sy ys ku ut a Huijari ja hurmaaja Minna Craucherin kiihkeä elämä taittuu musikaaliksi. PAL.VKO 2024-39 00 74 43 -2 41 6 TERVEYSEROT TEEMA Köyhä on sairaampi SDP Luottamusyhteiskunta 2.0 ILMASTO Suomi viedään oikeuteen JUNA ON POP Suomi makaa yhä kiskoilla 12.9.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 24 / 12 . de_12092024_001.indd 1 de_12092024_001.indd 1 3.9.2024 11.13 3.9.2024 11.13
Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Nimetön 2 1 Nimetön 2 1 2.9.2024 10.40 2.9.2024 10.40. ED ITKILPAILU 2023 Vuoden yleisömedia VOITTAJA www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.
Minna Craucher viihdytti ja vedätti eliittiä. KASVO KULTTUURI ILMIÖ de_12092024_03.indd 3 de_12092024_03.indd 3 3.9.2024 12.54 3.9.2024 12.54. Liiallisten odotusten ansa. 3 Demokraatti 16 /2 4 30 14 38 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 12. SYYSKUUTA 2024 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI JUNAT SYNTINEN SALONKI POHTIJA Rataverkko huutaa rahaa – jota ei ole
www.demokraatti.f i Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 4 Demokraatti 16 /2 4 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Suuttuva lapanen Viikon kuva: Säälittävä farssi Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Anna Rajavuori D-analyysi: Taas kuritetaan D-ilmiö: Suomi jää junasta Indeksi: Liikaa luuloa Äärioikea: Satanismia ja terroria D-kolumni: Touko Aalto Verotus: Alv-giljotiini SDP: Kohti uutta luottamusta Alastalon salissa: Uutisten oravanpyörä Teatteri: Madame Minna Teatteri: Syksyn esityskattaus Kirja: Oman elämänsä Palo Teatteri: Taru soi isosti Kolumni: Rolf Bamberg Kirjavisa: Absurdia teatteria Liikkeen etuvartiossa: Mikkel Näkkäläjärvi Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Ida-Susanna Pöllänen IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Sami Itani Kolumni: Iisakki Kiemunki Kasvot peilissä: Timo R. + TERVEYS 53 Terveyserojen Suomi de_12092024_04.indd 4 de_12092024_04.indd 4 4.9.2024 9.10 4.9.2024 9.10. Stewart Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 14 28 ANTTI LINDTMAN Kohti uutta luottamusta RATAVERKKO Junaliikenteen paluu 5 6 8 11 12 14 20 22 25 26 28 29 30 36 37 38 44 48 50 51 53 61 62 64 65 66 ED ITKILPAILU 2023 Vuoden yleisömedia VOITTAJA Seuraa meitä myös somessa. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 10–14 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 26.9. Ka nn en ku va : M itr o H är kö ne n Uusilla ratahankkeilla ei ole sen enempää taloudellisia kuin yhteiskunnallisia perusteluja
PÄÄMINISTERIN LAMMASMAISUUS tässä arvokysymyksessä on hämmästyttänyt jopa perussuomalaisia itseään. RASISMIN VÄHÄTTELYSTÄ on pieni matka epäreilun kohtelun ja suoranaisen sorsimisen hyväksymiseen, eikä meillä olisi tällaisiin mielikuviin varaa. Samat poliitikot, jotka nyt kertovat, ettei Suomessa ole rakenteellista rasismia, ovat vakuuttaneet, ettei täällä ole äärioikeistoakaan. Jostain ne maakunnista paljastuneet satanisti-uusnatsit tai romaniasiakkaille porttikieltoja antavat ravintoloitsijat kuitenkin tulevat – vaikkei niitä hallituspuolueissa haluta nähdäkään. Mitään ei tapahdu, vaikka perussuomalainen puolue pyyhkii pöytää hallituksen sopimilla rasisminvastaisilla toimenpiteillä ja puolueen kansanedustajat pilkkaavat niitä julkisesti. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Vähättely on aito vaara Pääkirjoitus PÄÄMINISTERIN SUUTTUMINEN TARKOITTAA KORKEINTAAN KULMAKARVOJEN RYPISTÄMISTÄ. Nöyryys on poissa: Riikka Purrakin voi hymysuin irvailla hallituksen rasismikoulutuksille televisiolähetyksissä – koska pääministeriä ei tarvitse pelätä, ei edes kunnioittaa. Vähättely kertoo myös haluttomuudesta havaita yhteiskunnassa nousevia pimeitä virtauksia. Hallituksen vetäjänä hänellä olisi kaikki keinot ja mahdollisuudet jyrähtää, jos joku hallituskumppaneista lällättelee kokoomuslaisillekin tärkeitä perusarvoja vastaan. Koska persujen gallupsuosiokin alkaa painua uhkaavasti jo lähemmäs keskustan lukemia, luulisi että puolueella ei enää olisi varaa porsastella hallituksessa kokoaan suurempana sanelijana. Jo nyt Suomen kansainvälinen houkuttelevuus saa kolhuja hallituksen aikeista muuttaa ulkomaalaisen työvoiman maastaheittoehtoja. Puheenjohtaja Riikka Purra joutui seisomaan pääministerin vieressä ja pahoittelemaan somepostauksiaan silminnähden nöyrtyneenä. NYT RUNSAASSA vuodessa perussuomalaiset ovat oppineet, että pääministerin suuttuminen tarkoittaa korkeintaan kulmakarvojen rypistämistä ja painokkaasti toistettuja ympäripyöreyksiä – ei todellista kurinpalautusta yhteisen pesän sottaajille. K un kesällä 2023 hallituksen avainministerit joutuivat tekemään julkisesti tiliä takavuosien rasistisista puheistaan ja vitsailuistaan, perussuomalaistenkin puoluejohdon ilmeet olivat tiedotustilaisuuksissa aika vakavia. Rajanveto ei tarkoita hallituksesta ulos heittämistä vaan selkeää kaapin paikan näyttämistä omahyväisesti käyttäytyvälle kumppanille. de_12092024_05.indd 5 de_12092024_05.indd 5 3.9.2024 11.52 3.9.2024 11.52. Olivathan ilmitulleet käytöskukkaset sellaisia, jotka kavahduttivat sivistysporvaristoakin. Hallitusyhteistyötä oli takana vasta muutama kuukausi, eikä puolue voinut olla vielä varma siitä miten järeisiin kurinpitotoimiin Petteri Orpo kaiken paljastuneen jälkeen ryhtyisi
Hallituksen rasismin vastainen kampanja alkoi epäonnisesti, mahdollisisesti nuupahti ennen alkamistaan, kun sen esittelypäivänä valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kertoi, että kampanja sitoo perussuomalaisten ministereitä, mutta puolue tuskin siihen sitoutuu. Prosessi sai lisää sketsin piirteitä, kun pääministeri Petteri Orpo totesi A-Studiossa, että hallituksen rasismin vastaista kampanjaa ei alun perinkään ollut tarkoitettu puolueille vaan muun muassa isoille työyhteisöille, järjestöille tai urheiluseuroille. 6 Demokraatti V iik on ku va Le ht ik uv a / M ar kk u U la nd er TEHKÄÄ TE, ME EMME TEE. de_12092024_06.indd 6 de_12092024_06.indd 6 3.9.2024 12.28 3.9.2024 12.28
Haloo hallituksen rasismin vastaisesta kampanjasta irtautunut aikuisten perussuoma laisten puolue, resonoiko . Suomi uhkaa jäädä asiassa historian väärälle puolelle, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kirjoitti X:ssä. Historian väärällä puolella SDP:N PUOLUEHALLITUS vaatii, että Suomi tunnustaa Palestiinan valtion tänä syksynä. Yhden rauhoitetun raakun määritelty ohjeellinen korvausarvio on Lä hd e: Ym pä ris tö m in is te riö n as et us PALESTIINALAIS VALTION TUNNUSTAMINEN AJAA SIIRTYMISTÄ VÄKI VALLASTA KANSANVALTAAN. – Palestiinalaisvaltion tunnustaminen yhdistettynä itsehallinnon demokratisoitumisen ja vastuullisen oikeusvaltion rakentamisen vaatimukseen poistaa pohjaa ääriliikkeiden vallalta. Se ei anna viestiä, että terrorismilla voisi saada tuloksia vaan päinvastoin ajaa siirtymistä väkivallasta kansanvaltaan. Jo yli 140 YK:n jäsenmaata on tämän tehnyt. Lähi-idän väkivaltakierre on saatava Koskisen mukaan katkeamaan kansainvälisen yhteisön määrätietoisin toimin. Raakkurikos oli karmea, mutta kuka uskoo, että se on ainoa laatuaan. Myös Suomen on tehtävä aktiivista työtä rauhan puolesta alueella. Kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen Johannes Koskinen (sd.) painottaa, että Suomi ei voi vetäytyä suurten EUtai Nato-maiden selän taakse Palestiinan tunnustamisasiassa. Pikaista tulitaukoa ja panttivankien vapauttamista pitää edistää kaikin voimin, Koskinen sanoo. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Mitä pienet edellä sitä isot perässä Suomen koulurauhan julistuksen yhteydessä tasavallan presidentti Alexander Stubb muistutti, että erilaisuus on hyvä asia, sillä se mahdollistaa esimerkiksi oppimisen toinen toisiltaan. Kokoomuksen ja KD:n riveistä SDP:n avaukseen kohdistuneeseen kritiikkiin Koskinen vastaa korostamalla, että kyse on toimista, jotka tukevat siirtymistä väkivallasta kansanvaltaan. – Suomen on aika tunnustaa Palestiinan valtio ja tehdä osansa rauhan aikaansaamiseksi. NIKLAS KASKEALA X:SSÄ Nyt pelotellaan ennallistamisasetuksella: tehtaita kiinni, tuhansille kenkää! Toisaalta viime päivät ovat osoittaneet huutavan tarpeen luontosääntelylle. de_12092024_08.indd 8 de_12092024_08.indd 8 4.9.2024 11.05 4.9.2024 11.05. KAISA KOSONEN X:SSÄ Metsäasioissa demokratia on lobbarikratia. MARI PANTZAR X:SSÄ PALESTIINA V IIK O N LU KU 589 euroa. – Hallituksen tulisi ryhtyä asiassa toimiin heti tänä syksynä. Tehdäänkö yksi diili. Samassa yhteydessä hän ehdotti diiliä: –. Eskalaation riski on yhä suurempi, ja siksi väkivallan kierre on saatava pysäytettyä heti. Nyt sattui fiksu ja rohkea biologi paikalle todistamaan tuhoa. – Rauhanprosessin edistämiseksi meidän pitää toimia aktiivisesti ja aloitteellisesti. Se on se, että tänä vuonna jouluun mennessä mietitään joka ilta, kun tulemme kotiin: yksi, mitä uutta olen oppinut – kaksi, kenen kaveri olen tänään ollut. Sitä edellyttää myös Suomen rauhanpolitiikan pitkä perinne
Samalla kriisipuheenne luo laajemminkin epävarmuutta ja toivottomuutta tulevai suutta kohtaan. Ekström on erityisen huolissaan työntekijöiden tilanteesta, kun moni julkisen alan sektori potee jo nyt työvoimapulaa. Etenkin nuorilla on tulevaisuudenus ko heikentynyt. Ja samaan aikaan odotetaan, että suomalaiset kuluttami sellaan pitäisivät kotimarkki noilla toimivaa elinkeinoelä mää hengissä. Ja kuinka on nyt käynytkään, valtaosa vihreistä hankkeista on hyytynyt. Nykytilanteessa kaivataan positiivisuutta ja tulevaisuu denuskoa. Elinkeinoelämän keskusliiton ylläpitämän Suomen vihreitä investointihankkeita listaavan dataikkunan mukaan hankkeita on keskeytynyt yhteensä noin kolmen miljardin euron edestä. Ekström sanookin valtiovarainministeriön budjettiesityksen uhkaavan entisestään rapauttaa kuntien, hyvinvointialueiden ja valtionhallinnon toimintaa sekä syövän talouden kasvuedellytyksiä pitkällä aikavälillä. Sen luominen on kaikkien vastuulla. EK:n ylläpitämässä dataikkunassa on nyt yksittäisiä hankkeita 650 kappaletta. Tänä vuonna euromääräisesti suurimmat investointisuunnitelmat on ilmoitettu vetytuotantoon, datakeskuksiin sekä akkuteknologioihin. Tästä kertoo muun muassa se, että tällä hetkellä suomalaiset kokevat inflaa tion neljä prosenttiyksikköä todellisuutta korkeammaksi. Syynä on muuassa rahoituksen saamisen vaikeutuminen. Hyvät työnantajat, taas on se aika, kun työmarkkina neuvottelujen lähestyessä mielestänne vienti takkuaa ja muutenkin elinkeinoelä mällä menee kehnosti. – Virastot joutuvat tekemään säästöjä hyvin ripeällä aikataululla. Josko samalla keskinäinen kyräily ja vastakkainasettelukin laantuisi, toivoo Demokraatin väki SÄÄSTÖT TALOUS Enemmän höyryä kuin energiaa SUOMESTA PITI tulla puhtaan energian suurvalta ja vaikka mitä muuta. de_12092024_08.indd 9 de_12092024_08.indd 9 4.9.2024 11.05 4.9.2024 11.05. Myös uusien hankkeiden määrä on romahtanut viime vuodesta. Iso kysymys kuitenkin on, kuinka moni näistä hankkeista lopulta etenee investoinneiksi. Hyvä hallitus, kuritatte leikkauksillanne jo muu tenkin huonoosaisia ja kurjuutta tihkuva talousku rimantranne saa kansalaiset säästämään – jos enää on jotain, mistä säästää. Leikkaamalla eivät suomalaiset nuorru LEIKKAUSLINJA EI muuta Suomen suuria ongelmia eli väestön ikääntymistä ja heikkoa tuottavuuden kasvua, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL muistuttaa. Se voi johtaa jopa 4 000 työsuhteen päättymiseen. JHL:n puheenjohtajan Håkan Ek strömin mukaan leikkurilinja ei kuitenkaan näytä kääntävät taloutta nousuun tai Suomen velkataakkaa ripeään laskuun. Säästöt eivät helpota henkilöpulaa, saati paranna palveluita, Ekström sanoo. Ja rahaakin oli tulossa kymmeniä miljardeja. Tilanne voi muuttua paremmaksi jos globaali talous kääntyy kasvuun. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari SUOMESTA HÄÄDETTY RUOTSIIN PAKKOVIETY Erikoisosaaja Pälkäneen paluumuuttaja Hyvät pelottelijat, te suistatte suomalaiset pelkoon ja epävarmuuteen, vaikka juuri nyt taas tarvit taisiin tavallista suomalaista kuluttamisen talkoisiin pyörittämään yhteiskunnan rattaita ja auttamaan työl listämisessä. Väärät luulot jylläävät, kun pelko voittaa järjen
Hyvinvointialueiden johtajien mielestä hyvinvointipalvelut toimivat osin paremmin kuin ennen uudistusta. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI Lehtikuva / Hannu Huttu 10 VIS V 1. Hyvinvointialuejohtajien mukaan suomalaisten ei tarvitse olla huolissaan hyvinvointialueiden palveluista, sillä niillä lakisääteiset palvelut turvataan. Kuinka monta jäsenmaata on Euroopan poliittisessa yhteisössä. Edellinen käy ilmi hyvinvointialuejohtajista koostuvan H23-verkoston kannanotosta, jossa oiotaan väärille urilla lähtenyttä julkista keskustelua. Eikä hyvinvointialueiden kuralla oleva talous johdu sote-uudistuksesta. Minkä valtiollisen toimijan tunnus. Talousongelmat olisivat olleet edessä myös aikaisemmassa mallissa, jossa kunnat ja kuntayhtymät vastasivat palvelujen järjestämisestä. 6. Tiedotteen mukaan kriisipuheisiin ei ole syytä. Hyvinvointialueiden ja sote-uudistuksen eturintamassa tilanne nähdään toisin. Yksi keino on velvoittavan lainsäädännön purkaminen. Mitä ovat Tanskan PET ja Ruotsin MUST. 10. Missä USA:n osavaltiossa Tim Walz on kuvernöörinä. Kuinka vahvaa ruokakaupassa myytävä viini voi enintään olla. 8. Missä kaupungissa nähdään tänä syksynä teatteriesitys Taru Sormusten herrasta. 7. 4. 5. Oik eat vas tau kse t: 1) 45 2) tie dus tel upa lve lui ta 3) Min nes ota ssa 4) Tea tte rija med iat yön tek ijö ide n liit to 5) viid es 6) Raj ava rtio lai tok sen 7) 6 8) 8 pro sen ttis ta 9) Tam per eel la 10 ) 5 918 km MAAILMAN TILA • Sote-uudistuksen kriisi Hyvinvointialueiden kriisi peruttu H allituspuolueet ovat oikein urakoineet sote-uudistuksen mollaamisessa, väärin tehty ja etenkin väärin laskettu rahoitus. Hyvinvointialueiden mukaan sote-menojen kasvun takana ovat etenkin inflaatio, palkkaratkaisut, palvelutarpeen lisääntyminen ja koronan jälkeinen hoitovelka. Kuinka mones presidentti kausi Vladimir Putinilla on menossa. Mikä on Suomen valtion rataverkon pituus (vuonna 2022). virsi 275: Mä elän laupeudesta virsi 275: Mä elän laupeudesta de_12092024_10.indd 10 de_12092024_10.indd 10 4.9.2024 9.05 4.9.2024 9.05. 3. Hyvinvointialuejohtajien mukaan talouden tasapainottaminen vaatii myös valtion apua. (EPC) 2. Mikä toimija on Teme. 9. Kuinka monta puheenjohtajaa SDP:llä on ollut 2000-vuosituhannella
Se on asia, mihin pitäisi paneutua eri ta hoilla ja tarttua toimeen. Elämme monikriisin ai kaa, jossa meneillään on useita samanai kaisia kriisejä, jotka vahvistavat toisiaan. Hyvä meno. Tämä voi olla yksi tekijä alhaisen syntyvyyden taustalla. Seurauksena eriarvoisuus kasvaa, ja hyvinvointi polarisoituu entistä enem män, sillä taloudellinen toimeentulo vaikuttaa suoraan ihmisten hyvinvoin tiin. Esimerkiksi nuorten pahoinvointi heijastuu ja kertautuu ajan myötä, ja sillä on monenlaisia koko yhteiskunnan kan nalta huolestuttavia vaikutuksia. Nykyhallitus kohdistaa sosiaaliturva leikkauksia ja palveluheikennyksiä nii hin väestöryhmiin, joiden hyvinvointi on jo pitkään ollut heikoin. Voimaeläimesi on siili. de_12092024_11.indd 11 de_12092024_11.indd 11 4.9.2024 11.30 4.9.2024 11.30. Nuorissa on tu levaisuus, mutta tässä tilanteessa se on vielä entistä konkreettisempaa, koska Suomi ikääntyy nopeasti. Miksi juuri se. Pinnalla on paljon epävarmuuksia ja huolenaiheita. Teksti Nora Vilva Kuva Nora Vilva ja iStock HYVINVOINTI POLARISOITUU ENTISTÄ ENEMMÄN. Ilahdun aina, kun tapaan siilin iltahämä rässä, koska se on minulle merkki siitä, ettei ihminen ole tuhonnut sen elinym päristöä vielä täysin. Miksi se on kiinnostavaa. Olisi hienoa, jos poliitikot pystyisivät kehittä mään positiivisia tulevaisuuden visioita, eivätkä vain sammuttelemaan tulipaloja siellä täällä. On sodan uhkaa, on Ukrainan sodan ai heuttama energiakriisi sekä elinkustan nusten nousu. Toisissa väestöryh mis sä se taas heikensi hyvinvointia. Toisten hyvin vointi parani, koska koettiin, ettei ollut niin kiire ja monissa ammateissa työn teko siirtyi kotiin. Päättäjien vahva kriisipuhe luo epävarmuutta ja toivottomuutta. Koronaaika vaikutti hy vinvointiin polarisoivasti. Suomalaisten elämäntyytyväisyys oli vuosikymmeniä korkealla, mutta nyt se on romahtanut. Jos nuor Mihin hävisi onnellisuus. Raportin kyselyssä moni vastasi kokevansa aniharvoin onnellisuuden tunteita. Toisaalta päättäjien vahva kriisipuhe voi olla huono juttu. Kokemuksen taustalla on moninaisia syitä, mutta myös varsin merkittäviä seu rauksia. Liiallinen kriisi tietoisuus luo epävarmuutta ja toivot tomuutta tulevaisuutta kohtaan. Mikä meno, Kalevi Sorsa -säätiön eriarvoisuuden asiantuntija Anna Rajavuori. 11 Demokraatti ten on vaikea suunnitella tulevaisuuttaan tai he kokevat epävarmuutta omassa elä mässään, perheen perustaminen ei ehkä tunnu houkuttelevalta. Nuorten pahoinvointi ja mielenter veys ongelmat ovat huimassa kasvussa. Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024 raporttimme otettiin hy vin vastaan ja sitä kohtaan on ollut mo nenlaista kiinnostusta. Olisiko päättäjillä mahdollisuuksia lisätä tulevaisuudenuskoa ja kansan onnellisuutta. Mistä se johtuu. Nuoruus on elämänvaihe, jossa haetaan omaa paikkaa ja identiteettiä, työuraa ja näkymiä. Miksi etenkin nuoret ovat epävarmempia tulevaisuudestaan. Siili edustaa minulle siis toivoa, vaikka luontokato eteneekin huolestut tavasti. Nyt tulevaisuus näyttää näiden erilaisten kriisien takia epävarmalta
Hallituksen lupaus 100 000 uudesta työpaikasta tällä vaalikaudella on vähintäänkin haasteellinen. Myös hyvinvointialuejohtajien H23-verkoston (mukana kaikkien alueiden johtajat) kannanotossa reilu viikko sitten ihmeteltiin alueiden taloudesta käytävää keskustelua. Hallituksen tavoitteena on pysäyttää velkaantuminen vuoteen 2027 mennessä. SUOMEN TALOUSKEHITYS on pitkälti positiivisten työllisyysodotusten varassa. Kannanotossa painotettiin, että hyvinvointialueiden talousongelmat eivät johdu sote-uudistuksesta. Hallituksen sopeutustoimet ovat täynnä kysymysmerkkejä. Keskipitkän aikavälin epätäsmäohjus KYSYMYSMERKKI ON, HIDASTAAKO HALLITUS TOIMILLAAN SUOMEN TALOUSKASVUA. Siinä myös todettiin hyvinvointipalvelujen toimivan monella alueella jo osin paremmin kuin ennen uudistusta. H allituksen ensi vuoden budjettiesitys on 12,2 miljardia alijäämäinen eli tämän verran Suomi ottaa ensi vuonna lisää velkaa. Budjettia esitellessään niin pääministeri Petteri Orpo (kok.) kuin valtiovarainministeri Riikka Purrakin (ps.) käyttivät useaan otteeseen ilmausta ”keskipitkän aikavälin vaikutus”. Se kertoo suuren alijäämän sulattamisen vaikeudesta, mutta myös hallituksen keinojen epävarmuudesta. Lopputulos, sosiaalija terveyspalvelujen rahoituskriisi, olisi todennäköisesti suurelta osin nykyisen kaltainen, vaikka sote-uudistusta ei olisi tehty ja kunnat olisivat jatkaneet sosiaa lija terveyspalvelujen tuottajina. Esimerkiksi väestön vanhenemisen kehitys ja sen aiheuttama paine on tiedetty jo toistakymmentä vuotta. Kysymysmerkki on myös se, hidastavatko hallituksen toimet Suomen talouskasvua – jos se joskus pääsee alkamaan. Kansainväliset suhdanteet ovat kuitenkin samat kaikille maille. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. analyysi de_12092024_12.indd 12 de_12092024_12.indd 12 4.9.2024 11.00 4.9.2024 11.00. Monissa EU-maissa työttömyys on viime vuosina jopa parantunut, mutta Suomessa työttömyys on tämän vuoden aikana kasvanut EU-maista toiseksi nopeimmin. Tätä yritetään ennätyksellisellä velanotolla ja verotuksen kiristämisellä. Tätä pohti Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, makrotaloustieteen professori Niku Määttänen A-Studiossa. Moni asiantuntija pitää esimerkiksi hallituksen ajamien työmarkkinauudistusten tai sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkauksien työllisyysja talousvaikutuksia vähäisinä, osa jopa kielteisinä. Eikä julkisen sektorin palkkaratkaisukaan kovin suuri yllätys voinut olla, vaikka korotusprosentti oli ehkä hieman odotettua suurempi. Työllisyyden nimissä työttömien ja ammattiyhdistysliikkeen kurittamisen sijaan hallitus voisi enemmän miettiä, miksi Suomessa talouskasvu matelee moniin kilpailijamaihin verrattaessa ja miksi Suomessa on EU-alueen kolmanneksi korkein työttömyysaste. Ja niiden odotusten toteutuminen on paljon enemmän kiinni globaalin talouden kehityksestä kuin hallituksen toimista. VALTION BUDJETISTA menee vajaa kolmannes hyvinvointialueiden rahoitukseen. Hallitus onkin hanakasti syyttänyt Suomen talousahdingosta edellisen hallituksen tekemää sote-uudistusta
Eli veronmaksajat maksavat kela-korvauksina enemmän. Saajia oli 13 000 enemmän. D EM O G RA A FI Kela-korvauksen nosto ei toimi Kela-korvauksen nosto on johtanut siihen, että samat asiakkaat käyvät yksityisillä lääkäreillä mutta maksavat siitä enemmän. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ke la MAKSETUT KELAKORVAUKSET 1–7/2023 1–7/2024 10 00 00 20 00 00 30 00 00 40 00 00 50 00 00 KELAKORVAUSTEN SAAJAT 1–7/2023 1–7/2024 40 00 80 00 Kela-korvauksia yksityislääkärikäynneistä saaneet henkilöt sekä maksetut Kela-korvaukset tammiheinäkuussa 2023 ja 2024 Tammi–heinäkuussa Kela maksoi yksityislääkärikäynneistä korvauksia yli 50 miljoonaa euroa eli reilu 30 miljoonaa enemmän kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Ehkäisevä päihdehoito EHYT ry Lähde: Tehy Arvostamme suomalaista työtä. 13 Demokraatti Alkoholihaitat Alkoholi aiheuttaa kuluja julkiselle terveyden huollolle jopa yli miljardi euroa vuodessa. Työmotivaatio Suurin osa Tehyn kyselyyn vastanneista hoito työn johtajista on harkinnut alan vaihtoa. eu ro a de_12092024_13.indd 13 de_12092024_13.indd 13 2.9.2024 14.26 2.9.2024 14.26
de_12092024_14.indd 15 de_12092024_14.indd 15 3.9.2024 12.30 3.9.2024 12.30. – Henkilöliikenteen kasvu voi nähdäkseni jatkua, arvioi Suomen yrittäjien liikenneja kaupunkipolitiikan asiantuntija Sini Puntanen. Suunnitteilla on isoja ratahankkeita: Helsingin ja Turun välinen Länsiranta, Itärata, Helsingin Lentorata ja Uusi Suomi -rata Tampereen ja Helsingin välille. Hän muistuttaa, miten Suomi kaupungistuu koko ajan enemmän. Pääkaupungin aluekin kasvaa, eikä etätyön yleistyminen mitenkään poista ihmisten lähiliikennetarvetta. MENIKÖ JUNA JO. Teksti Petri Korhonen, Heikki Sihto / Kuva Mikko Huotari N yt tapahtuu Suomen rautateillä. VR:n kannattavuus on noussut viime talven notkahduksesta ja palautunut edellisvuoden tasolle. Tilastokeskuksenkin elokuun liikennekatsaus viittaa pitempään kehitykseen: jo viime vuonna kiskoilla kuljetetun rahdin määrät putosivat 13 prosenttia edellisvuodesta, eikä muutosta parempaan näy tänäkään taantumavuonna. Rahtiliikenteessä ei juhlita, koska talouden toimeliaisuus on mitä on ja yritysten kuljetustarve on pysynyt vaisuna. Tulosta kertyy käytännössä vain kaupunkija kaukoliikenteen yhä kasvussa olleista matkustajamääristä. Vuosi 2024 on tähän asti ollut myös rautateiden matkustajamäärissä ennätysjuhlaa. Jo nyt varsin nopeaksi saatu etelän ja pohjoisen välinen kaukojunaverkko sopii hyvin kaupunkien välillä liikkumiseen. 15 Demokraatti Suomessa jatkuu odottelu vaihe. Tai ainakin moni toivoo tapahtuvan. Päinvastoin, autoilun kallistuessa lähijunien suosio todennäköisesti lisääntyy kaikkialla ruuhka-Suomen isoissa asutuskeskuksissa
UUSISSA RATAHANKKEISSA puhutaan suurista summista. Julkisesti tuettua ostoliikennettä varten pitää vielä perustaa valtion junakalustoyhtiö, mutta sekin on vasta työryhmävaiheessa. – Avainkysymyksiä ovat neutraali toimintaympäristö liikenteen ohjauksessa sekä kilpailutetun liikenteen kalustoja varikko-omistuksissa, Sini Puntanen luettelee. Tämä tarkoittaa kilpailutusnäkymää valtion ja HSL:n rahoittamassa junaliikenteessä sekä myös kaupunkiseutujen kehittyvässä kaupunkiraideliikenteessä, Puntanen sanoo. Valtiovarainministeriön viime vuoden selvityksessä arvioitiin uusien ratahankkeiden yhteiskustannukseksi jopa noin 15 miljardia euroa. EU-tuista ei ole rataverkon kehittämisessä apua, sillä Suomi ei ole onnistunut tukien hakemisessa. Nykyisessä taloustilanteessa uusissa ratahankkeissa on osin kyse enemmän toiveista kuin realismista. Meillä raideleveys on ollut tsaarin ajoista saakka 1 524 millimetriä, kun Ruotsissa ja muualla Euroopassa 1 435 millimetriä. Nyt näyttää vielä hyvin epätodennäköiseltä, että Suomeen tulisi mikään valtava ulkomaisten paikallisjunafirmojen ryntäys, vaikka henkilöliikenne vapautettiin kilpailulle jo vuonna 2021 ja julkisten tilaajien liikennöintisopimuksetkin viime vuonna. Ulkomaiset bussiyhtiöt yrittivät aikoinaan tähän samaan saumaan, kuljettamaan ihmisiä vilkkaasti asutuista paikoista toisiin samanlaisiin. Eurooppalainen raideleveys mahdollistaisi myös VR:n pelkäämään kaupallisen kilpailun, kun eurooppalaiset rautatieyhtiöt voisivat liikennöidä Suomeen omalla kalustolla. Suomi lopulta sai tukea 11 hankkeelle yhteensä 39,11 miljoonaa euroa. Jos tänne pystyisikin tuomaan länsimaisia vetureita ja vaunuja tuosta vain, useampi keskieurooppalainen rahtifirma voisi kokeilla täällä liikennöimistä vaikka omalla ylijäämäkalustollaan. Komissio myönsi Verkkojen Eurooppa -liikenneohjelmassa rataverkkojen kehittämiseen rahoitusta 7,01 miljardia euroa 134 eurooppalaiselle hankkeelle. Puolustusvoimat on toivonut, että ensimmäisenä rakennettaisiin eurooppalaisen standardin mukainen raideleveys Haaparannasta Tornion kautta Rovaniemelle. Suomessa on nyt pohdittu eurooppalaista raideleveyttä aikaisempaa vakavammin. Toistaiseksi tällaista markkinanäkymää ei ole, vaikka VR on ilmoittanut luopuvansa varikkoja asemakiinteistöjensä sekä tarpeettoman ratainfran omistamisesta. Tällä hetkellä Suomen raideleveydelle sopivia vetureita saa käytännössä ostettua täältä vain VR:n huutokaupoista, eikä sekään ole kovin helppoa. EU-komissio esitti reilu vuosi sitten, että se velvoittaisi rakentamaan uudet Euroopan laajuisen liikenneverkon raideyhteydet eurooppalaiseen raideleveyteen ilman poikkeuksia. AUTOILUN KALLISTUESSA LÄHIJUNIEN SUOSIO TODENNÄKÖISESTI LISÄÄNTYY. YHTEINEN RAIDELEVEYS Ruotsin kanssa hyödyttäisi sotilaskuljetuksien lisäksi myös siviililiikennettä. – Tunnin junat eivät esimerkiksi tuo talouskasvua tai paranna Suomen teollisuuden kilpailukykyä, Talvitie sanoi haastattelussa. Liikenneministeriön mukaan Suomesta haettiin EU-rahoitusta 21 hankkeelle yhteensä 325,13 miljoonaa euroa. Selvitys piti niitä taloudellisesti kannattamattomana. Muun muassa Länsirata jäi ilman tukea. – Kansainvälisillä toimijoilla tulee olla näkyvissä riittävän suuri markkina Suomen raideliikenteessä, jotta ne kiinnostuvat. Rahat täytyisi kohdentaa ennemmin olemassa olevien rautateiden kehittämiseen, kun Suomessa on jo liikaa rautatiekapasiteettia, Talvitie sanoi Hämeen Sanomien haastattelussa. Yhteinen raideleveys mahdollistaisi joukkojen ja tavaroiden nykyistä nopeamman siirron junalla Nato-maiden välillä. Koko EU-alueella on kyse isoista tukisummista. Syynä on Nato-jäsenyys. Liikenneja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) kertoi alkukesästä, että ministeriö teettää selvityksen Suomen raideleveyden muuttamisesta kapeampaan eurooppalaiseen standardiin Haaparannasta Suomen puolelle. Raideleveys on yksi tulevan kilpailun tekninen hidaste. 16 Demokraatti D-ILMIÖ SUOMI EI OLE ONNISTUNUT EU-TUKIEN HAKEMISESSA. Hänen mielestään ratahankkeilla ei ole sen enempää taloudellisia kuin yhteiskunnallisia perusteluita. KUN KAMREERIN virassa valtiovarainministeriö tyrmää uudet ratahankkeet kalliina ja taloudellisesti kannattamattomina, niin Aalto-yliopiston emeritusprofessori ja Maailmanpankissa toiminut tieliikenneasiantuntija Antti Talvitie sanoo uusia ratahankkeita jopa haitallisiksi. Euroopan maista muun muassa Espanjassa on kahta eri raideleveyttä. Syrjäseutujen välistä liikennöintiä kun ei kukaan halua riesakseen. de_12092024_14.indd 16 de_12092024_14.indd 16 3.9.2024 12.30 3.9.2024 12.30. SUOMESSA POHDITAAN myös rataverkon mitoittamista eurooppaleveyteen
Yhtiö sanoo kuitenkin kartoittavansa nyt syksyn aikana uusia mahdollisia ostajaehdokkaita. Liikenneja viestintäministeriö on tilannut ulkopuolisilta konsulteilta selvityksen vanhan VR-kaluston uusiokäyttötarpeista ja -mahdollisuuksista. Ruotsissa tunnetaan ”flygskam”, lentohäpeä, joka ohjaa jo merkittävästi kuluttajien valintoja. Lindin mukaan VR ei ole suostunut neuvottelemaan uudempien sähköveturien ja tavaravaunujen myymisestä kilpailijoille, vaan antaa niiden mieluummin lojua varikoilla tai päätyä purettavaksi Pieksämäen konepajalleen. 17 Demokraatti Junien paluu Teksti Mika Horelli / Kuva Kari Hulkko R aideliikenne tekee paluuta kaikkialla maailmassa. Osaltaan raideliikenteen kehittämisen takana Euroopassa on sen kysynnän kasvu. RUOTSISSA ”FLYGSKAM”, LENTOHÄPEÄ, ON LUONUT KYSYNTÄÄ UUSILLE JUNAYHTEYKSILLE KESKIEUROOPPAAN. Tämän kaltaiset hankkeet ovat osa laajempaa strategiaa, jolla pyritään saavuttamaan ilmastotavoitteet ja lisäämään rautateiden kuljetuskapasiteettia. Osaltaan tämä on luonut kysyntää myös uusille junayhteyksille Ruotsista suoraan Keski-Eurooppaan. Ranskassa puolestaan rakennetaan suurnopeusrautatieyhteyttä Lyonin ja Torinon välille. Kuluttajien tietoisuus kestävästä kulutuksesta alkaa olla jo merkittävä markkinatekijä. Meitä harmittaa erityisesti, että Sr2-sähköveturit olisivat ihan kelvollisia saneerattavaksi, niihin saa varaosia. Ennusteet viittaavat siihen, että EU-maiden raideliikenteen matkustajamäärät voivat kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä. – Pieksämäelle on viety kesän aikana kymmenkunta veturia. VR näkee asian toisin: tosiostajia ei vain ollut, koska teollisuuden raskaan rahdin kysynnän tulevaisuus on yhä arvoitus. VR puolestaan korostaa, että se aidosti haluaa tukea hallituksen suunnitelmia markkinoiden avaamisesta, mutta ylimääräistä poistokalustoa ei vain vielä ole liiaksi asti. Tunneli on yksi Euroopan tärkeimmistä TEN-T-hankkeista, ja sen odotetaan valmistuvan 2030-luvulla. Hanke sisältää 57,5 kilometrin pituisen Mont d’Ambin tunnelin. Tämä on osa vilkasta Reinin-Alppien TEN-T-käytävää (Trans-European Transport Network). Neuvottelukunnan asiantuntijan Juha Lindin mukaan ainoa myyty Dr16-dieselveturi meni kotimaiselle Arcticrail-yhtiölle, eli se päätynee kiskomaan tavaraa Suomen-Ruotsin-Norjan alueella. Projekti parantaa merkittävästi yhteyksiä Ranskan ja Italian välillä ja helpottaa tavaraliikennettä sekä vähentää tieliikenteen ruuhkia ja päästöjä Alpeilla. Esimerkiksi Saksassa Deutsche Bahn on aloittanut 40 miljardin euron laajan peruskorjauksen ja kapasiteetin lisäämisen useilla tärkeillä rautatieosuuksilla muun muassa Riedbahnin linjalla Frankfurtin ja Mannheimin välillä. Euroopassa raideliikenteen uutta tulemista kirittää EU:n vihreä siirtymä. Esimerkiksi lentoyhtiö KLM kysyi jokin aika sitten markkinointikampanjassaan, voisiko lentämisen korvata junamatkalla vai tarvitseeko matkustaa ollenkaan. Nyt ne seisovat purettuina siellä, Lind kertoo. Kaupallisia junatoimijoita edustavan Rautatiealan neuvottelukunnan mielestä vetureille oli asetettu liian kovat, halvimmillaankin yli sadan tuhannen euron lähtöhinnat. Alkukesällä VR pani myyntiin viisi vanhaa dieselveturiaan, joista vain yksi löysi uuden omistajan. Yhtiö kertoo kuitenkin panevansa loppuvuonna myyntiin vielä kymmenkunta liikennekelpoista dieselveturia. de_12092024_14.indd 17 de_12092024_14.indd 17 3.9.2024 12.30 3.9.2024 12.30. Kun se loppusyksyllä valmistuu, ministeriö luultavasti antaa kaluston myynnistä VR:lle uudet periaateohjeet. Lisäksi kaluston varaosien saanti sekä huoltokulut olivat ostajalle arvoitus. Jo vuosikymmeniä raideliikennettä hyljeksineessä Yhdysvalloissa on meneillään valtava uuden raideinfran rakennusboomi. Myös vanhoja matkustajavaunuja tulee huutokauppaan. Tavoitteena on nollapäästöinen maanosa vuoteen 2050 mennessä. USEITA MERKITTÄVIÄ ratahankkeita on meneillään ympäri Euroop paa. Samaan aikaan Kiinassa rakennetaan ennätysmäärin uusia ratoja. Useimmat vaunut ovat silti yhtiön mukaan niin huonossa kunnossa, ettei niistä ole sellaisenaan liikennöintiin ilman remonttia
Muun muassa Wienistä Berliiniin, Hampuriin ja Amsterdamiin liikennöivän Itävallan ÖBB:n Nightjet-yöjunat ovat olleet tässä suunnannäyttäjiä, mutta se on saanut seurakseen jo useita muitakin operaattoreita kuten ranskalais-italialaisen Thellon ja useissa Euroopan maissa operoivan Euronightin. Yhtiön mukaan junien matkustajaliikenne on pakko kilpailusyistä saada riittävän nopean ja kattavan internet-verkon piiriin, jotta rautatiet voisivat realistisesti tarjota luotettavia työskentelymahdollisuuksia ja esimerkiksi kokouspalveluja työmatkalaisille. TEE 2.0 -yhteydet Euroopan suurimpien kaupunkien välillä palvelevat yöjunaliikenteen lisäksi myös päiväjunina. Ruotsi kehittää uusia suurnopeusratoja, joiden tarkoituksena on lyhentää matkustusaikoja ja vähentää lentoliikenteen tarvetta kotimaan pitkän matkan liikenteessä. KUN YÖJUNALIIKENNE katosi suurimmalta osaltaan vuosina 2009–2018 euroop palaisilta rautateiltä halpalentoyhtiöiden paineessa, nyt uusia yöjunayhteyksiä perustetaan lähes viikoittain. Tämä tarkoittaa sitä, että kuluttajat valitsevat nyt yhä useammin mahdollisuuden matkustaa yöjunalla työtai lomamatkoille siten, että perillä saapuessa ja palatessa kohteessa vietettyjen hotelliöiden sijasta nuo yöt vietetään junassa. Hankkeen taustalla on keskeisesti pyrkimys tehdä junamatkustamisesta varteenotettava vaihtoehto lentoliikenteelle lyhyillä ja keskipitkillä matkoilla Euroopassa. Uusia suoria yöjunayhteyksiä on tällä hetkellä myös muun muassa Tukholmasta Hampuriin ja Berliiniin sekä Malmösta Kölnin kautta Brysseliin. KYSYNNÄN KASVAESSA junayhtiöiden on kyettävä tarjoamaan kilpailukykyisiä palveluja. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Myös Ruotsissa ja Norjassa on meneillään merkittäviä ratahankkeita. Kysymys ei ole enää vain matkustajakilpailusta lentoyhtiöiden kanssa vaan kilpailusta myös hotellija ravintolapalvelujen tarjonnassa. EU:n ulkopuolinen Norja puolestaan investoi merkittävästi olemassa olevien rautateiden modernisointiin ja laajentamiseen, mukaan lukien Oslon ympäristön lähiliikenteen kehittämiseen, joka on keskeinen osa maan liikennepolitiikkaa. Gigabit Innovation Track (GINT) -tutkimusprojektin 18 Demokraatti de_12092024_14.indd 18 de_12092024_14.indd 18 3.9.2024 12.31 3.9.2024 12.31. Näitä ovat erityisesti riittävän korkeatasoiset hytit, laadukkaat ravintolapalvelut ja toimivat verkkoyhteydet junassa tapahtuvan työnteon mahdollistamiseksi. Muun muassa Saksan Deutsche Bahn DB on ryhtynyt kokeilemaan huippunopeiden 5G-yhteyksien rakentamista varta vasten rautatiematkustajia varten. DB:n ensimmäinen varta vasten rakennettu, kymmenen kilometrin pituinen 5G-kokeiluverkko on parhaillaan koekäytössä Meclenburgissa Etelä-Pommerissa. Lisäksi vireillä on TEE 2.0 -aloite, joka pyrkii luomaan uuden version historiallisesta Trans Europ Express -verkostosta
Euroopan rautatieliikenteen kehitys on merkittävä osa EU:n Green Dealia, ja sen tavoitteena on tehdä rautateistä keskeinen osa kestävää liikennettä mantereella. Rahoitushankkeet ja laajenevat rautatieverkot tukevat tätä tavoitetta. Liikenneja viestintäministeriö oli päättänyt edellisellä, Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella 4,7 miljoonan euron valtiontukiohjelmasta, joka kohdennettiin radanvarsialueiden verkkokapasiteetin lisäämiseen. SUOMESSA MENNÄÄN toiseen suuntaan. EUROOPASSA RAIDELIIKENTEEN paluun taustalla on vihreä siirtymä, jonka myötä mahdollisimman paljon henkilöja tavaraliikennettä on tarkoitus siirtää kumipyöriltä ja lentokoneista kiskoille. Tämä sisältää selkeän aikataulun, budjetin, riskinhallintasuunnitelman ja ympäristövaikutusten arvioinnin. Yksi merkittävimmistä EU:n rahoitusinstrumenteista rautatieliikenteen kehittämisessä on Connecting Europe Facility (CEF), joka on keskeinen väline Euroopan laajuisten liikenneverkkojen, kuten Trans-European Transport Networkin (TEN-T), kehittämisessä. Lisäksi EU suosii monikansallisia hankkeita, jotka edistävät maiden välistä yhteistyötä ja rajat ylittävää liikennettä. Tämä tarkoittaa usein sitä, että riittävä kansallinen tai alueellinen rahoitus täydentää EU-rahoitusta, ja että hanke on kansallisten infrastruktuurisuunnitelmien mukainen. 19 Demokraatti de_12092024_14.indd 19 de_12092024_14.indd 19 3.9.2024 12.31 3.9.2024 12.31. Junamatkustamisesta on tulevina vuosina tarkoitus tehdä nopeampaa, helpompaa ja ympäristöystävällisempää. Kirjoittaja on Brysselissä asuva toimittaja. Nykyisen hallituksen liikenneja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) kuitenkin keskeytti ohjelman kesäkuussa. EU-MAIDEN RAIDELIIKENTEEN MATKUSTAJAMÄÄRÄT VOIVAT KAKSINKERTAISTUA VUOTEEN 2050 MENNESSÄ. CEF:n kokonaisbudjetti kaudelle 2021–2027 on yli 20 miljardia euroa, josta merkittävä osa on varattu rautatiehankkeille. Tämä tapahtui siitä huolimatta, että myös nykyisen hallituksen ohjelmassa on todettu, että raideliikenteen houkuttelevuutta lisätään parantamalla junien tietoliikenneyhteyksien nopeutta ja toimintavarmuutta. Komission mukaan rahoitusta myönnetään hankkeille, jotka osoittavat realistisen ja hyvin perustellun taloudellisen ja teknisen toteutettavuuden. Tällaiset hankkeet saavat usein etusijan rahoituksessa, erityisesti jos ne liittyvät TEN-T-verkostoon. 19 Demokraatti kautta uusia radiomastoja asentavat ja testaavat verkkolaitetoimittaja Ericsson, televiestintätoimittaja O2 Telefónica ja radiomasto-operaattori Vantage Towers. CEF tarjoaa rahoitusta hankkeille, jotka parantavat liikenneverkkojen yhteenliitettävyyttä ja kestävyyttä, ja sillä on keskeinen rooli puuttuvien linkkien rakentamisessa Euroopan liikenneverkkoihin. Hakemuksen tulee myös osoittaa, että valtio on sitoutunut hankkeeseen sekä taloudellisesti että poliittisesti
INFLAATIO VAUHDITTUI vuoden 2021 lopulla koronan jälkeisten logistiikkaongelmien sekä energian hinnan nousun puskemana. EKP reagoi harmonisoituun kuluttajahintaindeksiin tehdessään päätöksiä ohjauskorosta ja muista toimista. de_12092024_20.indd 20 de_12092024_20.indd 20 4.9.2024 10.04 4.9.2024 10.04. Itsenäisellä Euroopan keskuspankilla (EKP) on tavoitteena kahden prosentin inflaatio keskipitkällä aikavälillä euroalueella, johon kuuluu 20 jäsenmaata. INVESTOINTIEN JA kulutuksen virkistymiseen on olemassa lääke, jota meillä odotellaan jo kärsimättömästi: keskuspankin pitäisi alentaa ohjauskorkoa. Kun inflaatio on liian korkea tai liian matala, talous on epävarmassa ja ennustamattomassa tilassa. S uomen talous ei ole lähtenyt kasvuun, sillä investointiaste on heikko, eikä kasvu tunnu lähtevän käyntiin myöskään kotitalouksien kulutuskysynnän kiskomana, vaikka ennustelaitokset siihen oman myönteisen näkemyksensä ovat perustaneet. Tilastokeskus selvittää kuluttajabarometrin kyselyissä säännöllisesti, kuinka suureksi kuluttajat kokevat hintojen nousun. Koska energiaa tarvitaan melkein kaikkien tavaroiden ja palvelujen tuottamiseen, energian kallistuminen aiheutti laajan hintojen nousureaktion. Kuluttajahintaindeksiin vaikuttaa siten myös kotitalouksien uudet kulutustavat: kulutuksemme on tänään hyvin erilainen kuin sata tai vain kymmenen vuotta sitten. Inflaatiovauhti kertoo, kuinka nopeasti kuluttajahintaindeksi nousee. Ei siis ole ihme, etteivät kotitaloudet tohdi kuluttaa, sillä he kokevat talouden epävarmuuden jatkuvan. Sama pätee yleisemminkin. Hintojen holtiton noususuunta ei ole yhtään sen parempi investointiolosuhde kuin hintojen jyrkkä laskukaan. Inflaatiota mitataan prosentuaalisena hintojen muutoksena vuositasolla. Indeksi puolestaan ilmaisee, miten kotitalouksien keskimääräisen kulutuskorin hinta muuttuu. Talouspolitiikalla pyritään vaikuttamaan talouden toimijoiden käyttäytymiseen. Me olisimme jo tarvinneet ohjauskoron laskun, mutta EKP varoo yhä inflaation kiihtymistä. Inflaatio koetaan todellisuutta korkeammaksi todennäköisesti siksi, että hintataso on noussut, vaikka nousu onkin jo pysähtynyt. Ainahan ennustaminen on vaikeaa – ja varsinkin tulevaisuuden ennustaminen – mutta investoinnit jäävät usein odottamaan varmempia aikoja. Sillä luottamuksen kasvu ja positiiviset odotukset ovat todistetusti ennakoiva indikaattori sekä BKT:n että yksityisen kulutuksen kasvulle. Tällä hetkellä suomalaiset kokevat inflaation neljä prosenttiyksikköä todellisuutta korkeammaksi. Jos kansalaisilla on kovin eri käsitys inflaatiosta, pitäisikö politiikan perustua pikemminkin koettuun inflaatioon kuin todelliseen hintojen muutosvauhtiin. Ero koetun ja todellisen hintakehityksen välillä on valtava. 20 Demokraatti Elina Pylkkänen Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri elina.pylkkanen@gov.fi Indeksi Luulo on tiedon väärti Suomalaiset kokevat inflaation neljä prosenttiyksikköä todellisuutta korkeammaksi. Talouden ennusteen laatijalla täytyy olla tiedossaan kuluttajien ja yritysten odotukset omasta ja talouden lähitulevaisuudesta. Olemme pienenä avotaloutena suurten maiden liekanarussa rahapolitiikassa, sillä suomalaisten kulutuskorilla on paljon pienempi painoarvo yhteenpuristetussa indeksissä kuin suuremmilla jäsenmailla. Eikä ansiotaso ole noussut kuluttajahintojen kanssa samaa tahtia. Vaikka hintojen nousu on pysähtynyt, kuluttajien käsitys tilanteesta on aivan päinvastainen
Viime vuonna vastaavalta ajanjaksolta Kela maksoi korvauksia noin 15 miljoonaa euroa. Vaan kuinka kävi. Hallitus ottaa julkisesta terveydenhuollosta ja antaa yksityiseen terveydenhuoltoon. Hallituskaudella korvauksiin on määrä satsata peräti 400 miljoonaa euroa, kun alkuvuoden satsaus oli 30 miljoonaa euroa. Käyntien määrä on tammi-kesäkuussa 2024 lisääntynyt noin kaksi prosenttia ja Kela-korvausmenot näistä käynneistä ovat kolminkertaistuneet viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden. Lääkäriliiton mielestä hallituksen lausuntokierrokselle lähettämä uusi Kela-korvausmalli ei ole toimiva keino hoitojonojen purkuun. TERVEYDENHOITO de_12092024_21.indd 21 de_12092024_21.indd 21 3.9.2024 14.54 3.9.2024 14.54. – Samanaikaisesti kun Kela-korvauksia on esitetty korotettavaksi, hallitus purkaa vain vuoden vanhan perusterveydenhuollon kahden viikon hoitotakuun. Lääkäriliiton mukaan uutta Kela-korvausmallia ei tule ottaa käyttöön esitetyssä muodossa, vaan valmistelua on jatkettava ja uusi malli toteutettava omalääkärimallina. Kun ennen yksityislääkärin käynnistä saattoi saada kahdeksan euron korvauksen, alkuvuodesta summa nousi 30 euroon. – Mutta pidämme perusteltuna tässä jonotilanteessa, että Kela-korvauksia käytetään jonojen purkutyöhön. Orpo lisäsi, että päätösten vaikutusta seurataan tarkasti ja arvioidaan. Hänen vastauksensa vaikutti olevan liki vastaväite siihen, mitä Kelan selvityksestä kävi ilmi. Joka tapauksessa näin pieni muutos yksityislääkäreiden käyntimäärissä ei luultavasti ole merkittävästi vaikuttanut hyvinvointialueiden jonoihin, Kelan erikoistutkija Heta Moustgaard summasi tiedotteessa. Korvauksia maksettiin siis yli kolminkertainen määrä tai 30 miljoonaa euroa enemmän. – Eiköhän se paine kuitenkin joka tapauksessa vähene sieltä julkiselta puolelta, kun yksityislääkärillä käyntejä tuetaan, Orpo sanoi. Kela maksoi heinäkuun loppuun mennessä korvauksia tammi–kesäkuun yksityislääkärikäynneistä yhteensä lähes 47 miljoonaa euroa. Viesti on selvä, hallitus ottaa julkisesta terveydenhuollosta pois ja antaa yksityiseen terveydenhuoltoon. Katsotaan sitten, miten se etenee. Teksti Johannes Ijäs / Kuva Getty Images O rpon hallituksen tarkoitus on ollut lyhentää julkisen puolen hoitojonoja kasvattamalla Kela-korvauksia. Liiton tiedote on muutoinkin hyvin kriittinen hallitusta kohtaan. PÄÄMINISTERI ORPON usko hallituksen uudistukseen ei juuri näytä horjuvan, vaikka hän väläyttikin asian arviointia budjettiriihtä edeltäneessä mediatilaisuudessa. Kelan tutkijoiden tuore selvitys osoittaa, että yksityislääkärikäynnit eivät ole merkittävästi lisääntyneet alkuvuoden aikana. Hyvätuloisille kohdentui enemmän lisäeuroja kuin pienituloisille. – Selvityksemme perusteella ei voida osoittaa, mikä osa pienestä muutoksesta käyntimäärissä johtuu Kela-korvausten nostosta ja mikä muista asioista. HALLITUS ON työstämässä Kela-korvauksiin uutta mallia. Yksityistä pitäisi hyödyntää tavalla, joka tukee julkista perusterveydenhuoltoa, siinä sanotaan. 21 Demokraatti Kela-korvaus valuu väärään taskuun LÄÄKÄRILIITON MIELESTÄ UUSI KELA-KORVAUSMALLI EI PURA HOITOJONOJA
Takavarikoimansa päiväkirjan, ryhmän jäsenten tatuointien sekä löytämiensä alttareiden, okkultististen piirrosten ja rituaalimaisten eläinuhrauskuvien ja -videoiden perusteella poliisi epäilee syytettyjen kiinnostuneen ONA:sta ja seuranneen sen rituaalipolkua. Kyse oli kuitenkin kankaanpääläisryhmän tapaamisesta. de_12092024_22.indd 22 de_12092024_22.indd 22 3.9.2024 11.46 3.9.2024 11.46. Kankaanpää-tapauksen oikeuskäsittely jatkuu syyskuun puolenvälin jälkeen. Poliisi löysi esitutkinnassa kuvan, jossa yksi syytetyistä poseerasi kahden muun kanssa White Jihad -pantojen kanssa. Merkkejä satakuntalaisten nuorten miesten uusnatsiryhmän ihanteista ja toimintamalleista oli havaittavissa jo lähes vuosikymmen sitten, ja radikalisoituminen näyttää edenneen tuttuja polkuja ulkomaisten esikuvien ja verkostojen innoittamana. Miehen samana vuonna tekemien somepäivitysten mukaan Suomeen olisi perustettu militantti, ukrainalaislähtöisen Misanthropic Division -äärioikeistoryhmän haara. Syyttäjän mukaan nyt Kankaanpääoikeu denkäynnissä syytetyt miehet johtivat Suomen Misanthropic Divisionia. 22 Demokraatti ÄÄRIOIKEISTO SUOMESSA Ääri-ilmiöiden ihailun summa Näin Kankaanpään äärioikeistoryhmä vajosi satanismin ja terrorismiihailun syövereihin. Kun tänä kesänä Kankaanpään terrorismioikeudenkäynnin alkaessa julkaistua poliisin esitutkintamateriaalia lukee, moni asia näyttää jälkeenpäin selkeältä kehityskululta. Itseään militantiksi kuvaillut mies oli menossa Poriin, muttei kertonut poliisille tarkalleen miksi. Nyt monet näistä kuvista löytyvät poliisin esitutkintamateriaalista. Syytekohtia tapauksessa on lähemmäs 30. Kotimaassa ryhmä piti yhteyttä erilaisiin äärioikeiston skiniryhmiin etenkin kamppailu-urheilun ja musiikkiharrastuksen kautta. Hän sai nimittäin lähteä joukosta – jäätyään poliisin haaviin jo syksyllä 2015. Kuulusteluissa nämä kiistivät asian. Ulkomailta tulevat neuvot ja verkottuminen suuren maailman pientoimijoihin olivatkin kankaanpääläisille ilmeisen tärkeitä. VUODEN 2015 kesällä nuori suomalaismies julkaisi sosiaalisessa mediassa useita kuvia, joissa joukko täkäläisiä skinheadeja kokoontui viettämään aikaa yhdessä. DIVISIONISTA ALKUVAIHEEN kuvia julkaissut mies ei enää aikoihin ole ollut kankaanpääläisryhmässä mukana, eikä hän kuulu nyt tutkinnassa epäiltyihin ihmisiin. Joukko otti mallia ulkomaisilta satanistinatseilta – ja tutkinnassa löytyi kuvamateriaalia jopa eläinuhreista. Kuvissa ryhmä kokoontui juhannustunnelmissa. Tuolloin poliisi otti hänet Helsingissä kiinni junasta. Viimeinen istuntopäivä on lokakuussa. Teksti Petri Jääskeläinen, Petri Korhonen Kuvat Lehtikuva, handout, poliisi K ankaanpäässä toiminut ja räjähdysaineita kerännyt äärioikeistoryhmä sai rauhassa radikalisoitua vuosien ajan. Nexion viittaa ONA:n ”soluihin” ja Vihtu on ryhmän jäsenten käyttämä nimi asuinpaikastaan. Kaikkiaan tapauksessa epäillyt rikokset sijoittuvat vuosille 2018–2023. Vain kahta ryhmän jäsentä syytetään nyt terrorismirikoksista, kumpaakin kouluttautumisesta ja toista terroristisessa tarkoituksessa tehdystä räjähderikoksesta. ESITUTKINTA-AINEISTON MUKAAN pääepäillyt olivat vähitellen innostuneet myös okkultismista ja erityisesti Order of Nine Angels (ONA) -satanismisuuntauksesta, joka liittyy jokaiseen Suomen viime aikojen äärioikeisto-terrorismiepäilyyn. Syytetyt ovat kiistäneet tämän. Hänellä oli mukanaan laiton ase, räjähteitä sekä Misanthropic Divisionin Suomen-osaston tavaraa. Poliisi alkoi alun perin vuonna 2019 tutkia juttua pelkkänä räjähdeja aserikos epäilynä. Esitutkintapöytäkirjan mukaan tämän jälkeen yksi nyt pääsyytettyinä olevista miehistä sai ulkomaisilta aateveljiltään ohjeita, ja potki kiinnijääneen pois kankaanpääläisryhmästä. Hänhän ei ollut edes samalta paikkakunnalta kotoisin. Syytetyt pitivät yhteyttä kansainväliseen äärioikeistoon erityisesti Telegramissa. Kankaanpään syytettyjen keskusteluryhmä kutsui itseään Vihtu Nexioniksi. He kuuluivat moniin Siege-kulttuuria ja akselerationismia – yhteiskunnallisen kehityksen kiihdyttämistä niin, että se laukaisisi radikaalin sosiaalisen muutoksen – verkossa levittäviin ryhmiin. Toimintaansa ryhmä otti mallia myös jihadismista
de_12092024_22.indd 23 de_12092024_22.indd 23 3.9.2024 11.46 3.9.2024 11.46. Kuvat ovat poliisin esitutkintamateriaalista, pysäytyskuva videosta. 23 Demokraatti 23 Demokraatti PÄÄEPÄILLYT OLIVAT INNOSTUNEET OKKULTISMISTA JA ERITYISESTI ORDER OF NINE ANGELS -SATANISMISUUNTAUKSESTA
KHO perusteli kesällä 2023 valituksen käsittelemättä jättämistä sillä, että ilmastolain uudet tavoitteet olivat aika uudet. 24 Demokraatti ILMASTO Myrskyvaroitus JOKAISEN HALLITUKSEN 1990-LUVULTA LÄHTIEN OLISI PITÄNYT TEHDÄ ENEMMÄN YMPÄRISTÖJA ILMASTOPOLITIIKASSA. Hän vertaa nyt jätettyä valitusta parin vuoden takaiseen. Suomi tarvitsee ilmastopolitiikan pelastuspaketin, Pinja Perholehto sanoo. – Järjestöjen valitus pohjaa minusta nyt juuri tähän, että punnitaan paremmin myös ilmastolain rikkomisen suhdetta perusja ihmisoikeuksiin. – Kun valta vaihtuu, voi ehkä tietyn aikaa sanoa, että edellisen hallituksen olisi pitänyt tehdä jotain, mutta tosiasia on, että jokaisen hallituksen – edellisen, nykyisen, tulevan – pitää tehdä jotain. Perholehto huomauttaa, että jo hallitustaipaleen alussa – Säätytalolta lähtiessä – leikattiin ympäristöja luonnonsuojelurahoituksesta kolman nes. Niin monta kertaa sekä asiantuntijat, tiedeyhteisö, valiokunnat ja myös eduskunta itsekin ovat parlamentaarisesti todenneet, että jotain pitäisi tehdä, mutta nyt meni sitten näin, hän sanoo uusimpaan valitukseen viitaten. – AIKA SURULLINEN ajankuva, että kansalaisyhteiskunta joutuu pitämään viime kädessä oikeusteitse ääntä sen puolesta, että eduskunta ja hallitus toteuttavat omaa säätämäänsä lakia, kansanedustaja Pinja Perholehto (sd.) sanoo. – Edelleen hallitus ja eduskunta päättävät keinoista. – Jos vuoden 2022 valitus oli myrskyvaroitus, niin tämä oli myrskyvaroitus osa kaksi. REHELLISTÄ ON Perholehdon mielestä sanoa, että varmasti jokaisen hallituksen ja vallassa olevien poliitikkojen vähintään 1990-luvulta lähtien olisi pitänyt tehdä enemmän ympäristöja ilmastopolitiikassa. Hallituksella on sekä valituksen jättäneiden järjestöjen että Perholehdon mielestä nyt ollut riittävästi aikaa tarttua toimeen. Lakiin kirjattiin vuonna 2022 vahvat ja tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet, mutta Suomi ei järjestöjen mukaan nykyisillä ja suunnitelluilla toimillaan tule saavuttamaan niitä. Ei tarvitse odottaa oikeusprosessia, vaan voi toimia myös ennakoiden. Teksti Anna-Liisa Blomberg, Rane Aunimo J oukko ympäristöja ihmisoikeusjärjestöjä vie Orpon hallituksen riittämättömät ilmastotoimet oikeuteen, sillä ne katsovat, että valtioneuvosto rikkoo Suomen uudehkoa ilmastolakia. Järjestöjen tiedotustilaisuudessa arvioitiin, että KHO:lla kestää reilusta puolesta vuodesta vuoteen käsitellä valitus. Järjestöt kritisoivat valituksessaan hallitusta paitsi toimien riittämättömyydestä myös siitä, että jo voimassa oleviin ilmastopoliittisiin suunnitelmiin kirjattuja toimia on peruttu. Olennaista Perholehdon mukaan on se, etteivät järjestöt pyri määrittämään politiikkakeinoja, vaan ne pyrkivät huolehtimaan siitä, ettei Suomi luista velvoitteistaan. Valituksen ovat jättäneet korkeimmalle hallinto-oikeudelle Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, Amnesty International Suomen osasto, Ilmastoisovanhemmat, Luontoliitto ja Suoma Sámi Nuorat – Suomen saamelaisnuoret. – Sen jälkeen on annettu kaksi ilmastovuosikertomusta ja eduskunta yksimielisesti – myös ympäristövaliokunta – on edellyttänyt lisätoimia, mutta niitä ei ole kuulunut. Päätöksiä voi tarkastella uudelleen, hän sanoo. JÄRJESTÖT PERÄÄNKUULUTTAVAT ripeitä toimia, mutta oikeusteitse asian edistäminen on hidas keino. – Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisussa itse asiassa viitataan juuri siihen, että demokratiaa ei voi typistää vain enemmistön vallaksi, vaan ihmisoikeuksista on pidettävä huolta ja myös vähemmistön oikeuksista, Greenpeacen ilmastoja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen vastasi Demokraatille järjestöjen tiedotustilaisuudessa. Sveitsi -ennakkotapaus, jossa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) linjasi, että ilmastonmuutoksen hillitseminen kuuluu valtion velvollisuuksiin suojella ihmisoikeuksia. Perholehto seuraa mielenkiinnolla, miten valituksen käy. Perholehto huomauttaa, että järjestöillä on varmasti odotus, että valitus toimii myös kirittäjänä. Toivon – ja luulen, että SDP toivoo – että valitus itsessään olisi riittävä viesti siihen, että toimia lähdetään tekemään. Sen jälkeen on nähty esimerkiksi niin kutsuttu KlimaSeniorinnen vs. de_12092024_24.indd 24 de_12092024_24.indd 24 4.9.2024 9.12 4.9.2024 9.12. Kuinka suomalaiseen parlamentarismiin sitten sopii se, että poliittista tavoitetta aletaan ajaa oikeusteitse
On helpompaa luvata ja puhua aluevaalien alla asioita, joita ihmiset haluavat kuulla kuin kertoa tiedossa olevien tosiasioiden valossa, missä kohtaa tulevien muutosten janaa kuljetaan parasta aikaa. Kaiken takana on oikea tilannekuva ja siitä johdetut oikeat toimenpiteet. SYY JA kehityskulut jo tapahtuneiden muutosten taustalla on tiedostettava, jotta tulevia muutoksia voidaan ennakoida, niihin onnistutaan vaikuttamaan ja jo havaittuja suotuisia kehityssuuntia onnistutaan vahvistamaan. Toivon, että median edustajat ja kansalaispaine pakottavat puolueet ja ehdokkaat aivan toisenlaiseen keskusteluun sote-palveluiden tulevaisuudesta kuin ensimmäisten aluevaalien yhteydessä. Olennaisempaa olisi keskustella vaikkapa maakuntaveron vaikutuksesta kuntarakenteelle tai pohtia, minkälaisten kannustimien kautta HYTE-työ saadaan ei kenenkään maasta keinoksi vähentää erikoissairaanhoidon kustannuskehitystä. Muutosten syyt ovat olleet harvinaisen selvästi kaikkien tiedossa, mutta poliittinen ja hallinnollinen uudistumiskyky on ollut hidasta. kunnanjohtaja, yhteiskunnallinen toimija D-kolumni KUNTALIITOSTEN HYÖDYT ON SAATAVISSA KUNTIEN YHTEISTYÖLLÄ. Suomen väestörakenne, alueiden eriytyminen ja talouden pysähtyneisyys ovat olleet keskeisiä kotimaisia syitä sille, miksi sosiaalija terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi (yli vuosikymmen myöhässä) kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille 1.1.2023 ja miksi sivistysja elinvoimakunnille muodostetaan uusia valtionosuustehtäviä. Nämä palvelut ovat puolestaan kuntien elinvoimapolitiikan kovaa ydintä ja se, mistä ne tunnetaan. Vaikka sivistysja elinvoimakunnilla on samankaltainen ja lakisääteinen tehtäväkenttä, niiden kyky ja resurssit toteuttaa tehtäviään poikkeavat merkittävästi toisistaan. Näen vahvasti, että kuntaliitosten taloudelliset hyödyt on saatavissa kuntien välisellä yhteistyöllä. Tämä puolestaan on iso taustaselittäjä tulevalle valtionosuusuudistukselle. SAMAT LAINALAISUUDET pätevät myös kuntiin. Tämän vuoksi nyt vellova keskustelu ja kauhistelu sote-menojen kasvusta on outoa – harvaa asiaa on osattu ennustaa yhtä hyvin kuin väestön ikääntymisestä johtuvaa sote-menojen kasvua. Sote-menojen kasvu ei yllättänyt Harva asia oli yhtä ennustettava kuin väestön ikääntymisestä johtuva sote-menojen kasvu. Mitä enemmän kunnat pystyvät tekemään yhteistyötä joko suoraan tai kuntayhtymien kautta keskenään, sitä enemmän niillä riittää resursseja toimia ja kehittää arkea kuntalaisten hyväksi sekä investoida muun muassa yrittäjäpalveluihin, arkiliikunnan edellytysten parantamiseen ja kulttuuripalveluihin. Valitettavan usein käy niin, että erilaisiin tilanteisiin vain ajaudutaan, ja sen jälkeen reagoidaan. Touko Aalto touko.aalto@gmail.com Toivakan kunnan vt. Se, mikä on perinteisesti ajateltu kuntien itsensä tehtäväksi asiaksi, voikin olla seudullista yhteistyötä sekä alueellisten rajojen yli kulkevaa toimintaa. 25 Demokraatti N äemme selkeästi edessämme kehityskulkuja, jotka tulevat tapahtumaan ja jotka edellyttävät varautumista ja sopeutumista. de_12092024_25.indd 25 de_12092024_25.indd 25 3.9.2024 11.50 3.9.2024 11.50
Alv-velvollisuuden alarajan nostosta ei kuitenkaan ole välttämättä mitään hyötyä pienille yrittäjille, jotka myyvät palveluitaan toisille yrityksille. Summa summarum, yritykselläni oli alarajahuojennuksen jälkeen käytössään tilikaudella 17 200 + 3 523 eli 20 723 euroa. Tuon summan lisäksi laskutin asiakkailtani arvonlisäveroa 4 128 euroa ja tilitin sen verottajalle eteenpäin samansuuruisena, josta alarajahuojennus palautti minulle 3 523 euroa. 26 Demokraatti Pienyrittäjän alv-ahdinko: tuloista häviää jopa neljännes. Tämä saattaa auttaa B2B-yrittäjiä, jotka myyvät palveluitaan suoraan yrittäjille, esimerkiksi kampaajia ja siivoojia. Tosielämän laskuesimerkki selventää asiaa. Kulttuurialan yrittäjä kertoo: ALVGILJOTIINI – Viime tilikaudella yritykseni liikevaihto oli 17 200 euroa. – Erityisen ikävää on, että muutos kohdistuu laajalti samaan yrittäjäjoukkoon, jota viime vuosina ovat koetelleet korona, taantuma, inflaation nousu, YEL-maksujen korotukset ja arvonlisäveron kasvu, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Laura Kurki toteaa. Menetyksen estääkseen niiden pitäisi korottaa hintojaan jopa 25 prosenttia. Huojennuksen myötä alle 30 000 euroa vuodessa laskuttava pienyrittäjä voi menettää tuloistaan pahimmillaan neljänneksen. Alv-alarajahuojennuksen poistoa kompensoidaan nostamalla arvonlisävelvollisuuden alaraja 20 000 euroon. Teksti Taina Kivelä / Kuva Getty Images A lv-alarajahuojennuksen poisto vuoden 2025 alussa voi olla on monelle pienyritykselle se viimeinen korsi, joka katkaisee yrittäjän selän. Alarajahuojennuksen jälkeenkin summa on pieni, mutta sellaisilla rahoilla monet meistä kulttuurialankin yrittäjistä ovat selvinneet vuodesta toiseen – maksaneet veronsa, YEL-vakuutuksensa ja ALV de_12092024_26.indd 26 de_12092024_26.indd 26 3.9.2024 11.53 3.9.2024 11.53
Hän vaatii hallitusta lykkäämään alv-korotusta ja unohtamaan kokonaan alempien verokantojen korotukset. Lindtman esittää kolmen kohdan konkreettisen paketin hallituksen käyttöön. Näin hän pääsi porrastamattoman ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin. – Kun huojennus poistuu, menettäisin jatkossa yritykseni tuloista vastaavalla liikevaihdolla tuon 3 523 euroa. Kun liikevaihto 15 000–30 000 euroa, yritys saa osan arvonlisäverosta takaisin. Sellainen kertakorotus ei nykyisessä markkinatilanteessa ole mahdollinen. Hän on huolissaan suomalaisten ostovoimasta. Kun liikevaihto on enintään 15 000 euroa, yritys saa huojennukseen oikeuttavan arvonlisäveron (alv) kokonaan takaisin. Lindtman katsoo, että alv-korotus voi heijastua myös syksyn palkkaneuvotteluihin. Se olisi kilpailulainsäädännön vastaista. – Alarajahuojennuksen poiston suhteen viestintätarvetta varmasti edelleen on, ja viestimme asiasta loppuvuotta kohti, Laura Kurki kertoo. Tuskin moni. – Ensin, lykätkää yleisen arvonlisäveron jättikorotus. Ja kolmanneksi, tukekaa pienyrittäjiä nostamalla arvonlisävelvollisuuden alarajaa 30 000 euroon, Lindtman listasi SDP:n kesäkokouksessa Rovaniemellä. – Suomen Yrittäjät on esittänyt, että alarajahuojennusta osin kompensoivaa vähäisen toiminnan rajaa tulisi nostaa nykyisestä 15 000 eurosta 30 000 euroon. Koska yllä kerrotun esimerkkiyrittäjän tilikausi päättyy kesäkuun lopussa – eikä vuoden lopussa kuten yleensä – hän havahtui ajoissa. Ehkä sitten rakkaudesta alaan. 27 Demokraatti Alv-korotus syö ostovoimaa SDP:N PUHEENJOHTAJA Antti Lindtman on huolissaan arvonlisäveroon tehtävistä muutoksista. . Yritykseni pienistä tuloista ei yksinkertaisesti riitä neljänneksiä yhteisiin talkoisiin talouskasvun hyväksi. – Sen sijaan, että hallitus yrittäisi parantaa suomalaisten ostovoimaa, se heittää ilmaan arvonlisäveropommin, josta uhkaa tulla iso kasvun jarru. Ilman vähäisen toiminnan rajan nostoa tilanne olisi yrityksille kuitenkin vielä hankalampi, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo. SAADAKSEEN SAMAN TUNTIPALKAN KUIN AIKAISEMMIN ESIMERKIN YRITTÄJÄN PITÄISI NOSTAA HINTOJAAN YLI 20 PROSENTTIA. Hän lopetti yli 30 vuotta jatkuneen yritystoiminnan heti ja ilmoittautui TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. de_12092024_26.indd 27 de_12092024_26.indd 27 3.9.2024 11.53 3.9.2024 11.53. Eduskunta päätti nostaa rajaa 20 000 euroon, mikä on mielestämme oikeansuuntainen, mutta riittämätön toimi, Pentikäinen sanoo. Hinnankorotuksen tarpeesta Suomen Yrittäjät ei voi kertoa, sillä yksikään edunvalvontajärjestö ei saa ohjeistaa jäseniään, miten hinnoittelua tulisi muuttaa esimerkiksi lainsäädännön muutosten takia. Kuinka moni muu B2B-yrittäjä on huomannut, että säilyttääkseen yrityksen ja omat tulonsa ennallaan, hänen pitäisi korottaa palveluidensa hintaa jopa neljänneksellä ennen vuoden 2025 alkua. Nyt on pakko nostaa kädet pystyyn ja lopettaa. Se on 17 prosenttia yrityksen vuositulosta. Saadakseen saman, erittäin pienen tuntipalkan kuin aikaisemmin, edellä mainitun yrittäjän pitäisi nostaa hintojaan yli 20 prosenttia. Toiseksi, unohtakaa 10 prosentin arvonlisäverokannan eli lääkkeiden, kirjojen, kulttuurin, liikunnan, majoituksen ja joukkoliikenteen verokantojen korottaminen 14 prosenttiin. Pahimmillaan menetys voisi olla jopa ALVALARAJAHUOJENNUS 2024 . Syyskuussa se ei enää olisi onnistunut. pysyneet poissa kortistoista. Huojennukseen oikeuttava alv on tilikauden kotimaan myynneistä suoritettavien arvonlisäverojen ja ostoista vähennettävien arvonlisäverojen erotus. neljännes tuloista.
28 Demokraatti Luottamusyhteiskunta 2.0 SDP:n tärkein poliittinen tulevaisuuden tavoite on luottamuksen ilmapiirin palauttaminen, sanoo puheenjohtaja Antti Lindtman. SDP PÄIVITTÄÄ ja nykyaikaistaa myös omaa ohjelmatyötään ennakoinnin nopeuttamiseksi. Uudistaminen on vain tehtävä oikeu denmukaisesti ja tasa-arvoisesti. LINDTMANIN MUKAAN nykyinen SDP tajuaa talouden reunaehdot ja hyvinvointivaltion rakenteiden korjaamistarpeet. Saksien heiluttelu tai yhteiskunnan vähävaraisten kyykyttäminen, samalla kun tuloeroja kasvatetaan ja kannatusta haetaan ihmisten vastakkainasettelua korostavalla identiteettipolitiikalla, eivät luo meille uutta menestystarinaa, Lindtman sanoi puheessaan. Yhteiskunnallisen tilannekuvan ja riskianalyysien laatimiseen puolue aikoo kysyä yhä enemmän neuvoa kansalaisilta ja akateemiselta yhteisöltä. Samalla meidän on huolehdittava yritteliäisyyden ja uuden yritystoiminnan, suomalaisten start-upien mahdollisuuksista. Kuvat ovat SDP:n 125-vuotisjuhlasta Paasitornissa. SDP de_12092024_28.indd 28 de_12092024_28.indd 28 4.9.2024 9.47 4.9.2024 9.47. – Sosiaaliturvaa on uudistettava yksinkertaisemmaksi ja nykyisestä tukiverkosta on päästävä malliin, joka suojaa ihmistä työelämän murroksessa. Demokratiaa ei luovutettu 1930-luvun lapualaiskuohunnalle eikä sotien jälkeen kommunistien vallantavoitteluyrityksille. Hän hahmotteli puolueen 125-vuotisen taipaleen opetuksia ja sitä, millaisilla kansan yhdessä haluamilla linjanvedoilla Suomi on eri kriiseistä selviytynyt. Teksti Demokraatti / Kuvat Leena Koskela H elsingissä puolueen 125vuotisjuhlassa puhuneen Lindtmanin mielestä nykyinen hallitus on vuoden aikana onnistunut rikkomaan liian paljon suomalaisten tärkeinä pitämiä asioita, kuten keskinäisen luottamuksen sekä yhteistyön ja sopimisen kyvyn. – Meidän tehtävänämme on jälleen tarjota näitä ratkaisuja ja luoda uusi luottamusyhteiskunta – tie kohti parempaa ja oikeudenmukaisempaa Suomea, Antti Lindtman julistaa. – Konservatiivisilla ja populistisilla liikkeillä ei ole tarjota aitoja ratkaisuja keskeisiin ongelmiimme. Aivan kuten teimme liikkeen alkuaikoina suutarien, räätälien ja torpparien puo lueena, Lindtman muistuttaa
Haluaisin sotien loppuvan ja sairauksien parantuvan, mutta en toivo uutisten muuttuvan luonteeltaan toisenlaisiksi. Syvemmät, olemassaolon ytimeen kurottavat vastaukset löytyvät lehtiä todennäköisemmin kirjallisuudesta. Muinaisten nuotioiden synkistelijät saattoivat olla oman aikakautensa uutistoimittajia. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Myönteisten uutisten toive perustuu heikkoon itsetuntemukseen. Väitän, että toive myönteisistä uutisista perustuu heikkoon itsetuntemukseen. Asioihin, jotka pelottavat ja inhottavat, on ollut hyvä kiinnittää erityistä huomiota. VAIKKA KAIKKI tietävät, millaisia uutiset ovat, säännöllisesti kuulee toivetta, että niiden pitäisi olla myönteisiä. 29 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. de_12092024_28.indd 29 de_12092024_28.indd 29 4.9.2024 9.47 4.9.2024 9.47. Uutiset ovat pääsääntöisesti kielteisiä. Kyse on siitä, millaista journalismia tekisin ja lukisin täydellisessä maailmassa, ei siitä, millaista tulen todennäköisesti tekemään ja lukemaan. Älkää ymmärtäkö väärin, uskon ymmärtäväni, mitä on luvassa ja ryhdyn siihen vapaaehtoisesti. Ministeri on mokannut, talous sakannut, kannatus romahtanut ja housut ovat kintuissa. UUTISTEN ORAVANPYÖRÄ S yksyn myötä on aika palata politiikan uutisten levottomaan rytmiin. Yhtä toistuvasti mediat toteavat lukijoidensa keskittyvän rajumpaan sisältöön ja jättävän mukavammat uutiset lukematta. Sen sijaan kaipaan niihin lisää syvyyttä. Ihmiset myös moralisoivat medioiden tapoja hankkia tietoa ikävyyksistä. Syyt ikävyyksien suosioon lienevät osin evolutiivisia. Se on parantanut eloon jäämisen todennäköisyyttä pelkkään kukkien haisteluun verrattuna. Jo parikymmentä vuotta uutistyöstä säännöllisesti lomailtuani, olen ryhtynyt pohtimaan millaiseen maailmaan mieluiten palaisin. Ja lukevat kaiken, mitä heidän arvostelemansa mediat onnettomuuksista kirjoittavat. Toivojat eivät lue juttuja itsekään vaan juoksevat lähimmän ambulanssin perässä onnettomuuspaikalle. al as ta lo @ de m ok ra at ti. VAARAN HERÄTTÄMÄN kiinnostuksen ohella ihmisellä on toinenkin syvältä lajimme menneisyydestä periytyvä ominaisuus: kyky kysyä, mistä asiat johtuvat ja miksi niitä tehdään. Pelkäänpä, että suurin osa meistä katsoo mieluummin videoiden virtaa, jossa lampaat söpöstelevät ja talousesineet murskaantuvat jättimäisessä puristimessa. Toive on miltei yhtä ristiriitainen kuin ajatus lisääntyvästä myönteisyydestä. Samalla tiedän, että vaikka itse hidastun, työssäni juostaan koko ajan kovempaa. Uutiset ovat nopeita, taustoittavat jutut tehdään hitaasti. Monet ihmettelevät lomien päättyessä, miksi on ylipäänsä juostava ympyrää. Ero on paneutumiseen käytettävässä ajassa, jota toivon joka vuosi itselleni lisää
de_12092024_30.indd 30 de_12092024_30.indd 30 3.9.2024 15.25 3.9.2024 15.25. Sami Itani, entinen huippu-urheilija ja entinen Suomen urheiluliiton (SUL) puheenjohtaja, ymmärtää mitalihimon. Itse hän tätä vähättelee. Sen polun valinneilla on urheiluromantikon sielu. – Sanotaan, että olemme urheilukansa. Teksti Heikki Sihto / Kuvat Jani Laukkanen P äitä vadille. Miksi, sitä en osaa sanoa. Hän kutsuu urheilua symboliikkateollisuudeksi, jossa ero yhden ja nollan välillä on todella suuri, etenkin jos sitä nollaa ei ole koskaan historiassa aikaisemmin saatu. Maailmantasolla tämä riitti pääsyyn maailman 30 parhaan kymmenottelijan joukkoon. Samalla Itani kyseenalaistaa suomalaisten urheiluhulluuden. Se oli vielä kaukana siitä huippu-urheilusta, jossa tavoitellaan olympiamitalia. 30 Demokraatti KASVO MONI OTTELIJA Työelämäprofessori Sami Itani on ehtinyt moneen jo alle neli kymppisenä. – Itse harjoittelin toistakymmentä vuotta kovaa ja tavoitteellisesti, 10–12 kertaa viikossa. Hän kääntäisi katseen huippu-urheilun taustalla toimivista henkilöistä, rakenteista tai organisaatioista – vaikka samalla myöntää, että sielläkin olisi paljon parannettavaa – itse huippu-urheilijoihin ja heihin kohdistuviin kohtuuttomiin yksilötason vaatimuksiin. – Kaikessa tekemisessäni taustalla on jonkin laista suorittamisen ja näyttämisen tarvetta. Suomen urheiluhullu kansa pettyi, kun Suomi jäi ilman mitalia Pariisin kesäolympialaisissa – ensimmäistä kertaa, vaikka Suomi on osallistunut kesäolympialaisiin jo vuodesta 1908. Mutta emme ole enää, meillä ei ole enää kulttuurista arvostusta huippu-urheilua kohtaan ja sille mitä se urheilijalta vaatii, että lähtee tällaiselle tyhmänrohkealle polulle, Itani laukoo. ”Vain”, Itani sanoo. Itani oli itse huippu-urheilija, kymmenottelija, joka voitti kahdesti Kalevan kisat ja kilpaili EMja MM-kisoissa
31 Demokraatti EHKÄ MINULLA OLI SATAVUOTIAAN MIELI JO LAPSENA. 31 Demokraatti de_12092024_30.indd 31 de_12092024_30.indd 31 3.9.2024 15.25 3.9.2024 15.25
Tämä on yksi syy, miksi Suomi ei enää menesty yksilölajeissa kansainvälisellä huipulla. 32 Demokraatti D-KASVO Hänen mielestään harva suomalainen ymmärtää, mitä vaaditaan nousussa toiselle tasolle, huippu-urheilijasta maailman parhaiden joukkoon globaalissa yksilölajissa. Kyse on koko perheen päätöksestä valita tämä absoluuttisen huippu-urheilun polku jo lapsena. Tämä ero realisoitui Itanille uran kahtena viimeisenä vuotena, jolloin hän harjoitteli Hollannissa ja tutustui moniin arvokisamitalisteihin. ITANIN MIELESTÄ Suomen huippu-urheilu kipuilee, mutta lääke ei ole rahoituksen lisääminen. Ja vielä vähemmän vanhempia, jotka toivovat oman lapsen tavoittelevan tätä uraa. Tämä ei ole enää tätä päivää bisnekselle tai veronmaksajille. – Jos ajattelee vaikka Ruotsin ja Norjan urheilun supertähtiä, niin kukaan heistä ei ole maan järjestelmän tuote. Ennemmin pitäisi miettiä, mihin huippu-urheilua oikeasti tarvitaan. Myös perheen perustamisella oli iso merkitys. Itani uskoo, että Suomessa on vähän nuoria, jotka haluavat tätä. de_12092024_30.indd 32 de_12092024_30.indd 32 3.9.2024 15.25 3.9.2024 15.25. Ei siellä kukaan opiskelPOIMINTA EI TAVUTUKSIA ME IHMISET OLEMME MAHTAVIA PERUSTELEMAAN HUONOT VALINNAT OIKEIKSI. – Olin valinnut sen alemman huippu-urheilun tason, jolla ei tarvitse tehdä ristiriitaisia valintoja urheilun ja muun elämän välillä. Ymmärsin tämän vasta, kun treenasin viimeiset kaksi vuotta Hollannissa maailman parhaiden urheilijoiden kanssa. Hän kuvaa tätä toista tasoa absoluuttiseksi globaalin olympiatason tavoitteluksi. Edelleen huippu-urheilun tukemista perustellaan Suomi-kuvan rakentamisella maailmalla tai liikunnallisten esikuvien tuottamisella. Itani kääntäisi katseen polarisaation estämiseen. Se edellyttää elämän omistamista urheilulle ja harjoittelulle usein jo lapsena. Näen itseni huippu-urheiluihmisenä, mutta en haluaisi, että omat lapseni valitsivat muuta kuin tämän maltillisemman polun. – Metanarratiivi, jolla huippu-urheilua myydään nyky-yhteiskunnassa ei ole päivittynyt 30 vuoteen, vaikka yhteiskunta ympärillä on muuttunut merkittävästi. – Maailman huipun tavoittelu tarkoittaa luopumista hyvän normaalin nuoruuden elementeistä, elämää ilman opiskelua, seurustelua ja matkustelua. – En tarkoita, että eri taustaiset ihmiset liikkuvat keskenään, mutta yhteiskuntaan tarvitaan osa-alue, joka tarjoaa kaikille yhdessä jaettavia tunnekokemuksia ja tavoitteita. Hän pitää huippu-urheilua siinä äärimmäisen tehokkaana työkaluna. Hän valmistui vielä kilpaillessaan kauppatieteiden maisteriksi. ITANILLE OLI omalla kohdalla jo nuorena selvää, että elämässä pitää olla muutakin kuin urheilu. Urheilun tavoin tähän ei valitettavasti pysty sen enempää koulutus kuin korkeakulttuurikaan
työskennellyt mm. – Yksi oivallus tapahtui 19-vuotiaana nuorten MM-kisoissa Pekingissä, missä olin kapteenina. – Se on etenkin heittäytymisen valmius. Tämä sama varmasti pätee myös vaikka tieteessä ja taiteessakin. Itkin koko yön ja aamulla menin tsemppaamaan muita. Hän irtisanoutui vuonna 2021, 33-vuotiaana. kauppatieteiden maisteri Jyväskylän yliopistosta vuonna 2012 . Odotukset olivat kovat, mutta loukkaantumisen takia epäonnistuin. Suomen urheiluliiton puheenjohtaja 2019–2022 . Tohtoriopintoja Aalto-yliopistossa ja Yhdysvalloissa Stanfordin yliopistossa. Itani oli jo aikaisemminkin pohtinut hintaa, mitä urheilija maksaa voiton tavoittelemisesta. Syynä oli vaikeus sovittaa yhteen perhe ja pitkät työpäivät. 33 Demokraatti SAMI ITANI . kymmenottelija, voitti mm. Ja monesti hän on onnistunut. Siellä päätin, että en enää ikinä halua itkeä urheilun takia koko yötä ja esittää muille iloista klovnia. Tohtoriksi Itani väitteli kansainvälisestä kaupasta vuonna 2016, vain vuosi huippu-urheilun lopettamisen jälkeen. Esimerkiksi Itanin kauppakorkeakoulun pro gradu -tutkielma valittiin tieteenalan parhaaksi Suomessa. Samaa heittäytymistä on ollut Itanin myöhempikin elämä. Työelämässä viisi vuotta meni muun muassa henkilöstöjohtajana ja viimeksi toimitusjohtajana maailman suurimpiin henkilöstöpalveluyrityksiin kuuluvan Adeccon Suomen konsernin toiminnoissa. Aikaa VIHAPUHE MENI VÄLILLÄ IHON ALLE. Valitsin sen samasta syystä kuin moni muukin: hain kauppakorkeakouluun ostamaan lisää aikaa miettiäkseni, mitä haluan tehdä, mutta halusin paikkaan, joka on sosiaalisesti arvostettu ja hyväksytty. syntynyt 1987 Pyhäjoella . julkaissut kaksi kirjaa johtamisesta yrityksissä ja urheiluorganisaatioissa lut, ei edes ajatellut vaihtoehtoa huippu-urheilun arjelle. – Ei minulla ollut vahvaa kauppisidentiteettiä. SM-kultaa vuosina 2011 ja 2012 . henkilöstöpalveluyritys Adecco Finland -konsernin toimitusjohtajana . väitteli tohtoriksi kansainvälisestä kaupasta 2016 . Se oli keskeinen hetki, jonka jälkeen urheilu muuttui kevyemmäksi. KLISEINEN KYSYMYS, mutta mitä Itani on saanut huippu-urheilusta. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa työ elämäprofessori (2021–) . Alaisia oli kolmisen tuhatta. Halu panna itsensä alttiiksi totaaliepäonnistumiselle. de_12092024_30.indd 33 de_12092024_30.indd 33 3.9.2024 15.25 3.9.2024 15.25
Etenkin, jos on introvertti niin kuin minä. En usko, että olisin muuten osannut tai uskaltanut muuttaa elämääni – jos voimat olisivat riittäneet. ITANI PITÄÄ itseään onnekkaana, että on perheestä, jossa eksistentiaalisesti ahdistunut lapsi löysi rakentavia ja hyväksyttäviä kanavia purkaa omaa oloaan. BURN OUT VEI KROPAN TÄYSIN YLLÄTTÄEN ALTA. Tällainen oli muun muassa Itanin johdolla Suomen urheiluliiton hallintoon saatu sukupuolikiintiö. D-KASVO – Tämä on taas itsekästä sanoa, mutta onneksi minulle kävi näin. Minulla lähti täysin yllättäen kroppa alta, Itani kertoo vuoden 2022 tapahtumista. FUM. Itani jatkaa välittömästi, että on tekopyhää sanoa näin. Ja siksi hän on tyytyväinen, että ei ole enää järjestöjohtajana. Eksistentiaalinen spiritualistisfilosofinen limbo. En koskaan jäänyt tyhjän päälle. Itani ei usko, että työelämä itsessään olisi ollut syy sairastumiseen, vaan tapa toimia työelämässä. Yritän tarjota mahdollisimman laajasti vaihtoehtoja, ja oppilas voi omien arvojensa ja asenteidensa mukaan ajatella, mikä niistä on hänelle oikea. Burn out tavallisesti kehittyy pikkuhiljaa, pitemmän kaavan kautta. Itani arvelee, että esimerkiksi kymmenen vuotta terapiaa ei olisi tuonut sellaista itsetuntemuksen ja ymmärryksen tasoa, mitä muutama kuukausi täysin romahtaneena opetti. Sellaista jatkuvasti saavien poliitikkojen pitää olla aika paksunahkaisia. Siinä tavallaan tietoisesti vasemmalla kädellä hoitaa arkea, mutta mieli on ihan jossain muualla. ITANI OTTAA hanakasti kantaa yhteiskunnallisiin asioihin ja haastaa myös omia taustayhteisöjään. ITANI ON ehtinyt tehdä paljon jo alle nelikymppisenä. Fum. – Kun pääsee tällaiseen limboon, ihminen pystyy kyseenalaistamaan ihan kaiken itsessään ja ympäristössään. – Vihapuheen laukaisivat pienet päätökset, sellaiset, jotka jotenkin osuivat de_12092024_30.indd 34 de_12092024_30.indd 34 3.9.2024 15.25 3.9.2024 15.25. Minulla oli lähipiiri, perhe ja tuttavat. Hän muistuttaa, että jokainen burn out -tapaus on erilainen. Samalla Itani toteaa, että se oli parasta, mitä hänelle saattoi tapahtua, oma kaikkivoipaisuus karisi pois yhdessä illassa. – Olen aika herkkä henkilöön menevälle palautteelle. Esimerkiksi Adeccon toimitusjohtajana hän kritisoi Suomen Kuvalehdessä, kuinka osa suuryrityksistä käytti hyväkseen koronapandemiaa. Hän uskoo, että olisi voinut päätyä toisenlaisissa oloissa samoilla tunteilla vaikka päihteiden pariin. Hän kertoo ymmärtäneensä, että lapset ja läheiset kärsivät hänen pitkistä työpäivistään. pientä ryhmää koskevan identiteettipolitiikan hermoon. Itani uskoo asenteensa ainakin osin kumpuavan lapsuudesta. – Olin hirveän onnekas. Itani myöntää vihapuheen välillä menneen ihon alle. – Se oli ykskaks. – Olen markkinamyönteinen, mutta opettajan tehtävä ei ole ottaa kantaa ja sanoa, kuka on oikeassa ja väärässä. Niin pitkään kuin Itani muistaa, hän on kyseenalaisSE OLI YKSKAKS. – Olen pyrkinyt lääkitsemään omaa riittämättömyyden tunnettani tekemällä paljon, siitä huolimatta, olenko kokenut sen itselleni tärkeäksi. Itani toivoo, että ihmiset kykenisivät muuttamaan elämäänsä, jos kokevat, että arvot ja arki eivät kohtaa. Tämä on omien korvien välissä luotu illuusio, mutta me ihmiset olemme mahtavia perustelemaan huonot valinnat oikeiksi. – Työ ei ollut syy vaan liikatyö. Pitkään Itani ei miettinyt uusia työkuvioita, sillä vielä saman vuoden lopulla hän aloitti työelämäprofessorina Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen laitoksella. Sen jälkeen oli hyvin tilaa miettiä, mitä haluaa tehdä työelämässä ja missä tahdissa. Sitä pyörittelee asioita loputtomasti. – Vaikka jonkun mielestä olen ehkä saanut jotain aikaiseksi, itse en ole koskaan sellaista kokenut tai osannut olla tekemisistäni ylpeä. Kaikilla ei ole näin onnekasta tilannetta. SITTEN TULI seinä vastaan. Hän kuvaa työtään enemmän sosiologian ja filosofian opettamiseksi kuin perinteiseksi numeroiden pyörittämiseksi. Kaikessa tekemisessäni taustalla on jonkinlaista suorittamisen ja näyttämisen tarvetta, Itani pohtii. Onhan se älyllisesti palkitsevaa, mutta myös sellaista yksityistä, jota on vaikea jakaa kenenkään kanssa. Minulla oli taloudellisesti ja sosiaalisesti tilaa romahtaa. Kyse on ennemmin kai huonosta itsetunnosta kuin arvostettavasta nöyryydestä. Itani pitää tätä sanahirviönä, mutta samalla sanoo sen kuvaavan hänen elämänasennettaan. Mutta syytä hän ei osaa sanoa. Itani on saanut ulostuloistaan myös ikävää palautetta. 34 Demokraatti vei myös työ Suomen urheiluliiton puheenjohtajana. Itani tunnustautuu ideologiakriittiseksi, mutta erilaisia näkemyksiä pitäisi pystyä ymmärtämään ja kunnioittamaan – myös yli puoluerajojen. En arvostanut riittävästi omaa aikaani ja osaamistani vaan halusin tehdä enemmän, jotta riittäisin ja kelpaisin. Eniten vihapuhetta, jopa tappouhkauksia, hän kohtasi urheilujohtaja-aikana – usein omasta mielestä toissijaisista asioista. – Tätä olen kunnioittanut ja oppinut sanomaan ei. Juurisyy oli arjen ja arvojen liian suuri ristiriita. Tätä hän noudattaa myös työelämäprofessorina
Opin kotona jo varhain, että joskus vanhempien riidellessä he olivat täysin erimielisiä asiasta X, mutta samalla molemmat täysin oikeassa. Perhe ei hylkää koskaan. He tapasivat Moskovassa molempien opiskellessa lääkäriksi. Olen kuin peili omasta perheyhteisöstäni. tanut itseään ja valintojaan sekä yhtä lailla myös yhteiskuntaa ja ihmisyyttä. Ymmärsin, että lapset Libanonin kurjuudessa ovat aivan samanlaisia kuin minä, mutta heti kun alkoi tuntua pahalta, me saatoimme palata Suomeen. Mitkä ovat kolme tärkeintä asiaa elämässäsi. Libanon ja sen tilanne tulivat tutuksi pienenä lapsena. Kyllä tämä on aiheuttanut kroonista syyllisyyttä. ITANI POHTII, juontuuko lapsuuden kiitollisuuden ja syyllisyydentunnon sekoitus osin hänen taustastaan. – Ollaan rehellisiä. MAAILMAN HUIPUN TAVOITTELU TARKOITTAA LUOPUMISTA NORMAALIN NUORUUDEN ELEMENTEISTÄ. de_12092024_30.indd 35 de_12092024_30.indd 35 3.9.2024 15.25 3.9.2024 15.25. Monilla Itanin tuttavapiirin mamu-taustaisilla on samanlaisia kokemuksia. Se tekee meistä ihmisen; sitä pitää vaalia. 2 Arvostava tapa ja halu kohdata, arvostaa ja kuunnella erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Itanin läheisimmät ystävät ovat taiteilijoita, eivät liike-elämästä, yliopistosta tai urheilusta. Ihmisen tietoisuuden rajallisuus ja sen rakentuminen ovatkin suosikkiaiheita Itanin kirjoittamissa kirjoissa. Perheen väliset suhteet ja dynamiikat muodostavat sen, kuka minä olen. Itani uskoo, että eri taustaisia ihmisiä pystyy ymmärtämään ja kohtamaan paljon armeliaammin, jos on nähnyt läheltä, kuinka eri tavalla maailmaa voi hah mottaa. – Ei tarvitse mennä pommitettuun Beirutiin asti oppiakseen monikulttuurisuutta. 35 Demokraatti 1 Perhe ja suku. Ehkä minulla oli satavuotiaan mieli jo lapsena. Isäni oli lähtöisin tosi köyhistä oloista, mutta kun me menimme käymään Libanonissa, hän oli jo Euroopassa lääkäri ja yrittäjä. Itani sanoo varhaislapsuuden elämänkokemusten muokkaavan tapaa nähdä maailmaa ja omaa asemoitumista siihen. Itani sanoo pystyvänsä samaistumaan taiteilijan ajatusmaailmaan, vaikka ei omien sanojensa mukaan ole millään tavalla taiteellinen. Olimme sellaisia onnekkaita katsojia. Usein konflikti tulee vasta tavasta hahmottaa maailmaa. Asia itsessään on harvoin ongelma. En koe itseäni maailmassa yksilönä vaan enemmän perheeni kautta. Olin onnekas, että minulla oli koulussa ja urheilussa paljon kavereita, mutta ennemmin iltaisin hengasin naapurissa olleen vanhainkodin vanhusten kanssa kuin ikäisteni kanssa. – Kuusivuotiaana ei kai ole kovin tyypillistä ajatella tällaisia ajatuksia. Hänen äitinsä on pohjoispohjanmaalainen ja isä libanonilainen. 3 TÄRKEINTÄ 3 Sivistys, on se sitten vaikka sydämensivistystä, yhteiskunnallista tai sosiaalista sivistystä
Aineksia riittää. Niiden rinnalla Sanna Marinin vässykkämäiset yökerhoja festarivisiitit kalpenisivat kummasti… Entäpä sitten ”ottopoikaministeri” Aarre Simonen, joka päätyi puoluehajaannuksen aikana johtamaan SDP:tä lohjennutta TPSL:ää. Teemme samoja asioita, samoja virheitä ja pelaamme samoja pelejä. Mutta nykyinen työtehtävä toi mukanaan pikakurssin, kun puheenjohtajan kabinetissa valmistauduttiin puolueen 125-vuotisjuhliin. ALKOI KIEHTOA, minkälainen persoona oli esimerkiksi hämmentävän vaikutusvaltainen Väinö Leskinen, joka kärysi rattijuoppoudesta ja joutui kärsimään vankilatuomiota – ja palasi sieltä vallan ytimeen ja moninkertaiseksi ministeriksi(!). Puhumattakaan kulissien takaisesta diilaamisesta ja dokaamisesta Kekkosen kanssa. Hannikaisen historiikki ei missään nimessä ole huonosti kirjoitettu. Monet varmaan tietävätkin tarinan, mutta Leskinen ja kansanedustaja Valtter Kuusela olivat palaamassa jostain piirikokouksesta, aivan hirveässä kännissä, ja ajoivat vuorotellen autoa. Noilta(kin) vuosilta löytää helposti lukuisia yhtymäkohtia nykypäivään, ja erityisesti ihmisiin. Matka tyssäsi ensin ojaan Leskisen ajaessa, jolloin vaihdettiin kuskia. de_12092024_36.indd 36 de_12092024_36.indd 36 2.9.2024 16.00 2.9.2024 16.00. Se ei ole muistelmateos, jossa kuvattaisiin ihmisiä ja tehtyjä linjauksia subjektiivisen näkemyksen kautta. Koska jos musa kuulostaa hyvältä vanhan Datsunin c-kasettimankastakin, itse biisi on timanttia. NORJALAISET TEKIVÄT jo puolifiktiivisen Valta-sarjan Gro Harlem Brundtlandista ja Netflixillä on loistelias brittihovista kertova The Crown – kysyn vaan, että koska Yle alkaa työstää tarinaa SDP:n historiasta. Se on tullut tutuksi vain päällisin puolin – ainoastaan Väinö Tannerin henkilö, poliittinen linja ja vaiheet ovat jaksaneet kiinnostaa syvemmin. Kuuselan ajovuoro päätyikin sitten poloisen koululaispojan kuolemaan. OLEN JOSKUS kuullut legendan, että musiikkituottajaguru Rick Rubin kuuntelee bändien tuotoksia surkean äänentoiston lävitse. Mutta siinä käydään asioita luettelomaisesti lävitse. 36 Demokraatti Otsikko ohut 30 keskitettynä KOLUMNI Iisakki Kiemunki iisakki.kiemunki@eduskunta.fi T äytyy aluksi myöntää, että vaikka olen ollut SDP:n jäsen jo yli 20 vuotta, en ole puoluehistorian tuntija. Vuosikymmenet voivat vaihtua, ihminen pysyy samanlaisena. Leskinen oli ehkä juoppo, mutta lisäksi huippu-uimari ja Ässä-rykmentin sotaveteraani, jonka kommunistien vastaisesta taistelusta ja toisaalta ”katumusmatkasta” Moskovaan saisi jo yksin tehtyä elokuvan. Täydellinen pahis – tai ainakin sellainen kuva piirtyy historiikin riveiltä ja niiden välistä. Se sykähdytti. Käteen lyötiin reilut 500 sivua SDP:n historian viidettä osaa, dosentti Matti Hannikaisen laatimaa tutkimusta uudistuvasta puolueesta ja hyvinvointivaltiosta vuosilta 1957–1975. SDP:n historiasta pitäisi pyöräyttää tv-sarja Kirjoittaja on SDP:n puoluejohdon erityisavustaja. Tarinat ja persoonat SDP:n historiassa ovat kuitenkin niin vahvoja, että kirjaa oli vaikea laskea käsistään. TEEMME SAMOJA ASIOITA, SAMOJA VIRHEITÄ JA PELAAMME SAMOJA PELEJÄ
Että kyllä se elämä on selvästi jo alkanut. Se liittyy moniin asioihin. Se tuntuu ihan hyvältä, mutta kyllä se vähän silti yllättää minua. Sitä on edessä paljon, mutta on sitä jo takanakin. 37 Demokraatti Timo R. Stewart E päilen, että tämä saattaa olla sukupolvikokemus. Vaikeuteen keskustella. Monen ikätoverini tavoin olen jäänyt sellaiseen nuoren aikuisen identiteettiin, jossa elämä on koko ajan vasta alkamassa ja puhutaan, että mitähän sitä tekisi isona. Nyt kun katson peilikuvaani, huomaan, että minulla on pienten lasten isän silmäpussit ja muutenkin elämän jälkiä naamassa. de_12092024_37.indd 37 de_12092024_37.indd 37 2.9.2024 15.27 2.9.2024 15.27. Se alkoi jotenkin vaivihkaa ja huomaamatta. On kiinnostavaa, miten uskonto, poliittiset aatteet tai nationalismi vaikuttavat ymmärtämisen ja kommunikoinnin vaikeuteen. Tänä päivänä meillä on paremmat mahdollisuudet kuin koskaan ymmärtää toisiamme ja tutustua toisiimme, mutta siitä huolimatta tuntuu, että ymmärrämme toisiamme ehkä jopa huonommin kuin aiemmin. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi 44-vuotias Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija. Pitkien opiskelujen sekä eri alojen ja eri töiden kokeilemisen jälkeen huomaan astuneeni sisään siihen todellisuuteen, että peilistä katsoo vastaan keski-ikäisen miehen kasvot. Hetkinen, tässä sitä jo ollaan. Historian, aatehistorian ja poliitiisen historian tutkijana minusta on tärkeää muistaa, että menneisyyden ihmisille tulevaisuus on ollut yhtä tuntematon kuin meille nyt. On kiehtovaa, miten eri aikoina eri asiat näyttivät mahdollisilta ja mahdottomilta ja miten aikalaiset kokivat sen. Ja demokratian ongelma. Aseellisiin ja poliittisiin konflikteihin. Se on median ja viestinnän haaste. Maailma on valtavan kiinnostava ja vaikea paikka. Olen syntynyt vuonna 1980
38 Demokraatti TEATTERI SYKSY KULTTUURI Madame Minna 38 Demokraatti de_12092024_38.indd 38 de_12092024_38.indd 38 4.9.2024 9.14 4.9.2024 9.14
Aino Pennasen kirjoittama, Eeva Kontun säveltämä ja Riikka Oksasen ohjaama musikaali Minna Craucher saa ensi iltansa Espoon Teatterin Revontulihallin näyttämöllä 18.9. 39 Demokraatti TEATTERI SYKSY Espoon Teatterin musikaali piirtää monikasvoista kuvaa kuohuvan 1920-luvun lumovoimaisesta vedättäjästä. Olavi Paavolainen oli yksi Minna Craucherin lellikeistä. de_12092024_38.indd 39 de_12092024_38.indd 39 4.9.2024 9.14 4.9.2024 9.14. Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Mitro Härkönen P aljon tietävä, mutta faktoissaan usein vajavainen ja kulmikas Wikipedia kertoo tämän jutun päähenkilöä käsittelevän artikkelinsa aluksi, että hän oli ”suomalainen pikkurikollinen, seurapiirineiti ja poliittinen juonittelija”. Espoon teatterin harjoituksessa ”Minnavuorossa” Jussi-Pekka Parviainen (vasemmalla), Paavolaisena Miiko Toiviainen. Varsin varautuneita, leimaavia määritelmiä kaikki, joskin myös oikeansuuntaisia. SKS:n Kansallisbiografian teksti samasta henkilöstä on sen sijaan monisyisempi. Venla Sainion kirjoittama artikkeli kertoo muun muassa, että tällä naisella ”oli syntymäaikoja, isiä, nimiä ja titteleitä enemmän kuin on yhdelle ihmiselle kohtuullista, ja ovelasti hän kehitti pikkurikollisuudesta, prostituutiosta ja poliittisesta juonittelusta ammatin, joka takasi toimeentulon, vilkkaimpina aikoina myös punaisen budoaarin ja yläluokkaisen elämän.” Espoon Teatteri piirtää tämän syksyn kantaesitysmusikaalissaan aivan omanlaisensa henkilökuvan Helsingin seurapiirejä hurmanneesta ja huijanneesta, itsensä muka-maailmannaiseksi muuntaneesta Minna Craucherista
MINNA CRAUCHER OLI HUIJARI, MANIPULAATTORI JA MERKITTÄVISSÄ ASEMISSA OLEVIA IHMISIÄ HYVÄKSI KÄYTTÄNYT PELURI. 1932 Minna Craucher löydettiin ammuttuna Töölön asunnostaan. On muun muassa vedetty yhtä soittoa kolme varttia läpi esityksen ensipuoliskoa. Murhan tekijäksi osoittautui lapualaisaktivisti Olavi Runolinna, joka tuomittiin teosta syyntakeettomana seitsemäksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Craucher potkittiin ulos liikkeestä, minkä hän heti kosti vuotamalla tietojaan muun muassa Uuden maan läänin maaherralle Bruno Jalanderille. 11.3. HAASTATTELUPÄIVÄNÄ elo-syyskuun taitteessa intensiivinen päiväharjoitus Revontulihallin näyttämöllä on juuri päättynyt. Junailtuaan itsensä Lapuan liikkeen varainhankkijaksi hänellä oli paljon liikkumatilaa löyhän organisaation sisällä, ja K. Murha saattoi olla myös Walleniuksen masinoima ”tilaustyö”. Tunnettu demaritoimittaja ja tiedustelusäätäjä Kalle Lehmus näet värväsi hänet Suomen Sosialidemokraatin informantiksi. Minna Craucher -musikaalin on kirjoittanut Aino Pennanen (vasemmalla) ja sen ohjaa hänen tuttu työparinsa Riikka Oksanen. 1930-luvun alussa Minna Craucher ujuttautui mukaan päätään nostaneen Lapuan liikkeen fasistisiin toimintoihin mutta alkoi myös toimia myyränä vasemmiston suuntaan. 40 Demokraatti KULTTUURI MINNA CRAUCHER (1891–1932) oli kiistatta huijari, manipulaattori ja merkittävissä asemissa olevia ihmisiä hyväksi käyttänyt peluri. de_12092024_38.indd 40 de_12092024_38.indd 40 4.9.2024 9.14 4.9.2024 9.14. M. Hän perusti toimittajaystävänsä kanssa ”ajanvietelehti” Seuran (ei sukua nykyiselle Seura-lehdelle) ja värväsi salongin kuuluja asiakkaita, muun muassa Tulenkantajat-ryhmää, siihen kirjoittajiksi. Hän loi itselleen valeidentiteetin varakkaana saksalaisena aate lisnaisena ja perusti 1920-luvun puolivälissä Helsingin Töölössä omistamaansa huoneistoon ”kirjallisen salongin”, jossa vieraili niin kulttuurin kuin politiikankin kermaa, ja jonka avokätiset trahteeraukset ilkkuivat kieltolaille. Craucherin peli kävi lopulta liian vaaralliseksi. Walleniuksen noustua liikkeen pääsihteeriksi, tämä kaiketi katsoi, että Craucher tiesi jo liikaa – etenkin kun Etsivä keskuspoliisikin oli Minnan perässä
On oikeastaan ihme, ettei hänestä ole tehty draamaelokuvaa, ja kirjallisessa fiktiossakin hän vilahtelee vain sivuhenkilönä, aikalaisproosassa muun muassa Joel Lehtosen tuotannossa ja nykykirjallisuudessa ainakin Kjell Westön romaanissa Kangastus 38. Ohjaaja Riikka Oksanen tuntuu olevan tyytyväinen siihen, missä pisteessä kolmisen viikkoa ennen ensi-iltaa ollaan. Minna Craucher -näytelmä ei ole vain tarina tee se itse -menetelmällä luodusta kurtisaanista, joka salaperäisessä salongissaan viihdyttää ja pompottaa miehiä miten lystää. Eli muun muassa se, miten onnettomiin oloihin aviottomana lapsena syntynyt, ja 15-vuotiaana orvoksi jäänyt ihminen ylipäätään onnistuu aikuistuttuaan tekemään luokkahypyn, joka nostaa hänet seurapiireihin, Aino Pennanen sanoo. Täysin kohtuuton, hirveän itsekeskeinen, ja samaan aikaan tuntui, että ilman näitä ominaisuuksia hänellä ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia elämässä. – Minna oli varmasti myös kaikkea sitä, mitä vaikka Wikipedia kertoo, mutta meitä on kiehtonut se inspiroivampi näkökulma, joka elämäkertalähteissä ei tule näkyviin. – Joka tapauksessa hän on kiinnostava nimenomaan naishahmona. Tekijäkaksikko painottaa, että heidän luomuksensa on myös tarina radikalisoitumisesta. Näkemästään vakuuttunut on myös näytelmän kirjoittanut Aino Pennanen, joka haastattelupäivänä näkee tekstinsä näyttämöllistymistä ensi kertaa sitten kevään harjoitusjakson. Minnan hahmossa on jotain sellaista, joka herättää kiinnostavan ajatuksen, että kun riippumattomuus ja omavoimaisuus koetaan yleensä positiivisiksi piirteiksi, Minnassa nämä puolet menevät niin pitkälle, että ne muuttuvat ikään kuin vaarallisiksi. Minna saa nyt olla päähenkilö sillä, että on täysin moraaliton ja kohtuuton, Oksanen miettii ja lisää samaan hengenvetoon, että miehet ovat voineet noilla ”ansioilla” olla draamojen päähenkilöitä maailman sivu. Pennanen pohtii, että Minnalle voisi yrittää sovittaa kaikenlaisia viittoja kuten, että oliko hän jossain mielessä kenties feministinen ikoni, koska hän onnistui naisena nousemaan hyvin maskuliinisena pidetyssä Lapuan liikkeessä merde_12092024_38.indd 41 de_12092024_38.indd 41 4.9.2024 9.14 4.9.2024 9.14. Hänestähän olisi voinut tehdä mitä vain puheteatteria, epookkidraamasta trilleriin. Useinhan, jotta nainen voi olla esityksen päähenkilö, hänen on täytynyt tehdä jotain yhteiskunnallisesti merkittävää, kuten olla edistänyt naisten asemaa tai vastaavaa. Ohjaaja Oksanen jatkaa: – Kun Aino esitteli Minnan meidän työryhmällemme, se tuntui aiheena heti tosi kiinnostavalta, koska tämä henkilö oli moraalisesti niin ristiriitainen. Minna Craucherissa oli siis ainakin täysiverisen vedättäjän ja ”kansainvälisen seikkailijattaren” ominaisuuksia, mutta mitä muita piirteitä hänestä nousee esiin nimikkonäytelmässään. 41 Demokraatti kittävään rooliin (häntä kutsuttiin liikkeessä epävirallisesti ”kapteeniksi”). MADAME CRAUCHERIN elämä oli täynnä käänteitä, vauhtia ja vaarallisia tilanteita, joten draaman aineksista ei totta vie ole pulaa. – Kun ajattelen tätä näytelmää katsojan näkökulmasta, kiinnostavaa tässä on just se, että pystyykö Minnan hahmoon samaistumaan vai alkaako se triggeröimään ja muuttuu siten epämiellyttäväksi. – Mutta ei hänestä sellaistakaan saa, kun hänen toimintatapansa ovat kuitenkin niin kyseenalaisia, Pennanen jarruttelee. Oksanen ja Pennanen istahtavat harjoituksen jälkeen kertomaan, miksi ja miten madame Craucher on päätynyt musikaalin aiheeksi. Kun Minna nyt näyttämölle pääsee, niin ehkä vähän yllättäen musikaalimuodossa. – Kun Minna yhdessä kohtaa elämässään tekee uskomattoman luokkaloikan, myöhemmässä vaiheessa hän tekee vähintään yhtä hämmästyttävän aatemaailmallisen flippauksen, kun hän siirtyy Tulenkantajien porukoista suoraan Lapuan liikkeeseen, kuvailee Oksanen. Oksanen lisää vielä, että kun näytelmässä monet roolihenkilöt – iso osa oikeita historiallisia henkilöitä, kuten Olavi Paavolainen, Mika Waltari, Katri Vala ja muut Minnan kirjallisen salongin kantahahmot – määrittyvät arvojensa kautta, niin Minna herättää kysymyksen, onko hänellä mitään arvoja ensinkään
Minna Craucher, 1925. – Esityksessä lauletaan yhdessä kohtaa että ”voiko olla kuka haluaa, voiko olla kuka uskoo”. Oksasen mukaan musikaalimuoto ja erityisesti se kiehtovan poikkeuksellinen ratkaisu, että kuuden hengen esittävä ensemble sekä näyttelee, laulaa että toimii myös soittavina muusikoina, on tuonut Minna Craucherin tarinaan leikkisän kerroksen, jota se ohjaajan mielestä kaipaa. – Se liittyy myös siihen, että vaikka tässä jutussa on paljon emotionaalisia kerroksia, se on myös älyllinen esitys. Samaan ajatteluun liittyy myös se ratkaisu, että näyttämöllä ei nähdä yhtä näyttelijää Minna Craucherin pääroolissa, vaan kaikki kuusi – Laura Hänninen, Robert Kock, Petrus Kähkönen, Jussi-Pekka Parviainen, Roosa Söderholm ja Miiko Toiviainen – ovat Minnoja vuorollaan. Esityksen henkilögalleriassa on ohjaajan mukaan kirjoa ja kokoa. Minnahan toden totta jäi vilpeistään kiinni tuon tuosta mutta jatkoi moisista takaiskuista vähät välittämättä eteenpäin valitsemallaan tiellä. Kun Tulenkantajien kellokkaat antavat palaa Minnan salongin anteliaassa huomassa, meno käy välillä villiksi. Kun taustoituksessamme tutkimme Lapuan liikettä, havaitsimme siinä paljon yhtymäkohtia nykyhetkeen. Katsoja saatetaan ikään kuin psykologisesti samaan tilanteeseen, jossa henkilö, joka vetää tuollaista valheellista identiteettiä, oli luultavasti koko elämänsä. – Meillä on tätä tehtäessä ollut koko ajan keskusteluissa se, että vaikka tämä on historiallinen musikaalinäytelmä, tämä kertoo myös tästä ajasta. – Yhteistyömme Miikon monologin parissa oli erittäin hedelmällinen, joten minä, Aino ja Eeva päätimme lähteä etsimään yhdessä uutta aihetta, jossa meidän kolmen ammatillinen osaamisemme pääsisi parhaiten esiin, Oksanen kertoo. – Eli kuka vain voi olla näyttämöllä mitä vain, kuten Minnakin elämässään manifestoi. En sitä aina ole harjoituksissa ulkoapäin katsoessani tajunnutkaan, mikä määrä muistettavaa ja tekemistä heillä on, kun vielä soittavatkin itse. Espoon produktiossa sama jengi on koossa taas, sillä kolmikon Kontu-Pennanen-Oksanen lisäksi Toiviainen kuuluu esityksen näyttelijäryhmään. – Kun tyylilaji on tässä ikään kuin, että hattu päähän ja olet nyt tässä uudes sa roolissa, niin nämä meidän näyttelijämme tekevät ihan valtavan määrän hahmoja. – Myös kaikki poliittinen kuohunta, joka 1920–30-luvun Suomessa oli vallalla, on myös hyvää ainesta musikaalille, Pennanen lisää. Ja Minna sanoo, että minä voin. Vaikka jää aina välillä kiinni, hän aina vain pyrkii esittämään sitä henkilöä, joksi hän on päättänyt tulla. Oksasen mukaan Minnan henkilössä on paitsi salaisuuksia, myös sanoin selittymättömiä tunnetiloja, joita pystyy tuomaan esiin hyvin nimenomaan musiikin kautta. ESPOON ESITYKSESSÄ kuljetaan Minnan matkassa hamaan dramaattiseen ja fataaliin loppuun asti. Sellainen, että toivon katsojan hetkeksi myös vieraantuvan pohtimaan, mitä hänelle näytetään, Oksanen availee. Minna Craucherin elämäntarinasta sellainen aihe löytyi. Oksanen kuvailee, miten on pitänyt puhumalla saatella ”Minnuutta” näyttelijältä toiselle eli kun Jussi-Pekasta tulee Minna, hänen pitää tietää, mitä ensimmäinen Roosan esittämä Minna on kokenut. Ratkaisu tarjoaa katsojalle haastetta. – Siinäkin on jotain tähän ”totuuden jälkeiseen aikaan” konkreettisestikin osuvaa, Oksanen kiteyttää. Oksanen kertoo, että harjoitukset ovat olleet mielenkiintoisia, kun muu näyttelijäryhmä tekee lavalla koko ajan jotain muuta samaan aikaan, kun yksi esittää Minnaa. de_12092024_38.indd 42 de_12092024_38.indd 42 4.9.2024 9.14 4.9.2024 9.14. Tämä kaikki myös tuottaa ihanalla tavalla ensemblehenkeä, mikä puolestaan luo kontrastia Minna Craucherin maailmalle, joka on hyvin yksilökeskeistä ja oman edun eteen päin puskemista, Riikka Oksanen toteaa koko venymiskykyisestä työryhmästään ylpeänä. ”Viestikapulana” toimii kaulus, joka vaihtaa omistajaa aina sen mukaan, kuka päärooliin asettuu. 42 Demokraatti LIPUT NYT MYYNNISSÄ 69 € + Tilausmaksut (1,50 € / tilaus www.lippu.fi) suomenkomediateatteri.fi SUOMEN KOMEDIATEATTERIN NÄYTTÄMÖLLÄ, LINNANMÄELLÄ Revyyn esityks et KULTTUURI Se ei sen sijaan yllätä, että musikaalin säveltäjäksi tuli lajityypin tämän hetken suomalaisiin ykkösosaajiin kuuluva Eeva Kontu, jonka kanssa Pennanen ja Oksanen tekivät yhdessä näyttelijä Miiko Toiviaisen huippusuositun sooloesityksen Kepeä elämäni. Lohdullista katsojalle on, että Minna Craucher on myös riehakasta musiikkiteatteria. Näyttelijöistä Robert Kock heiluu näyttämöllä aggressiivis-psykopaattisena Olavi Runolinnana ja nostaa katsojan mieleen viitteitä tämän hetken äärioikeistolaisesta vihankylvöstä. Ja kun esityksessä aletaan jo tottua siihen, että tuo on nyt se Minna, niin taas esittäjä vaihtuu. Eihän sekään ollut mikään irrallinen ilmiö vaan kytkeytyi koko Euroopan laajuiseen fasismin nousuun. Se on minusta tässä näytelmässä vähän isompikin filosofinen kysymys: voiko joku ihminen tehdä juuri niin kuin tahtoo vai onko elämä sitä, että synnyt johonkin kastiin ja pysyt siinä, sanoo puolestaan Pennanen. – Tämä ratkaisu pitää yllä sitä keskeistä jännitettä, mikä Minnassa on eli huijariutta. Samalla tavalla globaalia näyttää fasistinen retoriikka olevan juuri nyt, Aino Pennanen miettii
43 Demokraatti LIPUT NYT MYYNNISSÄ 69 € + Tilausmaksut (1,50 € / tilaus www.lippu.fi) suomenkomediateatteri.fi SUOMEN KOMEDIATEATTERIN NÄYTTÄMÖLLÄ, LINNANMÄELLÄ Revyyn esityks et de_12092024_38.indd 43 de_12092024_38.indd 43 4.9.2024 9.14 4.9.2024 9.14
Nyt tulee kolmas. Kemi Kun kotimaisen kantaesityksen pohjana on Finlandia-palkitun kirjailijan tuorein romaani – Finlandia-ehdokas sekin – ja sen dramatisoijan ja ohjaajan yksi viimeisimmistä töistä Thalia-palkittu romaanisovitus, ja kaiken kukkuraksi produktio esitetään reilun 20 kilometrin päässä sieltä, missä sen keskiössä oleva joki laskee mereen, herättää yhdistelmä väkisin kiinnostusta. Sen jälkeen tämä Lea-palkittu perhekomedia on nähty kahdeksassa teatterissa ympäri Suomea. Ilolla otamme vastaan myös sen tiedon, että Sirkku Peltolan läpimurtonäytelmä Mummun saappaassa soi fox on eilen palannut niin sanotusti kotiin. Palkitun Viimeinen Atlantis -dramatisointinsa Lappeenrannassa viime vuonna ohjannut Tuomo Rämö on nyt tarttunut Rosa Liksomin vuonna 2022 ilmestyneeseen, laajasti suitsutettuun romaaniin Väylä, joka kertoo ihmiskohtaloista Tornionjokilaaksossa Lapin sodan tuiskeissa noin 80 vuotta sitten. Leea Klemola ei ikinä jätä kylmäksi, ja niinpä hänen paluunsa Tampereelle on aina odotettu. Tyttö ja varis nähdään syksyllä 3.10. Muun muassa kahden hyvin eritaustaisen naisen kohtaamisesta, kyräilystä ja lopulta lähenemisestä kertova suurisydäminen draamakomedia saa ensi-iltansa 21.9. Avataanpa yhtälö. Se on irlantilaisen Deirdre Kinahanin kaunis näytelmä kahden elämää nähneen ihmisen kohtaamisesta ja kiintymyksestä. Teksti Rolf Bamberg Tampere Erityistä teatterikaupungin mainetta ihan syystä kantavan Tampereen syksyn huomionvangitsijoita ovat tietysti jo ensi-iltansa saaneet suurtuotannot Taru Sormusten herrasta (Tampereen Teatteri & Tampere-talo) ja School of Rock (Tampereen Työväen Teatteri), mutta potentiaalisia herkkupaloja kannattaa kaivaa myös niiden katveesta. Ihanan irvokkaan Vaimoni, Casanova -näytelmänsä Klemola ohjasi Kuopioon muutama vuosi sitten, ja nyt on vanhan ”kotipesän” TT-Frenckellin vuoro, siellä esitys lähti pyörimään jo viikko sitten. Taatusti toista maata on TTT:ssä huomenna ensi-iltansa saava Nämä onnemme päivät. Paikka on Lappeenrannan kaupunginteatteri, ja ohjaaja on näyttelijänä paremmin tunnettu Markus Järvenpää. 44 Demokraatti KULTTUURI TEATTERI KAUPUNKIEN VALOT Demokraatin teatteri numeron näytäntö kausikatsauksessa kuljetaan tällä kertaa teatteri kaupungista toiseen, ja niitä on tässä maassa muitakin kuin Helsinki ja Tampere, jotka sellaisiksi aina tavataan kohottaa. Kantaesitys on Kemin kaupunginteatterissa 18.9. Tämä Peltolan viitisen vuotta sitten ohjaama toteutus näki päivänvalon Tampereen Komediateatterissa ja lähti sieltä vielä kiertueelle. alkaen – ja silloin ensi kertaa kirjoittajansa omana ohjauksena – myös Häde_12092024_44.indd 44 de_12092024_44.indd 44 28.8.2024 16.05 28.8.2024 16.05. Siihen ei, päinvastoin kuin Peltolan muihin näytelmiin, ole ammattiteattereissa tartuttu vuoden 2016 TT-Frenckellin kantaesityksen jälkeen kuin kerran: Varkauden teatteri teki sen 2017. Tosin sen kantaesityksen pääsi tekemään vuoden 2002 tammikuussa Teatteri Jurkka, mutta Peltola ohjasi oman versionsa TTT:lle saman vuoden syksyllä. Lappeenranta Tämän valikoiman laatijan kirjoissa Tyttö ja Varis on yksi rakastettavimmista näytelmistä Sirkku Peltolan kaikkinensa lämpimiä tunteita herättävässä näytelmätuotannossa
Ei varmaankaan sattumalta, sillä teatterin nykyinen taiteellinen veturi Anna-Elina Lyytikäinen ohjasi näytelmän kantaesityksen Tampereella. Viivi Huuska Angels of America (vasemmalta Leo Ikhilor, Markku Haussila, Kristiina Halttu, Inke Koskinen, Aleksi Hulkko, Timo Tuominen, Aksa Korttila ja Otto Rokka). Molemmat ovat juurtuneet mieleeni lähtemättömästi. de_12092024_44.indd 45 de_12092024_44.indd 45 28.8.2024 16.05 28.8.2024 16.05. 45 Demokraatti TEATTERISYKSY meenlinnan Teatterissa. Tämä Pulitzer-palkittu Tony Kushnerin peräti seitsentuntinen järkäle (jota on voinut katsoa sekä kahdessa osassa että yhdeltä istumalta) on nähty Suomessa kahdesti: Kansallisteatterissa Otso Kauton varsin tuoreeltaan ohjaamana 1994–95 sekä Johanna Freundlichin luotsaaman vapaan ryhmän produktiona 2010. Helsinki Aina, kun joku teatteri uskaltaa tarttua sekä mitaltaan että sisällöltään kolossaaliseen näytelmään Angels in America, on jo heti lupa puhua teatteritapauksesta
Vuoden 1985 tietämiin sijoittuva tarinavyyhti yhdistää toisiinsa tuolloin epidemiaksi levinneen, sekä gayettä heteroyhteisöä kuohuttaneen ja kauhistuttaneen aidsin, homofobian, reaganilaisen USA:n vainoharhaisen politiikan ja enkelifantasian teemoja. Lampelan ohjaama kantaesitys nähdään Jyväskylän kt:n Aune-näyttämöllä 31.10. Ensi-ilta on Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä 9.10. alkaen. Hildur (Asta Sveholm). Jyväskylä Pasi Lampela jaksaa pysyä ahkerana niin kirjoittajana kuin ohjaajana ilman että tuotannossa tulisi pohjakosketuksia. Vaimoni, Casanova (Kai Vaine, Mari Turunen ja Lari Halme). Taloon syksyllä 2022 kotiohjaajaksi kutsuttu Linda Wallgren avaa nyt ”uudessa virassaan” jykevimmällä mahdollisella tavalla. Hänen uusin näytelmänsä Laura on tiheänä etenevä kertomus vastuusta, häpeästä ja syyllisyydestä. Ensi-ilta Lahden kt:n suurella näyttämöllä 12.10. Sen keskushenkilö, rakennusalalta apupoikatasolta huipulle kiivennyt Harri joutuu huomaamaan, että alalla kilpailu on kovaa ja bisneksen teossa lakikirja useimmiten vain tiellä. Turku Turun kaupunginteatteri on jossain oikeas sa kohtaa ollut nopea, kun on naHarri Hinkka OttoVille Väätäinen Sampo Jaakkola de_12092024_44.indd 46 de_12092024_44.indd 46 28.8.2024 16.05 28.8.2024 16.05. Nyt asialla on taas Kansallisteatteri. Helsingin teatterisyksyn runsaudensarvesta voisi nostaa suosituslistalle vaikka mitä, mutta tässä muutama oletettavasti tsekkaamisen arvoinen esitys: Sirpa Kähkösen kirjoittama UKKmu sikaali (Kapsäkki 3.10.), Anna Krogeruksen kirjoittama Lemminkäisen äiti (Ryhmäteatteri, 4.10.), Lindgren-klassikko Veljeni Leijonamieli Jakob Höglundin ohjauksena (Helsingin kt 19.10.), Kristian Smedsin ensimmäinen oma ohjaus Arto Paasilinnan Jäniksen vuoden dramatisoinnistaan (Kansallisteatteri 16.10.) sekä aina pätevä vinkkauskohde Hamlet, joka nähdään kehutun ruotsalaisohjaajan Dritëro Kasapin tuorestamana Svenska Teaternissa 7.10. Minna Harjuniemen kirjoittama ja ohjaama näytelmä kertoo sattuman oikusta lainsuojattomiksi joutuneiden kahden naisen pakomatkasta ”maailmassa, jossa oikeus on aina voittajan puolella”. Laura on Jyväskylän kaupunginteatterin ja Kansallisteatterin yhteistuotanto. 46 Demokraatti KULTTUURI Marie Antoinette (Lotta Vaattovaara). Lahti ”Eeppinen western, henkeäsalpaava roadnäytelmä, katkeransuloinen tragikomedia.” Siinä Lahden kaupunginteatterin omia, kutsuvia määritelmiä kantaesitykselleen Thelma ja Loviisa, jonka nimi vie ajatukset oikopäätä elokuvan maailmoihin ja tiettyyn Ridley Scottin ohjaamaan elokuvaan, tien päällä tapahtuva tragikomedia sekin. Kansallisteatterin esitysjakso on ensi keväänä. Näytelmä kysyy, mikä on unelmiemme ja elämänvalintojemme hinta. Onkin erityisen kiinnostavaa nähdä, miten tämä eeppinen draama, jonka alkuperäinen alaotsikko kuuluu ”A Gay-Fantasia on National Themes”, taipuu lyhyempään mittaansa. Ihan seitsemää tuntia ei ole luvassa, sillä Wallgren on saanut Kushnerilta itseltään luvan dramatisoida näytelmä noin nelituntiseksi
Hildur on ensi-illassa 7.11. lähtien. David Adjmin Marie Antoinette -näytelmän nuori kuningatar on ”estoton, valloittava ja hyvin naiivi nuori nainen” kuten Kuopion kaupunginteatterin määritelmä tämän syksyn näyttämösankarittaresta kuuluu. Islannin Luoteisvuonoille sijoittuvan jännityssaagan on Turun kaupunginteatterin päänäyttämölle sovittanut Satu Rasila ja sen ohjaa tämän vuosikymmenen kiinnostavimpien ohjaajien joukkoon noussut Anne Rautiainen. 47 Demokraatti Thelma ja Loviisa (Sara Paasikoski ja Anna Pitkämäki). Tero Ahonen de_12092024_44.indd 47 de_12092024_44.indd 47 28.8.2024 16.05 28.8.2024 16.05. Kuopio Ranskan hoviin Itävallasta 14-vuotiaana naitetun Marie Antoinetten tarina on kiehtonut ihmiskuntaa aina todellisista tapahtuma-ajoista 1700-luvun lopulta meidän päiviimme asti. Satu Rämön Hildurista tuli ilmiö, joka on jatkunut kahdella jatko-osalla. Taava Hakalan ohjaaman näytelmän luvataan olevan anarkistista epookkidraamaa, joten jotain säväyttävää lienee Kuopiossa luvassa 9.11. pannut esitysoikeudet tätä nykyä Suomen parhaiten myyvän ja luetuimman kirjailijan esikoisdekkariin
Palo kuittaa vähän vasemmalla kädellä tyyliin ”kaikkihan siihen lähtivät mukaan” – niin kuin teatterikouluympyröissä 70-luvulla kyllä tekivätkin. Monet tuon sukupolven nuoret teatterintekijäthän tekivät pesäeron stalinismiin 1978 legendaarisessa Pete Q -produktiossa, jossa Jukkiskin oli mukana. 48 Demokraatti sena J.-P. KULTTUURI Oman elämänsä Palo Liisa Talvitie: Palo – Jukka-Pekka Palon elämä Tammi 2024, 302 s. Ratkaisu toimii, Palon ääni kuuluu aidon oloisena. Esimerkiksi luvut, joissa Palo käy läpi uransa merkittäviä roolitöitä ja niiden ohjaajia, ovat jokaiselle teatterin ystävälle valaisevia, ja niitä lukee ahmien. Itse olisin niistä lukenut kernaasti enemmänkin, vaikka sitten privaatti-Jukkiksen touhuiluista lukemisen kustannuksella. Jostain olisi ehkä ollut. Kokenut teatterikirjoittaja Liisa Talvitie on tehnyt fiksusti antaessaan kirjassaan Palo – Jukka-Pekka Palon elämä puheoikeuden vain ja ainoastaan nimihenkilölle. Niistä tosin on kirjassa nytkin aika vähän, joten suuria paljastuksia ei ole tarjolla. Tauno Palo on kirjassa läsnä isänä, saman näyttelijäammatin harjoittajana ja kaivattuna läheisenä – ei niinkään esikuvana. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Tuomo Manninen J ukka-Pekka ”Jukkis” Palo ei moisista paineista ainakaan mustelmakirjansa perusteella tunnu paljon piitanneen. Poliittisen menneisyytensä tulisieluisena taistolaide_12092024_48.indd 48 de_12092024_48.indd 48 28.8.2024 16.02 28.8.2024 16.02. Parhaimmillaan kirja on, kun puheena on nimenomaan näyttelijäntyö ja muut teatterin tekemiseen kuuluvat teemat. Ehkä jälkimmäisen kerrontatekniikan olisi voinut hylätä kokonaankin ja mennä eteenpäin noilla aihekokonaisuuksilla aikajärjestyksestä piittaamatta. Rakenteeltaan opus yhtä aikaa elon tien episodien ja kohteen tuumintojen potpuri sekä toisaalta nuoruus-, teatterikouluja uran alkuvuosia läpikäydessään väljän kronologinen. JOS KIRJASSA olisi henkilöhakemisto, eniten sivumerkintöjä olisi varmaankin Tauno Palon ja äiti Kirsti Ortolan kohdalla, mutta ihan rinnalle tulisivat nykyperheenjäsenten ohella Jukkiksen näyttelijäuran kannalta merkittävät nimet Esko Salminen, Kalle Holmberg ja Arto af Hällström. KIRJA Oman teatteriuran luomisen ”Tauno Suuren” poikana voisi kuvitella olevan taakkana suunnilleen samaa paino luokkaa kuin vaikka Julian Lennonilla on ollut musiikkipuolella. Jäin silti kaipaamaan enemmän pohdintaa ja tarinaa esimerkiksi siitä, miten tuolloin perin vanhoillisessa Kansallisteatterissa, Jukkiksen ensimmäisessä työpaikassa, ex-stallareihin suhtauduttiin. Teos on kirjoitettu minämuotoon, eli kirjoittajan ja Jukkiksen pitkien juttutuokioiden pohjalta on muotoiltu ikään kuin omaelämäkerta. Mediakentän pikalukijat eli kohauttavia siteerauksia etsivät ovat tietysti kaivelleet kirjasta klikkitäkyiksi Tauno-isän alkoholinkäytön ja Jukka-Pekan Parkinsonin taudin; ensin mainittu asia on ollut kaikkien tiedossa vuosikymmenet ja jälkimmäisestä on kirjassa vain pari tilanteen toteavaa kappaletta, joten ei niistä ole revittelyn väärtiksi. Jouko Turkka on melko paljon, sekä nerona että tyrannina, esillä ja Teatterikoulun kurssikavereista hyvin tilaa saa myös Matti Pellonpää
Burroughs Musiikki Tom Waits | Päärooleissa Vilma Kinnunen, Aurora Manninen ja Tuomas Korkia-Aho Ohjaus Lauri Maijala lahdenkaupunginteatteri.fi Lipunmyynti (09) 4342 510, ti klo 14–17 ja ke-pe klo 11–14, Erottajankatu 5, 00130 Helsinki ELFRIEDE JELINEK ENSI-ILTA 1.10.2024 ESIT YKSE T 30.9.–1.11.2024 Y H T EIS T U OTA N TO ESIT YKSET 19.9.– 5.12. Teksti ja ohjaus: Anna Jaanisoo Rooleissa: Kate Lusenberg, Eeva Mäkinen, Olli Riipinen ja Anna-Sofia Tuominen Dramaturgi: Rasmus Arikka Lavastus: Annukka Pykäläinen Pukusuunnittelu: Hilla Ruuska Valosuunnittelu: Ada Halonen Äänisuunnittelu ja musiikki: Timo Tikka LIPUT: www.Q-teatteri.fi www.tiketti.fi Q-TEATTERI Tuvi TOAS ELI PULU HUONEESSA de_12092024_48.indd 49 de_12092024_48.indd 49 28.8.2024 16.02 28.8.2024 16.02. Kirjoittaneet Robert Wilson ja William S. 49 Demokraatti THE BLACK RIDER THE CASTING OF THE MAGIC BULLETS Tom Waitsin pirullinen rock-ooppera intohimoisesta rakkaudesta ja tarjouksista, joista kannattaa kieltäytyä
Kuka kuuntelee terapeuttia. R. Reeta Vestman ja musikaalien taikaa NIGHT ON BROADWAY -KONSERTTI la 9.11. Risto Korhosen Klonkku (kuvassa) on silti erikseen mainittava – totisen saagan ainoa hahmo, joka saa yleisön nauramaan. Kummalliset esittää HETKI LYÖ: MAAGINEN ILTA 30.10 & 2.11. Koska Tampereen esitys todellakin on kymmenien ellei satojen ihmisten luoma suurteos, ei ole tarkoituksenmukaista käydä läpi näyttelijäsuorituksia rooli roolilta. Lue jutun pitkä versio verkossa: Demokraatti.fi de_12092024_50.indd 50 de_12092024_50.indd 50 4.9.2024 11.16 4.9.2024 11.16. Frodon ja Samin taival The Sormusta halajavan Klonkun seurassa läpi Mordorin toteutuu tiheänä, mutta muun saattueen puuhat jäävät katkonaisina rinnakkaiskohtauksina aika sekaviksi. Noin tunnin mittainen loppujakso on kaksijakoisempi. Tolkienin romaanitrilogian Taru Sormusten herrasta ultrakiteytetysti, ja niin se menee noin neljään tuntiin puristetussa teatteriversiossa. TERAPIAN TARPEESSA, TOTTAKAI! 1.11.–5.12. 50 Demokraatti KULTTUURI J. PARISUHDEPELEJÄ 25.10.–12.12. Hyvät eli ”yhdistyneet kansakunnat” hobiteista haltioihin ja ihmisistä kääpiöihin, nousevat vastarintaan estääkseen pimeyden valtakunnan Mordorin valtiaan Sauronin alistusaikeet. R. Saattueen matka Rivendellin haltiapalatsista aina Sormuksen saattueen hajaantumiseen asti rullaa vetävästi. Lopputulos on juuri niin komea, kuin suomalaisilla esitysbudjeteilla on mahdollista tehdä. R. Ensimmäisen ja toisen väliajan välinen noin tunnin mittainen osa on sekä kerronnallisesti että toteutuksellisesti kokonaisuuden komeinta seurattavaa. Etenkin, kun montussa Kantelisen säveliä soittaa täysimittainen sinfoniaorkesteri, Tampere Filharmonia. Tampereen Teatterin jättimäinen hanke, ja kenties teatterihistorian suurin väistötilaratkaisu ansaitsee hatunnoston jo pelkästään siitä, että moiseen on rohjettu lähteä. Anna tyrän rytkyä! PULKKINEN LIVE 2 Uudenvuodenaattona klo 19 11.11.–21.12. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Maria Atosuo P aha pyrkii pimentämään koko Keski-Maan. TUOMAS KANTELISEN varta vasten tähän tuotantoon säveltämä musiikki on spektaakkelille täydellisen sopivaa ja valtoihinsa ottavaa. R. Yhdessä vai erikseen. Kulttuuritalo Monio, Hyrylä Taru soi isosti Musiikki kruunaa Tampereen Tolkien-spektaakkelin. Näin menee J. Tolkien – Sami Keski-Vähälä: Taru Sormusten herrasta Tampereen Teatteri & Tampere-talo Ohjaus: Mikko Kanninen – Sävellys: Tuomas Kantelinen – Lavastus: Marjatta Kuivasto – Puvustus: Pirjo Liiri-Majava – Valot ja videot: Joonas Tikkanen – Peruukit ja maskit: Jonna Lindström – Äänisuunnittelu: Hannu Hauta-aho – Rooleissa mm.: Ella Mettänen, Antti Tiensuu, Ville Majamaa, Antti Reini, Risto Korhonen; Sirkus Sorin taiteilijoita; Teatteri NEOn näyttelijöitä; Tampere Filharmonia TEATTERI SYKSYLLÄ 2024 KESKI-UUDENMAAN TEATTERISSA Sooloesitysten klassikko EINO LEINON EKSÄT 5.10.–16.11. Mikko Kannisen ohjaaman esityksen alkujakso vähän laahaa viipyessään hobittien Konnussa turhan pitkään, mutta kun päästään matkaan, tarina lähtee luistamaan. Sami Keski-Vähälän Tampereen tuotantoa varten päivittämä dramatisointi on rankka tiivistys, mutta siihen on onnistuttu noukkimaan suuresta tarinasta olennaisimmat herkut ja huippukohdat
Hän kertoi suurimmaksi pelokseen, että nyt tehdään kulttuurille sellaista hallaa, että leikkausten myötä suomalaisessa teatterikentässä tapahtuu pysyvä iso rakenteellinen muutos ja näyttämöitä poistuu kartalta. Privaatisti Arffman totesi, että kuten korona-aikanakin, kaavaillut leikkaukset osuvat teattereissa ensimmäisenä freelancereihin. SUOMALAINEN TEATTERI NYKY MUODOSSAAN ON VAARASSA KADOTA. Erityisesti päättäjätasolla ei tällä hetkellä tunnuta hahmotettavan, miten laajalle sivistykseen, hyvinvointiin ja myös paikallistason talouteen kulttuuri vaikuttaa positiivisesti. JUTTELIN LEIKKUUAIHEESTA joku aika sitten Helsingin kaupunginteatterin johtajan Kari Arffmanin kanssa, kun hän oli juuri käynyt toivottamassa kauden avajaisissa porukkansa takaisin töihin. Hän vahtii pakkomielteisesti ottotyttärensä Catherinen tekemisiä, vaalii tämän ”puhtautta”. Juuri vuosien 2020–2022 koronasuluista ja niiden seurannaisvaikutuksista jaloilleen noussutta teatterikenttää roimaistiin kepakolla pitkin selkää, eikä se ollut mikään slapstick. Heidän panostaan aletaan kriisiaikoina nopeasti supistaa. Tuossa kivunhuudossa on draaman tajua mutta myös paljon aihetta. Valtiolaivan komentosillalta ei kulttuurin kyseessä ollen ole nyt näköalaa mihinkään suuntaan. VM:n budjettiesityksen kulttuurisektoriin kohdistuvien leikkausten mittaluokaksi kerrottiin 13 prosenttia, mikä oli enemmän kuin monilla muilla aloilla. Jo kohta STEFI eli Suomen Teatterit ry piti kriisikokouksen ja julkaisi kannanoton, joka oli otsikoitu: ”Leikkaukset uhkaavat ajaa alas suomalaisen teatterin”. Lopussa Eddielle käy hyvin huonosti – The End. Kuukausi sitten kamreeri Purra löi isolla vasaralla tähtäimessään kai se viimeinen naula kulttuurin arkkuun. Vaikka newyorkilainen Eddie on itsekin Italian-siirtolaisten sukua, hän on valmis antamaan maahanmuuttovirastolle ilmi laittomasti Amerikkaan tulleet vaimonsa Beatricen serkkupojat, kun toinen näistä alkaa liehitellä Catherinea. OLEN APRIKOINUT, olisiko nykyinen valtiovarainministerimme joskus nuoruudessaan nähnyt tuon Millerin intohimodraaman ja saanut sen kulttuurien törmäytyksestä pysyvän trauman. Moinen hölmö heitto tyrmättiin niin taiteentekijöiden kuin veronmaksajienkin parissa. Niinpä. Haluaako Riikka Purra nyt kostaa, jotta koko teatteri-instituutio saisi maksaa Eddie Carbonen kohtalosta. Heti ensitöikseen ja ensimmäisiä leikkaussuunnitelmia hahmotellessaan Purra täräytti noin vuosi sitten ajatuksen, että kulttuuri on luksustuote, jonka tukeminen verovaroin on vähintäänkin kyseenalaista. Purra on sittemmin jatkanut kulttuurivainoaan lausunnoilla, jotka ovat paitsi perusteettomia myös ylimielisiä – ja ylimielisyydestähän Purra on soimannut niin kanssapoliitikkojaan kuin mediaa. 51 Demokraatti Näköalaton sillalla A merikkalaiskirjailija Arthur Millerin varmaankin toiseksi tunnetuimmassa ja esitetyimmässä näytelmässä Näköala sillalta päähenkilö Eddie Carbone on asenteiltaan periamerikkalaisen punaniskainen, mikä käsittää myös maahanmuuttovastaisuuden ja homofobisuuden. Avajaispuheessaan Arffman jätti uhkakuvien maalailut syrjään ja valoi uskoa, mutta koville sen ylläpitäminen varmaan ottaa. STEFI:n hallituksen puheenjohtaja Ritva Viljanen totesi puolestaan mainitussa kannanotossa, että ”suuri yleisö ja päättäjät eivät välttämättä hahmota leikkausten mittakaavaa, mutta suomalainen teatteri nykymuodossaan on vaarassa kadota, mikäli suunnitellut leikkaukset toteutuvat”. Rolf Bamberg rolf.bamberg@demokraatti.fi Tässä ajassa de_12092024_50.indd 51 de_12092024_50.indd 51 4.9.2024 11.16 4.9.2024 11.16
Samuel Beckettin ohella Ionesco loi absurdin teatterin, joka näyttää usein huumorin keinoin elämästä sen epätodellisuuksia ja outouksia. ’Kuningas kuolee’ -näytelmässä iät ja ajat vallassa olleen majesteetin nimi on Berenger I. ”Pilvet taivaalla ruutanat lammessa perhekunnittain seuraavat johtajaa tai äitiä. Kirjailija on siis jo visassa aiemmin esiintynyt (parisenkym mentä vuotta sitten). Vuodesta 1957 alkaen Ionescon näytelmissä oli alkanut esiintyä Berenger-niminen pelokas pieni mies. Kaislat huokaavat matalalla äänellä ja käheästi. men nessä sähköpostilla kirjavisa@de mokraatti.fi. ”Romanialaissyntyinen, myöhemmin ranskalaistunut ja ranskaksi kirjoittanut Eugène Ionesco (1909–1994) kuuluu viime vuosisadan järkälemäisiin hahmoihin teatterintekijöiden joukossa. Absurdille teatterille on tyypillistä myös arvoituksellisuus, joka saa katsojan arkipäivän peruspilarit keinahtelemaan. (rb) Jukka Puotila kulahtaneena kuninkaana. Mauri Panhelainen iskee avaus syötön. ”Kuningas kuolee on näytelmä ihmisen itsepäisyydestä ja ympärillä vallitsevien tosiasioiden kieltämisestä. Kuningas ei usko maailman muuttumiseen eikä varsinkaan omaan lähestyvään kuolemaansa, vaikka lääkäri ja hoviväki sitä hänelle ennustelevat. Vastaukset vasta 27.9. Siis kuka on tämä pitkän päi vätyön runoilijana tehnyt, mikä teos. Yhdelle palkinto. Näytelmän uusin suomennos on Reita Lounatvuoren loistavaa käsialaa. Varsinkin loppunäytös on oivallinen.” Mauri Niemi taitaa lisätä näytelmän lukulistalleen. Mistä löytyisi viisaus, joka auttaisi hyväksymään totuudet ja saamaan valtakunnan hyvinvointi taas raiteilleen. 52 Demokraatti VISASITAATTI 14* Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Absurdin teatterin peruskivi O lisikohan visan ratkaisua helpottanut, jos arvuut taja olisi laittanut vihjei siin, että kysytyn satii rin kuolevaa kuningasta näytteli sama mies, joka toissa vuonna nähtiin samaisessa Kansallisteatterissa Mannerheimina. Aivan mieleenpainuva esitys kaiken kaikkiaan. Harmittaa, etKoska visapehtoori on syysihmisiä ja tapaa aina lomailla tässä koh taa vuotta muutaman viikon, ote taan tähän vähävihjeinen asteris kitehtävä, kun vastausaikaakin jää paljon. Ionescon Kuningas kuolee -näytelmä ei ole menettänyt kuudessa vuosikymmenessä ajankohtaisuuttaan – päinvastoin.” Juhani Niemi on ilmeisesti ”Kan siksen” toteutuksen nähnytkin. Siis Jukka Puotila (kuvassa kuninkaana). Pelto täynnä kruunupäitä.” tei aikanaan tullut sitä nähdyksi. Valtakunnan olemassaolo on vaarantunut tekemättömien ja väärin tehtyjen muutosten vuoksi. ”Lukulistalleni ei ole kuulunut näytelmäkirjallisuus, ja koska en nähnyt Kansallisteatterissa enkä muuallakaan tehtyjä Ionescon Kuningas kuolee -esityksiä, täytyy minun luottaa siitä tehtyihin arvioihin. Tulee hakemattakin mieleen nykyisen hallituksen taapertaminen kansakunnan johdossa. Palkinto Mauri Panhelaiselle, enemmän visasta verkkoversiossa. de_12092024_52.indd 52 de_12092024_52.indd 52 4.9.2024 9.39 4.9.2024 9.39. Niiden mukaan näytelmä oli ajankohtainen, oivaltava ja hilpeä esitys vakavasta aiheesta. Nyt vastaussaalis jäi laihaksi, mutta eivät pä näytelmät taidakaan olla ihan luetuinta kirjallisuudenlajia. Sudenkorennot, helikopterit surisevat ympäriinsä, lammen takana ohrantähkät kalisuttavat kultaisia sarviaan. Syystunnel maisen luontorunon kirjoittaja otti kirjailijanimensäkin luonnon helmasta. Pitäisiköhän puute korjata lukemalla kirja?” Veikko Huuska veikkasi edellä mai nittua Beckettiä, joten läheltä liippasi, sen sijaan Sirpa Taskinen, Tarmo Tikka ja Helena Nurmio osuivat ihan maaliin. Myös näyttelijät suoriutuivat osistaan upeasti
Köyhä on aiempaa kipeämpi Nykypolitiikka kasvattaa terveyseroja Kolumni: Heikki Hiilamo de_12092024_53.indd 53 de_12092024_53.indd 53 2.9.2024 15.45 2.9.2024 15.45. TEEMA Te rv ey se ro t Ra ha , as em a ja as ui np ai kk a ra tk ai se va t te rv ey de ss ä. 53 Demokraatti KÖYHYYS LYHENTÄÄ ELINIKÄÄ Sosioekonomiset terveyserot ovat Suomessa jyrkemmät kuin monissa muissa länsimaissa. Väestö vanhenee, mutta kaikkein köyhimpien ryhmässä elinajan odote ei ole paljoa kasvanut
Osa väestöstä uhkaa jäädä kellariloukon eläjiksi. Teksti Janne Ora / Kuvitus Arja Jokiaho de_12092024_54.indd 55 de_12092024_54.indd 55 4.9.2024 9.51 4.9.2024 9.51. 55 Demokraatti TERVEYS KOULUTETUT JA VARAKKAAT VOIVAT PAREMMIN JA ELÄVÄT TERVEELLISEMMIN KUIN MUUT RYHMÄT. jakaa Suomen Terveysasioissa Suomi on useiden kerrosten maa
Suomalaisten terveys ja hyvinvointi ovat yleisesti ottaen kohentuneet. Sosioekonominen asema vaikuttaa monin tavoin terveyserojen taustaja syytekijänä, kun asiaa tarkastellaan väestötasolla. Radiosta kuultu me ni jotakuinkin näin: köyhä joutuu toisinaan valitsemaan lääkkeen ja ruoan välillä. Terveyserot kärjistyvät ja polarisoituvat monin mekanismein ja tavoin. Köyhiä uhkaa huono kierre. Kiteyttäen: hyvin ansaitsevat ja koulutetut ovat monin tavoin hyvässä kierteessä terveytensä vaalimisessa. Tai sen välillä, mennäkö terveyskeskukseen vai ei. – Sosioekonomiset terveyserot näkyvät samansuuntaisina millä tahansa mittarilla mitattuna; ja niitä mittareita on vaikka kuinka paljon lähtien vaikkapa elintasosta ja elintavoista koettuun terveyteen ja elinajan odotteeseen, kuvaa johtava asiantuntija Tuulia Rotko Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. – Terveyserojen kaventamista on tavoiteltu jo monta kymmentä vuotta. – Koulutetut ja varakkaat voivat paremmin ja elävät terveellisemmin kuin muut ryhmät. Jos janan ääripäät – rikkaat ja köyhät – pelkistää nelikentänomaisiksi avainkäsitteiksi, määrittelevät rikkaan sosioekonomista asemaa, arkea ja koko elämää hyvien tulojen ja varallisuuden lisäksi nämä: hyvä terveys, korkea koulutus ja laajat sosiaaliset verkostot. Tulotaso, koulutus, omaisuus ja asuminen linkittyvät kokonaisuudeksi, joka keskeisellä tavalla vaikuttaa elintapavalintoihin mutta myös mahdollisuuksiin vaalia ja hoitaa hyvinvointia ja terveyttä. Suomalaisten terveys ja hyvinvointi jakautuvat kuitenkin entistä eriarvoisemmin. 56 Demokraatti U utisista ohimennen kuullut virkkeet herättivät ja järkyttivät, jäivät pitkäksi aikaa pohdituttamaan, herättivät kysymyksiä. Poikkeus ei ole sitä ihan päätyyn asti. Hyvätuloisuus edistää hyvää terveyttä, mikä auttaa opinnoissa, työelämässä ja sosiaalisissa kuvioissa pärjäämistä. Korkeasti kouluttautuneiden naisten psyykkinen kuormittuneisuus on hitusen korkeampi kuin hieman vähemmän kouluttautuneilla naisilla. Kun kouluttamattomuuden ja köyhyyden janalla liikkuu riittävän paljon äärilaitaan, sosioekonomisen aseman vaikutus näkyy myös naisten psyykkisessä kuormittuneisuudessa: kaikista naisista kaikkein vähimmin kouluttautuneet ja köyhimmät kokevat eniten psyykkistä kuormittuneisuutta. Tai ei sittenkään. 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 TEEMA de_12092024_54.indd 56 de_12092024_54.indd 56 4.9.2024 9.51 4.9.2024 9.51. Rotkon mainitsemaan tutkimushavaintoon on kuitenkin yksi poikkeus. TUTKIMUKSEN PERUSTEELLA tiedetään, että sosioekonomiset terveyserot ovat Suomessa jyrkemmät kuin monissa muissa länsimaissa. Köyhä on kipeä, kouluttamaton ja yksinäinen; köyhällä ei ole laajoja, saati usein myöskään erityisen toimivia sosiaa lisia verkostoja, joihin tukeutua huonon terveyden ja talouden kierteessään. Erot ovat pysyneet jyrkkinä, vaikka ongelma on tiedostettu jo pitkään ja sitä on pyritty ratkomaan yhteiskunnallisin ja poliittisin keinoin. Keskiluokan ja hyvinvoinnin Suomi on myös terveyserojen Suomi. Terveyserojen Suomi on puolestaan paradoksien Suomi. Terveysongelmien kanssa taisteleva köyhä on tervettä ja hyvätuloista huomattavasti suuremmassa riskissä päätyä heikkoon sosiaaliseen asemaan, syrjäytyä niin ystävyysja parisuhteista kuin opinnoista ja työelämästä. Terveyserojen yhteiskunnalliset seuraukset KÖYHYYDEN POISTAMINEN JA TALOUDELLISEN TASAARVON LISÄÄMINEN TUOTTAVAT PARHAIMMIN TERVEYTTÄ
40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 MENETETYT ELINVUODET IKÄVÄLILLÄ 25–80 VUOTTA 100 000 vastaavan ikäistä, pienituloisin 20 % vs. Elinajanodote on erityisen hyvä mittari sosioekonomisten terveyserojen kuvaamiseen pitkällä aikavälillä. Rotkon mukaan johtopäätös elinajanodotteen kehityksestä on selvä. Rotko korostaa, että sosioekonomisia terveyseroja on mielekästä tarkastella ensisijaisesti väestötason ilmiönä. Työhön ei ole annettu riittävästi rahoitusta eikä ole tehty riittävän vaikuttavia yhteiskunnallisia toimia, Rotko toteaa. Terveyseroissa on tapahtunut selvästi näkyvä kärjistyminen ja polarisaatio. Elinajanodotteen kehityksessä on kiinnostavia muutoksia tuloryhmittäin tarkasteltuna. Pienellä köyhien joukolla terveys ei kuitenkaan ole parantunut juuri lainkaan neljänkymmenen vuoden tarkastelussa. Kaikkien muiden ryhmien elinajanodote on kasvanut. – Kun ihmiset jaetaan tulojen mukaan kymmeneen ryhmään, alimmassa tulodesiilissä eli kaikkein köyhimpien ihmisten ryhmässä elinajanodote ei ole kasvanut juuri lainkaan. suurituloisimmat 40 %, sukupuolittain Miehet, pienituloiset Miehet, hyvätuloiset Naiset, pienituloiset Naiset, hyvätuloiset de_12092024_54.indd 57 de_12092024_54.indd 57 4.9.2024 9.51 4.9.2024 9.51. Se on karkea mittari, joka kertoo laajan, pitkän trendin, eikä siihen juurikaan vaikuta yksittäisten poliittisten päätösten vaikutukset. Jos ruoka vai lääke -pulmassa KÖYHYYS LYHENTÄÄ ELINIKÄÄ Menetetyt elinvuodet arvioidaan väestössä kansainvälisesti käytetyllä PYLL-indeksillä (Potential Years of Life Lost), jonka laskennassa huomioidaan kaikki kuolemantapaukset ikä välille 25–80 vuotta kuuluvassa väestössä. – Erojen kaventamisessa on kuitenkin epäonnistuttu. Siitä tulee yksi merkittävä terveysero. Lähde: THL, Tilastokeskus SOSIOEKONOMISET TERVEYS EROT OVAT SUOMESSA JYRKEMMÄT KUIN MONISSA MUISSA LÄNSIMAISSA. Esimerkiksi 25-vuotiaana kuolleen arvioidaan menettäneen 55 elinvuotta, kun taas 79-vuotiaana kuollut on menettänyt vain yhden vuoden. Ajatuksissa alkaa taas soida radion uutinen köyhästä, joka joutuu valitsemaan kumman hän vähillä rahoillaan ostaa: ruoan vai reseptilääkkeen. Köyhyyttä ja sosioekonomiseen asemaan pohjautuvia arjen valintoja tuntevalla ajatus voi saada seurakseen täydennyksen. – Suurella osalla suomalaisista menee terveysasioissa aika hyvin. Siksi on myös hyvä katsoa ja analysoida monen vuoden kehitystä. 57 Demokraatti ja erojen kaventaminen on otettu asiana ja tavoitteena esiin myös monissa hallitusohjelmissa, Rotko sanoo. – Sosioekonomiset terveyserot ovat monilla eri mittareilla kasvaneet viimeisten 40 vuoden aikana. Köyhät ovat siis entisestään köyhtyneet ja muuttuneet aiempaa kipeämmiksi
TERVEYS JAKAA monin muinkin tavoin Suomen kuin vain varallisuuden mukaan. Muutaman tasannevuoden jälkeen näköpiirissä on kuitenkin jo nyt ”hiljaisia” varoittavia merkkejä siitä, että terveyden kahtiajakautuneisuus edelleen syvenee nykyisestään. Suomi jakautuu murteissa, tapakulttuureissa sekä myös terveydessä ja sairauksissa kutakuinkin Pähkinäsaaren rauhassa sovitun, silloisen suuntaa-antavan rajan mukaisesti. Länsija Etelä-Suomi. Sen sijaan etelässä ja lännessä voidaan selvästi paremmin ja terveemmin monilla terveysmittareilla mitattuna. Sama koskee asukkaiden sosioekonomista asemaa; eikä liene tarpeen erikseen todeta, kummalla puolella rahaa asuvat varakkaat ja verkostoidut, kummalla puolen taas köyhät, kipeät ja yksinäiset. – Nykyinen politiikka ja yhteiskunnan asenneilmapiirin muuttuminen kovemmaksi merkitsevät sitä, että terveyserot jälleen kasvavat. Karkea jako näkyy jo erilaisissa arkisissa vastinpareissa: naiset ja miehet, kaupungit ja maaseutu sekä suomenkielinen kantaväestö ja etniset tai kielelliset vähemmistöryhmät, Itäja Pohjois-Suomi vs. Salliiko lompakkoni sen. SUURELLA OSALLA suomalaisista menee siis kuitenkin hyvin tai ainakin kohtalaisesti. Huonoimmin voivat ja sairaimmat suomalaiset asuvat pääsääntöisesti vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhan rajan itäja pohjoispuolella. Esimerkiksi korona-aikana tehdyt tutkimukset osoittavat, että heikoimmassa asemassa olevat kärsivät pandemian poikkeusajasta eniten. Niin tuntuisi ainakin elinajanodote väittävän. TEEMA de_12092024_54.indd 58 de_12092024_54.indd 58 4.9.2024 9.51 4.9.2024 9.51. Vai tohdinko sittenkin tarttua terveellisempään, muutaman euron kalliimpaan tarjouskalapakettiin. Rotko on levenemässä, ja osa uhkaa tippua huojuvalta riippusillalta alas. – Olipa kyse koronasta tai mistä tahansa muusta yhteiskunnan vakavasta häiriötilasta, niin aina niistä kärsivät eniten he, joilla on vähimmin voimavaroja. Alueellisista terveysja muista eroista kiehtovimpia, joskin viime vuosina myös kuvatuimpia, on Suomen maantieteellinen, merkittävä kahtiajako. 58 Demokraatti valinta kallistui ensimmäiseen, voivat jatkokysymykset ruokakaupassa kuulua: onko minulla tänään ja juuri tällä viikolla varaa vain halvimpaan mahdolliseen punatarrajauhelihaan. Rajalinja kulkee kutakuinkin Pohjanmaan Pyhäjoelta Etelä-Karjalan Lappeenrannan seudulle. Rotkon mukaan tämän terveyseron kasvu on pysähtynyt viime vuosien aikana: sosiaaliryhmittäinen elinajanodotteen kuilu ei ole kaventunut, joskaan ei kasvanutkaan. – Voimavaroissa on rahan lisäksi kyse siitä, kenellä on tukiverkkoja ja -verkosAlueellisissa eroissa kiehtovia vivahteita SAIRAIMMAT SUOMALAISET ASUVAT PÄÄSÄÄNTÖISESTI VUODEN 1323 PÄHKINÄSAAREN RAUHAN RAJAN ITÄJA POHJOISPUOLELLA. Polarisaatio tulee syvenemään. Syyt tähän Suomen maantieteelliseen kahtiajakoon ovat moninaisia, mutkikkaita ja ne kytkeytyvät vuosituhantiseen asutusja yleiseen historiaan, ilmastoon, maantieteeseen ja maaperän kasvuoloihin, geeniperimään sekä lukuisiin muihin taustatekijöihin
Heille suunnatut mielenterveysja sosiaalipalvelut ovat resurssikriisissä. Korostamme voimakkaasti kilpailua, yrittäjyyttä ja sitä, että pärjäämisestä pitää palkita. Sekä Lindén että THL:n Rotko painottavat voimavarojen ja tukiverkostojen merkitystä terveyden eriarvoisuuden ja terveyserojen ilmiöissä. Mutta sitten seuraa tärkeä tutkimushavainto: – Raha on vain yksi selittävä tekijä sosioekonomisen aseman kokonaisuuKAIKKEIN KÖYHIMPIEN IHMISTEN RYHMÄSSÄ ELINAJANODOTE EI OLE KASVANUT JUURI LAINKAAN. – Kun kokouksissa on esimerkiksi korostettu neuvolaja seulontapalveluiden merkitystä, olen saattanut siihen aika suorasukaisesti todeta, että tuo on kaikki aika näennäistä pintatasoa. Tuulia Rotko toteaa, että viime kädessä esimerkiksi eri ihmisryhmien ja maantieteellisten alueiden suurin yhteinen nimittäjä terveyserojen taustasyynä on, taas kerran, sosioekonominen asema. Lindén painottaa olevansa ”rakenteellisen teorian kannattaja”. Myös luottamus viranomaisiin ja yhteiskuntaan on tärkeää: tunne siitä, että jos haen apua, saan myös sitä. Jos olet vakavasti masentunut, et kykene hakemaan edes apua. MONEN TEHTÄVÄN ja roolin lääkäri sekä myös pitkän linjan poliittinen päättäjä, kansanedustaja Aki Lindén (sd.) ajattelee monista terveyserojen syistä ja seurauksista samansuuntaisesti kuin THL:n Tuulia Rotko. – Perhe, kaveripiiri ja asuinalue vaikuttavat yksilöön paljon myös siinä, miten jokapäiväisessä ympäristössä määritellään terveyden hoitamista ja vaalimista. Sosiaalisessa pääomassa olennaisia ovat koulutus, ystävät, verkostot – siis elinympäristö ja sen kulttuuri, tavat ja perinteet kokonaisuudessaan. Lindén muistelee vuosikymmenten varrella olleensa vähintään kymmenissä eri kokouksissa ja konferensseissa, joissa terveydenhuollon asiantuntijat ja ammattilaiset ovat tosissaan pohtineet ja yrittäneet ratkoa terveyserojen kaventamista. – Yhteiskunnassa jylläävät kuitenkin toisenlaiset lainalaisuudet. Samoin terveyseroja voi mitata muillakin mittareilla ja muuttujilla kuin elinajanodotteella tuloja koulutusryhmiä tarkastellen. Sen pohtimisessa, miten terveyserot näyttäytyvät erilaisissa vastinpareissa ja osaryhmissä, kuten esimerkiksi naisissa vs. TERVEYSEROIHIN LIITTYY toki monenlaisia muita vivahteita, alatrendejä ja aste-eroja kuin sosioekonominen asema. 59 Demokraatti toja tai voimavaroja auttaa itseään. etnisissä tai kielellisissä vähemmistöryhmissä, on oma ajatusleikinomainen viehätyksensä. Alaryhmiä ja vastinpareja voisi luetella ja etsiä loputtomiin, mutta se vie helposti vain terveyserojen pintatason tarkasteluun. Rotkon mielestä yksi haavoittuva ryhmä ovat lapset ja nuoret. Jos tukiverkostot puuttuvat ja itsellä ei ole voimia, vaikka pitäisi selvitä, niin kyllähän ne ihmiset yleensä aika yksin terveyshuolineen jäävät, Rotko sanoo. – Yksilön voimavarat mukaan lukien tukiverkostot ovat tärkeitä. Ratkaisevaa on myös se, miten ihminen osaa hakea apua. dessa. Koulutus tuo osaamista ja ehkä myös enemmän ymmärrystä siihen, kuinka itsestään kannattaa huolehtia. – Jaamme suomalaisessa yhteiskunnassa huolen siitä, että terveyteen liittyy sosiaalista eriarvoisuutta, jonka tiedetään synnyttävän lisää sairautta heikompiosaisten kansalaisten päässä. Rotkon luettelemat seikat liittyvät sosiaalisen pääoman käsitteeseen. miehissä tai kantasuomalaisissa vs. On vahvoja viitteitä siitä, että myös lasten ja nuorten terveyserot ovat kasvussa, vaikka esimerkiksi peruskoulu pitkään kohtalaisen onnistuneesti tasoitti sosioekonomisista syistä johtuvia eroja. LAAJAT SOSIAALISET VERKOSTOT KIPEÄ KOULUTTAMATON YKSINÄINEN EI TOIMIVIA SOSIAALISIA VERKOSTOJA TULOT VARALLISUUTTA HYVÄ TERVEYS KORKEA KOULUTUS de_12092024_54.indd 59 de_12092024_54.indd 59 4.9.2024 9.51 4.9.2024 9.51. Viime kädessä köyhyyden poistaminen ja taloudellisen tasa-arvon lisääminen tuottavat parhaimmin terveyttä
Lisäksi selvisi, että graniittisten eli kalliimpien hautakivien alle haudatut olivat eläneet pidempään kuin hiekkakivisten obeliskien alla lepäävät. de_12092024_60.indd 60 de_12092024_60.indd 60 3.9.2024 15.13 3.9.2024 15.13. Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, miten varallisuus ja sen myötä syntyvät suosiollisemmat elinolosuhteet, kuten parempi ravitsemus, terveydenhuolto ja elinympäristö, ovat aina vaikuttaneet ihmisten elinikään. Lisäksi he kirjasivat ylös ensimmäisen sukupolven vainajien syntymäja kuolinajat vuosien 1801 ja 1920 väliseltä ajalta. Kolme taustatekijää sosioekonomisille terveyseroille KOLUMNI Teksti Heikki Hiilamo, Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori TEEMA TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN ON HAASTAVAA JOPA POHJOISMAISISSA HYVINVOINTIVALTIOISSA. Siksi onkin sanottu, että ainoa rikkaus on elämä itse. Myös koulutuksella on merkitystä. Tupakkaja alkoholiteollisuus horjuttavat kansanterveyttä korostamalla yksilönvapautta. Samaan aikaan työterveyshuollon alun vaatimattomista sairaanhoitopalveluista kasvoi kuin itsestään merkittävä sosioekonomisten terveyserojen lähde: terveet ja rikkaat pääsevät helpommin lääkäriin kuin sairaat ja köyhät. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta terveys erot ovat kuitenkin kaikkein tärkein yhteiskunnallinen kysymys. Tutkijat mittasivat hautakivien korkeuden ja määrittivät niiden materiaalin. Poliitikot joutuvat tasapainoilemaan terveyspolitiikassa yksilönvapauden ja kansanterveyden välillä. Miksi terveyserot tai vielä tarkemmin sosioekonomiset erot terveissä elinvuosissa eivät ole kuitenkaan nousseet Suomessa yhtä näkyviksi yhteiskunnallisiksi kysymyksiksi kuin vaikkapa suhteellinen köyhyys tai tuloerot. Sen jälkeen se muuttui sote-uudistuksen valmistelussa aluepolitiikan tömistelytantereeksi. Norjalaistutkimuksessa korkeampi koulutus oli yhteydessä jäljellä oleviin elinvuosiin myös 85-vuotiailla. On vaikeaa ymmärtää, miten laajasti räikeän epäoikeudenmukaista järjestelmää puolustetaan myös niiden keskuudessa, jotka muutoin ottavat sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vakavasti. Köyhyyttä ja rikkautta on vaikeaa mitata riidattomasti, mutta elinvuosien määrästä on harvoin epäselvyyttä. Terveyserojen kaventaminen on osoittautunut haastavaksi jopa pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa, joissa tulonsiirtojen ja työllisyysmahdollisuuksien vuoksi tuloerot ovat muita maita pienempiä ja perhetausta vaikuttaa vähemmän kouluttautumiseen. Tulokset kertoivat, että jokainen lisämetri obeliskin korkeudessa oli yhteydessä noin 1,4 vuoden pidempään elinikään miehillä ja 2,2 vuoden pidempään elinikään naisilla. Myös lobbaus vaikuttaa asenteisiin. Terveyspolitiik ka jäi ensin 1990-luvun laman alle. Yksi syy lienee se, että julkinen politiikka vaikuttaa niihin suoremmin ja nopeammin kuin terveyteen. Suomi tunnettiin 1980-luvulla terveysvalistuksen ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon mallimaana. 60 Demokraatti G eorge Davey Smith julkaisi kollegoineen vuonna 1992 tutkimuksen, jossa he olivat tutkineet yhteensä 843 obeliskia kahdeksalla eri hautausmaalla Glasgow’ssa. Kolmas syy liittynee kunnianhimon hiipumiseen pohjoismaisen hyvinvointivaltioprojektin kehittämisessä. Toinen syy löytyy terveyden yksityisestä luonteesta. Valtion velvollisuus on edistää terveyttä, mutta se ei voi eikä sen pidä pakottaa ihmisiä elämään aina terveellisesti
Tästä työstä syntyy uusi luottamusyhteiskunta. Viedään Suomi uudistusten tielle S osialidemokraattisen liikkeen toteuttamat uudistukset olivat vahvasti läsnä puheenvuoroissa ja keskusteluissa elokuun viimeisenä lauantaipäivänä Helsingin Paasitornissa, kun SDP vietti 125-vuotisjuhliaan. Historiatyötä on luotsannut eteenpäin ansiokkaasti ja itseään säästelemättä SDP:n historiatoimikunnan puheenjohtaja Erkki Liikanen. Kyse ei ole yksin siitä, mitä koulussa tapahtuu vaan myös siitä, mitä koulun ulkopuolella tapahtuu. Peruskoulu alkoi kotiseudultani Lapista vuonna 1972 ja saavutti koko maan vuonna 1977, kun helsinkiläisetkin lapset aloittivat peruskoulun. 61 Demokraatti Lasten ja nuorten ongelmat ovat esimerkki ilmiöistä, joihin sosiali demokraattisen liikkeen on kyettävä vastaamaan. Tähän työhön olemme ryhtymässä jälleen. Erityisen suuri myönteinen vaikutus oppimiseen on ollut niille lapsille, jotka tulevat heikommista lähtökohdista. Mikkel Näkkäläjärvi SDP:n puoluesihteeri mikkel.nakkalajarvi@sdp.fi X: @nakkalajarvi Bluesky: @nakkalajarvi.bsky.social Liikkeen etuvartiossa de_12092024_61.indd 61 de_12092024_61.indd 61 3.9.2024 11.32 3.9.2024 11.32. Vielä noin 20 vuotta sitten heitä oli viisi prosenttia ikäluokasta, mutta tänä päivänä jo 25 prosenttia. Sen jälkeen on myös aika ratkaisujen. Omassakin lähipiirissäni on henkilö, joka on Suomen ensimmäistä ikäluokkaa, joka on käynyt peruskoulun. Mistä tämä muutos sitten johtuu. Juhlan alkuun julkistettiin dosentti Matti Hannikaisen kirjoittama puolueen historian viides osa, joka keskittyy vuosiin 1957–1975. Lasten ja nuorten heikentyneet oppimistulokset, pahoinvointi, mielenterveysongelmat ja syrjäytyminen ovat esimerkkejä yhteiskunnallisista ilmiöistä, joihin sosialidemokraattisen liikkeen on kyettävä vastaamaan. Tulemme tekemään nyt vahvan painotuksen siihen, että ennen ratkaisujen ehdottamista otamme reilusti aikaa sille, että määrittelemme, mitkä ovat aikakautemme, isänmaamme ja ihmiskuntamme suurimmat ilmiöt, ja analysoimme huolella, mistä niissä on kysymys ja mistä ne ovat seurausta. Suomi alkoi saavuttaa menestystä oppimistuloksia mittaavissa tutkimuksissa 1990-luvulla ja saavutti huippunsa 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Tämä on usein tapahtunut ansiokkaan ohjelmatyömme kautta. Nuo ovat hyvinvointivaltion rakentamisen kultavuodet. SDP ON ollut aina vahvimmillaan, kun meillä on ollut yhteiskunnallisia aloitteita ja kun olemme kyenneet tarjoamaan ihmisille asioita, joiden puolesta toimia. Nämä analyysit on tärkeää puntaroida perinpohjin ja kirjoittaa auki. Peruskoulun merkitys on kiistaton. Peruskoulu on edistänyt mahdollisuuksien tasa-arvoa. Kuten tiedossa on, viime aikoina on menty valitettavasti väärään suuntaan. Tämä kehitys ei ole yksinomaan Suomen haaste, vaan suunta on samankaltainen laajemmin länsimaissa. Emeritusprofessori Erno Lehtinen puhui juhlaseminaarissa aiheesta ja toi esiin sen, että suuri vaikutus voi olla rajusti kasvaneella lapsiperheköyhyydellä sekä lasten ja nuorten addiktoitumisella sosiaaliseen mediaan ja älylaitteisiin. PERUSKOULU OLI vuosien 1957–1975 suurin aikaansaannos. Suuri kiitos työhön osallistuneille. PISA-tulokset ovat romahtaneet 20 vuodessa ja aivan erityisen dramaattinen muutos on ollut niiden lasten osuudessa, jotka menestyvät heikosti
Sille on käynyt samoin kuin antiikin Kreikan tragedioissa, missä hulluus kulminoitui kolmeen kohtaan: pimeyteen, vaelteluun ja turmioon – järjettömyyksien välttämättöminä yhteentörmäyksinä. Jos Lehtinen kannattaa kompromisseja ja vastuullisuutta korostavaa keskitietä, kannattaako hän samalla punamultaan perustuvaa yhteistyötä. M. Dostojevski kirjassaan Kirjoituksia kellarista. Tulkaa mukaan toimintaan, tulkaa juttelemaan! Vappu Taipale demari vuodesta 1973 Kansainväliset lääkärit ydinsotaa vastaan co -presidentti 2008–2012 HelpAge International, hallituksen jäsen 2016 alkaen LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Googlatkaa vaikka ”Lasse Lehtinen” ja ”Erkki Tuomioja”. Tänään tuli se hetki, jolloin sekä pääkirjoitus että Lasse Lehtisen kepeä ja vääristelevä juttu rauhanliikkeestä sai meidät miettimään, vieläkö tilaamme tätä lehteä, Demokraattia. Tuloksena löytyy kymmenittäin Lehtisen kirjoituksia, joissa hän käy henkilööni. Juuri näin minäkin ajattelen. En edes oikais takseni niitä lukuisia virheitä, joita hänen kirjoitukseensa Demokraatissa 17.8. 62 Demokraatti Kuka käy henkilöön Lehtisellä katse 50-luvun menneisyydessä ”Älykkään ihmisen pitää olla enimmäkseen luonteeton olento, se on hänen moraalinen velvollisuutensa. Meitä on paljon ja moniäänisiä, lääkäriliike, psykologit, taiteilijat, aseistakieltäytyjät, opettajat, ja kansalaiset omine toimineen. Vuosien varrella olen tullut pikemminkin siihen tulokseen, että hän kannattaa yhteistyötä kokoomuksen kanssa. Mutta mielipiteet voivat myös muuttua. Tähän me emme lannistu. Koko kirjoitus pitäisikin nostaa lehden pääotsikoksi. Erkki Tuomioja MIELIPIDE de_12092024_62.indd 62 de_12092024_62.indd 62 4.9.2024 11.01 4.9.2024 11.01. Eräs tällainen on SDP:stä oikean laidan tarinaa koko ikänsä kehitellyt Lasse Lehtinen (77 vuotta), jota voisi hyvin kutsua SDP:n omaksi Trumpiksi, mitä faktojen tahalliseen väärinymmärtämiseen ja todellisuuden kopelointiin henkilökohtaisten mieltymysten nimissä tulee. Yhtään sellaista, joissa minä ruotisin hänen henkilöään ei löydy, enkä sellaista tee nytkään. Lehtisen kirjoituksessa katse oli vahvasti taas 50-luvun menneisyydessä, kuten Lehtisellä on ollut koko poliittisen elämänsä väärinymmärtämällä SDP:n ideologiaa ja historiaa vain eri suuntausten välisiksi kahinoiksi, vahvaksi länsimielisyydeksi, kekkosvastaisuudeksi ja kommunisminpeloksi. Yhden hävittäjälentäjän kypärän hinta tarvittiin sotaan, jotta rauhanliikkeeltä vietiin kaikki rahat. Ehkä Lasse Lehtinen voisi myös täsmentää ajatuksiaan näiltä osin. Lasse Lehtinen kirjoittaa Demokraatissa: ”Uskon, että tässä ajassa ja politiikassa alkaa olla kysyntää tylsälle, kompromisseja ja vastuullisuutta korostavalle keskitielle.” Edelleen hän kirjoittaa, että uhka vasemmalta on sosialidemokratialle suurempi kuin oikeiston taholta. Meidän perheeseemme ei vuosikymmeniin ole tilattu Helsingin Sanomia, koska sen johdonmukainen linja naiskysymyksissä, vanhojen asioissa ja rauhanliikkeen suhteen on ollut yksisilmäinen, suorastaan tyhmä. Ei ole tätä päivää varoitella demareita vasemmistolaisuuden vaaroista. Aatteet tulevat ja menevät historian romukoppaan, niin myös niihin takertuneet yksioikoiset ihmisetkin. Harald Olausen Keiden kanssa keskitiellä. Varoittelut vasemmistosta tuntuvat tänään lähes naurettavilta, kun yhteinen etu on vahvasti vastaan yksityinen etu ja pitäisi puhua Ranskan tapaan ”Uudesta kansanrintamasta”, joka koostuu ihmisen puolesta toimivista aatteista ja poliitikoista sekä vapaudesta ääriokeistoa vastaan. Olavi Simula Rakas Demokraatti Kylmä herääminen yksisilmäiseen muodinmukaiseen tulkintaanne rauhanliikkeestä! Milloin lehdessä viimeksi perehdyttiin rauhanliikkeen – siis liikkeen – toimiin. Kun taas ihmisen, jolla on luonnetta – toiminnan ihmisen – on oltava enimmäkseen rajoittunut olento.” Näin kirjoitti F. sisältyy. Länsimaisessa liberaalissa yhteiskunnassa vapautta symbolisoi maailman ehkä väärinymmärretyin sana: demokratia. Meillä on kansalaisyhteiskunnan yhteydet kaikkialle ydinasevaltoihin Pohjois-Koreaa myöten, me tunnemme korruption niin Venäjällä kuin Ukrainassakin, ja toisinajattelijoiden ahdingon lähes kaikkialla, pian myös Suomessa. On kuitenkin yksi asia, mihin Lasse Lehtinen ei ota kantaa tässä kirjoituksessa. Vain yhdessä voimme voittaa meitä uhkaavat vaarat. Mutta jos ”vasemmistolaisuus” julistetaan pannaan SDP:ssa yhteiskunnallista tasavertaisuutta edistäessään, Lasse Lehtinen on ollut yli 50-vuotta väärässä puolueessa. Kannatan Lehtisen mielipiteitä tämän kirjoituksen pohjalta, mutta suhde keskustaan jää täysin vaille huomiota. Kirjoitus kuvaa edelleenkin erään sieluttoman ja rajoittuneen luonnetyypin syvintä olemusta. Se on suhde keskustaan, jonka poliitikoille Lasse Lehtinen on irvaillut aina presidentti Kekkosesta lähtien
Lahden Vanhusten Asuntosäätiön toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen kertoo meille säätiön toiminnan ajankohtaiset asiat klo 12. Studia generalia 16.9. www.tyovaenperinne.fi. klo 18–19.30 Helsingin kristillisten sosialidemokraattien avoin yleisötapahtuma: Timo Kolu esittelee Thomas Pikettyn Pääoma ja ideologia -kirjan. 63 Demokraatti Riihi säätiö myöntää apurahoja ja avustuksia muun muassa monipuolisen työväen perinteen ja kulttuuritoiminnan tukemiseen. alk. Sitovat ilmoittautumiset 30.9. Tutustu ja hae: 70 VUOTTA Syntymäpäivät Mauri Merikanto Yrittäjä, eläkeläinen, Helsinki 26.9. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n yleisrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Mauri Merikanto. UUSIMAA • Terijoen Sos.dem. 1 h 20 min. de_12092024_63.indd 63 de_12092024_63.indd 63 3.9.2024 9.55 3.9.2024 9.55. Pasi Torkkelille 0400 401439. Lounas klo 11. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n yleisrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Kari Kinnunen. Vesa Lehtimäki hallituksen puheenjohtaja, Helsinki 26.9. Ma 23.9. Ei vastaanottoa. Tervetuloa! Puheenjohtaja. Keskustelemassa väitöskirjatutkija Jussi Lahtinen ja Kulttuurivihkojen päätoimittaja Elias Krohn. klo 18.00–19.30: Pekka Isaksson, Jouko Jokisalo, Orjuuden arvet. Terituvalla klo 18. klo 16–17 Työväenkirjallisuus elää ajassa: Mitä työväenkirjallisuus merkitsee tämän päivän Suomessa, kun työ ja työväenluokka on monin tavoin muuttunut. Vapaa pääsy! Järjestäjä Työväenkirjaston ystävät ry. Teatteri-ilta 17.10. Kokoonnumme mielenkiintoisen aiheen pariin ravintola Wanhan Herran tiloihin ma 16.9. ”Pohjoisen taivaan alla” Järvenpää-talon Kellariteatterissa, kesto n. Työväenyhdistys r.y. Tervetuloa! HÄME • Lahden seudun Wanhat Toverit. klo 19. Anna aineeton Kulttuurilahja tai hae hankkeellesi joukkorahoitus – saat 20% sen päälle! TEET HYVÄÄ JA OLET MUKANA TÄRKEÄSSÄ TYÖSSÄ! KULTTUURILAHJA.FI Yhdistystoiminta HELSINKI • Työväenliikkeen kirjastossa Sörnäisten rantatie 25, Helsinki: Kapinaruno IX julkistustilaisuus 16.9. Kahvia on tarjolla puoli tuntia ennen tapahtumien alkua. • Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25, Helsinki: To 19.9. Hakuaika syyskuun 2024 loppuun saakka. klo 16.30–17.30. Kari Kinnunen mekaanikko, eläkeläinen, Vantaa 24.9. Matkoilla. Pekka Isakssonia haastattelee toimittaja Jarko von Schnöneman. Kuukausikokous to 19.9
Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 64 Demokraatti RISTIKKO 16/2024 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Nimi: Osoite: de_12092024_64.indd 64 de_12092024_64.indd 64 28.8.2024 10.39 28.8.2024 10.39. Merkitse kuoren päälle ristikon numero
co m 4 8 5 6 2 8 2 1 3 4 3 8 6 1 4 2 7 9 1 4 5 8 9 1 2 8 5 3 8 6 K esällä sinirinnat ilahduttivat kuvaajaa Kiilopään alarinteessä ja Saanan katveessa Kilpisjärvellä. de_12092024_64.indd 65 de_12092024_64.indd 65 28.8.2024 10.39 28.8.2024 10.39. ais ud ok u. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Marianne Boström Karkkilasta. Pesinnät vaikuttivat olevan myöhässä. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 74 18 95 63 2 58 23 46 97 1 36 91 27 45 8 93 86 14 52 7 25 67 83 19 4 17 49 52 38 6 89 75 61 24 3 62 34 79 81 5 41 52 38 76 9 TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 14/2024 RATKAISU 15.8. Punarintojakaan emme juuri kohdanneet. Muiden muassa pajulinnun, peipon, vihervarpusen, harmaasiepon, räystäspääskyn, keltavästäräkin, kivitaskun ja pikkulepinkäisen kannat jatkoivat vähenemistään. Vähenemisen syyksi arveltiin kevään poikkeuksellisia säitä. Muutoin varsin tylsän ruskeanharmaan koiraan korea leukalappu viehättää varmasti naarasta yhtä lailla kuin kuvaajaakin. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Lapin matka tänä vuonna ei ollut lainkaan yhtä lintuisa kuin aiempina vuosina. Runsaslumiset takatalvet johtivat lintujen korkeaan kuolleisuuteen ja aloitettujen pesintöjen epäonnistumiseen. Toki olimme reissussa juhannuksen jälkeen juuri siinä vaiheessa, kun linnut muutoinkin vähitellen hiljenevät, mutta siitä huolimatta lupa olisi ollut odottaa vilkkaampaa eloa metsissä ja soilla. Sinirintojakin oli matkassa mukana olleiden konkarien mukaan aiempaa vähemmän, samoin petolintuja ja kahlaajia. Laskennoissa havaittiin takatalven yleensä väliaikaisiksi jäävien tappioiden lisäksi, että useiden pesimälintujen pitkään jatkunut huolestuttava väheneminen jatkuu. Oli hiljaista kuin huopatossutehtaalla. Kesällä uutisoitiinkin, että lintuharrastajien toteuttamissa pesimälintulaskennoissa havaittiin poikkeuksellisen vähän punarintoja. Viimeksi näin vähän punarintoja on ollut 1980-luvun kovien talvien jälkeen, Luonnontieteellinen museo Luomus ja Birdlife tiedottivat
Kirjan maailma on maalattu upeasti ja samoin se ympäristö, missä henkilöt toimivat. Vähän kuin naisversio Vareksesta. Kesälomilla, talvilomilla ja joulun alla menee eniten kirjoja, etenkin fiktiota tosi paljon. Synkkyydestä huolimatta sieltä löytyy toivon kipinöitä ja suomalainen sisu. Kesällä varsinkin haluan lukea kaikenlaista kausiromantiikkaa, sellaista hömppää. Jos luvussa olisi vain yksi kirja kerrallaan, tuntisin painetta saada luettua sen loppuun ennen kuin aloitan seuraavan. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Olen enimmäkseen sesonkitai lomalukija. Mutta maailma vain ei ole niin ruusuinen. Se on minulle toimiva balanssi. Immonen luo sellaisen maailmankuvan, jota pelkäämme tällä hetkellä tosi paljon. Ennen sitä sitä luin paljon sotahistoriaa, toisesta maailmansodasta ja sisällissodasta. Nordic crime -tyylinen sarja, joka sijoittuu mystiseen Islantiin. Jos kaipaan tieteellisempää, ajankohtaisempaa tai jotain historiikkia, luen faktaa. Minulle tärkeintä on, että tarina imee mukaansa. Vaihtelee paljon, minkälaista fiktiota luen. Rakastan uuden kirjan tuoksua ja sen sivuja. Toinen kirja on faktaa ja toinen fiktiota. Tällä hetkellä on meneillään Peter Appsin kirjoittama Naton biografi (Deterring Armageddon: A Biography of NATO). Traaginen rakkaustarina, joka kuvastaa naisen aseman vaikeutta entisaikana, mutta sitä pystyy paljon peilaamaan myös nykypäivään. Viimeisen kahden vuoden aikana olen myös lukenut paljon Venäjästä sekä Ukrainan sodasta ja sen heijasteista yhteiskuntiin. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Vahvat naishahmot kiehtovat Helena Immonen: Kettu-sarja Satu Rämö: Hildur-sarja Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani Sarja kertoo siitä, mitä tapahtuisi, jos Suomi joutuisi nyt sotaan. Olen ollut Jane Austen -tyttö ja syventynyt myös vähän synkempään Brontën sisarusten kirjallisuuteen. Luen niitä fiiliksen mukaan. Toivon niitä joka vuosi. Jos kuuntelisin kirjoja, tekisin varmaan jotain samalla, mutta minulle lukeminen on omaa aikaa. Olen niitä ihmisiä, joille paras joululahja on kirja. On häiritsevää, jos joku muu lukee minulle ääneen tarinaa, jonka haluan ymmärtää omalla äänelläni. Kaunokirjallisuuden klassikko. Haluan itse luoda tarinan äänimaailman. Sarjan neljäs osa ilmestyi juuri hetki sitten. Syksy ja kevät ovat sellaista aikaa, että minulla on yleensä kaksi kirjaa auki. de_12092024_66.indd 66 de_12092024_66.indd 66 3.9.2024 10.29 3.9.2024 10.29. On hyvä, että tällainen tarina ja maailma on pystytty luomaan, jotta voimme ajatella sitä pelkäämättä. Luen paljon sodista kertovia ja turvallisuuspoliittisia kirjoja. Iltaisin tekee usein mieli uppoutua tarinan syvyyksiin, etenkin jos päivä on ollut hektinen ja tosi asiapohjainen. Nuorempana ahmin paljon vanhaa kirjallisuutta, aina 1800-luvulta. En tykkää kuunnella kirjoja. Elämään toivotaan romantiikkaa taustoista huolimatta. Nautin siitä, että kirjan päähenkilö on vahva naishahmo, joka ei ole yhtään ruusuinen vaan pikemminkin tosi rosoinen. Olettamus, että naisen pitää olla vahva huolimatta siitä, minkälaiset hänen taustansa ovat olleet. Puolustustoimialan johdon konsultti ja SDP:n ulkoja turvallisuuspoliittisen työryhmän jäsen Ida-Susanna Pöllänen lukee faktaa ja fiktiota rinnan, fiiliksen mukaan
tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. ED ITKILPAILU 2023 Vuoden yleisömedia VOITTAJA www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Nimetön 2 1 Nimetön 2 1 2.9.2024 10.40 2.9.2024 10.40
de_12092024_001.indd 1 de_12092024_001.indd 1 3.9.2024 11.13 3.9.2024 11.13. PAL.VKO 2024-39 00 74 43 -2 41 6 TERVEYSEROT TEEMA Köyhä on sairaampi SDP Luottamusyhteiskunta 2.0 ILMASTO Suomi viedään oikeuteen JUNA ON POP Suomi makaa yhä kiskoilla 12.9.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 24 / 12 . sy ys ku ut a Huijari ja hurmaaja Minna Craucherin kiihkeä elämä taittuu musikaaliksi