakkaan yhteisöllinen. Mustat silmänaluset olivat aikoinaan ehkä tavaramerkkini. Työväen Akatemiassa Lauri Ihalaisella vierähti pari vuotta. SAK piti samassa paikassa myös nuorten kesäleirin. Hän soitti kitaraa sukulaismiesten kanssa Elämäjärven pojat -yhtyeessä, tanhusi, harrasti palokuntaa, urheili ja lauloi mieskuorossa. Väittelyt heidän kanssaan olivat kiivaita. Soittoharrastus jatkuu tänäkin päivänä. – Siina joutui Siperiaan, säilytti henkensä, asui sitten Petroskoissa elämänsä loppuun ja on sinne haudattu. Vuodesta 1970 alkoi Ihalaisen vertaansa vailla oleva 40 vuoden työtaival SAK:ssa. Joskus neuvoteltiin jopa kolme vuorokautta putkeen. Lopulta Urpilaisen perhe lähti Neuvostoliittoon paremman elämän toivossa. Ihmisten murheet tulivat tätä kautta kotiin. Hän suivaantui veljensä Matin kuolemasta punaisten vankileirillä Tammisaaressa, etenkin kun Matti todettiin myöhemmin syyttömäksi. Hänen tarinansa on surullinen. Harrastin kuitenkin kaikkea yhteiskunnallista jo siellä. Sirola-opisto ei taistolaisia huolinut, mutta heitä tuli tuolloin vuosina 1967–1968 jonkin verran Työväen Akatemiaan. Siellä Urpilaisen mies ja poika surmattiin Stalinin aikana. Siinaa vainottiin ja hän piileskeli. Kolmannen polven demaria kiinnostivat kuitenkin yhä enemmän yhteiskunnalliset asiat. Nuoruudessaan Lauri Ihalainen opiskeli Äänekosken ammattikoulussa kirvesmieheksi. Pihtiputaan Elämäjärvelle valmistui työväentalo 1959. Hän kävi itse Työväen Akatemian ja kannusti minuakin lähtemään sinne. Keski-Suomessa SAK:n nuorisopiirin piirisihteerinä toiminut Ihalainen arvelee, että myös noilla kohtaamisilla oli vaikutuksensa, kun hänet vuonna 1970 valittiin SAK:n nuorisosihteeriksi. Ihalainen oli Työväen ja pienviljelijäin puolueen kansanedustaja 1927–1930. Ihan sairasta. 39 Demokraatti kun Hilma-mummo kantoi Ihalasta pellolle lämpimiä pullia ja kahvia, joka oli viinapullossa villasukan sisällä. IHALAISEN AKATEMIA-VUOSIEN aikoihin E-osuukauppaliike järjesti Rautalammilla Kierinniemissä nuorten kesäleirejä. Laurin isä piti kirkolla sijainneesta työväentalosta huolta. Tämäkin ehkä rakensi Laurista sitä vähempiosaisten puolustajaa, joka hänestä myöhemmin kasvoi. Ihalainen ja lakimies Halonen tekivät paljon yhteistyötä ja arvostus oli molemminpuolista. Manun (Maunun) vaikutus oli suuri. Suvussa oli niin kansandemokraattia kuin sosialidemokraattia, Laurin sukuhaara edusti jälkimmäistä. Ilman Manua en varmaan tällä polulla olisi. Sain vanhan kitarani kunnostettuna SAK:n läksiäistilaisuudessa. Siellä Ihalainen tutustui SAK:n nuoriin vaikuttajiin. Ihalainen kuvaa, miten nämä etenkin demareista heränneet taistolaiset olivat paavillisempia kuin paavi itse. – En lähtenyt poliittisesti ryntäilemään mihinkään, olin vakaalla peruslinjalla varmasti jo silloin. De_12032020_36.indd 39 3.3.2020 14.13. Lauri itse kuvaa olleensa SDP:ssä keskiviivan vasemmalla puolella, taistolaisuus ei innostanut
Rahamarkkinat vapautuivat, Neuvostoliiton kauppa romahti, länsivienti heikkeni, varallisuusarvot sukelsivat, tuli pankkikriisi, yritykset ajautuivat konkurssin sekä nähtiin massatyöttömyys. Työeläkemaksua Ihalainen pitää yhä strategisesti hyvänä asiana, sillä se vahvisti palkansaajien asemaa työeläkejärjestelmässä. Saatanalliset säkeet vetivät kansan Senaatintorille. Kolme yleislakkouhkaa oli ollut päällä. Siellä pääministeri Aho ja valtiovarainministeri Viinanen tulivat Ihalaisen ja STTK:n silloisen puheenjohtajan Esa Swanljungin luokse kertoen, että aikovat haastaa heidät valtakunnanoikeuteen. Palkansaajien työeläkemaksu otettiin käyttöön eli kustannuksia siirrettiin työnantajilta työntekijöille – kuten kävi Sipilänkin kaudella. 2 Perheen perustaminen. Myös tuohon aikaan oli vielä ay-liikkeessäkin erilaisia poliittisia jakolinjoja, joita piti sovitella yhteen. Sen sijaan ajauduttiin devalvaatioon. 1 Rohkeus ja uskallus lähteä Pihtiputaalta 17-vuotiaana Äänekosken ammattikouluun ja sittemmin Kauniaisten Työväen Akatemian kautta yhteiskunnallisiin tehtäviin. Työmarkkinajärjestöt oli kutsuttu Kesärantaan. Hän teki SAK:n ohjelmaja strategiatyötä ja muun muassa kirjoitti puheita SAK:n puheenjohtajina toimineille Niilo Hämäläiselle ja Pekka Oiviolle. Ehdotus nimettiin työntekijäpuoluelta saatanallisiksi säkeiksi. KUN IHALAINEN vuonna 1990 nousi SAK:n puheenjohtajaksi, poliittiset ryhmäkokoukset olivat jo jääneet taakse ja asiat saattoi esitellä kaikille yhtä aikaa. Korkean työttömyyden ja talouskriisin keskellä, kun ihmisillä oli pahaa oloa, ay-liike ULKOMAILLA SUOMEN KOLMIKANTAISEN JÄRJESTELMÄN TOIMIVUUTTA IHMETELLÄÄN JA IHASTELLAAN. SAK oli minulle tavoittelemisen arvoinen paikka. Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistyö kehittyi ja sille laadittiin pelisäännöt, joilla on vaikutuksensa tähänkin päivään. Sen myötä työkeskeinen elämäni muuttui rikkaammaksi ja tasapainoisemmaksi. Ihalaisen parinkymmenen vuoden puheenjohtajakausi oli tiivistettynä laajojen tuloratkaisujen tekemisen aikakautta. Nuorten järjestäytymisaste kasvoi kohisten. 3 TÄRKEINTÄ 3 Päätös hakeutua tehtäviin, jotka vastaavat omaa arvomaailmaani. Ihalaisen seitsemän vuotta SAK:n nuorisosihteerinä ajoittui ammattiyhdistysliikkeen eheytyksen jälkeiseen voimakkaan kasvun vuosiin. 40 Demokraatti D-KASVO – Isäni oli myös ay-aktiivi. Niin kutsuttu Sorsan sopimus ja sisäinen devalvaatio jäivät toteutumatta. Kun olin nuorisoasioissa ollut mukana, nuorisosihteerin paikka kiinnosti paljon. De_12032020_36.indd 40 3.3.2020 14.13. 1991 tapahtui paljon. Näimme, että hallitus ja työnantaja pelaavat yhteen. SAK:ssa edistettiin myös nuorten työsuojelulainsäädäntöä. Hallituksen ja ay-liikkeen välejä kuvaa myös anekdootti EK:ssa työskennelleen Lasse Laatusen kirjasta. Hän poimii uraltaan esiin erityisesti 1990-luvun alun henkisesti raskaan lama-ajan. 1977 Ihalainen eteni SAK:n järjestösihteeriksi ja vuonna 1984 pääsihteeriksi. – Ay-liikkeellä oli silloin syvä huoli. Lopulta työmarkkinoilla mentiin pari vuotta nollakorotuksilla. Hämäläisen vaikutus oli merkittävä ihalaisen SAK:hon tuloon. – Kaikesta näki, ettei hän usko itsekään niihin, Ihalainen muistelee. Ja aivan kuten Juha Sipilän (kesk.) pääministerikaudella, tuolloinkin puhuttiin yhteiskuntasopimuksesta. Tosin valtakunnanoikeudessa ei edes ay-pomoja tutkittaisi. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. Samalla työnsä oli aloittanut Esko Ahon (kesk.) hallitus. Ihalainen kuvaa, miten hallitus käynnisti ideologisesti värittyneen hyökkäyksen, jolla haluttiin muuttaa työmarkkinapolitiikan valtasuhteita. Teollisuustyönantajien STK kiikutti pöytään vaatimuksensa työajan pidennyksistä, palkanlaskusta ja yleissitovuuden purkamisesta. Siellä Ihalainen murjaisi puheessaan, että hallitus on ymmärtänyt tehtävänsä väärin; sen piti nujertaa lama eikä palkansaajia. Kahri ei katsonut silmiin. OLEN AINA KOETTANUT HAKEA YHTEISTÄ NIMITTÄJÄÄ. – Vaikka 1990-luvulla tehtiin ikäviä ratkaisuja, ammattiyhdistysliikkeen arvostus oli erittäin suuri ja järjestäytymisasteet nousivat. Ihalainen kierteli valtavan määrän kouluja ja kertoi opintonsa päättäville ammattikoululuokille työelämän pelisäännöistä. Pieniä liittoja järjesteltiin isompiin kokonaisuuksiin. Ihalainen muistaa, miten STK:n silloinen toimitusjohtaja, hiljattain edesmennyt Tapani Kahri, kiikutti säkeet työntekijäpuolen nähtäväksi. Työttömienkin keskuudessa ammattiyhdistysliikkeen arvostus oli todella korkealla
41 Demokraatti HALLITUS OLI YMMÄRTÄNYT TEHTÄVÄNSÄ VÄÄRIN, SEN PITI NUJERTAA LAMA EIKÄ PALKANSAAJIA. Lindströmiä Ihalainen kertoo arvostavansa. Ihalainen kertaa työmarkkinajärjestöjen monia saavutuksia ja muistuttaa, että ulkomailla Suomen kolmikantaisen järjestelmän toimivuutta ihmetellään ja ihastellaan. Vaikka sydän sykkii yhä ammattiyhdistysliikkeelle, politiikan vuosia hän ei vaihtaisi pois. – Stubbilla oli kyllä prosessiosaamista, mutta ennättikö hän sitten sisältöjen puolella perehtyä kaikkiin asioihin riittävästi. Eikä minulla ole mitään roolia, Ihalainen sanoo, tyylilleen uskollisesti. AY-URAN JÄLKEEN Ihalainen siirtyi politiikkaan, omien sanojensa mukaan velvollisuuden tunteesta. Ajatellaanko enää kansallista etua, hän kyselee. saan tekemisissä. Kataisesta Ihalaiselle jäi asiallinen ja hyvä kuva. De_12032020_36.indd 41 3.3.2020 14.13. En antaisi hänelle huonoa arvosanaa. – Kontaktit eivät ole loppuneet, mutta eivät ne ole enää samanlaisia. Hän ei lähtenyt rehvastelemaan, että osaa kaiken. – Katainen ei ollut välistävetäjätyyppi niissä asioissa joissa olin hänen kansUsein Paperiliiton saaminen laajempiin tuloratkaisuihin jäi viime tippaan. Sipilän hallituksen aikanakin SDP:n ollessa oppositiossa Ihalainen oli vahva taustakeskustelija, johon monet turvasivat. Hänen mielenkiintonsa ja vahvuutensa olivat Eurooppa-politiikassa, hän oli siellä aika hyvä. Ihalainen tokaisee tähän, että kyllä firma pärjää mutta miten Suomi pärjää. – Jarppa on sydämellinen ihminen, itselleen ja uskon että myös toisille rehellinen. toimi hallittuna venttiilinä purkaa tyytymättömyyttä. Heillä oli paljon omia tarpeita. Ihalaisen mielestä kritiikki näitä hallituksia kohtaan on ollut kohtuutonta. Vaikkei hän itse ollut välttämättä kaikkien esitystensä takana, hän yritti puolustaa urhoollisesti hallituksen linjaa, Ihalainen sanoo. Muun muassa silloisen elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk.) kanssa Ihalainen teki paljon yhteistyötä yhteiskuntasopimuksen kuivumisen jälkeen. Tyylilleen uskollisena Ihalainen pyrki rakentamaan siltoja. 2011 vaaleissa Ihalainen meni kirkkaasti läpi Uudeltamaalta ollen koko SDP:n äänikuningas Suomessa. Tilanne ei lähtenyt käsistä, mikä olisi ollut mahdollista. Hän aloitti eduskuntauransa suoraan työministerinä Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallituksissa. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen sai puhuttua hänet mukaan. Ajat eivät olleet helppoja, talous sakkasi ja työttömyys kasvoi. Tulevaisuuden historiankirjoituksessa ehkä ei kaikkea sitä kritiikkiä kannattaisi mustavalkoisesti käsitellä. Työministeri Jari Lindströmiin (sin.) Ihalaiselle oli myös luottamukselliset välit. Stubbin hallituksessa luottamus hallituksen pääpuolueiden kesken oli kuitenkin jo karissut. Arvostus palkittiin uurnilla. Hän yritti ylläpitää hallituksen yhtenäisyyttä. Sparraus työmarkkina-asioista kelpasi myös pääministeri Sipilälle ja valtiovarainministeri Orpolle (kok.). Joskus historian kirjoittajat voisivat tätäkin arvioida, eikä vain pohtia mitä hankaluuksia saatiin aikaan. Jutun kuvituksena on Helsingin Sanomissa julkaistuja Ihalaisen uraan liittyviä Terhon ja Henrik Karlssonin pilapiirroksia, joista Ihalainen on teettänyt itselleen kirjan. Monella on muistissa, kuinka hallituspuolueet lopulta äänestelivät omia päätöksiään vastaan. Muun muassa Kreikan kriisi vei hallituksen paukkuja. Vaikka Ihalainen on nyt eläkepäivillä, hän on edelleen aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija ja vaikuttaa etenkin työmarkkinapolitiikassa taustalla. En ollenkaan näe sitä Suomen huonoinpana hallituksena. – On unohdettu, missä talouden olosuhteissa ja eurooppalaisissa olosuhteissa Kataisen hallitus työtään teki. Tämä näkyi erityisen kirkkaasti niin Ahon kuin Sipilän hallituksen aikana, jolloin poliittinen ohituskaista on ollut aktiivisessa käytössä. Työnantajan linjana on pitkään ollut sopimusyhteiskunnan rakenteiden hivuttaminen kohti yrityskohtaista sopimista, enemmän markkinaehtoiseksi ja vähemmän kollektiivisen sopimisen varaan. Politiikan matkaansa Ihalainen kuvaa hienoksi ja avartavaksi. Hallitukset olivat laajapohjaisia ja sen vuoksi oli työlästä hakea yhteisymmärrystä. Ihalainen muistuttaa myös, että Lindström piti aktiivimallia suurimpana virheenään. Hän suhtautui nöyrästi työhönsä. Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen ja Kataisen yhteistyö pelasi yhtä lailla kuin se toimi Urpilaisen ja Ihalaisen välillä muun muassa talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa
Arvomaailmaamme kuitenkin kuuluu, tai pitäisi kuulua toisen mahdollisuuden antaminen ihan jokaiselle ihmiselle. Vuosikausien ylivelkaantuneisuus, kitkuttelu ja kikkailu eri järjestelmien sisällä ja välillä jättää ihmiseen useimmiten varsin rujon jäljen: mielenterveysja päihdeongelmia, sairautta, katkeruutta ja ylisukupolvista pahoinvointia. Siihen on myriadeja syitä, mutta helppo luotonanto on yksi keskeisimmistä – enkä tarkoita pelkästään pikavippifirmoja, joiden ansainta muodostuu lähinnä sosiaaliturvajärjestelmästämme ja yhteiskunnan hoitamasta tehokkaasta perinnästä. De_12032020_42.indd 42 3.3.2020 12.44. Kaikilla kun ei ole sellaista työtä, joka itsessään toisi sisältöä ja merkitystä elämään. Yhteiskunnalle seuraukset näkyvät työttömyytenä, sosiaaliturvaja terveydenhuoltokuluina, rikollisuutena ja harmaana taloutena. Ja jos Suomi haluaa nostaa edelleen työllisyysastetta ja suitsia harmaata taloutta, tehokas keino on tarjolla. Kansalaisten talousosaamisen vahvistaminen ja velkaneuvonnan lisääminen voivat ehkäistä tulevaisuuden ongelmia, mutta mitä tehdään sille kymmenesosalle tätä kansaa, joista useimmat ovat niin syvällä kusessa taloutensa kanssa, että sieltä ei vain ole nousua. Viime hallitus selvitti asiaa, mutta vain siltä kapealta ideologiselta näkökulmalta, että mahdollisuus yksityisihmisen konkurssiin olisi vain epäonnistuneilla yrittäjillä – mikä tietysti loukkaa perustuslakia ja yhdenvertaisuutta. Moni ylivelkaantunut ihminen kysyy itseltään joka aamu, miksi nousisi sängystä ja lähtisi töihin, kun taloudellinen kannuste on käytännössä olematon. Näin nollakorkojen aikakaudella riski ei vaikuta kovin merkittävältä ja se tervehdyttäisi rahamarkkinoita. Hiilamo muistuttaa, että rahoitusmarkkina on muuttunut kuluneina vuosikymmeninä. SOSIALIDEMOKRATIALLA ON jostain kumman syystä ollut aina penseä suhtautuminen henkilökohtaiseen konkurssiin, mitä on vaikea käsittää. Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo on käyttänyt asiasta erinomaisia puheenvuoroja ja ehdottanut henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuutta esimerkiksi Iso-Britannian tavoin myös Suomeen. Henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuus siirtäisi vastuuta ja riskiä enemmän luotottajalle, minkä pelätään nostavan rahoituksen hintaa. Jos luotonantajalla ei ole todellista vastuuta tai riskiä, seuraukset ovat kamalia meille kaikille. NYKYINEN HALLITUSOHJELMAMME tunnistaa ongelman, mutta keinot sen korjaamiseksi ovat kovin heppoisia. 42 Demokraatti YLIVELKAANTUNEIDEN MÄÄRÄ on Suomessa suurempi kuin koskaan. TOISEN MAHDOLLISUUDEN ANTAMISEN PITÄISI KUULUA IHAN JOKAISELLE IHMISELLE. Säädellyillä rahamarkkinoilla rahaa lainattiin vain huolellisen arvioinnin jälkeen, kun nyt sitä tyrkytetään monista firmoista lähinnä toivoen, että velkaa ei pystytä maksamaan takaisin kuin monivuotisen ulosottokierteen kautta. Yhteiskunta voittaa, jos ihmiselle annetaan toinen mahdollisuus KOLUMNI Iisakki Kiemunki iisakki.kiemunki@khshp.fi Kirjoittaja on totuutta arvossa pitävä politiikan kehäraakki
KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi De_12032020_42.indd 43 3.3.2020 12.44. Varmaan kaikilla ihmisillä on omat kompleksinsa. Olen aina ollut ulkonäköäni ja työmoraaliani kohtaan aika kriittinen ja armoton. Olen kiitollinen, että olen päässyt näin nopeasti valmistumisen jälkeen töihin, ja kaiken lisäksi vielä sellaiseen, jolla koen olevan merkitystä. N äen peilistä vielä suhteellisen nuoren, mutta pian kolmenkympin kriisiä silmästä silmään katsovan naisen. Opettelen olemaan enemmän sinut itseni kanssa. Ei haluaisi enää niin ailahdella. Kolmenkymmenen lähestyminen on ehkä yliopistosta valmistumisen lisäksi tämän astisen elämän suurin murrosvaihe – tai enhän minä vielä ole kolmekymmentä! Täytyy välillä muistutella itseä siitä. Monelle tulee valmistumisen jälkeen kriisi, että mikä on se oma paikka elämässä. Ehkä samalla kun vanhenee, oppii myös olemaan rennompi. 43 Demokraatti Roosa Pöyhönen 28-vuotias Demarinaisten poliittinen avustaja, aloittaa toiminnanjohtajana 1.7. Haluan oppia ymmärtämään, että minä riitän. Siitä olen innoissani. Samalla tavalla siinä yritän etsiä omaa ääntäni, tapaa tehdä ja olla. Varmaan aika monet nuoret kamppailevat näiden samojen asioiden kanssa
44 Demokraatti KULTTUURI Natalia Goncharova: Gardening, 1908. De_12032020_44.indd 44 3.3.2020 14.42
Kriitikot kiittivät niitä; hänen teoksissaan nähtiin uuden aikakauden alku. Näyttelyistä poistettiin epäsiveelliseksi tulkittuja teoksia. Mutta siinä välissä hän ehti luoda merkittävän ja kiinnostavan taiteellisen tuotannon. Vilho Lammen (1898–1936) ura jäi lyhyeksi. Järjestipä hän ensimmäisen yksityisnäyttelynsä yhteydessä performanssinkin, vaikka tuohon aikaan ei sellaista lajinimeä vielä ollut olemassakaan. Ajankohdalle tyypilliseen tapaan hän toimi yhteistyössä muiden alojen taiteilijoiden kuten kirjailija Vladimir Majakovskin, säveltäjä Igor Stravinskyn tai venäläisen baletin monitoimimiehen Sergei Djagilevin kanssa. Natalia Goncharovan taidetta ei ole aikaisemmin meillä nähty. Ja värin voimaan tämä avantgardisti luotti. Goncharova julisti usein, että hänen esikuvakseen kelpaa kaikki taide korkeakulttuurista kitsiin niin että puhuttiin tyylisuunnasta nimeltä kaikismi. Uranuurtajan kunnia kuuluu kuitenkin naiselle, Natalia Goncharovalle. Monilta tahoilta otti vaikutteita myös Vilho Lampi, lakeuden maalariksikin kutsuttu. Toisaalta niitä myös paheksuttiin. Ateneumin näyttely on kaikin tavoin onnistunut, se on riittävän laaja ja hyvin rakennettu. Natalia Goncharova (1882–1962) oli monipuolinen taiteilija, maalari, graafikko, lavastaja ja pukusuunnittelija. Hänen ihmishahmonsa ovat vahvoja, tietoisen kömpelön näköisiä. Ensimmäisen maailmansodan aikaan taiteilija miehineen muutti Pariisiin ja eli siellä elämänsä loppuun saakka. Venäläinen kansanperinne ja -taide olivat vahvasti Goncharovan taiteen lähtökohtina. Elämä päättyi hyppyyn Merikosken sillalta. Venäläinen kulttuuriperinne on kuitenkin etualalla. Teksti Seppo Heiskanen V iime vuosisadan alun venäläisen avantgarden käynnistäjinä pidetään yleisesti Kasimir Malevichia, Marc Chagallia ja Vassily Kandinskyä. Limingan maisemat, joki, laajat pellot ja pohjalaiset rakennukset olivat LamDe_12032020_44.indd 45 3.3.2020 14.42. Hän käytti hyväkseen myös ikonien kuvakieltä, suosittuja painokuvia ja tekstiilejä. GONCHAROVAN NÄYTTELYT ja erilaiset tempaukset herättivät alusta lähtien laajaa huomiota. 45 Demokraatti AVANTGARDEA, LAKEUTTA JA KEISARILLISIA Natalia Goncharovan taiteen ensimmäinen Suomen visiitti on kaikin puolin onnistunut. Esillä oli yli 800 teosta. Hän opiskeli Helsingissä mutta palasi kotitilalle Liminkaan, missä hän toimitteli talon töitä ja maalasi kiihkeästi aina, kun ehti. Hänen retrospektiivinen näyttelynsä järjestettiin jo syksyllä 1913. Teoksissa on myös piirteitä länsieurooppalaisesta avantgardesta, erityisesti kubismista tai futurismista
saakka, ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la, su 10–17. Näyttelynä esillä oleva kokonaisuus on kuitenkin melko vaatimaton. Lampi opiskeli Helsingissä 1920-luvulla, ja ajankohdan virtaukset näkyvätkin hänen teoksissaan. Sinebrychoffin taidemuseo, Helsinki: Albert Edelfelt ja Romanovit Avoinna 10.5. Joissakin maisemissa on selviä pointillismin, täplämaalauksen, sävyjä. Erilaistaen sattumien ja salapoliisityön ansiosta ne kuitenkin löydettiin ja ovat nyt esillä Sinebrychoffin taidemuseossa. Monissa mieskuvissa on vahvuutta ja sankaruuttakin, mutta lapsikuvissa on myös psykologista tarkkanäköisyyttä. Hän teki useita muotokuvia tsaarien ja suuriruhtinaiden perheistä. Tsaaritar osti taiteilijan töitä ja teetti muotokuvat lapsistaan, ja suhde muodostui niin läheiseksi kuin se tällaisessa tapauksessa oli mahdollista. 46 Demokraatti men maalausten aiheita. Akseli Gallen-Kallela: Seeproja, 1909. Katutason kerroksessa on eläimiä ja luontoa. saakka. Hän oli Tanskan prinsessa. ALBERT EDELFELT piti onnettomuutena sitä, että Suomi erotettiin entisestä emämaasta Ruotsista. Ehkä kiinnostavimpia ovat Akseli Gallen-Kallelan Afrikan matkalla syntyneet. De_12032020_44.indd 46 3.3.2020 14.42. Aleksanteri III:n veljenpoikia esittävän maalauksen ja tsaariperheen ostaman teoksen Koivujen alla luultiin jo kadonneen. Tarinat kerrotaan hyvin toimitetussa julkaisussa. Maisemat ovat herkkiä, runollisiakin. Mukana on hienoja maalauksia ja käsitteellisiäkin teoksia sekä vanhoja että uusia, sekä kotimaisia että ulkomaisia. Näyttelyn kahden teoksen tarinat ovat kiinnostavia. Erityisen ihastunut Edelfeltin taiteeseen oli tsaaritar Maria Feodorovna, Aleksanteri III:n puoliso. Ateneumin taidemuseo, Helsinki: Natalia Goncharova Avoinna 17.5. Uhanalaisuus ei kuitenkaan kokokonaisuudesta mitenkään selkeästi välity. Komea omakuva, joka on painettu näyttelyn julisteeseen, tuntuu taas saaneen vaikutteita Väinö Kunnakselta, ehkä nimen omaan tämän Olavi Paavolaisen muotokuvasta. saakka, ti, pe 10–18, ke, to 10–20, la, su 10–17. Toisaalta tuotantoon kuuluu myös lukuisia muotokuvia ja omakuvia. Näyttelyn nimi on Uhattu elämä. saakka, ti–su 11–19. Tämä asenne ei kuitenkaan estänyt häntä toteuttamasta uuden emämaan korkeimmankin johdon tilauksia. Muotokuvissa on selviä uusasiallisuuden piirteitä. KUVATAIDE KUVATAIDE Albert Edelfelt: Suuriruhtinaat Boris ja Kirill Vladimirovits lapsina, 1881. Art decokin on siis mukana. Häivähdys Vincent van Goghiakin on mukana. Ehkä niissä on hiven kotiseuturakkauden tuomaa ihannointiakin. Helsingin taidemuseo HAM: Vilho Lampi Avoinna 18.10. Uhattu elämä Avoinna 23.8
47 Demokraatti Natalia Goncharova: Pyöräilijä, 1913. De_12032020_44.indd 47 3.3.2020 14.42. Vilho Lampi: Omakuva, 1932. Vilho Lampi: Liminganjoki, 1934
Sen takia hän ei ole ottanut vastaan useasti tyrkytettyä Finlandia-mitalia. Vastaus on yksinkertainen: Stalin ei tahtonut keikuttaa Jaltan tasapainoa, ja hän tarvitsi hyviä suomalaisia sotakorvaustuotteita. Teksti Kari Sallamaa / Kuva Irmeli Jung E lämme todellisuudessa, jota hallitsevat isosuinen huijari, kuukasvoinen mandariini ja ilmeetön ohrana. Se on entistäkin synkempi, kun ilmastonmuutos enteilee täystuhoa. Turkulaisuuteen liittyen kirjailija palaa oireellisen toistuvasti V. Tällä ei tunnu olevan muuta merkitystä kuin olla monologin teoreettisena kuuntelijana. Mutta tärkein kaikista: ”Niin pitkälle oli päässyt humanismissaan tämä länsimainen demokratia vapauksineen, ihmisoikeuksineen, tasa-arvoineen – demokratia jonka pääasiallinen tehtävä on – kuten edellä olen jankuttanut – pitää jokseenkin ennallaan köyhyyden ja rikkauden välinen tasapaino, ts. Käynnissä on ideologinen yleishyökkäys suomettumispuheina ja Urho Kekkosen demonisointina. Talvisodan Ihme pelasti ennen kaikkea Serlachiuksen osakkeet. A. Uusi teos, jonka lajia on turha määritellä, jatkaa 2010-luvulla alkanutta subjektiivista raivoamista maan ja maailman tilasta. säilyttää rikkaimpien asema ja omaisuudet jokseenkin koskemattomina”. Filosofi lankesi itkien hevosen kaulaan, ja siitä hänet toimitettiin loppuiäkseen hoitoon. Harri miettii, miksi kommunistit eivät tehneet vallankumousta vuonna 1948, vaikka porvarit olivat aivan hermona ja yhä puhuvat ”Vaaran Vuosista”. 48 Demokraatti Talttumattomat salamaniskut Harri Salminen tykittää sarjatulta eikä säästä ketään. Harri ei anna anteeksi proletariaatille tehtyjä vääryyksiä eikä hyväksy isänmaallisuutta, jossa unohtuvat sisällissodan teloitukset ja vankileirit, lapualaisterrori ja Kemin 1949 laukaukset. Linnan ”aika velikultia” antaa luvan rauhanajan sotapropagandaan. ”Nietzscheläis-dostojevskiläinen hevosenkaulasyndrooma” edellyttää Friedrich Nietzschen elämäkerran tuntemista, kuinka hänen hulluutensa puhkesi Milanossa kuorma-ajurin pieksäessä ajokkiaan. Ensin tuntuu, että käsissä on kirjekokoelma, jota Salmisen ohella kirjoittavat Reijoja Seppo -nimiset ikämiehet, mutta he jäävät aika paperisiksi. Neuvostoliittoa vastaan ei uskallettu uhota, nyt Putinin Venäjä on nostanut talvisotaunesta vanhan ryssänvihan. Hän kirjoittaa ikään kuin pitkää kirjettä nuoruutensa saavuttamattomalle naiselle, turkulaiselle kenraalin tyttärelle. Koskenniemeen. VIRKE ON salamalaisittain raskas moniportaisin sivulausein ja uudiskäsittein, joita kukaan muu ei käytä: ’pyssynpiippu-äitiys’, ’paveleontti’, ’pokkuraatio’, ’masonationalismi’ jne. Tähän sumuun sujauttaa puheenvuoronsa Hannu Salaman vanha alter ego Harri Salminen. Harri on oikeassa, nykyään esillä ovat missikirjailijat ihmissuhdeongelmineen ja miehistä ”Pitääkö olla huolissaan” -keskinkertaisuudet. Ydinaseitaan kartuttavassa ja Vietnamin sotaan ryntäävässä USA:ssa beatit olivat parasta. ”Yössä Gehennan” viittaa Aleksis Kiveen, ”taivaan ja helvetin avioliitto” William Blakeen, ”ihmiselon ihanuus ja kurjuus” Pentti Haanpään novellikokoelmaan. Mutta suurin syy taitaa silti olla taistolaisten torjuva vastaanotto vastarintaromaanille Siinä näkijä missä KIRJAT De_12032020_48.indd 48 4.3.2020 11.06. Olipa hallitus mikä tahansa, pääomien koskemattomuus on poissaoleva syy. Salminen näkee poliitikkojen ja sotilaiden Nato-hingussa revanssinhalun uuteen Tali-Ihantalaan. Tamperelaiskirjailijoista hän torjuu Kalle Päätalon lättäjalkarealismina ja Väinö Linnan sotaromantiikkana. Nietzsche ja muut filosofit ovat olleet Salama/Salmisen lukemistoa, mutta kiinnostavin on tieto, että amerikkalaiset beatnikit olivat 60-luvulla hänen ihanteitaan: Lawrence Ferlinghetti, Gregory Corso, Allen Ginsberg ja muut. Tämä katkeruus ei merkitse, että hän olisi hyväksynyt samaa puhunutta taistolaisliikettä. TÄHÄN LIITTYY kirjailijan työläistausta. Se on yhä Salamalle ongelma, niin useasti hän tässäkin siihen palaa. Toistuvasti tekijä palaa Isänmaallisten kiihkoon myydä Suomi, kahdesti Saksalle ja nyt Amerikalle. Lukijalta vaaditaan intertekstuaalista vainua, mistä kaikkialta kirjailija eritasoisia viitteitään lataa. ”Natokiimaiset uhittelevat jopa itse valitsemalleen presidentille”, kun maata ei voi suin päin varustaa USA:n eteentyönnetyksi tukikohdaksi. Teoksen toisessa osassa he vaikenevat, ja orkestroinnista vastaa Harri yksin. On helppo ymmärtää duunarin kakaran halveksivan niitä herraskäännynnäisiä, jotka vailla elimellistä yhteyttä työläisiin puhuivat ja lauloivat luokan raadannasta ja kärsimyksistä. Lisäksi on vallalla ”eurogoebbelsismi”
Yksityiselämä on mukana, kariutuneet avioliitot ja muut naiset. Harri kaipaa nuorten naisten vakoon, elämän lähteille, mutta myöntää tämän haaveeksi. Tuomas Anhava neuvoi aikanaan kirHannu Salama: Läheltä pitäen, kaukaa käyden Otava 2020 KIRJA De_12032020_48.indd 49 4.3.2020 11.06. Elämänhalu on muutenkin kohdallaan. Jo ominaishaju, vanhuuden löyhkä lokeroi starbon erilleen neitosten kukkaisparvesta. Ei hän paljon katso television pakkomielteitäkään eikä lue Hesarin kulttuuriosastoa. Mutta 83-vuotias Pispalan poika kirjoittaa yhä ja jokseenkin selvästi. Se on palauttanut kutakummoisenkin terveyden ja varmistanut työtehon. Harri muistelee viinankäyttöään ja on tyytyväinen raitistumisestaan. ON OPUKSESSA muutakin kuin poliittista suorasuuntaustulta. 49 Demokraatti jailijoita lopettamaan nelikymppisinä, vielä kun kynä on terävä. tekijä (1972), jota hän itsekin pitää Finlandia-sarjan ohella pääteoksenaan. Pelkkää ajanhukkaa. Ehkä jokin muukin, kuten some, jossa Harri Salminen ei liiku
Joko suoraan hänen persoonaansa tai siihen, miten hänestä puhutaan, miten hänet nähdään. Ja Heta on niin oman valtansa sokaisema, ettei edes huomaa tulleensa vedätetyksi. Mustonen on puhdistanut kaiken turhan. Se taas aiheuttaa pelkoa, joka voi äityä hetkellä millä hyvänsä vihaksi... Olen nähnyt häneltä vain laadukkaita ohjauksia. Turun päänäyttämön avaruus vaatii jo itsessään vähän isompaa ilmaisua ja visuaalista tykitystä. Teijo Elorannan herkullisesti tulkitsema Akusti ei tässä toteutuksessa ole kuitenkaan vaimonsa edessä kiemurteleva mato vaan korostetusti ovela peluri, joka antaa Hetan kohtuttomuuksille monissa kohdin periksi saadakseen itselleen merkityksellisiä juttuja läpi. Ne kaikki ovat määreitä, jotka omilleen lähteneeseen ja ”mitättömän” rengin miehekseen ottaneeseen Niskavuoren tilan vanhimpaan tyttäreen liitetään. Hetan miehekseen ottama Muumäen Akusti on monissa Niskavuori-tulkinnoissa nähty nöyränä ressukkana, jota Heta pompottaa mennen tullen aina loppukohtaukseen, jossa Akusti kuolinvuoteellaan terhentyy vaatimaan, että nyt Hetan on kerrankin passattava häntä. En muista yhdenkään näkemäni Niskavuori-näytelmän uponneen joka repliikillään, jokaisella harkitulla eleellään näin suoraan ihon alle. 50 Demokraatti TEATTERI Kaikki hyvin, Niskavuori Vuoden alun hienojen esitysten perusteella Hella Wuolijoen näytelmäsarja voisi ansaita myös lisäosan: Niskavuori rules! Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Heikki Järvinen ja Otto-Ville Väätäinen T ikkurilan Teatterin harrastajien mainio, Työväen Näyttämöpäivillä nähty Niskavuoren naiset, Tampereen Teatterin mykistävän luja Niskavuoren Heta ja Turun komea Niskavuoren nuori emäntä – buumiko iski. TT:n Heta on jo niin ylivahva, että se käy heikkoudeksi. Hakulinen on komeasti sisällä tämän näyttämöteoksen perusvireen kanssa: kirkastettua näyttelijäntyötä, jossa kovuus on tarkkuutta, ei hampaiden kiristelyä ja teatraalisia mulkaisuja. De_12032020_50.indd 50 3.3.2020 14.55. Jää vain kova ydin: ahneus, ylpeys, kohtuuttomuus, kateus. Ei kliseistä ruraalikuvastoa, ei patetiaa replikoinnissa, ei hössöttäviä santroja kevennyksinä. Hän on niin päämäärätietoisesti omaa tilaansa (sekä taloa että henkilökohtaista reviiriään) suojeleva ja kasvattava, että se muuttuu sorroksi. TT-FRENCKELLIN NISKAVUOREN Heta on Liisa Mustosen ohjaamana täyttä timanttia: kirkas ja kova. Harmittelin aikoinaan, kun Liisa Mustonen jätti näyttelijäntyöt vähemmälle ja alkoi keskittyä ohjaamiseen. Ei välttämättä, mutta iloita pitää, että Wuolijoen näytelmät saavat uuden vuosikymmenen aluksi, 70–85 vuotta kirjoittamisensa jälkeen, paneutuneita ja tuoreita tulkintoja. Valosuunnittelija Kalle Ropponen vastaa tähän huutoon vakuuttavasti: Eeva Hakulinen loistaa Tampereen Teatterin armottomana Niskavuoren Hetana. En harmittele enää. KUN TAMPEREEN Niskavuoren Heta ottaa pauloihinsa puhtaalla pelkistyksellään, on Turun kaupunginteatterin Niskavuoren nuori emäntä pykälää rehevämpi ja moneen suuntaan aukeavampi esitys. Eeva Hakulisen Hetassa ei ole mitään naurettavaa. Näyttämöiden ja valkokankaan Niskavuori-historiaan mahtuu paljon Hetoja, joiden kylmyys ja ahneus ovat niin megatasoa, että se kääntyy jo koomiseksi. Oheinen otsikko voisi siis olla vastaus Niskavuoren tarun viidennen ja viimeisen osan kysymysmuotoiselle nimelle Entäs nyt, Niskavuori. Niskavuorelaisia eritellessä puhutaan aina vahvoista naisista ja heikoista miehistä
Minna Hämäläinen esittää paikkansa ottavaa Loviisaa uljaasti. Airaksisen ratkaisu toimii, vaikka jotkut modernin tuulahdukset tuntuvat vähän kikkailevilta (kuten trendikkäät kahvinkeittimet tai näyttämölle surraava sähkövetoinen traktori; alkukuvissa Juhani kuitenkin pelmahti sisään kaksirattaisella kärrillä). Niskavuorelaisten naisten sisäänrakennettu vahvuus näyttäytyy Airaksisen ohjauksessa toisenlaisessa valossa. Niskavuori-kronologiassa tämä näytelmä on suuren saagan avaus, vaikka Wuolijoki kirjoitti sen vasta kolmantena. Sitä Wuolijoki kysyy 1930-luvun lopussa kirjoitetulla näytelmällään, kun esimerkiksi Juhani Niskavuori, suurtilallinen ja valtiopäivämies, sekoilee heikkona kahden naisen loukussa. Stefan Karlsson näyttelee tosielämän puolisoaan vastaan ja myötä – hyvin toimivat kemiat. Ohjaaja riisuu Wuolijoen näytelmää epookkisista taakoista, ja osoittaa, että nämä loviisat, juhanit ja malviinat voivat hyvin elää keskuudessamme tässä ja nyt. Tampereen Teatterin Heta podiumille asti, miksei ykkösek sikin. Hän viskaa katsojan eteen sen myllerryksen, missä nuori nainen kieppuu, kun pitäisi oppia määrätietoiseksi tilanemännäksi ja eliminoida onnen uhkatekijät. Ehkä. Sellaiseen ajantilaan, jossa menneen maailman maalaismiljöö pölähtää keskelle sitä todellisuutta, jossa sitä teatteriin katsomaan tulleet elävät. enpä ole kuunaan nähnyt Niskavuorissa tällaista ”valoshowta”! Terävästi leikkaavat ristikkäisspotit, sivuvalot ja lattiaa Minna Hämäläinen on dynaaminen Loviisa Niskavuori Turun kaupunginteatterissa. Eletään 1880-luvun viljelys-Suomessa silloisine moraaleineen ja hierarkioineen. Tämä vuoden alun kolmikko menee Niskavuori-rankingissani heittämällä top-kymppiin. Juhani kun on päättäväinen ja luja kuin ameeba. He näyttäytyvät kaltaisinamme ihmisinä kaikkine rakastettavuuksineen ja raadollisuuksineen, eivät minään Niskavuori-museon dioraaman hahmoina. Esityksen loppukuvassa Loviisa tosin lakoaa lattialle ja poraa sielunsa pihalle. Isännät, emännät ja palkolliset tietävät paikkansa. Mikä Malviina, mikä nousu häpeästä orastavaan itsekunnioitukseen! OLEN KIRJOITTANUT teatterista kohta 40 vuotta, ja sinä aikana on tullut katsotuksi aika nippu Niskavuoria, parikymmentä ainakin plus elokuvat moneen kertaan. Vai tiesivätkö. De_12032020_50.indd 51 3.3.2020 14.56. Mutta vahvuus heissä säilyy. Ehkä vaikuttavimman roolityön ylipäätään mainiossa ensemblessä tekee silti Pihla Maalismaa. Ja Juhanin naiset, rahasta Niskavuorelle naitu Loviisa ja ei niin salarakas meijerskä Malviina, ovat kummatkin kovia paloja. Loviisa saa luopua ainakin sokeasta luottamuksestaan, Malviina lähes kaikesta. 51 Demokraatti Hella Wuolijoki: Niskavuoren Heta Tanpereen Teatteri, Frenckell Ohjaus: Liisa Mustonen – Lavastus: Mikko Saastamoinen – Puvut: Mari Pajula – Valot: Tiiti Hynninen – Rooleissa: Eeva Hakulinen, Teijo Eloranta, Cécile Orblin, Ritva Jalonen, Ville Majamaa, Tom Lindholm, Aliisa Pulkkinen, Antti Tiensuu Hella Wuolijoki: Niskavuoren nuori emäntä Turun kaupunginteatteri, päänäyttämö Ohjaus: Susanna Airaksinen – Lavastus: Jani Uljas – Valot: Kalle Ropponen – Puvut: Sari Salmela – Rooleissa: Minna Hämäläinen, Stefan Karlsson, Pihla Maalismaa, Ulla Koivuranta, Ulla Reinikainen, Kirsi Tarvainen, Riitta Salminen, Aaro Wichmann, Mika Kujala, Pauliina Saarinen, Kimmo Rasila, Markus Ilkka Uolevi DRAAMAKLASSIKOT ”laudoittavat” heijasteet ovat komeasti toteuttamassa ohjaaja Susanna Airaksisen ajatusta sijoittaa Niskavuori ajattomuuteen. Yksi niistä on puoliso. Nyt korostuu, mistä Loviisa ja Malviina joutuvat luopumaan vahvoiksi tullakseen
Nyt vuoden 2001 Rally of Loven aikaiset pehmeät saundit voi taas kaivaa esiin. PK Keräsen soolodebyytti Serobi Songs sen sijaan tipahti alkuvuodesta pienoisena yllätyksenä. Yleinen fanitotuus on, että näille yhteen hitsautuneille muusikoille luovat ideat syntyvät aina triona. Viimeisin aktivoituminen tuskin on paljon muuta kuin kyljen kääntämistä vallitsevassa talviunivaiheessa. De_12032020_52.indd 52 3.3.2020 15.30. Perttu Saksa Indie PK Keränen: Serobi Songs Playground Tahdin määrännyt bändikitaristi PK Keränen on itsenäisenä lauluntekijänä pehmeä nostalgikko. Se sisältää PK:n riisuttuja kolmen minuutin pienoislauluja, jotka tiheän tunnelmansa vuoksi pärjäävät omillaan vähäeleisellä kitarasäestyksellä ja tunnistettavalla lauluäänellä esitettyinä. Hereille talvihorroksesta SEROBI SONGS ON HILLITTY, VIIPYILEVÄ BALLADILEVY. Keränen maskeeraa vanhat lempivaikutteensa taitavasti. Keräsen soololevyä tullaan vertaamaan joka otteessa hänen yhtyeensä tekemisiin, mutta edukseen erottuen. Serobi Songs osoittaa oletuksen vääräksi. Avausraita Borderline Blue kuulostaa sateisen Helsingin tarkkailulta ikkunasta, ennen kuin sen huomaa mitaltaan kuin vanhahtavaksi western-melodiaksi, jota voitaisiin viheltää lännenelokuvassa preerialla. Rumpali Espe Haverinen on pistäytynyt vierailemassa Riitaoja-yhtyeen solistina ja Asko Keränen kunnostautunut kuvataiteilijana. 52 Demokraatti LEVYT Teksti Joni Kling 22 Pistepirkko teki paluun keikkalavoille viime syksynä. Vaikka pirkkojen intressit ovat viime vuodet pyörineet selvästi muualla kuin bändisoitossa, ei jäsenistä kukaan ole yhtyeen 40-vuotisen historian aikana osoittanut intoa soolouralle hakeutumiseen. Sähkökitaran rinnalla soi kuin pehmeää hissimuzakia yhdistettynä triphop-tyyliseen yösävyiseen electronicaan. Serobi Songs esittelee PK:n ennakkoluulottomana laulunkirjoittajana. Jos Keränen on bändisoitossa leimautunut kitarasankarin roolia vetäväksi jurottajaksi, on Serobi Songs enimmäkseen hillitty, viipyilevä balladilevy. Hän on uskaltanut ottaa niitä täyskäännöksiä, joihin koneiden ja kitaroiden välillä sompailleella ja aina vaihtoehtoisia lähestymistapoja hakeneella bändillä ei enää sittemmin ole ollut intoa. Samaa tarvetta palvelevat harvaan sovitetut konetaustat. Seesteistä ja hillittyä kuten pirkkojen viimeisillä konelevyillä, kunnes yhtye luovuuden tuskassa pakeni takaisin autotallirockin pariin. Ei ole mikään salaisuus, että bändi on pitkien levytysja esiintymistaukojensa myötä ollut ajoittain olemassa vain paperilla
Ilmeinen vertailukohta on toki Kari Peitsamo, mutta erityisesti 70-luvun kulttiartisti Mauno Paajanen mutkittelevine sävellyksineen. Välillä hauska, välillä vain lapsellinen. Viehkeän melodiankirjoittamisen perusmaasto on yhä hallussa. Se tuo mieleen Eminemin 00-luvun narsistisen omakuvaräpin, mutta ilman shokkiarvoa. Mikko “Pyhimys” Kuoppala on tehnyt pitkän, Suomen oloissa monipuolisen uran. Mikko on laskelmoidun ärsyttävä, kiukutteleva, neljänkympin kriisiä potevan miehen levy. Etsimässä rauhaa on Vesalan itsensä tuottama, henkilökohtainen “kasvulevy”. Hänenkin kohdallaan toimittajan oli otettava taskulaskin avuksi haastattelussa väitetyn biisinkirjoitustahdin varmistamiseksi. Näillä referensseillä Ekmanilta odottaisi vielä jotain omaa annettavaa. De_12032020_52.indd 53 3.3.2020 15.30. Siviiliammatissaan 39-vuotias Kuoppala on ehtinyt toimia JVG:n managerina sekä Johanna-yhtiön tuotantopomona. Provokaatio viihteellistyi ja veti ylleen pikkutakin. Soit Se Silti -pienkustantamolla julkaistu ja taustabändillä varustettu Sinulle... onkin artistin ensimmäinen oikealta studiolevyltä kuulostava tekele. Vuorossa on siis päänavauslevy, jolla tilitetään läpi ura, yhteistyökumppanit, kriitikot, parisuhteet ja vuosien saatossa kertyneet turhaumat tyypillisen roisisti. Nimikappale ja Mul ei oo lapsuudensankarii todistavat jälleen vahvasta ja raadollisestakin kyvystä tehdä erilaista poppia. Vain tahditon viihdevivahde rikkoo toteutuksen. Soit Se Silti Pop Pet Shop Boys Hotspot X2 Hiphop Pyhimys Mikko Johanna Kustannus Pop Vesala Etsimässä rauhaa Warner Tampereen punkja omakustannepiirien riemuksi parhaimmillaan 13 kasettialbumia vuodessa äänitellyt Joni Ekman on edennyt lähinnä mies ja kitara -periaatteella. Antaa Mikon keuhkota. Hän on toimialan sisäpiiriläinen, josta kaikilla on tässä vaiheessa mielipide. Aina välillä täytyy laittaa soimaan West End Girls muistuttaakseen itseään siitä, että aivan parhaiden vuosien terässä Neil Tennantin ja Chris Lowen kynä ei enää ole. Eppu Kososen ja Jukka Immosen kannukset ovat iskelmäpopissa. Bändin vahvuudesta olla ottamatta itseään liian vakavasti tulee kompastuskivi, sillä Hotspot tuntuu puhtaasti hassuttelun ja sorminäppäryyden nimissä tehdyltä. Undergroundista ponnistaneet soololevyt kasvoivat hiteiksi ja Ruger Hauerin kaltaiset projektit valtavirtaräpiksi. Herää kysymys, kuuluuko kotimaisen popin aina kuulostaa protestanttiselta kivireen vetämiseltä, vai sen kivireen kuulostaa popilta, jotta listapaikka tulisi kylkiäisenä. ”Taskulaskin ei valehtele!” Lämpimikseen tanssilattialla Valtakunnanriitauttaja napisee Kenen äänellä. Mukana kulkee myös kalifornialaisen soft rockin letkeys ja varhaisen hard rockin kitarasoolot. Samalla se yrittää olla koko ajan jotain muuta. Syntikkapopin veteraanit ovat pitäneet tasaista laatua yllä ihailtavan pitkään. Kelpo viihdettä sekin, vaan ei enää suurta popsatiiria. Paula Vesala ja Mira Luoti ovat soolourilla jatkaneet uskollisina eetokselleen, mutta jokin tarjotuissa rooleissa kaihertaa. Tällä erää käteen jää kuitenkin musiikkifanin vilpittömiä tunnustuksia esikuville ja vaivaton, luovalta kädenheilautukselta tuntuva levy. Tytöt ei soita kitaraa -täsmäosumia ei nyt irtoa ja tätä visiota on kunnioittaminen. 53 Demokraatti Indie Joni Ekman Sinulle... Samalla omakin ärsytyskynnys jäi matkan varrelle. Sävellysja sanoitustyössä on ollut ehkä liian monta päätä ja esim. PMMP välitti jotain oleellista suomalaisesta sielunmaisemasta ja kipeistäkin teemoista röyhkeän ja tarttuvan popmusiikin keinoin. Pinttynyttä fania miellyttää uskollinen 80-luvun syntetisaattorimäiske ja retroisa Giorgio Moroder -saundimaailman viitekehys, mutta tämänkin diskolarpin teki Daft Punk paremmin. Ei kiihottavaa melodraamaa, ei oikein koukuttavia kertosäkeitäkään. studiolevy saattaa olla ensimmäinen kerta, kun ideain puute tulee heti selväksi. Duon 14. Trubaduuri Jukka Nousiaisen tavoin esikuvana kuuluu 1970-luvun huoltoasemakasettien kotimainen iskelmä. Tavallaan se on helpotus. Tämä levy nimittäin vetää molempiin suuntiin. Lähinnä mieleen tulee nykypäivän New Order, eli nappeja painellaan ja komppeja kierrätetään nostalgian ja hyvän fiiliksen nimissä. Vain elämää -sarjan myötä Pyhimyksestä tuli koko kansan tv-tähti
Se tuli ”aika kalliiksi”. Dialloa kohti ammuttiin 41 laukausta, joista 19 osui. ”En ole koskaan lavalla seistessäni aistinut, että yleisö odottaa vain yhtä laulua. Vuosiluvuista voi nähdä, että elokuvan tekeminen on hidasta puuhaa. parhaan ohjaajan palkinnon Cannesin elokuvafestivaaleilla elokuvasta Cold War (Kylmä sota) sen valmistumisvuonna 2018. Springsteen kirjoitti sen itse, ensin kynällä paperille. Cold War -elokuvan tuottaja Ewa Puszczynska on kertonut elokuvan tekemisestä seuraavan tarinan. Kärsivällisyys ja rauhallisuus lienevät ominaisuuksia, joita elokuvaohjaajilla täytyy olla. Hän käsittelee myös niin sanottuja vaikeita aiheita. Osaa se suututti. Ohjaajalla on vastuu elokuvan taiteellisesta tasosta, ja silloin tuottajan on kuunneltava ohjaajan toiveita. Osa kiitti, ja sanoi ymmärtävänsä sen sanoman. Taiteilija tietää sisimmässään, mitä on tehtävä. BRUCE SPRINGSTEENIN omaelämäkertakirja Born To Run on hieno teos, sillä se ei ole haamukirjoittajan kirjoittama. Tarina ei kerro, onko Puszczynska jo ehtinyt aloittaa lauseen: ”Mutta hyvä Pawel, tuo kohtaus tulee kyllä aika kalliiksi...” Ohjaaja halusi tehdä kohtauksen, ja kohtaus tehtiin. Laulu sai aikaan hämmentyneitä ja ristiriitaisia reaktioita. Laulu kertoo ihmisarvosta – sen vaatimisesta ja kieltämisestä, ja siitä, mikä voi olla ihmisarvon kieltämisen hinta. Hänen edellinen elokuvansa Ida sai ensi-iltansa 2013, ja joka sekin on palkittu. Pawlikowski halusi tehdä Pariisissa näyttävän joukkokohtauksen. Joillekin muusikoille nopea reagointi on luontevaa. Laulun päättyessä saattoi kuulla, miten Madison Square Gardeniin kokoontunut yleisö huokaisi helpotuksesta”, Springsteen kertoo. Häntä ampuneet poliisit vapautettiin syytteistä, mikä aiheutti kuukausien protestiaallon ympäri maata. Tuo raha on pois kokonaisbudjetista, jonka riittävyyttä elokuvan tuottajan tehtävä on valvoa. Loppujen lopuksi ohjaaja oli sitä mieltä, että kohtaus on kyllä varsin hyvä, mutta sitä ei käytetä, sillä se ei sittenkään sovi elokuvan kokonaisuuteen. Miksi ei. Yksi laulu voi puhdistaa ilmaa. Cold War -elokuvan nähneet tietävät, että elokuvassa ei tuollaista joukkokohtausta ole. Tapauksesta nousi myrsky CNN:llä ja sanomalehtien pääkirjoituksissa. Jyrki Liikka Tamperelainen vapaa toimittaja ja käsikirjoittaja Kulttuurikolumni De_12032020_54.indd 54 4.3.2020 11.10. Springsteen kirjoitti laulun niin hyvin kuin osasi, ja hän yritti ottaa mukaan niin Diallon omaisten kuin poliisien näkökulman. Yksi niistä on laulu American Skin (41 shots), joka kertoo afrikkalaisesta 23-vuotiaasta maahanmuuttajasta nimeltään Amadou Diallo, jonka siviilipukuiset poliisit ampuivat New Yorkissa helmikuussa 1999 tämän yrittäessä ottaa lompakon taskustaan. Kiertueensa aikana Springsteen sai viestejä, joissa pyydettiin, ettei hän soittaisi laulua tulevassa konsertissa New Yorkissa. Laulunkirjoittajana Springsteen kuuluu tähän joukkoon. Hän on saanut mm. Tuottajan täytyy siis huolehtia, että elokuva on valmis ennen kuin rahakirstu on tyhjä. Kirjoittaminen kesti seitsemän vuotta. 54 Demokraatti Joukkokohtaus ja 41 laukausta P uolalainen elokuvaohjaaja Pawel Pawlikowski on näkemyksellinen ja tarkka tyyppi. Kuvausjärjestelyt ovat kalliita, sillä kohtauksen organisointi kaikkine yksityiskohtineen tunnetusti maksaa maltaita
55 Demokraatti Viikinkien vietävänä V aativahko kolmosvisa avautui varsin harvoille, mutta sitä intoutuneempia olivat vastaukset. ”Viikingit ja Jasper Pääkkönen ja Peter Franzen. Meno perustaa olemassaolon ryöstelyihin ja mellastukseen eri puolilla Eurooppaa. mennessä sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Yhdelle palkinto. Myös yksittäiset tapahtumat ja toiminnot (uhrimenot, myyttiset tarinat ja jumalien palvonta) osuvat yksiin saagatekstien kanssa. Siispä tuloksena viikinki-roadmovie, tai oikeammin roadbook.” Saagat olivat mielessä myös Eero Reijosella. Palkinto Pentti Rouviselle. Tarkemmin sanottuna ei mitään sen merkittävämpää kuin nuo jo mainitut suudelmat (jotka kaikki muista pienintä yksityiskohtaa myöten). Sitten oli kylän kirjalaisten siirryttävä hakukoneisiin, sillä omakohtaista muistijälkeä viikingeistä, saati iilimadoista, ei ollut kellään. Valtava hitti tämä muinoin oli niin kirja-, elokuvakuin musamarkkinoillakin. Vastaukset 16.3. Tietomme perustuivat lehtijuttuihin, sillä piiriläisistä ei kukaan ollut nähnyt Amerikoissa tehtyä Viikingit-sarjaa. Finns det ingen barmhärtig människa som har blodidlar?...’ Ormilla tovereineen on kuitenkin uudem paa lääketiedettä käytössä, joten ongelma ratkeaa.” Lappilan kirjapiirissä on riemastuttu, kun visavihje vinkkasi draamasarjasta ja pohjoismaisista näyttelijöistä. Ja löytyihän se sieltä, ruotsalaisen kirjailijan Frans Bengtssonin kirjasarja Orm Punaisesta.” Veikko Huuska on lämmennyt viikinkimenolle. ”Visakirjailija oli itse sitä mieltä, ettei hänen menestyskirjansa sisältänyt psykologista analysointia juuri nimeksikään. Pentti Rouvinen – liekö jopa ensikertalaisia – kertoo kahdella kielellä, mistä oli kyse. Siis mikä, kuka kirjoitti – ja ekstrana: kuka ohjasi elokuvaksi. tai postitse Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 HKI. Hän ei lämmennyt lainkaan sille ajatukselle, että tätä viikinkitarinaa yritettiin ahtaa aikalaiskritiikin haluamaan muottiin: ’Riittää kun kerrotaan, mitä ihmiset sanovat, mitä he tekevät ja miltä he näyttävät.’ Visakirjaa kirjoittaessa on otettu oppia islantilaisten saagojen ja norjalaisten viikinkitarinoiden kerrontatyylistä. Pakko olla vikiinkiajan juttu, koska sarjakuvahahmo oli tietysti Harald Hirmuinen. Se hoksattiin yhteisvoimin, vaikkei haetusta kirjasta ollut aluksi tietoa. Onneksi kuitenkin olen lännenretkilläni, joita toverini kanssa teimme meren vaaroja uhmaten emme viikinkilaivalla vaan sillä toisella, ostanut 27.10.1989 teoksen Röde Orm jonka sivulla 123 sanotaan: ’Idlar! Idlar! ropade han. Visaukko ihmetteli kirjan tullessa postin mukana pöydälle, että mikähän on uusintajulkaisun peruste, mutta tasavuosiahan nyt juhlitaan. Keskeiset mahtihenkilötkin ovat islantilaisen ja norjalaisen taruston myyttisiä hahmoja.” Mainiot vastaukset saatiin myös Sirpa Taskiselta, Juhani Niemeltä ja Matti Kärkkäiseltä, mutta niistä enemmän visan verkkoversiossa. (rb) Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VISASITAATTI 4 Peräkkäisissä visatehtävissä on monesti menty tunnelmasta toiseen, mutta nyt hypätään kyllä äärestä ääreen, viikingeistä romanttiseen melodraamaan. ”Vaikka en olekaan kaunokirjallisuuden tuntija, tunnistin sentään varhaisnuorena joululahjaksi saamani Frans G. ”Haluaisin sanoa muutaman sanan fyysisestä suhteestamme. Tavanomainen menettelyni ei ollut tällainen, koska olen impulsiivinen; kärsimätön ja nopeasti toimiva.” De_12032020_54.indd 55 4.3.2020 11.10. Lahjanide on johonkin kadonnut. Kummallisen pitkään suhdetta ei ollut. Bengtssonin Orm Punaisen. ”Romaanin tapahtumat eivät ole kovin todennäköisiä, mutta mahdollisia, häilyviä ja melkein runollisia kuin saagat itsessään. Miehen kunnia, joka vaati milloin kohteen kuoleman tai aina kin käsipuoleksi teon, ei siis mitään neiteilyä
Opin sen jälkeen katsomaan tarkasti, millaista sanomaa käyttämäni musiikki sisältää. Teksti Hanna Huumonen / Kuva iStoc T urvallisessa tilassa kaikilla osallistujilla on vapaus olla oma itsensä ja osallistua toimintaan omilla ehdoillaan. Vai kerronko heille, että on erittäin hyvä pitää taukoja ja että he ovat jo voittajia, kun astuivat jumppasaliin sisään. Ensimmäinen heräämiseni työni vastuullisuudesta tapahtui jumppaurani alussa, kun huomasin jammailevani jumppatunnilla todella rytmikkään englanninkielisen kappaleen tahtiin. Todella intensiivisillä tunneilla, joissa liikumme hetkittäin todella hurjilla maksimisykealueilla, kerron tunnin aluksi PELIN PURKU De_12032020_56.indd 56 3.3.2020 15.15. Oma retoriikkani jumppatunneillani on aina valinta, johon voin vaikuttaa ja jota haluan kehittää jatkuvasti. 56 Demokraatti Jumppaa turvallisessa tilassa Vaati tarkkaa pelisilmää, jotta jumppatunnille osallistuva saadaan ottamaan itsestään kaiken irti, ulkoiset motivaattorit eivät toimi, kirjoittaa Hanna Huumonen, Sakki ry:n pääsihteeri ja sivutoiminen ryhmäliikuntaohjaaja. Kehopositiivisuus sai minut tajuamaan, etteivät ulkoiset motivaattorit toimi läheskään kaikille (jos kenellekään), vaan ne voivat sulkea pois ison osan ihmisiä jumppasalista. Tuntini jälkeen paljastui, että kappale kertoi kouluampumisista. Minusta se kuitenkin voisi olla. Kehollista koskemattomuutta korostava #metoo-liike opetti minut kysymään asiakkaalta luvan, ennen kuin kosken häneen korjatakseni esimerkiksi selän asentoa tai muuta liikerataa. Olen ohjannut erilaisia jumppatunteja 12 vuotta. Silti yhdelläkään tunnillani ei laiskotella. Kehopositiivisuus, sukupuolisensitiivisyys ja #metoo ovat esimerkkejä yhteiskunnallisista muutoksista, jotka ovat tehneet työstäni jumppaohjaajana tavallaan haastavampaa, mutta samalla ne koulivat minua koko ajan paremmaksi työssäni. Treenin vaikutuksia selitän usein tieteen ja biologian keinoilla, en vallitsevien kauneusihanteiden. Kannustanko pelkillä ulkoisilla motivaattoreilla asiakkaitani. Sukupuolisensitiivisyys poisti ohjausretoriikastani satunnaisen ja tahattoman seksismin (kuten miespuolisten asiakkaiden silmätikuksi nostamisen). Virheitä sattuu toki yhä. Tämä ei ehkä ole ensimmäinen asia, jonka yhdistää aerobic-tuntiin. Kehotanko pumppaamaan pepun piukaksi, koska kesähän aina tulee, tai hyppäämään korkeammalle, jotta kalorit kuluisivat kunnolla ja läski lätisisi. Valitsen aina jälkimmäisen
Suojellaanko asiakkaiden ja ohjaajien kuuloa desibelimittaria käyttämällä. De_12032020_56.indd 57 3.3.2020 15.15. Entä mitä teet huomenna. Onko liikuntapalveluntarjoajan jumppamainonnan kuvituksessa huomioitu moninaisuus niin kehon koossa, toimintakyvyssä, ihonvärissä kuin pukeutumisessakin. Samalla pystyn luomaan turvallisemman tilan asiakkaille – etenkin ensikertalaisille. Selkokielinen viestintä, kuten jumppatuntien kuvaukset ja vaatimukset ovat osa saavutettavuutta. Nykyään saan heiltä vastauksen kuin yhdestä suusta – ja kahdella kielellä: ”Syön! Lepään! Ja huomenna syön lisää ja lepään vielä enemmän.” Turvallinen tila on pieniä tekoja ja harkittuja sanoja, eikä se tule koskaan valmiiksi. Samalla annan asiakkailleni tehtävän. 57 Demokraatti tehtäväni. Noilla tunneilla myös muut asiakkaat yleensä tekevät teknisesti paremmin lihaskuntoliikkeitä, kun kerrankin väännän jokaisen asian suullisesti rautalangasta. Joka tunnilla se on puskea asiak kaita haastamaan omia rajojaan. He päättävät. Kun selostan auki oman tehtäväni ennen treeniä, tunnin kovatehoinen tunnelma ei kärsi, kun aletaan hommiin. He saavat itse arvioida, kuuntelevatko he käskyjäni puskea kovempaa, nopeammin ja pidemmälle, vai ottavatko iisimmin välillä. Kannattaa kartoittaa, mikä kaikki voi fyysisen kynnyksen lisäksi muodostua esteeksi osallistua jumppatunnille. Näitä ovat esimerkiksi sukupuolineutraalit pukukopit ja vessat perinteisten pukutilojen (mies/nainen) lisäksi. Tällaiset pukukopit ovat mahtavia niillekin liikkujille, joilla on mukana eri sukupuolta oleva avustaja. Se on heidän treeninsä. Heidän kanssaan suullisten ohjeiden tarkkuus on tärkeää. JOTKUT TURVALLISEEN tilaan ja saavutettavuuteen liittyvät asiat eivät ole suoraan minun käsissäni, mutta ovat jokaisen vastuullisen liikuntapalvelujen tarjoajan vastuulla. Mitä teet tämän tunnin jälkeen. Aion yrittää silti. Kaikista rankimpien tuntien lopuksi kysyn aina asiakkailtani kaksi kysymystä. Tunneillani käy toisinaan näkövammaisia asiakkaita. Pyrkimys esteettömyyteen ja saavutettavuuteen palvelee joka ikistä asiakastani jumppasalissani, eikä pelkästään sitä, jolla on näkemisen este
Teksti Marja Luumi S uomi-Seura on valinnut Vuoden ulkosuomalaiseksi 2020 Iso-Britanniassa asuvan toimittajan Eeva Lennonin. Lennon asuu Lontoossa ja toimii edelleen freelance-kirjeenvaihtajana kirjoittaen muun muassa Demokraattiin. ”Eeva Lennon, Lontoo” on suomalaisille tuttu ääni. Niitä ovat olleet öljykriisi ja Irlannin kriisi, jättiläisinflaatio ja muut 1900-luvun jälkipuoliskon melskeet, kuninkaallisten kuulumiset unohtamatta poliittisia ikoneja Harold Wilsonista Margaret Thatcheriin. – Suomi-Seura haluaa korostaa tämänvuotisella valinnallaan maailmalla olevien suomalaisten vastuuta oikean tiedon ja oikeanlaisen Suomi-kuvan välittämisestä, Suomi-Seuran puheenjohtaja Markus Aaltonen perustelee tiedotteessa. Hän julkaisi vastikään muistelmansa. 58 Demokraatti ”Eeva Lennon, Lontoo” Suomi-Seura palkitsi eurooppalaisen tiedon vakuuttavan välittäjän – ”Eeva Lennon, Lontoo” on suomalaisille tuttu ääni ja tuttu myös Demokraatin lukijoille. Aaltonen huomauttaa, että tiedon tulva on tänään valtava, jopa liiallinen. De_12032020_58.indd 58 4.3.2020 9.56. Seura pitää ylipäänsä tärkeänä oikeaa tietoa ja yhteiskunnallista keskustelua. Suomi-Seura muistuttaa, että Eeva Lennon on raportoinut suomalaisille monista yhteiskunnallisesti merkittävistä tapahtumista. Eurooppalaisen tiedon välittäjänä pitkän uran tehnyt Eeva Lennon on vakuuttanut suomalaiset ammattitaidollaan. – Yhä useammin onkin kysyttävä, mihin tietoon voi luottaa
59 Demokraatti TEEMA » H ar m aa ta lo us H äm är ä tu le va isu us Harmaa talous jättää valtion kassaan ison loven, vaarantaa työntekijöiden oikeudet ja vääristää kilpailun. Harmaa talous jättää valtion kassaan ison loven, vaarantaa työntekijöiden oikeudet ja vääristää kilpailun. Kolumni: Ääretön vai äärellinen avaruus. De_12032020_58.indd 59 4.3.2020 9.56. Harmaa houkuttelee rehellisiä. Ihan KUUTAMOLLA Ihan KUUTAMOLLA Laiton toiminta on vaikea tilastoida
60 Demokraatti TEEMA De_12032020_58.indd 60 4.3.2020 9.56
Suomen harmaan talouden osuudeksi arvioitiin 12,9 prosenttia bruttokansantuotteesta kansainvälisessä tutkimuksessa, joka julkaistiin vuonna 2015. Luku on todennäköisesti reippaasti yläkanttiin. Näin ollen pk-yrityksistä melkein kaikkien pitäisi olla harmaita. Niin on käynyt esimerkiksi Kreikassa. De_12032020_58.indd 61 4.3.2020 9.56. 61 Demokraatti Tarjolla HARMAA talous Elinkeinotoiminnassa harmaa talous on nykyisin myös kansainvälistä. Nämä tuskin osallistuvat laajassa mitassa harmaaseen talouteen. Luku on melkein kymmenen kertaa pienempi kuin kansainvälisen tutkimuksen arvio. Kun ei käy kuitenkaan varastamassa, vaan pimittää joitakin tietoja viranomaisilta. Tilastokeskus arvioi vuonna 2008, että Suomen harmaan talouden koko voisi olla noin 1,5 prosenttia. Suomen taloudesta yli puolet menee julkisen sektorin kautta ja suuresta osasta vastaavat suuryritykset. Muiden eurooppalaisten maiden arviot vaihtelivat Sveitsin 6,9 prosentista Bulgarian 31 prosenttiin. Kyse olisi siis melkein 30 miljardin euron vuosittaisesta harmaasta siivusta. Vaikka harmaa talous voi tuntua viattomalta, laajaksi kasvaessaan yhteiskunnan talous alkaa kompuroida. Ei olla aivan mustalla alueella, vaan harmaalla. Teksti Mikko Huotari / Kuvat Demokraatti S e saattaa tuntua viattomalta
– Aluksi kukaan ei pystynyt oikein puuttumaan asiaan. – Jotta rakennustoimeen voi ylipäätään tulla, nykyään täytyy olla veronumero. Tutkimuksen mukaan harmaa talous on Suomessa keskittynyt erityisesti rakennussekä majoitusja ravitsemusalalle sekä kuljetusalalle. Jos palkka on alle työehtosopimuksien tai joitakin lisiä on jätetty maksamatta, liitto tekee huomatutuksia, neuvottelee ja välillä päätyy jopa saartotoimiin. Toiminta on harmaata siinä mielessä, että tällöin yritys laiminlyö sovittuja velvollisuuksiaan ja tavoittelee sääntöjä rikkovaa kilpailuetua suhteessa rehteihin toimijoihin. Kun viranomainen meni joskus työmaalle kysymään, kuinka kauan työntekijä on ollut töissä, vastauksena saattoi olla, että eilen tuli. Ei ollut mitään näyttöä eikä rekisteriä. Kuukausittain työmailta täytyy tehdä ilmoitus, keitä siellä työskentelee. Alipalkkaustapauksissa joskus päädytään saartoon, jos huomautuksista ja neuvotteluista huolimatta tilannetta ei korjata työehtosopimuksen tasoon. Lisäksi on negatiivisen julkisuuden pelko, Palonen sanoo. – Yhdessä lobbaaminen on mahdollistanut lakien läpimenon. Näin alipalkkaa maksava joutuu kiinni jäädessään ainoastaan maksamaan sen, mitä alun perinkin olisi pitänyt työehtosopimuksen mukaan maksaa. – Kun saarrosta ilmoitetaan pääurakoitsijalle, usein tilanne ratkeaa. Jos tilanne ei vielä silloinkaan ratkea voidaan julistaa saarto. Työnantajaosapuoli on huolissaan siitä, että rehellisesti toimivat yritykset eivät pärjää kilpailussa. Vuonna 2012 tuli veronumero ja veronumerorekisteri, mikä tarkoittaa, että rakennusalalla työskentelevien on rekisteröidyttävä. – Oikeutta myötätuntotyötaisteluun monet haluavat nyt poistaa, Palonen sanoo. Jokainen voi kuvitella, kuinka moni meni, Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kimmo Palonen sanoo. Työntekijän piti mennä itse ilmoittamaan, että halusi maksaa veroja. Tästä ei siis seuraa mitään rangaistusta. Viimeinen keino on aloittaa myötätuntotyötaistelu. – Puolen vuoden työskentelyn jälkeen työntekijästä tulee Suomessa verovelvollinen. – Tietenkään nämä eivät poista harmaata taloutta kokonaan, mutta lähtötilanteeseen nähden on otettu aika isot askelet eteenpäin. Jos harmaa talous karkaa käsistä, seuraukset ovat arvaamattomat. Aluksi vapaa liikkuvuus toimi ilman kontrollia ja mahdollisti pimeän työvoiman. Harmaan talouden myötä työntekijät jäävät ilman etuuksia ja edunvalvontaa. Vuonna 2006 alalle tuli velvollisuus käyttää henkilötunnistetta, josta selviää työntekijän ja yrityksen nimi. Rakennusala on saanut kuitenkin suitsittua villin lännen meininkiä. Alipalkkausta ei ole kriminalisoitu. Tietojärjestelmien avulla tiedetään, milloin pitäisi maksaa verot, Palonen sanoo. Tilanne on poikkeuksellinen, koska palkansaajien ja työnantajien järjestöt ovat hyvin usein napit vastakkain muissa asioissa. De_12032020_58.indd 62 4.3.2020 9.56. TÄLLÄ HETKELLÄ Rakennusliitto yrittää saada kuriin alipalkkausongelman. Homma oli ihan levällään. Pääurakoitsijalla on myös aliurakoitsijan rahat, eli sillä on keino painostaa, että asiat laitetaan kuntoon. 62 Demokraatti TEEMA Eduskunnan tilaama tutkimus ”Suomen kansainvälistyvä harmaa talous” vuodelta 2010 päätyi arvioon, jonka mukaan harmaan talouden kokonaismäärä Suomessa vuonna 2008 on ollut noin 6,9 prosenttia bruttokansantuotteesta. Rekisteröity veronumero on merkittävä henkilötunnisteeseen. Jos Rakennusliitto olisi yksin räksyttänyt, niin tavoitteiden saaminen lainsäädäntöasteelle olisi ollut paljon vaikeampaa. Yhteistyöllä työmaiden harmaa talous kuriin HARMAA TALOUS on pitkään ollut rakennusalan riesa. – Laiton toiminta halutaan piilottaa viranomaisilta, joten mistään virallisista rekistereistä ei voi laskea harmaan talouden kokoa, Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen toteaa. Arviot heittelevät reippaasti, mistä voi päätellä, että harmaan talouden kokoa on hyvin vaikea arvioida. HARMAAN TALOUDEN vastaisessa taistelussa palkansaajaosapuoli on huolissaan työntekijöiden oikeuksista. Työvoiman vapaa liikkuvuus tuli mahdolliseksi EU-alueella vuonna 2004. Harmaan talouden laajuudeksi arvioitiin 10– 14 miljardia euroa ja kokonaisveromenetyksiksi vähintään 4–5 miljardia euroa. Harmaan talouden vastaiset toimet, kuten veronumeron pakollisuus, eivät olisi voineet toteutua, jos Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus eivät olisi tavoitelleet samaa päämäärää. Vuonna 2007 tuli voimaan tilaajavastuulaki, joka velvoittaa pääurakoitsijan selvittämään, että alihankkijat hoitavat muun muassa eläkemaksut ja verot. Se heikentää rehellisten yritysten mahdollisuuksia menestyä ja työllistää
Verottajalle ilmoitettuja ajokilometrejä verrattiin autojen katsastuksissa tarkistettuihin ajokilometreihin ja havaittiin, että käytettyjen autojen maahantuojat liioittelevat ajettujen kilometrien määrää alentaakseen tuontiauton autoveroja. Ehkä tietämättään tai ajatellen, että sillä ei ole mitään väliä. Ensin asiasta ei kerrottu verovelvollisille isolla kampanjalla. – Selvisi, että tieto seurannasta vähensi veronkiertoa. – Joltakin voi unohtua ilmoittaa satunnainen pieni tulo. – Veronkierto tapahtuu siten, että verovelvollinen liioittelee kilometrimäärää, koska se vähentää auton verotusarvoa ja siten veroa, Kosonen selittää. 63 Demokraatti Tulli valvoo teollisja tekijänoikeuksia loukkaavia tuotteita. – Suomessa ja muissa Pohjoismaissa verojen maksamisen moraali on aika korkealla tasolla, mutta monissa kehittyvissä maissa ehkä ajatellaan, että veroille ei saada mitään vastinetta, vaan ne katoavat korruptoituneen johdon omaan kassaan, Kosonen sanoo. 2,2 milj. Harmaan talouden laajuuteen vaikuttaa verojen maksamisen moraali. Esimerkiksi käytettyjen tuontiautojen tapauksessa yksi tarkastaja ehtii tarkastamaan ehkä vain kymmeniä autoja vuodessa, kun niitä tuodaan vuosittain tuhansia, Kosonen sanoo. Tai saat esimerkiksi mummolta lahjan, joka ylittää 5 000 euron alarajan, Kosonen sanoo. Tutkimus on myös hyväksytty julkaistavaksi arvostettuun taloustieteelliseen Journal of Public Economics -aika kausikirjaan. Tutkimuksessa hyödynnettiin tilannetta, jossa tuontiautojen matkamittarilukemia alettiin kerätä rekisteröintikatsastuksessa. – On paljon tehokkaampaa veronkierron torjuntaa, jos saadaan verokohteista tietojärjestelmiä pystyyn, ja sitten kansalaiset tietoisiksi niistä. Molemmat ovat tulomuotoja, joissa ei ole ennakonpidätysjärjestelmää. KUN PUHUTAAN harmaan talouden torjunnasta, poliitikot tarjoavat usein tarkastuksien lisäämistä. Pienistä puroista tulee kuitenkin iso virta, joka vaikuttaa muun muassa verokertymään. ARJESSA ON paljon tilaisuuksia, jotka voivat tehdä varkaan. Kiinnijäämisen pelko, joka pohjautuu aidosti lisääntyneeseen kiinnijäämisen riskiin vähentää halukkuutta veronkiertoon. – Sitten kokeilimme, kuinka vaikuttaa, kun auton tuojille ilmoitetaan tästä seurannasta, Kosonen sanoo. Joillakin optimoiminen karkaa harmaalle puolelle, osalta jää tahattomasti hoitamatta osa veroista ja muista lakisääteisistä velvoitteista. Siksi ne ovat houkuttelevia tilaisuuksia verojen laistamiseen. – Luulen, että on aika paljon suomalaisia, jotka ovat rikkoneet tämän tapaisia sääntöjä jossain vaiheessa elämää. Kosonen on ollut mukana kahdessa viime syksynä julkaistussa tutkimuksessa, jotka julkaisi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT. Käytettyjen tuontiautojen tapauksessa katsastusjärjestelmä on jo pystyssä. Uutena Valvonnassa on vuosittain löydetty vakuutuksista puuttuneita palkkoja keskimäärin noin 110 miljoonaa euroa vuodessa. Verkkokaupan kasvu näkyy tuoteväärennösten valvonnassa. 99,4 milj. € PYSÄYTETYT TUOTEVÄÄRENNÖKSET IHMINEN ON ristiriitainen toiminnassaan, koska yhtäältä haluamme noudattaa lakeja ja toisaalta olemme haluttomia maksamaan veroja. € VAKUUTTAMATTOMAT PALKAT De_12032020_58.indd 63 4.3.2020 9.56. Havaittujen virheiden määrä on noin 0,2 % vuosittain työntekijän eläkelain mukaan vakuutettavasta kokonaispalkkasummasta. Selvisi, että noin kymmenen prosenttia liioitteli kilometrimäärää merkittävästi, esimerkiksi 100 000 kilometriä enemmän. suojelemaan kansalaisia tuotteilta, jotka voivat olla terveydelle ja turvallisuudelle vaarallisia. Se mahdollistaa verojen välttelyn. Toinen käsitteli käytettyjen autojen tuontia Suomeen ja mahdollista auto veron kiertoa, toinen ilmoittamatta jätettyjä vuokratuloja. Useimmat yrittävät optimoida verojen maksamisen minimiin. Eikä ole kolmatta osapuolta, joka ilmoittaisi kaupasta tai vuokran maksamisesta verottajalle. Tulli pystyi vertailemaan verovelvollisen ilmoitusta ja rekisterikatsastuksessa saatua tietoa. Kososen mielestä verontarkastajien määrän kasvattaminen ei ole tehokas ratkaisu harmaan talouden kitkemiseen. Valvonnalla pyritään mm. – Tarkastajien palkkaaminen maksaa ihan hirveästi. Kosonen tutki yhdysvaltalaisen professorin Joel Slemrodin ja VATT:n tutkimusprofessorin Jarkko Harjun kanssa, kuinka tunnollisesti autojen tuojat ilmoittavat kilometrilukemat. Käytettyjen tuontiautojen verotus perustuu maahantuojien itsensä ilmoittamiin ajokilometreihin
Hänen mukaansa jotkut voivat myydä halvempaa pitsaa kuluja karsimalla, välttämättä kyse ei ole velvollisuuksien laistamisesta. – Yksi merkittävä syy oli se, että Kreikan veronkantojärjestelmä toimi paljon huonommin kuin esimerkiksi Pohjoismaissa, ja siihen liittyi mittavasti veronkiertoa, Kosonen sanoo. Harmaa talous sekoittaa talouden toiminnan myös muilla tavoilla. Muutama vuosi sitten oli kampanja, joka kehotti ilmoittamaan poliisille, jos joku myy pitsan alle kuudella eurolla. – Kilpailuviranomainen olisi voinut katsastaa tuota kampanjaa, Kosonen sanoo. – Mielestäni kampanjassa oli epäilyttäviä ja suorastaan rasistisia piirteitä, Kosonen sanoo. Hän kuitenkin huomauttaa, että halvat hinnat eivät ole aina merkki velvollisuuksien laiminlyönnistä. Krp selvittää syytä ilmoitusmäärien rajuun kasvuun. De_12032020_58.indd 64 4.3.2020 9.57. Mara ry on järjestäytynyt yritysalan toimija, joka sai kampanjan avulla myös poliisin puolelleen. Se on halpa, mutta tehokas keino. Jos kaikki tekee koko ajan niin, pienistä puroista kasvaa suuri virta. – Jos kulmakuppila myy kaljaa eikä maksa veroja, niin se voi halvoilla hinnoillaan saada kilpailevat rehdit yritykset konkurssiin, Kosonen sanoo. Maa joutui ottamaan vuosi toisen jälkeen lisää velkaa. euroa vuodessa. Jutussa on käytetty lähteenä myös Tilastokeskuksen ja Verohallinnon verkkomateriaalia. 63 % RAHANPESUILMOITUSTEN MÄÄRÄ toimenpiteenä järjestelmään kirjataan tieto kilometrilukemasta. 64 Demokraatti TEEMA kasvu edellisvuodesta (vuonna 2019) Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukseen tehtiin 64 000 ilmoitusta epäillystä rahanpesusta eli enemmän kuin koskaan ennen. Rehelliset veronmaksajat joutuvat maksamaan yhä enemmän. Se häiritsee muun muassa yritysten välistä rehtiä kilpailua. Kampanjan negatiivinen huomio kohdistui epäjärjestäytyneisiin kilpailijoihin, eli halpapitserioihin, joita usein on pyörittämässä maahanmuuttajataustaisia yrittäjiä. Sitten he kokevat, etteivät saa vastinetta maksetuille veroille, koska osa ei maksa veroja lainkaan. Verovalvontaa voidaan tehostaa vastaavilla järjestelmillä myös muissa kohteissa. – Tällaisessa äärimmäisessä tapauksessa syntyy negatiivinen kierre. Jos valtiolla on liian vähän verotuloja, se joutuu nostamaan veroastetta, Kosonen sanoo. Yhteiskunnan perusta on se, että ihmiset noudattavat pääsääntöisesti lakeja, Kosonen sanoo. Kososen mukaan Kreikan talouden ahdinko johtuu osittain harmaasta talou desta. Kriisi syntyi siitä, että Kreikka oli pitkään vääristellyt todellisen velan määrää ja takaisinmaksukykyä. – Pieni veronkierto voi tuntua harmittomalta. Edelleen Kreikassa on paljon yrityksiä, jotka jättävät maksamatta esimerkiksi arvonlisäverot. Oletuksena oli, että alle kuudella eurolla ei ole mahdollista myydä pitsaa ja hoitaa lakisääteisiä velvollisuuksia. Kampanjan taustalla oli työryhmä, jossa vaikutti muun muassa Matkailuja ravintolapalvelut Mara ry. VEROMENETYKSET ON vain yksi harmaan talouden ikävä seuraus. – Ravintolatoiminnassa on varmaan veronkiertoakin ja se antaa etua kilpailutoiminnassa, mutta siihen pitäisi puuttua jotenkin muuten kuin kuuden euron pitsan kampanjalla. – Jos harmaa talous karkaa käsistä, seuraukset ovat arvaamattomat. Jos verojen kiertäminen yleistyy laajaksi, niin yhtäkkiä koko kansantalous voi olla katkeamispisteessä. VEROJEN KIERTÄMINEN voi kuulostaa melko harmittomalta, mutta pahimmillaan harmaa talous voi kiskoa kokonaisen kansantalouden syöksykierteeseen. Kyse saattaa olla ilmoitusherkkyyden noususta. Ilmoitusten perusteella rahaa liikkuu epäilyttävällä tavalla 1,5 mrd. Eniten ilmoituksia tekevät rahapeliyhtiöt, maksujenvälityspalvelut sekä pankit. Maa joutui tilanteeseen, jossa valtion oli vaikea rahoittaa toimintaansa ilman velkaa
Kaiken lisäksi harmaa talous on itseään ruokkiva prosessi, jossa rehellisten yritysten houkutus siirtyä harmaaseen talouteen kasvaa kilpailussa epärehellisten yritysten kanssa. Jos esimerkiksi joku hoitaa remonttisi, mutta ei ilmoita maksamaasi palkkiota verottajalle, kyse on harmaasta taloudesta. Harmaan käsitteen piiriin kuuluvat yrityksen kaikki lakisääteiset velvoitteet, verojen ja tullimaksujen lisäksi muun muassa sosiaalivakuuttamisen erät, kuten eläke-, työttömyys-, ja tapaturmavakuuttaminen. 65 Demokraatti Harmaan talouden laajuuteen vaikuttaa verojen maksamisen moraali. Selvityksessä sanotaan, että kysymys ei ole pelkästään saamatta jääneistä verotuloista, vaan esimerkiksi myös epätasapuolisista kilpailuolosuhteista, työntekijöiden lainvastaisesta kohtelusta sekä veromoraalin ja oikeusjärjestelmän legitimiteetin yleisestä heikkenemisestä. Myös istuva hallitus on huomioinut harmaan talouden hallitusohjelmassaan. Yhteiskunnan kannalta eniten verojen ja muiden maksujen tappiota aiheuttaa elinkeinotoiminnan muodossa tapahtuva harmaa talous, joka on nykyisin myös kansainvälistä. Eduskunnan tarkastusvaliokunta teetti harmaasta taloudesta tutkimuksen, joka julkaistiin vuonna 2010. De_12032020_58.indd 65 4.3.2020 9.57. Niiden rinnalle on noussut uusia ilmiöitä, kuten alustatalous, sähköinen kauppa, identiteettien väärinkäytökset, järjestäytynyt rikollisuus, virtuaalivaluutat ja kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvä harmaa talous. Tarkoituksena on jatkaa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmaa ja strategiaa. HARMAAKSI TALOUDEKSI kutsutaan taloudellista toimintaa, joka jää jostain syystä virallisten rekisterien ulkopuolelle. Perinteisiä ilmiöitä ovat pimeä palkanmaksu, tulonsalaukset ja vääränsisältöiset kuitit. Mikä harmaa talous. Tarkastusvaliokunnan mielestä harmaa talous on Suomessa suuruusluokaltaan niin mittava ongelma, että sen torjunta on nostettava yhteiskunnallisessa päätöksenteossa keskeiseen asemaan
Harmaan talouden torjunta on ollut SDP:lle tärkeä teema jo kauan. Siksi voidaan hyvin sanoa, ettei Suomi olisi sellainen kuin se on, jos harmaan talouden annettaisiin rehottaa. Talousrikollisuus on sille uhka vaikeuttaessaan esimerkiksi terveyspalvelujen rahoittamista – harmaa talous todellakin tappaa. Usein tehokkaampaa on kiinnijäämisriskin kasvattaminen läpinäkyvyyttä lisäämällä. Useimmille toimeentulon ja hyvän elämän eväät tarjoava pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on siihenkin parasta lääkettä. Talousrikollisuus myös murentaa luottamusta ihmisten välillä. Muistetaan näyttää sille viikatetta jatkossakin. TIEDÄMME MYÖS, että iso osa verovajeesta voidaan poistaa. Lähitulevaisuudessa verotus voidaan yhä enemmän automatisoida, mikä laskee myös yritysten kuluja. Verohallinnon tutkimusten mukaan SDP:n edellisellä hallituskaudella toteutettu veronumero ja muut rakennusalan uudistukset tuovat valtion ja kuntien kirstuun yli 100 miljoonaa euroa – joka vuosi. Talousrikollisuuden väheneminen myös tervehdyttää markkinoita, mikä on rehellisten yrittäjien etu. De_12032020_66.indd 66 4.3.2020 10.32. Harmaan talouden torjunta ei tarkoita vain lisää verotarkastajia ja poliiseja. 66 Demokraatti TEEMA S uomalaiseen demokratiaan kuuluu, että hallitukset kootaan kompromissien varaan. Sen osoittavat lukuisat eri menetelmin tehdyt tutkimukset. Juuri vahva luottamus on Suomen kilpailuvaltti. Verotulojen lisäksi harmaan talouden torjunta rakennusalalla on nostanut myös palkkoja, kun alipalkkaus ja pimeän työn teettäminen on tullut vaikeammaksi. Koko toimenpideohjelmassa on 20 muuta kohtaa, joiden toteutukseen on varattu saman verran miljoonia. Se paitsi helpottaa elämää, tuo myös kustannussäästöjä. Digitaalinen yhteiskunta tarjoaa työkaluja talousrikollisuuteen, mutta samalla avaimet sen kutistamiseen. Kuten muitakaan ongelmia, harmaata taloutta ei saa kuriin puuttumatta sen juurisyihin. Harmaa talous tappaa KOLUMNI Teksti Lauri Finer, SDP:n edustaja Tuula Haataisen vetämässä hallituksen harmaan talouden torjunnan ohjausryhmässä SUOMESSA HARMAAN TALOUDEN VEROMENETYKSET LASKETAAN MILJARDEISSA EUROISSA. Siihen on varattu 30 miljoonan euron rahoitus. Kun veronmaksu tehdään helpoksi ja kiertäminen vaikeaksi, harvalle syntyy kiusaus kepulipeliin. Kyse ei ole vain rikosten estämisestä. Jo nyt esimerkiksi palkasta peritään verot työntekijän puolesta ja tulotiedot painetaan veroilmoitukselle automaattisesti. Juuri taloushallinnon automatisointi eri tavoin on hallituksen harmaan talouden vastaisen ohjelman keskiössä. Verovajetta kurotaan umpeen jatkossakin. Sen edistämisestä moni demari ansaitsee kiitokset. Se todellakin kannattaa. Edes pääministeripuolue ei saa sanella, mitä tehdään. Kaikesta jää jälki tietojärjestelmiin. Sanna Marinin hallituksen harmaan talouden vastainen toimenpideohjelma lienee historian kattavin. Kun jokaisen uudistuksen toteuttamiseksi saa kääntää ja pyörittää montaa kiveä, kannattaa olla ylpeä siitä, mitä on saatu aikaan. Edellisellä SDP:n hallituskaudella Suomeen perustettiin Harmaan talouden selvitysyksikkö, jonka ansiosta tiedämme enemmän siitä, miten talousrikollisuutta ja verovälttelyä kannattaa torjua. Vaikka piilorikollisuuden veromenetyksiä on mahdoton arvioida tarkasti, tiedämme, että harmaan talouden veromenetykset lasketaan Suomessa miljardeissa euroissa
Tällä hetkellä nuoret joutuvat tekemään päätöksen tulevaisuudestaan hyvin varhain, mikä näkyy myöhemmin opintojen keskeyttämisenä ja alan vaihtamisena. Pahimmillaan väärä valinta jo peruskoulun lopussa sulkee monta ovea lopullisesti – tai ainakin vaikeuttaa niiden avaamista myöhemmin – ja lisää sosiaalista eriarvoisuutta. Avoin väylä mahdollistaa opintoihin tutustumisen jo ennen tutkinnonsuoritusoikeutta, mutta tämä maksaa opiskelevalle 15 euroa opintopistettä kohden. Toivottavasti se korjataan tulevaisuudessa. Ne hankaloittavat alan vaihtoa, jos vastaus kysymykseen ”mikä minusta tulee isona” on löytynyt vasta myöhemmin. YHÄ USEAMPI valitaan korkeakouluihin toisen asteen todistuksen perusteella. Toivon meille yhteishaussa hakijoille menestystä oman polun löytämiseen! PUHEENVUORO Nuorella pitää olla mahdollisuus mokata alan valinnassa. Avoimen väylän maksullisuus on epäkohta myös niille, joilla ei vielä ole tutkinnonsuoritusoikeutta tai korkeakoulututkintoa. 67 Demokraatti Heidi Miettinen SONKin puheenjohtaja Vaikeita valintoja korkeakouluihin K evät on jo vauhdissa ja aivan näinä päivinä alkaa yhteishaku korkeakouluihin. Ammatillisista opinnoista korkeakouluun siirtyminen voi olla vielä haastavampaa: todistusvalintakiintiöt ylioppilastutkinnon suorittaneille ovat useimmiten huomattavasti suuremmat kuin ammatillisen koulutuksen suorittaneille. Esimerkiksi Helsingin yliopistoon englannin kieltä opiskelemaan pyrkivä hyötyy enemmän erinomaisesta pitkän matematiikan osaamisesta kuin erinomaisesta pitkän englannin osaamisesta. Toki perinteisen pääsykokeen rinnalle tai tilalle on tullut todistusvalinnan lisäksi erilaisia kursseja sekä mahdollisuus päästä avoimen väylän kautta ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Lukiosta korkeakouluun siirtyvät ovat huomanneet, että pitkän matematiikan osaamista korostetaan voimakkaasti. OPISKELIJAVALINTA ON todella uudis tunut niin nopealla tahdilla, että ei ihmekään, jos pää tuntuu olevan hieman pyörällä. Nuorella pitää olla mahdollisuus mokata alan valinnassa ja oppia uutta itsesDe_12032020_66.indd 67 4.3.2020 10.32. Sen sijaan epätietoisuus ja huoli ovat heränneet siitä, ovatko omat valinnat jo pilanneet tulevaisuuden opintopolun. Siirtymäajat päätösten ja niiden voimaan astumisen välillä ovat olleet lyhyitä ja tieto uudistuksista ei ole saavuttanut nuoria. Opiskelijavalintaa on uudistettu viime vuosina paljon ja vieläpä todella nopealla tahdilla. Toisella asteella opiskellessa on hankala hahmottaa, mitä kaikkia eri opiskeluvaihtoehtoja korkeakouluista löytyykään ja mikä niistä olisi itselle kaikista sopivin. Yksi uudistuksista on ollut ensikertalaiskiintiöt. tään ja haaveistaan – niin ettei haaveita särjetä jo ennen kuin ne ovat syntyneetkään
Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Teiniraskaudet olivat harvinaisia. Tänään ajankohtaista olisi myös painottaa elintapojen merkitystä toivotun raskauden alkamisessa, sillä hedelmällisyyteen vaikuttavat iän lisäksi paino ja terveelliset arjen tottumukset kuten liikunta, lepo ja ruokailu. Lapsilla pitäisi olla vanhempiensa lupa osallistua seksuaalisuutta ja vähemmistöjen oikeuksia käsitteleville oppitunneille. Suomen kouluissa seksuaaliopetusta kehitettiin suotuisasti 1980-luvun jälkipuoliskolla ja 1990-luvun alussa. Seksuaalikasvatus ei lisää riskikäyttäytymistä. Seksuaalioikeuksien pohdinta nuorten kannalta otettiin mukaan uutena näkökulmana opetukseen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että aborttioikeus halutaan kieltää tai sen käyttöä merkittävästi rajoittaa, sukupuolittunutta väkivaltaa vähätellään ja jopa seksuaalija terveyskasvatusta vastustetaan. Terveystieto, ja sen myötä seksuaalikasvatus, sai vuonna 2004 pakollisen oppiaineen aseman ja strukturoidun sisällön. Alle 18 -vuotiaiden teiniraskauksien määrä kasvoi kolmanneksella vuodesta 1994 vuoteen 2002 sekä abortit yleistyivät jonkin verran ja klamydiatartunnat lisääntyivät. Uskontoon vetoava Agenda Europe-liike on voimakas EU:n sisällä. Seksuaalija terveyskasvatuksella koululaisille käynnistyy elämän mittainen prosessi, jonka aikana hankitaan tietoja, taitoja ja arvoja seksuaalisista suhteista – jolla voi välttää mahdollisen seksuaalisen hyväksikäytön – hyväksyy sukupuoltenja seksuaalisuuden moninaisuuden, oppii tiedot hedelmällisyyden vaalimisesta ja raskauden ehkäisystä. Euroopassa populistiset oikeistopuolueet vastustavat naisten oikeutta omaan kehoon. Kaikkein ahtaimmalla naiset ovat katolisissa maissa, joissa on vielä ärhäkkä laitaoikeisto. Uusi vasemmistolainen feministihallitus tietenkin vastustaa näitä pyrkimyksiä ja yli 165 järjestöä on allekirjoittanut vanhempien veto-oikeutta vastustavan adressin. Hiljan uutisoitiin (HS 26.1.) kuinka Espanjassa oikeistolaiset Voxja PP-puolue painostavat, jotta modernia seksuaalikasvatusta rajoitettaisiin. Se ympättiin eri oppiaineisiin heittopussina ja opetuksen tasosta tuli kirjava. Agenda Europe ei ole liikkeellä yksin, vastaavia liikkeitä on Euroopassa lähes 500. ENTÄ JOS seksuaalija terveyskasvatus kiellettäisiin tai opetuksen antia kovasti rajattaisiin, mitä siitä seuraisi. Merja-Hannele Vuohelainen Demarinaisten toiminnanjohtaja De_12032020_68.indd 68 4.3.2020 11.26. Tavoitteena heillä on ”palauttaa luonnollinen järjestys Eurooppaan” eli kieltää aborttioikeus, vähemmistöjen oikeudet, avioero, ehkäisy ja seksuaalikasvatus. Opetushallituksen antamien ohjeiden toteutumista ei enää aktiivisesti valvottu, oppimissisältöjä ei kirjattu, eikä seksuaaliopetuksesta vastuussa olevaa oppiainetta tai henkilöä yksilöity. Se sen sijaan tehostaa ehkäisyn käyttöä sekä edistää suvaitsevaisia asenteita seksuaalisuutta ja lähimmäisiä kohtaan. 68 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki M ie lip id e LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Syy puhua seksuaalisuudesta Seksuaalikasvatus ei lisää riskikäyttäytymistä. Samaan aikaan lama heikensi terveydenhuoltoa kunnissa. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Meillä on siitä tietoa. 1990-luvun laman aikana seksuaaliopetuksesta tuli säästön kohde joka toisessa koulussa
69 Demokraatti Ikuinen nuorisoliittolainen Kanslianeuvos Risto Laakkonen kuoli 26.2. Jazzin ohella hän arvosti klassista musiikkia, erityisesti Bachia. Myös rikkirevityn ay-liikkeen eheyttämisessä 60-luvun lopussa Laakkonen oli avainasemassa. Laakkonen oli ammattiyhdistysja kulttuuriaktivisti, joka nousi vaikuttamaan suuriin tapahtumiin juuri oikealla hetkellä, 1960-luvun radikaalinuorison vahvan sosiaalisen omantunnon aallossa. Vastaus tuli oitis: ”Haluan oikeudenmukaisemman Suomen”. Diplomaattiuran jälkeen hän palasi 1985 Suomeen ja toimiTyöministeriön neuvottelevana virkamiehenä vuoteen 2004 saakka, jolloin – hieman vastentahtoisesti – jäi eläkkeelle. Suurlähettiläs Max Jakobsonin alaisena ja Olof Palmen tukemana hän sai aikaan historiallisia uudistuksia Ruotsin kaikkien vierastyöläisten ihmisoikeuksiin. Mielensä lujuuden ja huumorintajunsa hän säilytti viimeiseen saakka. Lopun jo häämöttäessä vierailulla ollut läheinen ystävä kysyi kovia kipuja valittavalta Laakkoselta, miten häntä voisi auttaa. Työja yksityiselämässään Laakkonen oli henkilöyhteyksien sillanrakentaja yli puolueja kulttuurirajojen – kauan ennen kuin Nokia omi tunnuslauseen ”Connecting People”. Vuonna 1981 Laakkonen siirtyi Pohjoismaiden ministerineuvoston osastopäälliköksi Osloon. SDP:n sisällä Laakkonen tuki voimallisesti Rafael Paasion johdolla tehtyä kurssin muutosta ”pari piirua vasempaan”. Risto toimikin hyvin aktiivisesti monissa kansalaisjärjestöissä, muun muassa ulkosuomalaisyhteyksiä ylläpitävässä Suomi-Seurassa sekä liike-elämän korruptiota vastustavassa Transparency Finlandissa. Oli hyvin perusteltua, että Risto Laakkoselle – kirjoittavalle ja luovalle automaalarille – haettiin ja Tasavallan Presidentti hänelle myönsi kanslianeuvoksen arvon. Niiden syntymistä helpotti rakkaus taiteeseen: kirjallisuuteen, elokuvaan, musiikkiin. Hannu Vesa Alpo Collanus Kirjoittajat ovat Laakkosen pitkäaikaisia ystäviä KUOLLUT De_12032020_68.indd 69 4.3.2020 11.26. Pohjola-Norden yhteyksiään hän ei katkaissut missään vaiheessa. Laakkonen soitti trumpettia ja kitaraa. Ihmisoikeudet ja rauhantyö olivat hänelle tärkeitä. Koottiin Paasion ja sittemmin Mauno Koiviston ja Kalevi Sorsan johdolla runsaan kahden vuosikymmenen kansanrintamahallitukset, ja vietiin lävitse ne yhteiskunnalliset uudistukset, jotka vasta nostivat Suomen pohjoismaisten hyvinvointivaltioitten joukkoon. Hän sukkuloi SAK:n silloisen sd-johdon, Niilo Hämäläisen ja Ahti Fredriksonin, apuna ay-kentässä kuin kala vedessä. Risto Sakari Laakkonen oli suuri mies hahmoltaan ja hengeltään. Hän joutui viettämään elämänsä kaksi viimeistä kuukautta sairaalassa liikuntakyvyttömänä. Hänen syvällinen ihmistuntemuksensa ja laaja sivistyksensä loivat hämmästyttäviä henkilöverkostoja. Se mahdollisti vasemmistopuolueita toisistaan erottavan muurin madaltamisen siinä määrin, että kummankin silloisen suuren vasemmistopuolueen korpivaellus päättyi. Hän oli 80-vuotias, syntynyt Karjaalla 21.9.1939. Helsingissä. Hän oli Karjaan SISU-autotehtaan nuorena pääluottamusmiehenä pukannut junan liikkeelle: SAJ:n Teräsliiton suurin ammattiosasto asettui eheytymisen kannalle ja vaihtoi Metallityöväenliiton jäseneksi. Vuonna 1972 Laakkonen nimitettiin Tukholman suurlähetystöön työvoima-attaseaksi
Hän perusti ja johti kuntien teknikkojärjestöä (SKT), joka yhdessä muiden kunta-alan teknisten toimihenkilöjärjestöjen, diplomi-insinöörit ja arkkitehdit (KIA), insinöörit (KI) ja rakennusmestarit (KRL) kanssa, perustivat KTK:n 1970. Erkillä oli tärkeä osa KTK:n alueellisen organisaation luomisessa. Lyhyistä kesätyöja harjoittelupaikoista Erkki siirtyi oman alansa hommiin Strömbergin kautta Helsingin kaupungin sähkölaitokselle (nyk. Ensi töikseen hän perusti KTK:lle veteraanikerhon, jonka puheenjohtajana toimi viime vuoteen asti. ”Tarkista asiat vielä kerran”, hän painotti. Paikallistoimikuntia (pato) rupesi pikkuhiljaa syntymään ympäri maata”, totesi Erkki KTK:n 30-vuotishistoriikissa. Erkki oli Sos.dem. Erkillä riitti virtaa myös omakotiyhdistyksen, kouluja seurakunta-asioihin sekä tietysti puoluetoimintaan. 70 Demokraatti KUOLLUT Kuntien teknisten edunvalvonnan perustaja Helmikuun 6. Siirryttyään vuonna 1970 neljäksi vuodeksi Ammattienedistämislaitokselle (AEL) ammattienopettajaksi ja sähkölaitoslinjan vastaavaksi alkoi Erkin ura linjavastaavana myös ammattiyhdistystoiminnassa. Kari Tirronen Värittömyys pahasti hakusessa Lehti, verkko ja some De_12032020_70.indd 70 3.3.2020 15.33. Näiltä vuosilta lienee peruja hänen organisointikykynsä ja rohkeutensa tarttua ongelmiin, kun perustiedot on selvitetty. Näinä vuosina Erkki aloitti myös ammattiyhdistyskoulutuksen KTK:n luottamusmiehille. KTK:n yksi perustajista, kunniajäsen, veteraanikerhon perustaja ja pitkäaikainen puheenjohtaja, pääsihteeri Erkki Hintikainen oli menehtynyt pitkäaikaiseen sairauteen 88 -vuotiaana. Palloilulajit olivat Erkin sydäntä lähellä. Eivätkä nämä runsaat sata rekisteröimätöntä ”patoa” itsestään syntyneet. Kerho otti hänen johdollaan kantaa ajankohtaisiin eläkeasioihin, kuten leikattuun indeksiin. Vielä tammikuun puolivälissä Erkki kirjoitti sairaalassa asialistaa, jota KTK:lla ja palkansaajilla olisi hoidettavana: työllisyyden nosto, kuntien ansiotason jälkeenjääneisyys yksityisestä sektorista, osingot ja myyntivoitot, henkinen työsuojelu, työuupumus… Erkki oli hyvä joukkuepelaaja niin työelämässä kuin nuorena Työväen Mailapojissa (TMP). ”Hintsu” kiersi kolme ja puoli vuotta ympäri Suomea ”levittämässä KTK:n ilosanomaa” oman toimen ohella, kunnes siirtyi KTK:n päätoimiseksi pääsihteeriksi vuoden 1974 alusta. Mutta Erkki ei olisi ollut Erkki, jos hän olisi jäänyt vain biljardia pelaamaan. iltapäivällä sain surullisen uutisen. Helen) vuonna 1954. Erkki Hintikainen oli mukana kaikessa, mikä liittyi silloisen Kuntien Teknillisten Keskusliitto KTK ry:n perustamiseen ja alkuvuosikymmeniin. ”Ruvettiin perustamaan paikallistoimikuntia, kun nähtiin, että eihän tämmöinen Helsingissä toimiva puulaaki hallitse tätä hommaa. Sodan aikana stadin kundi Erkki oli pommituksia paossa Hartolassa. Keskusteluseuran jäsen vuodesta 1945, alkuun Nuorten Kotkien ohjaajana, lopuksi Vantaan Wanhojen Tovereiden aktiivi. Parinkymmenen vuoden ay-uurastuksen jälkeen Erkki siirtyi ansaitulle eläkkeelle Vantaan Nikinmäkeen. Siellä hän työskenteli kaikkiaan 16 vuotta, alkuun harjoittelijana ja apulaismestarina, viimeiset 12 vuotta verkonkäyttöteknikkona
Tampereella 9. Tesoman palloiluhallilla Tampereella, ilmoittautuminen https:// tul.kisanet.fi/#/ päättyy 23.3. (lähellä Citymarkettia). Le ik ka a ta lte en ! palveluvaliokunnan kokous la 14.3. kerros. Toimikunta. Raija Holopainen eläkeläinen, Kotka 25.3.2020 . HÄME • Lahden Seudun Wanhat Toverit. TUL:n aprilliristeily Turku-Tukholma 20.–21.3. klo 13 Tampereen Työväentalon Miinassa. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa • joka torstai klo 10, ohjaus Pekka Ruohonen. Tulkaahan lounaalle jo hyvissä ajoin ainakin noin klo 12.30. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 9 §:n vuosikokoukselle määräämät asiat. 3.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n yleisrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Janne Metsämäki. PIRKANMAA • TUL-Tampere. Yhdistystoiminta KANTA-HÄME • Lounais-Hämeen Wanhat Toverit. Hinta 10 e/ekl. Mukana Kansanedustaja Johannes Koskinen. Lounastilaisuus ma 6.4.2020 Ravintola Vorssan Vapriikki, Kutomonkuja 2 A 6–7, Forssa. Tampereen Komediateatterissa, lippuja myynnissä piiritoimistosta 045 773 021 22. Kokoonnumme Wanhaan Herraan 16.3. Runsasta osanottoa toivoen. Tervetuloa! De_12032020_70.indd 71 3.3.2020 15.33. päivänä maaliskuuta 2020 alkaen klo 18 työväentalolla, kokoustilassa Yrjö Mäkelin 6. Hannu Ohvo alustaa aiheesta Oikeistopopulismi maailmalla. Vastaanotto perjantaina 20.3.2020 kello 14–16 ravintola Laterna (Puutarhakatu 11, Tampere). TUL avoimet joukkuevoimistelun piirinmestaruuskilpailut järjestetään la 18.4. 50 VUOTTA Sannu Halla-aho Tampere 22.3.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata sananvapautta, yhteiskunnan moniarvoisuutta ja suvaitsevaisuutta edistävälle KSR:n Arvosanan rahastolle tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Sanni Halla-aho. klo 15. Seminola-orkesterin konsertti su 5.4. päivänä maaliskuuta 2020 TAMPEREEN TYÖVÄENYHDISTYS RY Puheenjohtaja Sihteeri Leena Karhu-Westman kauppat.maisteri, Helsinki 24.3.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Kotien Puolesta rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Leena Karhu-Westman. Lounaan jälkeen Keskustelua/arpajaiset. klo 11. TUL:n seuraTAMPEREEN TYÖVÄENYHDISTYS ry:n VUOSIKOKOUS Pidetään tiistaina 31. 71 Demokraatti KOKOUKSET 60 VUOTTA 75 VUOTTA KOKOUKSET Syntymäpäivät Janne Metsämäki toimitusjohtaja, Helsinki 17
Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Nimi: Osoite: De_12032020_72.indd 72 3.3.2020 13.24. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 72 Demokraatti RISTIKKO 5/2020 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
Maaliskuun massamuuttaja on harmaalokki, jonka kailotus ei ehkä ole kaikkein kauneinta mutta kevään merkki yhtä kaikki. ais ud ok u. Metsissä pöllöt huhuilevat innolla soidintaan ja peltojen ylle saapuvat jo ensimmäiset kiurut laululentoaan lurittamaan. Yyterin rantojen lietteet ovat kahlaajaparatiisi! Porilaisilla on myös mustavaris. Onnea voittajalle! IKUISELTA MARRASKUULTA tuntuneen, suhnuisten kelien kyllästämän ”talven” jälkeen alkaa maaliskuussa kevät jo (toivottavasti) voittaa. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 3/2020 RATKAISU 13.2. Keväällä päivä pitenee ja luonnon äänimaailma rikastuu. co m 4 2 4 1 5 3 9 2 6 3 5 9 6 8 2 5 8 1 2 4 9 7 2 3 83 96 51 24 7 24 19 87 53 6 57 62 34 91 8 71 38 29 46 5 68 23 45 79 1 49 57 16 38 2 35 81 92 67 4 12 74 63 85 9 96 45 78 12 3 De_12032020_72.indd 73 3.3.2020 13.24. Kauniiksi ei voi kutsua mustavariksenkaan (kuvassa) ääntä. Toki voi aina tehdä täsmäiskun, Pori tuskin koskaan pettää mustavariksen suhteen. Yksityisetsivä Vares kyseli dekkarissa värikkäästi, että mikä porilaisia oikein vaivaa. Siihen en osaa vastata, mutta lintuharrastajana olen joskus kateellinen porilaisille. Kun me muut näin maaliskuussa kiikaroimme peltoja sinne muuttomatkalla pysähtyneiden mustavariksien toivossa, voivat porilaiset tavata niitä helposti ihan kaupungin keskustasta. Joka vuosi lintujen muutto on vähän erilainen, ja nyt onkin mielenkiintoista nähdä, miten talven leutous vaikuttaa siivekkäiden paluuseen. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Iida Nalli Sastamalasta. Kuten kuva kertoo, viime kesän työkeikkani Satakuntaan oli kiva myös harrastuksen kannalta! S A A M E U K K O O N L I N O L I O S A K E I R A T S T I N G O T S A I I S A I I L L A T U S K A H E I L P O R I A T R I A A N A S A N N O S A L T A R U S I N A L A I K A P U I K K O A A R V E L L A I S A S K A R T A A T A T U K A L A A N T I A I K U R I U U T E S P A R T A U T I P I K T I T O R U K A L O T J A K A T A A S A P I A I H O K A S T I T O V A A T U A T N I K I T A P A S M A P I S I N A D A T H A A K O N O L A K E N O K A R E T E S S R A V E L S L A M L O O T U S A O A A S I A I K A S A L I Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w
Vanhempien esimerkin kautta pääsi itsekin lukemisen makuun. Vuosisatojen ajan monet valtionpäämiehet ovat tutkailleet tätä kirjaa ja vallan olemusta. Nämä, mihin olemme nyt osallistumassa, ovat modernin ajan viidennet Nemean kisat. Ensi kesänä osallistumme Nemean kisoihin. On todella mukaansatempaavaa eläytyä siihen, mitä joskus kaksi ja puoli tuhatta vuotta sitten on Kreikassa tapahtunut. 2 1 3 2 De_12032020_74.indd 74 4.3.2020 11.26. Kristinuskon tultua Roomassa hallitsevaksi uskonnoksi pakanallisiksi katsotut kilpailut vähitellen lopetettiin, mutta Nemean kisat herätettiin uudelleen henkiin 2010-luvulla. Se on 573 eaa aloitettu panhelleeninen urheilukisa, joita pidettiin ensimmäisille vuosisadoille saakka. Politiikan kirjahylly 1 3 Lapsuudenkodissani luettiin paljon. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Irtiotto arjesta antiikin maailmaan Eduskunnan varapuhemiehen erityisavustajan Matti Hirvolan henkireikä löytyy tuhansien vuosien takaisesta Kreikasta. Kirjoitin niistä lauseen tai parin mittaisen arvion, mitä kirja piti sisällään ja millaisia fiiliksiä se herätti. Luemme kohteista etukäteen ja paikan päällä fiilistelemme tunnelmaa, millaista silloin joskus aikanaan on mahtanut olla. Sisältää 5000 hakusanaa keskeisistä antiikin kohteista. Suosittelen tätä kirjaa kaikille antiikin kohteisiin lähteville. Minulla on opiskeluajoilta vanha kaveriporukka, jonka kanssa käymme parin vuoden välein kiertelemässä vanhan Kreikan aikaisia paikkoja. Antiikin historiaan uppoutuminen on minulle henkireikä, kun haluan ottaa aikaa itselleni ja päästä irti arjesta. Olen lukenut sitä aikakautta käsittelevää kirjallisuutta paljon. Myös aikalaiskirjallisuutta jonkin verran, vanhoja homeerisia tekstejä: Iliasta, Odysseiaa ja klassisia draamakirjailijoita. Äitini oli äidinkielenopettaja ja ehkä sitäkin kautta kirjat olivat kodissa hyvin läsnä. Olen toistakymmentä vuotta ollut hyvin kiinnostunut antiikin historiasta. Vastaavista kisoista kuuluisammat ovat tietysti Olympian kisat. Jossain vaiheessa lopetin sen tavan ja nyt se vähän harmittaa. Jos on tykännyt Hararin ihmisen historiasta kertovasta Homo sapiens -kirjasta, suosittelen seuraavaksi tarttumaan tähän Diamondin kirjaan. Leena Pietilä-Castrén ja Paavo Castrén: Antiikin käsikirja Jared Diamond: Guns, germs and steel Niccolò Machiavelli: Ruhtinas Perusopas matkoillamme. Nimenomaan Kreikasta, osittain toki myös Roomasta. Auttaa ymmärtämään valtasuhteita tänä päivänäkin. Lukutottumukset ovat vuosien saatossa vaihdelleet paljon. Diamond teki tämän kaiken jo 1990-luvulla hieman erilaisesta lähestymiskulmasta. Pienenä poikana minulla oli tapana kirjata sinikantiseen vihkoon kaikki kirjat, mitä olin lukenut. Vaikuttava teos
09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Facebook, Twitter, Instagram: @jhlry Youtube: @JHLviestii jhl.fi www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. (09) 774 3110, sähköp. Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus Demok12032020_001-002.indd 2 4.3.2020 10.07
6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 19 • 20 19 / 10 . Päästökompensaatiosta uhkaa tulla anekauppaa. SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . m aa lis ku ut a HARMAA TALOUS TEEMA käy sinunkin kukkarollasi 12.3.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI NISKAVUORI Klassikon huippupäivitys IHALAINEN Suomen sovittelija YHDYSVALLAT Sosialisti Amerikan malliin Kikytango PAL.VKO 2020-13 00 74 43 -2 00 5 Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. Paljon 24 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 24 • 20 19 / 19 . 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . 5/ 20 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 20 / 12 . ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 13.2.2020 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 20 / 13 . m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. Sanna Marin oli jo Suomen suosituimpia poliitikkoja. 3/ 20 PE TOS PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 20 / 13 . ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. Mihin niitä tarvitaan. 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . Tilaa Demokraatti 39 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . lo ka ku ut a X /1 9 TEEMA: Verotuksen painopiste siirtyy kulutukseen. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. Se haluaa enemmän. Uusi suunta PELIN PURKU Jazz soi ja lätkä liikkuu KIKYN PALUU Tupot menivät, mutta liitot hoitavat NUORET Lapsi on itsensä asiantuntija De_25042019_01.indd 1 18.4.2019 9.51 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. he lm ik uu ta IT SE De_13022020_01.indd 1 5.2.2020 11.29 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 25.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 25 . Työmarkkinakierros on ollut sopimuksista huolimatta täynnä mollia ja riitasointuja. ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. he lm ik uu ta X /1 9 AVARUUS TEEMA Onko siellä ketään. Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. 13.2.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI LAPSET Täydellisiä vanhempia ei ole KIINA Valtio valvoo ja kontrolloi BREXIT Kova vai pehmeä tulevaisuus. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 10 /1 9 25.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Antti Rinne aloittaa hallitustunnustelijana perjantaina. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. lo ka ku ut a INKATUTKIJA Suomen Indiana Jones FEMINISMI Kaikkien tasa-arvoa ÖLJYKENTTÄ PALAA Iran vetelee naruja Lähi-idässä 10.10.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kansan kukkarolla De_10102019_01.indd 1 2.10.2019 14.46 Demok12032020_001-002.indd 1 4.3.2020 10.07. m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. jo ulu ku ut a 19.12.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DEKKARI Rikoskirjallisuus kiinnostaa KALPEANAAMA Räppäri parantaa maailmaa TYÖMARKKINAT Suunniteltu kaaos vartija JOULU TEEMA Ei ole yhteistä yhtä joulua De_19122019_01.indd 1 12.12.2019 14.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 10.10.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 10 . TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. Markkinatalous ei riitä Kiinalle. Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. Nyt hän on myös pääministeri. he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen