Demokraatti 13.1.2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ta m m ik uu ta ISO KUVA Hallitusohjelman tavoitteet ovat toteutuneet etuajassa. UHANALAINEN DEMOKRATIA TEEMA Luotto rapistuu de_13012022_001.indd 1 3.1.2022 14.06. Nyt edessä ovat aluevaalit. PAL.VKO 2022-04 00 74 43 -2 20 1 KALAMAJA Tallinnan jatkuva muutos ALUEVAALIT Uudet menopäättäjät VETY Harmaata vai vihreää 13.1.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 1 • 20 22 / 13
09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Nimetön 2 1 3.1.2022 11.49. tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. www.demokraatti.fi Seuraa meitä myös somessa. ALUEVAALIT 23.1.2022 Ennakkoäänestys 12.-18.1.2022 Pyydä tarjous! sari.ojala@demokraatti. Hyvä aluevaaliehdokas, Suomen ensimmäiset aluevaalit ovat jo nurkan takana. Kerro tavoitteistasi äänestäjille Ilmoittamalla Demokraatin aikakauslehdessä ja verkkosivuilla olet mukana yli 150 000 lukuhetkessä viikoittain. Värittömyys pahasti hakusessa Kaikki ei ole sitä miltä näyttää
TAMMIKUUTA 2022 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI VETY IKISUOSIKKI MYÖNTEINEN Euroopan sampo ja Afrikan riistoa. KASVO KULTTUURI ILMIÖ de_13012022_03.indd 3 4.1.2022 9.21. Omaishoito sai palaamaan politiikkaan. Tallinna elää jatkuvaa ja nopeaa muutosta. 3 Demokraatti 1/ 22 34 14 42 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 13
1X 26 SANNA MARIN Uudistustyö jatkuu ETUNIMI SUKUNIMI Selitysteksti + TEEMA 55 5 6 8 11 12 14 22 23 24 26 34 40 41 42 47 48 51 52 63 64 65 72 73 74 Nyt on minun vuoroni. 34 HILKKA AHDE Omaishoitaja Uhanalainen demokratia de_13012022_04.indd 4 4.1.2022 10.45. Ka nn en ku va : M ik ko H uo ta ri Xxx. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 27.1. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 1/ 22 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Ohi on Viikon kuva: Lakkotalvi Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Jussi Ahokas Britannia: Kohti normaalia D-ilmiö: Hyvä, paha, ruma vety Indeksi: Mika Maliranta Alastalon salissa: Yhteinen rikki Aluevaalit: Menopäättäjät Marin: Voittamisen aika Kalamaja: Kylä keskellä Tallinnaa Kolumni: Rolf Bamberg Kuvataiteet: Totuudesta viis Kirjavisa: Paluu normaaliin Kirja: Vapauden etsijä Puheenvuoro: Harri Järvinen Puheenvuoro: Kaisa Vatanen Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Ismo Kainulainen IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Hilkka Ahde Kolumni: Marja-Liisa Manka Kasvot peilissä: Ralf Sund Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Va
päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Ohi on Pääkirjoitus MENNEEN MAAILMAN HAIKAILUA. Evan lokakuisessa kyselyssä Suomen Nato-jäsenyyttä kannatti 26 %, kun vastustajia oli 40 %. Silti oli tarpeellista kuulla Niinistön suulla sanottuna juuri nyt tai taas kerran, että Suomen liikkumatilaan kuuluu myös mahdollisuus liittoutua sotilaallisesti. Tapaus merkitsi tiettyä alkusoittoa sille kehitykselle, joka on nyt kriisiytynyt uuteen huippuunsa. Viimeaikaiset tapahtumat tuovat ikävällä tavalla mieleen Putinin vuonna 2005 sanoman ajatuksen siitä, että Neuvostoliiton hajoaminen oli viime vuosisadan suurin geopoliittinen katastrofi. Nyt Putin on lisännyt kierroksia vaatimuksillaan, ettei Nato saa laajeta enää metriäkään Venäjän rajoilla. Etupiirit eivät kuulu 2020-luvulle, kuten Niinistö sanoo, mutta Putin näyttää ajattelevan päinvastaisella tavalla. Menneen maailman haikailusta ei ole historiassa hyvä heilunut. Mahdoton nähdä, että Suomi toimisi asiassa missään oloissa jollakin tapaa äkkinäisesti tai yllättävästi. Näkyvimmän poliittisen vastustajansa Aleksei Navalnyin Putin passitti viime vuonna vankilaan katujen arkea ja julkista vallankäyttöä häiritsemästä. Tätä on luettu myös suoraan Suomea koskevaksi ukaasiksi, koska Suomen Nato-optio sisältää mahdollisuuden liittyä lännen puolustusliittoon, jos Suomi itse niin parhaaksi katsoo. Keskusteluyhteys Venäjän ja Yhdysvaltain välillä on sentään olemassa, joskin ilmeisen jännitteinen. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. V enäjä miehitti Krimin vuonna 2014, ja maailma järkyttyi. Se mitä asiassa sitten tapahtuu tulevaisuudessa tai on tapahtumatta on Suomen asia, ei Venäjän eikä kenenkään muun. Suomessa Putinin liikkeet ovat nostaneet joidenkin kiirettä hakea välittömästi Natoon Venäjän uhittelun seurauksena, vaikka Naton suosio on Suomessa edelleen korkeintaan maltillinen. Uusi kriisi Ukrainassa on nyt niin herkkä, että on vaikea tietää varmasti, millaisessa maailmassa tätä tekstiä luetaan, kun lehti ilmestyy. Jos näin kävisi, Putin olisi 83-vuotiaana hallinnut Venäjää pidempään kuin Josif Stalin Neuvostoliittoa. de_13012022_05.indd 5 4.1.2022 9.25. Krimin valloituksen jälkeen Vladimir Putin on muun muassa sementoinut valtaansa niin, että uusi laki antaa hänelle mahdollisuuden hallita Venäjää vuoteen 2036 asti. Ei nytkään. PRESIDENTTI SAULI NIINISTÖ sanoi uudenvuodenpuheessaan selvin sanoin, että kylmän sodan jälkeinen aika on totisesti ohi
6 Demokraatti V iik on ku va Le ht ik uv a, La ur i H ei no de_13012022_06.indd 6 3.1.2022 16.08
Suomessa eletään poikkeuksellisen vaikeaa aikaa työmarkkinoilla. 7 Demokraatti SOPIMINEN ON RIKKI. Työnantajat haluavat rikkoa perinteisen sopimisen malleja. päivän aamuna lakkovahteina. de_13012022_06.indd 7 3.1.2022 16.08. UPM:n Kaukaan tehtaalla olivat Juha Marttila (vas.) ja pääluottamusmies Kari Rikkilä tammikuun 1. Monessa sopimuspöydässä tilanne on pahasti jumissa. Vuodenvaihteessa alkoivat lakot monella työpaikalla
Eläketurvakeskuksen mukaan eläkeikäisten työssäkäynti on lisääntynyt selvästi kuluvina vuosikymmeninä. SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Niina Malm muistuttaa, että työssä jaksamisesta huolehtimattomuus tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin siitä huolehtiminen. – Osaajapula jarruttaa tällä hetkellä kipeästi yritysten kasvua. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa jättää ihmisten työpanosta käyttämättä. Myös 70–74-vuotiaiden työllisyysaste on noussut. Malm uskoo, että työelämän joustot pitäisivät työntekijän työelämässä, jos vaihtoehtona olisi esimerkiksi kokonaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen. Juuri sitä yksipuolista sanelua, johon pyrtään. Muutos on tapahtunut erityisesti 2010-luvulla. MIKA KORPIMO TWITTERISSÄ Järisyttävä muutos jos alakohtaisen työehtosopimuksen sijasta yritys sanelisi työehdot ihan itse. Heitä tarvitaan mukaan työelämään, Veirto korostaa. Juuri nyt olisi tärkeää saada myös kokeneet työntekijät kokemaan, että heidän osaamistaan tarvitaan. – Meillä on paljon kirittävää siinä, että kokemusta arvostettaisiin riittävästi työelämässä. Yleensä se on työn tekijöiden päätettävissä. Vaikka eläkeikä nouseekin, on olennaista pohtia, kuinka myös eläkkeellä olevat voivat halutessaan työskennellä ja mikä saisi heidät jatkamaan yli vanhuuseläkeiän. Hän esittää, että työntekijöille pitäisi rakentaa lisää mahdollisuuksia siirtyä osa-aikatyöhön. Samalla kun maassa on osaajapula ja eläkejärjestelmän kestävyyttä tulisi vahvistaa pidemmillä työurilla, kokee vanhempi väestönosa, ettei heidän osaamiselleen anneta arvoa. Selvityksen mukaan suomalaisista on kiinnostuneita äänestämään aluevaaleissa vain El in ke in oe lä m än va ltu us ku nt a EV A prosenttia. Tieto käy ilmi työeläkeyhtiö Elon marras-joulukuussa teettämästä kyselystä, johon vastasi 4 800 vanhuuseläkkeen saajaa. Työlämä ei arvosta kokemusta TYÖELÄMÄSSÄ JATKETTAISIIN pidempään, jos kokemusta arvostettaisiin enemmän. de_13012022_08.indd 8 4.1.2022 11.01. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Lisää uusia malleja työlle V IIK O N LU KU 35 Mielenterveyden sairaudet ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy. VESA TUOMISTO TWITTERISSÄ Työnantaja pyrkii sanelemaan, kuka saa edustaa työntekijöitä. Näemme tämän konkreettisesti asiakkaidemme tilanteista. Tämä on koko yhteiskunnan kannalta olennaista. Elon yhteiskuntasuhdejohtaja Katja Veirto sanoo hätkähtäneensä tulosta. Eivät ammattiliitotkaan valitse työnantajan edustajaa. 64 prosenttia eläkeläisistä ajattelee näin. Keitele Group valmisteli työntekijöille omat työehdot. Yli 65-vuotiaiden työllisyysaste on noin 1,5-kertaistunut kymmenessä vuodessa. ILKKA KAUKORANTA TWITTERISSÄ TYÖELÄMÄ On demokratian irvikuva, jos vain kolmannes äänestää aluevaaleissa
Tuolloin päivittäiset tartuntamäärät liikkuivat sadoissa, kun ne nyt ovat muutamassa tuhannessa. Koronan alkuvaiheessa kaupoista hamstraattiin kriisitunnelmissa vessapaperihyllyt tyhjiksi. Suurin erimielisyys koski palkankorotuksen suuruutta. Tämän todistaa vessapaperi-indeksi. MONI SUOMALAINEN suhtautuu harmillisen lepsusti nykyiseen koronatilanteeseen, vaikka tartuntamäärät liikkuvat eri sfääreissä kuin koronan alkuvaiheessa vuoden 2020 alkupuolella. Kannattaako tällaisessa suhdanteessa taas ajaa neuvottelutilanne työtaistelutoimiin, kysyy Demokraatin väki. – On hyvä, että raha on otettu tähän näinkin voimakkaasti mukaan. Hiilen käytön jatkuminen on tärkeä Puolalle – ja puolalaisille äänestäjille. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari ÄHKY ÄHKY Pienen tulpan vaara Ison tulpan vaara Hyvä Teknologiateollisuus, tätä kirjoittaessa neuvottelutilanteenne oli vielä auki. Nyt Puola joutuu valitsemaan oikeusvaltiosääntöjen noudattamisen – etenkin oikeuslaitoksen kohdalla – ja tukien menettämisen välillä. Hän vertasi Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ja Teollisuusliiton toimintaa mafiaan ja Lapuan liikkeeseen. de_13012022_08.indd 9 4.1.2022 11.01. Se osoittaa, että EU elää periaatteidensa mukaan, meppi Eero Heinäluoma totesi asiasta Kauppalehdessä Tosin panokset ovat kovat tässä pelissä. Ei koronahätää, vessapaperia riittää Puheet kovenevat PUHEET OVAT puheita työmarkkinataistossakin, mutta eräänlaisena ennätyksenä voi pitää Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen retoriikkaa. Puola saattaa uhkailla muun muassa ilmastopaketin kaatamisella. Vaikka puhutte siellä Teknologiateollisuudessa paljon paikallisesta sopimisesta – myös siltä kannalta, että palkat voisivat myös paikallisesti nousta – niin nyt vaikuttaa, että haluaisitte lyödä palkankorotusprosentin huonoiten pärjäävien mukaan. Kumma, että laskusuhdanteessa kyllä huudetaan työntekijää osallistumaan yhteisiin talkoisiin yhteiskunnan pelastamiseksi. Omalla toiminnalla voi edelleen vaikuttaa paljon sairastumisja tartuttamisriskiin. Tällä kertaa niin, että ilmeisesti monella palkansaajalla ostovoima jälleen kärsisi. Syynä on näiden liittojen toiminta Keitele Groupin tapauksessa, kun kyseinen yritys ei halunnut neuvotella Teollisuusliiton kanssa työehtosopimuksista. Metka lähtökohta tilanteessa, jossa suuri osa alanne yrityksistä puskee tavaraa vientiin minkä ehtivät. Eli jälleen kerran noususuhdanteen voitot jäisivät yrityksille, ja työntekijöille jäisi kiitollisuus siitä, että saa olla töissä. KORONA PUOLA TYÖELÄMÄ Hyvä EU! TURHAAN NAURESKELTIIN, kun Suomi ajoi EU:n puheenjohtajamaana oikeusvaltioperiaatetta ja unionin elvytysja budjettirahojen käyttöä vipuvartena. Hyvä Teknologiateollisuus, ja takananne häärivä Elinkeinoelämän keskusliitto, neuvottelutaktiikassanne haisee taas Suomen mallin palkkakoordinaatio, jolla haluatte määritellä myös muiden alojen palkankorotuksia
6. Venäjän siis ajaa muutosta vallitsevaan maailmanjärjestykseen. Putinin tiedottaja Maria Zaharova totesi joulupyhinä, että mahdollinen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ”aiheuttaisi vakavia sotilaallisia ja poliittisia seurauksia ja vaatisi Venäjältä tarkoituksenmukaisia vastatoimia”. Lukuisten Putinin käsittämättömien vaatimusten listalla on muun muassa vanhojen Varsovan liiton maiden, nykyisten Nato-jäsenten, aseistuksen palauttaminen Nato-jäsenyyttä edeltävään aikaan. Myös on Suomi saa osansa uhkailusta. Kenet valittiin VTV:n uudeksi pääjohtajaksi. – uusi lämpötila UUSI VUOSI de_13012022_10.indd 10 4.1.2022 9.30. 5. 3. Mikä on pääministerin virka-asunnon Kesärannan alkuperäinen nimi. Putin haluaa Yhdysvalloilta takeet siitä, että Nato ei laajene lisää itään. Tosin samalla voi miettiä, missä määrin Venäjällä ulkopolitiikka on sisäpolitiikkaa eli haluaako Putin vahvistaa hupenevaa kannatustaan uhollaan. 8. Tosin tuoreen tutkimuksen mukaan alle 45-vuotiaita venäläisiä Ukraina ei enää kiinnosta. Missä tehdään Havin kynttilät. Kuka on kuvassa. 9. Putin pelaa kovaa peliä erityisesti Ukrainalla. Milloin järjestetään valtiopäivien avajaiset. Mitkä maat ovat kärkikolmikko kansainvälisessä maiden elämänlaatua mittaavassa vertailussa. 4. 7. 10. Milloin THL aloitti toimintansa. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP / Armando Babani 10 VIS V 1. 2. Oik eat vas tau kse t: 1) Nor ja, Suo mi, Tan ska 2) 31 3) Sam i Ylä out ine n 4) hel mik uun alu ssa 5) 20 09 6) Suo men maa sto hiih tom aaj ouk kueen pää val men taj a Tee mu Pas ane n 7) Vill a Bjä lbo 8) 20 20 9) Riih im äel lä 10 ) 73 pro sen ttia MAAILMAN TILA • Back in the USSR Kylmän sodan paluu N euvostoliiton hajoamisesta tuli joulukuussa kuluneeksi jo 30 vuotta, mutta Venäjän presidentti Vladimir Putin puhuu kuin mikään ei olisi muuttunut ja perää vanhaa valtapiiriajattelua takaisin. Minä vuonna koneellinen kullankaivuu loppui Lemmenjoella. Mikä oli marraskuun työllisyysaste. Montako päivää on tammikuussa
– Myös Sostessa työskentelin muun muassa kestävyysasioiden kanssa. Edellinen työ oli sosiaalija terveysalan kattojärjestö Sosten pääekonomistina. Vaihdos ei ole niin suuri kuin voisi luulla. Hän aloitti vuodenvaihteessa nelivuotisen pestin monitieteellisen tutkimusyksikön BIOSin ekonomistina. Ahokas kaipaakin poliittisilta päättäjiltä vahvempaa johtajan roolia muutoksessa. Ahokas vertaa Ranskan keltaliivejä suomalaisiin turpeen käytön puolustajiin. Uudes sa työpaikassa on enemmän tähän asiaan perehtyneitä eri alojen asiantuntijoita. Hän pitää ongelmana ristiriitaista suhtautumista muutoksen aikatauluun: osa haluaisi heti syöksyä fossiilivapaaseen tulevaisuuteen, mutta samaan aikaan moni edelleen pureutuu kiinni kirjaimellisesti hiileen ja turpeeseen. Mutta jos mitään ei nyt tehdä, niin sitten vasta meillä onkin vaikeita päätöksiä edessä. Aikaa ei ole paljon, iso muutos pitäisi viedä läpi 10–15 vuodessa. Ahokas pitää olennaisena, että siirtyminen vihreämpään ja ekologisesti kestävämpään talouteen tapahtuu mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja kestävästi – niin, että siirtymän taakka jakautuu mahdollisimman tasaisesti kaikille. – Viimeistään siinä vaiheessa meilläkin alkaa kovempi huuto, kun hiilinielupäätökset viedään osaksi suomalaista metsänhoitoa ja -käyttöä. Ahokas uskookin, että siirtymä ekologisesti kestävämpään aikaan voi onnistua kivuttomasti. 11 Demokraatti Olennaista on yhteinen visio siitä, mitä haluamme tehdä. Uskon että siinä tarvitaan kaikkia, yhtä lailla asiantuntijoita kuin vähemmänkin koulutettuja. Se tosin edellyttää kunnollista suunnittelua ja nopeaa liikkeellelähtöä. Olennaista on, että meillä on vahva missio ja yhteinen visio siitä, mitä haluamme tehdä. ONGELMITTA EI muutoksesta selvitä. Jussi Ahokas Viivyttelemällä meillä on edessä vain vaikeampia päätöksiä. Monella on huoli omasta toimeentulosta ja työstä. Teksti Heikki Sihto Kuvat Soste MISSÄ OLET NYT. Yksittäinen kansallisvaltio on näissä talkoissa pieni tekijä. – Ei tässä täysin mitään keskusjohtoista toimintaa tarvita, mutta yritykset tarvitsevat ohjeistusta suunnasta, mihin pyritään. – Edessä oleva muutos on valtava, ja se etenee nopeasti. Tämä vaatii Ahokkaan mukaan paljon niin yrityksiltä kuin julkiselta sektorilta, jonka pitäisi näyttää askelmerkit etenemiseen. Oma roolini on tuoda mukaan poliittisen talouden ja taloustieteen näkemystä, Ahokas kertoo. Tässä tilanteessa ei kannata sortua sen enempää uhkien liioitteluun kuin vähättelyynkään. Vuonna 2019 de_13012022_11.indd 11 4.1.2022 9.32. Muutokset pitäisi saada toteutumaan koko Euroopan tasolla ja Eurooppa sitten näyttäisi valoa muille. Optimistina Ahokas arvioi, että esimerkiksi vihreään siirtymään liittyvä työttömyys voisi vertautua lopulta lähinnä kitkatai kausityöttömyyteen. Nyt tarvittaisiin avointa dialogia, jossa eri osapuolet hakisivat yhdessä ratkaisuja. T alous on olennainen osa ekologista jälleenrakentamista ja vihreää siirtymää, sanoo ekonomisti Jussi Ahokas
Inflaatio on kiihtynyt viiteen prosenttiin ja lukuisten EU-työntekijöiden lähtö maasta on johtanut pahaan työvoimapulaan. Äänestäjien enemmistö ja miltei puolet brexitin äänestäjistäkin on alkanut kokea brexitin epäonnistuneena projektina ja varsinkin taloudellisesti tyhmänä temppuna. Enää ei maassa vallitse jyrkkä kahtiajako brexitin kannattajien ja brexitin vastustajien välillä. Eräs tutkija laski, että hallitus tuhlasi kaikkiaan 12,5 miljardia puntaa (noin 10,6 miljardia euroa) sopimuksiin, jotka sen olisi pitänyt saada noin 4,5 miljardilla punnalla. Ehkä tärkein on ”sleaze”, ”törky” tai korruptio, johon luetaan kaikki mahdollinen eroottisista syrjähypyistä vakavaan korruptioon. Puolue laahusti pitkään kansansuosiossa konservatiivien jäljessä, mutta viime kuukausina se on pinnistänyt 7–8 prosentin etumatkaan konservatiiveistä. Niin pieleen on brexit-politiikka mennyt, että hallituksen Eurooppa-ministeri David Frost näki hyväksi erota hallituksesta, väittäen tosin, että hän erosi hallituksen covid-rajoitusten takia. Vienti Manner-Eurooppaan on brexitin byrokratian takia pudonnut vuodessa noin 13 prosenttia. Kapina konservatiivisessa puolueessa esti operaation. Melkoista pahennusta on herättänyt myös hallituksen ”chumokratia” covidin tiimoilla (chum on suomeksi kaveri). Hallituskin myöntää, että maa on menettänyt pysyvästi noin neljä prosenttia taloudellisesta kasvustaan brexitin myötä. Ensimmäisen todellisen brexit-vuoden tilinpäätös onkin todella kehno. Finanssialalla työskentelevä Kate Bingham rohkeni lahjakkaana riskisijoittajana sijoittaa suuria summia veronmaksajien varoja rokotteisiin, joiden toimivuudesta ei vielä tuolloin ollut varmuutta. Erityisen katkeria ovat kalastajat ja maataloustuottajat, jotka olivat brexitin innokkaimpia kannattajia. BRITANNIA de_13012022_12.indd 12 3.1.2022 15.20. Pohjois-Shropshiren perinteisellä maatalousalueella hallitus koki todellisen shokkitappion menettäessään täytevaalissa vankan brexit-vaalipiirin keskustaa edustaville liberaalidemokraateille, jotka ovat brexitin kiihkeitä vastustajia. Mutta nyt työväenpuolueen voitto seuraavissa vaaleissa näyttää jo mahdolliselta. MUTTA PÄÄMINISTERI Johnsonin suosiota jäytävät monet muutkin kriisit. Ehkä pahin skandaali oli covid-kauden alussa testijärjestelmän romahdus ja puutteet kansanterveyshuollon työntekijöille teetetyissä suojavarusteissa. Ilmapiiri on selvästi lauhtunut. Työväenpuolueen johtaja Keir Starmer on tuonut puolueensa sen vasemmistopopulistiselta harharetkeltä takaisin perinteiseen vasemmistokeskustaan. Tuottoisia valtion tilauksia on niitä kilpailuttamatta annettu ministerien ja kansanedustajien kavereille ja konservatiivisen puolueen lahjoittajille, joista vain harvat ovat osoittautuneet päteviksi tehtäviinsä. Yksi sopimuskumppani oli kuitenkin pätevä, vaikka olikin konservatiivisen kansanedustajan vaimo. 12 Demokraatti Laita musta kuvapalkki kohdalleen vasempaan marginaaliin kun nostat pohjan kirjastosta! (yläosa leikkausvaraan) Otsikko ohut 40 > KESKITÄ! Ingressi pieni > KESKITÄ! ANF 5 Leipis Uuden kappaleen alkuun Leipis 1 kpl CAPS Poiminta viivoilla, mahdollisimman vähän tavutuksia Kohti normaalia Britannian brexit-tilinpäätös: kehnosti menee. Britanniassa on normaalia, että oppositio tässä vaiheessa hallituskautta menee äänestäjien suosiossa hallituspuolueen edelle, eikä se vielä takaa työväenpuolueen voittoa ensi vaaleissa. Mutta kun epäpätevyys johti silloin yhä useampiin covid-kuolemiin, äänestäjät eivät antaneet anteeksi. Ensin pääministeri Johnson yritti lakia muuttamalla pelastaa rangaistukselta lobbaussääntöjä rikkoneen hallituksen jäsenen Owen Patersonin. Ja niin britit pääsivät ensimmäisinä käsiksi rokotteisiin. Kaikki tämä osoittaa, että Britannian politiikka alkaa taas normalisoitua, ja brexit on lakannut vaikuttamasta siihen. Hallitus puolustautui selittämällä, että tuossa hätätilanteessa ei ehditty turvautua normaaliin kilpailuttamiseen. Teksti Eeva Lennon / Kuva AFP, Geoff Pugh T yöväenpuolueen tilanne parani melkoisesti menneenä vuonna. Sen jälkeen kävi ilmi, että pääministeri oli antanut vastoin sääntöjä erään konservatiivien lahjoittajan maksaa remontin virka-asunnossaan ja kodissaan Downing Street 10:ssä. Uuden tullitarkastusbyrokratian takia kalastajat eivät saa ajoissa tuoretta kalaa markkinoilleen Manner-Eurooppaan. ”Partygate” (viittaa presidentti Nixonin aikanaan kukistaneeseen Watergateskandaaliin) paljasti, että toissa vuoden joulun aikoihin Downing Streetillä oli pidetty joulujuhlia, vaikka bileet oli covidin takia kielletty, ja koko maa oli julistettu eristymispakkoon, joka erotti pitkiksi ajoiksi perheenjäsenet ja rakastavaisetkin toisistaan. Boris Johnsonin hallituksen suosio on mielipidetutkimusten mukaan romahtanut ja konservatiivit alkavat harkita johtajan vaihdosta. Ja kun vielä julkinen terveydenhoitolaitos toteutti laajamittaisen rokotusoperaation moitteettomasti, pääministeri Johnson ratsasti pitkään tuolla menestyksellä. Ja mistäpä tilalliset nyt saisivat työvoimaa sadon korjaamiseen ja muihin töihin
Mutta sitä mukaa kun ”törky”on paljastunut, on kunnia rokotuskampanjan tehokkuudesta hiipunut. Kirjoittaja on Lontoossa asuva toimittaja. Oikeisto kantaa kaunaa Johnsonille myös siitä, että tämä on haudannut thatcherismin ja mennyt poliittisesti kohti keskustaa ja suurta valtiota. Se ratkaisisi kuitenkin nopeasti osan Britannian brexit-ongelmista, mutta siihen tarvitaan todennäköisesti puolueen vaihdos Britannian johdossa. KAUPANPÄÄLLISIKSI PÄÄMINISTERI on saanut vielä vastaansa puolueen oikeiston kapinan, kun hän on yrittänyt suojella kansalaisia uudelta omik ronvirukselta tietyin varsin vähäisin rajoituksin. Puolueen oma suosikki on kyllä Margaret Thatcheria jäljittelevä ulkoministeri Liz Truss. de_13012022_12.indd 13 3.1.2022 15.20. Keir Starmer, joka oli panostanut kaiken pääministerin epäpätevyyteen, joutui tuolloin liemeen. Hän äänesti vuoden 2016 kansanäänestyksessä brexitiä vastaan, mutta siitä huolimatta hänkään tuskin uskaltaisi uhmata puolueen oikeistoa ja liittää Britanniaa takaisin edes EU:n tulliliittoon, johon Turkkikin sentään kuuluu. Keir Starmerin pyrkimys esiintyä pätevänä vaihtoehtona tunaroivalle pääministerille voi myös kariutua siihen, että konservatiivit vaihtavat johtajansa äänestäjien suosimaan nuoreen intialaistaustaiseen valtiovarainministeriin Rishi Sunakiin, joka tyydyttää äänestäjien poliittisen pätevyyden kaipuun. Jos Johnson kukistuu, hänen seuraajansa tulee todennäköisesti puolueen oikeistosta, vaikka koko maa on siirtynyt poliittisesti vasemmalle. 13 Demokraatti BORIS JOHNSONIN SUOSIOTA JÄYTÄVÄT MONET KRIISIT, EROOTTISISTA SYRJÄHYPYISTÄ KORRUPTIOON
Komissio suunnitteleekin vedyn massiivista tuontia Pohjois-Afrikasta. Teksti Aino Haavio Kuvat Lehtikuva ja iStock, grafiikka Arja Jokiaho de_13012022_14.indd 14 4.1.2022 9.18. 14 Demokraatti ILMIÖ VETY EU on sitoutunut saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Energiapalapelin vaikeimmat kohdat on tarkoitus ratkaista niin sanotulla vihreällä vedyllä
15 Demokraatti VETY – sampo vai riistoa de_13012022_14.indd 15 4.1.2022 9.18
Se on vety. – Vety on ratkaiseva vaikkei tärkein tekijä Euroopan energiamurroksessa. Päästövähennyskeinoista yksi on viime vuosina kirinyt ylitse muiden. Unioni sitoutuu vähentämään hiilipäästöjään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja nollaamaan nettohiilipäästönsä vuoteen 2050 mennessä. Vielä emme kuitenkaan elä ”vetytaloudessa”, vaan vetyä kuluu lähinnä teollisuuden raaka-aineena ja sitä valmistetaan 98-prosenttisesti maakaasusta, 325 780 2251 2015 2030 2050 Kunnianhimoton tavoite Kunnianhimoinen tavoite Kunnianhimoton tavoite Kunnianhimoinen tavoite Energian kysyntä yht., TWh Vedyn osuus, % 2000 1500 1000 500 481 665 11 500 14 100 9 300 2 % 4 % 6 % 8 % 24 % TWh Sähköntuotanto Liikenne Rakennusten lämmitys Teollisuuden energia Uuden teollisuuden raaka-aine Teollisuuden raaka-aine Arvioita EU:n vedynkulutuksesta 2015–2050 Lähde: Fuel Cells and Hydrogen Joint Undertaking (FCH JU) FCH JU:n ennuste ei ota kantaa vedyn tuotantotapaan. 16 Demokraatti D-ILMIÖ E urooppa käy ilmastotaistelua maailman eturintamassa. YK:n ilmastokokouksessa Glasgow’ssa EU sai ansaitusti kehuja kunnianhimoisista tavoitteistaan. – Kaikkialla EU:ssa vety kiinnostaa ja innostaa päättäjiä, kertoo johtava vetyasiantuntija, italialainen Eleonora Moro ajatushautomo E3G:stä Brysselistä. Se on kuin kameleontti, moninainen ja muuntuva. – Varteenotettavien mallinnusten mukaan vedyllä voitaisiin vuonna 2050 kattaa runsas viidennes Euroopan kokonaisenergiantarpeesta, Flis arvioi. Sähköistäminen tulee ensin. Tulevaisuudessa sitä ja sen johdannaisia hyödynnettäisiin niin erilaisissa teollisuusprosesseissa, rakennusten ja veden lämmityksessä, osassa liikennettä kuin energian varastonakin. Vedyn merkitys korostuu vaikeimpien päästölähteiden kitkemisessä, kiteyttää vetyyn ja ilmastokysymyksiin perehtynyt neuvonantaja, kemisti Gniewomir Flis ajatushautomo Agora Energiewendestä Berliinistä. Siellä missä sähköistäminen ei onnistu, turvauduttaisiin siis merkittävästi vetyyn. Visioiden vedystä on kuitenkin vaikeaa saada otetta. Onko vety energia-alan kauan kaivattu sampo. de_13012022_14.indd 16 4.1.2022 9.18. Ensimmäisten joukossa Saksa, sitten EU, myöhemmin muut jäsenmaat, myös Suomi, ovat laatineet omia vetystrategioitaan
Euroopan komissio tavoittelee unionin alueelle 40 gigawatin elektrolyysikapasiteettia vuosikymmenen loppuun mennessä. Tuotannosta syntyy merkittäviä hiilipäästöjä. Olemassa olevaa tiheää maakaasuinfrastruktuuria voitaisiin jatkossa kehittää vedylle sopivaksi, arvioi vetytalouden vanhempi asiantuntija Maira Kusch Maailman energianeuvoston Saksan-jäsenkomiteasta. Investoinnit kuitenkin ohjautuvat nyt vahvasti elektrolyysiin, tietää konsulttiyhtiö Nikolan energia-asiantuntija Jiri Räsänen. Tuulivoimala jokaiseen niemennokkaan. Sen sijaan tähtäimessä on aivan toisenlainen, ”vihreä” vety, jota valmistettaisiin vedestä. ALUSTAVASSA TARKASTELUSSA vihreä vety vaikuttaisi monipuoliselta ja joustavalta työkalulta energia-alan rakenteelliseen murrokseen. Tarvittaessa vihreä vety toimisi myös uusiutuvan sähkön varastona. Tämä näkymä vaikuttaisi todennäköiseltä muun muassa Suomessa, jossa maakaasuputkiverkostoa ei juuri ole. Vetyteollisuutta edustava Hydrogen Europe -järjestö nosti hiljattain oman tavoitteensa 60 gigawattiin. Antonin mukaan eurooppalainen teollisuus pyrkii vetyalan globaaliksi markkinajohtajaksi: – Tulevaisuudessa Eurooppa myy vetyteknologiaa kaikkialle maailmaan. Vetystrategia siis siivittää eurooppalaista cleantech-teollisuutta lentoon. 17 Demokraatti käytännössä metaanista (CH?). Mutta viekö EU:n vetystrategia meitä kohti puhtaampaa tulevaisuutta. – Keskieurooppalaisten lämmitys hoidetaan toistaiseksi laajoilla alueilla maakaasulla. – Teoriassa tämä on kyllä mahdollista, hän sanoo. Seuraako elektrolyysilaitteiden valmistamisesta kuitenkaan ilmastopäästöjen taittumista ja energiaomavaraisuutta. Vetyalan kokouksissa Euroopan johtajat piirtävät kuvaa energiavallankumouksesta, jonka myötä tuotetaan suuria määriä vetyä, leikataan hiilipäästöjä ja lisätään omavaraisuutta. – Aurinkoja tuulivoiman tuotanto pitäisi jopa kymmenkertaistaa nykyisestä, mikäli Eurooppa haluaisi olla energiassa omavarainen, Agoran Gniewomir Flis arvioi. Hän on mukana myös arvovaltaisessa Fuel Cells and Hydrogen Joint Undertaking -yhteistyöelimessä (FCH JU), joka kerää saman pöydän ääreen eurooppalaisen teollisuuden ja tieteen sekä EU-instituutioiden johtajia. Aurinkopaneeleita Etelä-Eurooppa väärälleen. – Meillä puhtaan teollisuuden keskittymän voisivat muodostaa tuulivoimala, vihreän vedyn tuotantolaitos ja terästehdas, pohtii sosialidemokraattien energiakysymyksiin perehtynyt europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri. – Se, mikä vaikutti vielä muutama vuosi sitten mahdottomalta, on nyt toteuttamiskelpoista ja realistista, sanoo eurooppalaista vetytutkimusta kokoavan Hydrogen Europe Research -järjesde_13012022_14.indd 17 4.1.2022 9.18. Toistaiseksi EU:n kokonaisenergiankulutuksesta noin 20 prosenttia ja sähkönkulutuksesta noin 40 prosenttia katetaan uusiutuvalla energialla. Teollisen läpimurron saavuttanut teknologia vihreän vedyn valmistukseen on jo olemassa. Tätä ”harmaan” vedyn käyttöä Eurooppa ei halua jatkaa. Siinä vesimolekyyleja pilkotaan uusiutuvan sähkön, lähinnä aurinkotai tuulisähkön, avulla vedyksi ja hapeksi. VEDYN TUOTANNOSTA SYNTYY TOISTAISEKSI MERKITTÄVIÄ HIILIPÄÄSTÖJÄ. Investoidaanhan vetyyn nyt kymmeniä miljardeja. Lisäksi vihreällä vedyllä voitaisiin lämmittää eurooppalaisten rakennuksia ja käyttövettä. Osaan Euroopan maista syntyisi pikemminkin paikallisia vetykeskittymiä. Kriitikoiden huoli liittyy puhtaan primäärienergian saatavuuteen. Vihreän vedyn tuotanto on riippuvaista uusiutuvan energian saatavuudesta. Kun pilvisinä tai tyyninä päivinä suoraa aurinkotai tuulisähköä ei olisi riittävästi tarjolla, säiliöihin tai luolastoihin varastoidun vedyn kemiallinen energia muunnettaisiin takaisin sähköenergiaksi. Tätä kilpailua emme aio hävitä, niin kuin hävisimme aurinkopaneeleissa. Ajatuksena on, että lopulta vedyn koko tuotantoketju saataisiin päästöttömäksi. Vaikealta näyttää, kun jo nykyisistä vähistä voimaloista väännetään kättä, linjaa esimerkiksi Italian ulkopoliittisen instituutin IAI:n laaja raportti. tön ranskalainen puheenjohtaja Laurent Antoni. – Muitakin teknologioita on kehitteillä. – Vihreä vetyhän ei ole primäärinen energianlähde vaan energian kantaja, Jiri Räsänen muistuttaa. Miksi emme tähän uskoisi. Uusiutuvan energian voimalat, vihreän vedyn tuotanto ja raskas teollisuus sijoitettaisiin lähekkäin tukemaan toisiaan. Vedyn välityksellä aurinkoja tuulivoimaa voitaisiin rantauttaa entistä useammalle toimialalle ja niiden tuotantoon liittyvää vaihtelua hallita paremmin. Se on nimeltään elektrolyysi. Suunnitelmissa vihreä vety ja sen johdannaiset korvaisivat öljyä ja maakaasua esimerkiksi teräsja kemianteollisuuden prosesseissa sekä lento-, laivaja rekkaliikenteen polttoaineina
Laurent Antoni vahvistaa, että EU on toiminnassaan pragmaattinen. Maailman energianeuvoston Maira Kuschia komission linjaus ei yllätä. Vastaus selviää unionin asiakirjoista. VETY KUITENKIN tulee, sanotaan. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Vetybuumin kriitikot lyövät suurempaa vaihdetta silmään: Mikäli uusiutuvan sähkön tuotanto jää Euroopassa tarpeeseen nähden alhaiseksi, kannattaako siitä edes valmistaa vetyä. – Joissakin maissa, kuten Ranskassa ja Suomessa, puhdasta vetyä voidaan valmistaa myös ydinsähköllä, hän mainitsee. Eli mikä vety. Sinisen vedyn tuotantoprosessi ei ole järin energiatehokas, ja hiilen varastointitavoista kiistellään. Euroopan komissiossa vihreän vedyn tuotanto-ongelmat ja sinisen vedyn kritiikki ovat tiedossa. – Niin kutsuttu välivaihe tulee kestämään kymmeniä vuosia, uskoo algerialainen energiasiirtymään erikoistunut tutkija ja aktivisti Hamza Hamouchene Transnational Institute -tutkimuslaitoksesta Lontoosta. EU:n vetystrategian hyötyjiä olisivat hänen mukaansa ennen muita venäläinen maakaasuteollisuus ja kaasun eurooppalaiset jalostajat. ”2x40 GW” viittaa siihen, että komissio tavoittelee vuoteen 2030 mennessä 40 gigawatin elektrolyysikapasiteettia EU-alueella ja vastaavaa kapasiteettia unionin rajojen ulkopuolella. Vedyntuotannossahan osa energiasta menetetään. de_13012022_14.indd 18 4.1.2022 9.18. Lä hd e: A d Va n W ijk , D el ft U ni ve rs ity of Te ch no lo gy Hahmotelma vedynkuljetuksen runko verkostosta tulevaisuuden Euroopassa Vetyputkiverkostoa (kuvassa oranssi) kehitettäisiin olemassa olevan maakaasuinfrastruktuurin (sininen ja punainen) varaan. – Vedestä uusiutuvalla energialla tuotettua vihreää vetyä ei ole Euroopassa juurikaan saatavilla vielä vuosiin, konsulttiyhtiö Nikolan Jiri Räsänen arvioi. Vetytaloutta ajetaan sisään tarjolla olevan ”vähähiilisen” vedyn kautta. Se on hänestä päinvastoin looginen johtopäätös Euroopan ilmastositoumuksista ja unionin vedyntuotannon ennusteista. Vuonna 2050 EU tarvitsisi vetyä ja sen ONKO VETY ENERGIA-ALAN KAUAN KAIVATTU SAMPO. Tilanteesta on myös tehty johtopäätöksiä. Mitä tämä tarkoittaa. Vetybuumin kriitikot pitävätkin Euroopan vetystrategiaa lähinnä maakaasuteollisuuden onnistuneen harhautuksen tuloksena. Hävikki on erityisen merkittävää, kun vetyä käytetään sähkön varastona eli kun ketjussa kuljetaan uusiutuvasta sähköstä vedyn kautta takaisin sähköön. Komissio on päätellyt, että EU ei pysty taittamaan hiilipäästöjään likimainkaan tavoitteidensa mukaisesti eurooppalaisella vedyntuotannolla vaan että sen on maaliin päästäkseen turvauduttava laajamittaiseen tuontiin. Niihin suuri yleisö ei tosin liene juurikaan perehtynyt, onhan komission ratkaisu nimeltään ”2x40 GW Green Hydrogen Initiative”. – Sitä odotellessamme kulutamme pikemminkin niin sanottua sinistä vetyä eli maakaasua, josta hiili on otettu talteen ja varastoitu. – Me olemme päätyneet ennusteissamme samaan myös pitkällä aikavälillä
EUROOPAN KOMISSION ja Saksan tuontivisiot muistuttavat erehdyttävästi 2010-luvun alussa mediassa kohahduttanutta saksalaisvetoista Desertec-suurhanketta, jonka puitteissa eurooppalaisen teollisuuden oli tarkoitus tuoda SaTÄTÄ KILPAILUA EMME AIO HÄVITÄ KIINALLE. – Eurooppalaiset kuluttavat vielä pitkään merkittävästi enemmän energiaa kuin pohjoisafrikkalaiset. de_13012022_14.indd 19 4.1.2022 9.18. Sininen vety: tuotetaan käytännössä maakaasusta, ja tuotannossa hiilidioksidi otetaan talteen ja varastoidaan. – Pitää paikkaansa, suunniteltu jako on 80–20, Hydrogen Europe Research -järjestön Laurent Antoni vahvistaa. Jäsenmaista vetykehityksen veturi, ydinvoimasta luopunut Saksa on päätynyt laskelmissaan samansuuntaisiin tuloksiin, joskin sen tuontiennusteet ovat vielä EU:n keskiarvoa suurempia. – Saksan katse kääntyy niin ikään Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään, Kusch kommentoi. Pohjois-Afrikkaan vihreän vedyn tuotantokapasiteettia rakennettaisiin kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä 30 gigawatin edestä. Vihreän ja sinisen vedyn tuotanto potentiaali alueittain Lähde: Hydrogen Council Keskimääräinen vihreän vedyn tuotantopotentiaali Optimaalinen vihreän vedyn tuotantopotentiaali Keskimääräinen sinisen vedyn tuotantopotentiaali Optimaalinen sinisen vedyn tuotantopotentiaali Optimaalinen vihreän ja sinisen vedyn tuotantopotentiaali Vihreä vety: tuotetaan vedestä uusiutuvalla energialla. 19 Demokraatti johdannaisia noin 60 miljoonaa tonnia, ja tästä puolet olisi tuotava. Euroopan komission Pohjois-Afrikkaan suunnittelemasta elektrolyysikapasiteetista neljä viidennestä palvelisi eurooppalaisia ja yksi viidennes paikallisia. Kauppaa Eurooppa virittelisi komission suunnitelmien mukaan ensisijaisesti Pohjois-Afrikan maiden ja toiseksi Ukrainan kanssa. – Meidänkin analyysimme mukaan Pohjois-Afrikka olisi uusiutuvan energian potentiaalinsa ja maantieteellisen läheisyytensä vuoksi Euroopalle luonnollinen vetykumppani, Kusch sanoo. Siksi esimerkiksi tasajako, 50–50, ei olisi tässä vaiheessa mielekäs. Vuonna 2030 lähes 70 prosenttia Saksan vedyntarpeesta katettaisiin tuonnilla
Vetybuumin myötä Dii-konsortion Desertec on luonut nahkansa ja vaihtanut kaapelit vetyyn. Laurent Antoni kuitenkin rauhoittelee: Euroopan Afrikka-suunnitelmissa paikallisten tarpeet asetetaan etusijalle. Lisäksi rakennettaisiin uusi putkiyhteys Egyptistä Kreikan kautta Italiaan. Hamouchene pelkää, että tulevaisuudessa myös vihreän vedyn kauppa toteutuisi eurooppalaisen teollisuuden ja Pohjois-Afrikan ”korruptoituneen eliitin” välillä paikallisväestöä kuulematta. Gniewomir Flis ymmärtää näkökulman: – On syytä muistaa, että Afrikka ei pysty vielä kehittämään puhdasta teknologiaa ilman ulkomaista pääomaa. Jos me emme saavu ajoissa paikalle, Kiina valtaa markkinan. Uusimman ”Desertec 3.0” -hahmotelman mukaan EU:n kokonaisenergiantarpeesta jopa puolet katettaisiin vuonna 2050 vihreällä vedyllä ja tästä vedystä kaksi kolmannesta tuotaisiin Pohjois-Afrikasta. Myös laivausvaihtoehtoa pidetään Antonin mukaan esillä, vaikka laivojen päästöt olisi saatava jatkossa kuriin ja kustannuksia karsittava rajusti. – Vedyntuonnissa lähinnä kuljetuksen haasteet on vielä ratkaistava. Desertecin suunnitelmien takana on muun muassa hollantilainen professori Ad van Wijk, joka toimii myös Euroopan komission energianeuvonantajana. Yhteyk sien rakentaminen on hyvin kallista, hän sanoo. 20 Demokraatti D-ILMIÖ haran aurinkosähköä merenalaisia korkeajännitekaapeleita pitkin Eurooppaan. Eurooppalaiset tutkijat jakavat Hamouchenen huolia. Samat argumentit toistuvat Dii:n lausunnoissa. Näyttäisi niin ikään siltä, että Pohjois-Afrikan maista ainakin Marokko, VIHREÄ VETYHÄN EI OLE PRIMÄÄRINEN ENERGIANLÄHDE VAAN ENERGIAN KANTAJA. Hamouchene on seurannut eurooppalaisten rahoittamia keskittävän aurinkovoiman (concentrated solar power, CSP) hankkeita Marokossa. Kaiken lisäksi voimalat käyvät tappiolla, hän kritisoi. – Suurisuuntainen kaapelihanke hiipui, mutta perusajatus Saharan auringonpaisteen tuomisesta Eurooppaan ei kuollut. Komissio korostaa Pohjois-Afrikan maiden oikeutta ilmastonmuutoksen hillintään, tekniseen ja taloudelliseen kehitykseen, puhtaan sähkön saantiin ja työpaikkoihin. Ranskalainen Laurent Antoni pitää Timmermansin Sahara-visiota kiinnostavana, vaikka välttää ottamasta suoraan kantaa Deserteciin. – Marokon Ouarzazateen on rakennettu muun muassa saksalaisrahoituksella valtavia aurinkovoimaloita sillä asenteella, että aavikko olisi tyhjää joutomaata. EU-komission varapuheenjohtaja ja vihreän kehityksen ohjelmaa johtava komissaari, hollantilainen Frans Timmermans on eri yhteyksissä ilmaissut jakavansa Van Wijkin yleisnäkemykset. Heidän juomavettään käytetään voimaloiden peilien puhdistamiseen ja järjestelmän jäähdytykseen. – Yhteys Desertec-vision, Saksan kansallisen vetystrategian ja EU:n vihreän kehityksen ohjelman välillä on olemassa, Gniewomir Flis vahvistaa. Paikallisten paimentolaisten maita on vallattu. – Totta on, että Desertecin aikaisemmat versiot kaatuivat paitsi teknisiin ongelmiin ja taloudellisiin kiistoihin myös syytteisiin resurssiriistosta, algerialainen Hamza Hamouchene tietää. Elektrolyysiin tarvittava vesi saataisiin merivedestä suolaa poistamalla. Hänestä epäilyt uuskolonialismista ovat jo nähdyn nojalla perusteltuja. Pääosin vety kulkisi Välimeren poikki putkissa. Alueen huikeiden aurinkoja tuulienergian resurssien ansiosta vihreää vetyä riittäisi lisäksi vientiin, mikä poikisi maille valuuttatuloja. Liian suuri osa vedystä vietäisiin Eurooppaan, ja Pohjois-Afrikassa tuotot valuisivat johtajien taskuun. Myöhemmin verkostoa jatkettaisiin Lähi-itään. Työpaikkoja paikallisväestölle on tarjoutunut niukasti. de_13012022_14.indd 20 4.1.2022 9.18. Vanhaa maakaasuinfrastruktuuria hyödynnettäisiin. MONI ÄLÄHTÄÄ: eikö tämä ole uuskolonialismia
Hänen mukaansa Algeria on kiinnostunut vety-yhteistyöstä ja on myös vuosikymmenestä toiseen antanut näyttöjä luotettavuudestaan kauppakumppanina: – Algeria on osoittanut, että se pystyy pitämään kiinni energiantoimitussopimuksistaan poliittisesta tilanteestaan riippumatta, hän sanoo. de_13012022_14.indd 21 4.1.2022 9.18. ENERGIA-ALALLA KAIKKI on epävarmaa, mutta päätöksiä on tehtävä. Länsi-Afrikan Ecowas-alueen vedyntuotantopotentiaalista Saksa teetti viime keväänä seikkaperäisen ”atlaksen”. – Euroopan ei kannatakaan laskea vihreän vedyn saantiaan ainoastaan Pohjois-Afrikan tuonnin varaan, Gniewomir Flis näkee. – On aivan luonnollista, että Pohjois-Afrikan maat haluavat päästä mukaan tulevaisuuden energiamarkkinoille, kommentoi Algerian tiedeministeriön alaisen uusiutuvan energian keskuksen vetyosaston johtaja Abdelhamid M’raoui. Fossiilisen tuontienergian varassa sinnittelevä Tunisia havittelee näkyvästi puhtaan energian investointeja. Myös teknistaloudellinen lähtöasetelma on heikko. Pohjois-Afrikan epävakaus herättää euroopDesertecvisio Varastointi El ek tr ol yy si Uusiutuvan sähkön tuotanto Pohjois-Afrikassa 7258 TWh Uusiutuvan sähkön tuotanto EU:ssa 8453 TWh Polttokenno Uusiutuvan sähkön kulutus EU:ssa 6000 TW h Vihreän vedyn kulutus EU:ssa 6000 TWh Lähde: Dii palaisissa huolta. Abdelhamid M’raoui pyrkii liudentamaan vallitsevaa kuvaa. Eurooppa ei voi enää siirtää ilmastoratkaisujaan. – Myös Algeriassa Saksa on käynyt tunnustelevia keskusteluja. – Jotta EU:n vedyntuontitavoite vuodelle 2030 toteutuisi, tarvittaisiin 77 gigawatin edestä uusiutuvaa energiaa. Toinen asia on, onnistutaanko tuontivisiota käytännössä toteuttamaan. Muista alueen maista esimerkiksi Saudi-Arabia on Saksalle tärkeä kumppani, Maailman energianeuvoston Saksan-jäsenkomitean Maira Kusch kertoo. Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa sopimuksia on syntynyt esimerkiksi Namibian ja Kongon demokraattisen tasavallan kanssa. Lisäksi arabimaat osoittavat M’raouin ja Moron mukaan kiinnostusta pelkän raaka-aineviennin sijaan vedyn jalostamiseen. Parhaillaan se solmii alueella yhä uusia kahdenvälisiä sopimuksia. EU-maista Saksa, ydinvoiman hylännyt teollisuusjättiläinen, on valintansa tehnyt. Maakaasun tuottajamaa Algeria on näyttäytynyt energiamurroksessa nihkeämpänä. Marokossa kuningas Muhammed VI on jo pitkään määrätietoisesti rakentanut maastaan uusiutuvan energian suurvaltaa. Ne siis möisivät Eurooppaan vedyn johdannaisia, kuten ammoniakkia, ja ottaisivat osansa arvoketjusta. M’raouin mukaan alueella ei ole vakavasti otettavaa uusiutuvan energian markkinaa. Vuonna 2050 hiilineutraali EU toisi Pohjois-Afrikasta . Saksa hajauttaa riskiä ja etenee globaalisti. 21 Demokraatti Tunisia, Egypti ja Mauritania olisivat virallisesti halukkaita yhteistyöhön. Atlaksen julkaisutilaisuudessa Saksan tiedeministeri totesi, että yksinomaan Länsi-Afrikan vetypotentiaali riittäisi kattamaan Saksan ennakoidut tarpeet noin 1500-kertaisesti. Se investoi vihreän vedyn tuontiin miljardeja ja tähtää ensisijaisesti Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään. Ruohonjuuri-rahasto on tukenut artikkelin taustatyötä. Jää nähtäväksi, mistä Saksa ja muut Euroopan talousmahdit vihreän vetynsä ajan kuluessa parhain ehdoin hankkivat. Pohjois-Afrikan nykykapasiteetti jää 22 gigawattiin, E3G:n Eleonora Moro suhteellistaa. Myös Afrikan unioni antaa tukensa Välimeren ylittävälle ”vetyekosysteemille”. Marokkoon nousee saksalaisrahoituksella elektrolyysin pilottilaitos. Tällä erää ne tähyävät etelään – eivät pohjoiseen. Egyptin ja Tunisian kanssa neuvotellaan aktiivisesti. tarvitsemastaan vihreästä vedystä
Kumpaa roolia Pohjoismaiset ammattiliitot ovat näytelleet – ”hyvistä” vai ”pahista”. Pääosa löytää kuitenkin uuden työpaikan. A mmattiliitot ovat usein estradilla epäedullisessa valossa. de_13012022_22.indd 22 3.1.2022 17.16. 22 Demokraatti Mika Malinranta johtaja, Labour Indeksi Ammattiliitot luovan tuhon kiihdyttäjänä Parhaimmillaan ammattiliitot voivat vahvistaa tuottavuutta. Syytökset ovat vakavia. Toimintaan tulee jäykkyyttä, joka heikentää tehokkuutta. Samalla ne kuitenkin kiihdyttävät luovaa tuhoa. Hyvinvointivaltio rakentuu työnteolle ja kansalaisten hyvinvointi kansantalouden korkealle tuottavuudelle. OECD on ollut huolissaan ammattiliittojen jäsenmäärien vähenemisestä. Jotkut suljetaankin. Järkevän paikallisen sopimisen esteeksi niitä myös monesti moititaan. Taas havaittiin, että ammattiliittojen vahvistuminen kohottaa palkkoja. Yksi tutkimus osoitti, että ammattiliittojen jäsenyyteen kannustava verouudistus kohottaa kausaalimielessä työntekijöiden keskimääräisiä ansioita – mutta vielä merkittävämmin yritysten tuottavuutta. Sen mukaan parhaimmillaan ammattiliittojen ja kollektiivisen sopimustoiminnan ansiosta kansantalouteen luodaan enemmän ja parempia työpaikkoja. ON MYÖS toisenlainen näkemys. Työpaikkojen tuho myös yltyy. Taloustieteen professori Daron Acemoglu ja politiikan tutkija James Robinson ovat puolestaan korostaneet ammattiliittojen merkitystä osana kansalaisyhteiskuntaa, joka tasapainottaa ja täydentää valtiovaltaa talouden kehitykselle suotuisten instituutioiden rakentamisessa. Ammattiliitojen heikkenemisestä voivat kärsiä työntekijät sekä työnantajat! Toinen tutkimus jatkoi analyysiä. Kausaalivaikutuksen – syy ja seuraus – arvioimiseksi tarvitaan taitavaa tilastollista analyysia. Osin siksi, että jatkavien yritysten tuottavuuskasvu kiihtyy ja osin siksi, että tehottomat yritykset poistuvat markkinoilta. Näin väitetään. Työn hinnan kohoaminen rasittaa yrityksiä, mutta tuottavuuskasvun kiihtyminen korjaa tilannetta. Parhaimmillaan ammattiliitot voivat siis vahvistaa tuottavuuden kasvua ja pitää huolta työllisyydestä. Anekdootit kertovat, että taipumaton edunvalvonta on johtanut tehottomuuteen tai peräti toiminnan lopettamiseen. Toisaalta useampi irtisanotaan. Soimaukselle perustetta tarjoaa työmarkkinoiden yksinkertaisin malli. Työttömyys ei kohoa. Mainetta varjostavat väitteet, joiden mukaan liitot puskevat vähimmäispalkkoja ylöspäin sillä seurauksella, että työvoimaa suistetaan työmarkkinoiden ulkopuolelle. Tuoretta sellaista on tarjolla Norjasta. Lopullinen hyvinvointivaikutus riippuu paljon siitä, miten valtiovalta käyttää sille virtaavia luovan tuhon hedelmiä (so. Mutta myös kansantalouden tuottavuus kohoaa. Eli vahvistetaan hyvinvointivaltion taloudellisia perustuksia ja parannetaan kansalaisten hyvinvointia. Entä kansalaisten hyvinvointi. Siinä vähimmäispalkkojen korottaminen lisää työttömyyttä. verovaroja) koulutukseen, tutkimukseen, aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja sosiaaliturvaan. Eli ammattiliitot vahvistavat luovaa tuhoa. Tutkimuskysymys on tärkeä ja vaikea. Monet työntekijät hyötyvät, koska tuottavuuden ja palkkojen kasvu nopeutuvat. Monet toimipaikat vähentävät henkilökuntaa
Kaikki häviävät jotakin, suomalainen yhteiskunta voittaa. Kilpailukyky on muutakin kuin numeroita. SY:n Pentikäisellä ja kauppakamarin Romakkaniemellä on omat faninsa myös työnantajaliitoissa. Valitettavasti eron näkee parhaiten huonona päivänä. Vaikka olosuhteet ovat parantuneet huimasti teollistumisen alkupäivistä, ei ole mitään syytä olettaa ihmiskunnan tehneen suurta henkistä harppausta. Viime aikoina puheet ovat olleet kovempia kuin aikoihin. Tämä hyödyttää kokonaisuutta. Silloin neuvottelun voi korvata sanelu. Yhteiseen sopimiseen on kannustanut osaltaan raju kokemus kansan jakautumisesta sisällissodassa. Suomen menestystarinassa rauhanomainen konflikti on kulminoitunut työmarkkinajärjestöjen neuvottelupöydissä. Olennaisempaa on kuitenkin ollut pyrkimys murtaa yhteistä sopimista. Molemmat osapuolet tuovat julkisuuteen oman kantansa ja yrittävät hallita keskustelua. YHTEISTÄ RIKKOMASSA Y hteiskuntarauha perustuu rauhanomaisen konfliktin idealle. Se jakaa taakkoja ja tasaa voittoja. Intresseiltään vastakkaisten etupiirien näkemykset täytyy sovittaa yhteen niin, että voittojen ja tappioiden jakautuminen koetaan oikeudenmukaiseksi. He toivovat sivustakatsojan osaa myös palkansaajajärjestöille. Heikot sortuvat edelleen vahvojen edessä kovan paikan tullen. Ilman liittoja tapahtuva suora sopiminen voi tuoda yksittäisiä voittoja. Somejulkisuus on hämärtänyt pienen ja suuren rajaa ja jakanut valtaa yksittäisille keskustelijoilla. Kilpailukykyinen yhteiskunta on solidaarinen. TYÖNANTAJIEN JOUKOSSA on nykyisin tahoja, jotka haluavat palkansaajaliitot kokonaan pois neuvottelupöydästä. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Kaikki häviävät jotakin, suomalainen yhteiskunta voittaa. 23 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Pohjoismaisissa yhteiskunnissa tässä on onnistuttu joukkovoiman ansiosta. Suora sopimus yrityksen ja työntekijän välillä voi olla hyvä, jopa parempi kuin liiton kanssa neuvoteltu. Työnantajat ja palkansaajat ovat perinteisesti edistäneet tavoitteitaan painostuskeinoin. Kokonaisuuden kannalta se on tappio. Oli se mitä tahansa, yksittäisen työntekijän vaikutusmahdollisuudet ovat sovittaessa heikommat kuin järjestäytyneellä työntekijällä. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Kovista puheista, lakoista ja ajoittaisista työsuluista huolimatta kaikki osapuolet ovat aina tienneet, että lopulta istutaan pöytään ja sovitaan. OIREELLISTA VIIME aikojen työmarkkinakeskustelussa on työnantajaleirin jakautuminen. Eräs keskeisimmistä työmarkkinoiden painostuskeinoista on retoriikka. Sopimus halutaan tehdä suoraan työntekijän kanssa ilman ammattiyhdistysliikettä. Työnantajaliittojen lisäksi äänessä on Suomen Yrittäjien ja Keskuskauppakamarin kaltaisia tahoja, jolla ei ole mitään roolia neuvotteluissa. de_13012022_23.indd 23 3.1.2022 17.19
Kuntataloutta määrittävät voimakkaasti kunnan ominaisuudet – sen sijainti, muuttoliike, millaisia veronmaksajia siellä majailee ja millaisia palvelutarpeita asukkailla on. 24 Demokraatti Menopäättäjät VALTION RAHOITUSTA PUOLTAA TAVOITE KUSTANNUSTEN PITÄMISESSÄ AISOISSA. – Aluevaltuustojen käsiä sitoo enemmän tai vähemmän se, että sote-palveluissa ja pelastustoimessa on kuitenkin kyse lakisääteisistä tehtävistä. – Käytännössä aluevaltuutetut ovat ikään kuin menopäättäjiä ainakin nyt näin alkuvaiheessa, kun toiminta perustuu valtion rahoitukseen. – Kun alue itse vastaisi rahoituksen riittävyydestä, ajatellaan, ettei sillä olisi ikään kuin porttia valtion suuntaan – ei voida mennä sinne, että nyt ovat rahat loppu, mitäs nyt tehdään, Sinervo kuvaa. Komitean mukaan sen tarpeellisuutta tulisi arvioida siinä vaiheessa, kun hyvinvointialueiden rahoitusmallin toimivuudesta on saatu riittävästi kokemusta ja jos tehtäväkenttää mahdollisesti olennaisesti laajennetaan. Hyvinvointialueiden rahoitus tulee ainakin alkuvaiheessa valtiolta. – Itsehallintoon liittyy vahvasti taloudellinen autonomia – se, että valtuusto pystyy päättämään sekä menoettä tulopuolesta. Sinervo on tehnyt pohjoismaista vertailua eri maakuntien tehtävistä ja rahoitusvaihtoehdoista. Verotusoikeuden myötä hyvinvointialueista tulisi taloudellisessa mielessä samanlaisia kuin kunnat ovat nykyään. Sinervo pohtii, että molemmissa – valtion rahoituksessa ja maakuntaverossa – on puolensa. Nämä luovat tavallaan reunaehdot sille, mihin rahoitusta pitää käyttää, Sinervo summaa. TALOUDELLINEN AUTONOMIA voi Sinervon mukaan kannustaa tehokkuuteen. Siellä on myös esimerkiksi henkilöstömitoitukseen tai hoitotakuuseen liittyviä velvoitteita. Monimutkaista kysymystä melkoisesti oikoen ja kärjistäen voisi sanoa, että puntarissa ovat pohdinnat siitä, millä konsteilla turvataan rahoituksen riittävyys, yhdenvertaisten palveluiden järjestäminen sekä kysymykset hyvinvointialueen itsehallinnosta. Aluevaltuustot eivät kuitenkaan voi käyttää euroja aivan täysin oman mielensä mukaan. SINERVO OLI mukana parlamentaarisessa komiteassa, joka selvitti ja arvioi maakuntien verotusoikeutta rahoituslähteenä. Tanskan malli on aika erilainen verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, jossa taas maakunnilla on vahva taloudellinen autonomia. Se merkitsee myös sitä, että itse ollaan vastuussa rahoituksen riittävyydestä, Sinervo selvittää. Se osaltaan vahvistaa valtion ohjausta. Maakuntaverollakin on puolensa. Tanskassa maakunnilla ei ole verotusoikeutta, vaan ne ovat valtion rahoituksessa. Vertailussa tuli esille, että aluevaltuusto nähdään aika näkymättömänä ja sen merkitys rajallisena, koska päätöksenteko rajautuu menoihin. Mukana seuraisivat myös samat pulmat, joiden kanssa kunnat nyt painivat, Sinervo muistuttaa. Maaliskuussa työnsä maaliin saanut komitea ei ehdota maakuntaveron käyttöönottoa heti. Teksti: Anna-Liisa Blomberg / Kuva iStock H yvinvointialueille valittavat aluevaltuustot päättävät sosiaalija terveyspalveluista sekä pelastustoimen palveluista, mutta rahoitus alueille tulee suurelta osin valtiolta. Millaista on nyt aloittavien aluevaltuustojen valta talouden näkökulmasta. – Se näkyy esimerkiksi siinä, miten ihmiset lähtevät ehdolle. ALUEHALLINTO de_13012022_24.indd 24 3.1.2022 15.16. Valtiolta tuleva rahoitus on yleiskatteista eli sitä ei ole ennalta korvamerkitty tiettyihin palveluihin. – Toki on muistettava, että vahvasti perusoikeuksiin liittyvää palvelua ei voi jättää antamatta, vaikka rahat loppuisivatkin, joten viime kädessä vastuu kuitenkin on valtiolla, hän jatkaa. Taloudessa aluevaltuustojen päätöksenteko liittyy siihen, millä tavalla julkisen talouden rajallisia resursseja kohdennetaan, julkisen talousjohtamisen yliopistonlehtori Lotta-Maria Sinervo Tampereen yliopistosta kiteyttää
Sinervo huomauttaa, että koska sote-palveluissa on kyse lakisääteisistä velvoitteista, jotka on hoidettava, maakuntavero ei yksinään riittäisi. . Se tulee tasasuuruisesti euroa per asukas. Aikanaan maakuntavero johtaisi tilanteeseen, jossa hyvinvointialueiden taloudelliset tilanteet tulisivat eriytymään. Näitä ovat vieraskielisten, ruotsinkielisten, saamenkielisten (saamelaisten kotiseutualueen kunnissa asuvat) ja saaristossa asuvien asukkaiden lukumäärä sekä hyvinvointialueen asukastiheys. Hyvinvointialueen ja valtion välillä käydään vuosittain ohjausja arviointiprosessi. 25 Demokraatti – Nämä ovat suurimpia tekijöitä, jotka selittävät sitä, miksi meillä kunnat ovat keskenään niin erilaisissa taloudellisissa tilanteissa. – Valtion rahoitusta – vahvaa taloudellista ohjausta – puoltaa tavoite kustannusten pitämisessä aisoissa. Asukasmäärään perustuen myönnetään noin 14,6 prosenttia rahoituksesta. Sen tarkoituksena on arvioida hyvinvointialueiden toimintaa ja rahoituksen riittävyyttä sekä rahoituslain kriteerien toimivuutta. Noin neljä prosenttia rahoituksesta määräytyy hyvinvointialueiden olosuhteita kuvaavien tekijöiden perusteella. . . Noin 80 prosenttia hyvinvointialueiden yleiskatteisesta rahoituksesta määräytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n sote-palvelutarvekertoimen mukaan. Hyvinvointialueiden rahoitus määräytyy erilaisten kriteerien perusteella. NYT RAHOITUS tulee valtiolta ja määräytyy alueille tiettyjen kriteerien (ks. . . Lähde: soteuudistus.fi de_13012022_24.indd 25 3.1.2022 15.16. Tämä sama problematiikka siirtyisi hyvinvointialueille. Lotta-Maria Sinervo muistuttaa, että yksi keskeinen sote-uudistuksen lähtökohta on ollut juuri talouden hallinta. faktalaatikko) mukaan. Sote-uudistuksessa valtion ohjaus kasvaa. Siinä huomioidaan muun muassa erot alueiden ikärakenteessa, sairastavuudessa ja sosioekonomisissa tekijöissä. Näin pyritään myös varmistamaan riittävää rahoitusta sote-palveluiden järjestämiseen. – Tarvittaisiin samantyyppinen tasausjärjestelmä kuin kunnille on valtionosuusjärjestelmä – että tasataan niitä hyvinvointialueiden välisiä eroja, Sinervo sanoo. . Näin tunnistetaan ennakkoon paikallisia ja valtakunnallisia muutoksia olosuhteissa, joilla on vaikutusta esimerkiksi rahoituksen tarpeeseen. HYVINVOINTIALUEIDEN RAHOITUS .
de_13012022_26.indd 26 30.12.2021 13.31. Kaiken keskellä hallitusvastuussa oleva SDP tavoittelee aluevaalivoittoa. Hallituksella on vasta puoli kautta takana, mutta SDP on jo saavuttanut keskeisimmät tavoitteensa. 26 Demokraatti PÄÄMINISTERI VOITTAMISEN AIKA PÄÄMINISTERI Teksti Simo Alastalo, Johannes Ijäs Kuvat Mikko Huotari, Jukka-Pekka Flander P ääministeri Sanna Marinin piti juosta viime vuonna Cooperin testissä 3 000 metriä, mutta juoksuharrastus jäi taka-alalle. Aikaa vie kansakunnan luotsaaminen mahdollisimman vähin vaurioin yli pahentuneen koronakriisin. Tulevaa kevättä Marin summaa muutoinkin ”haasteiden voittamisen ajaksi”
27 Demokraatti de_13012022_26.indd 27 30.12.2021 13.32
– Monella tavalla on pyritty tekemään toimia, jotka lisäävät yhteiskunnassa tasa-arvoa. Osaa niistä saatetaan joutua katsomaan kehysten ulkopuolelta. MARIN YMMÄRTÄÄ PUNAMULLAN SUOSION PIIRIJOHTAJIEN KESKUUDESSA. – Toivottavasti nämäkin näkyvät ihmisten palveluiden parantumisena tulevaisuudessa. Tähän pitää olla valmiutta myös tulevana keväänä, koska kriisi ei ole ohi ja edelleen on jouduttu ottamaan rajoitustoimia käyttöön. Myös varhaiskasvatuksen maksujen alentaminen, ryhmäkokojen pienentäminen sekä muu koulutukseen satsaaminen varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja toiselta asteelta korkea-asteelle ovat Marinin mielestä merkittäviä tulevaisuustekoja. Olemme joutuneet turvautumaan poikkeuksellisiin toimiin kriisin takia. Ja samalla uhkaillut hallituksesta lähdöllä, jos kehyksissä ei pysytä. Hän pitää oppivelvollisuuden laajennusta erittäin merkittävänä päätöksenä. Kun pääministeriä pyytää tässä vaiheessa hallituskautta arvioimaan, mistä istuva hallitus tulevaisuudessa muistetaan, hän ei emmi vastaustaan. HALLITUKSELLA ON myös isoja karikkoja kierrettävänään. Pahentunut koronatilanne vaatii jälleen uusia menoja. – Haasteita on paljon, mutta haasteet ja ongelmat on tehty ratkaistavaksi. Tätä seuraa Marinin suusta tuttu ja usein kuultu muistutus siitä, että kriisistä ei ole vielä päästy yli. – Ne ovat mittaluokaltaan niin isoja, etteivät ne mahdu kehyksiin. Keskusta on saarnannut muille kehyksistä kiinnipitämisestä. – Meillä on vielä koitoksia edessä. – Halusimme tai emme, se on koronakriisi ja sen hoitaminen. Me olemme nyt itse asiassa paremmassa tilanteessa talouden ja työllisyyden näkökulmasta kuin hallituksen aloittaessa työnsä, vaikka olemmekin kohdanneet historiallisen kriisin. Julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla vahvistavat toimet on puserrettava tuolloin ulos. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että keskusta on omilla puheillaan ainakin paperilla maalannut itsensä vaikeaan nurkkaan. Siihen kuuluvat helmikuiset työllisyysneuvottelut. Marin toivoo, että hallitus muistettaisiin myös monista uudistuksista, joita on kriisistä huolimatta tehty. Maaliskuussa hallitus arvioi ilmastopäätöstensä riittävyyttä. Niistä jokaisessa pitää pyrkiä tekemään parhaansa, jotta kansakuntana selviäisimme tästä mahdollisimman vähin vaurioin, hän sanoo ja samalla myöntää, että vaurioitakin syntyy. Ensi kevät on pääministerin sanoin ”monien neuvottelujen ja haasteiden voittamisen aikaa”. Tämän jälkeen maalis–huhtikuussa on edessä kehysriihineuvottelut, joissa on kyettävä kompromisseihin hallituskumppanien kanssa. Marin painottaa, että koronakriisin hoitoon liittyvät välittömät toimet ja kustannukset on aiemminkin hoidettu kehysten ulkopuolisina menoina. Kevättä hän erittelee kuukausikohtaisesti. – Niitä on aina hallituksessa paljon, hän huomauttaa perään. – Haasteita on paljon, Marin sanoo. Myös sote-uudistus on saatu vihdoin ja viimein maaliin. Muut puolueet ovat koko ajan painottaneet, että ne pitävät sovituista asioista kiinni. Se vaikuttaa nykyja tulevien nuorten elämään monilla tavoin. Tästä huolimatta keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on viestinyt tyytymättömyyttään siihen, mitä on hallituskumppaniensa suunnasta kuullut. Marin lisää isojen saavutusten listalle myös perhevapaauudistuksen. de_13012022_26.indd 28 30.12.2021 13.32. Pienimpiä eläkkeitä on korotettu ja sosiaaliturvaa parannettu. 28 Demokraatti PÄÄMINISTERI Korona on vaatinut valtavasti työtä Marinin hallitukselta. Marin nostaa esiin myös vanhuspalveluiden parantamisen, kuten hoitajamitoituksen säätämisen ja vanhuspalvelulain uudistamisen. – Tämä hallitus on tehnyt poikkeuksellisen paljon rakenteellisia uudistuksia yhteiskunnassa ja sen lisäksi vielä hoitanut talousja työllisyystilannetta sekä koronakriisiä hyvin
– Meille on tärkeää se, että henkilöstö voi hyvin ja ihmiset pystyvät tekemään työtään sydämellä ja sillä osaamisella mikä heillä on. Niiden tehtäviä ja rahoitusta tarkastellaan myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi köyhemmissä olosuhteissa elävien miesten elinajanodote on lyhempi eikä heidän terveytensä ole niin hyvä kuin joillakin toisilla ryhmillä. Avainasemassa on aluevaalien ytimessä oleva palvelujärjestelmä. – Nämä ovat ainoat tavat taittaa julkista velkaantumista ja kääntää se laskuun. – Pidän hallintotieteilijän koulutustaustaltani hyvin todennäköisenä, että tulevia hyvinvointialueita uudistetaan useaan otteeseen. Tämä tietenkin vaikuttaa tapahtumien ja tilaisuuksien luonteeseen. Niihin pitää panostaa, Marin summaa. Nyt toteutuvassa lainsäädännässä hyvinvointialueille siirtyvät sosiaalija terveydenhuolto ja pelastustoimi. Tätä kokonaisuutta täytyy ratkoa sosiaalija terveydenhuollossa. Marin ei halua ennakoida tarkemmin millaisiksi alueet tulevaisuudessa kehittyvät, mutta uskoo niiden kehitykseen. Erot ihmisten sosiaalisessa ja taloudellisessa tilanteessa heijastuvat monin tavoin heidän hyvinvointiinsa ja terveyteensä. Niin, että heidän työolosuhteensa ovat myös kunnossa. HAASTEET JA ONGELMAT ON TEHTY RATKAISTAVIKSI. Aluevaalit ovat jo toiset vaalit koronaepidemian aikana. Kampanjan keskeiseksi kärjeksi Marin nostaa paitsi toimivat peruspalvelut myös palveluista vastaavan sote-henkilöstön työolojen parantamisen. Meidän pitää kiinnittää huomiota siihen, millä tavalla työtä organisoidaan, johdetaan ja järjestetään niin, että ihmiset voivat keskittyä omaan työhönsä mahdollisimman täysipainoisesti. Pyrimme tekemään aktiivista kampanjatyötä siitä huolimatta, että olemme edelleen keskellä pandemiaa. Työmarkkinajärjestöt osaltaan vastaavat palkkauksesta ja työehdoista, mutta esimerkiksi työnjohdolliset kysymykset ovat aivan keskeinen tekijä henkilöstön hyvinvoinnille. Varsinainen vaalipäivä on 23.1. – Käytännön päätökset tehdään tulevassa kehysriihessä. Hallinnonaloittain on jo sovittu, mistä rahat otetaan. – Sillä, että sosiaalija terveydenhuollon eri tasojen palvelut toimivat saumatta yhteen, voidaan vaikuttaa ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, ei vain yksittäisten ongelmien ratkaisemiseen. Hallituksen sisällä on ollut eriäviä näkemyksiä hyvinvointialueiden tehtävistä. Marinin mukaan kokonaistaloudessa pitää katsoa isoa kuvaa. – Monellakin tavalla. – Näemme monellakin tilastollisella mittarilla sen, että ihmiset ovat epätasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden. KORONA-AIKA ON lisännyt kansalaisten hyvinvointieroja. Meidän pitää rakentaa tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa sekä kaventaa tuloja hyvinvointieroja, Marin sanoo. Hallituksella on kevään kehysriihessä edessään 370 miljoonan euron sopeutustoimet pysyvistä menoista. Kyse on siitä, miten varmistetaan kestävä kasvu ja vahvistetaan työllisyyttä. Marin perustelee sote-uudistuksen tarvetta muun muassa suomalaisten hyvinvointierojen kasvulla. de_13012022_26.indd 29 30.12.2021 13.32. Kasvu ja työllisyys. Tämä on myös ainoa tapa pitää huolta valtiontaloudesta ja julkisesta taloudesta kokonaisuudessaan. – Lapsille ja nuorille pitää saada apua oikea-aikaisesti ja helposti. Maakuntaverokeskustelussa keskusta on pitänyt olennaisena alueiden monialaisuutta. 29 Demokraatti Mitä tulee muutoin valtiontalouteen, aiemmin sovitusta pidetään Marinin mukaan kiinni. Marin kertoo olevansa erityisen huolissaan lasten ja nuorten oppimisen vaikeuksista ja mielenterveyden ongelmista. Miten tätä käytännössä voidaan kohentaa nykyisestä. On luonnollista, että kaikki organisaatiot kehittyvät ajan mittaan. – SDP:llä on tietenkin tavoitteena voittaa vaalit. TÄSSÄ KUUSSA hallitusja oppositiopuolueiden kalenterissa on historialliseen sote-uudistukseen liittyvät aluevaalit
– Keskustelu Helsingin hengestä ja tämän ajattelun edistäminen on täysin linjassa siinä pitkässä perinteessä, joka meillä on ollut. Me olemme pitkään kamppailleet sen kanssa, että valtavan kokoiset julkiset tehtävät ovat liian pienillä harteilla. – Neuvottelut ovat varmasti vaikeat ja pitää antaa myös rauhaa neuvotteluosapuolille löytää ratkaisuja. Sen vuoksi kunnat ovat joutuneet luomaan ei-demokraattisissa käsissä olevaa väliportaan hallintoa kuntayhtymäpohjaisesti. Siellä varmasti tulee osin kiire. Uusien hävittäjien hankintapäätös menee Marinin hallituksen nimiin. Jos Suomen näkökulmasta olisi ollut enemmän tasade_13012022_26.indd 30 30.12.2021 13.32. Marin ennustaa kierroksesta vaikeaa. Nyt me haluamme tuoda nämä palvelut suoraan demokraattiseen päätöksentekoon. Eurooppa ei taivu siihen, Marin vastaa ykskantaan. – Tässä suhteessa päätös ei tuottanut suurta ristiriitaisuutta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ajanut aktiivisesti Suomeen huippukokousta Etykin 50 vuotta sitten pidetyn turvallisuuskokouksen hengessä. – Me emme hyväksy minkäänlaista Venäjän etupiiriajattelua. Toisaalla muutoksen valmistelu on muutoin pitkällä. – Toivon mukaan neuvotteluratkaisu löydetään, ja ilman työtaistelutoimenpiJO OLI AIKAKIN SAADA SOTE-UUDISTUS LÄPI. vahvoja ehdokkaita, varmasti sitten olisi jouduttu puntaroimaan päätöstä poliittisesti enemmänkin. teitä. ALUEVAALIEN JÄLKEEN seuraavina vuosina ovat edessä eduskuntavaalit (2023) ja presidentinvaalit (2024). Oliko päätös myös turvallisuuspoliittinen linjavalinta. Marin sanoo, että hänen neuvonsa tähän on maltti, vaikka vaalit ovatkin lähellä. Venäjän presidentti Vladimir Putin on jo ehtinyt linkittää Helsingin henkeä 50 vuoden takaisiin konteksteihin nostaen esiin suurvaltojen välisen etupiirijaon. Kokoomus on vaatinut omassa aluevaalikampanjassaan sote-uudistukseen aikalisää ja arvostellut hallitusta liiasta kiireestä. Sote-palvelut ja pelastustoimi ovat julkisen talouden ja tehtäviensä näkökulmasta suurin ja keskeisin hyvinvointikokonaisuus. Mutta vertailun tulos oli niin selvä, että tässä kohtaa myös valinta oli selkeä. Marinin mukaan amerikkalainen F-35 erottui selkeästi Suomen oloihin parhaana vaihtoehtona. Suomi on Etyjin puheenjohtaja vuonna 2025 ja Niinistö on nähnyt, että tuolloin voisi jälleen olla aika viedä Helsingin henkeä eteenpäin ja liennyttää kiristyneitä suurvaltasuhteita. – SDP ei ole asettanut vielä omaa presidenttiehdokastaan. Paikoin tuleva sote-rakenne on jo otettu käyttöön, uutena elementtinä on vain vaalit. Tätä arviointia varmasti jatkossa tehdään. – Sitten on alueita, jotka ovat jälkijunassa. Pääministeri painottaa, että Suomella on myös historiallisesti ollut roolina pyrkiä ennemmin liennyttämään konflikteja ja ongelmia kuin luomaan niitä. Nykymuodossaan perustettavat hyvinvointialueet sisältävät Marinin mukaan palveluiden kovan ytimen. – Mutta itse kyllä totean, että jo oli aikakin saada sote-uudistus läpi. Myös Sanna Marinin nimi on ollut vahvasti pohdinnoissa mukana seuraavaksi presidentiksi Niinistön kahden kauden jälkeen. Marin kertoo ymmärtävänsä valtavaan uudistukseen liittyviä epävarmuuksia ja huoliakin. – Mitä muita mahdollisia tehtäviä näille alueille tulevaisuudessa tulee, siitä vastaavat aina sen ajan päättäjät. Viidestä hävittäjäkandidaatista Suomen valinta osui amerikkalaiseen F-35-hävittäjään. Marin toteaa pitävänsä erittäin hyvänä, että presidentti on aktiivinen ja pyrkii rakentamaan alustoja, joilla voidaan löytää diplomaattisia ratkaisuja. – Minun käsitykseni on se, että hallituskumppanit ymmärtävät, että tämä on työmarkkinajärjestöjen ratkaistava asia, ei hallituksen, Marin kuitenkin sanoo. Kun eletään politiikan maailmassa, irtiottoja ja puuttumista tilanteeseen voitaneen odottaa myös hallituspuo lueista. Toivottavasti voimme HALLITUS ON tehnyt myös historiallisen puolustuspoliittisen päätöksen. Puolustusministerinä siitä vastasi keskustan Antti Kaikkonen. ALUEVAALIEN JA hallituksen kuukausikohtaisten koetusten lisäksi alkuvuodesta odotetaan lisärytinää myös työmarkkinoille, kun julkisen sektorin neuvottelut lähtevät liikkeelle. Hallituksen roolista julkisen puolen kierroksella kuullaan Marinin usein toistama kanta: – Neuvottelut ei ole hallituksen vaan työmarkkinajärjestöjen asia. Presidentinvaaleista on puhuttu ja spekuloitu kenties enemmän kuin lähempänä olevista eduskuntavaaleista. On kansakunnan etu, että kyettäisiin sopimaan. Huolta ja epävarmuutta selittää Marinin mukaan alueiden erilainen lähtötilanne. 30 Demokraatti PÄÄMINISTERI Marinin mukaan nyt on oleellista, että alueiden toiminta käynnistyy ja ihmiset saavat palvelut helposti ja nopeasti. Ennen aluevaaleja on kuitenkin ollut nähtävissä, että tilanteeseen on haluja puuttua myös poliittisesti. – Sitten, jos ilmenee puutteita tai ongelmia, niitä pitää pystyä ratkaisemaan ja tarvittaessa korjaamaan mallia. Ne eivät ole tehneet muutostyötä tai valmistautuneet muutokseen aikaisemmin. – Suomella on tälläkin hetkellä koneet ostettuna Yhdysvalloista eli tässä suhteessa mitään muutosta aiempaan ei ole
Toivottavasti on useita kiinnostuneita, Sanna Marin toteaa. – Omalla kohdallani en käy tällaista arviointia tai puntarointia. Mikäli kandidaatteja SDP:n ehdokkaaksi on useampia, ehdokas valitaan jäsenäänestyksellä. SDP:n puoluekokous Tampereella 2020 päätti, että neuvoa-antava jäsenäänestys puheenjohtajasta seuraa automaattisesti, jos puoluehallituksen asetde_13012022_26.indd 31 30.12.2021 13.32. Miten omalla kohdallanne. Näin toimitaan myös puheenjohtajan valinnan kohdalla. 31 Demokraatti sen tehdä tulevassa puoluekokouksessa vuonna 2023. Luotan siihen, että me saamme erittäin osaavan, pätevän ja kokeneen ehdokkaan
Silloin pitää olla kykyä hakea kumppanuuksia ja kompromisseja eri puolueiden kanssa. Toiseksi eniten kannatettiin sinipunaa. Olen aina vahvasti ollut sitä mieltä, että jäsenistön pitää päästä päättämään näistä asioista. – On myös varmistettava Suomen pärjääminen kansainvälisessä kilpailussa. Mitkä ovat Marinin itsensä keskeisimmäksi näkemät tavoitteet puolueen johdossa. – Näin on varmasti vastaisuudessakin. – Me tarvitsemme työntekijöitä Suomeen myös ulkomailta. KUN DEMOKRAATTI kysyi SDP:n piirijohtajien kantaa, millaista hallituspohjaa SDP:n pitäisi tavoitella seuraavalla hallituskaudella, eniten mainintoja sai punamultapohja. Tässä suhteessa voimme olla erittäin tyytyväisiä kuluneeseen hallituskauteen ja tekoihin, joita on tehty. Iso syy SDP:n nousulle hallitusvastuuseen oli puolueen onnistunut ohjelmatyö. – Kun katsotaan hallituksen saavutuksia, me voimme olla tyytyväisiä. 3000 metrin juokseminen oli Marinin julkilausuttunakin tavoitteena viime vuodelle Cooperin testissä. Samaan hengenvetoon hän lisää, että on myös tärkeää, ettei suljeta pois yhteistyötä muiden puolueiden kanssa. Marinin mukaan se on nytkin käynnissä tulevaisuuden tavoitteiden asettamiseksi. – Se on meidän tulevaisuuden kohtalonkysymys monellakin tavalla. TÖIDEN OHELLA Marin on pyrkinyt pitämään kuntoaan yllä ja palannut takavuosien lenkkeilyharrastukseensa. En ole kauheasti ehtinyt lenkkipolulle. Töitä on ollut paljon ja enemmän on tullut istuttua kuin urheiltua. Toinen on osaavan työvoiman saatavuus. Marin huomauttaa kuitenkin, ettei kansalaisten luottamusta eikä tulevia vaaleja voiteta vain menneillä teoilla. Pitää olla myös tavoitteita. Demokraatti pyysi Sanna Marinia arvioimaan hallituksen työtä myös sosialidemokraattisen puolueen näkökulmasta. – Oleellista on kuitenkin myös se, että Suomeen löydetään toimintakykyinen enemmistöhallitus myös seuraavien vaalien jälkeen. Työperäinen maahanmuutto on tarpeen, jotta voimme vastata tulevaisuuden työvoimatarpeisiin väestön ikääntyessä. Punamullan suosiota piirijohtajien keskuudessa Marin tuntuu ymmärtävän. Hän toteaa, että iso ja edelleen rakenteilla oleva asia on pohjoismaisen hyvinvointivaltion uudistaminen ilmastollisesti ja ympäristöllisesti kestäväksi. On aika kysyä, saavuttiko pääministeri tämän tavoitteen. Marin nostaa esiin kaksi kokonaisuutta. Tässä talouden ja työllisyyden vahvistamiseksi tehtävät toimet ovat tärkeitä. PÄÄMINISTERI Näin linjaa puheenjohtaja Marin PÄÄMINISTERILLÄ ON aina kokoava rooli hallituksessa. Samalla pääministeri on kuitenkin myös oman puolueensa puheenjohtaja. Tätä työtä on vielä paljon jäljellä. Tuottavuuden parantaminen on Marinille vielä tätäkin keskeisempi asia. Koulutukseen sekä tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatiotoimintaan on satsattava. – Olemme saavuttaneet tällä hallituskaudella jo kauden puoliväliin mennessä keskeisimmät tavoitteet, joita SDP asetti vaaleihin ja hallitusohjelmaneuvotteluihin, puheenjohtaja Marin toteaa ylpeänä. Tavoite siirtyy, mutta se on yhä olemassa. – On äärettömän tärkeää varmistaa se, että olemme tulevaisuudessakin maailman osaavin kansakunta. – Se on erinomainen asia. KANSALAISTEN LUOTTAMUSTA JA TULEVIA VAALEJA EI VOITETA VAIN MENNEILLÄ TEOILLA. Marin toteaa, että sosialidemokraateilla on pitkät perinteet siitä, että puolue kykenee yhteistyöhön erilaisissa hallituspohjissa. Tietenkin tältä pohjalta olisi mahdollista ja luontevaakin jatkaa. 32 Demokraatti tamaan päivämäärään mennessä ehdokkaita on enemmän kuin yksi. – Kaikki tärkeimmät asiat on tehty tai tekeillä, viimeisenä isona asiana on hoitotakuun toteuttaminen. Kyllä meille tässä riittää tehtävää. – Tavoite on siirretty tähän vuoteen. de_13012022_26.indd 32 30.12.2021 13.32
O de_13012022_33.indd 33 3.1.2022 15.22. 33 Demokraatti Lehti, verkko ja some S Y D N N I N T O Se puuttuva pala
Mutta omat kokemukset ja muiden tarinat omaishoidosta saivat pyörtämään tämän päätöksen. 34 Demokraatti Taistelija Teksti Marja Luumi / Kuvat Jani Laukkanen Hilkka Ahde oli vannonut, että ”ei enää ikinä kuntapolitiikkaan”. KASVO 34 Demokraatti de_13012022_34.indd 34 4.1.2022 9.25
35 Demokraatti 35 Demokraatti de_13012022_34.indd 35 4.1.2022 9.25
Elämäni on ollut kyllästetty musiikilla avioliiton alusta lähtien. Kuvauspaikka oopperatalolla ei sekään ole sattumaa, sillä Ahde edustaa keväästä lähtien Helsingin kaupunkia Suomen kansallisoopperan hallintoneuvostossa. Ahde kuuluu siis siihen yhä kasvavaan, etupäässä naisista koostuvaan joukkoon, joka pitää huolta läheisestään, kun ikää tulee ja kotona ei pärjää yksin. Nyt korona-aikana tuo kuulostaa tosi naurettavalta, Ahde naurahtaa. 36 Demokraatti D-KASVO K ulttuurinnälkä oli ollut niin kova, että Hilkka Ahteelta pääsi itku, kun musiikkitalon ovet Helsingissä avautuivat pitkästä aikaa. Ahde korostaa, että puhuu kaikkien omaishoitajien, ei itsensä puolesta. . Se oli suuri helpotus. omaishoitaja, koulutus lastentarhanopettaja . Järkytys oli myös se, ettei eri paikkakunnalla asuva etäomaishoitaja saanut vähentää matkakustannuksia verotuksessa. – Äidin pahin pelko oli, että hän olisi tässä tilassa, jossa nyt on. . Se, kenelle tämä status annetaan, eroaa kunnan käytännön mukaan. Nyt on minun vuoroni. Hän painottaa, että vaikka on rankkaa pitää huolta toisesta 24/7, työstä saa valtavasti hyvää mieltä ja tyydytystä. HUOLI JA kiukku omaishoitajien jaksamisesta ja taloudellisesta pärjäämisestä olivat Hilkka Ahteelle kimmoke lähteä mukaan kuntapolitiikkaan Helsingissä. . työskennellyt mm. . Kerttu-äiti sai vuonna 2013 vakavan aivoverenvuodon, ja leikkauksen jälkeen vielä kaksi infarktia, joiden seurauksena hän halvaantui toiselta puolelta. rytmisen kilpavoimistelun SM-kulta 1974 . – Olisin halunnut loppuaikoina tehdä etätyötä, jotta omaishoito olisi sujunut helpommin. de_13012022_34.indd 36 4.1.2022 9.25. . Hän ajoi joka perjantai seitsemän vuoden ajan Helsingistä Valkeakoskelle äitinsä luo töiden jälkeen, saunotti, kävi kaupassa, pesi pyykit, siivosi... Aikoinaan lohdutin häntä, että kyllä minä pidän sinusta huolta. Asenteen, tahtotilan, muutos tulee ensimmäisenä. . Aina kun tarvitsin apua, sain sitä. . Inhimilliset tekijät -kirja 2001 MAAILMAAN MAHTUU PALJON SANOJA, TÄRKEINTÄ ON OSATA KUUNNELLA. – Mutta mieti etukäteen, onko sinusta omaishoitajaksi, kestätkö jokapäiväistä rutiinia. päiväkodin johtajana, Lastenklinikoiden kummien toiminnanjohtajana, toimitusjohtajana viihdealalla, yrittäjänä, päätoimittajana sekä AKT:n viestintäpäällikkönä . Tradekan hallituksen jäsen . Näin ympyrä tavallaan sulkeutuu, sillä vähän yli kaksi vuotta sitten kuollut puoliso, ministeri Matti Ahde toimi oopperan hallituksen varapuheenjohtajana vuosikymmenet. . Helsingin kaupunginvaltuutettu, kulttuurija vapaa-aikalautakunnan jäsen . Klassinen musiikki soi meillä joka paikassa koko ajan ja koimme Matin kanssa kaikki oopperat vuodesta 1976 lähtien, Ahde selvittää suhdettaan musiikkiin. perheeseen kuuluu tätä nykyä äiti, tytär ja koira . Matin kuoleman jälkeen äiti muutti Helsinkiin tyttären hoiviin. Omaishoitajana toimivan Ahteen aika kulttuurija muille riennoille on kuitenkin nykyään kortilla. – Pitäisi viimein alkaa ymmärtää, että omaishoitajat ovat rikkaus eivätkä HILKKA AHDE . Erityisesti töissä käyvien omaishoitajien asema risoo Ahdetta erittäin paljon. Se kuuluu vain sopimusomaishoitajille. Syynä katkoon oli luonnollisesti koronapandemia. . Pyörätuolissa istuvaa äitiä vaivaa myös Alzheimerin tauti. Omaishoitajuutta ei voi lopettaa yhtäkkiä. syntynyt 1957 Valkeakoskella . edistysmielisen osuuskauppaliikkeen Rochdale-ansiomerkki 2004 . Koska ei voi katsoa, että miten tässä käy. Mutta sitäkään ei sallittu, koska ”ei ole valvontamekanismeja”. Uudenmaan maakuntavaltuutettu . Äiti auttoi minua tavattoman paljon silloin, kun Matti oli kiireinen ministeri ja puhemies. . Ja se onnistui kerralla sosialidemokraattien riveissä viime kuntavaaleissa. – Olen tästä tilaisuudesta hyvin onnellinen. Hilkka Ahde piti itsestäänselvyytenä, että hän pitää huolen äidistä, jos jotain dramaattista tapahtuu. MITÄ SITTEN pitäisi tehdä, että omaishoitajat jaksaisivat ja hoidettavat voisivat paremmin
Omaishoito on oikeaa työtä. – Itse kaipaisin sitä, ettei tarvitsisi kaivaa joka asiaa erikseen ja vääntää kaikesta, kun omaishoitajapäätös tulee. Päätöksenteko Helsingissä on aivan toista kuin aikoinaan vuosikymmeniä de_13012022_34.indd 37 4.1.2022 9.26. Helsingin kaupunginvaltuutettuna Hilkka Ahde aikoo pitää kovaa ääntä omaishoidon tilan parantamiseksi. Joissakin rahat omaishoitoon saattavat loppua kesken kaiken. Vaikka Helsinki on monin tavoin hieno kaupunki, omaishoidossa se ei Ahteen mielestä ole onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla. Minullakin menee joskus päiväkausia, että saan selvitettyä asioita, kun toinen viranomainen ei tiedä, mitä toinen tekee. Moni hoitaja on myös hyvin väsynyt ja jopa katkera, Ahde on huomannut omaishoitajaryhmissä. Muun muassa tällaisiin epäkohtiin Ahde on Helsingissä törmännyt. Kela-taksin omavastuu on 50 euroa, ja se ylittyy joka kerta, jos avuksi tarvitaan porraskiipijä. 15 euroa on jollekin iso summa. – Korostan, että minä pärjään kyllä, mutta on paljon heitä, jotka omaishoito syöksee köyhyyteen. Kaupunki ei suostunut maksamaan niitä. Tämä on järkyttävää. Omaishoidon palkkiot kaipaavat myös korotusta, ja moni muukin asia on vielä liian rempallaan. Eräskin omainen oli maksanut omasta pussistaan kolme vuotta Alzheimerin tautia sairastavan puolisonsa vaipat lääkärin lähetteestä huolimatta. Ilman meitä moni olisi kalliissa pitkäaikaisessa laitoshoidossa. 37 Demokraatti taakka kunnalle. Tuskastuttaa ja harmittaa omaishoitajien ja hoidettavien puolesta, Ahde puuskahtaa. Kunnat tulkitsevat monin eri tavoin, mihin omaishoitaja ja hoidettava ovat oikeutettuja. Vuodet ovat olleet rankkoja myös lapsille. – Yhdenmukaisuutta tarvitaan, sillä kunnat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa. Kotihoidon ja palveluasumisen lääkärikäynti maksaa Helsingissä 15 euroa, kun se on muille ilmainen. Kaupunki on saanut oikeusasiamieheltä huomautuksen jopa lainvastaisesta toiminnasta. Isoäiti on suruissaan lapsenlapsensa puolesta, joka on pienestä viiden vuoden iästään elänyt kaksi vuotta korona-ajan rajaamaa elämää. Toinen ovat lapset ja nuoret – eikä pelkästään lastentarhanopettajan koulutuksen takia. Ahde on tehnyt asiasta valtuustoaloitteen
– On äärimmäisen tärkeää valita työpaikalle sellainen työsuojeluvaltuutettu ja luottamusmies, joka ei mielistele johtoa vaan uskaltaa olla työntekijöiden puolella. – Ensimmäisenä alkaa epäillä itseään, hävetä ja miettiä, mitä on tehnyt väärin. Suurempia järkytyksiä oli siltikin luvassa. Tilanne kärjistyi niin pahaksi, että edessä oli vuosien oikeusjuttu monine käänteineen. Samat lainalaisuudet pätivät myös Lastenklinikoiden kummeissa – ja tätä aikaa Ahde kuvaa ihanaksi, vaikkakin kuluttavaksi. – Itselläni ei ollut siihen osaa eikä arpaa, vaan minut petti yhteistyökumppani. Yhdeksi elämänsä suurimmaksi järkytykseksi Ahde mainitsee oman yrityksen Hilma Oy:n konkurssin. Matti-puolison ohjenuora on ollut apuna: maailmaan mahtuu paljon sanoja, tärkeintä on osata kuunnella. Nykyisin puhutaan paljon työhyvinvoinnista ja Ahteella on kokemusta siitä, kun pahoinvointi valtaa työpaikan. Viimeisessä korkeimman oikeuden ennakkoratkaisussa tuli tuomio, että kyse oli työsyrjinnästä. minun on vain pakko luottaa asiantuntijoihin, hän pohtii. Kummeissa olin tottunut siihen, että yhteistyökumppaneihin voi luottaa. Sen de_13012022_34.indd 38 4.1.2022 9.26. 38 Demokraatti D-KASVO sitten Vantaalla tai Oulussa, joista Ahteella on kokemusta. Minulla kävi tässä hyvä tuuri. Sörnäisten tunnelikin... Ahde kokee antaneensa kasvot työpaikkakiusaamiselle. LASTENTARHANOPETTAJAN KOULUTUS antaa eväät moneen. – Sen sanon nyt, että autoritäärisen johtamisen aika ammattiliitoissa on lopullisesti ohi. Ongelmat syntyivät silloisen puheenjohtajan kanssa, joka alkoi sivuuttaa Ahteen kaikesta toiminnasta. – Mietin aina, mikä merkitys omalla tekemisellä on ollut. Harva on päässyt järjestämään Olympiastadionin tason konsertteja, Hilkka Ahde on. Siitä on vakuuttunut, kun silmäilee Hilkka Ahteen työhistoriaa. – Tahti on järkyttävä, kun täytyy yrittää päästä nopeasti sisälle asioihin esityslistan saapuessa. Olin onnellinen jättäessäni tehtävän, että Kummit olivat nousseet hyväntekeväisyystutkimuksessa uskottavuudessa kolmanneksi. Se oli ollut aivan maassa, koska edellinen toiminnanjohtaja oli kavaltanut rahaa. Silti se oli suuri häpeä ja myös taloudellinen menetys. Uskon, että tästä raskaasta prosessista on ollut jotain hyötyä, sillä olen saanut kiitosta, että uskalsin ottaa asian esille. Yksikään liitto ei pärjää, jos se ei kuuntele työntekijöitä ja käytä heidän vahvuuksiaan hyväksi, huomaa niitä ja palkitse niistä. Jäsenistö ja liiton henkilökunta ottivat hänet heti omakseen, ja liiton hallituskin, kunhan pääsi eroon ensimmäisistä ennakkoluuloistaan ”julkisuuden henkilön” tultua taloon. Lastentarhaopettajavuosien jälkeen hän ajautui hieman vahingossa Kauppalehteen myyntineuvottelijaksi, jossa tuli oppia liike-elämän pelisäännöistä. Ahde korostaa, että hän ei vienyt epäasiallista kohteluaan oikeuteen vaan prosessi meni aivan oikeaa reittiä luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kautta ensin aluehallintovirastoon, sieltä poliisille ja viimeksi syyttäjälle. Alemmissa oikeusasteissa tuomio oli jo tullut muun muassa henkisestä väkivallasta. TAISTELIJAN LUONNETTA hän tarvitsi viimeisessä työpaikassaan Autoja kuljetusalan työntekijäliitossa AKT:ssa, johon hänet pyydettiin viestintäpäälliköksi vuonna 2003. Hän sanoo aina luottaneensa johdatukseen. Olen hypännyt liikkuvaan pikajunaan, kun koko ajan tulee eteen isoja ja vaikeita päätöksiä
Ei Loimaan kassa tule apuun, jos töissä tulee ongelmia. RIITTÄÄ KATSE, HALAUS, SANAT ”OTAN OSAA”. 3 TÄRKEINTÄ 3 Päätin viedä työpaikkakiusaamiseni Aviin. Mitä kevyttä siinä on. Hän uskoo, että työehtosopimustoiminnasta irtaantuneet työnantajaliitot Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus saavat vielä tuta, mitä menivät tekemään. Usein seuraukset ovat traagisia, kun on jääty hirveisiin velkoihin. Mutta en jaksaisi omaishoitajana, jos en pääse vähintään kolme kertaa viikossa hydrobiciin ja silloin tällöin kulttuurin pariin – sen verran itsekäs olen. Mutta kaikki ovat tallella. Hän muistelee sanoneensa jossain haastattelussa, että toivoisi elämäänsä enemmän spontaaniutta. Tärkeimmäksi nousee toive, että läheisten ja oma terveys säilyvät. – En tule ikinä unohtamaan sitä. Toive toteutui ja Tiina syntyi lokakuussa 1982. Kaikki on menossa siihen suuntaan, että jokaisen pitäisi työllistää itse itsensä, hän suree nykymenoa. Ahde on ollut 45 vuotta edistysmielisen osuuskauppaliikkeen hallinnon eri luottamustehtävissä. AHDE ON seurannut huolestuneena työmarkkinoiden myllerrystä ja sen liepeillä käytävää keskustelua. Tyttäreni mahdollistaa tämän minulle, hän kiittää. – Ihmettelin aina, miksi äiti oli niin tiukka, ettei saanut käydä kuin OTK:laisessa osuuskaupassa, vaikka himoitsin SOK:laisesta Hämeestä Panda-lakritsia ja riisisuklaata. Hilkka Ahde kertoo itsekin aiemmin empineensä yhteydenottoa, mutta ei enää. Erityiskiitos menee europarlamentaarikko Eero Heinäluomalle, itsekin puolisonsa aikoinaan menettänyt. – Työrauhaahan työehtosopimuksilla on aina haettu ja vakaata yhteiskuntakehitystä kolmikantaisesti. Ahde jännittääkin, mitä tapahtuu kuljetusalalla, kun työehtosopimusten loppu häämöttää helmikuun lopulla. Hänestä on pidettävä myös hyvää huolta. Ahde ei pidä hyvänä suuntana sitäkään, että nyt kuljettajia houkutellaan kevytyrittäjiksi. Ja mieli tekee jatkaa päätöksenteossa. Siitä ei hyvä herkiäisi. Hilkka Ahde toivoo etenkin saavansa tänä ja tulevina vuosina hyvää aikaan omaishoidossa – hoitajien, kanssasisarien ja -veljien elämään helpotusta. Lyhyempää työviikkoa olisi syytä miettiä, koska todistetusti se on yleensä nostanut tuottavuutta. Järjestäytyminen on hiipunut. Hän ajattelee kauhistuneena tilannetta, jossa kaikki kuormaja linja-autoyritykset lähtisivät erikseen hakemaan sopimuksia. Takaraivossa elää pieni pelko, että sanoo jotain väärin. – Olen neuvonut leskeksi jääneitä muistelemaan kiitollisina niitä aikoja, jotka sai olla yhdessä rakkaansa kanssa. Matti-puoliso oli suunnitellut tarkkaan omat hautajaisensa, ja iltaan mennessä Heinäluoma oli hoitanut kaikki kuntoon. Se lohduttaa valtavasti siinä tilanteessa, hän rohkaisee. – Moni voi ilahtua, että ”vau, saan 25 senttiä tunnilta enemmän”, mutta ei ymmärrä, mitä kaikkea joutuu hoitamaan itse ”nupista” ja sairausvakuutuksista lähtien. Työntekijää pitää arvostaa niin, että hänellä on palkka, jolla pystyy elättämään itsensä ja perheensä. – Olen hyväksynyt sen, että siihen ei ole juuri nyt mahdollisuutta. – Mikä olisi se taikasauva saada ihmiset tajuamaan, että liitossa on tuki ja turva ja se neuvottelee työehtosopimuksesi. Ahteen mielestä ay-kentän pitäisi pystyä markkinoimaan paremmin jäsenyyden etuja. Puolison sanoja, ettei pidä käpertyä suruun, Ahde toteuttaa nyt käytännössä. 1 Tärkein ja paras on se, että luotin intuitiooni ja suoraan koulun penkiltä uskaltauduin Matin matkaan Ouluun viisien treffien jälkeen. de_13012022_34.indd 39 4.1.2022 9.26. Yksi odotuksen paikka ovat Tradekan vaalit. – Riittää katse, halaus, sanat ”otan osaa”, ”voimia”. Se selvisi Punapääoman linnake -kirjasta, jossa kerrottiin, kuinka kansalaissodan jälkeen edistysmieliset ”mätäpaiseet” haluttiin hävittää osuustoiminnasta. Hän on niin suuri mies, mielestäni ihan presidentillistä tasoa. Hänellä on kaikkiin neuvottelupöytiin tärkeä viesti: – Työntekijä on tuotannon tekijä, eikä häntä saa laskea vain kuluksi. Mitkä ovat merkittävimmät päätöksesi. Vaikka prosessi oli raskas, koin tehneeni yhteiskunnallisesti tärkeän teon nostamalla työpaikkakiusaamisen näkyväksi. 39 Demokraatti olen oppinut, että jos näen epäoikeudenmukaisuutta, pyrin puuttumaan siihen. VALITETTAVAN MONI ei uskalla lähestyä surun kohdannutta, läheisen menettänyttä. – Kun Matti kuoli, Eero tuli aamulla ja sanoi, että ”Hilkka, nyt sinä suret ja minä hoidan hautajaisjärjestelyt”. TÄLLE VUODELLE Hilkka Ahteella ei ole mitään suuria unelmia. Piti käydä sitten salaa, hän muistelee lapsuusaikoja. Hän on minulle suuri ilon aihe ja korvaamaton apu. Hän sai valtavan määrän kirjeitä ihmisiltä ja harmittelee, ettei ole pystynyt vieläkään vastaamaan viesteihin – niiden läpikäyminen tekee vieläkin kipeää. Samoin kuin työläisurheilijat erotettiin valtakunnallisesta liitosta. 2 Päätin toivoa vuonna 1981 syntymäpäivälahjaksi Matilta tytärtä kahden pojan jälkeen
Mikä on tämän ajan riittävän hyvä työntekijä, mielekäs työpaikka ja riittävä palkka. 40 Demokraatti Ä itini Aune puhuu yhä päässäni ja kertoo, että elämä on kovaa, mutta siinä pärjää, kun tekee työtä ja kouluttautuu. Yli puolet työikäisistä pitää palkkojen nostamista parhaana keinona parantaa työvoiman saatavuutta. Hyvä työihminen ei valita vaan nauraa pahassa paikassa. Jos hänellä ei ole mitään oikeaa tekemistä, hän ottaa virkkuukoukun käteensä. Isäni ääni on vaimeampi. He kokevat, etteivät voi tehdä työtään niin hyvin ja huolellisesti kuin haluaisivat. OLEN JULISTANUT työn iloa Suomeen ties kauan ko, mutta julistukset eivät enää riitä. Siitä ja mielenterveysongelmista johtuvat sairauslomatkin ovat olleet viime aikoina voimakkaassa kasvussa, ja vieläpä entistä nuoremmilla henkilöillä. Joka päivä kymmenen henkilöä jää masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle. Sen jälkeenkin hän kävi omaa sotaansa painajaisunissaan, mutta teki silti työnsä. Työn psyykkinen kuormitus on edelleen yhtä kovaa kuin parikymmentä vuotta sitten, eikä edes fyysinen kuormittavuus ole vähentynyt työolobarometrien mukaan. Menneisyydestä kannettavaksemme siirtyneen hyvän työihmisen käsitteen taakka on murrettava. Onni oli vanhempieni sukupolville ylellisyyttä. Mutta miten on meidän onnemme laita. Näiden pääasiassa naisvaltaisten alojen työntekijöistä peräti 48 prosenttia kokee Tilastokeskuksen vertailussa tekevänsä työtään kiireessä aina tai usein, eniten EU-maista. Hän kuitenkin katkesi ennen aikojaan. de_13012022_40.indd 40 30.12.2021 13.36. NÄILLÄ ÄÄNILLÄ Suomi on rakennettu maailman onnellisimmaksi maaksi, hyvinvointivaltioksi, josta tekijät eivät ehtineet itse nauttia. Entä kuka huolehtii sairaista ja vanhuksista. Entä puhtaudesta ja kaupan palveluista. LISÄPALKKA VÄHENTÄISI NAISVALTAISTEN ALOJEN ALANVAIHDON TARVETTA. Eipä siis ihme, että meilläkin on alkanut kantautua tietoa alanvaihtajista, ”kiitti nyt riitti” -liikkeestä. KIIRE ON yleisintä julkishallinnon, opetuksen sekä terveysja sosiaalipalvelujen aloilla. Ei kaksinen. Työhyvinvoinnin ja työn laadun kehittäminen eivät vaadi muuta kuin toimeen ryhtymistä yhdessä työntekijöiden kanssa. KOLUMNI Marja-Liisa Manka marja-liisa.manka@tuni.fi Kirjoittaja on työhyvinvoinnin dosentti, Tampereen yliopisto. Kuka hoitaa jatkossa lapset ja opettaa heitä. Nämä tiedot selviävät tuoreesta Palvelualojen ammattiliiton (PAM) tilaamasta kyselytutkimuksesta. Isäni kutsuttiin vuonna 1939 asepalvelukseen, joka muuttui sodaksi ja päättyi haavoittumiseen vuonna 1944. Noin joka viides uskoo jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtimisen houkuttelevan työvoimaa. Hänen mottonsa oli: kestä, kärsi, taistele ja voita. Riittävän hyvä työntekijä. Työsuhteiden laatuun satsaamiseen luottaisi noin joka kymmenes. Hänen kielenkantansa vapautuivat vasta keittiön pöydän ääressä kossupullon ollessa piilotettuna sen jalan viereen. Lisäpalkka nostaisi naisvaltaisten alojen arvostusta ja ihan varmasti vähentäisi alanvaihdon tarvetta. Työntekijöitä vaivaa myös riittämättömyyden tunne
Kipuilu loppui, kun ymmärsin, että korvien koko ei ole keskeinen menestystekijä, vaan se, mitä on korvien välissä. 41 Demokraatti Ralf Sund 66-vuotias Tehy ry:n pääekonomisti. Pessimisti ei pety, mutta optimistilla on mukavampaa. ”Oisin mä tyytynyt vähempäänkin. Aateluus velvoittaa: he ovat olleet loistavia tyyppejä. E n ole sitten teini-iän viettänyt peilin edessä aikaa. Ihon alla suvun slogan: världen är vacker. Pelkäsin, että muotovirheen takia menestys tyttöjen piirissä jää vajaaksi. Ryppyjen, harventuneen kuontalon ja silmäpussien takaa näen nuoren miehen, jonka elämän unelmat ovat toteutuneet yli odotusten. Näen kasvoissa edelliset sukupolvet, jatkumon. Silloin kipuilin isojen korvieni vuoksi. Kunpa osaisi viestikapulaa kuljettaa. Shit happens, mutta murehditaan sitä sitten, kun se osuu tuulettimeen. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_13012022_41.indd 41 30.12.2021 13.45. Näen varttuneen, kuntoilevan miehen kasvot. Ahdistusta en tunnista. Peilikuva on heijastuma todellisuudesta, piinaavan tarkka. Näen peilissä pääosin onnellisen ihmisen: nelinkertaisen isän ja kaksinkertaisen faffan. Ihminen on rakennettu hämmästyttävän taitavasti: mielen armeliaisuus kulkee käsi kädessä rapistuminen kanssa. Kun tiedän, kuinka paljon sain.” (Hector) Ikääntyminen näkyy. Näen parantumattoman optimistin kasvot. Ahkera melominen ja uiminen mahdollistavat kuolemisen terveenä. Näen kasvoissa myös elämän kolhut ja tehdyt virheet, jotka – onneksi – ovat ehkä sittenkin enemmän vahvistaneet kuin nujertaneet
Joitakin uusia rakennuksia näkyy vanhojen joukossa, mutta ne on suunniteltu alueelle sopiviksi ja rakennettu erityisluvalla. Alueelle on perustettu museoita, kulttuurilaitoksia, toimistoja, pikkuputiikkeja ja hauskasti sisustettuja ravintoloita. MUSEOISTA UUSIN on Kalamajan museo, joka avattiin viime syksynä. Keskiajalla Kalamajassa asuivat kalastajat, teollinen vallankumous toi tehtaat 1800-luvulla, nykyään myytäviksi tulevista asunnoista kilpaillaan. Museo erottuu valkoisena ja puhdasta funktionalismia edustavana rakennuksena puutaloalueella. Jos asunto tulee Kalamajassa myyntiin, ostajia riittää jonoksi asti. Vanhat tehdasrakennukset ovat uudenlaisessa käytössä. Teksti Sirpa Pääkkönen / Kuvat Malle Kolnes T allinnan Kalamajasta on 2000-luvulla kehittynyt trendikäs alue, jonka puutaloihin muuttaa nuorta, luovilla aloilla työskentelevää väkeä. Puutalokortteleiden ilme on yhtenäinen, ja arkkitehtuuria suojellaan. Sen suunnitteli arkkitehti Herbert Johanson Tallinnan tekkylä keskellä Tallinnaa de_13012022_42.indd 42 4.1.2022 11.00. Se kertoo entisten ja nykyisten asukkaiden elämästä alueella. 42 Demokraatti KULTTUURI KALAMAJA Asukkaat äänestivät Kalevin (kuvassa) ja Lindan kadut kauneimmiksi kaduiksi Kalamajassa. Kalamajassa järjestetään myös kulttuuritapahtumia ja kirpputoreja. Kalamajan kiinteistöjen hinnat ovat nykyään Tallinnan korkeimmat
de_13012022_42.indd 43 4.1.2022 11.00. 43 Demokraatti Peltipurkitkin kelpaavat jo museoesineiksi
Hän oli myös Vana-Toomaksen äiti. 44 Demokraatti KULTTUURI nillisessä yliopistossa työskenneelle professori Hans Einbergille. Kalamajan museossa esineitä on ryhmitelty naisten, miesten ja lasten osastoille. Alue on kooltaan runsaat 210 hehtaaria ja siellä asuu 12 200 asukasta. Yhden version mukaan Kala-Mai oli köyhä nainen, joka vei kalastajien tuotteita Tallinnaan torille myytäväksi. Keräsimme heiltä vanhoja ja uusia esineitä, joita lahjoitettiin innokkaasti. Kalamajan museonjohtaja Kristi Paatsin mukaan Kalamaja-päivillä järjestettiin vuonna 2018 kysely, jossa asukkaat saivat esittää toiveita, minkälaisen museon he haluavat. Uutta virolaista designia edustaa esimerkiksi Mare Kelpmanin suunnittelema huivi, Paatsi kertoo. Neuvosto-Viron aikana talo palveli yhteisasuntolana, jossa asui seitsemän perhettä omissa huoneissaan. Vana-Toomas oli kaupungin vartija. Sieltä paljastuu Kalamajan historiaa runsaalta sadalta vuodelta. Siellä on ollut muun muassa poliitikko Mihail Kalinin kotimuseo. Kalamajan nykyinen henki paljastuu parhaiten kiertelemällä puutaloja tehdaskortteleissa. Edelleenkin häntä esittävä tuuliviiri liehuu Vanhankaupungin raatihuoneen katolla. Museossa voi tutustua rouva Kala-Main tarinaan, josta Kalamaja legendan mukaan sai nimensä. Museovieras saa availla laatikoita ja luukkuja, joita museossa nimitetään salaiseksi maailmaksi. – Haastattelimme 80 asukasta, joiden tarinoita on tallennettu museoon. Siellä asuttiin jo 1200-luvulla. Surullisesta historiasta kertoo hieno nahkalaukku, jonka omistaja oli heittänyt kadulle kyyditysten pelossa 1940-luvulla. Talo on toiminut museona vuodesta 1985 lähtien. Mukana on kalasäilykepurkkeja, työkaluja, leikkikaluja, luistimia, naisten hepeniä, soittimia, piraattilevyjä ja käsin kirjoitettuja laulunsanoja. KALAMAJAN NEUVOSTOAIKAISTA historiaa kuvastaa laulaja Ivo Uukkiven punk-yhtye Velikije Lukille 1980-luvulla kirjoittama laulu: siellä asuu yksinhuoltajaäitejä ahtaissa likaisissa asunnoissa ja käytävillä haiskahtaa kissanpissa. Perhe ehti asua siinä kymmenen vuotta ennen kuin joutui pakenemaan sotaa Ruotsiin. Rakennus valmistui 1934. Kalamajan eläinasukkaita ovat kissat, koirat, rotat ja kyyhkyset. Ensimmäiset kirjalliset viittaukset ovat vuodelta 1374, jolloin Kalamaja oli kalastajakylä. Keväällä ja alkukeväästä värikkäiden puutalojen pihoilla ja puutarhoissa kukkii syreenejä, omenapuita ja hevoskastanjoita. Vanhimpiin kuuluu maustemylly, jolla jauhettiin mausteita silakkasäilykkeisiin 1900-luvun alussa. Asukkaat nimittävät Kalamajaa kyläksi keskellä kaupunkia. Kalamajan museo sijaitsee 1930-luvulla rakennetussa funktionalismia edustavassa rakennuksessa. de_13012022_42.indd 44 4.1.2022 11.00. Näin museos ta syntyi asukkaiden oma museo. Maustemyllyssä jauhettiin sopiva maustesekoitus kalasäilykkeille sata vuotta sitten. Kalamaja on yksi vanhimpia asuinalueita Tallinnassa
Alkuvuodesta siellä nähdään Nick Brandtin, Arno Rafael Minkkisen sekä Maisie Cousinsin valokuvia. Erikoisnäyttelynä on Valko-Venäjän tulevaisuus naisten voimalla, joka kuvaa maassa järjestettyjä rauhanomaisia mielenosoituksia. KALAMAJAN KULTTUURIELÄMÄN ytimessä on Telliskivi, jonne monet suomalaiset suuntaavat saapuessaan Tallinnaan. Hän on kirjoittanut viroksi ilmestyneen tietokirjan Kalamaja aja lood, joka kertoo Kalamajan historiasta. de_13012022_42.indd 45 4.1.2022 11.00. Museoista tärkein on Fotografiska, jonka Tukholman Fotografiska avasi Tallinnaan 2019. Monet talot on rakennettu 1900-luvun alussa tehdastyöläisten asunnoiksi”, Jaak Juske sanoo. Kalamajan tehtaissa on tuotettu muun muassa kalasäilykkeitä, silitysrautoja, moottoreita, tulitikkuja, sukellusveneitä, sukkia ja pianoja. Valokuvataidetta esittelevän museon näyttelyt ovat harkittuja ja korkeatasoisia. Viimeksi kaikki rakennukset paloivat Krimin sodan aikana 1800-luvun puolivälissä. Keväällä esittäytyvät myös Hassan Haijai, Lindan kadun rakennuksen ovi on kunnostettu kauniisti. Voiton veivät Kalevin ja Lindan kadut. Nykyisistä rakennuksista Kalamajan vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1800-luvun lopulta. Vanhoissa tehdasrakennuksissa on lukuisia ravintoloita, joista vanhin ja tunnetuin on F-hoone. Kesällä Telliskiven sisäpihoilla järjestetään tapahtumia. – Kalamajan rakennukset kärsivät usein tulipaloista. Historioitsija Jaak Jusken mukaan Venäjälle vuonna 1870 avautunut rautatieyhteys käynnisti teollisen vallankumouksen Virossa. Museon perustamisen yhteydessä asukkaat saivat äänestää, mitkä ovat Kalamajan kauneimmat kadut. Patarein entisestä vankilasta remontoidaan merilinnoitusta, jonne rakennetaan toimistoja ja asuntoja. 45 Demokraatti Teollistumisen myötä Kalamajaan rakennettiin teollisuusrakennuksia
Lähellä Patarein linnoitusta sijaitsee Viron merimuseo ja lentosatama. Tallinnalaiset sanovat, että Kalamajasta hieman etäämpänä sijaitseva Kopli on nykyään sellainen alue, joka Kalamaja oli ennen. Merilinnaan suunnitellaan myös design-hotellia ja vierasvenesatamaa. Telliskivi on varsinkin kesällä Kalamajan sydän, jonne asukkaat ja matkailijat kokoontuvat. Vuonna 2012 avattu merimuseo rakennettiin harvinaisiin vesilentokonehalleihin, jotka valmistuivat 1917 Pietari Suuren merilinnoituksen osaksi. Myös merimuseo on ollut suomalaisten suosiossa. Kalamajan museo, Kotzebue 16, avoinna ke–to 13–20, pe–su 11–18. Siellä rakennettiin kaksitoista sukellusvenettä. Siellä on myös satama pienveneille ja useita ravintoloita ja gallerioita. Kalamajan suosion nousu asuinalueena ja kulttuurikohteena on ollut nopeaa. Museon pitäisi valmistua vuoteen 2026 mennessä. Noblenesserin historia juontaa vuoteen 1912, jolloin liikemiehet Emanuel Nobel ja Arthur Lessner perustivat sukellusvenetehtaan. Patarein itäosaan Viron historiallisen muistin instituutti rakentaa Kommunismin uhrien museota ja tutkimuskeskusta. Muutaman kilometrin päässä länteen päin rannassa kohoaa nopeasti kehittyvä Noblenesserin alue. 46 Demokraatti Kaupo Kikkas, Pixy Liao, Carla Gannis ja lemmikkieläimet. Päänähtävyys on vuonna 1937 rakennettu sukellusvene Lembit, joka on museossa lähes alkuperäisessä asussa. KULTTUURI de_13012022_42.indd 46 4.1.2022 11.01. Rantaan on tulossa promenadi ja katetulle sisäpihalle rakennetaan ruokakatu, kahvipaahtimo ja panimo. Huonokuntoinen rakennus remontoidaan ja sen kupeeseen rakennetaan toimistoja asuinrakennuksia. Alueen pitäisi olla valmis vuonna 2026. Historiallisessa teollisuusrakennuksessa sijaitsevat taidekeskus Kai ja keksintötehdas Proto. Tosin Kopliakin uudistetaan ja sinne nousee uusia raken nuksia. Lähivuosien kiinnostavin kehittämiskohde on Patarein historiallinen merilinnoitus, joka on toiminut myös vankilana
LÄMPIMIMMÄT MUISTOT Ilposta ja Jukasta jäävät kuitenkin heidän runoudestaan, erityisesti nonsenssereinä. Minuun ovat tehonneet paremmin aina nonsensserit. MAAILMA VUONNA 2022 on kielellä leikittelevän runouden mielessä aikamoisesti tylsempi, sillä menetimme viime vuonna kuuden kuukauden sisällä kolme armoitettua nonsensen taitajaa, kesäkuussa Ilpo Tiihosen, marraskuussa Kirsi Kunnaksen ja vielä joulun alla Jukka Itkosen. Näin se lähtee: ”Kun lausujat lähtivät lausumaan, laus laus laus/ oli lausujain ääni se lausujain lääni, se laus/ ja se laus ja se laus // Vaan jumankaut! Black out!/ yhtäkkiä suomen kieltäkään/ ei osanneet, kuulleet sen mieltäkään/ ja kun nauhalta louskutti maus,/ mickeymouse, mickeymouse, mickeymouse!---” NONSENSEEN KUULUU KIELEN VENYTYS JA PAUKUTUS. Monilla on arjessaan muunlaisia vaikuttajia. Rolf Bamberg rolf.bamberg@demokraatti.fi Tässä ajassa de_13012022_42.indd 47 4.1.2022 11.01. Nonsenselle ovat luonteenomaisia uudisanat ja erilaiset kielipelit.” Juuri näin, vaikka voi tuon kepeämminkin ilmaista. Teatterien lavoillakin molempien teksteistä pääsi nauttimaan, ja molempien skaala ulottui huoneteatterimitasta isojen puitteiden musiikkiteatteriin. Molempien lastenrunokirjojen riimirevittelyä on lupa kutsua railakkaaksi. Ja kuulijoille, kuten Jukka Itkonen Pedron raskaiden herrasmiesten levytyksessä Palmu ja tähti: Ilpo Tiihosen kokoelmasta Largo (WSOY, 2004) löytyy hulvaton runo Lausujat, joka käy kiteytykseksi aikuisnonsensestä. Kolumnistikollegani Laura Ruohonen – nonsensen virtuooseja itsekin – muisteli lämmöllä Kunnasta Demokraatin numerossa 22/2021, joten minä heitän tässä jäähyväiset Tiihoselle ja Itkoselle. Nonsense-runoudella tarkoitetaan kielellä leikittelevää, sanoja ja käsitteitä absurdeihin asentoihin asettelevaa ilmaisua. Kummatkin minulla oli vuosien varrella ilo kohdata niin työkuin vapaa-aikatehtävissä. 47 Demokraatti Nonsensserit K aikkivoipaisessa ”sosiaalisessa” mediassa heiluu nykyään niin paljon ”influenssereita”, että ihmiskunnan luulisi olevan jo läpikotaisin vaikutettu. Määritelmä ”oival tava” olisi jotenkin vähättelyä heidän kohdallaan. Sanallista leikittelyä viskottiin surutta myös aikuisille lukijoille. Suorakäännöksenä (esimerkiksi hölynpölyttäjät) tämä varsin epävirallinen titteli saattaisi sopia paremmin netin tuotesijoittelijoihin, mutta nytpä onkin kyse kirjallisuuden lajista, suomesta, ei somesta. Itkonen kirjoitti myös laulutekstejä, vakavampia progehtavalle Magyar-bändille 1970-luvulla ja umpiriemullisia muun muassa Pedro’s Heavy Gentlemenille 1980–90-luvuilla. Kunnaksen tapaan nämä molemmat herrat tarjosivat ilon hetkiä niin aikuisille kuin lapsille. Eli kuten Tieteen termipankki vähemmän absurdisti asian ilmaisee: ”Nonsense-runouden kieli näyttäisi toimivan diskurssina, mutta tavuista tai sanoista ei muodostu esittäviä merkityskokonaisuuksia, ei edes silloin, kun esitys on lauseopillisesti moitteetonta. Tuo raikulimeininki ei rajoittunut kummallakaan vain lastenrunouteen. Tiihosenkin runoja sävellettiin, erityisesti Poetrio-bändin esitettäväksi – Ilpo lausui ja haitarin palkeita revitti hänen puolisonsa harmonikkataiteilija Merja Ikkelä. Erään epämuodollisemman määritelmän mukaan nonsenseen ”kuuluu kaikenlainen kielen venytys ja paukutus”
de_13012022_48.indd 48 3.1.2022 15.44. 48 Demokraatti KULTTUURI Modernia maalausta ja värin loistoa Sipilät maalasivat vapaamielisesti todellisuudesta välittämättä. Teksti Seppo Heiskanen Katharina Grosse: Chill Seeping from the Walls Gets Between Us, 2021
HAM Helsingin taidemuseo – Katharina Grosse: Chill Seeping from the Walls Gets between Us Avoinna 23.1.2022 saakka, ti 10–17.30, ke–su 11.30–19. 49 Demokraatti HAM Helsingin taidemuseo – Greta Hällfors-Sipilä ja Sulho Sipilä Avoinna 14.8.2022 saakka, ti 10–17.30, ke–su 11.30–19. KUVATAIDE Sulho Sipilä: Katukuva Helsingistä, 1934. Museo-näyttelyissäkin pääpaino oli pitkään kultakaudessa. S otien välisen ajan taidettamme on pidetty usein kansallisen klassisen taiteen kautena, jota hallitsi yksi suuri hahmo, Wäinö Aaltonen. Heidän tuotannossaan on useitakin näkymiä pääkaupungista, eniten Johanneksen kirkon alueelta, heidän asuntonsa de_13012022_48.indd 49 3.1.2022 15.44. Sotien välillä nousi kuitenkin esiin myös kiinnostavia modernin taiteen edustajia, joita varsinkin Ateneum ja HAM mutta myös jotkut muutkin museot ovat ansiokkaasti esitelleet. Näitä kiinnostavia ovat epäilemättä Greta Hällfors-Sipilä (1899–1974) ja Sulho Sipilä (1895–1949). He elivät urbaania elämää, kävivät ravintoloissa, järjestivät juhlia ja tekivät automatkoja. Sipilät olivat helsinkiläisiä, he asuivat kaupungissa, jossa pienuudestaan huolimatta oli suurkaupungin piirteitä. Urbaania elämää he myös kuvasivat
Ehkä pitkät yksinäisyyden kaudet olivat syynä siihen, että Gretan mieli järkkyi ja hän vietti suurimman osan leskeysajastaan Nikkilän sairaalassa. Sulho palasi viimeisinä vuosinaan realismiin tai ainakin uusasiallisuuteen. Näyttely on tehty pääasiassa museon kaarihalleissa. Sulho Sipilä kuoli vain vähän yli 50-vuotiaana. Kolmiulotteisuus ei enää ole vain illuusio tai vaikutelma. Greta Hällfors-Sipilä oli kuitenkin hivenen miestään modernimpi. HAMIN TOISEN kerroksen salit täyttävät Katharina Gossen massiiviset tilateokset. Vaikuttava kokemus näyttelyssä käynti joka tapauksessa on. Esillä ovat lajin historiaankin viittaavat klassiset perusasiat: värit, maalit, ja kankaat sekä draperiat eli poimutukset. Olavi Paavolainen mainitsee heidät kirjassaan Nykyaikaa etsimässä miltei ainoiksi uuden ajan taiteilijoiksi Suomessa, muu oli hänen mukaansa peruuttamattomasti vanhanaikaista. Kuten sanottu, näyttely muodostuu tilateoksista. 50 Demokraatti KULTTUURI lähettyviltä. de_13012022_48.indd 50 3.1.2022 15.44. Greta Hällfors-Sipilä: Keittössä, 1910-luku. He muokkasivat kuvaa vapaamielisesti todellisuudesta, perspektiivistä, mittakaavasta tai ihmisen anatomiasta välittämättä. Vaimo eli vielä neljännesvuosisadan miehensä jälkeen. Yksi arvovaltainen ymmärtäjä kuitenkin oli. Näyttely muodostuu tilateoksista, joiden lomassa ja joskus päälläkin yleisö voi liikkua. Tekijä on saksalainen taiteilija, joka työskentelee sekä Berliinissä että Uudessa-Seelannissa. Mies palveli meriupseerina, minkä vuoksi hän oli pitkiäkin aikoja poissa kotoa. Kirkkailla akryyliväreillä ruiskumaalatut ja valokuvien pohjalta painetut kankaat muodostavat todellisen väri-iloittelun. Monissa teoksissa ovat aiheina ravintolaelämä tai juhlat. Toisaalta teokset ovat kuitenkin myös maalauksia tai ainakin tulkitsevat maalausta – ja koettelevat rajojakin. Sipilät maalasivat usein yhdessä, ja joskus onkin vaikea erottaa kumman teos on kysymyksessä. Pariskunnan taide ei juuri omana aika naan herättänyt huomiota, eikä vielä vuosiin heidän kuolemansa jälkeenkään. Maalauksissa on piirteitä Vassily Kandinskyn ja Marc Chagallin taiteesta sekä kubismista että jonkin verran myös naivismista. Näin kävijä voi vaihtaa näkökulmaa niihin, mutta myös niiden muotoa ja tunnelmaa. Suuri koko ja vahva tilallisuus irrottavat ne maalauksen perusolemuksesta, kaksiulotteisuudesta. Tällaisia teoksia on kai tapana sanoa interaktiivisiksi
51 Demokraatti VISASITAATTI 1 ”Grigori oli minun uusi isäni. Jos yritin kysyä, äiti sanoi, että Jumalalle kaikki oli mahdollista. Tämä vuosituhannen alussa debytoinut lappilaislähtöinen kirjailija on kaksinkertainen Finlandia-ehdokas viime vuosikymmeneltä. Visa uusine tehtävineen julkaistaan kuitenkin jo ennen torstaita ennakkoon (ja printtiversiota laajempana) verkkolehdessämme alkuviikosta, joten ratkonta-aikaa kannattaa laventaa käymällä kurkkaamassa uusi tehtävä Demokraatti.fi-sivustolta kohdasta kulttuuri/ kirjallisuus. Yhdelle kirjapalkinto. Tehtävien kohteiksi tulee siis kirjailijoita, jotka eivät ennen ole visassa esiintyneet. Uteliaisuus oli synti, joka sai ihmeitä tekevät pyhimykset itkemään.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Paluu vanhaan normaaliin Teksti Rolf Bamberg A sturias, Austen, Auster, Bellow, Brink, Brontë, Calvino, Chandler, Dickens, Doctorow, Garcia Marquez, Greene, Heller, Hemingway, Huovinen, Irving, Jansson, Jylhä, Kajava, Lindgren, London, Mailer, McEwan, Neruda, Poe, Saarikoski, Schulberg, Shakespeare, Tolkien, Twain, Tynni, Vonnegut ja Wodehouse. Ensi syksynä Demokraatin Kirjavisa täyttää 30 vuotta, joten juhlan kunniaksi saattaa syyskaudella putkahtaa vielä muutamia *-merkittyjä pähkinöitä auottavaksi. Muuten mennään vanhaan malliin eli Demokraatin joka numerossa – lyhyitä keskikesän ja vuodenvaihteen levähdyksiä lukuunottamatta – Kirjavisa tarjoilee katkelman jostain kaunokirjallisesta teoksesta ja lukijoiden tehtävänä on kertoa, kenen kynästä/koneesta se on lähtöisin ja mistä teoksesta. Tavattoman työteliäs kirjailija on julkaissut perusromaanituotantonsa rinnalla myös yhä jatkuvaa rikosromaanisarjaa sekä lastenja nuortenkirjoja. 33 kirjailijaa Kirjavisan ”asteriskiajalta” eli pandemia-ajan poikkeuskaudella, jolloin jo kertaalleen visassa esiintyneet kirjailijat päästettiin puikahtamaan takaisin visasitaattien lähteiksi. Kun kotimaiset kirjailijat jäivät vähän paitsioon poikkeusajan tehtävissä, aloitetaan uusi visavuosi sellaisella. klo 14 mennessä. Ei kaikilla ollut lihallista isää, sitä oli turha ihmetellä. Aika kova lista, angloamerikkalaispainoitteinen toki. Vastaukset osoitteella kirjavisa@demokraatti fi viimeistään maanantaina 17.1. Siis kuka, mikä teos. Äiti ni kuoli pois näivettymällä. Edellinen erikoistehtävien setti koettiin visassa Suomi 100 -juhlavuonna, jonka kunniaksi uusintakierrokselle pääsi kymmenen suomalaista eturivin kirjailijaa. Sen verran muutosta visaan vuonna 2022 tulee, että lehden muuttuneiden painoaikataulujen vuoksi vastausten tulee olla aina perillä lehden ilmestymistä seuraavana maanantaina klo 14 mennessä. Vaikka korona jyllää edelleen ja kulttuurisulut ovat uudenkin visakauden alkaessa taas päällä, palataan tässä kirjallisuusviihteessä vanhaan normaaliin, aina kin niin pitkästi kun kirjastot pitävät ovensa auki. Oikeas ta isästäni en tiennyt mitään, äiti ei koskaan puhunut hänestä. de_13012022_48.indd 51 3.1.2022 15.44. Sitten vain kohti uusia kirjallisia seikkailuja uusin kirjailijanimin
52 Demokraatti KULTTUURI Vapauden etsijä Marjo-Riitta Antikainen ja Erkki Tuomioja hahmottavat monisärmäisen naisen uraa. Matroonan tuhti olemus piti tunkeilijat loitolla, terävä kieli lan nisti vähättelijät, ja englantilainen kuiva huumori lumosi älyköt. Avioeron jälkeen hän alkoi matkus tella, etenkin Englantiiin, jonne hän asettui pysyvämminkin. Tammi 2021 KIRJA Teksti Kari Sallamaa / Kuva Tammi T oisin kuin Miina Sillanpää tai Hilja Liinamaa-Pärssinen on Aino Malmberg (1865–1933) jäänyt työväen liikkeessä tuntemattomammaksi. Tällä piirillä oli jäsenilleen elini käinen merkitys. Aktivismi johti siihen, että Malmberg joutui aatesiskonsa Rose Strunskyn kanssa Pietarissa 1907 Špalernajan tut kintavankilaan, mutta vapautui pian. Aino Perenius oli niin sanotussa naissivistyskysymyk sessä todella edelläkävijä. Englannissa hän liittyi In dependent Labour Partyyn, jonka edus tajana hän osallistui kansainväliseen työväenkongressiin Kööpenhaminassa 1910. SEKÄ KOTIMAISEN naisasialiikkeen että englantilaisen suffragettiaktion jäsen Aino Malmberg toimi naisten äänioi keuden ja muun vapautuksen puolesta. Englannissa hän julkisi pamfletin Votes for Women (1910) ja esitteli suomalaista edelläkävijyyttä pamfletillaan Woman Suffrage in Finland (1913). Toisaalta muu kuin kemia alkoi vetää. Hän oli myös suo mentaja, kuten suositun Rudyard Kiplingin ensimmäinen kääntäjä. Suomessa Malmberg toimi naiskagaa liksi kutsutun Venäjästä irtautumista vaativan vastarintajärjestön jäsenenä. Lisäksi hän on niin moniilmeinen, että sosialistimääre kattaa vain osan hänen toiminnastaan. Syy on ilmei nen: hän ei Suomessa ottanut osaa puo lueelämään. Leh tiartikkeleita on kosolti niin työväenleh dissä kuin porvarillisissa julkaisuissa Amerikkaa myöten. Sitten he löivät hynttyyt yhteen tuottaen tä män leipätekstiltään lähes nelisataasi vuisen opuksen. Yliopistossa hän opiskeli luonnon tieteitä ja solahti osaksi harvoja naisopis kelijoita koonnutta De gamla kvinnliga ryhmää, kun he eivät saaneet liittyä osa kuntiin. Amerikkaan hän matkusti läheisen sosialistiystä vänsä Rose Strunskyn kanssa, mutta paljon yksinkin. Se tapahtui Englannissa. Näin hänestä tuli ensimmäinen yliopistollinen opiskelija äiti. Mies jat koi opettajantyötään, mutta kun vaimo vastasi perheenäidin rootelista, tutkin toa hän ei voinut suorittaa. AINOLLE PITKÄAIKAISIN kontakti Hul tinin ohella oli kulttuurihistorioitsija Alma Söderhjelm. He tukivat toisiaan kai kessa, ja myöhemmin yhteydet jatkuivat. Hän oli Tekla Hultinin ohella ensimmäinen suomen kielisestä koulusta ylioppilaaksi tullut tyttö. Kirjalliset hankkeet astuivat esiin ja ajan aatteet: fennomania, aktivismi, naisliike. Teoksia hän julkaisi kymmenen, osa kaunokirjallisuutta, suurin osa pamflet teja, matkakirjoja ja elämäkertoja. Hän sai yhteyden venäläisiin vallanku mouksellisiin, jotka toimivat osin suu riruhtinaskunnassa. de_13012022_52.indd 52 4.1.2022 10.09. Hä nen aatteensa oli teoreettista Fabian So cietyn salonkisosialismia. Toisin kuin nämä hän meni naimisiin, opettajansa Emil Malmbergin kanssa. Kiinteimmät kon taktit oli eserreihin, sosialistivallanku mouksellisiin, kuten näiden johtajaan Jevno Azeviin, joka samalla oli tsaa rin ohranan agentti. Aino Malmberg synnytti kolme poi kaa, ja tässä näkyy naisen osa kaikesta edelläkävijyydestä huolimatta. Hilja Liinamaan kanssa Aino Malmber gilla on yhteistä tausta, molemmat olivat maalaispapin tyttäriä. Marjo-Riitta Antikainen – Erkki Tuomioja: Edelläkävijä Aino Malmberg – aktivisti, feministi, sosialisti. Malmberg tuskin tahtoi yhteiskun nan perusteellista kumousta enempää eserrien talonpoikaissosialismin kuin bolsevikkien malliin. Silti hän joutui lähtemään maanpakoon 1909, josta hän palasi vasta itsenäistymi sen jälkeen. Hän tuki vallan kumousliikkeitä Saksassa ja muualla, mutta pomminkantaja hän ei ollut. Historioitsijat MarjoRiitta Antikai nen ja Erkki Tuomioja ryhtyivät toisis taan tietämättä kokoamaan aineistoa Malmbergin elämäkertaa varten
SUOMALAISEN AKTIVISMIN tärkein il mentymä oli jääkäriliike. Antikaisen ja Tuomiojan yhteisteos on tuhti tietopaketti tuntemattomaksi jääneestä maailmannaisesta, jonka kiin nostus suuntautui anglosaksiseen maa ilmaan: Englantiin, Amerikkaan ja Aust raliaan. Hänen palattuaan Suomeen rahattomana jääkäripojat pitivät huolta sairastelevasta mammastaan, joka asui kin heidän luonaan. Aino Malmberg sylissään poikansa Lauri, lempinimeltään Lalli, josta tuli aikuisena suojeluskuntien ylipäällikkö. Se on harvinaista kauan Saksaan kytkeytyneessä Suomessa. Malmberg oli yksi Fordin kuuluisan vuo den 1915 rauhanlaivan osanottajista. Äidillä oli heihin läheiset suhteet huolimatta vasemmistosympa tioistaan. Aino Malmberg oli taitava verkostoi tuja. de_13012022_52.indd 53 4.1.2022 10.09. Malmbergin kaksi poikaa lähtivät Lockstedtiin yle ten itsenäistymisen jälkeen tärkeisiin sotilastehtäviin, Lauri suojeluskuntien päälliköksi, Erik yleisesikunnan tiedus telupomoksi. Ul komailla tunnetuin kontakti oli autoku ningas Henry Ford, jonka hän sai va kuutetuksi pasifismin oikeutuksesta. Hän tunsi lukuisan joukon vaiku tusvaltaisia henkilöitä Suomessa, kuten Hella Wuolijoen, jonka taloudellisesta tuesta hän ajoittain oli riippuvainen. Suo messa Malmberg pysyttäytyi SDP:n ul kopuolella, tosin vieraillen 1926 peruste tun Akateemisen Sosialistiseuran, fabia nisteja vastaavan klubin tilaisuuksissa. Jotakin siihen suuntaan silti osoittaa se, että hän mahdollisesti rahoitti Lev Trotskin Amerikan matkaa 1917, mutta tämä ei vielä kuulunut Leninin kaartiin. 53 Demokraatti Kommunisteja hän ei hyysännyt eikä edes käynyt Neuvostoliitossa
Lehti, verkko ja some de_13012022_54.indd 54 3.1.2022 17.36. 54 Demokraatti Tiedonjanoon
TEEMA LUOTTAMUS HAURASTUU Toive paremmasta politiikasta kohdistuu ensisijaisesti kansalliseen päätöksentekoon, mutta globaalien ongelmien edessä se on melko voimaton. 55 Demokraatti Kolumni: Jukka Kekkonen U ha na la in en de m ok ra tia Lu ot ta m us po lit iik ka a ko ht i. Some lietsoo tunteiden tyranniaa Täytyy löytää uusi yhtenäisyys de_13012022_55.indd 55 3.1.2022 16.24
56 Demokraatti de_13012022_56.indd 56 4.1.2022 10.21. 56 Demokraatti TEEMA UHAN ALAINEN Autoritaaristen johtajien ja hallinto muotojen kannatus on nousussa
57 Demokraatti DEMOKRATIA 57 Demokraatti de_13012022_56.indd 57 4.1.2022 10.21
Vuosi 2016 oli sokki länsimaisille li beraaleille demokratioille. Sosiaalisen median ja teknologian lo giikka on haastanut perinteisen poliitti sen koneiston. Eräänlainen painajaisten toteutumi nen koettiin loppiaisena vuonna 2021, kun Yhdysvaltain presidentinvaalit hä vinneen Trumpin kannattajat valtasivat kongressirakennuksen, jossa oli käyn nissä presidentinvaalien tulosten vah vistaminen. Jälkikäteen syyt tävä sormi on osoittanut etenkin sosiaa lista mediaa, jossa valheet levisivät kulo valkean tavoin. Demokratia on joutunut uhan alaiseen asemaan myös monissa Euroo pan maissa, kuten Unkarissa, Puolassa ja Sloveniassa. Äänestäjät ovat tukeutu neet populisteihin ja autoritaarisiin joh tajiin, jotka kosiskelevat kansaa, mutta eivät tarjoa kestäviä ratkaisuja kansa laisten huoliin. 58 Demokraatti 58 Demokraatti TEEMA Teksti Mikko Huotari Kuva iStock, kuvankäsittely Arja Jokiaho P aratiisiin on luikerrel lut käärme. – On hyvin lyhyt aika siitä, kun tär keimpiä tietolähteitämme olivat sano malehdet ja televisio. EU:lla on ollut tiukempi linja tek nologiayhtiöitä kohtaan kuin Yhdysval loilla. McLuhanin pointti oli, että medioiden sisällöt eivät ole ko vinkaan merkittäviä verrattuna itse vä lineen vaikutuksiin. Tähän ei ole kuitenkaan mitään de_13012022_56.indd 58 4.1.2022 10.21. Kansainvälinen demokratiainsti tuutti Idea julkaisi marraskuussa ra portin, jonka mukaan monissa maissa demokratia on heikentynyt ja itseval taisuus vahvistunut koronapandemian aikana. Uusi teknologia on muut tanut julkisen keskustelun kulttuurin. Yritykset ovat reagoineet vaa timuksiin, mutta toimenpiteet eivät ole suitsineet kuin murtoosan ongelma käyttäytymisestä. Siellä syntyy nopeasti organisoituvia ver kostoja, jotka pyrkivät vaikuttamaan yh teiskuntaan. NYT JULKISUUTEEN VOI PÄÄSTÄ KUKA TAHANSA. Yhdysvaltojen politiikan ja kolinjat ovat olleet hyvin voimakkaat 1960–70luvuilta asti. Niissä on yksi suuntainen journalistiseen harkintaan perustuva uutiskoneisto, joka määrittää uutisagendan, KiiskiKataja sanoo. – Loppiaisen tapahtumat oli jonkin lainen tuloillaan olevien kehityskulku jen tulos. Ensin tuli Brexit, sitten Donald Trump. Kohteliaisuus ja puhumattomuus on kadonnut politii kan ympäriltä, konsulttitoimisto Ellun Kanojen tutkimusjohtaja Elina Kiiski-Kataja sanoo. Nyt ollaan tilanteessa, jossa julkisuuteen voi päästä kuka tahansa, KiiskiKataja sanoo. Etukä teen nämä äänestystulokset vaikuttivat miltei mahdottomilta. Tai oikeas taan se on ollut siellä kaiken aikaa, nyt se on vain tullut esiin. – Aikaisemmin julkisuuden portinvar tijoina oli etabloituneita tahoja, kuten puolueet, ayliikkeet ja journalistit. KiiskiKataja on tutkinut yhteiskun nallisia megatrendejä pitkään Sitrassa ja nyt Ellun Kanoissa. Yhteenotoissa sai surmansa viisi ihmistä ja kymmeniä loukkaantui. Niillä on myös suuri vaikutus politiikkaan. Nyt jakolinjan on tehnyt selväksi sosiaalisen median ja teknologian kehitys. Kanadalaiselta kulttuurifilosofilta Marshall McLuhanil ta on peräisin kuuluisa sanonta ”väline on viesti” (me dium is the message). Muutos on tapahtunut huikeaa vauh tia. – En usko, että toimet ovat vielä riit täviä. Väline on muuttanut todellisuutta. Hän valmistelee myös väitöskirjaa teknologian vaikutuk sista demokratiaan. Vielä noin kaksikymmentä vuotta sit ten törmäsi hyvin harvoin teksteihin, jotka eivät olleet käyneet läpi hierarkista prosessia. De mokratia voi tukahdut taa itsensä, jos se sor tuu enemmistön tyranniaan ja keskittyy vain valtaväestön etujen ajamiseen. Teknologiajäteiltä on vaadittu tarkem paa kontrollia, jotta sosiaalinen media ei suoltaisi valtavaa määrää vihapuhetta ja valheita. Sosiaalisessa mediassa vaihdetaan mielipiteitä, tuohdutaan ja pöyristytään. Sosiaalisen median myötä suodattamattomien tekstien ja osallis tumisen määrä on räjähtänyt
Sa malla demokratia kätkee sisäänsä haa voittuvuuden: äänet eivät voi olla demo kratian vastaisia tai rikkoa keskeisiä de mokraattisia ydinperiaatteita. – Olisimme paljon viisaampia, jos tek nologiayhtiöt avaisivat algoritmeja. Demokra tiassa kollektiivinen mielipiteenmuo dostus tapahtuu tiettyjen normatiivisten rajojen sisällä. OIKEISTOPOPULISTEILLE YMPÄRI maa ilmaa on tyypillistä, että he edustavat ainakin osin demokratian vastaisia ar voja tai hyödyntävät sellaisia mielipi devaikuttamisen keinoja, jotka eivät ole demokraattisesti mielekkäitä. Menneessä maa ilmassa samankaltaiset arvot ja ihanteet läpäisivät koko kansakunnan. Teknologiajättien toimintaa ohjaa kau pallinen intressi. Näin toteaa Helsingin yliopistossa toimivaa, Koneen säätiön rahoittamaa Demo polhanketta vetävä tutkija Anniina Leiviskä. Yhtiöitä ei lähtökohtaisesti kiinnosta kansalaishyveet tai valheiden kitkeminen, ainoastaan silloin, kun niistä on hyötyä bisneksen näkökulmasta. – Hankkeessa olemme miettineet, että jos näitä ei enää voida pitää kaikkien ja kamina lähtökohtina, niin mitä niiden tilalla voisi olla. Siksi julkisuus muokkautuu voimakkaiden tunteiden varassa. Toki asiaa on yritetty tutkia, mutta niin kauan kuin algoritmit ovat salaisia, täsmällisten johtopäätösten tekeminen on vaikeaa. – Ne arvot ovat yritysten strategisia valintoja. Sosiaalisen median tar koitus on koukuttaa ihmiset käyttämään somealustoja. Yhteiskuntien pirstaloituminen on suuri ongelma demokratialle, koska yh teisten asioiden hoitaminen ja niistä päättäminen vaatii ainakin jonkin ver ran yhteisymmärrystä. – Esimerkiksi Unkarissa lainsäädäntö on alkanut muuttua epädemokraatti seksi ja uhata oikeusvaltiota. Joka tapauksessa on varmaa, että tunteet ovat avainasemassa. Nimenomaan negatiiviset tunteet nos tavat eniten reaktioita. Esimerkiksi kun esitetään jokin näkemys, niin sille pi täisi olla perusteita. – Jos jokin herättää voimakkaita tun teita, siitä tulee helpommin laaja ilmiö. Hanke tutkii muun muassa kasvatuk sen roolia yhteiskunnissa, joita leimaa yhä enenevä poliittinen polarisoitumi JULKISUUS MUOKKAUTUU VOIMAKKAIDEN TUNTEIDEN VARASSA. Täytyy löytää uudenlai nen yhtenäisyys, Leiviskä sanoo. – Ehkä olen vanhanaikainen, mutta edelleen kasvatuksessa ja koulutuksessa pitäisin perusasioita esillä. – Vaikka eriarvoisuuksiin puuttumaan pyrkivä identiteettipolitiikka onkin arvo maailmaltaan oikeistopopulismille vas takkaista, myös se on osin vienyt politiik kaa identiteettilähtöistä kulttuuria kohti. 59 Demokraatti 59 Demokraatti nopeaa ratkaisua. Itse haluaisin tutkijana päästä käsiksi sii hen, millaisilla arvoilla teknologista inf rastruktuuria rakennetaan, KiiskiKataja sanoo. Ideaalitapauksessa demokratiassa kai killa äänillä on yhtäläinen painoarvo. – Yhtenäiskulttuurin aikaan ei ole enää paluuta. Demokratian toteutuminen on vaa tinut sitoutumista tiettyihin oikeuden mukaisuusperiaatteisiin ja prosesseihin, joissa haetaan konsensusta. Lopulta ollaan bisneslogiikan äärellä. Kyse on pikemminkin sukupolven mittaisesta ratkaisusta, Kiis kiKataja sanoo. – Nyt me emme voi tietää, mikä on keskustelun järjestäytymisen logiikka, KiiskiKataja sanoo. Se onkin eräänlaista tunteiden tyranniaa. Myös yhteiskunnallisen tasaarvon ta voittelu voi toisin sanoen vaikuttaa mie lipideilmaston kärjistymiseen, jos se ta pahtuu korostetun identiteettipainotuk sen kautta, Leiviskä sanoo. Jos niitä rikotaan, demo kratia alkaa syödä itseään ja pian meillä ei ole demokraattista yhteiskuntaa, Lei viskä sanoo. Silloin oletetaan, että de_13012022_56.indd 59 4.1.2022 10.21. nen sekä identiteettiin perustuvat erot, konfliktit ja eriarvoisuudet. Mitään helppoa tai yk siselitteistä vastausta tähän ei ole, Lei viskä sanoo. Sosiaalisen median valvominen ja sääntely on nykyisellään erittäin vai keaa, koska on hämärän peitossa, min kälaisilla algoritmeilla alustat toimivat
Tämän tyyppi sillä asioilla rakennetaan perusluotta musta. Demokratiakasvatus on jaettavissa kahteen näkökulmaan: yksilö ja ra kenne. 60 Demokraatti TEEMA toinen voi periaatteessa ymmärtää, miksi argumentoin niin kuin argumentoin. – Siksi populistiset liikkeet ovat saa neet suosiota. YHDYSVALLOISSA TEHDYT mielipide mittaukset kertovat, että demokratian suosio on heikentymässä. – Yhteiset kohtaamisen paikat ovat merkittäviä. – Demokratiassa on olennaista reiluus ja tasaarvo. Usein retoriikka on sel laista, että näihin ilmiöihin olisi ole massa ikään kuin jokin helppo ratkaisu. Kun sellaista ei oikeasti ole, niin viesti ei ole kovin rehellinen. Demokratian suosion hiipuminen liit tyy ainakin osin siihen, että maailma on muuttunut entistä hallitsemattomam maksi etenkin globalisaation seurauk sena. – Demokratiakasvatus on yksilöta solla heikoissa kantimissa. Tällaisen näkemyk sen mukaan politiikka ei voi lähteä yh teisyyden tavoittelusta, vaan sen pitäisi painottua pikemminkin identiteettien välisiin eroihin. Luottamus on yhteiskunnalli nen liima. – Esimerkiksi tuotantoa siirtyy halvan työvoiman maihin, ja se synnyttää paljon työttömyyttä. Yksilötaso liittyy lapsille ja nuo rille annettavaan koulutukseen. Se on kiista tonta, Leiviskä sanoo. Suomes sakin on tutkitusti havaittu koulutusta son periytymistä ja koulutuksen alueel lista eriytymistä. Niiden puolesta täytyy työs kennellä koko ajan, Elina KiiskiKataja sanoo. Ihmiset luot tavat entistä vähemmän demokraatti siin instituutioihin ja prosesseihin. Se maini taan kyllä opetussuunnitelmassa, mutta systemaattinen toteuttaminen jää mar ginaaliseksi ja yksittäisten oppiaineiden sisältöjen varaan, Leiviskä sanoo. Leiviskän luotsaamassa Demopol hankkeessa yritetään löytää kasvatus käytäntöjä, jotka tukevat yhteisen demo kraattisen perustan rakentumista pola risoituneissa yhteiskunnissa ja edistä vät poliittisen kulttuurin muutosta kes tävämpää suuntaan. Nyt keskustelu on mennyt sellai seksi, että ei ole pyrkimystä ymmärtää tai tavoittaa mitään yhteistä. Olisi tärkeää tuntea pa remmin demokraattista järjestelmää ja erilaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia äänestämisen lisäksi. – On merkityksellistä, minkälaisia asuinalueita syntyy isoihin kaupunkei hin, minkälaisissa kouluissa lapset käy vät ja eriytyykö kehitys. Palveluiden heikentäminen ja karsimi nen vähentävät arkipäivän kohtaamisia, joissa luottamusta rakennetaan. Sen sijaan autoritaaristen johtajien ja hallin tomuotojen kannatus on nousussa. Suomalainen yhteiskunta on usein hy vin tehokkuushakuinen. Ra kenne liittyy siihen, minkälaisessa yh teiskunnassa elämme. Tämä on johtanut siihen, että ihmis ten on yhä vaikeampaa luottaa demo kraattisiin järjestelmiin. Teoreettisessa keskustelussa konsen sustavoitteet ja rationaalinen argumen taatio ovat saaneet kritiikkiä osakseen. Lasten ja nuorten olisi myös tärkeää oppia empatiaan, eri laisten toisten kohtaamiseen ja kuunte lemiseen sekä vastuulliseen mielipiteen ilmaisuun liittyviä taitoja. Demokratioiden kohtalon ratkaisee se, osaavatko tulevai suuden äänestäjät ajatella pikemminkin yhteistä hyvää kuin omaa etuaan. – Kansallisella tasolla tapahtuvat ilmiöt eivät ole oikeastaan enää kansallisen pää tösvallan piirissä, Leiviskä sanoo. Yhtäältä täytyy tunnustaa, että meillä on aidosti eriarvoisuuksia, jotka liittyvät nimenomaan identiteettiin. Kansalaisten toive parem masta politiikasta kohdistuu aina ensi sijaisesti kansalliseen päätöksentekoon, mutta se on usein melko voimatonta täl laisten ilmiöiden edessä. YHTEISKUNTIEN TULEVAISUUS on vaa kalaudalla, jos luottamus heikentyy en tisestään. TULEVAISUUS ON paljolti kasvatuksen ja koulutuksen käsissä. – Jos tällaisia mekanismeja on, niin silloin kaikilla ei ole samanlaisia mah dollisuuksia osallistua demokraattisen yhteiskunnan toimintaan. Niiden ajatellaan palvelevan aina val taa pitävää tahoa. Huonompi osaiset eivät päädy yhteiskunnassa ase miin, jotka avaisivat samanlaisia mah dollisuuksia, joita paremmin toimeen tulevilla on, Leiviskä sanoo. Esimerkiksi kirjastot ja ui de_13012022_56.indd 60 4.1.2022 10.21. – Ajattelen, että täytyisi löytää keski tie. Kansallinen päätöksenteko ei palvele kansalaisia si ten kuin nämä toivoisivat. Taloudellisen edun korostaminen johtaa julkisissa pal veluissa isoihin yksiköihin ja keskittä miseen – oli kyse sitten vanhustenhuol losta, kouluista tai muista palveluista. Ja sitten on rakenteellinen puoli. Ope tussuunnitelman muutokset ovat aika turhia, jos yhteiskunnassa on epäta saarvoa ylläpitäviä rakenteita. – Yhtä aikaa voidaan kuitenkin yrit tää edistää mielekästä poliittista keskus telua. Hänen mielestään demokratiakasva tusta voisi vahvistaa sekä opetussuun nitelman että koulujen käytäntöjen ta solla, jotta lapset ja nuoret pääsisivät jol lain tavalla harjoittamaan vaikuttamista jo kouluaikana
de_13012022_56.indd 61 4.1.2022 10.22. KiiskiKataja toivoo, että tulevaisuudessa alamme rakentaa luottamuspolitiikkaa. – Totta kai joudutaan toimimaan ta louden ehdoilla, jotta asioita voidaan ra hoittaa. 61 Demokraatti mahallit ovat meille itsestäänselvyyk siä, mutta Yhdysvalloissa ja IsoBri tanniassa niitä on siivottu aika lailla pois kovan ja eriarvoistavan politiikan vuoksi. YHTENÄISKULTTUURIN AIKAAN EI OLE ENÄÄ PALUUTA. Viime vuosikymmenet ovat menneet ta louspolitiikasta puhuen. Kyse on luottamuksesta tulevaisuu teen. Haastan miettimään, mitä luot tamuspolitiikka voisi olla, eli mitkä toi met lisäävät luottamusta ja mitkä vähen tävät, KiiskiKataja sanoo. Eli kokevatko nuoret, että heillä on jonkinlainen tulevaisuus edessään: pohditaanko ekologisen kantokyvyn ra joja päätöksenteossa, onko yhteiskunta inhimillinen. Kun suomalaista hyvinvointiyhteis kuntaa rakennettiin 1970–80luvuilla, puhuttiin paljon sosiaalipolitiikasta
Hallitusohjelmien kirjauksia runnotaan väkisin läpi vastaväitteistä piittaamatta, mikä on osaltaan johtanut heikkotasoiseen lainvalmisteluun, jossa tarkoitus pyhittää keinot. Vaikutusmahdollisuudet vaihtelevat eri tilanteissa ja eri yhteisöissä. Suomesta tuli demokraattinen oikeusvaltio sen jälkeen, kun 1919 hallitusmuoto säädettiin sisällissodan jälkeen. Suuren demokratian perussäännökset on kirjattu Suomen perustuslakiin ja muuhun lainsäädäntöön. Suomessa vahva ja aito demokratia toteutui vasta toisen maailmansodan jälkeen. 62 Demokraatti S uomi sijoittuu jatkuvasti kärkeen kansainvälisissä demokratian tilaa koskevissa vertailuissa. Tällä vuosituhannella on keskusteltu kiivaasti perustuslain säännösten tulkinnasta ja niiden väitetystä liiallisesta tiukkuudesta. DEMOKRATIA ON upea, ja vaikea hallitsemisen tapa. Ymmärrys demokratiasta hukassa DEMOKRATIA ON UPEA, JA VAIKEA HALLITSEMISEN TAPA. Väitteet ovat liioiteltuja. Tämä on tuttua historiasta. Politiikka on viime kädessä tahdon asia, eikä juridiikka voi asettaa enempää kuin hidasteita halutuille ratkaisuille. Ilman demokratian sijoittamista yhteiskunnalliseen ja historialliseen kontekstiin emme voi ymmärtää nykytilannetta. Nykyisen demokratian historia on pitkä ja dramaattinen. Olennaista on tarkastella, mitä muutoksia demokratiamme on kokenut 2000-luvulla. Tämän keskustelun pitää laajentua koko yhteiskuntapolitiikkaan, koska valtaja varallisuuserojen vähäisyys tai suuruus vaikuttaa demokratian toimintaan kaikilla tasoilla. Samoin on – tai olisi tärkeää, että korjausliikkeitä voidaan tehdä hallitusohjelmasta piittaamatta. Demokratian ydin on mahdollisuudessa vaikuttaa – ainakin jossain määrin – omaa asemaa koskeviin päätöksiin. Tämän muutos on tuonut lisää ideologisuutta lainvalmisteluun. Demokratian näkökulmasta huolestuttavampi ilmiö on se, että hallitusohjelmista on tullut entistä sitovampia. Se, kuka tai ketkä päättävät asioista, ratkaisee, miten hyvin ihmisten ääni kuuluu. Se oli myös edellytys hyvinvointivaltion synnylle. Hyvinvointivaltion rakentamisen aikana vasemmisto koki perustuslain jarruttavan mahdollisuuksia tehdä yhteiskunnallisia uudistuksia. Silti on aiheellista analysoida kriittisesti suomalaista demokratiaa ja sen kokemia muutoksia. Jos sen kova ydin unohdetaan, ollaan kaltevalla pinnalla. KOLUMNI Teksti Jukka Kekkonen, oikeushistorian professori (emeritus) TEEMA de_13012022_62.indd 62 3.1.2022 11.07. Usein juuri silloin demokratia on ajautunut kriisiin. Demokratian elinvoima edellyttää jatkuvaa keskustelua ja analyysiä, miten järjestelmä toimii. Voidaan puhua suuresta ja pienestä demokratiasta, kun viitataan erilaisiin vaikuttamisen välineisiin. On hyvä muistaa, että lainsäädännön kirjain ja todellisuus voivat etääntyä toisistaan. Määrittely on tärkeää, koska demokratiaan usein vedotaan selvästi ymmärtämättä, mistä on kysymys. Vaikka poliittinen ohjaus on tärkeää, on vielä tärkeämpää, että rationaalinen keskustelua voi johtaa hankkeiden muuttumiseen tai kaatumiseen. Nyt oikeisto tuskailee, että liian tiukat perusoikeustulkinnat estävät järkeviä yhteiskuntapoliittisia ratkaisuja. Yhteiskunnallisessa keskustelussa demokratian ilmiöitä eritellään liian kapeasta perspektiivistä ja ilman selkeää käsitystä siitä, mitä demokratia tarkoittaa. VAIN HISTORIAN kokemusten kautta voimme ymmärtää nykypäivän ilmiöitä
En siis jaksa uskoa, että äänestysaktiivisuus olisi koronan takia erityisesti uhattuna. Tätäkään taustaa vasten on vaikea nähdä, että koronaa olisi Suomessa torjuttu kovinkaan eri tavalla, vaikka hallitusvalta olisi ollut millä tahansa hallituskoalitiolla. Pontta näkemykselleni antaa Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) viime vuoden lopun tutkimus, jonka mukaan 77 prosenttia suomalaisista arvioi, että Suomessa koronan torjunnassa on onnistuttu erittäin tai melko hyvin. Päätetäänhän niissä meidän kaikkien terveydestä ja hyvinvoinnista. PUHEENVUORO Aluevaalit ovat myös työmarkkinapoliittisesti iso asia, sillä noin 200 000 työntekijää siirtyy uusien työnantajien eli hyvinvointialueiden palvelukseen kunnista ja kuntayhtymistä. On kuitenkin syytä uskoa, että niin poliitikot kuin terveysja vaaliviranomaiset tekevät kaikkensa, jotta vaalit voidaan järjestää terveys turvallisesti. Jokainen meistä on jo kahden vuoden aikana oppinut, miten tautitilanteessa pitää olla ja käyttäytyä. Tämä riittänee kertomaan, kuinka tärkeistä asioista aluevaaleissa on kyse. Koska työmarkkinat näyttävät olevan aikamoisessa murroksessa yleisemminkin, on syytä olla tarkkana, että kaikille hyvinvointialueiden työntekijöille taataan asialliset työsuhteen ehdot ja heidän työhyvinvoinnistaan pidetään huolta. Onnistuessaan alueiden työmarkkinatoiminta voi heijastua myönteisesti työmarkkinoille yleisemminkin. Aluevaltuustoihin pitää siis tulla valituiksi ihan tavallisia suomalaisia, kuten kuntien ja kaupunkien valtuustoihinkin. 63 Demokraatti Vaalitaan terveyttä R eilun viikon päästä pidettävät aluevaalit ovat jokaisen suomalaisen kannalta hyvin tärkeät. Terveys ja hyvinvointi eivät kuitenkaan ole ihmisille yhdentekeviä asioita, kuten viimeiset kaksi vuotta ovat osoittaneet. Liian monta kertaa poliittinen oppositio sekä monet mediat ja etujärjestöt ovat olleet eri mieltä siitä, mitä maan hallitus ja viranomaiset ovat koronan hoidosta kulloinkin päättäneet ja linjanneet. Oleellista on myös se, ettei sote-asioita saa päästää pelkästään asiantuntijoiden päätettäviksi. Harri Järvinen SAK:n yhteyspäällikkö de_13012022_63.indd 63 3.1.2022 11.32. Vaikka koronan hoito on näyttäytynyt paljolti valtakunnan tasoisena tekemisenä, käytännön työ taudin nujertamiseksi on tehty ja tehdään alueel lisesti ja paikallisesti ympäri Suomea. Demokratian ja kansanvallan on toteuduttava myös aluevaaleissa. Siksi aluevaaleissa, ”sote-vaaleissa” kannattaa käydä äänestämässä. Aluevaalit ovat myös työmarkkinapoliittisesti iso asia. Lähtökohtaisesti kaikki aluevaaleissa ehdolla olevat ovat päteviä päättäjiä. Mutta Suomen kansa on siis pääsääntöisesti luottanut valittuihin päättäjiinsä ja virkamiehiinsä. JO KOHTA kaksi vuotta suomalaisia ja koko maailmaa otteessaan pitänyt korona tuo aluevaaleihin oman lisänsä. Eihän tällaisesta kriisistä mikään maa täysin kuivin jaloin selviä, koska koronan torjumisen vaikeus muun muassa virusmuunnoksineen ja lainsäädäntöongelmineen on uusi, vaikeasti hallittava ja koko ajan muuntuva asia. Suomi on joka tapauksessa selviytynyt koronasta sekä terveydellisesti että taloudellisesti varsin hyvin kansainvälisesti vertailtuna. Se, että suomalaiset suhtautuvat näinkin myönteisesti tehtyihin toimiin koronan voittamiseksi on mielestäni vähintäänkin mielenkiintoinen tulos siihen nähden, minkälaista meteliä mediassa ja oppositiossa asiasta on pidetty
64 Demokraatti Itsekkyys ja muita syitä äänestää A luevaalien äänestysaktiivisuudesta povataan matalaa. Ystäväni on toki poikkeus. Minä haluan voida luottaa siihen, että sekä yli 90-vuotias mummoni että esikouluikäinen kuopukseni saavat hoitoa ja apua sitä tarvitessaan. Haluan, että saan tulevaisuudessakin kutsun tarvitsemaani seulontaan tai pääsen lääkärille. Kalevi Sorsa -säätiö julkaisi viime keväänä tutkimuksen, joka näytti kipeästi sen, että suomalaiset eivät ole samalla viivalla asuinpaikasta riippumatta. Pysähdyin pohtimaan omaa vastaustani, kun sen esittänyt ystäväni koki, etteivät aluevaalit juuri häntä kosketa. Sosiaalija terveyspalvelut ovat jo vuosia nousseet tärkeimmiksi äänestyspäätökseen vaikuttaviksi teemoiksi niin puoluebarometritutkimuksissa kuin monissa muissa mielipidemittauksissa. Että nuoria kuullaan aidosti mielenterveyspalveluiden tarpeesta tai neuvoloissa ehditään kohdata koko perhe ja löytää ongelmat ja riskin paikat ajoissa. Minulle äänestäminen on siis itsekästä. Toiset tarvitsevat palveluita enemmän, toiset vähemmän, mutta toimiakseen meille kaikille on sen turvaverkon oltava viritettynä yhtä kireälle ihan jokaiselle. Sote-henkilöstön riittävä määrä ja hyvät työolot takaavat sen, että minun ja meidän jokaisen mummo saa arvoisensa hoidon kaikkialla Suomessa. TALOUSTUTKIMUKSEN VUODEN vaihteessa julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalaisia eniten huolestuttava asia on eriarvoisuuden lisääntyminen. En halua, että minun täytyy siitä huolehtia tai siihen varautua. Haluan turvata omat ja läheisteni palvelut. Nyt ei päätetä veroista tai talouspolitiikan suunnasta, infrasta tai kouluverkosta. Yhdenvertaisten palveluiden kivijalka ovat sote-alan ammattilaiset. Koska tätä hyvinvointivaltio minulle, minun elämässäni, edustaa – turvaverkkoa. Tämän puolesta minä äänestän. Haluan, että niistä päättää minun valitsemani päättäjä, joka edistää minulle tärkeitä asioita. Kuulun tähän huolestuneiden joukkoon. Suuri osa suomalaisista kysyy, mitä mieltä puolue tai ehdokas on PUHEENVUORO sote-palveluista kuntatai eduskuntavaaleissa. Ymmärtäähän sen; oudot vaalit, keskellä kylmintä talvea ja pandemian aikana. Pohdinnassani löysin useita syitä äänestää aina siitä velvollisuudesta solidaarisuuteen, mutta rehellisesti sanottuna keskeisin on itsekkyys. En halua kilpailuttaa tai kysellä palveluita monelta luukulta, vaan haluan luottaa hyvinvointivaltion turvaavan tarpeellisen hoidon. Näiden vaalien tärkein kysymys lieneekin, miksi äänestäisin. Silti äänestäminen aluevaaleissa ei tunnu ihan samalta kansalaisvelvollisuudelta. Minulle äänestäminen on itsekästä. Sote-uudistus on suuri askel oikeaan suuntaan alueellisen yhdenvertaisuuden turvaamisessa, mutta se on vasta ensimmäinen askel. Vaaleihin on nyt viikon verran, mik si sinä äänestät aluevaaleissa. Haluan turvata omat ja läheisteni palvelut. Lapset eivät käy enää neuvolassa, eikä hän itse ole joutunut vuosiin käymään lääkärissä. Kaisa Vatanen SDP:n poliittisen valmistelun päällikkö de_13012022_64.indd 64 3.1.2022 16.58
Valtakunnallisesti koordinoidun erikoistumiskoulutuksen puutteet ovat johtaneet myös siihen, että meiltä puuttuu paljon osaajia muiltakin erityisosaamista vaativilta hoitotyön alueilta. Henkilöstöpulan takia emme voi lisätä esimerkiksi koronahoitoon tehohoitopaikkoja, sillä puutetta ei ole esimerkiksi teknologiasta tai tiloista, vaan tehohoitajista. Suurin osa ympärivuorokautisen hoidon asukkaista sairastaa muistisairautta. Meillä ei ole tehohoidon koulutettujen sairaanhoitajien reserviä. KANNATAN LÄMPIMÄSTI sekä vanhuspalvelulain henkilöstömitoitusta että ehdotettua hoitotakuulakia, mutta ongelma kuitenkin on se, etteivät ne voi toteutua, jos emme saa riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa. En kiistä, etteikö palkkauksella olisi suurta merkitystä alan pitoja vetovoimaan. Muistisairaan kohtaaminen, vuorovaikutus ja toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä hoito vaativat henLISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI kilöstöltä paljon osaamista. Lisäksi palkkatasoa-arvon toteutumiseen on pyrittävä. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Lainsäädäntö ei yksin ratkaise henkilöstöpulaa Hoitajapula on erityisen suuri ikäihmisten ja vammaisten ympärivuorokautisessa hoidossa. 65 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Merja Mäkisalo-Ropponen kansanedustaja (sd.) 65 Demokraatti de_13012022_65.indd 65 3.1.2022 17.14. Kuitenkin myös muilla tekijöillä on vaikutusta alan houkuttelevuuteen, ja näihin tekijöihin on aivan liian vähän kiinnitetty huomiota. Vaikka sairaanhoitajakoulutus on Suomessa korkeatasoinen, se ei anna valmiuksia toimia esimerkiksi muistihoitajana tai muistityön kehittäjänä. Hoitajapula on erityisen suuri myös ikäihmisten ja vammaisten ympärivuorokautisessa hoidossa. Myöskään muistityössä tarvittavia erikoistumisopintoja ei järjestetä juuri missään. On hyvä, että ministeriössä on nyt käynnistynyt selvityshanke henkilöstön riittävyydestä, ja toivon sen johtavan pikaisiin toimenpiteisiin. Sama koskee myös esimerkiksi kehitysvammaisten kanssa tehtävää työtä. Kriittisin resurssi tässä on osaaminen. Myös sote-uudistus ja hoitovelan purku edellyttävät ehdottomasti kaikkien ammattiryhmien osaamisen hyödyntämistä ja erityisosaamisen arvostamista. Tämän erityisosaamisen arvostaminen on heikentynyt ja valitettavan monessa organisaatiossa ajatellaan, että ”kaikki voivat tehdä kaikkea” ja hoitajia siirretään jatkuvasti työyhteisöstä toiseen. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Vankka ammatillinen osaaminen on keskeinen työssä viihtymistä ja jaksamista lisäävä tekijä, mutta meillä ei ole muistisairauksiin liittyviä koulutussisältöjä riittävästi
Ei ohi suun. Toki luonnon olosuhteet asettavat aikamoisia vaatimuksia, mutta tulisinko toimeen vähemmällä. Kun kohtaa monet maailmat, yhteen mieleen saisko ne, et vaikenisi väkivalta tielt rauhan, rakkauden. Korona-ajan aiheuttama yksinäisyys, ahdistus ja muut huolet ovat jättäneet jälkensä lukuisten ihmisten mielenterveyteen. Lumihiutaleiden – jokaisen niistä ainutkertainen Mielekäs tekeminen ja sosiaalinen kanssakäyminen ovat tärkeitä koronan jälkien korjaamisessa. Mihin me kaiken tämän mammonan tarvitsemme. Tämä kaikki aiheuttaa merkittäviä kustannuksia, mutta sen hinta tulee olemaan halpa verrattuna esimerkiksi vuosikymmeniä jatkuvien mielenterveysongelmien aiheuttamiin kuluihin yhteiskunnalle, puhumattakaan mittaamattomasta inhimillisestä kärsimyksestä. Yhteiskunnan tulee investoida työhyvinvointiin, mielenterveyspalveluihin ja sosiaalija terveyspalveluiden hoitojonojen purkamiseen. Et joulun lähettiläs ois sanoma tärkeä, sävelet nuo siivittäisi mielet enkelten luo. Monet riskiryhmiin kuuluvat isovanhemmat eivät ole voineet tavata sukulaisiaan pitkiin aikoihin, ja monet nuoret sekä opiskelijat ovat jääneet paitsi elämää muovaavista kokemuksista. Sosiaalisen velan korjaamiseksi on erityisesti tärkeää auttaa kansalaisyhteiskuntaa, harrastustoimintaa, sekä kulttuurialaa palaamaan normaaliin mahdollisimman nopeasti. Lihapullatkin menevät oikeaan osoitteeseen. Taidetta hetkiseksi. Lapselle, katsoessa, niistä jokainen, on niin erilainen. Koronakriisin myötä urheiluseurat ja monet muut yhdistykset ovat joutuneet vähentämään toimintaansa merkittävästi. Entäpäs kun luontoemo kuorruttaa huurrepuut. Toimia on tehtävä niin koronan leviämisen estämiseksi kuin myös kansalaisten rohkaisemiseksi elämyksien tavoitteluun sekä muuhun sosiaaliseen toimintaa. Pöytätavat ovatkin meillä siistiytyneet kummasti. 66 Demokraatti MIELIPIDE Hyvinvointi ja mielenterveys etusijalle koronan jälkeen Joulun taikaa Kirje joulupukille on varmasti se, mikä aloittaa lapsen mielessä joulun ajan. Mutta jonkinlaisen kyllästymisen olen huomannut, kaiken tämän kaman keskellä asuessa. Taidetta luonnon unohtamattoman. Korona-ajan jälkeen yhteiskunnan on ryhdyttävä toimiin sosiaalisen velan korjaamiseksi panostamalla suomalaisten laaja-alaiseen hyvinvointiin. Muuten joulupukki ei tuo mitään lahjoja. Soile Lehto Kerava LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI de_13012022_66.indd 66 4.1.2022 10.05. Ne satavat sikin sokin, välillä puhurin voimalla, välillä hiljaa, niin hiljaa puiden oksille. Mielekäs tekeminen, sosiaalinen kanssakäyminen ja ihmisten lähipiirien muodostamat turvaverkot ovat ensiarvoisen tärkeitä koronapandemian mielenterveyteen ja jaksamiseen jättämien jälkien korjaamisessa. Äänekkäät puheet vaihtuvat supinaksi, sillä näin joulun aikaan täytyy olla kiltti. Pohjois-Suomen Demarinuoret taideteoksensa – kattaessa maan, kävelen metsässä, puistossa, pyydystän niitä kielellä, ne sulavat hetkessä. Tonttuarmeijan täytyy olla melkoinen, kun ne käyvät kurkistelemassa ikkunoiden takaa, missä talossa on kilttejä lapsia. Hyvinvointivaltion tehtävä on turvata kansalaisten hyvinvointi kaikissa tilanteissa, ja erityisesti kriisiaikoina. Mistä kuviot lumihiutaleiden. Miksi tärkeintä ei ole tuo, mikä rauhan, ilon tuo
Lisäksi virusten leviämistä on edistänyt lentoliikenne. Haluamme myös, että tuleva työnantaja aidosti huolehtii koko henkilöstönsä jaksamisesta ja hyvistä työehdoista. Ne viihtyvät niin ihmisessä, siipikarjassa kuin sioissakin. Paikalliset pienyrittäjät voivat parhaimmillaan toimia niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin suhteen paremmin kuin kasvottomat suuryritykset voittotavoitteineen. Useissa Lapin kunnissa on laajalti siirrytty ostamaan soteja varhaiskasvatuspalveluita yksityisiltä toimijoilta. Kiinteä osa asiakkaiden palveluketjuja ovat myös tukipalvelut kuten ruoka ja siivous. Joskus nämä muutokset tapahtuvat nopeasti, ja joskus vähäisienkin erojen muodostuminen vie vuosituhansia. Rokotuspassin yhdistäminen eurooppalaiseen henkilöllisyystodistukseen estäisi myös rokottamattomia, toisen henkilön koronapassilla esiintyviä levittämästä mahdollista tautiaan eteenpäin. Perusteluina toimijalla on se, että henkilöstömitoitus ja henkilöstön palkkojen yleiskorotukset aiheut tavat heille kustannusten kasvua. Vaikka Rovaniemi on nostanut merkittävästi sekä tehostetun palvelusetelin että tavallisen palvelusetelin arvoa, sekään ei riittänyt toimijalle, vaan se irtisanoutui palvelusetelituottajuudesta. Myös varhaiskasvatuksessa on vähitellen kasvatettu palveluseteliyrittäjien määrää. Terhi Heikkilä Rovaniemen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Maria-Riitta Mällinen Valtuustoryhmän puheenjohtaja (sd.) Darwinin opeilla ja passilla koronaa vastaan Jo Darwin yli 150 vuotta sitten huomasi kaiken elollisen olevan jatkuvien muutosten alaisuudessa. Kulkutauti kiertää huono-osaisien keskuudessa muodostaen hiukan erilaisia, myös rokotettuihin tarttuvia mikrobeja. Joutuvatko he tahtomattaan isojen kansainvälisten yritysten pelinappuloiksi. Yksi toimija on lähtenyt kiristyslinjalle. Voimmeko me päättäjinä välittää heille viestin, että ei huolta me hoidamme tämänkin. Varsinkin virukset, ja niistä erityisesti keuhkoissa elämiseen erikoistuneet, ovat muuntumisen mestareita. Huolenaiheemme ovat nyt sekä ikäihmiset, lapset että muut palvelun tarvitsijat. Ihmiset ovat omineet viljelyskelpoisesta pinta-alasta noin puolet syrjäyttäen monet luonnon tasapainoa ylläpitävät eliöt. Ne, joilla on rahaa, käyttävät sen lyhytnäköisesti omasta terveydestään huolehtimiseen ja jättävät köyhemmät ilman tarvittavia lääkkeitä ja hoitohenkilökuntaa. Onko heidän tarvitsemansa palvelu turvattua jatkossakin. Yksityinen sektori voi toimia täydentäjänä. Rokotuspassia tulisi kehittää pidemmälle. Rovaniemi esimerkiksi on jo vuosia kasvattanut palveluseteliä käyttäen yksityisen palvelutuotannon osuutta ikäihmisten palveluasumisessa ja tehostetussa palveluissa merkittävästi suhteessa omaan tuotantoonsa. Siksi mikrobit muiden isäntien puuttuessa siirtyvät enenevässä määrin ihmisiin. Etenkin haavoittuvassa asemassa olevien kanssa työskentelevien tulee olla tiennäyttäjiä terveydestään huolehtivien joukossa. Nyt riskit ovat toteutuneet. 67 Demokraatti Ovatko sotepalvelut yksityisten toimijoiden armoilla. Vastikään riskejä realisoituikin, mutta onneksi vielä silloin lakkautettujen päiväkotien lapset pystyttiin siirtämään omiin yksiköihin. Olemme demareina jokaisen päätöksen yhteydessä tuoneet esille tähän liittyviä riskejä, mutta valitettavasti meidän huoltamme ei ole otettu riittävän vakavasti. Näiden palveluiden tuottamistapa on syytä miettiä perusteellisesti huomioiden aluetaloudelliset vaikutukset. Markku J Kekäläinen Espoo de_13012022_66.indd 67 4.1.2022 10.05. Vai eikö toimija enää pysty tuottamaan sellaisia voittoja, joita omistajat vaativat. Siipikarja ja siat ovat taloudellisesti edullisia ravinnon lähteitä, ja siksi niiden määrä on lisääntynyt väestön ja ruuan tarpeen kasvaessa. Niiden aiheuttamat kulkutaudit muodostavat ihmiskunnan toimintakyvylle suurenevan uhan, eikä vastatoimiin tunnu löytyvän riittäviä voimavaroja. Lainsäädäntöäkin jouduttaneen uudistamaan siten, että tuon passin esittäminen voidaan asettaa ehdoksi toimintoihin mukaan tuleville. Meidän demareiden tavoitteena on, että hyvinvointialueen palvelut ovat saavutettavissa sekä laadukkaasti ja pääsääntöisesti omina palveluina tuotettuina
Päivi Ruippo Helsinki de_13012022_68.indd 68 3.1.2022 11.22. Hoitajat tulee ottaa mukaan kaikkeen hoitajia koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Aino Laine sairaanhoitaja, DI, aluevaaliehdokas (sd.) Länsi-Uusimaa Palvelusetelin on korvattava koko hoito, jotta myös köyhät saavat hoitoa. Hymy, jonka saan pitkään huonossa voinnissa olleelta vanhukselta on korvaamaton kiitos. Kohtaamiset, asiakkaat, työkaverit, jatkuva uuden oppiminen, työn monipuolisuus, merkityksellisyys, auttaminen, huumori, kutsumus, elämäntarinat, sydämellisyys, toveruus, kiitollisuus, läheisyys, onnistuminen, vilpittömyys, aitous. Meidän on pystyttävä pitämään kiinni nykyisistä työntekijöistä, houkuttelemaan alalle uusia tekijöitä sekä hoitoalalta pois ajautuneita alanvaihtajia takaisin. Enää ei voi tässä asiassa viivytellä. Palkka-asiat kuuluvat ensisijaisesti työmarkkinapöytiin, mutta vahva poliittinen tahto palkkojen nostoon tarvitaan ammattiyhdistysten tueksi. Palvelusetelin on korvattava koko hoito, jotta myös köyhät ja pienituloiset saavat kipeästi tarvitsemaansa hoitoa. Me hoitajat olemme liian kilttejä. Sairaanhoitajan työ on upeaa työtä, josta itsekin nautin. Terveydenhuollon ja hammashoidon palvelusetelit on otettava käyttöön yksityiselle sektorille kaikkialla Suomessa vuosille 2022–2023. Hoitovelka Suomessa kasvaa kestämättömäksi. Olemme tottuneet siihen, ettemme voi pyytää lisää palkkaa – ja senkin kerran kun lisäpalkkaa luvataan, se halutaan viedä pois, kuten HUS:n koronalisistä joulukuussa opittiin. Sairaanhoitajilla ja lähihoitajilla on paljon osaamista ja ymmärrystä hoitotyön prosessien käytännön luonteesta. Luvut kasvavat jatkuvasti, eikä avoimiin paikkoihin ole hakijoita. Tuoreen tutkimuksen mukaan 69 prosenttia sairaanhoitajista on harkinnut viime vuoden aikana alanvaihtoa, kun vuonna 2019 luku oli 56 prosenttia (HS 22.12.) Ammattibarometrin mukaan vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla avoimia sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien työpaikkoja oli keskimäärin 3 221 ja lähihoitajien 5 321 kuukaudessa. En minä kysynyt, voisinko saada enemmän kuin 16,5 euroa tunnissa palkkaa. Kyseessä on kansalaisten terveys, ihmisten jaksaminen ja koko Suomen selviäminen koronapandemiasta mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja ihmisiä arvostaen. Nyt on päättäjien tehtävä päätös siitä, että yksityinen puoli tekee määrätyn ajan oman osuutensa siitä, että kansalaiset ja Suomi selviävät tästä kurimuksesta. Hoitotyö on nimittäin huippua työtä. Minäkin lupauduin tekemään omien töideni lisäksi rokotusvuoroja auttaakseni koronataistelussa. Hoitaja tekee iltavuoroja, yövuoroja ja sunnuntaivuoroja sekä ylitöitä, jotta rahat riittävät elämiseen. Koen joka päivä, että työlläni on merkitystä. Keskeiset keinot ovat palkat, johtaminen ja työolot. Hoitajat haluavat tehdä työnsä hyvin. Hoitotyö houkuttaa monia ja syystä. Palkkojen nostoa kannattaa myös 80 prosenttia suomalaisista (HS 27.12.) Rahaa palkkojen nostoon on löydyttävä ja tulevat aluepäättäjät kohtaavat tiukan kysymyksen: ”Mistä rahat otetaan?” SDP:n on oltava valmiina esittämään konkreettisia keinoja työolojen ja johtamisen parantamiseksi. Julkinen sektori on kovan paineen alla, ja se ei voi vastata enää kunnolla hoidon tarpeeseen. Moni hoitaja välittää työstään, potilaistaan ja työkavereistaan niin paljon, että sietää aivan liian pientä palkkaa ja raskaita työoloja. Annetaan hoitajille siis merkityksellisen työn lisäksi myös oikeudenmukainen palkka ja mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. Tätä osaamista ei hyödynnetä tarpeeksi. 68 Demokraatti MIELIPIDE Palvelusetelillä hoitovelkaa vastaan Hoitajapula vaatii välittömiä toimia Hoitajat tulee ottaa mukaan kaikkeen hoitajia koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Tehokkaampi osallistaminen sitouttaa työntekijät työpaikkaan ja tutkitusti parantaa tyytyväisyyttä työhön. Suomella on edessään valtavat ongelmat ja erittäin hintavat seuraukset – kansalaisten kärsimyksestä puhumattakaan, jolleivat ihmiset saa nyt sitä apua ja hoitoa, jota he kipeästi tarvitsevat. Tarvitsemme ammattitaitoisia, monialaisia johtajia johtamaan monialaista sotea. Kun hoitajilta kysyy, miksi he ovat hoitoalalla, vastauksia sataa pilvin pimein
Heidän aikanaan suomalainen yhteiskunta muuttui maatalousvaltaisesta ja köyhästä maasta teknologisesti kehittyneeksi hyvinvointivaltioksi. Samoin omilla lapsillani ei aina riitä aikaa paneutua juuri minun elämäni pieniin pulmiin. Minun on vaikea ymmärtää, että tästä yleisestä nimityksestä voidaan ylipäänsä vetää johtopäätös, ettei ikäihmisiä arvostettaisi. Yksilöllisyydestä ja yksilönä pärjäämisestä tuli velvoite, johon haluttomankin oli alistuttava. Sukupolvien kuilu on aina ollut olemassa. Tuija Nummela iStock de_13012022_68.indd 69 3.1.2022 11.22. Työkaverini palautti minut ”todellisuuteen” toteamalla, että asiakas oli hänen ikäisensä eli 56-vuotias! Minulle, nuorelle vastavalmistuneelle hän näyttäytyi vanhana ja apua tarvitsevana. Minusta meidän tehtävämme on rohkaista ja kannustaa tätä Y-sukupolvea tarttumaan ennakkoluulottomasti asioihin. Boomer-keskustelun avanneiden, 1980-luvulla syntyneiden, mielenmaisema ja mentaliteetti tiivistyy parhaiten sanaan yksilöllisyys. Mutta se ei suinkaan tarkoita, ettemme arvostasi toisiamme. Tästä maailmasta tulevat tällä hetkellä maamme vaikutusvaltaisimmat johtajat. Vanhemmilla sukupolvilla ei ole oikeutta lähteä arvioimaan nuorempien sukupolvien toimintaa pelkästään oman elämänkokemuksensa perusteella. Tulevaisuus pitää myös huolen siitä, että nuorille muodostuvat omat avainkokemuksensa. Hyvinvointiyhteiskuntakin tuli ”valmiiksi” 1980-luvulla. Ja niin pitää ollakin. Kaikkien kukkien kukkiessa syntyy vuorovaikutteisuus. Kyseinen sukupolvi on kasvanut yksilöllisyyttä ihannoivassa ajassa. Suuria ikäluokkia on kutsuttu muun muassa murrossukupolveksi, tungossukupolveksi ja sosiaalisen nousun sukupolveksi. He eivät olleet enää vain sodan, jälleenrakennuksen tai hyvinvointivaltion kasvatteja vaan myös yksilöllisen vapauden mahdollistavan yltäkylläisyyden ja ylipäätään valintojen maailman kasvatteja. Monissa yhteyksissä olen aistinut, miten etenkin iäkkäämmät ihmiset loukkaantuvat, kun puheeseen ilmestyvät sanat: vanha, seniori, eläkeläinen. Tuolloin syntyi vuosittain noin 100 000 lasta – nyt alle 50 000. Suurten ikäluokkien yhteisiin kokemuksiin kuului nopea ja dramaattinen yhteiskunnan muutos. 69 Demokraatti Boomerit keskuudessamme Minulle syntyi pakottava tarve tarttua kynään, kun seurasin keskustelua boomer-nimityksestä mielensä pahoittaneista. Samoin puhutaan yleisellä tasolla eri ikäisistä ihmisistä, kun käytetään ikää ilmaisevia termejä; eläkeläinen, vanha ihminen, tyttö... Muistikuva omasta työhistoriastani 1990-luvulta: Yritin saada asiakkaalle palveluja ja perustelin, että kyseessä oli monia palveluja käyttävä ”vanhus”. Suuret ikäluokat (baby boomers) ovat sotien jälkeen vuosien 1945–1950 välillä syntyneet. Itse pidän sukupolviajattelua mielenkiintoisena tapana paikantaa omaa historiaa. Jokainen sukupolvi tekee omat virheensä ja oppii niistä. Yksilö vapautui yhä enemmän sosiaalista siteistä ja perinteistä. Lopputulemana syntyy sukupolvien yhteinen historia, josta on puolin ja toisin opittavaa. Nuorena ruuhkavuosia eläessäni minun oli vaikeaa asettua juuri leskeksi jääneen äitini suruun, kun oma maail ma oli niin täynnä. He muuttivat maalta kaupunkeihin. Samaan aikaan he käyttävät nuorista vähätteleviä ilmaisuja, joilla viitataan esimerkiksi nuorten kokemattomuuteen tai osaamattomuuteen. Me olemme Kekkosen ja Sputnikin ajan lapsia, lapsuuden köyhyys alkoi muuttua vauraudeksi 1960-luvulla. Se, että olemme eläneet erilaisessa maailmassa kuin nykyiset päättäjät, ei anna meille erillisiä vapauksia asettua heidän yläpuolelleen pidemmän elämänkokemuksemme myötä. Meillä 1950-luvulla suurten ikäluokkien imussa tulleilla ovat myös avainkokemuksemme, joiden kautta peilaamme yhteiskuntaa ja elämää
Nuorison on vaadittava myös takkinsa kääntäneet vanhempansa taisteluun paremman maailman puolesta. Ei lisää aseita vaan vaikuttavia ympäristötekoja! Tuomo Paasirova de_13012022_70.indd 70 3.1.2022 17.12. Risto Isomäki sanookin suoraan, että voitelu ja lahjukset ovat valtavan ratkaisevia asekaupoissa. F-35 on kaikkein kallein asejärjestelmä, eikä budjettien paukkuminen ole asehankinnoissa mitenkään ainutkertaista. Kun perjantaina 10.12. Yhdysvaltain senaatin puolustusvaliokunnan pitkäaikainen puheenjohtaja, edesmennyt John McCain luonnehti konetta ”malliesimerkiksi väärinkäytöksistä hankinnoissa”. Erityistä kritiikkiä saa toimimaton varaosahuolto, ja maallikostakin lentäjän pelkän kypärän 400 000 dollarin hinta kertoo, millaisesta rahastuksesta hävittäjäkaupoissa on kysymys. Ystävyyden rakentaminen, rauha ja solidaarisuus eivät niihin kuulu. Viime keväänä luin palkitun tiedetoimittajan Risto Isomäen kirjoittaman kirjan Mitä koronapandemian jälkeen. Tänä vuonna on ilmestynyt Juha-Pekka Raesteen ja Hannu Sokalan kirja Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä. Helsingin hengen katoamista valitellut Sauli Niinistö ei uskalla katsoa peiliin, josta hän näkisi suoraan Helsingin hengen aktiivisimman tuhoajan. Hävetä kuuluu oikeasti hävettäviä tekoja. Kekkosen aikana ja Kekkosen tukemana meillä 60-lukulaisuus sai muotoja, joita kiivaasti kaipaan tähänkin sotakiihkoilun aikaan. Muutama vuosi sitten luin Pentti Sainion kirjan Armeijan hukatut miljardit ja pidin hänen kritiikkiään aikai sempiin hävittäjähankintoihin hyvin perusteltuina. Masennetun nuorisomme on syytä herätä uudelleen 60-lukulaisuuteen ja palautettava rauhantahtoinen puolueeton ulkopolitiikkamme. Minulle ja toivottavasti mahdollisimman suurelle joukolle suomalaisista perjantai 10.12.2021 on hävittäjäpäätöksen takia musta perjantai. Suomen oikeisto on kiitellyt omistamissaan tiedotusvälineissä itseään kaikkein isänmaallisimpana joukkona, vaikka on koko itsenäisyyden ajan kaupitellut itsenäisyyttämme aluksi Saksalle, sitten Hitlerille ja lopuksi isäntämaalle. Nyt tarvitaan kipeästi rauhanmarsseja. 70 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE Musta perjantai 10.12.2021 Nyt tarvitaan kipeästi rauhanmarsseja. Miten voi kuvitella lisäävän Suomen turvallisuutta, jos hakeutuu maailman suurimman ja sotaintoisimman roistovaltion sillanpääasemaksi. Hän kutsui konehanketta myös ”onnettomuudeksi ja tragediaksi”. On häpeä, että ympäristöasioissa aktiivinen hallitus tullaan muistamaan ympäristön kannalta kalleimmasta satsauksesta sotavarusteluun ja siinäkin kaikkein kestämättömintä kehitystä esittäviin fossiilisyöppöihin hävittäjiin ja tiivistyvään yhteistyöhön tuhlailevimman valtion kanssa. 28. Kekkosen aika on tuossa jatkumossa poikkeus. Hyvät ja luottamukselliset naapuruussuhteet ovat asia, josta nuorisomme saa olla ylpeä eikä häpeillä takinkääntäjävanhempiensa tavoin. Tässä kirjassa sivulta 191 sivulle 217 Isomäki perustelee uusien hävittäjähankintojen mielettömyyttä argumentein, joista on helppo olla samaa mieltä. Vapaussotansa savuverhoksi kehitetty ryssäviha on ollut oikeiston isänmaallisuuden osoitin yhdessä sotakiihkoisuuden kanssa. Kirja kertoo, että F-35 joutui arvostelun kohteeksi melkein heti, kun se oli 2011 valittu Yhdysvaltain ilmavoimien, laivaston ja merijalkaväen seuraavaksi hävittäjäksi. uuti sissa Suomen sanottiin valinneen kalleimman hävittäjän, niin suomalaisena ilmaisu särähti ilkeästi korvaani. Eihän hävittäjähankinnoista ole missään vaiheessa käyty kansalaiskeskustelua. Silloin Suomi oli hetken itsenäinen. Me emme kaipaa rajojemme taakse vihollisia vaan ystäviä. vaarallisin yhtiö kirjassa on Lockheed Martin, joka on maailman suurin aseiden valmistaja. Tässä muistui mieleen Isäntämaasopimus, josta niin ikään ei käyty kansalaiskeskustelua. Nyt Suomen kansalaisena minusta tuntuu, että ei tässä Suomella olekaan ollut päätösvaltaa, vaan ”isäntä USA” on päättänyt ja maansa pettäneeet johtajamme ovat alistaneet kansalaisemme verovaroineen kalleimman asejärjestelmän maksajiksi. Kun taivastellaan Kekkosen aikaa, jota oikeisto jo 70 vuotta on kauhistellut, kysyn kyseisen ajan eläneenä ja kokeneena: ”So what
Säätiön hallitus päättää apurahojen myöntämisestä keväällä 2022 ja päätökset julkaistaan viimeistään toukokuussa 2022. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n K. Kuluttajaosuus toiminnan säätiön apurahat vuodelle 2022 de_13012022_71.indd 71 4.1.2022 11.49. Naisyhdis tyksen tammikuun kokous su 16.1. Selvityslomake löytyy osoitteesta https://www.kotsaatio.fi/apurahaselvitys Lisätietoja säätiön sivuilta: www.kotsaatio.fi Ilmoitus julkaistaan 10.1.2022 alkavalla viikolla säätiön verkkosivuilla, Demokraatissa (tai Demokraatin verkkobannerina) ja Kansan Uutisissa. 80 VUOTTA 75 VUOTTA Syntymäpäivät Sven-Erik Nylund merikapteeni, Vantaa 21.1. Demari-toimistolla, Hämeenkatu 7, Lahti. Tervetuloa! Johtokunta klo 14. Sääntöjensä ja strategiansa mukaisesti säätiö tukee kuluttajien asemaa ja vaalii edistysmielisen osuustoimintaliikkeen perintöä myöntämällä apurahoja. 71 Demokraatti Yhdistystoiminta Lähetä tapahtuma ilmoituksesi seuraavaan lehteen viimeistään maanantaina klo 11 mennessä sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Väinö Tannerin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Lasse Lehtinen. A. Lasse Lehtinen FT, kirjailija, Helsinki 23.1. Fagerholmin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Sven-Erik Nylund. Apurahoja haetaan sähköisellä lomakkeella 28.2.2022 mennessä. Apuraha myönnetään vuodeksi kerrallaan. klo 15. Aikaisemmin myönnetyistä apurahoista tulee laatia selvitys ennen uuden hakemuksen jättämistä. Kuollut HÄME • Lahden Sos.dem. Apurahoja voidaan myöntää yksittäisille henkilöille, yhteisöille ja työryhmille. Apurahatoiminnassaan säätiö panostaa lasten ja nuorten elinolosuhteiden parantamiseen, työväenliikettä lähellä olevien järjestöjen kulttuurija sivistystoimintaan sekä E-liikkeen perinteestä kumpuavan toiminnan tukemiseen. Kuluttajaosuustoiminnan säätiön apurahat vuodelle 2022 julistetaan haettavaksi. Hakulomake löytyy osoitteesta http://kotsaatio.fi/apurahahakemus
Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Nimi: Osoite: de_13012022_72.indd 72 3.1.2022 11.29. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 72 Demokraatti RISTIKKO 1/2022 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
Olen koko luontokuvausurani haaveillut lapinpöllön kohtaamisesta ja erityisesti sen kuvaamisesta. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Leila Nieminen, Vantaalta. Lienee tarpeetonta kertoa, että kameran jättäminen matkasta yhdellä kauppareissulla riitti siihen, että kuva lapinpöllöstä jäi (ainakin sillä kertaa) ottamatta. Onnea voittajalle! H ämäläisen mielenlaadun omaavana ihmisenä aika harvoin tulee Paavo Väyrysen tavoin pohdiskeltua kysymyksiä v*tutuksen luonteesta ja sen tappavuudesta. Ja parhaat tarinat silloin, kun kamera jää kotiin. co m 5 3 3 1 7 4 4 5 2 6 2 8 9 1 4 2 7 2 4 6 6 3 1 1 9 7 6 3 85 37 64 12 9 69 28 31 57 4 74 15 92 38 6 23 81 76 49 5 47 93 85 61 2 51 64 29 73 8 32 46 18 95 7 96 72 53 84 1 18 59 47 26 3 9.12. V*tutti, mutta ei siihen kuollut. Kavereiden ihmetellessä intoani kuskata kameraa mukana lähes kaikkialle, olen vitsaillut, että sen pitää olla aina mukana tai muuten lapinpöllö istuu heti tienpielessä poseeraamassa. TI TI TYY Miikka Lönnqvist miikka.lonnqvist@soste.fi de_13012022_72.indd 73 3.1.2022 11.29. Joulun jälkeen ehdin uhrata hetkisen myös tällaiseen pohdintaan. Itseasiassa aloin pohtia, että tämähän luontokuvauksessa juuri parasta onkin. Parhaat kuvat syntyvät silloin kun niiden aika on. Sitä paitsi, nyt olen nähnyt lapinpöllön! Kolumnikuvana saatte ihastella maisemaa, jossa olisi voinut olla lapinpöllö. ais ud ok u. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU RISTIKON 22/2021 RATKAISU RATKAISU IN A K T I A A L E L A A M A N N I A T S O T I I T I T A L I A T A R N I N A A A T U N M M A L T A A T S L E V S H O P E L I E L E P U U A A T O S R I S I I N I P H I L O K K O I T A R A V U O T I H O K A S E K O H T A L O L A R I L A O S T U R T Ä I T I I U S K O A O I R E I S S A L O A T M I I T T A N A A M I O O D I N I U T A S A O N S I L O K A A S A U R A A L S A N N E R A S K P A T I O A N A I S U R E A S A L A M I N O N S T O P S A K U E M U T O S A K E L I A S P I K A R I N S A N T A M I N I O T I N Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w
Satoja kirjoja. Ne ovat sellaisia pieniä satasivuisia pokkareita. Olen työlukemistossa siirtynyt enemmän asiantuntijakirjallisuuteen. Ne olivat kahdella tapaa mielenkiintoisia – toisaalta niistä näki, miten asioita on aikoinaan hoidettu ja miten jotkut yhteiskunnalliset kehitykset ovat edistyneet. Aivan loistava, huikea kirja, jossa on mahtavaa kielikuvaa. Sipilällä on hyvä kieli, hän kirjoittaa värikkäästi. Aikalaismuistelmat olivat hyvin pitkälle myös poliittisen tiedustelun työkaluja. Nuorena sinija viherkantisia nuorten toivekirjasarjoja. Bates: Oi, ihana toukokuu Jarkko Sipilä: Syvälle haudattu Vakiokirja, jonka luen joka kevät. Myöhemmin, harrastusten myötä, kiinnostuin kalastuksesta ja luin varmaan kaikki Suomesta löytyvät kalakirjat. Kesälomalla, kun on hetki hengähtää, luen vanhoja länkkäreitä. Pidän tästä erityisen paljon. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Aikalaismuistelmat poliittisen tiedustelun apuna Terhi Koipijärvi & Sari Kuvaja: Yritysvastuu 2.0 H.E. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Olen aina lukenut paljon. Se kertoo, miten sidosryhmän toiminta vaikuttaa yrityksen kaikkiin liiketoiminnan osiin ja erityisesti miten vastuullisuutta pitäisi johtaa. Olen kohta varmaan käynyt kaikki keskeiset suomalaiset dekkarit läpi. Alatai yläasteella luin kotoamme löytyneen Kalle Päätalon Koillismaa-sarjan. Luen paljon dekkareita. Kesän lopuksi pokkarit takaisin hyllyyn ja seuraavana kesänä ne voi taas aloittaa alusta. Äpit ovat käteviä ja kirjat edullisia. Hyvin aidon tuntuisia juttuja. Jarkko Sipilän kirjoittama Takamäki-sarja. Olen tämän jo kerran aikaisemminkin lukenut, mutta nyt kun meillä on strategian päivitys käynnissä, kertaan sitä juuri parhaillaan uudelleen. Todella paljon käytännön vinkkejä ja asintuntevasti kirjoitettu kirja. Rikostoimittajana hänellä on erittäin hyvä tuntuma siihen, miten asiat sekä poliisin puolella että alamaailmassa prosessinomaisesti etenevät. Tilakysymys ja pölyä kerääntyi. Niistä sai myös aika paljon henkilösuhteita selville. Ne ovat niin samantyyppisiä tarinoita, ettei niitä oikein erota toisistaan. vaaleja rahoitettiin. Suosittelen kaikille, jotka eivät ole tätä lukeneet. Nyt luen kaikki kirjat puhelimesta. Kun kirjat oli kerran luettu, ei niitä tullut enää sitten katseltua. Niitä sitten hotkin, kun haluan, että aivot ovat nollilla. Tässä on erinomainen kirja toimialaani liittyen. Bill ja Ben, ja Morgan Kane. Jarkko Sipilän Takamäki-sarja on suosikkini. Olen viihtynyt paljon divareissa ja keräsin todella paljon kirjoja, kunnes sitten vanhemmalla iällä luovuin niistä kaikista. Esimerkiksi Jarmo Korhosen muistelmat oli huikea. Se avasi ja kertoi, miten keskusta puolueena toimii ja miten mm. Minulla on yksi pahe. Iijoki-sarja ei kuitenkaan ollut minun juttuni. Aina kun uusi kirja ilmestyy, ostan ja luen sen heti. 3 1 2 Ismo Kainulainen, Kevan johtava sidosryhmäasiantuntija, tarttuu nykyään useammin dekkariin kuin poliittisiin muistelmiin. Kirjassa on kevään fiilis. Kesässä niitä lukee neljä-viisikymmentä. Tämän voi lukea joka kevät, kun aurinko alkaa paistaa ja odotellaan kesän tuloa. de_13012022_74.indd 74 4.1.2022 11.32. Nyt kun olen siirtynyt asiantuntijatehtäviin eläkealalle, niin luen paljon vähemmän poliittisia muistelmia. Myöhemmällä iällä, kun työskentelin politiikan ammattilaisena, luin aika paljon muistelmia. Tästä on tehty ihan hyvä filmatisointikin, mutta on tämä kirjana ihan ylivoimainen. Pidetään huikeita ruokakestejä, on hersyvää huumoria ja aivan ihana parisuhdekäsitys
ALUEVAALIT 23.1.2022 Ennakkoäänestys 12.-18.1.2022 Pyydä tarjous! sari.ojala@demokraatti. www.demokraatti.fi Seuraa meitä myös somessa. tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Hyvä aluevaaliehdokas, Suomen ensimmäiset aluevaalit ovat jo nurkan takana. Värittömyys pahasti hakusessa Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Nimetön 2 1 3.1.2022 11.49. Kerro tavoitteistasi äänestäjille Ilmoittamalla Demokraatin aikakauslehdessä ja verkkosivuilla olet mukana yli 150 000 lukuhetkessä viikoittain
UHANALAINEN DEMOKRATIA TEEMA Luotto rapistuu de_13012022_001.indd 1 3.1.2022 14.06. ta m m ik uu ta ISO KUVA Hallitusohjelman tavoitteet ovat toteutuneet etuajassa. PAL.VKO 2022-04 00 74 43 -2 20 1 KALAMAJA Tallinnan jatkuva muutos ALUEVAALIT Uudet menopäättäjät VETY Harmaata vai vihreää 13.1.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 1 • 20 22 / 13 . Nyt edessä ovat aluevaalit