LOKAKUUTA 2016 N0 41 Valtio on mainettaan parempi omistaja POLITIIKKA . 33 Politiikkaa isolla sydämellä Ihalaisella riittää konsultoitavaa Taiteilija, joka katoaa teokseen tehtaanmyymälä Vanha talvitie 8 00580 Helsinki P. 18 Kotona vieraalla maalla KULTTUURI . 10 POLITIIKKA . 6 ELÄMÄ . 09 774 33 477 Avoinna ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 palvelutiskit Prisma Itäkeskus, Vanhanlinnantie1, Helsinki P. 25 LIIKE . 010 766 1047. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . . Hinta 2 € 13. 010 766 8912 S-Market Sokos Helsinki Postikatu 2 Helsinki P
LOKAKUUTA 2016 Lehdessä 6 Keskitettyä ei saatu vieläkään hengiltä 8 Nobelisti, joka oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan 9 Demokraatti.fi 10 Valtio on mainettaan parempi omistaja 14 Maailmankuvia: Turkki rakentaa muureja 15 Uutisanalyysi: Britannia siirtyy pari piirua vasemmalle 16 Demograafi: Vienti vetää – palveluissa 17 Luonto on loputon meditaation lähde 18 Olipa kerran minä: Timo Harakka 22 Tee se itse -mysli on terveellistä 23 Kasvot peilissä: Antti Vuorenrinne 24 Kolumni: Uskollinen nelijalkainen ja luopumisen tuska 25 Taiteilija katoaa teokseensa 28 Rispaantuneen perheen ompelukset 29 Elokuvat: Nuoria kapinallisia 30 Kirjavisa 32 Demokraatti 100 vuotta sitten 33 Miten minusta tuli demari: Jonne Nurmi 35 Veljeysliitto yhdistää uskovat demarit 36 Puheenvuoro: Nasima Razmyar 37 Mielipide: Työäeläkevarat, ketä varten 38 Mielipide: Rasismi jyllää taloudessa 39 Mielipide: Lahdessa tehdään uusi Forssan ohjelma 40 Suomalainen demari 41 Nieminen Vee 42 Järjestöt 45 Ristikko 48 Mun luonto, Närästäjä, radio 33 Liike 25 Kulttuuri 17 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Timo Laukkanen 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, kohtaaminen Timo Harakan kanssa HYVIS HYVIS Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Ammattiliitto Nousu ry .org www. Hidasliikkeisyys ja maltti on usein arvokasta.. 2 13. www.paperiliitto.fi Valtio on hautonut aika monta kultamunaa Suomen yritysmaailmaan
Onko hölmömpää kuin kuin tuottaa ruokaa ja lopulta viedä se roskiin. Millä tappiokierre selitetään niin, ettei oma palli heilu. Kaikki muu on p-puhetta. Leimaako köyhyys. peessa. Vihdissä toimivan K-Supermarket Vihdin kauppias . . D-leaks VIIKON SOMEVUOTO Hans Backe Petteri Orpo ” Kaikkien pitäisi herätä vapaaehtoisesti ruokahävikin vähentämiseen. Meidän kymmenen ottelun tappioputken tai sun kannatuskadon voi kuitata näin: Olen tyytyväinen joukkueeseen, peli on ok ja koko ajan kehitytään. Minulle laukaukset kohti maalia eivät kerro mitään. Kaikenlaiset. Työskennellyt 11 vuotta ruokakauppiaana . Hyvin futaa. Nythän on tulossa laki, jolla pyritään pienentämään kauppojen ruokahävikkiä. Samalla siinä autetaan ihmisiä, jotka ovat oikeasti avun tarKuis futaa. . Uskoisin, että leimaa, ja osin köyhiä varmasti myös leimataan. Minkälaiset ihmiset hakevat ilmaista ruokaa. Mutta arvioisin, että pääosin. Jakaa vanhaksi menevää ruokaa ilmaiseksi kaupassaan . . Meillä kaupassa kaikki lähti ajatuksesta, että ruokaa päätyisi mahdollisimman vähän roskiin. Tämä asia on tärkeämpi kuin sen laskeminen, vaikuttaako ilmaisen ruuan jakaminen kaupan myyntiin. Miksi ruokahävikkiä kannattaa vähentää. LOKAKUUTA 2016 ”Ruuan vieminen roskiin on maailman tyhmin asia” Maailmanparantaja TIMO LAUKKANEN . Toimitimme aikanaan ruokaa seurakunnalle, mutta se piti pakastaa. Älä yritä. KUVA JARI SOINI sitä haetaan todelliseen tarpeeseen eli ihmiset, joilla on vaikeuksia päivittäisen toimeentulon kanssa. Laukaisutilastot ovat hevonpaskaa. Harrastaa vapaapalokuntaa TEKSTI HEIKKI SIHTO . Uskon, että ihmiselle ilmaisen ruuan hakemiseen ruokakaupasta on matalampi kynnys kuin siinä, että hän lähtisi ruokajonoon. Jeesaatko kannatusasioissa. Totesimme helpommaksi, että ilmoitamme somessa, milloin meillä on ruokaa täällä kaupassa ilmaiseksi jaossa. Ei tätä enää kestä. Vaikeuttaako byrokratia ruuan jakelua Voi olla. Mielestäni tarvitaan myös asennemuutosta. Kaikkien pitäisi herätä vapaaehtoisesti ruokahävikin vähentämiseen. Vanhaksi menevän ruuan jakaminen on eettistä. Kokoomus muuten suunnittelee jalkapallon maajoukkueen lopettamista normitalkoiden, kansantalouden ja kansanterveyden nimissä. Ruuan jakamisesta saamamme palaute on ollut 99 prosenttisesti myönteistä. Tämä on heille iso asia. . 3 13. Ilmaista ruokaa on jaossa kassojen ulkopuolella, emmekä me kaupassa ole seuranneet, ketkä ruokaa hakevat
Akuutti hätä ja hiljainen kärsimys eivät lopu toi siamme sättimällä. Taksien suhteen oli suorastaan liikutta vaa kuunnella perussuomalaisten puheen Opposition ääni SATU TAAVITSAINEN Valiokunnan kokouksissa ei varmasti tule olemaan helppoa, kun sekä opposition että hallituspuolueiden kansanedustajat tykittä vät kysymyksillään ja esittävät muutostar peitaan erityisesti henkilö ja tavarakulje tusmääräyksiin. Liikennekaaren tulee saada aikaan ihmisten arkea helpottavia di gitaalisia ratkaisuja. Maailman 200 miljoonaa silvottua tyttöä ja naista ovat osa hiljaista katastrofia, jonka ratkaisuun kuuluu rajat ylittävä solidaarisuus. 4 13. He itse kritisoivat esitystä lähete keskustelussa todella paljon ja esittivät hen gästyttävän paljon kysymyksiä ja epäilyjä liikenne ja viestintäministeri Anne Bernerille. Edessämme on valtavia kriisejä, jotka vaativat meitä ottamaan kantaa, reagoi maan. Kun itsekkyys ja välinpitämättömyys lisääntyvät, kaipaan periksi antamat tomuutta ja rohkeutta näyttää hyvyys. Tässä liikennekaareksi nimetyssä kokonai suudessa kumotaan kaikki entiset liikentee seen liittyvät lait ja tehdään yksi uusi. Kirjoittaja on Solidaarisuuden toiminnanjohtaja. LOKAKUUTA 2016 VIIKON SANA » Bengt Holmström: Leikkaukset ovat älyllinen loukkaus tiedeyhteisöjä kohtaan. Moni kouluja käy nyt ihminen puntaroi, miksi Suomen pitäisi kunnioittaa kansainvälisiä sopimuksia. SDP:n eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että vanhaa lakia kumottaessa ja uutta luo taessa varmistetaan, että kuljetusalalla säi lyvät toimivat ja tasapuoliset markkinat ja minkäänlaisia porsaanreikiä ei jää har maalle taloudelle. Soini kirjoitti 17.4.2016 blogissaan: ”Perussuomalaiset ei vät hyväksy taksiliikenteen vapauttamista.” Suuret olivat puheet. Tarvitsemme kerta toisensa jälkeen raaem man herätyksen, jotta meidät saadaan liikkeelle. Asetelma kär jistyy yhteiskuntaa mädättäväksi vihapuheeksi ja äärim mäisiksi teoiksi. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Eduskunnan istunnossa viime tiistaina perussuomalaiset maalailivat lain myötä tapahtuvan maaseudun tyhjentymistä tak seista, palvelun heikkenemistä, hintojen nousua ja taksiyrittäjien konkursseja. Kiinni rajat ja mielet, meillä ei ole varaa hyysätä tuntemat tomia. Vihaisen teon vastavoima on välittää ja pelastaa edes yksi tyttö silpomiselta. Saa nähdä, saadaanko tässä vielä aikaan yhteinen vastalause hallituspuolueiden kanssa heidän omaa lakiesitystään vastaan. Erityisesti mi nua hämmästyttää se, miksi hallituspuolu eiden kansanedustajat ovat päästäneet sor miensa läpi näin keskeneräisen hallituksen esityksen. Ville Ranta UUSIEN AJATUSTEN KOEPONNISTAMO Demo MIIA NUIKKA Tarvitaan rohkeutta näyttää hyvyys MAAILMA ON KOVA : pidetään me omien puolta. Mielen pitäminen avoinna toisen hädälle auttaa myös meitä itseämme. Lii kenne ja viestintävaliokunnan perussuo malainen puheenjohtaja arveli maaseudun asukkaiden olevan häviäjiä ja veti johto päätöksen, että ehkä palataan nykyjärjestel mään. Liikennekaari on torso EDUSKUNTA ALOITTI MITTAVAN kokoisen liikennelakeja koskevan paketin käsittelyn. Pahikset hyökkäävät ja hyvikset vaikenevat. Edessä on valtava urakka. Elämme mielenkiintoisia aikoja. Siis tämä linjaus jo lain lähetekeskus telussa!. Eikö heidän olisi kannattanut sorvata la kia ministerin kanssa etukäteen niin, että he olisivat olleet tyytyväisiä esitykseen, eikä päästää sitä keskeneräisenä valiokuntaan. Kuin virustartuntana leviää ajatus siitä, että ihmisoi keudet kuuluvat vain valikoiduille. Kuvioon kuuluu että pa hikset hyökkäävät ja hyvikset vaikenevat. vuoroja, vaikka tosiasiassa he ovat tässä kin kääntäneet taas takkinsa. Arvojen kiristyminen ei ole Suomessa uusi ilmiö mutta hätkähdyttää yhtä kaikki
Tätä sote-soppaa keskusta tulee kuntavaalitoreilla syöttämään kansalaisille mukitolkulla. Virossa viikonloppunsa viettävälle Harakalle Tallinna on ennen muuta perheen yhteinen koti. Hallituksen ajama maakuntauudistus sisältää valtavasti riskejä. Siitä huolimatta sote-kiinteistöt jäävät kuntien omistukseen, joita maakunnat vuokraavat ensimmäisen kolmen vuoden ajan. Lakivalmistelussa on kaavailtu 12,5 prosentin leikkausta kunnallisveroon ja vastaavan summan tilittämistä maakunnille. Demokraatin entinen päätoimittaja, uutispäätoimittaja Antti Vuorenrinne siirtyy tänään viettämään ansaittuja eläkepäiviä. Tuolla iso julkisivuun kiertyvä lohikäärme, jonka huomaamiseen tarvittiin Harakan pienen tyttären apua. 5 13. Hallituksen ajama maakuntauudistus sisältää valtavasti riskejä. KUVA JUKKA-PEKKA FLANDER JK Jyrki Katainen oli sittenkin oikeassa P ääministeri Juha Sipilän ajama maakuntahallinnon uudistus on vertaansa vailla oleva kepulainen puhallus. Aivan tornin takana, satamasta katsottuna, asuu kansanedustaja Timo Harakka (sd.) perheineen. On erittäin harmillista, ettei edellinen hallitus kyennyt viemään sote-uudistusta alkua pitemmälle. Silti sote-uudistuksen kaatuminen keskustan syliin on erittäin valitettava juttu. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 050 408 1359 TIMO HARAKAN HAASTATTELU SIVULLA 18 Kotonaan vieraalla maalla Pyhälle Olaville pyhitetty Olevisten kirkko keskellä Tallinnan vanhaa kaupunkia näkyy kauas merelle. Monille Suomessa Tallinna on fantasia paremmasta markkinataloudesta. LOKAKUUTA 2016 Seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä. Kohtuullisen kummallista, eikö totta. Kirkon Tallinnan kävijöille tuttu torni oli aikoinaan maailman korkein. Tuolla on Mustapäiden veljeskunnan talo, jossa järjestivät 1400-luvulla juhliaan muualta tulleet kauppiaat. Kun Demokraatti on pyytänyt valmistelijoilta kommentteja uudistuksen onnistumisen mahdollisuuksista, kukaan virkamies ei halua omalla naamallaan kertoa tilanteesta. Valtaa viedään keskuksista maakunnille. Tämän määräajan jälkeen maakunnat päättävät siitä, mitkä kiinteistöt maa-alueineen se haluaa itselleen. Jälkiviisaana voi todeta, että edellisen hallituksen pääministeri Jyrki Katainen oli oikeassa ajaessaan Suomeen sadan kunnan mallia. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Lisäksi järjettömästä yhtiöittämisvimmasta olisi säästytty. Pieni yksityiskohta on myös se, että kuntien lainanhoitomenojen arvellaan kasvavan kuudesta prosentista yhteentoista kunnallisveron pienentyessä. Tallinna on ollut kauppiaiden kaupunki jo paljon ennen nykybisnestä ja sen voimasta nousseita lasisia toimistorakennuksia. Vahvoihin peruskuntiin nojaaminen ja kuntien välinen yhteistyö olisi aidosti tuonut synergiaetuja ja luultavasti laskenut sosiaalija terveydenhuollon menoja. Antti kuuluu siihen harvinaiseen joukkoon, joka lähtee tuuliselta päätoimittajan paikalta oman aikataulunsa mukaan. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Kävellessään kotikadullaan Harakka pysähtyy vähän väliä kertomaan tarinoita vanhankaupungin keskiaikaisista rakennuksista. Huolestuttavinta tässä kehityksessä on se, että sote-uudistuksen valmistelijatkin ovat suurelta osin kadottaneet uskonsa kustannussäästöihin ja parempiin sosiaalija terveyspalveluihin. Kunnat siis maksavat omasta pussistaan yli kymmenen prosenttia sote-kiinteistöjen menoja vaikka eivät edes vastaa sosiaalija terveyspalveluista! Suuri kysymys kuuluukin, milloin kansalaiset menettävät uskonsa Sipilän hallituksen kykyyn johtaa yhteiskunnan muutosta kohti hyvinvoivaa ja taloudellisesti menestyvää Suomea. Missään maailmassa ei ole onnistuttu samaan aikaan luomaan uutta hallinnon tasoa ja samalla säästämään kustannuksissa. Lopputuloksen voi jo nähdä ennakkoon: kuntien käsiin jää satojen miljoonien arvosta heikkokuntoisia sote-kiinteistöjä, joiden uusiokäyttö jää olemattomaksi. Kun maailman megatrendien mukaan tulevaisuuden menestys ratkaistaan suurissa kaupungeissa, suomalaisten kehitys kulkee täysin päinvastaiseen suuntaan. Yksi merkittävä kuntatalouden riski liittyy kuntien omistuksessa oleviin sote-kiinteistöihin. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Kiitämme Anttia laadukkaasta ja aatteellisesti kirkkaasta journalistisesta työstä ja toivotamme eloisia eläkepäiviä.. Sen varjolla suomalaisille syötetään häpeilemättömästi valhetta paremmista sosiaalija terveyspalveluista sekä kolmen miljardin kustannussäästöistä. Kohtaaminen TEKSTI SIMO ALASTALO . Ideologisesti liian etäiset hallituskumppanit veivät uudistukselta terän
Sitten toisessa kentässä voi olla joitakin palvelualoja ja muita aloja sekä julkinen sektori on ikään kuin ulkokehällä. En halua avata asiaa, koska ne olivat luottamuksellisia keskusteluja. 6 13. – Jos siirrytään viennille alttiiden alojen palkkajohtajuusmalliin, täytyyhän olla jokin tapa, jolla koordinoidaan, miten tämä muu porukka pysyy raamin puitteissa. Onhan se nyt jokin itsetunto muillakin kuin vientialoilla. Ihalainen on huolissaan mallinvalmistelusta. S uomen liittyessä Euroopan talousja rahaliiton (EMU) jäseneksi ja siirtyessä euroon pohdittiin, miten oman rahan poisto heijastuu talouspolitiikan työvälineistöön. Ihalainen kuitenkin olettaa, ettei tämän koulukunnan kannatus taida nyt olla suurissa kantimissa. Tämä sama ilmiö voi tarttua palkansaajapuolellekin. Ihalaisen mielestä olisi hyvä, että keskusjärjestöt, siitäkin huolimatta etteivät ne olisi enää sopijaosapuolia, rakentaisivat liitoilleen uuden mallin. Vientialat eivät saa jyrätä Vaikka EK ei enää neuvottele palkanmuodostuksesta, Ihalainen muistuttaa, että kolmikannassa voidaan yhä sopia palkkaperusteiseen sosiaaliturvaan liittyvistä asioista kuten työeläkkeistä, työttömyysturvasta ja työlainsäädännöstä. Tuskin Suomikaan ikuisesti on vain yhden prosentin kasvussa. Tämän takia keskusjärjestöt ovat pystyneet tämän asian klaaraamaan niin, että on saatu yhteisiä ratkaisuja aikaan. – Jos arvioni on oikea, työnantajapuolella muun muassa kiky-sopimus aiheutti sen verran karrelle menoa, että työnantajien keskusjärjestöille ei annetakaan enää valtakirjaa keskustella uuden mallin konseptista. – Totta kai se vaikuttaa palkansaajapuoleenkin, ettei keskusjärjestötasoisia palkanmuodostusratkaisuja enää tehdä. Hän muistuttaa, että muillakin on oikeus pysyä palkkakehityksessä mukana. 1960-luvun lopulta alkaen on tehty lähinnä laajoja työmarkkinaratkaisuja. Näiden kahden yhteensovittamisen tarve on vain kasvanut, entinen SAK:n puheenjohtaja, Kataisen ja Stubbin hallituksen työministeri, kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) sanoo. Hallituksen suunnalta on useampaan kertaan kysytty arvioita, mikä olisi järkevää ja mikä ei. – Nämä asiat toivon mukaan jäävät keskusjärjestöjen tehtäväksi. Ihalaisen mielestä on perusteltua, että kilpailulle avoin sektori määrittelee palkankorotuksen peruslinjan. Nyt Elinkeinoelämän keskusliitto on kuitenkin ilmoittanut, ettei se enää neuvottele keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja. EK:ssa on kiky-närästyksen ohella nähtävissä myös pidemmän aikavälin jännitteitä. Siitä varoittaisin. – Työmarkkinakokemus ja ennen kaikkea työmarkkinajärjestöjen sielunelämän tuntemusta ei ehkä ole ollut sitä luokkaa kuin toivoi. Työmarkkinapolitiikan tekemisen tavat ovat murroksessa. Sen pitäisi olla jo hiottuna syksyä 2017 ajatellen. Ihalainen ottaa paperin ja alkaa piirtää ympyröitä. – Koordinaatiota puoltaa sekin, että jos avoin sektori on vetänyt linjan, on siitä menty kahta puolta ohi. – Ettei tulisi väärää kuvaa, kyllähän järjestöt itse ovat vastuunsa ottaneet ja sopineet. Eihän sellainenkaan malli kestä pitkään, jos joku ottaa vastuuta linjan vetämisestä ja sitten se ohitetaan. Se alkaa ihmisoikeuksien kiistämisestä. LOKAKUUTA 2016 Keskitetty ei jää arkkuun lepäämään P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Tytti Tuppurainen: On aika ymmärtää, ettei väkivalta ilmesty tyhjästä. Myös järjestöistä on oltu yhteydessä konkariin. Hallituksen konsultti Julkisuudessa on kerrottu, että Sipilän hallitus on käyttänyt Ihalaisen työmarkkinatuntemusta apunaan. – Niin paljon kuin tapaa sopia on kritisoitukin ja sen ruumisarkkuun on pitkin historiaa nauloja laitettu, siihen on palattu, Ihalainen sanoo. Ruotsissa, josta liittokohtaiseen ja vientivetoiseen Suomen malliin on haettu oppia, aaltoliike käy jo toiseen suuntaan. Keskusjärjestöillä voisi olla tässä luonteva rooli. Tiettyyn mittaan olen yrittänyt näkemyksiä kertoa, tai varoitella jostakin, mitä ehkä ei kannattaisi tehdä alun epäonnistumisen jälkeen, Ihalainen sanoo. Keskusjärjestöillä on myös roolinsa euroop palaisessa edunvalvonnassa. Eivät yksittäiset liitot luontevasti pysty kaikkia palkansaajia koskevia työlainsäädäntöön tai palkkaperusteiseen sosiaaliturvaan liittyviä neuvotteluja käymään. Hiljattain syntynyt kilpailukykysopimus on eri vaiheittensa jälkeenkin hyvä esimerkki sopimisen kulttuurista. Ihalainen on huolissaan, että suomalainen sopimusyhteiskunta eli työmarkkinajärjestöjen yhteistyö voidaan hukata. Mitä hallituksen piiristä tulleet kysymykset ovat kertoneet kysyjistään. Johannes Ijäs Demokraatti. Hän on puhunut taklaajajoukkueesta ja yhteistyötä hakevasta taitojoukkueesta, muttei halua yksilöidä EK:n sisäisiä voimia. Ja kuvitellaan, että tässä ei mitään yhteistä koordinaatiota tarvita, että tämä menee nätisti. – Jäljelle jäivät finanssija budjettipolitiikka sekä työmarkkinapolitiikka, koska palkanmuodostus on olennainen osa talouspolitiikkaa. Keskitetty ei jää arkkuun lepäämään Lauri Ihalainen uskoo, että keskityillä työmarkkinasopimuksilla on Suomelle vielä paljon annettavaa. EK:n sisällä on Ihalaisen silmissä erilaisia voimatekijöitä, maltillisia ja vähemmän maltillisia. Ihalainen muistuttaa, että siellä keskusjärjestöt joutuivat jo viime kierroksella vahvempaan rooliin koordinaation aikaansaajina. – Siellä helposti ajatellaan, että on uuden sopimusmallin sisärengas eli vientialat. Jatkossakin hän näkisi keskusjärjestöillä sopijaroolin sijaan koordinaatiotehtävän. Sopijasta koordinoijaksi Suomessa valmistaudutaan uuden sopimusmallin rakentamiseen, missä vientiteollisuuden työntekijäja työnantajärjestöt neuvottelevat palkkaratkaisusta ensin ja muut alat seuraavat perässä
ma 17.10. Isovanhempien päivää vietetään lauantaina 15.10. Aiheesta luennoi professori emeritus Seppo Hentilä Työväenliikkeen kirjastossa. Viikon tärpit Keskitetty ei jää arkkuun lepäämään ” Onhan se nyt jokin itsetunto muillakin kuin vientialoilla.” Anna-Liisa Blomberg. KUNNIA ISOVANHEMMILLE Vanhusja lähimmäispalvelun liitto palkitsee Vuoden isovanhemman. Terveiset Euroopasta tuo europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari ja eduskunnasta kansanedustaja Tytti Tuppurainen. Juhlapuhujana on SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne. su 16.10. LOKAKUUTA 2016 Keskitetty ei jää arkkuun lepäämään Tytti Tuppurainen: On aika ymmärtää, ettei väkivalta ilmesty tyhjästä. pe 14.10. Se alkaa ihmisoikeuksien kiistämisestä. SIIKAJOELLA JUHLITAAN Siikajoen työväenyhdistys Taisto juhlii 110-vuotista taivaltaan. 7 13. VAARAN VUOSIA Studia Generalia -luento ”Kun Suomen työväenliike suistui raiteiltaan 1916–1917”
Sopimukset ja niiden kirjoitusasu näyttelivät hänen mukaansa tärkeää roolia kriisin muodostumisessa. Lepakoita poliitikon vintillä Nobelisti on ollut oikeassa paikassa oikealla hetkellä Lehtikuva / Jussi Nukari Bengt Holmströmin mukaan Suomessa on paljon hyvää taloustieteen tutkimusta, vaikka tilanne on koulutusleikkausten vuoksi hankala. Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO. Ilman sitä euron populistit johdattavat meidät tuhohyönteisten kuluttamalle kiinalaiselle pellolle. ” Kannustimet ovat tärkeä osa ihmisten käyttäytymistä.” Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA SIMO ALASTALO tuottaja simo.alastalo@ demokraatti.fi P olitiikassa on aina tarvittu asiantuntijoita. Ahlströmin (nykyinen Ahlstrom) palveluksessa valmistuttuaan Helsingin yliopistosta. Lehdissä on seurattu hallituspuolue perussuomalaisia ja räjähtävien lepakoiden arvoitusta. Ja erityisen kipeästi heitä olisi tarvittu silloin, kun päätettiin pärjätä ilman. Tuulivoiman haitallisiksi väitetyt infraäänet ovat sellaista poliittista huttua, että muun muassa tolkulliseksi tiedetty eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho (ps.) on joutunut välttelemään asian kommentoimista. – Jos ihmisiä ei saa motivoitumaan, ei yritysmalleistakaan ole paljoa iloa. Kahdeksan miljoonan Ruotsin kruunun eli noin 830 000 euron suuruinen palkinto tuli sopimusteoriaan liittyvistä tutkimuksista. Jos haluamme tietää, onko jokin vaihtoehto toimiva, asiantuntijat voivat ottaa siihen kantaa tutkimustietoon nojaten, jolloin kaksi plus kaksi pysyy neljänä vaikka viisi tuntuisi poliittisesti paremmalta vastaukselta. Asiantuntemus on syvimmiltään poliittisesti neutraalia. Vasta työelämässä kehittyneet ajatukset ja stipendivuosi Yhdysvalloissa Stanfordin yliopistossa veivät hänet taloustieteen pariin. Holmström jakaa palkinnon yhdysvaltalaisen taloustieteen professorin Oliver Hartin kanssa. Poliitikoilta asiantuntijoiden kuuleminen edellyttää vaivannäköä. LOKAKUUTA 2016 Poliitikoilta asiantuntijoiden kuuleminen edellyttää vaivannäköä. Tuore nobelisti ei ollut alun perin edes opiskellut taloustiedettä vaan matematiikkaa, teoreettista fysiikkaa ja tilastotiedettä. Esimerkkejä on lukemattomia aina Kiinan suuren harppauksen aikaisesta varpusjahdista 1930–40-lukujen arjalaiseen fysiikkaan. Holmström työskentelee Massachusetts Institute of Technology (MIT) -yliopistossa Yhdysvalloissa. Voi sanoa, että se oli oikean suuntainen ajatus. Yhtiö yritti rakentaa strategisia malleja yrityksen oikean päätöksenteon tueksi. Viime vuodet Holmström on pohtinut enimmäkseen finanssikriisiin ja sen syntyyn liittyviä kysymyksiä. Saksassa kokeillun arjalaisen fysiikan taival jäi lyhyeksi, koska paatuneimmankin kansallissosialistin oli vaikea suhtautua vakavasti ajatukseen Einsteinin suhteellisuusteorian hylkäämisestä. On ollut tuuria, että on ollut oikeassa paikassa oikealla hetkellä, Nobel-palkinnon saanut taloustieteen professori Bengt Holmström sanoi STT:lle. – Tässä maailmassa on monta taloustieteilijää, jotka voivat palkinnon saada. 8 13. Holmströmille selvisi varhain, että kannustimet ovat tärkeä osa ihmisten käyttäytymistä. Maon masinoima varpusten joukkosurma lisäsi tuhohyönteisten määrää katastrofaalisesti Kiinan pelloilla. Työmies Putkosen Tuumaustunnilla esiintyneet kokemusasiantuntijat korostivat, etteivät ole tutkijoita ennen kuin ”kumosivat” tutkimustietoa itse tekemillään mittauksilla. Holmström kertoo kiinnostuneensa sopimuksiin liittyvistä kannustimista ja ihmisten käyttäytymisestä työskennellessään teollisuusyhtiö A
Teollisuuden alamäki jatkuu Teollisuuden uusien tilausten arvo oli elokuussa 12,6 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Se on saanut neljän risteilijän tilaukset kuukauden aikana. Luonnoksen mukaan uudistus toteutettaisiin kahdessa vaiheessa vuosina 2019 ja 2021. Siinä esimerkiksi vammaiselle ihmiselle myönnettäisiin sote-palveluihin henkilökohtainen budjetti. Toimet voivat johtaa arviolta 220 työntekijän irtisanomiseen. Toisessa vaiheessa vuonna 2021 valinnanvapaus laajennettaisiin myös erikoissairaanhoitoon. Haatainen: Eduskunta voi perua hoitajaleikkaukset Eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.) esittää, että eduskunta peruu hallituksen kaavailemat 70 miljoonan euron leikkaukset vanhusten hoitoon. Jussi Nukari. Metalliteollisuudessa tilaukset laskivat vuoden takaisesta 19,6 prosenttia. Jaatisen mukaan muokkaaminen olisi jälleen yksi esimerkki poliittisen päätöksenteon ennakoimattomuudesta. Hallitus on jo antanut tuesta esityksen eduskunnalle. Vaasan taikina ei nouse Leipomoyhtiö Vaasan aloittaa yt-neuvottelut, jotka koskevat noin 670 henkilöä. Haataisen mukaan hallituspuolueiden riveissä on selvästi tahtoa tehdä muutoksia hallituksen suunnittelemiin säästöihin. Laskua selittää suurelta osin edellisen vuoden vastaavan jakson tilausten poikkeuksellisen korkea arvo, jonka taustalla oli muun muassa telakkateollisuuden tilaus. Lisäksi henkilökuntaa saatetaan osa-aikaistaa tai lomauttaa. Ensimmäisessä vaiheessa otettaisiin käyttöön myös henkilökohtainen budjetti. Tilanne on yhtiön mukaan ennätyksellisen hyvä. Vuoden takaista enemmän uusia tilauksia saivat paperi-, tekstiilija kemianteollisuus. Erityisesti astma ja poskiontelotulehdus ovat hälyttävän yleisiä. Sote-palveluiden valinnanvapaus tullee vaiheittain Sosiaalija terveyspalvelujen valinnanvapausuudistuksesta on julkistettu virkamiesten valmistelema luonnos. Syynä ovat tuotannolliset ja taloudelliset syyt sekä toiminnan sopeuttaminen. Tutkimuksen mukaan sosiaalija terveysalan työntekijät oireilevat selvästi enemmän kuin muu väestö. Takaisin eduskunnan penkille murjomaan kommenttejaan, sillä valtiomiestä hänestä ei tule tekemälläkään.” Eero von Hellens ”Jotenkin käy sääliksi Matti Putkosta, joka ei ymmärrä olevansa ihan kuutamolla. Jeremy Corbynin johdolla Labourin jäsenmäärä on kasvanut merkittävästi, mutta samalla sen valtakunnallinen kannatus on vajonnut kauas konservatiivien taakse. Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) sanoi Helsingin Sanomille lauantaina, että osa tukeen varatuista rahoista voitaisiin käyttää energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian innovaatiotukeen. Haatainen arvioi, että vanhusten hoivan leikkausaikeet tulivat monelle hallituspuolueiden kansanedustajille kuluneella viikolla yllätyksenä. Blairin mukaan vasemmistolainen Corbyn ei nouse pääministeriksi, koska hänen politiikkansa ei toimi. Hänellä ei ole minkäänlaista tietämyst,ä kuinka valtava melun mitta tuo lukema on.” Esko Saariaho ”Jos ongelmia ei ole niin miksi asiaa ei saisi tutkia perusteellisesti?” Ismo Takamatka ”Palkkoja ja sosiaaliturvaa heikentämällä saa Nobelin palkinnon. Virkamiehet ehdottavat myös, että käyttöön otettaisiin asiakasseteli. Koko juttu käy häntä ja hänen tällä kertaa edustamansa puoluetta vastaan.” Raija Toivonen ”Putkonen puhuu 200 desibelin melusaasteesta. Tilastokeskuksen mukaan tilaukset ovat laskeneet yhtäjaksoisesti vuoden. ”Soinin todelliset kyvyt ovat paljastuneet ja vahvistuneet tämän hallituskauden aikana. 9 13. Tehy vaatii kansallista korjausohjelmaa Turun yliopisto on tehnyt laajan tutkimuksen sosiaalija terveysalan toimipisteiden sisäilmasta yhteistyössä sosiaalija terveysalan ammattijärjestö Tehyn kanssa. Ensimmäinen vaihe tulisi voimaan vuonna 2019. Blair miettii paluuta politiikkaan Britannian entinen pääministeri ja työväenpuolue Labourin puheenjohtaja Tony Blair sanoo olevansa niin huolestunut maansa ja puolueensa tilasta, että pohtii jopa paluuta politiikkaan. Laivanrakennus on Suomen teollisuuden veturi Telakkayhtiö Meyer Turku on allekirjoittanut aiesopimuksen kahden uuden risteilijän tilauksesta yhdysvaltalaisen Royal Caribbean Cruises -varustamon kanssa. Laivat toimitetaan vuosina 2022 ja 2024. Suunnitelmat saattavat johtaa leipomotoiminnan lopettamiEDELLISEN VIIKON PUHEENAIHEISIIN LUKEUTUIVAT MUUN MUASSA PROFESSORI BENGT HOLMSTRÖMIN TALOUS-NOBEL, TIMO SOININ ESITYS ELÄKETURVASTA ÄIDEILLE, JOKA ON OLLUT LAKINA VOIMASSA JO 11 VUOTTA, JA PERUSSUOMALAISTEN TAISTELU TUULIMYLLYJÄ VASTAAN. Telakan tilauskirja ulottuu nyt vuoteen 2024. Silloin jokainen voisi valita itse perustason hoidon ja suun terveydenhuollon palveluntuottajan. LOKAKUUTA 2016 Metsäteollisuus kyllästyi hallituksen vatulointiin Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Timo Jaatinen pitää erikoisena, jos hallitus muokkaa esitystään raskaan teollisuuden päästökauppatuesta. Yhtiö kertoo tiedotteessa, että laivoissa otetaan käyttöön useita innovaatioita, kuten polttokennoteknologiaa energianlähteenä. Kyselyyn vastasi 13 560 tehyläistä. Koska mietitään tavallisen heikkotuloisen ihmisen motivaatiota, vai onko sillä väliä, jos vaikka pakolla saa väännettyä ihmisen töihin.” Tapani Lehto Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT RANE AUNIMO seen Tampereella, Kuopiossa ja Seinäjoella
Innovaatioita syntyy Suomessa juostaan bisnesmuotien perässä muita herkemmin. LOKAKUUTA 2016 Hyvä, paha valtion omistus V altion omistusta valtionja muista yhtiöistä aiotaan kutistaa 1,5 miljardin euron edestä. Ehkä tärkeintä onkin valtion ja samalla kansalaisten köyhdyttäminen riisumalla valtio tuloa tuottavista yhtiöomistuksista. – Suomella tätä viisautta ei ole ollut. – Valtiolla on vielä huomattavia omistuksia Fortumista, Nesteestä, Sammosta ja Metsosta. Yleensä valtionyhtiöt ovat tuoneet markkinoille tarvittavaa kilpailua ja. – Harmaina ja hitaina pidetyt valtionyhtiöt kuten Televa ovat tuottaneet innovaatioita, joista yksityinen sektori on hyötynyt, Televan tapauksessa Nokia. Viime aikoina uusia innovaatioita on tullut mm. Fortumista valtion omistuksessa on 50,8 prosenttia, Nesteestä 50,1 prosenttia. Ne maksavat hyvää osinkoa. Outokummun tapauksessa saatiin kansainvälinen kuparikartelli rikki. Fortumilta ja valtion osaksi omistamilta Metsolta ja Kemiralta. Kuisman mukaan ajatus on perusteeton. Ruotsi on pitänyt mm. Osa suomalaisista oikeistopoliitikoista katsoo, että valtion omistus on lähinnä omistuksen säilömistä. Suomi toimii Kuisman mukaan toisin kuin Ruotsi, Norja ja Yhdysvallat. Miksi niistä pitäisi päästä eroon. Lisäämässä kilpailua Valtionyhtiöiden plussaksi voidaan laskea, että ne ovat purkaneet kartelleja. 10 13. Kuisman mielestä olisi paikallaan tutkia, kuinka paljon kvartaalitalouden paineissa toimivat voittoisat yksityiset yritykset tuottavat innovaatioita. Vattenfallin kokonaan valtion omistuksessa, Norja Statoilin. – Se nyt on vaan tyhmää myydä hyvin tuottavaa omaisuutta, Kuisma sanoo. Usein ne hankkivat innovaatioita keksineitä yhtiöitä omistukseensa. – Ruotsalaiset ovat liike-elämässä vuosisatoja kokeneempia, vähemmän sinisilmäisiä ja he ymmärtävät oman etunsa, Kuisma toteaa. Kuisma on Suomen ja Pohjoismaiden historian professori. Rahat hallitus haluaa käyttää kärkihankkeisiinsa. Hän on tutkinut 1980-luvulta lähtien talousja yrityshistoriaa. Valtion perustamat ja valtion omistukseen päätyneet yhtiöt ovat tuottaneet valtiolle hyvää osinkotuottoa. Professori Markku Kuisma Helsingin yliopistosta pitää irtaantumispolitiikkaa omituisena
Meillä odo tetaan, että valtio tulee avuksi. – Pahin epäonnistumisen riski oli, kun Outokummun te rästehdas perustettiin Tornioon 1970luvulla asiantuntijoiden lausunnoista huolimatta. LOKAKUUTA 2016 ” Valtionomistusta pidetään pahana paitsi silloin, kun valtion pitää pelastaa yksittäisiä yrityksiä.” pitää vähän auttaa. – Muualla valtio voi vaatia ison yhtiön pilkkomista, kun konkurssi uhkaa. Kun markki nat eivät ratkaise ongelmaa, sitä. Valtionyhtiöiden moititaan tuottavan huonosti. Kun tuotteet ovat olleet hyviä, osakekurssit ovat nousseet. Pankkien pelastamisessa kyse oli koko yhteiskunnan toimi vuuden varmistamisesta. Se on myynyt pois halvalla, huonoon aikaan ja ostanut liian kalliilla turhia tuotteita. Birgitta Suorsa UP Em ili e U gg la Valtion omistuksessa olevien yritysten hallinnointi ja tavoitteet (Kun suunniteltu kehitysyhtiö on perustettu. – Valtio voi laajentaa omis tuksiaan tarpeelliseksi katso mallaan tavalla. Valtion ei kannata Kuisman mielestä luoda omistuksilleen keinotekoisia, ideologisia es teitä. – Jos hanke täyttää selkeän ja konkreettisen tarpeen, luo markkinoille kilpailua ja moni puolistaa talouden dynamiik kaa, miksei valtiokin voisi olla mukana, Kuisma pohtii. Tavallaan valtio toimii markkinatalouden turvaverk kona. Valtio hankki siitä 15 prosentin osuuden. Kuisma muistuttaa, että 1900luvun valtionyhtiöt oli vat lähes kaikki startupyrityk siä sekä innovatiivisia kasvun ja rakenneuudistuksen gene raattoreita. Yritykset kokonaan tai osittain valtion omistuksessa.) SOLIDIUM KEHITYSYHTIÖ Elisa Kemira Metso Outokumpu Outotec Sampo SSAB Stora Enso Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Telia Company Tieto Valmet “ Pitkäjänteinen arvon kasvattaminen suomalaisessa omistuksessa” Altia Arctia (49,9 %) Ekokem Kemijoki Neste (16,7 %) Nordic Morning Posti Group (49,9 %) Raskone Vapo “ Tase töihin” VALTIONEUVOSTON KANSLIA Arctia (50,1 %) Boreal Kasvinjalostus Finavia* Finnair Finnpilot Pilotage* Fortum Gasum Leijona Catering Meritaito Motiva Neste (33,4 %) Patria “ Omistajaohjaus” * Ministeriöistä siirrettävät Posti Group (50,1 %) Suomen ilmailuopisto* Suomen lauttaliikenne Suomen Siemenperunakeskus Suomen Viljava Tapio Uusi rahapeliyhtiö* VR Lähde: Valtioneuvoston kanslia siten kirittäneet yksityisiä yri tyksiä parempiin suorituksiin. – Useimmiten valtion omistus on kuitenkin ollut elintärkeä ja äärimmäisen hyödyllinen. Kuisma naurahtaa, että val tionomistusta pidetään pahana paitsi silloin, kun valtion pitää pelastaa yksittäisiä yrityksiä. Tuorein pelastusoperaatio on Talvivaara. Huonoina aikoina vakaa omis tus on varmistanut, että yh tiössä on voitu kehittää uusia innovaatioita. – Voitot jäävät yksityisille, mutta tappiot sosialisoidaan valtiolle. Perustetaan valtionyhtiö, Kuisma esittää. Suomessa toimitaan turhan va rovaisesti. Omistuspohja vakauttaa Valtio on Kuisman mukaan ollut teknisesti katsoen huono omis taja. Nykyiset startupit eivät hänen mukaansa lähtö kohtaisesti tarvitse valtion si joituksia. Vakaa omis tuspohja on kuitenkin taannut helpommat luotot, eivätkä nur kanvaltaukset ole onnistuneet. – Esimerkiksi Elisan pelasta misella valtio sai takaisin onnet tomasti menettämänsä verkko yhteydet, Kuisma sanoo. Tällaista kilpailua sekä innova tiivisuutta tarvittaisiin Kuisman mukaan nyt pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoille. Yksityiset yhtiöt eivät rat kaise ongelmaa, koska niille on fiksua pitää uusien asuntojen hinnat korkealla. Yhtiöiden pelastus Toisinaan valtio on tullut mu kaan omistajaksi, kun osaami nen tai jokin toimiala on ha luttu pitää kotimaisessa omis tuksessa. – Pitäisi tuottaa riittävästi kohtuuhintaisia vuokraasun toja. 11 13. Tulok sena oli kirkas teollinen kruu nunjalokivi, alallaan yksi maa ilman parhaista, Kuisma huo mauttaa
Paatero muistuttaa, että osa valtionyhtiöistä tuottaa lakiin perustuvia palveluita. Sipilän perusteluihin kuuluvat työllisyyden ja talouskasvun edistäminen. Valtion yhtiöomistus sijoitetaan kolmeen koriin: Valtioneuvoston kansliaan, Solidiumiin ja uuteen sijoitusyhtiöön. Tarkoituksena vahvistaa eduskunnan roolia ja tuoda omistajapolitiikkaan pitkäjänteisyyttä yli hallituskausien. Esikerkiksi teollisen internetin kehittämiseksi vedettiin kaapeli Saksasta Suomeen. Nesteestä ja Vaposta valtioneuvoston kansliaan jää 33,4 prosenttia ja loput osoitetaan kehitysyhtiöön. – Yksityiset yritykset eivät lähteneet sitä tekemään, joten valtio otti aloitteen. Holding-yhtiö Solidium Solidium Oy on Suomen valtion omistama sijoitusyhtiö, jolla on nettovaroja n. Sitä tarvittiin hoitamaan konkurssiin menneeltä SKOP:ilta hankittua osakesalkkua. Valtiota on tarvittu teollisen perustan rakentamisessa. Arctian ja Posti Groupin osakkeista on tarkoitus jättää 50,1 prosenttia valtioneuvoston kansliaan ja siirtää loput kehitysyhtiöön. Hän näkee valtion lähinnä markkinoita sotkevaksi häiriköksi, jonka toiminnasta aiheutuu julkisen edun sijaan pelkkää haittaa. Itse hän on jyrkästi toista mieltä. Valtio – markkinahäirikkö vai mahdollistaja Solidumin hallituksen entinen puheenjohtaja Heikki Bergholm, näkee (Helsingin Sanomat 05.10, ettei valtion tulisi avoimessa taloudessa sijoittaa yhtiöihin, kuin korkeintaan poikkeustapauksissa. Tavallaan valtio toimii markkinatalouden turvaverkkona.”. Valtion munat kolmeen koriin Valtion omistamien yhtiöiden arvo on Suomessa Euroopan suurin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtion omistuksista on määrä tehdä yhteiskunnan aktiivisen uudistamisen apuväline. Valtioneuvoston kanslian omistajaohjauksen salkun yhtiöt tilittivät Suomen valtiolle 4,8 miljardia euroa vuonna 2015. N iistä voidaan luopua, kun muita toimijoita tulee mukaan. – Tämä ei kuulosta miltään muulta kuin myyntiaikeilta. Paatero muistuttaa, ettei valtion tarvitse välttämättä olla alulle panemissaan yhtiöissä mukana maailman tappiin. Valtio mahdollistajana Valtiolla on Paateron mielestä tärkeä rooli mahdollistajana. Alexander Stubbin (kok.) hallituksessa omistajaohjauksesta vastanneelle Sirpa Paaterolle (sd.) Bergholmin näkemyksissä ei ole mitään uuta. Solidiumin hallintaan siirtyivät 2008 valtion ei-strategiset omistukset. Jotakin uutta Uuden perustettavan kehitysyhtiön salkkuun laitetaan yhtiöt, joiden tase on määrä laittaa töihin. Sipilän suunnitelman mukaan valtioneuvoston kanslian yhteyteen perustetaan parlamentaarinen neuvottelukunta käsittelemään neuvoa antavasti valtion yhtiöomistusten toimintapolitiikkaa. 6,7 miljardin euroa (kesäkuu 2015). – En myöskään oikein ymmärrä koko kehitysyhtiön mielekkyyttä. Miten voidaan jokin yhtiön jakaa kehitettäväksi kahteen paikkaan. Yhtiöt voivat olla tärkeitä myös Suomen huoltovarmuuden kannalta. Valtioneuvoston kanslian ja osin muiden ministeriöiden salkussa ovat strategiset yhtiöt, joilla on yhteiskunnallisia ja liiketaloudellisia tavoitteita. Se selittyy pitkälle Suomen pääomaköyhyydellä. Cajanderin näkemykselle. Outo kehitysyhtiö Paatero pitää outona, ettei hallituksen suunnitelmia kehitysyhtiön perustamisesta ole kuulunut mitään suunnitelman julkistamisen jälkeen. Hän halusi valtiolle tuloja huojentamaan kansalaisten verorasitusta. LOKAKUUTA 2016 Tase töihin! Toukokuussa Juha Sipilän (kesk.) hallitus linjasi valtion omistajapolitiikkaa. Syksyllä Sipilä ilmoitti, että valtionyhtiöiden myyntivoitoilla rahoitetaan hallituksen kärkihankkeita. – Valtiolla on iso rooli tulevaisuudessakin, ensinnäkin strategisten omistusten kautta ja osana elinkeinopolitiikkaa. On myös tyhmää hävittää tuottavaa omaisuutta. Tavoite on sukua 1930-luvun pääministerin ja metsähallituksen johtajan A. Sijoitusyhtiön tehtävänä on vahvistaa ja vakauttaa kotimaista omistusta kansallisesti tärkeissä yrityksissä ja kasvattaa pitkäjänteisesti omistusten taloudellista arvoa. K. Ilmeisesti tämän salkun yhtiöiden myynnillä rahoitetaan hallituksen kärkihankkeita. Solidiumin perusti Suomen Pankki pankkikriisin myllerryksessä 1991. – Tase töihin, pääministeri julisti. Näin on määrä tapahtua Arctian, Posti Groupin, Vapon ja Nesteen kohdalla. 12 13. Kari Leppänen UP ” Voitot jäävät yrityksille, mutta tappiot sosialisoidaan valtiolle
Presidentti Kekkosen ja punamultahallitusten kantava ajatus oli vahvistaa Suomen teollista kehitystä valtionyhtiöiden avulla. Kekkosen ja vasemmiston teollisuuspolitiikkaa Yksityinen liike-elämä suhtautui poliittisine edustajineen vieroksuen valtiolliseen teolliseen toimintaan. K. Paasikiven johtama ”pankkiirisenaatti” osti norjalaisen pörssiyhtiön W. Suomessa kärjessä kulki metsäteollisuus, mutta myös metalliteollisuudella oli merkittävä sija. Saksa tuki Suomen sisällissodassa valkoista armeijaa maihinnousulla ja sai väkivahvan vaikutusvallan kaikkeen mitä Suomessa tapahtui aina ensimmäisen maailmansodan loppuun asti. Valtion omistama Outokumpu synnytti yhden kansainvälisesti merkittävimmistä metallurgisista innovaatioista, liekkisulatuksen. Oli tarpeen kiihdyttää maan sähköistystä ja teollista kehitystä. Kysymys oli puolen miljoonan hehtaarin metsäomaisuuden ja suurten vesivoimavarojen pelastamisesta kansalliseen omistukseen. Suurpääoma keskittyi metsäteollisuuteen, josta oli luvassa vientituloja. Maatalouden modernisointia auttamaan perustettiin rikkihappoja superfosfaattitehtaat, sittemmin Kemira. Valtiollinen teollisuus oli merkittävässä roolissa. Suomi mukaan nousubuumiin Toisen maailmansodan jälkeen Eurooppa jälleenrakennettiin ja maailmatalous kukoisti. Valtionyhtiöt ja osuustoiminnalliset yritykset muodostivat vastavoiman yksityisille finanssileireille. Sen tehtävä oli hyödyntää Pohjois-Suomen metsävaroja, joista merkittävä osa kuului ja kuuluu yhä valtion omistukseen. Kansallinen etu Valtion aktiivisuus talouselämässä selittyi kansallishenkisyydellä ja maan pääomaköyhyydellä. LOKAKUUTA 2016 Valtionyhtiöiden esihistoria ” On myös tyhmää hävittää tuottavaa omaisuutta.” Suomen valtion teollisuuspolitiikan ensi askeleet otettiin heti itsenäisen Suomen alkutaipaleella 1918. Siinä nähtiin valtiososialismia ja vaara vapaalle markkinataloudelle. J. Poliittisesti keskustavasemmistoon nojautunut valtiollinen teollisuuspolitiikka muodosti vastapainon yksityiselle suurelle ja pienemmällekin pääomalle. Euroopan mittakaavassa merkittävää malmiesiintymää haluttiin hyödyntää kotimaisen metalliteollisuuden hyväksi ja puolustusteollisuuden vahvistamiseksi. 13 13. Valtio halusi vahvistaa teollisen kehityksen perustaa toimialoilla, joihin markkinavoimien rahkeet eivät riittäneet. Neste Oy käynnisti öljynjalostuksen 1950-luvulla, 1960-luvulla Rautaruukki aloitti teräksen jalostuksen. Markku Kuisman mukaan todellinen syy oli keisarillisen Saksan vaatimus torjua Englannin vaikutusta Suomen metsäteollisuudessa (Suomen poliittinen taloushistoria 1000–2000, Siltala 2009). Ne eivät voineet eivätkä halunneet hajottaa resurssejaan uuteen perusteollisuuteen. 1920-luvulla valtion painoa metsäpolitiikassa vahvistettiin perustamalla Veitsiluodon saha (1922). Siitä tuli muutamassa vuosikymmenessä kuparisulatuksen päämenetelmä maailmassa. Imatran koski valjastettiin sähkön tuotantoon valtiollisen yrityksen voimin. Gutzeitin osa-enemmistön Suomen valtiolle. Suomi pääsi vahvasti mukaan talouden nousubuumiin. Outokummun kuparikaivos hankittiin kokonaan valtion omistukseen. Konepajayhtiö Valmet koottiin valtion asepajoista sodan jälkeen. Kari Leppänen UP. Sisällissodanjälkeinen ”tynkäeduskunta” hyväksyi kaupan edellyttämät lainavaltuudet, kun teollisuuspoliittista operaatiota perusteltiin itsenäisen Suomen metsäja vesivoimavarojen suojelemisella ”ulkomaisten rahapiirien” saalistukselta
El Pais-lehden mukaan pitkittyneesessä hallituskriisissä tapahtui myönteinen käänne, kun työväenpuolueen puheenjohtaja Pedro Sánchez erosi tehtävästään. Espanjan sosialistipuolue palasi neuvottelupöytään Espanjan sosialistipuolue (PSOE) on käynnistänyt uudelleen neuvottelut väliaikaishallitusta johtavan konservatiivisen kansanpuolueen (PP) kanssa. Teen parhaillaan Euroopan parlamentissa tätä työtä, ensimmäistä lainsäädäntövastuutani! Komissio ehdotti liian korkeita tukkuhintoja, minä lakiesityksessäni paljon matalampia. Entäpä ne, jotka eivät lomaile ulkomailla. Simo Alastalo Demokraatti Tervemenoa lomalle, muistakaa soittaa kotiin! K uinka paljon suomalainen maksaa puheluista tai nettisurffailusta kännykällä ensi kesän Espanjan-lomalla. Todennäköisesti saman verran kuin puheluista tai surffailusta Suomessa. Ulkomaalaiset operaattorit veloittavat suomalaisen matkailijan roamingista suomalaisia operaattoreita – ja päinvastoin. Myös kuluttajajärjestöt Suomessa ja Euroopassa ovat olleet tyytyväisiä verkkovierailumaksujen poistumisesta. Uutistoimisto Reutersin haastatteteleman turkkilaisen virkamiehen mukaan koko 900 kilometrin rajan kattavan muurin olisi määrä olla valmis helmikuussa. Seuraavaksi alkavat neuvottelut, ensin parlamentin sisällä ja sitten komission ja neuvoston kanssa. LOKAKUUTA 2016 EUROPARLAMENTAARIKKO KERTOO KUULUMISET BRYSSELISTÄ. Meppi pitkätossu MIAPETRA KUMPULA-NATRI miapetra.kumpula-natri@ ep.europa.eu Sosialidemokraatit tappiolla Liettuassa Liettuassa oppositio löi hallitsevat sosiaalidemokraatit parlamenttivaalien ensimmäisellä kierroksella. Roaming-maksujen poistumisesta on tullut hyvää palautetta erityisesti nuorilta. CNN:n kyselyssä 57 prosenttia katsojista piti Clintonin esiintymistä parempana. Vaalien toinen kierros järjestetään kahden viikon kuluttua. Turkin rakentama muuri valmistumassa Turkki on pyrkinyt patoamaan laittomia rajaylityksiä sotaakäyvästä Syyriasta rakentamalla maiden rajalle massiivista muuria. EU on luvannut poistaa verkkovierailumaksut kuluttajilta vuoden 2017 kesällä. Olen luottavainen parlamentin suhteen, mutta neuvostossa jäsenmaiden kesken kannanmuodostus on jumissa. Kolmas ja viimeinen suora tv-väittely järjestetään keskiviikkona 19. Nato-kumppanit ovat painostaneet Turkkia estämään laittoman rajaliikenteen islamilaisen valtion hallitsemille alueille. Kun tukkuhinta saadaan tarpeeksi alhaiseksi, ei se merkittävästi haittaa suomalaisia operaattoreita, eikä hintoja tarvitse nostaa. Sosiaalidemokraatit olivat kolmantena noin 15 prosentin kannatuksella. Teen työtä, jotta EU:hun saadaan vapaus vierailla toisissa maissa ilman lisämaksuja. CNN: Toinenkin tv-väittely Clintonille Yhdysvaltain presidentinvaalien toinen suora televisioväittely päättyi uutiskanava CNN:n tekemän mielipidemittauksen mukaan demokraattien Hillary Clintonin voittoon. Sosialistipuolue on tähän saakka estänyt hallituksen muodostamisen. Jos pääministeri Mariano Rajoy ei saa hallitusta pikaisesti kokoon, Espanjassa järjestetään jo kolmannet parlamenttivaalit vuoden sisällä. Turkki on aiemmin ottanut vastaan yli kaksi miljoonaa Syyrian pakolaista, mutta linja on terrori-iskujen jälkeen tiukentunut, ja pakolaiset ovat voineet viime aikoina käyttää laillisesti vain kahta rajanylityspaikkaa. Keskustalainen maanviljelijöiden ja vihreiden puolue oli saanut runsaat 22 prosenttia äänistä, kun valtaosa äänestyspaikoista oli ilmoittanut tuloksensa. lokakuuta. Toistaiseksi vuonna 2014 alkaneissa rakennustöissä on saatu aikaiseksi noin 200 kilometriä valmista muuria. Turkkia huolettaa myös Syyrian puolella rajaa toimivat kurdijoukot. Velvollisuutemme on varmistaa, ettei heidän puhelinmaksunsa kasva siksi, että roamingista tulee matkustaville ilmaista. Maailmankuvia KOONNUT SIMO ALASTALO Turkin rakentaman rajamuurin toivotaan tulppaavan pakolaistulva Syyriasta. Tätä turvaa operaattorien välisille hinnoille säädettävä tukkuhintakatto. Muuri vaikeuttaa olennaisesti Syyriaan sotaa pakenevien ihmisten Turkkiin pääsemistä. YouGov-tutkimuslaiton kyselyn mukaan väittely oli tasaisempi, ja katsojista 47 prosenttia kannatti Clintonia ja 42 prosenttia Trumpia. Teen työtä, jotta EU:hun saadaan vapaus vierailla toisissa maissa ilman lisämaksuja, ihan kuin kotimaassa kaupungista toiseen matkatessa. Syyrian puolella rajaa on parhaillaan tuhansia pakolaisia yrittämässä pois sodan runtelemasta maasta. AFP / Bulent Kilic. Suomalaiset matkustavat eurooppalaisittain paljon, joten maksujen poistuminen koskee suurta osaa suomalaisista. Konservatiivinen Isänmaaliitto oli runsaassa 20 prosentissa. 14 13
Valtion roolia Theresa May kyllä varmasti voi ja hänen on ehkä pakkokin lisätä. Se oli myös poliittisessa keskustassa, kun taas thatcherismi edusti oikeistoradikalismia. Theresa May korostaa valtion roolia yhteiskunnan hyväntekijänä ja tasa-arvon lisääjänä. Tätähän on yrittänyt sanoa jo kauan muun muassa keynesiläinen Nobel-taloustieteilijä Joseph Stiglitz, mutta hänet on leimattu radikaaliksi vasemmistolaiseksi. LOKAKUUTA 2016 Uutisanalyysi Britannian konservatiivit ottavat pari piirua vasemmalle B ritannian sisäpolitiikan mullistukset jatkuvat. Theresa Mayn menneisyyden nostalgiaan viittaa hänen halunsa luoda Britanniaan enemmän valtion oppikouluja. Mutta Theresa Mayn politiikkaa ja puheensävyjä näyttää pikemmin leimaavaan menneen ajan nostalgia, eikä hän maininnut halaistua sanaa esimerkiksi uudesta tekniikasta ja sen vaikutuksesta. Toinen ongelma on brexit. May näkee brexitin haluna päästä irti, ei niinkään EU:sta, vaan nykyisestä globalisaation muodosta, joka hyödyttää vain parempiosaisten joukkoa eikä jaa muun hyvinvoinnin hedelmiä koko kansalle. Niissä uskotaan, että teollisuusja rahaeliitin piti saada olla rauhassa ahneita, sillä kapitalismi toimii parhaiten sillä tavoin, ja enemmän muruja rikkaiden muhkealta pöydiltä putoaisi silloin myös muille. May on vakavamielinen rovastin tytär, ja mieleltään selvästi edeltäjiään sosiaalisempi ja tuntuu uskovan kaikkeen tähän. Brexit on synnyttänyt poliittisen kääänteen Britanniassa, mutta juuri brexit voi myös tehdä sen tyhjäksi. Se oli verrattomasti sosiaalisempaa ja uskoi hyvinvointivaltioon, valtion rooliin ja sosiaaliseen luokkakiertoon. Voi myös ihmetellä, pystyykö edes Mayn johtama konservatiivinen puolue kammitsoimaan yritysjohtajien mielettömiä palkkoja, antamaan työntekijöille edustuksen yritysten johtoelimissä ja pakottamaan monikansalliset yritykset maksamaan veroja. Oikeiston keskuudessa muuallakin on alkanut syntyä ryhmiä, jotka uskovat, että kapitalismi on pelastettava kapitalisteilta eli uusliberalismilta. Yleensäkin julkinen sektori oli pahasta ja sitä piti supistaa. Eeva Lennon Lontoo Theresa May linjaa konservatiivien politiikkaa vasemmalle uusliberalismista ja thatcherismista. Cameronille valtio oli siis yhä pahasta. May itse on valtion oppikoulun kasvatti, ja hän väittää haluavansa helpottaa luokkakiertoa uusilla oppikouluilla. Hän julisti haluavansa tehdä Britanniasta maan, joka toimii kaikille eikä vain pienelle eliitille. Jos niitä vielä uhataan kaikella tällä, niillä on entistä vähemmän syytä jäädä tänne. Margaret Thatcher julisti, että yhteiskuntaa ei tosiasiassa ole, on vain yksilöitä. Myös Ranskan edellisen oikeistohallituksen valtiovarainministeri ja nykyinen Kansainvälisen valuuttarahaston johtaja Christine Lagarde julistaa kaikkialla: ”jos haluatte säilyttää globalisaation, jakakaa sen hedelmiä paremmin”. ” Oikeistossa on alkanut syntyä ryhmiä, jotka uskovat, että kapitalismi on pelastettava uusliberalismilta. AFP / Paul Ellis. Mutta tutkimus osoittaa, että keskiluokka on vallannut muutamat jäljellä olevat oppikoulut, ja ne vain lisäävät eriarvoisuutta. Myös Mayn edeltäjä David Cameron lähti keskustasta, mutta päätyi vielä Thatcheriäkin oikeammalle. Ja siitä hän on jo antanut näytteen, pysäyttämällä edeltäjänsä kiinalaisten ja ranskalaisten kanssa valmisteleman ydinvoimalahankkeen ja muuttamalla sitä koskevaa sopimusta niin, että Englannin valtiolle jää hankkeeseen niin sanottu kultainen osakkeenomistus. Toisen maailmansodan jälkeen ne nostivat joukon työläisten lapsia keskiluokkaan, koska silloin tarvittiin lisää virkamiehistöä. Vastaisuudessa Englanti ehkä ottaa esimerkkiä Ranskasta, eikä enää hellitä otettaan maalle strategisesti tärkeistä yrityksistä ja palveluista niin kuin Britannian aikaisemmat hallitukset ovat varsin holtittomasti tehneet. 15 13. Valtion piti olla yhä pienempi, se piti saada pois yksityisen sektorin tieltä ja sitä häiritsemästä kaiken maailman reguloinneilla. Valtion on puututtava asioihin muun muassa antamalla työntekijöille enemmän valtaa, käymällä käsiksi markkinoihin, jotka eivät toimi ja ryhtymällä ankariin toimenpiteisiin yritysten ahneutta vastaan. Pankit ja suuryrityksethän rahoittavat konservatiivista puoluetta. Jotkut puhuvatkin jo “konservatiivisista sosialisteista” ja Theresa Mayn puheen todettiin muistuttavan yleisesti työväenpuolueen edellisen johtajan Ed Milibandin ohjelmaa. Opillista täyskäännöstä merkitsi hänen lausumansa: “Hallituksen valta on pantava selvästi tavallisten työkansan palvelukseen, ja on aika muistaa, mitä hyvää valtio voi tehdä”. Yritykset tekevät jo muutenkin lähtöä Britanniasta brexitin takia. David Cameron myönsi kyllä yhteiskunnan olemassaolon, mutta korosti, että se ei ole sama kuin valtio. Pyrkimys jakaa globalisaation hedelmiä tasaisemmin ja valtion roolin korostaminen ovat täydellisessä ristiriidassa uusliberalismin ja thatcherismin kanssa. Britannian uusi pääministeri tuntuu pikemmin palanneen valistuneeseen konservatiivisuuteen, joka hallitsi Britanniaa ennen Margaret Thatcheria. Uuden konservatiivisen pääministerin Theresa Mayn puhe Birminghamin puoluekonferenssissa merkitsi ainakin puheen tasolla thatcherismin eli uusliberalismin loppua Britanniassa
VILLE KOPRA Indeksi Vienti vetää – palveluissa Vienti kasvaa kaksinumeroisin luvuin – palveluissa. Suomesta vietiin viime vuonna esimerkiksi it-palveluita yhtä paljon kuin paperia ja kartonkia yhteensä. Viennin arvonlisäyksestä tulee 56 prosenttia palvelusektorista. Ja näin ollen, se parhaimmillaan auttaa ihmisiä näkemään populististen liikkeiden sumuverhon läpi: ilman EU:ta ja ilman rohkeita EU-poliitikkoja, kansallisvaltioiden välistä verokilpaa olisi mahdoton hillitä. Palvelujen tuonnissa EU-maiden osuus on lähes 70 prosenttia. SUOMEN KOKONAISVIENTI VUONNA 2015 53,8 MILJARDIA EUROA EUROOPPAAN (EU-MAAT) KAUKOITÄÄN 50 % 20 % PALVELUVIENTI: 16,9 MILJARDIA EUROA Demograafi TEKSTI HEIKKI SIHTO . 16 13. Ilman EU:ta ja ilman rohkeita EU-poliitikkoja, kansallisvaltioiden välistä verokilpaa olisi mahdoton hillitä. PALVELUVIENTIEURO ON ARVOKAS Yhdestä palveluvientieurosta jää Suomeen 80–90 senttiä. Komission mielestä Irlanti on suosinut Applea verotuksessa perusteettomasti erityisesti kotimaisten yritysten kustannuksella. Komissio ”sotkee” Irlannin talousstrategiaa ja tekee siitä epäluotettavan yritysten silmissä. Irlannin porvaripääministeri Enda Kenny joutuukin pian valitsemaan korkoineen lähes 20 miljardin euron veroshekin ja Applelle kumartamisen välillä. EU:n kilpailukomissaari Margrethe Vestager ilmoitti syksyn aluksi, että komissio haastaa Irlannin oikeuteen ja vaatii Applea maksamaan korkoineen noin 19 miljardia euroa saarivaltiolle jäämättä saaneita verotuloja. Irlanti oli toisen maailmansodan jälkeen vähän kuin Atlantin Suomi: syrjäinen, maatalousvaltainen maa. Tällä hetkellä työllistävä vaikutus on satakertainen ja sama Cork’in tehdas on globaalin talouskeskustelun polttopisteessä. Se rohkaisee poliitikkoja puoluerajoihin katsomatta vaatimaan terveempää, yhteisille pelisäännöille pohjautuvaa kansainvälistä verojärjestelmää. Kyse ei ole komission puuttumisesta verotukseen, siihen sillä ei ole kompetenssia. Kansainvälistä verotusta tarkastellaan tyypillisesti vielä kansallisista intresseistä käsin ja myös Irlannin demareista löytyy erilaisia kantoja asiaan. Oppimestarointi on silti vaikeaa. Siellä isoksi mentaaliseksi naapuriksi ja mahdollisuudeksi hahmottui paitsi UK, myös USA. Lähde: Palvelujen ulkomaankauppa 2015, Tilastokeskus EUROOPPA OSTAA PUOLET SUOMEN PALVELUISTA Puolet Suomen palvelujen viennistä kohdistuu EU-maihin, Aasian osuus on kasvanut 20 prosenttiin. Verokiista avaa kansainvälisen yhteisön silmät sille mittaluokalle, missä veronvälttelyssä on liikuttu jo pitkään. Vähintään 40 prosenttia teollisuuden työpaikoista on erilaisissa palvelutehtävissä. Vuoden 2015 palveluvienti kasvoi 15 prosenttia edellisvuodesta. Irlannin veroetuihin rakennettu talousstrategia kärsii järistyksistä, jotka saattavat vielä ravistella maan hyvinvointia perinpohjaisesti. GRAFIIKKA TIMO SPARF. Leimaantuminen veronvälttelijäksi on kansainvälisille kuluttajafirmoille pelko, joka heikentää Irlannin asemaa kilvoittelussa uusista sijoituksista. Palveluvienti oli 2015 16,9 miljardia euroa eli lähes kolmannes Suomen koko viennistä. Tietotekniikkapalvelujen vienti kattaa yli 40 prosenttia palvelujen viennistä. Tavaroissa se on jopa alle 50 senttiä. Tavaroissa se on jopa alle 50 senttiä. LOKAKUUTA 2016 Kelpaisiko 20 miljardia. Kenny pyrkii valitsemaan jälkimmäisen, mutta tavallisia irlantilaisia ihmetyttää, miksei edessä häämöttäviä veromiljardeja otettaisi paikkaamaan kovan talouskuurin läpi käyneen maan palveluja ja sosiaaliturvaa. Siinä missä Suomi hyödynsi sotakorvauksia teollisuutensa rakentamisessa, Irlanti kehitti veroseireenit herättämään isompien huomion taloudellisen kumppanuuden luomiseksi. Nyt strategia kuitenkin päästää kintuille. KUN STEVE JOBS tuli avaamaan Applen toimipisteen Irlannin Cork’ssa vuonna 1980, tehdas työllisti 60 ihmistä. Kirjoittaja toimii johtavana asiantuntijana viestintätoimisto Milttonissa. Kyse on kielletystä valtiontuesta, jossa komissiolla on erittäin vahva kompetenssi. Yhdestä palveluvientieurosta jää Suomeen 80– 90 senttiä. Irlannin taloudellinen menestys on kuitenkin ratkaisevasti perustunut ulkomaisten yritysten investointeihin
Hetkeksi meidät valtaa tunne, että olemme vahvasti yhtä luonnon kanssa, kuin luontevana osana sitä, juurillamme. Pysähtyä ihailemaan, kuinka auringonvalo siivilöityy värikkäiden lehtien lomitse, kuinka ihmeellisiä sävyjä luonto pystyy ylleen maalaamaan. 17 13. Ehkä meihin suomalaisiin on sisäänrakennettu mediotinnin taito, jonka luontokokemukset houkuttelevat esiin kuin huomaamatta.. Suomalaisten luontosuhde on vahva. Kuin värikäs viimeinen juhla ennen laskeutumista talven hiljaisuuteen. Luonnon keskellä ladataan akkuja, nautitaan ympäröivästä kauneudesta, maisemista sekä pienen pienistä ihmeellisistä yksityiskohdista. Se suorastaan kutsuu ihailemaan loistoaan, pudonneiden lehtien tanssia villien tuulenpuuskien vieminä. Mieli hiljenee kuin itsestään ja kaikki turha häly unohtuu, aika seisahtuu lempeästi. Kokemuksen jälkeen mieli on levollinen ja virkeä. Luonnossa on helppo keskittyä vain nykyhetkeen. LOKAKUUTA 2016 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Luonto kutsuu hiljentymään Syksyinen luonto lumoaa värisävyillään. Syksy on luonnossa kaunista luopumisen aikaa
Tallinnasta tuli Harakan toinen koti jo ennen kuin hän päätti pyrkiä eduskuntaan. Se on sisustukseltaan skandinaavinen. Timo Harakka katsoo maailmaa kahden maan näkökulmasta Tallinnan koti-isä TEKSTI SIMO ALASTALO . Ovelle vastaantuleva Timo Harakka käyttää perheensä Tallinnan kodista sanaa miellyttävä. Anun työpaikkaan Tallinnan Kirjailijatalolle on 700 metriä eikä Saiminkaan tarvitse pelätä koulumatkallaan auton alle jäämistä. – Täällä on täyskaaos, hän sanoo ja viittaa muun muassa olohuoneen lattialla sijaitseviin legoihin, jotka pyrkivät jäljittelemään uima-allasta ja hyppytornia. KUVAT JUKKA-PEKKA FLANDER Olipa kerran minä. 18 13. Kaupassa ja päiväkodissa on käyty kävellen, koska niin pääsee kaikkialle. Useampaan suuntaan avautuvaa näköala on näyttävä asetelma vanhankaupungin kattoja ja kirkontorneja. Vaimo Anu Laitila valittiin pari vuotta sitten Suomen Viro-instituutin johtajaksi , ja Viroon siirsi työhuoneensa myös sosiologian väitöskirjaa tuolloin sorvannut Harakka ja lapset Linnea, 3, ja Saimi, 6. LOKAKUUTA 2016 K un kansanedustaja Timo Harakka (sd.) nousee perjantain päätteeksi Tallinnaan suuntaavaan pika-alukseen, hänestä kuoriutuu virolaista elämänmenoa hiekkalaatikon laidalta tarkkaileva koti-isä. – Just sain Linnean vietyä päiväkotiin ja tultua kaupan kautta himaan. Asunto löytyi vanhankaupungin ytimestä Pikk-kadulta
19 13. LOKAKUUTA 2016
– Tässä katkeaa yhteys täysin suomalaisen politiikan arkeen. Paikalliset olivat ihmetelleet , miksi tyttöjen ja poikien yhtä suuri määrä herättää suomalaisissa hämmästystä. Harakka pitää Viron talouden ihailua paljolti perusteettomana. ” Olen kaikki nämä vuosikymmenet toiminut niin, että kokouksia olisi mahdollisimman vähän. – Se, että kokoomus ja keskusta kaupittelevat yrittäjä-äänestäjilleen Viron veromallia on edesvastuutonta huijausta. Virolaisministerit olivat parlamenttivaalien alla huolissaan työvoimapulasta. Asetelma oli tasan päinvastainen kuin Suomessa. En ehdi viikonlopun aikana paljoa puntaroimaan budjettiasioita, kun istutaan tuossa hiekkalaatikon reunalla ja koko ympäristö on aivan toinen. Kansanedustajalle Viro on kuin toinen planeetta, äärimmäinen maakuntamatka, jonne singahtaa nopeammin kuin Jyväskylään, puolessatoista tunnissa. Kouluun liittyvät kansalliset erityispiirteet aiheuttavat Harakassa lievää hymyä. Uskon, että fiksummat yrittäjät ymmärtävät, ettei tätä ole tarkoituskaan toteuttaa Suomessa. Harakan mukaan veromalli olisi mahdollinen, jos olosuhteet olisivat Suomessa ja Virossa samanlai– Toin tänne auton vuoden 2015 tammikuussa ja vein sen takaisin Suomeen 2015 helmikuussa. LOKAKUUTA 2016 – Kansantanssin takia tarvitaan tietysti tasaparit. 20 13. Viron veromallista ei ole esikuvaksi Harakka on ajanpuutteen vuoksi perheensä kehnoin vironpuhuja. Muu perhe asuu Viron pääkaupungissa jatkuvammin niin kauan kuin Anu Laitilan pesti Viro-instituutissa jatkuu. – Viroa ihailevat eivät ymmärrä, ettei Viron talouskasvua olisi ilman Suomea. Elintasokuilu Suomenlahdella on Euroopan suurimpia. Lasipilvenpiirtäjien it-menestyjistä huolimatta suuri joukko virolaisia kituuttaa pienellä palkalla ja olemattomilla eläkkeillä. Meillä on töissä 60 000 virolaista, jotka tähtäävät Suomeen moninkertaisten ansioiden takia. Yrityksiä houkuttaa Viroon ennen muuta veromalli, jossa veroja ei makseta ennen voittojen kotiuttamista. Harakan mukaan mallista ei ole Suomelle esikuvaksi, koska ”nollavero” on viimeinen keino houkutella investointeja. Tätä eivät näe ne ihmiset, jotka poimivat vain rusinat pullasta ja keskittyvät niihin yksittäisiin asioihin, jotka Virossa ovat hyvin. Suomen poliittisessa keskustelussa Viro edustaa usein etenevää digitalisaatiota, toimivaa yritysverotusta ja ripeää talouskasvua. Hän pärjää virolla lähinnä kaupassa, kun syyskuussa koulunsa aloittanut Saimikin on jo läpäissyt kielikokeen. Tallinna on Timo Harakan koti viikoittain perjantai-illan ja varhaisen tiistaiaamun välillä. Saimi pukeutuu koulussaan koulupukuun ja -lakkiin. Rangaistuksena tästä, elämässäni ei ole nyt mitään muuta kuin kokouksia. Normaalit kansanedustajan viikonloppuvelvoitteet vaalipiirivierailuineen ovat Tallinnasta käsin mahdottomia. Oman perinteen vaalimista harrastetaan täällä ihan tosissaan, koska se on ollut uhanalaista ja nujerrettua. – Jos laittaisin soppatykin tuohon Vabaduse väljäkulle (Vapaudenaukio), en saisi hirveän suurta joukkoa kasaan. Se on minulle armollista ja aitoa rentoutumista. ” Viron veromalli on hyvin erilaisen yhteiskunnan verokilpailukikka, välttämättömyyden pakosta ja EU:n säälistä myöntämä poikkeus.. Myös Vatt juuri todisti omassa tutkimuksessaan, että se ei ole mahdollista. Kun osaava, koulutettu työvoima siirtyy paremman elintason perässä Suomeen, se vähentää yritysten halua investoida. – Viron vaalikeskustelussa puhuttiin siitä paljonko palkkoja pitäisi nostaa. Tämä ei koske pelkästään rakennusmiehiä vaan myös lääkäreitä, hoitajia ja opettajia
Selkärankaa, ei varovaisuutta Tiistain ja perjantain välillä Harakka istuu eduskunnassa ensimmäisen kauden kansanedustajana. Kyllähän se epätoivo tuntuu kauas. TIMO HARAKKA . terinä toiminut Alexander Stubb (kok.) esiintyivät Harakan mukaan ministeriaitiossa puolueidensa puheenjohtajina. Toisaalta en tällaisesta hirveästi kauhistu. Pienipalkkainen työ on Virossa kannattamatonta ja pimeitä töitä tehdään Harakan mukaan paljon. Ikä: 53 . . Kun politiikan käytäntöjä ei ole opeteltu paikallistasolta alkaen, uusia asioita on paljon. En usko, että tällaiseen on valmiutta kenelläkään. . 21 13. Toimittajalle ja dramaturgille kansanedustuslaitos on kiehtova maailma. – Jyrki Kataiselle se oli välttämätöntä. Tajusin siinä puhuessani, että nyt tämä juttu menee aika vahvasti tuulettimeen. – Kun Stubb edellisessä vaihtoehtobudjettikeskustelussa sanoi häpeämättä minuuttiin kuusi täysin virheellistä väittämää meidän vaihtoehtobudjetista, hän oli täysin väärässä roolissa. Jos tähän pyrittäisiin, tarkoittaisi se muun muassa tasaveroon siirtymistä. – Kävi niin, että olin siellä ensimmäisenä puhumassa ja annoin tosi suorasukaisesti tulla ulos ihmettelyä, kyselyä ja vähän moitettakin. Tätä on jatkunut kymmenen vuotta muodossa tai toisessa. Harakan mukaan ihmiset arvostavat poliitikkoja, jotka uskaltavat olla tarvittaessa myös vähemmistössä. . Tämmöisessä hybriksessä hän teki myös sen kuuluisan 90:n prosentin virheen. Timo Soini (ps.) ja hallituksen alkutaipaleella valtionvarainminisKOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA Mitä opit Jouko Turkalta. Rangaistuksena tästä, elämässäni ei ole nyt mitään muuta kuin kokouksia. LOKAKUUTA 2016 set. – Jäsenet kannattavat sekä Antti Rinnetta että puheenjohtajavaalia. Harakan mukaan osa poliitikoista pelkää esiintyä julkisesti esimerkiksi kaljatuoppi kädessään. Harakka kertoo ymmärtäneensä eduskuntafoorumin keskinäisen kunnioituksen vaatimukset ja rauhoittaneensa omaa esiintymistään osin siksikin, että hallituksen puolella heittäydyttiin asiattomiksi. – Tämä on vahingollinen ja vaarallinen lähtökohta, se huipentui valehtelusyytökseen, joka esitettiin ministeriaitiosta käsittääkseni ensimmäistä kertaa parlamentin historiassa, hän sanoo ja viittaa edellisen ulkomaankauppaja kehitysministerin Lenita Toivakan (kok.) väitteeseen, jonka mukaan Harakka olisi valehdellut Toivakan verojärjestelyistä. Julkiseen kirjoitteluun pitäisi hänen mukaansa suhtautua paljon nykyistä rennommin. Freud, Marx, Engels vai Jung. Että saisimme yritysten nollaveron, meidän täytyisi ottaa koko paketti. Sanavalmis Harakka on alusta saakka erottunut myös eduskunnan täysistuntojen debatöörinä. Suorapuheisena poliitikkona Harakka toivoo poliitikoille lisää selkärankaa. – Totta kai kannattaa olla järjissään, mutta huomisiin otsikoihin kiinnitetään ihan liikaa huomiota. Myös Sipilä oli henkilökohtaisesti pöyristynyt. SDP:n puheenjohtajavaaliin liittyvää arvailua Harakka kommentoi Tallinnan sohvaltaan niukkasanaisesti. – Esimerkiksi siivoojaa on tosi vaikea saada tekemään kuitilla mitään. – Ihan käytännön seurauksena on ollut kokoustekniikan opettelu. Hallituksen jengi oli tukka pystyssä, että mitä ihmettä ja tulkitsi, että tämä on nyt se demarien virallinen kulma ja esimerkki oppositiopolitiikan tyylistä. Perhe: vaimo ja kolme lasta ” Kansanedustajalle Viro on kuin toinen planeetta, äärimmäinen maakuntamatka, jonne singahtaa nopeammin kuin Jyväskylään, puolessatoista tunnissa.. Toivakka pyysi myöhemmin anteeksi ja myönsi osuutensa. – Tappionkierre liittyy niihin toiveisiin, että taktisia voittoja ja kivoja otsikoita saataisiin keinolla millä hyvänsä. . – Ei sillä, etteikö se asia olisi ollut ihan oikein. Ketä perussuomalaista poliitikkoa arvostat. Haaveena taitaa olla se, että Antti valitaan hyvän ja innostavan linjakeskustelun jälkeen. Ensimmäinen havainto on kesäkuulta 2015, kun käsittelyssä olivat ministereiden sidonnaisuusilmoitukset ja Harakka puhui pääministeri Juha Sipilän (kesk.) vakuutuskuorista. Kun kaikki kokivat, että hän oli niin muovinen tyyppi, hänen piti korostaa metsästämistä ja hänellä piti olla se kaljatuoppi. Olen yllättynyt siitä, miten paljon pidän siitä. Hallituksen tyyli on Harakan mukaan koko ajan ollut se, ettei totuutta eikä opposition kansanedustajia tarvitse kunnioittaa. Rohkeuden puutetta on podettu viimeiset vuodet myös tappiokierteestä kärsineessä SDP:ssä. Olen kaikki nämä vuosikymmenet toiminut niin, että kokouksia olisi mahdollisimman vähän. Ahkeruuden, uteliaisuuden ja sivistyksen merkityksen. Paras olisi lopettaa saman tien puheet Viron veromallista ja todeta, että se on hyvin erilaisen yhteiskunnan verokilpailukikka, välttämättömyyden pakosta ja EU:n säälistä myöntämä poikkeus. – Olen joutunut havaitsemaan, että kielenkäytön täytyy olla salissa kohteliaampaa kuin mihin olin televisiossa tottunut. Mutta sen jälkeen ajattelin, että tässä täytyy vähän huolellisemmin miettiä, että miltä joku asia näyttää. Koulutus: teatteritaiteen maisteri, HHJ . Osalle se on tavoiteltavaa kansanomaisuutta. Harrastukset: koripallon ja muun taiteen aktiivinen seuraa minen, sähly ja lapiohommat . Marx. Arja Juvosta ja Ville Vähämäkeä
Nora Vilva Demokraatti Kuvat Nora Vilva. Sekoita rypsiöljy ja hunaja keskenään ja lisää seos hyvin sekoittaen kuiva-aineiden joukkoon. Myös palmutai intiaanisokeria voi kokeilla makeutusvaihtoehtoina. 22 13. Hunaja sopii myslin makeuttamiseen ja on sokeria terveellisempi vaihtoehto. 3 dl isoja kaurahiutaleita 1 dl auringonkukan siemeniä muutama rkl kurpitsansiemeniä 1 dl pekaanipähkinöitä 1 dl manteleita 1 dl hasselja cashewpähkinöitä 1/2 dl rypsiöljyä 1/2 dl juoksevaa hunajaa Pienennä pähkinät veitsellä tai morttelissa. Herkkupaloiksi mysliseokseen voi nakata maun mukaan esimerkiksi rusinoita, taatelinpaloja, kuivattua ananasta, banaania tai vaikkapa papaijaa ja kuivattuja omenan siivuja. Pahimmillaan yhdessä myslipaketissa voi olla sokeria kymmenien sokeripalojen verran. LOKAKUUTA 2016 Tee se itse -mysli on terveellistä Mysli on mukava lisä aamiaispöytään ja välipalaksi. Myslin valmistuksessa ei ole niin justiinsa kuinka paljon mitäkin ainesosaa sekaan sujahtaa ja uusien makuelämysten takia variointi on muutenkin kannattavaa. Levitä mysliseos pellille leivinpaperin päälle ja paahda 175 asteisessa uunissa keskilämmöllä noin 20 minuuttia. Kaupan kuivattuihin marjoihin on usein lisätty sokeria. Myslin paahtaminen on tarkkaa hommaa – mysli nimittäin kärtsää aika helposti. Sekoita hiutaleet, siemenet ja pähkinät keskenään. Lisää halutessasi joukkoon kuivahedelmiä ja -marjoja kun mysli on jäähtynyt. Kaupasta ostettuna etenkin rapea muromysli on helposti aikamoinen kaloripommi, jossa sokerin ja rasvan määrää ei ole säästelty. Kun ainekset voi valita itse, Rapea mysli Tässä ohjeessa pähkinöiden määrät ovat suuntaa antavia. Mysliin voi käyttää perusainesosien eli pähkinöiden, siementen ja kaurahiutaleiden lisäksi myös neljänviljan hiutaleita, ruishiutaleita tai vaikkapa quinoaa. Mysliä on onneksi kätevä tehdä itse ja makuvariaatiot ovat lukemattomat. Ruskistumista kannattaakin pitää jatkuvasti silmällä ja tasaisen paahtumisen takaamiseksi mysliseosta voi sekoitella ja käännellä pellillä muutaman kerran paahtamisen aikana. Monien mielestä myslissä parasta ovat ihanat marjaja kuivahedelmäsattumat. niin myös lisäaineettoman ja luomumyslin tekeminen on helppoa
LOKAKUUTA 2016 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Antti Vuorenrinne, 62 L apsena tutkin itseäni peilistä. Nyt kun olen jäämässä eläkkeelle, niin sen ristiriidan huomaa. Mutta ehkä tragikomedia on se minun lajini. Mutta näin se menee. Tunnen suurta kiitollisuutta, että saan olla Aten seuraajana tässä. Olen saanut vastaavan päätoimittajan tehtävän jälkeen olla osaeläkkeellä jäähdyttelevänä päätoimittajana, olla mukana viemässä tätä lehtiprojektia uuden ajan alkuun, olla apuna. Ja paras työpaikka ikinä. Ehkä se on kansallispiirre. Se näkymä ei ihan stemmaa, koska kropassa ei tunnu siltä – eikä varsinkaan pään sisällä. Nyt jos uskaltaisin katsoa peiliin, niin luulen, että sieltä näkyisi tosi vanha ukko. Annoin asian sitten olla. Ja myös vähän sellaisissa sopimattomissa tilanteissa. Jos otan perusilmeen, niin minullakin on se sama. Näillä mennään, loppuun asti. Ja tietenkin tilannekomiikka. Paras porukka, mikä minulla on työurani aikana ollut. 23 13. Joidenkin mielestä jopa aivan liikaa. Olen huomannut, että monilla suomalaisilla ihmisillä suupielet osoittavat alaspäin. Olen myös hyvin kiitollinen, että olen saanut työskennellä Demokraatin työporukan kanssa. Tänään on Antti Vuorenrinteen viimeinen työpäivä Demokraatin toimituksessa.. Demarin päätoimittajan tehtävästä on edellisen kerran jäänyt eläkkeelle vuonna 1968 Atte Pohjanmaa. Nauran paljon. Olen hirveän iloinen ja kiitollinen siitä, että voin lähteä hyvillä mielin eläkkeelle. Kun täällä työpaikalla on käynnistymässä joku journalistinen projekti, menen siihen heti innolla mukaan, kunnes sitten hoksaankin, että jumankauta, enhän minä tässä hommassa nyt enää voikaan olla mukana. Totesin, että naama ei ole kyllä häävi, en ole hyvännäköinen enkä komea. Sen jälkeen en ole hirveästi miettinyt ulkonäköäni
Järkevöittämällä omaa vedenkulutustasi voit helposti vähentää omaa keskikulutusta. Yhdessä koettu pyyteettömän kumppanuuden muisto voittaa moninkertaisesti sen sydäntä kipeästi kaivertavan luopumisen tuskan, jolloin on aika saattaa rakas ystävä viimeiselle matkalleen. Ollut vierellä, niin ilon kuin surun hetkillä. Sillä hetkellä kaikki sydämen tuska on pieni hinta koetusta yhteisestä matkasta ja pyyteettömän kumppanuuden tunteesta. 24 13. 40 prosenttia kotitalouksien vedenkulutuksesta on lämmintä vettä. Ihmisten pelästyminen, huoli, murhe ja pelko. Kiitollisen ihmisen sydän antaa mittauksissa kauniisti aaltoilevan käyrän, jolloin se tutkijoiden kielellä on koherentissa, aivojen ja intuition kannalta ihanteellisessa tilassa. Eläinsairaalan letkut ja koneet, eläinlääkärin kiireisen päättäväinen kosketus, nukutusaineen luoma raukeus, katoaminen hetkeksi unen maailmaan. Siinä se taas haluaa olla, kulkea kanssani. Tutkijat ovat huomanneet, että ihmisen sydämen rytmi vaihtelee sen mukaan, millainen tunnetila hänellä on. Pese täysiä koneellisia tiskejä ja pyykkejä ja suosi lyhyitä ohjelmia ja matalia pesulämpötiloja. Välillä kuulee jonkun sanovan, ”en enää voi ottaa koiraa, koska se luopumisen tuska on niin valtava”. Sen kanssa saa joka hetki olla ihan vain oma itsensä, juuri sellainen kuin aidosti on. Ehkä juuri tämä on syvän, ainutlaatuisen kumppanuudentunteen salaisuus, samalla taajuudella sykkivät sydämet. Kaiken sen, koko elämän vuoristoradan kaikkine tunnelmineen, saa koiran kanssa elämänsä jakava ihminen läpikäydä kuin pikakelauksella. Hymyilen. Siitä huolimatta niin useat meistä haluavat kulkea elämän polkua uskollinen nelijalkainen rinnallaan, kerta toisensa jälkeen. Elämä voitti, ja siksi olemme nyt tässä. Kenttä sisältää informaatiota sen mukaan millaisessa emotionaalisessa tilassa olemme. Se ei arvostele, tuomitse tai pilkkaa. Se on totta, jokainen sana. Käännyn, ja katseeseeni vastaa tumma, hyväntuulisesti tuikkiva silmäpari. Jokainen suomalainen kuluttaa keskimäärin 155 litraa vettä vuorokaudessa, mutta vaihteluväli on todella suuri: 90–270 litraa vuorokaudessa. Kiitollisen ja onnellisen ihmisen sydämellä on erilainen rytmi kuin stressaantuneen. Mitä useampia yhteisiä vuosia on takana, sitä vahvemmin koira alkaa tuntua ajatustenlukijalta. Vedenkulutuksessa energiaa kuluu myös raakaveden hankintaan, puhdistukseen ja pumppaukseen sekä jäteveden käsittelyyn. Yhdessä koettu pyyteettömän kumppanuuden muisto voittaa moninkertaisesti sydäntä kipeästi kaivertavan luopumisen tuskan.. Vedensäästövinkkejä löytyy nettisivuilta www. Mutta koiralle, sille elämä on tässä ja nyt. u u u Koiran kanssa elämän kaari ja sen eri vaiheet paukahtavat vastaan intensiivisessä tahdissa ihmiselämään verrattuna. Huuruinen maa vihjailee kauniilla tavalla pian lähestyvästä talvenajasta. Jokaisen ihmisen ympärillä on sähkömagneettisilla anturoilla mitattavissa oleva, halkaisijaltaan noin kuusimetrinen sähkömagneettinen kenttä. Vaikutukset näkyvät niin energiankulutuksessa kuin vesilaskussakin ja kukkaro sekä ympäristö kiittävät. Menneitä hetkiä ja kokemuksia on turha murehtia, tuntuu koirani sanovan. Syntymän ilosta, kasvun, kehittymisen ja oppimisen ihmeen kautta hetkeksi tasaiseen aikuisuuteen, ja sieltä vanhuuden kautta luopumisen portaille. Vain se on tärkeää. energiansaastoviikko.info. Kun omistajan sydän menee koherenttiin tilaan, niin hänen koiransa sydän menee välittömästi samaan. Vältä veden turhaa valuttamista tiskatessa, hampaita pestessä ja suihkussa saippuoinnin aikana. Pidä huoli vesikalusteiden kunnosta ja vaihda vuotavat hanat välittömästi vuodon ilmettyä. Omaa kulutusta on helppo seurata vesimittarin avulla. Silmät tuikkivat ilosta ja elämänhalusta. u u u Koira on kulkenut ihmisen rinnalla jo kymmeniä tuhansia vuosia. KIRSI AHONEN VALONIASTA inkki K ävelen hitaasti pihalla. Kun elinaikaa on noin kymmenen vuotta, on tapahtumien kulku syntymästä kuolemaan pakostakin tiiviimpi. Koiran kiintymys on ehdotonta ja aitoa. Tunnen koirani kuonon tökkäävän polvitaipeessani. Tiedostamalla oman vedenkulutuksesi kompastuskivet on helppo ryhtyä vedensäästötalkoisiin. Se on tuonut turvaa, auttanut metsästyksessä, käpertynyt kylkeen lämmittämään. Ihmeellistä, vaikka vain vuorokausi sitten se kävi onnettomuuden takia raapaisemassa kuoleman rajaa. Turha vedellä lutraaminen kotona on siis suoranaista energiantuhlausta. Koiria ja niiden omistajia tutkimalla on havaittu, että koirat ovat yleensä hyvin virittyneitä omistansa taajuudelle eli aistivat tarkasti omistajansa sähkömagneettisia signaaleja. Asuntokohtaisen vesimittarin käyttöönotto onkin ollut parhaiten toimiva kannustin veden säästämiseksi. Eilinen oli totta vain eilen. Tuntuu, kuin sen kanssa olisi jotenkin erilaisella olemisen taajuudella kuin useimpien ihmisten. u u u Jututin intuitiotutkija Asta Raamia ja keskustelu kääntyi sydämen asioihin. Koirani liikkuminen on vaivalloista, mutta koko sen olemus hymyilee. LOKAKUUTA 2016 Ainutlaatuinen kumppanuus Nora Vilva Säästä vettä, säästät energiaa Kotitalouksissa erityisesti lämpimän veden käyttö on varsinainen energiasyöppö, sillä veden lämmittämiseen kuluu jopa viidennes asunnon energiankulutuksesta
25 13. LOKAKUUTA 2016 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 701 0539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Taide ylittää todellisuuden rajan Yayoi Kusama: Itsehäivytys täplillä, 1968.
Ehkä suorimmin viittauksia Palestiinaan on karttateoksissa kuten esimerkiksi yli 2 000 saippuapalasta tehdyssä installaatiossa, jonka päälle on lasihelmien avulla kuvattu Oslon rauhansopimuksessa piirretyt palestiinan ja Israelin rajat tai punaista maapalloa kuvaavassa Kuumassa paikassa. Hieno, monipuolinen näyttely. Uhreja ja selviytyjiä Meeri Koutaniemi on aktiivinen ja oivaltava valokuvaaja. Hän jäi uuteen kotimaahansa Libanonin sodan vuoksi. Avoinna 22.1.2017, ti–su 11–19. Näyttelyssä on kuvia, jotka ovat dokumentteja tyttöjen ympärileikkausista eli silpomisista sekä Intian naisiin kohdistuvista happohyökkäyksistä. On thaimaalainen mies, joka asuu kaatopaikalla ja on rakentanut jätteistä asumuksenkin. LOKAKUUTA 2016 Mona Hatoum on palestiinalaissyntyinen taiteilija, joka on jo yli 40 vuotta elänyt ja työskennellyt Britanniassa. Kun taiteilija on kotoisin Libanonin kaltaiselta sotaiselta alueelta, hänen teoksistaan etsii viittauksia ja kommentteja sen todellisuuteen. Näyttelyssä on teoksia aina 1970-luvulta tähän päivään: veistoksia, installaatioita ja videoita sekä performanssien dokumentteja. Kenialainen Elizabeth puolestaan on paennut ympärileikkausta ja selviytynyt näin silpomiselta. Helsingin taidemuseo In Infinity – Yayoi Kusaman näyttely. Meeri Koutaniemi: Intian happoiskut.. Viittauksia Hatouminkin taiteessa kyllä on, mutta ne laajenevat kuitenkin yli Lähi-Idän rajojen yleismaailmallisiksi ja yleisinhimillisiksi. saakka, ti–la 10–17, su 12–17. Vaikuttava näyttely. Pahan jälkeen – Meeri Koutaniemen ja Arman Alizadin näyttely Molemmat avoinna 26.2.2017 saakka, ti 10–17, ke–pe 10–20.30, la 10–18, su 10–17. Mukana on kuitenkin myös kuvia selviytyjistä. Taidesalonki, Helsinki Viggo Wallensköldin maalauksia. Läpipääsemätön on ilmava, salissa ”leijaileva” kuutio. Hän on myös dokumentaristi ja kuvajournalisti, jollaisia näinä aikoina ei ole paljon. Teos ”Hiljaisuus” on lapsen pinnasänky, joka on rakennettu lasisista laboratorioputkista. Teemaan liittyy myös lyhytelokuva, joka kertoo norjalaisen Anders Behring Breivikin tekemästä joukkomurhasta selviytyneistä nuorista, vihan ja pelon voittamisesta. Sekin on kaunis, mutta viesti muuttuu toiseksi kun näkee, että se on tehty piikkilangasta. Sama agressiivisuus paljastuu sohvasta ja sermistä, jotka ovat suurikokoisia raastinrautoja, ja kasarmiin tai vankilaan viittaavissa kerrossängyissä. Hatoumin teoksissa rauha on herkkä ja kaunis, mutta samalla haavoittuva. Avoinna 16.10. Se tulee esiin 1960-luvun teoksissa, joissa taiteilija häviää erikokoisiin pilkkuihin tai luontoon. Mutta se tulee esiin myös peilihuoneissa, joissa KUVATAIDE Kiasma, Helsinki Mona Hatoumin veistoksia, installaatioita ja videoita. 26 13. Kokonaisuus on herkkä ja kaunis, mutta sen hajoaminen sirpaleiksi näyttää enemmän kuin mahdolliselta. Selvityminen onkin yksi näyttelyn teema, jonka Koutaniemi on rakentanut yhdesä dokumentaristi Arman Alizadin kanssa. Taide maailmassa Japanilaisen Yayoi Kusaman laajan takautuvan näyttelyn kantava teema on taiteen ja todellisuuden lomittuminen ja sulautuminen yhteen
Näitä kansoittavat erilaiset penismuodot. saakka. Uusissa maalauksissa on tuota samaa, ennalta tuttua. Kuvituksena on Wallensköldin hienoja tussimaalauksia. Kusama liikkui sujuvasti korkean ja populaarin taiteen rajan yli. Satakunta kirjoittajaa väittelee keskenään, puhuu toisarvoisia kohteistaan tai sitten niitä näitä. Nousu ja suosio liittyivät Hollannin kasvuun rikkaaksi kauppamahdiksi. Happeningit tuovat mielen hippien esiintymiset. Aikai sempien vedosten runsas barokkisuus on tullut hivenen hillitymmäksi. Mbdrinov – sienitieteilijä”. Joidenkin hahmojen ilmeissä pilkahtaa. Viggo Wallensköld: Museo, 2014.. Viggo Wallensköldin maalaukset ovat monin tavoin absurdeja. saakka. Mutta toisaalta niistä voi löytää maisemallisenkin lähtökohdan. LOKAKUUTA 2016 Asetelmamaalaus kehitettiin Alankomaissa 1600-luvulla sekä teknisesti että sisällöllisesti huippuunsa. KUVATAIDE KUVATAIDE katsoja näkee itsensä monistuneena ja ympäristöön häviävänä. Kaikkea tekemistään tämä 87-vuotias kiinnostava taiteilija jatkaa edelleenkin muutettuaan 1970-luvulla takaisin Japaniin. Avoinna Galleria Duetossa 16.10. Teokset välittävät eksoottisia viidakon tunnelmia väriloistoineen ja erikoisine eläimineen samalla, kun ne kertovat ihmisen sisäistä sielunliikahduksista. Kyseessä on valikoima ihmishahmoja, joissa kaikki ei ole kohdallaan tai ei ainakaan totunnaisessa tilassa. Asetelmat kuvaavatkin tuota yltäkylläistä vaurautta, mutta samalla ne muistuttavat kaiken katoavaisuudesta. Kusama muutti 1950-luvun lopulla Yhdysvaltoihin, missä hän nopeasti pääsi mukaan taidepiireihin. Mbdrinov aikalaisten silmin” (Kust. ”Asetelma – Elämä tarjottimella” on esillä Sinebrychoffin taidemuseossa 31.12. 27 13. Hän on myös luonut oman omintakeisen maailmansa. Hän sai vaikutteita poptaiteesta ja tuon ajan minimalistisesta suuntauksesta, mutta hän ei mennyt mukaan täysin rinnoin, hän kulki omaa tietään. Oman ulottuvuutensa teoksiin tuo se, että ne on vedostettu vanerilevylle. Alkuvaiheessa Kusama maalasi, mutta pian hän ryhtyi rakentamaan installaatioita sekä eroottissävyisiä veistoksia. Vaivattomasti häneltä sujui myös vaatteiden suunnittelu. Kirjan aikalaistodistukset muistuttavat venäläisen avantgardistin Daniil Harmsin lähes sata vuotta sitten kirjoittamia sattumia. Serigrafia on graafinen menetelmä, jolla on mahdollista saada aikaan maalauksellinen vaikutelma. Avoinna Galleria G:ssä 23.10. Siitä tuli myös erittäin suosittu taiteen laji. Yhtälailla järjenvastainen on näyttelyn yhteydessä julkaistun kirjan maailma. KUVATAIDE Näyttelykuvia KOONNUT SEPPO HEISKANEN Sari Bremer on yksi teknisesti taitavimmista nuoren polven graafikoistamme. Sirkku Ketola näyttää hallitsevan tämän lajin hyvin: hänen teoksensa ovat vapaamuotoisen abstrakteja väri-ilotteluja. Wallensköld on kuitenkin luopunut aikaisempien teos ten tiukasta frontaalisuudesta, suoraan edestä kuvaamisesta. Ehkä niissä on hiven feminismiäkin. saakka. Oy Taide) on jatkoa yksitoista vuotta sitten ilmestyneelle teokselle ”Anatolij D. Ne ovat yhtä aikaa miehiä ja naisia, torsoja ja rintakuvamaisia. Outoja ihmisiä Viggo Wallensköldin maalausten maailma on outo ja yllättävä, mutta samalla poikkeuksellisen omaperäinen, jäljittelmätön. Alastomuus ja vartaloiden koristeleminen maalauksin, usein pilkuin, kuuluivat asiaan. Kusaman teoksissa on runsaasti 1960-luvun kokeellista ja vapaamielistä henkeä. Tuntuu kuin psykologista ilmaisua olisi tullut mukaan. Tämä ”Anatolij D. Noina aikoina hän ryhtyi tekemään myös esitysmuotoisia teoksia; silloin niitä kutsuttiin happeningeiksi. Mona Hatoumi: Kuuma paikka, 2013
Pekka on eronnut, aikeissaan aikaansaapa ja asialinjalla, mutkaton. Kirjan kertoja Eskon ja Mikon takana on ymmärtävä, ohjaileva ja ajallaan kiinnikkeitä vapauttava. He piilottelevat itseään itseltään ja muilta, mutta antautuvat hitaaseen avartumiseen uusien kokemusten myötä. Aivan verraton hahmo sisarusparvesta on Sari, Ruotsissa asustava suorasuinen ruotsidemokraatti, monen muun maan miehen siitoskumppani, isän tyttö. Eskon vastaanotolle mennessään hän havahtuu. Heillä on sama sukunimikin, Kirnuvaara. Pekka on käytännön mies, hyvä supliikissa, jotta tarina pysyisi uskottavana, ryhdissä ja päivänvalon paisteessa. Hän saa lihaa luiden ympärille ja hänestä kasvaa ristiriitaisuudesta ja puutteista huolimatta varsin kiinnostava, jopa esikuvallinen ihminen. Pekka on joutunut miettimään viikonloppuisänä omaa isyyttään. Juurihoito on kuin vadelma: makea juttu piikkeineen pistoksineen kaikkineen. Voisiko lääkäri olla hänen veljensä. Vahvoja persoonallisuuksia Nousiainen piirtää 2H-5B lyijykynillään tutunoloisia ja kansanomaisia ihmishahmoja, milloin teräviä, milloin vähän reunoistaan repsottavia. Ajankohtaisuus lyö riittävästi läpi mutta ei kuiveta kertomusta. Tarinassa on hulluttelua ja ylilyöntejä, siinä on ajankohtaisuutta ja ajattomuutta. Veljeys paljastuu ja miehet päättävät lähteä etsimään yhteistä isäänsä. Vadelmaveneisiin tykästynyt Nousiainen on kirjoittanut esikoiselleen sukulaisetiäisen. Matka ulottuu ensin kotimaahan ja sitten yhä kauemmas, lähes maailman ääriin. Nousiainen käsittelee kuitenkin aihettaan kauniisti ja rehellisesti. Osansa tarinassa saa myös aika ja ympäristö. Tavat ja säännöt, asenteet ja kompasteleva suomalaisuus saavat isällistä huutia kirjailijan kädestä. Sisaruksista hänellä ei ole koskaan ollut hajuakaan, koska ei isästäkään mitään jälkiä ole. Isästä muodostuu tarinan kannattelija, sisarusten uuden elämän muutoksissa ja yhteenyhyttymisen retkellä. Pieniä uuvahduksia Jos huolta tarinasta tulisi kantaa, sen kynille olisi suonut muutaman teroituskerran lisää. Hän kuvaa kansaa ja kansan piirteitä hellävaraisesti rusikoiden, hän paimentaa henkilögalleriaansa suurella sydämellä. Häntä vaivaa myös oman isän katoaminen. Että onko tai oliko hän hyvänvai pahantekijä, vastuunkantaja vai ainainen pakenija, siitä kyllä ei selvyyttä saa. Se huumori on kuivaa ja vakavamielistä, tarvittaessa vastustamattoman hervotonta. Matti Saurama Katja Lösönen Miika Nousiainen piirtää uudessa romaanissaan tutunoloisia, kansan omaisia hahmoja.. LOKAKUUTA 2016 Rispaantuneen perheen ompelukset KIRJAT Miika Nousiainen: Juurihoito Otava 2016, 332 s. 28 13. Romaani on sekoitus ystävällismielistä romantiikkaa ja rohdinpaitaista realismia. Mainioin tyyppi on hammaslääkäri Esko, josta on monen asian symboliksi, ei vähiten lukijalle peilinpuolikkaaksi. Henkilöt tarpovat mukana pelkoineen ja ajattelemattomuuksineen, luuloineen ja harhautumisineen. Samalla sisarusparvi alkaa kasvaa. Kun keskustelu alkaa luistaa – Eskon sitä mahdollisuuksien mukaan hankaloittaessa – asiat alkavat loksahdella kohdilleen. Ja usko tai älä, on tarinassa toiminnallisuuden ohella kyse myös rakkaudesta: rakkauden pulasta ja palosta, sen peittelystä ja sen kaipuusta. Onhan hän heidän kaikkien yhteinen nimittäjä, yhä vain kasvavan lapsikatraan siittäjä. Alussa kovasti risaisen tarinan juurihoitoa antavat sen kaksi kertojaa, mainosmies Pekka ja hammaslääkäri Esko. Isänkin jäljet löytyvät. Jokunen uuvahtaminen tuntuu, juonen polkaiseminen vauhtiin ei aina hiekkaa lennätä. Asiaakin on, on historiaa ja maailmantilannetta, on yhteiskunnallista arkianalyysiä. Taikuriko Miika Nousiainen on, kun lukija huomaa tulleensa kuin huomaamattaan temmatuksi aivan vieraan tarinan kyytiläiseksi. Esko taas on mitä puhtain ja oikeamielisin ihminen, jonka suurimpia syntejä pitkähkössä elämänjuoksussa on ollut suojatiellä päin punaisia kävely
Jesse Eisenberg näyttelee Hollywoodiin saapuvaa nörttiä, jonka eno (Steve Carell) on tähtien agentti. ELOKUVA Café Society Woody Allenin mittarissa on ikää jo kahdeksankymmentä, mutta julkaisutahti ei osoita hiipumisen merkkiä. Elokuva perustuu Anja Snellmanin Syysprinssi-romaanin (1996), joka tunnetusti kertoo omaelämäkerrallisen tarinan minäkertojan nuoruudenrakkaudesta myöhemmin itsemurhan tehneeseen kirjailija Harri Sirolaan. Syysprinssi voi tuntua siksikin turhan tutulta. KOONNUT RANE AUNIMO ELOKUVA Nuoria kapinallisia Me ollaan tulevaisuus. Uusi komedia ehtii Suomeen ennen uran ensimmäistä televisiosarjaa. Harva kotimainen ohjaajatulokas kuitenkaan ymmärtää Haapasalon lailla, minkälainen voima hiljaisuus on elokuvassa. ELOKUVA Syysprinssi Ohjaus: Alli Haapasalo Pääosissa: Laura Birn, Lauri Tilkanen 2016, 94 minuuttia Heikki Kujanpää ohjasi edellisen vuosikymmenen lopulla Lauri Viidan ja Aila Meriluodon repivästä rakkaudesta kahdelle aikatasolle jaetun elokuvan Putoavia enkeleitä (2008), jonka pohjalla on vaimon entisestä miehestään kirjoittama elämäkerta. Vaihtoehtolehden ympärille kerääntyneen radikaalin kaupunkisukupolven iskulauseet näyttävät joka tapauksessa meidän silmäämme huvittavilta. Elokuvasta ei muutenkaan löydy mitään erityisen yllättävää, onhan näitä nähty, mutta Haapasalon kypsyyden visuaalisena ilmaisijana panee merkille ilahtuneena. Vältteleekö taide vastuutaan ja pitäytyy vain vapauksissaan. Omaelämäkerrallisten ainesten vieraannuttaminen fiktiivisiin henkilöihin ja nimiin saattaa oudoksuttaa ja herättää kysymyksiä. Rauno Ronkaisen kamera havainnoi nyansseja ja ennakoi tulevaa taitavasti. Sisäkuvien runsaus on budjetin sanelemaa, mutta siitä tekijät selviytyvät kohtalaisen kunnialla. Heistä Birn nousee nyt eri tasolle kuin kertaakaan aiemmin tähänastisella elokuvaurallaan. Haapasalon elokuva etäännyttää todelliset esikuvansa Inkan ja Juhanan nimisiin nuoriin kirjailijahahmoihin, joita näyttelevät Laura Birn ja Lauri Tilkanen. En siis koe tarpeelliseksi moittia liikaa joidenkin roolisuoritusten ja henkilöiden ohkaisuutta, 1980-luvun alkuun sijoittuvan epookin puolivillaisuutta tai jossain otoksessa vilahtavaa uudempaa automallia anakronistisena virheenä. Kypsää ilmaisua Suomessa on kuvattu pitkälti toistakymmentä oikean elämän taiteilijoista kertovaa elokuvaa viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, ja muusikot ja kirjailijat ovat niissä yliedustettuja. Inka ja Juhana hukkuvat rakkauteensa. Jokinen jatkaa rankistelevien elokuvien putkeaan helsinkiläistä lähiöelämää kartoittavalla pikkurikollisuuden ja syrjäytymisen kuvauksella, joka alkaa kiinnostavan pienimuotoisena mutta kiihtyy loppua kohti mennessä hiukan irvokkaaksikin poliittiseksi varoitukseksi. Isomman mellakan mahdollisuus kytee jossain Helsingissä, mutta miksi. 29 13. Sen käyttö kysyy kyllä rohkeutta luottaa yleisön kärsivällisyyteen ja oivallukseen. Yhteys Viitaan ja Meriluotoon on sikälikin ilmeinen, että kummassakin naisen on tehtävä ratkaisu miehen hylkäämisestä. Teemana on ikiaikainen mahdoton rakkaus. Kahdeksan vuotta kestäneeseen runoilijoiden avioliittoon syntyi peräti neljä lasta, mutta sitä varjosti demonisen Viidan synkkä sairaus, skitsofrenia. Kerronta kulkee silti klassisia latuja. Itsetuntoa hivelevien kehujen voitelema Juhana joutuu seuraamaan sivusta katkeroituvana, kuinka omillaan lahjakas kumppani nousee hänen varjostaan median ja yhteisten ystävien uudeksi lemmikiksi. Juhanan pudotus syvenee ja vauhdittuu kateudesta. Lisäksi niin sanottua uskottavuusongelmaa syntyy, jos suoritusta erehtyy vertaamaan syvemmin Tommi Korpelan virtuoottiseen roolityöhön karismaattisena Viitana. LOKAKUUTA 2016 Pika-arviot Pahan kukat Puhdistuksen ja Kätilön ohjaaja Antti J. Kristen Stewart sotkee kuviot, mutta vitsit ovat vähissä ja ohjaus rutiinia. Roolit vaihtuvat Alli Haapasalon ohjaus pelastaa paljon. Autenttisuuden vaikutelma tosin kärsii, kun ylioppilastalolle on käskytetty lavea joukko kaikista muistakin uusista kotimaisista elokuvista tuttuja näyttelijöitä, laulaja Paula Vesalasta alkaen. Heidän riitaisa romanssinsa nousee vertailukohdaksi Alli Haapasalon käsikirjoittamalle ja esikoisenaan ohjaamalle taiteilijoiden muotokuvalle samannimisestä kirjasta. En ainakaan itse huomaa pahaa tarkoitusta, mutta kysymys kannattaa noteerata. Ehkä jotenkin kipeämminkin voisi silti vihlaista elämänvalheiden pintaa. Rakenne jakautuu Kujanpään teoksen tapaan kahtaalle; aikuistunut Inka tapaa nykyhetkessä sairaalaan suljetun entisen rakastettunsa, jonka muisti pätkii sähköshokkihoitojen seurauksena. Niin ikään nuoria kasvojaan jo lukuisissa elokuvissa kuluttaneen Tilkasen tehtävä mielenterveyden ongelmiin putoavana tähdenlentona on traagisuudessaan perinteisempi, eikä synkkyyden tyypittely vältäkään kliseemäistä tuijottelua tyhjyyteen ja aggressiivista räyhäämistä. Hänen kuvansa eivät ole mainosmaisella tavalla komeita vaan levollisemmin kauniita ja herkkiä, kuten intiimi aihe kin vaatii. Rane Aunimo Demokraatti. Juuri näin Haapasalo tekee
30 13. ”Ajankohtaiseksi Suvi/Summerin tarina tuli taas viime keväänä, kun Itkonen jatkoi sitä kirjassaan Palatkaa perhoset. Kovin on lyhyt perhosen lento. Nämä tuoksut ovat päässeet jopa espoolaisiin uniin vuosikymmenten jälkeen.” u u u Helsinkiläinen Raila Rinne pohtii vastauksessaan myös kirjojen lyhentynyttä elinkaarta. Jyväskyläläinen Mauri Panhelainen on luovinut verkkokeskustelujen hämmästyttävissä tyrskyissä. No, sitä saa mitä tilaa: miljöökuvauksiin voi kivasti samaistua. Se selittänee odotuksia pienemmäksi jääneen vastausmäärän. Keskikohdan New York kuvauksen edistyessä lukija alkaa tajuta, ettei Antilla, vaikka muutoin terävähkö kynämies onkin, ole omassa penaalissa asiat kunnossa. Tarina kiehtoi heti ja teksti on myös poikkeuksellisen taitavaa. 1975) kirjallaan Anna minun rakastaa enemmän (2005). Juha on itsekin soittanut bändeissä vielä aikuisiälläkin. Varsinainen objekti, megatähti Summer Maple alias Suvi Vaahtera kuvataan heidän ajatustensa ja muutaman lehtileikkeen kautta. Suunnilleen Itkosen ikäiset kirjabloggarit ja heidän kommentaattorinsa puivat ja peukuttavat kirjan kuin kirjan, varsinkin koKari Hulkko Juha Itkosella on musiikkimiehenä hyppysissään ymmärrys rock-maailman erityislaadulle.. Niin tänäkin vuonna. Rock-maailman ja popmusiikin kuvaus käy sen historian ja nykypäivän peruskurssista. Juha Itkonen kirjoittaa erittäin sujuvaa, innostunutta ja nopealukuista tekstiä. Pirstoutuneesta minäkuvasta löytyy kotimaisesta kirjallisuudesta parempiakin mutta paljon enemmän myös huonompia kuvauksia. Ei ehkä aivan esikoisen tasoinen, mutta kuitenkin valtion kirjallisuuspalkinnon arvoinen. Viime viikolla Otavan kustantamaa Palatkaa perhoset -kirjaa myytiin saman yhtiön omistamassa Suomalaisessa kirjakaupassa puoleen hintaan. Koska en voi hypätä kolmikymppisen kitaristi-Antin housuihin, vaan samaistun enemmän Carole Kingin alamaiseen seniori-äitiin, uskallan kehua Helmin entistä basistia ja klassisen pianon soittajana elinkautisen lusinutta kirjailijaa taitavasti luodusta ja uskottavasta identiteetti-narratiivista. Ja heti vastaus jää taas viime tippaan, vaikka tunnistin kirjan välittömästi. Parhaiten tunnen hänet Ylen Pyöreä pöytä-keskusteluohjelmasta, jossa hän silloin tällöin on mukana ja puhuu kohtuullisen selväjärkisesti. Juha Itkonen (s. Aloin lukea sitä sen rakastaa-sanan kautta. Viime keväänä kun tuli luettua Juha Itkosen uusin ’Palatkaa perhoset’ heti tuoreeltaan (= kun se tuli kirjastoon). Kisakuvernööri pyysi omakohtaisia muistoja. Seuraava teos, äitelän niminen viikon visakirja Anna minun rakastaa enemmän (satiiria luultavasti) jäi aikanaan lukematta ja sen jälkeen ovat jääneet muutkin. Leena, toinen kertojista, kuudettakymmenettä ikävuottaan lähestyvä kadonneen Summer Maplen äiti, on identiteetin rakentamisen harjakaisvaiheessa; juomat jäävät korkkaamatta, mutta Jumalan teatterin hänelle varaama rankka rooli viedään läpi karmit rutisten. Sellainen on Suvin ja Antin stadilainen harjoituskämppä, Harjun ruumishuone, visaratkojan poikuuden aikoina jo toimintansa lopettaneena, mutta vahvasti kaupunginosalegendana kulkevana. Annoin sen kuitenkin lahjaksi eräälle lähirokkarille, jolle kirjan runsas musiikkinimistö on tutumpi. Hän on myös työskennellyt Katsoja Rumba-lehtien avustajana sekä Apu-lehdessä toimittajana ja toimituspäällikkönä. Aivan hyvä tarina, kahden kertojaäänen eteenpäin viemänä, Suomen suurimmasta rock-tähdestä Summer Maplesta eli Suvi Vaahterasta. Kaikkiaan Juha on kirjoittanut kuusi romaania, novellikokoelman ja lastenkirjan yhdessä vaimonsa Maijan kanssa.” u u u Helsinkiläinen Sirpa Taskinen muistaa Juhan bändinkin nimen. Kirjan kannessa oli teksti, joka istui minuun aivan sopivasti: ’Siinä minä olin ja kaipasin ja rakastin samoja asioita kuin aina ennenkin.’ Tuossa teoksessa toistuvat samat teemat, tosin hiotumpina, kuin visakirjassa eli Itkosen toisessa romaanissa Anna minun rakastaa enemmän. ”Muistan lukeneeni Juha Itkosen esikoisen vuodelta 2003, joka oli Finlandia-ehdokkaanakin. 1975), entinen Helmi-yhtyeen basisti, aikaisemmin toimittaja ja puolimaileri on nykyisin free lancer -kirjailija. ”Pidin aikoinaan varsin paljon kirjasta Anna minun rakastaa enemmän (2005). ”Visapähkinän kolmesta päähenkilöstä kaksi vie tarinaa minäkertojina eteenpäin. LOKAKUUTA 2016 Romaani rakkaudesta ja musiikista rakkautena Kirjavisa kierähti syyskaudelle seremoniamestarin puolesta vähän kangerrellen, kun tehtävän verkkoasettelu jäi tekemättä. Hän on syntyisin Hämeenlinnasta, mutta asustaa nyt minun kotikulmillani Arabianrannassa, jossa silloin tällöin tulee vastaan.” Eero Reijonen Espoosta syventyy romaaniin tarinankuljetukseen perusteellisemmin. ”Visakirjailija on Juha Itkonen (s. Romaani musiikista, romaani rakkaudesta, romaani musiikista rakkautena.” Pertti Vuorela Espoo luetteloi vähän kirjailijan ansioita. ”Syksy lähtee liikkeelle Juha Itkosen teoksella ’Anna minun rakastaa enemmän’, kertomuksella Summer Maplen, alias Suvi Vaahteran, seikkailusta maailman rock-stagella.” Toista laitaa, noin aikataulutukseltaan, edustaa vakiovieraamme Juhani Niemi Hangosta ”Odotus on ohi ja visa jatkuu. Netin ansiosta voi nykyisin halutessaan helposti tutustua toisten lukijoiden mielipiteisiin. Lukijoiden odotukset tuotteliasta ja median suosimaa Itkosta kohtaan olivat tällä välin nousseet niin, ettei uudesta kirjasta muodostunut arvostelumenestystä. Mutta huonomminkin on lukukausia joskus avattu, joten ei valiteta vaan käydään satoon kiinni. Sillä oli kätevää pelottaa Alppilan kirkon varjossa varttunutta nöösipoikaa, joka selvästi haistoi kahvinpaahtimon tuoksujen lomasta kalman hajun. Lisää sitä varmaankin saadaan sekä lukea kirjoina ja lehtijuttuina että katsella näytelminä. Tampereen kirjanoppinut Unto Vesa on monesti ollut nimenomaan syyskausien avausvisan ensimmäinen vastaaja. Kirjailija tuntee aihe piirinsä perin pohjin
Vastaukset 19.10. Kanavaa verrattiin meillä jopa ranskalais-saksalaiseen Arteen, joka syystä kutsuu itseään eurooppalaiseksi taideja kulttuurikanavaksi. LOKAKUUTA 2016 Kirjavisa KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 VIIKON 41 SITAATTI Syksyn ensimmäisen runotehtävän kohteella on vahva linkitys edellisviikon sitaatin kirjoittajaan eikä vain kotiseutunsa kautta. Sesongin ensimmäinen palkinto lähtee Raila Rinteelle. On huvittavaa, ellei peräti naurettavaa, kuinka Teeman ja Femman yhdistäminen nähdään Ylessä vain positiivisen kautta. Syyskuisen lomani loppusuoralla minut herätettiin tylysti arkeen. Ne lentää, laumat lumivalkeat, suurten merten taakse katoovat. mennessä osoitteeseen Demokraatti/Kirjavisa, PL 338 00531 HKI tai kirjavisa@demokraatti.fi. Ikään kuin ilmoitusasiana toimittaja totesi päälle, että kulttuuriohjelmia tullaan vähentämään. Särkyv ää ! Aforismi välipalaksi Ylen noloa II – The Next Generation N arisin puolisentoista vuotta sitten tällä samaisella kolumnipaikalla Yleisradion kanavauudistuksesta ja pinnallistuvasta ohjelmapolitiikasta. So what?! Kai asiaohjelmiakin on mahdollista kuunnella vaikka trendikkäät kuulosuojainten kokoiset luurit päässä. u u u Lähivuosina toteutettavassa radiouudistuksessakaan ei kulttuuriohjelmille ole tiedossa taivasosia. 31 13. (rb) Uuden elämän syke kämmenellä auttaa poropeukaloakin löytämään silkkihansikkaat. Tässä visassa se oli hyödyllistä ja tarpeen senkin vuoksi, että visakirjan ainoa kappale oli kirjastosta lainassa, joten omakohtainen tutustuminen kirjaan jäi puuttumaan. Kuin laulu kuoleva soi siipien havina – Ja laine vierii ranna ruohikossa. TV2:n asemasta ei tässä uudistusvaiheessa ole sanottu mitään. Rolf Bamber g. Ruotsinkielinen kielivähemmistö sai vuosikymmenien väännön jälkeen kokonaan oman Yle Fem -kanavansa pari vuotta sitten. Osasta lukijoita on tullut vuosikymmenessä Itkos-faneja, jotka ovat innostuneesti ottaneet vastaan uutuusteoksen Palatkaa perhoset, joka rakentuu yli kymmenen vuoden takaisen visakirjan henkilöiden myöhempien kohtaloiden ympärille. Tulevaisuus alkaa näyttää tältä: ”Mitäs telkkarissa on menossa. Yhdelle palkinto. Miksi sillä sitten on kokonainen kanava omistettuna vain tälle yleisöryhmälle. On ihmeellistä, kuinka vähäisellä metelillä tämä tyhmistävä operaatio on menossa läpi. Siitä huolimatta, että Yle on itsekin tehnyt sen johtopäätöksen, että ”nuoremmissa yleisöryhmissä lineaarista TV:tä ei ole syytä enää pitää tarjonnan rakentamisen lähtökohtana” kuten yhtiö kapulakielisesti ilmaisee. Kelpo katseluaikaa ne myöhäistunnitkin toki ovat, jos ei ole iltaunista sorttia tai aamuherätys odota puoli seitsemältä. Ei ihan vähäinen osa nettikommentaattoreista puolestaan kertoo haukotelleensa hänen kirjojensa parissa, monet jopa jättäneet luku-urakan kesken.” Avaustehtävän ratkaisivat onnistuneesti myös Tuula Hynynen Tampereelta ja Marja-Liisa Julkunen Joensuusta. Ylitse kuulaan, kimmeltävän veen käy lokkein lento yössä hiljalleen. Senkin profiiliin ovat kuuluneet sivistyksellisyys ja laatutuotannot. Välillä tuntuu kuin koko tv-toiminta olisi jo alasajon alkukiihdytyksessä. Mutta kun pitäisi puhua televisiotoiminnasta eikä verkkoviestinnästä! Välillä tuntuu kuin koko tv-toiminta olisi jo alasajon alkukiihdytyksessä. Teen sen uudelleen, ja samalla otsikolla, tosin amerikkalaisten elokuvien tapaan virtaviivaisesti päivitettynä. Kun Ylen rahoitus on jatkossakin veropohjaista eikä esimerkiksi mainoksista riippuvaista, pitääkö sen silti hilata ohjelmistoaan pala palalta lähemmäs kaupallista tarjontaa. u u u Teema perustettiin 15 vuotta sitten ”kulttuurin, tieteen ja oppimisen” tv-kanavaksi ylevin saatesanoin. Ylen pääjohtaja Lauri Kivinen sanoi äskettäin haastattelussa, että ”meillä on hyvin paljon ohjelmia nimenomaan radiossa, joiden määrää pitää vähentää, jotta jäljelle jäävät ohjelmat löytävät yleisönsä ja säilyvät jälkipolville Yle Areenassa.” Niin aina. KVP – katovittupuhelimestas!” Eikä se Teemalle kaavailtu laatuaika enää arkena ihan prime timeä ole. Eikö nykyisen kaltaisen mediahötön keskellä kannattaisi hakea kilpailuetua juuri asiasisällöllä. Ylen uutta radioasemointia perustellaan taas sillä, että kuuntelu siirtyy yhä enemmän nettipuolelle. Kuka on kyseessä, mikä teos. Ja kaislat huojuu unelmoissa. Pirkän elämän elää saanut kirjailija julkaisi vielä korkeassa iässä viimeisen teoksensa, 32 vuotta edellisen julkaisunsa jälkeen. Eikö TV2:n nykyisiä sisältöjä olisi voinut siirtää Areenaan ja antaa kanava Teemalle. Itkosen kirjat ovat näköjään jakaneet mielipiteitä. Ma rinnassani tunnen riemun salaa: kuin linnut tumman veen elämä murheineen noin katoo – eikä enää koskaan palaa! timaiset opukset. Tämä mahdollistaa Yle Teeman nykyisen avainohjelmiston tarjoamisen hyvään katseluaikaan.” Ylen kanavauudistajat vaahtoavat joka käänteessä Areenan kasvavasta panoksesta. Jatkaa sitä sivistystehtävän toteuttamista, jolla Yleisradio on aina ylpeillyt. Radiossa kerrottiin Ylen kaavailemista uudistuksista, muun muassa aikeesta yhdistää Yle Teema ja Yle Fem yhdeksi tv-kanavaksi. Kas näin: ”Uudistus lisää ja monipuolistaa ruotsinkielisiä sisältöjä Yle Areenassa ja lisää Yle Areenan kaksikielisyyttä.” Ja näin: ”Yle Teeman brändin alla lähetetään ohjelmisto parhaan katseluajan jälkipuoliskolla ja loppuillasta. Yle Teeman ohjelmisto alkaa pääsääntöisesti kello 20/21 jälkeen
Vihollista vastaan avattiin kivääri-, kuularuiskuja pomminheittäjätuli. Syyskuussa 1915 Loosissa brittien kaasuhyökkäys päättyi kuitenkin onnettomasti: tuuli kääntyi kesken hyökkäyksen ja savunsekainen kaasu levisi omiin juoksuhautoihin. Kloorikaasun rinnalle kehitettiin nopeasti uusia taistelukaasuja. Kaasu tappoi hetkessä 5 000 ympärysvaltojen sotilasta, ranskalaisia ja algerialaisia. – Englannin armeija ei katsoa kelloa eikä kalenteria. Korkean ylipäällikön esikunta ilmoittaa: Läntinen rintama. Niin kuin se, että ihmeellinen sampo olikin vain mekaanin rahantekokoje. Aika ei tässä suuria merkitse. Noin klo 6 illalla laskivat saksalaiset kolmannen kaasuaallon ja yrittivät vielä kerran tehdä hyökkäyksen, mutta menestyksettä. 8 p. Rauta-aika sai Suomessa armon vasta, kun se voitti Prix Italian 1983. Fosgeeni oli väritön kaasu ja siksi vaikeampi havaita. Virallinen tiedonanto. Merkkirakettien kautta ehtivät varustuksen puolustajat panna naamarit päälleen. Piru oli päässyt merrasta. Työmies 13.10.1916 Kaasusotaa Taistelukaasuja alettiin käyttää laajamittaisesti ensimmäisessä maailmansodassa. klo 4.30 päiv. Kitajev ehti huudahtaa: ”Kaasut, naamarit!” ja kaatui kuolleena maahan. Ensimmäisessä maailmansodassa käytetyt kaasunaamarit näyttivät tällaisilta. Englanti määritteli kantansa sotaan Syyskuun lopulla 1916 Britannian sotaministeri David Lloyd George julisti maansa sotatavoitteet. Dobrudsha Vihollisen ilmalaivue on heittänyt Konstanzaan pommeja, myrkytettyjä makeisia, kolerabasilleja sisältävää kynsilaukkaa sekä nuolia. Myös Työmies uutisoi näistä asioista Maailman sota -osastossaan, muun muassa 13.10.1916. Sotaa tulee jatkettavaksi, kunnes Saksa on kukistettu, Työmies siteerasi. Kaasuja käytettiin runsaasti myös itärintamalla. Ensimmäisenä alalla kunnostautui Ranska, joka ampui pienessä mittakaavassa kyynelkaasulla saksalaisia jo vuonna 1914. Britit perustivat erityisiä kaasuhyökkäyksiin erikoistuneita joukko-osastoja. Saksa oli kukistettava perusteellisesti. Työmies julkaisi pari viikkoa myöhemmin otteita Lloyd Georgen United Press of Americalle antamasta haastattelusta. LOKAKUUTA 2016 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Maailman kirjallisuuden katekismus PAAVO HAAVIKKO: RAUTA-AIKA (1982) . Mitään oleellista ei ole tapahtunut. Kevyt ja järeä tykistömme keskitti tulessa vihollisen juoksuhautoja ja kaasupilviä vastaan./-/ Puolen tunnin kuluttua päästivät saksalaiset jälleen kaasua ja kävivät hyökkäämään, mutta hyökkäys torjuttiin taasen takaisin. Kaasuaseen teho yllätti heidät itsensäkin. 32 13. Päivystävä puhelimen hoitaja sotamies Kitajev, tahtomatta menettää aikaa naamarin päälleen panemiseen, halveksi kuoleman vaaraa virkavelvollisuutensa vuoksi ja jatkaen työtään puhelimen ääressä onnistui varottamaan alkaneesta kaasuhyökkäyksestä pataljoonasta päällikköä ja juoksi sen jälkeen varottamaan vaarasta tovereitaan, jotka lepäsivät vartiostomme takapuolella olevissa juoksuhaudoissa. rantaa kohti. Kun Ilmari asettaa hopealevyn aliseen kirjokanteen ja kääntää päälle varsikannen, niin väkivasaralla päälle lyöden irtoaa raha oikean näköinen, hopeasta tehty, sammon tekemä kuin kultaa, kämmenellä. Sommen taistelussa 1916 käytettiin hyvin yleisesti fosgeenin ja kloorin sekoitusta. Vartiosto laski heti ilmaan merkkiraketin. Kaasun käyttö lisääntyi. Kaasun liikkuminen ja aallot olivat niin nopeat, etteivät kaikki vartiostossa olleet ehtineet saada kaasunaamareita päälleen. Saksa katsoi, että lopullinen kamppailu Englannin kanssa on välttämätön, ja me pidämme huolen, että Saksa saa tahtonsa toteen. Haavikon tapa oikoa, murtaa, raadollistaa Kalevala-eepoksen myyttejä oli monelle liikaa. Lloyd Georgesta tuli sittemmin, joulukuussa 1916 Britannian pääministeri. Ykskylän aseman puolustajat pitivät uljaasti asemansa hallussaan./--/ Kaukasian rintama. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: Haavikon ja Kalle Holmbergin Rauta-aika sai tv-ensiesityksensä aikaan kansalta niin tylyn vastaanoton, että pitää olla onnellinen, ettei ”sosiaalista mediaa” ollut vielä keksitty. Ykskylän siltaetuvarustuksen asemain edustalla kuulivat t.k. – Englanti on vasta nyt alkanut taistella. Lähetettyään kaasuaallon avasivat saksalaiset sulkutulen kemiallisilla pommeilla siltaetuvarustusasemain selkäpuolta vastaan ja Väinäjoen oik. Ja raha ei kaiken kukkuraksi ollut edes oikeaa. Venäjän sotanäyttämöt. vartiostomme miehet kohinaa ja sihinää läheisimmissä saksalaisten juoksuhaudoissa ja tunsivat heti myrkyllisen kaasun hajua. Saksalaiset kokeilivat kaasua, tällä kertaa klooria huhtikuussa 1915 Ypresin taistelussa. Pietarista, lokak. Firstworldwar.com -sivuston mukaan ensimmäisen maailmansodan kaasuaseiden uhreista suurin osa oli venäläisiä. Kaasusotaa. 12 pnä. Napoleonin voittamiseen meni Englannilta 20 vuotta. ”Tekee Ilmarin Sampo nyt rahoja, hopeasta, ohuita. Ihan väärä.”
33 13. Kasarmilla ja soluasunnossa ei oikein auttanut muu kuin olla sosiaalinen. TEKSTI JA KUVAT ANNA-LIISA BLOMBERG kin toiminnasta – mukana porukasta – aktiivisena ja puheliaana. LOKAKUUTA 2016 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Lämpimän sydämen politiikkaa N okialainen Jonne Nurmi oli hiljainen ja ujo nuori. Nurmen kannalta olennainen muutos tapahtui vasta lukion jälkeen armeijassa ja opiskeluaikoina. Nurmi haluaakin päästä vaikuttamaan kaltaistensa nuorten elämään jo aikaisemmassa vaiheessa paitsi työn myös politiikan kautta. Nokialainen Jonne Nurmi haluaa edistää lasten ja nuorten hyvinvointia politiikan ja työnsä kautta.. Hän myöntää välillä itsekin ihmettelevänsä, kuinka paljon sitä onkaan kasvanut siitä syrjäänvetäytyvästä tyypistä, joka jäi mieluummin omiin oloihinsa kuin lähti porukan mukana nuorisotilalle. Nyt nimittäin 26-vuotiaan Nurmen saattaa tavata niin Demarinuorten kuin Nokian demareidenMiten minusta tuli demari
Nurmi haluaa viedä eteenpäin viestiä siitä, että yhdessä pystytään edistämään asioita ja että kaikki ovat yhtä tärkeitä. Aatetta ja uusia ystäviä Reilu kymmenen vuotta sitten Jonne Nurmea alkoi kiinnostaa entistä enemmän, mitä häntä ympäröivässä yhteiskunnassa tapahtuu. Titteleitä maailmassa riittää, mutta niitä ei Nurmen mielestä tule liikaa tuijottaa. 1. Yhdessä eteenpäin Työ on yksi sosialidemokraattisen ajattelumaailman kulmakivistä, onhan SDP osa työväenliikettä. Nurmi lähti liikkeeseen aktiivisesti pari vuotta sitten, kun hän tutustui Pirkka-hallin Rekrytori-tapahtumassa Demarinuoriin. Poliitikkona Nurmi tahtoisi olla kuten innoittajansa Tuomioja ja Heinäluoma. Heikomman puolella ” Kaikki olemme yhdessä tätä yhteiskuntaa. Tätäkin porukkaa meidän pitää miettiä politiikassamme, Nurmi sanoo. Kun heitä kuunteli televisiosta, osuivat heidän puheensa omiin ajatuksiini erittäin hyvin. Minkä yhden asian haluaisit muuttaa maailmassa. – Jos minusta tulee poliitikko, haluaisin profiloitua erityisesti ennaltaehkäisevän työn merkityksen ja lasten ja nuorten hyvinvointiin panostamisen puolestapuhujana. Siitä se lähti, että SDP puolueena alkoi kiinnostaa, Nurmi kertoo. – Ajattelin, että tämä on se porukka johon haluan liittyä mukaan, hän kertaa. 34 13. LOKAKUUTA 2016 Yhteisöpedagogiksi joulukuussa valmistunut Nurmi toivoo pääsevänsä nuoriso-ohjaajaksi yläasteikäisten pariin. Hän alkoi seurata yhteiskunnallista keskustelua ja huomasi löytävänsä yhteistä säveltä sosialidemokraattien kanssa. Hän ei haluaisi nähdä jyrkkää vastakkainasettelua ”herroihin ja työväkeen”. Yksinyrittäjä tai pienyrittäjä saattaa kuitenkin olla jopa heikommassa asemassa kuin perinteinen, keskimääräinen palkkatyöläinen, kun esimerkiksi tulot ovat epäsäännölliset. Nurmi häärii nyt Länsi-Suomen Demarinuorten hallituksessa sekä Tampereen Demarinuorten jäsenvastaavana. Nurmi kuitenkin muistuttaa, että työelämän muutos vaikuttaa myös siihen, mitä joukkoa työväeksi mielletään. – Suurimpina innoittajinani ovat olleet Erkki Tuomioja ja Eero Heinäluoma. Pitäkää aatteen palo sydämessä ja koittakaa jaksaa, vaikka välillä olisi vaikeaa! KAKSI KYSYMYSTÄ. On tärkeää edistää rauhan aatetta, jotta ihmisten ei tarvitsisi lähteä kotoaan vastoin tahtoaan. – Yksinyrittäjät ovat hyvä esimerkki ihmisistä, jotka eivät välttämättä tunne kuuluvansa työväkeen. – Jos minusta tulee poliitikko, haluaisin välittää samanlaista tunnetta ja ajatuksia. Ainakin meidän pitäisi pyrkiä siihen, että kaikki olisivat mahdollisimman samanarvoisia, Nurmi pohtii. Heistä välittyy Nurmen mielestä lämmin sydän ja sosialidemokraattiselle ajatusmaailmalle tyypillinen halu ymmärtää heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilannetta. Rohkaista ja kannustaa heitä, jotka ovat samanlaisia kuin minä olin, Nurmi kuvailee. Elämässä Nurmelle tärkeitä asioita ovat terveys, perhe ja ystävät. Nurmi nimittäin muisti vasta toimintaan mukaan lähdettyään, että äiti oli joskus ollut SDP:n ehdokkaana kunnallisvaaleissa. Tuli sellainen tunne, että heihin voi luottaa ja heihin pystyy samastumaan. Uskon, että se on paitsi inhimillisesti tärkeää, myös pitemmän päälle taloudellisesti kannattavaa, Nurmi sanoo. 2. Terveisesi kentälle. Sotien loppuminen auttaisi niin monessa asiassa ja siitä olisi hyötyä ihan jokaiselle maailmassa. Toki meillä on omat roolimme ja ne roolit ovat erilaiset, mutta kaikki niistä ovat yhtä tärkeitä. – Nuoriso-ohjaajan työssä haluan olla auttamassa niitä hiljaisempia, ujompia ja arempia. Toki meillä on omat roolimme ja ne roolit ovat erilaiset, mutta kaikki niistä ovat yhtä tärkeitä.” ” Nuoriso-ohjaajan työssä haluan olla auttamassa niitä hiljaisempia, ujompia ja arempia. Hän tuumii tulevaisuuden näyttävän, kuinka pitkälle hän politiikassa pötkii. Järjestö tuntui heti kotoisalta. Työympäristökseen hän haluaisi mieluiten koulun, sillä siellä pääsee juttusille juuri niiden kanssa, jotka eivät lähde muun porukan mukana nuorisotilalle. – Kaikki olemme yhdessä tätä yhteiskuntaa. Hän onkin iloinen siitä, että politiikasta hän on saanut tukun uusia ystäviä. Kotona puhuttiin yhteiskunnallisista asioista, mutta vaikka työväenaate paistoi keskusteluista läpi, ei puolueen valintaan vaikuttanut vanhempien tausta. Rohkaista ja kannustaa heitä, jotka ovat samanlaisia kuin minä olin.” olemisen lisäksi minulle tärkeää on, että arvostetaan työtä ja sitä, että mahdollistetaan työnteko ja palkallaan toimeen tuleminen kaikille työhön kykeneville, Nurmi kuvailee. Heikomman puolella Nurmi toivoo pääsevänsä vaikuttamaan yhteiskunnan asioihin kunnallispolitiikassa
Kristillisten sd-yhdistysten vähenemisen myötä toiminnan painopiste on siirtynyt henkilöjäsenyyteen. Palmun mukaan Veljeysliitolla on paikkansa sosialidemokraattisessa järjestökentässä siinä missä nuoriso-, opiskelijaja naisjärjestöilläkin. Liiton puheenjohtajuudesta luopunut Paavo Salakka ja hänen seuraajansa Heikki Palmu luonnehtivat liiton elävän kehityksen kautta. Painotukset ovat kullakin omansa, mutta yhteistä on toiminta sosialidemokratian puolesta. Ruotsissa koko Veljeysliiton sisarjärjestö on laajentunut vain kristittyjen järjestöstä moniääniseksi solidaarisuusliikkeeksi nimeltään Tro och solidaritet. Veljeysliittoon kuuluu niin luterilaisia, katolisia, ortodokseja kuin vapaaseurakuntien väkeä, kuten helluntailaisia. Uskontojen välinen dialogi on myös Palmun mielestä tärkeää. Ohjelmaan kuului muun muassa aikoinaan 22 vuotta liittoa luotsanneen valtiopäiväneuvos Sakari Knuuttilan nimeäminen kunniapuheenjohtajaksi sekä uuden puheenjohtajan valinta. – Pyrimme luomaan kevyen, epäbyrokraattisen yhteyden, jossa samalla tavalla ajattelevien yhteys on oleellinen asia, Palmu kuvailee. Nyt keskusteluyhteyttä halutaan kehittää siten, että jokaisesta SDP:n piiristä olisi liittotoimikunnassa edustaja. – Meillä muutos ei ole ihan kohta näköpiirissä, mutta ennen pitkää suunta todennäköisesti on siihen suuntaan, Palmu uumoilee. – Viime liittokokouksessa järjestettiin paneeli siitä, onko EU myös uskontorauhan projekti. Piretta Pietilä. Sillanrakennus ja uskontodialogi on siten luonteva osa myös Veljeysliiton toimintaa. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Paavo Salakka (oikealla) jätti Veljeysliiton puheenjohtajan tehtävät Heikki Palmulle. – Se on sitä moniäänisyyttä ja erilaisuutta, jota puolueeseemme mahtuu, Palmu summaa. Tässä keskustelussa oli mukana myös islaminuskon edustaja. 35 13. Moniäänisyyttä nyt ja tulevaisuudessa Veljeysliitto kuuluu kansainväliseen uskonnollisten sosialidemokraattien kattojärjestöön, jonka alle mahtuvat uskontokunnat kristityistä hinduihin ja muslimeihin. Tällaisia pieniä juttuja rakennellaan, Salakka kertoo. Näin verkosto saadaan laajaksi ja vireäksi. Keskeistä liiton toiminnassa on ollut ylläpitää yhteyttä seurakuntien luottamustehtävissä olevien demareiden sekä ylipäätään kaikkien kristinuskoa tärkeänä pitävien demareiden välillä. – Tällä hetkellä jäsenmäärä ei ole kovin suuri, mutta se on selvässä kasvusuunnassa, Salakka kertoo. Palmun mukaan tällaiseen muutokseen Suomen Veljeysliitolla ei ole vielä riittävän leveitä hartioita. LOKAKUUTA 2016 Veljeysliitto yhdistää uskovat demarit Yhtä perhettä SOSIALIDEMOKRAATTISEN LIIKKEEN TOIMINTA TUTUKSI Kristillisten sosialidemokraattien Veljeysliitto juhli viikonloppuna 70-vuotista taivaltaan ja kokoontui liittokokoukseensa
Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). LOKAKUUTA 2016 NASIMA RAZMYAR Puheenvuoro Ääriliikkeiden suitsinta vaatii lainsäädännön lisäksi asenteita E duskunta kävi viime viikolla ajan kohtaiskeskustelun ääriliikkeistä Suomessa. Kaiken ympäröi vän tarkastelussa ja ihastelussa pienokai sen kanssa elämä kutistuu hetkeksi pie neen onnellisuuden kuplaan, johon kui tenkin mahtuu koko maailma. Samalla tunnen surua siitä, että keskusteluun on herätty vasta nyt, kun asian tila Suomessa on vaatinut mart tyyrin. Myös poliitikkojen rooli on selvä, mei dän tulee osoittaa johtajuutta ja toimia määrätietoisesti yhteiskunnallisen ilmapii rin parantamiseksi. Seurasin ilolla puheen vuoroja joissa kansanedustajat yli puolue rajojen tuomitsivat niiden harjoittaman väkivallan. Lapsi ei ymmärrä rotuvihaa tai erilaisuuden pelkoa. Vihan suitsimiseen tarvitaan lainsää däntöä. Sosialidemokraatteja tarvittiin ennen rakentamaan peruskoulua, päivähoitoa ja hyvinvointivaltiota, nyt meitä tarvitaan puolustamaan sananvapautta ja kitkemään syrjintää.. Osa heistä on syntynyt muualla kuin Suomessa, osa kuu luu niin sanottuihin ”kantasuomalaisiin”. Uskon kui tenkin, että lainsäädäntö ei itsessään riitä korjaamaan vallitsevaa empatiavajetta. Viime päivinä käyty keskustelu on kui tenkin saanut minut pohtimaan, millai sessa Suomessa lapseni kasvatan. On kiinnostava fakta, että yli puolet ra sististen rikosten uhreista on ollut kansa laisuudeltaan suomalaisia. Kyseessä on vä hemmistö, jonka ääni on saanut ylivallan. Lapsen onni elämän pienistä ihmeistä saa myös aikui sen maailman tuntumaan valoisalta. Ilman ympäröivästä yhteiskunnasta omaksuttuja ennakkoluuloja jää jäljelle vain uteliaisuus ja vilpitön myötätunto toista ihmistä kohtaan. u u u Tuoreena äitinä maailmani on ollut täynnä onnea ja pastellisävyjä. Tämän vuoksi allekirjoitin myös Rasismi rikoslakiin – aloitteen. Em patia lähtee ihmisistä: lapsista, kouluista, kodeista ja vanhuksista. Kun sosialidemokraat teja ennen tarvittiin rakentamaan perus koulua, päivähoitoa ja koko hyvinvointi valtiota, nyt meitä tarvitaan puolustamaan sananvapautta ja kitkemään syrjintää, jotta empatia ja aito yhteiskunnallinen vuoropu helu voisivat toteutua. Tämä kertoo karua kieltään siitä, että viha ei pysähdy mihinkään tiettyyn kohteeseen tai kansanryhmään, eikä kukaan loppujen lopuksi ole turvassa siltä. Kuusivuotiaan Alexin kirje Obamalle, ja pyyntö tuoda viisivuotias Omran turvaan Syyriasta, kuvaa tätä ajattelua hyvin. 36 13. Meistä aikuisista ja meidän esimerkistämme. Vaikka enemmistö väestöstä rakastaa rauhaa ja in himillisyyttä, jotenkin viha pääsee keskus telussa aina niskan päälle
Valtiovarainvaliokunnassa kiinnitin useasti huomiota siihen, että Suomi pelaa näillä ylisuurilla eläkerahastoilla ja ne ovat panttina EMU-kriteereissä. Keskustelun on johdettava selkeisiin päätöksiin, joilla paisuneita työeläkevaroja käytetään jälkeenjääneiden pienten työeläkkeiden tasojen korjaamiseen tavalla, jossa ei vaaranneta tulevien työntekijöiden eläketurvaa. 37 13. LOKAKUUTA 2016 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Tärkeää on myös, että julkiset palvelut jakaantuvat tulevaisuudessa tasaisesti ja ettei jako hyvin ja huonosti toimeen tuleviin vanhoihin ihmisiin kasva. On huolehdittava, ettei tuloja terveyserot jatka kasvuaan. Keskeistä on tunnustaa, että kun eläkkeiden lähtötasot ovat alhaiset ja kun nykyinen työeläkeindeksi ei turvaa eläketasoa, eläkeläisköyhtyminen kärjistyy. Arka, ja valtarakenteisin liittyvä laajempi kysymys on eläkerahastojen varojen käyttö. Eräs kohde on ilman muuta omaishoitajat. Tällä on vakavia vaikutuksia myös hallinnon ja suomalaisen demokratian hyväksyttävyyteen. Suurin yksittäisten naisten köyhyysriskiä nostava tekijä on työhistorian lyhyys ja yksilötasolta nouseva köyhyysriskiä lisäävä tekijä on omaishoitajuus. Jos omaishoidon tukea ei olisi, kunnat joutuisivat maksamaan korvaavasta hoidosta 1,7 miljardia euroa! Ikäsyrjintää arkipalveluissa edustanee 65 vuoden yläikäraja Kelan kuntoutustuissa. Eläkevarat ovat noin 180 miljardia euroa, maksetut eläkkeet noin 25 miljardia euroa ja eläkkeitä maksettaessa rahastoihin ei ole koskettu. Työeläke on myöhennettyä palkkaa, joka on rahastoitu. Tarvittaisiin myös vähemmän kansaneläkkeitä ja takuueläkkeitä. Muutakin korjattavaa jäi. Veroparatiisikeskustelu, vaurauden maailma bonuksineen ja kansalaisten arjen todellisuus ovat etääntyneet. Mutta tällä hetkellä 60 prosentilla eläkeläisistä tulot ovat alle 1 500 euroa kuukaudessa. Kelan valtuutetuissa kiinnitimme huomiota muun muassa eläkeläisten heikentyneeseen kykyyn lunastaa lääkkeitään. Esimerkiksi palvelumaksujen korotukset, lääkekorvausten pienentäminen tai sähköja lämmityspolttoaineverojen nosto vaativat tarkempaa kohdentumisen tarkastelua. SDP:n eduskuntaryhmän johdolla poistettiin 1990-luvun lopulla Ahon raippavero eli korotettu sava-maksu. Ostovoiman lisäys menisi suoraan kotimaiseen kysyntään. Kimmo Kiljunen on perustellusti nostanut esille sen, että Suomen eläkejärjestelmä voi hyvin, mutta eläkeläiset huonosti. Oli odotettua, että työeläkeyhtiöiden vahva verkosto reagoi tähän vaatimukseen voimalla. Kunnat käyttävät omaishoidon tukeen ja tukipalveluihin 450 miljoonaa euroa. Valtion ja kuntien verotulot lisääntyisivät, asumis-ja toimeentulotukimenot vähenisivät. 6o prosenttia sopimusomaishoitajista on eläkeläisiä. Mummon euro on 66 senttiä. Suomen julkinen alijäämä on vain kolme prosenttia bkt:stä, koska työeläkejärjestelmän ylijäämä on kaksi prosettia bkt:stä. Takuueläkkeen varassa on 100 000 ihmistä. Kari Rajamäki kansanedustaja 1983–2015 (sd.) Alessandro Oliva. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Tosiasia on, ettei muualla Länsi-Euroopassa vanhusten köyhyys kärjisty kuten Suomessa. Vanhuusköyhyyden osalta nousee esille köyhien ikääntyneiden naisten asema. Tähän ei tarvita verovaroja, vaan rahat löytyvät ulkomailta eläkerahastojen sijoitustuotoista. Perusteluina eläkerahastojen käyttämättömyydelle eläkkeisiin esitetään myös sen käyttämistä työeläkemaksun alentamiseen ja eläkerahastojen vakavaraisuuden tukeminen. Valtaosin leikkaukset ovat kohdistuneet ikäihmisiin, työttömiin ja opiskelijoihin pahentaen tuloja terveyseroja. Komissaari Kataisen kansliapäällikkö Romakkaniemi (kok.) tekee historiaa, kun kantaa huolta pienistä eläkkeistä. Tarvitaan kaikkien eläkeläisjärjestöjen vahvaa yhteistä painetta, joka johtaisi verotusja budjettiratkaisujen vaikutusten selvittämiseen pienituloisten eläkeläisten aseman kannalta. Vuodesta 1995 eläkerahastot ovat viisinkertaistuneet ja eläkkeet kaksikertaistuneet. Mummoneuro on 66 senttiä. Tämä on otettava huomioon lääkekorvausjärjestelmän kehittämisessä. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI Työeläkevarat, ketä varten. Eläkevaroja on nyt lähes kahdeksankertaisesti yhden vuoden työeläkemenoihin – ja suuret ikäluokat ovat jo eläkkeellä. Eivät eläkeläisetkään ole täysin veljiä keskenään. Tai miten Varman johtajien lisäeläkevakuutukset Mandatumista maksetaan työeläkejärjestelmästä (HS 25.9.). Yhteisten työeläkevarojemme valvonta pettää Finassivalvonnan puolella. Kimmo Kiljusen johdolla 35 SDP:n entistä ministeriä ja kansanedustajaa esitämme SDP:n puoluekokoukselle työeläkeindeksin palauttamista palkkapainotteiseksi indeksiksi. Köyhyysrajan eli 1 190 euron kuukausittaisen nettotulon alapuolella on kolmannes. Tuoreen vanhuusköyhyyden ehkäisemistä koskevan tutkimuksen mukaan tärkeää on, kuinka alueellisilla sosiaalipalveluilla ja erityisesti kotihoidolla pystytään vastaamaan vanhusten tarpeisiin. Toivon, että esitystämme ei eläkeläisjärjestöissä teilata, kuten työeläkevaroja sijoittavat ja hallinnoivat tekevät. Pitkäaikaistyöttömistä joka kolmas ja eläkeläisistä yli kymmenes joutuu taloudellisista syistä pidättäytymään heille määrättyjen lääkkeiden käytöstä. Eläkkeiden korotus indeksileikkausten tarkistuksella olisi myös elvytyspolitiikkaa. Esityksemme tähtää siihen, että SDP ja eduskunta reagoi eläkeläisten sosiaalista asemaa parantavalla tavalla. HS:n Tuomo Pietiläinen on selvityksissään tuonut esille, miten työeläkeyhtiöt suosivat ja jakavat suomalaisten eläkesäästöjä myös kaukana työeläkejärjestelmästä oleviin tarkoituksiin. Sieltä toki löytyvät myös esimerkiksi asiakashyvitykset ja korkeat, 500 miljoonan euron hallintokulut. Ruotsissa nostettiin eläkkeitä viime vuonna 4,5 prosenttia, syynä eläkerahastojen suuret tuotot. Köyhyys kasaantuu ikääntyneisiin, naisiin ja yksinasuviin
Tarkoituksena on pienentää esimerkiksi Nesteessä valtion enemmistöomistusta 33,4 prosentin vähemmistöosuudeksi. Heikki Santala järjestöneuvos Kauniainen Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Alan suuret toimijat ovat halukkaita keräämään työn tulokset omaan kassaansa. Se on todellista paarialuokkajakoa. Siinä julkinen omistaja voi lähteä avoimella henkilökunnan osallistamisella jopa etumatkalta. Esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa OPryhmä, SOK-ryhmä, Valio, kuntien omistamat energiayhtiöt, Neste ja Fortum. Uuteen kehitysyhtiöön, Vake Oy:hyn, on jo siirretty muun muassa valtion Nesteen, Altian ja Postin omistukset. Kyse on köyhiin kohdistuneesta taloudellisesta rasismista ja luokkaerottelusta normaalielämään oikeudettomaan, sorrettuun ja syrjäytettyyn kansanosaan. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. LOKAKUUTA 2016 Taloudellisen rasismin kierre katkaistava Suuri ja yhä kasvava kansanosa elää hyvinvointi-Suomessa köyhyysrajan alapuolella, vailla normaalia ihmisarvoista elämää. Valtion omistuksen muuttaminen vähemmistöomistukseksi sisältää riskin, että alan suuret toimijat kaappaavat yhtiön. Koskenkorvalla ja Rajamäellä on tehty tuloksellista työtä. Päättäjien tulisi palauttaa mieleen joulukuussa 1939, talvisodan jo puhjettua, Kruunuvuoren selällä tapahtunut Shellin, ilmeisesti lentokoneiden polttoainetta tuovan, tankkerin kääntyminen takaisin. yritysten ja valtion saamalla edullisella EU-rakennerahoituksella. Julkisesti omistettujen yritysten merkitystä myös yhteisöllisyyden lisääjänä, omistajiensa tulolähteenä ja tuloerojen tasoittajana sekä ankkuriomistajana ei myöskään ole syytä aliarvioida. Valtion tulisi pysyä ankkuriomistajana. Talousrasismi ei häviä hetkessä, mutta se häviää politiikkaa muuttamalla. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI Tim o Sp arf Julkinen omistus on tärkeää Suomen hallitus on valmistelemassa omistuksensa pienentämistä useissa valtionyhtiöissä. Tämä on seurausta pitkään harjoitetusta, köyhiä sortavasta kovasta oikeistolaisesta talouspolitiikasta. Julkista omistusta on viime aikoina jostakin syystä alettu kritisoida. Neste on taitavalla ja ennakkoluulottomalla johtamisella kehittynyt markkina-arvoltaan lähes kymmenen miljardin euron pörssiyhtiöksi, jonka nettotulos viime vuonna oli lähes 800 miljoonaa euroa. Se ei varmasti olisi suomalaisten etu. 38 13. Muun normaalin elämän edellytyksistä puhumattakaan. Altian osalta kansalaiset ovat huolissaan työpaikkojen säilymisestä. ”Suomalaisen kasvun ja työllisyyden politiikka ei ole hyväksi köyhille väestönosille. Se on poliittisen tahdon ja vaaleissa kansanvallan, meidän kaikkien asia, valitsemalla eduskuntaan köyhyyden poistamiseen vihkiytynyt kokoonpano. Tapahtuma johti Nesteen ja kansallisen öljynjalostusteollisuuden syntyyn. ”Pihtiputaan Mummot” eivät ole hyötyneet talouskasvusta siinä määrin kuin olisi mahdollista.” (Itä-Suomen yliopiston sosiologian professori Juho Saari; Yle-uutiset) Yksi sivistysvaltion perustuvaa laatua olevista tunnuksista on humanitäärinen ihmisoikeus, jossa ihminen ei joudu tarpeettomasti kärsimään varojen puutteesta. Osmo Kähkönen Vantaa. Siinä ei ole ollut, eikä ole kyse maan taloudellisten voimavarojen puutteesta, vaan niiden vinoutuneesta kohdentamisesta ideologisin perustein. Heikommassa asemassa olevista on tullut muukalaisia. Erilaisten yhteisöjen (osuuskunnat, kunnat, maakunnat ja valtio) omistamat yritykset ja yhtiöt ovat kuitenkin osoittaneet tarpeellisuutensa ja kehityskykynsä kansalaisten palvelijoina. Perustuslaillisten ihmisoikeuksien tulee asettua poliittisten saalistusten yläpuolella. Kyse on viime kädessä hyvästä ja näkemyksellisestä johtamisesta. Köyhistä ei osata pitää huolta. Harjoitettu taloudellinen rasismi häviää noudattamalla perustuslain takaamia, jokaiselle kuuluvia sosiaalisia ihmisoikeuksia. Tuhansien ja taas tuhansien kohdalla suoranainen hengissä pysyminen on vapaaehtoisen avun, leipäjonojen varassa. Tilastojen mukaan heitä on nyt yli 700 000 henkeä. Kun uusia start-up yrityksiä halutaan kehittää, rahat siihen löytyisivät esim
Kiky-sopimuksen aiheuttamat vauriot on korjattava. Forssan ihanteista on tehty totta, mutta silloisissa oloissa Forssan ohjelma vaati mahdottomia: Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Milloin demarit pystyisivät samaan omista lähtökohdistaan. Velkaantuminen kuitenkin kiihtyy, koska Sipilän hallitus jakaa euromiljoonat eturyhmilleen, eikä säästöä synny, saati uusia työpaikkoja. Millainen voisi olla idealistinen, mutta konkreettinen ”Lahden ohjelma”. Miksi rahan ja rahaomaisuudenkauppa on ainoa kaupankäynnin muoto, jossa ei ole välillistä veroa. Mahdottomasta tehtiin mahdollinen. Ei sellaista ollut missään. Maksuton opetus. Pohjoisen likka tuli ensmmäisenä mieleen eli Tytti Tuppurainen. Veljet, antakaamme naisten yrittää. SDP uudistaa periaateohjelmaansa Lahden puoluekokouksessa ensi vuoden helmikuussa. Pitäisikö pystyä enempään. Heikoimmassa asemassa olevien ahdinko vain entisestään pahenee. Se oli idealistinen, mutta samalla pelkistetyn konkreettinen. Sari Melkko puheenjohtaja, Virpi Torniainen varapuheenjohtaja Kaakkois-Suomen Demarinaiset Naiset ovat valttia Tällä hetkellä maailmalla naisia on noussut näkyvimmille paikoille. Kyllä naisetkin osaavat politiikassa olla kieroja ja tunnistaa tilanteet, missä mennään – usein meitä miehiä ovelammin. On rakennettava konkreettista visiota yhtä vaalikautta pidemmälle. Opiskelijoilta, eläkeläisiltä, työttömiltä ja pienituloisilta on vaadittu kymmenien miljoonien uhrauksia ja työelämän kurjistumista velkaantumisen nujertamiseksi. Maksuton paikallinen joukkoliikenne. Niihin kaivataan vastauksia. Työeläkkeisiin liittyviä lakisääteisiä tehtäviä hoitavat hallinnollisesti kalliit yksityiset yhtiöt, jotka jakavat tuloksestaan satoja miljoonia euroja asiakashyvityksinä suuryrityksille. Haluttiin systemaattisesti sorsia suurituloisia. Suomi on suossa, kun Sipil ä n hallitus vain näpertelee vähävaraisten kukkarolla. Nyt kasvaa ikäihmisten määrä. Vuoden 1903 Forssan ohjelma on klassikko, ja syystä. Hyviä naisehdokkaita on paljon, puolue tarvitsee piristysruiskeen. Kimmo Kiljunen Eriarvoisuutta lisäävä politiikka on kestämätöntä Sipilän hallitus tukee veropolitiikallaan hyvin runsaskätisesti omia intressitahojaan unohtaen tietoisesti siinä samalla erityisesti heikompiosaiset kansalaiset. Lapsiperheet ovat tiukoilla. Ei missään maailmassa sellaista ollut. Progressiivinen tuloverotus. Ja suhteellisesti suurimmat veronkevennykset kohdistuvat suuriin lahjaveroihin. Globalisaatio, pätkätyöt, maahanmuutto, yksinhuoltajat, ikääntyminen, EU, uusioperheet, vuokratyö, veroparatiisit, ilmastomuutos, eriarvoisuuden kasvu ovat tämän ajan ilmiöitä. Epäilemättä maailma ympärillä on muuttunut. Arvailla vain voidaan, mitä työntekijäpuolelle vaadittavia lisäheikennyksiä hallituksella ja Ek:lla on jo valmiina takataskuissaan esille otettavina. Pohjanmaalta löytyy europarlaamekko Miapetra Kumpula-Natri – ja lisäksi on monta muuta kyvykästä naista. Edelleenkin valtaosassa maailman maista mahdoton vaatimus. Ikäihmisiä koetellaan 12 kohdan leikkausohjelmalla. 39 13. Kikyeli kilpailukykysopimuksen osalta on hallitus omilla toimillaan turmellut yhdessä neuvotellun sopimuksen aikaansaaman luottamuksen, ja periaatteessa kikyn alkuperäinen peruste on jo tässä vaiheessa kaatunut. Milloinkaan ei ole työttömien ja lapsiperheiden elinoloja näin heikennetty. Veronkevennykset on kohdistettava pienija keskituloisille. Sos-porvarihallitusta voi aidosti ihailla ainakin yhdestä syystä. Budjetin verolinjaukset eivät tue talouskasvua tai yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, vaan suurimman hyödyn keräävät suurituloiset. Pienen valtion on oltava itsekäs ja päätöksentekijän isänmaalinen. Rahamarkkinavero. Täyttä idealismia, mutta silloin demarit uskoivat itseensä. Siinä missä ”naisen euro” ei ole yhtä paljoa kuin ”miehen euro”, ei myöskään heikompituloisen veroprosentin alennus ole rahassa mitattuna yhtä paljoa kuin hyvätuloisen veroprosentin alennus, vaikka veroalennusten jakopolitiikassaan Sipilän hallitus haluaisikin hämäävän ”tasapuolisesti” lahjoittaa kaikille samoja alennusprosentteja. Globaali maailma on loputon suo. Hallituksen on tehtävä välitön suunnanmuutos harjoittamaansa talouspolitiikkaan. Suomi kokee historiansa rajuinta julkisen sektorin alasajoa ja yksityistämisja työehtojen heikentämisohjelmaa. Maksuton päivähoito. Emmekö tänään pysty samaan, porvaritkin pystyvät. Julkinen maksuton terveydenhuolto. Entä Suomen demarit. Äitiysneuvolamme on maailman huippuluokkaa. Onko palattava puolenvuosisadan päähän tai työväenliikkeen alkuaikoihin. Häkellyttävää on, että Sipilän porvarihallitus myös toteuttaa lähes kirjaimellisesti ohjelmansa. Naisten työmarkkina-asemaa on parannettava. Miksi finanssisektoria suositaan verotuksellisesti. Siksi se puhutteli ihmisiä. Yhteiskuntarauhan, hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaamiseksi Sipilän hallituksen on uskallettava puuttua syvenevään eriarvoistumiseen ja tuloerojen kasvuun. Haavoittuvimpia väestöryhmiä kohdellaan kylmäkiskoisen kovakouraisesti. Forssan hengessä. Etenkin nykyisille yrityksille ja niiden omistajille kohdennetut veroedut, verokannustimet ja yritystuet on pidetty ennallaan tai niitä on jopa parannettu. Sen ohjelma on täysin idealistinen, mutta samalla konkreettinen. Liikenteessä tehokkainta ympäristöpolitiikkaa on joukkoliikenne. Minusta kannattaisi kokeilla. LOKAKUUTA 2016 ”Lahden ohjelma” Forssan ohjelma oli täyttä idealismia, mutta silloin demarit uskoivat itseensä. Miksi helpotusta tulee vasta, kun lapset saavuttavat esikouluiän. Seniorineuvola. Nyt kuitenkin tarvitsisimme isoja kumppaneita maailmalta, jotta voisimme hyödyntää esimerkiksi erikoisosaamistamme vesien puhdistuksessa ja pohjoisen ulottuvuuden kehittämisessä. Ohjelmatyöryhmä on tehnyt kiitettävää työtä pohtiessaan puolueen arvopohjaa ja ohjelmallisia tavoitteita. Ei meillä ole keskenään kilpailevia verotoimistojakaan. Yksi työeläkeyhtiö. Yrittäjävähennyksessä yhteisöveron piiriin kuulumattomat henkilöyhtiöt saavat viisi prosenttia tuloistaan verotta, ja näin esimerkiksi eräät Suomen tuottavimmista asianajotoimistoista saavat tämän veroedun. Olavi Lampio LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI. Useissa eurooppalaisissa kaupungeissa on siirrytty maksuttomaan joukkoliikenteeseen. Yhteistyötä tarvitaan myös finanssipolitiikassa, jotta yritysten voitot saadaan kotiutumaan maihin, joissa ne toimivat. Uskomatonta esittää lakisääteistä työajanlyhennystä. Kahdeksantuntinen työpäivä. Mahdottomasta tehtiin mahdollinen. Kuntatyöntekijöiden heikentynyt ostovoima on kompensoitava. Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia helpottamaan tarkoitettu metsälahjavähennys kohdistuu lähinnä suurimpiin metsätiloihin, eikä suurin osa metsätilojen omistajista hyödy siitä lainkaan. Yrittäjävähennys, metsälahjavähennys ja perintöverokevennys hyödyttävät kaikkein hyväosaisimpia. Olisko sukupuolenvaihdos jälleen ajankohtainen. He tarvitsevat vastaavanlaisen säännönmukaisen ennaltaehkäisevän terveysja hyvinvointitarkastuksen kuin lapset
Vanhan karkkulaisen määritelmän mukaan tällainen yhdellä kädellä toteutettu mielenilmaus on kohteliaisuutta, molemmin käsin suoritettuna se on jo kourimista. Väkivallalla yhteiskunnassa on monet kasvot. 41 13. Kuinka ankarasti tuomittiin nämä sarkatakkisankarit. Väkivallalla yhteiskunnassa on monet kasvot. Syytetty sanoi vain ohi mennessään vähän taputelleensa kolleegan peppua. Hienoa tämä veljesrakkaus, kun kuuluisan veljessarjan vanhimman, Rubenin, ohjelmassa usein esiintyy veljessarjan kuopus Ben(jamin). Mitäpä jos nyt laadittaisiin kunnon pohjat kunnon keskustelun jälkeen ja vasta seuraavassa puoluekokouksessa puolueen periaateohjelmaksi päätettäväksi. ”Sankarit” kyllä tuomittiin, mutta ilmeisesti ei riittävästi. Anopillekin osti jouluksi, kun halvemmalla sai, pehmeän kahvipaketin. Kerkiäähän hitaammin liikkuvan kulkuneuvon ikkunasta työpaikkoja näkemään enemmän. Olihan tv:ssa joku aika sitten kokoomuksen nouseva tähti Susanna Koski opastamassa työttömiä katselemaan kulkuneuvojen ikkunoista metsämaisemia ja ymmärtämään näkevänsä siellä heille sopivaa tekemätöntä työtä. Kas kun ei vielä kehottanut kaihtamaan pikajuniaja vuoroja. Pari vuotta myöhemmin Lapuanliikkeen, aikansa porvareiden siittämän ja pitkään huolella vaalineen, porukan jäsenet aktivoituivat. Niissä on tehty isoista asioista isoja päätöksiä, kuten esimerkiksi Oittisen ohjelman pohjalta vuonna 1952. Monenlaisia. LOKAKUUTA 2016 Nieminen Vee K ylän entinen opettajakin soitteli. Väkivallan lisääntymisestä meilläkin oli huolestunut. Haluamattakaan muistuttaa, mitä kansa sanoo kiireellä tekemisen tuloksista, toivoisi kuitenkin mielen malttia. Vastaan nyt, että tiedän. Otettaisiin siis periaateohjelmallinen aikalisä. u u u Mäkisen Jallu sanoi kylän paarissa olevansa rauhan mies ja vihaavansa erilaisia aseita niin paljon, että ei suostu syömään inkiväärillä maustettua ruokaakaan. Sen liikkeen sotureita kautta maan kokoontui Mäntsälään, näitä etupäässä suojeluskunnissa oppinsa ja innostuksensa saaneita. Ei liene liian vaikeata tunnistaa ne tämänkin ajan Suomessa. Saivat anteeksi ja kohteliaan kehotuksen palata koteihinsa! Vain muutama johtaja otettiin kiinni joksikin aikaa. On herätty vasta, kun epäterve ilmiö on päässyt jo liian pitkälle. Vasta tämän tapahduttua oli porvarienkin pakko ymmärtää, mitä kohti maa oli menossa. Ei liene liian vaikeata tunnistaa ne tämänkin ajan Suomessa. Tämmöistä jo Lempeä ja väkivaltaa osuutensa suorittanutta pelottaa aikataulun tiukkuus. Puolueen pitkässä historiassa on muutama puoluekokous noussut yli muiden, historiaan jäädäkseen. Palautimme mieliimme vuonna 1930 tapahtuneen presidentti Ståhlbergin ja tämän puolison kiinniottamisen sekä väkivaltaisen, Joensuuhun päättyneen kyyditsemisen kohti itärajaa. u u u Kun ei tiedä, kuka tai mikä valitsee radion ja tv:n keskusteluohjelmiin osallistujat, voi vain ihmetellä, miksi jotkut poliitikot niin kovin usein ovat niissä mukana. Jallu lisäsi myös, että kaikenlainen pehmeys näkyy aina hänen toimissaan. Kokoomuksen kultapoika Ben Z:n tiheä mukanaolo selittyy kykypuolueen kykyköyhyydellä ja toisaalta Benin tavoista piittaamattomalla esiintymisellä. u u u Ensi helmikuun puoluekokous puhuttaa jo, ja se on hyvä se. Kansamme historia opettaa, että juuri näin olisi pitänyt tehdä ajoissa, vaan kun aina ei ole tehty sillä tavalla. Nyt on korostettu, että väkivaltaan tulee puuttua heti, kun sellaista huomataan. Se oli selvä nouseminen laillista esivaltaa ja demokraattisesti valittua hallintoa vastaan. u u u Minulta on tiedusteltu, tiedänkö, millaisia tunteita saattaa entisissä tovereissa herättää kahden entisen sosiaalidemokraatin ja yhden perinteisen porvarin Nato-höpinä. TIMO ROOS timo.roos@kopteri.net Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia.. Lahjanakin antaa vain pehmeitä paketteja. Lopuksi palautti Jallu paarin väen mieliin tuoreen tapauksen, jossa iskelmälaulajatar oli syyttänyt tangomannea perseensä kourimisesta
Vaaliyhtymä III Keski-Uusimaa 31 PUOLUEKOKOUS Palkansaajien ja työn veteraanien asialle puoluekokoukseen Heikki Raittila HELSINKI UUSIMAA 200 PUOLUEKOKOUS Jaana Aaltonen Pro kodit ja viihtyisät lähiöt. LOKAKUUTA 2016 Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Aina iloisen, toimeliaan ja ystävällisen Marjan kuva säilyy muistoissamme. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 Ostetaan kaikki Toyotat Myös pakut ja lava-autot. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Diagnoosi paljasti karun totuuden, syöpä, tuo pelätty sairaus oli muhinut nämä vuodet ja puhkesi rajuna ja nopeasti etenevänä. Sain ihailla heidän taitavaa ja hellää huolenpitoaan. Tytöt hoitivat äitiään kotona loppuun asti. Ikkunoiden avaus ja sulkeminen nopeuttivat tilojen ilman puhdistamista. 0400-423835 VAASAN SOS.DEM. Puistolan sos.dem. Nyt kun aika loppui, jäi meille kaikille syvä tyhjyys ja ikävä. Verovelkaisetkin. Tarjoa omasi. Savunpoistajien työtä helpottaakseen Marja lupautui avaamaan ja sulkemaan aamuin illoin ikkunoita, koska asui koulun lähellä. Viimeisiin viikkoihin asti Marja hoiti hänelle niin rakkaita taloushallinnon tehtäviä – yhdistysten kirjanpitoja. 42 13. Marjan aktiivisuus ei päättynyt työajan jälkeen, vaan hän oli aktiivinen toimija useissa yhdistyksissä ja projekteissa järjestäen monenlaisia tapahtumia konserteista pihakirppiksiin – ja toimi monesti tapahtumien yhteyshenkilönä. Kun vaiva viimein paheni, ei terveydenhuolto vieläkään reagoinut, joten oli turvauduttava yksityislääkäriin. Julkisen terveydenhuollon välipitämättömyyden vuoksi hän ei saanut mitään tarkkailutai hoito-ohjeita, joten vuosien saatossa ärsykkeistä aiheutunut yskä jatkui. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Opetusja Verohallinto olivat Marjan arkipäivää, joihin liittyvät asiat hän hallitsi ja hoiti hymysuin ja esimerkillisesti. Aina käteismaksu. Marjalla on myös ihanat tytöt ja heidän tyttärensä, jotka olivat hänelle jalokiviä ja ”laps’oravia”. 040 375 7329. Työväenyhdistys KUNTAVAALI 2 Helsinki Marja Metsä kokosi ihmiset yhteen Marja Metsä oli ihminen, joka sai paljon aikaan – kaikissa toimissaan. Savun haju ja noki aiheuttivat Marjalle hänen omien sanojensa mukaan ”tulipaloyskän”, joka seurasi häntä viimeiseen asti. Talouspäällikkönä hän organisoi koko koulun rahaliikenteen ja viimeisinä työvuosinaan myös kaikki EU-projektit. Kiitos tytöille. Nouto kotipihasta. Vuonna 1995 Vantaan Ammattioppilaitosta kohtasi suurkatastrofi – tulipalo, jonka seurauksena Marja joutui savunhajuisissa toimistotiloissa hoitamaan palosta johtuvat vakuutus-, poliisi-, ja muut asiat. Puh. Lähes 50 vuotta, Tikkurilan Ammattikoulun perustamisesta asti, hän toimi koulun taloushallinnossa ja oli oikea käsi rehtorin ja opettajien toiminnoissa. Hyvää ystävää kiitollisena muistaen Marja-Leena Peltola Kirjoittaja on Marja Metsän läheinen ystävä Kuollut Marja Metsä.
Illan keskustelunaiheena: Kun Suomen työväenliike suistui raiteiltaan 1916–1917. Arktinen ulottuvuus: Aiheesta puhuu ma 17.10. LOKAKUUTA 2016 Säästöpankinranta 2 A, 8. Keskustelua puheen jälkeen johdattaa rovasti Veli-Matti Hynninen. klo 17–19 Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25 A 1. klo 18 Torkkelinkatu 11 kokoushuoneessa toimittaja Kirsikka Moring. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen syyskokouksessa käsiteltävät asiat. Alustajana ex-puheenjohtaja Ulf Sundgvist aiheesta: Sosialidemokratian haasteet Euroopassa. Miten kuntalainen voi vaikuttaa tasa-arvon toteutumiseen. . . kuntavaalityösuunnitelma. klo 13 fysioterapeutti Aija Honkanen. klo 11:30. klo 16 Vappu Taipale 20.10. Illan viitekehyksenä toimii Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirja, käytännön keinoja kuntien tasa-arvotyöhön ja tasa-arvokysely. Johtokunta kokoontuu klo 17. Jumpan vetää Anita Heinonen. Tule keskustelemaan ja vaikuttamaan puolueen tulevaisuuden linjauksiin! Kahvitarjoilu. klo 18 kerhohuoneella, Kasarminkatu 19 A, Vaasa. klo 16 Tuire Santamäki-Vuori 27.10. PÄIJÄTHÄME Lahden seudun Wanhat toverit. . Kahvitarjoilu. . Tilaisuuden järjestää Helsingin krist. 10 klo 11 Seinäjoen Areenassa kokoushuone 70 A, Kirkkokatu 23. 0445505450 kuva: Miina Sillanpään Säätiö MIINA SILLANPÄÄ 150 11–13 Turengin linja-autoas. klo 10–15 Tampereen Puistotornissa HÄME Turengin Eläkkeensaajat. Historiantutkija Maritta Pohls esittelee teostaan Viini, laulu ja taustajoukot to 20.10. Periaateohjelman valmistelun nykytilanteesta alustaa ohjelmatyöryhmän tamperelainen jäsen Seppo Tuovinen. krs (ei hissiä). Käsityökerho joka torstai klo 70 VUOTTA Syntymäpäivät Antti Liikkanen Ylilääkäri, Rovaniemi 19.10.2016 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Lapin rahastoon, tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Antti Liikkanen. Vaasan työväenyhdistyksen osastokokous ma 24.10. POHJANMAA . TUL-Tampere. Sos.dem. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 13.10. Professori emeritus Seppo Hentilä luennoi Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten rantatie 25 A 1). 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi Hautauspalvelut Yhdistystoiminta HELSINKI . Seinäjoen ja naapurikuntien Wanhat Toverit kokoonnumme ti. com. Hän kertoo myös THL:n tasa-arvopäivistä. klo 18–19.30: Kun Suomen työväenliike suistui raiteiltaan 1916–1917. Asunto on avoinna kävijöille kolmena torstaina klo 15-17. Studia Generalia -luento ma 17.10. 13.10. kabinetissa. 43 13. Lisätiedot Leena Harjula-Jalonen, puh 040-7589831 tai s-posti: Leena.harjula-jalonen@hotmail. Tampereella 10.10.2016 JOHTOKUNTA Asunto avoinna yleisölle Kansan Sivistysrahasto ja Miina Sillanpään Säätiö avaavat Miina Sillanpään asunnon yleisölle. Kirja kertoo Hotellija Ravintolahenkilökunnan Liiton työstä alan työvoiman aseman parantamiseksi, siitä miten omistajan taloudessa elävät palkolliset muuttuivat itsenäisiksi ammatti-ihmisiksi ja miten turvattomuus taas palasi osa-aikaisuuden, ekstratyövoiman ja vuokratyön merkeissä. yhdistys. SDP valmistelee parhaillaan uutta periaateohjelmaa, joka on tarkoitus hyväksyä Lahden puoluekokouksessa 3.–5.2.2017. KALEVAN LUKION KANNATUSYHDISTYS RY:n SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS pidetään KALEVAN LUKIOSSA tiistaina lokakuun 25. Asiana mm. Kerhossa ma 17.10. Vapaa pääsy. . Osoite: Saariniemenkatu 8 F, 3. klo 18-20, Keravan kaupungintalon alakerta, harrastetila, Kauppakaari 11. klo 10. Tervetuloa. Aloitamme lounaalla (keittolounas 6,90 €), maksuton parkkipaikka kiekolla 2 tuntia, tai neuvonnasta maksuton kokousparkkilappu. klo 18 kaupungintalossa, kh:n kokoushuoneessa, IV krs. Tuolijumppa joka perjantai klo 10 Turengin liikuntahallilla. päivänä 2016 klo 17.30. klo 16 näyttelijä Milla Kangas lausuu Miina Sillanpään puheita Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. . Sastamalan Sos.dem. Hotellija Ravintolahenkilökunnan historia kertoo ravintoloissa, kahviloissa, baareissa, työpaikkaruokaloissa ja majoitus-liikkeissä työskentelevien ihmisten työstä 1930-luvulta 1990-luvulle. . Ensimmäisen kommenttipuheenvuoron pitää professori Martti Häikiö. Tervetuloa!. Tarjoilua. Tervetuloa. 18. Piirin seuraseminaari 15.10. Esillä myös Miina Sillanpään elämästä kertova näyttely. . . Samoina päivinä kello 16 kuullaan puheenvuoro Miina Sillanpään elämästä ja hänen perinnöstään tuleville sukupolville. Vapaa pääsy. kunnallisjärjestö ja TSL:n opintojärjestö järjestävät periaateohjelmasta toisen keskustelutilaisuuden ti 18.10. Tilaisuuden vetäjänä Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja Pentti Arajärvi. Kunnallisjärjestö ja TSL:n Vammalan Seudun Opintojärjestö. Tilaisuus on vuorovaikutteinen ja kaikille avoin. . Ohj.ryhmä klo 11.30 molemmat Turengin srk-keskuksessa. krs, 00530 Helsinki 09 5868 530, muista@sivistysrahasto.fi www.sivistysrahasto.fi Tukea Kulttuurille ja taiteelle Opintoihin ja tutkimustyöhön Lasten ja nuorten toimintaan sekä maakuntahankkeisiin Teatteri Kokoukset Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Tapaamme Wanhassa herrassa 17.10. . Asiasta alustaa FM Leena Harjula-Jalonen, hän toimii UDN:n tasa-arvo 2020 ryhmän vetäjänä. PIRKANMAA . UUSIMAA Keravan Demarit ja Uudenmaan Demarinaiset järjestävät Tasa-arvo kuntapäättäjän ja kuntalaisen näkökulmasta tilaisuuden ma 17.10. sd. Lämpimästi tervetuloa! Lisätiedot: Sara Salomaa, Kansan Sivistysrahasto p. Suomen Wanhat toverit -toiminasta: Matti Louekoski ja Heikki Kehälinna
sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Metallityöväen liitto ry VAASAN ALUETOIMISTO Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Aluetoimitsija Katja Kaivonen puh. 44 13. 020 77 41423 marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA fax. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Porin aluetoimitsija Raija Raittio, puh. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi »www.facebook.com/Sahkoliitto »www.sahkoliitto.fi Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. 010 7703 640 (vaihde). 020 774 0311 sähköposti: riikka.antinaho@sak.fi Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Julkistenja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluepäällikkö Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 sähköposti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547 Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043 Vaasanpuistikko 17, 7 kerros, 65100 VAASA puh. 010 770 3700, fax 010 770 3701 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. 010 770 3620 »www.akt.fi »www.metalliliitto.fi »www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TURUN TOIMIPISTE Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi puh. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi ?. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. LOKAKUUTA 2016 Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ VAASAN TOIMIPISTE » www.sak.fi ?. SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TAMPEREEN TOIMIPISTE »www.sak.fi/alueet Rautatienkatu 10, 7. (06) 220 1562 Anne Latva (06) 220 1561 Aluetoimitsija Tuulikki Aikio (06) 220 1560, 0400 762 689 tuulikki.aikio@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 POHJANMAA VAASAN TOIMISTO avoinna ma–pe klo 9–16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö: Marja Salmivuori Toimitsija: Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja: Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. 020 77 41424 AKT:n VAASAN TOIMISTO Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. 020 77 41323, fax 020 77 41330 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Toimisto avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Puistokatu 6 A, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. 040 709 4337 sähköposti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Riikka Antinaho puh. 020 774 0410 »www.sak.fi/Turku ?. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TURUSSA: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Yliopistonkatu 33 G, 4 krs., 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma–pe klo 9.00–16.00 Metallityöväen Liitto Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh
45 13. Eng lan nis ta 9. Onnea voittajalle! VI AT PE TI PO TI LAS RUK TE KA NA RO TU RU RI AL O TUS NA KU MA AI KU TO MA KO NE PO RI SE VA HA KA RIN TA KA TA JA SU LO TAR KA KAU LA PAN TA RI PA RI PUN TA RIT SA RAK GIN TU LI KI VI TA VI KIR KA LU LO HI A PA JA A KIS KOI KO KA RIT SA KU RAT TO MAT LAN MI SI KA RUO PA TA KA VU TA MA TO VAL LOS RI TA RIT OL LI SIT RUU NA TA KO MI SET. Ratkaisuja Ristikon 39/2016 ratkaisu: Torstaina 29.9. Sak sas ta 8. Minkä maan pääsarjan Backe on voittanut valmentajana kolmesti. Milloin Venäjän Lokakuun vallakumous tapahtui gregoriaanisen kalenterin mukaan. 7.11 . Mistä maasta Donald Trumpin isän isä oli kotoisin. Kumpi Yhdysvaltain presidenttiehdokkaista on syntynyt 26.10.. Sudoku 1. (19 17) 5. 3. julkaistun ristikon 10 euron palkinnon voitti Teemu Rantanen Eura joelta. 4. 6. 9. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron rahapalkinto. 10 2. Keitä vastaan tuli kaksi viimeisintä tappiota. Tru mp 70, vuo den Clin ton ia van hem pi. LOKAKUUTA 2016 Ristikko 41/2016 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. 10. Tan ska n 4. 8., roo mal ais en kal ent erin (oc tob er, oct o=8 ) muk aan 7. Montako ottelua Suomen jalkapallomaajoukkue on hävinnyt putkeen H. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Kumpi ehdokkaista on vanhempi. 7. 8. Monesko kuukausi lokakuu olisi latinankielisen niemensä perusteella. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. 2. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Tie tov isa n vas tau kse t: 1. Hill ary Clin ton 10. 5. Backen kaudella. Isl ant i ja Kro atia 3. Ale xan dr Ker ens ki 6. Kuka johti tuolloin kaatunutta väliaikaishallitusta. Mistä maasta Hillary Clintonin isän isä oli kotoisin
Haastateltavana Otto Donner (kuvassa), Kari Rydman, Kaj Chydenius, M. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät 20.05 Ota rahat ja juokse 21.00 Enbuske, Veitola & Salminen 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Elokuva: Prometheus (16) 01.00 Eurojackpot, Jokeri ja Lomatonni 01.05 Pitääkö olla huolissaan. Itse rikosmysteeri on Nukkekodissa yhtä kiharainen kuin jo vertailuun heitetyssä Sillassa. Pohjoismaiseen viitekehykseensä tämä uusi suomalainen poliisisarja kiinnittyy heti alkukuvillaan. 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (12) 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Maajussille morsian 14.30 Täydellinen kesä 15.00 Pitääkö olla huolissaan. 46 13. LOKAKUUTA 2016 YLE TV1 05.55 MOT: Maahanmuuttoviraston avoin shekki 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 10.43 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Finnautti 13.05 Tanskan linnoitukset 13.35 Opri 14.50 Arkistokuvia: Jussit on jaettu ja juhlittu 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kettu (12) 20.00 Kuningaskuluttaja 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Lapsisotilaiden uusi sota 23.10 Uutiset Uutis-Suomi 23.20 Uutiset 23.25 Nousuvesi (16) 00.10–00.40 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Lilli ja kukkaisystävät 07.03 Ilmojen kunkut 07.08 Laura 07.19 Tilda ja hänen ystävänsä 07.32 Humps 07.39 Lauri kilpa-auto 07.49 Muista laulaa 07.54 Anniina Ballerina 08.23 Galaxi 08.24 Viidakkokirja (7) 08.35 Kesäleiri (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Luontoretkellä: Nuoret erämaassa 10.30 Viimeinen mahdollisuus 11.30 Niklaksen keittiössä 12.00 Meediot 13.00 Malmön poliisit 14.00 Matkakumppanit 14.30 Tulevaisuuden tekniikkaa 15.00 Rachel Khoo: Ruokatuliaisia maailmalta 15.30 Satuhäät 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Uhkarohkeat liitopukuhyppääjät 20.00 Latela 20.30 Pulkkinen (7) 21.00 Noin viikon uutiset 21.25 Kimmo (7) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Kioski 22.30 Villi kortti 23.20 Latela 23.50–00.45 Boardwalk Empire (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55. Kotikatsomon pitkä kausisarja Sorjonen on tehty huolella ja rahalla. 16.00 Salatut elämät 16.30 Suomen surkein nikkari 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Pelimies 23.05 Rikoksista pahin (12) 00.05 Ota rahat ja juokse 01.05 Uhka (16) 02.00 Believe (12) 03.00–04.00 Bones (12) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Pound Puppies 06.50 My Little Pony 07.15 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds 08.05 Marvel’s Avengers Assemble (7) 08.25 Lego Nexo Knights (7) 08.50 Sonic Boom (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri 09.10 Soppa365 09.20 Eläinsairaala 09.50–10.50 Leijonan luola USA 13.45 Hotellit haltuun 14.50 Vaaleanpunainen pantteri 15.00 Matkaoppaat 16.05 Leijonan luola USA 17.05 Soppa365 17.15 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Pomo piilossa Suomi 20.00 Talent Suomi 20.58 Keno 21.00 Nieminen & Lahtinen Show 22.00 Kiss Bang Love Suomi 23.00 Liiga: Illan parhaat 23.05 Leijonan luola USA 00.05 Kauppaneuvos Jethro 01.05–02.05 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! YLE TEEMA 17.00 Historia: Meren yli Amerikkaan 18.00 Tadao Ando, tyhjyydestä äärettömyyteen 19.00 Milanon naisten paratiisi (12) 20.00 Viritetyt vempaimet 20.30 Prisma Studio 21.00 Tiededokumentti: Sairauksien keisari 21.55 Kino Suomi: Asfalttilampaat (12) 23.10–00.25 Venäläisen vankilan arki YLE TV1 05.55 Prisma Studio 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 10.43 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Finnautti 13.10 Arkistokuvia: Nyt valmistamme talon 13.20 Vaarallista vapautta 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 A-studio: Talk 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kotilieden lämpöä (12) 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 George Gentlyn tutkimukset (12) 23.30 Uutis-Suomi 23.40 Uutiset 23.45–00.15 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Samsam 07.00 Nalle 07.08 Kati ja Töppö 07.20 Ystäväkirja 07.25 Metkat Mesiläiset 07.32 Pikku Kakkosen posti 07.39 Petrin tiikeritarinat 07.50 Kaapo 08.16 Galaxi 08.17 Late Lammas 08.24 Villit futarit (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Matkakumppanit 10.30 Unelmakoti 11.30 Luontoretkellä: Nuoret erämaassa 12.00 Meediot 13.00 Moottori mylvii ja kumi käryää 13.30 Onko onni vain bluffia. Claire Church (Anne-Marie Duff, kuvassa) jätti taakseen lupaavan uran Manchesterin poliisissa ja pakeni paineitaan syrjäiselle skottisaarelle. Sorjosen omintakeiset työmetodit ja hieman kulmikkaana näyttäytyvä itsellisyys aiheuttavat ristiriitoja niin pomon kuin kollegoiden kanssa. Itärajan yli vyöryvä ammaattirikollisuus ja ihmiskauppa sotkeutuvat lappeenrantalaiseen politiikan ja talouden paikallissuhmurointiin. Alussa KRP:n huippututkija Kari Sorjonen saa siirron pääkaupungista Lappeenrantaan. Viikon vinkki ROLF BAMBERG Silta Saimaalla Kotikatsomo: Sorjonen TV1 klo 21.05 SUNNUNTAI 16.10. Numminen, Sakari Kukko, Reijo Frank ja Petri Tiili. Tunnusmusakin on trendikkään tanskalaiskakskon tekoa. Miikko Oikkosen ideoiman sarjan vaikutteiden läpinäkyvyys vähän häiritsee, mutta omaperäisiäkin aineksia ujuu kuviin sarjan edetessä. Uusi työympäristö ja -yhteisö Saimaan rannoilla toista maata. 13 14 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Pako pimeydestä (16) Yle TV1 klo 21.45 Uusi sarja 1/4. Ville Virtanen vakuuttaa nimiroolissa. Ilmakuvaa öisestä Helsingistä, julmasti tapettu ja poliisille härnäävästi teatraalisesti aseteltu uhri, lapsi väkivallan kohteena... B. fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. Rahaa on palanut siihen malliin, että sarjan tuotantoyhtiökin ennätti mennä nurin ennen kuin uudesta tutantokaudesta ehdittiin panna nimet paperiin. King nukkui rauhallisesti ikiuneen 89-vuotiaana toukokuussa 2015. A. Kyllä tv-ykkösen se diili kannattaa tehdä. 14.00 Tulikokeena koiravaljakkokisa 14.30 Veneillen pitkin Norjan rannikkoa 15.00 XL-sukupolvi 15.30 Kioski 16.00 Niklaksen keittiössä 16.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 17.00 Pikku Kakkonen 18.05 Noin viikon uutiset 18.30 Jääkiekon Mestis 21.00 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Docventures: Elokuvan esittely ja Esipuinti 22.17 Docventures: New Run 23.27 Docventures: Jälkikeskustelu 00.30 Girls (16) 01.00–02.54 Yle FOLK MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. ”Sorjonen” on ihan vertailun kestävää skandi noiria. 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.41 Emmerdale (12) 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Grand Designs Australia 14.30 Ota rahat ja juokse 15.30 Peter uutisvirrassa 16.00 Salatut elämät 16.30 Aarteiden metsästäjät Suomi 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Hän on nyt vielä uskottavampi ja ilmaisultaan hiotumpi kuin viime vuosikymmenen astetta kotikutoisemmassa mutta pätevässä poliisarjassa ”Kylmäverisesti sinun”. Ville Virtanen vakuuttaa jälleen poliisitutkijan roolissa, nyt uutuussarjassa Sorjonen.. LAUANTAI 15.10. Kun entinen esimies ilmestyy varoittamatta ovelle, Claire joutuu vaikean paikan eteen. SUNNUNTAI 16.10. Pelle Miljoona 18.38 Arkistovieraana: Pelle Miljoona 18.54 A2: Tuhoaako punk Suomen. Mutta päällisin puolin perheessä vallitsee harmonia. TIISTAI 18.10. 19.02 Iltatähti: Punk 19.45 Arkistokuvia: Oman kodin omistajaksi 20.00 Villen keittiö 30 minuutissa 20.30 Made in Africa 21.00 Kino: The Butler (12) 23.10–00.45 Nat King Cole: Afraid of the Dark Musiikkia rakkaudella Yle Teema klo 22.27 (1979) Ohjelma kertoo levy-yhtiö Love Recordsista, joka teki historiaa toiminnallaan. Sorjosen siviilielämä ja perheasiat tuntuisivat olevan vähän vähemmän vinksallaan kuin skandinaavisissa rikossarjoissa keskimäärin, vaikka vaimo on toipumassa syövästä ja tytär keskellä hankalinta murrosikää. BB King: The Life of Riley Yle Teema klo 21.00 Bluesin kuningas, kitaristi B. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät 20.05 Keittiöelämää 21.00 Pitääkö olla huolissaan. Dokumenttielokuva kertoo nuoren orvon rankasta matkasta puuvillapelloilta maailmanmaineeseen. ”Sillan” neljäs tuotantokausi tässä onkin katselussa. 02.05 Ota rahat ja juokse 03.00–04.00 Bones (12) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Pound Puppies 06.50 My Little Pony 07.15 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds 08.05 Marvel’s Avengers Assemble (7) 08.25 Lego Nexo Knights (7) 08.50 Sonic Boom (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri 09.10 Soppa365 09.20 Eläinsairaala 09.50–10.50 Leijonan luola USA 13.45 Hotellit haltuun 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.45 Matkaoppaat 16.45 Soppa365 16.55 Kauppaneuvos Jethro 17.55 Hauskat kotivideot 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Vain elämää 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Hamekyttä 3 – Pojasta polvi paranee (12) 23.45 Liiga: Illan parhaat 23.50 Elokuva: The Crazies – Hulluus on tarttuvaa (16) 01.55 Haapasalo Goes America 02.55–03.55 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! YLE TEEMA 17.00 Historia: Meren yli Amerikkaan 18.00 Valitut sanat: Hertta 18.30 Elävä arkisto: Punk 40 vuotta 18.31 Älkää kysykö..
09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Pomo piilossa 14.30 Posse 16.00 Salatut elämät 16.30 Maajussille morsian 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. LOKAKUUTA 2016 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Junamatka Euroopan yli 09.00 Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Seniori työssä 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Dokumenttiprojekti: Urho 13.35 Eränkävijät 14.05 Prisma: Eläimet ja rakkaus 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Downton Abbey (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Pokka pitää 18.45 Avara luonto: Villi Kanada 19.38 Ryhmä Pullman (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 21.45 Pako pimeydestä (16) 22.45–00.30 Hercule Poirot: Roger Ackroydin murha (12) YLE TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu 07.47 Pikku Kakkosen posti 07.54 Lasten musiikkiestradi 07.57 Franklin ja ystävät 08.09 Sanni Sateenkaari 08.22 Rikun ja Ramin outo tapaus 08.35 Oktonautit 08.47 Petteri Kaniini 09.00 Galaxi 09.01 Moraalimittari (7) 09.23 Hullabalooba (7) 09.28 Lassie (7) 09.51 Late Lammas 10.00 Satuhäät 10.50 Ja he elivät onnellisina... Boy (7) 14.30 Moottori mylvii ja kumi käryää 15.00 Aamujumpan aakkoset 15.30 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 16.00 Kimmo (7) 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Rachel Khoo: Ruokatuliaisia maailmalta 19.30 Imettäjät 20.00 Uusi Päivä 20.30 Latela 21.00–21.15 Villi kortti: Jalkapalloetkot 22.05 Jalkapallon Mestarien liiga: Leicester FC Kööpenhamina 23.55 Latela 00.25–00.50 Jalkapallon Mestarien liiga MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Studio55.fi 06.50 Makuja ja elämää 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. Boy (7) 14.30 Sankareita helvetissä 15.00 Noin viikon uutiset 15.35 Uusi Päivä 16.00 Uusi Päivä 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kioski 19.30 VICE: A Canadian Barbeque 19.40 VICE: How to Make Mission Style Tacos 19.47 VICE: Deep Space Robot Gardeners 20.00 Uusi Päivä 20.30 Kimmo (7) 21.00 Marja Hintikka Live 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Fleming (12) 22.45 Bates Motel (16) 23.30–00.40 Game of Thrones (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Duunikunto 06.50 Makuja ja elämää 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät 20.05 Maajussille morsian 21.00 Ex-Onnelliset (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Roba (7) 23.35 Kohde (16) 00.35 Extant (12) 01.35 Bones (12) 02.35 Bosch (16) 03.40–04.35 Rikoksista pahin (12) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Pound Puppies 06.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.15 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds Toons 07.55 Angry Birds Piggy Tales 07.58 Angry Birds Stella 08.05 Marvel’s Avengers Assemble (7) 08.25 Lego Nexo Knights (7) 08.50 Sonic Boom (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri 09.10 Soppa365 09.20 Eläinsairaala 09.50–10.50 Gordon Ramsay maailmalla 13.45 Hotellit haltuun 14.45 Vaaleanpunainen pantteri (7) 14.55 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.55 Matkaoppaat 16.30 Soppa365 16.40 Leijonan luola USA 17.40 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Kadonneen jäljillä 20.00 Kauppaneuvos Jethro 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Rakkauden rasvaprosentti (12) 23.05 Nieminen & Lahtinen Show 00.05 Haapasalo Goes America 01.05 Leijonan luola USA 02.05 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 03.05 Kauppaneuvos Jethro 04.05–04.35 Poliisit YLE TEEMA 16.55 Valokuvan voimaa 17.55 Historia: Latinalaisamerikkalaiset 18.50 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 20.00 Valitut sanat: Vanhusten hoivahelvetti 20.30 Jäitä hattuun (12) 21.00 Claude Lanzmann ja Shoahin aaveet 21.40 Kino: Vallan kääntöpuoli (7) 23.20–00.55 Uusi Kino: Poikakuningas YLE TV1 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Finnautti 13.05 Luontoretkellä 13.20 Kun tuomi kukkii 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Kuningaskuluttaja 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Junamatka Euroopan yli 20.00 Antiikkia, antiikkia 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Poldark (12) 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Kotikatsomo: Sorjonen (16) 23.45 Prisma: Eläimet ja rakkaus 00.40–01.10 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Hei Taavi 07.00 Karhunpaini 07.07 Ludovic 07.20 Hilla ja avaruuden Eetu 07.30 Askarrellaan 07.36 Timppa 07.46 Sasu 07.58 Sirkus Temppula 08.02 Vekarat! 08.29 Galaxi 08.30 Viidakkojytä 08.35 Karvinen (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Tulikokeena koiravaljakkokisa 10.30 Muuttoapua uusperheelle 11.30 Merta päin! 12.00 Meediot 12.30 Minä ja mun äiti: Hanna ja Saara 13.00 Girl vs. 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (12) 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Enbuske, Veitola & Salminen 14.25 Tähdet, tähdet 16.10 Salatut elämät 16.35 Keittiöelämää 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 20.00 Talent Suomi 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Casino Royale (16) 23.55 Gordon Ramsay maailmalla 01.00– 03.00 Poliisit – kotihälytys (7) YLE TEEMA 10.00 Elävä arkisto: Punk 40 vuotta 10.01 Älkää kysykö... B. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Sinulle on postia 21.00 Aku ja 7 ihmettä 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Billions 23.50 NCIS: New Orleans (12) 00.50 Americans (12) 01.50 Aku ja 7 ihmettä 02.50 Bones (12) 03.45–04.40 Rikoksista pahin (12) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Pound Puppies 06.50 My Little Pony 07.15 Disney esittää (7) 07.35 Sonic Boom 07.50 Angry Birds 08.05 Marvel’s Avengers Assemble (7) 08.25 Lego Nexo Knights (7) 08.50 Sonic Boom 09.00 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.10 Soppa365 09.20 Eläinsairaala (7) 09.50–10.50 Leijonan luola USA 13.45 Hotellit haltuun 14.50 Vaaleanpunainen pantteri (7) 15.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 16.00 Matkaoppaat 16.35 Soppa365 16.45 Leijonan luola USA 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Kauppaneuvos Jethro 20.00 Kadonneen jäljillä 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Arman LIVE 23.00 Liiga: Illan parhaat 23.05 Haluatko miljonääriksi. 47 13. 11.50 Latela 12.20 Villi kortti 13.10 Riistametsällä 13.50 Puk ja Herman Tanskan saaristossa 15.00 Palloilua: Käsipalloa 16.40 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 17.05 Palloilua: Käsipalloa 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Noin viikon uutiset 19.35 Kimmo (7) 20.00 Oblivion (12) 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.15 Ruisrock: Anna Abreu 23.15 Odyssey (16) 00.00–02.50 Yle FOLK MTV3 08.10 Pororo 08.25 Vikke Viikinki 08.40 Seikkailija Dora 09.05 Pokémon (7) 09.30–10.00 Gumballin mieletön maailma 10.30 Salatut elämät (7) 13.00 Elokuva: Yksin kotona 3 (7) 15.00 Piilokamera 15.15 Tähdet, tähdet 17.00 MTV Sport: Lauantairavit 18.00 Teknavi 18.30 Vintiöt (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.20 MTV Sport Uutiset 19.30 Posse 21.00 Pelimies 21.30 Solsidan 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Elokuva: Wallander: Kylähullu (16) 00.25 Enbuske, Veitola & Salminen 01.25 Pelimies 01.55 Panttivangit (16) 02.55–03.55 Bones (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.45 Pound Puppies 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.55 Angry Birds Toons 08.00 Angry Birds Piggy Tales 08.03 Angry Birds Stella 08.10 Sonic Boom (7) 08.35 Lego Nexo Knights (7) 09.00 Elokuva: Tapaus Punahilkka 2 (7) 10.45 MasterChef Australia 13.05 Vaaleanpunainen pantteri 13.15 Leijonan luola USA 14.15 Nieminen & Lahtinen Show 15.15 Sukulan suojatit 16.20 Talent Suomi 18.25 HS-uutiset ja sää 18.30 Vain elämää 20.00 Haluatko miljonääriksi. väittely YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Tiketi Tok 07.04 Puput 07.13 Tie tähtiin 07.25 Babar ja Badun seikkailut 07.38 Urpo ja Turpo 07.50 Pusse 08.01 Puu Fu Tom 08.26 Galaxi 08.27 Tenavat (7) 08.33 Joraavat juurikkaat 08.36 Aika härdelli! (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Puk ja Herman Tanskan saaristossa 11.05 Uutisikkuna 12.35 Jääkauden jälkiä 13.00 Girl vs. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (12) 20.05 Suomen surkein nikkari 21.00 Aarteiden metsästäjät Suomi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Teknavi 23.10 Myytinmurtajat 00.10 Bear Grylls – selviytyjien saari USA 01.05 Aarteiden metsästäjät Suomi 02.05 Kuuma laki (12) 03.05–04.05 Bones (12) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Pound Puppies 06.50 My Little Pony (7) 07.15 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.40 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds Toons 07.55 Angry Birds Piggy Tales 07.58 Angry Birds Stella 08.05 Marvel’s Avengers Assemble (7) 08.25 Lego Nexo Knights (7) 08.45 Lego Ninjago (7) 09.10 Soppa365 09.20 Eläinsairaala 09.50–10.50 Leijonan luola USA 13.45 Hotellit haltuun 14.50 Vaaleanpunainen pantteri (7) 15.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 16.00 Matkaoppaat 16.35 Soppa365 16.45 Leijonan luola USA 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Pomo piilossa Suomi 20.58 Keno 21.00 Sukulan suojatit 22.00 Hottikset 2.0 23.00 Liiga: Illan parhaat 23.05 Kadonneen jäljillä 00.05 Kiss Bang Love Suomi 01.05 Leijonan luola USA 02.05 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 03.05 Poliisit kotihälytys (7) 04.05–04.35 Poliisit YLE TEEMA 17.00–17.45 Valokuvan voimaa 18.00 Kantapöytä 19.00 Milanon naisten paratiisi (12) 20.00 Välimeri lautasella 20.45 Löytöretkiä maailmaan 21.00 Villen keittiö 30 minuutissa 21.30 Kino: Elämän tanssi (16) 23.40–00.10 Jäitä hattuun (12) 15 16 17 18 19 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale 10.05 Emmerdale (7) 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Rikas ja rakas 14.00 Elixir Fitness 14.30 Elixir Life 15.00 Sinulle on postia 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Aku ja 7 ihmettä 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Boy (7) 14.30 Diwai Meri – luonnontutkija 15.00 Latela 15.30–15.45 Villi kortti: Jalkapalloetkot 16.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Aavikon haastamat 20.00 Uusi Päivä 20.30Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 21.00 Leijonat Inside 21.30 A2-ilta: Palkkaerot-ilta 23.00 True Blood (16) 00.00–00.30 Seksiministeriö MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi: Omat rahat 06.50 Makuja ja elämää 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. King ja ystävät YLE TV1 05.55 Kuningaskuluttaja 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Eränkävijät 10.00 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Linnustomme aateliset 12.00 Isoisän jalanjäljissä Grönlannissa 12.30 Finnautti 13.00 Hyviä uutisia Afrikasta 13.30 Tähtisilmä 14.40 14.49 Arkistokuvia: Paimenen tarina 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.05 Arto Nyberg 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Pinkertonin etsivätoimisto (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Akuutti 19.00 Historia: Suursodan naiset 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Perhosen kohtalo (12) 22.40 Uutiset Uutis-Suomi 22.50 Uutiset 22.55 Scott & Bailey (12) 23.40–01.10 George Gentlyn tutkimukset (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Taikakaruselli 07.04 Viljami 07.09 Ryhmä Hau 07.33 Puuharit 07.45 Kasper ja Liisa 07.56 Katti Matikaisen kirjamylly 08.05 Pasin ja Kielon valtakunta 08.19 Galaxi 08.20 Milin miljoona kysymystä (7) 08.27 Lohikäärmeratsastajat (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Leo juhlii maailmalla 10.30 11.25 Matkapassi: Yhdysvallat 11.30 Diwai Meri – luonnontutkija 12.00 Meediot 12.28 Meediot 13.00 Girl vs. 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Indiana Jones ja tuomion temppeli (12) 23.25 Liiga: Illan parhaat 23.30 Elokuva: Unthinkable (16) 01.30–02.30 Kiss Bang Love Suomi YLE TEEMA 10.00 Uusi Kino: Edith (7) 10.05 Uusi Kino: Aaveraaja (7) 10.35 Ugandan vahvat äidit 11.05 Valitut sanat: Hertta 11.30 Kantapöytä 12.30 Prisma Studio 13.00 Tiededokumentti: Paras ruokavalio 13.45 Tiededokumentti: Sairauksien keisari 14.45 Historia: Latinalaisamerikkalaiset 15.40 Jäitä hattuun (7) 16.10 Yle Live: M1-studiossa Timo Kiiskinen 17.10 Villen keittiö 30 minuutissa 17.40 Leif Ove Andsnes ja Bergenin filharmonikot 18.40 Bergenin filharmoninen orkesteri juhlii 19.05 Historia: Afroamerikkalaiset 20.00–21.39 Mies ja nainen (12) 21.00 Teemalauantai: Mies, nainen, Blow-up 50 vuotta 21.39 Blow-up – Erään suudelman jälkeen (16) 23.30–00.20 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Villi Kanada 09.00 Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.55 Uutiset 10.00 Linnustomme aateliset 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.40 Prisma Studio 13.08 Antiikkia, antiikkia 13.35 Historia: Lusitanian 18 minuuttia 14.25 Uutisvuoto 14.55 Yle News 15.00 Uutiset 15.05 Hercule Poirot: Lordin kuolema (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Eränkävijät 18.45 Arto Nyberg 19.30 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 20.15 Löytöretkiä maailmaan 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Sorjonen (16) 22.05 Nousuvesi (16) 22.50 Ykkösaamu 23.30–00.30 Tanskalaisten antiikkiaarteita YLE TV2 07.45 Unna Junná 08.00 Pikku Kakkonen 08.01 Nimipäiväonnittelu: 08.03 Hyrräpäät 08.15 Siiri ja Krokotiili 08.21 Dinojuna 08.47 Fluugalaiset 09.00 Galaxi 09.01 Galaxi Play 09.28 Tenavat (7) 09.35 Merten syvyyksissä (7) 10.00 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 10.25 Uusi Päivä 10.52 Uusi Päivä 11.20 Uusi Päivä 11.50 Imettäjät 12.20 Sankareita helvetissä 12.55 Jalkapallon Suomen Cup: PK-35 Vantaa – FC Honka 15.05 Palloilua: Lentopalloa 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Matkapassi: Yhdysvallat 20.05 Maailman nopein mies 21.00 Odyssey (16) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Satuhäät 22.55 Girls (16) 23.25 VICE: High Country (16) 00.05–00.20 VICE: Drunken Horse Racing MTV3 08.05 Pororo 08.20 Hello Kitty – Paratiisi 08.35 Seikkailija Dora 09.00 Pokémon (7) 09.25 Gumballin mieletön maailma 09.55 Loton ja Jokerin tulokset 10.00 Elixir Fitness 10.30 Elixir Life 11.00 Keittiöelämää 12.00 Suomen surkein nikkari 13.00 Maailman vahvin mies -kisa 14.00 Löytäjät 14.30 Myytinmurtajat 15.30 Ex-Onnelliset (7) 16.30 Ota rahat ja juokse 17.30 Posse 18.55 Naapurit-tuloslähetys 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.15 Tähdet, tähdet 21.00 Roba (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Bosch (16) 23.40 Enbuske, Veitola & Salminen 00.40 Rush (16) 01.35 Bones (12) 02.35–03.30 Rikoksista pahin (16) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.45 Pound Puppies (7) 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.55 Angry Birds Toons 08.00 Angry Birds Piggy Tales 08.03 Angry Birds Stella 08.10 Sonic Boom (7) 08.25 Lego City 08.30 Lego Nexo Knights (7) 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Jaksa paremmin 09.30 Panttilainaamo Louisiana 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 MM-ralli LIVE: Studio, Espanja 11.00 MasterChef Australia 13.55 Villiä menoa eläintarhassa 14.30 Elokuva: Autot 2 (7) 16.45 Nieminen & Lahtinen Show 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. Pelle Miljoona 10.08 Arkistovieraana: Pelle Miljoona 10.24 A2: Tuhoaako punk Suomen. 00.05 Leijonan luola USA 01.05 Pomo piilossa Suomi 02.05 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 03.05–04.05 Poliisit YLE TEEMA 17.00 Valokuvan voimaa 18.00 Hengittävä maa 19.00 Milanon naisten paratiisi (12) 20.00 Claude Lanzmann ja Shoahin aaveet 20.40 Ziegenort (7) 21.00 Historia: Afroamerikkalaiset 21.55 Elävä arkisto: Love Records 50 vuotta 21.57 Iltatähti: Maarit Hurmerinta 22.12 Arkistovieraana: Maarit Hurmerinta 22.27 Musiikkia rakkaudella 22.55–00.20 Jos puu kaatuu YLE TV1 05.55 Akuutti 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Kotiin takaisin (12) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Uutisikkuna 12.35 Ruma Suomi 13.05 Luontoretkellä 13.20 Lumisten metsien tyttö (12) 14.40 L’Artiste 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio viittomakielellä 16.20 MOT 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Kvanttifysiikan ihmeitä 20.00 Prisma Studio 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Inhimillinen tekijä 22.50 Uutiset Uutis-Suomi 23.00 Uutiset 23.05 Ulkolinja: Lapsisotilaiden uusi sota 00.15 Puoli seitsemän 00.45 Uutisikkuna 03.55 USA:n presidentinvaali 2016: 3. väittely 03.57–05.30 USA:n presidentinvaali 2016: 3. 10.32 Iltatähti: Punk 11.15 Leif Ove Andsnes ja Bergenin filharmonikot 12.15 Bergenin filharmoninen orkesteri juhlii 12.40 Kalliosta temppeliksi 13.25 Viritetyt vempaimet 13.50 Milanon naisten paratiisi (12) 14.43 Milanon naisten paratiisi (12) 15.33 Milanon naisten paratiisi (12) 16.35 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 18.00 Kino Klassikko: Mississipin velho (12) 20.00 Sirocco (12) 20.15 Bergmanin videot (12) 21.00 BB King: The Life of Riley 22.40–00.00 Yle Live: B
Kadonneen unen metsästys. Mietin tai oikeammin fiilistelin paljon omaa valintaani. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 76. Kodittomuus, pakolaisuus ja identiteetti puhuttelevat saksalaisia nykykirjailijoita 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Raahen kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Jumalanpalvelus 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatteri liikkeellä: Jamalin sininen takki 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sari Valto. Kivi ja W. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 75. Nyt hallitus suunnittelee samaa – bisnes ja keppi edellä. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla: Pillein, torvin ja huiluin – puhallinmusiikkia Kaustisen festivaalilta ja vähän muualtakin 19.45 Etnoilta: Keinuva talo – Folkfuusio atomeiksi, vieraina Ville Ojanen ja Juha Kujanpää 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Paul Temple ja Valentinen tapaus, osa 5/16 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Elämää suuremmat elokuvat: Kansakunnan synty 22.55 Kymmenen teesiä yksinäisyydestä: Pelkät seinät eivät riitä 23.10–06.00 Yöklassinen. Lisäksi työttömiä ”valmentaville” yhtiöille on budjetissa miljoonien potti. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri liikkeellä: Jamalin sininen takki 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 21.00 Jascha Heifetzin Stradivarius ja muita arvosoittimia 21.20 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.10–06.00 Yöklassinen. keltamatara, kissankello, sinivuokko, kevätesikko, pystykiurunkannus, merisätkin, osmankäämi, ruiskaunokki, leskenlehti, koiranputki, neidonkenkä, tähtitalvikki, valkovuokko, merisaunio, päivänkakkara, suopursu, neidonkieli, ojakärsämö, puna-apila, luhtalitukka, imikkä, meriputki, kivitiera ( joka on sammal ), kevätlinnunsilmä, järviruoko, saarni... 18.20 Radioteatteri esittää. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kirjakerho 18.00 Romano mirits 18.20 Radioteatteri esittää. Kiitos kaikille kukkakalluppiin osallistuneille. SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Kohtauspaikka: Helena Hannikaisen vieraana säveltäjä-muusikko Timo Alakotila. 18.50 Kuuluttajan vieras 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10–06.00 Yöklassinen. Tulos on riemastuttava ja tajuntaa laajentava. Voittaja löytyi. Olen muuten mitannut tasan metrin pituisen saarninlehden Helsingin Kulosaaressa. Kevätlinnunsilmä hellyttävässä kauneudessaan tuo kevään valon mieleeni. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kohtauspaikka: Helena Hannikaisen vieraana säveltäjä-muusikko Yle radio 1 13.10.–19.10.2016 Timo Alakotila. LOKAKUUTA 2016 007443-1641 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. 11.00 Valkoista valoa: 1,4 litran superkone 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Jos ehto ei täyty, laskee työttömyysturva. Järviruo’on väri, rytmi, havina ja ruskaantuminen viehättävät. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 74. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Aristoteleen kantapää: Klingon . Se on vanamo, kiitos ehkä Leinon Eikan, mutta vastausten kirjo oli hämmästyttävän laaja. Tilojen ja paikkojen filosofia. Näiden lukujen rinnalla hallituksen päätös antaa 1,1 miljoonaa euroa vähävaraisten ruoka-apuun sekä lasten harrastustoimintaan on lähes rivo ele. SUOMEN HALLITUS TARVITSEE lähihistorian kurssin. 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho. Niiden hinnaksi on arvioitu jopa 21 miljoonaa euroa. Vanamo, lehtoeli puistolemmikki, nurmitädyke, kielo, valkolehdokki, maariankämmekkä, kissankäpälä, kevätlinnunherne. 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Jumalainen ääni. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 19.40 Kirjoituksia musiikista ja muita muistiinpanoja 20.05 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.25 Radion kamarikuoro laulaa motetteja 21.40 Romantiikan katkoviiva 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Herr Gröning – mykkä monologi oikeussalissa. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 73. 10.55 Äänitarina. 1990-luvun lamassa tarjottiin työttömille kaikenlaisten konsulttien järjestämää puolipakollista koulutusta. Saarni on eksoottinen ja rungoltaan muodokas. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Puheenvuoroja 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Paul Temple ja Valentinen tapaus, osa 5/16 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää: A. Lämmin kädenpuristus tai paremminkin kukkatervehdys sinulle ja kaikille muillekin. Shakespeare 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Radioteatteri esittää: Kuunnelman tiet, osa /13 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Sävel on vapaa / 09 144 800 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Leikola ja Lähde 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen. Pompottelin kuvavalinnassa voittajan ja tämän, Ollin yhden suosikin: tähtitalvikin, välillä. 22.55 Kuuluttajan vieras 23.10–06.00 Yöklassinen. Näin on. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 77. Jumalainen ääni. Hallitus ajaa aktiivisuusehtoa, jonka mukaan työttömän pitäisi kolmen kuukauden jaksolla tehdä töitä vähintään 18 tuntia tai osallistua viiden päivän ajan työllisyyttä edistäviin palveluihin. Keppiä, laastaria ja aspiriinia Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Mun luonto TIMO SPARF Kukka. MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Samanlainen bisnes on työttömien haastatteleminen ostopalveluina. Yön intiimissä syleilyssä. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Legenda lavalla: Liisa Pohjola 21.10 Forellista joutseneen 21.45 Ykkösvieras: 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. 48 13. Se oli monen sellaiseen osallistuneen mukaan ihmisen älyllistä väheksymistä ja työllistämisarvoltaan lähellä nollaa. 23.10–06.00 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen. Nämä palvelut haiskahtavat hyväkatteiselta yritystoiminnalta. Kolmikkoni on kevätlinnunsilmä, järviruoko ja saarni. Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Laulun paikka – Carmenin tarina 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kuuta ei ole! Taivas on vain kulissi! 17.40 Syödään ensin! Nälkävuosista elämän nälkään 18.00 Kuunnelman esittely 18.20 Radioteatteri esittää. 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kultakuumeen konvehtirasia 18.00 Musiikkikamari 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää. scifi-kieli joka lähti lapasesta 17.45 Ykkösvieras: 18.00 Vino sukellus radioaaltoihin. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 20.00 BWV, WoO, Hob, HWV, K, Sz – johdatus säveltäjien teosluetteloiden saloihin 20.25 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.30 Tenori Johan Bothan (1965-2016) Wagner-äänitteitä 21.45 Puheenvuoroja 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi: Nykymusiikkia Proms-festivaalilta 23.10–06.00 Yöklassinen. Kohde on mitä tärkein, mutta summa on kuin heittäisi ministeriauton takaikkunasta kourallisen aspiriinia ja laastaria ruokajonossa seisoville. Uutiset ja sää 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Elämää suuremmat elokuvat: Kansakunnan synty 18.10 Kymmenen teesiä yksinäisyydestä: Pelkät seinät eivät riitä 18.20 18.29 Radioteatteri esittää. CV Kirsi Ihalainen ja Vahtimestari. Olli Ojala kiteytti asian kivasti: ”Kaikki kasvit ovat kauniita, varsinkin kukkivina”. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12