Susanna Huovinen kertoo, että
ratkaisun hetkiä eletään jo kuun lopussa
Sote-uudistus ei
ole juntturassa ...3
KESK I V II KKO 13. Hinta 1,20 e (sis.alv)
Peli kovenee lakon alla
Finnair rajoittaa
luottamusmiesten liikkumista
...4?5
Kari Hulkko
Lentoemäntä Johanna Juntunen ei pelkää työnantajansa vastatoimia, vaikka Finnair rajoittaakin luottamusmiesten liikkumista.
Vasemmistoliiton lähtöhalut hiipuivat ...6?7. N:o 216, 007435-13-46 . MAR R A S KU UTA 2 013
1950-luvun
kuvat kertovat
optimismista ...16?17
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?
Vaasa
. 0200 30011
Lounais-Suomi, varhaisjakelu:
puh. 0200 71000. marraskuuta väliselle ajalle.
Ellei työehtokiistoja saada selvitettyä, muun
muassa lentoemännät ja stuertit menevät lakkoon perjantaina kello 15. Sellaiseen
eivät mitkään varat riitä.?
Viljo Heinonen blogissaan
Vs. 0800 96675
Muu Suomi:
puh. Pelas-
tustyöntekijöiden ulottumattomissa oli eilen
edelleen satoja kyliä.
Haiyan-myrskyn arvioidaan tappaneen ainakin 10 000 ihmistä, ja 660 000 pakeni kodeistaan. Nyt riittää.?
6?7
8?9
10?11
12
13
Vasemmistoliitto pysyy
rimaa hipoen hallituksessa,
Matti Linnanahteen kolumni
Kuka tahansa voi saada
kenkää
Tukiasunto pelastaa nuoren
kadulta
Veloista viis . Helsinki
Vaihde
(09) 701 041
Uutistoimitus
(09) 701 0555
Ilmoitusmyynti (09) 701 0512
Haapaniemenkatu 7-9, B-talo
Postiosoite: PL 338, 00531 Hki
Turku
Uutistoimitus
(02) 277 0477
Ilmoitusmyynti 050 568 7361
. Alkuperäinen arvio vähennystar-
n
peesta oli 900.
Vähennykset hoidetaan ensisijaisesti eläköitymisten, määräaikaisten karsimisen ja organisaatiomuutosten kautta. tanskalaisten
kelpaa
Keskustelua ja taustaa
Ehdokasromaaneista avautuu avara näkymä historiaan
Rasvaletti-näyttely kertoo
tulevaisuudenuskosta
Jukka Kärnä Twitterissä
Ihmiset
18?19
Oma sairaus motivoi osallistumaan lääketutkimukseen
20?21 Ekovinkki, sarjakuvat ja
tehtävät, yhdistystoiminta
22?23 Radio ja TV
?Varsinaista sosiaalipornoa on,
että vaaditaan kaikille sivukylän
vanhuksille samat palvelut kuin
taajamissa asuville. Helsinki, Uusimaa,
. päätoimittaja: Antti Vuorenrinne
Toimitusjohtaja: Esko Ranto
Kustantaja: Kustannus Oy Demari
Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin.
ISSN-L 2242-6892 Demokraatti
ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu)
Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula
Tilaajapalvelu:
(09) 701 0500
Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset:
. Kyse on yksityisestä yhtiöstä, josta valtion eri viranomaiset ovat tehneet hankintoja.
Aarniota epäillään siitä, että hän olisi osallistunut esteellisenä oman työnantajansa tekemiin hankintoihin.
3...6
Tapio Soivio
Jyväskylä vähentää 450 henkilötyö
vuotta vuosien 2014 ja 2016 välise
nä aikana. Tuolloin suuri osa
Finnairin ja Blue1:n lennoista peruttaneen.
Venäjän vangitsemia Greenpeace
aktivisteja sijoitetaan Pietarissa eri
vankiloihin, kertoo Greenpeace. 0200 72822
Pohjanmaa, varhaisjakelu:
puh. marraskuuta sunnuntaihin 17. Rotuerottelua?
Yksittäistapaus. 13.11.
Nimipäivät tänään:
Kristian, Ano
(ruots.) Kristian, Krister
Päivä kuvana
Aurinko nousee:
Helsingissä 8.14
Oulussa 8.48
Aurinko laskee:
Helsingissä 15.54
Oulussa 15.16
Nimipäivät huomenna:
Iiris
(ruots.) Iris
Uutiskertaus
5...0
Helsingin huumerikospoliisin pääl
likköä Jari Aarniota epäillään tör
keästä virkaaseman väärinkäyttämisestä
ja törkeästä lahjuksen ottamisesta. Finnairin viestinnästä kerrotaan, et-
n
tä lippuja ei enää myydä perjantaista 15. Myös lomautukset ja irtisanomiset ovat mahdollisia.
Finnair on rajoittanut lipunmyynti
ään ilmailualaa uhkaavien lakkojen
vuoksi. Aarnio
n
1...4
on siirretty tehtävistään syrjään, ja hänelle on
määrätty sijainen.
Valtakunnansyyttäjänviraston mukaan on
syytä epäillä erään yhtiön toiminnassa olleita
henkilöitä lahjuksen antamisesta. 0200 55888
Tampere ja ympäristö:
puh. Tampere
. Kotinsa menettäneistä valtaosa on
nyt ilman ruokaa, vettä ja lääkkeitä.
Politiikka
Kulttuuri
Demari.fi
3
4?5
Sote-uudistus etenee
14?15
?Finnair vaatii kohtuuttomia?, pääkirjoitus, Numeropalvelu
16?17
?Persut Etelä-Afrikan apartheidin jäljillä. Mikkeli
Uutistoimitus
(03) 212 9455
Ilmoitusmyynti 050 568 7361
Uutistoimitus
(06) 317 8711
Ilmoitusmyynti (06) 317 4104
Uutistoimitus
toimitus@demari.fi
ilmo@demari.fi
levikki@demari.fi
etunimi.sukunimi@demari.fi
050 5543430
Lisätietoja: www.demari.fi
?
?
?
?
varhaisjakelu:
puh. Myös Si-
n
ni Saarelan sijoituspaikan odotettiin selviävän eilen.
n
Filippiinien hirmumyrskytuhojen
laajuus ei ole selvillä vieläkään
Se on
kaikkien asiantuntijoiden yksimielinen näkemys.
Ihmisen, mahdollisen potilaan kannalta asia on paljon
käytännöllisempi:
. Tiukkoja kriteereitä vastustavat kunnat toivovat joustoja
palvelujen järjestämiseen varsinkin erikoissairaanhoidossa. Määrä riippuu
kuntaliitoksista.
Laajoja, myös erikoissairaanhoidon käsittäviä palveluja voi
järjestää maakunnan keskuskaupunki tai yli 50 000 asukkaan kunta.
Yli 20 000 asukkaan kunta
voi toimia perustason sote-palveluissa vastuukuntana, joka
järjestää työssäkäyntialueen
pienempien kuntien palvelut.
Vaihtoehtona palvelut järjestää
kuntien yhde4ssä muodostama
sote-alue.
Vastuukunta-mallin perustuslain mukaisuutta selvitetään
parhaillaan järjestämislakityöryhmässä.
Kuntien ja niiden rinnalle
kuntaliitosten jälkeenkin jäävien sote-alueiden yhteisiä,
vaativia ja erityisryhmien palveluja hoitavat viisi erityisvastuualuetta.
Ne syntyvät yliopistosairaaloiden ympärille nykyisten sairaanhoitopiirien yhdistyessä.
Sote-alueet vastaavat palveluista viimeistään vuoden 2017
alusta.. Niitä
voi syntyä 20?30. Nyt,
kun rahoituskin tulee monesta
suunnasta, kunnilta, Kelalta,
työnantajilta, palveluja tarvitseva voi jäädä niitä ilman, pudota hallinnon portaiden väliin.
Susanna Huovinen sanoo,
että selvitystyö rahoitusjärjestelmästä käynnistyy toivot-
?Tässä ei ole mitään paniikkia,
mutta on sanottava avoimesti,
että aikataulu on tosi tiukka.?
tavasti mahdollisimman pian.
Hallituksen rakenneohjelmassa
sen edellytetään olevan valmis
alkuvuodesta 2015.
Kun sote-palveluissa on parisataa järjestämisvastuullista
tahoa, ei Huovisen mukaan ole
ihme, että kone ei ole kenenkään ohjauksessa.
. Rakenne pitää nähdä välineenä parempiin palveluihin,
hän sanoo tärkeimpänä.
Huovisen itsensä on pysäyttänyt tieto, että suomalaisten
terveyserot jatkavat kasvamistaan, vaikka niitä on vuosia
torjuttu jokaisessa hallitusohjelmassa ja kuntien suunnitelmassa.
. Kun näemme, että nykyinen rakenne ei pysty nykyisiin
ja tuleviin haasteisiin vastaamaan, olisimme hölmöjä, jos
vain istuisimme tämän asian
päällä. Tämä hallitusohjelman kirjaus ja iltakoulun
linjaus ovat yhä voimassa.
Sote-uudistuksen järjestämislain työryhmän väliraportti
perustuu kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan
Petteri Orpon työryhmän keväisiin esityksiin.
Niiden mukaan kunnat saavat
itse ehdottaa sote-alueita. Järjestämislaista työryhmä kirjoittaa
lopullisen esityksen laiksi vuoden loppuun
mennessä.
Eduskuntaan hallitus antaa lakiesityksensä keväällä.
Kunnat tekevät päätöksensä 1.7. Tässä ei ole mitään paniikkia, mutta on sanottava avoimesti, että aikataulu on tosi
tiukka. Tämä on niin monimutkainen ja iso asia, vaikuttaa niin
moneen valtakunnallisesti ja
kuntatasolla, että on selvää,
että tähän liittyy valtavan paljon poliittista herkkyyttä ja erilaisia mielipiteitä.
Kari Hulkko
Peruspalveluministeri Susanna Huovisen mukaan nykyinen rakenne ei pysty nykyisiin ja tuleviin haasteisiin vastaamaan.
. Se on sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen niin,
että sosiaalihuoltoa ei irroteta
terveyden edistämisestä, koska
hyvinvointiin tarvitaan molempia ja että ihmisten välisiä terveyseroja kavennetaan.
Rahoitusjärjestelmä
perataan seuraavaksi
Sote pysyy asialistalla ja otsikoissa vielä pitkään senkin jälkeen, kun uusi laki on astunut
voimaan 2015 alusta ja sotealueet aloittaneet toimintansa
2017.
Palvelurakenteen uudistuksen jälkeen seuraavaksi on vuorossa monikanavaisen rahoitusjärjestelmän purkaminen. Se asettaa meille aikamoisia haasteita.
On myös asia, jota Huovinen
ei kiistä:
. Jos saadaan joku uusi tutkimustieto potilaan hoitamiseksi,
mutta tieto jää jonnekin matkan
varrelle, se joka jää uupeloksi,
on se potilas.
Vahva peruskunta on kaiken perusta
Sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelut järjestävät ja rahoittavat
vahvat peruskunnat. Järjestämisvastuullisten
määrää on vähennettävä. mennessä.
Laki tulee voimaan vuoden 2015 alusta.
Tavoite Huovisella ja hallituksella on selvä:
. Ainakaan me demarit
emme voi.
Toinen viesti on, että uudistuksen valmistelu etenee, järjestämislakia valmistellaan aikataulussaan.
Nyt, kun kunnilta on saatu
palautetta, hallitus päättää vielä
marraskuun aikana, miten valmistelutyötä jatketaan.
. Metropolialueelle
palvelujen järjestäjäksi esitetään yhtä ylikunnallista järjestäjää.
Hallitus päättää marraskuun lopulla, miten uudistuksen valmistelua jatketaan nyt,
kun kuntien palaute on saatu.
Uusi lausuntokierros on tulossa joulukuussa. Olisimme hölmöjä, jos vain istuisimme asian päällä, hän sanoo.
Timo
Vainio
Demokraatti
Näin edetään
??
??
??
??
??
??
??
Sote-uudistuksen valmistelu etenee järjestämislakia pohtivassa isossa työryhmässä.
Kunnat ovat juuri antaneet lausuntonsa
työryhmän väliraportista. 3
13.11.2013
??Seuraavaksi perkaustaan odottaa monikanavainen rahoitusjärjestelmä
Hallitus viitoittaa
sotevalmistelun
jatkon nopeasti
Peruspalveluministeri Susanna
Huovisella (sd.) on sote-uudistuksesta Demokraatin haastattelussa parikin perusviestiä.
Sakari Topelius syntyi vuonna 1818.
Missä?
3. Slunga-Poutsalo ennakoi lentoyhtiöiden työtaistelujen jatkuvan, sillä hän vaatii Suomen edustajien myös palaavan
ilmastokokouksesta ?omin eväin?.
Lauhempaa. suullinen kyselytunti ja
ajankohtaiskeskustelu aiheesta ?uusi oppiminen?
Eduskunnan ympäristövaliokunta järjestää avoimen kokouksen aiheena ?Kestävää
ja kannattavaa kaivostoimintaa??
Työväen näyttämöpäivät esittelee tulevaa festivaaliohjelmistoa
Ilmapuntari
Kuivempaa. Konepajayhtiö Metso sai äskettäin kiitosta kansalaisjärjestö Finnwatchilta. Myös
Blue Onen liikenne seisahtuisi.
Finnair on jo tutuksi tulleella
tavallaan kohdellut henkilöstöään kuin käytettyä rukkasta.
Mutta nyt rukkasen potkiminen
Juhani
Aro
Demokraatti
juhani.aro@
demari.fi
saa riittää, ovat lentoemännät ja
stuertit todenneet.
Finnair on esitttänyt henkilökunnalleen 60 miljoonan euron
säästövaateen. Meininki on, että jos 18 miljoonan säästöjä ei löydy helmikuun loppuun mennessä, perustetaan lautakunta, joka ratkaisisi asian. Kuinka kauan
sitten museo avasi ovensa?
5. Mistä
syystä?
Vastaukset palstan alalaidassa.
Ilmiö
??Lentoemäntien Thelma Åkers pitää kiinni jäsentensä oikeuksista
?Ihan kohtuuttomia
vaatimuksia Finnairilta?
Valtionyhtiö Finnair on saattanut itsensä varsinaiseen turbulenssiin. Lihan osalta naudanlihan kuormitus on nykytiedon mukaan
suurempi kuin sianlihan tai broilerin.
Kuormittavimman pääruoan ilmastovaikutukset olivat lähes 20-kertaiset vähiten kuormittavaan pääruokaan verrattuna.
Kuormittavimman salaatin ilmastovaikutukset olivat jopa nelinkertaiset verrattuna
vähiten kuormittavaan salaattiin.
Keskimäärin pääruuan osuus koko aterian ilmastovaikutuksista oli 45 prosenttia,
salaattien vajaat 30 prosenttia, maidon 20
prosenttia ja leivän vajaat kymmenen prosenttia. Varsinaisen lakon on määrä alkaa
perjantaina.
Lehtikuva / Heikki Saukkomaa
Lounasvalinnoilla
on väliä
Lounasaterioiden ilmastovaikutukset eroavat paljon toisistaan. Salaattiraakaaineista pienimmät päästöt olivat juureksilla ja kaalilla.
Myös kala-ateriat menestyivät ilmastovaikutusvertailussa hyvin joitakin lohiaterioita lukuun ottamatta. . Kuka on Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus Saskin toiminnanjohtaja?
2. Persujen puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsa-
lo ilmoitti tiedotteessaan tiistaina, että Suomen on mentävä Varsovan ilmastokokoukseen ?omin eväin?. Emme tiedä, mistä nämä luvut tulevat. Emme edes tiedä,
mistä meidän 18 miljoonaa tulee, sanoo SAK:laisen Suomen lentoemäntien ja stuerttien yhdistyksen puheenjohtaja
Thelma Åkers.
?Emme
luovuta?
Henkilökunnan järjestöistä ammattiliitto Pro on jo allekirjoittanut sopimuksen, mutta se on
yhä hyväksymättä Pron hallituksessa.
Åkersin mukaan SLSY ei voi
luovuttaa päätöksentekovaltaansa kenellekään.
. Toisin sanoen
ammattiliitto luovuttaisi pois
oman päätöksentekovaltansa,
Åkers sanoo.
Neuvottelut valtakunnansovittelijan jodolla jatkuvat. Vihreä Lanka uutisoi tiistaina maa- ja elintar-
viketalouden tutkimuskeskuksen tutkimuksesta, jonka mukaan
lounas voi olla ilmastovaikutuksiltaan joko ekoteko tai päästöpommi. Mille neljälle paikkakunnalle
yhtiön tuotantoa jää?
4. Työpaikoilla onkin havaittu, että torstaisin
hernerokalla ja pannukakulla saattaa
olla merkittäviä ilmastovaikutuksia. Tampereella sijaitseva työväenmuseo
Werstas täytti eilen vuosia. Rakennustekniikkayhtiö Uponor irtisanoo väkeä. Hankkeessa ei pyritty selvittämään
yksittäisten raaka-aineiden tarkkoja eroja
vaan erilaisten lounaslautasten ilmastovaikutusten suuruusluokat ja niihin vaikuttavia tekijöitä.
Ilmastolounas-hankkeessa kehitetään ilmastoystävällisen ja ravitsevan lounasaterian konseptia. 4
13.11.2013
Viisi kysymystä
1. Jotkut pommit suorastaan leijuvat ilmassa,
työsuojeluhallituksesta
kerrotaan.. Sitä varten arvioitiin 81 aterian ilmastovaikutukset kolmessa lounasravintolassa.
Lentoemäntien ja stuerttien yhdistyksen puheenjohtaja Thelma Åkers sanoo, ettei ammattiliitto voi luovuttaa päätöksentekoaan muille.
Tänään ja huomenna
kunta esittelee Uusi oppiminen-raporttiaan
??
Keskiviikko 13.11.
??
??
??
??
Vastaukset: 1) Janne Ronkainen 2) Uudenkaarlepyyn maalaiskunnassa Pohjanmaalla 3)
Vaasaan, Nastolaan, Jyväskylään ja Tuusulaan
4) 20 vuotta 5) Työntekijöiden järjestäytymiskiellon poistamisesta Meksikossa
??
??
??
Eduskunnan täysistunto
Pohjoismainen hyvinvointivaltio vientituotteena -seminaari
Torstai 14.11.
??
Ikäjohtamisen tulevaisuusseminaari, Tampere
Motiva kertoo kuntien energiatehokkuudesta
??
Vuoden 2013 Turvallisuuspalkinnon myöntäminen
TEM julkistaa puualan toimialaraportin
Eduskunnan tulevaisuusvalio-
Pirkanmaan ja Satakunnan hätäkeskusten yhdistymistä esitellään, Tampere
??
Eduskunnan täysistunnossa
mm. Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n toteuttamassa Ilmastolounas-hankkeessa havaittiin, että ero lounasaterioiden ilmastovaikutuksissa oli suurimmillaan lähes viisinkertainen.
Selkeästi keskimääräistä pienemmät ilmastovaikutukset olivat kasvisaterioilla.
Silti joissakin kasvisaterioissa käytetyt
juusto, kerma ja uusiutumattomalla energialla talviaikaan kasvatetut kasvihuonekasvikset, nostivat ilmastovaikutuksia keskimääräistä korkeammiksi. Tästä matkustamohenkilökunnan osuus olisi
peräti 18 miljoonaa.
. Loppuviikosta uhkaa pysähtyä koko Finnairin kotimaan
ja Euroopan liikenne. Slunga-Poutsalon vaatimus
muuttuikin todeksi, koska Finnairin koneissa ei työtaistelun vuoksi
ole ruokatarjoilua. Eilen alkoi cateringpalvelun lakko, joka tiesi matkustajille vesi- ja leipälinjaa.
Tämä on kuitenkin pientä
verrattuna siihen, mitä tuleman
pitää
klo 15
5
Pääkirjoitus
Lehtikuva / Heikki Saukkomaa
Finnair kielsi luottamusmiesten
aulavastaanoton
Finnairin lentoemäntänä toimiva Johanna Juntunen on
myös luottamusmies. Onneksi on ?normaalitöissä. normaali liikenne
??
Ma 18.11. Ke 20.11. Pe 22.11. ratkaisuista puhumattakaan.
Tuska on levinnyt myös talousahdingossa oleviin kuntiin, jotka ensimmäistä kertaa nykymuotoisessa paikallisdemokratiassa joutuvat
päättämään, millaisen palvelurakenteen niiden talous kestää. Pitkät lennot rasittavat ja jet lag vaivaa. Väellä on yleensä niin
kiire, että aulassa on ollut suKari Hulkko
Finnairin lentoemäntien ja stuerttien luottamusmies Johanna
Juntunen ihmettelee, mikseivät he saa palvella liiton jäseniä, kuten
ennen.
juvaa hoitaa asioitaan liittoon
päin.
. päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Hän urheilee ja
lupaa heittää kabiinissa vaikka
kärrynpyörän, jos tarve vaatii.
. Päällikkö sanoi,
että väki saa etsiytyä huoneeseemme, Juntunen kertoo tuoreesta tapauksesta.
Juntunen itse lentää ympäri
maailmaa ja osaa kertoa, millaista työ on. siis neljännes kansasta.
Rakennemuutosalueet jakautuvat karkeasti ottaen paperi- ja teknologiateollisuuden paikkakuntiin ympäristöineen sekä konkurssin partaalla hoippuviin maaseutukuntiin. Tällöin on
syytä puhua jo kroonisesta rakennemuutoksen välttämättömyydestä.
Pessimisti voisi huokaista, että tätä menoa Suomi on kansakuntana
pian kauttaaltaan erilaisten rakennemuutosten tukialuetta. Sen ajoi
ahdinkoon STX:n telakan sulkeminen.
Tie tukitalouteen
osattava katkaista
POLIITTISEEN KIELENKÄYTTÖÖMME ON vakiintunut termi ?rakenne-
muutos?, joka kertoo hyvin siitä, millaiseen myllerrykseen maamme
talous ja tuotannollinen toiminta ovat joutuneet. Tietoisuuden siitä pitäisi lisätä realismia ja vastuuntuntoa nykyisestään. Nyt tuli kielto, ettemme saa
enää olla siellä. Ohjelman
tavoitteena on vähentää vakavia ja kuolemaan johtavia tapaturmia 25 prosentilla vuoteen
2025 mennessä.
Kaatumistapaturmien yleisyyden vuoksi ohjelmassa esitetään muun muassa, että kaikkiin iäkkäiden asumiseen liitty-
viin palveluihin liitetään kaatumisvaaran arviointi.
Lisäksi kiinnitetään huomiota esimerkiksi päihteiden ja
lääkkeiden käyttöön liittyvien
tapaturmien ehkäisyyn. käyvä mies, joka pyörittää perherutiinia, lentoemäntä
Juntunen sanoo.
Juntunen pitää itsestään hyvää huolta, jotta jaksaisi vaativaa työtään. klo 01 . Se
ei onnistu vain julkisen vallan toimin, vaan vaatii paljon elinkeinoelämältä.
Luonnollista muuttoliikettä ei pidä rajoittaa, mutta se ei ole yksinomainen ratkaisu.
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen
pää-äänenkannattaja. Hallitus ei voi viivytellä ratkaisujaan, mutta samalla opposition poliittinen pelivara on
äärimmäisen niukka. Kuvaavaa on, että
itse ilmaisun viljely on helpompaa kuin sen selittäminen, mitä rakennemuutos tarkoittaa . klo 15 . Perustettu 1895.
Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988,
Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906,
Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun
Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012
Vs. Lohdullista on kuitenkin se, että ratkaisut ovat kansan valitsemien päättäjien käsissä.
Käsillä on pakkotilanne, sillä hallitus, eduskunta ja kunnat eivät voi
enää pallotella vastuuta toisilleen. Vajaa
kolmannes kuolemaan johtaneista tapaturmista tapahtuu
alkoholin vaikutuksen alaisena.
menevä urakka. Juntusella
on myös 3- ja 6-vuotiaat lapset.
Aina, kun lapset päiväkodin pihalla näkevevät taivaalla höyryvanaa piirtävän koneen, he sanovat äidin siellä lentävän.
Se kuvastaa, millainen Juntusen työhönsidonnaisuus on.
. Näin lohduton ei tilanne kuitenkaan ole. 15.00
??
Ti 19.11. Katteettomat lupaukset kävelevät vastaan puolentoista vuoden päästä käytävien eduskuntavaalien jälkeen.
Kun ihmisiä ei voi eikä saa pakottaa massamittaisiin stalinistisiin
väestönsiirtoihin, päävaihtoehdoksi jää tuotantotoimintojen ja niiden
myötä palvelujen elpyminen uudelleen rakennemuutosseuduilla. Kokonaisuudessaan tapaturmat ovat Suomen neljänneksi yleisin kuolinsyy ja suurin osa niistä tapahtuu kotona ja vapaa-ajalla.
Sosiaali- ja terveysministeriön laatimassa kansallisessa
ohjelmassa koti- ja vapaa-ajan
tapaturmia pyritään torjumaan
92 eri toimenpiteellä. 13.11.2013
?Emme tiedä, mistä
nämä luvut tulevat.
Emme edes tiedä,
mistä meidän 18
miljoonaa tulee.?
Lentoemännät lakossa
??
Finnair: kotimaa ja Eurooppa
??
Pe 15.11. La 16.11.klo 15
??
Su 17.11. klo . klo 15
??
To 21.11. klo 15 . Tämän päivän tilanne on kuitenkin se, että valtion nimeämiä äkillisen rakennemuutoksen seutukuntia on (HS 11.11.) ympäri maata ja niissä asuu noin 1,3 miljoonaa suomalaista . Sitä edellyttävät sekä talouden uskottavuus että luottamus kansalaisten edessä.
n n n
koskevan vain joitakin
paikkakuntia. Kyllä perheemme aika paljon Finnairin ehdoilla elää, Juntunen sanoo.
Finnairin lentoemännät ja
stuertit saavat tietää vuorolistansa vain viikkoa ennen työjakson alkamista.
?Päällikkö
sanoi, että väki
saa etsiytyä
huoneeseemme.?
Rauman seutukunta on uusimpia äkillisen rakennemuutoksen alueita. Siinä
ominaisuudessa hän on päivys-
tänyt vuorollaan lennolle lähtevää matkustamohenkilökuntaa
aulassa. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että lisäksi on paljon köyhiä kuntia, joiden budjetit rakentuvat
suurelta osin valtion eli veronmaksajien tulonsiirtoihin. Vaikeasta tilanteesta on mahdollista
selviytyä oikeilla analyyseillä ja ryhdikkäillä päätöksillä.
RAKENNEMUUTOSTEN LUULTIIN PITKÄÄN
n n n
EDESSÄ ON YLI hallituskauden
Numeropalvelu
1 200
Vuosittain noin 1 200 suomalaista kuolee kaatumistapaturman seurauksena
Tällöin olisi
mahdollista säädellä palvelutasoa siten, että henkilöstöä voitaisiin supistaa. Kuntapalveluihin kuuluu keskeisesti
myös pelastustoimi. Viime vuonna jo yli 40
prosenttia lapsista syntyi avioliiton ulkopuolella. (Demokraatti)
Isyyden
tunnustamista
halutaan
yksinkertaistaa
Isyyden tunnustaminen halutaan tehdä sujuvammaksi. Miehet osallistuvat entistä
enemmän odotukseen ja käyvät
jo nyt aktiivisesti mukana äitiysneuvolassa, joten tunnustamismahdollisuuden tuominen sinne
tuntuisi hyvin luontevalta, sanoo
oikeusministeri Anna-Maja
Henriksson (r.).
Ennalta tunnustettu isyys olisi
kuitenkin mahdollista peruuttaa
30 päivän kuluessa lapsen syntymästä.
Epäselvissä tapauksissa isyys
tunnustettaisiin nykyiseen tapaan lapsen syntymän jälkeen.
Isyys täytyy tunnustaa, jos
lapsen vanhemmat eivät ole naimisissa. Tätä vaihtoehtoa on esit-
Raimo Piirainen.
tänyt pelatusjohtajien hallitus.
. (STT). Työryhmä ehdottaa, että isyys voitaisiin selvissä tapauksissa tun-
nustaa jo ennen lapsen syntymää
neuvolakäynnin yhteydessä.
. 6
13.11.2013
??Valtuuston puheenjohtaja liputtaa jatkamisen puolesta
Vasemmistoliitto pysyy
rimaa hipoen hallituksessa
Vielä syyskuussa vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen
ei Demokraatissa julkaistussa
haastattelussa ollut muodostanut omaa näkemystään vasemmistoliiton lähtemisestä hallituksesta.
Nyt Sarkkinen on taipunut
hallituksessa pysymisen polulle.
Vasemmistoliitossa on ollut
paineita lähteä hallituksesta.
Hallituksen rakennepoliittinen
ohjelma on monelle vasemmistoliittolaiselle liian kova pala.
Getty Images
Hanna
Sarkkisen
mukaan osaa
jäsenistöstä
hiertää
yhdessäolo
kokoomuksen
kanssa, koska
puolueet ovat
ideologisesti
hyvin kaukana
toisistaan.
Yle-veron
jatkopohdinta
hallintoneuvostolle
Kiistely Yle-veron mahdollisesta muuttamisesta siirtyy
Yleisradion hallintoneuvoston
pohdittavaksi. Alemman tason säätelyllä
tarkoitetaan käytännössä sitä,
että pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjetta
löysennettäisiin. Hallitus valmistelee parhaillaan kuntauudistusta, jonka
tavoitteena on turvata kansalaisten kuntapalvelut. Näin syntyisi
säästöjä, sanoo Piirainen.
Ministeriön oman esityksen mukaan pelastuslaitosten
määrä supistetaan 22:sta 11:een.
Se ei miellytä Piiraista.
. (STTDemokraatti)
Piirainen kysyy
pelastustoimen
uudistuksesta
SDP:n kansanedustaja Raimo
Piirainen kysyy sisäministeri
Päivi Räsäseltä (kd.), onko
ministeri valmis luopumaan
alueellisten pelastuslaitosten
karsimisesta. Silloin säästötavoitteet pyrittäisiin saavuttamaan alemman tason säätelyllä. Sillä korvattiin
aiempi televisiomaksu. Olisi järkevää toteuttaa ensin kuntauudistus ja uusien kuntarakenteiden pohjalta uudistaa kuntien
vastuulla oleva pelastustoimi,
Piirainen sanoo. Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat ovat sopineet asiasta.
Ryhmäjohtajien mielestä hallintoneuvosto on oikea elin arvioimaan asiaa tässä vaiheessa.
Kokoomuksen ryhmäjohtaja
Petteri Orpo sanoo STT:lle,
että asia palautuu kaikkien eduskuntaryhmien yhteiseen neuvottelupöytään, jos hallintoneuvosto puoltaa muutoksia.
SDP:n ryhmäjohtaja Jouni
Backmanin mukaan muutos
edellyttäisi, että kaikki eduskuntaryhmät ovat asiasta yhtä
mieltä.
Yle-vero tuli voimaan tämän
vuoden alussa
Itse asiassa en edes tunne
kaikkia valtuuston jäseniä, joten en kykene arvioimaan heidän käsityksiään hallitusasiassa.
. Lähtöä seurasi viiden vuoden istuntoputki
opposition penkeillä.
välisestä oikeudenmukaisuudesta, Ihalainen muistutti Pariisissa.
EU:n monivuotisiin rahoituskehyksiin on varattu kuuden miljardin euron määräraha nuorten työllisyyteen
niille alueille, joilla nuorten
työttömyysaste ylittää 25 prosenttia. Puoluevaltuusto päätti tuolloin mukaanmenosta äänestämällä, Sarkkinen palauttaa mieliin.
Hän muistuttaa, että valtuusto on tuon jälkeen ehtinyt
vaihtua.
. Sitä oli jo silloin, kun puolue päätti mennä
mukaan Kataisen johtamaan
kuuden puolueen hallitukseen.
. Lähtökohtana on, että hallituksessa pysytään, ellei ilmene
jotakin, joka kääntäisi asian
toiseen suuntaan, oululainen
?Lähtökohtana
on, että hallituksessa pysytään.?
Hanna Sarkkinen muotoilee nyt
näkemyksensä.
. Kansalla on silti näkemyksiä,
keiden pitäisi ottaa vastuuta.
n n n
se, että keskusta,
kokoomus ja SDP muodostavat suosituimman
hallitusvaihtoehdon. Kun
vaaleihin on
tuuli muuttaa suuntaa,
enää vajaat
peukalot kääntyvät alaspuolitoista
vuotta.
päin.
n n n
VarMaSti aiVan oikein on luettu paljolti Si-
pilän ansioksi, että viime eduskuntavaaleissa
sukeltanut ja gallupeissa takerrellut keskusta
on nyt mittauksissa selvästi suurin puolue.
Lisäksi ensimmäisen kauden kansanedustaja
ja ministerinä päivääkään istumaton mies on
suosituin vaihtoehto seuraavaksi pääministeriksi.
Suotta ei olekaan sanottu, että Sipilä on kuin
tom Hanksin elokuvahahmo Forrest Gump,
eli täysin pystymetsästä noussut huippupoliitikko. Sellainen käytiin Sipilänkin valinnan
yhteydessä, mutta asialla olivat kulissien peliPerusvalinnat
miehet. Se on jännittävämpi ja arvaamattomampi kuin vuosikausiin.
Harva on tainnut kiinnittää huomiota siihen, että Sipilän nousu keskustan puheenjohtajaksi noudatti samantapaista kaavaa kuin
Matti Vanhasen valinta kesällä 2003. On ilahduttavaa, että Suomessa nuorisotakuun eteen
tehty työ kiinnostaa muissa
EU-maissa. Valitun pehmoikiteytyvät vähileva tyyli sopii heille tatellen ihmisten
san niin kauan kuin gallumielissä, kun
pit näyttävät hyvää. Ne, joiden kanssa olen keskustellut, ovat pääosin sitä
mieltä, että hallituksessa pysytään, Sarkkinen toteaa.
Puolueen kansanedustajat
anna kontulaa lukuun ottamatta kannattavat hallituksessa
jatkamista
Lähtö helppo
. Kyse on myös sukupolvien
vasta 13 vuoden hyllyllä olon
jälkeen.
Vihreä liitto keräsi kamppeensa Paavo Lipposen (sd.)
hallituksesta 2002 protestina
päätökselle uuden ydinvoimalan rakentamisesta. Epätodennäköinen jäi jäljelle, kun naisista ei löytynyt luopuvan seuraajaa ja miehetkin vetäytyivät yksi toisensa jälkeen. Kokonaisuus auttoi kirkastamaan kuvaa sisäpoliittisesta tilanteesta. Juhlakalu itse tiedostaa tilanteen ja pyrkii rakentamaan tärkeitä
verkostoja sekä pitämään eri hallituskoostumuksia avoimina.
Varovainen peli ei tietenkään ole vain Sipilän viisautta, sillä Suomen poliittiseen järjestelmään on kuulunut perinteisesti, että hal-
lituspohja ja sen mukana ohjelma selviävät
vasta vaalien jälkeen. Paluu takaisin hallitusvaltaan onnistui
Ihalainen vei
nuorisotakuuta
EU-tasolle
Työministeri Lauri ihalainen
(sd.) osallistui tiistaina Pariisissa pidettyyn EU:n nuorisotyöllisyyskonferenssiin. Hyvä veikkaus on,
että niistä kolme sopivat hallitusyhteistyöstä
ja yksi jää oppositioon.
Kaikki puheenjohtajat tietävät, että tällaisessa tilanteessa olisi sulaa hulluutta kuuluttaa ennakolta hallitusyhteistyötä jonkin tietyn
puolueen kanssa. Korkeat nuorisotyöttömyysluvut ovat huolestuttavia, ja on päättäjien velvollisuus puuttua nuorten
työttömyyteen ja osattomuuteen myös yhteisesti.
. 13.11.2013
Kolumni
Matti Linnanahde
matti.linnanahde@kolumbus.fi, twitter: @MattiLinnanahde
Kirjoittaja on työskennellyt Suomen Sosialidemokraatin toimittajana 1974?1976
ja Uutispäivä Demarin pääkirjoitustoimittajana 1997?2007.
Käytännössä kyse on kuntien
säästöistä.
Puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokous
ensi viikon lauantaina päättää,
jatkaako vasemmistoliitto Jyrki
kataisen (kok.) hallituksessa.
. Samassa
lehdessä oli mielipidemittaus suomalaisten
kannattamista hallitusvaihtoehdoista. Vaikka eri kokoonpanojen kannatukset poikkeavat toisistaan, kiteytyvät perusvalinnat vähitellen ihmisten mielissä, kun vaaleihin on enää vajaat puolitoista
vuotta.
Pienempien puolueiden osaksi voikin tulla
joutuminen katveeseen jo heti vaalitaistelusta
alkaen.
aikaaMMe kuVaa HyVin. Ihmiset kaipaavat sekä
ennustettavuutta että eri väestöryhmien tasapuolista edustusta maan johtoon. paluu vaikea
Vasemmistoliitossa tiedetään
tämä tasan tarkkaan: jos hallituksesta lähtee pois, sinne on
vaikea päästä takaisin.
Vasemmistoliiton
edeltäjäpuolue SKDL lähti kalevi
Sorsan (sd.) hallituksesta
1982 kesken kauden. Loppu on politiikan
lähihistoriaa.
Keskustassa on noustu valta-asemiin
yleensä vain kivikovan sisäisen kamppailun
kautta. Mitenkään muutoin ei
voisikaan olla, ei varsinkaan nyt, kun vaalitulos tuottanee neljä suhteellisen samankokoista eduskuntaryhmää. Kokoukseen oli kutsuttu EU-maiden
pääministerit ja työllisyysasioista vastaavat ministerit.
. Minun tiedossani ei ole mitään sellaista rakennepoliittiseen ohjelmaan liittyvää asiaa,
jonka vuoksi vasemmistoliiton
pitäisi lähteä hallituksesta, hän
lisää.
Kahdenlaista
ilmaa
Vasemmistoliitolla on nyt kaksi
ministeriä: kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo arhinmäki
Seppo
Peltoniemi
Demokraatti
seppo.peltoniemi@
demari.fi
sekä liikenneministeri Merja
kyllönen.
Puolueella on kahdenlaista ilmaa tästä asiasta. (Demokraatti)
Oikaisu
Toisin kuin Demokraatissa 12.11.
väitettiin, rakennutti Peter von
nottbeck Tampereen Näsilinnan vuonna 1898 ei 1989.
7
Kepulla ja Sipilällä on vasta
mittausten antama optio
s
uomen Kuvalehdessä (44/2013) oli
haastattelu keskustan puheenjohtajasta Juha Sipilästä ja tausta-artikkeli hänen nousustaan. Nämä maat valmistelevat nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelman
vuoden
2013 loppuun mennessä. Ero on tosin siinä, että Sipilällä on
vasta mielipidemittausten antama optio,
jonka toteutumiselle voi käydä vielä
yhtä ja toista ennen 2015 eduskuntavaaleja.
Se on kuitenkin tosiasia, että
keskusta ja ennen kaikkea Sipilä
ovat nyt keskiössä, kun kannunvalajat pohtivat seuraavien vaalien jälkeistä hallitusvaihtoehtoa. Heidän ei
tarvitse vaivata päitään sillä, miten se tapahtuisi käytännössä.
Toinen merkittävä piirre on, että kaikki todennäköiset neljä suurta puoluetta, siis myös
perussuomalaiset, ovat mukana kolmessa hallitusvaihtoehdossa
Moni yritys pyrkii eroon
juuri ikääntyneistä palkollisistaan.
. Ihmisten halu vaihtaa työpaikkaa voisi jähmettyä täysin,
Löfgren huomauttaa.
Hän vaatii asenne- ja kulttuurimuutosta siihen, miten ikääntyneitä kohdellaan työpaikoilla
niin irtisanomis- kuin muissakin tilanteissa.
. Edunvalvontajohtaja Maria Löfgren korkeastikoulutettujen
Akavasta ei kuitenkaan innostu
ajatuksesta.
. Tämä tuntuisi äkkiseltään reilulta ratkaisulta. 8
13.11.2013
??Pitkä ura työnantajan palveluksessa ei merkitse välttämättä mitään
Kuka tahansa voi saada
Yhteistoimintaneuvottelut ovat
arkipäivää yrityksissä ympäri
Suomen. Eli työ on vähentynyt. Uudessa työpaikassa
hän on ensimmäinen, jota uhkaa irtisanominen, jos tilanne
ajautuu siihen.
. Samaan aikaan puhutaan
työurien pidentämisestä ja eläkeiän nostosta. Irtisanomisesta iän perusteella on todella vaikeaa saada
vahvaa näyttöä, Murto toteaa.
Yt-neuvottelujen
kynnys matala
Yritykset perustelevat irtisanomisia taloustuotannollisiin syihin vedoten. Käytännössä järjestys
on työnantajan määrättävissä.
Moniin SAK:n sekä Akavan
liittojen työehtosopimuksiin
sisältyy kuitenkin tarkempia
määräyksiä irtisanomisista.
. Irtisanomisiin
päädytään entistä lyhytnäköisemmin ennen kuin on pohdittu muita vaihtoehtoja, Katarina Murto kritisoi.
Irtisanomisjärjestys
lakiin loisi uusia ongelmia
Joka tulee viimeisenä taloon,
myös lähtee ensimmäisenä talosta. Työnantajat käynnistävät
helposti ?varmuuden vuoksi?
yt-neuvottelut. Nämä tavoitteet ovat selkeässä ristiriidassa
ikääntyneiden irtisanomisien
kanssa, Murto huomauttaa.
Hänen mielestään perimmäinen syy on siinä, että työnantajat eivät arvosta henkistä pääomaa. He eivät näe ikääntyneitä
niin tuottavina työntekijöinä
kuin nuoria kollegoita.
Harva kuitenkaan riitauttaa
irtisanomisensa ikäsyrjinnän
takia.
. Maria Löfgren pohtii,
onko sillä kytköstä siihen, että
yritykset pistävät nyt porukkaa pellolle tehdäkseen ensi
vuonna mahdollisimman hyvää tulosta.
. Huomiota kiinnitetään
myös työsuhteen kestoon ja lasten määrään, työehtoasiantuntija Katarina Murto SAK:sta
luettelee.
Ikääntynyt on
tuottamaton?
Pitkä ura yrityksessä ei näytä
olevan tätä nykyä este pot-
?Irtisanomisiin
päädytään
entistä lyhytnäköisemmin
ennen kuin on
pohdittu muita
vaihtoehtoja.?
Marja
Luumi
Demokraatti
marja.luumi@
demari.fi
kuille. Siltä vähän näyttää.
+
Vahvoilla
??
Raskaana
??
Perhevapaalla oleva
??
Keskeinen tehtävä yrityksessä
??
Työkykyään työnantajan
palveluksessa menettänyt
??
Perheellinen
??
Pitkä työura yrityksessä
??
Henkilöstön edustaja. Lakisääteinen irtisanomisjärjestys ei poistaisi ongelmia
vaan loisi uusia.
Esimerkiksi: Pitkän uran yrityksessä tehnyt vaihtaa työpaikkaa. Tiheät sairauspoissaolot riittävät syyksi.
Pienten lasten vanhemmat voivat valikoitua helposti irtisanottavien listalle..., Löfgren
luettelee.
Yritysveroa laskettiin viime
keväänä. Irtisanomisperusteita voisi
tiukentaa niin, että työnantajat
?Irtisanomisesta iän
perusteella
on todella
vaikeaa
saada vahvaa näyttöä.?
joutuisivat arvioimaan tarkemmin riskiä, joka laittomista irtisanomisista tulee.
Löfgrenin mielestä työnantajien vastuuta voisi lisätä myös
siinä, että pitkäaikaisen työntekijän työmarkkinakelpoisuus
säilyy entistä pitempään.
Ikä ei ole ainoa rasite, joka
tulee tarkasteluun irtisanomisissa.
. Naisella on riski tulla raskaaksi, joten irtisanotaan hänet varmuudeksi. Pyrkimyksenä on, että viimeisenä irtisanottavien listalla ovat esimerkiksi yrityksen
kannalta keskeisissä tehtävissä
olevat. Murto on havainnut, että
tämä kynnys on madaltunut.
. Niiden valtavan suman takia kukaan ei voi olla
varma, että työpaikka säilyy ytneuvottelujen päätyttyä.
Työsopimuslaissa ei ole määritelty sitä, miten työnantajan
pitää valita irtisanottavat työntekijät
Sel
vitystä esitti pormestari AnnaKaisa Ikonen (kok.). Tavoitteena on
vahvistaa talouskasvua ja kuroa
umpeen kestävyysvajetta. Valtuusto
päätti sen sijaan, että suunni
tellun kaupunkiraitiotien reit
tivaihtoehtojen vaikutukset
selvitetään tarkemmin.
Päätös syntyi äänin 56?11. ole vaihtoehto. Myöhemmin
perussuomalaisten ryhmästä
sanottiin medialle, että Saas
tamoinen on puhunut omissa
nimissään. Perussuomalaiset ovat
toistuvasti luvanneet puuttua
puolueessaan vellovaan ra
sismiin. Hänen mukaansa
vuorotteluvapaan käsittely on
edennyt hyvään suuntaan.
. Vertailuun otetaan rai
tiotie keskustasta Hervantaan,
Lentävänniemeen ja keskus
sairaalalle, runkobussijärjes
telmä sekä raitiotielle suunni
tellulla kulkuuralla kulkevat
tuplanivelbussit, sähköbussit
ja tuplaniveljohdinautot.
Kaikkiin vaihtoehtoihin si
sältyy lähijunaliikenteestä
maltillinen perusennuste,
jossa on lähijunaliikennettä
puolen tunnin vuorovälillä ra
taosuudella Nokia?Tampere?
Lempäälä.
Valtuusto äänesti asiasta, ja
jatkoselvittämistä vastaan ää
nesti yhdeksän valtuutettua.
Demokraatti, Tampere. Pidämme erittäin tär
keänä hyvän ja säännöllisen
yhteistyön rakentamista ryh
miemme välille, jotta saamme
voimiemme mukaan sosialide
mokraattisia tavoitteitamme
eteenpäin. Odotettavissa on ai
nakin tiukennuksia vuorotte
luvapaan ehtoihin.
Rakenneohjelma sisältää
toistakymmentä sosiaalitur
vaan ja työelämään liittyvää
asiaa, joita työmarkkinajärjes
töt ja valtiovalta hiovat yhteis
työssä. Kukaan perussuo
malaisista ei kuitenkaan ollut
puuttunut Saastamoisen vaa
timukseen tai tuominnut sitä.
. On selvää, ettei meillä voi
olla kahta sosialidemokraat
tista valtuustoryhmää, Alek
sovski sanoo.
Demokraatti, Tampere
Tampereella ei päätetty
kaupunkiraitiotiestä
Tampereen kaupunginval
tuusto ei maanantaisessa ko
kouksessaan lyönyt lukkoon
raitiotielinjausta. 13.11.2013
Mäkisalo-Ropponen tyrmistyi
Lieksan persujen rasismista
kenkää
Kuvakooste Nora Vilva
-
9
SDP:n kansanedustaja Merja
Mäkisalo-Ropponen
on
järkyttynyt Lieksan perus
suomalaisten valtuustoryh
mässä esiintyneestä rasis
mista. Hallitus sopi rakenne
uudistusohjelmasta budjettirii
hessä elokuussa. Suomi on pieni maa, ja ta
voitteenamme pitää olla väestö
ryhmien vuorovaikutus. Kuntapalveluiden sääs
töt ovat kuitenkin huomatta
van paljon merkittävämpi ko
konaisuus kuin mikään kolmi
kannassa valmisteltavista asi
oista, Helle korostaa.
Muutosesityksistä ei ole tar
koitus tiedottaa vielä perjantaina
vaan vasta sitten, kun hallitus on
käsitellyt ja arvioinut kokonai
suuden. Olemme valmiit
purkamaan ryhmämme heti,
kun valtuustoryhmä peruu
erottamispäätöksensä, tiedot
teessa sanotaan.
Tampereen sosialidemo
kraattisen kunnallisjärjestön
puheenjohtaja Atanas Aleksovski kertoo Pirkanmaan
päivä verkkolehdessä, että
kunnallistoimikunta käsitte
lee asiaa ja vie sen edustajis
ton päätettäväksi.
. Joidenkin valmistelun
määräaika on 15. Valtuustoryhmän pu
heenjohtaja on vaatinut ryh
mälle uutta kokoustilaa, koska
somalialaisten työryhmä ko
koontuu heidän käyttämissään
tiloissa.
Lieksan Lehden mukaan pe
russuomalaisten ryhmän pu
heenjohtaja Esko Saastamoinen vaatii kaupungilta ?puh
dasta kokoustilaa?. Ryhmä
kertoo, ettei heille tarjottu
?ison ryhmän kyljessä olemi
nen. Lisäsel
vitystä vastustivat perussuoma
laisten valtuutetut sekä AnnaKaarina Rantaviita-Tiainen
(kesk.) ja Satu Sipilä (krsit.).
Vähemmistö olisi ollut val
mis hyväksymään kaupungin
hallituksen esityksen raitio
tielinjan vetämisestä Sepän
kadun ja Paasikiventien kautta.
Toinen linjavaihtoehto kulki
Pispalan valtatien kautta.
Valtuusto päätti kokoukses
saan, miten eri joukkoliikenne
vaihtoehtoja vertaillaan ratik
kaan. Hal
litus päättää vielä avoinna ole
vista rakennepaketin toimista
marraskuun lopussa.
Demokraatti
?Hyvin monenlaisia asioita
säädetään
ja viilataan
asiallisessa
hengessä.?
Uusi demariryhmä
Tampereen valtuustoon
Rantaväylän tunneliäänestyk
sessä SDP:n ryhmäpäätöksestä
irronneet ja sen myötä dema
riryhmästä erotetut neljä val
tuutettua ovat perustaneet
oman sosialidemokraattisen
valtuustoryhmänsä.
Ryhmän nimi on Demarit
työn ja tasaarvon puolesta.
Ryhmän puheenjohtajana toi
mii Riitta Ollila, varapuheen
johtajana Johanna Loukaskorpi, sihteerinä Tarja Jokinen ja jäsenenä Hanna Tainio.
Tiedotteessaan ryhmä ker
too olevansa sitoutunut Tam
pereen sosialidemokraattisen
kunnallisjärjestön poliittiseen
ohjelmaan ja Anna-Kaisa
Ikosen (kok.) pormestarioh
jelmaan.
Kokouspalkkioista he mak
savat edelleen puolueveron
kunnallisjärjestölle. Yhteis
työtä ryhmä silti kannattaa.
. Lieksan kau
punginsihteeri vahvistaa Saas
tamoisen sanat. Olisiko viimeistään
nyt aika ryhtyä sanoista te
koihin, Merja MäkisaloRop
ponen kysyy.
Saastamoisen puheista on
aloitettu rikostutkinta.
Demokraatti
Rakennepaketin osia loppusuoralla
Heikoilla
??
Korkea ikä
??
Riski tulla raskaaksi
??
Paljon sairauspoissaoloja
??
Pieniä lapsia perheessä
Perjantaina valmistuvat en
simmäiset niistä hallituksen
rakennepaketin ehdotuksista,
joita valmistellaan kolmikan
taisesti. Esimerkiksi niin sano
tun osallistavan sosiaaliturvan
käsittely on vasta alkamassa.
. Hyvin monenlaisia asioita
säädetään ja viilataan asialli
sessa hengessä, STTK:n edun
valvontajohtaja Minna Helle
sanoo.
Helle nimeää vuorottelu
vapaan ehdot yhdeksi isoim
mista ja konkreettisimmista
jo loppusuoralla olevista uu
distuksista. marraskuuta,
osan työstämistä jatketaan
erillisen aikataulun mukai
sesti. Meidän
pitää päästä irti erilaisuuden pe
losta, MäkisaloRopponen sanoo.
MäkisaloRopponen toi
voo, että perussuomalaisten
puheenjohtaja Timo Soini
ottaa kantaa tilanteeseen.
Muutama on kuitenkin
kuntoutunut siinä määrin, että
on päässyt muuttamaan esimerkiksi kaupungin vuokra-asuntoon tai päihdehuollon asumispalveluun.
Neimanin mielestä nuoret
olisivat heitteillä, jos tukiasuntoja ei olisi.
. Säästöä
kertyy muun muassa sairaalaja ambulanssikustannusten pienenemisestä.
STT
Helsingin Töölössä sijaitsevat
Sininauhasäätiön tukiasunnot ovat
joutuneet julkisuuteen siellä sattuneiden kuolemantapausten takia.
Ilman tukiasuntoja päihdeongelmaisilla nuorilla menisi kuitenkin
kahta kurjemmin. Varmasti tarvitaan myös
tällaisia palveluita, joissa asuminen ei ole siitä kiinni, onko
retkahtanut vai ei. Sitä tehdään
Sininauhasäätiön lisäksi Töölön liikkeiden ja muiden asukkaiden kanssa.
Komisario Jarmo Heinonen
Helsingin poliisista kertoo, että
hälytyskynnys on haluttu pitää matalana. Rikollisuuden hoitaminen
ei riitä, jos on ratkaisemattomia
päihde- tai mielenterveysongelmia, Heinonen sanoo.
Sininauhasäätiö pyrkii osaltaan ohjaamaan asukkaita naapuruston huomioimiseen. Näille olisi tarvetta, mutta
kunnat eivät maksajina ole enää
halunneet näitä käyttää, sanoo
kehittämispäällikkö Airi Partanen THL:stä.
Vaikka suuret asumisyksiköt
eivät Partasen mukaan koskaan
ole paras mahdollinen ratkaisu
päihdeongelmaisille, niillä saadaan kuitenkin tehokkaimmin
ihmiset pois kadulta siellä, missä
asunnottomuus on yleistä.
. Tätä
asunto ensin -periaatetta on toteutettu esimerkiksi Helsingin
Töölössä sijaitsevissa Sininauhasäätiön tukiasunnoissa.
STT kertoi sunnuntaina, että
päihde- ja mielenterveysongelmaisille tarkoitetuissa asunnoissa on sattunut vuoden sisällä viisi kuolemantapausta
ja myös poliisi on vieraillut talossa tiheään. Kattavaa tilastoa
ei kuitenkaan ole, sillä palveluiden kirjo on laaja ja päihdeongelmaisia asuu myös muille ryhmille tarkoitetuissa asumispalveluissa ja tukiasunnoissa.
Varsinkin päihteettömyyteen
tähtäävät pienet terapeuttiset
yhteisöt ovat viime vuosina menettäneet asemaansa.
. Kuvassa ovat
Ruusulankadun asumisyksikön
ympäristötyöstä vastaava Satu
Wiskari ja Aada-koira.. Hänen
mielestään asukkaiden saama
tuki on siihen nähden riittävää.
. Ei
heillä kauhean valoisia tulevaisuuden näkymiä olisi.
Ympäristöministeriön Fredriksson kertoo, että tutkimusten mukaan tukiasumisyksikkö
säästää yhteiskunnan kustannuksia tuhansia euroja vuodessa asukasta kohden. Lisäksi niistä tulee edelleen naapureilta valituksia häiriöistä.
Tavoitteena
poismuutto
Häiriöiden vuoksi Töölön lähes sadan asukkaan tukiasuntotaloa on epäilty liian suureksi. Neimanin mukaan Töölöön asutettavat nuoret eivät
aluksi edes kykenisi asumaan
normaaleissa kerrostaloasunnoissa. Emmehän me välttämättä
pysty kitkemään kaikkia häiriötekijöitä, vaikka olisi kuinka
paljon henkilökuntaa, Neiman
lisää.
Toimintaa pyörittävästä
Sininauhasäätiöstä
kerrotaan, että asukkaita kannuste-
Tukiasumisyksikkö säästää yhteiskunnan
kustannuksia tuhansia euroja
vuodessa
asukasta
kohden.
taan hakeutumaan kaupungin
päihde- ja mielenterveyspalveluiden piiriin. 10
13.11.2013
??Ensin tarvitaan asunto, sitten muuta apua
Tukiasunto pelastaa
nuoren kadulta
Päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville pyritään ensin saamaan katto pään päälle.
Vasta sen jälkeen ryhdytään
miettimään kuntoutusta. Lisäksi järjestetään verkostotapaamisia ja tehdään korttelikierroksia, joissa työntekijä
kiertää lähialueita ja kertoo
toiminnasta kiinnostuneille.
Päihdeongelmaiset
tippuvat asuntojonon hännille
Päihdeongelmaisille tarkoitettujen asumispalveluiden piirissä
on Terveyden ja hyvinvoinnin
laitoksen arvion mukaan noin
8000 ihmistä. Kysymys on siitä, että henkilökunta itse sopeutuu eli ymmärtää yhä enemmän talon
dynamiikkaa ja siellä olevien
asukkaiden tarpeita, Fredriksson sanoo.
Henkilökunta oppii tunnistamaan haasteellisimmat nuoret.
Samoin asukkaat sopeutuvat
ympäristöön.
Myös Helsingin kaupungin
Neiman kertoo, että kaikissa
tukiasuntoyksiköissä on aloitusvaiheessa ollut ongelmia. Käynnissä
oleva palvelurakenteiden myllerrys tuskin tilannetta muuttaa.
. Varsinaista
valvontaa rajoittaa huoneenvuokralaki.
Poliisi pyydetään
helposti paikalle
Helsingin poliisi pyrkii ehkäisemään tukiasumisen lieveilmiöitä yhteistyöllä. Mutta sen
rinnalla tarvitaan päihteettömyyttä tukevia asumispalveluita ja kuntouttavaa avo- ja laitoshoitoa.
Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioista vastaava johtaja
Tarja Myllärinen muistuttaa,
että päihteiden käyttäjät jäävät asumispalveluiden järjestämisessä yleensä vanhusten ja
vammaisten taakse. Arvostelijoiden
Käsitteet tutuiksi
??
??
??
Palveluasumiseen kuuluu vakituisen asunnon
lisäksi arjessa selviytymiseen liittyviä muita palveluita kuten esimerkiksi
kodinhoitoapu tai ateriapalvelu.
Tukiasumisessa järjestetään asunto sosiaalihuollon asiakkaalle, joka tarvitsee tukea pystyäkseen
asumaan itsenäisesti.
Asunto ensin -periaatteella tarkoitetaan sitä,
että oma asunto on lähtökohta ja edellytys sosiaalisen kuntoutumisen
käynnistämiselle ja onnistumiselle.
Lähde: THL
mielestä asukkaita ei valvota
riittävästi.
Helsingin kaupungin asumisen tukiyksikön päällikkö Taru
Neiman muistuttaa, että kyse
on vuokra-asumisesta. Tavoitteena on
päästä ongelmiin kiinni mahdollisimman aikaisin.
. Jos meillä on iso sote-alue,
siellä päihdepalvelujen taso
noin ylipäätään voi parantua.
Mutta parantuuko vaikeasti
päihdeongelmaisten asumispalveluiden osaaminen, siitä en ole
niinkään vakuuttunut.
Lehtikuva / Jussi Nukari
Välillä kierroksilla on mukana
asukkaita ja koira.
Naapurusto
tottuu
Erityisasiantuntija Peter Fredriksson ympäristöministeriöstä arvioi, että naapuruston
sopeutuminen päihde- ja mielenterveysongelmaisten tukiasumiseen vie noin kaksi
vuotta.
. He olisivat Hietaniemenkadun asumispäivystyksessä tai
ulkona tai pyörisivät kavereiden nurkissa yö kerrallaan
Suomen telakkaongelmat
kärjistyvät Turussa
Suomalaisen telakkateollisuuden tulevaisuus ratkaistaan jatkossa pitkälti Turussa. Koska investoinnit Turun
telakalla ovat olleet kovin vähäisiä, sinne tarvittaisiin yritys, jolla olisi taskun pohjalla
rahaakin.
Tällä hetkellä Turussa on
työn alla kaksi alusta, joista toinen laskettiin juuri vesille.
. Täällä on erittäin hyviä
mahdollisuuksia, koska Venäjällä on hirvittävä tarve arktisille aluksille, Antila kertoo.
Hänen mukaansa 60?70 prosenttia maailmalla kulkevista
jäänmurtajista on tehty Suomessa, suurin osa niistä Helsingissä.
. STX:n
telakalla on aiesopimus kahdesta matkustaja-aluksesta,
mutta niiden rahoitus on edelleen auki.
STX on myös ilmoittanut,
että sen eurooppalaiset telakat
ovat myynnissä.
Metalliliitto on vaatinut hallitusta mukaan Turun laivojen rahoitukseen, mutta toistaiseksi turhaan. Helsingin telakalla on ajan
myötä syntynyt pitkä kokemus,
?Täällä on erittäin hyviä
mahdollisuuksia, koska
Venäjällä on hirvittävä
tarve arktisille aluksille.?
ja arktinen tutkimuskeskuskin
on lähellä.
Myös Meriteollisuus 2020
-kilpailukykytyöryhmä panostaisi arktisiin aluksiin. Työryhmä haluaisi tehdä Suomesta
arktisen osaamisen suurvallan
ja esittää, että Aalto-yliopiston arktisen meriteollisuuden
osaamista koskevaa tutkimustoimintaa vahvistetaan pikaisesti.
Jotta tuloksia saadaan, on
työryhmän mielestä huolehdit-
tava, että tutkimuksella on käytössään riittävä tutkimusinfrastruktuuri, mukaan lukien arktinen tutkimusallas.
Mika Peltonen
UP. Siellä on vielä porukkaa,
mutta STX rupeaa vähentämään väkeä sitä mukaa, kun
alus valmistuu. Liiton tutkimuspäällikön Jorma Antilan
mielestä olisi Suomen kannalta
hyvä, jos Turkuun löytyisi uusi
yrittäjä, joka uskoo telakoihin ja
olisi valmis investoimaan sinne.
. Jos sieltä ajetaan nyt kaikki tuotanto alas
ja irtisanotaan ihmiset, sen jälkeen telakan ylös nostaminen
voi olla tuskaista.
13.11.2013
11
STX
Turun telakalle
kaivattaisiin
uutta yrittäjää,
joka olisi
valmis investointeihin.
Suomesta arktisen
osaamisen suurvalta?
Helsingin telakan tulevaisuus
näyttää valoisammalta, koska
venäläiset ovat ostamassa
STX:ää ulos siitä.
. Jos kahden uuden aluksen
rahoitus saataisiin kuntoon,
siinä olisi peruskuormaa joksikin aikaa.
Suljettavalla Rauman telakalla on yksi alus viimeistelyssä, ja se valmistuu kesäkuussa.
(IPS). He ovat Hilde
Johnson Etelä-Sudanissa, Karin Landgren Liberiassa, Lisa
STT-AFP
Buttenheim Kyproksessa,
Aïchatou Mindaoudou Norsunluurannikolla ja Sandra
Honoré Haitissa.
Lisäksi YK:n rauhanvälittäjäksi tuli ensi kertaa nainen,
kun Irlannin entinen presidentti Mary Robinson nimitettiin erikoislähettilääksi Afrikan Suurten järvien alueelle.
Kaikki eivät näe tilannetta
saavutuksena, kuten Ban.
. Yksityistä velkaa on enemmän kuin
muualla maailmassa, mutta sitä
ei Boothin mukaan ajatella.
Vaikka Boothilla on ollut
vaikeuksia niellä muun muassa Tanskan kovaa verotusta
ja säätä, hän totesi isäksi tultuaan, ettei haluaisi asua missään
muualla. Tekstiilitehtaiden työntekijät vaativat kuukausipalkkojen
nostamista vähintään 75 euroon.
Minimipalkka on nyt 50 euroa
kuukaudessa.
Poliisin mukaan noin 40 000
työläistä vyöryi kaduille pääkaupunki Dhakan liepeillä ja sulki
valtatien.
Ainakin kaksisataa tehdasta
keskeytti tuotantonsa mielenosoitusten takia. 12
13.11.2013
??Maailman onnellisimpien titteli kummastuttaa saajiaankin
Veloista viis
. Poliisi ampui kumiluoteja ja kyynelkaasua
kiviä heitelleitä mielenosoittajia
kohti. Sosiaalisten suhteiden laatu on jokseenkin vahvempi kuin muualla Skandinaviassa, Wiking sanoi.
Perheitä
huomioitu kaikessa
Tanskaan asettunut britti
Michael Booth on kirjoittanut
onnellisesta asuinmaastaan kirjan The Almost Nearly Perfect
People.
Hän selittää onnellisuuden
kumpuavan myös historiasta.
Kuluneiden 400 vuoden aikana Tanska on joutunut luopumaan paljosta ja hävinnyt
taisteluja.
. Se on
luonut Tanskaan mentaliteetin,
että katsotaan sisäänpäin ja arvostetaan sitä, mitä on jäljellä,
Booth arvioi.
Hänen mielestään tanskalaiset ovat eteviä sivuuttamaan
epämiellyttäviä totuuksia. Tanskassa perheitä on
huomioitu kaikessa.
. Heidän tutkintavankeutensa on määrä
päättyä tässä kuussa.
Venäjä pidätti arktista öljynAFP Photo / Olga Maltseva
porausta vastustaneet 30 aktivistia syyskuussa. Puolet maailman asukkaista on naisia, ja Robinson
on ensimmäinen naispuolinen
rauhanvälittäjä, vaikka elämme
vuotta 2013, International Peace
Bureau -järjestön YK-edustaja
Cora Weiss puuskahtaa.
. Siitä
?Tanskan yhteiskunta
on yhtenäisempi.?
huolimatta tanskalaisia on luokiteltu maailman onnellisimmiksi jo neljän vuosikymmenen ajan.
Tanskalaiset ovat itse osin
ymmällään maailmankuulusta
onnellisuudestaan. Tanska on yksi parhaista, ellei jopa paras maa saada lapsia.
Jokin tanskalaisessa yhteiskunnassa tekee sikäläisistä erityisen onnellista. (STT-AFP?
Itar-Tass)
Tasa-arvoa rauhanturvaamiseen
Seksuaalisen väkivallan yleistyessä maailman konfliktialueilla
YK on alkanut kasvattaa naisten
roolia rauhanturvatyössä.
YK:n pääsihteeri Ban Kimoon kertoi hiljan, että maailmanjärjestön kaikkiaan 15 rauhanturvaoperaatiosta viidessä
on naisjohtaja. Yhteiskunnan yhtenäisyyttä ja hyviä turvaverkkoja on veikattu yhdeksi syyksi.
Bangladeshin
tehdasprotestit
yltyvät
Bangladeshissa kymmenettuhannet tehdastyöläiset protestoivat
toista päivää tiistaina. Emme ole selvillä siitä, mihin (vankilaan) heidät siirretään,
sanoi Greenpeacen Moskovanosasto Twitter-viestissään.
Juna lähti maanantaina Murmanskista, jossa aktivisteja on
tähän asti pidetty. Tanskan yhteiskunta on yhtenäisempi. Heidän joukossaan on Sini Saarela.
Heitä syytettiin ensin merirosvoudesta, mutta syytteet
muutettiin viime kuun lopulla
huliganismiksi. Toisinaan
siihen viitataan huvittuneesti
tilastojen antaessa toisenlaista
kuvaa: selvitysten mukaan
tanskalaiset käyttävät asukasta
kohden kolmanneksi eniten
masennuslääkkeitä
maailmassa.
Tänäkin vuonna tanskalaiset
säilyttivät kärkipaikan YK:n
World Happiness -raportissa,
vaikka maa on läpikäynyt pahimman talouskriisinsä sitten
toisen maailmansodan.
Onnellisuutta tutkivan instituutin johtaja Meik Wiking
selittää tyytyväisyyttä yhteiskunnan taloudellisella ja sosiaalisella turvaverkostolla sekä
luottamuksella toisiin ihmisiin
ja demokraattisiin instituutioihin.
Tanskan hyvinvointivaltio
ei poikkea radikaalisti muista
AFP Photo / Odd Andersen
pohjoismaista, mutta tutkimuksissa maa saa naapureitaan
enemmän pisteitä sosiaalisista
suhteista.
. Lisäksi esimerkiksi Saarelan syytekirjelmässä on mainittu virkavallan vastustaminen. Bangladeshissa valmistetaan vaatteita
useille länsimaisille ketjuille,
ja alalla työskentelee miljoonia
ihmisiä, enimmäkseen naisia.
Mielenosoitukset työntekijöiden oikeuksien puolesta ovat
kiihtyneet huhtikuisen tehdasromahduksen jälkeen. Kun kansalaisjärjestöt laativat tekstin, josta tuli turvallisuusneuvoston historiallinen
päätöslauselma 1325 Naiset,
rauha ja turvallisuus, tavoittelimme maailmaa, jossa ei ole
sotaa, Weiss muistuttaa. He eivät ole voittaneet mitään viimeiseen 200 vuoteen,
ainoastaan hävinneet. Turmassa kuoli yli tuhat ihmistä.
(STT-AFP)
Greenpeaceaktivistit tuotiin
Pietariin
Venäjällä vangittuja Greenpeace-aktivisteja kuljettanut
Tutkintavankeudessa
olevat
Greenpeaceaktivistit
tuotiin tiistaina
Pietariin
tavalliseen
matkustajajunaan liitetyllä
erikoisvaunulla.
juna saapui tiistaina Pietariin.
Vankienkuljetusvaunu irrotettiin junasta ja siirrettiin junaaseman kaukaisempaan osaan.
. tanskalaisten kelpaa
Tanskalaiset ovat velkaantuneita, ja heidän elinajanodotteensa on lyhyempi kuin monessa Välimeren maassa
Valtion pitää
nyt osaltaan kantaa vastuunsa työllistämisestä ja
huolehtia virastojen ja laitostensa riittävästä rahoituksesta myös henkilöstömenojen osalta.
PARDIAN JÄSENTUTKIMUS SYKSYLTÄ
n n n
viime vuosina poikkeuksellisen hyvin erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa. Valtion kapea leipä. 13.11.2013
Keskustelua ja taustaa
Kirjoita omalla nimelläsi. Tällä
kirjoituksella haluan herättää meitä taistelemaan aatteen
puolesta. Onneksi ympärilläni on mahtavia ihmisiä, jotka
välittävät minusta aidosti.
Ay-aktiivisuus toi mukanaan
tiedon työelämän oikeuksista.
En pystynyt katsomaan sivusta
väärinkäytöksiä. Olen läytänyt
itseni uudelleen.
Työttämöksi joutuminen kesällä sai minut pohtimaan tulevaisuuttani ja sitä, mikä elämässä on tärkeintä.
Normaalin työelämän sovittaminen poliittiseen uraan ja
ay-aktiivisuuteen vei veronsa
viime vuosina. Kyse on meidän yhteisestä halustamme tehdä tekoja
aatteen puolesta. saanut ihmiset juoksemaan sen puolueen perässä,
joka olisi ollut erottamassa Suomen pois EU:sta ja vaihtamassa
rahayksikön kruunuiksi. Duunarin
selkänahasta nekin on hiottu.
Ovatko suomalaisten tärkeimmät luonteenpiirteet kateus, ahneus ja kapeasta vinkkelistä tirkistely?
Ville Kontio
Espoo. Ihmiset kaipaavat tekoja
oman arjen helpottamiseksi,
työpaikkoja oman perheensä
tulevaisuutensa turvaamiseksi.
Eriarvoistuva Suomi tarvitsee
meidän rakkauttamme.
Ari Wigelius
Tampere
Kateutta, ahneutta, tirkistelyä...
Pekka Himasen teos tuli ja sai
kitkerää arvostelua heti kättelyssä. Mitä yritysjohtajat saavat palkkaa, bonusta ja erorahoja, jos toiminta
on tuottavaa . Valtionhallinnon palkkojen nousu ei tätä
muutosta pelkästään selitä.
Selväksi ykköseksi on noussut epävarmuus tulevasta. Kannattaisi lukea Himasen teos ja sen jälkeen pohtia,
mitä Suomi kehittelee tulevaisuutta varten.
Ja voi kauhia, Himanen oli
saanut teoksestaan paljon ra-
Niko Simola
Kirjoittaja on palkansaajajärjestö
Pardian puheenjohtaja.
Niko.Simola@pardia.fi
Arvot, rohkeus, ihmiset
Tänä vuonna olen kokenut valaistumisen. Liiallinen rohkeus ajoi minut tekemään typeriä tempauksia. Pelkillä
puheilla kokouksissa asiat eivät
muutu. Meitä on tuhansia samalla tavalla ajattelevia. Pidetään huoli siitä, että suomalaiset
virkamiehet jaksavat tärkeässä työssään ja kokevat olevansa yhteiskunnan tukipilareita eivät
riippakiviä.
SUOMI ON MENESTYNYT
Kirjoittajan mielestä monet teilasivat professori Pekka Himasen viime viikolla julkistetun
teoksen ?vänkyrän ennakkoasenteen. Me olemme tämän yhteiskunnan rakentaneet muiden kanssa, ja me haluamme
yhteiskunnasta yhdenvertaisen.
Kyse ei ole vain ihmisen varallisuudesta tai statuksesta yhteiskunnassa vaan ajatuksista ja teoista sen eteen. Miten
Suomi pärjäisi, jos niin olisi
tehty. Odotan heidän lähtevän
vaikuttamaan ei vain sivustakatselijoiksi, vaan menemällä
itse ytimeen oikeasti vaikuttamaan. Yhteiskunta
toimii.
Suomi voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa yhteiskunnan vakaudella ja toimivuudella.
Tähän tarvitsemme hyvää valtionhallinnon henkilöstöä. Toiseksi ja kolmanneksi ovat kirineet tekemättömien töiden paine ja kiireen tunne. On mahtava tunne huomata sosialidemokraattisten ajatuksieni innostavan, kun kaikenikäisiä ihmisiä on tullut mukaan taistelemaan aatteen puolesta. He saisivat
tutkimuksesta hienoja innovaatioita.
Suomessa on pitemmän aikaa
ollut negatiivinen asenne uuteen. Kotimaisten työolobarometrien mukaan aktiivisin sektori
muutosten toteuttamisessa on valtionhallinto.
Kun irtisanomisiltakaan valtiolla ei olla kokonaan vältytty, valtion leivän pituus on ehkä aiheellisestikin kyseenalaistettu työntekijöiden
mielissä.
Valtion virastojen ja laitosten Jospa Suomi
rahat ovat mitoitettu kireiksi. Oli yliopiston valistajia
ja populistisia puolueen miehiä, jotka lyttäsivät mennen
tullen teoksen. Sijoitukset ovat olleet hyviä niin koululaisten kuin aikuisten osaamista mitattaessa, kilpailukykyvertailuissa sekä kansalaisten onnellisuutta ja valtion onnistumista vertailtaessa. Me nuoret haluamme myös herättää nuoria
mukaan taistelemaan omista
oikeuksista unohtamatta kuitenkaan kokeneita tovereita.
Terveydenhuollon toimivuus
ja tasa-arvoisuus, ympäristö ja
työ ovat tärkeitä argumentteja
meille tulevaisuudessakin.
Olemme ottaneet liikaa
mallia muiden vihamielisestä ajattelusta.
Viime aikoina olen saanut innostettua muitakin mukaan olemalla vain oma itseni. Vuonna 2002
ylivoimaisena ykkösenä oli työstä maksettava
liian pieni palkka. Olen
nykypäivänä vapaa toimimaan
työntekijöiden puolesta.
Miksi olen mukana tässä liikkeessä. perusteella.
haa, 700 000 euroa jaettuna
kolmelta eri taholta. Tosin en kadu yhtään
Kolumni
13
Lehtikuva / Heikki Saukkomaa
Virkamiehiä
tarvitaan
2013 vahvisti mielenkiintoisen jatkumon jo vuosikymmenen kestäneelle trendille. Oli jatkuvia menoja ja viikonloput kuluivat
matkoilla, vaikka olisi pitänyt
levätä uuden työviikon edellä.
Kohdistin väsymykseni työkavereihin, läheisiin ja niin sanottuihin vihollisiin.
Elokuussa läheiselläni todettiin syöpä, josta hän ei voi parantua. Viime aikoina viha
on tuntunut valtaavan jokaisen
foorumin; kaikki ovat huonoja,
kukaan ei tee mitään oikein.
Olemme ottaneet liikaa mallia
muiden vihamielisestä ajattelusta.
Toivon SDP:n kansanedustajien, valtuutettujen ja puolueen
jäsenten keskittyvän enemmän
omiin tekoihin. Enkä ole vain auttamassa
heitä, vaan saan myös itse heiltä
paljon. Onko aikoinaan tapahtunut ?jytky. Samanaikaisesti valtio on
nen sektori?
ollut vahvasti vaikuttamassa siihen, että syksyllä syntyi työmarkkinajärjestöjen
kesken työllisyys- ja kasvusopimus. Odotan meidän yhteiseltä taipaleeltamme paljon tekoja, koska ilman niitä aate kuolee. Olemme keskittyneet liikaa muiden virheisiin,
ja samalla olemme unohtaneet
keskittyä omiin arvoihimme,
syihin miksi olemme tulleet
mukaan poliittiseen toimintaan. Jospa Suomi
menestyy näissä vertailuissa juuri siitä johtuen,
että meillä on laaja ja hyvin toimiva julkinen sektori. Mitä pimeämmäksi illat ovat tulleet, sitä
enemmän kaipaan elämääni onnellisuutta. menestyy
Määrärahaleikkausten myötä näissä vertaionkin useissa virastoissa odo- luissa juuri
tettavissa yhteistoimintaneuvot- siitä johtuen,
teluja, jotka johtavat henkilös- että meillä on
tön lomautuksiin ja irtisanomi- laaja ja hyvin
toimiva julkisiin. Vertailujen yhteydessä käydyssä keskustelussa kuulee usein, että Suomi menestyy näissä tutkimuksissa siitä huolimatta, että meillä on laaja julkinen sektori.
Voisi väittää myös päinvastoin. Kehityssuunnan taustalla on varmasti monia tekijöitä,
mutta merkittävimpänä voi pitää sitä, että valtionhallintoa on viime vuosien aikana kehitetty
ja uudistettu loputtomasti erilaisten hankkeiden
kautta.
EU:n teettämän Eurofound 2012 -tutkimuksen mukaan suomalaisessa työelämässä on tehty
viime vuosina enemmän organisaatiomuutoksia kuin missään muualla Euroopassa. ja saavat, vaikka
firma olisi tappiolla. Henkisesti olen
karistanut yltäni vihan kaavun.
Haluan pysäyttää ajatukset,
jotka lähtivät ensimmäisenä
ajattelemaan toisen tuhoamista.
Monet sanovat vastoinkäymisten lannistavan ihmisen
maahan, mutta minulle on käynyt päinvastoin. En välittänyt itsestäni, otin vastuulleni kaikkien
ongelmat. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen
toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki.
tekoani, sillä ne ovat tehneet minusta entistä vahvemman ja ennen kaikkea fiksumman. Tämän tekijän osuus on kuitenkin pudonnut kymmenessä
vuodessa puoleen ja on nyt tutkimuksessa sijalla
neljä. Tutkimuksen aiheena oli hyvinvointivaltion tulevaisuus laman lannistamassa globaalissa yhteiskunnassa, Suomessa. Tämän päivän
Suomi tarvitsee meitä, myös
tavallisella ihmisellä pitää olla
ääni yhteiskunnassa.
SDP ei ole vain minun harteillani. Kai kirja tehtiin hyvässä uskossa, että Suomen uteliaat ja lukutaitoiset ihmiset tutustuvat tekstiin avoimin mielin eivätkä vänkyrällä
ennakkoasenteella. Kirjan teossa
oli myös kolme muuta kansainvälistä ajattelijaa. Suomalaiset virkamiehet ovat osaavia, luotettavia ja työlleen omistautuneita. Arvomme ei ole vain
päälle liimattua mainoslausetta. Voimat katosivat, vaikka
jatkoin yhä tapahtumissa ja päivitin blogiani. Tutkimuksessamme on
vuodesta 2002 alkaen säännöllisesti kysytty työssäjaksamista heikentäviä tekijöitä
Ensimmäisen Finlandia-kiinnityksensä Carpelan sai vuonna 1993
romaanilla Alkutuuli (Urwind).
Sarkola odottaa edessä olevaa luku-urakkaa innostuneena,
sillä ehdokasromaanit muodostavat hänen silmissään monimuotoisen paketin.
. kerran
jaettava palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa.
Kari Hulkko
Kirjailijat hypistelivät taas kerran omia teoksiaan Finlandia-ehdokkaiden julkistustilaisuudessa. Sen verran olen tehtävään
pitkin vuotta valmistautunut, että
Rolf
Bamberg
Demokraatti
olen lukenut paljon kotimaista
proosaa. Nyt ehdolle nousseista
kirjoista siihen joukkoon osui
kaksi. Palkintokandidaatit vasemmalta Leena Krohn, J-P Koskinen, Kjell
Westö, Riikka Pelo ja Hannu Raittila. petasi siis palkinnonsaajan valitsevalle teatterinjohtaja Asko Sarkolalle oivan
mahdollisuuden uusia Paavo
Lipposen samassa asemassa
vuonna 2005 tekemä temppu.
Tuolloinhan puhemies Lipponen antoi palkinnon Bo Carpelanille romaanista Kesän
varjot (Berg), jolloin tästä tuli
ensimmäinen tuplavoittaja. Asko Sahlberg on ollut
aiemmin ehdolla kahdesti.
Ehdokkaat valinnut raati ?
puheenjohtajana toimittaja
Raisa Rauhamaa, muina jäseninä suomentaja Juhani Lindholm ja toimittaja Nina Paavolainen . fiktioituja faktahenkilöitä yhtä kaikki. Nyt totuutta
etsitään vapaita väyliä pitkin:
yksityiset näkökulmat, epälineaarisen kerronnan keinot ja vapaasti fiktiivisten elementtien
sekoittaminen todellisuuden aineksiin tuottavat omaperäisiä ja
erottuvia teoksia.
. Näkökulman muutos vaikuttaa myös koko lajityypin
uudistumiseen. 11.9.2001.
Tämän vuoden Finlandia-ehdokkaista vain Leena Krohnin
Hotelli Sapiens on irti historiallisista ajoista.
Carpelan ainoa
tuplavoittaja
Tämän vuoden Finlandia-ehdokaskirjailijoiden katraassa
pistää ensimmäisenä silmään,
että heistä kolme on jo kertaalleen palkinnon voittanut: Leena
Krohn vuonna 1992, Hannu
Raittila 2001 ja Kjell Westö
2006. 14
13.11.2013
??Saadaanko pian toinen tupla-Finlandisti?
Ehdokasromaaneista
avautuu avara
näkymä historiaan
Herodes ajanlaskumme alusta,
Grigori Rasputin viime vuosisadan alkuvuosilta, runoilija Maria Tsvetajeva Venäjän vallankumousta paossa . Tänä vuonna 30. Nurkkakuntaisuuden sijasta
kirjailijoiden katse suuntautuu
etenkin eurooppalaisuuden
historiaan. on tärkeä kiintopiste historiassa ja eräässä merkittävässä
päivämäärässä . Joukon kuopuksen eli Riikka Pelon ehdokasromaani on jo hänen toisensa,
edellinen, nimeltä Taivaankantaja ilmestyi vuonna 2006 ja ylsi
silloin Runeberg-ehdokkaaksi.
Asko Sarkola kertoo Finlandia-palkinnon saajan nimen
3.12. Loput neljäkin vaikuttavat
niin kiinnostavilta, että tuskin
tulee kiirettä saada ne luetuksi
näin lyhyessä ajassa teatterityön
lomassa, tuumaa Sarkola.
Historiallisen
romaanin uudet kasvot
Ehdokasraadin puheenjohtaja
Raisa Rauhamaakin totesi eilisessä julkistamistilaisuudessa
pitämässään puheessa, että raadin luettavaksi tulleissa romaaneissa korostui juuri nyt kirjailijoiden tarve kaivaa menneisyyden mikrotason kautta esiin
historian taitekohtia.
. Asko Sahlberg ei eilen päässyt paikalle.. Kun
kirjalliselle aikajanalle liitetään
vielä täyskuviteltu henkilö, Suomen sisällissodan vankileireiltä
30-luvun lopun Helsinkiin selvinnyt Matilda Wiik, on koossa
tämän vuoden Finlandia-romaanien päähenkilögalleria, jonka
kautta avautuu avara näkymä
historiaan.
Asko Sahlbergin, J-P Koskisen, Riikka Pelon ja Kjell Westön romaanien rinnalla myös
Hannu Raittilan ?Terminaalissa. Mutta kyllä lukijaa
vietiin kauemmaksikin: Vietnamiin, Intiaan, Kambodzaan,
Chileen... summasi Rauhamaa.
Hän korosti vielä, ettei raati
halunnut millään tavalla kiintiöittää listaansa, edustusta ei etsitty tietyistä lajeista tai kirjailijaryhmistä.
Ehdokaskirjailijoiden kuusikko onkin tällä kertaa ikärakenteeltaan varsin tiivis, sillä
vuonna 1947 syntynyttä Leena
Krohnia lukuunottamatta kirjailijoiden
syntymävuodet
mahtuvat 16 vuoden sisään välille 1956?72.
Esikoiskirjailijatkaan eivät
tällä kertaa ?kiintiöpaikkaa?
monien aiempien vuosien tapaan saaneet
Sekin on huomionarvoista, että
vaikka internetin kylmä koura on verottanut
varsin tuntuvasti tietokirjallisuuden menekkiä, romaanin asemaan sillä ei ole ollut fataaKOTIMAISELLA PITKÄLLÄ PROOSALLA
lia vaikutusta. Löytyisikö kirjasäätiöltä ja kustantajilta sen verran kulttuuritahtoa, että novellin tulevaisuuteen panostettaisiin?
EN VÄITÄ, ETTÄ
Aforismi aamupalaksi
Taiteen ja kulttuurin pitäisi
pelastaa Suomi. Kirjailija välittää
lukijoille vavahduttavan kuvan siitä, että luhistuvan yksinvallan kulisseissa melkein mikä tahansa on
mahdollista.?
Leena Krohn:
Hotelli Sapiens (Teos)
?Kirja on allegorinen kommentti nykypäivästä, viisas tutkielma
oikeasta ja väärästä ja myös huumorin sävyttämästä ihmiselosta.
Leena Krohn edustaa tinkimättömällä tyylillään kirjallista ajattelua parhaimmillaan.?
Riikka Pelo: Jokapäiväinen
elämämme (Teos)
?Pelo kirjoittaa kauniisti, viiltävästi,
ja laajentaa historiallisen romaanin
lajityyppiä Suomen rajojen ulkiopuolelle venäläisiin mielenmaisemiin ja traagisiin taiteilijakohtaloihin. Kerronnan rytmi takoo
tietoisuuteemme nimihenkilön
hengästyneen kohelluksen Pietarin
palatseissa, hikisissä saunoissa ja
kylmillä kaduilla. vuoteen 1993
asti myös voittajan valitsi kollektiivi . Eikö jäntevästi kirjoitetulla lyhytproosalla voisi houkutella kaunokirjallisuuden ääreen niitä, jotka hektisyyttä ylikorostavassa
arjessa on kasvatettu lyhytpinnaisiksi. Se on melkein liikaa
sille, jota suuret kertomukset eivät kiinnosta. Kustannusyhdistyksen ratkaisulla
vaan alleviivattiin sitä, ettei komeat perinteet
omaava laji mahtunut enää uuden uljaan vuosituhannen kirjatrendeihin.
Novellin alennustilaa voi pitää aika outona asiana ajassa, jonka mediailmastossa
lyhyt, iskevä muoto tuntuu jyräävän alleen
pitkän, pohtivan, perusteellisen kirjoittamisen. Suomalaiset haluavat edelleen lukea proosansa
nimenomaan kirjamuodossa.
Runous taas on saanut netistä uuden leviämiskanavan, ja
muutenkin kotimaisella lyriikalla menee ihan mukavasti, ilman näyttäviä vuosittaisia palkintorumbiakin (jos Ylen Tanssivaa karhu -tunnustuksen jakoa
ei lasketa sellaiseksi). Eikö juuri novelli olisi muodoltaan omiaan tableteissa plarattavaksi mobiililukemistoksi. Markkinoi siinä nyt sitten moisia
taidepaukkuja joulumyyntiin, vaikka Mellerillä olisikin ollut myös ulkokirjallista vetovoimaa ja katu-uskottavuutta noina aikoina.
KANA
n n n
meneekin nykyisin varsin hyvin. Ei varsinaisia megahittejä. Meille nuille romaani
avaa lavean väylän Rooman valtakunnan aikaan ja kristinuskon syntyvaiheisiin.?
Kjell Westö:
Kangastus 38 / Hägring 38
(Schildts & Söderströms /
Otava)
?Westö ankkuroi kertomuksensa talvisodan puhkeamista edeltäneeseen vaiheeseen, jossa kireä poliittinen ilmapiiri lävistää ihmisten
mielet, ja haavat arpeutuvat hitaasti. Kirjakauppaliiton Mitä Suomi lukee -listauksissa niin
sanotut laaturomaanitkin kipuavat jatkuvasti kärkisijoille kamppailemaan kukkulan kuninkuudesta viihteellisemmän tarjonnan kanssa. Eikö
juuri novelli ole hyvä opintie aloitteleville
kirjailijoille siirtyä jatkossa pitkän proosan
pariin.
Kyllä, kyllä, kyllä.
Novelli-Finlandia, edes puolisummainen
(15 000 euroa), miten olisi. Sen lisäksi hän kerii taidokkaasti esiin äidin ja tyttären kivuliasta ja vaativaa suhdetta.?
Hannu Raittila:
Terminaali (Siltala)
?Raittila hallinnoi rohkeasti pursuavaa tekstimateriaalia, lainaa, keksii
ja valehtelee. Seuraavana
vuonna Finlandia-apajalta kammettiin ulos
kiusalliset epäkaupalliset rönsyt kuten runot, novellit, esseet ja aforismit, ja siitä tuli
romaanitaiteelle pyhitetty grand prix.
Finlandia-palkinnon muuttamista perusteltiin aikoinaan romaanin aseman vahvistamisella ja ulkomaisten suurten palkintojen
vetovoimaisuudella. olivat
kustannusalan mielestä varmaankin olleet
palkinnon jakamisen alkuvuosikymmenenä
kiusallisen korkerakulttuurisia: 1980-luvulla
palkinto meni avauskerralla Erno Paasilinnan esseille, kolme kertaa runokokoelmalle
ja vuosikymmen päätteeksi kaiken kruunuksi
Markku Envallin aforismeille. Novellikokoelmat
alkavat parhaimpana julkaisusesonkina olla
harvinaista herkkua.
n n n
ulos pullahtaminen jostain
Finlandia-palkintostatuksesta olisi sinällään
ollut vaikuttamassa novellin kurjistuneeseen
asemaan, alamäki oli kyllä alkanut jo paljon
aiemmin. Mutta Raittilan tarkka lause vetää eteenpäin ja
hän onnistuu rakentamaan kiinnostavan tarinan maailman tuuliin hajonneesta perheestä.?
Asko Sahlberg:
Herodes (WSOY)
?Sahlberg ei ole pelännyt kirjoittaa 680 sivua. Laji taistelee elintilasta kustantamoiden julkaisuohjelmissa, ja jää usein häviölle. Tarina on jäntevä ja niin historiallisesti kuin ilmaisullisestikin tarkka, ja henkilöt maalataan eläviksi
draaman siveltimellä. Väliin mahtui vain yksi romaanivoittaja, Jörn Donnerin Isä ja poika.
Palkinnon takana olevan, kustantajien
yhdessä perustaman Suomen kirjasäätiön
mitta ilmeisesti täyttyi, kun vielä 90-luvun
alussa voittajiaksi tulivat Arto Mellerin runot ja Krohnin alussa mainittu esseenovellikokoelma. Selvemmin sanoin kyse
oli ehdolle asetettujen kirjojen ja itse palkinnonsaajan kaupallisen houkuttavuuden takaamisesta. Lukijalle jää
oivaltamisen ilo, ja vielä lopussakin Westö yllättää.?
oleva Leena Krohn voitti tuon palkinnon vuonna 1992 teoksella ?Matemaattisia olioita tai jaettuja unia?. Terminaali on täynnä
asiaa valkoposkihanhien vaelluksesta maaorjuuden syntyyn ja miesten
vaihdevuosivaivoihin. Hyvästä tilasta kuuluu erityinen kiitos pienille kustantamoille,
jotka ovat ottaneet uutta runoilijapolvea
suojiinsa.
Kotimaisella lyhyellä proosalla eli novelleilla menee paljon huonommin. 13.11.2013
Kolumni
Rolf Bamberg
15
rolf.bamberg@demari.fi
Kirjoittaja on Demokraatin kulttuuritoimittaja.
Finlandia-ehdokkaat 2013
Seuraavassa kaunokirjallisuuden Finlandiapalkinnon 2013 ehdokasraadin perusteluja
valinnoille.
Pelastakaa novellit
TUOREELLAKIN FINLANDIA-LISTALLA MU-
J-P Koskinen:
Ystäväni Rasputin (WSOY)
?Koskisen loihtima kuva Rasputinista on omaperäinen, aistivoimainen
ja levoton. Se oli ensimmäinen kerta, kun voitto napattiin novelleilla (ja
silloinkin aika epätavanomaisilla).
Kerta oli myös viimeinen. Silti kukaan
ei ole kiinnostunut taiteen tai
kulttuurin pelastamisesta.. Finlandia-raadit
Kuvista välittyy optimismi. juttuja olivat aikoinaan vedenneidot, joita yleisö sai pudottaa alustoiltaan vesialtaaseen pallonosumalla. Sen ?uskalletuimpia. Jotkut
neidoista olivat yläosattomissa.
Naisasialiitto Unioni puuttui
sittemmin asiaan, ja vedenneitohalli suljettiin 1980.
Kokeile
Brylcreemiä
Kaupunkikuvissa autot ovat
hämmentävän vanhanaikaisia.
Bussitkin olivat paksuja, matalalia ?isonokkaisia?. Mannerheimintie oli siihen aikaan melko autio, koska liikennettä oli vähän.
Lapsetkin saattoivat leikkiä jalkakäytävillä.
Kuvissa vilahtaa kadonneita
liikkeitä. Jouduimme luopumaan
suunnitellusta ?varjo?-osastosta, koska aineistoa ei ollut,
Sari
Saloranta
Demokraatti
Helsingin kaupunginmuseo / Volker von Bonin
näyttelyn tuottaja Ritva Pakarinen kertoo.
Esimerkiksi sotainvalideista
löytyi vain muutama kuva. Niukkaa ehkä, mutta ankeus on ajankuvasta kaukana,
ainakin kun katsoo Helsingin
kaupunginmuseon uuden näyttelyn kuvia.
Tänään yleisölle avattu näyttely Rasvaletti esittelee sotien
jälkeisen vuosikymmenen elämää Helsingissä noin 350 va-
lokuvalla. Hakasalmen huvilan
alakerran tilavassa huoneessa
yleisö saa vapaasti fiilistellä
aikakauden punanahkaisissa
parturituoleissa. Colombian kahvila oli
yksi sellainen.
Köyhiä saatettiin olla, mutta
tyylistä ei tingitty. Herttoniemi, Roihuvuori,
Pohjois-Haaga ja Maunula ovat
kaikki 50-luvun ?lapsia?. Lapsille oli tarjolla kesäsiirtoloita ja lastentarhoja.
Tanssit, elokuvateatterit ja
urheilukilpailut kuuluivat vapaa-aikaan. Ja taas osuusliike kunnostautui: ensimmäinen nuorisokahvila, Haka-kerho toimi
Elannon tiloissa Siltasaarenkadulla. Siisti sisätyö oli tavoiteltu. Aikakauden
ihmiset näyttävät eleganteilta
varsinkin nykyaikaan verrattuna. Kurjuutta ei juuri tallennettu.
Museon valtavasta kuva-arkistosta ei löytynyt ajanjakson
synkkyyttä tai varjopuolia heijastavia valokuvia.
. Monet kuvista liittyvät
Elantoon. Kaikukadulla nuoret
naiset työskentelivät sen ajan
?ATK-hommissa?, reikäkorttilävistäjinä osuusliikkeen reikäkorttiosastolla. Heitä liikkui
varsinkin asemanseudulla.
Kuvissa näkyy nuorison jonkinlainen vapautuminen. Kuvassa legendaarisista Eläintarhanajoista yleisö
juo eväskahviaan oikeista posliinikupista (kertakäyttöastioita
ei ollut) ohuen narun takana.
Linnanmäki
perustettiin
vuonna 1950. Itsepalvelua ei
tunnettu. Kuvan työntekijät eivät kuitenkaan
näytä erityisen onnettomilta.
Myös köyhyys näkyy kuvissa
lähinnä välillisesti. Lasten vaatteissa huomaa, miten ne on aikuisten puvuista pienennetty.
Köyhältä toki näyttävät puutalot ulkohuusseineen, joita löytyi
vielä paljon kantakaupungissa.
Vuonna 1946 alkanut suuri liitosalueiden rakentaminen muutti
ympäröivät metsät asumalähiöiksi. Oppia otettiin selvästi lännestä.
Asiaan kuuluivat nahkatakki,
hiukset laineilla, tupakka suupielessä. 16
13.11.2013
Helsingin kaupunginmuseo / Niilo Kienanen
Ruokatauko Herttoniemen leikkipuistossa 1950-luvulla.
Helsingin kaupunginmuseo /Jalmari Aarnio
Yleisöä Linnanmäen ulkoilmateatterissa 1959.
??Hakasalmen huvilassa pääsee hienolle aikamatkalle 1950-luvulle
Rasvaletti-näyttely kertoo
tulevaisuudenuskosta
1950-lukuko köyhää ja ankeaa
aikaa. Elannon Leipä-Aitassa,
Runeberginkatu 28:ssa valkopäähineiset myyjättäret palvelivat
asiakkaita tiskin takana.
Senaikaiseen palveluyhteiskuntaan kuuluivat myös kengänkiillottajat. Rekvisiitassa
löytyvät hiuspinnit, papiljotit, Brylcreemit ja vanhat aikakauslehdet.. Kaksio keskuslämmityksellä oli luksusta isollekin perheelle.
Elannon
Leipä-Aitta palveli
Kengänkiillottajapoika
Rautatieaseman
edessä 1952.
Työtä tehtiin kuutena päivänä
viikossa. Yhdessä niistä sotasokeat valmistavat rottinkihuonekaluja. Tuulipuku taisi olla tuntematon käsite.
Kaupunginmuseon hienon
aikamatkan kruunaa 50-luvun
tyyliin sisustettu parturi-kampaamo. Hevoskärryjäkin näkyi
Edellisen kerran
hänen teoksensa Minus 7 hurmasi katsojia vuonna 2010. He olivat aivan uskomattomassa vireessä ja selvästi
nauttivat täysin rinnoin tekemisestään. Ja kaiken kruunasivat epäsovinnaiset, mutta toimivat musiikkivalinnat Isao Tomitan Ravelin
Boleron elektronisesta sovituksesta Antonio Vivaldin kautta
Beach Boyseihin.
Toinen tärkeä tekijä Deca
Dancen loistavuudessa olivat
tanssijat. Sofiankatu 4,
sekä Akateemisessa kirjakaupassa.
17
Suomen
Kansallisbaletti
Deca Dance
Helsinki
Koreografia Ohad
Naharin Musiikki
kooste Puvut Rakefet Levy Valot Avi-Yona Bueno
pahtui koko ajan, se ei tarkoittanut hengästyttävyyttä. Eri ryhmissä teos on uusi siksi, että sen
tulkitsevat aina uudet tanssijat,
jotka tuovat esitykseen oman
näkemyksensä, taitonsa ja tanssijan laatunsa.
Odotukset olivat siis korkealla ennen ensi-iltaa. Kuvassa Eun-Ji Ha ja Linda
Haakana.. Vapaa
pääsy.
Helsingin kaupunginmuseo on julkaissut näyttelyn
yhteydessä kirjan Rasvaletti.
Valokuvia 1950-luvun Helsingistä.
Teos on myynnissä Hakasalmen huvilassa ja Museokaupassa, os. Päinvastoin.
Kohtaukset eri teoksista olivat
sisällöllisesti hyvinkin monimerkityksisiä ja sen lisäksi ne
saivat uusia sävyjä uudesta kokonaisuudesta.
Naharinin liikekieli oli vaihtelevaa, monimuotoista ja yllätyksellistä. Israelilaisen huippukoreografin Ohad Naharinin vierailut
Kansallisbaletissa ovat aina olleet tapauksia. Liikkeen lisäksi siinä ei ollut valoja, tanssijoiden asuja ja musiikkia lukuun ottamatta mitään muuta.
Ei audiovisuaalista kikkailua
projisointeineen ja videoineen,
ei valoshowta, ei puhetta. Leikkaukset kohtauksesta ja tunnelmasta toiseen
olivat teräviä ja odottamattomia. Ja ne täyttyivät runsain mitoin.
Ison T:n
tanssia
Nuorukainen nauttii virvoitusjuomaa kioskilla Hietalahdenrannassa 1950-luvulla.
Helsingin kaupunginmuseo
Rasvaletti-näyttely on
avoinna Hakasalmen huvilassa 30.11.2014 saakka ti?su
klo 11?17, to klo 11?19. Tanssi kulki kuin
unelma ja Naharinin liikekieli
tuntui olevan kuin heille luotu.
Naharin on erinomainen
joukkojen koreografi, joka osaa
käyttää erilaisia ryhmämuodostelmia ja yhdessä tekemisiä älykkäästi ja upeasti. Mutta
myös hänen duettonsa ovat
nautittavia, joista yhtenä esimerkkinä oli juuri Linda Haakanan ja Eun-Ji Han tarkasti ja
täysillä tanssima Bolero.
Vaikuttava oli myös Ilja Bolotovin, Antti Keinäsen, Enrecan Taniksen, Frans Valkaman ja Eemu Äikiön intensiivisesti ja energisesti tanssima
Black Milk.
Runsaan tunnin mittainen
esitys oli ehdottomasti yksi tämän tanssisyksyn kohokohtia.
Se oli kuin lasi raikasta vettä
kaiken nykytanssiteosten monikeinollisuuden, monilajillisuuden ja monitulkinnallisuuden keskellä.
Annikki Alku
Sakari Viika
Elannon Leipä-Aitta, Runeberginkatu 28 vuonna 1950. Tämän syksyn teos on nimeltään
Deca Dance Helsinki.
Deca Dance on Naharinin
teoskonsepti, johon hän on
koonnut aikaisempien teostensa huippukohtia ja yhdistänyt ne uudella tavalla. Ja vaikka näyttämöllä ta-
Tanssi
Upeaa ja
vahvaa
tanssia
Helsingin kaupunginmuseo / Aarne Lehto
13.11.2013
Maunula,
näkymä
Koivikkotielle 1952.
Israelilaisen huippukoreografin Ohad Naharinin liikekieli on vaihtelevaa, monimuotoista ja yllätyksellistä. Esityksessä ei ollut yhtään turhaa
hetkeä, eikä missään vaiheessa
katsojan tarvinnut otsa rypyssä
pohtia mitä näyttämöllä oikein
tehtiin ja miksi.
Se ei silti tarkoita, että esitys olisi ollut yksiulotteinen
tai suoraviivainen. Kuvaaja tuntematon.
Helsingin kaupunginmuseo / Heikki Havas
Mikä sitten teki Naharinin Deca
Dancesta ja sen esityksestä niin
loistavan?
Ensinnäkin se, että se oli
tanssia isolla T:llä
Osallistujille tehdään erilaisia laboratoriokokeita, sydämen,
maksan ja munuaisten toimintaa on seurattu ja hänelle on
tehty mammografia. muuten sopivana
mutta silloin vielä liian nuorena . Hietanen kertoo, että on sanonut tutkijoille,
että ymmärtää kyseessä olevan
tutkijoiden lääketehtaiden oma
etu, mutta haluaa olla mukana,
jos voi auttaa tulevaisuuden ihmisiä.
. Hän
halusi itsekin alun perin hoitoalalle, mutta päätyi kaupalliselle alalle,
koska ark-
kiatri Arvo Ylppö ei kelpuuttanut häntä . Ensimmäiseen tutkimukseen hän osallistui ystävättären huomattua lehdessä
ilmoituksen kokeista.
Energiseksi ja meneväksi
eläkeläiseksi itseään kuvaava
Hietanen ei koe, että lääketutkimuksiin osallistuminen tuntuisi velvollisuudelta. Parhaillaan hän harkitsee osallistumista diabetestutkimukseen. Hietaselle
ei maksettu korvausta osallistumisesta, mutta hän sai korvausta matkakuluista.
Hietanen pitää myös tutkimuksiin liittyvää terveydentilan seurantaa hyvänä. 18
13.11.2013
??Mirjam Hietanen lähti mukaan lääketutkimuksiin,
joissa kehitetään hoitoa sydänsairauksiin
Oma sairauskokemus
motivoi osallistumaan
Mirjam Hietasella on pitkä
kokemus lääketutkimuksiin
osallistumisesta. Voin yrittää, niin kauan
kuin en tule pahoinvoivaksi
lääkkeistä.
Elina Harju
Demokraatti. Hän
sanoo, että jos lääketiede pääsee hänen
Sydänsairauksien hoito
on Mirjam Hietaselle
tärkeä asia, sillä lähipiiristä moni on kuollut
sydänsairauksiin.
avullaan eteenpäin, on osallistuminen tarpeellista.
Hietanen ei tiedä, onko ollut mukana varsinaista lääkeainetta saaneessa vai lumelääkettä
saaneessa tutkittavien ryhmässä.
Hän ei ole kokeiden aikana
huomannut erityisiä vaikutuksia voinnissaan tai negatiivisia
tuntemuksia. Sydänsairauksien hoito
on Hietaselle tärkeä asia, sillä
lähipiiristä moni on kuollut sydänsairauksiin. Hän on ollut
mukana kahdessa pitkässä tutkimuksessa, joista toinen kesti
viitisen vuotta ja toinen, juuri
päättynyt tutkimus, kaksi ja
puoli vuotta.
Hietanen on mukana, koska
hän haluaa auttaa muita ja kokee osallistumisen hyödylliseksi itselleen. Oma sydänsairaus 61-vuotiaana tuli paljon
liikkuneelle ja terveellisesti eläneelle yllätyksenä.
Hän sanoo, ettei olisi päätynyt mukaan ilman omaa sairautta. Tutkimukset,
joissa Hietanen on ollut mukana, ovat koskeneet sydänsairauksia. Uteliaisuudesta hän kertoo
kerran jopa rikkoneensa tabletin
ja tutkineensa, onko siinä jotain
erityistä makua, mutta ei saanut
selville mitään erityistä.
Eri näkökannat
ovat tarpeellisia
Hietanen on seurannut lääkekokeiden ja lääkkeiden ympärillä käytävää kriittistä
keskustelua, jota hän pitää tarpeellisena.
Hän kokee saaneensa ennen
lääketutkimuksiin osallistumista riittävästi tietoa. Hietanen
pitää hyvänä myös mahdollisuutta keskustella sairauteen
liittyvistä asioista asiantuntijan kanssa. Osallistumisen vapaaehtoisuutta sekä
mahdollisuutta keskeyttää tutkimus korostettiin. Tarkempaa terveydentilan seurantaa tutkimusten
yhteydessä oli pari kertaa vuodessa.
Hietanen kertoo, että on
aina ollut kiinnostunut terveydestä ja hyvinvoinnista. Toisessa kokeessa
Hietanen otti tabeletin kerran
päivässä, toisessa aamuin ja illoin. Lastenlinnaan koulutukseen.
Hietanen neuvo muille lääkekokeisiin osallistumista harkitseville on, että niihin kannattaa mennä, mutta päätöstä
tehdessä on syytä myös punnita, onko soveltuva kokeeseen ja huomioida omat resurssit.
Hän kertoo itse pohtivansa
lääkkeiden käyttöä tarkkaan.
Vaikka päätös omasta osallistumisesta on ollut helppo
tehdä, hän sanoo, ettei usko,
että laittaisi omaa lastaan kokeisiin
Hänen
mielestään sen vaikutukset
näkyivät enemmän muutama
vuosi siten.
Euroopassa kriittiset äänenpainot ovat johtaneet jopa kielteiseen suhtautumiseen tutkimuksiin ja esimerkiksi rokotteisiin. Korvaus määräytyy aiheutuneen
haitan mukaan ja on suhteellisen pieni, joten se rajoittaa
työssäkäyvien mahdollisuuksia olla mukana, Bengtströn sanoo. Koska
lääkkeitä testataan myös lapsille tai
henkilöille, jotka ovat kykenemättömiä tekemään päätöstä omasta puolestaan, on eettinen ohjeistus ja valvonta tärkeää. Jos lapsi vastustaa kokeita, ne jätetään tekemättä. Suomessa keskustelua on
käyty nyt kohdunkaulan syövältä
suojaavasta hpv-rokotteesta.
Kriittiset näkemykset ovat
Bengtströmin mukaan tarpeellisia, mutta hän pitää huolestuttavana sitä, ettei kaikki tieto perustu aina asiantuntemukseen.
Pandemia-rokotteen seurauksena tulleen narkolepsian
kaltaisia seurauksia ei saisi tapahtua, Bengtström sanoo.
Normaalisti lääkkeiden haittavaikutukset huomataan lääketutkimuksissa, koska lääkettä
testataan tarpeeksi monelle
pitkän ajan kuluessa. Nyt keskustelua käydään uuden
hpv-rokotteen tarpeellisuudesta.
Lääketutkimusten ja lääkkeiden, kuten minkä tahansa aiheen kohdalla,
täytyy muistaa, ettei ihmisen toiminta
ei ole koskaan aukotonta, ja siksi asiantuntemattomatkin kriittiset kannat voivat olla tarpeellisia.
Syytä ei ole myöskään unohtaa medikalisaatiota ilmiönä: yhä useampaa
Kommentti
Elina Harju
asiaa hoidetaan lääketieteen avulla.
Lääketehtaat myös tavoittelevat toiminnallaan voittoa.
Aiemmin vaarallisten virustautien katoaminen saattaa luoda harhan siitä, että taudit on voitettu ja
rokotteet ovat tarpeettomia. Tutkimukset perustuvat vapaaehtoisuuteen, ja osallistumisen voi
lopettaa halutessaan.
Tutkimuksiin osallistujat
ovat usein lääketieteen tai farmasian opiskelijoita ja nuoria miehiä, Bengtström kertoo.
Naisten osallistumista rajoittaa
riski raskaudesta.
Fimea ja
toimikunnat valvovat
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ja eettiset toimikunnat valvovat tutkimuksia. Osallistujat voivat olla
myös esimerkiksi dementiapotilaita tai psykoottisia henkilöitä, joiden puolesta luvan antavat omaiset. Eettinen toimikunta valvoo muun
muassa, onko osallistujalle kerrottu asianmukaisesti riskeistä.
Lääketutkimuksia tehdään
myös lapsille, jolloin suostumuksen osallistumiseen antavat vanhemmat. Toisessa vaiheessa lääkettä annetaan potilaille ja selvitetään tehoa sekä turvallista
annostusta. Esillä
ovat olleet rokotteiden mahdolliset
haitat seurauksena pandemiarokotteen aiheuttamista narkolepsiatapauksista. Eettinen toimikunta antaa suostumuksensa
tutkimukselle, joka tehdään
henkilöille, jotka eivät itse kykene päättämään osallistumisestaan.
Lapsia tutkimuksiin etsitään
muun muassa neuvoloiden
kautta. Viranomaiset päättävät, ovatko tutkimukset lääketieteellisesti perusteltuja. Päätösten tekemisen
tueksi tarvitaan asiantuntijatietoa
tutkimuksen ja lääkkeiden hyödyistä
sekä haitoista.
elina.harju@demari.fi. Osallistujat saavat
myös enemmän seurantaa kuin
muussa terveydenhoidossa,
Bengtström kertoo.
Kriittinen keskustelu lääkkeistä ja lääkekokeista on
Bengtströmille tuttua. Suomalaiset olivat näin mukana kehittämässä
rokotetta tautiin, joka tappaa
satojatuhansia lapsia kehitysmaissa, Bengtström kertoo.
Kritiikki on aiheuttanut
kielteistä suhtautumista
Tutkimuksiin osallistuville
maksetaan palkkio, joka on
määritelty asetuksella. Lasten vanhemmille voidaan maksaa korvaus ansionmenetyksestä.
Tutkimusvaiheessa osallistujat saattavat saada lääkkeestä
apua sairauteensa, mutta ennen muuta kokeiden tarkoi-
tus on löytää mahdollisuuksia
hoitaa myöhemmin muita sairastuneita. Esimerkiksi rota-viruksen tutkimukseen osallistui
24 000 lasta. Pisimmillään tutkimukset voivat kestää
jopa kymmenen vuotta. 13.11.2013
19
Kari Hulkko
Mirjam Hietanen on ollut mukana lääketutkimuksissa, koska haluaa olla kehittämässä terveydenhoitoa.
?Suomalaiset suhtautuvat luottavaisesti?
Suomalaiset suhtautuvat Lääketeollisuus ry:n erityisasiantuntija Mia Bengtströmin mukaan lääketutkimuksiin positiivisesti, mikä johtuu luottamuksesta terveydenhuoltoon ja halusta auttaa muita.
Ensimmäisessä vaiheessa
tutkitaan muun muassa sitä,
miten lääke kulkeutuu elimistössä. Kolmannessa vaiheessa tutkimuksiin osallistuu suuri joukko potilaita, jotta
lääkkeen teho, turvallisuus pitkäaikaiskäytössä ja mahdolliset haitat selviävät. Pandemiarokotteen kohdalla rokotteen
koostumus selviää vasta kun
epidemia on alkanut.
Ihmisen toiminta ei ole
koskaan aukotonta
Lääkkeet ja erityisesti rokotteet ovat
herättäneet paljon keskustelua
Se on varsinkin kaupunkialueella nopea
ja kätevä kulkumuoto talven
tuomasta pienestä matka-ajan
lisästä huolimatta. Kypärän
alle tulisi laittaa päätä läm-
Ekovinkki
mittämään tuulta pitävä kypärämyssy ja tarpeen vaatiessa
?pyöräilynaamio. 20
13.11.2013
Fiksu fillaroi talvellakin
Ilmojen kylmetessä ja talven lähestyessä moni pyöräilijä joutuu pohtimaan mahdollisuuksiaan jatkaa pyöräilykauttaan talven yli. Myös lukkosulaa on hyvä olla mukana ikävien yllätysten varalta.
Pyöräilijän itsensä taas kannattaa varustautua ainakin hyvällä kypärällä, lämpimillä
käsineillä ja jalkineilla, lämpötilan mukaisella kerrospukeutumisella sekä riittävällä
määrällä heijastimia. Pyöräilijä
kuitenkin välttyy autoilijan aamutoimilta kuten
skrapaamiselta ja moottorin esilämmitykseltä
sekä aamuruuhkilta.
Pyöräily on myös
ympäristöteko,
josta on syytä olla
ylpeä.
Mikko
Koskinen
Valonia. Pyörä
tulisikin tarkastaa ja tarpeen
vaatiessa huoltaa hyvissä ajoin
ennen talvikautta. Kuitenkin asianmukaisen vaatetuksen, varusteiden sekä positiivisen asenteen
kera talvipyöräily on turvallista,
mieluisaa ja ympäristöystävällistä hyötyliikuntaa.
Talvikaudella pyörän perusvarustukseen kuuluvat etu- ja
takavalo, heijastimet, nastarenkaat ja toimivat jarrut. Tehtävää helpottavat valmiiksi annetut numerot jotka on jo
sijoitettu oikeille paikoilleen.
Sarjakuvat
B.Virtanen - Urja
toa ja virkeää mieltä. osuu
ruutuun 40. Lumi ja
jää hidastavat hivenen matkantekoa, minkä vuoksi työmatkapyöräilyyn on hyvä varata muutama lisäminuutti aikaa . kasvoja suojaamaan.
Myös ennakoiva ajotapa on
tärkeää talvipyöräilijöille siinä
missä autoilijoillekin. kovin
lumisella säällä enemmänkin.
Pidempi havainnointiaika parantaa liikenneturvallisuutta ja
lisäksi samalla saa nauttia raikkaasta talvi-ilmasta.
Talvipyöräily on myös oiva
tapa pitää yllä hyvää yleiskun-
Lukkosulaa on hyvä olla mukana
ikävien yllätysten varalta.
Numerotehtävä
Täyttöohjeet: Tarkoituksena on täyttää ruudukko numeroilla 1-40
siten, että numerosta 1 lähdetään täyttämään suurenevilla numeroilla
valkoisia ruutuja shakkihevosen tapaan, kunnes viimeinen ?loikka. Kesäfillarointia haastavammat sääolosuhteet tekevät
pyörän satulaan nousemisesta
vaikeampaa
klo 18, Kokous- ja Kongressikeskus Paasitornin kokoussalissa Juho Rissanen, Paasivuorenkatu
5 A. Hämeenlinnan Sos.dem. Tilaisuus
on tarkoitettu kaikille Riihimäen seudun sosialidemokraateille.
. työväenyhdistys ry:n jäsenistön kuukausikokous to
28.11. Tervetuloa, ja
ota ystävä mukaan! Pj. Viihdytyksestä vastaa osaltaan muun muassa stand up
-koomikko Juha Laitila, jolla
on puolueen puheenjohtajan
Jutta Urpilaisen kanssa useita
yhteisiä esiintymisiä.
Laivalla on myös puhumassa
ja tentattavana muun muassa
SDP:n ministereitä ja puolueen
EU-ehdokkaita.
Laivalla järjestetään seminaarit vasemmiston tulevaisuudesta ja sosialidemokratian
roolista Euroopassa. Parhaiten lopettamisessa onnistuivat
he, joiden läheiset ja erityisesti
puoliso tukivat lopettamisessa.
Tupakoivilla äideillä on harhakäsityksiä tupakoinnin haitoista sikiölle. Syyskokouksessa käsitellään kaikki sääntömääräiset asiat,
sekä päätetään yhdistyksen eduskuntavaaliehdokas vuodelle 2015. Asioina mm. Alustajana toimii Kotkan
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Nina Brask. Tarkempia
tietoja risteilystä, sen hinnoista
ja ohjelmasta löytyy SDP:n nettisivuilta.
Demokraatti
Jäsenristeily tarjoaa
perinteiseen
tapaan tiukkaa asiaa,
hauskanpitoa ja mukavaa seuraa.
21
. Poliittisen tilannekatsauksen pitää kansanedustaja
Miapetra Kumpula-Natri.
Tarjoamme kahvit!
Tervetuloa!
TAPIOLAN
ELÄKKEENSAAJAT ry:n
sääntömääräinen syyskokous pidetään ti 19.11.2013 klo
14.00 Tapiolan palvelukeskuksessa. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11§:n määräämät asiat. naisyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous su
17.11. Tutkimuksen
mukaan esimerkiksi tupakoinnin lopettamisesta tulevan
stressin ajateltiin olevan tupakointia haitallisempaa sikiöille.
Haastatellut äidit kokivat kuitenkin syyllisyyttä ja huonoa
omaatuntoa tupakoinnistaan.
Syöpäjärjestöjen TNS Gallupilla teettämään
kyselyyn vastasi
257 lisääntymisikäistä henkilöä.
Väestöaineistossa oli lisäksi
1 033 vastaajaa.
Tutkimuksen
laadullisen osuuden toteutti
Aurera
oy.
(STT)
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen. klo 15, Hämeenkatu 7. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi
l www.sivistysrahasto.fi
?Kokoukset
TUUSULAN DEMARIT ry:n
syyskokous to 14.11. Tervetuloa!
JÄRVENPÄÄN
TYÖVÄENYHDISTYS ry:n
sääntömääräinen syyskokous
Järvenpää-talolla 21.11. Kahvitarjoilu. Käsitellään Kotkan taloudellista tilannetta
ja 2014 talousarviota, sekä ajankohtaisia asioita. Johtokunta klo 14.
. klo 18, Vesivallinaukio 5 D. Karhulan sos.dem. SDP:n tämän päivän ongelmat: aloiteköyhyys, laimea suhtautuminen ayliikkeeseen, 70-luvulle jämähtäminen
vai jokin muu asia. Paikalla
Laiva on lastattu
demareilla
Sininen laiva muuttuu punaiseksi SDP:n jäsenristeilyllä
tammikuussa, kun matkalle lähtee noin 2 000 demaria.
Jäsenristeily tarjoaa perinteiseen tapaan tiukkaa asiaa,
hauskanpitoa ja mukavaa seuraa. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www.demari.
fi/yhdistystoiminta, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla
09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10.00 mennessä. Matkalla
kisataan myös parhaan väittelijän tittelistä.
Jäsenristeily on 18.?19.1. yhdistys. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kirjailija Kjell Westö vierailee Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25 A 1, to 14.11. Juhlatoimikunnan kokous 18.11. Tilaisuus pidetään
Karl Lindahl -salissa Paasitornissa.
Puheenjohtaja Lauri Lyly: Ajankohtainen työmarkkinatilanne ja mahdolliset kehityssuunnat; ylijohtaja Juhana
Vartiainen: Ovatko muut Pohjoismaat
esikuvia?
. Messukylän työväenyhdistyksen
sääntömääräinen syyskokous to 14.11.
klo 18 Messukylän työväentalolla,
Messukylänkatu 47 Tampere.
. Kaikille jäsenille avoin johtokunnan kokous klo 18. Poliittisen tilannekatsauksen tulee pitämään
puoluesihteeri Reijo Paananen. Seutukunnallinen tapahtuma Riihimäellä. Korson Eläkkeensaajat ry. Johtava lääkäri emeritus Seppo Junnila alustaa Sote-uudistuksesta. Joukolla mukaan keskustelemaan ajankohtaisesta aiheesta
Lasten ja Nuorten
Puolesta rahaston
hyväksi myytävä
Kansan Sivistysrahaston joulukortti on taiteilija
Katri Lankilan
tekemä.
Taitettava kortti
kuorella maksaa
yhden euron. Oulunkylän Sosiaalidemokraatit ry
järjestää ti 19.11. Herttoniemen Demarit ry:n syyskokous 21.11. Sääntömääräisten
asioiden lisäksi päätämme toiminnan
jatkamisen muodosta.
. Kahvitellaan ja kuullaan hiusasiantuntijaa: ?tukka hyvin, kaikki hyvin?. klo 18 Liljasalilla. Terveyspalvelut ja
valinnanvapaus Hämeenlinnan seutukunnalla. Esillä sääntömääräiset asiat.
Atanas Aleksovski alustaa. Lahden sos.dem. klo 18.15 Paasitornin
kokoushuoneeseen Johtokunta.
. Johtokunnan kokous su 17.11. Johtokunta
klo 10.15.
. Tervetuloa, tehdään historiaa, paikalle yli 100 jäsentä.
Ilmainen kahvitarjoilu alkaa klo 10.30,
http://korso.elakkeensaajat.fi/ 0400
402 172.
. Haastattelijana toimittaja Kari Varvikko. Kaikille avoin Demariklubi ke 13.11.
klo 18 Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen toimitilassa Reskalla, Raatihuoneenkatu 20. klo 18.
ETELÄ-VANTAAN
SOSIALIDEMOKRAATIT ry:n
sääntömääräinen syyskokous
pidetään tiistaina 19.11.2013
klo 18.30 Myyrmäen urheilutalon kahvion kabinetissa os.
Myyrmäenraitti 4.
Käsiteltävänä sääntömääräiset
asiat ja esitykset puoluekokoukselle. Hämeen Sosialidemokraatit lähtee rakentamaan uutta
nousua keräämällä kokoon Hämeen
vaalipiirin seutukuntien demarit keskustelemaan tulevasta. Koskelantie 4, Tuusula. klo 13 Salon
työväentalolla. Klubissa mukana ylilääkäri
Jan Löfstedt, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin Perusterveydenhuollon
yksikkö, toimitusjohtaja Risto Mäkinen, Hämeenlinnan Terveyspalvelutliikelaitos, yhtymäjohtaja Markku
Puro, Forssan seudun terveydenhuollon ky, aluehallintoylilääkäri Harri
Selin Aluehallintovirasto. Matkan aikana on mahdollisuus
käydä Tallinnassa. Turengin Nuorten
Työpajalle. klo 18.30
Hyrylän Torpalla os. Luottamus- ja toimihenkilövalinnat. Syyskokous 13.11. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä.
hemiehen sekä ministereiden ja
kansanedustajien kyselytunti.
Laivalla on mukana myös
puolueen sisarjärjestöjä omilla
osastoillaan.
Kuka taitaa
karaoken
Jäsenristeilyllä kisataan demareiden parhaan karaokelaulajan
tittelistä sekä testataan esimerkiksi urheiluhenkeä. Ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa
maksutta. Sääntömääräinen syyskokous su 17.11. Johtokunta ke 13.11. klo 17 ?väistötiloissa?
Talvikkitie 37:n kerhohuoneessa. Tikkurilan Ty:n naisjaoston tapaaminen ke 13.11. klo
18 Jokelan Työväentalolla, Siljalantie 2.
VARSINAIS-SUOMI
. Alustajana SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen. Syyskokous ke
20.11. klo 18 Pikkupippurissa. Esillä sääntöjen määräämät asiat.
. vuosikokous- ja
edustajiston syyskokouksen asiat.
Kokous avoin yhdistyksen jäsenille.
UUSIMAA
. Myös eurovaaliehdokas Timo
Harakka tulee paikalle esittäytymään
ja kertomaan näkemyksiään SDP:n
haasteista. Kerho. klo 18.30 Herttoniemessä,
Näätätie 21:n kerhotiloissa.
. klo 17.30 Vapari h.
216. Nokian JHL ry 105. YPSY:n marraskuun kokouksessa
to 14.11. Hervannan Sos.dem. Salon Wanhat Toverit. Hyvinkäänkylän Työväenyhdistys
ry. Kahvitarjoilu.
. klo
10 Metallin toimistolla.
KYMI
. Jokelan Työväenyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous su 17.11. Tampereen Kirjatyöntekijäin Sos.
dem. Nokian Työväenyhdistys ry. Ilmoitus julkaistaan maksuttomana kaksi kertaa. kunnallisjärjestö ry.
. Työväenyhdistyksen syyskokous
Hyvinkäänkylän Työväentalolla 14.11.
klo 18.30. MeriKarinassa, Seiskarinkatu 35, Turku, klo
18.30. Marraskuun
kerhokokous ma 18.11. klo
18-19.30, kertomassa teoksestaan
Kangastus 38. Kahvitarjoilu.
Tervetuloa! Johtokunta.
Eläkkeensaajien
Tampereen
yhdistys ry ETY
SYYSKOKOUS
tiistaina 19.11.2013 klo 12.30
Vanha kirjastotalo, musiikkisali.
Esillä sääntöjen mukaiset asiat.
?Hautaus?palvelut. klo 11 TKY:n toimistossa. Turengin Eläkkeensaajat ry.
Menemme 15.11. Kahvitarjoilu.
HÄME
HELSINKI
. Helsingin Työväenyhdistys ry:n
sääntömääräinen edustajiston syyskokous to 14.11. Hirvensalon-Kakskerran Sosialidemokraatit ry. 13.11.2013
Syntymäpäivät
Elna Sarkkinen
70 vuotta
Julkaisusihteeri, eläkeläinen
Elna Sarkkinen Joensuusta
täyttää 70 vuotta tänään 13.11.
Hän viettää merkkipäiväänsä
perhepiirissä.
Mahdolliset onnittelut voi
ohjata KSR:n Antti Jussi Kososen rahastoon tilille FI85 1521
3000 0060 09, tiedonantoon:
Elna Sarkkinen.
Joka kuudes
äiti tupakoi
odotusaikana
Odottavista äideistä joka kuudes on polttanut raskauden aikana. Vuoden
tärkein kokousajankohta on esillä
sillä 13.11.2013 klo 11 on Korson nuorisotilassa, Korsontie 1, toinen kerros, syyskokous jossa valitaan toimijat vuodelle 2014 ja luodaan nuotit
seuraavalla vuodelle. Kokoonnumme pajalla klo
13. Keskustellaan myös viime päivien tapahtumista politiikassa. Yleinen kokous klo 18.30 Tampereen ensi vuoden budjetista.
. Vapaa pääsy,
kahvitarjoilu.
. klo 17 alkaen keskustelutilaisuuden Oulunkylän Seurahuoneella, Larinkyöstintie 7. Heistä kuitenkin noin 40
prosenttia sanoo lopettaneensa
tupakoinnin raskauden aikana.
Syöpäjärjestöjen teettämän
tutkimuksen mukaan äidit kokivat tupakoinnin lopettamisen hyvin vaikeaksi. Demaripolitiikan nostamiseksi
takaisin keskiöön tarvitaan uutta henkeä ja yhteispeliä. klo 18 käydään keskustelua SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn
ja valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtaja Juhana
Vartiaisen alustusten pohjalta keskitetyn työmarkkinasopimuksen ja
hallituksen rakenneuudistuspaketin vaikutuksista Suomen talouteen
ja hyvinvointiin sekä pohditaan sitä,
miten muut Pohjoismaat ratkaisevat
uudistustarpeensa. Ei
toimituskuluja.
puh. Tervetuloa!
. Kahvitarjoilu.
PIRKANMAA
. Ohjelmassa on myös eduskunnan pu-
Numerotehtävän
ratkaisu
Yhdistystoiminta
Järjestöjen ja yhdistysten kevät-,
syys- ja vuosikokousilmoitukset
ovat maksullisia. Tule keskustelemaan aiheesta kansanedustaja Mika
Karin ja Hakaniemen Demareiden
kanssa to 14.11. Riihimäen
seudun tapaaminen pidetään ke 13.11.
klo 18 Herajoen työväentalolla, Vanha
Kormuntie 32. Eila Hyttinen,
0505269868.
13.00 Klassista kahteen. 00.05?05.00 Yöradio?toiveiden yö.
YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40
Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Riku ja Tunna?Docventures
14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 17.08 Liikuntatunti
18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Olympiaradio 19.00 Puheen ilta 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle Uutiset 22.05 Riku ja
Tunna?Docventures 23.02 Puheen Aamun vieras 23.30?00.00
Politiikkaradio. 12.55 Suomi tänään. 08.17 Maakuntaradio. 11.03
Maakuntaradio. Avaruusluotaimet ovat kuitenkin
löytäneet muualtakin vettä.
19.00 Odessan kummisetä
(12) 9/12. 19.06 Luontoilta 0203-17600. 15.00 Yle Uutiset. Tuulivoima
vastatuulessa terveyssyistä.
16.00 Blogistania: Vatsasekaisin kilinkolin Riikka
Karppinen stailaa ruokaa
Vatsasekaisin kilinkolin -blogissaan.
16.30 Galaxi (S) Galaxissa Womman vieraana uimari Matti
Mattsson.
17.00 Pikku Kakkonen Tilda ja
hänen ystävänsä, Raa Raa,
Pikku hirviötyttö, Maltti ja
Valtti sekä Matikkahirviöt.
18.00 Yle Uutiset minuutissa
18.02 McLeodin tyttäret (7)
18.48
19.00
19.10
19.16
19.20
19.30
Paras mies voittakoon.
Hupipätkät (S)
Yle Uutiset alueeltasi
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Yle Uutiset Suora linja
Hullu juttu Illan matsi: Armeijaan vai totaaliin.
20.00 Uusi päivä (S) Osa 327:
?Kaksi onnellista, täynnä rakkautta?.
20.30 Suorana: Kortesmäki
Vieraina laulaja Olli Lindholm
ja koomikko Lotta Backlund.
21.00 Taivaan tulet (12) 29/36:
Lemmenhuolia.
21.50
22.00
22.05
22.10
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Keskiviikon ravisuora
Docventures: Elokuvan
esittely
22.25 Docventures esittää:
Koyaanisqatsi Kaikki
päätyy aikanaan, ehkä jopa
maailma.
23.47 Docventures: Live
00.35 Hullu juttu
01.05 Boardwalk Empire (16)
6/12. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. New York (16) 00.00
Vampyyripäiväkirjat (16) 01.00 Simpsonit (7) 01.30 Event (12)
02.20 Eurojahti 04.00?05.58 SubChat
JIM 11.05 Krokotiilimies 11.30 Apua avajaisiin 12.25 Start!
12.55 Jopet-show (S) 13.25 Mahdoton illallinen 14.15 Maistuvimmat liikeideat 15.10 MasterChef Australia 16.10 Leijonan
luola Kanada 17.05 Pomo piilossa 18.00 MasterChef Australia
19.00 Leijonan luola Kanada 20.00 Poliisit 21.00 Poliisit?kotihälytys (12) 22.00 JIM D: Metsien miehet (12) 23.00 Amerikan
kovimmat keräilijät 00.00 Rekkakuskit jäällä 00.55 Jopet-show
(S) 01.25 Leijonan luola Kanada 02.20 Ruotsalaiset poliisit
(12) 03.15 Pomo piilossa 04.05 Brothers (S) 04.30 Älypää-TV
LIV 09.00 Liv D Sarja: Sapattivuosi lasten kanssa 10.00
Pienten perhe 10.30 Tyyli-transformaatio 11.00 Olgan kotona
11.30 Koirakouluttaja Tanja Karpela 12.00 Kakkutehdas 12.55
Sikke?Ruokaa rakkaudella 13.25 Yllätyskokki Niki 13.55 Trinny
& Susannah Belgiassa 15.00 Isännän ja koiran käytöskoulu
Amerikassa 15.55 Liv D: Lapseni elää roskaruualla (S) 17.05
Hurja remontti 18.00 Olet mitä syöt 18.30 Arvostele mun
illallinen Australiassa 19.00 MasterChef Suomi 20.00 Kirsi
ja himoshoppaajat 21.00 Kaisa ja puoli valtakuntaa 22.00
Ruotsin miljonääriäidit 23.00 Miss Universum 2013 00.55
LA Ink 01.50 Supernanny (S) 03.35 Ankara isäntäperhe (12)
04.45?05.00 Älypää-TV
AVA 06.00 Aamun AVAus 07.55?08.25 Namaste jooga 09.25
Grand Designs?unelma-asunnot 10.25 Remontoijat 11.25 Huomenta Suomen parhaat 11.45 Makuja 12.10 Suurin pudottaja
13.05 Bukowskin aarteet 14.00 Taidemaailman huipulle 14.55
Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 15.30 Kodinkohentajat
16.30 Makuja 16.55 Salatut elämät (S) 17.25 Eastenders (S)
18.00 Stylisti Rachel Zoe 19.00 Gallerian tytöt 20.00 House
(12) 21.00 Täydellinen Mrs. Hoiva-avustajista
halpatyövoimaa. 21.40 Urheiluradio. Mikä äly-
puhelin pitäisi valita. 06.52 Babar ja Badun seikkailut (S) 07.05 Fungi
(S) 07.12 Seikkailija Saku (S) 07.19
Herra Nokkelo (S) 07.24 Lauran tähti:
Puhumattomuuslupaus (S) 07.36 Laululeikit: Tarina pienestä laiskiaisesta
07.40 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (S) 07.55 Disney esittää: Mainio
Manu (S) 08.18 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia (S) 08.41 Late lammas:
Late luontokuvaajana (S) 08.50 Pat
& Stan (S) 09.00 Kamrat 09.30 Yle
Uutiset alueittain 10.50 Oddasat 11.05
Uutisikkuna
12.30 Skeptikko ja uskovat
Toimittaja Are Sende Osen
tutustuu Norjan suurimpaan
buddhalaistemppeliin.
13.00 Morsian yllättää (S)
(1941) Romanttinen komedia,
jossa morsiamen ja sulhasen
entiset rakastetut ilmestyvät
paikalle juuri häiden kynnyksellä. 06.30 Maakuntaradio.
07.00 Yle Uutiset ja sää. Hectorin appivanhemmat kutsuvat
toimituksen väkeä maaseutukotiinsa.
22.55 Yle Uutiset
23.00 Ulkolinja: Likaista hiilipäästökauppaa Hiilipäästöjen vähentämiseksi
suunniteltu päästökauppa
loi keinon rahan pesuun ja
väärinkäytöksiin.
23.55 Uutisikkuna
12.30 Kamrat Onnellinen venäläinen?
13.00 - 13.30 Elämäni eläimet
13.35 Urheilukatu 2 Kalle Palanderin pitkä alppihiihtoura on
vaihtunut kartanon remontoimiseen ja lastenhoitoon.
14.00 Riistametsällä Sorsajahdissa, toistamiseen.
14.30 Suorana: Kortesmäki
15.10 Ajankohtainen kakkonen Filippiinien supertaifuuni. 10.05 Brysselin kone. 13.03
Urheiluradio. 22.05 Uudenkansanmusiikki.
23.00 Yle Uutiset. 21.45
Romano mirits. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 06.25 Aamusoitto. 07.45 Hartaita
säveliä. 14.00 Kantapöytä. 15.55 Yle News. 13.06 Maakuntaradio. Bonobot ja simpanssit
nauravat myös, varsinkin jos
niitä kutitetaan, mutta mitä
neurologit ja käyttäytymistieteilijät ovat saaneet selville naurun alkuperästä?
17.50 Lyhyesti: Tuolit puhuvat
Keinutuoli.
18.00 Prisma Studio Nero, luova vai hullu. 06.56 Päivän mietelause.
07.00 Yle Uutiset ja sää. ToveMaj etsii ystävää. 13.00 Yle Uutiset. 2/4
22.00 Kino: Jumalista ja ihmisistä (12) (Des hommes et
des dieux, Ranska 2010) O:
Xavier Beauvois. 17.30 Taustapeili?Pyöreä pöytä. 06.05 Hartaita säveliä. O: Valentin
Vaala. Yle Uutiset ja sää. 18.50 Merisää. (16) Kiihkeä tutkija.
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
Viking Lotto ja Jokeri
MTV Sport Uutiset
Teknari Jakso 8. 08.15
Ykkösaamu. 09.05 Muistojen bulevardi.
10.00 Yle Uutiset. Köyhässä
Algerian kolkassa toimivat
trappistimunkit joutuvat valitsemaan puolensa 1990-luvun sisällissodassa.
00.00 NEO Kaupunki- ja vaihtoehtokulttuuria esittelevä ohjelmasarja.
00.20 - 04.00 Teematieto
YLE FEM
07.00 Min Morgon 08.30?11.00 SVT:n
ohjelmaa 14.00?16.00 SVT:n ohjelmaa
16.51 Kulissien takana
16.55 Seikkailu Ghanassa 1/4.
Peter ylängöllä metsästämässä, tutustuu vanhaan
orjalinnakkeeseen ja maistaa
heinäsirkkaa ja grillattua
rottaa.
17.25 Sportmagasinet
17.55 Yle Nyheter TV-nytt
18.00 BUU-klubben: Ystäviä
metsän siimeksestä Osa
1/3: Linnunpoikasten päivä.
18.30 Tonttupartio Red Caps
(S) Siivekkäät vaarassa.
18.55 Gazoon (S) Yö Afrikassa.
19.00 Aamusta iltaan
19.30 Yle Nyheter TV-nytt
20.00 Sydänystävät 5/14. 23.03 Kansanradio. Miltä
tuntuu, kun kuulee ääniä?
18.30 Ikkunoita avaruuteen
3/6. 11.57 Päivän mietelause. 07.15 Urheiluradio. 07.50 Aamuhartaus. 23.37 Metsää ja luontoa.
00.00 Yle Uutiset ja sää. Misha joukkoineen
etenee laaditun ryöstösuunnitelman mukaan, mutta saa
huomata tulleensa petetyksi
ja että hänet on jätetty oman
onnensa nojaan.
20.00 Veitsen terällä: Lonkkaproteesileikkaus Eläkepäiviään viettävä Matti on
kärsinyt lonkan kulumasta jo
vuosia.
20.30 Se siitä! Teoriat testissä Jem rakentaa selkäänsä
sidottavan suihkumoottorilaitteen ja testaa sitä veden
yllä. Lasten päiväkoti ja kehitysvammaisten ryhmäkoti saman
katon alla.
20.30 Yle Uutiset
20.55 Urheiluruutu
21.05 A-studio Työeläkejohtajien
edut ja erityiskohtelu parempaan valvontaan. 09.11 Maakuntaradio.
10.00 Yle Uutiset. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 18.00 Yle
Uutiset. 18.03 Luontoilta 0203-17600. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 20.07 Café Tropical. 21.50 Merisää. 21.35
Novosti Yle. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 09.45 Tunteita ja tuoksuja (7)
10.35 Emmerdale (7) 11.05 Emmerdale
(7) 11.35 Jamie Oliverin ruokavallankumous
12.35
14.10
14.15
15.15
. Eu-maiden troolarit
tyhjentävät Länsi-Afrikan
kalavesiä.
22.00 The Hour (12) 3/12. Osa 1/6.
21.58 Yle Nyheter TV-nytt
22.00 Vaikuttaja: Minä, Mikael Storsjö Mikael Storsjö
jatkaa rauhassa halal-lihan
grillaamista tshetsheeniystävilleen, vaikka Venäjä on
leimannut hänet kansainväliseksi terroristiksi.
22.30 - 22.44 Oddasat
23.00 SVT:n ohjelmaa
SUB 06.00 SubChat 06.30 Eurojahti 08.25 Looney Tunes
Show (S) 08.50 Geronimo Stilton (S) 09.20 Eastenders (S)
09.55?10.50 Lemmen viemää (7) 13.50 Myytinmurtajat 14.55
Top Chef 15.55 Perhe 2.0 (S) 16.25 Eastenders (S) 17.00
Lemmen viemää (7) 18.00 Kurjat kuppilat USA 19.00 Paratiisi
19.30 Miehen puolikkaat (S) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30
Simpsonit (7) 21.00 Ylläs?huipulla tuulee 22.00 Lainvalvojat
22.30 Lain nimessä (12) 23.00 C.S.I. 21.00 Yle Uutiset.
21.03 Päivä tunnissa. 17.20
Aristoteleen kantapää. 22
13.11.2013
TV- JA RADIO-OHJELMAT Keskiviikko 13.11.2013
MTV3
05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25
Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi
09.30 Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin. 21.05 Mysteerisonaatteja. 09.10 Sää. 15.05 Kultakuume. 17.45?18.15 Tekijä. 18.30
Hartaita säveliä. Vesi. 07.53 Maakuntaradio. 18.20 Juhani Aho: Matkakuvia, osa 43. Vaatesuunnittelija
Vilma Riitijoki. 22.05?23.05 Ajassa
soi. 09.00 Yle
Uutiset. 08.00 Yle Uutiset
ja sää. Lisäksi
tutustumme karvanpoistoon
itämaisin menetelmin.
19.00 - 19.55 Historiaa: Maailman suurin pommi
20.00 Akuutti Onko poliopotilaat
unohdettu kokonaan. Vauhtikaksikon yllättävä Porschepäivä.
23.10 Myytinmurtajat Ihmisturvatyynyt.
00.15 Kuuntelija (12) Artemiin
sydän.
01.15 - 05.30 Eurojahti
NELONEN
07.00 Disneyn esikoulu (S) 07.25 Disney esittää 07.55 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (S) 08.20 Pound Puppies (S) 08.45 Kyproksen herkkukeittiö
09.20 Budjettiviikonloppu Euroopassa
09.50 Tuhluriprinsessat 10.20?10.50
Kodikkaasti vuokralla
12.50 Budjettiviikonloppu Euroopassa Pariisi.
13.20 Tuhluriprinsessat Aika
aikuistua.
13.55 Kodikkaasti vuokralla
14.25 Kyproksen herkkukeittiö Hunajaa ja siirappia.
15.00 Vaaleanpunainen pantteri (S)
15.05 Vaaleanpunainen pantteri (S)
15.15 Tyyliä vai ei
16.15 Hurja remontti Muppetit
remontoimassa.
17.15 Neljän tähden illallinen
17.45 Ruotsin miljonääriäidit
Jumppaa ja retkiromantiikkaa.
18.45 Nelosen uutiset
18.55 Nelosen sää
19.00 Neljän tähden illallinen
Sami Saikkonen tarjoilee illallista työpaikallaan Suomen
Kansallisoopperassa.
19.30 Matkaoppaat Veneretkellä
nautitaan kylmistä juomista
ja paint ball -radalla mäiskitään kaveria luvan kanssa.
20.00 Tuuri
20.57 Keno
21.00 Greyn anatomia (12) Leikin loppu.
22.00 Hyvät ja huonot uutiset
Vieraana Jarkko Tamminen.
23.00 Criminal Minds - FBItutkijat (16) Lapsen silmin.
00.00 Defenders (12) Nevada
vastaan Riley.
01.00 NCIS Los Angeles (12)
Keikka.
02.00 - 05.00 Älypää-TV
YLETEEMA
04.00 Teematieto
17.00 Tiededokumentti: Naurun biologiaa Kuinka
kauan ihmiskunta on nauranut. Suklaa.
16.50 Uutiset
16.55 Suomen ja maailman
sää
17.00 Kauniit ja rohkeat (S)
Docventures esittää: Koyaanisqatsi
Yle TV2 klo 22.25
Kaikki päätyy aikanaan, ehkä jopa maailma. 11.00 Hienostelua: Tilataan
käsintaottu miekka. Sebastianilta pääsee
bisou.
20.05
21.00
22.00
22.20
22.25
22.30
22.40
45 minuuttia
C.S.I. 11.00 Yle Uutiset. Mielikuvitusta.
02.00 - 04.00 Uutisikkuna
Amerikattaren pako kohti
Pariisia.
17.25 Kauniit ja rohkeat (S)
Teillä on vangitseva katse,
johtaja Forrester!
17.55 Mitä tänään syötäisiin?
Kuorrutettu kirjolohi Italian
tapaan ja persimonrahka.
18.00 Emmerdale (S) Lyödäänkö
eropaperit pöytään?
18.30 Emmerdale (S) Erojuhla.
19.00 Seitsemän Uutiset
19.20 Päivän sää
19.30 Salatut elämät (S) Osa
2533. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 20.03
Urheiluradio. Nokia,
Jolla ja Slush. 18.55
Luontoilta 0203-17600. 10.50 Kuuluttajan
vieras: valaisija Kimmo Kaltio. Lisäksi Frank
poikkeaa sahalla teettämässä järeää puutavaraa uuteen
taloonsa.
21.00 Koko kansan viettelijä
(12) Sarja alkaa. 23.10?06.00 Yöklassinen.
YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala. 17.00 Yle Uutiset ja sää.
17.20 Urheiluradio. 16.15 Faunin iltapäivä. 21.30 Eurooppalaisia puheenvuoroja. 07.50 Merisää. 16.00 Yle
Uutiset ja sää. 15.05 Maakuntaradio. 16.15 Maakuntaradio. 06.15
Aamuhartaus. 14.00 Yle Uutiset. Mv.
14.05 Tuhatvuotinen tammi
Norjan Birkenesissä kasvaa
tammi, joka on yli tuhat
vuotta vanha ja ympärysmitaltaan yli kymmenmetrinen.
14.30 MOT: Kelvottomat vammaiset
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa
15.55 Avara luonto: Saksa 3/4.
Vuoristot.
16.50 Novosti Yle
16.55 Yle Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.08 Sydämen asialla (7) Vanhat sotakaverit.
18.00
18.22
18.25
18.30
Yle Uutiset
Yle Uutiset alueeltasi
Yle Uutiset sää
Puoli seitsemän Vieraana
pianisti Iiro Rantala. 20.06 Sää. 10.03 Ajantasa. Viime aikoihin
asti on ajateltu, että Maa
on aurinkokuntamme ainoa
paikka, jossa on elämälle
välttämätöntä vettä. 07.17 Maakuntaradio. Godrey
Reggion dokumentaarinen elokuva, joka koostuu
eri puolilla Yhdysvaltoja kuvatusta materiaalista.
TV1
TV2
04.00 Uutisikkuna 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Muisti:
Kohtauksia Berliinissä 10.00 Sydämen
asialla (7) 10.50 Arjen huimapäät:
Pelastussukeltaja 11.00 Yle Uutiset
11.05 Uutisikkuna
04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN: Katti Matikaisen aamu 06.51
Nimipäiväonnittelu: 13.11. 18.50 Iltahartaus. 19.03 Urheiluradio. Vanderpump 22.00 Miamin täydelliset naiset 23.00 Moderni perhe (S) 00.00 Gossip Girl (12)
01.00?05.00 Yön AVA
FOX 06.00 Sky News 06.35 FOX Kids 08.35 Wipeout 09.30
24Kitchen 11.25 Jahtikuningatar Marjaana 11.50 Futurama
12.15 Aarteen tonkijat 12.40 Totta vai tarua. 09.05 Urheiluradio. Haastattelussa
Nokia-analyytikko Tero Kuittinen. 13.05 Uskomaton
eläinlääkäri Pol 14.00 Hetki ennen tuhoa 14.57 STT Uutiset
15.00 Kuuma 80-luku 16.00 24Kitchen 18.00 How I Met Your
Mother 18.30 Family Guy 19.00 Seiska News 19.03 Varastojen
metsästäjät 19.30 Suomen vartijat 20.00 Matkalaukkujen metsästäjät 20.30 Huutokaupan Metsästäjät 20.57 Seiska News
21.00 Criminal Minds 21.55 Elokuva: The Namesake?kaima
00.10 Tabu 01.05 Elokuva: Devil?s Child?Joshua 03.00 Suomen
vartijat (TXT) 03.25 24Kitchen 04.15?05.59 Sky News
TV5 06.00 Kellarin kunkku (S) 06.30 70?s show (S) 07.00 Suloiset eläinvauvat 08.00?09.00 Matlock (7) 10.00 Musavisa 12.00
70?s show (S) 12.30 Pomo keittiössä 13.00 Suloiset eläinvauvat
14.00 Tallinna 14.30 Hale ja Pace?hauskat pojat (S) 15.00
Matlock (7) 16.00 Kolmas kivi auringosta (S) 17.00 Kellarin
kunkku (S) 17.30 Suhdekoukerot (7) 18.00 Maatilan prinsessa
18.30 Tatuointistudio HelsINK 19.00 NCIS Rikostutkijat (12)
20.00 Maatilan prinsessa 20.30 Tatuointistudio HelsINK 21.00
Elokuva: The Wolfman (16) 23.00 NCIS: Los Angeles (12) 00.00
Elokuva: Klik! (7) 02.05 Twin Peaks (12) 03.05 Star Trek: The
Next Generation (12) 03.55?04.50 Ihmemies MacGyver (12)
YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset. 20.00 Yle Uutiset. 12.00 Turun
tuomiokirkon kello lyö 12. 16.00 Yle Uutiset
ja sää. 14.03
Ajantasa. 21.55 Suomi
tänään. N: Lea Joutseno, Tauno
Majuri, Olavi Reimas, Hanna
Taini, Eine Laine. 07.15 Aamusoitto. 12.40 Pilanpäiten
Alueellinen sääennuste
Hjallis
Mitä tänään syötäisiin?
Kuorrutettu kirjolohi Italian
tapaan ja persimonrahka.
15.20 Rasittavat tyttäret (S)
Cheerleadereita ja äitejä.
15.50 Koko Suomi leipoo Jakso
8. 19.00 Yle Uutiset ja sää.
19.03 Turun filharmonisen orkesterin konsertti. MStaudin lääkkeet: 40 pilleriä
päivässä ja avantouinti. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 09.00 Yle Uutiset. Missä menee
täysijärkisyyden raja. Ovatko hyönteiset tulevaisuuden ruokaa?
21.00 Ruokamatka Espanjassa Espanjalaisella ruokamatkalla tutustutaan myös
baskikeittiön herkkuihin.
Ruokalistalla on muun muassa pinchoja eli herkullisia
pieniä suupaloja. Tapaaminen mustiolaisen Bertelin
kanssa on hiljainen mutta
saa odottamattoman käänteen.
20.30 Tanskalainen maajussi
Tilalla alkaa norjalaisen kaskirukiin viljely. 08.15 Urheiluradio. 15.00 Yle
Uutiset. 12.15 Julkinen
sana. 12.15 Maakuntaradio.
12.45 Merisää
Tästä väitellään TV2:n Hullun jutun
matsissa.
Kuvassa Ina Mikkola.
Kino: Jumalista
ja ihmisistä
Sarjassa seurataan kuinka sulkeutuneesta Jonaksesta (Johan Felix Tschudi) sukeutui Norjan suurin tv-julkkis.
Aina vaan suurempi pommi
YLE TV1
klo 19.00
Historiadokumentissa Maailman suurin pommi muistellaan
kuinka kylmän sodan aikana
Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton
välillä käytiin kilpailua siitä,
kumpi supervalloista rakentaisi
suuremman pommin.
Yhdysvallat oli saanut valtavasti mediahuomiota Bikinin
atollilla tehdyllä ydinkokeella,
mutta sitten Neuvostoliitto onnistui rikkomaan edelliset ennätykset.
Kuinka maailman suurin
pommi rakennettiin ja räjäytettiin lokakuussa 1961?
Molemmilla puolella rautaesirippua tiedemiehet olivat
yhtä tietämättömiä siitä, mitä
seurauksia pomminkehittelyllä
voisi olla.
Bikinin atollilla räjäytetty
vetypommi osoittautui kolme
kertaa voimakkaammaksi kuin
oli oletettu, ja se altisti Tyynenmeren saarten asukkaat ja
kalastajat vaaralliselle radioaktiiviselle säteilylle. Pihalla valtaa pitävät ko-
vikset, mutta metsän kätköissä
ja omalla vintillä Jonas haaveilee ystävänsä Nefertitin seurassa.
Eräänä päivänä Jonaksen rikas setä William saapuu vierailulle matakalaukussaan tuliainen . Hänen elämänsä on hyvällä mallilla kun
kaikki romahtaa.
Jonaksen tarina on kertomus norjalaisen yhteiskunnan
kehityksestä 60-luvun puolivälistä aina vuosituhannen
vaihtoon. Pari vuotta myöhemmin,
1963, kaksi supervaltaa solmi
osittaisen ydinkoekieltosopimuksen.
Yle Teema klo 22.00
Xavier Beauvois?n ohjaama Jumalista ja ihmisistä perustuu tositapahtumiin: ääri-islamistit surmasivat seitsemän
trappistimunkkia Algeriassa keväällä 1996.
Elokuva voitti Grand
Prix?n Cannesin elokuvajuhlilla vuonna 2010. (12)
Hullu juttu
Yle TV2 klo 19.30
Asevelvollisuus kutsuu
yhä nuoret miehet armeijaan, mutta käytännössä
velvollisuuden suorittaminen on nykyään varsin
vapaaehtoista.
Sivarin valitseminen
on ollut vaivatonta jo pitkään, mutta nyt myös totaalikieltäytyminen on
saatu entistä houkuttelevammaksi, kun kieltäytyjä saa lusia rangaistuksensa kotiarestissa panta
nilkassa.
Armeijasta luistaminen
käy helposti, mutta kannattaako se. ihka aito televisio. Tietoko-
nemallinnuksen avulla analysoidaan, mikä meni pieleen ja
miksi.
Läheltä piti -tilanteen jälkeen Yhdysvallat suuntasi voi-
miaan pienempiin aseisiin, kun
taas jälkeen jäänyt Neuvostoliitto kehitteli yhä pommia,
joka pyyhkäisisi kokonaisen
kaupungin jäljettömiin.
Lokakuussa 1961 Tsar-Bomba
-nimellä kutsuttu 50-megatonninen vetypommi räjäytettiin
Novaja Zemljan saaristossa.
Räjähdyshetkellä se tuotti noin
1,4 prosenttia auringon tuottamasta tehosta. 13.11.2013
23
Lapsuuden tapahtumat
seuraavat läpi elämän
YLE Fem
klo 21.00
6-osainen sarja Koko kansan
viettelijä (Erobreren) on tarina
sulkeutuneesta pojasta, josta
tuli Norjan suurin tv-julkkis.
Vuonna 1965 12-vuotias Jonas
Wargeland asuu vanhempiensa
ja kahden sisaruksensa kanssa
kerrostalossa Grorudin kaupunginosassa Oslossa. (12)
NEO
Yle Teema klo 00.00
Yle Uutisten vaihtoehtoja kaupunkikulttuuriohjelma NEO tarjoaa tällä
kerralla näkymiä lahden
toiselle puolelle.
Viron suurin synkän ja
kokeellisen elektromusiikin tapahtuma Body Machine Body esittelee alan
musiikkia niin Suomesta,
Virosta kuin muualtakin
Baltiasta.
NEOssa käsitellään
myös kokeellista taidetta,
jossa oleellisena osana
ovat robotiikka ja sähkö.
Ohjelmaa juontaa kuvan Jussi Mankkinen.. Suunnattomasta
tuhovoimasta huolimatta yhtään kuolonuhria ei tullut,
mutta miksi?
Pommien rakentaminen ja
ydinkokeet pelottivat sekä niitä
suunnitelleet tiedemiehet että
niitä tarkkailleet amerikkalaiset. Tapahtumat lapsuudessa seuraavat
päähenkilöä läpi elämän.
Grorud on Jonakselle paratiisi. Perhe
ja ystävät jännittävät ruudun
ääressä, kun naapuri osallistuu
Tupla tai kuitti -visailuun.
Työelämän käänteet vievät
Jonaksen NRK:n, Norjan yleis-
radion, leiviin. Hän toimii juontajana edeten pian viihdeosastolle.
Norjalaiset ihastuvat miehen
tekemiin ohjelmiin ja Jonaksesta tulee viikonloppu-iltojen rakastettu tähti. Sosiaalidemokratiasta yksilön ympärillä pyörivään
?minä?-yhteiskuntaan,
niukkuudesta hyvinvointiin,
onnesta kriisiin.
Käsikirjoitus perustuu norjalaiskirjailija Jan Kjærstadin
trilogiaan Førforeren, Erobreren
ja Oppdageren.
Jonasta lapsena esittää Johan
Felix Tschudi, nuorena Jakob
Oftebro ja aikuisena Kåre
Conradi
info@tyark.fi
Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1
AMMATINHARJOITTAJIEN JA
YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA
1/21/2013 3:57:51 PM
Tilaa
ihmiselle.
Aina uutta.
Avoinna: ma suljettu, ti 10-18,
ke 12-18, to-pe 10-16.
a
selle.
Avaa
toinenkin
silmä.
Tilaa
ihmiselle.
Aina uutta.
a
selle.
Avaa
toinenkin
silmä.
Tilaa
ihmiselle.
Aina uutta.
ta 1895.
ta 1895.. 24
13.11.2013
OSOITTEEMME VERKOSSA
arginaali tässä pienimmässä koossa (38 mm) 3 mm.
LMO_light
a
selle.
ta 1895.
a
selle.
ta 1895.
1 x 34 mm
Avaa
toinenkin
silmä.
1 x 30 mm
1 x 23 mm
www.jytyliitto.fi
Tilaa
ihmiselle.
Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki
www.
Aina uutta.
WWW.AYT.FI
.org
Ammattiliitto Nousu ry
Avaa
toinenkin
silmä.
Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI
Puh. (09) 774 3110,
sähköp