Demokraatti 12.5.2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

LYLY Positiivinen ratkaisija TALOUS Kiina vei ekonomistin SOPIMUS Kermaa ja hiekkaa jokaiselle 9/ 22 12.5.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI de_12052022_001.indd 1 de_12052022_001.indd 1 3.5.2022 9.20 3.5.2022 9.20. to uk ok uu ta TEEMA: Tor-verkon oli tarkoitus mahdollistaa turvallinen viestintä, mutta siitä tulikin piilopaikka kaikkein raadollisimmalle rikollisuudelle. PAL.VKO 2022-21 00 74 43 -2 20 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 9 • 20 22 / 12
Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.. Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen. Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia tuntuvan taloudellisia etuja Tradekan jäsenille. -20 % Koko perhe yhdessä syömään tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_12052022_002.indd 1 de_12052022_002.indd 1 2.5.2022 12.05 2.5.2022 12.05. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. /liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää
Ostovoimasta väännetään ensi syksynä. T TEEMA de_12052022_03.indd 3 de_12052022_03.indd 3 4.5.2022 8.54 4.5.2022 8.54. TOUKOKUUTA 2022 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TYÖLLISTÄMINEN PIMEÄ VERKKO SOPIMINEN Oikeaa työtä ilman temppuja. POLITIIKKA ILMIÖ Hallitus ei jäänyt työllisyystoimissa nyyhkimään koronavyöryn alle. Rikollisuus ja pahuus piiloutuvat Tor-verkkoon. 3 Demokraatti 9/ 22 22 14 53 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 12
päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 32 14 TUULA HAATAINEN Uudet työvoimapalvelut TUULI KOIVU Pääekonomisti + TEEMA Pimeä verkko 53 5 6 8 11 12 14 21 22 26 29 30 32 38 39 40 44 46 48 52 61 62 63 64 65 72 73 74 de_12052022_04.indd 4 de_12052022_04.indd 4 4.5.2022 11.12 4.5.2022 11.12. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 9/ 22 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Tämähän toimii Viikon kuva: Se on lakko Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Sauli Väntti D-analyysi: Tuska porstuassa D-ilmiö: Työtä ilman temppuja Alastalon salissa: Jäykkä rento Työmarkkinat: Kinkkinen kierros Ranska: Kohtalokas aukko Mepitshow: Eero Heinäluoma Kielikylvyssä: Den rätta färgen Kuvataiteet: Muotoja ja tiloja Kirja: Haavikon linja Teatteri: Vimmainen tusina Elokuvat: Aistien viemää Kirjavisa: Se on Jeppis Puheenvuoro: Sirpa Paatero Puheenvuoro: Hussein al-Taee Puheenvuoro: Johannes Koskinen Puheenvuoro: Eemeli Peltonen Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Heidi Nieminen IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Tuuli Koivu Kolumni: Mikko Majander Kasvot peilissä: Lauri Lyly Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 27.5. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Va. Ka nn en ku va : A rja Jo ki ah o Kiinan muutoksen seuraaminen on vauhdikasta. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja
Kysymys sopii esittää, mutta voivottelu on turhaa. Työttömyysaste on puolestaan laskenut jo hieman alle koronakriisiä edeltävän tason. Hallituksen työllisyystavoite on 75 prosenttia, mutta tilastointitavan muutoksen vuoksi 74 prosenttia vastaa aiempaa 75 prosenttia. Työllisiä oli 77 000 enemmän kuin vuotta aiemmin ja työttömiä 31 000 vähemmän. Tässä lehdessä haastatellun työministeri Tuula Haataisen (sd.) sanoin hallitus ei ole jäänyt ”nyyhkimään koronavyöryn alle”. Kaikki tämä kahden merkittävän maailmanlaajuisen kriisin keskellä, SDP:n johtaman hallituksen vastuuvuorolla. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Tämähän toimii Pääkirjoitus RAAKA JA ARMOLLINEN LAJI. Vai kuinka tulisi tulkita gallup-lukuja, joissa vähäosaisten kurittamista edelleen ajava kokoomus roikkuu liki 25 prosentin kannatuskäyrän oksalla. Tämähän toimii, sanoisi moni oppositiossakin, jos kommentoisi vain nähtyjä tuloksia. Hypon ekonomisti Juho Keskinen muistuttikin julkaisun yhteydessä, että työllisyysaste on korkeimmillaan sitten vuoden 1990 lamaa edeltävien lukujen. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. de_12052022_05.indd 5 de_12052022_05.indd 5 4.5.2022 10.17 4.5.2022 10.17. Samalla se on siitä armollinen laji. Politiikka on siitä raaka laji, etteivät puolueet aina saa ansioidensa mukaan. SIPILÄN HALLITUKSEN aikoihin sen itsensä julistamien työllisyystavoitteiden saavuttamista juhlittiin valtamediassa näyttävästi. Otsikot ovat olleet maltillisempia Marinin hallituksen saavutusten edessä. Myönteistä on myös se, että 15–64-vuotiaiden työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli maaliskuussa 72,5 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 70,7. T ilastokeskus kertoi viime viikolla työllisyyden kohentuneen edelleen maaliskuussa. Urheilutermein katse on pidettävä pallossa, ei katsomossa. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist katsoi tuoreeltaan kommentissaan, että vaikka suhdannenäkymät ovat heikentyneet Venäjän hyökkäyssodan johdosta, ei ole merkkejä siitä, että työllisyyteen olisi tulossa isompia vaurioita. Onko hyvään kehitykseen jo totuttu vai onko taustalla ideologisempiakin syitä. Työllisyyden trendiluku nousi 73,7 prosenttiin samalla kun työttömyyden trendiluku laski 6,6 prosenttiin. Tätä menoa Petteri Orpokin (kok.) palkitaan pääministerin paikalla, kun hän sanoo ”ymmärtävänsä hoitajien palkkavaatimuksia”, vaikka puolue tosiasiassa tekee politiikkaa, joka johtaa hoitajien ja monen muun pienipalkkaisen ryhmän aseman heikentymiseen
6 Demokraatti V iik on ku va Le ht ik uv a, Ju ss i N uk ar i de_12052022_06.indd 6 de_12052022_06.indd 6 4.5.2022 10.19 4.5.2022 10.19
Kunta-alojen ammattiliitot haluavat kahden prosentin niin sanotun yleiskorotuksen päälle useampivuotisen palkkaohjelman. Heistä suuri osa oli opettajia. 7 Demokraatti JO RIITTÄÄ PALKKAKITSASTELU. de_12052022_06.indd 7 de_12052022_06.indd 7 4.5.2022 10.19 4.5.2022 10.19. Viime viikolla alkanut ja viikon mittainen julkisten alojen lakko sulki monessa kaupungissa useita kunnallisia palveluita. Lakossa oli noin 81 000 palkansaajaa
Kunta-alan työehtoneuvottelut ovat osoittautuneet erityisen vaikeiksi. Niissä kipupisteenä on naisvaltaisten matalapalkka-alojen työehtojen kehittäminen. Taustalla vaikuttaa myös palkansaajien ostovoimaa syövä kohonnut ja pitkittyvä inflaatio sekä Ukrainan sodan aiheuttama yleinen epävarmuus. Se tarkoittaa hänen mukaansa mahdollisuutta euromääräisiin palkankorotuksiin ja alakohtaisten työehto-ongelmien todellista ratkomista. Työllisyysaste on korkeimmillaan sitten vuoden 1990 lamaa edeltävien lukujen. Hän viittaa siihen, että monet työehtosopimukset syntyivät vasta työtaistelu-uhan alla eikä lakoiltakaan vältytty. Tämä malli pitää sisällään ison konfliktin siemenen, Eloranta sanoo. Eloranta painottaa, että vaativa työ elintärkeiden julkisten palvelujen tuottamiseksi on tunnustettava myös palkassa ja muissa työsuhteen ehdoissa. Hän ennakoi, että syksyllä käynnistyvä neuvottelukierros on kulunutta vaikeampi. Hänen mukaansa ammattiliittojen yhteisen euromääräisen palkankorotustavoitteen asettaminen ja sen toteutumisen yhteinen koordinointi kasvattaisi pienituloisten ostovoimaa juuri nyt, kun sille on erityinen tarve ostovoiman heikentyessä koko ajan. Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen esitti vappupuheessaan, että seuraavalla sopimuskierroksella tehtäisiin palkankorotukset euromääräisinä, ei prosentteina. – Kysymys kuuluukin, ajaudummeko vain kohti syksyn vaikeuksia vai pyrimmekö löytämään yhteisen käsikirjoituksen vaikean ajan yli kolmikantaisesti työnantajien, työntekijöiden ja valtion kesken. EETU KINNUNEN TWITTERISSÄ Työllisyystilanne paranee. PATRIZIO LAINÁ TWITTERISSÄ Työntekijät ottivat kikyssä kannettavakseen osaltaan yrityksien kilpailukyvyn parantamisen. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Enemmän euroja, vähemmän prosentteja V IIK O N LU KU 73,7 prosenttia. JARI NILOSAARI TWITTERISSÄ Mitä julkistaloudelle neutraaleja toimia tekno esittää palkansaajien ostovoiman turvaamiseksi inflaation kiihtyessä. Euromääräinen korotus myös hillitsisi palkkaerojen kasvua. Nyt odotamme yritysten ottavat osaltaan kannettavakseen ostovoiman parantamisen. Elorannan mukaan nykyinen sopimisen malli ruokkii vastakkainasettelua ja kaipaa siksi uudistamista. Eloranta peräänkuuluttaa joustavuutta sopimiseen. – Tässä tilanteessa pidempiaikainen palkkaohjelma on välttämätön alan ongelmien korjaamiseksi. de_12052022_08.indd 8 de_12052022_08.indd 8 4.5.2022 11.07 4.5.2022 11.07. Maaliskuussa se oli TYÖELÄMÄ Voimapolitiikka palasi työmarkkinoille KULUNUT TYÖMARKKINAKIERROS osoitti SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan sen, että voimapolitiikka on palannut sopimiseen. Kikyn sosiaalivakuutusmaksujen siirto takaisin työnantajille turvaisi ostovoimaa ja osallistaisi yrityksiä palkka-hinta-inflaatiokierteen välttämiseen. Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon esitys sosiaaliturvamaksujen siirrosta työntekijöiltä työnantajille on kannatettava ajatus jatkotyöhön. Nyt taas kysytään työntekijöiden välistä solidaarisuutta, kun inflaatio kyykyttää etenkin pienituloisia. – Työnantajien vahva palkkakoordinaatio yhdistyneenä valtakunnansovittelijan toimintaan ei tunnusta kuin yhden koon ratkaisut kaikille aloille
Kevään puoluebarometrissa tätä mieltä oli 55 prosenttia vastanneista. Vastatoimia painostuksesta alkaen on tulossa. Rosatom, eli Venäjä, eli Putin, tuskin hyväksyy hankkeen keskeyttämistä. de_12052022_08.indd 9 de_12052022_08.indd 9 4.5.2022 11.07 4.5.2022 11.07. Puolueista myönteisimmän arvion saivat tällä kertaa SDP ja kokoomus. POLITIIKKA TALOUS Marinin hallituksen viiden suora Pidä eurostasi kiinni SUOMALAISTEN ENEMMISTÖ katsoo, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on onnistunut tehtävissään hyvin. Ydinvoimalan rakentamisen kaltainen yhteistyö julman hyökkäyssodan aloittaneen maan kanssa on mahdotonta. Eikä halpa. Mutta vaihtoehtoja ei ollut. Odotukset olivat synkimmät Tilastokeskuksen koko mittaushistoriassa vuosina 1995–2022. 49 prosenttia suhtautui myönteisesti SDP:hen, 46 prosenttia kokoomukseen. Huhtikuussa enää 10 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana ja 61 prosenttia arvioi Suomen talouden huononevan. Perustelitte päätöstänne Rosatomin tytäryhtiö Raos Projectin viivästyksillä ja kyvyttömyydellä toteuttaa Hanhikivi 1 -hanke. Ydinvoimalahankkeeseen on tähän mennessä käytetty rahaa 600–700 miljoonaa euroa. Rosatom edelleen omistaa Fennovoimasta reilun kolmanneksen Raos Voima -tytäryhtiönsä kautta. Uutissuomalaisen gallupissa Marin on suomalaisten mielestä parhaiten onnistunut puoluejohtaja (71 prosenttia vastanneista). Tyytymättömiä oli 37 prosenttia. Luottamus talouteen oli, kuten tavallista, selvästi vahvinta pääkaupunkiseudulla (luottamusindikaattori – 5,7). Oppositiossa kokoomuslaisista 37 prosenttia piti hallituksen toimia vähintään melko hyvinä, mutta perussuomalaisista vain 14 prosenttia. Kyselyyn vastanneista 23 prosenttia arvioi, että oma talous on nyt huonompi kuin vuosi sitten. Huhtikuussa 73 prosenttia kuluttajista oli sitä mieltä, että Suomen talous on tällä hetkellä huonompi kuin vuosi sitten. Puoluebarometrejä on tehty kaksi kertaa vuodessa vuodesta 1991 alkaen. Heikointa luottamus oli Itä-Suomessa (– 15,4). 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari Nato-mielenosoitus Nato-mielenosoitus suksikaa vaikka sinne sulkekaa vaikka taivas Kiitos Fennovoima, ei ollut helppo päätös katkaista Hanhikivi 1 -ydinvoimalan laitostoimitussopimus Rosatomin kanssa. Hanhikivi olisi ollut valmistuessaan Venäjän ydinvoimateollisuudelle tärkeä meriitti länsimarkkinoille pyrkiessä, pohtii Demokraatin väki. Yhtälailla hankkeesta teki kestämättömän se, että Rosatom, ydinvoimalahankkeen laitostoimittaja, on yksi Venäjän valtion politiikan käsikassaroita. Keskustalaisten tyytyväisyys jäi hiukan alhaisemmaksi, 72 prosenttiin. Keskusta ja RKP herättivät myönteisiä tunteita 40 prosentissa vastaajista. Marinin hallitukselle on kertynyt mittaushistorian viisi kovinta tulosta. Suitsutusta suomalaisilta saa myös Sanna Marin. HUHTIKUUSSA ODOTUKSET kuluttajan omasta ja varsinkin Suomen taloudesta vuoden kuluttua olivat hyvin pessimistiset. Hyvä Fennovoima, toivotamme jaksamista ja kovia hermoja. Kakkoseksi tulleeseen Petteri Orpoon oli eroa 16 prosenttia. Myös työllisyysvaikutukset ovat merkittävät. SDP:n kannattajista hallitusta kiitti 89 prosenttia. Erityisen tyytyväisiä olivat SDP:n, vasemmistoliiton, RKP:n ja vihreiden kannattajat. Se on ollut koko aikana ainoa hallitus, jonka toimintaa suomalaisten enemmistö on pitänyt hyvänä
Kumma juttu, kun jatkuvasti uutisoidaan muun muassa alustataloudessa työskentelevien ongelmista eli useimmiten juuri rajanvedosta yrittäjyyden ja palkkatyön välillä ja näihin liittyvistä erilaisista velvollisuuksista. Suomen yrittäjät näkeekin pääsyyn perusmantransa mukaisesti Suomen työmarkkinarakenteissa, jotka eivät kannusta yrittäjiä palkkaamaan työsopimussuhteista henkilökuntaa. YY-KAA-KOO Kumpi ensin maalissa. Mitä yritystä Paul Allen oli perustamassa vuonna 1975. Kuka on kuvassa. Kuinka monta eri sammakkolajia Suomessa elää luonnonvaraisena. 3 8) Hal o 9) 240 % 192 0-lu vul la 10 ) 1,5 milj ard ia eur oa NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Työsuhteen naamiointi vaikeutuu T yöja elinkeinoministeriön tuore esitysluonnos muuttaisi työsopimuslakia muun muassa niin, että lain soveltamisalasäännökseen lisättäisiin vaatimus kokonaisharkinnan tekemisestä tilanteissa, joissa työsuhteen luonne jää edelleen epäselväksi tai tulkinnanvaraiseksi työsuhteen tunnusmerkkien arvioimisen jälkeen. Suomen yrittäjät tyrmää, yllätys, esityksen. Minkä kunnan sloganina on ollut Savon Pariisi. 9. Tämä helpottaisi rajanvetoa työsuhteessa ja yrittäjänä tehtävän työn välillä, eli työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estettäisin. 6. de_12052022_10.indd 10 de_12052022_10.indd 10 4.5.2022 11.39 4.5.2022 11.39. 8. Järjestön mukaan muutostarpeita ei ole. Kenen tuore elämäkerta kantaa nimeä Rätingin paikka. Oik eat vas tau kse t: 1) Mic ros oft ia 2) Jor oist en 3) Liv erp ool in Mo Sal ah 4) Kei hää nhe itt äjä Ant ti Ruu ska sen 5) Viro n pää minist eri Kaj a Kal las 6) Mik ko Ran tan en 7. Mikä on UKK-instituutin mukaan paikallaanolon kustannukset yhteiskunnalle vuodessa. 7. Ongelmia siitä ei järjestön mukaan ole kuitenkaan tullut. 4. Miksi kutsutaan taivaalla erilaisina kaarina, renkaina tai kirkastumina näkyvää ilmiötä. 10. 2. 5. 3. Mikä on inflaation Suomen ennätys. Kuka suomalaispelureista oli paras NHL:n pistepörssissä kuluvan kauden runkosarjassa. Suomen yrittäjät toki myöntää, että lisääntynyt yrittäjämäinen tapa tehdä työtä työsopimussuhteessa voi haastaa rajanvedon työntekijöiden arjessa. YY-KAA-KOO Kumpi ensin maalissa. Kuka valittiin Valioliigan vuoden pelaajaksi pelaajien äänestyksessä. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT AFP, Paul Wennerholm 10 VIS V 1
11 Demokraatti Mikä meno, Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti. Voimaeläimesi on hirvi. Molemmille pääsopimusaloille saatiin työehtosopimukset. Tuntuu järkyttävältä, että sähköenergian hinnan nousun lisäksi siirtohinnat ovat olleet korkealla jo pitkään. Olemme viimeinen ammattiliitto pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja näyttää siltä, että tulemme olemaankin. Metsäteollisuudessa yksittäisten yritysten kanssa neuvoteltiin sähköasentajille pienempiä sopimuksia – pienimillään kahta työntekijää koskien – ja lopulta myös UPM:n kanssa 73 työntekijälle. Miksi. Vaikka lainsäädäntöä saatiin paremmaksi, ei siirtohintojen hillitsemiseksi ole mielestäni tehty vielä riittävästi. Liitto perustettiin Tampereella – täällä oli vuonna 1955 paljon teollisuutta. On työtaistelu melkein missä vain, siellä on yleensä vähintään pari sähköasentajaa töissä. Mistä työtaistelun pituus UPM:n tehtailla kertoo. Luulisi ison eläimen menevän metsässä kauhealla ryminällä, mutta se liikkuu hiljaa, sulavasti ja nopeasti. Keväällä lakkoilivat myös hoitajat. Siitä, että yritys haluaa muuttaa suomalaista työmarkkinakulttuuria ja -toimintaa ja saada työnantajalle lisää määräysvaltaa, maksoi se mitä tahansa. de_12052022_11.indd 11 de_12052022_11.indd 11 4.5.2022 11.58 4.5.2022 11.58. Sekin näkyi Sähköliitossa. Toimistolla on hiljaista etätyön myötä, mutta paljon tapahtuu. Mitä mietit näinä päivinä sähkölaskua katsoessasi. Uroshirvi, jolla on isot sarvet ja paljon ikää – siinä on viisautta, rauhallisuutta, kokemusta. Merkittävin saavutus tältä neuvottelukierrokselta lienee se, että meillä on valtakunnalliset yleissitovat työehtosopimukset. Varmistimme lakkoavustuksin, että he voivat olla mukana työtaistelussa. Teksti ja kuva Anna-Liisa Blomberg ja iStock Sähköliiton kotipaikka on Tampere. Sähköä ilmassa Olipa työtaistelu missä vain, siellä on vähintään pari sähköasentajaa töissä. Miten sähköalan tes-kevät sujui. Kehitämme liittoa, jalkautamme uutta strategiaa käytännön toiminnaksi. Salaperäisyyttäkin. Miksi. Yleisen linjan mukaisilla ratkaisuilla äkillisesti kiihtynyttä inflaatiota ei valitettavasti selätetä. Uudistumme, kuten koko ay-liikkeen pitäisi tehdä. Aina, kun sellaisen näkee, on kuin voittaisi lotossa. OLEMME VIIMEINEN AMMATTILIITTO PÄÄKAUPUNKI SEUDUN ULKOPUOLELLA
Historiankirjoitus ehkä joskus kertoo, minkälaisia turvatakuita Suomelle ja Ruotsille luvattiin Nato-jäsenyyden hakuprosessin ajaksi. Kysymysmerkki on muun muassa Nato-maa Unkari, jonka Putin-mielinen pääministeri Viktor Orbán voi joutua nyt maksamaan korkoa saamastaan edullisesta kaasusopimuksesta Venäjän kanssa. sanoi, että Kroatian pitäisi estää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys, kunnes Bosnia ja Hertsegovinan vaalilakiin on saatu ratkaisu. Sen jälkeen edessä on pitkä, kuukausien mittainen odotus. SDP:llä on perjantaina 14.5. puoluevaltuusto, jossa viimeistään puolueen Nato-kanta päätetään. Mutta olisi naivia kuvitella, etteikö Suomeen kohdistuisi Venäjän painostusta ja erilaisia vaikutustoimia hakuprosessin aikana. Jos vertaa esimerkiksi vuonna 2004 Natoon liittyneen Viron silloista tilannetta Suomeen, on tilanteemme nyt selvästi parempi. Tämän uhkaa ei kuitenkaan pidä liioitella. T ällä viikolla, mahdollisesti jo ennen tämän lehden ilmestymistä, Suomi on tehnyt päätöksen Nato-jäsenyyden hakemisesta. Mielenkiintoista on nähdä, pystyvätkö voimallisimmin Suomen jäsenyyttä kannattaneet Naton suuret maat pitämään kaikki jäsenmaat ruodussa vai nähdäänkö jonkinlaisia koplausyrityksiä. analyysi de_12052022_12.indd 12 de_12052022_12.indd 12 4.5.2022 11.57 4.5.2022 11.57. Etukäteisarvioiden mukaan Suomi hakee Naton jäsenyyttä. Onneksi loppusuoralle maat pääsevät rinnakkain. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoo oman kantansa mahdollisesti jo ennen tätä kokousta. OMA LUKUNSA Nato-pelissä on Ruotsi, joka lähti Suomeen verrattuna takamatkalta pohtimaan liittoutumattomuudestaan luopumista. 12 Demokraatti Laita musta kuvapalkki kohdalleen vasempaan marginaaliin kun nostat pohjan kirjastosta! (yläosa leikkausvaraan) Otsikko ohut 40 > KESKITÄ! Ingressi pieni > KESKITÄ! ANF 5 Leipis Uuden kappaleen alkuun Leipis 1 kpl CAPS Poiminta viivoilla, mahdollisimman vähän tavutuksia Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Nato-jäsenyydestä päättäminen on helppoa verrattuna odotteluun Naton porstuassa. Ruotsalaisten itsetuntoa saattaa hieman kalvaa, että Suomi on tällä kertaa kirittänyt länsinaapuriaan. Toivottavasti niitä ei ennen sitä ole tarvinnut testata. Suomen onneksi Venäjä on viikko viikolta henkisesti ja fyysisesti pahemmin kiinni aloittamassaan Ukrainan sodassa. Tuskainen odotus TULEEKO NATON JÄSEN MAISSA KOPLAUS YRITYKSIÄ SUOMEN HAKU PROSESSIN AIKANA. Venäjä on pitkin kevättä uhitellut vastatoimilla, jos Suomi hakee Naton jäsenyyttä. Vaikka Ruotsi tekisi oman Nato-päätöksensä Suomen jälkeen, maat kuitenkin ehtivät jättämään hakemuksensa samaan aikaan. Tosin Suomen ja Ruotsin tapauksessa on puhuttu nopeutetusta käsittelystä, mutta todennäköisesti kyse on kuukausista, kun kaikkien 30 jäsenmaan parlamenttien on hyväksyttävä hakemukset. Suomen tapaan Ruotsissa demarit ovat pääministeripuolueena asiassa ratkaisevassa roolissa. Viimeisimpien Nato-maiden hakuprosessit ovat olleet kahdeksasta kuukaudesta aina pariin vuoteen. Muutama viikko sitten Kroatian presidentti Zoran Milanovi. Myös Venäjä todennäköisesti yrittää rikkoa Nato-maiden rintamaa. Suomessakin Nato-jeesustelua voi tulla, jos hakemuskäsittely kestää vuoden 2023 huhtikuun eduskuntavaaleihin saakka. Etenkin, kun Ruotsissa on ollut vahva näkemys, todellinen tai kuviteltu, että maa olisi vuosikymmenet ollut eräänlainen Naton salarakas, jolla olisi ollut tähän liittyviä salaisia turvatakuita. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi vielä viime viikolla – jolloin tämä juttu on kirjoitettu – kertovansa oman Nato-kantansa viimeistään torstaina 12.5
G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Fu r Fr ee A lli an ce Puolustustahto Aseelliseen maanpuolustukseen on miehistä valmiita 73 prosenttia ja naisista 36 prosenttia. MONTENEGRO de_12052022_13.indd 13 de_12052022_13.indd 13 3.5.2022 15.22 3.5.2022 15.22. Vuonna 2013 se oli vielä 810 miljoonaa euroa. Suomessa asiasta ei käydä tällä hetkellä parlamentaarista keskustelua aiheesta, vaikka viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan 71 prosenttia suomalaisista ei hyväksy turkistarhausta nykyisessä muodossaan. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Elinkeinoelämän valtuuskunta Lähde: Teknologiateollisuus Arvostamme suomalaista työtä. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Turkistarhauskiellot ja lainsäädäntö Euroopassa Turkistarhauskielto Turkistarhaus loppunut tiukentuneen lainsäädännön vuoksi Parlamentaarinen keskustelu Osittainen tarhauskielto VIRO 2026 LATVIA LIETTUA PUOLA UKRAINA SAKSA 2022 RANSKA NORJA 2025 SUOMI SLOVAKIA 2025 ALANKOMAAT, 2024 BELGIA, 2023 ITÄVALTA SVEITSI LUXEMBURG KROATIA BULGARIA MAKEDONIA BOSNIA-HERTSEGOVINA, 2028 SERBIA ISO-BRITANNIA IRLANTI 2022 Uusien minkki tilojen perustaminen on kielletty. ITALIA Suomen turkisalan viennin arvo oli 167 miljoonaa euroa vuonna 2020. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Suomi on itää turkistarhauksessa Valtaosa Euroopan maista on kieltänyt turkistarhauksen (16 maata) tai rajoittanut tarhausta lainsäädännöllä. Työpaikat Teknologiateollisuuden yrityksistä 17 prosenttia arvioi, että ne joutuvat Ukrainan sodan takia lomauttamaan tai irtisanomaan henkilöstä. ESPANJA Kettuja minkkitarhaus on kielletty. UNKARI TŠEKKI TANSKA Kettujen tarhaus on kielletty. RUOTSI Kettujen ja chinchillojen tarhaus on loppunut. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista
14 Demokraatti 14 Demokraatti de_12052022_14.indd 14 de_12052022_14.indd 14 2.5.2022 14.38 2.5.2022 14.38
Teksti Simo Alastalo Kuvitus Arja Jokiaho / Kuva Nora Vilva S anna Marinin hallitus peri Rinteen hallitukselta työllisyystavoitteen, jota vielä pari vuotta sitten pidettiin yleisesti epärealistisena. Jopa talouspolitiikan arviointineuvosto totesi maltillisesti muotoillussa raportissaan tammikuussa 2020, että 75 prosentin työllisyystavoitetta ”saattaa olla vaikea saavuttaa ilman kohdennettuja toimenpiteitä” hallituskauden loppuun mennessä. de_12052022_14.indd 15 de_12052022_14.indd 15 2.5.2022 14.38 2.5.2022 14.38. 15 Demokraatti ILMIÖ 15 Demokraatti Työtä ilman temppuja Hallitus saavutti työllisyystavoitteensa vuoden etuajassa, mutta se on vasta alkua
Nyt palveluun satsataan ja tunnustetaan, että työvoimapalvelut ovat olennainen osa sitä, että ihminen työllistyy nopeasti. Se olikin matalampi ja siitä toivuttiin Suomessa kohtuullisen vauhdikkaasti ja kasvu lähti käyntiin, Haatainen summaa. TE-palveluiden resurssit nousevat 40 prosenttia vuoden 2019 tasoon verrattuna. Työministeri Tuula Haataiselle (sd.) saavutus tuli yllätyksenä. Hän kiittelee myös työmarkkinajärjestöjä ensimmäisen koronakevään nopeasta reagoinnista. Kansainvälisten tutkimusten mukaan ensivaiheen tuki lyhentää työttömyyttä, minkä pitäisi Suomen olosuhteissa nostaa työllisten määrää vähintään 9 500 uudella työllisellä. – Oppositio on tätä velanottoa kritisoinut. Työmarkkinajärjestöjen koronalistassa oli kaikkiaan kuusitoista kohtaa. Suomi otti ensimmäisenä koronavuonna lisää velkaa lähes 20 miljardia euroa. Mukana olivat muun muassa lomautusten joustavoittaminen, työttömyysturvan omavastuupäivien poistaminen ja työnantajien eläkemaksujen tilapäinen alentaminen yksityisellä sektorilla. Työmarkkinat tulevat toimimaan näin. Tosin oppositiossa on huomautettu, että pohjoismainen työnhaun malli on yksi yhteen Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aktiivimalli kaksi. Kahden pandemiavuoden jälkeen maaliskuun lopulla 2022 työllisyystavoite yllättäen saavutettiin, vuosi ennen hallitusohjelmaan kirjattua määräaikaa. – Hallituksessa 75 prosentin tavoitetta pidettiin realistisena, mutta sitten tuli parin vuoden koronakuoppa, jonka oletettiin olevan syvempi. Työvoimapalvelujen laatua ja vaikuttavuutta parannetaan. – Olisi kansalaisvalistuksen aika siitä, mitä työvoimapalvelut ovat. Siitä on osoituksena toukokuun alussa voimaan tuleva pohjoismainen työvoimapalvelumalli, jonka myötä kuntakokeiluissa ja TE-toimistoissa aloittaa 1 200 uutta työntekijää. – Emme ole jääneet nyyhkimään koronavyöryn alle, vaan rakennamme vahvasti tulevaa. de_12052022_14.indd 16 de_12052022_14.indd 16 2.5.2022 14.38 2.5.2022 14.38. PYRKIMYKSENÄ ON nostaa Suomi pohjoismaiselle tasolle. Tapaamisten määrää lisätään ja käyntivälejä tihennetään. Työttömille tarjotaan lisää mahdollisuuksia kouluttautua ja täydentää opintojaan. Haatainen ei väitettä osta. Käytännössä palvelukontakteja lisätään erityisesti työttömyysjaksojen alkuvaiheessa. Työllisyysaste kertoo siitä, että nämä toimet ovat tepsineet, Haatainen toteaa. Tuula Haatainen on uudistuksesta selvästi innoissaan. Siksi tarvitaan hyvin responsiivinen palvelujärjestelmä, julkisia ja yksityisiä palveluita, koulutuspalveluita ja niin edelleen. – On puhuttu Tanskan mallista, on puhuttu Ruotsista. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Pian raportin jälkeen alkoi koronapandemia ja maailmantalouden näkymät synkkenivät. – Pitäisin tätä sosiaalipolitiikan uutena tulemisena työllisyyspolitiikassa. Koronan ja sitä seuranneen Ukrainan sodan varjossa hallitus on Haataisen mukaan toteuttanut työllisyyspolitiikan suuren käänteen. Se ei ole marginaalia vaan jokaisen ihmisen arkea. Jokaisella voi olla edessään se, että työ menee alta ja pitää löytää uutta. Lisäksi valtio jakoi avokätisesti yritystukia aloille, jotka kärsivät rajoitustoimista eniten. Ne eivät ole vain sitä, että käydään leimaamassa kortti, kun on tehty joku suorite. Uudistusta kannatetaan lämpimästi myös valtiovarainministeriössä ja oppositiopuolue kokoomuksessa. Mutta se on ollut viisasta velanottoa, koska sen avulla on päästy eteenpäin eivätkä vauriot ole olleet suurempia. Talouspolitiikalla, erityisesti korona-ajan yritystuilla, oli Haataisen mukaan merkitystä työllisyystavoitteen toteutumisessa. OLISI KANSALAIS VALISTUKSEN AIKA SIITÄ, MITÄ TYÖVOIMA PALVELUT OVAT. Luku on peräisin valtiovarainministeriöstä. TUKI JA kannustaminen ovat toiselta puolelta katsottuna velvoittamista ja työttömien patistelua
– Se kontrolli siihen tulee. Se tarkoittaa miljoonia uusia työhakemuksia vuodessa suomalaisille työmarkkinoille. Pelisääntöjen mukaan toimimisesta joutuu itse vastaamaan. Haatainen muistuttaa, että työttömyysturvan idea on, että ihminen on työmarkkinoiden käytettävissä ja hakee aktiivisesti töitä. Haataisen mukaan pohjoismaisen mallin lähtökohtana on luottamus. Kontde_12052022_14.indd 17 de_12052022_14.indd 17 2.5.2022 14.38 2.5.2022 14.38. 17 Demokraatti – Pohjoismaisen työnhaun malli ei ole aktiivimalli kaksi, koska aktiivimalli yksi purettiin. Haatainen vertaa uusia työvoimapalveluita lääkärin vastaanottoon. – Nyt työntekijät kertovat mahdollisuuksista ja auttavat ja ihminen itse hakee niitä töitä. Myös vaikeammin työllistyville on luvassa enemmän ja tiheämpiä palvelukontakteja. Töitä pitäisi normaalitapauksessa hakea neljä kertaa kuukaudessa. Samalla hän tietää, että hänen velvollisuutensa on toimia näin. Aktiivisuuden voi osoittaa myös osallistumalla rekrytointimessuille ja laittamalla avoimia hakemuksia. Uskotaan hänen kykyynsä ja halukkuuteensa hakea töitä. Todella luokaton. – Sitä me demarit emme ole koskaan sanoneet, etteikö muutosta tarvittaisi. – Meidän sosiaaliturvaamme sisältyy myös vastuu. Luotan, että ihmiset haluavat töihin ja etsivät niitä. – Luotetaan ihmisten hakevan töitä. Varsinainen karenssi tulee vasta tämän jälkeen. Jos sitä ei noudata, sitten tulee karensseja mutta niitäkin lievennettiin huomattavasti. Uudistus tarvitaan, hän lisää. Koska hakeminen on raskasta ja takapakkeja tulee, siihen tarjotaan tukea. Sitä mitä on tehty, käydään työntekijän kanssa yhdessä läpi. Tuetaan ihmistä. Aiemmin virkailija tarjosi tehtävän, että haepa tuota ja lopputuloksena saattoi olla työtarjouksia, joilla ei ollut mitään tekemistä ihmisen osaamisen kanssa. – En usko, että rankaisumentaliteetti toimii. AIKAISEMPIEN RANKAISEVIKSI koettujen karenssien tilalle tulee järjestelmä, joka antaa ensimmäiseksi huomautuksen. On oikeuksia mutta myös vastuuta. Malli sisältää myös velvoittavuuden. Aktiivimalli yksi oli ihan susi ja kamala ihmisille
On laskettu, että 20 000 on minimi kunnollisten palveluiden järjestämiselle. Työllisyyttä parantavia toimia hallitus on tehnyt Juha Sipilän hallitusta enemmän. TE-palvelut tekevät lisäksi paljon töitä yritysten rekrytointien kanssa ja tukevat myös kansainvälisissä rekrytoinneissa. Aivan kaikkien toimien työllisyysvaikutuksia ei pystytä etukäteen todentamaan. Nämä kohdistuvat työvoimaan eivätkä IHMISELTÄ EI SAA VAATIA KOHTUUTTOMIA, SELLAISTA MIHIN HÄN EI PYSTY. Tämä on myönnetty myös valtiovarainministeriössä. – Resurssit ripoteltaisiin haulikolla ympäri maata. – Olen sosiaalipoliitikko ja yhteiskuntatieteilijä ja tiedän, että jos koulutukseen satsataan, niin kyllä sillä on työllisyyttä vahvistava vaikutus. de_12052022_14.indd 18 de_12052022_14.indd 18 2.5.2022 14.38 2.5.2022 14.38. Kaikkia pitäisi pystyä palvelemaan. Lausuntokierroksen jälkeen käydään varmaan keskustelua. Sosiaaliturvaa on arvosteltu myös sen väärinkäyttämisestä. – Minä pidän siitä kiinni. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Työnhaun kolme ensimmäistä kuukautta ILMOITTAUTUMINEN TYÖNHAKIJAKSI 5 arkipäivän kuluessa ilmoittautumisesta ALKU HAASTATTELU TYÖNHAKU KESKUSTELU TYÖNHAKU KESKUSTELU POHJOISMAINEN TYÖVOIMAPALVELUMALLI Keskustelu kahden viikon välein Yhteensä 7 keskustelua 3 kuukauden aikana. Luulen, että tämä koetaan oikeudenmukaisemmaksi. Lopullinen kuntiin siirtyminen lähtee vapun jälkeen virkaesityksenä lausuntokierrokselle. Sen takia työvoiman, että nämä ovat työvoimapalveluita. – Virkaesityksessä edellytetyn työvoiman koko on 20 000. VM:n kelpuuttamat vaikutukset on todennettavissa kansainvälisen tutkimuksen perusteella, mutta esimerkiksi oppivelvollisuusiän noston työllisyysvaikutuksia ei tarkasti tiedetä, vaikka niitä on arvioitu opetusja kulttuuriministeriössä. Ei sitä kinaa kannata käydä. Kysymys on siitä mikä on eksakti näyttö. rollissa katsotaan, että tepsiikö lääke ja onko sitä otettu. TYÖLLISYYSPALVELUT OVAT siirtymässä kokonaan kunnille vuoden 2024 alusta alkaen. Tarvittaessa etsitään uusi valmiste. Työvoimapalveluiden asiakkaissa on ihmisiä huippuosaajista syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin. Kun työllisyyssuunnitelma tehdään, sen mukaan toimitaan ja sitä seurataan. Ilmaista rahaahan ei ole olemassa. – En pitäisi tätä niin ihmeellisenä. Ajatuksena on tehdä lainmukaisesta yhteistoiminnasta konflikteja vähentävää aikaisemman lähinnä potkuihin yhdistyneen yt-mörön sijaan. Mutta ihmiseltä ei saa vaatia kohtuuttomia, sellaista mihin hän ei pysty. – Tarvitaan oikeasti osaavaa henkilöstöä ja useampia työntekijöitä, jotka voivat keskittyä omaan alueeseensa. Yhteistoimintalain (yt) uudistus tuli voimaan vuoden alussa. Hallituksella on pakissaan myös valmistelussa olevia uudistuksia ja jo toteutuneita työelämän reiluutta lisääviä lakimuutoksia. Kunnan minimikoosta käydään Haataisen mukaan vielä poliittista keskustelua. 20 000:stä pidetään kiinni. – Jos ihminen ei työllistynyt, löytänyt koulutuspaikkaa tai päässyt työvoimakoulutukseen, hänen työttömyysturvaansa leikattiin. Monet niistä ovat saaneet koronan ja sodan vuoksi vähän julkista huomiota. Senhän sanoo järkikin, että näin se on. Haatainen toteaa, että Sipilän hallituksen ensimmäistä aktiivimallia arvosteltiin juuri kohtuuttomuudesta. Jos kunnat ovat tätä pienempiä, niiden pitää muodostaa yhteistoiminta-alue ja toteuttaa se kuntayhtymänä tai sitten vastuukuntamallilla. HAATAISEN MUKAAN Sanna Marinin hallitus on tehnyt useita muuttuvia työmarkkinoita palvelevia uudistuksia. Työvoimapalvelujen viemisessä 20 000 raja-arvoa pienempiin kuntiin ei Haataisen mukaan olisi paljon järkeä. esimerkiksi eläkeläisiin. Haatainen vakuuttaa, että vaikka vaikutusten suhteen liikutaan VM:n arvioihin nähden harmaalla vyöhykkeellä, vaikutukset ovat silti todellisia. Toistaiseksi käynnissä olevissa kuntakokeiluissa ovat mukana alle 30-vuotiaiden, maahanmuuttajataustaisten ja Kela-etuuksille olevien pitkäaikaistyöttömien palvelut. Legitimiteetti on tärkeää muistaa. Eihän sellainen voi olla oikein
Ajatuksena on, että työntekijöillä on mahdollisimman paljon ajantasaista tietoa siitä missä yrityksessä mennään. – Haluamme lisätä työperäistä maahanmuuttoa. Ensimmäisen työntekijän palkkausta helpottava pilotti on käynnistynyt. Työlainsäädännön ja sosiaaliturvan pitää elää mukana, että ihmisillä säilyisi turva. Uusi laki edellyttää neljännesvuosittain käytäviä keskusteluja, joissa selvitetään yrityksen taloudellista tilannetta ja käydään läpi henkilöstön osaamisja koulutustarpeita. Uskomme, että Suomeen halutaan tulla. 19 Demokraatti Jos työnhaku on kestänyt kuusi kuukautta, tiivis palvelujakso toistuu kuukauden ajan ja toistuu aina kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen NYKYISIN TYÖNHAKIJAN HAASTATTELU ON KOLMEN KUUKAUDEN VÄLEIN. – Isoja asioita on jäänyt koronan ja Ukrainan sodan varjoon. – Työelämä on muuttunut. Aikaisemmin työoloista valittanut henkilö saattoi menettää työlupansa ja joutua poistumaan Suomesta. Hallitus on myös valmistelemassa byrokratiaa vähentävää palkkatukiuudistusta ja 55 vuotta täyttäneiden muutosturvaa ja työhön paluun tukea. USKOMME, ETTÄ SUOMEEN HALUTAAN TULLA. TYÖNHAKU KESKUSTELU TYÖNHAKU KESKUSTELU TYÖNHAKU KESKUSTELU Lähde: TEM Keskustelu kahden viikon välein – Mukana on jatkuvan vuoropuhelun periaate, ettei yt-laki olisi sellainen, että sitä sovelletaan vain kriiseissä. Laki tuli voimaan viime vuonna. Ei tämä maailma vielä näilläkään valmiiksi tule, Haatainen myöntää. – Liialliset kilpailukieltosopimukset ovat jäykistäneet työmarkkinoita ja estäneet ihmisiä vaihtamasta työpaikkaa. Uhrin asemaa ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttötilanteissa on parannettu. Lain ajatus on yksinkertainen. Sääntöjä rikkoville yrityksille voidaan lain mukaan langettaa myös puolen vuoden mittainen ulkomaisten rekrytointien kielto. Jatkossa työnantajat joutuvat maksamaan niistä korvauksen, jonka suuruus riippuu sopimuksen pituudesta. Laissa turvattiin myös henkilöstön hallintoedustus ja laajennettiin työntekijöiden edustajien mahdollisuutta tehdä esityksiä. Uudistuksen toivotaan vähentävän turhien sopimusten vaatimista. – Uhrin asemaa vahvistettiin niin, että hän saa uuden työluvan, jos hän vaihtaa toiseen yritykseen tai toiselle alalle. Esimerkiksi kokki ei ole sidottu yhteen yritykseen tai alaan. Nykyisin työntekijää ei enää rangaista epäkohtiin puuttumisesta. TOINEN VUODENVAIHTEESSA voimaan tullut laki koskee laajasti käytettyjä kilpailukieltosopimuksia. Lisäksi valmistelussa on alipalkkauksen suitsimista koskeva lainsäädäntö ja laki, joka selkiyttäisi alustatalouden piirissä työskentelevien kuten Woltja Uber-kuskien asemaa. Pienissä yrityksissä keskustelut käydään kahdesti vuodessa. HALUAMME LISÄTÄ TYÖPERÄISTÄ MAAHANMUUTTOA. Haataisen mukaan muutosta on tuettu myös työnantajaleiristä, koska oikeuksien polkeminen esimerkiksi sosiaaliturvamaksuja laiminlyömällä vääristää kilpailua. Tapauksia on ollut muun muassa ravintolaja siivousaloilla. Niin sosiaaliturva kuin työsuhdeturvakin. de_12052022_14.indd 19 de_12052022_14.indd 19 2.5.2022 14.38 2.5.2022 14.38. – Eli nollatuntisopimuksia ei voi tehdä, jos ihmisellä on jatkuvasti enemmän töitä. Jos henkilö tekee jakson aikana säännöllisesti enemmän töitä kuin viikkotyöaikaan on kirjattu, ei hänen viikkotyöaikaansa voida määritellä tätä pienemmäksi. – Lakia viilattiin niin, että se ennaltaehkäisisi ristiriitoja, joita syntyy esimerkiksi siitä, että henkilöstö ei tiedä asioita tai voi vaikuttaa niihin. Käyttöön esitetään tarkastelujaksoa. Markkinataloudessa pitää pystyä siirtymään toisiin työpaikkoihin. Se edesauttaa talouden kehittymistä. NOLLATUNTISOPIMUKSIA KOSKEVA laki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Eivät nämä uudis tukset itsestään ole tulleet, kyllä niiden eteen on saanut töitä tehdä. Ilmiö on liittynyt työperäiseen maahanmuuttoon, jonka ei-toivottuja lieveilmiöitä hallitus on halunnut kitkeä. Samalla on vahvistettu sitä, että työntekijöille jaetaan tietoa heidän oikeuksistaan eri kielillä. Uudistuksia ei olisi Haataisen mukaan tapahtunut ilman sosialidemokraattien kädenjälkeä ja toimivaa hallitusyhteistyötä
Elokuvia: Tribes on the Edge, Into the Ice ym. Puheohjelmaa: Ilmastonmuutos, talous, ihmisoikeudet, sota ym. Mahdollisuuksien tori: organisaatioita kestävän kehityksen puolesta ym. Teemana Planeettamme rajat Maailma kylässä -festivaali | World Village Festival Hybrid Festival Vapaa pääsy! Tapahtuman järjestää Pääpartnerit de_12052022_20.indd 20 de_12052022_20.indd 20 3.5.2022 8.53 3.5.2022 8.53. 23.–29.5.2022 | Helsinki & maailmakylassa.fi Tiivistämö, Allas Sea Pool, Temppeliaukion kirkko, Kauppatori, Kino Regina Konsertteja: Tuure Kilpeläinen, Nicole Willis, Orkesta Mendoza ym
de_12052022_21.indd 21 de_12052022_21.indd 21 3.5.2022 18.17 3.5.2022 18.17. Useimmat meistä tuntevat jonkun, jonka on vaikea rentoutua. Suomalaiset varmuusvarastot ovat oma lukunsa ja herättivät koronan aikana glo baalia hämmennystä. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Kuinka näkyvästi on sopivaa iloita, ettei “kaveri” suutu. Saimme sympa tiaa, mutta kukaan ei tullut avuksi. Pahimmat pelko vuodet ajoittuivat Paasikiven ja Kekkosen kausille, mutta osa arvista on näkyvissä vieläkin. Maantieteelli sesti pysymme yhä rajalla. JATKUVAA VARUILLAAN oloa kutsutaan traumakäyttäytymiseksi. Tosin suomalaisen vienti teollisuuden tärkein reitti Itämeri on kohta Suomenlahden pohjukkaa ja Kaliningradia lukuunottamatta Naton ympäröimä. Traumaperäisen itsenäisyysajattelun ytimessä on yksinäisyyden kokemus. Varastot ovat tietysti hyödyllisiä, mutta tuovat mieleen omassa ydinbunkkerissaan maailmanloppua odot tavan amerikkalaisen, joka on hamstran nut aseita ja säilykkeitä. Paitsi poliittisesti, myös puolus tuksellisesti. Sekin osa kansasta, joka ei ole käy nyt armeijaa, on istunut maanpuolustus kurssilla. Suo men ja Ruotsin liittyminen Natoon tiivis tää myös Euroopan unionin integraatiota. Aina kieli keskellä suuta. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Vanha soti lasmahti Saksa on herännyt päiväuniltaan ja lakannut tukeutumasta yksinomaan Yh dysvaltoihin. Kiusaamiseen Suomi oli varovainen puuttu maan. Ehkä voimme jatkossa olla henkisesti vähem män varuillamme. Jos Suomi olisi ihminen, hän olisi toisen maailmansodan jälkeen ollut varautunut tuulen haistelija. Tal visota sodittiin yksin. Eurooppalainen Nato vahvistuu myös Ukrainan sodan käynnistämän kansalli sen varustautumisen vuoksi. VAIKEA RENTOUTUA O lemme pian lännessä. Kansankun tien joukossa sellainen on Suomi. Kuinka nä kyvästi on sopivaa iloita, ettei ”kaveri” suutu. Kun jäimme henkiin, päätimme vähentää riskejä muuttamalla omaa käyttäytymis tämme, vaikka hyökkäys ei ollut meidän syymme. Kun ystävät Baltiassa pääsivät vanki lasta, Suomi sai stressireaktion. 21 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Ja muistella muutakin kuin talvisotaa. Ukrainan sota on nostanut vanhat muis tot pintaan, mutta moni asia on myös muuttunut. Tällä kertaa haemme tu kea lännestä, jonne olemme Kekkosen ja EEC:n ajoista pienin ja määrätietoisin as kelin pyrkineet. Ryhdyimme hyökkääjän kaveriksi vaikka näimme hänen jatkavan muiden kiu saamista. Suomalaisen ulko ja turvallisuuspoliitti sen ajattelun ytimessä on kokemus ylivoi maisen ja arvaamattoman vihollisen hyök käyksestä, josta ihmeellisesti selvisimme. Nato on entistäkin enemmän muovautu massa EU:n puolustusratkaisuksi
SAK:lainen Paperiliitto ja UPM pääsi vät huhtikuun 22. Teksti Anna-Liisa Blomberg, Marja Luumi Kuvat Nora Vilva, Lehtikuva / Emmi Korhonen M uiden metsäyhtiöi den kanssa yrityskoh tainen sopimus syntyi niin Paperiliitolla kuin Ammattiliitto Prolla il man suurempia vaikeuksia, mutta UPM oli toista maata. 22 Demokraatti TYÖMARKKINAT Kinkkinen kierros Paperiliiton ja Ammattiliitto Pron jäsenillä alkavat olla työehtosopimukset taskussa, mutta ilman vääntöä tämä työmarkkinakierros ei ole sujunut. ”Raskaan paperin” puolella kaikilla paperiliittolaisilla on nyt työehtosopi mukset taskussa. Kaikki tämä tor juttiin. – Yritys esitti myös jäsenmaksun peri misestä luopumista ja luottamusmiesjär jestelmän romuttamista. Lo puista palkankorotuksista neuvotellaan kahden vuoden kuluttua. Yhtiö kurmotti omia työntekijöitään; ei vät muut halua kohdella heitä tällä ta valla. Ei tämä voi jatkua hamaan tappiin saakka, Paperiliiton pu heenjohtaja Petri Vanhala kuvailee loppumetrien tunnelmaa. Lakossa oli kaikkiaan noin 2 200 paperiliittolaista. Nelivuotiset sopimukset viidellä eri toi mialalla noudattavat yleistä linjaa eli palkat nousevat kahtena ensimmäisenä vuotena vähän yli kaksi prosenttia. – Kun lakkoa oli takana 112 päivää, varmaan molemmille osapuolille alkoi olla selvää, että jonkinlainen sopimus pitää saada aikaan. Toivon, että UPM otti opikseen – työntekijät ovat oikeas ti se porukka, joka viime vuonna teki yhtiön kaikkien aikojen parhaan tuloksen, Petri Vanhala sanoo. UUDEN VUODEN aattoiltana Valkea koskella sijaitsevan UPM:n Tervasaa ren paperitehtaan pääluottamusmies Tomi Eerola keksi ajaa partansa. Tärkeää on, että kaikille viidelle toimialalle saatiin hyvin samankaltaiset sopimukset ja että ne päättyvät yhtä aikaa, Vanhala luettelee ”kerman” aineksia. – Paperiliitto teki kaikkensa, mutta UPM:n henkilöstöpolitiikka poikkeaa niin rankasti kaikista muista metsäyhtiöistä. Paperilii tolle todella vaikea pala oli niellä UPM:n ehdotusta yli 150 tunnin ilmaisesta tal kootyöstä. Paperiliiton puheen johtajan mielestä UPMepisodista on paljon opittavaa, ettei sama toistuisi. Hän uskoo kui tenkin, että paikallinen UPM:n johto ajattelee toisin kuin väki UPM:n pää konttorilla. Vanhalan mukaan hyvä sovintoesi tys pitää aina sisällään niin kermaa kuin hiekkaakin sopivassa määrin. päivä sopuun uusista yrityskohtaisista työehtosopimuksista. Par de_12052022_22.indd 22 de_12052022_22.indd 22 4.5.2022 11.46 4.5.2022 11.46. Vanhalalle on aivan selvää, että näin pitkä lakko jättää omat arpensa lakkopaik kakunnilla. Yksi yhteinen nimittäjä on ollut metsäyhtiö UPM
Parta sai kasvaa 112 päivää. Pääluottamusmiesten näkökulmasta lakko sujui hyvin. – Hermo piti ja kaikki olivat rauhal lisia. tahöylään hän koskisi vasta, kun Pape riliiton lakko UPM:n tehtailla päättyisi. de_12052022_22.indd 23 de_12052022_22.indd 23 4.5.2022 11.46 4.5.2022 11.46. 23 Demokraatti ISOILLA RATKAISUILLA – TUPO-TYYPPISILLÄKIN – ON OLLUT VUOSIEN SAATOSSA PAIKKANSA. JA SELLAISEN PAIKKA VOISI OLLA NYT. Sitä aina kysytään, että kuinka moni olisi halunnut töihin aikaisem min, niin ei minulle ainakaan soittanut yksikään, joka olisi sanonut, että pitäisi palata töihin nyt niillä UPM:n määrittä millä ehdoilla, Huomo kertoo. Tehtailla paluu arkeen pitkän tauon jälkeen on ollut omanlaisensa haaste, Eerola ja Kouvolassa sijaitsevan UPM:n Kymin paperitehtaan pääluottamusmies Jari Huomo arvioivat. Eerola ja Huomo ovat tyytyväisiä siihen, että paperiliittolaisten rivit pitivät hienosti pitkän lakon ajan. Kaikki ymmärsivät, miksi lakossa ollaan. Alkoiko pääluottamusmiehiä itseään jossain kohtaa tuskastuttaa, että eikö tämä koskaan lopu. – Kyllä se aika peikkonaama oli, hän kertoo
Puheenjohtajan korviin on tullut jäse niltä kyselyjä siitä, miten käy palkkojen ostovoiman. Jos nyt meneillään oleva kier ros on osoittautunut vaikeaksi, Malinen ennustaa syksystä vielä kimurantimpaa. Kiitosta neuvottelijat saavat Eerolalta kin, mutta hän antaa arvosanaksi kym pin sijaan ysin. Huomo tuumii, että hommat kyllä saa daan toimimaan. Luulen, että jos sieltä työnantajan puo lelta olisi tultu suoraan pöytään vaikka sillä 30 tunnin palkallisella lisätyöllä, ei olisi tarvinnut kovin pitkään taistella. Mutta ensi syksy on aivan eri asia. Työntekijöissä se aiheuttaa katkeruutta työnantajaa kohtaan ja luottamuspulaa on havaitta vissa kentällä. – Facebookissa meidän entinen luotta musmiehemme ilmaisi sen jotenkin näin, että lopputulos oli suunnilleen sama kuin Metsällä ja Storalla, mutta ne älysivät tehdä sopimuksen jo vuodenvaihteessa, kun toiset polttivat parisataa miljoonaa euroa, mutta sai saman. – KYLLÄ SE AIKA PEIKKONAAMA OLI. – En tiedä, opittiinko muuta kuin se, että pitäisi tulla pöytään realistisilla ta voitteilla, eikä lähteä ampumaan vaati muksia joltain ihan muulta planeetalta. – UPM pilasi itse täysin maineensa työnantajana sillä, minkälaisilla vaati muksilla se oli liikkeellä. – Kun kuuli neuvottelun kulusta, kiel tämättä tuli sellaista epätoivoa, että onko tuo oikeasti noin hullua menoa työnan tajan puolelta, Eerola luonnehtii. Malisen mielestä isoilla ratkaisuilla – tupotyyppisilläkin – on ollut vuosien saatossa paikkansa. Hän kehottaa kuitenkin vilkaisemaan, mitä valtaisa määrä yrityskohtaisia sopimuksia pitää sisällään: ”Eiväthän niiden sisällöt poik kea toisistaan merkittävästi.” Malisen mielestä olisikin syytä arvi oida uudelleen, voisiko yrityskohtaises sakin sopimisessa isolla riittävän väl jällä kattosopimuksella välttää sen, et tei jokainen yritys joutuisi haalimaan asiantuntijoita käymään ammattiliitto jen kanssa neuvotteluja työehdoista. Lopputulos on myös hyvä, kun muistaa, mikä oli lähtökohta, Huomo muistuttaa UPM:n tavoitteista. Paperiliiton neuvottelijoille ja puheenjohtajalle Petri Vanhalalle irtoaa Huomolta täydet kym menen pistettä. – Pieniä eroavaisuuksia on, mutta peruspaketti on kaikilla sama ja kaikki sopimukset päättyvät samaan aikaan. Aika monella suulla on jo arvioitu, että työriitojen sovittelujärjestelmä ei toimi toivotulla tavalla. Mitä mieltä ovat pääluottamusmiehet, opittiinko UPMepisodista jotain. Metsäyhtiö UPM on ollut Prollekin murheenkryyni. Vielä parempi lopputulos olisi nimittäin ollut, jos neuvotteluissa olisi syntynyt yksi koko konsernia kos keva työehtosopimus. Paperiliitollahan ei ollut siellä kuin se yleisen linjan mukainen palkankorotus ja vanhat työehdot – ei haettu mitään kuuta taivaalta, Tomi Eerola sanoo. Onko perinteinen työmarkkinasopi minen murtunut lopullisesti. Siihen on pystyttävä niin pääluottamusmiehen kuin johta jien. – Se työnantajan toiminta ja jääräpäi syys alkoi jossain vaiheessa ihmetyttää. Pron tavoitteet tällä neuvottelukier roksella ovat puheenjohtajan mukaan lähteneet samoista lähtökohdista kuin monen muunkin: hakea ostovoimaa ja reaaliansiokehitystä ylläpitävää ratkai sua kaikissa pöydissä. TÄMÄNKERTAINEN TYÖMARKKINAKIERROS ei ole ollut helppo toimihen kilöillekään. Lakkoja ja lakonuhkia on nähty myös STTK:laisen Ammattiliitto Pron edustamilla aloilla, kun työehdoista on väännetty kättä. VANHALA ARVIOI, että pitkä lakko jät tää omat arpensa lakkopaikkakunnilla, mutta nyt on pidettävä hyvää huolta siitä, että paikallisesti asiat menevät oi keaan suuntaan. Puheenjohtaja Jorma Malinen odotti huhtikuun lopulla, että Prokin pääsisi nopeasti neuvottelupöy TYÖMARKKINAT TOMI EEROLA KOSKISI PARTAHÖYLÄÄN VASTA, KUN LAKKO PÄÄTTYISI. Myös Eerola pitää selvänä, että ilman arpia ei tästä selvitty. – Siellä on ollut kova porukka Van halan Peten johdolla! Ne äijät olivat ai van mielettömän paineen alla, he tekivät älyttömän kovan duunin ja täällä ollaan oikein tyytyväisiä heidän toimintaansa. Se on kuitenkin varmaa, että joi tain jälkiä työtaistelu väistämättä jättää. PÄÄLUOTTAMUSMIEHET KERTOVAT olevansa pääosin tyytyväisiä neuvot teluiden lopputulokseen. Jos ydinbis nes alkaa olla työmarkkinasopimuksista neuvotteleminen, fokus on hukassa. Onhan se aika surullista, Jari Huomo toteaa. Malisenkin mielestä se kaipaisi päivitystä, koska neuvotteluym päristö on muuttunut. de_12052022_22.indd 24 de_12052022_22.indd 24 4.5.2022 11.46 4.5.2022 11.46. Ja sellaisen paikka voisi olla nyt. Malisella ei ole vastausta tähän. – Olemme joutuneet vastaamaan, että siihen ei loppusuoralla olevissa neuvot teluissa enää ole pystytty pureutumaan. Pron ”perinteisistä” eli eiyrityskohtai sista sopimuksista kaikki ovat mallia 1+1, joka tarkoittaa sitä, että ensi vuoden pal kankorotusten tasosta neuvotellaan ensi syksynä. – Vaikka hetki sitten oltiin hyvin eri mieltä asioista, on nyt katsottava yh dessä eteenpäin. 24 Demokraatti tään toimihenkilöiden ehdoista, kun Paperiliitto ja UPM pääsivät viimein sopuun. Huomo komppaa täsmentäen, että enemmän kuitenkin hämmästytti kuin tuskastutti. Ei voi kuin hattua nostaa. – Minä olen aina kuvitellut, että riip pumatta yrityksen koosta yritysjohdon tehtävä on tehdä bisnestä, kehittää tuot tavuutta ja kilpailukykyä
de_12052022_22.indd 25 de_12052022_22.indd 25 4.5.2022 11.46 4.5.2022 11.46. 25 Demokraatti Pron puheenjohtaja Jorma Malinen ennustaa syksyn palkankorotusneuvotteluista hyvin vaikeita
Aikoinaan voimakas Kommunistipuolue kutistui pienpuolueeksi jo Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Jo vuoden 2017 presidentinvaaleissa populismi murskasi kaksi tärkeintä valtapuoluetta Sosialistisen puolueen ja oikeistokeskustan Republikaanisen puolueen. Kohtalokas AUKKO de_12052022_26.indd 26 de_12052022_26.indd 26 3.5.2022 11.00 3.5.2022 11.00. Se omaksui, tosin hyvin maltillisesti, uusliberaalia talouspolitiikkaa, alensi veroja ja lopetti omaisuusveron, joka kyllä korvattiin pian kiinteistöverolla. Republikaanit ja sosialistit olivat 1980-luvulta alkaen vuorotelleet vallassa. Ranskassa on nyt kolme uutta pääpuoluetta: Emmanuel Macronin Tasavalta Liikkeessä, Marine Le Penin Kansallinen liittouma ja JeanLuc Mélanchonin Taipumaton Ranska. 26 Demokraatti RANSKAN PRESIDENTINVAALIT Perinteinen puoluejärjestelmä on murskaantunut Ranskassa. Macron oli ollut sosialistipresidentti François Hollanden vasemmistohallituksen valtiovarainministeri. Nyt niiden presidenttiehdokkaat Valérie Pécresse ja Anne Hidalgo saivat yhteensä tuskin viittä prosenttia äänistä. Teksti Eeva Lennon / Kuva AFP, Ludovic Marin T oisin kuin muissa länsimaissa Ranskassa populismi on pannut uusiksi koko puoluejärjestelmän. Myös Tasavalta liikkeessä oli aluksi vasemmalle kallistuva reformipuolue, myöhemmin se liukui enemmän oikealle. Macron vei vuonna 2017 rutkasti ääniä Republikaanisen puolueen ja Sosialistisen puolueen ehdokkailta. MACRON EI ole populistinen poliitikko vaan päinvastoin perinteinen, tosin karismaattinen teknokraattityyppi, eliittikorkeakoulu ENA:n eli Kansallisen hallintokoulun kasvatti. Millaisia sitten ovat nämä kolme uutta valtapuoluetta, ja minne ovat hävinneet perinteisen vasemmiston sosialistien ja kommunistien äänestäjät. Moni sosialisti lähti vuoden 2017 presidentinvaaleissa Macronin kelkkaan, koska toisessa äänestyksessä vain hänellä oli mahdollisuus lyödä äärioikeistolainen Le Pen. Niillä on kaikilla kolmella juurensa populismissa. Hän käytti viime presidentinvaaleissa nokkelasti hyväkseen ranskalaisten populistista kapinaa vanhoja puolueita vastaan ja pääsi presidentiksi sen siivellä luomalla uuden keskustapuolueensa. Huhtikuun vaaleissa sama linja jatkui
de_12052022_26.indd 27 de_12052022_26.indd 27 3.5.2022 11.00 3.5.2022 11.00. 27 Demokraatti MONET RANSKALAISET OLIVAT VALMIITA ÄÄNESTÄMÄÄN MILTEI KETÄ TAHANSA MUUTA EHDOKASTA LE PENIN TIEN KATKAISEMISEKSI
RANSKAN PRESIDENTINVAALIT KUN SOSIALISTIEN EHDOKKAASTA EI ENÄÄ NÄYTTÄNYT OLEVAN MIHINKÄÄN, VARSINKIN TYÖVÄENLUOKASSA ÄÄNESTETTIIN SANKOIN JOUKOIN ENTISTÄ TROTSKILAISTA AINOANA DEMOKRAATTISEN SOSIALISMIN EDUSTAJANA. Kun Macron muutama vuosi sitten yritti nostaa dieselveroa, hän sai niskaansa pitkään jatkuneen keltaliivikapinan. EU:ssa hän on ajanut vasemmistolaisempaa, elvyttävämpää ja tuloja jakavampaa talouspolitiikkaa. Facebook-livessä sekä paikan päällä Helsingin Paasitornissa. Siinä osoitti raivokkaasti mieltään hiipuvien syrjäseutujen kansa, se oli kapina Pariisia ja muita kukoistavia suurkaupunkeja vastaan. Mukana mepit Miapetr a Kumpul a-Natri ja Eero Heinälu oma Tuloerot ovat Ranskassa jonkin verran kasvaneet, eivät tosin paljon Britanniaan tai Yhdysvaltoihin verrattuna. Mélanchon on vihreä ja vetosi siksi sekä vihreisiin että moniin sosialisteihin. Islamilaisilta naisilta hän olisi kuitenkin evännyt oikeuden käyttää huivia julkisuudessa. Macron on liberaali ja hän on kannattanut muun muassa homoseksuaalien avioliittoja. Tasavalta liikkeessä on myös ympäristöystävällinen. Päästäkseen valtaan äärioikeiston johtaja pehmensi kuvaansa, kätki rasisminsa ja puhui enemmän elintason noususta kuin maahanmuuttajista. Le Penin euroskeptisyys ja aikaisempi veljeily Putinin kanssa on miellyttänyt entisiä kommunisteja. Samalla hän edustaa Ranskan omaa voimakasta äärioikeistolaista perinnettä, johon on yleensä kuulunut myös fasismi tai rasismi. 28 Demokraatti Lisätietoja tapahtumasta ja ilmoittautuminen: miapetra.fi | eeroheinaluoma.fi la 14.5. Kansallisen liittouman johtaja haluaa jäädyttää uusiutuvien energialähteiden luomisen, ja hän on kaikkea muuta kuin liberaali. Sosialistisia äänestäjiä se hiukan karkotti, sillä ranskalainen sosialidemokratia on ollut alun perin mukana Euroopan rakentamisessa. Mutta se on karkoittanut muita äänestäjiä Ukrainan sodan aikana, vaikka äärioikeiston edustaja tuomitsikin Ukrainan sodan. MONET RANSKALAISET olivat valmiita äänestämään miltei ketä tahansa muuta ehdokasta Le Penin tien katkaisemiseksi. Osittain siksi vasemmistopopulistisen Mélanchonin kannatus yhtäkkiä nousi huhtikuun presidentinvaaleissa: hän tuli kolmanneksi ja sai miltei yhtä paljon ääniä kuin Le Pen. Jos Mélanchonin vasemmistopopulistinen Taipumaton Ranska ottaa sosialistisen puolueen paikan Ranskan politiikassa, EU-mielisen vasemmiston kohdalle jää Ranskassa kohtalokas aukko. Macron on elvyttänyt maan taloutta ja vähentänyt työttömyyttä varsinkin hankkimalla sijoituksia Ranskaan. Kun sosialistien ehdokkaasta ei enää näyttänyt olevan mihinkään, varsinkin työväenluokassa äänestettiin sankoin joukoin tätä entistä trotskilaista ainoana demokraattisen sosialismin edustajana. Macron on ollut monella tapaa vaikuttava johtaja ja diplomaattisesti ja ulkopoliittisesti hän on ollut todella aktiivinen. LE PEN on periferia-Ranskan edustaja, joka kukoistaa Trumpin ja Putinin luoman kansainvälisen autoritaarisen nationalismin ilmapiirissä. Hänen Nato-vastainen ja euroskeptinen ulkopolitiikkansa oli entisten kommunistien mieleen. Vasemmistolle oli kuitenkin kova pala, että kaiketi Le Penin lyödäkseen Macron on myötäillyt tämän islaminvastaisuutta julistamalla, että tuo uskonto on kriisissä. Le Pen luopui vaatimasta Ranskan lähtöä EU:sta tai edes eurosta, mutta hän haluaisi muuttaa EU:n perusteellisesti ”kansakuntien Euroopaksi” ja ottaa kaupanpäällisiksi Ranskan pois Naton sotilaallisesta komennosta. Macron ei kuitenkaan tajunnut, että syrjäseuduilla, suurten kukoistavien kaupunkien ulkopuolella, auto on välttämätön ajoneuvo. 1980-luvulla Francois Mitterrandin vasemmistohallitus koki kantapään kautta, että sosialismi ja vasemmistolainen politiikka eivät ole enää mahdollisia yhdessä maassa: se jatkoi EU:n rakentamista luomalla entisen ministerinsä Jacques Delorsin johdolla sisämarkkinat ja sosiaalisen Euroopan. klo 10-14 Seminaarissa pohditaan niin Euroopan tulevaisuutta kuin turvallisuusasioita. de_12052022_26.indd 28 de_12052022_26.indd 28 3.5.2022 11.00 3.5.2022 11.00. Presidentti perääntyi, mutta hänestä jäi kuva pariisilaisena ”rikkaiden presidenttinä”
Tuo tilinteko on vaativa eikä synny hetkessä. Venäjän on tehtävä sama historiallinen tilinteko kuin saksalaiset tekivät toisen maailmansodan jälkeen. EU-jäsenyys on ollut Suomelle myös turvallisuusratkaisu. Pyrkimys palata vanhaan etupiiriajatteluun, Krimin laiton liittäminen Venäjään ja sotilaallinen toiminta Ukrainassa ovat loukanneet eurooppalaisia turvallisuuden peruspilareita. 29 Demokraatti Eero Heinäluoma Europarlamentaarikko, Bryssel eero.heinaluoma@ep.europa.eu MEPIT J okaiselle maalle suhteet lähimpiin naapureihin ovat erityisen tärkeät. de_12052022_29.indd 29 de_12052022_29.indd 29 3.5.2022 18.04 3.5.2022 18.04. Maan on katsottava Stalinin aikaisiin vainoihin, epädemokraattisiin rakenteisiin ja vastuuseen sotaretkistään. Meille on eduksi, että tämä kaikki tapahtuu hyvässä yhteistyössä ja yhtä aikaa Ruotsin kanssa. Ennen tuota muutosta Suomen on pidettävä huolta, että oma turvallisuutemme on maksimoitu ja että me selviämme muuttuvissa oloissa. Sitä kysymystä pohdimme tänäänkin. Voi vain kysyä, missä olisimme nyt, jos olisimme EU:n ulkopuolella. Selviytyminen tänään MISSÄ OLISIMME NYT, JOS OLISIMME EU:N ULKOPUOLELLA. Venäjän viime vuosien kehitys on ollut ongelmallista. Koivisto määritteli aikoinaan Venäjän historiallisen idean yhdellä sanalla: laajentuminen. Venäjän helmikuussa aloittama hyökkäys Ukrainaan ja pyrkimys naapurikansan täydelliseen alistamiseen vievät pohjan Suomen vanhalta hyvien naapurussuhteiden politiikalta. Siinä tunnustettiin pienen maan rajallisuus ulkopuoliseen maailmaan vaikuttamisessa. Tuo selviytyminen nousee nyt päällimmäiseksi politiikkaamme ohjaavaksi tekijäksi, kun määrittelemme asemaamme uudelleen turvallisuusympäristömme radikaalisti muututtua. Kun häneltä kysyttiin vastaavasti Suomen ideaa yhdellä sanalla, hänen vastauksensa oli nopea: selviytyminen. Muutos on välttämätön, jotta uusi demokraattinen Venäjä voisi syntyä. Suomen ulkopolitiikan pysyvä iso kysymys on ollut suhteemme Venäjään. Hyviä naapuruussuhteita Venäjään olemme rakentaneet turvaten samalla omaa liikkumatilaamme länteen. Suhteet Venäjään eivät ole estäneet vuosikymmenten aikana kehittynyttä länsi-integraatiotamme Pohjoismaiden Neuvoston jäsenyydestä, EFTAja EEC-sopimuksista, Euroopan Neuvostosta EU:n jäsenyyteen. Presidentti Koivisto kiteytti oman ulkopoliittisen ajattelunsa aikoinaan kolmeen sanaan: hyvät suhteet naapureihin. Jokainen Venäjän naapuri joutuu nyt ottamaan huomioon sen mahdollisuuden, että aggressiivinen käyttäytyminen voi suuntautua ketä tahansa naapuria vastaan. NYT VENÄJÄ on tilanteessa, jossa se joutuu tekemään perusteellisen tilin oman politiikkansa kanssa palatakseen normaalin kanssakäymiseen länsimaiden kanssa. Kun hyvää naapuria ei ole, on selviydyttävä ja tuo selviytyminen johtaa uusien turvallisuusratkaisujen pohdintaan. Se on yhteisö, jonka koemme omaksi ja jonka ajattelemme vahvistavan kansainvälistä asemaamme. Naapureiden kesken on mahdollisuus monenlaiseen kanssakäymiseen, ei vähiten taloudellisessa mielessä. Valtiojohtomme turvallisuusratkaisut ansaitsevat nyt meidän kaikkien tuen
– Jag studerade sista terminen på lärarutbildningen på Södertörns högskola utanför Stockholm år 2009, när min morfar visade brev från inbördeskriget. Till en början är hennes mest centrala roll som de_12052022_30.indd 30 de_12052022_30.indd 30 2.5.2022 14.56 2.5.2022 14.56. Anna Lindholm, som skulle skriva en kandidatuppsats i religionsvetenskap, blev speciellt intresserad av Ines syn på inbördeskriget som Guds straff för Finland. Lindholm berättar om hur böckerna kom till och vem Anna Wiik var. Socialismen var den enda rätta vägen för henne. arbetarbladet.fi:ssä. Pidempi versio on julkaistu 7.4. Det Anna Lindholm hade lärt sig om inbördeskriget och Finlands historia hade hon upplevt som torrt. Ines man bestämde sig för att han ville gå ut i kriget och Ines var väldigt orolig för hur det skulle gå för honom. Hans mor Ines Nyberg hade skrivit dem i Snappertuna. Hon var väldigt kompromisslös och färgstark och hundra procent socialist. Jag ville veta mer om kvinnors liv i inbördeskriget och åkte till Finland. Den första boken har också utkommit i finsk översättning av Susanna Hirvikorpi, som Ines 1918 – Viisi naista sisällissodassa (2018). Med Den rätta färgen var det svårare att få berättarrösten att falla på plats. – Det finns mycket skarpt, intellektuellt och känslomässigt i hennes dagböcker och brev. Arbetararkivets bibliotek har hon också hand om. Det var breven och det släkthistoriska som fick henne att sätta sig in såpass djupt att hon blev författare när hon inte kunde släppa tematiken. Nu har Anna Wiik fått en hel egen biografi. – Jag läste om henne i Olle Leinos bok Utsikt från Skillnaden. Hon var pacifist och det blev väldigt knepigt för henne när man tog till vapen i inbördeskriget, berättar Anna Lindholm om Anna Wiik. Historikern Matias Kaihovirta tipsade att hennes dagbok finns på Riksarkivet i Helsingfors. Dessutom är världsläget väldigt svårt. – Det började med en religionsvetenskaplig kandidatuppsats kring breven. Det var mycket tacksamt att skriva om henne men hon tog väldigt mycket plats. Anna Lindholm säger att det hade varit lätt att skriva Projekt Ines. – Hon har så många roller att hon blir utbränd av det, när hon blir sjuk på 1930-talet. – Jag jobbade väldigt hårt på att hitta mitt sätt att berätta om henne och till sist fick jag fram min egen röst och mitt eget sätt att berätta hennes historia. biografi = elämäkerta översättning = käännös religionsvetenskap = uskontotiede Riksarkivet = Kansallisarkisto dagböcker = päiväkirjat Arbetararkivet = Työväen Arkisto föreningsuppdrag = yhdistys tehtävät administration = hallinto partiordförande = puolueen puheenjohtaja Folkets arkiv = Kansan Arkisto Ordlista Den rätta färgen Anna Wiik var kompromisslös, färgstark och hundra procent socialist. Mitt mål var att skriva levande och intressant, så som jag själv vill läsa om Finlands historia, säger Anna Lindholm. Text Topi Lappalainen / Foto Simon Bergman F örfattaren Anna Lindholm har skrivit en biografi över socialisten Anna Wiik som heter Den rätta färgen (2021). 30 Demokraatti Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. Boken är hennes andra, den första heter Projekt Ines (2015). – Jag ville skriva en bok som är populärvetenskaplig. – Hon sköter administration och ekonomi och för protokoll. Man märker också i brev hon får från vänner att hon gör ett väldigt starkt intryck på dem. ANNA WIIK blev hon intresserad av i samband med Projekt Ines. Hon är i den boken en av de fem kvinnor Anna Lindholm skriver om och nu skildrar hon alltså Anna Wiiks liv i Den rätta färgen. Anna Wiik hade enormt många roller både i arbetarrörelsen och den socialdemokratiska rörelsen. Det handlade om rättigheter, jämlikhet och demokrati. Anna Wiik var väldigt ambitiös i sitt arbete på Arbetararkivet och hon kombinerade det med väldigt många föreningsuppdrag både inom SDP och inom arbetarrörelsen
– Det är en kort tid hon jobbar där men hon är noggrann och ambitiös, precis som hon var med Arbetararkivet. Anna Wiik far runt i landet för att hjälpa folk att starta föreningar och studiecirklar. Att kommunisterna var modiga och beredda att offra sig uppskattade Anna Wiik. Hennes folkdemokratiska vänner är alltför Sovjetromantiska, men hon är också bitter för hur Socialdemokraterna behandlade Vapaa sana-gruppen, förklarar Anna Lindholm. Anna Wiik lämnade SDP före fortsättningskrigets utbrott och blev aldrig mer politiskt engagerad på samma sätt, trots att maken var partiordförande för Demokratiska Förbundet för Finlands Folk de första åren efter fortsättningskriget. – Hon är överhuvudtaget inte intresserad av Folkdemokraterna, hon är kränkt och sviken av Socialdemokraterna och hon är inte så förtjust i kommunismen, berättar Anna Lindholm om den politiska isolering Anna Wiik upplevde efter andra världskriget. Under fortsättningskriget satt Karl Harald Wiik fängslad som en av de så kallade sexlingarna. socialistisk agitator, men det vill hon tona ned när hon blir fängslad 1918. 31 Demokraatti Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi ANNA WIIK HADE ENORMT MÅNGA ROLLER BÅDE I ARBETARRÖRELSEN OCH DEN SOCIALDEMOKRATISKA RÖRELSEN. Hon gifte sig med Karl Harald Wiik som var långvarig riksdagsledamot och utsågs till SDP:s partisekreterare 1926. de_12052022_30.indd 31 de_12052022_30.indd 31 2.5.2022 14.56 2.5.2022 14.56. Det har ingen annan någonting att göra med, tycker hon. – Det blir jobbigt när folk börjar fråga hur hon ska rösta. Deras ideologi stred ändå emot hennes pacifistiska och demokratiska ideal. Efter inbördeskriget blev det ett väldigt hårt arbete att få ihop rörelsen igen. Trots reservationer som gällde den folkdemokratiska rörelsen jobbade Anna Wiik flitigt med att sätta upp Folkets arkiv. – Bildningsrollen ska man inte glömma. Anna Wiik stod på scen och förkunnade den socialistiska framtiden med fred och demokrati som det centrala budskapet
32 Demokraatti de_12052022_32.indd 32 de_12052022_32.indd 32 4.5.2022 10.11 4.5.2022 10.11
Teksti Virpi Kirves-Torvinen / Kuvat Jani Laukkanen de_12052022_32.indd 33 de_12052022_32.indd 33 4.5.2022 10.11 4.5.2022 10.11. 33 Demokraatti KASVO KIINAN TULKITSIJA Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu seuraa Kiinan jokaista liikettä ja maan vaikutusta Suomen, EU:n ja maailman talouteen
Kansantasavalta ja kommunismi tuntuivat kaukaiselta. Usein on se virhekäsitys, että ekonomistit saisivat kiksejä taantuman ennustamisesta. Koivu ei aikaile toimeen tarttumista valokuvaajan ehdottaessa kiinalaisten syömäpuikkojen käyttämistä pankkikorttien pitämisessä tai juoksuaskelten ottamista kuvauksissa. – Muutoksessa on ollut itsekin vaikea pysyä kärryillä ja ymmärtää, miten eri lailla kiinalaiset ajattelevat monista asioista. – Ensimmäisillä reissuilla ja vuosien 2007–2009 finanssikriisiin asti kiinalaiset ekonomit latasivat listan eteeni ongelmista, jotka pitäisi ratkaista. Nyt ongelmalista on vaihtunut kehulistaan. Minua kiinnostivat koko opintojen ajan kehittyvät ja kehitysmaat, miten ne selviytyvät, Tuuli Koivu kuvailee. Nyt sotauutisten kohdalla Koivu on joutunut sulkemaan välillä television. de_12052022_32.indd 34 de_12052022_32.indd 34 4.5.2022 10.11 4.5.2022 10.11. Vaikka Kiina on nykyisin aktiivinen eri maailmanfoorumeilla, Koivunkin on ollut haasteellista selvittää, mitä maassa oikeasti tapahtuu. Sehän oli melkein laulamista alkuun. Koivu on uransa alusta NUMEROT EIVÄT OLE KOSKAAN SAMALLA TAVOIN LÄHELLÄ SYDÄNTÄNI KUIN SE, MITÄ NE IHMISTEN HYVINVOINNILLE TARKOITTAVAT. 34 Demokraatti D-KASVO N ordean pääkonttorissa Vallilassa Tuuli Koivu ottaa vastaan rennosti lenkkitossuissa ja kevättakissa. – Se kuulosti niin hassulta, että joku opiskelee kiinaa. Kiinasta on tullut älyttömän tärkeä maailmantaloudellisesti, siitä näkökulmasta se on muuttunut ihan kokonaan. Myös omaan tuttavapiiriin kohdistuneet taloudelliset menetykset ja työttömyys ovat tuntuneet pahalta ja koskettaneet. Osaamisessa maa on ottaasti kiertänyt Kiinassa niin suomalaisissa yrityksissä kuin tehnyt yhteistyötä ulkoministeriön, suurlähetystöjen ja konsulaattien kanssa. VIELÄ JYVÄSKYLÄN yliopistossa 1995 aloittaessaan valtio-opin, talous, saati Kiina eivät olleet Koivun ajatuksissa. Pikkuhiljaa eri valinnat omalla uralla veivät Kiinan suuntaan. – Silloin Kiina oli meille talousmielessä vielä hyvin eksoottinen maa, siitä ei puhuttu ollenkaan siihen sävyyn kuin nyt. Ekonomistin silmin muutos on ollut valtavan nopea. Kiinalaiset kertovat, mitä länsimaiden tulisi tehdä. Minun kohdallani se ei ainakaan pidä paikkaansa. Samana keväänä Koivu aloitti kansantaloustieteen opinnot valtio-opin rinnalla ja pian hän huomasi oman alansa löytyneen. MUUTOS ON leimannut Kiinan paria viimeistä vuosikymmentä Koivun tarkastellessa sitä. VIIMEISET PARI vuotta eivät ole olleet koronapandemian ja Ukrainan sodan myötä ekonomistillekaan helppoa aikaa. Silloisesta yliopiston kielivalikoimasta Koivu valitsi kiinan sattumalta. – En osaa ajatella sota-ajan olevan talousmielessä kiinnostavaa, näen siinä pelkkää synkkyyttä. – Tämä on hyvää työpaikkaliikuntaa, vuodesta 2019 Nordean pääekonomistina työskennellyt Tuuli Koivu sanoo hymyillen. Huomio hänessä kiinnittyy alusta asti selkeäsanaisuuteen ja helposti lähestyttävyyteen. nut ison harppauksen eteenpäin. Kiinalaiset ovat keskiluokkaistuneet. Kun Jyväskylässä kieliopinnot keskittyivät puhuttuun kieleen, Helsingin yliopistossa Koivu jatkoi kiinan kirjoittamisen opiskelua vielä kahden vuoden ajan. Yritin opetella ääntämistä ja erilaisia intonaatioita, siinä meni varmaan ensimmäiset puoli vuotta. Ensin se vähän nauratti, se oli hirveän vaikeaa minulle. Ikävien uutisten seuraaminen on käynyt työstä. Meitä oli pieni ryhmä, meillä oli kiinalaiset opettajat
syntynyt Vehkalahdella 1976 . harrastuksina suunnistus, lukeminen, hiihto ja pyöräily . Koivu ei näe Kiinan ja EU:n talouksien täydellistä irrottautumista edes realistisena ilman taloudellisen hyvinvoinnin huomattavaa laskua. – Ukrainan sodassa Kiinan vaikutusvalta nähdään monessa mielessä ensimmäisen kerran. Nordean ekonomisti 2016–2019 . Ehkä se on meidän onnemmekin, että ne estävät maan radikaalimmat päätökset ja jarruttavat niitä. Osasin tilata ruuat ja tinkiä kiinaksi. Kiinan talous on kymmenkertainen Venäjään nähden. – Korkea teknologia on se, jossa poliittisesti tullaan näkemään vaatimuksia tuotannon hajottamisesta eri maihin. Entä millaista Koivun mukaan olisi Suomen ja länsimaiden irrottautua Kiinasta ja sen taloudesta. Kiinalla ja Venäjällä on oma käsityksensä demokratiasta. Ukrainan sota on saanut maailman näkemään myös Kiinan uudessa valossa. – Meidän taloussuhteemme ovat tosi tiiviit, suuri osa tavaroistamme tulee Kiinasta. talletussuoja-asiantuntija, Rahoitusvakausvirasto 2015–2016 . – Nyt olemme menneet perustavaa laatua oleviin asioihin ja niistä me olemme eri mieltä, Koivu huokaa. Ukrainan sodan syttyessä Koivu huomasi Kiinassa melko tiukkaakin keskustelua siitä, kumpi osapuoli on oikeassa, vaikka Kiinan virallinen kanta onkin Venäjän puolella. Nordean pääekonomisti 2019– . väitteli tohtoriksi Kiinan rahapolitiikasta 2012 Jyväskylän yliopistossa . Samaan aikaan meidän pitäisi oppia virheistä, mitä olemme tehneet Venäjän suuntaan, jotta saisimme edes jotenkin hallittua riskejä Kiinan suhteen. Silmät suurena ihmettelin, miltä näyttää talous, jota olin alkanut tutkia. 35 Demokraatti TUULI KOIVU . Kiinalla olisi oikeasti valtaa vaikuttaa Ukrainan sotaan, mutta se tuskin tulee sellaista roolia ottamaan. VUODEN 2004 alussa Koivu matkusti ensimmäistä kertaa Kiinaan Suomen Pankin johtokunnan jäsenen, ekonomisti Sinikka Salon ja jo edesmenneen Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen (BOFIT) päällikön Pekka Sutelan kanssa. Kiinaa ja Venäjää yhdistää myös yhteinen vihollinen USA. – Ukraina-keskustelu on jäänyt Kiinassa omikronin jalkoihin. Maat kokevat, että niillä on demokratia, eivätkä länsimaat saa yksin päättää, mitä se on. Saatoimme myöhästyä tunnista kahteen liikenneruuhkan takia. VENÄJÄSTÄ JA sen taloudesta irrottautumisen vaikeuden Suomi on saanut kokea muiden länsimaiden mukana. Hän on seurannut erityisen tarkasti sosiaalisen median keskustelua, länsimaiden asettamien sanktioiden noudattamista ja Kiinan virallisia kannanottoja. – Olen joutunut painimaan ekonomisti-Tuulin kanssa, pitäisikö minun puhua vähän avoimemmin Kiinasta yhteiskuntana ja sen poliittisista riskeistä. Esimerkiksi Yhdysvallat ja EU suuntaavat jo paljon rahaa mikropiirien valmistamiseen. – Olihan se elämys. Muistan vieläkin, kun menimme autolla lentokentältä Pekingiin. Sodan myötä Koivu on tietoisesti astunut omalle epämukavuusalueelleen. On iso mysteeri, mitä Kiina aikoo tehdä vallalla, kun maa on hankkinut sitä tarpeeksi. Perustetut puoluekomiteat jättävät jälkensä yrityksissä. EU:N JA Kiinan 23. – Ne eivät halua nykyistä järjestystä, jossa USA on maailman napa. Kiina-ekonomisti, Euroopan Keskuspankki 2009–2010 . Myös talouskeskusteluiden kontrolli on lisääntynyt huomattavasti. Osasin neuvoa taksikuskeja, minne pitää mennä, koska he eivät sitä välttämättä tienneet. vanhempi ekonomisti, Suomen Pankki 2010–2013 . de_12052022_32.indd 35 de_12052022_32.indd 35 4.5.2022 10.11 4.5.2022 10.11. Koivu oli aloittanut työnsä Suomen Pankissa kolme vuotta aiemmin. Nyt ne täytyy uskaltaa tuoda esiin. Koivu ei voisi kuvitellakaan, että Kiina liikkuisi kohti länsimaita vaan ennemminkin lähemmäksi Venäjää. Maan sidokset Pekingiin ovat vahvistuneet. asuu Järvenpäässä Koivu on havainnut, miten Kiinan yritykset ovat joutuneet tiukemman ohjauksen kohteeksi. vanhempi asiantuntija, Suomen valtiovarainministeriö 2014–2015 . Kiinalla on nyt isot omat taloushaasteet sen ja Shanghain lockdownin kanssa. naimisissa, yksi lapsi . Siitä luopuminen on ihan eri mittaluokan kysymys. huippukokous verkossa huhtikuun ensimmäisenä päivänä näytti maailmalle länsimaiden ja Kiinan suhteen heikon tilan. Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen (BOFIT) ekonomi 2001–2008
Shanghain yliopiston talvi muistuu myös mieleen tässä hetkessä. Terveen itsekriittisyyden lisäksi suunnistus on opettanut sinnikkyyttä ja omien virheiden hyväksymistä. Uiguurit tulevat usein ensimmäisenä mainituksi puhuttaessa Kiinan ihmisoikeusloukkauksista. – Olen ajatellut joskus palata niihin. 36 Demokraatti D-KASVO Myös vuoden 2007 reissu ennen Pekingin olympialaisia oli havahduttava. Meidän näkökulmastamme mielivaltaisia sääntöjä on isolle osalle kiinalaisia. Entä miten pääekonomisti hoitaa omaa talouttaan. Kiina pitää asettaa perspektiiviin. SANANVAPAUDEN ONGELMAT ja tilastojen manipulointi ovat näkyneet Kiina-ekonomin arjessa. Ei ollut lämmitystä, koska oli päätetty, ettei sillä leveyspiirillä enää lämmitystä tarvitse. – Kiinan taloutta on turhaa lähteä kommentoimaan samoin mittarein kuin meidän. – Värjöttelin yliopistolla toppatakki päällä tehden paksut hanskat käsissä muistiinpanoja. Silti poliittiset riskit ovat vallan keskittymisen myötä ilman muuta selvässä kasvussa ja länsimaisten yritysten kohtelu on heikentynyt huomattavasti viime vuosina. MUUTTAMISTA KIINAAN Koivu mietti vakavasti 2000-luvun loppupuolella muutaman vuoden ajan. Se kertoo siitä, miten eri tavoin me ajattelemme. Analysoin heti, missä meni pieleen. Myös länsimaisella kuluttajalla on tässä vastuu. – Elän hyvin yksinkertaista elämää, suutarin lapsilla ei ole kenkiä, Koivu summaa nauraen. Onko ilmastonmuutoksen torjunnalle tilaa talouskasvun maassa. – Se kuuluu suunnistukseen. Esimerkiksi aurinkopaneelit, sähköautot ja akkuteknologia ovat Kiinalle uusia kasvumahdollisuuksia. Omavaraisuudestaan huolehtivan Kiinan kasvun nälkä ja mahdollisuuksien näkeminen kaikkialla kiehtovat Koivua. Koivu haluaa nostaa esiin myös muita ihmisryhmiä. – Ympäristöasioista ja lasten koulutuksesta on tullut monille tosi tärkeitä. Yritän ihmetellä, onko autokanta parantunut, miltä ihmiset näyttävät. Tajusin, ettei se ihan normaalia olekaan, etteivät kaikki taloudet kasva näin. Entä miksi hän ei lomaile itselleen kiehtovassa maassa. – Rakennustyöläisiä on aina kohdeltu erittäin huonosti, samoin maaseudulla asuvia ihmisiä. Varsinkin savusumu Shanghaissa ja Pekingissä askarruttivat liikunnallista Koivua. Se on jatkuvaa tarkkailua. Kun virheen on analysoinut, siitä oppii tulevaisuutta varten. – Minulla on paha tapa Kiinan reissuilla tehdä kaksikymmentäneljä tuntia vuorokaudessa töitä. – Kun perustarpeet on tyydytetty, kiinalaisia ei kiinnosta bruttokansantuote, vaan ilman puhtaus ja yleinen turvallisuus. – Saimme juuri uusia tilastoja Kiinan bruttokansantuotteesta. Se piirre on vain vahvistunut. Koivu on käynyt Kiinassa parikymmentä kertaa lähinnä työasioissa. Uskon, ettei Kiinalla ole tässä pitkällä aikavälillä muuta mahdollisuutta. USEIN ON SE VIRHEKÄSITYS, ETTÄ EKONOMISTIT SAISIVAT KIKSEJÄ TAANTUMAN ENNUSTAMISESTA. Nyt ilmanlaatu on parantunut ja ruuhkat ovat vähentyneet hyvän metroverkoston ansiosta. – Pekingissä oli valtava rakennusbuumi. Vaikka Kiina ei näyttäydy ilmastonmuutosasioissa mallimaana, Koivu näkee toivoa. Tämä olisi ollut välttämätöntä päästäkseni sisään oikeasti siihen yhteiskuntaan. Koivu alkoi kuitenkin miettiä, voisiko Kiinaa yrittää tuntea kauempaa ja verrata esimerkiksi toisiin maihin. kemisen meiningin, ne kantavat aika pitkälle. Jos meidän ilmastotavoitteemme ovat kovia, heidän tavoitteensa hiilineutraaliudesta vuonna 2060 suhteessa kasvutavoitteeseen on paljon kovempi. Koivu on tehnyt kulloiseltakin Kiinan matkaltaan tarkat muistiinpanot siitä, mitä kukakin on sanonut. Tilastot antavat ilman muuta suuntaa, mutta pitää lukea paljon indikaattoreita ristiin saadakseen todellista kokonaiskuvaa asiasta. Olin turtunut siihen, että Kiina näyttää aina erilaiselta mennessäni sinne. Alitajuntani reagoi ja rekisteröi kaiken. Se vaati sisäistä painia, päätös kypsyi hiljalleen. Numerot sinänsä eivät ole olleet koskaan samalla tavoin lähellä sydäntäni kuin se, mitä ne ihmisten hyvinvoinnille tarkoittavat. – Työssäni näkemys on yhteiskunnallinen. Suomen Pankissa euroalueen rahapolitiikka ja valtiovarainministeriössä rahoitusmarkkinalainsäädännöstä neuvotteleminen Brysselissä veivät mennessään ja saivat Koivun tekemään päätöksen. Luen kaiken, mitä näen. – Kiina on ilmastoasioissa mielestäni tosissaan. Ostat mitä tahansa Kiinassa tehtyä, samalla tuet maan järjestelmää. Se on tosi turhauttavaa, kun ei tiedä, minkä verran ne pitävät paikkaansa. Olen jo kauan aikaa sitten Kiinan kohdalla luopunut ajattelusta, mikä on oikein ja väärin. Kiinassa oma sukupolveni ottaa uudet sovellukset käyttöön paljon nopeammin kuin meillä. – Jos olisin halunnut olla syvällisesti maata tunteva Kiina-ekonomisti, se olisi edellyttänyt muuttamista. Kiinassa näen sen pöhinän ja tede_12052022_32.indd 36 de_12052022_32.indd 36 4.5.2022 10.11 4.5.2022 10.11. Vasta vähän aikaa sitten hän törmäsi karttoihin, joihin oli merkinnyt kymmenvuotiaana Vehkalahdella jokaisen suunnistuksensa reitin. Kiina on opettanut Koivulle erityisesti sitä, ettei maailma ole mustavalkoinen. SUUNNISTAMISEN OPPEJA nuoruudesta SM-tasolta Koivu käyttää edelleen arjessaan. ENTÄ MILLAISENA Koivu näkee Kiinan talouden tulevaisuuden
Se oli aika haastavaa, mutta oppiminen palkitsi. de_12052022_32.indd 37 de_12052022_32.indd 37 4.5.2022 10.12 4.5.2022 10.12. Mitkä ovat kolme tärkeintä päätöstä urallasi. Siellä olen oppinut aika paljon lisää liikeelämästä, miten suomalai set yritykset toimivat. 3 TÄRKEINTÄ 3 Viidentoista vuoden vir kamiesuran jälkeen uskal sin ottaa toisen näkökulman ja aloittaa Nordeassa 2016. 2 Kansantaloustieteen jatkoopintojen aloittami nen töiden ohella. 37 Demokraatti 1 Kansantaloustieteen opin tojen aloittaminen Jyväs kylän yliopistossa, oman alan löytäminen valtioopin rinnalla
Paasikiven päiväkirjojen ilmestymisen ja Mihail Gorbatšovin perestroikan aikaan. Se säväytti, mutta ei itse tapahtumana enää yllättänyt. Kommunismin mureneminen oli vaikuttanut jo pitkään peruuttamattomalta ja vääjäämättömältä prosessilta. de_12052022_38.indd 38 de_12052022_38.indd 38 3.5.2022 15.56 3.5.2022 15.56. Utopian piti muuttua arkipäiväksi, kun Allegro-junat alkoivat liikennöidä vuonna 2010. Historia on mentaalinen muisti, joka aktivoituu aina tilanteen ja tarpeen mukaan kansojen välisessä kanssakäymisessä, kuten talvisodasta hyvin tiedämme. Sitäkin turhanaikaisemmalta on tuntunut ajoittainen nokittelu veljeskansojen tai paremminkin niiden muutamien edustajien välillä. K. Viimeiset ajetut vuorot maaliskuussa muistuttivat pakolaisjunia, tosin ensimmäisessä luokassa. 38 Demokraatti O piskelin poliittisen historian perustutkintoa 1980-luvun jälkipuoliskolla, J. Vaikka Putin kaatuisi, demokraattinenkaan Venäjä ei saa hänen tekojaan ukrainalaisilta koskaan anteeksi. UKRAINAN SOTA SYNNYTTÄÄ SUKUPOLVIKOKEMUKSEN, JONKA JÄLKIÄ EI PYYHITÄ POIS VUOSISSA. Vapaa Viro on sittemmin ollut minulle paitsi suuri ilonaihe myös konkreettinen muistutus aatteiden ja hengen vahvuudesta sortoa ja väkivaltaa vastaan. Lopullisesti ei milloinkaan. Eikä Allegro kulje enää. Vladimir Putin teki kuitenkin parhaansa hillitäkseen matkailuintoani Venäjälle. Sukupolvikokemus, jonka symboliksi sopi Berliinin muurin murtuminen. UKRAINAN SOTA monine seuraamuksineen on synnyttämässä sukupolvikokemuksen, jossa jälleen itäraja aukeaa syvänä railona. Oopperaillat Mariinski-teatterissa ovat jääneet vähiin, Moskovan valoista puhumattakaan. Sukupolvikokemuksia KOLUMNI Mikko Majander mikko.majander@magma.fi Kirjoittaja on Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti, joka työskentelee tutkijana ajatuspaja Magmassa. AIKAKAUSIEN TAITTEESEEN kolme vuosikymmentä sitten kuului unelmani siitä, että joskus vielä olisi yhtä helppoa ja luonnollista nousta Helsingin rautatieasemalta Pietarin-junaan kuin satamista Tukholmanja Tallinnan-laivoihin. Havainnoimme reaaliajassa, kuinka aikakausi oli vaihtumassa, Eurooppa avautumassa ja maailmanjärjestys muuttumassa. Perustaltaan suhteet ovat onneksi niin lujat, että tällaiseen on varaa – kuten toisen rakkaan naapurin Ruotsinkin kanssa. Ehkä historian opinnotkin olivat ruokkineet liiaksi kuvaa voimapoliittisen ”realismin” kaikkivoipaisuudesta. Sellaisia jälkiä ei pyyhitä pois vuosissa, vaan suotuisassakin vuorovaikutuksessa vuosikymmenissä. NEUVOSTOLIITON VALTIOLLISTA hajoamista oli vaikeampi hahmottaa, uskoa todeksi, että sotilaallinen suurvalta vetäytyisi pitkästä strategisesta siivusta Itämeren rannikkoa
Viime aikoina on ollut kaksi isoa kriisiä, jotka ovat pistäneet ihmiset miettimään, mikä elämässä on tärkeintä. Maailmaa on voitava katsoa riittävän monelta kantilta. Näiden kriisien myötä ovat sellaiset asiat tulleet tärkeiksi, joita ei edes mietitä silloin, kun tulevaisuus koetaan turvallisena ja ennustettavana. Se on minulle luontainen tapa. Pidän viimeiseen asti huolen, että kaikki voivat sanoa mielipiteensä. Olen aina ollut heikomman puolella. Tässä ajassa näemme erityisen hyvin, mikä on mielipiteenvapauden, asioiden esillä pitämisen ja demokratian voima. Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat minulle tärkeitä arvoja. Olemme saaneet oppia, että ihmiskunta kykenee tiukan paikan tullen tekemään yhdessä todella hienoja juttuja. Minulle se antaa toivoa, ja sen takia näen asiat positiivisina. Mutta nyt on ollut uhattuna terveys, turvallisuus, ja ties vaikka itsenäisyyskin. Ihmisillä on erilaisia lähtökohtia, ja pitää aina hyväksyä se, että kaikista asioista ei olla samaa mieltä. Silloin pannaan vähemmän tärkeät asiat hetkeksi syrjään, tartutaan ydinkysymykseen ja ratkotaan se yhdessä. Pidän siitä, että asioista sovitaan ja niitä tehdään yhdessä. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_12052022_39.indd 39 de_12052022_39.indd 39 3.5.2022 16.03 3.5.2022 16.03. 39 Demokraatti Lauri Lyly 69-vuotias Pirkanmaan aluevaltuuston puheenjohtaja P eilikuvastani katsoo kohtuullisen paljon maailmaa nähnyt ja erilaisia asioita kokenut henkilö, joka suhtautuu maailmaan positiivisesti. Haluan mielelläni muuttaa ja tehdä asioita, mutta en negaation kautta, vaan yritän hakea ratkaisuja. On tärkeä osa demokratiaa, että erilaisia näkemyksiä kuunnellaan. Tämä aika on nyt tällainen
Mukana on Francis Baconin Georg Dyerin muotokuva, joka on mukana ARS69-näyttelyssä sekä Kimmo Kaivannon Kun meri kuolee ja Alex Katzin Hymyilevä Vincent – ne olivat mukana ARS74-katselmuksessa. Yksi niistä on Howardina Pindellin video Free White and 21 eli Vapaa valkoinen ja 21. Teksti Seppo Heiskanen N ykytaiteenmuseo Kiasman viidennen kerroksen perimmäisen huoneen suuri ikkuna avautuu Eduskuntataloon ja Musiikkitaloon päin ja päinvastoin. Taiteilija ei kuitenkaan halua rakentaa sitä ennen kuin Venäjän hyökkäys Ukrainaan loppuu. KULTTUURI de_12052022_40.indd 40 de_12052022_40.indd 40 4.5.2022 11.06 4.5.2022 11.06. Ars-näyttelyidenkin historia kohdataan. 40 Demokraatti Monimuotoista taidetta ja tyylikästä arkkitehtuuria Nykytaiteenmuseo Kiasma, Helsinki ARS22 – Eläviä kohtaamisia Avoinna 16.10 saakka, ti–pe 11–20.30, la 11–18, su 11–17 Arkkitehtuurimuseo, Helsinki Eläköön Wivi Lönn Avoinna 8.1.2023 saakka, ti–su 11–18, ke 11–20 Amos Rex, Helsinki Maanala Avoinna 21.8. Vuodesta 1961 Helsingissä järjestetyt kansainväliset Ars-näyttelyt ovat tuoneet esiin taiteen uusia ilmiöitä. Ruotsalaisen Annika Erikssonin videossa kohtaavat kulkukoirat ja venezuelalaisen Sol Caleron bussissa voivat kohdata näyttelyssä kävijät. Se kertoo mustan, hyvin koulutetun nuoren naisen vaikeuksista päästä työhön tai saada arvostusta taiteilijana. Syy ei ole näyttelyn sinänsä, vaan sen, että aika on muuttunut. Ars22:n teemana on eläviä kohtaamisia, joita katselmuksessa esitellään eri näkökulmista. Mutta kiinnostavia teoksiahan näyttelyssä on: maalausta, veistoksia, installaatioita, valokuvaa, videoita ja käsitteellisiä teoksia. Tämä ajankohtainen kannanotto antaa ARS22-näyttelylle mielenkiintoista syvyyttä. Huomiota kiinnittää, että esittävä taide on pitkästä aikaa näyttävästi mukana kuten suomalaisen Joel Slotten historiaankin kiinnittyvät maalaukset ja Vojtech Kovarikin klassissävyiset teokset. Video on valmistunut jo 1980, mutta se on yhä tuore sekä ilmaisultaan että sisällöltään. Tähän tilaan oli tarkoitus rakentaa venäläisen Jevgeni Antufjevin installaatio. Muutenkin näyttelyssä on useita teoksia, jotka ottavat kantaa yhteiskunnallisiin ja globaaleihin kysymyksiin. Huoneen seinällä on isoin kirjaimin teksti No War, Ei sotaa. saakka, ma 11–18, ke– pe 11–20, la–su 11–17 KUVATAIDE ARS22-näyttelyssä esittävä taide saa pitkästä aikaa näyttävästi tilaa. Myös historia kohdataan kuten yhdysvaltalaisen Michael Rakowitzin rekonstruktioissa muinaisen Assyrian reliefeistä. ARS22 ei tässä suhteessa ole monien edeltäjiensä veroinen. Enää ei voida helposti tuoda maailmalta ennen näkemättömiä ilmiöitä
de_12052022_40.indd 41 de_12052022_40.indd 41 4.5.2022 11.06 4.5.2022 11.06. 41 Demokraatti Monimuotoista taidetta ja tyylikästä arkkitehtuuria Sol Calero: Linja-auto, 2019
Mukana on maan alta löytyvää konkreettista materiaalia kuten mineraaleja tai Jussi Kiven valokuvia hylätystä kuparikaivoksesta. Uudistajakin Lönn oli. Amos Rexin Maanala-näyttely: Martine Pascale: Tayoi, 2022. Lönn sijoitti luokkahuoneet vapaasti avaran hallin ympärille. Aikaisemmin opin ahjojen pohjakaava oli yksiviivainen: käytävä keskellä ja luokkahuoneet kasarmimaisesti sen kahdenpuolen. Lönn oli tuottelias arkkitehti, hän sai paljon tilauksia. Tampereella on useitakin Lönnin suunnittelemia koulurakennuksia kuten Aleksanterin kansakoulu ja Tampereen suomalainen tyttökoulu vain pari mainitakseni. Siihen viittaavat myös ruotsalaisen Per Wizénin kuvat Lewis Carrollin romaanin Liisan putoamisesta kaninkoloon. Ja myyttinenhän maanalainen maailma on; jo muinaisista ajoista henkien on ajateltu asuvan maan alla. ”PIRTIT ON pienet Tuonelassa/maan alla kaitaiset kamarit...” Näin sanoo isä pojalleen Eino Leinon hienossa runossa Tumma. Hän on heistä tunnetuin ehkä senkin vuoksi, että hän oli lahjakas, ammattinsa osaava. Amos Rexin näyttely Maanala antaa ymmärtää, että maan alla eivät kaikki pirtit ole pieniä. Amos Rexin näyttelyssä on paljon materiaalia, joten vierailuun kannattaa varata aikaa. KULTTUURI de_12052022_40.indd 42 de_12052022_40.indd 42 4.5.2022 11.06 4.5.2022 11.06. Wivi Lönn: Suunnitelmapiirustus Tampereen paloaseman arkkitehtuurikilpailuun. Sieltä löytyy sekä konkreettisia ”kamareita” että kiinnostavia mytologisia kohteita, vaikka näyttelyn nimi viittakin selvästi Manalaan. Poika pelkää olla maailmassa ja pyytää päästä Tuonelaan isänsä luo. Viimeksi mainitussa oli rahoittajana arkkitehdin naisystävä kauppaneuvos Hanna Parviainen. Lönn sai suunnitellakseen lukuisasti myös muita julkisia rakennuksia kuten Tampereen paloaseman sekä Uuden ylioppilastalon, Ebeneser-keskuksen ja Hotelli Helkan Helsinkiin. Kiven kuvat vaikuttavat myyttisiltä. Varmasti tämä lisäsi koululaisten viihtymistä rakennuksessa. Lönn on pitkään jäänyt miespuolisten jugendarkktehtien kuten Geselliuksen, Lindgrenin, Saarisen ja Sonckin varjoon, vaikka hänen tuotantonsa ei kalpene näiden rinnalla. Yksi merkittävimmistä Lönnin suunnittelukohteista on Tallinnan Estonia-teatteri, jonka hän suunnitteli yhdessä Armas Lindgrenin kanssa. Julkisivut eivät ole liian raskaita ja sisätiloissa jokainen yksityiskohta on tarkoin harkittu. 42 Demokraatti WIVI LÖNN (1872–1966) oli Suomen ensimmäisiä koulutettuja naisarkkitehteja. Se kannattaa. Hieno arkkitehti, joka ansaitsee näyttelynsä. Erityisesti hän paneutui koulujen suunnitteluun, niitä hänen tuotannossaan on yli kolmekymmentä. Muutettuaan Tampereelta Jyväskylään hän sai suunnittelutehtäviä myös uudesta kotikaupungistaan. Opintomatkallaan hän sai uusia ideoita koulurakennusten suunnitteluun. Lönnin jugendarkkitehtuuri on hienostunutta ja tyylikästä
de_12052022_40.indd 43 de_12052022_40.indd 43 4.5.2022 11.06 4.5.2022 11.06. 43 Demokraatti Michael Rokowitz: Näkymätöntä vihollista ei saisi olla, 2019
Parasta mennä ihan alkuun, vaikkei samaan pöytään pääsekään. Vasemmistolaisena olen aina ajatellut, ettei jäykkä jako käsien mukaan koske Haavikkoa, koska välissä on pää. Haavikko pani paremmaksi kirjoittaen Kansakunnan linjan (1977). Ja mitä on Puut, kaikki heidän vihreytensä (1966). Kun avaan Salmisen opastamatta aforismikokoelman Puhua, vastata, opettaa, toisen laitoksen 1973, hätkähdän sen ajankohtaisuutta: ”Venäjällä oli kerran kaivosteknikko, josta tuli tsaari. Siitä pitäen hän ollut minulle Runoilija, muut runoilijoita. Tämä toteamus koskee vähäistä detaljia Haavikossa, kuuluisaa Sampo-teoriaa, että se tarkoitti rahanlyöntikonetta. Mutta mikä on hänen oma linjansa. Tämä oli Haavikon mielikirjailija. Mitä kohde todella sanoi. Parasta olisi, että jokaisella olisi oma Haavikko pitämässä nurkassa monologia. Sillä keskustella hän ei tahtonut, paitsi 1950-luvun modernistikaveriensa kanssa Café Ekbergillä. Nyt tekijä toteaa jokaisen saavan itse päätellä, oliko kyseessä toisinajattelu, oikeinajattelu vai oma ajattelu. Molemmat yhtä merkittäviä. Mitä muuta maassa tapahtui, puolueissa ja pääomassa, ei ole niin tärkeää. Tuona vuonna Suomi muuttui, kahteen suuntaan: Lapualaisooppera ja vasemmistoenemmistö yhtäältä, Haavikon linja toisaalta. Sitä tietokirjailija Matti Salminen on lähtenyt peräämään, ja perkaamista riittää: alle sata teosta ja lukemattomia artikkeleita Uusi Suomi-vainajassa ja sivistyneistön äänenkannattajassa Suomen Kuvalehdessä. Näiltä pohjilta Salminen lähtee ottamaan selvää Haavikon Linjoista, tämähän oli Helsingin Kallion kasvatti. Haavikko puhui usealla äänellä yhtaikaa moneen suuntaan, joten hänestä ei ole saatu selvää, vaikka on ollut hiljaa vuodesta 2008. Ja seuraavalla sivulla: ”Hedelmistään puu tunnetaan, aksentista fasisti kun hän raivoaa: Ne kirotut fasistit. Ne pitää repiä maasta juurineen”. Kun minä olin nuori enkä tiennyt paljon mitään, äkkiä päähän jysähti Lehdet lehtiä (1958). Salminen koettaa ansiokkaasti auttaa, mutta kun puheet ovat monet ja ristiriitaiset, tehtävä on hankala. KIRJA Jokaisella pitäisi olisi oma Paavo Haavikko pitämässä nurkassa monologia. Tuntuu siltä, että Haavikko oli miltei kaikessa muussa oikeassa paitsi omassa de_12052022_44.indd 44 de_12052022_44.indd 44 2.5.2022 15.02 2.5.2022 15.02. Itse Runous. Kunnia työn tekijälle, olen ennenkin kiittänyt Salmista Pentti Haanpään dokumentoijana. Teksti Kari Sallamaa / Kuva Kari Hulkko S uomessa on ollut monta linjaa, kuten Raoul Palmgrenin Suuri linja (1948). 44 Demokraatti KULTTUURI Lehdet lehtiä Matti Salminen: Paavo Haavikon linja Into 2022. Tällä väärällä teorialla hän pilkkasi sataa vielä huonompaa sampokäsitystä. SALMINEN ON aikaisemmin julkaissut teoksen suomalaisista toisinajattelijoista; Haavikko kuului itseoikeutetusti joukkoon. Vähäksi ajaksi, jos se on lohdutus”
Paitsi talous ja runous Haavikon tärkein kohde on Suomen historia, jota useat, useimmatkin hänen teoksensa sivuavat. 45 Demokraatti ja talous ovat sellainen ristiinkytkentöjen pirunnyrkki, että siitä vaietaan. Historikkojen kisällilaitos ei pitänyt Haavikon ulkopuolisesta historioinnista. Paasikiven ja Svinhufvudin hän esittää vallankaappareina, joiden käsissä perustuslaki oli muovailuvahaa. Kun Suomeen mahtuu yksi ajatus kerrallaan, nyt ei Nato-puheen oheen kuulu mikään muu. Paavo Haavikko on harvoja yrittäjäkirjailijoita, koska se ei yleensä onnistu. Suomessa ei tiedetä, että kansanvaltuuskunnan perustuslakikaavailuissa oli – ei sosialismi – Sveitsin tapainen kantonitasavalta. 1990-luvulla Suomi vapautui Neuvostoliitosta paetakseen yhtyneen Saksan johtamaan EU:hun. Mitä välissä on, merkitsee historiaa. Kieli on saippuaa: ”Ei uskalleta, sillä kyse on omasta urasta ja [-] toimeentulosta. Vaikka meillä on paras, naisenerginen hallitus koskaan, ”puhe virtaa virtaavassa maailmassa”, ja se virtaa Brysselin kaivoihin. Verkottumista ylistetään ja markkinoidaan”, mutta sieltä ei pääse omin aivoin ulos. de_12052022_44.indd 45 de_12052022_44.indd 45 2.5.2022 15.02 2.5.2022 15.02. Trilogiaksi ne tekee historian tarkastelu sisällissotana ja ulkopuolisten voimien valtauksena. Hän sijoitti metsään ja tuomitsi puupellot. asiassaan. Riitaisan vuoden 1983 lähdön jälkeen hän oli omakustantaja Art Housensa kautta. Kansakunnan synnyn (1988) ohella tärkein on trilogia Nuijasota (1996), Suuri keinottelu (1997) ja kirjoittamatta jäänyt 1990-luvun katastrofihistoria, mutta sitä kattavat lukuisat artikkelit ja haastattelut. Hän rikkoi sääntöjä ja sovinnaisuuksia, loukkasi pyhiä arvoja kutsuen aktivisteja terroristeiksi ja bolsevikkien liikekumppaneiksi. Hän näki median läpi, että se kulkee vallan hihnassa, ennen kaikkea Sanoma-konserni, Ylestä puhumatta. YKSI EHDOTON suurmies Haavikolla on, Mannerheim. Väärin ymmärretty katkeroituu, se saattaa olla tuhoavaa, kuten Alpo Rusin tapauksessa. Nuijasodassa Ruotsi ja Puola taistelivat Suomesta, 1900-luvun alussa vuorostaan Venäjä ja Saksa, mikä päättyi Saksan ehdottomaan valtaan 1918. Salmisen johtopäätös näistä historiataistoista on: yliopisto, politiikka, media Tietokirjailija Matti Salminen antaa Paavo Haavikon linja -kirjassaan lukijan päättää, oliko Haavikko toisin ajattelija, oikeinajattelija vai oma ajattelija. Hän saarnasi omaa viiteryhmäänsä, sijoittajia, vastaan. Hän ei tänne oikein mahtunut, tuli syrjästä, ei päässyt diktaattoriksi, pelasti maan järjestämällä kontakteillaan viennin Englantiin ja vetäytyi Sveitsiin. Ei vain ehditty, kun aseita oli vähän ja sotakoulutus olematon. Haavikko vastasi lisäämällä tuotteliaisuutta. Siitä Suomen pelasti molempien suurvaltojen romahdus maailmansodassa. Se osoittaa lahjomattomuutta tässä opportunistien maassa. Haavikosta lukiessa tulee suru. Mikään ei muutu, vaikka mies puhuu haudan takaa kuin François-René de Chateaubriand. Kantapäitten kautta hän koki Reenpää-klaanin omistaman Otavan mukana kustannusmaailman
Sen tavoittelussa oli äärimmäiset keinot käytössä. Rintalan teos oikeastaan nosti Vilho Lammen (1898– 1936) valtakunnallisesti tunnetuksi hahmoksi, kohotti jopa myytiksi. 46 Demokraatti KULTTUURI Paavo Rintala – Kristian Smeds: Jumala on kauneus Helsingin kaupunginteatteri, Studio Pasila Sovitus ja ohjaus: Kristian Smeds – Koreografia: Antti Lahti – Dramaturgi: Rose-Maria Perä – Lavastus: Kristian Smeds ja Katariina Kirjavainen – Pukusuunnittelu: Vilma Mattila – Valot: Jaakko Sirainen – Ääni: Ville Aalto – Näyttämöllä Teakin näyttelijätyön kolmas vuosikurssi: Vilma Anttila, Ville Hilska, Juhana Hurme, Milla Kaitalahti, Akseli Lehtinen, Kate Lusenberg, Heikki Nousiainen, Alexandra Oupornikova, Nana Saijets, Julius Susimäki, Mauno Terävä, Juuso Timonen TEATTERI Vimmainen tusina Helsingin kaupunginteatterin ja Teakin yhteistuotanto hengästyttää niin näyttämöllä kuin katsomossa. Tilaa siihen on. Kun Lampi pääsee Pariisin-matkallaan näkemään Louvren hollantilaisen taiteen osaston aarteet, ei sillä haltioitumisella olle äärtä. Smeds on saanut näytteliopiskelijat pistämään kaiken likoon. Pasilan näyttämöllä tästä episodista nähtävän kohtauksen Stendhalin syndrooma (voimakkaasta taide-elämyksestä aiheutuva fyysinen oireilu) on miltei kuolinkouristusten luokkaa. Taitelija näet mestaa pesäpallomailalla parikymmentä kaalinpäätä, pirstaloi pc-pöytäkoneen kokoisen jääkuution, hakkaa vesurilla parimetrisiä hirsiä lastuiksi jne. Niitä varsinaisia kuolinkouristuksia on esityksessä luvassa myöhemmin, vieläpä massamitassa ja epäkorrektisti koomistettuna, joten katsoja joutuu pähkäilemään, kehtaako siinä kohtaa nauraa. Jumala on kauneus by Smeds saa kolmannen tulemisensa tavallaan hätäpaikkauksena. Kristian Smeds valikoi työstettäväksi vanhan tutun, mikä varmasti oli viisasta äkkihälytyksen huomioon ottaen. TAITEELLISESTI, SOSIAALISESTI ja poliittisestikin 1920–30-luvun Suomessa ”haastavan” taidemaalari Vilho Lammen elämän ja taiteen ympärille keriytyvä näytelmä Jumala on kauneus perustuu Paavo Rintalan samannimiseen romaaniin (1959). Mitään hätäaputyön luonnetta Studio Pasilan vedossa ei ole. Kun TeaK-projektiin alunperin kiinnitetty Leea Klemola joutui tänä keväänä vetäytymään ohjauskeikasta liiallisen työkuorman väsyttämänä, löydettiin pikapikaa paikkaaja huipputasolta. Välillä se tosin täyttyy Lammen vimmaisuuden eli kauneuden etsinnän seuraamuksista. Hän teki siitä vielä uuden version Kansallisteatterin suurelle näyttämölle vuonna 2008. Studio Pasilan yllättävän avara lava on bändikoroketta lukuunottamatta käytännössä tyhjä. Vimmainen, räjähtävä ovat osuvampia kuvaamaan lavan tapahtumia. Valtaosa ensi-illassa kehtasi. Kristian Smeds toi Lammen uudelleen parrasvaloihin ohjattuaan vuonna 2000 Rintalan romaanin pohjalta Teatteri Takomoon näyttämösovituksen. Se kuuluu osana Helsingin kaupunginteatterin ja Taideyliopiston teatterikorkeakoulun kolmivuotiseen projektiin, jossa kolmannen vuosikurssin näyttelijäopiskelijat valmistavat ammattiohjaajan luotsaamana ja kaupunginteatterin teknis-tuotannollisella tuella esityksen Hkt:n kevätohjelmistoon. miltähän näyttäisi Seitsemän veljestä Smedsin ohjaamana. de_12052022_46.indd 46 de_12052022_46.indd 46 3.5.2022 16.10 3.5.2022 16.10. Teatterikorkeakoululaisten 12-päinen hurja joukko tuntuu ottavan alkulämmötkin näyttämöllä, eikä meno hyydy missään vaiheessa, sillä kaksi ja puolituntisen esityksen lopun härkärymistelyssäkin jalka nousee vielä mallikkaasti. Kaikkea hengästyttävää. Energinen on ehkä liian pliisu sana tälle hurjastelulle. Studio Pasilan esityksen startissa on vanhoista pihaleikeistä tuttua naruhyppelyä porukalla (eikä leikkiväline mikään naru ole, vaan paksu köysi, jonka veivaaminen vaatii voimaa), on poikapainia paljain yläkropin, on mekastusta ja pitelemätöntä säntäilyä. Tuo härkäkohtaus taas sulkee mieleeni asettuneen Smeds-Turkka-ympyrän: Hiidenkivi, Viertolan härät... Teksti Rolf Bamberg / Kuva Robert Seger K un katselin Kristian Smedsin Jumala on kauneus -ohjauksen alkuhiljentymisen jälkeistä rynnistystä, mieleen tuli, että tätä fyysistä remellystä Jouko Turkka -vainaakin katselisi varmasti leveästi virnistäen. Vilho Lammelle kauneus todella oli jumaluutta. Ytimeen yritetään, vaikka oksennus lentäisi suusta – ja perseestä.” Lapsimalleilleen hän sanoo, näiden nuristessa pienten pintavikojensa näkyvän maalauksessa, että ”kauneuden maassa ruvetkin ovat kauniita”. Eli kuten hän itse näytelmässä toteaa: ”Se taiteessa on hullua, että periksi ei anneta
de_12052022_46.indd 47 de_12052022_46.indd 47 3.5.2022 16.10 3.5.2022 16.10. Suvantohetkissä saavat huokaista niin esittäjät kuin heidän yleisönsä, ja se tulee tarpeeseen kaikille. Sitä elämänpiiriä, joka Lampea sekä henkisesti ruokki että ahdisti itsetuhoon asti. Smeds osoittaa myös hallitsevansa intervallit, sillä esitys ei ole yhtä päättymätöntä tuuttausta. 47 Demokraatti SMEDSIN OHJAUKSEN olennainen ero turkkalaiseen fyysismiin on siinä, että päällekäyvän ahdistuksen sijaan tämä raisu tusina panee ranttaliksi vapautuneena ja ilolla. Jumala on kauneus -esitys starttaa ”naru”hyppelyllä, jossa teatterikorkean näyttelijäopiskelijat ottavat hyvät alkuhiet. Jumala on kauneus ei ehkä tarjoa sellaisia yllätyksiä tai mielen myllertävää visionäärisyyttä kuin esimerksi hänen Kansallisteatteriin tekemänsä Tuntematon sotilas, Mr Vertigo tai Tabu, mutta ei sellaista osaa nyt kaivatakaan. Jos hetkin näyttääkin siltä, että nuoret miehet ja naiset rääkkäävät itseään äärirajoilla, he tuntuvat tekevän sitä kuin villit lapset, omasta tahdostaan. Koko esittäjäjoukko on yhdessä vilholampia. Tekemisen riemu, taiteilijan hurmion ja aggressionkin välittäminen – se on tässä Jumala on kauneus -toteutuksessa pääosassa. He kaikki ovat myös liminkalaisia altakulmainkatsojia tai oululaisia tervaporvareita tai helsinkiläisiä taidepoliiseja tai muita viisastelevia kriitikoita
Kyseessä on yhden maapallon olennon matka muuan havainnon jäljittämiseksi. Yleensä korkeintaan puoleksi tunniksi tai tunniksi. Se on raskas ja kookas tömähdys, kuin painokas terveinen maan syvyyksistä. Koiria tuleekin vastaan Jessican sherlokmaisella, Kolumbiaan sijoittuvalla matkalla kohti äänen alkuperää. Alussa nainen säpsähtää ylös sängyltään hämärässä ja hiljaisessa huoneessa kuultuaan odottamattoman äänen. de_12052022_48.indd 48 de_12052022_48.indd 48 3.5.2022 16.13 3.5.2022 16.13. 48 Demokraatti KULTTUURI Aistikylläinen mestariteos Viiden tähden Memoria antautuu luontevasti olevaisuuden ihmeelle ja muistin merkitykselle. Äänimaailmassa sekoittuvat luonnonmukaiset ja keinotekoiset äänet puron harmonisesta solinasta radion etäisiin kuulutukELOKUVA Memoria Ohjaus: Apichatpong Weerasethakul Pääosissa: Tilda Swinton, Agnes Brekke, Juan Pablo Urrego, Elkin Diaz, Jeanne Balibar 2021, 136 min. Ensi-ilta 20.5. Memoriassa Jessican muisti hallitsee hänen kommunikaatiotaan, jossa hän tuntuu olevan aina joko edellä tai jäljessä kaltaisistaan. Nainen on Jessica (Tilda Swinton), skotlantilainen orkideoiden asiantuntija, jonka sisar makaa sairaalassa. Weerasethakulin lahjakkuus piilee siinä, kuinka hän pystyy vaivatta sitomaan tällaisia kohtauksia toisiinsa ja pitämään kokonaisuuden langat kasassa kahden tunnin ja vartin ajan. Katseltuaan rakkaan sisarensa nukkumista tämä herää ja kertoo surevansa sairasta koiraa, jota ei omiin kipuihinsa keskittyessään pystynytkään auttamaan. Oleminen itsessään ei etsi selitystä, mutta ihmisen muisti yrittää luoda merkityksiä sille, nykyhetkelle. Teksti Jukka Sammalisto H arvoin elokuva astuu katsojan tajuntaan niin konkreettisesti, että jää jäljelle kysymys koko teoksen perimmäisestä olemuksesta. WEERASETHAKULIN KERRONTA tuo hiukan mieleen tietyt 2000-luvun taideinstallaatiot, joiden kiihkoton rytmi vaatii vastaanottajalta pysähtymistä ja antautumista. Thaimaalaisen Apichatpong Weerasethakulin ensimmäinen englanninkielinen ohjaus Memoria jää sykkimään sydämeen ja värähtelemään aivosoluihin pitkään katsomisen – tai pikemminkin aistihavainnon – jälkeen. Hän on kuin klassisen vieraantumiskuvauksen toimija siirrettynä elokuvaan, jossa elämän mysteeri alkaakin tuntua hyvin, hyvin kiinteältä ja läheiseltä. Tömähdyksen palatessa kerta toisensa jälkeen on mahdollista, että Jessica kärsii sensorisesta oireyhtymästä. Koirat tarjoavat vertauskuvan maailmasta, joka on ihmiselle tuntematon, mutta juuri oleminen yhdistää niitä ihmisiin. Tilda Swinton tekee yhden hienoimmista rooleistaan itseensä vähitellen hulluusepäilyksiä kohdistavana Jessicana. Memoria on yhtä lailla auditiivinen kuin visuaalinen kokemus
Oudon kirkkaalla tavalla Memoria onnistuu antamaan tälle abstraktiolle, todellisuuskuvan yksilöllisyydelle, visuaalisen muodon. P r e s e n t e d by a r r a n g e m e n t w i t h M u s i c T h e at r e I n t e r n at i o n a l ( E u r o p e ) . de_12052022_48.indd 49 de_12052022_48.indd 49 3.5.2022 16.13 3.5.2022 16.13. Loppujen lopuksi kysymys on taiteesta, jota voi vapaasti tulkita halunsa mukaan. Taatusti se myös jakaa mielipiteitä vähän niin kuin Stanley Kubrickin 2001: Avaruusseikkailu (1968) aikanaan. 49 Demokraatti • bro adwa y-musikaa li • suorastaan tyrmäävä komedia tö rnä vän kesäteatteris sa Robert L. e s i t y k s e t 9.7.–20.8.2022 l i p u t 35 € e n n a k k o o n R y h m ät 33 € p e r h l ö Ryhmäetu jo 10 hengen seurueille! h e r k u t t a r j o i l e e törnävän kesäkahvila Törnävänsaarentie 1 s e i n ä j o k i Varaa väliaikatarjoilut ennakkoon! siin, lehtien sakeasta havinasta henkilöautojen turvasireeneihin öisellä parkkipaikalla. A G E N T L E M A N ’ S G U I D E TO LOV E A N D M U R D E R : B o o k a n d Ly r i c s & M u s i c a n d Ly r i c s by R O B E R T L . Äänet eivät jaotu kriittisesti vaan ne sulautuvat massaksi, eräänlaiseksi maailmankaiuksi. Freedman Steven Lutvak Murhan ja rakkauden käsikirja herrasmiehille l u e l i s ä ä j a o s t a l i p u t törnävänkesäteatteri.fi H i n to i h i n l i s ätä ä n L i p p u p i s t e e n t i l a u s m a ks u t, a l k . F R E E D M A N & S T E V E N L U T VA K . KOLUMBIAN KAIVAUSHISTORIAN kollektiivisiin muistijälkiin vähä vähältä kytkeytyvä Memoria on megaelokuva vaativaan makuun. Ehkä Memorian sisäja ulkoavaruuksien suhteiden perimmäiseksi selittämiseksi voitaisiin kutsua kosmologeja tai psykologeja, mutta hekään eivät löytäisi kuin vastaukset omista tulkintalokeroistaan. Mistä muusta Memoriassa sitten lopulta on kyse kuin elämisestä, kohti kuolemista. Se on kokonaisvaltainen elokuvakokemus, digitaalisen vuosisadan attraktio parhaasta päästä, yhteistä olevaisuuden tilaa avaava mysteeri isolla M:llä. Visuaalisesti kyseessä on luonnon, taiteen, arkkitehtuurin, infrastruktuurin ja historiallisten kerrostumien täyttämä atmosfääri, jossa Weerasethakulin silmä elämän toisiinsa kietoutuville yksityiskohdille paljastaa normaalina pidetyistä ympäristöstä moniaikaisia näkymiä. 1 € . Ehkä vain siitä, että muisti on ihmisen keino luoda todellisuuteen ajallisia ulottuvuuksia. B a s e d o n t h e n ov e l I s r a e l R a n k by R oy H o r n i m a n . Jessica tuntuu väistämättä ikään kuin menneistävän välitöntä kokemuspiiriään ääntä lähestyessään. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, mutta sitä ei tarjota minkään sortin ilosanomana tai testamenttina. Joka tapauksessa se on teos, joka todistaa elokuvateattereiden tarpeen lyhytjännittyneisyydessään yhä farssimaisempia piirteitä saaneen, jo silmiäkin soikistavan audiovisuaalisen kulttuurin keskellä
Jo 40 vuotta täyttänyt ruotsalainen tähtihyökkääjä jatkaa uraansa italialaisessa AC Milanissa huippu-urheilun lainalaisuuksia uhmaten. Maailman kilpailluimman lajin huipulle ei nouse yksikään pelaaja silkalla potentiaalilla, vaan hikinen työ mahdollistaa promillen poikkeusyksilön menestyksen miljoonien joukosta. Teksti Rane Aunimo E delleen jalkapallokentillä maaleja takovan Zlatan Ibrahimovicin urasta olisi kannattanut tehdä elokuva vasta sitten, kun peliura lopultakin on ohi. Malmön Rosengårdissa varttuu eronneen maahanmuuttajaperheen kouluheitto pikkuvaras, joka löytää jalkapallon pelastuksekseen sitä itsekään tajuamatta. Tämä tosiasia ei mahdu juuri lainkaan Zlatanin (2021) hehkuttamaan tähtikulttiin. OHJAAJA JENS SJÖGRENILLÄ on urheiluja taiteilijakuvauksista ikävän tuttu taipumus nähdä kohteensa myöhemmän menestyksen ikkunasta, josta puhdas lahjakkuus tietysti ylikorostuu ja päivittäinen perusharjoittelu alikorostuu. Läpimurto tapahtui Hollannin Ajaxissa, elokuvan nykyhetkessä, mutta pääpaino on kasvun vaikeissa vuosissa, elokuvan takaumissa. Röyhkeä ruotsalainen potkii itsensä huipulle. Elokuva viestittää, ettei kilpailuyhteiskunnassa tarvitse piitata muista, kunhan menestyy. Jalkapalloilija Zlatanin julkiseen profiiliin sopii näkemys laiskasta ja röyhkeästä mutta muita mahtavammasta pelaajasta, vaikka hänen persoonansa vaikuttaisikin itsekeskeiseltä ja ylimieliseltä. KULTTUURI de_12052022_50.indd 50 de_12052022_50.indd 50 3.5.2022 16.16 3.5.2022 16.16. 50 Demokraatti Laiska ja lahjakas Zlatan Ohjaus: Jens Sjögren Pääosissa: Dominic Bajraktari Andersson, Granit Rushiti, Cedomir Glisovic, Merima Dizdarevic 2021, 103 minuuttia Ensi-ilta 20.5. Zlatan (Dominic Bajraktari Andersson) hollantilaisen Ajaxin paidassa. David Lagercrantzin kirjahittiin (2011) perustuva fiktio kaikkien aikojen pohjoismaisesta jalkapalloilijasta jättää suosiolla kohteensa huippuvuodet Euroopan suurseuroissa käsittelemättä elokuvan valitessa kuvata, kuinka epätodennäköisistä olosuhteista ja luonteen heikkouksista huolimatta nuori tuittupää ponnisti parrasvaloihin. ELOKUVA Läpimurto
0207 288 388 komediateatteri.fi ESITYKSET AJALLA 8.6.-6.8.2022 SEPPO JOKISEN JA PANU RAIPIAN NÄYTELMÄ OHJAUS PANU RAIPIA de_12052022_51.indd 51 de_12052022_51.indd 51 3.5.2022 16.19 3.5.2022 16.19. 0207 288 388 komediateatteri.fi puh. 51 Demokraatti MAAILMANENSI-ILTA KATETUSSA MAAILMANENSI-ILTA KATETUSSA KESÄTEATTERISSA 9.6.2022 KESÄTEATTERISSA 9.6.2022 TOMMI RAITOLEHTO TUUKKA HUTTUNEN KAISA HELA JARI AHOLA ROOLEISSA mm. TAMPEREEN KOMEDIATEATTERI TAMPEREEN KOMEDIATEATTERI Lapintie 3a, 33100 Tampere Lapintie 3a, 33100 Tampere puh
Kilpailun voitti Pekka ja Susi, josta soolouralle ponnahti Anssi Kela. Hän on julkaissut kuusi sarjakuva-albumia, jolla eräällä on varsin provosoiva nimi: Masturbaatio Ranualla. Pakinoissa luettiin vanhoja Hymy-lehtiä, käsiteltiin c-kasettimustoja ja viimeinen ohjelmakokonaisuus käsitteli Suurta Serkkuteoriaa. Liimatan bändi Absoluuttinen Nollapiste sijoittui rockin SM-kisoissa v. Yhdelle palkinto. Jossain haudontahommissa taitaa piilotella visaväkikin, kun se ei tunnu intoutuvan ilmassa leikkiä lyömään ja pitämään ääntä itsestään. Musiikista, kuvittamisesta ja kirjoittamisesta!” Visakehiin pitkästä aikaa palaavalle Petri Kettuselle tekijä ei tainnut olla lainkaan tuntematon, niin määrätietoisesti hän purkaa visaukon vihjeet atomeiksi yksi kerrallaan. Haettu kirjailija oli Tommi Liimatta. Onkohan tulossa vieläkin jatkoa päätalolaismalliin. Kirjailijamme edellinen teos oli Runeberg-ehdokkaana, mutta siitä on jo muutama vuosi. 52 Demokraatti VISASITAATTI 7 Suomenruotsalaiset naiset ovat Kirjavisassa tuplavähemmistö, joten on korkea aika... Eikä siinä vielä kaikki, jatkoa seuraa Jeppis 2:ssa. Varmaan samanikäisistä (ja pietarsaarelaisista) on mukavakin lukea näin pikkutarkkaa aikalaiskuvausta.” Juhani Niemi kiteyttää Liimatta-kokemuksensa näin: ”Ne radiomonologit, todella nautittavaa ja sopivasti ironiaa sisältävää puhetaidetta. Liimatan teos Autarktis (2017) oli Finlandia-palkintoehdokkaana. Oheinen runo löytyy 2000-luvulla ilmestyneestä suomennosvalikoimasta, joka on hänen kohdallaan ainoa laatuaan. Eläintieteilijöitä hämmästyttävällä lintuaasinsillalla pääsemme ensimmäiseen vastaajaan: Tarmo Tikka on ollut tehtävässä uuden äärellä. Wikipedian mukaan hän, Tommi Liimatta, on taiteellinen monilahjakkuus. ”Vihjeet olivat helpot. Vastaukset osoitteeseen kirjavisa@demokraatti.fi viimeistään 23.5.klo 12.00 mennessä. Tommi Liimatta (s. Hän on myös tehnyt kirjan Hymy-lehden legendaarisesta toimittajasta Veikko Ennalasta. Näyte lienee lapsuusmuistelmista Jeppis (2014).” Siis mikä Jeppis. (rb) de_12052022_52.indd 52 de_12052022_52.indd 52 4.5.2022 11.20 4.5.2022 11.20. ”Kyseessä oli minulle täysin tuntematon kirjailija. Palkinto Petri Kettuselle. Liimatan radiopakinoita oli YLE Puheella vuodesta 2014 lähtien. 1976) kertoo (ilmeisesti) omasta koulunkäynnistään ja lapsuudestaan kirjassaan (2014) melkein viidensadan sivun verran. ”kätkössä visersi vihreä mustarastaan poikanen kätkössä männyssä visersi vihreä poikanen mänty vajoaa unohtuu poikanen metsä vihreä vajosi syvän vihreä murskana noki murskana murskana noki murskana murskana noki murskana valkea” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Jeppis maailmankartalla L innut lentävät taas kilpaa Pohjolaan pesimään. 1993 kakkoseksi. Sirpa Taskinen avaa: ”Jeppis tarkoittaa puhekielessä siis Pietarsaarta, hyvä sekin tietää. Poika on kiinnostunut samoista taiteenaloista kuin kirjoittaja. Sitaatti on teoksesta Jeppis, jossa hän kirjoittaa opintien ensiaskeleita ottavan pojan elämää koulun ja kodin ympärillä sekä kavereidensa kanssa. Muusta tuotannosta puhumattakaan.” Muita tietäjiä olivat Eeva-Liisa Haanpää, Helena Nurmio, Eero Reijonen ja Matti Kärkkäinen. Siis kenen, mikä
53 Demokraatti Pi m eä ve rk ko U ud en aj an rik ol lis uu s. TEEMA Matka painajaiseen Toimittaja Aarno Malin kartoitti pimeän verkon. Salaus mahdollistaa hyvän ja pahan Rikollinen hyötyy nimettömyydestä Kolumni: Mikko Huotari de_12052022_53.indd 53 de_12052022_53.indd 53 4.5.2022 10.35 4.5.2022 10.35
54 Demokraatti de_12052022_54.indd 54 de_12052022_54.indd 54 4.5.2022 10.23 4.5.2022 10.23
Hän on joutunut väkivaltaisen uhkailun kohteeksi ja traumaterapiaan. Teksti Mikko Huotari / Piirrokset Gustave Doré, kuvitus Arja Jokiaho H elvetin portin päälle on kirjoitettu lause: Ken tästä käy, saa kaiken toivon heittää. 55 Demokraatti TEEMA PAHAN VALTA KUNTA Tor-verkon piti palvella hyvää, mutta sinne on pesiytynyt paljon pahaa. 55 Demokraatti de_12052022_54.indd 55 de_12052022_54.indd 55 4.5.2022 10.23 4.5.2022 10.23. Malin on raportoinut pimeän verkon löydöksistä tuoreessa kirjassaan Pimeyden ytimeen (Atena, 2022). Jumalaisessa näytelmässä runoilijamestari Vergilius toimii oppaana, kun Dante kulkee läpi helvetin kaikkien tasojen. Malinin työllä on ollut veronsa. Nyt hän toimii oppaana, vie kirjallaan lukijan helvetin porteille ja siitä eteenpäin. Toimittaja Aarno Malin on matkannut internetin pimeän verkon ytimeen ja nähnyt siellä ihmiskunnan raadollisimman puolen, väkivaltaisia fantasioita, sadistisia pedofiilejä ja nautintoa kaikkein haavoittuvimpien kärsimyksestä
Malin halusi selvittää, mistä on kyse. – Perehdyin huumekauppaan ja bitcoiniin. Tajusin, että tämä mullistaa huumekaupan täysin. Yksi tunnetuimmista hurtcoren tuottajista on australialainen Peter Scully, joka saatiin kiinni vuosien etsimisen jälkeen vuonna 2015. Esimerkiksi kun psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto tuli julkiseksi vuonna 2020, potilastietoja jaettiin Tor-verkossa. Tor-verkkoon oli perustettu vuonna 2011 ”kryptomarket”, jossa myytiin asiakkaille huumeita ja ne maksettiin bitcoin-kryptovaluutalla. – Ajattelin, että jos kauhutarinoista edes osa on totta, niin miksi ilmiöstä ei puhuta laajemmin. Nimi Tor tulee sanoista The Onion Routing, KIRJA VIE LUKIJAN HELVETIN PORTEILLE JA SIITÄ ETEENPÄIN. Onko niin, että asioista ei tiedetä vai ovatko ne niin kamalia, että niihin ei uskalleta puuttua, Malin sanoo. Jo yksittäisen kuvan lataaminen voi kestää tovin, eli suora lähetys ei ole teknisesti mahdollista. – Luulin, että lapsipornosivustoja on vaikea löytää Tor-verkosta, ja vaikka löytäisinkin, niin niille olisi vaikea päästä sisään. Ajattelin ensin, että tämä on vain pelottava tarina, Malin kertoo. – Sitten vajosin sellaiseen pimeyteen, että siihen oli ennakolta ihan mahdotonta valmistautua. TOR-VERKON PERUSPERIAATTEEN kehittivät Yhdysvaltain laivaston tutkijat 1990-luvun puolivälissä. Pimeän verkon suurin ja käytetyin ympäristö on Tor-verkko. Internetin avoimessa verkossa on paljon Tor-verkkoon liittyviä kauhutarinoita, jotka liittyivät muihin asioihin kuin huumeisiin. Tällainen on kuitenkin teknologisesti mahdotonta, koska Tor-verkkoa pitää yllä vain 6 000 palvelinta ympäri maailman. – Enää kenenkään ei tarvinnut tuntea henkilökohtaisesti jotain diileriä, vaan kuka tahansa pystyi muutamalla hiiren klikkauksella tilaamaan postilaatikkoonsa huumeita. Suomeen ilmiö rantautui vuonna 2014, jolloin samalla periaatteella toimiva Silkkitie-sivusto avattiin. TOR-VERKKOON LIITTYVISTÄ huhuista osa on urbaaneja legendoja, mutta valitettavasti osa on totta. Se tunnetaan huumekaupasta ja lapsipornosta, mutta toimii alustana kaikenlaiselle muullekin rikolliselle toiminnalle. Niistä voi löytyä äärimmäisen sadistista materiaalia. Se tarkoittaa, että tietoliikenne on hyvin hidasta. Tietoliikenne salataan ja reititetään useiden eri palvelimien eli solmujen kautta, minkä vuoksi jäljittäminen on periaatteessa mahdotonta. Kävi kuitenkin niin, että löysin lapsipornoportaalin ja lastenkidutuspornoon keskittyneen sivuston ja pääsin sinne helposti sisään. Pimeässä verkossa voi toimia anonyymisti. MALININ MATKA Tor-verkkoon alkoi vuonna 2014, kun hän kiinnostui huumekaupan orastavasta vallankumouksesta. Tarkoituksena oli suojata Yhdysvaltain tiedustelupalvelujen yhteydenpitoa internetissä. de_12052022_54.indd 56 de_12052022_54.indd 56 4.5.2022 10.23 4.5.2022 10.23. Pimeässä verkossa väitetään olevan Red Roomeja, jotka ovat sivustoja, joilla ihminen kidutetaan kuoliaaksi suorassa lähetyksessä ja katsojat voivat osallistua tapahtumien kulkuun. Tor-verkon tietoliikennenopeudet riittävät silti kuvien ja videopätkien jakamiseen. Hurtcoreen liittyy lapsiuhrien nöyryyttämistä, väkivaltaista kohtelua, kidutusta ja jopa tappamista. 56 Demokraatti TEEMA TEEMA P imeä verkko on osa julkista internetiä, mutta sinne pääsee vain erityisellä verkkoselaimella, jonka voi ladata tietokoneelle tai puhelimeen. Sen vuoksi sitä käytetään rikollisessa toiminnassa. Luulin, että olin valmistautunut kaikkeen, mutta se oli täyttä painajaista. Se antoi myyjille ja ostajille välineitä, joita aikaisemmin ei ole ollut, Malin sanoo. – Olin lukenut ilmiöstä nimeltä hurtcore, jonka voi suomentaa lastenkidutuspornoksi
Malinin mukaan Tor-verkossa on sisältöä, josta ei voi kertoa televisiossa, sanomalehdissä tai laillisilla verkkoalustoilla, koska mikään media ei halua shokeerata yleisöään liikaa. Lapsien hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin levittäminen on laaja ilmiö. – Olen kyllä tullut toimeen huumekauppiaiden ja huumeidenkäyttäjien kanssa, mutta olen ajautunut ongelmiin huijareiden kanssa, Malin sanoo. Ensiksi tutut yleensä sanoivat, etteivät ikinä olisi uskoneet sellaista olevan olemassa. Se on niin hirveä asia, että ihmiset yleensä haluavat sulkea sen pois mielestään ja todellisuudestaan, Malin sanoo. Aika on parantanut. Suhtauduin siihen avoimesti, mutta se ei auttanut. Tor-verkon rikollisuus on vain vähän yli kymmenen vuotta vanha ilmiö. Olimme suurimman osan ajasta hiljaa, Malin kertoo. Kun hän varoitti blogissa huumekauppahuijarista, tämä selvitti Malinin ja hänen läheisensä yhteystiedot ja aloitti kiristämisen. – Traumaterapeutti meni pois tolaltaan, ja lopulta sanoi, ettei halua kuulla niistä asioista enää yhtään mitään. Malin on joutunut uhkailun kohteeksi ja ajautunut lopulta traumaterapiaan. Malin on pitänyt vuosien ajan Punainen kolmio -blogia, jonne hän on raportoinut havaintojaan. de_12052022_54.indd 57 de_12052022_54.indd 57 4.5.2022 10.23 4.5.2022 10.23. Uhkailu on liittynyt siihen, että hän on dokumentoinut verkossa tapahtuvaa huumekaupan alakulttuuria. – Tarve puhua oli niin kova, että ryöpsäyttelin niitä ihmisille ihan väärissä tilanteissa. Lopulta Malin soitti auttavaan puhelimeen, mistä hänet ohjattiin lääkäriin. Vihdoinkin pääsen kertomaan kaiken. Varsinkin silloin kun Malin näki lapsia. Seuraavaksi pyydettiin, etten kertoisi enempää, Malin sanoo. Siihen hän pystyi kirjoittamaan kaiken mitä oli löytänyt. – Haluan tuoda päivänvaloon lasten hyväksikäytön. Kirjan kirjoittaminen oli Malinille helpotus. Myöhemmin hän päätyi traumaterapiaan, koska asiat eivät kaikonneet mielestä. Tor-verkolla on siis hyvä puolensa, mutta verkon tietoliikenteestä kuitenkin suurin osa liittyy rikollisuuteen. – En suinkaan halua hieroa sitä ihmisten kasvoille, mutta minusta ihmisten tulee tietää, että tällainen ilmiö on olemassa ja se on yllättävän suuri. Siellä hän alkoi levittää Malinin yhteystietoja ja kuvia ja yllytti ihmisiä Malinin kimppuun. – Pikkuhiljaa järkyttävien kokemuksien vaikutus on pienentynyt. Kiristäjä aloitti vyörytyksen Tor-verkon silloisella keskustelupalstalla Torilaudalla, jossa myytiin myös huumeita. Hekin olivat niin järkyttyneitä, etteivät saaneet sanaa suustaan. – Lääkäri oli kuulemastaan järkyttynyt ja ohjasi juttelemaan kahden psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Kuvat tulevat edelleen mieleen, mutta ne eivät enää ota hallintaansa. Se viittaa kerroksittain kuorittavaan sipuliin. – Torilaudalle tuli paljon uhkauksia. – Kirjoille ei ole ennakkosensuuria, Malin kirjoittaa kirjansa johdannossa. Malin ei kuitenkaan kadu matkaansa pimeän verkon raadollisimpaan ytimeen. TOR-VERKON KARTOITTAMISELLA on ollut veronsa. Sitä ei voi vain lakaista maton alle. Ensimmäiset kuukaudet mielessä pyöri kauheuksia yöt ja päivät. Äärimmäisen pitkälle viety salaus on tärkeä niissä maissa, joissa kansalaisten ihmisoikeuksia poljetaan ja vapaata tiedonvälitystä rajoitetaan. Lapsien hyväksikäytöstä pitäisi puhua enemmän, ja ihmisten pitäisi olla tietoisempia, Malin sanoo. Silloin fyysisen väkivallan uhka tuntui hyvin todelliselta. Se lisäsi haluani tehdä tutkimustyö kunnolla loppuun ja tuoda löydökseni päivänvaloon. – Se mitä löysin, oli niin uskomatonta, että ihmisten on ollut vaikea hyväksyä, että sellaista voi olla olemassa. – Tätä aihepiiriä tunnetaan olemattoman vähän. Malin tekee yksinäistä työtä freelancerina eikä työn puitteissa ole luontevaa purkukanavaa. – Ensin hän yritti kiristämällä saada minut poistamaan blogini. Sitten kokeiltiin silmänliiketerapiaa kolmen käynnin ajan. Käyttäjiä on maailmanlaajuisesti miljoonia. Malinin tavoite tutkivana journalistina on ollut Tor-verkon rikollisen maailman kartoittaminen. 57 Demokraatti eli sipulireititin. Huumekaupan ja lasten hyväksikäytön lisäksi siellä voi tehdä laittoman tavaran kauppaa tai ostaa rikollisia palveluja. TRAUMATERAPIAAN AJAUTUMINEN johtui siitä, että Malin oli nähnyt lasten hyväksikäyttöön liittyvää sadistista materiaalia. – Kirjassa asioita voi pohjustaa riittävän paljon ja lukijaa voi valmistella tulevaa varten, eikä kukaan taatusti ala lukea kirjaa siinä luulossa, että luvassa olisi jotain helposti nieltävää. LAPSIEN HYVÄKSI KÄYTÖSTÄ PITÄISI PUHUA ENEMMÄN. En suostunut, koska se on vuosien raskaan työn tulos, Malin sanoo. Tor-verkossa tiedot salataan kerroksittain ja reititetään useamman solmukohdan kautta, eikä solmukohdassa saada tietoa, mistä se on lähtöisin. Eräs tuttu suositteli, että hankkisin pesäpallomailan eteiseen. – Kaikesta näkemästäni oli tarve keskustella tuttujen kanssa
Meillä ei Suomen laissa ole tällaista kontrollia, eikä ole tarkoituskaan olla, Rauhamaa sanoo. – 2020-luvulla on vaikea keksiä rikoslajia, jossa ei jollain tavalla hyödynnetä pimeää verkkoa ja sen anonymiteettiä, Rauhamaa sanoo. Se ei ole vaikeaa, eikä sen käyttäminen ole rikollista. – Lasten seksuaalisen hyväksikäytön materiaalin jakamiseen ja tuottamiseen ja niistä keskustelemiseen tarkoitetut SUOMI ON KOKOONSA NÄHDEN YLIEDUSTETTU KIELI PIMEÄSSÄ VERKOSSA. Kun valtion kontrollia yritetään kiertää, on luonnollista käyttää pimeää verkkoa. Kansainvälinen rikollinen toiminta on arkipäivää myös Suomessa. Pimeää verkkoa voi käyttää kuka tahansa. Alun perin pimeä verkko luotiin hyvät tarkoitusperät mielessä. de_12052022_54.indd 58 de_12052022_54.indd 58 4.5.2022 10.23 4.5.2022 10.23. Verkossa oleva viestintä ja toiminta ei tunne maiden rajoja. – Huumausainekaupassa on kansainvälisiä lautoja, joita suomalaisetkin käyttävät. POLIISIN TEHTÄVÄ on ennalta ehkäistä ja tutkia rikollisuutta. 58 Demokraatti TEEMA TEEMA Suomi on pimeän verkon kärkimaita T or-verkossa toiminut Silkkitie-niminen huumekauppa lienee yksi tutuimmistä pimeän verkon ilmiöistä suurelle yleisölle. Ostaa voi myös esimerkiksi kuriiripalveluja, väkivaltaa, luottokorttipetoksia tai rahanpesua. Vainoamiseen löytyy omia foorumeja. – On hyvä muistaa, että ihan täydellistä kuvaa suomalaisesta rikollisuudesta pimeässä verkossa ei voi antaa, koska siellä on vahva anonymiteetti. – Suomessa on pitkä kulttuuri pimeässä verkossa, ja on jopa todettu, että Suomi on kokoonsa nähden yliedustettu kieli siellä. – Se ei välttämättä tarkoita sitä, että niin monta eri henkilöä vierailisi pimeässä verkossa, vaan sitä, että verkkoon ollaan yhteydessä niin monesta suomalaisesta verkko-osoitteesta, Rauhamaa sanoo. Kansainväliseen huumekauppaan liittyy aina järjestäytynyt rikollisuus ja vaikutukset näkyvät myös Euroopan muissa maissa kuten Alankomaissa. – Poliisille näkyvä ilmiö on myös ’crime as a service’ -palvelut, eli ostorikollisuus, Keskusrikospoliisin kyberrikostorjuntakeskuksen päällikkö Mikko Rauhamaa sanoo. Monimutkaisen salausjärjestelmän vuoksi jäljittäminen on miltei mahdotonta. Silkkitietä ei enää ole, mutta pimeässä verkossa kukkii kaikenlainen rikollisuus. Samoin aseiden kanssa, Rauhamaa sanoo. Sen käyttäminen voi olla monelle myös pelastus. Poliisilta vaaditaan erityistä osaamista ja työkaluja, jotta se voi toimia mahdollisimman tehokkaasti pimeässä verkossa. SUOMALAINEN RIKOLLISUUS pimeässä verkossa on pääasiassa laittomien esineiden ja aineiden kauppaa. – Yleinen kansainvälinen syy on erinäisten autoritääristen valtioiden rajoitusten kiertäminen ja sananvapausasiat. Suomen Tulli takavarikoi keväällä 2019 yhdessä Ranskan viranomaisten kanssa vuodesta 2013 lähtien pimeässä verkossa toimineen Silkkitien verkkopalvelimen. – Verkkomaailmassa pystyy ostamaan monenlaisia rikospalveluja, kuten tietoverkkorikoksia, palvelunestohyökkäyksiä tai tietomurtoja. Lisäksi pimeässä verkossa on lasten hyväksikäytön materiaalin jakamista ja tuottamista sekä niihin liittyvää keskustelua. Se koskee luonnollisesti myös pimeää verkkoa. Visu suojaus ja anonymiteetti voivat palvella hyvää, mutta myös rikollista toimintaa. Pimeää verkkoa käytetään kontaktien luomiseen, salattuun yhteydenpitoon ja asioista sopimiseen. – Global drug survey -tutkimuksessa Suomi asettuu maailman kärkimaaksi maailmanlaajuisesti pimeän verkon huumausainekaupan osalta. Yhdysvaltain laivaston kehittämän Tor-verkon tarkoitus oli suojata viestinvälitystä vihamielisiltä tahoilta. Pimeässä verkossa tavataan päivittäin noin 25 000 suomalaista ip-osoitetta. ’Lauta’ tarkoittaa netissä – joko avoimessa tai pimeässä – olevaa keskustelualuetta. Siellä on helpompi esittää mitä tahansa, ja siitä ei jää mitään jälkiä, Rauhamaa sanoo
59 Demokraatti sivustot ovat usein isoja kansainvälisiä alustoja. PIMEÄ VERKKO on perinteisen rikollisuuden käyttöön ottama väylä, mutta sillä on vähäinen rooli myös joidenkin valtioiden hybridivaikuttamisessa. jakaneen sivuston. PiTORVERKKO TOIMII ALUSTANA KAIKENLAISELLE RIKOLLISELLE TOIMINNALLE. Europol ilmoitti viime vuoden toukokuussa lakkauttaneen lasten seksuaalista hyväksikäyttömateriaalia meässä verkossa on avoimeen verkkoon verrattuna niin vähän käyttäjiä, että sitä ei kannata käyttää disinformaation levittämisen väylänä samalla tavalla kuin avointa verkkoa. – Rikolliset omaksuvat uusia tapoja ja tekniikoita hämmästyttävän nopeasti. Verkkorikollisuuden selvittämisessä poliisin täytyy kehittää jatkuvasti tutkinnan teknisiä ja taktisia keinoja. Pimeä verkko on todella kaksijakoinen. Koska verkkorikollisuus ei kunnioita maiden rajoja, poliisi tekee paljon kansainvälistä yhteistyötä. Siihen pyritään puuttumaan tehokkaasti, sulkemaan sivustoja ja saattamaan tekijöitä edesvastuuseen, Rauhamaa sanoo. – Hybridivaikuttamisen kulma tulee siitä, että yksinkertaisten verkkohyökkäysten tilaaminen on pimeässä verkossa sangen helppoa ja ostamalla verkkohyökkäys rikollisilta voidaan pyrkiä häivyttämään todellista tilaajaa kuten valtiollisia tahoja, Mikko Rauhamaa sanoo. Kansainvälisellä poliisitoiminnalla on myös vakuuttavia näyttöjä pimeän verkon rikollisuuden torjunnasta, vaikka jäljittäminen on teknologisesti miltei mahdotonta. – Vastapainona täytyy muistaa, että nimenomaan autoritäärisissä valtioissa pimeä verkko on se, joka mahdollistaa vapaan tiedon levittämisen. – Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö kuuluu rikoksiin, joka on painopistealue jokaisella viranomaisella. Se on kaiken aikaa kilpajuoksua viranomaisten kanssa, Rauhamaa sanoo. Se oli yksi Euroopan suurimmista hyväksikäyttösivustoista, jolla oli noin puoli miljoonaa käyttäjää. de_12052022_54.indd 59 de_12052022_54.indd 59 4.5.2022 10.24 4.5.2022 10.24. Neljä sivuston ylläpitäjää, kolme saksalaista ja yksi paragualainen, pidätetiin ja saatettiin vastaamaan teoistaan
Kauhistelun sijaan tarvitaan tietoa ja toimintaa. Nykyään avointa internetiä valvotaan tarkasti. de_12052022_60.indd 60 de_12052022_60.indd 60 3.5.2022 14.55 3.5.2022 14.55. Ilmoitin asiasta poliisille. Valvonta oli onnetonta, ja myönnän olleeni varomaton. Siitä on yli 20 vuotta. Väistelin sanoja ja virkkeitä, olin lukevinani, kunnes lopetin. PIMEÄÄN VERKKOON liittyy paljon huhupuheita ja kauhutarinoita, mutta sitä on tutkittu yllättävän vähän. Poliisi ja tiedustelupalvelut toki tutkivat, mutta rikostutkijat eivät levitä keräämäänsä tietoa julkisuuteen. Laiton materiaali on siirtynyt pimeään verkkoon, jossa tietoliikenne on niin hyvin salattua, että jäljittäminen on periaatteessa mahdotonta. Malinin kuvailemat asiat olivat paljon sairaampia. Pimeän verkon palvelimilla jaetaan myös lasten hyväksikäyttömateriaalia. Luin kirjaa melko pitkälle, mutta hurtcorea käsittelevän luvun kohdalla en enää halunnut jatkaa. TOIMITTAJA AARNO MALIN on kartoittanut pimeää verkkoa ja siellä olevaa laitonta toimintaa. Hänen kirjansa Pimeyden ytimeen (Atena, 2022) raportoi melko yksityiskohtaisesti kuvaja videomateriaalista, mitä hän on löytänyt. Netissä oli asiaa vielä silloin melko vähän, mutta kaikenlaisia linkkisivuja oli pilvin pimein, kun ihmiset halusivat tutustua internetin ihmeelliseen maailmaan. Ilmiö on järkyttävän laaja. Pimeässä verkossa kaupataan huumeita, aseita ja rikospalveluja. 60 Demokraatti O len nähnyt muutaman sekunnin ajan videota törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Ennen kuin lopetin lukemisen, ajattelin, että minun täytyisi kyetä lukemaan se, koska joku toinen on joutunut kokemaan sen. Viime vuonna Europol sulki yhden lasten hyväksikäyttösivuston. Onneksi viranomaisissa, tutkijoissa ja journalisteissa on niitä, jotka kykenevät tekemään vastenmielistä mutta tärkeää työtä. En ehkä koskaan unohda sitä. Halusin suojella itseäni kidutuksen synnyttämiltä mielikuvilta. Se on hyvin ymmärrettävää. Internet oli 1990-luvun lopussa hyvin tuore ilmiö. Sillä oli puoli miljoonaa käyttäjää. Näkemäni videopätkä yli kahdenkymmenen vuoden takaa palasi mieleeni entistä voimakkaammin. Kirjan lukeminen on etenkin hurtcoren eli lasten kidutuspornon osalta hyvin vastenmielistä. Jos tieto julmuuksista kuormittaa liikaa, se johtaa kauhisteluun ja lamaantumiseen, mikä ei muuta asioita paremmiksi. Kun videoklippi käynnistyi tietokoneen ruudulla, järkytyin ja suljin sen niin nopeasti kuin kykenin. Avoimen verkon puolella saattoi törmätä laittomaan materiaaliin. Kaikkien ei tarvitse perehtyä kiduttamisen yksityiskohtiin, mutta ilmiön olemassaolo pitää tiedostaa, jotta yhteiskunta ei lakaise sitä maton alle vaan pyrkii aktiivisesti vähentämään kaikkein viattomimpien sadistista kohtelua. Verkkokalvoille lasten hyväksikäyttöä KOLUMNI Teksti Mikko Huotari, Demokraatin teemasivujen toimittaja TEEMA KAUHISTELUN SIJAAN TARVITAAN TIETOA JA TOIMINTAA. Lasten hyväksikäyttö ja siihen liittyvä sadismi on niin vastenmielistä, että suuri osa haluaa sulkea sen oman todellisuutensa ulkopuolelle. Olin klikannut linkkiä netissä ja luulin aloittavani indiebändin musiikkivideon katsomisen, mutta näytölle lävähti aivan muuta. Muistan näkemäni pätkän edelleen liiankin hyvin. Malinin kirja on merkittävä kartoitus. Silti jänistin
HYVINVOINTIALUEET OVAT avainasemassa siinä, miten terveydenhuoltojärjestelmämme selviää tulevien vuosien ja vuosikymmenten muutoshaasteista, joita liittyy esimerkiksi väestön ikääntymiseen ja kasvavaan terveyspalveluiden tarpeeseen. Myös henkilöstön näkökulmasta hyvinvointialueilla on nyt näytön paikka kehittää sote-alan vetovoimaa ja houkuttelevuutta työnantajan roolissa. Seuraavaksi katseet kääntyvät uusiin hyvinvointialueisiin, jotka aloittavat toimintansa 1.1.2023. Historian ensimmäiset aluevaalit käytiin reilut kolme kuukautta sitten ja uudet aluevaltuustot ovat kevään aikana järjestäytyneet. Aluevaltuustojen päättäjiltä hyvinvointialueiden toiminnan käynnistäminen vaatii erityisesti tekemisen priorisointia siten, että toiminnan kannalta välttämättömät valmistelut saadaan kuitenkin tehtyä ajoissa. Sirpa Paatero Kuntaministeri (sd.) de_12052022_61.indd 61 de_12052022_61.indd 61 3.5.2022 14.59 3.5.2022 14.59. HALLITUS SEURAA hyvinvointialueiden valmistelutyötä tarkkaan ja on jo osoittanut alueille myös tarpeellisen lisärahoituksen, jotta toiminnan kannalta kriittiset valmistelut saadaan käyntiin ajoissa. On selvää, että osin toiminta alueilla tulee varmasti hakemaan vielä muotoaan etenkin ensimmäisten toimintavuosien aikana. Uuden järjestelmän rakentaminen tässä vaiheessa onkin suuri mahdollisuus, jolla ratkaistaan pidempiaikaisia haasteita. 61 Demokraatti Kohti parempia palveluita hyvinvointialueiden johdolla K auan odotettu sosiaalija terveydenhuollon uudistus hyväksyttiin viime juhannuksen kynnyksellä eduskunnassa. Kokonaan uuden hallinnollisen tason käynnistäminen on mittakaavassaan historiallisen suuri rakenteellinen uudistus Suomessa. Tämän lisäksi hyvinvointialueet joutuvat korjaamaan myös koronan aiheuttamaa hoitoja hyvinvointivajetta vielä pitkään. Erityisesti kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden mukana pitäminen on uudistuksen onnistumisen kannalta elinehto. PUHEENVUORO MISTÄÄN KEVYESTÄ valmistelutyöstä ei suinkaan ole kyse, sillä kaiken kaikkiaan uudistus tarkoittaa koko maan laajuisesti esimerkiksi 175 000 työntekijän siirtymistä uudelle työnantajalle, noin 10 000– 15 000 tietojärjestelmän siirtämistä hyvinvointialueilla ja monia muita käytännön asioita, joita järjestämisvastuun siirtämiseen liittyy. Miten varmistetaan, että hyvinvointialueiden toimintaedellytykset ovat kunnossa vajaan seitsemän kuukauden päästä. Hyvinvointialueet ovat avainasemassa siinä, miten terveydenhuoltojärjestelmämme selviää tulevista muutoshaasteista. Lisäksi hyvinvointialueiden on kehitettävä palveluita ja valmisteltava siirtymää yhdessä edelleen nykyisten järjestämisvastuullisten kanssa, jotta myös tieto siirtyy sujuvasti toimijoilta toisille. Ihmisten näkökulmasta se tarkoittaa parempia palveluita ja nopeampaa hoitoon pääsyä. Hyvinvointialueilla on nyt mahdollisuus muuttaa sote-palvelujen järjestämisen rakenteita toimivammaksi, käyttää resursseja viisaammin sekä parantaa palvelutasoa ja palveluiden integraatiota
62 Demokraatti J uttelin eilen isäni kanssa. KUN KATSOMME edessä olevaa rauhan aikaa, on pidettävä kiinni siitä, että jokainen Suomessa syntyvä henkilö taustastaan riippumatta saa samat edellytykset, syyt ja rakkausruiskeen haluta puolustaa tätä maata, koska se on hänelle puolustamisen arvoinen. Muistan nämä isäni sanat jo 11-vuotiaana poikana, mutta myös kun kirjoitin ylioppilaaksi, kun veljeni suorittivat asevelvollisuutensa Upinniemessä ja Santahaminassa sekä kun siskoni kävivät koulunsa loppuun. SUOMEN VÄESTÖ vanhenee. Tuolloin hän totesi, että ”syyni elää pakolaisena lakkasivat, menen rakentamaan kotimaatani”. Tämä on kotimaamme, ja tätä maata haluamme rakentaa ja puolustaa. Eräs kurssini upseereista totesi, että rahalla saa varusteita, tekniikkaa ja kalustoa, mutta ilman puolustustahtoa ja kyvykkäitä ihmisiä rahalla saatujen tavaroiden arvo on rajallinen. Kulttuurimme siis muuttuu ja moniäänistyy. Täällä olen saanut haastatella naisja miespuolisia varusmiehiä. Oma perheeni on todiste siitä, että rakkaus Suomea kohtaan on ehdoton, ja siihen liitettävä maanpuolustustahto on saavutettavissa yhdessä sukupolvessa. Isäni sanoo meille, että Suomi on ollut kotimaanne lapsuudestanne saakka. Nyt ajateltuna oli suurta viisautta, että Suomi-neito piti toisen silmänsä auki kohti itää. Isäni sanoi, että suomalaisille emme PUHEENVUORO pysty korvaamaan sitä arvostusta ja välittämistä mitä osaksemme saimme, mutta voimme yrittää. Kun pidämme näistä arvoista kiinni, syntyy tilanteista riippumatta yhä uusia sukupolvia, jotka rakastavat ja arvostavat tätä maata. Maahanmuuttajataustaisissa perheissä syntyvyys on vahvempaa kuin muissa perheissä. Vanhempani jättivät Suomeen viisi lasta, joista minä olin vanhin. Taustastaan riippumatta he ovat motivoituneita, isänmaanrakkaita ja sivistyneitä. Hussein al-Taee Kansanedustaja (sd.) Suomi on puolustamisen arvoinen maamme puolustusta. Sosialidemokratiaan kuuluu yhdenvertaisuus, solidaarisuus ja usko tulevaisuuteen. Myös Nato pohti purkautumistaan. Onneksi Suomen suurin vahvuus on sen yhteistyökyky ja jaettu arvopohjainen sivistys. Mutta voimme rakastaa tätä maata. Isäni toisti nämä sanat saatuani mandaatin kansanedustajana. Ja kun rakastamme, niin ei ole ylärajaa sille mitä on maansa eteen valmis tekemään. de_12052022_62.indd 62 de_12052022_62.indd 62 4.5.2022 10.46 4.5.2022 10.46. NEUVOSTOLIITON ROMAHDETTUA Suomen päättäjät olisivat voineet alkaa purkaa On pidettävä kiinni siitä, että jokainen Suomessa syntyvä henkilö taustastaan riippumatta saa samat edellytykset, syyt ja rakkausruiskeen haluta puolustaa tätä maata, koska se on hänelle puolustamisen arvoinen. Kun muu maailma hylkäsi, Suomi otti vastaan. Hän oli nähnyt minusta kuvan puolustusvoimien vihreissä, kun osallistuin maanpuolustuskurssille. Isäni vietti Suomessa kymmenen vuotta, ja palasi takaisin Irakiin ensimmäisellä koneella, kun Saddamin hallinto kaatui. Koskaan perheeni ei voi korvata tai antaa takaisin mitä me Suomelta saimme. Pohdin näitä asioita maanpuolustuskurssilla Porin prikaatissa
N äinä päivinä Suomi ja Ruotsi tekevät linjapäätöksensä siitä, lähteäkö ja missä aikataulussa hakemaan Pohjois-Atlantin puolustusliiton Naton jäsenyyttä. Kun Venäjä jyräsi yli kaikkien sopimusten ja kansainvälisen oikeuden velvoitteiden sotaretkelle Ukrainaan, tähän asti sotilasliittoihin kuulumattomat maat ovat joutuneet pikaisesti arvioimaan uusiksi turvallisuuspoliittisia ratkaisujaan. Vuosia on puhuttu Naton artikla 5:n turvatakuiden piiriin pääsystä, mikä muuttui 24.2. Erona on, että Natossa yhteiset esikunnat, puolustussuunnittelu ja harjoitukset ovat rakentaneet todellisen puolustusvalmiuden, mitä EU:ssa ei ole saatu aikai seksi vaikka yhteisen ulkoja turvallisuuspolitiikka sinänsä on edennyt. ETYK-prosessi tätä käsitystä vielä vahvisti uusin kaikkien alueen valtioiden sitoumuksin. Suomi ja Ruotsi ovat edenneet jo vuosia samantahtisesti kumppanuusyhteistyössä samoin kuin kahdenvälisessä turvallisuusja puolustusyhteistyössä. turvatakuulauseke sitoo periaatteessa EU:n jäsenmaita vastaavasti auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta kaikin käytettävissään olevin keinoin. Maantieteellinen sijainti suojaa Sveitsiä, Itävaltaa ja Irlantia eivätkä ne ole pakkoraossa. Suomi säilyy täysivaltaisena tasavaltana perustuslakimme 1 §:n mukaisesti ja Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi. Suomelle pitkän itärajan kanssa ja Ruotsille Itämeren laajimman rannikon maana tilanne on toinen ja puolustusjärjestelyjen vahvistaminen hyökkäysja painostusuhan varalta on välttämätöntä. Suomea, Ruotsia ja Norjaa yhdistää esimerkiksi aktiivinen panostus rauhanvälitykseen, kestävään kehitykseen ja konfliktinratkaisuun, mitä puolustusliittoon kuuluminen ei Norjan esimerkkiin viitaten selvästikään rajoita. Se ei suuntaudu ketään vastaan eikä siinä ole lainkaan hyökkäyksellistä tai aggressiivista ulottuvuutta. Jäsenyys Natossa merkitsee melkoista loikkaa, mutta ei suinkaan täyskäännöstä. Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikka ei muilta osin muuttuisi, koska meille Natoon liittyminen olisi korostetusti kansallisen puolustuksen vahvistamiseksi tarvittava ratkaisu. Tämä kollektiivinen puolustus on ollut Naton perustehtävä perustamisestaan alkaen, vaikka kylmän sodan päättymisen jälkeen kansainvälinen kriisinhallinta varsinaisen sopimusalueen ulkopuolella ja monitahoisen kumppanuustoiminnan kehittäminen painottivat liittokunnan toimintaa toisaalle. Suomen ja Ruotsin liittoutumattomuus palveli Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta hyvin niin kauan kuin kansainvälisten sopimusten pitävyyteen voitiin luottaa, mutta nyt on asemointi uudistettava. Sitä syvennetään edelleen, samoin kuin kaikkien pohjoismaiden Nordefco-puolustusyhteistyötä. TOTUIMME KUUDEN vuosikymmenen aikana siihen, että välitöntä hyökkäysuhkaa Euroopan vakiintuneiden rajojen yli ei ole. 63 Demokraatti Mikä muuttuu, mikä ei. Venäjän hyökkäyssodan myötä akuutiksi tarpeeksi. Jäsenyys Natossa merkitsee loikkaa, mutta ei täyskäännöstä. Johannes Koskinen Kansanedustaja (sd.) de_12052022_62.indd 63 de_12052022_62.indd 63 4.5.2022 10.46 4.5.2022 10.46. PUHEENVUORO Euroopan unionin perussopimuksen 42.7 artikla eli ns. Tätä vahvistaa se, ettei maahamme tuoda ydinaseita. Pohjois-Atlantin liittoon rakentuu entistä vahvempi pohjoinen siipi
TE-uudistuksessa kunnille tulee vahva kannustin toimia työllisyyden edistämiseksi. VIIME VUOSINA on puhuttu paljon siitä, onko kunnilla enää lainkaan roolia sote-uudistuksen jälkeisessä ajassa. Työllisyysja elinkeinopalveluiden siirrolla vahvistetaan kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa työllisyyteen ja sitä kautta pienentää työttömyydestä niille koituvia kustannuksia. Monet työllisyyden hoidon kannalta tärkeimmät palvelut ovat olleet valtion työja elinkeinotoimistojen käsissä. Kyse on isosta muutoksesta. MISTÄ HALLITUKSEN työja elinkeinopalveluiden uudistuksessa on kyse. Hallitus aikoo lakkauttaa nykyiset TE-toimistot ja siirtää niiden tehtävät 27 suurimman kunnan vastuulle. Kotikaupungissani Järvenpäässä maksettiin tätä työmarkkinatuen kuntaosuutta viime vuonna yli neljä miljoonaa euroa. Kunnille muodostuu siten vahva kannustin pyrkiä toimimaan työllisyyden edistämiseksi ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. 64 Demokraatti Kunnissa puhaltavat muutoksen tuulet K untien tehtävät ovat suuressa murroksessa, kun sosiaalija terveyspalvelut siirtyvät ensi vuonna kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle. Kunnat maksavat työmarkkinatuesta sitä suuremman osan, mitä kauemmin työttömyys kestää. Vuodesta 2024 alkaen suurin osa työja elinkeinopalveluista järjestetään kuntien yhteistyörakenteiden puitteissa. Muiden kuntien PUHEENVUORO tulee hakeutua yhteistyöhön näiden kuntien kanssa palveluiden järjestämiseksi. Kunnat maksavat joka vuosi merkittävän osan pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen kustannuksista. ASETELMA ON ollut kunnille epäreilu. Kunnille on jäänyt passiivinen työmarkkinatuen kuntaosuuden maksajan rooli. Eemeli Peltonen Järvenpään kaupunginhallituksen ja Keski-Uudenmaan hyvinvointi alueen valtuuston puheen johtaja sekä SDP:n puolue valtuuston jäsen. Kyse on eräänlaisesta kuntien sakkomaksusta. Tähän asetelmaan hallituksen ajama uudistus tuo merkittävää muutosta. Uudistuksen toteutuminen tukee käsitystä siitä, että kunnilla säilyy jatkossakin keskeinen rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Vaikka kunnille lankeaa maksettavaksi iso osa työmarkkinatukimenoista, niillä ei ole ollut käytössään riittäviä välineitä vaikuttaa pitkäaikaistyöttömyyteen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin. Marinin hallituksen sote-uudistuksen toteutumisen jälkeenkin kuntien tehtäviin on luvassa muutoksia. PIDÄN TE-PALVELUIDEN uudistusta erittäin perusteltuna ja tarpeellisena. Samalla työllistymistä edistävät palvelut tuodaan entistä tiiviimmin osaksi muita kunnan työttömille jo tarjoamia tärkeitä palveluita. Uudistuksen toteuttaminen on myös taloudellisesti järkevää. de_12052022_64.indd 64 de_12052022_64.indd 64 3.5.2022 15.35 3.5.2022 15.35. Vastaukseksi on tarjottu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluiden keskeisyyttä tulevaisuuden kunnan tehtävissä. Hallitus valmistelee parhaillaan jo seuraavaa merkittävää uudistusta, jossa työllisyysja elinkeinopalveluita esitetään siirrettäväksi nykyisiltä työja elinkeinotoimistoilta kuntien hoidettavaksi. Jo pitkään on puhuttu siitä, että työja elinkeinopalvelut olisi tarkoituksenmukaista tuoda lähemmäs ihmistä. Tämä on myös inhimillisesti ajateltuna oikein. Hallituksen TE-uudistuksen toteutuessa kuntien rooli vahvistuu työllisyydenhoidossa. Kuntien järjestäessä palvelut paikallinen ja alueellinen tietämys työmarkkinoista saadaan aiempaa parempaan käyttöön
Olisi toivottavaa että Suomessa työnantajaliitot joustaisivat, EK palaisi neuvottelupöytiin, eivätkä ammattiliitot kilpailisi keskenään palkankorotusesityksillä. Tilastokeskuksen mukaan 2020 Suomessa käytiin 108 työtaistelua, sisältäen lakon uhat. Neuvotteluosapuolina toimivat työnantajienja työntekijöiden edustajat. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Nykyinen neuvottelumalli on johtanut Suomessa hyvin poikkeavaan tilanteeseen, jossa osa ammattialoista vaatii seuraavan viiden vuoden aikana noin 30 prosentin palkankorotuksia ja on valmis isoihinkin työtaistelutoimiin. Viime vuosina työnantajapuoli on halunnut heikentää ammattiliittojen (noin kaksi miljoonaa jäsentä) neuvotteluvoimaa ja hajottaa neuvottelut useisiin eri neuvottelupöytiin sekä lisätä paikallista sopimista, joka lisää lakkoherkkyyttä. Yleensä neuvotteluiden alussa työantajapuoli esittää työajan pidentämistä sekä palkanlisien kuten ilta-, yö-, pyhäja ylityökorvausten heikentämistä ja työlomien lyhentämistä. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Työtaistelut voidaan välttää VALTAKUNNALLISISTA TYÖEHTOSOPIMUKSISTA neuvotellaan noin kahden vuoden välein. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Työntekijäpuoli esittää palkankorotuksia esimerkiksi elinkustannusten nousuun vedoten. Työntekijöillä on oikeus työtaistelutoimenpiteisiin, mutta lakot kertovat siitä, että neuvotteluprosessissa on mennyt jotain pahasti pieleen. Tanskassa ja Norjassa lakkoillaan Suomea enemmän. Neuvottelupöydällä ovat muun muassa palkkaus-, työaika-, työloma-, paikallinen sopiminen-, työsuhdeja luottamushenkilötoiminta. 65 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Jarno Strengell Pääluottamusmies JHLedustajiston jäsen Mikkeli de_12052022_65.indd 65 de_12052022_65.indd 65 3.5.2022 15.40 3.5.2022 15.40. Ruotsissa lakkojen määrä on Suomea pienempi, joka johtuu osittain siitä, että Ruotsissa henkilöstöllä on parempi tiedonsaantioikeus ja edustus yritysten hallinnossa. Aikaisemmin kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK (yli 15 000 jäsenyritystä) oli mukana työehtosopimusneuvotteluissa, olivat palkankorotukset sidottu isolta osaltaan vientiteollisuuteen ja Suomen talouteen, jolloin palkankorotukset olivat kahden vuoden aikana maltillisesti 1–3 prosenttia
Työväenliikkeellä on erityinen vastuu edustaa tavallisen ihmisen ääntä. Se rakentuu yhteiskuntamme läpäisevälle luottamukselle. 66 Demokraatti MIELIPIDE Työväenliike uudessa geopoliittisessa ympäristössä Työväenliikkeellä on erityinen vastuu edustaa tavallisen ihmisen ääntä. Luottamuksen ansiosta pohjoismainen hyvinvointivaltio voi keskittyä sen ensisijaiseen tehtävään: auttamaan kaikkia sen asukkaita saavuttamaan täyden potentiaalinsa. Se edustaa tavallisen miehen ja naisen etuja. Suuren luottamuksen varassa valtiot pystyvät tarjoamaan korkealaatuisia palveluja kansalaisilleen. Lisäksi tulee käyttää täysimittaisesti hyödyksi Pohjoismaiden välillä vallitseva luottamus. Työväenliike on aina ollut kansainvälinen, ja se on sitä yhä. Pohjoismaiden yhdistetty väkiluku on noin 26 miljoonaa, eli yhtä suuri kuin maailman 55. Viimeisen vuosikymmenen aikana epävakautta on esiintynyt sekä idässä että lännessä. Sen periaatteet on tarkoitettu kaikille, jotka näkevät itsensä työntekijöinä. Lars Andersen Arbeiderbevegelsens Erhvervsråd Mikko Lievonen Kalevi Sorsa -säätiö Björn Lindh Olof Palme International Centre Asbjørn Sonne Nørgaard Cevea Lisa Pelling Arenagruppen Trygve Svensson Tankesmien Agenda de_12052022_66.indd 66 de_12052022_66.indd 66 3.5.2022 15.44 3.5.2022 15.44. Tästä huolimatta Pohjoismaiden taloudet ovat yhdessä samankokoisia kuin maailman 12. Tämä vastuu on pidettävä mielessä, eikä hyväksyä tilannetta, jossa lehdistön edessä puhuvat diplomaatit hallitsevat mielikuvia pohjoismaisten kansojen välisistä suhteista. Kansainvälinen vakaus, ennustettavuus ja sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestelmä ovat äärimmäisen tärkeitä Pohjoismaille. Näissä olosuhteissa on entistä tärkeämpää, että Pohjoismaat pystyvät luottamaan toisiinsa. Viime kädessä on pidettävä yllä ajatusta maailmasta, joka rakentuu solidaarisuuden, sääntöjen ja kansakuntien välisen luottamuksen varaan. Pieninä kansakuntina Pohjoismaat ymmärtävät, mitä haavoittuvuuksia suurvaltakilpailu ja konfliktit luovat. Edellä mainittu ei ole argumentti Pohjolan yhdistämiseksi yhtenäiseen liittovaltioon, vaan muistutus siitä potentiaalista, joka pohjoismaisella yhteistyöllä voi olla kansainvälisessä politiikassa. Toiseksi on sitouduttava vakaasti Pohjoismaiseen yhteistyöhön, sekä Pohjoismaiden välillä että laajemmalla kansainvälisellä näyttämöllä, riippumatta niistä erilaisista ja mahdollisesti muuttuvista liittokunnista joihin maamme ovat sitoutuneet. Sota myllää jälleen Euroopan geopoliittista ympäristöä uusiksi. Työväenliike voidaan nähdä yhteisönä, jossa valtionrajat ylittävä keskustelu ja yhteistyö ovat kukoistaneet reilusti yli sadan vuoden ajan. Kansainvälisen poliittisen yhteistyön ja ajatustenvaihdon arvoa ja mahdollisuuksia ei tulisi aliarvioida, etenkään poliittisen kentän vasemmalla puoliskolla. Pohjoismaita ei yhdistä vain kulttuurilliset, kielelliset ja poliittiset siteet, vaan myös arvopohja, jonka varaan on rakennettu pohjoismaiset valtiot. Toisin kuin jotkut työväenliikkeen poliittisista vastustajista, se ei sulje ketään ulos kansalaisuuden, tulotason tai etnisyyden perusteella. Näiden kohtaamisten edistämistä on jatkettava Pohjoismaissa ja muualla maailmassa; puolueiden, ammattiliittojen, ajatuspajojen ja muun kansalaisyhteiskunnan toimesta. Sen sijaan valtionrajat ylittävä työväenliikkeen yhteistyö on herätettävä henkiin, sekä liikkeen että Pohjoismaiden vahvistamiseksi. Tällä hetkellä diplomatia hallitsee pohjoismaista yhteydenpitoa ja yhteistyötä. Tärkein näistä arvoista on luottamus. Sillä vaihtoehto on paljon huonompi. Ajatusten vaihto ja jalostuminen tapahtuvat päivittäisissä kohtaamisissa tavallisten ihmisten välillä. Globaalisti tunnustettu pohjoismainen malli on vain yksi esimerkki siitä, mitä rajat ylittävällä työväenliikkeen yhteistyöllä voidaan saavuttaa. väkirikkain maa. Työväenliikkeen tulee vetää johtopäätöksensä tapahtumista ja valmistautua uuteen kansainvälisten jännitteiden sävyttämään aikakauteen. Vaikka Pohjoismaiden väliset diplomaattiset suhteet ovat rakentavat, suhteiden pitäisi ulottua muodollisuuksia, harmaita pukuja ja taustalla näkyviä kauniisti laskostettuja lippuja syvemmälle tasolle. suurin kansantalous, eli suunnilleen Espanjan tai (pakotteita edeltävän) Venäjän kokoluokkaa. Uudessa tilanteessa työväenliikkeen tulee perustaa toimintansa internationalismin varaan. Luottamus ihmisten välillä, luottamus instituutioiden välillä, ja olennaisena, luottamus instituutioihin. Tämä on niin sanotun pohjoismaisen mallin ydin. Huolimatta yksittäisten maiden pienestä koosta, Pohjoismaat yhdessä ovat ylisuorittajia. Lisäksi Pohjoismailla on kokoaan enemmän vaikutusvaltaa YK:n ja EU:n kaltaisissa kansainvälisissä järjestöissä. Suurvallat taistelevat alistaakseen pienempiä kansoja ja merkittävien kumppanien sitoutumiseen ei voi enää täysin luottaa. Ensiksi on vältettävä sisäänpäin kääntymistä. On selvää, että geopoliittiset olosuhteet ovat rajussa muutoksessa
Sotilasliiton jäsenyys koskee tavalla tai toisella jokaista suomalaista. Suomen perustuslain (731/1999) mukaan ”Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi” (1. Mikäli sellaista ei järjestetä, on mahdollista, että moni tulee kiistämään Nato-jäsenyyttä koskevan ratkaisun legitimiteetin. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan kehittämiseen. pykälän 3. Naton jäsenenä pieni Suomi toimisi ainoan supervallan johtaman sotilasliiton etuvartioasemana 24/7 vuoden jokaisena vuorokautena. toimitusjohtaja Lähitaksi Toisiko Nato meille turvallisuutta. Haluamme varmistaa, että jokainen pääsee turvallisesti perille – nyt ja tulevaisuudessa. Naton ja sen päätoimijan, maailman ainoan supervallan, ihmisoikeusrekisteri ja kansainvälisen oikeuden loukkausten rekisteri on varsin synkeä. Vastaus tuohon kysymykseen löytyy historiasta. Polttoaineiden hintojen myötä kallistuvat taksimatkat eivät kuitenkaan johdu kuljettajasta, vaikka takapenkin syyttävä sormi olisi häneen helppoa osoittaa. Lähitaksi on ollut läsnä arjen ja juhlan hetkissä ja palvellut Uudellamaalla jo vuodesta 1965. Kaikissa noissa sodissa Naton on osoitettu loukanneen kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia. On kyse sitten tuotteesta tai palvelusta, johon myös Lähitaksi kuljetuspalveluyrityksenä lukeutuu. Lähitaksin 3 000 ammattikuljettajan toimeentulo on nykyisellään uhattuna. Meillä on aito tahtotila taata kuljettajillemme mahdollisuus toimeentuloon ja tavoite toimia koko taksialan vastuullisena suunnannäyttäjänä. painos 2004) on varsin paljastava. Nato on osallistunut seuraaviin sotiin: Bosnian sota, Kosovon sota, Afganistanin sota ja Libyan sisällissota. Vaikka se maksaisikin vähän enemmän. Nykyisin toimimme myös Riihimäellä sekä Lapissa, ja vastaamme Kela-kyydeistä Uudenmaan ja Lapin lisäksi Kymenlaaksossa, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Pasi Rokosa va. Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. 67 Demokraatti Toisiko Nato turvallisuutta. Hintojen nousu kirpaisee myös ammattikuskia Hintojen nousu herättää meissä kaikissa harmitusta, allekirjoittaneessa mukaan lukien. Maapalloa uhkaavat ekologinen romahdus ja ydinsota. Chomsky osoittaa, miten Yhdysvaltojen ja Naton sotilaallinen toiminta ihmisoikeuksien nimissä kätkee taakseen koneiston, jonka tosiasiallisena tarkoituksena on USA:n poliittisten ja taloudellisten etujen turvaaminen maailmalla. Tämä on sekä välttämätön että vastuullinen teko. Voitaneen perustellusti väittää, että julkisella vallalla on moraalis-eettinen velvollisuus järjestää Nato-jäsenyydestä neuvoa-antava kansanäänestys. momentti). Telluksen todellisen intellektuellin Noam Chomskyn teos Uusi sotilaallinen humanismi (2. Suomessa taksit kuuluvat kiinteäksi osaksi julkista liikennettä ja avullamme mahdollistetaan välttämättömien kuljetuspalveluiden verkosto monille – myös heille, joita korkea ikä tai vamma estävät muuten kulkemasta. Tapio Kuosma Espoo LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI de_12052022_66.indd 67 de_12052022_66.indd 67 3.5.2022 15.44 3.5.2022 15.44. Kysymys olisi suuresta moraalis-eettisestä ongelmasta. Suomen saattaminen Naton ’ydinasesateenvarjon’ alle tarkoittaisi globaaliin itsemurhaliiviin pukeutumista. Naton jäsenenä Suomi kuuluisi sellaiseen sotilasliittoon, joka käytännössä on syyllistynyt vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Haastankin katsomaan asiaa kallistuvan kolikon kääntöpuolelta: jos taksipalveluiden halutaan ylipäänsä jatkuvan, on hintojen noustava
Härski hyökkääjä löy tää aina tekosyyn sodan aloit tamiseen. Pelkästään EU:n BKT oli 2020 yli kymmenen ker taa suurempi kuin Venäjän. Suomi voisi saada aseapua, mutta ku kaan ei tulisi auttamaan puo lustusliittoon kuulumatonta. Ahneet voivat tuhota viattomien te kemän maailman ja pönkit tää omaa ahneuttaan. Samanaikaisesti kuiten kin sama yhteiskunta saattaa suunnitella ja rakentaa sel laista teollisuutta, jonka teh tävä on tuhota ja hävittää se, mitä joku toinen kansakunta on rakentanut ja toteuttanut, oman yhteiskuntansa asuk kaille. 68 Demokraatti MIELIPIDE Ahneus ja aseet hyvinvoinnin tuhoajana Minkä ihminen rakentaa, sen ihminen itse aseillaan tuhoaa. Sen teollisuuden haaran tärkein tehtävä on suunnitella tehokkaampia ja tuhovoimaisempia aseita, joilla tuhotaan ihmisten hy vinvoinnin nimissä suunnit telemaa ja rakentamaa. Ainoa uhka Putinille tulee Venäjän sisältä. Maailmassa on todella suuri ja ilman inhimillisyyttä oleva teollisuudenala, ase teollisuus. Nyt tuo kaikki on kyseenalaistettu. Toimittaja alkoi jo tur hautuneena menettää kiinnos tustaan koko haastatteluun. Tuntuu mielettömältä, että on aseteollisuutta, joka on ah neuden hallinnassa. On ollut häkellyttävää seu rata nuoren pääministe rimme Sanna Marinin ke hitystä jo kolmatta vuotta kestävänä vaikeana aikana. Historian harrastajalle tu lee melkein hakematta mie leen Väinö Tannerin si toutuminen Suomen puolus tamiseen talvisodan alla ja koko sotien ajan, mistä hän sitten joutui maksamaan ko van henkilökohtaisen hinnan. Meillä pruukataan sanoa, että Suomella on ollut hyvä herraonni. Millaisiin vaikeuksiin Norja on joutunut Naton jä senenä. Yrjö Romppainen Uusikaupunki Sanna Marin nousee kansalliseksi johtajaksi Suomella näyttäisi olevan hyvä rouvaonnikin. Eikä sunnuntain toimittajat päässeet yhtään helpommalla. Uk rainassa tuhotaan veljeskan saa, mitä ne pidäkkeet oli sivat Suomen kohdalla, jos tänne hyökättäisiin. Juuri nyt Venäjän kansan etu vaatii Ukrainan kaupunkien pom mittamisen maan tasalle. Sodalle on turha hakea oi keutusta Venäjän tuntemasta uhasta. Siinä tilanteessa IsonVäiskin henkinen johtajuus oli oleelli nen osa Suomen pelastumista vielä pahemmalta. Olemme luottaneet hyviin naapuruus suhteisiin, itsenäiseen puo lustuskykyyn ja kahdenvä lisiin sopimuksiin. Minkä ihminen rakentaa, ihminen itse tuhoaa! Pertti Pokki (SDP) Laitila Turvallisuuspolitiikka on rikki Venäjän raaka valloitussota mursi Suomen turvallisuus poliittiset tukipilarit. 5.4). iskivät tietoisuuteen mo ukarin lailla. Kär simyksestä vie voiton ahneus, ja syyllisenä on ainoastaan ah neus sekä julma aseteollisuus. Kehittyvä ja demokra tisoituva Ukraina, jonka teke misiä tavalliset venäläiset ky kenevät seuraamaan, muo dostuu aikapommiksi. Miksi se ei voisi olla meidänkin tiemme. Oli helpottavaa taas kerran kuulla selkeää linjanvetoa, vaikka asiat ovat historialli sen vaikeita. Siinä kilvassa ei Venäjällä ole mahdolli suutta. Olen usein mietiskellyt, mi ten ihmisen ahneus sekoit taa ihmisen pään. Julkilausumilla ja vetoo muksilla ei pysäytetä yhtään tankkia tai estetä ohjusta len tämästä kohti synnytyssai raalaa. Venäjän hyökkäys Ukrai naan on tuonut esiin vielä yhden uuden puolen Marin issa: kansainvälinen ja Suo men vastuu turvallisuudesta. Putin sai Euroopan varus tautumaan. Kannat taa lukea Timofei Sergeitsevin kylmäävä artikkeli Ria Novostista (HS. Vielä Eurooppa ei ole riit tävän vahva yksin huolehti maan itsestään. Seppo Koskinen Parainen de_12052022_68.indd 68 de_12052022_68.indd 68 3.5.2022 15.47 3.5.2022 15.47. Jokainen kansakunta rakentaa omaa yhteiskuntaansa omilla pää töksillään, jotta oman yhteis kunnan asukkailla olisi mah dollisimman hyvä elää ja olla. Ei voi kuin ihmetellä, että kun ase teollisuuden voimin on jotain tuhottu, keräysvaroin joudu taan auttamaan näitä viatto mia kärsineitä ihmisiä. Näyttää meillä olevan hyvä rouvaonnikin. Ta loudellisesti hyödyllisempi on se ase, joka tuhoaa tois ten ihmisten rakentamisen ja ihmiselämän ja sitä kautta tuottaa taloudellista hyötyä aseteollisuuden omistajalle. ja sunnuntain haastattelutunti 10.4. Tuoreimmat puheenvuorot suoraan suomalaisille eli Ylen lauantaiaamupäivä 9.4. Sanna ei lauan taina antanut Ylen ylimieli seltä näyttäneelle toimittajalle yhtään liekaa vaan vastasi jä mäkästi ja linjastaan kiinni pi täen. Sanna ottaa to della vastuuta suomalaisten, Suomen ja Euroopan turval lisuudesta. Nyt Putin on sanonut, että Venäjällä on oikeus rikkoa mitä tahansa sopimusta, jos Venäjän etu sitä vaatii. Ei Nato, ei Yhdysval lat voi todellisuudessa uhata valtiota, jolla on käytössään yli 6000 ydinasetta
Jokainen meistä operoi oman ymmärryksensä puit teissa. Natokannatus on noussut jo yli 60 prosenttia kansalais syytä liittyä sotilasliittoon, jossa annamme tuen myös muille Natojäsenvaltioille. Suomessa joissakin on sitke ästi sitä ajatusmaailmaa, että Suomi etenee turvallisuuspo liittisesti ”syö ja säästä kak kua”linjalla. Sami Korkiakoski Lahti ten keskuudessa. Sodan tullessa Suomi saa tasan saman avun minkä Ukraina saa, mutta so tilaallinen apu on kysymys merkki. EU:n perus sopimuksen eli Lissabo nin sopimuksen artikla 42.7 painottaa jäsenmaiden apua hyökkäyksen kohteeksi joutunutta kohtaan, mutta käytännössä tätä ei unionin historian aikana ole kokeiltu. Tämä puol taa Natoon liittymistä. Natoasiassa sotilasasiantun tijat ovat parhaita turvalli suusympäristön asiantunti joita. Pääministerinäkin toiminut Alexander Stubb on sitä mieltä, että nyt ei Suomen ole oikea aika ha kea Natojäsenyyttä. Pentti Välimaa Pori Kumman turvatakuisiin luotat, EU:n vai Naton. EU:lla ei ole puo lustusstrategiaa. Jotkut puolustusalan asi antuntijat ovat miettineet, että Natoon liittyessä Venä jän vaikutus typistyy vain hybridivaikuttamiseen. Tästä syystä Sanna Marinin (sd.) johtama halli tus valmistelee laajan turval lisuuspoliittisen selonte on, jossa selvitetään Nato jäsenyyden turvallisuus hyödyt ja haitat. Suomen valtion johto on Naton ja sen jäsenmaiden vierailuillaan saanut vakuu tuksen siitä, että Suomelle on Naton ovi auki. Tämän on käynyt presi dentti Sauli Niinistö varmis tamassa myös Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenilta. Suomen ulkopoliittinen johto on tasavallan presi dentti Sauli Niinistön joh dolla todennut, että Venä jän sotatoimien takia tur vallisuusympäristömme on radikaalisesti muuttunut. Syitä, miksi näin ei tehty, voidaan vain speku loida. artikla on sel keästi muotoiltu ja koska Nato on sotilaallinen puo lustusliitto niin käytännössä heillä on strateginen kyky toi mia ja puolustaa hyökkäyk sen kohteeksi joutunutta jä senmaata kohtaan. Selvityksen on tarkoitus valmistua huhti kuussa. Venäjän autoritäärinen etu piiriajattelu uhkaa myös liit toutumattomien valtioiden kuten Suomen asemaa. Mielestäni ei ole väärin, jos turvallisuuspoliittiset pää tökset tehtäisiin alan asian tuntijoiden tietoon vedoten. Nato edellyttää, että haki jamaan johdossa ja kansan keskuudessa on Natolle laaja tuki. Venäjä on kasvattanut so tilaallista ja taloudellista pus kuria niin, että se on alkanut hyökätä itsenäisiin valtioihin. Natolla on kyseenalaisia jäsenmaita kuten Turkki, mutta Turkin presidentti Recep Erdogan on kuitenkin tukenut Ukrainaa kriisissä. Muutos kie lii siitä, että turvallisuusym päristön muutos on tosiasia. On uskomatonta, kuinka pitkälle jotkut yrittävät ve nyttää Suomen puolueetto muuspolitiikkaa jopa vaa ran hetkellä. Samaa mieltä on myös kokoomusta 1990luvun alussa johtanut Pertti Salolainen. Ehkä arveltiin Venä jäsuhteemme olleen niin va kaalla pohjalla, ettei nähty Uskomatonta, kuinka pitkälle jotkut yrittävät venyttää Suomen puolueettomuus politiikkaa. 1990luvulla Suomella oli hetkensä, jolloin liittymisen Euroopan unionin lisäksi oli simme voineet liittyä myös Natoon. Eduskunnan on oltava se ta ho, joka Natohakuprosessin laittaa alulle. Bidenin aikana Naton vaikutusta Euroopassa on kuitenkin vahvistettu. Kokoomusjohtaja Petteri Orpo on luvannut vie dä kiireesti Suomen Natoon, mutta kokoomus ei yksin päätä Suomen Natokannasta suuntaan tai toiseen. EU ei ole puolustus vaan talousliitto. Meillä kaikilla on mie lipide Natosta. 69 Demokraatti Kokoomus kosiskelee Naton kannattajia Venäjän julma hyökkäys Uk rainaan on herättänyt kokoo muksen poliittisen johdon kosiskelemaan Natokannat tajia, joita viimeisimmän gal lupin mukaan on 62 prosent tia. Suomen Natoyhteensopi vuus on osoitettu asehankin noilla. Orpon Natokiireitä top puuttelevat kokoomuksen entiset puheenjohtajat ja mi nisterit. Odo tetaan, että Ukrainan sota rauhoittuu, mutta Venäjä ei lähde tuosta mihinkään. Olemme tehneet tär keän hävittäjähankinnan Yh dysvalloista. Naton heikkous ja vahvuus on kytköksissä siihen millai sia päättäjiä Yhdysvalloissa valitaan. LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI de_12052022_68.indd 69 de_12052022_68.indd 69 3.5.2022 15.47 3.5.2022 15.47. Uhka liittyy myös hakuprosessiin, johon Venäjän on arveltu vai kuttavan. Biden on lännen johtajista ainoa, joka on nimennyt Uk rainaan hyökänneen Venäjän presidentti Vladimir Putinin sotarikolliseksi. Kansallisessa turvallisuudessa asiantunti jat antavat omat lausuntonsa. Naton 5
Luottamusmiestehtävien kautta Reiska kiinnittyi ammattiyhdistysliikkeeseen. Viisi sisarusta ja naapurin ”leikkisisko” olivat läpi elämän hänelle läheisiä. Tältä ajalta oli peräisin hänen ulkoiseen habitukseensa oleellisena kuulunut parta, jonka hän alunperin kasvatti protestina työpaikkansa ilmapiirille. Reiskasta tuli myös Tarton kunniakansalainen (2009). Tehtävässä hän omaksui neuvonantajan roolin. Hänet muistetaan sivistysliikkeen ja kulttuurin vaikuttajana kotikaupunkinsa Turun lisäksi sekä muualla Suomessa että Virossa. Kun Reiska siirtyi eläkkeelle TSL:stä vuonna 2002, hänen kiinnostuksensa kohdistui entistä enemmän ”toiseen kotikaupunkiin” Tarttoon. Portsassa Reiska varttui nuohoojamestari Teuvo ja Mirjam Lemmetyisen perheen toiseksi vanhimpana lapsena. Tärkein arvonimi Reiskalle taisi kuitenkin olla ukkipapan titteli. Laajan verkostonsa avulla hän kykeni myös toteuttamaan ideansa. TSL ja sen virolainen vastine AHL järjestivät Virossa seminaarin, jonka pohjalta solmittiin yhteistyö Tarton Rahvaülikoolin kanssa. Reiskan persoonalle oli ominaista, ettei hän saavutuksillaan pyrkinyt eturiviin vaan pysytteli mieluummin takavasemmalla ikään kuin varmistamassa, että ideat todella toteutuvat. de_12052022_70.indd 70 de_12052022_70.indd 70 4.5.2022 10.21 4.5.2022 10.21. Sieltä tuli myös innostus ja idea elinikäiseen opiskeluun ja aikuiskasvatukseen. Se oli hänen aatteellinen korkeakoulunsa. Lemmetyisen ura sivistystyöntekijänä alkoi vuonna 1982, kun hänet valittiin Työväen sivistysliiton (TSL) alueelliseksi opintosihteeriksi Turkuun. Yhteisöllisyydestä ja yhdessä tekemisestä tuli Reiskalle tärkeä arvo. Opiskeluvuosi SAK:n Kiljava-opiston pitkällä kurssilla (1980) oli Reiskan elämän käännekohta. 70 Demokraatti KUOLLUT Reino Lemmetyinen – sivistysliikkeen moniottelija REINO LEMMETYISEN, ”Portsan pojan” elämänlanka katkesi pitkän sairauden jälkeen Hirvensalon Karinakodissa pääsiäissunnuntaina. Erilaisten työväenjärjestöjen yhteenliittymänä TSL tarjosi Reiskalle todella laajan toimintakentän. Antti Vuorenrinne Kirjoittaja on Reino Lemmetyisen ystävä ja muinainen kollega. Lemmetyinen oli kuollessaan 82-vuotias. Armeijan jäykkään komentoon Reiska suhtautui kriittisesti. Lopulta hän toimi kymmenen vuotta Rahvaülikoolin hallituksen puheenjohtajana. Reino-ukkipapan jälkeläiset aikovat kunniottaa isoisänsä aatetta viemällä vapunpäivänä punaisen ruusun vuoden 1918 Sirkkalan vankileirin muistomerkille Turun Kurjenkaivonkentälle. Kosken leipomon munkit maistuivat hänelle vielä viimeisinäkin viikkoina. Hänellä on Saga-puolisonsa kanssa kaksi lasta, kuusi lastenlasta ja kuusi lastenlastenlasta. Reino Lemmetyinen jätti elämällään syvän jäljen kotikaupunkiensa sivistys-, kulttuurija järjestöelämään. Kiljavan opiskelutovereiden yhteenliittymän ”Demariklupin” jäsenet pitivät yhtä vuosikymmenten ajan. Nuorena aikuisena Lemmetyinen toimi pitkään puolustusvoimien siviilitehtävissä. ”Reiska täällä”, oli tuttu tervehdys puhelimessa. Niin monien on syytä olla hänelle kiitollinen. Työssään ja turkulaisessa järjestöelämässä Lemmetyinen oli ideasampo. Turun Aikuiskoulutussäätiö, Musiikkiyhdistys Rafaelin enkelit, Turun seudun Wanhat toverit tai Varsinais-Suomen Viro-keskus ovat vain esimerkkejä toiminnoista, joita hän oli alullepanemassa tai kehittämässä. Teoksen mottona on Reiskan lähitoverin Pertti Paasion muotoilema virke: ”Te kärsitte toivonne tähden”. Teos pystytettiin Reino Lemmetyisen aloitteesta ja hän keräsi siihen alkupääoman syntymäpäivänään 1989. Yhteys oli syntynyt toukokuussa 1994. Ja muistaa hänet myös siitä, että hän jos joku osasi olla lähellä olevilleen aidosti kiitollinen. Hän oli aktiivisesti läsnä jälkeläistensä elämässä ja olisi halunnut vielä seurata heidän kasvuaan. Reiska oli keskiössä kun yhteistyö laajeni kaupunkien välille ja mukana olivat esimerkiksi yliopistosäätiö, ammatillinen koulutuskeskus ja ylioppilaskyläsäätiö. Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves myönsi Reiskalle tästä työstä Marjamaan Risti -kunniamerkin (2014) ja Suomen presidentti Tarja Halonen asessorin arvon (2007). Reiska luonnehti itseään Portsan pojaksi. Tarton Rahvaülikoolin esimerkin myötä koko Viron kansansivistystyötä on kehitetty pohjoismaisen mallin mukaiseksi. Laaja läheisten ja toverien joukko tunsi hänet lempinimellään
Osakkaan on saadakseen osallistua yhtiökokoukseen ilmoitettava osallistumisestaan yhtiölle viimeistään 27.5.2022 kirjeitse, puhelimitse tai sähköpostilla yhtiön pääkonttoriin, osoite: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva/yhtiökokousilmoittautumiset, PL 117, 33101 TAMPERE tai puhelimitse jättämällä soittopyyntö Pauliina Paavolalle, puh. 01019 5110 tai sähköpostilla pauliina.paavola@turva.fi. Paikalla myös Mikko Valtonen, joka kertoo torin uudistamisesta ja liityntäparkista. Tervetuloa! (Johtokunta klo 14.) UUSIMAA • Porvoon Wanhat Toverit kerhon kokous Raatikympissä 17.5. Onni Hämäläinen Kotka 27.5. Ei vastaanottoa Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Yrjö Kallisen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Martti Turkka. Miapetra Kumpula-Natri Euroopan parlamentin jäsen, Vaasa 19.5. Tampere 20.4.2022 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva Hallitus KOKOUKSET Yhdistystoiminta HÄME • Lahden Sos.dem. 71 Demokraatti KUTSU YHTIÖKOKOUKSEEN Keskinäisen Vakuutusyhtiön Turvan osakkaat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään tiistaina 31.5.2022 klo 15.30 alkaen yhtiön pääkonttorissa osoitteessa Järvensivuntie 3, Tampere. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan ennakkoilmoittautumisen yhteydessä. 80 VUOTTA 70 VUOTTA 50 VUOTTA Syntymäpäivät Martti Turkka varatuomari, Oulu 1.6. Jäljennökset tilinpäätösasiakirjoista ovat 23.5.2022 alkaen osakkaiden nähtävinä yhtiön pääkonttorissa osoitteessa Järvensivuntie 3, Tampere sekä yhtiön kotisivuilla www.turva.fi. Jäljennökset mainituista asiakirjoista lähetetään osakkaille pyydettäessä. Lahjana ilahduttaisi lahjoitus Ukrainan lasten hyväksi: Unicef tai nuorten tukemiseksi Kansan Sivistysrahasto, tiedonantoon Miapetra2022 KUOLLUT Ruusu de_12052022_71.indd 71 de_12052022_71.indd 71 3.5.2022 18.24 3.5.2022 18.24. klo 15 Demarihuoneistossa, Hämeenkatu 7, Lahti. Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 20 §:ssä mainitut varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat. naisyhdistys ry:n kuukausikokous su 22.5. Asiana muun muassa eduskuntavaalien ehdokasasettelu. klo 13
Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 72 Demokraatti RISTIKKO 9/2022 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Nimi: Osoite: de_12052022_72.indd 72 de_12052022_72.indd 72 3.5.2022 18.20 3.5.2022 18.20
Vaaleiden pilkkujen lisäksi sen puvusta erottuu violetin, vihreän ja sinisen sävyjä. Kun kottarainen laulaa, sen koko kroppa vapisee ja kurkkuhöyhenet pörhistyvät. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. keää, kiivasta ja vivahteikasta. Kottaraisen olemassaolosta ei maailman mittakaavassakaan tarvitse olla huolissaan. Erityisen haitallinen laji on Australiassa, jossa hallitus on jopa palkannut kottaraisten ampujia vähentämään sen kantaa. Kaikenlaista on keksittävä, jotta saa luriteltua daamit pökerryksiin! Kottarainen on Suomessa taantunut laji, mutta silti se on elinvoimainen. Se kuuluu niihin lintuihin, jotka kaukaa näyttävät kokonaan mustilta, mutta lähempi tarkastelu paljastaa ne varsin värikkäiksi. Säkenöivät ovat myös kottaraisen laulutaidot. ais ud ok u. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Markku Tolonen Espoosta. Laulu on kiihpäristöstä kuulemiaan mekaanisia ääniä traktorin tai raitiovaunun soundeista lähtien. Kottarainen on myös varsin taitava matkija. co m 1 5 7 6 3 1 1 2 5 9 4 6 8 1 9 4 2 7 9 3 6 2 1 8 K evään yksi koreimmista asukokonaisuuksista on kottaraisella. Se päästelee nokastaan ääniä, jotka se on saattanut kopioida muilta linnuilta, joten toisinaan se onnistuu huijaamaan lintuharrastajia. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 81 93 52 74 6 53 76 41 92 8 42 68 79 31 5 69 84 13 25 7 37 15 28 69 4 24 59 67 83 1 95 31 86 47 2 18 27 94 56 3 76 42 35 18 9 TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 7/2022 RATKAISU 13.4. Keväällä se laulaa tavalla, joka saa ilmaisun ”täysin rinnoin” tuntumaan jopa hieman laimealta. Se viheltelee, surahtelee ja naksuu. Kun auringonvalo osuu kottaraiseen, sen höyhenpuvun metallinhohto suorastaan häikäisee. Luontoportti-palvelussa kerrotaan, että Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on listannut kottaraisen sadan haitallisimman vieraslajin joukkoon. Toisten lintujen lisäksi kottarainen saattaa matkia ymde_12052022_72.indd 73 de_12052022_72.indd 73 3.5.2022 18.20 3.5.2022 18.20
En kuitenkaan muistele kirjaa traumojen kautta, vaan sen, että lapsella oli yksi aikuinen ihminen, joka nousi äärimmäiseen merkittävään rooliin. Minulla on kaksi omaa mehiläispesää ja olen tempautunut aiheeseen mukaan niin, että voisin opiskella sitä vaikka kuinka paljon. Aina silloin kirja on hyvä, kun itken tai nauran, tai mielellään molempia. Olen lukioikäisenä lukenut kirjan Tiikerin lapsi (1), ja se nousee minulla aina ensimmäisenä mieleen, kun mietin itselleni tärkeitä kirjoja. Aivotutkimus ja ihmisen käyttäytyminen ovat lempiaiheitani. Raskausaikana halusin lukea jonkun kasvatukseen liittyvän teoksen, mutta mikään niistä ei tuntunut kiinnostavalta. Töissäni vietän ammattikirjallisuuden parissa joka päivä jonkin verran aikaa, mutta se liittyy aina johonkin tiettyyn tilanteeseen tai keissiin, johon tarvitsen silloin vastauksia. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Hyvä kirja liikuttaa kyyneliin junassakin ”Ei mitään väliä, mitä ihmiset siitä ajattelevat”, sanoo PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen. En ole palannut kirjaan enää sen jälkeen. Mietin silloin, että kaikkien pitäisi lukea tämä kirja. Se kertoo kansantajuisesti aivojen kehityksestä sikiöstä aikuisuuteen. Mitä jos nykyään näenkin kirjan tarinan ihan toisin. Kirjan tarinasta jäi mieleen, miten tärkeää on, että jos on yksikin ihminen joka huomioi sinut oikealla tavalla – se saattaa pelastaa paljon. de_12052022_74.indd 74 de_12052022_74.indd 74 4.5.2022 10.51 4.5.2022 10.51. Ja kyllä ne aiheet ovat mahdollisimman kaukana työstä. Torey Hayden: Tiikerin lapsi Sara Gruen: Vettä elefanteille Tiina Huttu, Kirsi Heikkinen: Pää edellä Pidän kaunokirjallisuudesta, joka herättää minussa tunteita. Vapaa-aikani vietän kaikenlaisen muun kirjallisuuden parissa.Viime aikoina olen lukenut paljon mehiläisistä ja hunajasta, ja hunajan tuotannosta. Olen lukijana sellainen, että haen kirjastosta kasan juuri sitä aihetta, mikä minua juuri silloin sattuu kiinnostamaan. On ihana uppoutua lentokoneessa tai junassa johonkin kirjaan niin, että neljä viisi tuntia menee huomaamatta. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Rakastan seurata politiikkaa ja toimin itsekin kuntapolitiikassa, mutta poliittista kirjallisuutta ei juurikaan tule luettua. Valitsin kirjasuositukseni miettien mitkä kirjat ovat vaikuttaneet minuun, millä olisi ollut pitempikestoista vaikutusta. Ehkä joskus pitäisi lukea se kirja uudelleen, mutta en oikein uskalla. Ystäväni suosituksesta luin tämän kirjan, joka on tiedetoimittajien kirjoittama ja pohjautuu aivotutkimukseen. Kaikelle lapsen käyttäytymiselle löytyy selitys. On suunnattoman suurta nautintoa päästä eläytymään syvästi kirjojen tarinoihin. Vettä elefanteille -kirjan tarina on kirjoitettu niin kauniisti, että se kosketti minua syvästi. Olen monesti miettinyt – kun lukiessa kyyneleet valuvat silmistäni – että mitähän ohikulkevat ihmiset siitä ajattelevat, mutta eihan sillä ole mitään väliä. Kun kohtaa ihmisiä, saattaa itse olla jollekin juuri se ihminen, jonka kohtaamisella on iso merkitys hänen elämälleen ja tulevaisuudelleen. Siitä on minulle jäänyt niin vaikuttava muisto, että en halua riskeerata sitä. Nyt olen kuusivuotiaan pojan äiti ja kirja kertoo kuusivuotiaasta lapsesta, jolla on ollut hyvin traumaattinen lapsuus
Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen. Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.. -20 % Koko perhe yhdessä syömään tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_12052022_002.indd 1 de_12052022_002.indd 1 2.5.2022 12.05 2.5.2022 12.05. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia tuntuvan taloudellisia etuja Tradekan jäsenille. /liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää
LYLY Positiivinen ratkaisija TALOUS Kiina vei ekonomistin SOPIMUS Kermaa ja hiekkaa jokaiselle 9/ 22 12.5.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI de_12052022_001.indd 1 de_12052022_001.indd 1 3.5.2022 9.20 3.5.2022 9.20. PAL.VKO 2022-21 00 74 43 -2 20 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 9 • 20 22 / 12 . to uk ok uu ta TEEMA: Tor-verkon oli tarkoitus mahdollistaa turvallinen viestintä, mutta siitä tulikin piilopaikka kaikkein raadollisimmalle rikollisuudelle