NELIPÄIVÄINEN Lisää mittaa työuraan KIRKKO Laumaa ei kiinnosta MAAHANMUUTTO Suomi on myöhässä BRITANNIA TEEMA Kriisistä toiseen 13.10.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 18 /2 2 Sokea piste Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo haluaa ikäihmisten arjen näkyväksi. PAL.VKO 2022-43 00 74 43 -2 21 8 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI x • 20 22 / xx . lo ka ku ut a de_13102022_001.indd 1 de_13102022_001.indd 1 3.10.2022 17.27 3.10.2022 17.27. xx xk uu ta PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 18 • 20 22 / 13
-25 % Kotisiivouksesta ja muista kodin palveluista jopa Nimetön 1 1 Nimetön 1 1 3.10.2022 9.25 3.10.2022 9.25. Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen. Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia helpomman arjen etuja Tradekan jäsenille. tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.fi/liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat
Ikäihmisiltä on viety vaikuttamismahdollisuudet. KASVO TEEMA ILMIÖ de_13102022_03.indd 3 de_13102022_03.indd 3 4.10.2022 16.00 4.10.2022 16.00. LOKAKUUTA 2022 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TYÖVOIMAPULA BRITANNIA IKÄ Maahanmuutto vai elintason lasku. 3 Demokraatti 18 /2 2 32 14 51 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 13. Suomi ja Britannia hakevat uutta yhteistyötä
4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Onko EK:lla pokkaa sanoa, että ei mennyt ihan kuin Strömsössä. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 27.10. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 28 HARRI JÄRVINEN Miestä moneksi + TEEMA Britannia 51 5 6 8 11 12 14 21 22 24 27 32 38 39 40 44 46 47 48 49 59 60 64 65 66 24 KIRKKO Jäsenyys kuin vakuutus de_13102022_04.indd 4 de_13102022_04.indd 4 5.10.2022 11.18 5.10.2022 11.18. 18 /2 2 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Ei vain uskon asia Viikon kuva: Brittien kaaos Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Ilkka Kaukoranta D-analyysi: Vihreä juna kiihdyttää D-ilmiö: Työvoimapula uhkaa Alastalon salissa: Viimeinen ranta Työ: Nelipäiväisen päivitys Kirkko: Suuntaa haetaan Eläke: Pelin paikka ajoituksessa TV: Satiiri ja demokratia Teatteri: Enkelten kaupunki Teatteri: Munausten voitto Elokuva: Kikan tuhkimotarina Kirjavisa: Ratsut ja mehiläiset Kolumni: Jari Sedergren Puheenvuoro: Johan Kvarnström Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Dimitri Qvintus IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Päivi Topo Kolumni: Elina Hirvonen Kasvot peilissä: Kristiina Salonen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää
Ne populistiryhmät, jotka eniten korostavat ”kodin, uskonnon ja isänmaan” aatteellista merkitystä, ovat yleensä kaikkein vähiten valmiita tekemään mitään noiden kiiltokuvakäsitteidensä hyväksi. Asenteet monia sielunpaimenia vastaan alkoivat kärjistyä jo ennen vuoden 2015 pakolaiskriisiä. Siksi kirkosta eroaminen heidän takiaan on täysin väärän puun haukkumista: yhtä osuvaa olisi erota kristillisdemokraattien puheiden vuoksi vaikka kokoomuksesta. IKÄVÄ KYLLÄ suuri yleisö ei aina huomaa, että nämä oman elämänsä päiviräsäset tai tapainturmelusta paheksuvat maallikkosaarnaajat eivät ole esimerkiksi evankelisluterilaisessa kirkossa missään virallisessa asemassa. Samaan aikaan myös moni kristillisoikeistolaisena itseään mainostava poliitikko tekee parhaansa antaakseen kristillisyydestä mahdollisimman vieraannuttavan kuvan. Jos haluaa laupeudentöiden jatkuvan, kannattaa äänestää niitä ihmisiä, jotka kirkossakin ymmärtävät parhaiten solidaarisuuden ja yhteisvastuun merkitystä. Päinvastoin, mukanaolo on ainoa keino varmistaa, etteivät umpimielisimmät konservatiivit pääse ohjailemaan kirkkoa ja sen varainsiirtoja liikaa. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi Twitter: @petri2020 Ei pelkkä uskon asia Pääkirjoitus KRISTILLINEN ARMOLLISUUS VÄHÄOSAISIA KOHTAAN ON OIKEISTO POPULISTEILLE KAUHISTUS. de_13102022_05.indd 5 de_13102022_05.indd 5 4.10.2022 15.58 4.10.2022 15.58. Sitten nimenomaan pakolaisten auttaminen oli monella paikkakunnalla se ratkaiseva hetki, joka vieroitti laitaoikeiston yhä kauemmas niin sanotuista Jeesuksen periaatteista. Vain heidän tulkintansa uskonnosta on oikea, ja sillä syvällä vakaumuksen äänellä he voivat tuomita toisia vähempiarvoisiksi. Paitsi tietenkin käyttämään niitä omina lyömäaseinaan. K irkon suhde vasemmistopuolueisiin on huidellut vuosikymmenien aikana ääripäästä toiseen. TULEVIIN SEURAKUNTAVAALEIHIN osallistumisella voi olla paljonkin merkitystä muun muassa diakoniatyön ja seurakuntien vähävaraisille perheille jakaman tuen kohtalolle. Kyseessä lienee sama ilmiö kuin hurmahenkisen isänmaallisuudenkin kanssa. Kirkon toiminnassa etenkin ruohonjuuritasolla etenevä suvaitsevaisuus ja uudelleen löydetty kristillinen armollisuus vähäosaisia kohtaan on oikeistopopulisteille kauhistus. Lähimmäisenrakkaudesta ja ihmisten tasa-arvosta puhuvat diakonit ja papit, jotka saattavat vielä ymmärtää ihmisten seksuaalisuuttakin, edustavat nyt populisteille jotain vaikeasti määriteltävää, vaarallista ”mädännäisyyttä”. Harvoin suomalaisessa poliittisessa keskustelussa kuulee enää valitusta luterilaisten pappien liiasta oikeistolaisuudesta, päinvastoin
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , Ju st in Ta lli s de_13102022_06.indd 6 de_13102022_06.indd 6 4.10.2022 11.01 4.10.2022 11.01
de_13102022_06.indd 7 de_13102022_06.indd 7 4.10.2022 11.01 4.10.2022 11.01. 7 Demokraatti TÄYSKÄÄNNÖS BRITANNIASSA. Tämän jälkeen muun muassa punta alkoi vahvistua. Reilun kuukauden Britannian pääministerinä toimineen Liz Trussin talouspolitiikan linja harhailee. Markkinoiden pelästyttyä Trussin puheita tämä ilmoitti peruvansa uudistukset. Truss kertoi pian valtaantulonsa jälkeen uudesta elvyttävästä talouspolitiikasta, joka kuitenkin piti sisällään lähinnä kovatuloisia suosivia veronalennuksia
Selvityksessä nousi esiin useita suomalaisia vaivaavia huolenaiheita, mutta vaikeista ajoista huolimatta suomalaisten tyytyväisyys omaan elämäänsä ja luottamus tulevaisuuteen on korkea. Sähkölaitokset ja valtio voisivat yhteistyössä teettää kännykkäsovelluksen, jolla voisi seurata reaaliaikaisesti ja laitekohtaisesti sähkön kulutusta. Energiakriisin vyöryessä päälle kaikkien pitää säästää sähköä, mutta kulutukseen vaikuttavien tekijöiden seuranta ja vertailu on vaikeaa. Etenkin sosiaalisen median kielenkäyttö koetaan kovaksi ja henkilöön meneväksi. E2 Tutkimuksen Miten meillä menee. Väkivalta ui suomalaiseen mielenmaisemaan iStock de_13102022_08.indd 8 de_13102022_08.indd 8 5.10.2022 11.30 5.10.2022 11.30. JAAKKO HAIKONEN TWITTERISSÄ YHTEISKUNTA Suomalaisista kannattaa nykyisen kaltaista ansioihin perustuvaa pakollista työeläkettä KESKUSTELUILMAPIIRI ON suomalaisten mielestä kärjistynyt viime vuosina. Luku voi tuntua pieneltä, mutta se on merkittävä Suomen kaltaisessa maassa. Tutkimustulos tietää puolueille haasteellista aikaa ennen ensi kevään eduskuntavaaleja, jos ihmiset eivät innostu vaaleista. Nuoret aikuiset (25–34-vuotiaat) ovat elämäänsä keskimääräistä vähemmän tyytyväisiä. JENNA VEHVILÄINEN TWITTERISSÄ Melonin sosiaalija talouspolitiikka on maltillisempi kuin kokoomuksen, ja siirtolaispolitiikka on maltillisempi kuin perussuomalaisten. 72 prosenttia on elämäänsä erittäin tai melko tyytyväisiä. Toisaalta 19 prosenttia vastanneista kertoo politiikan ja poliitikkojen tuottavan myös iloa. Tämä ei kerro kaikkien italialaisten siirtymisestä arvoineen äärioikealle. Poliitikoista eniten mainintoja keräsivät pääministeri Sanna Marin sekä presidentti Sauli Niinistö. Asenneilmapiiri voi myös heijastua äänestysaktiivisuuteen, etenkin kun selvityksen mukaan kolmanneksessa (32 %) suomalaisista poliittinen keskustelu saa aikaan vihan tunteita. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Reaaliaikainen sähkömittari tarvitaan joka kotiin V IIK O N LU KU 80 prosenttia. ANTON MONTI TWITTERISSÄ Ranskan äärioikeiston mielestä Italian äärioikeisto ei ole äärioikeistoa lai sinkaan. Katsaus suomalaisten mielenmaisemaan -selvityksen mukaan liki puolet (49 %) suomalaisista on kyllästynyt voimakkaaseen vastakkainasetteluun, eikä halua osallistua lainkaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Selvityksen yllättävä tulos on, etttä vastanneista kaksi prosenttia – noin 100 000 suomalaista, lähes yksinomaan miehiä – on valmis fyysiseen väkivaltaan omien tavoitteidensa ajamiseksi. Tyytyväisimpiä ovat varttuneet ja hyvin toimeentulevat. Kun sota-aikana kotirintamalla kilpailtiin polttopuiden tekemisessä, nyt voisi samassa hengessä kisata siitä, ketkä ovat maan parhaat sähkön pihistäjät. Vempelehullut suomalaiset saa tekemään melkein mitä vain, kun heille tarjoaa sitä varten sopivia kännykkäsovelluksia. Oikea äärilaita voitti Italian vaalit
Tuelle on jälleen kerran tarve ja kohde. Alv-veron laskulla halutaan helpottaa inflaation ja energian hintojen nousun kurittamia kansalaisia. Reilu kymmenen vuotta sitten parturi-kampaamoiden ja pienkorjauspalvelujen arvonlisävero tiputettiin 22 prosentista kahdeksaan. Pää pensaaseen, usko markkinoiden kaikkivoipaiseen viisauteen vai yhteiskunnan syy. Tämä on hyvä, sillä nyt päästään ratkomaan akuuttia hoitajapulaa yhteistyössä eri osapuolien kanssa. Tavoitteena oli laskea palveluiden hintoja ja luoda sillä lisää kysyntää ja työpaikkoja. Fortum ilmoitti kaupan alla, että hallitus oli hyväksynyt hankkeen. Alv-kevennysten kohdentumisella on huono maine. Tässä tilanteessa ei kannata suututtaa jo muutenkin epätoivoisia kuluttajia. Palkkauksen parantaminen on tässä olennainen tekijä, mutta tärkeitä ovat myös uuden sopimuksen kohdat muun muassa työn laadullisesta kehittämisestä. Petteri Orpo perusteli edellisen hallituksen toimintaa kokoomuksen puheenjohtajapäivillä näin: – Toinen kysymys on, olisiko asiaan silloin pitänyt puuttua, mutta yhteiskunnan henki oli sellainen, että Fortumin johto on varmaan tehnyt järkevän ratkaisun, Orpo sanoi Hämeen Sanomien haastattelussa. de_13102022_08.indd 9 de_13102022_08.indd 9 5.10.2022 11.30 5.10.2022 11.30. Nyt työ vasta alkaa SUPER JA Tehy pääsivät pitkän väännön jälkeen sopimukseen Kuntaja hyvinvointialuetyönantajien kanssa. Hoitajaliitot vakuuttivat tyytyväisyyttään sopimukseen. SOPIMUS POLITIIKKA Oi pyhä henki, johda sinä meitä KOKOOMUS HALUAA selvityksen Uniper-neuvotteluista hallitukselta. Siis mitä. Tuen pitää mennä sinne, mihin se on tarkoitettu: tavallisille kuluttajille, ei yritysten katteisiin. Hyvät yrittäjät, maineenne on nyt pelissä. Työhyvinvointi ratkaisee. Parempi palkka ei pitkään ilahduta, jos työ on huonosti organisoitua tai sitä on liikaa. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari LUKEMINEN ENSI TALVENA LUKEMINEN ENSI KESÄNÄ Sähkökatko Aurinkoenergia Hyvät tukipelurit, tällaisessa ankeassa taloustilanteessa valtio ei höveliyttään kevennä arvonlisäveroa tai jaa tukieuroja yrityksille. Silloinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.), valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ovat kuitenkin kertoneet saaneensa tiedon joko minuutteja ennen kaupan julkistamista tai ”lukeneensa siitä mediasta”. Tässä olisi selvityksen paikka. Tämä on tärkeää nykytilanteessa, kun osa energiayhtiöistä tekee tulosta windfall-voitoilla. Tulos: valtio menetti kokeilun aikana verotuloja vuosittain 50 miljoonaa euroa, alan työllisyys tuskin värähti ja alle puolet yrittäjistä siirsi edes osan alv:n alennuksista hintoihinsa, taivastelee Demokraatin väki. Sama kokoomus, joka edellisessä hallituksessa siunasi Uniper-kaupan eli nyt käydyn väännön lähtökohdan, jossa Fortum osti itseään suuremman Uniperin
de_13102022_10.indd 10 de_13102022_10.indd 10 4.10.2022 12.59 4.10.2022 12.59. Mikä oli seurakuntavaalien äänestysprosentti vuonna 2018. 9. Kuten Antti Ronkainen totesi Demokraatin haastattelussa: – Hyvähän se on, että keskustelua syntyy. 5. 10. 8. 6. Tässä keskustelussa aktiivisesti unohdettiin, että myös poliitikoilla on oma vastuunsa ja valtansa vaikuttaa talouden kehitykseen. Mikä Saksan liittokansleri Olaf Scholz on siviiliammatiltaan. Kuinka pitkään Turkin Recep Tayyip Erdo?an on ollut vallassa (pääministerinä ja presidenttinä). Kuinka pitkä on Lauri Markkanen. Marinia syytettiin muun muassa siitä, että hän puuttuu poliitikkona itsenäisen keskuspankin toimintaan tai vähättelee inflaatiota. 3. Kuka on Veikkausliigan historian vanhin pelaaja. Moni muukin taloustieteilijä on pohtinut, tappavatko keskuspankit inflaatiolääkkeillään, lähinnä koronnostoilla, potilaan eli kituliaan talouskasvun. Kuka on kuvassa. Keskuspankin itsenäisyyden ei tule tarkoittaa, etteikö rahapolitiikasta saisi tällaisina murrosaikoina keskustella. Ja keskustelu tulee todennäköisesti vain kiihtymään, jos keskuspankkien toimista huolimatta inflaatio kiihtyy ja taloustilanne heikkenee. Minne perustettiin Suomen ensimmäinen McDonald’s. Kun pääministeri Sanna Marin lainasi kyseistä Ronkaisen lausetta twiitissään, aiheutti se etenkin osassa miespuolisia talousosaajia ja kokoomuslaisia alkuräjähdyksen. 4. 2. Mitä on prokrastinaatio. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT AFP / Alberto Pizzoli 10 VIS V 1. T utkija Antti Ronkaisen Suomen Kuvalehden kolumnissa oli lause: ”Vallitsevissa rahapolitiikan ideoissa on jotain pahasti vialla, kun keskuspankit suojelevat uskottavuuttaan ajamalla taloudet taantumaan.” Se ei aiheuttanut suurempaa reagointia. Milloin ilmailuja avaruushallintovirasto Nasa perustettiin. Missä Vladimir Putin palveli, kun Berliinin muuri kaatui 1989. 7. Oik eat vas tau kse t: 1) 14, 4 % 2) asi ana jaj a 3) Tam per eel le 4) 2.13 m 5) Mar tin Saa rik ang as, 57 vuo tta 6) Ita lia n pää min ister i Gio rgi a Mel oni 7) asi oid en lyk kää mist ä 8) vuo des ta 20 14 9) Dre sde nis sä, Itä -Sa ksas sa 10 ) 195 8 PYHÄ TAUKOJUMPPA MAAILMAN TILA • Keskuspankkien rooli Kuka saa puhua taloudesta
Ammattiyhdistysliikkeestä politiikan puolelle siirtyessä tekemisen tapa muuttui. – Tässä ollaan tavallaan sisällä makkaratehtaassa. Nythän meillä on 100 000 työllistä enemmän kuin hallituksen aloittaessa. He luovat omissa neuvotteluissaan pohjaa hallituksen päätöksenteon tueksi. Luulen, että ammatillisen kehityksen kannalta on todella hyvä päästä näkemään molemmat puolet, Kaukoranta kuvailee. Miten Ilkka Kaukoranta arvioi hallituksen onnistuneen. Tänä syksynä hän siirtyi SAK:sta työvapaalle ja määräajaksi uusiin kuvioihin, pääministeri Sanna Marinin (sd.) talouspoliittiseksi erityisavustajaksi. Samaan aikaan laajasti jaettu käsitys on, että työllisyyden kasvua pitää saada tulevaisuudessa vielä lisää. Edellisessä ja nykyisessä pestissä fokus – näkökulmat joista talouspolitiikkaa katsotaan ja tavat, joilla sitä kommentoidaan – on erilainen. Vaikka näitä talousennusteita katsoessa nähdään taantumariskiä ja hitaamman kasvun vaihetta, niin esimerkiksi työllisyyden suhteenhan näkymä on ennusteissakin ollut vielä aika valoisa. Työmarkkinajärjestössä työskentelevällä ekonomistilla ei ole mitään pidäkkeitä tai rajoitteita esimerkiksi valtion budjetin kommentointiin ja siihen liittyvään vaikuttamistyöhön. Tekemässä, eikä vain kommentoimassa lopputulosta. Ilkka Kaukoranta Sivustahuutelija meni makkaratehtaaseen. Talouspoliittiset erityisavustajat auttavat hallitusta toteuttamaan talouspolitiikkaansa. Kun ekonomistien kommentteja talouden tilanteesta lukee, tulee helposti tunne siitä, että juuri muuta kuin synkkyyttä ei ole näköpiirissä. Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuvat Nora Vilva ja Tuulikki Holopainen MISSÄ OLET NYT. Vuonna 2011 Vuonna 2022 de_13102022_11.indd 11 de_13102022_11.indd 11 29.9.2022 16.19 29.9.2022 16.19. Ja tilastoissa työllisyyskehitys on ollut paljon parempaa kuin etukäteen osattiin ennustaa – ja erityisesti parempaa kuin korona-aikana pelättiin. Viesteissä on myös toivon pilkahduksia. I lkka Kaukoranta vietti SAK:ssa yhteensä 12 vuotta, joista viimeiset viisi ja puoli vierähtivät pääekonomistin tehtävässä. – Nähdäkseni aika hyvin. Talouden iso kuva haasteineen näyttää samalta molemmissa tehtävissä, mutta työmarkkinajärjestössä painottuivat työmarkkinanäkökulmat, kuten palkkapolitiikan kysymykset. 11 Demokraatti Nyt olen tekemässä enkä vain kommentoimassa lopputulosta. Kaukorannalla on lohdullinen viesti. – Siinä mielessä työmarkkinajärjestössä katsotaan asioita hyvinkin laajasti, kun taas esimerkiksi palkkaratkaisujen sorkkiminen ei kuulu valtion hommiin, Kaukoranta kuvailee. Hallitus asetti kautensa alussa työllisyystavoitteita. – Uskon, että siitä on aina etua, että ihmiset siirtyvät organisaatioiden, eri sektoreiden ja tehtävien välillä, koska siitä tulee uusia ajatuksia itselle ja myös organisaatiolle, johon siirtyy, hän puntaroi. – Mielestäni ekonomistit eivät synkistele niin paljon kuin mitä se mielikuva on. SAK:ssa Kaukoranta kuvaa tehtävänsä olevan enemmänkin ”sivusta huutelua” eli talouspolitiikan kommentointia ja julkiseen keskusteluun osallistumista työmarkkinajärjestön edunvalvonnan näkökulmasta. Siihen kehitykseen voi olla tyytyväinen. Hallituksen itselleen asettamat tavoitteet työllisyystoimista on täytetty
Suomellakin on paljon pelissä. Tämä edellyttää muun muassa tuulivoiman voimakasta lisärakentamista. Energiamarkkinat ovat eurooppalaiset ja kriisistä selviäminen vaatii Euroopan laajuista yhteistyötä. Green Deal -juna etenee, ellei Eurooppa sorru paniikkiratkaisuihin. Tässä Kremlin hajoita ja hallitse -valtapelissä populistinen rajat kiinni -ajattelu eli energian tuotannon keskittäminen omaan maahan ei toimi. Henkseleiden paukutteluun ei ole varaa ydinvoimaan panostaneella Ranskallakaan. Vauhti saattaa ensin hidastua, mutta lopulta Venäjän hyökkäys Ukrainaan todennäköisesti aiheuttaa samanlaisen loikan muutokselle kuin korona teki työelämän digitalisaatiolle. Se osoitti, kuinka haavoittuvainen Euroopan energiantuotanto on ja kuinka paljon sitä oli rakennettu edullisen venäläiskaasun varaan. Suomessa on päätetty noin 800 miljoonan euron tukipaketista kotitalouksille. Katse yli energiakriisin LOPULTA VENÄJÄ ITSE AIHEUTTAA LOIKAN ENERGIAMUUTOKSESSA. Sähkön hintaa ennustavien arvioiden mukaan hintapaineet alkavat helpottaa jo kevään aikana. analyysi de_13102022_12.indd 12 de_13102022_12.indd 12 5.10.2022 11.08 5.10.2022 11.08. Energiatilanne todennäköisesti pahenee talven aikana. Tätä lietsovat pitkin Eurooppaa kannatustaan vahvistavat populistiliikkeet. analyysi Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Suomalaisiakin pelotellaan talven sähkökatkoilla. Osaltaan tilannetta helpottaa se, että monessa Euroopan maassa on tehty mittavia tukipaketteja, joilla helpotetaan kansalaisten energia-ahdinkoa. Tilanne on paljon pahempi esimerkiksi Saksassa, missä lähes puolet kotitalouksista on venäläisen kaasun varassa. Energiateollisuus ry uskoo yritysten miettivän investointipäätöksiä osaltaan ohjaavan puhtaan energian saanti. Nyt kun energiaa tarvittaisiin, käy ilmi, että suuri osa Ranskan ydinvoimaloista on huollettavana. Nyt pitäisi kuitenkin välttää paniikkiratkaisuja. Suunnitelmien toteutumisella olisi myös merkittävä työllistävä vaikutus. Ne pelaavat tahtomattaan, toivottavasti, Kremlin pussiin, sillä Venäjä pyrkii energian saantia rajoittamalla aiheuttamaan kaaosta länsimaihin. Meillä on suunnitteilla, ja osin jo toteutuksessakin, paljon vihreään siirtymään liittyviä isoja hankkeita. Tukipaketeissa ei ole kyse pelkästään energian hinnasta. Niillä tuetaan laajemminkin kansalaisten kulutusta. ENERGIAKRIISIN, ETENKIN sen hintojen nousun, pääsyy on Venäjän hyökkäys Ukrainaan. E nergiakriisi raastaa Eurooppaa. Suomen onni on, että meillä on jo pitkään hajautettu energiantuotantoa pääosin bioenergian, vesivoiman ja ydinvoiman varaan. Arvioiden mukaan vihreä siirtymä, irtautuminen fossiilisista energialähteistä, etenee energiakriisistä huolimatta. Energiateollisuus ry, energia-alan etujärjestö, arvioi, että Suomella on hyvät mahdollisuudet kasvaa puhtaan energian mallimaaksi, merkittäväksi energian tuottajaksi ja viejäksi. Esimerkiksi Saksan ”energiasodan” tukipaketti on kooltaan 200 miljardia euroa. Kiukkuiset kansalaiset voivat vielä lähteä kaduille, jos kodin lämpö tai omat rahat loppuvat. Sen hyytyminen olisi myrkkyä jo muutenkin kituvalle talouskasvulle. Talven jälkeen pitäisi jo helpottaa. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö
NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Yle Lähde: Yle Arvostamme suomalaista työtä. de_13102022_13.indd 13 de_13102022_13.indd 13 4.10.2022 13.53 4.10.2022 13.53. 45 30 15 s/kWh 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 13 Vanhasta sähkösopimuksesta, ennen Ukrainan sotaa tehdystä, siirtyminen pörssisähköön merkitsee usein laskun monikymmenkertaistumista. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. 13 Demokraatti Velka Suomen velkaantumisvauhti on ollut Länsi-Euroopan maiden keskitasoa. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI Yökyöpeli säästää sähkössä Pörssisähkön hinta vaihtelee paljon vuorokauden ajan mukaan, mutta harva pystyy kohdistamaan sähkönkulusta yöaikaan. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: W at te nf al l PÖRSSISÄHKÖN TUNTIHINTA esimerkkinä 26.9.2022 Hinnat sisältävät arvonlisäveron sekä 0,30 s/kWh preemion. Lenin-patsaat Suomen viimeinen julkisella paikalla oleva Leninin patsas siirretään Kotkassa museoon
de_13102022_14.indd 14 de_13102022_14.indd 14 5.10.2022 10.27 5.10.2022 10.27. 14 Demokraatti EI RIITÄ, ETTÄ PANOSTAMME YKSITTÄISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN POIMINTAAN
Teksti Johannes Ijäs ja Heikki Sihto / Kuvitus Arja Jokiaho de_13102022_14.indd 15 de_13102022_14.indd 15 5.10.2022 10.27 5.10.2022 10.27. Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttoa. 15 Demokraatti ILMIÖ Maahan muutto pelastaa Työvoimapula ravistelee pian hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta
Helle muistuttaa Suomen perusongelmasta, ikärakenteesta. Tarvitsemme vuosittain yli 13 000 uutta työntekijää ja hyvinä aikoina alan yritykset ovat palkanneet reilusti yli sen. Pelkästään työllisyyttä parantamalla emme pysty osaajapulaa ratkaisemaan. Tavoitteena on luoda työelämään johtavia polkuja maahanmuuttajille. Alan yritysten edunvalvontajärjestö Maran selvityksen mukaan 73 prosenttia sen jäsenyrityksistä arvioi osaavan työvoiman rekrytoimisen olevan vaikeaa ja vastaavasti 70 prosenttia arvioi ulkomaisen työvoiman osuuden kasvavan seuraavan parin vuoden aikana. 16 Demokraatti D-ILMIÖ S uomessa on työvoiman tuplaongelma: työttömyyden sulattelun rinnalle on tullut huoli työvoimapulasta. – Teknologiateollisuuden tilauskirjat ovat olleet täynnä. Tämä tarkoittaisi 50 000 työperäisen maahanmuuttajan lisäystä vuosikymmenen loppuun mennessä. Viime kesänä oli myös merkkejä paluuliikkeestä. Elinkeinoelämälle vauhti on riittämätön. MAAHANMUUTOSSA TAPAHTUU myös myönteisiä asioita. Iso kysymys on, miten tästä jatkossa selvitään, Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen ihmettelee. Työvoimapula iski lähes kaikkiin länsimaihin koronan jälkeen. Enää ei puhuta vain osaajapulasta. Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen ei usko, että edes talouden taantuma muuttaisi merkittävästi kehityksen suuntaa. Heitä siirtyi esimerkiksi kauppoihin, elintarviketeollisuuteen ja kouluttautui sote-alalle. Samaan aikaan elinkeinorakenne muuttuu työvoimaintensiivisemmäksi. Viime vuonna niitä myönnettiin vajaat 10 000. Tarvitsemme Suomeen lisää ulkomaista työvoimaa, Helle sanoo. Kannattamattomien yritysten konkursseja, pitkiä jonoja, aukioloaikojen rajoituksia ja ravintoloiden sulkemisia, Pylkkänen listaa esimerkkejä. Teknologiateollisuus työllistää tällä hetkellä 336 000 ihmistä. – Ei riitä, että panostamme yksittäisten työntekijöiden poimintaan. Tämän jälkeen tavoite olisi saada vuosittain Suomeen 10 000 työperäistä maahanmuuttajaa. – Olemme jo pahasti myöhässä, Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle sanoo työvoimapulasta. Enemmän työvoimaa tarvitsevat palvelualat kasvavat ja teollisuuden rooli pienenee. Ongelma koskee kaiken tasoisia työtehtäviä. 2021 hallitus linjasi työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistamisesta vuoteen 2030 mennessä. Kyse on kansantaloudellisesti isosta asiasta. Tällä hallituskaudella myönnettyjen työperäisten oleskelulupien määrä on kasvanut 16 prosenttia koronasta huolimatta. Työvoimapula iski koronan jälkeen palvelualoihin kovaa. – Edessä on iso myllerrys, jos emme onnistu vastaamaan työvoimapulaan. Kato kävi etenkin majoitusja ravintola-alalla (mara). de_13102022_14.indd 16 de_13102022_14.indd 16 5.10.2022 10.27 5.10.2022 10.27. Työvoimapulan uhkasta on puhuttu lähes 30 vuoden ajan. – KAIKKI mahdolliset osaajat on jo varmasti haalittu töihin. Suomi ei ole tilanteessa yksin. USEIN PIENI TUUPPAUS TYÖ MARKKINOILLE VOI RIITTÄÄ. Teknologiateollisuus ei puhu enää työperäisestä maahanmuutosta vaan työhön johtavasta maahanmuutosta. Alalta hävisi koronan aikana joidenkin arvioiden mukaan lähes 20 000 työntekijää. Nyt se realisoituu kovaa etenkin Suomessa, jossa väestön ikääntymisen myötä työssäkäyvien määrä pienenee monia muita maita nopeammin. Tästä puolet tarvitaan korvaamaan eläkkeelle jäävien työntekijöiden määrää. Työja elinkeinoministeriön arvion mukaan työvoimapulan takia jää tammikuun 2021 ja helmikuun 2022 välisenä aikana syntymättä noin 130 000 työsuhdetta. Teknologiateollisuudessa on tarve 130 000 uudelle työntekijälle seuraavan 10 vuoden aikana
Hän pelkää, että luopuminen johtaisi halpatyövoiman kasvuun. Heillä palkka voi nousta kymmenenkin prosenttia. Lisäksi on tutkittua tietoa siitä, että maahanmuuttajataustaisen on muita vaikeampi päästä työhaastatteluun, vaikka valmiudet työhön olisivat kunnossa. Hyvä työpaikkatilanne on lisännyt myös työnantajakannibalismia. Prosessi nopeutuisi, koska sertifioidun työnantajan työnantajavelvoitteisiin liittyviä tietoja ei tarkistettaisi toistuvasti hakemuskäsittelyjen yhteydessä. Mutta tarvitsemme lisää työntekijöitä. Tätä tapahtuu, vaikka heillä olisi koulutus ja osaaminen kohdallaan, Tuula Haatainen suree. – Meneillään on energiakriisi ja vihreä siirtymä. Tällä Suomeen muuttavan oleskelulupa käsitellään enintään kahdessa viikossa, ja tämä tavoite on saavutettu. Tämä aiheuttaa haasteen myös hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiselle. – Aika monet tuotannon tehostamiseen tähdänneet isot teknologiset investoinnit lisäsivät työvoiman tarvetta, vaikka oletus oli joiltain osin päinvastainen. Kilpailu työvoimasta nostaa palkkoja. Samalla myös kotoutumisessa päävastuu tulee kuntien harteille. Etenkin asiantuntijatehtävissä vaihdetaan työpaikkaa paremman palkan ja urakehityksen perässä. Saan jatkuvasti viestejä esimerkiksi siitä, että muualta tulevat korkeakouluopiskelijat eivät saa harjoittelupaikkoja, jos nimi viittaa muuhun kuin eurooppalaiseen maahan. – Palvelualoilla on liukumia ollut yllättävän vähän, vaikka luulisi työvoimapulassa yritysten kilpailevan osaajista tarjoamalla enemmän palkkaa. Ministeri nostaa esiin senkin, että nyt Ruotsissakin pohditaan jo saatavuusharkinnan palauttamista. Esimerkiksi erityisasiantuntijoiden, kuten IT-alan osaajien ja startup-yrittäjien muutto Suomeen vauhdittui kesästä alkaen, kun heille ja heidän perheenjäsenilleen suunnattu pikakaista otettiin käyttöön. Suomella on paljon osaamista niiden ratkaisemiseksi. Se edellyttää myös jo täällä asuvien maahanmuuttajataustaisten parempaa työllistämistä. Helle sanoo jo nyt yritysten pohtivan investointejaan sen perusteella, kuinka hyvin kohdemaassa on saatavana osaavaa työvoimaa. Työntekijöiden vaihtuvuus on suuri ja palkkaus on jäänyt jälkeen monista muista aloista. – Suomessa on perattu läpi, että työlupaprosessin venymiset eivät täällä johdu saatavuusharkinnasta. – Suomalaisen yhteiskunnan ja yritysten pitää nyt alkaa katsella tätä maailmaa ihan uudella tavalla, jos aiomme selviytyä ja yritykset aikovat työvoimaa saada ja pitää siitä kiinni. – Kunnilla on iso mahdollisuus rakentaa työvoimapalvelut siten, että ne palvelevat entistä paremmin myös maahanmuuttajaväestön pääsyä työelämään sekä sitä, että he saavat kielikoulutuksen ja voivat muutoinkin päivittää osaamistaan, Haatainen painottaa. Tilastokeskuksen mukaan miesten palkat nousevat työpaikan vaihtamisen jälkeen keskimäärin 3,4 prosenttia ja naisten 3 prosenttia. Esimerkiksi koronan isot elvytyspaketit osaltaan pahentavat työvoimapulaa. Työperusteisten oleskelulupien käsittelystä yleensä, siten että keskimääräinen käsittelyaika olisi noin kuukauden, ei Haataisen mukaan olla enää kaukana. Työvoimapalvelut ovat siirtymässä kunnille. Sillä helpotettaisiin työlupien saantia sertifioimalla sellaisia taloudellisesti vakaita työnantajia, jotka rekrytoivat paljon ulkomaalaista työvoimaa. Hallituksen viimeisimmistä toimista Haatainen nostaa esiin ulkomaalaislain työlupasääntelyn uudistuksen. Pylkkänen kertoo tutkimuksista, joiden mukaan investoinnit ja korona-ajan elvyttävä finanssipolitiikka tuotti hieman yllättävän tuloksen. Haatainen on painottanut työssään paljon myös yritysten vastuuta työntekijöiden kotoutumisen edistämisessä. 17 Demokraatti Jos työvoimapulaan ei löydetä ratkaisuja, näkee Helle Suomen tulevaisuuden varsin synkkänä. PALVELUALOILLA TYÖVOIMATILANNE oli vaikea jo ennen koronaa. Eniten hyötyvät korkeammin koulutetut – ja miehet. Pamilaisten huonoon palkkakehitykseen on osaltaan vaikuttanut myös Elinkeinoelämän keskusliiton nuijima palkankorotuskatto, Rönni-Sällinen sanoo. TYÖMINISTERI Tuula Haatainen (sd.) jakaa Teknologiateollisuuden huolen. Muuten emme pysty vastaamaan kysyntään. Hänen mukaansa tilanne johtaa työpaikkojen vähenemiseen ja kasvun heikkenemiseen. EDESSÄ ON ISO MYLLERRYS, JOS EMME ONNISTU VASTAAMAAN TYÖVOIMAPULAAN. Hän sanoo, että hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisesta selviäminen vaatii jatkuvaa työllisyysasteen nostamista. Rönni-Sällisen mukaan palvelualoilla työvoimapula ei ole vielä näkynyt laajemmin palkoissa. EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta Haatainen ei luopuisi. – Meillä on paljon piilosyrjintää. Asiantuntijatehtävissä työpaikkakiertoa vauhdittaa kova pula työntekijöistä. VM:N ELINA Pylkkänen sanoo työmarkkinoilla tapahtuneen koronan jälkeen ”ihmeellisiä ja vähän yllättäviäkin asioita”. de_13102022_14.indd 17 de_13102022_14.indd 17 5.10.2022 10.27 5.10.2022 10.27
Suomalaisista oli vuoden 2020 lopulla työkyvyttömyyseläkeellä noin 130 000 henkilöä ja sille jää vuodessa yli 15 000 suomalaista. Palkkauksen ja alan vetovoiman välisestä suhteesta on Pamissa paljon esimerkkejä. – Työperäisessä maahanmuutossa ihmisillä pitää olla oikeus kotoutuspalveluihin samalla tavalla kuin humanitaarisessa maahanmuutossa. – Työntekijöiden lisäkoulutuksen tarve on valtava akuutissa työvoimapulassa. Pienellä koulutuksella olisi löydettävissä melkoinen työvoimareservi myös työttömistä työnhakijoista. – Tätä työvoimahävikkiä on vähennettävä ja vahvistettava paluutietä työkyvyttömyyseläkkeeltä takaisin työmarkkinoille. Heistä yli kolmannella syynä oli ”taloudellinen välttämättömyys”. – Lisäksi te-palvelujen ja yksityisten henkilöstöpalveluyritysten yhteistyötä pitää kehittää. ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN pitää faktana, että palvelualat eivät selviä työvoimapulasta ilman ulkomaista työvoimaa. Etenkin mara-sektorilla vetovoima on heikko riittämättömän palkkauksen takia. – Työvoimapulasta puhuttaessa työnantajat kyllä vaativat joka paikkaan valde_13102022_14.indd 18 de_13102022_14.indd 18 5.10.2022 10.27 5.10.2022 10.27. Arvioiden mukaan 250 000 työttömästä noin SUOMESSA MAAHAN MUUTTO ON VIELÄ LAPSEN KENGISSÄ. Siellä työnantajat velvoitetaan osallistumaan työtehtävien uudelleensuunnitteluun. Tietoturvasyistä meillä ei ole riittävästi mahdollisuuksia hyödyntää avointa dataa työnhakijoista ja vapaista työpaikoista, jotta ne voitaisiin digitaalisesti yhdistää, Pylkkänen harmittelee. Väkilukuun verrattuna Suomen tilanne on muita Pohjoismaita synkempi. – Usein pieni tuuppaus työmarkkinoille voi riittää. Ansiot ja työehtojen taso on sielläkin kuitenkin edelleen liian alhainen ja työntekijöistä on pulaa. Toinen huolestuttava luku on työkyvyttömyyseläkkeellä olevin suuri määrä. Tämä vaatii valvontaan lisää resursseja. Yksityinen toimija voi monessa tapauksessa olla se ketterämpi toimija te-palveluiden rinnalla. – Kiinteistöpalveluissa on taas alan vetovoima kymmenessä vuodessa noussut, mihin varmastikin vaikutti aiempi ansiokehitysohjelma. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen kautta rahoitetaan pikavauhdilla muun muassa 3 400 uuden hoiva-avustajan koulutus. Muuten maahanmuuton lisäämisen vaarana on, että meille syntyy kahden tai jopa kolmen kerroksen työmarkkinat. Myös työnantajien pitäisi osallistua kotoutuspalveluiden järjestämiseen, Rönni-Sällinen linjaa. Olennaista on turvata kaikille työntekijöille samantasoiset työehdot. Rönni-Sällistä harmittaa työperäiseen maahanmuuttoonkin usein liittyvä asenne, jossa työntekijät nähdään enemmän käsipareina kuin ihmisinä. Tämä on pakottanut monet tekemään kahta työtä. Hän pitää lyhyen ajan täsmälääkkeenä, tässä ja nyt, täsmäkoulutusta. Keskuksen rahoitusta voi hyödyntää muillakin aloilla. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Iso ongelma on myös riittämätön viikkotyötuntien määrä. Tätä varten perustettiin viime vuonna Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. Jälkimmäisessä työ ja tekijät eivät löydä toisiaan. – Mutta ei maahanmuutto mikään taikakeino ole, kun palvelualoilla eivät nytkään kaikki tule työsuhteellaan toimeen. – Tekoäly voisi kohdentaa työtä ja työnhakijoita älykkäästi ja nopeasti. ELINA PYLKKÄNEN jakaa työvoimapulan kahteen osaan: oikeaan työvoimapulaan tai kohtaanto-ongelmaan. Se voi olla vaikka ajokortin uusiminen, hygieniapassi tai ulkomaalaistaustaisella lyhyt kielikoulutus, Pylkkänen kertoo. Esimerkiksi Ruotsissa jälleenistutus työmarkkinoille on hoidettu paljon Suomea tehokkaammin. 80 000 olisi saatavissa takaisin työmarkkinoille pienellä lisäkoulutuksella tai valmennuksella. Jo nyt noin puolet pääkaupunkiseudun siivousalan työntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia. Pamin selvitykseen (2020) vastanneista 13 prosenttia teki kahta työtä
de_13102022_14.indd 19 de_13102022_14.indd 19 5.10.2022 10.27 5.10.2022 10.27. Esimerkiksi Oikotie Työpaikat -palvelussa haettiin viime elokuussa töitä viikoittain noin 19 prosenttia useammin kuin vuosi sitten. Tilastokeskuksen mukaan nuorten lisäksi myös muun muassa 55–64-vuotiaiden työvoimaosuus on kasvussa ja viime vuoden heinäkuusta on Suomessa työssäkäyvien määrä kasvanut 50 000 työntekijällä. Kilpailu työvoimasta näkyy myös palkoissa. Pahimman työvoimapulan työpaikkojen kymmenen kärki on hoiva-alaa. Vuoden 2021 loppupuolella esimerkiksi lähihoitajien avoimia työpaikkoja oli työnvälityksessä keskimäärin 8 000 kuukaudessa ja sairaanhoitajien paikkoja noin 4 600 kuukaudessa. Nyt on työnhakijan markkinat – jos omaa sopivan koulutuksen. 19 Demokraatti Nyt on töitä tarjolla SUOMESSA ON nyt poikkeuksellisen paljon vapaita työpaikkoja. Tämä on osaltaan näkynyt myös työttömyysluvuissa. Myös muilta osin työllisyys kehittyy hyvin. Esimerkiksi 15–24-vuotiaiden työttömyysaste on laskenut noin kymmeneen prosenttiin. Tällä hetkellä ylitarjontaa työmarkkinoilla on muiden muassa toimistotyöntekijöistä, toimittajista, graafisista ja multimedia suunnittelijoista sekä matkatoimistovirkailijoista. Kovin tarve on lähihoitajista, sairaanhoitajista, terveydenhoitajista sekä sosiaalityön osaajista. miiksi koulutettuja osaajia, mutta harvoin he ovat kuitenkaan valmiita itse osallistumaan työntekijöiden koulutukseen tai kantamaan vastuuta tänne töihin tulleiden maahanmuuttajien kielikoulutuksesta ja kotouttamisesta. Ehkä Suomi oli finanssikriisin jälkeen niin pitkään huonossa kunnossa, että ongelma ei noussut pintaan. – Olemme auttamattomasti myöhässä. – Puhumme työvoimapulasta kovalla äänellä, koska meillä on jostain syystä kansakuntana paljon sellaista ajattelua, että maahanmuuton lisäämistä ei tarvita. Työvoimapulan pitää olla isossa roolissa seuraavassa hallitusohjelmassa. Teknologiateollisuudella on lista tarvittavista toimista: muiden muassa vauhtia lupaprosessien digitalisoimiseen, työn vastaanottoon liittyvien kannustinloukkujen purkaminen, saatavuusharkinnan poistaminen, tekniikan alan koulutuksen aloituspaikkoja lisääminen sekä nopeaa täsmäja muuntokoulutusta vastaamaan niin työelämän kuin teknologian nopeaan muutokseen. MINNA HELLE ihmettelee, että Suomessa on puhuttu vuosikymmeniä eläkepommista, mutta vasta nyt päättäjät ovat kunnolla heränneet sen osin aiheuttamaan työvoimapulaan. Tilastokeskuksen mukaan ne ovat kuluneen 12 kuukauden aikana nousseet noin kuusi prosenttia
17 % Kuljetus/varasto 9 % Kauppa ym. ala 41 % Julk. 5 % Teollisuus 4 % Inform./ viestintä 3 % Muut palvelut 1 % Maa/metsät. Suomen ikärakenne on niin iso ja pitkäaikainen ongelma, että talouden taantuma ei sitä poista. Käytännön toimia kuitenkin kaivataan. – Kaikki näyttää siltä, että menemme kohti taantumaa. – Parhaat yritykset vievät parhaat työntekijät. Työntekijöillä on tehokas puskaradio, jossa tällainen tieto leviää. Yksityisellä sektorilla näiden korjaaminen on ollut viime vuosina valtakunnansovittelijan tukeman EK:n koordinaation vuoksi mahdotonta. Tässä on yrityksen maine ja työilmapiiri iso tekijä. Työvoimapulan takia palkkaamatta jääneiden henkilöiden määrä toimialoittain, Q2/2021–Q1/2022 Terv. – Tämä ei vain käy järkeen. Se pakottaa yritykset myös palvelualoilla palkkakilpailuun. Se merkitsee lomautuksia, mahdollisesti myös irtisanomisia. Perinteinen työntekijäpuolen ”jako” miesja naisvaltaisiin liittoihin on hajonnut. Rönni-Sällinen sanoo neuvottelukliseeksi lausetta: ”koskaan ei ole aikaisemmin ollut näin vaikeaa neuvottelutilannetta”. 7 % Liike-el. – Tässä talousja maailmanpoliittisessa tilanteessa neuvotteluissa on oikeasti poikkeukselliset haasteet. Koetaan, että maahanmuuttajat vievät meiltä jotain, vaikka monella työpaikalla on huomattu maahanmuuttajien tuovan paljon myönteistä koko työyhteisöön. 1 % Lähde: Tilastokeskus Olen juristi, en psykologi, mutta jotenkin minusta tuntuu, että uudet asiat synnyttävät meillä huolta. palv 6 % Rakennus 6 % Majoitus/rav. palv. He auttavat suomalaisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Helle sanoo maahanmuuton olevan Suomessa vielä lapsenkengissä. Rönni-Sällinen ei ymmärrä työnantajien työsuhteilla pelaamista, mikä vain pahentaa työvoimapulaa. – Tässä tilanteessa vakinaisessa työsuhteessa olevissa voi herätä hieman katkeriakin tunteita, kun työpaikalle palkattava vuokratyövoima saa usein vähän parempaa palkkaa kuin vakinaiset. Vakinaiseen työsuhteeseen palkattu työntekijä on usein osa-aikaista tuottavampi, sitoutuneempi, vähentää työlästä ja kustannuksia aiheuttavaa rekrytointia sekä helpottaa työntekijöiden kouluttamista. / sos. Hän muistuttaa, että osa-aikainen tai riittämättömän työtuntimäärän tarjoava työsuhde ei sitouta työntekijää. Rahan lisäksi työnantajan maine ratkaisee työvoiman saannissa. / koul. – Julkinen sektori on neuvotteluineen ollut tänä vuonna paljon esillä, mutta samoja palkkaukseen ja jaksamiseen liittyviä ongelmia on myös palvelualoilla. Hän pitää vaarallisena ajatusta, että huoli työvoimapulasta unohtuisi mahdollisen taantuman takia. 20 Demokraatti D-ILMIÖ tua ajatukseen, että taantuma hoitaisi työvoimapulan. Nyt valitettavasti tuolla lauseella on paljon katetta. AMMATTILIITTOKENTTÄ ON rytissyt tänä vuonna, kun julkiset alat saivat kesällä oman sopimuksensa ja hoitajaliitot neuvottelivat pitkään omista suuremmista korotusvaatimuksistaan. Palvelualojen työnantajat, etenkin mara-sektorilla, myöntävät palkkaukseen liittyvät ongelmat ja jakavat huolen työvoimapulasta. Palvelualoilla alkavat hiihtokeskusten palkankorotusneuvottelut lokakuussa ja kaupan alan palkkaneuvottelut joulukuussa. Hän ihmettelee tilannetta etenkin kaupan alalla, missä keskusliikkeet tekivät hurjaa tulosta myös koronan aikana. Hän uskoo, että työvoimapula pahenee nykyisestä. Siitä huolimatta ei pidä tuudittaude_13102022_14.indd 20 de_13102022_14.indd 20 5.10.2022 10.27 5.10.2022 10.27
Tosin elokuvan apinoilla oli noin 2000 ydinohjusta vähemmän. Miksi Venäjällä porskuttaa yhteiskuntamalli, jossa Saatana 2 lymyää siilossaan valmiina tuhoon, jos luuriaan puristava Putin päättää tykkinsä laukaista. Edistynyt ydinteknologia on suonut meille mahdollisuuden räjäyttää itsemme kivikaudelle. New York on muisto vain. de_13102022_14.indd 21 de_13102022_14.indd 21 5.10.2022 10.27 5.10.2022 10.27. VIIMEISELLÄ RANNALLA L apsuuteeni kuului 1900-luvun jälkipuoliskolla annos ydinsodan pelkoa. Elokuvan loppukohtauksessa Charlton Hestonin esittämä päähenkilö itkee järkytystään huomattuaan, että hiekasta törröttävä rakennelma on Vapauden patsaan käsi. Miksi olen oppinut ihanteen lapsuudessani, mutta homma on jäänyt Putinin hovissa oivaltamatta. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Ihmiskunnan päätaulun viimeinen kytkin on hoidettu Putinin käsiin. Viime aikoina mahdollisuus on tuntunut uudelleen ajankohtaiselta Venäjän sotilaallisen erikoisoperaation vuoksi. Listan kärjessä ovat demokratia ja ihmisoikeudet. 21 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Apinoiden planeetta on yksi monista 1900-luvun kulttuurituotteista, jotka alleviivaavat samaa asiaa. Äärimmäisen taantumuksen katkaisin, ihmiskunnan päätaulun viimeinen kytkin, on hoidettu järkensä menettäneen Vladimir Putinin käsiin. Komentoa pitävät äärikonservatiiviset apinat. Muistan katsoneeni televisiosta Apinoiden planeettaa (1968), jonka lopuksi haaksirikkoutuneen avaruusaluksen matkustajat tajuavat olevansa vieraan planeetan sijaan kaukana tulevaisuudessa, ydinsodan tuhoamassa Maassa. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Nauraisin, jos pituuspissauksen MM-kisojen taustalle ei avautuisi apokalyptista tuhon horisonttia. Venäjä hyökkäsi helmikuussa Ukrainaan ja ottaa siellä parhaillaan pataansa. SOTILASTEKNOLOGIA ON modernia mutta kysymykset ikivanhoja. Putinissa menneiden imperiumien sokea auktoriteettiusko yhdistyy täydelliseen pakin puuttumiseen. KREMLISSÄ NÄHDÄÄN lännen rappiona kaikki se mitä itse juhlimme edistyksenä. Neuvostoliitto hajosi omiin suuruusharhoihinsa, mutta Venäjä on jatkanut samaa juoksua. Putin muistuttaa patriarkkoineen Charlton Hestonia vainonneita apinoita. Venäjä on nimennyt mannertenväliset monikärkiohjuksensa Saatanoiksi 1 ja 2. Tarkoitan aikaa toisen maailmansodan ja Neuvostoliiton hajoamisen välissä, kun Pohjois-Euroopassa oli rauha ja kolmannen maailmansodan uhka osui yksiin lisääntyvän hyväosaisuuden kanssa. Mikä siinä on, että ihminen ei voi elää ja kuolla rauhassa, sovussa muiden kanssa. Apinat ovat syrjäyttäneet evoluutiossa sivilisaationsa atomeiksi tusauttaneen ihmiskunnan
Rahan voisi saada vain kerran. de_13102022_22.indd 22 de_13102022_22.indd 22 4.10.2022 11.04 4.10.2022 11.04. 22 Demokraatti NELIPÄIVÄINEN SAK päivitti nelipäiväisen SAK ehdottaa kaikille 60 vuotta täyttäneille ja kokoaikaista työtä tekeville mahdollisuutta lyhentää määräaikaisesti työaikaansa. Antilan mielestä elämänlaadun parantaminen on uudistuksen keskeisin tavoite, mutta hän uskoo, että sillä olisi myös taloudellista vaikutusta, kun yritysten tuottavuus paranisi työntekijöiden jaksamisen kohentuessa. Työllisyysrahasto on työmarkkinaosapuolten hallinnoima organisaatio, joka kerää työnantajilta ja työntekijöiltä työttömyysvakuutusmaksut, joilla rahoitetaan esimerkiksi ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja ansiosidonnaiselta päiväraha-ajalta kertyvää työeläkettä. Osa-aikarahalla maksettaisiin puolet menetetystä palkasta mutta korkeintaan 280 euroa kuukaudessa. Raha kohdentuu niihin 60 vuotta täyttäneisiin kokoaikatyötä tekeviin, joilla ei vielä ole mahdollisuutta saada osittaista varhennettua vanhuuseläkettä. – Esimerkiksi työeläkeyhtiö Elon selvityksen mukaan kaikista eläkkeelle siirtyneistä palkansaajista 22 prosenttia eli yli viidennes olisi jatkanut työelämässä, mikäli tarjolla olisi ollut joustoa, kuten mahdollisuus siirtyä osa-aikatyöhön, Antila sanoo. SAK:N EHDOTTAMASSA mallissa rahoitus tulisi Työllisyysrahastosta. – Olemme laskeneet, että tämä on taloudellisesti mahdollista toteuttaa. Uudis tuksen hinta on 42–84 miljoonaa euroa vuositasolla, eikä tässä ole edes huomioitu sairauspoissaolojen vähentymistä eikä tuottavuuden kasvua. Laskelmassa oletetaan, että osa-aikarahalle siirtyviä työntekijöitä olisi korkeintaan 24 000 vuodessa, eli korkeintaan 30 prosenttia 60ja 61-vuotiaista työllisistä, joilla on työhistoriaa nykyisen työnantajan kanssa kolme vuotta tai pidempään. SAK on kysynyt omassa työolobarometrissaan SAK:laisten liittojen jäseniltä, miten he haluaisivat lyhentää työaikaansa, jos se olisi mahdollista. – Työurien pidentyminen ja sairauspoissaolojen vähentyminen maksaisi osittain yhteiskunnan panostuksen takaisin. Työntekijäkeskusjärjestö taustoittaa tarvetta uuteen malliin muun muassa sillä, että ainoastaan joka neljäs yli 60-vuotias SAK:laisten ammattiliittojen työssäkäyvästä jäsenistä on varma siitä, että pystyy jatkamaan nykyisessä työssään kahden vuoden kuluttua. Monet halusivat SAK:n kyselyssä lyhyempää työaikaa terveydellisistä ja työn rasittavuuteen liittyvistä syistä mutta myös ilman erityistä syytä saada enemmän vapaa-aikaa. – Halusimme rakentaa ehdotuksen, jossa jokaisella olisi samat mahdollisuudet lyhentää työaikaansa työnantajasta ja toimialasta riippumatta. Vertailun vuoksi summa on suunnilleen sama kuin jo toteutetut opintorahan indeksiin sitominen ja perusturvan korotus yhteensä, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila kommentoi tiedotteessa. Teksti Rane Aunimo Kuva IStock, Karen Hoornaert S AK:n uudessa mallissa henkilöt voisivat siirtyä 100 prosentin työajasta 80 prosenttiin minimissään kuukaudeksi mutta maksimissaan vuodeksi. Suosituin vaihtoehto oli nelipäiväinen työviikko, jota esimerkiksi SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin on taannoin väläyttänyt tavoiteltavana asiana ainakin jollakin aikataululla. SAK korostaa, ettei heidän mallinsa varsinainen idea työajan lyhentämisestä ole tuntematon maailmalla. Useimmilla työpaikoilla määräaikainen osa-aikatyö olisi mahdollista, jos oltaisiin valmiita tekemään sitä koskevia järjestelyjä. SAK:n työolobarometrin mukaan SAK:n jäsenliittojen työssäkäyvistä yli 55-vuotiaista melkein joka kolmas haluaisi lyhentää työaikaansa ainakin joksikin aikaa, vaikka palkka putoaisi samassa suhteessa
Siinä työnantajan olisi työntekijän pyynnöstä ensisijaisesti järjestettävä työt osa-aikatyön mahdollistavalla tavalla myös silloin, kun 55 vuotta täyttänyt, työnantajan palveluksessa vähintään kolme vuotta ollut työntekijä haluaa lyhentää säännöllistä työaikaansa. SAK:n malli eroaa jonkin verran Marinin hallituksen esityksestä. de_13102022_22.indd 23 de_13102022_22.indd 23 4.10.2022 11.04 4.10.2022 11.04. – Kun nyt puhutaan kuusikymppisistä ja niin kuin nähtiin, meidän edustamilla ihmisillä vain neljännes oli varmoja, että he pystyvät jatkamaan siinä työssä kahden vuoden kuluttua. TYÖURIEN PIDENTYMINEN MAKSAISI OSITTAIN YHTEISKUNNAN PANOSTUKSEN TAKAISIN. Antila arvioi, että erityisiä hyötyjiä voisivat olla muun muassa sote-ala, raskasta työtä tekevät ja myös luovat alat, kun korkeampi vireystila tehdyissä tunneissa kanavoituu tuottavuuteen. 23 Demokraatti SAK:n mallissa uudistus koskisi niitä, joilla ei ole vielä mahdollisuutta saada osittaista varhennettua vanhuuseläkettä. Hallituksen esitys ei sisällä subjektiivista oikeutta työaikamuutokseen eikä tarjoa tulokompensaatiota. Isossa-Britanniassa on alkanut kuuden kuukauden pilottiohjelma, jossa 70 yritystä ja yli 3 300 työntekijää ovat siirtyneet nelipäiväiseen työviikkoon täydellä palkalla. Kokeilun puolivälissä jopa 86 prosenttia työnantajista aikoo pitäytyä nelipäiväisessä työviikossa jatkossakin, ja melkein puolet osallistuneista työpaikoista kertoi tuottavuuden parantuneen. SAK kertoi tiedotustilaisuudessa myös kansainvälisistä esimerkeistä. SAK:n malli lukeutuu järjestön tuleviin eduskuntavaalitavoitteisiin. Työajan lyhentäminen toteutettaisiin työnantajan ja työntekijän sopimalla tavalla ottaen huomioon työntekijän tarpeet sekä työnantajan tuotantoja palvelutoiminta. Eli tämä toimii sitä riskiä vähentävästi. – Korjataan työolot ihmisen mittaisiksi, Antila kiteytti tiedotustilaisuudessa. Hän korosti myös, että hyvissä töissä olevat haluavat lyhentää työaikaansa harvoin, mutta niin sanotuissa huonoissa töissä olevista jo joka neljäs haluaa lyhentää työaikaansa. KUN KYSYIN Antilalta, miten ajatus työajan lyhentämisestä sopii yhteen samanaikaisen työvoimapulan kanssa, hän sanoi, että ongelma on pikemminkin positiivinen. Ja me tiedämme jo sen ennestäänkin, että ongelmana on sitten se, että ajaudutaan pitkiin sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen. Nyt jos ajatellaan, että mitään muutoksia ei tehdä ja neljännes on varma, että pystyy jatkamaan, kolme neljäsosaa on uhan alla. Ajatuksena on, että kun tuottavuus paranee, palkkaa ei tarvitse laskea. Ikääntyneiden mahdollisuudet jatkaa työmarkkinoilla paranevat
24 Demokraatti SEURAKUNTAVAALIT KIRKON SUUNTA Seurakuntavaaleissa äänestetään arkea lähellä olevista asioista mutta myös koko kirkon suunnasta ja uudistumisesta. Kirkkohallituksessa kin vaikuttava Tarja Kantola kertoo eh dokashankinnan vaikeuksista erityisesti pienillä paikkakunnilla. Mutta toisaalta se on kin olennaista, että kuka siellä on teke mässä päätöksiä siitä, mitä niillä vähe nevillä resursseilla tehdään. SDP:n vaaliohjel man mukaan avioliittokäsitykseen vai kuttaminen myös selkeyttää pappien asemaa työpaikoilla. TAMPERELAINEN IIDA VILJANEN on yksi niistä uusista demariehdokkaista, joita motivoi kirkon uudistustyö. – Tämä kysymys ratkeaa vain sillä, että uudistusmieliset saavat entistä suurem man roolin ja enemmän paikkoja kirkol liskokouksessa, Tarja Kantola summaa. Moni heistä haluaa vaikuttaa kir kon suuntaan. Hän lähti ehdolle myös siksi, että pyydettiin. Se ei ole kaikkein hou kuttelevin asia. Hän muistuttaa, että suuriin linjoihin vaikutetaan kirkolliskokouksessa, mutta käytännössä tähän asiaan pääsee vaikut tamaan myös omassa seurakunnassa. – Seurakunta on todella lähiyhteisö, ja se siinä minusta onkin niin hienoa. Avioliittolaki mahdol listaa samaa sukupuolta olevien avioliit toon vihkimisen, mutta kirkossa muu tosta vihkikaavaan ei ole saatu tehtyä, koska se vaatii taakseen kolmen neljäs osan enemmistön kirkolliskokouksessa. – He ilmoittivat lähtevänsä mukaan siksi, että juuri nyt kirkko tarvitsee kaikki voimat avukseen. Seurakunnat tarjoavat resurssiensa mukaan monenlaista toimintaa ydin tehtäviensä lisäksi. – On todella tärkeää, että tuotaisiin kirkon meno tälle vuosituhannelle. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva iStock M arraskuun seu rakuntavaaleissa kaikkiaan 14 000 ehdokasta hakee luottamustehtäviin 367 seurakuntaan eri puolilla Suomea. SDP tekee tiivistä yhteis työtä kirkkoa uudistavan Tulkaa kaikki liikkeen kanssa, ja Kantolan mukaan moni demari onkin ehdolla sen listalta. Moni hänen lähipiiristään ei kuulu kirkkoon, mutta hekin ovat kannustaneet häntä käyttämään mahdollisuuttaan vaikuttaa. – Uusien saaminen on vaikeaa varsin kin, kun tiedetään, että seurakunnissa joudutaan tekemään todella vaikeita ta louspäätöksiä. – Seurakuntaneuvostot voivat päättää yhdessä kirkkoherran kanssa siitä, mi hin kirkon tiloja käytetään. Kristillisten sosia lidemokraattien puheenjohtaja Tarja Kantolaa on ilahduttanut erityisesti se, että ehdolle lähti nyt myös ihan uusia ak tiiveja. Eri hiippakunnissa on erilaisia käy täntöjä siitä, onko vaaleissa puolueiden omia listoja. Moni kokee, että nyt on viimeinen hetki kirkon uudis tua, jotta niin moni ei lähtisi kirkon pii ristä pois, hän sanoo. Yhä useampi pappi on myös valmis vihkimään kaikki, mutta heihin ei aina suhtauduta suopeasti. Helsingissä Paava lin seurakuntaan kuuluva Tarja Kantola laskee, että kaupungissa toimii nyt kaik kiaan kaksikymmentä seurakuntaa. Yhä useam massa seurakunnassa on jo tehty päätök siä, että tiloja saa käyttää myös samaa sukupuolta olevien vihkimiseen, Kantola sanoo. Mi nusta on hirvittävän väärin, että jotkut ryhmät jätetään ulkopuolelle tai että heillä ei ole samoja oikeuksia kirkossa kuin muilla sen jäsenillä, Viljanen sanoo. Kir kon pitää olla ihan kaikille avoin. Ehdokkaita on nyt vähemmän kuin neljä vuotta sitten. Nyt seurakuntavaaleissa valittavat päät täjät valitsevat uudet kirkolliskokous edustajat vuonna 2024. Kirkon avioliittokäsitys on yksi suuri uudistuskohde. – Mukana on sellaisiakin, jotka ovat aikoinaan eronneet kirkosta naispap peuskysymyksen vuoksi ja ovat nyt pa lanneet, Kantola kertoo ehdokkaista. On lasten musiikki leikkikouluja, kuoroja ja kerhoja kaiken ON TODELLA TÄRKEÄÄ, ETTÄ TUOTAISIIN KIRKON MENO TÄLLE VUOSITUHANNELLE. Olen itsekin halunnut olla siksi mukana, että se on ihan sen oman asuinalueen yh teisö, hän sanoo. Kun pitkään seurakun nan päätöksenteossa olleita jää pois, hei dän paikoilleen ei ole suurta tunkua. de_13102022_24.indd 24 de_13102022_24.indd 24 29.9.2022 16.17 29.9.2022 16.17. Vaikka kaupun kiseudulla on helpompaa, näkyy siellä kin sama pulma. Siksi on tär keää, että ihmiset äänestäisivät, Kantola muis tuttaa. SEURAKUNTAVAALIT OVAT todelliset paikallisarjen vaalit
. Kerhoja jo jon kin verran onkin, mutta voisi olla enem mänkin. Jotain muu takin kuin pelkkiä jumalanpalveluksia, hän pohtii. Viljanen kokee, että taustansa vuoksi hän voi katsoa toimintaa myös tuorein silmin. 25 Demokraatti ikäisille, neuvontaa ja tietysti tärkeää diakoniatyötä. SDP:n listalta sitoutumatto mana ehdolla oleva Tuominen toivoisi seurakuntansa kehittävän erityisesti konsteja tavoittaa yksinäiset vanhukset. SDP:n seurakunta vaali ohjelma: sdp.fi/seurakuntavaalit-2022. . Sa maa sanoo kirkkohallituksessa vaikut tava Tarja Kantola. Jos seurakunta on itsenäinen, valitaan vaaleissa kirkkovaltuuston jäsenet. . – Se on kirkon suuri kysymys, josta keskustellaan myös täällä keskushal lintotasolla, että miten pidetään kiinni aikuis tuvista nuorista – mitä heille tar SEURAKUNTA VAALIT . Jos seurakunta kuuluu seurakuntayhtymään, valitaan jäsenet sekä yhteiseen kirkkovaltuustoon että oman seurakunnan toimintaa ohjaavaan seurakuntaneuvostoon. Lisää tietoa seurakuntavaaleista: seurakuntavaalit.fi. . Viljasen tausta on samanlainen kuin isolla osalla kirkon jäseniä. . Erilaiset konsertit ja keskustelutilaisuudet madaltavat kirkon kynnystä. Vaaleissa valitaan lähes 8 000 luottamushenkilöä 367 seurakuntaan. de_13102022_24.indd 25 de_13102022_24.indd 25 29.9.2022 16.17 29.9.2022 16.17. – Seurakunta tekee todella tärkeää yh teiskunnallista työtä kaikille ikäryhmille, ja haluan tuoda sitä näkyvämmäksi. Ha luan vaikuttaa myös siihen, että toiminta olisi vielä helpommin lähestyttävää myös esimerkiksi ihmisille, jotka ehkä epäröivät osallistumista tai avun pyytämistä siksi, että toiminta on juuri seurakunnan jär jestämää, Viljanen kertoo. Ystävätoimintaa. Seurakuntavaaleissa 2018 valtakunnallinen äänestysprosentti oli 14,4. Tuomisen mielestä myös nuorille olisi tarpeen keksiä jotakin uutta ja heitä pa remmin houkuttelevaa toimintaa. – Ettei se olisi vain sitä, että joku käy syntymäpäivänä kylässä. . – Kaikenlainen työ myös yksinäisyyden vähentämiseksi on tärkeää. jotaan, Kantola sanoo ja nostaa hävikki ruokatapahtumat yhdeksi esimerkiksi myös nuoria kiinnostaneesta toimin nasta. Hän ei ole ollut aktiivinen sitten ripariaikojen ja kuuluu kirkkoon enemmänkin tavan vuoksi. IIDA VILJANEN iloitsee, että kirkko on entistä avoimempi myös julkisena ti lana, jossa voi olla muutakin kuin hen gellisiä tapahtumia. Äänioikeus on 16 vuotta täyttäneillä kirkon jäsenillä. Ennakkoäänestys 8.–12.11., vaalipäivä 20.11. Samoja ajatuksia on Kajaanin kirkko valtuustossa toimivalla Tommi Tuomisella. Seurakunta voi olla paikka, josta löytyy oma yhteisö, ystäviä ja toimintaa, Kantola sanoo.
Ei haluta ottaa riskiä ja astua toisenlaiseen todellisuuteen. Minusta olisi tärkeää miettiä enemmän toimintaa kuin seiniä. Se vaikuttaa halukkuuteen asettua ehdolle tai äänestää seurakuntavaaleissa, Vikström toteaa. Osa valituista päätyy seurakuntien hallintoon, osa seurakuntayhtymiin ja jotkut, valittujen seurakuntaneuvostojen sisäisen vaalin kautta, kirkolliskokousedustajiksi. Hyvä, että se on olemassa, mutta mielellämme emme ole paljon tekemisissä vakuutusyhtiön kanssa. Kirkkoon on pesiytynyt konserniajattelu. Niissä myös kristinuskon eetos tulee konkreettiseksi. MYÖS VAALITAVASSA on Vikströmin mukaan kehittämistä, erityisesti siinä, miten vaalilistat muodostuvat. – Tämä riski on olemassa, Vikström sanoo. Synkimmät madonluvut koskevat nykyisissä ennusteissa 2040-lukua, mutta vaikeuksia on luvassa jo paljon sitä ennen yksittäisille seurakunnille. Taustalla on hallinnon vuosien saatossa tapahtunut paisuminen. Hän epäilee ajattelun vaikuttavan myös seurakuntavaalien kiinnostavuuteen. En ole vielä nähnyt parempaa vaihtoehtoa nykyiselle vaalijärjestelmälle, mutta sitä pitää aktiivisesti etsiä. Nykyinenkin listavaali on silti parempi kuin edustuksellisuuden lakkauttaminen. voidaan kohdentaa tehtävän kannalta oikein. KIRKOSSA ON pelätty hupenevien verokertymien aiheuttamaa talousromahdusta. – On tunne, että päätökset tehdään yhtymätasolla tai kirkkohallituksessa. Vikströmin mukaan demokratia toteutuu seurakuntavaaleissa ainakin periaatteessa, koska kaikilla 16 vuotta täyttäneillä kirkon jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa. Käytännön kysymyksenä Vikström näkee muun muassa nykyisen kirkkolain, joka vaatii eduskunnan hyväksynnän. Esimerkiksi nuorisotyötä saatetaan parhaimmillaan koordinoida suurissa seurakunnissa, seurakuntayhtymässä, hiippakunnassa ja kirkkohallituksessa. 26 Demokraatti SEURAKUNTAVAALIT Kirkko tarvitsee rohkeutta KIRKKOON ON KUULUTTU VÄHÄN SAMALLA TAVALLA KUIN OTETAAN HENKIVAKUUTUS. Nykyisten listojen perusteella tämä on usein epäselvää. Teksti Simo Alastalo S uomen evankelisluterilaisen kirkon hallintoon valitaan marraskuun lopulla 8 000 luottamushenkilöä. Ihmiset arvostavat lasten ja perheiden kanssa tehtävää työtä ja diakoniaa. Kirkossa on keskusteltu paljon aktiivisen sisäpiirin vallasta, jota alhainen äänestysprosentti ylläpitää. Hallinto on sen sijaan kopioitu kuntapuolelta. Demokraatti kysyi Porvoon piispan tehtävistä Åbo Akademin teologiseen tiedekuntaan siirtyneeltä Björn Vikströmiltä, mitä seurakuntavaaleista pitäisi ajatella. – Nyt elää vielä liian vahvasti tunne, että on turvallista levätä valtion sylissä, Porvoon entinen piispa Björn Vikström sanoo. – Minusta sellaista ei tarvita. Vikström hahmottaa alhaisen aktiivisuuden taustalle monta syytä. Vuosien saatossa asetelma on Vikströmin mukaan kääntynyt ja isot päätökset tehdään yhtymissä. – Kirkkoon on kuuluttu vähän samalla tavalla kuin otetaan henkivakuutus. Yhtymät luotiin aluksi seurakuntien tueksi. Osa asioista oli tehokkaampaa hoitaa yhdessä. Vuoden 2018 seurakuntavaaleissa äänesti 14,4 prosenttia äänioikeutetuista. VIKSTRÖMIN MUKAAN kirkon toiminta on kaikissa muodoissaan kansalaisyhteiskunnan kolmannen sektorin toimintaa. Jo kauan sitten olisi voitu lähteä siitä, että kirkkolaki on lyhyt ja sitten kirkko päättäisi omista asioistaan kirkkojärjestyksessä. – Nyt elää vielä liian vahvasti tunne, että on turvallista levätä valtion sylissä. Taustalla on veronmaksajien, kirkon jäsenten, väheneminen. Kirkossa on keskusteltu vuosien varrella paljon myös päällekkäisistä hallinnon tasoista. Jos äänestää yhtä ehdokasta listalla, ääni menee myös muille, eikä välttämättä tiedä , mitä he edustavat. – Kun jäsenmäärä hupenee, on mietittävä tarkasti, mikä on kirkon keskeisin tehtävä ja miten jäljellä olevat varat de_13102022_26.indd 26 de_13102022_26.indd 26 5.10.2022 10.44 5.10.2022 10.44. Yksi on vuosikymmeniä vallinnut yleinen suomalaisten suhtautumistapa. Kirkollisen edustuksellisuuden alkupisteenä on marraskuun lopulla järjestettävät seurakuntavaalit, joiden äänestysprosentti on koko nykyisen vaalitavan historian ajan, 1970-luvulta saakka, ollut alle 20 prosenttia. – Ristiriita seurakuntatodellisuuden ja raskaan hallintomallin välillä tulee sitä ilmeisemmäksi mitä enemmän kirkon tilanne yhteiskunnassa muuttuu. – Sellainen järjestelmä olisi vieläkin alttiimpi sille, että pieni sisäpiiri päättää kaikesta. – Aikaisemmin listojen taustalla oli enemmän poliittisia puolueita ja äänestäjillä oli jotakin tietoa siitä, millaiset arvot listojen takana olivat. Kirkolle tärkeä ajatus alhaalta ylöspäin rakentuvasta toiminnasta ja hallinnosta on hälvennyt. Käytännössä järjestelmä ei kuitenkaan toimi, koska äänestysvilkkaus jää liian matalaksi
Työeläkeindeksi määräytyy palkkaja hintatason vuotuisen muutoksen perusteella. Teksti Marja Luumi / Kuva iStock S yy kiirehtiä eläkkeelle jäämistä löytyy korkeasta inflaatiosta, jonka takia vuoden 2023 indeksikorotukset tulevat vaikuttamaan työeläkkeisiin poikkeuksellisesti. Joka vuosi tammikuun alussa kaikki maksussa olevat työeläkkeet tarkistetaan työeläkeindeksillä. EKONOMISTI VILLE MERILÄ Eläketurvakeskuksesta (ETK) uskoo ja toivoo, että ETK:n ja muiden toimijoiden informaatio on tavoittanut kohdeyleisönsä. Tämän vuoksi vuoden 2022 puolella eläkkeelle siirtyvä saa suuremman indeksikorotuksen kuin eläkkeelle siirtymistä vuoden vaihteen yli lykkäävä. . – Asioista kannattaa ottaa selvää mahdollisimman nopeasti, ettei mahdollista hakemusta tehdä myöhässä. Merilä laskee, että keskieläkettä saavilla ero voi nousta kymmeniin euroihin kuukaudessa, 30–40 euron välille. Miten suurista eläke-eroista voi sitten olla kyse sen välillä, jääkö eläkkeelle jo joulukuussa vai vasta tammikuussa. Kovin aikaisessa vaiheessa asiasta ei ole voitu kertoa, koska inflaation tasosta on vallinnut epä varmuus. Työeläkkeelle jäämistä lähikuukausina miettivällä on tarkan harkinnan paikka. Eläketurvakeskuksen mukaan eläkehakemus on hyvä tehdä noin kuukausi ennen eläkkeelle jäämistä. . ASIA KOSKETTAA niitä, jotka ovat saavuttaneet alimman vanhuuseläkkeeseen tai sen osittaiseen varhennukseen oikeuttavan ikärajan viimeistään marraskuussa 2022 eli voivat nostaa vanhuuseläkettä vuoden 2022 aika na tai jotka ovat myöhentäneet eläkkeelle lähtöään, vaikka ikäraja on tullut jo vastaan. Molemmat indeksit tulevat voimaan tammikuun alussa. Palkkakerrointa käytetään tulevien eläkkeiden laskennassa. Merilä arvioi, että tätä pohdintaa joutuvat käymään tuhannet ihmiset. Hän painottaa, että oma työeläkevakuuttaja on se paras asiantuntija, joten sinne kannattaa olla yhteydessä, kun pohtii, mikä ajankohta on itselle edullisin. . deksin, työeläkeindeksin ja palkkakertoimen, välillä voi nousta merkittäväksi. 27 Demokraatti TYÖELÄKE Rahanarvoinen päätös VAIHTOEHDOISTA KANNATTAA OLLA YHTEYKSISSÄ OMAAN ELÄKE VAKUUTTAJAAN. Palkkakertoimeen vaikuttavat pääosin palkkojen muutokset. Näin ollen ero näiden kahden inde_13102022_26.indd 27 de_13102022_26.indd 27 5.10.2022 10.45 5.10.2022 10.45. Sosiaalija terveysministeriö vahvistaa vuoden 2023 työeläkeindeksit lokakuun loppupuolella, joten vielä ei voida kertoa tarkkoja korotusten määriä. Palkkakertoimella tarkistetaan vuosiansiot eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Harkinnan paikka myös 61 vuotta ennen marraskuuta täyttäville, jotka mielivät osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle. TYÖELÄKKEISIIN VAIKUTTAVAT INDEKSIT . – Kesällä kävi selväksi, että inflaatio todennäköisesti pysyy korkeana syksyn aika na. Eläkkeelle voi jäädä ainoastaan kuukauden alusta, ei keskellä kuukautta. Eläketurvakeskuksen syyskuussa tekemien laskelmien mukaan työeläkeindeksin kasvu voisi olla noin 6,5 prosenttia ja palkkakertoimen noin 3,6 prosenttia. Merilä muistuttaa, että työeläkeindeksin mukainen korotus tehdään vuosittain. Työsuhteen pitää loppua marraskuun aikana, jotta voi joulukuussa hakea eläkkeelle. Moni suomalainen hyötyy siitä, että jää eläkkeelle jo joulukuussa. . . . Työeläkkeisiin vaikuttaa kaksi indeksiä, työeläkeindeksi ja palkkakerroin. Tässä vuodenvaihteessa indeksin rooli korostuu, koska tavarat, palvelut ja hinnat ovat nousseet tavallista enemmän. . Toisin kuin tavallisesti, työeläkeindeksi kasvaa selvästi enemmän kuin palkkakerroin. Työeläkeindeksiin vaikuttavat pääosin hintojen muutokset
– Paras lopputulos ei synny kenenkään sanelusta vaan pitäisi yrittää hakea yhteisiä näkemyksiä, kompromisseja, vaikka vaikeaa tekisikin. Mutta Järvinen huomauttaa, että suomalainen ay-liike on aina ollut hyvin maltillinen ja lakkoja on ollut hyvin vähän – toisin kuin väitetään. – Kivijalka, jolle suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu, on yhteistyön tulosta. Järvinen muistuttaa, että työmarkkinoiden hankala tilanne johtuu työnantajapuolesta. neuvotteluissa näytetään kytättävän yhä enemmän viereisiin pöytiin. – Mutta onko siellä pokkaa sanoa, ettei mennytkään ihan kuin Strömsössä. TÄMÄ TYÖMARKKINAKIERROS on muodostunut erityisen kimurantiksi. Sen ajan, noin 20 vuotta, mitä Järvinen on ollut ay-toiminnan ”sisäpiireissä”, työmarkkinoilla on koettu monia murroksia – ja erityisesti viime vuosina. – Verrattuna moniin muihin Euroopan maihin Suomessa ilmapiiri on hyvin rauhallinen työmarkkinoilla. Ja jos niihin on pitänyt turvautua, ne ovat olleet aina hyvin vastuullisesti järjestettyjä. Kokemusta on karttunut rutosti niin mediamaailmasta, ay-liikkeestä kuin politiikasta – ja kaikkea yhdistää yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Järvisellä on tästä oma mielipiteensä. Paljon on keskusteltu myös siitä, kuinka paljon ay-liikkeen keskinäinen yhtenäisyys on koetuksella, kun palkkade_13102022_26.indd 28 de_13102022_26.indd 28 5.10.2022 10.45 5.10.2022 10.45. Vaikka lyhytaikaisia voittoja tästä se ehkä saakin, vähänkin pitemmällä aikavälillä valittu strategia osoittautuu vääräksi, kun sopiminen on tehty hankalaksi. Sen takia hän ei olekaan seurannut niin mielissään, kuinka työnantajien linnake Suomen Yrittäjien ja Keskuskauppakamarin säestyksellä on esittänyt kovia vaatimuksia työehtosopimuksista luopumisesta lähtien. Erityisesti tämä on näkynyt julkisen puolen neuvotteluissa. 28 Demokraatti LIIKKEEN MIES Miestä moneksi Harri Järvinen on ay-pomo, maanpuolustaja, keilaaja... Teksti Marja Luumi / Kuva Nora Vilva M ikä olisi parempi ajankohta päättää pitkä työura kuin työväen suurimman juhlan aattona. Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n yhteyspäällikölle Harri Järviselle se hetki koittaa ensi keväänä. Se on nähty koronapandemiassa ja Venäjän hyökPARAS TULOS EI SYNNY SANELUSTA VAAN YHTEISISTÄ NÄKEMYKSISTÄ. Konkarin mielestä suunta on huono. Lakkoja ja lakonuhkia on koettu. – Entistä tärkeämpää olisi saada koko ay-liike, keskusjärjestöt, liitot ja palkansaajat työpaikoilla, tekemään yhtenäisempiä linjauksia siitä, mitä me haluamme. No, ei mikään. Järvinen epäilee, että työnantajien Etelärannassakin tuumaillaan, ettei tätä ihan haluttu, kun sen haluama linja ei ole pitänytkään. Järvinen näkee, että keskusjärjestöillä, kuten SAK:lla, on yhä merkittävä roolinsa. Nyt olisi hyvä nähdä metsä puilta, vaikka lyhytaikainen voitontavoittelu myös ay-liikkeen puolella saattaakin tuottaa tulosta. ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK ilmoitti muutama vuosi sitten jättävänsä sopimustoiminnan, se on nyt yksittäisten neuvottelujen käsissä. Nykyisessä työssään yhteyspäällikkönä Järvisen vastuulle kuuluu yhtenä tärkeänä osana juuri SAK:n yhteiskuntavaikuttamisen koordinointi. Tärkeintä olisi hakea oikeasti ymmärrystä, miten työntekijät ja yritykset selviävät yhdessä. – Jos halutaan yhtenäisempää työmarkkinapoliiikkaa, ei kannattaisi juuttua yksittäisiin sanoihin kuten tupo tai keskitetty ratkaisu. Kuusankoskella syntynyt Järvinen on aina käynyt tuumasta toimeen, kun sellainen tilaisuus on eteen tullut. Hyvät työmarkkinatavat puolin ja toisin, niille olisi konkarin mielestä nyt tarvetta, kun retoriikka käy yhä kuumempana. Nyt työnantajapuoli on aktiivisesti rikkomassa tätä kivijalkaa. Politiikan toimittajan paikka Kouvolan Sanomissa vaihtui 1990-luvun alussa Demariin työmarkkinoihin erikoistuneeksi toimittajaksi kuudeksi vuodeksi, sieltä tie jatkui Kunta-alan ammattiliittoon KTV:hen, SDP:n puoluetoimistoon, valtiovarainministeriöön ja viimein SAK:n leipiin vuonna 2006. Moni on jo haikaillut hieman keskitetymmän neuvottelujärjestelmän perään. Järvinen allekirjoittaa tämän, mutta... On sanottu, että maailman muuttuessa työmarkkinoidenkin pitää muuttua. Toivon, että työnantajien valitsema saneleva linja ei johda radikaalimpiin otteisiin palkansaajien puolella meilläkin, Järvinen pohtii
LIIKKEEN MIES HARRI JÄRVINEN . Keilailukonkari kannustaa löytämään itselleen rakkaan harrastuksen, koska vaativa työelämä kaipaa vastapainoa. Hänelle itselleen se on ollut aina keilailu. MYÖS SOTILASLIITTO Naton suosio nousi samassa kyselyssä dramaattisesti. Järvisen mukaan viimeistään nyt MTS:n olemassaolon oikeutus on tullut todistetuksi. Järvinen ehtii kokea vielä yhdet eduskuntavaalit työuransa aikana. – Yhteiskuntavaikuttaminen poliitikkoihin päin ja vaikuttaminen lainsäädäntöön ja hallitusohjelmiin on korostunut. Mutta korostan, suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan lähtökohta on se, että ketään ei jätetä. Järvinen toivoo, että löytyy mahdollisimman nopeasti ratkaisu, joka lopettaa sodan. – Ei minulla ole koskaan ollut mitään päinvastaisiakaan ajatuksia: Suomi on puolustamisen arvoinen. MTS on parlamentaarinen yhteistyöelin, joka edistää ”koko kansan vuoropuhelua turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja varautumisesta poikkeusoloihin” – joita eletään juuri nyt Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Hän kertoo ajatelleensa Natosta samalla tavoin kuin valtaosa suomalaisista tasavallan presidentistä lähtien – ettei sinne nyt niin väliä olisi hakeutua. KEVÄÄLLÄ TULEE toinenkin rajapyykki täyteen: Järvinen on harrastanut keilailua 50 vuotta. – Mutta tämä vastenmielinen hyökkäys toiseen valtioon muutti niin minun kuin muiden kantaa: on hyvä, että haemme turvaa Natosta. Koulutus: opistotason nuorisotyön tutkinto . Ennen Venäjän hyökkäyssotaa Naton kannatus oli MTS:n barometrissä vähän yli 20 prosenttia, mutta se ponnahti lähes 70 prosenttiin. Työnantajia lähellä oleva Pro Markkinatalous ilmoittaa tukevansa työmarkkinahenkisiä ehdokkaita. Järvinen ei olisi kovin huolissaan suomalaisten kriisinsietotaidoista, kun normaalilla säästäväisyydellä selvittiin 1990-luvun lamastakin. Yksi MTS:n näkyvimmistä toimista on vuosittain maanpuolustustahtoa ja turvallisuuspolitiikkaa mittaava mielipidetutkimus. Gallupjohdossa olevalta kokoomukselta on kuultu hänen mukaansa jo nyt aika kylmäävää sanomaa, kuinka sosiaaliturvaa – toimeentuloja asumistukea sekä työttömyysturvaa – pitäisi leikata. – On jossain määrin ymmärrettävää, että kaikki hallitusohjelman työelämän asiat eivät ole edenneet toivotunlaisesti, mutta onhan tässä vaalikautta jäljellä. Kamppailu ihmisten vapaa-ajasta käy kiivaana ja Suomen keilailuliitto tekee Järvisen mukaan kaikkensa, jotta liiton jäsenmäärä saadaan kasvuun. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n puheenjohtaja . MTS:n jäsen hän on ollut jo vuodesta 2006. SAK:n yhteyspäällikkö . Ei ole palkansaajienkaan kannalta yhdentekevää, keitä päättäjinä on. Nykyhetki on osoittanut sen, on ollut järkevää kehittää puolustusvoimia määrätietoisesti. – Kohteena olisivat yhteiskunnan heikko-osaisimmat. TÄRKEÄ JA mieluisa tehtävä Järviselle on ollut vuodesta 2019 lähtien Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan puheenjohtajuus, joka päättyy syksyllä, kun valtioneuvosto on nimittänyt uuden suunnittelukunnan. Järvistä on kiitelty siitä, että puheenjohtajana hän on ollut hyvin keskeinen hahmo puoluerajat ylittävässä vuoropuhelussa. Suomen keilailuliiton SKL:n puheenjohtaja 2008–2016, nykyinen kunniapuheenjohtaja de_13102022_26.indd 30 de_13102022_26.indd 30 5.10.2022 10.45 5.10.2022 10.45. Järvinen pohtii, miten hyvin tällä hallituskaudella palkansaajien eduista on pidetty huolta, kun sitä ovat sävyttäneet muualta levinneet kriisit. Perhe: vaimo ja lukioikäinen tytär . Onko reservin ylivääpeli Järvinen ollut aina maanpuolustushenkinen. – Keilailu on antanut minulle paljon sisältöä elämään, kavereita ja hienoja hetkiä kotimaassa ja ulkomailla. Viime toukokuun ylimääräinen kysely Venäjän hyökkäyssodan takia tuotti historiallisen tuloksen: maanpuolustustahto on todella kova, kun useampi kuin neljä suomalaista viidestä halusi, että Suomea puolustetaan aseellisesti, jos maahan hyökätään. Puheenjohtaja kehaisee MTS:n seminaareja, joissa on muun muassa medialle maan paras kattaus ykkösasiantuntijoita kertomassa tuoreimmat näkymät turvallisuuspolitiikasta. Mutta pitää ottaa huomioon sekin, että Venäjä kokee Naton viholliseksi. 30 Demokraatti käyssodan alkaessa: yhteisiä linjauksia on saatu aikaiseksi. toimittajana 12 vuotta, kahden valtiovarainministerin erityisavustajana ja hallitusryhmän sihteerinä sekä neljän yhteisön viestintäpäällikkönä . Hän muistuttaa, että senkin jälkeen Suomen täytyy ”tavalla tai toisella” pystyä elämään Venäjän naapurina: ”Se ei tuosta muualle muuta, emmekä me.” Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut dramaattisesti energian hintaan Suomessakin, ja kansalaisia kehotetaan nyt säästämään. Järvisen mielestä myös palkansaajapuolella pitää olla tarpeeksi paukkuja panostaa kevään vaaleihin. 64-vuotias . – Monet joutuvat taloudellisesti tiukoille. Aikaisemmin mm. Tie vei juniorien maajoukkueeseen, koko liiton puheenjohtajaksi ja nyt kunniapuheenjohtajaksi. – Ainahan meidän mittauksissamme maanpuolustustahto on ollut korkealla, mutta kun Venäjä hyökkäsi naapurimaahansa, Ukrainaan, ja Suomi on myös Venäjän naapuri, tämä fakta on ollut omiaan nostamaan maanpuolustustahtoa, Järvinen arvioi. Ja jos tällaista politiikkaa tehtäisiin neljä vuotta, vaikutus olisi todella kurjistavaa, Järvinen huomauttaa
Kansanedustaja Pia Viitanen (sd.) toivoo lain nopeaa, ja laadukasta käsittelyä ja pikaista voimaantuloa. – On välttämätöntä uudistaa vanhentunut eläinsuojelulaki eläinten hyvinvointilaiksi. Eläimen jatkuva paikalleen kytkeminen pysyvässä pitopaikassa kiellettäisiin laissa tietyin poikkeuksin. – 2020-luvulla eläintä ei voi pitää vain omaisuutena tai välineenä, vaan eläimen asema tuntevana ja kokevana olentona on tunnustettava laissa. SDP:n tavoitteena on lopettaa turkistuotanto. de_13102022_26.indd 31 de_13102022_26.indd 31 5.10.2022 10.45 5.10.2022 10.45. Uusien parsinavettojen rakentaminen ja käyttöönotto kiellettäisiin. Teksti Demokraatti P itkään valmisteltu eläinten hyvinvointilaki on annettu eduskunnalle. 31 Demokraatti Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 “Vakuutusyhtiö, josta saat vastinetta rahallesi.” Tämä ei ole mainoslause, vaan asiakkaidemme suusta kuultua: Kaikista Suomen vakuutusyhtiöistä Turvan asiakkaat kokevat saavansa eniten vastinetta rahalleen. Tämän vahvistaa EPSI Rating -asiakastyytyväisyystutkimus 2021. Moni asia etenee hyvään suuntaan, ja eläinten lajityypillinen käyttäytyminen mahdollistetaan entistä paremmin, Viitanen toteaa. Pentutehtailun suitsiminen sisältyy hallituksen lakiesitykseen. Liity sinäkin tyytyväisten asiakkaiden joukkoon: turva.fi/turvaan Tiedonjanoon. Laiton ja epäeettinen lemmikkibisnes halutaan saada kuriin. Tämä pitää olla seuraavan hallituksen agendalla. Uudistus tuotiin eduskunnan käsittelyyn jo viime kaudella, mutta se kaatui aikapulaan, kun vaalikausi loppui kesken. SDP:llä on puoluekokouspäätös turkistuotannon lopettamiseksi Suomessa. Uusi laki kieltäisi muun muassa alle kuuden kuukauden ikäisten koiranja kissanpentujen tuonnin Suomeen, jos tarkoituksena on myydä tai muutoin luovuttaa pentu Suomessa edelleen. Eläimen liikkumista ei myöskään saisi jatkuvasti rajoittaa siten, että eläimellä ei ole mahdollisuutta kääntyä ympäri. Viitanen vaatii, että eläinten hyvinvoinnin on oltava myös seuraavan hallituksen työlistalla. Lehti, verkko ja some Eläin ei ole väline TURKIS ELÄINTEN KANNALTA UUSI LAKI EI OLE HÄÄVI. – Esimerkiksi turkiseläinten kannalta uusi laki ei ole häävi. Viitanen toivoo uuden lain parantavan tuotantoeläinten oloja
de_13102022_32.indd 32 de_13102022_32.indd 32 3.10.2022 16.35 3.10.2022 16.35. 32 Demokraatti Lempeä kyseen32 Demokraatti TOPON PUHUESSA VANHUUDESTA SE KUULOSTAA ARVOKKAALTA JA TAVOITTELEMISEN ARVOISELTA
de_13102022_32.indd 33 de_13102022_32.indd 33 3.10.2022 16.35 3.10.2022 16.35. Päivi Topon mielestä ratkaisu on kanssaihmisissä, jotka huomaavat heidät ja antavat sen viestin, että kaikenikäiset kuuluvat joukkoomme. 33 Demokraatti KASVO Lempeä kyseen33 Demokraatti alaistaja Teksti Virpi Kirves-Torvinen / Kuvat Jani Laukkanen Yhteiskunta unohtaa usein ikääntyneet
Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topon äänestä ja olemuksesta kuultaa ihailu hänen muistellessaan 96-vuotiaana kuollutta kuningatarta. Hän oli perustamassa eduskunnan eri puolueiden kansanedustajista, asiantuntijoista ja kansalaisjärjestöistä koostuvaa IKÄ-verkostoa vuonna 2019. Nykyisin Topo voi seurata sukunsa lasten vierailuja isomummun luona hoivakodissa. – Tämä on mandaatiltaan kapeampi kuin muilla erillisvaltuutetuilla. Koko ajan tulee kutsuja niin valtion hallinnosta kuin järjestöiltä. Myöhemmin hänet siirrettiin vanhainkotiin. Topolla on pitkä tutkijaura iäkkäiden ja erityisesti muistisairaiden palveluiden ja asuinympäristöihin liittyvien kysymysten parissa. Kuningatar Elisabetin kuolema sai Topon pohtimaan erityisesti sitä, miten ihmisen elämän varrella hankkimat taidot pysyvät elämän loppuun asti. Hän työskentelee niin, että viisivuotiskauden jälkeen tehtävä saisi jatkua. Jos hän saisi ETEENPÄIN KATSOMINEN kuvastaa Topoa. Puolen miljoonan euron rahoitus valtion budjetista ei riitä valvontaan. Ei ole erillistä ihmisoikeussopimusta, joka turvaisi iäkkäiden ihmisten asiaa kuten lapsilla. Isotäti makaamassa B-mielisairaalaslassa korkealaitaisessa sängyssä, sen Topo muistaa vieläkin. Suhteellisuudentaju on erilainen kuin nuoremmilla ihmisillä, joilla elämän perspektiiviä ei ole niin paljon kertynyt. nyt sanoa jotain itselleen tuolloin, viesti olisi selkeä. Hänen puhuessaan vanhuudesta se kuulostaa arvokkaalta, hienolta ja tavoittelemisen arvoiselta. – Kuningatar Elisabet oli aivan hämmästyttävä henkilö läntisessä maailmassa, hän teki elämänsä viimeisimpiin päiviin asti töitä. – Tämä aika kertoo myös iäkkäiden ihmisten kriisinkestävyydestä. Pitkään kaavaillun vanhusasiavaltuutetun tehtävän perusti Antti Rinteen hallitus vuonna 2019. Jo tehtävään hakiessaan Topo mietti yhdenvertaisuuden pääteemoja, joita haluaa edistää. Uuteen tehtävään on kohdistunut myös suuria odotuksia. Asian pohtiminen koskettaa häntä yhä. – Osalle on ollut pettymys, ettei tehtävään liity valvontaroolia. Alkusaumaan osuivat korona-aika, tiukat suositukset ja rajoitukset, sekä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Vastaanotto on ollut hyvin positiivista, median valtava kiinnostus on yllättänyt. – Lapset juoksentelevat siellä, he voivat olla ulkona, siellä on keinuja. Eduskunnan puolelta toivoisin enemmän yhteydenottoja tulla kuultavaksi. Topo työskenteli ennen nykyistä tehtäväänsä Ikäinstituutin johtajana. Haastattelun aikana huomaa, miten Topo ei tyydy ongelmien toteamiseen vaan pyrkii esittämään ratkaisuja niihin. – Se miten hyvin ne taidot pysyvät yllä riippuu siitä, kuinka paljon niitä pystyy käyttämään. EDUSKUNNAN SUUNTAAN PITÄÄ TEHDÄ UUTTA VIRANOMAISTA TUTUMMAKSI. de_13102022_32.indd 34 de_13102022_32.indd 34 3.10.2022 16.35 3.10.2022 16.35. Sinne suuntaan pitää tehdä uutta viranomaista tunnetummaksi. Katsoisin tätä asiaa, vanhuutta siitä näkökulmasta, miten me saisimme myös hyvin iäkkäille ihmisille mahdollisuuksia solmia uusia ihmissuhteita ja pysyä kiinni kanssaihmisten yhteisössä, Päivi Topo pohtii. Muistisairaan tarpeet ovat aivan samat kuin meillä kaikilla muillakin, vaikka hänen kykynsä ilmaista niitä on heikentynyt. Vuoden alussa Topon aloittaessa tehtäväänsä hallituskausi oli jo pitkällä. HURJA KOHTA aloittaa työ vanhusasiavaltuutettuna. 34 Demokraatti D-KASVO K oko maailma pysähtyi seuraamaan 19. Ongelmista puhuttaessa se usein unohtuu, miten hoivan ympäristöt ovat kehittyneet valtavasti, ja suhtautuminen on paljon aiempaa elämänläheisempää. Vanhusasiavaltuutettu ei voi viedä yksittäisten ihmisten asioita eteenpäin, tehtävä on edistävä. – Pitkä työura on auttanut ymmärtämään, mitä vaikuttamistyö on, millaisella aikajänteellä sitä tehdään, ja mikä siinä on tärkeintä. – Yhä useampi elää hyvin vanhaksi. – Ei ole päivää ilman mediatyötä. Sinun ei tarvitse kantaa vastuuta tästä. Muistot isotädistä sytyttivät mielenkiinnon parantaa muistisairaiden asemaa. Huoli, hämmennys ja avuttomuus täyttivät lapsen mielen. YHDEKSÄNVUOTIAAN TOPON isotädin muisti alkoi oireilla. – Hänet lääkittiin niin rauhalliseksi, että hän pysyi siellä. Tulisi kiinnittää vuorovaikutuksessa huomiota ihmisen jäljellä oleviin kykyihin. – Yhdenvertaista ja hyväksyvää kohtaamista. – Käy äidin kanssa tapaamassa häntä usein, jaa ilon hetkiä, ja piirrä isotädille. Hän on haastattelua edeltävänä iltana tullut työmatkalta Genevestä. Siitä on ollut apua töiden priorisoinnissa. syyskuuta kuningatar Elisabetin hautajaisia. Hän osoitti toiminnallaan, ettei korkea ikä millään tavalla estänyt häntä tekemästä sitä työtä, jonka hän oli koko elämänsä aikana oppinut, Suomen ensimmäisenä vanhusasiavaltuutettuna tammikuussa aloittanut Päivi Topo kuvailee. Entä millaista kohtaamista muistisairaat kaipaisivat. Käymme kiistaa paljon siitä, kuuluvatko iäkkäät ihmiset esimerkiksi vammaisten ihmisoikeussopimuksen piiriin. Äitini vei minut sinne vain kerran tai pari. Se oli hyvin ahdistava paikka käydä aikuisellekin
Korjaamiseen ei riitä yksi hallituskausi. Yksi ratkaisu on kanssaihmiset, jotka huomaavat ja antavat sen viestin, että kaikenikäiset kuuluvat meidän joukkoomme. HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN tulisi Topon mukaan näkyä myös kaikkein iäkkäimpien kohdalla. – Iäkkäiden kohdalla on kauan aliresursoitu palveluita. puoliso ja kolme aikuista lasta . Pitää muistaa, että tämäkin kriisi on rakennettu poliittisilla päätöksillä. Se harmittaa Topoa. Suomessa on ollut jo pidemmän aikaa kotihoidon painottamisen suuntaus. Asioita on yhä vaikeampi hoitaa, jos ei ole kohtuullisia tai ei lainkaan digitaitoja. Pitäisi saada enemmän ammattitaitoisia ihmisiä vastaamaan iäkkäiden tarpeisiin ja turvata ihmisten oikeutta kuntoutukseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. lääketieteen sosiologian dosentti, yleisen sosiologian ja sosiaaligerontologian dosentti . Siinä minulla oli vähän malttamattomuutta. Saan tuoda esiin mielestäni korjausta vaativia asioita. Se on taloudellisesti kannattavinta jokaiselle ihmisille itselleen ja myös yhteiskunnalle. Järjestöt ovat iäkkäiden kohdalla aivan keskeisessä roolissa. Yhteistyö pitää saada kuntoon. Tämä on inhimillinen tragedia. Olen saanut rekrytoitua kaksi erityisasiantuntijaa. – Digitalisaation eteneminen on luonut uudenlaisia syrjäytymisen kokemuksia. Silloin ehti vielä paistaa silakat pannulla ja jutella asiakkaiden kanssa. ensimmäinen vanhusasiavaltuutettu tammikuusta 2022 . syntynyt 1962 Kouvolassa . Erityisesti mielenterveyspuolella yli 65-vuotiaiden on vaikea päästä hoitoon. Nyt on tärkeä hetki eduskuntavaalien lähestyessä. Hyvinvoinnin ja terveyden aktiviteetit eivät ole nousseet koronaa edeltävälle tasolle vieläkään. Siinä on Topon mukaan menty liian pitkälle. sosiaalija terveysalan eettisen neuvottelukunnan ETENE:n jäsen, toiminut aiemmin sen pääsihteerinä . – Meillä on paljon ihmisiä, jotka joutuvat sinnittelemään ilman riittävää apua tai ilman apua ollenkaan. Se on nyt sekavaa, ei suojaa yksityisyyttä, eikä ole välttämättä turvallistakaan, Topo jatkaa. väitteli valtiotieteen tohtoriksi naisten ikääntymisen lääketieteellistymisestä 1997 . de_13102022_32.indd 35 de_13102022_32.indd 35 3.10.2022 16.35 3.10.2022 16.35. asuu Helsingissä – Työni kannalta on olennaista päästä tuomaan valtakunnalliseen päätöksentekoon esiin iäkkäiden ihmisten näkökulmaa. – Sote-uudistuksen myötä olisi tärkeää tietää, kuka vastaa erityisesti iäkkäiden terveyden edistämisestä; mikä rooli on hyvinvointialueilla, järjestöillä ja kunnilla. Ensin Topo tilasi kalusteita ja hoiti muita käytännön asioita. Vanhusasiavaltuutettu on huolissaan kotihoitoon ja hoivakoteihin entistä huonokuntoisempina tulevista ihmisiä. Olen siitä valtavan iloinen. Ehkä siinä auttoi ennakkoluulottomuus. Hänen on pitänyt opetella myös virkamieheksi uudelleen. harrastukset kuoro, jooga, sähköpyöräily ja puutarhanhoito . Valtakunnallisilla päätöksillä pitäisi turvata ilman digitaitoja olevien ihmisten asiointi ja mahdollisuus opiskella niitä. – Tämä on kestävä tapa saada terveysja hyvinvointieroja kuriin. – Myös vanhuksen puolesta asiointiin tarvitsemme selkeyttä. 35 Demokraatti PÄIVI TOPO . – Kaikenikäisten turvallisuus syntyy aika pitkälle toinen toisensa välittämisestä, tervehtimisestä ja kuulumisten kysymisestä. DIGITALISAATIOSSA TOPO näkee kiireellistä korjattavaa yhdenvertaisuuteen liittyen. toiminut eri tutkimustehtävissä THL:ssä ja akatemiatutkijana . Topo on saanut tänä vuonna vastata myös vanhuksia koskeviin tragedioihin kuten viimeisimpänä Pöytyän laiminlyöntitapaukseen. Hän itse oli kotiavustajana kesätöissä aloitettuaan sosiologian opinnot 1981. – Asiat etenevät valtion hallinnossa omaa tahtia
3 TÄRKEINTÄ 3 Elämän oppi katsoa asioita eteenpäin. Tätä tutkimusta tehdään maailmalla jonkin verran, Suomessa ei juurikaan. PÄÄTÖSTEN TEKEMISESTÄ puhuttaessa vanhusasiavaltuutettu innostuu silmin nähden. D-KASVO Toivon, että hallitus kiinnittäisi siihen huomiota oikeasti. Tämä pitäisi muuttaa. Meidän pitäisi tietää, missä ja miksi joku onnistuu yhdessä paikassa paremmin kuin toisaalla. Ajattelen sen voivan auttaa priorisoinnissa ja näkemään politiikan pitkän kaaren. – On tärkeää ymmärtää iäkkäiden joukon moninaisuus. Hän puhuu vanhuksista avun tarvitsijoiden sijaan aktiivisina toimijoina; monet vanhukset toimivat tiiviisti yhteiskunnassa, kulttuuritoiminnassa, omien lastensa ja lastenlastensa elämässä. Meillä on valtavasti eläkkeellä olevien ihmisten potentiaalia olemassa. – Meillä on Suomessa hyvin vähän tutkimuksia suositusten toteuttamisesta todellisessa elämässä. – Se näkyy meillä kyselytutkimuksissa kautta linjan. Vammaisneuvostoja koskevassa lainsäädännössä sanotaan selkeästi, että myös vammaisia ihmisiä pitää olla niissä mukana. Kolttasaamelaisten elämänkulku on jotain aivan muuta kuin Helsingissä pitkän virkamiesuran tehneillä. de_13102022_32.indd 36 de_13102022_32.indd 36 3.10.2022 16.35 3.10.2022 16.35. Haluan katsoa yli sen hetkisen tilanteen. Tähän Topo on törmännyt usein ja sitä hän haluaisi erityisesti kyseenalaistaa. Ikäsyrjintä ei poistu yhdellä päätöksellä. 36 Demokraatti 1 Perheen perustaminen ja vanhemmaksi tuleminen. UKRAINALAISÄITI KAHDEN alakouluikäisen lapsen äiti asuu Topon perheen talon erillisessä asunnossa. AHDISTUKSEN KÄÄNTÄMINEN TEKEMISEEN OLI HELPOTTAVAA. Topo kannattaa pala kerrallaan -ajatusta. Ne ovat yksi perusta päätöksenteolle. – Lainsäädännöissä ei sanota, että vanhusneuvostoissa pitää olla iäkkäitä ihmisiä. On aika hurjaa, että meillä on valtavan osaava yli 90-vuotias arkkiatri Risto Pelkonen, emmekä kysy hänen ikäpolvensa ihmisiltä, millaista oli elää sotilaallisen konfliktin aikana. Hänen erikoisosaamiseensa kuuluu juuri tutkimustiedon hyödyntäminen siinä ja kehittämistyössä. – Olen leikitellyt ajatuksella, jossa meidän hallitusneuvottelujen tueksi tulisi kokeneiden iäkkäiden ihmisten ryhmä antamaan perspektiiviä siinä hetkessä päätöksen tekijöille. Näyttää myös siltä, että niin Ukrainassa kuin muuallakin vanhin väki jää sodan jalkoihin. Toinen äiti lapsineen on jo muuttanut pois saatuaan oman asunnon. Tähän väliin mahtuu kaikenlaisia elämäntapoja, vakaumuksia ja ihmissuhteita. Entä miten yhteiskuntamme voisi muuttua, jos osaisimme kuunnella ikääntyneitä. Se on meidän hyvinvointi valtiomme ansiota. Se on kaikenikäisille kauheaa. – Lasten naurua ja leikkiä on ollut hyvin mukava kuunnella. – Lainsäädäntötyössä tarvitsemme systemaattisen linssin, josta katsomme vaikutukset eri elämän vaiheissa oleviin ikääntyneisiin ihmisiin. Se on vienyt paljon elämässä eteenpäin ja avannut ovia, joita ei olisi voinut ajatellakaan. Tarvitsemme yksinkertaisia työkaluja varmistaaksemme, että heitä ei sivuuteta. UUSISTA TUTKIMUSTULOKSISTA iäkkäät ihmiset loistavat poissaolollaan. Mitkä ovat kolme tärkeintä päätöstä elämässäsi. 2 Opiskelun aloittaminen. Samalla heidän elämänsä seuraaminen on konkretisoinut sen, miten hirveä tragedia sota on
de_13102022_32.indd 37 de_13102022_32.indd 37 3.10.2022 16.35 3.10.2022 16.35. Olen varma, että uimme vähitellen maisemassa näkyviä saaria kohtia ja sitten taas maisema näyttäytyy vähän erilaiselta. Oli sattuman kauppaa, millaiset ihmiset meille tulivat. Ukrainalaisen perheen nuorimmat lapset olivat samassa tilanteessa, kuin appeni tullessaan lastensa kanssa sotaa pakoon Karjalasta. Vaikka tällä hetkellä maailmalla on paljon myrskyä ja tarvitsemme huomattavasti korjausliikkeitä yhdenvertaisuuden eteenpäinviemisessä, olen rauhallisin mielin. Näin Topo kuvaa mielen maisemaansa. Evakkokokemukset suvussa vaikuttivat sotauutisiin reagoimiseen. – Kyky nähdä kauas on iän, työja elämänkokemuksen aikaansaama. Topolla oli myös ystäviä, joilla oli kokemusta kotimajoituksesta. RANNALTA NÄKYMÄ avomerelle, josta näkee kauas; kiinnekohtina saaret. Topo iloitsee puolisonsa kanssa vasta rakentamastaan kasvihuoneesta, josta hän oli haaveillut pitkään. Hän odottaa jo ensi kevättä päästäkseen istuttamaan sinne ensimmäisiä kasveja. – Ahdistuksen kääntäminen tekemiseen oli helpottavaa. Minulle on hirveän tärkeää olla iloksi ja hyödyksi läheisilleni, Topo sanoo. 37 Demokraatti Venäjän aloittaessa hyökkäyssodan Ukrainaan helmikuussa valtava ahdistus täytti Topon mielen. – Jokainen askel on avartanut sitä maisemaa, missä olen. Se oli aika häkellyttävää
Raja-aidoista siltojen rakentamiseen de_13102022_38.indd 38 de_13102022_38.indd 38 4.10.2022 11.15 4.10.2022 11.15. KOLUMNI Elina Hirvonen hirvoelina@gmail.com Kirjoittaja on ammatiltaan kirjailija ja elokuvantekijä, joka rakastaa kirjastoja, metsiä ja oikeusvaltion instituutiota. ”Miksi Suomi on tehnyt kauppaa ihmisoikeuksia sortavan ja terrorismia rahoittavan hallinnon kanssa?” hän kysyi. Tuttavani mukaan monelle iranilaiselle tulee Suomesta ensimmäisenä mieleen Nokia Siemens Networkin myymät valvontalaitteet, joita hallinto käytti kansalaistensa kontrolliin. Raja-aitoja tärkeämpää on rakentaa siltoja ihmisiin, jotka eri puolella maailmaa toimivat demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta. TOISEN MAAILMANSODAN kauhut johtivat modernin ihmisoikeusajattelun kehittymiseen ja ihmisoikeuksia, rauhaa ja kansainvälistä yhteistyötä edistävien instituutioiden perustamiseen. Mitä nämä poliitikot haluavat pukeutumisellaan viestiä?” Sen jälkeen, kun Venäjän hyökkäyssota alkoi, minun on ollut vaikea ajatella tulevaisuutta. Pelko on kaventanut aikaperspektiivini nykyhetkeen. ON SELVÄÄ, että maailma on kuunnellut autoritääristen hallintojen näkökulmia liikaa ja niitä vastustavien ihmisten näkökulmia liian vähän. Kampin torilla yhdessä vapautta ja ihmisoikeuksia vaativat ihmiset avasivat ajatuksia siitä, että synkkinä aikoina on mahdollisuus rakentaa tulevaisuutta, jossa menneisyyden virheet eivät toistu. Iranissa on levinnyt valtava mielenosoitusten aalto, jonka voima saattaa mullistaa maan. PUHUIMME MYÖS Suomesta. Hän kertoi myös, että iranilaiset naiset olivat järkyttyneitä siitä, että länsimaiset poliitikot vierailivat maassa hijabit yllään. Mitä syvemmin maa eristetään, sitä tärkeämpää on yhteys ihmisiin, jotka sen sisällä toimivat muutoksen puolesta. Hallinto on vastannut mielenosoituksiin väkivallalla. Ihanteet eivät koskaan ole toteutuneet eivätkä instituutiot toimineet täydellisesti, kaukana siitä. 38 Demokraatti ”V apaa Iran!” ”Vapaa Ukraina!” Syyskuun viimeisenä sunnuntaina Kampin torilla Helsingissä oli kaksi mielenosoitusta. Silti niiden olemassaolosta on seurannut hyvää. Toiminta ihmisoikeuksien, demokratian ja rauhan puolesta on turvallisuuspolitiikan kaikkein lujinta ydintä. ”Iranilaisia naisia vangitaan ja kidutetaan hijabien riisumisen takia. Hetkeksi kaksi mielenosoitusta yhdistyivät ja Iranin vallankumousta edeltävät leijonakuvioiset liput liehuivat rinnakkain Ukrainan sinikeltaisten lippujen kanssa. MITÄ LÄNSIPOLIITIKOT HALUSIVAT VIESTIÄ PUKEUTUESSAAN HIABIIN. Toinen oli Suomen iranilaisten järjestämä mielenosoitus ihmisoikeuksien puolesta, sortohallintoa vastaan. Toinen oli Suomen ukrainalaisten järjestämä mielenosoitus, jossa Eurooppaa vaadittiin irtautumaan Venäjän energiasta. Hän on seurannut kotimaansa uutisia jatkuvasti sen jälkeen, kun 22-vuotias kurdinainen Jina Mahsa Amini kuoli Iranin siveyspoliisin pidätettyä hänet väkivaltaisesti, koska hänen hijabinsa oli puettu väärin. Tämän päivän uutiset saattaisivat olla toisenlaisia, jos venäläisiä, iranilaisia tai afganistanilaisia ihmisoikeuksien puolustajia olisi kuunneltu herkemmin. EDELLISENÄ PÄIVÄNÄ puhuin Iranista Suomeen paenneen tuttavani kanssa. Kuuntelemisen voi aloittaa nyt. Tämä koskee myös Venäjää
Kun tyttäreni syntyi, päätin etten halua opettaa hänelle kriittistä tapaa katsoa itseään. Minulle tuli jälkijättöisesti neljänkympinkriisi ja voimakas kuolemanpelko. 39 Demokraatti Kristiina Salonen 45-vuotias kansanedustaja (sd.), eduskuntaryhmän 1. Luulen, että lapsen syntymän myötä kaikissa vanhemmissa käynnistyy voimakas suojeluvaisto. Ennen hänen syntymäänsä olin ollut kuolematon omissa ajatuksissani. Peiliin katsominen ei ole enää niin merkittävä asia kuin joskus nuorempana. Teen sen tyttäreni takia. varapuheenjohtaja K atson nykyisin peilikuvaani paljon armollisemmin kuin joskus aikaisemmin olen tehnyt. Täytin neljäkymmentä vuosi tyttäreni syntymän jälkeen. Olisi tietysti ollut itselle helpompaa, jos olisin osannut tehdä sen jo kaksvitosena, mutta oman taustani vuoksi pystyn siihen nyt vasta. Kun tyttäreni syntyi kuusi vuotta sitten, hän nousi arvoasteikossani ensimmäiseksi ja sen myötä omaan napaan tuijottaminen jäi. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_13102022_39.indd 39 de_13102022_39.indd 39 3.10.2022 10.34 3.10.2022 10.34. Elin vuosikausia ulkonäkööni kohdistuvan koulukiusaamisen takia tunteessa, että peilikuvassani olisi jotakin väärin tai huonoa.Edelleenkin peiliin katsominen on vähän vaikeaa. Lapsen pyyteetön rakkaus on opettanut minulle myös armollisuutta itseäni kohtaan. Olen viime vuosina opetellut korjaavaa tapaa suhtautua peilikuvaani. Mieleen nousee pakostakin kysymys, kuinka voisin elää mahdollisimman pitkän elämän ollakseni täällä suojelemassa lastani. Haluan, että hän oppii suhtautumaan ulkonäköönsä tyytyväisesti ja hyväksyen sen, mitä peilistä näkyy – oli se sitten mitä tahansa missäkin elämänvaiheessa. Ymmärsin, kuinka merkittävää elämäni on juuri tyttärelleni
Historian saatossa erityisesti poliitti nen satiiri on sekoitettu muun komedian ja viihteen sekaan, koska muuten po liittisuus olisi liian päällekäyvää. Somessa keskenään satiirisia viestejä ja kavat ovat tyypillisesti asiasta jo val miiksi samansuuntaista mieltä. – Tilanne on sama kuin huonon vit sin kohdalla. Mähkän mukaan oma lukunsa on , vai kuttaako satiiri pidemmällä tähtäimellä yhteiskunnallisiin asioihin ja asenteisiin. Teksti Juhani Unkuri / Kuvat Ylen kuvapalvelu D igitaalisen kulttuurin tutkija Rami Mähkän mukaan huumori on aina ollut tapa kriti soida vallanpitäjiä. Ilmiöstä ei pidetty yksimielisesti edes BBC:n sisällä, vaan esimerkiksi yhtiön viihdepuolen johtaja piti satiiria mah tailevana nimityksenä ”tarpeettoman Hyvät herrat: puoluesihteeri Raimo ”Tollo” Koskivuo (Eero Melasniemi) ja kauppaneuvos Paukku (Matti Tuominen). Alkuperäinen foorumi ”modernille” poliittiselle satiirille oli pilapiirrokset. Sen avulla viestittävän vakavan sanoman todellinen vaikutus on usein kyseenalaistettu. Mähkä toteaa, että IsossaBritanni assa nähtiin 1960luvulla satiiribuumi, kun satiiri siirtyi revyystä televisioon. – Pitää erottaa toisistaan satiiri – joka on komedian eli taiteen lajityyppi omine konventioineen – ja paljon laajempi, instituutioista riippumaton vallanpitä jistä vitsailu ja pilkkaaminen. On ma kuasia, mikä on osuvaa satiiria. Sosiaalinen media on laajentanut satiirin reviiriä. Sama pä tee poliittiseen satiiriin. Demokraattisissa yhteiskunnissa poliittista satiiria pide tään luontevana osana kansalaisyhteis kuntaa. 40 Demokraatti KULTTUURI Poliittinen satiiri on merkki demokratiasta Myös Suomessa on ollut lukuisia menestyneitä poliittisia satiirisarjoja. Ja punch’an tarkoittaa nyrki niskua. de_13102022_40.indd 40 de_13102022_40.indd 40 5.10.2022 10.51 5.10.2022 10.51. Jo antii kin Kreikan ja Rooman näytelmissä oli poliittista satiiria, mutta niiden esittä minen oli tuolloin riskialtista puuhaa, kuten on ollut monesti myöhemminkin, toteaa Turun yliopiston mediakulttuurin dosenttina työskentelevä Mähkä. Humoristinen tyylilaji erottaa satiirin muusta taiteellisesta kritiikistä. Lajityypillä on pitkä his toria. – Komedian, myös satiirin, ensisijai nen merkitys on viihteellinen. Tunnistamme sen vitsiksi, vaikka emme koe sitä hauskana tai yhdy vitsin välittämään kritiikkiin. – Ne olivat hyväksytty, subversiivinen – instituutioiden arvovallan kiistämisen ja kumoamisen – tapa kommentoida po liittisia asioita. Mäh kän mukaan periaatteessa kaikki satiiri on aina suunnattu kohdettaan vastaan. Se, kuinka julkisesti sitä on uskallettu ja voitu esittää, on vaihdel lut historian saatossa. Ehkä brittiläinen, 1840luvulla aloittanut Punchlehti on tästä tunne tuin kansainvälinen historiallinen esi merkki. So siaalisen median kuplissa on vastaava tilanne, joskin eri syystä kuin vaikkapa prime time televisioohjelman kohdalla
MÄHKÄ TOTEAA, että historian saatossa komedia on koettu yhteiskunnalliseksi varaventtiiliksi. Muutamia tuohon gen reen luettavia sarjoja on kuitenkin ol lut, lähinnä Sivuhistoria, Pysäyttäkää Nyqvist ja myös Sunnuntailounas. Mähkän mielestä 1990luku oli yli päätään kotimaisen televisiosatiirin huippuaikaa. de_13102022_40.indd 42 de_13102022_40.indd 42 5.10.2022 10.51 5.10.2022 10.51. Viime vuosina poliittinen ja yhteis kunnallinen satiiri on ollut kotimaisessa viihdetuotannossa selvästi aiempaa vä hemmän esillä. Mähkän mielestä kovinta kotimaista poliittista satiiria on edustanut Ylen Iltalypsy (1993–2001). SUOMENKIN TELEVISIOSSA satiirioh jelmien esittäminen alkoi 1960luvulla. Samalla poliittisen satiirin vapaus on merkki demokratiasta. Hyvissä herroissa kärkipoliitikot esiin tyivät – ja tuskin vastentahtoisesti – fik tiota ja poliitikkopersoonallisuuksien julkisuuskuvia sekoittavassa sarjassa. Mähkän mukaan Suomessa tuotettiin niin 1960 kuin 1970luvulla huomat tava määrä satiirisia televisioohjelmia. Mähkä toteaa, että sittemminkin Suo messa on ollut useita ansiokkaita poliit tista satiiria edustaneita sarjoja, esimer kiksi animaatiosarja Itsevaltiaat (2001– 2008) ja YleLeaks (2011–2016) sekä ra dion erityisen pitkäikäinen Alivaltiosihteeri (19902017). Iltalypsy kertoo siitä ilmapiirin muutoksesta, joka Suomessa koettiin Neuvostoliiton hajoamisen ja toisaalta raskaan laman tuoman ahdistuksen seu rauksena. Mähkän mukaan lajityypin suurvalta, Yhdysvallat, on tästä malliesimerkki. – Sitä on esiintynyt muun muassa Matti Kassilan 1960luvun lopun Vod kaa, komisario Palmu elokuvassa ja myös myöhemmissä sketsikomedia sarjoissa, esimerkiksi 1980luvun alku puoliskolla esitetyssä Velipuolikuussa. Mähkän mukaan Suomessa po liittinen satiiri on ollut kokonaisuudes saan hyvin hajanainen ilmiö. Sen kautta voidaan pur kaa jännitteitä ja tyytymättömyyttä hy väksytyssä formaatissa eli taiteen avulla. – On huomionarvoista, kuinka erityy lisiä mainitut sarjat keskenään olivat. Mähkä nostaa Suomen merkittäväm mäksi poliittiseksi satiirikoksi Kari Suomalaisen (1920–1999), jolle oli ominaista satirisoida pilapiirroksissaan lähes mitä ja ketä vain, aihe ja ilmiöläh töisesti. Antero Kekkonen ja Iltalypsyn Karjakko. – Varsinkin sarjan alkuvuosina lähes kaikki olivat satiirisen kritiikin avointa riistaa, ja kohteena olivat nimenomaan poliitikot ja valtiovalta; siltä osin Ilta lypsy vertautuu Kari Suomalaisen tuo tantoon. Iltalypsyn ohella tuon ajan suosikkisarjoja olivat muun muassa Hyvät herrat (1990–1996) ja Frank Pappa Show (1991–1994). – Satiiri oli kuitenkin sijoitettu laa jemman viihdeohjelman kehyksiin, sen yhdeksi elementiksi. 42 Demokraatti KULTTUURI shokeeraavalle” tai ”puhtaasti typerälle” komedialle. KOVINTA KOTIMAISTA POLIITTISTA SATIIRIA ON EDUSTANUT YLEN ILTALYPSY. Onkin usein näkö kulmakysymys, onko satiiri yleisemmin yhteiskunnallista vai ilmeisen poliittista. Näkökulmasta riippuen tätä voi pitää innovatiivisena kriittisyytenä tai poliit tisen satiirin tarkoitusperän laimenta misena. Viimeisillä tuotantokausilla Yle Leaksia emännöi Krisse Salminen. – Iltalypsyn prime time iskua tuskin kukaan on uudelleen tavoittanut, koska tuo ohjelma oli paikoin niin anarkistinen. Satiiria tarvittiin
Joskus viraaleiksi päätyvillä meemeillä tai twiittauksilla on välittömämpi ja suurempi vaikutus kuin käsikirjoitetulla mediaviihteellä. KOMEDIA KOETAAN YHTEISKUNNALLISEKSI VARAVENTTIILIKSI. Kuka vain voi tehdä meemin ja julkaista sen, kymmenissä sekunneissa, useilla alus toilla ja ilmaiseksi. Yleisö on periaatteessa globaali, Mähkä muistuttaa. Tietenkään lainvastaisia sanomia ei tule hyväksyä. Samalla perinteinen media on säilyttänyt asemansa poliit tisyhteiskunnallisen satiirin kanavana varsinkin vanhempien ikäluokkien kes kuudessa. Käyttäjäläh töisenä mediana some on irrottanut po liittisen satiirin perinteisistä medioista. 43 Demokraatti – Siellä kaikista poliittisista jännit teistä huolimatta poliittisella satiirilla on vankka, vuosikymmeniä vanha tradi tio, joka ei ole hävinnyt mihinkään. de_13102022_40.indd 43 de_13102022_40.indd 43 5.10.2022 10.51 5.10.2022 10.51. – Some on demokraattisin media tyyppi ihmiskunnan historiassa. SOSIAALINEN MEDIA on nykyään viih teen suurin jakelukanava. Vain legimiteetistään epä varma hallinto kieltää satiirin, kuten on tapahtunut useissa diktatuureissa histo riassa, ja tapahtuu yhä. – Median tavoin yleisökin on pirstaloi tunut. Rami Mähkän mukaan poliittinen sa tiiri on muuttunut paljolti käyttäjäläh töisiksi meemeiksi. On lukemattomia vastaanottaja ryhmiä, mikä synnyttää myös ”kuplau tumista”. Mi käli julkisen ja kaupallisen median toi mijoiden poliittista satiiria aletaan jois sain maassa rajoittaa, ollaan ongelmissa demokratian ja sananvapauden suhteen
Teatteriesityksen ja teoslähtöisen työtapani lähtökohtana mahdottomuus on vastustamatonta, inspiroivaa.” Iso haaste on otettu vastaan mietitysti. Tuntea rakkautta. Mäkinen – Videot: Sami Rautaneva – Äänisuunnittelu: Antti Puumalainen – Rooleissa: Jyrki Mänttäri, Auvo Vihro, Anna-Mari Alaspää, Tommi Raitolehto, Pentti Helin, Teija Auvinen, Janne Kallioniemi, Samuli Muje, Juha-Matti Koskela TEATTERI Enkelten kaupunki Berliinin taivaan alla saa silmää hellivän näyttämötoteutuksen Tampereen Työväen Teatterissa. Ne ovatkin molemmat poikkeuksia enkelitarinoiden kastissa siinä, että molemmissa siivekkäät taivasolennot ovat liikkellä enemmän omalla tai yleisen hyvän asialla kuin Jumalan sanansaattajina. Sirkuskontekstissa kohtaus ei ehkä näyttäisi kummoiseltakaan, Salmelaisen näyttämöllä se on salvata hengen. Oletuksena ei ole se, että katsojat ovat nähneet elokuvan ja ymmärtävät tiettyjä visuaalisia ratkaisuja sitä kautta. Siksi kiinnostuin siitä. Karistaa siivet ja palata ihmiseksi ihmisten joukkoon. Näyttämöteos tarjoaa koko ajan haasteen mielikuvitella itse. Itse enkelit Damiel ja Cassiel on toteutettu ohjaajalle hyvin ominaiseen tapaan nukkehahmoin (joiden ”ohjaksissa” ovat Jyrki Mänttäri ja Auvo Vihro). Marionilla taas on pahoja ennakkoaavistuksia kohtalostaan: trapetsin taiturit tapaavat kuulemma tippua täydenkuun aikaan, ja sen hetki on kohta koittamassa. Vaikka teatteriesitys seuraileekin jopa varsin uskollisesti Wendersin elokuvan fragmentaarisia tarinakulkuja, se on enemmän katseenkuin ajatuksen vangitsija. Ne kertovat olentojen näkymättömästä läsnäolosta. 44 Demokraatti KULTTUURI Wim WendersPeter Handke-Anne Rautiainen: Berliinin taivaan alla Tampereen Työväen Teatteri, Eino Salmelaisen näyttämö Ohjaus ja teksti elokuvakäsikirjoituksen pohjalta: Anne Rautiainen – Lavastus, nukkesuunnittelu ja -toteutus: Janne Siltavuori – Musiikin sävellys ja toteutus: Teho Majamäki – Puvut Pirjo Liiri-Majava – Valot: Timo J. Lapsuudessa joistain tauluista verkkokalvolle jääneet suojelusenkelihahmotkin lähinnä ahdistavat. Damielille tulee halu päästä kokeilemaan kuolevaisten elämää. ANNE RAUTIAINEN kirjoittaa esityksen käsiohjelmassa näin: ”Elokuvana tuttu Berliinin taivaan alla oli tavallaan mahdoton ohjaustehtävä. de_13102022_44.indd 44 de_13102022_44.indd 44 5.10.2022 10.56 5.10.2022 10.56. Vaikuttava hetki. Kun Damiel sitten palaa ihmisten joukkoon, Cassiel kantaa tämän kasaan lyhistyneen nukkehahmon pois näyttämöltä, ja näyttelijä Mänttäri ”muuttuu lihaksi”. Sirkuksen tarina on loppumassa talousvaikeuksiin. Ihmisistä vain lapset voivat nähdä enkelit, nämä itse puolestaan eivät näe värejä. Wim Wendersin elokuvan mustavalkoinen/värillinen -perusasetuksen haasteen Rautiainen on selättänyt luomalla näyttämökuvia, joissa värit ovat hillittyjä. Enkelisiipien sijaan Rautiaisen toteutuksessa irralliset höyhenet ovat merkitsevämpiä. Tampereen Työväen Teatterissa tarjoutuu nyt ainutlaatuinen tilaisuus nähdä Berliinin taivaan alla näyttämöllä. Nähdä taas värit, kokea, mitä on elää nyt eikä vain aina ja ikuisesti. Taiteiden enkelikuvastosta löytyy silti kaksi poikkeusta, jotka ovat tehneet minuun syvän vaikutuksen: teatterin puolella Tony Kushnerin kuusituntinen huima New York -saaga Angels in America vuodelta 1993 (tarina tehtiin myös tv-sarjaksi vuonna 2003) ja elokuvan saralta Wim Wendersin kaihoisa aikuissatu Berliinin taivaan alla, joka sai ensi-iltansa 1987. WENDERSIN ELOKUVAN rönsyilevässä tarinassa kaksi enkeliä, Damiel ja Cassiel, tarkkailevat kattojen tasalta kaupunkilaisia ja pyrkivät estämään näitä toteuttamasta itsetuhoisia ajatuksiaan. Sivujuonteena on vielä amerikkalainen, nuhjuisesta etsiväroolistaan kuuluisa näyttelijä, joka on Berliinissä filmaamassa uusinta, sodan loppuvaiheisiin sijoittuvaa rikoselokuvaa. Niin on myös Marionin (Anna-Mari Alaspää) trapetsikiikunta näyttämön katonrajassa. Siinä kohtaa esitys on fyysisesti lähimpänä enkelisfäärejä. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Kari Sunnari E n ole koskaan oikein perustanut enkelihöpinöistä. Siitä tuli elokuvan keskeinen ominaisuus, mustavalkoisuuden ja värillisyyden vuorottelu. On paljon harmaan sävyjä, sinistä valoa, taustalle ajettavat videot ovat mustavalkoisia. Ohjaajana on säväyttävästä visuaalisesta teatterikielestään tunnettu Anne Rautiainen (viime vuosien ohjauksia Kansallisteatterissa muun muassa Mestari ja Margarita, Lokki ja Faust). Berliinin taivaan alla -elokuvassa tätä hahmoa, eli itseään, esitti Columbo-tv-sarjasta tunnettu Peter Falk. Damielin ajatuksia kaihertaa sirkuksen trapetsitaiteilija Marion
Myyjällä on moniväriraidallinen essu ja Damiel joutuu läsnäolevien hämmästykseksi kysymään kaikkien asioiden värit yksitellen. Mäkisen luoman kuvakielen ohella Berliinin taivaan alla myös MITÄ ON ELÄÄ NYT EIKÄ VAIN AINA JA IKUISESTI. Ismo Alanko on. de_13102022_44.indd 45 de_13102022_44.indd 45 5.10.2022 10.56 5.10.2022 10.56. SEN VERRAN flirttiä suoraan elokuvan suuntaan näyttämötoteutuksessa on, että amerikkalaista filmitähteä esittävä Tommi Raitolehto on kehonkieleltään ja poplarissaan aika lailla Columboa, vaikka suomalaisnäyttelijä muuten onkin vähän kookas käppänämäiseksi Peter Falkiksi. Oppiminen ihmiseksi alkaa. Ja miten väkevästi voikaan teatteriesitys, joka muuten nojautuu vahvasti visuaaliseen kerrontaan, naulita katsojan ajatukset kahdella biisillä. Eli kun Wendersillä oli elokuvassaan musiikintekijänä Nick Cave, niin toki näyttämöversiossa pitää olla hänen veroisensa. Monitaitoinen lyömäsoitintaituri Teho Majamäki loihtii vibrafonein sekä erilaisin kilistimin ja kumistimin maagisia tunnelmia. Ohjaajan ynnä videosuunnittelija Sami Rautanevan ja valosuunnittelija Timo J. Pentti Helinin esittämän kertojahahmon livenä vetämä Jacques Brelin Vanhojen rakastavaisten laulu sinetöi ensimmäisen puoliskon, ja koko esityksen puolestaan isona videokuvana iholle tuleva loppuhuipennus: rock-ikonimme esittämässä tähän esitykseen sävellettyä uutta biisiään Synkkää musiikkia. soi hienosti. TUNTEA RAKKAUTTA. 45 Demokraatti Kun enkeli Damiel tipahtaa esityksen loppupuolella kuolevaisten joukkoon, se tapahtuu currywurstikioskin luona
Vertailu kahden teatterin toteutusten välillä on sinänsä hedelmätöntä, mutta se on todettava, että itse näyttämöt tuovat olennaisimman eron. Onhan se aina ilo, kun komedia kykenee naurattamaan ”omaa pesää likaamalla” eli teatterintekemisellä itsellään. Juuri siksi Mel Brooksin leffasta musikaaliksi muokattu The Producers (Kevät koittaa Hitlerille) on naurattanut näyttämöillä parikymmentä vuotta, ja tämän päivän vastaavia hittejä ovat Something Rottenin ohella vaikkapa Näytelmä, joka menee pieleen. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Aki Loponen S einäjoen kaupunginteatterissa nähtiin pieni ihme kesällä 2021. Ihan parasta Ilkka Laasosen ohjaamassa Lahden versiossa on se, että myös se naurattaa paikoin kipurajalle asti. de_13102022_46.indd 46 de_13102022_46.indd 46 5.10.2022 10.19 5.10.2022 10.19. Lahdenkin versiossa keskiössä ovat jumaloidun teatteritähden William Shakespearen ylivertaisuus omassa ajassaan sekä hänen onnettomat kilpailijansa Perän veljekset. Mikko Pörhölä, Mikael Saari, Tomi Enbuska, Tuomas Korkia-Aho, Tuuli Paju, Henna Wallin (TeaK ), Mikko Jurkka, Aki Raiskio, Teemu Palosaari, Miikka Wallin TEATTERI Munausten kautta voittoon Tuomas Korkia-aho on Lahden Something Rottenin rokkikukkoileva Shakespeare. Mikko Koivusalon herkullisesti suomentamassa farssimusikaalissa komediapuoli on Lahdenkin toteutuksessa nappaavampi osa kuin lauluosasto, mutta kyllä biiseistäkin löytyy koukkuisuutta, etenkin kun esittävästä ensemblestä löytyy lauluvoimaa. Lahden Shakespeare on Tuomas Korkia-ahon estottomasti hahmottamana rokkikukkoskaalassa vähän hevimpää sorttia, kun taas Seinäjoella Christoffer Strandberg vei tyypin lähemmäs glam-rock-kuvastoa. Something Rotten tikahduttaa myös ”talviteatterissa”. Kun he saavat ennustajalta väärää infoa Shakespearen tulevasta menestysnäytelmästä, he alkavat kyhätä maailman ensimmäistä musikaalia Omlet. Nämä köyhyysrajalla pyristelevät teatterinmiehet Retu (Mikko Pörhölä) ja Ruune (Mikael Saari) tulevat hätäpäissään 1600-luvun alussa keksineeksi kaikkien muiden silmissä täysin älyttömän idean: yhdistetään näytteleminen ja laulaminen ja aletaan kutsua moista tekelettä musikaaliksi. Törnävän vähän kotikutoiset, tuulessa huojahtelevat kulissit jotenkin sopivat Perän veljesten amatöörimäisiin viritelmiin, Lahden Juhani-näyttämön tekniikalla esitys on puleeratumpi mutta samalla tietysti saundeiltaan parempi. Nyt John O’Farrellin ja Kirkpatrickin veljesten naurupommi tikahduttaa yleisöä Lahden kaupunginteatterissa. Sen nimi oli Something Rotten, suomeksi Jotain mätää, ja ihmeeksi sen teki se, että maakuntateatteri onnistui nappaamaan isompiensa nenän edestä oikeudet kantaesittää kansainvälinen menestysmusikaali Suomessa ja vielä kesänäyttämöllään Törnävällä. Täysi munaus, mutta lopusta tulee historiaa. 46 Demokraatti KULTTUURI Karey Kirkpatrick ja John O’Farrell: Something Rotten! – Jotain mätää! Lahden kaupunginteatteri Musiikki ja laulujen sanat: Kareu ja Wayne Kirkpatrick – Suomennos: Mikko Koivusalo – Ohjaus: Ilkka Laasonen – Lavastus: Pekka Korpiniitty – Puvut: Sari Suominen – Valot: Harri Peltonen – Rooleissa: mm. Farssin ja musikaalin vastaansanomattomasti naittava Something Rotten ilkkuu suruttomasti sekä klassisen että modernin teatterin perusjutuille
Itse odotin ennen kaikkea tuimaa kulmaa siihen, miten nuori nainen muokkautuu ensin omasta tahdostaan ja sitten kumuloituvasti levy-yhtiösetien johdattelemana koko kansan kotikutoiseksi seksisymboliksi ja miten hänen pyristelynsä irti tuosta roolista torpataan. ** ELOKUVA Sara Melleri kannattelee Kikka!-elokuvaa tilannetta, ja oli viittä vaille, ettei Kikka tullut raiskatuksi. Elena Leeven esittämä managerihahmo on ehkä elokuvan terävin, mutta varsinaisesti sitä kannattelee nimiroolin tekevä Sara Melleri. Muun muassa näyttämöraiskauksia käsitelleen Play Rapen, jonka filmiversio de_13102022_46.indd 47 de_13102022_46.indd 47 5.10.2022 10.19 5.10.2022 10.19. Väkevimmillään elokuva on keikkakohtauksessa, joka on totta: Tuiskulan tanssipaikalla homma kerran karkasi käsistä, ja kiimainen äijälauma vyöryi lavalle – järjestysmiehet eivät hallinneet M urheellisten laulujen maan traagisten sankareiden elämässä draaman kaari on usein sama: ponnahdus pinnalle, hehkeät vuodet prinsessana tai prinssinä tai jopa kuninkaana (Olavi Virta), sitten suosion lasku, päihdeongelmat ja muu elämänhallinnan kadotus ja karu kuolema syrjään sysättynä ex-kansansuosikkina. Syvältä rivien (tai kuvien) välistä voi lukea enemmän, mutta olisi sen voinut näyttääkin. Paavilaisen elokuva on tässä mielessä enemmän toteava kuin pureva. Monet näistä ovat kuolemansa jälkeen päätyneet myös elokuvan aiheiksi – Virta, Irwin, Badding, Juice, Kari Tapio... Kikan musiikilliset taustavoimat, jotka pikkuhärskejä biisejä (Tartu tiukasti hanuriin, Sukkula Venukseen, Käyrä nousemaan jne.) Kikan laulettavaksi suolsivat, pääsevät elokuvassa helpolla. Mellerissä on karismaa lavatähdeksi ja puhdasta näyttelijäntaitoa rappion kuvastajaksi. Nuoren Kirsin määrätietoinen pyrkimys päästä kirkkaisiin parrasvaloihin, muutosprosessi seksisymboli Kikaksi, kiihkeä, mutta lyhyehkö aika levymyyntitilastojen kärjessä ja sitten lohduton alamäki kuvataan Anna Paavilaisen ohjaamassa elokuvassa säntillisesti mutta lopulta myös yllättävän hampaattomasti. Hän piirtää hienosti kaaren ilolla itseään likoon pistävästä wanna be -tähdestä väsyneeseen, alkoholisoituneseen perheenäitiin, joka liikuttavasti yrittää tarrautua viimeisiin oljenkorsiin starastatukseen vielä päästäkseen. Kirsi Viilosen alias Kikan tarina on yksi luku suomalais ten viihdetaiteilijoiden käänteisten tuhkimo tarinoiden kirjassa. Nyt joukkoon ”pääsee” ensimmäisenä naisena Kikka, jonka tähtiaika ja ehkä painoarvokin suomalaisen viihteen kaanonissa oli edellä mainittuja vaatimattomampi, mutta draama-aineksiltaan ihan tasaveroinen. Kikan manageri Paula (poikkeuksena muusta henkilögalleriasta hänestä ei käytetä oikeaa nimeä, siis Pia Temisevä) sentään pistää jonkun verran hanttiin sekä moguliosastolle että Kikalle itselleen tämän sortuessa arveluttaviin valintoihin. Teksti Rolf Bamberg nähtiin myös osana seitsemän ohjaajan episodielokuvaa Tottumiskysymys, jossa teemana oli seksuaalinen häirintä. Kikasta kertovalta elokuvalta oli lupa odottaa kriittistä näkökulmaa, koska Paavilainen on teatterin puolella tehnyt särmikkäitä rooleja ja omia produktioita. He näyttäytyvät leppoisina heppuina, eivät laskelmoivina tuotteistajina. 47 Demokraatti Kikka! Ohjaus: Anna Paavilainen Pääosissa: Sara Melleri, Elena Leeve, Rea Mauranen, Jakob Öhrman, Aku Hirviniemi 2022, 116 min. Ensi-ilta 12.10
Kirjailija Isaac Babel eli 1894–1940, kuoli vain 46-vuotiaana teloitettuna venäläisten vankileirillä. Takiaisen mykerö takertuu tukkaan lutukan siemen jalkapohjaan. ” Eero Pirttijärvi tulee pian omin sil min huomaamaan, mikä se kysytty teos oli. Poppelin höytyvä huuleen tähän jäät, tähän, tähän jäät.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VUOTTA 30 Ratsuja ja mehiläisiä V iime sitaattiin annettiin niin runsaasti erilaisia vihjeitä, että se houkutti tosi monet jäljitystyöhön. ”Visan alkuun pääsi Keltaisen kirjaston kautta. Vuoden 2010 jälkeen meillä on ennen minua Odessalaisia lainattu kolme kertaa. PIKI-kirjaston alueella kyseinen kirja, Isaak Babelin novellikokoelma Odessalaisia, oli aamun tiedon mukaan lainattavissa kahdessa kirjastossa, lainassa kahdessa, yhdessä kuljetuksessa ja yhdessä varattuna. Meille tuntematon kirjailija, mutta ’ihmeen tuttu nimi’, sanoi yksi rouva, mistä se siis oli tuttu. Tarmo Tikka näyttää mallia tiukasta tutkintalinjasta. ”Kierumatara käy nilkkaan kiinni karhunköynnös vyötäisille krassi kietoutuu niskaan tähän jäät, tähän, tähän jäät. Sanaristikoista! Aiomme heti tilaisuuden tullen tutustua Odessalaisiin tarkemmin, ajankohtaisista syistä. Ystävä auttoi ja kertoi, että teksti löytyy Punainen ratsuväki -kirjasta. Lainasin itselleni, ja kirja haettiin varastosta. Tarkisteltavaksi löytyi toinenkin teos, Punainen ratsuväki, johon vihje viittasi! Minulla ei ole kumpaakaan kirjaa, enkä päässyt kirjastosta tarkistamaan. Siis kuka. Paljon enemmän vastauk sista verkkoversiossa. Kuten pitkästä aikaa mukaan ilmoittautuva Lappilan kirjapiiri, jonka kirjurina toimii tutusti Kirsi Luova. Seuraavana luen Odessalaisia, ja varauksena on Punainen ratsuväki.” Sekä kirjailijan että teoksen tunnisti vat Veera Hämäläinen, Sirpa Taskinen, Veikko Huuska, Juhani Niemi, Jari-Pekka Vuorela, Mauri Panhelainen, Vexi Lehto, Eero Reijonen ja Jukka Eero Wuorinen. Ensi vuonna tasavuosia täyt tävä, ehtivä runoilija on kirjoitta nut myös lastenkirjoja. Ja mistä on tämä runo. ”Luettuani visan, selvittelin asiaa ja menin verkkokirjastoon. Palkinnot lähte vät tulokkaalle ja konkareille, onnittelut siis Veera Hämäläiselle ja Lappilan kir japiirille. Tämä tässä!” Varsin moni pysähtyi tuohon Keltai sen kirjaston kirjaan. klo 15. Vastaukset sähköpostilla kirja visa@demokraatti.fi viimeistään 17.10. Tulee mieleen, että omalla panoksellaan Visaukko on pistämässä liikkeelle Isaak Babelkiinnostusta. Yhdelle palkinto. Sitaatti johdatti ajatukset Andrei Kurkovin teokseen, jossa kaksi eläkeläistä hoitaa mehiläisiä pommitetussa kylässä. Hänestä on muun muassa Wikipediassa varsin vähän tietoja, joten niitäkään en viitsi toistaa. (rb) KULTTUURI de_13102022_48.indd 48 de_13102022_48.indd 48 5.10.2022 11.50 5.10.2022 11.50. Niitä merkittävämpi lie nee kuitenkin viime vuosikymme nellä saatu huomattava runopal kinto. Ei auttanut kuin sukeltaa hakukonemaailmaan. Aikaa oli vähän. ”Pitkän tauon jälkeen Lappilan kirjapiiri kokoontui kylätuvalla. 48 Demokraatti VISASITAATTI 14 Tämänkertainen kirjailija on pääs syt esiin arvokkaissa tai ainakin hy vin julkisissa yhteyksissä, sillä hä nen tekstejään on kuultu niin uuden vuodenvastaanottajaisissa Senaa tintorilla kuin Linnan jatkot tvoh jelmassa. Odessalaisia puolestaan tarjosivat Tapani Parkkonen, Raila Rinne, Kaarina Suonio, Unto Vesa ja Tauno Telaranta. Juotiin rooibos-teetä kuin ’naisten etsivätoimisto’ ainakin ja paneuduttiin kiihkeästi Demokraatin kirjavisaan. Nukahdat kurpitsan kylkeen unohdut vadelman varjoon suloisten nokkosten vartioon tähän jäät, täällä olet vapaa. Isaak Babel on kaukainen tuttavuus siltä ajalta, kun hänen teoksensa ’Odessalaisia ja muita novelleja’ ilmestyi. Lehti oli tullut edellispäivänä, ja kunnan kirjasto oli tilapäisesti kiinni. Alkuteos oli julkaistu jo 1924. Mutta tehtävässä annettu vihje oli ratkaiseva: Keltainen kirjasto! Sieltä löytyi ukrainalainen teos, Esa Adrianin suomentama Odessalaisia ja muita novelleja
Monilla pikkuteattereilla on kuitenkin kova paikka, sillä se aikoinaan tuella os tettu laitteisto alkaa teknisesti vanhentua, eikä tukia uusiin digihankkeisiin ole yhtä laisesti ollut tarjolla. Suosikkigenre on kauhu, jota kotimaiset katsojat eivät vielä ole löytäneet. Tie tysti se on alueellisesti keskittynyttä. Yksi jos toinenkin elokuva on saanut oman paik kansa suurilla kansainvälisillä areenoilla, mukana uusia ja mainittakoon sekin, että paljon naisia tekijöinä. Kotimaisien uutuuksien menestyksestä kuuluu jatkuvasti hyviä uutisia. Jari Sedergren Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tutkija Kulttuurikolumni de_13102022_48.indd 49 de_13102022_48.indd 49 5.10.2022 11.50 5.10.2022 11.50. Levoton katse kohdistuu tällöin kulttuurisesti ahkeriin, mutta ikääntyneinä luontaisen varovai siin kuluttajiin. Tätä ei kannata ihmetellä, sillä jos jokin tässä maailmassa on vaikeaa, niin omaksutun ja totutun käyttäytymisen muuttaminen. KAIKKI UUTISET eivät voi olla hyviä. Kaik kialla elokuviin pääseminen ei ole help poa, vaikka elokuvateattereiden digitali soituminen on tehnyt mahdolliseksi mo nien pienempien teatterien selviämisen. Suomen elokuva säätiön mukaan luvusta kotimaisten elo kuvien katselijoita on ollut alle viiden nes, tarkalleen 17,7 prosenttia. Erilaisia suuren ja pienemmän ylei sön elokuvia yhä näytetään. Festivaaliesiintymiset poikivat parhaim millaan levityssopimuksia muihin maihin, useimmiten kuitenkin vain uusia festivaa linäytäntöjä, joka on sekin jo jotain suo malaisen elokuvan maineen takia. Nyt katseet kohdistuvat kahteen uutuu teen, jo kokeneen Klaus Härön kan sainväliseen elokuvaan Rakkaani merikapteeni ja kannuksiaan vielä keräävän Mikko Myllylahden perisuomalaiseen Metsurin tarinaan. Joskus kyse on ollut liiketoiminnan eri muodoista, esimerkiksi levityksestä ja sen säännöistä, joskus tekijöiden keskinäi sistä kiistoista, joita on ratkottu oikeutta myöten. Elo kuvamaailmassa on riittänyt skandaaleja ja riitoja, eikä se ole aina kaunista katsot tavaa. Yli viisi katsojaa saaneiden tilastosta löytyy kaikkiaan 423 elokuvaa. Voisi olla enemmänkin T änä vuonna on tähän men nessä tilastoitu nelisen mil joonaa elokuvakäyntiä, siis reilusti alle yksi kerta per asukas. Jotkin elokuvakäyntejä tulkinneet julki set kommentit menivät jo groteskin puo lelle, kun sanottiin, että monet elokuvien suurkuluttajaryhmistä ovat lakanneet käy mästä elokuvateattereissa ja muissa kult tuuritapahtumissa, koska he ovat konk reettisesti kuolleet. Perinteisiä sanasotia kriitikko vastaan elokuvantekijä on ollut harvem min, viime vuosina yleistynyt suunta on ollut loukkaantunut elokuvantekijä vas taan sanavalmis kriitikko. Taiteilijat tulistuvat välillä herkästi, krii tikot osaavat asetella sanojaan ja meidän loppujen on useimmiten parempi ristiä kä temme ja toivoa parasta, ennen kuin tava taan raastuvassa. Dataanalyysi kertoo, että vieläkään elo kuvateattereihin ei ole ollut ryntäystä, var sinkaan jos kyseessä ei ole ollut globaali hitti. Voisi olla enemmänkin. Toiset taas arastelevat covidpandemian jälkitunnelmissa yhä kaikkia katsomokäyntejään. ISOSSA KUVASSA tarjontaa siis on. Pakko agitoida sen verran, että ainakin ne kan nattaa käydä katsomassa. 49 Demokraatti YLI VIISI KATSOJAA SAANEIDEN TILASTOSSA ON 423 ELOKUVAA. Yli 10 000 kat sojaa oli syyskuun alussa saanut 62 eloku vaa, yli tuhat katsojaa 140. Uutiset eivät kuitenkaan läheskään aina konkre tisoidu katsojia mittaavissa elokuvatilas toissa. Molemmat on otettu vastaan maailmalla varsin hyvin. Kotimaista kärkeä edustaa reilusti toistasataa tuhatta katsojaa tähän mennessä saanut Mika Kaurismäen ko media Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä
50 Demokraatti MARRASKUU 20 Sunnuntai Anna aineeton lahja tai hae rahoitusta omalle hankkeellesi saat 20% sen päälle! Kulttuurilahja on Kansan Sivistysrahaston joukkorahoituspalvelu, jolla tuetaan suomalaista luovuutta. Lue lisää: KULTTUURILAHJA.FI de_13102022_50.indd 50 de_13102022_50.indd 50 4.10.2022 11.26 4.10.2022 11.26
Nyt keskitytään kahdenvälisiin suhteisiin. 51 Demokraatti Br ita nn ia Yh te ys Su om ee n sä ily y. TEEMA Eron jälkeen EU-kumppanuus jäi taakse. de_13102022_51.indd 51 de_13102022_51.indd 51 4.10.2022 15.55 4.10.2022 15.55
52 Demokraatti TEEMA UUSI ALKU Suomen ja Britannian täytyy rakentaa suhde uudelleen brexitin jälkeen. Teksti ja kuvat Mikko Huotari 52 Demokraatti de_13102022_52.indd 52 de_13102022_52.indd 52 4.10.2022 15.48 4.10.2022 15.48. Siihen löytyy intoa ainakin Britanniasta
Yliopistojen yhteistyön kehittäminen on vielä setvimättä. Iso-Britannia on ollut suosikkikohde Suomesta lähteville korkeakoulujen tutkinto-opiskelijoille, mutta nyt lukumäärä on tipahtanut murto-osaan. Näillä asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään, mutta suomalaisen on yhtä vaikea hahmottaa sitä, miksi britit halusivat irti Euroopan unionista. Aukion liepeillä hyörivä väki kylpee huolettomana syysauringon lämmössä. – Nyt on erityisen polttava kysymys, kuinka EU:n tutkimusrahoitusohjelma Horisontti ratkaistaan. Siinä Britannia ei voi enää olla mukana, kun se ei ole jäsenmaa, Siukosaari sanoo. – Turvallisuuspolitiikka on erittäin tärkeä. Iso-Britannia edusti EU:ssa samanlaisia vientimyönteisiä kauppapolitiikan arvoja kuin Suomi. – Mutta kyllä tässäkin norjalaisten ja sveitsiläisten ja muiden ei-EU-maiden kanssa on löydetty ratkaisu, ja toivottavasti löydetään tässäkin. Myös tutkimusja koulutussuhteet täytyy rakentaa uudelleen. Ja vapaakauppa on niistä yksi, Siukosaari sanoo Demokraatille. Mutta nyt suhde täytyy rakentaa uudella tavalla. Yksi vaihtoehto on se, että britit luovat oman rahoitusinstrumenttinsa, jonka kautta tulee heidän rahoituksensa yhteisiin hankkeisiin. Suhteiden ylläpitämisen ykköspaikalla on nyt Lontoon-suurlähettiläs Jukka Siukosaari, jonka luokse suuntaamme aivan ensimmäiseksi. – Ulkopolitiikan saralla ihmisoikeudet ja ympäristöpolitiikka ovat tärkeitä yhteistyöasioita. Lontoossa kaikki näyttää olevan entisellään. Pääsin lahtelaisen demariporukan mukana tapaamaan sikäläisen sisarpuolueen Labourin merkittäviä toimijoita ja perehtymään, kuinka brittipolitiikkaa tehdään. Koska Britannia on Naton tärkeimpiä eurooppalaisia jäsenmaita ja sillä on vahva kiinnostus pohjoisia alueita kohtaan. Katuasunnottomuus on tosin kasvanut valtavasti. Erilaisia makuude_13102022_52.indd 54 de_13102022_52.indd 54 4.10.2022 15.48 4.10.2022 15.48. Satunnaisen matkaajan on kerta toisensa jälkeen vaikea muistaa, että täällä on vasemmanpuoleinen liikenne. 54 Demokraatti TEEMA T rafalgarin aukion korkean pylvään yläpäässä amiraali Nelson tarkkailee tilannetta. Samanmielinen kumppani ei enää seiso EU-riveissä puolustamassa avointa kansainvälistä kauppaa. Epäsuhdan selittää se, että britit eivät ole laittaneet siihen suuntaan tuonnille esteitä, mutta EU ja Suomi ovat. Tutkimusja koulutussuhteiden tulevaisuuden määrittelee se, kuinka Euroopan unionin ja Iso-Britannian suhde sopimustasolla järjestetään. Suojatietä ylittävä ummikko on vilkaissut tietysti väärään suuntaan ja luullut tien olevan vapaa autoista. Britit isännöivät viime vuonna YK:n ympäristökokouksen ja ovat erittäin vahvasti siinä mukana. Lähdin Britanniaan selvittämään, koetaanko siellä EU-eron jälkeen separaatioahdistusta. Kyllä britit edustivat paljon niitä arvoja ja asioita, joita mekin olemme halunneet unionissa ajaa. Pankkiirit, toimistotyöntekijät ja koulupukuihin sonnustautuneet nuoret jonottavat ostaakseen katuruokaa rasvaa käryävistä kojuista. Brexitin jälkeen brittien tavaratuonti Suomeen on vähentynyt reippaasti, mutta Suomen vienti Britanniaan on notkahtanut huomattavasti vähemmän. – Meiltä hävisi tärkeä liittolainen ja kumppani unionin sisältä. SUOMELLA JA Iso-Britannialla on pitkään ollut tiiviit välit. – Itse olen briteille monesti sanonut, että jos Iso-Britannia ei olisi ollut EU:n jäsen vuonna 1994, kun me äänestimme EU-jäsenyydestä, en olisi lainkaan varma olisimmeko itse liittyneet. Voihan brexit. KAKSIKERROKSISET PUNAISET bussit uivat ketterästi ruuhkan seassa. Mitkä ovat Iso-Britannian ja Suomen suhteiden kivijalat tulevaisuudessa. Yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia, Siukosaari vastaa. Ajoväylällä musta taksi ottaa tiukan kurvin ja on vähällä ajaa suomalaisen reissaajan kengänkärkien päältä. Siinäkin ajoivat väärään suuntaan. Iso-Britannia on edelleen Suomen kahdeksanneksi suurin vientimaa
Nyt on aika katsoa eteenpäin. ISO-BRITANNIASSA EU-ERO ON TOSIASIA. de_13102022_52.indd 55 de_13102022_52.indd 55 4.10.2022 15.48 4.10.2022 15.48. NYT ON AIKA KATSOA ETEENPÄIN. Suomalainen reissaaja huomaa nopeasti, että täällä ei puhuta brexitistä juuri lainkaan. Haasteet ovat toki erilaisia kussakin maassa, mutta monien haasteiden taustalla ovat samat syyt. Konservatiivien uuden johtajan Liz Trussin alkutaival on ollut takkuinen, ja suosio on pohjalukemissa. Siinä kerrotaan muun muassa edesmenneestä kuningattaresta ja konservatiivipuolueen johtajavaalista. Tilanne näyttää gallupien valossa hyvältä. – Hyväksymme kansanäänestyksen tuloksen täysin ja yritämme tehdä töitä, jotta nykytilanne saadaan toimimaan Britanniassa, erityisesti niiden keskuudessa, joita me edustamme, Evans sanoo Demokraatille. – Meidän on lujitettava suhteita sisarpuolueiden kanssa kaikkialla Euroopassa. Labourin puoluetoimisto on Lontoon ytimessä Westminsterin kaupunginosassa. Labour tekee kovasti töitä varmistaakseen, että Iso-Britannian eroaminen Euroopan unionista ei tarkoittaisi eroa Euroopasta. Iso-Britanniassa EU-ero on tosiasia. Hänen mukaansa Suomen ja Iso-Britannian suhde on työväenpuolueelle erittäin tärkeä asia. 55 Demokraatti pussija telttaviritelmiä löytyy kadunvarsilta. Puoluesihteeri David Evansilla riittää työsarkaa. Vaalit hävinnyt puoluejohtaja Jeremy Corbyn luopui pestistään, ja hänen tilalleen valittiin ansiokkaan uran ihmisoikeusjuristina tehnyt Keir Starmer. Labour kärsi vuoden 2019 parlamenttivaaleissa rökäletappion, heikoin menestys sitten vuoden 1935 vaalien. Puolueella oli peiliin katsomisen paikka. Se auttaa hoitamaan asiat paremmin, oppimaan uutta ja sopeutumaan uusiin tilanteisiin, Evans sanoo. – Labourille kansainvälisyys on erityisen tärkeä arvo. Siihen mennessä moni asia voi muuttua. Labour voittaisi vaalit, jos ne pidettäisiin nyt. – Muilta voi oppia uusia tapoja ratkaista asioita. Ostan kohteliaalta punaliiviseltä myyjältä asunnottomien julkaiseman Big Issue -lehden. Vaalit pidetään todennäköisesti vasta vuonna 2024
Tapaan parlamentin tiloissa ylähuoneen jäsenen lordi Collinsin. Ylähuone käsittelee samat lait kuin alahuone, mutta siellä käytävä keskustelu ei ripustaudu niin tiukasti puolueen tavoitteisiin. Uusgotiikkaa edustavassa rakennuksessa on kirjastoja, ruokaloita, baareja ja kuntosaleja. Tapaan Simon Burgessin, joka on pitkän linjan vaikuttaja paikallispolitiikassa. Suomalaiset ovat tottuneet yksikamariseen eduskuntaan, ja ylähuoneen kaltainen elin tuntuu istuvan melko huonosti moderniin demokratiaan. Joskus keskustelu ylähuoneessa on perusteellisempaa kuin alahuoneessa. Kysymys on Collinsin mielestä tärkeä ja ilmeinen Iso-Britannialle. 56 Demokraatti TEEMA PARLAMENTTITALON SISÄLLÄ on yli tuhat huonetta. Asukkaat ovat ylpeitä erilaisuudestaan. Collins on aiemmin toiminut Labourin puoluesihteerinä ja sitä ennen ammattiyhdistysliikkeessä. – Meillä on aina ollut erittäin hyvät suhteet Pohjoismaihin, mutta erityisesti Suomeen, Collins sanoo. – Meillä oli silloin paljon kahdenvälisiä sopimuksia Suomen kanssa, jopa palvelutasoa koskevia sopimuksia, Collins sanoo. – Ylähuoneen tärkein tehtävä onkin sanoa alahuoneelle: harkitkaa tätä uudelleen, Collins sanoo. Hän on toiminut useiden Labourin kansanedustajien toimistopäällikkönä, ja vetää tällä hetkellä Lloyd Russell-Moylen toimistoa. Sen myötä perintöpaikkoja poistettiin rankalla kädellä. Ylähuone on keskusteleva ja neuvoa antava elin, ja alahuone tekee päätökset ja pitää ylimmän päätösvallan. Collins kuvailee, että alahuoneessa käytävä keskustelu on pitkälti puolueiden välistä vääntöä. – He huomaavat, että itse asiassa onkin hyvä idea, että lainsäädäntöä tarkastelee laaja joukko ihmisiä. Yli puoli kilometriä pitkällä laiturilla on huvipuistolaitteita, kauppoja, pelihalleja ja ravintoloita. Jäseniä löytyy pääpuolueista, mutta myös pienemmistä. – Periytyvät jäsenet ovat ylähuoneessa vanhempiensa vuoksi, itse asiassa heidän isiensä vuoksi. Edelleen oletetaan, että useimmat ylähuoneen jäsenpaikoista ovat periytyviä, Collins sanoo Demokraatille. Monet eivät pidä ajatuksesta, että vaaleilla valitun alahuoneen voi pysäyttää ylähuone, jonka jäsenet on nimitetty tai jäsenyys on peritty, Collins sanoo. Ikonisin kohde on Brighton Pier. – Ylähuoneessa valvotaan lainsäädäntöä. Ylähuone ei puutu finanssipolitiikkaan. Merkittävimmät ovat alaja ylähuoneen istuntosalit. Iso-Britannia on nyt EU:n ulkopuolella, joten sen on keskityttävä luomaan hyviä kahdenvälisiä suhteita. Siellä puhutaan paljon ilmastonmuutoksesta ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista. Enimmillään se voi jarruttaa, muttei estää, lakihankkeiden etenemistä. Silloin ylähuoneen koko oli yli 1200. – Täkäläiset ovat myös hyvin kansainvälisiä. – Ylähuoneesta käytävä keskustelu keskittyy Britanniassa aina sen kokoonpanoon. Edistyksellisiä arvoja vaaliva Brightonin äänestäjäkunta aiheuttaa päänvaivaa kaksipuoluejärjestelmässä. Brighton on monella tapaa vapaamielinen kaupunki. Periytyviä paikkoja on enää 90. He ovat kaikki miehiä, naisia ei ole heidän joukossaan lainkaan, Collins sanoo. JUNA SUUNTAA kohti etelää. Brightonilaiset vastustivat voimakkaasti brexitiä, pidämme itseämme eurooppalaisina, Burgess sanoo. Vuonna 1997 vaalivoiton jälkeen Labour aloitti ylähuoneen reformin. Hän poimii esimerkin aiemman työuransa ajoilta, kun hän oli kuljetusalan ammattiliiton johdossa. – Kaupunki oli aikaisemmin hyvin konservatiivinen, mutta olen ilahtunut, että olemme onnistuneet tekemään siitä poliittisesti edistyksellisemmän. Suomi menetti brexitin myötä EUkumppanin, jolla oli yhtenevä linja monissa asioissa, kuten kauppapolitiikassa. Labour ja konservatiivit yrittävät puskea omia tavoitteitaan läpi. – Yksi surullisimmista asioista brexitissä oli se, että Britannialla oli positiivinen vaikutus EU:hun. de_13102022_52.indd 56 de_13102022_52.indd 56 4.10.2022 15.48 4.10.2022 15.48. Nyt se tuntuu paljon enemmän Labourin kaupungilta, Burgess sanoo. Brighton on suosittu bilepaikka, jota välillä kutsutaan ”Lontooksi meren rannalla”. Ylähuone on perin erikoinen instituutio. Nyt olemme menettäneet jotain, ja siksi meidän täytyy panostaa keskinäisiin suhteisiimme, Collins sanoo. UTELEN LORDI Collinsilta, kuinka Iso-Britannian ja Suomen suhteet voidaan elvyttää brexitin jälkeen. Ennen vuoden 1998 reformia perittyjä paikkoja oli yli 800. Ylähuoneessa on nykyään 755 jäsentä. Nyt valtaosa ylähuoneen päättäjistä on elinikäisiä jäseniä, jotka hallitseva monarkki on nimittänyt pääministerin suosituksesta ja avustuksella. Sokkeloisen vaelluksen aikana vierailijalle kerrotaan, että alahuoneen käyttämissä tiloissa kokolattiamatto ja huonekalujen kuosit ovat vihreitä, ylähuoneen tiloissa punaisia. – Mitä tulee Suomeen, niin Britannia on hyvin innokas kumppani, joka haluaa edistää maidemme välisiä suhteita. – Kun suomalaisia kuljettajia tuli Britanniaan tai toisinpäin, niin pystyimme tukemaan heitä. Brightonissa LABOUR VOITTAISI VAALIT, JOS NE PIDETTÄISIIN NYT. Brightonia on luonnehdittu jopa hipsterien pääkaupungiksi. Varsinaiset päätökset tekee kuitenkin alahuone. Hänen mukaansa moni on kuitenkin vaihtanut mielipidettään huomatessaan, että lainsäädännön valvomisella on myös hyvät puolensa
Siksi on niin tärkeää, että täällä on Labourin kansanedustajia. 57 Demokraatti moni äänestää Labourin lisäksi vihreitä. – Jotta saisimme viestin paremmin perille, korostamme, että olemme ainoa puolue, joka voi kansallisesti olla todellisena vastavoimana konservatiiveille, Burgess sanoo. Asumiskustannukset Etelä-Englannissa ovat erittäin korkeat, etenkin Brightonin kaltaisissa paikoissa, Burgess sanoo. Vauras Lontoo painii hyvin erilaisten ongelmien kanssa kuin Brighton, jossa on paljon köyhyyttä ja asunnottomuutta. – Energiakriisi ja hintojen nousu ovat uskomattoman kovia iskuja monille ihmisille. Samanmielisten äänet hajautuvat eri puolueille. Vaaleihin on vielä aikaa. Tuleva talvi on kova paikka pienituloisille. Mitä tulee kriisin ratkaisemiseen, Labourin lähestymistapa on hyvin erilainen kuin konservatiivien, Burgess sanoo. – Jos kokee olevansa erilainen ja radikaali, voi olla houkuttelevaa äänestää pientä puoluetta. Kun kelit kylmenevät, moni britti voi joutua valitsemaan, pistääkö vähät rahansa lämmitykseen vai lääkkeisiin. Britanniassa on isot tuloerot, myös alueiden väliset erot ovat suuria. – Ihmisten on maksettava aivan päättömiä rahasummia asumisesta. LABOURILLE KANSAINVÄLISYYS ON ERITYISEN TÄRKEÄ ARVO. de_13102022_52.indd 57 de_13102022_52.indd 57 4.10.2022 15.48 4.10.2022 15.48. Mutta sellaista äänestämällä ei voi saada hallitusta ja muuttaa asioita, joista ihmiset todella välittävät. Mutta Iso-Britanniassa konservatiivit ovat edelleen vallankahvassa, vaikka gallupien mukaan suosio on sulanut olemattomaksi
Se oli suuri poliittinen voimannäyte. Ymmärtääksemme tulevan kevään eduskuntavaaliasetelmia ja kampanjatyötä uusista näkökulmista suuntasimme lahtelaisten demarivaikuttajien kanssa opintomatkalle Lontooseen, Brightoniin ja Liverpooliin. Iso-Britannian työväenpuolue Labourilla on mielenkiintoinen tarina kerrottavana meille suomalaisille. Uudistustyön tuloksista nauttiva ja gallupjohdossa paistatteleva työväenpuolue kokoontui muutama viikko sitten puoluekokoukseensa Liverpooliin. Nykyinen puoluesihteeri kuvasi tätä tappiota vuosikymmenen tapahtumien odotetuksi lopputulokseksi. Suurten kanavien TV-toimittajat tiivistivät kokouksen sanoman: ”The Labour has changed – Työväenpuolue on muuttunut”. Kun viesti on kirkas, äänestäjien vaihtoehdot selkeät ja poliittinen koneisto rasvattu, on puolueelle kasvanut suuri voitonnälkä. Kymmenet tunnit keskusteluja neuvotteluhuoneissa, pubeissa ja kokoussaleissa antoivat paljon kotiintuomisia omaan järjestöja vaalityöhön. Puolue on kyennyt uudistumaan suhtautumisessaan ympäröivään todellisuuteen ja yhteiskuntaan. Puoluekokousväki antoi seisaaltaan aplodit, kun varjovaltiovarainministeri julisti Labourin sitoutuvan valtiontalouden tasapainoon. Sama viesti kaikui lukemattomissa puheissa niin kahden kesken päättäjien kanssa kuin suurissa julkisissa esiintymisissä. Iltatilaisuudessa puolueen puheenjohtaja ja todennäköisin seuraava pääministeri Keir Starmer julisti työväenpuolueen olevan ”pro business – yritystoiminnan puolesta”. Muutama vuosi sitten kaikki oli vielä toisin. Vaalitappio toimi herätyksenä puolueen uudistamiseksi. Ne ovat vähintään yhtä ratkaisevia ensi keväänä kuin hyvät mainoslauseet, tehokkaat some-näpäytykset ja näyttävät ulkoasut. Mutta ennen kaikkea voisimme ottaa heiltä opiksemme ylpeydestä, itsevarmuudesta ja voitonnälästä. Toivo tulevasta ja usko omaan poliittiseen viestiin ovat rohkaisseet ja innostaneet puoluetta silminnähden. Tapahtumat ja innovaatiot mantereiden ja valtamerten takana muokkaavat myös meidän suomalaisten poliittista todellisuutta. Labour nousi vaalitappiosta gallupjohtoon LABOURILLE ON KASVANUT SUURI VOITONNÄLKÄ. Kuluneina vuosina on uudistettu sekä puoluejohto ja poliittinen viesti että järjestöllinen kivijalka ja mielikuva. KOLUMNI Teksti Kimi Uosukainen , SDP:n kuntaja alueasioista vastaava järjestösihteeri TEEMA de_13102022_58.indd 58 de_13102022_58.indd 58 5.10.2022 11.07 5.10.2022 11.07. Meillä on opittavaa vaalityöstä ja uudistuksista brittiläisiltä ystäviltämme. Vuonna 2019 Labour koki sotien jälkeisen historiansa suurimman vaalitappion ja konservatiivien poliittinen ylivoima tuntui murskaavalta. 58 Demokraatti I deat, teknologiat ja yhteiskunnalliset ilmiöt liikkuvat nykymaailmassa lähes rajatta. Puolue on uskaltanut keskittää viestinsä yhteiskunnan merkityksellisimpiin asioihin ja sitoutunut toteuttamaan lupaamaansa muutoksen. Tämän hetken gallupit ennustavat, että puolueen 12 vuotta jatkunut korpivaellus oppositiossa voi viimein päättyä seuraavissa vaaleissa
Kun me muut pyrimme ratkaisemaan akuutteja ongelmia ja luomaan kestävää kasvua pitkäjänteisesti, perussuomalaiset haluavat heikentää perustuslaillisia oikeuksia ja herättää muukalaisvastaisuutta häpeällisillä aloitteillaan. Perussuomalaiset tekee päinvastoin käpertyessään kuvitteelliseen poteroonsa ”suomalaisuusohjelmallaan”, joka on mielestäni epäasiallinen, harhaanjohtava ja tuhoisa. PUHEENVUORO Tämä pitäisi hyväksyä. Kansalliskielet ovat osa kaikkien suomalaisten kulttuuriperintöön kuuluvaa kielellistä kiinnostusta, josta voimme olla ylpeitä. Ruotsin kieli ei kosketa vain sitä vähemmistöä, jonka äidinkieli Suomessa on ruotsi. Kielellä on myönteinen merkitys koko kansalle, se on rikastuttava elementti, josta on hyötyä. Perustuslaissa todetaan: ”jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla”. Ruotsin kielen opetuksen aikaistaminen muutama vuosi sitten oli perusteltua, mutta se merkitsi sitä, että oppituntien määrä oli liian pieni jaettavaksi neljälle vuodelle. Ero vuoden 2015 hallituksen muodostamiseen oli ilmeinen. Kysymys kuuluu, mikä on muiden suurten puolueiden kanta asiaan 2023. Kun pohjoismaisella yhteistyöllä voi olla entistä tärkeämpi rooli. 2019 hallitusneuvotteluissa totesimme, haluamme sosialidemokraattien vahvistavan ruotsin kielen asemaa. Tällä hallituskaudella kansalliskielet on otettu lainvalmistelussa ja lainsäädännössä paremmin huomioon kuin edellisessä porvarihallituksessa. Perussuomalaiset käpertyvät kuvitteelliseen poteroonsa ”suomalaisuus ohjelmallaan”. Sen sijaan kaikki hyötyvät toisen kotimaisen kielen yhtäjaksoisesta opetuksesta ilman pidempiä keskeytyksiä. Lisäksi ne ovat sekä nykyajan että tulevaisuuden vahvuus. Kyse on myös oikeuksien turvaamisesta. Perustuslain mukaan ”julkisen vallan on huolehdittava maan suomenja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan”. Vaikka näkemyksiä onkin useita, elinkeinoelämän, kansainvälisten järjestöjen ja yhdistysten viesti on selvä: kaksi kansalliskieltä on Suomelle etu. Päinvastoin maamme kahdesta kansalliskielestä on tullut osa Suomen identiteettiä ja kansakunnan ominaispiirre. Perussuomalaiset haluaa murskata nämä yhtäläiset perusteet. Tähän on historiallisia syitä, jotka eivät liity pelkästään menneisyyteen. Silloin huomaamme, että ruotsin kieltä käytetään pitkälti yli 20 miljoonan pohjoismaalaisen asukkaan välisessä viestinnässä ja suomi on pienempi kieli, mutta silti myös kieli, jota puolustamme, kehitämme ja josta olemme ylpeitä. Kuten ruotsin kieltäkin. Tämä etu ei kavennu kun portista Venäjälle tuli muuri, ja jolloin myös Itä-Suomi katsoo yhä enemmän länteen. Johan Kvarnström kansanedustaja, SDP:n puoluehallituksen jäsen Raasepori de_13102022_59.indd 59 de_13102022_59.indd 59 5.10.2022 11.13 5.10.2022 11.13. Olipa tarkoitus aito tai pelkkää provosointia, ohjelman ehdotukset ovat vakavia ja haitallisia. Koska rakastamme sitä. Me haluamme taata ne. Pitää katsoa pidemmälle. Nyt myös kansalliskielistrategia on päivitetty. Kun Suomi ja Ruotsi kulkevat käsi kädessä Natoon. Viimeisin merkittävä parannus on ruotsin kielen viikkotuntien lisääminen vuosiluokilla 6–9. 59 Demokraatti Kaksi kansalliskieltä on vahvuus S uomen perustuslain pykälä 17 määrää, että kansalliskielemme ovat suomi ja ruotsi
Kreml kuvittelee, että kaasun puutteessa kylmettymistä ensi talvena pelkäävä Eurooppa hil jalleen taipuu suostuttelemaan Ukrainalle neuvotteluihin ryh tymistä nyt, kun siltä anastetut alueetkin on ”virallisesti” liitetty Venäjään. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Venäjällä kaikki on isoa, myös valheet UUTISVÄLINEET UUTISOIVAT Moskovasta Putinin spektaakke lin, jossa pompöösissä miljöössä julistettiin Ukrainan valloitetut alueet osaksi Venäjää. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Kremlin propagandaa levit tävä uutistoimisto TASS pohtii, että putket oli vakuutettu, joten omistajille on mahdollisesti lu vassa myös korvauksia. Juhliin eivät osallistuneet ne noin 200 000 nuorta miestä, jotka ovat rintamalle joutumisen uhkaamina poistuneet maasta. Pohjanmeren kaasuputkien rä jähtelyistä Moskova toivoo YK:n johdolla tehtävää selvitystä – jossa Venäjä putkiyhtiön enemmistö osakkaana tietenkin olisi mukana. Getty Images de_13102022_60.indd 60 de_13102022_60.indd 60 5.10.2022 11.22 5.10.2022 11.22. 60 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Suomi, Eurooppa ja USA tu levat jatkamaan Ukrainan tuke mista sitä määrätietoisemmin, mitä järjettömämmiksi Kremlin ja Putinin valtahoureet paisuvat. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Mittaluokka on nyt sel lainen, että Putinin ”all in” stra tegia viestii epätoivoisen dik taattorin viimeisistä krampeista, joilla hän pyrkii siirtämään vas tuuta edessään häämöttävästä giganttisesta historiallisesta vir hearviostaan ympärillään ole valle hallinnolle ja kansalle, joka ei yksituumaisesti ja isänmaalli suutta osoittaen yhtenä miehenä rientänytkään toteuttamaan Suu ren Johtajan julistamaa liikekan nallepanoa. Reijo Liinamaa Putinin ”all in” -strategia viestii epätoivoisen diktaattorin viimeisistä krampeista. Ukrainaan päin TASSin uuti sissa viritellään tarinaa, jossa Venäjä esiintyy halukkaana neu vottelemaan rauhasta, mutta Zelenskyi ei tahdo. Punaisella torilla tätä juhlistettiin ”kansanjuh lana”. Jos Eurooppa siihen suostuisi, Venäjä voisi julistaa, että asia on käsitelty, täällä ei ole mitään näh tävää, hajaantukaa! Venäjällä kaikki on isoa, myös valheet. Tällä kaikella Putin pyrkii vah vistamaan kansalaisten hape roituvaa uskoa ”erikoisoperaa tionsa” oikeutukseen
Pidemmällä aikavä lillä nämä investoinnit kui tenkin maksaisivat itsensä takaisin, kun raskaaseen, ja kaikkein kalleimpaan, hoi toon joutuvien määrää voi daan vähentää ja kansalaiset saavat oikean avun ja hoidon oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Rahoitusmallia tuleekin korjata siten, että se tukee hyvinvointitalousajattelua ja tutkimusnäyttöön perustu vaa vaikuttavaa toimintaa. Ne tuke vat toisiaan. Iso kysymys on alueiden käytet tävissä olevat resurssit ja nii den järkevä käyttö. 61 Demokraatti Hyvinvointialueilla otetaan käyttöön hyvinvointitalousajattelu perinteisen talousajattelun rinnalle. Hyvinvointitaloudessa tuo tetaan ja jaetaan hyvinvoin tia sekä tehdään tulevaisuus investointeja hyvinvointiin. Nyt ja ensi vuonna hyvinvointi alueilla tehtävät päätökset ovat uudistuksen onnistumi sen kannalta keskeisiä. Sosiaali ja ter veyspalveluissa häiriöky syntä on valitettavan ylei nen ilmiö, ja se aiheuttaa paljon turhaa kärsimystä mutta myös yhteiskunnalle turhia kustannuksia. Näin päästään pois väärän laisesta pitkällä aikavälillä lisäkustannuksia aiheutta vasta ”säästämisestä” ja ede tään kohti kustannusvaikut tavaa toimintaa. Tätä voidaan tehdä te kemällä kustannushyöty ja kustannusvaikuttavuusana lyyseja, kun lasketaan vaih toehtoiskustannuksia sekä otetaan käyttöön uudenlai sia vaikuttavuutta kuvaavia mittareita. Tärkeää on myös panostaa vaikutusarviointiin ja vaiku tusperusteiseen päätöksente koon. Tarvevakioitu rahoitus on oikeudenmukainen, mutta pitkä siirtymäaika ja leikkuri aiheuttavat sen, ettei esimer kiksi PohjoisKarjala saa ra hoitusta niin paljon kuin sille laskennallisesti kuuluisi. Jos ha luamme saada sotekustan nukset kuriin, tulee hyvin vointialueilla löytää ratkai sut häiriökysynnän vähen tämiseen. Muutosvaiheessa syntyy helposti kaksinkertaisia kus tannuksia, kun hyvinvoin tiinvestointienkin aikana on kaikista asiakkaista pidettävä huolta. Tulevaisuusinvestoinneilla tarkoitetaan kaikkia niitä investointeja, joilla vahvis tamme tulevaisuuden hyvin vointia mutta samalla myös taloutemme kasvupotentiaa lia. LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Kun sotelait hyväksyttiin ke sällä 2021, puhuttiin, että vihdoin soteuudistus on saatu maaliin useiden yritys ten jälkeen. Joudumme var masti miettimään toimintoja uudelleen, ja vaikuttavuus perusteisuus on ainoa eetti sesti kestävä tapa tehdä prio risointeja eli valintoja siitä, mitä toimintoja ja millä ta voin toteutettuina jatkossa ylläpidämme ja kehitämme. Talous ja hyvinvointi kul kevat käsi kädessä. On tärkeää, että hyvinvoin tialueilla otetaan käyttöön hyvinvointitalousajattelu pe rinteisen talousajattelun rin nalle. Hyvinvointitalous on yhteiskunnan alue, jossa toi mitaan hyvinvoinnin lisää misen ja hyvän elämän edel lytysten vahvistamisen lähtö kohdista. Näiden päätösten on perus tuttava tutkittuun tietoon – ei mutuiluun. Valitettavasti hyvinvointi alueiden rahoitus ei kuiten kaan tue muutoksen teke mistä, sillä alueilla ei ole riit tävästi rahaa tehdä tarvitta via tulevaisuusinvestointeja. Merja Mäkisalo-Ropponen kansanedustaja (sd.) Sote-uudistus vaatii rahaa ja kustannuskuria de_13102022_60.indd 61 de_13102022_60.indd 61 5.10.2022 11.22 5.10.2022 11.22. Todellisuudessa silloin työ vasta alkoi. Kustannuksia voidaan hil litä myös puuttumalla häi riökysyntään, jota syntyy, kun asiakas saa väärää pal velua, ei saa lainkaan palve lua tai saa vain osittain sitä palvelua, jota hän on tullut hakemaan. Seurauksena on tilanne, jossa apua tullaan hakemaan yhä uudelleen ja uudelleen
Naisena ja poliitikkona kansakunnan kaapin päällä on tuulista. Sanna Marin ansaitsee tukemme tekemästään työstä puolueen puheenjohtajana ja pääministerinä Suomen luotsaamisesta läpi koronan ja turvallisuutemme varmistamisesta Natoon liittymisellä Ukrainassa käytävän sodan varjossa. Olen eri mieltä asiasta. Erään tehtaan portilla ollut lakkovahti kertoi, että töissä on joitakin liittoon kuulumattomia ”lakkorikkureita”. Työeläkerahastojen koko oli viime vuoden lopussa 257,5 miljardia euroa, joista tämän vuoden kesäkuun loppuun mennessä oli sulanut pois 18,5 miljardia. Pentti Välimaa Pori Liittojohtajien tehoosastouhkaukset tuskin edistivät hoitohenkilökunnan palkkavaatimuksia. Satunnaisista alijäämistä huolimatta ovat työeläkerahastot kasvaneet vuoden 1995 tasearvosta 36,4 miljardista eurosta viime vuoden lopun 257,5 miljardiin euroon eli 27 vuoden aikana keskimäärin 8,2 miljardia vuodessa. Olen tietoinen, että eläkelaitosten varoista yli puolet (52 prosenttia) on sijoitettu lähinnä pörssiosakkeisiin, mutta tästä huolimatta ei ole syytä hötkyillä eikä varsinkaan miettiä ailahtelevien riskisijoitusten tekemistä. Se johtunee myös siitä, että aiempien lakkojen suojatyöstä on sairaalahenkilökunnalla huonoja kokemuksia. On vaikeaa ymmärtää, miksi lakot julistettiin juuri teho-osastoille. Valtion kannalta tärkeämmät asiat vaativat enemmän huomiota. Voimia Sanna. Juuri tästä syystä liittojohtajien teho-osastouhkaukset tuskin olisivat edistäneet hoitohenkilökunnan oikeutettuja palkkavaatimuksia. Tämä vuosi ei ollut ensimmäinen, kun eläkerahastot tuottivat tappiota, joskin pitkällä ajanjaksolla näin on käynyt aiemmin vain kolme kertaa. Valtion tehtävien hoito ei ole vaarantunut tai työtehtäviä jätetty hoitamatta yksityiselämän tapahtumien takia. Suomessa virallisissa työtaisteluissa ovat osapuolet aina sopineet siitä, että ihmisten elintärkeät, kuten henkeä ja terveyttä vaarantavat toimet on rajattu lakon ulkopuolelle. Eivät poliitikot ole ylivertaisia ihmisiä, joille ei sallita yksityisyyttä tai mahdollisuutta viettää normaalia elämää. Tietojen mukaan Tehyn ja Superin toimialueella ei liittoihin kuulumattomia ”vapaamatkustajia” ole paljon. Tuemme sinua SDP:n puheenjohtajana ja Suomen pääministerinä. Sitä se ei kyllä vie, mutta Suomessa lakko-oikeutta tulkitaan kannatettavasti jo niinkin, että lakko koskisi vain ammattiliittojen jäseniä. Kun työriidan osapuolet eivät ole pystyneet sopimaan suojatyöstä, siitä syystä valtiovallan on suojeltava ihmisten henkeä ja terveyttä. Miksei nyt päästy suojatyöstä sopimukseen. Kauko Tuupainen talousneuvos, eläkeläinen Jyväskylä Hyvä Sanna Poliitikot eivät ole ylivertaisia ihmisiä, joille ei sallita mahdollisuutta viettää normaalia elämää. Mitä tarkoitusta palvelee ylimitoitetun syyllistävän mediatai somekeskustelun jatkaminen. Yksi syy oli koronaepidemian aiheuttama osakemarkkinoiden voimakas alamäki. Palkoistaan taistelevat sanovat, että potilasturvallisuuslaki vie heiltä lakko-oikeuden. Heidän mukaansa sairaaloiden johto käytti suojatyötä väärin. Tehy ja Super ovat vastustaneet potilasturvallisuuslakia. Siksi eduskunta sääti hallituksen esityksestä potilasturvallisuuslain. Liittoihin kuulumattomia ei poliittisen oikeiston mielestä voida painostaa lakkoon. Työeläkerahastojen riskejä ei saa kasvattaa Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes esitti, että eläkelaitoksille annettaisiin mahdollisuus ottaa nykyistä enemmän sijoitusriskiä. Sehän on herättänyt laajaa huolta potilaiden turvallisuudesta, jos teho-osastot olisivat lakon takia suljettu. Kyseisen lakkovahdin puheita paheksuttiin julkisuudessa laajasti. Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja Superin puheenjohtaja Silja Paavola iskivät taistelutoimensa juuri eräiden sairaaloiden teho-osatoille, joissa hoidettavien potilaiden henki ja terveys olisivat joutuneet suureen vaaraan. 62 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE Ajoivatko hoitajaliitot itsensä tietoisesti nurkkaan. Helsingin käräjäoikeuden päätöksellä teho-osastojen lakot kiellettiin. Tästä on esimerkki muun muassa viime puunjalostusteollisuuden lakon ajalta. Tarja Eklund Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja de_13102022_62.indd 62 de_13102022_62.indd 62 5.10.2022 11.40 5.10.2022 11.40
”Retorisesti suurin rimanalitus hetkeen” Demarinuoret tyrmää PS:n ”suomalaisuusohjelman”. krs. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Lehti, verkko ja some Ohjelma antaa ymmärtää, että nimenomaisesti ruotsin kielen opiskelu yksipuolistaisi suomalaisten kielivarantoa ja estäisi muiden kielten opiskelua lukiossa. pidettävä yhdistyksen 125-vuosijuhla. Mahdolliset onnittelut voi ohjata lasten ja nuorten kulttuuriharrastusten ja kulttuurikoulutuksen tukemiseen KSR:n Kymenlaakson rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Vesa Salminen. Poliittisia avauksia saa tehdä, mutta heikoksi on mennyt retoriikka.” ”Suomalaisuusohjelmassa” on Perholehdon mukaan myös osin virheellistä tietoa. VARSINAIS-SUOMI • Turun Valt.virk. 70 VUOTTA Syntymäpäivät Yhdistystoiminta Vesa Salminen toiminnanjohtaja, eläk., Kotka 16.10. Demarinuoret tuomitsee ohjelman julkistamisen yhteydessä esitetyn viestinnän, jonka mukaan Suomen kaksikielisyys ”häiritsee suomenkielisten minäkuvaa” ja ”vähättelee suomen merkitystä” yhteisenä kielenä. dem. ”Perussuomalaisten ohjelma on retorisesti suurin rimanalitus hetkeen. ”Tosiasiassa he polkevat sanoillaan yli 200 000 ruotsinkielisen suomalaisen oikeuksia ja olemassaoloa. Esillä sääntömääräiset asiat. kerros. Työväenyhdistys r.y. klo 16.30 Työväentalon 3. pj. UUSIMAA • Terijoen Sos.dem. sos. Teksti Demokraatti Perussuomalaiset julkaisi pari viikkoa sitten ”suomalaisuusohjelman”. Tervetuloa! Puheenjohtaja. Johtokunta tuntia ennen. HÄME • Lahden seudun Wanhat Toverit. Lounas klo 11. Esillä kunnallispoliittiset asiat ja 30.10. 63 Demokraatti Perussuomalaiset polkevat yli 200 000 ruotsinkielisen suomalaisen oikeuksia ja olemassaoloa. yhd. ja työntek. On yleisesti tunnettu tieto, että lukiolaisten kielivalintoihin vaikuttaa ennen muuta paine satsata reaaliaineisiin kielten sijaan.” Perholehto painottaa, että siitä ei ruotsin kieli ole vastuussa, vaan epäonnistunut koulutuspolitiikka. Hän huomauttaa, että perussuomalaiset väittää puolustavansa Suomea ja suomalaisuutta. Ruotsinkielisten pilkkaaminen ja heidän peruspalveluiden romuttamiseen tähtäävät puheet ovat surullista kuultavaa”, Demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehto toteaa tiedotteessaan. Sivistyneeseen yhteiskuntaan ei kuulu poliittisten olkiukkojen rakentaminen ihmisten perusoikeuksien kustannuksella. ”Ratkaisuna laajan kielitaidon vahvistamiseen ei ole yhden kielen poistaminen, vaan muiden mahdollisuuksien vahvistaminen.” de_13102022_62.indd 63 de_13102022_62.indd 63 5.10.2022 11.40 5.10.2022 11.40. Alustaa J.Rosenlöf SOTE ym., iltapala, tervetuloa! Tied. Kokoonnumme Lahdessa ravintola Wanhan Herran tiloihin ma 17.10. kokous to 20.10. Matti Vikström p. ”Ruotsin kielen syyttäminen siitä, että yhä harvempi nuori kirjoittaa kieliä, ei yllätä, mutta johtaa harhaan. klo 18. Klo 12 vieraanamme on toiminnanjohtaja Marju Markkanen, jonka aiheena on sivistystoimen tila ja näkymät. KOKOUKSET HELSINGIN ELINTARVIKE TYÖNTEKIJÄT AO 10 Syyskokous pidetään keski viikkona 2.11.2022 klo 17.00 SEL:n EteläSuomen aluetoimistolla, Siltasaaren katu 4, 5. 0400 531 361. Kuukausikokous Ruusutuvalla to 20.10
Nimi: Osoite: de_13102022_64.indd 64 de_13102022_64.indd 64 3.10.2022 9.31 3.10.2022 9.31. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 64 Demokraatti RISTIKKO 18/2022 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
Ei niinkään diktatuuria, vaan Sipe rian kylmää talvea pakoon. Neljä kaverusta tyhjenteli kovaa vauhtia paikallista sembramäntypuskaa käpyjen siemenistä. Tuleepa rajan yli myös sellaisia tyyp pejä, jotka saapuvat maahan puhtaasti TI TI TYY Miikka Lönnqvist miikka.lonnqvist@soste.fi paremman elintason perässä. Hakkeja toki pesii Suomessakin noin 2 500 paria, mutta näin syksyisin määrä kasvaa roimasti, kun idästä tulevat ruo kavarastojen täydentäjät ilmaantuvat pai kalle. Rajan yli nimittäin vyöryy parhaillaan myös mil joonapäinen lintujen joukko, joka sekin etsiytyy Venäjältä suotuisampaan ilmas toon. de_13102022_64.indd 65 de_13102022_64.indd 65 3.10.2022 9.31 3.10.2022 9.31. Kutsuntoja karkuun läh tevät eivät ole ainoita rajan ylittäjiä tähän aikaan vuodesta. Kun kesän aikana on tyhjennetty Siperian sembra männyt kävyistä, on syksyllä aika lähteä Suomeen täyttämään talvivarastot täkä läisillä kävyillä tai pähkinäpensaan päh kinöillä. Itsekin törmäsin pari viikkoa sitten täl laisiin elintasopakolaisiin Helsingin Vii kissä. Kyse on pähkinähakeista. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Terttu Nordberg Kotkasta. Siellä saattaa vi peltää tällainen ihan oikea elintasopako lainen, joka on vieläpä melko rohkea ja päästää ihmisenkin varsin lähelle tark kailemaan touhujaan. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Nyt on siis oivallinen hetki tarkkailla sembramäntyjen ja pähkinäpensaiden alla pomppivia lintuja. co m 5 3 6 4 7 1 9 6 7 9 1 6 6 8 2 9 3 5 4 2 8 7 3 T ätä kirjoittaessani ovat uuti set täynnä juttuja Venäjän liikekannal lepanoa pakene vista ihmisistä. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 18 59 43 62 7 62 78 51 93 4 94 37 62 51 8 53 82 94 17 6 79 25 16 84 3 46 13 78 25 9 87 61 35 49 2 35 46 29 78 1 21 94 87 36 5 RISTIKON 16/2022 RATKAISU 15.9. ais ud ok u
Täällä Pohjantähden alla on ylittä mätön saavutus suomalaisessa kirjallisuu dessa. Kirja muuttuu sa malla, kun muuttuu itse lukijana. Luen paljon runoja ja runokirjat ovat tässä kohtaa poikkeus, niitä en jätä tauolle. Kir joissa on aina kyse jonkun toisen ihmi sen ajatuksista, ja juuri sen vuoksi ha luan lukea. Siitä jäi syvä rakkaus Linnaan. Kun oma tietomäärä ja kokemus kasvavat, oppii hahmottamaan maailmaa eri ta valla, eri näkökulmista. Upeasti kirjoitettu ja todella hieno kirja. Johtavat poliitikot avaavat liian harvoin omaa ajatteluaan ja tuovat sitä näin laajasti kaikkien nähtäville.. Kennedy: Kohti uutta maailmaa Yrsa Stenius: Kunnes siipi murtuu Henrik Berggren: Edessä ihana tulevaisuus Politiikan kirjahylly 1 3 2 Luen paljon. Hän ei pelkästään listaa ongelmia, vaan hän myös avaa omaa ajatteluaan, haluaa herättää keskustelua ja tarjoaa keinoja ja ratkaisuja asioiden parantamiseksi. Olof Palmen elämäkerta. Muistan hyvin, kuinka Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamieli teki minuun lähtemättömän vaikutuksen. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Lukeminen laajentaa maailmankuvaa, sanoo FSD:n puheenjohtaja Dimitri Qvintus. Vaikka kirja olisi ollut tauol la pitkään, olen heti kärryillä ja muistan, mitä siinä on aikaisemmin tapahtunut. Sama pätee kir joihin. Robert F. Se oli jännittävä kokemus lap selle. Eino Leino: Hymyilevä Apollo Leino on fantastinen runoilija ja äärimmäisen yhteiskunnallinen. On mielenkiintoista vertailla, mi ten ajan kuluessa itse suhtautuu samoi hin sanoihin ja lauseisiin eri tavalla. Lukeminen sivistää ja laa jentaa maailmankuvaa. Olin yhdeksänvuotias, kun sain luvan lukea Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan. 4 Damian McBride: Power trip Kirjoittaja oli Britannian entisen pääministeri Gordon Brownin viestintäavustaja.Hän kuvaa brittipolitiikkaa ja poliittisen viestinnän tekoa brutaalin rehellisellä tavalla. Siksi sillä on niin valtavan suuri merkitys. Ja myös ensimmäinen kirja, johon olen palannut uudestaan ja uudestaan. Kirjan nimessä kiteytyy mielestäni sosialidemokratian idea. Tykkään palata tiettyihin kirjoihin ja lukea ne uudestaan. Jos yhdessä runossa voi olla kokonainen maailma, niin tässä runossa näin totisesti on. Sen luin vasta aikuisena. Kennedy teki hieman ennen kuolemaansa tämän esseekokoelman, jossa hän kuvaa yhteiskunnan suuria ilmiöitä, haasteita ja ongelmia, jotka vaativat ratkaisuja. Se on en simmäinen romaani, jonka muistan luke neeni. Kirja oli järkälemäinen tiiliskivi, ja tuntui saavutukselta lukea se loppuun. Seuraavaksi palaan siihen varmaan lap seni kanssa, kun hänellä on sopivasti ikää. Nykyään tällaisia kirjoja tehdään liian vähän. Kirja kertoo kaikkien aikojen parhaan oopperatenorin, Jussi Björlingin, elämästä. Lapsena ja nuorena pikkuvanhasti korostin, että Tun tematon sotilas on lempikirjani, mutta ai kuisiällä olen huomannut, että Tuntema ton sotilas on vasta toiseksi paras Linnan kirja. 5 Kirja muuttuu, kun itse muuttuu lukijana de_13102022_66.indd 66 de_13102022_66.indd 66 5.10.2022 11.58 5.10.2022 11.58. Saatan aloit taa kirjan, jätän sen paussille, sitten löy dän uuden kiinnostavan kirjan, jota alan lukea – ja yhtäkkiä niitä kesken olevia kir joja onkin useampi kappale ja luen niitä lomittain. Olen ollut lap sesta asti aika menevä ja so siaalinen luonne, ja se vaikut taa lukemiseeni. Valtavan traaginen ihmiskohtalo
Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen. tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.fi/liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää. -25 % Kotisiivouksesta ja muista kodin palveluista jopa Nimetön 1 1 Nimetön 1 1 3.10.2022 9.25 3.10.2022 9.25. Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia helpomman arjen etuja Tradekan jäsenille
NELIPÄIVÄINEN Lisää mittaa työuraan KIRKKO Laumaa ei kiinnosta MAAHANMUUTTO Suomi on myöhässä BRITANNIA TEEMA Kriisistä toiseen 13.10.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 18 /2 2 Sokea piste Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo haluaa ikäihmisten arjen näkyväksi. lo ka ku ut a de_13102022_001.indd 1 de_13102022_001.indd 1 3.10.2022 17.27 3.10.2022 17.27. PAL.VKO 2022-43 00 74 43 -2 21 8 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI x • 20 22 / xx . xx xk uu ta PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 18 • 20 22 / 13